<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
161 Käyttäjää paikalla!
0.0075111389160156
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941 1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1941_III | ASK_1941_IV_V | ASK_1941_I_II | HAK_1941 | Liitteet_1941_I_XII | PTK_1941_I | PTK_1941_II |
1: •• ••
2: VALTIOPAIVAT
3: 1941
4:
5: LIITTEET
6: I-XIII
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1941
12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13: j
14: j
15: j
16: j
17: j
18: j
19: j
20: j
21: j
22: j
23: j
24: j
25: j
26: j
27: A. Kevätistuntokaudella jätetyt aloitteet.
28:
29:
30: SISÄLLYSLUETTELO.
31:
32: 1. Perustuslakivaliokunta.
33: Valtiopäiväjärjestystä, edustajanvaa- Siv.
34: leja, edustajantointa ja sotatilaa 3. Wiik y. m., lak. al. N :o 3: Ehdotus
35: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. laiksi sotatila•sta annetun l1ain 1 § :n
36: Siv. muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
37: 1. Toivonen y. m., lak. al. N:o 1: Eh- 4. Pilkama y. m., toiv. al. N :o 1: Esi-
38: dotus laiksi valtiopäiväjärjes·tyksen tyksen antamisesta lainmuutokseksi
39: 6 ja 7 § :n muuttami·sesta . . . . . . . . 7 keskusviras•tojen päälliköiden kieltä-
40: 2. Nikula y. m., lak. 1al. N :o 2: Ehdotus mi•sestä olemasta kans·anedustajina 20
41: laiksi edustajanv.aaleista annetun
42: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 10
43:
44:
45:
46:
47: II. Lakivaliokunta.
48: Avioliitto-, rikos- ja ulosotto lakia, 5. Erich y. m., toiv. al. N:o 2: Esityk-
49: armahdusta ja työrauhan suojele- ·sen antamisesta laiksi .sotaväen ri-
50: mista koskevia laki- ja toivomus- kosl,ain tai sotatilalain aikaisten
51: aloitteita. poikkeus.Iakien nojalla sotatilan ju-
52: listamisen jälkeen rangaistukseen
53: 1. Erich y. m., lak. •al. N :o 4: Ehdotus tuomittujen armahtamisesta . . . . . . 33
54: laiksi avioliittolain muuttamisesta 25 6. Raunio y.m., toiv.al. N:o 3: Toi-
55: 2. Hurtta y. m., lak. al. N:o 5: Ehdo- menpiteistä eräiden 1918 vuoden
56: tus laiksi ulosottolain muuttamisesta 27 kansalaissotaan osallistuneiden hen-
57: 3. Meltti y.m., lak.al. N:o 6: Ehdotus kilöiden poistamiseksi rikosrekiste-
58: laiksi rikoslain 10 luvun 1 ja 2 § :n ristä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
59: kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 7. Wiik y. m., •toiv. al. N :o 4: Esityk-
60: 4. Räisänen y. m., lak. al. N:o 7: Ehdo- sen antami.sesta laiksi yleisestä ar-
61: tus laiksi työrauhan suojelemisesta mahduksesta sodan ja sotatilan
62: annetun lain kumoamisesta (Laus. aikana tehdyirstä, poliittista ja soti-
63: Työv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 laallista laatua olevista rikoksi<l>ta 36
64: IV Sisällysluettelo 1941.
65:
66:
67: IV. Valtiovarainvaliokunta.
68: Å. Verotusta, omaisuuden korvausta, Siv.
69: sotavahinkoja, talouselämän sosiali- 12. Holmberg y. m., toiv. al. N:o 9:
70: soimista, virkamiesten ja työläisten Lääkeaineiden sekä sairaan- ja ter-
71: palkkoja ja eläkkeitä, rahanarvoa, veydenhoitovälineiden vapauttami-
72: rahteja, Pyhäkosken sähkövoimalai- sesta liikevaihtoverosta . . . . . . . . . . . 69
73: tosta y. m. koskevia laki- ja toivo- 13. Pohiannoro y. m., toiv. al. N :o 10:
74: musaloitteita. Toimenpiteistä rautatierahtien alen-
75: Siv. tamiseksi Vuoksen vesistön varsilta
76: Etelä-Suomen kulutuskeskuksiin kul-
77: 1. H urtta y. m., lak. al. N :o 8: Ehdotus jetettaville puutaval'oille . . . . . . . . . . 70
78: laiksi tulo- ja omaisuusverosta an- 14. Wirranniemi y. m., toiv. al. N :o 11:
79: netun lain muuttami,sesta . . . . . . . . 43 Määrärahasta rahtiavustuksiksi eräis-
80: 2. Luoma-aho y. m., lak. al. N :o 9: Eh- sä Pohjois-Suomen kunni,ss,a . . . . . . 72
81: dotus laiksi suurten tulojen luovu- 15. Kaijalainen y. m., toiv. al. N:o 12:
82: tusverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Määrärahasta ruisjauhon, keittosuo-
83: 3. Tuurna y. m., lak. al. N:o 10: Ehdo- lan, väkilannoitteiden ja karjanre-
84: tus laiksi leimaverolain muuttami- hun rahtiavustuksiksi eräissä Poh-
85: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 jois-Suomen kunni,ssa . . . . . . . . . . . . 74
86: 4. Moilanen y. m., lak. al. N :o 11: Eh- 16. Tuominen y. m., toiv. al. N:o 13:
87: dotus laiksi alueluovutuksen joh- Toimenpiteistä maan talouselämän
88: dosta menetetyn omaisuuden korvaa- saattamiseksi keskitetyn ja ·suunni-
89: misesta annetun lain muuttamisesta 52 telmalli,sen johdon 1alaiseksi . . . . . . 76
90: 5. Niukkanen y. m., lak. al. N:o 12: Eh- 17. Sundström y. m., ·toiv. al. N:o 14:
91: dotus laiksi alueluovutuksen joh- Suunnitelman laatimisesta suurteol-
92: dosta menetetyn omaisuuden korvaa- lisuuden ja pankkien •sos,ialisoimi-
93: mi,ses•ta annetun lain muuttamisesta 56 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80
94: 6. K ulavaara y. m., 1ak. al. N :o 13: 18. Tuominen y. m., toiv. al. N :o 15:
95: Ehdotus laiksi vuonna 1941 kaupun- Toimenpiteistä rahan arvon ja ylei-
96: kien kansakoulunopettajille suoritet- sen hintatason vakaannuttamiseksi 83
97: tavista kalliinajan lisistä (Laus. 19. Tolppanen y. m., toiv. al. N:o 16:
98: Siv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 Esityksen antamisesta sotatoimi-
99: 7. Lonkainen y. m., lak. al. N:o 14: alueelta evakuoitujen omaisuuden
100: Ehdotus Laiksi eräiden kansakoulun- korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86
101: opettajien ikälisä- ja eläkeoikeuksien 20. Miikki y. m., toiv. al. N:o 17: Toi-
102: turvaamisesta (Laus. Siv :lta) 60 menpiteistä n. s. suojavyöhykkeellä
103: 8. Syriänen y. m., toiv. al. N :o 5: Esi- j1a. sen läheisyydessä oleville maa- ja
104: tyksen antamisesta ansiottoman asuntotalojen omi.stajille aiheutunei-
105: maanarvonnousun verottamisesta . . 62 den v.ahinlmjen ja haittojen korvaa-
106: 9. Aarniokoski y.m., toiv.al. N:o 6: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88
107: Korkotulojen verotuksen uudistami- 21. 0. Peltonen y. m., toiv. al. N :o 18:
108: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 Esi ty k!sen antamisesta palkarusääs•töä
109: 10. Ikola y. m., toiv. al. N:o 7: Julki- koskevien ·säännösten muuttamisesta 89
110: sissa rahalaitoksissa säästötilillä ole- 22. Horelli y. m., toiv. al. N:o 19: Toi-
111: vien pienempien talletusten vapaut- menpiteistä 1asevelvollisuuspalveluk-
112: tami,s.esta tuloon kohdistuvista ve- sen lukemises,ta palvelusaikaan val-
113: r-oista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 tion, seurakunnan tai kunnan viran
114: 11. Hirvensalo y.m., toiv.al. N:o 8: tai toimen haitijoille . . . . . . . . . . . . 90
115: Toimenpiteistä AIV-liuoksen v>a- 23. J ern m. fl., hemst. mot. N :o 20: An-
116: pauttami,seksi liikevaihtoverosta . . . S7 gående reglerande genom statens
117: 12. Holmberg m. fl., hemst. mot. N:o 9: försorg av de i kriget stupades
118: Angående läkemedels samt sjuk- och studieskulder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91
119: häl•sovårdsartiklars befriande från 23. Jern y. m., toiv. al. N:o 20: Sodassa
120: omsättningsskatt . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 kaatuneiden henkilöiden opintovel-
121: Sisällysluettelo 1941. \'
122:
123: Siv. Siv.
124: kojen järjestämisestä valtion toi- kuuluville lapsille ja nuorille henki-
125: mesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93 löille (Laus. Työv :lta) . . . . . . . . . . . 106
126: 24. Tuominen y. m., toiv. al. N:o 21: 31. Bonsdorff m. fl, fin. mot. N :o 5:
127: Vuoden 1918 tapausten johdosta ero- Angående anvirs.ande av 1anslag för
128: tettujen, sittemmin takaisin otettu- upprätthållande av hemsysterskolan
129: jen valtion viran- ja toimenhaltijain på Hindhår gård (Laus. Työv :lta) 108
130: ja työntekijäin oikeuttamisesta luke- 31. Bonsdorff y. m., rah. al. N:o 5: Mää-
131: maan eläkkeeseen nähden hyväkseen rärahan osoittamisesta Hinthaaran
132: palvelusvuotensa . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 tilalLa toimivan koti•sisarkoulun yllä-
133: 25. Hiltunen y. m., toiv. al. N:o 22: pitämiseksi (Laus. Työv:lta) ...... 109
134: Valtion työssä olevien työläi,s.ten 32. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 6:
135: perhelisistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 Määrärahan ·osoittamisesta maantien
136: 26. K. Kämäräinen, toiv. al. N:o 23: Py- rakentamiseksi Muurolan asemalta
137: häkosken sähkövoima-aseman johto- Louejärven ja Lohijärven kylien
138: ja muuntaja-asemien rakentamisesta kautta Ylitornion Raanujärven
139: niin, että Pohjois-Savon, Kainuun maantielle (Laus. Kulkv:lta) ...... 110
140: ja Pohjois-Suomen sähköntarve tu- 33. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 7:
141: loo tyydytetyksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 Määräl'lahan osoittamisesta maantien
142: rakentamiseksi Sierilän los•silta Pek-
143: kalan lossille (Laus·. Kulkv :lta) . . 112
144: B. Rahaasia-aloitteita, jotka koske- 34. Nurmesniemi y. m., rah. al. N:o 8:
145: vat määrärahojen osoittamista kul- Määrärahan osoittamisesta Tikkalan-
146: kulaitoksiin sekä taloudellisiin, si- salmen sillan rakentamista varten
147: vistyksellisiin, sosialisiin, puolustus- (Laus. Kulkv:lta) ................ 114
148: y. m. tarkoituksiin. 35. Hirvensalo y. m., rah. al. N :o 9: Mää-
149: rärahan osoittamisesta puutavaran
150: 27. Nurmesniemi y. m., rah. al. N:o 1: siirtolaitoks.en rakentamiseen S•ai-
151: Määrärahan osoittamisesta halpakor- maan ja Kymijoen vesistöjen välille
152: koisiksi l.Jainoiksi suojeluskuntapii- (Laus. Kulkv:lta) ................ 115
153: reille ja suojeluskunnille lyhytai- 36. Hirvensalo y.m., rah.al. N:o 10:
154: kaisten korkeakorkoisten lainain Määrärahan osoittamisesta Iisalmen
155: maksamista varten (Laus. Puolv :lta) 101 vesi•stön tulvaveden pinnan järjeste-
156: 28. Lampinen y. m., rah. al. N:o 2: lytöiden alullepanemiseksi (Laus.
157: Määrärahan osoittamisesta raaka,so- Kulkv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118
158: keritehtaan perustamista varten Tu- 37. Nurmesniemi y. m., rah. al. N:o 11:
159: rengin aseman läheisyyteen (Laus. Määrärahan osoittamioSesta Reisjär-
160: Mtv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103 ven pitäjässä olevan Kalajan järvi-
161: 29. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 3: kuivion kuivatustöitä varten (Laus.
162: Määrärahan osoittamisesta jaetta- Mtv :lta) ........................ 121
163: vaksi maanviljelijöille lainoina ja 38. Hirvensalo y. m., rah. al. N :o 12:
164: avustuksina AIV-rehus.äilöjen raken- Määräl'lahan osoi ttamioSesta Vapaus-
165: tamista varten (Laus. Mtv:lta) .... 104 sodan Invaliidien Liitolle •sähkövoi-
166: 30. Tuurna y. m., rah. 1ai. N :o 4: Mää- malaitokisen perustamiseksi Kiuru-
167: rärahan osoittamisesta ammattikas- joessa olevaan Saarikoskeen (Laus.
168: vatuksen hankkimiseksi siirtoväkeen Kulkv :lta) ...................... 123
169:
170:
171: VI. Talousvaliokunta.
172: Väkijuomalakia ja sairaaloita kos- 2. Haga m. fl., hemst. mot. N:o 24:
173: kevia laki- ja toivomusaloitteita. Angående anslag för auskaffande av
174: utredning för grundläggandet av
175: 1. Kekäläinen y. m., lak. al. N :o 15: ett cen tra1sjukhus i V asa stad .... 131
176: Ehdotus laiksi väkijuomalain 49 § :n 2. Haga y.m., toiv. al. N:o 24: Mää-
177: muuttamisesta 129 rävaha;s.ta selvityk·sen hankkimista
178: VI Sisällysluettelo 1941.
179:
180: Sivo Sivo
181: varten keskussairaalan perustami- 30 Soininen Yo mo, toivo al. N:o 25:
182: seksi V aa•saan 0 o o0 o o 00 0 0 00 00 0 0 0 0 o 133 Joensuun yleisen sairaalan laajenta-
183: mise•sta, o o o0 0 0 0 0 0 0 00 0 00 0 0 0 00 0 0 00 0 135
184:
185:
186:
187:
188: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
189: Kunnallislakeja, köyhäinhoitoa, vuok- Sivo
190: ra-, suo-, rautatie- ja entisiä maan- 120 Kivisalo yo mo, toivo al. N:o 32: Aat-
191: tiealueita, kalastusta, metsästystä, teellisten yhdistysten oikeuttamisesta
192: laidun- ja hautausmaita Yo mo kos- Junastamaan vuokmoikeudella hal-
193: kevia laki- ja toivomusaloitteitao litsemansa maa-alueet 00 o o 0 o0 0 0 0 0 0 167
194: Sivo 130 Aarniokoski Yo mo, toivo al. N:o 33:
195: 1o Kaiala Yo mo, lak. al. N :o 16: Ehdo- Entils.ten maantiealueiden omistus-
196: tukset laeiksi maalaiskuntain kun- oikeussuhteiden selvittämisestä 0 0 0 0 168
197: nalli,shallinnosta Ja kunnallishalli- 140 Heiklcilä Yo mo, toivo al. N:o 34:
198: tuksesta kaupungiss1a annettujen ase- Maanomistajain v>apauttamisesta rau-
199: tusten muuttamisesta 0 0 0 00 0 0 o0 0 0 0 141 ta tiealueiden ai taamisvelvollisuudes-
200: 20 Sundström Yo mo, lako al. N:o 17: ta o o0 o o o o o o o00 0 0.. 00 00 0 0 0 00. 0. 0. 170
201: Ehdotukset laeiksi maalaiskun tain 150 Niskanen y. mo, toivo alo N:o 35: Esi-
202: kunnallishallinnosta ja kunnallishal- tyksen antamisesrta laiksi karjojen
203: li tuki:>esta .kia.upungi•s•sa annettujen yleisestä metsä1aiduntami•sesta 0 o0. 172
204: asetusten muuttamisesta o o o o o oo oo o 147 160 Salo y. m., toivo al. N :o 36: Hirven-
205: 30 Lahtela y omo, lak. al. N :o 18: Ehdo- metsästyksestä annetun asetuksen
206: tus laiksi tulojen ilmoittamisvelvol- muuttamisesta o 0 0... o0 o o o o oo 0 00 0. 173
207: lisuudesta kunnallisverotusta varten 170 Määttä Yo mo, toiv. al. N :o 37: Esi-
208: annetun lain muuttamisesta o o o o o o 150 tyksen antami1s•esta uudeksi kalastus-
209: 4o Erich y 0mo, Lak. al. N :o 19: Ehdo- lainsäädännöksi .. 0 0 ... 0 o o o oo . 0.. 0 174
210: tus laiksi köyhäinhoitolain 5 § :n 180 Lindström m. flo, hemsto moto N :o 38:
211: muuttami1sesta 0 o oo oo 0 0 00 o o o o ooo o o 153 Angående avlåtande -av proposition
212: 5o Räisänen Yo mo, lako al. N :o 20: Eh- med förslag till ny fiskerHa.gstift-
213: dotus laiksi kalastusoikeuden väliai- ning .. o 0 o 0 0 0........ o o o o.. o o 0 0 0 0 175
214: kaisesta laajentamisesta o oo o o o o o o o 155 180 Lindström y. m., toivo al. N :o 38:
215: 6o Erich Yo mo, toivo al. N:o 26: Esityk- Esityksen antamisesta uudeksi ka-
216: •sen antamisesta köyhäinhoitolain lastuslains,äädännöksi o o o o oo o o o o o o o 177
217: muuttamisesta 0 0 0 0 00 0 0 0 0 000 0 00 0 0 0 157 190 Kääriäinen Yo m., toivo al. N:o 39:
218: 70 Pyörälä Yo mo, toivo al. N :o 27: E,s,i- Esityksen antamisesta kalastusoi-
219: tyksen antami~Sesta köyhäinhoitolain keutta koskevien rajoitusten kumoa-
220: 49 ja 50 § :n selventämisestä o oo 0 0 0 158 misesta 0 0.. 0.. o0 . 0 0.. oo o o.. 0 00 . . . 179
221: 80 Kivisalo Yo mo, toivo al. N:o 28: 200 Wirranniemi y. m., toivo •alo N :o 40:
222: Manttaalikuntien äänioikeusolojen Eräiden pyyntitapojen sallimisesta
223: uudistamisesta 0 0 o o oo 00 00 0 0 00 00 0 0 0 159 punaketun metsästyks.essä Oulun ja
224: 9o Kivisalo Yo mo, toivo al. N:o 29: Kun- Lapin lääneissä 0 0o . o oo0 0 0 o o0 o0 0 . o 181
225: tJain oikeudesta pakkolunastaa käyt- 210 Tuurna y. mo, toiv. al. N:o 41: Va-
226: tämättömiä ·suoalueita 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 161 kuutusmaksujen palauttamisesta va-
227: 100 Mustasilta Yo mo, toivo al. N :o 30: kuuttajille vakuutuksenantajan vas-
228: Vuokra-alueiden luna•stuslainsäädän- tuun sodasta tai rauhanteosta ai-
229: nön laajentamisesta (Lauso Mtv:lta) 163 heutuneen ennenaikaisen lakkaami-
230: 1l. Jokinen Yo mo, toivo al. N:o 31: Esi- sen johdos•ta .. o. 00 00 oo o o o0 0 0 0 0 . 0 0 183
231: tyksen antamisesta. tiheissä a•sumus- 220 Sundström y. m., toivo al. N :o 42:
232: ryhmis,sä olevien vuokra-alueiden lu- Esityksen antami·sesta hautausmai-
233: nastamisoikeuden laajentamisesta 0 0 165 den kunnanistuttamisesta o. o oo o. o 186
234: Sisällysluettelo 1941. VII
235:
236:
237: VIII. Sivistysvaliokunta.
238: Oppikirjoja, oppi- ja kansakouluja, Siv.
239: Tampereen teknillistä oppilaitosta, Määrärahasta Varkauden yhteiskou-
240: tilintarkastajatutkintoa y. m. kos- lun uudisrakennusta varten . . . . . . 197
241: kevia toivomusaloitteita. 4. Kallio y. m., toiv. al. N:o 46: Esi-
242: Siv. tyksen antamisesta kunnan oikeu-
243: 1. Räisänen, toiv. al. N:o 43: Toimen- desta muuttaa kiansakoulun jatko-
244: piteistä ·Oppikirjain julkaisemisen koulu kuunailiseksi ammattikoulufus·i 199
245: alalla olevien epäkohtien korjaami- 5. Luoma-aho y.m., toiv.al. N:o 47:
246: seksi ............................ 193 Määrärahasta .seurakunnallisten ala-
247: 2. Heiniö y. m., toiv. al. N :o 44: Li- koulunopettajain eläkkeiden koroit-
248: säyfus·estä vuoden 1941 tulo- ja me- tami.seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201
249: noarvioon Tampereen teknillisen op- 6. Luukka, toiv. al. N:o 48: Julkisen
250: pilaitoksen lisänakennusta varten . . 194 tilintarkastajatutkinnon aikaansaa-
251: 3. Hiltunen y. m., toiv. al. N:o 45: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20~
252:
253:
254:
255: IX. Maatalousvaliokunta.
256: Siirtoväen pika-asutusta ja asutus- 8. Wirtanen m. fl., hemst. mot. N:o 53:
257: toimintaa, maanviljelys-, karjan- Angående åtgärder :för tryggande av
258: hoito-, metsä-, kotiteollisuus- ja den obesuttna befolkningens rätt till
259: emäntäkouluja, pienviljelystä, ka- jord eller en tryggad utkomst i sin
260: lastusta, hedelmänviljelystä, vesis- hembygd vid genom:förandet av lagen
261: töjen perkaustöitä, poronhoitoa y. m. om snabbkolonisation av den :för-
262: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. :flyttade be:folkningen . . . . . . . . . . . . 227
263: 8. Wirtanen y. m., toiv. ral. N :o 53: Toi-
264: 1. P·itkänen y. m., lak. al. N:o 21: Eh- menpiteistä tilattoman väestön maan-
265: dotus laiksi siirtoväen pika-asutus- saannin ja kotiseudulla saadun toi-
266: lain 16, 20, 31 ja 32 § :n muutta- meentulon turvaamiseks·i siirtoväen
267: mirsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207 p.ika-rasutuslakia toimeenpantaessa .. 230
268: 2. Pyy y. m., 1ak. al. N :o 22: Ehdotus 9. Kullberg m. fl., hemst. mot. N:o 54:
269: laiksi siirtoväen pika-asutuslain Angående allmännyttiga kolonisa-
270: 1 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 211 tionsholag1s rätt att uppköpa och
271: 3. Huittinen y. m., lak. al. N:o 23: Eh- :fri tt disponera :från snabbkolonisa-
272: dotus laiksi viljelysalueiden luovut- tion be:friad jord till kolonisations-
273: tamisesta siirtoväen viljeltäväksi .. 213 ändamål . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233
274: 9. Kullberg y. m., toiv. al. N:o 54:
275: 4. Koivuranta y. m., toiv. al. N :o 49:
276: Yleishyödyllist·en asutus·yhtiöiden oi-
277: E.sityksen antamisesta erinäisiksi
278: keudesta ostaa ja vrapaasti käyttää
279: muutoksiksi asutusLakeihin ........ 216
280: pika-asutuksesta vapaata maata asu-
281: 5. Eskola y. m., toiv. al. N:o 50: Esi- tustarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234
282: tyksen antamisesta laiksi asutustoi- 10. Lampinen y.m., toiv.al. N:o 55:
283: menpiteiden turvaamisesta . . . . . . . . 221 Määrärahasta käytännöllistietopuoli-
284: 6. Amp1~ja y. rn., toiv. al. N :o 51: Esi- sen maanviljely.skoulun perustami-
285: tyksen antamisesta yhteisviljelyksien seksi Uudenmaan maamieskoulun yh-
286: perustamisesta, . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223 teyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 235
287: 7. Kullberg m. fl., hemst. mot. N :o 52: 11. Rantamaa y. m., toiv. al. N:o 56:
288: Angående nyodlingsarbeten på sta- Maataloudellisen oppilaitoksen pe-
289: tens egna och :för ändamålet anska:f- rustamisesta Mikkelin lääniin Kur-
290: fade marker ..................... 225 kijoen maamiesopiston sijaan . . . . 236
291: 7. Kullberg y. m., toiv. al. N:o 52: 12. Luostarinen y. m., toiv. al. N :o 57:
292: Uudirsviljelystöistä valtion omilla ja Pienviljelijäneuvojaopiston perusta-
293: tarkoitusta varten hankituilla mailla 226 misesta Itä-Suomeen ............. 238
294: VIII Sisällysluettelo 1941.
295:
296: Siv. Siv.
297: 13. Kirra, toiv. al. N:o 58: Esityksen tyksen antamisesta kalastuksen ope-
298: antami·sesta maamieskoulun perusta- tuksen uudelleen järjestämisestä . . 255
299: misesta Parkanon pitäjään tai jo- 24. Linna y. m., toi v. al. N :o 69: Mää-
300: honkin muuhun paikkwan Satakun- rärahasta hedelmänviljelyskonsulen-
301: nassa ........................... 240 tin viran perustamiseksi maatalous-
302: 14. Helenelund m. fl., hemst. mot N:o hallitukseen ..................... 256
303: 59: Angående anslag för uppförande 25. Hilden m. fl., hemst. mot. N :o 70:
304: av en ny by,ggnad vid Korsholms Angående avlåtande av pl'oposition
305: lantmannaskola .................. 242 om tillägg till 1941 års 8tatJs,förslag
306: 14. Helenelund y. m., toi v. al. N :o 59: för bidrag åt Finska veterinär-
307: Määrärahwsta uudisrakennuksen ra- f<ireningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 258
308: kentamista varten Korsholman maa- 25. Hilden y. m., toiv. al. N:o 70: Esi-
309: mieskoululle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243 tyksen antamisesta lisäyksestä vuo-
310: den 1941 tulo- ja menoarvioon avus-
311: 15. Junes y. m., toiv. al. N:o 60: Mää- tukseksi Suomen eläinlääkäriyhdis-
312: rärahasta maamieskoulun perusta- tykselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260
313: miseksi Tornionjokilaaksoon ...... 244
314: 26. Määttä y.m., toiv.al. N:o 71: Mää-
315: 16. Junes y. m., toiv. al. N :o 61: Mää- räraha,sta Pohjois- ja Keski-Pohjan-
316: rärahasta tietopuolisen karjanhoito- mwan runkoviemäriverkoston aikaan-
317: koulun perustamiseksi Perä-Pohjo- saamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 262
318: lan mwanviljelysseuran alueelle .... 245 27. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 72: Maa-
319: 17. Luostarinen y. m., toiv. al. N:o 62: taloustuotteiden hinnoittelun uudis-
320: Esityksen antami,sesta uuden metsä- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 263
321: koulun perustamisesta Karvion val- 28. Mustasilta y. m., toiv. al. N:o 73:
322: tionmaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246 Toimenpiteistä n. s. kääpiötilalli8ten
323: 18. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 63: ja heihin verrattavien mwanvuokraa-
324: Määrärahasta mieskoti teollisu usopis- jien laiduntamismahdollisuukisien sel-
325: ton perustamiseksi Lahden kiaupun- vittämiseksi ..................... 266
326: kiin ............................ 248 29. Lampinen y.m., toiv.al. N:o 74:
327: 19. Vilhula y. m., toiv. al. N:o 64: Esi- Määrärahasta yhteisten koneiden
328: tyksen antamisesta kiinteän mies- hankkimiseksi pien tilallisille, eri tyi-
329: kotiteollisuuskoulun perustamisesta sesti siirtoväelle . . . . . . . . . . . . . . . . . 268
330: Keuruun pitäjään ................ 250 30. Hilden m. fl., hemst. mot. N :o 75:
331: 20. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 65: Angående anslag för fislwdlingens
332: Esityksen antami•sesta lisäyksestä främjande ....................... 270
333: vuoden 1941 tulo- ja menoarvioon 30. Hilden y.m., toiv.al. N:o 75: Mää-
334: kotiteollisuusopettajien ja -neuvojien rärahasta kalanviljelyks,en edistämi-
335: palkkojen p1arantami's'ta varten . . . . 251 seksi ............................ 271
336: 21. Bonsdorff m. fl., hemst. mot. N :o 66: 31. Sinisalo y. m., toiv. al. N :o 76: Toi-
337: Angående avlåtande av proposition menpiteistä Vantaan- ja Herajoen
338: tili sådan ändring i gällande stad- perkanatöiden aloittamiseksi ...... 272
339: g1anden, varigenom Högvalla <Semi- 32. Kylänpää y. m., toiv. al. N :o 77: Toi-
340: narium skulle ·tillförsäkras rätt till menpiteistä Inhottujärven, Maajär-
341: statsbidrag för lärarkårens ålders- ven ja Riutanjärven kuivattamiseksi 274
342: tillägg och pensioner . . . . . . . . . . . . 252 33. Inkinen y.m., toiv.al. N:o 78: Toi-
343: 21. Bonsdorff y. m., toiv. al. N :o 66: menpiteistä Inhottujärven, Maajär-
344: Esityksen antami1sesta voimassaole- ven ja Riutanjärven kuivattamiseksi 276
345: vien säännösten muuttamisesta siten, 34. Möttönen y. m., toiv. al. N:o 79:
346: että Högvallan seminaari saisi oi- Kyyjärven pitäjässä olevien Nopo-
347: keuden valtionapuun opettajakun- lanjoen ja Heinuanjoen perkaami-
348: nan ikäli,siä ja eläkkeitä varten .... 253 sesta ............................ 278
349: 22. Lahtela y.m., toiv.al. N:o 67: Mää- 35. Murtomaa y. m., toiv. al. N:o 80:
350: räi'iahasta emäntäkoulun perustami- Suunnitelman laatimisesta soitten
351: seksi Kemijärvelle ............... 254 tehokkwwsta käyttämisestä turvepeh-
352: 23. Vilhula y. m., toiv. al. N :o 68: Esi- kun ja polttoturpeen valmi.stamiseen 280
353: Sisällysluettelo 1941. IX
354:
355: Siv. Siv.
356: 36. Hämäläinen y. m., toiv. al. N:o 81: 37. Murtomaa y. m., toiv. al. N:o 82:
357: Määrärahasta Kalvitsan ja Pieksä- E<sityksen antamisesta laiksi taimis-
358: mäen asemien välillä olevan suo- totuotteiden kaupasta . . . . . . . . . . . . 283
359: alueen kuivatus,suunnitelman laati- 38. Salo, toiv. al. N:o 83: Poronhoito-
360: mista VJarten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 282 alueen etelärajan tarkistamisesta ... 284
361:
362:
363: X. Työväenasiainvaliokunta.
364: Kansaneläkelaitosta, työaikaa, työ- miseen myönnettyjen määrärahojen
365: palkkoja, asnnto-oloja, äitiys- ja käyttöohjeiden muuttamisesta ..... 305
366: lapsiavnstuksia, invaliideja, sokeita, 8. Simonen y. m., toiv. al. N:o 88: Mää-
367: metsätyöläisiä y. m. koskevia laki- rärahasta maaseudun asunto-olojen
368: ja toivomusaloitteita. pa11antamiseen ................... 307
369: 9. Saarinen y. m., toiv. al. N:o 89: Toi-
370: 1. Lepistö y. m., lak. al. N:o 24: Ehdo- menpiteistä vapaussodan invaliidien
371: tus laiks~i puutavaran työmittauk- ja varattomien rintamamiesten toi-
372: sesta ............................ 291 meentulon turvaamiseksi .......... 308
373: 2. Rydberg y. m., ltak. al. N :o 25: Ehdo- 10. Raunio y. m., toiv. al. N:o 90: Esi-
374: tus äitiysavustuksesta annetun lain tyksen antamise~ta toimeentulon
375: muuttami,sesta ................... 293 turvaamiseksi vuoden 1918 sodassa
376: 3. Tuominen y. rn., lak. al. N :o 26: tai sen johdosta henkensä menettä-
377: Ehdotus laiksi itsenäisyyspäivän neitten vähävaraisille leskille ...... 309
378: viettämisestä yleisenä juhla- ja va- 11. Sillanpää y. m., toiv. al. N:o 91:
379: paapäivänä annetun lain muuttami- Pula-ajan lapsiavustuksen järjestä-
380: sesta ............................ 295 misestä vähävaraisille perheille . . . . 310
381: 4. Ikola y.m., toiv.,al. N:o 84: Neuvoa- 12. Kaijalainen y. m., toiv. al. N:o 92:
382: antavan kansanäänestyksen toimeen- Määrärahasta avustuksiksi Pohjois-
383: panemisesta ensi eduskuntavaalien Suomen vähävaraisille lapsirikkaille
384: yhteydes,sä kansaneläkelaitoksen toi- perheille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312
385: minnan jatkamisesta ............. 298 13. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 93: Äi-
386: 5. U. Raatikainen y. m., toiv. al. N:o tien virkistyslomista ............. 314
387: 85: Esityksen antamisesta työaika- 14. Rytinki y.m., toiv.al. N:o 94: Toi-
388: lain muuttamisesta .............. 301 menpiteistä metsä- ja uittotyöläisten
389: 6. Perho, toiv. al. N:o 86: Esityksen ruokailuolojen parantamiseksi 315
390: antamisesta laiksi työpalkkatarkkai- 15. Pyörälä y. m., toiv. al. N:o 95: Li-
391: lusta maataloudessa .............. 303 säykisestä vuoden 1941 tulo- ja me-
392: 7. Simonen y. m., toiv. al. N:o 87: noarvioon s·okeain taloudellisen ase-
393: Maaseudun asunto-olojen paranta- man helpottami,seksi . . . . . . . . . . . . . . 316
394:
395:
396: XI. Puolustusasiainvaliokunta.
397: Hevosten ja ajoneuvojen ottamista sotavoiman tarpeisiin annettuun la-
398: sotavoiman tarpeisiin sekä asevel- kiin ............................ 323
399: vollisten palkkoja koskevia toivo- 3. Lumme y. m., toiv. al. N:o 98: Esi-
400: musaJoi ttei ta. tyksen antamisesta lisäyksestä vuo-
401: den 1941 tulo- jta menoarvioon ase-
402: 1. Möttönen y. m., toiv. al. N:o 96: Esi- velvolli,sten päivärahan korottami-
403: tyksen antamisesta laiksi hevosten seksi ............................ 324
404: ja ajoneuvojen ottamisesta sotavoi- 4. Rydberg y. m., toiv. al. N:o 99: Toi-
405: man tarpeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 321 menpiteits,tä kuukausipalkan maksa-
406: 2. Kivioja y. m., toiv. al. N:o 97: Esi- miseksi asevelvollisten vähävaraisille
407: tykisen antamisesta muutoksiksi he- vanhemmille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 326
408: vosten ja ajoneuvojen ottamisesta
409: 2
410: X Sisällysluettelo 1941.
411:
412:
413:
414: XII. Kulkulaitosvaliokunta.
415: Rautateitä, maanteitä, siltoja, laiva- Siv.
416: liikennettä, puhelinverkostoa y. m. 13. Nurmesniemi y. m., toiv. al. N:o 111:
417: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. Rautatien l'lakentamisesta Haapajär-
418: Siv. veltä Vaalaan .. .. .. .. . .. .. .. .. .. . 351
419: 1. Kivioja y. m., lak. al. N :o 27: Ehdo- 14. Pyörälä y. m., toiv. al. N:o 112: Tut-
420: tus laiksi Nivalan malmialueen sa- kimuksen toimittamisesta Lapin ase-
421: tamaradan rakentamisesta ........ 331 man-Murtomäen aseman ratasuun-
422: 2. Ikola y. m., toiv. al. N:o 100: Vaa- nalla ............................ 352
423: san-Härmän poikkiradan rakenta- 15. Salo y. m., toiv. illl N :o 113: Haara-
424: mises·tm. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 332 radan rakentamisesta Kontiomäen-
425: 3. Hästbacka m. fl., hemst. mot. N :o Hyrynsalmen radalta Puolangan
426: 101: Angående byggande av en järn- kunnassa olevalle kaoliinialueelle . . 354
427: väg från Gamlakarlehy till Saari- 16. Rytinlci y. m., toiv. al. N :o 114:
428: järvi ............................ 334 Oulun-Taivralkosken rautatien ra-
429: 3. Hästbacka y.m., toiv.al. N:o 101: kentamisesta ..................... 356
430: Rautatien rakentamisesta Kokkolasta 17. Lahtela y. m., rtoiv. al. N:o 115: Tut-
431: Saarijärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 335 kimuksen toimittami,sesta rautatien
432: 4. Salmenoja y. m., <toiv. al. N :o 102: rakentamiseksi Kemijärveltä Sodan-
433: Tutkimuksen toimittamisesta rata- kylään .......................... 358
434: suunnasta Taavetin-Simolan radal- 18. Turkka y. m., toiv. al. N :o 116: Mää-
435: ta Kotkan radalle Inkeroisten-Ky- rärahasta valtionl'la.utateiden Oulun
436: min asemien välillä . . . . . . . . . . . . . . 336 konepajan uudistus- ja laajennu:stöi-
437: 5. Saukkonen y. m., toiv. al. N:o 103: den aloi 1Jtamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 360
438: Simpeleen ja Parikkalan asemien vä- 19. Holmberg m. fl., hemst. mot. N :o
439: lisen yhdysradan rakentamisesta .. 338 117: Angående anslag för inledandet
440: 6. Schildt y. m., toiv. al. N :o 104: Tut- av arbetet på vägen Pargas Malm-
441: kimuksen ·toimittamisesta rautatien N,a.gu-Korpo-Houtskär ......... 363
442: rakentamisek,si Heinolasta J yväsky- 19. Holmberg y. m., toiv. al. N :o 117:
443: lään ............................ 339 Määräraha;sta töiden aloittamista var-
444: 7. Schildt y. m., toiv. ;al. N :o 105: Tut- ten Paraisten Malmin-Nauvon-
445: kimuksen toimittamisesta rautatien Korppoon-Houtskarin tiellä ..... 364
446: rakentami•seksi Heinolasta Pertuu- 20. Heikkilä y. m., toiv. al. N:o 118:
447: maan kirkonkylän kautta Leikolaan 341 Maantien rakentamisesta Tyköiän
448: 8. Pohjannoro y. m., toiv. al. N:o 106: ti1an kohdalta Tyrvännön pitäjästä
449: Esi,tyksen antami•sesta I'lautatien ra- Harhalan-Äimälän kylätien suun-
450: kentamisesta Heinola·sta Savon ra- na;ssa Tampereen - Hämeenlinnan
451: dalle ja siitä edelleen Ristiinaan .. 343 välisellä maantiellä Pälkäneen pi tä-
452: 9. Tolppanen y. m., toiv. al. N :o 107: jässä ............................ 365
453: Rautatien rakentamisesta Savonlin- 21. Aarniokoski y. m., toiv. al. N :o 119:
454: nan-Parikkalan radalta Joensuun Maantien rakentamisesta Niinisalon
455: -Kaurilan radalle ............... 344 pysäkiltä Karvian pitäjän Kantin
456: 10. Tolppanen y. m., toiv. al. N :o 108: kylään .......................... 366
457: Määrärahasta Joensuun-Ilomantsin 22. Schildt y. m., toiv. al. N :o 120:
458: rautatien rakentamista varten 346 Maantien rakentamisesta Sysmän-
459: 11. Soininen y. m., toiv. al. N :o 109: Hartolan maantieltä Liikolan kylän
460: Tutkimuksen toimittamisesta rata- kautta Leppäkoskelie ............ 368
461: suunnasta Kaavin pitäjän Luikon- 23. Schildt y. m., toiv. al. N :o 121:
462: lahdesta Juuan pitäjän kautta Nur- Maantien rakentamisesta Sysmän
463: mekseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348 kirkolta Särkilahden ja Judinsalon
464: 12. K. Kämäräinen y. m., toiv. al. N:o kyläkuntien kautta Luhangan kir-
465: 110: Tutkimuksen 'toimittamisesta kolle ............................ 369
466: rautatien rakentamisesta Pohjan- 24. Schildt y. m., toiv. al. N :o 122:
467: maan radalta Siilinjärvelle . . . . . . . . 350 Tutkimuksen toimittamisesta maan-
468: Sisällysluettelo 1941. XI
469:
470: Siv. Siv.
471: tien rakentamiseksi Korpilahden pi- 33. Tolppanen y. m., toiv. al. N :o 131:
472: täjä·ssä Rutalahden kylästä Oittilan Määrärahasta maantien rakentami-
473: kylään .......................... 371 seksi Porokylän asemalta Ylikylän
474: 25. Vilhula y.m., toiv. al. N:o 123: Mul- ja Saramon kautta Kuhmon tielle 387
475: tian kirkolta Huuhanperän kautta 34. Kettunen y. m., toiv. al. N:o 132:
476: Py lkönmäelle Saarijärven-Mylly- Tutkimuksen toimittamisesta maan-
477: mäen maantielle johtavan kylätien tien rakentamiseksi Tuupovaaran
478: valtion hoitoon ·ottamisesta ........ 373 öllölän kylästä Tohmajärven ase-
479: malle ........................... 389
480: 26. W ickman m. fl., hemst. mot. N :o 124:
481: Angående verkställande av under- 35. Kettunen y. m., toiv. al. N:o 133:
482: sökning för byggande av en för- Maantiesuunnan Korpiselän Hoilola
483: bindelseväg mellan Räyrinki by i -Tuupovaaran öllölä tutkituttami-
484: Vetil och Småbönders by i Terjärv ses·ta ............................ 391
485: korumun ........................ 374 36. Salo, toiv. al. N :o 134: Määrärahasta
486: maantien rakentamiseksi Utajärven
487: 26. Wickman y. m., toiv. ai. N:o 124: -Puolangan maantiel,tä Juorkunan
488: Tutkimuksen toimi,ttamisesta yhdys- kylän kohdalta Oulun-Kuusamon
489: tien rakentamiseksi Vetelin kunnan maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 393
490: Räyringin kylästä Teerijärven kun- 37. Salo, toiv. al. N:o 135: Määrärahasta
491: nan Vähäkylän (Småhöndersbyn) ky- maantien rakentamiseksi Puolangan
492: lään ............................ 376 kunnan Jouko- ja Lylykylästä lä-
493: 27. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 125: himmälle asemalle tai pysäkille . . 394
494: Angående anslag för vägförbätt- 38. Salo, toiv. al. N :o 136: Maantien ra-
495: ringsarbeten å landsvägen Jakobstad kentamisesta Leinolankosken ase-
496: -Gamlakarleby inom Larsmo och malta Puokiov,aaralle Puolangan
497: Öja lmmmuner ................... 378 kunnassa ........................ 395
498: 27. Wickman y. m., toiv. al. N:o 125: 39. Salo, toiv. al. N :o 137: Määrärahwsta
499: Määrärahasta Pietarsaaren-Kokko- Ristijärven ja Puolangan kunnissa
500: lan maantien parannustöitä varten olevan n. s. Uvan-Kotilan paikallis-
501: Luodon ja Öjan kunnissa ........ 379 tien ottamiseksi Vlaltion hoitoon .... 396
502: 28. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 126: 40. Salo, toiv. al. N :o 138: Maantien ra-
503: Angående anslag för vägförbätt- kentamisesta Hyrynsalmen- Suo-
504: ringsarbeten å huvudvägen inom Pe- mussalmen maantieltä Alanteen ta-
505: dersöre och Kronoby kommuner . . 380 lon kautta Jumaliskylään ........ 397
506: 28. Wickman y.m., toiv.al N:o 126: 41. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 139: Tut-
507: Määrärahasta valtatien parannus- kimuksen toimittamisesta maantien
508: töitä varten Pietarsaaren maalais- rakentamiseksi Oulun-Puolangan
509: kunnassa ja Kruununpyyn kunnassa 381 maantieltä lähtevän Olvaksen kylä-
510: 29. Luoma-aho y. m., tmv. al. N:o 127: tien päästä J uurikan-J aurakka-
511: Toimenpiteistä Itä-.Ä.htärin maan- järven kautta Taipaleenharjun seu-
512: tien ottamiseksi valtion hoitoon .. 382 dulle Oulun-Kuusamon mwantiellä 398
513: 30. Pyörälä y. m., toiv. al. N:o 128: 42. Rytinki y. m., rtoiv. al. N:o 140:
514: Määrärahasta Pyhäjoen kirkolta Li- Maantien rakentamisesta Pudasjär-
515: mingojan kylän kautta Vihantiin ven Kurenalta Parkkilan lossille
516: johtavan kylätien valtion hoitoon ot- Hirvaskosken-Siirankankaan maan-
517: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 384 tiellä ........................... 399
518: 31. Pyörälä y. m., toiv. al. N:o 129: 43. Wirranniemi y. m., toiv. al. N:o 141:
519: Määrärahasta Vihanuin ja Paavolan Määrärahasta maantien rakentami-
520: kunnissa Alpuan ja Louhuan kylien seksi Kuusamon-Rovaniemen tiestä
521: kautta kulkevan kylätien valtion hoi- Haata.jan luota Lohirannan kautta
522: toon ottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 385 n. 's. Akonlahden tukinsiirtolaitok-
523: 32. Tolppanen y. m., toiv. al. N :o 130: selle ............................ 401
524: Määrärahasta maantien rakentami- 44. Wirranniemi y. m., toiv. al. N:o 142:
525: seksi Rääkkylän kunn:an Kompakan Suunnitelman laatimisesta maantei-
526: kylästä Tikkalan aseman kautta den rakentamiseksi sekä tiealueiden
527: Kiihtelysvaaran kunnan Huhrtilam· ja tientekoaineiden ottopaikkojen
528: min kylään ...................... 386 erottamiseksi Kuus·amon kunnassa 402
529: XII Sisällysluettelo 1941.
530:
531: Siv. Siv.
532: 45. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 143: kemäenjoen yli Kiikan pitäjän koh-
533: Suunnitelman lawtimisesta maantei- dalla ............................ 417
534: den rakentamiseksi sekä tiealueiden 56. Vesterinen y. m., toiv. al. N:o 154:
535: ja tientekoaineiden ottopaikkojen Toimenpiteistä sillan rakentamiseksi
536: erottamiseks·i P.osion kunnan alueella 404 n. s. Paalin salmeen tai Hännilän
537: 46. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 144: salmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 420
538: Maantien rakentami•sesta Kemijär- 57. Salo, toiv. al. N:o 155: Määrärahasta
539: veltä Lehtolan kautta Posiolie .... 406 sillan rakentamiseksi Utajärven los-
540: sipaikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 421
541: 47. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 145: Mää-
542: rärahasta Kemijärven-Sallan maan- 58. Salo, toiv. al. N :o 156: Sillan ra-
543: tiestä Soppelan kautta Räisälän ky- kentamisesta Otermajärven ts.almeen
544: Vaalan-Puolangan maantiellä .... 422
545: lään rakennettavan maantien raken-
546: nustöiden aloittamista vai'ten . . . . 407 59. Rytinki, toiv. al. N :o 157: Määrä-
547: rahatsta erinäisten Pudasjärven-
548: 48. Lahtela y. m., ·toiv. al. N :o 146: Sarajärven maantien siltojen raken-
549: Ma:antien rakentamisesta Kemijär- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423
550: ven J avarukselta Sodankylän Vuo- 60. Pohjannoro y. m., toiv. al. N :o 158:
551: j ärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 409 Toimenpiteistä Saimaan liikennepul-
552: 49. Lahtela y.m., toiv.al. N:o 147: Pel- man selvittämi.seksi .............. 424
553: kosenniemen kunnassa olevan Kai- 61. Pohjannoro y. m., toiv. al. N :o 159:
554: ralan-Luiron maantien rakentami- Esityksen antamisesta lisäyksestä
555: sesta ............................ 411 vuoden 1941 tulo- ja menoarvioon
556: 50. Junes y.m., toiv.1ll!l. N:o 148: Mää- Pien-Saimaan ja Mikkelin välisen
557: rärahasta maantien rakentamiseksi laivaväylän •syventämiseksi ........ 425
558: Alatornion Arpelan kylästä Ylitor- 62. tJsterholm, hemst. mot. N :o 160:
559: nion Mellakoskelle . . . . . . . . . . . . . . . 412 Angående åtgärder för fördjupande
560: 51. Junes y. m., toiv. al. N:o 149: Toi- av farleden ttill Ekenäs och Skuru 426
561: menpiteistä Karungin- N ahkiais- 62. tJsterholm, toiv. al. N :o 160: Toi-
562: ojan-Kantomaanpään tien ottami- menpiteistä Tammisaaren ja Poh-
563: seksi vtaltion hoitoon ............ 413 jankurun kulkuväylän syventämi-
564: 52. Kaijalainen y. m., toiv. al. N:o 150: seks·i ............................ 427
565: Toimenpiteistä Kit<tilän-Nilivaaran 63. Malmivuori y. m., toiv. al. N :o 161:
566: -Kiistalan kylätien kunnostami- Määrärahasta Kylmäpihlajan luotsi-
567: seksi ja ottamiseksi valtion haltuun 414 sataman rakentamista varten ...... 428
568: 53. Kaijalainen y. m., toiv. al. N:o 151: 64. Luoma-aho y. m., toi v. al. N :o 162:
569: Ma:antien rakentamisesta Sodanky- Määrärahasta yhtenäisen katselmuk-
570: län Kelujärveltä Tanhuan kylään sen ja tutkimuksen toimittami.seksi
571: Savukosken pitäjässä ............ 415 Lappajärven jta, Evijärven sekä nii-
572: 54. Kaijalainen y. m., toiv. al. N:o 152: den välisen joen rantamailla ...... 429
573: Toimenpiteistä Sodankylän pitäjässä 65. Törngren m. fl., hemst. mot. N :o 163:
574: olevan Raudanjoen-Seipäjärven ky- Angående anslag för Iniö kommuns
575: lätien ottamiseksi valtion hoitoon .. 416 förbindande med rikstelefonnätet . . 431
576: 55. Joukanen y. m., toiv. al. N:o 153: 65. Törngren y.m., toiv.al. N:o 163:
577: Tutkimuksen toimittamisesta ja kus- Määrärahasta Iniön kunnan yhdistä-
578: tannusarvion laatimisesta sillan ja misestä valtakunnan puhelinverkos-
579: sen yhdy1s·teiden rakentamiseksi Eo- toon ............................ 432
580:
581:
582:
583: IV. Valtiovarainvaliokuntaan aloiteajan jälkeen lähetetty omaisuu-
584: den korvaamista koskeva lakialoite.
585: 39. Kekkonen y. m., lak. al. N:o 32: Eh- menetetyn omaisuuden korvaami-
586: dotus laiksi alueluovutuksen johdosta sesta annetun lain muuttami.sesta .. 435
587: Sisällysluettelo 1941. Xlll
588:
589:
590:
591: IX. Maatalousvaliokuntaan aloiteajan jälkeen lähetetyt siirtoväen
592: pika-asutusta koskevat lakialoitteet.
593: Biv. Biv.
594: 39. Tarkkanen y. m., lak. al. N :o 29: 43. Korvenoja y. m., lak. al. N:o 34: Eh-
595: Ehdotus laiksi siirtoväen pika-asu- dotus laiksi siirtoväen pika-asutus-
596: tuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 439 lain muuttamisesta .......... :. . . . 450
597: 40. Niukkanen y. m., lak. al. N:o 30: Eh- 44. Teittinen, lak. al. N :o 35: Ehdotus
598: dotus laiksi siirtoväen pika-asutus- laiksi siirtoväen pika-ll!sutuslain
599: Lain muuttamisesta .............. 442 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 452
600: 41. K orvenoia y. m., lak. al. N :o 31: 45. Luukka y. m., lak. al. N:o 36: Ehdo-
601: Ehdotus laiksi siirtoväen pika-a·su- tus laiksi siirtoväen pika.-asutuslain
602: tuslain muuttamisesta ............ 443 muuttamisesta ................... 455
603: 42. Kivioja, lak. al. N :o 33: Ehdotus
604: laiksi siirtoväen pika-asutuslain
605: muuttamisesta ................... 449
606:
607:
608:
609: XIII. Aloiteajan jälkeen tehty, esittelemättä jätetty, laillistamatonta
610: yhdyselämää koskeva lakialoite.
611: 1. Kivioja, lak. al. N:o 28: Ehdotukset män ehkäisemiseksi j·a laiksi rikos-
612: laiksi laillistamattoman yhdyselä- lain 20 luvun 8 § :n muuttamisesta 459
613: B. Syysistuntokaudella jätetyt rahaasia-aloitteet
614:
615: SISÄLLYSLUETTELO.
616: IV. Valtiovarainvaliokunta.
617: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat Siv.
618: määrärahojen osoittamista kulkulai- och medborgarbildning r. f. nimiselle
619: toksiin sekä taloudellisiin, sosialisiin yhdistykselle ruotsinkielistä sosiaali-
620: y. m. tarkoituksiin. poliittista laitosta varten ........ 477
621: Siv. 45. Kaijalainen y. m., rah. al. N :o 18:
622: 40. Frietsch, fin. mot. N :o 13: Angående Korotetun määrärahan osoittami-
623: anvisande av förhöjt anslag till tem- sesta ruisjauhojen, keittosuolan, vä-
624: porära tilläggsarvoden åt innehavare kilannoi~tteiden ja rehuseHuloosan
625: 1av sta:tstjänster och -befattningar .. 467 rahtiavustuksia Vtarten eräissä Poh-
626: 40. Frietsch, rah. al. N :o 13: Korotetun jois-Suomen kunnissa ............ 479
627: määrärahan osoittamisesta väliaikai-
628: 46. Soini y. m., rah. al. N:o 19: Määrä-
629: siksi li.säpalkkioiksi valtion viran ja
630: rahan osoittamisesta korkeimmassa
631: toimen haitijoille ................ 469 maa talousopetuksessa tarvittavia
632: 41. Furuhjelm m. fl., fin. mot. N:o 14: uudisrakennuksia varten . . . . . . . . . . 480
633: Angående anvisande av förhöjt an-
634: sl,ag till temporär förhöjning av de 47. Aarniokoski y. m., rah. al. N:o 20:
635: av ~staten betalda pensionerna ...... 471 Korotetun määrärahan osoittami-
636: 41. Furuhjelm y. m., rah. al. N :o 14: sesta avustuksiksi valtion alempien
637: Korotetun määrärahan osoittami- maatalouskoulujen vähävaraisille op-
638: sesta valtion maksamien eläkkeiden pilaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 482
639: väliaikaista korottamista varten . . . 4 72 48. Aarniokoski y. m., rah. al. N:o 21:
640: 42. Halonen y. m., rah. al. N :o 15: Mää- Korotetun määrärahan osoittami-
641: rärahan osoittamisesta erinäi,sten sesta avustuksiksi yksityisluontoisten
642: maailmansodan aikana Suomen kan- maamieskoulujen vähävaraisille op-
643: salai,sille koi tuneiden vahinkojen pilaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483
644: korvaamista varten . . . . . . . . . . . . . . 4 73 49. Helenelund m. fl., fin. mot. N :o 22:
645: 43. Simonen y. m., rah. al. N :o 16: Ko- Angående anvisande av anslag för
646: rotetun määrärahan usoi ttamisesta uppfö:rtande ~av en lärarbostadsbygg-
647: avustuksiksi maaseudun asunto-olo- nad vid Korsholms lantmannwskola 484
648: jen parantamiseen ................ 474 49. Helenelund y. m., rah. ~al. N :o 22:
649: 44. Törngren m. fl., fin. mot. N:o 17: Määrärahan osoittamisesta opetta-
650: Angående anvisande av anslag .som jain asuinrakennuksen rakentamista
651: understöd åt Samfundet för sam- varten Korsholman maamieskoululle 485
652: hällsforskning och medhorgarbild- 50. Mustasilta y. m., rah. al. N:o 23:
653: ning r. f. för ett svenskpråkigt Korotetun määrärahan osoittami-
654: socialpolitiskt institut ............ 475 sesta yksityisluontoisten karjan-
655: 44. Törngren y. m., rah. al. N:o 17: Mää- hoito- ja meijeritalousoppilaitos~ten
656: rärahan osoittamisesta avustukseksi vähävarai~Bten oppilaiden avustusta
657: Samfundet för samhällsforskning varten 486
658: Sisällysluettelo 1941. XV
659:
660: Siv. Siv.
661: 51. Kuittinen y. m., rah. al. N:o 24: Ko- sesta kulkulaitosten ja yleisten töi-
662: rotetun määrärahan osoittamisesta den ministeriön käytettäväksi uusien
663: maata1ouskerhotoimintwa varten .... 487 maanteiden rakentami,seen Lapin
664: 52. Luoma-aho y. m., rah. 1al. N :o 25: läänis·sä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 493
665: Määrärahan osoittamisesta tutkimuk- 55. Törngren m. fl., fin. mot. N:o 28:
666: sen toimittami•seksi Lappajärven ja Angående anvisande av förhöjt an-
667: Evijärven vesistöissä silmällä pitäen slag för upprätthållande av ångbåts-
668: maanviljelyksen ja voimatalouden trafik på linjerna Abo-Nagu-Nötö
669: tarpeita .Ähtävänjoen varrella .... 488 och Åbo-Kimito ................ 494
670: 53. H ästbacka m. fl., fin. mot. N :o 26: 55. Törngren y.m., r1ah.al. N:o 28: Ko-
671: Angående anvi,sande av anslag för rotetun määrärahan osoittamisesta
672: upprensning av Kronoby ås nedre höyrylaivaliikenteen ylläpitämiseksi
673: lopp ............................ 489 Turun-Nauvon-Nötön ja Turun
674: 53. Hästbacka y. m., rah. al. N:o 26: -Kemiön linjoilla .............. 495
675: Määrärahan osoittamisesta Kruunu- 56. Malmivuori y. m., rah. al. N:o 29:
676: pyynjoen alajuoksun perkaamiseen 491 Määrärahan osoittamisesta Kylmä-
677: 54. Kaijalainen y. m., rah. al. N:o 27: pihlajan luot.sisataman rakentamista
678: Korotetun määrärahan osoittami- varten .......................... 496
679:
680:
681:
682: IV. Syysistuntokaudella valtiovarainvaliokuntaan lähetetty siirto-
683: väen verovapautta koskeva lakialoite.
684: 57. Luukka, lak. ·al. N:o 37: Ehdotus
685: laiksi siirtoväen ja eräiden muiden
686: henkilöiden verovapaudesta 499
687: •• ••
688:
689: VALTIOPAIVAT
690: 1941
691:
692:
693:
694:
695: LIITTEET
696: A. KEVÄTISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
697:
698:
699:
700:
701: HELSINKI 1941
702: VALTIONEUVOSTON KIR.JAP AINO
703: 1
704: 1
705: 1
706: 1
707: 1
708: 1
709: 1
710: 1
711: 1
712: 1
713: 1
714: 1
715: 1
716: 1
717: 1
718: 1
719: 1
720: 1
721: 1
722: 1
723: 1
724: 1
725: 1
726: •• ••
727:
728: VALTIOPAIVAT
729: 1941
730: LIITTEET
731: 1
732: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
733: TOIVOMUSALOITTEET.
734:
735:
736:
737:
738: HELSINKI 1941
739: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
740: Vaitiopäivä järjestystä, edustajanvaaleja, edustajantointa ja sotatilaa
741: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
742: 7
743:
744: 1,1. - Lak. al. N:o 1.
745:
746:
747:
748:
749: Toivonen y. m.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 6 ja
750: 7 § :n muuttamisesta.
751:
752:
753: E d u s k u n n a l 1 e.
754:
755: NJ71kyisessä valtiopäiväjärjestyksessä oleva kohtaloihin, on velvollinen ensimäisenä as-
756: äänioikeusikäraja 24 vuotta {m liian kor- tumaan ase kädessä puolustamaan maataan
757: kea. Jo se komitea, joka aikoinaan laati ja kansaansa, silloin kun vihollinen sitä
758: v. 1906 hyväksytyn ja voimaantulleen val- uhkaa. Iältään 21-23 vuotiaat ovat juuri
759: tiopäiväjärjestyksen, ehdotti äänioikeusikä- ne, jotka ensimäisenä saavat uhrata hen-
760: rajan 21 vuodeksi, kuten se oli aikaisem- kensä isänmaan alttarille.
761: minkin valtiopäiväjärjestyksessä talonpoi- Kun kansalaisen on täytettävä velvolli-
762: kais- ja porvarissäädyn valitsijamiesvaa- suutensa yMeiskuntaa ja valtiota kohtaan,
763: leissa. niin hänellä pitäisi olla myöskin yhteis-
764: Äänioikeusikärajan alentaminen 21 vuo- kunnallisista oikeuksista oleellisin, juuri se,
765: teen on erittäin tärkeä nuorison kasvatta- joka meidät tekee valtiollisesti 'tasa-arvoi-
766: miseksi yhteiskunnralliseen toimintaan mah- siksi. Sen ajan kuluess'a, jonka äänioikeus-
767: dollisimman varhain, mutta myöskin sen- ikäraja on ollut koroitettuna 24 ikävuo-
768: tähden, että kansalaiset saavuttavat täysi- teen, eli 35 vuotta, on tilanne maailmassa
769: ikäisyyden jo siinä iässä omaisuutensa hal- muuttunut siinä määrin, ja nuoriso on
770: linnassa, kuin myöskin rikosoikeudellisesti tullut yhä enemmän siihen yhteiskunnalli-
771: j. n. e. ja ovat oikeutettuja valtion ja kun- seen asemaan, että sillä pitäisi ol'la oikeus
772: nan virkoihin jos muut edellytykset siihen vaikuttaa lainsäädäntöön. Sitä paitsi ääni-
773: ovat, kunnallinen äänioikeus onkin 21 vuo- oikeus nuorisolta riistettiin 35 vuotta sitten
774: tiailla niinkuin tuleekin olla. Eikä ole ha- peLkän luoliikaitsekkyyden san:eleman poli-
775: vaittu siitä olevan mitään haittaa kun- tiikan tähden, kuten monet silloisilla val-
776: nallisen elämän ja asioiden hoidolle. Sa- tiopäivillä olleista edustajista valittaen to-
777: moin pitäisi valtiollinen äänioikeuskin tesivat. Tämä virhe ja vääryys olisi jo
778: saada täytettyään tuon iän. vihdoinkin korjattava.
779: Kansalaiset joutuvat, ennenkuin he täyt- Asiaa aikaisemmin eduskunnassa käsitel-
780: tävät 24 vuotta, suorittamaan monia hyvin täessä monet edust,ajat ovat lausuneet, että
781: tärkeitä yhteiskunnallisia ja valtiollisia vel- he voisivat suostua äänioikeusikärajan alen-
782: vollisuuksia kuten elatus-, vero- ja huolen- tamiseen, mutta että heidän täyzyy sitä
783: pitovelvollisuus niistä omaisista, joista vastustaa sentähden, että liian nuori hen-
784: huoltolakien mukaan on huolta pidettävä. kilö muuten saattaisi tulla edustajaksi va-
785: Samoin asevelvollisuus, sillä meidänhän on lituksi, ikoska valtiopäiväjärjestyksen 7 py-
786: muistettava, että juuri tämä sama nuoriso- kälän muka:an on vaalikelpoinen jokainen,
787: joukko, joille lainsäätäjä ei ole antanut joka on vaalioikeutettu. Meidän mieles-
788: oikeutta äänes,tyslipulla vaikuttaa lmnsansa tämme olisi kyllä jä;tettävä valitsijoille
789: 8 1,1. - Valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 7 § :n muuttaminen.
790:
791: oikeus pällittää ketkä he ha:luavat edusta- äänioikeusikärajaa ilmrun, että kukaan voisi
792: jiksensa valita. Jos tällöin jossakin tapauk- väittää siitä seuraavan liian nuorten edus-
793: sessa 21 vuotiaskin tulisi kansanedustajaksi tajain valituksi tulemista, niin ehdotamme-
794: valituksi, niin heidän lukumääränsä joka ikin valtiopäiväjärjestyksen 7 pykälään sel-
795: tapauksessa jää niin minimaaliseksi, ettei laista muutosta, että vaalikelpoisuusikäraja
796: se lainsäädäntöön vaikuta, sillä kokemus on pysyisi samruna kuin nykyisin voimassa
797: osoittanut, että edustajiksi valitut kansalai- olevassa laissa.
798: set miltei aina ovat huomattavasti sääde- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
799: tyn vaalikelpoisuusikärajan yläpuolella.
800: Koska kuitenkin sanotulla ikärajalla vali- että Eduskunta hyväksyisi näin
801: tuksi tulemiseen on sangen vähäinen mer- kuuluvan lakiekdotnksen:
802: kitys, ja antaaks,emme tilaisuuden alentaa
803:
804:
805: Laki
806: valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 7 §: n muuttamisesta.
807:
808: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 päivänä tammikuuta 1928
809: annetun valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä määrätyllä tavalla, muutetaan sanotun
810: valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 7 §, niistä 7 § sellaisena kuin se on 25 päivänä touko-
811: kuuta 1934 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
812:
813: 6 §. ajama~an olikoonpa tuomio lopullinen tai ei;
814: Vaalioikeutettu on jokainen Suomen kan- sekä
815: salainen, sekä mies että nainen, joka ennen 7) se, joka on todistettu syypääiksi sii-
816: vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta hen, että hän edustajavaaleissa on ostanut
817: vuotta. tai myynyt ääniä tai sitä yrittänyt tahi
818: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai-
819: kassa taikka väkivcallalla tai uhkauksilla
820: 1) se, joka on vakinaisessa sotapalveluk-
821: häirinnyt vaalivapautta, aina kuudennen
822: sessa;
823: kalenterivuoden loppuun siitä lukien kuin
824: 2) se, joka on holhouksen alaisena; lopullinen tuomio asiasta annettiin.
825: 3) se, joka kolmena viime kuluneena
826: vuonna ei ole ollut tässä maassa hengille- 7 §.
827: pantuna; Vaalikelpoinen edustajaksi on asuinpaik-
828: ~) se, joka ikunnalliskodissa, muussa kun- kaan katsomatta jokainen, joka on vaalioi-
829: nallisessa köyhäinhoitolaitoksessa tai vuosi- keutettu ja joka ennen vaalivuotta on täyt-
830: hoidokkina on täyden köyhäinhoidon va- tänyt neljäkolmatta vuotta.
831: rassa; Se, joka on tuomittu rangaistukseen val-
832: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu tio- tai ma:anpetoksesta, osallisuudesta sel-
833: yleiseen työhön aina koLmannen vuoden lop- laiseen rikokseen tai sellaisen rikoksen val-
834: puun siitä, kuin hän työlaitoksesta pääsi; mistelusta taikka yricyksestä, olkoon kui-
835: 6) se, joka on tuomittu menettämään tenkin vailla vaalikelpoisuutta edustajaksi
836: vaalioikeutensa tai olema.an kansalaisluot- aina kuudennen kalenterivuoden loppuun
837: tamus:ta vailla taikka julistettu kdvotto- siitä, kuin hän on täydelleen kärsinyt ran-
838: maksi maan palvelukseen tahi toisen asiaa gaistuksensa ja siihen liittyvät muut
839: 1,1. - Toivonen y. m. 9
840:
841: rangaistusseuraamukset. Vaalikelpoisuutta jota: vastaan sellaisesta rikoksesta nostetta-
842: vailla on niinikään se, joka on syytteessä vaa syytettä varten asianomainen syyttäjä
843: tässä momentissa mainitusta rikoksesta tai on jättänyt syytekirjelmän oikeuteen.
844:
845:
846: Helsingissä 12 päivänä he'lmiik:uuta 1941.
847:
848: Otto Toivonen. Armas Paasonen.
849: Eino Raunio. Ville A. Komu.
850: Jussi Raatikainen. Heikki Simonen.
851: Ville Kupari. 0. H. Kekäläinen.
852: Hugo Aattela. Jalmari Linna.
853: Matti Lepistö. Albin Koponen.
854: Hilma Koivulahti-Lehto. Pekka Kettunen.
855: Matti Turkia. Jussi Lonkainen.
856: Alex Hämäläinen. Uuno Raatikainen.
857: Heikki Kääriäinen. Väinö Kivisalo.
858: Alpo Lumme. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
859: Samuli Tervo. Olavi Kajala.
860:
861:
862:
863:
864: 2
865: 10
866:
867: 1,2.- Lak. al. N:o 2.
868:
869:
870:
871:
872: Nikula y. m.: Ehdotus laiksi edustajanvaaleista annetun
873: lain muuttamisesta.
874:
875:
876: E d u s k u n n a 11 e.
877:
878: Valtakunnan raJOJen muuttuminen ja kaan, mikä on omiaan lamauttama.an kan-
879: siitä johtunut eräiden vaalipiirien supistu- salaisten valtiollista harrastusta ja ääni-
880: minen sekä väestön siirrot luovutetuilta ja oikeut.ettujen vaikutus v:aalin tulokseen jää
881: vuokratuilta alueilt.a hajalleen kaikkiin liiaksi sattuman varaan. Parin viime vuo-
882: vaalipiireihin tekevät voolilain tarkistuksen sikymmenen ajan on vaalijärjestelmämme
883: nykytärkeäksi ja välttämättömäksi. uusiminen tässä luetelluilta kohdiltaan ol-
884: Samalla voidaan kiinnittää huomiota lut jokseenkin yhtäjak<soisesti päiväjärjes-
885: myös nykyisin eduskuntavawleissa nouda- tyksessä. Epäilemättä voitaisiin valtiollis-
886: tetun järjestelmän korjaamiseen siinä mie- ten ,asioitten hanastusta tuntuvasti kohot-
887: lessä, että se oikeudenmukaisemmin ja täy- taa j<a kansan eri k,erroksien ja <ajatussuun-
888: deJ.lisemmin kuin nyt on •asianlaita toteut- tien yhteistyötä huomattavasti edistää, jos
889: taisi .suhteellisuusperiaatteen. Jokaiset edus- va~ali1akimme korjattaisiin niin, että jokai-
890: kuntavaa.lit ovat olleet omiaan herättämään sel1e äänestäjälle varmennettaisiin mahdol-
891: oikeutettua tyytymättömyyttä vmsin laa- lisuus äänellään vaikuttaa maamme asioi-
892: joissa kansalaispiireissä sen vuoksi, että hin ja eduskunnan kokoonpanoon. Tällä
893: puolueet eivät ole saaneet heidän koko seikalla olisi kansanvaltaisen hallitusjärjes-
894: maan käsittävää yhteistä äänimääräänsä telmän kannalta ensiluokkaisen tärkeä mer-
895: vastaavaa edustajapaikkamäärää, samalla kitys.
896: kuin on voitu todeta, että yhden ehdok- V. 1936 asetti valtioneuvosto komitean
897: kaan v;a;litseminen on vaatinut toisilta puo- harkitsemaan, millä tavoin voi:masstaolevaa
898: lueilta huomattavasti suuremman äänimää- vaali1akia voitaisiin muuttaa siten, että
899: rän kuin toisilta sekä että eri vaalipiireissä suhteellisuus tulisi nykyistä paremmin to-
900: jää milloin minkin puolueen hyväksi annet- teutetuksi. Komitean mietintö jät€ttiin val-
901: tuja ääniä riittämätöminä ylijääminä ko- tioneuvostolle 1937, sisältäen tämä y.ksityis-
902: konaan tehottomaksi. Tämän lisäksi on kohtaisen ja hyvin perustellun ehdotuksen
903: mainittava, että, jos joUakin puolueella on vaaliktin muutoksiksi. Kun valtioneuvosto
904: jossakin vaalipiirissä niin vähän kanlllatta- ei tähän mennessä ole antanut mainitun
905: jia, ettei puolueen kannata yrittää aiika.an- komitean mietinnön pohjalla ehdotusta
906: saada omrua vaaliliittoa, eivät siihen lukeu- eduskunnalle on asianmukaista ottaa se
907: tuvat tässä vaalipiirissä asuvat kansalaiset lähtökohdaksi eduskunta-aloitetta varten
908: voi millään tavalla käyttää ääntään oman siinä mielessä, että saataisiin syntymään jo
909: ruatesuuntansa hyväksi; jos taas jostakin kauan ja laajoissa piireissä toivottu vaali-
910: va,aliliit.osta ei tule yhtään valituksi, mene- lain uudistus.
911: vät kaikki sen hyväksi annetut äänet huk- Koska vaalipiirien määrittel·eminen vielä
912: I,2. - Nikula y. m. 11
913:
914: vaatii yksityiskohtaista selvittelyä, ei uutta Edel:lä olevan perusteella ehdotamme,
915: vaalipiirijakoa ole tähän lakiehdotukseen
916: sisäHytetty. että Eduskunta hyväksyisi seur·aa-
917: van lakiehdotuksen:
918:
919:
920: Laki
921: edustajanvaaleista annetun lain muuttamisesta.
922:
923: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä tammikuuta 1935 edusta-
924: jan:v;ooleista annetun lain 1 a, 21, 24, 25, 29, 30, 31, 33, 35, 41, 61, 66, 67, 68, 69,
925: 72, 73, 74 ja 76 §, niistä 1 a, 35, 41, 67 §, sellaisina kuin ne OV1at 31 päivänä touko-
926: kuuta 1938 annetussa laissra, näin kuuluviksi sekä lisätään lakiin uudet 28 a, 37 a,
927: 66 a, 66 b, 66 c ja 66 d § seuraavasti:
928:
929: 1 a §. 24 §.
930: Eduskunnan kaksisataa edustajanpaik- Ilmoitus valitsijayhdistyksen ehdokaslis-
931: kaa jaetaan vaalipiirien kesken niiden hen- tan muuttamisesta on asiamiehen kirjalli-
932: gillekirjoitettujen asukkaiden lukumäärän sesti tehtävä v,aalipiirin keskuslautakun-
933: mukaan. nalle viimeistään toisenakolmatta päivänä
934: Saman perusteen mukaa;n j,a;et~n vaali- ennen vaalipäivää, ja pitää sen olla niin
935: pnrien kesken satakahdeksankymmentä todistettu, kuin 20 § : ssä on sanottu.
936: edustajanpaikkaa. Jos asiamies itse ei ole oikeutettu muu-
937: Sekä 1 että 2 momentissa säädetyn edus- tosta tekemään, on ilmoitukseen liitettävä
938: tajanpaikkojen jaon toimittaa valtioneu- sellainen julkilausuma, kuin 23 § :n 2 mo-
939: vooto hyvissä ajoin ennen kutakin vaalia, mentissa on sanottu, ja tulee siinä olla
940: ja julkaistaan jaon tulokset asetuskokoel- asiamiehen vakuutus, että allekirjoitukset
941: massa. ovat omakätisiä.
942: Jos tasavallan presidentti on määrännyt
943: 25 §.
944: toimitettavaksi uudet vaalit, älköön uutta
945: Kahdella tai useammalla saman vaalipii-
946: edustajanpaikkojen jakoa suoritettako,
947: rin v;alitsijamiesyhdistyksellä olkoon oikeus
948: voon noudatettakoon näissä vaaleissa vii-
949: yhtyä vaaliliitoksi.
950: meksi toimitettua jakoa. TäUaisessakin ta-
951: Sellainen yhtyminen tapahtuu siten, että
952: pauksessa on uusi jako kuitenkin toimitet-
953: kukin yhdistys antaa julkilausuman vaali-
954: tava, jos viisi vuotta edeUisestä jaosta on
955: liiton perustamisesta sekä tekee siitä ilmoi-
956: kulunut.
957: tuksen vaalipiirin keskuslautakunnalle vii-
958: 21 §.
959: meistään toisenakolmatta päivänä ennen
960: Hakemuskirjat, jotka 20 § :ssä on mai-
961: vwalipäivää.
962: nittu, tulee asiamiehen joko itse tai val-
963: Älköön minkään vaaliliiton ehdokkaita
964: tuutetun asiamiehen kautta antaa vaalipii-
965: olko useampia, kuin vaalipiiri saa valita
966: rin keskuslautakunnalle viimeistään yhdek-
967: edustajia.
968: säntenäneljättä päivänä ennen vaalipäivää.
969: Jos asiakirjat on annettu postissa kul- 28 a §.
970: jetettaviksi niin aikaisin, että niiden olisi Vaaliliitolla sekä valitsijayhdistyksellä,
971: pitänyt viimeistään sanottuna määräpäivänä joka ei kuulu mihinkään vaaliliittoon ja si-
972: lautakunnalle saapua, olkoon sekin pät:evä. ten on erillinen, olkoon oikeus yhtyä tois-
973: 12 I,z. - Edustajanvaalit.
974:
975: ten Vlaalipiirien vaaliliittojen tai erillisten 30 §.
976: valitsijayhdistysten kanssa yhdysliitoksi. Kahdeksantenaneljättä päivänä ennen
977: Ensimmäisessä momentissa mainitussa edustajanv<aalia esitellään ja valmistavasti
978: tarkoituksessa on jokaisen niistä vaalilii- tarkastetaan ne haikemukset, jotka ovat saa-
979: toista ja erillisistä valitsijayhdistyksistä, puneet valitsijayhdistyksiltä, sekä ryhdy-
980: jotkia py11kivät yhdysliittoon, viimeistään tään ehkä tarpeellistl8ll selvitysten hankki-
981: neljäntenätoista päivänä ennen va:alipäivää miseen.
982: Uudenmaan läänin vaalipiirin keskuslauta- 31 §.
983: kunnalle jätettävä kirjallinen, asianomaisen Viidentenäneljättä päivänä enn@ edus-
984: liiton tai yhdistyksen asiamiehen allekir- taj,anvaalia esitellään uudelleen Vlalitsija-
985: joittama julkilausuma. Sellaisessa julkilau- yhdistyksiltä saapuneet hakemukset sekä
986: sumassa on mainittava niiden wvaliliittojen niiden johdosta ehkä hankitut lisä:selvityk-
987: nimitykset ja erillisten valitsijayhdistysten set.
988: järjestysnumerot, joiden kesken yhdys- Jos havaitaan, ·ettei hakemus ole asian-
989: liitto muodostetaan ynnä se vaalipiiri, jo- mukaisesti tehty tai ettei valitsijayhdistys
990: hon kukin vaaliliitto tai valitsijayhdistys ole laillisesti perustettu tai että valitsija-
991: kuuluu, sekä annettaV'a vähintään yhdelle yhdistyksen ehdokaslistaan .on otettu hen-
992: sanottujen vaaliiliittojen tai valitsijayhdis- kilö, joika ei ole vaalikelpoinen, annetta-
993: tysten asiamieheHe valtuutus toimia yhdys- koon asiamieheHe tieto, ettei hakemukseen
994: liiton asiamiehenä. Yhdysliitosta tehtävään ole suostuttu, ja ilmoitettakoon samatila hyl-
995: ilmoitukseen nähden noudatettakoon mitä käämisen syy.
996: 20 § : n 3 momentissa on säädetty. Jos 2 momentissa mainitun hylkäämisen
997: Liitto tai yhdistys, joka kuuluu yhdys- syynä on oUut, •ettei hakemus oie ollut
998: liittoon, älköön Eittykö toiseen yhdysliit- asianmukaisesti tehty tai ettei valitsijayh-
999: toon. distys ole laillisesti perustettu, on valitsija-
1000: yhdistys oikeutettu seitsemän päivän ku-
1001: 29 §. luessa antamaan uuden hakemuksen, jossa
1002: Keskuslautakunta kokoontuu ensi kerran ne kohdat on oikaistu, joita vastaan muis-
1003: puheenjohtajan kutsusta viimeistään neljä- tutuksia on tehty. ,Jos hylkäämisen syynä
1004: kymmentäviisi päivää ennen edustaj,anV'a;a- on oHut, 'että v;alitsijayhdisty.ksen ehdokas-
1005: lia v:alitsemaan sihteerin ja; määräämään, listaan on otettu sellaisen henkilön nimi,
1006: minä aikoina ja missä pailmssa asiakirjoja joka ei ole vaalikelpoinen, on ftsiamiehelJä
1007: vastaanotetaan, niin myös sen jälkeen kah- oikeus saman ajan kuluessa poistaa :listalta
1008: deksantenaneljättä, viidentenäneljättä, seit- tämän henkilön nimi taikka, jos ehdokas-
1009: semäntenäkohnatta ja ensimmäisenäkol- listassa mainitaan myöskin vamehdokn.s,
1010: matta sekä tarpeen vaatiessa, kahdeksante- panna tämä, mikäli hän on vaalikelpoinen,
1011: natoista pa1vana . ennen edustajanV'aalia ehdokkaaksi poistetun tilalle.
1012: sekä viimeistään toisena päivänä edustajan-
1013: v:aalin jälkeen kulloinkin viimeistään kello 33 §.
1014: kaksitoista. Keskuslautakunta ryhtyköön heti tämän
1015: Sitäpaitsi kokoontuu Uudennllai&n läänin jälkeen sellaisiin toimenpiteisiin, että !kaikki
1016: vwalipiirin keskuslautakunta kolnliantena- järjestysnumerol.la varustetut ehdokasiistat,
1017: toista sekä tarvittaessa kymmenent·enä päi- kukin otsakirjoituksineen, viipymättä yh-
1018: vänä ennen edustajanvaalia 37 a § :ssä mai- dessä painetaan sillä tavoin, että ne tule-
1019: nitun asian käsittelyä varten. vat samalle puolelle l·ehteä, järjestettyinä
1020: 1,2. - Nikula y. m. 13
1021:
1022: järjestysnumeronsa mukaan Ja erotettuina koon oikeutettu vaalipiirin keskuslautakun-
1023: toisistaan selvillä viivoilla. nalta pyytämään ehdokaslistansa poista-
1024: Jos 31 § : n 3 momentissa mainitussa ta- mista vaalilipusta. Tätä koskeva ilmoitus
1025: pauksessa ja siinä säädetyn ajan kuluessa on asiamiehen jDko itse tai v,altuutetun
1026: vrulitsijayhdistys on antanut uuden hake- asiamiehen kautta kirjaUisesti tehtävä kes-
1027: muksen, jossa ne kohda"t on oikaistu, joita kuslautakunnalle viimeistään 3 momentissa
1028: vastaan mui,stutuksi,a oli ·tehty, mutta jolm mainitun ajan kuluessa. JDs siinä asiakir-
1029: muuten on muuttumaton, tai valitsijayhdis- jassa, jolLa yhdistys Dn perustettu, asia-
1030: tyksen asiamies on poistanut ehdokaslis- miestä ei ole nimenomaan valtuutettu päät-
1031: tasta henkiJön nimen, joka ei ole vaal:ikel- tämää;n tästä toimenpiteestä, on ilmoituk-
1032: poinen, tai pannut varaehdokkaan ehdok- seen liitettävä sellainen julkiilausuma, kuin
1033: kaaksi hänen tilalleen, esiteltäköön ja tar- 23 § : n 2 momentissa on sanottu, ja tulee
1034: kastettakoon nämä hakemukset ja ehdokas- tässä myös olla asiamiehen vakuutus, että
1035: listat seitsemäntenäkolmatta päivänä ennen allekirjoitukset ov,at omakätisiä.
1036: edustajanvaalia. Samassa kokouksessa ote- Hyväksyttyjen ilmoitusten johdolla on
1037: taan tutkittava:ksi ne hakemukset, jotka il- painettu yhdistelmä asianmukaisesti oikais-
1038: man hakijan syytä ovat myöhästyn•eet. tava ja kaikki siinä olevat, samaan vaali-
1039: Asianmukaisesti oikaistuihin hakemuksiin liittoon kuuluvat ehdokaslistat numerojär-
1040: kuuluvat ehdokaslistat sekä ne ehdokaslis- jestyksessä yhdistettävä yhteiseen kehyk-
1041: tat, joista seHaisen ·henkilön nimi, joka ei seen, jonka yläpuolelle me:r1kitään vaalilii-
1042: o1e vaalikelpoinen, on poistettu tai joihin ton otsakirjoitus. Vaaliliittoj'€ll keskinäi-
1043: VJaraehdokas on pantu ehdokkaaksi hänen nen järjestys yhdistelmässä määrätään ar-
1044: tilalleen, monisteltakoon heti tämän jäl- valla. Tämän jälkeen keskuslautakunnan
1045: keen, niinkuin ylempänä on säädetty. Sa- tulee varustrua ehdokaslistat uusilla juokse-
1046: moin monisteltakoon myöhästyneisiin hy- viHa järj,estysnumeroilla siten, että järjes-
1047: väksyttyihin hakemuksiin kuuluvat ehdo- tyksessä ·ensimmäiseksi tulleeseen vaaliliit-
1048: k8Slistat. toon kuuluvat ehdokaslistat varustetaan en-
1049: 35 §. tisessä numerojärjestyksessään ensimmäi-
1050: Siinä kokouksess,a, joka alkaa ensimmai- sillä numeroilla, järjestyksessään toisen
1051: senäkolmatta päivänä ennen vaa:lia, esitel- vaaliliiton listat samalLa tava:lla seuraavHla
1052: lään ja tarkastetaan saapuneet ilmoitukset, järjestysnumeroilla ja niin edeHeen sekä
1053: jotka koskevat ennen julkaistuihin ehdoikas- erillisiksi jääneet ehdokaslistat viimeisillä
1054: listoihin tehtyjä muutoksia taikka vaaililiit- järjestysnumeroilla. Ellei keskuslautakunta
1055: toja. hyväksy otsakirjoitusta, joka vaaliliittoa
1056: Ellei ilmoitusta voida hyväksyä, mene- tehtäessä on ehdotettu, taikka ellei ehdotusta
1057: tellään niinkuin 31 §: n 2 momentissa on siitä ole tehty, määrä,tköön lautakunta otsa-
1058: sanottu. kirjoituksen, joka ilmaisee vain vaaliliiton
1059: Jos 2 momentissa mainitun hylkäämisen järjestyksen yhdistelmässä.
1060: syynä on ollut se, ettei hakemus ole ollut Edellä tässä pykälässä mainitulla tavalla
1061: asianmukaisesti tehty, tai ettei vaaliliitto syntynyt lopullisten ehdokaslistojen yhdis-
1062: ole laillisesti perootettu, on vaaliliitto oi- telmä monistettakoon heti painattama'lla.
1063: lmutettu kahden päivän kuluessa antamaan
1064: uuden hakemuksen, jossa ne kohdat on oi- 37 a §.
1065: kaistu, joita vastaan muistutuksia on tehty. Siinä Uudenmaan läänin vaalipiirin kes-
1066: Valitsijayhdistys, jonka ilmoitusta vaali- kuslautakunnan kokouksessa, joka alkaa
1067: liittoon yhtymisestä ei ole hyväksytty, ol- kolmantenatoista päivänä ennen vaalia, esi-
1068: 14 1,2. - Edustajanvaalit.
1069:
1070: tellään ja tarkastetaan 28 a § :ssä måinitut Jos joku on valittu kahdessa tai useam-
1071: julkilausumat. Ellei julkilausumaa voida massa vaalipii6ssä, on hän oleva sen voo:li-
1072: hyväksyä, menetellään kuten 35 §: n 2 j,a piirin edustaja, jossa hänellä 0111 suurin
1073: 3 momentissa on sanottu. vertausluku. Hänen paikkansa muissa vaa-
1074: Kun julkilausumat on lopuHisesti käsi- Epiil'eissä täyttää kussakin vaalipiirissä se
1075: telty, laatii keskuslautakunta kuulutuksen ehdokas, joka siinä vaalipiirissä olisi 67 § :n
1076: siitä, mitkä vaaliliitot ja erilliset valitsija- mukaan ollut hän~n varamiehensä.
1077: yhdistykset ovat muodost,aneet yhdysliit- Keskuslautakunta ilmoittaa sinä päivänä,
1078: toja. jolloin :1aut'llkunnan päätös on tehty, ketkä
1079: Kuulutus on lähetettävä kaikkien vaali- ehdokkaat on täten valittu edustajiksi tie-
1080: piirien keskuslautakunnille niiden toimesta doksipanolla lautakunnan etuhuoneessa.
1081: jaettavaksi vaalipiirin kulllkin äänestys- Jos joku niistä, jotka on julistettu vali-
1082: alueen vaalilautakunnalle. tuiksi, ei ole ollut ilmoitetulla ja julkais-
1083: tuUa listalla, pitää keskuslautakunnan vii-
1084: pymättä tiedustella häneltä, suostuuko hwn
1085: 41 §.
1086: v·astaanottamaan edustajantoimen.
1087: Vaalilautakunnan on pidettävä huolta,
1088: Jos ehdokas kieltäytyy taikka ei kolmen
1089: että vaalipiirin keskuslautakunnan julkai-
1090: päivän kuluessa tiedon saamisesta lukien
1091: sema ehdokaslistojen ~opullinen yhdistelmä
1092: keskuslautakunnalle ilmoita suostumustaan,
1093: ja 37 a § :ssä mainittu kuulutus ovat näh-
1094: täytetään 1avoin paikka, niinkuin 67 § :ssä
1095: tävinä ja. muutoinkin saatavin:a sekä vaali-
1096: sanotaan.
1097: huoneessa että viereisissä huoneissa ja etu-
1098: 66 a §.
1099: huoneissa.
1100: Heti oon jälkeen kun vaalin tulos 66 § : n
1101: Vaalilautakunnan on myös pidettävä
1102: mukaisesti on julistettu, lähettäköön kes-
1103: huolta siitä, että muidenkin keskuslauta-
1104: kuslautakunta siitä ilmoituksen Uudenmaan
1105: kuntien julkaisemat ehdokaslistojen lopul-
1106: läänin vaalipiirin keskuslautakunnalle, liit-
1107: liset yhdistelmät ovat saatavissa vall!lihuo-
1108: täen siihen viimemainitun keskuslautakun-
1109: neessa.
1110: nan pyytämät, lopullisen vaalituloksen
1111: 61 §. määräämistä varten tarvittavat tiedot ja
1112: Älköön 60 § :ssä mainitussa tapauksessa laskelmien jäljennökset.
1113: ehdokkaan lopullinen vertausluku olko suu-
1114: rempi sitä, joka häneHe olisi tullut, jos 66 b §.
1115: siinä tarkoitettujen ääniryhmien ehdokkaat Uudenmaan läänin vaalipiirin kesik:uslau-
1116: olisi järjestetty suurimman vertausluvun takunnan tulee sen jälkeen menetellä seu-
1117: mukaan, jonka kukin heistä on saanut pu- raavalla tavalla:
1118: heenaolevissa ryhmissä, ja ehdokkaille siten a) kaikki yksinkertaiset ääniryhmät,
1119: määrätyssä järjestyksessä olisi laskettu ver- jotka joko välittömästi tahi, yhdistettyyn
1120: tausluvut 59 § :n 2 momentin mukaan. ääniryhmään kuuluvina, välillisesti sisälty-
1121: vät yhdysliittoon, yhdistetään uudeksi ääni-
1122: 66 §. ryhmäksi, jossa ehdokkaiden järjestys ja
1123: Ehdokikaiden 65 § :n d) kohdassa sano- vertausluvut määrätään kuten 59 § :n 2
1124: tusta lopullisesta sarjasta julistaa keskus- momentissa on sanottu;
1125: lautakunta edustajiksi valituiksi, sarjan b) erillisessä, yhdistetyssä tai yksinker-
1126: alusta lukien, niin monta ehdokasta kuin taisessa ääniryhmässä säilyttävät ehdokkaat
1127: 1 a § :n 2 momentissa mainitun jaon mu- sanotussa ryhmässä saamansa järjestyksen
1128: kaan tulee vaalipiirin osalle. ja vertausluvut;
1129: 1,2. - Nikula y. m. 15
1130:
1131: c) 57 § :n 2 momentissa mainitut ääni- ehdokasta ja lasketaan, kuinka monta
1132: r-yhmät, joiden va.alilippuihin on kirjoi- näistä kuuiluu kullekin va.alipiirille.
1133: tettu saman henkilön nimi, yhdistetään yh-
1134: deksi ääniryhmäksi, ja on ryhmän vaali- 66 c §.
1135: lippujen yhteenlaskettu lukumäärä sanotun Jos joissakin vaalipiireissä 65 § :n mu-
1136: henkilön vertauslukuna; kaan valittujen ja 66 b § :n g) kohdan
1137: d) jos ehdokas on kahden tai useamman mukaan ,erotettujen ehdokkaiden yhteenlas-
1138: edellä mainitulla tavalla muodostetun ääni- kettu luku ,ei ole yhtä suuri kuin 1 a § : n
1139: ryhmän yhteisenä ehdokkaana, pysytetään 1 momentin mukaan saatu, ryhmittää
1140: hänet siinä ryhmässä, jossa hän on saanut Uudenmaan [äänin vaalipiirin keskuslauta-
1141: suurimman vertausluvun, ja poistetaan kunta nämä vaalipiirit kahteen luokkaan si-
1142: muista; ten, että toiseen di A-luokkaan merkitään
1143: ne vaalipiirit, joissa edellinen luku on jä:l-
1144: ,e) ne osamäärät, jotka on saatu tai saa- kimmäistä suurempi, ja toiseen eli B-luok-
1145: daan jakamalla jokaisen täten syntyneen ka.an ne vaalipiirit, joissa se on jäJlkim-
1146: ääniryhmän vaalilippujen lukumäärä perät- mäistä pienempi. Sen jäLkeen menetellään
1147: täiTI luvuilla yksi, kaksi, kolme j. n. e., ase- seuraav;asti:
1148: tetaan vähenevän suuruuden mukaiseen jär-
1149: a) 66 b § :n mukaan saaduista lopullisista
1150: jestykseen, jolloin kunkin osamäärän koh-
1151: ääniryhmistä otetaan huomioon ainoastaan
1152: dalle merkitään mihin ääniryhmään se
1153: ne, joiden sanotun § :n g) kohdan mukaan
1154: kuuluu; tämän sarjan alusta erotetaan kak-
1155: erotetuista ehdokkaista joku kuuluu A_;luo-
1156: sisataa ensimmäistä osamäärää ja ~asketwan
1157: kan vaalipiiriin sekä joiden erottamatto-
1158: montako erotettua osamäärää tulee kunkin
1159: mista ehdokkaista joku kuuluu B-luokan
1160: ääniryhmän osalle; ääniryhmä, jonka osa-
1161: vaalipiiriin;
1162: määristä vähemmän kuin kolme on tullut
1163: erotetuksi, jätetään huomioon ottamatta, b) kullekin a) kohdassa mainitulle ääni-
1164: ellei jotakunta sen ehdoklmista aikaisemmin ryhmälle merkitään se vertausluku, jonika
1165: ole julistettu valituksi; on saanut ääniryhmän viimeinen ,erotettu
1166: ehdokas, joka kuuluu A-luokan vaalipiiriin,
1167: f) jokaisessa jälellä olevassa ääniryh-
1168: sekä se vertausluku, jonka on saanut ääni-
1169: mässä järjestetään ,ehdokkaat siten, että ne
1170: ryhmän ensimmäinen erottamaton ehdokas
1171: ehdokkaat, jotka on julistettu valituiksi, .
1172: Joka kuuluu B-luolro.n vaalipiiriin, ja muo-
1173: '
1174: asetetaan muiden edelle, viimemainittujen
1175: dostetaan näiden vertauslukujen erotus;
1176: säilyttäessä keskinäisen järjestyksensä; tä-
1177: män jälkeen annetaan ryhmän ehdokkaiUe c) näin saaduista erotuksista valitaan
1178: uudet vertausluvut, lkuten 59 § :n 2 mo- pienin;
1179: mentissa on sanottu; d) niistä kahdesta ehdokkaasta, joiden
1180: g) täten saatuj@ lopullisten ääniryh- vertausluvuista c) kohdassa mainittu ero-
1181: m1en kaikki ne ehdokkaat, joita ei aikaisem- tus on muodostettu, poistetaan 66 b § :n
1182: min ole valittu, asetetaan Ilopullisten ver- g) kohdan mukaan erotetusta ehdokassar-
1183: tauslukujensa suuruuden mukaiseen järjes- jasta se ehdokas, jonka vertausluku on suu-
1184: tj'lkseen; kunkin ehdokkaan kohdaHe mer- rempi, ja asetetaan hänen tilalleen se, jonka
1185: kitään hänen vertauslukunsa, se lopullinen vertausluku on pienempi;
1186: ääniryhmä, johon hän kuuluu, sekä se vaa- e) jos tämän muutoksen jälkeen jossa-
1187: lipiiri, jossa hän 65 § :n mukaan on saanut kin A- tai B-luokan vaalipiirissä valittujen
1188: suurimman vertausluvun; sauotusta sar- j'a erotettujen ehdokkaiden yhteenlaskettu
1189: jasta erotetaan kaksikymmentä ensimmäistä luku on yhtä suuri kuin 1 a § :n 1 momentin
1190: 16 1,2. - Edustajanvaalit.
1191:
1192: mukoon saatu, poistetaan Vla.alipiiri siitä ryhmästä, josta valittu on saanut suurim-
1193: luokasta, johon se kuuluu; man vertausluvun, ja ellei sellaista ehdo-
1194: f) tämän jälkeen sovelletoon sanotuissa kasta ole, lähinnä käyttämätön ehdokas
1195: luokissa jälellä oleviin vaalipiireihin uudel- siitä yhdistetystä ääniryhmrustä, johon
1196: loon a), b), c), d) ja e) kohdissa säädet- edellä sanottu ääniryhmä kuuluu. EHei va-
1197: tyä menettelyä, kunnes kunkin vaalipiirin ramiestä tälläkään tavalla sruada, tulee va-
1198: osa;lle on tullut sille 1 a § :n 1 moment~n ramieheksi se ehdokas, jonka nimi olisi lä-
1199: mukaan säädetty luku edustajia taikka ei hinnä erotettu, jos 66 § :n 1 momentissa
1200: mikään ääniryhmä enää täytä a) kohoossa säädettyä nimien ~erottamista oilisi jatkettu,
1201: mainittua ehtoa. ja jota ei ole julistettu edustajaksi vaJli-
1202: tuksi.
1203: 66 d §. Jos varamies tu1ee edustajaksi tai muu-
1204: Sittenkuin 66 b § :n g) kohdan mukaan toin poistuu, tulee keskuslautakunnan mää-
1205: erotettu kahdenkymmenen ehdokkaan sarja rätä edustajalle uusi varamies, noudattaen
1206: on 66 c § :n säännöksien mukaan oikaistu 2 ja 3 momentissa säädettyjä perusteita.
1207: julistaa Uudenmaan läänin vaalipiirin kes-
1208: kuslautakunta nämä kaiksikymmentä ehdo-
1209: kasta va.J.ituiksi edustajiksi, kunkin siitä 68 §.
1210: vaalipiiristä, jossa hän 65 §: n mukaan on Saatuaan 66 d §: n 4 momentissa maini-
1211: saanut suurimman v.eTtausluvun. tun ilmoituksen toimituttakoon keskuslau-
1212: Samana päivänä keskuslautakunta julis- takunta viipymättä kuliekin V'a:alipiiristä
1213: taa 1 momentissa mainitun päätökselllSä tie- edustajaksi Vlalitulle hänen valtakirjansa.
1214: doksipanolla lautakunnan ·etuhuoneoosa. Edustajan valtåkirjan pitää olla näin
1215: Jos joku niistä, jotka on julistettu va[i- kuuluva:
1216: tuiksi, ei ole ol,lut ilmoitetulla ja julkais- ,Edustaj:anvaalissa, joka toimitettiin ..
1217: tulla lista11a, pitää Uudenmaan läänin vaa- päivänä ...... kuuta . . . . on N. N., asuva
1218: lipiirin keskuslautakunnan menetellä kuten .......... valittu olemaan €dustajana Vll11-
1219: 66 § :n 5 ja 6 momentissa on säädetty. tiopäivillä, tästä päivästä alkaen, kunnes
1220: Heti tämän jälkeen ilmoittrua Uudenmaan tämänjälkeiset edustaj•anvaailit on toimi-
1221: läänin vaalipiirin keskuslautl8ikunta muiden tettu; ja olkoon tämä todistus edustajan
1222: vaalipiirien keskuslautakunnille, ketkä eh- valtakirjana." Pail~a j·a aika.
1223: doklroat ovat tulleet valituiksi 1 momentin Jos edustajanpaikka on joutunut avoi-
1224: mukaan. meksi, antaa keskuslautakunta valtakirjan
1225: 67 §. sille, joka 67 § :n mukaan on poistuneen
1226: Saatuaan 66 d §: n 4 momentissa mmm- varamies. Tässä tapauksessa pitää valta-
1227: tun ilmoituksen, määrää jokaisen vaalipii- kirjan oHa näin kuuluva:
1228: rin keskuslautakunta kuUekin voolipiiristä ,Sittenkuin .. päivänä ..... kuuta ....
1229: valitulle edustaj,alle v'ammiehen, joika tulee toimitetussa edustajanva,alissa N. N. oli! va-
1230: hänen tilalleen, jos edustajanpaikka tulee littu olemaan edustaj·ana va,ltiopäivillä ..
1231: avoimeksi. Keskuslautakunta julkaisee pää- päivästä ..... kuuta . . . . alkaen, kunnes
1232: töksensä tiedoksipanolla lautakunnan etu- senjälkeiset edustajanvaalit toimitettaisiin,
1233: huoneessa. mutta edustajanpaikka hänen jälkeensä on
1234: Varamies määrätään siitä vaaJ.ipiiristä, tullut avoimeksi, on ·edustajanvaaleista ..
1235: josta edustaja on julistettu valituksi. päivänä ...... kuuta . . . . annetun lain
1236: Varam1eheksi määrätään ~ähinnä käyttä- 67 §: n mukaan N. N., asuva ........ , va-
1237: mätön ehdokas siitä yksinkertaisesta ääni- littu hänen sijaansa eduskunnan jäseneksi,
1238: 1,2. - Nikula y. m. 17
1239:
1240: ja olkoon tämä todistus edustajan valta- kunnille tieto vaalin tuloksesta sekä jul-
1241: kirjana." Paiikka ja aika. kaista se vähintään yhdessä paikkakunn.alla
1242: ilmestyvässä sanomalehdessä.
1243: 69 §.
1244: Kaikki vaaliliput on tämän jälkeen pan-
1245: tava päällykseen, jolm suljetaan keskuslau- 74 §.
1246: takurman ja sen puheenjohtajan sineteiHä, KeskuslautakUllll!an koikouksi.Ssa, jotlm pi-
1247: ja säilytettävä, kunnes lähinnä seuraavat detään vaalilippujen laskemista ja vaalin-
1248: vaaJit on toimitettu. tuloksen määräämistä varten, ovat valitsija-
1249: Kaikki laskelmat on yhdistettävä keskus- yhdistysten ja vaail.iliittojen asiamiehet oi-
1250: lautaku.n.nan j,a puheenjohtajan sinetti- keutetut olemaan saapuvilla.
1251: siteellä S€kä säilytettävä pöytäkirjan liit- Sama oikeus olkoon myöskin yhdysiliiton
1252: teenä. asiamiehellä niissä Uudenmaan läänin vaa-
1253: Ne laskelmat, joista mainitaan 66 b, 66 c lipiirin keskuslautakunnan kokouksissa,
1254: ja 66 d § : ssä, säily,ttää Uudenmaan läänin joissa 66 b, 66 c ja 66 d § :ssä mainitut las-
1255: v-aalipiirin keskuslautakunta pöytäkirjansa keil.mat suoritetaan.
1256: eri liitteenä.
1257: 72 §.
1258: Keskuslautakunnan pöytäkirjassa on mai- 76 §.
1259: nittava sekä kunkin edustaJaksi valitun Jos joku tahtoo valittaa edustajanvaa-
1260: että hänen varamiehensä nimi, ammatti tai lista, tehköön sen kirjallisella vailitu.kseHa,
1261: toimi ja asuinpaikka. jolm viimeistään neljäntenätoista päivänä
1262: siitä, kuin va:aJ.in tulos 73 §: n muJman jul-
1263: 73 §. kaistiin, on ennen kello kahtatoista annet-
1264: Keskuslautakunnan tu1ee heti ~antaa lää- tava sen läänin maaherralle, jossa valittaja
1265: nin maaherraHe j'a vaalipiirin vaaliilauta- on merkitty vaaJJ.ioikeutetuksi.
1266:
1267:
1268: Helsingissä helmikuun 13 p: nä 1941.
1269:
1270: Akseli Nikula. Sulo J. Teittinen.
1271: Sulo Heiniö. Mandi Hannula.
1272: Helena Syrjälä. A. K. Cajander.
1273:
1274:
1275:
1276:
1277: 3
1278: 18
1279:
1280: 1,3.- Lak. a.l. N:o 3.
1281:
1282:
1283:
1284:
1285: Wiik y. m.: Ehdotus laiksi sotatilasta annetun lain 1 § :n
1286: muuttamisesta.
1287:
1288:
1289: E d u s ik u n n a ll e.
1290:
1291: Sotatilalaki säätää 1 §: ssään: ,Sodan tai kansalaisvapauksiin tehtyjä rajoituksia epä-
1292: kapinan aikana voi tasavallrun presidentti, mieluisain mielipiteiden tukahduttamiseen.
1293: kun vaitaikunnan puolustaminen tai oikeus- Maalle_ ja kansalle sitä vastoin on mitä
1294: järj,estyksen voimassapitäminen vaatii, ju- turmiollisinta se, jos kansalaisten rtä:vkeim-
1295: listaa valtwkunnan tai määrätyn osan siitä piä oikeuksi1a supistetaan tai tehdään ole-
1296: sotatilaan. Presidentin ,asiana on myöskin mattomiksi ja hallinnollinen mielivalta pää-
1297: antaa julistus sotatilan lakkaamisesta." see rehoittamaan. Kun kansalaiselämä ei
1298: Tästä säännöksestä käy eittämättömästi pääse kehittymään terveesti, leviää kansan
1299: ilmi, että maan julistaminen sotatilaan ,tar- keskuudessa "levottomuus ja syntyvrut hel-
1300: koittaa sodan tai kapinan synnyttämän ti- posti monenlaiset ehkä liioitellutkin huhut,
1301: lanteen selvittämistä. Sotatila on siis lak- joita viralliset vakuuttelut eivät pysty vai-
1302: kautettava, niin pian kuin mainittu tarkoi- mentamaan. Suojelemalla keinotekoisesti
1303: tus on saavutettu. Nähtävästi otaksuen, vallanpitäjiä ja heitä tukevia puolueryhmiä
1304: että näin aina tultaisiin menettelemään, arvostelulta vaikeutetaan yleisen mielipi-
1305: lainsäätäjä on antanut presidentille täyden teen normaalista muodostumista ja höllen-
1306: vallan ha:vkita, milloin sotatila on julistet- netää;n monen kansalaisen käsityksiä siitä,
1307: tava lwkkautetuksi. Kokemus on kuitenkin mitkä itseänsä kansanvaltaisena pitävälle
1308: osoittanut selvemmän määräyksen tästä ole- yhteiskunnalle sopii ja mikä ei. Etuoikeute-
1309: van tarpeen. tussa asemassa olevat puolueryhmät rtaas
1310: Julistetun sotatilan lwkkauttaminen mah- joutuvat yhä enemmän luottamaan sensuu-
1311: dollisimman pian on välttämätöntä, jotta riasetuksiin y. m. s. keinona edes näennäi-
1312: kansalaiselämä pääsisi pala!alllaan säännöl- sen kannatuksen säilyttämiseksi itselleen,
1313: lisiin uomiin. Voi kuitenkin ,tapahtua, että kun ehkä tietävät toimintans'a loukanneen
1314: vaUassaoleV'a ryhmä pitää itselleen edulli- kansanjoukkojen etuja ja oiik:eudentuntoa.
1315: sena sotatilan antaman diktatoorisen vallan Näin diktatoorinen järjestelmä yhä juur-
1316: säilyttämisen senkin jälkeen kun olot eivät tuu ja johtaa yleisen mielipiteen rappeutu-
1317: enää sitä vaadi. Sotatilan nojalla saatetaan miseen sekä mielten katkeroitumiseen, sitä
1318: pi,tää sanan- ja painovapaus tukahdet- enemmän koska poikkeuksellisina aikoina
1319: tuna, joten vallanpitäjät välttyvät julki- annettujen lakien ja asetusten sisältö mo-
1320: sesta arvostelusta ja voivat estää kansalai- nesti ei perustukaan oikeuskäsitteeseen,
1321: sia harjoittamasta sitä vaiikutus·ta julkisten vaan tilapäiseen, todelliseen tai luulotel-
1322: asiain hoitoon, kuin yleisen edun kannalta tuun tarkoi<tuiksellllllukaisuuteen. Tyytymät-
1323: olisi tarpeen. Varsinkin jos vallanpitäjät tömyyttä ei kuitenkaan voida mieliV'altai-
1324: tietävät kansassa olevan erilaisia mielipi- silla sensuurimääräy;ksillä poistaa, vaan ai-
1325: teitä, tämä tieto voi houkutella käyttämään noastaan estää se tulemasta julki sellaisella
1326: 1,3. - Wiik y. m. 19
1327:
1328: normaalisella tavalla, joka saattaisi paljon- nallisen yhteistyön ja solidaarisuuden sa-
1329: kin helpottaa epälmhtien poistamista. Mi- moin kuin kansainvälisen yhteisymmärryk-
1330: käli taas voidaan eräissä kansanaineksisSa sen ja rauhan aatteita, joiden menestyksel-
1331: ylläpitää sellaista psykoosia, joka tukee linen ajaminen on mitä tärkeintä kaikille
1332: diktatuurijärjestelmän voimassapitämistä, ja ·varsinkin pienille kansoille. Sotatilasta
1333: niin juuri sellainen psykoosi helpottaa mo- johtuva diktatuuri vaikeuttaa yleensä näitä
1334: nenlaisia taa!llrtumuksellisia, maalle ja kan- pyl'lrimJ'Iksiä, kun sen sija:an ehkä sallii
1335: salle vanhingollisia pyyteitä. esteettömästi ajaa päinvastaisia tarkoitus-
1336: Missä tällainen nurinkurinen kehitys on periä.
1337: päässyt alkuun, se v;ahingoittaa etupäässä On siis tärkeää luoda takeita siitä, ettei
1338: juuri niitä kansanvaLtaisia aineksia, joiden julistettua sotatilaa voida mielivaltaisesti
1339: pyxkimyksiä ehkä on väitetty voitavan edis- jatkaa, vaan että se kohtuullisessa ajassa
1340: tää tilapäisellä, mu1Jta irtse asiassa yhä py- lak!kautetaan. Ehdotamme sentähden,
1341: syväisemmäksi käyväliä luopumisella kan-
1342: sanvaltaisuudesta. Erikoisesti siitä kärsii että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1343: tietoinen työväestö, se kun ajaa yhrteiskun- van lakiehdotuksen:
1344:
1345:
1346:
1347: Laki
1348: sotatilalain 1 §: n muuttamisesta.
1349:
1350: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä syyskuuta 1930 sotatilasta
1351: annetun lain 1 § näin kuuluvaksi: -
1352:
1353: 1 §. annettava niin pian kuin sodan tai kapi-
1354: Sodan tai kapinan aikana voi tasavallan nan päätyttyä sotavoimien asettaminen rau-
1355: presidentti, kun valtakunnan puolustami- hanikannalle on ehtinyt tapahtua, kuiten-
1356: nen tai oikeusjärjestyksen voimassapitämi- kin viimeistään kaksi kuukautta rauhan-
1357: nen vaatii, julistaa vaitaikunnan tai mää- sopimuksen molemminpuolisesta ratifioin-
1358: rätyn osan siitä sotatilaan. nista tai ikapinan aiheuttamien sotatoimien
1359: Presidentin asiana on myöskin antaa ju- päättymisestä.
1360: listus sotatilan 'lakkaamisesta. Julistus on
1361:
1362:
1363: HeLsingissä 11 päivänä helmikuuta 1941.
1364:
1365: K. H. Wiik. Kaisu-Mirjami Rydberg.
1366: Yrjö Räisänen. Cay Sundström.
1367: M. Ampuja. Väinö Meltti.
1368: 20
1369:
1370: 1,4. - Toiv. al. N: o 1.
1371:
1372:
1373:
1374: Pilkama. y. m.: Esityksen antamtisesta lainmuutokseksi kes-
1375: kusvirastojen pääUiköiden kieltämisestä olemasta kansan-
1376: edustajina.
1377:
1378: E dusik:unnaU e.
1379:
1380: Sem edusikl.1!llJilJaS.Sa että sen 'lrl.ilropooJ.e~Ha den epäkohtien vuoksi, joita pd.1:1killen ailko-
1381: monissa k,ansailaispd:ireif;sä on joutunut ar- jen lkdoom'lllksesta loojoissa plfueissä tunne-
1382: voolle1nn a;Laiseiksi lresikusvirostojen useiden taan, pitäisi lkesik:usvimstojen ylijohtajiin
1383: ylijohtajien osanotto edius:kliDtatyöhön. lkohdlistoo. sama kielto otta-a. aktiivisesti osaa
1384: Tämä on lrohdessaJlcim. sru:h.toossa oooittaUJtu~ eduslmnrum ty·öhön, mwm perustuslaki
1385: nut haitalliseksi. Kesllrusv:ir:astojen pääjoh- säätää eräiden toisten ylimpien virkamies-
1386: tajma toimivat ilronoonedrtl61tajat asettuV'at ten su.hi1Joon ja ikiäytäntö täm.äm. lisäksi on
1387: edruslrunnassa usein J'lksipu~lrisesti ajamaan soveltanut esimer!k:iksi maaherroihån.
1388: OIDJaii1 virkaiLaitolkoonsa erityisiä pyrilci- Näin ollen esitämme kunnioittaen edus-
1389: mylksiä. Mutta ennen ilro.ilk!kea !kärsivät rtär- knmnan päätettäväksi toivomuksen,
1390: lreiden keskusvirastojen omat toimet nilliden
1391: pääilitikköjen joutumisesta useiJksli vuosiksi, että hallitus valmistuttaisi ja
1392: OOkä -ruosiikyrrnmenen ajaksi varsinaisten Eduskunnalle jättäisi esityksen sellai-
1393: toi:m.lensa sivuHe, ikun hcillii ei ilmnsan- siksi lainmuutoksiksi, joiden kautta
1394: edustajina ole .aikaa eikä tiWaillsu'Utta täysin keskusvirastojen ylijohtajia kielle-
1395: tannoiJn hoitaa johtavia tehtäviään. Näi- tään olemasta kansanedustajina.
1396:
1397: H~lsingissä helmi;lruum. 4 päli:välllä. 1941.
1398:
1399:
1400: Jalmari Pilkama. Tauno Saukkonen.
1401: Wäinö Havas. Lauri Murtomaa.
1402: J. 0. Ikola. Juho Paksujalka.
1403: R. G. Kallia. S. Salo.
1404: E. A. Turja. Janne Koivuranta.
1405: Albert Eerola. K. Määttä.
1406: M. 0. Lahtela. Kauno Kleemola.
1407: Kusti Arhama. Uno A. Hilden.
1408: Albin Asikainen. Heikki Niskanen.
1409: Matti Heikkilä. Iisakki Nikkola.
1410: Kalle Kämäräinen. Kalle Kirra.
1411: Matti Luoma-aho. K. A. Lohi.
1412: Eero Nurmesniemi. A. Korvenoja.
1413: Eemil Luukka. J. Emil Lampinen.
1414: Kalle Joukanen. Eino Rytinki.
1415: Yrje R. Saarinen. Matti Pärssinen.
1416: Matti Pitkänen. Antti Kemppi.
1417: Eino Möttönen. l'rjö Schildt.
1418: •• ••
1419:
1420: VALTIOPAIVAT
1421: 1941
1422: LIITTEET
1423: II
1424:
1425: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA TOIVOMUS-
1426: ALOITTEET.
1427:
1428:
1429:
1430:
1431: HELSINKI 1941
1432: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1433: Avioliitto-, rikos- ja ulosottolakia, armahdusta ja työrauhan suo-
1434: jelemista koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
1435: 25
1436: II,1. - Lak. al. N:o 4.
1437:
1438:
1439:
1440:
1441: Erich y. m.: Ehdotus laiksi avioliittolain muuttamisesta.
1442:
1443:
1444: E d u s k u n n a ll e.
1445:
1446: Ennen kesäkuun 13 p: nä 1929 annertun jos se on ollut jatkuvaa, nimenomaisella
1447: avioliittolain voimaantuloa oli vain kaksi lainselvennyksellä tehtävä eroperusteeksi,
1448: avioeroperustetta: aviorikos ja n. s. ilkeä- koska se useimmiten osoittaa, ettei siveel-
1449: mielinen karkaaminen. Niiden lisäksi oli lisiä edellytyksiä avioliiton jatkumiselle
1450: valtionpäämiehelle aikaisemmin kuulunut enää ole. Luonnollisesti olisi tuomioistui-
1451: oikeus eri anomuksesta purkaa avioliitto, melle ikmtenkin tarkoitetuissa tapauksissa
1452: kun siihen oli n. s. erinomaisia syitä, maan ja kevytmielisten eroaikeitten ,estämiseksi
1453: tultua itsenäiseksi siirretty korkeimmalle annettava se vapaa harkintaoikeus, joka
1454: oikeudelle. Viimeksi mainittua, siveellisesti sisältyy m. m. avioliittolaissa yleisesti esiin-
1455: säädyllisintä ja avioliiton tarkoitusta par- tyvään käsitteeseen, ,erinomaisia tai pai-
1456: haiten vastaavaa tietä käytettiin varsin pal- navia syitä".
1457: jon ja tietää-ksemme yleiseksi tyydytykseksi Edelleen voi oikeus myöntää avioeron
1458: 1920 luvulla. vuoden erillään asumisen perusteella, m11tta
1459: Vaiklka avioliitto'laissa avioeroperusteiden ainoastaan n. s. syyttömän puolison, toisin
1460: lukumäärää on suuresti lisätty, esiintyy sanoen yhteiseen kotiin asumaan jääneen
1461: v~elä valitettavan paljon sellaisia tapauksia, kalllteesta. Itse asiassa kuitenkin juuri tämä
1462: joissa avioliitto ei enää vastaa tm~koitus usein on syypää välien rikkoontumiseen
1463: taan, mutta loukattu puoliso tai molemmat joko kevytmielisen elämän tai muun arvot-
1464: siitä huolimrutta edelleenkin ovat siihen si- toman ja avioliiton tarkoitusta vastaamat-
1465: dotut. Varsinkin kahdessa tapauksessa on toman menettelyn vuoksi. Sattuu usein,
1466: sekä kohtuutonta että avioliiton tarkoituk- että esim. aviomies kokonaan laiminlyö ko-
1467: sen vastaista, että yhdyselämä kuitenkin, din ja kotielämän viettäen illat ja yöt ra-
1468: laillisten purkamisedel'lytys;ten puuttuessa, vintoloissa tai ,toisten naisten kanssa. Kun
1469: edelleen jatkuu. häntä ei kuitenkaan voida osoittaa syy-
1470: Kun avioliittolain 72 §: n mukaan avio- pääksi aviorikokseen tai väkijuomien vää-
1471: liitto tuomioistuimen päätöksellä on puret- rinkäyttöön .avioliittolain 74 § :n tarkoitta-
1472: tava, jos :toinen puoliso, paitsi muuta, josta massa mielessä, ei kotiin jääneel'lä vuoden
1473: ei nyt ole kysymys, on törkeästi pahoinpi- kestäneen erillään asumisen nojalla ole kan-
1474: delly;t toista, on tätä lainpaikkaa hyvin nevaltaa, vaan jää aloitteen ottaminen ko-
1475: yleisesti tulkittu rikoslain törl\Jeälle pahoin- konaan ,syyttömän" puolison toimen va-
1476: pitelylle asettamien tunnusmerkkien mu- raan. Edellämainitut epäkohdat ovat kor-
1477: kaan, t. s. eroa ei myönnetä, ellei pahoin- jattavissa pienillä muutoksilla lain 72 ja
1478: pitelyn seurauksena ole vaikea ruumiilli- 76 §:ään.
1479: nen vamma (näön tai kuulon menettämi- Yllälausutun nojalla ehdotamme,
1480: nen, hengenvaarallinen tauti j. n. e.). Tul-
1481: kinta on liian ahdas. Tulkintavaikeuksien että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1482: poistamiseksi olisi lievempikin pahoinpitely, van lakiehdotuksen:
1483: 4
1484: :26 11,1. - Avioliittolain muuttaminen.
1485:
1486:
1487: Laki
1488: avioliittolain muuttamisesta.
1489:
1490: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun
1491: avioliittolain 72 ja 76 § näin kuuluviksi:
1492:
1493: 72 §. Jos puoliso on epäsiveellisenä tai kun-
1494: (Mom. 1, kuten nykyisessä laissa.) nianvastaisella elämäntavaLla tai törkeästi
1495: Jos pahoinpitely on tö11keätä lievempi, laiminJ.yömällä kotielämän syypää yhteis-
1496: voi oikeus tuomita avioeroon, milloin sii- elämän lopettamiseen, voi oikeus toisen
1497: hen harkitaan painavia syitä olevan. puolison vaatimuksesta tuomita avioeroon,
1498: jos siihen katsotaan painavia syitä olevan
1499: 76 §. ja yksi vuosi yhteiselämän lopettamisesta
1500: (Mom. 1 ja 2, kuten nykyisessä laissa.) on kulunut.
1501:
1502:
1503: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1941.
1504:
1505: Mikko W. Erich. Kalle Jokinen.
1506: Aino Lehtokoski. Eino Raunio.
1507: Anni Huotari. Martta Salmela-Järvinen.
1508: Aino Malkamäki. J. E. Malmivuori.
1509: Alpo Lumme. Hilma Koivulahti-Lehto.
1510: Hugo Aattela. Kaisa Hiilelä.
1511: Urho Kulovaara. Matti Turkia.
1512: Kustaa Perho. G. Lindström.
1513: Miina Sillanpää. J. Fr. Tolonen.
1514: Karl J. Wenman. Atos Wirtanen.
1515: ~t. H. Peltonen. 0. H. Kekäläinen.
1516: Jalmari Väisänen. Hj. Lindqvist.
1517: 27
1518:
1519: II,2.- Lak. al. N:o 5.
1520:
1521:
1522:
1523:
1524: Hurtta y. m.: Ehdotus laiksi ulosottolain muuttamisesta.
1525:
1526:
1527: Ed usikunnalJ e.
1528:
1529: Ulosottolain 4 luvun 6 §: n mukaan on perheisen velallisen palkkaa ulosmitruttlwssa
1530: vel:alliselta, joka valtion t:ai yksityisen pal- lainkaan oteta huomioon hänen työansios-
1531: veluksesta nauttii palkkaa, ulosmitattaessa taan ,elävien henkilöiden lukumäärää. Ulos-
1532: viimeisenä maksuaikana erääntyneestä palk- mittaamatta jätettävä palkkamäärä olisi
1533: kamäärästä taikka, jos velallinen on sen tehtävä riippuvaksi velallisen elättämien
1534: nostanut, hänen hallussaan olevasta rahasta perheenjäsenien lukumäärästä. Perhekäsite
1535: jätettävä ulosmittaamatta sen verran mikä on myös epämääräinen, ja on se sekä kysy-
1536: VIB.Staa 2/3 siitä, mikä palkasta tulee mys siitä onko velallisen iuontaispalkika-
1537: ulosmittauksen ja seuraavan maiksuajan vä- edu:tkin otettava huomioon ulosmittauksessa
1538: liselle ajalle, ei kuitenkaan vähempää kuin antanut aihetta erilaisille tulkinnoille. La-
1539: 15 tai, jos vela'llisella on perhe elätettävänä, kia olisi tässä kohden selvennettävä. Käsit.-
1540: 30 marrkkaa päivää kohti. tääksemme on tinkimättömästi lähdettävä
1541: Tällä palkan ulosmittausta koskevalla ra- siitä, että jokaiselle reheUisellä työllä elä-
1542: joiJtuksella on lainsäätäjä tarkoittanut tur- välle ja hänen perheelleen on yhteiskunnan
1543: vata palkannauttijan itsensä ja hänen per- turvattava väLttämättömin toimeentulo. Ei
1544: heensä vältttämättömin toimeentulo seuraa- ole oikein tehdä velallisen ja hänen per-
1545: vaan palkanmaksupäivään asti. Elinkustan- heensä ,toimeentulo mahdottomaksi ulosotrto-
1546: nusten viime vuosina ja erittäinkin viime toimenpiteillä. Seurauksena liian pitkälle
1547: aikoina tapahtunoon tuntuvan nousun joh- menevästä u:los.m.ittausoiikeudesta on se, että
1548: dosta ei tuon pulavuonna 1932 muutetun velallinen perheineen joutuu kunnan huo-
1549: lainpaikan mukaan ulos.m.ittaamatta jätet- lenpidon alaiseksi, ja että asianomainen
1550: tävä vähin määrä enää riitä turvaamaan kunta näin välillisesti joutuu suorittamaan
1551: edes perheettämän tai lapsettoman perheen velallisen puolesta tämän velan vel.Jkojalle.
1552: kaikkein välttämättömintäkään toimeentu- Edellä esittämäämme nähden knnnioit-
1553: loa, puhuma.ttaJkaan sellaisen perheen toi- taen ehdotamme,
1554: meentuloa, jolla on yksi tai useampia lap-
1555: sia elätettävänä. Mielestämme ei ole oikeu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1556: den eikä kohtuuden mukaista, ettei suuri- van lakiehdotuksen:
1557: 28 11,2. - Ulosottolain muuttaminen.
1558:
1559:
1560: Laki
1561: ulosottolain muuttamisesta.
1562:
1563: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulosottolain 4 luvun 6 §, sellaisena
1564: kuin se on muutettuna 8 päivänä huhtikuuta 1932 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
1565: ·.'.'>''
1566: -r~YJ.;·,,
1567:
1568: • .1;:-:-:r·; <
1569:
1570:
1571:
1572:
1573: 6 §. kaa päivää kohti sekä sen lisäksi kutakin
1574: Kun velallinen valtion tai yksityisen pal- elätettävänään olevaa lasta kohiti kymme-
1575: veluksesta nauttii pal!Waa on viimeisenä nen ma~kkaa. Palkaksi katsotaan myös ve-
1576: maksuaikana eräiintyneestä pal!Wamäärästä lallisen luontaisedut kohtuulliseen määrään
1577: taikka, jos velallinen on sen nostanut, hä- arvioituina ja perheeksi myös omat tai
1578: nren hallussaan olevasta rahasta jllitettävä aviopuolison vanhemmat.
1579: ulosmirttaamatta sen verran mikä vastaa M1tä 1 momentissa on palkasta säädetty,
1580: kahtakolmasosaa siitä mikä palkasta tulee sovellettakoon myös eläkkeeseen, mikäli sitä
1581: ul<>smittauksen ja seuraavan mwksuajan vä- ei ole ulosm1ttauksesta vapautettu.
1582: liselle ajaUe, ei kuitenkaan vähempää kuin Palkkaa tahi eläkettä älköön ulosmitat-
1583: kaksikymmentä tail.,ka, jos velallisella on tailm, ennenkuin velallinen on oikeutettu sen
1584: perhe elätettävänä, neljäkymmentä mark- nostamaan.
1585:
1586:
1587: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1941.
1588:
1589: Mikko Hurtta. Armas Paasonen.
1590: Urho Kulovaara. J. E. Malmivuori.
1591: Aug. Syrjänen. Wäinö Havas.
1592: J. 0. Ikola. Mikko W. Erich.
1593: 29
1594:
1595: 11,3. - Lak. al. N:o 6.
1596:
1597:
1598:
1599:
1600: Meltti y. m.: Ehdotus laiksi rikoslain 10 luvun 1 ja 2 § :n
1601: kumoamisesta.
1602:
1603:
1604: E d u s k u n n a ll e.
1605:
1606: J ouluk. 19 p : nä 1889 annetun rikosla- yli-ikäisiksi. V: n 1919 hallitusmuodon ja
1607: kimme uskontorikoksia koskevan 10 luvun v:n 1922 uskonnonvapauslain perusteella
1608: 1 ja 2 § säätävät rangaistuksia Jumalan on maassamme vallinnut uskonnonvapaus,
1609: pilkasta. 1 pykälän nojalla seuraa sille, johon nojautuen kansalaiset saavat kuulua
1610: joka julkisesti pilklroa Juma1aa, korkein- mihin uskontokuntaan tahansa tai olla
1611: taan neljän vuoden kuritushuonerangaistus kuulumatta mihinkään. Kuuluminen jo-
1612: tai vankeutta korkeintaan kuusi kuukautta. honkin uskontokuntaan tai siitä eroaminen
1613: 2 pykälän perusteella rangaistaan sitä, joka edellyttää Jumalan pyhän sanan, uskonto-
1614: julkisesti tekee pilkkaa Jumalan pyhästä kuntien opin, sakramenttien ja kirkollisten
1615: sanasta, taikka jonkun Suomessa tunnuste- tapojen arvosteluoikeutta väliin julkisesti-
1616: tun, luvallisen tai suvaitun uskontokunnan kin, ja myös valtiollisessa toiminnassa jou-
1617: opista, sakramentista tahi kirkollisista ta- dutaan usein julkisesti ja kriitillisesti kä-
1618: voista, korkeintaan kuuden kuukauden van- sittelemään näitä kysymyksiä. Niinikään
1619: keudella tai enintään kuudensadan markan tiede on vanhastaan tutkinut puheenaole-
1620: sakolla. via asioita ja esittänyt tutkimustensa tu-
1621: Näitä rikoslakirrnne säädöksiä on sekä loksia kriitiJlisesti. Rikoslaissa puhutaan
1622: periaatteen että käytännön kannalta pidet- tosin pilkasta eikä arvostelusta, mutta käy-
1623: tävä nykyaikana vanhentuneina, minkä tännössä pclkkä arvostelu tai ainoastaan
1624: taJdta niiden poistamista ehdotettiin edus~ arvostelevassa mielessä esitetty lausunto
1625: kunnalle useampaan kertaan jo kuluvan voidaan tulkita pilkaksi, panna asianomai-
1626: vuosisadan toisella vuosikymmenellä. Voi- nen syytteeseen ja-tuomita raskaaseen ran-
1627: daan todeta, että puheenaolevan 1 pykälän gaistukseen. Siitä on viimeksikuluneelta
1628: säädös Jumalan suojelemiseksi pilkalta on vuosikymmeneltäkin olemassa esimerkkejä.
1629: periaatteessa tarpeeton, koska Jumala ei Sikäli kuin taas on vedottu siihen, että
1630: ole ihmisten pilkan ulottuvilla eikä kaipaa puheenaolevien pykälien tarkoituksena on
1631: heidän suojeluaan rikoslain pykälien avulla. vain suojelJa toisten ihmisten uskonnollisia
1632: Alkujaan taikauskoiset käsitykset Jumalan tunteita, niin ei ole aihetta suojella rikos-
1633: pilkan seuraamuksista kansoille ja valtiolle lain avulla pelkästään uskonnollista maail-
1634: ovat olleet aiheena eri maissa säädettyihin mankatsomusta, koska muut maailmankat-
1635: rangaistuksiin Jumalan pilkasta, mutta somukset ovat yhtä oikeutetut saamaan suo-
1636: uudenaikainen tiede ja käytännöllinen jaa arvostelulta ja mahdollisesti piikaksi
1637: elämä ovat vähitellen todistaneet nuo pri- tulkittavalta arvostelulta kuin ensiksimai-
1638: mitiiviset käsitykset perusteettomiksi. Niin nittukin, vaikka itse asiassa se ei ole ai-
1639: myös 2 pJ'Ikälän säännökset Jumalan py- noallekaan niistä tarpeen uudenaikaisessa
1640: hän sanan y. m. pilkasta ovat tulleet valtiossa. Käytännössä nykyisin voimassa-
1641: 30 11,3. - Rikoslain 10 luvun 1 ja 2 § :n kumoaminen.
1642:
1643: olevat lainsäädökset Jumalan pilkasta mer- Kaiken edeHäesitetyn perusteella ehdo-
1644: kitsevät sananvapauden rajoittamista tär- tamme,
1645: keällä inhimillisen ajattelun ja toiminnan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1646: alalla. van lakiehdotuksen:
1647:
1648: Laki.
1649: rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §: n kumoamisesta.
1650:
1651: Eduskun~nan päätöksen muikaisesti kumotaan 19 p:nä joulukuuta 1889 annetun
1652: rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §.
1653:
1654:
1655: Helsingissä helmikuun 11 p: nä 1941.
1656:
1657: Väinö Meltti. K. H. Wiik. Cay Sundström.
1658: 31
1659:
1660: II,4. - Lak. al. N:o 7.
1661:
1662:
1663:
1664:
1665: Räisänen y. m.: Ehdotus laiksi työrauhan suojelemisesta
1666: annetun lain kumoamisesta.
1667:
1668:
1669: Ed usikunnaUe.
1670:
1671: TyöväooliiiiDettä ja !kansan:wl~rtaisrta yhtcis- mustine lristoinoon. , Tunn€1ttua on, että.
1672: kuntajärjestystä vastaan suuntautuneen la- Suomi kuuluu niihim. ,maihin, joissa työn-
1673: puanli1kikieen .toivomuksen mukaisesti, la- OOk:ijät ovat jotenkm ,turvatJtoonia tyÖlliaJl-
1674: puaniliillillreen, jOilika ii'ahoitti suurileoliisuus tajain harjoi1Jtamaa työmaaterroria vas-
1675: ja organiSioiViat suur~teolilisuudoo aStiJalrriehet, mam", sanotaan a.ivan o:iikJeim. edustaja -
1676: antoi hallitus vuoden 1930 toisille valtio- nyt1lerrJ.rnilln sosiaaliministeri- Fagerhdlmin
1677: päiviil.le 21 päivänä ilolmkuuta ·esrutyik:sen y. m. 1936 valtiopäiviil.lie jättämän työrau-
1678: laiksi työmuhan suoj·el·emisesta, miik:ä sit- han suojru1emilsesta annetun !laim IJruoma-
1679: ten, eduskunnna sitä jonkinverran lieven- m~ta tal1koilttavan lakialoit1leen peruste-
1680: nettyä, vahvistettrin !laiksi 6 päiväOO h€1limi- 1uissa. T äliä hertkeiliLä, jolloin: lllilJll:SSa phle-
1681: kuu:ta 1931. V1altiopäivillä ilehdyt yr~tyk tään sota,. ja poikikeootilaa voirrnrussa, eivät
1682: set hylätä haNitUJksen esitys 1tai sooda se työnantajat tarvitse puheenaoleVIaa laik:ia
1683: edes yli vaali~n äänestetyksi, eivät onnistu- työläisiä nujm'taaksoon ja mooentaalksoon,
1684: neet vaan sekav:issa olosuhteissa, lapuruais- ciik:ä oon ik:äytltöön työnantajia vastaan,
1685: terrorin ri€huessa v~liUtu edusklmta, jossa huollimJaJtta miiden tämän ilain :ala[:suuteen
1686: työväen edustus oli poikkeu:ksel[isen ruhai- kuuil:uvista, teorsta., joista räikeitä esimerk-
1687: mm, hyväik:syi J,ain. kejä on aivan viime päivhltä, :baJas mielcl-
1688: Hail.'l'i1miks€ill esityksen perusteiT:u~sta huo- lään ryhdytä. Kun ~ain täihänastinoo
1689: mataan että laik:i oli tyypH'linen poiik:ik:eus- !käyttö osoittaa, että siltä, kuten jo lakia
1690: lruki, jon.Jm ta.11koiltukseoo. oli vaiik:euttaa sääd~ttäessä ennustettiin, !käytetään työ-
1691: pal!kllmrtyöväen pyrkiimyik:siä eiltin~htojoosa. v~eä Wla1Jaan sen puolusta<essa iJ.:u:vaJlHsin
1692: parantamiseksi. Selittelyt, että lain tarkoi- ja oikeudentuntoaan vootaavin lreinoin etu-
1693: tuksena. Oli niin työntekijäin ik:uin työn- jaan ja oikeulksiaan työ- ja pailkilooJl:Niklk:cissä,
1694: ant:ajaiillllci.n tahoLta harjoitetun yksillöihin eikä rue tähänastisiin ikoik:emrulksiin nojaten
1695: kohdistuvan paim.os:tu:ksen elili:äisemim.en, mitään syy;tä usikoa., ffl;tä sitä yritettäis[in-
1696: olivat jo hallituksen esityksen perusteluja kään soveltoo ,tod€llista työmaaterroria har-
1697: vootaan ilmtsottuna 1aivan H~ iläp[näkyviä. joittaviin, oma- ja i:tsevaltaisiin työnanta-
1698: Lain ikläY'täntöön soveilro!Ilillfnen on osoitta- jiin, olisi laki kiireellisesti kumottava. Se
1699: nut sen arvooteluu oi!IDeutuik:soo, miik:ä lakia. ei [iioin ole tarpeellinen työpaiilroiJJla ehkä
1700: säädettäessä sitä vastaan ~esitetltiim... Tuskin tapahtuvien rikk:om~e:ruiDaan rtaik:ia, ilwsikla
1701: imertaallmam. irenee lakia käJltetty työnanta.- niihin voidaan sov;elltaa yH.eistä ~akia.
1702: jain harjoittamaa työmaat.erroria wmtaian, Edel'lä sanotun. perusteella ehdotamme,
1703: v~ai!klka se juuri 'Lain säätämisen j.äilikleisenä
1704: aiik:ana on ollut erittäin räikieää ja ylJtyvää, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1705: työnantajien keskusliito:isoo hoid€trtuine van lakiehdotuksen:
1706: 32 11,4. - Työrauhan suojeleminen.
1707:
1708:
1709: Laki
1710: työrauhan suojelemisesta annetun lain kumoamisesta.
1711:
1712: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan helmikuun 6 päivänä 1931 annettu
1713: laki työrauhan suojelemisesta.
1714:
1715:
1716: Helsingissä 11 päivänä helmillruuta 1941.
1717:
1718: Yrjö Räisänen. Kustaa Perho.
1719: K. H. Wiik. Kaisu-Mirjami Rydberg.
1720: Väinö Meltti. M. Ampuja.
1721: Cay Sundström.
1722: 33
1723:
1724: 1!,5. - Toiv. al. N:o 2.
1725:
1726:
1727:
1728: Erich y. m.: Esityksen antamisesta laiksi sotaväen rikos-
1729: lain tai sotatilan aikaisten poikkeuslakien nojalla sota-
1730: tilan julistamisen jälkeen rangaistukseen tuomittujen
1731: armahtamisesta.
1732:
1733:
1734: Ed uskunnaB e.
1735:
1736: Sodan ,a,:i:lmna tapahtrune:ista riJkiolksås,ta ja 3) ovat sää.nnöihllisetikin, n. s. siviilituo-
1737: "erityisesti sotaväen ridroslain ooj1alla oone- mioistuime.t, ·eråissä tapa<Uiksrissa antaneet
1738: tuista mngais.tustuomioista on maassa yil.~ tuomioita, joilta on pli.dettävä ilrenrassaan
1739: sesti · vaJ.IlJalla se käsitys, •elttä n:e ovat 1iJi,an kohtuUJttomina. Surilrute1tavimpaan ase-
1740: ankiaDoota j~. •epätaoois:Ua, joskus ,a,ivan umpi- maan ovat joutrmeet ffi'äät kiarlmamisesta
1741: mählkäisiä j.a siihen :rruruaraan J11le:isen viholtLisen puoh:~He syytreeseen asetetut
1742: oikeustajunnan v~staisia, että teko (tai henki1ö,t, joide;n ai'lmisempi e~ämä on todis-
1743: liai:miDlyönti) ja soVJitus ~eiv&t o1e oikeassa tettav~sti oMrut niin nuhJtee,to;nta., etteivät
1744: suhteessa toisiinsa. Tämä aiheutuu ik:äsityJk- mit:IDWän indåsiot tee oLettamusta rtaha1Esesti
1745: semme muikaan etupä;ässä seuraaviSJta nrurjan khlven k3!Urtamises.ta isänmaata vas-
1746: syistä: truan t:odennäköiselksti. Kun rilmksen väite-
1747: 1) on sotaväen rilkosJ.ainsäädännön alais- tystä taha[lisuudiesta aillharvoin on siil-
1748: ten ~~empi,e;n •tuom:Uod.sittuillnten ilmkoonpano minnäkijätodistajia, ci tuomion pe.rusteena
1749: seUruinen, että jäseniltä UJSiem puuttuu ta.r- n:äissä tapauiksdssa; - joiltakin po:iJkik1euiksia
1750: peeliLiset edel~y.tykset pä:tev;ästi ha11kita lukuunottamatta - olie seH&nen täysi
1751: tehtyä tai tehdyksi väitettyä rillrosta seikä näy.tös, jota yleisesti suuråssa rikosasioissa
1752: punnirt:a •esitetJ11U todåstusainehiJston mellki- voodita.an, selkä
1753: tys1Jä vi:eläpå sov;cl[Uittoo rikokseen, jos se 4) ,e]v;äJt vi:Lmeksimainit~aan tapaillk-
1754: ilm:tootaan näytetyksi, oiikeata 1ainpaiki!ma. silssa, t~ammi!kuun 4 päivänä 1940 annetun
1755: 2) on syytetyn puolustus a]naikin ooellä- oiikeuclienkiäytllltiä. väliaillmisesti muuttanee;n
1756: tarkoiltetuissa o:Ukeusas1teissa use.immiwn lain voimassaoloaikana julistetut alioikeuk-
1757: erittäin. puutteeihl.inen, jos siitä krisånkaan sien päätökset ole läheskään aina edes voi-
1758: voi puhuakaan. Knn vain muDto-iQ1'313. 11mo- neet joutua hovioikeuden, eikä milloinkaan
1759: mituista ymmärtää valitusteitse saattaa ikorlmimman o:Ukeuden •tutikittaviksi v,a[itus-
1760: ~siaooa sotaylio:Ukeuden:lman tutJci.ttav;aiksi, teitse. Yhtelllä.in.en 'laintuil.!kinlta on m:Un-
1761: on yleistä, että samasta rilkioksesta on an- dllen teoDeettisestiikin olllut mahdlotonta.
1762: nettu rangaistuksen kOV;UUJteen ja rankaruu- Joka on joutunut seura:a!lllJaa.Il sodian-
1763: teen Illähden hyvin eri[ais:Ua, lainvoiman a~k~,:isi.sta rikoksista annettuja trnomioi:ta, ei
1764: voittaneita tuomioita, milkiä loukkaa yleåstä voi olilia k~ill!nittämäJt;tä huomiota siihen,
1765: oilk!eustajuntaa, varsmlldn sil.'loon, ikun lie- että seB_,a,:iJset seikat, jotika eivät saisi ra:t-
1766: v·entävissä ollasuhteissa tapahtunut niikos kiaisuihin vrukuttoo, kuitenikin ovat niissä
1767: jOIUrbuu :ra.sllmamman seura:amuksen !lwh- toisinaan näytelloot hyvin huomatta.vaa
1768: tooksi kuin tah~HisuuJtt1a osollititava llrungais- osaa. SyytetyitliLe v:irhamidisrten henkilöiden
1769: tava teko. ilkeämi>elm81t ja tosiasio[ta vääriSIOOl~vä.t
1770:
1771: 5
1772: 34 1115. - Sotatilan nojalla rangaistukseen tuomittujen armahtaminen.
1773:
1774: ,tornstU!kset", jotlm usein ovat pe.rusltunoot LähesikäJäin kaiklki ;tUJOiill~tut eivät !lruitoo.-
1775: ,·kiäsityiksi.in", ei lain edellyttäm.iån, ha~ lman omin neuvoin .edes !kykene a:I"'UUOlla!no-
1776: toihin j•a huomioihin, ov:at k!äyneet täy- mrusta tal"lroittavaa kirjelmää laatimaan,
1777: d~ä. R:hlrosasiain 'alistav:a tutkimus, jo:nJlm. joten s~ jää tekemättä ja vruara. on :tarjoiLila,
1778: polliåsiv:iranomaåset toimi1Jta.v:a:t ja jo;nlka että asroiJ.[ises.ti syyililisemmält pääsevät lie-
1779: pätevyyden ja luotettavaisuudoo •tehosta- vemmä;llä seuraamuik:s·ella ikiuin seilil.aiset,
1780: mista oilk:eudenikäynnin urudistaani.sta. ta.r- joiden cilkilromusta v:astllffil y1einen oikeus-
1781: koittavissa l;aJriehdotuik!sissa ponillee'kkoosti tajunta ei enää reagoi. Kun vielä maini-
1782: on painostettu, on näissä asioissa yleeooä tuista syistä tuomittujen joUilrossa on nii-
1783: ollut erityisen hatara ja summaarinen, täikin, jotka eivät dle varsinaisia rilrollisi.a,
1784: v,a;i:k!ka sen tarkoirtruksena on muocliootaa olisi y1einen a11mahdus erittäin toiVOitltava
1785: pohj1a oiikeudellisillle lkäsittelyJiLe. Kuull1US- ja ajaiD.ikohtaioon.
1786: telijoi11a on harvoin tarpeeUisia .edeNytyksåä Ku~a liaajail1'e armahdus otlisi. ulotettava
1787: ymmärtäJä sitä erilkoista) tavall:isesta suu- ja tuil;isiiko sen perusteena oleinoon rikok-
1788: resti poiikikeaVIaa psyJmsila, joika on siOita- sen tai siitä tuomitun s•eumamuiksen [aatu
1789: ajalle ominainen ja jonka valossa syytetty- ja vapa,us:rongaistusajan pitruus, ikuten
1790: jen omia, usein ooemmän tai vähemmän enmssa ~ armalldusil~eissa,
1791: häiriintyneessä mielent]l,a:ssa antamia ,ltun- OVIat lmitemcin siksi arlroil:uonltoi.sia ja
1792: nustuik!sia" ja todistaj,ain kertorrruwlmia on ,tar~aa tutustumista koik:o !l:aajanpuolei-
1793: arvosteil.tav·a. - Vihdoin emme voi oUa seen ainehistoon edellyttäviä kysymyksiä,
1794: huomauttamatta siitä, että Viähävaraisem- että ne vaativat perinpohjai.sempaa val-
1795: ma:t syytetyt ovat jouotunoot eritttäin avut- mistamisty;ötä kuin mihin yksityisillä ikan-
1796: tomaan asemaan sen vuoksi, että heiiHä ei sanedUJStaji11a on t:hlOO.SU.us. Tämä har-
1797: ole ollut mruhdoliiSUJutta järj.estää itselleen kinta ja siihen noj~utuva a1oite !lrnuiluvat
1798: tehokasta puolustusta. hallllitulmellle.
1799: 1940 vuoden vaitiopåivillä on useampia- Ylläesitetyn nojalla ehdotamme edus-
1800: kin brrtoja kiinnl!tetty hUIOiilliota yliläikuvat- kunnan päältettäv:äJks,i toivomulmen,
1801: tui:hin epäJkoht:i!in, jotka haillliitusik:in .on että hallitus antaisi Eduskunnalle
1802: myöntänyt. Ainoana lkei.norut niiden pois- esityksen niiden henkilöiden yleisestä
1803: tamiseksi on mainittu tasavallan presiden- armahtamisesta, jotka sotatilan ju-
1804: ti<He lruuluv:an •aTmahdusoikieuden tavallista listamisen jälkeen on tuomittu ran-
1805: suopeampi käy,ttäminen tässä rtarkoitett~ gaistukseen rikoksista sotaväen rikos-
1806: hin, rikoksista tuomittuihin hookil.öib:in. lakia tai sotatilan aikaisia, poikkeuk-
1807: My;önnettävä onik.in, että tätä rangaåstus- sellisiksi katsottavia lakeja vastaan
1808: seuraarrmuoosesta lwkonaan tai osittaån va- ollen hallituksen harkittava missä
1809: pauttaV!aa toimenpidettä on menestyksellä laajuudessa ja millä perusteilla tar-
1810: lukuisiin yksityistapauksiin sovelletltu. koitettu armahdus olisi mahdollinen.
1811: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1941.
1812:
1813: Mikko W. Erich. Hilma Koivulahti-Lehto. Miina Sillanpää.
1814: M. H. Peltonen. Onni Hiltunen. Kustaa Perho.
1815: Alpo Lumme. 0. H. Kekäläinen. Otto Toivonen.
1816: Aino Lehtokoski. Onni Peltonen. Aino Malkamäki.
1817: Väinö Kivisalo. J. E. Malmivuori. Valfrid Eskola.
1818: Martta Salmela-Järvinen. Aug. Syrjänen. Jussi Raatikainen.
1819: Kaisa Hiilelä. Anni Huotari. Väinö Sinisalo.
1820: 35
1821:
1822: II,6. - Toiv. al. N: o 3.
1823:
1824:
1825:
1826: Raunio y. m.: Toimenpiteistä eräiden 1918 vuoden kansa-
1827: laissotaan osallistuneiden henkilöiden poistamiseksi rikos-
1828: rekisteristä.
1829:
1830:
1831: E d u s k u n n a 11 e.
1832:
1833: Sodanaikaiset ja sen jälkeiset tapahtu- virkoja ja toimia, joihin he muuten ansioit-
1834: mat maassamme ovat suuressa määrin olleet tensa ja myöhemmin osoittamansa kansa-
1835: omiaan eheyttämään kansaamme ja poista- laiskunnon perusteella voisivat olla oikeu-
1836: maan niitä katkeria muistoja, jotka vuoden tettuja. Oikeus ja kohtuus vaativat, että
1837: 1918 kansalaissodan surullisina jälkimainin- heitä ei enää rinnastettaisi tavallisiin ri-
1838: keina vielä näyttivät luovan sovittamatto- koksentekijöihin, vaan että tuomio poiste-
1839: mia kuiluja eri kansalaispiirien välille. taan rikosrekisteristä.
1840: Tämä ymmärtämys toisten tekoja ja niiden Kun tarkoitettu hallinnollinen toimen-
1841: vaikutteita kohtaan tuli vakuuttavasti näky- pide edellyttää vielämainittujen tuomioiden
1842: viin joulukuussa 1940, jolloin eduskunta ja yksityisten tapausten lähempää tutki-
1843: yksimielisesti hyväksyi toivomusponnen mista, kuuluu sen lähempi harkinta halli-
1844: eläkkeen myöntämisestä n. s. punaisille in- tukselle.
1845: valiideille. Ylläsanottuun viitaten ehdotamme edus-
1846: Kansalaissodan aikaisista rikoksista ran- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
1847: gaistukseen tuomituista henkilöistä lienevät
1848: kaikkein useimmat, ellei kaikki, joko tulleet että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
1849: armahdetuiksi tai loppuunkärsineet rangais- siin sellaisten muutosten aikaan-
1850: tuksensa. Monet heistä ovat uljaasti ja saamiseksi 8 päivänä marraskuuta
1851: uhrautuvasti taistelleet isänmaamme puo- 1929 annetun rikosrekisteriasetuksen
1852: lesta sen viimetalvisessa itsenäisyyssodassa. 1 §: ään, että rikosrekisteristä poiste-
1853: Näiden kansalaisten toimeentuloa ja me- taan ne henkilöt, jotka on tuomittu
1854: nestystä haittaa kuitenkin suuresti se, että rangaistukseen osallistumisesta 1918
1855: heidän kansalaissodan tapahtumien joh- vuoden kansalaissotaan, lukuunotta-
1856: dosta saamansa tuomio edelleen on rikos- matta rikoksenuusijoita ja niitä, joi-
1857: rekisteriin merkittynä. Tällainen merkintä den tuomion on katsottava sisältä-
1858: on ainakin usea;ssa tapauksessa melkein vän rangaistusseuraamuksen myöskin
1859: ylitsepääsemätön este heidän hakiessaan yksityisluontoisesta rikoksesta.
1860:
1861: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
1862:
1863: Eino Raunio. Otto Toivonen.
1864: Mikko W. Erich. J. E. Malmivuori.
1865: M. H. Peltonen. Aug. Syrjänen.
1866: K. Jokinen. Uuno Raatikainen.
1867: A. Pitkäsilta. Varma K. Turunen.
1868: Onni Mäkeläinen. Väinö Sinisalo.
1869: Aino Malkamäki. Väinö Kivisalo.
1870: 36
1871:
1872: 11,7. - Toiv. al. N:o 4.
1873:
1874:
1875:
1876:
1877: Wiik y. m.: Esityksen antamisesta laiksi yleisestä armah-
1878: duksesta sodan ja sotatilan aikana tehdyistä, poliittista
1879: ja sotilaallista laatua olevista rikoksista.
1880:
1881:
1882: E d u s k u n n a ll e.
1883:
1884: Siitä lähtien, kun syksyllä 1939 julistet- hentämään oikeusturvaa, kun tuomioistui-
1885: tiin sotatila ja samaan aikaan säädettiin met usein olivat kokoonpannut tavallista
1886: poikkeuslakeja ja -asetuksia, on näiden pienemmästä jäsenmäärästä, syyttäjänä oli
1887: nojalla annettu joukko rangaistustuomioita, tavallista vähemmän pätevyyttä omaava
1888: joiden ankaruus on herättänyt oilreutettua henkilö ja juttujen käsittely lisäksi oli sum-
1889: tyytymättömyyttä ja aiheuttanut joukon mittainen ja tapahtui tavallista kiireelli-
1890: yksityisiä armahduksia. Kun kansalaisva- semmin. Syytetty oli usein tottumaton oi-
1891: paudet ovat siinä määrin olleet poistetut keudenkäynteihin eikä osannut ryhtyä nii-
1892: käytännössä, kuin demokraattisessa maassa hinkään toimenpiteisiin puolustuksen hank-
1893: eivät saisi sotatilankaan aikana oHa, ja kun kimiseksi tai oikaisun aikaansaamiseksi,
1894: monet kansalaiset, jotka tuskin edes ovat jotka laki olisi sallinut, mutta monessa
1895: olleet selvillä sodan aikana vallitsevista tapauksessa ei tuomioista, ankarimmista-
1896: laeista, ovat luulleet olevansa silloinkin oi- kaan, saatu vedota korkeampaan oikeus-
1897: keutetut lausumaan mielipiteitään vaHitse- asteeseen eikä asiaa edes tuomioistuimen
1898: vista oloista ja vallanpitäjäin toimenpi- toimesta alistettu korkeamman oikeusasteen
1899: teistä, jo tästäkin on aiheutunut syytteitä tarkastettavaksi. Varsinkin viimemainitusta
1900: ja tuomioita. Lisäksi monet sotilaat, jotka seikasta aiheutui, että annetut tuomiot oli-
1901: muuten moitteettomasti täyttivät sodan ai- vat erittäin kirjavia, mikä jo osoittaa, ettei-
1902: kana tehtävänsä, ovat sittemmin saattaneet vät ainakaan kaikki tuomiot voineet olla
1903: ennenaikaisesti lähteä joukko-osastoistaan oikeudenmukaisia.
1904: kotiin tai muuten, ilman rikollista tarkoi- Nämä seikat ovat yleisesti tunnustetut ja
1905: tusta, rikkoa heihin nähden voimassaolevia niin onkin lukuisissa tapauksissa tasavallan
1906: säännöksiä. Monet lahkolaiset taas saattoi- presidentti oikaissut tehtyjä vääryyksiä
1907: vat uskonnollisen vakaumuksensa takia kiel- armahtamalla tuomittuja henkilöitä. Mutta
1908: täytyä suorittamasta sotilaallisia tehtäviä. tämä keino ei ole tyydyttävä. Kun kerran
1909: Kaikista tällaisista ynnä muista rikkomuk- vääryydet johtuvat voimassa olleista ja
1910: sista on annettu tuomioita, joiden anka- vieläkin voimassa olevista vääristä laeista,
1911: ruus ei ole missään kohtuullisessa suhteessa on lainsäätäjä velvollinen aikaansaamaan
1912: rikkomuksen laatuun eivätkä sopusoinnussa tähän oikaisun, joskin tämä nyt tulisi ta-
1913: yleisen oikeuskäsityksen ka:n:ssa. pahtumaan valitettavan myöhään. Ei ole
1914: Tällaiseen tulokseen on myötävaikuttanut oikein odottaa, että väärän tuomion saa-
1915: se seikka, että sodan aikana noudatettu neet henkilöt kaikki pyytäisivät armoa sel-
1916: oikeudenkäyntijärjestelmä oli omiansa vä- laisten vääryyksien poistamiseksi, joihin
1917: 11,7.- Wiik y. m. 37
1918:
1919: eivät he, vaan lainsäätäjä ja tuomioistuimet että hallitus kiireellisesti laatisi
1920: ovat syypäitä. ja Eduskunnalle antaisi ehdotuksen
1921: Näin ollen, ja koska ainoastaan y1eisen laiksi yleisestä armahduksesta sodan
1922: armahduksen kautta voidaan aikaansaada ja sotatilan aikana tehdyistä, poliit-
1923: riittävän yleinen ja suunnitelmallinen oi- tista ja sotilaallista laatua olevista
1924: kaisu kyseessäoleviin oloihin, ehdotamme rikoksista.
1925: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
1926:
1927: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1941.
1928:
1929:
1930: K. H. Wiik. Yrjö Räisänen.
1931: M. Ampuja. Väinö Meltti.
1932: Kaisu-Mirjami Rydberg. Cay Sundström.
1933: •• ••
1934:
1935: VALTIOPAIVAT
1936: 1941
1937: LIITTEET
1938: IV
1939: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-_, RAHA-
1940: ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET.
1941:
1942:
1943:
1944:
1945: HELSINKI 1941
1946: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1947: A.
1948: Verotusta, omaisuuden korvausta, sotavahinkoja, talouselämän
1949: sosialisoimista, virkamiesten ja työläisten palkkoja ja eläkkeitä,
1950: rahanarvoa, rahteja, Pyhäkosken sähkövoimalaitosta y. m. kos-
1951: kevia laki- ja toivomusaloitteita.
1952: 43
1953:
1954: IV,1. - Lak. al. N:o 8.
1955:
1956:
1957:
1958:
1959: Hurtta y. m.: Ehdotus laiksi tt~lo- ja omaisuusverosta anne-
1960: tt~n lain muuttamisesta.
1961:
1962:
1963:
1964:
1965: E d u s k u n n a 11 e.
1966:
1967: Eräitä viime talven ankaran sodan ope- välttämätönkin. Laik:ia olisi siis mieles-
1968: tuksia oli se, että kansamme on liian pieni tämme muutettava siten, että se, joka. on
1969: !kansa. Voidaksemme vastaisuudessa tehok- a~ntanut mainitunlaisen elakuksen vaikkapa
1970: kaasti torjua meitä ulkoapäin uhkaavan vain osavuott111kin omalle tai aviopuolisonsa
1971: vaaran on meidän ,entistä enemmän kiinni- lapselle on vapaa 23 a § : n :tarkoittamasta
1972: tettävä huomiota väestönlisäykseen. Julki- lisäverosta. Se tuloj·en menetys, mikä tästä
1973: suudessa on tämä tosiasia usein tunnustettu valtiolle aiheutuu, on varmastikin verra;t-
1974: johtavien valtiomiestemme ,taholta, ja julki- tain vähäinen ja voidaan se korvata saman
1975: suudessa on tässä tarkoituksessa esitetty la,in jälempänä mainittavalla muutoksella.
1976: myös monia hyviä ja tarpeellisia toimen- Tulo- ja omaisuusverolain 13 §: n 1 mo-
1977: piteitä. Yhtenä huomattavana keinona on mentiu 2 kohdan nojalla saadaan kiinteis-
1978: mainitttu v•erolakien muuttamista perheellis- töstä saadusta ~tulosta vähentää kiinteis-
1979: ten verorasitusta lieventäviksi. Kaikkien töstä suoritettavat eläkkeet. Koska kiin-
1980: lienee myönnettävä, että tässä kohdin on teistöstä suoritettu eläke itse asiassa on
1981: vielä paljon jätetty tekemättä. Valtiovalta kauppahinnan vähittäismaksua ei ole oi-
1982: ei ole ainoasta;an laiminlyönyt muuttaa ve- keudenmukaista, että tällainen suoritus
1983: rolakeja väestönlisäystä edistäviksi, vaan saadaan tuloista vähentää. Onhan selvää,
1984: vieläpä on viime valtiopäivinä perheellisten et.tä mitä suurempi eläke kiinteistöu kau-
1985: verorasitusta lieventämisen asemesta suora- passa on sitouduttu suorittamaan, sitä pie-
1986: naisesti lisätty. Emme tarkoi'ta sitä vero- nempi .on rahassa suoritettavan vastikkeen
1987: taaikan lisäystä, mikä on tullut kaikkien määrä. Kun ei muunkaoo vähittäisma;k-
1988: verovelvollisten os111ksi ja, mikä niinkuin sulla hankitun omaisuuden ,tuottamasta tu-
1989: esime11kiksi liikevaihtovero kohtaa suhteel- losta saada vuosittain suoritetun vähittäis-
1990: lisen raskaasti juuri lapsirunsaita perheitä, m31ksun määrää vähentää, ei ole mitään
1991: vaan sitä verorasituksen lisäystä, joka tulo- hyväksyttävää perustetta sa'Llia sellaista vä-
1992: ja omaisuusverolain 23 a § : n muutoksen hennystä kiinteistötuloistaik:aan. Tämä vä-
1993: johdosta kohtaa niitä perheellisiä, jotka hennysoikeus olisi siis poistettava.
1994: vain osan verovuotta ovat antaneet täyden Mainitun lain 23 §: n 3 momentin mu-
1995: ja tarvittava,n elatuksen Japsilleen. Nähdäk- kaan on kotimaisen osa,keyhtiön tulosta vä-
1996: semme ei ole esitetty riittäviä perusteita hennettävä puolet, ei kuitenkaan enempää
1997: aikaisemmin voimassaolleen lain muuttami- kuin 4 % yhtiön omaisuudesta, ja vero las-
1998: seksi epäedullisemmaksi perheellisille. Sitä- lrettava vähennetystä tulosta säädetyn ve-
1999: vastoin voinee voimassaoleva lainsäännös, ronkannan mukaan. Milloin vähentämätön
2000: mikäli se kOSikee ottolasta, o'lla tarpeellinen tulo on enemmän kuin 20 % omaisuudesta
2001: ja, mikäli se koskee kasva,ttUasta ehkäpä on vero korotettava yhtä monella täydellä
2002: 44 IV,1. -- Tulo- ja omaisuuSYero.
2003:
2004: prosentilla, kuin tulo nousee yli 12 % taa huomattavamman voiton, niin joutuu
2005: omaisuudesta, kui,tenkin korkeintaan 100 yhtiö kohtuuttoman verorasituksen alai-
2006: prosentilla. seksi, koska se saa tulostaan vähentää vain
2007: Tällä määräyksellä tarkoitetaan s~tä, että 4 % verotettavan omaisuutensa määrästä
2008: milloin osakeyhtiön tulo on ollut huomaJtta- ja, jos tulos on esim. 112 % omaisuuden
2009: van suuri sen veroi:bettavaan omaisuuteen arvosta, tuloveroa on vielä korotettava 100
2010: nähden, on yhtiötä verotettava tavallista prosentilla. Tihllaisessa tapauksessa menee
2011: raskaammin. Tämä vastaa siis eräässä mie- suurin osa yhtiön tuloksesta veroihin eikä
2012: lessä nykyistä suhdanneverolakia, ja tämä yhtiö lukuistenkaan hyvien vuosien jälkeen
2013: säännös lienee täysin paikallaan silloin kun rehellisin keinoin juuri pääse enää vaka-
2014: on kysymys vwkavaraisesta ja hyvin menes- varaiseksi. Tällaista ilmeiSitä kohtuUitto-
2015: tyneestä liiketoiminnasta. Mutta asia muut- muutta ei lainsäätäjä varmaankaan ole ,tar-
2016: tuu aivan kokonaan, milloin on kysymyk- koittanut, minkä vuoksi tällaisen kohtuut-
2017: sessä sellaisen yhtiön verottaminen, joka on tomuuden estämiseksi pykälään olisi teh-
2018: menestyny:t huonosti ja jonka veronalainen tävä tarpeellinen lisäys.
2019: omaisuus on pieni syystä, että aikaisempien Edellä esitltämämme nojalla kunnioitJtaen
2020: vuosien toiminnasta on voitto- ja tappioti- ehdotamme,
2021: lillä tappiota. Jos tällainen yhtiö muuttu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2022: neiden konjUIJktuurien ansiosta sitten rtuot- van lakiehdotuksen:
2023:
2024:
2025:
2026:
2027: Laki
2028: tulo- ja omaisuusverosta annetun lain muuttamisesta.
2029:
2030: Eduskunnan pärutöksen mukaisesti muutetaan tulo- ja omaisuusverosta 5 pmvana
2031: joulukuuta 1924 annetun lain 13 §, seHaisena kuin se on 14 päivänä tammikuuta
2032: 1938 annetussa laissa, 23 § kuten se on 14 päivänä joulukuuta 1935 annetussa laissa
2033: ja 23 a §, sellaisena kuin se on 9 päivänä toukokuuta 1940 annetussa laissa, näin
2034: kuuluviksi:
2035:
2036: 13 §. Ulkomaalainen sekä ulkomainen valtio,
2037: Verovelvollinen on oikeutettu tulos.t.aan yhteisö, laitos ja säätiö saavat tehdä edellä
2038: vähentämään: tässä pykä:lässä mainitut vähennykset ai-
2039: 1) velkain korot ; noastaan, mikäli vähennys kohdistuu sellai-
2040: 2) 11 § :n 1 kohdassa mainitun avustuk- seen tuloon, josta täällä on suoritettava
2041: sen; veroa, tai täällä harjoittettuun toimintaan.
2042: 3) veroveivollisen elinkeinotoiminnassa Suomen kansalainen, jolla täällä on pysy-
2043: syrutyneen tappion, jota ei ole kaJtsotJtava väinen asuntonsa, saakoon vähentää kan-
2044: pääoman vähennykseksi; saneläkelaitokselle omasta ja aviopuolisonsa
2045: 4) puolet verovuonna maksetus.ta tulo- puolesta suori1ttamansa pakolliset vakuutus-
2046: ja omaisuusverosta; sekä maksut, työttömyysapukassoihin suoritetut
2047: 5) sen rahamäärän, jonka hän on luo- maksut, niin myös vakuutus- ja muut mak-
2048: vuttanut valtiolle valtiovarainministeriön sut, jotka on suoritettu hänen taikka hänen
2049: hyväksymään tarkoitukseen käytettäväksi. vaimonsa tai 'lastensa henki-, pääoma~, elin-
2050: IV,1. - Hurtta y. m. 45
2051:
2052: korko-, tapaturma- tai sairausva:kuutuk- selta lapselta, jota hän elatusvelvollisuu-
2053: sesta, kuitenkin enintään kaksisataa mark- tensa nojalla on elättänyt ja joka ennen
2054: kaa vakuut:ettua ~ohti, sekä maksut eläke-, verovuotta ei ole täyttänyt kuuttatoista
2055: leski- ja orpo- ynnä muuhun sellaiseen kas- vuotta. Lapsen osalta, jolla irtsellään on
2056: saan, jossa hänen tulee virkansa tai toi- tuloa, saadaan vähennystä tehdä ainoas-
2057: mensa vuoksi olla osakkaana. taan sikäli, kuin lapsen tulo on kahtatu-
2058: Sama oikeus kuin yksityisellä on työnan- hattaviittäsataa markkaa pienempi.
2059: tajana kansaneläkelain 8 § :ssä mainittui- 2,) Milloin verovelvollisen veronmaksu-
2060: hin maksuihin nähden. kyky muiden kuin edellisessä kohdassa mai-
2061: Kotimainen osuuskunta, jonka tarkoituk- nittujen läheisten elä1!tämisen rtaiikka oman
2062: sena on jäsenten kulutustarpeiden tyydyt- tai läheisen henkilön sairauden tai ~tapatur
2063: täminen tai heidän maataloutensa, kalastuk- man tähden, viran tai työpaikan menettä-
2064: sensa, käsityönsä tai muun niihin verratta- misen takia taikka muusta sellaisesta syystä
2065: van elinkeinonsa edistäminen, saa vähentää on ollut olennaisesti vähentynyt, voidaan
2066: tulostaan puolet, jos määräosana osuusmak- tuloa, jos se ei ole kolmewkymmentätuhatta
2067: suista suoritettavaa voitto-osuutta osuus- markkaa suurempi, vähentää enintään kol-
2068: kunnan sääntöjen mukaan saadaan jakaa manneksella.
2069: enintään kuusi prosenttia ja jos osuuskun- 3) Sellaisilla paikka:kunnilla, joilla elan-
2070: taa käyttävät vain sen omrut jäsenet tai tokustannukset ovat tuntuvasti koDkeammat
2071: jos, siinä tapauksessa, että sitä käyttävät kuin yleensä maassa, vähennettäiköön vero-
2072: osuusknntaa:n kuuluma.ttoma:tkin, osuuskun- velvollisen tuloa, jos se ei ole neljääkym-
2073: nan säännöissä näille on varattu mahdol- mentätuhatta markkaa suurempi, enintään
2074: lisuus päästä sen jäseniksi ,eikä jäseneksi- viidellätuhannella mal'kalla, milloin ja sen
2075: pääsyä verovuonna y,leensä ole osuuskun- mukaan kuin valtiovarainministeriö siitä
2076: nan käytJtäjiltä evätty. Saman vähennyk- enintään kolmeksi vuodeksi tk!errallaan
2077: sen tehköön sellainen kotimainen keskus- määrää.
2078: liike, jonka jäsenet päärusiallisesti ovat edel- 4) Kuolleen henkilön tulosta ja omaisuu-
2079: lämainitussa tarkoituksessa toimivia osuus- desta suoritettavaa veroa voidaa:n harkin-
2080: kuntia ja jonka sääntöjen mukaan osak- nan mukaan vähentää tai kuolinpesä ko-
2081: ilmille rtai jäsenille määräosana näiden liik- konaan vapauttaa verosta, jos vainajalta
2082: keeseen sijoittamasta pääomrusta saadaan on jäänyt leski, turva1ttomia 'lapsia tai
2083: jakaa enintään kuuden prosentin voitto- muita perillisiä, joiden elatus on ollut
2084: osuus tai osinko, niin myös kotimainen hänen ansionsa varassa.
2085: kesikmäinen vwkuutuslaitos sekä kotimainen Milloin aviopuolisoita on erikseen vero-
2086: vakuutuslaitos, jonka osakkaiden enem- tettava, saadaan edellä 1, 2 ja 3 kohdassa
2087: mistö v~erovuoden ajan on ollut osuuskun- mainitut vähennykset tehdä vain sen avio-
2088: tia ja jossa osuuskunni'lla sanotun ajan on puolison tulosta, joka vastaa suuremman
2089: ollut osake-enemmistö. tulon verosta.
2090: Kotimaisen osakeyhtiön tulosta on vähen-
2091: 23 §. netltävä puolet, ei kuitenkaan enempää
2092: Suomen kansalaiselle, jolla ttäällä on py- kuin neljä prosenttia yhtiön omaisuudesta,
2093: syväinen asuntonsa, myönnettäköön veron ja vero lasketaan vähennetystä tulosta sää-
2094: vähennystä tai vapautus verosta vielä seu- detyn verokannan mukaan. Milloin vähen-
2095: raavien perusteiden mukaan: tämätön tulo on enemmän kuin kaksitoista
2096: 1) V erovelvollisen tulosta on vähennet- prosenttia omaisuudesta, on vero koroitet-
2097: tävä kaksituhattaviisisataa markkaa jokai- tava yhtä monella täydellä prosentilla, kuin
2098: 46 IV,1. - Tulo- ja omaisuusvel'O.
2099:
2100: tulo nousee yli kahdentoista prosmtin omai- dalta veroSita, joka hänelle tulosta ja omai-
2101: suudesta, kuitenkin korlrei11>taan sadalla suudesta määrätään.
2102: prosentilla. Mainitunlaisen osakeyhtiön, Edellä 1 momentissa tarkoitetusta lisäve-
2103: jonika voitto- ja tappiotilillä on tappiota, rosta ovat vapaat juridiset henkilöt ja nii-
2104: tulosta vähennett&köön kuitenkin aina puo- hin verrattavat yhtymät, yhteisöt ja laitok-
2105: let, eikä tässä momentissa mainittua veron- set sekä henikilö, joka verovuonna on an-
2106: korotusta ole siihen sovellettava. tanut täyden ja tarvittavan elatuksen joko
2107: V ero on 1 momentin 1, 2 ja 3 kohdassa omalle rtai aviopuolisonsa lapselle tai joka
2108: mainituissa tapauksissa, milloin vähennyk- koko verovuoden ajan on antanut saman-
2109: seSitä ei johdu v~erovapaus, määrättävä vä- laisen elatuksen otto- tai kasvattilapselleen
2110: hennetystä tulosta säädetyn verokannan taikka joka ennen verovuoden päättymistä
2111: mukaan. vähintään kuudentoista vuoden ajan on
2112: yhtäjaksoisesti edellä tarkoitetun elatuksen
2113: 23 a §. antanut.
2114: Ennen verovuotta kaksikymmentäneljä
2115: vuotta täyttänyt lapseton verovelvollinen Tätä lakia sovellettakoon ensi kerran
2116: suorittakoon lisäveroa neljäkymmentä sa- vuonna 1941 1toimitettavassa verotuksessa.
2117:
2118:
2119: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1941.
2120:
2121: Mikko Hurtta. Armas Paasonen.
2122: Urho Kulovaara. J. E. Malmivuori.
2123: Aug. Syrjänen. Mikko W. Erich.
2124: 47
2125: IV,2.- Lak. al. N:o 9.
2126:
2127:
2128:
2129: Luoma-aho y. m.: Ehdotus laiksi suurten tulojen luovutus-
2130: verosta.
2131:
2132: E d u s k u n n a ll e.
2133: Nykyinen verorasitus jakaantuu sikäli verotuksella käsiksi määrättyyn korkeaan
2134: epätasaisesti, että useat henkilöt, joiden tu- elintasoon, täytyy edellyttää, että tulo on
2135: lot ovat melkoisen suuret ja elintaso siitä ollut jatkuva. Tästä syystä olisi suuria
2136: syystä korkea, pääsevät verrattain suuresta tuloja verotettaessa otettava keskiarvo vuo-
2137: veronmaksukyvystään huolimatta muita sien 1938, 1939 ja 1940 veronalaisista tu-
2138: helpommalla, koska heillä ei ole huomatta- loista. Tällöin saisivat ne, jotka eivät so-
2139: vammassa määrässä omaisuutta ja omai- dan aikana saaneet jatkuvasti palkkaa, ku-
2140: suudenluovutusvero siitä syystä koskee ten esim. valtion virkamiehet saiv,at, ilman
2141: heitä lievästi tai ei ollenkaan. Jos verra- erikoista järjesteilyä oikeudenmukaisen ta-
2142: taan velatonta ja siitä syystä teoreettisesti soituksen. Tästä keskiarvosta olisi lasket-
2143: katsoen verraten varakasta pienviljelijää ja tava vero tuloveron asteikkoa käyttäen.
2144: hyvätuloista palkannauttijaa toisiinsa, niin Tulonnauttija, jonka keskimääräinen vuosi-
2145: epäsuhde on ilmeinen. Pienviljelijä, jonka tulo noina kolmena vuotena siis on ollut
2146: on vaikea saada tilastaan irti muuta kuin 60,000 markkaa tai suurempi, joutuisi näin
2147: mitä e~atuksekseen. tarvitsee, joutuu mak- maksamaan yhden ylimääräisen vuoden tu-
2148: samaan huomattavan suuren omaisuuden- loveron.
2149: luovutusveron, palkannauttija tai vapaan Ei epäilemättä olisi oikeudenmukaista
2150: ammatin harjoittaja, jolla on suuret tulot periä tätä ylimääräistä tuloveroa yhtenä
2151: ja joka siitä syystä voisi maksaa luovutus- vuotena. Tarkoituksenmukaisempaa olisi
2152: veron paljon paremmin, pääsee vähem- jakaa se kolmeen osaan, vuosina 1941, 1942
2153: mällä, koska suurten tulojen edellytyksiä ja 1943 suoritettavaksi.
2154: ei ole arvioitu omaisuudeksi ja sellaisena Koska tätäkin veroa säädettäessä olisi
2155: verotettu. asetettava perheenhuoltajat eri asemaan
2156: Jo siis verorasituksen saaminen tasaiseksi kuin lapsettomat henkilöt, olisi huoltovel-
2157: vaatii suurten tulojen verottamista ny- vollisuutta vailla oleville asetettava koroi-
2158: kyistä raskaammin. Kun sitten tulee ky- tettu vero samoilla ehdoilla ja edellytyk-
2159: symys valtion verotulojen lisäämisestä, joka sillä kuin tavallista tuloveroakin määrät-
2160: tällä hetkellä on välttämätöntä, on vaikea täessä.
2161: suunnitella mitään uusia kansan laajoja Sensijaan olisi ne, jotka joutuvat mak-
2162: kerroksia koskevia verotuksen muotoja, en- samaan omaisuudenluovutusveroa, asetet-
2163: nenkuin suurten tulojen verotusta on te- tava jossakin määrin suositumpaan ase-
2164: hostettu sekä valtion tulojen lisäämiseksi maan, jotta heidän verotaakkaansa ei teh-
2165: että niiden epätasaisuuksien lieventämi- täisi liian raskaaksi kantaa. Tällöin olisi
2166: seksi, jotka johtuvat omaisuudenluovutus- säädettävä, että asianomaisella olisi oikeus
2167: verosta. saada vähennetyksi 30 prosenttia hänelle
2168: Suureksi tuloksi edelläesitetyssä mielessä asetetun omaisuudenluovutusveron maa-
2169: voitaneen katsoa tulo, joka on 60,000 mark- rästä, eli siis kunakin veronkantovuonna
2170: kaa tai suurempi. Kun tarkoitus on päästä toinen sinä vuonna maksettaviksi lankea-
2171: 48 IV,2. - Suurten tulojen luovutusvero.
2172:
2173: vista mainitun veron eristä. Kun tämä rost.a. Tämä saavutettaisiin määräämällä,
2174: kuitenkin käytännössä merkitsisi sitä, että että älköön vähennys kuitenkaan olko suu-
2175: esim. henkilö, jonka veronalainen keskitulo rempi kuin puolet asianomaiselle pannun
2176: on 90,000 markkaa, pääsisi verosta koko- veron määrästä.
2177: naan, jos hänelle olisi pantu omaisuuden- Näillä perusteilla ehdotamme,
2178: luovutusveroa 300,000 markasta, kaivattai-
2179: siin vähennykseen jotakin rajoitusta, joka että Eduskrunta hyväksyisi seuraa-
2180: estäisi pääsemästä kokonaan vapaaksi ve- van lakiehdotuksen:
2181:
2182: Laki
2183: suurten tulojen luovutusverosta.
2184: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2185: 1 §. 4 §.
2186: Verovelvollinen, jonka tulo- ja omaisuus- Mikäli verovelvollisen suoritettavaksi on
2187: verosta 5 päivänä joulukuuta 1925 annetun määrätty veroa om.aisuudenluovutusverosta
2188: lain säännöst~m mukaan verotettavien tulo- 9 päivänä elokuuta 1940 annetun lain mu-
2189: jen keskiarvo vuosien 1938, 1939 ja 1940 kaan, on hänellä oikeus saada vähennetyiksi
2190: aikana on ollut yli 60,000 markkaa, on 2 §: n mukaisesti määrätty veronsa kussa-
2191: velvollinen suorittamaan valtiolle suur.ten kin erässä 10% :lla hänelle määrätyn omai-
2192: tulojen luovutusveroa tämän lain mukaan. suudenluovutusveron määrästä. Älköön vä-
2193: hennys kuitenkaan ollm suurempi kuin puo-
2194: 2 §. let maksuun pannusta veromäärästä.
2195: Veroa suoritetaan 1 § :ssä mainitun ve-
2196: rotettavien tulojen keskiarvon perusteella
2197: seuraavan asteikon mukaan: 5 §.
2198: Vero %:ssa Vero %:ssa Tämän lain edellyttämässä verotuksessa,
2199: Tulojen keskiarvo tulosta ala- Veron alarajan yli-
2200: mk rajan koh- vakioerä menevästä veron maksuunpanossa ja kannossa sekä
2201: dalla mk osasta
2202: muutoksenhaussa noudatetaan soveltuvin
2203: 60,000- 75,000 4 2,400 9
2204: kohdin tulo- ja omaisuusverosta annetun
2205: 75,000- 90,000 5 3,750 11
2206: lain säännöksiä, kuitenkin niin, että mak-
2207: 90,000-135,000 6 5,400 12
2208: suun pantavaan veroon lisätään 23 a § : ssä
2209: 135,000-180,000 8 10,800 16
2210: säädetty lisävero.
2211: 180,000-360,000 10 18,000 18
2212: :360,000-540,000 14 50,400 20
2213: j. n. e. 6 §.
2214: 3 §. Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
2215: V ero kannetaan kolmessa erässä, erä vuo- täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa val-
2216: dessa kolmen vuoden aikana. tioneuvosto.
2217:
2218:
2219: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1941.
2220:
2221: Matti Luoma-aho. M. 0. Lahtela. Heikki Soininen.
2222: Eino Möttönen. U. A. Wirranniemi. Heikki Niskanen.
2223: Antti J. Rantamaa. Antti Junes. Kusti Arhama.
2224: Juho Paksujalka. S. Salo. Eino Rytinki.
2225: Eero Nurmesniemi. Heikki Simonen. Matti Miikki.
2226: K. Määttä.
2227: 49.
2228:
2229: IV,a.- Lak. al. N:o 10.
2230:
2231:
2232:
2233:
2234: Tuuma y. m.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
2235:
2236:
2237: Ed uskuunaHe.
2238:
2239: Leimaverolain 9 § :n muilman seHaisena varustettava sroonJt~irja;:nsa ieimailila, täysin
2240: kuin se on 17 päiväiDä tammikuUJba, 1941 määrirn ilman minkäänila.islta veroalennusta.
2241: annetussa laissa voi vaJtiovarrainminislteriö Kohtuudella oHsål ilmiteniki:n sanotun. siir-
2242: myootää vapauden säJädetystä verosta m. m. toväen maansaannoille voitava myöntää lei-
2243: .siilrltoväeu p.:itlm-asutuksesta voimassa rolevam. mav•erovapaus. Sa:notunilraia:Len leimavero-
2244: lainsäädränrnön mmllJan mruansruantiin oilkeu- vapaus oHsi omiaan edesauttamaan siirto-
2245: tetuil[e henik:ilöJi.e tai heinikilöiden yhteen- väen omankodinhan!kinta;a m. m. }ahjatalo-
2246: l:iå.ttymälle, joJm on hailllkikinut :moo:ta sano- jen ostoa.
2247: tussa laissa säädetyssä asuntotarkoituksessa, Tämän sirirtoväkiryhmän kanssa olisi rin-
2248: mirlloin tilaan tai yhteenliittymään kuulu- naste1Jtava sellraåmJern maa;nvu<Jkrniaja, joka
2249: van ooaikkaan ill.an osuuden arvo ei ole luovutetulla tai: vuokratulla alueella oli
2250: 700,000 mru-:klkaa suurempi. Siirtoväen pilka- oillooutettu siirtämään vuok.rao:itkeutensa krol-
2251: asutusiT.rairTh 1 § :n mukaan on !tämä oikeus :m.annelae hm&ilöHe mararnromistajaa kuule-
2252: ja ·etuo:itkeus Neuvostotasaval.toje.n LiiwHe matta selkä a.snntoyhtiön, asuTI!~osruusikun
2253: Luovutetu:i.Ha tai vu~rratuilta .aJueillta Suo~ DJalll ja puolrikiunrnalEsen: asuntoyhtymän,
2254: meen sirty:neillä tai v.altaikmnnan uuden niin myös sellaiserll! ikiinte.istöosaikeyhitiön
2255: m.ja.n il:äill.eisi[ltä alueilta muuaaJ.ne Suomessa os:akJas j·a. jäsen, josta maiiln:ittoo,n asunto~
2256: siirretyilil:ä täysivraltaiwUa Suomen ilrnnsa- osa:IDeyhtim.ain 25 § :ssä.
2257: laris:hl:la, jolbka kot:itseuduilloon tilan omista- Ham.kkivat nämä maata omistusoikeudclla
2258: jina tai ~a,irna tahi kruununtilan haliti- tai seil:laiseHa vuokrao:ikeudclla, joka !lll3ian-
2259: joilla. ovart OOilJrlleet ja jotlm ootffileern haloo- omistajaa kuulemartta voidaan ilrolmannJelle
2260: vat soo,da toimoorntulonsa tai asUrTIIIJOn ohe~1la henikilloöl1e luovuttaa tai uuden osakkeen tai
2261: osan toimeentulostaan ma;asta tahi kalas- osuuden asunto-osakeyhtiössä, asurnto~osuus
2262: tuksesta. kunnassa: tai puolikunnallisessa asunltoyhty-
2263: Näiden lisäksi orn suuri joukko siirto- mässä, niiln. myös seilaisessa ikiinteistöosake-
2264: väkeen kl!-uluvia, jotka Neuvostoliitolle luo- yhrtiössä, josta :main:itaam. asnnto·~sakeyhtiö
2265: vutetuiil:la, tai vuokratuiHra a:looilla ovat ~ain 25 § :ssä, olisi vail.tiovarainministeriölle
2266: .omistarn•eet maata ja sillä asunnQn saamatta a.nn:ettava oilkeus asianmukaisen selvityksen
2267: tai voimatta saada edes osaa toimoorntu- nojailla vapauttaa sanotut saannot, kauppa-
2268: looan maasta tai k.alastuksesta, ml.llt/ta jotka ja iluovutusikirjat sekä asrmto~os:akkOOit ~ci
2269: Suomen nyikyiseHä aJuee1lia haluava;t hamk- maverosta.
2270: k:i.a .tai ovat jo hankkineet maata v;:itljelys- Näiil::lä perusteiNa ehdotamme,
2271: tai asU'l1totiilraa tai tonttia varten. Nykyi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2272: sen ieimaverolain 9 § :n mukaran on ,nä-iden van lakiehdotuksen:
2273:
2274:
2275:
2276: 7
2277: 50 IV,3. - Leimaverolain muuttaminen.
2278:
2279:
2280:
2281:
2282: Laki
2283: leimaverolain muuttamisesta.
2284:
2285: Edl1Siktul1Ilian päätökoon mukaislesti muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1929 rumetun
2286: }eimavero1win 9 § :n A. 7 kohta., s•elia~ioon.a kuin se on 17 päivänä t.ammhlmuta 1941
2287: amnetUSSJa la.issa, sekä nimikilmen ,oMkelillrja" 3 ].{lohta., näin kuu~IUviks<i:
2288:
2289: 9 §. Wnsa. klolma.nnelle henikhlöH.e maanomistajaa
2290: kurul!ematta.
2291: KaJUppaJkirj.a, vaihtoikirja tai hrovutus- Ed@lisissä momenteissa. maini·tun oiikeu-
2292: kirja, paitsi lahjakirja ja testam€!I1tti: den voi valtiova.minminwberiö myöntää
2293: A.------------- myös ~uovutetnn t•a.i vuok11a.tun .alueen
2294: 7) V.altiova.na.inm:im:itsteriö voi myOOIJlliä asl1llto.-ooailmyhtiön j·a rasumlto-osuUSikrunnarr
2295: vapauden tässä säädetystä vei~osta yhtei- sekä puolikunnallisen asuntoyhtymän, niin
2296: sölle, laitolksre~~.e tai säätiölle, jonka varat myös seU;aioon kirunt.eist.öoslllikeyhtiön, josrta
2297: käytetään yksinomaan yl·eishyödyJil:iJseen ma:initaan asunto-oookeyhti•öl!a.in 25 § :ssä
2298: tar<koiJtukseen, sekä myös ,seH.aiseli:e henki- ooaikkaalle ·tai jäsenel~€.
2299: WH•e tai sellaisten henkiitöiden ylrtee:niiritty-
2300: mäJllce, jolm. on luovurbetuna tai vuoilmatulla Osakeikirja, jotka. .annet:aJaTIJ ilma:n maksun
2301: aiLueeil<l:a omistanut maruta ja joilm on hank- suoritusta. ilmrvauksena hukOOa:a.n joutu-
2302: ikinrut maata omistusoiikeudel~a Soomen ny- neesta tai hävit•etyS~tä ooman:laisesta !kir-
2303: kyisenä alueella, mil1o:in tilan tai tont.irn. jasta .tai!lclm Slllmmn: yhtiön tai toiiSoon ooake-
2304: taikka yhteen'liittymään kuuluvan oStakilroan yhtiöön suilautuv;am yhtiö:n ooailm!kirja:n si-
2305: ti1am tai tontin osuuden. arvo •ei ol•e 700,000 ja~an, on vapaa ileimoota, jos u:utta osailoo-
2306: ma:vkkaa suurempi. Mhltloin tilJan tai ibontin kirja~a ei 1aseueta. suuremmaUe määrä;He,
2307: ta:ikilm niiden osuuden ·arvo on suumempi kuin minkä määräinern hukkaail1 joutunut,
2308: kurin 700,000 ma:dkiklaa, voi valtiov,aroin- hävilteitty tai vra.ihdettu osakeflcirja oli, tai,
2309: minister,iö määrätä, että verOill on rrruakset- jos uuden osakekirjan on määrä korvata
2310: tava. vain 700,000 maJrkan yli menevähä UJSeampia v.ai!lhempia kirjoja, näiden yhteen-
2311: omaisuuden arv;on osalta.; veron määrä on laskietttua mää11ää suuDe~].{lsi, j1a jos se
2312: tällöin oleva 3 ma11kkaa ku1talkiin ltäydeJ'tä tai ne vanhemmat kirjat ovat olleet asia.n-
2313: 100 madkalta. mmaisesti LeimaJl~a valiUStetut tai niitä ei
2314: Saman o:iJIDeuden voi valtiovaroinministe- o:t~ tarvilhllut ~eimata. V ru'tiovarainmin:islte-
2315: riö. my·öntää yllämamitul1·e maa.nomistaj&le, riö voi vapaurtta;a. ~<e:imasta my;ö.S asu!l1Jto-
2316: joka Suomen nykyisellli alluooli1a. on hank!ki- osak€ikirja:n, joka annetaan seNais~hle henki-
2317: nut moota seliLaisella vuoilmaoi:keud~U.a, joka lölle tai selLai.Siten henkilöiden yhteeniiiltty-
2318: ma~anomistajaa kumematta. voidaan kolman- mä11e, jokla. on il:uovutetui1a. tai vuokmt~la
2319: nelle hen!ki.:Lolle luovuttaa. aJLU!eel•lia omistanut maruta, niin myös llUlOO.-
2320: Samoo o:iJkeudffil kuin sanotuUle maan- v•uolrnaajahle, jotka luovutetmla tai vuokra-
2321: omistajaU•e voi V1aJltioVIa:vai.nmmåsteDiö myön- tulla a:lueel!La on oHut oikeutettu siillrrt;ämään
2322: tää myös oo11a.isoo maan vuolmaaja:I<1e, joka vuoikrooi;lmut.ensa !kolmanne~1e henlkå.löUe
2323: lluovwtetrdilta tai vuokrlatulla. alueeNa on maanomistaja1a. iJ.ruuJl,ema.tta, niin myös• luo-
2324: oHut o~eutettu siirtämään vuoikmo.ikeu- vutetun tai vuolkmturn alueen asunto-ooalloo-
2325: IV,3. - Tuurna y. m. 51
2326:
2327: yhtiön, asunto-osuuskunnan, puolikunnalli- Osakcldrjoon, joka näin annetaan vallUSta-
2328: sen asuntoyhtymän tru sellaisen kiin:te"isltö- matt:a sitä 'leimail.ia, on merkittävä syy
2329: osa:keyhtiön OSJailclroille tai jäseneUe, josta siihen.
2330: mainita1an asunto-'Os:wk!eyhtiölain 25 § :ssä.
2331:
2332:
2333: Helsingissä 13 päivänä helm:illmurta 1941.
2334:
2335: Arno Tuurna. Matti Miikki. Juho Paksujalka.
2336: Tauno Saukkonen. Eemil Luukka. Kaapro Moilanen.
2337: Matti Pitkänen. Matti Pärssinen. Juho Niukkanen.
2338: Kaapro Huittinen. Antti Kemppi. Aapo Inkinen.
2339: Erkki Paavolainen. Juho Pyy. Juhani Leppälä.
2340: A. Halonen. Yrjö Welling. Jussi Raatikainen.
2341: Juho Kuittinen.
2342: 52
2343:
2344: IV,4. - Lak. al. N:o 11.
2345:
2346:
2347:
2348:
2349: Moilanen y. m.: Ehdotus laiksi alueluovutuksei'li johdosta
2350: menetetyn omaisuuden korvaamisesta annetun lain
2351: muuttamisesta.
2352:
2353:
2354: E d u s kun n a U e.
2355:
2356: Korvauslakia valmisteltaessa niin hyvin syistä. Sen sijaan ei ole esitetty eikä voida
2357: kallitus kuin eduskulll18111 valtiovarainvalio- esittää mitään periaatteellisia tai käytän-
2358: kunta olivat sillä kannalla, että korvauk- nöllisiä syitä, jotlm vaatisivat antamoon
2359: seen oikeutettujen velat olisi maksettava vahinkoa kärsineille korvausta eri perus-
2360: samoilla obligatioiUa, joita korvaukseen oi- teiden mukaan riippueu siitä, oliko heidän
2361: keutetut itse tulevat saamaan eH siis omaisuutensa roo:liomaisuuden vai rahasaa-
2362: 4% :n obligatioiHa. Lain lopullisessa käsit- tavan muodossa. Kun korvausLaki 'asettaa
2363: telyssä !lisättiin siihen kuitenkin suuren va- korvaukseen oikeutetun j,a hänen velkojansa
2364: liokun:ruan ehdotuksesta säännöksiä, joiden suoritettavan korvauksen prosenteissa las-
2365: mukaan korvausten maksamisessa käytet- kettuun määrään nähden samaan asemaan,
2366: täisiin 4% :n obligatioiden ohella myös pitäisi molemmille suorittaa korvaukset sa-
2367: 2 112 %:n obligatioita, ja sama11a säädet- moissa maksuvälineissä. Tämä olisi sitä-
2368: tiin (lain 20 §:n 2 mom.), että ensinmai- kin [uonnollisempaa, kun saatavan suorit-
2369: nittuja obligatioita käytetään ensi sijassa taminen korvauslain mukaan tapahtuu si-
2370: täysimääräisinä suoritettavien korvausten ten, että korvaukseen oikeutetulle makset-
2371: maksamiseen ja että korvauksensaajain v;el- tavasta korvauksesta pidätetään hänen vel-
2372: kain maksamisessa käytetään 2112 % :n. ob- kojansa vastaava määrä. Jos rooliomaisuu-
2373: ligatioita. den haltija saa korvausta 'lyhytaikaisissa
2374: Viimeksi mainitun, lakiin viime hetkessä 4 § : n obligatioissa, mutta hänen saamamie-
2375: tehdyn muutoksen kautta saamamiehet jou- hensä pitkäaikaisissa 2 112 % :n obiliga-
2376: tuivat paljon huonompaan asemaan kuin tioissa, ei viimeksimainittu voi pitää sitä
2377: muut korvauksensaajat. Tätä ei voida pi- muuna kuin epäoikeudenmukaisuutena.
2378: tää oikeudenmukaise:rua. Lähtökohtana koko Se seikka, että korvauksensaajain velat
2379: korvauslainsäädännölle oli, että alueluovu- korvauslain mukaan on maksettava pitkä-
2380: tuksen johdosta syntyneet taloudelliset va- aikaisilla obligatioilla, saat,taa myös luovu-
2381: hingot oli kaikille asianomaisiiHe korvattava. tetuiUa alueilla toimineet ja sittemmin lak-
2382: Kun yhdenv;ertaisuudesta poikettiin siinä, kautettaviksi päätetyt luottolaitokset peräti
2383: että pienempien omaisu"l.l.lffiien haitijoille tukalaan asemaan. Nämä laitokset olisi no-
2384: päätettiin antaa korvausta enemmän kuin peasti purettava ja niiden lmräämät taUe-
2385: suurten omaisuuksien haltijoil!le, johtui tuikset suoritettava taJmisin taJ.lettajille,
2386: tämä taloudellisesta pakosta j'a sosiaalisista jotka jäl,leenrakennustyössään välttämättä-
2387: IV,4. -Moilanen y. m. 53
2388:
2389: mästi tarvitsevat säästövarojaan. Mutta jos nastamaan, ensiksi lunastettava mainituilta
2390: korvauksensaajain velat näille luottolaitok- rahaJaitoksilta.
2391: si!lle suoritetaan yksinomaan obligatioissa, Tämän Esäksi on huomattava, että kor-
2392: joiden juoksuaika on pitkä, 25 vuotta, on vaus, mikäli se suoritetaan 2 1/2 %: n obli-
2393: olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: joko raha- gatioissa, on suurelta osalta näennäinen,
2394: laitosten purkamista ja taUetusten vähiteil- koska nämä obligatiot alhaisen korkotuot-
2395: len maksamista on pitkitettävä yhtä kauan rtonsa takia ja sen vuokisi, että niiden juok-
2396: kuin puheenaolevat obligatiot ovat lunas- suaika on pitkä ja että niiden kuoletus-
2397: tamatta, tahi on obligatiot myytävä mität- suunnitelmakin vahvistetaan V18;Sta sen jäl-
2398: tömään alihintaan. Edellisessä tapauksessa keen kun lyhytaikaiset obligatiot on lunas-
2399: taJ1ettajat saisivat odottaa rahainsa takai- tettu, tuskin vastaavat puoltakaan nime'l-
2400: sin saamista pari vuosikymmentä ja jälkim- lisarvostaan. Eorvaukseen oikeutetut, joille
2401: mäisessä tapauksessa he eiviilt saisi takai- lain mukaan useissa t~apauksissa tuntuvasti
2402: sin muuta kuin osan saamisiaan. Molem- pienennetyt korvaukset suoritetaan maini-
2403: mat nämä vaihtoehdot johtavat siten on- tuissa ala-arvoisissa maksuvä,lineissä, jou-
2404: nettomaan lopputulokseen. Erityisesti on tuvat epäilemättä vertaamaan asemaansa
2405: korostettava sitä, että olisi erittäin vaJli- pika-asutustarkoituksiin moota luovutta-
2406: tettavaa ja vastoin korvausjärjestelmän pe- vHn, jotka saavat suorituksena luovutta-
2407: riaatteita, jos :ne henkiJöt, jotka ovat luot- mastaan maasta 5-6 % : ia korkoa kasvavia
2408: toLaitosten välitykscllä a:ntaneet omaisuut- va!ltion velkasitoumuksia, ja huomaavat,
2409: taan yhteiskunnan käytettäväksi, tulisivat että [ainsäät!jä on heidät asettanut täJssä-
2410: saamaan omaisuudestaan korvausta paljon kin suhteessa epäedullisempa:an asemaan.
2411: väJhemmän kuin ne, jotka ovat sijoittaneet Kun yleensä on oikeudenmukaisena pidet-
2412: varansa realiomaisuuteen. Näin meneteHen tävä sitä periaatetta, että [ain on asetet-
2413: j ärkytettäisiin yhteiskunnallisesti hyödylli- tava kaikki kansalaiset samaan asemaan, ja
2414: simpien kansalaisten, sääistäjien luotta- kun sodan seurauksetkin olisi kaikkien kan-
2415: musta valtioVIa1taan ja säästäväisyyteen hy- salaisten kärsittävä samaniaisten perustei-
2416: veenä ja kansalaisvelvollisuutena, mihin eri- den mukaan, ei millään syyllä voida puo-
2417: tyisesti nyikyisenä ajankohtana ei ole va- lustaa korvausten suorittamista ainoastaan
2418: raa. 2 1/2% korkoa kasvavilla obligatioilla.
2419: Näistä syistä on väJlttämätöntä, että kor- Suuremman tasapuolisuuden ja oikeuden-
2420: vauslakiin tehdään sellainen muutos, joka mukaisuuden aikaansaamiseksi on väJl,ttä-
2421: asettaa korvaukseen oikeutetut ja heidän mätöntä, että puheenaolevien pitkäaikais-
2422: saamamiehensä samaan asemaan ja joka tenkin obligatioiden korko nostetaan
2423: myös aikaansaa sen, että lakkautettavat ra- 4% :iin.
2424: hail.aitokset tulevat saamaan sijoituksensa Edellä esitetyn nojaHa kunnioittaen eh-
2425: takaisin ainakin pääosail.~ta lyhytaikaisissa dotamme,
2426: obligatioissa. Jotta lak:kautettavien laitos-
2427: ten asiat saataisiin kohtuullisessa ajassa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2428: loppuUilSia selvitetyiksi, olisi pitkäaikaiset van lakiehdotuksen:
2429: obligatiot, sitten kun niitä ryhdytään lu-
2430: 54 IV,4. - Korvauslain muuttaminen.
2431:
2432:
2433: Laki
2434: alueluovutuksen johdosta menetetyn omaisuuden korvaamisesta annetun lain
2435: 20, 22 ja 24 §:n muuttamisesta.
2436:
2437: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty vwltiopäiväjärj·estyJksen 67 § :ssä
2438: määrätyllä tavalla, muutetaan alueluovutu:ksen johdosta menetetyn omaisuuden korvaa-
2439: misesta elokuun 9 päivänä 1940 annetun lain 20, 22 ja 24 § näin kuuluviksi:
2440:
2441: 20 §. lunastettu, ottaen huomioon, että konkurs-
2442: LopuHisesti määrätyn korvausmäärän sissa tahi selvitys- tai suoritustilassa ole-
2443: suorittaa valtiokont.tori korvaukseen oikeu- vien, t,a~H•etuksia yleisöltä vastaanoUanei-
2444: tetu:Ue yhdeHä kertaa, sen mukaan kuin den luottolaitosten swamisistaan saamat pit-
2445: 21 § : ssä säädetään, mha;ssa, jos korvaus ei käa~kaiset obligatio·t lunastet3Jan ensi si-
2446: nouse yli 10,000 maTikkaa, mutta muussa jassa.
2447: tapauksessa vähintään 10,000 markkaa ra- Valtioneuvostolla on kuitenkin oikeus
2448: hassa ja jäännötksen Suomen Valtion nime- määrätä, että 2 momentissa mainittujen,
2449: tylle herrkHölle •asetetuilla oblig.atioilla. lyhytaikaisten obligatioiden lunastusaikaa
2450: Obligatioita, joiden vuotuinen korko on voidaan pitentää enintään kahdella vuo-
2451: 4 sadalta ja jotka. valtio lunw;taa viiden della.
2452: vuoden kuluessa niiden autopäivästä lu- lVIilloin arvioimis- tai arvioimistaJ~kastus
2453: kien, sen mukaan kuin valtiovarainministe- lautakunnan päätöksestä on vaiitti3Jllut ai-
2454: riö tarkemmin määrää, m1neta.an niin pal- noastaan valtion as1amies, voida:an kor-
2455: jon, että ne yhdessä ·edellä 1 momentissa v.aukseen oikeutetulle siitä huolimatta suo-
2456: mainittujen käteissuoritusten kanssa vas- rittaa korvaus, jos hän panee hyväksyttä-
2457: ta;av.at 2 § :ssä mainittua omaisuudenluovu- vän vakuuden suoritettaV1asta määrästä.
2458: tusvei~on maksuunpantua määrää. Tämän
2459: lisäksi annetaan korvausten suorittamiseen
2460: kolmen mil.jaardin markan arvosta valtion 22 §.
2461: nimetylle henkilölle asettamia samoin 4 sa- Korvaukseen oikeutetun velkoja, jonka
2462: dalta korkoa kasv.av1a obligatioita, joiden saaminen on syntynyt ennen 12 päivää
2463: lunastamisaika on .enintään kaksikymmen- maaliskuuta 1940, niin myös se, joka kor-
2464: täviisi vuotta niiden autopäivästä lukien. vaukseen oikeutetulle pakkolunastusteitse
2465: Obligatioita käytetään vwltioneuvooton vah- on luovuttanut ma,ata, on velvollinen otta-
2466: vistamien perusteiden mukaisesti, lyhytai- maan ,saamisensa ja kiinteistön kauppahin-
2467: kaisia valtinneuvoston vahvistamaan enim- nan suorituksena 20 § :ssä mainittuja obli-
2468: mäismäärään asti korvausten maksamiseksi gatioita niiden 'l1imellisarvosta. Sanottuja
2469: kaikiHe korvaukseen oikeutetuiUe ja pitkä- obligatioita voida~an myös käyttää pika-
2470: aikaisia sanotun enimmäismäärän yli mene- asustuslain muka;an pakkolunastettujen ra-
2471: vältä osal.ta. Korvaukseen oikeutetun vel- kennusten ja raikennuspuiden sekä paklko-
2472: kojen makoomiseen käytetään lyhyt- ja pit- ti'l,auksella ostettuj1e.n tavarain ja tarvikkei-
2473: käaikaisia obligatioita samassa suhteessa den maksamiseen. lVIaan luovuttaja on oi-
2474: kuin velallinen korvauksena menettämäs- keutettu käy.ttämään oblig;atioita kiinnitet-
2475: tään omaisuudesta niitä saa. Pitkäaikaisten tyjen velkojensa maksamiseen. Niinåkään
2476: obligatioiden kuoletussuunnitelma vahviste- on jokaisella oikeus käyttää lyhytaikaisia
2477: taan sitten, kun lyhytaikaiset obligatiot on obligatioita omaisuudeniuovutusveron suo-
2478: IV,4. -Moilanen y. m. 55
2479:
2480: rittamiseen. Lisäksi on silJ.ä, jolk!a tämän 24 §.
2481: lain mukaan on korvauiksena menettämäs- Kertalmikkiselrla omaisuudenluovutusve-
2482: tään omaisuudesta tai suorituksena saata- rolla S3.!aduil1a Vlaroilla, jotka siirretään
2483: vastaan saanut pitkäaikaisia obligatioita, valtiokonttorin käytettäväksi, on lunas,1Je:t-
2484: oikeus käyttää niitä omaisuudenluovutusve- tava 20 § :ssä mainittuja, lyhytaikaisia obli-
2485: ron maksamiseen. gatioita niiden nimeHisarvosta.
2486:
2487:
2488: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
2489:
2490: Kaapro Moilanen. Juho Kuittinen.
2491: Aapo Inkinen. Matti Pitkänen.
2492: Arvi Oksala. Erkki Paavolainen.
2493: Juho Niukkanen. A. Hackzell.
2494: A. Halonen. Kaapro Huittinen.
2495: Antti Kemppi. Tauno Saukkonen.
2496: Arno Tuurna. Urho Kekkonen.
2497: Eemil Luukka. Matti Pärssinen_.
2498: Juho Paksujalka. Matti Miikki.
2499: E. A. Tuomivaara. Juho Pyy.
2500: Jussi Raatikainen. Jere Juutilainen.
2501: Jussi Lonkainen.
2502: 56
2503:
2504: IV,5. - Lak. al. N: o 12.
2505:
2506:
2507:
2508:
2509: Niukkanen y. m.: Ehdotus laiksi alueluovutuksen johdosta
2510: menetetyn omaisuuden korvaamisesta annetun lai~
2511: muuttamisesta.
2512:
2513:
2514: Eduskunnalle.
2515:
2516: Joskin lakia alueluovutuksen johdosta omaisille on aiheutettu paljon lisätyötä ta-
2517: menetetyn omaisuuden korvaamisesta sää- kaajiin kohdistuvien velkomusilmoitusten
2518: dettäessä lain niillä säännöksillä, jotka jär- käsittelystä ja siten hidastutettu koko kor-
2519: jestelevät velkojan ja velallisen suhteita vausasian selvittelyä.
2520: korvausta suoritettaessa, velallisella tarkoi- Korvauslain tulkitsijain käsityksen mu-
2521: tettiin nimenorp.aan varsinaista velallista kaan olisi silloin, kun korvaukseen oikeuta-
2522: eikä hänen takaajiaan, ovat saamamiehet, tulla velalliseUa on vastasaaminen velkojal-
2523: varsinkin eräät liikepankit, ryhtyneet }a- taan, niiden kuittausmenettelyssä ensin vä-
2524: kia tulkitsemaan siten, että he ovat oikeu- hennettävä kumpaistakin saamista korvaus-
2525: tetut perimään saatavaansa keneltä ta- lain 29 § : n 1 mom. mukaisesti ja näin
2526: hansa velkakirjassa tai vekselissä esiinty- vähentyneisiin saataviin vasta käytettävä.
2527: väitä henkilöltä, olipa hän velkakirjan tai kuittausta. Näin menetellen ei valti6kont-
2528: muun saamistodisteen hyväksyjä tai ta- torin korvaus'asiaintoimisto voi, milloin mo-
2529: kaaja taikkapa vekselin hyväksyjä tai siir- lemmat sekä velkoja että velallinen ovat
2530: täjä. Tällaisesta tulkinnasta johtuen va:l- korvaukseen oikeutettuja, suorittaa kuit-
2531: tiokonttorille onkin jätetty suuret määrät tausta ja siis kumpaisellekaan maksaa mi-
2532: myös takaajiin ja vekselinsiirtäjiin kohdis- tään, ennenkuin molempain asiat on lopul-
2533: tuvia velkomusilmoituksi,a samalla kun saa- lisesti käsitelty. Kun eri kunnista olevain
2534: tavaa on valvottu myös varsinaiselta velal- velkojain saamiset muuten joutuvat kun-
2535: liselta. Mutta on sellaisiakin tapauksia, kin kunnan korvausasiain valmistuttua
2536: että vekselissä olevista veikselin siirtäjistä maksettaviksi, täytyy vastasaamisen kuit-
2537: eli takaajista on veialEseksi valittu vain se, tausasiassa, jossa asianosaiset ovat eri kun-
2538: jonka omaisuus on niin pieni, että hänen nista, jättää aikaisemmin valmistuneesta
2539: on edellytetty saavan omaisuudestaan kor- kunnasta olevan asianosaisen korvausasia.
2540: vaus vähentämättömänä jotta saamamiehen odottamaan myöhemmin valmistuvan kun-
2541: ei siten tarvitsisi joutua ollenkaan osalli- nan korvausasiain lopullista selviämistä.
2542: seksi korvauslain 29 § : n edellyttämästä Tällainen menettely paisuttaa valtiokontto-
2543: saatavan vähentämisestä vaikkakin varsi- rin korvausasiaintoimiston ennestäänkin
2544: naisen velallisen arvioitua korvaussummaa laajaa työtä yhä suuremmaksi ja monimut-
2545: laissa olevan asteikon mukaan vähennetään. kaisemmaksi ja viivästyttää korvausasiain
2546: Korvauslakia on täten ryhdytty tulkitse- selvittelyä. Lisäksi tällainen kuittausme-
2547: maan selvästi vastoin lain tarkoitusta jopa nettely johtaa usein kohtuuttomuuteen.
2548: siten, että se on verrattavissa häikäilemät- Sen vuoksi olisi lain sisältöä siten sel-
2549: tömään 'keinotteluun samalla kun viran- vennettävä, ettei kerrotunlainen tulkinta
2550: IV,5. - Niukkanen y. m. 57
2551:
2552: olisi mahdollista, vaan että silloin, kun luovutuksen johdosta menetetyn omaisuu-
2553: korvauksoon oikeutetulla velallisella on den korvaamisesta selvennettävä siten, että
2554: vastasaaminen velkojaltaan, saamiset olisi- sanotun lain 29 § : n 1 momentin loppuun
2555: vat vähentämättöminä huomioitava kuit- lisättäisiin selventävä säännös ja että la-
2556: tauslaskelmissa ja vasta sen jälkeen mak- kiin otettaisiin uusi 30 a §. Näin ollen
2557: samatta olevaa saamisen jäännöstä olisi ehdotamme,
2558: lain 29 §: n 1 momentin mukaisesti vähen-
2559: tettävä. että Eduskunta hyväksyisi seu-
2560: Edellä olevaan viitaten olisi lakia alue- raavan lakiehdotuksen:
2561:
2562: Laki
2563: alueluovutuksen johdosta menetetyn omaisuuden korvaamisesta annetun lain
2564: muuttamisesta.
2565:
2566: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä.
2567: määrätyllä tavalJa, muutetaan alueluovutuksen johdos;ta menetetyn omaisuuden kor-
2568: vaamisesta 9 päivänä elokuuta 1940 annetun lain 29 § ja lisätään lakiin 30 a §
2569: seuraavasti:
2570: 29 §. toimitetaan saamisten kuittauksen laskcl-
2571: Jos jollakulla on saamista korvaukseen mointi vähentämättömäin saamisten perus-
2572: oikeutatulta eikä korvausta 1 §: n 1 mo- teella, ja sen jälkeen maksamattomaksi
2573: mentissa mainitusta omaisuudesta suoriteta jäänyttä saamisen osaa vasta vähennetään
2574: tälle täysimääräisenä, on saamista vähen- tässä momentissa säädetyin tavoin.
2575: nettävä määrällä, joka on yhtä suuri osa (2-4 mom. kuten voimassaolevassa laissa.)
2576: koko saamisesta, kuin korvaamatta jäävän
2577: vahingon arvo on koko vahingon ja kor- 30a §.
2578: vau:kseen oikeutetulle ehkä jääneen netto- V elalliseksi tämän lain 21, 22, 25 ja
2579: omaisuuden yhteenlasiketusta arvosta. Näin 29 § :ssä mainituissa tapauksissa on kat-
2580: vähennetyn määrän katsotaan tulleen suo- sottava se, joka kysymyksessäolevan vclka-
2581: ritetuksi 12 päivänä maaliskuuta 1940, kirjan, vekselin tai muun saamistodistoon
2582: paitsi milloin saaminen on kohdistunut on hyväksynyt paitsi, jos velkoja näyttää,
2583: Suomen nykyisellä alueella olevaan omai- että laina tai osa siitä on tullut takaajalle
2584: suuteen. Jos velallisella on vastasaaminen, tai vekselin siirtäjälle.
2585:
2586: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
2587:
2588: Juho Niukkanen. Yrjö Welling. A. Halonen.
2589: Matti Miikki. Heikki Soininen. Antti J. Rantamaa.
2590: Uuno Hannula. Arno Tuurna. Matti Pärssinen.
2591: E. M. Tarkkanen. Erkki Paavolainen. Aapo Inkinen.
2592: Vihtori Vesterinen. E. A. Tuomivaara. Jussi Raatikainen.
2593: Matti Luoma-aho. Juhani Leppälä. Juho Paksujalka.
2594: Matti Tolppanen. K. A. Lohi. Urho Kekkonen.
2595: J. Pyörälä. Eero Nurmesniemi. Antti Kemppi.
2596: Aino Luostarinen. Kaapro Huittinen. Kaapro Moilanen.
2597: Tauno Saukkonen. Eemil Luukka. Matti Pitkänen.
2598: Jalmari Väisänen. Lauri Murtomaa. Juho Paksujalka.
2599: Juho Pyy.
2600: .58
2601:
2602: IV,6.- Lak. al. N:o 13.
2603:
2604:
2605:
2606:
2607: Kulovaara y. m. : Ehdotus laiksi vuonna 1941 kaupunkien
2608: kansakoulunopettajille suoritettavista kalliinajan lisistä.
2609:
2610:
2611: E d u s ik u n n a ll e.
2612:
2613: EdruJSilmmta on italouoorvion käsi:nt:elyn laitolrnen kust~annusl:ain muikaisia al1i>mpia
2614: yhteydessä päättänyt suorit.t.wa tämän palkikiamääriä. Monet k!aupurugit OVlat jo
2615: vuoden ai!karna v;altion v,:iJmn- ja toirrnen- aikaisemmin korottanee:t kmwaikoulunopet-
2616: ool,tij:alle, jonka perusp:aJJlclm :Oi!l alle tajain palkilmj,a \kustan:nus:lain määräyikisiä
2617: 33,000 mk: v;uodessa, 3,600 markan j:a srlle fklork!eamma!ksi ja osoi>ttaneet sicten ymmärtä-
2618: vailitilion viron- ja toimenhrutijalle, joi!lika p~e neensä opettaj:ai:n tärkeän ja vastUI1lll3Jlaisen
2619: r:uspal:k!ka on 33,000-48,000 markan väil:iH:ä työn. Toi,s,:iJssa Jmupungeissa on !lmooaikiou-
2620: vuodessa, 2,400 marlmn ikalli:iruajan1irsäyik- lunopettajaiu pallllioja aivan viime aikoina
2621: sen. 8amorin on päätetty suo:drtta:a v:äli- jonkin verran korotettu. Mutta noin kol-
2622: ai'ikaistla kiasvatusapua 175 ma11kllma kuu- mws osa mwan kaupnng,eis,1Ja, on selil:aisia,
2623: kiaud:ess:a jolmi:selJta 16 vuotta nuol'em- jOIDka. ~eivät ol:e ko:mttaneet ki~OIUlun
2624: mailta omalta, otto- j,a ikasVlattilapselta sil1e opetltajainsa palikikioja tkustannoolain :a:limpia
2625: vrution vimn- j:a toimenhaltijailJle, joka määriä korlmammi:ksi, vaikk:a nämä p:wl!k:at
2626: on katoorbtava perheensä pääasiail[riseksi määrit,illtiin jo noin 15 vuotlta t,akaperin
2627: clättä.jälksi. j:a opettajavalmistukseen asetetut v•aati-
2628: Niinikään on eduskunta hyväksynyt muks•et ovat senj.älilooen huomattavasti \kas-
2629: 'Lain maalaisllmrusailmu:lunopettajille vuoden VIanee:t s~ä valmist,uskiusrt:annmkset kohon-
2630: 1941 aikana suorit,etltavis:ta kru~:ii:najan n~eet ja miklka nyt yhä1ti ikohoava hirn;tojen
2631: lisistä. Tämän lain mukaan suoritetaan jo- nousu on tehnyt lmnsa®ouhrrwpettaj,a,in
2632: kaiselle ma.alaiskians:wkouilunop~ttajal1e kal- toimeent.u1on kaupUIJ,g;eissakin vars1in vai-
2633: liioojamisää ja kasvatusapua samojen pe- Q'iewl~si.
2634: I"USteid!en m'Uikiaan ikuin vailti0il1 virran- ja Kun edusilmn:ta on korottanut maa:lai:s-
2635: toilmen:ha:lJtijoilleikin. ikiansakouilunopettaja.m p:allkllroja, VIOOtis,i
2636: Näistä malemmista ikorotiUiks:isrta ovat oikeudenlffiuikaisuus myöskin k.a:upui!likien
2637: jääne:et ooottomilksi kaupun!ldcen ika:rus:ailmu- kaooakoulunopettaj i~en pa1kilro jen kororttami-
2638: luj:en opetJtajat, joita nykyään on toimessa sen. Kun tkiaupung;it saavat vaitialta kor-
2639: n. 1,900 ja jo.:ill:La on huoJJlettaVJa:na n. 1,600 vausta kaikista kansak6ulumenoistaan,
2640: a:lle 16 vuotta nuorempaa ~:as:ta. Si[ilä Vlar- tuntmmi edUSikum:nallla ,ffi;ev,an mahdoJ.il:isluus
2641: sin harrvat kaupungit ovat. opettajiensa määrätä näil':ltä ikans:akouhmopettaj,iJU,e mak-
2642: palk!ikoja ~edes näillä edel1iämai:nit'Uil1a mää- settavista kiorotu!k:sista. Ne eivät tulisi
2643: rriliä lmi11iin:aj,an johdosta !k:orot1ta:rueet. Lisäämään ka:rusako~umoooja niissä kaupun-
2644: Kiaupunikii'!k:unnilila, jotka itse suori>ttavat · g,eissa, joissa k,orotUJksria on jo suorittetltu
2645: opelttajiensa pa:lilmn, on oikeus j:ärjestää kuin siltä osalta minkä entiset korotukset
2646: paillklkojen määrät muutemi'n, kunhan nii- mahdolllisesti ovat nyt esit,ettyjä pierrempiä.
2647: den koikOIJJaismä:ärät vastoovat llmms:alkou[.u- Kun maala.iS:kansakoulunopettaji>en pwlik-
2648: IV,6. - Kulovaara y. m. 59
2649:
2650: koja on ~orotettu ainoast1a~m. vål]aitkaisesti Ed!eltl.ä eså:tetyn perusteella rohike:oomme
2651: voisi ~omtus myös:km kian1JpumJki,en ooo!l.rta kunnio:Vttavimmin ehdottaa,
2652: ol!La väliaikainen. Komtruksien suuT'U!uUa
2653: ja n.i>iden perusteita mäåräWiessä voisivat että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2654: vatl.tion viran- j:a. toimenhaitijoille mJiÖnne- van lakiehdotuksen:
2655: tyt iffioDotukset ja n1iden pernslteet o11a
2656: nouda:tettav1na.
2657:
2658:
2659: Laki
2660: vuonna 1941 kaupunkien kansakoulunopettajille suoritettavista kaUlinajan lisistä.
2661:
2662: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2663:
2664: 1 §. asialliseiffisi 'elättäjäksi, on o~eutettu saa-
2665: Vuoden 1941 aikana on selJ.iainen kau- maan 2,100 markan suuruisen kasvatus-
2666: pungin ikamslaJloouJmnopet1Jaj1a, jorulm perns- avun jokJaå:sesta 16 vuotta nUJor:emmas,ta
2667: paJ.ik:ka 'ei nouse 33,000 mal'lklman vuo- omasta, otto- ja ikasvatti[apsestJ~t..
2668: dessa, oikeurtettu saamaan 3,600 nrurlmn
2669: vuo1Juisen kialllimajanlisäyiffiBen j,a sehlatim.en 3 §.
2670: lmu:punki1k:ansaikoutl.rm op·ettaja, joill!lm. pe- Jos ka:upnngi:n puo[esta o:n jo ailllmisem-
2671: ruspalkka on 33,000-48,000 mark!kaa vuo- min suo:citettru. 1 § : ssä marinilttrua kail.tlå~n
2672: dessa, 2,400 m~Lrlmn vuotuisen kaltl.iinaj:an- aj,an:Jåsää ,tai 2 § :ssä mainittua ilros:v~artms
2673: 1isäylffien. apua, maikset~,aan hänelle nyt näissä pykä-
2674: 2 §. lissä mairnutuj:a p:aJlkanlk:orotuks:ia 'Wl.Sitaa-
2675: Sellainen ikaupungm ikansalkou'l.rmopet- vasti vähemmän.
2676: taja, joka on ·lmitoottava perheensä pää-
2677:
2678:
2679: Helsingissä 4 päivänä helmiJk,uruta 1941.
2680: i
2681:
2682: Urho Kulovaara. Akseli Nikula.
2683: Aarne Honka. Tilda Löthman-Koponen.
2684: Iisakki Nikkola. Alpo Lumme.
2685: C. 0. Frietsch. Aino Malkamäki.
2686: Hugo Johansson. Jussi Lonkainen.
2687: J. V. Wainio. Aug. Syrjänen.
2688: Kaapro Moilanen. Mikko W. Erich.
2689: A. Pohjannoro. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
2690: Arvo Ketonen. Mandi Hannula.
2691: 60
2692:
2693: IV,7.- Lak. al. N:o 14.
2694:
2695:
2696:
2697:
2698: Lonkainen y. m.: Ehdotus laiksi eräiden kansakoulunopet-
2699: tajien ikälisä- ja eläkeoikeuksien turvaamisesta.
2700:
2701:
2702: E d u s k u n n a U e.
2703:
2704: Eräiden kansakoulunopettajien sijoitta- T·ampereelle, sillä tämän kaupungin kansa-
2705: misesta uusiin virkoihin ja toimiin kesä- koulujen ohjesääntö ei siihen v;elvoita, eikä
2706: kuun 21 päivänä 1940 annetun lain mu- kaupunki muutel:lkaan näytä olevan ha!lu-
2707: k!aan on rauhansopimuksessa maaliskuun 12 kas sitä tekemään. Kun sen kuitenkin
2708: päivänä 1940 Neuvostotasavaltojen Liitolle useat muut kaupungit ovat tehneet, ja kun
2709: luovutetulla tai vuokratu:lia alueella sijain- kaupunkikunnat yleensäkin suorittavat ikä-
2710: neiden k!ansakoulujen vakinais,et ja koevuo- lisiä opettajilleen, olisi oikeudenmukaista,
2711: silla olleet opettajat velvoitettu ottamaan että sitä suoritettaisiin myöskin näille opet-
2712: vastaan uudet virat tai toimet muualla tajill.e, jotka omatta syyttään ovat joutu-
2713: maassa. Tämän mukaisesti on kouluhalli- neet niihin siirtymään.
2714: tus sijoittanut suurimman osan näistä ikan- Kansakoulujen opettajille suoritettaviin
2715: sakoulujen opettajista vakiill!aisesti ja jok- eläkkeisiin nähden ei toinen kaupunkikunta
2716: seenkin kaikki muutkin, väliaikaisesti liene yhtä ilmeisesrti velvollinen täyttämään
2717: uusiin virkoihin. toisen kunnan sitoumuksia, jol[aisena eläk-
2718: Kun näiden k!ans.akouluj.en opettajien oo- keen suoritusta lienee pidettävä. Siksi
2719: tisiä virkoja vastaavia virkoja ei ol·e oliut näyttääkin siltä, että valtion, jonk!a edun
2720: riittävästi avoinna, on heitä jouduttu si- mukaisesti nämä kansakoulunopettajat ovat
2721: joittamaan seHaisiinkin virkoihin, jotka joutnneet oikeuksistaan 'luopumaan, tur-
2722: eivät asiallisesti vastaa heidän entisiä vir- vaisi heidän eläke-etunsa. Kysymyksessä
2723: kojaan. Tästä on johtunut, että osa näin on lisäk!si niin pieni määrä opettajia, ettei-
2724: sijoitetuista opettajista on vaarassa menet- vät kustannukset tule merkitsemään suuria
2725: tää ,osan niistä eduistaan, mihin he enti- enempää ikuntien kuin vailtionkaru::t me-
2726: sissä viroissaan olisivat olleet oikeutetut. noissa.
2727: Tämä koskee ennenkaikkea heidän oikeulk- Edelläesitetyn perusteella rohkenemme
2728: siaan ikälisiin ja eläkkeisiin. Näin näyttää kunnioittaen ehdottaa,
2729: olevan tapahtumassa, ellei muutosta sooda
2730: aikaan, m. m. niille viipurilaisille ik:ansalrou- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2731: lunopettaji!lle, jotka on ollut sijoitettava van lakiehdotuksen:
2732: IV,7. -Lonkainen y. m. 61
2733:
2734:
2735: Laki
2736: eräiden kansakoulunopettajien ikälisä- ja eläkeoikeuksien turvaamisesta.
2737:
2738: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2739:
2740: 1 §. taan saamaan sen ,elä;kkeen, joka oli hänehle
2741: Suomen ja Sosialististen Neuvostortasa- entisessä virassa taattu, kuitenkirL niin, että
2742: valtojen Liiton välillä 12 päivänä maalis- määrävuosien mukaan las:kettavoo eläkettä
2743: kuuta 1940 solmitun rauhansopimuk- varten luetaan hyväksi ainoastaan se aika,
2744: sen mukaan viimeksi mainitulle va:ltakun- jonka hän oli palvellut entisessä vimss:aan.
2745: nall,e luovutetulla tai vuokratull.ta ail.ueella
2746: sijaineessa kansakoulussa sanottuna aikana
2747: 2 §.
2748: ollut vakinainen !kansalkouilunopettaja on
2749: Eläkkeen, jOika 1 § :n mukiaan on loo.nsa-
2750: oikeutettu uudessa virassa, johon hänet on
2751: koulunopettajalle :m.alrsettava, suorittaa val-
2752: siirretty, lukemaan hyvi1kseen siitä virasta
2753: tio.
2754: maksettavaa ikälisää varten sen ajan, minkä
2755: hän <m palvellut luovutatulla tai vuokra- 3 §.
2756: tuhla alueella olevassa kansakoulussa. Hän Tarkemmat säännökset tämän lain täy-
2757: on myöskin oikeutettu erotessaan toimes- täntöönpanosta annetaan asetuksella.
2758:
2759:
2760: Helsingissä 6 päivänä he1mikuuta 1941.
2761:
2762: Jussi Lonkainen. Alpo Lumme.
2763: Urho Kulovaara. Tilda Löthman-Koponen.
2764: Aino Malkamäki. Juho Takala.
2765: Anni Huotari. Kaapro Moilanen.
2766: Erkki Paavolainen.
2767: 62
2768:
2769: IV,s. - Toiv. al. N:o 5.
2770:
2771:
2772:
2773: Syrjänen y. m.: Esityksen antamisesta ansiottoman maan-
2774: arvonnousun verottamisesta.
2775:
2776:
2777: E d u s k u n n ,a :ll e.
2778:
2779: Yleisesti tunnettua on, että kansamme kokona,an puuttuu. Tällainen arvonnousu,
2780: joutuu raskaan sodan ja rauhanteon jäl- joka varsinkin nykyään on sangen huomat-
2781: keen mitä ankarimmin suorittama,an V;e- tava, joutuu meillä voimassaolevan lainsää-
2782: roj,a, jotta maa voisi selviy,tyä talloudelli- dännön mukaan osiUain verotetuksi sen
2783: sista vaikelllisistaan. Tämä:n verotaailmn ja- kautta, että kunnallisv,erotuiksessa sekä tuilo-
2784: kautuminen ol:isi oikeudenmukaisesti koe- ja omaisuusverotuksessa ve11otetaan n. s.
2785: tettava järjestää mikä'li mahdollista siten, satunnaisia voittoja, joihin luetaan myös
2786: että varakkaat ja 'erikoisesti ne, jotka saa- kiinteän omaisuuden ansiottomasta arvon-
2787: vat suhteellisen suul'en hyödyn nykyisestä noususta kertyuyt voitto, mutta vain sikäli
2788: tilanteesta, joutuisivat suorittamaan ras- kuin tällainen voitto muutetruan rahaksi
2789: kaamman veron kuin ne, jotk:Ja joutuvat kiinteistöjä myymällä tai vaihtamalla ja
2790: kärsimään nykyisistä o1osuhte:ista ja joiden vain sellaisin ehdoin, että kiinteistö on
2791: V1e11onmaksukyky muista syistä on heiJk:ompi. ollut myyjän halllussa enintään 10 vuoden
2792: Kal!kista valtiovallan ponnistuksista huo- ajan. Jos hallussapito on kestänyt yli 10
2793: limatta näyttää ainakin toistaiseksi siltä, vuotta, on voitto verosta v~aprua. Lisäiksi
2794: että rahanarvon alenemista ei ainakaan rajoittuu verotus vain sellaisiin tapauksiin,
2795: kokonaan voida estää. On vaikeaa täll.'lä että kiinteistö on saatu oston tai vaihdon
2796: hetkellä sanoa, missä määrin wlenemista kaut,ta, joten esim. perintönä saatu kiin-
2797: tulee tapahtumaan ja jääkö se pysyväiseiksi, teistö on tästä verotuksesta vapaa, vaikka
2798: mutta tosiasia kuitenkin on, 'että esim. sen myynnissä saataisiinkin huomattavia
2799: kiinteistöjen 1arvot suhteessa rahan arvoon määriä WJ.siotonta arvonnousua.
2800: ovat varsin huollliattavasti nousseet. Mei- Kun vertaa tätä ansiottoman arvonnou-
2801: dän verotusjärj,estelmästämme puuttuvat sun nauttimaa verovapautta esim. siihen
2802: kokonaan omaisuudenoarvoon perustuvat raskaaseen verotukseen, joka kohdistuu
2803: verot, ellemme ota huomioon omaisuuden varsi:nkin pieniin tuloihin kunnallisvero-
2804: luovutusveroa, jdka on kertaikaikkin:en ja tuksessa, niin on kiistämättä ~aivan kohtuu-
2805: jonka vaikutukset siis eivät jää pysyväi- tonta, 'että ansioton arvonnousu jää vero-
2806: siksi. Tämä vem kohdistuu lisäk:Jsi kaiken- vapaaksi. Tämä ~epä;kohta korostuu sen
2807: laiseen omaisuuteen, niin hyvin talletuksiin kautta, että vaminkin rahassa lasketut tu-
2808: ja käteiseen rahaan kuin kaikkeen muu- lot, etupäässä pa,lkka.tulot yleensä joutuvat
2809: hunkin omaisuuteen. Se ei siis ole omiaan erittäin tarkkaan v~eronallaisiiksi. Sensijaffil
2810: tasoittamaan ~edeUämainittua erikoisesti omaisuudesta lähtenyt tulo usein pääsee
2811: kiinteistöj,en arvon nousua talootuksiin ver- verosta vapaaksi, vaikka se lain mukiaan
2812: rattuna. Sopivana veromuotona tätä tar- olisikin veron:a;laista. Tämä on tulovero-
2813: koitusta v,arten olisi ,ansioittoman maanar- tuksen yleinen epäkohta, jota toistaiseksi
2814: vonnousun verottaminen, joka meiltä miltei ei ale saatu poistetuiksi.
2815: IV,s. - Syrjänen y. m.
2816:
2817: Ansioron arvonnousu on erittäin kiitol- huomaamme, että hyödyn saaja nauttii an-
2818: linen verotuksen kohde, ja sen tuotto tulisi siottoman arvonnousun aiheuttaman talou-
2819: v:arsinkin Jähiaikoina o1emruan epäilemättä dellisen voiton ~aivan ilmaiseksi. Ansioton
2820: varsin huomattava, mutta tällä verotusmuo- arvonnousuhan syntyy nim. siten, että
2821: dolla olisi toinenkin tärk!eä merkitys. Onhan maan kysyntä yleensä ja erikoisesti määrä-
2822: nimittäin yleisesti tunnettua, ~että moo- tyi1lä paikkakunnillla kasvaa. Kun maata
2823: omaisuus muodostaa ehdon ja perusteen ei edu:llisimmiHa paikoiUa ole rnjatwmasti
2824: miltei kaikelle tuotanno1lisel[,e toiminna1He saatavissa ja ikun sitä ei v:oida keinotekoi-
2825: ja myöskin kansalaisten asunto-olojen kehi- sesti lisätä, niin kysynnän kasvaessa on hin-
2826: tykselle. Ansiottoman arvonnousun vero- tojen nousu ehdottomana seurauksena.
2827: vapaus on omiaan kohtuuttomaJSti korotta- Yleiseltä k!annalta katsoen ansiottoman ar-
2828: maan kiinteistöjen hintoja, kun sensijaan vonnousun verotus siis tu'lisi ~edistämään
2829: tämän arvonnousun verottaminen olisi tuotantoa ja asuntotoimintaa sekä kohdis-
2830: omiaan hillitsemään sellaista hintojen nou- tumaan sellaiseen voittoon, jota voitonsaa-
2831: sua, jonka perusteena ei ole työ vaan ai- jan rtyö tai pääomauhraus eivät ole aiheut-
2832: noastaan yhteiskunnan yleinen lmhittymi- taneet.
2833: nen. Kun tuotanto- ja asumistarkoituksiin Kaiken edellä esiintuodun perusteeil1,a
2834: on hankittava maata näillä korkeilla hin- kunnioitta,en ehdotamme eduskunnan hy-
2835: noilla, niin on luonnollista, että tuotannon väksyttäväksi toivomuksen,
2836: elpyminen ja asunto-olojen kohtuullinen
2837: järjestäminen siitä vaikeutuvat. Yhteiskun- että hallitus mahdollisimman no-
2838: nalle hyödyllinen ja välttämätön toiminta peasti valmistuttaisi Eduskunnalle
2839: täten hidastuu ja vaikeutuu. esityksen ansioUoman maanarvon-
2840: Jos vielä tarkastelemme sitä, kenen hyö- nousun verottamisesta.
2841: dyksi <ansioton arvonnousu koituu, niin
2842:
2843: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1941.
2844:
2845: Aug. Syrjänen. Karl J. Wenman. Jussi Raatikainen.
2846: Kauko Andersson. Onni Peltonen. Matti Turkia.
2847: Jussi LonkaineiJ.. Aino Malkamäki. J. E. Malmivuori.
2848: Ville A. Komu. M. H. Peltonen. Olavi Kajala.
2849: A. Turkka. Anni Huotari. A. Pitkäsilta.
2850: Onni Mäkeläinen. Edv. Kujala. V. H. Kämäräinen.
2851: Urho Kulovaara. G. Andersson. P. Salmenoja.
2852: Väinö Kivisalo. Armas Paasonen. Samuli Tervo.
2853: Frans Mustasilta. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Jalmari Väisänen.
2854: Aino Lehtokoski. Kustaa Perho. Alex Hämäläinen.
2855: Heikki Kääriäinen. T. Bryggari. Albin Koponen.
2856: 0. H. Kekäläinen. Uuno Raatikainen. Kaisa Hiilelä.
2857: Jalmari Linna. Hj. Lindqvist. G. Lindström.
2858: Ville Kupari. Onni Hiltunen. Matti Lepistö.
2859: Alpo Lumme. Otto Toivonen. Mikko W. Erich.
2860: J. Fr. Tolonen. lsak Penttala. Miina Sillanpää.
2861: K. Hakala. Pekka Kettunen. Atos Wirtanen.
2862: J. Kuittinen. Väinö Sinisalo. Viljo Rantala.
2863: Heikki Simonen. Eino Raunio. Jere Juutilainen.
2864: Martta Salmela-Järvinen.
2865: 64
2866:
2867: IV,9. - Toiv. al. N:o 6.
2868:
2869:
2870:
2871:
2872: Aarniokoski y. m.: Korkotulojen verotuksen uudistamisesta.
2873:
2874:
2875: E d u s k u n n a ll e.
2876:
2877: Voimassa olevien, niin kunnallisten vero- minen tulojen salaamisesta, mutta käytän-
2878: lakien kuin valtion tulo- ja omaisuusvero- nössä tämäkin toimenpide on tuottanut ko-
2879: lain kaik!kein · vaikeimmin toteutettavissa konaisuutta silmällä pitäen varsin pieniä
2880: oleva verotuksen kohde on korkotulojen tuloksia. Ankaratkaan rangaistukset eivät
2881: verotus. Se kokemus, mikä on saatu ylem- näytä tuovan suurtakaan lisää Verotetta-
2882: pänä mainittujen verolakien voimassa olo- vaali korkotuloon.
2883: aikana on selvä todistus siitä, että vetoo- Ne tutkijalautakuntain jäsenet, jotka
2884: minen verovelvollisten kunniaan ja omaan- joutuvat puolustamaan taksoituslautakun-
2885: tuntoon varsinkin korkotulojen ilmoittami- nan työtä, joutuvat hyvin usein varsin kiu-
2886: seen nähden ei suurimmalta osaltaan vas- salliseen asemaan verotetun korkotulojen
2887: taa tarkoitustaan. Korkotulojen rippeet ve- etsinnässä, mutta varsinkin verovelvollisen
2888: rotetaan, mutta suurin osa niistä jää koko- syytteeseen asettamisessa. Tämä tunnettu
2889: naan verottamatta. kiusallinen tila hyvin usein vältetään kun
2890: V erotuslautakunnilla on kyllä oikeus ve- tutkijalautakunta vaadittaessa poistaa ne
2891: rottaa korkotuloista niitäkin, jotka eivät korkotulomäärät, joista ei jo etukäteen ole
2892: ole korkotulojaan ilmoittaneet sekä lisätä varmaa tietoa, mutta löytyy tapauksia, että
2893: korkotuloja niille, joiden katsotaan salaa- vain muutamiin yksilöihin nähden ulote-
2894: van osan korkotulojensa määrää, mutta ,taan lain koko ankaruus, suurimman osan
2895: ennenkuin tällainen verotuslautakunnan jäädessä kokonaan verotuslautakuntien huo-
2896: menettely saavuttaa }ain voin1an asiasta mion ulkopuolelle. Kun asia on täHainen
2897: tehdyn valituksen jälkeen on verottajan ja lain henki on se, että verotus, myöskin
2898: puolelta näytettävä toteen, että verotetta- korkotuloista, on tehtävä oikeudenmukai-
2899: valla on vastaava määrä korkotuloja. Kun suutta noudattaen, niin on aivan välttämä-
2900: maassamme on tuhansia pankkilaitoksia, töntä, että verolaista poistetaan korkotulo-
2901: joihin tallettajat voivat sijoittaa talletuk- jen verotus ja järjestetään se kokonaan
2902: sensa ja kun pankkien virkailijat ovat lain uuden periaatteen pohjalle.
2903: perusteella pakotettuja noudattamaan vaiti- Vuonna 1915 tammikuun 19 päivänä an-
2904: oloa pankkiin talletetuista rahamääristä, nettiin Armollinen Asetus Pääoma ja Ku-
2905: niin ja vaikka tutkijalautakunnille, jotka ponki verosta. Tämän asetuksen perus-
2906: käsittelevät verovalitusasiat, onkin laillinen teena olivat pankkilaitokset velvolliset pi-
2907: oikeus saada pankeilta pyytämänsä tiedot dättämään talletus, pääoma, säästökassa,
2908: nimettyjen henkilöiden mahdollisista pank- juoksevan, konttokurant.ti tai muil'le tileille
2909: kiti:leistä niin muodostuu korkotuloverotus talletettujen varojen koroista 5 %, jonka
2910: sittenkin hyvin vähäpätöiseksi. summan valtio sitten peri pankkilaitoksilta.
2911: Viime vuosina on otettu yleisemmin käy- Veronpidätys ei synnyttänyt silloin erikoi-
2912: täntöön verovelvollisen syytteeseen asetta- sempaa huomiota, pankeillle ehkä jonkun-
2913: IV,9. - Aarniokoski y. m. 65
2914:
2915: verran työn lisää. Nöyrä alistuvaisuus joh- huomioimatta seurakunnallisten verojen
2916: tui luultavasti siitä, että kaikki tallettajat osuutta, sillä seurakuntien verot kanne-
2917: olivat samassa asemassa ja että heidän tal- taan myöskin kunnallista veroperustetta
2918: letustensa määrät pysyivät edelleen salassa. noudattaen. Tähän mennettä on korkotulo-
2919: Nämät ovat seikkoja, jotka nykyisenäkin jen osuus ollut verrattain vähäinen senjoh-
2920: ajankohtana on huomioitava. dosta kun seurakunnallisen veroäyrin hinta
2921: Kun valtion ja kuntien rahatalous on on yleensä hyvin alhainen. Minkä verran
2922: tällä kerralla suurissa vaikeuksissa, niin on koko korkotulomäärien verotus tulee osal-
2923: tarpeellista, että verotus ulotetaan kosket- taan vaikuttamaan seurakuntien osuuteen,
2924: telemaan täydellä tehol'la sellaista tuloa, on sekin oikeudenmukaisuutta silmällä pi-
2925: minkä verottaminen vähemmän vaikuttaa täen ratkaistava.
2926: kansamme elinoikeudelliseen asemaan. Kun yksin valtion toimesta toimitetaan
2927: Lähtemättä esittelemään sitä tapamuotoa, jo usein mainittu korkotulojen verotus, niin
2928: minkä perusteen mukaan korkotulojen ve- seuraa siitä, että rahojen talletus normaali-
2929: rotus olisi toimitettava, mainitsemme vain, sissa oloissa jatkuu ja luottamus pankki-
2930: että niiden verotus käy mielestämme par- laitoksiin säilyy, eikä korkotulojen salaami-
2931: haiten valtion tulo- ja omaisuusverotuslau- seen ole kenelläkään sitä mahdollisuutta
2932: takunnan toimittamana, joka verottaa yhtä- kuin voimassaolevain verolakien puitteissa
2933: hyvin valtion kuin kunnankin osuuden, korkotuloihin nähden on olemassa.
2934: oman alueensa pankkilaitoksien talletus- Ylempänä esitettyyn viitaten rohke-
2935: määristä, kuin myöskin yksityisvelallisten nemme kunnioi,ttaen eduskunnan hyväksyt-
2936: maksamat korkoerät ja on rahalaitoksilla täväksi esittää toivomuksen,
2937: senjälkeen oikeus vähentää tallettajan
2938: tileiltä maksetut verorahaerät. V erotuksella että hallitus antaisi Eduskunnalle
2939: näin saadut varat voitaisiin sitten jakaa, esityksen korkotulojen verottami-
2940: huomioonottamalla valtiolle kuuluva koh- sesta, jonka mukaan pankit, raha-
2941: tuullinen palkkio, verotuksen toimittami- laitokset y. m. lainojen välittäjät
2942: sesta valtion ja kuntien kesken kuntien voitaisiin verottaa mää1·äprosentein
2943: asukasluvun perusteella. Näin menetellen niiden maksamasta korkomäärästä,
2944: toteutuisi ainakin osittain se verotasauksen s,ekä tästä johtuvat esitykset niin
2945: päämäärä, mihin pyrkimyksestä on jo ole- kunnallisten verolakien kuin valtion
2946: massa komitean mietintökin. tulo- .fa omaisuusverolain vastaavan
2947: Tämän yhteydessä e1 voida jättää kohdan mttuttamisesta.
2948:
2949: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
2950:
2951: Paavo Aarniokoski. Otto Toivonen.
2952: Hugo Aattela.. Alpo Lumme.
2953: Isak Penttala. Juho Pyy.
2954: Aino Malkamäki Juho Kuittinen.
2955: Toivo Halonen. Viljo Rantala.
2956: Väinö Kivisalo.
2957: 66
2958:
2959: IV,1o. - Toiv. al. N:o 7.
2960:
2961:
2962:
2963: Ikola y. m.: Julkisissa rahalaitoksissa säästötilillä olevien
2964: pienempien talletusten vapauttamisesta tuloon kohdis-
2965: tuvista veroista.
2966:
2967:
2968: E d u s k u n n a ll e.
2969:
2970: Omaisuuden] uovutusvero[ak:ia säädettäes- täV1äisyyden, ohella säästäjä,t talietUJksilloon
2971: sä, siinä kun mä:ärätt<iin ilmillcille rahal,ai- hyödyttävät yhteiskuntaa asettamaHa sääs-
2972: tdksi'Ue velvollisuus pidät.tää tailmultuvasti tövamnsa yhteiskunnan ja taloudelilisen
2973: 10% säästö.önpanijain yii 10,000 mik:n yritteliäisyyden käyltettävä:ksi, joten säiäs-
2974: suu~uisista säästöistä, tehtiin lmnsan sääs- täv:äisyysharras,tusta ja s,ä,ästä.jiä p,i!täisi
2975: täväisyysharrastukseUe kohtaloikas e;vehdys vaHruowllilan ta:ho[;ta tkaiikin keinoin suosia,
2976: ja karhunpailvelus, jo:tlika seurauiks:et saat- ,l_,annus:ta.a j1a palkitakin, ·eikä, kuten nyt
2977: tavat muodostua, vars~n val.~tetrtav~ksi ja tapa:htuu, masentaa heidän yht.eiskunna.lli-
2978: vaikeasti ikmja.ttaviksi. Silliä teoH~a p:ahasti sesti kiiltettävää harrastutstaaJI.
2979: järkytettiin yhtteiskunrnail1isesti kaikkein Sää:stäjät ovat [yhyen its,enäis;yytemme
2980: parhaimpien ja hyödyllisempien kansailais- aikana jo moneen kert:aa,rn kärsineet suuria
2981: t:en, nim. sä:ästäji:en, 'luottamusta vailltioval- vahinkoja, menet;täen työlMi ja vaivalla ke-
2982: twan ja pankiki'lait;Qksiin sekä sääst:äväisyy- räämiensä säästöj:en mharnarvon l·askussa
2983: t,een yleensä hyv.eenä ja karnsalaisveholli- lllaDkkansa penneitksi, jot,en pienten säästö-
2984: suutena. Seurauksena onikin oHut hava.it- j,en tU'Losta verottaminen o:n kohtuutonJta j·a
2985: tavissa huoma!Uavan laaj.aa säästöva:mjen yksipuo[Jisesti vain sä.ästäjiin kohd:is:tuvaa
2986: poisottoa julkisista säästölaitoksista ja ra- omaisuuden luovutusta, koolm pient.en sääs-
2987: hojen katoamist,a yhteisJmntaa hyödy:ttä- töjen vuotui,ll!en k,oronkasvu ~ei v'UJOsi,en
2988: väst;ä rahanikierrosta. Julikisten .raha1a,itos- k'U!1uess~a vastaa l'ahanarv:on laskua.
2989: ten, sääst,öpantk:kien, osuuskassojen ja EdeHä sanottuun viitaten ehdot.amme
2990: muitten pa.nkkien sä'ästöti~~eille kentyneåstä eduskunnan pääteJttäväks:i toivomruks,en,
2991: talletuksis:ta muodostavat hyvin suuren
2992: osan juuri vähävamist,en, työläisten, parlveli- että hallitus antaisi Ed1tskunnalle
2993: jattarien, käsityöläisten, pienvilj.e~ijäin, esityksen sellaisesta lisäyksestä veTo-
2994: l·eskien, :lasten y. m., pienistä mistä ikioo1tut lakeihin, jonka mukaan julkisiin
2995: säästöm:llat, joiden twkoituksena on omin rahalaitoksiin säästötilille talletetut
2996: avuin turva,ta toimeentulonsa sa,irauden, varat 40,000 rnarkkaan asti säästä.fäii
2997: työttömyyden ja vanhuuden varwl1:a. Tä- kohden ovat kaikista tttloon kohdis-
2998: män yht€iiskunnallisesti kaikin puolin tuvista veroista vapaat.
2999: terveen ja kiiteJttävån harmstu:ksen, sääs-
3000:
3001: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1941.
3002:
3003: J. 0. Ikola. Väinö Koldw.
3004: Matti Heikkilä. Mikko Hurtta.
3005: Wäinö Havas.
3006: 67
3007:
3008: IV,11. - Toiv. al. N:o 8.
3009:
3010:
3011:
3012:
3013: Hirvensalo y. m.: Toim.enpiteistä AIV-liuoksen vapauttami-
3014: seksi liikevaihtovm·ostct.
3015:
3016:
3017: E d u s k u n n a ll e.
3018:
3019: Nykyisenä aikana, jolloin kaikkien Suo- tamaan AIV-rehua. Kun nykyinen liike-
3020: men kansalaisten on keskitettävä voimansa vaihtovero tulee lisäämään AIV-liuoksen en-
3021: maataloustuotannon kohottamiseen, on erit- nestäänkin korkeaa hintaa, on syytä epäillä,
3022: täin tärkeätä, että m. m. runsaan AIV-rc- että AIV-rehun valmi'ltus ei saa sitä levik-
3023: hun käytön kautta saadaan maidon tuo- ldä, mitä nykyinen elintarviketilanne vält-
3024: tanto kohoamaan mahdollisimmin korkcruli::si. tämättömästi edellyttäisi ja kun valtioval-
3025: 'l'unnettuahan on, miten lypsättävä vaiku- lan toimenpiteiden kautta AIV-rehulta voi-
3026: tus AIV-rehulla on silloin, kun karjamme taisiin poistaa sille suunniteltu liikevaihto-
3027: saa tyytyä koko pitkän talven nauttimaan vero, niin rohkenemme edellä sanotun pe-
3028: melkein pelkästään kuivaa korsirehua. Sa- rusteella esit,tää eduskunnan hyväksyttä-
3029: moin on tunnettua sekin, että AIV-rehulla väksi toivomuksen,
3030: tuotettu maito on terveellisempää ja vita-
3031: miinirikkaampaa kuin ilman tätä rehua että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
3032: tuotettu maito. Olisi sen vuoksi erikoisen menpiteisiin, jotta AIV-liuos jo ensi
3033: tärkeää, että kaikki Suomen karjanomista- tuotantokaudeksi vapautettaisiin lii-
3034: jat ensi tuotantokautena ryhtyisivät valmis- kevaihtoverosta.
3035:
3036: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
3037:
3038: L. 0. Hirvensalo. Kusti Arhama.
3039: Kalle Soini. T. N. Vilhula.
3040: A. Pohjannoro. K. Määttä.
3041: J. Emil Lampinen. S. Salo.
3042: Einari Karvetti. J. Eri. Pilppula.
3043: Albin Asikainen. Uno A. Hilden.
3044: U. A. Wirranniemi.
3045: 68
3046:
3047: IV,12.- Hemst. mot. N:o 9.
3048:
3049:
3050:
3051: Holmberg m. fl.: Angående Zi.ikemedels samt sjuk- och
3052: hälsovårdsartiklars befriande f1·ån omsättningsskatt.
3053:
3054: T i ll R i k s d a g e n.
3055:
3056: I lagen angående omsättningsskatt av motsats, och den ödelägger värden. Att be-
3057: den 3 januari 1941 ingår under § 5 en för- skatta ansträngningarna att bekämpa sjuk-
3058: teckning över de varor, som äro fria från domen är sålunda fullständigt irrationellt.
3059: omsättningsskatt. 1 denna förteckning sak- Utan tvivel representerar apotekens och
3060: nas dock, egendomligt nog, läkemedel och drogaffärernas totala omsättning rätt be-
3061: hälso- och sjukvå1'dsartiklar. Detta står i tydande belopp, varför ett avlyftande av
3062: uppenbar strid med de förpliktel1ser beträf- skatten på de ovannämnda varorna kan
3063: fande folkhälsan, som staten under senare innebära ett avsevärt minus för statsverket.
3064: år allt mer undantagslöst åtagit sig. Ett Men att undvika detta minus genom att
3065: uteslutande av läkemedel och sjukvårds- beskatta sjukdom eller förebyggandet av
3066: samt hälsovårdsartiklar innebär ett beskat- sjukdom kan under inga omständigheter
3067: tande av sjukdom och arbetet för höjandet försvaras. Ersättningen för detta minus
3068: av folkhälsan, vilket arbete särskilt i dessa måste tagas ur avkastningen av de friskas
3069: tider är av den allra största betydelse. På arbete.
3070: grund av bristen på födoämnen är t. ex. en Medan den stora allmänheten med lugn
3071: stor del människor med svagare kropps- funnit 1sig i de prisförhöjningar, som om-
3072: konstitution hänvisade till vitamin- och sättningsskatten Lett till, har den dock be-
3073: andra preparat, vilka föras i handeln av träffande ska tten på läkemedel och hälso-
3074: apoteken men vilkas pris är relativt högt. och sjukvårdsar:tiklar reagerat mycket
3075: De merkostnader, som omsättningsskatten i starkt, som av flera uttalanden i pressen
3076: dessa fall leder till, bli därför mycket framgått. Man har funnit att här ett miss-
3077: kännbara. Tungt drabbar skatten även alla tag skett, som måste korrigeras.
3078: de mindrebemedlade, som lida av lång- På grund av det som här anförtJs föreslå
3079: variga sjukdomar, vilka kräva såväl läke- undert,ecknade att riksdagen måtte hem-
3080: medel som sjukvård'lartiklar för behand- ställa,
3081: lingen. Men även i andra fall bli de kost- att regeringen måtte skyndsamt
3082: nader en sjukdom åstadkommer avsevärt utarbeta och till Riksdagen över-
3083: fördyrade genom skatten. sända en proposition, avseende änd-
3084: En sund skattepolitik beskattar endast ring av lagen angående omsättnings-
3085: faktiska värden eller värdeskapande hand- skatt därhän, att läkemedel samt
3086: lingar. ~en en sjukdom är under inga sjuk- och hälsovårdsartiklar bleve
3087: omständigheter ett värde, den är dess raka f'ria från omsättningsskatt.
3088:
3089: Helsingfors den 12 februari 1941.
3090:
3091: Einar Holmberg. Edvard Haga.
3092: J. Mangs. Gottfrid Lindström.
3093: Ebba östenson. Wäinö Havas.
3094: Levi Jern. Ralf Törngren.
3095: 69
3096:
3097: IV,12. - Toiv. al. N:o 9. Suomennos.
3098:
3099:
3100: Holmberg y. m.: Läiikeaineiden sekä sairacm- ja terveyden-
3101: hoitovälineiden vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
3102:
3103: E d u s k u n n a 11 e.
3104:
3105: Tammikuun 3 päivänä 1941 annetun liike- Sairautta ehkäisevien ponnistusten verot-
3106: vaihtoverolain 5 § :ssä luetellaan liikevaihto- taminen on niinmuodoin täysin järjetöntä.
3107: verosta vapaat tavarat. Tässä luettelossa Epäilemättä apteekkien ja rohdosliikkei-
3108: ei kuitenkaan, omituiSita kyllä, mainita den kokonaisliikevaihto on huomattavan
3109: lääkeaineita ja terveyden- ja sairaanhoito- suuri, jonka vuoksi mainittujen tavaroiden
3110: välineitä. Tämä on ilmeisessä ristiriidassa verosta vapauttaminen voi merkitä valtion
3111: niiden kansanterveyttä tarkoittavien tehtä- tuloissa huomattavaa vähennystä, mutta
3112: vien kanssa, joita valtion viime vuosien millään ei voida puolustaa sellaista menet-
3113: aikana yhä yleisemmin on ottanut suorit- telyä, että koetetaan välttää tämä valtion
3114: taakseen. Lääkeaineiden ja sairaan- ja ter- tuloissa tapahtuva vähennys verottamalla
3115: veydenhoitovälineiden luettelosta pois jät- sairautta tai sairauden ehkäisemistä. Ter-
3116: täminen merkitsee sitä, että verotetaan sai- veitten työllä on korvattava tämä valtion
3117: rautta ja kansan terveyden edistämistä tar- tulojen väheneminen.
3118: koittavaa toimintaa, joka varsinkin tällai- Vaikka:kin suuri yleisö on rauhallisesti
3119: sina aikoina on sangen tärkeätä. Ravinto- suhtautunut liikevaihtoveron aiheuttamiin
3120: aineiden puutteen vuoksi on esim. suuri hintojen korotuksiin, on se kuitenkin erit-
3121: osa ruumiinrakenteeltaan heikommista ih- täin arvostelevasti suhtautunut lääkeainei-
3122: misistä pakotettu turvautumaan vitamiini- den ja terveyden- ja sairaanhoitovälineiden
3123: ja muihin valmisteisiin, joita on kaupan veroon. Tämä on käynyt ilmi useista sa-
3124: apteekeissa, mutta joiden hinta on suh- nomalehdissä olleista lausunnoista. On ha-
3125: teettoman korkea. Liikevaihtoveron näissä vaittu, että tässä on tapahtunut korjausta
3126: tapauksissa aiheuttama lisähinta on sen- vaativa erehdys.
3127: vuoksi sangen tuntuva. Vero kohtaa ras- Edellä esitetyn nojalla ehdottavat alle-
3128: kaana myöskin kaikkia niitä vähävaraisia, kirjoittaneet eduskunnan hyväksyttäväksi
3129: jotka potevat sekä lääkeaineita että sai- toivomuksen,
3130: raanhoitovälineitä vaativia pitempiaikaisia
3131: sairauksia. lVIutta muutenkin vero huomat- että hallitus kiireellisesti valrnis-
3132: tavasti korottaa sairauden aiheuttamia kus- tuttaisi ja Eduskunnalle antaisi lii-
3133: tannuksia. kevaihtoverolain siten muuttamista
3134: Terveen veropolitiikan mukaan verote- tarkoittavan esityksen, että lääke-
3135: taan ainoastaan todellisia arvoja tai arvoa aineet ja sairaan- ja terveydenhoito-
3136: lisääviä toimintoja. Sairaus ei missään olo- välineet vctpautettaisiin liikevaihto-
3137: suhteissa ole arvo vaan se on arvon suo- verosta.
3138: ranainen vastakohta, se tuhoaa arvoja.
3139: Helsingissä he~mikuun 12 päivänä 1941.
3140:
3141: Einar Holmberg'. Edvard Haga.
3142: J. Mangs. Gottfrid Lindström.
3143: Ebba östenson. Wäinö Havas.
3144: Levi Jern. Ralf Törngren.
3145: 70
3146:
3147: IV,13.- Toiv. al. N:o 10.
3148:
3149:
3150:
3151:
3152: Pohjannoro y. m.: Toimenpiteistä rautatierahtien alenta-
3153: miseksi Vuoksen vesistön varsilta Etelä-Stwmen ktdutt~s
3154: keskuksiin kuljetettaville puutavw·oille.
3155:
3156:
3157: E d u s k u n n a ll e.
3158:
3159: Saimaan kanavan jäätyä rauhanteossa Tämä ei olekaan ihmeellistä kun ottaa
3160: osittain Neuvosto-Venäjän puolelle, eikä - huomioon, että kuljetuskustannukset nykyi-
3161: ainakaan toi,staiseksi - ole mahdollisuuksia sin, jouduttaessa käyttämään sekä laiva-
3162: kuljetuksiin Vuoksen vesistön varrelta ka- että rautatiekuljetusta, nousevat esim. poH-
3163: navan kautta, on kaiken sieltä tulevan puu- topuukuljetuksissa 70'---100 markkaa kor-
3164: tavaran, muun muassa polttopuiden, toimi- keammiksi syltä kohden kuin kuljetettaessa
3165: tus Etelä-Suomen kulutuskeskuksiin mah- halot perille Etelä-Suomen kulutuskeskuk-
3166: dollista ainoastaan turvautumaHa loppu- siin yksinomaan laivakuljetukseen turvau-
3167: matkaan nähden rautatiekuljetuksiin. tuen, jolloin tavmat kuljetettiin aluksilla
3168: Rautateitse on viime kesänkin aikana Vuoksen vesistön varsilta perille saakka lä-
3169: tuotu sieltä lähinnä polttopuita m. m. Hel- hinnä Viipuriin, Helsinkiin ja Turkuun.
3170: sinkiin kiinteistöille, teollisuus- y. m. Laitok- Esim. Helsinkiin halkoja Saimaan kanavan
3171: sille ja muutamille halkosahoillekin, näistä kautta aluksilla kuljeteUaessa meni aluksen
3172: edelleen pienkuluttajille jaettaviksi. yhteen matkaan yhtä pitkä aika kuin nyt
3173: Kansanhuoltoviranomaisten hintasäännös- menee aluksen matkaan Vuoksen vesistön
3174: telytoimenpiteiden kautta on kuvtenkin ol- varsilta nykyisiin purkaussatamiin kulje-
3175: lut pakko painaa hintataso niin alhaiseksi, tusten päättyessä. Tästä johtuen eivät alus-
3176: että liikkeet halkojen ostohinnan ja kulje- ten päällystön ja miehistön palkkausmenot
3177: tus- y. m. kustannukset huomioonottaen matkan huomattavasta lyhenemisestä huoli-
3178: ovat tuottaneet tappiota vaikka kysymyk- matta ole kuljetettavaa määrää kohden
3179: sessä on ollut tunnettuja kauan puutavara- lainkJaan pienentyneet, vaan ovat ainakin
3180: alalla toimineita liikkeitä. jotka, monet omia
3181: 1
3182: yhtäsuuret kuin ennenkin.
3183: aluksia käyttäen ja muutenkin, ovat toimi- Saimaan kanavan kautta kuljetettaessa
3184: neet mahdollisimman alhaisin kustannuksin. suoritettiin esim. haloista kanavamaksua
3185: Ilmeisesti on tilanne suunnilleen sama kai- yhdestä lotjalastista (125-140 syltä) 700-
3186: 1
3187:
3188:
3189:
3190: kille Vuoksen vesistön varsilta puutava- 800 markkaa eli 6-7 markkaa syleltä. Rau-
3191: roita Etelä-Suomen kulutuskeskuksiin toi- tatierahti sitävastoin esim. Mikkelistä Hel-
3192: mittaville liikkeille niin kauan kuin ne jou- sinkiin on nykyisin koivuhaloista noin 90
3193: tuvat maksamaan rautatielle täydet rahti- markkaa syleltä. Näin ollen ovat kuljetus-
3194: maksut kuljetuksista laivojen purkaussata- kustannukset mainitussa suhteessa nousseet
3195: mista - lähinnä Mikkelistä ja Lappeen- yli 80 markkaa syleltä.
3196: rannasta - tavaroiden lopulliseen määrä- Edelläolevasta jo selviään, että Vuoksen
3197: paikkaan. vesistön varsilta E,telä-Suomen kulutuskes-
3198: IV,t3. - PohjamlOl'o y. m. 71
3199:
3200: lmksiin puutavaraa kuljettavat liikkeet ovat si1takin nimenomaan nykytilanteessa jaJtku-
3201: Saimaan kanavan menettämisen kautta jou- vasti voidaan toimit<ta.a puutavaraa. nimen-
3202: tuneet kohonneiden kuljetuskustannusten omaan polttopuita, Etelä-Suomen kulutuk-
3203: vuoksi huomattavasti huonompaan asemaan seen. Se edellyttää kuitenkin, että rauta-
3204: kuin aikaisemmin, ja niinikään myös huo- tierahtialennuksin valmistetaan niiden kul-
3205: mattavasti huonompaan asemaan kuin rau- jettamiseen samat edellytykset kuin muual-
3206: tateiden varsilta markkinoille tavaroitaan takin Suomest1a tuotaville poltJtopuille ja
3207: kuljettavat. muille puutavaroille. Vain siten voivat itä-
3208: Itä-Suomen yrittäjien jatkuvan toimin- suomalaiset yrittäjä1t saavUJttaa ta,savertai-
3209: nan varmistamiseksi olisikin epäkohta ldi- sen aseman kilpaillessaan yksinomaan rau-
3210: reimmiten välttämä.ttömäs,ti korjattava, sillä t,a:tiekuljetuksiin turvautumaan joutuvien
3211: jo viime purjehduskautena joutuiv,at he muualta päin Suomea olevien yrittäjien
3212: kärsimään liikarahtimaksujen muodossa kanssa. Asian hoirtaminen edellä esrtettyyn
3213: huomattavasti yli sen mitä heiltä nykyi- tapaan on siis, samalla kun se antaisi ny-
3214: sissäkin olosuhteissa kohtuudella voitanee kyisille rajamaakuntllll,aisille, savolaisille ja
3215: vaatia. sille osalle karjalaisia, jotka vielä asuv:at
3216: Tilanteen kestämättömyydestä onkin joh- perinnäisillä asuinsijoillaan, oikeutta, myös
3217: ·tunut, että m. m. useat pääkaupungin van- ilmeisen yleisen edun mukainen.
3218: ha~t puutavaraliik'keet, jotka ovat saaneet Edelläesitetyn perusteella kunnioittaen
3219: tavaransa pääasiassa Vuoksen vesistön var- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
3220: silta Saimaan kanavan kautta tuotuina, vomuksen,
3221: ova.t joko kokonaan lopettaneet toimintansa
3222: tai kykenevät jatkamaan sitä vain merki- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3223: tyksettämän pienessä määrässä entiseen ver- siin rautatierahtien alentamiseksi
3224: raten ja toimimaan muualta Suomesta rau- Vuoksen vesistön varsilta Etelä-Suo-
3225: tateitse saamiensa tavaroiden varassa. men kulutuskeskttksiin kuljetettaville
3226: On kuitenkin ylei1seltäkin kannalta kat- puutavaroille.
3227: soen tärkeältä, että Vuoksen vesistön var-
3228:
3229: Htlsingissfi helmikuun 12 päivänä 1941.
3230:
3231: A. Pohjannoro. Wäinö Havas.
3232: L. 0. Hirvensalo. Jalmari Pilkama.
3233: 72
3234:
3235: IV,14. - Toiv. al. N:o 11.
3236:
3237:
3238:
3239:
3240: Wirranniemi y. m.: Määrärahasta rahtiavustuksiksi eräissä
3241: Pohjois-Suomen kunnissa.
3242:
3243:
3244: E d u s k u n n a ll e.
3245:
3246: Vuoden 1940 valtiopäiville jätetyssä Meistä kuitenkin tuntuu siltä, että sil-
3247: rahaasia-alaitteessa n: o 4 on ehdotettu loin kuin on kysymys köyhimpien ja kai-
3248: otettavaksi vuoden 1941 tulo- ja meno- kinpuolin puutteellisimmissa olosuhteissa
3249: arvioon 4 milj. markan suuruinen määrä- elävien kansalaisten kaikkein välttämättö-
3250: raha rahtiavustuksiksi ermssa Pohjois- mimmistä elintarvikkeista ja tuotannon
3251: Suomen kunnissa. Tämä ehdotus tuli kui- tekijöistä, kuten ruisjauhosta, keittosuo-
3252: tenkin eduskunnassa tulo- ja menoarvion lasta ja väkilannoitteista, olisi valtiovallan
3253: käsittelyn yhteydessä hylätyksi. velvollisuus huolehtia siitä, ettei näiden
3254: Kun olosuhteet monilla paikkakunnilla tavaroiden hinta saisi olla kokonaista mark-
3255: Pohjois-Suomessa ja erittäinkin Koillis- kaa kalliimpi kiloa kohden kuin rautateiden
3256: Pohjanmaalla ov81t nyt muodostuneet pal- varsilla. Valtion kasvaneet menot eivät
3257: jon vaikeimmiksi kuin mitä ne olivat vielä riitä perusteluiksi silloin kun on kysymys
3258: silloin kuin kysymys rahtiavustuksista sellaisen kohtuuttomuuden korjaamisesta
3259: eduskunnassa ratkaistiin, katsomme olevan kuin mistä tässä on kysymys.
3260: syytä saattaa tämä asia uudeUeen eduskun- Kotimaisen elintarvike- ja rehuntuotan-
3261: nan käsiteltäväbi. non lisääminen on kaikkialla maassa, niin
3262: Edellä mainitussa, vuoden 1940 valtio- Etelä- kuin Pohjois-Suomessakin se pää-
3263: päiville jätetyssä rahaasia-alaitteessa on ly- määrä, johon on kaikin keinoin pyrittävä.
3264: hyin perusteluin esitetty tämän asian peri- Mutta tässäkin asiassa kohtaa monia paik-
3265: aatteelliset ja oikeudenmukaisuusnäJkökoh- kakuntia Pohjois-Suomessa ja erittäinkin
3266: dat sekä myöskin viitattu siihen, että edus- Koillis-Pahjanmaalla ylivoimaiset vaikeudet
3267: kunta on jatkuvasti jo kymmenen vuoden senvuoksi, että entisestään nelinkertaiseksi
3268: ajan, viime vuotta lukuunottamatta, myön- nousseet rahtikustannukset kohottavat väki-
3269: tänyt tarkoitukseen määrärahan. lannoitteiden hinnat niin korkeiksi, ettei
3270: Eduskunnan hylkäävä päätös viime syk- niitä enään moni kykene itselleen hankki-
3271: synä tässä asiassa johtui varmaankin siitä, maan. Kun sodan ja evwkuoinnin takia on
3272: että suunnattomasti kasvaneet valtion me- karjakanta monilla paikkakunnilla vähen-
3273: not pakottivat nyt karsimaan menopuo- tynyt puoleen entisestään, olisi jo tämän-
3274: lelta sellaisiakin menoja, jotka aikaisem- kin vuoksi väkilannoitteiden saanti välttä-
3275: pina vuosina oli pidetty oikeutettuina ja mätöntä edes kohtuullisen sadon saavutta-
3276: aivan välttämättäminäkin menoina. Ja täl- miseksi. Vaikka asian korjaaminen tulo- ja
3277: laista menojen karsintaa onkin vuoden 1941 menoarvion puitteissa ei tälle vuodelle lie-
3278: tulo- ja menoarviossa toimitettu runsaasti nekään mahdollista, olisi mielestämme jo
3279: ede1lisiin vuosiin verrattuna. nyt varauduttava siihen, ettei tällainen koh-
3280: IY,14. - Wirranniemi. 73
3281:
3282: tuuttomuus uusiutuisi seuraavana vuonna, että hallitus valmistaessaan vuo-
3283: varsinkaa;n kun emme näe olevan mitään den 1942 tulo- ja menoarvioesitystä,
3284: toiveita siitä, että tilanne tässä suhteessa ottaisi siihen 4 milj. markan määrä-
3285: noilla kaukaisilla seuduilla helpottuisi. rahan rahtiavustuksiksi eräissä Poh-
3286: Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun- .iois-Suomen kunnissa.
3287: nioittaen eduskunnan päätettäväiksi toivo-
3288: muksen,
3289:
3290: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
3291:
3292:
3293: U. A. Wirranniemi. K. Määttä.
3294: S. Salo. K. A. Lohi.
3295: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
3296: Matti Luoma-aho. Eero Nurmesniemi.
3297: Heikki Soininen.
3298:
3299:
3300:
3301:
3302: 10
3303: 74
3304:
3305: IV,15. - Toiv. al. N:o 12.
3306:
3307:
3308:
3309:
3310: Kaijalainen y. m. : 1lläärärahasta ruisjatthon, ~eittosuolan,
3311: väkilannoitteiden ja karjanrehun rahtiavustuksiksi
3312: eräiss,ä Pohjois-Stwrnen kunnissa.
3313:
3314:
3315: E d u s k u n n a ll e.
3316:
3317: Rahtiavustusten lopettaminen eräistä misella valtiolle säästettävän, joudutaan
3318: Pohjois-Suomen kunnista on aiheuttanut joka tapauksessa uhraamaan näiden seutu-
3319: erinäisten kulutustarvikkeiden hinnoissa jen hyväksi 'lisääntyvien huoltomenojen
3320: siellä suurta kohtuuttomuutta, joka ilme- muodossa, menojen, joiden kasvuun epätar-
3321: nee sitä räikeämpänä, mitä syrjäisemmästä koituksenmukainen säästäväisyyspolitiikka
3322: seudusta on kys'Ymys. Niinpä kun tämä luonnollisesti varsin merkittävällä tavalla
3323: asia oli käsiteltävänä Lapin läänin kuntien vaikuttaa.
3324: 'liiton äskettäin pidetyssä kokouksessa, to- Kun rahtiavustusten poistaminen koskee
3325: dettiin tällöin, että ruisjauhot maksavat myös väkilannotteita, on se erittäin arve-
3326: Utsjoen kirkolla nykyisin 5: 50, Inarissa luttavaa pohjoisten seutujen maatalouden
3327: 5: - kg ja niin edespäin samassa suh- kannalta. Erikoisesti mitä Lapin ~ääniin
3328: teessa matkan pituudesta riippuen pitkin 'tulee, jossa karjat ovat pieniä, ei lannoitus-
3329: pohjoisia rajaseutualueita Kainuuta myö- kysymys ole ollut helppo normaalioloissa-
3330: ten. kaan, puhumattwkaan nyt, jolloin karjaa
3331: Ruisjauhon, keittosuolan ja väkilannoit- on runsaasti teurastettu. Poistamalla myös
3332: teiden rahtiavustus ennen sotaa oli Inariin väikilannotteiden rahtiavustukset on aikaan-
3333: noin 40 penniä ikilol,ta, jolloin maksu kor- saatu tilanne, jota on pidettävä kestämät-
3334: vasi suunniHeen koko rahdin. Nyt on rahti tömänä.
3335: Inariin 1: 25 ja Utsjoelle 2: - siinä ta- Tähän avustusmuotoon olisi näin ollen
3336: pauksessa, että tavarat kuljetetaan Utsjoelle syytä kiireellisesti palata, koska sen pois-
3337: Norjan kautta. Jos kuljetus ,tapahtuu Ina- tamisen vaikutukset näyttäytyvät jo nyt
3338: rin kautta, on rahti huomattavasti kor- erittäin tuhoisina. Lisäksi tulisi rahtiavus-
3339: keampi. tuksiin otettavan määrärahan käyttöä kos-
3340: RahtiavustuksiUa on aikaisemmin pyritty kevien säännösten olla niin vä:ljät, että
3341: tasoittamaan hintojen epätasaisuutta, minkä hallitus, siinä tapauksessa, että nY'kyistä
3342: rahdit pitkillä maamatkoilla aiheuttavat. tilannetta edelleen ja'tkuu, voisi sen avulla
3343: Avustusten poistamista nimenomaan nyky- tasoittaa myös eräiden muiden tarvikik:eiden
3344: oloissa on pidettävä väärään osuneena toi- hintoja. Mainittakoon vain, että esim. re-
3345: menpiteenä. Se on erehdys siltäkin kan- huselluloosan käyttöä ei Lapin läänin syrjä-
3346: nalta, kun toimenpiteen perusteena on ollut seuduilla voida nykyisin lainkaan ajateUa,
3347: valtion menojen supistaminen, sillä ne va- kun rahdit nostavat itämän jo muutenkin
3348: rat, jotka luullaan rahtiavustusten poista- kalliin apurehun hinnan suhteettoman kor-
3349: IV,15. - Kaijalainen y. m. 75
3350:
3351: keaksi. Niinikään olisivat rahtiavustukset että hallitus ottaisi vuoden 1942
3352: tarpeelliset heiniä ja olkia pit:killä matkoilla tulo- ja menoarvioesitykseen harkit-
3353: ikuljetettaessa. semansa suuruisen määrärahan ruis-
3354: Edellälausutun nojalla ehdotamme kun- janhon, keittosuolan, väkilannottei-
3355: nio:iittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- den ja karjanrehun rahtiavustuksia
3356: muksen, va1·ten eräissä Pohjois-Suomen kun-
3357: ntssa.
3358:
3359: Helsingi-ssä helmikuun 12 päivänä 1941.
3360:
3361:
3362: Lauri Kaijalainen. Kusti Arhama.
3363: S. Salo. K. Määttä.
3364: M. 0. Lahtela. Antti Junes .
3365:
3366:
3367:
3368:
3369: .
3370: 76
3371:
3372: IV,16. - Toiv. al. N:o 13.
3373:
3374:
3375:
3376:
3377: Tuominen y. m.: Toimenpiteistä maan talouselämän saatta-
3378: miseksi keskitetyn ja suttnnitelmallisen johdon alaiseksi.
3379:
3380:
3381: E d u s kun n a ll e.
3382:
3383: Työväestön keskuudessa on jo pitemmän kwllekin mahdolliseksi saada suhteellisesti
3384: aikaa oltu tietoisia siitä, että vapaaseen nauttia niistä eduista, joita tasaisesti ke-
3385: kilpailuun perustuva liberalistinen talous- hittyvä kansantalous jatkuvasti kohoavan
3386: järjestelmä kätkee olemukseensa heikkouk- elintason muodossa voi tarjota. Välttyäk-
3387: sia, jotka eivät ole taloudelliselle ja yhteis- seen taloudellisten :[mlien mu:kanaan tuo-
3388: kunnalliselle kehitykselle myönteisiä. Että mien katasrofien vaikutuksilta ja osoittaak-
3389: näin on asian'laita, havaitaan ennen muuta seen tien, jolle kansantalous yhteiskunnan
3390: siitä, että mainittu järjestelmä aiheuttaa kokonaisedun nimessä olisi ohjattava, jär-
3391: talouselämässä aaltomaisia liikkeitä, nousua jestynyt työväki on vaatinut valtion puut-
3392: ja laskua. Laskukausina talous,elämä menee tumista talouselämään. Valtion olisi, jo en-
3393: kehityksessään enemmän tai vähemmän nenkuin varsinaiseen sosiwlistiseen talous-
3394: taaksepäin, sensijaan, että normaali kehi- järjeste'lmään siirrytäänkään, kansan koko-
3395: tyssuunta luonnollisesti olisi tasainen, jat- naisuuden etujen nimessä otettava talous-
3396: kuva eteenpäinmeno. Tästä syystä työväes- elämän ylin johto käsiinsä ja kohouduttava
3397: tön piirissä on esiintynyt pyrkimys korvata yksityisten tuottajaryhmien tuikijan ase-
3398: tämä liberalistis-<ka pitalistinen järjestelmä masta koko kansantalouden ja sen tuotanto-
3399: sosialistisella suunnitelmata:loudella, jonka elämän johtajwksi, jolla tähän johtotehtä-
3400: johtavana periaatteena olisi se, että tuo- väänsä on myöskin tarpeelliset, riittävät
3401: tanto on järjestettävä ja suunn~te~ltava tiet- valtuudet.
3402: tyjä, jo olemassaolevia tai vasta tulevia tar- Se taloudellinen ahdinkotila, johorn val-
3403: peita silmälläpitäen. litsevan sota-ajan vuoksi olemme joutuneet,
3404: Työväestö ja yleensä vähävålkinen väestö, on uusi todistus siitä, että n. s. vapaaseen
3405: joka laskusuhdanteiden aikana vapaan jär- yksityisyritteliäisyyteen pohjautuva libera-
3406: jestelmän vallitessa aina raskaimmin jou- listinen järjestelmä ei vaikeina aikoina ky-
3407: tuu taloudellisesti kärsimäåln, lähinnä työt- kene kansantaloutta tyydyttävästi johta-
3408: tömyydestä, on näet om8Jksunut vakaumuk- maan. Ilman julkisen v8Jllan voimakasta
3409: sen, että vain suunnite'lmaUisesti ohjatun väliintuloa olisimme jo aikoja sitten joutu-
3410: ja johdetun talouden vallitessa !iberalistis- neet täydelliseen kaaokseen. Lähinnä omia
3411: kapitalistisen järjestelmän haitat on mah- etujaan ajaen eivät vapaat yrittäjät tai
3412: dollista poistaa ja että vain siten käy mah- yrittäjäyhtymät voi eivätkä haluakaan täl-
3413: dolliseksi taata jokaiselle, ja erikois,esti laisina aikoina läheskään aina katsoa sitä,
3414: myöskin työväenluokkaan kuuluville, ny- miik:ä vastaa yhteistä hyvää, koko yhteiskun-
3415: kyistä oikeudenmuikaisempi osuus kansan- nan etua. Valtion on senvuoksi ollut pakko
3416: talouden kokonaistuloks•esta ja tehdä siten ryhtyä valvomaan yhteiskunnan- kokonais-
3417: IV,lö. - 'fuominen y. m. 77
3418:
3419: etuja ja ulottaa ohjaava toimintansa hyvin- talouselämään puuttumisessa johtuvat suu-
3420: kin pitkäNe yksityisten taloude'llisen toi- relta osalta kuitenkin ja erikoisesti siitä,
3421: mintavapauden piiriin. että v a l t i o e i o l e t ä h ä n ·t e h t äv ä ä n
3422: Pidetään selviönä, että vaikeina aikoina v a l m i s ta u t u n u t. Tässä suhteessa voi-
3423: valtiovallan velvollisuus on ryhtyä huoleh- taisiin luetella US'eitakin esimel'kkejä oman
3424: timaan kansakunnan taloudellisista oloista maamme kohdalta nykyisten vaikeuksien
3425: ja väestön toimeentu1omahdollisuuksista. hoitamisessa. On liian äkkiä jouduttu teh-
3426: Valtion johtoa taloudellisissa asioissa ei tävien eteen, joilta ei ole ollenkaan va!Imis-
3427: siUoin yleensä vastusteta, vaan pidetään teltu ja joita varten ei ole ollut tarpeel-
3428: suunnitelmallista valtionjohtoisuutta silloin lisia ennakkosuunnitelmia ja laskelmia.
3429: ei-sosialistien taholtakin itsestään selvänä ja Niin hyvin tämä valmistautumattomuus
3430: mitä luonnollisimpana, niinkuin viimeai- kuin yleensä viime aikojen tapahtumat ta-
3431: kaiset ;tapahtumat ja julkisuudessa suori- ~ouselämän alalla - samoinkuin esimerkit
3432: tettu keskustelu meilläkin ovat osoittaneet. muista maista - antavat aiheen korostaa
3433: Valtion johto on tällöin välttämättömyys, talouselämässä välttämättömän suunnitel-
3434: tehtävä, jota varten vwltiovalta on olemas- mallisuuden nopeata aikaansaamista. Ta-
3435: sakin. Mutta kun valtiovalta täten, luon- louselämän johdossa tarvitaan ny;kyistä
3436: teensa mukaisesti, ei voi kieltäytyä näitä suurempaa yhtenäisyyttä ja keskitystä. On
3437: väilttämättömiksi osoittmituvia johto.tehtäviä erheellistä luulla, että me jatkuvasti voi-
3438: vastaanottamasta, joutuu se usein huomat- simme menesty.ksellä hoitaa talouselämääm-
3439: taviin vaikeuksiin ja saattaa toisissa asioissa me ilman valtion keskusjohtoa. Tarvit-
3440: vallan epäonnistuakin. semme uuden elimen, joka kokonaisuutta
3441: Tämä epäonnistuminen johtuu osaksi silmäUäpitäen suunnittelee, johtaa ja val-
3442: siitä, että valtiovaltaa edustajiensa kautta voo koko talouselämäämme.
3443: määräävästi käyttelevät lähinnä piirit, jotka Komiteoita aset!tamalla, asiantuntijoita
3444: periaatteessa ovat n. s. vapaan yritteliäisyy- käyttämällä, eri johto- ja suunnittelutehtä-
3445: den ja rajoittamattoman yksityiskapitalis- viä eri ministeriöille ja yksityisillekin jär-
3446: min ihailijoita ja valtion talouselämään jestöille antamalla sekä eräitä pienempiä
3447: puuttumisen vastustajia. Huomatessaan, joko tilapäisiä tai määräaikaisia elimiä pe-
3448: että eräissä tilanteissa ei ilman valtion vä- rustamalla valtiovaMa on tähän saakka
3449: liintUiloa yksinkertaisesti voida välttää suo- koettanut johtotehtäväänsä täyttää. Useat
3450: ranaiseen kaaokseen joutumista, nämä val- asiat on voitu tietenkin tälläkin tavalla
3451: tiovallan käyttelijät kyllä suorittavat tuon välttävästi hoitaa, m1;1tta kieltää ei sovi,
3452: valtion asioihin puuttumisen, mutta tekevät etteikö puutteita ja heikkouksia olisi ollut.
3453: sen niin puutteellisesti ja järjestelmättö- Kansanhuoltoministeriö, joka meillä on tar-
3454: mästi, että asioita lähemmin tuntematon n. s. koitettu vain .tilapäiseksi, on ponnistellut
3455: suuri yleisö alkaa kaihtaa ja vastustaa:kin säännöstelyasioiden saamiseksi järjestyk-
3456: valtion tämänlaista toimintaa. Sensijaan, seen, mut•ta useassa suhteessa verraten hei-
3457: että valtion suunnitelmallinen talouselämän kolla menestyksellä. Jo olemassaolevien hyö-
3458: johto vaikeina aikoina herättäisi kaikki dykkeiden jakelu on muodostunut kansan-
3459: kansalaiset huomaamaan suunnitelmata.lou- huoltoministeriön tärkeimmäksi tehtäväksi
3460: den etevämmyyden vapaaseen yritteliäisyy- ja se onkin, sittenkun se on asioihin tart-
3461: teen verraten, tuo puutteellinen asioiden tunut, joltisestikin onnistunut. Tuotannol-
3462: hoito täten päinvastoin hankkii valtion toi- liset kysymykset sekä niiden järjestelyssä
3463: minnalle uusia vastustajia. välttämätön suunnitelmallisuus sitävastoin
3464: Paitsi asioiden puutteellisesta hoitami- ovat jääneet melkein huomioimatta. Ja pyr-
3465: sesta, vailwudet ja epäonnistumiset valtion kimyksenä näy;ttääkin olevan, että tuotan-
3466: 78 IV,lG. - 'l'alouselämän saattaminen keskitetyn johdon alaiseksi.
3467:
3468: topMli, sikäli kuin siihen yleensä tähän sota lähituilevaisuudessa päättyisi ja so-
3469: mennessä on puututtu, kokonaan siirrettäi- dasta johtuvat suuret taloudelliset vaikeu-
3470: siin pois kansanhuoltoministeriöHä, muualta det lyhyessä ajassa sivuutettaisiin, vaan ne
3471: käsin hoidettavaksi. Siten on esim. ensi päinvastoin saattavat nykyisestäänkin vielä
3472: kesän maataloustuotantosuunnitelman laati- tuntuvasti kiristyä, on meidän tehtävä
3473: minen ja toteuttaminen jo jätetty maata- kaikki voitavamme talouselämämme turvaa-
3474: lousministeriön yhteyteen asetetun toimi- miseksi. Edessä on vielä monia problee-
3475: kunnan tehtäväksi. Muita yhtä pitkälle ke- meja, jotka ankarasti rasittavat talout-
3476: hitettyjä tuotantoouunnitelmia ei toistai- tamme. Pika-asutus- ja korvauskysymykset
3477: seksi liene olemassakaan. Prof. Suvirannan eivät ole vielä läheskään selvät. Työttö-
3478: puheenjohdolla toimiva n. s. tuotantokomi- myys-, työpaikka- ja hintakysymykset käy-
3479: tea tosin on työssä tällaisten aikaansaami- vät yhä vaikeammiksi. Elintarviketilanteen
3480: seksi, mutta senkin mahdollisesti valmista- hoitaminen vaatii aivan erikoisia ja no-
3481: mien suunnitelmien toteuttaminen onnistuu peita tuotannollisia suunnitelmia ja toimen-
3482: epäi~emättä huonosti, ellei sitä johdeta kes- piteitä. Kansantulon kohottamiSieksi ja
3483: kitetysti ja määrätietoisesti. Tämän tuo- maan kaikkien :tuotantovoimien hyödyksi
3484: tantokomitean tehtävät ovat sitäpaitsi Hian käyttämiseksi tarvitaan perinpohjaisia ja
3485: rajoitettuja eikä komitea kokoonpanoltaan tehokkaita järjestelyjä. Aivan erikoista
3486: ole varsinkaan .työväestöä tyydyttävä. Sa- huomiota vaativat raha- ja luottopolitiikka,
3487: moin ne ehdotukset, joita toimitusjohtaja inflation estäminen sekä valtion menojen
3488: Tannerin puheenjohdolla toimiva valtiova- finanssioiminen.
3489: rainministeriön taloudellinen neuvottelu- Jos valtiovalta, jonka ehdoton velvolli-
3490: kunta tekee, ovat - päätellen siitä lausun- suus on tehdä kaikkensa estääkseen maan
3491: nosta, jonka se jo tammikuun lopulla jätti talouden joutumasta sekasortoon, vakavasti
3492: valtioneuvcostoile - siksi laajakantoisia ja haluaa suhtautua kaikkiin näihin asioihin
3493: niin paljon sekä teoreettista että käytän- sekä erikoisesti huolehtia siitä, että kansan-
3494: nöllistä harkintaa ja asiantuntemusta vaati- talouden kokonaisetu ja maan vähävarai-
3495: via, että jo yksin niitäkin varten olisi eri- sen väestönosan ta'loude1linen toimeentulo
3496: koinen uusi valtioelin välttämätön. tulevat tehokkaasti valvotuiksi sekä että
3497: J akei un ja siinä tarpeellisen säännöste- kansantalouden voimavarojen tuhlausta ja
3498: lyn voinee kyllä kansanhuoltoministeriö väärinkäyttöä tarmokkaasti vastustetaan,
3499: edelleenkin hoitaa, ja siihen sen olisikin on sen viivyttelemättä asetettava elin, joka
3500: tähänastista kiinteämmin omistauduttava. eri yhteiskuntapiirejä todella tasapuolisesti
3501: Mutta myöskin tuotannosta ja siihen edustaen ja riittävin valtuuksin johtaa
3502: ajoissa valmistautumisesta on pidettävä maan talouselämää. Tähänastisesta haja-
3503: huolta. Sillä onhan selvää, että jakelua- naisuudesta j·a tilapäisyydestä on päästävä
3504: kaan ei voida suorittaa, eUei ole mitä ja- ja valtion on ryhdyttävä järjestelmällisen
3505: kaa. Kansantaloudellisesti katsoen hyödyk- suunnitelmalEsuuden toteuttamiseen. Eikä
3506: keiden tuottaminen on ainakin yhtä tär- tämä suunnitelmallisuus saa jäädä vain
3507: keää kuin niiden jakelu. Tältä kannalta tilapäiseksi, sota-ajan vaikeuksia torjuvaksi,
3508: asioita arvioiden on todettava, että laimin- vaan sen täytyy tulla pysyväksi. Suunni-
3509: lyönnit meillä ovat suur.et. Kansantalou- telmaton, vapaaseen yritteliäisyyteen perus-
3510: dellisesti tärkeä ja tarpeellinen keskitys, tuva järjestelmä johtaa - se on jo riittä-
3511: yleiskatsauksellisuus, suunnitelma1lisuus ja vän monta kertaa meidänkin maassamme
3512: määrätietoinen johto puuttuvat. jouduttu kokemaan- tuotannon anarkiaan,
3513: Kun mitään varmuutta ei ole siitä, että jonka taloudelliset ja yhteiskunnalliset sen-
3514: IV,lG. - 'fuominen y. m. 79
3515:
3516: raukset tuntee erikoisesti maan työväestö. Kaiken edellä sanotun perusteella ja
3517: Olisi taloudellist,a lyhytnäköisyyttä, ellei ollen vakuutettuja siitä, että kansanvaitai-
3518: myöskin rauhanaikana sovelleta järjestel- sille perusteille rakentuva määrätietoisesti
3519: mää, johon kriisikausien tullen kuitenkin johdettu talous on vapaata taloutta tarikoi-
3520: suuremmassa tai pienemmässä määrässä tuksenmukaisempi ja maallemme välttämät-
3521: ollaan pakoitettuja turvautumaan ja joka tömyys, ehdotamme eduskunnan päätettä-
3522: kansantaloudellisesti ja sosiaalisesti on n. s. väksi toivomuksen,
3523: vapaata yritteliäisyyttä etevämpi.
3524: Edellä esitetty uusi talouselämää johtava että hallitus
3525: elin voisi sopivimmin ol~la uusi ministeriö. kiireellisesti ryhtyisi toimenpitei-
3526: Kun .tällä uudella ministeriöllä, kuten edellä siin maan talouselämän saattamiseksi
3527: sanotusta ilmenee, tulisi olemaan pitkälle maan ja kansantalouden kokonais-
3528: menevät valtuudet koko talouselämään näh- etujen sekä väestön toimeentulon ja
3529: den ja kun ei ole suotavaa, että siitä muo- hyvinvoinnin turvaamisen kannalta
3530: dostuisi itse talouselämälle ja sitä edusta- välttämättömän keskitetyn ja suun-
3531: ville järjestöille ja yhteenliittymille vie- nitelmallisen johdon alaiseksi;
3532: rasta, epädemokraattista ja kankea.ta viras- tässä tarkoituksessa antaisi Edus-
3533: toa, olisi sille asetettava eri tuotanto- ja kunnalle esityksen pysyvän kansan-
3534: työalojen samoinkuin työntekijä- ja kulut- talousministeriön pe1·ustamisesta, jon-
3535: tajajärjestöjen edustajista ja muista asian- ka tehtävänä olisi lähinnä maan tuo-
3536: tuntijoista kokoonpantu neuvottelukunta. tannollisen elämän suunnittelu ja
3537: Neuvottelukunnan . mieltä olisi kaikissa tär- johto ja joka yleensäkin kansanta-
3538: keissä ja periaatteel'lista laatua oJevissa talouden kokonaisuutta silmälläpitäen
3539: asioissa kuuUava, minkä lisäksi neuvottelu- valvoisi maan koko talouselämää;
3540: kunnalle olisi annettava oikeus aloitteiden sekä
3541: tekoon ministeriön toimialaan kuuluvissa asettaisi tälle uudelle ministeriölle
3542: kysymyksissä. Neuvottelukunnan tulisi olla asiantuntijoista kokoonpannun neu-
3543: pysyvä, sen jäsenet sitävastoin voitaisiin voa-antavan, pysyväisen neuvottelu-
3544: määräajoin valita uudelleen. kunnan, Kansantalouden pääneuvos-
3545: Jotta asia tulisi perusteellisesti va:lmist.el- ton, jossa eri tuotanto- ja työalojen
3546: luksi, on syytä asettaa sitä varten erikoi- työnantaja- ja työntekijäryhmillä
3547: nen valtion komitea, joka kiireellisesti laa- sekä kttluttajilla olisi edustuksensa
3548: tisi siitä esityksen. Komiteaan on kutsut- niiden suuruuden .ia merkityksen
3549: tava riittävä määrä järjestyneen työväes- mukaan.
3550: tön ja kuluttajain edustajia.
3551:
3552: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1941.
3553:
3554: Jorma Tuominen. Alex Hämäläinen. Väinö Sinisalo.
3555: Otto Toivonen. Pekka Kettunen. K. Hakala.
3556: Viljo Rantala. Onni Mäkeläinen. Väinö Kivisalo.
3557: Aino Malkamäki. Jalmari Linna. Isak Penttala.
3558: Toivo Halonen. Hugo Aattela. J. Fr. Tolonen.
3559: Hilma Koivulahti-Lehto. Alpo Lumme. Heikki Simonen.
3560: Onni Peltonen. Osk. Reinikainen. Varma K. Turunen.
3561: Jussi Raatikainen. Miina Sillanpää. Olavi Kajala.
3562: 0. H. Kekäläinen. Juho Kuittinen. Urho Kulovaara.
3563: Ville A. Komu. Anselm Pitkäsilta. Eino Raunio.
3564: Samuli Tervo. Edv. Kujala. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
3565: Toivo Nokelainen. Uuno Raatikainen.
3566: 80
3567:
3568: IV,11. - Toiv. al. N:o 14.
3569:
3570:
3571:
3572:
3573: Sundström y. m.: Swunnitelman laatirnisesta suurteollisutt-
3574: den ja pankkien sosialisoirnisesta.
3575:
3576:
3577: E d u s k u n n a ll e.
3578:
3579: Se, mitä sosialistien taholta jatkuvasti vähän kuin aikaisemmin on voitu. On löy-
3580: on korostettu, on nyt ilmeinen tosiasia, dettävä ta1ousmuoto, joka poistaa kurjuu-
3581: jota ei enää voi kieltää: kapitalistisen den ja vääryyden syyt.
3582: talousjärjestelmän pula oo saavuttanut sel- Kuten viime maailmansodan aikana on
3583: laiset muodot, jotka uhkaavat Euroopan nytkin ryhdytty hakemaan apua n. s. val-
3584: sivistystä ja sen kansoja tuholla. Se on tiojohtoisesta talousjärjestelmästä. Silloin
3585: osoittanut kyvyttömyytensä johtaa eri siitä usein käytettiin sana ,sotasosialismi".
3586: maiden taloutta ja sen kilpailu kansain- Silloinkaan se ei voinut tyydyttävästi rat-
3587: välisillä markkinoilla uusien riistoalueiden kaista esillä olleita kysymyksiä ja nyky-
3588: hankkimisessa, on johtanut veriseen ja oloissa se siihen pystyy vielä vähemmän.
3589: totalitääriseen suursotaan. Työtätekevät Pääoma, suuressa hädässään, turvautuu
3590: kansat ovat menettäneet uskOOlSa kapitalis- siihen, toivoen voivansa pelastautua ja rau-
3591: miin ja myös pikkuporvaristo on saanut han tultua palata vanhaan järjestelmään.
3592: tuntea monopoolien ja trustien hävittävää Valtiojohtoisessa taloudessa luokkavasta-
3593: vaikutusta. kohdat jäävät edelleenkin olemaan eikä
3594: Myös Suomen kapitalismi on joutunut kyetä eikä haluta poistaa. Sen ei tarvitse
3595: tämän kansainvälisen pulan pyörteisiin. siis johtaa sosialismiin, mutta se voi pelas-
3596: Suursota on riistänyt siltä ulkomaanmark- taa toistaiseksi kapitalismin ja johtaa ta-
3597: kinoita ja alhainen palkkataso supistaa loudelliseen ja poliittiseen diktatuuriin,
3598: kotimarkkinoita ja lisää työttömyyttä ja jossa työväenluokka jää sorrettuun ase-
3599: kurjuutta. Vuosien 1939-40 Neuvostolii- maan. Sitä ei ole siis sekotettava sosialisoi-
3600: ton ja Suomen välinen sota on asettanut miseen, joka tietää tuotantovälineiden otta-
3601: sen voittamattomien probleemien eteen. mista yhteiskunnan haltuun sekä kapita-
3602: Kuinka voikaan ajatella, että muutenkin listiluokan poistamista taloudellisesta elä-
3603: köyhä maamme voisi ratkaista näitä syviä mästä ja sen johtamista tavalla, joka
3604: yhteiskunnallisia probleemeja säilyttämällä vasrt:aa työtätekevän kansan yhteisetua.
3605: kapitalismin~ Jo karjalaisten siirtoväen Nykyisiä taloudellisia vaikeuksia vastaan
3606: sijoittamisen yhteydessä ilmenevät nämä taisteltaessa on muistettava, että aikaisem-
3607: vaikeudet päivittäin eikä niitä voida tyy- pien pulien tai sotien aikana käytetyt me-
3608: dyttävästi ratkaista nykyisen omistus- ja nettelyt ovat nyt riittämättömiä, ja että on
3609: talousjärjestelmän vallitessa. Tästäkin ky- luotava sellainen pohja, joka tarjoaa mah-
3610: symyksestä on tullut yhteiskunnallinen dollisuuden pysyvään ratkaisuun. Tästä
3611: kysymys kaikkine seurauksineen. Poikkeus- syystä on johdettava kehitystä kohti sosia-
3612: tai sortotoimenpiteillä ei voi nytkään yh- lismia.
3613: teiskunnallisia kysymyksiä ratkaista yhtä Olemme jo aikaisempina vuosina nähneet,
3614: IV,17. - Sundström y. m. 81
3615:
3616: miten maamme suurkapitalismi on väärin- tuu, he palaavat vanhoihin luokkataistelu-
3617: käyttänyt asemaansa, osoittautuen taantu- menettelyihin.
3618: mukselliseksi mahdiksi ja epäsosiaaliseksi Jotta maamme ja kansamme kuitenkin
3619: tekijäksi. Vuoden 1938 valtiopäiville jättä- voisi kulkea parempaa tulevaisuutta kohti,
3620: mässään aloitteessa ed. Wiik esitti tutki- jossa ei taloudellinen anarkia ja mielivalta,
3621: muksen .toimittamista puutavara- ja paperi- vaan suunnitelmallisuus ja oikeus määrää-
3622: teollisuuden ottamisesta valtion haltuun, vät, on ryhdyttävä sosialisoimaan maamme
3623: mikä aloite valitettavasti ei ennättänyt jou- johtavia teollisuuksia. Mistä teollisuuksista
3624: tua mainituille valtiopäiville käsittelyn silloin ensi sijassa olisi kysymys, siitä
3625: alaiseksi. Aloitteessa osoitettiin, miten Suomen sosialidemokraattisen puolueen
3626: vientiteollisuutemme on muodostunut toi- edustajakokouksessaan v. 1930 hyväksymä
3627: sina aikoina suorastaan vaaraksi kansamme sosialisoimisohjelma antaa hyvät viitteet.
3628: elintasolle ja kansanvaltaiselle vapaudelle, ,Pyrkiessään", sanotaan siinä ,sosialide-
3629: miten lainsäätäjän on täytynyt puuttua mokratian periaatteiden mukaisesti otta-
3630: kysymykseen puutavarayhtiöiden maanhan- maan luonnonrikkaudet yhteiskunnan hal-
3631: kinnasta, jossa joukottain on tapahtunut tuun, joutuu tulevaisuuden yhteiskunta
3632: laittomuuksia, miten häikäilemättömästi luonnollisesti myös käyttämään niitä teolli-
3633: työläisiä ja varsinkin heidän toimihenkilöi- sesti, paitsi puuteollisuudessa, myös kalkki-,
3634: tään on ammatillisii,n järjestöihin kuulumi- tiili- ja sementtiteollisuudessa, joilla on
3635: sen takia vainottu ja eräissä tapauksissa suuri merkityksensä rakennusteollisudelle".
3636: estetty työläisiä äänioikeuttaankin käyttä- Tärkeät luonnonrikkaudet ovat m. m. kos-
3637: mästä y. m. s. Vientiteollisuutemme pelasti ket, jotka metsien ohella muodostavat mitä
3638: omat etunsa pula-ajan puristuksesta, sen tärkeimmän kansallisomaisuutemme ja joi-
3639: osakkeet nousivat 100 jopa 200 prosentilla, den merkitys esim. sähköteollisuudelle on
3640: mutta samaan aikaan laajojen kansan- suunnaton.
3641: joukkojen ostokyky aleni niin, että siitä Lähtökohtana sosialisoimistyössä olisi oh-
3642: kärsivät sekä maatalous että kotimarkkina- jelman mukaan metsätalous, koska metsä
3643: teollisuus; moni kunta joutui häviön par- muodostanee lähes kolmanneksen kansallis-
3644: taalle ja pyytämällä pyydettiin vientiteolli- varallisuudestamme ja koska metsätalou-
3645: suuden johtajia korottamaan työläisten destamme, uittotöistä ja metsäteollisuudesta
3646: palkkoja niin, ettei kuntien tarvitsisi suo- viidennes maamme väestöstä saanee toimen-
3647: rittaa köyhänapua ainakaan työssä oleville tulonsa. Metsäteollisuuden eri haaroista on
3648: vientiteollisuuden työläisille, kuten tapah- sahateollisuus erikoisen voimakkaasti kehit-
3649: tui. tynyt ja tällä alalla on valtiolla kokemusta
3650: Mutta vi,entiteollisuutemme ei tyytynyt tuotannon harjoittamisesta. Sama koskee
3651: taloudelliseen sortoon. Asemansa lujittami- metsäteollisuuteen liittyvää selluloosa-, puu-
3652: seksi se kannatti laittomuuksistaan tunnet- vanuke- ja paperiteollisuutta, jotka moni-
3653: tua n. s. lapuanliikettä ja harjoitti jatku- puolisuuteensa nähden ovat jo kehittyneet
3654: vaa työmaaterroria. Työehtosopimuksia se taloudelliseksi kokonaisuudeksi ja ovat siis
3655: ei sietänyt ja huolimatta kaikista viime tal- valmiit sosialisoitaviksi.
3656: ven sodan aikana työväelle annetuista lu- Muita sosialisoimiseen kypsiä teollisuus-
3657: pauksista ei tämä kysymys ole vieläkään ryhmiä ovat, osittain keskeisen asemansa
3658: saanut tyydyttävää ratkaisua. Eräiden ja kapitalistisen keskittymisensä takia,
3659: tunnettujen työnantajain ja tehdasomista- osittain sen suuren me11kityksen vuoksi,
3660: jain viimeaikainen rettelöiminen työläisten mikä niillä on kuluttajaväestölle, metalli-
3661: kanssa osoittaa, että kun tilaisuus tarjou- teollisuus, kutomateollisuus sekä nahka-,
3662:
3663: 11
3664: 82 IV,17. - Suurteollisuuden ja pankkien sosialisoiminen.
3665:
3666: jalkine-, sokeri- ja tupakkateollisuudet. syä pystyssä on kapitalismin pakko tur-
3667: Sama koskee ulkomaan liikennettä, joka vautua poikkeuslainsäädäntöön, koska se ei
3668: kyllä nykyisen suursodan takia on lamassa, vastaa kansan enemmistön tarpeita ja
3669: mutta johon nähden on ryhdyttävä toimen- etuja. Kansanvalta ja kansalaisten oikeus-
3670: piteisiin, jotta se rauhan tultua olisi valmis turva palautuisivat ja sellaiset epäsosiaali-
3671: vastaamaan uuden tilanteen synnyttämiä set vainotoimenpiteet kuin työmaaterrori
3672: vaatimuksia. häviäisivät. Kansalla olii;i turvallisuuden
3673: Sosialidemokraattisen puolueen sosiali- tunne ja työiloa kun se tietäisi, että sen
3674: soimisohjelma ei kyllä käsitteie kysymystä omaisuutta ei enää voida käyttää kansalle
3675: pankkien sosialisoimisesta, mutta viime vuo- vahingollisiin tarkoituksiin ja että sen työn
3676: vien syvät talouspulat ovat osoittaneet, että tulokset tulevat koko kansan hyväksi. Sama
3677: tämä kysymys oleellisesti liittyy sosialisoi- koskee kulttuurielämää, sillä varmuus
3678: miseen. Eräs tärkeä syy yhä uudistuviin aineellisesta toimeentulosta, työn helpottu-
3679: puliin on myös se, ettei kukaan huolehdi minen sekä sosialisoidun yhteiskunnan suu-
3680: eri tuotantohaarojen välisistä suhteista ja ret mahdollisuudet tyydyttää sivistykselli-
3681: niiden kehityksestä tavalla, joka vastaisi set vaatimukset ja henkiset tarpeet asetta-
3682: yhteiskunnan tarpeita. Tämä tulisi olemaan vat sen kapitalistista yhteiskuntaa korkeam-
3683: kansallisen keskuspankin tehtävä ja se malle tasolle. Ja samalla kuin sosialisoimi-
3684: määräisi mihin tuotantoaloihin yhteiskun- nen toteuttaisi yhteiskunnallisen vapauden
3685: nan pääoma, jonka hallitsijana se olisi, on se vahvistaisi kansallisen riippumattomuu-
3686: sijoitettava. Kansallinen keskuspankki voi temme edellytyksiä, sillä työväenluokan
3687: siis käyttää sitä sellaisten tuotantohaarojen hallitsema Suomi antaisi parhaat takeet
3688: kehittämiseen, jotka ovat liian heikosti ke- maamme rehellisestä ja johdonmukaisesta
3689: hittyneitä ja taas pitää sen poissa niistä, rauhanpolitiikasta.
3690: jotka ovat vähemmän tarpeellisia kansalle. Edelläolevan perusteella ehdotamme
3691: Tällaisella järjestelyllä olisi ratkaiseva mer- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
3692: kitys kapitalistisen anarkian voittamisen
3693: kannalta. että hallitus valmistaisi s,uunnitel-
3694: Sosialisoiminen merkitsisi myös valtiolli- man maamme suurteollisuuden ja
3695: sen elämän tervehtymistä. Voidakseen py- pankkien sosialisoimisesta.
3696:
3697: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
3698:
3699: Cay Sundström. Yrjö Räisänen.
3700: Kaisu-Mirjami Rydberg. Väinö Meltti.
3701: M. Ampuja. K. H. Wiik.
3702: 83
3703:
3704: IV,1s. - Toiv. al. N:o 15.
3705:
3706:
3707:
3708:
3709: Tuominen y. m. : Toimenpiteistä rahan arvon ja yleisen
3710: hintatason vakaannuttarniseksi.
3711:
3712:
3713: E d u s k u n n a 11 e.
3714:
3715: Sodan ja sen aiheuttamien suurten me- suhteeUisesti raskaita veroja. Heidän ase-
3716: nojen johdosta on valtion budjetti joutu- mansa on monessa tapauksessa suorastaan
3717: nut erittäin raska:asti kuormitetuksi. Kaik- kestämätön. Tavallinen sekatyömies ei ny-
3718: kia keinoja valtion rahantarpeen tyydyttä- kyisellä palkallaan, jos häneillä on perhe
3719: miseksi on senvuoksi käytettävä. ja useampia lapsia, kykene hankkimaan lä-
3720: Valtion menojen suuri lisääntyminen on heskään kaikkia elämälle välttämättömiä
3721: välillisesti aiheuttanut rahan ostokyvyn hyödykkeitä riittävästi. Tämä on helppo
3722: laskun. Liikkeeseen on täytynyt laskea nykyisiä hintoja ja elämiseen välttämättö-
3723: enemmän seteleitä kuin kansantaloutemme miä tarvikemääriä sekä pai1kkojen nin1ellis-
3724: nykyinen tilanne oikeastaan edellyttäisi. arvoa toisiinsa vertaama1la todeta. Ja va-
3725: Kun yleisten kulutus- y. m. tavarain määrä litettavinta on se, että palkan riittämättö-
3726: samaan aikaan on supistunut, eikä tava- myyden ,aiheuttamaa hyödykevajausta huo-
3727: ransaantia - vaJlit,ettav:asti - o:le riittävän mattavalta osalta esiintyy myöskin elintar-
3728: nopeasti ja tehokkaasti säännöstelty, on vikkeiden kohdall:a. Siitä on seurauksena
3729: tästä seurauksena ollut hintatason tuntuva ravitsemustilan heikkeneminen, ai!kuisten
3730: nousu. Se voidaan vuosien 1940-41 vaih- työkunnon aleneminen ja lasten ruumiilli-
3731: teessa laskea vähintäin 30 prosentik,si sodan sen kehityksen häiriintyminen sekä yleinen
3732: edelliseen aikaan verraten. sairaalloisuus.
3733: Hintojen nousun johdosta tapahtunut Hintatason kohoamisen haitaliliset vaiku-
3734: elinkustannust,en kohoaminen on tehnyt tukset tuntuvat erikoisesti myöskin säästä-
3735: varsinkin kuluttajain ja pallmnnauttijain jien ja vakuutuksenottajien sekä muiden
3736: aseman tuntuvasti entistä heikommaksi. heihin verrattavien kohdal1a. He menettä-
3737: Raha;n ostovoiman heikentyessä yli 30 %, vät kaitken sen erotuksen, mikä rahan ni-
3738: palkat eivät o~e juuri miUään a'lall:a lähes- mellis- ja reaaliarvojen välille muodostuu.
3739: kään vastaavasti kohonneä Eräillä aJloiHa 'l.'ähän asti he siten, ellei hintatasoa voida
3740: eivät ne ole ollenkaan nousseet. Ei ole palauttaa entiselleen, tosiasiallisesti ovat jo
3741: liioiteltua väittää, että palikannauttijat hin- menettäneet noin kolmanneksen säästöva-
3742: tojen nousun johdosta ovat menettäneet roistaan. Kun säästäjien talletukset ,ennen
3743: noin viidenneksen reaalipa:lkastaan. sot:aa tekivät pyörein J.uvuin n. 20 miljardia
3744: Erikoisen raskaana tuntuu tämä elinkus- markkaa, ovat he täten joutuneet menettä-
3745: tannusten nousu ja sitä vastaava reaalipal- mään n. 6 a 7 miljardia. Ja mikä erikoi-
3746: kan lasku pienipalkkaisimpien kansalaisten s€Sti on huomattava, valtaosa säästäjistä
3747: toimeentulon vaikeutumisessa, varsinkin kuuluu vähävaraiseen kansanosaan, jolle
3748: kun heidän voimassaolevien verolakien mu- kolmanneksen menetys tietää monen vuo-
3749: kaan kaikesta huolimatta on maksettava den uhraut.uvien ponnistelujen hukkaan jou-
3750: 84 IV,1s. - Rahan arvon ja hintatason vakaannnttaminen.
3751:
3752: tumista. Ei ole ihme, jos tämä ennemmin koko yhteiskunnan hyväksi ik:uin mitä jo tä-
3753: tai myöhemmin aiheuttaa julkisuuteenkin hän mennessä on tapahtunut, ·ei voi olla
3754: purkautuvaa katkeruutta. kohtuutonta, että myöskin nykyisestä suh-
3755: Samaan aikaan kuin palikannauttijat ja danteesta johtunut reaaliomaisuuksien an-
3756: säästäjät täten ovat joutuneet uhraamaan sioton arvonnousu ot.etaan yhteiskunnalle.
3757: elinmahdollisuuksistaan keskimäärin - kar- Se on v·erotettava.
3758: keasti ottaen - neljänneksen, ovat eräät Siinä lausunnossa, jonka valtiovarainmi-
3759: toiset kansalaispiirit joko kokonaan säästy- nisteriön taloudellinen neuvottelukunta
3760: neet menety.ksiltä taikka vallan hyötyneet- tammikuun iopulla jätti valtioneuvostolle,
3761: kin hintatason noususta. Puhumattakaan huomautetaan, että setelimäärän kasvami-
3762: siitä, että yhteiseduista piittaamaton oman- sesta johtunut ostokyvyn l.isääntyminen
3763: voiton tavoittelu useassa tapauksessa on jota vastaamassa ·ei ole lisääntynyt tuo-
3764: kehittynyt suoranaiseksi keinotteluksi, joka tanto, on omansa vai'kuttamaan hintoja ko-
3765: harjoittajalleen on tuottanut ehkä hyvin- rottavasti. Tämän vuoksi liikaa ostokykyä
3766: kin suuria voittoja, on kokonaisia omistaja- olisi vähennettävä rahan arvon säilyttämi-
3767: ryhmiä, jotka omatta ansiotta:an ovat tapah- seksi. Neuvottelukunnan mielestä tulee täl-
3768: tuneesta hintakehityksestä hyötyneet. löin ensi sijassa kysymykseen verotus. V e-
3769: Tä1lainen ryhmä on ennen muuta ne, rotus olisi kohdistettava, sanoo neuvottelu-
3770: joiden omistuksessa on lainavaroin hankit- kunta, :lähinnä niihin väestöpiireihin, jotka
3771: tua kiinteätä tai muuta reaaliomaisuutta. eniten ovat hyötyneet t~ai vähimmän kärsi-
3772: Ei ole aihetta väittää, että he o[isivat lai- neet nykyisissä olosuhteiSSia. Ei ole asian-
3773: napääomia itselleen hankkineet - poik- mukaista, että kukaan saa lisättyjä tuloja
3774: keuksiakin tietenkin on - mitenkään kei- niiden vaikeiden olosuhteiden johdosta,
3775: nottelutarkoituksessa, päinvastoinhan on joissa nykyään elää. Sotakonjunktuuri-
3776: hyvin luonnollinen menette'ly, että varsin- voittoja ja tapahtuneesta hintain noususta
3777: kin aloitettaessa useimmat yritykset rahoi- johtuneita tulojen lisäyksiä olisi verotettava
3778: tetaan lainavaroin. Mutta luotonnauttijat raskaasti, lausuu neuvottelukunta edelleen
3779: ovat joka tapauksessa saaneet ansiottomasti ja jatkaa, että voidaan panna ik:ysymyk-
3780: voittoa, johon heiltä nykyisessä vaikeassa senalaiseksi, eikö sellainen tulojen kasvu
3781: twloudellisessa tilanteessa voidaan ja täy- olisi verotuksel·la kokonaan otettava val-
3782: tyy kiistää oikeutus. YhteiskunnaJllisen tiOille.
3783: oikeudenmukaisuuden vaatimuksena näet Valtiovarainministeriön taloudellinen neu-
3784: täytyy katsoa olevan, etteivät toiset epä- vottelukunta on siis tullut periaatteessa
3785: oikeutetusti pääse hyötymään siitä, et.tä suunnilleen samaan tulokseen kuin mihin
3786: toisten- lähinnä pallmnnauttijain ja swäs- edellä P'äädyttiin. Verotus on kohdistettava
3787: täjäin - valtion raha-asiain heikkouden ja niihin väestöpiireihin, jotka eniten ovat
3788: yleismaailmallis·en tilanteen vaikeuden joh- hyötyneet tai vähiten kärsineet. Neuvotte-
3789: dosta on pakJko •luopua osasta omaisuuttaan lukunta puhuu kuitenJkin vain tuloista j·a
3790: ja toimeentulomahdollisuuttaan. Kun ker- niiden verottamisesta. Reaaliomaisuuden
3791: ran, niinkuin jo ·edellä on osoitettu, säästä- arvon nousu on kuitenkin verrattavissa
3792: jät, jotlka kaiken lisäksi ovat yksityiselle suhdanteista johtuviin tuloihin ·eikä sitä
3793: pääomanmuodostukselle erittäin tärkeä senvuoksi voida jättää verottamatta, jos
3794: melkeinpä vä:lttämätön ja siten koko vhteis-' tahdotaan noudattaa edes jonkinlaistakaan
3795: kunnankin taloudelliselle kehityksell~ san- kohtuuHisuutta. Ansiottoman reaa1iomai-
3796: gen painava tekijä, heiltä lupaa kysymättä suuden arV'on nousu yleensäkin, mutta eri-
3797: on pakoitettu niinkin suuriin uhrauksiin koisesti sel.laisen reaalioma]suuden arvon
3798: IV,1s.- Tuominen y. m. 85
3799:
3800: nousu, joka on hankittu lainavaroin, on valta osalta edistävän yleistä pyrkimystä
3801: senvuoksi asetetta>Ca eri:koisverotuksen alai- rahan arvon ja hintata&on vakaannuttami-
3802: seksi. Näin on tehtävä siitäkin huoli- seksi, ehdotamme eduskunnan päätettä-
3803: matta, että täUainen ve11o teknillisesti on väksi toivomuksen,
3804: hyvin vaikeasti toteutettavissa ja että omai-
3805: suudenluovutusverolla jo on koetettu reaa- että hallitus mhan arvon ja ylei-
3806: liomaisuuksia verottaa, vaikka tätä veroa ei sen hintatason vakaanmätamiseksi
3807: vielä ole ehditty ryhtyä edes kantamaan. kaikin käytettävissään olevin keinoin
3808: Huomattava näet on, että omaisuudenluo- valvoisi ja ehkäisisi kaikkea oman-
3809: vutusveron aiheuttama rasitus on reaa1i- edun tavoittelusta johtuvaa keinot-
3810: omaisuuden kohdalta täysin komp.ensoitu- telua ja pyrkimystä hyötyä toisten
3811: nut omaisuuden arvon kasvamisena siten kustannuksella, sekä tässä tarkoituk-
3812: kuin edeHä on vii.tattu. sessa antaisi Eduskunnalle esityksen
3813: Pitäen kohtuullisena ja yhteiskunnallista uudesta laajennetusta stthdanneve-
3814: oikeudenmukaisuutta vastaavana kaiken rosta, jonka mukaan hintojen nou-
3815: konjunktuurivoiton ja ansiottoman arvon- sun johdosta tapahtunut kiinteän
3816: nousun Vei'Ottamista nykyisenä taloudelli- y. m. rcaalipääoman arvon nousu
3817: sesti raskaana ja kaikkien k:a:nsalaisten kan- ansiottomaksi arvonnousuksi käsitet-
3818: salaiskuntoa koettelevana aikana sekä us- tynä verotettaisiin.
3819: koen täten saatavien varojen huomatta-
3820:
3821: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1941.
3822:
3823: Jorma Tuominen. Varma K. Turunen.
3824: Otto Toivonen. Jalmari Linna.
3825: Osk. Reinikainen. Alpo Lumme.
3826: Urho Kulovaara. Anselm Pitkäsilta.
3827: Hugo Aattela. Hilma Koivulahti-Lehto.
3828: Viljo Rantala. Onni Peltonen.
3829: Miina Sillanpää. Jussi Raatikainen.
3830: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Uuno Raatikainen.
3831: Aino Malkamäki. Väinö Sinisalo.
3832: Toivo Halonen. 0. H. Kekäläinen.
3833: Juho Kuittinen. K. Hakala.
3834: Edv. Kujala. . Samuli Tervo.
3835: Ville A. Komu. Isak Penttala.
3836: Väinö Kivisalo. Alex Hämäläinen.
3837: Toivo Nokelainen. V. H. Kämäräinen.
3838: J. Fr. Tolonen. Onni Mäkeläinen.
3839: Heikki Simonen. Olavi Kajala.
3840: Pekka Kettunen. Eino Raunio.
3841: 86
3842:
3843: IV,19, - Toiv. al. N:o 16.
3844:
3845:
3846:
3847:
3848: Tolppanen y. m.: Esityksen antamisesta sotatoimialueelta
3849: evakuoitujen omaisuuden korvaamisesta.
3850:
3851:
3852: E d u s k u n n a ll e.
3853:
3854: Vuotena 1940 päättynyt sota jätti Suo- Suomen puolelle. Samalla tavalla tuhoutui
3855: men kansalle perinnön, jonka selvittämiseen heiniä ja muuta korsirehua. Koteihin jä-
3856: on maan hallitus ja eduskunta saanut har- tetty irtain omaisuus katosi; matkalla oleva
3857: kita keinoja ja säätää lakeja löytääkseen särkyi taikka hävisi matkalla osoitteiden
3858: tien monessa suhteessa uudelleen alotetta- irtaannuttua.
3859: valle talouselämä>Ue. Onhan raskaan rauhan KarjaJan siirtolaisille on lainsäädäntö-
3860: uhrina kokonainen Karjalan heimo kodit- tietä osittainen korvauksen saanti taattua,
3861: tomana kulkemassa Nyky-Suomen alueella mutta sellaista turvaa ei ole niiden kadon-
3862: kun karjalaisten kodeilla ja omaisuudella neelle omaisuudelle hallitus esittänyt eikä
3863: pelastettiin muun Suomen olemassaolo. eduskunta päättänyt, jotka jäivät nyky-
3864: ,Jo sodan alkupäivästä alkaen oli myös- rajan tälle puolelle ja saivat palata koti-
3865: kin muiden itäisen rajan kuntien aina ,Jää- seuduilleen pitkin itäistä rajaa. Avutto-
3866: mereen asti jätettävä kotinsa ja omaisuu- rnina ojentelevat käsiään köyhät ja köyhty-
3867: tensa oman onnensa nojaan. Ihmiset tur- neet rajan asukkaat.
3868: vattomina pakolaisina hädin tuskin pääsi- Kaiken edellä olevan selvittämiseksi olisi
3869: vät siirtymään pois. Sota riehui kaikkialla mielestämme asetettava riittävä määrä n. s.
3870: itärajalla Suomen puolella hävittäen kai- arvioimislautakuntia, jotka perusteellisesti
3871: ken, mitä kokoon saatu oli, kuten raken- tutkisivat ja tekisivät luettelot kaikesta
3872: nukset ja kaiken irtaimen omaisuuden. siitä kadonneesta omaisuudesta, josta ei
3873: Kymmeniä kuntia tyhjennettiin. Eläimet vielä ole korvausta annettu sekä yhdessä
3874: ajettiin laumoina talvipakkaseen vietäväksi omistajan kanssa arvioisivat hinnan kor-
3875: lähimmälle rautatieasemalle edelleen kulje- vauksen hakemista ja saamista varten.
3876: tusta varten. Eläimiä sadottain sortui salo- Kun nyt jälleenrakennustyötä suorite-
3877: taipaleille viluun ja nälkään, tuhannet toi- taan niin rakennukset nyt rakennettaessa
3878: sensa perään teurastettiin tuntematta ja tulevat ainakin viisikymmentä prosenttia
3879: tietämättä teurastajat, kenen eläin oli kul- normaalia kalliimmiksi. Uuden rakennuksen
3880: loinkin teurastettu. Lihat ja nahka käytet- ja tuhoutuneen rakennuksen välinen arvo-
3881: tiin yleiseen kulutukseen, omistajan saa- ero, joka näin ollen tulee niin suureksi rasit-
3882: matta pienintäkään korvausta menettämäs- teeksi köyhille rajaseudun asukkaille, jotta
3883: tään eläimestä. Samoin katosivat viljat nyt on jo pelko siitä, miten tästä kaikesta
3884: matkalla ollessaan osoitteiden puuttuessa ja selvitään, on suuresti lamauttanut rajaseu-
3885: joutuivat joko valtioHe taikka yksityisten dun asukkaiden yritteliäisyyttä. Jotta tämä
3886: hoitoon ilman korvausta. Perunat tuhou- epävarmuuden tila tulisi poistetuksi olisi
3887: tuivat säilytyspaikoissaan taikka käytti hallituksen ja eduskunnan velvollisuus lain-
3888: niitä vihollinen rintaman äkkiä siirtyessä säädäntötietä taata varmuus siitä, ettei tällä
3889: IV,19. - Tolppanen y. m. 87
3890:
3891: rakennuskustannusten erolla tulla rasitta- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
3892: maan rakentajia vaan sen ottaa valtio kan- muksen,
3893: taakseen niin että uusi rakennus ilman että hallitus kiireellisesti antaisi
3894: muuta on korvaus hävitetystä samalla ti- Eduskunnalle esityksen laiksi, jonka
3895: lalla olleesta rakennuksesta. Näin palau- mukaan täysimääräisenä korvataan
3896: tettaisiin rauhallinen mie}entila rajaseutu- kaikki kadonnut taikka hävitetty
3897: jen hävitettyjen alueiden asukkaiden kes- omaisuus niille, jotka olivat eva-
3898: kuuteen. kuoituina viime sodan aikana sota-
3899: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- toimialueilta Nyky-Sumnen puolella.
3900:
3901: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
3902:
3903:
3904: Matti Tolppanen. Antti J. Rantamaa.
3905: V. H. Kämäräinen. J. Emil Lampinen.
3906: S. Salo. Lauri Murtomaa.
3907: Janne Koivuranta. Elias Tukia.
3908: L. 0. Hirvensalo. Antti Junes.
3909: Juho Niukkanen. Kalle Joukanen.
3910: Lauri Kaijalainen. Kaapro Huittinen.
3911: Akseli Brander. A. Halonen.
3912: Heikki Soininen. Matti Miikki.
3913: M. 0. Lahtela. Tauno Saukkonen.
3914: U. A. Wirranniemi. Kalle Kämäräinen.
3915: Eino Möttönen.
3916: 88
3917:
3918: IV,2o. - Toiv. al. N:o 17.
3919:
3920:
3921:
3922:
3923: Miikki y. m.: •Toimenpiteistä n. s. suojavyöhykkeellä ja sen
3924: läheisyydessä oleville rnaa- ja asuntotalojen omistajille
3925: aiheutuneiden vahinkojen ja haittojen korvaamiseksi.
3926:
3927:
3928: E d u s k u n n a 111 e.
3929:
3930: Moskovan rauhanteossa sanellun uuden merkitystä omistajan toimeentuldlle kuin
3931: rajan rajaseudulla Suomen puolella sijait- mikä sillä oli aikaisemmin. Ei sitä juuri
3932: see m. m. maanviljelys- ja metsätiloja sekä kukaan voi vuokrata, eikä sillä ole sitä
3933: asuntotaloja. Kun mainitulla alueella on kauppa-arvoa kuin mikä sillä oli aikai-
3934: siviiliväestön liikkumirren yleensä ki~llettyä, semmin. Tällaisia tapauksia on hyvin lukui-
3935: niin on luonnollista, etteivät tällä alueella sasti m. m. Enson tehtaan lähistöllä olevilla
3936: aikaisemmin asuneet maanviljelijät ja asun- asuntoalueilla.
3937: totalojen omistajat saa asua kodeissaan, Kun yleensä on pyritty siihen että yh-
3938: eivät viljellä peltojaan, eivätkä myöskään teiskunnan taholta korvataan yksityisille
3939: hakata metsiään. Näinollen on mainitun henkilöille sodan aiheuttamat kaikenlaiset
3940: a!lueen maanviljelijät estetty harjoittamasta vahingot, niin on käsittääksemme korvat-
3941: maanviljelystä entisillä tiloillaan ja heidän tava myöskin edelläsanotunlaiset vahingot
3942: tilojensa arvo siten miltei kokonaan mene- ja pysyväiset haitat niitä kärsineille.
3943: tetty. Asuntotalojen arvo varsinaisella Edellä olevin perusteluin pyydämme kun-
3944: suojavyöhykkeellä on kiistattomasti koko- nioittaen esittää eduskunnan päätettäväksi
3945: naan mennyt. toivomuksen,
3946: On myöskin sellaisia tapauksia, että osa
3947: tilasta on jäänyt valtakunnan rajan taa, että hallitus toimituttaisi tutki-
3948: osa suojavyöhykkeelle ja osa suojavyöhyk- muksen rajaseud,un n. s. suojavyö-
3949: keen ulkopuolelle. Tästä on ollut seurauk- hykkeellä ja sen lähiseudulla oleville
3950: sena se, että jälelläolevaa tilan osaa ei enää maa- ja asuntotalojen omistajille
3951: voi kannattavasti viljellä. Samoin on ta- uuden rajan johdosta aiheutuneista
3952: pauksia, että asuntotalo on jäänyt suoja- vahingoista ja pysyvistä haitoista,
3953: vyöhykkeen ulkopuolelle, mutta omistajan sekä antaisi Eduskunnalle esityksen
3954: vakituinen työpaikka jäi valtakunnan rajan mainittujen 'Vahinkojen ja haittojen
3955: taakse, eikä tällä asunnolla ole enää sitä korvaamisesta.
3956:
3957: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
3958:
3959: Matti Miikki. U. A. Wirranniemi.
3960: Tauno Saukkonen. Eemil Luukka.
3961: A. Halonen. Kaapro Huittinen.
3962: Matti Pärssinen. Matti Pitkänen.
3963: Jussi Raatikainen. Elias Tukia.
3964: Erkki Paavolainen. Juho Pyy.
3965: Kaapro Moilanen. Jere Juutilainen.
3966: 89
3967:
3968: IV,21. - Toiv al. N:o 18.
3969:
3970:
3971:
3972:
3973: 0. Peltonen y. m.: Esityksen antamisesta palkansäästöä
3974: koskevien säännösten muuttamisesta.
3975:
3976:
3977: E d u s k u n n a ll e.
3978:
3979: Toukokuun 7 päivänä 1926 vahvistettu Kun mainituista säännöksistä saattaa
3980: laki erinäisille eläkekassoille menevästä pal- johtua näinkin vakavia ristiriitoja ja kun
3981: kansäästöstä maaraa sellaisesta virasta, la:ki siten ei tule koskemaan kaikkia virka-
3982: joka tuottaa osallisuuden jonkin virkakun- miehiä samalla tavalla sekä kun koko pal-
3983: nan leski- ja orpokassaan, pidättämään vi- kanpidätyssäännöstön tuottama hyöty kas-
3984: ran avoimeksi joutuessa virkaan kuuluvan sojen taloudelliselle asemalle niiden tilin-
3985: kolmen kuukauden peruspalkan kassalle. päätösten mukaan on useimmiten merkityk-
3986: Tämä laki on vanhentunut ja käytännössä setön, ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
3987: soveltumaton. Tavallisessa virastojärjestel- toivomuksen,
3988: mässä voidaan sen määräyksiä ehkä nou-
3989: dattaa, mutta on olemassa aloja, joilla ny- että hallitus kiit·eellisesti ryhtyisi
3990: kyinen järjestelmä kaipaa pikaista kor- toimenpiteisiin ja Eduskunnalle jät-
3991: jausta. Ainakin eräs tällainen valtiotoimin- täisi esityksen sen lainsäädännön
3992: nan ala on valtionrautatiet, jossa avointa muuttamisesta, jossa viran avoimeksi
3993: vimaa useimmiten joutuu hoitamaan hen- joutuessa määrätään virasta pidä-
3994: kilö, joka ei kuitenkaan tule kyseeiliseen tettäväksi kolmen kuukauden perus-
3995: virkaan nimitetyksi, mutta jolle palkanpi- palkka leski- ja orpokassalle, siten,
3996: dätyssäännösten mukaan ei voida maksaa että tämä palkanpidätyssäännöstö
3997: tämän viran hoitajalle kaikissa muissa ta- kokonaan kumottaisiin tahi että mai-
3998: pauksissa maksettavaa täyttä palkkaa. nittua pidätyserää koskeva määrä
3999: Näin menettää varsin lukuisissa tapauk- suoritettaisiin kassalle suorastaan
4000: sissa virkamies palkkaetunsa tuon ,vakans- muista valtion va1·oista.
4001: sisäästön" aikana kokonaan toisen henkilön,
4002: virkaan sittemmin nimitettävän hyvä!ksi.
4003:
4004: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
4005:
4006:
4007: Onni Peltonen. Armas Paasonen.
4008:
4009:
4010:
4011:
4012: 12
4013: 90
4014:
4015: IV,22. - Toiv. al. N:o 19.
4016:
4017:
4018:
4019:
4020: Horelli y. m.: Toimenpiteistä asevelvolliswuspalveluksen lu-
4021: kemisesta palvelusaikaan valtion, seurakunnan tai kun-
4022: nan viran tai toimen haltijoille.
4023:
4024:
4025: E d u s k u n n a ll e.
4026:
4027: Eduskunta on äskettäin pidentänyt ase- sen asevelvollisuutensa, saataisiin mahdol-
4028: velvollisten palvelusaikaa niitten syitten lisimman runsaasti valtion, seurakuntien ja
4029: vuoksi, kuin eduskunta itse asi1aa käsitel- kuntien virkamiehiksi ja toimien haltijoiksi,
4030: täessä lähemmin sai 'tietää. Tämä toimen- on kohtuullist'a, että asevelvollisuutensa
4031: pide on ollut maanpuolustuksen kannalta suorirttaneille luettaisiin niin valtion kuin
4032: tietenkin välttämätön; ja varmana voidaan seurakuntienkin ja kuntienkin palveluk-
4033: pitää, että maamme nuore,t miehet osaltaan sessa, mikäli he sinne tulevat, eläkkeeseen
4034: täysin ymmärtävät rasian tarpeellisuuden ja palkkaetuihin nähden palvelusajaksi se
4035: sekä myös ovat halukkaat pidennetynkin aika, minkä he ovat asevelvollisuuttaan suo-
4036: asevelvollisuusajan maataan avttiisti palve- rittaneet. TäJten voitaisiin jossain määrin
4037: lemaan. !tasoittaa ylempänä mainittua eroa j1a sa-
4038: Ei voida kuitenkaan kieltää, etteikö tämä malla koettaa järjestää niin asia, että soti-
4039: pidennetty asevelvollisuusaika tuota useille laspalveluksessa saatu oppi ja kokemus tu-
4040: niistä miehistä, jotka sen loppuun suoritta- lisi myöhemmin käJ"tetyksi soveltuvilta koh-
4041: vat, haittaa varsinkin niihin nähden, jotka din yleiseksi hyödyksi muissakin tehtävissä
4042: syystä ·taikka toisesta. kokonaan vapautuvat kuin maanpuolustuksessa.
4043: sitä suorittamasta. Erikoisesti tämä on ha- Edelläkerrottuun viitaten esitämme edus-
4044: vaittavissa opiskelijoihin nähden. Samalla kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4045: aikaa kuin ne, jotka vapautuvat asevelvol-
4046: lisuutta suorittamasta, voivat jatkaa opin- että hallitus t·yhtyisi sellaisiin toi-
4047: tojaan tämän asian puolesta esteettä, jou- menpiteisiin, että niille, jotka ovat
4048: tuvat ·<toiset olemaan opiskelustaan saman menestyksellisesti suorittaneet ase-
4049: ajan syrjässä ja jäämään s~ten ehdottomasti velvollisuuspalveluksensa, luettaisiin,
4050: jälelle ensiksim1ainitusta, niin opintojen jos he myöhemmin tulevat valtion,
4051: päättymiseen kuin kaikkeen muuhunkin seurakuntien tai kuntien palveluk-
4052: nähden. Olisi senvuoksi koetettava jollakin seen viran tai toimen haltijoina,
4053: tavoin tasoirttaa sitä eroa, mikä tässä koh- tämä asevelvollisuusaikansa eläkkee-
4054: den syntyy. Kun :toisaalta olisi a~van vält- seen ja virkav·uosiin 1Uihden täydeksi
4055: tämä:töntä, että juuri niitä miehiä, jotka palvelusajaksi.
4056: ovat menestyksellä suorittaneet pitkä;aikai-
4057:
4058: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
4059:
4060: Toivo Horelli. K. Kylänpää.
4061: M. 0. Lahtela. Erkki Paavolainen.
4062: Kalle Soini. Antti Kemppi.
4063: Arno Tuurna. Mikko Hurtta.
4064: 91
4065:
4066: IV,23. - Hemst. mot. N:o 20.
4067:
4068:
4069:
4070:
4071: Jern m. fl.: Angående regle1·ande genom statens fijrsorg
4072: av de i kriget stupades studieskulder.
4073:
4074:
4075: T i U R i ik s d a g e n.
4076:
4077: Sam:hä1l'lets viiktigaste uppgif.t är nu aM Det finns givetvis även andra än akade-
4078: försoka ~äka de sår kriget skapade. I det misika medborgare, som tvungits att ikläda
4079: avseendet har st,atsmakten även visat an- sig skulder för sin utbildning. En stor del
4080: märkningsvärt god vilja. Genom lagstift- av dem som besökt ;yrkeSSikolor och institut
4081: ningen har utvecklingen gestaltats så att av olilka slag hava varit hänvisade till att
4082: bördorna skola utjämnas och de som lidit låna penningar för att krmna skaffa sig
4083: mest få stöd från samhäHe.ts sida. Ännu utbi'ldning för sitt livskalL I de faH där
4084: återstår dock ett område där statsmakten sådana stupade i kriget är de anhörigas
4085: borde träda hjälpande emellan. Det gäl1e1r stäJllning Eka preJkär som i fråga om de
4086: reglerandet av studieskulderna för sådana studerandes.
4087: som stupade i kriget. Det borde v'ara statens skyldighet att
4088: Det är ett känt sakförhå!llande att man- reglera studieskulderua för dem som stu-
4089: spiUan var proportionsvis mycket stor pade i kriget. Eftersom staten av dem
4090: bland våra reservofficerare. Dessa rekry- krävt det största offer bör även staten
4091: terades till största delen från de studeran- svara för de förbindelser de iklätt sig för
4092: des led och voro antingen studenter eller sin fmmtid. Detta är en uppgift som icike
4093: sådana som redan hunnit förvärva aikade- tillkommer de fallnas anhöriga el1er borges-
4094: miska grader. Även bland underbefället män. Det har med rätta ansetts vara en
4095: och manskapet fanm.s det representanter för hedersskuld staten :iklätt sig då den påtagit
4096: den akademisika världen, vilika fölJ.o för sig ansvaret för de fallnas hjälpbehövande
4097: fosterlandet. Nu är det ett aUmänt känt anhöriga och för invwliderna. Det bör även
4098: faJktum, att många studerande nödgats vara en hederssak för statsmaikten att reg-
4099: slmldsätta sig för att kunna studera. V erik- lera de falinas studiesku1der. Detta torde
4100: ställlda undersökningar ha visat, att inom dock knappast kunna ske sålunda att sta-
4101: en del studentnationer ända till 75 procent ten genereHt skulle övertaga alla de fallnas
4102: av de studerande nödgas studera på skuld. studieskulder. Det finns ju studerande som
4103: I förlitan på sin framtid hava dessa iklätt t. ex. genom ett mindre sparsamt levnads-
4104: sig skuldbördorna, men i de fall, där kriget sätt åsamkat sig oproportionerligt stora
4105: avklippt livstråden, ha dessa förhoppnin- skulder. I sådant fall kan väl knappast
4106: gar gäckats. Detta innebär för deras an- ifrågasättas att staten skul'le över.taga hela
4107: höriga en dubbeJ. tragedi, ty utom att de skuldbördan. Det bästa sättet vore vä;l
4108: förlorat sina egna, måst.e de påtaga sig att genom en prövning in casu, varvid oliJm
4109: ansvaret för deras skulder, där dessa icke förhåilJ.anden kunde beaJktas, fastställa huru
4110: reglems genom ~en event. livförsäJkring stor del av envars skuild staten borde över-
4111: el'1er av borgesmän. taga.
4112: 92 IV,23. - Sodassa kaatuneiden opintovelat.
4113:
4114: Häremot kan måhända invändas att det Hänvisande ti.J.l det ovan anförda få vi
4115: finns även andra stupade än de som idkat vördsamt föreslå att riksdagen måtte hem-
4116: studier, vilka efterlämnat sikulder. Detta ställa,
4117: är riktigt. Det fanns ju t. ex. jordbrukare
4118: och gårdsägare, som hade skulder på sina att regeringen skulle pröva huru-
4119: fastigheter. 1 dylika fall är dock förhål- vida och i vilken utsträckning stu-
4120: landet rumorlunda än ifråga om de stude- dieskulderna för dem som stupade
4121: rande, ty om ägaren ryckes bort finns icke i kriget 1939-40 skulle regleras ge-
4122: bara sJmlden utan även realvärdet kvar. nom statens försorg.
4123:
4124: Helsingfors den 12 februari 1941.
4125:
4126:
4127: Levi Jern. Ralf Törngren.
4128: Edvard Haga. Ebba östenson.
4129: Albin Wickman. Uno A. Hilden.
4130: Einar Holmberg.
4131: 93
4132:
4133: IV,23. - Toiv. al. N:o 20. S1wmennos.
4134:
4135:
4136:
4137:
4138: Jern y. m.: Sodassa kaatuneiden henkilöiden opintovelko-
4139: jen järjestämisestä valtion toimesta.
4140:
4141:
4142: E d u s k u n n a ll e.
4143:
4144: Yhteiskunnan tärkein velvolliSIUus on ei ole saatu järjestetyksi mahdollisen henki-
4145: tällä hetkellä parantaa sodan aiheuttamat vakuutuksen tai takausmiesten avulla.
4146: haavat. Tässä suhteessa on valtiovalta On luonnollisesti muitakin kuin akatee-
4147: osoittanutkin huomiota ansaitsevaa: hyvää misia kansalaisia, jotka ovat olleet pakoi-
4148: tahtoa. Lainsäädännöllä on olosuhteet saa- tettuja tekemään velkaa ammattikasvatuk-
4149: tettu sellaisiksi, että kannettavat rasitukset sen hankkimiseen. Suuri osa niistä, jotka
4150: tullaan tasoittamaan ja eniten kärsineet tu- ovat käyneet erilaisia ammattikouluja tai
4151: levat saamaan yhteiskunnalta tukea. Kui- laitoksia, ovat joutuneet lainaamaan varoja
4152: tenkin on vielä eräs ala, jolla kaivataan hankkiakseen itselleen ammattikasvatuksen
4153: valtiovallan apuun tuloa, nim. sodassa kaa- elämänkutsumustaan varten. Niissä tapauk-
4154: tuneitten henkilöitten opintovelkojen jär- sissa, jolloin he ovat kaatuneet sodassa, on
4155: jestäminen. omaisten asema yhtä tukala kuin ylioppi-
4156: On tunnettua että mieshukka oli suh- laitten omaisten asema.
4157: teellisen suuri reserviupseeriemme keskuu- Valtio olisi velvollinen järjestämään SJO-
4158: dessa. Reserviupseeriston muodosti suurim- dassa kaatuneitten opintovelat. Koska val-
4159: maksi osa:ksi opiskelijat, joko ylioppilaat tio on heiltä vaatinut suurimman uhrin, on
4160: tai henkilöt, jotka jo olivat ehtineet saada valtion myöskin vastattava heidän tulevai-
4161: akateemisen arvon. Myöskin aliupseeriston suuttaan varten tekemistään sitoumuksista.
4162: ja miehistön keskuudessa oli sellaisia yli- Tämä teh:tävä ei kuulu kaatuneitten omai-
4163: oppilasmaailman edustajia, jotka kaatuivat sille eikä takausmiehille. Hyvällä syyllä
4164: maan puolesta. Yleisesti tunnettu tosiasia on katsottu, että valtio on sitoutunut kun-
4165: on, että useat ylioppilaat ovat olleet pako- niavelkansa maksamiseen, kun se on otta-
4166: tettuja tekemään velkoj·a opiskelunsa nut vastatakseen kaatuneitten apuatar-
4167: vuoksi. Toimeenpannut tutkimukset ovat vitsevista omaisista ja invaliideista. Val-
4168: osoittaneet, että eräissä osakunnissa jopa tiovallan kunnia-asiana on myöskin jär-
4169: 75 % ylioppilaista on ollut pakotettu opis- jestää kaatuneitten opintovelat. Tämä ei
4170: kelemaan velaksi. Luottaen tulevaisuuteen kuitenkaan voine tapahtua siten, että val-
4171: ovat nämä ottaneet velkataakan kantaak- tio ylimalkaan ottaisi vastatakseen kaikista
4172: seen, mutta niissä tapauksissa, jolloin sota kaatuneitten opintoveloista. Onhan esim.
4173: on katkaissut elämän kaaren, on tässä luot- ylioppilaita, jotka tuhlaavasti eläen ovat
4174: tamuksessa p~tytty. Tämä muodostuu hei- hankkineet itselleen suhteettoman suuren
4175: dän omaisilleen kaksinkertaiseksi murhe- velkataakan. Tällaisissa tapauksissa tuskin
4176: näytelmäksi, sillä paitsi sitä, että he ovat voinee vaatia, että va:ltio ottaisi kantaak-
4177: menettäneet omaisensa, on heidän vastat- seen koko velkataakan. Paras tapa olisi
4178: tava myös hänen veloistaan, mikäli niitä ehkä se, että yksityiskohtaisen harkinnan
4179: 94 IV,23. - Sodassa kaatuneiden opintovelat.
4180:
4181: nojalla, jolloin eri olosuhteet voitaisiin ot- omistaja menetti henkensä, on jäljellä ei
4182: taa huomioon, määrättäisiin kuinka suuren vain velka vaan myöskin reaaliarvo.
4183: osan kunkin velasta va;ltio ottaa vastatak- Edellä esitettyyn viitaten saamme kun-
4184: seen. nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
4185: Tähän voitanee väittää, että on muitakin väksi toivomuks,en,
4186: velkaantuneita kaatuneita kuin opintoja
4187: harjoittaneet. Niin onkin. Oli esim. maan- että hallitus harkitsisi, voidaanko
4188: viljelijöitä ja tilanomistajia, joitten kiin- ja missä määrin vuoden 1939-1940
4189: teistöt olivat velasta vastuussa. Tällaisissa sodassa kaatuneitten opintovelat jär-
4190: tapauksissa on kuitenkin tilanne toinen jestää valtion toimesta.
4191: kuin opiskelijoihin nähden, sillä vaikkakin
4192:
4193: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
4194:
4195: Levi Jern. Ralf Törngren.
4196: Edvard Haga. Ebba östenson.
4197: Albin Wickman. Uno A. Hilden.
4198: Einar Holmberg.
4199: 95
4200:
4201: IV,24. - Toiv. al. N:o 21.
4202:
4203:
4204:
4205:
4206: Tuominen y. m.: Vuoden 1918 tapausten johdosta erotet-
4207: tujen, sittemmin takaisin otettujen valtion viran ja toi-
4208: men haltijain ja työntekijäin oikeuttamisesta lukemaan
4209: el<ikkeeseen nähden hyväkseen palvelusmwtensa.
4210:
4211:
4212: E d u s k u n n a ll e.
4213:
4214: Eduskunnan ja yleensä valtiova;llan pyr- lusvuosia, jotka olisivat nyt mitä kipeim-
4215: kimyksenä on ollut vuoden 1918 kansalais- min tarpeen heidän siirtyessään tai jo siir-
4216: sodan tapausten jättämäin jälkien poista- ryttyään elä;kkeelle, koska valtion maksa-
4217: minen ja niistä yksityisille kansalaisille ai- mat eläkkeet verrattuna nykyisin vallits,e-
4218: heutuneitten seuraamusten sovittaminen. vaan hintatasoon, ovat melko vaatimatto-
4219: Tästä on tuoreimpana todistuksena edus- mia. Toisaalta vuoden 1918 tapahtumia on
4220: kunnan viime joulukuussa tekemä toivo- pidettävä suurena kansallisena onnetto-
4221: muspäätös, ,että hallitus laatisi esityksen muutena, josta syyn vierittämistä toiselle
4222: n. s. punaisten puolella haavottuneiden inva- tai toiselle kansanluokalle aletaan yhä ylei-
4223: liidien toimeentulon turvaamisesta. Samaa semmin pitää epäoikeutettuna. Lisäksi on
4224: yhteiskunnaJlista sovintomieltä ovat osoit- tähdennettävä, että useimmat valtion vi-
4225: taneet aikoinaan säädetyt lait vuoden 1918 ran- ja toimenhaltijat sekä työläiset jat-
4226: tapausten johdosta tuomittujen armahtami- kaessaan palvelusta n. s. punaisella puolella
4227: sesta, joista erästä lakia on viimeksi muu- toimivat hyvässä uskossa, katsoipa huomat-
4228: tettu 5 päivänä huhtikuuta 1938. Tällä tava osa heistä suoranaiseksi virkavelvolli-
4229: lainmuutoksella pyrittiin vuoden 1918 ka- suudekseen jäädä paikoilleen huolehtiak-
4230: pinan tai siihen liittyneiden tapausten joh- seen valtion omaisuudesta ja tehtävistä,
4231: dosta viraltapannuille valtion viran- ja toi- koska he eivät olleet saaneet mitään mää-
4232: menhaitijoille ja työläisille turvaamaan oi- räystä poistua palveluksesta.
4233: keus saada lukea ikälisään ja eläkkeeseen Olisi näin ollen aika kaikkien vuoden
4234: nähden hyväkseen entinen palvelusaikansa 1918 seuraamusten sovittamiseen myöskin
4235: sen jälkeen, kun he jälleen ovat saaneet tai valtion viran- ja toimenhaltijain ja työn-
4236: saavat valtion viran, toimen tai työtä. tekijäin osalta. Kaikkein oikeudenmukaisin
4237: Yleisen armahtamisen jälkeen, joka ta- ratkaisu olisi, että heidän hyväkseen luet-
4238: pahtui ,Vuoden 1918 kapinan johdosta ku- taisiin ikälisiä ja elä!kkeitä määrättäessä
4239: rinpidollisesti tuomittuj,en armahtamisesta" myöskin kaikki ne vuodet, jotka heidän pa-
4240: 25/1 1924 annetulla lailla, eivät kaikki kollisista syistä on täytynyt olla erossa val-
4241: erotetut viran- ja toimenhaltijat ja työläiset tion palveluksesta, eli siis vuodesta 1918
4242: päässeet yrityksistään huolimatta läheskään alkaen. ,Jos tällainen järjestely kuitenkin
4243: heti takaisin valtion palvelukseen ja useat taloudellisista tai muista syistä olisi mah-
4244: heistä saivat odottaa pääsyään monia vuo- doton toteuttaa, vuoden 1918 tapausten joh-
4245: sia, ja siten joutuivat menettämään erinäi- dosta valtion palveluksesta ,erotetuille,
4246: siä etuja ja oikeuksia, ennenkaikkea pålve- mutta sittemmin takaisin otetuille viran-
4247: 96 IV,2~. - Vuoden 1918 kansalaissodan johdosta erotettujen eläkkeet.
4248:
4249: ja toimenhaltijoiUe sekä työntekijöille, pi- heille haittaa m. m. virkoja täytettäessä.
4250: täisi varata oikeus lukea eläkevuosia las- Täydelliseen yhdenvertaisuuteen ja oikeu-
4251: kettaessa hyväkseen palvelusaikansa ainakin denmukaisuuteen pitäisi päästä tässäkin
4252: vuodesta 1924 lähtien, jolloin ,edellä mai- suhteessa.
4253: nittu yleinen armahduslaki annettiin, eli siis Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4254: ajankohdasta, jolloin valtiovallan toimesta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4255: näiden tapahtumain johdosta tuomitut
4256: rangaistusseuraamukset yleensä poistettiin. että hallitus antaisi Eduskunnalle
4257: Tästä armahduslaista huolimatta alettiin esityksen laiksi, jossa myönnettäisiin
4258: kuitenkin valtion palvelukseen ottaa takai- vuoden 1918 tapausten johdosta eroi-
4259: sin varsin hitaasti erotettua henkilökuntaa tetuille ja sittemmin takaisin ote-
4260: ja heidän oli kuljettava hyvin vaivalloista tuille valtion viran- ja toimenhalti-
4261: tietä päästäkseen entisenlaiseen vi1.1kaan tai joille ja työntekijöille oikeus lukea
4262: toimeen. Eräille se ei ole koskaan käynyt eläkkeeseen nähden hyväkseen pal-
4263: enää mahdolliseksi, vaan on heidän täyty- velusaikansa ainakin vuoden 1924
4264: nyt tyytyä vakansseihin, jotka eivät vastaa alusta lukien ja jossa heille taattai-
4265: entisiä virkaetuja. ,Puna:iSiet" viran- ja siin joka suhteessa yhdenvertainen
4266: toimenhaltijat ovat olleet eräällä tavalla asema muihin valtion viran- ja toi-
4267: leimattuja esimiestensä taholta ainakin menhaltijoihin ja työntekijöihin näh-
4268: viime talven sotaan saakka, mistä on ollut den.
4269:
4270: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
4271:
4272: Jorma Tuominen. Otto Toivonen.
4273: Väinö Voionmaa. Viljo Rantala.
4274: Onni Peltonen. Kustaa Perho.
4275: 97
4276:
4277: IV,2r>. - Toiv. al. N:o 22.
4278:
4279:
4280:
4281:
4282: Hiltunen y. m.: Valtion työssii olevien työläisten perhe-
4283: lisistä.
4284:
4285: E d u s k u n n a ll e.
4286:
4287: Valtion kuluvan vuoden .talousarvion kä- toimeentulon varsin vaikeaan asemaan, näin
4288: sittelyn yhteydessä eduskunta hyväksyi etenkin suuriperheisten kohdalta.
4289: määrärahan perheiisien ja lisäpalkkioiden Mutta on hyvin todennäköistä, ettei palk-
4290: suorittamiseksi valtion viran- ja toimenhal- kojen tarkistamisen jälkeenkään näiden
4291: tijoille. Vahvistettujen perusteiden mukaan suuriperheislten työläisten asema riittävässä
4292: mruksetaan ns. väliaikaista perhelisää 175 määrin helpotu, vaan tulevat he jatkuvasti
4293: mk kuukaudessa peruspal!kkaiselle virwn- oLemaan taloudellisessa ahdingossa ja vai-
4294: tai toimenhaltijalle ja ylimääräiseHe · toi- keuksissa. Olisi senvuoksi ryhdyttävä
4295: menhaltijaMe jokaiselta 16 vuotta nuorem- uusiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin hei-
4296: malta lapselta. Eduskunta hyväksyi sa- dän asemansa turvaamiseksi. Eräs sellainen
4297: malla valtiovarainvaliokunnan mietinnön, tarkoituksenmukainen toimenpide olisi per-
4298: jossa mm. lausuttiin, että valiokunnan ,mie- heiisien mwksaminen myös valtion työläi-
4299: lestä on tärkeätä, että elinkustannusten sille. Niin väestöpoliittisista kuin muista-
4300: huomattavan nousun johdosta edelleen huo- kin sosiaalisista syistä olisi mitä 'tärkeintä,
4301: lehditaan myös valtion työssä ol,evien työ- että suuriperheisiä ja vähävaraisia yhteis-
4302: läisten palkkojen tarpeellisesta koroitJtami- kunnan jäseniä tuetaan ja heidän toimeen-
4303: sesta". tuloaan helpotetaan. Valtion velvollisuu-
4304: Missä määrin valtion .töissä palkkojen tena ja kunnia-asiana on pidetitävä sitä,
4305: koroituksia on jo tämän päätöksen perus- että se esiintyy suunnan näyttäjänä tässä
4306: teella toimeenpantu, ei tällä hetkellä ole tärkeässä sosiaalisessa kysymyksessä.
4307: varmaa ja yksityiskohtaista tietoa. Yleensä Edellä esitetyn perusteella esitämme
4308: valtion työläist,en palkat ovat olleet tuntu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4309: vasti jäljessä yksityisten töissä maksetta-
4310: vista palkoista, joita nykyään tarkistetaan että hallitus ryhtyisi suorittamaan
4311: jo toiseen kertaan viime kevään jälkeen.- valtion työssä oleville työläisille per-
4312: Palkkojen tarkistaminen kokonaisuudessaan helisiä samojen perusteiden mukaan
4313: myös valtion töissä olisi mitä kiireeliisin kuin valtion viran- ja toimenhalti-
4314: tehtävä, sillä elinkustannusten jatkuva kal- joihinkin nähden on vnhvistettu.
4315: listuminen on saattanut valtion työläisten
4316:
4317: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
4318:
4319: Onni Hiltunen. Onni Mäkeläinen. Hj. Lindqvist.
4320: Jorma Tuominen. Viljo Rantala. T. Bryggari.
4321: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Karl J. Wenman. Jussi Raatikainen.
4322: Onni Peltonen. Väinö Kivisalo. A. Turkka.
4323: Samuli Tervo. Kalle Jokinen. Jalmari Linna.
4324: Alpo Lumme. Heikki Simonen. Alex Hämäläinen.
4325: Ville A. Komu. Hugo Aattela. Isak Penttala.
4326: 13
4327: '98
4328:
4329: IV,26. - Toiv. al. N:o 23.
4330:
4331:
4332:
4333:
4334: K. Kämäräinen: Pyhäkosken sähkövoima-aseman johto- ja
4335: muuntaja-asemien rakentamisesta niin, että Pohjois-
4336: Savon, KaintMtn ja Pohjois-Suomen sähköntm·ve tulee
4337: tyydytetyksi.
4338:
4339:
4340: E d u s kunnalle.
4341:
4342: Pohjois-Savossa, Kainuussa ja muissa väestö on suurella tyydytyksellä todennut
4343: Oulujoen lähistöllä olevissa maakunnissa sen, että valtiovalta nyt on päättänyt ra-
4344: on jo pitemmän aikaa odotettu sähkö- kentaa sähkövoima-aseman Pyhäkoskeen.
4345: voima-aseman rakentamista Oulujoen Kun tietämäni mukaan Pyhäkosken
4346: Pyhäkoskeen. Tätä on odotettu siinä voima-aseman johtoj•en rakennustyöt jo ai-
4347: toivossa, että Pyhäkosken sähkö olisi sil- van pian alkavat, niin nämä johtoverkot ja
4348: loin saatavissa näiden edellä mainittujen muuntaja-asemat olisi jo nyt suunniteltava
4349: maakuntien talouselämän palvelukseen. Toi- ja rakennettava niin, että PohjoiiS-Savon,
4350: veet ovat kohdistuneet Pyhäkoskeen raken- Kainuun ja Pohjois-Suomen sähkön tarve
4351: nettavaan sähkövoima-asemaan sii'tä syystä, valon ja voiman saantiin nähden tulisi heti
4352: että näissä maakunnissa ei ole olemassa voima-aseman valm~stuttua tyydy'tetyksi.
4353: sellaisia koskia, joista maakunnan väestön Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
4354: omilla >toimenpiteillä olisi· saatavissa maa- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
4355: kunnallisia sähkövoima-asemia, niinkuin muksen,
4356: eräissä muissa osissa maa.ta on pienempien
4357: koskien rakentamisella saatu sähkövoima ja että hallitus 1·yhtyisi ensi tilassa
4358: -valo useampien kuntien alueelle. sellaisiin toimenpiteisiin, että Pyhä-
4359: Kun nykyisen ·tilanteen aikana ei ole ol- kosken sähkövoima-aseman johdot ja
4360: lut saaJtavissa petroolia, jolla tavallisissa muuntaja-asemat suunnitellaan ja ra-
4361: oloissa on valo- jra voimakysymys näiden kennetaan niin, että Pohjois-Savon,
4362: maakuntien maatalouksissa joten kuten Kainuun jct Pohjois-Suomen sähkön
4363: hoidettu, niin •tilanne valon ja voiman tm·ve tulee tyydytetyksi heti voima-
4364: puutteen vuoksi on aivan sietämätön. Tä- aseman ·valmistuttua.
4365: män vuoksi näiden laajojen maakuntien
4366:
4367: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1941.
4368:
4369:
4370: Kalle Kämäräinen.
4371: B.
4372: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista kul-
4373: kulaitoksiin sekä taloudellisiin, sivistyksellisiin, sosialisiin,
4374: puolustus- y. m. tarkoituksiin.
4375: 101
4376:
4377: IV,27. - Rah. al. N:o 1.
4378:
4379:
4380:
4381:
4382: Nurmesniemi y. m.: Miiärärahan osoittamisesta helppoko1·-
4383: koisiksi lainoiksi suojeluskuntapiireille ja suojeluskun-
4384: nille lyhytaikaisten korkeakorkuisten lainain maksamista
4385: varten.
4386:
4387:
4388: E d u s k u n n a ll e.
4389:
4390: Vuoden 1939 valtiopäivillä jätti allekir- syytä kuitenkin huomauttaa, että se voiman
4391: joittanut Nurmesniemi 44 eri puolueisiin ja taidon lisä, jonka suojeluskuntalaitos
4392: kuuluvan kansanedustajan allekirjoittaman koulutettuna maan puolustuslaitoksen va-
4393: rah. al. N :o 9, jossa ehdotetaan otettavaksi paaehtoisena reservinä ta:rjoaa, tulee val-
4394: 1940 vuoden tulo- ja menoarvioon 10 milj. tiolle suhteellisen halvaksi varsinaisiin puo-
4395: markan määräraha jaettavaksi lainoina suo- lustuslaitoksen kustannuksiin verrattuna.
4396: jeluskuntapiireille ja suojeluskunnille suo- Valtiovallan velvollisuus on siis kaikin ta-
4397: jeluskuntien toiminnan tukemista varten. voin tukea suojeluskuntajärjestön toimintaa
4398: Tätä aloitetta, joka yhä edelleen on hyvin tulo- ja menoarvioon kulloinkin otettujen
4399: tärkeä ja ajankohtainen, perusteltiin seu- määrärahojen puitteissa myönnettävien
4400: raavasti: avustusten ja suojeluskuntapiireille ja suo-
4401: Huhtikuun 25 p: nä 1939 jättivät edus- jeluskunnille annettavien halpakorkoisten
4402: tajat Eero Nurmesniemi ja Väinö Kokko lainojen muodossa.
4403: valtioneuvostolle ki·rjelmän, jossa selostet- Samoin kuin seura- ja yhdistystoiminta,
4404: tiin niitä vaikeuksia, joihin useat suo- tarvitsee suojeluskuntatoimintakin toimisto-
4405: jeluskunnat ovat joutuneet sentähden, että ja kokoushuoneita, mutta ennen kaikkea
4406: ne toimitalojensa rakennuskustannusten toimintan:sa tukemiseksi saatavien varojen
4407: peittämiseksi ovat joutuneet käyttämään hankkimista varten omat talot. Suojelus-
4408: yksityisistä rahalaitoksista hankittuja ly- kuntien lyhyestä toimiajasta huolimatta
4409: hytaikaisia ja korkeakorkoisia lainoja ja on maassa jo olemassa suuri määrä suo-
4410: jossa esitetään toivomus, että hallitus ot- jeluskuntataloja ja uusia taloja eri suo-
4411: taisi 1940 vuoden tulo- ja menoarvioesityk- jeluskuntapii-reissä on rakenteilla kymme-
4412: seen 10 milj. mk määrärahan, joka jaettai- niä, joka siis on omiaan osoittamaan, että
4413: siin suojeluskuntapiireille ja suojeluskun- innoitus suojeluskunta-asiaan ja maan puo-
4414: nille pitkäaikaisina halpakorkoisina lainoina lustusvoimien tukemiseen on ilmeinen. Suo-
4415: suojeluskuntatalojen rakentamista varten. jeluskunnilta kuitenkin puuttuu omia va-
4416: Kirjelmässä lausuttiin m. m. seuraavaa: roja rakentamiskustannusten peittämiseen,
4417: ,Suojeluskuntajärjestöjen toiminta maan joten talot on poikkeuksetta rakennettava
4418: puolustuksen ja itsenäisyyden turvaamisen lainavaroilla. ,Jos kalliita taloja rakenne-
4419: kannalta on jo nykyään niin yleisesti tun- taan korkeakorkoisilla lainavaroilla, ja jos
4420: nettu ja tunnustettu, että sen merkityksen nuo lainat, kuten useassa tapauksessa on
4421: laajempi ja perusteellisempi selastaminen asianlaita, ovat niin lyhytaikaisia, että
4422: tässä yhteydessä lienee aiheetonta. On niistä heti ensi vuodesta lähtien on makset-
4423: 102 IV,27. - Suojeluskuntain talot.
4424:
4425: tava huomattava lyhennys, käy suojelus- itsenäisyytemme säilyttämisenkin kannalta
4426: kuntien toiminta hyvin vaikeaksi ja eräissä on nyt käynyt monin verroin tärkeämmäksi,
4427: tapauksissa talojen rakentaminen miltei rohkenemme kunnioittaen ehdottaa,
4428: mahdottomaksikin. Näin ollen olisi valtion
4429: tulo- ja menoarvioon otettava vuosittain että Eduskunta päättäisi ottaa
4430: määräraha, aluksi esim. 10 milj. mk, josta 1942 vuoden hdo- ja menoar·vioon
4431: myönnettäisiin halpakorkoisia lainoja suo- 10 milj. markan määrämhan jaetta-
4432: jeluskuntapiireille ja suojeluskunnille toi- vaksi suojeluskuntapiireille ja suo-
4433: misto-, kokous- y. m. tarvetta varten tarvit- jeluskunnille pitkäaikaisina halpa-
4434: tavien talojen Take:r:ttamiseen." korkoisina lainoina s1w.feluskuntata·-
4435: Kun hallitus kuitenkaan ei vuoden 1940 lo.fen rakentamiskustannuksista ai-
4436: talousarvioesitykseen kirjelmässä mainittua heutuneiden lyhytaikaisten korkea-
4437: määrärahaa ottanut, tehtiin asiasta alussa korkoisten laino.fen rnaksamista var-
4438: mainittu aloite, joka tunnetuista syistä jäi ten; sekä että lainan takaisinmaksu-
4439: eduskunnassa tärkeydestään huolimatta hy- aika määrättäis·iin vähintään 20
4440: väksymättä. Sen vuoksi sekä huomauttaen, vuodeksi .fa vuotuinen korko kor·kein-
4441: että suojeluskuntien toiminnan tukeminen taan 3 % : ksi.
4442:
4443: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
4444:
4445: Eero Nurmesniemi. K. Määttä.
4446: Juho Paksujalka. Lauri Kaijalainen.
4447: A. Halonen. Matti Luoma-aho.
4448: Wäinö Havas. Tauno Saukkonen.
4449: Eemil Luukka. Aapo Inkinen.
4450: Eino Möttönen. Matti Miikki.
4451: A. Pohjannoro. Uno A. Hilden.
4452: Mikko Hurtta. Einari Karvetti.
4453: 103
4454:
4455: IV,n.- Rah. al. N:o 2.
4456:
4457:
4458:
4459:
4460: Lampinen y. m. : .Määrärahan osoittamisesta makctsokeri-
4461: tehtaan per-ustamista vaden Tttrengin aseman lähei-
4462: syyteen.
4463:
4464:
4465: E d u s k u n n a ll e.
4466:
4467: Viitaten rah. al. n: o 38 perusteluihin hankkeen loppuun suorittamiseksi lisäva-
4468: syyskuun 14 päivältä 1939 pyydämme li- roja hankittava.
4469: säksi lausua, että perustettavalla Hämeen- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
4470: Uudenmaan raakasokeritehtaalla on nyt
4471: oma tehdastontti, alalleen noin 51 ha Tu- että Edushmta ottaisi 1942 v1wden
4472: rengin rautatieaseman luona, ja eräitä tulo- Ja menonrvioon 15 mil.f. markan
4473: muitakin etuisuuksia sekä kahdenkymme- suuruisen määrärahan Turengin ase-
4474: nenmiljoonan (20,000,000) markan osake- man luokse perustettavaa raakasoke-
4475: pääoma sisään maksettuna. Koska mai- ritehdasta varten, mistä määrära-
4476: nittu summa ei nykyoloissa riitä tehtaan hasta 5 miljoonaa olisi avustusta ja
4477: rakennuskustannusten peittämiseen, on 10 miljoonaa halpakorkoista lainaa.
4478:
4479: Helsingissä . helmikuun 6 päivänä 1941.
4480:
4481: J. Emil Lampinen. Kaapro Huittinen.
4482: Matti Miikki. Matti Tolppanen.
4483: Eero Nurmesniemi. Matti Heikkilä.
4484: Heikki Niskanen. Jalmari Pilkama.
4485: Elsa Bonsdorff. Juho Takala.
4486: Ralf Törngren. Lauri Murtomaa.
4487: Jalmari Linna. Aino .lVIalkamäki.
4488: Kauno Kleemola. Otto Toivonen.
4489: Lennart Heljas. Albert Eerola.
4490: L. 0. Hirvensalo. Eino Raunio.
4491: Kalle Kirra. Henrik Kullberg.
4492: T. N. Vilhula.
4493: 104
4494:
4495: IV,29, - Rah. al. N:o 3.
4496:
4497:
4498:
4499:
4500: Hirvensalo y. m.: Jl1äärämhan osoittamisesta jaettavaksi
4501: maanviljelijöille lainoina jct avustttksina A1V-rehusäilö-
4502: jen rctkentamista varten.
4503:
4504:
4505: E d u s k u n n a ll e.
4506:
4507: Vuodesta 1929 saakka on maassamme ressa määrin voitu välttää, jos AIV-rehun
4508: ollut käytännössä rehujen säilöämismene- valmistus olisi ollut edes kymmenkertai-
4509: telmä, jota kutsutaan keksijänsä profes- sesti niin yleinen kuin mitä se nykyisin on.
4510: sori A. I. Virtasen nimikirjainten mukaan Me olisimme saaneet ka:rjoistamme kan-
4511: A. I. V.-menetelmäksi. Vajaassa 10 vuo- samme ravinnoksi enemmän maitoa ja pa-
4512: dessa levisi tämä säilöämistapa ympäri rempaa maitoa kuin nyt, jos meillä olisi
4513: maailmaa melkein kaikkiin niihin maihin, ollut hyvää ja lypsättävää tuorerehua AIV-
4514: missä karjaa hoidetaan maidontuotantoa rehun muodossa karjalle annettavissa.
4515: varten. Eräissä naapurimaissamme on me- Varmasti olisimme kaupunkeihin, taajavä-
4516: netelmä sen tarjoamien suurien mahdolli- kisiin yhdyskuntiin ynnä muihin kulutus-
4517: suuksien vuoksi maidon tuotannon omava- keskuksiin pystyneet tuottamaan karjan an-
4518: raistamisessa saanut valtiovallan antamaan timia niin runsaita määriä, ettei huolto-
4519: apuaan menetelmän levittämiseksi yleiseen viranomaisilla olisi tässä suhteessa ollut
4520: käytäntöön. Mutta keksijänsä kotimaassa paljonkaan toivomisen varaa. - Syyt sii-
4521: Suomessa sensijaan ei valtiovalta ole tähän hen, että AIV-rehun valmistus ei ole enem-
4522: mennessä tehnyt puolestaan mitään tämän män saanut maanmiehiä puolelleen, ovat
4523: maallemme elintärkeän keksinnön käytän- hyvin monet, mutta kenties pahin syy sit-
4524: töön saattamiseksi. tenkin on kansamma varattomuus. Maamie-
4525: Viimeksi kulunut vuosi ja erikoisesti par- hillä ei ole käytettävänään pääomia, mitkä
4526: haillaan elettävänä oleva aika todistavat sel- he voisivat sijoittaa kunnollisten AIV-sä.i-
4527: västi, miten raskaasti kansamme saa mak- löjen valmistamiseen ja tilapäisesti valmis-
4528: saa sen saamattomuutensa, ettei se jo vuo- tetut säilöt ovat joskus olleet omiaan ke-
4529: sia sitten ole ryhtynyt tarmokkaisiin toi- hoittamaan kansaa tyyten luopumaan koko
4530: menpiteisiin tämän menetelmän käytän- mokoman rehun valmistuksesta.
4531: töön ottamiseksi joka ainoalle Suomen maa- Hyvin onnistuakseen ja tullakseen tilalla
4532: tilalle. Meillä on tällä haavaa maassamme pysyväisesti vuodesta vuoteen va1mistetta-
4533: vallitsemassa huomattavan ankara maito-, vaksi rehuksi, vaatii AIV-rehu sementti-
4534: voi-, juusto- ja lihasäännöstely, samalla betonista tai tiilistä valmistetut kuopat
4535: kuin tiukka rehnpula pysyttää. kaikkien taikka mieluummin tornit, joiden läpimitta
4536: karjojen maitomäärät tavallista alhaisem- vaihtelee tavallisesti tilan ja käytettävissä
4537: pina ja kehoittaa valtiovaltaa ryhtymään olevan Tehun paljouden mukaan 3-6 met-
4538: niinkin kovakouraiseen ja poikkeukseHiseen riin. Tällaisten säilöjen valmistuskustan-
4539: menettelyyn kuin nautaeläinten pakkoteu- nukset vaihtelevat niiden läpimitasta, kor-
4540: rastukseen. Tällainen tilanne olisi suu- keudesta, valmistusaineesta ja -tavoista
4541: IV,:l9. - Hh-vensalo y. m. 105
4542:
4543: sekä eri paikkakunnista riippuen 2-10,000 kovaraistenkin ja kaikkien leväperäisim-
4544: markkaan, ja jos edelleen ajattelemme, että pienkin maamiesten huomio kiinnitetyksi
4545: ensi vuonna saisimme maahamme rakenne- AIV-rehuun ja niihin viljelystapoihin, joi-
4546: tuksi 1,000 kpl. AIV-säilöä, niin tarvittai- den käytäntöön soveltaminen pystyisi nosta-
4547: siihen noin 5 miljoonaa markkaa. Kun maan karjojemme keskituotannon usealla
4548: näin suuren rahaerän irtisaaminen ja kiin- sadalla maitokilolla vuodessa ilman, että
4549: nittäminen on maamiehille sula mahdotto- ulkomaalaisiin väkirehuihin tarvittaisiin va-
4550: muus silloin kun yhä paisuva verotaakka rojamme uhrata yhtään penniä.
4551: sitoo kaiken entisen varallisuuden ja pa- Rohkenemmekin edelläsanottuun viitaten
4552: koittaa usein vielä kalliskorkoista velkaakin sekä muistaen tuhansien uudisraivaajien
4553: ottamaan, niin olemme tulleet siihen tulok- rakennusvaikeudet kunnioittaen ehdottaa,
4554: seen, että tämän tärkeän asian järjestämi-
4555: seksi olisi valtion ojennettava maamiehille että Eduskunta päättäisi vuoden
4556: nopeasti auttava kätensä ja koko kansan, 1942 tulo- ja menoarvioon ottaa
4557: mutta etenkin nuorison ja lasten terveyden 5,000,000 rnarkan määrärahan jaet-
4558: nimessä otettava vuosittain tulo- ja meno- tavaksi maanviljelijöille valtioneu-
4559: arvioon määräraha, josta valtioneuvoston voston rnääräärnillä ehdoilla halpa-
4560: määräämillä ehdoilla voitaisiin jakaa halpa- korkoisina lainoina ja avustuksina
4561: korkoisia lainoja ja avustuksia hyvien .iliV-rehusäilöjen rakentamista vcw-
4562: AIV-säilöjen rakentamista varten. ten.
4563: Tämän menettelyn kautta saataisiin heik-
4564:
4565: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1941.
4566:
4567: L. 0. Hirvensalo. Akseli Brander.
4568: E. M. Tarkkanen. K. Määttä.
4569: J. Emil Lampinen. Matti Tolppanen.
4570: Lennart Heljas. Jalmari Pilkama.
4571: Eero Nurmesniemi. Tilda Löthman-Koponen.
4572: Toivo Halonen. Aino Luostarinen.
4573: A. Korvenoja.
4574:
4575:
4576:
4577:
4578: 14
4579: 106
4580:
4581: IV,:Jo.- Rah. al. N:o 4.
4582:
4583:
4584:
4585:
4586: Tuurna y. m.: Määrärahan osoiUarnisesta ammatt,ikasvatuk-
4587: sen hankkimiseksi siirtoväkeen kuuhville lapsille ja
4588: nuorille henkilöille.
4589:
4590:
4591: E d u s kun n a ll c.
4592:
4593: Niihin toimenpiteisiin, joiden tarkoituk- Tästä syystä on erityisellä tyydytyksellä
4594: sena on ollut uusien elämisenmahdollisuuk- mainittava että sosiaaliministeriön käytet-
4595: sien hankkiminen siirtoväelle ja sen so- täväksi on asetettu huomattava määrä ul-
4596: peuttaminen hyödylliseen työhön maan ja komaisia lahjoitusvaroja siirtoväkeen kuu-
4597: kansan hyväksi uusissa olosuhteissa, kuuluu luvien lapsien ja nuorien henkilöiden am-
4598: myöskin opiskeluavustuksien järjestäminen mattikasvatusavustuksia varten. Näiden
4599: ammattiopissa oleville tai erilaisissa amma- avustuksi!3n turvin on vuoden 1940 jälki-
4600: tillisissa oppilaitoksissa opiskeleville siirto- puoliskolla 1,505 henkilöä saattanut hank-
4601: väkeen kuuluville lapsille ja nuorille hen- kia itselleen ammattikasvatusta, ja kuluvan
4602: kilöille. Menetettyään entisen taloudellisen vuoden alkupuoliskoa varten on mainittuja
4603: pohjansa ja sen mukana myöskin mahdolli- avustuksia anonut jo yli 2,500 siirtoväkeen
4604: suuden omin avuin hankkia itselleen halua- kuuluvaa lasta ja nuorta henkilöä. Avus-
4605: maansa ammattioppia ja taitoa, olisi huo- tusanomukset ovat kohdistuneet eri ammat-
4606: mattavan joukon siirtoväkeen kuuluvia tialoille seuraavasti: maatalouteen 10.2 %,
4607: henkilöitä ollut pakko keskeyttää jo aikai- karjatalouteen 6.o %, kotitalouteen 26.5 %,
4608: semmin tuloksellisesti aloittamansa ammatil- teollisuuteen 3. 6 %, käsityöläisalaan 4. 7 %,
4609: linen opiskelu ja vielä suuremman joukon kotiteollisuuteen 21.6 %, kauppa-alaan
4610: olisi täytynyt kokonaan jättää mielestään 11.2 %, kasvatustoiminta-alaan 6.s %, opil-
4611: sellaiseen tähdänneet suunnitelmansa, ellei liseen alaan 4.2 % ja erillisille ammatti-
4612: heille olisi voitu järjestään tähän tarvitta- aloille 6.2 %. Kun eri ammatillisten oppi-
4613: vaa ulkopuolista taloudellista tukea. Paitsi laitosten toiminta-aika syyslukukaudella
4614: sitä, että he ilman opiskelumahdollisuuksia 1940 oli useimmissa tapauksissa varsin ly-
4615: olisivat näissä siirtoväkeen nähden vielä hyt, teki avustus oppilasta kohden keski-
4616: pysyväisesti järjestymättömissä oloissa il- määrin vain 2,041: 80, jotavastoin kulu-
4617: meisesti joutuneet enimmäkseen viettämään vaksi kevätkaudeksi tarvittava avustus ko-
4618: aikansa joutilaisuudessa tahi ainakin vailla hoaa oppilasta kohti keskimäärin 2,949
4619: heidän luonteen kehitykselleen välttämä- markkaan.
4620: töntä suunnitelmallista työtä on ensiarvoi- Kun vuoden 1940 jälkipuoliskon avus-
4621: sen tärkeätä varsinkin nykyisissä oloissa tuksiin on tarvittu mk 3,072,868: 50 ja
4622: pidettävä myöskin sitä, että valtakunnan vuoden 1941 alkupuoliskon avustuksiin on
4623: jälleenrakentamis- ja kohottamistyöhön saa- laskettu tarvittavan mk 7,485,265, ei so-
4624: daan sen eri aloille kasvatetuksi ja käytet- siaaliministeriön käytettäväksi asetettu ra-
4625: täväksi mahdollisimman tarkoin kaikki sii- hamäärä mk 7,260,000 riitä edes kulumassa
4626: hen soveltuvat voimat. olevan kevätkaudenkaan avustusmenojen
4627: IV,3o. - Tuurna y. m. 107
4628:
4629: peittämiseen, vaan joutuu tämä menestyk- kamansa opiskelun, jossa tapauksessa sii-
4630: sellisesti aloitettu, erinomaisen hyödyllinen hen uhratut merkittäviin summiin nouse-
4631: ja tarkoituksenmukainen toiminta siirto- vat lahjoitusvarat olisivat menneet jotenkin
4632: väen nuorten hyväksi tyrehtymään aivan hukkaan. Tästä syystä olisi aivan välttä-
4633: alkuunsa, ellei ministeriö voi saada lisäva- mätöntä, että siirtoväkeen kuuluville lap-
4634: roja käytettäväkseen. On kuitenkin ole- sille ja nuorille henkilöille jaettaisiin am-
4635: massa perusteltuja toiveita siitä, että lah- mattikasvatusavustuksia nykyisessä laajuu-
4636: joitusvaroista voidaan vielä saada käytettä- dessa ainakin vielä vuonna 1942, ja että
4637: väksi kuluvan vuoden sekä alku- että jälki- senkin jälkeen avustuksin turvattaisiin kes-
4638: puoliskon avustuksiin tarvittava raha- kenolevan opiskelun päätökseen saattami-
4639: määrä. nen.
4640: Näyttää kuitenkin varmalta, että lahjoi- A vustettavien henkilöiden lukumäärä tu-
4641: tusvarojen saanti tarkoitukseen pysähtyy lisi, niinkuin jo edellä mainittiin, olemaan
4642: tähän. Näin ollen ja kun kyseelliseen avus- vuonna 1942 likipitäen sama kuin tälläkin
4643: tustoimintaan ei sosiaaliministeriön käytet- hetkdlä, eli noin 2,500. Kun otetaan huo-
4644: tävänä ole muitakaan varoja, olisi vuoden mioon hintatason sitkeä nousutaipumus, ei
4645: 1942 alusta lukien varat osoitettava valtion avustusmääriä myöskään voida arvioida
4646: tulo- ja menoarviossa, jollei avustusta ha- pienemmiksi kuin 3,000 markaksi vuoden
4647: luta keskeyttää. Viimeksimainittu vaihto- alku- ja 2,400 markaksi vuoden jälkipuo-
4648: ehto tuntuisi kuitenkin sekä siirtoväen kan- liskolta. Näin ollen tarvittaisiin näihin
4649: nalta erittäin katkeralta että yleiseltä kan- menoihin vuonna 1942 kaikkiaan 13 lf2 mil-
4650: nalta perin epätarkoituksenmukaiselta. Ne joonaa markkaa.
4651: edellämainitut syyt, joiden perusteella avus- EdeJläolevan perusteella ehdotamme,
4652: tustoimintaan on ryhdytty, ovat pika-
4653: asutus- ja korvauslain täytäntöönpanovai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1942
4654: keuksien vuoksi vielä vuonna 1942 miltei tulo- ja menoarvioon 13.5 miljoo-
4655: muuttumattomina olemassa, minkä lisäksi nan markan suuruisen määrärahan
4656: on huomattava, että varsin huomattava ammattikasvatuksen hankkimiseksi
4657: joukko opiskelijoita joutuisi silloin suoras- siirtoväkeen kuuluville lapsille ja
4658: taan keskeyttämään avustuksen turvin al- nuorille henkilöille.
4659:
4660: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1941.
4661:
4662:
4663: Arno Tuurna. Juho Niukkanen.
4664: A. Halonen. Eemil Luukka.
4665: Antti Kemppi. Kaapro Huittinen.
4666: Juho Paksujalka. Tauno Saukkonen.
4667: Matti Pitkänen. Aapo Inkinen.
4668: Matti Miikki. Jussi Raatikainen.
4669: Matti Pärssinen. Erkki Paavolainen.
4670: Juho Pyy. Juhani Leppälä.
4671: 108
4672:
4673: IV,3L -- Fin. mot. N:o 5.
4674:
4675:
4676:
4677:
4678: Bonsdorff m. fl.: A_ngående anvisande av anslag för upp-
4679: rätthållande av hemsysterskolan på llindhåt· gård.
4680:
4681:
4682: T i ll H i k s d a g e n.
4683:
4684: På Hindhår gård i Borgå socken upp- I samband med hemsysterskolan finns ett
4685: rättades år 1939 en hemsysterskola inriktad vilohem för husmödrar, vilket alltsedan
4686: på utbildningen av hemsystrar för kommu- skolan startades, varit i verksamhet och
4687: nernas vårdverksamhet och för att möjlig- berett rum för husmödrar i behov av vila
4688: göra erhållande av pålitlig och kunnig och vård.
4689: hjälp för husmödrar, som på grund av Vid hemsysterskolan äro tvenne ordinarie
4690: sjukdom eller överansträngning äro i behov lärarinnor anställda och dessutom en del
4691: därav. Kursen omfattar 14 månader, varav timlärare. Då hemsysterutbildningen såväl
4692: 5 månader grundläggande kurs i huslig som husmödrarnas vilohem visat sig fylla
4693: ekonomi, 3 månaders fortsättningskurs med ctt verkligt behov, men Föreningen för
4694: inriktning på f~amtida hemsysteruppgifter, upprätthållande av en hemsysterskola på
4695: samt 6 månaders praktik i småbrukarhem, Hindhår gård ej längre ser sig i stånd att
4696: barnhem och kommunalhem. Trots oros- med enbart egna medel upprätthålla den-
4697: tider har en grupp hemsystrar redan kun- samma, tillåta vi oss, att för detta ända-
4698: nat utdimiteras. Skolan tjänade dessutom mål anhålla om anslag ur allmänna medel
4699: under krigsvintern som evakueringshem, så mycket mer, som riksdagen i samband
4700: militärsjukhus samt sedermera som hem för med en av rdgsm. Tolonen år 1939 inläm-
4701: krigsförflyttade mödrar och barn. Omsor- nad motion uttalat sitt erkännande för en
4702: gen om alla dessa har varit hemsystrarna dylik av privata föreningar bedriven verk-
4703: en god praktik. Av de utdimiterade hem- samhet och får vi därför vördsamt hos
4704: systrarna arbeta några i vårdverksamheten riksdagen anhålla om,
4705: för den evakuerade befolkningen. A vsikten
4706: är, att i större utsträckning få hemsystrar att Riksdagen i budgeten för 1942
4707: anställda för dylik vårdverksamhet i kom- måtte upptaga ett anslag stort 30,000
4708: munernas tjänst, då denna uppgift för mk fö1· uppt·ätthållande av hem-
4709: närvarande torele vara den mest trän- systerskoletn på Hindhår gård.
4710: gande.
4711:
4712: Helsingfors den 13 februari 1941.
4713:
4714: Elsa Bonsdorff. Ebba östenson.
4715: 109
4716:
4717: IV,3L - Rah. al. N:o 5. Stwmennos.
4718:
4719:
4720:
4721:
4722: Bonsdorff y. m.: Määrärahan osoittamisesta Hinthaaran
4723: tilalla toimivan kotisisarkoul·ttn ylläpitämiseksi.
4724:
4725:
4726: E d u s k u n n a ll e.
4727:
4728: Porvoon pitäjässä olevalle Hinthaara ni- Kotisisarkoulun yhteydessä on lepokoti
4729: miselle tilalle perustettiin vuonna 1939 koti- äitejä varten. Se on ollut toiminnassa aina
4730: sisarkoulu, jonka tarkoituksena on valmis- koulun perustamisesta alkaen ottaen huos-
4731: taa kotisisaria kunnallista huoltotoimintaa taansa lepoa ja huoltoa tarvitsevia
4732: varten sekä tehdä. mahdolliseksi luotettavan äitejä.
4733: ja taitavan avun saaminen äideille, jotka Kotisisarkouluss~a on kolme vakinaista
4734: sairauden tai liikarasituksen vuoksi ovat opettajaa ja sitäpaitsi tuntiopettajia. Kun
4735: tä.l!laisen avun tarpeessa. Kurssi on 14 kotisisarkasvatus samoinkuin äitien lepo-
4736: kuukautinen, viiden kuukauden perustava koti on osoittautunut todellisen tarpeen
4737: kotitalouskurssi, kolmen kuukauden jatko- vaatimaksi, mutta Hinthaaran tilan koti-
4738: kurssi, jonka tarkoituks~ma on perehdyttää sisarkoulun kannatusyhdistys ei enää katso
4739: tuleviin kotisisartehtä.viin, sekä. kuuden voivansa yksinomaan omin varoin ylläpitää
4740: kuukauden käytännöllinen harjoittelu pien- koulua, anomme, että tätä tarkoitusta var-
4741: viljelijäkodeissa, lastenkodeissa ja kunnal- ten yleisistä varoista myönnettäisiin määrä-
4742: liskodeissa. Levottomista ajoista huolimatta raha, varsinkin kun eduskunta erään ed.
4743: on joukko kotisisaria jo koulusta val- Tolosen vuonna 1939 jättämän aloitteen kä-
4744: mistunut. Sitäpaitsi koulu oli sotatalven sittelyn yhteydessä on antanut tunnustuk-
4745: aikana evakuoimiskotina, sotilassairaalana sen tällaiselle yksityisten yhdistysten har-
4746: ja sittemmin kotina siirtoväkeen kuuluville joittamalle toiminnalle. Senvuoksi kunnioit-
4747: äideille ja lapsille. Näistä kaikista tehtä- taen ehdotamme,
4748: vistä huolehtiminen on kotisisarille ollut
4749: hyvää käytännöllistä harjoittelua. Osa kou- että Eduskunta ottaisi vuoden
4750: lusta päässcistä kotisisarista työskentelee 1942 tulo- ja menoarvioon 30,000
4751: siirtoväen huoltotoiminnassa. Tarkoituk- markan suuruisen määrärahan Hint-
4752: sena on saada suuremmassa määrin sijoi- haaran tilalla toimivan kotisisarkou-
4753: tettua kotisisaria mainitunlaiseen kunnalli.- lttn ylläpitämiseksi.
4754: seen huoltotoimintaan, koska tällainen toi-
4755: minta tällä hetkellä lienee tärkein.
4756:
4757: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
4758:
4759: Elsa Bonsdorff. Ebba östenson.
4760: 110
4761:
4762: IV,3z.- Rah. al. N:o 6.
4763:
4764:
4765:
4766:
4767: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
4768: rakentamiseksi Muurolan asemalta Louejärven ja Lohi-
4769: järven kylien kautta Ylitornion Raanttjärven maantielle.
4770:
4771:
4772: E d u s k u n n a ll e.
4773:
4774: Siirtoväen asuttamisen yhteydessä on rakennetaan, sen vaikutu8piiriin muodos-
4775: tullut usean kerran mainituksi, etitä varsin tuu asutusta jopa ilman eri toimenpitei-
4776: hyviä asutusmahdollisuuksia löytyisi m. m. täkin, olemassa olevan asutuksen liswksi.
4777: Perä-Pohjolassa sillä kolmiomuotoisella Maantien rllik€ntaminen lVIuurolan asemalta
4778: alueella, joka lännenpuolella rajoittuu Tor- Louejärven ja Lohijärven kautta Tengeliön
4779: nionjokilaaksoon, idän puolella Kemijoki- maantiehen ei ole uusi asia. Se on ollut
4780: laaksoon ja pohjoispuolella PeUon-Raanu- vireillä jo kauan aikaa. Pohjois-Suomen ja
4781: järven-Rovaniemen maantiehen. Että ky- Karjalan maarutiekomiteakin on ahlmnaan
4782: seessäolevalla alueella todellakin on sangen ehdottanut maantien rakentamista puheena-
4783: laajalti osaltaan sangen hyviä asutusmah- olevaa tiesuuntaa seuraten. Asianomaiset
4784: dollisuuksia, siitä ei ole epäilystä. Onhan kunnat ovat niinikään tehneet jopa useita-
4785: vuosien kuluessa mainitulle alueelle syruty- kin anomuksia tien saamiseksi. Sitä ovat
4786: nyt melkoista uutisasutusta sinne peruste- lämpimästi puoLtaneet myöskin useat pai-
4787: tuille asutusalueille. Suurena esteenä asu- kalliset viranomaiset m. m. lääkäri, joka on
4788: tuksen leviämiselle tällä alueella on kulku- omakohtaisesti joutunut läheltä näkemään,
4789: yhteyden puute. Ei ole olemassa käy,1Jtö- miten suurta hätää tien puutteessa elävät
4790: kelpoista :maantietä ja se on raskas ja joutuvat kokemaan ja miren kaame:Uta seu-
4791: vaikea kaikille erämaiden asukkaille, mUitta raamuksia sii,tä voi ihmisille koitua. Ky-
4792: uutisasukkaille kuitenkin kaikkein vaikein. seeUisen tiesuunnan varrella on paitsi Pisan
4793: Ei voida kuvailla sitä tuskaa ja hätää, jota laajaa asutusaluetta myöskin lVIellakosken
4794: tiettömässä erämaassa elävän asukkaan ko- asutusalue asukkaineen. Haja-asutusta on
4795: tona koetaan ja :tunnetaan esim. silloin, myöskin melk!oinen määrä, niin että tien
4796: kun tapaturma tai muu vaikea sa,iraus on vaikutuspiirissä tai hyötyalueessa lasketaan
4797: jotain perheen jäsentä kohdannut :tahi kun nyt jo asuvan lähemmäs 500 henkeä, joi-
4798: synnyttävän äidin elämä on hiuskarvan va- den elämänehtoja ra;kennettava tie ensikä-
4799: rassa eikä apua saada kun auttajat ovat dessä helpottaisi. Mutta sinnehän voitaisiin
4800: kaukana ja nopeaa kulkuyhteyttä ei ole sijoittaa uusia asukkaita tuhatmäärin.
4801: olemassa. Maanviljelykselle avautuv&t mahdollisuu-
4802: Tien rakentamisvaa1timu8ta puoltavat det vasta sitten, kun esteetön kulkuyhteys
4803: näin ollen myöskin yleisinhimilliset näkö- on saatu aikaan.
4804: kohdat. Ennen kuin kyseeilistä laajaa Aikanaan on mlmnnettu asutustie Muuro-
4805: aluetta voidaan menestyksellä käyttää asu- lasta Louejärvelle Pisan alueelle. Ylitor-
4806: tustarkoitukseen, on ensimmäiseksi ja kii- niolta päin on rakennettu asutustie Mella-
4807: reellisesti ratkaistava tiekysymys. Kun tie kosken asutusalueelle. Nämä a:lkuaankin
4808: IV,32. - Koivuranta y. m. 111
4809:
4810: heikosti tehdyrt tienpohjat eivät ole milloin- viitata v. 1935 valtiopäiville jätetyn raha-
4811: kaan tyydyttäneet asukkaiden 'tien tarvetta, asia-aloitteen n: o 21 perusteluihin ja ehdo-
4812: sillä niiden rakentaminen jätettiin alun al- tamme kunnioittaen,
4813: kaen keskeneräiseksi. Tässä on nyt kysy-
4814: myksessä yleisen maantien rakentaminen, että Eduskunta ottaisi v. 1942 ta-
4815: kauttBJkulkutie, jonka tarvetta ei mitenkään lousarvioon 1,500,000 markan mää-
4816: poista keskeneräiseksi jrutetyt asutustiera- rämhan maantien rakentamista var-
4817: kennelmat, vaikka niitä yrite:ttäisiinkin jol- ten Jfuurolan asemalta Louejärven
4818: lain tavalla kunnostaa. ja Lohijärven kylien kautta Ylito1·-
4819: Edellä lausutun lisäksi pyydämme vielä nion-Raanujärven rnaantiehen.
4820:
4821: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1941.
4822:
4823: Janne Koivuranta. Matti Luoma-aho.
4824: K. A. Lohi. M. 0. Lahtela.
4825: S. Salo. Albin Asikainen.
4826: Eemil Luukka.
4827: 112
4828:
4829: IV,33. - Rah. al. N: o 7.
4830:
4831:
4832:
4833:
4834: Koivuranta y. m.: Määrä1-cihan osoittamisesta maantien
4835: rakentamiseksi Sierilän lossilta Pekkalan lossille.
4836:
4837:
4838: E d u s k u n n a ll e.
4839:
4840: Jo pitemmän aikaa on ollut vireillä ky- linen merkityksensä. On nimittäin huo-
4841: symys maantien rakentamisesta Rovanie- mattava, että vasta senjälkeen, kun on
4842: mellä olevalta Sierilän lossilta Pekkalan los- saatu rakennetuksi maantie Kemijoen etelä-
4843: sille Kemijoen eteläpuolta. Tämän tien rannalle Sierilän ja Pekkalan lossipaikko-
4844: rakentamista on pidetty tarpeellisena ver- jen välille, on saatu aikaan esteetön kulku-
4845: rattain tiheän paikallisen asutuksen vuoksi, yhteys Rovaniemelta Posiolle, Simojärvelle
4846: joka tien puutteen takia on vaikeassa ase- ja Kuusamoon. Tällä valtatiereitillä on ny-
4847: massa. Näiden asukkaiden tien puutetta kyisin edellä mainitut lossipaikat varsin
4848: ei paljoakaan auta kaukana vuolaan joen suurina liikenne-esteinä. Kelirikkoaikana
4849: toisella puolen oleva maantie, sillä voimak- syk,syin ja keväisin on kulkuyhteys maini-
4850: kaasti virtaavan Kemijoen ylikulku on syk- tuissa lossipaikoissa tyyten katkenneena
4851: syisin ja keväisin pitkät ajat kokonaan viikkokausia. Silloin ei ole mahdollisuutta
4852: mahdotonta ja muulloinkin se on vaikeata. joen ylikulkuun ja liikenteen harjoittami-
4853: Myöskin joen äkkijyrkät ja korkeat ranta- seen, vaikka kuinka kipeä tarve sitä vaatisi.
4854: äyräät ovat monin paikoin ylipääsemättö- Kelirikkoajat saattavat joskus venyä hyvin-
4855: mänä esteenä ylikulkemiselle esim. talvi- kin pitkiksi, sillä talvisinkaan ei aina yli-
4856: sydännä, jolloin joki on jäässä. Paikalli- kulku ole suinkaan kokonaan esteetön, se
4857: set asukkaat eivät näin ollen voi lähettää on saatu lukemattomia kertoja kokea.
4858: esim. maitoa lähimpään kulutuskeskukseen Tässä ei voida esittää kaikkia niitä seik-
4859: Rovaniemen kauppalaan eivätkä voi siis ke- koja, jotka tekevät puheena olevan maan-
4860: hittää talouttaan siten, kun se heille muu- tien rakentamisen ehdottoman välttämättö-
4861: toin olisi mahdollista. mäksi. Ei voida lähteä kuvailemaan myös-
4862: Paikallisten asukkaiden ponnistukset ta- kään niitä seuraamuksia, joita voi koitua
4863: loudellisen asemansa parantamiseksi jäävät siitä, jos liikenne erittäin kriitillisellä het-
4864: melkoiselta osalta tuloksettomiksi mm kellä kyseellisellä reitillä katkeaa. Tyy-
4865: kauan kuin he eivät pääse liikeyhteyteen dymme ainoastaan alleviivaamaan sen, että
4866: liikekeskuksien kanssa. asia on tärkeä ja että se on kiireellinen.
4867: Mutta kysymyksessä oleva tie ei ole tar- Kyseellinen tiesuunta on tietääksemme
4868: peellinen ainoastaan paikallisten asukkai- useampaan kertaan tutkittu, joten se voi-
4869: den tien tarpeen poistamig.eksi. Tällä asialla taisiin panna viivytyksettä rakenteille.
4870: on suurempi. jopa suorastaan valtakunnal- Edellä lausuttuun sekä v. 1930 valtio-
4871: IV,33. - Koivuranta y. m. 113
4872:
4873: päiviHe jätetyn rahaasia-aloitteen n: o 35 1"Uisen miiärärahan maantien raken-
4874: perusteluihin viitaten ehdotamme kunnioit- tamiseksi Rovaniemellä olevalta Sie--
4875: taen, rilän lossilta Pekkalan lossille Kemi-
4876: että Eduskunta ottaisi vuoden 1942 joen eteläpuolta.
4877: talousarvioon 1,000,000 markan suu-
4878:
4879: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1941.
4880:
4881: Janne Koivuranta. Matti Luoma-aho.
4882: K. A. Lohi. M. 0. Lahtela.
4883: S. Salo. Albin Asikainen.
4884: Eemil Luukka.
4885:
4886:
4887:
4888:
4889: 15
4890: 114
4891:
4892: IV,34.- Rah. al. N:o 8.
4893:
4894:
4895:
4896:
4897: Nurmesniemi y. m.: Määrä·rahan osoittamisesta Tikkalan-
4898: salmen sillan rakentamista varten.
4899:
4900:
4901: Eduskunnalle.
4902:
4903: Tikkalansalmi Pyhäjärven pitäjässä, Ou- mys lienee virinny.t liian myöhään, jonka
4904: lun läänissä, on kaikkein vaikeimpia yli- vuoksi se silloin myös raukesi.
4905: kUJlkupaikkoja pitkät ajat syksyisin ja ke- Nyt on toimitettu paikalla tutkimus, sekä
4906: väisin, sillä noin parinsadan metrin pitui- laadittu rakennussuunnitelma ja kustan-
4907: nen salmi, joka syksyllä hyvin hitaasti saa nusarvio, jonka mukaan silta tulisi maksa-
4908: jääpeitteen, on hyvin vaikeasti liikennöi- maan kohonneet kustannukset huomioiden
4909: tävä. Kun jää salmessa on niin heikkoa, 1,500,000 markkaa.
4910: ettei sitä voi kulkea yli hevosella paremmin Tikkalansalmessa on nykyisin niin suuri
4911: kuin autollakaan ja kun syysmyrskyjen liikenne, että siinä joutuvat matkustajat
4912: johdos,ta kuitenkin usein lauttaväylä tuk- usein odottamaan vuoroaan yli päästäkseen
4913: keutuu vuorokausiksi, on liikenne ras- useita tuntejakin. Kuluneen kesän aikana
4914: kaammilla kulkuneuvoilla miltei joka syksy lienee päivittäin kUJljetettu yli salmen noin
4915: ja kevät useiden vuorokansien aikana koko- 80-100 autoa, jotapaitsi hevosella kulki-
4916: naan keskeytynyt. Tämä on kuitenkin niin joiden ja muiden matkustajien luku on
4917: vilkasliikenteinen paikka, että useiksi vuo- hyvin suuri.
4918: rokausiksi keskeytynyt liikenne voi aiheut- Ottamalla huomioon tällä paikalla kas-
4919: taa arvaamattomia häiriöitä. Onhan sattu- vaneen liikenteen ei sitä voi enää tyydyttää
4920: nut, että esim. ruumissaat.tueen on täytynyt vanhanaikainen puulautta, joten sillan
4921: keskeyttää matka, samoin kuin lääkärin ja rakentaminen Tikkalansalmeen on erittäin
4922: papin sairasmatkatkin ovat usein keskeyty- tärkeä ja kiireeUinen asia.
4923: neet, jotka kuitenkin useissa tapauksissa Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
4924: ovat erittäin vakavaa laatua. nioittaen,
4925: Sillan rakentamisesta Tikkalansalmeen
4926: on ollut kysymys jo pitemmän aikaa, mutta että Eduskttnta ottaisi vuoden
4927: se on aina siirtynyt tuonnemmaksi. Jo sil- 1942 talousarvioon 1,500,000 markan
4928: loin kun rautatiesiltaa Tikkalansalmeen määrärahan sillan rakentamista var-
4929: rakennettiin, oli kysymys samassa yhtey- ten Tikkalansalmeen Pyhäjärven
4930: dessä tiesillan rakentamisesta, mutta kysy- pitäjässä, Oul1tn lään1:ssä.
4931:
4932: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1941.
4933:
4934: Eero Nurmesniemi. M. 0. Lahtela.
4935: K. A. Lohi. J. Pyörälä.
4936: 115
4937:
4938: IV,35.- Rah. al. N:o 9.
4939:
4940:
4941:
4942:
4943: Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta puutavaran
4944: siirtolaitoksen mkentamiseen Saimaan ja Kymijoen ve-
4945: sistöjen väliUe.
4946:
4947:
4948: E d u s k u n n a ll e.
4949:
4950: Vuoksen suuri sadealue, jonka Suomen kiksi vv. 1937-1939 haapapö1kkyjä, hal-
4951: puolella oleva osa on n. 4,256 milj. ha koja, parruja ja pel:kkoja n. 235,000 m3
4952: sekä sen puuvarasto n. 268 milj. k.m3 ja sekä hirsiä, sahatukkia, pylväitä, ratapölk-
4953: kasvun. 8.6 milj. k.m 3 vuodessa, sekä josta kyjä, paperipuita ja propsia n. 315,000 m3
4954: vuosittajn hakaManee noin .neljännes koko keskimäärin vuodessa. Näiden erien lisäksi
4955: maan ha!lrkuumäärästä, on Saimaan kana- tulee vielä rautateitse vesistön eri puolilta
4956: van alaosan menetyksen johdosta jäänyt muualle kuljetettu raaka puutavara, jonka
4957: ilman massatavaran ik:uljetukselle edullista määrästä on vaikea saada selvää, mutta
4958: yleistä vesiku:ljetusväylää. Puutavara on joka sekin nähtävästi nousee melkoiseen
4959: sen tähden vastaisuudessa kuljetettava sunnnaaJ1. Kun Enson tehtaat ovat jääneet
4960: sieltä, mikäli vesistön sadealueelia olevat rajan taakse eikä nähtävästi ole toivoa,
4961: jalostuslaitokset eivät voi sitä kuluttaa, ver- että lähivuosina perustettaisiin ainakaan
4962: rattain kallista rautatiekuljetusta käyttäen suurempia teollisuuslaitoksia Vuoksen sade-
4963: muualla oleviin jalostuslaitoksiin tai me- alueelle, tulee puuraaka-aineen ylijäämä
4964: renrantasatamiin raakana ulosvietäväksi, Vuoksen sadealueena nähtävästi entisestään
4965: mikäli rautatiet ennäHävät tämän suorit- kasvamaan, vaikka otetaan vähennyksenä
4966: taa. Saimaalta voidaan kyllä nykyisin kul- huomioon sadealueen rajan taakse jäävien
4967: jettaa puutavaraa kahdella y;ksityisille metsien puuvarasto ja kasvukin.
4968: kuuluvalla puutavaran siirtolaitoksella yli Vuoksen sadealueelia tulee siis säännöl-
4969: vedenjakajan Vuoksen vesistöstä Kymijoen lisiin oloihin palattaessa olemaan jatkuva
4970: vesistöön, mutta lienevät niiden omistajat, melkoinen raaka-aineylijäämä, joka olisi
4971: kaksi suur.ta puutavarayhtiötä, lupautuneet vietävä muualle jalostettavaksi tai meren
4972: nykyisin kuljettamaan muiden puita vain rantaan raakana ulosvietäväksi. Tältä tulee
4973: sikäli kuin 1aitokset omilta kuljetuksilta xaikeuttamaan kuitenkin kuljetusväylien
4974: joutav31t, eivätkä muuJt puutavaran ostajat puute, sillä rautati.et eivät suuren vaunu-
4975: voi niitä sen tähden tosiasiallisesti käy.ttää. pulan takia ennätä yksin suorittaa tätä
4976: Vuoksen sadealueen puunjalostuslaitokset kuljetusta ainrukaan aikanaan. Sen lisäksi
4977: eivä,t ole aikaisemmin:kaan voineet jalostaa on rautatiekuljetus vesikuljetukseen verra-
4978: sen piirissä vuosittain hakattuja puueriä, ten huomattavan kallistakin. Edellisestä
4979: vaan on mainitulla kahdella siirtolaitok- tulee nähtävästi olemaan seurauksena, että
4980: sella -esimerkiksi vv. 1935-1939 kuljetettu Vuoksen sadealueena tulee olemaan puuta-
4981: Vuoksen vesistöstä Kymin vesistöön vuosit- varan ylitarjontaa, mistä kuin myös kulje-
4982: tain 3.34 milj. pölkkyä. Saimaan kanavassa tuskustannusten kallistumiseslta tulee ole-
4983: on kuljetettu raakaa puutavaraa esimer- maan seurauksena yleinen puutavaran hin-
4984: 116 IV,3r.. - Puutavaran kuljetus Saimaasta Kymijoen vesistöön.
4985:
4986: tojen laskeutuminen, metsänomistajien met- Kymijoen vesistön puolella voitaisiin siir-
4987: sätulojen vähentyminen ja metsätöiden retty puutavara joko jalostaa siellä ole-
4988: puute, josta tulevat kärsimään eniten met- vissa laitoksissa tai sitten uittaa Kotkaan
4989: sänomistajat ja työväki. asti sooltä raa;kana laivattavwksi markki-
4990: Mainittujen epäkohtien poistamiseksi olisi noille. Kymijoen sadealueena on nimitJtäin
4991: Vuoksen sadealueen puutavaran kuljetus- puunjalostusteollisuus huoma.ttavasti kehit-
4992: te~tä sen tähden mahdollisimman pian pa- tyneempää kuin Vuoksen sadealueella. Esi-
4993: rannettava sekä siiloin olisi kiinniltettävä merk]ksi sahojen :tuotantokyky on siellä n.
4994: huomiota ei ainoastaan rautatiekuljetuksen 60,000 standarttia, faneritehtaiden n. 30,000
4995: parantamiseen, johon onkin jo jossain mää- tonnia sekä paperi- ja selluloosatehtaiden
4996: rin ryhdytty, vaan myös huokeamman vesi- n. 865,000 !tonnia suurempi kuin vastaavien
4997: kuljetuksen aikaansaamiseen. tehtaiden Vu<Jksen sadealueella, vaikka Ky-
4998: Kuten tunnettua, on vv. 1916-1919 mijoen sadealue on n. l.z milj. ha, sen puu-
4999: tehty kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa Sai- varasto n. 65 milj. k.m3 ja metsien kasvu
5000: maan yhdistämiseksi kanavalla Kymijoen n. 1.3 milj. k.m3 pienempi kuin Vuoksen
5001: vesistöön sekä suunnitelma Päijänteen- sadealuoolla. Kun Kymijoen sadeaine on
5002: Suomenlahden kanavwksi. Niin toivottavaa etäämpänä rajasta, on syytä olettaa puun-
5003: kuin näiden kanavien rakentaminen m. m. jalostusteollisuuden siellä vastaisuudessa
5004: Vuoksen sadealueen puutavarakuljetukselle vielä entisestään voimistuvan sekä rawka-
5005: saattaisi ollakin, ei niiden toteuttamiselle puutavaran tarpeen ja menekin samalla
5006: ole kuitenkaan lähivuosina edellytyksiä osit- kasvavan. Jos ylijäämää Vuoksen vesistön
5007: tain rahataloudetlisista syistä, osittain sen- puolelta tarjotusta puutavarasta sittenkin
5008: kin tähden, ettei ole nykyoloissa päteviä syntyisi, voidaan se halvoin kustannuksin
5009: taloudellisia ja .teknillisiä tutkimuksia ja uittaa Kotkaan sieLtä ulkomaille laivatta-
5010: suunnitelmia niitä varten. Edellisen joh- vaksi, kuten aikaisemmin on jo mainittu.
5011: dosta on lähivuosien Vuoksen sadealueen Edellä sanottu selvit.tänee ri1ttävästi, että
5012: puutavaran vesitsekuljetusta suunnitel- Vuoksen sadealueen metsätaloudelle on erit-
5013: taessa nähtävästi jätettävä kanavakuljetus täin .tärkeää, että puutavaran siirtoa sieltä
5014: laskelmista pois, ellei Saimaan kanavaa Kymijoen sadealueelle voitaisiin vapaasti,
5015: saada uudeileen tarko~tukseen käytettäväksi. vaikeuksiltta ja kohtuullisilla kustannuksilla
5016: Sen sijaan olisi kiinnitettävä päähuomio toimittaa. Tämä ei ole kuitenkaan nykyi-
5017: puutavaran siirtämiseen Vuoksen vesistöstä sin mahdollista muille kuin niille kahdelle
5018: Kymijoen vesistöön, jota on jo ylempänä puutavarayhtiölle, jotka omistavat aikais·em-
5019: mainituilla yksityisillä siirtolaitoksilla min mainitut ka!ksi entistä siirtolaitosta, ja
5020: kymmeninä vuosina menestyksellä suori- jotka kilpailun puutteessa yksin nauttivat
5021: tettu. Tämä siirto, joka on •tähän asti hyödyn rautatiekuljetuksen ja siirtokulje-
5022: käsittänyt tukkia ja paperipuita, sekä puu- tuksen kustannusten välisestä erosta. Sen
5023: tavaran uitto siirtolaitoksille ja edeHeen tähden onkin jo pi.temmän aikaa ollut ky-
5024: uitto Kymijoen vesistön puolella tulee huo- seessä rakentaa valtion toimesta uusi kol-
5025: mattavasti huokeammaksi kuin vastaava mas, kaikkien käytelttävänä oleva siirtolai-
5026: rautatiekuljetus sekä tulee se siis suuresti tos Saimaan-Kymijoen vesistön väli'lle.
5027: helpottamaan rautatiekuljetusta ja siten Kulkulaitostsen ja yleisten töiden minis-
5028: tuottamaan hyötyä koko maan liikenteelle, teriön alotteesta on tie- ja v,esirakennus-
5029: mutta varsinkin laajoille metsänomistaja- hallitus v. 1935 valmistanut suunnitelman
5030: piireille. Mäntyharjun seutuun tämänlaiselle laiitok-
5031: IV,3·5. - Hirnnsalo y. m. 117
5032:
5033: selle, joka väyJäruoppauiksineen tulisi mak- tuks·een vain ennakkona ja saisi ne maara-
5034: samaan 6.25 milj. markkaa. Tietenkin ovat vuosina korkoineen ta;kaisin, joten laitoksen
5035: laitoksen kustannukset varsinkin viimeai- rakentamiseen uhratut varat eivät edes tu-
5036: kaisten aineiden ja palkkojen kohoamisen lisi lopulliseksi menoksi valtiolle, mutta
5037: johdosta jonkin verran nousseet, mutta tällä väliaikaisella toimenpiteeUään valtio
5038: ovat rakennuskustannukset sittwkin suh- suuresti helpottaisi Vuoksen sadealueelia
5039: teellisen vähäiset siihen suureen hyötyyn olevien tuhansien metsänomistajien talou-
5040: katsoen, minkä laitos Vuoksen sadealueen dellista asemaa ja lisäisi huomattavasti tä-
5041: metsätaloudelle tuottaisi, eikä tämänlaisen män laajan alueen työnsaantimahdollisuuk-
5042: laitoksen rakennuskustannukset ole lähes- sia ja vähentäisi tehokkaasti omia työlttö-
5043: kään samaa suuruusluokkaa kuin ylempänä myysmenojaan.
5044: mainittujen kanavien rakennuskustannuk- Kaiken edeJlisen perusteella saamme kun-
5045: set. niottaen ehdottaa,
5046: Kun tämänlaisen puutavaran siirtolaitok-
5047: sen rakennus- ja kunnossapitokustannukset että Eduskunta ottaisi vuoden
5048: voidaan vielä määrävuosina periä korkoi- 1942 tulo- ja menoarvioon 6,250,000
5049: neen ta;kaisin siiltä puutavruralta, jonka lai- markan määrärahan puutava.ran siir-
5050: tos siirtää yli vedenjakajan, kuten tavalli- tolaitoksen mkentamiseen Saimaan
5051: set uittoväy'läikustannuksetkin, joutuisi val- ja Kymijoen vesistön välille.
5052: tio tosiasiallisesti antamaan varat tarkoi-
5053:
5054: Helsingissä helmikuun 11 p: nä 1941.
5055:
5056: L. 0. Hirvensalo. Kalle Kämäräinen.
5057: Elias Tukia. Heikki Soininen.
5058: J. Emil Lampinen. Matti Miikki.
5059: K. Kallio. Matti Tolppanen.
5060: Lennart Heljas. Aino Luostarinen.
5061: Toivo Halonen. Akseli Brander.
5062: Tilda Löthman-Koponen. Pekka Kettunen.
5063: Onni Mäkeläinen. Heikki Kääriäinen.
5064: Varma K. Turunen. Jussi Lonkainen.
5065: Juho Takala.
5066: 118
5067:
5068: IV,ar:.- Rah. al. N:o 10.
5069:
5070:
5071:
5072:
5073: Hirvensalo y. m.: 11lää1·ärahan osoittamisestrt Iisalmen ve-
5074: sistön tulvavedenpinnan · järjestelytöiden alullepanemi-
5075: seksi.
5076:
5077:
5078: E d u s k u n n a ll e.
5079:
5080: Uusien viljelysalojen ripeä valtaaminen puolisten vesistöjen rannanomistajat yh-
5081: maataloustuotannon palvelukseen on nykyi- dessä Pohjois-Savon Maataloustuottajain
5082: sen Suomen oikea pyrkimys ja yhtenä erit- piiriliiton kanssa, että tutkimus ulotettai-
5083: täin tärkeänä tällaisena pyrkimyksenä on siin myöskin yläpuolisiin vesistöihin. Hank-
5084: mainittava Maaningan, Lapinlahden, Iisal- keen laajuuteen nähden samalla anottiin
5085: men, Vieremän, Sonkajärven ja Pielaveden tutkimuksen suorittamista kokonaan valtion
5086: kunnissa sekä Iisalmen kaupungin alueella varoilla. Anomus johtikin myönteiseen tu-
5087: olevien Onkiveden, Nerkoonjärven, Poro- lokseen ja on koko tutkimustyö suoritettu
5088: veden y. m. järvien vesipintojen laskeruis- valtion kustannuksella ja käytetty siihen
5089: ja säännöstelyhanke. varoja noin 175,000 markkaa.
5090: Suunnitelma valmistui v. 1937, jolloin
5091: 1. Hankkeen laajuus. myös pidettiin vesioikeuslain mukainen kat-
5092: selmus. Nykyään on hanke vesistötoimi-
5093: Hanke käsittää Iisalmen vesistön paa-
5094: kunnan käsiteltävänä ja saa:tanee sen to-
5095: osan ja kuuluvat siihen seuraavat vesistöt:
5096: teuttamiseen lupa aivan lähiaikoina.
5097: Päävesistön muodostavat järvet: Onki-
5098: vesi, Nerkoonjärvi ja Porovesi.
5099: Kiuruveden reitiltä: Haapajärvi ja Kiu- 3. Hankkeen tarkoitus.
5100: rujoki Saarikosken kanavalle saakka. Hanke on puhtaasti maataloudellista laa-
5101: Vieremän reitiltä: Iijärvet ja Tismiön- tua ja on sen tarkoituksena saada vesistön
5102: järvet, Vieremänjärvi ja Murennusjoki haitalliset tulvakorkeudet alenemaan siihen
5103: Kotvakkojoen yhtymäkohtaan saakka. määrään, että alavien rantamaiden järkipe-
5104: Hernejärven reitiltä: Palois-, Kilpi- ja räinen viljely tulisi mahdolliseksi. Kevät-
5105: Viitaajärvi sekä Koukunjoki Pitkäkosken tulvat sattuvat täällä parhaan kevättyöjak-
5106: alapuolelle. son aikaan, ja on korkeimman ja matalim-
5107: Kaikkien edellämainittujen vesistöjen lu- man vesi:korkeuden ero noin 3 metriä. Hai-
5108: kuisat sivuvesitiet aina suurempaan pu- tallisesta tulvatilanteesta kärsivien alueiden
5109: toukseen saakka. laajuus on noin 5,800 hehtaaria, jakautuen
5110: toistatuhannelle eri viljelmälle.
5111: 2. Hankkeen vaiheet.
5112: Hanke on pantu alulle jo v. 1922, jolloin 4. Su1tnnitelnw.
5113: Onkiveden alaosien rantamaiden omistajien Tulvavesipintojen alentaminen tapahtuu
5114: taholta tehtiin aloite mainitun järven tul- perkaamalla pääves,istön koskia ja virtoja.
5115: vien alentamiseksi. Sittemmin anoivat ylä- Ottaen huomioon, että tämän vesistön käyt-
5116: IV,36. - Hirvensalo y. m. 119
5117:
5118: töön kytkeytyy useita muita talouselämän väestön tulojen ja ostokyvyn nousemisen
5119: aloja, kuten laivakulku, lastaus y. m. on kautta muille taloUiselämän aloille ja kohoa-
5120: ollut tarpeen suunnitella asianoma1snn van veronmaksukyvyn nsaiosta valtiolle,
5121: paikkoihin säännöstelypadot, joilla ehkäis- kunnille ja seurakunnille, katsottava mm-
5122: tään matalavesikorkeuden liiallinen alene- ikään erittäin huomattavaksi.
5123: minen ja säännöstellään tarpeen vaatimat
5124: vesikorkeudet. 7. Hankkeen 1·ahoitus.
5125: Maassamme suoritetut suuret perkaus-
5126: 5. Kustannukset. työt, jokiper'kaukset, on yleensä suoritettu
5127: kokonaan valtion kustannuksella. Paitsi yk-
5128: Kustannusarvion mukaan ovat kustan- sistään ma,anviljelykselle koituvaa yksityis-
5129: nukset vahingonarvioineen 6,200,000 mk,
5130: taloudellista hyötyä 'koituu näistä hank-
5131: johon tulee vielä lisäksi patojen hoito- ja
5132: keista lisäksi muiden vesistön varrella ole-
5133: kunnossapito'kustannukset, joiden pääoma-
5134: vien arvojen parannusta sekä yleistä kan-
5135: arvo on laskettu 670,000 markaksi, joten
5136: santaloudellista hyötyä siinä määrin, että
5137: hankkeen kokonaiskustannukset tekevät yh-
5138: valtio on katsonut hyväksi yleisen edun
5139: teensä 6,870,000 markkaa.
5140: kannalta toteuttaa työn kokonaan omin
5141: kustann U:ksin. Myöskin seHaiset seikat kuin
5142: 6. Hyöty. hankkeen erikoisen suuri laajuus, suuret
5143: Hyödyn arvion mukaan nousee maanpa- kustannukset ja maanviljelyksen kannalta
5144: rannuksen yksityistaloudellinen raha-arvo katsoen heikko kannattavaisuus ovat olleet
5145: 12,335,360 markkaan, tehden kustannukset omiaan puoltamaan tällaista valtion tavalli-
5146: tästä hyötypääomasta 55.7 %·, joten hanke sesta avustuksesta poikkeavaa kantaa.
5147: on yksityistaloudellisen maanparannuksen Lisäksi esiintyy suurissa perkaushank-
5148: kannalta jo hyvin kannattava. Hankkeesta keissa myös muita sellaisia näkokohtia,
5149: koituu lisäksi erittäin huomattavaa muiden jotka hankkeen toteuttamisen kannalta te-
5150: taloudellisten arvojen parannusta sekä kan- kevät välttämättömäksi sen, että työ suo-
5151: santaloudellista hyötyä, joita on lähemmin ritetaan kokonaan valtion toimesta ja kus-
5152: selostettu suunnitelman lausunnossa. Ly- tannuksella. Tällaisia seikkoja on m. m.
5153: hykäisesti mainittakoon tässä, että tällaisia se, että vaikkakin hankkeesta 'koituu huo-
5154: omaisuuskohteita. joille tulee huomattavam- mattaviakin muiden sekä yksityisten että
5155: paa hyötyä ovat: maantiet, sillat, satama- yleisluontoisten arvojen parannusta, joiden
5156: laitteet, laiturit, laivaväylä, tonttimaat sekä rahallinen arvo tulevaisuudessa voi olla
5157: uitto y. m. s. Paitsi paikalliselle vesivoima- hyvinkin suuri, ei näiden arvojen puolesta
5158: taloudelle koituu hankkeesta lisäksi yleisem- oteta ollenkaan osaa kustannuksiin, joten
5159: pää ja erittäin huomattavaa hyötyä vesi- tuntuu kohtuuttomalta, että maanomistajat
5160: voimataloudelle sen kautta, että kevättal- joutuisivat yksin ottamaan osaa kustannuk-
5161: vella säännösteltävästä vesistöstä lasketaan siin senlisäksi mitä valtio tavallisesti suo-
5162: alavesistöön huomattavat vesimäärät, jotka rittaa. Myöskin katsotaan, että haitallinen
5163: voidaan Kallaveden ja sen alapuolella ole- tulvatilanne johtuu osaltaan yläpuolella
5164: vien vesien kautta käyttää Saimaan sään- suoritetuista perkauksista, maankuivatuk-
5165: nöstelyssä hyväksi. sista, metsänhakkuista y. m. s. tulvia edis-
5166: Ottaen huomioon hankkeen erikoisen suu- tävistä toimenpiteistä, siis sellaisista teki-
5167: ren laajuuden, on se kansantaloudellinen jöistä, jot:lm ovat riippumattomia alapuo-
5168: hyöty, mikä haitallisista tulvista vapautu- lella olevista, vesistön varrella asuvista
5169: neiden maiden lisääntyneellä tuotolla on maanomistajista.
5170: 120 IV,3G. - Iisalmen vesistö.
5171:
5172: Koska kyseessä oleva Iisalmen vesistön hehtaaria erinomaista viljelyskelpoista
5173: laskemis- ja säännöstelyhanke on yrityksen maata, jonka pikainen viljelykseen saatta-
5174: laajuuteen ja sen yleiseen merkitykseen minen on tänä ajankohtana, jolloin nopeasti
5175: sekä siihen nähden, mitä edellä on sanottu on saatava maata karja.laisille ynnä muille
5176: valtion osanotosta suuriin perkaustöihin, maattomille ja nopeasti saatava peltopinta-
5177: täysin rinnastettavissa näihin, voitanee alat kasvamaan ja nopeasti autettava sekä
5178: näinollen tässä käyttää samoja perusteita pienviljelijöiden että asutustilallisten ve-
5179: ja näkökohtia määrättäessä valtion osanot- denvaivaamat viljelysmaat leipää tuotta-
5180: toa ,tämän hankkeen kustannuksiin. viksi pelloiksi, mielestämme niin tärkeä,
5181: Hankkeen pikaisen toteuttamisen kautta että edelläsanottuun viitaten rohkenemme
5182: voidaan huomattavassa määrin auttaa ny- kunnioittaen ehdottaa,
5183: kyistä huolestuttavaa elintarvetilannetta.
5184: Hyötyalueesta on nimittäin noin 5,000 heh- että Eduskunta ottaisi mwden
5185: taaria viljeltyä maata ja luonnonniittyä, 1942 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
5186: jGtka vapauduttuaan haitallisista tulvista markan määrärahan Iisalmen vesis-
5187: joutuvat heti välittömästi palvelemaan elin- tön tulvavedenpinnan järjestelytöi-
5188: tarvetuotantoa. Lisäksi on loput noin 800 den alullepanemiseen.
5189:
5190: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
5191:
5192: L. 0. Hirvensalo. V. H. Kämäräinen.
5193: Tilda Löthman-Koponen. Juho Takala.
5194: Aino Luostarinen. Eero Nurmesniemi.
5195: Heikki Kääriäinen. Lennart Heljas.
5196: Matti Luoma-aho.
5197: 121
5198:
5199: IV,s1.- Rah. al. N:o 11.
5200:
5201:
5202:
5203:
5204: Nurmesniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta Reisjärven
5205: pitäjässä olevan Kalajan järvikuivion kuivatustöitä
5206: varten.
5207:
5208:
5209: E d u s k u n n a ll e.
5210:
5211: Viljelyskelpoisista maista on maassamme tyksikin eikä sen viljeleminen ilman kui-
5212: monin paikoin puutetta, jopa siinä määrin, vattamista voi tulla kysymykseenkään. Ka-
5213: että ollaan oltu pakoitettuja perustamaan lajan järvikuivion osakkaina on huomat-
5214: uudistiloja hyvinkin karuille maille, jollai- tava osa Reisjärven kunnan maanomista-
5215: silla tiloilla kannattavaa maataloutta tus- jista. Osakkaitten toimesta on järvialue
5216: kin koskaan voidaan harjoittaa. Myöskin kuivattamista varten tutkittu sekä laadittu
5217: vanhoilla tiloilla on puutetta hyvin kuiva- kustannusarvio ja työsuunnitelma. Kuiva-
5218: tuista ja laadultaan ensiluokkaisista vilje- tustyö on verrattain suuri ja tulisi se
5219: lysmaista. Viljelyskelpoisten maiden laa- maanviljelysinsinööri Pauli Vartian laati-
5220: dulla ja laajuudella on kuitenkin ratkai- man kustannusarvion mukaan maksamaan
5221: seva merkitys paikkakunnan maatalous- noin 16 miljoonaa markkaa. Alueen hyöty-
5222: oloissa, joten sen merkitystä tuskin voidaan arvio olisi 3.13 miljoonaa markkaa, josta
5223: kylliksi korostaa. summasta osakkaat ovat sitoutuneet maksa-
5224: Reisjärven pitäjä, Oulun läänin eteläi- maan 20 % eli siis 626,000 markkaa.
5225: simmässä kulmassa, on yksi sellainen seutu,
5226: Hankkeen toteuttaminen kysyy kuitenkin
5227: jossa myöskin on ollut ja on edelleen puu-
5228: niin paljon varoja, että se voi toteutua vain
5229: tetta hyvistä viljelysmaista. Alavat suo-
5230: jos valtio tuon työn suorittaa. Tällaisen
5231: maat ovat yleensä pohjaveden vaivaamia
5232: työn suoritus sopisi erinomaisesti työttö-
5233: eivätkä ne, pieniä poikkeuksia lukuunotta-
5234: myyden vallitessa, koska työttömyysvarat
5235: matta, Jaadulleenkaan ole erikoisia, joten
5236: tulisi siinä käytetyksi hyödylliseen, tuotta-
5237: maanviljelys on täällä huomattavasti jälellä
5238: vaan tarkoitukseen. Hanke olisi niin suuri
5239: toisiin Kalajokilaakson pitäjiin verrattuna.
5240: että siihen voisi sijoittaa suuren määrän
5241: Hallan vaara on täällä myöskin hyvin
5242: työttömiä myöskin sellaisilta paikkakun-
5243: suuri.
5244: nilta, missä esiintyy työttömyyttä, mutta
5245: Tämän vuoksi on Reisjärvellä herännyt
5246: jossa ei ole olemassa sopivia, hyödyllisiä
5247: kysymys Kalajankylässä sijaitsevan Kala-
5248: työmaita.
5249: jan järvikuivion kuivattamisesta viljelys-
5250: maaksi, joka, jos se toteutuisi, lisäisi huo- Edellä esitettyyn viitaten sekä huomaut-
5251: mattavasti viljelysmahdollisuuksia ja vä- taen, että jos tämä hanke Reisjärvellä to-
5252: hentäisi suuresti hallavaaraa. - Kalajan teutetaan, vaikuttaa se sekä kuntalaisten
5253: järvilruivio on pinta-alaltaan 2,489.02 ha ja että kunnan taloudelliseen asemaan siinä
5254: kokonaan hyvää viljelyskelpoista maata. määrin, että kunta voidaan vapauttaa val-
5255: Noin 70 vuotta sitten on se kuivattu nii- tion lisätystä valvonnasta, kunnioittaen
5256: tyksi, mutta on nykyisin liian märkä nii- ehdotamme,
5257:
5258: 16
5259: 122 IV,37. - Kalajan järviknivion kuivatus.
5260:
5261: että Eduskunta ottaisi vuoden 1:attamistöiden (tloittamista vm·ten
5262: 1942 valtion tulo- ja menoarvioon 2,000,000 ma1·kan suuruisen määrä-
5263: Reisjärven pitäjässä olevan Kalajctn mhan.
5264: järvikuivion viljelyskelpoiseksi kui-
5265:
5266: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1941.
5267:
5268:
5269: Eero Nurmesniemi. M. 0. Lahtela.
5270: K. A. Lohi. J. Pyörälä.
5271: 123
5272:
5273: IV,3s. - Rah. al. N:o 12.
5274:
5275:
5276:
5277: Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vapaussodan
5278: Invaliidien Liitolle sähkövoimalaitoksen perustamiseksi
5279: Kiurujoessa olevaan Saarikoskeen.
5280:
5281:
5282: E d u s k u n n a ll e.
5283:
5284: Sitten kun liikenne Iisalmen maalais- valiidien Liiton omistamalle Runnin kylpy-
5285: kunnan Haapajärven kylässä Kiurujoessa laitokselle, sillä sähkövoiman saanti hyvin
5286: olevassa Saarikosken kanavassa on koko- suuresti helpottaisi sitä toimintaa, jota tämä
5287: naan lopetettu, on kanava ja koko se alue, kylpylaitos, varsinkin sotainvaliidien ter-
5288: mikä kanavaa varten on aikoinaan pakko- veyden hoitolana, suorittaa. Tästä koskesta,
5289: luovutuksella va·ltiolle lunastettu, tullut joka sijaitsee Runnin kylpylaitoksen lähei-
5290: valtiolle hyödyttömäksi. Sen kunnossapito sessä yhteydessä, hyötyisivät suuresti myös
5291: tuottaa valtiolle vain kustannuksia, koska kosken välittömässä läheisyydessä olevat
5292: siitä mahdollisesti saadut tulot eivät vastaa asutustilalliset.
5293: hoito- ja tarkastuskustannuksia. Näin ollen Vesivoimalaitoksen tarpeellisuuden ja
5294: on jäänyt hyödyttömäk!si Saarikosken vesi- ajankohtaisuuden tuntien on ryhdytty toi-
5295: putous, jota kuitenkin voitaisiin käyttää menpiteisiin sen aikaansaamiseksi. Tässä
5296: tyydyttämään paikkakunnan erittäin ki- mielessä on jo aikoinaan perustettu osake-
5297: peää valon ja voiman tarvetta. yhtiö ja toimeenpantu osa:kemerkintä. Joka
5298: Tämän vesialueen omistajat, muiden tapauksessa näyttää vesivoimalaitoksen pe-
5299: paikkakuntalaisten kannattamina, ovat eh- rustaminen ilman valtion apua käyvän
5300: dottaneet, koska Saarikosken kanava on ylivoimaiseksi varsinkin kun työpaikoissa
5301: valtiolle käynyt tarpeettomaksi, että se luo- ja tarveaineiden hinnoissa on sodan vai-
5302: vutettaisiin paikkakunnalle perustettavalle kutuksesta viime aikoina tapahtunut huo-
5303: vesivoimalaitokselle. Tehtyjen vesimittauk- mattavaa nousua. Jotta näin alulJ.e pantu
5304: sien perusteella voidaan pitää varmana, hanke saataisiin nopeasti toteutetuksi, olisi
5305: että koskesta saatavan voiman määrä on valtion •talousarvioon merkittävä se avaus-
5306: vähintään 125 hv. ja olisi tämä vesivoima- tus, joka tämän laitoksen perustamiseen
5307: laitos vuonna 1926 tehdyn kustannusarvion tarvitaan.
5308: mukaan tullut maksamaan yli 800,000 mk, Kaiken edelläsanotun perusteella rohke-
5309: mikä summa nykyoloissa on kuitenkin täy- nemme esittää,
5310: sin riittämätön. Tämän vesivoimalaitoksen
5311: avulla tulisi sähköistämisestä osalliseksi että Eduskunta päättäisi vuoden
5312: m. m. 8 kansakou:lua paikkakunnalla ja voi- 1942 tulo- ja menoarvioon ottaa 1
5313: taisiin sähköistäminen uloittaa aina Kiuru- milj. markan suuruisen määrärahan
5314: veden kirkonkylään saakka tämänkin seu- annettavaksi Vapaussodan Invalii-
5315: dun valon- ja voimantarpeen tyydyttämi- dien Liitolle sähkövoimalaitoksen pe-
5316: seksi. Ensiluokkaisen tärkeäksi muodostuisi rustamiseksi Kiurujoessa olevaan
5317: kuitenkin vesivoimalaitos Vapaussodan In- Saarikoskeen.
5318:
5319: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
5320:
5321: L. 0. Hirvensalo. Heikki Kääriäinen.
5322: .. ..
5323: VALTIOPAIVAT
5324: 19 41
5325:
5326: LIITTEET
5327: VI
5328: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
5329: TOIVOMUSALOITTEET.
5330:
5331:
5332:
5333:
5334: HELSINKI 1941
5335: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
5336: Väkijuomalakia ja sairaaloita koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
5337: 129
5338:
5339: VI~1. - Lak. al. N:o 15.
5340:
5341:
5342:
5343:
5344: Kekäläinen y. m.: Ehdotus laiksi väkijuomalain 49 § :n
5345: muuttamisesta.
5346:
5347:
5348: E d u s k u nn a I l e.
5349:
5350: Nykyisen voimassaolevan väkijuomalain suuri, että tuo laiton elinkeino on kannat-
5351: 49 § :n 2 momentin mukaan saa miedom- tavaa piukienkin matkojen tookse. Ja kun
5352: pien väkijuomien lisäiksi pitää hahlusswan tavallisesti ei väkijuomien kuljettaja kaup-
5353: ja kuljettaa muita väkijuomia 5 litroa sel- paa tavaraa, sen tekevät toiset ja jos kul-
5354: lainen henkilö, joka täyttää ne ehdot, jettaja muutenkin matkalla käyttäytyy
5355: jotka on saman lain 49 § :n 1 momentissa moitteettomasti, niin poliisiviranomaisilla ei
5356: mainittu. Silloin kun tämä laki laadittiin, ole mitään mahdollisuutta puuttua asiaan
5357: niin varmaan oli lainloo.tijan tarkoitus, ja niin voi sama henkilö harjoittaa tuota
5358: että tämän lain mukaan ei harjoita väkijuo- ammattia vuosikaupaNa. Siitä syystä o[isi
5359: makauppaa tässä maassa kuin se liike, tämän 49 § :n 2 momentti muutettava niin,
5360: jonka kaJUppaa varten tämä laki on laa- että saisi väkijuomia kuljettaa yhdcllä !ker-
5361: dittu. :Mutta käytännössä ei ole tämä toive taa vain 2 litraa. Tämä muutos vaikuttaisi
5362: toteutunut. Nyt tiedämme, että niiUä syr- sen, että nyt ei enää kannattaisi tuo liike
5363: jäseuduilla, joissa ei ole Alkoholiliikkeen pitemmille matkoille. ,Jäähän tässä mah-
5364: myymälöitä, on Hmaantunut erikoinen am- dollisuus omaa kulutusta var-ten luotetuHle
5365: mattikunta, joka kuljettaa väkijuomia iliilm- henkilöiUe järjestää 49 § :n 3 momentin
5366: keskuksista ja harjoittaa vähit<täiskauppaa. mukaan. EdeHäesitetyn perusteella ehdo-
5367: Tuo ammatt~kunta on käyttänyt hyväkseen tamme,
5368: tämän lain 49 § :n 2 momenttia, jo,nka mu-
5369: kaan saa esteittä rautateillä kuljettaa 5 että Ed1tskunta hyväksyisi seuraa-
5370: litraa kerra.Haan. Tämä määrä on niin van lakiehdotuksen:
5371:
5372:
5373:
5374: Laki
5375: väkijuomalain 49 §: n muuttamisesta.
5376:
5377: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1932 annetun
5378: vä!kijuomalain 49 § näin kuuiluvaksi:
5379:
5380: 49 §. Älköön kukaan muu kuin väkijuomayh-
5381: Vä!kijuomia saa haHussaan pitää ainoas- tiö tahi se, joka väkijuomayhtiön laskuun
5382: taan se, joka on oikeutettu niitä va1mist.a- valmistaa tai anniskelee väkijuomia, kui-
5383: maan, myymään tai ostamaan. tenkaan pitäkö samalla kertaa hallussaan
5384:
5385: 17
5386: 130 Vl,1. - Väkijuomalain 49 § :n muuttaminen.
5387:
5388: ma:Hasjuomia ja viinejä enempää ikuin nottu, ilmoittalmon siitä paikkakunnan po-
5389: kaksikymmentä litraa kumpaisiakin eikä liisiviranomaiselle, jonka tu~.ee, jolleivat
5390: muita väkijuomia kahta ·litraa enempää. erityiset asianhaarat aiheuta kieltoa, antaa
5391: Jos joku tahtoo haHussaan pitää väki- siihen kirjallinen lupa.
5392: juomia enemmän, kuin 2 momentissa on sa-
5393:
5394:
5395: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1941.
5396:
5397: 0. H. Kekäläinen. Heikki Simonen.
5398: Pekka Kettunen. Alpo Lumme.
5399: Väinö Kivisalo. Heikki Soininen.
5400: Kaisu Hiilelä. Aug. Syrjänen.
5401: Hilma Koivulahti-Lehto. Olavi Kajala.
5402: Aino Malkamäki. Anni Huotari.
5403: Eino Möttönen. Antti J. Rantamaa.
5404: Otto Toivonen. Miina Sillanpää.
5405: Hugo Aattela. Martta Salmela-Järvinen.
5406: Eino Raunio.
5407: 131
5408:
5409: VI,2. - Hemst. mot. N:o 24.
5410:
5411:
5412:
5413:
5414: Haga m. fl.: Angående anslag för m~,skaffande av utred-
5415: ning för grundlägga.ndet av ett centralsjukhu.s i Vasa
5416: stad.
5417:
5418:
5419: T i ll R i k s d a g e n.
5420:
5421: Sjukhusförhållandena i Vasabygden hava För befohlmingen i V asabygden äro dessa
5422: under årtionden varit otillfredsställande. olidliga sjukhusförhållanden särskilt be-
5423: När länssjukhuset i Gamla Vasa var nytt kymmersamma. Vägavståndet ti1l länssjuk-
5424: motsvarade det måhända tidens krav. huset är långt och kommunilmtionerna
5425: Men sjukhuset blev föråldrat och trångt oviga, särskilt med hänsyn tiH ikusttra:kter-
5426: och redan vid sekelskiftet uppfyllde det nas och skärgårdskommunernas :läge. De
5427: knappast sitt ändamåL Befolkningen i språkliga förhållandena inverka även syn-
5428: Vasabygden hade dock ett sjukhus att ty nerligen men:Ugt för de ensprå&igt svenska
5429: sig till, om det också var bristfäUigt. patienterna, vilka hava svårt att komma
5430: Efter lä.nssjukhusets flyttning Wl Seinä- tiHrätta och triv:as uti den fin...;;ka miljö,
5431: joki år 1931 har den l'andsbygd som ligger som är rådande å länssjukhuset och dess
5432: omkring Vasa varit i avsaknad av ett eget omgivning. En vistelse åter å V,asa, kom-
5433: sjuikhus, isynnerhet då det gä!llt hastiga, munala sjukhus blir för utsockne, i den
5434: akuta sjukdomsfaH vilka krävt omedelbar mån utrymme för dessa finnes, så kostsam
5435: hjä!lp. och ekonomiskt betungande, att denna ut-
5436: Om icke Vasa .stad öppnat sitt sjukhus väg kan komma ifråga endast för de bättre
5437: för utsockne patienter hade situationen lottade.
5438: varit fullkomligt ohållhar. Länssjukhuset F{}r att råda bot på dessa olidliga för-
5439: ligger ruHtför lång.t borta för hastiga sjuik- hällanden på sjukvårdens område hava
5440: domsfaH, ty även med nutida kommuni- kommunerna i Vasabygden jämte Vasa
5441: kationer måste man anse, att ett sjUJkhus stad, vid sammanträde den 29 april 1939,
5442: beläget på 10-12 mils avstånd är för av- va•rvid 18 kommuner voro företrädda, be-
5443: lägset, då det gä.Her svåm akuta, operativa slutit, att Vasa stads kommuna~la sjukhus
5444: sjukdomsfall. Även för mindre brådskande skall utbyggas till ett centralsjukhus med
5445: fa:ll har intagningen på länssjukhuset i cii1ka 300 platser samt att kommunerna
5446: Seinäjoki berett svårigheter på grund av, ansvara för hälften av fastteckna.de plats-
5447: att i detta sjukhus redan i åm.tal rått en andelar i sjukhusets grundläggning och
5448: betydande platsbdst. Tyvärr föreligger in- underhåll, under förutsättning, att staten
5449: ~en statistik över patienter som avvisats ansvarar för resten av kostooderna. Ett
5450: från sjukhuset på grund av denna plats- centralsjukhus för Svenska ÖsterboUen är
5451: brist, men att detta ofta inträffa.r, är ett absolut nödvändigt och då rättvisa och
5452: allmänt känt faktum. Länssjukhuset behö- biHighet kräva, att sjukhuset förver1digas
5453: ver sålunda nödvändigt av;Ja.staK snarast möjligt, är det nödvändigt, att frå-
5454: 132 VI,2. - Keskussairaala Vaasaan.
5455:
5456: gan skyndsamt utredes. För denna utred- med vördsamt föreslå, att riksdagen måtte
5457: ning samt för anskaffande av ritningar, hemställa,
5458: kootnadsförslag m. m. erfordras emellertid
5459: nödiga medel, vil!ka beräknas uppgå till att rege1·ingen i statsför·slaget för·
5460: cil'lka 200,000 mark. Vi emotse beviljandet år 1942 måtte upptaga ett anslag
5461: av detta belopp så mycket heltlre, som man om 200,000 mk för nödiga utrednin-
5462: på vederbörligt M1l redan vid länssjukhu- gar, ritningar m. m. för grundläg-
5463: sets flyttning tili Seinäjoki gav löfte om gandet ctv ett centrals.iukhus i V asa
5464: ett sjukhus för Vasabygden. stad.
5465: Hänvisande till ovanstående få vi här-
5466:
5467: Helsingfors den 11 februari 1941.
5468:
5469:
5470: Edvard Haga. Edv. Helenelund.
5471: Albin Wickman. Levi Jern.
5472: J. Mangs.
5473: 133
5474:
5475: V1,2.- Toiv. al. N:o 24. Suomennos.
5476:
5477:
5478:
5479:
5480: Haga y. m.: Määrwmhasta selvityksen hankkimista va1·ten
5481: keskussairaalan perustamiseksi Vaasaan.
5482:
5483:
5484: E d u s k u n n a ll e.
5485:
5486: Vaasan seudun sairaalaolot ovat vuosi- mät sairaalaolot ovat erikoisesti huolestut-
5487: kymmenien aikana olleet epätyydyttävät. taneet. Matka lääninsaiTaalaan on pitkä
5488: Kun vanhan Vaasan lääninsairaala oli vasta ja liikenneyhteydet hankalat etenkin ottaen
5489: valmistunut, vastasi se ehkä ajan vaatimuk- huomioon rannikkoseutujen ja saaristokun-
5490: sia. Mutta sairaala vanhentui pian ja kävi tien aseman. Kielellisistä seikoista on
5491: ahtaaksi ja vuosisadan vaihteessa se tuskin myöskin suurta haittaa yksikielisille ruotsu-
5492: enää vastasi tarkoitustaan. Vaasan seu- laisille potilaille, joiden on vaikea tulla toi-
5493: dun väestöllä oli kuitenkin tarvitsemansa meen ja viihtyä lääninsairaalan ja sitä ym-
5494: sairaala vaikkakin se oli puutteellinen. päröivän seudun muodostamassa suomalai-
5495: Lääninsairaalan muutettua vuonna 1931 sessa ympäristössä. Ulkokuntalaisten oles-
5496: Seinäjoelle, on Vaasan ympäristön maalais- kelu Vaasan kunnan sairaalassa, mikäli
5497: väestö ollut vailla omaa sairaalaansa var- heille siellä on tilaa, tulee niin kalliiksi ja
5498: sinkin silloin, kun on esiintynyt äkillisiä, taloudellisesti rasittavaksi, että ainoastaaJl
5499: akuuttisia sairaustapauksia, jotka vaativat parempiosaiset voivat päästä siitä osa11i-
5500: pikaista apua. siksi.
5501: Jollei Vaasan kaupunki olisi ottanut sai- Näiden sietämättömien sairaanhoito-olo-
5502: raalaansa ulkokuntalaisia olisi tilanne ollut jen korjaamiseksi ovat Vaasan seudun kun-
5503: täysin kestämätön. Lääninsairaala on liian nat sekä Vaasan kaupunki huhtikuun 29
5504: pitkällä pikaista hoitoa vaativille sairaus- päivänä 1939 pitämäsSään kokouksessa,
5505: tapauksille, sillä nykyistenkin liikeyhteyk- jossa oli edustettuna 18 kuntaa, päättäneet
5506: sien aikana on todettava, että 10-12 pe- Vaasan kaupungin kunnallisen sa.ira:alan
5507: ninkulman päässä oleva sairaala on liian laajentamisesta keskussairaalaksi, jossa on
5508: kaukana silloin, kun on kyseessä vaikeat noin 300 hoitopaikkaa sekä että kunnat vas-
5509: akuuttiset, leikkausta vaativat sairausta- taavat puolesta merkitsemiensä hoitopaikko-
5510: paukset. Vähemmänkin kiireellisissä ta- jen perustamis- ja ylläpitokustannuksista
5511: pauksissa on Seinäjoen lääninsairaalaan edellyttäen, että valtio vastaa jäljellä ole-
5512: pääsy tuottanut vaikeuksia, sillä tässä sai- vista kustannuksista. Sairaala ruotsalaisen
5513: raalassa on jo vuosikausia ollut huomattava Pohjanmaan tarvetta varten on ehdotto-
5514: puute hoitopaikoista. Valitettavasti mi- masti välttämätön ja kun oikeus ja kohtuus
5515: kään tilasto ei ole osoittamassa niiden poti- vaatii, että sairaalahanike toteuteta:an mah-
5516: laitten lukua, joita ei ole voitu sairaalaan dolli:simman pian, on välttämätöntä, että
5517: tilanpuutteen vuoksi ottaa, mutta yleisesti kysymys nopeasti selvitetään. Tämän sel-
5518: tunnettua on, että niiin on usein tapahtu- vityksen sekä. piirustusten, kustannusar-
5519: nut. Lääninsairaalan asemaa olisi ehdotto- vioitien y. m. hankkimista varten tarvitaan
5520: masti helpotettava. kuitenkin varoja, joitten on laskettu nou-
5521: Vaasan seudun väestöä nämä sietämättö- sevan 200,000 markkaan. 1V[e toivomme tä-
5522: 134 VI,2. - Keskussairaala Vaasaan.
5523:
5524: män määrän myöntämistä sitäkin suurem- että hallitus vuoden 1942 tulo- ja
5525: malla syyllä, kun asianomaisella taholla jo rnenoarvioesitykseen ottaisi 200,000
5526: lä.äninsairaalaa Seinäjoelle siirrettäessä an- markan määrärahan tarvittavan sel-
5527: nettiin lupaus sairaalan perustamisesta vityksen, piirustusten y. rn. hankki-
5528: Vaasan seudulle. mista varten keskussairaalan perus-
5529: Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit- tamiseksi Vaasaan.
5530: taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toi-
5531: vomuksen,
5532:
5533: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
5534:
5535: Edvard Haga. Edv. Helenelund.
5536: Albin Wickman. Levi Jern.
5537: J. Mangs.
5538: 135
5539:
5540: Vl,3. - Toiv. al. N:o 25.
5541:
5542:
5543:
5544:
5545: Soininen y. m.: J oert.S'U!Un yleisen sairaalan laajentamisesta.
5546:
5547:
5548: E d u s k u n n a ll e.
5549:
5550: Kysymys Joensuun yleisen sairaalan laa- Erittäin puutteellisena on myös pidet-
5551: jentamisesta on ollut kauan vireillä. Poh- tävä sairaalan talouspuolta. Puuttuu ajan-
5552: jois-Karjalaan kuuluva osa rajaseutua on mukaista keittiökalustoakin. Leipominen
5553: kärsivällisesti odottanut kohennusta puut- on !toimitettava käsin ja keittiössä, koska
5554: teisiirrsa puheenaolevalla alalla. Nämä leipomo puuttuu, samoin kuin puuttuvat
5555: puut<teet ovat. nyt saavuttaneet semmoisen kaikki koneelliset työvälineetkin. Tilanne
5556: laajuuden, että kysymykseen sairaalan laa- sairaalan pesulassa on niin ikään huoles-
5557: jentamisesta on jälleen palattava. tuttava, koska koneelliset välineet sieltä:kin
5558: Joensuun yleinen sairaala on perustettu puuttuva't. Pahoja puutteita vallitsee myös
5559: jo 50 vuotta sitten. Ne suhteellisen pienet sairaalan varastosuojissa. Kesän aikana
5560: korjaukset, joita sairaalassa on suoritettu, varsin välttämätöntä jäähdytyskaappia ei
5561: eivät ole muuttaneet sen luonnetta. Sai- sairaalan vielä ole onnistunut saada.
5562: raala on pysynyt vanhanaikaisena. Mutta Kun kulkuyhteyksien vaikeutuminen ja
5563: paljoa pahempi on sairaalassa vallitseva väestön vähävaraisuus tekevält potilaiden
5564: sietämätön ah1:1aus. ma'tkustamisen kaukaisempiin sairaaloihin
5565: Jo ennen viime talven sotaa tilan ahtaus erittäin vaikeaksi, voidaan pulma ratkaista
5566: saivaalassa oli huutava. Alueluovutuksen ainoastaan maakunnan omaa keskussairaa-
5567: johdosta on Pohjois-Karjalaan siirtynyt la laajentamalla. Kiireellisissä kirurgisissa
5568: huomatt1ava määrä uusia asukkajta. Sa- tapauksissa apu ei ole muulla tavoin lain-
5569: malla on sairaansijojen tarve maakunnan kaan satavissa. Rohkenemme myös viitata
5570: keskeisessä sairaalassa lisääntynyt. Potilas- siihen velvoitukseen, minkä n. s. rajaseutu-
5571: paikkoja on saira!alaan täy'tyny;t sijoittaa ohjelma asettaa valtiovallalle rajaseudun
5572: lähes kaksi kertaa se määrä, mitä on pi- sairaalatarpeita tyydy'tettäessä.
5573: dettävä normaalina. Potilaita on täytynyt Edellä sanotun nojalla ehdotamme edus-
5574: sijoittaa jopa kylpyhuoneeseen. Erityistä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5575: lasten osastoa ei ole, vaan on 1apsipotilaat
5576: täytynyt hajoittaa täysikasvuisten sekaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
5577: eri puolille sairaalaa. Valitettavinta kui- toimenpiteisiin Joensuun yleisen sai-
5578: tenkin on, että eristystä tarvitsevi1a poti- raalan laajentamiseksi.
5579: laita täytyy pitää yhdessä muiden sairai·
5580: den kanssa.
5581:
5582: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1941.
5583:
5584: Heikki Soininen. Pekka Kettunen.
5585: Akseli Brander. Varma K. Turunen.
5586: Albin Koponen. Matti Tolppanen.
5587: Samuli Tervo. Pekka Pennanen.
5588: Jalmari Väisänen. Jussi Raatikainen.
5589: . .. ..
5590: VALTIOPAIVAT
5591: 19 41
5592:
5593:
5594: LIITTEET
5595: VII
5596: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
5597: TOIVOMUSALOITTEET.
5598:
5599:
5600:
5601:
5602: HELSINKI 1941
5603: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
5604:
5605:
5606: 18
5607: •
5608:
5609: Kunnallislakeja, köyhäinhoitoa, vuokra-, suo-, rautatie- ja entisiä
5610: maantiealueita, kalastusta, metsästystä, laidun- ja hautausmaita
5611: y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
5612: 141
5613:
5614: VII,t. - Lak. al. N :o 16.
5615:
5616:
5617:
5618:
5619: Kajala y. m.: Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain kunnallis-
5620: hallinnosta ja kunnallishallituksesta kaupungissa annet-
5621: tujen asetusten muuttamisesta.
5622:
5623:
5624: E d u s k u n n a ll e.
5625:
5626: Itsenäisyytemme aika on kunnallisessa- tenkin hiukanikaan perinpohjaisempain
5627: kin elämässä ollut vireän edistymisen aikaa. uudistusten aikaansaaminen kunnallisvero-
5628: Kunnallisen itsehallinnon kehirttymisestä ja lakeihin on osoittautunut perin vaikeaksi-
5629: tehtäväpiirin .laajentumisesta on seurauk- tästä on IainvalmiSitelutkunnan viimeisim-
5630: sena ollut kunnallisen verorasituksen huo- män uudistusehdotuksen kohtalo hyvänä
5631: mattava lisääntyminen. Syynä tähän on esimerkkinä - ja kun räikeimpäin kunnal-
5632: ollut, pairt:si menojen kasvua, suurelta osalta lisverotuksessa ilmeneväin epäkohtain kor-
5633: se, että valtiovalta ei ole määräitessään kun- jaaminen ei enää siedä viivytystä, on kun-
5634: nille yhä uusia tehtäviä, pitäny:t huolta nallisverolll!kien eräiden kohtain muuttami-
5635: siitä, että kunnat olisivat saaneet myöskin nen - väliaikaisena parannuksena - vält-
5636: uusia tulolähWiltä. Tämä koskee erityisesti tämätöntä.
5637: veroja. Kunnal'linen tulovero on jäänyt Ensimmäinen tällöin kysymykseen tuleva
5638: käytännöllisesti katsoen ainoaksi kunnai- kohta koskee verort:et1tavan tulon alirajaa.
5639: liseksi veroksi. Kun kunnallinen tulovero Tässä kohdin meillä on itsenäisyytemme
5640: vanhanaikaisine ,äyri sadal ta"-periaattei- aikana suorastaan taannuttu. Vertailu esim.
5641: neen vain hyvin rajoitetussa määrin ottaa maala:iskuntain kunnallishallinnosta kesä-
5642: huomioon kuntalaisten veronmaksukyvyn li- kuun 15 päivänä 1898 annetun asetuksen
5643: säy:tymisen ylemmissä tuloryhmissä, on var- alkuperäisten säännösten ja nykyään voi-
5644: sinkin vähävaraisten kunttalaisten vero- massa olevain välillä osoittaa vakuutta-
5645: kuorma päässyt muodostumaan ylen ras- vasti tämän kehityssuunnan.
5646: kaksi. Vuoden 1898 asetus määräsi, että äyrin
5647: Kunnallista verorasitusta lievennet.täessä perusteena oli 100-300 markan tulo. Vero-
5648: on lähdettävä siitä, että kunnille on varat- asteikko oli suhte~llinen, kuitenkin siten,
5649: tava riittävästi uusia tulolähiteirtä. Ja kun- että enintään kolmesta äyris.tä aina yksi oli
5650: nallinen tuloverotuskin on kokonaisuudes- verosta vapaa. Jos kuntakokous määräsi
5651: saan uusittava, niin ettei se perustu yksin- veroäyrin perusteeksi 300 markan tulon,
5652: omaan ,tuloj,en varaan ja että kuntalaisten merk1tsi se sitä, etrtä 600 markan tulo tuli
5653: veronmaksukyky tulee oikeudenmukaisusti olemaan verotettavan tulon alirajana. Ky-
5654: huomioon otetuksi; toisin sanoen kunnal- symyksessä oli vuosisadan vaihteen aikainen
5655: lisverotus on järjestettävä nykyaikaisten raha, kultamarkka. Noista ajoista on rahan
5656: verotusperiaatteiden mukaiseksi Kun kui- arvo laskenut, sotamme aiheuttama rahan
5657: 142 VII,1. - Kunnallisasetusten muuttaminen.
5658:
5659: ostovoiman vähennystä huomioon ottamaJtta, myöskin jäänyt kokonaan huomioon otta-
5660: n. 15 lrertaisesti. Kun tämä otetaan huo- matta. Mutta vaikka näinkin on asianlaita,
5661: mioon, niin voidaan sanoa, että verotetta- niin ver,tailu ulosottokelpoisen tulorajan ja
5662: van ,tulon aliraja on vuosisadan vaihteesta verotettavan tulorajan vä.lirlä osoittaa, että
5663: laskenut 9,000 nykyisestä markasta 2,500 meillä nykyään verotetaan henkilöitä, joita
5664: marirokaan. Viimeksi mainittu määräkin on lainlaatija itsekin pitää veronmll!ksuikyvyt-
5665: sitäpaitsi alirajan maksimi, sillä n. s. pe- töminä.
5666: rusvähennyksen määrä maalaiskunnissa on Katsomme edellä esittämällämme osoitta-
5667: nykyään 1,500-2,500 mk. Taantuminen on neemme, että verovapaan tulorajan koroit-
5668: siis ollut hämmästyttävän suuri ja meidän 'taminen on aivan välttämätöntä. Kun
5669: oioissamme ainutlaatuinen. olemme ottaneet huomioon paikallisten olo-
5670: Niin paljon kuin mielipiteet erilaisten suhteiden erilaisuuden eri osissa maata
5671: verotusperiaatteiden suhteen vaihtelevatkin, olemme esityksemme laatineet mahddl1isim-
5672: siitä ovat finanssioppineet yhtä mieltä, että man väljärajaiseksi. Kuntien tarpeitten
5673: verovapaaksi on jätet1tävä se määrä tuloa, huomioon ottaminen taas on ollut syynä
5674: minikä verovelvollinen tarvitsee välttämät- siihen, että ol,emme ehdotuksessamme rajoit-
5675: tömimpäin tarpeittensa tyydyttämiseen, tuneet niin vähäisiin määriin kuin 4,000-
5676: vaatimatJtoman elintason ylläpitämiseen. 8,000 markan määriin maaseudulla ja 6,000
5677: Kun nykyisten verolakien mukaan voidaan -10,000 markan määriin kaupungissa.
5678: maalaiskunnissa panna veroa maksettavaksi N ykyisissäkin kunnallisverolaeissa on ve-
5679: jo 150 markan kuukausituloista, niin tämä rotusviranomaisille varattu tilaisuus myön-
5680: jo osoittaa, ettei edellämainitsemaamme tää ylimääräisiä veronhuojennu:ksia sellai-
5681: periaatetta nykyään sovel'leta kunnallisve- sille verovelvoHisille, joiden veronmaksu-
5682: rotukseen Suomessa. Eduskunnan, joka ny- kyky satunnaisluontoisista syistä on huo-
5683: kyisestä asiaintilasta kantaa vastuun, suh- mattavasti heikentynyt. Tämän oikean nä-
5684: tautuminen asiaan on sitäkin oudompaa, kökohdan huomioonottamisessa on kuitenkin
5685: kun se erään toisen asian yhteydessä on oltu sikäli liian kitsaita, että tuollaisen
5686: me11kinnyt kantansa siihen kysymykseen huojennuksen saannin ehdoksi on asetettu
5687: nähden, mitä tulomäärää on pidettävä n. s. vaatimus, että verovelvollisen tulo ei ole
5688: toimeentulominiminä. Huhtikuun 8 päivänä yli 15,000 markan. Tällaisen rajan asetta-
5689: 1932 tehdyllä lainmuutoksella muutettiin minen on täysin mielivaltaista ja asia,tonta,
5690: ulosottolakia niin, ,että m. m. veroja ei voida siliä itsestään selvää on, että verovelvollisen
5691: ulosO'ttoteitse periä, ellei perheellisellä hen- henkilön verollill1aksukyky vähentyy esim.
5692: kilöllä dle enempää tuloja kuin 30 mark- pitkäaikaisen sairauden vuoksi siitä riippu-
5693: kaa päivässä ja perheettömällä henkilöllä matta, onko hänen tuloma verovuonna ol-
5694: enempää kuin 15 markkaa; toimeentulomi- leet yli tai alle 15,000 markan, jos häneltä
5695: nimiksi määrättiin tiiten virallisesti per- sairauden vuoksi jää palkka verotusvuonna
5696: heellisiin henkilöihin nähden 10,800 markan saamatta. Mikäli tässä suhteessa halutaan
5697: vuositulot ja perheettömään henkilöön näh- eri verovelvollisryhmiä eri asemaan asettaa,
5698: den 5,400 ma11kan vuositulot. Nämäkin mää- tulisi sen tapahtua sitä silmällä pitäen,
5699: rät ovat vielä aivan liian alhaiset ja sikä- onko kysymyksessä vaikautetut vai vakaut-
5700: likin epäonnistuneesti määrätyt, ettei huo- tamattomat tulot, koska esim. korko- ja
5701: mioon ole otettu lainkaan perheen suuruutta osinkotulojen saanti on tykikä.nään riippu-
5702: eikä muuta huoltovelvollisuutta kuin avio- matonta tulonsaajan työkyvystä. Edellä
5703: puolison elatusvelvollisuus. Eri osissa maata esittämistämme syistä olemme tässäikin koh-
5704: vallitsevain elinkustannusten erj]aisuus on din kuitenkin rajoittuneet vain ehdotta-
5705: VII,1. - Kajala y. m. 143
5706:
5707: maan, että nykyistä 15,000 markan rajaa on edelleen 500-1,200 mk. Kun kuitenkin
5708: koroitettaisiin maalla 30,000 markkaan ja kummassakin tapauksessa verovähennyksen
5709: kaupungissa 40,000 markkaan. Samalla eh- tarkoitus on sama, nim. se, että verotuksesta
5710: dotamme, että niiden syiden joukkoon, jotka halutaan vapauttaa se osa tuloa, mikä käy-
5711: oikeuttavat tällaisen lisähuojennuksen saan- tetään laJSten elatukseen, niin vaatii joh-
5712: tiin, ot~ttaisiin työttömyys, koska juuri donmukaisuus, että tuo määrä voidaan kun-
5713: työttömyys, jos mikään syy, mitä tuhoi- nallisverotuksessakin vahvistaa samaksi kuin
5714: simmin vaikuttaa verovelvollisen veron- se on valtionverotuksessa. 2,500 mk: nkaan
5715: mwksukykyyn; hiukankin pitempiaikainen määrä ei vielä ole liian suuri, mieluummin
5716: työttömyys tekee pa1kka,työläisen kokonaan päinvaJStoin, sillä monissa osissa maatamme
5717: veronmaksukyvyttömäksi. Nykyisten lakien on ,elintaso siksi korkea, että vaatimatto-
5718: mukaan V'Oidaan ylimääräistä huojennusta mimmissakaan oloissa ei lasta pystytä elät-
5719: myöntää vain 5,000 markan määrään asti. tämään vuotta 2,500 mk:'lla. Paitsi vähen-
5720: Kun kui;tenkin on aivan asiaJtonta, että esim. nyksen määrään nähden on kunnallis- ja
5721: henkilölle, jonka sairaala- ,tai parantolaku- valtionverotusten välillä olemassa vielä se-
5722: lut ovat huomattavasti tuota määrää suu- kin eroavaisuus, että valtionverotuksessa
5723: remmat, nykyään on pahJko panna veroa huojennukseen oikeuttava ikäraja on kaksi
5724: niidenkin tu'lojen osalta, jotka hän on to- vuotta korkeampi. Valtionverotuksessa
5725: distettavasti käyrotänyt sairaala- tai paran- myönnetään huojennusta ,jokaiselta lap-
5726: tolamaJksuihin, niin ehdotamme rajan koko- selta, joka ennen verovuotta ei ole täyttä-
5727: naan poistettavaksi. Niin ikään ehdotamme, nyt kuuttatoista vuotta", kun taas kun'llan-
5728: että ne rajoitukset, jotka nykyään ovat voi- verotuksessa huojennus saadaan ,lapselta,
5729: massa kuolleen henkilön tuloista tehitävään joka verovuoden päättyessä ei ole täyttä-
5730: veronhuojenmukseen nähden, silloinkin kun nyt v,iittätoista vuotta". Kun tähän eroon
5731: vainajalta on jäänyt leski ja turvattomia ei ole olemassa mitään järjellistä syytä, on
5732: lapsia, kohtuuttomina poistetaan ja taksoi- se mie~estämme poistettava siten, että ikä-
5733: tuslautakunnille myö1metään vapaa harkin- raja koroitetaan kunnallisverotuksessa val-
5734: tavalta samaan tapaan kuin jo on asian- tion tulo- ja omaisuusverotuksessa nouda-
5735: lai,ta valtionverotuksessa. tettavaa rajaa vastaavaksi.
5736: Valtion tulo- ja omaisuusverolakia 14 päi- Edellä esitettyyn viitaten esi,tämme,
5737: vänä joulukuuta 1935 muutettaessa koroi-
5738: tettiin n. s. ~apsivähennys 1,200 markasta että Eduskunta hyväksyisi seu-
5739: 2,500 markkaan. Kunnallisverotuksessa se raavat kaksi lakiehd(}tusta:
5740:
5741:
5742: Laki
5743: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
5744:
5745: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalais-
5746: kuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 § :n 9 ja 10 kohta, sellaisina kuin
5747: ne ovat sanotun asetuksen muuttamisesta 20 päivänä tammikuuta 1922 annetussa
5748: laissa, näin kuuluviksi:
5749:
5750: 82 §. lämainittujen vähennysten jälkeen ei ole
5751: yli kolmenkymmenentuhannen markan, teh-
5752: 9) Jos verovelvollisen henkilön tulo edel- täköön siitä vielä seuraava vähennys:
5753: 144 VII,L - KunnaUisasetusten muuttaminen.
5754:
5755: kun tulo ei ole yli yhdeksäntuhanm.en kuin kunnanvaltuusto kunakin vuonna toi-
5756: mal'lkan, vähintään neljä;tuhatta ja eninitään mitettavaa truksoitusta varten päättää sekä.
5757: kahdeksantuhatta markkaa sen mukaan kun !tulo on
5758:
5759: yli 9,000, mutta ei yli 11,000 markan, 19/20 päätetystä. vähennysmäärästä
5760: 11,000 13,000 18/2o
5761: " 13,000 " " " 14,000 " 17/2o " "
5762: " " " " " " "
5763: 14,000 15,000 16/20
5764: " 15,000
5765: " " " 16,000
5766: " 15/2o
5767: " "
5768: " 16,000
5769: " " "
5770: 17,000
5771: " 14/2o " "
5772: "
5773: 17,000
5774: " " " 18,000
5775: " 13/20
5776: " "
5777: " 18,000
5778: " " "
5779: 19,000
5780: " 12 " "
5781: /2o
5782: " 19,000
5783: " " " 20,000 " 11 /2o " "
5784: " 20,000
5785: " " " 21,000
5786: " 10/20
5787: " "
5788: " 21,000
5789: " " "
5790: 22,000
5791: " 9/2o " "
5792: " 22,000
5793: " " " 23,000
5794: " 8/2o " "
5795: " 23,000
5796: " " "
5797: 24,000
5798: " 7/2o " "
5799: " " " " " 6/2o " "
5800: 24,000 25,000
5801: " 25,000
5802: " " " 26,000
5803: " 5 /2o " "
5804: " " " " " 4 /2o " "
5805: 26,000 27,000
5806: " " " " " 3/2o " "
5807: 27,000 28,000
5808: " " " " 29,000 " 2 /2o " "
5809: 28,000
5810: " 29,000
5811: " " "
5812: 30,000
5813: " 1/2o " "
5814: " " " " " " "
5815:
5816: 10) V erovelV'ol'lisen henkilön tulosta on Jos verovelvollisen henkilön veronmaksu-
5817: vielä vähennettävä, sen mukaan kuin kun- kyky muuten läheisten omaisten elättämi-
5818: nanvaltuusto kutaikin vuotta varten päät- sen tai oman tai läheisen henkilön sairau-
5819: tää, vähintään 1tuhatkaksiswtaa ja enintään den, tapwturman, työttömyyden tai muun
5820: kaksituhattaviisisataa markkaa jokaiselta sellaisen syyn tähden on olennaisesti vä-
5821: lapselta, jota hän elatusvelvollisuutensa no- hentynyt, voidaan tulosta, jos se edellä-
5822: jalla on elättänyt ja joka ennen vero- mainittujen vähennysten jälkeen ei ole kol-
5823: vuotta ei ole täyttänyt kuuttatoista vuotta. meakymmentätuhatta markkaa suurempi,
5824: Milloin vaimoa on eribeen verotettu, teh- vähentää kohtuullinen määrä. Kuolleen
5825: täköön vähennys vain sen aviopuolison tu- henikilön ttulosta voidaan vähentää koMuul-
5826: loista, joka lapsen joko J'lksin tai pääasial- liseiksi ha11kittu määrä tai hänet kokonaan
5827: lisesti on elä;ttänyt. l.Japsen osalta, jolla vapauttaa verosta, jos vainajalta <>n jäänyt
5828: itsellään on tuloa, saadaan vähennystä · leski, turvaUomia lapsia tai mu:i,ta perilli-
5829: tehdä aill'Oastaan sikäli kuin lapsen tulo siä, joiden elatus on ollut hänen ansionsa
5830: on valtuuston päättä.mää määrää pi,enempi. varassa.
5831: VII, 1. - Kajala y. m. 145
5832:
5833: Laki
5834: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
5835:
5836: Eduskunnan pää;töksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 tkunnal-
5837: lishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § :n 3) kohta, se'llaisena kuin se
5838: on sanotun asetuksen muuttamisesta 20 päivänä tammikuuta 1922 annetussa laissa,
5839: ja 4) kohta, sellaisena kuin se on sanotun asetuksen muuttamisesita 21 päivänä joulu-
5840: kuuta 1923 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
5841:
5842: 55 §. markan, vähintään kuusituhatta ja enin-
5843: tään kymmenentuhatta markkaa sen mu-
5844: 3) Jos verovelvollisen henkilön tulo ei kaan kuin kaupunginvaltuusto kunakin
5845: ole yli neljänkymmenen tuhannen markan, vuonna toimitettavaa taksoitusta varten
5846: tehtäiköön siitä vielä seuraava vähennys: päättää sekä, kun tlrlo on
5847: kun tulo ei ole yli kahdentoistatuhannen
5848:
5849: yli 12,000, vaan ei yli 14,000 markan, 19 /2o päätetystä vähennysmäärästä
5850: " 14,000 " 16,000 1Sf2o
5851: " " , 1S,OOO " 17 /2o " "
5852: " 16,000
5853: " " " 16/2o " "
5854: " 18,000 " 20,000
5855: " " " 15 /2o
5856: " "
5857: " 20,000 " 22,000
5858: " " " " "
5859: " 22,000 " 24,000 14/2o
5860: " " " " "
5861: " 24,000 " 26,000 13/2o
5862: " " " " "
5863: " 26,000 " 28,000 12/20
5864: " " " 11 " "
5865: " 28,000 " 30,000 /2o
5866: " " " " "
5867: " 30,000 " 31,000 10f2 0
5868: " " " 9 /2o " "
5869: " 31,000 " 32,000
5870: " " " 8 /2o " "
5871: " 32,000 " 33,000
5872: " " " 7 /2o " "
5873: " 33,000 " 34,000
5874: " " " 6 /2o " "
5875: " 34,000 " 35,000
5876: " " " 5 /2o " "
5877: " 35,000 " 36,000
5878: " " " 4
5879: " "
5880: " 36,000 " 37,000 /2o
5881: " " " 3 " "
5882: " 37,000 " 38,000 12o
5883: " " " 2 " "
5884: " 38,000 " 39,000 /2o
5885: " " " 1 " "
5886: " 39,000 " 40,000 /2o
5887: " " " " "
5888: 4) Verovelvollisen henkilön tulosta on tettu, tehtäköön vähennys sen aviopuolison
5889: vielä vähennettävä, sen mukaan kuin kau- tulosta, joka on lapsen joko yksin tai pää-
5890: punginvaltuusto kutakin vuotta varten ·asiallisesti elättänyt. Lapsen osalta, jolla
5891: päättää, vähintään tuhatviisisataa ja enin~ itsellään on tuloa, saadaan vähennystä
5892: tään kaksHuhattaviisisataa markkaa jokai- tehdä ainoastaan sikäli kuin lapsen tulo on
5893: selta lapselta, jota hän elatusvelvollisuu- vaLtuuston päättämää määrää pienempi. Jos
5894: tensa nojalla on elättänyt ja joka ennen verovelvollisen henki'lön veronmaksukyky
5895: verovuotta ei o'le täyttänyt kuuttatoista muurten läheisten omaisten elättämisen tai
5896: vuotta. Milloin vaimoa on erikseen vero- oman tai läheisen henkilön sairauden, tapa-
5897:
5898: 19
5899: 146 VII,!. - Kunnallisasetusten muuttaminen.
5900:
5901: turman, työttömyyden tai muun sellaisen kilön tuloa voidaan harkinnan mukaan vä-
5902: syyn tähden on olennaisesti vähentynyt, hentää rtai hänet kokonaan vapauttaa ve-
5903: voidaan tulosta, jos se edellämainittujen rosta, jos vainajalta on jääny,t leski, tur-
5904: vähennysten jälkeen ei ole neljääkymmentä- vatbomia lapsia tai muita perillisiä, joiden
5905: tuhatta mar~kaa suurempi, vähentää koh- elatus on ollut hänen varassaan.
5906: tuulliseksi harkittu määrä. Kuolleen hen-
5907:
5908:
5909: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
5910:
5911: Olavi Kajala. Edv. Kujala.
5912: J. E. lVIalmivuori. Varma K. Turunen.
5913: Albin Koponen. Valfrid Eskola.
5914: Pekka Kettunen. Kalle Jokinen.
5915: Ville Kupari. A. Turkka.
5916: K. Hakala. T. Bryggari.
5917: Hugo Aattela. Uuno Raatikainen.
5918: J. Kuittinen. Ville A. Komu.
5919: Otto Toivonen. Jussi Raatikainen.
5920: Samuli Tervo. Jussi Lonkainen.
5921: Aino Lehtokoski. lVIatti Turkia.
5922: Aug. Syrjänen. Onni Peltonen.
5923: Alpo Lumme. G. Lindström.
5924: Aino Malkamäki. Matti Lepistö.
5925: Toivo Nokelainen. M. H. Peltonen.
5926: Kaisa Hiilelä. Eino Raunio.
5927: Jorma Tuominen. Väinö Sinisalo.
5928: Martta Salmela-Järvinen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
5929: Anselm Pitkäsilta. P. Salmenoja.
5930: Väinö Kivisalo. Onni lVIäkeläinen.
5931: Heikki Kääriäinen. Frans Mustasilta.
5932: Armas Paasonen.
5933: 147
5934:
5935: VII,z.- Lak.'al. N:o 17.
5936:
5937:
5938:
5939:
5940: Sundström y. m.: Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain kun-
5941: nallishallinnosta ja kunnallishallituksesta kattpungissa
5942: annettujen asetusten muuttamisesta.
5943:
5944:
5945: Ed u s kun n a 1 l e.
5946:
5947: KUillillllinen ve1:1otus on mruassamme epä- nystä ja kaupungeiSSia 400-800 markan
5948: oi:keudenmukiaisesti järjestetty varsinkin perusvähennysltä. Jos rahmn arvo olisi alen-
5949: sen kautta, ettei se muJmudu verot·ettavien tunut 1/10 :awn olisi nyt perusvähennys mää-
5950: v·e:vom.,aksukyv.yn mulka:an. Tulojen surruruu- rättävä ma:a1aiskunniss'a 2,000-6,000 ma.rk-
5951: desta riippumart;,ta suo:ritetaan v·eroa pää- ka.an ja k.ruuprm.g,eissa. 4,000-8,000 mark-
5952: asi,assa sa;man prosenttimäärän mruikaan, kaan. Tämäkään muutos ei kui.tenkruan
5953: joka setiJcl\ia eri.Jmisesti ra.si,ttaa pienitulotisi,a. vielä tiedlä. edistystä vuosisadan lopulla ole-
5954: T~ämä epäiillohta kä.y sitä ms:tm,ammaksi v:ist'a määristä si[Läkään edellytyksellä,
5955: mitä suumernmillksi vero,t kasv,awlt ja mirtä että rahan arvo olisi laskenut vain 1 / 10 :aan
5956: enemmän 11ahan arvo laiSikee. Ne pienet entisestään. Todellisuudessa o~isri perusvä-
5957: helpotUJkset, joita sa,atiin atihan v. 1921 hennystä vielä tästäkin korotettava, jos
5958: siten, ~ttä pieniituJ.oiset saiv,at tulois,taan tahd:o.t,aa.n huomio~da rahan arvossa to-
5959: vähenrtää määräerän, jo:rulm. s!Uuruus .riip- del!La tapahtunut aleiJJJtumiine:n. Tuntien
5960: puu va;lturuston päätöksestä, ovat suliTesti porvarillisten puolueiden kylmäkiskoisuuden
5961: menettäneet merkityksensä s1en jä1k·een ta- täl1aist.en kysymysten suhteen ja saada.]{-
5962: pahtuneetn rahan alentumis1en johdosta. semme edes jotain panannusta a:iiillaan,
5963: Säädet.yt perusvähennykset, jotka ovat emme kuit,e'lllka:an halUJa tässä. yhteydessä
5964: maJalla 1,500~2,500 ma:v~kaa ja <roaupun- ehdottaa kuin perusv:ähennyksen korolt,ta-
5965: gissa 2,000-4,000 markiillaa, ovat nyky- misrta tähän vars,1n va;atimattomaan mää-
5966: oloissa aivan riittämättömät, kun ,aj,at.teliee nään.
5967: niitä vmmaklmita hinnailhllousuj,a, jotka Mycös lasta. kohden myönnetty vähennys
5968: ovat tapahtuneet esim. elintarvikkeiden on mielestämme ri:it,t,ämäJtön. N ykyin,en ta-
5969: alana. On tä:vkeitä dilllltarvii&eita, jotka loudellisesti raskas aika painaa erikoisesti
5970: ov·at nous.seet 80-90 p11osentiH:a. :M:utta pi,e:nituloåsia perheitä, jo:UlJa on lapsia elrä-
5971: nousu ei supistu vain elintarpeisiin vaan iJet!t.ävänään ja k<ouilut,ettavanaan ja niiden
5972: koskee kaikkia aloja. Tästä syystä olisi näh- v:erotukisen helpottamiseks~ oli,sri vä.himmäis-
5973: däJksemme peru:svähennysten raja kio.I~otet määrä mellkois.esti rlm11otettava. Puhutaan
5974: t.ava. Viime vuostisadan loppupuoil,elila oli kauniisti komeissa aJ·us.tuiksissa ja juhla-
5975: vero suoritelttava yhdestä äyristä, jos puheisSJa, •maJamme väestön 'lisäämisen t,M'-
5976: äyrejä oli 2 kappa1ett,a, ja j•os veroäyrejä peelJis'll!udesta., mutta kiäytännöss:ä unohde-
5977: olti 1 kappale, oli verovelvollinen varpau- t,aJan usein luoda vä'lttämä,ttömiä edeUy-
5978: tettu sen s'uorittamis:esltra. Huom:Uoono>ttaen tyk~s~ä kansalru]st,en toimeen,tuloa varten,
5979: äyripm'Ust.een suuruuden wusrt.asi tämä ma:a- joka. on täl1keät:ä vansinkin täillaisena ras-
5980: latiskrunnissra 200-600 ma~km1 perusvä.hen- kaana aikana. Vähennykset ova.t n:y't 500-
5981: 148 VII,2. - Kunnallisasetusten muuttaminen.
5982:
5983: 1,200 marlclma l1asta IIDohden, mu,Ua jokai- Edell!OOlevan perUBtooHa. ehd<Ytamme,
5984: n€1Il ti.etää, että se ·ei vastaJa ny[{yajan elä-
5985: män v;aatimuksia. Ehdotamme si!k.si täm.ä.n että Eduskunta hyväksyisi näin
5986: rajan lmrottamista 1,000-2,500 mariklkaan. kuuluvat lakiehdotukset:
5987:
5988:
5989: Laki
5990: maalaiskuntien kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
5991: Eduskuin!lJan päätöksoo mukaiisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1898 maa-
5992: laiskuntien kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 § sellaisena kuin se on jou-
5993: lu!knun 21 päivänä 1923 annetUJSISia 1aissa, näin ktuuluvaksi:
5994:
5995: 82 §. knn tulo ci oLe yli kahde~nt.uhanlnen
5996: (1 mom. 1-8), kuten voimassaolevassa mar!lmn, vähintään lmksit.uhatta itai <min-
5997: laissa. tään ikuUJSitruhatta mm·klk!aa. sen muikaan
5998: 9) Jos ve11ovelvoHisen henikil•ön tulo ooel- kUJin kthllJnanva!LtUJUBto ik;rnro;kin vuonna toi-
5999: l,ämain~ttujen vähennystem. jä:JJkeen ei ole mitettav.aa t~\:soiltusta varten päättää selkä
6000: y'li ikahdenkymmenenkuude!lJtuhannan mar- ikTh1l ,tuiJ.o o:n
6001: kan, tclttä:köön siitä vielä seuraava vähe:n-
6002: nys:
6003: yli 8,000, vaan ei yli 10,000 markan 9j10 pää1tetystä vähennysmäärästä
6004: 10,000 12,000 8
6005: /1o
6006: " 12,000 " " " 14,000 " 7/1o " "
6007: " 14,000 " " " 16,000 " 6
6008: " "
6009: /1o "
6010: " 16,000 " " " 18,000 " 5 ",
6011: /1o "
6012: " 18,000 " " " 20,000 " 4
6013: /1o
6014: " 20,000 " " " 22,000 " 3 " "
6015: /1o
6016: " 22,000 " " " 24,000 " 2 " "
6017: /1o
6018: " 24,000 " " " 26,000 " 1/1o " "
6019: " " " " " " "
6020: 10) V et~o:velvoHisen henik:i;lön tulosta on s~lt:a, jota hän e1at:usvelvoUis·uutensa noja[la
6021: vi1€!lä vähennettävä, soo mukaan kuin ikJnn- on 'elättänyt j.a joka vel'OV•uoden päät-
6022: nanval!tuusto krutakin vuotta vact,en päät- tyessä ei ole täyttänyt viittätoista v:uoltta
6023: tää, vähmtä:än tuhat ja. <enintään ~ruksi j. n. e. (iiDuten voimass·a ol1evassra ilaissa.)
6024: tuhattaviisisrutaa ma:rillliaa jolroaise:Uta 1ap- (11-14), kuten voimassa olevrassa laissa.
6025:
6026:
6027:
6028: Laki
6029: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
6030: Eduskunnan päätöksen mukaisesti mnutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 kun-
6031: m:dLishaU~uksesta lmuprmg:iss·a annetun ase:tuksen 55 §, seUaisena kuin se on 21 päi-
6032: vä,nä joU'h.llrnuri:Ja 1923 annret,ussa laisr.<;a, näin kuuluvaksi:
6033:
6034: (1 mom. 1-2), kuten voimassa oleva.'lsa 3) Jos verovelvollis!8n henlk:ilön tUilo ei ole
6035: laissa. yli kahdenkymmene1llm;hdelk:san1uhanoon
6036: VII,2. - Sundström y. m. 149
6037:
6038: marlmn, tehtäJköön siitä vielä seuraava tään kahdeksantuhatta marikkaa 0011 mu-
6039: vähennys: kaan kuin kaup:unginvaJ.t.uust.o ~1maacin
6040: :kum tulo ei ol·e yli kynnnenentmhrumen VUJOnna 'toimit,ettavaa talksowtusta va~t~m
6041: ma;rlmn, vähintäiän neljätuha,tt.a tai enin- päättää ooikä, kurn tuilo on
6042: Y'li 10,000, v'aan e1 yli 12,000 mm'lkarn 9/1o pääit.etystä vähennysmäärästä
6043: 12,000 14,000 8/1o
6044: " 14,000 " " " 16,000 " 7/1o ," "
6045: " " " " " 6/1o "
6046: 16,000 18,000
6047: " 18,000 " " " 20,000
6048: " 5/1o " "
6049: " 20,000 " " " 22,000 " 4/1o " "
6050: " "
6051: ," 22,000 " " 24,000 3/1o " "
6052: ,
6053: " " " " 2/1o "
6054: 24,000 26,000
6055: " 26,000 " " " 28,000 " 1/1o " "
6056: " " " " " " "
6057:
6058: 4) Verov·elvolEsen henkilön tulosta on jalla on el•ätt:änyt ja joka. verovuoden
6059: v;ielä vähennettävä sen muJ.man kuin kau- pwättyessä ei oUut täyttänyt viittätoista
6060: prmginvaltuUSito kuta:kårn vuotta va.rrten vuotta j. n. e. (kuten voimass•a o~·evaS"&a
6061: päät;tää, v;ähiill.tään tuhat ja ,enintää'n ~aksi laissa.)
6062: tuha.tta.viisisa.taa: markkaa jokaiselta lap- (5-8), kuten voimassa olevassa laissa.
6063: selta, jota hän el,atusvelvoHi<suutensa no-
6064:
6065:
6066: Helsingissä helmikuun 13 päivärnä 1941.
6067:
6068:
6069: Cay Sundström. Yrjö Räisänen.
6070: Kaisu-Mirjami Rydberg. M. Ampuja.
6071: Väinö Meltti. K. H. Wiik.
6072: 150
6073:
6074: VII,3. - Lak. al. N :o 18.
6075:
6076:
6077:
6078:
6079: Lahtela y. m.: Ehdotus laiksi tulojen ilmoittamisvelvolli-
6080: suudesta kunnallisverotusta varten annetun lain muut-
6081: tamisesta.
6082:
6083:
6084: Ed usk u nnaile.
6085:
6086: Tulojen i~moitt,amisvelvollisuudesta kun- lautrukunna1le. Toiset taas ovat mainittunn
6087: naHisveDotusta varten lmhrtilkru:un 9 päivänä py:kä:lää.n vedoten selittäneet, ettei heille
6088: 1919 annetun hvin 8 § :n säännöst~en mu- kuuLu muuta !kuin tiebojen antaminen ja
6089: kaan on sanotussa pykälässä mainittujen tietojen aiTiitamiselllkirr ka1tsolleet tulLe,en
6090: virastojen vir•anomaist,en, ltaitosten, saa- täytetyksi sillä, e~tt.ä ovat tak!oo:itus~auta
6091: tiöiden ja työnantajain pidettävä taksoitus- kunnan lähettämäl1e nou.tajalle !kantaneet
6092: l•a.utrukunnan pyynnöstä la11Jtakunnan tai eteen suu11en määrän työmaillaan laiteiltuja
6093: sen valtuuttaman hm~rrön sa.atav.ana tiedot työväen pailkk.atil,ejä j~a kehoi.ttane:et niistä
6094: palveluslkrmnaUe lähi.nnä edellisenä vuonna etsimään henkilöt, joiden tuloista haluavat
6095: matksamistalan pail!koist.a ja muista vel'otet- t,ietoja saada. Viimeksi mainitun~aisess'a
6096: tavista tuloistn. Selliainen määräys, jonlm tapauksessa taksoitus1autakunnan lähett.ä-
6097: mukaan verotettavien tulojen arutaja ja män tietojen noutajan tul:ee olla sellaisen,
6098: pa~kanmaksaja on velvoUinen antamaan joka hallitsee kirjan•pitoa ja kykenee laa-
6099: v~erotusta varten ,1Jarvitt.avat t,:iedot on vero- timaan sen perumeella luettelon. Kun kir-
6100: tettavan ja ve11o.ttajan kannaLta oikeuden- joihin ei ol:e ,ar.inJa merkitty pail!kall.Slaajan
6101: mutkaisen veirotuksen ttorimrttamista val'ten t.äydel:lisiä nimiä ja kotipaikkoo ja ilrun on
6102: t.arpeen vaatima j.a välttämätön. Saman saman nimiisiä henkhlöi~tä, on se!lvää, että
6103: pykälän viimeiseen momenUiin sisältyvä luettelon laatimi[}Jen tällaisissa tapauiksissa
6104: määräys, jonka mukaan t:aksoituslautakun- on sangen vaikeaa, jopa joissrukin tapaillk-
6105: nan toimesta 011 mainitut t<]edtort:. maks~a sissa mahdotontakin, eHei noutaja henk:ilö-
6106: jaltia noudettava, on ikuiltelll!kin seU,ainen, 'kohtaisesti tunne m'ill!lä työmaalla :kmJkin
6107: jdka on pidettävä vanhentuneena, t'arkOiiilms- edust.amansa krunnan verovelvollinen on
6108: taan vastaamattomana ja kuinnille suuria o11ut työssä. Ku:n 'lisäksi mo11ien ,työnarnta-
6109: kustannuksia a.iheuiltavana, jopa seUai- j:ain pääkontt.o.rit, joihin työ1narrta kirjat
6110: sena, joka. estää tietojen saamisen kolmnai- kootaan, ovat toisilla paikbilmnnilla., jopa
6111: suudessaankin. Tätä viimeisen momentin toisissa lääneissäkin, tu1eva.t li,iJGkeiden ki~r
6112: määräystä on er:ikoisesltililli>ll työnantajapii- joist:a ets:imis- ja noutokustanlnukse:t. krun-
6113: reissä tulkittu monella ·eri tavaO.[a ja ti,eto- na:He maksamaan paljon eriJmisesltikin
6114: jen antamis,een sovellettu käytämnössä mo- mrnsa kliDlliss,a, joiden on hankittav,a tie-
6115: nenlaist1a menettelyt1apaa.. Toiset paO.ikan- dot monilta kaukana oil·evi'lta paik:rnaJlmn-
6116: maksajrut ov;at itse laa:tineet miaks:a.mis1ta.an n~lta ja sittenkin näin sa:adut. t.i.e:dot vero-
6117: eTistä ja muista eduista h:uet,telort j~a 'anta- tettavista tuloista jäävåt epävaJ>moåksi.
6118: neet ne talkso:Ltuslauta:kunnan lähettämälle Että täl1aisest1a sek:avas<ta lain ,govel'tami-
6119: noutajaUe ta[ lähe:tltäneet postitse talksoirtus- sesta ja. kunniHe turhia kustannuksia
6120: VII,3. - Lahtela y. m. 151
6121:
6122: aiheuttavasta menettelytavasta. päästäisiin sel[e menevän palkanpidätyksen takia on
6123: yhdenm'll!lmiseen menetelmään ja. tiedot otettava se!lvä kunkin työntekijänsä täy-
6124: saataisiin lruotettav:at, on ~tarpeellista, että dellisestä nimestä ja siitä, mikä on työn-
6125: mainitun Lailn 8 § muuteta1an sellaiseksi, tekijän vero.tuspaikklalumta, on paljon
6126: että srulotussa pykäiLässä mainitut maksa- helpompi itse laatia taksoitusilwutaik.oonalle
6127: j:at ja mu'll!t ova.t velvoilEset lähettämään lähete1ttäv:ät l:u:ettelot ja [ähettää ne pos-
6128: taJksoituslaultakunnil11e ne tiedot, joista. vero- titse kuin se, että ne on taksoitusla.uta-
6129: tettavat tclot selviävät. Se, •että tällainen kThrm'an iLähettämän henkhlön noudettava,
6130: lain muutos tehdään, ei ·aiheuta niille, vieläpä tehtäväik.in.
6131: jowa tähänkin asti ovat itse laa.ti(l']eelt lnet- Luot•ettavan pa:lkkausJiti'ettelon saaminen
6132: te~ot j;a lähettäneet ne taik.soit:uslautaikun- on t1arpeellinen m. m. siihell'kin nähden,, että
6133: niHe, mitään mu'll!tosta eikä entis1tä e.nempää työnt,ekijän on palik.anp.idäty~11iltirt. jätet-
6134: työtä. Lain mumltoiksesta oEsi vain se tuilos, tävä taksoi,tuslautakunnalle j,a. taksoitus-
6135: että nekin, jotka eivät ole ryhtyneet luette- lautakunnai!JJ n:iide·n perusrteeUa ratilmistava
6136: loita laatjymaan ja niiltä taksoiit:lusilmttakun- ja määrättävä, onko henkilöJiJJe ase.tettava
6137: n:iJUe lähettämään, joiUtui~&iva;t samaan ase- kansanelälk:emaksu vai ·ei. Näitä l•uette'loiita
6138: maan niiden kanssa, jotka sen ovait tehneet voitaisiin käyttää apuna m. m. niissä. ta-
6139: ilman lain velvoittav~~ mää~äys.täkin. T.wk- pa,Uiks:issa, joissa palik.a~npidä.tys:klliit1t voit-
6140: soitusviranomaisiHe j.a kUTIITllli1e siirt:ä oliffi se ta.mattomri,st,a syistä ova.t hävinneet tai tur-
6141: etu, että ne pääsisivät ny;kyisestä nouto- mel tnneet niin ettei niistä saJada sehää.
6142: järj·estelmästä ja t,urhista kunnan varojen Edel[iä esitettyyn viitaten ehdotamme
6143: ku!luttamisåsta sekä saisivat luoterttavat tie- kmnnioittaen,
6144: dot, joka oi'lmudenmulm.is~en verot~uksen
6145: kam.nailta on e~ikoisen tärkeä. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6146: Ty;ooantaji:lie, joiden kansaneläkJelaitok- van lakiehdotuksen:
6147:
6148:
6149:
6150: Laki
6151: tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta kunnallisverotusta varten annetun lain
6152: muuttamisesta.
6153:
6154: Edoomnnnan päätöksen mukaisesti muute:ta'an t<ulojen ilmoittamisvelvonisuudesta ilwn-
6155: nffilåsverotoota v;arten 9 päivänä huhtiiku111ta 1919 annetun lain 8 § näin lruuil:uwvksi:
6156:
6157: 8 §. se,urannut Viapoo ruoka., vi~lmtalo, asunto
6158: Alempana maini1tmista s·e:ilwista ovat tahi palkkamrua .tai tuiloja viDkasivutul1olista,
6159: asianomaiset v·eivolliset taksoitusl!ant!Wkun- to,imituskirjain lunastuksislta, sakko- tai
6160: nalie antamaan ja. !taksoitus.l,autaffiunnan t1akavarikko~osulliks:ista taikka muita mää-
6161: pyyn:nöstä pitämään l1autakunnan tai sen rä:ämättömiä .t,a.hi yJimääräisiä .tul1oja, ne
6162: wultunttaman henkilön saata:van~a seur.aa- erikseen Nmoit.ettav,a;
6163: wtt tiedot: b) juliki:nen virasto s1ekä Jaitoikoon tai
6164: a) valtion, lmnnan. tai muun yhteisön säätiön hall1tus, jos1t1a vi1rl1m- ja pailveilus-
6165: virnstot ja viranoma,ise1t niiiSISä paJvelevain miehe:liä rt;,ai muuJl,a henkhl.öllä on o~ilut
6166: henkiilöiden palkkaeduista lähinnä edelli- oikeus saada eläkettä 1tai apurahaa, sekä
6167: seltä vuodellta.; ja. on, kun vi:r'kat~ointa on myös ,J>jotimai1nen henikivailmutus- t:ai elin-
6168: 152 VII,3. - Tulojen ilmoittamisvelvollisuus kunnallisverotuksessa.
6169:
6170: korkolaitoksen hal1iitus sekä sellainen uilko- d) jolminen työnantaja hänen työssään
6171: maalaisen laitoksen toimitsija sen eläkkeen, lähinnä edellisenä vuonna olleen henkiiLön
6172: apurahan tai elinlroron suuruudesta, joka palkkaeduista sanottuna aikanJa, huomioon-
6173: määrätylle henkilölle lähinnä edellisenä ottaen soveltuvilta ~ohdin mitä edellä a)
6174: vuonna on tullut; kohdassa on sanottu.
6175: c) holholllSlaUJtakunta ja lrunooliishani- Edellä mainitut tiedot on asianomaisen
6176: tlllS alaikäisen ho:thoustilissä tiHtettyjen tu- kulllllan 'taksoituslau<tailwnn.alle toimitettava
6177: lojen yhte:nlaslketusta määr,äsrt;ä tietyltä ennen seuraavan vuoden tammiJknmn
6178: vuodelta; lopp:wa.
6179:
6180:
6181: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1941.
6182:
6183: M. 0. Lahtela. U. A. Wirranniemi.
6184: K. Arhama. Albin Asikainen.
6185: Matti Luoma-aho. Kalle Kirra.
6186: S. Salo. Antti J. Rantamaa.
6187: Tauno Saukkonen. J. Pyörälä.
6188: Kalle Kämäräinen. Matti Pärssinen.
6189: Antti Junes. T. N. Vilhula.
6190: J. Eri. Pilppula. Lauri Kaijalainen.
6191: K. A. Lohi. Aapo Inkinen.
6192: Kauno Kleemola. Heikki Soininen.
6193: Heikki Niskanen. Yrjö Schildt.
6194: Einari Karvetti. Kaapro Huittinen.
6195: 153
6196:
6197: Vll,4. - Lak. al. N :o 19.
6198:
6199:
6200:
6201:
6202: Erich y. m.: Ehdotus laiksi köyhäinhoitolain 5 § :n muut-
6203: tamisesta.
6204:
6205:
6206: E d u s k u n n -a 11 e.
6207:
6208: V oimassaolevan, kesäkuun 1 päivänä huoltovelvollisiin, aviopuol~soon ja lapsiin
6209: 1922 annetun köyhäinhoitolain 5 §, sellai- tulee, ovat heidänkin olonsa useimmiten
6210: sena kuin tämä lainpaikka on 7 p: nä huhti- niin vaatimattomat, että he eivät kestä lisä-
6211: kuuta 1933 annetussa la~ssa, ei yleensäkään rasituksia, jotka voivat viedä heidät toi-
6212: ja kaikkein vähiten nykyisissä olosuhteissa meentulomahdollisuuksien äärimmäiselle mi-
6213: ole oikeudenmukainen. On kohtuutonta, nimirajalle, jopa sen allekin. Edelleen on
6214: että työntekijä, joka on ollut saman työn- moraaliselta kannalta tuskin puolustetta-
6215: antajan palveluksessa kaksikymmentä vuotta vissa sellainen käsitys, että yksityisen pit-
6216: ja sinä aikana tullut niin kivulloiseksi tai käaikaisessa työssä terveytensä ja työ-
6217: muuten työhön kykenemättömäksi, ettei kykynsä menettänyt henkilö on jätettävä
6218: hän voi itseään työllä elättää, nykyisen paljoa huonompaan asemaan kuin se, jonka
6219: lain mukaan ei ole oikeutettu voimainsa jatkuva toimeentulo vastaavissa olosuhteissa
6220: mukaista työtä vastaan saamaan kuolinpäi- on turvattu valtion tai kunnan eläkkeellä.
6221: väänsä asti elatusta työnantajaltansa tai, Aikaisemmat valtiopäivillä tehdyt aloit-
6222: jos se kohtuulliseksi havaitaan, tämän lailli- teet, jotka ovat tarkoittaneet palaamista
6223: silta seuraajilta, jos tarkoitetulla työnteki- takaisin kosketeltuun pykälään sen alku-
6224: jällä on omaisuutta tai läheisiä henkilöitä, peräisessä muodossa, ovat tosin tulleet hyl-
6225: jotka lain mukaan ovat häneen nähden ela- jätyiksi. Muuttuneet olosuhteet, ennenkaik-
6226: tusvelvollisia. Tällaisen työntekijän omat kea suuri hintatason nousu, tekevät kuiten-
6227: varat ovat melkein poikkeuksettomasti niin kin lainkohdan tarkistamisen välttämättö-
6228: vähäiset, että ne on nopeasti loppuunkulu- mäksi. Tämän on eduskuntakin tunnusta-
6229: tettu ja hän itse joutuu täyden köyhän- nut hyväksyessään yksimielisesti elokuun 9
6230: hoidon varaan, jos hänen on pakko niihin päivänä 1940 annettuun korvauslakiin al-
6231: turvautua. Sitäpaitsi on suurimmassa kuperäisen köyhäinhoitolain sisältämän pe-
6232: määrässä tulkinnanalainen kysymys, mil- riaatteen n. s. siirtoväkeen nähden nouda-
6233: loin varain on katsottava riittävän sairaan tettavaksi.
6234: ja työkyvyttömän työntekijän välttämättö- Ylläsanotun nojalla ehdotamme kunnioit-
6235: män elatuksen ja toimeentulon turvaami- taen,
6236: seen. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6237: Mitä taasen nykyisen lain tarkoittamiin van lakiehdotuksen:
6238:
6239:
6240: 20
6241: 154 VII,4. - Köyhäinhoitolain 5 § :n muuttaminen.
6242:
6243:
6244: Laki
6245: köyhäinhoitolain 5 §: n muuttamisesta.
6246:
6247: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 p:nä kesäkuuta 1922 annetun köy-
6248: häinhoitolain 5 §, sellaisena kuin se on laissa huhtikuun 7 päivältä 1933 näin kuu-
6249: luvaksi:
6250:
6251: 5 §. vastaan saamaan kuolinpäiväänsä asti ela-
6252: Jos työntekijä on ollut saman työnanta- tuksensa työnantajaltaan tahi, jos niin koh-
6253: jan työssä taikka palvellut samassa liik- tuulliseksi harkitaan, hänen perillisiltään
6254: keessä tai yritYksessä vähintään kaksikym- tahi liikkeen tai yrityksen omistajalta.
6255: mentä vuotta ja sinä aikana tullut niin ki- Liikkeen tai yrityksen omistajan tai hal-
6256: vulloiseksi tahi muuten työhön kykenemät- tijan vaihdos ei aiheuta muutosta tässä sa-
6257: tömäksi, ettei hän enää voi itseään elättää, nottuun oikeuteen.
6258: olkoon oikeutettu voimainsa mukaista työtä
6259:
6260:
6261: Hels,ingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
6262:
6263: Mikko W. Erich. lVI. H. Peltonen.
6264: Alpo Lumme. Aug. Sy:rjänen.
6265: Anni Huotari. J. E. lVIalmivuori.
6266: Miina Sillanpää. Kustaa Perho.
6267: Aino Lehtokoski. Martta Salmela-Järvinen.
6268: Otto Toivonen. Kaisa Hiilelä.
6269: Hilma Koivulahti-Lehto. Aino Malkamäki.
6270: Onni Hiltunen. Valfrid Eskola.
6271: 0. H. Kekäläinen. Jussi Raatikainen.
6272: Onni Peltonen.
6273: 155
6274:
6275: VII,5. - Lak. al. N :o 20.
6276:
6277:
6278:
6279:
6280: Räisänen y. m.: Ehdotus laiksi kalastusoikeuden väliaikai-
6281: sesta laajentamisesta.
6282:
6283:
6284: E d u s kunnalle.
6285:
6286: Kalavedet olivat aikoinaan maassamme matta, yleensä on lupa ves1ssamme kalas-
6287: yhteisiä ja kalastamiseen oli kaikilla kan- tusta harjoittaa. Lain määräyksistä huoli-
6288: salaisilla oikeus, jota rajoittivat vain yh- matta ovat kuitenkin kansalaiset, joilla ei
6289: teisesti sovitut päätökset. Aikojen kuluessa, ole lain mukaista kalavedenkäyttöoikeutta,
6290: väestön lisääntyessä ja kalakannan vähen- nojautuen entisaikojen tapaan, kalastaneet
6291: tyessä on kansa joutunut menettämään ka- vesistöissämme ilman, että maanomistajat
6292: lastusoikeutensa, joka voimassaolevan lain olisivat sitä voineet sataprosenttisesti eh-
6293: mukaan kuuluu niille, joilla on omistus- käistä.
6294: oikeus vesialueeseen. Ja se taas on yleensä Maamme jouduttua vuoden 1939-1940
6295: riippuvainen maan omistusoikeudesta. sodan takia raskaisiin taloudellisiin vai-
6296: Kalastusoikeutta koskevia säännöksiä on keuksiin, joita lisää jatkuva suurvaltasota,
6297: vuoden 1734 lain RK:n 17 ja 18 luvuissa, on elintarpeiden saanti maan väestölle tul-
6298: sellaisina kuin ne ovat muutettuina 27 päi- lut päivä päivältä yhä vaikeammaksi. Tä-
6299: vänä heinäkuuta vuonna 1902 annetussa män johdosta on, väestön elämismahdolli-
6300: laissa, sekä samana päivänä annetussa, myö- suuksien turvaamiseksi, täytynyt valtio-
6301: hemmin monissa kohdissa muutetussa, ka- vallan ryhtyä sellaiseen talouselämää koske-
6302: lastussäännössä. Lisäksi on eräitä kalas- vaan poikkeuslainsäädäntöön, jollaista ei
6303: tusoikeutta koskevia säännöksiä muissakin normaalisissa oloissa pidettäisi suotavana
6304: laeissa ja asetuksissa. eikä tarpeellisenakaan.
6305: Kaikkien kansalaisten oikeudesta kalas- Elintarvepulan kiristyessä jatkuvasti on
6306: tukseen on voimassa olevassa laissa eräitä yhä yleisemmäksi käynyt vaatimus kalas-
6307: rippeitä jälellä. Niinpä saa kunnan asukas tusoikeuden laajentamisesta niin, ettei se
6308: ha:rjoittaa kalastusta ongella ja koukulla riipu veden eikä maan omistusoikeudesta,
6309: ,isolla järvenselällä ", jollaiseksi katsotaan vaan on kaikille kansalaisille samanlaisin
6310: järvenselkä, jos sen pituus ja leveys on rajoituksin sallittu. Kalastusoikeuden laa-
6311: kumpikin 8 km tai enemmän. Sitäpaitsi jentaminen tällä tavoin -rasittaa kyllä kala-
6312: on jokaisella Suomen kansalaisella oikeus kantaa, mutta kun toiselta puolen on ky-
6313: harjoittaa kaikenlaista luvallista kalastusta symys kansamme elämästä, eivät mitkään
6314: meressä kylänrajan ulkopuolella. uhraukset ole liiallisia.
6315: Käytännöllisesti katsoen on kuitenkin Puuttumatta tällä kertaa kysymykseen
6316: kalastusoikeus meillä sidottu maan ja ve- kalastusoikeuden yleisestä pysyvästä laajen-
6317: den omistusoikeuteen. Muiden kuin maan tamisesta, olemme sitä mieltä, että kan-
6318: ja vesien omistajain tai keille he ovat ka- samme nykyinen vaarallinen asema, nimen-
6319: lastusoikeutensa luovuttaneet, ei, edellä omaan myös elintarpeiden hankkimisen kan-
6320: mainittuja poikkeustapauksia lukuunotta- nalta asiaa katsoen, vaatii kalastusoikeuteen
6321: 156 VII,,5. - Kalastusoikeuden laajentaminen.
6322:
6323: poikkeuksellisesti ja viipymättä seUaista lisi olemaan voimassa esimerkiksi kuluvan
6324: muutosta, että kalastaminen olisi mahdol- ja ensi vuoden.
6325: lista kaikille kansalaisille. Edellä esiintuodun perusteella ehdo-
6326: Muodollisesti tällainen kalastusoikeuden tamme kunnioittaen,
6327: laajentaminen käynee parhaiten päinsä si- että Eduskunta hyväksyisi seu-
6328: ten, että säädetään erityinen laki, joka tu- raavan lakiehdotuksen:
6329:
6330:
6331:
6332: Laki
6333: kalastusoikeuden väliaikaisesta laajentamisesta.
6334:
6335: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6336:
6337: Voimassa olevia rajoitusmääräyksiä ja joittaa kalastusta koukku- tai rihmapyy-
6338: kalaveden käyttämisestä laillisesti annet- dyksellä, ei kuitenkaan nuotalla tai muulla
6339: tuja säännöksiä noudattaen on muillakin liikkuvalla rihmapyydyksellä eikä padolla
6340: kuin vesialueen omistajilla tai osakkailla tai siihen verrattavalla pyydyksellä.
6341: oikeus vuosien 1941 ja 1942 aikana har-
6342:
6343:
6344: Helsingis....~ helmikuun 7 päivänä 1941.
6345:
6346: Yrjö Räisänen. M. Ampuja.
6347: K. H. Wiik. Väinö Meltti.
6348: Kaisu-Mirjami Rydberg. Cay Sundström.
6349: 157
6350:
6351: Vll,6. - Toiv. al. N:o 26.
6352:
6353:
6354: Erich y. m.: Esityksen antamisesta köyhäinhoitolain muut-
6355: tamisesta.
6356:
6357: E d u s k u nn a ll e.
6358:
6359: Voimassaolevan köyhäinhoitolain mukaan sessa ja tosioloja vastaavassa suhteessa .toi-
6360: ovat varattomaan, toisen huolenpitoa vailla .siinsa.
6361: olevaan henkilöön, joka on tarpeenmukaista Edelleen on työnantajan köyhäinhoito-
6362: elatusta ja hoitoa vai!lla, nähden ela.tusvel- lain 5 § :n mukaan annettava määrätyin
6363: voU:isia ne läheiset omaiset, jotka maini- edel·lytytksin elatusta työssään vähintäin 20
6364: t.aan lain 2 ja 3 § : ssä. Tämä periaate on vuotta ol:leeHe työntekijälle, joka työsuh-
6365: :itsessään luonnollinen ja oikea, mutta sen teen aikana on tullut kivulloiseksi j·a työ-
6366: soveltamisessa on usein jouduttu suuri:in hön kykenemättömäiksi. Tätä Jainpailkkaa
6367: kohtuuttomuuksiin, sen kautta, että köyhäin- on usein kierretty niin, että avuttomaan
6368: hoitoviranoma:iset, periesswän elatusvelvOil- tilaan joutunut työntekijä on irtisanottu
6369: lisilta korvausta suoritetusta avustuksesta, juuri, ennenkuin 20 vuosi on täysi. Tä~
6370: varsin yueisesti kiinnittävät enemmän huo- laisen menettelyn alhaisuus ja lain hengen
6371: miota mukavuusnäkökohtiin kuin asian- vastaisuus on ilmeinen.
6372: osaisten maksukykyyn. Jos esim. avustuk- Kun tarkoittamamme epäkohdat ovat
6373: sen saajalla on kolme elatusvelvolEsta poi- poistettavissa hallituksen yksityiskohtaisem-
6374: kaa, joiden kuukausitulot ovat 1,800: -, min harkitulla aloitteella, ehdotamme edus-
6375: 2,000:- ja 2,500:- ja korvauksen peri- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
6376: minen vaivattomimmin käy päinsä järjes- että hallitus antaisi Eduskunnalle
6377: tyksessä toiselta, veivoitetaan hänet !lwko esityksen sellaisiksi muutoksiksi ja
6378: korvauksen suorittamiseen, vaiJkka häneUä selvennyksiksi 1 päivänä kesäkuuta
6379: on vaimo ja kolme lasta, kun sitäV1astoin 1922 annettuun köyhäinhoitolakiin,
6380: järjestykse&'lä ensimmäinen on naimaton ja että köyhäinhoidon korvaaminen tu-
6381: kolmannella, suurituloisimma1la on vain lisi suhteellisesti ja oikeudenmukai-
6382: vaimo ja yksi lapsi huoUettavana. TäUai- sesti jakaantumaan elatusvelvollisten
6383: sia valitet.tavia tapauksia on erittäin run- kesken sekä että työnantajalta pois-
6384: saasti. Tosin on yli oman osuutensa maJk- tetaan mahdollisuus irtisanoa työ-
6385: saneella n. s. regressioikeus veljiin:sä näh- suhde ainakin viimeisenä vuotena,
6386: den, mutta sen toteuttaminen on vaikeimpia ennenkuin sen alkamisesta on 20
6387: tehtäviä oikeuselämässä. vuot-ta kulunut, jos irtisanomisen il-
6388: Lakia olisi selvennettävä niin, että jos meisenä tarkoituksena on lain 5 §: ssä
6389: elatusvelvonisia on useampia, korvausta säädetystä elahtsvelvollisuudesta va-
6390: heiltä voidaan vaatia vain oikeudenmukai- pautnminen.
6391:
6392: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
6393:
6394: Mikko W. Erich. Hilma Koivulahti-Lehto. Martta Salmela-Järvinen.
6395: M. H. Peltonen. Onni Hiltunen. Kaisa Hiilelä.
6396: Aug. Syrjänen. Alpo Lumme. Valfrid Eskola.
6397: Aino Lehtokoski. J. E. Malmivuori. Jussi Raatikainen.
6398: Väinö Kivisalo. Anni Huotari. 0. H. Kekäläinen.
6399: Otto Toivonen. Miina Sillanpää. Onni Peltonen.
6400: Aino Malkamäki. Kustaa Perho. Väinö Sinisalo.
6401: 158
6402:
6403: VII,7. - Toiv. al. N :o 27.
6404:
6405:
6406:
6407:
6408: Pyörälä y. m.: Esityksen antamisesta köyhäinhoitolain 49
6409: ja 50 § :n selventämisestä.
6410:
6411:
6412: E d u s kun n a ll e.
6413:
6414: Kesäkuun 1 päivänä 1922 annetun köy- vuosittain annettavan päärWksen sijasta
6415: häinhoitolain 49 ja 50 § :n mukaan, sellai- asianomaisen huoltoviranomaisen antama
6416: sina kuin ne ovat muutettuina lailla huh- todistus siitä, että tilanne henkilöön nähden
6417: tikuun 7 päivältä 1933, saavat kunnat ;nal- ei ole muuttunut.
6418: tiolta korvauksen sellaisten henkilöitten Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
6419: huoltomenoista, jotka ovat oleskelleet poissa nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
6420: kotikunnastaan neljä vuotta saamatta lail- väksi toivomuksen,
6421: lista kotipaikkaa muualla. Edellä mainit-
6422: tuun lakiin vedoten maaherrat antaessaan että hallitus antaisi Eduskunnalle
6423: tuomioi·ta kunnille tulevista korvauksista esityksen köyhäinhoitolain 49 ja
6424: sovelluttavat lakia aina vuodeksi kerral- 50 § :n selventämiseksi niin, ettii val-
6425: lwan. Kun nyt melkein aina valtion kor- tiolta kunnille tuleva huoltomenojen
6426: vausvelvollisuuteen soveltuva tilanne jat- korvaustuomio eräitten kotikunnas-
6427: kuu korvauksen aiheena oleviin henkilöihin taan yli neljä vuotta poissa olleiden
6428: nähden vuodesta vuoteen, niin on <turhaa henkilöiden kohdalta olisi voimassa
6429: ja samalla a:siatonta tehdä joka vuosi uusi jatkuvasti niin kmtan k1tin asian-
6430: anomus, joselia koituu huoltolautakunnille omaisen henkilön asema ei ole muut-
6431: monenlaista vaivaa ja myöskin maaherran- tunut siitä, mitä se oli t1wmiota
6432: virastoille tarkoituksetauta lisätyötä. Ti- a.nnettaessa.
6433: lanteen selvittämiseksi riittäisi mielestämme
6434:
6435: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1941.
6436:
6437:
6438: J. Pyörälä. IV!. 0. Lahtela.
6439: Matti Luoma-aho. Eero Nurmesniemi.
6440: Lauri Kaijalainen. K. A. Lohi.
6441: Juho Takala. K. Määttä.
6442: 159
6443:
6444: VII,s. - Toiv. al. N :o 28.
6445:
6446:
6447: Kivisalo y. m.: Manttaalikuntien äänioikeusolojen 1tudista-
6448: misesta.
6449:
6450: E d u s k u n n a ll e.
6451:
6452: Kun maamme kunnalliselämä v. 1917 taalikunnil1a ja on niiden käyt<tö moniaalla
6453: kansanvaltaistettiin, jäivät manttaalikun- varsin vähäistä, vain Pohjois- ja Itä-Suo-
6454: nat entiselleen. Näille yhdyskunnille kuu- messa on näillä jyvästöillä tuntuva mer-
6455: lui silloin lukuisia tehtäviä, joita kustansi- kitys.
6456: vat yksinomaan manttaaliinp:annun maan Kun manttaalikuntien tehtävät ovat näin
6457: omistajat. Teiden ja siltain tekeminen ja vähentyneet ja käyneet yksinkertaisiksi,
6458: kunnossapito, kyytilaitoksen ylläpito, van- olisi ne helposti voitu siirtää kunnille ..
6459: kien kuljetus, käräjäjyväin maksaminen, Tästä sekä mant<taalikuntien lakkauttami-
6460: käräjähuoneiden hankkiminen j. n. e. olivat sesta onkin tehty useita aloitteita. Näiden
6461: vuosisatojen ailmna kuuluneet manttaalin- yhdyskuntien lakkauttaminen on tuntunut
6462: omistajille, eikä niitä voitu siirtää kaikkien sitäkin luonnollisemmaHa kun kaupunkien
6463: kuntalaisten yMeisesti kustannettaviksi. kiinteistöjen omistajilla ei ole mitään mant-
6464: Mutta jälkeen v: n 1917 ovat maanttaa- t,aalikuntaa vastaavaa edustuslaitosta.
6465: linomistajat vapautuneet kaikista edellä- Kun manttaaliinpannun maan omistajat
6466: mainituista y. m. pakollisista tehtävistä. kuitenkin haluavat edelleen säilyttää p. o.
6467: Lokak. 9 päivänä 1918 annettu laki ku- yhdyskunnan ja kun eduskunta eräällä
6468: mosi rakennuskaaren 25 luvun tierrtekovel- viime vuonna säädetyllä lailla antoi näille
6469: vollisuutta koskevat kohdat, samoin vuoden yhdyskunnille oikeuden kantaa jäseniltään
6470: 1883 asetuksen teiden ja siltain tekemisestä veroa pinta-alatuoton mukaan, jota oikeutta
6471: ja kunnossapitämisestä kuin myös p. o. niillä ei ennen ollut, niin on oikeampaa,
6472: kaaren kyyditsemistä koskevat säännökset että ne saavat edelleen olla. Mutta sitä
6473: sekä v: n 1883 asetuksen kyydinpidost:a ja tärkeämpää on, että ne kansanvnltaistetaan
6474: kestikievaritaloista. Laki jouluk. 29 p: ltä s. o. että niiden äänioikeusolot uudistetaan
6475: 1923 vapautti manttaalinomistajat käräjä- yleisen yhtäläisen äänioikeuden pohjalle,
6476: jyväin maksamisesta, kesäk. 17 p: nä 1925 kuten kunnissakin.
6477: annettu laki vapm1tti heidät VJankien kul- Kuten tunnettua, on manttaalikurrtain
6478: j etuksesta ja heinäk. 17 p : nä samana äänioikeusjärjestelmä sellainen, että mant-
6479: vuonna annettu laki v~apautti velvollisuu- taalikunnan jäsen saa äänestää kuntako-
6480: desta hankkia kihlakunnanoikeuksille kä- kouksessa niin monella äänellä kuin hänelle
6481: räj ähuoneet. on pantu viimeksi ,toimitetussa 'takso~tuk
6482: Kaikista edellämainituista y. m. pakolli- sessa veroäyreJa. Tämä tietää sitä, että
6483: sista tehtävistä ovat manttaalikunnat va- muutamat harvat suurmaanomistajat voi-
6484: pautuneet. Ne ovat siirretyt valtion kus- vat kuntakokouksessa kumota kaikkien ko-
6485: tannetaviksi. Manttaalikuntien hoidetta- koukseen saapuneiden pienviljelijäin mieli-
6486: viksi ovat jääneet enää vain lai:n:ajyvästöt, piteen, VTaikka viimeksimaini,ttuja olisi saa-
6487: :joiden perustaminen ja ylläpito on ollut punut kokoukseen monia kymmeniä, vaikka
6488: vapaaehtoista ja jotka nekin ovat moniaalla suuremmissa kunnissa satoja. Tällainen
6489: menettäneet entisen merkityksensä. r~aina asiaintila on luonnotonta ja pienviljelijäin
6490: jyvästöjä ei enää olekaan kaikilla mant- ihmisarvoa loukkaava. Ihmisen manttaali-
6491: 160 VII,s. - Manttaalikuntien äänioikeusolot.
6492:
6493: kunnallinen äly ei ole sen erikoisempaa voimalla ja yksimielisyydellä kuin pystyi,
6494: kuin kunnallinenkaan, eikä tämä äly mis- johtui siitä, että täällä oli ehditty hävittää
6495: sään tapauksessa ole riippuvainen hänen harvainvalta jo monilta aloilta. Koko viime
6496: omistamansa maan pinta-alasta eikä kar- talvisen sodan ajan vedattiin täällä joka
6497: jam~a lukuisuudesta. Kun kuntain asiat, päivä siihen, että puolustamme kansanval-
6498: jotka ovat paljon vaativampia ja moni- taa ja taistelemme tänne asevoimin tyrky--
6499: puolisempia, voidaan hoitaa yleisellä ääni- tetyn dil\!tatuurijärjestelmän torjumiseksi.
6500: oikeudella valittujen luottamushenkilöiden Tämä kansanvaltaan vetoaminen .tarkoitti,
6501: kautta, voidaan ne hoitaa manttaalikun- ei ainoastaan sitä, että jo olevat kansan-
6502: nissakin. vallan alkeet säilytetään, vaan myös sitä,
6503: Jonkinlainen aavistus edelläkerrotunlai- että niitä edelleen kehitetään ja ,täydenne-
6504: sen äänioikeusjärjestelmän luonnottomuu- tään. Maamme voi vastakin säilyä itsenäi-
6505: desta lienee ollut jo viime vuosisadalla, senä vain kansanvallan turvin, muuten ei.
6506: jolloin asetus kunnallishallituksesta maalla Senvuoksi on kansanvallan saatettava vOI-
6507: säädettiin. Asetuksessa säädetään, ettei ku- maan myös manttaalikuntain asiain hoi-
6508: kaan kunt:akokoukseen saapunut henkilö sa-a dossa.
6509: äänestää enemmällä kuin 1 115 annetuista Harvainvalta lienee näin kauan säilynyt
6510: äänistä. Tämä on kuitenkin niin heikko manttaalikunnassa senvuoksi, ettei näihin
6511: harvainvallan lievennys, ettei se merkitse yhdyskuntiin ole niiden hoitamain asiain
6512: käytännössä mitään. Vain periaatteellisesti vähälukuisuuden vuoksi kiinnitetty vaka-
6513: sen kautta on rajaton harvainvalta hylätty. vaa huomiota. Mutta kun manttaalikunnat,
6514: ManUaalikunnissa vallitseva harvainvalta kuten edellä on mainittu, ovat saaneet lisä-
6515: on jyrkästi: vastakkainen aikamme kansan- oikeuksia jäsentensä verottamiseen, voi
6516: valtaisen hengen kanssa, joka on levinnyt tämä harvainvaltaisuus muodostua vastai-
6517: kaikkialle. Jos tällainen harvainvalta olisi suudessa nykyistä suuremmaksikin epäkoh-
6518: meillä vallinnut kaikilla 'aloilla v. 1939 syk- daksi.
6519: syllä, jolloin joutui koetukselle, onko kan- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
6520: samme valtiollisen itsenäisyytensä arvoi- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
6521: nen, niin tuskinpa koko kansa olisi asettu- toivomuksen,
6522: nut puolustamaan maan kunniaa ja va-
6523: pautta niin yksimielisesti kuin asettui. että hallitus ensi tilassa valmistut-
6524: Hyökkääjän propaganda, jolla se julisti tu- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
6525: levansa vapauttamaan Suomen työtätekeviä sen laiksi manttaalikuntien ääni-
6526: suurmaanomistajain sorrosta ja orjuutuk- oikeusolojen uudistamiseksi siten,
6527: sesta, olisi varmaan tehonnut moniin vähä- että kaikilla manttaalikunnan jäse-
6528: v:araisiin kansalaisiimme. Että kansamme nillä on sen asioista päätettäessä yh-
6529: pystyi puolustamaan itsenäisyyrttään sillä täläinen äänioikeus.
6530: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1941.
6531:
6532: Väinö Kivisalo. Jalmari Linna. Valfrid Eskola.
6533: Aug. Syrjänen. Otto Toivonen. Jorma Tuominen.
6534: Paavo Aarniokoski. Väinö Sinisalo. Viljo Rantala.
6535: J. E. Malmivuori. Eino Raunio. Aino Malkamäki.
6536: 0. H. Kekäläinen. Edv. Kujala. Heikki Simonen.
6537: Urho Kulovaara. Alpo Lumme. Uuno Raatikainen.
6538: Jussi Raatikainen. Heikki Kääriäinen. A. Pitkäsilta.
6539: Martta Salmela-Järvinen. Onni Peltonen. Aino Lehtokoski.
6540: Frans MU:sta.silta. Anni Huotari.
6541: 161
6542:
6543: VU,9. - Toiv. al. N :o 29.
6544:
6545:
6546:
6547:
6548: Kivisalo y. m.: Kuntain oikeudesta pakkolunastaa käyttä-
6549: mättömiä suoalueita.
6550:
6551:
6552: Ed uskunnaille. '
6553: Suomi on Euroopan suorilkkaimpia maita. kin eri lääneissä vaihteleva. Niinpä esim.
6554: Sen pinta-alasta on lähes 113 soiden peit- Uudenmaan j,a Hämeen ilääneissä on ikum-
6555: tämä. Summittaisten tietojen mukaan kä- paistakin suolajia suunnihleen saman ver-
6556: sittävät suoalueemme yhteensä 102,228 ne- ran. Kuten tunnettua, ovat mutasuot viil-
6557: liökilometriä, ollen ne [aajemmat kuin jelysaiue:i:ksi ja maanparannusaineiden
6558: Tanskan, Hollannin ja Belgian valtakun- saantipaikoiksi sopivairllruLt, jotavastoin
6559: nat yhteensä. Kun Suomen peltojen yh- rahkasuot ovat arvokkaammat polttotur-
6560: teenilaskettu pinta-ala teki v. 1938 2,608,195 peen saantipaikkoina ja 'erinäisten teolli-
6561: hehtaaria, niin ylittävät suoaJlueemme tä- suu.ksien raaka-ainelähteinä. Suot eivät
6562: män määrän nelinkertaisesti. yleensä esiinny suurina yhtäjaksoisina
6563: Eniten on soita maamme pohjois- ja itä- ailoina, vaan pienempinä siellä täällä sijait-
6564: osissa, mutta suuria suoalueita on keski- ja sevina Ja,ikkoina.
6565: länsi- sekä eteläosissa.kin. Uudenmaan lää- Luonnontilassa olevat suot ovat ilukui-
6566: nissä on soita 72,400, Turun ja Porin lää- sissa tapauksissa nykyisiille omistajilleen ar-
6567: nissä 312,000, Hämeen läänissä 245,000, vottomia. Kun maatailoustuottajan on huo-
6568: :Mikkelin läänissä 431,900, Kuopion läänissä mioitava, ei vain vHjelyksensä yleishyödyl-
6569: 1,311,000 ja Vaasan läänissä 1,515,000 heh- lisyys, vaan myös sen yksityistaloudellinen
6570: taaria. Viipurin iläänin suurimmat suo- kannattavaisuus, on todennäköistä että laa-
6571: alueet ovat joutuneet luovutetulle muecl:le, jat suoalueet edelleenkin saavat omista-
6572: mutta tälle puolen uuden rajankin jäi näitä jainsa puoilesta jäädä luonnontilaan pit-
6573: alueita paljon. Tosin on soita parin viime kiksi ajoiksi. Kansantalouden kannailta ja
6574: vuosikymmenen aikana raivattu paljon vil.- useista muistakin syistä olisi kuitenkin tär-
6575: jelykselle, joten niitä on jonkinverran vä- keätä saada soissa löytyvät luonnonrikkau-
6576: hemmän kuin edehlämainitut luvut osoit- det hyödylliseen käytäntöön. Tätä voitai-
6577: tavat. Mutta sittenikin on vie[ä pa;ljon käyt- siin suuresti edistää säätämällä !kunnille
6578: tämättömiä täysin luonnontilassa ~evia oikeus pakkoilunastaa käy,ttämättömät suot
6579: soita. Niinpä esim. Hämeen iläänissä on omikseen.
6580: soita lähimain saman verran kuin peltoja- Suot olisivat kunnille hyödyksi monin
6581: kin ja viidessä muussa 'läänissä on soiden tavoin. Kun nykyään varsinkin maalais-
6582: ylivoittoisuus peltoihin verraten muuta- kunnissa on työttömyysaikoina vaikeata
6583: missa moninkertainen. v~ain uudenmaan löytää sopivia työttömillä teetettäviä töitä,
6584: sekä Turun ja Porin lääneissä ovat pelto- tarjoaisi soiden kuivattaminen l'UllOOaSiti
6585: alat suoaloja suuremmat. työt~laisuuksia jos kunnat niitä omistaisi-
6586: Soistamme on lähes 2/3 rahka- ja run- vat. Mutasoiden kuivattamiseHa lisättäisiiln
6587: sas 1/3 mutasoita. Tämä suhde on kuiten- myös vi'ljelyskelpoisia maita, joita voidaan
6588:
6589: 21
6590: 162 VII,9. - Suoalueiden pakkolunastaminen.
6591:
6592: käyttää asutuksoon. Kun nykyään siirto- ton, voitaisiin sitä harjoittaa kunt~in · yh-
6593: väen pika-asutuksen vuoksi paikallisen väes- teisvoimin tai valtion tukem~a. Suon :tu-
6594: tön asutustoiminta on vaarassa pysähtyä nastushinta olisi arvioitava ku.'3Sal{in ta-
6595: pitldksi · ajoiksi, avaisi soiden kuivattami- pauksessa sen nykyisen tuoton mukaan.
6596: nen tämän väestön asuttamiseen uusia mah- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
6597: dollisuuksia. Myös puun säästämisen vuoksi kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
6598: olisi, metsiemme nyttemmin huomattavasti toivomuksen,
6599: vähennyttyä, ryhdyttävä luomaan edelly-
6600: tyksiä polttoturpepn tähänastista yleisem- että hallitus valmistuttaisi ja an-
6601: mälle käyttämiselle. Polttoturpeen lisäksi taisi Eduskunnalle esityksen laiksi
6602: saataisiin rahkasoistamme myös raaka-ai- kuntain oikeudesta pakkolunastaa
6603: neita erinäisille teollisuuksille, joiden laa- omikseen käyttämättömiä suoalueita,
6604: jentaminen on väestön toimeentulon tur- joita kunnat voisivat kuivattaa työt-
6605: vaamisen kannalta tärkeätä. Soita kuivat- tömillään asutustoimintaa, polttotur-
6606: tamaila voidaan myös useissa tapauksissa peen hankintaa, metsäalojensa lisää-
6607: lisätä kasvukykyisen metsän alaa. Kaikel'la mistä ja erinäisten teollisuuksien
6608: edeHäesitetyllä voisivat kunnat monissa ta- raaka-ainehankintaa varten, ollen
6609: pauksissa kohentaa ja laajentaa myös omaa kunkin suon lunastushinta arvioitava
6610: talouttaan. Jos jokin kunta olisi tuloksel- sen nykyisen t1wton mukaan.
6611: liseen suonkuiv~ttamiseen yksinään voima-
6612:
6613: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1941.
6614:
6615:
6616: Väinö Kivisalo. Edv. Kujala.
6617: Väinö Sinisalo. Otto Toivonen.
6618: Paavo Aarniokoski. Alpo Lumme.
6619: J. E. Malmivuori. Heikki Kääriäinen.
6620: 0. H. Kekäläinen. Onni Peltonen.
6621: Jalmari Linna. Jorma Tuominen.
6622: Jussi Raatikainen. Heikki Simonen.
6623: Martta Salmela-Järvinen. A. Pitkäsilta.
6624: Aino Malkamäki. Aino Lehtokoski.
6625: Aug. Syrjänen. Uuno Raatikainen.
6626: Eino Raunio. J. Kuittinen.
6627: Anni Huotari.
6628: 163
6629:
6630: Vll,1o. - Toiv. al. N :o 30.
6631:
6632:
6633:
6634:
6635: Mustasilta y. m.: Vuokra-alueiden l:unastuslainsäi.idännön
6636: laajenta.misesta.
6637:
6638:
6639: E d u s k u n n a 11 e.
6640:
6641: Vuonna 1912 toimitetun maanvuokrati- useassa tapauksessa myös taloudelliset syyt
6642: laston mukaan oli maassamme silloin voi- ovat sen estäneet. Näillekin vuokramiehille
6643: massa vuokrausta koskevia sopimuksia olisi viljelemiensä alueiden lunastusoikeus
6644: 151,926, joista oli torppia ja lampuotiti1oja myönnettävä. Tämänkin väestöryhmän kes-
6645: koskevia 56,636 ja mäkitupa-alueita koske- kuudessa on nykyisin voimakas pyrkimys
6646: via 95,290. Viimeksimainituista kuului ti- päästä tilojensa omistajiksi ja täten va-
6647: heisiin asumusryhmiin 10,500. Kaikista pautua vuokramiehen epävarmasta ase-
6648: mäkitupa-alueista oli suullisia vuokrasopi- masta. Tällaista pyrkimystä on pidettävä
6649: muksia 52,700 ja kirjallisia 42,600. kansantaloudellisesti hyödyHisenä yleensä-
6650: Virallisen tilaston mukaan oli v. 1936 kin, mutta erittäin sen vuoksi kun maas-
6651: loppuun mennessä erotettu itsenäisiksi yht. samme on viime aikoina ryhdytty suunnit-
6652: 104,450 vuokra-aluetta, joista oli torppia telemaan maaseudunkin asunto-olojen pa-
6653: 54,975 ja mäkitupa-alueita 49,475. Näiden rantamista. Tämä olisi ulotettava myös
6654: lisäksi oli vuokra-alueita lunastettu itsenäi- p. o. väestöryhmään. Vuokramiehen epä-
6655: siksi valtion ja kirkollisvirkatalojen sekä varma asema kuitenkin estää ainakin huo-
6656: puutavarayhtiöiden omistamista tiloista mattavasti parantamasta rrukennuksiaan,
6657: noin 14,450, joten p. o. vuoden loppuun varsinkin kun tällaista rakennustoimintaa
6658: mennessä oli itsenäistytetty kaikkiaan n. varten ei saa kiinnitysluottoa, eikä toden-
6659: 65,000 torppaa ja lampuotitilaa sekä n. näköisesti myöskään valtion tukea. Myös
6660: 54,000 mäkitupa-aluetta, yhteensä n. 119,000. voimassaolevan asutuslain hengenkin mu-
6661: Sittemmin on tiheissä asumusryhmissä ole- kaista on, että vuokra-alueiden lunastustoi-
6662: vien vuokra-alueiden lunastamisesta 28 p. minta saadaan niin pian kuin mahdollista
6663: helmikuuta 1936 annetun lain mukaan jou- loppuunsuoritetuksi. Tällaisen oikeuden
6664: tunut lunastettaviksi n. 10,000 vuokra- myöntämisen puolesta puhuu voimrukkaasti
6665: aluetta, joiden lunastusmenette1y on par- sekin että elintarvetuotantoa olisi tätäkin
6666: haillaan käynnissä. Näin ollen näyttää yli tietä saatava tehostetuksi. Näistä syistä
6667: 30,000 mäkitupa-aluetta vielä jäävän lunas- {)lisi kaikille asuinr&kennuksilla varustettu-
6668: tusoikeutta vaille. Osa näistä on viljelys- jen vuokra-alueiden haitijoille säädettävä
6669: alueita, joiden vuokraajilla on oma asunto- oikeus lunastaa asuntotonttinsa ja muut
6670: tontti muualla. Suurin osa on sellaisia, vuokraoikeudella viljelemänsä alueet omik-
6671: joilla ei ole kirjallista vuokrasopimusta. seen.
6672: Näiden suullisten sopimusten varassa ole- Lunastushintaa määrättäessä olisi otet-
6673: vien vuokramiesten olisi pitänyt panna lu- tava huomioon kullakin paikkakunnalla
6674: nastusvaatimuksensa vireille ennen maa,lisk. käypä hinta, joka ,ei kuitenkaan saisi olla
6675: 14 päivää 1922, mutta tietämättömyys ja· korkeampi kuin minkä järkevä ostaja
6676: 164 VII,to. - Vuokra-alueiden lunastaminen.
6677:
6678: maasta maiksaisi jotta sitä kannattaa käyt- tämättömät rakennukset ovat kokonaan tai
6679: tää siihen tarkoitukseen, johon sitä tähän osaksi vuokranantajan omia, olisi lunastus-
6680: asti on käytetty. Lunastushinnasta olisi oikeus ulotettava myös niihin ja olisi ra-
6681: vähennettävä niiden parannusten arvo, joita kennusten hinta arvioitava kullakin paikka-
6682: vuokra-alueen haltija on alueella vuokra- kunnalla käyvän hinnan mukaan.
6683: aikanaan tehnyt. Jos vuokramies on kuol- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
6684: lut, tulisi lunastusoikeus olla hän.en perilli- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6685: . sHlään, mikäli he vuokra-aluetta vielä hal-
6686: litsevat. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
6687: Kun koko maamme taloudellisen: menes- siin vuokra-alueiden lunastuslainsää-
6688: tyksen ja sen itsenäisyyden lujittumisen dännön laajentamiseksi siten, että
6689: 'kannalta on mitä suuriarvoisin asia, että vuoden 1938 päättyessä, joko kirja"t-
6690: mahdollisimman monet kansalaiset omista- lisen tai suullisen vuokrasopimuksen
6691: vat itse sen maa-alueen, jota asuvat ja vil- nojalla vuokrattuna olleiden, asuin-
6692: jelevät, niin olisi lunastusoikeus myönnet- rakennuksilla varustettujen alueiden
6693: tävä kaikille vuokramiehille, joilla on ollut vuokramiehet saavat lunastaa asu-
6694: suulliset tai kirjalliset vuokrasopimukset mansa ja viljelemänsä alueet omik-
6695: vuoden 1938 lopussa. Jos vuokra-alueella seen.
6696: olevat asuin- ja muut vuokramiehelle vält-
6697:
6698: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1941.
6699:
6700: Frans Mustasilta. Matti Lepistö.
6701: Edv. Kujala. Valfrid Eskola.
6702: J. Fr. Tolonen. Väinö Sinisalo.
6703: Alex Hämäläinen. Heikki Kääriäinen.
6704: Aug. Syrjänen. Uuno Raatikainen.
6705: Paavo Aarniokoski. Otto Toivonen.
6706: Väinö Kivisalo. Onni Mäkeläinen.
6707: Toivo Halonen. V. H. Kämäräinen.
6708: 165
6709:
6710: VII,u. - Toiv. al. N:o 31.
6711:
6712:
6713:
6714:
6715: Jokinen y. m.: Esityksen antamisesta tiheissä asummryh-
6716: missä olevien vuok1·a-alueiden lunastamisoikeuden laa-
6717: jentamisesta.
6718:
6719:
6720: Eduskunnalle.
6721:
6722: Kun niitä vaikeita sosiaalisia epäkohtia, kein. Ne vuokrasopi.mukset, mitkä oli laa-
6723: mitkä olivat johtuneet epäterveistä vuokra- dittu ennen maaliskuun 12 päivää 1921,
6724: suhteista maaseudulla, aikanaan ryhdyttiin olivat vuokramiehelle taloudellisesti suhteel-
6725: poistamaan, tapahtui se siten, että saman- lisen edullisia eikä myöskään se yksityinen
6726: aikaisesti vanhat vuokrasopimukset lunas- edun tavottelu, mikä seuraavina taloudelli-
6727: tettiin ja uusien vuokrasuhteiden muodos- sina nousuvuosina tuli jopa häikäiJemättö-
6728: tamisesta annettiin laki, jonka vaikutuspii- mäksikin, ollut saattanut vuokramiesten oi-
6729: riin pakollisesti tulivat kuulumaan kaikki keudellista asemaakaan niin heikoksi, kuin
6730: sellaiset vuokrasopimukset maalla, jotka oli miksi se muodostui juuri noina taloudelli-
6731: tarkoitettu asuttaviksi. Johdonmukaisesti sen nousun vuosina.
6732: olisi olJut meneteltävä samalla tavalla sil- Siitä huolimatta että eduskunnassa käsi-
6733: loin, kun ryhdyttiin parantamaan niitä teltäessä hallituksen esitystä laiksi tiheissä
6734: täysin vastaavassa määrässä epäterveitä asumusryhmissä olevien vuokra-alueiden lu-
6735: vuokrasuhteita, mitkä vallitsivat ja suu- nastamisesta eivät mainitut seikat jääneet
6736: relta osalta edelleenkin vallitsevat tiheissä huomaamatta ja sen johdosta melko yksi-
6737: asumusryhmissä. Kun nyt 28 p:nä helmi- mielisesti esiintuotiin toivomus siitä, että
6738: kuuta 1936 annettiin laki tiheissä asumus- hallitus antaisi eduskunnalle uuden esityk-
6739: ryhmissä olevien vuokra-alueiden lunasta- sen mainitun lain täydentämisestä niin, että
6740: misesta, rajoitettiin laki kuitenkin koske- se ulQtettaisiin niihinkin vuokrasuhteisiin,
6741: maan ainoastaan niitä vuokrasopimuksia, jotka silloin jäivät lunastuslain ulkopuo-
6742: jotka olivat syntyneet ennen 12 päivää lelle, ei uutta hallituksen esitystä asiassa
6743: maaliskuuta 1921. Ja kun sitten 17 p:nä ole annettu. Kun nykyinen asiantila on
6744: maaliskuuta 1939 annettiin kauan ja mie- sellainen, että huomattava joukko tiheissä
6745: lenkiinnolla odotettu tontinvuokralaki, jätti asumusryhmissä olevia vuokramiehiä tun-
6746: se järjestämättä kaikki vanhat vuokrasuh- tee olevansa täysin turvattomassa asemassa,
6747: teet, ja uusiinkin sopimuksiin nähden sen mikä seikka yhteiskunnan tervehdyttämisen
6748: sovelluttaminen tehtiin vaihtoehtoiseksi. kannalta on syvästi huolestuttava, esitämme
6749: Lunastusoikeuden ja muun lain suojan kunnioittavimmin eduskunnan päätettä-
6750: ulkopuolel·le jäivät siis kaikki ne vuokra- vä;ksi toivomuksen,
6751: sopimukset, jotka olivat syntyneet maalis-
6752: kuun 12 päivän 1921 jälkeen. Kuitenkin että hallitus joutuisas.ti antaisi
6753: juuri näiden vuokramiesten, joiden luku- Eduskunnalle esityksen tiheissä asu-
6754: määrä on varsin suuri, sekä oikeudellinen tusryhmissä olevien vuokra-alueiden
6755: että taloudellinen asema on kaikkein vai- lunastamisesta helmiku1m 28 p:nä
6756: 166 VII,11. - Tiheäin asumusr1hmäin ~-uokra-alueet.
6757:
6758: 1936 annetun lain täydentämisestä tamainitun lain antamisen ja maa-
6759: siten, että vuokm-alueiden lunastus- liskuun 12 päivän 1921 välisenä ai-
6760: oikeus ulotetaan niihinkin vuokra- kana.
6761: s,uhteisiin,_ jotka ovat syntyneet vas-
6762:
6763: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
6764:
6765:
6766: Kalle Jokinen. Ville Kupari.
6767: Heikki Simonen. Juho Kuittinen.
6768: 167
6769:
6770: VII,12. - Toiv. al. N:o 32.
6771:
6772:
6773: Kivisalo y. m.: Aatteellisten yhdistysten oikeuttamisesta
6774: lunastamaan vuokmoikeudella hallitsemansa maa-alueet.
6775:
6776:
6777: E d u s k u n n a 11 e.
6778:
6779: Eduskunta on aikaisemmin säätänyt taloudellinenkin vahinko, puhumattakaan
6780: useita lakeja, jotka oikeuttavat maan vuok- siitä että p. o. toimitaloilla harjoitettu, mo-
6781: ralleottajat Innastamaan omikseen vuokra- nissa tapauksissa sangen arvokas ja hyö-
6782: oikeudella hallitsemansa alueet, mutta joka dyllinen sivistystyö keskeytyy, ehkä pitkäk-
6783: kerta kun jollekin vuokramiesryhmälle on sikin aikaa. Tällainen sivistystyö on var-
6784: säädetty oikeus lunastaa vuokra-alueensa sinkin tällä kertaa tarpeen maan itsenäi-
6785: omikseen, ovat lain ulkopuolelle ja siis myös syyden lujittamiseksi, joten sen keskeyty-
6786: lunastusoikeutta vaille jääneet ne yleishyö- mätön jatkuminen on tärkeä.
6787: dyllisiä tarkoituksia ajavat aatteelliset yh- Edelläviitattujan vahinkojen estämiseksi
6788: distykset, jotka ovat rakentaneet toimita- olisi kiireimmiten säädettävä laki, joka tur-
6789: lonsa vuokramaalle. vaa p. o. yhdistysten oikeuden, jota, kwt-
6790: Kun monien tällaisten yhdistysten vuok- soen siihen että monet yhdistykset ovat
6791: ra-ajat päättyvät, ei niillä ole mitään var- olleet vuokralaisina jo useita vuosikymme-
6792: mml!tta siitä, suostuvatko asianomaiset niä, on pidettävä saavutettuna oikeutena,
6793: maanomistajat tekemään uutta vuokrasopi- jota ei ole sallittava loukattavan.
6794: musta tai myymään yhdistyksille näiden Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
6795: hallitsemia tontteja vapaaehtoisella kau- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
6796: palla, on tällainen epävarmuudentila p. o. toivomuksen,
6797: yhdistyksille kiusallinen. Jos käy kuten
6798: paikoin on jo tapahtunut, ettei maanomis- että hallitus ensi tilassa valmistut-
6799: taja tee uutta vuokrasopimusta eikä myös- taisi ja Eduskunnalle antaisi esityk-
6800: kään myy tonttia, niin koituu siitä yhdis- sen laiksi, joka oikeuttaa ne aatteel-
6801: tykselle suuria kuluja kun talo on puret- liset yhdistykset, joiden toimitalo on
6802: tava, siirrettävä toiseen paikkaan ja raken- vuokramaalla, lunastamaan nama
6803: nettava uudelleen. Tämä ei olisi ainoas-- vuokraoikeudella hallitsemansa maa-
6804: taan yhdistyksen vahinko, vaan kansan- alueet omikseen.
6805:
6806: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1941.
6807:
6808: Väinö Kivisalo. Onni Peltonen. Paavo Aarniokoski.
6809: Otto Toivonen. Jussi Raatikainen. J. E. Malmivuori.
6810: Eino Raunio. Martta Salmela-Järvinen. 0. H. Kekäläinen.
6811: Frans Mustasilta. Kustaa Perho. Valfrid Eskola.
6812: Alpo Lumme. Aino Malkamäki. Jere Juutilainen.
6813: Väinö Sinisalo. Olavi Kajala. Jorma Tuominen.
6814: Jalmari Linna. Aino Lehtokoski. Heikki Simonen.
6815: Aug. Syrjänen. Uuno Raatikainen. A. Pitkäsilta.
6816: Edv. Kujala. Viljo Rantala. Anni Huotari.
6817: Otto Toivonen.
6818: 168
6819:
6820: VII,13. - Toiv. al. N :o 33.
6821:
6822:
6823:
6824:
6825: Aarniokoski y. m.: Entisten maantiealueiden omistusoikeus-
6826: suhteiden selvittämisestä.
6827:
6828:
6829: E d u s k u n n a 11 e.
6830:
6831: Itsenäisyytemme aikana on liikenneolo- Kun maanteiden rakentaminen ja kun-
6832: jen kehittämiseen kiinnitetty erittäin nossapito kuului pitkät ajat manttaalikun-
6833: suurta huomiota. Seurauksena onkin ollut, nille, niin on hyvin uskottavaa, että mant-
6834: että m. m. valtion moontieverkostoa on huo- taalikunnat joutuivat lunastamaan myöskin
6835: mattavassa määrin täydennetty ja paran- sen maa-alueen, mikä tarvittiin uuden
6836: nettu. Nopealle liikenteelle haitalliset ja maantien pohjaksi ja kun vanhemmat tiet
6837: vaaralliset tien mutkat on suorittu. Lii- yleensä ovat pyykeillä päätilasta eroitta-
6838: kenteen turvallisuuden vuoksi on viime mattomia alueita, niin tuntuu siltä, että
6839: aikoina entistä enemmän kiinnitetty huo- yhtä hyvin manttrualikunniUa kuin yksi-
6840: miota myöskin rautateiden alikäytävien ra- tyisillä maanomistajillakin olisi mahdolli-
6841: kentamiseen. Edellä mainituista seikoista nen omistusoikeus olemassa entisiin tie-
6842: johtuu, että on ollut pakko siirtää maan- alueisiin.
6843: tiet parannettavilta osiltaan aivan uuteen Sen jälkeen kun maanteiden rakentami-
6844: paikkaan. nen ja ylläpitäminen siirtyi manttaalikun-
6845: Entiset tiet, senjälkeen kuin valtion toi- nilta valtiolle oV'at kunnat olleet pakoitet-
6846: mesta on :ajettu niissä oleva sora ja muu tuja ostamaan tielle tarvittavan maa-
6847: rakennusaineeksi sopiva maa uuden tien alueen. Tuntuisi sentähden oikeudenmu-
6848: rakentamiseen, ovat jääneet kokonaan käyt- kaiselta sekin, että kunnat saisivat entiset
6849: tämättä eikä niitä katso kukaan täysin tiealueet vastikkeeksi hankkimistaan maa-
6850: omistusoikeuksin hallitsevansa. Tämä on alueista.
6851: tullut tunnetuksi siitä, että vanhojen tei- Viime vuosina on eräille kunnille myön-
6852: den varsille on aikojen kuluessa muodos- netty vaLtion varoista avustuksia uusien
6853: tunut pienasutusta ja nyt tien käytioistä tieosien tarpeeseen hankittujen maa-alojen
6854: vapautunutta maata olisi moni pieneläjä lunastushinnasta. Avustuksen luonne ei
6855: halunnut lunastaa itsellensä lisämaaksi, kuitenkaan ole ollut sen luontoinen, että
6856: mutta ei löydy yhteisöä eikä yksityistä, sen perusteella valtio aina olisi saanut
6857: joka olisi halukas järjestelemään laillisin omistusoikeuden yleisestä tienkäytöstä va-
6858: muodoin halutun lisämaan kauppaa. Seu- pautuneeseen maahan, vaan on sitä myön-
6859: raukset useassa tapauksessa ovatkin johta- nettäessä huomioitu pääasiassa kauttakulku-
6860: neet siihen, että entisiä tien pohjia on oma- liikenne sekä kunnan taloudellinen maksu-
6861: valtaisesti otettu viljelykselle. Onpa ta- kyky.
6862: pauksia, että entiselle tielle on rakennettu Kun jo usein mainittujen entisten maan-
6863: asuntotaloja eikä sitäkään toimenpidettä tiealueiden omistusoikeudet ovat mieles-
6864: ole kukaan käynyt estämään. tämme epäselviä ja kun kysymyksessä eivät
6865: VII,13. - Aarniokoski y. m. 169
6866:
6867: ole mitkään pienet alat, jotka vastaisuu- että Juillitus tutkituttaisi, kenenkä
6868: dessa yhä lisääntyvät, niin pidämme rtar- omistusoikeuteen kuuluvat ne entiset
6869: peelliseoo, että kyseisten alueiden omistus- maantiet ja tiealueet, joilta valtion
6870: oikeudelliset suhteet tutkittaisiin. maantiet on siirretty uuteen paik-
6871: Edellä olevaan viitaten rohkenemme kun- kaan, sekä senjälkeen antaisi niiden
6872: nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä- omistusoikeutta koskevan esityksen
6873: väksi toivomuksen, Eduskunnalle.
6874:
6875: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1941.
6876:
6877:
6878: Paavo Aa.rniokoski. Edv. Kujala.
6879: Valfrid Eskola. Heikki Simonen.
6880: Onni Mäkeläinen. 0. H. Kekäläinen.
6881: V. H. Kämäräinen. Heikki Kääriäinen.
6882: J. Pyy. Jalmari Linna.
6883: J. Fr. Tolonen. Kalle Kirra.
6884: Frans Mustasilta. J. E. Malmivuori.
6885:
6886:
6887:
6888:
6889: 22
6890: 170
6891:
6892: Vll,14. - Toiv. al. N :o 34.
6893:
6894:
6895:
6896:
6897: Heikkilä y. m.: Maanomistajain vapauttamisesta rautatie-
6898: alueiden aitaamisvelvollisuudesta.
6899:
6900:
6901: E d u s kun n a ll e.
6902:
6903: Vuonna 1882 Tampereen-Vaasan rauta- maanomistajat vedonneet hovioikeuteenkin
6904: tien rata-aluetta P'akkolunastettaessa jätet- asiassa. Maanomistajat ovat kuitenkin tie-
6905: tiin rautatien "\"arsien maanomistajien vel- tääksemme poikkeuksetta hävinneet nämä
6906: vollisuudeksi erikoisella sopimuksella ja eri jutut.
6907: korvausta vastaan aidan rakentaminen Erikoisen suurelta tuntuu tämä aitaus-
6908: maansa kohdalle molemmin puolin rataa. velvollisuuden tuoma :r<asitus niille maan-
6909: Tämä aitaamisesta maksettu lisäkorvaus on omistajille, joilla on rautatien varsilla met-
6910: sittemmin tehdyn 'asianmukaisesti vahviste- säalueita, joita he eivät koskaan laidunna.
6911: tun sopimuksen mukaan varsin mitätön, Niinpä on sattunut, että kun jotkut pikku-
6912: ollen uuden aidan teosta ja vastaisuudeksi eläjät ovat luvattomasti laskeneet leh-
6913: määrä,tystä aidan kunnossapidosta vain 30 mänsä metsään, minkä lävitse kulkee rau-
6914: penniä syleltä eli siis siis n. 15 penniä tatie, ja nämä lehmät, särjettyään aidan,
6915: metriltä. Tällainen summa tuskin alun- ovat menneet radalle, maanomistaja on saa-
6916: perinkään oli riittävä korvaus näinkin suu- nut tämän johdosta maksaa sakkoja aitaus-
6917: resta ikuisiksi ajoiksi pannusta rasituksesta, velvollisuutensa rikkomisesta. Useilla maan-
6918: mutta kun otetaan huomioon rahan arvon omistajille saattaa olla satoja jopa tuhan-
6919: muuttuminen ja puun hinnan kohoaminen, siakin metrejä metsämaita rautatien var-
6920: on korvaus nykyisin aivan olematon. silla, jotka ovat aidattava, vaikka eivät itse
6921: Kun tämä aitausvelvollisuus ei kuulu aitaa vähääkään tarvitse. On selvää, että
6922: tilaan kiinnitettyihin rasituksiin j,a ei siis ~aidan kunnossapito, varsinkin kun se on
6923: näy ollenkaan tilan r.asitustodistuksessa, tilalle kokonaan tarpeeton, tuntuu maan-
6924: ovat jotkut nykyiset maanomistajat sillä omistajasta suurelta rasitukselta. Paitsi
6925: perusteella jättäneet aidan kunnossapitä- sitä, että nämä rautatien varsien aidat ra-
6926: mättä. Rautatiehallituksen taholia on kui- sittavat tilaa, ovat ne lisäksi omansa luo-
6927: tenkin pidetty varsin tiukasti kiinni tästä maan mahdollisuuksia esimerkiksi juuri
6928: sopimuksesta. Useat maanomistajat huoli- metsämaiden luvattomaan laiduntamiseen.
6929: matta siitä, että eivät he ole tätä sopi- Rautatiehallituksesta saadun tiedon mu-
6930: musta allekirjoittaneet, ovat saaneet sak- kaan on samanlainen rautatiealueen aitaa-
6931: koj'a aitausvelvollisuuden rikkomisesta sen misvelvollisuus asetettu joko suorastaan
6932: johdosta, että aita ei ole ollut kyllin hy- pakkolunastuspäätöksellä taikka, harvem-
6933: vässä kunnossa tai että jonkun kotieläimet, min, siihen liittyvällä vapaaehtoisella sopi-
6934: vieraankin, ovat rikkoneet aidan ja men- muksella maanomistajille useilla muillakin
6935: neet radalle. M. m. on Ruoveden tuomio- seuduilla maata, varsinkin Keski- ja Poh-
6936: kunnan kihlakunnanoikeudessa ollut esillä jois-Suomessa. Maan eteläosissa on rauta-
6937: useita tällaisia juttuja ja ovatpa jotkut tiealueiden pakkolunastus sitävastoin yleen-
6938: VII,14. - Heikkilä y. m. 171
6939:
6940: sä toimitettu siten, että rautatiehallitus miään pääsemästä vahingontekoon, ei sitä-
6941: itse on ottanut tehtäväkseen sekä aitojen vastoin maanomistajalle, joka ei itse aitaa
6942: rakentamisen että niiden kunnossapidon. tarvitse. Sitäpaitsi on selvää, että kun ny-
6943: Vain valtion metsämaiden sekä myös joi- kyisin ei yksityistenkään omistamilla metsä-
6944: denkin yhtiöiden suurempien metsäalueiden mailla yleensä laidunneta karjaa, on aita
6945: osalta on rautateiden varret saatettu jät- ja maanomistajaa rasittava aitausvelvolli-
6946: tää kokonaan aitaamatta. suus useimmiten asiallisesti vallan tar-
6947: Edellä kerrottu rautateiden varsien ai- peeton.
6948: taamisvelvollisuus, joka on maanomistajain Edellä olevan perusteella ehdotamme
6949: rasituksena vain muubamilla seuduilla, tois- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
6950: ten seutujen ollessa siitä kokonaan vapaat, vomuksen,
6951: on muodostunut sitäkin epäoikeudenmukai-
6952: semmaksi, kun siitä aikoinaan määrätty tai että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
6953: sovittu korvaus on, rahanarvon alennuttua, siin maanomistajien vapauttamiseksi
6954: nykyoloissa vain mitätön murto-osa sen ai- rautatiealueiden aitaamisvelvollisuu-
6955: heuttamista kustannuksista. Lisäksi on se desta, ja että aitojen rakentaminen
6956: nykyisin vanhentunut myöskin sikäli, että ja kunnossapito, mikäli niitä vilje-
6957: se ei vastaa niitä muuttuneita periaatteita, lys- ja laidunalueiden kohdalla edel-
6958: jO'tka aitausvelvollisuudesta nykyisin muu- leen tarvitaan, järjestettäisiin kaik-
6959: ten ovat voimassa. Nykyisinhän aitausvel- kialla maassa rautatien omistajan
6960: vollisuus kuuluu vain karjanomistajalle, velvollisuudeksi.
6961: jonka on aidan avulla varjeltava kotieläi-
6962:
6963: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1941.
6964:
6965:
6966: Matti Heikkilä. J. 0. Ikola.
6967: J. Emil Lampinen. Lauri Murtomaa.
6968: Eino Möttönen.
6969: 172
6970:
6971: VII,t5. - Toiv. al. N:o 35.
6972:
6973:
6974:
6975:
6976: Niskanen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi karjojen ylei-
6977: sestä metsälaiduntamisesta.
6978:
6979:
6980: E d u s k u n n a ll e.
6981:
6982: Niin kauan kuin lailla on säädetty kielto kintama:hdollisuuksia ja siten vahvistamaan
6983: karjojen laiduntamisesta yleisillä metsä- ruokatalouttamme.
6984: laitumilla, ovat maamme syrjäseutujen Voitaneen väittää, että karjojen metsä-
6985: pienasukkaat saaneet kärsiä suuresti kar- laiduntamisen antama hyöty on pieni ver-
6986: jojensa kesälaiduntamismahdollisuuksien rattuna n. s. aitauskustannuksiin sekä nii-
6987: puutteesta. den lisäksi karjan aiheuttamaan vahinkoon
6988: Nykyinen poikkeuksellinen aika yhä metsänkasvussa, mutta tänä aikana eivät
6989: enemmän lisää tuota puutetta. Siirtoväkeä suurisuuntaiset aitaukset voi tulla kysy-
6990: ja heidän mukanaan karjoja on sijoitettu mykseenkään, vaan olisi karjojen omistajien
6991: jälelle jääneeseen Suomeen. Tästä luonnol- paimentamisella sa;atava karjansa vartioi-
6992: lisesti aiheutuu viljelysmaiden jakautumi- duksi niin, ettei se voi tehdä vahinkoa vil-
6993: nen entistä pienempiin osiin ja sama on jelyksille. Edelleen olisi kiellettävä karjan
6994: asian laita laidunmaidenkin kanssa. laiduntaminen kylvetyillä metsäalueilla ja
6995: Paitsi tätä mainitsemaamme seikkaa on taimistoilla.
6996: huomattava, että nyt kansamme tulolähteet Näin menetellen saataisiin käytetyksi laa-
6997: sodan takia ovat pienentyneet, menot kasva- jojen metsäalueiden anta;ma rehusato hyö-
6998: neet ja elämisen mahdollisuudet vastaavasti dyksi, mikä rehusato nykyisillään ollen mä-
6999: pienentyneet. Nyt olisi välttämättä saatava tänee hukkaan, tuottamatta kenellekään
7000: kaikki mahdolliset tulolähteet käytettäviksi minkäänlaista hyötyä.
7001: kansan elinehtojen parantamiseen ja tur- Jollei edellä sanotunlainen menettely tyy-
7002: vaamiseen, jopa sellaisetkin, joita ei oor- dyttäisi kansalaispiirejä ajan palattua nor-
7003: maalisina aikoina ole katsottu voitavan maa;lisiksi, niin voisi hyvin tätäkin lain-
7004: käyttää yleiseen tarpeeseen, yksityisen edun säädäntöä muuttaa sen ajan käytäntöä ja
7005: siitä kärsimättä. vaatimuksia silmällä pitäen.
7006: Yksi sellainen on jo mainittu yleinen Edellä sanotun perusteella saamme kun-
7007: metsälaiduntaminen. Vai,kkakin olisi perää nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
7008: niissä väitteissä, että ikarjojen metsässä lai- väksi toivomuksen,
7009: duntaminen vahingoittaisi metsän kasvua,
7010: niin sittenkin tämä aika vaatii käytettä- että hallitus kiireesti antaisi Edus-
7011: väksi kaiken sen karjanrehun, mitä metsä- kunnalle esityksen karjojen yleisestä
7012: laitumet tarjoavat, lisäämään karjojen ruo- metsälaid1mtamisesta.
7013:
7014: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
7015:
7016: Heikki Niskanen. Eino Rytinki. Eino Möttönen.
7017: 173
7018:
7019: VII,10. - Toiv. al. N :o 36.
7020:
7021:
7022:
7023: Salo y. m.: Hirvenmetsästyksestä annetun asetuksen muut-
7024: tamisesta.
7025:
7026: E d u s k u n n a ll e.
7027:
7028: Metsästyslain 22 § : n mukaan voidaan lehmät kipeästi, sikäli kuin niiden rehn-
7029: asetuksella myöntää määräajaksi oikeus tarve ei pakota teurastukseen, pitäisi koet-
7030: hirven metsästykseen joko koko maassa tai taa säilyttää hengissä kansan maito- ja voi-
7031: sen osassa. Heinäkuun 5 p: nä 1934 anne- tarpeen tyydyttämiseksi, pitäisi mieles-
7032: tulla asetuksella on sitten hirvenmetsästys tämme nyt jo kuluvan talven ja ensi kesän-
7033: sallittu maaherralta haetulla luvalla loka- kin aikana sallia nykyistä suuremmassa
7034: kuun 16 päivän alusta saman kuun 25 päi- määrässä käyttää metsänriistaa puuttuvan
7035: vän loppuun. Sanottua lupaa on anottava liharavinnon lisäämiseksi. Tuntuu niin pe-
7036: ennen saman vuoden kesäkuun loppua. En- rin nurinkuriselta, että silloinkin, kun re-
7037: nenkuin maaherra tällaisen luvan myöntää, hunpuute ei siihen pakota, aivan pienkar-
7038: on hänen hankittava lausunto metsähalli- jaiselta määrätään teurastettavaksi lypsy-
7039: tukselta, onko hirvikanta niin lisääntynyt, kykyinen lehmä ja samaan aikaan metsis-
7040: että siitä on huomattavaa vahinkoa vilje- sämme kävelee 20-30 kappaleen laumoissa
7041: lyksille ja metsälle sekä kuinka paljon hirviä, joita säästetään ensi syksyksi joit-
7042: niitä ehkä on liikaa paikkakunnalla. tenkin harrasmetsästäjien metsästyshuviret-
7043: Näiden määräysten mutkallisuus on käy- keä varten.
7044: tännössä vienyt siihen, että sanottuja lu- Lumen aikanahan ei olisi tarvis myön-
7045: pia ovat aivan aniharvoissa tapauksissa tää metsästyslupaa mahdollisesti kantavana
7046: anoneet ja saaneet sellaiset, joille elämisen olevaa naarashirveä varten eikä kesällä-
7047: ja lihantarpeen vuoksi hirven metsästys ikään, jos sen perässä on vasikka, mutta
7048: olisi taloudelliselta kannalta hyvinkin tar- uroshirven metsästysoikeuden rajoitukset
7049: peen, mutta on anotut luvat saatu jok- pitäisi nyt toki poistaa kun ottaa huomioon
7050: seenkin kaikissa tapauksissa urheilu- ja hu- ahtaissa oloissa elävän kansamme elinmah-
7051: vittelumielessä toimeenpantuja hirvenmet- dollisuudet.
7052: sästyksiä varten ja jolloin kaadetun riistan Kaiken ylläolevan perusteella ehdotamme
7053: hyötyarvo on ollut sivuasiana. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7054: Kun kansamme tällä kertaa kärsii riit-
7055: tävän liharavinnon puutetta siinä määrin, että hallitus kiireellisesti muuttaisi
7056: että käy välttämättömäksi prukkoteurastuk- hirvenmetsästyksestä annettua ase-
7057: sen ulottaminen niinkin pieniin karjamää- tusta siten, että nykyistä vapaampi
7058: riin kuin 5 lehmän taloudet ovat ja jotka hirvenmetsästys kävisi mahdolliseksi.
7059:
7060: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1941.
7061:
7062: S. Salo. K. Arhama. Heikki Niskanen.
7063: M. 0. Lahtela. Albin Asikainen. J. Pyörälä.
7064: U. A. Wirranniemi. Eetu Karjalainen. Eino Rytinki.
7065: Lauri Kaijalainen. Heikki Soininen. K. Määttä.
7066: 174
7067:
7068: Vll,11.- Toiv. al. N:o 37.
7069:
7070:
7071:
7072:
7073: Määttä y. m.: Esityksen antamisesta uudeksi kalastuslain-
7074: siiädännöksi.
7075:
7076:
7077: Eduskunnalle.
7078:
7079: Lokakuun 24 p: nä 1929 valtioneuvosto olevaan Suomeen, on kalastus täällä väestön
7080: asetti komitean laatimaan ehdotusta kalas- ravitsemisessa ja toimeentulemisessa saanut
7081: tuslainsäädännön uudistamisesta. Komitea, entistä suuremman merkityksen sen vuoksi,
7082: jonka tehtävänä oli harkita ja laatia asian ,että kalastusta oma;ksi tarpeekseen ja myyn-
7083: vaatimat ehdotukset, pää;tti työnsä huhti- tiä varten harjoittavaa väestöä tulee ole-
7084: kuun 11 p: nä 1933 ja jätti ehdotuksensa maan entistä paljon runsaammin. Samalla
7085: valtioneuvostolle. V aitioneuvosto asetti toi- ovat ne toimenpiteet, jotka tarkoittavat eri-
7086: mikunnan komitean mietinnön pohjalla laa- laisen kalakannan säilyttämistä ja lisää-
7087: timaan ehdotusta esitykseksi uudesta kalas- mistä vesistöissä tulleet entistä .tärkeäm-
7088: tuslaista. Tätä ehdotusta ei vielä ole edus- miksi. Tämän vuoksi on pidettävä välttä-
7089: kunnalle annettu. mättömänä, että kalastusolot viipymättä
7090: Kohta 18 vuoden ajan komitean mietin- korjataan olojen vaatimalla tavalla.
7091: nön valmistumisesta on kalastajaväestö, Edellä olevaan vitaten ehdotamme kun-
7092: jonka elinkeinon harjoittamis·ta la;ki koskee, nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
7093: turhaan odottanut hallituksen esitystä ka- muksen,
7094: lastusolojen korjaamiseksi. Sen jälkeen. että hallitus. viipymättä Eduskun-
7095: kun Moskovan rauhan seurauksena on ta- nalle antaisi esityksen uudeksi ka-
7096: pahtunut huomattava väestön siirto jälellä lastuslainsäädännöksi.
7097:
7098: Helsingissä helmikuun 12 p: nä 1941.
7099:
7100:
7101: K. Määttä. Lauri Kaijalainen.
7102: Heikki Soininen. Eero Nurmesniemi.
7103: U. A. Wirranniemi.
7104: 175
7105:
7106: VII,ts. - Hemst. mot. N:o 38.
7107:
7108:
7109:
7110:
7111: Lindström m. fl.: Angående avlåtande av proposotion med
7112: förslag till ny fiskerilagstiftning.
7113:
7114:
7115: T i ll R i k s d a g e n.
7116:
7117: Av biträdande lantbruksminister Koi- fiskevattnet inom byarågången tillhör byns
7118: vi.stos den 19 september 1939 i riksdagen jordägare. Dessa äger, där storskifte icke
7119: avgivna svar på riksdagsman Österholms förekommit, fiskevattnet samfällt, men har
7120: spörsmål angående den bebådade proposi- det oftast delat i lotter, som efter vissa år
7121: tionen med förslag tiU ny fiskerilag fram- byta innehavare. Sedan gammalt har det
7122: går det, att regeringen i en nära framtid varit brukligt, att de obesuttna i byns
7123: ämnar till ri:ksdagen avlåta proposition i fiskevatten fått bedriva husbehovsfiske och
7124: ärendet. M.en enär ingen proposition ännu även något gäddfiske för försäljning. Men
7125: avlämnats och lagförslaget troligen icke nu, sedan fiskevattenägarna i så gott som
7126: ännu är färdigt utarbetat, få vi härmed varje by bildat fiskelag och övervakare till-
7127: framställa några synpunkter, som av rege- sättes, berövas de obesuttna denna gamla
7128: ringen borde beaktas vid utarbetandet av rättighet ifall mantalsägarna icke av god
7129: lagförslaget till ny fiskerilag. vilja tillåta, att de obesuttna få lägga så
7130: Under många år i följd har den all- och så många abborrnät, ett visst antal
7131: männa uppmärksamheten varit fästad vid gäddryssjor o. s. v., vilket hänt i en del
7132: det säregna förhållandet, att skärgårds- byar, medan i andra de obesuttna blivit
7133: trakterna, i synnerhet Åbolands skärgård, lämnade fullständigt utan rätt till husbe-
7134: småningom avfolkas. Tidsperioden 1910- hovs- och strömmingsfiske inom byarågån-
7135: 1938 utgör befolkningsminskningen i Åbo- gen. Detta sakförhållande är närapå un-
7136: lands skärgardskommuner i medeltal 23 dantagslöst rådande . i sådana byar, där
7137: procent, förutom i Hitis, där den 1mder storskifte av :fiskevatten ägt rum. För att
7138: samma tidsperiod utgjort 27 procent, och kunna utöva sitt lagliga näringsfång är
7139: fortfa..rande rapporteras varje år vid års- således en obesutten yrkesfiskare tvungen
7140: skiftena folkminskning. Denna abnorma att ligga ute på de yttersta kobbarna i
7141: företeelse kan säkerligen i0ke härleda sig havsbandet hela sommaren för att fiska
7142: av andra orsaker än den, att förutom de strömming och därmed söka finna sin bärg-
7143: ofta påtalade kommunikationssvårigheterna, ning, vilket under nuvarande förhållanden,
7144: försörjnings- eller utkomstmöjligheterna särskilt, är så gott som omöjligt på grund
7145: försämrats i avsevärd grad, åtminstone för av den knappa tillgången på motorbränsle,
7146: den obesuttna befolkningen, det vill säga eller ock att mot drygt arrende arrendera
7147: den del av skärgårdens befolkning som icke fiskerätten i något vattenområde av hem-
7148: äger i mantal satt jord eller är innehavare mansägaren, om sådant står till buds i
7149: av fisketorp. hemmavattnen. Sedan beror det på huru
7150: I nuvarande :fiskerilag stadgas att :fisket givande det arrenderade fiskevattnet är och
7151: i öppna havet är fritt för envar, medan vi1ka priser som kunna erhållas, om fiska-
7152: 176 VII,Is. - Kalastuslainsäädännön uudistaminen.
7153:
7154: ren på detta sätt kan uppnä en inkomst, var fiske, numera förbytts till jordbruk,
7155: som nödtor:ftigt :förslär både till uppehälle medan fisket blivit binäring, möjligen i
7156: och :fiskebragder. En obesutten :fiskares form av husbehovsfiske. Fiskevattnet har
7157: ställning i skärgården är således ytterst genom arrendesystemet blivit en säke.r in-
7158: osäker och det är inte någonting att för- komstkälla :för jordägaren utan att denne
7159: undra sig över, att i synnerhet ungdomen nödgas vidgå besvär eller omkostnader.
7160: söke.r sig bort :från dessa ogästvänliga Det vore sålunda av nöden, för säker-
7161: trakter till sådana, där den kan finna ställandet av den obesuttna fiskarbefolk-
7162: säkrare utkomstmöjligheter, en tryggare ningens utkomstmöjligheter i skärgården
7163: existens. och därigenom :förebyggandet av den tal-
7164: Jämför man nutida :förhå1landen i skär- rika utflyttningen, att i den nya fiskeri-
7165: gården med gångna tiders, så finner man, lagen större nyttjorätt av fiskevattnen be-
7166: att de obesuttnas levnadsvillkor avsevärt viljades de obesuttna. En sådan reform
7167: försämrats medan mantalsägarnas :för- är icke endast nödvändig :för uppnåendet
7168: bättrats. Förr ägde jordägarna ensamt er- av det antydda syftet, det är även en rätt-
7169: lägga skatterna, hålla båtsman, bekosta vis reform i betraktande av att jordäga-
7170: remmare, handha postföringen och skjuts- rens rätt till :fiske och fiskevatten är en
7171: hållningen m. m., medan de obesuttna i kvarleva :från den tid, då jordägaren ännu
7172: gengäld voro skatte:fria. Numera har jord- inte delade skyldigheterna med den obe-
7173: ägaren be:friats från alla deras skyldighe- suttna be:folkningen utan ensam :fick bära
7174: ter, vilka åvälvts staten eller de statliga hela den börda, som häftade vid besitt-
7175: institutionerna, medan hans rättighet att ningsrätten till i mantal satt jord.
7176: ensam för:foga över :fiskevattnet blivit mera Hänvisande till ovanstående :får vi här-
7177: oinskränkt än :förr. Däremot :får en obe- med vördsamt föreslå, att riksdagen ville
7178: sutten numera ofta betala lika stora skat- besluta hemställa,
7179: ter som jordägaren, ja, ibland större, vilket
7180: beror på vissa egendomligheter i skattelag- att regeringen skyndsamt måtte
7181: sti:ftningen. Ä ven i andra hänseenden har utarbeta och till Riksdagen avlåta
7182: mantalsägarnas näringsvillkor i skärgården proposition med förslag till ny fiske-
7183: avsevärt :förändrats. I synnerhet i den inre rilag och därvid beakta att åt den
7184: skärgården, där odlingsbar jord före:finnes, obesuttna fiskarbefolkningen i skär-
7185: har jordägarna genom att utnyttja statens gården medgives en med jordägarna
7186: odlingspremier, under senare tider upp- likvärdig rätt till fiske inom den
7187: odlat mark i sådan utsträckning, att mån- bys område, inom vilket de äro bo-
7188: gen fiskarbondes huvudnäring, som förr satta.
7189:
7190: Helsingfors den 7 februari 1941.
7191:
7192: Gottfrid Lindström. Mikko W. Erich.
7193: Atos Wirtanen. Karl J. Wenman.
7194: Kalle Jokinen. G. Andersson.
7195: Urho Kulovaara. Aino Lehtokoski.
7196: Kustaa Perho.
7197: 177
7198:
7199: VII,ts. - Toiv. al. N:o 38. Snomennos.
7200:
7201:
7202:
7203:
7204: Lindström y. m. : Esityksen antamisesta uudeks·i kttlasttts-
7205: lainsäädännöksi.
7206:
7207:
7208: Eduskunnalle.
7209:
7210: Vastauksesta, jonka apulaismaatalousmi- omistavat kalavedet yhteisesti siellä, miSSa
7211: nisteri Koivisto syyskuun 19 päivänä 1939 isojakoa ei ole toimitettu, mutta on ne
7212: eduskunnassa antoi odotettua esitystä useimmiten jaettu osuuksiin, jotka määrä-
7213: utldeksi kalastuslaiksi koskevaan ed. Öster- vuosien kuluttua muuttavat haltijaa.
7214: holmin kysymykseen, ilmenee, että hallitus Y anhastaan oli tavanomaista, että tilatto-
7215: aikoo lähitulevaisuudessa antaa asiasta mat saivat kylävesillä harjoittaa koti-
7216: eduskunnalle esityksen. Mutta kun esi- tarvekalastusta ja myöskin jonkin verran
7217: tystä ei vielä ole annettu ja kun lakiehdo- haukikalastusta myyntiä varten. Mutta
7218: tusta luultavasti ei vielä ole saatu val- nyt, kun kalavedenomistajat miltei kaikissa
7219: miiksi, esitämme tässä eräitä näkökohtia, kylissä ovat muodostaneet kalastuskunnan
7220: jotka hallituksen olisi otettava huomioon ja asettaneet vartiat, riistetään tilattomilta
7221: Jaatiessaan ehdotusta uudeksi kalastuslaiksi. tämä vanha oikeus elleivät manttaalinomis-
7222: Monet vuodet on yleinen huomio kiin- tajat hyvästä tahdostaan salli tilattomien
7223: tynyt siihen omituiseen seikkaan, että väki- käyttää niin ja niin monta ahvenverkkoa,
7224: luku pienenee saaristoseuduilla, varsinkin määrättyä määrää hauenrysiä j. n. e., kuten
7225: Turunmaan saaristossa. Vuosien 1910- eräissä kylissä on tapahtunut, kun taas
7226: 1938 välisenä ajanjaksona oli väkiluvun toisissa kunnissa tilattomat ovat jääneet
7227: vähennys Turunmaan saaristokunnissa kes- kokonaan vaille oikeutta kotitarve- ja sila-
7228: kimäärin 23 %, paitsi Hiittisissä, missä se kankalastukseen kylävesillä. Tällainen on
7229: samaan aikaan oli 27 %, ja edelleenkin on asiaintila miltei poikkeuksetta sellaisissa
7230: joka vuosi vuodenvaihteessa todettu väki- kylissä, joissa kalavesien isojako on toimi-
7231: luvun vähentymistä. Tämä epänormaali tettu. Voidakseen harjoittaa laillista elin-
7232: ilmiö ei varmaankaan voi aiheutua muista keinoaan on tilattoman ammattikalastajan
7233: syistä kuin siitä, että usein puheena ollei- pakko oleilla meren uloimmilla luodoilla
7234: den liikennevaikeuksien lisäksi huolto- ja koko kesän kalastamassa silakkaa ja yrittä-
7235: toimeentulomahdollisuudet ovat huonontu- mässä siten saada toimeentulonsa, mikä
7236: neet tuntuvassa määrin ainakin tilattoman varsinkin nykyisin on miltei mahdotonta
7237: väestön osalta, siis saariston sen väestön- moottoripolttoaineen niukkuuden vuoksi.
7238: osan kohdalta, joka ei omista manttaaliin Vaihtoehtoisesti on hänen korkeasta vuok-
7239: pantua maata tai ei ole kalastustorpan rasta vuokrattava joltakin maanomistajalta
7240: haltija. kalastusoikeus, mikäli sellainen kotivesillä
7241: Nykyisessä kalastuslaissa säädetään, että on saatavissa. Riippuu sitten vuokratun
7242: jokainen saa vapaasti kalastaa avoimella kalaveden antoisuudesta ja saatavissa ole-
7243: merellä, kun taas kalavedet kyläalueella vista hinnoista voiko kalastaja tällä tavoin
7244: kuuluvat kylän maanomistajille. Nämä saada tulot, jotka niukasti riittävät elatuk-
7245:
7246: 23
7247: 178 VII,1s. - Kalastuslainsäädännön uudistaminen.
7248:
7249: seen ja pyydyksiin. Tilattoman kalastajan kalastus, nyttemmin on vaihtunut maanvil-
7250: asema saaristossa on siis äärimmäisen epä- jelykseksi kalastuksen jäädessä sivuelinkei-
7251: varma eikä näin ollen ole ihme, että var- noksi, mahdollisesti kotitarvekalastuksen
7252: sinkin nuoriso hakeutuu pois tällaisilta kit- muodossa. Kalavedet ovat vuokrausjärjes-
7253: sailta seuduilta paikkakunnille, mistä se telmän kautta muodostuneet varmaksi tulo-
7254: voi. saada varmemmat toimeentulomahdolli- lähteeksi maanomistajalle aiheuttamatta
7255: suudet, turvatumman elämän. hänelle mitään vaivaa tai kustannuksia.
7256: Jos vertaa. nykyisiä olosuhteita saaris- Olisi näin ollen tarpeen, saariston tilat-
7257: tossa menneisiin, huomaa, että tilattomien toman kalastajaväestön toimeentulon tur-
7258: elinmahdollisuudet ovat huomattavasti huo- vaamiseksi ja siten väestön siirtymisen
7259: nontuneet samalla kun manttaalinomista- estämiseksi, uudessa kalastuslaissa suuren-
7260: jain olot ovat parantuneet. Ennen oli taa tilattomien nautintaoikeutta kalavesiin.
7261: maanomistajain yksinomaisena velvollisuu- Tällainen uudistus ei ole välttämätön vain
7262: tena maksaa verot, pitää venemiestä, kus- edellämainitun tarkoitusperän saavuttami-
7263: tantaa reimarit, huolehtia postinkuljetuk- seksi, vaan se on myöskin oikeudenmukai-
7264: sesta ja kyydinpidosta y. m., kun taas tilat- nen uudistus siihen nähden, että maan-
7265: tomat puolestaan olivat verosta vapaat. omistajan oikeus kalastukseen ja kalavesiin
7266: Nyttemmin on maanomistajat vapautettu on jäännös niiltä ajoilta, jolloin maanomis-
7267: kaikista näistä velvollisuuksista, jotka on taja ei jakanut velvollisuuksia tilattomien
7268: siirretty valtiolle tai valtion laitoksille, kanssa vaan sai yksin kantaa koko sen taa-
7269: mutta hänen oikeutensa yksin hallita kala- kan, joka liittyi manttaaiiin pannun maan
7270: vesiä on käynyt entistä rajoittamattomam- omistukseen.
7271: maksi. Sitä vastoin saa tilaton nykyisin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
7272: usein maksaa yhtä suuret verot kuin maan- kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi
7273: omistajakin, jopa toisinaan suuremmatkin, toivomuksen,
7274: mikä aiheutuu eräistä verolainsäädännön
7275: omituisuuksista. Myöskin muissa suhteissa että hallitus kiireellisesti laatisi ja
7276: ovat manttaalinomistajain elinehdot saaris- antaisi Eduskunnalleesityksen uudeksi
7277: tossa huomattavasti muuttuneet. Varsinkin lwlastuslahw;äädännöksi, jossa saari..'l-
7278: sisäsaaristossa, missä on viljelyskelpoista ton tilattomalle kalastajaväestölle
7279: maata, ovat maanomistajat valtion viljelys- anneta{tn samanlainen oikeus kuin
7280: palkkioitten turvin viime aikoina raivan- maanomistajillekin kalastuksen har-
7281: neet maata siinä määrin, että monen kalas- joittamiseen sen kylän alueella, missä
7282: tajatalonpojan pääelinkeino, joka ennen oli he asuvctt.
7283:
7284: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1941.
7285:
7286:
7287: Gottfrid Lindström. Mikko W. Erich.
7288: Atos Wirtanen. Karl J. Wenman.
7289: Kalle Jokinen. G. Andersson.
7290: Urho Kulovaara. Aino Lehtokoski.
7291: Kustaa Perho.
7292: 179
7293:
7294: VII,19 - Toiv. al. N:o 39.
7295:
7296:
7297:
7298:
7299: Kääriäinen y. m.: Esityksen antamisesta kalastusoikeutta
7300: koskevien ra.foit,usten kumoamisesta.
7301:
7302:
7303: E d u s k u n n a ll e.
7304:
7305: Nykyisin vallitseva poikkeuksellinen ti- kalastusoikeutta ei myydylle maa-alueelle
7306: lanne on aiheut~tanut sen, että elintarvike- anneta.
7307: tilanteen parantamiseen varsinaisen kan- Maata omistamaton väestö saa kalaSitaa
7308: san keskuudessa on entistä suurempaa ongella ja koukulla isolla järvenselällä ky-
7309: huomiota kiinnitettävä. Tämän vuoksi olisi län rajan ulkopuolella. Järvenselän suu-
7310: entistä suuremmalle määrälle maamme ruus tällaisessa tapauksessa täytyy olla pi-
7311: väestöSitä varat~tava tilaisuus käyttää hy- tuudeltaan ja leveydeltään vähintään 8
7312: väkseen maamme tuhansista järvistä kalas- kilometriä. Tämä lainsäännös käytännössä
7313: tust~a. Nykyisin voimassa olevan Kalastus- merkitsee sitä, e<ttä tilattomalla väestöllä
7314: oikeutta koskevan lain mukaan ei kalastus- kalastusoikeutta ei ~tosiasiallisesti ole käy-
7315: oikeutta tilattomaan väestöön kuuluvilla tännössä, vaan ainoastaan teori,assa. Sillä
7316: henkilöillä ole. Tämä käsityskanta on ollut yleensä tunnettu tosiasia on, että sisämaan
7317: vallitsevana silloin, kun edellä mainittu järvissä kahdeksan kilometrin pituisia ja
7318: kalastusoikeutta koskeva laki Ruotsin val- levyisiä järviä on verrattain harvassa. Mo-
7319: lan aikana säädettiin yli 200 vuo'tta sitten, nessa ,tapauksessa pienemmät järvet ja lam-
7320: Tämän lain mukaan kalastusoikeus kuuluu met ovat erittäin kalarikkaita. Tämän
7321: yleensä niille, jotka veden omistavwt. Ja vuoksi olisi nykyisen tilalllteen vuoksi ka-
7322: vesialue tavallisesti kuuluu niille, jotka lastusoikeus tehtävä täysin vapaaksi kai-
7323: omistavat maan järven rannalla. Kaikki kille kunnan alueella asuville henkilöille
7324: maanomistajatkaan eivät nykyisen kalas- kunnan alueella olevissa kalavesissä siitä
7325: tusta koskevan lain mukaan ole oikeutet- huolimatta omistavatko he maata tahi ei.
7326: tuja kalastamaan muualla kuin aavalla me- Tämä asia olisi hoidettava niin kiireelli-
7327: rellä eli siellä, missä Wattomilla on kalas- sesti, että ensi kevään kalastus voitaisiin
7328: tusoikeus. Sillä niillä pikkutilallisilla, jotka jo toimittaa uuden säännöksen vai lain alai-
7329: ovat olleet torppareina ja muina maan- sena. Sillä onhan tunnettua, että ruoka-
7330: vuokraajina ja joiden vuokraoikeuksiin ei talous keväisin tahtoo yleensä olla aivan
7331: kuulunut kalastusoikeutta, ei senkään jäl- liian yksipuolista. Ja keväisinhän yleensä
7332: keen, kun ovat lunastuslain mukaan saa- kalansaalis on melko runsasta ja tuo siis
7333: neet maaWkkunsa omiin nimiinsä, ole sen osaltaan erittäin tervetulleen lisän ruoka-
7334: parempaa kalastusoikeutta. Samoin monet talouteen. Lisäksi kalastusta huom3!tta-
7335: järvien rannoilla asuvat tonttien omistajat vassa määrässä kykenisivät kotirannoilla
7336: eivät ole saaneet kalastusoikeutta siksi, että suorittamaan vanhukset ja lapset, jotka ei-
7337: tontin kauppakirjaan on merkitty, että vät kykene raskaampiin töihin ja voisivat
7338: 180 VII, 19. - Kalastusoikeus.
7339:
7340: he täten :tehokkaalla taV'alla osallistua elin- että hallitus antaisi määräyksen,
7341: tarviketilanteen parantamiseen. tai jos sillä ei siihen ole valtuutta,
7342: Kaiken edelläolevan perusteella rohke- niin kiireellisesti valmistuttaisi ja
7343: nemme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan antaisi Eduskunnalle esityksen laiksi,
7344: päätettäväksi toivomuksen, jolla kalastusoikeus nykyisen tilan-
7345: teen vallitessct tehtäisiin vapaaksi.
7346:
7347: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1941.
7348:
7349:
7350: Heikki Kääriäinen. A. Turkka.
7351: V. H. Kämäräinen. Ville A. Komu.
7352: Frans Mustasilta. A. Pitkäsilta.
7353: Aug. Syrjänen. Alex Hämäläinen.
7354: Olavi Kajala. Heikki Simonen.
7355: J. Kuittinen. Väinö Kivisalo.
7356: Ville Kupari. Onni Peltonen.
7357: Albin Koponen. Matti Turkia.
7358: K. Hakala. T. Bryggari.
7359: 0. H. Kekäläinen. Otto Toivonen.
7360: Urho Kulovaara. Hj. Lindqvist.
7361: Jussi Raatikainen. Varma K. Turunen.
7362: Jussi Lonkainen. Anni Huotari.
7363: Väinö Sinisalo. Aino Malkamäki.
7364: Onni Mäkeläinen. Samuli Tervo.
7365: Paavo Aarniokoski. Aino Lehtokoski.
7366: Jalmari Väisänen. Toivo Nokelainen.
7367: Pekka Kettunen. Miina Sillanpää.
7368: Eino Raunio.
7369: 181
7370:
7371: VII,2o. -- Toiv. al. N:o 40.
7372:
7373:
7374:
7375:
7376: Wirranniemi y. m.: Eräiden pyyntitapojen sallimisesta
7377: puna,ketun metsästyksessä Oulun ja Lapin lääneissä.
7378:
7379:
7380: E d u s k u n n a ll e.
7381:
7382: Tammikuun 14 päivänä 1938 annetuna tarpeellista. Jo siitä, mitä edellä on sa-
7383: asetuksella on m. m. punaketun metsästyk- nottu, !>elvinnee, et;tä kettu nykyisin hal-
7384: selle Pohjois-Suomessa asetettu sellaisia ra- van nahkansa säilyttämiseksi syö aivan
7385: joituksia, että tämä turkiseläin on katsot- liian kallista ravintoa. Olisi senvuoksi tar-
7386: tava kokonaan rauhoitetuksi. Erikoislupia koituksenmukaista poistaa ketunpyyntiä
7387: punaketun metsästämiseen asetuksen mu- rajoittavat määräykset ja palattava enti-
7388: kaan voidaan hakea, mutta kun entiset siin pyyntitapoihin.
7389: pyyntitavat, nim. myrkky- ja rautapyynti, Viime tammikuuUa Oulussa pidetyssä
7390: ovat kielletyt, merkitsee tämä sitä, että Oulun läänin riistanhoitoyhdistysten johto-
7391: kettu on todellisuudessa koko vuoden rau- kuntain edustajain kokouksessa on myöskin
7392: hoitettuna. Ketlm metsästäminen yksin- käsiteLty tässä tarkoitettua asiaa. Kokous
7393: omaan <ampuma-asetta pyyntivälineenä on päättänyt kehoittaa metsästyksen valvo-
7394: käyttäen on aivan sattumanvaraista, sen on jwa tekemaan maatalousministeriölle ehdo-
7395: nyt jo kokemus selvästi osoittanut. tuksen, että ke1ttujen metsästäminen tehtäi-
7396: Edellämainitun asetuksen tarkoituksena siin luvalliseksi myöskin raudoilla Oulun
7397: on ollut ilmeisesti se, että kettukantaa on läänissä sekä lisäksi Kuusamon, Taivalkos-
7398: pyritty lisäämään entisestään. Sikäli kun ken ja Pudasjärven kunnissa annettaisiin
7399: jo nyt voidaan tehdä johtopäätöksiä tässä lupa metsästää kettua myöskin myrkyllä.
7400: suhteessa, on asetuksella saavutettu se, mitä Tämä riistanhoitoyhdistysten kannanotto
7401: sillä on ollut tarkoitus saavuttaa. Pohjois- asiassa myöskin osoittaa, että asiaa kohtaan
7402: Suomessa punaketun runsas lisääntyminen on olemassa yleisempääkin mielenkiintoa ja
7403: uhkaa muodostua jo todelliseksi maanvai- että siihen ehdotetaan asianmukaista kor-
7404: vaksi. Yleinen mielipide ei vain metsästä- jausta.
7405: jien vaan myöskin kaikkien muidenkin Edellä on jo osoitettu, että ketun rau-
7406: asiaa tuntevien keskuudessa on se, että ke- hoittamisella on >tuhottu ravinto- ja kauppa-
7407: tun rauhoitus on aiheuttanut metsälintujen arvoltaankin arvokas metsälintukanta mel-
7408: miltei täydellisen tuhon Pohjois-Suomessa. kein olemwttomiin. Lisäksi on osoitettu,
7409: Eikä vain metsälinnut ole joutuneet lisään- että kettu on petoeläin, joka käy kiinni hei-
7410: tyvän kettukannan uhriksi. Lukuisat to- koimpiin kotieläimiimme ja poronvasoihin.
7411: teamU:kset kettujen pesintäpaikoilla osoitta- Jo yksistään nämä seikat mielestämme
7412: vat, että poronvasat ja lampaan vuonat riittäisivät perusteluiksi rauhoitusmääräys-
7413: ovat myöskin joutuneet kettujen ruoaksi. ten kumoamiseen. Kuitenkin on vielä li-
7414: Kettujen tihntöitä voisi luetella miten säksi otettaV'a huomioon se, että ketun
7415: :pitkälle tahansa. Se ei kuitenlman ole tässä pyynti oli aikaisemmin kun se oli myrkyllä
7416: 182 VII,2'0. - Punaketun metsästys.
7417:
7418: ja raudoilla sallittu, monille perheille pää- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7419: asiallinen wimeentulon lähde. On sen- siin punaketun metsästämisestä voi-
7420: vuoksi ymmärrettävää, että niille ketun massaolevien määräysten muuttami-
7421: metsästäjille, jotka vuosikymmeniä ovat seksi niin, että puna-ketun metsästä-
7422: pyyntiä elin'keinonaankin harjoittaneet, on minen Oulun ja Lapin lääneissä olisi
7423: rajoittavat säännökset merkinneet hanka- sallittu raudoilla ja n. s. käpäliilau-
7424: luutta elämässä. doilla sekä että Kuusamon, Taival-
7425: Edellä sanottuun viitaten saamme kun- kosken ja Pudasjärven kunnissa olisi
7426: nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä- myöskin ketun myrkyllä metsästämi-
7427: väksi toivomuksen, nen .~allittu.
7428:
7429: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1941.
7430:
7431:
7432: U. A. Wirranniemi. M. 0. Lahtela.
7433: Eino Rytinki. Lauri Kaijalainen.
7434: Heikki Niskanen. J. Pyörälä.
7435: Eero Nurmesniemi. Kalle Kämäräinen.
7436: M. Luoma-aho. Antti J. Rantamaa.
7437: Matti Tolppanen. Eino Möttönen.
7438: S. Salo. K. Määttä.
7439: 183
7440:
7441: VI1,21. - Toiv. al. N :o 41.
7442:
7443:
7444:
7445:
7446: Tuuma y. m. : Vakuutusmaksujen palauttamisesta vakuut-
7447: tajille vakuutuksenantajan vastuun sodasta tai riJIUhan-
7448: teosta aiheutuneen ennenaikaisen lakkaamisen johdosta.
7449:
7450:
7451: E d u s kun n a ll e.
7452:
7453: Moskovan rauhanteossa sovitun alueluo- Ei ole epäilystä siitä, että asianomais-
7454: vutuksen seurauksena on syntynyt lukuisa ten kesken voidaan va;kuutusta päätettäessä
7455: joukko vaikeasti ratkaistavia taloudellisia nimenomaisesti sopia, että mitään mruksun
7456: kysymyksiä. Sellainen on myös kysymys palautusta ei suoriteta tai että se suorite-
7457: rajan siirtymisen vaikutuksesta luovutetulla taan tietyllä tavalla. Yleinen palautusperi-
7458: alueella myönnettyihin vahinkovakuutuk- aate käy noudatettavaksi vain silloin kun
7459: siin, joista erityisesti mainittakoon raken- kysymyksessä olevasta asiasta ei ole nimen-
7460: nusten palovakuutukset. omaisesti sovittu. Tavallisessa palovakuu-
7461: Ne vakuutusobjektit, jotka ovat siJam- tuksessa sen enempää kuin ainaispalovakuu-
7462: neet .tai jotka sijaitsevat luovutetulla taikka tuksessakaan ei yleisten vakuutusehtojen ja
7463: ,·uokratulla; alueella, ovat vallitsevien olo- vahvistettujen perusteiden pohjalla arvos-
7464: suhteiden johdosta. siirtyneet pois omista- teltuna ole sopimussäännöstä, joka koskisi
7465: jan määrättävistä; ja voidaan perustellusti nyt kysymyksessä olevaa tapausta. Tähän
7466: olla sitä mieltä, etät va;kuutettu intressi katsoen ja ottamalla huomioon myös koh-
7467: sanotuissa tapauksissa on lakannut ole- tuuden vaatimukset on näin ollen lähdet-
7468: masta. V akuutussopimuslakimme tosin ei tävä siitä, että niistä va;kuutuksista, joissa
7469: sisällä erityissäännöstä sen tapauksen va- vakuutusobjekti on sodan tai sen seuraus-
7470: ralta, että vakuutettu intressi lakkaa, mutta ten takia lakannut, mutta joissa vakuutus-
7471: niistä yleisistä periaatteista, jotka oikeu- maksua on peritty siten kuin se edelleen
7472: temme voidaan katsoa omaksuneen ja jotka olisi olemassa, on annettava vakuutusmak-
7473: käyvät selville myös vakuutussopimuslaista, sun palautusta.
7474: voidaan tehdä se johtopäätös, että vakuu- Tämän palautuksen suuruuden määrää
7475: tuksen antaja ei ole oikeutettu pidättämään periaatteellisesti sen edun suuruus, jonka
7476: sellaista vaJmutusmaksua, jota ei ole vas- vakuutuksenantaja on perusteettomasti saa-
7477: taamassa mikään vakuutuksen anta;jan kor- nut toisen asianosaisen kustannuksella. Täl-
7478: vausvelvollisuus. Tämä periaate käy sel- laisissa perusteettoman edun määräämisissä
7479: ville va:kuutussopimuslain 16 § :stä, niin ei ole otettava lukuun muita tekijöitä kuin
7480: myöskin 17 § :ssä tarkoitetuista perusteista ne, jotka sisältyvät itse vakuutussopimus-
7481: ja perimmältään sama normi. on saanut suhteeseen. Siihen ei siis vaikuta vakuu-
7482: ilmaisunsa myöskin 15 § :ssä. Sanottu peri- tuksenantajan ma;hdollinen voitto tai va-
7483: aate on yhdenmukainen sen kanssa, joka hinko, joka on johtunut muusta syystä,
7484: edellyttää perusteettoman edun palautu- esim. varojen sijoituksesta.
7485: mista. Mainittu perusteettoman edun palautus-
7486: 184 VII,21.- Vakuutusmaksujen palauttaminen.
7487:
7488: periaate ei liene tarkoituksenmukaisesti to- tää enintään saamisen suuruinen osa pa-
7489: teutettavissa siten, että eri vakuutuslaitos- lautuksesta, kunnes saaminen on suoritettu.
7490: ten osalta sovellutetaan eri palautusmääriä Vakuutuksenottajan suostumuksella voi-
7491: sen mukaan, millaiset kustannukset kulla- daan palautusmäärällä hyvittää vakuutuk-
7492: kin yhtiöllä on ja mitkä muut seikat ehkä senantajan johonkin muuhun vakuutukseen
7493: asiaan vaikuttavat, vaan on pidettävä tar- perustuvaa saamista. Tällöin palautetaan
7494: peellisena, että palautusperusteet ,ovat sa- kuitenkin kohdassa 2) mainitun twkaisin-
7495: manlaisia. ostoarvon sijasta vakuutuksen rahasto-osuus
7496: Huolehtien siitä, että sodan johdosta eikä samassa kohdassa mainittua 10% :n
7497: kärsimään joutuneet saavat sen, mitä heille vähennystä tehdä.
7498: kuuluu, on sosiaaliministeriö kääntynyt
7499: viime huhtikuussa päivätyllä kiertokirjeellä 4) Kohdassa 2) mainittu jäljelläoleva
7500: kaikkien vahinkovakuutusyhtiöiden puoleen vakuutusaika lasketaan, mikäli on kysymys
7501: sen selville saamiseksi, mitenkä vakuutus- omaisuuden jäämisestä luovutetulle alueelle,
7502: yhtiöt tähän suhtautuvat. Edellämainittu vihollisuuksien lopettamispäivästä (13/3
7503: tiedustelu koski 39 yhtiötä. Saapuneiden 1940).
7504: vastausten nojalla on 37 yhtiön palautta- Vain kaksi kotimaista yhtiötä eivät sel-
7505: misperusteiden katsottava olevan yhdenmu- laisenaan ole katsoneet voivansa hyväksyä
7506: kaiset sosialiministeriön suosittelemien pe- sosiaaliministeriön ehdottamia perusteita.
7507: rusteiden kanssa. Sanottujen yhtiöiden jou- Toinen näistä on Kaupunkien yleinen 'kes-
7508: kossa on myös ulkolaisia yhtiöitä. Samalla kinäinen palovakuutusyhtiö, toinen V wlmu-
7509: vakuutusyhtiöille annettiin sosiaaliministe- tusosakeyhtiö Tarmo. Edellisen vakuutus-
7510: riössä laaditut asiantuntijain hyväksymät kanta käsittää saadun tiedon mukaan lähes
7511: ohjeet maksun palautuksesta. Sanottujen 60% mawmme kaikesta ainaisvalmutuskan-
7512: ohjeiden mukaan: nasta ja mahdollisten maksupalautusten
7513: 1) va:kuutusmak~un palautus suoritetaan määrä 7-8 miljoonaa markkaa. Yhtiön
7514: vakuutuksenottajan pyynnöstä. Milloin on ilmoittaman käsityksen mukaan maksupalau-
7515: kysymyksessä irtaimisto, palautetaan tuhou- tusten suorittamiseen tarvitaan yhtiökokouk-
7516: tunutta tai menetettyä irtaimistoa vastaava sen asianmukainen päätös ja lisäksi sosiaali-
7517: vakuutusmaksu, jollei jäljellejäänyt irtai- ministeriön nimenomainen suostumus.
7518: misto ole vähintään 50 % alkuperäisestä Kuten edellä on viitattu, on jo nykyi-
7519: määrästä. senkin lainsäädännön nojalla vrukuutusyh-
7520: 2) palautettava määrä on, milloin on ky- tiöiden velvollisuus kysymyksessäolevien va-
7521: symys pitemmän aikaa kuin 10 vuotta kes- kuutusmaksujen takaisinmaksam1isen va-
7522: tävästä vakuutuksenantajan vastuusta, vah- kuuttajille perusteettoman edun palautuk-
7523: vistettujen perusteiden mukainen vakuutuk- sena eittämätön. Mutta siihen nähden, että
7524: sen takaisinostoarvo ja milloin on kysymys vakuuttaji,en käytettävissä oleva oikeuden-
7525: lyhempiaikaisesta vastuusta, niin mones osa käyntitie on aikaa vaativa, ovat hallituksen
7526: enintään 10 %: lla vähennetystä vakuutus- muut kiireelliset toimenpiteet tarpeen. Näin
7527: maksusta kuin jäljellä oleva vakuutusaika ollen ja kun on tähdellistä, että kaikki
7528: on koko vakuutusajasta. maassa toimivat vakuutusyhtiöt saadaan
7529: 3) vakuutusmaksun palautus on suoritet- alistumaan sosiaaliministeriön antamiin oh-
7530: tava rahassa. Jos vwkuutuksenantajalla on jeisiin vakuutusmaksujen palauttamisekHi
7531: erääntymätön saaminen vakuutuksenotta- vakuuttajille, ehdotamme kunnioittaen edus-
7532: jalta, on vruk:uutuksenantajalla oikeus pidät- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
7533: VI1,21. - Tuurna y. m. 185
7534:
7535: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin tuksenantajan vastuun sodasta tai
7536: toimenpiteisiin vakuutusmaksujen rauhanteosta aiheutuneen ennenai-
7537: palauttamiseksi vak1tuttajille vakuu- kaisen lakkaamisen johdosta.
7538:
7539: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1941.
7540:
7541:
7542: Arno Tuurna. Juho Niukkanen.
7543: Juho Paksujalka. Matti Pitkänen.
7544: Matti Miikki. Antti Kemppi.
7545: Eemil Luukka. A. Halonen.
7546: Kaapro Huittinen. Tauno Saukkonen.
7547: Aapo Inkinen. Matti Pärssinen.
7548: Jussi Raatikainen. Erkki Paavolainen.
7549: Juho Pyy. Juhani Leppälä.
7550:
7551:
7552:
7553:
7554: 24
7555: 186
7556:
7557: VII,22. - Toiv. al. N :o 42.
7558:
7559:
7560:
7561:
7562: Sundström y. m.: Esityksen antamisesta hautatUSrnaiden
7563: kunnallistuttarnisesta.
7564:
7565:
7566: E d u s k u n n a ll e.
7567:
7568: USikonnonvapauslalkia säädettäessä ooeliy- saattaisivat heidi~t hautausmaaky&'Yffiy'kBessä
7569: tettiin luonnollisesti, ~ettei ikirikosta eron- huol1J01ll1Pllan ase:rooan ilruin kirlclroon !ktw-
7570: neita tU!ltaisi as~tamoon epäedrrullisempoon luvat. Siltäpaitsi asiain ;nyikyisiliään ollen
7571: a.sema.am. ku:in .USilronnolliBWn. seumkU!Thtåen !kaupulllgeiJl[a tai lrnnnia.la ei ole mJaJhdolli-
7572: omia jäseniä siLtä huolirt:nlllltta, et<tä hautaus- suutta vaikuttaa hautasijojen hilllltoihin,
7573: maat jäävät ,e(Lel,1een semalkuntien haJLturm. vaan niiden määriiäminen on yks:inorn.aan
7574: Evarukelds-luter:Naiseen kiDkkoon kuU!lumat- sema!kuntien asiana. Totta kyllll.ä kiclrosta
7575: tomat va1najat, joiUa ei ole muUlta hallita- eronm.eihle on Ia:isoo va;rattu oikeus perustaa
7576: sijaa, tulisi saada erinäisin ehdoin haudata omila hautall3maita, mu1tta tämä kohtaa
7577: oouralkruntien hautausma.ahan. Kokemus on olevissa oloissa suuria va.ikeulksia ja !kun-
7578: kuitenkin. oooittanut, et,tei näin aina ole ta- taårn vasbftava o:iJk;eus on ta:asen saaltettu
7579: pahtWl<ut, vaan kirkosta 1eDonneet ovat jou- epäilyksen alaiselksi.
7580: tun~ niin. hyvin hautausmalksuihin nähden Yhteisilrnnta ei voi monesta syystä enää
7581: ik:ui:n muutenikin hUJruwmpaan aBemaan ja syrjäyttää tätä kysymystä. Ei liene sirtä
7582: heidän omaise;nsa usein suorostaan nöy- paitsi epäilystäJkään. siiltä, entä haUJtaammen
7583: ryyttävään asemaan. Kaupnngit ovat voi- on maall1Ilien ,asia ja ettei yhitei.sikuJmailile
7584: neet huolehtia eri uslronnollisten seura- suinitrni3Jll voi olla samaDJteikevää, mirte:n
7585: kuntien, kuten evankelis-luterilaisten, juu- tämä kysymys on järjestetty. Kiriklko 001
7586: talaisten ja kreiJk:kalaiS!katoilisten haUJtaus- aikojen irouluessa !kyliä pyl'lkiinyt ru111Jalnaan
7587: maista, murt:lta ovat sirtävastoin jättäneet sen uskonmollil:ista Leimaa täHeikin. kysymyikse11e,
7588: osan väestöstä, joka ilruUiluu siviiliDelkiste- kuten moueHe muulile!kin, mutta. toisalw1ta
7589: riin, omaa hautausmaata vaHtle. Täten on on viime vuosina useirta tällaisia puhtaillBti
7590: iirnupunlcien asukkaat jaettu lm.hteoo. eri imhimillisiiä ja IIJJaJal[isia ltoimitufksia fkuten
7591: ryhmään: sellaisi1n, joilla. on hautasija eri esim. avioliittosopimus, jäJ.l,een vapautettu
7592: hau:tausmaissa, riippuen heidän usllronnoiiE- usilronnolllisesta ja kirtk:oHisesta. l.uonteestaan.
7593: sesta va~lmumulksestaan, ja sellaisiin, joiden Näin Olisi my.öskin aika tehdä haut.aluiksoon
7594: hautausmaakysymys on ·edelleen järjestä- nähden, ja siksd. olisi .t3mä järjestely jätet-
7595: mättä. Ja vaikkakin ~irk!lroon ~ulumattto täviä maa11isille v:iranomaisill.1e. KUJililliHe
7596: ma:tkin ovat, ~uteu esim. Helsingissä, voi- sopisi parhaiten huolenpito haUJtausrn.aista,
7597: neet saada hautasijoja ev,anikel:is-lUJterilais- niiden perusttamisesta. ja kunnossa:pidoota.
7598: ten seurakuntuen hautausmaiHa ~irn sa- Seumk1mn:ai1e ikuU!luvat hautausma:at, jotka
7599: moilllla ehdoilila kuin ikirklkioon llmuluvatacin, itse as:iassa ovat !lnn1tain moollisten jäsen-
7600: ei ole olemassa varmuutta siitä, ·etteiikö ten omaisuutta, olisi samoin !k:unnilllle [uovu-
7601: kirk!k:oon kuUJlumattom:iil[e tulitaisi myöhem- :bettava. Tiillilä tavalla saisi haul1lausmaa-
7602: min asettama,an eritlmisia ehtoja, jotka kysymys asiainmukaisen ja yhiteiSilrn'I1llMl
7603: VI1,22. - Sundström y. m. 187
7604:
7605: edun vaatiman ratka.isun, joka, parhaiten että hallitus valmistaisi ja Edus-
7606: VWJtaisi u.slrormonvapauden. ja suvailtaevai- kunnaUe antaisi esityksen hautaus-
7607: suudml. henkeä e:ikä loukiklaisi ikien.~ maiden kunnallistuttamisesta.
7608: wbumusta.
7609: Ylläolevilla perusteilla ehdotamme edus-
7610: lru.n.n.rul pääJtet.Jtäväksi toiV'Olll;Uiksen,
7611:
7612: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
7613:
7614:
7615: Oay Sundström. Väinö Meltti.
7616: K. B. Wiik. Kaisu-Mirjami Rydberg.
7617: M. Ampuja..
7618: •• ••
7619:
7620: VALTIOPAIVAT
7621: 19 41
7622:
7623:
7624: LIITTEET
7625: VIII
7626: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUSALOITTEET
7627:
7628:
7629:
7630:
7631: HELSINKI 1941
7632: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
7633: Oppikirjoja, oppi- ja kansakouluja, Tampereen teknillistä oppi-
7634: laitosta, tilintarkastajatutkintoa y. m. koskevia toivomusaloitteita.
7635: 1
7636:
7637: 1
7638:
7639: 1
7640:
7641: 1
7642:
7643: 1
7644:
7645: 1
7646:
7647: 1
7648:
7649: 1
7650:
7651: 1
7652:
7653: 1
7654:
7655: 1
7656:
7657: 1
7658:
7659: 1
7660:
7661: 1
7662:
7663: 1
7664:
7665: 1
7666:
7667: 1
7668: 193
7669:
7670: VIII, l. - Toiv. al. N :o 43.
7671:
7672:
7673:
7674:
7675: Räisänen: Toimenpiteistä oppikirjain julkaisemisen alalla
7676: olevien epäkohtien korjaamiseksi.
7677:
7678:
7679: E d u s k u n n a ll e.
7680:
7681: On yleisesti tunnettua, että oppikirjain ,joiden ilmeisenä tarkoituksena on edellis-
7682: julkaisemisen alalla vallitsee meillä suuria ten painosten tekeminen kelvottomiksi",
7683: epäkohtia. Niitä kirjoitetaan ja julaistaan kuten eräässä arvostelevassa sanomalehti-
7684: jatkuvasti ilman kiinteätä suunnitelmalli- kirjoituksessa lausutaan. Kun tämä räikeä
7685: suutta. Oppikirjateollisuus on muodostunut epäkohta oppikirjain julkaisun alalla mer-
7686: erittäin kannattavaksi liiketoiminnaksi ei kitsee koulujen oppilaiden vanhempain ja
7687: vain kustantajille vaan myös niiden kirjoit- huoltajain raskasta verottamista yksityisten
7688: tajiHe, varsinkin jos viimemainitut ovat hyväksi, olisi siitä mitä kiireellisemmin
7689: sellaisessa virka-asemassa, että voivat sitä päästävä.
7690: hyväkseen käyttäen vaikuttaa kirjojensa Edellä sanotun perusteella ehdotan, että
7691: levikkiin. Erittäin kiusalliseksi saattaa kou- eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
7692: luille ja opettajille muodostua tilanne, jos
7693: oppikirjain kirjoittajina esiintyvät henki- että hallittts tutkituttaisi pätevillä
7694: löt, jotka virka-asemansa nojalla tarkas- esteettömillä henkilöillä oppikirjain
7695: tavat ja antavat lausuntoja oppikirjoista. julkaisemisen alalla rehoittavia epä-
7696: Suoranaiseksi vallattomuudeksi saattaa ti- kohtia ja ryhtyisi kiireellisesti toimen-
7697: lanne kehittyä, kun oppikirjoista julaistaan piteisiin epäkohtien korjaamiseksi .
7698: .,parannettuja" ja ,korjattuja" painoksia,
7699:
7700: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1941.
7701:
7702:
7703: Yrjö Räisänen.
7704: 194
7705:
7706: VIII,2. - Toiv. al. N :o 44.
7707:
7708:
7709:
7710:
7711: Heiniö y. m.: Lisäyksestä vuoden 1941 tulo- ja meno-
7712: arvioon Tampereen tel-millisen oppilaitoksen ZisärakMt-
7713: nusta varten.
7714:
7715:
7716: Ed uskunnalie.
7717:
7718: Jo monesti on eduskunta katsonut olevan ammatillista jakaantumista". Tämä komi-
7719: syytä kiinnittää hallituksen huomiota sii- tea ei valitettavasti koko toimiaikanaan
7720: hen tosiseikkaan, että maamme ammatti- ryhtynyt tätä kysymystä selvittämään. Näin
7721: opetus ei ole saanut valtion puolelta sitä ollen on sama epäsuhde ammatti- ja muiden
7722: huolenpitoa kuin muu opetus on saanut koulujen kesken edelleen olemassa.
7723: osakseen. Siten hyväksyi eduskunta keväällä Samaan aikaan kuin oppi- ym. yleisiin
7724: 1931 toivomusaloitteen, jonka mukaan hal- kouluihin pääsevät kaikki pyrkijät, voivat
7725: litusta päätettiin kehoittaa selvittämään monet ammattioppilaitokset ottaa vastaan
7726: miten oppikoulujen ja käytännöllisille toi- vain pienen osan pyrkijöistä. Samaan ai-
7727: mialoille valmistavien oppilaitosten keski- kaan kuin valtioneuvosto tästä syystä on
7728: näinen suhde voitaisiin saada nykyistä pa- pakoitettu lähettämään kiertokirjeitä työt-
7729: remmin vastaamaan sekä taloudellisia edel- tömien henkisen työn tekijöiden sijoittami-
7730: lytyksiämme että todellisia kulttuuritarpei- sesta virastoihin, vallitsee suuri puute kou-
7731: tamme ja käytännöllisen elämän vaatimuk- lutetuista työvoimista monella ammatti-
7732: sia sekä ryhtymään asianmukaisiin toimen- a:J.alla. Näin on etenkin asianlaita teknilli-
7733: piteisiin. sellä alalla.
7734: Tämä toivomusaloite johti mm. siihen, Maassamme on viime vuosikymmeninä
7735: että asetettiin ns. ylioppilastulvan vastus- tehty erittäin paljon, jotta maataloustuo-
7736: tamiskomitea v. 1934, joka valmistamassaan tannon alalla pääsisimme täydelliseen oma-
7737: mietinnössä osoitti mihin suuriin yhteis- varaisuuteen, ja olikin sillä alalla ennen
7738: kunnallisiin vaaroihin yhä paisuva ylioppi- sotaa päästy varsin tyydyttäviin tuloksiin.
7739: lastulva johtaa ja kuinka tämän poistami- Mutta kokonaan toisin on toistaiseksi teolli-
7740: seksi olisi kehitettävä ammattiopetusta ja suustuotannon rulalla. Ulkomailta olemme
7741: etenkin keskikouluun pohjautuvia ammatti- pakoitetut tuottamaan monenlaisia teolli-
7742: oppilaitoksia. suustuotteita, joita varsin hyvin voitaisiin
7743: V. 1937 asetti hallitus ns. opetustoimen valmistaa kotimaassa, jos teollisuuttamme
7744: uudistamiskomitean L Ruudun komitean, olisi tarpeeksi kehitetty ja monipuolistettu.
7745: jonka ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi tehtä- Kun lähitulevaisuudessa maamme uume-
7746: väksi annettiin kiinnittää erikoista huo- nista kaikesta päättäen tullaan saamaan
7747: miota siihen, että ,oppi- ja ammattikou- varsin arvokkaita metalleja, olisi nämäkin
7748: lujen luku, laajuus ja valmistusteho ny- jalostettava kotimaassa eikä vietävä raaka-
7749: k:vi.-;tä paremmin vastaisivat maan väestön aineena ulkomaille. Kaikki tämä edellyttää
7750: VIII,2. - Heiniö y. m. 195
7751:
7752: kuitenkin, että teollisuuttamme ja siis myös Tampereen teknillisen oppilaitoksen lisä-
7753: teknillistä opetusta nykyisestään melkoi- rakennuskysymys onkin ollut päiväjärjes-
7754: sesti laajennettaisiin. tyksessä jo useamman vuoden, mutta ei ole
7755: Teknillisiin oppilaitoksiin ei nykyään vielä tullut ratkaistuksi myönteiseen suun-
7756: yleensä voida ottaa läheskään koko pyrkijä- taan. Täten kehoitti eduskunta hallitusta
7757: määrää. Tästä on seurauksena teknikkojen vastauksessaan hallituksen esitykseen tulo-
7758: puute, joka oli varsin tuntuva viimeksi ja menoarvioksi vuodelle 1937 ensi tilassa
7759: käydyn sodan aikana. Teknikkojen puut- valmistamaan ja eduskunnalle antamaan
7760: teesta huomautti myös teknillisen korkea- esityksen Tampereen teknillisen oppilaitok-
7761: koulun rehtori viime syksynä pitämässään sen ·lisärakennuksen rakentamisesta. Tämän
7762: avajaispuheessa. Suurin puute on kuiten- johdosta rakennushallitus laatikin piirus-
7763: kin teknillisen opiston käyneistä teknikoista, tukset ja kustannusarvion oppilaitoksen
7764: joka on luonnollinen seuraus siitä, että nykyiselle tontille suunniteltua lisäraken-
7765: maamme ainoaan valtion ja keskikoulun nusta varten. Kustannukset tämän raken-
7766: pohjalla toimivaan suomenkieliseen teknil- nussuunnitelman kokonaan toteuttamisesta
7767: liseen opistoon ei ole moneen vuoteen voitu nousivat vuoden 1939 alkupuolella vallit-
7768: ottaa muuta kuin pieni osa pyrkijöistä. sevan hintatason mukaan 16,400,000 mark-
7769: Tämä oppilaitos, joka alkoi toimintansa kaan. Näin ollen ehdotti hallitus otetta-
7770: v. 1912, saa edelleen tyytyä siihen huone- vaksi vuoden 1940 menosääntöön tätä lisä-
7771: tilaan, joka sille valmistui v. 1915, jolloin rakennusta varten 4,100,000 markkaa jol-
7772: se suunniteltiin korkeintaan 120 oppilasta loin oli tarkoitus, että syksyllä 1940 olisi
7773: varten. Nyt on sen oppilasmäärä kuitenkin ryhdytty rakennushankkeen toteuttamiseen.
7774: jo lähes kolme kertaa tämä. Kuinka vai- Muuttuneiden olosuhteiden takia jäi tämä
7775: keissa olosuhteissa se näin ollen työsken- erä kuitenkin pois sekä vuoden 1940 että
7776: telee, on päivänselvää. 1941 menosäännöistä. Hintatason nousun
7777: Tampereen teknillinen koulu eli teolli- takia tulisivat kysymyksessä olevan lisä-
7778: suuskoulu, joka toimii Tampereen teknilli- rakennuksen kustannukset nykyään olemaan
7779: sen opiston kanssa yhdessä, on myös monet noin 22,000,000 markkaa.
7780: vuodet kärsinyt huonetilojen puutetta. Edessämme on nyt monta pulavuotta,
7781: Sinnekään ei viime vuosina ole voitu ottaa jonka johdosta vanhemmat pyrkivät mah-
7782: muuta kuin pieni murto-osa pyrkijöistä. dollisimman lyhyttä tietä johdattamaan
7783: Tuntuu varsin oudolta, että Tampereen lapsensa ansiotyöhön. Tällöin on väärin
7784: teknillisiin oppilaitoksiin, jotka sijaitsevat estää suurin osa pyrkijöistä pääsemästä
7785: maamme luonnollisimmassa ja parhaassa sellaiseen monta eri ammattiosastoa käsit-
7786: teollisuuskeskuksessa, jatkuvasti ylläpide- tävään oppilaitokseen kuin on Tampereen
7787: tään näin ankaraa rajoitusta 1. ,numerus teknillinen oppilaitos, joka pohjautuu osaksi
7788: clausus" pyrkijöiden otossa, t. s. samaan keskikoulun osaksi kansakoulun pohjalle.
7789: aikaan kun Tampereen teknilliseen opis- Tämän perusteella näyttää olevan välttä-
7790: toon voidaan ottaa vain 35 % pyrkijöistä, mätöntä ryhtyä toteuttamaan jo monta
7791: voidaan Helsingissä toimivaan ruotsinkieli- vuotta vireillä ollutta lisärakennuskysy-
7792: seen teknilliseen opistoon ottaa lähes 90 % mystä, jotta voitaisiin maamme nuorisoa
7793: pyrkijöistä ja Tampereen teknilliseen kou- enemmän johdattaa tuotannollisen elämän
7794: luun eli teollisuuskouluun voidaan ottaa ja etenkin teollisuuden palvelukseen, joka
7795: vain 40% pyrkijöistä, kun maamme mui- nykyoloissa on osoittautunut aivan välttä-
7796: hin teknilliseen kouluihin voidaan ottaa mättömäksi.
7797: keskimäärin 70% pyrkijöistä.
7798: 196 VIII,2. - Tampereen teknillinen oppilaitos.
7799:
7800: Viitaten edellä esitettyyn ehdotamme Eduskunnalle esityksen lisäyks(;stä
7801: kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- kuluvan vuoden tulo- ja menoa1·vioon
7802: vomuksen, Tampereen teknillisen oppilaitoksen
7803: että hallittts antaisi kiireellisesti lisärakennusta varten.
7804:
7805: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1941.
7806:
7807:
7808: Sulo Heiniö. Alpo Lumme.
7809: Väinö Voionmaa. Onni Peltonen.
7810: Akseli Nikula. Matti Heikkilä.
7811: Mandi Hannula. Yrjö R. Saarinen.
7812: Olavi Kajala. Toivo Horelli.
7813: Edv. Kujala. Bruno A. Salmiala.
7814: Valfrid Eskola. Iisakki Nikkola.
7815: K. Arha.ma. Kalle Soini.
7816: Hugo Aa.ttela. Kaisa Hiilelä.
7817: K. Jokinen. J. Kuittinen.
7818: T. N. Vilhula.
7819: 197
7820:
7821: VIII,3. - Toiv. al. N:o 45.
7822:
7823:
7824:
7825:
7826: Hiltunen y. m.: Jlläii1·äraha.sta V arkatulen yhteiskmtlun
7827: ~(ttdisrakennusta varten.
7828:
7829:
7830: E d u s k u n n a ll e.
7831:
7832: Varkauden yhteiskoulu, joka aloitti toi- Koulun oppilasluku on viime vuosina ol-
7833: mintansa vuonna 1919, toimii erittäin ah- lut seuraavanlainen:
7834: taissa ja vaikeissa olosuhteissa. Sillä on lukuvuonna 1935-1936 ........ 218
7835: tosin oma koulutalo, joka on v. 1922 raken- 1936-1937 •••• 0 241
7836: •••
7837:
7838:
7839:
7840: nettu, mutta se on alunperin rakennettu " 1937-1938 ........ 257
7841: epäonnistuneesti ja heikosti. I~isäksi talo " 1938-1939 ........ 296
7842: s:uunnilteltiin silloisiakin oloja silmälläpi- " 1939-1940 ........ 320
7843: täen liian pieneksi. Kun koulun oppiLas- (kun n." s. siirtoväkeen kuuluvat oppilaat
7844: määrä on toiminta-aikana noin nelinkertais- lasketaan mukaan, oli oppilasmäärä 1. 8.-
7845: tnnut, on tilanahtaus muodostunut suoras- 21. 9. 1940 kestäneellä lukuvuodella 388)
7846: taan sietämättömäksi. Nämä seikat ovatkin lukuvuonna 1940'----1941 . . . . . . . . 410
7847: pa:koittaneet koulun johtokunnan nykyisistä
7848: olosuhteista huolimatta ryhtymään suun- Oppilaista on suurin osa Varkauden
7849: nittelemaan koulutalon laajentamista. Kun lmuppalasta. Lisäksi saa koulu oppilaita
7850: nykyinen koulutalo ei puusta mkennettuna Leppävirmn, Joroisten, Kangaslammin,
7851: ja muutenkaan epäkäytännöllisenä kelpaa Heinäveden, Rantasalmen ja Jäppilän pi-
7852: lruajennuksen lähtökohdaksi, on samalle ton- täjistä, jotka. muodostavat koulun n. s. luon-
7853: tille suunniteltu rakennettavaksi kivestä nollisen vaikutusalueen. Kun Varkauden
7854: uusi koulutalo, joka täydentäisi toistaiseksi kauppalan asukasluku on nykyään yli
7855: entistä ja olisi ensimmäisenä rokennusvai- 14,000 ja yllämainittujen pitäjien n. 45,000,
7856: heena koulutalon uudelleenrakennussuunni- voi koulun katsoa tyydyttävän n. 60,000: een
7857: telmassa. Alustavien suunnitelmien mu- nousevan väkiluvun sivistystarpeita. Muut-
7858: kaan tulisi uuden rakennuksen til,a.vuus tuneiden olosuhteiden vuoksi paikkakun-
7859: olemaan 8,000 m3 ja laskettu kustannusar- nalle siirtynyt väestö on suurelta osaltaan
7860: vio 4,000,000 markkara. Rakennukseen si- saanut täällä vakinaisen koti- ja toiminta-
7861: joitettaisiin tarpeellinen määrä luokkahuo- paikan, niin että se kaiken todennäköi-
7862: neita, luonnontieteiden ja maJantieteen ope- syyden mukaan jää seudun vakinaiseksi
7863: tus- ja kalustohuoneet, voimistelusali siihen asujamistoksi. Paikkakunnalle ja sen lähi-
7864: liittyvine pukuhuoneineen, keittiö sekä ympäristöön sijoitettu sotaväki merkitsee
7865: oleskeluhuone kauempana asuville oppi- sekin omalla tavallaan asukasluvun lisäystä
7866: laille. Vähävaraisen paikkakunnan oppi- ja oppikoulun tarvitsijoita. Liikenteelle
7867: laitoksena ei koulu omin voimin kykene avattu Varkauden-Viinijärven rata on
7868: rakennussuunnitelmaa toteuttamaan. Sen myöskin tuonut ympäristöön rautatien
7869: vuoksi onkin avunpyynnöllä käännyttävä virka- ja palvelusmiehistöä kouluikäisine
7870: valtiovallan puoleen. lapsineen.
7871: 198 VIII,:3. - V a.rkauden yhteiskoulu.
7872:
7873: Kun V~rkauden yhteiskoulu on paikka- ja ilmeisesti tarkoitettu paljon pienemmälle
7874: kunnan ainoa oppikoulu ja kun Varkaus oppilas- ja luokkamäärälle. Nykyään kou-
7875: on etupäässä teollisuusseutua, on sen oppi- lussa työskentelee 13 luoklma, ja luokka-
7876: laista suurin osa ;tehtaiden työväestön ja huoneita ei rakennukseen voi mitenkään si-
7877: työnjohtajien sekä käsityöläisten lapsia. joittaa kymmentä enempää. Kaksi luokkaa
7878: Huomattava osuus - mitä lasten vanhem- on tämän vuoksi järjestetty aamu- ja ilta-
7879: piin tulee - on myöskin ympäristön maa- vuorolle, yksi taasen sijoitettu Varkauden
7880: taviljelevällä väestöllä. Kwtsoen V'arkau- tehtaan kansakoulurakennukseen, jossa tällä
7881: den kauppalan asukaslukuun ei koulun op- kerma on yksi luokkahuone käytettävissä.
7882: pilasmäärää suinkaan voi katsoa suureksi. Mitään luonnontieteiden opetuksessa !tar-
7883: Vertauksen vuoksi mainittakoon, että lVIik- vittavia erikoishuoneita ei ole, eipä edes
7884: kelissä, jonka asukasluku joulukuun 31 kokoelmilleka:an, yhtä vähän kuin pukeutu-
7885: p: nä 1938 oli 10,834, toimii kohne oppi- mishuoneita, jotka voimistelun yhteydessä
7886: koulua - näistä kaksi val1tion - ja oppi- olisivat kipeästi tarpeen. Suihku- 1tai muita
7887: lasluku on n. 870. Savonlinnassa, jonka peseytymishuoneita ja -laitteita ei tietysti
7888: asukasluku samaan aikaan oli 8,072, toimii myöskään ole. Tilapäisestihän tällainen
7889: kaksi oppikoulua, oppilasluku yhteensä 510. järjestely kyllä voi tulla kysymykseen,
7890: Kuopiossa, asukasluku 24,836, on neljä op- mutba vuosia jatkuneena se ehdottomasti on
7891: pikoulua, joista valtion kolme, oppilasluku haitaksi koulutyölle.
7892: kaikkiaan 1,774. Ymmärrettävästi on kai- Kun Varkauden yhteiskoulun omat varat
7893: kissa näissä kouluissa huomattava osa oppi- ovat siksi pienet, että ne riittävät parhaiksi
7894: laista läheiseltä maaseudulta, mutta Var- sisustustöihin ja kaluston lisähankintaan,
7895: kaudella on myöskin tiheään 1asuttu maa- pyytää koulu, että sille myönnettäisiin
7896: seutu ympärillään. Kaikki näyttää viittaa- valtion varoista 1,500,000 markan rakennus-
7897: van siihen, että Varkauden yhteiskoulun avustus sekä 2,500,000 markan suuruinen
7898: oppilasmäärä tulee lähivuosina jatkuvasti halpakorkoinen laina.
7899: kasvamaan, ehkäpä entistä nopeammin. Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme
7900: Koulu toimii huoneiston puolesta varsin kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
7901: vaikeissa olosuhteissa. Sillä on tosin oma, vomuksen,
7902: aikoinaan A. Ahlström~ Osakeyhtiön lahjoit-
7903: tama tonrtti sekä tontilla sijaitseva koulu- että hallitus ottaisi vuoden 1942
7904: rakennus. Tämä on kuitenkin jo vanhahko tulo- ja menoarvioesitykseen 4,000,000
7905: -valmistunut v. 1922 sekä lisäksi monessa markan määrärahan Varkauden yh-
7906: suhteessa tarkoitukseensa sopimaton. Se teiskmtlun uudisrakennusta varten,
7907: on aluperin huonosti suunniteltu - tästä mistä 1,500,000 markkaa olisi valtion
7908: esimerkkinä mainittakoon vain, että voimis- avustusta ja 2,500,000 markkaa hal-
7909: telusali on samalla viiden luokan eteinen!- pakorkoista kuoletuslainaa.
7910:
7911: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
7912:
7913:
7914: Onni Hiltunen. Tilda Löthman-Koponen.
7915: Juho Takala. V. H. Kämäräinen.
7916: Kalle Kämäräinen. Antti J. Rantamaa.
7917: Jussi Raatikainen. Onni Mäkeläinen.
7918: Heikki Simonen. Heikki Kääriäinen.
7919: 199
7920:
7921: VIU,-1. - Toiv. al. N :o 46.
7922:
7923:
7924:
7925:
7926: Kallio y. m.: Esityksen anta.misesta kunnan oikeudesta
7927: muuttaa kansakoUlun jatkokoulu kunnalliseksi ammatti-
7928: kouluksi.
7929:
7930:
7931: Ed u s kunnalle.
7932:
7933: Oppivelvoltlisuuslaiill 8 § :o§ä säädetä:än, astumaan voimaan- onhan :nOOt kysymyk-
7934: etJtä mupumkikunna.soo, kauppaiLassa. ja sessä :kansamme dlmikeinooilämäHe miltä tär-
7935: taajaväJkisessä yhdyskllll1llJ8SSia tuleB olla riit- keimpien toiminta-all.ojen ilmhi:ttäminen ja
7936: tävä määDä kansallrouluiliin liittyviä, pää- kamsan ·toimeentulon turvaaminen tätäkin
7937: asilaUisesti käYif:ännöHiooen elämään val- tietä - joudutaan seUa,iseen ti'lanteeseen,
7938: mistavilli päiv:äkoul:uiiksi järjest-ettyjä jatko- et.t:ä samassa, ehkä verrottain pienessäkin
7939: iruokkia. Asianomaiset kunnat ov.atkin kiaupungisoo tai ilmuppala.ssa on pakko
7940: py~kiDJoot rtoteuttarrna:an tätä sääd<istä mah- ylläpitää kahta koulua, oppivelvoHisulli'ilain
7941: dollisimmilldl tehok:lk:aa:sti perustrunalila ja. ra- ediellytttämää jaikolrouiloo ja aii1IIL8Jttioppi-
7942: kentamaJL1a monipuolisia jmtik:okouluj.a, laiitoiksisro annetun ilain määräämää am-
7943: joissa, niinhyvin poika- kuin tyttöoppi- mattiJkoulua, joiden molempien pitää toimia
7944: laiililelk:iln on annettu opetussm1nnitehna,n samoilla a[oil1a ja pohjimrmailt.aan oomoin
7945: muikaista jatko-opetusta. päämäärin, mutta jot:kia varmaan ainakin
7946: Nyt säädetään ammattiopp.ill;ait~iSita osaksi joutuva.t ki[paiilemaam. myös samoista
7947: 26 päivänä toUikok:uuta 1939 annetnn lain oppilaista. T~a~koitu.s ei tietenikään saata
7948: 2 § :ssä, että knnnassa, josoo. voima.ssoo~levan olla tämä eikä tällaista järjestelyä voida
7949: oppisopimuSLain mukaa,n on mnma;ttioppi- mitemään katsoo taloudeil.Hsesti hyväksyt-
7950: lasla:utakun1la, pirtää myös olila ylcimm tai tävälks.i yhtäv.ähän ikuiu nuorisoikasvatuksen
7951: muu tarlroitusta vru;;taava aiilNllatrt:ikollJlu. ,1Jarifkoit.uksenmUika:isuudenkaan kannaata suo-
7952: Jollei ctälliaista ammatltiikouilua paikllmlk!un- siteltavaiksi.
7953: na!f.tla. ole, on se ik:Ulllllan toimesta perustet- Kun loolkemlliS on o.,'!Oittanut, että useat
7954: tava. ,Ja saman :lillin 15 § :ssä säädeltään, vamhemmat 1ähettäväJt ikal1Sialkoullll1Sill päät-
7955: että kunta on velvoHmen ryhtymään toi- tänoot nuoret vain vastahakoisesti ja lain
7956: menpiteisiin 2 § :n 3 mome:nrt:åssa mainåttu- pi81kosta käymään jatk:oikoul.ua ja sensijaan
7957: jen aanmattåkou!lujen perustamiseksi, missä pyrikivät jo kesken oppivclvoHisuusijän lä-
7958: selilaisia ei ole, niin hyvissä ajoin, eJttä ne hettämiään heidät ansiotyöhön, jota heidän
7959: voivat ,aJ.oittaa toimiintanoo viimeistään toi- mooonlkin lroti·enoo -varattomuuden ja mui-
7960: sena kalenterivuotena ,tämän [am voirrnoon- den olosuhteitten tillkiia oilisi jo ·tässä ijässä
7961: tulosta. Lain voimaautUiloa on olosuhteit- väilittämättömän tarpeellista saadla tehdä, on
7962: ten mu'lllbut:tua siirretty etoonpäm, ~ksi hyvin todenn<älköistä, että monet tällaiset
7963: 19 päiväOO jouluilruurta 1940 annetulla n:uooot jatlrokomnn sijru;;ta pailjon mie-
7964: lail'la 1 päivään tammiiku:UJta 1942. luummin kävisivät varsimaista ~ammatti
7965: Kun laki mnmattioppila:itolk.sista epäille- koollua, jossa ammattiopetus on mahdolli-
7966: mätt.ä kuitenkin ennen pitkää on pantava simman pätevää, keSkitettyä ja tehokasta ja
7967: 200 VIII,4. - Kunnallinen ammattikoulu.
7968:
7969: johdattaa oppila3!t suOMalll tuottavaan mUJlmisesti ehkä edeUeeniki!Il huo!lehdittava
7970: asiotyöhön el:in!keinoolämän pal veil:uiksessa. eräillä ka.nsrulrouluihin liilttyvi[~ä jatkoiruo-
7971: Hel"ääkin senivUJOksi kysymys, eikö olisi ki:l!la. MUitta on hyvin tod€1lll1Jäköistä, että
7972: kJaikin puolin ed'lili.isrt:a ja perusteltua, että jos varS!inaisen ail"lli!llattiikoulun käyminen
7973: nykyisin jo olemas.sa ole:va1t jatlkokoulut, oppivelvollisilie jartlkokouluijässä oleviftle
7974: milkäil.i asianomaiset lrurrunia;t siltä haluavat, nuoriHe tehdään mahdoliiseksi ja. sen tuot-
7975: ooataisiin niiden anomuiksesta muuttaa var- tarm~t käytännöU.ioot tulokoot tuilevat ha-
7976: sinaisiiksi klllhll31llishi anrma.ttillrouiluiiksi ja vrutltaviksi, muunlaisen ja:tJko-opetuksoo. an-
7977: että näissä käyvä vielä oppivelvollisuuden tamisen ta.rve tulee jäämään verrrutt.ain
7978: ja.tirokouiutu!ksen a:lairren nuoriso saisi suo- vähäiseksi.
7979: ri"btlaa tällllän velvoUisuutensa annruvttikou- EdeUä esitetyn jä:rjestclyn avulla olisi
7980: l"llSSa. nähdäksemme voitettavissa huomattavia
7981: Kun nykyisin olisi kaiikin voimin ponnis- ka,ThSiafit:aloud'€llisia 'arvoja. ja samana
7982: te!ltava. kansamma toimeentulon .turvamni- saavutettaisiin merikittävä askel ikffiki.teityn
7983: se!ksi ja kohdistettava ilm.ilk!ki mahdo1Jiset ja määrätietoisen nuorisokasvaltuiksen a:W.la
7984: voimat tUIOttava3!11 työhön elinkeinooil:ämän johdetltaess.a. nuorisoa nimenomaan todelli-
7985: elvyttänhlseksi ja voirrrristuttamiseksi, olisi seen käytäntöön elävän eilämän pail.veluk-
7986: tähän pyrittävä myös whootamalaa nuorison sessa.
7987: ammattikasvatusta j·a [isäämäHä tätä tietä EdeHä esirtet.rn nojana ehdotamme Silll-
7988: mahdi6Hisilll1Il:8JIL nopeasti ikaooamme työ- tähden kunnioittaen eduskunnan päätettä-
7989: ja tuotantdkykyä. Tämän päämääräln saa- väksi toivomuksen,
7990: vuttamisekSii olisi ammatt]ope:tmsuudistusta-
7991: kin jouduroettava myös sikäli, ·että asian- että hallitus ensi tilassa antaisi
7992: omaisH[e kun!IlHle myön:Il!ettäisiin, mikäli Eduskunnalle esityksen lainsäänniik-
7993: ne sitä anovaJt, oiikeus jo ennenikin kuin siksi siitä, että niille kunnille, jotka
7994: lalki ammattiop,pi[airtoksista astuu voimaan, ylläpitävät kansetkoulujen jatkokou-
7995: muutt3!a ylliäpitämänsä ni:imJlyvin poikien htja, voitaisiin anomuksestaan antaa
7996: kuin ltyttDjookin jatikolroulut vairSiinaisilksi oikeus nuorison ammattikasvatuksen
7997: kUillllilllilisiksi ammattiftm.uiluilksi. tehostamiseksi muuttaa nämä koulut
7998: Kun kaikki jatJmkouluvclvol1iset oppilaat kunnallisiksi ammattikouluiksi ja
7999: syystä tai toisesta eivät ku~t.enikaan saat- että niissä natditun opetuksen katsot-
8000: taisi roäydä ammattikoulua, olisi heidan taisiin samalla vastaavan oppivelvol-
8001: jatiloolkoU'lutu'ks:estoon oppivelvonisuuslain lisuuden suorittamista jatkokoulu-
8002: asteellct.
8003: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1941.
8004:
8005:
8006: K. Kallio. Yrjö R. Saarinen.
8007: J. E. Malmivuori. Juho Kuittinen.
8008: Mikko Hurtta. Einar Holmberg.
8009: Jere Juutilainen. J. 0. Ikola.
8010: Mikko W. Erich. Kyllikki Pohjala.
8011: Arvo Ketonen. Elias Tukia.
8012: Lennart Heljas. Akseli Nikula.
8013: Aarne Honka.
8014: 201
8015:
8016: VIII,5. - Toiv. al. N :o 47.
8017:
8018:
8019: Luoma-aho y. m.: Mäiirärahastct seurnkunnallisten ellakou-
8020: lunopettajain eläkkeiden koroitta.ntiseksi.
8021:
8022:
8023: E d u s k u n n a ll e.
8024:
8025: Suomen evankelis-luterilaisissa seurakun- sitelty kertomusta seurakuntain -tilasta, on
8026: nissa on vielä joku määrä eläkkeellä olevia tämä al:kukoulujen eläkeasia tullut esille ja
8027: seurakunnallisia alakoulunopettajia (kierto- on siitä lausuttu toivomus, että piispain-
8028: koulun opettajia), joiden toimeentulo nyky- kokous ottaisi asian huomioon ja toimisi.
8029: oloissa on hyvin vaikeata. Heidän luku- siinä niin, että seurakunnallisten alrukou-
8030: määrästään ei tässä yhteydessä voida esit- lunopettajain eläke korotettaisiin samaksi
8031: tää tarkempaa tilastoa, mutta heitä on kuin kunnallisten alakoulun opettajain
8032: kumminkin siksi paljon, ettei heitä voida eläke nyt on, eli 7,200 markkaan vuodessa.
8033: kokonaan unhoittaa. He saavat nykyään Piispainkokous on ottanut asian huomioon
8034: valtiolta eläkettä 5,000 markkaa vuodessa, ja tehnyt siitä esityksen opetusministe-
8035: mutta se on kovin pieni varsinkin sellai- riölle, mutta se ei ole vielä johtanut tu-
8036: sille opettajille, joilla ei ole muuta toimeen- lokseen. Asian hidastumiseen on, saamamme
8037: tulon mahdollisuutta kuin tämä eläke. Kun tiedon mukaan, vaikuttanut se, ettei muka
8038: näiden opetta:jien joukossa on vielä sellai- ole varoja tällaiseen asiaan ja että koulu-
8039: siakin, joilla on alaikäisiä lapsia elätettä- hallitus on myöskin asettunut kylmälle
8040: vänään mutta ovat kumminkin työkyvyt- kannalle näitä opettajia kohtaan. Nämä
8041: tömiä, niin käsittää helposti, ettei toimeen- kansanlasten opettajat eivät kylläkään ole
8042: tulo ole helppoa. Toisissa tapauksissa ovat kansakoulunopettajia, mutta ne ovat kmn-
8043: eläkkeellä olevat vähän pare.mmassrukin ase- minkin opettajia, jotka ovat toimineet erit-
8044: massa milloin naisopettajat ovat menneet täin vaikeissa oloissa kansamme keskuu-
8045: naimisiin ja sitä tietä saaneet itselleen pa- dessa ja suorittaneet arvokasta valistustyötä
8046: remman toimeentulon. Suuri enemmistö kansanlasten hyväksi, joten he, jos kukaan,
8047: heistä on kumminkin hyvin vaikeassa ase- ansaitsevat yhteiskunnan puolelta huomiota
8048: massa joko läheisten omaisten hoidossa taikka osakseen ja siinä muodossa, että heidän
8049: sitten rajoilla joutua kunnalliskoteihin. toimeentulonsa turvataan.
8050: Kun :tämä kiertokoulumuoto on viime vuo- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
8051: sina jäänyt yhä enemmän sivuun siitä huo- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
8052: limatta, että se on ollut kaikkein halvin kou- muksen,
8053: lumuoto, ovat tämän koulun opettajatkin
8054: jääneet heikoimmille paikoille. Viime vuosi- että hallitus ottaisi vtwden 1942
8055: kymmeninä ovat kumminkin toimessa olleet tulo- ja rnenoarvioesitykseen 1·iittävän
8056: opettajat saaneet valtiolta avustusta 5,000 rnäärämhan seurakunnallisten ala-
8057: mk vuodessa, mutta nyt on heidänkin avus- koulunopettajain eläkkeiden korotta-
8058: tusrahansa alennettu 4,000 mk: aan vuo- rniseksi samansuuruisiksi kuin kun-
8059: dessa. nallisten alakoulunopetta.fain eläkkeet
8060: Kun kirkolliskokouksessa v. 1938 on kä- nykyään ovat.
8061: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
8062:
8063: Matti Luoma-aho. Antti J. Rantamaa. T. N. Vilhula.
8064: J. Pyörälä. A. Pohjannoro. Eero Nurmesniemi.
8065: 202
8066:
8067: Vfil,6.- Toiv. al. N:o 48.
8068:
8069:
8070:
8071:
8072: Luukka: Julkisen tilintcwkastajatutkinnon aikaansaarnise.sta.
8073:
8074:
8075: E d u s k u n n a ll e.
8076:
8077: Tilintarkastu:ksen merkitys maassamme saanti on nimittäin joutunut suuressa mää-
8078: on jatkuvasti lisääntynyt niin julkisissa rin riippumaan lausunnosta, jonka antaa
8079: kuin liiketalouksissakin. Tilintarkastu:k- yksityinen ammattijärjestö (Keskuskauppa-
8080: sesta huolehtivien henkilöiden ammattipäte- kamarin Hyväksymäin Tilintarkastajain
8081: vyyden kehittäminen ja ammattikelpoisuu- Yhdistys). Yhdistyksen jäsenten etujen
8082: den toteaminen sen sijaan on jäänyt riittä- mukaista on että KHT-tilintarkastajain
8083: vää huomiota vaille. Tilintarkastajan valan lukumäärä ja samalla kilpailu alalla pysyy
8084: vannominen, jolla aikoinaan oli merkitystä, mahdollisimman vähäisenä. Sitäpaitsi on
8085: on nyttemmin kadottanut suuren osan outoa, että tilintarkastajain tutkinnon suo-
8086: merkitystään. Tilalle on astunut lainsää- rittaminen on jätetty Y'ksityisen järjestön
8087: dännössäkin Keskuskauppakamarin hyväk- huoleksi.
8088: syntä. Niinpä osakeyhtiölakia uusittaessa Katson näin ollen, että asia olisi järjes-
8089: määrättiin, että yhtiössä, jonka osakkeita tettävä valtiovallan toimesta mahdollisim-
8090: noteerataan pörssissä, yhden tilintarkasta- man pikaisesti ja esitän eduskunnan pää-
8091: jan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväk- tettäväksi toivomuksen,
8092: symä. Tämä tutkinto sinänsä lien€e asian-
8093: mukaisesti järjestetty, mutta sen suoritta- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
8094: mismahdollisuudet ovat päässeet käytän- siin julkisen ttlintm·kastajatutkinnon
8095: nössä muodostumaan sellaisiksi, että niitä aikaansaamiseksi.
8096: ei voida pitää asiallisina. Hyväksymisen
8097:
8098: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1941.
8099:
8100:
8101: Eemil Luukka.
8102: •• ••
8103:
8104: VALTIOPAIVAT
8105: 19 41
8106:
8107:
8108: LIITTEET
8109: IX
8110: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
8111: TOIVOMUSALOITTEET.
8112:
8113:
8114:
8115:
8116: HELSINKI 1941
8117: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
8118: j
8119: j
8120: j
8121: j
8122: j
8123: j
8124: j
8125: j
8126: j
8127: j
8128: j
8129: j
8130: j
8131: j
8132: j
8133: j
8134: Siirtoväen pika-asutusta ja asutustoimintaa, maanviljelys-, karjan-
8135: hoito-, metsä-, kotiteollisuus- ja emäntäkouluja, pienviljelystä, ka-
8136: lastusta, hedelmänviljelystä, vesistöjen perkaustöitä, poronhoitoa
8137: y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
8138: 207
8139:
8140: IX,1. - Lak. al. N:o 21.
8141:
8142:
8143:
8144:
8145: Pitkänen y. m.: Ehdotus Zaiksi siirtoväen pika-asutuslain
8146: 16, 20, 31 ja 32 § :n ntttuttamisesta.
8147:
8148:
8149: E d u s k u n n a ll e.
8150:
8151: Kesäkuun 28 päivänä 1940 annetun siir- kaan asukkaan toimikunta, johon sen kun-
8152: toväen pika-asutuslain 16 § : n mukaan arvo- nan kunnallislautakunta tai sitä vastaava
8153: puut on lunastettava hinnasta, minkä maan- kunnallinen hallintokunta, minkä asukkaita
8154: luovuttaja ja tilan saaja keskenään sopi- kuntaan etupäässä sijoitetaan, valitsee kaksi
8155: vat. Maanluovuttaja vaatii tavallisesti kor- jäsentä ja sijoituskunnan kunnallislauta-
8156: vausta a:rvopuista käyvän hinnan mukaan, kunta puheenjohtajan. Koska useiden kun-
8157: mistä johtuen tilan saaja joutuisi maksa- tien alueille joudutaan sijoittamaan kah-
8158: maan arvopuista huomattavasti korkeam- den jopa useammankin siirtokunnan asuk-
8159: man hinnan kuin mitä hän saa menettä- kaita, olisi välttämätöntä, että kukin näistä
8160: mistään vastaavanlaisista arvopuista alue- kunnista saisi oikeuden valita jäsenen tä-
8161: luovutuksen johdosta menetetyn omaisuu- hän toimikuntaan, koska tällöin tarvittava
8162: den korvauslain mukaan. Tämän vuoksi paikallistuntemus parhaiten tulee eduste-
8163: lain 16 § olisi muutettava niin, että tilan tuksi. Toimikuntien puheenjohtajien ni-
8164: saaja saisi lunastaa myöskin arvopuut mittäminen ehdotetaan annettavaksi, kuten
8165: paikkakunnalla vuosina 1934--1938 vallin- pika-asutustoimikuntien puheenjohtajienkin
8166: neen keskihinnan mukaan. Samoin raken- nimitys, maatalousministeriön asutusasiain-
8167: nukset joudutaan voimassaolevan pika-asu- osastolle, joka tällöin nykyistä tehokkaam-
8168: tuslain mukaan Junastamaan käyvästä hin- min voisi valvoa näiden toimikuntien työs-
8169: nasta, vaikka sekä menetetyn omaisuuden kentelyä. Sen vuoksi olisi sanotunlaiset
8170: korvauslain että omaisuudenluovutusvero- muutokset tehtävä 31 §: n 2 momenttiin.
8171: lain mukaan rakennusten käyväksi hin- Asukkaanottotoimikuntien päätöksistä ei
8172: naksi on määrättävä se hinta, mikä niillä siirtoväen pika-asutuslain mukaan voida va-
8173: katsotaan olleen tarkoitukseensa käytet- littaa. Koska kuitenkin on tärkeätä, että
8174: tyinä keskimäärin vuosina 1934-1938. Sen ainakin sellaisissa tapauksissa, joissa maan-
8175: vuoksi olisi tämäkin mainittujen lakien hakijalta on evätty maaansaantioikeus, ha-
8176: välillä oleva ristiriitaisuus korjattava ja kija voi valittaa, on ehdotettu lisättäväksi
8177: tehtävä tarpeellinen muutos siirtoväen pika- 31 §: ään uusi 3 momentti, mikä tekisi
8178: asutuslain 20 § : n 1 momenttiin. Saman maanhakijalle mahdolliseksi valittaa täl-
8179: pykälän 3 momenttiin olisi otettava mää- laisesta asukkaanottotoimikunnan päätök-
8180: räys siitä, että Oulun ja Lapin lääneissä sestä Maatalousseurojen Keskusliitolle.
8181: annetaan valtion maille perustetuille ti- Pika-asutuslain 32 § : n mukaan asunto-
8182: loille maa, metsä ja rakennuspuut ilmai- tilalle valitun henkilön on otettava vastaan
8183: seksi. tila siltä paikkakunnalta, mihin hänet 31
8184: Muodostetuille tiloille ottaa siirtoväen § : n mukaan on määrätty sijoitettavaksi.
8185: pika-asutuslain 31 § : n 2 momentin mu- Koska asuntotilallisen toimeentulo riippuu
8186: 208 IX,l. -- Siirtoväen pika-asutus.
8187:
8188: ratkaisevasti ansiotul0ista, olisi asuntotilan joutuisivat silloin sijoittamaan varansa
8189: saantiin oikeutetulle henkilölle varattava tuottamattomasti ja he olisivat pakoitettuja
8190: oikeus saada asuntotila siltä paikkakun- ennemmin tai myöhemmin tiloistaan luopu-
8191: nalta, missä hän on saanut jatkuvan ansio- maan. Koska ei ole yleisedunkaan mu-
8192: mahdollisuuden. Sen vuoksi olisi lain 32 kaista, että asutettavat pakoitetaan otta-
8193: §: ään lisättävä tämänmukainen uusi 2 mo- maan vastaan tällaisia huonoja tiloja, eh-
8194: mentti. dotetaan 32 §: ään lisättäväksi uusi 3 mo-
8195: Tilalle valittavana asukkaalla ei pika- mentti, minkä perusteella asukas niissä
8196: asutuslain mukaan ole minkäänlaisia mah- tapauksissa, joissa hän katsoo tilan sellai-
8197: dollisuuksia vaikuttaa hänelle tarjottavan seksi, ettei se vastaa pika-asutuslain edel-
8198: tilan kokoon, hintaan, laatuun y. m. asuk- lyttämiä vaatimuksia, voi kieltäytyä sitä
8199: kaan toimeentulon kannalta tärkeisiin seik- vastaanottamasta menettämättä maansaanti-
8200: koihin. Tästä on suureksi osaksi johtunut, oikeuttaan. Asukas voisi tällöin vedota
8201: että jo tähän mennessä on muodostettu asianomaisen maanviljelysseuran asutustoi-
8202: joukko sellaisia tiloja, joilta puuttuvat mikuntaan, joka suorittamansa katselmuk-
8203: pika-asutuslain edellyttämät menestymisen sen perusteella toteaisi, täyttääkö tila koh-
8204: mahdollisuudet. Niinpä on perustettu ti- tuulliset vaatimukset vaiko ei.
8205: loja, jotka maaanlaadultaan ovat niin ka- Edellä. ehdotetun perusteella. ehdotamme,
8206: ruja, ettei niiltä keskinkertaisella viljelyk-
8207: sellä ilmeisestikään viljelijä voi saada pää- että Eduskunta hyväksyisi settraa-
8208: osaa toimeentulostaan, kuten laki edellyt- van lakiehdotuksen:
8209: täii Tällaisille tiloille valitut asukkaat
8210:
8211:
8212: Laki,
8213: siirtoväen pika-asutuslain 16, 20, 31 ja 32 §: n muuttamisesta.
8214:
8215: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
8216: määrätyllä t.av8illa, muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1940 annetun siirtoväen pika-
8217: asutuslain 16, 20, 31 ja 32 §§ näin kuuluviksi:
8218:
8219: 16 §. olevain säännösten kanssa, on kuitenkin lu-
8220: Alueella kasvavat puut lunastettakoon nastettava; jollei alueella ole tilalle tar-
8221: alueen mukana, kuitenkin niin, että luo- peellisten rakennusten rakentamiseen vält-
8222: vuttajallra on oikeus, ellei asukas vuoden tämättömiä rakennuspuita, on niitä leimat-
8223: kuluessa sen jälkeen kuin 31 § :ssä mainittu tava valtionmaalta tai, jollei niitä saada
8224: viljelyssopimus on tehty, lunasta niitä vapaassa kaupassa paikkakunnalla kohtuul-
8225: paikka!kunnalla vuosina 1934-1938 vallin- lisella hinnalla, pakkolunastettava muunlaa-
8226: neelia keskihinna:lla, hakata ja viedä pois tuisolta maalta.
8227: metsänhoitolautakunnan toimesta leimatta- Uudelle tilalle voidaan myös, milloin se
8228: vat arvopuut, tarpeellisia rakennuspuita on välttämätöntä, myöntää oikeus kiinteis-
8229: lukuunottamatta, ajan kuluessa, jonka, jol- tön omistajan osoituksen mukaan saada
8230: leivät asianosaiset siitä voi sopia, asutus- mää:rättyinä alkuvuosina kohtuullista mak-
8231: lautakunta määrää. Sellaiset arvopuut, sua vastaan poltto- ja kotitarvepuunsa val-
8232: joiden hakkaamisen katsotaan olevan risti- tionmaalta tai, jollei siihen ole mahdolli-
8233: riidassa yksityismetsän käytöstä voimassa suutta, kiinteistöstä, josta alue on erotettu.
8234: IX,1. -Pitkänen y. m. 209
8235:
8236: tai muusta alueen läheisyydessä olevasta kaita, valitsee kunkin siirtokunnan kun-
8237: kiinteistöstä, mikäli näiden kiinteistöjen nallislautakunta tai sitä vastaava kunnalli-
8238: kotitarvepuun saantia ei sen kautta vaaran- nen hallintakunta yhden jäsenen mainit-
8239: neta. Tällaisesta rasiteoikeudesta on teh- tuun toimikuntaan. Ellei toimikunta ole
8240: tävä merkintä maarekisteriin. Edellä mai- yksimielinen, ottaa asukkaan ehdolla ol-
8241: nittujen kiinteistöjen omistajat ovat velvol- leista henkilöistä Maatalousseurojen Kes-
8242: liset luovuttamaan heille vähemmän tar- kusliitto. Asukkaita tiloille sijoitettaessa
8243: peelliset rakennukset alueen varustamiseen on otettava huomioon heidän entisten tilo-
8244: rakennuksilla. jensa suuruus.
8245: Jos asukka·anottotoimikunta on evännyt
8246: maan hakijalta maansaanttioikeuden tämän
8247: 20 §.
8248: lain mukaan, on hakijalla oikeus kolmen-
8249: Alueelle etuuksineen, samoin kuin edellä kymmenen vuorokauden kuluessa päätök-
8250: 16 § :n 2 momentissa ja 19 § :ssä mainituille sestä tiedon saatuaan ilmoittaa tyytymättö-
8251: rakennuksille on määrättävä se käypä hinta, myytensä Maatalousseurojen Keskusliitolle,
8252: mikä niillä on katsottava olleen siihen tar- jonka on neljäntoista vuorokauden kuluessa
8253: koitukseen käytettyinä, mihin ne luovute- valituksen saatuaan annettava asiassa pää-
8254: taan, keskimäärin vuosina 1934-1938. töksensä.
8255: Rakennuspuille on määrättävä käypä
8256: hinta, joka ei kuitenkaan saa olla korkeampi Luovutettavien alueiden raivaamisen ja
8257: paikkakunnalla vuosina 1934-1938 vallin- rakentamisen johto ja valvonta kuuluu
8258: nutta keskihintaa eikä, mikäli on kysymys Maatalousseurojen Keskusliitolle. Tässä
8259: valtionmaista luovutetuista rakennuspuista, tarkoituksessa on liiton asiana tehdä maan
8260: korkeampi kuin puiden ottoaikana voimassa asuttamista varten tarpeelliset tie-, kuiva-
8261: oleva alin käsikauppahinta. 28 § :n mu- tus-, raivaamis- ja rakennussuunnitelmat
8262: kaan lunastettavalle sadolle ja 31 § :n mu- sekä laatia asukkaan kanssa viljelyssopimus
8263: kaan pakkotilauksella otettaville tavaroille Yliden vuoden ajaksi, niin myös huolehtia
8264: on myös määrättävä käypä hinta. siitä, että edellä mainitut työt tehdään
8265: Jos tila tulee perustettavaksi valtion- nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti. Liitolla
8266: maalle Oulun tai Lapin läänissä, annetaan on niin ikään valta määrätä, että asukas
8267: maa, metsä ja raikennuspuut ilmaiseksi. saa raivaus- ja rakennustyön kestäessä val-
8268: tion huoltovaroista vaadittaessa maksetta-
8269: vaa korvausta vastaan majoituksen sekä
8270: 31 §. oikeuden mahdollisuuksien mukaan käyttää
8271: Asukkaiden sijoittamista varten maan talousrakennuksia sillä kiinteistöllä, josta
8272: eri osiin ja kuntiin tekee suunnitelman alue on luovutettu, tai muulla alueen lähei-
8273: maatalousministeriön asutusasiainosasto. syydessä olevalla kiinteistöllä. Myös voi
8274: Asukkaan ottaa kuhunkin kuntaan ase- liitto pakkotilauksella teollisuuslaitoksilta
8275: tettava toimikunta, johon sen kunnan kun- ja liikkeiltä hankkia rakennusaineita ja
8276: nallislautakunta tai sitä vastaava kunnalli- -tarvikkeita sekä kuollutta maatalousirtai-
8277: nen hallintokunta, jonka asukkaita mainit- mistoa.
8278: tuun kuntaan etupäässä sijoitetaan, valitsee Ruotsinkielisiin ja kaksikielisiin kuntiin
8279: kaksi jäsentä ja maatalousministeriön asu- kuuluvia alueita asutettaessa on Maatalous-
8280: tusasiainosasto nimittää puheenjohtajan. seurojen Keskusliiton toimittava yksissä
8281: Mikäli saman kunnan alueelle sijoitetaan neuvoin Svenska Lantbrukssällskapens i
8282: kahden tai useamman siirtokunnan asuk- Finland Förbund nimisen järjestön kanssa.
8283:
8284: 27
8285: 210 IX,1. - Siirtovien pika-asntns.
8286:
8287: 32 §. määräyksistä huolima;tta ei menetä oikeut-
8288: Asukkaan on kuudenkymmenen päivän taan maan saamiseen tämän l'ain mu:kaan.
8289: kuluessa ilmoituksen saatuaan saavuttava Jos sekamuotois- tai viljelystilalle valittu
8290: tekemään 31 § : n 3 momentissa mainittu henkilö katsoo hänelle tarjotun tilan hin-
8291: viljelyssopimus, uhalla että hän, jollei hän nan, koon, laadun tai aseman puolesta sel-
8292: voi näyttää laillista estettä, menettää oi- laiseksi, ettei se täytä tämän lain edellyt-
8293: keutensa maan saamiseen tämän lain mu- tämiä va;atimuksia, hän voi, mikäli asian-
8294: kaan. omaisen maanviljelysseuran asutustoimi-
8295: Jos asuntotilalle valittu henkilö on saa- kunta sen hyväksyy, kieltäytyä tilaa vas-
8296: nut jatkuvan ansiomahdollisuuden muulla taanottamasta menettämättä oikeuttaan
8297: paikkakunnalla kuin missä hänelle tarjottu maan saamiseen tämän lain mukaan.
8298: tila sijaitsee, hän ensimmäisen momentin
8299:
8300:
8301: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
8302:
8303: Matti Pitkänen. Arno Tuuma.
8304: Aapo Inkinen. Juho Niukkanen.
8305: Tauno Saukkonen. Juhani Leppälä.
8306: Juho Pyy. J. Kuittinen.
8307: Kaapro Moilanen. Matti Pärssinen.
8308: Kaapro Huittinen. Eemil Luukka.
8309: Matti Miikki. A. Halonen.
8310: Elias Tukia. Antti Kemppi.
8311: Jussi Raatikainen. Yrjö Welling.
8312: Erkki Paavolainen. Juho Paksujalka.
8313: 211
8314:
8315: IX,2. - Lak. al. N :o 22.
8316:
8317:
8318:
8319:
8320: Pyy y. m.: Ehdotus laiksi siirtoväen pika-asutuslain 1 § :n
8321: muuttamisesta
8322:
8323:
8324: E d u s k u n n a ll e.
8325:
8326: Yleisesti tunnustettu periaate on, että kopuolelle on jäänyt merkittävä osa siirto-
8327: siirtoväelle on koetettava tasapuolisesti kor- väen uutterinta ja säästäväisintä väestöä,
8328: vata heidän menetyksensä. Samoin on koe- joka kuitenkin on taloudellisesti suhteelli-
8329: tettu siirtoväki sijoittaa niihin olosuhteisiin sen vähävaraista ja erittäinkin, kun nykyi-
8330: ja ennenkaikkea siihen ammattiin, jota se senä aikana valtiopoliittiset tekijät vaati-
8331: Neuvostotasavaltain Liitolle luovutetulla vat sanotulle väestönosalle, joka tähän
8332: tai vuokratulla alueella aikaisemmin on har- mennessä on tyystin unohdettu, ensitilassa
8333: joittanut. hankkimaan uuden vakituisen kodin tont-
8334: Siirtoväen pika-asutuslain luultiin luovan teineen ja omine rakennuksineen, olisi mai-
8335: mahdollisuuksia varsinaisen maatalousväen nitun siirtoväen pika-asutuslain 1 § : ään li-
8336: ja muunkin toimeentulonsa puolesta siihen sättävä säännös, että myös ne henkilöt,
8337: verrattavan väestönosan kiinnittämiseen jotka ovat luovutetulla ,tai vuo}):ra;tulla
8338: maahan. Maatalousministeriön asutusasiain- alueella omistaneet ma:a-alan ja asuinrruken-
8339: osasto on kuitenkin soveltanut siirtoväen nuksen, olisivat oikeutettuja nykyisen Sllo-
8340: pika-asutuslain 1 § : ää hyvin rajoitetusti, men alueelta saamaan pika-asutuksen toi-
8341: josta on aiheutunut, että huomattava osa meenpanon yhteydessä samanlaisen kodin,
8342: siirtoväkeä, jolle luovutetulla tai vuokra- mikäli se suinkin on mahdollista.
8343: tulla alueella oma asunto tontteineen on Edelleen olisi suuriperheiset henkilöt ase-
8344: muodostanut taloudellisen toimeentulon pe- tettava samaan asemaan kuin yhteisen tilan
8345: rustan, on jäänyt lain toimeenpanon ulko- omistajat siihen nähden, että maan luo-
8346: puolelle. Maatalousministeriön asutusasiain- vuttajiakin suojeliaan pakkolunastukselta,
8347: osaston tulkinta on, tietämämme mukaan, jos heillä on lapsia.
8348: hyväksytty virallisesti. Kaiken yllä esitetyn nojalla allekirjoit-
8349: Siihen nähden, että varsin arvovaltaisel- taneet ehdottavat kunnioittaen,
8350: takin taholta on puollettu yllämainitun 1
8351: § :n laajempaa tulkintaa ja varsinkin, kun että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8352: pika-asutuslain nykyisen toimeenpanon ul- van lakiehdotuksen:
8353: 212 IX,z. - Siirtoväen pika-asutus.
8354:
8355:
8356: Laki
8357: siirtoväen pika-asutuslain 1 §: n muuttamisesta.
8358:
8359: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1940 annettu
8360: siirtoväen pika-asutuslain 1 § näin kuuluvaksi:
8361:
8362: 1 §. joittanut tilakeinottelua tai jonka hal-
8363: Niillä Suomen ja Sosialististen Neuvosto- linnassa ollut tila on jätetty rappiolle.
8364: tasavaltojen Liiton välillä 12 päivänä maa- Siitä, miten Sallan ja Kuusamon kun-
8365: liskuuta 1940 allekirjoitetun rauhansopi- nista siirtyneille tai siirretyille tilan omis-
8366: muksen mukaan Neuvostotasavaltojen Lii- tajille tai osakkaille taikka kruununtilan
8367: tolle luovutetuilta tai vuokratuilta alueilta haitijoille hankitaan maata, säädetään erik-
8368: Suomeen siirtyneillä tai valtakunnan uuden seen.
8369: rajan läheisiltä alueilta muuanne Suomessa Harkinnan mukaan voidaan maata hank-
8370: siirretyillä täysivaltaisilla Suomen kansa- kia myös sellaiselle 1 momentissa maini-
8371: laisilla, jotka kotiseudullaan tilan omista- tulle henkilölle, joka ei alaikäisyytensä
8372: jina tai osakkaina tahi kruununtilan haiti- vuoksi itse hallitse itseään eikä omaisuut-
8373: joina ovat saaneet ja jotka edelleen halua- taan.
8374: vat saada toimeentulonsa tai asunnon Milloin tilan osakkaille hankitaan yhtei-
8375: ohella osan toimeentulostaan maasta tahi nen tämän lain mukainen tila ja osakkaiden
8376: kalastuksesta, taikka jotka Neuvostotasaval- yhdessä omistama tila on ollut suurempi
8377: tain Liitolle luovutetulla tai vuokratulla kuin jäljempänä 4 § :ssä mainittu viljelys-
8378: alueella ovat omistaneet tai vuokrauksen tila, voidaan heille hankittavaan uuteen ti-
8379: nojalla. hallinneet tontin tai maa-alan ja laan harkinnan mukaan antaa tiluksia
8380: asuinrakennuksen, on oikeus ja etuoikeus enemmän kuin tämän lain mukaiselle vilje-
8381: voimassaolevan asutuslain mukaan hankitta- lystilalle, ei kuitenkaan maatalous- ja maa-
8382: vaan maahan ja asutusvaroista annetta- talouskelpoista maata enempää, kuin mitä
8383: viin lainoihin sekä oikeus saada maata tä- osakkaiden aikaisemmin omistamaan tilaan
8384: män lain mukaan. Oikeutta maansaantiin on kuulunut. Samalla tavalla olkoon laki
8385: tämän lain nojalla ei kuitenkaan ole henki- 1 momentissa mainittuihin henkilöihin näh-
8386: löllä, joka tässä pykälässä mainitulla luo- den, joiden perhe käsittää vähintään viisi
8387: vutetulla tai vuokratulla alueella on har- henkilöä perheenpää siihen luettuna.
8388:
8389:
8390: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
8391:
8392: Juho Pyy. Matti Pärssinen.
8393: A. Halonen. Matti Pitkänen.
8394: Kaapro Huittinen. Juho Niukkanen.
8395: Jussi Lonkainen. Jussi Raatikainen.
8396: Eemil Luukka. Arno Tuurna.
8397: Aapo Inkinen. Erkki Paavolainen.
8398: Juho Paksujalka. Aug. Syrjänen.
8399: Jalmari Linna. Urho Kulovaara.
8400: Antti Kemppi. Alex Hämäläinen.
8401: Tauno Saukkonen. Yrjö Welling.
8402: Matti Miikki. Ville Kupari.
8403: 213
8404:
8405: IX,s. - Lak. al. N :o 23.
8406:
8407:
8408:
8409:
8410: Huittinen y. m.: Ehdotus laiksi viljelysal1widen luovutta-
8411: misesta siirtoväen viljeltävälcsi.
8412:
8413:
8414: E d u s k u n n a ll e.
8415:
8416: Viljelyspalstain luovuttamisesta siirto- maanviljelijäväestöstä jää vielä tulevankin
8417: väen viljeltäväksi 14 päivänä toukokuuta kesän ajaksi vaille omaa peltoa ja näille on
8418: 1940 annetulla lailla velvoitettiin jokainen, monistakin syistä viljelysmahdollisuuksien
8419: jolla omistajana taikka vuokran nojalla varaaminen nykyisenä aikana välttämättö-
8420: tai muutoin oli hallinnassaan 10 hehtaaria män tarpeen vaatima. Mutta kireän elin-
8421: tai sitä enemmän viljeltyä maata, luovut- tarviketilanteen vuoksi olisi ilmeisesti erit-
8422: tamaan siirtoväkeen kuuluville henkilöille täin hyödyllistä jos sillekin osalle siirto-
8423: keväällä 1940 alkavan satokauden ajaksi väestä, joka ei ole pika-asutuslain mukaan
8424: perunan ja muiden kasvien viljelyä varten maan saantiin oikeutettu varataan mahdol-
8425: siihen sopivaa maata 10 hehtaarin suurui- lisuus sellaisten viljelyspalstojen vuokraa-
8426: sesta viljelysalasta enintään 5 aaria ja miseen, että he niistä voisivat saada itsel-
8427: jokaisesta täydestä seuraavasta hehtaarista leen ainakin tarvitsemansa perunan ja keit-
8428: lisäksi enintään 2 aaria, ei kuitenkaan yhtä tiökasvitarpeen.
8429: sii·rtoväkeen kuuluvaa henkilöä kohden Siirtoväen huollon kannaltakin tällainen
8430: enempää kuin 2 aaria, sekä mikäli mah- omatoimisuuden edistäminen olisi erittäin
8431: dollista, myös viljelykseen tarvittavan sie- tähdellistä.
8432: menen. Vaikkakin tämä laki saatiin val- Viime kesän kokemukset ja nykyinen
8433: miiksi aivan liian myöhään ja viljelyspals- elintarviketilanne huomioiden, olisi viljelys-
8434: toista maksettava vuokra määrättiin koh- palstojen vuokrauksessa enimmäismäärää-
8435: tuuttoman korkeaksi, niin on sen ansioksi 2 aaria siirtoväkeen kuuluvaa henkilöä koh-
8436: joko välittömästi tai välillisesti katsottava, den - joka oli voimassa vuonna 1940,
8437: että suuri joukko siirtoväkeen kuuluvia olosuhteiden mukaan, huomattavasti koro-
8438: maanviljelijätalouksia saattoi viime kesän tettava.
8439: aikana tuottaa osan talvikautena tarvitse- Erikoiseen asemaan ensi satokaudeksi
8440: mistaan elintarvikkeista. viljelysmaiden vuokraamisessa täytyisi kä-
8441: Tulevan satokauden ajaksi on mieles- sityksemme mukaan asettaa ne siirtoväkeen
8442: tämme välttämätöntä järjestää siirtoväelle kuuluvat henkilöt, jotka ovat asianmukai-
8443: samoille perusteille rakentuva, mutta huo- sessa järjestyksessä hakeneet pika-asutus-
8444: mattavasti laajennettu, viljelysmaan vuok- lain mukaan viljelys- tai sekamuotoistilaa,
8445: rausoikeus kuin vuonna 1940. Siirtoväen mutta eivät vielä ensi keväänäkään pääse
8446: pika-asutuslain nojalla ei kevääseen 1941 tätä kautta saatavia tilojaan viljelemään,
8447: mennessä parhaassakaan tapauksessa voi- sekä toisaalta ne kiinteistöt, jotka joutuvat
8448: tane omille tiloilleen sijoittaa enempää kuin luovuttamaan maata siirtoväen pika-asutus-
8449: neljäsosa pika-asutusteitse asutettavaa siir- lain nojalla, mutta jotka eivät ole, vastoin
8450: toväkeä. Näin ollen suurin osa siirtoväen viime keväänä odotettua, joutuneet vielä
8451: 214 IX,3. - Viljelysalueita siirtoväelle.
8452:
8453: sanottua velvollisuuttaan täyttämään. Täl- neet monella tavoin pika-asutuksen toi-
8454: laisissa tapauksissa on nykyoloissa välttä- meenpanon viipymisestä, on kohtuullista,
8455: mättömän tarpeen vaatima, että vuokraus- että korkein vuokra mikä saadaan ottaa
8456: oikeutta laaajennetaan niin, että vuokraaja, siirtoväelle ensi satokaudeksi vuokrattavista
8457: hänen perheensä suuruus ja mahdollisesti suuremmista tai pienemmistä viljelys-
8458: omistamiensa kotieläimien määrä huomioi- alueista, määrätään samaksi kun on siinä
8459: den, voi saada vuokraama1taan alueelta tar- kunnassa, jossa viljelysmaa sijaitsee, kun-
8460: vitsemansa juurikasvit, leipäviljan ja eläin- nallisverotuksessa vuonna 1941 hehtaaria
8461: ten rehun. Jos tällainen laajempi viljelys- kohti lasketun puhtaan tuoton määrä vas-
8462: alueiden vuokrausvelvollisuus säädetään taavanlaisesta maasta. Tällöin myöskin
8463: koskemaan kaikkia luovutusvelvollisia ti- käytännössä vuokran määrääminen muodos-
8464: loja, niin saadaan tarkoitukseen tarvittava tuu mahdollisimman helpoksi ja yksinker-
8465: viljelysmaan tarve helposti tyydytetyksi. taiseksi.
8466: Huomioonottaen vuokralle luovutettavien Yllä esitetyn perusteella allekirjoittaneet
8467: viljelysalueitten suhteellisen pienuuden ehdottavat kunnioittaen,
8468: sekä sen seikan, että ne eivät yleensä ole
8469: tilan parhaiten viljeltyjä alueita ja lisäksi, että Eduskunta hyv,äksyisi seuraa-
8470: että luovutusvelvolliset tilat ovat hyöty- van lakiehdotuksen:
8471:
8472:
8473:
8474: Laki
8475: viljelysalueiden luovuttamisesta siirtoväen viljeltäväksi.
8476:
8477: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
8478: määrätyllä tavalla, säädetään:
8479:
8480: 1 §. taarin alasta lisäksi enintään vns1 aaria,
8481: Jokainen, jolla Suomessa omistajana ei kuitenkaan yhtä siirtoväkeen kuuluvaa
8482: taikka vuokran nojalla tai muutoin on hal- henkilöä kohden enempää kuin viisi aaria,
8483: linnassaan kymmenen hehtaaria tai sitä sekä, mikäli mahdollista, myös viljelykseen
8484: enemmän viljeltyä maata, on velvollinen tarvittavan siemenen.
8485: niille henkilöille, jotka ovat Suomen ja So- Jos 1 momentissa mainittu henkilö on
8486: sialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä siirtoväen pika-asutuslain nojalla määrä-
8487: 12 päivänä maaliskuuta 1940 allekirjoitetun ajassa tehnyt viljelys- tai sekamuotoistilaa
8488: rauhansopimuksen mukaisesti sanotulle lii- koskevan maansaantihakemuksen, olkoon
8489: tolle luovutetuilta tai vuokratuilta alueilta hänellä oikeus saada vuokrata, mainitun
8490: taikka uuden rajan läheisyydestä siirtyneet lain mukaan luovutusvelvollisten henkilöi-
8491: muuanne Suomeen ja joilla omistajina den tai yhtymien omistamista ja tarkoituk-
8492: taikka vuokran nojalla tai muutoin ei ole seen sopivista viljelysalueista, maata enin-
8493: hallinnassaan viljeltyä maata, keväällä 1941 tään 1 hehtaari, taikka jos hänen per-
8494: alkavan satokauden ajaksi kasvien viljelyä heensä käsittää vähintään viisi henkilöä tai
8495: varten luovuttamaan tarkoitukseen sopivaa hänellä on kotieläimiä, enintään kolme heh-
8496: maata, kymmenen hehtaarin suuruisesta taaria ynnä kotieläimille välttämätön lai-
8497: viljelysatasta . enintään kaksikymmentäviisi dun.
8498: aaria ja jokaisesta seuraavasta täyden heh-
8499: IX,a. - Huittinen y. m. 216
8500:
8501: 2 §. 3 §.
8502: Vuokramaksu voi olla korkeintaan niin Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
8503: suuri kuin on sen kunnan, jossa viljelys- tamisesta ja minkä viranomaisen on määrät-
8504: maa sijaitsee, vuonna 1941 toimitattavassa tävä 1 § :ssä tarkoitetusta luovutusvelvolli-
8505: kunnallisverotuksessa hehtaaria kohti las- suudesta sekä 2 § : n mukaan suoritettavasta
8506: ketun puhtaan tuoton määrä vastaavanlai- vuokramaksusta ja muusta korvauksesta,
8507: sesta maasta. Vuokra sekä korvaus luovu- annetaan asetuksella.
8508: tetusta siemenestä voidaan suorittaa työllä.
8509:
8510:
8511: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1941.
8512:
8513: Kaapro Huittinen. Eemil Luukka..
8514: Antti Halonen. Matti Pärssinen.
8515: Matti Miikki. Tauno Saukkonen.
8516: Erkki Paavolainen. Matti Pitkänen.
8517: Antti Kemppi. Juho Pyy.
8518: Arno Tuuma.. Yrjö Welling.
8519: Kaapro Moilanen. Juho Paksujalka.
8520: Juho Niukkanen. Aapo Inkinen.
8521: Juhani Leppälä. Jussi Raatikainen.
8522: Juho Kuittinen.
8523: 216
8524:
8525: IX,4. - Toiv. al. N :o 49.
8526:
8527:
8528:
8529:
8530: Koivuranta y. m: Esityksen antamisesta erinäisil;:si mnu-
8531: ioksiksi a,~utuslakeihin.
8532:
8533:
8534: Ed u sk u n nalle.
8535:
8536: Maassamme ollaan yksimielisiä siitä, että että kukin kansa ra:kentaa olonsa omien
8537: siirtoväelle on hankittava nopeasti maata, mahdollisuuksiensa ja apunsa varaan ennen
8538: jotta mahdollisimman monet saisivat oman kaikkea elintarvetuotannon suhteen. Kansa,
8539: viljelmän ja kodin ja että he siten pääsisi- joka ei ole riittävässä määrässä huolehti-
8540: vät jatkamaan sitä viljelystyötä, minkä sota nut leivän tuotannosta ,omassa maassaan,
8541: ja hävitys äkkiarvaamatta keskeytti. Tä- on joutunut näkemään nälkää, silloin kun
8542: män suuren kysymyksen toteuttamisen rin- maailman kauppatiet ovat katkenneet niin-
8543: nalla on muistettava, että maassamme on kuin ne nyt ovat katkenneet. Meidänkin
8544: muukin asutustoiminta saatava käyntiin kansallemme on selvinnyt se ylen tärkeä
8545: heti, kun sii,rtoväelle on saatu hankituksi asia, että leiväntuotantoamme on lisättävä.
8546: maata. Siirtoväelle muodostettaviUa tiloilla Se on saatava niin suureksi, että leipä ja
8547: ja viljelmillä toivotaan voitavan mahdolli- muut elintarpeet todella riittävät, mikäli se
8548: suuden mukaan korvata se, mitä on mene- meistä riippuu. Normaaliajankin vaatimuk-
8549: tetty, mutta maan hankinta ja uusien ko- sia ajatellen on maakysymyksemme ratkais-
8550: tien perustaminen niille, joilla omaa maata tava siten, että mahdollisimman monet kan-
8551: koskaan ei ole ollut, vasta tuo sen lisän salaisistamme sijoittuvat maatalouden pal-
8552: kansamme toimeentuloon, jota me tarvit- velukseen, ja että maassamme olisi mah-
8553: semme. Kun normaalista asutustoimintaa dollisimman vähän muonamiehiä, mutta
8554: ei voida ainakaan huomattavammassa mää- paljon itsenäisiä viljelijöitä, riippumatto-
8555: rin panna käyntiin ennenkuin siirtoväen mia talonpoikia.
8556: pika-asutuslain edellyttämä asuttamistoi- Viime aikoina on kansassamme herännyt
8557: minta on saatu aikaan, on erittäin tärkeätä, syvää huolestumista sen johdosta, että
8558: että sinä aikana, jolloin siirtoväelle hanki- väestöolomme kehittyvät huonoon suuntaan.
8559: taan maata ja muodostetaan tiloja, ryhdy- Syntyväisyyden lisääntyminen alenee huo-
8560: dään sellaisiin valmistelutoimiin, että heti lestuttavasti ja ellei käännöstä tapahdu,
8561: tilaisuuden tullen päästään käsiksi varsinai- tulee kansamme olemassaolo uhan alaiseksi.
8562: seen asutustoimintaan. Seuraavassa tu- Syntyväisyyden aleneminen on suurin kau-
8563: lemme osoittamaan eräitä syitä, joiden pungeissa. Sitä alkaa kuitenkin ilmetä
8564: vuoksi olisi välttämättä ryhdyttävä tehos- maaseudullakin ja mikä merkillisintä, sitä
8565: tamaan asutustoimintaa. Sitä ei kuitenkaan ilmenee erityisesti Suomen vanhimmilla ja
8566: mielestämme saada aikaan ilman voimassa- parhaimmilla viljelysseuduilla. Näyttääkin
8567: olevan asutuslainsäädännön muuttamista. siltä, että nykyisin saamme väestölisän syr-
8568: Nykyinen ankara aika ja muuttuneet jäseuduilta, m1ssa elämänmahdollisuudet
8569: olosuhteet ovat todennäköisesti saaneet kai- monista syistä ovat vaikeammat kuin seu-
8570: kille ilmeiseksi, miten välttämätöntä on, duilla, joiden olojen parantamisesta on
8571: IX,4. - Koivuranta y. m. 217
8572:
8573: monin tavoin huolehdittu. Yhtenä syynä myönnettävä, että itsenäisyytemme aiikana
8574: syntyväisyyden vähenemiseen maaseudulla on viljelijäin luku suuresti lisääntynyt.
8575: on varmasti se, että oman kodin hankkimi- Yksityismailla olleiden torppien, valtion
8576: nen on liian vaikeata. Monilla seuduillahan virkatalojen sekä kruununtorppien lunas-
8577: maatilat on pidetty jakamattomina, tila on tuskäsittelyt lisäsivät erikoisen paljon i~tse
8578: annettu vanhimmalle pojalle tai pidetty näisten viljelijäin lukua. Myöskin varsinai-
8579: koskemattomana sukuperintönä, joten talo- sen asutustoiminnan tulokset kaikesta huo-
8580: jen pojista on tullut tilattomia. Pal~katyö limatta ovat mainitsemisen arvoisia. Kun
8581: väestöön kuuluvien maan saanti on ollut kuitenkin meillä on asutuskelpoista, tila-
8582: erikoisen vaikea. Ilmeistä on, että yhtenä, tonta väestöä sangen paljon ja kun sen
8583: kenties vaikuttavimpana syynä maaltapa- keskuudessa elää voimakas maahan pääsyn
8584: koon on se, että oman kodin perustaminen halu, olisi asutustoiminta pitänyt olla jous-
8585: ja asutusmaan saanti on ollut erittäin tavampaa ja nopeampaa, jotta se olisi täyt-
8586: vaikeata. tänyt sille kuuluvat tehtävät.
8587: Maassamme on asutuskysymyksen ratkai- Syyn asutustoiminnan hitauteen katsotaan
8588: semiseksi tehty paljon työtä myöskin ennen olevan löydettävissä lainsäädännössä. Tätä
8589: itsenäisyytemme aikaa. Asiaa on käsitelty on erityisesti alleviivattu sen hamtuksen
8590: komiteoissa, mutta tyydyttävään ratkaisuun esity,ksen perusteluissa, jonka pohjalle nyt
8591: ei ole päästy. Ei ole löydetty oloihimme voimassa oleva asutuslaki on säädetty. Asu-
8592: täysin sopivaa asuttamissuunnitelmaa. Tämä tuslakia eduskunnassa käsiteltäessä oli kyllä
8593: tuntuu kummalliselta varsinkin senvuaksi, niitäkin, jotka eivät toiminnan hitaudesta
8594: kun maamme on harvaan asuttua ja että syyttäneet yksinomaan lainsäädäntöä, vaan
8595: meillä on paljon asutuskelpoista maata. Yk- katsoivat, että syy hitauteen oli suureksi
8596: sistään valtion maille voitaisiin perustaa osaksi virasto-oloissa. Siinä tarkoituksessa,
8597: jopa kymmeniätuhansia asutustiloja. Asu- että asutustoiminta saataisiin nopeaan
8598: tusmahdollisuutta löytyy siis runsaasti. käyntiin ja että se tulisi entistä tarkoi-
8599: Tämän vuoksi asia käykin merkillisemmäksi, tuksenmukaisemmaksi asetettiin v. 1927 ko-
8600: kun tietää, että maassamme on jopa satoja- mitea laatimaan ehdotusta asutustoiminnan
8601: tuhansia tilattomia, sellaisia ihmisiä, joista edistämistä tarkoittavista toimenpiteistä.
8602: monet pitkiä aikoja ovat odottaneet maa- Viidessä ja puolessa vuodessa eli v. 1933,
8603: hanpääsyn tilaisuutta. Sangen monet näistä asutustoimintakomitea saikin tehtävänsä suo-
8604: ovat etsineet mistä saisi kappaleen maata ritetuksi. Tämän komitean suunnittelemalle
8605: viljeltäväksi ja asuttavaksi. Monet näistä pohjalle mkentuvan esityksen hallitus an-
8606: suuriperheisistä ihmisistä - tässä on juuri toi eduskunnalle v. 1934. Tämän esityksen
8607: puhe niistä, jotka tuottavat väestölisää perusteluissa lausutaan, että aikaisemmin
8608: tälle maalle - ovat viisi vuotta, toiset säädettyjen lakien mukainen toiminta on
8609: kymmenen vuotta jopa kauemminkin odot- ollut perin hidasta, jonka vuoksi asutustoi-
8610: taneet maansaantianomuksensa myönteistä minta on keskitettävä ja tämän vuoksi oli
8611: ratkaisua, mutta :turhaan. Perheet lisään- asutushallitus lrukkautettava ja sille kuulu-
8612: tyvät, oman kodin tarve kasvaa, mutta vat tehtävät siirrettävä maatalousministe-
8613: maansaantianomukset eivät selviä. Ne näyt- riölle, metsähallitukselle, maataloushalli-
8614: tävät vaativan määrättömästi harkintaa. tukselle, tilastolliselle päätoimistolle, maan-
8615: Tällaisesta asiaintilasta täytyy tehdä loppu. mittaushallitukselle ja Maatalousseurojen
8616: Sekä lainsäädäntö että virasto-olot täytyy Keskusliitolle. Asianomainen ministeri va-
8617: voida järjestää siten, että myöskin asutus- kuutti eduskunnalle, että uusi järjestelmä
8618: asiat tulevat nopeasti käsitellyiksi. On tuJee yksinkertaisemmaksi, huokeamma:ksi
8619:
8620: 28
8621: 218 IX,4. - Asutuslakien muuttaminen.
8622:
8623: ja tehokkaaksi. Eduskunta hyväksyi jos- alaisissa tehtävissä. Aikanaan kiinnitettiin
8624: sain määrin muutettuna hallituksen asu- paljon huomiota siihen, että uusi laki edis-
8625: tuslakiesityksen. Sen mukaan tuli asutus- täisi eri,tyisesti vapaaehtoista maan saantia,
8626: hallitus lakkautetuksi, siitä rt.ehtiin maata- että sen perusteella syntyisi paljon vapaa-
8627: lousministeriön asutusasiainosasto-niminen ehtoisia maankauppoja, jotka voidaan ra-
8628: virasto. Valtionmaitten asuttaminen siir- hoittaa maanostolainoilla. Laissa on kui-
8629: rettiin metsähallitukseen. Toimeenpantu tell!kin säännös, joka määrää, ettei asutus-
8630: uudelleen järjestely ei kuitenkaan ole tuot- varoista saa antaa maanostolainaa, ellei
8631: tanut säästöä valtion menoissa, kuten oli maanmittari ole toimeenpanemassaan kat-
8632: väitetty, vaan päinvastoin. Asutustoiminta selmustoimituksessa hyväksynyt kauppaa.
8633: ei ole myöskään päässyt edistymään. Se Katselmustoimitus on aina pantava toimeen
8634: näyttää kokonaan lamaantuneen. Tällainen huolimatta siitä, että kysymys on vapaa-
8635: toteamus tuskin on ennenaikainen, sillä ehtoisesta kaupasta. Tällaista tehtävää ei
8636: asutuslaki on ollut voimassa jo viidettä ole uskottu asutuslautakunnalle, joka ta-
8637: vuotta. vallisesti olisi lähempänä kuin maanmittari.
8638: Eduskunta on kaiken aikaa pitänyt asu- Monet kaupat ovatkin rauenneet sen
8639: tustoimintaa tarpeellisena myöntäessään vuoksi, että maanostolainan saanti joka ta-
8640: jatkuvasti varoja m. m. asutusmaan han- pauksessa on riippuvainen viranomaisen
8641: kintaa varten. V. 1938 oli asianomaisen ka:tselmuksesta.
8642: viraston käytettävänä asutusta ja siihen Kun siirtoväen asuttamiseen käytetään
8643: liittyvää toimintaa varten varoja lähes 80 pääasiassa yksi.tyisiltä hankittavia maita,
8644: miljoonaa markkaa, mutta enemmä:t kuin on vaikeaa sanoa, jääkö siirtoväen asutta-
8645: puolet eli n. 50 miljoonaa markkaa siirtyi misen jä1keen enää yksityisille sellaisia
8646: käyttämi1ttömänä vuoteen 1939 ja vain vä- maita, joita asutustoimintaan voitaisiin
8647: häinen osa niistä tällöilllkin on tullut käy- käyttää. Joka tapauksessa näyttää toden-
8648: tetyksi. Edelleen eduskunta myönsi v. 1938 näköiseltä, että tilattoman väestön asutta-
8649: asutusljlin perusteella tapahtuvaan asutus- mista on entistä enemmän suunnattava val-
8650: maan hankintaan 20 miljoonaa markkaa. tion maille ja sen vuoksi tätä koskeva osa
8651: Tästä määrästä tuli käytetyksi ainoastaan asutuslaissa aivan erikoisesti vaatii paran-
8652: 806 markkaa, joten maan hankinta jäi ko- nuksia. Valtionmaiden asuttaminen on
8653: konaan suorittamatta. Tätä ei toki voitane ollut lamassa, ellei kokonaan seisauksissa
8654: panna kokonaan yksistään virastojen syyksi. siitä asti kuin asutuslaki astui voimaan.
8655: Kyllä kai pääasiallinen syy on epäonnistu- Sikäli kun olemme saaneet tietää, ei val-
8656: neessa asutuslaissa. Uuden lain avulla ,ei tion maille uuden lain perusteella ole
8657: saatu hanki,tuksi tarpeeHista maata, vaikka vielä saatu sijoitetuksi tuskin ainoatakaan
8658: varoja sitä v·arten on ollut käytettävänä, vakituista asukasta, joka olisi tapahtunut
8659: joten se siis on tässä kohden osoittautunut kokonaan uuden lain säätämässä järrjestyk-
8660: täysin epäonnistuneeksi. Asutuslaissa on sessä. Monin paikoin onkin yleisenä sellai-
8661: useita kohtia, jotka toiminnan tekevät mo- nen käsitys, että metsähallituksessa ei ole
8662: nimutkaiseksi ja kankeaksi. Yksi sellainen myötätuntoista pyrkimystä asutustoimintaa
8663: saannös koskee asutustoimikuntia, jotka kohtaan. Tämä on kuluneina vuosina luul-
8664: ovat usean eri viraston määräämistä jäse- tavasti selvinnyt niillekin, jotka aikaisem-
8665: nistä pantu kokoon. On kuulunut valituk- min olivat toista mieltä. Metsähallituksella
8666: sia siitä, että näitä asutustoimikuntia on ovat päähuomion kohteina muut tehtävät.
8667: erittäin vaikea saada kokoontumaan. Sen Asutusasia jää siellä pieneksi, vähäarvoi-
8668: jäsenet ovat kiinni muissa virast.ojensa seksi sivuasiaksi, joka voi näkyä, jos ei
8669: IX,4. - Koivuranta y. m. 219
8670:
8671: tyy.ten tarpeettomalta, ainakin vähemmän siksi asukkaiksi ennen muita. Mutta niillä
8672: tarpeelliseLta kauas tähtäävien metsänhoito- koeasukkailla, joilla on paljon pieniä lap-
8673: suunnitelmien rinnalla. Kokemus mieles- sia eikä ennestään ole varoja käytettävänä,
8674: tämme osoittaa, että asutusJakia säädet- ovat vaikeudet olleet usein ylivoimaiset.
8675: täessä tehtiin erehdys myöskin siinä, kun Täytyy ihmetellä, miten jonkun suuriper-
8676: valtionmaiden asuttaminen siirrettiin met- heisenkin koeasukkaan suoritettava;ksi on
8677: .sähallitukseen. Voimassaolevan lainsäädän- pantu niin paljon raivaus- j.a rakennustöi,tä,
8678: nön uudistaminen on erittäin tärkeä myös- ettei asukas niistä mitenkään voi suoriutua.
8679: kin asutustilallisten aseman parantamisen Tuskinhan löytyy vaikeampaa tehtävää,
8680: vuoksi. kun suuriperheisellä uudisasukkaalla on
8681: N.s. erikoisasutustoiminnasta annetun lain edessä silloin kun hän aloittaa elämänsä ja
8682: mukaan on valtionmaille muodostettu mel- perheensä elättämisen esim. koeasukkaana
8683: koinen määrä erikoisasutustoimintatiloja, jollain syrjäisellä asutusalueella. Useinhan
8684: joihin on otettu väliaikaiset asukkaat vii- asukkaalla ei ole lehmää eikä hevosta, ei
8685: den vuoden koetusajaksi. Näillä ti,loilla ole mi,tään tietoa, mistä saisi noilla eläimille
8686: tehtiin erinäisiä kuivatus- ja tietöitä sekä laidunta ja talvirehua. Kuluu tavallisesti
8687: maanraivaus- ja rakennustöitä työttömyy- useampia vuosia aikaa, ennenikui,n asukas
8688: den torjumistarkoituksessa. Tilalle raken- saa ne hankituksi. Viljelijällä on vaikeata
8689: nettiin asianomaisten hyväksymien piirus- saada muoka:tuks·i ja lannoitetuksi ne maat,
8690: tusten mukaan jonkinlainen asunto, joka joista hänen pitäisi saada satoa, ainakin
8691: kuitenkin on niin ahdas, että on kyseen- perunaa ja talvirehua. Kun asukas tavalli-
8692: alaista, miten suuriperheinen sellaisessa voi sesti on suuriperheinen, kuluu alkuvuosina
8693: asua. Kun rakennus- ja raivaustyöt näillä kaikki aika ja voima ansiotyössä, josta per-
8694: tiloilla suoritettiin urakkatöinä ja kun tilat heelle on hankiHava toimeentulo.
8695: sijaitsivat usein kaukana toisistaan, oli työn Tässä aivan lyhyesti kosketellut seikat
8696: valvonta tästäkin syystä vaikeaa. Tästä on huomioon ottaen hallituksella on syytä kii-
8697: ilmeisesti osaltaan johtunut, että asunnot reellisesti ryhtyä 'toimenpiteisiin puheena
8698: paitsi että ne ovat sietämättömän ahtaat, olevien asutustilallisten aseman parantami-
8699: myöskin ovat niin hatarat ja kylmät, että seksi. On huolehdittava siitä, että kaikki
8700: lasten ,terveys erityisesti on vaaralle alt- sellaiset asutustilojen asukkaat, joiden tar-
8701: tiina. Tämän ovat viranomaisetkin m. m. koituksena on asua ja voimiensa mukaan
8702: valtion tilintarkastajat toimittamissaan tar- raivata ja viljellä tilojansa, saavat siihen
8703: kastuksissa todenneet. Viime aikoina onkin tilaisuutta ja ettei epäonnistuneilla mää-
8704: asunnot tehty tarkoituksennmkaisempia. räyksillä ja säädöksillä rikota sitä turval-
8705: Koeasukkaan ja valtion välillä tehdyn sopi- lisuutta ja tulevaisuuden uskoa, joka eri-
8706: muksen mukaan oli asukkaan raivattava tyisesti uudisasukkaalle on tärkeä.
8707: vuosittain määrätty ala peltoa tai muokat- Edellä olemme osoittaneet, että asutus-
8708: tava ja larmoitettava sekä kylvettävä vara- toiminnassamme on epäkohtia ja sitä tar-
8709: työnä raivattu alue. Tavallisesti on asuk- koittavassa lainsäädännössä puutteellisuuk-
8710: kaan myöskin määrä ~tehdä kaivo, hänen on sia, jotka ovat välttämättömän korjauksen
8711: rakennettava riihi sekä sauna. Varsin mo- tarpeessa. Olemme myöskin osoittaneet, €ttä
8712: net koetilojen asukkaat ovatkin ihmeteitä- samalla kun lainsäädäntöä korjataan, on
8713: väHä sitkeydellä ja verrattomalla uutteruu- syytä kiinnittää huomiota sen ohella niiden
8714: della saaneet tehdyksi määrätyt koetyöt, jo- uudisasuikkaina olevien ihmisten aseman pa-
8715: ten he ovat onnellisesti suoriutuneet alku- rantamiseen, jotka epäonnistuneiden säädös-
8716: vaikeuksista, ja pääsevät tilojen vakinai- ten perusteella tai muista syistä ovat vai-
8717: 220 IX,±. - Asutuslakien muuttaminen.
8718:
8719: keassa asemassa eivätkä pääse edistymään säädetyn ja sen täydentämiseksi hyväksyt-
8720: tilojensa viljelemisessä. Kun asutuslainsää- tyjen lakien perustalle. Tässä suhteessa
8721: däntöä käydään korjaamaan, on pidet.tävä olisi mielestämme kiinnitettävä huomiota
8722: silmällä, että vältytään sellaisilta ikävyyk- niihin näkökohtiin ja muutosehdotuksiin,
8723: siltä, joista edellä on kerrottu. Kaikkien jotka on tuotu esille vuoden 1935 valtio-
8724: pikkuasioiden ratkaisuja ei o1e keskitettävä päivillä jätetyssä lakialaitteessa n: o 35
8725: pääkaupungin virastoihin, vaan on jätet- (Valtiopäivät v. 1935, Liitteet s. 291-298).
8726: tävä ratkaisuvaltaa enemmän paikallisille Nojautumalla kaikkeen edellälausuttuun
8727: toimielimille, jotka tuntevat olot henkilö- sekä juuri mainittuun lakialoitteeseen eh-
8728: kohtaisesti, myöskin maanluovuttajan sekä dotamme kUlliilioittaen eduskunnan hyväk-
8729: asukkaaksi pyrkijän ja lisäksi tietävät, mil- syttävwksi toivomuksen,
8730: lainen hinta maasta missäkin kannattaa
8731: maksaa ja mikä on pienin tilusala, jonka että hallitus kiireellisesti valmis-
8732: viljelijä kussakin paikassa välttämättä tar- tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
8733: vitsee tilaamsa. 'rämänlaiset asiat piltäisi tyksen sellaisiksi muutoksiksi voi-
8734: voida jättää paikallisten asutuslautakuntien massaoleviin asutuslakeihin, että
8735: ratkaistavaksi. asutustilallisten asema tulee turva-
8736: Valtionmaiden asuttamista silmälläpitäen tuksi ja että tarkoituksenmukainen
8737: olisi mielestämme nyt voimassaoleva asutus- ja tuloksellinen asutustoiminta saa-
8738: laki siltä osaltaan kokonaan kumottava. daan viipymättä käyntiin heti sen
8739: Valtionmaiden asuttamislainsäädäntö voi- jälkeen kun siirtoväen pika-asutus-
8740: taisiin mielestämme rakentaa vuonna 1922 lain mukainen maanhankinta 0111
8741: saatu toteutetuksi.
8742: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1941.
8743:
8744:
8745: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
8746: Kalle Kämäräinen. Eemil Luukka.
8747: Albin Asikainen. K. A. Lohi.
8748: Aino Luostarinen. S. Salo.
8749: Matti Luoma-aho. Antti Junes.
8750: J. Eri. Pilppula. U. A. Wirranniemi.
8751: K. Määttä.
8752: 221
8753:
8754: IX,u. - Toiv. al. N :o 50.
8755:
8756:
8757:
8758:
8759: Eskola y. m.: Esityksen antamisesta laiksi wndttstoimen-
8760: piteiden turvaamisesta.
8761:
8762:
8763: E d u s k u n n a ll e.
8764:
8765: Maassamme on harjoitettu ja harjoite- raskuun 6 päivänä 1936 annetulla asutus-
8766: taan edelleen eri muodoissa varsin suuri- lainsäädännöllä. Asutuslaki ei kuitenkaan
8767: suuntaista asutustoimintaa, jonka avulla on anna riittäviä takeita valtion harjoittaman
8768: saavutettu huomattavia tuloksia. Asutus- asutustoiminnan kautta saavutettujen tai
8769: toimenpiteiden kautta on muodostettu san- saavutettavien tulosten pysyväisestä tur-
8770: gen lukuisasti uusia viljelys- ja asunto- vaamisesta. Ainoastaan lain 87 § sisältää
8771: tiloja. Kun on erittäin tärkeätä, että nämä erään rajoittavan säännöksen tilan tai sen
8772: asutustoiminnan tulokset jäisivät pysyväi- osan myynnistä, jonka säännöksen rikkomi-
8773: siksi, on asutuslainsäädännössämme pyritty sesta voidaan määrätä vähäinen rahasakko.
8774: myös asutustoimenpiteiden turvaamiseen. Myöskään siirtoväen pika-asutuslakiin ei
8775: Tätä tarkoitti erikoisesti v. 1922 annettu ole otettu tämän lain nojalla harjoitettavan
8776: asutustilalaki, johon sisältyi monia sekä val- asutustoiminnan tulosten turvaamiseksi
8777: tion että asutettavan etujen turvaamista riittävän tehokkaita säännöksiä, jota seik-
8778: tarkoittavia säännöksiä. Niinpä olivat maini- kaa on pidettävä erittäin arveluttavana.
8779: tun lain mukaan muun muassa tilat, jotka Asutustoimenpiteiden turvaaminen olisi
8780: valtion tai kuntien toimesta tai välityksellä kuitenkin erikoisesti siirtoväenkin kannalta
8781: muodostettiin tilatonta väestöä varten, kaksi- sangen tarpeellista. On näet varsin toden-
8782: kymmentä vuotta siitä kun tila oli tullut näköistä, että siirtoväkeen kuuluvat asu-
8783: maarekisteriin merkityksi, asutustilalain tottavat joutuvat monilla paikkaJkunnilla
8784: säännösten alaisia. Asutustilalain säännös- erilaisten vaikeuksien ja rahallisten houku-
8785: ten mukaan ei sama henkilö ilman asutus- tustenkin alaisiksi ja vieläpä pakoitetuiksi
8786: lautakunnan lupaa saanut omistaa useam- myymään omistamansa maan, pahimmissa
8787: paa kuin yhden asutustilan eikä asutus- tapauksissa polkuhintaankin.
8788: tilaa saanut asutusviranomaisten suostu- Mutta vaikka ei sellaista vaaraa, johon
8789: muksetta myydä tai osittaa eikä toiselle edellä viittasimme, olisikaan nykyisin ole-
8790: vuokrata paitsi pesäosakkaiden kesken. massa, on kuitenkin pelättävissä, että tila-
8791: Asutustilalaissa oli lisäksi säännös, jonka keinottelu saa lähiaikoina uutta virikettä.
8792: mukaan asutustilaa ei voitu ulosmitata tai Maatilojahan ostetaan nykyisin runsaasti
8793: konkurssin johdosta myydä muusta kuin vain kaupantekotarkoituksissa ja tämä koh-
8794: kiinnitetystä tai sellaisesta saamisesta, distuu myös pientiloihin, jotka saattavat
8795: josta tila oli panttina, taikka verosta tai siten joutua jopa hävitettäviksikin, mikä ei
8796: muusta, joka lain mukaan oli ennen näitä olisi suotavaa, koska toisaalta asutustoimin-
8797: saamisia kauppasummasta suoritettava. nan kautta pyritään pientilojen lisäämi-
8798: Asutustilalaki kuitenkin kumottiin mar- seen.
8799: 222 IX,5. - Asutustoiminta.
8800:
8801: Asutustoiminnan tulokset olisi siis vält- toimenpiteet koko laajuudessaan, jotta ei
8802: tämättä kiireellisesti turvattava niin, että menetettäisi niitä arvokkaita tuloksia, joita
8803: sekä valtion -että asutettavien edut tulisi- asutustoiminnan kautta on saavutettu.
8804: vat siinä riittävästi huomioon otetuiksi. Edellä sanotun nojalla kunnioittaen eh-
8805: Tätä tarkoittavaa erikoislainsäädäntöä ei dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
8806: meillä kuitenkaan nykyisin ole olemassa. muksen,
8807: Näin ollen olisi viipymättä ryhdyttävä toi-
8808: menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai- että hallitus kiireellisesti antaisi
8809: kaansaamiseksi, jolla turvattaisiin asutus- Eduskunnalle esityksen laiksi asu-
8810: tustoimenpiteiden turvaamisesta.
8811: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1941.
8812:
8813:
8814: Valfrid Eskola. Uuno Raatikainen.
8815: Frans Mustasilta. J. Fr. Tolonen.
8816: Onni Mäkeläinen. V. H. Kämäräinen.
8817: Heikki Kääriäinen. Toivo Halonen.
8818: Paavo Aarniokoski. Eino Raunio.
8819: Hilma Koivulahti-Lehto. Samuli Tervo.
8820: Matti Lepistö. 0. H. Kekäläinen.
8821: Otto Toivonen. Kaisa Hiilelä.
8822: Jere Juutilainen. Viljo Rantala.
8823: Mikko W. Erich. Karl J. Wenman.
8824: Onni Hiltunen. Väinö Sinisalo.
8825: Juho Kuittinen. Olavi Kajala.
8826: Alpo Lumme. M. H. Peltonen.
8827: Alex Hämäläinen. Kustaa Perho.
8828: Edv. Kujala. K. Hakala.
8829: Väinö Kivisalo. Hj. Lindqvist.
8830: A. Turkka.
8831: 223
8832:
8833: IX,6. - Toiv. al. N :o 51.
8834:
8835:
8836:
8837:
8838: Ampuja y. m.: Esityksen antamisestct yhteisviljelyksien
8839: perustamisesta.
8840:
8841:
8842: E d u s k u n n a ll e.
8843:
8844: Sii~tovä.en asuttaminen pi!ka-13Sutus~a.in ennen kaikkea asian:laita, mikä:li on kysy-
8845: puitJteissra Oiil edistynyt odotettua. hitaam- myksessä tuotanto kauppaa varten, kulu-
8846: min. Vain muutamia kymmeniä heistä tuskeskusten elintarviketuotannosta. Pro-
8847: lienee t.äHä hetikellä sijoitettu <tuon lain fessori R. Pihkalan esittämät tilastot tässä
8848: puitteissa uusiiLle viljelystilloille. Arvaamat- suhteessa ovat valaisevia. Tämä ennen
8849: tomia ikansantaloude;Uisia menetyksiä tuot- kaikkea johtuu siitä, että konevoimaa ei
8850: taa jokainen kuukausi, minlkä täten tuhan- voida sovelluttaa samassa määrin pienvilje-
8851: net maanviljelykseen tottuneet asukkaat lyks·een kuin suurviljelykseen. Jo tältä
8852: joutuvat viettämään toimettomina ti:lapäi- periaatteelliselta kannalta, mutta ennen
8853: sen j,a monet puutte,eUisen huro[[on va,ras:sa. kaikkea siirtoväen asuttamisen jouduttami-
8854: Vaikeudet varsinkin sellaisten pienviljelys- sen kannalta olisi varattomi.lle pienviljeli-
8855: tiloj@ omistajain sijoittamisessa uusille jöille ja maataloustyöläisille, jotka alue-
8856: ti1oi:lte, joiif:,ten saa.mat knrvaukset mem.e- luovutuksissa ovat toimeentulonsa menettä-
8857: tetyistä ailueista eivi1t läheskiilin riitä suun- neet, varattava mahdollisuus yhteisviljelys-
8858: niteltujen uudistilojen [11llilSitamiseen, tule- ten perustamiseen sellaisime valtion maille,
8859: v,MJkin niin sUJUriksi, etJtä todenn3ikiöisesti joissa on luontaisia edellytyksiä Suurvilje-
8860: vain pieni ooa heistä vasta vuosien lrulut,tua lysten harjoittamiseen sekä myös yksityis-
8861: voi kohotta·utua suunnitenui:lla uudmthloilla ten keinotteluJuontoisille suurtiloille. Jo
8862: omavara.isi!ks·i eläjiksi. Kummink:im. jo yksistään asuntojen ja karjarakennusten
8863: yksin elintarviketuotannon kannalta oEsi osalta tulisi tällöin melkoisia säästöjä.
8864: mahdoHisimman pian joilminen maa,taJous- Näille yhteisviljelmille olisi varattava heille
8865: työhön kykenevä sa~atava sij.oitetuik:si tuot- luovutettuihin alueisiin pysyvä viljelys- ja
8866: tavruan työhön. hallintaoikeus niin kauaksi kuin aluetta
8867: Paitsi niitä vaik.euks,ia, joita seuraa käytetään mainittuun tarkoitukseen. Val-
8868: uudistilojen perustamisessa ja niitten ra- tion tulisi näille yhteisviljelyksille, olkoot
8869: kentamisessa, joita ei parhaalla tahdolla- ne maanviljelysosuuskuhtia tai muuta jär-
8870: kaan saada lähiaikoina riittävästi suorite- jestömuotoa käyttäviä yhtymiä, alkuvai-
8871: tuksi, on lisäksi olemassa se perustekijä, keuksien voittamiseksi myöntää riittävästi
8872: että pienviljelys, silloinkin kun se on par- tukea, jonka valvonta luonnollisesti tulisi
8873: haiten onnistunut ja vakavaraisen viljelijän kuulumaan maatalousministeriölle. Jo toi-
8874: harjoittamaa, on siihen käytettävään työ- minnassa olevaa Pellonraivaus Osakeyhtiötä
8875: voimaan nähden vähemmin kannattavaa voisi luonnollisesti käyttää menestyksellä
8876: kuin ajanmukainen suurviljelys. Näin on näitten alueitten uudismaan raivaukseen.
8877: 224 IX,6. -- Yhteisviljelyksien perustaminen.
8878:
8879: Edellä esitetyn perusteella. ehdotamme tyksiä stmrviljelyksen harjoittami-
8880: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, seen, tai keinotteluluontoisille yksi-
8881: tyisten suurviljelmille perustaa yh-
8882: että hallitus kiireellisesti valmis- teisviljelyksiä, joille yhtymille taa-
8883: tuttaisi ja Eduskunnalle antaisi esi- taan näihin alueisiin pysyvä viljelys-
8884: tyksen pika-asutttstoiminnan tehosta- ja hallintaoikeus sekä alkuvaikeuk-
8885: miseksi siten, että vähävaraiselle ja sien voittamiseksi riittävä valtion
8886: varattomalle maatalousväestölle va- tuki maatalousminister·iön lähemmän
8887: rataan tilaisuuksia sellaisille valtion valvonnan alaisena.
8888: maille, joilla on lnontaisia edelly-
8889:
8890: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1941.
8891:
8892: M. Ampuja. Yrjö Räisänen.
8893: K. H. Wiik. Väinö Meltti.
8894: Kaisu-Mirjami Rydberg. Cay Sundström.
8895: 225
8896:
8897: IX, 7. - Hemst. mot. N :o 52.
8898:
8899:
8900:
8901:
8902: Kullberg m. fl.: Angående nyodlin,gsarbeten på statens
8903: egna ock för ändamålet anskaffade marker.
8904:
8905:
8906: T i ll R i k s d a g e n.
8907:
8908: Då vårt folkförsörjningsläge undergått och öv,riga arbetslösa borde därför utnytt-
8909: .en allmän försämring och ytterm.era kom- jas i nyodlingsarbetet. Åt alla i detta ar-
8910: mer att tillskärpas, borde staten sätta i bete deltagande borde givetvis betalas full-
8911: gäng nyodlingsarbeten i stor skala, antin- god lön, så att det för ingen skulle framstå
8912: gen på egna marker eller på marker, som såsom ett tvångsarbete. Sålunda skulle den
8913: härför anskaffas. En sådan nyodlingsverk- lediga arbetskraften få en sådan använd-
8914: samhet är oundgängligen nödvändig, även ning, som bleve tili största möjliga nytta
8915: med hänsyn till snabbkolonisationen. Sta- för samhället.
8916: ten bör taga initiativ till nyodlingsarbeten Under hänvisning till det ovansagda och
8917: och för ändamålet dirigera nödig arbets- i förhoppning om, att riksdagen skall om-
8918: kraft till de platser, där sådana arbeten fatta de framförda synpunkterna, få un-
8919: bedrivas. dertecknade vördsamt föreslå, att riksda-
8920: Allt fortfarande är staten i en utsträck- gen ville besluta hemställa,
8921: ning, som i hög grad betungar statskassan,
8922: tvungen att taga vård om en stor mängd att regeringen unde1· instundande
8923: krigsförflyttade, till vilka höra även arbets- sommar måtte sätta i gång med ny-
8924: föra personer. Av stor betydelse vore, att odlingsarbeten i stor skala ock att i
8925: denna lediga arbetskraft kunde bindas vid dessa nyodlingsarbeten i första kand
8926: produktivt arbete, närmast i folkförsörj- skulle placeras, landets arbetslösa
8927: ningens tjänst. Arbetsföra krigsförflyttade befolkning.
8928:
8929: Helsingfurs den 13 februari 1941.
8930:
8931: Henrik Kullberg. Uno A. Hilden. Einar Holmberg.
8932:
8933:
8934:
8935:
8936: 29
8937: 226
8938:
8939: IX,7. - Toiv. al. N:o 52. Suomennos.
8940:
8941:
8942:
8943:
8944: Kullberg y. m.: Uudisviljelystyöstä valtion omilla ja tar-
8945: koitusta varten hankituilla ma~'lla.
8946:
8947:
8948: Eduskunnalle.
8949:
8950: Kun kansamme elintarviketilanne on käytettävä uudisviljelystyöhön. Kaikille
8951: yleisesti huonontunut ja edelleenkin tulee tähän työhön osaa ottaville olisi: luonnol-
8952: kiristymään, olisi valtion pantava käyntiin lisestikin maksettava täysin riittävä palkka,
8953: suurisuuntainen uudisviljelystyö joko omil- niin ettei työ kenestäkään tuntuisi pakko-
8954: la tai tätä tarkoitusta varten hankituilla työltä. Tällä tavoin voitaisiin käyttää va-
8955: mailla. Tällainen uudisviljelystoiminta on paata työvoimaa siten, että siitä olisi mah-
8956: ehdottoman välttämätöntä, myöskin ottaen dollisimman suuri hyöty yhteiskunnalle.
8957: huomioon pika-asutuksen. Valtion on teh- Edellä esitettyyn viitaten sekä toivoen
8958: tävä aloite uudisviljelystyöhön ryhtymi- eduskunnan ymmärtävän tässä mainittujen
8959: seksi ja suunnattava työvoimaa sellaisille näkökohtien tärkeyden allekirjoittaneet
8960: seuduille, missä tätä työtä tehdään. kunnioittaen ehdottavat eduskunnan pää-
8961: Valtio on edelleenkin pakotettu huoleh- tettäväksi toivomuksen,
8962: timaan suuresta joukosta siirtoväkeä, johon
8963: kuuluu myöskin työkykyisiä henkilöitä. että hallitus kuluvan vuoden ke-
8964: Tämä rasittaa valtion kassaa. Olisi tär- sän aikana ryhtyisi toimeenpane-
8965: keätä, että tämä vapaa työvoima saatettai- maan uudisviljelystyötä laajassa mi-
8966: siin tuotannolliseen työhön, lähinnä elin- tassa ja että tähän uudism'ljelystyö-
8967: tarvikkeiden tuottamiseen. Työkykyinen hön etupäässä käytettäisiin maan.
8968: siirtoväki ja muut työttömät olisi senvuoksi työtöntä väestöä.
8969:
8970: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
8971:
8972: Henrik Kullberg. Uno A. Hilden. Einar Holmberg.
8973: 227
8974:
8975: IX,s. - Hemst. mot. N :o 53.
8976:
8977:
8978:
8979:
8980: Wirtanen m. fl.: Angående åtgärder för tryggande av den
8981: obesuttna befolkningens rätt till jord eller en tryggad
8982: utkomst i sin hembygd vid genomförandet av lagen om
8983: snabbkolonisation av den förflyttade befolkningen.
8984:
8985:
8986: T i ll R i k s d a g e n.
8987:
8988: När lagen om snabbkolonisation av den seende. En väsentlig del av de förflyttade
8989: förflyttade befolkningen stiftades, skedde skall dirigeras till landets tätast bebyggda
8990: det under en hos lagstiftarna mycket all- trakter, där odlingsbar jord mindre än
8991: män förutsättning, att lagens tillämpning annorstädes står till förfogande. Härige-
8992: skulle ske med smidighet och med hänsyn nom sker ett ingrepp i produktionsorgani-
8993: tili vissa viktiga allmänna värden. Den sationen, som måste leda till en minskad
8994: tid, som sedan dess förflutit, har givit vid jordbruksproduktion under den närmaste
8995: handen, att denna förutsättning icke till- kritiska tiden, varjämte stora kapitalvär-
8996: fullo blivit uppfylld. den spolieras. Ej heller skapas härigenom
8997: I sitt svar på regeringens proposition de bästa förutsättningar för en sådan ny-
8998: uttalade riksdagen bl. a.: ,Enligt riksda- odlingsverksamhet, som med hänsyn till
8999: gens åsikt bör såsom en viktig regel vid vårt försörjningsläge och även i övrigt vore
9000: genomförande av kolonisationsverksamheten oundgänglig.
9001: för den förflyttade befolkningen betraktas Man måste emellertid icke bara räkna
9002: skapandet av förutsättningar för en snabb med svåra lantbruksekonomiska och -pro-
9003: ökning av lantbruksproduktionen." Denna duktiva olägenheter, om snabbkolonisatio-
9004: klart uttalade grundsats understryker vik- nen på planerat sätt verkställes. De sociala
9005: ten av att den odlingsbara jorden i landet följdverkningarna äro icke mindre viktiga
9006: i möjligaste mån skulle bli föremål för och ödesdigra. Det kan ju icke vara en
9007: snabbkolonisation, så att den förlorade socialt sett riktig politik att placera kolo-
9008: arealen odlad jord så hastigt som möjligt nisterna i så stor utsträckning som det
9009: bleve återvunnen och de av kriget förorsa- planeras i trakter, där den obesuttna be-
9010: kade försörjningssvårigheterna övervunna. folkningen redan förut är talrik. Svenska
9011: I konsekvens härmed borde högkvalifice- Finlands Folkting har nyligen ägnat bl. a.
9012: rade jordbruksenheter i görligaste mån denna sida av problemet uppmärksamhet
9013: skonas för sådana kolonisationsingrepp, och genom sitt socialutskott påpekat denna
9014: som äro ägnade att förstöra eller försvaga omständighet. Nämnda utskott uttalar
9015: den jordbruksekonomiska och -tekniska bl. a.: ,En omständighet, som i främsta
9016: effektiviteten. Det är allmänt känt, och rummet borde beaktas vid genom:förandet
9017: dessutom av många sakkunniga i offentlig- av snabbkolonisationen, är det antal obe-
9018: heten påtalat, att .tillämpingen av snabb- suttna, som finnes på varje ort. Ju större
9019: kolonisationslagen kommer att leda till detta antal är, desto färre förflyttade
9020: mycket allvarliga störningar i berört hän- [oorde placeras på orten."
9021: 228 IX,s. - Tilattoman väestön maansaanti.
9022:
9023: Det är naturligtvis i främsta rummet ett tillskott av c: a 3,000 familjeförsörjare.
9024: den talrika lantarbetar- och statarbefolk- Därtill kommer, att också innehavare av
9025: ningen i landets äldsta odlingsbygder, Åbo- såväl nybildade som gamla lägenheter mel-
9026: land och Nyland, men även i andra trak- lan 5 och 10 ha i synnerhet vintertid äro
9027: ter, som nu hotas till sin existens genom beroende av förtjänstarbete genom körslor
9028: den rigorösa tillämpningen av snabbkolo- och dylikt." Folktingsdelegationen kommer
9029: nisationslagen. Det i lagen, i dess 12 §, till att enbart i södra och sydvästra Fin-
9030: formulerade skyddet för nämnda befolk- lands svenska kommuner den obesuttna be-
9031: ningskategorier kan under sådant förhål- folkning, vars existens äventyras, stiger till
9032: lande på intet sätt betraktas såsom till- omkring 20,000 personer.
9033: fyllest eller tillfredsställande, enär man På finskt håll blir verkningarna i en del
9034: därigenom endast delvis löser bostads- trakter alldeles likartade och man måste
9035: problemet för en del av denna befolkning därför räkna med, att snabbkolonisationen
9036: men alls icke tryggar dess existens på hem- i sin nuvarande tillämpning håller på att
9037: orten. I själva verket ikan man redan nu framskapa ett stort socialt lantarbetar-
9038: förutse, att snabbkolonisationen, om den i problem i landets tätast befolkade bygder.
9039: sin planerade form genomföres, kommer att Ett förfarande, enligt vilket den bofasta
9040: skapa en helt ny kategori av hemlösa i befollmingen drives från hem och hem-
9041: stället för de som genom freden i Moskva bygd för att bereda rum för de förflyttade,
9042: förlorade sina hem och vilka nu skall måste principiellt och kategoriskt utdömas.
9043: koloniseras: det är statarna och lantarbe- Detta blir nämligen den praktiska följden
9044: tarna i de tättbefolkade trakter med högt- av snabbkolonisationslagens planerade till-
9045: utvecklat jordbruk, där man nu så hän- lämpning. De reserverade bostadslägenhe-
9046: synslöst och oproportionerligt kraftigt terna för statare och lantarbetare löser
9047: styckar den odlade jorden. De förlora alls icke problemet, enär ingen kan
9048: sina även annars knappa utkomstmöjlighe- existera bara genom att bosätta sig. Här-
9049: ter, de hotas av att bli drivna från hem vidlag bör åtminstone principen om lika
9050: och hembygd och de komma att helasta rätt gälla. Det är o:fattbart, att man så
9051: arbetsmarknaden samt på så sätt försvåra helt anser sig kunna ignorera den obe-
9052: utkomsten för ett än större antal arbetare suttna befolkningens rätt till utkomst i sin
9053: i respektive traikter. hembygd, som, man enligt den planerade
9054: Huru stort antai statare, lantarbetare snabbkolonisationen :faktiskt synes göra.
9055: och innehavare av blandformslägenheter, Redan lagen såsom sådan är i detta hän-
9056: som genom snabbkolonisationen får sina seende brist:fällig. Dess tillämpning gör
9057: existensvillkor helt eller delvis spolierade, den direkt :farlig. Den tar i vissa hän-
9058: är tillsvidare varken veterligt eller exakt seenden mera hänsyn till medborgarnas
9059: möjligt att berälma. Svenska Folktingsde- egendom än till deras arbetskraft, vilken
9060: legationen har i sin proposition N: o 2 till alls icke har något skydd i lagen, och mot-
9061: Svenska Finlands Folkting företagit en svarar sålunda icke vare sig grundlagens
9062: preliminär beräkning och därvid kommit anda eller dess bokstav.
9063: till att ,för svenska Nyland och Åboland Enligt vår mening kräver såväl kon-
9064: skulle snabbkolonisationens genomförande sekvensen, de ekonomiska synpunkterna,
9065: enligt anförda beräkningar betinga en ök- folkförsörjningens behov som ock, och
9066: ning av den av arbetsförtjänst utom hem- icke minst, den sociala rättskänslan, att
9067: met beroende befolkningen med c: a 15,600 man :far varligt :fram vid kolonisationen
9068: personer. Arbetsmarknaden skulle tillföras och att i synnerhet inga nya arbets- och
9069: IX,s. - Wirtanen y. m. 229
9070:
9071: hemlösa skapas genom de åtgärder, som lits föreslår vi att riksdagen måtte hos
9072: avser att bereda hem och utkomst för den regeringen hemställa,
9073: förflyttade befolkningen. Detta borde beak-
9074: tas vid lagens tillämpning och torde även att regeringen måtte vidtaga
9075: nödvändiggöra ett förtydligande av själva skyndsamma åtgärder, vilka avse
9076: lagen. Därvid bör såsom ledande grund- att trygga den obesuttna befolknin-
9077: sats beaktas, att den obesuttna befolknin- gens rätt tiU jord eller en tryggad
9078: gen, vars utkomst direkt hotas genom utkomst i sin hembygd vid genom-
9079: snabbkolonisationen, beredes samma lagen- förandet av lagen om snabbkolonisa-
9080: liga rätt till hem, jord och utkomst som tion av den förflyttade befolknin-
9081: den förflyttade befolkningen. Statarnas gen; varvid även bör beaktas vad
9082: och den obesuttna befolkningens rätt tili Riksdagen i sitt svar å regeringens
9083: jord eller en tryggad existens i sin egen proposition med förslag till lag om
9084: hembygd, där snabbkolonisationen inkräk- snabbkolonisation av den förflyttade
9085: tar härpå, borde sålunda observeras såväl befolkningen uttalat om behovet av
9086: i lagstiftning som jämväl vid tillämpning en snabb ökning av lantbrukspro-
9087: av lag. duktionen.
9088: Med hänsyn till vad som ovan framhål-
9089:
9090: Helsingfors den 13 februari 1941.
9091:
9092:
9093: Atos Wirtanen. Karl J. Wenman.
9094: Gottfrid Lindström. G. Andersson.
9095: 230
9096:
9097: IX,s. - Toiv. al. N:o 53. Suomennos.
9098:
9099:
9100:
9101:
9102: Wirtanen y. m.: Toimenpiteistä tilattoman väestön maan-
9103: saannin ja kotiseudulla saadun toimeentulon turvaami-
9104: seksi siirtoväen pika-asutuslakia toteutettaessa.
9105:
9106:
9107: E d u s k u n n a ll e.
9108:
9109: Kun siirtoväen pika-asutuslaki säädettiin tetaan maan tiheimmin asuttuihin seutuihin,
9110: tapahtui se lainsäätäjistön keskuudessa joissa viljelyskelpoista maata vähemmässä
9111: melko yleisen käsityksen mukaan edelly- määrässä kuin muualla on käytettävissä.
9112: tyksin, että lakia tullaan soveltamaan jous- Tämän johdosta sekaannutaan tuotanto-
9113: tavasti ja ottamalla huomioon eräitä tär- koneiston kulkuun tavalla, jonka tuloksena
9114: keitä arvoja. Aika, joka lain säätämisestä tulee olemaan vähentynyt maataloustuo-
9115: on kulunut, on kuitenkin ollut omiaan tanto lähimpinä kriitillisinä aikoina, minkä
9116: osoittama:an, että nämä edellytykset eivät lisäksi suuria pääoma-arvoja tuhotaan. Tä-
9117: ole toteutuneet. män kautta ei myöskään luoda uudisvilje-
9118: Eduskunta lausui vastauksessaan halli- lystoiminnalle parhaita edellytyksiä, mikä
9119: tuksen esitykseen m. m.: ,Eduskunnan mie- elintarviketilanteen kannalta ja muutenkin
9120: lestä on yhtenä tärkeänä ohjeena siirtoväen olisi välttämätöntä.
9121: asutustoimintaa toteutettaessa pidettävä Kuitenkaan ei ole otettava huomioon ai-
9122: sitä, että pyritään luomaan edellytykset noastaan vaikeita maanviljelystaloudellisia
9123: maataloustuotannon nopealle lisäämiselle". ja -tuotannollisia haittoja, jos pika-asutus
9124: Tämä selvin sanoin lausuttu periaate alle- suunnitellulla tavalla toteutetaan. Yhtä
9125: viivaa sen seikan tärkeyttä, että viljelys- tärkeitä ja kohtalokkaita ovat eräät yhteis-
9126: kelpoista maata mahdollisimman suuressa kunnalliset lisäseuraukset. Yh teiskunnalli-
9127: maarassa käytettäisiin pika-asutukseen, selta kannalta katsoen ei ole oikeata poli-
9128: jotta niin pian kuin mahdollista menetetyn tiikkaa se, että uudisasukkaat sijoitetaan
9129: viljellyn maan pinta-ala saataisiin korva- niin suuressa määrin kuin on suunniteltu
9130: tuksi uudella ja sodan aiheuttamat elintar-. seuduille, joissa ,tilattoman väestön luku-
9131: vi:kevaikeudet voitetuiksi. J ohdonmukai- maara on jo suuri. Ruotsalaisen Suomen
9132: sena seurauksena tästä on, että korkealuok- kansankäräjät on hiljattain kiinnittänyt
9133: kaiset maan viljelysyksiköt, mikäli mah- huomionsa m. m. tähän puoleen kysymystä
9134: dollista, säästettäisiin sella.silta asutustoi- ja viittaa sosiaalivaliokuntansa lausunnossa
9135: menpiteiltä, jotka ovat omiaan hävittämään tähän seikkaan. Mainittu valiokunta lau-
9136: tai heikentämään maanviljelystaloudellista suu m. m.: Eräs seikka, johon etupäässä
9137: ja -teknillistä tehokkuutta. Yleisesti on olisi kiinnitettävä huomiota pika-asutusta
9138: tunnettua ja sitäpaitsi monet asiantuntijat toimeenpantaessa on kullakin seudulla ole-
9139: ovat sitä julkisuudessa korostaneet, että vien tilattomien lukumäärä. Mitä suurempi
9140: pika-asutuslain toteuttaminen tulee aiheut- tämä määrä on, sitä vähemmän olisi siirto-
9141: tamaan vakavia häiriöitä sanotussa suh- väkeä seudulle sijoitettava.
9142: teessa. Huoma.ttava osa siirtoväestä sijoi- Pika-asutuslain liian sananmukaisen so-
9143: IX,s. - Wirtanen y. m. 231
9144:
9145: veltamisen johdosta joutuu luoonollisesti mioon, että sekä vastamuodostettavien että
9146: lähinnä maan vanhemmissa maanviljelys- jo olemassaolevien 5-10 hehtaaria käsit-
9147: seuduissa, kuten Turunmaalla ja Uudella- tävien tilojen omistajat varsinkin tal-
9148: maalla, mutta muuallakin, olevan muona- visaikaan ovat ajo- y. m. ansiotöistä riip-
9149: mies"- ja maanviljelystyöväen toimeentulo puvaiset. Kansankäräjien valtuuskunta
9150: uhatuksi. Se suoja, joka lain 12 § :ssä tar- tulee siihen lopputulokseen, että yksin-
9151: koitetaan sanotulle väestölle antaa, ei näin oma·an niitten Etelä- ja Lounais-Suomessa
9152: ollen ole riittävä eikä tyydyttävä, koska olevien tilattomien lukumäärä, joitten toi-
9153: sen kautta ainoastaan osittain ratkaistaan meentulo tulee uhatuksi, nousee noin 20,000
9154: osan sanotusta väestöstä asuntokysymys, henkeen.
9155: mutta ei lainkaan taata heidän toimeentu- Joillakin suomalaisseuduilla tilanne muo-
9156: loaan kotiseudulla. Niinpä jo nyt voidaan dostuu aivan samanlaiseksi, joten voidaan
9157: havaita ,että pika-asutus, jos se toteutetaan olettaa, että pika-asutus nykyisellä tavalla
9158: suunnitellussa muodossa, tulee aikaansaa- toteutettuna tulee aiheuttamaan suuren yh-
9159: maan aivan uuden luokan kodittomia niit- teiskunnallisen maa taloustyöläiskysymyksen
9160: ten sijaan, jotka Moskovan rauhassa me- maan tiheimmin asutuissa seuduissa.
9161: nettivät kotinsa ja jotka nyt on asutettava, Sellainen menettely, että kiinteä väestö
9162: nim. muonamiehet ja maanviljelystyöväestö ajetaan pois kodeistaan ja kotiseuduiltaan
9163: niillä tiheään asutuilla ja korkealla maan- siirtoväen sijoittamiseksi, on periaatteelli-
9164: viljelystasolla olevilla seuduilla, joissa niin sesti ja ehdottomasti tuomittava. Tämä
9165: häikäilemättömäSJti ja suhteettoman voimak- tulee olemaan käytännöllisenä tuloksena
9166: kaasti nyt paloitellaan viljeltyjä maita. pika"asurtuslain suunnitellunlaisesta toteut-
9167: He menettävät muutenkin niukat toimeen- tamisesta. Muonamiehille ja maataloustyö-
9168: tulomahdollisuutensa, he joutuvat vaaraan läisille varatut asuntotilat eivät lainkaan
9169: menettää kotinsa ja kotiseutunsa ja he tu- ratkaise tätä kysymystä, sillä kukaan ei voi
9170: levat rasittamaan työmarkkinoita ja siten tulla toimeen yksinomaan asumalla. Aina-
9171: vaikeuttamaan asianomaisilla paikkakun- kin tässä olisi sovellettava periaatetta:
9172: nilla olevien yhä lukuisampien työläisten sama oikeus kaikille. On käsittämätöntä,
9173: toimeentuloa. miten on niin kokonaan voitu jättää huo-
9174: Toistaiseksi ei ole tiedossa eikä edes mah- mioonottamatta tilattoman väestön oikeus
9175: dollista ehdottoman tarkasti laskea, kuinka kotiseudulta saatavaan toimeentuloon kuin
9176: suuri on niitten muonamiesten, maatalous- mitä suunniteltua pika-asutusta toteutet-
9177: työläisten ja sekamuotoistilojen omista;jien ·taessa todella näytään tehdyn. Jo laki sel-
9178: lukumäärä, joitten toimeentulomahdollisuu- laisenaan on ,tässä suhteessa puutteellinen.
9179: det joko kokonaan tai osaksi tuhotaan pika- Lain toteuttaminen tekee sen suorastaan
9180: asutuksen kautta. Ruotsalaisten kansan- vaaralliseksi. Määrätyissä suhteissa se kiin-
9181: käräjien valtuuskunta on ruotsalaisen Suo- nittää enemmän huomiota kansalaisten
9182: men kansankäräjille antamassaan esityk- omaisuuteen kuin heidän työvoimaansa,
9183: sessä n: o 2 suorittanut ennakkolaskelman jota tällä lailla ei ollenkaan suojata, joten
9184: j·a päätyy siihen, että Uudellamaalla ja Tu- se ei vas,taa perustuslain henkeä eikä kir-
9185: runmaalla suoritettujen laskelmien mukaan jainta.
9186: pika-asutuksen toteuUaminen tulee lisää- Meidän mielestämme vaativat sekä johdon-
9187: mään kodin ulkopuolelta toimeentulonsa mukaisuus, taloudelliset näkökohdat, kan-
9188: saavan väestön määrää 15,600 hengellä. san elintarviketilanteen vaatimukset että
9189: Työmarkkinoille tulisi lisää n. 3,000 per- myöskin, eikä vähimmin, yhteiskunnallinen
9190: heenhuoltajaa. Lisäksi on otettava huo- oikeudentunto, että asutuskysymyksessä
9191: 232 IX,s. ~ Tilattoman väestön maansaanti.
9192:
9193: kuljetaan eteenpäin varovasti ja ettei var- tarkoin huomioitava sekä lainsäädännössä
9194: sinkaan luoda uutta työttömien ja koditto- että myöskin lakia sovellettaessa.
9195: mien luokkaa niitten toimenpiteitten kautta, Edellä olevan perusteella ehdotamme
9196: joiden tarkoituksena on valmistaa koti ja eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
9197: toimeentulo siirtoväelle. Nämä näkökohdat
9198: olisi otettava huomioon lain soveltamisessa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
9199: ja tehnevät ne välttämättömäksi itse lain toimenpiteisiin Ulattoman väestön
9200: selventämisen. Tällöin on pidettävä joh- maansaannin ja kotiseudulla saadun
9201: tavana periaatteena sitä, että sille tilatto- riittävän toimeentulon turvaami-
9202: . malle väestölle, jonka toimeentulo tulee seksi siirtoväen pika-asutuslakia to-
9203: uhatuksi pika-asutuksen johdosta, varataan tettaessa ja että hallitus tällöin ot-
9204: sama lain mukainen oikeus kotiin, maahan taisi myös huomioon, mitä eduskunta
9205: ja toimeentuloon kuin siirtoväellekin. Muo- vastauksessaan hallituksen siirtoväen
9206: namiesten ja Wattoman väestön oikeus pika-asutuslakia koskevaan esityk-
9207: maahan tai turvattuun toimeentuloon seen on lausunut maataloustuotan-
9208: omalla kotiseudullaan siellä, missä se pika- non nopeasta lisäämisestä.
9209: asutuksen johdosta tulee loukatuksi, olisi
9210:
9211: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
9212:
9213:
9214: Atos Wirtanen. Karl J. Wenm.an.
9215: Gottfrid Lindström. G. Andersson.
9216: 233
9217:
9218: IX,9.- Hemst. mot. N:o 54.
9219:
9220:
9221:
9222:
9223: Kullberg m. fl.: Angående allmännyttiga kolonisations-
9224: bolags rätt att uppköpa och fritt disponem från snabb-
9225: kolonisation befriad jord till kolonisationsändamål.
9226:
9227:
9228: T i ll R i k s d a g e n.
9229:
9230: Till :följd av snabbkolonisationslagen och gare förklarats däri:från fritagen. Koloni-
9231: dess verkställighet har all annan frivillig sationsbolagens före den 1 januari 1941 in-
9232: kolonisationsverksamhet :för den obesuttna nehavda jord har ju redan blivit tagen i
9233: be:folkningens :förseende med jord avstan- ,ansprålk för ändamålet, varför frågan för
9234: nat. Sedan gammalt finnes det dock sär- de tidigare jordinnehaven är klar. För
9235: skilda allmännyttiga kolonisationsbolag av upprepade tvångsexpropriationer borde ett
9236: vilka en del t. o. m. under årtionden ut- koloni~ationsbolag vara befriat.
9237: :fört ett framgångsrikt arbete för den obe- Hänvisande till vad ovan sagts och med
9238: suttna befolkningens bästa, men som nu hopp om att riksdagen skall omfatta de
9239: sakna möjligheter :för fontsatt verksamhet framförda synpunkterna våga underteck-
9240: genom att de marker, som av dem even- nade vördsamt föreslå att riksdagen måtte
9241: tuellt kunde uppköpas i detta syfte, av hemställa,
9242: staten kunna tagas i anspråk för snabb-
9243: kolonisationsändamål. Då statsmakten lik- att regeringen utan dröjsmål
9244: väl icke borde :favorisera en folkgrupp på måtte vidtaga åtgärder i sådant
9245: en annan liknande folkgrupps bekostnad, syfte att allmännyttiga kolonisa-
9246: borde dylika sammanslutningar och bolag tionsbolag beredas möjlighet att
9247: som arbeta i allmännyttigt syfte erhålla uppköpa och fritt disponera från
9248: möjligheter att på nytt vidtaga med sin snabbkolonisation befriad jord för
9249: verksamhet. Den jord, som dylika bolag att sålunda kunna fortsätta sin i
9250: lyckas anskaffa exempelvis efter den 1 ja- bolagsordningen föreskrvvna verk-
9251: nuari 1941, borde icke hemfalla under la- samhet, avseende den obesuttna be-
9252: gen om snabbkolonisation, i:fall den tidi- folkningens förseende med jord.
9253:
9254: Helsingfors den 13 februari 1941.
9255:
9256: Henrik Kullberg. Levi Jern.
9257: Uno A. Hilden. Einar Holmberg.
9258: 234
9259:
9260: IX,9. - Toiv. al. N :o 54. Suomennos.
9261:
9262:
9263:
9264:
9265: Kullberg y. m.: Yleishyödyllisten asutusyhtiöitten oikeu-
9266: desta ostaa ja vapaasti käyttää pika-asutuksesta vapaata
9267: maata asutustarkoituksiin.
9268:
9269:
9270: E d u s k u n n a ll e.
9271:
9272: Pika-asutuslain ja sen toimeenpanon joh- yhtiöitten ennen tammikuun 1 päivää 1941
9273: dosta on kaikki muu vapaaehtoinen asutus- hallussa olleet maat on jo otettu sanottuun
9274: toiminta: tilattoman väestön asuttamiseksi tarkoitukseen, minkä vuoksi asia näihin
9275: pysähtynyt. Vanhastaan on kuitenkin ole- maihin nähden on selvä. Jatkuvista pakko-
9276: massa erityisiä yleishyödyllisiä asutusyh- lunastuksista olisi asutusyhtiöt vapautet-
9277: tiöitä, joista osa jo vuosikymmenien aikana tava.
9278: on suorittanut menestyksellistä työtä tilat- Edellä esitettyyn viitaten ja toivoen
9279: toman väestön hyväksi, mutta joilla nyt eduskunnan käsittävän yllämainittujen nä-
9280: ei ole mahdollisuuksia edelleen toimia, kökohtien tärkeyden rohkenevat allekirjoit-
9281: koska ne maat, joita ne saattavat ehkä os- taneet kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
9282: taa, valtio voi ottaa pika-asutustarkoituk- päätettäväksi toivomuksen,
9283: siin. Kun valtio ei kuitenkaan saa suosia
9284: jotain kansanosaa toisen samassa asemassa että hallitus viipymättä ryhtyisi
9285: olevan kansanosan hyväksi, olisi sellaisille sellaisiin toimenpiteisiin, että yleis-
9286: yleishyödyllisessä tarkoituksessa toimiville hyödyllisille asutusyhtiöille varattai-
9287: yhteenliittymille ja yhtiöille varattava siin mahdollisuus ostaa ja vapaasti
9288: mahdollisuus jatkaa toimintaansa. Ne maat, käyttää pika-asutuksesta vapaata
9289: jotka sanotunlaiset yhtiöt ehkä onnistuvat maata siten voidakseen jatkaa yhtiö-
9290: hankkimaan esim. tammikuun 1 päivän järjestyksessä määrättyä toimin-
9291: 1941 jälkeen, olisi vapautettava pika-asu- taansa maan hankkimiseksi tilatto-
9292: tuslain alaisuudesta, mikäli ne jo aikaisem- malle väestölle.
9293: min olisivat olleet siitä vapaat. Asutus-
9294:
9295: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
9296:
9297: Henrik Kullberg. Levi Jern.
9298: Uno Hilden. Einar Holmberg.
9299: 235
9300:
9301: IX,1o. - Toiv. al. N:o 55.
9302:
9303:
9304: Lampinen y. m.: Määrärahasta käytännöllistietopuolisen
9305: maanviljelyskoulun pe1·ustamiseksi Uudenmaan maamies-
9306: koulun yhteyteen.
9307:
9308: E d u s k u n n a ll e.
9309:
9310: Sodan jälkeen seuranneessa rauhanteossa kentaminen. Uudenmaan maamieskoulu si-
9311: jouduttiin menettämään luovutetulle alueelle jaitsee kehittyneen ja laajan viljelysalueen
9312: yksi käytännöllistietopuolinen maanviljelys- keskustassa ja Olkkalan koulutila sopii
9313: koulu ja toisen toiminta on keskeytetty ja muutenkin hyvin asemansa puolesta käy-
9314: nähtävästi joudutaan kokonaan keskeyttä- tännöllistietopuolisen maanviljelyskoulutilan
9315: maan. Kun maassamme jo ennen sota- paikaksi. Tämän lisäksi on vielä otettava
9316: aikaakin oli puutetta käytännöllistietopuoli- huomioon, että koulussa on jo olemwssa tieto-
9317: sista maanviljelyskouluista, olisi nopeasti puolisessa opetuksessa tarvittava hyvä ha-
9318: saatava perustetuksi uusia poistamaan mintovälineistö, sillä on myös koulutilalle
9319: maataloudellisessa ammattiopetuksessa nyt tarpeellinen maatalouskalusto, kotieläimistä
9320: vallitsevaa puutetta. Kun maan raha- ja muu irtaimisto ja että koulu voidaan
9321: tilanne tulee jossain määrin asettamaan ra- sinne perustaa suhteellisen pienin raken-
9322: joituksia kokonaan uusien koulujen raken- nuskustannuksin. Kun Olkkalan tilalla
9323: tamiselle, olisi tämän vuoksi mahdollisuuk- myöskin maataloushallituksen lausunnon
9324: sien mukaan käytettävä hyväksi toimenpi- mukaan on olemassa hyvät edellytykset
9325: teitä entisten maatalouskoulujen toiminnan käytännöllistietopuolisen maamieskolun toi-
9326: laajentamiseksi lisäämällä niissä oppilas- minnalle, olisi nyt, kun suunnitellaan toi-
9327: paikkoja sekä yhdistämällä niihin useampia menpiteitä uusien koulujen perustamiseksi
9328: koulumuotoja, koska tämä voi tapahtua menetettyjen tilalle, käytettävä nämä mah-
9329: valtiolle huomattavasti vähäisemmillä kus- dollisuudet hyväksi.
9330: tannuksilla. Edelläesitetyillä perusteilla saammekin
9331: Yksi sellainen maatalouskoulu, jonka toi- kunnioittaen esittää eduskunnan päätettä-
9332: mintaa voidaan erittäin vähäisin kustan- väksi toivomuksen,
9333: nuksin laajentaa, on Uudenmaan maamies-
9334: koulu Vihdin pitäjässä. Koulu sijaitsee että hallitus kiireellisesti valmistaisi
9335: kannatusyhdistyksen omistamalla Olkkalan suunnitelman käytännöllistietopuoli-
9336: tilalla ja koulun käytettävänä on havainto- sen maanviljelyskoulun perustami-
9337: tilaksi hyvin soveltuva ja riittävän laaja sesta rinnakkaisosastona Uudenmaan
9338: koulutila. Tilalla on erittäin hyvät raken- maamieskoulun yhteyteen Olkkalan
9339: nukset ja erityisesti maatilan hoidolle tar- tilalle Vihdin pitäjässä sekä ottaisi
9340: peelliset ja ajanmukaiset ulkorakennukset. ensi vuoden tulo- ja menoarvioesi-
9341: Koulun opetusohjelman laajennuksen yh- tykseen tarpeellisen määrärahan tar-
9342: teydessä voisi iulla kysymykseen enintään koitusta varten.
9343: vain yhden uuden koulurakennuksen ra-
9344:
9345: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1941.
9346:
9347: J. Emil Lampinen. Mandi Hannula.
9348: Kaapro Huittinen. Matti Heikkilä.
9349: Lauri Murtomaa. R. G. Kallia.
9350: Matti Tolppanen. A. Halonen.
9351: L. 0. Hirvensalo.
9352: 286
9353:
9354: IX,11. - Toiv. al. N :o 56.
9355:
9356:
9357:
9358:
9359: Rantamaa y. m.: Maataloudellisen oppilaitoksen perustami-
9360: sesta Mikkelin lääniin Kurkijoen maamiesopiston sijaan.
9361:
9362:
9363: Ed uskuinnalle.
9364:
9365: Kun moormne menetti MoolroVIaiL rauhan- itämjalla. sijaitsevien seuitujen hyväksi
9366: teossa myöSikin valtavan suuret ala.t vil~ koiltuvaa maatalousopetusta. Täitä näkö-
9367: jeltyä peltoa, olisi näin symynyttä !tap- ~ohtaa tukee my,ös se, että sieNä on enn.~
9368: piota pyrittävä korjaamaan m. m. !lrohotta- tään :toiminUJt ikaiksi opp:iJ.aitosta, joitten
9369: maNa maataloudenharjoittajien anlJIOOtti- jatkuva ,toiminta kuitenkin vaatisi uutta
9370: taitoa va.re.amaJ1a hei~le jo kehitysiässä ti- järjestelyä. Mikkelin [äänin Rantasa.imen
9371: laisuus pe:vehrtyä itJUilev:an ty;öailansa eri llmmnassa toimiva KolkOOJtaipal,een maamies-
9372: puoliin pätevän <Jihjauiksoo mukaan. Vai- ilrouilu nimittäin on sijaimn.iltaan siinä mää-
9373: tion taho1ta tullevru1 maataioudellisen ope- rin epäonnistunut, että sen toiminta on vuo-
9374: tu!ksen tulkeminen on osoittautunut yhä sitttain. heikentynyt, joten sen jatkuva ke-
9375: tarlroituikseilliilrulkaisemma:ksi nyt, jolloin hittyminen !kaipaisi uudestaa.n. järjestelyä.
9376: uuden maailmanoodan looma olotila sen~ Saman iJ.:ä.änin Joroisten iJ.rnrmassa. tähän
9377: raUJksinoon on rtJaas !kel'l."'m a.settanUJt inähtä- asti menestyksellä toiminut Mikkelin lää-
9378: väkoomme, miten oosiarvoisen tärkeä maan nin rtietopuolinen karjanhoiwkoulu ,taas on
9379: omavaraisuus clintarviikkeiden. suhteen oo. nyt p,i:Jm-,asutltamisen johdosta joutunut
9380: Ja ilmikissa Olloissahan rtäl1ainen ik:as-mtustyö tiil.a.Illteeseen, josta se ei selviä, ellei sille
9381: a.jahlaau, ja hyvin nopeast:ilk:in, palkitsee hankita mahdoliJ.isuUJtta uudessa pa:ilmssa
9382: I'IUII1Sia3Sti !Die vail'at, mitä siihen on uhrattu. toimintaansa jatlma, siUä v:Ujelysten menet-
9383: Varsinkin olisi ma:an pääelinkeinon ke- tämisen vuoksi se ei enää voi pitää ikarjaa
9384: hittämiseksi toimivia oppilaitoksia sijoitet- h3AI'joitustil.oo varten.
9385: tava se!HaisiUe seuduille, missä niiltä jolko ei Näistä syistä olisi mieilestäma:ne Miikllooliln
9386: oiJ.,e aillmisemmin ol['lllt .tai, joiil1a niiden en- läänin :alUJOOlle peruslllettava opp:iJ.aitos,
9387: tinen ~työsikooteil.y vaatii muutoksia ja ttäy- jonka tehtävänä olisi jatkaa Kurkijoen
9388: den.telyä uusien olosuhteitten [uomien vaa- maamiesopiston ennen harjoilttamoo. opetus~
9389: timusten Illlllkaan. toinroa.
9390: Uuden rajan toiselle puolelle jäi m. m. Edellä olevaan viiltaten ehdiotamme kun-
9391: Kul'lkijoon llllOOilliesopisto, joika oli palvel- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
9392: lUJt ~tässä mainittua tarkoitusta varsinaisesti ll111:likoon,
9393: iltä-suoa:nalaisena maatalousoppilaitoksena jo
9394: viime vuosisadan loppup.uolelita. KUill sen että hallitus valmistaisi suunnitel-
9395: toi.min.ta täten on il.aJk.almut, oilisi jo tästä- man ja antaisi Eduskunnalle esityk-
9396: kin syystä pyrittävä vahvistama:an ailue- sen sellaisen maataloudellisen oppi-
9397: luovru.tullmen johdosta synrtynoollä uudella laitoksen perustamisesta Mikkelin
9398: IX,11. - Rantamaa y. m. 237
9399:
9400: lääniin, joka jatkaisi alueluovutuk- maamiesopiston harjoittamaa opetus-
9401: sen johdosta menetetyn Kurkijoen tointa.
9402:
9403: Hellsingissä helmilru11Il 11 .päivänä 1941.
9404:
9405: Antti J. Rantamaa. Onni Hiltunen.
9406: Akseli Brander. J. Fr. Tolonen.
9407: Tauno Saukkonen. X:. Hakala.
9408: Juho Niukkanen. Lauri Murtomaa.
9409: Toivo Halonen. Matti Luoma-aho.
9410: J. Emil Lampinen. Vihtori Vesterinen.
9411: Albin Asikainen. Heikki Soininen.
9412: Alex Hämäläinen. Eino Möttönen.
9413: Yrjö Schildt. Matti Tolppanen.
9414: Helena Syrjälä.
9415: 238
9416:
9417: IX,12. - Toiv. al. N :o 57.
9418:
9419:
9420:
9421:
9422: Luostarinen y, m.: Pienviljelijäneuvojaopiston perustami-
9423: sesta Itä-Suomeen.
9424:
9425:
9426: E d u s k u n n a ll e.
9427:
9428: Maa- ja kotitaloudellisten oppilaitosten täväksi. Kansakoulun isä Uno Cygnaeus
9429: lukumäärä oli ennestäänkin maassamme tahtoi koulun paljon enemmän käytännöl-
9430: sangen vähäinen, mutta kun nyt viimei- listä elämää palvelevaksi, miksi se todelli-
9431: sessä rauhassa menetimme niitä useita, niin suudessa muodostui. Käytännöllisenä ope-
9432: on tilanne käynyt kestämättömäksi. Kun tuksella, työn avulla •työhön, on kansan
9433: esim. kotitalouskouluihimme voidaan sijoit- kasvatuksessa suuri arvo herättävänä ja
9434: taa ainoastaan kolmannes hakijoista, niin yritteliäisyyttä sekä työkykyä kehittävänä.
9435: pannaan maalaisnuorison herkkä harrastus Se vanha valitus, että maalaisväestö kai-
9436: pysyä vanhempiensa ammatissa kovalle koe- paa kouluiltansa entistä enemmän kuin
9437: tukselle, sillä onhan opintie kaupunki- ja tähän saakka maahengen nostattamista ja
9438: teollisuusseutujen ammattikouluihin aina kunnioitusta sitä työtä kohtaan, jota las-
9439: avoinna. Noususuuntien vallitessa, jolloin ten · kodeissa suoritetaan ja joka lopulta
9440: kasvava teollisuus ja liike-elämä välttä- meidät kaikkikin elättää, on sangen ylei-
9441: mättä tarvitsevat lisätyövoimaa, jonka ve- nen.
9442: tävät maaseudulta, saattaa kehitys näyt- Kansakoulun yläluokkien opetusohjel-
9443: tää vielä terveeHä, mutta heti tilanteen maan tosin kuuluukin jo maa- ja koti-
9444: muututtua on huomio toinen. Samanaikai- ,talouden opetus, jolloin oppilaat ovat ke-
9445: sesti kuin maatalous kärsii työvoiman puu- hittyneempiä ja vastaanottokykyisempiä.
9446: tetta tuon maaltapaon johdosta, niin vallit- Näin saadaan mainittuun opetustyöhön
9447: see useilla muilla elämänaloilla työttö- riittävä alku. Kun vain opettajilla riittää
9448: myyttä samanaikaisesti. Tässä on vakava hyvää harrastusta ja he omaavB~t asian-
9449: merkki siitä, että valtion on ryhdyttävä mukaiset pätevyysvaatimukset niin kasva-
9450: ohjaamaan kehitystä oikeille urille sillä tustyö kouluista päästyä jatkuu näissä mer-
9451: varmaan maaseudulla ammattiin ohjaavan keissä luontevasti kodin kanssa yhteis-
9452: kasvatuksen laiminlyönti on yksi pahin syy. toiminnassa ja nykyistä voimakkaammin
9453: Vuosittain maalaisnuorten lukumäärä, järjestetyn jatko-opetuksen ja maatalous-
9454: jotka kansakoulun käytyään eivät välittö- kerhotoiminnan muodossa.
9455: mästi jatka oppi- tai ammattikouluissa, on Muistamme että maataloudellisiin am-
9456: noin 50,000, joille kansakoulu jää enem- mattikouluihin pääsee vasta aikaisintaan
9457: mistölle ainoaksi. Meillä, niinkuin muual- 17 vuotta täyttänyt nuoriso ja joista sil-
9458: lakin, on kansakoulu oppivelvollisuuden loinkin ,ainoastaan 10% vuosittain kansa-
9459: peruskoulu, joka antaa kasvateilleen var- kouluasteelle jääneistä sopii kaikkiin maa-
9460: masti \parastaan, mutta ikun se on kansa- talousammattikouluihimme yhteensä. Tällä
9461: kunnan elämälle niin elintärkeä laitos, ei ikäkaudella on nuoren sielunelämä herkim-
9462: se voi kehittyä arvostelutta täysin tyydyt- mässä kehityskaudessa, joten näillä vuosilla
9463: IX,12. -Luostarinen y. m. 239
9464:
9465: on ihmisen tulevaan toimintaan nähden sinnä korjattava se olisi neuvojavalmen-
9466: erittäin tärkeä merkitys. nuksen alalla, varsinkin kun meillä ei ole
9467: Maaseudun varhaisnuorisokysymykseen vielä ainoatakaan neuvojaopistoa joka eri-
9468: on kiinnitetty meillä liian vähän huomiota, koisesti valmentaisi työntekijää varhais-
9469: ehken siksi, että on jouduttu päättelemään, nuorison keskuuteen maaseudulle. Tarvit-
9470: ettei maaseudun lasten työnpuutteen takia semme Itä-Suomeen yhden pienviljelijä-
9471: tarvitse olla toimettomina ja kehittyä (pa- neuvojaopiston, jossa saa opetusta sekä ty-
9472: hantapaisuuteen, minkä vuoksi muka kau- töt että pojat ja johon rinnastettavana op-
9473: punkien ja tehdasyhdyskuntien nuorisosta pilaitoksena suunniteltaisiin jatko-opetus-
9474: on jouduttu pitämään paremprua huolta neuvonta maaseudun varhaisnuorison kes-
9475: vaitionkin toimesta jouduttamalla siellä kuudessa. Lausumme toivomuksena, että
9476: ammatillista jatko-{)petusta. Läheskään kai- tämä uusi koulu sijoitettaisiin Itä-Suomeen
9477: killa maalaisilla ei myöskään ole tarjotta- lähinnä Mikkelin lääniin, sillä kaikki enti-
9478: vana lapsilleen työtä, esim. maataloustyö- set neuvojaopistot ovat länsi- ja keski-Suo-
9479: väellä, ja toiseksi monessa kodissa saate- messa.
9480: taan unohtaa, että ikehitysti:lassa olevan Kaiken edellä esitetyn pohjaHa 'ehdo-
9481: nuoren ruumiillinen kunto ei riitä raskaan tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
9482: työn suoritukseen, mistä saattaa olla teki- muksen,
9483: jälle itselleen vakavia seurauksia.
9484: Yksityiset kansalaiset ja vapaat valis- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9485: tusjärjestöt ovat moninaisin toimin koetta- siin ja antaisi Eduskunnalle esityk-
9486: neet tätä maaseudun varhaisnuorison puut- sen uuden pienviljelijäneuvojaopis-
9487: teellista kasvatusta korjata, mutta siinä on ton perustamiseksi Itä-Suomeen,
9488: nyt kohdannut suurin este neuvojatyövoi- missä valmennettaisiin neuvojavoi-
9489: man puutteessa. Kun mainitsimme aluksi mia maa- ja kotitalouden palveluk-
9490: maataloudellisten ammattikoulujen huuta- seen myös maaseudun varhaisnuoriso
9491: van puutteen, niin kaiikista kipein ja en- huomioon ottaen.
9492:
9493: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
9494:
9495: Aino Luostarinen. A. Pohjannoro.
9496: Tauno Saukkonen. Vihtori Vesterinen.
9497: Matti Pärssinen. Matti Pitkänen.
9498: L. 0. Hirvensalo.
9499: 240
9500:
9501: IX,ts. - Toiv. al. N:o 58.
9502:
9503:
9504:
9505:
9506: Kirra: Esityksen antamisesta maamieskoulun perustami-
9507: sesta Parkanon pitäjään tai johonkin muuhun paik-
9508: kaan Satakunnassa.
9509:
9510:
9511: E d u s k u n n a ll e.
9512:
9513: Viime vuoden va1tiopäivillä tekemässäni tannon kehittämiseksi, niin on välttämä-
9514: rahaasia~aloitteessa n: o 20 ehdotin, että töntä, että pidetään myös parempaa huolta
9515: eduskunta Uudenkirkon maamieskoulun tämän väestön ammattiopetuksen kehittä-
9516: siirtämiseksi Parkanon pitäjään tai johon- misestä. Siirtoväen pika-asutuksen joh-
9517: kin muuhun, myöhemmin määrättävään dosta tulee maataloutta 'harjoittavan väes-
9518: paikkaan Satakunnassa, olisi ottanut tämän tön lukumäärä myös Nyky-Suomen alueella
9519: vuoden talousarvioon 190,000 markan suu- huomattavasti lisääntymään, joten jo tämä-
9520: ruisen määrärahan. Asia !käsiteltiin val- kin seikka vaatii maataloudellisten oppi-
9521: mistavasti valtiovarainvaliokunnassa eikä laitosten lisäämistä. Mutta kuten alussa
9522: sen johdosta hankittu ammattivaliokunnan mainitun aloitteeni perusteluissa mainitsin,
9523: (maatalousvaliokunnan) lausuntoa 'kuten on maassamme jo entisestään, ilman siirto-
9524: yleensä on tämänlaisissa asioissa ollut ta- väen piika-asutuksen kautta syntyvää uutta
9525: pana. Ilman, että valtiovarainvaliokunnas- tilannettakin, seutuja, jotka maataloudel-
9526: sakaan tai sen jaostossa olisi kuultu ·asian- liseen mmnattiopetukseen nähden ovat hei-
9527: tuntijaa, ehdotti valiokunta aloitteen, sa- kossa asemassa.
9528: moinkuin eräät toisetkin samantapaiset Eräs tällainen seutu on Satakunta. Tämä
9529: aloitteet, hylättäväksi perustellen hylkää- maakunta, vaikka se kuuluu maamme huo-
9530: vää kantaansa seuraav,asti: ,Valiokunnan mattavimpien maatalousseutujen joukkoon,
9531: käsityksen mukaan kuuluu tämänlaatu:isten on maataloudellisten ammattikoulujen suh-
9532: asiain käsittely •asianomaisille ammattivi- teen l!llaamme muihin seutuihin verraten
9533: rastoille ja hallitukselle, joten aloitte:issa !kuitenkin vielä ihmete1tävästi takapajulla.
9534: tarkoitettuja asioita ei valiokunnan mie- Tässä laajassa maakunassa, jossa ennes-
9535: lestä ole syytä ottaa ratkaistavaksi edus- tään on vain kaksi maamieskoulua, nimit-
9536: kunta-aloitteiden pohjalla. Valiokunta täin Kokemäen ja Osaran koulu, oli tilas-
9537: odottaa, että hallitus ottaa aloitteissa tar- ton mukaan jo vuonna 1930 yli 2 ha:n
9538: koitetut asiat harkittavakseen ja samalla suuruisia maatalouksia: Kokemäen koulun
9539: selvittää ne muut maatalousopetuksen alueella 8,782 ja Osaran koulun alueella
9540: uudelleenjärjestelyä koskevat !kysymykset, 7,515 eli yhteensä siis 16,297 sellaista maa-
9541: jotka ovat alueluovutuksesta aiheutuneet." taloutta, joiden peltoala oli 2 ha suurempi.
9542: Kun nykyinen ja tulevakin aika tulee Tämän jälkeen on tilojen lukumäärä vielä
9543: monessa suhteessa ooettamaan maan pää- huomattavasti lisääntynyt. Vertailun vuoksi
9544: elinkeinon, maatalouden, harjoittajille en- mainittakoon, että esim. Varsinais-Suo-
9545: tistä raska:ampia velvollisuuksia kansakun- messa, jossa vastaavanlaisia oppilaitoksia
9546: nan .taloudellisen elän:nän ja omavaraistuo- on kolme, oli saman tilaston mukaan yli
9547: IX,13. - Kirra. 241
9548:
9549: 2 ha: n suurmsLa maatalouksia kaikkiaan Parkanon-Tampereen rautatien valmistut-
9550: 13,570 ja Uudellamaalla kouluja 2, vastaa- tua tulee tärkeänä rautatien solmukohtana
9551: vanlaisia maatalouksia yhteensä vain 5,222, olemaan muista Pohjois-Satakunnan pitä-
9552: tehden keskimäärin ikoulua kohti Varsinais- jistä suurimmat kehitysmahd'Ollisuudet.
9553: Suomessa 4,523 ja Uudellamaalla 2,611 Paikkakunnan maataloudellinen merkitys
9554: maataloutta. Satakunnassa tulisi vielä sen- on myös voimaltkaan asutustoiminnan joh-
9555: jälkeenkin, vaikika sinne kolmas koulu saa- dosta jatkuvasti lisääntynyt j•a on yhä li-
9556: taisiinkin, olemaan keskimäärin 5,432 maa- sääntymässä.
9557: taloutta ikoulua kohti eli siis huomattavasti Sitä, että Parkanossa on myös. ikypsä
9558: enemmän kuin monessa muussa osassa maaperä tällaiselle koululle, osoittaa m. m.
9559: maataillllllle. se, että Parkanon !kunnanvaltuusto on ai-
9560: Mitä sitten tulee lä!hemmin paikkaan, lkoinaan ·anonut maataloushallitukselta maa-
9561: jonne koulu Sataikunnassa olisi sijoitettava, taloudellisen oppilaitoksen saamista ikun-
9562: niin tuntuu siltä, että se pitäisi sijoittaa ta;an ia käsitellyt senjälikeenkin asiaa mo-
9563: maakunnan pohjoisimpaan osaan, tarkem- nissa kokouksissa suunnitellen tarpeellisen
9564: min sanottuna, Parkam.on pitäjään. Laaja maa-alueenkin hanlkkimista koululle. Kou-
9565: Pohjois~Sata;kunta on aikaisemmin talou- lun paikkaa ei eduskunnan kuitenkaan tar-
9566: dellisessa suhteessa ollut maamme toisiin vitse tarkemmin päättää, vaan se voidaan
9567: seutuihin nähden huomattavasti jäljessä. jättää hallituksen 'myöhemmin määrättä-
9568: Huonot liikennesuhteet olivat aikaisemmin vä;ksi. Pääasia on, että valtiovallan taholta
9569: tämän seutukunnan taloudellisen nousun ryhdytään kiireellisiin toimenpiteisiin ikol-
9570: ja edistyksen pahimpina esteinä. Tilanne mannen maamieskoulun perustamiseksi Sa-
9571: on kuitenkin muuttunut senjälkeen kun takunta;an.
9572: Porin-Haapamäen rautatie valmistui. Edellä esitettyyn viitaten •ehdotan kun-
9573: Parikruno, joka on Pohjois-Satakunnan suu- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
9574: rimpia liikekeskuksia, on myös tämän radan muksen,
9575: liikenteen avauduttua suuresti kehittynyt. että hallitus va.lmistuttaisi ja an-
9576: Pohjois-Satakunnan keskeisimpänä pitäjänä taisi Eduskunnalle esityksen maa-
9577: suurien valtamaanteiden risteytksessä Par- mieskoulun perustamisesta Parkan011r
9578: kano tulee lähitulevaisuudessa vielä edel- pitäjään tai johonkin muuhun paik-
9579: leen kehittymään, koska sillä Seinäjoen- kaan Satakunnassa.
9580:
9581: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
9582:
9583: Kalle Kirra.
9584:
9585:
9586:
9587:
9588: 31
9589: 242
9590:
9591: IX,14. - Hemst. mot. N:o 59.
9592:
9593:
9594: Helenelund m. fi.: Angående anslag för uppförande av en.
9595: ny byggnad vid Korsholms lantmannaskola.
9596:
9597: T i 11 R iik:s da gen.
9598:
9599: Behovet av nya och ändamålsenligare Ehuru det nuvarande eikonomiska läget
9600: bostäder för lärarpersonalen vid Korsholms icke är gynnsamt för påbörjande av nya
9601: lantmannaskola har länge gjort sig gäl- byggnadsföretag, måste dock i betraktande
9602: lande. De för skolans iärare upplåtna lä- ,av de år för år allt odrägligare bostads-
9603: genheterna fylla på intet sätt nutida förhållandena vid sikolan ifrågasättas, huru-
9604: fordringar. Rummen äro dragiga och kalla, vida byggnadsarbetet vidare kan uppskju-
9605: nödiga skafferier, garderober och hushålls- tas.
9606: källare saknas, likaså vatten- och avlopps- Den tilltagande depressionen låter även
9607: ledningar. Den 200 år gamla byggnaden förmoda, 'att sådan arbetslöshet inom kort
9608: är så illa medfaren, att den icke mera ik:an uppstår, viiken tvingar tili anordnande av
9609: repareras. omfattande nödhjälpsarbeten. Planlägg-
9610: För avhjälpande av dessa uppenbara ning och förberedelse av sådana arbeten,
9611: missförhållanden har vederbörande avdel- vilka vid förefallande behov ik:unde igång-
9612: ning vid lantbruksstyrelsen redan för flera sättas med nödhjälpsmedel, borde utan
9613: år sedan gått i författning om uppförande dröjsmål vidtagas. Ett synnerligen lämp-
9614: av en ny byggnad vid Korsholms lant- ligt sådant allmänt arbete, särskilt som det
9615: mannaskola, inrymmande förutom lärar- är ett statens företag, synes uppförandet
9616: bostäder jämvä~l andra vid skolan nödiga av ovan berörda nybyggnad vid Korsholms
9617: lokaler för tvätt- och badrum m. m. Ritnin- lantmannaskola vara.
9618: gar och ik:ostnadsberäkningar föreligga re- Med hänvisning till ovanstående och då
9619: dan färdiga, men anslag för uppförandet föreberörda byggnadsarbete med det sna-
9620: har hittills icke upptagits i statsförslaget. raste borde komma till stånd, få vi vörd-
9621: Med hänvisning härtill inlämnades till samt föreslå, att riksdagen ville besluta
9622: 1939 års riksdag en motion, n:o 33, med hemställa,
9623: förslag om upptagande av anslag för ända-
9624: målet i statsförslaget för år 1940. Pä att regeringen med det snaraste
9625: grund av det då utbrutna kriget mäste måtte låta undersöka ändamålsenlig-
9626: givetvis alla andra förslag än de, som be- heten av att såsom nödhjälpsarbete
9627: rörde försvaret, huru nyttiga de än voro, låta uppföra en ny byggnad, inrym-
9628: träda tillbaka, varför även motionen om mande lärarbostäder och andra nö-
9629: ans:lag för uppförande av ett nytt bostads- diga lokaler vid Korsholms lantman-
9630: hus för lärarpersonalen vid Korsholms lant- naskola, samt för ändamålet upptaga
9631: mannaskola förföll - av finansiella skäl - nödigt anslag i statsförslaget för år
9632: som det heter i motiveringen till stats- 1942.
9633: utskottets betänkande.
9634:
9635: Helsingfors den 13 februari 1941.
9636:
9637: Edv. Helenelund. Albin Wickman. Levi Jern.
9638: Edvard Haga. Uno A. Hilden. J. Mangs.
9639: Karl J. Wenman.
9640: 243
9641:
9642: IX,14. - Toiv. al. N:o 59. Suomennos.
9643:
9644:
9645: Helenelund y. m.: Määrärahasta uudisrakennuksen raken-
9646: tamista varten Korsholman maamieskoululle.
9647:
9648: E d u s k u n n a ll e.
9649:
9650: Korsholman maamieskoulu on jo kauan Vaikkakaan nykyinen taloudellinen tila
9651: ollut uusien ja ajanmukaisten opettajan- ei ole suotuisa uusien rakennusyritysten
9652: asuntojen tarpeessa. Koulun opettajien aloittamiseen, saattaa kuitenkin, ottaen
9653: käytettävinä olevat asumukset eivät lain- huomioon koululla vuodesta toiseen yhä
9654: kaan tyydytä nykyajan vaatimuksia. Huo- sietämättömämmiksi käyneet asunto-olot
9655: neet ovat vetoiset ja kylmät. Sitäpaitsi asettaa kyseenalaiseksi, voidaanko raken-
9656: puuttuu tarvit1tavat ruoka- ja vaatekome- nustöitä vielä lykätä.
9657: rot sekä talouskellarit samoin kuin vesi- Yhä kireämmäksi käyvä lamakausi saat-
9658: ja likaviemärijohdot. 200 vuotta vanha ra- taa otaksumaan, että ennen pitkää työttö-
9659: kennus on niin huonossa kunnossa, ettei myys lisääntyy siinä määrin, että laajoja
9660: sitä enää voida korjata. Näitten ilmeis- varatöitä on pantava käyntiin. SellaiSiten
9661: ten epäkohtien korjaamiseksi on asian- töit'ten suunnitteluihin ja. valmisteluihin,
9662: omainen maataloushallituksen osasto jo jotka tarpeen vaatiessa voitaisiin suorittaa
9663: useita vuosia si:tten ryhtynyt toimenpitei- varatyömäärärahoilla, olisi viivytyksettä
9664: siin uuden rakennuksen rakentamiseksi ryhdyttävä. Erikoisen sopivaha sellaisena
9665: Korsholman maamieskoululle, johon tulisi yleisenä työnä suoritettavaksi, varsinkin
9666: paitsi opettaja-asunnot myöskin muut vält- kun tässä on kyseessä valtion yritys, tun-
9667: tämättömät pesu-, kylpy- y. m. huoneet. tuisi edellämainittu Korsholman maamies-
9668: Piirustukset ja kustannusarviot ovat jo koulun uudisrakennus.
9669: valmiina, mutta tulo- ja menoarvioon ei ole Edelläesitettyyn viita:ten ja kun edellä
9670: vielä ,tähän mennessä otettu määrärahaa kosketeltu rakennustyö mitä pikimmin olisi
9671: tarkoitusta vai'!ten. saatava käyntiin pyydämme kunnioittaen
9672: Näihin seikkoihin vedoten jätettiin vuo- ehdottaa eduskunnan pääJtettäväksi toivo-
9673: den 1939 valtiopäivillä rahaasia-aloite muksen,
9674: N :o 33 tarkoitukseen tarvittavan määrä-
9675: rahan ottamisesta vuoden 1940 tulo- ja että hallitus kiireellisesti tutkitut-
9676: menoarvioon. Silloin juuri puhjenneen so- taisi, onko tarkoituksenmukaista va-
9677: dan johdosta oli luonnollisestikin kaikkien ratyönä rakentaa Korsholman maa-
9678: muitten, tärkeittenkin, paitsi maanpuolus- mieskoululle uusi, opettaja-asttnnot
9679: tusta koskevien, ehdotusten jäätävä odot- ja muut tarpeelliset huoneistot sisäl-
9680: tamaan minkävuoksi myöskin Korsholman tävä rakennus, ja sitä varten ot-
9681: maamieskoulun uuden opettaja-asunnon ra- taisi vuoden 1942 tulo- ja meno-
9682: kentamista tarkoittava aloite raukesi ,rahal- arvioesitykseen tarpeellisen mää1·ä-
9683: lisista syistä", kuten valtiovarainvaliokun- rahan.
9684: nan mietinnön perusteluissa sanotaan.
9685: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
9686: Edv. Helenelund. Albin Wickman. Levi Jern.
9687: Edvard Haga. Uno A. Hilden. J. Mangs.
9688: Karl J. Wenman.
9689: 244
9690:
9691: IX,15. Toiv. al. N :o 60.
9692:
9693:
9694:
9695: Junes y. m.: Mää1·ämhasta maamieskoulun perustamiseksi
9696: TornionjoktUtaksoon.
9697:
9698:
9699: E d u s k u n n a 11 e.
9700:
9701: Viime vuonna käydyn sodan jäleltä ta- män tarpeen vaatima. Onhan tämä joki-
9702: pahtuneen alueluovutuksen johdosta lak- laaikoo tunnetusti maataloudälisten edeHy-
9703: kautettiin m. m. useita Karjalassa toimi- tystensä puo~esta ensimmäisiä Perä-Pohjo-
9704: neita maatalous- ja karjanhoitokouluja ja 'lassa. Ja onhan sen asutustiheyskin hyvin
9705: niiden toimintaa varten aikaisemmin osoi- huomattava. Sitäpaitsi koulunkäynnin y. m.
9706: tetut määrärahat poistettiin tämän vuo- puolesta on sinne hyvin sopiva yhteys lähei-
9707: den tulo- ja menoarviosta. Kun kuitenkin sillä merenrantapitäjäin asulkkaillakin.
9708: siellä asunut ja kouluja käyttänyt väestö Näinollen ja kun ottaa huomioon, että lä-
9709: on siirtynyt muualle Suomeen, josta mel- himpään maatalouskouluun on esim. Si-
9710: koinen osa Perä-Pohjolaan, ja tämä sa- mostakin yli puoientoistasataa kilometriä,
9711: moinkuin lisäytyvä paikallisväestökin tar- tuntuu 1uonnolliselta, että kouluja, nimen-
9712: vitsee edelleen sanotunlaisia kouluja, tun- omaan tä:llaisia ammattikouluja, täytyisi
9713: tuu luonnolliselta, että niitä ryhdytään sinne saada J.isää. Mikäli oman itsenäisen
9714: nyt perustamaan niin pian kuin mahdol- talouden ja rakennusryhmän hankkimiseen
9715: lista sinne, missä puutetta kouluista näyt- ei valtiovallalla nyt heti olisi mahdollisuuk-
9716: tää olevan eniten ja missä niiden toimin- sia, järjestyy asia kyllä toistaiseksi vuok-
9717: nalle muuten on edellytyksiä olemassa. rausmenetelmää käyttämällä. Maakunnan
9718: Pohjois-Suomi ja varsinkin Lapin lääni, kannalta on pääasia, että koulu saataisiin
9719: joka a:lueeLtaan on niin 1aaja ja jossa toi- toimimaan niin pian kuin mahdollista.
9720: menpiteitä maatalouden kohottamiseksi ikai- Kaiken edelläsanotun nojaJia ja viitaten
9721: vattaisiin varmaan enemmän kuin missään vielä v. 1940 vaUiopäiville jätetyn rah. al.
9722: muua:lla maassamme, on tässä suhteessa n:o 19 perusteluihin, rohkenemme kunnioit-
9723: aina saanut oHa lapsipuolen asemassa. Sen- taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
9724: vuoksi olisi sinne nyt niin pian kuin mah- t10ivomuksen,
9725: dollista saatava perustetuksi ainakin yksi
9726: sel,lainen maatalouskoulu, joka Karjalan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
9727: menetyksen vuoksi tuli lakkautetYksi. toimenpiteisiin maamieskoulun pe-
9728: Senjälkeen kun Rovaniemelle, llihinnä rustamiseksi Tornionjokilaaksoon ja
9729: Lappia varten, on perustettu pienviljelijä- ottaisi sitä varten tarpeellisen mää-
9730: koulu, on uuden koulun saanti läntiselle rärahan ensi vuoden tulo- ja meno-
9731: rajaseudulle Tornionjokilaaksoon kipeim- ctrvioesitykseen.
9732:
9733: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1941.
9734:
9735: Antti Junes. Janne Koivuranta.
9736: S. Salo. Eero Nurmesniemi.
9737: Uuno Hannula. K. A. Lohi.
9738: U. A. Wirranniemi.
9739: 245
9740:
9741: IX,16. - Toiv. al. N:o 61.
9742:
9743:
9744:
9745:
9746: Junes y. m.: Määrärahasta tietopuolisen karjanhoitokou-
9747: lun perustamiseksi Perä-Pohjolan maanviljelysseuran
9748: alueelle.
9749:
9750:
9751: E d u s kun n a ll e.
9752:
9753: Viitaten v. 1938 va:lttiopäiviUe jätetyn että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
9754: rah. al. n:o 76 (Liittteet I-XIII, sivu 652) toimenpiteisiin tietopuolisen karjan-
9755: perusteluihin ja v. 1940 valtiopäivi1le jä- hoitokoulun perustamiseksi Perä-Poh-
9756: tettyyn rah. al. n:o 21, rohkenemme kun- jolan maanviljelysseuran al!ueelle ja
9757: nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä- ottaisi ensi vuoden tulo- ja meno-
9758: väksi toivomuksen, arvioesitykseen tarpeellisen määrära·
9759: han sen toiminnan aloittamiseksi.
9760:
9761: Helsingissä helmikuun, 7 päivänä 1941.
9762:
9763: Antti Junes. Janne Koivura.nta.
9764: S. Salo. Eero Nurmesniemi.
9765: K. A. Lohi. Uuno Hannula.
9766: U. A. Wirranniemi.
9767: 246
9768:
9769: IX,17. - Toiv. al. N:o 62.
9770:
9771:
9772:
9773:
9774: Luostarinen y. m.: Esityksen antamisesta uuden metsä-
9775: koulun perustamisesta Karvion valtionmaille.
9776:
9777:
9778: E d u s kun n a ll e.
9779:
9780: Metsätaloudella on ensisijaisen tärkeä Yksityisten maanomistajain herännyt
9781: asema maamme talouselämässä, siksi sen metsätalousharrastus on pitemmän aikaa
9782: edelleen kehittämisellä on suuri arvo ta- kärsinyt ammatrt;itaidon puutetta ja kärsii
9783: louselämämme vaurastuttamiseksi. Nyt ras- edelleen. Monet metsänhoitoyhdistykset,
9784: kaan puolustussotamme jälkeen seuran- JOISSa yksityismetsätalouden valistustyö,
9785: neessa jälleenrakennustyössä on tämän ta- varsinkin Itä-Suomen pienviljelysseudulla
9786: louspuolen kehittämiseksi kiinnitettävä en- pääasiallisesti suoritetaan, ovat koulutetrt;u-
9787: tistä vakavampaa huomiota. jen metsäammattimiesten puutteessa jää-
9788: Palautamme muistiin ajan, jolloin suu- neet voimattomiksi. Jo yksityismetsälaissa
9789: resti kasvanut harrastus metsien hoitoon oli on tunnustettu se periaate, että on valtion
9790: lisännyt ammattitaitoisten metsä-työnteki- edun mukaista omatoimiseen valistusharras-
9791: jäin tarvetta kautta maan niin voimak- ,tukseen perustuva yksityismetsätalouden
9792: kaasti, että eduskunnan täytyi kehoirttaa kehittäminen, siksipä olisi suurin este 'tällä
9793: hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin uusien alalla poistettava.
9794: metsäkoulujen perustamiseksi. Niinpä ra- Tosin tämä yleismaailman levoton aika
9795: kennettiinkin hallituksen esitysten pohjalla luo poikkeuksellisen olotilan maassammekin,
9796: kruksi uutta metsäkoulun Kuruun ja Loimo- joten ehken monen mieli on masentunut
9797: laan, joista tosin jälkimmäinen Moskovan uuden luomiseen. Mutta sanotaan ,eteen-
9798: rauhassa jäi uuden rajan taakse. Ellei päin elävän mieli" ja typistetty isänmaa
9799: näin olisi tapahtunut, olisi ehken maas- velvoittaa meitä kaikkia kaikilla elämän-
9800: samme metsäkoulujen tarve toistaiseksi ol- aloiLla tehoikkaampaan viljelyyn, että talou-
9801: lut tyydytetty, niinkuin maatalousvalio- dellinen tuotto kasvaisi moninaisia suuria
9802: kunta miert;innössään perustelee hylkäävää tarpeita tyydyttäväksi. Taloudellisesti vai-
9803: päätöstään Karvion metsäkouluanomuk- keinakin aikoina on huolehdittava nousevan
9804: seemme. elämän välttämättömyyksistä, ja varsinkin
9805: Maamme viisi 2-vuotisen oppikurssin kä- tulevaisuutta rakentavista toimenpiteistä.
9806: sittävää metsäkoulua, jotka vielä Nikkari- Mainitun perusteella rohkenemme tehdä
9807: laa lukuunottamatta sijaitsevat maamme anomuksen uuden metsäkoulun perustami-
9808: länsipuolella, eivät millään ikerkiä valmis- sesta Itä-Suomeen Karvion valtionmaille
9809: taa maalle riittävästi metsätyönjohta- Heinäveden pitäjään. Tämän paikan sopi-
9810: jia. Tuskin nykyisten metsäkoulujen 'tuot- vaisuudesta metsäkouluksi on asian esillä
9811: tama ammattikunta riittää täysin tyydyt- ollessa eduskunnassa ja julkisuudessa muu-
9812: tämään valtion ja puunjalostusteollisuuden tenkin puhuttu paljon myönlteistä. Muun
9813: metsäliikkeissä tarvittavan ammattiväen muassa siitä sanotaan, että se erikoisesti
9814: tarvetta. yksityismetsätalouden ~tarpeita ajatellen
9815: IX,1 7. - Luostarinen y. m. 247
9816:
9817: poistaa nykyisten metsäkoulujen sijoituk- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
9818: sesta aiheutuvan yksipuolisuuden sekä ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
9819: maanlaatuihin että metsätyyppeihin näh- vomuksen,
9820: den. Paikkakysymys tällä kertaa lienee
9821: kiistämättömän selvä, mU!tta asian kiireel- että hallitus valmistaisi ja antaisi
9822: listä ratkaisua vaatii ei ainoastaan maini- Eduskunnalle esityksen uuden metsä-
9823: tun koulun tarpeellisuus, vaan myös pika- koulun perustamisesta Karvion val-
9824: asllltuslain toteuttajille annettavan tiedon tionmaalle Heinäveden pitäjään.
9825: saanti koulupaikan säilyDtämisen takia.
9826:
9827: Helsingissä helmikuun 8 p:nä 1941.
9828:
9829: Aino Luostarinen. Eino Möttönen.
9830: Antti J. Rantamaa. E. M. Tarkkanen.
9831: Tilda Löthman-Koponen. Väinö Kivisalo.
9832: Albin Asikainen. Väinö Sinisalo.
9833: L. 0. Hirvensalo. Mikko W. Erich.
9834: Toivo Halonen. Samuli Tervo.
9835: Lennart Heljas. Matti Tolppanen.
9836: Tauno Saukkonen. U. A. Wirranniemi.
9837: A. Pohjannoro. Kalle Kämäräinen.
9838: J. Pyörälä. Vihtori Vesterinen.
9839: Matti Luoma-aho. Yrjö Schildt.
9840: Matti Pärssinen. A. Halonen.
9841: J. Fr. Tolonen. A. Suurkonka.
9842: Eero Nurmesniemi. Juho Takala.
9843: Eemil Luukka. Alex Hämäläinen.
9844: Juho Niukkanen. K. Hakala.
9845: Akseli Brander. Heikki Soininen.
9846: Helena Syrjälä. J. Eri. Pilppula.
9847: Onni Hiltunen. Albert Eerola.
9848: V. H. Kämäräinen. Hilma Koivulahti-Lehto.
9849: Einari Karvetti. Jussi Raatikainen.
9850: 248
9851:
9852: IX,1s.- Toiv. al. N:o 63.
9853:
9854:
9855:
9856:
9857: Lampinen y. m.: Määrärahasta rnieskotiteollistuusopiston
9858: perustamiseksi Lahden kaupunkiin.
9859:
9860:
9861: E d u .s k u n n a ll e.
9862:
9863: Kiinteistä ko.titeollisuuskouluista 14. 2. keimpien sepäntyö- ja koneidenkorjausosas-
9864: 1930 annetussa aset~ on kotiteol[i- tojen syntymistä, jot:ka jo yksistään maan-
9865: suuskoulujen ammattiopettajien pätevyys- puolustuksenkin kannalta arvostellen olisi-
9866: vaatimukseksi määrätty kotiteollisuusopis- vat tähdeUisiä, ja sellaisiakin tärkeitä osas-
9867: ton oppimäärä. Tähän mennessä, siitä huo· toja kuin ajokalutyö- ja rakennustyöosas-
9868: limatta, ·että asia on vuodesta 1926 lähtien toja on tuskin riittävästi silloin kun edel-
9869: ollut vi11e:iilä, ei mieskotiteollisuusopettajia lisiä on 1 ja jälkimäisiä 2 ikoko maassa,
9870: valmistavaa kotiteollisuusopistoa ol·e saatu varsinkin kun otetaan huomioon, että
9871: perustetuksi, va:iM:a siitä on tehty useita nämä samalla ovat näiden työa:l·ain 1ainoat
9872: aloitteita. Asetuksella 3. 9. 1931 annet- ammattikoulut maassamme. Kun mieskoti-
9873: tiin Helsingin Puuteoi1lisuusammattikou- teollisuuskoulujen nykyinen opettajakunta
9874: luH.e oikeus ,toistaiseksi kunnes kotiteoUi- on suurimmalta osaltaan keski-ijässä tai sitä
9875: suusopisto saadaan toimimaan" valmistaa vanhempaa ikäluokkaa, ·eikä mitään opet-
9876: puutyönopetta;..jia. Tämän koulun opettaja- tajareserviä •enää ole, on avoimia paikikoja
9877: valmistusluokat olivatkin toiminnassa syk- jo jouduttu täyttämään epäpätevillä haiki-
9878: syyn v. 1939, jolloin niiden työ sodan jollia. Opettajapuutteesta johtuen on yleis-
9879: vuoksi seisahtui. Sodan jälkeen on koulun hyödyllisillä neuvontajärjestöillä ollut jo
9880: kannatusyhdistys sitten tehnyt ilmoituksen pitemmän aikaa vaikeuksia saada mieskoti-
9881: toimintansa ·lopettamisesta, miikä mel'ki:tsee teol.lisuusneuvojia palvelukseensa. Maata-
9882: sitä, että kou[un kolmella opettajavalmis- loushallituksen v. 1940 toimittaman seivi-
9883: tusluokal~a opiskelleiden 25 oppiiaan opin- ty:ksen mukaan on vain yhdeHätoista. koti-
9884: not ovat jääneet ikes:k:en, eikä heillä ole teol,lisuusyhdi3tykscllä ja maanviljelysseu-
9885: mahdollisuutta missään muuallakaan jatkaa ralla palveluksessaan mieskäsityöneuvoja ja
9886: näitä opintojaan. Tämän jälkeen Oll- mies- muilla järjestöiLlä 3, yhteensä siis 14 neu-
9887: kotitoolJisuusopettajien valmistus maassam- vojaa ja nämä ovat kaikki puutyöneuvojia,
9888: me tältäkin osalta pysähdyksissä. Edehlä- johtuen siitä, ettei ainoatakaan muiden maa-
9889: mainitusta yksipuolisesta puutyönopettajien seudulle tärkeiden käsityöalain miesneu-
9890: koulutuksesta on oHut seurauksena, että vojia ole oHut saatavissa. Samoma järj€8-
9891: mieskotiteollisuusopetus ei ole joustavasti töillä on oill:ut kuitenkin samanaikaisesti va-
9892: voinut seurata ·ajan vaatimuksia. Miesko- kinaisesti palkattuna 159 naiskotiteollisuus-
9893: titeollisuuskoulujen osastoista on nykyään neuvojaa. Tämä epäsuhde on tulolksena
9894: 49 puutyöosastoa ja vain 19 muuta osastoa. mieskotiteo1lisuusopettajapuutteesta ja tu-
9895: Varsin huolestuttavaa on, että opiston lee epäilemättä nykyisen tilanteen jat-
9896: puute on ehkäissyt eritoten nyt entistä tär- kuessa yhäkin pahenemaan. Maassamme
9897: IX,1s.- Lampinen y. m. 249
9898:
9899: on valtion omistarnissa tai valtion apua 2 hehtaarin suuruisen tontin tarkoitukseen
9900: nauttivissa >laitoksissa toimessa seuraavat sopivailta. paikalta. Helsingissä v. 1939 pi-
9901: määrät mieskotiteollisuusopettajia: dettyjen kotiteollisuuspäivien yksimiclisessä
9902: päätöksessä ja Tampe,reella v. 1940 pidetyn
9903: maatalousministeriön ailaisissa laitok-
9904: maan yleisen kotiteollisuusedustajain ko-
9905: sissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151
9906: kouksen esittämässä julkilausumassa, joissa
9907: sosia:ail.iministeriön alaisissa laitoksissa 109 kummassakin on kiinnitetty valtiova;llan
9908: opetusministeriön 1) , , 80
9909: huomiota ed~llämainittuun epäkohtaan, pi-
9910: Yhteensä 340 detään opiston sijoittamista Lahteen par-
9911: haana mahdoillisena ratkaisuna ja samaLla
9912: Mikä olisi kotiteollisuusopettajatutkinnon kannalla opiston sijoituksoon ja sen perus-
9913: suorittaneiden todellinen tarve nykyään tamisen kiireellisyyteen nähden on ollut
9914: maassamme jDS mieskotiteol:lisuusopisto olisi myös maataloushallitus. Lahden kaupunki
9915: olJut toiminnassa ja näitä opettajia olisi on ilmoittanut pysyvänsä lupau!ksessaan
9916: ollut saatavissa, sitä on vaikeata arvioida. tonttialueen lahjoittamiseksi vain siinä ta-
9917: Näiden puute nykyisenä ajankohtana on paukBessa, että asia kiireeLlisesti J'atkaistaan
9918: perin valitettavaa kun kot1teollisuusopetUik- ja töiden alkuunpanemisella voidaan DSal-
9919: senkin k8.Jlllettavaksi täy,tyy sä:lyttää vas- taan torjua paikkakunnaJila uhkaavaa työt-
9920: tuunalainen osuus maaseutunuorison am- tömyyttä. Mahdollisesti Lahden :kaupuniki
9921: mattikasvatuksesta ja siirtoväen omatoimi- tulee muussakin muodossa hanketta tUike-
9922: suutta olisi kaikin tavoin edistettävä. maan.
9923: Hallituksen esityksessä ,tulo- ja menoar- Edellä esitetyn perusteella :kunnioittaen
9924: vioksi vuodelle 1940 oli otettu 1,000,000 ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
9925: markan määräraha valtion mieskotiteoUi- vemuksen,
9926: suusopiston alustavia töitä varten. Tämän
9927: määrärahan joutui eduskunta kuitenkin että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9928: menoarvion viimeisessä lukemisessa Kauha- siin mieskotiteollisuusopiston perus-
9929: joella pyyhkimään. Opistoa varten oli tamiseksi Lahden kaupunkiin ja
9930: Lahden kaupunki luvannut 'lahjoittaa noin ottaisi 1942 vuoden tulo- ja meno-
9931: arvioesitykseen töitten alkuunpane-
9932: mista varten tarpeelliseksi katso-
9933: 1) Näihin on laskettu vain kansanopistot yms.,
9934: mutta ei kansakouluja eikä niiden jatkoluokkia. mansa määrärahan.
9935:
9936: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1941.
9937:
9938: J. Emil Lampinen. A. Halonen.
9939: Matti Heikkilä. Matti Tolppanen.
9940: Jalmari Pilkama. R. G. Kallia.
9941: Väinö Sinisalo. Sulo Heiniö.
9942: Aino Malkamäki. Heikki Niskanen.
9943: Mandi Hannula. Bino Rytinki.
9944:
9945:
9946:
9947:
9948: 32
9949: 250
9950:
9951: IX,t9. - Toiv. al. N:o 64.
9952:
9953:
9954:
9955:
9956: Vilhula y. m.: Esityksen antamisesta kiinteän mieskotiteol-
9957: lisuuskoulun perustamisesta Keuruun pitäjään.
9958:
9959:
9960: E d u s ik u n n •a ll e.
9961:
9962: Käsityökoulujen merkitys on yleisesti Tämän asiantilan korjaamiseksi olisi täl-
9963: maassamme tunnustettu varsin suureksi. lainen koulu Keski-Suomeenkin saatava.
9964: Näin on asian laita erikoisesti koulujen Sen sijaitseruispaikaksi sopisi erittäin hy-
9965: merkitykseen nähden maatalousväestön kes- vin Keuruun pitäjä, jossa koulua kohtaan
9966: kuudessa. Käsityöopetus maatalousväestön on tunnettu varsin suurta harrastusta ja
9967: keskuudessa tapahtuu nykyisin pääasiassa ryhdytty sen saamisen suhteen jo eräisiin
9968: kiertävien käsityökoulujen sekä lyhyempien alustaviin toimenpiteisiinkin.
9969: käsityökurssien muodossa. Varsinaisia kiin- Koulun perustaminen, sen .tarpeellisuu-
9970: teitä käsityökouluja meillä sen sijaan on desta huolimatta, saattaa kuitenkin olla
9971: harvemmassa. nykyoloissa ylivoimain~n tehtävä paikalli-
9972: Ei V'oitane kuitenkaan kieltää sitä, että selle väestölle, joten valtion sopiva tuki
9973: perusteeliisiDJta korjausta maatalousväestön koulun perustamiseksi olisi välttämätöntä.
9974: käsityötaidossa saavutettaisiin kiinteiden Tämän harkitseminen kävisi mukavimmin
9975: käsityökoulujen kautta. Tällaisten perusta- päinsä siten, että maan hallitus valmistaisi
9976: miseen tuntuukin meillä harrastus huomat- asiasta esityksen.
9977: tavasti lisäänrtyneen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9978: Mitä nimenomaan tulee käsityönopetuk- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
9979: sen mahdollisuuksiin Keski-Suomessa, niin vomuksen,
9980: voidaan siitä todeta, että erittäin tärkeään
9981: miesten käsityöopetukseen nähden .tämä että hallitus valmistaisi esityksen
9982: maakunta on sikäli lapsipuolen asemassa, kiinteän mieskotiteollisuuskoulun pe-
9983: että siellä ei ole kiinteätä mieskotiteolli- rustamisesta Keuruun pitäjään. ·
9984: suuskoulua metallityökoulua lukuunotta-
9985: matta.
9986:
9987: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1941.
9988:
9989:
9990: T. N. Vilhula. Matti Luoma-aho.
9991: Toivo Horelli. Onni Peltonen.
9992: Vihtori Vesterinen. Eino Möttönen.
9993: 251
9994:
9995: IX,2·o. - Toiv. al. N:o 65.
9996:
9997:
9998: Lampinen y. m.: Esityksen antamisesta lisäyksestä vuoden
9999: 1941 tuw- ja menoarvioon kotiteollisuusopettajien ja
10000: -neuvojien palkkojen parantamista varten.
10001:
10002: E d u s k u n n a ll e.
10003:
10004: Käsityökätevyyden omaamim:m helpoittaa Seurauksena kotiteollisuusopettajien ja
10005: yleensäkin, mutta etenkin nykyisenä pula- -neuvojien alipalkkauksesta on ollut heidän
10006: aikana nuorten pääsyä elämisen alkuun kasvava siirtymisensä paremmin palkattui-
10007: omissa kodeissaan ja jälleenrakennustyössä hin tehtäviin ja nykyiselle ajankohdalle
10008: on sillä siirtoväen omatoimisuuden elvYt- tärkeä työala on täten vaarassa jäädä vaille
10009: tämisessä tärkeä tehtävänsä. Ammattitai- ammattipäteviä voimia. Suomen Kotiteol-
10010: don kehittäjinä ja levittäjinä maalaisväes- lisuusjärjestöjen Keskusliitto ja Suomen
10011: tön keskuuteellJ on kotiteollisuuskouluilla ja Kotiteollisuusopettajain Liitto ovat kumpi-
10012: ik:otiteollisuusneuvonnalla nyt entisestäänkin kin jättäneet valtioneuvostolle asiassa kir-
10013: vaapivampi osuutensa luotaessa uusia ko- jelmän, selostaell! kotiteollisuusopetusalalla
10014: teja ja ohjatlt.oossa siirtoväkeä varustamaan viime aikoina .tapahtunutta kehitystä. Esit-
10015: ne tarpeellisilla maatalous-, kotitalous- ja täen vakavan huolestumisensa sen johdosta
10016: ikäsityövälineillä. ovat ne anoneet, että asiassa ryhdyttäisiin
10017: Voimassa olevan lain mukaan on ikiin~ kiireisiin toimenpiteisiin. Kirjelmäin joh-
10018: teän kotiteollisuuskoulun opettajan palkka dosta antamissaan lausunnoissa on maata-
10019: 2,000 markkaa kuukaudessa ja kiertävän loushallitus !todennut, että alipalkkauksen
10020: koulun opettajan palkka 1,400 markkaa tähden on kysymyksessä olevat opettaja- ja
10021: kuukaudessa. Näihin ei liity mitään luon- neuvojatoimet jäämässä hoitajitta ja esittä-
10022: taisetuja. Ottaen huomioon nykyiset elin- nyt, että ellei palkkoja nykyisenä ajan-
10023: iJrustannukset on tällä palkalla, etenkin per- kohtana voida koroittaa, kotiteollisuusopet-
10024: heellisten mahdotonta tulla :toimeem Koti- tajille ja -neuvojille maksettaisiin 300 mar-
10025: teollisuusopettajilta vaaditaan kansakoulu- kan kalliinajan lisä kuukaudelta kuluvan
10026: pohjan lisäksi 4 vuoden erikoisopinnot, jo- vuoden alusta lukien.
10027: ten he koulutusajan pituuteen nähden ovat Katsoen, että kotiteollisuusopettajien ja
10028: rinnastettavissa lähinnä kansakoulunopetta- -neuvojien alipalkkauksella saatetaan tiimä
10029: jiin. Kuitenkin ovat heidän palkkansa jää- nykyisenä aikana niin .tärkeä opetusala sel-
10030: neet paljon alapuolelle sen .tason, millä laisiin vaikeuksiin, ettei se voi rtäyttää teh-
10031: kansakoulunopettajien palkat ovat. täväänsä ja täten koituu asiasta vahinkoa
10032: Kotiteollisuusneuvonnan edistämiseen tar- koko maalle, esittävät allekirjoittaneet edus-
10033: koitetun valtioavun supistaminen on johta- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
10034: nut siihen, että myös kotiteollisuusneuvo-
10035: jien palkat ovat jääneet kohtuuttoman ma- että hallitus antaisi Eduskunnalle
10036: taliksi, vaihdellen 12,000-22,000 markkaan esityksen 648,000 markan lisäyksestä
10037: vuodessa, eikä niihinkään kuulu mitään kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon
10038: luontaisetuja. Neuvojilta vaaditaan sama kotiteollisuusopettajien ja -neuvojien
10039: pätevyys kuin kotiteollisuusopettajilta. palkkojen parantamiseen.
10040: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1941.
10041: J. Emil Lampinen. Heikki Kääriäinen.
10042: L. 0. Hirvensalo. Matti Miikki.
10043: Matti Pitkänen.
10044: 252
10045:
10046: IX,21. - Hemst. mot. N :o 66.
10047:
10048:
10049:
10050:
10051: Bonsdorff m. fl. : Angående avlåtande av proposition till
10052: sådan ändring i gällande stadganden, varige(fl,om Hög-
10053: valla seminarium skulle tillförsäkras rätt till statsbidrag
10054: för lärarkårens ålderstillägg och pension.
10055:
10056:
10057: 'r i ll R i k s d a g e n.
10058: Vid den år 1930 vellkstäJ.lda omorgani- årliga pensionsavgifterna, dock eJ over
10059: sationen av undervisningen i huslig eko- 2,000 mark, och äV'en erhålla ålderstillägg,
10060: nomi lämnades lärarkåren vid Högvalla se- våga vi härmed vördsamt föreslä, att riks-
10061: minarium och husmöderskola helt oeh hål- dagen måt.te hemst.älla,
10062: let utan statsbidrag för pensioner och
10063: ålderstillägg. Då en uppenbar orättvisa att regeringen måtte till Riksda-
10064: härvid föreligger gentemot nämnda lärar- gen avlåta proposition till sådan
10065: kår i förhåHandet till lärare vid övriga ändring i gäl~de stadganden, vari-
10066: likartade sko:lor, är en ändring av lagen genom Högvalla seminarium skulle
10067: av behovet påkaUat. Då lärare vid övriga tillförsäkras rätt till statsbidrag för
10068: lantbruiksstyrelsen underlydande privata lärarkårens ålderstillägg och pension.
10069: skolor erhålla statsbidrag för hälften av de
10070:
10071: Helsingfors den 13 februari 1941.
10072:
10073: Elsa Bonsdorff. Ebba östenson.
10074: 253
10075:
10076: IX,21. - Toiv. al. N:o 66. Suomennos.
10077:
10078:
10079:
10080:
10081: Bonsdorff y. m.: Esityksen antamisesta voimassaolevien
10082: säännösten muuttamisesta siten, että Högvallan semi-
10083: naari saisi oikeuden valtion apuun opettajakunnan ikä-
10084: lisiä ja eläkkeitä varten.
10085:
10086:
10087: Eduskunnalle.
10088:
10089: Kun kotitalousopetus järjestettiin uudel- kuitenkaan enempää kuin 2,000 markkaa
10090: leen vuonna 1930, jätettiin Högvallan se- ja sitäpaitsi saavat ikälisät, rohkenemme
10091: minaarin ja emäntäkoulun opettajakunta kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
10092: osattomaksi valtionavusta ikälisiin ja eläk- täväksi toivomuksen,
10093: keisiin nähden. Kun 'tässä on ilmeinen
10094: epäoikeudenmukaisuus mainittua opettaja- että hallitus antaisi Eduskunnalle
10095: kuntaa kohtaan muihin samanlaisiin kou- esityksen voimassaolevien säännösten
10096: luihin verrattuna, on lain muutos tarpeen muuttamisesta siten, että Högvallan
10097: vaatima. Kun muut maataloushallituksen seminaari sa~ oikeuden valtion-
10098: alaiset yksityiset koulut saavat vuotuisiin apuun opettajakunnan ikälisiä ja
10099: elä:kemenoihinsa valtionavustusta puolet, ei eläkkeitä varten.
10100:
10101: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
10102:
10103:
10104: Elsa Bonsdorff. Ebba östenson.
10105: 254
10106:
10107: IX,22.- Toiv. al. N:o 67.
10108:
10109:
10110:
10111:
10112: Lahtela y. m.: Määrärahasta emäntäkoulun perustamiseksi
10113: Kemijärvelle.
10114:
10115:
10116: E d u s k u n n a ill e.
10117:
10118: Maamme eteläosassa on useita emäntä- puolisella nuorisollakin on oikeus odottaa,
10119: kouluja. Pohjoisimmat emäntäkouluf ovat että heillekin varataan tilaisuus edes maa-
10120: Limingassa ja Haapavedellä. Näiden poh- talousammatin käytännölliseen ja tietopuo-
10121: joispuolella ei ole ainoatakaan emäntäkou- liseen oppimiseen, niin on asia jälleen otet-
10122: lua, vaikka enempi kuin puolet maamme tava eduskunnassa esille toivossa, että
10123: pituudesta on mainittujen koulujen poh- eduskunta, jolta on totuttu saamaan kor-
10124: joispuolella. Pohjoisin osa maastamme on jauksia Perä-Pohjolan väestön nostamiseksi
10125: tässäkin suhteessa samoin ikuin muussakin siitä lapsipuoJen asemasta, johon se aikojen
10126: jätetty lapsipuolen asemaan. Jo pitemmän kuluessa on jäänyt, tässäkin kauan vireillä
10127: ajan on muun Suomen taholtakin myön- olleessa asiassa voisi vaikuttaa siihen, että
10128: netty, että Perä-Pohjolaa varten on aina- tämän koulun perustaminen toteutettaisiin.
10129: kin yksi emäntäkoulu valtion toimesta pe- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
10130: rustettava. Siitä huolimatta, että kou- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
10131: lun tarpeellisuus on avoimesti myönnetty vomuksen,
10132: ja että siitä on tehty useita aloitteita
10133: eduskunnassakin, ei koulun perustamisessa että hallitus ottaisi vuoden 1942
10134: ole päästy lopulliseen ratkaisuun, vaan on se tulo- ja menoarvioesitykseensä tar-
10135: lykkääntynyt vuodesta toiseen syystä, ettei peelliseksi katsomansa määrärahan
10136: siitä ole ammattivirasto tehnyt aloitetta. emäntäkoulun perustamiseksi Kemi-
10137: Kun näin on ja ikun Perä-Pohjo:lan nais- järvelle.
10138:
10139: Helsingissä helmikuun 12 p: nä 1941.
10140:
10141: M. 0. Lahtela. Eemil Luukka.
10142: S. Salo. Matti Pitkänen.
10143: Albin Asikainen. Matti Miikki.
10144: U. A. Wirranniemi. Kaapro Huittinen.
10145: Eero Nurmesniemi. Arno Tuurna.
10146: Juho Niukkanen. Juho Paksujalka.
10147: Toivo Horelli.
10148: 255
10149:
10150: IX,23. - Toiv. al. N:o 68.
10151:
10152:
10153:
10154:
10155: Vilhula y. m.: Esityksen antatnisesta kalastuksen opetuksen
10156: uudelleen järjestätnisestä.
10157:
10158:
10159: E d u s k u n n a ll e.
10160:
10161: Kalastusopetuksen nykyinen tila maas- Käsittääksemme olisi Keski-Suomessa,
10162: samme on näyttänyt olleen silloin tällöin maan sydämessä, erittäin kalarikkaiden,
10163: julkisen keskustelun alaisena. Kieltää ei suhteellisen laajojen sisäjärvien ympäröi-
10164: voitanekaan sitä, etteikö ~tämän opetuksen mänä ja m. m. lähes kymmenen lohikos-
10165: järjestelyn suhteen olisi .toivomisen varaa ken lähellä sijaitsevalla valtion omistamalla
10166: olemassa. Yhtenä vaikeutena asian saatta- Tarvaalan koulutilalla Saarijärven pitä-
10167: miseksi paremmalle kannalle tähänastisen jässä mitä parhaat luontaiset edellytykset
10168: ·toiminnan puitteissa lienee se, että valtion kalastuskoulun paikaksi. Kalanrviljelyslai-
10169: kalastuskoulu Evolla ei ole luontaisten toksen perustaminen koulun yhteyteen kä-
10170: edellytystensä puolesta sellaisessa paikassa, visi siellä saamamme ti.edon mukaan sopi-
10171: jossa sen toimintaa voitaisiin ajanronkaistaa vasti päinsä, ja koulurakenrnuksia va~ten
10172: ja kehittää. olisi tonttia riittävästi käytettävissä. Tilan
10173: Kun alueluovutuksen johdosta kalatalou- liikenneyhteydet ovat myöskin hyvät, ja
10174: denkin suhteellinen merkitys maassamme sillä sijaitsevan maamieskoulun opettaja-
10175: on huoma,ttavasti lisääntynyt, olisi kalata- voimia voitaisiin luullaksemme sopivasti
10176: lousopetuskin pyrittävä kiireellisesti saa- käyttää ainakin eräissä aineissa kalastus-
10177: maan entistä tehostetummalle kannalle. kouluopetuksen hyväksi.
10178: Kun edelleen sisävesistöissä kalas.toa joudu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10179: taan runsaasti kuluttamaan, pitäisi sen li- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
10180: säämis- samoinkuin vesistöjen hoitotoimen- vomuksen,
10181: pitei.täkin voimakkaasti tehostaa. Tässä suh-
10182: teessa on ajanmukaisella ja hyvän käytän~ että hallitus valtnistaisi kiireelli-
10183: nöllisen teoreettisen opetuksen saaneilla ka- sesti esityksen kalastuksen opetuk-
10184: latalousneuvojilla tärkeä merkitys. Kun ny- sen uudelleen järjestätnisek'si ja että
10185: kyisen kaiastuikoulun puitteissa ei voitane ehkä kysytnykseen tulevan uuden
10186: riittävän tehokasta opetusta saada synty- koulun paikaksi tnäärättäisiin, mikäli
10187: mään, varutisi mielestämme kansantalou- tnahdollista, Tarvaalan koulutila
10188: temme etu, että koululle etsittäisiin sopi- Saarijärven pitäjässä.
10189: vampi paikka ja sen opetus uudistettaisiin
10190: tarpeen mukaan.
10191:
10192: Helsi,ngissä 12 päivänä helmikuuta 1941.
10193:
10194: T. N. Vilhula. Matti Luoma-aho.
10195: Toivo Horelli. Onni Peltonen.
10196: Vihtori Vesterinen. Eino Möttönen.
10197: 256
10198:
10199: IX,24. - Toiv. al. N :o 69.
10200:
10201:
10202:
10203:
10204: Linna y. m.: Määrärahasta hedelmänviljelyskonsulentin m-
10205: ran perustamiseksi maatalmtshallitukseen.
10206:
10207:
10208: E d u s kun n a 11 e.
10209:
10210: Hedelmänvirljelys on viime a~koina ollurt Tietäen, että nykyoloissa on äärimmäinen
10211: kaikista maataloutemme haaroista ripeim- säästäväisyys ttarpeen, •tahdomme edellämai-
10212: min redistyvä ja se on myös kansantalou- nittujen !komiteain esityksistä ottaa esille
10213: de1lisesti käynyt yhä tärkeämmäksi m. m. vain yhden, nimittäin valtion hedelmänvil-
10214: senvuoiksi, että hedelmien kulutus maas- jelysikonsulrentin viran perustamisen maruta-
10215: samme on erittäin nopeasti lisääntynyt. loushallitukseen. Sitä on esittänyt jo val-
10216: Siitä huolimatlta, että ~kotimainen tuotanto tion puutarhakomitea 1906 ja 1toilll'enr komi-
10217: on parissa vuosikymmenessä moninker,tais- tea 1935 ja toukokuun 31 p. 1940 on vaJ..tion
10218: tunut, on :tuonti ulkomailta kuitenkin vuosi hedelmäkomi1tea tehny,t asiasta kiireellisen
10219: vuodelta kasvanut lähennellen arvoltaan jo esitJ~ksen marut.alousministeriöön katsoen,
10220: normaalivuosina s1tä summaa, minkä ikoko että !tänä ajankohtana, jolloin puutarhoj~a
10221: voinvientimme on tuottanut. Eikä tämä on kohdannurt hirvittävä pakkasituho ja jol-
10222: tuonti ole leimattavissa pelkäksi ylellisyy- lo]n elintarvikeomavaraisuutemme ja maam-
10223: deksi, sillä ellei hedelmiä tuoda, tarvitaan me ja koko Euroopa;n muuttunut taloudel-
10224: ruoaksi vastaava kilomäärä muilta puutar- linen asema edelly~ttävät hedelmätuotannon
10225: ha;tuotteita tai mui1ta elintarvikkeita. mahdollisimman intensiivistä lisäämistä, on
10226: MUitta tämän nuoren ja nopeasti nouse- kipeästi tarpeen saada maahan vi,ranomai-
10227: van elinkeinon ohjaamiseen ja tukemiseen nen, joka ryhityy hedelmätarhojemme jäl-
10228: ei maassamme ole kiinnitet.ty tarvi1ttavaa leenrakennustyötä johtamaan. Mielestämme
10229: huomiota. Samaan aikaan klm hallituksen on väilttämätöntä, etltä nyt vihdoinkin ja ai-
10230: ja edusikllilillall huomio on pääasiassa kiin- van ensi tilassa selvitetään, mitä hedelmä-
10231: tynyt esim. karjantuotteiden markikinoimi- laatuja Suomessa milläkin alueella voi suo-
10232: sen järjestämiseen ja hintojen tukemiseen sittaa vilje1täviksi, jotta nyt hedelmänvil-
10233: kymmenien, jopa satojen miljoonien mark- jelyksemme ikäänkuin alkaessa alusta voitai-
10234: kojen summilla, on hedelmäniviljelys vuo- siin vä1tltää ne virheet, joita. viime vuosi-
10235: desta toiseen saanut olla ilman va1tiova1l&n kymmeninä tehtiin. Toiseksi on hedelmä-
10236: tukea ja johtoa. Tämä on kyllä tiedetrty puuntaimien tuotanto ja kauppa nyt saa-
10237: ja valtiovalta on sen myöntäen useampaan tettava järjeSitykseen ja valvonnan alai-
10238: otteeseen asettanut komiteoi,trukin (m. m. seksi, ottaen huomioon, että ·lähivuosikym-
10239: puutarha1mmiltea v. 1906 ja vv. 1932-35, menien <tuotto riippuu siitä, mi:tä nyt istu-
10240: tuoremehukomitea vv. 1937-38, v~altion he- tetaan ja jalOSJt:eta;an. On nurinkurista, että
10241: delmäkomiltea vv. 1939-40) tekemään yksivuotis.ten viljelyskasvien pienetkin sie-
10242: suunnitelmia ja esityksiä, joita ei kuiten- menerät tarkastetaan ja varuste:taa1n todis-
10243: kaan ole otettu varteen eikä toteutettu. tuksilla, mutta kallisarvoisi•a taimia, pistok-
10244: IX,24. - Linna y. m. 257
10245:
10246: kaita y. m. saa myydä jopa kulkukaupassa 7) toimia hedelmäkaupan järjestämiseksi
10247: ilman minkäänlaista va1vo:rutaa. Valtion he- ja kehitJtämiseksi maassamme; sekä
10248: delmäkomitea yhdessä Suomen. Puutarhan- 8) valvoa ja edistää hedelmänjalostus-
10249: viljelijäm Liiton. ,taimistojaoston kam.ssa on- teollisuutta ja selvittää sanotun teolli-
10250: kin lootinut ehdotuksen taimis.toltuotrteidoo suuden kulloisetkin tarpeet ja mahdollisuu-
10251: kauppaa koskevaksi laiksi. Mutta lakia ei det, niin että hedelmänviljelyksemme tuo-
10252: voida säätää ennenkuin on sen. valvojat ja tanltosuuntaa määrättäessä voitaisiin ne ot-
10253: :toimeen.pan.ijat. Koska sopivaa valtion vir- taa huomioon viljelyn kannllittavaisuuden.
10254: kamiestä ei ole olemassa, olisi jo tästä syystä tärkeinä edellytyksinä.
10255: va!ltion pomoloogin eli hedelmänviljelyskon- Virka kuuluiså VIII palkkausluokkaan
10256: sulerutin virka kiireimmiten perusltettava. 52,500 markan peruspalkalla, minkä lisäksi
10257: Luettelemme seuraavassa osan niistä teh- olisi varattava tarpeellinen määräraha tä-
10258: tävistä, joita hedelmäkomitea on tälle vir- mäm viranhaltijan. matkakustannuksia var-
10259: kamiehelle ehdottanut ja joista hyvin ilme- ten..
10260: ntee tämänlaatuisen. virkamiehen tarpeelli- Koska nyt on otollisin hetki ryhtyä jär-
10261: suus: kiperäistämään hedelmänviljelystämme, ja
10262: koska tilanne välttämättä vaatii san10tun
10263: 1) pitää 1tHastoa taimistoista; elinkteiillon keskitettyä johtoa ja valvontaa
10264: 2) pitää kirjaa emäpuista, joista taimis- jo yksistään monenlaisten suurten vahinko-
10265: tojoo tarpeiksi otetaan jalostusoksia; jen. välttämiseksi tulevaisuudessa, es~tämme
10266: 3) antaa ,taimistoi1le hedelmäpuitten kas- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
10267: vatusmenetelmiä koskevia ohj,ei!ta; vomuksen,
10268: 4;) aJntaa suunitaa määrääviä ohjeita neu-
10269: vontajärjestöille tällä ala1la; että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10270: 5) pitää vuosilttain hedelmänviljelyskurs- siin valtion hedelmänviljelyskonsu-
10271: seja järjestöjen neuvojille ja hedelmäpuun- lentin eli pomoZoogin viran perusta-
10272: hoitajiksi ryhtyville; miseksi marotaloushallitukseen ja että
10273: 6) antaa säännöllisesti ajankohtaisia he- sitä varten varattaisiin tarpeellinen
10274: delmäitarhojen hoitoa koskevia ohjei1ta aika- määräraha vuoden 1942 tulo- ja me-
10275: kauslehdissä, sanlOmalehdissä ja radiossa; norvioesityksessä.
10276:
10277: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
10278:
10279: Jalmari Linna. Matti Lepistö.
10280: Heikki Simonen. J. Eri. Pilppula.
10281: S. Salo. Einari Karvetti.
10282: Yrjö Schildt. Juho Pyy.
10283: V. H. Kämäräinen. J. Fr. Tolonen.
10284: Uno A. Hilden. Karl J. Wenman.
10285: Albin Wickman. Levi Jern.
10286: Ebba östenson. J. Mangs.
10287: Samuli Tervo. Edvard Haga.
10288: Eemil Luukka. Yrjö Welling.
10289: Aapo Inkinen.
10290:
10291:
10292:
10293: 33
10294: 258
10295:
10296: IX,25,- Hem.st. mot. N:o 70.
10297:
10298:
10299:
10300:
10301: Hilden m. fl. : Angående avlåtande av proposition om till-
10302: liigg till 1941 års statsförslag för bidrag åt F'inska vete-
10303: rinärföreningen.
10304:
10305:
10306: TiH Riiksdagen.
10307:
10308: I tider, då stor foderknapphet råder blir Till följd av att vår veterinärkår är
10309: följden, att husdjurssjukdomarna på liten ha,r tidskriftens upplaga uppgått till
10310: grund av näringsbrist och därav förorsakad endast omkring 300-350 exemplar. Tid-
10311: allmän svaghet hos djuren i hög grad ökas. skriften har därför icke kunnat påräkna
10312: Särskilt ha epidemier lätt att under dessa ett sådant antal annonsörer, att dess eko-
10313: förhållanden vinna stark spridning. Under nomi kunnat tryggas. Statsmakten har
10314: senaste tid ha sålunda flere i vårt land tidi- även insett tidskriftens betydelse, i det den
10315: gare okända sjukdomar uppträtt, vilka årligen understött densamma, under de se-
10316: hota att taga epidemisk karaktär. För 'att naste åren med 35,000 mk i året. Tili
10317: hindra de katastroiala följder, som sjukdo- följd av de exceptionella förhållandena
10318: marna kunna leda till, fordras att vår ve- ströks emellertid anslaget för år 1941 och
10319: terinärkår står på höjden av tidens krm- å momentet kvarlämnades endast 5,000 mk
10320: nande. såsom bidrag till veterinärföreningens bib-
10321: Hall vi ägda egen veterinärhögskola, så liotek och tidskrift. Emedan enskilda ve-
10322: skulle kontakten mellan veterinärveten- terinärer på grund av höga bokpris och
10323: skapen och de praktiserande veterinärerna svåra valutaförhållanden för närvarande
10324: kunna ske genom denna. Så är emellertid icke kunna från utlandet anskaffa facklit-
10325: nu icke fallet. teratur, så är det nödvändigt att åtmins-
10326: Suomen Eläinlääkäriyhdistys - Finska tone veterinärföreningens bibliotek blir i
10327: Veterinärföreningen har därför i 46 års tillfälle att komplettera sina samlingar med
10328: tid utgivit en inhemsk veterinärtidskrift publikationer rörande de senaste :framste-
10329: Suomen eläinlääkärilehti - Finsk veteri- gen och rönen på området.
10330: närtidskrift så att veterinärerna genom På grund av det starkt nedskurna stats-
10331: denna kunnat få del av vetenskapliga upp- anslaget omöjliggöres Suomen eläinlääkäri-
10332: satser och innehållet i utländsk facklittera- lehti - Finsk veterinärtidskrifts utgivande
10333: tur samt andra artiklar, som berört bekäm- och inköpen av ny facklitteratur till
10334: pandet av djursjukdomarna i vårt land. Finska veterinärföreningens bibliotek måste
10335: Med andra ord: tidskriften har medels inställas.
10336: översikts- och andra referat försökt med- Med hänsyn till vad ovan anförts få
10337: dela veterinärvetenskapens senaste vinnin- undertecknade vördsamt föreslå att riksda-
10338: gar. Vidare har den inhemska lagstiftnin- gen måtte hemställa,
10339: gen, veterinärernas verksamhet m. m. in-
10340: gående berörts. att regeringen måtte avlåta propo-
10341: IX,2 5. - Hilden y. m. 259
10342:
10343: sition. om t~1lägg av 65,000 mark i för utgivande av dess tidskrift och
10344: in.nevarande års statsförslag för bi- kompletterande av dess bibliotek med
10345: drag åt F'inska v.eterinärföreningen utländsk litteratur.
10346:
10347: Helsingfors den 12 februari 1941.
10348:
10349: Uno A. Hilden. Edv. Helenelund.
10350: Henrik Kullberg. Edvard Haga.
10351: J. Mangs. T. N. Vilhula.
10352: Heikki Simonen. Kaapro Moilanen.
10353: Yrjö Schildt. Tauno Saukkonen.
10354: Jalmari Linna. A. Pohjannoro.
10355: Levi Jern. Wäinö Havas.
10356: K. Määttä. Eino Möttönen.
10357: Karl J. Wenman.
10358: 260
10359:
10360: IX,25. - Toiv. al. N :o 70. Suomennos.
10361:
10362:
10363:
10364:
10365: Hilden y. m.: Esityksen antamisesta lisäyksestä vuoden
10366: 1941 tulo- ja menoarvioon avustukseksi Suomen eläin-
10367: lääkäriy hdisty ksellc.
10368:
10369:
10370:
10371:
10372: Rehupulasta s~mraa, että kotieläintaudit lehden painos ollut ainoastaan 300-350
10373: suuresti Hsääntyvät ravinnonpuutteen ja kpl. Lehti ei sentakia ole voinut saada niin
10374: siitä johtuvan yleisen heikkouden takia. paljon ilmoituksia että sen talous olisi
10375: Varsinkin leviävät kuikutaudit he\lposti tuettu. Vaitiovallan taholta on oivallettu
10376: tällaisina aikoina. Viime aikoina on maas- lehden tärkeys myöntämällä sille vuosit-
10377: samme esiintynyt useita aikaisemmin tun- taista avustusta, viime vuosina 35,000 mk
10378: temattomia tauteja, jotka uhkaavat muut- vuodessa. Poikkeuksellisten olojen vuoksi
10379: tua kulkutautiluontoisiksi. Jotta näitten peruutettiin kuitenkin tämä avustus vuodelle
10380: tautien tuhoisilta seurauksilta vältyttäisiin, 1941 ja tähän momenttiin jätettiin ainoas-
10381: on eläinlääkärikuntamme oHava korkeim- taan 5,000 mk eläinlääkäriyhdistyksen kir-
10382: malla mahdollisella tasolla. jaston ja julkaisun hyväksi. Koska yksi-
10383: Jos meillä olisi oma eläinlääkintäkorkea- tyiset eläinlääkäJrit eivät kalliitten hintojen
10384: koulu, toimisi se eläinlää:kintätieteen ja ja vaikeitten valuuttamääräysten johdosta
10385: eläinlääkärien välisenä elimenä. Näin ei nykyisin voi ulkomaillta hankkia itselleen
10386: kuitenkaan ole asianlaita. ammattikirjallisuutta, on välttämätöntä
10387: Suomen eläinlääkäriyhdistys - Finska että ainakin eläinlääkäriyhdistyksen kir-
10388: Veterinärföreningen on sentakia jatkuvasti jasto on tilaisuudessa täydentämään kokoel-
10389: 46 vuoden aikana julkaissut !kotimaista miaan julkaisuilla, jotka koskevat viimeisiä
10390: Suomen eläinlääkärilehti - Finsk veteri- edistysaskeleita ja kokemuksia tällä alalla.
10391: närtidskrift nimistä lehteä, jonka avulla Valtionavustuksen näin pienennyttyä, on
10392: eläinlääkärit ovat olleet tilaisuudessa <tutus- Suomen eläinlääkärilehden - Finsk vete-
10393: tumaan tieteellisiin kirjoituksiin ja ulkolai- rinärtidskrift'in julkaiseminen käynyt mah-
10394: seen ammattikirjallisuuteen ja muihin kir- dottomaksi ja Suomen eläinlääkäriyhdis-
10395: joituksiin, jotka koskevat eläintautien vas- tyksen kirjaston uuden ammattikirjallisuu-
10396: tustamista maassamme. Toisin sanoen: lehti den hankinnat on ollut lopetettava.
10397: on koettanut sekä yleiskatsauksilla että se- Edelläesitettyyn viitaten, allekirjoittaneet
10398: lostamaUa välittää eläinlääkintätieteen vii- kunnioittavimmin esittävät eduskunnan hy-
10399: meisimmät saavutukset omalLe lukijakun- väksyttäväksi toivomuksen,
10400: nalleen. Edelleen on perinpohjin käsitelty
10401: kotimaista lainsäädäntää, eläinlääkäreitten että hallitus antaisi esityksen
10402: toimintaa y. m. 65,000 markan lisäyksestä kuluvan
10403: Koska eläinlääkärikuntamme on pieni, on vuoden tulo- ja menoarvioon avus-
10404: IX,25. -Hilden y. m. 261
10405:
10406: tukseksi Suomen eläin'liiäkäriyhdis- sekä sen kirjaston t,äydentämiseen ul-
10407: tyksen aikakauslehden julkaisemiseen komaisella ammattikirjallisuudella.
10408:
10409: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
10410:
10411: Uno A. Hilden. Edv. Helenelund.
10412: Henrik Kullberg. Edvard Haga.
10413: J. Mangs. T. N. Vilhula.
10414: Heikki Simonen. Kaapro Moilanen.
10415: Yrjö Schildt. Tauno Saukkonen.
10416: Jalmari Linna. A. Pohjannoro.
10417: Levi Jern. Wäinö Havas.
10418: K. M'åättä. Einö Möttönen.
10419: Karl J. Wenman.
10420: 262
10421:
10422: IX,2a. - Toiv. al. N :o 71.
10423:
10424:
10425:
10426:
10427: Määttä y.m.: Määrärahasta Pohjois- ja _Keski-Pohjanmaatn
10428: runkoviemäriverkoston aikaansaamiseksi.
10429:
10430:
10431: E dusik:unnalle.
10432:
10433: Viljelystalouden laajenemiselle ja voimis,. soon, mutta pi.ltempää aj,anjaksoa ja maa-
10434: tumiselle Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla talouden jatkuvaa kehitystä silmällä pitäen
10435: tuottaa voittamattomia vaikeuksia se, että on ryhdyttävä toimenpiteisiin peruskuiva-
10436: siellä löytyvät :laajat ensiluokkaiset vilje- tuskysymyksen koko laajuudessaan Pohjois,.
10437: lysikelpoiset maat ovat pohjaveden vaivaa- ja Keski-Pohjanmaalla ratkaisemiseksi. Tä-
10438: mia. Pohjaveden korkeus soistuttaa myös- män vuoksi on välttämätöntä, että laadi:taan
10439: kin metsämaita ja alentaa, jopa kokonaan suunnitelma näitten alueitten runkoviemäri-
10440: lopettaakin niiden tuotannon. Tämä haitta verkoston aikaansaamiseksi ja tämä suun-
10441: ja maa- ja metsätalouden kehittymistä es- nitelma mahdollisimman pian toteutetaan.
10442: tävä tekijä on erinomaisen selvästi ollut Edellä esitettyyn ja vuoden 1939 valtio-
10443: havaittavissa nykypäivinä siirtoväen pika- päiville jätettyyn rahaasia-aloitteeseen N :o
10444: asutuslain toimeenpanon yhteydessä, jolloin 61 vHtaten kunnioittaen ehdotamme ,edus-
10445: siirtoväen sijoittamista näille laajoille vil- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
10446: jelyskelpoisille maille suuresti vaikeuttaa
10447: ja heidän tuotannollisen toimintansa al- että hallitus antaisi valmistaa
10448: kuunpääsemistä tulevina vuosina huomat- suunnitelman Pohjois- ja Keski-
10449: tavasti hidastuttaa peruskuivatuksen puut- Pohjanmaan runkoviemäriverkoston
10450: tuminen as:utettavilla alueilla. Tällä het- aikaansaamiseksi ja varaisi tätä var-
10451: kellä asia on autettavissa vain rajoitetum- ten tarpeellisen määrärahan vuoden
10452: pien kuivatussuunnitelmien laatimisella ja 1942 valtion tulo- ja menoarvioesi-
10453: toteuttamisella kussakin tapauksessa erik- tykseen.
10454:
10455: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
10456:
10457: K. Määttä. Eero Nurmesniemi.
10458: Heikki Simonen. U. A. Wirranniemi.
10459: Lauri Kaijalainen. .A.. Turkka.
10460: 263
10461:
10462: IX,z7. - Toiv. al. N:o 72.
10463:
10464:
10465:
10466:
10467: Lahtela y. m.: Maataloustuotteiden hinnoittelun uudista-
10468: misesta.
10469:
10470:
10471: E d u s k u n n a ll e.
10472:
10473: Kaikissa kansalaispiireissä kautta mwan mattavasti korkeammat kuin Etelä-Suo-
10474: pidetään välttämättömänä, että kaikenlais- messa ja tulevat sellaisina vastaisuudessa-
10475: ten elintarvikkeiden tuotanto on saatava kin olemaan syystä, että työpallmt, jotka
10476: maassamme nousemaan niin suureksi, että maataloudessa muodostavat huomattavim-
10477: maamme väestön toimeentulo on taattu ai- man osan tuotantokustannuksista, ovat riip-
10478: nakin tarkoituksemnukaisen säännöstelyn puen siitä, missä osassa Pohjois-Suomea
10479: turvin. Tämä päämäärä eritoten nykyisen palkat on maksettava, noin 20-70% kal-
10480: tilanteen aikana, jolloin elintarvikkeiden liimmat kuin Etelä- ja Keski-Suomessa ja
10481: muualta maahamme saaminen saattaa ko- että sinne kuljetettavat apulantojen, työ-
10482: konaisuudessaankin loppua, on kieltämättä kalujen ja koneiden rahtimaksut nostavat
10483: oikea j:a välttämätön. Se ihmisten ja koti- myöskin tuotantokustannuksia.
10484: eläinten ta11peeksi käytettävien elintarpei- Parhaan kuvan maamme eri osien ·työ-
10485: den epäoikeudenmukainen tuotantokustan- palkkatasosta ja siis tuotantokustannuksista
10486: nuksiin perustumaton hinnoittelupolitiikka, maataloudessakin antavat kulkulaitosten ja
10487: jota valtiovalta on tähän asti toteuttanut, yleisten töiden ministeriön 14 p. touko-
10488: tekee kuitenkin mahdottomaksi sen, että kuuta 1940 vahvistamat, kohtuullisina pi-
10489: kaikki ne maamme osat, joissa elintarvik- dettävät päiväpalkkanormit metsätöitä var-
10490: keita ihmisille ja kotieläimille voitaisiin ten 1940'--1941. Tämän mukaan on pidetty
10491: tuottaa, voisivat olla mukana tuotantoa li- eri osissa maata kohtuullisina työmiehille
10492: säämässä, vieläpä se tulee tähän astistakin maksettavina palkkoina.
10493: tuotantoa supistamaan ellei maatalous- 1) Eteläisellä rannikkoalueella, Suur-
10494: tuotteiden hinnoittelua kiireesti muuteta Saimwan, Kallaveden, Päijänteen, Lounais-
10495: sellaiseksi, että se perustuu tuotantokustan- Suomen ja Etelä-Pohja.nmaan alueella 42
10496: nuksiin. markkaa.
10497: Kaikkien tuotteiden ja niin myöskin 2) Keski-Pohjanmaan alueella 44 mark-
10498: maataloustuotteiden hintojen tulee olla sel- kaa.
10499: laisten, että ne vastaavat tuotantokustan- 3) Pielisjärven alueella 46 markkaa.
10500: nuksia ja antavat kohtuullisen tulon myös- 4) Kainuun alueella 48 markkaa.
10501: kin sille pääomalle, joka tuotantolaitoksiin 5) Iijoen alueella, joka käsittää Simon,
10502: on kiinnitetty. Tätä ei ole maataloustuottei- Kuivaniemen, Ranuan, Taivalkosken, Pu-
10503: den hinnoittelussa otettu vähimmässäkään dasjärven, Yli-Iin ja Iin kunnat, 50 mark-
10504: määrässä huomioon ajateltaessa asiaa erikoi- kaa.
10505: sestikin Pohjois-Suomen maa taloudenharjoit- 6) Perä-Pohjolan alueella, joka käsittää
10506: tajain kannalta, jossa maataloustuotteiden Turtolan, Rovaniemen, Kemijärven, Ylitor-
10507: tuotantokustannukset ovat aina olleet huo- nion, Karungin, Alatornion, Tervolan, Ke-
10508: 264 IX,2 7. - Maataloustuotteiden hinnoittelu.
10509:
10510: min maalaiskunnan, Posion ja Kuusamon lainen kankea, eri alueiden tuotantokustan-
10511: kunnat, 54 markkaa. nuksista riippumaton hinnoittelupolitiikka
10512: 7) Lapin alueella, joka käsittää Utsjoen, ei voi olla oikea.
10513: Petsamon, Inarin, Enontekiön, Muonion, Mainitunlainen hinnoittelupolitiikka ei
10514: Kolarin, Kittilän, Sodankylän, Savukosken, ole omiaan myöskään lisäämään kaukais-
10515: Pelkosenniemen ja Sallan kunnat, 60 mark- ten syrjäseutujen maataloudenharjoittajain
10516: kaa. tuotannonlisäämishalua, vaan päinvastoin se
10517: Hevostyöstä maksettavat palkat ovat tyrehdyttää sitä ja lisää nälkää. Tästä
10518: myöskin samassa suhteessa kuin miesten epäoikeudenmukaisesta hinnoittelujärjestel-
10519: palkatkin, korkeammat pohjoisosassa kuin mästä on päästävä ja siirryttävä sellaiseen
10520: eteläosassa maata. Kun syrjäisten seutu- hinnoitteluun, joka vastoo maamme kulla-
10521: jen maataloudessa on käytettävä kallista kin seudulla todellisia tuotantokustannuk-
10522: hevostyövoimaa peltohehtaaria kohti enem- sia.
10523: män kuin niillä seuduin, joissa konevoi- Oikeudenmukaiseen maamme eri osien
10524: maa käytetään ja konevoiman käyttö syr- tuotantokustannuksia vastaavaan hinnoit-
10525: jäseuduilla tulee kalliimmaksi korkeamman telujärjestelmään päästään helpoimmin ja
10526: polttoaineen hinnan vuoksi, niin lisää se yksinkertaisimmin sillä, että jaetaan maa
10527: osaltaan myöskin syrjäseutujen maatalous- tuotantokustannusten kalleuden perusteella
10528: tuotteiden tuotantokustannuksia. Korkei- vyöhykkeisiin ja asetetaan ne hinnat, mitä
10529: den työpalkkojen lisäksi apulannat pitkien kussakin vyöhykkeessä paikallinen maata-
10530: maantiematkojen vuoksi maksavat syrjä- loudenharjoittaja maatalous- ja karjata-
10531: seuduilla, riippuen matkan pituudesta loustuotteistaan luovuttaessaan niitä val-
10532: ja rahtimaksujen kalleudesta, aina mark- tiolle, jalostuslaitoksille ja kulutta.jille, saa
10533: kaan asti kilolta enemmän kuin siellä, korkeintaan rperiä, ja että kuluttajille suo-
10534: missä näitä pitkien matkojen aiheuttamia raan myytyjen tuotteiden hinta saa olla se,
10535: kuljetuskustannuksia ei ole, joka myöskin mitä paikkakunnalle toisilta paikkakunnilta
10536: on omiaan huomattavasti lisäämään maa- tuodusta tavarasta on paikallisilla kaup-
10537: taloustuotteiden .tuotantokustannuksia siellä, piailla oikeus periä.
10538: johon apulannat on kallein rahtikustan- Jos tähän oikeudenmukaiseen tuotanto-
10539: nuksin kuljetettava, koska valtio ei ole ku- kustannuksiin 1perustuvaan hinnoittelujär-
10540: luvan vuoden tulo- ja menoarvioon otta- jestelmään päästään, tehdään sillä oikeutta
10541: nut edes näidenkään kustannusten tasoit- syrjäseutujen erikoisestikin Pohjois-Suomen
10542: tamiseen määrärahaa. Toiselta puolen on maataloudenharjoittajille ja saadaan hei-
10543: myöskin tunnettua, että satomäärät heh- dätkin yrittämään tuotteiden lisäämiseksi
10544: taaria kohti pohjoisosissa maata ovat pie- kaikki voimansa, joka on paras tae siitä,
10545: nemmät kuin eteläosassa, joka seikka vai- ett~ elintarvikkeita saadaan kansan käy-
10546: kuttaa oleellisesti tuotantokustannuksiin. tettäväksi niin paljon kuin on mahdollista
10547: Kun tarkastelee edellä esitetyn perus- ja se on myöskin kuluttajaväestön etujen
10548: ·teella sitä hinnoittelua, jonka mukaan mukainen, koska heidän on Illlliksettava
10549: Etelä- ja Pohjois-Suomessa maatalouden ostaessaan muualta tuotuja tarvikkeita
10550: harjoittajan on luovutettava maataloustuot- myöskin niiden rahtikustannukset, joita ei
10551: teet samalLa hinnalla, niin ei voi tulla muu- tuoteta omalla paikkakunnalla, vaan on
10552: hun tulokseen, kuin että Pohjois-Suomen muualta tuotava.
10553: maataloudenharjoittajat ovat paljon epä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10554: edullisemmassa asemassa kuin muun Suo- kunnioittaen eduskunnan rpäätettäväiksi toi-
10555: men maataloudenharjoittajat ja että täl- vomuksen,
10556: IX,27. -Lahtela y. m. 265
10557:
10558: että hallitus kiireellisesti tarkis- laiseksi, että se vastaa maamme eri
10559: taisi maataloustuotteiden hinnoitte- osien tuotantokustannuksia.
10560: lun ja järjestäisi sen uudelleen sel-
10561:
10562: Helsingissä 13 päivänä heLmikuuta 1941.
10563:
10564: M. 0. Lahtela. S. Salo.
10565: Juho Paksujalka. Heikki Soininen.
10566: A. Halonen. Wäinö Havas.
10567: Kaapro Huittinen. K. A. Lohi.
10568: Aapo Inkinen. M. Luoma-aho.
10569: Matti Miikki. Antti Junes.
10570: Lauri Kaijalainen. U. A. Wirranniem.i.
10571: Juho Niukkanen. Arno Tuurna.
10572: 266
10573:
10574: IX,2s. - Toiv. al. N:o 73.
10575:
10576:
10577:
10578:
10579: Mustasilta y. m.: Toimenpiteistä n. s. kä.äpiötilallisten ja
10580: heihin verrattavien maanvuokraajien laiduntamismah-
10581: dollisuuksien selvittämiseksi.
10582:
10583:
10584: E d u s k u n n a ll e.
10585:
10586: Vuodelta 1929 kerä,ttyjen tietojen mu- perin huonoiksi kun otetoon huomioon
10587: kaan oli maamme silloisista 287,171 vhljel- kaikkien el:iJll- ja kulutustarpeiden hintojen
10588: mäsltä 78,101 sellaista, joilla oli peltoa va:iJll sumi kohoaminen, joten vähävaraiset, lap-
10589: 0.25-2 ha, eli keskimäärin 0.94 ha. Kul- sirikkaat perheet näistä syistä ovrut jOl:Ltu-
10590: lakin näistä viljelmistä pidettiin keskimää- neet entistä,kin vaikeampaan asemaan.
10591: rin 2.3 nautaY'ksiktköä, joista 1-2 lehmää. Pienviljelmien taloudessa on kotieläinten
10592: Näiden n. s. kääpiötilojen lisäksi on yllämai- pitämisellä ja niiden hoidolla ,tärkeä mer-
10593: nitun ajan jälkeen vielä syntynyt joku kitys. Niillä on myöskin yleensä käytet-
10594: määrä vuokrasuhteen varassa olevia mäki- tävissä tätä tarkoitusta varten sopivaa ja
10595: tupa-alueita, joiden vuokrasopimuksiin ei halpaa työvoimaa viljelijäperheeseen kuu-
10596: ainakaan yleensä ik:uUJlu laiduntamismahdol- luvien naisten ja lasten työvoiman hyväksi
10597: lisuutta. Samoin on viimeisenä vuosikym- käytÖill muodossa. Toimitetut ,tutkimukset
10598: menenä muodostunut lisää omistusoikeu- ovat osoi:btaneet, että heikon ravitsemistilan
10599: delle perusltuvia asuntotiloja, joilla ei myös- syitä poistettaessa on pyrittävä valmista-
10600: kään ole karjan laiduntamismahdollisuuk- maan mahdollisuuksia tällaisten perheiden
10601: sia. Näiden luku on rauhanteossa luovute- oman lehmän pitämiseen ja maidon saami-
10602: tun alueen osalta tosin nyt vähentynyt, seen sen kautta. Kotieläinten omistamisella
10603: mutta ,tulee lähiaikana uusien koitien pe- ja hoidolla on tärkeä yleinen merkitys sii-
10604: rusttamisen kautta ilisääntymään. näkin suhteessa, että se antaa perheen lap-
10605: Edehlä mainittujen ik:ääpiötilallisten ja sille ,tilaisuuden harjaautua ja kiintyä sii-
10606: heihin verrattavien maanvuokraajien pa- hen ammattiin, josta he useimmiten tulevat
10607: himpana vaikeutena on ollut laitumen varttuneina saamaan elatuksensa. Tämä tu-
10608: puute, joka tekee karjan pitämisen pienes- ~ee myöskin varmasti ehkäisemään suuresti
10609: säkin määrässä mahdottomaksi. Näiden li- väeStön <lii3illista siirtymistä maaseudulta
10610: säksi on itsenäistyn~eistä pientilallisista kaupunkeihin.
10611: huomalttava määrä sellaisia, joiden tiloilla MenestY'ksellinen karjatalous ja sen hoito
10612: ilaitumen pienuuden takia ei voida pitää edellyttävät, että on mahdollisuutta karjan
10613: karjaa siinä määrin kuin tilalla asuvan ~aiduntamiseen ja näin ollen olisikin pyrit-
10614: perheen ravinnon tarve edellyttäisi. Kun tävä vähävaraisten laidunoilojen nopeaan
10615: näillä pierutiloilla asuvat perheet yleensä ja tehokkaaseen paranltamiseen. Vähävarai-
10616: ovat lapsiri:kkaita, olisi heille 'lehmän pitä- silla karjam.omistajilla on aikaisemmin ollut
10617: nilsen mahdollisuus koetettava varata. Tämä tilaisuus !tyydyttää laitumen tarvettaan lai-
10618: olisi tällä kertaa entistäkin tärkeämpää duntamalla karjaansa metsämailla, teiden
10619: siitäkin syystä, että ansiotyöt ovat käyneet pientareilla sekä muilla niihin verrattavilla
10620: IX,2s. - Mustasilta y. m. :267
10621:
10622: luonnon}aitumilla. Nämä mahdollisuudet jonkun mnsalaisryhmän toimeentulo näyt-
10623: ovaJt viime aikoina suuresti vähentyneet ja tää muodostuvan tukalaksi, on valtion ,toi-
10624: tällainen laiduntamistapa on yleensäkin menpitein pyrittävä saamaan siihen helpo-
10625: epätarkoituksenmukaista. Tämän vuoksi tuksia. Edellämainitun asiaintilan autta-
10626: kaipaa k:ääpiöviljelmien j·a vuokra-alueiden miseksi olisi valtiovallan velvollisuutena
10627: ha1tijain vaikeutunut 1aidunkysymys, soo ryhtyä kysymyksessä olevaa epäkohtaa kii-
10628: tärkeyden huomioonottaen, mielestämme reellisten .toimenpiteiden kautta poistamaan.
10629: valtioval1an twholta kiireellisiä toimoopi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
10630: teirtä. Jos nykyinen ltiJ..anrne laidunolojen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10631: puutteellisuuteen nähden saa jatkua, tulee
10632: se entistä enemmän tänä vaikeana aikana että hallitus kiireellisesti toimitut-
10633: huoo<m'tamaan maaseudun vähävaraisen taisi selvityksen n. s. kääpiötilallisten
10634: väestön muutoinkin puutteellista toimeen- ja vuokra-alueilla olevien oman ko-
10635: tuloa. din omistajien keskuudessa vallitse-
10636: Kaikissa k:am.salaispiireissä tällä hetkellä vasta laiduntamismahdollisuuksien
10637: ollaan yksimielisiä siitä, että valtiovallan puutteesta ja selvityksen saatuaan
10638: velvollisuus on pitää huolta kaikkien kansa- ryhtyisi niihin toimenpiteisiin, joihin
10639: laisten toimeentulon turvaamisesta ja mikäli katsotaan syytä olevan.
10640:
10641: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1940.
10642:
10643: Frans Mustasilta. Jalmari Linna.
10644: Aug. Syrjänen. Väinö Sinisalo.
10645: Eino Raunio. Väinö Kivisalo.
10646: Edv. Kujala. Paavo Aarniokoski.
10647: Heikki Kääriäinen. Valfrid Eskola.
10648: Uuno Raatikainen. Otto Toivonen.
10649: Onni Mäkeläinen. V. H. Kämäräinen.
10650: 268
10651:
10652: IX,29. - Toiv. al. N :o 74.
10653:
10654:
10655:
10656:
10657: Lampinen y. m.: Määrärahasta yhteisten koneiden hankki-
10658: miseksi pientilallisille, erityisesti siirtoväelle.
10659:
10660:
10661: E d u s kun n alle.
10662:
10663: Yhteisten koneiden käyttöä maatalou- lainan saannille on, että siitä peltoalasta,
10664: dessa on pidettävä suotavana ei yksinomaan joka kuuluu lainansaajille, vähintään 65 %
10665: tilojen, varsinkin pientilojen talouden kan- kuuluu viljelmille, joilla on korkeintaan
10666: nalta kats()ttuna, vaan myöskin kansan- 15 ha peltoa. Näin ollen siis isompia:kin
10667: taloudellisista syistä. Ottaen huomioon viljelijöitä voi olla valtion tukemien kone-
10668: maatalouskoneiden suhtoollisesti lyhyen vuo- yhtymien jäseninä. Lainoja myönnettiin
10669: tuisen käyttöajan, joka usein rajoittuu vain Ruotsissa jo v. 1939 yhteensä n. 13 milj ..
10670: muutamiin päiviin, on niissä kiinni varsin mk. Asetuksen mukaan toimivat lainojen
10671: huomattavat pääomat, jotka siten ovat suu- jakajina talousseurat (maanviljelysseurat)
10672: r~lta osalta tuottamattomia. Jos sen sijaan koneitten yhteiskäyttöön osoitetuista va-
10673: koneiden yhteiskäyttö saataisiin yleisty- roista. Laina saa olla aina 80 % koneen
10674: mään, tasa;antuisi niiden tuottama rasitus hinn·asta, ja on se kuoleterttava vähintään
10675: <makastiloille tuntuvasti. 5:ssä ja enintään 8:ssa vuodessa. Viides
10676: Toistaiseksi koneiden yhteiskäyttö on ra- osa lainasummasta voidaan määrätyillä edel-
10677: joittunut meillä pääasiassa puimakoneisiin. lytyksillä antaa anteeksi. Lainasta on an-
10678: Sekään ei ole ainakaan toisin paikoin saa- nettava takuu tai muu v;akuus.
10679: nut mainittavampaa laajuutta, vaan on oma Koneiden hankinta tapahtuu Ruotsissa
10680: puimakone usein verrattain pienilläkin ti- joko osuuskunnan tai vapaan yhtymän lu-
10681: loilla. Syynä koneiden yhteiskäytön yleis- kuun. Koneiden kunnollisen hoidon kan-
10682: tymisoon lienee pidettävä lähinnä sitä, ettei nalta on myöskin erityinen n. s. koneen-
10683: asiaa ole ,tehty riittävästi tunnetuksi ja et- omistajajärjestelmä suositeltava, ja onkin
10684: tei meillä hanketta taloudellisesti tueta. järjestelmä Ruotsissa tullut hyvin yleiseksi.
10685: Sen sijaan esim. Ruotsissa on kysymyk- Tällöin siis jokin yksityinen henkilö ostaa
10686: seen kiinnitetty suurta huomiota. Siellä on koneen, esim. traktorin tai puimakoneen,
10687: valtion puolesta erityisellä lainsäädännöllä ja sitoutuu sitä käyttämään lähiympäristön
10688: järjestetty yhteisten koneitten hankinnan pikkutiloilla kohtuullista vuokraa vastaan.
10689: helpottaminen tarkoituksella saada se yleis- Yhteiskonekysymyksen merkitys on eri-
10690: tymään mahdollisimman laajalle. Valtion koisen suuri kaikkien pientilojen kannalta,
10691: varoista on Ruotsissa v: sta 1938 lähtien mutta meillä se lisääntyy tällä kertaa eri-
10692: myönnetty yhteisten koneiden hankkijoille tyisesti siirtovä:keä ajatellen. Toistaiseksi
10693: halpakorkoisia lainoja, joiden korko bud- olisikin nimenomaan juuri siirtoväki asetet-
10694: jettivuonna 1938/39 oli 3.3% ja nykyisenä tava valtion avustustoiminnassa etuoikeu-
10695: budjettivuonna 1940/41 4.1 %. Ehtona tettuun asemaan.
10696: IX,29. - Lampinen y. m. 269
10697:
10698: Lainojen jako tapahtuisi maatalousminis- että hallitus ottaisi vuoden 1942
10699: teriön harkinnan perusteella. Lainoilla talousarvioesitykseen 10,000,000 mar-
10700: hankittavien koneiden hoitoon olisi luon- kan suuruisen miiiirärahan käytettä-
10701: nollisesti kiinnitettävä asianvaatimaa huo- väksi lainoina ja avustuksina yhteis-
10702: miota. ten koneiden hankkimiseksi pientilal-
10703: Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- lisille, erityisesti siirtoväelle.
10704: kunnan päätettäväksi toivomuksen,
10705:
10706: Helsingissä 13 p: nä helmikuuta 1941.
10707:
10708: J. Emil Lampinen. Anton Suurkonka.
10709: Elias Tukia. Matti Tolppanen.
10710: Matti Miikki. Matti Pärssinen.
10711: Eemil Luukka.
10712: 270
10713:
10714: IX,ao. - Hemst. mot. N :o 75.
10715:
10716:
10717:
10718: Hilden m. fl.: Angående anslag för fiskodlingens främjande.
10719:
10720:
10721: T i ll R i k s d a g e n.
10722:
10723: Då lrundets folkförsörjning särskilt i år Uppkomsten av de många fiskodlings-
10724: meiil äve.n under många år framåt kräver aruitalterna i Sverige och de lyckade resul-
10725: att våra fiskevatte.n såväl i insjö- som i tat man nått därstädes på detta område
10726: kustområdet beskattas vida hårdare än förr, har möjliggjorts genom att staten ikraftigt
10727: kommer detta att medföra en sådan åder- stötJt denna verksamhet såväl genom bevil-
10728: låtning aw den värdefulla fisikstamme.n, att jandet av grundläggningsansilag som årligt
10729: extra åtgärder för fiskstammens återväxt underhåll.
10730: och fö:vkovran bli en ,tvingande nödvändig- I vårt land har under tidigare år be-
10731: het. Detta föder behovet av clJt systema- viljats 100,000 mk för nämnda ändamål och
10732: t:iskt planlagt fiskodlingsarbete på f:iskeri- då endast för vårlekande fisk. I årets
10733: näringens område, främst i form av ikonst- budget har anslaget minskats tili 50,000 mk.
10734: befruktning av rom och utsättning av yngel Då detta belopp under nu rådande för-
10735: av värdefulla fiskslag under ledning av de hållanden måste anses otillräckligt och med
10736: på området redan förefintliga och even- hänvisning till vad ovan sagrts samt med
10737: tuella nybildade fiskevårdsföreningar och beaktande av, aJtt den höstlekande fisken
10738: sammanslutningar med fiskevård och fisk- även bör observeras i fiskodlingsarbetet, få
10739: odling på sitJt program. vi vördsamt föreslå, att riksdagen måtte
10740: För att detta fiskodlingsarbete snabbt hemställru,
10741: skall kunna utveeklas och leda till önskat
10742: resuJ.tat kräves, atJt staten ger ekonomiskt att regeringen i statsförslaget för
10743: stöd, såväl då det gäller upprättandet av år 1942 skulle upptaga ett anslag om
10744: lokala fiskodlingsanstalter och romkläck- 300,000 mk för understödande av
10745: ningscentraler som för dessa anstalters sammanslutningar, som arbeta för
10746: årliga underhåll. Enär mångeillSitädes, i fiskevård och fiskodling, samt att
10747: vårt land redan finnru> dammanläggningar det till lantbruksstyrelsens förfo-
10748: vid industriella företag, byggnader, vatten- gande för fiskodlingens främjande
10749: ledningar och anstäJ.ld personal, som kunna ställda anslaget måtte höjas Wl
10750: utnyttjas i fiskodlingsarbetet, erfordras ej 300,000 mk med angivande att detta
10751: stora belopp för upprättandet av nödigt anslag även skall omfatta odling av
10752: antal fiskodlingsanstalter och romkläck- höstlekande fisk.
10753: ningscentraler för att fylla landets mest
10754: trängande behov av sådana.
10755:
10756: Helsingfors den 13 februari 1941.
10757:
10758: Uno A. Hilden. Levi Jern. J. Mangs.
10759: Karl J. Wenman. Edv. Helenelund. Albin Wickman.
10760: Yrjö Schildt. Edvard Haga. Einar Holmberg.
10761: 271
10762:
10763: IX,so. - Toiv. al. N :o 75. Suomennos.
10764:
10765:
10766:
10767: Hilden y. m.: M:äärärahasta IW!lanviljelyksen edistämiseksi.
10768:
10769: E d u s k u n n a ll e.
10770:
10771: Kun maassa vallitsevoa elintarviketilanne Ruotsin monien ka}anviljelyslaitosten pe-
10772: varsinkin tänä vuonna mutta vielä useitten rustaminen ja siellä saavutetut hyvät tu-
10773: vuosien aikana tulee vaatimaan sekä sisä- lokset ovat olleet mahdolliset sen johdosta,
10774: että rannikkovesiS!töissä olevan kalakannan että valtiovalta on voimakkaasti tukenut
10775: ankarampaa verottamista, tulee ,tämä ole- tätä toimintaa myöntämällä kalanviljelys-
10776: maan sellainen suonenisku arvokkaalle ka- laitosten perustamiseen määrärahat sekä
10777: lakannalle, että toimenpiteet sen kasvatta- vuotuisesti niitä rahallisesti tukemalla.
10778: miseksi ja lisäämiseksi ovat ehdottoman Maassamme on aikaisempina vuosina
10779: välttämättömät. Tämä vaatii kalastuselin- myönnetty 100,000 markkaa sanottuihin
10780: keinon 'alalla järjestelmällisesti suunnitel- tarkoituksiin, mutta ainoastaan kevätkutui-
10781: tua kalanviljelystä, varsinkin arvokkaitten sia kalalajeja var:ten. Tämän vuoden tulo-
10782: kalalajien keinotekoista mädin hedelmöittä- ja menoarviossa on määräraha supistettu
10783: mistä ja kalanpoikasten vesistöihin laske- 50,000 markkaan. Kun tämä määrä val-
10784: mista sellaisten alueella jo olevien tai ehkä litsevissa olosuhteissa on katsottava riittä-
10785: perustettavien kalanhoitoyhdistysten ja yh- mättömäksi sekä huomioonottamalla, mitä
10786: teenliittymien toimesta, joiden toiminta- edellä on sanottu samoinkuin se, että syys-
10787: ohjelmaan kuuluu kalan hoito ja kalan vil- kutuiset kalat on kalanviljelyksessä myös
10788: jelys. huomioitava, saamme kunnioittaen ehdottaa
10789: Jotta tämä kalanviljelystyö nopeasti pää- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
10790: sisi käyntiin ja johtaisi toivottuun tulok-
10791: seen on välrttämätöntä, että valtio antaa että hallitus vuoden 1942 tulo- ja
10792: taloudellista apua sekä paikallisten kalan- menoarvioesitykseen ottaisi 300,000
10793: viljelyslaitosten ja mätihautomoiden perus- markan määrärahan luilanhoito- ja
10794: tamiseen että myös näitten laitosten vuo- kalanviljelysyhtymien avustamiseksi
10795: tuisiin kunnossapitokustannuksiin. Kun sekä että maataloushallituksen käy-
10796: maassamme jo monin paikoin on teollisuus- tettäväksi asetettu, kalanviljelyksen
10797: laitosten yhteydessä sellaiset patolaitteet, edistämistä tarkoittava määräraha
10798: rakennukset, vedenjohtolaitteet ja palkattu koroitettaisiin 300,000 markkaan huo-
10799: henkilökunta, joita voidaan käyttää kalan- mautuksin, että; tämä määräraha on
10800: viljelykseen, ei tarvita kovin suurta määrä- tarkoitettu myös syyskutuisten kalo-
10801: rahaa, jotta voitaisiin perustaa tarpeelli- jen viljelyksen edistämiseksi.
10802: nen määrä kalanviljelyslaitoksia ja mädin-
10803: hautomiskeskuksia tyydyttämään maan ki-
10804: peintä tarvetta tässä suhteessa.
10805: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
10806: Uno A. Hilden. Levi Jern. J. Mangs.
10807: Karl J. Wenman. Edv. Helenelund. A.J.bin Wickman.
10808: Yrjö Schildt. Edvard Haga. Einar Holmberg.
10809: 272
10810:
10811: IX,31.- Toiv. al. N:o 76.
10812:
10813:
10814:
10815:
10816: Sinisalo y. m.: Toimenpiteistä Vantaan- ja H erajoen per-
10817: kaustöiden aloittamiseksi.
10818:
10819:
10820: E d u s k u n n a 11 'e.
10821:
10822: Pika-asutussuunnitelmaan sisäJ.tyy Riihi- 4 km. Arolammin alapuolella olevasta Vai-
10823: mäen seudulla m. m. n. s. Silmäkenevan ym- veron koskesta, jossa on laillisesti muodos-
10824: päristön ottaminen kyseeiliseen tarkoituk- ,tettu vesivoimalaitos. Tätä myllyä ei ole
10825: seen. enää käytetty kolmeen vuoteen, kun lähi-
10826: Asianomaisen pika-asutustoimikunnan pu- ympäristöHe on perustettu useita ajan vaa-
10827: heenjohtajan ilmoituksen mukaan on suun- timuksia vastaavia myllylaitoksia. Kesällä
10828: niteltu alueelle perustettavaksi kymmenen, 1940 on sen lisäksi myllyyn johtava ilahon-
10829: ehkä useampiakin tiloja. Tarkoitukseen nut tuloruuhi purettu pois.
10830: käytettäisiin paitsi viljelyskelpoisia suo- Perkauksen edellyty:ksenä on, paitsi tä-
10831: alueita, aikaisemmin suolle muodostuneita män myllyn lunastaminen, se, millä tavoin
10832: viljelyksiä. Arolammin kylän maanomistajat suhtautu-
10833: Puheenaolevat alueet sijaitsevat Riihi- vat Arolammen vedenpinnan alentamiseen.
10834: mäen kauppalassa sekä Herajoen ja Aro- Sikäli kuin mainitun pika-asutuslautakun-
10835: lammin ky;lissä. Paikkakunnalle on hyvät nan puheenjohtaja on saanut heiltä tietää
10836: tieyhteydet sekä Riihimäen että Hyvinkään ja muuten on tiedossa, ovat he asialle myö-
10837: kauppaloista. Alueen halki virtaavat joet, tämielisiä ja jo aikaisemmin itsekin suunni-
10838: Vantaanjoki ja Herajoki, ovat peratut vuo- telleet tätä perkausta. Vaiveron kosken
10839: sina 1917-1919 mutta ovat ne sen jäJkeen vesivoimalaitoksen lunastaminen lieooe
10840: kyseellisiltä kohdilta liettyneet sangen pa- myöskin tällä kertaa mahdollinen, sillä sen
10841: hasti minkävuoksi mainittujen jokien var- omistaja omistaa maanviljeilystilan, saaden
10842: silLe raivatut suoviljelykset kärsivät hyvin siitä varsinaisen toimeentulonsa, ja mylly
10843: suuressa määrässä sekä tulvavesistä että muutenkin on ollut käyttämätön s~kä rap-
10844: liian korkealla olevasta pohjavedestä. Ky- piolla, joten se ei nykyisellään kyJmne ylei-
10845: symyksessä olevat suoalueet, erikoisesti niit- söä palvelemaan.
10846: ten parhaat osat, ovat samaa korkeustasoa, Jos asiaa ryhdytään tavallisessa järjes-
10847: joten ilman mainittujen jokien perusteel- tyksessä toteuttamaan voimassa olevien la-
10848: lista perkansta ei niitten käyttö pika- kien mukaan tai asetusten puitteissa, niin
10849: asutustarkoitukseen voine tulla kysymyik- tuskin voidaan asiaa saada onnelliseen rat-
10850: seen. kaisuun sellaisessa ajassa kuin sen kiireelli-
10851: Jotta Silmäkenevan viljelyskelpoiset syys edellyttäisi, vaan vienevät alkuvalmis-
10852: alueet, samoin aikaisempien pe11kauksien telut vähintäin vuoden ehkä enemmänkin.
10853: vaikutuksesta jokien rannoille syntyneet Uudenmaan ja Hämeen piirin ylimääräi-
10854: suoviljelykset, voitaisiin kuivattaa voima- nen maanviljelysinsinööri Toivo Liukko
10855: peräisen viljelyksen edellyttämällä tavalla, esittää lokakuun 8 päivänä 1940 lausunto-
10856: on Vantaanjoen perkaus aloitettava noin naan, joka perustuu paikanpäällä tehtyyn
10857: IX,31. - Sinisalo y. m. 273
10858:
10859: silmämääräiseen tarkastukseen ja Uuden- perkaustyön muodostaa Arolammen ylä-
10860: maan ja Hämeen maanviljelysinsinööripii- puoli. Aikaisempien perkauksien ja niistä
10861: rin, maata:loushallituksen ja tie- ja vesira- suoritettujen kustannuksien perusteella
10862: kennushaHituksen sekä Suomen Suovilje- voitanee olettaa, että kustannukset nousi-
10863: lysyhdistyksen hallussaoleviin asiaa koske- sivat ehkä 2-2.5 miljoonaan markkaan."
10864: viin asiakirjoihin seuraavaa: ,Mikäli voi- Kun kyseeilinen alue sijaitsee kahden
10865: massa olevia lakeja ja asetuksia muutta- kauppalan läheisyydessä, sillä on hyvät tie-
10866: malla sikäli joustavammiksi, että tällaiset yhteydet asutuskeskuksiin ja se on laadul-
10867: aivan selvästi kannattavat hankkeet voitai- taan helposti viljelykselle raivattavaa hyvä-
10868: siin käsitellä entistä kiireellisemmin, voi- laatuista viljelysmaata, niin on suorastaan
10869: taisiin Silmäkenevan alue kuivattaa pika- valitettavaa, jos ei tällainen alue tulisi käy-
10870: asutustarkoituksiin. Hanke on nähdäk- tetyksi asutustarkoitukseen, sillä tässä jos
10871: semme sangen kannattava, ottaen huomioon, missään on edellytyksiä maatalouden me-
10872: että kysymykseen tu:Levasta perkauksesta nestykselliselle harjoittamiselle.
10873: tulisi hyötymään vähintään 1,000 ha suu- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
10874: ruinen viljelysalue kahden kauppalan lä- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
10875: heisyydessä (josta on pois luettu viljelyk- muksen,
10876: seen kelpaamattomat suoalueet). Mainitun
10877: Vaiveron kosken voimalaitoksen poistami- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
10878: sella ja verrattain pienellä perkauksella toimenpiteisiin Vantaan- ja H erajoen
10879: voidaan alentaa Aroiampea. Suuremman perkaustöiden aloittamiseksi.
10880:
10881: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
10882:
10883: Väinö Sinisalo. Otto Toivonen.
10884: 0. H. Kekäläinen. Anselm Pitkäsilta.
10885: J. Emil Lampinen. Aino Malkamäki.
10886: Albert Eerola. Väinö Kivisalo.
10887: Eino Raunio.
10888:
10889:
10890:
10891:
10892: 35
10893: 274
10894:
10895: IX,s2. - Toiv. al. N :o 77.
10896:
10897:
10898:
10899:
10900: Kylänpää y. m.: Toimenpiteistä Inhottujärven, Maajärven
10901: · ja Riutanjärven kuivattamiseksi.
10902:
10903:
10904: E d u s k u n n a ll e.
10905:
10906: Kun viime vuoden lokakuussa maatalous- kettu kuvernöörin päätöksen nojalla 30/10
10907: ministeriön asutusasiainosasto saattoi jul- 1897, jonka senaatti on vahvistanut 7/11
10908: kisuuteen tiedot niistä suunnitelmista, joi- 1902. Suunnitelman laati insinööri Emil
10909: den mukaan Turun ja Porin läänin eri Graeffe ja oli sen mukaan tulvapintaa las-
10910: kunnissa tullaan käyttämään maata pitka- kettava noin 1.2 metriä ja alinta noin 2.os
10911: asutukseen, kiinnitti tämä suunnitelma eri- metriä. Kustannusarvio oli 225,000 mk ja
10912: koista huomiota eri kuntiin muodostetta- hyötyalue 3.2 ha peltoa, 430.94 ha ranta-
10913: va:ksi määrättyjen pika-asutustilojen luvun niittyä ja 1,153 ha suomaita eli yhteensä
10914: suhteen, jossa oli havaittavissa epätasai- 1,587.14 ha viljelyskelpoista maata.
10915: suutta ja suhteettomuutta. Mielestämme Mainitun päätöksen nojalla on kuivausta
10916: suurin epäkohta on havaittavissa Noormar- suoritettu niin paljon, että vedenpinta on
10917: kun kunnan kohdalla, sillä sanottuun kun- laskenut noin puolella laskettavaksi edelly-
10918: taan on määrätty pika-asutustiloja sijoitet- tetyistä määristä. Rantamaita on uskallettu
10919: tavaksi enemmän kuin koko pitäjässä on vähäsen ottaa jo viljelykseen ja vesijiiJttö-
10920: viljeltyä maata. Noormarkkuun on pika- maa, joka on muodostunut järvien poh-
10921: asutustiloja määrätty sijoitettavaksi 283, jasta, on tuloillaan maksanut ne summat,
10922: joiden ·tilojen maatalouSIIDaantarve on 2,721 joita yrittäjäin aikoinaan piti hankkia lai-
10923: ha, kun koko kunnan viljelyspinta-ala on noina. Tulva nousee kuitenkin keväisin
10924: Satakunnan Maanviljelysseuran tilastojen vielä rantamaille ja tekee viljelyksen vielä
10925: mukaan 2,380 ha, mikä määrä nyt lienee epävarmaksi. Kun ·kuirvaustyötä on jo noin
10926: vähän suurempi, korkeintaan 2,500 ha. paljon suoritettu, pitäisi kustannusarvion
10927: Pika-asutustoiminnan johdon taholta on mielestämme vanhoissa kultamarkoissa riit-
10928: ilmoitettu, että näissä suunnitelmissa on tää työn loppuun suorittamiseen. Nykyai-
10929: otettu huomioon Noormarkun kunnan kaiseksi rahaksi muunnettuna 225,000 kul-
10930: alueella löytyvät vesialueet, joista kuivaa- tamarkkaa olisi ehkä noin 20 X 225,000 =
10931: maila saadaan runsaasti viljelyskelpoista 4,500,000 mk. Tällä summalla arvioidaan
10932: maata. Tämä onkin totta. Mutta sitä var- suunnitelman tulevan toteutetuksi, jolloin
10933: ten tarvitaan kiireellisiä ,toimenpiteitä. rannat ovat käytettävissä viljelysmaaksi
10934: Noormarkun ja Pomarkun pitäjissä ole- (1,587 lra) ja järvien pohjat rehutuottoon
10935: vat Iuhottujärvi, Maajärvi ja Riutanjärvi (850 ha). Jos tahdotaan järvien pohjatkin
10936: olisi mahdollisimman nopeasti kuivatiava saada peltoviljelysmaaksi, voitaisiin toteut-
10937: kokonaan, jotta saataisiin maata niitä uusia taa insinööri A. Strömbergin suunnitelma,
10938: tiloja varten, jotka asutustoiminta edellyt- jonka kustannusarvio on_ 540,000 mk. Jos
10939: tää Noormarkkuun perustettavaksi. tämä summa kerrotaan 24: llä, saadaan kus-
10940: Inhottua y. m. järviä on jo osittain las- tannukset nousemaan pyörein luvuin 13
10941: IX,a2. - Kylänpää y. m. 275
10942:
10943: miljoonaksi nykymarkaksi. Tällöin saatai- omille tiloilleen lykkäytyy useammaksi vuo-
10944: siin Inhottujärven, Maajärven ja Riutan- deksi eteenpäin ja tuottaa kuntaan sijoi-
10945: järven ympäriLtä ja pohjista pelloksi kel- tetulle siirtoväelle ja kuntalaisille voitta-
10946: paavaa maata 2,436 ha. mattomia vaikeuksia majoitus- y. m. kysy-
10947: Voidaan sanoa, että täten tulee kallista myksiä ratkai:staessa.
10948: maata, ja että kuivatus ei kannata, mutta Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
10949: täten saada:an viljelykoolle uutta maata ja kunnan päätettäväksi toivomuksen,
10950: päästään ottamasta entisten viljelijäin
10951: maata pika-asutukseen ja säästetään raken- että mikJÄli järvien ja vesiperäis7
10952: nuspaaomaa. Jos Noormarkun ja Pomar- ten maitten kuivaus tulee kysymyk-
10953: kun pitäjiin aiotaan lähiaikoina sijoittaa seen pika-asutustarkoituksissa halli-
10954: sinne määrättyjä pika-asutustiloja, olisi tus ryhtyisi kiireellisiin toimenpitei-
10955: edellä sanottujen järvien kuivaustyö pan- siin Noormarkun ja Pomarkun pitä-
10956: tava käyntiin aivan ensi tilassa. Muussa jissä olevien Inhottujärven, Maajär-
10957: tapauksessa siirtoväen sijoittaminen sinne ven ja Riutanjärven kuivattamiseksi.
10958:
10959: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1941.
10960:
10961: K. Kylänpää. Kalle Soini.
10962: Kyllikki Pohjala. Kalle Kirra.
10963: Lauri Murtomaa. K. R. Kares.
10964: J. E. Malmivuori. Ville A. Komu.
10965: Kalle Joukanen. Paavo Aarniokoski.
10966: 276
10967:
10968: IX,ss. - Toiv. al. N :o 78.
10969:
10970:
10971:
10972:
10973: Inkinen y. m.: Toimenpiteistä Inhottujärven, Maajärven jc~
10974: Riutanjärven kuivattamiseksi.
10975:
10976:
10977: E d u s k u n n a ll e.
10978:
10979: Moskovan rauhan yhteydessä Suomi me- tano, jonka toiminimi A. Ahlström Osake-
10980: netti suurimman osan Karjalasta Neuvosto- yhtiö omistaa ja joka on Y'ksityisomistuk-
10981: Venäjälle. Luovutettu alue käsiW kaik- sessa olevien ti:Iojen edellä luovutusvelvol-
10982: kiaan 32,084 km2, josta viljeltyä maata lisuuteen nähden. Noormarknn kartanon
10983: 279,350 ha. Tämän seurauksena on oHut, viljellty ala on kuitenkin -vain noin 150 ha.
10984: että noin 40,000 maanvi:ljelijäperhettä on Samalla toiminimellä on sittem. muutamia
10985: menetitänyt kotinsa, marunsa ja ootisem. toi- muitakin 'tiloja, mutta llliiden peltoala on
10986: meentulomahdollisuut€1l1Sa. Sekä kansanta- vain muutamia kymmeniä hehtaareja, koska
10987: loudelliselta että yhteiskunnalliselta kan- niistä jo aikaisemmin on viljelysmaat
10988: nalta katsoen on välttämätöntä, että näille myyty wsUitustarkoituksiin. Kunnailakin on
10989: maanviljelijöille varataan tilaisuus enltisem. peltoa vain muutama kymmoo hehtaaria.
10990: ammattinsa harjoittamiseen. Tätä silmällä Kuten ,edellä olevat numerot osoittavat
10991: pitäem. on eduskunta hyväksynyt siirtoväen menisi NoormarkUslta pika-asutukS'een maa-
10992: pika-asutuslain, jonka mukaan kaikki ne talouskelpoista maata enemmän kuin mitä
10993: siirtoväkeem. kuuluvrut, jotka aikais,emmin koko kunnan alueella nykyisin peltoa on
10994: ovat saaneet pääasiallisen toimeem.tuionsa olemassa. Kun entiset viljelmät pitäjässä
10995: maanrviljelykses,tä, ovat oikeutettuja pika- ovrut ennl:lSitään pieniä, viljeltyä maalta vil-
10996: asutuslain nojrulla saamaan jäljelle jää- je'lmää kohti vain 6.2 ha, on uusiUe nyt
10997: neessä Suomessa maata lain edellyttämällä muodostetuille tilo:iil1e raivatltava lisää vil-
10998: tavalla. jelysmaata. Tämä käy mahdolliseksi s1ten,
10999: Sen asutussuunnitelman mukaan, jornka että I.nhottujärven, Maajärven ja Riutan-
11000: maatalousministeriön asutusasiainosasto on järvem. ikuivaltustyöt, joita varten on lmi-.
11001: lokakuussa 1940 vahvistanut, on Noormar- va!tussuunnitelma olemassa ja joro osittain
11002: kun pittäjään määrätty muodostettavaksi on jo yksityisten towesta suoritettukin,
11003: 283 pika-asutuslti'laa, joille on erotettava pann1a8Jll heti käyntiin.
11004: 2,721 ha maartrulousmaata, siis peltoa ja Jos tämä työ suoritet1taisiin nopeasti,
11005: viljelyskelpoista mawta. tulisi järvien rannoisita viljelyskelpoista
11006: Vuonna 1930 kerä;tyn maataloustilaston maata noin 1,600 hehtaaria, siitä noin nel-
11007: mukarunon Noormarkussa peltoa noin 2,380 Jannes luonnonniittyä, jonka suureksi
11008: hehtaaria ja tähän mennessä se tuskin on osaksi voisi saada kyrutämällä pe'iloksi. Jär-
11009: noussut korkeammalle kuin 2,500 hehroa- vien pohjasta tulisi sen suunnitelman mu-
11010: riin. Lisäksi on huomautettava, eittä Noor- kaan rehutuottomaata, jota hyvin voisi
11011: markku on oikea pienviljelijäpitäjä, sillä siirtoväelle jakaa niittymaaksi. Jos ,työt
11012: vain 12 tilalla on enemmän kuin 25 ha pantaisiin mahdollisimman pian alulle, voi-
11013: peltoa. Näistä on yhtenä N oorma11kun kar- taisiin noista vHjelyskelpoisista rantamaista
11014: IX,33. - Inkinen y. m. 277
11015:
11016: jo ensi kesänä erottaa palstoja ja määrätä maita tulvien nousun ja pidentymisen lt:akia
11017: useille uusille tiloi'lle rajwt ja :tontit, jotta uudestaan luonnon tiJaan.
11018: rakentaminen ja viJjelyksen alullepano Yllämainituista kuivatussuunnitelmista
11019: voirtaisiin alottaa. on asiakirjat jä;tertty maatalousministeriöön.
11020: Samoin Pomarkussa on hankittava maata Kun maamme maaiUtlousrtuotannon kan-
11021: 107 uudellen tilalle, ja sitä varten on m. m. nalta on välttämätöntä, että peltoalaa on
11022: Kynäsjärvi suunniteltu vielä nykyisesrtääm. lisättävä pää;stäksemme omavaraistalouteen,
11023: laskettavaksi ainakin yhdellä metrillä. Täl- pidämme edellämainittuja kuivatussuunni-
11024: löin saataisiin arvion mukaan noin 700 ha telmia ensiarvoisen tärikeinä. Samoin ei
11025: pehloksi kelpaavaa maata ja noin 300 ha myöskään pika-asutusta voida suorittaa
11026: rehunkasvumaata. Pomarkussa kävisi siten tältä osalta.
11027: mahdoJliseksi ohjelman täyttäminen. Muu- Edellä sano1Jtuun viita.ten ehdotamme
11028: ten, ellei mitään kuivatuksia suori.teta, se eduskunnam. päätettäväksi •toivomuksen,
11029: sielläkin on mahdottomuus. Kynäsjärveä ei
11030: taas voi laskea ennen kuii!1 Inhottu on saatu että hallitus r·yhtyisi kiireellisesti
11031: siihen ltilaan, että se nielee päältä tulev3Jt toimenpiteisiin, jotta N oormarkun
11032: lisät. Muuten tapahtuisi samaa, mitä jo pitäjässä sijaitsevien Inhottujärven,
11033: aikaiseanman Kynäsjärven kuivauksen ai- Maajärven ja Riutanjärven kuiva-
11034: kana tapahtui, että nimittäin Inhotun tustyö pannaan heti käyntiin.
11035: alooeila täytyi jä;ttää viljelyksoessä ole.via
11036:
11037: Halsingissä helmikuun 5 päivänä 1941.
11038:
11039: Aapo Inkinen. Matti Pitkänen.
11040: Antti Kemppi. Matti Pärssinen.
11041: Kalle Joukanen. Juho Paksujalka.
11042: Kauno Kleemola. A. Halonen.
11043: Matti Tolppanen. J. Emil Lampinen.
11044: Tauno Saukkonen. Eino Möttönen.·
11045: Emil Luukka.
11046: 278
11047:
11048: IX,s4. - Toiv. al. N :o 79.
11049:
11050:
11051:
11052:
11053: Möttönen y, m.: Kyyjärven pitäjässä olevien Nopolanjoen
11054: ja H einuanjoen perkaamisesta.
11055:
11056:
11057: E d u s kun n a ll e.
11058:
11059: Sodan johdosta olemme joutuneet luo- misen avulla viljelykselle erittäin hyviä
11060: vuttamaan vieraalle valtakunnalle m. m. n. viljelysmaita runsaasti 2,000 hehtaarin alaa.
11061: 10 % viljelyspinta-alastamme. Tästä joh- Maanlaatu on pääasiassa kivetöntä savipoh-
11062: tuen on muodostunut varsin tärkeäksi jaista mutamaata ja ylävemmä,t maat savi-
11063: kaikki ne toimenpiteet, jotka ovat omiaan ja hietamultaisia kivennäismaita.
11064: edistämään elintarvekeomavaraisuutta kan- Perattavien jokien yhteinen pituus on
11065: samme keskuudessa. noin 30 km. Kysymyksessä olevan Nopolan
11066: Viljelyspinta-alan laajentamiseksi onkin joen ja sen lisähaaran Heinuan joen viettä-
11067: jo ryhdytty .maassamme toimimaan voimak- vyys on varsin suuri, joten vaikeampia
11068: kain ottein. Laajassa mittakaavassa suo- luonnollisia esteitä ei kuivatustöitten suori-
11069: ritettava uudisraivaustyö, korotettujen rai- tus tule aiheuttamaan. Mainittakoon, että
11070: vauspalkkioiden tukemana on jo osoittautu- näitten jokien perkaussuunnitelma on ollut
11071: nut erittäin myönteiseksi uusien viljelys- vireillä jo lähes kolmekymmentä vuotta ja
11072: alueiden valtaamiseksi ja samalla voimak- tällä ajalla on m. m. Vaasan maanviljelys-
11073: kaaksi edesauttajaksi kansamme toimeen- insinööripiirin toimesta valtion kustanta-
11074: tulon turvaamistyössä. On kuitenkin mer- mana toimitettu tutkimuksia kuivatuksen
11075: kille pantava, että maassamme on, varsinkin ,taloudellisesta merkityksestä ja nämä toi-
11076: syrjäisemmillä paikkakunnilla, veden vai- mitetut tutkimukset ovat olleet erittäin
11077: vaamina huomattavat määrät erittäin hyviä myönteisiä sikäli, että suhteellisen pienin
11078: viljelyskelpoisia maita, joissa kuitenkin mel- kustannuksin voitaisiin vapauttaa viljelyk-
11079: kein poikkeuksetta kuivattamisen edellyttä- · selle varsin huomattavat alueet veden vai-
11080: mät peruskustannukset ovat sikäli huomat- vaamasta olotilasta.
11081: tavat, että paikkakunnan useimmiten vähä- Viljelijät, joiden omistamat maat kuulu-
11082: varaiset viljelijät eivät jaksa niitä suorit- vat edellämainittuun hyötyalueeseen, ovat
11083: taa. poikkeuksetta kaikki vähävaraisia, useat
11084: Kyyjärven pitäjässä, joka kuuluu suurissa elämän vaikeuksissa ponnistelevia
11085: maamme syrjäisimpiin paikkakuntiin, ollen pientilallisia, joiden taloudellisen aseman
11086: pitäjän keskUSJtasta matkaa lähimmälle rau- · parantamista olisi ilolla tervehdittävä.
11087: tatieasemalle yli 100 km, on Kyyjärveen Tämän kuivattamissuunnitelman toteut-
11088: vetensä laskevan Nopolan joen ja siihen taminen tulisi huomattavaslti poistamaan
11089: lisähaarana liittyvän Heinuan joen perus- aina uhkaavana esiintyvää. hallanvaaraa
11090: teellista perkaamista pidettävä erittäin hyö- paikkakunnalla. Se tietäisi todella tuhan-
11091: dyllisenä ja myöskin kiireellisenä. Täysin sissa laskettavan hehtaarimäärän vapautta-
11092: luotettavien tietojen mukaan vapautuisi mista tuottamattomasta olotilasta hyödylli-
11093: näitten edellä mainittujen jokien perkaa- seen elinkeinoelämän palvelukseen ja koko-
11094: IX,34. -Möttönen y. m. 279
11095:
11096: naisuudessaan avaisi aivan uusia huomatta- tämä jo vuosikymmeniä vireillä ollut kui-
11097: van 1suuria toimeentulon saantimahdolli- vatussuunnitelma 'toteutettaisiin.
11098: suuksia ja olisi siten omiaan voimakkaasti Edellä · esitetyn perusteella ehdotamme
11099: tukemaan ja edistämään omavaraistumista kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
11100: syrJaiSen paikkakunnan kovaa kokeneen toivomuksen,
11101: viljelijäväen keskuudessa.
11102: Kyyjärven kuntaan perustettavista pika- että mikäli vesiperäisten hyvien
11103: asutustiloista on huomattava määrä suunni- v~"ljelysmaittenkuivatus tulee kysy-
11104: teltu myöskin juuri tälle kyseenalaiselle mykseen pika-asutukseen y. m. voi-
11105: kuivatettavalle hyötyalueelle, joka ilmenee makkaasti edistettävään viljelystoi-
11106: pika-asutustoimikunnan puheenjohtajan, in- mintaan, hallitus ryhtyisi kiireelli-
11107: sinööri Kauton antamasta lausunnosta. siin toimenpiteisiin Kyyjärven pitä-
11108: Näin ollen tuntuisi varsin suotavalta ja jässä olevien Nopolan joen ja sen
11109: todella koko yhteiskunnan edun mukaiselta, haarajoen H einuan joen perkaami-
11110: että valtion toimenpitein ruvettaisiin mah- seksi.
11111: dollisimman pian toimimaan siten, että
11112:
11113: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1941.
11114:
11115: Eino Möttönen. Kalle Kämäräinen.
11116: Vihtori Vesterinen. Antti Junes.
11117: Janne Koivuranta. Juho Takala.
11118: Wäinö Havas. Matti Luoma-aho.
11119: Lauri Murtomaa. Antti J. Ra.ntamaa.
11120: J. Pyörälä. U. A. Wirranniemi.
11121: Matti Tolppanen.
11122: 280
11123:
11124: IX,35. - Toiv. al. N :o 80.
11125:
11126:
11127:
11128:
11129: Murtomaa y. m.: Suunnitelman laatimisesta soitten tehok-
11130: kaasta käyttämisestä turvepehkun ja polttoturpeen val-
11131: mistamiseen.
11132:
11133:
11134: E d u s k u n n a ll e.
11135:
11136: Kansamme on joutunut valtaviin ponnis- heikon järjestelyn vuoksi ehkä nousseet
11137: tuksiin turvatakseen toimeentulonsa ny- liian korkeiksi. So:i!ta omistavat 'eivät usein-
11138: kyisissä vaikeissa oloissa. Uuden pellon kaan ole itse halukkaita turvetta nosta-
11139: teko menetettyjen peltojen tilalle muodos- maan, mutta eivät anna siihen oikeutta niil-
11140: 'taa sen valtavan uutisraivausohjelman, jota 1ekään, jo~a sitä ha;luaisivat ja näin jää-
11141: kansamme ryhtyy heti talven mentyä to- vät suot 'lepäämään arvottomina, :tuotta-
11142: teut.tama,an. matta hyö,tyä kenellekään.
11143: Soitten hyväksikäy,ttö ei tuliSii rajoittu-
11144: Mutta tämän ohella vanhan pellon kas-
11145: vukunnon säilyttäminen ja parantaminen maan yksinomaan kuivi,kkeeksi, vaan tulee
11146: on mielestämme sellainen tehtävä, johon ei, turvepehkun kysyntä rakennuksien täyt-
11147: sen tä11keyden huomioonotltaen, ole kiinni- teeksi muodostumaan huomat,tavflill: suureksi,
11148: tetty sellaista huomiota kuin p:iJtäisi. Sadot sitämukaa kuin rakennustoiminta pääsee
11149: jäävät, heikon lannoituksen vuoksi, monin vauhtiin.
11150: paikoin kovin alhaisiksi. Tämän asian kor- Kun polttopuiden hakkuu on, auto- ja
11151: jaamiseksi olisi eriJwisesti nyt, jolloin väki- junrui:i!keruteen käyttäessä miltei y~ksinomaan
11152: lantojen saanitikin on niukempaa, ryhdyt- puuta polttoaineena, tavattomasti lisäänty-
11153: tävä kiireellisiin toimem.piteisiin. ny;t, uhikaa vähämetsäisempiä Etelä- ja
11154: Lounais-Suomen sekä Etelä-Pohjanmaan
11155: HuolimaJttoman la.n.nanhoidon vuoksi me- seutuja lähitulevaisuudessa po1ttopuupula.
11156: nee vuosittain kasvinravintoaineita maas- Tämän ~estämiseksi olisi jo nyt ryhdyttävä
11157: samme hulffi:aan useiden satojen miljoonien metsiä säästämään ja ruvettava nälli1ä seu-
11158: markkojen arvosta. Tämä saataisiin nopeim- duilla valmistamaan po1ttolturvetta yleiseen
11159: min estetY'ksi siten, että käytettäisiin riit- kulutukseen.
11160: tävästi turvepehkua kuivikkeena. Jos turvepehkun ja po1ttoturpeen nosto
11161: Vaikka maassamme on runsaasti soita, ja kuivatus saataisiirn laajemmassa mitassa
11162: ei turvepehkua ole tälläkään hetkellä juuri jo ensi keväänä käyntiin, voitaisiin tähän
11163: lainkaan saatavissa, joten joudutaan n~u työhön käyttää huomatJtavat määrät nais-
11164: koista rehuvaroistamme osa käyttämään työvoimaa ja siten lievittää sirtä työttö-
11165: kuivikkeena, siitä huolimatta, että ne re- myystilannetta, joka uhkaa etupäässä teks-
11166: huksikin kipeästi tarvitltaisiin. Syytt siihen, tiilialan naistyönltekijöitä.
11167: miksi ei turvepehkua ole enemmän valmis- Edelläesitettyihin seikkoihin viitaten eh-
11168: tettu, saattavat olla monetkin. Sen han- dotamme kunnioittaem. eduskunnan hyväk-
11169: kintakuSitannukset ovll!t useasti toiminnan SY'ttäväksi toivomuksem.,
11170: IX,35. - Murtomaa y. m. 281
11171: että hallitus nopeasti valmistuttaisi hokkaasti käyttää turvepehkun ja
11172: suunnitelman siitä, millä tavalla polttoturpeen valmistukseen.
11173: maassamme olevia soita voitaisiin te-
11174:
11175: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1941.
11176:
11177: Lauri Murtomaa. Toivo Halonen.
11178: Tauno Saukkonen. Matti Luoma-aho.
11179: J. Pyörälä. Paavo Aarniokoski.
11180: Eino Möttönen. Uuno Raatikainen.
11181: J. Emil Lampinen. Heikki Simonen.
11182: Matti Miikki. Frans Mustasilta.
11183: Antti Junes. Heikki Niskanen.
11184: Aino Luostarinen.
11185:
11186:
11187:
11188:
11189: 36
11190: 282
11191:
11192: IX,36. - Toiv. al. N :o 81.
11193:
11194:
11195: Hämäläinen y. m. : Määrärahasta Kalvitsan ja Pieksämäen
11196: asemien välillä olevan suoalueen kuivatussuunnitelman
11197: laatimista varten.
11198:
11199: E d u s k u n n a ll e.
11200:
11201: Kalvitsan ja Pieksämäen asemien välillä, Tämän suoalueen tuottavaan kuntoon saa-
11202: radan itäpuolella, mutta myöskin osin kah- minen ei ole yksinomaan yksityistaloudel-
11203: den puolen rataa, sijaitsee suoalue, joka linen etu, vaan suuressa määrin koko kan-
11204: ulottuu Mikkelin, Juvan, Haukivuoren, Vir- santaloutta palveleva. Me tarvitsemme lisää
11205: tasalmen ja Pieksämäen pitäjien alueelle. pelto- ja metsämaata. Se tarjoaisi seutu-
11206: Suo on koko pituudeltaan Vuoksen ja kunnalle kumpaakin melkoisesti. Samoin
11207: Kymijoen vesistöj1en vedenjakajana, josta mahdollisesti polttoturvetta. Lisäksi pois-
11208: vesi virtaa kumpaankin suuntaan ja näin taisi suuresti alueen keskellä ja laitamilla
11209: ollen alueen kuivatus pitäisi olla helposti asuvien pelloilta hallavaaraa sekä helpoit-
11210: toteutettavissa. Kuitenkin jäljempänä esi- taisi monin paikoin alueen läpi kulkevan
11211: tetyt syyt ovat maanomistajille siksi suuret, rautatien, maanteiden ja kyläteiden kun-
11212: että ilman valtiovaHan välitöntä apua kui- nossapitoa, sillä usein tulvat, ei vain ke-
11213: vatussuunnitelman laatiminenkaan ei ole väällä, vaan vieläpä joskus kesäHäkin suu-
11214: mahdollista. Näiden syiden valaisemiseksi rempien sateiden jälkeen, liuottavat tien-
11215: esitämme seuraavaa. penkereitä ja pysäyttävät liikenteen het-
11216: Mainittu suoalue arvioidaan 15,000 ha: ksi, lmksi ja vaikeuttavat sitä moniksi päiviksi.
11217: jakautuen, kuten jo mainitsimme, viiden Käsityksemme näin ollen on, että mainit-
11218: pitäjän alueelle. Maanomistajat tällä alueella tuun suoalueeseen kiinnitetyt varat korvau-
11219: ovat suurimmaksi osaksi pientilallisia, joten tuisivat monin kerroin valtiolle maanomis-,
11220: alueen laajuus ja yrityksen vaatiman raha- tajien varallisuuden kasvaessa lisääntyvinä
11221: määrän suuruus estävät heitä saamasta sel- verotuloina ja vähentäisivät valtion ja kun-
11222: laista yhteiskosketusta toisiinsa, jota oma- tien jatkuvia teiden kunnossapitokustan-
11223: toimisesti asian vireillepano vaatisi. Pari nuksia.
11224: kertaa on Mikkelin läänin maaherra kehoit- Edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
11225: tanut asianomaisia kuntia ryhtymään yh- tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
11226: teistoimintaan asian vireillepanoksi, mutta muksen,
11227: tämä ei ole, todennäköisesti ehkä edellä
11228: mainituista syistä, näidenkään toimielimien että hallitus ottaisi 1942 vuoden
11229: taholta ollut mahdollista. Kumminkin asia tulo- ja menoarvioesitykseen riittä,..
11230: vaatisi toimeksisaattamista. Tästä syystä vän määrärahan Kalvitsan ja Pieksä,..
11231: olisi valtiovallan toimenpitein ~aadittava mäen asemien välillä sijaitsevan suo-
11232: puheena olevalle suoalueelle kuivatussuun- alueen kuivatussuunnitelman laati-
11233: nitelma, joka sen jälkeen tarjoaisi mahdol- mista varten.
11234: lisuuden, joko osa- tai kokonaissuoritukseen
11235: alueen kuivattamiseksi.
11236: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1941.
11237: Alex Hämäläinen. A. Pohjannoro. Antti J. Rantama.a.
11238: K. Hakala: Aino Luostarinen. Yrjö Schildt.
11239: J. Fr. Tolonen. Albin Asikainen. Toivo Halonen.
11240: 283
11241:
11242: IX,a7.- Toiv. al. N:o 82.
11243:
11244:
11245:
11246: Murtomaa y. m.: Esityksen amtamisesta laiksi taimistotuot-
11247: teiden kaupasta.
11248:
11249:
11250: E d u s k u n n a 11 e.
11251:
11252: Se kokemus, mikä puutarhaviljelyksestä televistä lukuisista taimistotuotteiden kaup-
11253: on maassamme saartu, osoittaa, että sillä, piaista on osa sellaisia keinottelijoita, jotka
11254: määrätyin edellytyksin, on varmoja menes- myyvät aivan kelvotonta tai ala-arvoista
11255: tymismahdo1lisuuksia. tavaraa korkeisiin hintoihin ja tuottavat
11256: Ne rtulokset esimerkiksi, joita puutarha- siten ostajiUe suuria aineellisia vahinkoja
11257: viljelys, pääasiassa omaa taloutta varten ja katkeria pettymyksiä. Kun tällaisten
11258: harjoitettuna eli n. s. kotipuutarhaviljelyk- huijarien uhreiksi useimmiten joutuvat vä-
11259: senä, on antanut, ei ole vähäksi arvioitava. hävaraiset puutarhaviljelyksen harrastajat,
11260: Etenkin vähävaraisen väestön ruokatalou- jotka i:tse eivät ole puutarha-asioista riittä-
11261: teen on täten ollut mahdollisuus saada ter- vän selvillä, on asiain nykyinen .tila sitä-
11262: veellistä vaihtelua. kin valitettavampi.
11263: Puu- ja kasvitarhaviljelyksen merkitys Kun puutarhoissa tapahtuneitten pakkas-
11264: on kyllä ymmärrettykin josta on todistuk- vaurioitten korjaamisen ja uusien tilojen
11265: sena m. m. se, että maalaiskotien ymparis- perustamisen vuoksi, taimistotuotrteiden ky-
11266: tön järjestelyssä muodostaa kotipuutarha syntä todennäköisesti tulee lähitulevaisuu-
11267: siitä oman tärkeän osuutensa. Niin myös- dessa entisestään huomattavasti nousemaan,
11268: kin maa- ja kotitaloudellisten oppilaitosten olisi kiireellisesti aikaansaatava sellainen
11269: opetuksessa ja näiden alojen neuvontaa suo- laki, jonka avulla voidaan ehkäistä ala-
11270: riUavien järjestöjen työskentelyssä puu- arvoisen tavaran kauppa, sekä ohjata hedel-
11271: ja kasvitarhaneuvonnalla on huomattava mäviljelys oikeaan suuntaan ja siten vai-
11272: osuutensa. kuttaa puutarhaviljelyksen entistä parem-
11273: Perustettaviin . puutarhoihin tarvittavien paan onnistumiseen.
11274: hedelmäpuiden ja marjapensaiden taimien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
11275: kauppa on viimeaikoina muodostunut huo- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
11276: ma;ttavan suureksi. Näiden kasvattamiseksi rtoivomuksen,
11277: on maahamme syntynyt suuri määrä tai-
11278: roistoja, jotka tätä tavaraa myyvät. Kun että hallitus kiireellisesti antaisi
11279: tämä kauppa on ollut aivan vapaata ja il- Eduskunnalle esityksen laiksi taimis-
11280: man minkäänlaista valvontaa, niin on siitä totuotteiden kaupasta.
11281: ollut seurauksena SB, että maassamme kier-
11282:
11283: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1941.
11284:
11285: Lauri Murtomaa. J. Emil Lampinen. Matti Luoma-aho.
11286: Kalle Kämäräinen. Antti Junes. Uuno Raatikainen.
11287: Kauno Kleemola. K. Määttä. Heikki Simonen.
11288: Eino Möttönen. U. A. Wirranniemi. Frans Mustasilta.
11289: Heikki Niskanen.
11290: 284
11291:
11292: IX,3s. - Toiv. al. N:o 83.
11293:
11294:
11295:
11296:
11297: Salo: Poronhoitoalueen etelärajan tarkistamisesta.
11298:
11299:
11300: E d u s k u n n a ll e.
11301:
11302: 19 päivänä elokuuta 1932 annettu poron- joka pinta-alaltaan on n. 250,000 ha on
11303: hoitolaJki määrittelee ne alueet, joissa poron- tosiasiallisesti muuttunut poroalueeksi,
11304: hoitoa saa Pohjois-Suomessa harjoittaa. vaikka kunnassa maataomistavien poron-
11305: Alueen etelärajasta oltiinkin jo eduskun- omistajien luku on vaan aivan muutamia.
11306: nassa lakia valmisteltaessa eri mieltä. La- Tämä porojen leviäminen yli pitäjän joh-
11307: kia valmistellut porokomitea selitti keskus- tuu siitä, että Pudasjärven, Suomussalmen
11308: telleensa ajatelluu poroalueen etelärajan lä- ja Hyrynsalmen kunnissa olevat Pinta-
11309: hellä asuvien maanomistajien kanssa rajan man, Näljängän ja Hallan paliskunnat
11310: sopivaisuudesta, mutta totuus on se, että ovat kasvattaneet porolukunsa niin suu-
11311: näitä neuvottelukokouksia ei pidetty sel- reksi, että niille ei enään riitä jäkälää en-
11312: laisilla alueilla, joiden omistajat eivät lain- tisillä laidunmaiUa.
11313: kaan omistaneet poroja mutta joiden maat Puolangan kunnan manttaalikunta on
11314: siitä huolimatta ajateltiin ottaa poronhoito- koettanut anomuksilla valtioneuvostolle
11315: alueeseen. Tällöin on luonnollista, että saada poronhoitoalueen rajaa siirretyksi
11316: poronomistajat, saadakseen porojensa lai- pois kunnan alueelta, niin että se kulkisi
11317: dunalueen mahdollisimman laajaksi, esitti- kuntain rajoja myöten ja jolloin kunnan
11318: vät poronhoitoalueeseen otettavaksi moota wlue vapautuisi vieraiden kuntain poron-
11319: useita kymmeniätuhansia hehtaareja sellai- omistajain laidunkäytöstä, tähän asti kui-
11320: siltakin maanomistajilta, joilla silloinkaan tenkaan vielä saamatta aikaan ratkaisua,
11321: ei itsellään ollut yhtään poroa eikä ole joka olisi kunnallisverotuksen kannaltakin
11322: vielä nytkään vaikka sanottu laki on ollut aivan välttällllätöntä.
11323: voimassa jo lähes kymmenen vuotta. Näin Tähän asian tilaan olisi lopultakin saa-
11324: meneteltiin ainakin sen noin 100,000 ha tava korjaus. Katkeruus kunnan maata-
11325: käsittävän alueen suhteen, joka Puolangan viljeleväin maanomistajain taholta niitä
11326: kunnasta otettiin ~poronhoitoalueeseen ja vieraissa kunnissa asuvia poronomistajia
11327: jolloin aivan summamutikassa kunnan kohtaan, jotka ilman mitään maksua käyt-
11328: alueesta otettiin noin puolet, määräämällä tävät toisten maata, josta omistajat maksa-
11329: raja kulkemaan lännestä itäänpäin ensin vat pinta"alaveroa, on täysin ymmärrettä-
11330: muutamia kilometrejä Kiiminkijokea myö- vää. Tätä katkeruutta lisää se, että edellä-
11331: ten ja sen jälkeen maantietä myöten Hy- mainitut paliskunnat eivät näytä huolehti-
11332: rynsalmen kunnan rajaan. van siitä, että marraskuun 25 päivänä 1932
11333: Tällainen maaraja, jonka maantie muo- annetun asetuksen 29 §: ää porojen paimen-
11334: dostaa ja jota koskaan ei ole edes yritet- tamisesta tehokkaasti noudatettaisiin. Seu-
11335: tykään aidata, ei luonnollisesti voi poroja rauksena ovat sellaiset vahingot, mitä tä-
11336: estää kulkemasta sen yli ja nyt onkin ti- näkin talvena on tapahtunut. Esim. Puo-
11337: lanne jo sellainen, että koko kunnan alue, l,angan kunnan alueella oli tammikuun 10
11338: IX,3 8. - Salo y. m. 285
11339:
11340: päivään mennessä kansanhuoltolaumkunnan Kun valittaa poromiehille heidän poro-
11341: toimittaman arvioimisen mukaan porojen jensa tekemistä vahingoista, saa säännölli-
11342: tekemien heinävahinkojen arvo 60,000 sesti jotenkin röyhkeän vastauksen: Me-
11343: markkaa. Kun tässä arviossa niittyheinä hän maksamme vahingot. Tällainen vastaus
11344: arvioitiin 1 mk kilolta, on heinävahinko siis katkeroittaa yhä enemmän kun jokainen
11345: 60,000 kg ja jos laskemme nautayksikköä vahinkoa kärsinyt tietää, että rahalla ei
11346: kohden 3 kg heiniä ja 140 ruokintapäivää, heiniä saa mistään.
11347: ovat porot näin ollen syöneet heinän 143 Kun poronhoitoalueen eteläraja lienee
11348: lehmältä, jotka on pakko teurastaa, joka muuallakin kuin Puolangan kunnan koh-
11349: teurastaminen suoritetaan tietenkin hyvin dalla nousevan maatalouden vuoksi vää-
11350: katkerana mielellä kun hyvin kipeästi olisi rässä paikassa, olisi sanotun rajan tarkis-
11351: tarvittu niistä tuleva maito ja voi ihmisten taminen ensi tilassa välttämätön. Tässä
11352: elämiseen. Teurastettavaksi joutuvien leh- mielessä ehdotamme eduskunnan päätettä-
11353: mien luku kasvaa yhä sen vuoksi, että poro- väksi toivomuksen,
11354: jen tekemä vahinko jatkuu edelleen ja kun
11355: talon ainoan hevosen on oltava metsäansio- että hallitus ensi tilassa toimitut-
11356: töissä kaukanakin kotoaan, ei kaukoniityiltä taisi poronhoitoalueen etelärajan tar-
11357: kukaan jaksa keikalla vetää pois suovissa kistuksen ja antaisi sen siirtämisestä
11358: olevia heiniä, jotka näin ollen joutuvat ole- pohjoisempaan Eduskunnalle esityk-
11359: maan porojen syötävinä kunnes hevoset ke- sen.
11360: väämpänä joutuvat pois savotoista.
11361:
11362: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1941.
11363:
11364: S. Salo. K. Määttä.
11365: •• ••
11366: VALTIOPAIVAT
11367: 19 41
11368:
11369:
11370: LIITTEET
11371: X
11372: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
11373: TOIVOMUSALOITTEET.
11374:
11375:
11376:
11377:
11378: HELSINKI 1941
11379: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
11380: 1
11381: 1
11382: 1
11383: 1
11384: 1
11385: 1
11386: 1
11387: 1
11388: 1
11389: 1
11390: 1
11391: 1
11392: 1
11393: 1
11394: 1
11395: 1
11396: 1
11397: 1
11398: 1
11399: 1
11400: 1
11401: 1
11402: 1
11403: Kansaneläkelaitosta, työaikaa, työpaikkoja, asunto-oloja, äitiys- ja
11404: lapsiavustuksia, invaliideja, sokeita, metsätyöläisiä y. m. koskevia
11405: laki- ja toivomusaloitteita.
11406:
11407:
11408:
11409:
11410: 37
11411: 291
11412:
11413: X,1.- Lak. al. N:o 24.
11414:
11415:
11416:
11417:
11418: Lepistö y. m. : Ehdotus laiksi pu.utavaran työrnittauksestcc
11419:
11420:
11421: E d u s k u n n a ll e.
11422:
11423: Vuonna 1938 hyväksyttiin eduskunnassa samalla kieltävät varsinaisen ylimitan käy-
11424: laki puutavaran mittauksesta. Lain alaisuu- tön pinotavaramittauksissa, eivätkä pino-
11425: teen ei kuitenkaan sisälly työmittaukset. mitan, kiinteän kuutiomitan tai juoksu-
11426: Eduskunnassa kuitenkin pidettiin tärkeänä, mitan mittaamisessa salli muita kuin koh~
11427: että nekin saataisiin lailla säännösteltyä. tuullisiksi katsottavia tasausvaroja ja mit-
11428: Työntekijät kaipaisivat suurempaa oikeus- tata:rkkuutta, soveltuvat ne sellaisinaan
11429: turvaa ja heiltä vaaditaan usein kohtuut- käytettäviksi myös työmittauksissa.
11430: tomia ylimittoja. Niinpä eduskunta hy- Mitä työmittauksiin tulee, ei sitä voida
11431: väksyikin hallitukselle toivomuksen: ,että ajatella järjestettäväksi siten, että erimieli-
11432: hallitus ottaisi kiireellisesti harkittavakseen, syyksien ratkaisijoina olisivat viralliset mit-
11433: millä tavoin voitaisiin lakia puutavaran taajat ja mittauslautakunnat ja että lain
11434: mittauksesta ja sen edellyttämää mittaus- noudattamista valvoisivat metsänhoitolauta-
11435: sääntöä sovelluttaa myöskin työntekijäin ja kunnat kuten puutavaran mittauslaki edel-
11436: työnantajain välisissä työmittauksissa ja lyttää, vaan mittauksen suorittaisivat palk-
11437: antaisi siitä esityksen eduskunnalle." Kun katarkkailijat ja mittauslautakunnan tehtä-
11438: hallitus ei vielä ole tätä esitystä antanut, vät metsäpalkkauslautakunta tai sen työ-
11439: on asia lakialoitteena jätettävä eduskunnan valiokunta. Rikkomuksista rangaistaisiin
11440: ratkaistavaksi. Lähtökohtana tällöin on, sakolla ja työpalkka maksettaisiin toimite-
11441: että lakia puutavaran mittauksesta sovellu- tun työmi,ttauksen tai, ellei sellaista voida
11442: tetaan myöskin työmittauksiin. tehdä, arvion perusteella.
11443: Puutavaran mittauslain perusteella jou- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
11444: lukuun 16 päivänä 1938 annettu asetus ja ehdotamme,
11445: siihen sisältyvä puutavaran mittaussääntö
11446: sisältävät kaiken sen, mitä työmittauksissa että Eduskunta hyväksyisi seuma-
11447: saattaa esiintyä. Kun nämä määräykset van lakiehdotuksen:
11448:
11449:
11450:
11451: Laki
11452: puutavaran työmittauksesta.
11453:
11454: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11455:
11456: 1 §. varan valmistusta, kuljetusta tai muuta kä-
11457: Kun on tehty työsopimus, joka koskee sittelyä, on työpalkan määräämistä varten
11458: muun kuin teollisuudessa jalostetun puuta- toimitettavassa mittauksessa noudatettava
11459: 292 X,1. - Puutavaran työmittaus.
11460:
11461: soveltuvissa kohdin, mitä marraskuun 4 Sellainen työsopimuksen ehto, joka on
11462: päivänä 1938 puutavaran mittauksesta an- vastoin tämän lain säännöksiä, on mitätön.
11463: netun lain 32 § : n nojalla annetussa tai
11464: vastedes annettavassa asetuksessa, joka si-
11465: 2 §.
11466: sältää puutavaran mittaussäännön, on sää-
11467: Työpalkka maksettakoon tämän lain mu-
11468: detty.
11469: kaan toimitetun työmittauksen tai, ellei sel-
11470: Virallista mittaajaa ja ylimittaajaa puu-
11471: laista voida tehdä, arvion perusteella.
11472: tavaran mittauslaissa vastaa tässä laissa
11473: Tämän lain 1 § : n rikkominen rangais-
11474: metsäpalkkatarkkailija.
11475: taan sakolla.
11476: Puutavaran mittaussääntöä työmittauk-
11477: sissa käytettäessä vastaa ostaja työnantajaa, 3 §.
11478: myyjä työntekijää ja hinta työpaikkaa. Tarkemmat määräykset lain toimeenpa-
11479: Puutavaran työmittauksessa ei sopimus- nosta annetaan asetuksella.
11480: ehtojen mukaisesta puutavarasta saa mitta-
11481: vähennyksenä eikä ylimittana tehdä muita Tämä laki tulee voimaan päivänä
11482: kuin 1 momentissa mainitussa mittaus- kuuta 194 .
11483: säännössä sallittuja vähennyksiä.
11484:
11485:
11486: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1941.
11487:
11488: Matti Lepistö. Juho Kuittinen.
11489: Heikki Simonen. K. Hakala.
11490: V. H. Kämäräinen. Jorma Tuominen.
11491: Onni Mäkeläinen. Toivo Halonen.
11492: Heikki Kääriäinen. Hilma Koivulahti-Lehto.
11493: Hj. Lindqvist. Edv. Kujala.
11494: Eino Raunio. Onni Peltonen.
11495: Atos Wirtanen. Jussi Raatikainen.
11496: Pekka Kettunen. Uuno Raatikainen.
11497: Varma K. Turunen. 0. H. Kekäläinen.
11498: J. Fr. Tolonen. Väinö Sinisalo.
11499: Karl J. Wenman. Väinö Kivisalo.
11500: Toivo Nokelainen. Jalmari Linna.
11501: Ville A. Komu. Hugo Aattela.
11502: Albin Koponen. Olavi Kajala.
11503: Onni Hiltunen.
11504: 293
11505:
11506: X,2.- Lak. al. N:o 25.
11507:
11508:
11509:
11510:
11511: Rydberg y. m.: Äitiysamtstuksesta annetun lain muuttami-
11512: sesta.
11513:
11514: E d u s k u n n a ll e.
11515:
11516: Kun äitiysavustuslaki syksyllä 1937 oli edellämainittujen äitiysavustuslaissa todet-
11517: eduskunnan käsiteltävänä, useat edustajat tujen puutteellisuuksien korjaamiseksi, ja
11518: olivat sitä mieltä, että äitiysavustuksen kun 450 markan suuruinen äitiysavustus
11519: määrä samoinkuin varsinkin siihen oikeute- rahan arvon nopean alenemisen vuoksi on
11520: tuille asetettu tuloraja olivat liian alhaiset. nykyoloissa käynyt mitättömän pieneksi,
11521: Vuonna 1939, jolloin äitiysavustusten mak- sekä kun lain määräämä 8,000-10,000
11522: samisesta jo oli olemassa melkoisesti koke- markan tuloraja nykyisin samoista syistä
11523: musta - äitiysavustusta oli vuonna 1938 on suhteettoman alhainen, olisi mielestämme
11524: saanut noin 60% kaikista lapsensynnyttä- lakia muutettava niin, että entistä useam-
11525: jistä, näistä kaupungeissa 36% ja maa- mat heikossa taloudellisessa asemassa ole-
11526: seudulla 71.4 % - sosiaaliministeri K. A. vat naiset voisivat päästä äitiysavustuk-
11527: Fagerholm ja lääkintöhallituksen pääjoh- sesta osallisiksi, ja että äitiysavustus edes
11528: taja Osk. Reinikainen totesivat laatimas- jossain määrin korvaisi vähävaraiselle nai-
11529: saan kirjasessa ,Sosiaaliset uudistukset ja selle synnytyksestä aiheutuneita ylimääräi-
11530: lähiajan suunnitelmat", kyseessäolevan lain siä kustannuksia. Nykyisin tämä on sitä-
11531: tulorajoja käsitellessään, että ,nämä tulo- kin välttämättömämpää, kun palkkatyö-
11532: rajat ovat liian alhaiset. Nykyisin monelta väen palkat eiväit ole kohonneet hinta-
11533: työläisäidiltä jää äitiysavustus saamatta, tasoa vastaavasti, ja elintaso senvuoksi mo-
11534: vaikka heidän taloudellinen asemansa siihen 'nissa vähävaraisissa perheissä jo on laske-
11535: oikeuttaisi". Kirjoittajat huomauttavat nut siinä määrin, että suoranainen puute
11536: myös, että asia luultavasti tulee esille edus- voi aiheuttaa vakavia haittoja äidin ja
11537: kunnassa syksyllä 1939, ja että lain muu- vastasyntyneen lapsen terveydelle.
11538: tosehdotuksia on jo valmisteltu sosiaalimi- Edelläolevan perusteella ehdotamme,
11539: nisteriössä.
11540: Kun eduskunnalle kuitenkaan tähän men- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11541: nessä ei ole jätetty hallituksen esitystä van lakiehdohtksen:
11542:
11543:
11544: Laki
11545: äitiysavustuksesta annetun lain muuttamisesta.
11546: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä syyskuuta 1937 äitiys-
11547: avustuksesta annetun lain 2 ja 4 § näin kuuluviksi:
11548:
11549: 2 §. tuksen myöntämistä viimeksi toimitetussa
11550: Naista on pidettävä vähävaraisena, jos kunnallistaksoituksessa on pantu maksetta-
11551: hänelle yksin tai, jos aviopuolisoilla on vaksi veroa enintään viidentoistatuhannen
11552: yhteinen talous, heille yhteensä ennen avus- markan tuloista, tai, milloin nainen vaki-
11553: 294 X,2. - Äitiysavustus.
11554:
11555: tuisesti asuu kunnassa, jossa elinkustan- 4 §.
11556: nukset ovat huomattavasti kalliimmat kuin Äitiysavustus on tuhannen markkaa kus-
11557: maassa yleensä, enintään valtioneuvoston sakin synnytystapauksessa, kuitenkin siten,
11558: vahvistama määrä, ei kuitenkaan yli kaksi- että useampien lasten syntyessä avustus
11559: kymmentätuhatta markkaa. annetaan täysimääräisenä kutakin vasta-
11560: Jos naisen tai aviopuolisoiden verotetta- syntynyttä lasta kohden. Tämä avustus
11561: vaksi tuloksi on luettu sen työn arvo, jonka suoritetaan raha- tai luontoisavustuksena
11562: kotona olevat lapset tai muut perheen jäse- tahi osittain kummassakin muodossa, kuten
11563: net ovat tehneet yhteisen talouden hyväksi, siitä asetuksella tarkemmin määrätään.
11564: ei tällaista tuloa oteta huomioon 1 momen-
11565: ti&<;a mainittuna tulona.
11566:
11567:
11568: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
11569:
11570: Kaisu-Mirjami Rydberg. Cay Sundström.
11571: K. H. Wiik. Väinö Meltti.
11572: 295
11573:
11574: X,:L- Lak. al. N:o 26.
11575:
11576:
11577:
11578:
11579: Tuominen y. m. : Ehdotus laiksi itsenäisyyspäivän viettä-
11580: misestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä annetun lain
11581: m1tuttctmisesta.
11582:
11583:
11584: E d u s k u n n a ll e.
11585:
11586: Siitä huolimatta, että itsenäisyyspäivän levät kuukausipalkalla. Siten on tapahtu-
11587: viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäi- nut m. m. ravintola-alalla, rautateillä, rai-
11588: vänä annettu lakia on koetettu selventää, tioteillä ja eräillä muilla samaan tapaan
11589: viimeksi 26 päivänä marraskuuta 1937 an- järjestetyillä työaloilla. Myöskään eivät
11590: netulla uudella lailla, ei laki: ole kuitenkaan tuntipa1kalla säännöllistä vuorotyötä teke-
11591: saanut sellaista muotoa, että se riida;tto- vät ole läheskään kaikissa tapauksissa saa-
11592: masti osottaisi kysymyksessä olevan erikoi- neet lisäkorvausta työstä, jota he ovat
11593: sen vapaapäivän, jolloin töiden keskeyttä- joutuneet itsenäisyyspäivänä tekemään.
11594: misestä huolimat,ta työntekijöil'le on makset- Kysymyksessä olevan lainkohdan puut-
11595: täyttä työpäivää vastaava korvaus tai, mi- teellisuutta ja sen tulkintaa nykyisessä
11596: käli työ välttämättä iäytyy pitää silloin muodossaan on esim. prof. Ilmari Caselius
11597: käynnissä, työntekijöille on siinä tapauk- selvittänyt maaliskuun 6 päivänä 1938
11598: sessa suoritettava koroitettu palkka sunnun- Suomen kunnantyöntekijäin liitolle anta-
11599: taityöstä säädettyjen perusteiden mukaisesti. massaan lausunnossa sen johdosta, että Tu-
11600: Tämä on tosin ollut lain tarkoitus, sil.lä vain run kaupunginhallitus oli kieltäytynyt
11601: sellaisten edellytysten vallitessa myöskin maksamasta lisäkorvausta itsenäisyyspäi-
11602: työntekijät voivat osallistua valtakunnan vänä työssä olleille n. s. vuorotyöntekijöille,
11603: ylevimmän juhlan viettämiseen, että juhla- jotka työskentelevät kaupungin teknillisissä
11604: päivästä huolimatta eivät heidän muuten- laitoksissa ja raitioteillä. Prof. Caselius
11605: kin niukat ansiotulonsa vähenny ja jos mainitsee tässä lausunnossaan m. m. seu-
11606: heille yhteiskunnallisesti välttämätöntä vaa:
11607: työtä suorittavina ei silloin ole mahdolli- ,Jos kuukausipalkalla työskentelevät jou-
11608: !'mutta järjestää vapaata, maksetaan heille tuvat töihin itsenäisyyspäivänä, on 4 § : n
11609: sellai'lesta työstä erikoiskorvaus. säännöksestä ja siitä, että lainsäätäjä rin-
11610: Monista epäkohdista, joita on ilmennyt nastaa tämän päivän sunnuntaipäivään,
11611: itsenäisyyspäivän työpalkan maksussa, mai- seurauksena että itsenäisyyspäivänä työs-
11612: nittakoon erikoisesti se, että töissä, joissa kentelevät henkilöt saavat samat edut kuin
11613: kuuluu työntekijöille velvollisuus tehdä muutkin sunnuntaisin työskentelevät, mutta
11614: työtä myöskin pyhäpäivinä, ei ole haluttu etteivät he myöskään voi päästä parem-
11615: maksaa koroitettua palkkaa itsenäisyyspäi- paan asemaan kuin jos työskentely tapah-
11616: vältä, ei varsinkaan, jos sunnuntaityöstä tuisi sunnuntaisin. Aikaisemmin maini-
11617: näissä töissä ei ole suoritettu erikoiskor- tuista seikoista johtuu, että kuukausipalk-
11618: vausta. Näin on pyritty menettelemään kaa nauttivilla henkilöillä, jotka joutuvat
11619: erityisesti niiden suhteen, jotka työskente- olemaan työssä itsenä.isyyspäivänä, yleensä
11620: 296 X,3. - Itsenäisyyspäivä.
11621:
11622: ei ole oikeutta erityiseen korvaukseen. Ai- sattuu sunnuntaiksi. Ellei sitä makseta, ei
11623: noastaan siinä tapauksessa, että heille suo- myöskään korvausta itsenäisyyspäivän
11624: ritetaan sovitun kuukausipalkan lisäksi työstä tarvitse suorittaa, mutta päinvastai-
11625: sunnuntaityöstä erikseen annettavaa lisä- sessa tapauksessa taas on korvausta mak-
11626: korvausta tai annetaan jokin muu etu, settava. Tämä käy ilmi paitsi muusta
11627: esim. ylimääräinen vapaapa1va, nimen- myös kysymyksessä olevan lain 1 § : n
11628: omaan sen johdosta, että heidän työnsä 2 mom: n viimeisestä lauseesta.
11629: sattuu sunnuntaipäivänä suoritettavaksi, Kaupunginhallituksen enemmistön mieli-
11630: on heille annettava sama lisäkorvaus tai pide perustuu olettamukseen, että työnte-
11631: vastaava muu etu työstä itsenäisyyspäi- kijäin työvelvollisuus sunnuntaisin on lisä-
11632: vana. Kaikki se, mikä tulee sunnuntai- korvauksen suhteen vastikkeeton. Jos näin
11633: työssä olevan hyväksi, on lain 4 § :n mu- on, ei lisäkorvausta tarvitse maksaa myös-
11634: kaan tuleva itsenäisyyspäivänä työtä te- kään itsenäisyyspäivältä. Mutta jos tämä
11635: kevälle. edellytys ei pidä paikkaansa, vaan vuaro-
11636: Kun eräissä ammateissa vapaapäivänä työn~ekijät saavat sunnuntaityöstä ylimää-
11637: pidetään esim. joka 6:s päivä huolimatta räistä hyvitystä, on lisäkorvausta makset-
11638: siitä, onko se sunnuntai- tai arkipäivä, niin tava."
11639: tällaista vapaapäivää on pidettävä sunnun-
11640: taihin verrattavana (8-tunnin Työaikal. Kun edellä kosketeltuja ja muita
11641: 5 §, L kauppaliikkeiden työoloista 6 § 4 niihin verrattavia työntekijäryhmiä koh-
11642: mom.). Mikäli työnantaja maksaa vuoro- tuus- ja oikeudenmukaisuussyistä ei voida
11643: työtä tekeville, mutta kuukausipalkkaa jättää sitä etua vaille, joka itsenäisyyspäi-
11644: nauttiville työntekijöilleen erityistä lisäkor- välaissa on toisille työntekijöille taattu,
11645: vausta vapaapäivinä suoritetusta työstä ja olisi lakia selvennettävä sellaisella sanon-
11646: antaa siitä joitakin erityisiä etuja joko nalla, joka ei anna aihetta ristiriitaiseen
11647: välittömästi tai välillisesti sillä tavoin, ettei tulkintaan. Yksinkertaisin ja selvin ohje
11648: se tule tavallisena työpäivänä työtä teke- olisi, että laissa sanottaisiin sen 4 § : ssä
11649: vän työläisen hyväksi, on tällainen kor- seuraavasti:
11650: vaus suoritettava myöskin silloin, jos vuoro- ,Työntekijälle, joka tekee työtä itsenäi-
11651: työntekijän vapaapäivä sattuu itsenäisyys- syyspäivänä, on, vaikka itsenäisyyspäivä
11652: päiväksi, mutta hän joutuu silloin työhön. sattuukin arkipäiväksi, maksettava täyttä
11653: Samoin on asianlaita, jos korvausta mak- työpäivää vastaava palkka kaksinkertai-
11654: setaan siitä, että vuorotyössä oleva henkilö sena."
11655: yleensä saa lisäkorvausta sunnuntaityöstä Eräät työntekijäryhmät tulisivat tällai-
11656: joutuessaan vuorotyöhön sunnuntaisin. sen lainmuutoksen jälkeen tosin saamaan
11657: Mitä kysymyksessä mainittuun tapauk- suuremman korvauksen itsenäisyyspäivänä
11658: seen tulee, sanota:an kirjelmässänne, että tehdystä työstä kuin tavallisesta muusta
11659: Turun kaupunki maksaa vuorotyöntekijöil- sunnuntaityöstä, nim. sellaiset työntekijät,
11660: leen ylityökorvausta vapaapäivinä suorite- joiden sunnuntaityö on korvattu 50 % : a
11661: tusta työstä. Mikäli työntekijän vapaa- koroitetulla palkalla tai jotka eivät ole lain-
11662: päivä sattuu itsenäisyyspäiväksi, on siitä kaan saaneet lisäkorvausta sunnuntaina teh-
11663: siten maksettava ylityökorvausta kuten dystä työstä. Mutta kun sellaiset työnteki-
11664: muustakin vapaapa1vana suoritetusta jät, kuukausipalkalla työskentelevinä, eivät
11665: työstä. Kysymyksestä ei käy selville, mak- yleensä saa ylityöstäänkään mitään lisä-
11666: setaanko Turussa ylityökorvausta silloin- palkkaa ja osa heistä ei juuri koskaan saa
11667: kin, kun tavallinen työpäivä vuorotyössä viettää vapaapäiviään sunnuntaisin, olisi
11668: X,3, - Tuominen y. m. 297
11669:
11670: hyvin kohtuullista, että itsenäisyyspäivä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11671: muodostuisi heillekin erikoiseksi, muista kunnioittaen,
11672: sunnuntaista eroavakai juhla- ja vapaapäi-
11673: väksi, ja mikäli heille ei sen viettämiseen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11674: olisi tilaisuutta, myönnettäisiin siitä tun- van lakiehdotuksen:
11675: tuva korvaus.
11676:
11677:
11678: Laki
11679: itsenäisyyspäivän viettämisestä. yleisenä juhla- ja vapaa-
11680: päivänä annetun lain muuttamisesta.
11681:
11682: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan itsenäisyyspäivän viettämisestä ylei-
11683: senä juhla- ja vapaapäivänä 26 päivänä marraskuuta 1937 annetun lain 4 § näin
11684: kuuluvaksi:
11685:
11686: 4 §. sattuukin arkipäiväksi, maksettava täyttä
11687: Työntekijälle, joka tekee työtä itsenäi- työpäivää vastaava palkka kaksinkertai-
11688: syyspäivänä, on, vaikka itsenäisyyspäivä sella.
11689:
11690:
11691: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1941.
11692:
11693: Jorma Tuominen. Kustaa Perho.
11694: Otto Toivonen. Jussi Raatikainen.
11695: Osk. Reinikainen. Varma K. Turunen.
11696: Olavi Kajala. Onni M'åkeläinen.
11697: Samuli Tervo. Pekka Kettunen.
11698: Onni Hiltunen..
11699:
11700:
11701:
11702:
11703: 38
11704: 298
11705:
11706: X,+. - Toiv. al. N:o 84.
11707:
11708:
11709:
11710:
11711: Ikola y. m.: Neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimeen-
11712: panemisesta ensi eduskuntavaalien yhteydessä kansan-
11713: eläkelaitoksen toiminnan jatkamisesta.
11714:
11715:
11716: E d u s k u n n a ll e.
11717:
11718: Meidän työkyvyttömyys- ja vanhuuden- minen on pakollista kaikille 18 vuotta täyt-
11719: vakuutuslakimme säädettiin taloudellisen täneille maan kansalaisille ja koska vakuu-
11720: hyvinvoinnin ja noususuhdanteen vallitessa tusmaksujen periminen on ulosoton alaista.
11721: rauhallista kehitystä ja vakavaa rahan- Kun kansaneläkelaitoksen johtajistolla ja
11722: arvoa silmälläpitäen. Tämän suuren aja- asiamiesverkostolla ei näin ollen ole mitään
11723: tuksen ja yrityksen tarkoitus sinään, ni- ansiota vakuutuskannan hankkimisessa eikä
11724: mittäin turvata kansalaiset työkyvyttömyy- maksujen perimisessä enempää kuin mak-
11725: den ja varattoman vanhuuden varalta kan- suunpanossakaan, mitkä tapahtuvat kun-
11726: salaisten itsensä ja kansakunnan yhteis- tien jru valtion viranomaisten välityksellä,
11727: avuin ansaitsee kaiken tunnustuksen. Se joha laitos monella muullakin muodolla
11728: on suotava ja toivottava sosiaalinen paran- hyväkseen käyttä.ä, niin on kansaneläkelai-
11729: nus, mutta siinä muodossa ja juuri nykyi- tos todellisuudessa katsottava pelkäksi val-
11730: senä ajankohtana, johon sodan takia ja tion virastoksi, ja taas siinä suhteessa val-
11731: jäljiltä olemme joutuneet, on kansaneläke- tion muun virkakunnan palkkaukseen ver-
11732: laitoksemme kuitenkin, perustuessaan va- raten se on asetettu syyttä suotta aivan
11733: kuutusperiaatteelle, taloudellisista syistä kohtuuttomaan ja suhteettomaan asemaan
11734: sekä valtiolle, kunnille että suurimmalle palkkaukseen nähden. Nykyisellään, jär-
11735: osaa vakuutuksen maksajista ny.t liian ras- jestettynä osittain eriLliseksi, vaikka kui-
11736: kas ponnistus korkeitten elinkustannusten, tenkin kiinteäksi kustannuksiin ja työhön
11737: välittömien ja välinisten verojen tavatto- nähden edullisesti valtion ja kuntien viran-
11738: man nousun takia. Lisäksi tuottaa suurta omaisia käyttäväksi virastola.itokseksi, kan-
11739: hankaluutta, vaivaa ja kustannuksia va- saneläkelaitos kuluttaa vuosittain useita
11740: kuutetui1le tämän laitoksen jo yleisesti tun- miljoonia hoitokustannuksiinsa niistä va-
11741: nettu täysin epäonnistunut organisatio ja roista, joita kansan kukkarosta on aikoi-
11742: ma-ksujen perimismuoto. naan kansanvakuutukseen varattu ja joita
11743: Kansaneläkelaitoksestamme on muodos- vakuutusmaksuina kerätään. . Yhdistämällä
11744: tunut tavattoman suuri, raskas ja kallis ja järjestelemällä kansaneläkelaitos varsi-
11745: virasto, jonka suuria johto-, hallinto- ja naiseksi valtion virkrutoimeksi, valtion ja
11746: hoitokustannuksia koetetaan perustella ja kunnan viranomaisten hoitoon, valtiova-
11747: puolustaa si1lä. väitteellä, että se olisi mU:ka rainministeriön alaiseksi, säästettäisiin var-
11748: verrattavissa vastaavanlaisiin yksityisiin maankin paljon vakuutusvaroja ja turhaa
11749: pankki- ja vakuutuslaitoksiin. Mutta näin- työtä. Mielestämme jo näiden tarpeetto-
11750: hän ei ole asianlaita alkuunsa:kaan, koska man suurten kustannusten ja järjestelyvir-
11751: kansaneläkelaitoksen vakuutU:kseen kuulu- heiden sekä täysin epäonnistuneen maksu-
11752: X,4. -Ikola y. m. 299
11753:
11754: jen perimissysteemin pitäisi antaa aihetta niin voitaisiin ne varata pohjarahastoksi
11755: ryhtyä harkitsemaan oloihimme paremmin samaan tarkoitukseen, mutta huoltoperi-
11756: soveltuvaa ja kä.ytännöllisempää muotoa aatteen pohjalla käytettäviksi.
11757: kansalaisten turvaamiseksi työkyvyttömyy- Käydyn sodan aikana ja sen takia häi-
11758: den ja vanhuuden varalta. Olisi uudelleen riytyi kansaneläkelaitoksen toiminta niin,
11759: punnittava n. s. huoltoperiaatetta, jonka että suurimmalta osaa vakuutettuja ei
11760: mukaan valtio ja kunna,t yhdessä huoleh- vuosimaksuja ole voitu periä ollenkaan, ja
11761: tisiva:t kunnolisten kansalaistensa. turvaa- siirtoväelle, kuudennelle osaa koko kansas-
11762: misesta työkyvyttömyyden ja varattoman tamme, on jo täydytty myöntää vero- ja
11763: vanhuuden sattuessa. Järjestettynä huolto- vakuutusmaksuvapaus kahdeksi vuodeksi.
11764: periaatteen pohjalle kuntien piirissä pai- Luultavasti! ei suurin osa siirtoväestä tule
11765: kal1is- ja henkilötuntemuksen perusteella maksukykyisBksi moniin vuosiin vielä vero-
11766: olisi luuUavaa, että yhteiskunnan huolto- vapauden jå.Jlkeenkään. Nyt sensijaan aijo-
11767: apu tulisi paremminkin ,tositarpeeseen ja taan kaikHta muilta vakuutetuilta periä
11768: tarkoituksenmukaisemmasti,' huomioiden sa- kahden vuoden vakuutusmaksut yhdellä
11769: maila olosuhteet ja yksilöllisyydenkin, an- kertaa, mikä varmaankin on muodostuva
11770: netuksi. Todennäköisesti myös kokonais- hyvin vaikeaksi tehtäväksi varsinkin maa-
11771: kustannuksetkin alenisivat, ainakin nykyi- seudun pienviljelijäin ja palkkatyöväen
11772: sen kansaneläkelaitoksen suuret ja tarpeet- kohdalta. Kansaneläkelaitoksen verotuslau-
11773: tormvt johto- ja hoitokustannukset suuresti takunnille nyt tiedoittamat arvioperusteet
11774: vähentyisivät, jos sii'rryttäisiin valtion- ja asunnosta, valosta ja lämmöstä y. m., n. s.
11775: kuntien-ho~toiselle huoltoperiaatekannalle. luontaisedut rahaksi arvioituna, ovat mie-
11776: Nykyisestä vakuutusperiaatteelle perus- lestämme katsottavat maaseutuoloissa suu-
11777: tuvasta kannasta olisi mielestämme kiireesti rimmassa osassa maata aivan liian kor-
11778: hwvuttava jo senkin takia, että sillä suu- keiksi arvioiduilta.
11779: rimmallakaan eläkkeellä, jonka kansan- Nykyisenä ajankohtana ja vielä vuosia
11780: eläkelaitoksemme laskelmiensa ja säädös- eteenpäin tulee valtiolla, kunnilla ja veron-
11781: tensä mukaan voi 'tulevaisuudessa va:kuute- maksajilla olemaan äärimmäisen raskaat,
11782: tuilleen jakaa, ei yksin sen varaan joutu- kiristyneet ja vaikeat taloudelliset olot.
11783: nut henkilö voi tulla toimeen, vaan on Samanaikaisesti on kansakunnan ja kaik-
11784: pakotettu turvautumaan kuunalEsen köy- kien sen jäsenten kuitenkin ponnistettava
11785: häinhoidon apuun. Ottaen huomioon rahan parhaansa se1viytyäksemme jo niistäkin
11786: arvon nykyisen alenemisen ja epämääräi- vaikeuksista, veroista ja muista rasituk-
11787: syyden vuosikymmenien takana, emme voi sista, jotka käyty sota ja sen monet ras-
11788: käsittää tarkoitustaan vastaavaksi erkä kaat seuraamukset, kuten suuri väestön
11789: enään vastuulliseksikaan nykyisen kansan- siirto, maan- ja omaisuuden luovutus, jäl-
11790: eläkelaitoksen toiminnan jatkamista tänä leenrakennustyö, sotainvaliidien, orpojen ja
11791: ,taloudellisesti raskaana aikana varsinkaan leskien huolto meiltä vaatii ja jotka rasi-
11792: juuri kansamme vähävaraisen aineksen tukset juuri nykyhetki ja lähivuodet kan-
11793: kohdalta jonakin nykyisiä uhrauksia vas- nettavaksemme panevat. Juuri näiden,
11794: taavana etuna tulevaisuudessa, vaan päin- ajankohtaisten ja kiireellisempien tehtävien
11795: vastoin rasituksena, joka ei vastaa tarkoi- rinnalla voisi mielestämme kauka.isemmat ja
11796: tustaan. Ellei kansaneläkelaitoksen mil- tuntemattomasta tulevaisuudesta huolehti-
11797: jaardirahastoa nykyinen ajankohta vaadi minen, jota kansaneläkelaitoksen tuskin al-
11798: käytettäväksi kiiree1lisempiin ja vä1ttä- kuunkaan vielä päässyt toiminta tarkoit-
11799: mättömämpiin yhtBiskunnan tarpeisiin, taa, jäädä tuonnemmaksi eikä enää sen
11800: 300 X,4. - Kansaneläkelaitos.
11801:
11802: maksuina lisätä jo muutenkin raskasta ve- Ylläesitetyn perusteella ehdotamme edus.-
11803: ronma:ksajain kuormaa. - Kun viime vuo- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
11804: den valtiopäivillä tehty aloite kansaneläke-
11805: laitoksen toiminnan keskeyttämisestä tois- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
11806: ,taiseksi taloudellisesti vaikean ajan takia, rnenpiteisiin, että neuvoa-antava kan-
11807: tuli eduskunnassa hyljätyksi, rohkenemme sanäänestys voitaisiin toimeenpanna
11808: kunnioittaen eduskunnalle nyt ehdottaa, jo ensi kermUa tapahtuvissa edus-
11809: että se ensi kerralla toimitettavissa edus- kuntavaaleissa siten, että niissä käy-
11810: kuntavaaleissa tarjoaisi valitsijoilleen, siis tettävissä äänestyslipuissa erikseen
11811: kansalle itselleen, äänivaltaisille maan kan- asetettaisiin kansalaisten vastatta-
11812: salaisille ja kansaneläkelaitoksen vakuute- vaksi kysymys, onko kansaneläkelai-
11813: tuille itselJeen tilaisuuden, samalla kun toksen toimintaa sen nykyisessä
11814: äänestävät, vaalilipussa erilleen asetetussa muodossa ede,lleen Jatkettwva vai ei.
11815: sarekkeessa ilmituoda tahtonsa siitä, halua-
11816: vatko he nykyistä kansaneläkevakuutus-
11817: muotoa edelleen jatkettavaksi, vai ei.
11818:
11819: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1941.
11820:
11821: J. 0. Ikola. E. A. Turja.
11822: Iisakki Nikkola. Vilho H. Kivioja.
11823: Jalmari Pilkama. Väinö Kokko.
11824: Matti Pitkänen. Heikki Niskanen.
11825: 301
11826:
11827: X,;;. - Toiv al. N:o 85.
11828:
11829:
11830:
11831:
11832: U. Raatikainen y. m.: Esityksen antamisesta työaikalain
11833: muuttamisesta.
11834:
11835:
11836: B d u s k u n n a ll e.
11837:
11838: Jo vuonna 1917 marraskuun 27 päivänä laista kokonaan lain ulkopuolelle. Lain
11839: annettiin maassamme laki kahdeksan tun- suurin heikkous on käsityksemme mukaan
11840: nin työajasta. Tuon tärkeän sosiaalisen siinä, että lain 12 § : ssä annetaan valtio-
11841: lain säätämistä tervehtivät silloin suuret neuvostolle liian paljon valtaa määrätä
11842: työläisjoukot ilolla. Annetun lain avulla poikkeuksia lain säännöksistä.
11843: tiesivät he saavansa huomattavan paran- Viimeksi mainitusta, valtioneuvostolle
11844: nuksen oloihinsa. Ja niin tapahtuikin. annetusta laajasta vallasta ja sen käytöstä
11845: Teollisuuslaitoksissa sekä monissa muissa on ollut paljon huomauttamista ja sen joh-
11846: työpaikoissa lyhenivät työläisten ennestään dosta on syntynyt työntekijäin ja työn-
11847: pitkät työpäivät kahdeksaan tuntiin. Ja antajain välillä paljon erimielisyyttä. Val-
11848: ylitöistä, mikäli niitä on lain mukaan teol- tioneuvosto on jatkuvasti myöntänyt liian
11849: lisuuslaitoksissa voitu teettää, ovat työläi- monien töiden teettämiseen poikkeuksia.
11850: set saaneet lain määräämän koroitetun pal- Monet työt olisi voitu suorittaa yhtä hyvin
11851: kan. Terveydellisesti ja sivistyksellisesti kahdeksan tunnin työpäiviä käyttäen.
11852: on tällä lailla ollut suuri merkitys, var- Vaikka valtioneuvostolle on annettukin, ku-
11853: sinkin teollisuuslaitoksissa palveleville työn- ten olemme maininneet, valta myöntää
11854: tekijöille, ja heidän kauttansa on siitä tul- poikkeuksia lain käytäntöön soveltamisessa
11855: lut arvaamattoman suuri hyöty koko yh- niin ei sillä ole käsityksemme mukaan tar-
11856: teiskunnalle. koitettu sitä, että eräät yritykset, laitokset
11857: Vaikka mainitulla lailla on kieltämättä ja työt jäisivät jatkuvasti lain ulkopuo-
11858: ollut suuri merkitys ja osaksi työläisten lelle, kuten valitettavasti on tapahtunut.
11859: sekä koko yhteiskunnan etujen mukainen, Poikkeusten myöntäminen lain mukaan on
11860: ei sen avulla ole vielä kuitenkaan saavu- sallittua vain silloin kuin työn suoritus
11861: tettu läheskään kaikkea sitä, mitä työaika- ,työn teknillisen laadun, vuodenajan tai
11862: lain avulla pitäisi saavuttaa ja mihin jo muiden pakottavien seikkain vuoksi ei ole
11863: lakia annettaessa on ollut pyrkimys. mahdollinen."
11864: Lain suurin puutteellisuus ilmenee jo sen Kun lain tarkoitus on soveltaa kah-
11865: ensimmäisessä pykälässä, jossa mainitaan: deksan tunnin työaikaa, ilman poikkeuksia
11866: ,Tämä laki ei koske kotitaloutta, maanvil- mahdollisimman monille aloille, niin kyllä
11867: jelystä ja sen sivuelinkeinoja eikä välittö- ·silloin maamme elinkeinoelämässä toisella
11868: mästi maatalouden yhteydessä toimitettavia tilalla olevat metsä- ja uittotyöt kokonai-
11869: töitä.'' Tämän edellämainitun lainkohdan suudessaan pitäisi kuulua kiinteästi lain
11870: mukaan jää monta sataa tuhatta maamme alaisuuteen, joiden töiden teettämiseen ei
11871: pääelinkeinon ja sen sivuelinkeinojen sekä saisi antaa lupaa käyttää pitempää työpäi-
11872: kotitalouden alalla työtä tekevää kansa- vää. Kun käytäntö on osoittanut, että
11873: 302 X,5. - Työ<a.ikalain muuttaminen.
11874:
11875: metsä- Ja uittotyöt ovat olleet jatkuvasti kaustyöt suoritetaan kaikkialla melkeiH
11876: valtioneuvoston päätöksellä, lukuunot-ta- poikkeuksetta urakkatöinä ja muut työt,
11877: matta lauttausväyläin varsinaisilla eroitte- joissa käytetään tuntipalkkaa, ovat sen
11878: lupaikoilla tapahtuvaa työtä, lain u}kopuo- luontoisia, ettei niissä ensinkään tarvitse
11879: lella, vaikka vain harvas.sa tapauksessa sii- käyttää pitkää työpäivää. Puheena olevassa
11880: hen olisi ollut pakottavia syitä, on siitä ol- kahdeksan tunnin työpäivän käyttämisessii
11881: lut raskaita seurauksia. Ennenkaikkea ovat metsä- ja uittotöissä on otettava huomioon
11882: seuraukset kohdistuneet työntekijöihin, sekin, että työläisten on melkein kaikkialla ·
11883: mutta lisäksi koko yhteiskuntaan. Metsä- kuljettava pitkät matkat aamulla työhön
11884: ja uittotyönantajat ovat teettäneet työläisil- ja illaHa työstä asuntoon, joka vähentää
11885: lään kymmentuntisia työpäiviä ja vielä sen paljon heidän lepo- ja virkistysaikaansa.
11886: lisäksi useasti runsaasti ylitöitä, joista ei Edelläolevista perusteluista käy jo ilmi,
11887: ole maksettu yli{yökorvausta. Pitkän työ- kuinka tarpeen vaatimaa on saada korjaus
11888: päivän johdosta ovat tuntipalkat painuneet työaikalain säännöksiin ainakin metsä- ja
11889: melkein kaikkialla alle kohtuuden, minkä uittotöihin nähden. Ja tämän lisäksi tu-
11890: vuoksi vaLtion asettamat palkkatarkkailijat kee pen1stelujamme perustuslakivaliokun-
11891: ovat joutuneet lukuisasti siitä työnantajille nan mietintö n: o 2 vuodelta 1936, jossa
11892: huomauttamaan. Liian pitkästä 'työpäi- mietinnössä valiokunta yksimielisenä käsi-
11893: västä ja sitä seuraavasta alhaisesta pal- tyksenään toteaa, että työaikalain tarkoitus
11894: kasta johtuen joutuvat metsä- ja uittotyö- on jäänyt tärkeiltä osiltaan jatkuvasti saa-
11895: läiset useasti normaaliaikanakin kärsimään vuttamatta, koska valtioneuvosto on antanut
11896: suoranaista ravinnon puutetta. Jo tästä sei- jatkuvasti siitä poikkeuksia. Senvuoksi pe-
11897: kasta sekä huonoista asunnoista ja heikosta rustuslakivaliokunta mainitussa mietinnös-
11898: vaatetuksesta johtuukin, että monet sairau- sään toivookin, että hallitus tutkituttaisi
11899: det tuhoavat parhaassa miehuusiässä olevia kysymyksen mille työaloille kahdeksan tun-
11900: nuoria miehiä, mihin meillä ei ole varaa. nin työpäivä voitaisiin ulottaa ja antaisi
11901: Kun työnantajat anovat poi~keuksia uit- eduskunnalle esityksen työaikalakiin tehtä-
11902: totöihin, perustelevat he anomuksiaan sillä, vistä muutoksista. Tätä tutkimusta ei ole
11903: että uittoväylillä loppuu aikaisin kevät- kuitenkaan suoritettu eikä esitystä annettu.
11904: vedet, joten ainoastaan pitempiä työpäiviä Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
11905: teettäen voidaan saada. työt suoritetuksi. kunnan päätettäväksi toivomuksen,
11906: Perusteluissa on perää mitä tulee pieniin
11907: jokiuittoihin. Mutta isommilla uittopai- että hallitus antaisi esityksen
11908: koilla ei veden vähyys ole kuin harvoin Eduskunnalle työaikalain säännösten
11909: haittana. Pienissä jokiuitoissa voitaisiin muuttamiseksi siten, että mahdolli-
11910: ottaa käytäntöön työn suoritus esim. kah- simman monilukuiset työt, ennen-
11911: dessa vuorossa, koska työvoimaa on yleensä kaikkea metsä- ja uittotyöt, tulevat
11912: ollut tähän saakka liikaakin. Varsinaisissa kahdeksan tunnin työaikalain alai-
11913: metsätöissä ja välittömästi niihin littyvissä siksi niin ettei niiden teettämiseen
11914: sivutöissä ei kahdeksan tunnin työpäivän myönnetä enää poikkeuksia niin pal-
11915: ylittäminen ole tarpeellista. Metsänhak- jon kuin on tapahtunut.
11916:
11917: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
11918:
11919: Uuno Raatikainen. Alpo Lumme. Heikki Kääriäinen.
11920: Eino Raunio. Samuli Tervo. Albin Koponen.
11921: Onni Mä.keläinen. Otto Toivonen. Jussi Lonkainen.
11922: Ville Kupari. Pekka Kettunen. Toivo Halonen.
11923: Alex Hämäläinen. Väinö Kivisalo.
11924: 303
11925:
11926: X,G. - Toiv. al. N:o 86.
11927:
11928:
11929:
11930:
11931: Perho: Esityksen antamisesta laiksi työpalkkatctrkkauusta
11932: maataloudessa.
11933:
11934:
11935: B d u s kun n a 11 e.
11936:
11937: Maatyöläiset ovat meillä yleensä kaik- Nykyisin ovat omassa ruuassaan olevien
11938: kein heikoimmin palkattuja. Varsinkin perheellisten maataloustyömiesten palkat
11939: maataloudessa työskentelevien päiväpalkka- tilaston mukaan keskimäärin 35-40 mark-
11940: laisten palkkataso on edelleen kohtuutto- kaa päivässä, ollen heidän vuosiansionsa
11941: man alhainen. Maataloustyöläistenkin täy- siis 10,500-12,000 markkaa. Kun otamme
11942: tyy kuitenkin elää työansioistaan. Heidän huomioon, että nykyoloissa keskimäärin
11943: työvoimansa on heidän ainoa omaisuutensa 5-henkisen perheen elatukseen tarvittaisiin
11944: ja heidän toimeentulonsa perheineen riip- ainakin 20,000-25,000 markkaa vuodessa,
11945: puu siitä, että he saavat työvoimastaan sel- täytyy myöntää, että maataloustyömiesten
11946: laisen hinnan, joka kunakin ajankohtana palkat ovat vallan riittämättömät.
11947: turvaa heille toimeentulon. Varsinkin per- Kun elinkustannukset nykyisin nousevat
11948: heelliset maataloustyöläiset ovat myös olo- jatkuvasti, on heikoimmin palkattujen maa-
11949: jen pakosta sidottuja omaan työalaansa, taloustyöläisten asema käynyt erittäin vai-
11950: heillä ei ole sanottavasti mahdollisuuksia keaksi. Onkin vaikeata ymmärtää, miten
11951: siirtyä muille työaloille etsiäkseen parem- he enää lainkaan voivat tulla toimeen.
11952: paa työansiota. Heidän on vain tyydyt- Näin ollen olisi valtiova_llan puolelta ryh-
11953: tävä työnantajainsa sanelemiin palkkaehtoi- dyttävä viipymättä tarpeellisiin toimenpi-
11954: hin, olivatpa palkat miten alhaiset tahansa. teisiin pääelinkeinomme palveluksessa ole-
11955: Työnantajat taas, olipa kysymys suurtilan- vien työntekijäin toimeentulon turvaami-
11956: omistajista tai muista :illa:ataloustuottajista, seksi. Ellei näin tapahdu on siitä seu-
11957: ovat haluttomia korottamaan työläistensä rauksena, että ainakin nuori ja työkykyisin
11958: palkkoja, tyydyttävälle tasolle, koska he tie- työläisaines tulee siirtymään pois maata-
11959: tävät, että työläiset ovat sellaisessa ase- loudesta muille työaloille. Ja siitä on myös
11960: massa, että näiden on tyydyttävä perin seurauksena se, että ainakin suuriperheis-
11961: alhaisiinkin palkkoihin. ten maatyöläisten on toimeentullakseen tur-
11962: ,Jokainen, joka on lähemmin seurannut vauduttava kuntien suoranaiseen avustuk-
11963: palkkaoloja maataloudessa, on voinut to- seen, kuten tapahtui viime pulakautena v.
11964: deta, että maatyöläisten palkat ovat aina 1931-32. Tällaisesta tilanteesta pula-ai-
11965: olleet riittämättömät. Niinpä on maisteri kana johtui, että meillä v. 1935 ryhdyttiin
11966: Artturi Lehtinen Sosiaalisessa aikakauskir- työpalkkatarkkailun järjestämiseen metsä-
11967: jassa v. 1938 todennut, että maatalouden töissä.
11968: päiväpalkkalaisista on 150,000 niin heikosti Nyt olisri välttämätöntä, että lainsäädän-
11969: palkattuja, että he ovat olleet aliravittuja. nöllä määrättäisiin alimmat palkat maata-
11970: Tämä merkitsee siis sitä, että heidän palk- loustöissä. Kun tällaisen lainsäädännön ai-
11971: kansa ovat suorastaan ,nälkäpalkkoja". kaansaamiseen ei kuitenkaan näytä olevan
11972: 304 X,6. - Työpalkkatarkkailu maataloudessa.
11973:
11974: mahdollisuuksia, olisi palkkatarkkailumene- että hallitus kiireellisesti antaisi
11975: telmä välttämättä ulotettava myös maata- Eduskunnalle esityksen laiksi työ-
11976: louteen. palkkatarkkailusta maataloudessa.
11977: Edelläsanotun perusteella siis kunnioit-
11978: taen ehdotan eduskunnan päätettäväksi toi-
11979: vomuksen,
11980:
11981: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
11982:
11983: Kustaa. Perho.
11984: 305
11985:
11986: X,7 . .;...._ Toiv. aJ. Jf:o 87.
11987:
11988:
11989:
11990:
11991: Simonen y. m.: Maaseudun asunto-olojen parantamiseen
11992: myönnettyjen määrärahojen käyttöohjeiden muuttwmi-
11993: sesta.
11994:
11995:
11996: E d u s k u n n a 11 e.
11997:
11998: Marraskuun 10 päivänä 1936 lausui edus- edellämainittuun tarkoitukseen kuten edellä
11999: kunta hallitukselle toivomuksen, että maa- mainitaan yhteensä 30 miljoonaa markkaa.
12000: seudun asunto-oloissa toimitettai<>iin tutki- Näistä varoista, jotka aluksi oli suunniteltu
12001: mus. Tämä tutkimus, joka sittemmin toi- sosiaaliministeriön hoitoon, mutta jotka
12002: mitettiin ja josta komiteamietintö on edus- sittemmin muutettiin maatalousministeriön
12003: kunnalle jaettu ja edustajien saatavissa, asutusasiainosastoon, on vuoden 1940 lop-
12004: osoitti, että maaseudun asunto-oloissa re- puun mennessä käytetty vain 7,625,999: 30
12005: hoitti tavattornia epäkohtia, joiden korjaa- markkaa, mikä ne kipeät tarpeet, joihin va-
12006: miseksi olisi kiireesti ryhdyttävä toimenpi- rat on myönnetty, huomioiden osoittaa
12007: teisiin. Kysymyksessä olevien asunto-olojen ihmeteltävää hitautta näiden asioiden hoi-
12008: korjaamiseksi onkin eduskunta sittemmin tamisessa. Näinollen näyttääkin siltä, että
12009: varannut lainoina ja avustuksina varoja ellei näiden varojen hoitoa saada nykyi-
12010: yhteensä 30 miljoonaa markkaa. Kun nämä sessä hoitopaikassaan tarkoituksenmukai-
12011: epäkohdat, jotka edellämainitussa komitean- semmin jårjestetybi niiden hoito olisi siir-
12012: mietinnössäkin todetaan ja joiden ole- rettävä jälleen sosiaaliministeriöön.
12013: massa olo on jokaiselle maaseudun oloja Edelläesitetyn perusteella ehdotammekin
12014: tuntevalle ilmankin selvillä, eivät näillä va- kunnioittaen eduskunnan lausuttavaksi toi-
12015: roilla ole vielä paljonkaan korjaantuneet vomuksen,
12016: ja kun siirtoväen pika-asutuslain toteutta-
12017: misen johdosta vielä joutuu, vallankin Sa- 1) että hallitus muuttaisi maaseu-
12018: vossa, lukuisa joukko perheitä, jotka ovat dun asunto-olojen parantamiseen
12019: asuneet n. s. loisina kokonaan asunnotto- myönnettyjen varojen käyttöä kos-
12020: miksi, näyttää olevan tarpeellista., että tätä kevia ohjeita niin, että ainakin sel-
12021: avustus- ja. lainoitusmuotoa edelleen, vie- laiset asunnottomat perheet, jotka
12022: läpä tehostettuna, jatketaan. Nykyisissä pika-asutuslain toteuttamisen joh-
12023: oloissa on välttämätöntä päästä siihen, että dosta menettävät vuokra-asuntonsa,
12024: näistä varoista voidaan myöntää heillekin voisivat saada niistä avustusta ja
12025: avustusta ja lainaa samoin ehdoin kuin lainaa uusien asuntojensa rakenta-
12026: muillekin avustuksiin ja lainaan oikeute- seen; ja
12027: tuille. 2) että jos edellämainittujen varo-
12028: Vuosina 1938-1939 varasi eduskunta jen käyttöä ei saada maatalousminis-
12029:
12030: 39
12031: 306 X, 7. - Maaseudun asunto-olot.
12032:
12033: teriön asutusasiainosastossa tarkoi- hoito siirrettäisiin ·sosiaaliministe-
12034: tuksenmukaisesti järjestetyksi, niiden riöön.
12035:
12036: Helsingissä helmikuun 11 p: nä 1941.
12037:
12038: Heikki Simonen. Uuno Raatikainen.
12039: V. H. Kämäräinen. 0. H. Kekäläinen.
12040: Pekka Kettunen. Väinö Sinisalo.
12041: Varma. K. Turunen. Väinö Kivisalo.
12042: Toivo Halonen. Ville A. Komu.
12043: Viljo Rantala. Jalmari Linna.
12044: Aino Malkamäki. Hugo Aattela.
12045: Edv. Kujala. Olavi Kajala.
12046: Onni Peltonen. Matti Lepistö.
12047: Alex Hämäläinen. Onni Hiltunen.
12048: Hj. Lindqvist. Kalle Jokinen.
12049: Onni Mäkeläinen. Samuli Tervo.
12050: Jorma Tuominen. Jalmari Väisänen.
12051: Otto Toivonen. Frans Mustasilta.
12052: J. E. Malmivuori. Ville Kupari.
12053: Hilma Koivulahti-Lehto; S. Salo.
12054: Eino Raunio. Urho Kulovaara.
12055: Jussi Raatikainen. Albin Koponen.
12056: 307
12057:
12058: X,s. - Toiv. al. N:o 88.
12059:
12060:
12061:
12062: Simonen y. m. : llläärärahasta maaseudun asunto-olojen pa-
12063: rantamiseen.
12064:
12065:
12066: E d u s kun n a ll e.
12067:
12068: Edw~kunnan lausuman toivomuksen mu- vissa, viittaamme niissä löytyviin asiatie-
12069: kaisesti asetti valtioneuvosto komitean tut- toihin. Muttuneiden suhdanteiden takia
12070: kimaan maaseudun asunto-oloissa olevia olisi tarkoitukseen myönnettävä kuitenkin
12071: epäkohtia sekä antamaan perustellun ehdo- suurempi määräraha kuin aikaisemmin vuo-
12072: tuksensa niiden lieventämiseksi. Kun näissä sittaisena määrärahana on myönnetty. Kun
12073: oloissa vallitsevat epäkohdat täten tulivat lisäksi ottaa huomioon, että kuluvan vuoden
12074: virallisestikin todetuiksi myönsi eduskunta tulo- ja menoarviossa eduskunta myönsi tä-
12075: kahtena vuotena niiden lieventämiseksi yh- hän tarkoitukseen vain 100,000 mark-
12076: teensä 30,000,000 markkaa. Kun tällä kaa, olisi tämäkin laiminlyönti nyt korjat-
12077: summalla, olletikaan kun koko se summa tava, jotta pää:stäisiin edes 15,000,000
12078: ei edes joudu asianomaisten avustus- ja markan vuosittaisiin määriin. Pidämmekin
12079: lainaoikeutettujen käytettävä:ksi, vaan me- näissä oloissa kolmenkymmenenmiljoonan
12080: nee siitä osa vielä tämän toiminnan ai- markan määrää vähimpänä, mikä tarkoi-
12081: heuttamien virasto-, valvonta- y. m. kulujen tukseen olisi ensi vuoden tulo- ja meno-
12082: peittämiseen, ei voida korjata likikään arviossa varattava.
12083: kaikkia niitä epäkohtia joita näissä asunto- Edelläesitettyyn viitaten kunnioittaen
12084: oloissa tiedetään olevan ja kun lisäksi siir- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
12085: toväen pika-asutuslain toteuttamisen takia vomuksen,
12086: joutuu vielä suuri joukko vuokralaisper-
12087: heitä kokonaan asunnottomiksi, olisi tätä että hallitus ottaisi vuoden 1942 tulo-
12088: avustus- ja lainoitusmuotoa edelleen jat- ja menoarvioesitykseensä 30,000,000
12089: kettava. Kun asiaa on selostettu lukuisissa markan määrärahan käytettäväksi
12090: eduskuntapuheissa ja siitä on olemassa yksi- maaseudun asunto-olojen parantami-
12091: tyiskohtainen komiteamietintökin, mikä on seen.
12092: eduskunnalle jaettu ja edustajien saata-
12093:
12094: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
12095:
12096: Heikki Simonen. Edv. Kuja.la. Aug. Syrjänen.
12097: Olavi Kajala. Hugo Aattela. Urho Kulovaara.
12098: K. Määttä. U. A. Virra.nniemi. J. Kuittinen.
12099: Eino Möttönen. Matti Luoma-aho. Karl. J. Wenman.
12100: Armas Paasonen. Heikki Soininen. Uno A. Hilden.
12101: A. Turkka. Juho Pyy. Kaapro Huittinen.
12102: Eino Rytinki. S. Salo. Va.lfrid Eskola..
12103: Albin Koponen. Toivo Nokelainen.
12104: 308
12105:
12106: X,9. - Toiv. a.l. N:o 89.
12107:
12108:
12109:
12110:
12111: Saarinen y. m.: Toimenpiteistä vapau.ssodan invaliidien ja
12112: varatlomien rintamamiesten toimeentulon turvaamiseksi.
12113:
12114:
12115: E d u s k a n n a ll e.
12116:
12117: Vuosi sitten käymämme vapaussodan olosuhteet, jotka repivinä liittyvät vuoden
12118: ja*o on opettanut meidät uudelleen ar- 1918 muistoihin.
12119: vioimaan vapauden ja itsenäisyyden merki- V aitiovallan toimesta vuonna 1937 suori-
12120: tyksen ja rtajuamaan sen velvoituksen, tetun virallisen tutkimuksen perusteella
12121: mikä riippumattomana kansakunnalla on laaditun selvityksen mukaan on mruissamme
12122: kaikkia jäseniään ja ennen kaikkea niitä vielä tällä hetkellä yli 7,000 varatonta va-
12123: kohtaan, jotka isänmaan puolesta ovat paussoturia, joiden toimeentulosta ei ole
12124: joutuneet uhraamaan terveytensä ja toi- valtiovallan taholta huolehdittu. Keskuu-
12125: meentulomahdollisuuten.sa. Kulunut kova dessamme elää myös yli 2,000 sellaista va-
12126: talvi kirkasti meille sen merkityksen, mikä paussodan invaliidia, joille kansakunnan
12127: yksimielisyydellä on vaaran uhatessa maata kunniavelka on edelleen suorittamatta.
12128: ja miten tärkeää on pyrkiä poistamaan Edellä oleV'aan viitaten ehdotamme edus~
12129: yksimielisyyttä vaarantavat olosuhteet ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12130: estää uusien sellaisten syntyminen.
12131: Valtakuntamma itsenäisyysajan elämää että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
12132: on jatkuvasti jäytänyt se erimielisyys, menpiteisiin, että vapaussodan inva-
12133: jonka vallitessa valtiollinen nippumatto- liidien ja varatlomien rintamamies-
12134: muutemme syntyi_ Viime aikaiset tapah- ten toimeentulo tulee turvatuksi.
12135: tumat ovat osoittaneet, että kansakunta nyt
12136: mitä vakavimmin pyrkii poistamaan ne
12137:
12138: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1941.
12139:
12140: Yrjö R. Saarinen. Anton Suurkonka. Mikko llurtta.
12141: Sulo Heiniö. Heikki Niskanen. Uuno Hannula.
12142: ~tti lle~lä. Eino Rytinki. Vihtori Vesterinen.
12143: Wäinö llavas. Uno A. Hilden. T. N. Vilhula.
12144: Einar Holmberg. E. A. Tuomivaara. Lauri Kaijalainen.
12145: Bruno A. Salmia.la. R. G. Ka.llia. Kauno Kleemola.
12146: K. Kallio. Väinö Kokko. Ralf Törngren.
12147: Toivo Horelli. K. Kylänpää. K. R. Kares.
12148: Sulo J. Teittinen. J. V. Wainio. Iisakki Nikkola.
12149: 309
12150:
12151: X,1o.- Toiv. al. N:o 90.
12152:
12153:
12154:
12155: Raunio y. m. : Esityksen antamisesta toimeentulon tu1·vaa-
12156: miseksi vuoden 1918 sodassa tai sen johdosta henkensä
12157: menettäneitten vähävaraisille leskille.
12158:
12159:
12160: E d u s k u n n a ll e.
12161:
12162: Vuoden 1918 sodassa ja sen johdosta eroittavat, tulisi näille varattomille avio-
12163: menetti suuri määrä maamme varattornia puolisonsa silloisissa oloissa menettäneille
12164: koteja ainoan perheensä huoltajan. Näiden leskille myöntää valtion varoista eläke hei-
12165: kotien asema on ollut vaikea, sillä äitien dän toimeentulonsa turvaamiseksi. Tämä
12166: toimeentulo lastensa kanssa joutui mitä tulisi tehdä sitäkin suuremmalla syyllä,
12167: ankarammalle koetukselle. Kun he tähän kun he nyt tuntevat itsensä ainoaksi syr-
12168: olivat joutuneet ilman omaa syytään, ja jäytetyksi ryhmäksi kansamme keskuudessa.
12169: ovat tähän asti kantaneet yksin taloudelli- Edelläesitetyn perusteella ehdotammekin
12170: set vaikeutensa, olisi oikeudenmukaista että kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
12171: heidän monin kieltäymyksin suorittamansa toivomuksen,
12172: työ tulisi yhteiskunnan taholta huomioi-
12173: duksi. He ovat kasvattaneet nykyistä nuo- että hallitus antaisi Eduskunnalle
12174: risoa uuteen elämään omin voimin eivätkä esityhen toimeentulon turvaamiseksi
12175: vaikeuksistaan monastikaan valittaneet. vuoden 1918 sodassa tai sen johdosta
12176: Kun yhteiskuntamme pyrkii poistamaan henkensä menettäneitten vähävarai-
12177: esteitä, jotka kansalaisiamme toisistaan sille leskille.
12178:
12179: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1941.
12180:
12181: Eino Raunio. Matti Lepistö. Karl J. Wenman.
12182: Väinö Sinisalo. Pekka Kettunen. J. Fr. Tolonen.
12183: Frans Mustasilta. M. H. Peltonen. J. E. Malmivuori.
12184: Väinö Kivisalo. Martta Salmela-Järvinen. Samuli Tervo.
12185: Jussi Raatikainen. Valfrid Eskola. Otto Toivonen.
12186: Heikki Kääriäinen. G. Lindström. Urho Kulovaara.
12187: Matti Turkia. Kalle Jokinen. Albin Koponen.
12188: Alpo Lumme. Uuno Raatikainen. V. H. Kämäräinen.
12189: Onni Peltonen. Anselm Pitkäsilta. Mikko W. Erich.
12190: Jussi Lonkainen. Varma K. Turunen. Kustaa Perho.
12191: Juho Kuittinen. Aug. Syrjänen. K. Hakala.
12192: Aino Lehtokoski. Paavo Aarniokoski. Kaisa Hiilelä.
12193: Toivo Nokelainen. Viljo Rantala. Hilma Koivulahti-Lehto.
12194: Miina Sillanpää. Olavi Kajala. Jorma Tuominen.
12195: Aino Malkamäki. Heikki Simonen. Onni Hiltunen.
12196: Onni Mäkeläinen.
12197: 310
12198:
12199: X,n. - Toiv. al. N:o 91.
12200:
12201:
12202:
12203:
12204: Sillanpää y. m. : Pula-ajan lapsiavustuksen järjestämisestä
12205: vähävamisille perhM1le.
12206:
12207:
12208: E d u s k u n n a ll e.
12209:
12210: Väestökysymys on sosiaalisten kysymys- mukseen että ravitsemukseen nähden. Las-
12211: ten joukossa asetettu etualalle. Yhä uudes- tenhoito on perin alkeellista ja äitiyshuo1to
12212: taan ja uudestaan toistetaan tuota tunnet- miltei tuntematonta, josta luonnollisena
12213: tua lausetta, että meitä on liian vähän. seurauksena on ollut lasten suuri kuolevai-
12214: Etsitään syitä syntyväisyyden vähenemi- suus ja nuoren sukupolven heikkous. Äitiys-
12215: seen ja mietitään keinoja näiden syiden ja lastenhuollon järjestämiseksi onkin Suo-
12216: poistamiseen. Väestöpolitillinen komitea, men Huollon ja eräiden yksityisten järjes-
12217: asetettu 1937, on selvitellyt kysymystä siitä, töjen taholta ryhdytty erikoisiin toimen-
12218: mitkä tekijät etukädessä vaikuttavat lapsi- piteisiin. Suuriperheellisten asnntokysymys
12219: luvun rajoittamiseen ja mitä olisi tehtävä joutui viime istuntokaudella eduskunnan
12220: asian auttamiseksi. ratkaistavaksi jolloin hyväksyttiin laki,
12221: Tätä samaa kysymystä on viime vuosina jonka mukaan suurperheellisiHe voidaan
12222: vilkkaasti pohdittu eri maissa ja kaikkialla antaa vuokra-avustusta lapsiluvun mukaan.
12223: on tultu samaan tulokseen, suurperheisten Väestöpoliittinen komitea on hyväksynyt
12224: on saatava taloudellista tukea lapsiluvun suurperheenisyyden alkavaksi kolmannesta
12225: mukaan, sillä lasten huolto ja kasvattami- lapsesta, mutta valtion lapsiavustus on an-
12226: nen tulee nykyoloissa niin kalliiksi, että nettu jo toisesta lapsesta alkaen. Viime
12227: yhteiskunnan on vanhempia tuettava. On istuntokaudella päätti eduskunta kalliin-
12228: suunniteltu erilaisia järjestelmiä lapsiavus- ajan avustuksena myöntää lapsiavustuksen
12229: tuksen antamiseksi, toisissa maissa on alettu kaikista lapsista sekä että avustuksesta pää-
12230: avioliittolainoilla, jotta avioliitto voidaan sisi osalliseksi myöskin valtion ylimääräi-
12231: perustaa nuorella iällä ja joka laina kuo- nen pa:lveluskunta, joka ei ole tähän saakka
12232: leutuu lapsiluvun lisääntyessä. Avustusta lapsiavustusta saanut. Avustus on 2,100 mk
12233: voidaan antaa myöskin vuokra-avustuksena lasta kohden vuodessa. Kansakoulunopet-
12234: suurperheellisille samoin raha-avustuksena tajiin nähden hyväksyttiin sama periaate.
12235: ja luontaisavustuksena sekä rperhepalk- Truten on meilläkin tunnustettu perheeni-
12236: kausjärjestelmänä, joka on jo eräissä maissa syysperiaate kä~nnössä, joskin sitä on
12237: saanut laillisia muotoja. toistaiseksi toteutettu vain valtion ja joi-
12238: Koti-äiti-lapsikysymys on meilläkin jou- denkin kuntien palveluksessa oleville sekä
12239: tunut vilkkaan huomion kohteeksi. Päätty- joissakin suurliikkeissä. Tämän tuntien
12240: neen 1puolustussotanune jälkiselvittelyn yh- seuraakin kysymys, miten lapsiavustusjär-
12241: teydessä kiinnitettiin erikoinen huomio las- jestelmää voitaisiin soveltaa niihin vähäva-
12242: tenhuoltoon, jossa todettiin miten perin kur- raisiin, jotka eivät ole päässeet näistä
12243: jassa asemassa lapsiperheet elävät sekä asu- avustuksista osallisiksi. Nykyisenä poik-
12244: X,11. - Sillanpää y. m. 311
12245:
12246: keuksellisen kalliina aikana olisi välttämä- puhua väestön lisäämisestä vakavassa mie-
12247: töntä kiinnittää tähän kysymykseen erikoi- lessä, olisi etukäteen pyrittävä avustamaan
12248: nen huomio. niitä, jotka nyt kamppailevat puutteen ikä-
12249: Äskettäin painosta ilmestynyt ravitse- siSsa. Å vustusmuodoissa voisi pääpainon
12250: muskomitean mietintö sekä kaupunkien ja keskittää Juontaisavustukseen ja. koska ruo-
12251: maaseutuasunto-olojen tutkimukset antavat katarpeet ovat kaikkein tärkeimmät, voitai-
12252: perin synkän kuvan monilapsisten perhei- tiin jakaa alennuskortteja ruoka-aineiden
12253: den sekä asunto- että ravitsemusoloista. ostoa va~ten, samoin vuokra-avustukseen.
12254: Näissä tutkimuksissa todetaan, miten lapsi- Avustukseen tarvittavaa määrärahaa varten
12255: rikkaiden perheiden on pakko sulloutua ah- on hallituksen tehtävä eduskunnalle esitys.
12256: taisiin yhdenhuoneen asuntoihin, JOissa Asian kiirellisyyden takia olisi kuntien
12257: vielä täytyy pitää asukkeja. Rlavitsemus- huoltolautakuntien apua käytettävä puut-
12258: komitea taas toteaa, että suuri osa lapsi- teenalaisten lukumäärästä ja avustusmuo-
12259: rikkaista perheistä elää niin puutteellisissa doista selvää otettaessa, sillä nämä tunte-
12260: oloissa, että siinä varsinkin lasten ja nuor- vat parhaiten alueensa väestön taJoudeUiset
12261: ten· elimistön täytyy kärsiä. suhteet. Huoltolautakuntien apua voitai-
12262: Suurperheellisten avustamiseksi laaditut siin myöskin käyttää avustuksen jaossa.
12263: suunnitelmat, samoinkuin eduskunnan päät- Vaikeinta lienee määritellä, olisiko tä-
12264: tämä vuokra-avustus, pääsevät vaikutta- mänlaisessa pula~ajan avustuksessa otettava
12265: maan vasta myöhemmin. Mutta samoinkuin huomioon väestöpolitiilisen komitean suur-
12266: eduskunta katsoi nykyisen kalliin ajan vaa- perheellisyysmääritelmät vai olisiko, kuten
12267: tivan lapsiavustuksen laajentamista ulottu- valtion palveluskunnan lapsiavustuksessa,
12268: maan kaikkiin lapsiin ja myöskin valtion avustus annettava kaikista lapsista. Jäl-
12269: ylimääräisen henkilökurunan lapsiin, olisi kimmäinen tapa olisi nykyoloja silmällä
12270: myöskin välttämätöntä, että valtiovallan pitäen sittenkin oikeampi. Avustusta niiill.e,
12271: U!holta järjestetään pula~ajan lapsiavus- jotka sitä todella tarvitsevat.
12272: tusta niille vähävaraisille, jotka eivät saa Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
12273: avustusta jotain muuta tietä, sillä elintar- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
12274: peiden yhä kallistuessa käy pienpaikkaisten
12275: asema kestämättömäksi. Jo nyt esiintyy että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin
12276: tapauksia, etteivät perheet kykene Junasta- toimenpiteisiin pula-ajan lapsiav-us-
12277: maan edes niitä annoksia, mitä perheen tuksen järjestämiseksi niille väkäva-
12278: elintarvekorteilla olisi mahdollisuus saada raisille perheille, jotka väestöpoliit-
12279: ja eikä näitä annoksia katsota nyky- tiselta kannalta katsoen sitä tar-
12280: oloissa edes riittäviksi. ,Jos siis tahdotaan vitsevat.
12281:
12282: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1941.
12283:
12284: Miina Sillanpää. Aino Malkamäki. Viljo Rantala.
12285: Aino Lehtokoski Heikki Kääriäinen. Frans Mustasilta.
12286: Eino Raunio. Alpo Lumme. Kaisa Hiilelä.
12287: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Anni Huotari. Anselm Pitkäsilta.
12288: Martta Salmela-Järvinen. Hilma Koivulahti-Lehto. M. H. Peltonen.
12289: Mikko W. Erich. Edv. Kujala. Paavo Aarniokoski.
12290: 0. H. Kekäläinen.
12291: 312
12292:
12293: X,12. - Toiv. al. N:o 92.
12294:
12295:
12296:
12297:
12298: Kaijalainen y. m.: Mäiirärahasta avustuksiksi Pohjois-Suo-
12299: men vähävaraisille lapsirikkaille perheille.
12300:
12301:
12302: E d u s k u n n a ll e.
12303:
12304: Valtion tal~msa·rvioon on kahtena sotaa siis olleet väestöpoliittiset näkökohdat.
12305: edeltäneenä vuotena otettu mää,räraha avus- Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että
12306: tuksiksi viljatullista aiheutuvan rasituk- asiaa koskevan momentin nimike edellisten
12307: sen lieventämiseksi Pohjois:-Su()men väes- vuosien talousarvioissa ei ole riittävän .sel-
12308: tölle. Viime vuoden talousarvioon tähän västi osoittanut avustuksiksi myönnetyn
12309: tarkoitukseen otettua 6 miljoonan mar- määrärahan varsinaista tarkoitusta. Joka
12310: kan määrärahaa ei kuitenkaan ole jaettu, tapauksessa yhteiskunta on sen avulla tah-
12311: vaan on se pidätetty v·altion muiden meno- tonut tukea sellaisia perheitä, joiden lapsi-
12312: jen peittämiseen, vaikka se oli otettu tulo- luku on suuri ja joiden on hankittava toi-
12313: ja menoarvioon hallituksen esityksestä ja meentulonsa maamme niillä seuduilla, joista
12314: eduskunta oli sen hyvä:ksynyt. m. m. hallituksen kuluvan vuoden talous-
12315: Kuluvan vuoden talousarvioon ei sanot- arvioesityksen perusteluissa todettiin, että
12316: tua määrärahaa enaa lainkaan esitetty. köyhtyminen ja yhteiskunnallisen huollon
12317: Asia tuli kuitenkin aloitteen muodossa tarve on siellä jatkuvasti kasvanut.
12318: eduskunnan käsiteltäväksi, mutta kun kes- Tuntuu sen vuoksi oudolta, että maara-
12319: ken talousarvion käsittelyn valtioneuvosto raha, jonka oikeutus jo säännöllisissä oloissa
12320: antoi päätöksen, jonka mukaan viljatulli on tunnustettu, on poistettu nykyisissä olo-
12321: toistaiseksi on poistettu, ei valtiovarainva- suhteissa, jolloin sen merkitys on entistä
12322: liokunta katsonut määrärahaa tarpeelliseksi tärkeämpi. Tämä on sitäkin oudompaa, kun
12323: ja eduskunta yhtyi tähän käsitykseen. trullaista tapahtuu ajankohtana, jolloin
12324: Tosiasia on kuitenkin, että samassa suh- yleinen mielipide maassamme on lopultakin
12325: teessa kuin viljatulli on lakannut 'käytän- herännyt huomaamaan, mihin kansakun-
12326: nossa vaikuttamasta, ovat elintarpeiden tamme kehitys on kulkemassa, ellei väestö-
12327: hinnat vastaavasti nousseet. Ja kun edellä- kysymykseen kiinnitetä riittävää huomiota.
12328: mainittu tullihyvitys aikanaan Pohjois-Suo- Meillähän toimii, niinkuin tunnettua, halli-
12329: men väestölle katsottiin kohtuulliseksi, oli tuksen asettama väestökomitea ja hiljat-
12330: perusteena juuri se seikka, että elantolms- tain ovat väestöpolitiikkaa harrastavat jär-
12331: tannukset siellä ovat kalliimmat kuin jestöt asettaneet erityisen toimikunnan
12332: muualla maassa. Kun tämä vaikeuttaa eri- asiaa hoitamaan. Mutta mitä merkitystä on
12333: tyisesti vähävaraisen väestön toimeentuloa, näillä komiteoilla ja toimikunnilla, ellei
12334: jonka väestön keskuudessa Pohjois-Suo- asian hyväiksi pyritä tekemään jotain rat-
12335: messa ovat maamme lapsirikkaimmat per- kaisevaa myös käytännössä~
12336: heet, osoitettiin määräraha nimenomaan Se avustusmuoto, jota edeHä on koske-
12337: tällaisille perheille jaettava:ksi. teltu, on niitä harvoja keinoja, joihin yh-
12338: Määrärahan jakamisen perusteina ovat teiskuntamme on tähän mennessä ryhtynyt
12339: X,12. - Kaijalainen y. m. 313
12340:
12341: harkittaessa toimenpiteitä, joiden avulla Lapin läänin siirtoväen keskuudessa. Tut-
12342: selJ:aisille perheille, joilla on paljon lapsia kimukset osoittivat, että sotatalven rasituk-
12343: huollettavanaan, voitaisiin antaa välttämä- sista huolimatta terveydellinen tilanne
12344: töntä taloudellista tukea. Ei ole suinkaan muualta maasta olevan siirtoväen lasten
12345: sattuma, että täitä avustusmuotoa ryhdyt- keskuudessa todettiin yleensä hyväksi,
12346: tiin ensiksi käyttämään Pohjois-Suomen mutta mitäJ ma;a;kunnan omiin lapsiin tulee,
12347: oloissa, sillä niinkuin tiedetään on synty- selvisi Sallan, Pelkosenniemen ja Savukos-
12348: väisyys siellä huomattavasti suurempi kuin ken lasten keskuudessa suoritetuissa tutki-
12349: maamme etelä- ja lounaisosissa, jotka kuu- muksissa, että lapset näillä seuduilla lähes
12350: luvat maamme varakkaimpiin seutuihin. sataprosenttisesti sairastavat riisitautia.
12351: Erikoisesti mitä Lapin läänin kuntiin tulee, Kun olosuhteet ovaJt tällaiset, olisi yhteis-
12352: ovat syntyväisyysluvut niissä korkeammat kunnan siitä huolimatta, että valtion mah-
12353: kuin missään muualla maassamme. Nämä dollisuudet nykyoloissa ovat tunnetusti ra-
12354: seudut tulevrut yhä ratkaisevammin ole- joitetut, jllltkettava tarmokkaasti sosiaalis-
12355: maan maamme väestölähteenä. Tämä väes- ten epakohtien poistamista. Tilannetta ei
12356: töpolHttisesti tärkeä seikka asettaa osaltaan korjata yksinomaan sillä, että perustetaan
12357: velvoituksia huolehtia näiden seutujen ta- näille seuduille lastensairaaloita, vaan rin-
12358: loudellisten ja yhteiskunnallisten olojen nan tämän toimenpiteen kanssa olisi kiin-
12359: terveestä kehityksestä. Ensi sijassa olisi nitettävä vakavaa huomiota myöskin niihin
12360: tällöin pyrittävä tukemaan sellaisia vähä- olosuhteisiin, joissa lapset nälillä maamme
12361: varaisi'ru perheitä, joiden lapsiluku on suuri. lapsirikkaimmilla seuduilla syntyvät ja kas-
12362: Kuten jo edellä mainittiin, ovat ne pe- vavat.
12363: rusteet, joilla kysymyksessä oleva avustus Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
12364: aikoinaan katsottiin välttämättömäksi edel- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
12365: leenkin olemassa, joskaan ei muodollisesti- vomuksen,
12366: kun viljatulli toistaiseksi on poistettu -
12367: mutta kuitenkin asiallisesti, sillä elinkus- että hallitus ottaisi vuoden 194.2
12368: tannukset Pohjois-Suomessa ovat jatkuvasti tulo- ja menoarvioesitykseen harkit-
12369: korkeammat kuin muualla maassa. Sikäläi- semansa suuruisen määrärahan avus-
12370: siä oloja valaisevat erinomaisella tavalla tukseksi Pohjois-Suomen vähävarai-
12371: osaltaan ne tutkimukset, joita Suomen sille lapsirikkaille perheille.
12372: Huollon toimesta suoritettiin viime kesänä
12373:
12374: Helsingissä helmikuun 5 p: nä 1941.
12375:
12376: Lauri Kaija.lainen. S. Salo. J. Pyörälä.
12377:
12378:
12379:
12380:
12381: 40
12382: 314
12383:
12384: X,13. - Toiv. a.l. N:o 93.
12385:
12386:
12387:
12388:
12389: Rytinki y. m. : Äitien virkistyslomista.
12390:
12391:
12392: J<j d u s k u n n a ll e.
12393:
12394:
12395: Kaikki ne, jotka ovat matkustaneet maa- kaikkea maaseudun rasittuneiden äitien
12396: seudulla ja poikenneet siellä koteihin, ovat raskaan työpäivän helpoittamiseen. Ei riitä
12397: huomanneet, että siellä on äideillä pitkä ja heille se, että me yhden päivän vuodessa
12398: raskas päivätyö suoritettavana. Maaseudun vietämme äideille nimitettynä äitien juhla-
12399: äideillä ei ole työpäivän pituus määrätty- päivänä, eikä se, että äideille myönnetään
12400: jen tuntien pituinen. Heidän on noustava pieni äitiysavustus lapsen synnyttämis-
12401: aamulla ensimmäisinä ylös, suoritettava aikana. Heille on kyettävä yhteiskunnan
12402: kaikki taloustyöt ja oltava illalla viimeisinä puolesta järjestämään virkistyslomia ja
12403: ylhäällä. Tämän lisäksi he joutuvat hoita- muutenkin huojennettava äitien ja ennen
12404: maan ja kasvattamaan lapset, hoitamaan kaikkea maaseutukotien äitien raskasta
12405: ja huolehtimaan heistä silloinkin kun he päivätyötä.
12406: sairastavat. Maaseudulta löytyy suuri määrä Edellä olevan perusteella saamme kun-
12407: sellaisia koteja, joilla ei ole varoja ottaa nioittaen esittää eduskunnan hyväksyttä-
12408: kotiapulaista taloustöiden suorittamiseen väksi toivomuksen,
12409: eikä apua lasten hoitamiseen, mutta on
12410: äidin itsensä suoritettava kaikki työt. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
12411: Tästä johtuukin, että maaseudun ja var- sellaisiin toimenpiteisiin, että äide"'1le
12412: sinkin sen syrjäisten seutujen köyhien ko- ja varsinkin maas.eudun äideille jär-
12413: tien äidit ovat kalpeita ja rasittuneita ja jestettäisiin virkistyslomia ja muu-
12414: joutuvat ennen aikaansa hautaan. tenkin sopivin muodoin huojennet-
12415: Meillä ei ole yhteiskunnan puolesta kiin- taisiin heidän raskasta työpäiväänsä.
12416: nitetty tarpeeksi huomiota äitien, ja ennen
12417:
12418: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
12419:
12420: Eino Rytinki. Heikki Niakanen.
12421: 315
12422:
12423: X,14. -Toi\". al. N:o 94.
12424:
12425:
12426:
12427:
12428: Rytinki y. m. : 'l'oimenpiteistä metsä- ja uittotyöläisten rlw-
12429: kailuolojen parantamiseksi.
12430:
12431:
12432: E d u s k u n n a ll e.
12433:
12434: Metsissämme ja uittoväylillä työskentelee ruokaa, mikä olisi työmiesten terveyden
12435: vuosittain yli 150,000 työmiestä. Näistä kannalta erittäin tärkeää.
12436: huomattava osa joutuu työn aikana asu- Metsätyömiesten ruokaa voitaisiin huo-
12437: maan n. s. metsäkämpissä. Kun nämä työ- mattavasti myöskin monipuolistuttaa ryhty-
12438: läiset joutuvat tekemään raskasta työtä, mällä järjestämään työmaille määrätty an-
12439: niin täytyy heidän saada runsaasti voima- nos maitoa jokaista työntekijää kohden.
12440: kasta ruokaa sekä rauhallista lepoa lepo- Maito on tähän saakka ollut metsäkämpillä
12441: aikana. melkein tuntematon, vaan on nykyisin käy-
12442: Vaikka viime vuosina onkin valtion ta- tetty n. s. särpimenä kahvia, teetä ja kal-
12443: holta kiinnitetty huomiota metsätyöläisten jaa, mikä kaikille ei ole terveellistä nauttia.
12444: a..o;;unto-, ruokailu- ja pallclraoloihin, niin Maidon järjestäminen metsätyömaille ei
12445: sittenkin niissä olisi paljon parantamisen käsity~ksemme mukaan tuota sellaisia vai-
12446: syytä. Metsätyöläisten elinkustannuksista keuksia, etteikö sitä voitaisi hyvällä tah-
12447: muodostaa huomattavan osan ruoka, joka dolla järjestää. Työvälineiden hinnat ovat
12448: varsinkin syrjäisimmillä seuduilla, jonne myöskin metsäkäinpillä myytäessä kohtuut-
12449: elintarvikkeet hankitaan useamman välikä- toman korkeat, joten siihenkin puoleen
12450: den kautta, nousee kohtuuttoman korkeaksi. olisi kiinnitettävä huomiota.
12451: Viime vuosina on kuitenkin osoittautunut, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
12452: että n. s. yhteisruokaloissa on ruoka tullut kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
12453: paljon halvemmaksi ja vakinaisten emän- toivomuksen,
12454: tien valmistamana monipuolisemmaksi ja
12455: ravitsevaksikin, mutta kun näitä tällaisia että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12456: yhteisruokaloita on verrattain vähän, olisi siin metsä- ja uittotyöläisten ruokai-
12457: niiden perustamiseen ryhdyttävä nykyistä luolojen korjaamiseksi kiireellisesti
12458: tehokkaammin. Niinikään olisi ryhdyttävä valtion ja myöskin yksityisten työn-
12459: hankkimaan niille metsätyömiehille, jotka antajien työmailla järjestämällä yh-
12460: varsinikin Pohjois-Suomessa joutuvat työs- teisiä ruokaloita sekä valvomalla
12461: kentelemään yhtäjaksoisesti 10-12 tuntia kiinteämmin, ettei nykyisin ruoan
12462: ulkoilmassa, lämpöä eristäviä ruuankulje- eikä työvälineiden hinnat saa nousta
12463: tusväliueitä, niin että he saisivat lämmintä työmailla kohtuuttoman korkeiksi.
12464:
12465: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
12466:
12467: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
12468: 316
12469:
12470: X,lö. - Toiv. al. N:o 95.
12471:
12472:
12473:
12474: Pyörälä y. m.: Lisäyksestä vuoden 1941 tulo- ja meno~
12475: arvioon sokeain taloudellisen asernan helpottamiseksi.
12476:
12477:
12478: E d u s k u n n a ll e.
12479:
12480: Sokeain taloudellinen asema ei meidän valtion koko meno lienee noin 4,000,000 mk.
12481: maassamme tavallisena normaaliaikanakaan Vuonna 1930 sokeain asemaa tutkimaan
12482: ole ollut kehuttava. Nyt elettävä aika on asetettu huoltokomitea onkin ehdottanut
12483: tuonut lisää vaikeuksia sokeain puutteelli- sokeuskorvauksen perusmääräksi 4,800 mk
12484: seen elämään. Rahan arvon alentumisen vuodessa, joka nykyaika huomioon ottaen
12485: kautta ovat elintarpeet ja sdkeain käsitöissä ei liene ollenkaan kohtuuton, jos vähän-
12486: tarvittavat raaka-aineet huomattavasti kal- kään parannusta pyritään sokeain asemaan
12487: listuneet. Näin ollen valtioneuvoston pää- saamaan. Sokeuskorvauksia jaettaessa olisi
12488: töksellään v. 1934 myöntämä sokeuskorvaus, vastaisuudessa otettava huomioon, että pe-
12489: niin eri suuruisena kuin se kullekin sokealle ruskorvausmäärä olisi kaikille samassa ase-
12490: jaetaan, on käynyt nykyisissä oloissa aivan massa oleville sama, mutta väestöpoliittisia
12491: riittämättömäksi. näkökohtia silmällä pitäen maksettaisiin
12492: Kun sokeus on onnettomuus, joka aina sokeillekin lapsiavustusta lapsiluvun mu-
12493: on herättänyt syvintä sääliä ja johon eri kaan. Onhan todettu, että sokeus ei mene
12494: maissa on alettu kiinnittää yhä suurempaa perintönä, jot,en sokeainkin lapset tulevat
12495: huomiota, niin tähän asiaan puuttuminen palvelemaan yhteiskuntaa samalla tavalla
12496: meilläkin on mielestämme nyt tärkeä ajan- kuin muittenkin kansalaisten lapset.
12497: kohtainen sosiaalinen kysymys. Kun sokeus Edellä sanotun perusteella saamme kun-
12498: useissa tapauksissa on yleisluontoisista tapa- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
12499: turmaan verrattavista syistä johtunut, niin väksi toivomuksen,
12500: on se riittävä aihe yhteiskunnalle koettaa
12501: lieventää sokeain toimeentulon mahdolli- että hallitus antaisi kiir·eellisesti
12502: suuksia meilläkin. Siihen velvoittaa ennen Eduskunnalle esityksen sellaisesta
12503: kaikkea ihmisyysnäkökohdat. lisäyksestä kuluvan vuoden tulo- ja
12504: Maassamme on tällä hetkellä noin 1,500 menoarvioon, .että sokeain tctloudelli-
12505: sokeaa, jotka saavat valtiolta sokeuskor- sen aseman helpottamiseksi osoitet-
12506: vausta keskimäärin 2,500 mk vuodessa, joten taisiin 3,200,000 rnarkan rnäärärahct.
12507:
12508: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1941.
12509:
12510: J. Pyörälä. Heikki Niskanen. Lennart Heljas.
12511: Antti J. Rantamaa. Lauri Murtomaa. 4ino Luostarinen.
12512: Matti Luoma-aho. Heikki Simonen. Eemil Luukka.
12513: S. Salo. M. H. Peltonen. Kyllikki Pohjala.
12514: Eero Nurmesniemi. Juho Paksujalka. Albin Asikainen.
12515: Lauri Kaijalainen. Heikki Soininen. Akseli Brander.
12516: J. V. Wainio. Eino Möttönen.
12517: •• ••
12518:
12519: VALTIOPAIVAT
12520: 1941
12521:
12522:
12523: LIITTEET
12524: XI
12525: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
12526: TOIVOMUSALOITTEET.
12527:
12528:
12529:
12530:
12531: HELSINKI 1941
12532: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12533: 1
12534: 1
12535: 1
12536: 1
12537: 1
12538: 1
12539: 1
12540: 1
12541: 1
12542: 1
12543: 1
12544: 1
12545: 1
12546: 1
12547: 1
12548: 1
12549: 1
12550: Hevosten ja ajoneuvojen ottamista sotavoiman tarpeisiin sekä ase~
12551: velvollisten palkkoja koskevia toivomusaloitteita.
12552: 321
12553:
12554: Xl,1. - Toiv. al. N:o 96.
12555:
12556:
12557:
12558:
12559: Möttön«UL y. m.: Esityksen antamisesta laiksi hevosten ja
12560: ajoneuvojen ottamisesta sotavoiman tarpeisiin.
12561:
12562:
12563: E d u s k u n n a ll e.
12564:
12565: Voimassaoleva hevosottolaki, joka hyväk- Käytännöllinen kokemus on siis sangen
12566: syttiin viime vuonna ja on siis ollut käy- voimallisesti ilmituonut, että valjaitten ja
12567: tännössä vasta vajaan vuoden, on tästä ajoneuvojen tunnettuna pitäminen ja omis-
12568: Yarsin vähäisestä voimassaoloajastaan huoli- tajilleen palauttaminen on osoittautunut
12569: matta osoittautunut sangen suurta epä- mahdottomaksi ja sellaisenaan varsin vali-
12570: oikeudenmukaisuutta ja katkeraa tyyty- tettavaksi lain soveltamisen heikkoudeksi.
12571: mättömyyttä aiheuttavaksi maamme hevos- Käsityksremme mukaan lakia olisi tältä-
12572: tenomistajiin nähden. kin kohtaa muutettava siten, että puolus-
12573: Hyväksytyn hevosottolain käsittelyn yh- tuslaitaksen olisi hankittava tarpeisiinsa
12574: teydessä arvosteltiin tosin erittäin anka- omat ajoneuvot ja mahdollisesti myöskin
12575: rasti tätä hyväksytyksi tullutta lakia ja valjaat, koska nykyinen vuokrausjärjes-
12576: todettiin, että niin pian kuin lakia tullaan telmä muodostuu kestämättömän raskaaksi
12577: sovelluttamaan käytäntöön, havaitaan var- ajoneuvojen luovuttajalle ja tulee tuotta-
12578: masti ne suuret heikkoudet ja valitettavat maan sangen vakavia vaikeuksia ennen-
12579: epäkohdat, mitkä laki maanviljelijöille he- kaikkea maatalouden kunnollis,elle hoidolle.
12580: vosten ja ajoneuvojen omistajina aiheuttaa. Hevosottolain tulkinta hevosottolautakun-
12581: Ensinnäkin on täysin oikeutettua huo- tien tehtäviin nähden on myöskin selven-
12582: mauttaa, että hevosten ja ajoneuvojen luo- nettävä ja saatettava menettelyt mahdolli-
12583: vuttajille maksettava korvausvuokramaksu simman oikeudenmukaisiksi. Ei ole oikein,
12584: on valitettavan pieni ottaen huomioon niin eikä hyväksyttävää, että hevosottomies ja
12585: hevosten kuin ajoneuvojen osaksi tulleet hänen apulaisensa aivan mielivaltaisesti
12586: arvonmenetykset aikana, jolloin ne ovat määräävät luovutettavaksi taloudellisesti
12587: olleet armeijan palveluksessa. suurissa elämänvaikeuksissa kamppailevan
12588: Etäänpänä liikennekeskuksista olevilta pientilallisen ainoan hevosen, kun saman-
12589: paikkakunnilta hevosten mukana otetut aikaisesti vapautetaan luovutuksesta naapu-
12590: valjaat, reet ja rattaat lavoineen, ovat mel- rina oleva maanviljelijä, jolla on lähes
12591: kein poikkeuksetta aina jääneet palaa- puolikymmentä hevosta tallissaan.
12592: matta, kuitenkin siten, että luovuttajalle Tässä suhteessa on lain tulkinta ollut
12593: suoritettava korvaus, alhaiseksi arvioitu käsittämättömän väljää ja suuressa mitta-
12594: hintakin, on jäänyt useimmiten saamatta. kaavassa suoritettua epäoikeutta on arvos-
12595: Tästä johtuen monet tuhannet syrjäseu- teltava ankarasti.
12596: tujen viljelijät ovat näin joutuneet menet- Kuten edellä esitetyn perusteella ilme-
12597: tämään parhaat omistamansa valjaat ja nee, on voimassao1eva hevosottolaki osoit-
12598: ajoneuvot, joista taloudenhoidon suhteen on tautunut sangen heikoksi ja epäoikeuden-
12599: aiheutunut vakavaa puutetta. mukaiseksi hevosten ja ajoneuvojen luo-
12600:
12601: 41
12602: 322 XI,1. - Hevosten otto sotavoiman tarpeeseen.
12603:
12604: vuttajille. &n vuoksi kunnioittaen ehdo- jen ottamisesta sotavoiman tarpei-
12605: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- siin uuden lakiesityksen, jossa ny-
12606: muksen, kyis.tä paremmin turvataan hevosten
12607: että hallitw; kiireellisesti antaisi ja ajoneuvojen omista.fien asianmu-
12608: Edmkunnalle hevosten ja ajoneuvo- kaiset oikeudet.
12609:
12610: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
12611:
12612:
12613: Eino Möttönen. Uno A. Hilden.
12614: Heikki Simonen. Kalle Kämäräinen.
12615: Karl J. Wenman. Heikki Niskanen.
12616: Albin Wickma.n. Antti J. Ranta.maa.
12617: Matti Luoma-aho. Heikki Soininen.
12618: Juho Pyy. Antti Kemppi.
12619: A. Halonen. K. Määttä.
12620: T. N. Vilhula. Aapo Inkinen.
12621: Yrjö Schildt.
12622: 323
12623:
12624: Xl,2. - Toiv. al. N:o 97.
12625:
12626:
12627:
12628:
12629: Kivioja y. m.: Esityksen antamisesta muutoksiksi hooosten
12630: ja ajoneuvojen ottamisesta sotavoiman tarpeisiin annet-
12631: tuun lakiin.
12632:
12633:
12634: E d u s k u n n a 11 e.
12635:
12636: Kun puolustuslaitoksen tarpeisiin otetut että hallitus kiireellisesti antaisi
12637: hevoset kokemuksen mukaan surkeasti laih- Eduskunnalle esityksen sellaisista
12638: tuvat jopa kesällä:kin, ajoneuvot ja valjaat muutoksista hevosten ja ajoneuvojen
12639: vaihtuvat, särkyvät tai useimmiten joutu- ottamisesta sotavoiman tarpeisiin an--
12640: vat hukkaan, niin eläinrääkkäY'ksen ja kan- nettuun lakiin, että hevosen luovut-
12641: santaloudellisen tuhlauksen välttämiseksi tajalla olisi oikeus panna sotilaspii-
12642: sekä viitaten vanhanaikaiseen järjestel- rin esikunnan hyväksymä ajomies
12643: mään, joka ei vähennä maasta puolustus- luovuttamansa hevosen mukaan.
12644: kuntoisia miehiä, ehdotamme eduskunnan
12645: päätettäväksi toivomuksen,
12646:
12647: Helsingissä helmikuun 4 p: nä 1941.
12648:
12649: Vilho H. Kivioja. Eino Rytinki.
12650: lVla.tti Luoma-aho. Eero Nurmesniemi.
12651: Heikki Niskanen.
12652: 324
12653:
12654: Xl,3. - Toiv. al. N:o 98.
12655:
12656:
12657:
12658:
12659: Lumme y. m.: Esityksen antamisesta lisäyksestä vuoden
12660: 1941 tulo- Ja menoarvioon asevelvollisten päivärahan
12661: korottamiseksi.
12662:
12663:
12664: Ed usk u nn all ·e.
12665:
12666: Asevelvollisten päiväraha on maassamme palveluspaikkojensa ulkopuolella suorastaan
12667: )'leensä ollut hyvin alhainen, joko 1 tai kerjäilevät rahaa päästäkseen joj:hinkin ha-
12668: 2 markkaa. Viime vuodet se on oUut 2 luamiinsa tilaisuuksiin. On myös varmaa,
12669: markkaa ja on edelleen saman suuruinen. että puolustuslaitoksen ja kansan suhteet
12670: Jo tavallisina aikoina se pienuudessaan ei vahvistuvat, mitä paremmin asevelvollisten
12671: riittänyt sotilaiden jokapäiväisiin, aivan viihtyisyydestä ja virkistysmahdollisuuk-
12672: luonnollisiinkaan pikkumenoihin puhumat- sista valtion taholta huolehditaan. Tosin
12673: takaan nykytilanteesta, jolloin hintataso valtion menot nykyään ovat ylettömän
12674: on jatkuvasti noussut. Kotien taholta ta- suuret, mutta toivottavasti se jaksaa ilmi-
12675: pahtuva asevelvollisten muistaminen on tenkin kunnolla myös huolehtia tälläkin
12676: tunnetuista syistä myös hyvin rajoitettua, tavalla aseveivollistensa kaikinpuolisesta
12677: joten heidän asemansa on muodostunut yhä edusta. Päivärahaa olisi syytä korottaa hy-
12678: yksitoikkoisemmaksi. Edel1een vaikuttaa vinkin huomattavasti, mutta ottaen juuri
12679: asiaan huomattavasti palvelusajan pidentä- edel:tämainitun valtion taloudellisen ti:lan
12680: minen, joten pienet mahdolliset säästörahat huomioon ehdotamme päivärahan korotusta
12681: ja kotiavustukset nopeasti kuluvat ja ase- tämän vuoden alusta lukien 4 ma.rkkaan
12682: velvollinen jää nojautumaan kokonaisuudes- päivältä.
12683: saan valtion suorittamaan päivärahaan. Sen Kaiken edellisen perusteella kunnioittaen
12684: tulisi edes vaatimattomasti riittää jokapäi- esitämme eduskunnan päätettäväksi toivo-
12685: väisiin tarpeisiin, joita asevelvollisilQa on muksen,
12686: vapaahetkiensä virkistykseksi. Nyt se ei
12687: niihin millään tavalla riitä. Hyvin tä,r- että hallitus antaisi Eduskunnalle
12688: keätä myös on, että nuoret miehemme mie- esityksen lisäyksestä kuluvan vuoden
12689: lellään täyttävät velvollisuutensa kansan valtion tulo- .ia menoarvioon asevel-
12690: puolustuskunnon kohottamiseksi ja siihen vollisten päivärahan korottamista
12691: varmasti vaikuttaa myös päivärahan nor- varten tältä vuodelta nykyisestä 2
12692: maalisena pitäminen. Missään tapauksessa ma1·kasta 4 markkaan päivässä.
12693: ei saa tulla kyseeseen, että asevei voLliset
12694:
12695: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
12696:
12697: Alpo Lumme. Samuli Tervo.
12698: Sylvi-Kyllikki Kilpi. 0. H. Kekäläinen.
12699: Uuno Raatikainen. Pekka Kettunen.
12700: Xl,3. - Lumme y. m. 325
12701:
12702: Aug. Syrjänen. Eemil Luukka.
12703: Olavi Kajala. Hugo Aattela.
12704: Otto Toivonen. Viljo Rantala.
12705: Albin Koponen. Väinö Voionmaa.
12706: Jussi Lonkainen. V, H. Kämäräinen.
12707: P. Salmenoja. Ville A. Komu.
12708: Heikki Soininen. Alex Hämäläinen.
12709: Isak Penttala.. Urho Kulovaara.
12710: J. Fr. Tolonen. Väinö Kivisalo.
12711: Toivo Halonen. Väinö Sinisalo.
12712: K. Hakala. Miina Sillanpää.
12713: J. Kuittinen. Hilma Koivulahti-Lehto.
12714: A. Pitkäsilta. Heikki Kääriäinen.
12715: Ville Kupari. Jussi Raatikainen.
12716: Karl J. Wenman. J. E. Malmivuori.
12717: Jalmari Linna. Jalmari Väisänen.
12718: Eino Raunio. Mikko W. Erich.
12719: Matti Lepistö. Aino Malkamäki.
12720: Matti Turkia. Anni Huotari.
12721: Aino Lehtokoski. Martta Salmela-Järvinen.
12722: Toivo Nokelainen. Kustaa Perho.
12723: Onni Mäkeläinen. Edv. Kujala.
12724: Kaisa Hiilelä. Frans Mustasilta.
12725: M. H. Peltonen. Jorma Tuominen.
12726: G. Lindström. Paavo Aarniokoski.
12727: Heikki Simonen. Juho Pyy.
12728: Valfrid Eskola. A. Turkka.
12729: G. Andersson. Jere Juutilainen.
12730: Varma K. Turunen. Onni Hiltunen.
12731: Atos Wirtanen.
12732: 326
12733:
12734: XI,4.- Toiv. al. N:o 99.
12735:
12736:
12737:
12738: Rydberg y. m.: Toimenpiteistä kuukausipalkatn maksami-
12739: seksi asevelvoUisten vähävarais~1le vanhemmille.
12740:
12741:
12742: E d u s k u n n a ll e.
12743:
12744: Maksettaessa ns. sotilaspalkkaa asevelvol- lista tukalammaksi tällaisen perheen asema
12745: listen perheenjäsenille ovat asevelvollisten käy silloin, kun asevelvollisuuttaan joutuu
12746: vähävaraiset vanhemmat jääneet varsin epä- suorittamaan poika, joka ansioillaan on
12747: oikeutettuun asemaan. Kuten tunnettua, turvannut paitsi toisen tai molempien van-
12748: myöntää asetus tämän kuukausipalkan vain hempiensa, myös perheen nuorempien, vielä
12749: asevelvollisen vaimolle ja lapsille siten, että kouluikäisten lasten toimeentuloa. Asevel-
12750: yhdelle perheenjäsenelle maksetaan 500 mk vollisten palvelusajan äskettäin säädetty
12751: kuukaudelta, ollen kuukausipalkka toista pidentäminen kahdeksi vuodeksi sekä rahan
12752: perheenjäsentä kohden 150 mk ja kutakin arvon huomattava aleneminen tekee nykyi-
12753: seuraavaa siihen oikeutettua perheenjäsentä sin entistä vaikeammaksi asevelvollisten
12754: kohden 100 mk. lastensa ansiosta huomattavalta osalta ela-
12755: Asevelvollisen vanhemmille ei sitävastoin tuksensa saaneiden vanhempien toimeen-
12756: ole mitään sotilaspalkkaa maksettu. Heille tulon, sekä niiden, joilla on mahdollisuus
12757: on harkinnan mukaan erikoisen anomuksen edellämainittuun avustusluontoiseen huolto-
12758: perusteella vain myönnetty huoltoraha, jolla rahaan, että myös niiden, joita ei katsota
12759: yleensä on ollut ilmeinen köyhäinhoito- kyllin vähävaraisiksi tuollaisenkaan avus-
12760: avustuksen leima. Huoltorahan saamiseksi tuksen saamiseen.
12761: on myös vaadittu todistuksia monilta viran- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
12762: omaisilta ja juoksuja useissa eri virastoissa. eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
12763: Kun myönnetyt avustusmäärät sitäpaitsi
12764: enimmäkseen ovat olleet varsin pieniä, on että hallitus viivytyksettä ryhtyisi
12765: kaikki tämä herättänyt katkeruutta sellai- toimenpiteisiin, jotta asevelvollisten
12766: sissa vanhemmissa, joiden toimeentulo poi- vanhemm~1le, joille viimeksi toimite-
12767: kien asevelvollisuusaikana on huomattavasti tussa kunnallistaksoituksessa on pantu
12768: vaikeutunut. maksettavaksi veroa yhteensä enin-
12769: Etenkin työläisperheissä vanhemmat ovat tään viidentoistatuhannen markan
12770: monissa tapauksissa riippuvaisia asevelvol- tuloista, sekä missä elantokustannuk-
12771: lisuusikäisten poikiensa ansioista, sitä suu- set ovat huomattavasti kalliimmat
12772: remmassa määrin, mitä enemmän teollisuus- kuin maassa yleensä, enintäin kah-
12773: laitoksissa pyritään korvaamaan vanhem- denkymmenentuhannen markan tu-
12774: mat työntekijät nuoremmilla, ja mitä enem- loista, suoritetaan kuukausipalkkaa
12775: män työttömyys tästäkin syystä lisääntyy samojen perusteiden mukaan kuin
12776: iäkkäämpien työläisten keskuudessa. Taval- asevelvollisen vaimolle ja lap~1le.
12777:
12778: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
12779:
12780: Kaisu-Mirjami Rydberg. M. Ampuja. Cay Sundström.
12781: K. H. Wiik. Yrjö Räisänen. Väinö Meltti.
12782: .. ..
12783: VALTIOPAIVAT
12784: 1941
12785:
12786: LIITTEET
12787: XII
12788: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
12789: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
12790:
12791:
12792:
12793:
12794: HELSINKI 1941
12795: V ALTIONEUVOBTON KIBJAPAINO
12796: Rautateitä, maanteitä, siltoja, laivaliikennettä, puhelinverkostoa
12797: y.m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
12798: 331
12799:
12800: XII,1. - Lak. a.l. N :o 27.
12801:
12802:
12803:
12804:
12805: Kivioja. y. m.: Ehdotus laiksi Nivalan 'ltUJl,mialueen satwrna-
12806: radam, rakentamisesta.
12807:
12808:
12809: E d u s k u n n a 11 e.
12810:
12811: , V :n 1933 valtiopäiville jätettyyn raha- lanteen välttämättä vaatima suorin tie
12812: :.asia-aloitteesoon N: o 124 viitaten, jonka merelle, ehdotamme,
12813: mukaan rata Ylivieska-Ryöpäs tulisi ra-
12814: kennuskustannuksiltaan verrattain halpa, että Eduskunta hyväksyisi seuran-
12815: ja jotta Nivalan malmialueelta olisi nykyti- van lakiehdotuksen:
12816:
12817:
12818:
12819: Laki
12820: Nivala.n ma.lmia.lueen sa.ta.ma.ra.da.n rakentamisesta.
12821:
12822: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12823:
12824: 1 §. Ylivieskan asemalta Ryöppään merisata-
12825: .Normaaliraiteinen Tautatie rakennetaan maan vuonna 1941.
12826:
12827:
12828: Helsingissä helmikuun 4 p: nä 1941.
12829:
12830: Vilho H. Kivioja.. Heikki !flska.nen.
12831: U. A. Wi.mmniemi S. Salo.
12832: Eero Nurmesniemi. J. Pyörälä..
12833: Matti Luoma-aho. M. 0. Lahtela.
12834: Antti J. Ra.nta.maa.
12835: 332
12836:
12837: XII,2. - Toiv. al. N :o 100.
12838:
12839:
12840:
12841:
12842: Ikola y. m.: Vaasan-Härmän poikkiradan rakentamisesta.
12843:
12844:
12845: E d u s k u n n a ll e.
12846:
12847: Poikkiradan rakentaminen Vaasasta poh- pohjoiseenyhdistävän rautatieyhteyden ai-
12848: joiseen Oulun radalle, pitkän etelään, Sei- kaansaaminen on kuljetusten kannalta kat-
12849: näjoelle, vetävän mutkan oikaisemiseksi, sottava ensiluokkaisen tärkeäksi ja kii-
12850: joka suuresti lisää rahtikustannuksia Poh- reelliseksi. Kun kymmenkunta vuotta sit-
12851: jois-Suomen liikenteessä, on vuosi vuodelta ten eräs Vaasan-Seinäjoen välillä oleva
12852: käynyt yhä ajankohtaisemmaksi. Vaasa on pieni rautatiesilta rikkoutui, oli siitä seu-
12853: Pohjois-Suomen kaupan suurin siirtomaa-, rauksena kaiken junaliikenteen täydellinen
12854: kappaletavaran, ja apulantojen tuontisa- pysähtyminen moneksi viikoksi.
12855: tama, jonka kautta niin tuonti kuin puuta- Suunniteltu Vaasan-Härmän yhdysrata,
12856: varan ja sen jalosteiden vienti jatkuu pituudeltaan n. 60 km, on maaston puolesta
12857: kolme neljä kuukautta vuodessa kauemmin mitä helpointa rakentaa, se kun kulkee ta-
12858: kuin Merenkurkun pohjoispuolella olevissa saisia maita ja hiekka:kankaita, joten tien
12859: satamissa. Keskikokoisen jäänmurtajan var.ressa on rakennussoraa yllin kyllin saa-
12860: avulla voitaisiin Vaasan satama pitää hel- tavana. Sen rakennuskustannukset, kuten
12861: posti avoinna tarpeen niin vaatiessa läpi aikoinaan Seinäjoen-Vaasan radankin, tu-
12862: vuodenkin. levat olemaan huomattavasti alhaisemmat
12863: Senjälkeen kun Ouluun ja muualle kuin millään muulla radalla.
12864: Pohjois-Suomeen on syntynyt suuria sahoja Vuosina 1928-1929 sitoutuivat Vaasan
12865: paperi-, m~- ja muita teollisuuslaitoksia kaupunki ja radanvarsikunnat ,radan suu-
12866: ja tiedetään Oulunjoen voimalaitosten nos- ren paikallisliikenteen taida osallistumaan
12867: tattavan ennnen pitkää yhä uusia suuria n. 20 miljoonaJ:la markalla, lähes kolman-
12868: tehtaita, on niiden tuotteitten nopea ja neksella, ilmaisten maaluovutusten ohel'la
12869: rahtikustannusten puolesta mahdollisimman rakennuskustannuksiin, jos rata olisi raken-
12870: edullinen kuljetus läpi vuoden kulloinkin nettu viiden vuoden kuluessa. Kulkulai-
12871: lähimmän vientisataman kautta tärkeä ja tosten ja yleisten töiden ministeriön mää-
12872: huomioonotettava seikka. Vaasan-Härmän räyksestä suoritetaan tänä keväänä täyden-
12873: poikkirata lyhentäisi suuresti kuljetusta ja tävä koneeilinen tutkimus sanotulla yhdys-
12874: vähentäisi rahtikuluja samalla kun se hel- ratasuunnalla radan rakentamiseksi, ehdohla
12875: pottaisi liikennettä ja ruuhkautumista Sei- että asianomaiset kunnat osallistuvat huo-
12876: näjoen suureksi paisuneessa ja strateegi- mattavalla osalla rakennuskustannuksiin.
12877: sesti vaarallisessa rautatiesolmussa. Sotilas- Kun valtiolla ei ole Etelä-Pohjanmaalla
12878: asiantuntijat ja käydyt sodat osoittavat mitään suurempaa eikä yleishyödyllisempää
12879: Vaasan kaupungin aseman ja sataman varatyömaatakaan varattuna ja kun on to-
12880: strateegisesti suuren merkityksen lyhim- dennäköistä, että V'aasan kaupunki ja ra-
12881: pana ja suojatuimpana liikenneväylänä drunvarsikunnat omien työttömyysolojensa
12882: Pohjanlahden poikki, joten toisen, ja juuri helpottamiseksi sitoutuvat uudelleen huo-
12883: XII,2. - Ikola y. m. 333
12884:
12885: mattavilla avustuksilla osanistumaan raken- siin, niin että poikkirataa Vaasa-
12886: nuskustannukisiin, olisi suotavaa, että halli- Härmä - tai soveliaimmaksi ha-
12887: tukselle varattaisiin mahdollisuus työttö- vaittu yhtymäkohta Oulun radalla-
12888: myyden sattuessa ryhtyä yhdessä asian- yhdessä Vaasan kaupungin, radan-
12889: omaisten kuntain tkanssa rakentamaan sa- varsikuntien ja valtion kesken tehtä-
12890: nottua tärkeätä poilddrataa. vällä sopimuksella osallistumisesta
12891: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme huomattavalla osalla rakennuskustan-
12892: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, nuksiin, voitaisiin heti työttömyyden
12893: sattuessa ryhtyä rakentamaan.
12894: että hallitus ryhtyisi kaikkiin tar-
12895: peellisiin valmistaviin toimenpitei-
12896:
12897: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1941.
12898:
12899: J. 0. Ikola. E. A. Turja. Wäinö Havas.
12900: 334
12901:
12902: XII,3. - Hemst. mot. N:o 101.
12903:
12904:
12905:
12906:
12907: Hästbaclm m. fl.: Angående byggande av en järnväg från.
12908: Gamlokarleby Ull Saa;rijärvi.
12909:
12910:
12911: T i ll R i k s d a g e n.
12912:
12913: Hänvisande till motiveringen i den till att regeringen viUe till Riksdagen
12914: 1938 års riksdag inlämnade lagmotion lämna proposition om byggande av
12915: N :o 34 få undertecknade vördsamt föreslå en järnväg från Gamlakarleby till
12916: att riksdagen måtte he:mställa, Saarijärvi i anslutning till Suolahti
12917: -Haapajärvi järnvägsbygget.
12918:
12919: Helsingfors den 13 februari 1941.
12920:
12921: J. E. Hästbacka. Albin Wickman.
12922: xn,a. - Toiv. al. N :o 101. Suomennos.
12923:
12924:
12925:
12926:
12927: Hästbacka y. m.: ROJUtatien rakentamisesta Kokkolasta
12928: SaarijärveUe.
12929:
12930:
12931: E d u s k u n n a 11 e.
12932:
12933: Viitaten vuoden 1938 valtiopäiville jä- että hallitus jättäisi Eduskunnalle
12934: tetyn lakialoitteen n: o 34 peruste! uihin esityksen rOJUtatien rakentamisesta
12935: pyytävät allekirjoittaneet kunnioittaen eh- 8uolahde11r-Haapajärven rautatiera-
12936: dottaa eduskunnan päätettäväksi toivo- kennuksen yhteydessä Kokkolasta
12937: muksen. Saarijärvelle.
12938:
12939: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
12940:
12941:
12942: J. E. Hä.stbacka. Albin Wickman.
12943: 336
12944:
12945: XII,4. - Toiv. al. N :o 102.
12946:
12947:
12948:
12949:
12950: Salmenoja y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta ratasuun-
12951: nasta •Taavetin-Simolan radalta Kotkan radalle Inke-
12952: roisten-Kymin asemien välillä.
12953:
12954:
12955: E d u s k u n n a ll e.
12956:
12957: Toivomusaloitteessa n:o 116 vuoden 1938 myöhemmin jatkettaisiin Kotkan radalta
12958: valtiopäivillä ehdotettiin eduskunnan pää- Helsinkiä kohti, se merkitys, että täten
12959: tettäväksi toivomus, että hallitus ottaisi lä- muodostuisi Itä-Suomesta länttä kohti suun-
12960: himmän tulevaisuuden rautatierakennus- tautuva todella uusi liikenneväylä, jota ei
12961: ohjelmaan Luumäen-Inkeroisten radan ra- voi sanoa esim. kauan suunnitteilla olleesta
12962: kentamisen ja myöhemmin sanotun radan Korian-Helsingin ratasuunnasta. Radan
12963: jatkamisen Inkeroisista Loviisan ja Por- ensimmäisen vaiheen valmistuminen mer-
12964: voon \kautta Helsinkiin. Tämä aloite ei joh- kitsisi sitä, että Kotka, joka viime vuosina
12965: tanut tulokseen. Siitä huolimatta on mai- on paljon parantanut satamaansa ja jolla
12966: nittu rata, mikä sen lähtökohta Simolan- edelleen on satamanlaajennussuunnitelmat
12967: Kouvolan välillä ja yhtymäkohta Kotkan vireillä, kykenisi entistä paremmin palvele-
12968: radalla sitten olisikin, siksi tärkeä, että sen maan Itä-Suomen, Savon ja Kymenlaakson
12969: aikaansaamista on edelleenkin pidettävä vi- liikennöitsijöitä. Samoin Hamina, joka se-
12970: reillä. Varsinkin sotaa seurannut alueluo- kin viime vuosien aikana on perusteellisesti
12971: vutus ja etäisimpien Itä-Suomen satamien parantanut satamaolojaan.
12972: menetys on saattanut kysymyksessä olevan Kysymyksessä olevan uuden radan läh-
12973: seudun liikennekysymykset kokonaan uuteen tökohdaksi on aiemmin suunniteltu I..Juu-
12974: vaiheeseen. Jäljellä olevan Itä-Suomen teol- mäkeä, josta rata kulkisi Miehikkälän, V eh-
12975: lisuuden on nyt lähetettävä niin kesällä kalahden ja Sippolan 'Pitäjien kautta Inke-
12976: kuin talvellakin kaikki tuotteensa rauta- l'oisten asemalle Kotkan radalla, ja muodos-
12977: teitse länteenpäin, lähinnä nykyisen Itä- taisi suoran jatkon Lappeenrannan radalle.
12978: Suomen kahteen tärkeimpään satamaan, Myöhemmin kuitenkin on ajateltu toista,
12979: Kotkaan ja Haminaan, sekä silloin, kun Taavetin-Tavastilan, suuntaa, jonka suh-
12980: mainitut satamrut ovat suljettuina, vieläkin teen on toimitettu tämän radan rakenta-
12981: lännemmäksi. Tämä liikenne on jo ennen mista harrastavien aloitteesta silmämääräi-
12982: rasittanut, ja tulee tietenkin vastaisuudessa nen tutkimuskin. Tässä tutkimuksessa on,
12983: rasittamaan yhä enemmän Simolan-Kou- ottaen huomioon maaston ja tästä aiheutu-
12984: volan rataosaa, mutta erittäinkin Kouvolan vat radan rakennuskustannukset, päädytty
12985: liilmnnesolmua, jonka rasitusta siis olisi siihen, että rata olisi edullisimmin raken-
12986: kevennettävä. Tämä kevennys saadaan ai- nettavissa Taavetin asemalta Luumäen,
12987: kaan Kouvolan-Simolan radalta Kotkan Sippolan, V ehkalahden ja Kymin pitä-
12988: radalle rakennettavalla oikotiellä. Paitsi jien kautta viimeksimainitussa pitäjässä
12989: Kouvolan liikenneruuhkan helpottamisessa olevalle Tavastilan asemalle. Kun matka
12990: olisi tällä yhdysradalla, varsinkin, jos sitä Taavetista Kouvolan kautta Kotkaan on
12991: XII,4. - Salmenoja y. m. 337
12992:
12993: nykyisin rautateitse 98 kilometriä, olisi jotka tarkoittavat uusien ratojen rakenta-
12994: tutkimuksen mukaan uuden radan pi- mista Itä-Suomesta tai Savosta länteen-
12995: tuus Taavetista Tavastilan kautta Kotkaan päin.
12996: 70 kilometriä. Näin ollen tällä tärkeällä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
12997: liikennereitillä matka lyhenisi 28 kilomet- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
12998: rillä, puhumattakaan siitä, että täten väl- vomuksen,
12999: tettäisiin Kouvolan solmukohta ja olisi
13000: saatu aikaan yhdysrata, jota myöhemmin että hallitus suorittaisi, ennenkuin
13001: voitaisiin jatkaa halki Uudenmaan Helsin- ratkaistaan Itä-Suomesta länteen
13002: kiä kohti. On selvää, että tässä mainittu johtavan uuden rautatien rakenta~
13003: Taavetin-Tavastilan suunta ja aikaisem- miskysymys, tutkimuksen ratasuun-
13004: min tälle radalle hahmoiteltu Luumäen- nasta, joka johtaisi Taa!V'etin---c-Simo-
13005: Inkeroisten suunta vaatisivat, ennenkuin lan radalta Kotkan radalle Inkerois-
13006: asiassa tehdään mitään ratkaisua, tarkem- ten-Kymin asemien välille silmällä-
13007: paa tutkimista. Samaa on sanottava kaik- pitäen sitä, että mtaa myöhemmin
13008: kien niiden muidenkin suunnitelmien suh- voitaisiin jatkaa Loviisan ja Porvoon
13009: teen, joita on julkisuudessa esitetty ja kautta Helsinkiin .
13010:
13011: . Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
13012:
13013: P. Salmenoja. Jussi Lonkainen.
13014: Jussi Raatikainen. Ville Kupari.
13015:
13016:
13017:
13018:
13019: 43
13020: 338
13021:
13022: XTI,5. - Toiv. al. N :o 103.
13023:
13024:
13025: Saukkonen y. m. : Simpeleen ja Pa1·ikkalan asemien väli.,
13026: sen yhdysradan rakentamisesta.
13027:
13028: E d u s k u n n a ll e.
13029:
13030: Niinkuin tunnettua, silpoi Moskovan vilkasta - lähinnä Kotkan satamaa aja"
13031: rauhanteossa saneUu uusi valtakunnan raja tellen - mutta yhdysradan puuttuessa on
13032: Itä-Suomen rataverkoston siksi pahoin se mahdoton. Jos esim. Parikkalasta lähe-
13033: poikki, että m. m. Lappeenrannasta Viras- tetään rahtitavaraa Simpeleene ja päinvas-
13034: ojan kautta edelleen Elisenvaaraan äsket- toin, joutuu se kulkemaan Savonlinnan-
13035: täin rakennettu uusi yhdysrata taittui Pieksämäen-Kouvolan-Simolan kautta 18
13036: Koitsansalon pysäkin läheltä ja Elisenvaa- km asemasta n. 570 km pituisen matkan,
13037: rasta Savonlinnan kautta Pieksämäelle joka ei enää ole kannattavaisuusrajojen
13038: oleva rata Syväoron aseman kohdalta. Eli- sisäpuolella. Samoin Parikkalan-Savon~
13039: senvaaran liikennesolmun jäädessä luovute- linnan välisen alueen sahojen valmisteet
13040: tulle alueelle, ei mainittujen ratojen kautta Etelä-Suomeen ja ulosvietävät joutuisivat
13041: tapahtunut kauttakulkuliikenne ole enää kiertämään mainitun Pieksämäen mutkan
13042: näin ollen mahdollista. kautta.
13043: Kun kuitenkin näiden ratojen henkilö- ja Edellämainitut epäkohdat saataisiin kyllä
13044: tavaraliikenne rauhanteonkin jälkeen on poistetuksi, jos. Simpeleen-Parikkalan ase-
13045: kumpaankin suuntaan ollut tavattoman mien välille rakennettaisiin yhdysrata.
13046: runsas, on rautatiehallitus ollut pakotettu Ratasuunnan on jo sikäläisen liikennejak-
13047: järjestämään yhdysliikenteen kauttakulke- son ratamestari alustavasti työryhmänsä
13048: ville matkustajille tilapäisesti linja- ja kanssa silmämääräisesti tutkinut sekä pi-
13049: seka-autoja käyttäen siten, että Simpeleen tuuden myöskin mitannut ja tulisi sen pi-
13050: ja Parikkalan asemien välistä linjaa (matka tuus olemaan mainittujen asemien rata-
13051: maanteitse 18 km) liikennöi kaksi linja- ja pihat huomioon ottaen vain 16 km, maasto
13052: yksi seka-autoa. Näillä autoilla ei kuiten,. olisi tasaista, eikä rakentaminen kalliita
13053: kaan voida kuljettaa muuta kuin matkus- rakennuskustannuksia vaativa.
13054: tajat ja heidän välttämättömimmät matka- Tämän vuoksi kaiken edelläsanotun pe-
13055: tavaransa, kaiken paketti- ja rahtitavaran rusteella kunnioittaen ehdotamme eduskun-
13056: kuljetuksen jäädessä hoitamatta. Tällainen nan päätettäväksi toivomuksen,
13057: järjestely epäkohtineen ja vaikeuksineen ei
13058: luonnollisestikaan voi jatkua pitemmälle, että hallitus kiireellisesti valmis-
13059: vaan olisi siihen löydettävä pikainen keino taisi ja Eduskunnalle antaisi esityk-
13060: .sen poistamiseksi. sen normaaliraiteisen yhdysradan
13061: Myös mainitun suunnan kautta olisi rakentamiseks.i Simpeleen ja Parik-
13062: rahtitavarainkin kauttakulkuliikenne varsin kalan asemien välille.
13063: Helsingissä helmikuun 6 p: nä 1941.
13064: Tauno Saukkonen. Elias Tukia. A. Pohjannoro.
13065: Toivo Halonen. J. Fr. Tolonen. Antti J. Rantamaa.
13066: Aino Luostarinen. Albin Asikainen. Aapo Inkinen.
13067: Matti Miikki. Matti Pärssinen. Kaapro Huittinen.
13068: Antti Kemppi. Pekka Pennanen. Matti Tolppanen.
13069: Arno Tuurna. Akseli Brander. Antti Junes.
13070: Toivo Nokelainen. Juho Kuittinen. Juhani Leppälä.
13071: U. A. Wirranniemi.
13072: 339
13073:
13074: :xn,a. - Toiv. al. N:o 104.
13075:
13076:
13077:
13078:
13079: Schildt y. m.: 1'utkimuksen toimittamisesta rautatien ra-
13080: kentamiseksi Heinolasta Jyväskylään.
13081:
13082:
13083: E d u s k u n n a 1l e.
13084:
13085: .Rautatien rakentaminen Päijänteen itä- tatie tu}ee lunastettavaksi valtiolle sekä
13086: puolitse Heinolan kautta Jyväskylään on muutettavaksi normaaliraiteiseksi, mikä olisi
13087: eri vaiheissaan ollut valtiopäivillä pohdit- erittäin suotavaa, muodostuisi liikenne-
13088: tavana yli viisi vuosikymmentä. Sen tar- tilanne Itä-Hämeen radan ansiosta Keski-
13089: peellisuus suoranaisena liikeyhteytenä vilja- Suomessa vieläkin edullisemmaksi, sillä
13090: vien, hyvin asuttujen ja metsärikkaiden matka Jyväskylästä Valkoruin merisata-
13091: alueiden kannalta on todettu suuriarvoi- maan olisi vain 255 km. Näin ollen on
13092: seksi. ilmeistä, että Jyväskylästä ja sen lähiympä-
13093: Tämän radan rakentaminen tarkoittaisi ristön teollisuuslaitoksista sekä koko laajan
13094: luonnollista ja kauan vaadittua parannusta Keski-Suomen vieläpä Pohjois-Pohjanmaan-
13095: Keski- ja Etelä-Suomen välisiin kulkuyh- kin Etelä-Suomen satamiin suuntautuva
13096: teyksiin. .Jyväskylän-Suolahden-Haapa- tavara- samoinkuin henkilöliikennekin huo-
13097: järven radan tultua hyväksytyksi, pidetään mattavimmalta osaltaan suuntautuisi juuri
13098: välttämättömänä suoran, yhdistävän runko- Keski-Suomen ja Itä-Hämeen ratojen kautta,
13099: radan rakentamista Heinolasta Jyväsky- joten jo yksistään huomattava kauttalmlku-
13100: lään. Tällä uudella rautatiellä olisi puolel- liikenne antanee takeet rataosan kannatta-
13101: laan paitsi sitä, että se halkaisisi mahdolli- vaisuudesta.
13102: simman keskeltä kysymyksessä olevan rauta- Kysymyksessä olevalla radalla ei ole kui-
13103: tiettömän alueen, että se lyhentäisi Jyväs- tenkaan merkitystä vain kauttakulkuliiken-
13104: kylästä ja Keski-Suomesta matkaa Helsin- teen kannalta, vaan puoltavat sen raken-
13105: kiin 72 kilometriä, vieläpä Ylivieskasta ja tamista myöskin monet tärkeät paikalliset
13106: sen pohjoispuolelta Haapajärven-Jyväs- edut ja tarpeet. Radan vaikutuspiiriinhän
13107: kylän-Heinolan radan kautta olisi matka pyrkivät laajat Itä-Hämeen seudut sank-
13108: Helsinkiin 67 kilometriä lyhyempi kuin koine metsineen ja vauraine maanviljelyk-
13109: Seinäjoen ja Tampereen kautta. Kun mat- sineen. Suunniteltu ratahan tulisi kulke-
13110: kat Jyväskylästä lähimpiin merisatamiin maan sellaisten metsärikkaiden seutujen
13111: ovat Raumalle 336 km, Helsinkiin Tampe- halki, jotka ovat huonojen ja epäedullisten
13112: reen kautta 379 km, Kotkaan Pieksämäen uittoväylien varsilla sekä kaukana liike-
13113: kautta 315 km ja Haapamäen-Porin radan keskuksista. Kun vaitiollakin on näissä
13114: valmistuttua Mäntyluotoon 291 km, niin kunnissa tuhansien hehtaari€n suuruiset
13115: tämän radan rakentamisen kautta lyhenisi- metsäalueet, tulisi vaitionkin hyöty radasta
13116: vät matkat Etelä-Suomen satamiin Hei- olemaan melkoinen. Sitenhän avautuisi
13117: nolan kautta siten, että Helsinkiin tulisi mahdollisuus myöskin pienen puutavaran
13118: matkaa vain 307 km ja Kotkaan 290 km. kuten kaivospöl4:kyjen ja paperipuiden kau-
13119: Jos I.~ahden-I.~oviisan kapearaiteinen rau- paksi saantiin. Nykyisinkin niillä on kas-
13120: 340 XII,6. - Heinolan-Jyväskylän rautatie.
13121:
13122: vava kysyntä, mutta niiden menekillä on että Savosta tuleva puutavara on nyt en-
13123: vastassaan varsin suuret kuljetusvaikeudet. tistä enemmän alettava kuljettaa vienti-
13124: Myöskin teollisuuden syntymistä ja kehit- satamaan käyttämällä laajennetussa mitassa
13125: tämistä olisivat omiansa erikoisesti edistä- Kuopion-Pieksämäen-Kouvolan rataa tä-
13126: mään radan vaikutusalueella olevat lukui- hän tarkoitukseen. Ilmeistä on että tämä
13127: sat kosket. Vauraista kunnista saataisiin lisääntynyt liikenne tulee kovasti rasitta-
13128: myös elintarpeita y. m. tarvikkeita samalla maan kyseeilistä rautatietä. Näin ollen olisi
13129: kun ne olisivat huomattavia tavarain kulut- ajankohtaista ryhtyä suunnittelemaan uutta
13130: tajia. Näin ollen rautatie antaisi paikka- rataa, jolle voitaisiin siirtää se osa raskasta
13131: kunnan taloudelliselle elämälle varsin suu- liikennettä, joka Savon radalle tulee Keski-
13132: ria kehitysmahdollisuuksia. Suomesta. Ratasuunta Jyväskylä-Heinola
13133: Mitä sitten radan rakennuskustannuksiin on nyt tullut tästä syystä huomion koh-
13134: tulee, muodostuu suunniteltu Itä-Hämeen teeksi. Myöskin eräät sotilaalliset syyt, joita
13135: rata edullisesta maastosta ja vähäisistä emme tässä enemmälti esittele, puhuvat
13136: siltarakennuksista johtuen verraten edulli- radan rakentamisen puolesta. Kyseellinen
13137: seksi. Jos rata rakennettaisiin Heinolasta ratasuunta on aikoinaan noin 45 vuotta
13138: Sysmän, Hartolan, J outsan, Leivonmäen ja sitten tutkittu, mutta nyt saattavat muut-
13139: Toivakan kuntain kautta Jyväskylän- tuneet taloudelliset ja valtiolliset olosuh-
13140: Pieksämäen radalle sopivalle kohdalle Jy- teet puhua sen seikan puolesta, että suun-
13141: väskylän ja Lievestuoreen asemien välille, nitelma olisi tarkastettava.
13142: on laskettu tämän 131 km pituisen radan Edelläolevaan viitaten pyydämme kun-
13143: rakennuskustannusten nousevan nykyisessä nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
13144: rahassa noin 120 milj. markkaan. Toimi- väksi toivomuksen,
13145: tettava tutkimus ehken antaisi vieläkin
13146: edullisemman tuloksen. Kun Heinolan-
13147: Jyväskylän rautatiekysymyksellä tulee ole- että hallitus toimituttaisi tutki-
13148: maan varsin laaja merkitys, olisi tärkeää muksen normaaliraiteisen rautatien
13149: saada se mahdollisimman pian onnelliseen rakentamiseksi Heinolasta Jyväsky-
13150: ratkaisuun. lään tai jollekin sopivalle kohdalle
13151: Rauhanteon jälkeen on rautatieverkos- Jyväskylän ja Lievestuoreen asemien
13152: tomme supistunut huomattavasti ja muut- välille Jyväskylän-Pieksämäen ra-
13153: tuneet olosuhteet ovat asettaneet sille uusia dalla sekä sisällyttäisi sanotun ra-
13154: tehtäviä. Se seikka, että Saimaan kanava dan seuraavaan rautatierakennusoh-
13155: ei enää ole käytettävissämme, aiheuttaa sen, jelmaan.
13156:
13157: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
13158:
13159:
13160: Yrjö Schildt. Alex Hämäläinen.
13161: Antti J. Rantamaa. Matti Luoma-aho.
13162: Kalle Kämäräinen.
13163: 341
13164:
13165: Xll,7. - Toiv. al. N :o 105.
13166:
13167:
13168:
13169:
13170: Schildt y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta rautatien ra-
13171: kentamiseksi Heinolasta Pertumnaan kirkonkylän kautta
13172: Lelkolaan.
13173:
13174:
13175: E d u s rk u n n a B e.
13176:
13177: Rauhanteon jälkeen ovat Ei!mennesuhteet meen liikennekeskulksen kautta. Tästä edel-
13178: maassamme huoma,ttavasti muuttuneet, ja 'leen voidtaan mta mukavasti suunnata Lei-
13179: ilmeistä on, että monet syyt pwkoittavat kolaan ja on maasto tätä kautta edulli-
13180: suunnittelemaan uusia rautateitä, jotta sempikin kuin Peruveden ja Lahnaveden
13181: pirstottu liikenneverilmsto twlisi sellaiseksi, etel.äpuo1l:e:lla oleva. maasto. Jos asema tu-
13182: että se voisi tyydyttää muuttuneiden olo- lisi Pertuumaan kirkonkylään, joka on
13183: suhteiden asettama.t vaatimubet. K6ko ennestä-än huomatta.~a maantieristeys, niin
13184: mut.atiesuunnit.elmamme on nyt siirtynyt tulisi Hartolan ja Jou:tsan pi.täjiUe tästä
13185: uusille urille ja monet mtasuUJLnat ovat huomattav·a apu, ja liikenne tulisi helpom-
13186: saaneet uuden entistä tärkeämmän merki- maksi kuin jos rautatie tulee menemään
13187: ty<ksen. Näin on käynyt mmm muassa 10 km sanotun ikirlmnikylän ete'läpuolelta.
13188: ratasuunnan Heinola~Mikkeli. Hallitus Pailkkakuntalaisten pyynnöstä on tämä-
13189: onkin toimeenpannut tutkimuksen tämän ra- kin suunta kulkulaitosministeriön toimesta
13190: dan rakentamiseksi, joten on tässä yhtey- alustavasti tutkittu ja olisikin nyt mitä
13191: dessä tarpeeton 'lähemmin prerustella sen suotavinta, että täysikoneellinen tutkimus
13192: tarpeeUisuutta, mutta eräät huomautuikset toimeenpantaisim. Kun uusi ~autatie tulee
13193: itse radan suunnasta antavat puolestaan 11ak<ennettava'ksi täHä tavoin, niin otettai-
13194: syytä ,toivomnksiin. Niin kuin rata nyt on siin huomioon edes jossain määrin talou-
13195: suunniteltu rak-ennettava;ksi niin tulisi se delliset rauhanaikaiset tarpeet siinä maa-
13196: kua!lwmaan Heinolasta Lusiin ja siitä suo- kunnassa, jonka läpi mutatie viredään.
13197: raan Lelko1lan pysäkille Savon radalla. Jos rautatie ei nimittäin lku~je Pertunmaan
13198: Näin suunniteltuna rata tul·ee kuitenkin !kirkonkylän kautta, vaan 10 km sen et~elä
13199: kuLkemaan niin, että siitä ei ole paikka,kun- puolelta, niin tulee siitä olemaan sangen
13200: nan liik.enteelle mitään apua. Ja on sen vähän hyötyä Itä-Hämeen mraaiknnnalle.
13201: kanna.ttavaisuus näin oHen kyseenalainen. Nopea silmäys karttaan ja maakunnan tie-
13202: Olisikin suotavaa, ettå rata rakennettaisiin verkostoou selvittää asian i[man muuta.
13203: niin, että siitä on maakunnalle edes jotain Kaiken yllä esitetyn perusteella pyydämme
13204: apua rauhanaikaisessa liitkenteessä. Tällai- kunnioittaen esittää eduskunnan päätettä-
13205: seen tulokseen päästään., jos rata viedään väksi toivomuksen,
13206: Pertuumaan kirkonkylän kautta. Tehty
13207: mutka on vain 10 km, mu:tta tulee siUoin että kiireellisesti hallituksen toi-
13208: uusi rata kulkemaan edes yhden Itä-Hä- mesta täysikoneellinen tutkimus pan-
13209: 342 XII,7. - Heinolan-Leikolan rautatie.
13210:
13211: taisiin toimeen H einolan-Lelkolan rautatie tulisi kulkemaan Pertun-
13212: suunnitellulla mtaosalla niin, että maan ki1·konkylän kautta.
13213:
13214: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
13215:
13216:
13217: Yrjö Schildt. Kalle Kämäräinen.
13218: Antti J. Rantamaa. Heiltki Soininen.
13219: Lennart Heljas. Alex Hämäläinen.
13220: 343
13221:
13222: Xll,s. - Toiv. al. N :o 106.
13223:
13224:
13225:
13226:
13227: Pohjannoro y. m.: Esityksen antamisesta rautatien rtiken-
13228: tamiseksi Heinolasta Savon radalle ja siitä edelleen Ris-
13229: tiinaan.
13230:
13231:
13232: E d u s kun n a ll e.
13233:
13234: Eduskunnan aikanaan lausuman toivo- sataman rakentamista sopivaan kohtaan
13235: muksen mukaisesti on hallitus ryhtynyt Länsi- tahi Pohjois-Saimaan rantaseuduilla.
13236: toimenpiteisiin rautatietutkimuksen toimit- Tällaiseksi syväsatamaksi tarjoutuu erin-
13237: tamiseksi Heinolasta Savon radalle. Tämän omainen Ristiinan satama. Ristiinaan olisi
13238: radan tarkoitus on m. m. keventää Savon vain saatava rata soveliaasta kohdasta
13239: radan raskasta kuormitusta. Nyt on kui- Savon rataa. Päättyköön sitten Heinolasta
13240: tenkin, Itä- ja Keski-Suomen liikenneolojen rakennettava rata Leikolaan tahi muulle
13241: huomattavasti muututtua rauhanteon jäl- kohdalle, olisi siitä varsin helppo rakentaa
13242: keen, Heinolasta Savon radalle johtavan haararata Ristiinaan.
13243: rautatien tarpeellisuus tullut entistäkin Edelläolevaan viitaten kunnioittavimrn.in
13244: suuremmaksi. Onkin toivottavaa, että tut- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
13245: kimuksen päätyttyä mitä kiireellisemmin vomuksen,
13246: ryhdytään tätä rataa rakentamaan.
13247: Uutena näkökohtana on tullut esiin Sai- että hallitus ratatutkimuksen pää-
13248: maan liikenneolojen vaikeus Saimaan kana- tyttyä mitä kiireimmin antaisi Edus-
13249: van sulkeuduttua liikenteeltä. Saimaan kunnalle esityksen rautatien rakenta-
13250: saarille ja rannoille patoutunut ja yhä miseksi Heinolasta Savon radalle ja
13251: edelleen patoutuva puutavara vaatisi syvä- siitä edelleen Ristiinaan.
13252:
13253: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1941.
13254:
13255: A. Pohjannoro. Kaapro Moilanen.
13256: 1\o!ikko Hurtta. Jalmari Pilkama.
13257: Albin Asikainen. Toivo Halonen.
13258: Kalle Kämäräinen. J. Fr. Tolonen.
13259: Aino Luostarinen. Alex Hämäläinen.
13260: Lennart Heljas.
13261: 344
13262:
13263: XII,9. - Toiv. al. N :o 107.
13264:
13265:
13266:
13267:
13268: Tolppanen y. m.: Rautatien rakentamisesta Savonlinnan--
13269: Parikkalan radalta J oensuun-Kaurilan radalle.
13270:
13271:
13272: E d u s k u n n a ll e.
13273:
13274: Suomen ja Sosialististen Neuvostotasa- Liikenne-elämää ei voida täysin tyydyt-
13275: valtain Liiton välillä tehdyssä rauhassa ja tää sillä ratajaksolla, joka uutena ratana
13276: siinä määrätyn rajan kautta menetti Suomi Joensuu-Pieksämäki yhdistää Pohjois-Kar-
13277: suurimman osan Karjalan radasta. Samassa jalan Savon rataan. Samalla kun Savon
13278: rauhassa joutui myöskin Saimaan kanava rata on liikakuormitettu, mikä seikka alkaa
13279: ja sen käyttäminen maamme liikenteelle vaatia sen kaksiraiteiseksi muuttamista ai-
13280: merkityksettömäksi. Nämä molemmat val- nakin Pieksämäen ja Kouvolan välillä, on
13281: ·tasuonet muodostivat sen elinhermokeskuk- liian pitkä tie Pohjois-Karjalasta lähim-
13282: sen, jonka ympärille laajan Itä-Suomen päänkin merisatamaan Kotkaan lisäten suu-
13283: liike-elämä keskittyi. Tosin rauhanteossa resti rahtikuluja. Kun uittoväyliä ja laut-
13284: sovitun rajan idän puolelle jäi valtaisat tauksia ei voida kaikelle meren rantaan
13285: maa- ja metsäalueet suurine kaupunkeineen kuletettavalle puutavaralle käyttää, kuten
13286: ja teollisuuslaitoksineen sekä hyvin asuttu sahatulle puutavaralle sekä haloille ja
13287: Itä- ja Etelä-Karjala. muullekin pinotavaralle, on vain osalla
13288: Kaksi rataa nyt päättyy aivan umpisuo- puuliikkeestä mahdollisuus käyttää, koska
13289: len tavalla: se on nykyinen Joensuun- maakannaksen yli siirtolaitteita Saimalta
13290: Kaurilan rata, joka on osa n. s. Karjalan Kyminjokeen on vain kahdella suurliik~
13291: radasta, ja Savonlinnan-Parikkalan rata, keellä, eikä niitä anneta vuokralle muiden
13292: joka on osa n. s. Savonlinnan-Elisenvaa- käytettäväksi ja tuskinpa ne ehtivätkään
13293: ran radasta. Kun Pohjois-Karjala jäi mel- siihen, niin on suoran rautatieyhteyden
13294: kein kokonaan nyky-Suomeen, niin jäi sen tarve Joensuusta Kotkaan ensiluokkaisen
13295: valtaiset luonnonrikkaudetkin vielä käytet- tärkeä.
13296: täväksemme, samoin ovat näiden ratapät- Maan talouselämän nopea elvyttäminen,
13297: kien välillä olevat alueet metsärikkaita. jälleenrakentamistyö ja monet muut tun-
13298: Suurteollisuus alkaa aivan uudestaan elpyä netut ja vielä tänään tuntemattomat tekijät
13299: entisen Värtsilän vierelle Uus-Värtsilä ni- vaativat nopeasti ponnistamaan liike-elä-
13300: misenä, jossa toimii suuri rautatehdas, ja mää eteenpäin ja etsimään mahdollisia tu-
13301: tehdasta laajennetaan uusilla osastoilla, lolähteitä. Sellaisia tulolähteitä ovat Poh-
13302: niin että siitä todella muodostuu rautatie- jois-Karjalan metsät ja vuoriteollisuus, joita
13303: liikennettä suuresti tarvitseva laitos. Sa- <>n Pielisjärvellä Mätäsvaaran molybdeeni-
13304: moin on Tohmajärven asemalla Tohmajär- kaivos ja Outokummun kulta-, kupari- ja
13305: ven Tehdasosuusliikkeen suuri sahalaitos, rautakaivos ynnä pienemmät kuten Otra-
13306: suuri tiilitehdas, turvepehkutehdas ynnä vaara y. m. Kun rautatehdas on edelleen
13307: muita teollisuuslaitoksia, kuten myllyjä ja Kaukopäässä, jossa Outokummun rauta-
13308: meijereitä. malmi raudaksi valmistetaan, niin tämäkin
13309: XII,9. - Tolppanen y. m. 345
13310:
13311: raaka-aine voidaan pienin kuljetuskustan- että hallitus kiireellisesti toimitut-
13312: nuksin siirtää oikotietä Outokummusta taisi tutkimuksen rautatien rakenta-
13313: Imatralle jalostettavaksi. mista varten Putikon taikka Punka-
13314: Kun rataosat Simpele ja Parikkala pian salmen asemalta Savonlinnan-Parik-
13315: yhdistetään, on aivan luonnollista, että ra- kalan radalta J oensuun-Kaurilan
13316: taosat Parikkala-Kaurila myöskin on yh- radalle joko Tohmajärven taikka On-
13317: distettävä. Silloin pelastutaan Savon ra- kaman radalle ja ryhtyisi tutkimuk-
13318: dan liiasta kuormituksesta ja vieläpä sen sen tuloksen johdosta asian vaati-
13319: kaksiraiteiseksi muuttamisesta. miin toimenpiteisiin.
13320: Edelläsanottuun viitaten ehdotamme kun-
13321: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
13322: muksen,
13323:
13324: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1941.
13325:
13326: Matti Tolppanen. Jalmari Väisänen.
13327: Heikki Soininen. Samuli Tervo.
13328: Akseli Brander. Pekka Kettunen.
13329: Albin Koponen. Tauno Saukkonen.
13330: Varma K. Turunen.
13331:
13332:
13333:
13334:
13335: 44
13336: 346
13337:
13338: XI1,1o. - Toiv. al. N:o 108.
13339:
13340:
13341:
13342:
13343: Tolppanen y. m.: lliäärärahasta J oensuun-llomantsin rau-
13344: tatien rakentamista varten.
13345:
13346:
13347: E d u s kun n a oli! e.
13348:
13349: Eduskunnan hyväksymän raut.at~eraken aUitoja ei toistaiseksi poH.toaineen puutteen
13350: nusohjelma on edelleenkin kumoamat- vuoksi voida maantierahtau:kseen pitkille
13351: tomana, jossa ohjelmassa ensimmä:iseHe matkoille käyttää. Maan jälleenrakenta-
13352: sija!H.e yksimielisesti hyväJksyttiin Joen- minen tarvitsee runsaasti vihreästä ikul-
13353: suun-Ilomantsin rata. !,täisen naapurin 1asta saatav;aa pää()maa ja. rauhan maail-
13354: kanssa käyty sota muutti meidän ta:lous- maan palattua puun kysyn.tä muodostuu
13355: elämäämme s]rnäli, että normaaliaikana f'i ajankohtaiseksi. Silloin on Suomen valtion
13356: tuota ohjelmaa voitu ryhtyä totellittamaan, ja Suomen kansan ikiiruusii riennettävä kil-
13357: kooika taloudelliset syyt :mskaan rauha.n pailuun puiden muuttamisesta rahaksi !ko-
13358: j·äJlkeen ovat nämä kaksi vuotta ~ootäneet hottwaksemme kansallistu:lojamme, niillä
13359: sen. Nyt saatua siirtoväen asiat ~.rukipohjai maksaaksemme sota- ynnä muut velkamme
13360: selle kannalle ja korvaus- ja maareformi- sekä raJkentaa.iksemme Suomen. entistäänkin
13361: kysymys rarokaistua on jä!lleen ti'laisuus ehoillllJ.Jaksi.
13362: siirtyä normaaliseen rakennustyöhön. Tuon ,rakennettavaksi hyväksytyn Ilo-
13363: Uusi raj,ahan muutti olosuhteita monessa mantsin radan :m!kennus on päivän p<Jll.tta-
13364: paikassa aivan mullistavasti, niin ~että r:ato- vin !kysymys, sillä juuri tämä rata hakeu-
13365: jen ra:kerutaminen eräisiin osiin maa.ta on tuu niihin osiin mookuntaa, jo:ism vesitiet
13366: mitä kiiveelJisin •toimenpide. Tämälillaisena on nyt poM:k:i sekä kulkee suurien. met'lä-
13367: kiireellisenä rntana ocn mielestämme Ilo- a[ueiden läpi yhdistäe.n vanhat ja raken-
13368: mantsin rataa pidettäv;ä. Veden jakaja, nettavat uudet maan- ja. kY'läntiet itseensä.
13369: joka kul:k:e,e Kiiht·elysvaaran, Tuup.ovaarn.n Tämän radan pikaisella rnkentam:ioolla
13370: ja Ilomantsin kuntien pohjoisrajalla, oh- todeHa saadaan metsiemme vihreä iku!l,ta
13371: jaa luontaiset vesiväylät laskemaan Jä- nopeasti siirrettyä teollisuuslaitostemme
13372: nisjärveen ja edelleen Laatokkaan, toiset pa[velu!kseen ja :msika.puu poH,toaineeksi
13373: Pielisjärv,een j.a Pie'l.isjoen. kautta Pyhäsel- ~aupm:rkeihin ja t:eonisuuslait.o!ksiimme.
13374: kään. Rauhan teossa raja sulki vesilii- Tämmöisenä t~alouspulan a..rlmna on rilkos
13375: kenteen KiiMelysvaamn, Tuupovaarn.n ja maata kohtaan, jos val,tavia eri puumää.riä,
13376: osalta Ilomantsin kunnista Lwa.tokalle päin jo1ta varsinkin ha:lkota.varaa so·rtuu ja
13377: ja t~kee sit.en mahdoUomaiksi puutavamn hakataan maahan, metsien järkiperäisen
13378: uittamisen näiden kolmen kunnan rulueelta. hoidon tähden kun ei nii:tä pi,tkien maan-
13379: Näiden !kuntien alweeHa on kumminkin tiematkojen vuoksi kannata kuljettaa ikulu-
13380: harvan asutuksensa puol1esta va[tava,t puu- tru:jkesikuksiin.
13381: tavaramäärät, jotka. ny1t joutuvat liikenteen Swmoin odot1taa radan tu1oa Otravaaran
13382: vuoksi jäätymistilaan. Maanti·everkosto on kiisuilmivos. SieHä maanuumenista aarteita
13383: harva ja matka:t entisiHe r:adoilil,e pitkät ja kaiv~e~tt~ves.sa saapi työväki työtä ja työ rtaa-
13384: XII,1o. - Tolppanen y. m. 347
13385:
13386: &<en muuttuu edeHeen rahaksi, palvel'len jäl- että hallitus vuoden 1942 tulo- ja
13387: leen isänmaata. menoarvioesitykseen ottaisi 20,000,000
13388: EdeHäol,evan perusteelJla ehdotamme kun- markan rnäärämhan rautatien raken-
13389: nioittaen eduslmnnan päätebtäväksi toivo- nustöiden aloittamista varten Joen-
13390: muksen, suusta Ilomantsiin.
13391:
13392: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1941.
13393:
13394: Matti Tolppanen. Akseli Brander.
13395: Albin Koponen. Heikki Soininen.
13396: Pekka Kettunen. Varma K. Turunen.
13397: Samuli Tervo. Jalmari Väisänen.
13398: 348
13399:
13400: XII,u. - Toiv. al. N:o 109.
13401:
13402:
13403:
13404:
13405: Soininen y. m. Tutkimuksen toimittamisesta ratasuunnasta
13406: Kaavin pitäjän Luikonlahdesta Juuan pitäjän kautta
13407: Nurmekseen.
13408:
13409:
13410: Eduskunnalle.
13411:
13412: Hallituksen esitys rautatielaiksi v. 1937 tähän päästään. Eräs voiman lähde on
13413: on eduskunnassa hyväksytty ja vieläkin ennenkin ollut ja nyt se on tullut vielä
13414: voimassa. Hyväksytty rautatielaki vastaa tärkeämmäksi, puutavara. Jotta puutava-
13415: nytkin valtakunnan vaatimuksia, joten en- ran jalostaminen ja sen tuottama hyöty
13416: tistä ohjelmaa rautateiden rakentamiseksi koituisi parhaalla tavalla valtakunnalle
13417: olisi toteutettava niin nopeasti kuin val- eduksi, olisi kaikin käytettävissä olevin kei-
13418: tion varat suinkin sallivat. noin pyrittävä luomaan kulkuyhteyksiä sel-
13419: Viime talvisen alueluovutuksen johdosta laisille seuduille, jois.<>a on ehtymättömiä
13420: on Itä-Suomessa syntynyt kuitenkin ti- metsärikkauksia.
13421: lanne, joka velvoittaa hallitusta tutkimaan Kun puutavaran kuljetus autoilla on kal-
13422: jo hyväksytyn rautatierakennusohjelman lista, olisi nämä laajat sydänmaakunnat ja
13423: lisäksi uusia ratasuunnitelmia. niiden luonnonrikkaudet vedettävä valta-
13424: kuntaan hyödyttämään liittämällä rataver-
13425: Kun on käynyt selväksi, että Siilinjär- kostoon.
13426: ven-Sysmänjärven radan rakentaminen on Suunnitellun radan, Nurmes-Juukka-
13427: erittäin tarpeellinen, on hyvin luultavaa, Luikonlahti, vaikutuspiiriin tulisi kuulu-
13428: että radan rakentaminen tulee hyväksytyn maan Junan vuolukivi- ja maanviljelys-
13429: ohjelman ensimmäisten rakennettavien rato- kalkkialueet, malmivaltausalueita Kaavin-
13430: jen joukkoon. Tulevan rautatiepolitiikan Polvijärven rajalta Suovaaran-Kyyrön
13431: kannalta on välttämätöntä että jo hyvissä seudut, sekä kupari- ja rikkikiisualueita
13432: ajoin haetaan esille uusia ratasuuntia, jotka Junan ja Kaavin pitäjissä.
13433: liittyvät rataverkostoon sillä tavoin kuin Myöskin paikallisliikenteellä on vahva
13434: kulkulaitoskomitean mietinnössä helmikuun kannattavaisuus.
13435: 8 p: Itä 1936 korostetaan. Tutkimus olisi siis toimitettava Nurmek-
13436: Pohjoisimman Karjalan kunnat eivät sesta Juuan pitäjän kautta Kaavin Luikon-
13437: pääse liikennöimään Kuopioon päin snna lahteen, sillä tämä suunta on paras imu-
13438: määrin kuin näiden erittäin metsärikkaiden ratana vetämään uutta liikennettä rauta-
13439: kuntien kulkuyhteyksille olisi suotavaa. teille, se avaa uusia mahdollisuuksia vuori-
13440: Kun sodan jälkeinen kulunut vuosi on teollisuudelle ja edistää lapsipuolen ase-
13441: osoittanut, että meillä kotimaassa on entistä massa olevilla seuduilla taloudellista elä-
13442: enemmän luotettava omiin mahdollisuuk- mää sekä luo uutta asutusta, samalla takaa
13443: siin ja omaan voimaan, tällöin on hyväksi valtiolle uusia tulolähteitä.
13444: käytettävä kaikkia keinoja, joiden avulla Kun ehdottamaUamme ratasuunnalla ei
13445: XII,11. - Soininen y. m. 349
13446:
13447: ole toimitettu sellaista tutkimusta, joka Kaiken edellä sanotun perusteella kun-
13448: voisi antaa tarpeellisen selvityksen tämän nioittaen ehdotamme eduskunnan päätet-
13449: radan taloudellisista mahdollisuuksista täväksi toivomuksen,
13450: niille valtion elimille, jotka rautatieraken-
13451: nUksista päättävät, olisi tutkimus toimitet- että hallitus toimittaisi tutkimuk-
13452: tava ja sillä tavoin saatava tarkka selvitys sen Siilinjärven-Sysmäjärven ra-
13453: radan taloudellisesta kannattavaisuudesta kennettavaksi päätetyltä radalta
13454: sekä myöskin siitä, mikä merkitys radalla Kaavin pitäjän Luikonlahdesta
13455: tulisi olemaan maan puolustusnäkökohdat Juuan pitäjän kautta Nurmekseen
13456: huomioon ottaen. kulkevaksi ajatellusta ratasuunnasta.
13457:
13458: Helsingissä 10 p:nä helmikuuta 1941.
13459:
13460: Heikki Soininen. Samuli Tervo.
13461: S. Salo. Matti Tolppanen.
13462: Akseli Brander. Albin Koponen.
13463: Pekka Kettunen. Lennart Heljas.
13464: Jalmari Väisänen.
13465: 350
13466:
13467: XII,12. - Toiv. al. N:o 110.
13468:
13469:
13470:
13471:
13472: K. Kämäräinen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta rauta-
13473: tien 1·a.kentamisesta Pohjanmaan radalta Siilinjärvelle.
13474:
13475:
13476: E d u s k u n n a ll e.
13477:
13478: Viittaamalla v. 1939 valtiopäivillä jäte- t·aisi tutkimuksen rautatien rakenta-
13479: tyn toivomusaiotteen n: o 71 perusteluihin mista varten Seinäjoelta tai Lapualta
13480: ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan tahi jostakin muusta sopivasta pai-
13481: päätettäväksi toivomuksen, kasta Pohjanmaan radalta Kannon-
13482: kosken, Keiteleen ja Pielaveden pitä-
13483: että hallitus ensi tilassa toimitut- jien kautta Siilin.färvelle.
13484:
13485: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
13486:
13487: Kalle Kämäräinen. Matti Luoma-aho.
13488: M. 0. Lahtela. U. A. Wirranniemi.
13489: Heikki Soininen. Eino Möttönen.
13490: Heikki Simonen. Heikki Niskanen.
13491: 351
13492:
13493: XII,13. - Toiv. al. N:o 111.
13494:
13495:
13496:
13497: Nurmesniemi y. m.: Rautatien rakentamisesta Haapajär-
13498: veltä Vaalaan.
13499:
13500: E d u s k u n n a ll e.
13501:
13502: Jo vuoden 1929 ensimmäisillä valtiopäi- rin valtion metsämailla, joka kuitenkin on
13503: villä jättivät allekirjoittaneet y. m. edus- todellisuudessa huomattavasti korkeampi
13504: kunnalle toivomusaloitteen Haapajärven- yksityismetsissä, ja kun puutavaran kulje-
13505: Vaalan radan rakentamisesta. Aloite uudis- ·tuksesta rautateitse on myöskin otettu liian
13506: tettiin sitten saman vuoden toisilla valtio- pieni osuus laskelmiin, ei tulos vastaa to-
13507: päivillä sekä myöskin 1930 vuoden toisilla dellisuutta.
13508: valtiopäivillä, joihin aloitteisiin pyydämme Kun radan rakentamis'kustannukset ovat
13509: viitata. poikkeuksellisen alhaiset ja rata tulisi kul-
13510: Vuonna 1929 toimitettiin ratasuunnalla kemaan, kuten jo on mainittu, hyvin asut-
13511: valtion toimesta puolikoneellinen ja talou- tujen ja metsärikkaiden seutujen läpi, pi-
13512: dellinen tutkimus. täisi radan rakentamisen tulla myöskin hy-
13513: Radan vaikutuspiiriin tulisi 15 kuntaa vin kannattavaksi.
13514: sekä noin 50,000 asukasta. Radan pituus Kannattavaisuuslaskelmat on sitäpaitsi
13515: tulisi olemaan 118.48 km ja nousisivat tehty silmälläpitäen yksinomaan Haapa-
13516: rakennuskustannukset 87,706,000 markkaan järven-Vaalan rataosan rakentamista eril-
13517: tehden ratakilometrille 740,259: 96. Näihin lisenä ratapätkänä, ottamatta huomioon sitä
13518: kustannuksiin tulee lisäksi Haapajärven minkä vaikutuksen radan kannattavaisuu-
13519: aseman laajentamisesta aiheutuvat me- della saisi aikaan Suolahden-Haapajärven
13520: not mk 1,800,000: - ja samanlaiset radan rakentaminen. - Nyt kun viimeksi
13521: menot Vaalan aseman laajentamisesta mk mainittu rautatie on jo päätetty raken-
13522: 2,200,000: - , yhteensä 4,000,000 mk. taa, on ilmeistä, että Haapajärven-Vaa-
13523: Liikennetulojen on laskettu nousevan lan radan kannattavaisuuslaskelmat para-
13524: markkaan 2,904,328: - ja menojen nevat huomattavasti.
13525: 2,154,854: - , joten ylijäämä on 749,474 Yllä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
13526: mk. - Tämän pitäisi kuitenkin huomaut- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13527: tavasti kohota, sillä kulkeehan rata metsä-
13528: rikkaiden seutujen läpi, joissa puutavara- että hallitus antaisi Eduskunnalle
13529: liikenteellä tulee olemaan huomattavan esityksen normaaliraiteisen rautatien
13530: suuri merkitys; mutta kun metsän lisä- rakentamisesta H aapajärveltä V aa-
13531: kasvuprosentti on koko alueella laskettu laan tai johonkin sopivaan paik-
13532: alhaisemmaksi kuin mitä se on keskimää- kaan Oulun-Vaalan radalla.
13533:
13534: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
13535:
13536: Eero Nurmesniemi. K. A. Lohi. S. Salo.
13537: M. 0. Lahtela. Heikki Niskanen. U. A. Wirranniemi.
13538: Kalle Kämäräinen. Wäinö Havas. Matti Luoma-aho.
13539: K. Määttä.
13540: 352
13541:
13542: XII,H. - Toiv. al. N:o 112.
13543:
13544:
13545:
13546:
13547: Pyörälä y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta Lapin ase-
13548: man--Murtomäen aseman ratasuunnalla.
13549:
13550:
13551: E d u s k u n n a ll e.
13552:
13553: Jo Pietari Brahen ajoista asti on Raahe taan palvelemaan maatamme rakentamalla
13554: hyvän satamansa ansiosta ollut Pohjan- rautatie Lapin asemalta Murtomäen ase-
13555: maan huomattavin merikaupunki. Pohjan- malle Savon radalla, joka matka on noin
13556: maa, Savo, Karjala ja osa Kainuuta suun- 135 km.
13557: tasi kauppansa Raaheen. Tästä johtuu, Pohjanmaan ja Savon ratojen yhdistä-
13558: että v. 1870 vaiheilla oli raahelaisten misajatus ei ole uusi, sillä jo v. 1917 teh-
13559: omistamien kauppalaivojen luku suurempi tiin ratasuunnitelma kustannusarvioineen
13560: kuin minkään muun Suomen kaupungin. Lapin asemalta Savon radalle, joka osoit-
13561: Raaheen suuntautuvan kaupan kehitykseen tautui kannattavaksi silloisissakin olosuh-
13562: vaikutti haitallisesti v. 1858 Saimaan ka- teissa.
13563: navan valmistuminen, jolloin Savo ja Kar- Toukokuussa v. 1940 on jälleen otettu
13564: jala suuntasi liikkeensä Viipuriin ja Pieta- asia esille Raahessa pidetyssä kokouksessa,
13565: riin. Toinen haitallinen vaikutus Raahen jossa on ollut mukana Kajaanin ja Raahen
13566: kehitykselle oli Pohjanmaan rata, joka toi- kaupungit, sekä Siikajokilaakson kunnat.
13567: vomuksista huolimatta rakennettiin sisä- Kokous on pitänyt radan rakentamista tär-
13568: maan kautta Kokkolasta Ouluun, joten keänä senkin vuoksi, että Siikajokilaakson
13569: vanha vilkkaaksi merikaupungiksi tunnettu viljavat alueet ja osa Kainuuta pääsisi
13570: Raahe pohjoisen Pohjanlahden parhaine osalliseksi niistä taloudellisista ja sivis-
13571: satamineen tuli kokonaan syrjäytetyksi. tyksellisistä eduista, mitä rata tuo tulles-
13572: Tilannetta ei voitu kokonaan pelastaa sillä, saan vaikutuspiiriinsä. Koko valtakunnalle
13573: että Raahe rakensi omalla kustannuksellaan tärkeä on tämän radan rakennus sen vuoksi,
13574: sivuradan Lapin asemalle Pohjanmaan ra- että ratasuunnan varrella. olevan Otanmäen
13575: dalla, jonka valmistui v. 1899. Kun nyt kaivoksen valtava ma.lmi voitaisiin vaikeuk-
13576: viime aikojen tapausten kulku on tuo- sitta kulettaa Pohjanmaan ·parhaaseen Raa-
13577: nut esille sen tosiasian, että Pohjois-Suo- hen satamaan, joka tri J urvan lausunnon
13578: men taloudellisen ja teollisen elämän kehi- mukaan on jäässä keskimäärin 4 kk vuo-
13579: tyksenä on ensiarvoinen merkitys koko val- dessa, ollen 2 kk pitempään vapaana lai-
13580: takunnan elämälle, Pohjois-Suomen koskien vakululle kuin muut Raahea pohjoisemmat
13581: suunnaton voima on saatava palvelemaan satamat. Tätä lausuntoa tukevat myöskin
13582: teollisuutta ja maataloutta. Esiintyvät mal- merentutkimuslaitoksen antamat tiedot.
13583: mirikkaudet on kaivettava esille. Kun Silmäys Raahen merikarttaan osoittaa, että
13584: nämä edellytykset ovat olemassa, niin koko väylä mereltä satamaan on suora ja yli
13585: valtakunnan edun mukaista on, että Raa- neljä kertaa lyhyempi kuin Oulun hyvin
13586: hen luonnon rakentama syväsatama saate- vaikea ja mutkikas väylä. Väylän syvyys
13587: XII,14. -- Pyörälä y. m. 353
13588:
13589: on 7.3 m, jossa jo voi suuretkin alukset Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
13590: kulkea. Varastoalueet sata:massa ovat ava- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
13591: rat ja tarkoituksenmukaiset. vomuksen,
13592: Kaiken lisäksi on otettava huomioon se
13593: merkitys, mikä sataman jäättömyydellä on että hallitus kiireellisesti toimit-
13594: sodan aikana. Silloin olisi Raahen satama taisi tutkimuksen Pohjanmaan ra-
13595: yhdyssiteenä Pohjois-Suomesta länteen ja dalta Lapin asemalta Savon radalle
13596: voisi se siis näinkin palvella yleisvaltakun- Murtomäen asemalle suunnitellulla
13597: nallisia etuja, joilla saattaisi olla suuri ratasuu,nnalla.
13598: merkitys.
13599:
13600: Helsingissä helmikuun 8 päiväruä 1941.
13601:
13602: J. Pyörälä. Lauri Kaijalainen.
13603: S. Salo. U. A. Wirranniemi.
13604: M. 0. Lahtela. Kusti A.rhama.
13605: Eero Nurmesniemi. K. A. Lohi.
13606:
13607:
13608:
13609:
13610: 45
13611: 354
13612:
13613: XII,u; - Toiv. al. N :o 113.
13614:
13615:
13616:
13617:
13618: Salo y. m.: Haararadan mkentamisesta Kontiomäe~Ily
13619: ry1isalmen radalta Puolangan kunnassa. olevalle kaoliini-
13620: alueelle.
13621:
13622:
13623: E d u s kun n a He.
13624:
13625: Rakentaessaan keskeneräisiä ja suunni- mahdollisimman vähän riippuvaiooksi ulko-
13626: tellessaan uusien ratoj.en rakentamis,ta, on maista ja pyrkiä yhtähyvin te<:fHisuudessa
13627: v.altiovallan, varsinikin ny:kyisissä oloissa, kun maataloudessakin omav:araisuuteen.
13628: ennenkaikkea kiinnitettävä huomiota selilai- Tässä micloosä tnntuisi luonnoHiselta, että
13629: siin ra.tahankkeisiin, jotka mahdollisimman lm.H~ki ne esteet, jotk~ hidaSituttavat tämän
13630: VlähiHä kUSitannuks:iHa saadaan nopeasti pyrkimyksen toteuttamista, mahd0111.i.;;imman
13631: vaikuttamaan maanpuol ootuskyvyn tehQs.ta~ nopeasti poistettaisiin.
13632: m:iseen ja tuotannoU:isen toiminnan ilwhott& Puolangan tunnetut kaoliinialneet, jotka
13633: misoon. Tässä mie:l·essä olisi vm~attava tähän asti ovat olleet lähimmästä, Oulun-~
13634: mahdoHisuudet seHaisen teollisen toiminnan Nurmeksen rautatiestä noin 60 km päässä,
13635: edistämiseen, joka tulisi toimeen kotoisiila ovat nyt Kontiomäen-Hyrynsalmen radan
13636: r,a,a:k~aineilla, ulkoisten saanti kun monista tultua rakennetuksi, tuH·eet noin 20-30 km
13637: syistä nykyisissä oloissa. on mahdotonta tai lähemmäiksi rautatietä knn ennen, mutta
13638: perin rajoirbettua. TäUaisrta malka-ainetta, aluei!Lta puuttuu kaikki yhteys mainituiJ.!lo
13639: etenkin mineraaleja on maassamme run- uudelle radalle. TäHä kermHa hwlvin rat-
13640: saasti, mutta on niiden kannruttava hyväJksi- kaisu olisi tietenkin raskasta liikennettä
13641: käyttö oJiut riippuvainen niiden kulj.ert;us- kestävän 1M1antien I'iakentaminen mainibtua
13642: kustannuksista jallostus.paikoille. Eräs t,äl- ta:r~koitusta varten. Mutta epätietoista on,
13643: lainen te<:fhlisuuden roa.ka-aine on Pohjois- miHoin olemme siinä asemassa, että
13644: Suomessa monissakin pailwissa esiintyvä saamme nestemäistä autojen polttoainetta
13645: kaollini, jolm tähän asti on saanut maata sill:lä hinnalla, että kaoliinin aut,oikuftjetus
13646: kookematltomana paikoinaan vaan siitä tiH1ä 30 km matikallaikruan oilisi kannattavaa
13647: syystä, että sitä autokulj.etuben kalleuden ja sanotulrlaista liikennettä kestävän mah-
13648: vuolksi ei yksityisen y.rittäjäri. o[e ikannat- dollisimman tasaisen maanJjen rakeTIJtami-
13649: tanut kuljettaa maan ete~äosissa oleviin nenikin vie huomattavan määrän varoja.
13650: jalostuspaikkoihin. Tästä on johtunut, että Ain001a1n oikeaan ratkaisuun ikuljetookysy-
13651: t:ä;täkin. mailm-ainetta on maahamme hail po- myksessä päästäisiin vain, jos sanotulle
13652: jen laivakuljetuiks:ien vuoksi tuotu uiko- alueeHe viedään haararwta edellämain1tuftta
13653: mai1ta useidffil mi:ljoonien mariklk:ojen a.r- Hyrynsalmen radal.ta. Vasta täil:löin voi
13654: vosta vuosittain ja oman maan raaka- kotimainen raaka-a:ine tulla khlpaillUJkykyi-
13655: aineet ovat saaneet jäädä käyttämättömäksi. ooksi ja pysyy s.e:l1aiseoo sittenkin vi·eHi
13656: Olemme nyt joutuneet siihen a:s:em~an, kun ehkä taas meritietkin ovat avoinna.
13657: että meidän on pallclro jo mh~taloudellisis.ta My.öskin porsliinin ja :fajanssin jo hyvään
13658: syistiiJk:in ohjata tllrlouse:låmämme keh:iltystä wlkuun päässyt uilkomaiHe vienti ei täHtiin
13659: .XH,15. - Salo y. m. 355
13660:
13661: ole riippuvainen siitä, miillikäJaiselksi ilml- YiJ1ä olevaan nojaten ehdotamme edfl.l\-;~
13662: loink.in raa,kia-aineet u!l.komailta mhanllrurs- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
13663: sin, tUJlUen ja ostohinnan vuolksi notoorau-
13664: tuvat. Myöskään raaka-aineen nostossa ja että hallitus ryhtyisi ensitilas..;a
13665: kuljetuks>essa tarjoutuva työ ei olisi vähä- toimenpiteisiin haararadan rakenta-
13666: arvoista Pohjois-Suomel1e etenikin kun miseksi Kontiomäen-Hyrynsalmen
13667: metsätöissä sesonkiiluo.Ditoisina. aina sattuu mdalta sopivaksi katsotulta koh-
13668: vä1iaiikoj~, jolloin ty.öttömyys on s:i!kä~äistä dalta Puolangan lmnnassa olevaHe
13669: väestöä rasittamassa. kaoliinialueelle.
13670:
13671: Helsingiss"å 11 päivänä. helmikuUlta 1941.
13672:
13673:
13674: S. Salo. M. 0. Lahtela. U. A. Wirranniemi.
13675: 356
13676:
13677: XII,1o. - Toiv. al. N:o 114.
13678:
13679:
13680:
13681:
13682: Rytinki y. m.: Oulun-'l'nivctlkosken rautntien rakentami-
13683: sesta.
13684:
13685:
13686: E d u s k u n n a 11 e.
13687:
13688: Oulun--Kuusamon radan rakentamisky- luonnollista, että Koillis-Pohjanmaan rata
13689: symys on ollut lähes viisikymmentä vuotta rakennettuna Oulusta Kiimingin, Pudas-
13690: kysymyksenalaisena. Tänä aikana se on Jarven ja Taivalkosken kautta Kuusa-
13691: ollut useamman eri kerran komiteoissa ja moon, tulee olemaan hyödyksi ei yksistään
13692: eduskunnassa käsiteltävänä. Aikoinaan pi- maakunnalle, mutta koko maalle.
13693: dettiinkin Oulun-Kuusamon ratahanketta Silloin kuin vakinainen rautateiden ra-
13694: Koillis-Pohjanmaan parhaimpana ratahank- kentamislaki hyväksyttiin, hyväksyttiin yk-
13695: keena ja sitä se on aina ollut ja on edffi- simielisesti toivomus, että Koillis-Pohjan-
13696: leenkin. Sen jälkeen kun ryhdyttiin suun- maan rautatie voidaan rakentaa ulkopuo-
13697: nittelemaan runkoradan aikaansaamista lella vakinaisen rautatierakennusohjelman.
13698: Suomenlahdesta Petsamoon saakka, muuttui Niin olisikin nyt, jolloin on huomattu, että
13699: eräiden aikaisemmin Oulun-Kuusamon ra- Koillis-Pohjanmaan rata lähdettynä Ou-
13700: taa kannattavien ajatus, että rata on ra- lusta rakentamaan, on maamme turvalli-
13701: kennettava Koillis-Pohjanmaan halki, koska suuden, koko maan kansantalouden ja
13702: se samalla tyydyttäisi maakunnan radan Koillis-Pohjanmaan maakunnan kannalta
13703: tarpeen. Mutta erittäin tärkeänä tätä edullisin, aloitettava mainitun radan ra-
13704: runkorataa pidettiin koko maan ja kansan ·kennustyöt.
13705: talouden kannalta.
13706: Viime vuoden aikana tilanteen muut- Oulun-Kuusamon radan suunta on aika-
13707: tuessa on huomattu, että Koillis-Pohjan- naan tutkittu ja kustannusarvio radan ra-
13708: maan radan rakentaminen Kontiomäestä kentamista varten laadittu, mutta muuttu-
13709: lähteneenä ei ole maan eikä kansantalou- neet olosuhteet huomioon ottamalla olisi ra-
13710: den kannalta, turvallisuusnäkökohdatkin dan hyöty ja rakennuskustannukset uudes-
13711: huomioon ottamalla, edullinen, puhumatta- taan laskettava. Rataosalla Oulu-Taival-
13712: kaan Koillis-Pohjanmaan maakunnan edun koski on eduskunta kehoittanutkin halli-
13713: kannalta. tusta uuden kustannuslaskelman suoritta-
13714: Viimeisten vuosien aikana tapahtunut maan.
13715: olojen muutos sekä Oulun seudun ympäris- Nykyiset olosuhteet ja Koillis-Pohjan-
13716: tön teollisuuden lisääntyminen ja luonnol- maan radan tarve huomioonottama:lla olisi
13717: linen edellytys muodostua, sen jälkeen kuin ensitilassa toteutettava aikaisempi eduskun-
13718: Oulunjoen vesi on vangittu kansan palve- nan päätös ja ulkopuolella laissa määrätyn
13719: lukseen, Pohjois-Suomen suurimmaksi teol- rautatierakennussuunnitelman aloitettava
13720: lisuuskeskuk<>eksi, aiheuttavat sen, että on Koillis-Pohjanmaan radan rakentaminen ja
13721: XII,1 G. - Rytinki y. m. 357
13722:
13723: ensi vaiheessa rakennettava Oulun-Taival- että hallittts ulkopuolella laissa
13724: kosken välinen rataosa. määrätyn rautatierakennussuunnitel-
13725: Edellä olevan perusteella saamme kun- man ryhtyisi kiireellisiin toimenpi-
13726: nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyt- teisiin Oulun-Taivalkosken välisen
13727: täväksi toivomuksen, 1·autatien mkentarniseksi.
13728:
13729: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1941.
13730:
13731:
13732: Eino Rytinki. Väinö Kokko.
13733: Hj. Lindqvist. Heikki Niskanen.
13734: U. A. Wirranniemi. K. A. Lohi.
13735: Antti J. Rantamaa. J. Pyörälä.
13736: K. Määttä. . Eero Nurmesniemi.
13737: 358
13738:
13739: XII,11. ~· Toiv. al. N :o 115.
13740:
13741:
13742:
13743:
13744: Lahtela y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta rautatien ra-
13745: kentamiseksi Kemijä1·veltä Sodankylään.
13746:
13747:
13748: J.<] d u s k u n n a :1. l e.
13749:
13750: Kysymys mutatien r-akentamisesta Pe:t- pohjoista kohti sekä raL~ennettiin Kemijär-
13751: OOJllOOll on ollut keskusteinn ja kirjoittelun ven asema sitä silmäJJliäpitäe:n, että siitä
13752: aiheena siitä lähticen knn Petsamo 'liitettiin jatlk:etaan rataa aina Petoorrnoon asti.
13753: Suomeen. V~altiovaJ1an taho1tahln on kiin- Suunni1tcl[un P.etsamon radan ensimmäinen
13754: nitetty asilaan niin paljon huomiota, että 85 km:n pitumen r~JJtaooa, nim. ralllta;tie
13755: ratasuuntia on shlmämääräisesti tutkittu ja Rovaniemi-Kemijärvi, oo. siis iJ.ähtöasemi-
13756: tehty k:ustannlliilasikelmiaikin. Niinpä rau- neen va~lmi~s ja odottoo. radan jatkamisk1
13757: tatiehallitulksen pääjohtaja Castren val- Petsamoon asti.
13758: tioneuvoston 17 päivänä helmhlruuta 1921 Sen jälkeen ilrnin mainittu Petsamon ra-
13759: omtaman pä:ätöks,en perusteehla jo vuonna dan kanna:ttavaisuusla.slkelma on suoritettu,
13760: 1923 eli ennen Rovaniemen-Kemijärven ovat o'loouhtoot suunmtcllun radan vaiku-
13761: radan rruken1Jamis1:a, sWloin knn oli raurta- tusa[ued~a k:ailkinpuolin kehitltynoot, eri-
13762: tien pohjoicsin pää Rova;niemeJJä, suoritti 1misoolikin Petsamon. a[ue.eHa, mikä seiikka
13763: tutkimuiksia siitä, voitiinlro ja mistä edJul- on niin tunnettu asia, ettei sen yksityis-
13764: lisinrmin ja tarko]tukse:nrrnukaisimmin ra- kohtainen selittäminen tässä yhteydessä
13765: kentaa mutatie Petsam0011. Siil:l.oin turt:kit- ole tarpoolllinen eikä vä1ttämiiltön. Mainit-
13766: tiin moo.ilaJ eri suUllti.a m. m. RovanJiemen takoon vain, että olojen kehitys on ollut niin
13767: pohjoispuo1e1La ja näidm1 tutkimusten :pe- valtava, että se normaalisten olojen valli-
13768: rustooUa tuH pääjohtaja Castren sel1aiseen tessakin kehoittaa vakavasti harkitsemaan
13769: tuliolmeen, että Petsamon rata o!Ji raken- rautatien jatkamista aina Jäämeren rantaan
13770: nettava iltäistä sunntaa eli Rovalliemoo-- asti Petsamossa. Monet talouselämän tun-
13771: Kemijärven-Pelikosenniemen-Sodankyilän tijat ovat jo kauan sitten olleet sitä mieltä,
13772: -Ivwlon suuntaJa j1a ettei rautatietä siil:loi<;- että rautatien jatkaminen Kemijärveltä
13773: ten rtailoude:lilisten. olojen vallitessa kannat- Petsamoon on elinehto maallemme sellaisen
13774: tanut yhtämittais,ena työnä rakentaa Rova- maai:lmanthlanteen aikana, jollm nyt on
13775: niemeltä Petsamoon asti, vaan oli r-aken- Europassa ja että puheenaoleva :rautatie
13776: taminen toteutettava jaiksottain, ai'll'ksi Ro- pitäisi saada tästä syystä mahdollisimman
13777: vaniemi-Kemijärvi ja senjäJikeen Kemi- pian valmiiksi. . Vaikka maamme onkin
13778: järvi-Sodankylä selkä myöhemmin Sodan- päättänyt säillyttää puolue.ettomuurtellSlt ja
13779: kylästä jatkettava pohjoista lkohtj sitä puohwettoman maan pitäisi saada ulko-
13780: mukaa kuin olosuhteet edellyttävät. Tä- mailta tuotetli:avat ~t~eensta kuijettaa
13781: män tu1JkicmUiksen pe:rrustee:lla ralkennettiin rauhassa kenenkään häiritsemättä ja vaa-
13782: sitrtemmin P~etsamon radasta ensimmäinen rantamatta ja myöskin viedä tuotteita nii-
13783: 85 km:n pituillen jaJkso Rovaniemeltä Ke- hin maihin, jo&a ovat puolueettomina, niin
13784: mijärvelle ja käännettiin ratakiskojen päät saattaa tilanne muodostua sellaiseksi, ettei-
13785: XH,t7. - Lahtela y. m. 359
13786: •
13787: vrut tal"Vilktkeenllne ja tuotteemme pääse oon itäP'uoletl~a ja Porkoooenikin voidaan
13788: kulkemaan SuomenJahden ja Itämeren kyseel!listä suuntaa raJmnnet.ulrt:a radalta
13789: kautta. Kun tällainen mahdollisuus on aina mk:ent<aa pistol'UJta samalla tavoin ja sa-
13790: olemassa, on maamme taJouden ja eriikoi- moilJa rakennuskustannuiksil:la kuin muill:tar
13791: sestikin ma;amme puolustusvaJmiuden kia:n- kin es1tetyi:J.il,e suunniUe mkennetuilta ra-
13792: naJta täl'lkeää, että rauroti·e mkermetaan doilta, jos Porkonen seltlaisen joskus •tar-
13793: alluksi Kemijärv,eltä Sodankylään ja ja:tke- vitsee, vieiäpä siitä kautta cra:kentaa yhdys-
13794: taian tarpeen muilroa:n. rata:kin Tornionjoik.ila:aksoa. yl.ös ra.lk:ennetta-
13795: Mitä erilkoisesti Petsamon :Daltasuuntoo.n vaan rot1aan.
13796: tu:lee, pulluvat monet ensiluokkaisen tär- 5. Ralkentama:Ua rautatie Korutiomäetltä
13797: keät sei!kat sen puOilesta, et:ilä sinne on ra- Taivalk,ookell.e, Taiva1kosketlta Kemijärvelle
13798: lronnettava rautat~e KemijärV€n rautatien ja :&emijärvel·tä Petsamoon saadall:m Savon,
13799: jat:.lwna. Näistä main:it.taikoon tiissä y htey- Karjaila:n ja K·eski-Suomen v.altaise:t tool!li-
13800: dessä: suUS1alueet lyhin:tä ti·etä Jäämeren sataman
13801: 1. Radan rakennUSl111:atllm Kemijärven yhteyteen. Vieläpä matka Hclsingi:5ltäkin
13802: rautatieasemalta Petsamoon ja myöskin on •tätä tietä lyhin Jäämerel[e.
13803: Sodanlli:ytlään on n. 60 km 'lyhyempi kuin 6. Kun nyt rakennetaan .rautatietä n; s.
13804: esim. Rovaniemeltä Me~·tauksen ja Sodan- Savon mdan jatkona Kontiomä;eltä 'raival-
13805: kyMin järvikylien kautta, ralffien;nettava rnrta koskeHe ja ratasuunta Taivalkoskel:ta Kemi-
13806: ja että asiantuntijain arv,~on muikaan järveUe on koneetl:lisest<i tU!tiki·ttn ja edus-
13807: maksa~i Rovaniemen-SodrankJ~l'än vä1isen kunta on pitänyt radan mikent.aunisen Tai-
13808: radran raken:tamiill!en ma.tilmn pi1tuuden ja vaiikoskeUa K·emijärven :rada!lle, tarpeelli-
13809: rn.aastova.ilkeuksien vuoiksi n. 80-90 mHj. sine sivumtoineen itäänpäin, niin tarpeel.-
13810: markkaa enemmän kuin Kemijärven-So- lisena ja !kiil'eetlEsestd. torteutet•ta vana, että
13811: danky1än väJisen radan raken,taminen. on 'l"ehoittan:ut hallitusta Ja,atimaa:n erikoi-
13812: 2. Kartta osoittaa, että ratav.erkoston sen mhoitussuunnitelm:an uilkopuolella
13813: lreh:itttämisen kOOI!lrulA:ahln on ta.:r!koirtuksen- lakiin perustuvien .rautat.ierokennusten ja
13814: muikaisinta, että nyt ra:kenteiUa oleva tätä suuntaa soodaan suorin ja ~yhin rau-
13815: Kontiomäen-Taivailikoslken rata ja:tke1taan tatie Suomenlahdesta Jääme:t~en niin Pet-
13816: KemijärveUe j<a, että Kemijärv·en radan samon radan asi:allisin rn:tkaisu on se, että
13817: jatikona raikennert:a.an rautatie Petsamoon l'ata raikennetaan Kemijärven radan jat-
13818: ja siten toteutetaan SuomenJahden ja Jää- koilla.
13819: meren välillä halik.i Suomen kuilkevan BdielJä es~i:t:ettyyn viLt:aten ehdotamme
13820: nmkomdan saaminen. hlillllio.itJtaen eduslmnnan pä:ätettävä!ksi toi-
13821: 3. Ne vaJtaVlalt metsäalueet, joiden vuoksi vomuk<sen,
13822: jo kauan aikaa on puhut•tn raurta;tien ra-
13823: ken.tamioosta., oVlalt puheena o1evan rnta- että hallitus suot·ituttaisi koneel-
13824: suumnan vaikutuspiirissä ja sen sisäpn<liLel[•a lisen tutkimuksen ja rakennuskus-
13825: Venäjälle Laskeville vesistöail uein.een. tannusarvion laatimisen rautatien
13826: 4. Tunnet.UJt ma.hnilkentät, paitsi Poriko- rakenta.miseksi Kemijärveltä Sodan-
13827: nen, ovat myöskin edellä esitetyn ratasuun- kylään.
13828:
13829: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1941.
13830:
13831: M. 0. Lahtela. U. A. Wirranniemi.
13832: S. Salo. Arno Tuurna.
13833: Aapo Inkinen.
13834: 360
13835: •
13836: XU,1s. - Toiv. al. N :o 116.
13837:
13838:
13839:
13840:
13841: Turkka y. m.: Määrämhasta valtionrautateiden Oulun
13842: konepajan uudistus- .ia laajenn1~stöiden aloittamiseen.
13843:
13844:
13845: E d u s k u n n a ll e.
13846:
13847: Kun Oulun rata noin 55 vuotta sitten han paikkaileminen olisikin vain hukkaan
13848: rakennettiin, pidettiin ilman muuta sel- heitettyjä varoja.
13849: vänä ja tarpeen vaatimana, että Ouluun Vaikka rautateiden Oulun konepaja on-
13850: on myös perustettava konepaja veturien kin ahdas ja vanhanaikainen, on se siitä
13851: ja muun liikkuvan kaluston korjaamista huolima,tta voinut työmääriään lisätä hy-
13852: varten. Siitä alkaen onkin Oulussa ollut vinkin huomattavasti. Sitä osoittaa parhai-
13853: rautateiden konepaja, jota laajennettiin ten rinnastus vuosiin 1934 ja 1939. Kun
13854: noin 40 vuotta sitten, jolloin Oulun-Tor- ensinmainittuna vuonna toimitettiin vetu-
13855: nion rata tuli liikenteelle. Mutta siitä huo- rien täyskorjauksia 9, välikorjauksia 47 ja
13856: limatta, vaikka ehdoton tarve olisi vaatinut, vauriokorjauksia 2, olivat vastaavat luvut
13857: että tämä vuosikym:tneniä sitten raken- viimeksi mainittuna vuonna 12, 67 ja 8.
13858: nettu konepaja olisi uusittu nykyistä aikaa Henkilövaunujen kohdalla olivat luvut v.
13859: vastaavaksi tai edes joitakin kohtuusvaati- 1934: täyskorjaukset 31 ja välikorjaukset
13860: muksiakaan tyydyttäväksi - uusia ratoja 73. Vastaavat luvut v. 1939 olivat 46 ja
13861: on rakennettu s,ittemmin runsaasti ja Ou- 101. Tavaravaunuissa toimitettiin v. 1934
13862: lun konepajapiiriin kuuluvan liikkuvan ka- täyskorjauksia 230 ja välikorjauksia 560.
13863: luston määrä monikertaistunut - on se Jälkimmäisenä vuonna olivat vastaavat lu-
13864: edelleenkin toiminut vain suhteellisen pie- vut 518 ja 1,599. Jos toimitetaan vertaus
13865: nenä konepajana. Sen laajentamiseen tai vuoteen 1940, on suhde vieläkin huomatta-
13866: uudistamiseen ei ole kiinnitetty vakavam- vampi. Pääosaltaan johtuu tämä Viipurin
13867: paa huomiota. Onpa aika ajoin tuntunut konepajan häviämis;estä ja osan sikäläisen
13868: melkeinpä siltåikin, että mainittu konepaja konepajan miehistön siirtämisestä Ouluun.
13869: ei olisi edes tarpeen vaatimakaan. Mainitunlaisen työpaljouden suorittaminen
13870: Mutta näin ei voi - eikä saakaan - jat- on käynyt mahdolliseksi vain siten, että
13871: kuvasti olla. Kun tuntee olosuhteita mai- suuri määrä työstä on pitänyt suorittaa ul-
13872: nitussa konepajassa, joka jo sellaisenaan on kosalla, jossa senkin suoritus on riippuvai-
13873: rakennustensa puolesta vanhanaikainen, nen sääsuhteista.
13874: epämukava ja tavattoman ahdas ja jossa Jo vuonna 1928 katsoHiin, että Oulun
13875: sosiaaliselta kannalta katsoen on erittäin konepaja vaatii laajentamista ja uudista-
13876: suuria puutteellisuuksia, ei voikaan tulla mista. Silloin oli hanke, jota hiukkasen
13877: muuhun käsityks;een kuin että, jos konepa- myöhemmin eräät ulkomaalaisetkin asian-
13878: jan pito katsotaan tarpeelliseksi, mainittu tuntijat monin pätevin perustein puolsival,
13879: konepaja on pikaisesti uudistettava. Van- 1ähe llä toteutumistaan. ·K ustannusarviok i n,
13880: XII,Is. Turkka y. m. 361
13881:
13882: joka .nousi noin 4 1 / 2 milj. markkaan, oli kovin alkuperäinen ja aivan liian pieni, on
13883: valmis. Rakennusten paikaksi hyväksyt- purettava raideyhteyksien saamiseksi vetu-
13884: tiin ent. konepajan välittömässä yhteydessä rien korjausosastoon. Tämän takia on
13885: oleva noin 3 hehtaarin suuruinen alue. suunnitelmassa otettu huomioon uusi ruo-
13886: Olipa paikalla jo rakennustarpeitakin. kalarakennus 220 miestä varten. Konepa-
13887: Mutta sitten tuli asiassa yht 'äkkinen jan varasto, joka on ratapihan toisella puo-
13888: käänne. Hanke raukesi ja rakennustarpeet lella olevassa entisessä tavaramakasiinissa,
13889: siirrettiin muualle. Tämän jälkeen on ky- on liian kaukana konepajasta. Sen takia
13890: symys aina näihin saakka ollut kuolleessa on suunnitelmassa otettu huomioon uusi va-
13891: pisteessä. rastomakasiini. Konepajakoulu tulisi si-
13892: Nyt on asia jälleen tullut esille, tällä joitettavaksi tämän rakennuksen toiseen
13893: kertaa valtioneuvoston asettaman konepaja- kerrokseen. V eturiosain säilyttämistä var-
13894: komitean ehdottamana. Mainittu komitea ten on suunnitelmassa otettu huomioon pie-
13895: lausuu asiasta mietinnössään: ,Mitä tulee nen puisen suojan rakentaminen.
13896: Oulun veturin- ja vaununkorjauskonepa- Yhteensä tulisi Oulun konepajan vetu-
13897: jaan, voidaan sitä vaikeuksitta laajentaa. rien korjausosaston laajennus maksamaan
13898: Sen laajentamista varten on jo ajoissa va- 27,400,000 mk."
13899: rwttu tarvittava tila. Sitäpaitsi on Oulun
13900: Mielestämme konepajakomitean ehdotus
13901: konepajan parantaminen tärkeä. Sen ve-
13902: kyseellisen asian järjestämiseksi on hyvä ja
13903: turiosasto on pieni, vanha, puusta raken-
13904: paikalleen osunut. Mutta kun ottaa huo-
13905: nettu tulenarka rakennus, jossa ovat
13906: mioon valtion nykyiset rahataloudelliset
13907: veturinosaston kalliit työkoneet. Uusi ve-
13908: vaikeudet, ei niin suureen ja suuria kus-
13909: turikorjaamo olisi ehdottomasti saatava.
13910: tannuksia vaativaan laajennussuunnitel-
13911: Uudistusta ja laajennusta varten on komi-
13912: maan olisi tällä kertaa mentävä, vaan olisi
13913: tea laatinut suunnitelman, jonka piirustuk-
13914: tyydyttävä konepajatoimistossa laadittuun
13915: set ovat liitteenä. Suunnitelman mukaan
13916: nykyistä tarvetta tyydyttävään suunnitel-
13917: tulisi rakennettavaksi konepajarakennus,
13918: maan uuden veturikonepajan ja kattila-
13919: joka käsittäisi koko konepaja-alueen eteläi-
13920: pajan rakentamiseen sekä os'msruokalalle
13921: sen osan. Siihen tulisi rakennettavaksi ve-
13922: kuuluvan rakennuksen laajentamiseen. Nä-
13923: turihalli 10 veturia ja tarvittavia työko-
13924: mät laajennus- ja uudistustyöt voitaisiin
13925: neita varten. Juoksurana nostaa 90 ton-
13926: suorittaa ajatellulle paikalle ilman, eHä
13927: nia ja voidaan sillä nostaa suurimmat ve-
13928: työt siitä konepajassa kärsisivät. Jos sitten
13929: turimme ja siirtää ne sivusuunnassa. Hal-
13930: myöhemmin katsotaan sellaiset laajennuk-
13931: liin tulisi myös kattilankorjauspaja 5-7
13932: set, joita konepajakomitea esittää, tarpeen
13933: kattilaa ja 3-6 tenderiä varten, riippuen
13934: vaatimiksi, voidaan niitä suorittaa välittö-
13935: niiden suuruudesta. Kattilan korjauSJpajan
13936: minä jatkoina, joten koko suunnitelmakaan
13937: saaminen Ouluun on erittäin tärkeä, koska
13938: ei siitä kärsisi.
13939: Oulu on kaukana muiden konepajojen yh-
13940: teydestä. Laajennukson takia on lämmön Kun pidämme ehdottoman tarpeen vaa-
13941: tarve tuntuvasti kasvava. 'l'ämän takia on timana, että valtionrautateiden Oulun ko-
13942: lämmityskattiloiden lukua lisättävä. Ny- nepajaa on uudistettava ja laajennettava
13943: kyistä kaHilahuonetta ei kuitenkaan voida esittämällämme tavalla, jotta konepajan
13944: suurentaa, siirtolavalle ei silloin saataisi töiden suorituskykyä voidaan ratkaisevasti
13945: paikkaa. Näinollen on suunnitelmassa parantaa ja kun sotakokemuksetkin osoit-
13946: otettu huomioon uuden kattilahuoneen ra- tivat, että rautateillä tulee olla useampia
13947: kentaminen. Nykyinen ruokala, joka on suorituskykyisiä konepajoja, rohkenemme
13948:
13949: 46
13950: 362 XII,1s. - Oulun konepajan uudistaminen.
13951:
13952: kunnioittaen esittää eduskunnan päätettä- peelliseksi katsomansa määrärahan
13953: väksi toivomuksen, valtionrautateiden Oulun konepajan
13954: uudistus- ja laajennustöiden ·aloitta-
13955: että hallitus ottaisi vuoden 1942 miseen.
13956: tulo- ja menoarvioesitykseensä tar-
13957:
13958: Helsingissä 13 p: nä helmikuuta 1941.
13959:
13960:
13961: A. Turkka. Väinö Kokko.
13962: Hj. Lindqvist. Juho Pyy.
13963: Aug. Syrjänen. Kustaa Perho.
13964: Heikki Simonen. J. V. Wainio.
13965: l'llatti Lepistö. Eino Rytinki.
13966: Heikki Niskanen. K. Määttä.
13967: S. Salo. U. A. Wirranniemi.
13968: 363
13969:
13970: XII,19,- Hemst. mot. N:o 117.
13971:
13972:
13973:
13974:
13975: Holmberg m. fl.: Angående anslag för inledandet av arbe-
13976: tet på vägen Pargas Malm-Nagu-Korpo--Houtskär.
13977:
13978:
13979: T i ll R i k s d a g e n.
13980:
13981: Bland dc vägförslag, som riksdagen upp- av kommunal och ekonomisk natur kunde
13982: repade gånger haft att behandla, intar frå- få en lycklig lösning, men en sådan väg
13983: gan om den s. k. skärgårdsvägen ett be- skulle framför allt betyda att dessa kom-
13984: märkt rum. 1\fed anslag som av riksdagen muner fast anslötes till fastlandet, närmast
13985: tidigare beviljats har denna vägsträcka un- Åbo stad, varigenom deras ekonomiska liv
13986: dersökts och dess behövlighet såväl ur lo- avsevärt skulle befrämjas. Detta gäller sär-
13987: kal- som allmän synpunkt erkänts. Den skilt de viktiga transporterna av. fisk till
13988: ifrågavarande vägen skulle med utgångs- Åbo. Under vintern äro ångbåtförbindel-
13989: punkt från Pargas Malm sträcka sig över serna icke endast allt för få utan även
13990: Nagu, Korpo och i sinom tid Houtskär utomordentligt oregelbundna på grund av
13991: kommuner. Pargas har en god vägförbin- ishinder, vilket ofta åsamkar fiskarbefolk-
13992: delse med Åbo, men de sydligare delarna ningen stora förluster och gör att konsu-
13993: av kommuncn äro beträffande vägarna i menterna få varan i skadat skick sig till
13994: ett efterblivet skick, några av de större handa. Ä ven ur allmänt administrativ och
13995: öarna sakna helt och hållct vägar. Då försvarssynpunkt måste denna väg tillmä-
13996: Pargas Malm är ett samhälle i stark ut- tas stor betydelse.
13997: veckling skulle ett förbättrande av vägarna På grund av det här anförda och med
13998: vara av största betydelse för den ort, sär- hänvisning till tidigare motioner i denna
13999: skilt vad livsmedelstillförseln beträffar. sak få undertecknade föreslå, att riksda-
14000: De yttre skärgårdskommunerna Nagu, gen måtte hemställa,
14001: Korpo och Houtskär ligga åtskilda från
14002: varandra genom breda sund och äro en att regeringen rnåtte i sin proposi-
14003: stor del av året nästan helt isolerade så- tion angående statsförslaget för år
14004: väl från varandra som från förbindelsen 19,12 upptaga ett anslag om 2 mtl-
14005: med Pargas och Åbo. En väg skulle göra joner· mark för inledandet av arbe-
14006: det möjligt att åstadkomma en intimare tet på 'V'ägen Pargas Malm-Nagu--
14007: samverkan mellan dessa fattiga och illabe- J[orpo-H outskär.
14008: lägna koonmuner, varigenom flera frågor
14009:
14010: Helsingfors den 12 februari 1941.
14011:
14012:
14013: Einar Holmberg. Gottfrid Lindström. Ralf Törngren.
14014: 364
14015:
14016: XII,tv. - Toiv. al. N:o 117. Suomennos.
14017:
14018:
14019:
14020:
14021: Holmberg y. m.: 111äärärahasta töitten aloittamista varte?~
14022: Paraisten Malmin- N auvon- Korppoon- H outskarin
14023: tiellä.
14024:
14025:
14026: E d u s k u n n a ll e.
14027:
14028: Niiden tie--ehdotusten joukossa, joita laatua olevat kysymykset voisivat saada
14029: eduskunnan käsiteltävinä on ollut useam- onnellisen ratkaisun, mutta tällaisella tieBä
14030: paan otteeseen, on n. s. saaristotiellä huo- olisi ennen kaikkea merkityksensä sen-
14031: mattava osuutensa. Eduskunnan aikaisem- vuoksi, että nämä kunnat joutuisivat kiin-
14032: min myöntämillä määrärahoiHa on tämä teämpään yhteyteen mannermaan, lähinnä
14033: tiesuunta tutkittu ja tunnustettu tarpeel- 'rurun kaupungin kanssa siten huomatta-
14034: liseksi sekä paikalliselta että yleiseltä näkö- vasti edistäen niiden taloudellista elämää.
14035: kannalta katsoen. Kyseessäoleva tie lähtisi Tämä koskee erikoisesti tärkeätä kalan kul-
14036: Paraisten Malmilta ja kulkisi Nauvon ja jetusta Turkuun. Talvisaikana höyrylaiva-
14037: Korppoon kuntien kautta päättyen aika- yhteydet ovat ei ainoastaan harvalukuiset
14038: naan Houtskarin kuntaan. Paraisten kun- vaan myöskin epäsäännölliset johtuen jää-
14039: nalla on hyvä tieyhteys Turkuun, mutta esteistä ja tuottaen usein kalastajaväestölle
14040: eteläisimmät osat kunnasta ovat teitten huomattavia tappioita ja aiheuttaen sen,
14041: suhteen takapajulla ja muutamat isommista että kuluttajat saavat tavaransa vahingoit-
14042: saarista ovat kokonaan teitä vailla.. Kun tuneina. Myös yleishallinnolliselta ja maan-
14043: Paraisten Malmi on voimakkaasti kehitty- puolustuksen kannalta on tälle tielle annet-
14044: mässä oleva yhteiskunta olisi teitten paran- tava suuri merkitys.
14045: taminen mitä tärkeintä tällä seudulla, eten- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten
14046: kin mitä tulee elintarpeiden kuljetukseen. asiassa aikaisemmin tehtyihin aloitteisiin
14047: Ulkosaaristokuntia Nauvoa, Korppoota ja pyytävät allekirjoittaneet ehdottaa edus-
14048: Houtskaria erottavat toisistaan leveät sal- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
14049: met ja ne suuren osan vuodesta aivan eris-
14050: tettyinä sekä toisistaan että Paraisista ja että hallitus ottaisi vuoden 1942
14051: Turusta. Tie tekisi mahdolliooksi aikaMl- tulo- ja menoarvioesitykseensä 2 milj.
14052: saada läheisemmän yhteyden näiden köy- nw1·kan määrärahan töiden aloitta-
14053: hien ja vaikeassa maantieteellisessä ase- mista varten Paraisten Malmi'/t----,
14054: massa olevien kuntien välillä, jonka joh- N auvon-J(orppoon--H mttskarin vä-
14055: dosta monet kunnallista ja taloudellista lillä.
14056:
14057: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
14058:
14059:
14060: Einar Holmberg. Gottfrid Lindström. Ralf Törngren.
14061: 365
14062:
14063: Xll,zo. - Toiv. al. N :o 118.
14064:
14065:
14066:
14067: Heikkilä y. m.: Maantien rakentamisesta Tykölän tilan koh-
14068: dalta Tyrvännön pitäjästä Harhalan-Äimälän kylätien
14069: suunnassa Tampereen-Hämeenlinnan väliselle maan-
14070: tielle Pälkäneen pitäjässä.
14071:
14072:
14073: E d u s k u n n a ll e.
14074:
14075: Joitakin vuosia sitten tehtiin valtion toi- kyään ole minkäänlaista tietä. Samoin
14076: mesta pääasiassa varatöinä maantie Val- olisi tämä kysymyksen alainen tie merki-
14077: keakosken kauppalasta pitkin Mallasveden tyksellinen Valkeakosken nopeasti kasva-
14078: rantaa noin 10 km pituudelta päättyen valle kauppalalle, sillä tie yhdistäisi suo-
14079: Tyköiän tilan kohdalla Tyrvännön pitä- ranaisesti runsaasti elintarpeita tuottavan
14080: jässä, josta johtaa kylätie Sääksmäen-Hä" maakunnan ja kauppalan kulutuskeskuk-
14081: meenlinnan väliselle maantielle, yhtyen sii- sen.
14082: hen Haukilan kartanon kohdalla Tyrvän- Kyseessä olevan tien rakentaminen olisi
14083: nön pitäjässä. kiireellinen vielä siitäkin syystä, että mai-
14084: :Mainitun Vaikeakosken-Tyköiän maan- nitulla Harhalan-'Äimälän kylätiellä on
14085: tien alkuperäinen suunnitelma päättyi Har- Harhalan salmen ylitse johtava silta, joka
14086: halan-Äimälän kylätiehen jatkuen siitä tällä kertaa on varsin heikossa kunnossa
14087: edelleen Tampereen-Hämeenlinnan väli- ja sen uudelleen rakentaminen jatkuvasti
14088: seen maantiehen Pälkäneen pitäjässä mutta suurenevan liikenteen vaatimuksia vastaa-
14089: jäi .tämä suunnitelma tältä osalta ajan vaan kuntoon tuottaisi suuria vaikeuksia
14090: muuttuessa toteuttamatta. mainitun kyläkunnan asukkaille, jotka suu-
14091: Tämän tien rakentamaton osuus Tykö- rimmalta osalta ovat pienviljelijöitä.
14092: Iästä Harhalan-Äimälän kylätiehen on Edellä sanotun perusteella saamme kun-
14093: ainoastaan 5 km ja koko matka Tyköiän nioittaen ehdottaa eduskunnah hyväksyt-
14094: tilalta maantielinjan mukaan vajaan 10 km. täväksi toivomuksen,
14095: Tampereen-Hämeenlinnan välinen maan-
14096: tie olisi nykyään koko paikkakunnalle suu- että hallitus toimituttaisi tutki-
14097: resta merkityksestä kun Valkeakoskelle on muksen maantien rakentamiseksi Ty~
14098: valmistunut maantie. Tämä kyseeilinen tie kölän tilan kohdalta Tyrvännön pi-
14099: lyhentäisi rautatien yhteyteen matkaa ei täjästä H arhalan-Äimälän kylätien
14100: ainoastaan Pälkäneen pitäjästä vaan tulisi sutmnassa Tampereen-H ämeenlin"
14101: se palvelemaan kauttakulkuliikennettä Luo- nan väliselle maantielle Pälkäneen
14102: pioisista ja sen takana olevista pitäjistä pitäjässä, sekä ryhtyisi asian vaati-
14103: aina Päijännevesistölle saakka. Se saat- miin toimenpiteisiin tien rakentami-
14104: taisi tieyhteyteen Äimälän takamaan kylän seksi.
14105: huomattavan asutusalueen, jonne ei ny-
14106:
14107: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1941.
14108:
14109: Matti Heikkilä. Valfrid Eskola. Sulo Heiniö.
14110: Juhani Leppälä. Alpo Lumme. Eino Raunio.
14111: 366
14112:
14113: XII,21. - •roiv. al. N:o 119.
14114:
14115:
14116:
14117:
14118: Aarniokoski y. m.: Maantien rakentamisesta Niinisalon py-
14119: säkiltä Karvian pitäjän Kantin kylään.
14120:
14121:
14122: E d u s k u n n a 11 e.
14123:
14124: Jo satoja vuosia sitten suuntautui Etelä- tava ja ylläpidettävä tie, mikä vastaisi mai-
14125: Pohjanmaan liikenne Pohjankangasta myö- nitun Kangastien liikennöimisen tarvetta.
14126: den Hämeeseen. Tämä n. s. KangaSitie sai Vastaavan uuden maantien rakentami-
14127: sitten olla kaiken liikenteen vaHaväylänä seen on olemassa mitä parhaimmat edelly-
14128: aina siihen asti, jolloin asutus läheisillä he- tykset. Yhdensuuntaisesti kulkeva noin
14129: delmällisimmillä seuduilla alkoi tiheytyä ja 1.5-2 km etäisyydellä Pohjankankaan
14130: liikennekulttuuri kohota. Kuitenkin aina tiestä sen itäpuolella on Kankaanpään kun-
14131: nykypäiviin saakka on mainittu Kangastie nan alueella Korvaluoman yleinen tarkas-
14132: ollut käytännössä koko pituudeltaan, mutta tuksen alainen kylätie. Tätä tietä voitai-
14133: eniten liikennöity on ollut se tieosuus, mikä siin käyttää uuden tien runkona noin 10
14134: alkaa Kankaanpään-Parkanon väliseltä km pituudelta. Jatkona Korvaluoman ky-
14135: maantieltä, jatkuen Hongonjoen-Karvian lrutielle on noin 1.5 km viljelystie ja suun-
14136: väliselle maantielle n. s:. Kauraharjulle. tautuvat nämä tiet suoraviivaisesti kohti
14137: Viime vuosina on kuitenkin mainitulla Kan- Karvian kunnan rajaa. Karvian kunnan
14138: gastiellä olevalle liikenteelle muodostunut alueella, Hongonjoen-Karvian väliseltä
14139: pysyväinen haitta kun puolustuslaitos sai maantieltä Kantin kylässä erkanee noin
14140: haltuunsa valtion metsätieteellisen tutki- 4.5 km pituinen myöskin tarkastuksen alai-
14141: muslaitoksen alueet, jotka käsittävät suurin nen kylä:tie, jolla on välittömänä jatkona
14142: piirtein koko Pohjankankaan. Myöskin yk- kohti Korvaluoman kylätietä 1.5 km pitui-
14143: sityisten omistamia maita on puolustuslai- nen viljelystie. Kankaanpään ja Karvian
14144: tos lunastanut Pohjankankaan tien piiristä kuntien rajamailla on nämä tiet vielä toi-
14145: rakennuttaen, kuten on ·tunnettua, alueelle siinsa yhdistämättä käsittäen tekemätön
14146: sotilaskertausharjoituskeskuksen harjoitus- tieosa noin 5-6 km pituuden. Jotta saa-
14147: kenttineen. Tästä johtuu, että vanhan taisiin puolustuslaitoksen alueelta yleinen
14148: Kangastien molempiin päihin on asetettu liikenne kokonaan siirretyksi pois olisi Kor-
14149: puomit, joilla on estetty ja edelleen este- valuoman kylä:tien eteläisessä päässä raken-
14150: tään yhä uusiiutuvien harjoituksien ajaksQ nettava uutta tietä noin 3 km pituudelta.
14151: tiellä säännöllinen liikennöiminen. Tie näin rakennettuna tulisi kulkemaan
14152: On selvää, ettei nykyaikainen liikenne Kankaanpään-Jämijärven väliseltä maan-
14153: siedä mainitunlaisia esteitä, jotka kuitenkin tieltä Niinisalon pysä:kin seudulta Karvian
14154: toteutetaan pakkotoimenpitein. Sen tähden -Hongonjoen väliselle maantielle Karvian
14155: ja koska valtion toimesta on tullut hait- pitäjän Kantin kylään.
14156: taavasti rajoitetuksi liikenne Pohjankan- Tien rakentaminen ei tulisi valtiota suu-
14157: kaan ylimuistoisista ajoista asti olevalla resti rasittamaan koska valmista tietä on
14158: Kangastiellä, olisi nyt valtion rakennet- jo olemassa huomattava osa koko tien pi-
14159: XII,21. -- Aarniokoski y. m. 367
14160:
14161: tuudesta ja uusien tieosien rakentamiseen mainittua Kankaanpään sotilaskertaushar-
14162: on maasto kauttaaltaan hyvin edullinen joituskeskusta.
14163: ollen tientekoaine koko matkalle lyhyen Tien piirissä on nykyään jo satoja vil-
14164: matkan päästä saatavissa. Vesistöjä ei jelmiä ja kun edelleen vielä on olemassa
14165: myöskään ole, joiden yli vä:ltytään raken- tien hyötyalueella satoja hehtaareja kun-
14166: tan:i.asta kalliita siltarakennuksia. nollisia, viljelykselle sopivia maita ja kun
14167: Se hyöty, minkä tie tuottaisi, olisi huo- viimetalvisen sodan seurauksena on m. m.
14168: mattavan suuri jo matkustukseenkin näh- pakko raivata uusia viljelysalueita, niin tä-
14169: den. Kun matka Karvian Kantin kylästä mäkin ja puolestaan puhuu ehdottamamme
14170: on nyt lyhintä tietä Kankaanpään sotilas- tien tarpeellisuudesta.
14171: kertausharjoituskeskukselle noin 45 km, Edellä esitetyn perusteella pidämme
14172: tulisi matka uuden tien rakentamisen jäl- maantien rakentamista Niinisalon pysäkiltä
14173: keen lyhenemään noin 25 km. Näin ollen, Karvian pitäjän Kantin kylään hyvin tär-
14174: puhumattakaan suuresta paikallisesta lii- keänä, kansantaloudelliselta kannalta kat-
14175: kenteestä, tultaisiin sitä käyttämään hyvin sottuna aivan välttämättömänäkin. Sen
14176: suuressa määrin myöskin kauttakulkulii- vuoksi rohkenemme kunnioittaen ehdottaa
14177: kenteeseen, sillä osa Etelä-Pohjanmaan, osa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
14178: Karvian, Parkanon, .Tämijärven ja Kan- että hallitus toimihtttaisi tutki-
14179: kaanpään liikenteestä tulisi suuntautumaan m1tksen mctantien r-akentamiseksi Nii-
14180: matkan lyhyyden vuoksi juuri ehottamal- nisalon pysäkiltä Karvian pitäjän
14181: lemme tielle. Huomioimatta ei myöskään Kantin kylään sekä ryhtyisi toimen-
14182: voi jättää Karvian lentokenttää eikä maan- piteisiin tä1nän maantien aikaansaa-
14183: puolustuksen kannalta katsottuna jo usein miseksi.
14184:
14185: Helsingissä 5 p: nä helmikuuta 1941.
14186:
14187:
14188: Paavo Aarniokoski. Kalle Joukanen.
14189: Kyllikki Pohjala. K. Kylänpää.
14190: Kalle Soini. J. E. Malmivuori.
14191: Frans Mustasilta. Lauri Murtomaa.
14192: Viljo Rantala. Ville A. Komu.
14193: Miina Sillanpää. Kalle Kirra.
14194: 368
14195:
14196: XII,22. - Toiv. al. N :o 120.
14197:
14198:
14199:
14200:
14201: Schildt y. m.: Maantien rakentamisesta Sysrnän-:-Hartolan
14202: maantieltä Liikolan kylän kautta Leppäkoskelle.
14203:
14204:
14205: E d u s k u n n a H e.
14206:
14207: Rauhanteon jälkeen on maail1a:mmc gan tiellä o~evailta Leppäikoskelta ja Lijlko-
14208: edessä, paitsi jäilJlrenralkennustyötä, myös- lan kyilän ilmutta ikulkie:n piiliittyisi Sys-
14209: kin se suuri tehtävä, että meidän tulee lre- män-Hartolan maantiehen, tällaista kehi-
14210: illttämäJlä t~e>Ce11kootoamme iuoda uusia tystä. Tavma:n :kUiljetus ja tuotteiden
14211: mloudeltlism mahdotllisuuksia ja niin vai- v~enti j a1ootuffiai toiksiiJrr, meijei'eihin, myi-
14212: kuttaa tootantoon kohort;tavooti ja clvyttä- lyihin j. n. e. ilyhenisi ja yhteys muwaUe
14213: västi. Eritmoise.sti olisi nyt kiinnibetUivä suurempiin li1kekesrkuksiin, kuten Lahtoon
14214: huomiota siihen, et.tä syrjäisempiä sootuja ja Jyväskylään, helpottuisi. Kyseellis€n
14215: autet:t.aisiin pääsemään pa11empaan yht.ey- t~en Slllllllta on W.isten t~era:kennussuunni
14216: teen ymp.ärist·ö~ä kanssa. Piika-asUitus, t.elmicen yhteydessä tutkittu, joten sen kus-
14217: joka vaikuttaa tihentävästi maaseudun asu- tannusarviosta on selvyys saatavissa.
14218: t,ukseen, ,ede!J.'lyttää menesrty,äJkseen, että en- Kaiken ;}Cllä sanotun perusrteella pyy-
14219: tistä pal'emmat kuHmyht,eydet ruikaansaa- dämme kunnioittaen esittää eduskunnan
14220: da,an. päätettävåiksi toivomulksen,
14221: Itä-Häme on tähän asti, tillehiJttyneestä
14222: maanviljelykse.stään huolimatta, ollut va- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
14223: ruste'btu puutteelliseHa mev:erkost.oHa. Nyt siin tien rakentamiseksi Sysmän pi-
14224: olisi aika ryhtyä t.ätäk:i:n seiildma !korjaa- täjään niin, että se alkaen Sysmän
14225: maan, jotta paikkakunnan tuotlteet saa- -Hm·tolan maantieltä ja kulkien Lii-
14226: daan pa11emmin ja1ostetUJksi ja t,oimitetuiksi kolan kylän kautta päättyisi Leppä-
14227: kuiutuskeskruksiin. Praåkallise1ta kannailta koskelle, joka paikka sijaitsee ll ar-
14228: auttaisi tie, joka ~lähti& Hartolan I..~uhan- tolan--Luhangan maantiellä.
14229:
14230: Helsingi.-sä 12 päivänä helmikuuta 1941.
14231:
14232:
14233: Yrjö Schildt. Kalle Kämäräinen. Alex HämäHUnen.
14234: 369
14235:
14236: Xll,23. - Toiv. al. N :o 121.
14237:
14238:
14239:
14240:
14241: Schildt y. m.: Maantien rakentamisesta SysnUin kirkolta
14242: Särkilahden ja J1Ulinsalon kyläkuntien kmäta Luhangan
14243: kirkolle.
14244:
14245:
14246: Eduskunnalle.
14247:
14248: Aikoinaan myön.si eduskunta allekirjoit- kauppakaupunki .J;yväskylä on - kuten
14249: taneen Schildtin y. m. aloitteesta määrära- kartalta saattaa huomata - samanlaisen
14250: han tiesuunnan tutkimiseksi Sysmän kirkon- matkan takana sillä talvella ja erikoise&'ti
14251: kylästä Luhangan kirkolle tai Tammilahden kelirikon aikana ei Korpilahden kautta
14252: kylään viimeksi mainitussa pitäjässä. Ky- kulkevaa tietä voida liikennöidä. Tämä
14253: seellinen tutkimus onkin nyt loppuun suori- johtuu siitä, että kyseeilinen tie kulkee Päi-
14254: tettu ja on siinä todettu paikallisen ja ylei- jänteen yli Kä1·kkisten lossipaikalla, joka
14255: sen edun kannaLta parhaaksi se suunta, on melkein kilometrin levyinen.
14256: joka kulkee Sysmän kirkolta Särkilahden Syynä siihen, että Itä-Hämeen maantie-
14257: kylän kautta Luhankaan ja sieltä Judin- olot ovat jääneet kehittämättä, on m. m.
14258: salon kyläkunnan kautta edelleen lmhangan pidettävä sitä seikkaa, että laivaliikenne
14259: kirkolle. Suunnitelmien näin ollessa val- Päijänteellä on ammoisina aikoina muodos-
14260: miina olisi syytä kiireellisesti päättää maan- tanut sen valtaväylän, jota pitkin liikenne
14261: tien rakentamisesta. on kulkenut Luhankaan, Sysmään ja mui-
14262: Olisi nimittäin aika ryhtyä korjaamaan hin kyseellisen maakunnan pitäjiin. Ku-
14263: Itä-Hämeen liikennesuhteita ja huolehti- ten kuitenkin tiedetään, on laivaliikenne
14264: maan tämänkin seutukunnan yhteyksistä nykyään kaikkialla lamassa huolimatta
14265: kulutuskeskuksiin. Tarkkailemalla edus- siitä, että linja- ja kuorma-autoliikenne on
14266: kunnassa käsiteltyjä tulo- ja menoarvioita nyt olosuhteiden vuoksi erittäin vaikeaa.
14267: ei voi olla panematta merkille mitenkä Lisäksi ei vesitie ole käyttökelpoinen tal-
14268: Mikkelin lääni yleensä ja siihen kuuluva vella, joten erikoisesti Lulrangan pitäjä on
14269: Itä-Häme erikoisesti on aivan viime vuo- silloin vaikeitten taipaleitten takana. Eri-
14270: siin asti ollut lapsipuolen asemassa. Ja koisesti ovat Päijänteen rannikkoalueet vai-
14271: kuitenkin on kyseeilinen alue rintamaita, keassa asemassa kelirikon aikana. Niinpä
14272: tiheästi asuttu ja maatalouden kannalta on suuri Judinsalon kyläkunta keväisin ja
14273: verrattain korkealla tuotannollisella tasolla. syksyisin viikkomääriä eristetty muusta pi-
14274: Erikoisesti on Luhangan pitäjä lii<kenne- täjästä, koska tietä ei ole ja jäät eivät
14275: suhteiden vuoksi epäedullisessa asemassa. kanna. Kartasta katsoen saattaisi luulla,
14276: Sen luonnollinen kauppakaupunki olisi että se suunta, jonka asianomaiset viran-
14277: I1ahti, mutta talvella täytyy sinne matkus- omaiset ovat tutkineet edellyttää monien
14278: taa Joutsan kirkonkylän kautta s. o. mat- kalliiden siltojen rakentamista, mutta niin
14279: kustaa ensin kymmeniä kilometrejä itään ei ole asianlaita. Tutkimus on osoittanut,
14280: voidakseen päästä etelässä I1uhangasta si- että salmet ja kapeikot, joista tie on vie-
14281: jaitsevaan I1ahteen. I.mhankalaisten toinen tävä yli, ovat aivan kapeita ja helposti ra-
14282:
14283: 4'2
14284: 370 XII,23. - Sysmä.n-Luhangan maantie.
14285:
14286: kennettavia. ,Jos asia olisi! toisin, niin ei- asukkaita ..... 43% koko asukasmäärästä
14287: väthän luonnollisestikaan asianomaiset in- asuntoja ...... 51% kaikista asunnoista
14288: sinöörit olisi tietä mainitulle linjalle suun- huoneita . . . . . 52 % koko huoneluvusta
14289: nitelleetkaan. Kyseeilinen tie valmiiksi ra- viljeltyä maata 48 % koko peltoalasta.
14290: kennettuna palvelisi mitä parhaiten maa-
14291: kuntaa ja edesauttaisi sen kehitystä, sillä Yleiseltä kannalta on tien rakentaminen
14292: se tulisi kulkemaan tiheästi asuttujen seu- myöskin tarpeellista sillä sen kautta voi-
14293: tujen kautta. Seudun tiheästä asutuksesta daan Lahdesta entistä suorempaan liiken-
14294: johtuu nykyisestä ajasta seuraavana seik- nöidä Jyväskylään erittäinkin jos vähän-
14295: kana se, että paikkakuntien asutus tihenee kin vielä edellä esitetyn lisäksi kehitetään
14296: entistä; enemmän, sillä juuri näille seu- Päijänteen itäpuoleista maantieverkostoa.
14297: duille sijoitetaan kymmenittäin uusria pika- Muuttunut sotilaallinen asemamme edellyt-
14298: asutusti1oja. ,Jo näidenkin tulevaisuuden tää myöskin tätä.
14299: ja kehityksen kannalta on tärkeää, että Kaiken yllä sanotun perusteella esitämme
14300: paikkakunnan liikenneolot saadaan sellai- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
14301: seen kuntoon, että siirtoväen elämä uusissa että hallitus mkennuttaisi maan-
14302: olosuhteissa helpottuu. Kyseellisellä alueella tien Sysmän kirkolta Särkilahden ja
14303: on asutus kunnan verotusrtilaston mukaan Judinsalon kyläkuntien ka1ttta Lu-
14304: Luhangan pitäjän alueella seuraava: hangan kirkolle.
14305:
14306: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
14307:
14308:
14309: Yrjö Schildt. Alex Hämäläinen.
14310: Antti J. Rantamaa. Matti Luoma-aho.
14311: Kalle Kämäräinen.
14312: 371
14313:
14314: XII,24. - Toiv. al. N :o 122.
14315:
14316:
14317:
14318:
14319: Schildt y. m.: Ttttkimuksen toimittamisesta maantien ra-
14320: kentamiseksi Korpilahden pitäjässä Rutalahden kylästä
14321: Oittilan kylään.
14322:
14323:
14324: E d u s k u n n a ll e.
14325:
14326: Jo pitemmän aikaa on ollut vireillä matka olemaan vain noin 25 km. Tuskin
14327: hanke maantien rakentamisesta Korpilah- lienee maassamme montaka!8in tiekuntaa,
14328: den pitäjästä Rutalahden kylästä Pajulah- josta oman pitäjän kirkonkylään olisi
14329: den ja Raidanlahden kylien kautta Oitti- maanteitse näin pitkä matka ja josta lii-
14330: lan kylään. Tämä tie yhdistäisi Jyväs- kenteen sinne täytyy tapahtua kolmen eri
14331: kylän-Heinolan ja Korpilahden-Joutsan läänin kautta. Kun lisäksli otetawn huo-
14332: väliset maantiet toisiinsa ja koskettaisi mioon m. m. lääkärin luokse pääsemismah-
14333: myös jonkin verran Lei<Vonmäen pitäjää. dollisuudet sairaustapauksissa ja hautaus-
14334: Seutukunnan väestön vähävaraisuuden mahdollisuudet näin pitkien matkojen takaa
14335: vuoksi on hanke kuitenkin tähän asti aina ja pitkän lassivälin yli, käsitetään erittäin
14336: rauennut. selvästi, miten vaikeassa asemassa kansalai-
14337: set huonon tieyhteyden vuoksi seutukun-
14338: Silmäys kartalle osoittaa mitä selvimmin
14339: nalla ovat. Talouksia, pääasiassa pienvil-
14340: tämän seudun kautta kulkevan tien välttä-
14341: jelijätalouksia, olisi 'tämän tien vaikutus-
14342: mättömyyden. Tiellä ei olisi merkitystä
14343: piirissä kunnan veroluettelon mukaan ko-
14344: vain paikkakunhan väestölle, vaan olisi sillä
14345: konaista 184, joissa cm asukkaita 856. Pel-
14346: myöskin huomattava yleinen merkitys.
14347: toa on näillä talouksilla yhteensä 772.s ha,
14348: Huomioon on nimittäin otettava, että tämä
14349: joten viljelystä tilaa kohti on keskimäärin
14350: tie tulisi muodostamaan jU~tkon Jyväskylän-
14351: 4.2 ha ja asukasta kohti O.!l ha. Henkilöitä
14352: Sysmän-Luhangan jo suunnitellulle maan-
14353: talouksissa on keskimäärin 4.65.
14354: tielle ja vapauttaisi tämän kuten muunkin
14355: Mainittakoon lisäksi erittäin valitetta-
14356: liikenteen käyttämästä Korpilahden-Lu-
14357: vana seikkana, että matkavaikeuksien
14358: hangan maanHellä olevaa noin 2 km: n mit-
14359: vuoksi on m. m. kirkoSSia käynti seudulta
14360: taista Päijänteen yli vievää Kärkisten sal-
14361: käytännöllisesti katsoen muodostunut erit-
14362: men lossia, minkä ylittäminen etenkin keli-
14363: täin vähäiseksi ja kun laivaliikennekin on
14364: rikon aikana on vuosittain pitkät ajat suo-
14365: kirkonkylään yleisesti tunnetuista syistä
14366: ranainen mahdottomuus.
14367: loppunut, ovat tämän seudun asukkaat huo-
14368: Paikalliselle väestölle tämä tie olisi vält- non tieyhteyden vuoksi erittäin vaikeassa,
14369: tämättömyys. Nykyisin täytyy tämän seu- melkeinpä suorastaan huolestuttavassa ase·
14370: dun itäosiss1a asuvan väestön päästäkseen massa. Huolimatta siitä, että he kuitenkin
14371: oman pitäjänsä kirkonkylään Korpilahdelle täyttävät velvollisuutensa yhteiskuntaa koh-
14372: kiertää joko Joutsan tai Jyväskylän kautta, taan, eivät he siis liikennesuhteittensa
14373: aiheutuen tästä täten matkaa 70-80 km. vuoksi saa nauttia niitä etuja ja oikeuksia,
14374: Kyseellisen tien tekemisen kautta tulisi joita muilla seuduilla tässä suhteessa on ja
14375: 372 XI1,24. - Korpilahden Rutalahden-Oittilan maantie.
14376:
14377: joidenka kustantamiseen he muille seuduille Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14378: kuitenkin ottavat osaa. täten kunnioittaen eduskunnan päätettä-
14379: Paikkakunnan väestön vähävaraisuuden väksi toivomuksen,
14380: vuoksi ei heillä ole mahdollisuuksia saada
14381: edes tutkimusta aikaan kyseellisen ja ylei- että hallitus toimituttaisi tutki-
14382: seltäkin kannalta tarpeellisen, noin 20 km : n muksen maantien rakentamista var-
14383: mittaisen, tiesuunnan suhteen. Tämän ten Korpilahden pitäjässä sijaitse-
14384: vuoksi olisi välttämätöntä, että tiesuunnan vasta Rutalahden kyl&tä Oittilan
14385: tutkiminen pantaisiin toimeen ensi tilassa kylään.
14386: yleisillä varoilla.
14387:
14388: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
14389:
14390: Yrjö Schildt. Alex Hämäläinen.
14391: Antti J. Rantamaa. Matti Luoma-aho.
14392: S. Salo. Toivo Horelli.
14393: T. N. Vilhula. Vihtori Vesterinen.
14394: Kalle Kämäräinen.
14395: 373
14396: XII,25. - Toiv. al. N:o 123.
14397:
14398:
14399:
14400:
14401: Vilhula y. m.: Multian kirkolta Huuhanpet·än kautta Pyl-
14402: könmäelle Saarijärven--Myllymäen maantielle johtavan
14403: kylätien valtion hoitoon ottamisesta.
14404:
14405:
14406: 1<] d u s k u n n a ll e.
14407:
14408: Maassamme on viime vuosina melkoisessa l\1ultian kirkolta IInuhanperän kautta Pyl-
14409: määrin pyritty vähentämään kyläteiden könmäelle Saarijärven-Myllymäen maan-
14410: osakkaiden rasitusta teiden kunnossapitämi- tielle. Tämä tie on suuren puutavarakulje-
14411: seksi ottamalla kyläteitä valtion haltuun. tuksen vuoksi varsin rasitettu ja sen mer-
14412: Näin on menetelty ennen kaikkea sellaisiin kitys suorana kauttakulkutienä on huomat-
14413: kyläteihin nähden, joilla on merkitystä huo- tava. I.1isäksi on mainittava, että tämä tie
14414: mattavalle kauttakululle tai joita puutava- tulee yhdistämään suuren osan Pylkön-
14415: ran ajo tai muu yleinen liikenne enemmän mäen ja Multian pitäjistä lyhimmällä väli-
14416: rasittaa. matkalla Multian asemaan rakennettavaksi
14417: Toimintaa kyläteiden ottamiseksi valtion päätetyllä Saarijärven-Haapamäen rauta-
14418: hoitoon tullaan varmaankin jatkamaan, sillä tiellä.
14419: sen välttämättömyydestä ei voida olla eri Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14420: mieltä, joskin nykyinen ajankohta asettaa kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
14421: sille vissejä rajoituksia. vomuksen,
14422: Vaikeasta taloudellisesta ajasta huoli-
14423: matta olisi siis kosketeltua toimintaa edel- että hallitus ottaisi valtion hoi-
14424: leen jatkettava ja tällöin pyrittävä otta- toon kylätien, joka kulkee Multian
14425: maan valtion haltuun kyläteitä, joilla on kirkolta H uuhanperän kautta Pyl-
14426: edellä kosketeltua merkitystä. Tällaisena könmäelle Saarijä1·ven-Myllymäen
14427: tienä pitäisimme kylätietä, joka kulkee maantielle.
14428:
14429: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1941.
14430:
14431: T. N. Vilhula. Eino Möttönen. Matti Luoma-aho.
14432: 374
14433:
14434: XII,z6. - Hemst. mot. N:o 124.
14435:
14436:
14437:
14438:
14439: Wickman m. fl.: Llngående verkställande tw undersökning
14440: för byggande av en förbindelseväg mellan Räyrinki by
14441: i Vetil och Småbönders by i Terjärv kommun.
14442:
14443:
14444: T i ll R i k s d a g e n.
14445:
14446: Det har under senaste tid blivit en vik- väg borde med det första byggas i denna
14447: tig uppgift för statsmakten att utvedcla trakt. Denna väg bleve c. 7 km lång och
14448: kommunikationerna i landet, särskilt i kunde den delvis följa den gamla vägens
14449: fråga om landsvägarna. Detta, att man riktning. Terrängen är mycket lämplig för
14450: numera även med stor förståelse ooh offer- ett vägbygge.. Vägen skulle säkerligen i
14451: vitllighet även begynt omfatta de avsides avsevärd grad komma at.t gynna en fram-
14452: belägna byarnas ooh samhä!lilenas behov av tida bebyggelse i nejden. Den största be-
14453: goda vägar måste anses som en lycklig ut- tyde>lsen skulle vägen emellert.id få som
14454: veckling. Våra by- och kommunalvägar ha postväg. Det vore till stor praktisk och
14455: fått en allt större betydelse, icke blott för ekonomisk nytta för postverket at.t låta en
14456: den lokala trafiken utan även för trafiken av de tvänne postbussarna som nu gå
14457: kommunerna emeHan, ja, i många fall g·enom Vetil kommun gå via Småbönders
14458: även för fjärrtrafiken. Det synes dock, i Terjärv och Räyrinki i VetiL Den nya
14459: som om denna sida av de lokala vägarnas vägen finge även en stor betydelse för
14460: hetydelse vore i behov av ökad uppmärk- fjärrt.rafiken i det. den skulle förena vägar
14461: samhet från statsmaktens sida för att en som förmedla en de:l av trafiken mellan
14462: ännu större uppskattning och förståe:lse Veti:l, Terjärv och Evijärvi jämte angrän-
14463: för en utveckling av de mindre vägarna i sa.nde kommuner. Det kan nämnas, att
14464: landet skulle ske. Det finns byavägar, som den väg som å Terjärv-sidan skulle utgöra
14465: sedan urminnestider tjänat, icke blott den fortsättningen av den planerade vägen för
14466: lokala trafiken utan jämväl även utgjort i någon tid sedan byggdes delvis med sta-
14467: många fall den enda kommunikationsleden tens medel och är i mycket gott skick med
14468: mellan grannkommunerna - och detta en längd av c. 9 km och bredd om 5 1/2 mt.
14469: utan att staten på något sätt, förrän under Denna väg fyHer alltså alla rimliga krav
14470: de senaste åren ekonomiskt bidragit tili som en fortsättning av den nya vägen
14471: dessa vägars byggande eller underhåll. till landsvägen Terjärv-Evijärvi. Den
14472: En sådan här ovan skisserad byväg, av nya vägen skulle i Vetil förenas med lands-
14473: mycket primitiv natur, har funnits mel:lan vägen i Räyrinki by i närheten av vägskä-
14474: Räyrinkiby i V etil kommun och Småbön- let å Evijärvi-Särkikylä landsväg i Iso-
14475: ders i Terjärv kommun. Behovet av en kylä benämnda del av Räyrinki by i Vetil.
14476: tidsenlig förbindelseväg mellan nämnda or- Ännu mä nämnas den utomordent!ligt stora
14477: ter har hlivit aHt mera påfallande. En ny betydelse av lokal natur den projekterade
14478: XII,2G. - Wickman y. m. 375
14479:
14480: vägen s:kulle fä i det den skulle komma att att reger·ingen rnåtte låta verk-
14481: anlitas av byar med tusentals innevänare ställa undersökning för byggande
14482: i de bäda kommuner som vägen komme att av en förbindelseväg rnellan Räy-
14483: beröra. rinki by i V etil och Srnåbönders by
14484: På ovanstäende grunder fä vi vördsamt i Terjärv kornrnun.
14485: anhälla att riksdagen mätte hemställa,
14486:
14487: Helsingfors den 6 februari 1941.
14488:
14489: Albin Wickman. Edvard Haga.
14490: 376
14491:
14492: XU,26. - Toiv. al. N:o 124. Suomennos.
14493:
14494:
14495:
14496:
14497: Wickman y. m.: Tutkimttksen toimitta1nisesta yhdystien
14498: rakentamisesta Vetelin Räyringin kylän ja ·Teerijä1·ven
14499: Vähäkylän (Småböndersby) välille.
14500:
14501:
14502: E d u s k u n n a ll e.
14503:
14504: Maan liikennelaitosten, varsinkin maan- tilassa rakennettava uusi tie. Tästä tiestä
14505: teiden kehittäminen, on viime aikoina muo- tulisi noin 7 kilometrin pituinen ja voisi
14506: dostunut valtiovallan tä1'keäksi tehtäväksi. se osittain noudattaa vanhan tien suuntaa.
14507: Sitä seikkaa, että nyttemmin suurta ym- :Ylaasto on tien rakentamiseen hyvin sopi-
14508: märtämystä ja uhrautuvaisuutta osoittaen vaa. Tie tulisi varmaankin huomattavassa
14509: on alettu ottaa huomioon hyvien teiden määrin edistämään tämän seudun vastaista
14510: tarve myös syrjäisiin kyliin ja yhdyskun- asutusta. Suurimman merkityksen tie lmi-
14511: tiin, on pidettävä onnelliseen suuntaan oh- tenkin saisi postitienä. Postilaitokselle tuot-
14512: jautuvana kehityksenä. :Yieidän kylä- ja taisi suurta käytännöllistä ja talloudellista
14513: kunnautiemme ovat saaneet yhä suurem- etua mahdollisuus ohjata toinen nykyisin
14514: man merkityksen, ei vain paikallisen lii- Vetelin kautta kulkevista postiautoista me-
14515: kenteen kannalta, vaan myöskin kuntien nemään Teerijärven Vähäkylän kautta Ve-
14516: välisessä liikenteessä, vieläpä useissa ta- telin Räyrinkiin. Kaukoliikenteenkin kan-
14517: pauksissa kaukoliikenteessiikin. Tuntuu lmi- nalta tulisi uudella tiellä olemaan suuri
14518: tenkin siltä, että valtiovallan olisi syytä merkitys, se kun yhdistäisi teitä, jotka vä-
14519: kiinnittää entistä suurempaa huomiota pai- littävät osan Vetelin, Teerijärven ja Evi-
14520: kalli~teiden merkityksen tähän puoleen, järven sekä. naapurikuntien välisestä lii-
14521: jotta pienten teiden kehittämisen tarpee- kenteestä. Voidaan mainita, että tie, joka
14522: seen 01nistettaisiin vieläkin enemmän huo- Teerijärven puoleHa muodostaisi suunnitel-
14523: miota ja ymmärtämystä. On olemassa kylä- lun tien jatkon, jokin aika sitten rakennet-
14524: teitä, jotka jo ammoisista ajoista ovat pai- tiin osittain valtion varoilla ja on erittäin
14525: kallisen liikenteen lisäksi olleet useissa ta- hyvässä kunnossa ollen 9 km pitkä ja 5 1/2
14526: pauk.~issa ainoana naapurikuntien väJlisenä m leveä. Tämä tie täyttää siis kaikki koh-
14527: yhdyssiteenä va:ltion millään tavoin, paitsi tuulliset vaatimukset Teerijärven-Evijär-
14528: viime vuosina, taloudellisesti osallistumutta ven uuden maantien jatkona. Uusi tie yh-
14529: näiden teiden rakentamiseen tai kunnossa- distyisi Vetelissä Räyringin kylän kautta
14530: pitoon. kulkevaan maantiehen lähellä Evijärven-
14531: Tällainen kylätie, hyvin alkeellista laa- Särkijärven maantien tienhaaraa Räyrin-
14532: tua oleva, on ollut Vetelin Räyringin gin kylän Isokylä nimisessä kyläno.'>USSa.
14533: kylän ja Teerijärven Vähäkylän välillä. Vielä mainittakoon, miten erittäin suuri
14534: Ajanmukaisen yhdystien tarve mainittu- paikaillisluontoinen merkitys suunnitellulla
14535: jen paikkakuntien välille on käynyt yhä tiellä tulisi olemaan, sitä kun tulisivat käyt-
14536: ilmeisemmäksi. Tälle seudulle olisi ensi tämään kummassakin kunnassa sellaisten
14537: XII,26. - Wickman y. m. 377
14538:
14539: kylien asukkaat, joiden asukasluku nousee että hallitus toimituttaisi tutki-
14540: tuhansiin. muksen yhdystien rakentamisesta V e-
14541: Edellä esitetyin perustein allekirjoitta- t elin Räyringin kylän ja Teerijärven
14542: neet ktmnioittavasti esittävät eduskunnan Vähäkyliin (Småböndcrsby) välille.
14543: päätettäväksi toivomuksen,
14544:
14545: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1941.
14546:
14547: Albin Wickman. Edvard Haga.
14548:
14549:
14550:
14551:
14552: 48
14553: 378
14554:
14555: XII,n. - Hemst. mot. N:o 125.
14556:
14557:
14558:
14559:
14560: Wickman m. fl.: Angående anslag för vägförbättringsm·-
14561: beten å landsvägen J akobstad-Gamlakarleby ~nom
14562: Larsmo och Öja kommttner.
14563:
14564:
14565: T i ll R i k s d a g e n.
14566:
14567: Å den landsväg, som går från Jakobstad det synes vara av nöden att med det
14568: till Gamlakarleby genom Larsmo och Öja första få de av vederbörande vägmyndig-
14569: kommuner, finnas ännu, trots vissa par- heter planerade vägförbättringarna å denna
14570: tiella förbättringar, sträckor, som under väg utförda.
14571: vissa årstider äro i det närmaste ofarbara. Hänvisande till ovanstående få vi vörd-
14572: Förutom det att livsfa11liga kurvor ännu samt föreslå, att riksdagen ville hemställa,
14573: finnas i stort antal, är även sjäha grun-
14574: den å vissa ställen av sådan beskaffenhet, att 1·ege1·ingen i sin proposition till
14575: att grundförbättringar måste ske innan statsförslaget för år 1942 måtte upp-
14576: vägen kan anses motsvara nutida krav på taga ett anslag av 250,000 mk för
14577: en landsväg. Trafiken, som redan nu är vägförbättringsarbeten å landsvägen
14578: synnerligen Evlig å denna väg, kommer Jakobstad - Gamlakarleby inom
14579: ytterligare att ökas sedan den nya vägen Larsrno och Öjn kornmun.e1·.
14580: från Yxpila tili Öja hlivit färdig, varför
14581:
14582: Helsingfors den 6 februari 1941.
14583:
14584: Albin Wickman. J. Mangs. Edvard Haga.
14585: 379
14586:
14587: XII,21. - Toiv. al. N:o 125. Suomennos.
14588:
14589:
14590:
14591:
14592: Wickman y. m.: JJiiiärärahasta Pietarsaaren-Kokkolan
14593: maantien korjaustöihin Luodon ja Öjan kunnan alueella.
14594:
14595:
14596: E d u s k u n n a 11 e.
14597:
14598: Pietarsaaresta Kokkolaan Luodon ja mältä saada asianomaist.en tieviranomaisten
14599: Öjan kuntien kautta johtava maantie on, suunnittelemat tienparannukset tällä tienä
14600: osittaisista parannuksista huolimatta, pai- tehdyiksi.
14601: kotellen vielä eräinä vuodenaikoina miltei EdeHä esitettyyn viitaten ehdotamme
14602: käyttökelvoton. Paitsi sitä, että hengen- kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi
14603: vaarallisia mutkia on vielä joukottain, on toivomuksen,
14604: itse tiepohja eräin paikoin sen laatuinen,
14605: että on tehtävä perustustöitä ennen kuin että hallitus vuoden 1942 tulo- ja
14606: tien voidaan katsoa vastaavan maantieUe menoarvioesitykseensä ottaisi 250,000
14607: nykyisin asetettavia vaatimuksia. Liikenne, markan määrärahan tienparannustöi-
14608: joka jo nykyisin on tällä tieil·lä hyvin vil- hin Pietwrsaa1·en-Kokkolan nwan-
14609: kas, tulee vielä lisääntymään sen jä>lkeen tiellä Luodon ja Öjan kuntien
14610: kun uusi tie Ykspihlajasta Öjaan va1mis- alueella.
14611: tnu. Tämän johdosta näyttää välttämättä-
14612:
14613: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1941.
14614:
14615: Albin Wickman. J. Mangs. Edvard Haga.
14616: 380
14617:
14618: XII,2s. - Hemst. mot. N :o 126.
14619:
14620:
14621:
14622:
14623: Wickman m. fl.: Angående anslag för vägförbättrings-
14624: a·rbeten å huvudvägen inmn Pedersö!'e och Kronoby
14625: kommune1·.
14626:
14627:
14628: T i 11 R i k s d a g e n.
14629:
14630: Den österbottniska kustvägen norr om dessutom behov av allmänna arbeten i trak-
14631: Vasa har under senaste tid inom vissa om- ten förefinnes, är det enligt vår mening
14632: råden blivit avsevärt förbättrad, men ännu synnerligen behövligt och lämpligt att nu
14633: återstår mycket att göra, innan den kan vidtaga nödiga väguträtningar och för-
14634: anses motsvara nutida fordringar på en hu- bättringar av riksvägen inom ovannämnda
14635: vudväg. Det finns ännu sträckor, där prak- kommuner.
14636: tiskt taget inga uträtningar eUer förbätt- Hänvisande till ovanstående få vi vörd-
14637: ringar skett, oaktat av vederbörande upp- samt föreslå, att riksdagen ville hemställa,
14638: gjorda planer för sådana finnas. Så finnes
14639: hland annat inom Pedersöre och Kronohy att regeringen i sin proposition till
14640: kommuner vägsträckor, som måhända kunna stcdsförslaget fö1· år 1942 måtte upp-
14641: räknas till de mest krokiga och otidsenliga taga ett anslag av 500,000 mk för
14642: i hela landet. Då trafiken på denna väg vägförbättringsarbeten å huvudvägen
14643: är synnerligen livlig och vägen är i absolut inom Pede1·söre och Kronoby kmn-
14644: behov av grundliga förbättringar, samt då m1tner.
14645:
14646: Helsingfors den 6 februari 1941.
14647:
14648: Albin Wickman. J. Mangs. Edvard Haga.
14649: 381
14650:
14651: VII,2s. - Toiv. al. N:o 126. Suomennos.
14652:
14653:
14654:
14655:
14656: Wickman y. m.: Mää1·ärahasta tienparannustöihin vrilta-
14657: tiellä Pietarsam·en maalaiskunnan ja Kr1wn1tpyyn ktm-
14658: nan rilueelkt.
14659:
14660:
14661: E d u s k u n n a ll e.
14662:
14663: Pohjanmaan rannikkotietä Vaasan poh- esiintyy yleisten töiden tarvetta, on mieles-
14664: joispuolella on viime aikoina eräillä seu- tämme erittäin tarpeellista ja sopivaa nyt
14665: duilla huomattavasti parannettu, mutta ryhtyä välttämättömiin tienoikaisuihin ja
14666: vielä on paljon tehtävää ennen kuin sen valtatien parannustöihin edellämainittujen
14667: voidaan katsoa vastaavan nykyaikaisen val- kuntien alueella.
14668: tatien vaatimuksia. On vielä tienvälejä, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
14669: joilla tuskin on tehty mitään oikomisia tai kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
14670: parannuksia, vaikka asianomaisten laatimat toivomuksen,
14671: suunnitelmat niistä ovat olemassa. Niinpä
14672: Pietarsaaren maalaiskunnan ja Kruunu- että hallitus ottaisi vuoden 1942
14673: pyyn kunnan alueella on tienosia, joita tulo- ja menoarvioesitykseensä 500,000
14674: kenties voidaan pitää mutkaisimpina ja epä- markan määrärahan tienparannus-
14675: ajanmukaisimpina koko maassa. Kun lii- töihin valtatiellä Pietarsaaren maa-
14676: kenne tällä tiellä on hyvin vilkas ja tie laiskunnnn .in Knmnupyyn k1mnan
14677: on ehdottomasti perusteellisten parannusten al1teella.
14678: tarpeessa ja kun sitäpaitsi paikkakunnalla
14679:
14680: Helsingissä helmikmm 6 päivänä 1941.
14681:
14682: Albin Wickman. J. Mangs. Edvard Haga.
14683: 382
14684:
14685: XII,2o. - Toiv. al. N:o 127.
14686:
14687:
14688:
14689:
14690: Luoma-aho y. m.: Toimenpiteistä Itä-~4htärin maantien
14691: ottamiseksi vctltion hoitoon.
14692:
14693:
14694: E d u s k u n n a ll e.
14695:
14696: Soiuin pitäjän Kukonkylästä alkava ja dollisuudet kun maapohja on tunnetusti hy-
14697: L~htärinjärven itäpuolta kulkeva sekä Äh- vää viljelysmaata. Tien vaikutuspiiriss~i
14698: tärin kirkonkylään päättyvä niin sanottu on nyt 5 kansakoulua, joista 2 Soiuin kun-
14699: Itä-Ähtärin maantie on edelleen kylä- nan puolella ja 3 Ähtärin kunnan alueella,
14700: tienä noin 32 km osalta. Tämä maantie sekä yksi saha- ja myllylaitos. Muuten
14701: on jo vanha, mutta viralliseksi kylätieksi tietä käytetään ympäri vuoden puutavaran
14702: se rakennettiin Vaasan läänin lääninhal- ajoon Soinista ja Ähtäristä Inhan asemalle
14703: lituksen päätöksen perusteella ,syyskuun ja kulkee täHä väEllä, eli Soiuin kirkolta
14704: 11 p:ltä 1920 N:o 2751. Tien leveydeksi Ähtärin kirkolle, yksi linja-auto kolme ker-
14705: määrättiin silloin 5.25 m, mutta tieosak- taa viikossa kumpaankin suuntaan, joten
14706: kaat rakensivat tien kumminkin 5.5 m tien käyttö on varsin yleisluontoinen ja sen
14707: leveäiksi, koska jo silloin olivat selvillä siitä, kunnossapito vähävaraisille osakkaiLle kovin
14708: että tiestä tlrlee tärkeä lläpikulkutie. Tie- raskas.
14709: osakkaat hakivat sille kulkulaitosten- ja Erikoisesti tahdomme vielä huomauttaa
14710: yleistentöiden ministeriöitä rakennusavus- siitä, että Soiuin kirkolta Kukonkylään
14711: tusta ja saivat sitä lokakuun 15 p: nä 1924 johtava, noin 10-12 km pituinen maantie
14712: päivätyllä päätöksellä 180,000 markkaa ja on jo valtion hoidossa, mutta siitä eteen-
14713: myöhemmin maaliskuun 5 p :nä 1931 päi- päin ja Ähtärin kirkonkylään päättyvä
14714: vätyllä päätöksellä saivat he Kolunkosken tämä kylätie on vielä kylätienä, ja siitä
14715: sillan rakentamiseen 75,000 markkaa. Tie alkaen taas lilhan asema:lle valtion tienä.
14716: on nyt tyydyttävässä kunnossa koko mat- Tuntuu näinollen epäjohdonmukaiselta, että
14717: kan. yleisen läpikulkutien alku- ja loppupää on
14718: Selvitykseksi mainittakoon, että kysy- yleisenä tienä, mutta välillä oleva noin
14719: myksessä olevasta Itä-Ähtärin maantiestä 32 km pituinen osa on edelleen kylätienä ja
14720: on noin 10 km Soiuin kunnan rajain si- vähävaraisten pientilallisten kunnossapidet-
14721: sä:llä ja 22 km Ähtärin kunnan rajain si- tävänä, vaikka tiestä koituva hyöty ja sen
14722: sällä. Soiuin puolella on 31 osakasta ja vaikutus on aivan y:leisluontoinen ja sen
14723: Ähtärin puolella 108 tieosakasta, joista osa kunnossapito kuuluisi näinollen valtiolle.
14724: hyvin vähävaraisia pientilallisia. Tie kul- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14725: kee ikaJJttaaltaan Ähtärinjärven itäpuolta kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
14726: ja maasto on läpeensä tasaista ja kovapoh- vomuksen,
14727: jaista. Tienvarsi on koko matkalla asut-
14728: tua, joskaan ei aivan tiheään, mutta sen että hallitus 1·yht~isi toimenpitei-
14729: varreHa on varsin suuret uudisvilje:lysmah- siin Soinin pitäjä14t Kukonkylästä
14730: XII,29. - Luoma-aho y. m. 383
14731:
14732: lähtevän ja Ähtärin kirkonkylään vittavan määrärahan ottamiseksi
14733: johtavan niin sanotun ltä-Ähtärin v. 1943 tulo- ja menocwvioesityk-
14734: maantien valtion hoitoon ottamiseksi seen.
14735: v. 1943 alusta sekä sitä varten tar-
14736:
14737: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1941.
14738:
14739: Matti Luoma-aho. J. Pyörälä.
14740: J. 0. Ikola. Antti J. Rantamaa.
14741: T. N. Vilhula. Vilho H. Kivioja.
14742: Lauri Murtomaa. Tauno Saukkonen.
14743: Eino Möttönen.
14744:
14745:
14746:
14747:
14748: /
14749: •
14750:
14751: 384
14752:
14753: Xll,3o. - Toiv. al. N :o 128.
14754:
14755:
14756:
14757:
14758: Pyörälä y. m.: Mäiirämhasta Pyhäjoen kirkolta Limingojat1
14759: kylän kautta Vihantiin johtavan kylätien valtion hoi-
14760: toon ottamiseksi.
14761:
14762:
14763: E d u s k u n n a ll e.
14764:
14765: Jo epsi silmäys kartalle osoittaa, että 1:l.eisen kauttakulkuliikenteen kannalta
14766: Pyhäjoen kirkonkylästä rantatiestä erka- katsoen on tiellä ensiarvoinen merkitys,
14767: neva Limingojan kylän kautta Vihantiin kun sen kautta saadaan poistetuksi ne vaa-
14768: menevä maantie, jossa se yhtyy Kokkolasta rat, mitä mutkainen rantatie liikenteelle
14769: Ouluun menevään valtion ma.antiehen, on tuottaa ja matka lyhenee Pyhäjoelta Umin-
14770: suora linja Pyhäjoelta Liminkaan ja huo- kaan huomattavasti.
14771: mattavasti lyhentää rantatietä Ouluun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14772: matkustavien taivalta ja myöskin päinvas- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
14773: toin. Tie on jo Pyhäjoen puolena raken- vomuksen,
14774: nettu toisen J.uokan maantieksi, mutta Vi-
14775: hannin puoli 18 km on tavaHisessa kylätie-
14776: kunnossa. Tietä hoitaa Pyhäjoella kunta että hallitus 1·yhtyisi tointenpitei-
14777: ja Vihanuin puolella tiekunta. Tien pii- siin Pyhäjoen kirkolta Limingojan
14778: riin kuuluu Pyhäjoen hoitoalueen valtavat kylän kautta Vihantiin johtavan
14779: valtion metsät, joista puutavaran kuljetus noin 40 km pituisen kylätien valtion
14780: tietä pitkin on vuosittain aika huomattava. hoitoon ottamiseksi ja että sitä var-
14781: Kun otetaan huomioon myös yksityisten ten varattaisiin tarpeellinen määrä-
14782: maanomistajain puutavaran hakkaukset raha vuoden 1942 tulo- ja meno-
14783: tien varsilla, niin kuljetus nousee ainwkin arvioesitykseen.
14784: 20,000 kuutiometriin vuodessa.
14785:
14786: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1941.
14787:
14788: J. Pyörälä. Matti Luoma-aho. K. Määttä.
14789: 385
14790:
14791: XII,3l. - Toiv. al. N :o 129.
14792:
14793:
14794:
14795:
14796: Pyörälä y. m.: M.ää1·ämhasta Vihannin ja Paavolan kun-
14797: nissa Alpuan ja Luohuan kylien kautta kulkevan kylä-
14798: tien valtion hoitoon ottamiseksi.
14799:
14800:
14801: E d u s kun n a ll c.
14802:
14803: Kokkolasta Ouluun johtavalta valtion Paavolan ja Vihanuin kuntien rajamailla,
14804: maantieltä Vihanuin kunnan Korvenkylässä on suunniteltu yli neljäkymmentä taloa kä-
14805: Harmaalan talon luona erkanee 32 km sittävä pika-asutusalue, joka huomattavasti
14806: pitkä kylätie, joka kulkee Alpuan ja Luo- lisää tien merkitystä ja vilkastuttaa lii-
14807: hua.n kylien kautta ja päättyy Paavolan kennettä. Valtiolla on myöskin ostettu so-
14808: kunnassa Paavolasta Rantsilaan johtavaan ramaa Vihanuin Alpuan kylässä, josta jat-
14809: valtion maantiehen. Tietä kunnossa pitää kuvasti ajetaan tätä tietä pitkin soraa Paa-
14810: Paavolan alueella kunta ja Vihanuin puo- volan kunnan alueelle huomattavat määrät.
14811: lella yksityiset tiekunnat. Tie <m raken- Katsoen siihen, että. kysymyksessä oleva
14812: nettu yli kymmenen vuotta sitten ja on ta- tie on pitäjästä toiooen johtava yleistä ja
14813: valliselle liikenteelle ajokuntoinen. Mutta paikallista liikennettä välittävä kulkureitti
14814: kun tien merkitys ja luonne kasvaneen kau- ja sen vuotuinen kunnossapito näin ollen
14815: takulku- ja autoliikenteen kautta on muut- tuottaa tiekunnille liian suuria vaikeuksia,
14816: tunut yleislu<mtoiseksi, niin sen ylläpito on rohkenemme edellä esitettyyn viitaten kun-
14817: käynyt osakkaille ylivoimaiseksi. Tie kul- nioittaen eduskunnan päätettäväksi ehdot-
14818: kee metsärikkaiden seutujen halki, ja on taa toivomuksen,
14819: se vuosittain joutunut kovalle koetukselle
14820: suunnattomien puutavaramäärien kuljetuk- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
14821: sessa. siin Vihannin kunnan Korvenkylässä
14822: Vuosittain eri puutavaraliikkeet varas- IIarma.alan talon luona valtion
14823: toivat tien varteen 20,-30,000 kuutiomet- maantiestä erkanevan Alpuan ja
14824: riä puutavaraa, jotka kuljetetaan autoilla Luohuan kylien kautta kulkevan ja
14825: Ruukin, Vihannin ja Kilpuan rautatiease- Paavolan kunnassa Pa(J!l)olasta Rant-
14826: mille. Tien piiriin kuuluu väkirikkaat Al- silaan menevään valtion tiehen päät-
14827: puan ja Luohuan kylät, neljä kansakoulua, tyvän 32 km pitkän kylätien valtion
14828: kaksi sahaa ja useita myllyjä, jotka Hsää- hoitoon ottarmiseksi ja että tarkoituk-
14829: vät yleistä kauttakulkuliikennettä. seen varattaisiin tarpeellinen määrä-
14830: Vielä on tämän yhteydessä mainittava, raha vuoden 1942 tulo- ja meno-
14831: että kysymyksenalaisen tien keskivaiheilla, arvioesitykseen.
14832:
14833: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1941.
14834:
14835: J. Pyörälä. Matti Luoma-aho. K. Määttä.
14836:
14837:
14838: 49
14839: 386
14840:
14841: Xll,32, - Toiv. al. N:o 130.
14842:
14843:
14844:
14845:
14846: Tolppanen y. m.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi
14847: Rääkkylän kunnan Kompakan kylästä Tikkalan aseman
14848: kautta Kiihtelysvaaran kunnan Huhtilammin kylään.
14849:
14850:
14851: E d u s k u n n a 11 e.
14852:
14853: Moottoriajoneuvojen nopea kehittyminen kovia kangasmaita myöten. Ainoa vaikein
14854: on asettanut valtiovallan velvollisuudeksi ja kustannuksista kallein on uuden sililan
14855: huolehtia myös maantieverkostomme no- rakentaminen Onkamon järvien saJmen yli.
14856: peasta uusimisesta. Samoin käyty sota ja Tietä on pidetty kylätienä ja sillan ovat
14857: sen tuomat kokemukset osoittavat, miten aikaisemmin rakentaneet Rääkkylän ja Toh-
14858: tarpeellisia tiet ovat, joskin niillä joskus majärven kunnat yhteisesti. Kun uuden
14859: määrätyissä suhteissa lienee varjopuolensa- sillan rakentaminen moottoriajoneuvoja
14860: kin. Uusi rajakin on tuonut rajaseudulle kantavaksi ja tien kunnossapito sen tultua
14861: uuden tieohjelman, jota varten otettaneen yleiseen liikenteeseen tulee kunnille ylivoi-
14862: huomioon maanpuolustus ja taloudelliset maiseksi, on siihen valtiovallan puututtava
14863: edut. ja otettava koko tien teko valtion huoleksi.
14864: Erään sellaisen kiistämättömän tarpeen Tien suunta kulkee tiheään asuttujen
14865: tyydyttäminen on tien rakentaminen Rääk- seutujen viljeltyjä alueita, joten tie tulee
14866: kylän kunnan Kompakan kylästä Onkamon palvelemaan kansantaloutta kaikin puolin
14867: järvien kannaksen kautta Tikkalan rauta- isänmaan eduksi. Maanpuolustuksessa on
14868: tieasemalle ja siitä edelleen mahdol:lisesti täLlä tiellä suuriarvoinen merkitys.
14869: Kiihtelysvaaran kunnan Huhtilammin ky- Edelläsanotun nojalla ehdotamme edus-
14870: län kohdalle vanhaan maantiehen. Tämän kunnan päätettäväksi toivomuksen,
14871: tien tarpeellisuus on tullut aivan välttämät-
14872: tömäksi, kun Rääkkylän kirkolta Oravisa- että hallitus ottaisi vuoden 194.2
14873: lon kautta Liperiin on tie jo melkein val- tulo- ja menoarvioesitykseen 800,000
14874: mis. Kuten Rääkkylän-Liperin tiellä on markan määrärahan maantien m-
14875: suuri taloudellinen merkitys ja se on maan- kentamista varten Rääkkylän kun-
14876: puolustuksen kannalta suuriarvoinen, on nan Kompakan kylästä Tikkalan
14877: myöskin Kompakan-Tikkalan tiellä sa- mutatieasemalle ja edelleen H uhti-
14878: manlainen ensiarvoinen merkitys, sillä sitä lammin kylään Kiihtelysvaaran kun-
14879: tullaan heti käyttämään läpikulkutien jat- nassa.
14880: kona. Suunniteltu tie kulkee koko matkan
14881:
14882: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1941.
14883:
14884: Matti Tolppanen. Akseli Brander.
14885: Samuli Tervo. Heikki Soininen.
14886: Pekka Kettunen. Varma K. Turunen.
14887: Jalmari Väisänen.
14888: 387
14889:
14890: XII,s3. - Toiv. al. N:o 131.
14891:
14892:
14893:
14894:
14895: Tolppanen y. m.: 1l:läärärahasta maantien rakentamiseksi
14896: Porokylän asemalta Ylikylän ja Sammon kautta Kuh-
14897: mon tielle.
14898:
14899:
14900: E d u s k u n n a ll e.
14901:
14902: Hyväksyttyyn rajaseutuohjelmaan kuu- on vaikea ja kallista kuljettaa liikei>'eskuk-
14903: luu kiinteästi rajaseutujen yhdistäminen siin tai rautatien varsille.
14904: kunnollisilla valtion toimesta rakennetta- Edellämainitusta tien suunnasta on Kar-
14905: villa ja kunnossa pidettävillä maanteillä jalan tie- ja vesirakennuspiirin toimesta
14906: sekä suurta valtion apua nauttivilla iky:län- laadittu tiesuunnitelma kustannusarvioi-
14907: teillä. Käyty sotwkaan ei ole voinut muut- neen, joka pienellä korotuksella voidaan pi-
14908: taa sitä suunnite.lmaa. Suunnitelman to- tää täysin pätevänä nytkin. Suunniteltu
14909: teuttaminen on Pohjois-Karjalan osalta tie on yli kolmekymmentä kilometriä pitkä
14910: vielä jäänyt suurelta osalta rajaseutua to- ja kulkien tiheästi asuttujen alueiden
14911: teuttamatta ja saavat ihmiset •elää ja har- kautta. Maasto on tasaista, joten tienteko-
14912: joittaa maataloutta ja liiketoimintaa puut- kustannukset tulevat suhteellisen halvoiksi.
14913: teellL<>ten teiden ja siitä johtuvien nyky- Tämä tie suuresti helpottaisi kauttakulku-
14914: päivien Jiikennevälineiden puutteessa. liikennettä Kuhmoniemi-Nurmes sekä edis-
14915: Suuri asutusa:lue on muodostunut Nur- täisi niin valtion kuin kaikkien siellä ole-
14916: meksen Porokylän, l'likylän ja Saramon vien metsänomistajien metsissä uinuvien
14917: Kuhmoniemen tiehen johtavalle suunnitel- suurien puutavaramäärien kuljettamista
14918: lulle maantiealuee1le. Tämän tien vaiku- liikenneyhteyksiin, koska entistä Kuhmon
14919: tuspiiriin kuuluu noin sataviisikymmentä -Nurmeksen tietä ei voida suurenpaan
14920: itsenäistä viljelmää, sekä on mahdollisuus rahtaukseen käyttää, kun tie on kovin mut-
14921: viljelmien ja talouksien [isäämise.en uuden kainen ja mäkinen.
14922: asutuksen kautta heti kun tieolot on saatu Itäisen naapurin kanssa käyty sota ja
14923: tyydyttäväHe kannalle, sil.lä edellytykset tehty rauha muutti maamme talouselämän
14924: uusien viljelystilojen tekemiseen ovat ole- niin, että on etsittävä kaikki hyvä viljeiys-
14925: massa niin maansaanuin kuin hyvän maan- kelpoinen maa niin valtion kuin yksityisten
14926: laatunsakin puolesta. Tienpuutteen täh- mailta ja saatettava ne asutuiksi ja viljel-
14927: den kesän aikana tältä suurelta a[ueelta on lyksi, joka on mahdollista nyt rajaseuduil-
14928: mahdotonta kuljettaa karjataloustuotteita lakin korotettujen vi[jelyspalkkioiden
14929: Nurmeksessa olevaan osuusmeijeriin, joten kautta, kunhan sellaiset seudut saatetaan
14930: karjatalous ei myöskään pääse kohoamaan. kunnollisten teiden kautta liikemaailman
14931: Samasta syystä kärsii koko maatalous. Met- yhteyteen. Uutta pika-asutustakin on syn-
14932: sätuotteet, kuten kaikenlainen pinotavara tymässä tämän suunnitellun tien välittö-
14933: jää metsiin, taik>ka on sitten myytävä kan- maan yhteyteen ja on kunniavelka, että
14934: nattamattomiin polkuhintoihin, kun niitä niille siirretyiUe karjalaisille järjestetä.:1-n
14935: 388 XII,33. - Porokylän aseman-Kuhmon maantie.
14936:
14937: olosuhteet, niin että on elämisen mahdoilli- taten ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
14938: suudet leipäviljan kuin muidenkin elintar- toivomuksen,
14939: peiden puolesta. sekä ylituotanto voidaan
14940: kuljettaa jalostuslaitoksiin ja jaiostettuna että hallittts ottaisi vuoden 1942
14941: markkinoille lähetettäväksi. talousa·rvioesitykseen 2,000,000 mM-
14942: Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- kan suuruisen määrärahan tien ra-
14943: teri, osa kulkulaitosvaliokunnasta ja edus- kentamista varten valtion kustan-
14944: kunnan jäseniä ikesä:llä 1939 tekemänsä ret- nuksella Porokylän asemalta Yliky-
14945: ken kautta totesi tämän tiesuunnan kiireel- län ja Saramon kautta yhtyen niin
14946: lisen tarpeellisuuden seutukunnan ja koko sanotun Uu1·on mutkan yläpuolella
14947: kansantalouden kohottajana. Kuhmoon menevään vanhaan Nehen.
14948: Edelläoleviin lyhyisiin perusteluihin vii-
14949:
14950: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1941.
14951:
14952: Matti Tolppanen. Akseli Brander.
14953: Albin Koponen. Heikki Soininen.
14954: Pekka Kettunen. Varma K. Turunen.
14955: Samuli Tervo. Jalmari Väisänen.
14956: 389
14957:
14958: XII,34. - Toiv. al. N:o 132.
14959:
14960:
14961:
14962:
14963: Kettunen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien
14964: rakentamiseksi Tu1tpovaaran Öllölän kylästä Tohmaiär-
14965: ven asemalle.
14966:
14967:
14968: B d u s k u n n a ll e.
14969:
14970: Suomen ja Neuvostoliiton viime vuoden tistä kylätietä on sekä Tohmajärven eWi
14971: maaliskuussa solmiamassa rauhanteossa Tuupovaaran puolella, mutta kokonaan ra-
14972: joutui Värtsilän tehdasseutu Neuvostolii- kentamatta on näiden tiepäätteiden väli-
14973: tolle. Värtsilä, paitsi tehdasyhdyskuntana, matka, noin 4.5 km pituinen taival. Enti-
14974: oli myös huomattava kaup,pa- ja liikekes- nen tie tuskin kuitenkaan sinänsä kestäisi
14975: kus. Useiden kaup.paliikkeiden, joiden si- raskaan liikenteen rasitusta, vaan olisi se
14976: vumyymälöitä oli Tohmajärven ja Tuupo- kauttaaltaan sittemmin vahvistettava, joten
14977: vaaran kunnissa, keskustoimipaikat sijait- koko välimatka valtion tiestä toiseen, edel-
14978: sivat täällä, mistä kulkuyhteydet kaikkiin lyttäen että uusi tie noudattaisi entistä
14979: suuntiin olivat silloin tyydyttävät. Värtsi- kuntien tietä, olisi 28 km. Eimisjärven,
14980: län asema oli myös keskeinen rautateille Luutalahden ja Öllölän kauppaliikkeiden
14981: kuljetettavalle puutavaralle. tavarain kuljetusmatka Tohmajärven ase-
14982: Rauhan soimiamisen jälkeen on edellä- malta tulisi näin lyhenemään nykyisestä
14983: mainittujen liikkeiden keskustoimipaikat puolta lyhyemmäksi. Mainituilta seuduilta
14984: siirretty pääasiassa Tohmajärvelle, sekä tapahtuvalle verrattain runsaalle puutava-
14985: Värtsilän tehdas rakennettu uudelleen Kau- ran kuljetukselle - useita kymmeniä tu-
14986: rilaan. Niihin ja niistä tapahtuva tavaran hansia kuutiometrejä vuodessa, - olisi oiko-
14987: kuljetus toimitetaan nyt pääasiassa rauta- tie myös välttämätön; onhan nykyinen kul-
14988: teitse Joensuun kautta. jetusmatka Joensuun asemalle noin 75-
14989: Mutta suurin osa Värtsilän entisestä ja 85 km. Oikotien rakentamisen kautta tu-
14990: luonnollisesta vaikutusalueesta, Tuupovaara lisi kuljetuskustannusten vähenemisen joh-
14991: ja Suomelle jäänyt osa Korpiselkää, ovat dosta myös puutavarain myyjäin ja työ-
14992: nyt vailla suoraa yhdysmaantietä n. s. miesten osuus huomattavasti kohoamaan.
14993: Uuteen Värtsilään ja liikekeskukseensa Tien varteen tulisi 4 kansakoulua ja
14994: 'l'ohmajärvelle. Liikenne on nyt suunnat- Uuden Värtsilän teollisuuslaitos tien vai-
14995: tava sinne m. m. Öllölästä Tuupovaaran, kutuspiiriin. Tiestä hyötyisi välittömästi
14996: Koveron ja Huhtilammin kautta, jota mat- Eimisjärven, Luutalahden, Hoilolan, öllö-
14997: kaa on 70 km. Oikotietä käyttäen olisi län, Kutsun ja Saarion kylien noin 3,000
14998: matkaa vain noin 35 km. henkilöön nouseva asujamisto. Postia voisi
14999: Lähimpien vuosien tierakenussuunnitel- niinikään kuljettaa kautta linjan kahtaanne
15000: miin tulisi kuulua raskaalle liikenteelle so- päin, kuten ennen sotaa valtion postivau-
15001: pivan tien rakentaminen Tuupovaaran Öllö- nulla, Tuupovaaran öllölän kautta Tohma-
15002: lästä Ristivaaran, Kutsun ja Saarion ky- järvelle ja takaisin.
15003: lien kautta Tohmajärven asemalle. - En- Edellämainituille seuduille on pikainen
15004: 390 XII,34. - Tuupovaaran-Tohmajärven maantie.
15005:
15006: tieverkoston kehittäminen niiden asujamis- tehtäviä, kuten teiden rakentamista, valtio-
15007: ton elinehto ja edelläesitetty yhdystie kuu- vallan toimenpitein tuettava.
15008: luisi kiireellisimpiin tässä tehtävässä. Kun Edelläesitetyn nojalla ehdotamme kun-
15009: nämä rajaseudun kunnat, Värtsilä, Tohma- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
15010: järvi ja Tuupovaara muutoinkin ovat so- muksen,
15011: dan johdosta joutuneet, paitsi kulkuyh- että hallitus toimituttaisi tutki-
15012: teyksien menettämiseen, taloudellisiin tap- muksen maantien rakentamiseksi
15013: pioihin ja ovat vaikeuksissa edelleenkin, Tuupovaaran Öllölän kylästä Tohma-
15014: olisi sellaisia suuria kustannuksia kysyviä järven asemalle.
15015:
15016: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1941.
15017:
15018: Pekka Kettunen. Matti Tolppanen.
15019: Jalmari Väisänen. Heikki Soininen.
15020: Albin Koponen. Samuli Tervo.
15021: Varma K. Turunen.
15022: 391
15023:
15024: XII,35. - Toiv. al. N :o 133.
15025:
15026:
15027:
15028:
15029: Kettunen y. m.: Maantiesuunnan Korpiselän Hoilola----Tuu-
15030: povaaran öllölä tutkituttamisesta.
15031:
15032:
15033: Ed u s kun n a 11 e.
15034:
15035: Suomen ja Neuvostoliiton solmiamassa tiheää asutusta, joka varmaan on yhä tihe-
15036: rauhanteossa' muodostunut uusti itäraja kat- nemässä. Asukkaiden on nyt kuljetettava
15037: koa useassa kohden tärkeitä liikenneyhteyk- elintarpeensa jalkais~n kantaen. Raskaam-
15038: sm. Haitallisin on epäkohta siellä, missä pien kuormien, kuten esim. koneiden kulje-
15039: yhteydet olivat harvassa ja joissa niiden tus ja sairaiden siirtäminen on kesäisin ai-
15040: katkeaminen eroitti laajojw seutuja liike- van mahdoton.
15041: ja kauppa:keskuksista. Jo ennen sotaamme katsottiin maantie
15042: Sanottuun asemaan jäivät m. m. ne seu- Railolasta Öllölään niin tarpeelliseksi,
15043: dut Korpiselän jaetusta kunnasta, joiden vaikka Hoilolan yhteys Värtsilään olikin
15044: liikenneväylä. suuntautui Värtsilään, joka olemassa, että siitä Tuupovaaran kunnan
15045: rauhanteossa jäi Neuvostoliitolle. Uusi raja valtuuston 30/9 1938 tekemän päätöks~m
15046: katkaisee Korpiselän-Värtsilän maantiet. nojalla tehtiin 16/12 1939 kulkulaitosten
15047: Suomelle jääneellä osalla Korpiselkää, jo- ja yleisten töiden ministeriöön maantie-
15048: hon kuuluu kaksti kokonaista ja osat kah- suunnan tutkimus- ja rakennusanomus.
15049: desta kylästä, ei ole nyt minkäänlaista he- Hakemuksen mukaan tulisi tie rakennetta-
15050: vosella eikä autolla kuljettavaa tietä län- vaksi 5.4 km:n pituisena Korpiselän kun-
15051: teen päin, jonne liikenteen on pa:kostakin nan Hoilolan kylästä Pien- ja Suur-Lapin-
15052: nyt, elintarpeiden ja postin kuljetuksen, järvien välitse Tuupovaaran kunnan Öllö-
15053: kunnallishallinnon y. m. seikkojen vuoksi län kylään, yhtyen siinä Värtsilän tiehen.
15054: suuntauduttava. Tien suunta on paikallisten asukkaiden toi-
15055: Aiemmin tuotiin kauppatavara Korpise- mesta tutkittu ja on sen tarkastanut tie-
15056: län kirkonkylässä sijaitseviin useisiin kaup- mestari Sysilä Värtsilästä elokuussa v. 1938.
15057: paliikkeisiin Värtsilästä, jonne oli hyvä II Herra Sysiläu lausunnon mukaan olisi tie
15058: luokan maantie. Tästä jatkui liikenne edel- rakennettavissa kovalle, mäettömälle maalle
15059: leen itään korpimaille, Kokkariin, Tolva- kohtuullisin kustannuksin.
15060: järvelle, Ägläjärvelle ja Suojärvelle. Nyt Edellämainitun tutkimuksen jälkeen sat-
15061: on Korpiselkä jaon vuoksi menettänyt kes- tuneet tapaukset, kuten m. m. rajan lähen-
15062: keisen asemansa, mutta jäljelle jäänyt asu- tyminen, ovat seikkoja, jotka edellyttävät,
15063: jamisto, noin 1,000 henkilöä, tarvitsee edel- että uusi tietutkimus toimitett'aisiin valtion
15064: leen tietä. Hoilolan kylä on kehittymässä toimesta..
15065: sanotun kulmakunnan liikekeskukseksi, jos Hallitus on v. 1941 talousarvioesityk-
15066: sinne saadaan maantieyhteys Tuupovaaran sensä selostuksessa maininnut itäisen ra-
15067: Öllölästä., joka, ainakin toistaiseksi, tulee jamme siirtymisen johdosta syntyneestä
15068: olemaan keskeinen kauppa- ja postipaik- uudesta tieverkoston kehittämisestä. Selos-
15069: kana. Hoilolassa ja Öllölän itäosassa on tuksessa sanotaan, ettei siinä suhteessa ole
15070: 392 XII,35. - Korpisclän-Tuupovaara.n maantie.
15071:
15072: vielä laadittu yhtenäistä suunnitehnaa, tattoman selviin tapaukSiiin nähden hetikin
15073: mutta on kiireellisiä tutkimus- ja rakennus- ryhdyttävä toimenpiteisiin.
15074: tarpeita varten varattu määräraha kulku- Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
15075: laitosten ja yleisten töiden ministeriön käy- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
15076: tettäväksi. - Tehtävä voinee, muun laajan muksen,
15077: jälleenrakentamistyön ohella, olla niin aikaa
15078: kysyvä, että jo ennen koko itäistä raja- että hallitus t1dkituttaisi maantie-
15079: seutuamme koskevan yhtenäisen suunnitel- suunnan Korpiselän Hoilolc~r-Tttupo
15080: man valmistumista olisi kipeimpiin ja kiis- vaaran Öllölä.
15081:
15082: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1941.
15083:
15084: Pekka Kettunen. Matti Tolppanen.
15085: Jalmari Väisänen. Heikki Soininen.
15086: Albin Koponen. Samuli Tervo.
15087: Varma K. Turunen.
15088: 393
15089:
15090: XII,36. - Toiv. al. N:o 134.
15091:
15092:
15093:
15094:
15095: Salo: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Utajärvelt--
15096: Puolangan maantieltä Juorkunan kylän kohdalta Ou-
15097: lun-Kuusarnon maantielle.
15098:
15099:
15100: E d u s kun n a ll e.
15101:
15102: Viittaamalla vuoden 1939 valtiopäiville jät·ven-Puolangan maantieltä J um·-
15103: jätetyn toivomusaloitteen N :o 95 peruste- kunan kylän kohdalta 01tlun-Kuu-
15104: luihin (L. XII. 31, sivu 506) saan täten samon maantielle samalla kun tällä
15105: kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk- välillä olevat Olvasen ja H etekylän
15106: syttäväksi toivomuksen, lyhyet kylätiet levitettäisiin ja vah-
15107: vistettaisiin III luokan maantietä
15108: että hallitus ottaisi vuoden 1942 vastaaviksi ja otettaisiin valtion k1tn-
15109: talousat·vioesitykseen määrärahan nossapidettäviksi.
15110: maantien rakentamista varten Uta-
15111:
15112: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1941.
15113:
15114: S. Salo.
15115:
15116:
15117:
15118:
15119: 50
15120: 394
15121:
15122: XII,37. - Toiv. al. N:o 135.
15123:
15124:
15125:
15126:
15127: Salo: 1Jfää1·ärahasta nwantien rakentamiseksi Puolangan
15128: kunnan Jouko- ja Lylykylästä lähimmälle asent-alle tai
15129: pysäkille.
15130:
15131:
15132: E d u s k u n n a ll e.
15133:
15134: Viittaamalla v. 1939 valtiopäiville jätet- lousarvioesitykseen määrärahan maan-
15135: tyyn toivomusaloitteeseen N: o 97 ( L. XII. tien rakentamista vctrten Puolangan
15136: 33, sivu 508) saan kunnioittaen esittää kunnan Joukokylästä ja Lylykylästä
15137: eduskunnan hyväk.'!yttäväksi toivomuksen, jollekin sopivaksi katsotulle ase-
15138: malle tai pysäkille Kontimnäen-
15139: että hallitus ottaisi vuoden 1942 ta- Taivalkosken rautatiellä.
15140:
15141: Helsingissä 12 pä.ivänä helmikuuta 1941.
15142:
15143: S. Salo.
15144: 395
15145:
15146: XII,as. - Toiv. al. N:o 136.
15147:
15148:
15149:
15150:
15151: Salo: Maantien rakentamisesta Leinolankosken asemalta
15152: Ptwkiovaaralle Puolangan kunnassa.
15153:
15154:
15155: E d u s k u n n a ll e.
15156:
15157: ViittaamaHa vuoden 1939 valtiopäiville että hallittts ryhtyisi toimenpitei-
15158: jätetyn rahaasia-aloitteen N :o 102 peruste- siin maantien rakentamiseksi Leino-
15159: luihin (L. IV. 114, sivu 238) pyydän kun- lankosken asemalta P1wlciovaaraUe
15160: nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä- Puolangan k1tnnassn.
15161: väksi toivomuksen,
15162:
15163: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1941.
15164:
15165: S. Salo.
15166: 396
15167:
15168: XII,39. - Toiv. al. N :o 137.
15169:
15170:
15171:
15172:
15173: Salo: Määrärahasta Ristijät·ven ja Puolangan kunnissa
15174: olevan n. s. Uvat~r-Kotilan paikallistien ottamiseksi val-
15175: tion hoitoon.
15176:
15177:
15178: E d u s k u n n a ll e.
15179:
15180: Viitaten vuoden 1939 vaitiopäiville jätet- talousm·vioesitykseen määrärahan RU>-
15181: tyyn toivomusaloitteeseen N: o 96 (L. XII. tijärven ja Puolangan kunnissa ole-
15182: 32, sivu 507) saan täten kunnioittaen van n. s. Uvat~r-Kotilan paika,llis-
15183: esittää eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- tien ottamiseksi valtion haltuun, jota
15184: muksen, tietä nykyisin edellämainitut kunnat
15185: hoitavat kunnantienä.
15186: että hctllil1ts ottaisi vuoden 1942
15187:
15188: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1941.
15189:
15190: S. Salo.
15191: 397
15192:
15193: XU,4o. - Toiv. al. N :o 138.
15194:
15195:
15196:
15197:
15198: Salo: Maantien rakentamisesta H y'rynsalmen-Suornussa~
15199: men maantieltä Alanteen talon kautta Jumaliskyläiin.
15200:
15201:
15202: E d u s k u n n a ll e.
15203:
15204: Viittaamalla v. 1939 va:ltiopäiville teh- siin maantien rakentamiseksi H yt·yn-
15205: tyyn toivomusaloitteeseen N: o 103 (L. XIL salmen-Suornussalmen maantieltä
15206: 39, sivu 515) pyydän kunnioittaen ehdot- Alanteen talon kmdta Jumalisky-
15207: taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, kylään.
15208:
15209: että hallitus ryhtyisi toirnenpitei-
15210:
15211: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
15212:
15213: S. Salo.
15214: 398
15215:
15216: XII,4t. - Toiv. al. N:o 139.
15217:
15218:
15219:
15220:
15221: Rytinki y. m.: Tntkimuksen toimittamisesta maantien ra-
15222: kentamiseksi Oulun.-Puolangan maantieltä lähtevän
15223: Olvaksen kylätien päästä J uurikan-Jaurakkajärven
15224: kautta Taipaleenharjun seudulle 01tlun.-Kuusamon
15225: maantiellä.
15226:
15227:
15228: E d u s k u n n a ll e.
15229:
15230: Viitaten vuoden 1939 valtiopäivillä teh- mkentamista varten Oulun.-Puolan-
15231: dyn ed. Rytingin y. m. toivomusaloitteen gan maantieltä lähtevän Olvaksen
15232: n: o 101 perusteluihin ehdotamme kunnioit- kylätien päästä Juurikan-Jaurak-
15233: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- kajärven kautta Taipaleenharjun
15234: muksen, seudulle Oul1tn-Kuusamon maan-
15235: että hallitus tutkituttaisi ja laet- tiellä.
15236: dituttaisi kustnnnusa1·vion mnnntien
15237:
15238: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
15239:
15240: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
15241: 399
15242:
15243: XII,42. - Toiv. al. N :o 140.
15244:
15245:
15246:
15247:
15248: Rytinki y. m.: Jltaantien rakentamisesta Pudasjä,rven Kur·e-
15249: nalta Parkkilan lossille H irvaskosken-Siirankankaan
15250: maantiellä.
15251:
15252:
15253: E d u s k u n n a ll e.
15254:
15255: Pudasjärven kunnan Kurenalan itäpuo- takulkutie ja koska Pudasjärven kunnalla
15256: lella asuu suuri osa Pudasjärven kunnan on hoidettavana niin paljon teitä, ettei yh-
15257: asukkaita, mutta kun tarkastaa kartalta delläkään muulla kunnalla Suomessa ole.
15258: maantieverkostoa, niin huomaa, että se kai- Samalla kun tämä tie otetaan valtion hal-
15259: paa kipeästi täydennystä, jos mieli saada tuun, tulee harkittavakSii uuden tien raken-
15260: liikenne väestöä tyydyttäväksi. taminen Kurenalta Iijoen pohjoispuolelta
15261: Nykyisin kulkee Kurenalta lähtevä kun- Parkkilan lossin kautta Siirankankaalle
15262: nantie Iijoen eteläpuolta mennen Jongun- Jongunjärven itäpuolelle, Kurenalan-Pu-
15263: järvestä yli Puhokselle, tältä tieltä haa- hoksen väliselle maantielle. Tämän tien
15264: raantuu tie Siivikasta Korpiselle, jatkuen kautta tulisi melkein yhtä pitkä matka Ku-
15265: sieltä aina Puolangan kirkolle saakka. Toi- renalle Jongunjärven itäpuolelta kuin ny-
15266: nen tie, jota myöskin voitaisiin matkustaa kyistäkin tietä. Tällöin liikenne Jongun-
15267: edellä mainittuihin kyliin ja Puolangalle jäJrven takaa voitaisiin kokonaan ohjata
15268: Kurenalta pitäjän keskuksesta, kulkee Ou- uutta tietä myöten, vapautua pitkästä ja
15269: lun-Kuusamon maantietä noin 20 km haa- kiusallisesta Jongunjärven lossista ja va-
15270: rautuen ja kulkien Hirvaskosken kautta pautua siitä suuresta mutkasta, jok'a tulee
15271: Ervastin kohdalla Iijoen yli yhtyen Tiiro- HirvaSikosken kautta matkustaessa.
15272: lan itäpuolella edellä mainittuun Kuren- Uuden tien rakentaminen ei tulisi maksa-
15273: alan-Puhoksen väliseen tiehen. Tämä tie maan paljoa enemmän kuin Jongun lossin
15274: onkin muodostunut Itäperän yleiseksi lii- ylläpitokustannukset muutaman kymmenen
15275: kennetieksi pitäjän keskukseen siitä huoli- vuoden aikana. Samalla suuri asutus Ii-
15276: matta, että matka on paljon pitempi kuin joen pohjoispuolella pääsisi tieverkoston
15277: ;Jongunjärven poikki kulkevaa tietä myö- yhteyteen. Tien rakentaminen olisi taloudel-
15278: ten, johtuen tämä siitä, että Jongunjärven liselta kannaltakin edullinen, mutta samalla
15279: lossilla keväislin, syksyisin ja vieläpä kesäl- se olisi koko seutukunnan väeSJtölle tarpeel-
15280: läkin kovalla tuulella ei pääse järven yli. linen. On luonnollista, että suuressa jäl-
15281: Kainuun ja Perä-Pohjolan talouselämän leenrakennustyössä tulee kysymykseen
15282: kohottamiseksi asetettu komitea ja Pudas- myöskin tieolojen korjaaminen tällaisille
15283: järven kunta ovat ehdottaneet valtion hal- seuduille, jossa maantieverkosto ei tyydytä
15284: tuun otettavaksi Kurenalan-Puhoksen vä- yleistä eikä paikallista tarvetta.
15285: lisen kunnantien, mikä toimenpide olisi to- Edellä esitetyn perusteella ja viittaa-
15286: teutettava kiireellisesti, koska tie on kaut- maHa ed. Rytingin vuoden 1939 valtiopäi-
15287: 400 XII,4 :2. - Pudasjärven Kurenau--Parkkilan maantie.
15288:
15289: villä tekemään toivomusaloitteen n: o 100 t1tttaisi kusta,nnusarvion moontien
15290: perusteluihin ehdotamme kunnioittaen edus- rakentarnista varten P1ulasjärven
15291: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, J(urenalta Parkkilan lossiin Hir-
15292: va.skosken-Siirankankaan väliselle
15293: että hallitus tutkit,uttaisi ja la.adi- maantielle.
15294:
15295: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 194L
15296:
15297: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
15298: 40l
15299:
15300: XII,4a. - Toiv. al. N :o 141.
15301:
15302:
15303:
15304:
15305: Wirranniemi y. m.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi
15306: Kuusamon--Rovaniemen tiestä H aatajan luota Lohiran-
15307: nan kautta n. s. Akanlahden tukinsiirtolaitokselle.
15308:
15309:
15310: E d u s k u n n a ll e.
15311:
15312: Toivomusponnessaan 9 p: ltä maaliskuuta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15313: 1932 eduskunta kehoitti hallitusta tutkitut- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
15314: tamaan n. s. Haatajan-Lohirannan tie- vomuksen,
15315: suunnan, joka haaratienä eroaisi Kuusa-
15316: mon--Rovaniemen maantiestä Haatajan lä- että hallitus vtwden 1942 tulo- ja
15317: heltä ja Kitkajärven eteläpuolta kulkien menoarvioesitykseen ottaisi 500,000
15318: Y'hdistäisi seutukunnan asutuksen valta- markan suuruisen määrärahan maan-
15319: maantiehen. Tällä maantiellä tulisi olemaan tien rakentamiseksi Kuttsamon--Ro-
15320: merkitystä myös valtion metsäntaloudelle, vaniemen tiestä H aatajan luota Lo-
15321: koska se tulisi kulkemaan Kitka- ja Livo- hirannan kautta n.s. Akanlahden tu-
15322: järven välisen tukinsiirtolaitoksen kautta. kinsiirtolaitokselle.
15323:
15324: Helsingissä h:elmikutm 13 päivänä 1941.
15325:
15326: U. A. Wirranniemi. Antti Junes.
15327:
15328:
15329:
15330:
15331: 51
15332: 402
15333:
15334: XII,44. - Toiv. al. N:o 142.
15335:
15336:
15337:
15338:
15339: Wirra.nniemi y. m.: Suunnitelman laatimisesta maanteiden
15340: rakentamiseksi sekä tiealueiden ja tientekoaineiden otto-
15341: paikkojen erottamiseksi Kuusamon kunnassa.
15342:
15343:
15344: E d u s k u n n a ll e.
15345:
15346: Perä-Pohjolan ja Kainuun talouskomitea dostettavaksi useita satoja tiloja Kuusamon
15347: on mietinnössään (N :o 10 -1938) kiinnit- etelä- ja länsiosiin, siis seuduille, joissa
15348: tänyt monien muiden toimenpiteiden ohella, maanteitä ei ennestään ole. Asutuksen le-
15349: huomiota myöskin näiden pohjoisten maa- veneminen tiettömille seuduille vaatii myös-
15350: kuntain maantieverkoston kehittämiseen. kin samanaikaisesti tiesuunnitelmien laati-
15351: KC:>mitean mietintöön liittyykin yksityiskoh- mista. Tosin ei kaikkia välttämättömiäkään
15352: taiset ehdotukset komitean käsittelemän teitä voida yhdellä kertaa rakentaa, mutta
15353: alueen eri kuntiin rakennettavista tärkeim- teiden suunnittelu ja tiealueiden sekä tien-
15354: mistä maanteistä ja kylänteistä. Kuusa- tekoaineiden ottopaikkojen eroittaminen
15355: mon kunnan tieverkoston kehittämiseksi on olisi aivan ensi tilassa valtion toimesta suo-
15356: komitea ehdottanut rakennettavaksi yhdek- ritettava, ennen kuin keskeneräisenä oleva
15357: sän eri tien pätkää, joista viisi yleisenä isojako on ehtinyt niin pitkälle, että tilus-
15358: maantienä ja neljä kylätienä. Alueluovu- palstojen sijoitus talojen kesken ehditään
15359: tuksen johdosta on useimmat näistä komi- toteuttaa. Kun näin tehtäisiin, saavutettai-
15360: tean ehdottamista teistä jääneet joko luo- siin ennen kaikkea se etu, että tiluspalstat
15361: vutetulle alueelle tai n. s. suoja-alueelle, voitaisiin tarkoituksenmu:kaisestti sijoittaa
15362: jolle myöskin teiden rakentaminen ei saata oikeassa suhteessa teihin ja vältyttäisiin
15363: tulla kysymykseen. On kuitenkin olemassa siitä tiluspalstojen pirstoamisesta, jonka
15364: eräitä erittäin tarpeellisia ja kauan vireillä ehkä joku myöhemmin tehty tie tai tiesuun-
15365: olleita tiesuunnitelmia, joiden toteuttami- nitelma saattaisi palstoille aiheuttaa. Val-
15366: selle ei alueluovutuskaan aseta mitään es- tion metsätaloudelle tulisi myöskin olemaan
15367: tettä. Sellaisia teitä, joiden rakentaminen näistä teistä, sen jälkeen kuin ne rakenne-
15368: nykyoloissa on tullut vielä entisestään vält- taan, suuria etuja.
15369: tämättömämmäksi, on Haatajan-Kitkan Kun tarvittavien teiden suunnitteleminen
15370: siirtolaitoksen-Raistakan tie, samoin myös- ja eroittaminen ilman rakennuskustannus-
15371: kin Kilkiläsalmen-Hietalan tie. Näiden arvioiden laatimista voidaan suorittaa ly-
15372: lisäksi on monia muita tiesuuntia, kuten hyessä ajassa ja vähällä työvoimalla ja kun
15373: esim. Teerirannan tien yhdistäminen joko siitä on hyötyä ei vain isojaon tarkoituksen-
15374: Suomussalmen tai Taivalkosken ti,everkos- mukaiselle toteuttamiselle ja siirtoväen
15375: toon sekä Penttilänvaaran-Murtovaaran asuttamiselle, mutta samalla myöskin val-
15376: tie. Edelleen on huomattava, että luovu- tion metsätaloudelle, olisi nämä suunnitel-
15377: tetun ja suoja-alueen siirtoväe1le tulee muo- mat toteutettava ensitilassa tai viimeistään
15378: XII,44. - Wirranniemi y. m. 403
15379:
15380: niin aikaisin, että ne olisivat valmiina sil- että hallitus ensi tilassa toimittaisi
15381: loin kuin tiluspalstojen sijoittamista suori- maanteiden, tiealueiden ja tienteko-
15382: tetaan. aineiden ottopaikkojen tarkoituksen-
15383: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme mukaisen suunnittelun ja eroittmni-
15384: kunnioittaen eduskunnan pää:tettäväksi toi- sen Kuusamon kunnassa.
15385: vomukliren,
15386:
15387: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
15388:
15389: U. A. Wirranniemi. K. Määttä.
15390: S. Salo. K. A. Lohi.
15391: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
15392: Lauri Kaijalainen. Kalle Joukanen.
15393: Matti Luoma-aho.
15394: 404
15395:
15396: Xll,45. - Toiv. al. N :o 143.
15397:
15398:
15399:
15400:
15401: Lahtela y. m.: Suunnitelman laatimisesta maanteiden ra-
15402: kentantiseksi sekä tiealueiden ja tientekoaineiden otto-
15403: paikkojen erottamiseksi Posion kunnan alueella.
15404:
15405:
15406: E d u s kun n a ll e.
15407:
15408: Maantieverkosto Lapin lääniin kuulu- asujamiston tietarpeen tyydyttämiseksi ai-
15409: vassa isojaon alaisessa Posion kunnassa on van lähitulevaisuudessa. Tosin näitä kaik-
15410: teiden tarpeeseen nähden erikoisen puut- kia ei voida yhdellä kertaa rakentaa, mutta
15411: teellinen, kuten se käy selville Kainuun ja teiden paikan päällä tapahtuva yksityiskoh-
15412: Perä-Pohjolan talouskomitean mietinnöstä- tainen suunnittelu ja tiealueiden sekä tien-
15413: kin. tekoaineiden ottopaikkojen eroittaminen
15414: Olisi rakennettava lähitulevaisuudessa ai- olisi kiireellisesti valtion toimesta suoritet-
15415: nakin seuraavat maantiet: tava ennen kuin kesken oleva isojako ehtii
15416: 1) Kemijärven Lehtolasta Posion kun- niin pitkälle, että tiluspalstojen sijoitus
15417: nassa olevan Hietalan ja Aittaniemen talojen kesken toteutetaan. Jos tarvitta-
15418: kautta Ristilään ja edelleen Ylisuojärven via tiealueita ei ennen tilojen kesken ta-
15419: ja Souvunjärven välitse Posion kunnan pahtuvaa tilus,palstojen sijoitusta yksityis-
15420: keskukseen, jossa se yhtyisi Posion-Kuusa- kohtia myöten suunnitella ja eroiteta, vaan
15421: mon maantiehen; jätetään se tehtävä:ksi vasta sen jälkeen
15422: 2) Maaninkavaaran-Mourujärven tien kun tiluspalstain sijoitus on suoritettu, tu-
15423: jatkona itäpuolitse Suolijärven vesistöön levat tiluspalstat monessa tapauksessa stilvo-
15424: kuuluvan Murtoseljän Hämeenniemen tie- tuiksi aivan pilaan, josta kärsii maatalous
15425: noille, jossa se yhtyisi 1 kohdassa mainit- suuren vahingon, joka voidaan välttää niin
15426: tuun tiehen ja avaisi tieyhteyden pohjois- vähäisellä toimenpiteellä, että tiealueet tien-
15427: posiolaisille oman kuntansa keskukseen; tekoaineiden ottopaikkoineen valtion toi-
15428: 3) Posion-Kuusamon maantiestä alkaen mesta eroitetaan ennen tiluspalstojen sijoi-
15429: Mourusalmesta ja kulkien luoteispuolelta tusta. Siitä, että ma;antiealueet eroitetaan
15430: Ylikitkajärven Kuusamon kunnassa olevaan ennen tilus,palstojen sijoitusta, seuraa myös-
15431: Kilkiläsalmeen, jossa se yhtyisi Kuusamosta kin se etu, että tiluspalstat eroitetun tie-
15432: Kemijärvelle rakennettuun maantiehen; alueen mukaan voidaan sopivasti sijoittaa
15433: 4) Mäntyjärveltä Perälän kautta Perä- siten kuin tarkoitustaan vastaava tiluspals-
15434: Posiolle, jossa yhtyisi Rovaniemen-Posion tojen sijoittaminen edellyttää. Kun iso-
15435: maantiehen; jaossa tulee pakostakin huomattava määrä
15436: 5) Mäntyjärveltä Ylikitkan länsipäähän, taajoissa kyläryhmissä olevia taloja siirret-
15437: jossa se yhtyisi Posion-Taivalkosken maan- täväksi, ovat edeltäpäin eroitetut tiealueet
15438: tiehen. tässäkin tapauksessa erikoisen tarpeell1set,
15439: Monia muitakin vähemmän tarpeellisia jopa aivan välttämättömätkin.
15440: teitä tarvittaisiin, mutta mainitut tiet muo- Tässä yhteydessä on myöskin muistet-
15441: dostaisivat tierungon, joka on välttämä:tön tava, että Kuusamon kunnan alueesta jou-
15442: XII,45. - Lahtela y. m. 405
15443:
15444: tui huomattava osa luovutettavaksi Neuvos- nuoorvion laatimista voidaan suorittaa ly-
15445: toliitolle ja että Kuusamon ja Posion iso- hyessä ajassa ja vähällä työvoimalla ja kun
15446: jako suoritetaan samana toimituksena ja siitä on hyötyä isojaon ,tarkoituksenmukai-
15447: Kuusamon kunnan siirtoväkeä voidaan selle toimittamiselle ja valtion metsätalou-
15448: eduskunnan hyvä:ks:ymän lain mukaan si- delle ja se edistää myöskin siirtoväen si-
15449: joittaa · Posion kunnan alueellekin, antac joittamista, niin tulisi se suorittwa valtion
15450: malla heille menettämiään maa-alueita vas- toimestå viimeistäänkin ensi kesän aikana,
15451: taavat alueet Posion kunnasta. Näin ollen jottei se tulisi viivyttämään isojakoa.
15452: näiden tiesuunnitelmien laatiminen ja eroit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15453: taminen on välittömä&\sä yhteydessä myös- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
15454: kin siirtoväen asuttamisen kanssa ja edis- vomuksen,
15455: tää sitäkin.
15456: Valtion metsätaloudel'le myöskin tulisi että hallitus toimittaisi mahdolli-
15457: näistä teistä olemaan, sen jälkeen kuin ne simman pian tarvittavien maantei-
15458: rakennetaan, suuri etu. den, tiealueiden ja tientekoaineiden
15459: Kun tarvittavien teiden suunnittelemi- ottopaikkojen suunnittelun ja eroit-
15460: nen ja eroittaminen ilman rakennuskustan- tamisen Posion kunnan alueella.
15461:
15462: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
15463:
15464: M. 0. Lahtela. U. A. Wirranniemi.
15465: S. Salo. Antti Ju:nes.
15466: Kalle Kämäräinen.
15467: 406
15468:
15469: Xll,46. - Toiv. al. N :o 144.
15470:
15471:
15472:
15473:
15474: Lahtela. y. m.: Maantien rakentamisestct KemijärWJltii. Leh-
15475: tolan kautta Posiolle.
15476:
15477:
15478: E d u s k u n n a ll e.
15479:
15480: Kysymys maantien rakentamisesta Kemi- 1) jo nyt tiettömällä alueella elävän suu-
15481: järven kirkonkylän ja Posion kirkonkylän ren väestömäärän pääsemiseksi tieyhtey-
15482: väli![~ on .ollut vireillä vuosikymmeniä. Ja teen;
15483: tien rakentamista on pidetty niin tarpeel- 2) asutuksen levenemisen vuoksi alueelle,
15484: lisena, että tiea1uetta ja tientekoaineiden jossa on viljelysmahdollisuuiksia :rekä yksi-
15485: ottopaikkoja varten tarvittavat maa-alueet tyisten että valtion maalJ.a;
15486: on Kemijärven kunnan alueella yksityisten 3) tien saaminen Etelä-Kemijärven ja
15487: maista eroitettu ja pyykitetty jo lähes 20 Pohjois-Posion väestön lähimmälle ~li Ke-
15488: vuotta sitten, koska minkäänlaista suoraa mijärven rautatieasemalle pääsemiseksi;
15489: maantieyhteyttä näiden kahden naapuri- 4) valtion metsäta:J.oudelle; ja
15490: kunnan väliH.ä ei ole, vaan täytyy kulkea 5) kauttakuluUe, joka täLle tielle heti
15491: joko Rovaniemen tai Sallan kunnan kautta sen rakennettua tulee suuntautumaan huo-
15492: kiertäen ja koska niillä Etelä-Kemijärven mattavan laajoilta alueilta.
15493: ja Pohjois-Posion kunnan asukkailla, jotka On kohtuutonta, ettei näiden kahden
15494: ovat suunnitelh1n maantiesuunnan vaiku- naapurikunnan välillä ole maantietä vaikka
15495: tuspiirissä, ei myöskään ole maantietä käy- ne ovat niin läheisesti toisiinsa sidottuja,
15496: tettävänä vaan täytyy asua tiettömillä että kuuluvat samaan käräjäkuntaanikin ja
15497: alueiila. vaikka suureHe osalle Posion kunnan
15498: Puheena oleva tie tulisi rakennettavaksi asukkaita on toistaiseksi Kemijärven rauta-
15499: Kemijärven-Sallan maantieltä Soppelan tieasemakin 60-120 kilometriä ~ähempämä
15500: kautta Räisälän kylään rakennettavaksi kuin esim. Rovaniemen asema, jonne maan-
15501: suunnitellulta maantieltä eroten siitä Sop- tiet Posion kunnasta johtavat.
15502: pelan kyläryhmässä ja kulkien Salmelan, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15503: Rytilahden ja Lehtolan kyläryhmien kautta kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
15504: Posion kunnan Ristilän talojen tienoille, toivomuksen,
15505: jossa se yhtyisi Posion-Lehtiniemen-
15506: Sallan Isojärven maantiehen. Rakennetta- että hallitns ryhtyisi toimenpitei-
15507: van tien pituus tulisi olemaan noin 35 km. siin maantien rakentamiseksi Kemi-
15508: Tämän naapurikuntia yhdistävän maan- järveltä Lehtolan kautta Posiolle..
15509: tien rakentaminen on tarpeellinen ja vält-
15510: tämätön:
15511:
15512: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1941.
15513:
15514: M. 0. Lahtela. S. Salo.
15515: Matti Luoma-aho. U. A. Wirranniemi.
15516: Xll,H. - Toiv. al. N:o 145.
15517:
15518:
15519:
15520:
15521: Lahtela y. m.: Määrärahasta Kemijärven-Sallan maan-
15522: tiestä Soppelan kautta Räisälän kylään rakennettavan
15523: maantien rakennustöiden aloittamista varten.
15524:
15525:
15526: E d u s k u n n a ll e.
15527:
15528: Kysymys maantien rakentamisesta Kemi- vihdoin isojako on valmistunut siihen mää-
15529: järven-Sallan maantiestä, eroten siitä noin rään, että kukin on saanut omat tilus-
15530: 7 km itäpuolelila Kemijärven kirkonkylää palstansa, saa entistä suuremman vauhdin
15531: ja kulkien pitkin Isokylää Soppelan kautta ja tien tarve, koska talot tulevat rakennet-
15532: Räisälän kylään, jossa se yhtyisi Kuusa- taviksi tiettömälle alueelle, vuosi vuodelta
15533: mosta ja Sallan Hautajärveltä rakennet- jatkuvasti lisääntyy.
15534: tuun maantiehen, on ollut vireillä lähes 30 Kauttakulkutienäkin tulee täUä tiellä ole-
15535: vuotta. Tien pituus tulisi olemaan noin maan huomattavan suuri merkitys syystä,
15536: 21 km. Tästä matkasta Kemijärven- että se lyh€lltää Kuusamon ki:t~konkylän ja
15537: Sallan maantiestä alkaen on vuosina 1931 Kemijärven kirkonkylän välistä matkaa yli
15538: -1933 kylätienä rakennettu lähes 6 km 20 kiilometriä.
15539: pitkä ja 5 metriä leveä tie, joten rakenta- Puheena olevan maantien rakentaminen
15540: maton osa on noin 15 km. Puheena olevan on erikoisen tarpeellinen ja välttämätön
15541: maantien rakentamista on pidetty niin myöskin siihen nähden, että tältä tieltä,
15542: tarpeellisena, että sitä varten Kemijärven noin 9 km päästä Kemijärven-Sallan
15543: -Sallan maantiestä aina Räisälän kylään maantiestä lukien, on suunniteltu raken-
15544: asti on jo lähes 20 vuotta sitten tiea:lue nettavaksi maantie Salmelan, Rytilahden
15545: yksityisten maista tarvittavine tientekoai- ja Lehtolan kyläryhmien kautta Posion
15546: neiden ottopaikkoineen eroitettu ja pyyki- kunnan keskukseen, jota tietä varten on
15547: tetty sekä rakennuskustannusarviokin laa- myöskin eroitettu ja pyy;kitetty tiemaa ja
15548: dittu jo toistrukymmentä vuotta sitten. Tä- tientekoaineiden ottopaikat erilleen yksi-
15549: män tien tarve ei sen jälkeen kuin maini- tyisten maista aina Posion kunnan rajalle
15550: tut toimenpiteet tien rakentamiseksi on suo- asti. Mainittu tie tulisi siis olemaan 9 km
15551: ritettu, ole vähentynyt vain päinvastoin pituudelta viimeksimainittuna tienäkin.
15552: vuosi vuodelta lisääntynyt sitä mukaa kuin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15553: väestökin lisääntyy ja uusia taloja tien kunnioittaen eduskluman päätettäväksi toi-
15554: vaikutuspiiriin rakennetaan. Väestömäärä vomuksen,
15555: ja talojen luku on viimeisen 20 vuoden
15556: aikana tullut lähes kaksinkertaiseksi. että hallitus ottaisi vuoden 1942
15557: Uusien talojen rakentaminen, jota kes- tulo- ja menoarvioesitykseensä mää-
15558: ken ollut isojako on ehkäissyt, nyt kun ,·ärahan Kemijärven-Sallan maan-
15559: '408 XII,47. - Soppelan-Räisälän maantie.
15560:
15561: tiestä 1·akennetun Jussilan--Kaisan- van maantien mkenmtstöiden alkuun
15562: lahden kylätien jatkona Soppelan panemista varten.
15563: kautta Räisälän kylään rakennetta-
15564:
15565: Helsingissä he~m~kuun 7 päivänä 1941.
15566:
15567: M. 0. Lahtela. S. Salo.
15568: Matti Luoma-aho. U. A. Wirranniemi.
15569: 409
15570:
15571: Xll,4s. - Toiv. al. N :o 146.
15572:
15573:
15574:
15575:
15576: Lahtela y. m.: Maantien rakentamisesta Kemijärven J ava·
15577: rukselta Sodankylän Vuojärvelle.
15578:
15579:
15580: E d u s k u n n a ll e.
15581:
15582: Jo lähes kaksikymmentä vuotta sitten pi· valtion metsätalouden kannalta pitänyt
15583: dettiin välttämättömänä rakentaa maan- tien rakentamista niin tarpeellisena, että
15584: tie Kemijärven kirkonkylästä Javaruksen jo useita vuosia sitten on suorittanut tie-
15585: kylään ja sieltä edelleen Sodankylän Vuo- suunnan tutkimuksen ja laatinut sen
15586: järvelle, jossa se yhtyisi Rovaniemen- rakentamiseksi rakennuskustannusarvion,
15587: Sodankylän maantiehen ja avaisi suorim- jonka mukaan ~tien rakentaminen olisi tul-
15588: man kulkuväylän Kemijärven ja Sodanky- lut maksamaan 833,000 markkaa. Tien ra-
15589: län kirkonkylien välille. Tämän maantien kentaminen johtuen siitä, että maasto Ja-
15590: rekentaminen sen jälkeen kun rakennettiin varuksen-Vuojärven välillä on erikoisen
15591: maantie Sodankylästä Petsamoon ja rauta- helposti ra:kennettava;a kovapohjaista kan-
15592: tie jatkettiin Rovaniemeltä Kemijärvelle, gasmaata ja ettei tielle tule yhtään suurem-
15593: olisi pitänyt myöskin heti toteuttaa, että paa siltaa:kaan, olisi, kuten mainittu kus-
15594: Kemijärven rautatie, jonka rakentamiseen tannusarviokin osoittaa, tullut halv,aksi.
15595: pantiin yli 100 milj. markkaa, olisi voinut Siitä, ettei puheenaolevaa 26.5 kilometrin
15596: palvella myöskin Petsamon tielle suuntau- pituista maantietä ole rakennettu, johtuu,
15597: tuvaa liikennettä. Näin tehtyä olisi maan- että vielä nytkin, jolloin Petsamon tien lii-
15598: tiematka lähimmältä rautatieasemalta Pet- kenne on paisunut niin suureksi, että pi-
15599: samoon lyhentynyt noin 40 kilometriä siitä, täisi päivittäin kuljettaa 2,000 tonnia ta-
15600: mitä se on Rovaniemeltä Petsamoon. Lä- varoa, täytyy se kuljettaa autoilla noin 40
15601: hes 10 vuotta sitten on rakennettu maantie km edempänä olevalle Rovaniemen asemalle
15602: Kemijärven rautatieasemalta edellämainit- ja kuluttaa siinä tarpeettomasti bensiiniä,
15603: tuun Javarukoon kylään. Rakentamatta on autoja sekä maksaa kalliita autokuljetus'-
15604: vain J.avaruksen kylän ja Vuojärven väli- maksuja, jotk!a maamme kuluttaja- ja tuot-
15605: nen 26.5 kilometrin pituinen matka, joka tajaväestö joutuu maksamaan.
15606: estää Petsamon liikenteen suuntautumisen 2,000 tonnin suuruisen päivittäisen tava-
15607: lähimmälle eli Kemijärven rautatieasemalle ramäärän kuljettamiseksi on saavuttava
15608: ja pakottaa kaiken Petsamosta tuotavan ja Petsamosta Rovaniemelle joka päivä 500
15609: sinne vietävän tavaran kuljettamaan noin neljän tonnin autokuormaa. Kun matka
15610: 40 km edempänä olevalle Rovaniemen ase- Petsamosta Rovaniemelle on noin 40 km
15611: malle. Mainitun 26.5 kilometrin pituisen pitempi kuin Kemijärven asemalle, on siis
15612: tieosan rakentamiseksi on m. m Kemijärven 500 auton ajettava 40 kilometriä pitempi
15613: kunta tehnyt anomuksia ja Oulun läänin matka edestakaisin päivittäin eli 80 km
15614: maaherra jo silloin kun lääni oli vielä ja- päivässä. Liika-ajoa tulee siis 500 X 80 km
15615: kamatta, on hyvin perustellussa lausunnos- eli yhteensä 40,000 km päivässä. Kun
15616: saan pitänyt sen rakentamista erikoisen kuorma-auto kuluttaa bensiiniä 0.3 litma
15617: tarpeellisena. Metsähallitus on myöskin kilometriä kohti, kuluu siinä 40,000 X 0.3
15618: 52
15619: 410 XII,48. - .Javaruksen-Vuojärven maantie.
15620:
15621: litraa eli siis 12,000 litraa bensiiniä päivit- huomioon, että Kemijärven asema aivan
15622: täin ja maksaa se 6 markan litrahinnan pienillä lisälaitteilla, jotka muutoinkin on
15623: mukaan 72,000 markkaa päivässä. Kun tehtävä, voisi ottaa vastaan puheena olevan
15624: autokuljetusmaksu on Rovaniemen-Petsa- liikenteenkin.
15625: mon välillä 55-65 penniä tavarakilolta ja Tässä yhteydessä on syytä vielä mainita
15626: kuljetusmatka noin 530 km, tekee tavarain siitäkin, että Kemijärvelle viedään rauta-
15627: kuljetusmaksu 0.11 penniä kilolta kilomet- teitse paljon enemmän tavaraa kuin mitä
15628: riä kohti ja siis 40 kilometrin matkalta 4.4 sieltä lähetetään muualle, joten suuri määrä
15629: penniä kilolle. 2,000 tonnin eli 2 miljoo- vaunuja on kuljetettava tyhjänä takaisin
15630: nan kilon päivittäinen kuljetus tulee siis Rovaniemelle. Näissä tyhjissä vaunuissa
15631: maksamaan Petsamon ja Rovaniemen vä- Petsamosta tulevat tavarat kulkisivat val-
15632: lillä 2,000,000 X 4.4 penniä eli 88,000 mark- tionrautateiden kannalta asiaa ajatellen hy-
15633: kaa enemmän päivässä kuin mitä se mak- vin vähillä lisäkustannuksilla Rovaniemelle
15634: saisi Petsamon ja Kemijärven rautatiease- ja siis tuottaisivat tavallista paremman net-
15635: man välillä. Vähentämällä mainitusta au- totulon rautatielle ja siis valtion kukka-
15636: tonkuljetusmaksusta rautatierahtimaksu, roon.
15637: korkeintaan 1.4 penniä kilolta, mikä menisi
15638: rautatiekuljetusmaksua Kemijärveltä kulje- Puheena olevan tien rakentamiseen olisi
15639: tetusta tavarasta enemmän kuin Rovanie- toivonut kiinnitettävän erikoista huomiota
15640: meltä ku:ljetetusta tavarasta, tekee se Petsamon tien liikennettä hoitavan valtion
15641: 2,000,000: lle kilolle 28,000 markkaa päi- osake-enemmistöisen 0. Y. Pohjolan Lii-
15642: va..<;sa. Tämä määrä vähennettynä 88,000 kenne A. B. johdonkin ja laittavan edes
15643: markan autokuljetusmaksusta säästettäisiin talviautotien puheenaolevalle tiettömälle
15644: joka päivä rahtimaksuissa 60,000 markka·a matkalle lyhentääkseen pitkää autokuljetus-
15645: ja lisättäisiin rautatien tuloja 28,000 mark- matkaa, koska ei ole kyennyt hoitamaan
15646: kaa päivässä. Rakentamalla mainittu 26.5 kuljetusta läheskään siinä määrässä kuin
15647: km pituinen nu11antie säästettäisiin siis tarve v·aatii.
15648: 12,000 litraa bensiiniä ja 60,000 markkaa Kun kyseessä oleva tie jo ennen Petsa-
15649: autokuljetusmaksuja sekä lisättäisiin 28,000 mon maantien ja Kemijärven rautatien ra-
15650: markalla valtionrautateiden tuloja joka kentamista on katsottu tarpeelliseksi ja sen
15651: päivä. tarve mainittujen teiden rakennettua on
15652: Tarkastellessa tämän maantien rakentamis- suuressa määrässä vuosi vuodelta lisäänty-
15653: kysymystä edellä esitettyjen numerojen va- nyt ja sitä tullaan vastaisuudessakin tar-
15654: lossa tuntuu käsittämättömältä, miksi mai- vitsemaan, olisi sen rakentaminen kiireelli-
15655: nitun maantien rakentamiseen ei ole vielä- sesti toteutettava.
15656: kään ryhdytty, vaikka sillä voitaisiin sääs- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15657: tää suuri määrä bensiiniä ja autokuljetus- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
15658: maksuja ja vaikka se voidaan rakentaa vomuksen,
15659: muutamassa kuukaudessa yksistään niillä
15660: liS!ään tyvillä rau tatierahtimaksuilla, jotka että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
15661: mainitun liikenteen Kemijärven asemalle toimenpiteisiin maantien rakentami-
15662: johtaminen toisi valtion kukkaroon. Sitäkin seksi J{emijärven Javarukselta So-
15663: käsittämättömämmältä tuntuu, kun ottaa dankylän Vuojärvelle.
15664:
15665: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1941.
15666:
15667: M. 0. Lahtela. Juho Takala.
15668: S. Salo. U. A. Wirranniemi.
15669: 4U
15670:
15671: Xll,49. - Toiv. al. N :o 147.
15672:
15673:
15674: Lahtela y. m.: Pelkosenniemen kunnassa olevan Kairalan--
15675: Luiron maantien rakentamisesta.
15676:
15677:
15678: E d u s k u n n a ll e.
15679:
15680: Luiro.n:lokilaakso Pclkosenniemen, Savu- Iispuolelia vaikeasti ylikuljettavan suo-
15681: kosken ja Sodankylän kunnassa on iLman alueen takana Luironjokivarressa oleva
15682: maantietä. Maaillltien rrukro11tami.nen pitkin Lnironky1ä pääsisivät liikennöimään länsi-
15683: tätä jokilaaksoa, joka asia,ntuntijain käsi- puolitse KiHsenjoen rakennettua Pelkosen-
15684: tyksen mukaan on Itä-Lapin parhai.ta vil- niemen-Kairalan-Sodankylän maantietä,
15685: jelyskelpoisia alueita, on ei vain siellä jo joka on valmis Pelkosenniemestä pohjois-
15686: olevan asutuksen, mU'tta myöskin asutuksen puolelle Kairalan kylän. Rakentamalla tuo
15687: levenemisen vuoksi ensiluokkaisen tärkeä n. 5 km pituinen tieosa Luironkylään asti,
15688: eikä sen rakentaunista saisi lykätä !tuon- ei Luironikylän ja sen pohjoispuolella ole-
15689: nemmaksi, vaan olisi se ,toteutettava mah- vain asukkaiden ja muiden ik:ulkijain tar-
15690: dollisimman pian, että se tien tarve, joka vitsisi enään sen jälkeen käyttää kulkultie-
15691: siellä on, tulisi tyydy.t.etyksi. Tie olisi ra- nään erikoisen vaikeasti kuljettavaa kos-
15692: kerunettava Pelkosenniemen-Kai.ralan-So- kista ja kulikureittinä vaarallista Luirojo-
15693: dankylän maantiesitä Kairalan kylästä Lui- kea, jossa puiden uitto ui.tt'Oaiikana suuresti
15694: ron kylän ja Tanhuan kylän Iikautta Lok- vaikeuttaa jopa kdronaankin estää venelii-
15695: kaan, johon on rakennettu maantie Sodan- kenteen. Puheenaolevan :tieosan rakentami-
15696: kylän-Ivaiton maantiestä Vuotson luota. sesta tulisi olemaan suuri hyöty myöskin
15697: Tämän tien rakentamista pitää tarpeelli- valtion metsätaloudelle monessa eri muo-
15698: sena myöskin valtion asetltama Lapin ta- dossa välittömästi ja välillisesti, koska se
15699: louskom~tea, kuten komitean mietinnöstä tulisi suuressa määrässä helpcrittama:am vaJ.-
15700: n:O 8 V. 1938 näJkyy. tion metsäalueillekin nykyisin olevaa vai-
15701: Tien rakentaminen olisi alettava Pelko- keaa kulkemista ja siis kohottamaan melt-
15702: senniemen-Kairalan--Sodallik:ylän maan- sien arvoa. Se mitä valtio uhraa tämän
15703: tiestä Kairalan kylästä ja jatkettava ylös tieosan rakentamiseen, ,tulee puiden hinto-
15704: Luironjoki:laaksoa. Rakennustyö voitaisiin jen nousun muodossa pian takaisin.
15705: suorittaa jaik:sottain siten, että ensimmäiseen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15706: jaksooo kuuluisi tieosa Kairala-Luiron- kunnioittaen eduskunnan pääJtet:täväksi toi-
15707: kylä 5 km, toiseen Luironkylä-Tanhua vomuksen,
15708: 50 km ja kolmanteen jaksoon Tanhua-
15709: Lokka 38 km. Tieosa Kairrula-Luironkylä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
15710: olisi saatava raikennetuksi mahdollisimman siin Pelkosenniemen kunnassa olevan
15711: pian, että se osa Ka:iralan kylää, joka on Kairalan--Lui1·on maantien rakenta-
15712: itäpuolella Kitisenjoen ja myöskin sen koil- miseksi.
15713:
15714: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
15715:
15716: M. 0. Lahtela. Antti Junes.
15717: Kalle Kämäräinen. S. Salo.
15718: 412
15719:
15720: Xfi,5o. - Toiv. al. N:o 148.
15721:
15722:
15723:
15724:
15725: Junes y. m.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Ala-
15726: tornion A1·pelan kylästä Ylitornion Mellakoskelle.
15727:
15728:
15729: E d u s k u n n a ll e.
15730:
15731: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on täjän Arpelan kylästä Karung·in pi-
15732: esitetty v. 1936 valtiopäiville jätetyssä toi- täjän Kaisajoen ja Varajärven . ky-
15733: vomusaloitteessa n:o 130 (Liitteet I-XII, lien kautta Ylitornion Mellakoskelle
15734: sivu 859), rohkenemme kunnioittaen eh- ja ottaisi vuoden 1942 tulo- ja meno-
15735: dottaa eduskunnan päätettäväksi toivomuk- arvioesitykseen tarpeellisen määrä-
15736: sen, rahan puheenaolevan tien rakentami-
15737: että hallitus kiireellisesti tutkitut- seksi.
15738: taisi maantiesttunnan Alatornion pi-
15739:
15740: Helsingissä 7 p: nä helmikuuta 1941.
15741:
15742: Antti Junes. Janne Koivuranta..
15743: S. Salo. Uuno Hannula.
15744: K. A. Lohi. Eero Nurmesniemi.
15745: U. A. Wirra.nniemi.
15746: 413
15747:
15748: Xll,51. - Toiv. al. N :o 149.
15749:
15750:
15751:
15752:
15753: Junes y. m.: Toimenpiteistä Km·ungin-Nahkiaisojan-
15754: Kantomaanpiiän tien ottamiseksi valtion hoitoon.
15755:
15756:
15757: E d u s k u n n a ll e.
15758:
15759: Viitaten v. 1938 valtiopäiville jätetyn toimenpiteisiin Karungin ja Ylitor-
15760: rah. al. n:o 169 perusteluihin (Liitteet nion pitäjien alueilla kulkevan Ka-
15761: I-XII, sivu 780), rohkenemme kunnioit- rungin- N ahkiaisojan-Kantomaanr
15762: taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi pään tien valtion haltuun ottami-
15763: toivomuksen, seksi ja tarpeellisen määrärahan
15764: osoittamiseksi sen kuntoonpanemi-
15765: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin seksi.
15766:
15767: Helsingissä helmikuun 7 p: nä 1941.
15768:
15769: Antti Junes. Eero Nurmesniemi.
15770: S. Salo. Uuno Hannula.
15771: K. A. Lohi. U. A. Wirranniemi.
15772: Janne Koivuranta.
15773: 414
15774:
15775: Xll,52. - Toiv. al. N:o 150.
15776:
15777:
15778:
15779:
15780: Kaijalainen y. m.: Toime.npiteistä Kittilär~r-Nilivaara'llr-
15781: Kiistalan kylätien kunnostamiseksi ja ottamiseksi valtion
15782: halt1wn.
15783:
15784:
15785: E d u s k u n n a 11 e.
15786:
15787: EdUSlkunnassa on useilla valtiopäivillä taansa ja saatettava lirkennöitävään kun-
15788: tehty aloitteita K.i!ttilän-Nilivaa.ran-Kiis- toon.
15789: talan kylätien ottwmiseksi valtion haltuun. Viittaamalla vielä siihen, mitä asiasta
15790: Sen jälkeen kun v. 1936 valtiopäivillä jäte- olemme lausuneet edellä mainitussa toiv. al.
15791: tyssä toiv. al. n:o 132 edellä mainittua tar- n:o 132 v. 1936 vp. (Liitt. I-XIII, siv.
15792: koitusta silmä1läpitäen ehdotettiin, että hal- 862) ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
15793: litus laadituttaisi suunnitelman ja kustan- päätettäväksi toivomuksen,
15794: nusarvion kysymyksessä olevan kylätien
15795: kunnostamista varten maantieksi, on saa- että hallitus ottaisi vuoden 1942
15796: miem:me tietojen mukaan tällainen suunni- tttlo- ja menoarvioesitykseen määrä-
15797: telma ja kustannusarvio nyttemmin J.aa, rahan K ittil<in-Niliva{Lrar~r-Kiista-
15798: dirttu. Kun tämän tien tarve on suuri ja lan kylätien kunnostamiseksi ja otta-
15799: kun tie va~keasti hoidettavana on pahoin miseksi valtion haltuun.
15800: rappeutunut, olisi val,tion otettava se huos-
15801:
15802: Helsingissä helmiJ.mun 12 päivänä 1941.
15803:
15804: Lauri Kaijalainen. Eero Nurmesniemi.
15805: Wäinö Havas. Antti Junes.
15806: M. 0. Lahtela.
15807: 415
15808:
15809: Xll,5a. - Toiv. al. N :o 151.
15810:
15811:
15812:
15813:
15814: Kaijalainen y. m.: Maantien rakentamisesta SodankyMin
15815: Kelujärveltä Tanhuan kylään Savukosken pitäjässä.
15816:
15817:
15818: E d u s k u n n a ll e.
15819:
15820: Viitaten v. 1939 valtiopäivillä eduskun- että hallitus ottaisi vuoden 1942
15821: nalle jättämässämme rah. aJ. n: o 125 (LiiU. tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
15822: I-XIII, siv. 264) esittämiimme peruste- rahan maantien rakentamiseksi So-
15823: luihin sekä samaa asiaa koskevaan toiv. al. dankylän Kelujärveltä Tanhuan ky-
15824: v. 1938 valtiopäivillä (Liitt. I-XII, siv. lään Savukosken pitäjässä.
15825: 484) ehdotamme kunnioittaen edustkunnan
15826: päätettäväksi toivomuksen,
15827:
15828: Helsingissä helmikuun 12 p: nä 1941.
15829:
15830: Lauri Kaijalainen. Antti Junes.
15831: Eero Nurmesniemi. M. 0. Lahtela.
15832: 416
15833:
15834: XII, 54. - Toiv. al. N :o 152.
15835:
15836:
15837:
15838:
15839: Kaijalainen y. m.: Toimenpiteistä Sodankylän pitäjässä
15840: olevan Raudanjoen-Seipäjärven kylätien ottamiseksi
15841: valtion hoitoon.
15842:
15843:
15844: E d u s k u n n a ll e.
15845:
15846: Raudanjoelta Rovaniemen-Petsamon dollisuuksia näin pitkän tien rakentamiseen
15847: maantieltä johtaa nykyisin kylätie Seipä- ja kunnossapi!tämiseen, ja kun tie yhdys-
15848: järvelle. Mainittu kylä on Sodankylän pi- tienä tuJisi täyttämään tielain 2 § : n mu-
15849: täjässä ja sinne johtavan kylätien pituus kaiset maantien edellytykset, olisi se valtion
15850: on 18 km. Lapin komitea ehdottaa mietin- varoilla ja toimesta rakennettava kevytra-
15851: nössään tälle välille ja edelleen Seipäjär- kenteiseiksi maantieksi ".
15852: veltä Syväjärvelle rakennettavaksi kevyt- Ehdotamme näin ollen edellä lausuttuun
15853: rakenteisen maantien. Näin tämä tie muo- viitaten kunnioittaen eduskunnan päätettä-
15854: dostaisi yhdystien Petsamon maantien ja väksi toivomuksen,
15855: Meltauksen._Vaalajärven tien välille. Myös-
15856: kin Sodankylän kunta on sen rakentamista että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
15857: ehdottanut ja Lapin läänin maaherra to- siin Sodankylän pitäjässä olevan
15858: teaa eräässä lausunnossaan, että ,tie :tulisi Raudanjoen-Seipäjärven kylätien
15859: tyydyW1mään verrattain laajan asutuksen ottamiseksi valtion huostaan ja jat-
15860: tietarpeen ja edistämään asutustoimintaa. kamiseksi edelleen Syväjärven ky-
15861: Kun vähävaraisilla asukkailla ei ole mah- lään.
15862:
15863: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
15864:
15865: Lauri Kaijalainen. Antti Junes.
15866: Eero Nurmesniemi. M. 0. Lahtela.
15867: 417
15868:
15869: XII, 55. - Toiv. al. N :o 153.
15870:
15871:
15872:
15873:
15874: Joukanen y. m.: tl'utkimuksen toimittamisesta ja kusta""-
15875: nusarvion laatimisesta sillan ja sen yhdysteiden rakenta-
15876: miseksi Kokemäenjoen yli Kiikan pitäjän kohdalla.
15877:
15878:
15879: E d u s k u n n a 11 e.
15880:
15881: Jo vuonna 1924 toimitettiin tutkimus so- vaikkapa sen kulkusuhteita on pyritty pa-
15882: pivan siltapaikan löytämiseksi ja sillan ra- rantamaankin, m. m. v. 1939 varustamalla
15883: kentamiseksi Kokemäenjoen yli Kiikan pitä- entinen käsin vedettävä lossi moottorilla, ei
15884: jän kohdalla. Varsin sopivaksi siltapaikaksi enää voi tyydytJtää liikennettä. Lassiliiken-
15885: todettiin ,tällöin Mielaanniemen koski, jaka nettä yleensäkin haitaavien i'lmasto- ja jää-
15886: sijaitsee vajaan 0.5 km silloisesta ja ny- esteiden lisäksi, jotka kaikille ovat tunnet-
15887: kyisestä Hoipolan lassipaikasta 1änteen, eli tuja, tuottaa Kokemäenjoessa irrallaan toi-
15888: jokseenkin Kiikan kirkonkylän keskustan mitettava suuri tukinuitto parhainakin vuo-
15889: kohdaJla. Mainitun tutkimuksen yhtey- denaikoina tavatonta haittaa ja viivytystä
15890: dessä tieviranomaiset valmistivat sillan ra- lossiliikenteelle.
15891: kentamista va11ten suunnitelman ja kustan- Liikenne kyseessä olevalla paikalla on
15892: nusarvion, mutta jäi rakennushanike, ikävä käynyt vuosi vuodelta entistä vilkkaam-
15893: kyllä, vielä silloin kuitenkin toteuttamatta. maksi. Eri aikoina toimitetuissa viralli-
15894: Liikenneolot !kyseessä olevalla, Satakun- sissa liikenne:laskennoissa on tästä kehityk-
15895: nan viljelyskeskuksiin kuuluvalla paikalla sestä todettu seuraavaa:
15896: vaativat kuitenkin nykyisin jo ehdottomasti Ensimmäistä siltatutkimusta vuonna 1924
15897: tämän kauan hankitun siJtasuunnitelman toimitettaessa todettiin liikenne lossipai-
15898: pikaista toteuttamista. Paikalla toimiva ikalla Jokakuun 6-10 päivinä 1924 seuraa-
15899: Hoipolan lossi, lossiväliltään 185 metriä, vaksi:
15900:
15901: PäiVä
15902: () 7 8 9 10
15903: Jalankulkijoita ................... . 69 kpl 10 kpl 42 kpl 38 kpl 37 kpl
15904: Polkupyöriä ...................... . 47 4 11 23 , 9
15905: "
15906: Hevosajoneuvoja .................. . 27 ,, 20 22 " 30 25 p
15907: "
15908: Autoja ........................... .
15909: " " "
15910: 4 "
15911:
15912: Vuoden 1937 heinä- ja elokuun keski- Sellaisenakin kuukautena kuin marras-
15913: määräinen liikenne päivää kohden dli seu- kuussa 1937 tehtiin lossilla matkoja keski-
15914: roova: määrin 96 kertaa vuorokaudessa.
15915: Elokuun 25 päivänä vuonna 1939 klo
15916: Ajoneuvoja Polkupyöriä Jalankulkij, 6-22 välisenä aikana toimitetussa liikenne-
15917: heinäkuussa 210.1 tonnia 126 kpl 85 kpl laskennassa todet,tiin kyseessä olevalla !ossi-
15918: elokuussa . . 193.o ,. 112 , 60 , paikalla seuraava liikennemäärä:
15919: 418 XII,:; 5. - Kiikau sillan rakentaminen.
15920:
15921: hevosajoneuvoja . . . . . . . . . . . . . . . . 24 kpl maantiesuunta on muun muassa lyhin
15922: henkiJö- ja pwkettiautoja . . . . . . . . 23 , maantie etelästä käsin Kankaanpään ker-
15923: kuol.'ma-autoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 , tausharjoituskeskukseen ja on sen kulku-
15924: moOittoripyöriä . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 , kelpoisuus siis tä:rikeä myös puolustuslaitok-
15925: polkupyöriä .................... 205 ,. sen kannalta. - MyöSikin Kiikan rautatie-
15926: jalankulkijoita . . . . . . . . . . . . . . . . . 228 , aseman liikenteeseen olisi sillan rakentami-
15927: sella merkitystä m. m. sen johdosta, että
15928: Senkin jälkeen on liikenne suuresti li- joen etelärannalla sijaitseva sahalai,tos voisi
15929: sääntynyt. nykyistä säännöllisemmin kuljettaa tuot-
15930: Kokemäenjoki jakaa Kiikan pitäjän kah- teensa vastwkkaisella rannaUa sijaitseva:lle
15931: tia siten, että sen noin 4,000 asukkaasta rautatieasemalle.
15932: vajaa kaksi kolmasosaa asuu joen pohjois- Kesällä 1939 on tieviranomaisten toimesta
15933: puolella, jossa kulkee Tampereen-Porin uudeS'taan toimitettu tutkimuksia aikaisem-
15934: rautatie ja jossa myös sijaitsevat Kiikan man siltasuunnitelman ja kustannusarvion
15935: rautatieasema, postitoimisto, mattoikutomo tarkistamiseksi. Saamiemme tietojen mu-
15936: ja rukkitehdas sekä kil'konJrylä kunnallisine kaan on ennen tultkittu siltapai1kka Mielaan-
15937: virastoineen, suurimpine kauppaliikkeineen, niemen kosikessa edelleen todettu varsin
15938: meijereineen, paloasemineen ja muine lai- edu1liseksi. Kosken ka11iopohja ja kol'keat
15939: toksineen, sekä runsas yksi kolmasosa joen kallioranna,t ova;t siinä erittäin sopivat si'l-
15940: etelärannaLla, jossa taasen kulkee Tampe- Ian rakentamiseUe ja on joki puheena ole-
15941: reen-Turun suurliikenteinen valtatie. Kun va,lla kohdalla vain 130 metrin levyinen.
15942: koko Kiiikan pitäjän alueella Kokemäenjoen Rakennuskiviä ja betoni- y. m. soraa saa-
15943: yli ei johda yhtään siltaa, käsittää helposti, daan sopivasti, paitsi itse paikalla olevasta
15944: miten merkityksellinen silta tulisi olemaan kaniosta, vajaan 2 km:n päästä siltapai-
15945: Kiikan ja osittain myös sen naapuripitä- kalta. - Ajoradaltaan 5.5 m leveä silta
15946: jäin taloudelliseUe clämälle sekä erittäinkin ta11kistetun kusttannusarvion mukaan tuli
15947: niille, jotka joen eteläpuolella asuen päi- vuonna 1939 ma1ksamaan noin 2.s milj.
15948: vittäin käyvät työssä mainituissa tehtaissa. mar!Maa, minkä lisäksi yhteensä noin 550
15949: Sillan merkitys ei kuitenkaan läheskään metrin pituisten yhdysteiden rakentamisen
15950: rajoitu tähän, sillä se tulee olemaan tärikeä arvioitiin silloin mwksavan 200,000 mark-
15951: myös kaukoliikentedle. Ensiksikin Tyrvään kaa.
15952: aseman seudulta ja yleensä Kokemäenjoen Kiikan kunta on kunnanvaltuuston mar-
15953: pohjoispuolelta idästäpäin aina Tampe- raskuun 14 päivänä 1938 pitämässä ko-
15954: reelta asti tuleva, I.Jauttakylää ja Tudma kouksessa yksimielisesti sitoutunut 400,000
15955: kohti suuntautuva liilrenne tulisi matkan markalla, johon sisältyvfut kunnalle tarkoi-
15956: tuntuvan lyhenemisen kautta vastaavaan tusta va~ten annetut lahjoitussitoumu:kset,
15957: joen eteläpuoliseen maantiehen verrattuna osallistumaan sillan rakentamiseen, mikäli
15958: sillasta hyötymään. Edelleen ja ennen kaik- rakennustöihin ryhdytään ennen vuoden
15959: kea tulisi sama hyöty koitumaan sitä maan- 1943 loppua. Siltapaikkaa ja sen yhdys-
15960: tielinjaa Kiikoisista, Pohjois-Satakunnasta teitä varten tarvititavien maa-alueiden lu-
15961: ja Etclä-Pohjanmaalta PunkalaitumeHe ja nastus, josta kunta vastaa, ei pai,Jrkakunta-
15962: Helsinkiä kohden suuntautuvalle, etupäässä laisten auliuden vuoksi tuottane miltään
15963: elintarpeiden kuljetusta sanottuun kaupun- vaikeuksia. - Lisäksi on otettava huo-
15964: kiin käsittävälle liikenteelle, jolla maantie- mioon, että lossin ylläpito- ja kuljetuskus-
15965: linjalla siltapaikka sijaitsee ja jonka silta tannusten, joiden vuosi vuodelta on todettu
15966: tulisi kiinteästi yhdistämään. Viimemainittu tuntuvasti kasvavan, kapitaJisoitu arvo ei
15967: XII,55. - Joukanen y. m. 419
15968:
15969: enää ole mitenkään suhteellinen siihen pää- Edeillä esitettyihin peru.<Jteluihin viitaten
15970: omaan, mikä raJkennettavaan siltaan olisi pyydämme eduskunnan päätettäväksi eh-
15971: kiinnitettävä. M. m. olivat yksisitään los- dotta:a !toivomuksen,
15972: sinkuljettajan pa1khuks.esta ja moottorin
15973: polttoainees!ta aiheutuva-t kustannukset vuo- että hallitus ensi tilassa toimitut-
15974: den 1940 aikana asianomaisen nimismiehen taisi tutkimuksen ja laatisi kustan-
15975: ja tiemestarin laatiman kustannusarvion nusarvion sillan ja sen yhdysteiden
15976: mukaan 85,000 markkaa, minkä lisäksi tu- rakentamiseksi Kokemäenjoen yli
15977: levwt luonnollisesti itse ,lossin ja sen laitu- Kiikan pitäjän kohdctlle.
15978: reiden yllä- ja :kunnossapidosta sekä lassin-
15979: kuljettajan asunnon ylläpidosta johtuvat
15980: ku.~tannukset.
15981:
15982:
15983: Helsingissä helmikmm 12 päivänä 1941.
15984:
15985: Kalle Joukanen. U. A. Wirranniemi.
15986: T. N. Vilhula. Eino Rytinki.
15987: 420
15988:
15989: XU,5s. _:. Toiv. al. N :o 164.
15990:
15991:
15992:
15993: Vesterinen y. m.: Toimenpiteistä sillan rakentamiseksi n. s.
15994: Paalin salmeen tai Hännilän salmeen.
15995:
15996:
15997: E d u s k u n n a ll e.
15998:
15999: Nykyaikana etenkin on valtakunnalle eri- Kysymyksessä oleva siltapaikka sijaitsee
16000: koisen tärkeätä, että liikenne maamme Viitasaaren pitäjä:ssä Konginkankaan-Vii-
16001: eteläosista Petsamon avoimeen satamaan tasaaren välillä noin 4 kilometriä Viitasaa-
16002: valtameren rannalle on mal1dollisimman es- ren kirkolta. Liikennettä paikalla välittää
16003: teetön ja tarvittaessa nopeasti suoritetta- nykyisin konevoimalla kulkeva 12 tonnin
16004: vissa. Niinpä Helsingistä Petsamoon joh- kantoinen teräslossi. Salmen leveys on 500
16005: tava tie on rakennettava siten, että aikaa metriä, mutta on lossiväli ~yhennetty noin
16006: kuluttavat lossit poistetaan ja niitten tilalle 235 metriin salmea pengertämällä. Liiken-
16007: rakennetaan sillat ja näin vapaudutaan teen suuruus lossilla oli vuonna 1939 suori-
16008: niistä esteistä, jotka usein vHkkaan liiken- tetun liikennelaskelman mukaan 255 tonnia
16009: teen aikana tuottavat varsin suuria vai- vuorokaudessa. Helsingin-Jyväskylän-Ou-
16010: keuksia. Tämän Helsingin-Petsamon tien lun valtamaantien tutkimuksen yhteydessä
16011: liikennevaikeuksia kuvaavaa on, että paik- on esitetty että maantie Hännilän salmen
16012: kakunnalla toimeenpantujen juhlien aikana kohdalla siirrettäisiin noin 2 112 kilometriä
16013: saavat matkustajat odottaa tuntikaupalla lassipaikalta etelään ja liikenne johdettai-
16014: vuoroansa päästäkseen yli Hännilän sal- siin kulkemaan kysymyksessä olevan vesis-
16015: men, jopa niin, että suurimpien juhlien ai- tön yli n. s. Paalin salmeen rakennettavan
16016: kana ovat monet kiertäneet Keiteleen poh- sillan kautta, jolloin Hännilän salmen lossi
16017: joispään ympäri tehden noin 35 kilometrin jäisi tarpeettomaksi. Lassipaikalle raken-
16018: mutkan mieluummin kuin jäämällä loputto- nettavan sillan kustannusten on v. 1938 ar-
16019: maan jonoon ylipääsyä odo.ttamaan. Hän- vioitu likimääräisesti nousevan 5 112 mil-
16020: nilä:n salmen sillan rakentamisella vapaute- joonaan markkaan.
16021: taan valtakunnan tärkeä Helsingin-Petsa- Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten
16022: mon valtatie niistä liikennevaikeuksista, kunnioittaen ehdotamme eduskunnan pää-
16023: joista se tähän asti on suuresti kärsinyt. tettäväksi toivomuksen,
16024: Paitsi ne yleiset näkökohdat, jotka puhu- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
16025: vat sillan rakentamisen puolesta Hännilä:n taisi olisiko edullisempi rakentaa
16026: salmeen, on siitä erikoisesti Keski-Suomen silta n. s. Paalin salmeen vaiko ny-
16027: maakunnan pohjoisosan Viitasaaren, Pihti- kyisen lassipaikan kohdalle Hänni-
16028: putaan y. m. pitäjien liikenneyhteyksien ke- län salmeen, ja tämän selvityksen
16029: hittymisen kannalta kulutuskeskuksiin ku- saatuaan ottaisi vuoden 1942 tulo- ja
16030: ten Äänekoskelle, Suolahteen ja Jyväsky- menoarvioesitykseen tarvittavan mää-
16031: lään aivan erikoisen arvokas apu. rärahan töiden aloittamista va-rten.
16032: Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1941.
16033: Vihtori VesterineiL Matti Luoma-aho.
16034: Kalle Kämäräinen. Onni Peltonen.
16035: Eino MöttöneiL T. N. Vilhula.
16036: 421
16037:
16038: xn.n. - Toiv. al. N:o 155.
16039:
16040:
16041:
16042:
16043: Salo: Määrärahasta sillan rakentamiseksi T.Jtajärven lassi-
16044: paikalle.
16045:
16046:
16047: E d u s k u n n a ll e.
16048:
16049:
16050: Viittaamalla vuoden 1939 valtiopäiville että hallitus ottaisi vuoden 1942
16051: jätettyyn rahaasia-alotteeseen N: o 135 talousarvioesitykseensä määrärahan
16052: (L. IV. 147, sivu 279) saan täten kunnioit- sillan rakentamistöiden aloittamiseksi
16053: taen ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi Utajärven lossipaikalle.
16054: toivomuksen,
16055:
16056: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
16057:
16058: S. Salo.
16059: 422
16060:
16061: .Xll,tis. - Toiv. al. N :o 156.
16062:
16063:
16064:
16065:
16066: Salo: Sillan rakentamisesta Otennajärven salmee'lit Vaa-
16067: lan---Puolangan maantiellä.
16068:
16069:
16070: E d u s k u n n a 11 e.
16071:
16072: Viitaten vuoden 1939 valtiopäivi1le jätet- että hallitus ryhtyisi ensitilassa
16073: ty;yn rahaasia-alotteeseen N: o 134 (L. IV. toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
16074: 146, sivu 278) pyydän täten kunnioittaen Otennajärven salmeen Vaalan-
16075: ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo- Puolangan maantiellä.
16076: muksen,
16077:
16078: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1941.
16079:
16080: S. Salo.
16081: 423
16082:
16083: XII1 :Jn. - Toiv. al. N :o 157.
16084:
16085:
16086:
16087: Rytinki y. m.: Määrärahasta erinäisten Pudasjärven-Sara-
16088: .iärven maantien siltojen mkentamiseksi.
16089:
16090:
16091: E d u s k u n n a 11 e.
16092:
16093: Hallituksen esitykses.s;ä 25 p :Itä elokuuta valtion hoidossa olevalla maantiellä pide-
16094: 1939 valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle tään sillat niin huonossa kunnossa, ettii
16095: 1940 oli varattu määräraha m. m. Ruoste- tapaturma voi sattua millä hetkellä ta-
16096: ojan, Pärnänjoen ja Hoikkalansalmen sil- hansa, ei ole meille kunniaksi.
16097: tojen rakentamiseksi Pudasjärven-Sara- Ed~llämainittujen siltojen lisäksi yhtä
16098: järven välisellä maantiellä. Mainittu mää- heikosti rakennetut Nuorunkaojan, Ruo-
16099: räraha poistettiin uudessa hallituksen vuo- ojan ja Voilamminojan sillat ovat niinikiiän
16100: den 1940 tulo- ja menoarvioehdotuksessa sellaisessa kunnossa, että ne tarvitsisivat
16101: 21 p: Itä lokakuuta 1939 kaikille tunnet- pikaista uusimista. Kun allekirjoittanut
16102: tujen syiden vuoksi. Rytinki viime syksynä paikallisen piirin
16103: Hallitus perustelee esitystään: ,että Pu- maanteiden kuntoisuutta valvovan tiemes-
16104: dasjärven pitäjässä sijaitsevat Ruosteojan, tarin kanssa tarkasti edellä mainittuja sil-
16105: Pärnänjoen ja Hoikkalansalmen sil:lat ovat toja, niin silloista sai sen havainnon; että
16106: osaksi puusta, osaksi epäsäännöllisistä ki- jos ihmisten turvallisuus otettaisiin huo-
16107: vistä heikosti rakennettuja siltoja, joita ei mioon, olisi liikenne tiellä kokonaan kiellet-
16108: jatkuvin korjauksin voida pitää liikenne- tävä, mikä taasen ei tule koskaan kysymyk-
16109: kelpoisessa kunnossa. Siltojen uusimista seen, joten sillat on siis uudistettava.
16110: varten on menoarvioon merkitty 655,000 Edelläo'levan perusteella saamme kun-
16111: markkaa". nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä-
16112: Kun mainitut sillat kuten hallituksen väksi toivomuksen,
16113: esityksestäkin selviää, eivät ole liikenMkel-
16114: poisessa kunnossa olleet vuonna 1939, niin että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
16115: jokainen voipi arvata, minkälaisessa kun- siin Pudasjärven pitäjässä Pudasjär-
16116: nossa ne nyt ovat kun niitä on kaksi vuotta ven-Sarajärven välisellä maantiellä
16117: pönkitsemällä hoidettu. olevien Ruosteojan, Pärjänjoen, H oik-
16118: Kun mainittujen siltojen rakennustyöt kalansalmen, Nuorunkaojan, Ruo-
16119: ovat viipyneet päätöksestä kaksi vuotta ja ojan ja Voilamminojan siltojen ra-
16120: edelleenkin on tietämätöntä, milloin ryhdy- kentamiseksi ja ottaisi viimeistään
16121: tään rakentamaan, niin käypi liikenne sekä vuoden 1942 tulo- ja menoarvioesi-
16122: matkustaminen matkustajille vaaralliseksi. tykseen riittävän määrärahan mai-
16123: Silta voi pettää millä hetkellä tahansa ja nittujen silto.fen rakentamista var-
16124: matkustajat putoavat autoineen jokeen. ten.
16125: TäHainen menettely, että varsinkin yleisellä
16126:
16127: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1941.
16128:
16129: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
16130: 424
16131:
16132: Xfi,6o. - Toiv. al. N:o 158.
16133:
16134:
16135:
16136:
16137: Pohjannoro y. m.: Toimenpiteistä Saimaan liikennepulman
16138: selvittämiseksi.
16139:
16140:
16141: E d u s k u n n a 11 e.
16142:
16143: Saimaan kanavan sulkeuduttua liiken- Saimaalta Päijänteen vesistöön on tällä
16144: teeltä, on Saimaan ja sen yhteydessä ole- kertaa luovuttava. Sensijaan tarjoutuu ai-
16145: vien vesistöjen tavarankuljetus tullut vai- van kuin itsestään erinomainen syväsatama
16146: keaksi. Varsinkin pienempi puutavara, niin- Ristiinassa, johon voitaisiin rakentaa lyhyt
16147: kuin halot ja propsit, patoutuvat Saimaan rautatie Savon radalta ja niin saada tavara
16148: saarille ja rannoiUe, joista niitä on vaikea kulkeutumaan Saimaalta. Ristiinassa on
16149: saada kulutuskeskuksiin. Rautateiden ase- niin edullinen satama, että siellä voitaisiin
16150: milla joutuu tavara seisomaan pitkät ajat. suoraan aluksista lastata tavara junan vau-
16151: Lappeenrannan satama ei yksinään voi lii- nuihin.
16152: kennettä tyydyttää. Puitten siirtolaitteet Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
16153: Kivijärven ja Mäntyharjun vesistöjen dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
16154: kautta kuuluvat vain parille yhtiölle. vomuksen,
16155: Paljon jo aikaansaataisiin sillä, että Mik-
16156: keliin johtava laivaväylä syvennettäisiin että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
16157: niin paljon, että sitä matalankin veden siin Saimaan vaikean liikennepulman
16158: aikana rahtilaivat täydessä lastissa voisivat selvittämiseksi m. m. syventämällä
16159: käyttää. Nythän ne voivat kuljettaa vain laivaväylän Saimaalta Mikkeliin ja
16160: 314 lastistaan. Kanavan suunnittelemisesta rakentamalla syväsataman Ristiinaan.
16161:
16162: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1941.
16163:
16164: A. Pohjannoro. Jalmari Pilkama.
16165: Kaapro Moilanen. Toivo Halonen.
16166: Albin Asikainen. J. Fr. Tolonen.
16167: Kalle Kämäräinen. Alex Hämäläinen.
16168: Aino Luostarinen. Lennart Heljas.
16169: 425
16170:
16171: XII,61. - Toiv. al. N:o 159.
16172:
16173:
16174:
16175:
16176: Pohjannoro y. m.: Esityksen antamisesta lisäyksestä vuo-
16177: den 1941 tulo- ja menoarvioon Pien-Saimaan ja ll-fikke-
16178: lin välisen laivaväylän syventämiseksi.
16179:
16180:
16181: E d u s k u n n a ll e.
16182:
16183: Mikkelin kaupungin anonmksesta on kul- reellinen jo senkin vuoksi, että se voisi hyö-
16184: kulaitosten ja yleisten töiden ministeriö toi- dyttää ensi kesän laivaliikennettä.
16185: mituttanut tutkimuksen Pien-Saimaan ja Mikkelin kaupunki on sovelias vienti-
16186: Mikkelin välisen n. s. pohjoisen laivaväylän satama Saimaan vesistön metsä- ja maata-
16187: kunnostamisesta liikennöitäväksi 8 jalan loustuotteille. Kaupunki on uhrannut va-
16188: syvyydessä kulkevillc aluksille. Sanottu roja satamansa laajentamiseen yksinomaan
16189: syvyys on Saim.aan vesistöjen yleinen väy- viime ja tänä vuonna 1,814,000 markkaa,
16190: läsyvyys, koska Lauritsalan kanavakysymys josta summasta valtio on luvannut korvata
16191: on juuri 2.4 m. Tutkimus on viime kesänä 125,000 markkaa. Jatkuvaa sataman laa-
16192: toimitettu valtioneuvoston ja Mikkelin kau- jentamista on kaupungin vaikea toteuttaa,
16193: pungin yhteisesti tarkoitusta varten myön- ellei tuloväylää syvennetä 8 jalkaan asti.
16194: tämin varoin. Tutkimusaineisto ja tie- ja Saimaan kanavan sulkeuduitua liiken-
16195: vesira:kennushallituksen lausunto sekä ra- teeltä on varsinkin n. s. pienemmän puu-
16196: hoitussuunnitelma on lähetetty ministe- tavaran poiskuljettamiseksi vesistöstä kaik-
16197: riölle 24/1 1941. kien satamain saattaminen käyttökuntoon
16198: Sanottu työ voidaan suorittaa ensi kesän mitä tärkein asia.
16199: aikana salmien ruoppauksena, minkä lisäksi Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
16200: vielä Siikasalmi on seuraavana talvena pa- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
16201: dottava ja louhittava. Kustannusarvio on vomuksen,
16202: 2,500,000 markkaa, josta jo on Savon tie-
16203: ja vesirakennuspiirin käytettäväksi asetettu että hallitus kiireellisesti antaisi
16204: 150,000 markkaa. Tänä vuonna tarvitaan Eduskunnalle esityksen 2,500,000
16205: sen lisäksi 1,500,000 markkaa ja ensi markan lisäyksestä kuluvan vuoden
16206: vuonna loput. Työ voidaan soveliaasti tulo- ja menoarvioon Pien-Saimaan
16207: suorittaa ensi kesänä ruoppauskaluston ja Mikkelin välisen laivaväyl-än sy-
16208: käytön järjestelyn puolesta. Työ on kii- ventämiseksi.
16209:
16210: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
16211:
16212: A. Pohjannoro. Albin Asikainen.
16213: Alex Hämäläinen. J. Fr. Tolonen.
16214: Aino Luostarinen. Jalmari Pilkama.
16215: Yrjö Schildt.
16216:
16217:
16218: 54
16219: 426
16220:
16221: XII,G:!. - Hemst. mot. N:o 160.
16222:
16223:
16224:
16225:
16226: Österholm: Angående åtgärde1· för fördjupande av farle-
16227: den till Ekenäs och Skuru.
16228:
16229:
16230: T i ll R i k s d a g e n.
16231:
16232: Under en följd av år har frågan om för- grund därav ansåg sjöfartsstyrelsen att fa.r-
16233: djupning av farleden till Ekenäs och Skuru leden borde fördjupas tiH 6.1 m, så att
16234: stått på dagordningen. Den ifrågavarande 5.5 m djupgående fartyg vid normalvatten-
16235: farleden har icke tiHräckligt naturligt djup stånd kunna passera. Med anledning härav
16236: utan är uppmuddrad. Genom tiHslamning förordade sjöfartsstyrelsen förslaget att
16237: har djupet minskats så att farleden icke farleden skulle förbjup.as till 6.1 m ooh
16238: kan betjäna den trafik, som nejdens anhöl·l att väg- och vattenbyggnadsstyrel-
16239: industrier äro i behov av för sin export sen skulle skrida till åtgärder för att anslag
16240: och import. Stadsstyrelsen i Ekenäs har anvisas för arbetets utförande. Även väg-
16241: riktat flere framställningar till vederbö- och vattenbyggnadsstyrelsen har förordat
16242: rande myndigheter i syfte att farleden förslaget. Kostnaderna för arbetets utfö-
16243: slmlle uppmuddras genom statens försorg, rande torde ha beräknats till 3-4 milj.
16244: men dessa hänvändningar ha icke lett till mark.
16245: positivt resultat, ehuru förslagets berätti- Ytterligare bör tilläggas att sedan far-
16246: gande icke ifrågasatts. Då ärendet senast leden förbi Hangö spärrats och en ny far-
16247: behandlades av sjöfartssty.relsen i och för led upptagits från Ekenäs ut till havet,
16248: utlåtande till väg- och vattenbyggnads- viktiga försvarsintressen påkalla att trafi-
16249: styrelsen, framhöH sjöfartsstyrelsen i skri- ken tili Ekenäs och Skuru kan upprätt-
16250: velse av den 3 september 1940 bl. a. att håillas på det sätt sjöfartsstyrelsen f:ram-
16251: denna fråga efter f,reden i Moskva kommit hållit.
16252: i ett nytt skede. Industrierna i trakten Med stöd av det som ovan anförts får
16253: av Ekenäs och Skuru ha icke mera till sitt undertecknad vördsamt föreslå att riksda-
16254: förfogande Hangö hamn och då djupet i gen ville hemstäHa,
16255: :Earleden till Ekenäs endast är 4.3 m kunna
16256: så grundgående fartyg icke med ekono- att regeringen så snart som 1no:J-
16257: miskt resultat anlitas; dylika fartyg äro ligt måtte vidtaga erforderliga åt-
16258: för övrigt sällsynta i trafiken på Östersjön. gärder för att farleden till Ekemis
16259: Import- och exportgodset måste därför och Skuru fördjupas i överensstäm-
16260: fraktas över Helsingfors eller Åbo. På melse med sjöfartsstyrelsens förslag.
16261:
16262: Helsingfors den 11 februari 1941.
16263:
16264: Jobn Österholm.
16265: 427
16266:
16267: XII,B2. - Toiv. al. N :o 160. Suomennos.
16268:
16269:
16270:
16271:
16272: Österholm: Toimenpiteistä Tammisaaren ja Pohjankurun
16273: laivaväylän syventämiseksi.
16274:
16275:
16276: E d u s k u n n a ll e.
16277: '
16278: Monet vuodet on kysymys Tammisaaren kautta. Tämän vuoksi merenkulkuhallitus
16279: ja Pohjankurun laivaväylän syventämisestä oli sitä mieltä, että väylä olisi syvennet-
16280: ollut päiväjärjestyksessä. Puheenaoleva tävä 6.1 metriin, niin että 5.5 metriä sy-
16281: väylä ei ole luonnostaan riittävän hyvä, vässä kulkevat alukset voivat sitä normaa-
16282: vaan on se ruopattu. Liettyminen on kui- liveden aikana käyttää. Näin ollen puolsi
16283: tenkin madaltanut väylää niin, ettei sitä merenkulkuhallitus ehdotusta, että väylä
16284: voida käyttää tämän seudun teollisuuslai- olisi syvennettävä 6.1 metriin, ja ehdotti,
16285: tosten viennin ja tuonnin liikenneväylänä. että tie- ja vesirakennushallitus ryhtyisi
16286: Tammisaaren kaupunginhallitus on tehnyt toimenpiteisiin jotta työn suorittamiseen
16287: asianomaisille viranomaisille useita esityk- osoitett.aisiin määräraha. Myöskin tie- ja
16288: siä, että väylä ruopattaisiin valtion toi- vesirakennushallitus on puoltanut ehdo-
16289: mesta, mutta nämä esitykset eivät ole joh- tusta. Työn aiheuttamat kustannukset lie-
16290: taneet myönteiseen tulokseen siitä huoli- nee arvioitu 3--4 miljoonaksi markaksi.
16291: matta, ettei ehdotuksen oikeutusta ole ase- Vieiä on lisättävä, €ttä sen jälkeen kun
16292: tettu kyseenalaiseksi. Kun asia viimeksi Hangon ohi kulkeva väylä on suljettu ja
16293: oli käsiteltävänä merenkulkuhallituksessa Tammisaaresta merelle on avattu uusi
16294: lausunnon antamista varten tie- ja vesira- väylä, maanpuolustuksen kannalta tärkeät
16295: kennushallitukselle, huomautti merenkulku- näkökohdat vaativat mahdollisuutta ylläpi-
16296: hallitus syyskuun 3 päivänä 1940 päivä- tää liikennettä Tammisaareen ja Pohjan-
16297: tyssä kirjelmässä m. m. tämän kysymyksen kuruun merenkulkuhallituksen esittämällä
16298: joutuneen uuteen vaiheeseen Moskovan tavalla.
16299: rauhan jälkeen. Tammisaaren ja Pohjan- Edellä esitetyn nojalla allekirjoittanut
16300: kurun teollisuuslaitoksilla ei enää ole käy- kunnioittavasti esittää eduskunnan päätet-
16301: tettävänään Hangon satamaa ja kun Tam- tävålksi toivomuksen,
16302: misaaren väylän syvyys on vain 4.3 m, ei
16303: näin matalakulkuisia aluksia voida talou- että hallitus mahdollisimman pian
16304: dellisin tuloksin käyttää. Tällaiset alukset ryhtyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin
16305: ovat sitä paitsi harvinaisia Itämeren liiken- Tammisaaren ja Pohjankurun laiva-
16306: teessä. Tuonti- ja vientitavarat on sen väylän syventärniseksi merenkulku~
16307: vuoksi rahdattavat Helsingin tai Turun hallituksen ehdottarnalla tavalla.
16308:
16309: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1941.
16310:
16311: John Österholm.
16312: 428
16313:
16314: Xll,36. - Toiv. al. N:o 161.
16315:
16316:
16317: Malmivuori y. m.: :Määrärahasta Kylmiipihlajan luotsisata-
16318: man rakentamista varten.
16319:
16320: E d u s k u n n a 11 e.
16321:
16322: :Merenkulkijoille on tunnettua, että Poh- korttiin merkittynä sekä linjamerkeillä ja
16323: janlahti Rauman edustalla sinä,aikana, jol- viitoilla varustettuna. Edelleen on meren-
16324: loin valaistusta kipeimmin kaivattaisiin, on kulkuhallitus ottanut 5-vuotisohjelmaansa
16325: pimeänä, mikä merenkulun turvallisuudelle luotsisataman ja -aseman rakentamisen väy-
16326: on erittäin haitallista. Kun loistolaiva län suussa olevalle Kylmäpihlaja;n saarelle
16327: ,Rauma" talven alkaessa poistetaan sijoi- sekä väylän valaisemisen ja varustamisen
16328: tuspaikaltaan ja vasta myöhään keväällä samalle saarelle rakennetuin meri- ja radio-
16329: palautetaan asemapaikkaansa, niin on Rau- loistoin, joka viimemainittu on sisälly-
16330: man edusta talviliikenteen aikana 16 meri- tetty radioloistoja koskevaan kansainväli-
16331: penikulman pituudelta pimeänä useita kuu- seen suunnitelmaan ja Suomen osalta teh-
16332: kausia. tyyn sopimukseenkin, koska sen suuren
16333: Raumaa lähinnä o]!evat meriloistot ovat ulottuvaisuuden on katsottu olevan turvana
16334: Isokari, josta on 27 meripeninkulmaa Rau- merenkululle varsin laajalla alueella Poh-
16335: man syvimmän, Kylmäpihlajan väylän suu- janlahtea Raumasta etelään ja pohjoiseen.
16336: hun, sekä Säppi, josta vastaava matka tekee Kun uusi jo merkitty ja viitoilla varus-
16337: 20 meripeninkulmaa. Väylän suusta taasen tettu väylä on Pohjanlahden syvin ja tun-
16338: Isokarin meriloiston näköpiiriin on 9 meri- netusti Rauman edustan väyliin verrattuna
16339: peninkulmaa ja Säpin 7 meripeninkulmaa helpoimmin talvella liikennöitävissä sekä
16340: päinvastaiseen suuntaan, eli edellämainittua kun sen varustaminen edellämainituin lait-
16341: valaisematonta aluetta yhteensä 16 meri- tein varsin laajaltikin turvaisi Pohjan-
16342: peninkulmaa. lahden merenkulkua, olisi sen lopulliseen
16343: Loistolaiva ,Rauman" ollessa talvehti- kuntoon saattaminen mitä pikimmin saa-
16344: massa on luotsien kuljetus satamaan pyrki- tava alkuun, sitäkin suuremmalla syyllä,
16345: ville laivoille samoin kuin heidän takaisin kun merenkulkuhallituksen suunnitelmien
16346: noutamisensa lähtevistä laivoista erikoisen mukaan hankkeen toteuttaminen vaatii
16347: pulmallista. useampia vuosia.
16348: Viime aikoina on kuitenkin merenkulun Edellä mainitun perusteella kunnioittaen
16349: turvallisuuden tehostamiseen Raumankin ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
16350: edustalla alettu kiinnittää huomiota. toivomuksen,
16351: Merenkulkuhallituksen toimesta on val-
16352: mistettu Raumalle johtavaksi, entistä Val- että hallitus ottaisi vuoden 1942
16353: keakarin väylää syvempi uusi sisääntulo- tulo- ja menoarvioesitykseensä tar-
16354: väylä, joka on ollut käytännössä vuodesta peellisen määrärahan Kylmäpihlajan
16355: 1937 alkaen, 7.9 metrin syvyisenä meri- luotsisataman rakentamista varten.
16356: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1941.
16357:
16358: J. E. Malmivuori. Kaisa Hiilelä. Onni Peltonen.
16359: Viljo Rantala. Mikko W. Erich. Alpo Lumme.
16360: Paavo Aarniokoski. Ville A. Komu. K. Kallio.
16361: Miina Sillanpää. Kalle Joukanen. Sulo Heiniö.
16362: C. 0. Frietsch. Frans Mustasilta. Aug. Syrjänen.
16363: Kyllikki Pohjala. Valfrid Eskola. K. R. Kares.
16364: Lauri Murtomaa. Olavi Kajala. K. Kylänpää.
16365: 429
16366:
16367: Xll,64. - Toiv. al. N:o 162.
16368:
16369:
16370:
16371: Luoma-aho y. m.: Määrärahasta yhtenäisen katselmuksen
16372: ja tutkimuksen toimittamiseksi Lappajärven ja Evijär-
16373: ven sekä niiden välisen joen rantamailla.
16374:
16375:
16376: E d u s k u n n a ll e.
16377:
16378: Vuosina 1904-1908 toimitettiin vailtion suunnitelman valmistuttua työ toteutettai-
16379: toimesta Åhtävänjokireitillä · Lappajärven siin III kiireellisyysluokassa. Toimitetussa
16380: ja Evijärven välisen Välijoen perkaus, laskelmassa arvioi1tiin perkaustyön tulevan
16381: jonka tuloksena oli 1,572 ha:n hyöty ja maksamaan noin 1 milj. mk. Huomioon ot-
16382: jonka työn kustannukset nousivat mk täen, että kysymyksessä oleva perkaus lä-
16383: 125,935: 93. Lappajärven vedenlaskun jäl- hinnä tarkoittaa yläpuolella olevan Lappa-
16384: keen, jonka pinta-ala on 148 km2, alkoivalt järven <laskemisesta aiheutuneen v~ttymis
16385: jokavuotiset tulvat Evijärvellä, sen alavilla vaaran poistamista:, ehdottaa komissioni,
16386: joki- ja järvirannoilla, tehdä suurlta haittaa että osakkaiden maksettavaksi tuleva valtio-
16387: maanviljely;kselle kun päälläolevasta Lappa- apuehtojen mukainen osuus määrättäisiin
16388: järvestä johtava joki tuli peratuksi, mutta 1J:3:ksi siitä.
16389: allaolevaa jokea ei perattu riittävästi. Lap- Edellämainittua suunnitelmaa, jonka laa-
16390: pajärven ja Evijärven välisen joenperkaus- timinen on kyJlä valtion toimesta pantu
16391: työn loppukokouksessa esitJtivät Evijärven alulle, ei ole vieläkään saatu lopullisesti
16392: kunnan maa1nomistajat toivomuksen, että valmiiksi e1kä perkaushank:keesta 6le päästy
16393: Evijärveä olisi enempi laskettava, koska pitämään katselmuksia senvuoksi, että Lap-
16394: tulvat toimitetuSita laskusta huolimatta hait- pajärven ja Evijärven välisessä joessa ja
16395: tasivat Evijärven ja Välijoen rantamaiden Evijärven alapuolella olevassa Ähtävän-
16396: viljely;ksiä. Kun joenperkauskomissioni mar- joessa olevat myUy- ja sähkölaitoksen omis-
16397: raskuussa 1928 Ähtävänjoen perkaushank- tajat ovat käyneet vastustamaan perkaus-
16398: keen johdosta pi:ti neuvottelukokouksen hankkeen toteuttamista tässä muodossa,
16399: Evijärvellä, uudistettiin siellä pyyntö Evi- koska sen toteuttaminen tässä vanhassa
16400: järven tulvavesipinnan alentamisesta, mitä muodossa tietäisi myöskin voimatalouden
16401: var.ten tutkimus toivottiin tehtävän valtion vähentymistä teollisuuslaitoksille, joten
16402: toimesta. Tällöinkin huomautettiin, että Evijärven vedenpinnan :laskemis- ja tulva-
16403: Lappajärven laskemisen jälkeen Evijärven tilanteen helpottamista koskeva asia on
16404: tulvat ovat osoittautuneet hyvin haitalli- joutunut kuolleeseen pisteeseen.
16405: siksi, ja sattuvat vasta kesäkuun puolella, Evijärven alapuolella olevan. ja Ähtävällä
16406: joten alavia, rantamaita ei saada ajoissa sijaitsevan A/B Björkfors Electricitets-
16407: kylvety.ksi. Tulvavesipintaa toivottiin täl- verk'in ja Evijärvellä olevan Juurikosken
16408: löin laskettavaksi 0.4-0.5 m. Hyötyalueita voimalai•tosten omistajat y. m. tekivät maa-
16409: ilmoitettiin olevan: useita satoja hehtaa- liskuussa 1939 valtioneuvostolle anomuk-
16410: reita. sen saada säännöstellä Lappajärven ja Evi-
16411: Tämän neuvottelukokouksen johdosta ko- järven vedenpintoja, voidakseen suurem-
16412: missi<mi ehdotti, että tässä tarkoitettu tut- massa määrin käy.ttää hyväkseen Ähtävän-
16413: kimus toimitettaisiin valtion varoil'la ja joen vesivoimaa sekä saada rakentaa väli-
16414: 430 XII,G-1.- Lappajärven ja Evijärven 11erkaus.
16415:
16416: aikaiset säästöpadot mainittujen järvien lisimmin laatia tie- ja vesirakennushalli-
16417: luusuoon. Tämän anomuksen johdosta pyysi tuksessa, an01taan varoja työn alkuunpane-
16418: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- miseksi. Varoja ei ministeriö kuitenkaan
16419: riö tie- ja vesirakennushallitukselta lausun- katsonut voivansa v. 1940 menoarviossa
16420: toa, kun kansanhuoltoministeriö oli myön- myöntää, joten yhitenäisen katselmuksen ja
16421: tänyt hakijoille oikeuden l.;appajärven ala- tutkimuksen tekeminen varojen puutteessa
16422: puolelle rakentaa väliaikaisen säännöstely- siirtyi toistaiseksi
16423: padon, joka myöskin rrukennetti~n. Tie- ja Kuten edellä esitetystä käy selville, on
16424: vesirakennushallitus on antamassaan lau- Evijärven vedenpinnan lasku- ja tu1vati-
16425: sunnossa, sen mukaan kuin olemme siitä lanteen helpotltamista koskeva asia joutunut
16426: saaneet tietoa, asiasta esittänyt seuraavaan kuolleeseen pisteeseen siitä huolimatta, että
16427: suuntaan käyviä ajatuksia. se on ollut vireillä jo runsaasti 30 vuoden
16428: Järjestelemällä Lappajärven ja Evijär- ajan. Myöhempi kehitys on tuonut muka-
16429: ven veden korkeuksia voidaan veden juok- naan uusia huomioonotettaviw voimatalou-
16430: sutus Ähtävän joessa pysyttää melkein dellisia näkökohtia, joita nykyoloissa ei
16431: samana eli n. 13 a 14 kuutiometriä sekun- voida sivuwt.taa, vaan on nekin otettava
16432: nissa ympäri vuoden. Tä1laisen säännöste- huomioon ja jotka voidaan, sen kokemuk-
16433: lyn avulla saatava lisävoima tekee jo ra- sen mukaan, joka tämän Ähtävänjoen ylä-
16434: kennetuissa vesilaitoksissa n. 1.5 milj. kwt. juoksulla Alajärvellä äsken suoritetussa ve-
16435: vuodessa. .T os otetaan huomioon myös ra- denjärjestelyssä on saatu, toteuttaa yhtä-
16436: kentamalttomat mutta raJkennuske'lpoiset kos- aikaa itse vedenlaskun ja joenperkauksen
16437: ket, on säännöstelyn avulla saatava lisä- yhteydessä.
16438: voima n. 3.r. milj. kwt. vuodessa. Tämä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16439: säännöstely voidaan toimittaa nirin, ettei kunnioitttaen eduskunnan päätet.täväksi toi-
16440: siitä maanv1ljelykselle aiheudu haittaa ja vomuksen,
16441: on hyvin todennäköistä, kun säännöstelyn
16442: johdosta vedenjuoksutu..<> Lappajärvestä tu- että hallitus ottaisi vuoden 1942
16443: lee tasaisemmaksi, että maanviljelys sään- t-ulo- ja menom·vioesitykseen .'20 Pl.
16444: nöstelystä päinvastoin tulee hyötymään. 3 luvun kohdalle 200,000 markan
16445: Tie- ja vesirakennushallituksen mielestä määrämhan yhtenäisen katselmuksen
16446: olisi toivottavaa, että ensi Wassa laadiiltai- ja tutkimuksen toimittamista varten
16447: siin suunnitelma Ähtävänjoen vedenjuok- Lappajärven ja Evijärven ranta-.
16448: sutuksen säännöstelyyn. Kuitenkin olisi toi- mailla sekä näiden järvien välisen
16449: vottavaa, että ennen sitä suoritettaisiin joen kuin myös Evijärvestä laskevan
16450: rantatutkimukset niin täydellisesti (myös- joen varsilla, huomioonottaen sellai-
16451: kin Lappajärven} rannoilla, että lopullinen sen yhtenäisen suunnitelman laati-
16452: suunnitelma vedenjuoksutukseen voidaan misen, jonka toteuttaminen tyydyt-
16453: niiden perusteella ~a:atia. Huomautelttuaan tää maanviljelyksen ja voimatalou-
16454: vielä, että tämä suunnitelma voidaan edul- den tarpeet Ähtävänjoen varrella.
16455:
16456: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1941.
16457:
16458: Matti Luoma-aho. Hilma Koivulahti-Lehto.
16459: L. 0. Hirvensalo. Antti J. Rantamaa.
16460: Albin Wickm.an. J. Emil Lampinen.
16461: Eino Möttönen. Jalmari Linna.
16462: Lauri Kaijalainen. J. Pyörälä.
16463: U. A. Wirranniemi.
16464: 431
16465:
16466: XII,6r.. -- Hemst. mot. N:o 163.
16467:
16468:
16469:
16470:
16471: Törngren m. fl.: Angående anslag för lniö kmnmuns för-
16472: bindamde med rikstelefonnätet.
16473:
16474:
16475: 'l'ill Riksdagen.
16476:
16477: År 1938 hemställde riksdagen, att rege- är icke heller, att till följd av isoleringen
16478: ringen skulle vidtaga åtgärder för anslut- modlöshet och misströstan gripit en stor
16479: ning av Iniö kommun och öarna i non·a del av befolkningen. Ytterligare må näm-
16480: Houtskär till landets telefonnät. I sitt nas, att avsaknaden av denna telefonför-
16481: förslag till regeringen till utgiftsstat för bindelse även ur landets livsmedelsförsörj-
16482: år 1940 hade även post- och telegrafstyrel- ningssynpunkt vore av betydelse. då Iniö
16483: sen för ändamålet upptagit et't anslag om är ett av fiske:ts centm i Åboland.
16484: 300,000 ma:rk. På grund 'av kända om- Byggandet av denna telefonförbindelse
16485: ständigheter ströks detta anslag. Ehuru har av post- och telegrafstyrelsen föror-
16486: statens penningställning fortfarande är dats även därför, 'att genom den med små
16487: mycket ansträngd ha förhållanden8! dock tilläggskostnader en ny förbindelse kunde
16488: så'tHlvida stabiliserats, att anslag för till- åstadkommas mellan fastlandet och Åland.
16489: fredsställande av de allra nödvändigaste På grund av vad ovan framhållits an-
16490: behoven borde kunna beviljas. Till dessu håHa undertecknade vördsamt, att riksda-
16491: behov kan ovannämnda telefonförbindelsc gen ville hemställa,
16492: räknas. Iniö kommun med angränsande öar
16493: i norra Houtskär är speciellt under men- att regeringen i statsförslaget för
16494: förestid fullständigt isolerad från y.tter- år 1942 ville upptaga ett nuvarande
16495: världen. Vad detta icke blott ur fysisk och anläggningskostnader motsvarande
16496: psykisk, U:tan ock ur ekonomisk synpunkt anslag för lniö kommuns förbin-
16497: innebär för befolkningen, torde varru klart dande med rikstelefonnätet över
16498: utan längre motivering. Ägnat att förvåna Houtskär och Korpo.
16499:
16500: Helsingfors den 12 februari 1941.
16501:
16502:
16503: Ralf Törngren. Albin Wickman.
16504: Gottfrid Lindström. Einar Holmberg.
16505: 432
16506:
16507: XII,(ju, - Toiv. al. N:o 163. Suomennos.
16508:
16509:
16510:
16511:
16512: Törngren y. m.: Määrärahasta Iniön kunnan yhdistämi-
16513: seksi valtakunnan puhelinverkostoon.
16514:
16515:
16516: I~ d u s k u n n a ll e.
16517:
16518:
16519: Vuonna 1938 eduskunta lausui toivomuk- ihmetystä, että eristäytyneisyys on herättä-
16520: sen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin nyt suuressa osassa väestöä alakuloisuutta
16521: Iniön kunnan ja Houtskarin pohjoisosissa ja toivottomuutta. Lisäksi mainittakoon,
16522: olevien saarien saattamiseksi valtion puhe- että sanottu puhelinyhdistys myöskin maan
16523: linverkoston yhteyteen. Hallitukselle jät- elintarviketuotannon kannalta on tärkeä,
16524: tämäänsä vuoden 1940 menoarvioehdotuk- sillä Iniö on Turunmaan kalastuselinkeinon
16525: seen oli myös posti- ja lennätinhallitus tar- keskuksia.
16526: koitukseen ottanut 300,000 markan määrä- Posti- ja lennätinhallitus on suositellut
16527: rahan. Tunnetuista syistä 'tämä määräraha tämän puhelinyhteyden rakentamista myös
16528: jäi talousarvioon ottamatta. Vaikkakin val- senvuoksi, että sen kautta: vähäisin kustan-
16529: ti(>n rahallinen asema edelleenkin on san- nuksin saataisiin aikaan uusi puhelinyhdis-
16530: gen kireä, ovat olot kuitenkin sen verran tys mannermaan ja Ahvenanmaan välille.
16531: vakiintuneet, että kaikkein välttämättömim- Edelläesitetyn perusteella allekirjoitta-
16532: piin tarpeisiin määrärahat olisi myönnet- neet pyytävät kunnioittaen ehdottaa edus-
16533: tävä. Tämänlaatuisiin tarpeisiin voidaan kunnan päätettäväksi toivomuksen,
16534: katsoa edellämainitun puhelinyhteyden kuu-
16535: luvan. Iniön kunta sekä siihen liittyvät että hallitus vuoden 1942 tulo- ja
16536: Pohjois-Houtskarin saaret ovat etenkin keli- menoarvioesitykseensä ottaisi nykyi-
16537: rikon aikana täysin eristetyt ulkomaail- siä perustamiskustannuksia vastaa-
16538: masta. Mitä tämä merkitsee ei ainoastaan van määrärahan Iniön kunnan yh-
16539: fyysillisesti ja psyykillisesti vaan myöskii1 distämiseksi valtion puhelinverkos-
16540: taloudellisesti väestölle on ilman pitempiä toon Houtskarin ja Korppoon kallitta.
16541: perusteluja selvä. Ei myöskään herätä
16542:
16543: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1941.
16544:
16545: Ralf Törngren. Albin Wickman.
16546: Gottfrid Lindström. Einar Holmberg.
16547: •• ••
16548:
16549: VALTIOPAIVAT
16550: 19 41
16551:
16552: LIITTEET
16553: IV
16554: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN ALOITEAJAN JÄLKEEN LÄHE-
16555: TETTY OMAISUUDEN KORVAAMISTA KOSKEVA LAKIALOITE
16556:
16557:
16558:
16559:
16560: HELSINKI 1941
16561: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16562: 435
16563:
16564: IV,39. - Lak. al. N:o 32.
16565:
16566:
16567:
16568: Kekkonen y. m.: Ehdotus laiksi alueluovutuksen johdosta
16569: menetetyn omaisuuden korvaamisesta annetun lain
16570: muutt-amisesta.
16571:
16572:
16573: E d u s k u n n a 11 e.
16574:
16575: Edusku:q.nalle on annettu hallituksen esi- rien alentaminen hallituksen esittämällä ta-
16576: tys n: o 48 laiksi alueluovutuksen johdosta valla suinkaan ole ehdoton edellytys siihen,
16577: menetetyn omaisuuden korvaamisesta anne- että korvausten suorittaminen voitaisiin heti
16578: tun lain muuttamisesta, mikä esitys on esi- aloittaa.
16579: tetty ,eduskunnassa ensimmmsen kerran Korvauslaki on käsitettävä siten, että sen
16580: viime kuluneen huhtikuun 29 päivänä. 2 § :n säännös korvauksiin käytettävän ra-
16581: Esityksessään hallitus m. m. ehdottaa, hamäärän ylimmästä rajasta, s. o. omai-
16582: että niistä korvauslain perusteella korvauk- suudenluovutusverotuksessa maksuunpantu
16583: seen oikeutetuille tulevista korvausmääristä, määrä lisättynä 3 miljaardilla markalla, on
16584: jotka nousevat yli 100,000 markan, on vä- asialliselta lopputulokseltaan yhtäpitävä
16585: hintään neljäs osa tämän määrän yli me- korvauslain 5 § : ssä olevan korvausasteikon
16586: nevästä osasta varattava, kunnes on todet- kanssa. Korvauslaissa edellytetään, että
16587: tavissa, missä määrin korvausten suoritta- 2 §: ssä mainittu kokonaismäärä riittää
16588: miseen riittävät ne varat, jotka tähän tar- 5 § : ään otetun asteikon mukaisten korvaus-
16589: koitukseen ovat käytettävissä korvauslain ten suorittamiseen, onpa pidetty mahdolli-
16590: 2 § :n mukaan. sena, että korvausten yhteissumma saat-
16591: Tämä ehdotus on hallituksen taholta teh- taisi olla pienempikin kuin korvauksiin käy-
16592: dyn ilmoituksen mukaan aiheutunut siitä, tettävien varojen yhteinen määrä, kuten
16593: että suoritettujen ennakkoarviointien mu- 5 §: n 3 momentti osoittaa.
16594: kaan se rahamäärä, joka korvauslain 2 §: n Korvauslain 5 § :n korvausasteikkoa kos-
16595: mukaan on käytettävissä korvausten suorit- kevalla säännöksellä on kuitenkin katsot-
16596: tamiseen, ei tule riittämään kaikkien kor- tava olevan ensisijainen asema 2 §: n va-
16597: vausten suorittamiseen. Kun vielä ei kui- roja koskevan säännöksen rinnalla, mil-
16598: tenkaan ole selvää, kuinka suuri vajaus loin korvauksiin varattu rahamäärä ei riit-
16599: tulee olemaan, ei hallitus ole katsonut voi- täisi vahvistetun asteikon mukaisiin kor-
16600: vansa tehdä esitystä lisävarojen hankkimi- vauksiin. Korvauslakia tulkittaessa on näet
16601: sesta. Jotta heti arvioimislautakuntien lähdettävä siitä, että lain tarkoitus on va-
16602: työn päätyttyä voitaisiin kuitenkin ryhtyä kuuttaa alueluovutuksen johdosta menetet-
16603: suorittamaan korvauksia, esittää hallitus tyjen omaisuuksien omistajille tietyn suu-
16604: maksettavaksi tällä kertaa korvauksen alen- ruinen korvaus. Ne säännökset, joissa tä-
16605: nettuna. män korvauksen saamisen perusteet ja kor-
16606: On tietenkin välttämätöntä, että korvauk- vauksen suuruus on määritelty, ovat lain
16607: sien suorittaminen aloitetaan heti kun se tarkoituksen kannalta ensisijaiset. Se mää-
16608: on mahdollista. Hallituksen kantaa siinä ritelmä korvauslain 2 § :ssä, jossa arvioi-
16609: suhteessa on pidettävä ainoana mahdolli- daan laissa vahvistetun asteikon mukaisiin
16610: sena. Mutta mielestämme ei korvausmää- korvauksiin tarvittava rahamäärä, on lain
16611: 436 IV,39. - Korvauslain muuttaminen.
16612:
16613: tarkoituksen kannalta sitävastoin toissijai- Sitä paitsi on huomattava, että hallituk-
16614: nen. Sama keskinäinen suhde on näillä sen ehdotus korvaussuoritusten alentami-
16615: säännöksillä myös niiden kannalta katsoen, sesta aiheuttaa siirtoväelle taloudellista tap-
16616: joille laki on luonut subjektiivisen oikeuden piota ja vaikeuksia. Juuri tällä kertaa tar-
16617: saada korvaus menetetystä omaisuudesta, vitsee siirtoväki korvaussuorituksen koko-
16618: sillä tuo oikeus vahvistetun korvausasteikon naisuudessaan, ja sillä osalla, joka siltä nyt
16619: mukaisena on ehdoton, siitä riippumaton, pidätetään, vaikka se olisi luvattukin jos-
16620: onko lain 2 § : ssä varattu rahamäärä kyllin kus maksaa, ei ole reaaliarvoa juuri nyt,
16621: suuri kaikkien laillisesti määrättyjen kor- jolloin uuden elämän aloittaminen vaatii
16622: vausten maksamiseen vaiko ei. kaikkien mahdollisuuksien käyttämistä.
16623: Kun tältä pohjalta tarkastelemme kor- Liioin ,ei voi olla huomiota kiinnittämättä
16624: vauslakia ja sen toteuttamista, on selvää, siihen, että pidätysmenettely tulee hidas-
16625: että korvauslain 2 § :ssä mainittua raha- tuttamaan korvausten suorittamista, jonka
16626: määrää on lisättävä jos epäillään, että se jouduttamista olisi kaikin keinoin pyrittävä
16627: ei riitä 5 §: n mukaisten korvausten suorit- edistämään.
16628: tamiseen. Asia on niin selvä, että ei ole Oikea ja tarkoituksenmukainen ratkaisu
16629: olemassa mitään syytä lykätä ratkaisua epä- on löydettävissä sellaisessa järjestelyssä,
16630: määräiseen tulevaisuuteen sillä perusteella, että korvauslain 2 § muutetaan sisällöltään
16631: että tällä kertaa ei ole selvyyttä, kuinka sellaiseksi, että siinä on osoitettu riittävät
16632: paljon lisävaroja tarvittaisiin. Hallituk- varat korvauslain säännösten mukaisten
16633: sella ei tähän olisi pitänyt olla senkään korvaussuoritusten maksamista varten täy-
16634: vuoksi mitään aihetta, koska sen taholta simääräisinä. Tämä on aikaansaatavissa si-
16635: on asian lähetekeskustelussa nimenomaan ten, että valtion vastattavaksi merkityn ra-
16636: vakuutettu, ,että hallitus haluaa pitää voi- hamäärän suuruus, joka nyt on kolme mil-
16637: massa korvausasteikon ja tulee aikanaan jaardia markkaa, määrätään vähintään kol-
16638: antamaan eduskunnalle esityksen sen va- meksi miljaardiksi markaksi.
16639: jauksen täyttämisestä, joka todennäköisesti Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, sekä
16640: syntyy omaisuudenluovutusveron tuoton ja viitaten valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään,
16641: eduskunnan aikaisemmin myöntämien varo- ehdotamme kunnioittavasti,
16642: jen välillä toisaalta ja korvaussummien vä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16643: lillä toisaalta. van lakiehdotuksen:
16644:
16645:
16646: Laki
16647: alueluovutuksen johdosta menetetyn omaisuuden korvaamisesta annetun lain
16648: muuttamisesta.
16649: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä
16650: säädetyllä tavalla, muutetaan alueluovutuk sen johdosta menetetyn omaisuuden korvaa-
16651: r~1isesta 9 päivänä elokuuta 1940 annetun lain 2 § näin kuuluvaksi:
16652:
16653: 2 §. sessa pannaan maJksuun, ja lisäksi vähin-
16654: Tämän lain mukaisiin korvauksiin käyte- tään kolme miljaardia markkaa, joista val-
16655: tään se määrä, mikä omaisuudenluovutus- tio vastaa.
16656: verolain mukaan toimitettavassa vorotuk-
16657:
16658: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1941.
16659:
16660: Urho Kekkonen. Jalmari Väisänen. Kaapro Moilanen.
16661: Kaapro Huittinen. Jussi Raatikainen. Eemil Luukka.
16662: Yrjö Welling. Antti Halonen.
16663: •• ••
16664:
16665: VALTIOPAIVAT
16666: 19 41
16667:
16668:
16669: LIITTEET
16670: IX
16671:
16672: MAATALOUSVALIOKUNTAAN ALOITEAJAN JALKEEN LÄHETE-
16673: TYT, SIIRTOVÄEN PIKA-ASUTUSTA KOSKEVAT
16674: LAKIALOITTEET
16675:
16676:
16677:
16678:
16679: HELSINKI 1941
16680: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16681: 439
16682:
16683: IX,39. - Lak. al. N:o 29.
16684:
16685:
16686:
16687: Tarkkanen y. m.: Ehdotus laiksi siirtoväen pika-as1äuslain
16688: muuttamisesta.
16689:
16690:
16691: E d u s k u n n a ll e.
16692:
16693: Edu.skunnalle on annettu hallituksen esi- tapauksissa, JOissa maansaaja itse on saa-
16694: tys N: o 22 laiksi siirtoväen pilrn-asutuslain nut valita asuinpaikkansa. Tästä johtuen
16695: muuttamisesta, mikä esitys on eduskun- ehdotetaan 3 § :ään vastaava lisäys.
16696: nassa ensi kerran esitelty 11 päivänä kulu- Elintarvi'ketilanteen lkanna;lta olisi tär-
16697: vaa maaliskuuta. keätä saada myös luovutusvelvolliset tilat
16698: Perehdyttyämme mainittuun hallituksen suorittamaan uudisraivauksia pika-asutus-
16699: esitykseen olemme tulleet siihen käs~tyk tiloja varten, mihin hallituksen esityksen
16700: seen, että siinä tarkoitettuun tulokseen 22 a § : n 1 momentin lopussakin olevalla
16701: olisi pyrittävä Qsaiksi tQisenlaisten, osaiksi määräyksellä pyritään ja mitä eduskunta-
16702: jonkin verran laajempi,en muutosten avulla kin jo pi~a-asutus~a;kia säädettäessä tar-
16703: kysymyksessä olevaan lftlkiin, kuin mitä koitti. Jotta tämä kävisi mahdolliseksi, olisi
16704: hallitus ()n ehdottanut. myös luovutusV'elvollisille annettava tähän
16705: Hallitu:ksen esitys uudeksi 2 momentiksi oikeus, j,a .tehtäV'ä tällaisten töiden ra:hoi-
16706: lain 3 § :ään myöntää lisämaan saanti- tus heille mahdolliseksi. Raivaustöiden ra-
16707: oikeuden sellaiselle muuten maan saantiin hoitukselle voidaan luoda edellytylkset li-
16708: oikeutetul'le siirtoväkeen kuuluvalle, jOka säyksellä 21 § :ään sekä raivaustöiden suo-
16709: vapaaehtoisella kaupalla on hankkinut itsel- rittamista edistää tätä tarkoittavalla li-
16710: leen jonkin verran maata, mutta tämän säyksellä 31 § : ään.
16711: perusteella menettänyt maansaantioilkeu- Sen nojalla, mitä edellä olemme lausu-
16712: tensa. Lain 12 §: n mukaan ei pika-asutuk- neet, sekä viitaten valt:iopä.iväjärjesty:ksen
16713: seen yleensä saada käyttää alueita, joilla 32 § : ään, kunnioittaen ehdotamme,
16714: muihin tarkoituksiin käytettynä on huomat-
16715: tavasti suurempi arvo. Samaa periaatetta että Eduskunta hyväksyisi näin
16716: olisi noudatettava vielä tarkemmin niissä kuuluvan lakiehdotuksen:
16717:
16718:
16719: Laki
16720: siirtoväen pika-asutuslain muuttamisesta.
16721:
16722: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1940 annetun
16723: siirtoväen pika-asutuslain 3, 21 ja 31 §: t näin 1J.muluv1ksi:
16724:
16725: 3 §. Lisäksi voidaan tämän lain mukaan.
16726: Tämän lain mukaan muodostetaan asu- maansaantiin ojlkeutetulle henkilölle, joka
16727: tuslain 5 §: ssä mainittuja viljelys- Ja on hankinnut itselleen maata ennen vuo-
16728: asuntotiloja sekä sekamuotoistiloja. den 1940 loppua, erottaa, mikäli se katso-
16729: 440 IX,39. ·- Siirtoväen pika-asutus.
16730:
16731: taan tarkoituksenmukaiseksi ja voi hai- nittuun kuntaan etupäässä sijoitetaan, va-
16732: tatta tapahtua, niin paljon lisämaata, että litsee kaksi jäsentä ja puheenjohtajan m.aa-
16733: hänen hankkimastaan maasta ja lisämaasta ta1ousministeriön asutusasiainosasto sijoi-
16734: yhteensä tulee niin suuri viljelmä kuin tuskunnan kunnallislautakunnan ehdotta-
16735: hän tämän lain muikaan olisi oikeutettu mistla henkilöistä. Puheenjohtajan tai jä-
16736: saamaan: Lisämaaksi älköön tällö~n kui- senen voi matalousministeriön asutusas~ain
16737: teruman otetta;lm maata, jolla muuhun tar- osasto, milloin se katsoo syytä siihen ole-
16738: koitukseen käytettynä on suurempi arvo. van, V apauttaa tehtävästään ja määrätä
16739: 1
16740:
16741:
16742:
16743: Tilat on, mikäli mahdollista, sijoitettava hänen tilalleen välia~kaisesti hallintokun-
16744: asutusryhmiin, asuntotilat sellaisi:lle paik- nan tai kunnallislautakunnan ehdottamista
16745: kakunnille, joilla tilojen omistajilla on ti- henkilöistä toisen siksi kunnes uusi on
16746: laisuus ansion saantiin, ja sekamuotoistilat edellä mainitulla tavalla valittu. Ellei toi-
16747: seUaisille paiirkakunille, joilla voimaperäi- mikunta ole yksimielinen, ottaa asukkaan
16748: nen maanviljelys on tuotteiden menekin toimikunnassa ehdolla olleista henkilöistä
16749: edullisuuden vuoksi mahdoUinen tai joilla Maatalousseurojen Keskusliitto. Asukkaita
16750: on riittävästi sivuansiomahdollisuu!ksia. tiloille sijoitettaessa on, mikäli mahdollista,
16751: otettava huomioon heidän entisten tilojensa
16752: suuruus.
16753: 21 §. Luovutettavien alueiden raivaamisen ja.
16754: Alueen ja sen muikana pakkolunastettu- raikentamisen johto ja valvonta kuuluu
16755: jen etuuksien sekä rakennuspuiden hinnan Maatalousseurojen Keskusliitolle. Tässä
16756: maksamis·esta valtion varoilla säädetään ta11koituksessa on Liiton asiana tehdä maan
16757: edks•een; kuitenkin maksetaan se osa alueen asuttamista varten tarpeelliset tie-, kuiva-
16758: hinnasta, joka siitä lankeaa 15 § :n 2 mo- tus-, raivaamis- ja rrukennussuunitelmat,
16759: mentin mukaisesti toimitetun raivauksen, sekä laatia asukkaan kanssa vHjelyssopi-
16760: kuivatus- y. m. peruspamnnustöiden kus- mus viiden vuoden ajaksi, niin myös huo-
16761: tannusten ooaHe, niin myös pakkotilauk- lehtia siitä, että edellä maini.tut ty;öt teh-
16762: sella tämän lain mukaan ostetut tavarat dään nopeasti ja. tarkoituksenmukaisesti.
16763: ja tarvikkeet, käteisellä rahalla tai valtion Liitolla .on niinikään valta määrätä, että
16764: lyhytaikaisilla sitoumuksilla. asukas saa raivaus- ja rakennustyön kes-
16765: Vapaaehtoisella kaupalla pika-asutustar- täessä v;altion huoltov;aroista v:aadittaessa
16766: koituksiin luovutettujen alueiden ja etuuk- maksettavaa korvausta vastaan majoituk-
16767: sien hinta suoritetaan nimetylle henkilölle sen sekä oikeuden mahdollisuuksien mu-
16768: asetetuilla valt~on velkasitoumuksilla taikka, kaan käyt.tää talousrakennuksia sinä ikiin-
16769: valtioneuvoston vahvistamien tarkempien teistöllä, josta alue on luovutettu, tai
16770: ohjeiden mukaisesti, osaksi tai kokonaan muulla alueen läheisyydessä olevalla ikiin-
16771: rahassa. teistöllä. Myös voi Liitto pakkotilauksella
16772: teollisuuslaitoksilta j·a liikkeiltä hanikkia
16773: 31 §. raJkennusaineita ja ~tarvikkeita sekä kuol-
16774: Asukkaiden sijoittamista varten maan lutta maatalousirtaimistoa.
16775: eri osiin ja kuntiin tekee suunnitelman Suurempien yhtenäisten viljelyskelpois-
16776: maa talousministeriön asutusas.iainosasto. ten alueiden raivaamisen, kuivatus-, tien-
16777: Asukkaan ottaa kuhunkin kuntaan •ase- teko- y. m. perusparannustyöt voi maata-
16778: tettava toimikunta, johon sen kunnan kun- lousministeriö .antaa maataloushallituksen
16779: nallislautakunta tai sitä vastaava kunnalli- tai tällaista tarkoitusta varten perustetun
16780: nen hallintokunta, jonka asukkaita mai- yhteisön suoritettavaksi.
16781: IX,39. - Tarkkanen y. m. 441
16782:
16783: Ruotsinkielisiin ja kaiksikielisiin kuntiin neuvoin Sveooka Lantbrukssällskapens i
16784: kuuluvia alueita asutettaessa on Maatalous- Finland Förbund nimisen järjestön kanssa.
16785: seuojen Keskusliiton toimittava yksissä
16786:
16787:
16788: Helsingissä 17 päivänä maalisllmuta 1941.
16789:
16790: E. M. Tarkkanen. Matti Heikkilä. J. Emil Lampinen.
16791: 442
16792:
16793: IX,4o. - Lak. al. N :o 30.
16794:
16795:
16796: Niukkanen y. m.: Ehdotus laiksi siirtoväen pika-asutus-
16797: lain muuttamisesta.
16798:
16799: E d u s kunnalle.
16800:
16801: Siirtoväen pika-asutuslakia säädettäessä siihen, että siirtoväestä vain pieni osa pys-
16802: ei voitu aavistaa, että lain 22 § :n 4 mom. tytään sijoittamaan siten kuin pika-asutus-
16803: lopussa oleva säännös, jonka mukaan val- lain 33 § :ssä on edellytetty, olisi n. s. vas-
16804: tioneuvosto voi pakkolunastuksesta vapaut- tikemaan käytäoikeutta nykyisestään supis-
16805: taa kiinteistön, jota vastaava alue on toi- tettava eikä suinkaan laajennettava, kuten
16806: sesta kiinteistöstä luovutettu pika-asutus- hallitus esityksessään siirtoväen pika-asutus-
16807: tarkoituksiin, olisi voinut johtaa sellaiseen lain muuttamisesta on ehdottanut. Ja koska
16808: koko lain tarkoituksen vastaiseen vastike- pika-asutuksen tarkoituksenmukaisen to-
16809: ma:an ostoon, jota varakkaimmat suurmaan- teuttamisen kannalta vastikemaa saisi tulla
16810: omistajat laajassa mitassa ovat viime ke- kysymykseen vain samasta kunnasta missä
16811: säsrtä lähtien harjoittaneet. Mainitaanharr asianomaisen luovu tusvelvollisuudenalainen
16812: tällaisia vastikemaa-anomuksia jätetyn val- tila sijaitsee ja koska. olisi täysi syy asettaa
16813: tioneuvostolle jo viime vuoden loppuun sulku sille kaikin puolin tuhoisalle, laa-
16814: mennessä yli 300 ja näiden käsittävän maa- jassa mittakwavassa tapahtuvalle lisämaa-
16815: alan olevan kymmeniä tuhansia hehtaareja. omaisuuksien hankinnalle, jota varakkaim-
16816: Koska la:aj~a vastikemaiden käyttömah- mat suurmaanomistajat vastikemaaoston ni-
16817: dollisuus, kuten m. m. hallituksen esityksen mellä kaikkialla maassamme ovat harjoitta-
16818: N: o 22 lähetekeskustelussa sitovasti osoi- neet, ehdotamme, valtiopäiväjärjestyksen
16819: tettiin, on joka suhteessa epätarkoituksen 32 § : ään nojautuen,
16820: mukaista, ja koska se jo voimassaolevan
16821: lain 22 §: ää tulkitsemalla on voinut muo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16822: dostua tekijäksi, joka suuresti viivyttää van lakiehdotuksen:
16823: pika~asutuksen toimeenpanoa sekä johtaa
16824:
16825:
16826:
16827: Laki
16828: siirtoväen pika-asutuslain muuttamisesta.
16829: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään siirtoväen pika-asutuslakiin näin kuu-
16830: luva uusi 22 a § :
16831: 22 a §. väksi tai siitä vapauttavaksi vastikemaaksi,
16832: Tämän lain 22 § :n 4 momentin nojalla jos se on hankittu huhtikuun 1 päivän
16833: toisesta tilasta tarjottua maata älköön hy- 1941 jälkeen sen kunnan ulkopuolelta, jossa
16834: väksyttäkö luovutusvelvollisuutta vähentä- luovutusvelvollisuuden alainen tila sijaitsee.
16835:
16836:
16837: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1941.
16838: Juho Niukkanen. Eemil Luukka.
16839: Kaapro Huittinen. Jussi Lonkainen.
16840: Erkld Paavolainen. Antti Kemppi.
16841: Arno Tuurna. Jussi Raatikainen.
16842: A. Halonen.
16843: 443
16844:
16845: IX,41. - Lak. al. N :o 31.
16846:
16847:
16848:
16849:
16850: Korvenoja y. m.: Ehdot1ts laiksi siirtoväen pika-asutuslain
16851: rnutdtarnisesta.
16852:
16853:
16854: E d u s k u n n a ll e.
16855:
16856: Eduskunnalle on annettu hallituksen esi- liseksi olisi myös luovutusvelvollisille an-
16857: tys N: o 22 laiksi siirtoväen pika-asutuslain nettava oikeus, luovutettavan viljelyskelpoi-
16858: muuttamisesta, mikä esitys on eduskun- sen alueen raivaamiseen ja tehtävä täm-
16859: nassa ensi kerran esitelty 11 päivänä ku- möisten töiden rahoitus heille mahdollis1eksi.
16860: luvaa maaliskuuta. Oikeus luovutettavan alueen raivaukseen
16861: Perehdyttyämme mainittuun hallituksen voitanee parhaiten myöntää muuttamalla
16862: esitykseen olemme tulleet siihen käsityk- 15 § : ää ja raivaustöiden rahoitukselle voi-
16863: seen, että siinä tarkoitettuun tulokseen olisi daan luoda edellytykset lisäyksellä 21
16864: pyrittävä os1aksi toisenlaisten, osaksi jonkin §:ään.
16865: verran laajempien muutosten avulla kysy- 22 a §. Semmoisissa seuduissa, joista
16866: myksessä olevaan lakiin, kuin mitä halli- laajempaa vastikemaan hankintaa on odo-
16867: tus on ehdottanut. tettavissa, on herättänyt epäilyksiä, että
16868: Perusteluna lain eri pykäliin tarvittaville näiden seutujen luovutusvelvolliset maan-
16869: muutoksille saamme kunnioittaen esittää omistaja,t voivat joutua luovuttamaan lisä-
16870: seuraavaa: metsäalueita ja: rakennuspuita vaihtomaa-
16871: 3 §. Pika-asutuslain 12 §: n mukaan ei tiloja varten. Pykälää olisi tässä suhteessa
16872: pika-asutukseen yleensä saada käyttää selvennettävä.
16873: alueita, joilla muihin tarkoituksiin käytet- Se taloudellinen menetys, minkä pika-
16874: tynä on huomattavasti ,suurempi arvo kuin asutus luovutusvelvolliselle maanomistajalle
16875: mihin ne voidaan pika-asutustarkoituksiin tuottaa, ei ole suhteellinen maan luovutus-
16876: käytettyinä arvioida. Kun pika-asutus- prosenttiin. Hajanaisella, heikosti viljel-
16877: viranomaiset eivät ole kiinnittäneet tähän Iyllä tai heikosti rakennetulla tilalla ei
16878: lain kohtaan yleensäkään riittävää huo- 15%: n pellonluovutuksen tarvitse ratkai-
16879: miota, on asianmukaista ottaa lakiin mää- sevasti vaikuttaa tilan kannattavaisuuteen,
16880: räys siitä, että tätä lainkohtaa ainakin on kun taas tätä pienempikin luovutus voi
16881: noudatettava silloin kuin maansaaja itse toisissa tapauksis1sa erittäin arveluttavasti
16882: on päässyt valitsema:an sijoituspaikkansa. heikentää mahdollisuuksia kannattavasti
16883: 15 §. Elintarviketilanteen kannalta olisi viljellä til'aa. Laissa on kyllä 14 §: ssä sää-
16884: ,tärkeätä saada myös luovutusvelvolliset detty: ,Muutoin jätettäköön yksityisen
16885: tilat suorittamaan uudisraivauksia pika- henkilön omistamasta maasta pakkolunas-
16886: asutustiloja varten, mihin lrallituksen esi- tamatta sellaiset alueet, joita ,tärkeitä talou-
16887: tyksen 22 a § : n 1 momentin lopussa ole- dellisia tai kulttuuriarvoja oleellisesti vaa-
16888: valla määräyksellä:kin pyritään ja mitä rantamatta ei voida käyttä.ä pika-asutus-
16889: eduskuntakin jo pika-asutuslakia säädet- tarkoituksiin." Tätä lain kohtaa ei lakia
16890: täessä tarkoitti. Jotta tämä kävisi mahdol- toteutettaessa kuitenkaan ole yleisesti nou-
16891: 444 IX,41. - Siirtoväen pika-asutus.
16892:
16893: datettu eivätkä pika-asutusta johtavat vi- tettavasta peltoalasta, jolloin sakko voisi
16894: ranomaiset vielä ole antaneet pika-asutus- olla 25% alkuaan luovutettavaksi määrä-
16895: toimikunnille minkäänlaisia ohjeita siitä, tystä alasta.
16896: kuinka tätä lain kohtaa olisi sovellettava. Hallituksen esityksen mukaisen 22 a §: n
16897: Onkin myönnettävä, että sen noudattami- suurimpia heikkouksia on, että pienempien
16898: nenkin nykyisessä muodossa olisi useissa luovutusvelvollistilojen omistajat sen mu-
16899: tapauksissa johtanut kohtuuttomuuksiin, kaan joutuvat suhteellisesti epäedullisem-
16900: koska luovutusvelvollisuudesta olisi tällöin paan asemaan kuin suurten tilojen omista-
16901: voinut päästä kokonaan vapaaksi taloudelli- jat, joilla on aivan toiset mahdollisuudet
16902: sesti poikkeuksellisen hyvässä asemassa vastikemaan hankintaan kuin pienemmillä
16903: oleva maanomistaj.a samalla kuin hänen ti- yrittäjillä. Paitsi sitä, että tämä ei ole
16904: lansa osalta luovutUSivelvollisuus olisi siir- kohtuullista, on myös todennäköistä, että ne
16905: tynyt heikommassa taloudellisessa asemassa kansantaloudelliset menetykset, joita maan-
16906: oleville. Kohtuullinen ratkaisu olisi se, luovutus pienehköillä keskikokoisilla hyvin
16907: että tämmöiselle maanomistajalle määrä- rakennetuilla ja voimaperäisesti viljellyillä
16908: tään luovutusvelvollisuus samoden periaat- tiloilla aiheuttaa, näiden luovutusvelvollis-
16909: teiden mukaan kuin muille, mutta hänet ten tilojen suuren lukumäärän vuoksi yh-
16910: asetetaan erikoisasemaan vastikemaan käy- teismäärältään ovat paljoa suurempia kuin
16911: tössä, niin että hänen sallitaan hankkia suurilla tiloilla tapahtuvat.
16912: vastikemaata ei ainoastaan 15 % :n yli me- Tämmöisten keskikokoisten ja pienehkö-
16913: neväl:tä osalta luovutusvelvollisuuttaan, jen luovutusvelvollisten tilojen mahdolli-
16914: vaan koko siltä maa-alalta, jonka pakko- suuksia käyttää vaihtomaata olisi siis lain-
16915: luovutt:amisella vaaraunetaan huomattavia säädännölläkin tuettava. Tämä voisi ta-
16916: taloudellisia tai kulttuuriarvoja. Sekä elin- pahtua siten, että tehtäisiin mahdolliseksi
16917: tarviketuotannon että kansantalouden kan- käyttää jo kussakin kunnassa olevaa maan-
16918: nalta olisi tärkeätä, että vastikemaan omistajien yhteisöä, manttaalikuntaa, tähän
16919: käyttö tämmöisissä tapauksissa, siis silloin tarkoitukseen sekä tarpeellisten raivaus-
16920: kun pakkolunastus oleellisesti vaarantaisi y. m. töiden järjestämisessä vastikemaaksi
16921: arvoja, ulotettaisiin myöskin yhtiöiden eh- hankituilla alueilla. Kuten tunnettua Aito-
16922: käpä vaitionkin tiloihin. Tämmöinen muu- lahden kunta on jo, professori Pihkalan
16923: tos vaatisi 14 §: ssä maanomistajalle myön- aloitteesta, menestyksellä toiminut tässä tar-
16924: netyn turvan heikentämistä niin että ta- koitetulla tavalla, mutta useimmissa kun-
16925: loudellisten arvojen oleellista vaarantamista nissa sopinee tämä tehtävä paremmin mant-
16926: ei kokonaan kiellettäisi, mutta t~;Jhtäisiin taalikunnille kuin kunnille. Jos manttaali-
16927: mahdolliseksi väl~tää se vastikemaata hank- kunnat saataisiin yleisesti ottamaan hoidet-
16928: kimalla. tavakseen tämän tehtävän, tietenkin luovu-
16929: Määräys siitä, että maanomistaja, joka tusvelvollisten lukuun, ja asettamalla tar-
16930: anottuaan oikeutta tarjota vastikemaata ei koitusta varten riittävillä valtuuksilla va-
16931: tarjoustaan määräajassa täytä, voi joutua rustetun toimikunnan asiaa hoitamaan,
16932: luovuttamaan yli alkuperäisen luovutusvel- merkitsisi se sitä, että pienten luovutusvel-
16933: vollisuutensa 10% koko omistamastaan pel- vollisten tilojen omistajat jotka ovat oikeu-
16934: toalasta on kohtuuton erikoisesti niihin näh- tetut tarjoamaan vastikemaata, voisivat
16935: den, joiden luovutusvelvollisuus on suhteel- hankkia tarvitsemansa vastikemaan ainakin
16936: lisen pieni. Varsinkin näihin luovutusvel- yhtä helposti •kuin suurimpien tilojen omis-
16937: vollisiin nähden olisi kohtuullisempaa las- tajat. Manttaalikunnan pika-asutustoimi-
16938: kea sakkomaanluovutus prosenteissa luovu- kunnalla olisi myös aivan tois·et mahdoHi-
16939: IX,41. - Korvenoja y. lll. 445
16940:
16941: suudet hankkia vaihtomaata omasta tai lä- kuin jos kukin luovutusvelvollinen erikseen
16942: hikunnasta kuin yksityisillä luovutusvelvol- hankkii vastikemaata. Myös kansantalou-
16943: lisilla. Asia järjestyisi todennäköisesti siten dellisesti ja elintarviketuotannon kannalta
16944: kuin Aitolahdella, että ostettaisiin kokonai- on tietenkin paljoa tarkoituksenmukaisem-
16945: sia tiloja, tarpeen vaatiessa suuriakin tiloja. paa palstoittaa pika-asutustarkoituksiin
16946: Kun vastikemaa näin saataisiin verraten pienempi määrä tiloja kokonaan, kuin pi-
16947: läheltä helpottuisi viljelyskelpoisten aluei- lata tai heikentää kannattavaisuus suurella
16948: den raivaaminen ja rakentaminen yhteis- joukolla tiloja.
16949: voimin tai Pellonraivaus Oy:n avulla suu- 30 §. Vapaaehtoisia maanluovutuksia
16950: resti. Tämmöisestä menetelmästä ei olisi valtiolle pika-asutustarkoituksiin on omansa
16951: hyötyä ainoastaan luovutusvelvollisille vaan suuresti rajoittamaan se, että tämmöiset
16952: myös ikarjalaisille, koska se suuresti joudut- alueet jäävät valtiolle siinäkin tapauksessa,
16953: taisi pika-asutustoimintaa, kuten on tapah- että niille ei saada asukasta määräajassa
16954: tunut Aitolahdella, jossa uudistilojen pellot kun taas pakkoluovutettava alue tässä ta-
16955: useissa tapauksissa on saatu raivatuksi en- pauksessa palaa entiselle omistajalle. Py-
16956: nenkuin maanmittaustoimitukset ovat päät- kälään tehty muutos tarkoittaa tämän epä-
16957: tyneet ja uusia rakennuksiakin on pika- kohdan korjaamista.
16958: asutustiloille valmistunut ennen kuin pika- Sen nojalla, mitä edellä olemme lausu-
16959: asutusviranomaiset ovat voineet valita asuk- neet, sekä vedoten meille valtiopäiväjärjes-
16960: kaan tilalle. Myös se seikka, että vastike- tyksen 32 § :n ja eduskunnan työjärjes-
16961: maaksi hankituilla tiloilla olisi valmiita ra- tyksen 35 § :n mukaan kuuluvaan aloite-
16962: kennuksia karjalaisten väliaikaiseen käyt- oikeuteen kunnioittaen ehdotamme,
16963: töön, olisi karjalaisille suuri etu. Karjalais-
16964: kuntien asutuksen yhtenäisyyden kannalta että Eduskunta hyväksyisi näin
16965: o1isi näin järjestetty vastikemaanhankinta kuuluvan lakiehdotuksen:
16966: luonnollisesti myöskin paljoa edullisempaa
16967:
16968:
16969: Laki
16970: siirtoväen pika-asutuslain muuttamisesta.
16971:
16972: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1940 annetun
16973: siirtoväen pika-asutuslain 3, 4, 15, 20, 21, 23, 30, 31, 32, 35, 38, 42 ja 56 § sekä
16974: lisätään samaan lakiin uusi 22 a § seuraavasti:
16975:
16976: 3 §. teensä tuiee niin suuri viljelmä kuin hän
16977: Tämän lain mukaan muodostetaan asu- tämän lain mukaan olisi oikeutettu saa-
16978: tuslain 5 § :ssä mainittuja viljdys- ja asun- maan. Lisämaaksi älköön tällöin kuiten-
16979: totiloja sekä sekamuotoistiloja. kaan otettako maata, jolla muuhun tarkoi-
16980: Lisäksi voidaan tämän lain mukaan maan- tukseen käytettynä on suurempi arvo.
16981: saantiin oikeutetulle henkilölle, joka on Tilat on, mikäli mahdollista, sijoitettava
16982: hankkinut itselleen maata ennen vuoden asutusryhmiin, asuntotilat sellaisille paik-
16983: 1940 loppua, erottaa, mikäli se katsotaan kakunnille, joilla tilojen omistajilla on ti-
16984: tarkoituksenmukaiseksi ja voi haitatta ta- laisuus ansion saantiin, ja sekamuotoistilat
16985: pahtua, niin paljon lisämaata, että hänen sellaisille paikkakunnille, joilla voimaperäi-
16986: hankkimastaan maasta ja lisäma:asta yh- nen maanvilj·elys on tuotteiden menekin
16987: 446 IX,H. - Siirtoväen pika-asutus.
16988:
16989: edullisuuden vuoksi mahdollinen tai joilla sien hinta suoritetaan nimetylle henkilölle
16990: on riittävästi sivuansiomahdo1lisuuksia. asetetuilla valtion velkasitoumuksilla taikka,
16991: valtioneuvoston vahvistamien tarkempien
16992: 4 §. ohjeiden mukaisesti, osaksi tai kokonaan
16993: (Kuten hallituksen esityksessä n: o 22) . rahassa.
16994: 22 a §.
16995: 15 §. Jos 22 § :n 1 momentissa mainitussa kat-
16996: Pika-asutukseen voidaan käyttää valtion selmuksessa on määrätty yksityisen henkilön
16997: metsämaahan kuuluva, yksityisen hallin- omistamasta kiinteistöstä luovutettavaksi
16998: nassa oleva nautintaniitty. Sen haltijalle alueita, joita ei voida käyttää pika-asutus-
16999: tulevrusta korvauksesta ja avustuksesta on tarkoituksiin, olennaisesti vaarantamatta
17000: voimassa, mitä asutuslain 39 ja 40 §: ssä taloudellisia tai kulttuuriarvoja, eikä kiin-
17001: on säädetty. teimistö ole rappio- tai keinottelutila, saa-
17002: .Jos kiinteistön omistaja haluaa viljellyn koon maanomistaja, joka ei ole tehnyt ano-
17003: maan sijasta antaa pika-asutusta vart,en vil- musta II\aan vapauttamisesta pakkolunas-
17004: jelyskelpoista maata, sallittakoon se eh- tuksesta 22 §: n 4 momentin nojalla tai,
17005: dolla, että hän pika-asutustoimrkunnan jonka tekemä sellainen anomus on hylätty,
17006: määräämäJssä ajassa, joka ei saa olla kahta ennen 1 päivää syyskuuta 1941 tarjota
17007: vuotta pitempi, raivaa sellaisen viljelyskel- valtiolle vastaavan alueen jos tästä voidaan,
17008: poisen maan pelloksi sekä luovuttaa tilan käyttämättä lisäksi muuta kuin valtion-
17009: saajaru sillä välin käytettäväksi vastaavan maata tai siitä saatavia puita, muodostaa
17010: alan valmista peltoa. Tällaisesta käyttö- vähintääru 1 sekamuotoistila, luovutetta-
17011: oikeudesta on tehtävä merkintä maarekiste- vaksi pika-asutukseen viimeistään 1 päi-
17012: riin, josta :S'e voidaan poistaa ainoast-aan vänä marraskuuta 1941, taikka, milloin
17013: omistajan ja tilan saajan yhteisestä hake- katselmusta ei ole aloitettu ennen 1 päivää
17014: muksesta tai tuomioistuimen päätöksen joh- elokuuta 1941, kahden kuukauden kuluessa
17015: dosta. siitä, kuin luovutettava alue on ikatselmuk-
17016: 20 §. sessa määrätty, ei kuitenkaan ennen 1 päi-
17017: (Kuten hallituksen esityksessä n: o 22). vää marraskuuta 1941, missä tapauksessa
17018: vastikemaaksi ,tarjottavaa aluetta ei tar-
17019: 21 §. vitse osoittaa ennen viimeksimainittua päi-
17020: Alueen ja sen mukana pakkolunastettu- vää. V astikemaaksi voidaan hyväksyä kah-
17021: jen etuuksien sekä rakennuspuiden hinnan den tai useamman, saman pika-asutustoimi-
17022: maksamisesta valtion varoilla säädetään kunnan alueella asuvan maanluovuttajan
17023: erikseen; kuitenkin maksetaan se osa alueen yhteisesti tarjoama alue, jos siitä voidaan
17024: hinnasta, joka siitä lankeaa ,luovutusvelvol- muodostaa viljelys- tai sekamuotoistila.
17025: lisen pika-asutusta varten pakkolunastuk- Jos kunnan, seurakunnan tai yleishyö-
17026: sella tai muuten hankkimien viljelyskel- dyllistä tm'lkoitusta varten perustetun yh-
17027: poisten maiden kuivatus-, raivaus- y. m. pe- teisön omistamasta kiintei:stöstä on yllä
17028: rusparannustöiden todellisten kustannusten mainitussa katselmuksessa määrätty luovu-
17029: osalle, niin myös pakkotilauksella tämän tettavalk:si tämmöisiä alueita, olkoon heinä
17030: lain mukaan ostetut tavarat ja tarvikkeet, myös oikeus tarjota vastikemaata muuten
17031: käteisellä rahalla tai valtion lyhytaikaisilla yllä mainituin ehdoin, mutta ei kuitenkaan
17032: srtoumuksilla. k~o tämmöisen alueen sijasta, vaan sen
17033: Vapaaehtoisella kaupalla pika-asutustar- maa-alan sijasta, joka ylittää 30% tilan
17034: koituksiin luovutettujen alueiden ja etuuk- viljellyn maan alast1a.
17035: IX,41. - Korvenoja y. m. 447
17036:
17037: V aitioneuvosto voi mää1~ätä, että vastike- 23 §.
17038: maa, johon kuuluu pääasiallisesti viljeiys- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 22.)
17039: kelpoist'a maata, ellei maanluovuttaja oma-
17040: aloitteisesti sitoudu tarpeellista osaa siitä 30 §.
17041: raivauttamaan, luovu,ttajan toimesta on Jollei paJk:kolunastetulle tai 22 §: n 2 mo-
17042: saatettava viljelyskuntoon 1 päivään mar- mentin mukaisesti valtioH.e pika-asu,tustar-
17043: raskuuta 1942 mennessä. koituiksiin luovutetulle alueelle ole otettu
17044: Saadakseen käyttää 1, 2 tai 3 momen- .asulmsta vuoden kuluessa siitä, kuin kat-
17045: tissa mainittua oikeutta tulee ma~nomi& selmustoimitus on voittanut lainvoiman,
17046: ta.jan valtioneuvoston määräämän ajan ku- olkoon pakkolunastus .tai luovutus rauen-
17047: luessa asianomaiselle pika.-asutustoimikun- nut. Tällöin on valtio kuitenkin velvoUi-
17048: nalle osoitt,aa oleV'ansa 1, 2 tai 3 momentin nen, jos maanomistaja niin vaatii, Innas-
17049: nojalla oikeutettu vastikemaata tarjoamaan tamaan alueen tämän Lain muk,aan arvioi-
17050: sekä samalla kirja:llisesti ilmoittaa vapau- dusta tai sovitoota hinnasta. Ma~atalous
17051: tettaV'aJksi haluamansa alueen suuruus. ministeriön asutusasianosaston on raukea-
17052: Jos vast:ilkemaa on muussa kuin siinä misesta tehtävä ilmoitus asianomaiselle tuo-
17053: kunnassa, jossa vapautettava ,alue on, eikä marille 27 §: n 2 momentissa mainitun mer-
17054: se ole uudisviljelystila, vastaa maan hank- kinnän poistamiseksi ulosmitattujen kiin-
17055: kija siitä vuosina 1942 ja 1943 suoritetta- teistöjen luettelostl3.
17056: vista kunnallis- ja kirkollisveroista.
17057: Ellei säädetyn aj.an kuluessa ole han- 31 §.
17058: kittu sellaista v;astikemaata, jonka valtio- Asukkaiden sijoittamis,ta varten maan
17059: neuvosto, huom]oon ottaen maan ·arvon eri osiin ja. kuntiin tekee suunnitelman
17060: s~kä luonnons'UJhteet ja taloudelliset edelly- maatalousministeri-ön asutusasiainosasto.
17061: tykset, voi hyväJksyä, eikä päteväiä syytä Asukkaan ott.aa kuhunkin llmntaan ase-
17062: laiminlyöntiin VDida katsoa olevan, on tettava toimikunta, johon sen kunnan
17063: maanomistaja velvollinen valtioneuvoston kunnallislautakunta tai sitä vastaava
17064: määräyksestä luovuttamaan pika-asutuk- kunnallinen hallintokunta, jonka asuk-
17065: seen maata enintään kaksikymmentäviisi kaita mainittuun kuntaan etupäässä
17066: sadalta yli sen, mitä hänen luovutettavaik:- sijoitetaan, valitsee kaksi jäsentä ja pu-
17067: seen on 22 § : n 1 momentissa tarikoitetussa heenjohtajan maatalousministeriön asutus-
17068: katselmuksessa määrätty. asiainooosto sijoituskunnan !kunnallisl.a:uta-
17069: Tämän pykälän säännökset eivät koske kunnan ehdottamista. henlkilöistä. Puheen-
17070: tämän lain perusteella valtiolle ostettuja johtajan tai j.äsenen voi maatalousministe-
17071: alueita eikä ·alueita, joiden osalta katsel- riön asutusasiainDsasto, milloin se katsoo
17072: mustoimitus on saanut lainvoiman ennen syytä siihen olevan, vapaut.taa tehtävästään
17073: 1 päivää helmikuuta 1941. ja määrätä hänen tilalreen väliaikaisesti
17074: Manttaaliin pannun maan omistajain ja hallintokunnan tai kunnallislautakunnan
17075: haltijain kuntakokous voi Dttaa kunnan ehdottamista henkilöistä tDisen, siksi kun-
17076: luovutusvelvollisten maanomistajien puo- nes uusi on edellämainitulla tav,alla va-
17077: lesta ja kustannuksella huolehtiiVkseen tässä littu. Ellei toimikunta ole yksimielinen,
17078: pykälässä tarkoitetun vastikemaan hardrki- ottaa asukkaan toimikunnass'a ehdolla ol-
17079: misesta ja viljelyskuntoon saattamisesta, leista henkilöistä :M::aat,alousseurojen Kes-
17080: mikäli nämä sitä haluavat ja. kukin osal- kusliitto. Asu~kaita tiloille sijoitetta,essa
17081: taan asettavat riittävän vakuuuden kustan- on, mikäli mahdollista, otettava huomioon
17082: nuksista. heidän entisten tilojensa suuruus.
17083: 448 IX,41. - Siirtoväen pika-asutus.
17084:
17085: Luovutettavien alueiden raivaamisen ja seurojen Keskusliiton toimittava yksissä
17086: rakentamisen johto ,ja valvonta kuuluu neuvoin Svenska Lantbrukssällskapens i
17087: Maatalousseurojen Keskusliitolle. Tässä Finland Förbund-nimisen järjestön kanssa.
17088: tarkoituksessa on liiton asiana tehdä maan Suurehkojen yhtenäisten asutusalueiden
17089: asuttamista varten tarpeelliset tie-, kuiva- tie-, kuivatus-, raivaamis- ja rakennustyöt
17090: tus-, raivaamis- ja rakennussuunnitelmat voi maatalousministeriö jättää maatalous-
17091: sekä laatia asukkaan kanssa viljelyssopimus hallituksen tai näillä toimialoilla ammatti-
17092: viiden vuoden ajaksi, niin myös huolehtia maisesti toimivien yhteisöjen suoritetta-
17093: siitä, että edellämainitut työt tehdään no- vaksi.
17094: peasti ja tarkoituksenmukaisesti. Liitolla 32 §.
17095: on niinikään valta määrätä, että asukas saa (Kuten hallituksen esityksessä n:o 22.)
17096: raivaus- ja rakennustyön kestäessä valtion
17097: huoltovaroista vaadittaessa maksettavaa kor- 35 §.
17098: vausta vastaan majoituksen sekä oikeuden (Kuten hallituksen esityksessä n:o 22.)
17099: mahdollisuuksien mukaan käyttää talous-
17100: rakennuksia sillä kiinteistöllä, josta alue on 38 §.
17101: luovutettu, tai muulla alueen läheisyydessä (Kuten hallituksen esityksessä n:o 22.)
17102: olevalla kiinteistöllä. :Myös voi liitto pakko-
17103: tilauksella teollisuuslaitoksilta ja liikkeiltä 42 §.
17104: hank:kia rakennusaineita ja -tarvikkeita (Kuten hallituksen esityksessä n: o 22.)
17105: sekä kuollutta maatalousirtaimistoa.
17106: Ruotsinkielisiin ja kaksikielisiin kuntiin 56 §.
17107: kuuluvia alueita asutettaessa on :Maatalous- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 22.)
17108:
17109:
17110: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1941.
17111:
17112: A. Korvenoja. Kalle Soini.
17113: J49
17114:
17115: IX,42. - Lak. al. N:o 33.
17116:
17117:
17118:
17119:
17120: Kivioja: Ehdotus laiksi siirtoväen pika-asutuslain mu.nt-
17121: tamisesta.
17122:
17123:
17124: E d u s k u n n a 11 e.
17125:
17126: Hallituksen äskeisessä esityksessä N: o 67 asutusteitse, ja kun pika-asutustoimikun-
17127: siirtoväen pika-asutuslain muuttamisesta on nassa maansaantihakemusten puutteessa
17128: tarkoituksena m. m. helpottaa tilan muo- siirtoväen edustajankin on mahdoton valvoa
17129: dostami.Sita tarkoituksenmukaiseksi ;tilaksi. edustettavainsa ~ua, ilmenee todellinen
17130: Kun mainitussa esityksessä ei ole otettu asianlaita vasta asukasta otettaessa. Jotta
17131: huomioon niitä !tapauksia, joissa vastoin sittenkin vielä olisi mahdollisuus tuollai-
17132: pika-asutuslain alkuperäisitä tarkoitusta on seen tilaan liittää metsämaata - mikä pika-
17133: ennen 1-2 ha viljeltyä ja hiukan laidunta asutustoimikunnan mielestä olisi ollut mah-
17134: ja metsämaata omistaneelle nyt muodos- dollista, jos se aikanaan olisi sen tiennyt -
17135: tettu ja tarjottu vain n. 1 ha viljeLtyä ehdotan V J: n 32 § : n nojalla käytännön
17136: maata ilman meitsää ja laidunta (H2 luo- vaaltimana lisäyksenä voima.o;;saolevaan pika-
17137: kan tilana) , lisäksi paikkakunnalla, jossa asutuslakiin,
17138: ei ole sivuansiomahdollisuuksia, ja kun tuon
17139: entisen tilan pienempään vaihtamisen vaih- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17140: toehtona nykyään on vain toinen vääryys, van lakiehdotuksen:
17141: maansaantioikeuden meneittäminen pika-
17142:
17143:
17144:
17145: Laki
17146: siirtoväen pika-asutuslain muuttamisesta.
17147:
17148: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on rtehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
17149: määrätyllä rtavalla, lisätään 28 päivänä kesäkuuta 1940 annettuun siirtoväen pika-
17150: asutuslaikiin oouraava uusi 31 a §:
17151:
17152: 31a §, talousministeriön asutusasiainosastoon, jolla
17153: Milloin asukkaanottotoimikunta tai maan- on oiikeus palaUJttaa, miHoin katsoo siihen
17154: viljelysseura havaitsee tiloja muodostet- syytä 01levan, selllaisen tillam. muodostaminen
17155: taessa !tapahtuneen asukkaan vahingoksi pik:a-.asutustoimitkunnan uudelleen käsitel-
17156: virheen, ilmoittakoon huomiostaan maa- tävälksi.
17157:
17158:
17159: Helsingissä kesäkuun 6 päivänä 1941.
17160:
17161: Vilho H. Kivioja.
17162: 450
17163:
17164: IX,43. - Lak. al. N:o 34.
17165:
17166:
17167:
17168:
17169: Korvenoja y. m.: Ehdotus laiksi siirtoväen pika-asutuslain
17170: muuttamisesta.
17171:
17172:
17173: E d u s k u n n a ll e.
17174:
17175: Eduskunnalle on annettu hallituksen esi- tean omaksuman kannan hyväksyi myöskin
17176: tys N: o 67 siirtoväen pika-asutuslain muut- hallitus ja sittemmin eduskunta. Käytän-
17177: tamiseSita, mikä esitys on eduskunnassa ensi nössä on ny1t kuitenkin käynyt siten, entä
17178: kerran esitelty 3 päivänä kuluvaa kesä- eräät pika-asutustoimikunnat eivät ole otlta-
17179: kuuta. neet riittävästi huomioon vanhojen raken-
17180: Tämän es:iltyksen !tarkastelun yhteydessä nusten. käyutömahdollisuuksia eivätkä ole
17181: olemme havainneet tarpeelliseksi ehdottaa täten saatavaa rakennusainoota vähentäneet
17182: 16 § :n 3 momenttiin kiinteistöiltä pakko- kiinteistöiltä leimattavista rakennuspuista.
17183: lunaSitettavien rakennusten käyttöä koske- Kun näin on menetelty, ei lain säännös ole
17184: van muutosehdotuksen ja saamme rtämän johtanut siihen tulokseen kuin alunpitäen
17185: perusteluksi esittää seuraavaa. suunnite1tiin. Pidämme sen vuoksi !tärkeänä,
17186: Professori Kivimäen puheenjohdolla toi- että laissa nimenomaan sanottaisiin, että
17187: mineessa pika-asutuskomiteassa otettiin siir- vanhoista rakennuksista saatavat rakennus-
17188: toväen rakennustoiminnan helpottamista ja aineet otettaisiin huomioon luovutusvelvol-
17189: jouduutamis:ta silmälläpitäen lakiehdotuk- lise1ta kiinteiSitöltä rakennuspuita leimat-
17190: seen määritelmä, entä pika-asutustoimikun- taessa.
17191: nat voivat pakkolunastaa kiinteistöille vä- Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ja
17192: hemmän tarpeellisia rakennuksia alueen viitaten valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään,
17193: varustamiseksi rakennuksilla. Tällä pyrit- ehdotamme kunnioittaen,
17194: tiin siihen, että sawtaisiin ehkä kokonaan
17195: rakennuksia siir1tämällä nopeasti uusia asu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17196: muksia siirtoväelle tai ainakin sopivaa kui- van lakiehdotuksen:
17197: vaa rakennusainetta käytettävämsi. Komi-
17198:
17199:
17200: Laki
17201: siirtoväen pika-asutuslain muuttamisesta.
17202:
17203: Eduskunnan pärutöksen mukaiseSiti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
17204: määrätyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1940 annetun siirtoväen pika-
17205: asutuslain 16 § näin kuuluvaksi:
17206:
17207: 16 §. vuttajalla on oikeus, jolleivät asianosaiset
17208: Alueella kasvavat puut lunastffiltakoon niiden hinnasta sovi, hakata ja viedä pois
17209: alueen mukana, kuitenkin niin, että luo- metsänhoitolautakunnan toimesta leimrutlta-
17210: IX,43. - Korvenoja y. m. 451
17211:
17212: vat arvopuut, tarpeellisia rakennuspuita aineiden hankinnan helpottamiseksi antaa
17213: lukuun ottamatta, ajan kuluessa, jonka, 5,000--15,000 markan avustus.
17214: jolleivärt; asianosaiselt siitä voi sopia, metsän- Uudelle tilalle voidaan myös, milloin se
17215: hoitolautakunta määrää. Sellaiset arvopuut, on välttämätö:rutä, myöntää oikeus kiinteis-
17216: joiden hakkaamisen katsotaan olevan risti- tön omistajan osoituksen mukaan saada
17217: riidassa yksityisme1tsän käytöstä voimassa määrättyinä alkuvuosina kohtuullista mak-
17218: olevien säännösten kanssa, on kuitenkin lu- sua vastaan poltto- ja kotitarvepuunsa val-
17219: nastettava; jollei alueella ole rt:ilalle rtar- tionmaalta tai, jollei siihen ole mahdolli-
17220: peellisten rakennusten rakentamiseen vält- suUJtta, kiinteistöstä, josta alue on erotebtu,
17221: tämättömiä rakennuspuita, on niitä, jollei tai muusta alueen läheisyydessä olevasta
17222: sellaisia puita saada vahionmaalta, pakko- kiinteistöstä, mikäli ei näiden kiinteistöjen
17223: lunastetrtava muunlaaltuiselta maalta. kotitarvepuun saanrt:.ia sen kaurt:,ta vaaran-
17224: Jos paikkakunnalla ei ole ollenkaan tai neta. Tällaisesta rasiteoikeudesta on teh-
17225: ei ole riittävästi tilalle rakennuspuiksi tar- rt;ävä merkintä maarekisteriin. Edellä mai-
17226: vittavaa metsää, tai jos muodoste1ttavalle nittujen kiinteistöjen omistajat ovat velvol-
17227: asuntotilalle ei voida varalta rakennuspuirta lisEl!t luovuttamaan heille vähemmän tarpeel-
17228: tilalle tulevalta alueelta tai sen välittömästä liset rakennukset alueen varustamiseen ra-
17229: läheisyydestä, 1taikka jollei ennen 1 päivää kennuksilla, jolloin täten saatavat rakennus-
17230: heinäkuuta 1941 muodostetulle tilalle ole aineet on otettava huomioon kiinteistöitä
17231: määrätty ann~ttavaksi tarpeellisia raken- rakennuspuita leimatJtaessa.
17232: nuspuita, voidaan asukkaalle rakennus-
17233:
17234:
17235: Helsingissä 6 päivänä kesäkuUita 1941.
17236:
17237: A. Korvenoja. K. Kleemola. T. N. Vilhula.
17238: 452
17239:
17240: IX,H. - Lak. al. N:o 35.
17241:
17242:
17243:
17244:
17245: Teittinen: Ehdotus laiksi siirtoväen pika-asutuslain muut-
17246: tamisesta.
17247:
17248:
17249: E d u s k u n n a ll e.
17250:
17251: Siirtoväen pika-asutuslain 9 § :n mukaan väikeen kuuluvan henkilön. Samaa peri-
17252: tarkastusoikeuden jäseninä on kolme pika- aatetta noudatetaan oikeuden täydentämi-
17253: asutussuunnitelman tarkastajaa, joista yksi seen nähden kihlakunnan- ja maam.jako-
17254: on maanmittausinsinööri, yksi maa- ja oikeuksissa. Sitä suurempi syy on näin me-
17255: metsätalouteen perehtynyt henkilö sekä li- netellä tarkastusoikeuksissa, joissa oikeuden
17256: säksi asianomaisen sijoituskunnan kunll31- käytön tulisi olla mahdollisinnnan nopea.
17257: lislautakunnam. valitsema maanviljelijä ja Siihen nähden, että kysymyksessä olevien
17258: mainitun lain 1 § : ssä mainittuun väestö- jäsenien käyttö on aivan poikkeuksellista,
17259: ryhmään kuuluva henkilö, jonka valitsee ei ehdotetulla lainmuutoksella asiallisesti
17260: sen kunnan kunnallislautakunta tai sitä millään tarvoin muuteta momentin nykyistä
17261: vastaava kunnallinen hallintokunta, jonka sisältöä.
17262: asukkaiden sijoittamisesta lähinnä on ky- Mainitun 9 §: n mukaan pika-asutussuun-
17263: symys. Tarkastusoikeuksien istuntoja ja nitelman tarkastajia ovat lääninmaanmit-
17264: katselmuksia pidettäessä on useassa tapauk- tausinsinööri ja apulaislääninmaanmittaus-
17265: sessa: käynyt niin, ettei asianomaisen kun- insinööri ja maanmittauskonttorin tarkas-
17266: nallislautakunnan valitsema maanviljelijä- taja, kukin läänissään, sekä maatalousmi-
17267: jäsen tai siirtoväkeen kuuluva kysymyk- nisteriön asutusasiainosaston kutakin lää-
17268: sessä olevan oikeuden jäsen olekaan saa- niä varten määräämät asutustarkastajat,
17269: punut tarkastusoikeuteen joko sen takia, agronomit ja metsänhoitolautakunnan met-
17270: että hänellä on ollut laillinen este, jonka sänhoit3Jjat. On osoittautunut, että on ol-
17271: tiedoittarrnisen hän on laiminlyönyt tai jota lut vaikea saada tarkastusoikeuksiin pika-
17272: hän ei ole ajoissa ehtinyt ilmoittaa tarkas- asutussuunnitelman tarkastajajäseniä, koska
17273: tusoikeuden puheenjohtajalle, siitä puhu- laki nykyisellään asettaa aika ahtaat rajat
17274: mattakaan, ettei hän ole matkoilla olon tai ja muutkin virkatehtävät, kuin pika-asutus-
17275: muun syyn takia saanut oikeuden kokoon- lain toimeenpanoon kuuluvat, on hoidettava.
17276: tumisesta tietoa. Siihen nähden, että Sanotun johdosta ehdotetaan, että puheena
17277: näissä tapauksissa tarkastuso:iJkeuksien is- oleva laJinpaikka muutettaisiin niin, että
17278: tunnot tai katselmukset on täytynyt oikeu- maatalousministeriö voisi kussakin läänissä
17279: den vajalukuisuuden vuoksi lykätä ja tästä määrätä pika--asutussuunnitelman tarkasta-
17280: on aiheutunut viivy;tystä, hyödyttömiä kus- jiksi myös siihen soveliaan maanmittaus-
17281: tannuksia mainitsemattakaan, eb.dotetaan, insinöörin ja metsänhoitajan. Kun mää-
17282: että tarkastusoikeus oikeutettaisiin tilapäi- räysoikeus ehdotetaan siirrettäväksi asu-
17283: sesti määräämään mainittujen jäsenien ti- tusasiainosastolta maatalousministeriölle, ei
17284: lalle S31Illan kunnan maanviljelijän ja paik- sanotulla lainmuutoksella millään tavoin
17285: kakunnalla oleskelevan ja sopivan siirto- vaaranneta oikeusturvallisuutta.
17286: IX,44. - Teittinen. 453
17287:
17288: Pika-asutuslain 12 §: n mukaan on eri- dotettu säädettäväksi, olisi kysymyksessä
17289: näiset vuokralle annetut alueet jätettävä olevan laatuiset järjestelyt määrättävä suo-
17290: pakkolunastamatta. Sen sijaan pika-asu- ritettavaksi katselmustoimituksen yhtey-
17291: tuslaissa ei ole annettu minkäänlaisia sään- dessä. Niinikään tulisi pika-asutustoimi-
17292: nöksiä siitä, saadarunko ja millä edellytyk- kunnan vastoin jakolainsäädännössä omak-
17293: sillä tiloja siirtoväelle muodostettaessa suttua periaatetta käsitellä ja ratkaista täl-
17294: tehdä muutoksia tällaisten pakkolunasta- laisesta järjestelystä aiheutuva korvaus-
17295: matta jätettävien tilusten sijoitukseen. Kun ynnä kaikki muutkin kysymykset. Vaikka-
17296: tarkoituksenmukaisten tilojen aikaansaami- kaan muutoksien tekemistä ei ole syytä
17297: seksi kuitenkin on useissa tapauksissa osoit- ulottaa sellaisiin tiluksiin, joilla vuokra-
17298: tautunut välttämättömäJksi muutoksien te- oikeuden haltijan talousrakennukset sijait-
17299: keminen toisen hallinnassa olevien tilusten sevat, saattaa järjestely ikuitelllkin aiheuttaa
17300: sijoitukseen, olisi tällainen järjestely ni- sellaisten rakennusten, kuten esim. latojen,
17301: menomaan tehtävä mahdolliseksi niissä ta- siirtoja, jotka eivät kuulu varsinaiseen ta-
17302: pauksissa, jolloin se voi tapahtua vuokra- louskeskukseen. Tältä varalta olisi säädet-
17303: oikeuden haltijan asemaa huonontamatta. tävä, että järjestelystä aiheutuvat siirto-
17304: Tällaiseen lainmuutokseen on sitäkin enem- kustannukset suoritetaan valtion varoista.
17305: män aihetta, kun vastaavanlainen menet- Esitetyssä tarkoituksessa ehdotetaan lakiin
17306: tely pakollisen tilusvaihdon muodossa tu- otettavwksi uusi 22 b §.
17307: lee omaksuttavaksi omistusoikeudella hallit- Kaiken edellä esitetyn nojalla, viitaten
17308: tavien tiluksien järjestelyyn nähden ja se Vj :n 32 § :ään, ehdotan kunnioittaen,
17309: on voimassa myöskin tavallisissa maanjako-
17310: toimituksissa. Yhdenmukaisesti sen kanssa, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17311: mitä tilusvaihtojen suorittamisesta on eh- van lakiehdotuksen:
17312:
17313:
17314: Laki
17315: siirtoväen pika-asutuslain muuttamisesta.
17316:
17317: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
17318: määrätyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1940 annetun siirtoväen pika-
17319: asutuslain 9 § sekä lisätään sanottuun lakiin uusi 22 b § seuraavasti:
17320:
17321: 9 §. Tarkastusoikeuden puheenjohtajaksi mää-
17322: Pika-asutustoimikunnassa on puheenjoh- rää oikeusministeriö riittävän määrän asu-
17323: taja ja neljä jäsentä. Sen puheenjohtajaksi tustuomareiksi soveltuvia henkilöitä, jotka
17324: määrää maatalousministeriö maanmittausin- ovat suorittaneet ylenunän oikeustutkin-
17325: sinöörin tai agronomin sekä jäseniksi agro- non tai aikaisemman oikeustutkinnon ja
17326: nomin ja metsänhoitajan tai, jollei näitä joilla on kokemusta tuomarin toimissa.
17327: ole toimeen saatavissa, maanviljelysinsinöö- Tarkastusoikeuden jäseninä on kolme pika-
17328: rin, maatalousteknikon tai metsätalousneu- asutussuunnitelman tarkastajaa., joista yksi
17329: vojan. Muina jäseninä pika-asutus.toimi- on maanmittausinsinööri, yksi maa- ja yksi
17330: kunnassa on asutuslautakunnan määräämä metsätalouteen perehtynyt henkilö, sekä li-
17331: maanviljelijä ja Maatalousseurojen Keskus- säksi asianomaisen sijoituskunnan kunnal-
17332: liiton määräämä, 1 § : ssä mainittuun väestö- lislautakunnan valitsema maanviljelijä ja
17333: ryhmään kuuluva henkilö. 1 § :ssä mainittuun väestöryhmään kuuluva
17334: 454 IX,44. - Siirtoväen pika-asutus.
17335:
17336: henkilö, jonka valitsee sen kunnan kun- 22 b §.
17337: nallislautakunta tai sitä vastaava kunnal- Sellainen vuokralle annettu alue, joka
17338: linen hallintokunta, jonka asukkaiden si- 12 §: n 2 ja 3 momentin mukaan on jätet-
17339: joittamisesta lähinnä on kysymys. Jollei tävä pakkolunastamatta, saadaan välttämät-
17340: kunnallislautakunnan valitsema maanvilje- tömän tarpeen niin vaatiessa, ottaa pika-
17341: lijä tai edellä 1 § :ssä mainittuun väestö- asutukseen, jos vuokraoikeuden haltijalle
17342: ryhmään kuuluva jäsen kutsusta huoli- hänen asemaansa huonontamatta voidaan
17343: matta ole saapunut tarkastusoikeuteen, on antaa vastikkeeksi saman omistajan tiluk-
17344: tarkastusoikeudella valta määrätä kunnal- sista toinen alaltaan ja laadultaan vastaava
17345: lislautakunnan valitseman maanviljelijäjä- alue. Älköön vaihtoa ku1ten.kaan toimhet-
17346: senen sijaan jokin toinen saman kunnan tako, ellei se voi tapahtua sanottavampaa
17347: maanviljelijöistä ja 1 §: ssä mainittuun haittaa vuokraoikeuden haltijalle tuotta-
17348: väestöryhmään kuuluvan jäsenen sijaan matta, älköönJkä sellaisia tiluksi:a, joita pää-
17349: joku paikkakunnalla oleskeleva samaan asiallisesti käytetään talonasemaksi, puu-
17350: väestöryhmään kuuluva henkilö. tarhaksi tahi teollisuus- tai muuhun sellai-
17351: Pika-asutussuunnitelman tarkastajia ovat seen tarkoitukseen, vuokraoikeuden haltijan
17352: lääninmaanmittausinsinööri, a pulaisläänin- suostumuksetta toisiin tiluksiin vaihdettako.
17353: maanmittausinsinööri tai maanmittauskont- Pika-asutustoimikunnan on katselmustoimi-
17354: torin ta11kastaja, !kuikin läänissään, selkä tuksen yhteydessä suoritettava vastike-
17355: maatalousministeriön kutakin lääniä varten alueen paaluttaminen sekä ratkaistava ne
17356: määräämät asutustarkastajat, maanmittaus- vaihdosta aiheutuvat korvaus- ynnä muut
17357: insinöörit, agronomit ja metsänhoitajat. kysymykset, joista asianomaisten kesken ei
17358: saada sopimusta aikaan.
17359: Siirtokustannukset suorittaa valtio.
17360:
17361:
17362: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1941.
17363:
17364: Sulo J. Teittinen.
17365: 455
17366:
17367: IX,45. - Lak. al. N:o 36.
17368:
17369:
17370: Luukka y. m.: Ehdotus la-iksi siirtoväen pika-asutuslain
17371: m1tuttamisesta.
17372:
17373:
17374: E d u s k u n n a ll e.
17375:
17376: Viime toukokuun 31 päivänä hallitus an- koituksiin luuastettavien rakennuksien hin-
17377: toi eduskunnalle esityksen siirtoväen pika- tataso huomattavasti noussut. Nousua on
17378: asutuslain eräiden pykälien muuttamisesta. esiintyny;t keskimäärin 30-35% lakia sää-
17379: Sanotun ehdotuksen 16 §: n mukaan on dettäessä vallinneesta hintatasosta. Toiselta
17380: maanomistajana oikeus hakata ja viedä pois puolen on ilmeistä, että lainsäätäjä on ra-
17381: metsänhoitolautakunnan toimes1ta leimatta- kennusten hinnoittelussa pyrkiny;t kiinteään
17382: vrut arvopuut, joiden hinnasta tilansaaja ja lain säätämisaikaan vallinneeseen hinJta-
17383: maanomistaja eivät ole voineet sopia. Tämä tasoon. Oikeana ei myöskään voida pitää
17384: säännös merkitsee käytännössä sitä, että sitä seikkaa, että maanluovu:ttajat joutuvat
17385: siirtoväkeen kuuluvalla tilansaajalla on har- eri asemaan sen mukaan, milloinka he jou-
17386: voin mahdollisuus lunas:taa hänelle tule- tuvat luovutusvelvollisu11ittaan täyttämään.
17387: valla metsämaalla olevat arvopuut. Hak- Huomattava on myös, että lainsäätäjä
17388: kauksen jälkeen metsä usein jää metsän- oletti siir1toväen pika-m.'lutuslain toimeen-
17389: hoidollisesti kaitsoen liian paljaaksi haka- panon vievän vain lyhyen ajan. Edelleen
17390: tuksi ja siten liian heikosti tuottavaan on siirtoväkeä kohitaan kohtuutonta, että se
17391: kunitoon. Kun pika-asutuslain tarkoituk- siirtoväen pika-asutuslain toimeenpanon hi-
17392: sena ei ole myötävaiku:ttaa siihen, että tauden takia joutuu kärsimään huomatta-
17393: maan yksityismetsien :tuottokyky siirtoväen via taloudellisia meneltyksiä, jotka vaaran-
17394: asuttamisen takia alenisi, olisi 16 §: n sana- tavat elinvoimaisten viljelmien syntymistä.
17395: muotoa sikäli muutettava, että myöskin Sanotun johdoSita ehdotetaan 20 § : n 2 mo-
17396: alueella kasvavat arvopuut on lunastettava menttia muutettavaksi niin, että lunastet-
17397: alueen mukana. Kyseessä olevaa lainmuu- tavat rakennukset on arvioj;tava ·siirtoväen
17398: tosta puolustaa erikoisesti s·ekin seikka, pika-asutuslain vahvistamisen aikana vallin-
17399: etJtä pika-asutustoimikuntien tähänastisessa neen hintaJtason mukaan.
17400: !työssä enimmän hidastuttavana ;tekijänä on Pika-asutuslain 20 §: n 3 momenJtin sään-
17401: esiintynyt rakennus- ja arvopuiden luke- nöksiä voidaan nykyisten säännösten mu-
17402: minen, leimaaminen ja arvioiminen, jota kaan soveltaa vain Oulun ja Lapin lää-
17403: nykyisen lain voimassa ollessa erilaiset hinc' neissa. Kiistämätöntä kuitenkin on, että
17404: noitteluperusteet ovat vaatineet. Ehdote- Kuopion lääni eräiltä osin täysin vastaa
17405: tulla lainmuutoksella saa;taisiin mainitut Oulun läänissä vallitsevia olosuhte:iJta. Sa-
17406: epäkohdat poistetuiksi ja arvioiminen tulisi notun johdosta ehdotetaan, että mainitun
17407: yksinkertaiseksi ja nopeaksi suorittaa. Ilmei- 20 § : n 3 momellitin säännökset ulotetaan
17408: sesti tämän kautta siirtoväen asutus voisi myöskin koskemaan Kuopion lääniä.
17409: tapahtua paljon nopeammin. Kaiken edellä lausutun nojalla ja viita-
17410: Siirtoväen pika-asu:tuslain 20 § : n mukaan ten V J: n 32 § : ään ehdotetaan kunnioit-
17411: on 16 ja 19 § :ssä mainituille rakennuksille taen,
17412: määrruttävä käypä hinta. Lain sääJtämisen että Edusk1tnta hyväksyisi seuraa-
17413: jälkeen on kuitenkin siirtoväen asutustar- van lakiehdotuksen:
17414: 456 IX,-15. - Siirtoväen pika-asutus.
17415:
17416:
17417: Laki
17418: siirtoväen pika-81Sutuslain muuttamisesta.
17419:
17420: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on !tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
17421: määrätyllä :tavalla, muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1940 annetun siirtoväen pika-
17422: asutuslain 16 ja 20 §, 20 § kuten se on 21 päivänä toukokuuta 1941 annetussa laissa,
17423: näin kuuluviksi:
17424:
17425: 16 §. nittujen kiinteistöjen omistajat ovat vel-
17426: Alueella kasvavat puUit lunastettakoon volliset luovuttamaan heille vähemmän tar-
17427: alueen mukana. Jollei alueella ole tilalle peelliset rakennukset alueen varustamiseen
17428: tarpeellisten rakennusten rakentamiseen rakennuksilla.
17429: välttämä.ttömiä rakennuspuita, on niitä,
17430: jollei sellaisia puita saada valtionmaalta, 20 §.
17431: pakkolunastettava muunlaaltuiselta maalta. Alueelle etuuksineen on määrättävä se
17432: Jos paikkakunnalla ei ole ollenkaan tai käypä hinta, mikä sillä on katsottava ol-
17433: ei ole riittävästi tilalle rakennuspuiksi tar- leen siihen tarkoitukseen käytettynä, mi-
17434: vittavaa metsää tai jos muodostettavalle hin se luovutetaan, keskimäärin vuonna
17435: asuntotilalle ei voida varata rakennuspuita 1934-1938.
17436: tilalle tulevalta alueelta tai sen välittö- Rakennuspuille on määrättävä käypä
17437: mästä läheisyydestä, taikka jollei ennen 1 hinta, joka ei kuitenkaan saa olla kor-
17438: päivää heinäkuuta 1941 muodostetulle ti- keampi pail~kakunnalla vuosina 1934-1938
17439: lalle ole määrätty annettavaksi tarpeellisia vallinnutta keskihintaa. Edellä 16 §: n 3
17440: rakennuspuita, annetaan asukkaalle raken- momentissa ja 19 § :ssä mainitui'lle raken-
17441: nusaineiden hankinnan helpottamiseksi nuksille on määrättävä kesäkuun 28 päi-
17442: 5,000-15,000 markan avustus. vänä 1940 ollut hinta. Sitävastoin 28 § :n
17443: Uudelle tilalle voidaan myös, milloin se mukaan lunastettavalle sadolle ja 31 a § :n
17444: on välttämätöntä, myöntää oikeus kiim.teis- mukaan pakkotilauksella otettaville tava-
17445: tönomistajan osoituksen mukaan, saada roille on määrättävä käypä hinta.
17446: määrättyinä alkuvuosina kohtuullista mak- Jos tila tulee perustettavalffii valtion
17447: sua vastaan poltto- ja kotitarvepuunsa val- metsämMlle Kuopion, Oulun tai Lapin lää-
17448: tionmaalta tai, jollei siihen ole mahdolli- neissä, voidaan maa ja sillä oleva arvopuita
17449: suutta, kiinteistöstä, josta alue on erotettu, . pienempi metsä sekä rakennuspuut antaa
17450: tai muusta alueen läheisyydessä olevasta ilmaiseksi. Mikäli tilalla kasvava, arvo-
17451: kiinteistöstä, mikäli ei näiden kiinteistöjen puita pienempi metsä on erityisen arvokas,
17452: kotitarvepuun saantia sen kautta vaaran- on sellaiselle metsälle kuitenkin määrättävä.
17453: neta. Tällaisesta rasiteoikeudesta on teh- se käypä hinta, mikä sillä on katsottava.
17454: tävä merkintä maarekisteriin. Edellämai- olleen keskimäärin vuosina 1934-1938.
17455:
17456:
17457: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1941.
17458:
17459: Eemil Luukka. Jalmari Väisänen.
17460: Matti Tolppanen. Heikki Soininen.
17461: Erkki Paavolainen.
17462: •• ••
17463:
17464: VALTIOPAIVAT
17465: 19 41
17466:
17467:
17468: LIITTEET
17469: XIII
17470: ALOITEAJAN JÄLKEEN TEHTY_, ESITTELEMÄTTÄ JÄTETTY,
17471: LAILLISTAMATONTA YHDYSELÄMÄÄ KOSKEVA LAKIALOITE
17472:
17473:
17474:
17475:
17476: HELSINKI 1941
17477: Y ALTTONEUVOSTON KIRJAPAINO
17478:
17479:
17480: 58
17481: 459
17482:
17483: XIII,1. - Lak. al. N:o 28.
17484:
17485:
17486:
17487:
17488: Kivioja: EhdotUkset laiksi laillistamattoman yhdyselämiin
17489: ehkäisemiseksi ja laiksi rikoslain 20 luvun 8 §: n mtlut-
17490: tamisesta.
17491:
17492: E d u s k u n n a ll e.
17493: Kun eilen sain tietää Hallituksen kerto- lainvalmistelukunnan myöhemmässä julkai-
17494: muksesta toimenpiteistään v. 1940, siv. 18 sussa N :o 6 v. 1939) ja yhteiskuntamu-
17495: -19, sen erikoislaatuisen tapauksen, että miin tervehdyttämisen kiireellisyyteen itse-
17496: on annettava raueta esityksen laiksi laillis- näisyytemme ja olemassaolomme turvaami-
17497: tamattoman yhdyselämän ehkäisemiseksi, seksi saan täten - vaikka oman vakau-
17498: jota varsinaisena aloiteaikana odotin edel- mukseni mukaan annettavan lain pitäisi
17499: lisen Hallituksen kertomuksen perusteella olla vielä ankararuman-suuremman yksi-
17500: ja jota eduskunta oli kiirehtinyt kerto- mielisyyden toivossa ehdottaa,
17501: muksessa mainituin tavoin, niin käyttäen
17502: valtiopäiväjärjestyksen 32 § : n suomaa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17503: aloiteoikeutta ja viitaten v. 1938 valtiopäi- vat lakiehdotukset lainvalmistelu-
17504: ville jätetyn lakialoitteen N :o 11 pemste- kunnan viimeistelemässä muodossa:
17505: luihin (jotka ovat tiivistetyssä muodossaan
17506:
17507:
17508: Laki
17509: laillistamattoman yhdyselämän ehkäisemiseksi.
17510:
17511: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17512:
17513: 1 §. laillista estettä, taikka muuttamaan erilleen
17514: Mies ja nainen, jotka eivät ole keskenään asumaan.
17515: avioliitossa, älkööt eläkö yhdessä kuten avio- 3 §.
17516: puolisot. Ne, jotka vastoin tätä kieltoa elä- Jos laillistamattomassa suhteessa elävät
17517: vät laillistamattomassa suhteessa, voidaan henkilöt saamastaan kehoituksesta huoli-
17518: tämän lain mukaan tuomita rangaistukseen matta eivät määräajassa vihitytä itseään
17519: laillistamattomasta yhdyselämästä. tai muuta erilleen, tulee virallisen syyttä-
17520: jän, saatuaan ilmoituksen joltakin 2 § :ssä
17521: 2 §. mainitulta viranomaiselta tai asian muu-
17522: Kun 1 § :ssä mainittu rikkomus tulee toin tultua hänen tietoonsa, saattaa heidät
17523: huolto- tai kunnallislautakunnan, poliisi- syytteeseen.
17524: päällikön, kirkkoherran taikka seurakunnan 4 §.
17525: johtajan tietoon, kehoittakoon viranomainen Käsitellessään laillistamatonta yhdyselä-
17526: syyllisiä määräajan kuluessa joko vihityt- mää koskevaa asiaa lykätköön oikeus, mil-
17527: tämään itsensä avioliittoon, jollei siihen ole loin niin harkitaan soveliaaksi, asian mää-
17528: 460 XIII,1. - Laillistamaton yhdyselämä.
17529:
17530: räpäivään siten varatakseen syytetyille vie- samanlainen oikeudellinen asema kuin sel-
17531: läkin tilaisuuden mennä avioliittoon tai laisella avioliiton ulkopuolella syntyneellä
17532: muuttaa erilleen. lapsella, jonka lapsen isä on säädetyssä jär-
17533: Jos syytetyt ovat, ennenkuin asia otetaan jestyksessä tunnustanut.
17534: päätettäväksi, joko menneet keskenään avio-
17535: liittoon taikka lopettaneet yhdyselämänsä, 7 §.
17536: älköön heitä laillistamattomasta yhdyselä- Jos naimiSISSa oleva varaton henkii(}
17537: mästä rangaistukseen tuomittako. Muutoin haluaa avioliittolain 77 § :ssä mainitulla
17538: tuomittakoon kumpikin laillistamattomasta perusteella saada avioeron mennäkseen
17539: yhdyselämästä sakkoon tai vankeuteen enin- uuteen avioliittoon, huoltolautakunta voi,
17540: tään kolmeksi kuukaudeksi. harkitessaan syytä siihen olevan, asian-
17541: omaisen pyynnöstä valita sopivan henkilön
17542: 5 §. kunnan kustannuksella avustamaan häntä
17543: Jos henkilö, joka on kärsinyt rangaistuk- avioerokanteen ajamisessa.
17544: sen laillistamattomasta yhdyselämästä tai
17545: joka 4 § : n 2 momentin nojalla on jätetty 8 §.
17546: mngaistukseen 'tuomitsematta, uudelleen Tämän lain nojalla käsiteltävissä asioissa
17547: syyllistyy sellaiseen rikkomukseen, olkoon tulee oikeuden, vapaasti ha:Mittuaan kaikki
17548: rangaistus vähintään viisikymmentä päivä- esiintulleet seikat, päättää, mitä asiassa on
17549: sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuu- katsottava todeksi.
17550: kautta. Jos hän ennen tuomion antamista
17551: on mennyt avioliittoon, älköön rangaistusta 9 §.
17552: tuomittako. Tämä la:ki tulee voimaan 1 pa1vana
17553: 6 §. . ..... kuuta 19 . . . Lain 6 § : n säännöksiä
17554: Jos lapsi on voinut siitä aikana, jolloin on soV"ellettava myös ennen lain voimaan-
17555: lapsen äiti on elänyt laillistamattomassa tuloa syntyneeseen lapseen; milloin lapsen
17556: suhteessa, on miestä pidettävä lapsen isänä, isä on kuollut ennen tämän lain voimaan-
17557: jollei hänen isyytensä ole ilmeisesti epä- tuloa, määräytyy lapsen oikeudellinen
17558: todennäköinen; ja olkoon lapsella tällöin asema kuitenkin aikaisemman lain mukaan.
17559:
17560:
17561:
17562:
17563: Laki
17564: rikoslain 20 luvun 8 § :n muuttamisesta.
17565:
17566: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain 20 luvun 8 § näin kuulu-
17567: vaksi:
17568: 8 §. ritushuoneella enintään neljäksi vuodeksi
17569: Joka sekaantuu siihen, joka on mieli- taikka vankeudella.
17570: sairas tai tylsämielinen, rangaistakoon ku-
17571:
17572:
17573: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1941.
17574:
17575: Vilho H. Kivioja.
17576: •• ••
17577: VALTIOPAIVAT
17578: 1941
17579: LIITTEET
17580:
17581:
17582: B. SYYSISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
17583:
17584:
17585:
17586:
17587: HELSINKI 1941
17588: VALTIONEUVOSTON KIBJAPAINO
17589: .. ..
17590: VALTIOPAIVAT
17591: 19 41
17592:
17593: LIITTEET
17594: IV
17595:
17596: SYYSISTUNTOKAUDELLA VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN
17597: LÄHETETYT RAHAASIA-ALOITTEET
17598:
17599:
17600:
17601:
17602: HELSINKI 1941
17603: VALTIONEUVOSTON XIB.TAPAINO
17604: \
17605:
17606:
17607:
17608:
17609: - ,: /
17610: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista kulku-
17611: laitoksiin sekä taloudellisiin, sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
17612:
17613:
17614:
17615:
17616: 59
17617: 467
17618:
17619: IV,4o. - Fin. mot. N:o 13.
17620:
17621:
17622:
17623:
17624: Frietsch: A.ngående anvisande av förhöjt anslag till tem-
17625: porära tilliiggsarvoden åt innehavare av statstj,änster
17626: och -befattningar.
17627:
17628:
17629: T i ll R i k s d a g e n.
17630:
17631: I statsförslaget för år 1942 föreslår rege- statens löntagare redan tidigare, alltså l'e-
17632: ringen vissa förhöjningar av de för inne- dan långt före den nuvarande krisen med
17633: varande år utbetalade dyrtids- och familje- dess päfrestningar, varit starkt underbeta-
17634: tilläggen åt statens tjänstemän och befatt- lade. Ej minst gäller detta tjänstemän i
17635: ningshavare, vartill komma särskilda högre eller medelhöga kategorier, vilka bli-
17636: dyrortstillägg. Samtidigt föreslås, att de vit pä sidan om den nivellering av
17637: tjänstemän och befattningshava:re, vilkas statstjänstemannalönerna, som genomförts
17638: grundlön utgör mer än 48,000 mk och hit- under de senaste ären.
17639: tills blivit helt utan dyrtidskompensation, Frägan uppvisar jämväl andra perspek-
17640: skulle bli delaktiga av ifrägavarande tiv, av vilka här i korthet mä antydas de
17641: tillägg. allmänna konsekvenser den av staten till-
17642: Ä ven om man har orsak att skänka rege- lämpade underbetalningen kan leda till.
17643: ringen erkännande för dess sälunda doku- Det förefaller nämligen som om regerin-
17644: menterade strävan att söka lätta de verkligt gens bemödanden att lösa lönsättningsprob-
17645: allvarliga bekymmer statens tjänstemän lemet i dess helhet bli ensidiga och tili och
17646: och befattningshavare i ständigt ökad med illusoriska, därest statens löntagare
17647: utsträckning haft att kämpa med sedan lämnas pä sidan om de åtgärder i saken
17648: lång tid tillbaka, synes det dock uppenbart, man i övrigt söker ävägabringa. Dä stats-
17649: att de av regeringen föreslagna åtgärderna makten ger de enskilda arbetsgivarna tyd-
17650: icke äro tillfredsställande. De föreslagna liga och klara direktiv angäende löneför-
17651: tilläggen äro alldeles för ringa för att höjningar i enlighet med de stigande lev-
17652: svara mot det syftemäl regeringen anger; nadskostnaderna, sä bör statsmakten ocksä
17653: med hänsyn till den brant stigande pris- billigtvis själv följa dessa direktiv. Ä ven
17654: kurvan ä:ro de även vid mälmedvetet ge- om det nuva:rande budgetsläget över hu-
17655: nomförd ätstramning i den enskildes livs- vud taget sätter statens betalningsförmåga
17656: föring alldeles otillräckliga. Det är att pä mycket hårda prov och man under så-
17657: märka, att de tillägg regeringen föreslär för dant förhällande mäste värdesätta regerin-
17658: vissa kategorier av tjänstemän skulle inne- , gens förslag till reglering av lönerna säsom
17659: bära en nominell ökning om ett fätal pro- ett uttryck för tillmötesgäende, vilket av-
17660: cent, medan den faktiska prisstegringen se- vägts med beaktande av statsverkets ned-
17661: dan är 1938 ligger vid pass 50 % eller ännu satta prestationsförmåga, sä kan man dock
17662: högre. Under sädant förhällande är den ej finna det riktigt, att statens löntagare
17663: föreslagna kompensationen snarast formell, placeras i en sämre kategori än övriga med-
17664: synnerligast om man tar i betraktande att borgare, vilka huvudsakligast leva av löne-
17665: 468 IV,4o. - Virkamiesten palkkaus.
17666:
17667: inkomster. Ty medan dessa övriga med- miönskemäl, som uttryckts på tjänstemanna·
17668: borgare, under åberopande av regeringens håll. Denna ökning synes sålunda absolut
17669: rekommendationer rörande en tillf·redsstäl- erforderlig. Om ett för detta ändamål nö-
17670: lande lösning av lönefrågan, i tidsenliga digt tillägg av riksdagen beviljas under
17671: förhandlingar med arbetsgivarparten söka 15 Ht. II kap. 13 mom., följer härav, att
17672: åstadkomma en lösning av det förnuftiga även de för utbetalande av lönetillägg i
17673: slag regeringen åsyftat, så ställas statens 18 Ht. upptagna anslagen i motsvarande
17674: tjänstemän och befattningshavare inför den grad böra ökas.
17675: mur av kompakt motstånd, som heter sta- Med hänvisning till ovanstående får un-
17676: tens av riksdagen godkända budget. Detta dertecknad härmed vördsamt föreslå,
17677: kan, rent principiellt, icke vara riktigt.
17678: Det synes sålunda skäligt och rättvist, att att Riksdagen ville öka det i p1·o-
17679: statens löntagare komme i åtnjutande av positionen till statsförslaget för år
17680: dyrtidstillägg, vilkas betydelse är större än 1942 under 15 H t. II kap. 13 mom.
17681: blott formell, även om full kompensation upptagna anslaget med 70 miljone·r
17682: under nuvarande förhållanden icke kan er- mark för höjande av de av regerin-
17683: nås. I händelse de av regeringen föreslagna gen föreslagna temporära dyrtids-
17684: förhöjningarna skulle ökas med 200 mark tilläggen med 200 mark per tjänste-
17685: per dyrtidstillägg, skulle en dylik ökning man eller befattningshavare.
17686: stå i viss överensstämmelse med de mini-
17687:
17688: Helsingfors den 3 oktober 1941.
17689:
17690: C. 0. Frietsch.
17691: 469
17692:
17693: Suomennos.
17694: IV,1o. - Rah. al. N :o 13.
17695:
17696:
17697:
17698:
17699: Frietsch: Korotetun ntiiiirärahan osoittamisesta ·viiliaikai-
17700: siksi lisäpolkkioiksi valtion viran ja toimen haltijoiUe.
17701:
17702:
17703:
17704:
17705: E d u s kun n a U e.
17706:
17707: Vuoden 1942 'valtion tulo- ja menoar- aikaisemmin, siis jo paljon ennen nykyistä
17708: viossa hallitus ehdottaa joitakin korotuksia pula-aikaa koettelemuksineen, ovat olleet
17709: valtion viran ja toimen haitijoille kuluvana aivan alipalkattuja. Tämä koskee ensi-
17710: vuonna maksettuihin kalliinajan- ja perhe- sijassa korkeammin palkattuja ja keskiluo-
17711: lisiin, joihin tulee lisäksi erinäiset kalliin- kan virkamiehiä, jotka ovat jääneet koko-
17712: paikanHsät. Samalla ehdotetaan, että ne naan syrjään viime vuosien virkamiespalk-
17713: viran ja toimen haltijat, joiden peruspalkka kojen järjestelyistä.
17714: on enemmän kuin 48,000 mk ja jotka tähän Palkkakysymys tuo esiin uusia näkökoh-
17715: asti ovat jääneet ilman kalliinajankor- tia, joista tässä mainittakoon ne yleiset
17716: vausta, tulisivat nyt siitä osallisiksi. seuraukset, joihin valtion soveltama ali-
17717: Joskin on syytä antaa hallitukselle tun- palkkaus voi johtaa. Tuntuu näet siltä,
17718: nustus sen osoittamasta harrastuksesta ke- että hallituksen pyrkimykset ratkaista
17719: ventää niitä perin vakavia huolia, joita palkkakysymys kokonaisuudessaan jäävät
17720: vastaan valtion viran ja toimen haltijat yksipuolisiksi ja vieläpä näennäisiksi, jos
17721: ovat saaneet yhä enenevässä määrässä jo valtion palkannauttijat jäävät syrJaan
17722: kauan aikaa taistella, on kuitenkin ilmeistä, yleisestä palkkojen järjestelystä. Kun val-
17723: että haHituksen ehdottamat toimenpiteet tiovalta antaa yksityisille työnantajille sel-
17724: eivät ole riittäviä. Ehdotetut lisät ovat viä ohjeita palkankorotuksissa kohoavat
17725: aivan liian pienet vastatakseen sitä, mihin elinkustannukset huomioon ottaen, niin on
17726: hallitus pyrkii. Kun ottaa huomioon jyr- kohtuullista, että valtio myös itse noudat-
17727: kästi kohoavan hintatason, ovat ne koko- taa samaa menettelytapaa. Vaikkapa ny-
17728: naan riittämättömät yksityisen määrätie- kyinen tilanne yleensä panee valtion mak-
17729: toisestikin kiristetyssä taloudessa. On huo- sukyvyn hyvin koval,le koetukselle ja näissä
17730: mattava, että hallituksen ehdottamat lisät oloissa siis täytyy ymmärtää hallituksen
17731: merkitsisivät joillekin virkamiesluokille palkanjärjestelyehdotus myötämielisyyden
17732: vain muutamien prosenttien nimellistä li- osoitukseksi, valtiolaitoksen alentunut mak-
17733: säystä, kun sitävastoin todellinen hintataso sukyky huomioonottaen, niin ei sittenkään
17734: vuodesta 1938 alkaen on kohonnut voi pitää oikeana, että valtion palkannaut-
17735: 50 %:lla, jopa vielä enemmänkin. Tämän tijat joutuvat huonompaan asemaan kuin
17736: huomioonottaen on ehdotettu korvaus pää- muut kansalaiset, jotka pääasiallisesti elä-
17737: asiallisesti muodollinen, varsinkin kun vät palkkatuloista. Sillä kun muut kansa-
17738: muistaa, että valtion palkannauttijat jo laiset, hallituksen ohjeita seuraten palkka-
17739: 470 IV,4o. - Virkamiesten palkkans.
17740:
17741: kysymyksen tyydyttäväksi ratkaisuksi, neu- lisäys on siis ehdottomasti välttämätön.
17742: votteluissa työnantajain kanssa koettavat Jos eduskunta myöntää tätä tarkoitusta
17743: saada aikaan hallituksen tarkoittaman jär- varten tarvittavan korotetun määrärahan
17744: jellisen ratkaisun asiassaan, niin valtion 15 Pl. II luvun 13 mom. kohdalla, johtuu
17745: viran ja toimen haltijlllt asetetaan sitä' siitä, että myös 18 Pl. kohdalle otetut
17746: lujaa seinää vastaan, mikä todellisuudessa määrärahat palkanlisien suorittamiseksi ko-
17747: on valtion tulo- ja menoarvio eduskunnan hotetaan vastaavassa määrässä.
17748: hyväksymänä. Tämä ei ole periaatteellisesti Edelläolevaan viitaten allekirjoittanut
17749: katsoen oikein. kunnioittaen ehdottaa,
17750: On senvuoksi kohtuullista ja oikein, että
17751: valtion palkannauttijat pääsevät nautti- että Eduskunta korottaisi vuoden
17752: maan kalliinajanlisää, joka' ei ole vain muo- 1942 tulo- ja menoarviossa 15 Pl.
17753: dollista laatua, joskaan täyttä korvausta II luvun 13 mom. kohdalla olevaa
17754: nykyisenä ajanhetkenä ei voida suorittaa. määrärahaa 70 miljonalla markalla
17755: Jos hallituksen ehdottamat kalliinajanlisät hallituksen ehdottamien väliaikaisten
17756: kohotetaan 200 markalla, vastaisivat ne kalliinajanlisien korottamiseksi 200
17757: jossain määrin niitä minimivaatimuksia, markalla viran tai toimen haltijaa
17758: joita on esitetty virkamiestaholta. Tämä kohti.
17759:
17760: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1941.
17761: 471
17762:
17763: IV,4L - Fin. mot. N:o 14.
17764:
17765:
17766:
17767:
17768: ·Furuhjelm m. fl.: Angående anvisaw av förhöjt anslag
17769: till temporär förhöjning av de av staten betalda pen-sio-
17770: nerna.
17771:
17772:
17773: T i ll R i k s d a g e n.
17774:
17775: I statsförslaget för år 1942 föreslår re- under 16 Ht. IV kap. 10 mom. med 50 %
17776: geringen, att de temporära dyrtidstillägg, är sålunda enligt vår mening erforderlig.
17777: ·som under inneva.rande år utbetalats åt in- Om ett sådant tillägg beviljas, följer härav,
17778: nehavare av statens tjänster och befattnin- att även anslagen för pensioner och extra
17779: gar, skulle höjas med 100 mark per månad. pensioner i 18 Ht. i motsvarande grad böra
17780: För pensionstagarna föreslås däremot ingen ökas.
17781: ökning · av de temporära förhöjningarna. Med hänvisning till ovanstående få vi
17782: Det synes oss skäligt att även pensionsta- härmed vördsamt föreslå,
17783: garna, vilkas ekonomiska ställning i allmän-
17784: het är synnerligen svag, komme i åtnju- att Riksdagen ville öka det i pro-
17785: tande av förhöjda dyrtidstillägg. I hän- positionen till statsförslag för år
17786: delse de av regeringen föreslagna dyrtids- 1942 un-der 16 Ht. IV kap. 10 mom.
17787: tilläggen för pensionstagarna skulle ökas upptagna anslaget med 9.5 miljon-er
17788: med 50%, komme dessa dyrtidstillägg att mark för höjande av de av regerin-
17789: i huvudsak ansluta sig till de åt tjänste- gen föreslagna dyrtidstilläggen med
17790: männen föreslagna. En ökning av anslaget femtio procent.
17791:
17792: Helsingfors den 3 oktober 1941.
17793:
17794: Ragnar Furuhjelm. C. 0. Frietsch.
17795: Uno A. Hilden. ·Ernst Estlander.
17796: Einar A. Holmberg. Hugo Johansson.
17797: Edvard Helenelund. J. Mangs.
17798: Levi Jern. Edvard Haga.
17799: J. E. Hästbacka. Ralf Törngren.
17800: Albin Wickman. John Österholm.
17801: Henrik Kullberg.
17802: 472
17803:
17804: Suomennos~
17805: IV,,41. - Rah. al. N :o 14.
17806:
17807:
17808:
17809:
17810: Furuhjelm y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta val-
17811: tion maksamien eläkkeUlen väliaikaista korottamista
17812: varten.
17813:
17814:
17815: E d u s k u n n a ll e.
17816:
17817: Vuoden 1942 tulo- ja menoarviossa IV luvun 10 mom. kohdalla 50 %:lla on
17818: hallitus ehdottaa, että väliaikaiset kalliin- senvuoksi mielestämme tarpeen vaatima..
17819: ajanlisät, jotka kuluvana vuonna on mak- Jos tähän korotukseen suostutaan, seuraa
17820: settu VJalt:iiO!n virlan ja toimen hi&tå:joill.e, siitä, että myös määrärahat eläkkeitä ja
17821: korotettaisiin 100 marka1la kuukaudessa. ylimääräisiä eläkkeitä varten 18 Pl: ssa
17822: Eläkkeennauttijoille sitävastoin ei ehdoteta vastaavassa määrässä korotetaan.
17823: mitään lisäystä väliaikaisiin korotuksiin. Viitaten ylläolevaan saamme kunnioit-
17824: Meistä tuntuu kohtuulliselta, että myös taen ehdottaa,
17825: eläkkeellä olevat, joitten taloudellinen
17826: asema yleensä on sangen heikko, tulisivat että Eduskunta korottaisi 1942
17827: saamaan korotetun blliinajanlisän. Jos vuoden tulo- ja menoarviossa 16 Pl.
17828: hallituksen eläkkeensaajille ehdottamat kal- IV luvun 10 mom. kohdalla olevaa
17829: liinajanlisät kohotettaisiin 50 % :lla, tulisi- määrära~ 9.5 mujoonalla markalla
17830: vat nämä pääasiassa suhteellisiksi virka- hallituksen ehdottamien kalliinajan-
17831: miehille ehdotettujen kalliinajaniisien lisien kohottamiseksi viUlelläkymme-
17832: kanssa. Määrärahan korottaminen 16 Pl. nellä prosentilla.
17833:
17834: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1941.
17835:
17836: Ragnar Furuhjelm. C. 0. Frietsch.
17837: Uno A. Hilden. Ernst Estlander.
17838: Einar A. Holmberg. Hugo Johansson.
17839: Levi Jern. J. Ma.ngs,
17840: Edv. Helenelund. Edvard Ha.ga.
17841: J. E. Hästba.cka. Ralf Törngren.
17842: Albin Wickman. John Österholm.
17843: Henrik Kullberg.
17844: 473
17845:
17846: IV,42. - Rab. al. N :o 15.
17847:
17848:
17849:
17850:
17851: .A.. Halonen y. m. : Määrärahan osoittamisesta erinäiste?~
17852: maailmansodan aikana Suomen kansalaisille koituneiden
17853: vahinkojen korvaamista varten.
17854:
17855:
17856: E d u s k u n n a.ll e.
17857:
17858: Vuoden 1935 valtiopäivillä tehdyn toivo- lisesti aivan kohtuuttoman pieni, niin ettei
17859: musaloitteen johdosta lausui eduskunta toi- sitä mitenkään voida pitää minään kor-
17860: vomuksena, että hallitus hankkisi selvityksen vauksena, kun ottaa huomioon vahinkojen
17861: niistä vahingoista, joita Suomen kansalai- suuruuden ja rahanarvon yhtämittaisen
17862: sille on koitunut maailmallBodan aikana sen alenemisen, vaan päinvastoin jonkinlaisena
17863: vuoksi, että viranomaisten pakkomääTäyk- pienenä hetkellisenä avustuksena. Edus-
17864: sestä olivat pakoitetut rangaistuksen, kar- kunnan päätös todistaa riittävän hyvin tä-
17865: koituksen tai pakkomyynnin uhalla luovut- män asian oikeudellisen puolen ja tärkey-
17866: tamaan Suomessa. olevaa kiinteätä omai- den. Kun nyt eduskunnan päätöstä ei ole
17867: suutta.l18a aivan polkuhinnasta, sekä ke- missään muodossa toteutettu, ehdotamme
17868: hoitti hallitusta selvityksen saatuaan ryhty- kunnioittaen,
17869: mään tarpeelliseksi katsomiil18a toimenpitei-
17870: siin vahinkojen korvaamiseksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1942
17871: Vaikka tällaiset selvitykset olivatkin hal- valtion tulo- ja menoarvioon
17872: lituksen toimesta jo vuoden 1938 valtion 1,500,000 markan määrärahan halli-
17873: talousarvion valmistelun aikana olemassa, ei tuksen käytettäväksi niiden vahinko-
17874: mainittuun talousarvioon kuitenkaan otettu jen korvaamiseksi, joita Suomen
17875: sanottua määrärahaa. Tämän johdosta jä- kansalaisille on koitunut maailman-
17876: tettiin sitten syyskuun 7 päivänä 1938 edus- sodan aikana sen vuoksi, että he vi-
17877: kunnalle rah. al. N: o 13, jossa ehdotettiin ranomaisten antamien pakkomää-
17878: 500,000: - markan määräraha edellämai- räysten nojalla, aivan aiheetta ja
17879: nittuun tarkoitukseen. Tulo- ja menoar- syyttömästi joutuivat luovuttamaan
17880: vion käsittelyn yhteydessä hyväksyi edus- Suomessa olevaa kiinteätä omaisuut-
17881: kunta 200,000: - markan määTärahan taan ja siten ovat menettäneet toi-
17882: aloitte~a mainittujen vahinkojen korvaa- meentulonsa.
17883: mista varten. Mainittu summa oli luonnol-
17884:
17885: Helsingissä 20 p: nä syyskuuta 1941.
17886:
17887: .A.. Halonen. Edv. Helenelund.
17888: .A.Ibin Asikainen. Juho Paksujalka.
17889: Kaapro Moilanen. Matti Pärssinen.
17890: Matti Pitkänen. Ernst von Born.
17891: Antti Kemppi. Edvard Haga.
17892:
17893: 60
17894: 474
17895:
17896: IV,4a. - Rah. al. N :o 16.
17897:
17898:
17899:
17900:
17901: Simonen y. m.: Korotetun miiiirärakan osoittamisesta avus-
17902: t'liksiksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
17903:
17904:
17905: E d u s k u n n a ll e.
17906:
17907: Eduskunta on aikaisemmin myöntänyt mitenkään voida pitää ta:rkoitukseen riittä-
17908: maaseudun asunto-olojen parantamiseen va- vänä uskallamme, valtion vaikeasta rahalli-
17909: roja n. 30 miljoonaa ma:rkkaa. Kuluvan sesta asemasta huolimatta, odottaa, että
17910: vuoden tulo- ja menoarviossa varattiin eduskunta, ymmärtäen asian tärkeyden,
17911: tähän tarkoitukseen kuitenkin vain korottaa mainittua määrärahaa niin, että
17912: 100,000: - markkaa. Niitä puutteellisuuk- sillä edes jotain mainittujen asunto-olojen
17913: sia, joita maaseudun asunto-oloissa tiede- korjaamiseksi voitaisiin tehdä.
17914: tään edelleenkin olevan, ei noilla varoilla Edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
17915: vielä ole voitu edes likimääräisestikään tamme,
17916: poistaa. Eduskunta onkin viime huhtikuun
17917: 29 p: nä lausunut hallitukselle toivomuksen, että Eduskunta päättäisi ottaa
17918: että seuraavan vuoden tulo- ja menoar- vuoden 1942 tulo- ja menoarvioon
17919: viossa varattaisiin tähän tarkoitukseen riit- 11 Pl. XVI luvun 14 momentin koh-
17920: tävä määräraha. Hallitus on kuitenkin dalle 9,900,000 markan lisäyksen
17921: merkinnyt tarkoitukseen jälleen vain avustukseksi maaseudun asunto-olo-
17922: 100,000:- markkaa. Kun tätä summaa ei jen parantamiseen.
17923:
17924: Helsingissä lokakuun 10 p: nä 1941.
17925:
17926: Heikki Simonen. Edv. Kujala.
17927: Ville Kupari. Pekka Kettunen.
17928: J. Kuittinen. Jalmari Linna.
17929: Matti Lepistö. V. H. Kämäräinen.
17930: J. E. Malmivuori. Onni Mäkeläinen.
17931: Valfrid Eskola. Heikki Kääriäinen.
17932: 475
17933:
17934: .IV,44. - Fin. mot. N:o 17.
17935:
17936:
17937:
17938:
17939: Törngren m. fl. : A.ngående anvisande av anslag som 1auler-
17940: stöd åt Samfundet för samhällsforskning och ntedbor-
17941: gMbildning r. f. för ett svenskspråkigt socialpolitiskt
17942: institut.
17943:
17944:
17945: T i ll R i k s d a g e n.
17946:
17947: Medvetna om betydelsen av ett fördju- successivt anförtrott de kommunala för-
17948: pat vetande om samhället och dess verk- valtningsorganen alltmera omfattande upp-
17949: 'Samhetsformer och övertygade om behovet gifter, va.rigenom det blivit omöjligt att
17950: .av en ändamälsenlig utbildning av män handhava de ollka uppdragen som rena
17951: och kvinnor med svenskt modersmål, vilka förtroendesysslor. Detta har föranlett en
17952: önska ägna sig åt en verksamhet i sam- allt allmännare övergång på det kommu-
17953: hällets ·tjänst, ha Finlands svenska lands- nala området från förtroendeförvaltning
17954: kommuners förbund r. f., Stiftelsen för Åbo till tjänstemannaförvaltning, viiken om-
17955: Akademi och Stiftelsen Svenska Handels- ständighet ökat behovet av en rationell ut-
17956: högsirolan i Helsingfors genom sa;mstäm- bildning av kommunala tjänstemän. Detta
17957: migt beslut av den 11 mars 1941 stiftat behov har under de senaste tiderna fram-
17958: ,Samfundet för samhällsforskning och med- trätt med alld'eles särskild styrka.
17959: borgarbildning r. f.". Samfundets främsta En läroinrättning av ovannämnt sla.g är
17960: uppgift är att grunda och upprätthålla dock ej blott en nödvändighet med tanke
17961: ett svenskspråkigt socialpolitiskt institut, på kommunernas behov av specia;lutbildad
17962: vilket är planerat att förläggas till Hel- arbetskraft. Ä ven för personer, vilka ha
17963: singfors. Undervisningsprogrammet upp- för avsilkt att ägna sig åt arbete i försam-
17964: tager en förvaltnings- och en vårdlinje lingarnas och privata värdorganisationers
17965: jämte en kommunaladministrativ och en tjänst eller arbeta i industriens välfärds-
17966: värdadministrativ kurs. Den normala ut- arbete, är behovet av en sådan socialpoli-
17967: bildningstiden bleve, säsom vid Yhteiskun- tisk utbildning, som det planerade insti-
17968: nallinen Korkeakoulu i Helsingfors och vid tutet komme att meddela, synnerligen stor.
17969: Socialinstitutet i Stockholm i princip är Grundläggningskostnaderna för institutet
17970: fallet, tvåårig. Dock skulle för personer, ha berä:knats till 125,000 mark. De ärliga
17971: vilka avse att komplettera tidigare studier utgifterna, vilka icke kunna täckas med
17972: på annat håll, pä det kommunaladministra- elevavgifter och kommunala bidrag, upp-
17973: tiva och det värdadministrativa området skattas till c: a 250,000 ~ark. Då emeller-
17974: ettåriga kurser föranstalt.as. Studierna på tid verksamheten vid institutet under vår-
17975: förvaltningslinjen skulle avslutas med so- terminen 1942 komme att inskränkas till
17976: cia:linstitutets förvaltningsexamen, på vård- enstaka kurser i anslutning till den krigs-
17977: linjen med institutets vårdsociala examen. tida värden, vilka kurser med avseende ä
17978: Orsaken ti1l att planerna på detta insti- de mängfaldiga uppgifter, som det nuva-
17979: tut nu tagit fast form är, att statsmakten rande tidsläget älägger samhället, ansetts
17980: 476 IV,H. - Buotsinki~linen sosialipoliittinen laitos.
17981:
17982: särskilt brädskande, och den egentliga un- hänvisning till vad i motiveringen till stats-
17983: dervisningen - viiken undervisning be- förslaget för år 1942 under 14 Ht. kap.
17984: träffande programmet pä värdlinjen skulle XVIII nwm. 10 ang. anslag för motsva-
17985: överensstämma med Yhteiskunnallinen Kor- rande finsksprå:kiga undervisning framhål-
17986: kea;koulus värdpolitiska avdelning - kan les, få undertecknade vördsamt föreslå,
17987: börja först under höSiten 1942, har ett bi-
17988: drag, stort 130,000 mark berä:knats :förslä att Riksdagen måtte i statsförsla-
17989: :för de löpande utgifterna under sistnämnda get för år 1942 som understöd åt
17990: år, varjämte man tänkt sig att av de grund- Sarnfundet för sarnhällsforskning och
17991: läggningskostnader, som bes.tå i inredning medborgarbildning r. f. för grundan-
17992: av lärosalar, lärarrum, kansli och bibliotek, det och upprätthållandet under år
17993: en del kunde anstå till följande år. 1942 av ett svenskspråkigt socialpo-
17994: På grund av vad ovan an:förts och med litiskt in.~titut anvisa 180,000 mark.
17995:
17996: Helsingfors den 3 oktober 1941.
17997:
17998: Ralf Törngren. Ernst Estlander.
17999: John Österholm. Ragnar Furuhjelm.
18000: J. E. Hästbacka. Henrik Kullberg.
18001: Hugo J oha.nsson. Levi Jern.
18002: Edv. Helenelund. Edvard Haga.
18003: J. Mangs. Albin Wickma.n.
18004: Einar A. Holmberg. 0. 0. Frietsch.
18005: 477
18006:
18007: Suomennos.
18008: ~V,4,4. - Rah. a.l. N:o 17.
18009:
18010:
18011:
18012:
18013: Törngren y. m. : Mliiiirära:han osoittamisesta avustukseksi
18014: Bamfundet för samhä.Usforskning och medborgarbild-
18015: ning r. f. nimiselle yhdistykselle ruotsinkielistä sosiaali-
18016: poliittista laitosta varten.
18017:
18018:
18019: E d u s kun n a U e.
18020:
18021: Tietoisina siitä merkityksestä, mikä yh- suunnalla laitoksen huoltososiaaliseen tut-
18022: teiskunnan ja sen eri toimintamuotojen kintoon.
18023: syvällisemmällä tuntemuksella on meille ja Syynä siihen, että tätä laitosta koskevat
18024: täysin oivaltaen sen, että niille ruotsinkieli- suunnitelmat nyt ovat saaneet kiinteän
18025: sille miehille ja naisille, jotka aikovat an- muodon, on se, että valtiovalta jatkuvasti
18026: tautua yhteiskunnallisiin tehtäviin, on jär- on uskonut kunnallisille hallintoelimille
18027: jestettävä tilaisuus tarkoituksenmukaisen yhä laajempia tehtäviä, joita kaikkia on
18028: koulutuksen saamiseen, ovat Finlands mahdotonta hoitaa puhtaina luottamusteh-
18029: svenska landskommunernas förbund r. f. tävinä. Tämä on aiheuttanut sen, että
18030: niminen yhdistys sekä Sti:ftelsen för Åbo kunnallisella alalla yhä yleisemmin on siir-
18031: Akademi ja Stiftelse.n Svenska Handels- rytty luottamustehtävien muodossa hoide-
18032: högskolan i Helsingfors nimiset säätiöt tun hallinnon kannalta virkamieshallinnon
18033: yksimielisin päätöksin 11 päivänä maalis- kannalle, ja tämä taas on lisännyt kunnal-
18034: kuuta 1941 perustaneet ,Samfundet för listen virkamiesten järkiperäisen koulutuk-
18035: samhällsforskning och medborgarbildning sen tarvetta. Tämä tarve on viime aikoina
18036: r. f." nimisen yhdistyksen. Yhdistyksen ilmennyt erikoisen voimakkaana.
18037: päätarkoituksena on perustaa ruotsinkieli- Edellämainitunlaisen oppilaitoksen vält-
18038: nen sosiaalipoliittinen laitos Helsinkiin ja tämättömyys ei kuitenkaan johdu vain kun-
18039: ylläpitää sitä. Opetusohjelmaan sisältyvät tien tarpeesta saada erikoiskoulutuksen
18040: hallinto- ja huolto-opintosuunnat sekä kun- omaavaa työvoimaa käytettäväkseen. Myös-
18041: nallishallinnolliset ja huoltohallinnolliset kin sellaisille henkilöille, jotka aikovat an-
18042: kurssit. Säännöllinen opiskeluaika olisi, tautua seurakuntien ja yksityisten huolto-
18043: kuten Helsingin Yhteiskunnallisessa Kor- järjestöjen palvelukseen tai ryhtyä työs-
18044: keakoulussa ja Tukholman Socialinstitutet kentelemään teollisuuden huoltotoiminnan
18045: mm1sessä laitoksessakin, kaksivuotinen. alalla, on erittäin tärkeätä, että he voivat
18046: Kuitenkin järjestettäisiin henkilöille, jotka hankkia itselleen sellaisen sosiaalipoliittisen
18047: haluavat täydentää muualla suorittamiaan koulutuksen, jonka suunniteltu laitos voisi
18048: opintoja, kunnallishallinnon ja huoltohal- antaa.
18049: linnon alalla yksivuotisia kursseja. Opin- Laitoksen perustamiskus.tannukset on las-
18050: not hallintolinjalla päättyisivät sosiaalilai- kettu 125,000 markaksi. Vuotuiset menot,
18051: toksen hallintotutkintoon ja huolto-opinto- joita ei voida peittää oppilasmaksuilla ja
18052: 478 IV,44. - Ruotsinkielinen sosialipoliittinen laitos.
18053:
18054: kuntien suorittamilla avustuksilla, on ar- huoneiden, kanslian ja kirjaston sisusta-
18055: vioitu noin 250,000 markaksi. Kun kuiten- mista, osa voisi jäädä seuraavaan vuoteen.
18056: kin laitoksen toiminta keväklukukauden Edellä esitetyn perusteella ja viitaten
18057: 1942 aikana tulisi rajoittumaan erHlisiin, siihen, mitä vuoden 1942 tulo- ja meno-
18058: sodanaikaista huoltotoimintaa koskeviin arvioesityksen perusteluissa 14 Pl. XVIII
18059: kursseihin, joita niihin moninaisiin tehtä- luvun 10 momentin kohdalla lausutaan
18060: viin katsoen, jotka nykyinen aika vaatii vastaavaa suomenkielistä opetusta varten
18061: yhteiskunnalta, on pidetty erittäin kiireel- ehdotetusta määrämhasta, saavat allekir-
18062: lisinä, ja varsinainen opetus - mikä joittaneet kunnioittaen ehdottaa,
18063: huolto-opintosuunnan ohj·elman kohdalta
18064: olisi samanlainen kuin Yhteiskunnallisen että Eduskunta ottaisi vuoden
18065: Korkeakoulun huoltopoliittisella osastolla- 1942 tulo- ja menoarvioon 180,000
18066: voi alkaa vasta syksyllä 1942, on 130,000 markan mää1·ärahan avustukseksi
18067: markan suuruisen avustuksen laskettava Samfundet för samhällsforskning
18068: riittävän viimeksi mainitun vuoden juok- och medborgarbildning r. f. nimiselle
18069: sevia menoja va11ten, minkä lisäksi on suun- yhdistykselle ruotsinkielisen sosiaali-
18070: niteltu, että niistä perustamiskustannuk- poliittisen laitoksen perustamista ja
18071: sista, jotka koskevat oppisalien, opettaja- ylläpitämistä varten vuonna 1942.
18072:
18073: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1941.
18074:
18075: Ralf Törngren. Ernst Estlander.
18076: John Österholm. Ragnar Furuhjelm.
18077: J. E. Hästbacka. Henrik Kullberg.
18078: Hugo Johansson. Levi Jern.
18079: Edv. Helenelund. Edvard Haga.
18080: J. Mangs. Albin Wickman.
18081: Einar A. Holmberg. C. 0. Frietsch.
18082: 479
18083:
18084: IV,45. - Rah. al. N:o 18.
18085:
18086:
18087:
18088:
18089: Kaijalainen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
18090: ·ruisjauhojen, keittosuoZan, väkilannoitteiden ja ·rehtt-
18091: selluloosan rahtiavustuksia varten eräissä Pohjois-Suo-
18092: men kunnissa.
18093:
18094:
18095: E d u s k u n n a ll e.
18096:
18097: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja den hinnoissa ja rahtikustannuksissa tapah-
18098: menoarvioksi vuodelle 1942 ehdotetaan ruis- tunut huomattava nousu. Edellä mainitun
18099: jauhojen, keittosuolan, väkilannoitteiden ja toimikunnan laskelmien mukaan ovat rahti-
18100: rehuselluloosan rahtiavustuksia varten kustannukset kysymyksessä olevalla alueella
18101: eräissä Pohjois~Suomen kunnissa myönnet- vuodesta 1938 nousseet 115-180 prosen-
18102: tävä;ksi 2,000,000 markkaa. Määrärahan tilla. Toimikunta onkin tämän johdosta
18103: ottaminen talousarvioon mainittua tarkoi- ehdottanut, että ruisjauhojen ja keittosuo-
18104: tusta varten on täysin perusteltu ja on se lan rahtiawstuksia olisi korotettava 50
18105: niitä toimenpiteitä, jotka eduskunta jo sekä väkilannoitteiden ja rehuselluloosan
18106: normaalioloissa katsoi välttämättömäksi lie- 100 %: lla, jolloin rahtiavustuksiin Pohjois-
18107: ventääkseen sitä kohtuuttomuutta, minikä Suomessa tarvittaisiin ensi vuonna kaik-
18108: rahtikustannukset kaukana rautateistä ole- kiaan 4,600,000 markkaa, mihin sisältyvät
18109: villa Pohjois-Suomen syrjäseuduilla eräiden myöskin valVJontakustannukset y. m. asiasta
18110: välttämättömien tarvikkeiden hinnoissa ai- aiheutuvat menot. Laskelmaa tehtäessä on
18111: heuttavat. Rahtiavustukset ovat aikaisem- viljan säännöstely otettu huomioon. Kun
18112: min olleet 8-40 penniä kilolta riippuen siinä osassa maata, jossa rahtiavustusta on
18113: matkan pituudesta. Hallituksen ehdottarua tarkoitus suorittaa, vuodentulo jo kahtena
18114: määräraha on kuitenkin niin pieni, että perättäisenä vuotena on ollut huono, olisi
18115: se ei riitä edes näiden perusteiden mukai- rahtiavustusten korottaminen tästäkin
18116: seen rahtiavustusten suoritukseen. Se toi- syystä täysin paikallaan.
18117: mikunta, johon hallituksen esityksen perus- Edellä olevan nojalla ehdotamme kun-
18118: teluissa viitataan ja jonka valtioneuvosto nioittaen,
18119: Lapin lääninkuntien liiton aloitteesta asetti että Eduskunta korottaisi halli-
18120: m. m. tässä kosketelluu asian selvittämistä tuksen esityksessä vuoden 1942 tulo-
18121: varten, on laskenut rahtiavustuksiin v. 1942 ja menoarvioksi 15 Pl. II luvun
18122: aikaisempien taksojen mukaan tarvittavan 19 momentin kohdalla ruisjauhojen,.
18123: Lapin läänissä 1,230,000 markkaa ja Oulun keittosuolan, väkilannotteiden ja re-
18124: läänissä 1,400,000 markka eli yhteensä huselluloosan rahtiavustuksia varten
18125: 2,630,000 markkaa. eräissä Pohjois-Suomen kunnissa eh-
18126: Rahtiavustu!ksia suoritettaessa olisi kui- dotetun määrärahan 4,600,000 mar-
18127: tenkin otettava huomioon kulutustarvikkei- kaksi.
18128: Helsinigissä syyskuun 26 p: nä 1941.
18129:
18130: Lauri Kaijalainen. U. A. Wirranniemi.
18131: Kusti Arhama. S. Salo.
18132: 480
18133:
18134: IV,46. - Rah. al. N :o 19.
18135:
18136:
18137:
18138:
18139: Soini y. m.: Määrärahan osoittamisesta. korkeimmassa maa-
18140: talousopetUksessa tarvittavia uudisrakennuksia varten.
18141:
18142:
18143: E d u s k u n n a ll e.
18144:
18145: Helsingin yliopiston maatalous-metsätie- Edellä mainittu valtioneuvoston tekemä
18146: teellisen tiedekunnan huoneisto-olojen pa- rakennusohjelman muutos tuli tulo- ja me-
18147: rantaminen on ollut vireillä ja monien vai- noarvion käsittelyn yhteydessä eduskunnan
18148: heiden alaisena noin 25 vuotta. Eduskun- käsiteltäväksi ja lausuu se asianomaisen
18149: nan hyväksyttyä pariin otteeseen eräitä momentin perusteluissa, että tulo- ja meno-
18150: asiaa koskevia toivomusaloitteita, varasi arvioon otettu 12.5 milj. markkaa on käy-
18151: valtioneuvosto v. 1931 tiedekunnan tarpeita tettävä nimenomaan korkeimman maata-
18152: varten tarpeelliset tontit Helsingin kaupun- lousopetuksen tarvitsemien rakennusten ra-
18153: gista ja v. 1937 valtion menoarviossa oli kentamiseen.
18154: uusien ·rakennusten rakentamista varten Kysymyksessä olevien rakennusten raken-
18155: viimein ensimmäinen määräraha 5 milj. nustöiden aloittaminen näytti näin ollen
18156: markkaa. Kun vuoden 1938 talousarvioon viimeinkin lopullisesti toteutuvan. Odotet-
18157: otettiin tarkoitukseen toinen erä, 15 milj. tiin, että mainittuihin rakennustöihin tiede-
18158: markkaa, ryhdyttiin saman vuoden keväällä kunnalle varatuilla tonteilla ryhdytään vä-
18159: näitä rakennuksia rakentamaan. littömästi vuoden 1939 alussa ja että Vii-
18160: Asianomainen tiedekunta piti huoneisto- kin ja Malmin kartanoiden alueille suun-
18161: jen rwkentamiseksi suunnitelmia laatiessaan niteltujen ja osittain jo rakennettujen
18162: välttämättömänä, että ensin rakennetaan maatalousopetuksen uudisrakennusten ra-
18163: maatalousopetuksen tarvitsemat rakennuk- kennustyöt saatetaan loppuun vielä saman
18164: set, koska sen huoneistot olivat tunnetusti vuoden kuluessa. Näin ei kuitenkaan kai-
18165: erittäin huonot ja tarkoitukseensa täysin kesta huolimatta käynyt. Helsingissä ja
18166: sopimattomat ja joiden uusimisen välttä- sen lähiympäristössä etupäässä ~illoisten
18167: mättömyyteen maatalouspiirienkin taholta Olympiakisojen valmistelujen takia käyn-
18168: oli usein kiinnitetty vakavaa huomiota. mssa olleen vilkkaan rakennustoiminnan
18169: Tälle pohjalle rakennussuunnitelma sitten vuoksi valtioneuvosto katsoi tarpeelliseksi
18170: valmistettiinkin. Valtioneuvosto muutti siirtää eräitä talousarvioon sisältyviä ylei-
18171: kuitenkin ohjelmaa siten, että metsätalous- siä rakennustöitä tuonnemmaksi ja ainakin
18172: opetusta varten taTvittavien huoneistojen vuoteen 1940. Siirrettäväksi päätettyjen
18173: rakentamiseen ryhdyttiin ensin ja esittäes- rakennustöiden joukossa olivat jälleen yli-
18174: sään vuoden 1939 talousarvioehdotukses- opiston maatalousopetuksen uudisrakennus-
18175: saan rakennustyötä varten varattavaksi ai- työt. Korkein maatalousopetus sai jäädä
18176: kaisemmin jo myönnetyn 20 milj. markan odottamaan jo vuosikymmeniä kestäneen
18177: määrärahan lisäksi 12.5 milj. markkaa hal- rakennuskurjuuden korjausta samanaikai-
18178: litus ilmoitti tästä rakennussuunnitelman sesti kuin muita julkisia uudisrakennus-
18179: muutoksesta. töitä kuitenkin katsottiin voitavan aloittaa.
18180: IV,46. - Soini y. m. 481
18181:
18182: Lukuisten maa- ja metsätaloudellisten jär- leenkin lykkääminen herättää maatalouspii-
18183: jestöjen valtioneuvostolle osoittamaa toivo- reissä ymmärrettävistä syistä vakavaa huo-
18184: musta noudattaen jatkettiin kuitenkin ra- lestumista. Onhan korkeimman maatalous-
18185: kennustöitä Malmin kartanon alueella ja opetuksen kehittäminen ja asianmukainen
18186: ovat sen rakennukset nyt käytännöllisesti hoito opiskelijamäärän vuosi vuodelta yhä
18187: katsoen valmiit. Maamme joutuminen v. kasvaessa ja jo alunperinkin varsin ahtai-
18188: 1939 sotaan ja sen tuomat monet taloudel- den ja tarkoitukseen soveltumattomien
18189: liset vaikeudet ehkäisivät yliopiston maa- huoneistojen jatkuvasti rappeutuessa jou-
18190: talousopetuksen tarvitsemien muiden huo- tunut suorastaan voittamattomiin vaikeuk-
18191: neistojen rakennustöiden aloittamisen siin, jotka olisi mitä pikimmin poistettava.
18192: myöskin vuosina 1940 ja 1941. Valtion ti- Tähän kehoittaa erikoisesti nykyisenä ajan-
18193: linpäätöksen mukaan on vuoden 1939 ta- kohtana se korkeimman maatalousopetuksen
18194: lousarvioon maatalousopetuksen rakennuk- saaneiden ammattivoimien tarve, jota laa-
18195: sia varten otetusta 12.5 milj. markan siirto- jentuneen maataloutemme voimakas kehit-
18196: määrärahasta käyttämättä tähän ta:rkoituk- täminen samoinkuin jälleemakennustyöm-
18197: 'Seen kaikkiaan 12,242,208 markkaa. me edellyttää.
18198: Samalla kun ylläolevasta käy selville ne Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
18199: monenlaiset vaiheet, joiden alaisena puhee-
18200: naoleva rakennuskysymys on ollut, osoittaa että Eduskunta ottaisi v. 1942
18201: 'Se myöskin sen oikeutuksen, joka korkeim- tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
18202: malla maatalousopetuksella on saada huo- markan määrärahan korkeimmas-
18203: neistojensa uusiminen viimeinkin toteute- sa maatalousopetuksessa tarvittavia
18204: tuksi. Rakennustöiden aloittamisen edel- uudisrakennuksia varten.
18205:
18206: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1941.
18207:
18208: Kalle Soini. L. 0. Hirvensalo.
18209: Kauno Kleemola. A. Korvenoja.
18210: A. K. Cajander. Einari Karvetti.
18211:
18212:
18213:
18214:
18215: 61
18216: 482
18217:
18218: IV,47. - Rah. al. N:o 20.
18219:
18220:
18221:
18222:
18223: Aarniokoski y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
18224: avustuksiksi valtion alempien mootalouskoulujen vähä-
18225: varoisille oppilaille.
18226:
18227:
18228: E d u s k u n n a ll e.
18229:
18230: Sota,.ajan seurauksena on ollut, että hin- loudellisten oppilaitosten vähävaraisten op-
18231: nat kaikilla aloiHa ovat huomattavasti ko- pilaiden avustusmääräraha näin ollen alen-
18232: honneet. Tämän johdosta on valtion ensi tunut 555,000 marka1la.
18233: vuoden talousarvioesityiksessäänkin ollut Tilastosta käy edelleenkin selville, että
18234: pakko suurelta .osalta esittää korotettuja ylempänä mainituissa maataloudel·lisissa op-
18235: määrärahoja. Poikkeuksen tästä tekee kui- pilaitoksissa on vähävaraisia oppilaita huo-
18236: tenkin m. m. valtion maamies- ja pienvil- mattava määrä. Tämä i!lmenee siitäkin,
18237: jelijäkoulujen vähävaraisille oppilaille avus- että avustuksia on myönnetty noin 50 %
18238: tuksiksi ehdotetut määrärahat pysyttämällä kaikista oppilaista. Kun yhä nousevat toi-
18239: ne samansuuruisina kun ne kuluvanakin meentulokustannukset vaikeuttavat varatto-
18240: vuotena ovat olleet. mien ammattiopiskelua pääelinkeinomme
18241: Kun seuraamme tilastoa, miten paljon kohottamiseksi tarpeellisen pätevän ammat-
18242: edellis1nä vuosina on ylempänä mainittuun tiopetuksen saamiseksi, olisi mielestämme
18243: tarkoitukseen valtion varoja käytetty, niin aivan väilttämätöntä lisätä kyseessä olevaa
18244: huomaamme, että vuosina 1938--39 avus- määrärahaa.
18245: tuksina jaettava summa on ollut 921,000 Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18246: mk ja:kaantuen se valtion maamies-, kar-
18247: janhoito-, emäntä- ja kotitalouskouluille että Eduskunta päättäisi ottaa
18248: sekä maamiesopisto:ille. Vuonna 1940 mää- vuoden 1942 tulo- ja menoarvioon
18249: räraha laski 766,000 markkaan ja kuluvaimi 11 Pl. VII luvun 5 momentin koh-
18250: vuodeksi se edelleen !laski 366,000 mark- dalle 150,000 markan lisäyksen käy-
18251: kaan, jonka suuruisena se on otettu ensi tettäväks.i avustuksina valtion alem-
18252: vuodeksikin 11 Pl. VII luvun 5 momentin pien maatalouskoulujen vähävarai-
18253: kohdalla sekalaisten menojen yhteyteen. sille oppilaille.
18254: Vuodesta 1939 on vwltion alempien maata-
18255:
18256: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1941
18257:
18258: Paavo Aarniokoski Onni Mäkeläinen.
18259: Valfrid Eskola. V. H. Kämäräinen.
18260: J. E. Malmivuori.
18261: 483
18262:
18263: IV,4s. - Rah. al. N:o 21.
18264:
18265:
18266:
18267:
18268: Aarniokoski y. m. : Korotetun määrärahan osoittamisesta
18269: atUustuksiksi yksityisluontoisten maamieskoulujen vähä-
18270: V(J;misille oppilaille
18271:
18272:
18273: J:<j d u s kunnalle.
18274:
18275: Se epänormaalinen suhde, mikä on ke- maamieskouluilla pätevän ammattityövoi-
18276: hittynyt yksityisten maamieskoulujen va- man saamiseksi pääelinkeinomme edelleen
18277: rattomien oppilaiden valtionavun varaami- kehittämisessä on, on siksi suurimerkityk-
18278: sessa, ei ole oikeaan osunut. Samaan ai- sellinen, että valtionavustusta olisi entises-
18279: kaan kuin yleinen hintataso on huomatta- tään Iiisättävä vararotomien oppilaiden kou-
18280: vasti kohonnut ja edelleen tulee kohoa- lutuksessa, varsinkin kun varattomien op-
18281: maan, pysyrtetään valtionavustus saman- pilaiden luku on noin puolet yksi.ltyi:sten
18282: suuruisena kuin se on kuluvana vuotenakin maamieskoulujen oppilasmä:äräsiä.
18283: ollut. Edellä olevaan viit·a<ten ehdotamme,
18284: Kyseinen avuSttusmääräraha normaalisina
18285: vuosina v. 1938-1939 oli 375,000 mk, ku- että Eduskunta päättäisi ottaa
18286: luvaksi vuodeksi se alennettiin 250,000, vuoden 1942 tulo- ja menoarvioon
18287: joka edelleen on ensi vuodeksi varattuna 11 Pl. VIII luvun 3 momentin koh-
18288: samansuuruisena merkittynä talousarvion dalle 75,000 markan lisäyksen avt~s
18289: 11 PI. VIII: 3 momentille. Avustusmäärä tnksiksi yksityisluontoisten moo.mies-
18290: on entisestään laskenut 125,00 mk. koulujen vähävaraisille oppilaille.
18291: Se huomattava sija, mikä yksityisillä
18292:
18293: Helsingissä lokakuun 3 p: nä 1941.
18294:
18295: Paavo Aarniokoski. Onni Mäkeläinen.
18296: Valfrid Eskola. V. H. Kämäräinen.
18297: J. E. Malmivuori.
18298: 484
18299:
18300: IV,49. - Fin. mot. N:o 22.
18301:
18302:
18303:
18304:
18305: Helenelund m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
18306: förande av en lärarbostadsbyggnad vid Korsholms lant-
18307: mannaskola.
18308:
18309:
18310: T i 11 R i k s d a g e n.
18311:
18312: Uppförandet av en nybyggnad vid Kors- ning härtill och tili den motivering, som
18313: holms lantmannaskola, inrymmande lärar- ingår i den till 1939 års riksdag inlämnade
18314: bostäder och andra nödiga ~okaler, är allt- finansmotionen N: o 33 och den till inne-
18315: jämt av behovet påkallat, och blir i samma varande riksdag inlämnade hemställnings-
18316: mån, som tiden lider och de gamla byggna- motionen N: o 59, få vi vördsamt föreslå,
18317: derna för:falla, blott a:llt mera ofrånkom-
18318: ligt. V ederbörande faclkämbetsverk, som att Riksdagen måtte i statsförsla-
18319: låtit utarbeta nödiga kostnadskalkyler och get för år 1942 upptaga ett anslag,
18320: förslag, har ansett ifrågavarande byggnads- stort 1,900,000 mark, för uppförande
18321: företag böra med det snaraste komma till av ett nytt hus, inrymmande lärar-
18322: stånd och förordat upptagande av ett bostäder m. fl. nödiga Zokaler vid
18323: 1,900,000 mark stort anslag för ändamåJet Korsholms lantmannaskola.
18324: i statsförslaget för nästa år. Med hänvis-
18325:
18326: Helsingfors den 1 oktober 1941.
18327:
18328: Edv. Helenelund. Henrik Kullberg.
18329: J. Mangs. Uno A. Hilden.
18330: Albin Wickman.
18331: 485
18332:
18333: Suomennos.
18334: IV,49. - Rah. al. N :o 22.
18335:
18336:
18337:
18338:
18339: Helenelund y. m.: Määrärahan osoittamisesta opettajain
18340: asuinrakennuksen rakentamista varten Korsholman maa-
18341: mieskoululle.
18342:
18343:
18344: E d u s kun n a U e.
18345:
18346: Uudisrakennuksen rakentaminen Kors- niihin perusteluihin, jotka sisältyvät 1939
18347: holman maamieskoululle, sisältäen opetta- vuoden valtiopäiville jätettyyn rahaasia-
18348: jain asuinhuoneet ja muut tarpeelliset huo- aloitteeseen N: o 33 ja näille valtiopäiville
18349: neistot, on yhä edelleen tarpeen vaatima, jätettyyn toivomusaloitteeseen N: o 59, pyy-
18350: ja pysyy sellaisena, mikäli aika kuluu ja dämme kunnioittaen ehdottaa,
18351: vanhat rakennukset rappeutuvat, tullen sen
18352: tarve ajan mittaan yhä välttämättömäm- että Eduskunta ottaisi vuoden
18353: mäksi. Asianomainen ammattivirasto, joka 1942 valtion tulo- ja menoarvioon
18354: on laatinut kustannuslaskelmat ja -arvion, 1,900,000 markan määrärahan uudis-
18355: katsoo, että kysymyksessä oleva rakennus- rakennuksen rakentamista varten
18356: hanke on mitä pikimmin toteutettava ja opettajain asuinhuoneineen y. m. tar-
18357: ehdottaa senvuoksi ensi vuoden tulo- ja peellisine huoneistoineen Korsholman
18358: menoarvioon otettavaksi 1,900,000 markan maamieskoululle.
18359: määrärahan. Tähän viitaten ja samaten
18360:
18361: Helsingissä lokakuun 1 päivänä 1941.
18362:
18363: Edv. Helenelund. Henrik Kullberg.
18364: J. Mangs. Uno A. Hilden.
18365: Albin Wickman.
18366: 486
18367:
18368: IV,r,o. - Rah. al. N :o 23.
18369:
18370:
18371:
18372:
18373: Mustasilta y. m.: Km·otetun rniro,rårahan osoittamisesta yk-
18374: sityisluontoisten kwrjanhoito- ja meijeritalousoppilaitos-
18375: ten 'Uähåvaraisten oppilaiden avustusta va1·ten.
18376:
18377:
18378: E d u s k u n n a ll e.
18379:
18380: Hallitus on esityksessään valtion tulo- ja karjakoista on viime vuosina ollut puutetta
18381: menoarvioksi vuodelle 1942 11 pääluokan ja tämä näyttää ~hä vain lisääntyvän.
18382: VIII luvun 6 momentille ottanut karjan- Niinpä on tietopuolisiin karjanhoitokoului-
18383: hoito- ja meijeritalousoppilaitosten vähä- hin oppilaiksi pyrkijöitä ollut tänä vuonna
18384: varaisten oppilaiden avustamiseen 300,000 entistä vähemmän ja tämä nähtävästi joh-
18385: markan määrärahan eli saman summan tuu myöskin suurelta osalta oppilasavustus-
18386: joka on kuluvan vuoden talousarviossa tar- ten pienuudesta.
18387: koitukseen varattu. Kun tiettävästi pu- Mainittakoon vielä, että edellämainittua
18388: heena olevien oppilaitosten oppilaat yleensä tarkoitusta varten oli talousarviossa vuo-
18389: ovat vähävaraisia, ollen useimmiten vielä sina 1939 ja 1940, kumpaisenakin 500,000
18390: heikommassa taloudellisessa asemassa kuin markkaa, mutta kuluvaksi vuodeksi se
18391: muiden maataloudellisten koulujen oppi- on alennettu 300,000 markaksi ja täten
18392: laat, olisi heille varattava edes jossakin alennettuna edelleenkin esitetään ensi vuo-
18393: määrässä riittävä määräraha oppilasavus- deksi. Kuitenkin on vähävaraisten oppi-
18394: tuksiksi. Mainittua vähävaraisuutta todis- laiden avustamisen tarve parin viimeisen
18395: taa sekin, että oppilaiden kouluun pyr- vuoden kuluessa huomattavasti lisääntynyt.
18396: kiessä isän ammatiksi useimmiten ilmoite- Vaikka tiedämmekin valtiontalouden nykyi-
18397: taan joko pienmaanviljelijä tai työmies. sen raskaan asemllln, rohkenemme ehdottaa,
18398: Hallituksen esittämä määräraha tuntuu pe- että kysymyksessä oleva määräraha koro-
18399: rin pieneltä, kun ottaa huomioon nykyisen tettaisiin edes 400,000 markaksi.
18400: kalliin hintatason. Avustussummaa korot- Edelläoleviin perusteluihin viitaten ehdo-
18401: tamaHa voitaisiin edistää vähävaraisen tamme kunnioittaen,
18402: pienviljelijä- ja työläisväestön, vieläpä pie-
18403: nehköiden maatalouksien tyttäriä suoritta- että Eduskunta korottaisi vuoden
18404: maan karjanhoitokoulun kurssin joko työs- 1942 tulo- ja menoarvioesityks.essä
18405: kentelyä varten vieraam palveluksessa 11 Pl. VIII luvun 6 momentin koh-
18406: taikka toisissa tapauksissa kotitilalla työs- dalla olevaa määrärahaa, vähävarais-
18407: kentelyä varten. ten oppilaiden avustus, 100,000 mar-
18408: Tuntuvampien oppilasavustuksien puo- kalla.
18409: lesta puhuu myöskin se, että kykenevistä
18410: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1941.
18411:
18412: Frans Mustasilta. Paavo Aarniokoski. Onni Mäkeläinen.
18413: V. H. Kämäräinen. Edv. Kujala. 0. H. Kekäläinen.
18414: :Heikki Kääriäinen. Heikki Simonen. J. E. Malmivuori.
18415: Valfrid Eskola.
18416: 487
18417:
18418: IV,51.- Rah. al. N:o 24.
18419:
18420:
18421:
18422:
18423: Kuittinen y. m.: Korotetun mäiirämha.n osoitta.misesta maa-
18424: talouskerhotoimintaa va1·ten.
18425:
18426:
18427: E d u s k u n n a ll e.
18428:
18429: Vuoden 1942 menoarviossa maatalous- rärahan puitteissa, sillä sen avulla voidaan
18430: kerhotyöhön esitetyn 3,200,000 mk: n määrä- vain varsin puutteellisesti avustaa niiden
18431: rahan turvin voidaan vain vaikeasti hoitaa varsinaisten kerhoneuvojain paJkkaamista,
18432: työ siinäkään laajuudessa, missä sitä. teh- joiden ohjattavaksi voidaan ottaa noin
18433: tiin rauhanvuosina, jolloin kerholaisten 40,000 nuorta. Jotta kuitenkin voitaisiin
18434: lukumäärä oli noin 40,000, laajentuneesta kerhotyössä pysyttää ainakin kaksinkertai-
18435: työstä puhumattakaan. nen nuorten joukko ja antaa heille oh-
18436: Sotatalvena saatiin wlkavaa kerhovuotta jausta, tarvitaan neuvojavoimia Hsää. Kah-
18437: varten Ruotsista ja Suomen Huollolta siksi tena vuonna on oloihin katsoen hyvällä
18438: runsaasti lahjavaroja, että niiden turvin menestyksellä käytetty varsinaisten neuvo-
18439: voitiin kerhotyötä viime vuonna laajentaa jain apuna ja heidän valvonnassaan tila-
18440: niin paljon, että kerholaisten lukumäärä päiskoulutuksen saaneita apulaisneuvojia.
18441: kaksinkertaistui, ollen viime syksynä kir- Näiden apulaisneuvojien työstä on saatu
18442: janpitonsa päättäneitä kerholaisia lähes siksi myönteisiä tuloksia, että laajennettua
18443: 82,000. - Samoin on tätä laajentunutta kerhotyötä katsotaan edelleen voitavan
18444: kerhotyötä tänä vuonna voitu ylläpitää, tehdä samaan tapaan kuin nyt kuluneina
18445: kun Jisämenoarviossa myönnettiin kerho- kahtena toimikautena. Ehtona tähän kui-
18446: työhön varsinaisen määrärahan lisäksi tenkin on, että näiden apulaisneuvojain
18447: 1,300,000 mk. palkkaamisen avustamiseen saadaan valtion
18448: Erityisesti on kuluvana vuonna tultu varoja vähintään 700,000 mk.
18449: kouraantuntuvasti havaitsemaan, kuinka Edelläsanottuun viitaten ehdotamme kun-
18450: tärkeätä on saada nuoret ja olletikin var- nioittaen,
18451: haisnuoriso mahdollisimman tarkoin mu- että Eduskunta päättäisi ottaa
18452: kaan tuotantakamppailuun. On näinollen vuoden 1942 tulo- ja menoarvioon
18453: välttämätöntä toimia siten, että kerhotyö 11 Pl. XV luvun 15 momentille li-
18454: pysyiSI ainakin entisessä laajuudessaan. säystä 700,000 markkaa maatalous-
18455: 'Tämä ei kuitenkaan käy nyt esitetyn mää- kerhotoimintaa varten.
18456:
18457: Helsingissä 3 p: nä laikakuuta 1941.
18458:
18459: Juho Kuittinen. Onni Mäkeläinen.
18460: Matti Lepistö. V. H. Kämäräinen.
18461: Heikki Simonen. Mikko W. Erich.
18462: 488
18463:
18464: IV,5z. - Rah. al. N :o 25.
18465:
18466:
18467:
18468:
18469: Luoma-aho y. m.: Määrärahan osoittamisesta tutkimUksen
18470: toimittamiseksi Lappajärven ja Evijärven vesistöissä sil-
18471: mälZä pitäen maanviljelyksen ja voimatalouden tarpeita
18472: Ähtävänjoen varrella.
18473:
18474:
18475: E d u s k u n n a ll e.
18476:
18477: Viitaten toivomusaloitteeseen N :o 162 1942 tulo- ja menoarvioon 200,00()
18478: tämän vuoden valtiopäivillä ja snna esi- markan määrärahan tutkimuksen
18479: tettyihin perusteluihin ja kulkulaitosvalio- toimittamiseksi Lappajärven ja Evi-
18480: kunnan mietintöön N: o 6 maaliskuun 27 järven vesistöissä sellaisen suunnitel-
18481: päiväiltä tänä vuonna sekä eduskunnan man laatimista varten, jonka toteut-
18482: viime huhtikuun 1 päivänä asiasta teke- taminen tyydyttäisi maanv~"ljelyksen
18483: mään päätökseen, ehdotamme kunnioittaen, ja voimatalouden tarpeet Ähtävän-
18484: joen varrella.
18485: että Eduskunta ottaisi vuoden
18486:
18487: Helsingissä lokakuun 3 p: nä 1941.
18488:
18489: Matti Luoma-aho. Vilho H. Kivioja. Jalmari Linna.
18490: 489
18491:
18492: IV,5a. - Fin. mot. N :o 26.
18493:
18494:
18495:
18496:
18497: Hästbacka m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
18498: rensning av Kronoby ås nedre lopp.
18499:
18500:
18501: T i ll R i k s d a g e n.
18502:
18503: Uti statsutskottets hetänkande N: o 99 Kronoby och Terjärv nyskifteslag är slut-
18504: med anledning av regeringens proposition förd och graderingen av marken borde
18505: angående statsförslaget för år 1938 samt omedelbart påbörjas för att få skiftet sna-
18506: uti riksdagens svar å nämnda regeringens rast möjligt slutfört för att minska skiftes-
18507: proposition säges bl. a. följande. kostnaderna och för att kunna mera inten-
18508: I avseende till att då Övre loppet av sivt börja med nyodlingsarbetet, vilket ju
18509: Kronoby å i tiden upprensats enbart på är nödvämdigt även för att stärka livsme-
18510: statens bekostnrud, är utskottet av den delsproduktionen, har sagda skifteslag an-
18511: åsikt, att jämväl upprensningen av åns hållit att arbetet sku1le fortsättas med de
18512: nedre lopp, viiken åtgärd blivit nödvändig medel som riksdagen redan beviljat för
18513: på grund av upprensningen av Övre loppet, ifrågavarande arbete. Denna framställ-
18514: helt och hållet borde utför81S på statens ning, som omfattats av såväl väg- och vat-
18515: bekostnad, har utskottet med stöd av ovan- tenbyggnadsstyrelsen som distriktsstyrelsen
18516: stående för upprensning av Kronoby ås i V asa Iän, har emellertid avböjts av stats-
18517: nedre lopp ante~knat för år 1938 ett an- rådet, utan att någon närmare förklaring
18518: sla,g stort 400,000 mk, under momentet för angivits varför arbetet icke satts i gång.
18519: ,Upprensning av älvar (reservationsan- SkiftesJaget har därför dragit den slutsat-
18520: sla,g) ". För arbetets utförande har riks- sen, att det varit kriget och andra militära
18521: dagen hittills ställt till förfogande för ifrå- rustningsarbeten som satt hinder i vägen
18522: gavarande årensning, såsom redan nämnts, för arbetets fortsättande.
18523: för år 1938 m!k 400,000, för år 1939 mk Föreliggande. regeringens proposition till
18524: 500,000, för år 1940 mk 500,000 och för riksd'agen angående statsförslaget för år
18525: år 1941 mk 300,000, tillhopa således 1942 har emellertid väckt uppseende, sär-
18526: 1, 700,000 mk. Av dessa anslag har under skilt inom kretsar av svenska riksdags-
18527: åren 1938 och 1939 tills reservistinkallel- gruppen, emedan det enda anslaget för älv-
18528: serna avbröt arbetet använts mk 725,775, rensningsarbeten, som berör en svensk bygd,
18529: vadan av riksdagen bevHjade anslag nu för vilket ri:ksdagen under en följd av år
18530: återstår mk 974,225. beviljat medel, uteslutits från föreliggande
18531: Då ifrågavarande årensning tillkommit budgetförslag, medan alla de anslag, som
18532: med hänsyn till att staten tidigare och allt berör de finska bygderna, såsom anslagen
18533: fort verkställer upprensningar i övre lop- för upprensningen av Sii:kajoki, Nivan-
18534: pet av ån och därigenom åsamkar under- koski, Kumo älv och Päijäne vattendrag,
18535: byggarna skada, vartill kommer, att arbetet fortfarande beaktats i budgetförslaget.
18536: bort slutföras instundande sommar, emedan Detta kan icke vara riktigt, då riksdagen
18537: kartläggningen å de marker, som omfattar just särskilt beviljat anslag för upprens-
18538:
18539: 62
18540: 490 IV,53. - Kruunu}lyynjoen perkaus.
18541:
18542: ningen av Kronoby äs nedre lopp för att distriktskontor i V asa detta är förberett
18543: rätta ett misstag som staten begätt genom stora sjöfällnings- och andra upprensnings-
18544: att verkställa u:pprensningen av äns Övre arbeten i Övre loppet av Kronoby ä inom
18545: lopp, som åsamkat skada åt underbyggarna, Veteli och Vindala socknar, och redan vid-
18546: vilket står i strid med vattenrättslagens tagit anordningar för att även kunna an-
18547: andemening och bokstavliga föreskrifter vända krigsfångarna i arbetet.
18548: och även gav anledning till att vattenrätts- Vid anslagets upptagande uti 1938 års
18549: kommissionen förenade sig om att nedre budgetförslag ansågo även fackmyndighe-
18550: loppet av nämnda ä skall helt upprensas terna, att arbetet ifråga är av sä
18551: på statens bekostnad. brådskande beska.ffenhet, att detsamma bör
18552: Säsom framgär av statsutskottets betän- slutföras inom tre år, vilket ligger till
18553: kande och riksdagens beslut hösten 1937, grund för att uti budgetförslagen anteck-
18554: dä anslaget beviljades för upprensning av nats att man beräknat att arbetet bör vara
18555: Kronoby äs nedre lopp, har sagda anslag färdigt är 1942.
18556: främst beviljats för att rätta ett av staten Med stöd av det ovan anförda och då
18557: begänget misstag genom att Övre loppet av anslag för upprensning av Kronoby ås
18558: ån upprensades, som försämrat markerna nedre lopp icke upptagits i budgetförslaget
18559: för underbyggarna med tanke på den grade- för år 1942, är det att förutse, att ifråga-
18560: ring, på grundvalen av viiken den beslutna varande arbete kommer att fördröjas till
18561: skiftesregleringen i Kronoby och Terjärv skada för nyskifteslagets jordbrU:kare och
18562: kommer att verkställas. Dessa sakförhål- för staten genom att en mängd löntagare
18563: landen ha beträffande underbyggarnas bindes vid skiftesförrättningen en längre
18564: marker ytterligare försämrats under de se- tid än behövligt, varför vi föreslå,
18565: naste ären på grund av de arbeten, som
18566: vidtagits med nödhjrulpsanslagen i trakten att Riksdagen i statsförslaget för
18567: av Sääksjärvi i Vindala socken, vilket å,r 1942 måtte upptaga ett anslag av
18568: arbete väg- och vattenbyggnadsstyrelsens 500,000 mark för upprensningen av
18569: Vasa distrikt icke ansåg kunde företagas, Kronoby ås nedre lopp, och att detta
18570: innan rensningen i åns nedre lopp, främst anslag antecknas under 20 Ht.
18571: i Kronoby området, verkställts. Nämnas lll: 4 för ,Upprensning av älvar
18572: bör ytterligare, att Jantbruksstyrelsens ( reservationsanslag) ".
18573:
18574: Helsingfors den 3 oktober 1941.
18575:
18576: J. E. Hästbacka. Albin Wickman.
18577: Levi Jern. Edvard Haga.
18578: Henrik Kullberg. Edv. Helenelund.
18579: Ernst Estlander. J. Mangs.
18580: Ralf Törngren.
18581: 491
18582:
18583: IV, 53. - Rah. al. N :o 26. Suomennos.
18584:
18585:
18586:
18587:
18588: Hästbacka y. m.: 1lfäärärahan osoittamisesta l(rtt,unupyyn-
18589: joen alajuoksun perkaamiseen.
18590:
18591:
18592: E d u s k u n n ~ ll e.
18593:
18594: Valtiova,minvaliokunnan mietinnössä N: o tulevoo kesän aikana, ikoska Knmnupyyn
18595: 99 ihaillitUJksen esityksen johdosta va1biJon ja Tteerijärven uusjakokuntaan ilmUiluv1en
18596: tulo- ja menoarviJoksi vuodeUe 1938 seikä maidoo ka~toitus on suonitettu ja maan
18597: ~d'uskunnan vast:mtksessa SIMl!ot:tuun haUi- jyv1tys oli:si vli!litt,ömästi aloitettava, jotta
18598: tukslen esitykseen, ltausutailln m. m. seu- jako, kustalllintliSt,en vähentämiseksi ja elJin-
18599: ra~a.va;a. tJa,rviik~tuolta:r:JJnoJle tärlkeän uudisviljelyimsen
18600: Si~!hen nähden, e,t,tä Kruunupyynjom1 atlrulle panemriseksi, saa1Jaisilin mahdolilisim-
18601: y;läjuOiksu on a~iJko~n;aan pemttu pelkästäfu1 man nopeasti suorit·etuksri, on sanottu ja:ko-
18602: vaiLti!on kustannu:lmel1a, on v:aEokunta sitä kunta 1aJnonlllt, •että t.öitä sootia:isiJhlt jatkaa
18603: mieltä, et.tä my~öskm joen a~lajuoksun per- niillä mroima, jotilm eduskunta jo on tm-
18604: ilmaminen, jotka on tullut vä[rtJtämättömäksi koittllikseem. myönt.änyt.. Tämärn anom'lllkoon,
18605: yläjuoksun perkaamisen vuoiksi, olJisi toimi- jota tie- ja ves:ilra:ke[);nUJShallitus sekä v~aa
18606: tet,tava kolm[);aJan · vraltiJorn kusta.nnuksel1a. •san 1ä.ärnåm. piiril:m~[tinto on puoH:a.rttUt, on
18607: Edeiltlä saillJotun perusteella wl!li1okunta on wvhioneuvosrto kuitenikm hylfumyt •a,ru1Ja-
18608: merkinnyt vuoden 1938 tUJlo- ja meno- mi3Atta mitään lähempää selvitystä siitä
18609: a:rv~oon momelllJti!lle ,Jokien perJmlailltmen miksi töitä ei ole pantu käyntiiu't. J,a:kJo-
18610: (siirtomä:äräruha')" 400,000 ma.rkan määrä- kunta on sen vuoiksi tehnyt sen johtopää-
18611: raihan Kruunupyynjoen 1a[ajuoksun perikoo- töksen, että esrt:,eenä töiden jatilmmiseJle ovat
18612: mista va11ten. Työn suorittamista varten oll~~oot sota j1a muut sOiti[aallisett Vla:rumus-
18613: cm edUJSkuntta tä:hän saakka .oso~Manut sa- työt.
18614: nottuun joenperktaustyöh()n vuodtelle 1938 Ha11Lit.uksen e~'i,tys edus:lmnnaille vuoden
18615: 400,000 mk, vuodelLe 1939 500,000 mk, vuo- 1942 tulo- ja. nmnoarvioksi on herät,tänyt
18616: dellte 1940 500,000 mk ja vuodelle 1941 lnmmiota, erikoisesti ruotsalai~en ·edus-
18617: 300,000 mk, yhteensä siis 1,700,000 m:k. lmntatryhmä,n piimissä, ~oska 'ai:rwa joe,nper-
18618: Nä•istä määrämhoista on vuosma 1938 ja kauSityötä t1arkoiJtt.ava määrämha, jo,Jm
18619: 1939, kunnes 11eserviin palvelukseen kutsu- koslme ruotsalwisseutuja j,a jota työtä v~.r
18620: minen ikookeyt:ti ty()t, käytetty 725,775 mk, ten ed'usJmmta vuosikausia on myöntä·nyt
18621: joten edrusikUllJnan my,Öinltämistä maara- vw11oj,a, on jätet;ty pois tu[·o- ja melll!oarvio-
18622: rahoista nyt on jälj<ellä 974,225 mk. elhdotuksesta, kun •baas kaikki ne määrä-
18623: Kun kyseessä olieva pe:rtlmustyö on pantu miliat, jotka lrohdist1uvra.t suomalla.isseutui-
18624: a1uHe siitä syystä, ~että v:ai1Jti10 aikaisemmim hilll, kUJten Sidikiajoen, Niv~en, Koke-
18625: on suorittanut ja ja,Hruvwsti suori:ttwa per- mäenjoen ja Päijällllteen vesisti:lli perlmuik-
18626: lmustöiJtä joen yläjuotksussa ja ffiten aiheut- soon tlllJrko~rt1etut määrärahat jatkuvasti
18627: taJa v;aJllitnlkoa ~[wjuoksrm ~sukkaille ja ilrun huomioidaillAn ta:lousarvioehdotuikseSSta. Tämä
18628: lisäkffi työ olisi oUut loppuun suorurt:,ettav:a ei voi olla oikein, ku111 eduskunta on myön-
18629: 492 IV,53. - Krunnupyynjoen perkaus.
18630:
18631: >tänyt määrä!1ah.at Kmrmupyynjoon alLa- hrulitu:koon Vaasan piirikonttori tämä
18632: juoksun pe:rtkaam.ista vrur1Jem. erilkoiSJestj vuonna on val.miStehlut suuri<a järven11astku-
18633: korjailaksoon 'el'~hdy:ksen, jooftm valtiJO on ja muita per~austöitä Krnnnupyynjooo
18634: t>ehnyt pertlmamailla joon ylåjuoksua ja si- yläju:olk:srm ikohdall<a Veteiliu ja. Vimpelin
18635: •OOn ailiJe!uttamalla vallinilma aJ.ajuoksUJn va~ pitäjässä jn jo ryhtynyt toimoopiteisiin
18636: rel[a a.suvihle. Tämä on oliUJt rislti.rilidassa voodaikseen käyttää sotaVJankeja rnäissä
18637: vesioikleuslaitn hoogen ja nimooomaistem. töissä.
18638: sääil.möiSitelllkin kanssa ja säitä myös (l1Il. ollut Krm määrämha otet,tiin vuod~e:n 1938
18639: seumuiksen:a, .etJtä vesistötoimikrmta on t@ou:sarvioohdotuksoon, olivat myös w:nmalt-
18640: pää.tltänyt, että oon:otrm joen alajuoksu on tiviranomaisert s~tä mieltä, että lkySIOO:lSä
18641: lwkOilllalan pel'lattava vattiion kustammkseH<a. oileva työ on: nii:n fkii11ee[[istä laart.u:a, erttä
18642: Kuten vaJ.tio"\Caminvail:io[mnnan mi~tim. se on suo:ci1Jettava loppuun :kolmen vuoden:
18643: :nöstä ja :edmsikunTIJan päätöksestä syksyllä kuluessa ja tämä on a:iheena siihen, eittä
18644: 1937, joHoim. määräraha Kruunupyynjooo ta[,oosarvioehdotuksessa on ma:ilnittu, että
18645: rulaju<Yksun perkoomista, mrt1em. rmyö:rmet- ty,i:)n on iaskettu valmistuvan vuon;na
18646: tiiln, ilmoooo, on sanottu määrä11ruha myön- 1942.
18647: netty ·etupäässä siinä 1Jarrlk:o1tuiksessa, eJttä Kun määrtä:r~ruhaa Krnrmupyynjooo alia-
18648: sa<ataisiin: ilwrj31tU!ksi vaJltron t~e~emä ~ereh juoksun perkaamista varten ei ole otettu
18649: dys jooo J"läjudksun perlmami.oossa. Tämä vuoden 1942 mem.oarvioositykseen, on odo-
18650: wehdys on aiheu;f:rtjrunu:t sem., :että joen a:la- temtavissa., että kyse1ess:OOil~va työ tuloo vili-
18651: jUJ<Yik:srm va:IT~el1a asuv:iJen mruat ovat huo- pymään vahi!ngoksi uusj~okun<naill maaill-
18652: mat:tavasti huonontunoot, jos otetl3.an huo- v:ilj>elijöil1e ja vrulti10He sriiOOn, että jouiklk:o
18653: mioon ue peruste:et, joiden mu:lmrun K:ruu- pal:klrurmaut.tijoiitla joutuu työslk:entelemä:än
18654: nupyyn ja T1eerijärvm1 ma:at päätetyssä jakotoi:rrt:iJtuksissa pit•emmän aillma ikum on
18655: uusjaoiSSia tuJLl,ai8Jll jyvirttämääill.. Nämä olo- t13rpeel1ista. Edelläsanotun perusteena eh-
18656: suhJtoo,t ova:t joen .rul.ajuoksrm asukiiDaide:n dotamme sen:vuolk:si,
18657: maiden kohdalta viei1ä vi!1me vuosioo. hu:o-
18658: TIJon1mnoot niiden töiden johdoiSita, joilba että Eduskunta vuoden 1942 tulo-
18659: työttömyysmäärämhoiUa orn suoritettu ja menoarvioon ottaisi 500,000 mar- .
18660: Säälk:sjärvoo seudiu:hlJ,a v,1ffipe]jm_ pitäjässä, kan määrärahan Kruumtpyynjoen
18661: joi1ta töitä tie- j:a vesim~ennusha:ll:IDnon alajuoksun perkaamista varten ja
18662: Vaasrun piiri ei lmtsonu:t voitavan suol'i!tma että 'tämä määräraha merkittäisiin
18663: enn:en kuin joen alajuoksun pm~km:ts, en- 20 Pl. III luvun 4 momentille ,Jo-
18664: nenJmi!ikkea K-rurunupyyn alu€iclla oli toimi- kien pet·kaaminen ( siirtomäärä-
18665: tettu. Vielä on mainittav·a, että maatalous- raha)".
18666:
18667: Helsingissä loka:kurm 3 pwivänä 1941.
18668:
18669: J. E. Hästba.cka. Albin Wickman.
18670: Levi Jern. Edvard Haga.
18671: Henrik Kullberg. Edv. Helenelund.
18672: Ernst Estlander. J. Mangs.
18673: Ralf Törngren.
18674: 493
18675:
18676: IV, 54. - Rah. al. N :o 27.
18677:
18678:
18679:
18680:
18681: Kaijalainen y. m. : Korotetun rniiärärahan osoittamisesta
18682: kulkUlaitosten ja yleisten töiden ministeriön käytettä-
18683: väksi uusien maanteiden t·akentarniseen Lapin läänissä.
18684:
18685:
18686: E d u s k u n n a 11 e.
18687:
18688: Hallitus ehdottaa esityksessään valtion usein olleet eduskunnan pohdittavina, että
18689: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1942 laajempi puuttuminen niihin tässä yhtey-
18690: (20 Pl. III: 1) uusien maanteiden raken- dessä on tarpeetonta. Huononakin aikana
18691: tamista varten 1,000,000 markan määrä- olisi koetettava näitä asioita viedä eteen-
18692: rahaa, joka käytettäisiin kulkulaitosten ja päin edes niin paljon, että töitä kesken
18693: yleisten töiden ministeriön harkinnan mu- jääneillä tierakennuksHla jatkettaisiin,
18694: kaan. Siihen nähden, että tietyöt viime ja jotta joskus tulisi niidenkin syrjäseutujen
18695: kuluvana vuonna ovat Lapin läänissä kes- vuoro, joissa kaikki liikenne on erämaa-
18696: kittyneet pääasiassa eräisiin valtateihin ja polkujen varassa.
18697: maakunnan puutteellisten liikenneolojen Ehdotamme edellä lausutun nojalla kun-
18698: parantaminen muilta osilta on kokonaan nioittaen,
18699: pysähdyksissä, olisi hallituksen esittämään
18700: tarkoitukseen osoitettava varoja ainakin se että Eduskunta korottaisi hallituk-
18701: määrä, minkä tie- ja vesirakennushallitus sen esityksessä vuoden 1942 tulo- ja
18702: on ehdottanut ja johon ehdotukseen saa- menoarvioksi 20 Pl. lll luvun 3 mo-
18703: miemme tietojen mukaan myös kulkulaitos- mentin kohdalla kulkulaitosten ja
18704: ministeriö on yhtynyt. Tällöin olisi mai- yleisten töiden ministeriön käytettä-
18705: nittu määräraha korotettava 2,500,000 väksi uusien maanteiden rakentami-
18706: markaksi. seen ehdotetun määrärahan 2,500,000
18707: Lapin iäänin tiekysymykset ovat niin markaksi.
18708:
18709: Helsingissä syyskuun 26 p: nä 1941.
18710:
18711: Lauri Kaijalainen. U. A. Wirmnniemi.
18712: Kusti Arhama. S. Salo.
18713: 494
18714:
18715: IV, 55. - Fin. mot. N :o 28.
18716:
18717:
18718:
18719:
18720: Törngren m. fl.: Angående anvisande av fö·rhöjt (Jffi,Slag för
18721: uppräUhållande av ångbåtstmfik på linjerna Åbo-
18722: Nagu-Nötö och Åbo-Kirnito.
18723:
18724:
18725:
18726:
18727: 'r i ll R i k s d a g e n.
18728:
18729: För upprätthållandet av ångbätstrafiken av trafiken emellertid, icke minst med
18730: under sommarseglationen på linjerna Åbo- beaktande av nurädande undantagsförhål-
18731: västra Pargas-södra Nagu-södra Korpo- landen, ej blott vore till stort men för den
18732: Nötö och Åbo-Pargas-västra Kimito upp- befolkning, som bor vid ovannämnda tra-
18733: togs i statsbudgeten för är 1939 sjuttio- fiklinjer, utan även menligt skulle päverka
18734: femtusen mark, vilket belopp fördelades folkförsörjningen i Åbo och delvis även i
18735: sålunda, att Ångbätsa:ktiebolaget Södra Helsingfors, specieUt med avseende å fisk-
18736: Nagu för förstnämnda trafik erhöll 50,000 tillförseln, våga undertecknade vördsamt
18737: mark och Åbo Skärgårds Ångbåts Aktie- föreslå,
18738: bolag för den senare linjen 25,000 mark. att Riksdagen i statsförslaget för
18739: I december 1939 nedskars emel~ertid i bud- år 1942 ville upptaga ett tilläggsan-
18740: geten för följande år dessa anslag tili resp. slag orn 25,000 rnark för upprätthål-
18741: 25,000 och 13,000 mark. Då emellertid lande av ångbåtstmfik under sorn-
18742: kostnaderna för trafiken till följd av sti- rnar- och höstseglationen på linjen
18743: gande löner o0h bränslepris numera för- Åbo-västra Pargas-södra N agu-
18744: dubblats, samtidigt som anslaget i statsför- södra Korpo-Nötö sarnt likaså ett
18745: slaget fortfarande upptages till sitt halva tilläggsanslag orn 12,000 för trafik
18746: belopp, vedervågas upprätthållandet av tra- på ·linjen Åbo-Pargas-västm Ki-
18747: fiken under instundande år. Dä inställandet rnito.
18748:
18749: Helsingfors den 3 oktober 1941.
18750:
18751: Ralf Törngren. J. E; Hästbacka.
18752: Hugo Johansson. Einar A. Holmberg.
18753: Gottfrid Lindström. Albin Wickman.
18754: 495
18755:
18756: Suomennos.
18757: IV,55. - Rah. al. N:o 28.
18758:
18759:
18760:
18761:
18762: Törngren y. m.: Korotetun ntäärärahan osoittamisesta höy-
18763: rylaivaliikenteen ylläpitämiseksi Tuntn--N anvon-Nötön
18764: ja ·Turun-Kemiön linjalla.
18765:
18766:
18767: E d u s k u n n a ll e.
18768:
18769: Höyrylaivaliikenteen ylläpitämiseksi kesä- liikenteen yHäpitäminen ensi vuonna. Kun
18770: purjehduskautena kulkuväylillä Turku- liikenteen lakkauttaminen varsinkin ny-
18771: Länsi-Parainen-Etelä-Nauvo-Etelä-Korp- kyään vallitsevat poikkeukselliset olot huo-
18772: poo-Nötö ja Turku-Parainen-Länsi- mioonottaen olisi suureksi vahingoksi ei
18773: Kemiö otettiin valtion tulo- ja menoarvioon ainoastaan edellämainittujen kulkuväylien
18774: vuodelle 1939 seitsemänkymmentäviisitu- varsilla asuvaille väestölle, vaan vaikuttaisi
18775: hatta (75,000) markkaa, joka määräraha vahingollisesti myös Turun ja osittain Hel-
18776: jaettiin niin, että Ångbåtsaktiebolaget singinkin kansanhuoltoon, varsinkin kalan-
18777: Södra Nagu edellä mainittua liikennettä saantiin nähden, ehdottavat allekirjoitta-
18778: varten sai 50,000 markkaa ja Turun Saa- neet kunnioittaen,
18779: riston Höyrylaiva-Osakeyhtiö jälkimmäistä
18780: väylää varten 25,000 markkaa. Joulukuussa että E dnskunta ottaisi vuoden
18781: 1939 alennettiin kuitenkin seuraavan vuo- 1942 tulo- ja menoarvioon korotetnn
18782: den tulo- ja menoarviossa nämä määrärahat 25,000 markan määrärahan höyry-
18783: vastaavasti 25,000 ja 13,000 markaksi. Kun laivaliikenteen ylläpitämiseksi kesä-
18784: kuitenkin liikennekustannukset kohoavien ja syyspurjehduskautena kulkuväy-
18785: palkkojen ja polttoaineiden hintojen vuoksi lällä Turku-Länsi-Parainen--Etelä-
18786: ovat nyttemmin kohonneet kaksinkertai- Nauvo-Etelä-Korppoo-Nötö sekä
18787: siksi, samaan aikaan kuin valtionavustus samaten 12,000 markan lisämäärä-
18788: pysytetään edelleen tulo- ja menoarviossa rahan liikennettä varten kulkuväy-
18789: puolessa määrässään, vaaraunetaan siten lällä Turku-Parainen--Länsi-Kemiö.
18790:
18791: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1941.
18792:
18793: Ralf Törngren. J. E. Hästbacka.
18794: Hugo Johansson. Einar A. Holmberg.
18795: Gottfrid Lindström. Albin Wickman.
18796: 496
18797:
18798: IV,56. - Rah. a.l. N:o 29.
18799:
18800:
18801:
18802:
18803: Malmivuori y. m.: Määrärahan osoittamisesta KylmäpihJ.,a,..
18804: jan luotsisatama.n rakentamista varten.
18805:
18806:
18807: Ed uskunnaBe.
18808:
18809: Suunnitelma luotsiaseman ja meri- sekä Kun kysymyksessä olevan hankkeen to-
18810: radioloiston rakentamiseksi Selkämeren teuttaminen, joka merenkulun turvallisuu-
18811: rannalla olevalle Kylmäpihlajan saarelle on den kannalta olisi välttämätön, tie- ja vesi-
18812: ollut esillä jo useita vuosia. Rakennustyön rakennushallituksen laatiman työsuunnitel-
18813: aloittamista on merenkulkuhallitus jo man mukaan vaatii useampia vuosia, niin
18814: aikaisemmin esittänyt ja hallituksen v. olisi suunnitelman ensimmäisen vaiheen ra-
18815: 1940 ensimmäisessä talousarvioesityksessä kentamiseen ryhdyttävä viipymättä.
18816: oli määräraha Kylmäpihlajan luotsisataman Edellä mainitun perusteella kunnioittaen
18817: rakennustöiden aloittamista varten, mutta ehdotamme,
18818: jäi tämä pois n. s. sotabudjetista.
18819: Asiaan on myöskin eduskunta kiinnittä- että Eduskunta päättäisi ottaa
18820: nyt huomiota päättäessään hyväksyä toivo- vuoden 1942 tulo- ja menoarvioon
18821: muksen: ,että hallitus esityksessä tulo- ja 2,400,000 markan määrärahan Kyl-
18822: menoarvioksi vuodelile 1942 sisällyttäisi tar- mäpihlajan luotsisataman rakenta-
18823: peellisen määrärahan Kylmäpihlajan luotsi- mista varten.
18824: sataman r81kentamista varten".
18825:
18826: Helsingissä syyskuun 30 päivänä 1941.
18827:
18828: J. E. Malmivuori Kalle Joukanen.
18829: Alpo Lumme. Albin Koponen.
18830: Frans Mustasilta. Paavo Aarniokoski.
18831: Aug. Syrjänen. Ville A. Komu.
18832: Valfrid Eskola. K. Kylänpää.
18833: Edv. Kujal&. Kyllikki Pohjola.
18834: Kalle Kirra.
18835: •• ••
18836: VALTIOPAIVAT
18837: 19 41
18838:
18839:
18840: LIITTEET
18841: IV
18842:
18843: SYYSISTUNTOKAUDELLA VAL TIOVARAINVALIOKUNTAAN
18844: LÄHETETTY SIIRTOVÄEN VEROVAPAUTTA KOSKEVA
18845: LAKIALOITE
18846:
18847:
18848:
18849:
18850: HELSINKI 1941
18851: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
18852: 499
18853:
18854: IV,57.- Lak. al. N :o 37.
18855:
18856:
18857:
18858:
18859: Luukka: Ehdotus laiksi siirtoväen .ia eräiden rnuiden hen-
18860: k~'löiden verovapaudesta.
18861:
18862:
18863:
18864: Bdus~unnalle.
18865:
18866:
18867: Eduskunnalile on annettu lu!Jllituksen esi- pimuiksen perusteena, vaikikei s·iirtoväen
18868: tys N :o 142 laiksi takaisin valloitetun pilre-asutusla.in mukaista viljelyssopimusta
18869: alueen valtrukmman yhteyteen prulaultJta;mi- vielä olitu voitu tehdä. S.opimuksien edel-
18870: sen aiheuttamista poikkeussäänrnöksistä tulo- lytyks€:llä on <Yllut, että viljelyssopimus ai-
18871: ja omaisuusverosta sekä suhdattmeverOStta kanaan alueesta tehdään. Kesäkuussa syt-
18872: annettuihin lrukeihin. tynyt sota on kuitenkin aiheUJttarrmt sen,
18873: Perehdyttyäni mainittuun hallitwen esi- ettei saoottuja vi'ljelyssopim.uksia oile voitu
18874: tykseen •olen tullrwt siihen vakaumukseen, tehdä eikä niitä varmaankaan' suurrelta
18875: ettei! esi1tyksessä ale huomioitu siirtoväen osal•ta enää tu1la tekemäänkään. Samoin
18876: kohtuullisia jru eduskUll'.llan jo hyväksymiä on maaJtalousministerilön asutUISasiainos·aJSto
18877: verotukseen iliitltyvili ohuksia, vaikka se sotatilanrteen ja muuttu.nei.den olosuhteiden
18878: esiltyksen, yhteydessä olisi käynyt parhaiten takia keskeyttänyt n. s. siivtoväen pi!ka-asu-
18879: päinsä. tUISlain< edellyttämä::n vapa1aehtois.en lainoi-
18880: Siir!toväen pilkarasutusla.in 56 § :n mu- ·tuksen eivätkä siirrtoväikeen kuulurmt hen-
18881: ka.an, kuten se on laiss·a toukokuun 21 päi- kHö.t näi!n ollen ole voineet saada; vapaaeh-
18882: vältä 1941, asukas on siltä vuodelta, tois·ella kaupaJla ostamansa kiinteistön kaup-
18883: jona hän on tehnyt mainitussa laissa pahiiJJtaa joko kJOikonaan ~tai os~a:ksi makse-
18884: tarkoitetun viljelyssopimuksen, sekä seu- tuksi vaM.iion VB.II'oilla.
18885: raavalta vuodelta vapautettu suoritta- Edellä mali.nitunlaisissa tapauksissa ei
18886: masta alueesta m. m. tulo- ja omai- siirtovä;keen kuuluvaa ihenkilöä voida yllä-
18887: suusveroa. Samalla :Uwalla on mainituis1ta mainitun 56 §: n muikaan vapauttaa tulo-
18888: vetroiS!ta va.paultettu siirtoväen pika-asutus- ja omaisuusverosta, vaikka hän asiallisesti
18889: lain 1 § :n tarkoirtt·arrna henkhlö, joka vapaa- on aiva.Ill s-arrnassa asemass'a kuin sellainen-
18890: ehito:isel[a kaupaJlla on ostanut maata, jonka kin s:i:iTitoväkeen kuuluva henk:i:lö, joka täyt-
18891: kauppahinta joko kollronarun tai osaksi on tää mainitun lainpaikan asettarrnrut vaati-
18892: lain 23 § :n mukwisesti suoritettu val!til<m- mukset. Asian1lairoa on näin siitä huolimatta,
18893: varoilla, siltä vuodelta, jona hän on tehnyt että sanotuissa; tapaukså.ssa siirrtoväkeen
18894: vapaaehtoisen karupan, s·ekä seuraavalta vuo- kuuluva henddilö on oortJati1lamteen trulda jou-
18895: delta. Kaikille lienee tunnettua, että siirto- ltUilJUit sen ohessa seHaisiin taLoudellisiin
18896: väkeen kuulwvat henkilöt OVIajt melkoisessa vaikeuksiin, että tilanne voi käydä hänelle
18897: määirässä saaneet viljeltäväkseen pika-asu- kestämättömäksi.
18898: tlllkseen joko jo otettuja taikika sanottuun Parhainaan palaa siirtoväki takaisin en-
18899: tarkoiltuiksee:DJ varattuja a1.ueita maanluo- tis-ille asuinsijoiJHeen. AloittaessaJan s'ano-
18900: vuttajan ja asutltamista hoitaneiden viran- tuilila asuitnsijoiHaan jälleenrrukennustyö-
18901: oonaisrt:€'1l ennruko'lta. tekemä.n keskinäisen· so- tänsä tulee si,irtoväellä epäilemättä ole-
18902: 500 IV,57. - Siirtoväen verovapans.
18903:
18904: moon suurtta pääoman ja ennenkaikkea kä- leenrakennustyöstä ainoaSitaan toimeelJl!tu-
18905: tei&varojen puutetta. Sen minkä s[irtoväki lollSaJ it&e kiinnittämättä pääomia, joutu-
18906: vuoden 1941 aikana on ans·ainnut, on se vrut vaikeissa olosuhteissa kärsimään monen-
18907: ollut pil!koitettu käyttämään elämiseensä, la;is,ta sellaist~a kusta:nnusta, joita he eitVält
18908: kun muUJt tulolähteet mene!te<titiin Moskovan o<lisi pakoitettuja suorittamaan, jos olisivat
18909: rauhanlteossa. Mitä mahdollisesti on jäånyt jääneet nykyisil<l·e asuinsijoilleen. Kum: sa-
18910: yli·jää:mää kuluu muutoissa selkä uuden elä- nottuun vi:el:ä lisätään s•ek:in sei\kika, että
18911: män aloittamisessa, erittäinkin kun jo saa- olosuhteet takaisin vallatuHa alueella aina-
18912: dut uudet tulollähteet muutossa jäLleen me- kin alkuaikoina ovat varsi:n alkeeliliset, on
18913: nelteitään. Kuiluvan vuoden tuloista asetert;- sanotuihle henkilöille samoinkuin sinne ta-
18914: tava turo- ja omaisuusvero olisi maksettava lmisin pa1a,arile vicr.-kiamiehille anUJettava ve-
18915: vUJOSien 1942-1943 vaihteessa, jolloinka rohelpotuksia, jos mieli: saada luovutetulle
18916: siirtoväellä kiistämättä tulee olemaan vai- alueelle prula1a1maan pystyvää ja kelvollista
18917: kein taJvi ikestettävänään, kun vuoden 1942 väestöä huomioonottaen, että sa.noturtJ hen-
18918: kesän tulort tulevat olemaan niuk'lltt. j<a tus- kilöt ovat taistelleet suurelta osailta samo-
18919: kin riittävät oman toimeentulon ;turvaami- jen tal!oudellis:ten vailkeuksien kanssa kuin
18920: seen sama:lla kuin siirtoväki on jäJlleenra- muukin sii:rtoväJki..
18921: kennustyöhönsä ldmnittänyt ka~i liiilrene- Vielä mainilttakoon, että sii~toväkeen kuu-
18922: vät varansa sekä lisäksi suuria summia joko luvien henkilöiden verotuspaikan määrää-
18923: valtiolta tai muualta lainaksi s•aamiaan va- minen tulisi varmaam monessa tapauksessa
18924: roja. Kun ffitäpaitsi siirtoviiiki jourtmu me·l- tuot'talma·an suuria vaikeuksia ja johtamaan
18925: koisel;ta osa;lta ostamaalJl jälleenrakennrus- riitaisruuksili>n, kun sanotut henki[öt ovalt
18926: työssä ;ta.rvittavat tarvi\kikeet käteisellä ja suurelta osalta muuttelleet paikasta toiseen
18927: suorit:tamaa:n raskasta liikervaihtoveroa, tu- niin, e1Jtei voida katsoa heillä vuoden 1941
18928: lee vapaiden varojen pumte olemaan huu- alusS'a olleen pysyväistä, asunrto- ja koti-
18929: tava si:iJtä puhumattaika:an, että ensiksiihän paikkaa.
18930: käiteisvarat käytetääUJ ja sitten vaSita ote- K~aiken edellä lausumani nojalJla, selkä vii-
18931: taaal velkaa. MikäJli siirtoväen olisit tulo- ja taten vJ~JJltiopä:iiväjärj>estyksen minulle suo-
18932: omaisuusveToa maksettava, olisti se suoriltert- maan oikeuteen, kunnioittaen ehdotan,
18933: tava IailnaJV!aroHla. Tätä täytyy piltää koh-
18934: tuUJttomana. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18935: Nekin ffiirrtoväkeen kuuluvat henkilöt, van lakiehdotuksen:
18936: jotka takaisin vallatuHa alueella saavat jäl-
18937:
18938:
18939: Laki
18940: siirtoväen ja eräiden muiden henkilöiden verovapaudesta.
18941:
18942: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetää.n:
18943:
18944: 1 §. oma'isuusveroa sekä suhdanneveroa, vapau-
18945: V erovelvolliset, jotka siirtoväen verova- tetaan myöskin vuodelita 1941 suori1ttamasta
18946: paudesta 17 päivänä tammikuUJta 1941 ~an sanottuja veroja.
18947: netun lain mukaa.n ovat ol[·eet vuodelta Edellisessii! mOUlentissa säädetty verova-
18948: 1939 tai vuodelta 1940 joko roolronoon tai paus ei kuitenkaan koske vuodelta 1941
18949: osa:ksi vapautertut suoritltamast'a tuJo- ja makset1t,avaa tu1o- ja omaisuusveroa siitä
18950: IV,57. - Luukka. 501
18951:
18952: verovelvollisen Moskovan rauharutJeon jälkei- 3 §.
18953: sellä Suomen alueena sam.otun rauhanteon Vuon'llta 1942 toimitet!ttavassa tuJ.o- ja
18954: aikama: olleesta omaisuudesta ttai sanotulla omaisuus- sekä suhdanneverOituiksessa äJköön
18955: alueella e~inikeinosta saadusrta !tulosta, josta luettaiko veronalaisiksi varoiksi sellaista
18956: tuilo- ja omaisuusverolairn 25 § :n 2 momen- omaisuutta, mikä muuHe kuin 1 § :ssä mai-
18957: tin muJkaan oli vuodelta 1940 t,ehtävä eri nitulle verovelv~liselle on palaultunut 6 päi-
18958: ilmoitus eikä omaisuuden tilapäisestä myyn- vänä joulukuuta 1941 eräiden valtalmnnan
18959: nistä saatua voittoa. yhteyteen palautetulla aJlueeHa olevien oi-
18960: Mikäli edeLlä mwinirtJtu verovelvollinen ei keuksien ennalleen palauMJamisesta atnllle-
18961: ole vuosien 1942 tai 1943 kuluessllJ palan- tuJla. laiHa eikä verotuksessa huomioonO!tet-
18962: nut takaisin vallaJtulle alueelle, on hänelle tava:ksi velaksi sanottuun omaisuuteen koh-
18963: v"U:odelta 1941 tuleva tulo- ja omaisuusvero distuvaa vevkrua. Älköön myöskään näissä
18964: sekä suhdanruevero määrättävä vuonna 1944 veroltuiksissa verotettavana tuilona pidettäkö
18965: toimitet!tavatn verotuksen yhteydessä. sellaiseslta omaisuudesta saaltua tuloa, lu-
18966: kuunotJtamatta omaisuuden tilapäisestä
18967: 2 §. myynnistä sa•atua voittoa.
18968: Tulo- ja; omaisuus- s•ekä suhdatnnevero-
18969: tusta älköön vuonna 1942 1Joimirtleittwko Suo- 4 §.
18970: men luovu'tetulla, takais~n valloitetuilla, ja Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
18971: 6 päivänä joulukuuta 1941 annetulla lailla tä.nltöönpanoota j·a sovellulttamisesta: antaa
18972: vaitaikunnan yhteyteen palautetultla: alueella. valtioneuvosto.
18973:
18974:
18975: Relsirugissä 22 päivänä joulukuuta 1941.
18976:
18977: Eemil Luukka.
18978: LAKI,- RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOIITEET
18979: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ.
18980: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET.
18981: (Hakusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin.)
18982:
18983: Lakialoitteet.
18984: Kevätistuntokaudella jätetyt.
18985: - n :o 1, T o i v o s en y. m.: Ehdotus laiksi lisistä. Liitteet IV,6. s. 58. - Ks. Kansa-
18986: valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 7 § :n muut- koulut.
18987: tamisesta. Liitteet I,1. s. 7. - Kjs,. Val- -- n:o 14, Lonkai-sen y. m.: Ehdotus
18988: tiopäiväjärjestys. laiksi eräiden kiansakoulunopettajien ikä-
18989: -- n:o 2, Nikulan y. m.: Ehdotus laiksi lisä- ja eläkeoikeuksien turvaamirsresta.
18990: edustajanvaaleista annetun lain muutta- Liitteet IV,7. '8. 60. - Ks. Kansakoulut.
18991: misesta. Liitteet I,2. s. 10. - Ks. Edus- -- n:o 15, Kekäläisen y. m.: Ehdotus
18992: tajanvaali t. laiksi väkijuomalain 49 § :n muuttami-
18993: - n:o 3, Wiikin y. m.: Ehdotus laiksi sesta. Liitteet VI,1. s. 129. - Ks. Väki-
18994: sotatilasta annetun lain 1 § :n muuttami- juomat.
18995: sesta. Liitteet I,3. s. 18. - Ks. Sotatila. --- n :o 16, K a j a 1 a n y. m.: Ehdotukset
18996: - n :o 4, E r i c h i n y. m.: Ehdotus laiksi 1aeiksi maalaiskuntain kunnallishallin-
18997: avioliittolain muuttamisesta. Lii tteet II,1. nosta ja kunnallishallituksesta kau-
18998: s. 25. - Ks. Avioliitto. pungissa annettujen asetusten muuttami-
18999: - Ii.:o 5, Hurt a n y. m.: Ehdotus laiksi sesta. Liitteet VII,1. s. 141. - Ks. Kun-
19000: ulosottolain muuttamises,ta. Liitteet II,2. nallislai t.
19001: s. 27. - Ks. Ulosotto. -- n:o 17, Sundströmin y.m.: Ehdotuk-
19002: - n :o 6, Me 1 t i n y. m.: Ehdortus laiksi ri- set laieksi maalaiskuntain kunnallishallin-
19003: koslain 10 luvun 1 ja 2 § :n kumoamisesta. nosta ja kunnallishallitukses,ta kaupun-
19004: Liitteet II,3. s. 29. - Ks. Rikoslaki. gissa annettujen asetusten muuttamisesta.
19005: --- n:o 7, Räisäsen y.m.: Ehdotus laiksi Liitteet VII,2. s. 147. - Ks. Kunnallis-
19006: työrauhan suojelemisesta annetun lain ku- lait.
19007: moamisesta. Liitteet II,4. s. 31. - Ks. -- n :o 18, La h te 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi
19008: Työrauha. tulojen ilmoi ttamisvelvollisuudesta kun-
19009: -- n :o 8, Hu r t a n y. m.: Ehdotus laiksi nallisrverotusta varten annetun lain muut-
19010: tulo- jra omaisuusverosta annetun lain tamisesta. Liitteet VII,3. s. 150. - Ks.
19011: muuttamisesta. Liitteet IV,1. s. 43. - Kunnallisverotus.
19012: Ks. V erotus. -- n :o 19, Erich i n y. m.: Ehdotus laiksi
19013: - n:o 9, Luoma-ahon y.m.: Ehdotus köyhäinhoitolain 5 § :n muuttamisesta.
19014: laiksi suurten tulojen luovutusverosta. Liitteet VII,4. s. 153. - Ks. Köyhäin-
19015: Liitteet IV,2. s. 47. - Ks. Verotus. hoito.
19016: -- n :o 10, Tu u r n a n y. m.: Ehdotus laiksi -- n :o 20, R ä i s ä sen y. m.: Ehdotus laiksi
19017: leimaverolain muuttamisesta. Liitteet kalastusoikeuden väliaikaisesta Laajenta-
19018: IV,3. s. 49.- Ks. Verotus. misesta. Liitteet VII,5. s. 155. - Ks. Ka-
19019: n :o 11, Moilasen y. m.: Ehdotus laiksi lastus.
19020: alueluovutuksen johdosta menetetyn omai- --- n :o 21, P i t k ä s en y. m.: Ehdotus
19021: suuden korvaamisesta annetun lain muut- laiksi siirtoväen pika-a,sutuslain 16, 20,
19022: tamisesta. Liitteet IV,4. s. 52. - Ks. 31 ja 32 § :n muuttamisesta. Liitteet IX,l.
19023: Korvauslaki. s. 207. - Ks. Siirtoväen pika-asutus.
19024: --- n:o 12, N i ukkase n y. m.: Ehdotus - n :o 22, Pyy n y. m.: Ehdotus laiksi siir-
19025: laiksi alueluovutuksen johdosta menetetyn toväen pika-1asutuslain 1 § :n muuttami-
19026: omaisuuden korvaamisesta annetun lain sesta. Liitteet IX,2. s. 211. - Ks. Siirto-
19027: muuttamisesta. Liitteet IV,5. s. 56. - väen pika-asutus.
19028: Ks. Korvauslraki. -- n :-o 23, Hui t t i sen y. m.: Ehdotus
19029: --- n :o 13, K u l o v a a r a n y. m.: Ehdotus laiksi viljelysalueiden luovuttamisesta
19030: laiksi vuonna 1941 kaupunkien kansakou- siirtoväen viljeltäväksi. Liitteet IX,;J.
19031: lunopettajille suori tettavista kalliinajan s. 213. - Ks. Siirtoväen pika-asutus.
19032: 4 Laki-, l"lahaasia- ja toivomusaloi·tteet 1941.
19033:
19034: - n:o 24, Lepistön y.m.: Ehdotus laiksi - n:o 31, Korvenojan y.m.: Ehdotus
19035: puutavaran työmittauksesta. Liitteet X,1. laiksi siirtoväen pika-asutuslain muutta-
19036: s. 291. - Ks. Puutavara. misesta. Liitteet IX,41. s. 443. - Ks.
19037: n:o 25, Rydbergin y.m.: Ehdotus äi- Siirtoväen pika-asutus.
19038: tiysavustuksesta annetun lain muutrtami- n:o 32, Kekkosen y. m.: Ehdotus laiksi
19039: sesta. Liitteet X,2. s. 293. - Ks. Äitiys- alueluovutuksen johdosta menetetyn omai-
19040: avustus. suuden korvaamisesta annetun lain muut-
19041: n:o 26,- Tuomisen y.m.: Ehdotus tamisesta. Liitteet IV,39. s. 435. - Ks.
19042: laiksi itsenäisyyspäivän viettämisestä Korvauslaki.
19043: yleisenä juhla- ja vapaapäivänä annetun - n :o 33, K i v i o j a n: Ehdotus laiksi siir-
19044: lain muuttamisesta. Liitteet X,3. s. 295. toväen pika-asutuslain muuttamisesta.
19045: - Ks. Itsenäisyyspäivä. Liitteet IX,-12. s. 449. - Ks. Siirtoväen
19046: n :o 27' K i V i 0 j a n y. m. : Ehdotus laiksi pika-asutus.
19047: Nivalan malmialueen satamaradan roken- - n:o 34, Korvenojan y.m.: Ehdotus
19048: tamisesta. Liitteet XII,1. s. 331. - Ks. laiksi siirtoväen pika-asutuslain muutta-
19049: Rautatiet. misesta. Liitteet IX,43. s. 450. -- Ks.
19050: n:o 28, Kiviojan: Ehdotukset laeiksi Siirtoväen pika-asutus.
19051: laillistamattoman yhdyselämän ehkäisemi- n:o 35, Teit t i sen: Ehdotus laiksi
19052: seksi ja laiksi rikoslain 20 luvun 8 § :n siirtoväen pika-asutuslain muuttamisesta.
19053: muuttamisesta. Liitteet XIII,l. s. 459. Liitteet IX,H. s. 452. - Ks. Siirtoväen
19054: - Ks. Laillistamaton yhdyselämä. pika-asutus.
19055: n:o 29, Tarkkasen y.m.: Ehdotus -- n :o 36, Luukan y. m.: Ehdotus laiksi
19056: laiksi siirtoväen pika-asutuslain muutta- siirtoväen pika-asutuslain muuttamisesta.
19057: misesta. Liitteet IX,39. s. 439. - Ks. Liitteet IX,45. s. 455. - Ks. Siirtoväen
19058: Siirtoväen pika-asutus. pika-asutus.
19059: n:o 30, Niukkasen y.m.: Ehdotus n:o 37, Luukan: Ehdotus laiksi siirto-
19060: laiksi siirtoväen pika-asutuslain muutta- väen ja eräiden muiden henkilöiden vero-
19061: misesta. Liitteet IX,4o. s. 442. - Ks. vapaudesta. Liitteet IV,57. s. 499. - Ks.
19062: Siirtoväen pika-asutus. Siirtoväki.
19063:
19064:
19065: Rahaasia-aloitteet.
19066: Kevätistuntokaudella jätetyt.
19067: n :o 1, Nurmes n i e me n y. m.: Määrä- n :o 5, B o n,s d o r f f i n y. m.: Määrä-
19068: rahan osoittamisesta halpakorkoisiksi lai- rahan ·osoi ttJamisesta Hin thaaran tilalla
19069: noiksi suojeluskuntapiireille ja suojelus- toimivan kotisisarkoulun ylläpitämiseksi.
19070: kunnille lyhytaikaisten korkeakorkoisten Liitteert IV,31. s. 108 ja 109. - Ks. Hint-
19071: lainain maks•amista varten. Lii tteet IV,2 7. haaran kotisi•sarkoulu.
19072: s. 101. - Ks. Suojeluskunnat. - n:o 6, Koivurannan y.m.: Määrä-
19073: n:o 2, Lampisen y.m.: Määrärahan rahan osoittamisesta maantien rakentami-
19074: osoittamisesta raakasokeri tehtaan perusta- seksi Muurolan asemalta Louejärven ja
19075: mista varten Turengin aseman läheisyy- Lohijärven kylien kautta Ylitornion Raa-
19076: teen. Liitteet IV,2s. s. 103. - Ks. Raa- nuJarven maantielle. Liitteet IV,32.
19077: kasokeri tehdas. s. 110. - Ks. Maantiet.
19078: n:o 3, Hirvensalon y.m.: Määrära- n:o 7, Koivurannan y.m.: Määrä-
19079: han osoittamisesta jaettavaksi maanviljeli- rahan osoi ttJamisesta maan tien raken tami-
19080: jöil1e lainoillla ja avustuksina AIV-rehu- seksi Sierilän lossilta Pekkalan lossille.
19081: säilöjen rakentamista varten. Liitteet Liitteet IV,33. s. 112. - Ks. Maantiet.
19082: IV,29. s. 104. - Ks. AIV-rehu. n:o 8, Nurmesniemen y. m.: Määrä-
19083: n:o 4, Tuurnan y.m.: Määrärahan rahan osoi tJtamisesta Tikkalansalmen sil-
19084: osoittamisesta ammattikasvatuksen hank- lan rakentamista varten. Liitteet IV,34.
19085: kimiseksi siirtoväkeen kuuluville lapsille s. 114. - Ks. Sillat.
19086: ja nuorille henkilöille. Lii tteet IV,3 o. n:o 9, Hirvensalon y.m.: Määrä-
19087: s. 106. - Ks. Siirtoväki. rahan osoittamisesta puutavaran siirtolai-
19088: Laki-, 11ahaasia- ja toivomusaloitteet 1941. 5
19089:
19090: toksen rakentamiseen Saimaan ja Kymi- jässä olevan Kalajan järvikuivion kuiva-
19091: joen vesistöjen välille. Liitteet IV,a5. tustöitä varten. Lii tteet IV,a 7. s. 121. -
19092: s. 115. - Ks. Saimaa. Ks. Perkaustyöt.
19093: n:o 10, Hirvensalon y.m.: Määrä- n :o 12, H i r v en s a 1o n y. m.: Määrä-
19094: rahan osoittamisesta Iisalmen vesistön rahan osoittamisesta Vapausadan Invalii-
19095: tulvaveden pinnan järjestelytöiden alulle- dien Liitolle sähkövoimalaitoksen perusta-
19096: panemiseksi. Liitteet IV,a6. s. 118. - Ks. miseksi Kiurujoessa olevaan Saarikos-
19097: Perkaustyöt. keen. Liitteet IV,as. s. 123. - Ks. Inva-
19098: n:o 11, Nurmesniemen y.m.: Mää- liidi t.
19099: rärahan osoittamisesta Reisj ärven pi tä-
19100:
19101:
19102:
19103:
19104: Syysistuntokaudella jätetyt.
19105:
19106: n :o 13, F r i et s c h i n: Korotetun mää- siksi valtion alempien maatalouskoulujen
19107: rärahan osoHtamisesta väliaikaisi~si lisä- vähävaraisille oppilaille. Lii tteet IV,4 7.
19108: palkkioiksi valtion viran ja toimen haiti- s. 482. - Ks. Maatalouskoulut.
19109: joille. Liitteet IV,4o. s. 467 ja 469. - n :o 21, A a r n i o k o s k en y. m.: Koro-
19110: Ks. Virkamiehet. tetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
19111: - n:o 14, Furuhjelmin y.m.: Koro- siksi yksityisluontoisten maamieskoulujen
19112: tetun määrärahan osoittamisesta valtion vähävaraisille oppilaille. Lii tteet IV,4 s.
19113: maksamien eläkkeiden väliaikaista korot- s. 483. - Ks. Maatalouskoulut.
19114: tamista var•ten. Liitteet IV,41. s. 471 ja n:o 22, Helenelundin y.m.: Mää-
19115: 472. - Ks. Eläkkeet. rärahan osoittamisesta opettajain asuinra-
19116: n :o 15, A. H a l o se n y. m.: Määrärahan kennuksen rakentamista varten Korshol-
19117: osoi ttami·sesta erinäisten maailmansodan man maamieskoululle. Liitteet IV,49. s.
19118: aikarua Suomen kansalaisille koituneiden 484 ja 485. - Ks. Maatalouskoulut.
19119: vahinkojen korvaamista varten. Liitteet n :o 23, M u ·B ta s i 11 a n y. m.: Korote-
19120: IV,42. s. 473. - Ks. Sotavahingot. tun määrärahan osoittamisesta yksityis-
19121: ri :o 16, S i m o s e n y. m.: Korotetun mää- luontoisten karjanhoito- ja meijeritalous-
19122: rärahan osoittamisesta avustuksiksi maa- oppilaitosten vähävaraisten oppilaiden
19123: seudun asunto-olojen parantamiseen. Liit- avustusta varten. Liitteet IV,50·. s. 486.
19124: teet IV,43. s. 474. - K·s. Asunto-olot. - Ks. Karjanhoitokoulut.
19125: - n:o 17, Törngrenin y.m.: Määrära- n:o 24, Kuittisen y.m.: Korotetun
19126: han osoittamisesta avustukseksi Samfun- määrärahan osoittamisesta maatalousker-
19127: det för samhällsforskning och medborgar- hotoimintaa varten. Liitteet IV,51. s. 487.
19128: bildning r. f. nimi,selle yhdistykselle ruot- - Ks. Maatalous.
19129: sinkielistä sosia.alipolii ttista laitosta var- n:o 25, Luoma-ahon y.m.: Määrära-
19130: ten. Liitteet IV,44. s. 475 ja 477. - Ks. han osoittamisesta tutkimuksen toimitta-
19131: Ruotsinkielinen sosialipolii ttinen laitos. miseksi Lappajärven ja Evijärven vesis-
19132: - n :o 18, Kaija 1 a i sen y. m.: Korote- töissä silmällä pitäen maanviljelyksen ja
19133: tun määrärahan osoittamisesta ruisjau- voimatalouden tarpeita Ähtävänjoen var-
19134: hojen, kei ttosuolan, väkilannoitteiden j·a rella. Liitteet IV,52. •s. 488. - Ks. Per-
19135: rehnselluloosan rahtiavustuksia varten kaustyöt.
19136: eräi·ssä Pohjois-Suomen kunnissa. Liitteet n:o 26, Hästbackan y.m.: Määrära-
19137: IV,45. s. 479. - Ks. Pohjois-Suomi. han osoittamisesta Kruunupyynjoen ala-
19138: - n :o 19, Soini n y. m.: Määrärahan osoit- juoksun perkaamiseen. Liitteet IV,53. s.
19139: tamisesta korkeimmassa maatalousopetuk- 489 ja 491. - Ks. Perkaustyöt.
19140: sessa tarvittavia uudi.srakennuksia varten. n :o 27, K 1a i ja 1 a i sen y. m.: Korote-
19141: Liitteet IV,46. s. 480. - Ks. Maatalous. tun määrärahan osoittamisesta kulkulai-
19142: - n:o 20, Aarniokosken y.m.: Koro- tosten ja yleisten töiden ministeriön käy-
19143: •tetun määrärahan osoittamisesta avustuk- tettäväksi uusien maanteiden rakentami-
19144: Laki-, l'lahaasia- ja toivomusaloitteet 1941.
19145:
19146: seen Lapin läänissä. Liitteet IV,54. s. 493. Liitteet IV,55. s. 494 ja 495. - Ks. :Me-
19147: - Ks. Maantiet. renkulku.
19148: - n:o 28, Törngrenin y.m.: Korote- n:o 29, Malmivuoren y.m.: Määrä-
19149: tun määrärahan osoittamisesta höyrylaiva- rahan osoittamisesta Kylmäpihlajan luot-
19150: liikenteen ylläpitämiseksi Turun-Nauvon sisataman rakentami·sta varten. Liitteet
19151: -Nötön ja Turun-Kemiön linjoilla. IV,56. s. 496. - Ks. Merenkulku.
19152:
19153:
19154:
19155:
19156: Toivomusaloitteet.
19157: Kevätistuntokaudella jätetyt.
19158:
19159: n:o 1, P i l kia m a n y. m.: Esityksen an- n:o 9, Holmbergin y.m.: Lääkeai-
19160: tamisesta lainmuutokseksi keskusvirasto- neiden sekä sairaan- ja terveydenhoito-
19161: jen päälliköiden kieltämisestä olemasta välineiden vapauttamisesta liikevaihtove-
19162: kansanedustajina. Liitteet 1,4. s. 20. - rosta. Liitteet IV,12. s. 68 j,a 69. - Ks.
19163: Ks. Edustajantoimi. Verotus.
19164: n :o 2, Erich i n y. m.: Es,ityksen anta- n:o 10, P·ohj annoron y.m.: Toimen-
19165: misesta laiksi sotaväen rikoslain tai sota- piteistä rautatienahtien alentamiseksi
19166: tilan aikaisten poikkeuslakien nojalla Vuoksen vesistön vare·ilta E·telä-Suomen
19167: sotatilan julistamisen jälkeen rangaistuk- kulutuskeskuksiin kuljetettaville puutava-
19168: seen tuomittujen armahtamisesta.. Liitteet roille. Liitteet IV,13. s. 70. - Ks. Puu-
19169: II,5. s. 33. - Ks. Armahdus.. tavara.
19170: n:o 11, Wirranniemen y.m.: Mää-
19171: - n :o 3, Raunion y. m.: Toimenpiteistä rärahasta rahtiavustuksiksi eräissä Poh-
19172: eräiden 1918 vuoden kansalaissotaan osal- jois-Suomen kunnissa. Lii tteet IV,14.
19173: listuneiden henkilöiden poistamiseksi ri- s, 72. - Ks. Pohjois-Suomi.
19174: kosrekisteristä. Liitteet II,6. s. 35. - Ks. n :o 12, Kai j ala i sen y. m.: Määrä-
19175: Kansalaissota. rahas•ta ruisjauhon, keittosuolan, väkilan-
19176: n:o 4, Wiikin y. m.: Esityksen antami- noitteiden ja karjanrehun rahtiavustuk-
19177: sesta laiksi yleisestä •armahdukse$ta sodan siksi eräissä Pohjois-Suomen kunnissa.
19178: ja sotattilan aikana tehdyistä, poliittista Liitteet IV,15. s. 74. - Ks. Pohjois-
19179: ja sotilaallista laatua olevista rikoksista. Suomi.
19180: Liitteet II,7. ·s. 36. - Ks. Armahdus. n:o 13, Tuomisen y.m.: Toimen-
19181: n:o 5, Syrjäsen y. m.: Esityksen an- piteistä maan talouselämän saattamiseksi
19182: tamisesta ansiottoman maanarvonnousun keskitetyn ja suunnitelmallisen johdon
19183: verottamisesta. Lii•tteet IV,s. s. 62. - alaiseksi. Liitteet IV,16. s. 76. - Ks.
19184: Ks. V erotus. Talouselämän sosialisoiminen.
19185: n:o 14, Sundströmin y.m.: Suunni-
19186: n:o 6, Aarniokosken y.m.: Korko- telman laatimisesta suurteollisuuden ja
19187: tulojen verotuksen uudistamisesta. Lii t- pankkien sosialisoimisesta. Liitteet IV,17.
19188: teet IV,9. s. 64. - Ks. Verotus. s. 80. - Ks. Ttalouselämän sosialisoimi-
19189: n :o 7, Ikolan y. m.: Julkisissa rahalai- nen.
19190: toksis.s.a säästötilillä olevien pienempien n :o 15, T u o m i s e n y. m.: Toimenpi-
19191: talletus,ten vapauttamisesta tuloon kohdis- teistä rahan arvon ja yleisen hintatason
19192: tuvista veroist,a. Liitteet IV,1o. s. 66. - vakaannuttamiseksi. Liitteet IV,1s. s. 83.
19193: Ks. V erotus. - Ks. Rahan arvo.
19194: n:o 8, Hirvensalon y.m.: Toimen- n:o 16, Tolppasen y.m.: Esityksen
19195: piteistä A I V-liuoksen vapauttamiseksi antamisesta sotatoimialueelta evakuoitu-
19196: liikevaihtoverosta. Liitteet IV,11. s. 67. jen omaisuuden korvaamisesta. Liitteet
19197: - Ks. V erotus. IV,19. s. 86. - Ks. Korvauslaki.
19198: Laki-, tJahaasia- ja toivomusaloitteet 1941. 7
19199:
19200: n:o 17, M i iki n y. m.: Toimenpiteistä n :o 29, Kivi s a l on y. m.: Kuntain oi-
19201: n. s. suojavyöhykkeellä j,a sen läheisyy- keudesta pakkolunastaa käyttämättömiä
19202: dessä oleville maa- ja asuntotalojen omis- suoalueita. Liitteet VII,9. s. 161. - Ks.
19203: tajille taiheutuneiden vahinkojen ja hait- Suot.
19204: tojen korvaamiserosi. Lii tteet IV,2o. s. 88. n:o 30, Mustasillan y.m.: Vuokra-
19205: - Ks. Korvauslaki. alueiden luruastuslainsäädännön laajenta-
19206: n:o 18, 0. Peltosen y.m.: Esityksen misesta. Lii·tteet VII,1o. s. 163. - Ks.
19207: antamisesta palkansäästöä koskevien sään- Vuokra-alueet.
19208: nösten muuttamisesta. Liitteet IV,21. n :o 31, Jokisen y. m.: Esityksen anta-
19209: s. 89. - Ks. Palkkaus. misesta tiheissä asumusryhmissä olevien
19210: n:o 19, H o r e 11 i n y. m.: Toimenpiteistä vuokra-alueiden lunastamisoikeuden laa-
19211: asevelvollisuuspalveluksen lukemisesta jentamisesta. Liitteet VII,11. s. 165. -
19212: palvelusairoaan valtion, seurakunnan tai Ks. Vuokra-alueet.·
19213: kunnan viran tai toimen haltijoille. Liit- n :o 32, K i v i s a 1 on y. m.: A·atteellisten
19214: teet IV,22. s. 90. - Ks. Puolustuslaitos. yhdistys·ten oikeuttamisesta Junastamaan
19215: n :o 20, J e r n i n y. m.: Sodassa kaatu- vuokraoikeudella halli tsemansa maa-
19216: neiden henkilöiden opintovelkojen järjes- alueet. Liitteet VII,12. s. 167. - Ks.
19217: tämisestä valtion toimesta. Liitteet IV,23. Vuokra-alueet.
19218: s. 91 ja 93. - Ks. Opintovelat. --· n:o 33, Aarniokosken y.m.: Entis-
19219: n :o 21, Tuomi sen y . .r;n.: Vuoden 1918 ten mruantiealueiden omistus·oikeussuhtei-
19220: tapausten johdosta erotettujen, sittemmin den selvittämisestä. Liitteet VII,13. s. 168.
19221: takiaisin otettujen valtion viran- ja toi- - Ks. Maantiet.
19222: menhaltijain ja työntekijäin oikeuttami- n:o 34, Heikkilän y.m.: Maanomis-
19223: -aesta lukemaan eläkkeeseen nähden hy- tajain vapauttamisesta rautatiealueiden
19224: väkseen palvelusvuotensa. Liitteet IV,24. ai taamisvelvollisuudesta. Liitteet VII,14.
19225: s.. 95. - K·s. Kansalaissota. s. 170. - Ks. Rautatiet.
19226: n:o 22, Hiltusen y.m.: Valtion työssä n:o 35, Niskasen y. m.: Esitykisen an-
19227: olevien työläisten perhelisistä. Liitteet tamisesta laiksi karjojen yleisestä metsä-
19228: IV,25. ·s. 97. - Ks. Palkkaus. laiduntamisesta. Liitteet VII,15. s. 172.
19229: n:o 23, K. K ä mä r ä i sen: Pyhäkosken - Ks. Laidun.
19230: sähkövoima-aseman johto- ja muuntaja- n:o 36, S a 1 on y. m.: Hirvenmetsästyk-
19231: asemien rakentamisesta niin, että Pohjois- sestä annetun a-setuksen muuttamisesta.
19232: Savon, Kainuun ja Pohjois-Suomen säh- Liitteet VII,16. s. 173. - Ks. Metsästys.
19233: köntarve tulee tyydytetyksi. Liitteet n:o 37, Määtän y. m.: Esityksen anta-
19234: IV,26. s. 98. - Ks. Pyhäkoski. misesta uudeksi kalastuslainsäädännöksi.
19235: n :o 24, H a g a n y. m.: 1fäärärahasta sel- Liitteet VII,17. s. 174. - K!s·. Kalastus.
19236: vityksen hankkimista varten keskussaitJaa- n:o 38, Lindströmin y.m.: Esityk-
19237: lan perustami,seksi Vaasaan. Lii tteet sen antamisesta uudeksi kalastuslainsää-
19238: VI,2. s. 131 ja 133. - Ks. Sairaalat. dännöksi. Liitteet VII,1s. s. 175 ja 177.
19239: n:o 25, Soinisen y. m.: Joensuun ylei- - Ks. Kalastus.
19240: sen sairaalan 1aajentamisesta. Liitteet n:o 39, Kääriäisen y.m.: Esityrosen
19241: VI,a. s. 135. - Ks. Sairaalat. antamisesta kalastusoikeutta koskevien ra-
19242: n :o 26, Eri c h i n y. m.: Esityksen anta- joitus·ten kumoamisesta. Liitteet VII,19.
19243: mi·sesta köyhäinhoitolain muuttamisesta. s. 179. - Ks. Kalastus.
19244: Liitteet VII,n. s. 157. - Ks. Köyhäin- n:o 40, Wirranniemen y.m.: Eräi-
19245: hoito. den pyyntitapojen sallimisesta punaketun
19246: n:o 27, Pyörä l ä n y. m.: Esityksen an- metsästyksessä Oulun ja Lapin lääneissä.
19247: tamisesta köyhäinhoitolain 49 ja 50 § :n Liitteet VII,2o. s. 181. - Ks. Metsästys.
19248: aelventämisestä. Liitteet VII,7. s. 158. - n:o 41, Tuurnan y.m.: Vakuutusmak-
19249: Ks. Köyhäinhoito. ,sujen palauttamises,ta vakuuttajille va-
19250: n:o 28, Kivis•alon y.m.: Manttaali- kuutuksenantajan vastuun sodasta tai
19251: kuntien äänioikeusolojen uudi,s•tamisesta. rauhanteosta aiheutuneen ennenaikiaisen
19252: Lihteet VII,s. s. 159. - Ks. Manttaali- lakkaamisen johdosta. Liitteet VII,21.
19253: kunnat. s. 183. - Ks. Vakuutusmaksut.
19254: 8 Laki-, :rJahaasia- ja toivomusaloitteet 1941.
19255:
19256: - n:o 42, Sundströmin y.m.: Esityk- n :o 55, L a m p i sen y. m.: Määrärahasta
19257: sen antamisesta hautausmaiden kunnalli~; käytännöllistietopuolisen maanviljelyskou-
19258: tuttamisesta. Liitteet VII,22. s. 186. - lun perustamiseksi Uudenmaan maamies-
19259: Ks. Hautausmaat. koulun yhteyteen. Liitteet IX,1o. s. 235.
19260: n:o 43, Räisäsen: Toimenpiteistä op- - ffis. Mwa.talouskoulut.
19261: pikirj ain julkaisemisen alalla olevien epä- n:o 56, Rantamaan y. m.: Maatalou-
19262: kohtien korjaami,seksi. Liitteet VIII,1. dellisen oppilaitoksen perustamisesta Mik-
19263: s. 193. - Ks. Oppikirjat. kelin lääniin Kurkijoen maamiesopiston
19264: n :o 44, Hei n i ö n y. m.: Lisäyksestä SIJaan. Lii·tteet IX,11. s. 236. - Ks.
19265: vuoden 1941 tulo- ja menoarvioon Tampe- Maatalouskoulut.
19266: reen teknillisen oppilaitoksen lisäraken- n :o 57, Luostari sen y. m.: Pienvil-
19267: nusta Vlarten. Liitteet VIII,2. s. 194. - j elij äneu vojtaopiston perustami,sesta Itä-
19268: Ks. Tampereen teknillinen oppilaitos. Suomeen. Liitteet IX,12. s. 238. - Ks.
19269: n:o 45, H i 1 t u sen y. m.: Määrärahasta Pien viljelys.
19270: Varkauden yhteiskoulun uudisrakennusta n:o 58, Kirran: Esityksen antamisesta
19271: varten. Liitteet VIII,3. s. 197. - Ks. maamieskoulun perustamisesta Parkanon
19272: Oppikoulut. pitäjään tai johonkin muuhun paikkaan
19273: n :o 46, Kallion y. rn.: Esityksen an- Satakunnassa. Liitteet IX, 13. s. 240. -
19274: tamisesta kunnan oikeudesta muuttaa Ks. MaatJalouskoulut.
19275: kansakoulun jatkokoulu kuunailiseksi am- n:o 59, Helenelundin y.m.: Määrä-
19276: mattikouluksi. Liitteet VIII,4. s. 199. - rahasta uudisrakennuksen rakentamista
19277: Ks. Kansakoulut. varten Korsholman maamieskoululle. Liit-
19278: n:o 47, Luoma-ahon y.m.: Määrä- teet IX,14. s. 242 ja 243. - Ks. Maa-
19279: rahasta seurakunll!allisten alakoulunopet- talouskoulut.
19280: tajain eläkkeiden koroittamiseksi. Liit- n :o 60, J u ne k sen y. m.: Määrärahtasta
19281: teet VIII,5. 18. 201. - Ks. Alakoulut. maamieskoulun perustamiseksi Tornion-
19282: n :o 48, L u u k a n: Julkisen oHlintarkas- :iokilaaksoon. Liitteet IX,15. s·. 244. -
19283: tajatutkinnon aikaansa;amisesta. Liitteet Ks. Maatalouskoulut.
19284: VIII,6. s. 202. - Ks. Tilintarkastus. n:o 61, J u ne k sen y. m.: Määrärahasta
19285: n:o 49, Koivurannan y.m.: Esityk- tietopuolisen karjanhoitokoulun perusta-
19286: sen antamisesta erinäisiksi muutoksiksi miseksi Perä-Pohjolan maanviljelysseuran
19287: asutuslakeihin. Liitteet IX,4. s. 216. - alueelle. Liitteet IX,16. s. 245. - Ks.
19288: Ks. Asutustoiminta. Karjanhoitokoulu t.
19289: n:o 50, Eskolan y. m.: Esityksen an- n:o 62, Luostarisen y.m.: Esityk-
19290: tamisesta laiksi asutustoimenpiteiden tur- sen antamisesta uuden metsäkoulun p€-
19291: vaamisesta. Liitteet IX,5. s. 221. - Ks. rustamisesta Karvion valtionmaille. Liit-
19292: Asutustoimin ta. teet IX,1 7. s. 246. - Ks. Metsäkoulut.
19293: n:o 51, Ampujan y. m.: Esityksen an- n :o 63, L a m p i s en y. m.: Määrärahasta
19294: tamisesta yhteisviljelyksien perustami- mieskoti teollisuusopiston perustamiseksi
19295: sesta. Liitteet IX,6. s. 223. - Ks. Yh- Lahden kaupunkiin. Liitteet IX,18. s. 248.
19296: teisviljelykset. - Ks. Kotiteollisum.
19297: n:o 52, Kullbergin y.m.: Uudisvil- n:·o 64, V i l h ula n y. m.: Esityksen an-
19298: jelystöistä valtion omil1a ja tarkoitusta tamises·ta kiinteän mieskoti teollisuuskou-
19299: varten hanki tuilla mailla. Lii tteet IX,7. lun perustamisesta Keuruun pitäjään.
19300: s. 225 ja 226. - Ks. Uudisviljelys. Liitteet IX,19. s. 250. - Ks. Kotiteolli-
19301: n:o 53, Wirtasen y. m.: Toimenpi- suus·.
19302: teistä tilattoman väestön maansaanuin ja n:o 65, Lampisen y.m.: Esityksen
19303: kotiseudulla saadun toimeentulon turvaa- antamisesta lisäyksestä vuoden 1941 tulo-
19304: miseksi siirtoväen pika-asutusLakia toi- ja menoarvioon kotiteollisuusopet·tajien ja
19305: meenpantaessa. Liitteet IX,s. s. 227 ja -neuvojien palkkojen parantamista varten.
19306: 230. - Ks. Tilaton väestö. Liitteet IX,2o. s. 251. -- Ks. Kotiteolli-
19307: n :o 54, K u 11 b e r gin y. m.: Yleishyö- suus.
19308: dyllis·ten asutusyhtiöiden oikeudesta ostaa n:o 66, Bonsdorffin y.m.: E-sityksen
19309: ja vapaasti käyttää pika-asutuksesta va- tantamisesta voimassaolevien säännösten
19310: paata maata 'asutustarkoituksiin. Liitteet muuttamisesta siten, että Högvallan semi-
19311: IX,9. s. 233 ja 234.- Ks. Asutustoimin ta. naari saisi oikeuden valtionapuun opet-
19312: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1941. 9
19313:
19314:
19315: tajakunnan ikälisiä ja eläkkeitä varten. n:o 80, Murtomaan y.m.: Suunnitel-
19316: Liitteet IX,21. s. 252 ja 253. - Ks. Hög- man laatimisesta soitten tehokkaasta käyt-
19317: vallan seminaari. tämises·tä turvepehkun ja polttoturpeen
19318: n :o 67, L 1:1 h t c l a n y. m.: Määrärahasta v,aJmistamiseen. Liitteet IX,35. s. 280. -
19319: emäntäkoulun perustamiseksi Kemijär- Ks. Turvepehku.
19320: velle. Liitteet IX,zz. s. 254. - Ks. n:o 81, Hämäläisen y.m.: Määrära-
19321: Emiintäkoulut. hasta Kalvitsan ja Pieksämäen asemien
19322: n:o 68, Vilhulan y.m.: Esityksen an- välillä olevan suoalueen kuivatussuunni-
19323: tamisesta kalastuksen opetuksen uudelleen telman laatimista varten. Liitteet IX,36.
19324: järjestämisestä. Liitteet IX,23. s. 255. -- .s. 282. - Ks. Perkaustyöt.
19325: Ks. Kalastus. n:o 82, Murtomaan y.m.: Esityksen
19326: n :o 69, Linnan y. m.: Määrärahasta he- 'antamisesta laiksi taimistotuotteiden kau-
19327: delmän vilj elyskonsulen tin viran perusta- pasta. Lii tteet IX,3 7. s. 283. - Ks. I-Ie-
19328: miseksi maa taloushalli tukseen. Lii tteet delmänviljelys.
19329: IX,24. s. 256. - Ks. Hedelmänviljelys. n :o 83, S a 1 o n: Poronhoitoalueen etelä-
19330: n:o 70, H i 1 d enin y. m.: Esityksen 'an- rajan tarkistamisesta. Liitteet IX,3s.
19331: tamisesta lisäyksestä vuoden 1941 tulo- ja s. 284. - Ks. Poronhoito.
19332: menoarvioon avustukseksi Suomen eläin- n :o 84, I k o 1 a n y. m.: Neuvoa-antavan
19333: lääkäriyhdistykselle. Liitteet IX,2G, s. 258 kansanäänestyksen toimeenpanemisesta
19334: ja 260. ---- Ks. Eläinlääkärit. ensi eduskuntavaalien yhteydessä kansan-
19335: n :o 71, :M: ä ii t ä n y. m.: Määrärahasta eläkelaitoksen toiminnan jatkamisesta.
19336: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan runkovie- Liitteet X,4. s. 298. - Ks. Kansaneläke-
19337: märiverkoston aikaansaamiseksi. Liitteet laitos.
19338: IX,26. s. 262. - Ks. Runkoviemäriver- n :o 85, U. Raatikaisen y. m.: Esi-
19339: kosto. tyksen antamisesta työaikalain muutta-
19340: n:o 72, La h te l.an y. m.: Maatalous- misesta. Liitteet X,5. s. 301. - Ks. Työ-
19341: tuotteiden hinnoittelun uudistamisesta. aika.
19342: Liitteet IX,27. s. 263. - Ks. Maatalous. n:o 86, Perhon: Esityksen antamisesta
19343: n :o 73, M u s ta s i 11 a n y. m.: Toimen- laiksi työpalkkatarkkailus·ta ma,atalou-
19344: piteistä n. s. kääpiötilallisten ja heihin dessa. Liitteet X,6. s. 303. - Ks. Palk-
19345: verrattuvien maanvuokraajien laidunta- kaus.
19346: mismahdollisuuksien selvittämiseksi. Lii t- n:o 87, Simosen y. m.: Maaseudun
19347: teet IX,z s. s. 266. - Ks. Laidun. asunto-olojen parantamiseen myönnetty-
19348: - n :o 74, Lampisen y. m.: Määrärahasta jen määrärahojen käyttöohjeiden muutta-
19349: yhteisten koneiden hankkimiseksi pien- misesta. Liitteet X,7. s. 305. - Ks.
19350: tilallisille, erityisesti siirtoväelle. Lii tteet Asunto-olot.
19351: IX,zg. s. 268. - Ks. Pienviljelys. n :·o 88, Si mosen y. m.: Määrä11ahasta
19352: - n:o 75, I-I i 1 d enin y. m.: Määrärahasta maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
19353: kalanviljelyksen edistämiseksi. Liitteet Liitteet X,s. s. 307. - Ks. Asunto-olot.
19354: IX,3o. s. 270 ja 271. - Ks. Kalastus. n :o 89, Saarisen y. m.: Toimenpiteistä
19355: - n:o 76, Sinisalon y.m.: Toimenpi- vapaussodan invaliidien ja varattomien
19356: teistä Vantaan- ja I-Ie11ajoen perkaus·töi- rintamamiesten ·toimeentulon turvaami-
19357: den aloittamiseksi. Liitteet IX,31. s. 272. seksi. Liitteet X,g. s. 308. - Ks. Inva-
19358: - Ks. Perkaustyöt. liidi t.
19359: n:o 77, Kylänpään y.m.: Toimen- n:o 90, Raunion y. m.: Esityksen an-
19360: piteistä Inhottujärven, Maajärven ja Riu- tamisesta toimeentulon turvaamiseksi vuo-
19361: tanjärven kuivattamiseksi. Liitteet IX,32. den 1918 sodassa tai sen johdosta hen-
19362: s. 274. - Ks. Perkaustyöt. kensä menettäneiden vähä varaisille les-
19363: - n:o 78, Inkisen y. m.: Toimenpiteistä kille. Liitteet X,10. s. 309. - Ks. Kan-
19364: Inhottujärven, Maajärven ja Riutanjär- salaissota.
19365: ven kuivat1Jamiseksi. Liitteet IX,33. n :o 91, S illan p ä ä n y. m.: Pula-ajan
19366: s. 276. - Ks. Perkaustyöt. lapsiavustuksen järjestämisestä vähävarai-
19367: n:o 79, Mö·ttösen y.m.: Kyyjärven sille perheille. Liitteet X,11. s. 310. -
19368: pitäjässä olevien Nopolanjoen ja Hei- Ks. Lapsiavustus.
19369: nuanjoen perkaamisesta. Liitteet IX,34. n :o 92, K a i j a 1 a i sen y.m.: Määrära-
19370: s. 278. - Ks. Perkaustyöt. hasta avustuksiksi Pohjois-Suomen vähä-
19371: 10 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1941.
19372:
19373: varaisille lapsirikkaille perheille. Liit- seksi Heinolasta Pertuumaan kirkonkylän
19374: teet X,12. s. 312. - Ks. Lapsiavustus. kautta Leikolaan. Liitteet XII,7. s. 341.
19375: n :o 93, Rytingin y. m.: Äitien virkis- - K.s. Rautatiet.
19376: >tyslomista. l,iitteet X,13. s. 314. - Ks. n:o 106, Pohj annoron y.m.: Esityk-
19377: Äi tiysavustus. sen antamisesta rautatien rakentamisesta
19378: n:o 94, Rytingin y.m.: Toimenpi- Heinolasta Savon radalle ja siitä edelleen
19379: teistä metsä- ja uittotyöläisten ruokailu- Ristiinaan. Liitteet XII,s. s. 343. - Ks.
19380: olojen parantamiseksi. Liitteet X,14. Rautatiet.
19381: s. 315. - Ks. Metsätyöläiset. n :o 107, T o l p p ase n y. m.: Rautatien
19382: n :o 95, Pyörä l ä n y. m.: Lisäyksestä rakentamisesta Savonlinnan-Parikkalan
19383: vuoden 1941 tulo- ja menoarvioon sokeain radalta Joensuun-Kaurilan radalle. Liit-
19384: taloudellisen l!lSeman helpottamiseksi. Lii t- teet XII,9. s. 344. - Ks. Rautatiet.
19385: teet X,15. s. 316. - Ks. Sokeat. n:o 108, Tolppasen y.m.: Määrära-
19386: h!!!sta Joensuun-Ilomantsin rautatien ra-
19387: n:·o 96, Möttösen y. m.: Esi·tyksen an- kentamis·ta varten. Liitteet XII,1o. s. 346.
19388: tamisesta laiksi hevosten ja ajoneuvojen - Ks. Rautatiet.
19389: ottamisesta sota voiman tarpeisiin. Lii t- - n :o 109, S o i n i s en y. m.: Tutkimuksen
19390: teet XI,1. s. 321. - Ks. Puolustuslaitos. toimittamisesta ratasuunnasta Kaavin pi-
19391: n:o 97, Kiviojan y.m.: Esityksen an- täjän Luikonlahdesta Juuan pitäjän kautta
19392: tamisesta muutoksiksi hevosten ja lajoneu- Nurmekseen. Liitteet XII,11. s. 348. -
19393: vojen ottamisesta sotavoiman tarpeisiin Ks. Rautatiet.
19394: annettuun lakiin. Liitteet XI,2. s. 323. n:o 110, K. Kämäräisen y.m.: Tut-
19395: - Ks. Puolustuslaitos. kimuksen toimittamisesta rautatien raken-
19396: n:o 98, Lumpeen y.m.: Esityksen an- tamisesta Pohjanmaan radalta Siilinjär-
19397: tamisesta lisäyksestä vuoden 1941 tulo- ja velle. Liitteet XII,12. s. 350.- Ks. Rau-
19398: menoarvioon asevelvollisten päivärahan tatiet.
19399: korott,amiseksi. Liitteet XI,3. s. 324. - n :o 111, Nurmesniemen y. m.: Rau-
19400: Ks. Puolustuslaitos. ta·tien rakentamisesta Haapajärveltä V1aa-
19401: n :o 99, R y d b e r gin y. m.: Toimenpi- laan. Li.itteet XII,13. s. 351. - Ks. Rau-
19402: teistä kuukausipalkan maksamiseksi ase- tatiet.
19403: velvollisten vähävaraisille vanhemmille. n :-o 112, Pyörä l ä n y. m.: Tutkimuksen
19404: Liitteet XI,4. s. 326. - Ks. PuoluBtus- toimittamisesta Lapin aseman-Murto-
19405: laitos. mäen aseman ratasuunnalla. Liitteet
19406: n:o 100, Ikolan y. m.: Vaasan-Här- XII,14. s. 352. - Ks. Rautatiet.
19407: män poikkiradan rakentamisesta. Lii tteet n :o 113, S a 1 on y. m.: Haararadan ra-
19408: XII,2. s. 332. - Ks. Rautatiet. kentamisesta Kon ti omäen-Hyrynsalmen
19409: n:o 101, H ä s t b a c k a n y.-m.: Rauta- radalta Puolangan kunnassa olevalle
19410: tien rakentamisesta Kokkolas·ta Saarijär- kaoliinialueelle. Lii tteet XII,15. s. 354.
19411: velle. Liitteet XII,3. s. 334 ja 335. - Ks. - Ks. Rautatiet.
19412: Rautatiet. - n:o 114, Rytingin y. m.: Oulun-Tai-
19413: n:o 102, Salmenojan y.m.: Tutki- valkosken rauta tien rakentamisesta. Lii t-
19414: muksen toimittamisesta ratasuunnasta teet XII,16. s. 356. -- Ks. Rautatiet.
19415: Taavetin-Simolan radalta Kotkan radalle n:o 115, La h te l a n y. m.: Tutkimuk-
19416: Inkeroisten-Kymin asemien välillä. Liit- sen toimittamisesta rautatien rakentami-
19417: teet XII,4. s. 336. - Ks. R:autatiet. seksi Kemijärveltä Sodankylään. Liitteet
19418: n:o 103, Saukkosen y. m.: Simpeleen XII,17. s. 358. - Ks. Rautatiet.
19419: ja Parikkalan asemien välisen yhdysradan n :o 116, Turkan y. m.: Määrärahasta
19420: rakentamisesta. Liitteet XII,5. s. 338. - valtionrautateiden Oulun konepajan uudis-
19421: Ks. Rautatiet. tus- ja laajennustöiden aloittamiseen.
19422: n:o 104, S c h i l d t i n y. m.: Tutkimuksen Liitteet XII,1s. s. 360. - Ks. Rautatiet.
19423: •toimi ttamisesta rauta tien rakentamiseksi n:o 117, Holmbergin y.m.: Määrä-
19424: HeinoLasta Jyväskylään. Liitteet XII,6. rahasta töiden aloittamista varten Parais-
19425: s. 339. - Ks. Rautatiet. ten Malmin-Nauvon-Korppoon-Houts-
19426: n :o 105, S c h i l d t i n y. m.: Tutkimuk- karin tiellä. Liitteet XII,19. s. 363 ja
19427: sen toimittamisesta rautatien rakentami- 364. - Ks. Maantiet.
19428: Laki-, l'lahaasia- ja toivomusaloi·tteet 1941. 11
19429:
19430: n :o 118, Heikkilän y. m.: Maantien n:o 129, Pyörä l ä n y. m.: :Määrärahasta
19431: rakentamisesta Tyköiän tilan kohdalta Vihannin ja Paavolan kunnissa Alpuan
19432: Tyrvännön pi·täjästä Harhalan-Äimälän ja Louhuan kylien kautta kulkevan kylä-
19433: kylätien suunnassa T,ampereen-Hämeen- tien valtion hoitoon ottamiseksi. Liitteet
19434: linnan väliselle maantielle Pälkäneen pi- XII,31. s. 385. - Ks. Maantiet.
19435: täjässä. Liitteet XII,2o. s. 365. - Ks. n:o 130, Tolppasen y.m.: Määrära-
19436: Maantiet. ha·sta maantien rakentamiseksi Rääkky-
19437: n:o 119, Aarniokosken y.m.: Maan- län kunnan Kompakan kylästä Tikkalan
19438: tien rakentamisesta Niinisalon pysäkiltä 1aseman kautta Kiihtelysvaaran kunnan
19439: Karvian pitäjän Kantin kylään. Liitteet Huhtilammin kylään. Liitteet XII,32.
19440: XII,21. s. 366. - Ks. Maantiet. •s. 386. - Ks. Maantiet.
19441: n:o 120, S c h i 1 d t i n y. m.: Miaantien - n :o 1.31, T o l p p ase n y. m.: Määrära-
19442: rakentamisesta Sysmän-Hartolan maan- hasta maantien rakentamiseksi Porokylän
19443: tieltä Liikolan kylän kautta Leppäkos- asemalta Ylikylän ja Saramon kautta
19444: kelle. Liitteet XII,22. s. 368. - Ks. Kuhmon tielle. Liiotteet XII,33. s. 387.
19445: Maantiet. - Ks. Miaantiet.
19446: n :o 121, S c h i l d t i n y. m.: Maantien n :o 132, Kettusen y. m.: Tutkimuksen
19447: rakentamises·ta Sysmän kirkolta Särki- toimittamisesta maantien rakentamiseksi
19448: lahden j·a J udinsalon kyläkuntien kautta Tuupovaaran öllölän kylästä Tohmajär-
19449: Luhangan kirkolle. Liitteet XII,23. s. ven asemalle. Liitteet XII,34. s. 389. -
19450: 369. - Ks. Maantiet. Ks. Maantiet.
19451: n :o 122, S c h i l d t i n y. m.: Tutkimuk- - n :o 133, Kettusen y. m.: Maantiesuun-
19452: sen toimittamisesta maantien rakentami- nan Korpiselän Hoilola-Tuupovruaran
19453: seksi Korpilahden pi-täjässä Rutalahden öllölä tutki tu ttamisesta. Lii tteet XII,3 5.
19454: kylästä Oittilan kylään. Liitteet XII,24. s. 391. - Ks. Maantiet.
19455: s. 371. - Ks. Maantiet. n:o 134, S a 1 on: Määrärahasta maan-
19456: n:o 123, V i l h ula n y. m.: Multian kir- tien rakentamiseksi Utajärven-Puolan-
19457: koltla liuuhanperän kautta Pylkönmäelle gan maantieltä Juorkunan kylän kohdalta
19458: Saarijärven-Myllymäen maantielle johta- Oulun-Kuusamon maantielle. Liitteet
19459: van kylätien valtion hoitoon ottamisesta. • XII,36. s. 393. - Ks. Maantiet.
19460: Liitteet XII,25. s. 373. - Ks. Maantiet. - n :o 135, S a l on: Määrärahasta maan-
19461: n :o 124, W i c km a n i n y. m.: Tutkimuk- tien rakentamiseksi Puolangan kunnan
19462: sen toimittamisesta yhdystien rakentami- Jouko- ja Lylykylä·stä lähimmälle asemalle
19463: seksi Vetelin kunnan Räyringin ky Iästä tai pysäkille. Liitteet XII,37. s. 394. -
19464: Teerijärven kunnan Vähäkylän (Småbön- Ks. Maantiet.
19465: der.sbyn) kylään. Liitteet XII,26. s. 374 - n :o 136, S a 1on: Maantien rakentami-
19466: ja 376. - Ks. Miaantiet. sesta Leino},ankosken asemalta Puokiovaa-
19467: n:o 125, W i c km a n i n y. m.: Määräc ralle Puolangan kunnas·sa. Liitteet XII,3s.
19468: rahasta Pietarsaaren-Kokkolan maantien s. 395. - Ks. Maantiet.
19469: parannustöitä varten Luodon ja Ojan n :o 137, S a 1 on: Määrärahasta Ristijär-
19470: kunnissa. Liitteet XII,27. s. 378 ja 379. ven ja Puolangan kunnissa olevan n. s.
19471: - Ks. Mwantiet. U van-Kotilan paikallistien ottami·seksi
19472: n:o 1.26, Wickmanin y.m.: Määrära- valtion hoitoon. Liitteet XII,3o. s. 396.
19473: hasta valtatien parannustöitä varten Pie- - Ks. Maantiet.
19474: tarsaaren maalaiskunnassa ja Kruunu- n :o 138, S a l on: Maantien rakentami-
19475: pyyn kunlliassa. Liitteet XII,2s. s. 380 ja sesta Hyrynsalmen-Suomussalmen maan-
19476: 381. - Ks. Maantiet. tieltä Alanteen talon kautta ,J um:alisky-
19477: n:o 127, Luoma-ahon y. m.: Toimen- lään. Liitteet XII,4o. s. 397. - Ks.
19478: piteistä Itä-Ähtärin maantien ottamiseksi Maantiet.
19479: valtion hoitoon. Liitteet XII,2o. s. 382. - n:o 139, Rytingin y. m.: Tutkimuk-
19480: - Ks. Maantiet. sen toimittamises•ta maantien rakentami-
19481: n :o 128, Pyörä l ä n y. m.: Määrärahasta seksi Oulun-Puolangan maantieltä läh-
19482: Pyhäjoen kirkolta Limingojan kylän tevän Olvaksen kylätien päästä Juurikan
19483: kautta Vihantiin johtav•an kylätien val- - J aul'lakkajärven kautta Taipaleenharjun
19484: tion hoitoon ottamiseksi. Liitteet XII,3o. seudulle Oulun-Kuusamon maantiellä.
19485: s. 384. -- Ks. :Maantiet. Liitteet XII,41. s. 398. - Ks. Maantiet
19486: 12 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1941.
19487:
19488: n :o 140, R y ·tingi n y. m.: Maantien Tanhuan kylään Savukosken pitäjässä.
19489: rakentamisesta Pudasjärven Kurenalta Liitteet XII,53. s. 415. - Ks. Maantiet.
19490: Parkkilan lossille Hirvaskosken-Siiran- - n :o 152, Kai j a 1 a i sen y. m.: Toimen-
19491: kanlman maantiellä. Liitteet XII,42. s. piteistä So<:Lankylän pitäjässä olevan Rau-
19492: 399. - Ks. Maantiet. danjoen-Seipäjärven kylätien ottami-
19493: n:o 141, Wirranniemen y.m.: Mää- seksi valtion hoitoon. Liitteet XII,54.
19494: rärahasta maantien rakentamiseksi Kuu· s. 416. - Ks. Maantiet.
19495: •samon-Rovaniemen tiestä Haatajan luota n:o 153, Joukasen y. m.: Tutkimuk-
19496: Lohirannan kautta n. s. Akonlahden tu- sen toimittamisesta ja kustannusarvion
19497: kinsiirtolaitokselle. Liitteet XII,43. s. 401. laatimisesta sillan ja sen yhdysteiden ra-
19498: - Ks·. Maantiet. kentamiseksi Kokemäenjoen yli Kiikan
19499: n:·o 142, Wirranniemen y.m.: Suun· pitäjän kohdalla. Liitteet XII,55. s. 417.
19500: nitelman laatimi·sesta maanteiden raken· - Ks. Sillat.
19501: tamiseksi sekä tiealueiden ja tientekoai- n:o 154, Vesterisen y.m.: Toimenpi-
19502: neiden ottopaikkojen erottamiseksi Kuu- teistä sillan rakentamiseksi n. s. Paalin
19503: samon kunnassa. Liitteet XII,44. s. 402. salmeen tai Hännilän salmeen. Liitteet
19504: - Ks. Maantiet. XII,56. s. 420. - Ks. Sillat.
19505: n :o 143, Lahtelan y. m.: Suunnitel- n :o 155, S a l o n: Määrärahasta sillan ra-
19506: man laatimi•sesta maanteiden rakentami- kentamiseksi Utajärven lossipaikalle. Liit-
19507: seksi sekä tiealueiden ja tientekoaineiden teet XII,57, s. 421. - Ks. Sillat.
19508: oHopaikkojen erottamiseksi Posion kun- n :o 156, S a 1 on: Sillan rakentamisesta
19509: nan :alueella. Liitteet XII,45. s. 404. - Otermajärven salmeen Vaalan-Puolan-
19510: Ks. Maantiet. gan maantiellä. Liitteet XII,5s. s. 422. -
19511: - n:o 144, Lahtelan y. m.: Maantien ra- Ks. Sillat.
19512: kentamisesta Kemijärveltä Lehtolan kaut- n :o 157, Rytingin: Määrä11ahasta eri-
19513: ta Posiolle. Liitteet XII,46. s. 406. - Ks. näisten Pudasjärven-Sarajärven maan-
19514: :Maantiet. tien siltojen rakentamiseksi. Liitteet
19515: n:·o 145, Lahtelan y. m.: Määrära- XII,59. s. 423. - Ks. Sillat.
19516: hasta Kemijärven-Sallan maantiestä n :o 158, P o h j a n n o r o n y. m.: Toimen-
19517: Soppelan kautta Räisälän kylään raken- piteistä Saimaan liikennepulman selvittä-
19518: nettavan maantien rakennustöiden aloitta- miseksi. Liitteet XII,Go. s. 424. - Ks.
19519: mi·sta varten. Lii tteet XII,4 7. s. 407. - Saimaa.
19520: Ks. Maantiet. - n:o 159, Pohjanuoron y.m.: Esityk-
19521: n:o 146, Lahtelan y. m.: Ma:antien sen antamisesta lisäyksestä vuoden 1941
19522: rakentamisesta Kemijärven Javarukselta tulo- ja menoarvioon Pien-Saimaan ja
19523: Sodankylän Vuojärvelle. Liitteet XII,4s. Mikkelin välisen laivaväylän syventämi-
19524: s. 409. - Ks. Maantiet. seksi. Liitteet XII,61. s. 425. - Ks.
19525: n:o 147, Lahtelan y. m.: Pelkosennie- Saimaa.
19526: men kunnassa olevan Kaira}an-Luiron n :o 160, ö s te r h o l m i n y. m.: Toimen-
19527: maantien rakentamisesta. Liitteet XII,49. piteistä Tammisaaren ja Pohjankurun kul-
19528: s. 411. - Ks. Maantiet. kuväylän syventämiseksi. Liitteet XII,62.
19529: - n :o 148, J u ne k sen y. m.: Määrära- s. 427. - Ks. Merenkulku.
19530: hasta maantien rakentamiseksi ALatornion n :o 161, M a l m i v u o r en y. m.: Määrä-
19531: Arpelan ky liistä Yli torni on Mellakoskelle. l1ahasta Kylmäpihlajan luotsisataman ra-
19532: Liitteet XII,5o. s. 412. - Ks. Maantiet. kentamista varten. Liitteet XII,63. s. 428.
19533: n:o 149, J u ne k sen y. m.: Toimenpi- - Ks. Merenkulku.
19534: teistä Karungin-N ahkiaisoj an-Kanto- n:o 162, Luoma-ahon y.m.: Määrära-
19535: maanpään tien ottamiseksi valtion hoi- hasta yhtenäisen katselmuksen ja tutki-
19536: toon. Liitteet XII,51. s. 413. -- Ks. muksen toimittamiseksi Lappajärven ja
19537: Maantiet. Evijärven sekä niiden välisen joen ranta-
19538: n :o 150, Kai j ala i sen y. m.: Toimen- mailla. Liitteet XII,64. s. 42!). - Ks.
19539: piteistä Ki ttilän-Nilivaaran-KiistaJan Perkaustyöt.
19540: kylätien kunnostamiseksi ja ottamiseksi n :o 163, Törngren i n y. m.: Määrä-
19541: valtion haltuun. Liitteet XII,52. s. 414. nahasta Iniön kunnan yhdistämisestä val-
19542: - Ks. Maantiet. takunnan puhelinverkostoon. Liitteet
19543: n :o 151, Kai j ala i sen y. m.: Ma,antien XII,65. s. 431 ja 432. - Ks. Puhelin-
19544: rakentamisesta Sodankylän Kelujärveltä johdot.
19545: ASIALUETTELO.
19546: A s i a 1u e t t e 1o.
19547: A. sesta sodan ja sotatilan aikana tehdyistä,
19548: poliittista ja sotilaallista laatua olevista
19549: Aatteelliset yhdistykset: - Ks. Vuokra- rikoksista. Liitteet II, 7. s. 36. L. Lv: aan
19550: alueet. 76.
19551:
19552: Aitausvelvollisuus: - Ks. Rautatiet. Asevelvollisuus: - Ks. Puolustuslaitos.
19553: AIV-rehu: Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. Asunto-olot: Ed. Simosen y. m. rah. al.
19554: n :o 3 määrärahan osoittamisesta jaetta- n:o 16 korotetun määrärahan osoittami-
19555: vaksi maanviljelijöille lainoina ja avus- sesta avustuksiksi maaseudun asunto-
19556: tuksina AIV-rehusäilöjen rakentamista olojen parantamiseksi. Liitteet IV,43.
19557: varten. Liitteet IV,29. s. 104. L. Vv:aan, s. 474. L. Vv:aan 1131.
19558: jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 75. Ed. Simosen y. m. toiv. al. n:o 87 maa-
19559: Ks. V erotus. seudun asunto-olojen parantamiseen myön-
19560: nettyjen määrärahojen käyttöohjeiden
19561: Ajoneuvojen otto: - Ks. Puolustuslaitos. muuttamisesta. Liitteet X, 7. s. 305. L.
19562: Työv:aan 86.
19563: Alakoulut: Ed. Luoma-ahon y. m. toiv. al. Ed. Simosen y. m. toiv. al. n:o 88 määrä-
19564: n:o 47 määrärahasta seurakunnallisten rahasta maaseudun asunto-olojen paran-
19565: alakoulunopettajain eläkkeiden koroitta- tamiseen. Liitteet X,s. s. 307. L. Työv:aan
19566: miseksi. Liitteet VIII,5. s. 201. L. 86.
19567: Siv:aan 80.
19568: Asutus: - Ks. Siirtoväen pika-asutus. Ti-
19569: Alueluovutus: - Ks. Korvauslaki. Siirto- laton väestö.
19570: väen pika-asutus. Siirtoväki. Vakuutus-
19571: maksut. V erotus. Asutustoiminta: Ed. Koivurannan y. m. toiv.
19572: al. n :o 49 esityksen antamisesta erinäi-
19573: Ammattikasvatus: - Ks. Siirtoväki. siksi muutoksiksi asutuslakeihin. Liitteet
19574: Ammattikoulut: - Ks. Kansakoulut. IX,4. s. 216. L. Mtv:aan 81.
19575: Ed. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 50 esityk-
19576: Ansioton maanarvon nousu: - Ks. V erotus. sen antamisesta laiksi asutustoimenpitei-
19577: den turvaamisesta. Liitteet IX,5. s. 221.
19578: Apteekit: - Ks. Verotus. L. Mtv:aan 81.
19579: -- Ed. Kullbergin y. m. toiv. al. n:o 54
19580: Apurahat: - Ks. Karjanhoitokoulut. Maa- yleishyödyllisten asutusyhtiöiden oikeu-
19581: talous. desta ostaa ja vapaasti käyttää pika-
19582: asutuksesta vapaata maata asutustarkoi-
19583: Armahdus: Ed. Erichin y. m. toiv. al. n:o 2
19584: tuksiin. Liitteet IX,9. s. 233 ja 234. L.
19585: esityksen antamisesta laiksi sotaväen
19586: Mtv:aan 84.
19587: rikoslain tai sotatilan aikaisten poik-
19588: keuslakien nojalla sotatilan julistamisen Avioero: - Ks. Avioliitto.
19589: jälkeen rangaistukseen tuomittujen ar-
19590: mahtamisesta. Liitteet Il,5. s. 33. L. Avioliitto: Ed. Erichin y. m. lak. al. n :o 4
19591: Lv:aan 76. laiksi avioliittolain muuttamisesta. Liit-
19592: Ed. Wiikin y. m. toiv. al. n:o 4 esityksen teet II,l. s. 25. L. Lv: aan 71.
19593: antamisesta 1ai ksi yleisestä armahduk- Ks. Laillistamatqn yhdyselämä.
19594: 4 Asialuettelo 1941.
19595:
19596: E. Hevosten otto: - Ks. Puolustuslaitos.
19597:
19598: Edustajantoimi: Ed. Piikaman y. m. toiv. al. Hinnat: - Ks. Maatalous.
19599: n:o 1 esityksen antamisesta lainmuutok-
19600: seksi keskusvirastojen päälliköiden kieltä- Hintataso: - Ks. Rahan arvo.
19601: misestä olemasta kansanedustajina. Liit-
19602: teet I,4. s. 20. L. Prv:aan 75. Hinthaaran kotisisarkoulu: Ed. Bonsdorffin
19603: y. m. rah. al. n :o 5 määrärahan osoitta-
19604: Edustajanvaalit: Ed. Nikulan y. m. lak. al. misesta Hinthaaran tilalla toimivan
19605: n:o 2 laiksi edustajanvaaleista annetun kotisisarkoulun ylläpitämiseksi. Liitteet
19606: lain muuttamisesta. Liitteet I,2. s. 10. IV,31. s. 108 ja 109. L. Vv:aan, jonka
19607: L. Prv:aan 69. tulee pyytää Työv:n lausunto 75.
19608:
19609: Elatusvelvollisuus: - Ks. Köyhäinhoito. Hirvet: - Ks. Metsästys.
19610:
19611: Eläinlääkärit: Ed. Hildenin y. m. toiv. al. Högvallan seminaari: Ed. Bonsdorffin y. m.
19612: n :o 70 esityksen antamisesta lisäyksestä toiv. al. n:o 66 esityksen antamisesta
19613: vuoden 1941 tulo- ja menoarvioon avus- voimassaolevien säännösten muuttami-
19614: tukseksi Suomen eläinlääkäriyhdistyk- sesta siten, että B.ögvallan seminaari
19615: selle. Liitteet IX,2 5. s. 258 ja 260. L. saisi oikeuden valtionapuun opettajakun-
19616: Mtv:aan 85. nan ikälisiä ja eläkkeitä varten. Liitteet
19617: IX,:n. s. 252 ja 253. I~. Mtv:aan 85.
19618: Eläkkeet: Ed. Furuhjelmin y. m. rah. al.
19619: n:o 14 korotetun määrärahan osoittami-
19620: sesta valtion maksamien eläkkeiden väli- I.
19621: aikaista korottamista varten. Liitteet
19622: IV,41. s. 471 ja 472. L. Vv:aan 1130. Iisalmi: - Ks. Perkaustyöt.
19623: Ks. Alakoulut. Kansakoulut. Kansan-
19624: eläkelaitos. Köyhäinhoito. Ulosotto. Ikälisät: - Ks. Kansakoulut.
19625:
19626: l'~mäntäkoulut: Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. Iniö: - Ks. Puhelinjohdot.
19627: n:o 67 määrärahasta emäntäkoulun pe-
19628: rustamiseksi Kemijärvelle. Liitteet IX,22. Invaliidit: Ed. Hirvensalon y. m. rah. al.
19629: s. 25·4. L. Mtv:aan 85. n :o 12 määrärahan osoittamisesta Vapaus-
19630: sodan Invaliidien Liitolle sähkövoimalai-
19631: Evakot: Ks. Korvauslaki. Siirtoväen toksen perustamiseksi Kiurujoessa ole-
19632: pika-asutus. Siirtoväki. V akuutusmak- vaan Saarikoskeen. Liitteet IV,38. s. 123.
19633: sut. V erotus. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n
19634: lausunto 75.
19635: l~vijärvi: - Ks. Perkaustyöt. Ed. Saarisen y. m. toiv. al. n:o 89 toi-
19636: menpiteistä vapaussodan invaliidien ja
19637: H. varattomien rintamamiesten toimeentulon
19638: turvaamiseksi. Liitteet X,9. s. 308. L.
19639: Hautausmaat: Ed. Sundströmin y. m. toiv. Työv:aan 86.
19640: al. n:o 42 esityksen antamisesta hautaus-
19641: maiden kunnallistuttamisesta. Liitteet Itsenäisyyspäivä: Ed. Tuomisen y. m. lak. al.
19642: VII,22. s. 186. L. Ltv:aan 80. n :o 26 laiksi itsenäisyyspäivän viettämi-
19643: sestä yleisenä juhla- ja vapaapa1vana
19644: Hedelmänviljelys: Ed. Linnan y. m. toiv. al. annetun lain muuttamisesta. Liitteet
19645: n:o 69 määrärahasta hedelmänviljelyskon- X,3. s. 295. L. Työv:aan 74.
19646: sulentin viran perustamiseksi maatalous-
19647: hallitukseen. Liitteet IX,24. s. 256. L.
19648: Mtv:aan 85.
19649: - Ed. Murtomaan y. m. toiv. al. n:o 82
19650: J.
19651: esityksen antamisesta laiksi taimisto- Jatkokoulu: - Ks. Kansakoulut.
19652: tuotteiden kaupasta. Liitteet IX,37.
19653: s. 283. L. Mtv:aan 86. Joensuu: - Ks. Sairaalat.
19654: Asialuettelo 1941.
19655:
19656: .Jokien perkaukset: - Ks. Perkaustyöt. Kansalaissota: Ed. Raunion y. m. toiv. al •
19657: n:o 3 toimenpiteistä eräiden 1918 vuoden
19658: .Jumalan pilkka: - Ks. Rikoslaki. kansalaissotaan osallistuneiden henkilöi-
19659: den poistamiseksi rikosrekisteristä. Liit-
19660: .JärVien perkauksset: - Ks. Perkaustyöt. teet Il,6. s. 35. L. Lv.:aan 76.
19661: - Ed. Tuomisen y. m. toiv. al. n:o 21 vuo-
19662: den 1918 tapausten johdosta erotettujen,
19663: sittemmin takaisin otettujen valtion
19664: K. viran- ja toimenhaltijain ja työntekijäin
19665: oikeuttamisesta lukemaan eläkkeeseen
19666: Kaatuneet: - Ks. Opintovelat. nähden hyväkseen palvelusvuotensa. Liit-
19667: teet IV,24. s. 95. L. Vv:aan 79.
19668: Kalastus: Ed. Räisäsen y. m. lak. al. n:o 20 - Ed. Raunion y. m. toiv. al. n:o 90 esi-
19669: laiksi kalastusoikeuden väliaikaisesta laa- tyksen antamisesta toimeentulon turvaa-
19670: jentamisesta. Liitteet VIl,5. s. 155. L. miseksi vuoden 1918 sodassa tai sen joh-
19671: Ltv:aan 73. dosta henkensä menettäneitten vähävarai-
19672: - Ed. Määtän y. m. toiv. al. n:o 37 esityk- sille leskille. Liitteet X,l·O. s. 309. L.
19673: sen antamisesta uudeksi kalastuslainsää- Työv:aan 86.
19674: dännöksi. Liitteet VIl,17. s. 174. L.
19675: Ltv:aan 80. Kansanedustajat: - Ks. Edustajantoimi.
19676: - Ed. Lindströmin y. m. toiv. al. n:o 38 Edustajanvaalit. Valtiopäiväjärjestys.
19677: esityksen antamisesta uudeksi kalastus-
19678: lainsäädännöksi. Liitteet VII,ls. s. 175 Kansaneläkelaitos: Ed. Ikolan y. m. toiv. al.
19679: ja 177. L. Ltv:aan 80. n:o 84 neuvoa-antavan kansanäänestyk-
19680: - Ed. Kääriäisen y. m. toiv. al. n:o 39 esi- sen toimeenpanemisesta ensi eduskunta-
19681: tyksen antamisesta kalastusoikeutta kos- vaalien yhteydessä kansaneläkelaitoksen
19682: kevien rajoitusten kumoamisesta. Liit- toiminnan jatkamisesta. · Liitteet X,4.
19683: teet VII,19. s. 179. L. Ltv:aan 80. s. 298. L. Työv:aan 86.
19684: Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n :o 68 esi-
19685: tyksen antamisesta kalastuksen opetuksen Karjala: - Ks. Asutustoiminta. Korvaus-
19686: uudelleen järjestämisestä. Liitteet IX,23. laki. Siirtoväen pika-asutus. Siirtoväki.
19687: s. 255. L. Mtv:aan 85. Vakuutusmaksut. Verotus.
19688: - Ed. Hildenin y. m. toiv. al. n:o 75 määrä-
19689: rahasta kalanviljelyksen edistämiseksi. Karjanhoito: - Ks. Laidun.
19690: Liitteet IX,3·0. s. 270 ja 271. L. Mtv:aan Karjanhoitokoulut: Ed. Mustasillan y. m. rah.
19691: 85. al. n:o 23 korotetun määrärahan osoit-
19692: tamisesta yksityisluontoisten karjanhoito-
19693: Kalliinajan lisät: - Ks. Kansakoulut. ja meijeritalousoppilaitosten vähävarais-
19694: ten oppilaiden avustusta varten. Liitteet
19695: Kansakoulut: Ed. Kulovaaran y. m. lak. al. IV,5o. s. 486. L. Vv:aan 1131.
19696: n :o 13 laiksi vuonna 1941 kaupunkien Ed. J uneksen y. m. toiv. al. n :o 61 määrä-
19697: kansakoulunopettajille suoritettavista kal- rahasta tietopuolisen karjanhoitokoulun
19698: liinajan lisistä. Liitteet IV,6. s. 58. L. perustamiseksi Perä-Pohjolan maanvilje-
19699: Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lau- lysseuran alueelle. Liitteet IX,16. s. 245.
19700: sunto 72. L. Mtv:aan 85.
19701: Ed. Lonkaisen y. m. lak. al. n:o 14 laiksi
19702: eräiden kansakoulunopettajien ikälisä- ja Kaupungit: - Ks. Kan\']akoulut. Kunnallis-
19703: eläkeoikeuksien turvaamisesta. Liitteet lait. Kunnallisverotus.
19704: IV,7. s. 60. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
19705: tää Siv :n lausunto 72. Keittosuola: - Ks. Pohjois-Suomi.
19706: - Ed. Kallion y. m. toiv. al. n:o 46 esityk-
19707: sen antamisesta kunnan oikeudesta muut- Kerhotoiminta: - Ks. Maatalous.
19708: taa kansakoulun jatkokoulu kuunailiseksi
19709: ammattikouluksi. Liitteet VIII,4. s. 199. Keski-Pohjanmaa: - Ks. Runkoviemäriver-
19710: L. Siv:aan 80. kosto.
19711: 6 Asialuettelo 1941.
19712:
19713: Keskusvirastot: - Ks. Edustajantoimi. - Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o 66 ;0!Ji~
19714: tyksen antamisesta lisäyksestä vuoden
19715: Kettu: - Ks. Metsästys. 1941 tulo- ja menoarvioon kotiteollisuUs-
19716: opettajien ja -neuvojien palkkojen paran-
19717: Kiinteistöt: - Ks. Verotus. tamista varten. Liitteet IX,2o. s. ~151.
19718: L. Mtv:aan 85.
19719: Kirkko: - Ks. Alakoulut. Hautausmaat.
19720: Puolustuslaitos. Rikoslaki. Koululaiset: - Ks. Opintovelat.
19721:
19722: Koneet: - Ks. Pienviljelys. Koulut: - Ks. Emäntäkoulut. Hinthaaran
19723: kotisisarkoulu. Högvallan seminaari.
19724: Korkein maatalousopetus: - Ks. Maatalous. Kansakoulut. Karjanhoitokoulut. Koti-
19725: teollisuus. Maa talous. Maa talouskoulut.
19726: Korkotulot: - Ks. V erotus. Metsäkoulut. Oppikoulut. Pienviljelys.
19727: 'rampereen teknillinen oppilaitos.
19728: Korsholma: - Ks. Maatalous.
19729: Kruunupyy: - Ks. Perkaustyöt.
19730: Korvauslaki: Ed. Moilasen y. m. lak. al.
19731: n:o 11 laiksi alueluovutuksen johdosta Kuivaustyöt: - Ks. Perkaustyöt.
19732: menetetyn omaisuuden korvaamisesta
19733: annetun lain muuttamisesta. Liitteet Kunnallinen ammattikoulu: - Ks. Kansa-
19734: IV,4. s. 52. L. Vv:aan 72. koulut.
19735: - Ed. Niukkasen y. m. lak. al. n:o 12
19736: laiksi alueluovutuksen johdosta menete- Kunnallislait: Ed. Kajalan y. m. lak. al.
19737: tyn omaisuuden korvaamisesta annetun n :o 16 laeiksi maalaiskuntain kunnallis-
19738: lain muuttamisesta. Liitteet IV,5. s. 56. hallinnosta ja kunnallishallituksesta kau-
19739: L. Vv:aan 72. pungeissa annettujen asetusten muutta-
19740: - Ed. Kekkosen y. m. lak. al. n:o 32 laiksi misesta. Liitteet VII,1. s. 141. L. Ltv:aan
19741: alueluovutuksen johdosta menetetyn omai- 73.
19742: suuden korvaamisesta annetun lain muut- - Ed. Sundströmin y. m. lak. al. n:o 17
19743: tamisesta. Liitteet IV,39. s. 435. L. laeiksi maalaiskuntain kunnallishallin-
19744: Vv:aan 636. nosta ja kunnallishallituksesta kaupun-
19745: ~ Ed. Tolppasen y. m. toiv. al. n:o 16 esi- gissa annettujen asetusten muuttami-
19746: tyksen antamisesta sotatoimialueelta eva- sesta. Liitteet VII,2. s. 147. L. Ltv:aan
19747: kuoitujen omaisuuden korvaamisesta. 73.
19748: Liitteet IV,19. s. 86. L. Vv:aan 78. Kunnallisverotus: Ed. Lahtelan y. m. lak. al.
19749: - Ed. Miikin y. m. toiv. al. n:o 17 toimen- n :o 18 laiksi tulojen ilmoittamisvelvolli-
19750: piteistä n. s. suojavyöhykkeellä ja sen lä- suudesta kunnallisverotusta varten anne-
19751: heisyydessä oleville maa- ja asunto- tun lain muuttamisesta. Liitteet VII,3.
19752: talojen omistajille aiheutuneiden vahin- s. 150. L. Ltv:aan 73.
19753: kojen ja haittojen korvaamiseksi. Liit- - Ks. Kunnallislait. Verotus.
19754: teet IV,2o. s. 88. L. Vv:aan 78.
19755: Kunnat: - Ks. Hautausmaat. Manttaali-
19756: Kotisisarkoulu: - Ks. Hinthaaran koti- kunnat. Puolustuslaitos.
19757: sisarkoulu.
19758: Kurkijoki: - Ks. Maatalouskoulut.
19759: Kotiteollisuus: Ed. Lampisen y. m. toiv. al.
19760: n:o 63 määrärahasta mieskotiteollisuus- Kylmäpihlaja: - Ks. Merenkulku.
19761: opiston perustamiseksi Lahden kaupun-
19762: kiin. Liitteet IX,1s. s. 248. L. Mtv:aan Kymijoki: - Ks. Saimaa.
19763: 85. Kääpiötilat: - Ks. Laidun.
19764: - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 64 esi-
19765: tyksen antamisesta kiinteän mieskoti- Köyhäinhoito: Ed. Erichin y. m. lalc aL
19766: teollisuuskoulun perustamisesta Keuruun n :o 19 laiksi köyhäinhoitolain 5 § :n
19767: pitäjään. Liitteet IX,19. s. 250. L. muuttamisesta. Liitteet VII,4. s. 153. L.
19768: Mtv:aan 85. Ltv:aan 73.
19769: Asialuettelo 1941. 7
19770:
19771: - Ed. Erichin y. m. toiv. al. n:o 26 esityk- M.
19772: sen antamisesta köyhäinhoitolain muut-
19773: tamisesta. Liitteet VII,6. s. 157. L. Maailmansota: - Ks Sotavangit.
19774: Ltv:aan 79.
19775: - Ed. Pyöräiän y. m. toiv. al. n:o 27 esi- Maalaiskunnat: - .Ks. Kansakoulut. Kun-
19776: tyksen antamisesta köyhäinhoitolain 49 nallislai t. K unnallisverotus. Manttaali-
19777: ja 50 § :n selventämisestä. Liitteet kunnat.
19778: VII,7. s. 158. L. Ltv:aan 79.
19779: Maamieskoulut: - Ks. Maatalous.
19780: L.
19781: Maanarvo: - Ks. V erotus.
19782: Laidun: Ed. Niskasen y. m. toiv. al. n:o 35
19783: esityksen antamisesta laiksi karjojen Maantiet: Ed. Koivurannan y. m. rah. al.
19784: yleisestä metsälaiduntamisesta. Liitteet n:o 6 määrärahan osoittamisesta maan-
19785: Vll,15. s. 172. L. Ltv:aan 80. tien rakentamiseksi Muurolan asemalta
19786: - Ed. Mustasillan y. m. toiv. al. n:o 73 Louejärven ja Lohijärven kylien kautta
19787: toimenpiteistä n. s. kääpiötilallisten ja Ylitornion Raanujärven maantielle. Liit-
19788: heihin verrattavien maanvuokraajien lai- teet IV,32. s. 110. L. Vv:aan, jonka tu-
19789: duntamismahdollisuuksien selvittämiseksi. lee pyytää Kulkv:n lausunto 75.
19790: Liitteet IX,2s. s. 266. L. Mtv:aan 85. - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 7
19791: määrärahan osoittamisesta maantien ra-
19792: Laillistamaton yhdyselämä: Ed. Kiviojan
19793: kentamiseksi Sierilän lossilta Pekkalan
19794: lak. al. n :o 28 laiksi laillistamattoman
19795: lossille. Liitteet IV,33. s. 112. L. Vv:aan,
19796: yhdyselämän ehkäisemiseksi ja laiksi ri-
19797: jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto 75.
19798: koslain 20 luvun 8 § :n muuttamisesta.
19799: ·- Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 27 koro-
19800: Liitteet XIII,l. s. 459. Jätetty esittele-
19801: tetun määrärahan osoittamisesta kulku-
19802: mättä eduskunnalle 150.
19803: laitosten ja yleisten töiden ministeriön
19804: I"aivaliikenue: - Ks. 1ferenkulku. Saimaa. käytettäväksi uusien maanteiden rakenta-
19805: miseen Lapin läänissä. Liitteet IV,54.
19806: Lappajärvi: -- Ks. Perkaustyöt. s. 493. L. Vv:aan 1135.
19807: Ed. Aarniokosken y. m. toiv. al. n:o 33
19808: Lappi: - Ks. Maantiet. Pohjois-SuoJP.i. entisten maantiealueiden omistusoikeus--
19809: suhteiden selvittämisestä. Liitteet VII,13.
19810: I.apsiavustus: Ed. Sillanpään y. m. toiv. al. s. 168. L. Ltv:aan 81l
19811: n :o 91 pula-ajan lapsiavustuksen järjes- - Ed. Holmbergin y. m. toiv. al. n:o 117
19812: tämisestä vähävaraisille perheille. Liit- määrärahasta töiden aloittamista varten
19813: teet X,11. s. 310. L. Työv:aan 87. Paraisten Malmin-Nauvon-Korppoon
19814: -- Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o 92 -Houtskarin tiellä. Liitteet Xll,19 ..
19815: määrärahasta avustuksiksi Pohjois-Suo- s. 363 ja 364. L. Kulkv:aan 88.
19816: men vähävaraisille lapsirikkaille per- - Ed. Heikkilän y. m. toiv. al. n:o HS
19817: heille. Liitteet X,12. s. 312. L. Työv:aan maantien rakentamisesta Tyköiän tilan
19818: 87. kohdalta Tyrvännön pitäjästä Harhalan
19819: -Äimälän kylätien suunnassa Tampereen
19820: Lapsirikkaat perheet:- Ks. Verotus. Äitiys-
19821: -Hämeenlinnan väliselle maantielle Päl-
19822: avustus.
19823: käneen pitäjässä. I .. iitteet XII,20. s. 365.
19824: Leimavero: - Ks. V erotus. L. Kulkv:aan 88.
19825: -- Ed. Aarniokosken y. m. toiv. al. n:o 11~
19826: Lesket: - Ks. Kansalaissota. maantien rakentamisesta Niinisalon py-
19827: säkiltä Karvian pitäjän Kantin kylään.
19828: Liikevaihtovero: - Ks. V erotus. Liitteet XII,21. s. 366. L. Kulkv:aan 89.
19829: - Ed. Schildtin y. m. toiv. al. n:o 120
19830: Luotsisatamat: - Ks. Merenkulku. maantien rakentamisesta Sysmän-Har-
19831: tolan maantieltä Liikolan kylän kautta
19832: Luovutusvero: - Ks. V erotus.
19833: Leppäkoskelle. Liitteet XII,22. s. 368. L ..
19834: Läilkeaineet: - Ks. V erotus. Kulkv:aan 89.
19835: Asialuettelo 1941.
19836:
19837: - Ed. Schildtin y. m. toiv. al. n:o 121 Porokylän asemalta Ylikylän ja 'Sara-
19838: maantien rakentamisesta Sysmän kir- mon kautta Kuhmon tielle. Liitteet
19839: kolta Särkilahden ja Judinsalon kylä- XII,33. s. 387. L. Kulkv:aan 89.
19840: kuntien kautta Luhangan kirkolle. Liit- - Ed. Kettusen y. m. toiv. al. n:o 132 tut-
19841: teet XH,23. s. 369. L. Kulkv:aan 89. kimuksen toimittamisesta maantien ra-
19842: _____: Ed. Schildtin y. m. toiv. al. n:o 122 kentamiseksi Tuupovaaran Öllölän ky-
19843: tutkimuksen toimittamisesta maantien lästä Tohmajärven asemalle. · Liitteet
19844: rakentamiseksi Korpilahden pitäjässä XII,34. s. 389. L. Kulkv:aan 89.
19845: Rutalahden kylästä Oittilan kylään. Liit- - Ed. Kettusen y. m. toiv. al. n:o 133 maan-
19846: teet XII,24. s. 371. L. Kulkv:aan 89. tiesuunnan Korpiselän iHoilola-Tuupo-
19847: - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 123 Mul- vaaran Öllölä tutkituttamisesta. Liitteet
19848: tian kirkolta Huuhanperän kautta Pyl- XII,35. s. 391. L. Kulkv:aan 90.
19849: könmäelle Saarijärven-Myllymäen maan- - Ed. Salon toiv. al. n:o 134 määrärahasta
19850: tielle johtavan kylätien valtion hoitoon maantien rakentamiseksi Utajärven-
19851: ottamisesta. Liitteet XII,25. s. 373. L. Puolangan maantieltä Juorkunan kylän
19852: Kulkv :aan 89. kohdalta Oulun-Kuusamon maantielle.
19853: Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 124 Liitteet XIl,36. s. 393. L. Kulkv:aan'90.
19854: tutkimuksen toimittamisesta yhdystien - Ed. Salon toiv. al. n:o 135 määrärahasta
19855: rakentamiseksi Vetelin kunnan Räyrin- maantien rakentamiseksi Puolangan kun-
19856: gin kylästä Teerijärven kunnan Vähä- nan Jouko- ja Lylykylästä lähimmälle
19857: kylän (Småböndersbyn) kylään. Liitteet asemalle tai pysäkille. Lii tteet XII,3 7.
19858: XII,26. s. 374 ja 376. L. Kulkv:aan 89. s. 394. L. Kulkv:aan 90.
19859: - Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 125 Ed. Salon toiv. al. n:o 136 maantien
19860: määrärahasta Pietarsaaren-Kokkolan rakentamisesta LeinoJankosken asemalta
19861: maantien parannustöitä varten Luodon Puokiovaaralle Puolangan kunnassa. Liit-
19862: ja Öjan kunnissa. Liitteet XIl,27. s. 378 teet XII,38. s. 395. L. Kulkv:aan 90.
19863: ja 379. L. Kulkv:aan 89. - Ed. Salon toiv. al. n:o 137 määrärahasta
19864: - Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 126 Ristijärven ja Puolangan kunnissa ole-
19865: määrärahasta valtatien parannustöitä van n. s. Uvan-Kotilan paikallistien
19866: varten Pietarsaaren maalaiskunnassa ja ottamiseksi valtion hoitoon. Liitteet
19867: Kruununpyyn kunnassa. Liitteet XII,2s. XII,39. s. 396. L. Kulkv:aan 90.
19868: s. 380 ja 381. L. Kulkv:aan 89. --- Ed. Salon toiv. al. n :o 138 maantien
19869: -- Ed. Luoma-ahon y. m. toiv. al. n:o 127 rakentamisesta Hyrynsalmen-Suomus-
19870: toimenpiteistä Itä-Ähtärin maantien otta- salmen maantieltä Alanteen talon kautta
19871: miseksi valtion hoitoon. Liitteet XIl,29. Jumaliskylään. Liitteet XII,4o. s. 397.
19872: s. 382. L. Kulkv:aan 89. L. Kulkv:aan 90.
19873: - Ed. Pyöräiän y. m. toiv. al. n:o 128 mää- - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 139 tut-
19874: rärahasta Pyhäjoen kirkolta Limingojan kimuksen toimittamisesta maantien :ra-
19875: kylän kautta Vihantiin johtavan kylä- kentamiseksi Oulun-Puolangan maan-
19876: tien valtion hoitoon ottamiseksi. Liitteet tieltä lähtevän Olvaksen kylätien päästä
19877: XII,3o. s. 384. L. Kulkv:aan 89. J uurikan-J aurakkajärven kautta Taipa-
19878: - Ed. Pyöräiän y. m. toiv. al. n :o 129 mää- leenharjun seudulle Oulun-Kuusamon
19879: rärahasta Vihannin ja Paavolan kun- maantiellä. Liitteet XII,41. s. 398. L.
19880: nissa Alpuan ja Louhuan kylien kautta Kulkv:aan 90.
19881: kulkevan kylätien valtion hoitoon otta- - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 140 maan-
19882: miseksi. Liitteet XII,31. s. 385. L. tien rakentamisesta Pudasjärven Kure-
19883: Kulkv:aan 89. nalta Parkkilan lossille Hirvaskosken-
19884: ·- Ed. Tolppasen y. m. toiv. al. n:o 130 Siirankankaan maantiellä. Liitteet XII,42.
19885: määrärahasta maantien rakentamiseksi s. 399. L. Kulkv:aan 90.
19886: Rääkkylän kunnan Kompakan kylästä - Ed. Wirranniemen y. m. toiv. al. n:o 141
19887: Tikkalan aseman kautta Kiihtelysvaaran määrärahasta maantien :rakentamiseksi
19888: kunnan Huhtilammin kylään. Liitteet Kuusamon-Rovaniemen ties'ta Haatajan
19889: XIl,32. s. 386. L. Kulkv:aan 89. luota Lohirannan kautta n. s. Akonlahden
19890: -- Ed. Tolppasen y. m. toiv. al. n:o 131 tukinsiirtolaitokselle. Liitteet XII,43.
19891: määrärahasta maantien rakentamiseksi s. 401. L. Kulkv:aan 90.
19892: Asialuettelo 1941. 9
19893:
19894: - Ed. Wirranniemen y. m. toiv. al. n:o 142 Maaseutu: - Ks. Asunto-olot.
19895: suunnitelman laatimisesta maanteiden
19896: rakentamiseksi sekä tiealueiden ja tien- Maatalous: Ed. Soinin y. m. rah. al. n:o 19,
19897: tekoaineiden ottopaikkojen erottamiseksi määrärahan osoittamisesta korkeimma1111a
19898: Kuusamon kunnassa. Liitteet XII,44. maatalousopetuksessa tarvittavia uudisra-
19899: s. 402. L. Kulkv:aan 90. kennuksia varten. Liitteet IV,46. s. 480,
19900: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 143 suun- L. Vv:aan 1131.
19901: nitelman laatimisesta maanteiden raken- -- Ed. Kuittisen y. m. rah. al. n:o 24 koro-
19902: . tamiseksi sekä tiealueiden ja tienteko- tetun määrärahan osoittamisesta maa-
19903: aineiden ottopaikkojen erottamiseksi Po- talouskerhotoimintaa varten. Liitteet
19904: sion kunnan alueella. Liitteet Xll,45. IV,51. s. 487. L. Vv:aan 1131.
19905: s. 404. L. Kulkv:aan 90. - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 72 maa-
19906: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 144 maan- taloustuotteiden hinnoittelun uudistami-
19907: tien rakentamisesta Kemijärveltä Lehto- sesta. Liitteet IX,27. s. 263. L. Mtv:aan 85.
19908: lan kautta Posiolle. Liitteet XII,46. - Ks. Runkoviemäriverkosto. Siirtoväen
19909: s. 406. L. Kulkv:aan 90. pika-asutus. Verotus.
19910: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 145 mää- Maatalouskoulut: Ed. Aarniokosken y. m.
19911: rärahasta Kemijärven-Sallan maantiestä rah. al. n :o 20 k01·otetun määrärahan
19912: Soppelan kautta Räisälän kylään raken- osoittamisesta avustuksiksi valtion alem-
19913: nettavan maantien rakennustöiden aloit- pien maatalouskoulujen vähävaraisilla op-
19914: tamista varten. Liitteet XII,47. s. 407. pilaille. Liitteet IV,47. s. 482. L. Vv:aan
19915: L. Kulkv:aan 90. 1131.
19916: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 146 maan- - Ed. Aarniokosken y. m. rah. al. n :o 21
19917: tien rakentamisesta Kemijärven J ava- korotetun määrärahan osoittamisesta
19918: rukselta Sodankylän Vuojärvelle. Liit- avustuksiksi yksityisluontoisten maamies-
19919: teet XII,4s. s. 409. L. Kulkv:aan 90. koulujen vähävaraisille oppilaille. Liit-
19920: -- Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 147 Pel- teet IV,4s. s. 483. L. Vv:aan 1131.
19921: kosenniemen kunnassa olevan Kairalan- - Ed. Helenelundin y. m. rah. al. n:o 22
19922: Luiron maantien rakentamisesta. Liitteet määrärahan osoittamisesta opettajain
19923: XII,49. s. 411. L. Kulkv:aan 91. asuinrakennuksen rakentamista varten
19924: Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 148 mää- Korsholman maamieskoululle. Liitteet
19925: rärahasta maantien rakentamiseksi Ala- IV,49. s. 484 ja 485. L. Vv:aan 1131.
19926: tornion Arpelan kylästä Ylitornion Mel- - Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o 55 määrä-
19927: lakoskelle. Liitteet XII,5o. s. 412. L. rahasta käytännöllistietopuolisen maan-
19928: Kulkv:aan 91. viljelyskoulun perustamiseksi Uudenmaan
19929: - Ed. Juneksen y.m. toiv. al. n:o 149 toi- maamieskoulun yhteyteen. Liitteet IX,10..
19930: menpiteistä Karungin-N ahkiaisojan- s. 235. L. Mtv:aan 84.
19931: Kantomaanpään tien ottamiseksi valtion - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 56
19932: hoitoon. Liitteet XII,51. s. 413. L. maataloudellisen oppilaitoksen perustami-
19933: Kulkv:aan 91. sesta Mikkelin lääniin Kurkijoen maa-
19934: - Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o 150 miesopiston sijaan. Liitteet IX,u. s. 236.
19935: toimenpiteistä Kittilän-Nili vaaran_:_ L. Mtv:aan 84.
19936: Kiistalan kylätien kunnostamiseksi ja - Ed. Kirran toiv. al. n:o 58 esityksen
19937: ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet antamisesta maamieskoulun perustami-
19938: · Xll,52. s. 414. L. Kulkv:aan 91. sesta Parkanon pitäjään tai johonkin
19939: - Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o 151 muuhun paikkaan Satakunnassa. Liitteet
19940: maantien rakentamisesta Sodankylän IX,13. s. 240. L. Mtv:aan 84.
19941: Kelujärveltä Tanhuan kylään Savukosken - Ed. Helenelundin y. m. toiv. al. n:o 59
19942: pitäjässä. Liitteet Xll,53. s. 415. L. määrärahasta uudisrakennuksen rakenta-
19943: Kulkv:aan 91. mista varten Korsholman maamieskou-
19944: - Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o 152 lulle. Liitteet IX,14. s. 242 ja 243. L.
19945: toimenpiteistä Sodankylän pitäjässä ole- Mtv:aan 84.
19946: van Raudanjoen-Seipäjärven kylätien - Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 60 mää-
19947: ottamiseksi valtion hoitoon. Liitteet rärahasta maamieskoulun perustamiseksi
19948: Xll,54. s. 416. L. Kulkv:aan 91. Tornionjokilaaksoon. Liitteet IX,15. a.
19949: - Ks. Sillat. 244. L. Mtv:aan 85.
19950: 10 Asialuettelo 1941.
19951:
19952: Malmialue: - Ks. Rautatiet. N.
19953: :Manttaalikunnat: Ed. Kivisalon y. m. toiv. Nivala: _ Ks. Rautatiet.
19954: al. n:o 28 manttaalikuntien äänioikeus-
19955: olojen uudistamisesta. Liitteet VII,s.
19956: s. 159. L. Ltv:aan 79.
19957: 0.
19958: Meijeritalous: - Ks. Karjanhoitokoulut.
19959: Omaisuuden korvaus: - Ks. Korvauslaki.
19960: Merenkulku: Ed. Törngrenin y. m. rah. al.
19961: n:o 28 korotetun määrärahan osoittami- Omaisuusvero: - Ks. V erotus.
19962: sesta höyrylaivaliikenteen ylläpitämiseksi
19963: Turun-N auvon-Nötön ja Turun-Ke- Opintovelat: Ed. Jernin y. m. toiv. al. n:o 20
19964: miön linjoilla. Liitteet IV,55. s. 494 ja sodassa kaatuneiden henkilöiden opinto-
19965: 495. L. Vv:aan 1135. velkojen järjestämisestä valtion toimesta.
19966: - Ed. Malmivuoren y. m. rah. al. n:o 29 Liitteet IV,23. s. 91 ja 93. L. Vv:aan 78.
19967: määrärahan osoittamisesta Kylmäpihla-
19968: jan luotsisataman rakentamista varten. Oppikirjat: Ed. Räisäsen toiv. al. n:o 43
19969: Liitteet IV,56. s. 496. L. Vv:aan 1135. toimenpiteistä oppikirjain julkaisemisen
19970: - Ed. Österholmin toiv. al. n:o 160 toi- alalla olevien epäkohtien korjaamiseksi.
19971: menpiteistä Tammisaaren ja Pohjanku- Liitteet VIII,l. s. 193. L. Siv:aan 80.
19972: run kulkuväylän syventämiseksi. Liitteet
19973: Xll,62. s. 427. L. Kulkv:aan 91. Oppikoulut: Ed. Hiltusen ~-. m. toiv. al. n:o
19974: Ed. Malmivuoren y. m. toiv. al. n:o 161 45 määrärahasta Varkauden yhteiskoulun
19975: määrärahasta Kylmäpihlajan luotsisata- uudisrakennusta varten. Liitteet VIII,3.
19976: man rakentamista varten. Liitteet Xli,63. s. 197. L. Siv :aan 80.
19977: s. 428. L. Kulkv:aan 91.
19978: Oppilaitokset: - Ks. Karjanhoitokoulut.
19979: Maatalous. Tampereen teknillinen oppi-
19980: Metsäkoulut: Ed. Luostarisen y. m. toiv. al.
19981: laitos.
19982: n :o 62 esityksen antamisesta uuden met-
19983: säkoulun perustamisesta Karvion valtion-
19984: Osakeyhtiöt: - Ks. Verotus.
19985: maille. Liitteet IX,17. s. 24.6. L. Mtv :aan
19986: 85.
19987:
19988: Metsästys: Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 36
19989: P.
19990: hirvenmetsästyksestä annetun asetuksen
19991: Palkkaus: Ed. 0. Peltosen y. m. toiv. al.
19992: muuttamisesta. I~iitteet VII,16. s. 173.
19993: n :o 18 esityksen antamisesta palkansääs-
19994: L. Ltv:aan 80.
19995: töä koskevien säännösten muuttamisesta.
19996: -- Ed. Wirranniemen y. m. toiv. al. n:o 40
19997: Liitteet IV,21. s. 89. L. Vv:aan 78.
19998: eräiden pyyntitapojen sallimisesta puna-
19999: Ed. Hiltusen y. m. toiv. al. n:o 22 valtion
20000: ketun metsästyksessä Oulun ja Lapin
20001: työssä olevien työläisten perhelisistä.
20002: lääneissä. Liitteet VII,2o. s. 181. L.
20003: Liitteet IV,25. s. 97. L. Vv:aan 79.
20004: Ltv:aan 80.
20005: Ed. Perhon toiv. al. n:o 86 esityksen
20006: antamisesta laiksi työpalkkatarkkailusta
20007: Metsät: - Ks. Laidun.
20008: maataloudessa. Liitteet X,6. s. 303. L.
20009: Työv: aan 86.
20010: Metsätyöläiset: Ed. Rytingin y. m. toiv. al.
20011: Ks. Kansakoulut. Kotiteollisuus. Verotus.
20012: n:o 94 toimenpiteistä metsä- ja uittotyö-
20013: läisten ruokailuolojen parantamiseksi.
20014: Liitteet X,14. s. 315. L. Työv:aan 87. Pankit: - Ks. Talouselä~än sosialisoimi-
20015: nen. V erotus.
20016: Mieskotiteollisuuskoulut: Ks. Kotiteolli-
20017: suus. Perheet: - Ks. Lapsiavustus. Verotus.
20018:
20019: :Mikkeli: - Ks. Saimaa. Perhelisät: - Ks. Palkkaus.
20020: Asialuettelo 1941. 11
20021:
20022:
20023: Perkaustyöt: Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. tamisesta Itä-Suomeen. Liitteet IX,12.
20024: n :o 10 määrärahan osoittamisesta Iisal- s. 238. L. M tv: aan , 84.
20025: men vesistön tulvaveden pinnan järjes- Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o 74 mää-
20026: telytöiden alullepanemiseksi. Liitteet rärahasta yhteisten koneiden hankkimi-
20027: IV,36. s. 118. L. Vv:aan, jonka tulee seksi pientilallisille, erityisesti siirto-
20028: pyytää Kulkv:n lausunto 75. väelle. Liitteet IX,2,9. s. 268. L. Mtv:aan
20029: Ed. Nurmesniemen y. m. rah. al. n:o 11 85.
20030: määrärahan osoittamisesta Reisjärven Ks. Laidun.
20031: pitäjässä olevan Kalajan järvikuivion
20032: kuivatustöitä varten. Liitteet IV,3 7. Pika-asutus: - Ks. Asutustoimin ta. Siirto-
20033: s. 121. L. Vv:aan, jonka tulee pyytäii väen pika-asutus. Siirtoväki. Tilaton
20034: Mtv:n lausunto 75. väestö.
20035: Ed. Luoma-ahon y. m. rah. al. n :o 25
20036: Pohjois-Suomi: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al.
20037: määrärahan osoittamisesta tutkimuksen
20038: n :o 18 korotetun määrärahan osoittami-
20039: toimittamiseksi Lappajärven ja Evijärven
20040: sesta ruisjauhojen, keittosuolan, väkilan-
20041: vesistöissä silmällä pitäen maanviljelyk-
20042: noitteiden ja rehnselluloosan rahtiavus-
20043: sen ja voimatalouden tarpeita Ähtävän-
20044: tuksia varten era1ssä Pohjois-Suomen
20045: joen varrella. Liitteet IV,,52. s. 488. L.
20046: kunnissa. Liitteet IV,45. s. 479. L.
20047: Vv:aan 1131.
20048: Vv:aan 1131.
20049: Ed. Hästbackan y. m. rah. al. n:o 26 mää-
20050: Ed. Wirranniemen y. m. toiv. al. n:o 11
20051: rärahan osoittamisesta Kruunupyynjoen
20052: määrärahasta rahtiavustuksiksi era1ssä
20053: alajuoksun perkaamiseen. Liitteet IV,53.
20054: Pohjois-Suomen kunnissa. Liitteet IV,14.
20055: s. 489 ja ·191. L. Vv:aan 1131.
20056: s. 72. L. Vv:aan 76.
20057: Ed. Sinisalon y. m. toiv. al. n:o 76 toi-
20058: - Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o 12
20059: menpiteistä Vantaan- ja Herajoen per-
20060: määrärahasta ruisjauhon, keittosuolan,
20061: kaustöiden aloittamiseksi. Liitteet IX,31.
20062: väkilannoitteiden ja karjanrehun rahti-
20063: s. 272. L. Mtv:aan 86.
20064: avustuksiksi eräissä Pohjois-Suomen kun-
20065: - Ed. Kylänpään y. m. toiv. al. n:o 77 toi-
20066: nissa. Liitteet IV,15. s. 74. L. Vv:aan 76.
20067: menpiteistä Inhottujärven, Maajärven ja
20068: Ks. Lapsiavustus. Maantiet. Rautatiet.
20069: Riutanjärven kuivattamiseksi. Liitteet
20070: Runkoviemäriverkosto. Sillat.
20071: IX,32. s. 274. L. Mtv:aan 86.
20072: ~ Ed. Inkisen y. m. toiv. al. n:o 78 toimen-
20073: Poliittiset rikokset: - Ks. Armahdus.
20074: piteistä Inhottujärven, Maajärven ja
20075: Riutanjärven kuivattamiseksi. Liitteet PoHtoturve: - Ks. Turvepehku.
20076: IX,33. s. 276. L. Mtv:aan 86. •
20077: - Ed. Möttösen y. m. toiv. al. n:o 79 Kyy- Poronhoito: Ed. Salon toiv. al. n:o 83 po-
20078: Jarven pitäjässä olevien Nopolanjoen ronhoitoalueen etelärajan tarkistamisesta.
20079: ja Heinuanjoen perkaamisesta. Liitteet Liitteet IX,38. s. 284. L. Mtv:aan 86.
20080: IX,34. s. 278. L. Mtv:aan 86.
20081: Ed. Hämäläisen y. m. toiv. al. n:o 81 Puhelinjohdot: Ed. Törngrenin y. m. toiv. al.
20082: määrärahasta Kalvitsan ja Pieksämäen n:o 163 määrärahasta Iniön kunnan yh-
20083: asemien välillä olevan suoalueen kuiva- distämisestä valtakunnan puhelinverkos-
20084: tussuunnitelman laatimista varten. Liit- toon. Liitteet Xli,65. s. 431 ja 432. L.
20085: teet IX,36. s~ 282. L. Mtv:aan 86. Kulkv:aan 92.
20086: - Ed. Luoma-ahon y. m. toiv. al. n:o 162 Punakettu: - Ks. Metsästys.
20087: määrärahasta yhtenäisen katselmuksen ja
20088: tutkimuksen toimittamiseksi Lappajärven Puolustuslaitos: Ed. Horellin y. m. toiv. al.
20089: ja Evijärven sekä niiden välisen joen n :o 19 toimenpiteistä a,se,velvollisuus,pal-
20090: rantamilla. Liitteet XII,64. s. 429. L. v€luks,en lukemisesta palvelusaikaan v.al-
20091: Kulkv:aan 92. tion, seurakunnan tai kunnan viran tai
20092: toimen haltijoille. Liitteet IV,22. s. 90.
20093: Pien-Saimaa: - Ks. Saimaa. L. Vv:aan 78.
20094: Ed. Möttös,en y. m. toiv. al. n:o 96 esityk-
20095: Pienviljelys: Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. sen antamisesta laiksi hevosten ja ajo-
20096: n :o 57 pienviljelijäneuvojaopiston perus- neuvojen ottamis,esta sotavoiman tarpei-
20097: Asialuettelo 1941.
20098:
20099: siin. Liitteet XI,l. s. 321. L. Puolv:aan rakentamisesta. Liitteet XII,l. s. 331.
20100: 87. L. Ku1kv:aan 74.
20101: - Ed. Kiviojan y. m. toiv. al. n :o 97 esi- - Ed. Heikkilän y. m. toiv. al. n:o 34 maan-
20102: tyks~m antamisesta muutoksiksi hevosten omistaja·in vapauttamisesta rautatiealuei-
20103: ja ajoneuvojen ottamis·esta sotavoiman den aitaamisvelvollisuudesta. Liitteet
20104: tarpeisiin annettuun lakiin. Liitteet VII,14. s. 170. L. Ltv:aan 80.
20105: XI,2. s. 323. L. Puolv:aan 87.
20106: - Ed. Ikolan y. m. toiv. al. n:o 100 Vaasan
20107: - Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o 98 es•ityk-
20108: -Härmän poikkiradan rakentamises.ta.
20109: sen antamisesta lisäyksestä vuoden 1941
20110: Liitteet XII,2. s. 332. L. Kulkv:aan 87.
20111: tulo- ja menoarvioon asevelvollisten päi-
20112: värahan korottamiseksi. Liitteet XI,3. - Ed. Hästbackan y. m. toiv. al. n:o 101
20113: s. 324. L. Puolv:aan 87. rautatien rakentamis·esta Kokkolasta Saa-
20114: - Ed. Rydbergin y. m. toiv. al. n:o 99 toi- rijärvelle. Liitteet XII,3. s. 334 ja 335.
20115: menpiteistä kuukausipalkan maksamiseksi L. Kulkv:aan 87.
20116: asevelvollisten vähävaraisille vanhem- - Ed. Salmenojan y. m. toiv. ai. n:o 102
20117: mille. Liitteet XI,4. s. 326. L. Puolv:aan tutkimruksen toimittamisesta ratasuun-
20118: 87. nasta Ta.avetin-Simolan radalta Kotkan
20119: - Ks. Armahdus. Opintovelat. Suojelus- radalle Inkeroisten-Kymin as•emien vä-
20120: kunnat. lillä. Liitt·eet XII,4. s. 33-6. L. Kulkv:a•an
20121: 87.
20122: Puutavara: Ed. Lepistön y. m. lak. al. n:o - Ed. Saukkosen y. m. toiv. al. n:o 103
20123: 24 laiksi puutavaran työmitt!l'uksesta. Simpeleen ja Parikkalan as·emien välisen
20124: Liitteet X,l. s. 291. L. Työv:aan 74. yhdysradan rakent.lllmisesta. Liitteet XI!,5.
20125: - Ed. P·ohjannoron y. m. toiv. al. n:o 10 s. 338. L. Kulkv:aan 87.
20126: toimenpiteistä rautatierahtien alentami- Ed. Schildtin y. m. toiv. al. n:o 104 tut-
20127: seks·i V uoben vesistön varsilta Etelä- kimuksen toimittamisesta rautatien ra-
20128: Suomen kulutuskeskuksiin kuljetettaville kentamiseksi Heinolasta Jyväskylään.
20129: puutavaroille. Liitteet IV,13. s. 70. L. Liitteet XII,6. s. 339. L. Kulkv:a.ari 87.
20130: Vv:a·an 76. Ed. Schildtin y. m. toiv. al. n:o 105 tut-
20131: kimuksen toimittamisesta rautatien ra-
20132: Pyhäkoski: Ed. K. Kämäräisen toiv. al. n:o kentamisel;:lsi Heinolasta Pertuumaan kir-
20133: 23 Pyhäkosken sähkövoima-aseman johto- konkylän kautta Le1kolaan. Liitteet
20134: ja muuntaja-asemien rak·entamises.ta niin, XII,7 . .s. 341. L. Kulkv:aan 88.
20135: että Pohjois-Savon, K.ainuun ja Pohjois- - Ed. Pohjanuoron y. m. toiv. al. n:o 106
20136: Suomen sähköntarve tulee tyydytetyksi. esityks·en antamis.esta rautatien rakenta-
20137: Liitteet IV,26. s. 98. L. Vv:aan 79. misesta Heinola:sta Savon radalle ja siitä
20138: edelleen Ristiinaan. Liitteet XII,s. s.
20139: 343. L. Kulkv:llian 88.
20140: R. - Ed. Tolppasen y. m. toiv. al. n:o 107 rau-
20141: tatien rakentamisesta Savonlinnan-Pa-
20142: Ra.a.kasokeritehdas: Ed. Lampisen y. m. rah. rikkalan radalta Joensuun-Kaurilan ra-
20143: al. n:o 2 määrärahan osoittamisesta raa- dalle. Liitteet XII,9. s. 344. L. Ku1kv:aan
20144: kasokeritehtaan perustamista varten Tu- 88.
20145: rengin aseman läheis.yyteen. Liitteet - Ed. Tolppasen y. m. toiv. al. n:o 108 mää-
20146: IV,2s. s. 103. L. Vv:aan, jonka tulee rärahasta Joensuun-Ilomantsin rauta-
20147: pyytää :Mtv:n lausunto 74. tien Tlakentamista vart·en. Liitteet XII,1o.
20148: s. 346. L. Kulkv:aan 88.
20149: Rahan arvo: Ed. Tuomisen y. m. toiv. al.
20150: - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 109 tutki-
20151: n:o 15 toimenpiteist.ä rahan arvon ja
20152: yleisen hintatason vakaannuttamiseksi. mu:ksen toimittamisesta ratasuunnasta
20153: Kaavin pitäjän Luikonlahdesta Juuan
20154: Liitteet IV,1s. s. 83. L. Vv:aan 78.
20155: pitäjän kautta Nurmeks.een. Liitteet
20156: Rahdit: - K1s. Pohjois.-Suomi. Puutavara. XII,11. s. 348. L. Kulkv:aan 88.
20157: - Ed. K. Kämäräisen,y. m. toiv. al. n:o 11(}
20158: Rautatiet: Ed. Kiviojan y. m. lak. al. n:o 27 · tutkimuksen toimittamisesta rau'tatien
20159: laiksi Nivalan malmialueen satamaradan rrukentamise.sta Pohjanmaan radalta Sii-
20160: Asialuettelo 1941. 13
20161:
20162: linjärvelle. Liitteet XII,12. s. 350. L. borgarbildning r. f. nimiselle yhdistyk-
20163: Kulkv :aan 88. selle ruotsinkielistä sosiaalipoliittista lai-
20164: -Ed. Nurmesniemen y.m. toiv. al. n:o 111 tosta varten. Liitteet IV,44. s. 475 ja
20165: rautatien mkentamisesta Haapajärveltä 477. L. Vv:aan 1131.
20166: Vaalaan. Liitteet XII,13. s. 351. L.
20167: Kulkv:aan 88.
20168: Ed. Pyöräiän y. m. toiv. al. n :o 112 tut-
20169: kimuksen toimittamis·esta Lapin aseman s.
20170: -Murtotnäen aseman ratasuunnalla. Liit-
20171: teet XII,t4. s. 352. L. Kulkv:a.an 88. Saimaa: Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n :o 9
20172: - Ed. Salon y. m toiv al. n:o 113 haarara- määrärahan osoittamisesta puutavaran
20173: dan rakentamisesta Kontiomäen-Hyryn- siirtolaitoksen rakentamiseen Saimaan ja
20174: salmen radalta Puolangan kunnassa ole- Kymijoen vesistöjen välille. Liitteet
20175: valle kaoliinialueelle. Liitteet XII,10. s. IV,35. s. 115. L. Vv:aan, jonk.a tulee
20176: 354. L. Kulkv:aan 88. pyytää Ku1kv:n lausunto 75.
20177: - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 114 - Ed. Pohjanuoron y. m. toiv. al. n:o 158
20178: Oulun-TaivaLkosken rautatien ra-kenta- toimenpiteis·tä Saimaan· liikennepulman
20179: misesta. Liitteet XII,l6. s. 356. L. selvittämiseksi. Liitteet XII,6o. s. 424.
20180: Ku~kv:aan 88. L. Ku1kv:aan 91.
20181: - Ed. Lahte1an y. m. toiv. al. n:o 115 tut- Ed. Pohjanuoron y. m. toiv. al. n:o 159
20182: ildmuksen toimittamisesta rautatien ra- esityksen antamisesta lis-äyksestä vuoden
20183: kentamiseksi Kemijärveltä Sodankylään. 1941 tulo- ja menoarvioon Pien-Saimaan
20184: Liitteet XII,17. s. 358. L. Kulkv:aan 88. ja Mikkelin välisen laivaväylän syven-
20185: - Ed. Turkan y. m. toiv. al. n:o 116 mää- tämiseksi. Liitteet XII,61. s. 425. L.
20186: rärahasta valtionrautateiden Oulun ko- Kul'kv:.aan 91.
20187: nepajan uudistus- ja la.ajennustöiden
20188: aloittamis.een. Liitteet XII,1s. s. 360. L. Sairaalat: Ed. Hagan y. m. to.iv. al. n:o 24
20189: Kulkv:aan 88. määrärahasta selvityksen hankkimista
20190: Ks. Puutavara varten kesikussairaalan perustamiseksi
20191: Vaasaan. Liitteet VI,2. s. 131 ja 133.
20192: Rehn: - Ks. AIV-rehu. Pohjois-Suomi. L. Tv:aan 79.
20193: - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 25 Joen-
20194: Rikoslaki: Ed. Meltin y. m. lak. al. n:o 6 suun yleisen saira.a1an laajentamisesta.
20195: laiksi ri.koslain 10 luvun 1 ja 2 § :n ku- Liitteet VI,3. s. 135. L. Tv:aan 79.
20196: moamisesta. Liitteet II,s. s. ' 29. L.
20197: Lv:aan 71. Sairaus: - Ks. Verotus.
20198: Ks. Armahdus. Laillistamaton yhdys-
20199: elämä. Satamat: - Ks. Merenkulku. Rautatiet.
20200:
20201: Rikosrekisteri: - Ks. K.ansalaissota. Seminaarit: - Ks. Högvallan seminaari.
20202:
20203: Rintamamiehet: - Ks. Invaliidit. Seurakunnat: - Ks. Aalakoulut. Hautaus-
20204: maat. Puolustuslaitos.
20205: Ruisjauhot: - Ks. Pohjois-Suomi.
20206: Siirtolaitos: - Ks. Saimaa.
20207: Runkoviemäriverkosto: Ed. Määtän y. m.
20208: toiv. al. n :o 71 määrärahas·ta Pohjois.. ja Siirtoväen pika-asutus: Ed. Pitkäsen y. m.
20209: Keski-Pohjanmaan runkoviemäri verkos- laik. al. n:o 21 laik•si siirtoväen pika-
20210: ton aikaansaamise:ksL Liitteet IX,26. s. asutuslain 16, 20, 31 ja 32 § :n muutta-
20211: 262. L. Mtv:aan 85. misesta. Liitte•et IX,1. s. 207. L.
20212: Mtv:aan 73.
20213: Ruotsinkielinen sosialipoliittinen laitos: Ed. - Ed. Pyyn y. m. lak. al. n :o 22 la:iiksi
20214: Törngrenin y. m. rah. al. n:o 117 määrä- siirtoväen pika-asutuslain 1 § :n muutta-
20215: rahan osoittamisesta avustukseksi Sam- misesta. Liitteet IX,2. s. 211. L.
20216: fundet för samhällsforskning och med- Mtv:a-an 74.
20217: 14 Asialuettelo 1941.
20218:
20219: - Ed. Huittisoen y. m. lark. al. n:o 23 laiksi kalle. Liitteet XII,5 7. s. 421. · L.
20220: vilje.lys·alueiden luovuttamisesta siirto- K uLkv: aan 91.
20221: väen viljeltäväksi. Liitteet IX,a. s. 213. - Ed. Salon toiv. al. n:o 1-56 sillan rwken-
20222: L. Mtv:aan 74. tamisesta Otermajärven S·almeen Vaalan
20223: Ed. Tarkkasen y. m. lak. al. n:o 29 laiksi -Puolangan maantiellä. Liitteet XII,58.
20224: siirtoväen pika-asutuslain muuttamisesta. s. 422. L. Kulkv:aan 91.
20225: Liitteet IX,39. s. 439. L. Mtv:aan 257. - Ed. Rytingin toiv. al. n:o 157 määrära-
20226: - Ed. Niukkasen y. m. lak al. n:o 30 laiksi hasta erinäisten Pudasjärven-Sarajärven
20227: siirtoväen pika-asutuslain muuttamisesta. maantien siltojen rakentamiseksi. Liit-
20228: Liitteet IX,4•0. s. 442. L. Mtv:aan 257. teet XIl,59. s. 423. L. Ku1kv:aan 91.
20229: - Ed. Korvenojan y. m. lak. al. n:o 31laiksi - Ks. Maantiet.
20230: siirtoväen pika-asutuslain muuttamisesta.
20231: Liitteet IX,41. s. 443. L. Mtv:aan 258. Sokeat: Ed. Pyöräiän y. m. toiv. al. n:o 95
20232: - Ed. Kiviojan lak. al. n:o 33 laiksi siirto- lisäyksestä vuoden 1941 tulo- ja meno-
20233: väen pika-asutuslain muuttamisesta. Liit- arvioon sokeain taloudellis•en a·seman hel-
20234: teet IX,4.2. s. 449. L. Mtv:aan 879. pottamis.eks•i. Liitteet X,1·5. s. 316. L.
20235: - Ed. Korvenojan y. m. lak. al. n:o 34laiksi Työv:aan 87.
20236: siirtoväen pika-asutuslain muuttamisesta.
20237: Liitteet IX,43. s. 450. L. Mtv:aan 879. Sokeritehdas: - Ks. Raakasokeritehdas.
20238: - Ed. Teittisen lak. al. n:o 35 laiksi siirto- Sosialipoliittinen laitos: - Ks. Ruotsinkieli-
20239: väen pika-asutuslain muuttamisesta. Liit- nen sosialipoliittinen laitos.
20240: teet IX,44. s. 452. L. Mtv:aan 879.
20241: - Ed. Luukan y. m. lak. al. n:o 36 laiksi Sosialisoiminen: - Ks. Talouselämän sosia-
20242: siirtoväen pika-asutuslain muuttamisesta. lisoiminen
20243: Liitteet IX,45. s. 455. L. Mtv:aan 879.
20244: - Ks. Asutustoiminta Tilaton väestö. Sota: - Ks. Korvauslaki. Opintovelat. Puo-
20245: lustuslaitos. Siirtoväen pika-asutus. Siir-
20246: Siirtoväki: Ed. Luukan lak. al. n:o 37 laiksi toväki. Vakuutusma·ksut. Verotus.
20247: siirtoväen ja eräiden muiden henkilöiden
20248: verovapaudesta. Liitteet IV,57. s. 499. Sotatila: Ed. Wi~kin y. m. lak. al. n:o 3
20249: L. Vv:aan 1580. laiksi sotatilasta annetun lain 1 § :n
20250: - Ed. Tuurnan y. m. rah. al. n :o 4 maara- muuttami•sesta. Liittect 1,3. s. 18. I~.
20251: rahan osoittamisesta ammattikasvatuksen Prv:aan 69.
20252: hankkimiseksi siirtoväkeen kuuluville Ks. A·rmahdus.
20253: lapsille ja nuorille henkilöille. Liitteet
20254: IV,3'0. s. 106. L. Vv:aan, jonka tulee Sotavahingot: Ed. A. Halosen y. m. rah. al.
20255: pyytää Työv:n lausunto 75. n :o 15 määrärahan osoittamisesta erinäis-
20256: Ks. V !l!kuutusmaksut. V·erotus ten maailmansodan aikana Suomen kan-
20257: salaisille koituneiden vahinkojen korvaa-
20258: Sillat: Ed. Nurmesniemen y. m. rah. al. mista varten. Liitteet IV,42. s. 473. L.
20259: n: o 8 määrärahan osoittamisesta Tikka- Vv:aan 1131.
20260: lansalmen sillan rakentamista varten. Ks. Kansalaissota. Korvauslaki. Siirto-
20261: Liitteet IV,34. s. 114. L. Vv:aan, jonka väen pika-asutus. Siirtoväki. Vakuutus-
20262: tulee p·yytää Kulkv:n lausunto 75 maksut. Verotus.
20263: - Ed. Joukasen y. m. toiv. al. n:o 153 tut-
20264: kimuksen toimittamisesta ja kustannus- Sotaväen rikoslaki: - Ks. Alfmahdus.
20265: arvion laatimises.ta s·illari ja sen yhdys-
20266: Suojeluskunnat: Ed. Nurmesniemen y. m.
20267: teiden rakentamiseksi Kokemäenjoen yli
20268: rah. al. n:o 1 määrärahan osoittamisesta
20269: Kiikan pitäjän kohdalla. Liitte·et XII,5•5.
20270: halpakorkoisiksi !ainoiksi suojeluskunta-
20271: s. 417. L. Kulkv:aan 91.
20272: piireille ja suojeluskunnille lyhytaikais-
20273: Ed. Ves•terisen y. m. toiv al. n:o 154 toi- ten korkeakorkoisten lainain maksamista
20274: menpiteistä sillan rakentamiseksi n. s.
20275: varten. Liitteet IV,27. s. 101. L. Vv:aan,
20276: Paalin s.almeen tai Hännilän salmeen. jon:ka tulee pyytää Puolv:n lausunto. 74.
20277: Liitteet XII, 56. S•, 420. L. Kul,kv:aan 91.
20278: - Ed. Salon toiv. al n:o 155 määrärahasta Suot: Ed. Kivisalon y. m. toiv. al. n:o 29
20279: sillan rakentamiseksi Utajärven lossipai- kuntain oi:keudesta pakkolunastaa käyt·
20280: Asialuettelo 1941. 11)
20281:
20282: tämättömiä suoalueita. Liitteet VII,9. Tilintarkastus: Ed. Luukan toiv. al. n:o 48
20283: s. 161. L. Ltv:aan 79. julkisen tilintar:kas·tajatutkinnon airkaan-
20284: - Ks. P·erkaustyöt. saamisesta. Liitteet VIII,6. s. 202. L.
20285: Siv:aan 81.
20286: :Suurten tulojen vero: - Ks. Verotus.
20287: Toimen haltijat: - Ks. Eläkkeet. Virka-
20288: Suu:rteollisuus: - Ks. Talouselämän sosiali- miehet.
20289: soiminen.
20290:
20291: Säbkövoima: - Ks. Invaliidit. PyhäkoSiki. Tulo- ja omaisuusvero: - Ks. Verotus.
20292:
20293: Säästötili: - Ks. V erotus. Tulojen ilmoittaminen: - Ks. Kunnallisve-
20294: rotus.
20295:
20296: T. Turku: - Ks. Merenkulku.
20297:
20298: Taimistot: - Ks. Hedelmänviljelys. Turvepehku: Ed. Murtomaan y. m. toiv. al.
20299: n:o 80 suunnitelman laatimisesta soitten
20300: '.ralletukset: - Ks. Verotus. tehoi"kaasta käyttämisestä turvepehkun
20301: ja polttoturpeen valmistamiseen. Liitteet
20302: Talouselämän sosialisoiminen: Ed. Tuomisen IX,3'5. s. 280. L. Mtv:aan 86.
20303: y. m. toiv. al. n:o 13 toimenpiteistä maan
20304: talouselämän saattamiseksi keskitetyn ja Työaika: Ed. U. Raatikaisen y. m. toiv. al.
20305: suunnitelmallisen johdon alaiseksi. Liit- n: o 85 es'i tyks.en antamisesta työaikalain
20306: teet IV,16. s. 76. L. Vv:aan 76. muuttamises,ta. Liitteet X,5. s. 301. L.
20307: - Ed. Sundströmin y. m. toiv. al. n:o 14 Työv:aan 86.
20308: suunnitelman laatimisesta suurteollisuu-
20309: den ja pankkien sosialisoimisesta. Liit- Työläiset: - Ks. Palkkaus.
20310: teet IV,17. s. 80. L. Vv:aan 78.
20311: Työmittaus: - Ks. Puutavara.
20312: Tammisaari: - Ks. Merenkulku.
20313: Työrauha: Ed. Räis·äsen y. m. lak. al. n:o 7
20314: Tampereen teknillinen oppilaitos: Ed. Hei- laiksi työrauhan suojelemis·es·ta annetun
20315: niön y. m. toiv. al. n :o 44 lisäyksestä lain ,kumoamisesta. Liitteet II,4. s. 31.
20316: vuoden 1941 tulo- ja menoarvioon Tam- L. Lv:aan, jonka tulee pyytää Työv:n
20317: pereen teknillisen oppilaitoksen lisära- lausunto 71. 95.
20318: kennusta varten. Liitteet VIII,2. s. 194.
20319: L. Siv:aan 80.
20320:
20321: Teknilliset opistot:
20322: nillinen oppilaitos.
20323: Ks. Tampereen tek- u.
20324: Uittotyöläiset: - Ks. Metsätyöläiset.
20325: Teollisuus: - Ks. Talouselämän sosialisoi-
20326: minen.
20327: Ulosotto: Ed. Hurtan y. m. lak. al. n:o 5
20328: laiksi ulosottolain muuttamisesta. Liit-
20329: Tiet: - Ks. Maantiet. Rautatiet. Sillat.
20330: teet II,2. s. 27. L. Lv:aan 71.
20331: Tiheät asumusryhmät: - Ks. Vuokra-alueet.
20332: Uskonto: - Ks. Rikoslaki.
20333: Tilaton väestö: Ed. Wirtasen y. m. toiv. al.
20334: n :o 53 toimenpiteistä tilattoman väestön Uudisviljelys: Ed. Kullbergin y. m. toiv. al.
20335: maansaanuin ja kotis·eudulla saadun toi- n :o 52 uudisviljelystöistä valtion omilla
20336: meentulon turvaamis:eksi siirtoväen pika- ja tarkoitusta varten hankituilla mailla.
20337: asutuslakia toimeenpantaes.sa. Liitteet Liitteet IX,7. s. 225 ja 22:6. L. Mtv:aan
20338: IX,s. s. 2·27 ja 230. L. Mtv:aan 84. 84.
20339: 16 Asialuettelo 1941.
20340:
20341: V. - Ed. Ikolan y. m; toiv al. n:o 7 julkisissa
20342: rahalaitoksissa säästötilillä olevien pie-
20343: Vaaliliitot: - Ks. Edustajanvaalit. nempien talletusten vapauttamisesta tu-
20344: loon kohdistuvista veroista Liitteet
20345: Vaalioikeus: - Ks. Edustajanvaalit. Valtio- IV,,l,O. s. 66. L. Vv:aan 76.
20346: päiväjärjestys. Ed. Hirvensalon y. m. toiv. al. n:o 8 toi-
20347: menpiteistä AIV -liuoksen vapauttamiseksi
20348: Vaalit: - Ks. Edustajantoimi. Edustajan- liikevaihtoverosta. Liitteet IV,11. s. 67.
20349: vaalit. Kansaneläkelaitos. Valtiopäivä- L. Vv:aan 76.
20350: järjestys. -----' Ed. Holmbergin y. m. toiv. al. n :o 9 lää-
20351: keaineiden sekä sairaan- ja terveyden-
20352: Vaasa: - Ks. Sairaalat. hoitovälineiden vapauttamisesta liike-
20353: vaihtoverosta. Liitteet IV,12. s. 68 ja 69.
20354: Vakuutusmaksut: Ed. Tuurnan y. m. toiv. L. Vv:aan 76.
20355: al. n :o 41 vakuutusmaksujen palauttami-
20356: ses,ta vakuuttajille Vakuutuksenautajan Vesistöjen perkaus: - Ks. Perkaustyöt.
20357: vastuun sodasta tai rauhanteosta aiheutu- Saimaa.
20358: neen ennenaikaisen lakkaamisen johdosta.
20359: Liitteet VII,21. s. 183. L. Ltv:aan 80.
20360: Viemärit: - Ks. Runkoviemäriverkosto.
20361: Valtion työläiset: - Ks. Palkkaus.
20362: Virkamiehet: Ed. Frietschin rah. al. n:o 13
20363: Valtion virkamiehet: - Ks. Eläkkeet. Vir- korotetun määrärahan osoittamisesta väli-
20364: kamiehet. aikaisiksi lisäpalkkioiksi valtion viran ja
20365: toimen haltijoille. Liitteet IV,4o. s. 467
20366: Valtiopäiväjärjestys: Ed. Toivosen y. m. lak. ja 469. L. Vv:aan 1130.
20367: al. n:o 1 laiksi valtiopäiväjärjestyksen 6 - Ks. Kansalaissota.
20368: ja 7 § :n muuttamisesta. Liitteet I,1. s. 7.
20369: L. Prv:aan 69. Vuokra-alueet: Ed. Mustasillan y. m. toiv. al.
20370: - Ks. Edustajantoimi. Edustajanvaalit. n :o 30 vuokra-alueiden lunastuslainsää-
20371: dännön laajentamisesta. Liitteet VII,lo.
20372: Vapaussota: - Ks. A,rmahdus. Invaliidit. s. 163. L. Ltv:aan, jonka tulee pyytää
20373: Kansalaissota. ::Mtv:n lausunto 79.
20374: -Ed. Jokisen y. m. toiv. al. n:o 31 esityk-
20375: v,arkaus: - Ks. Oppikoulut. sen antamisesta tiheissä asumusryhmissä
20376: olevien vuokra-alueiden lunastamisoikeu-
20377: Velka: - Ks. Korvauslaki. den laajentamisesta. Liitteet VII,11.
20378: s. 165. L. Ltv:aan 79.
20379: Verotus: Ed. Hurtan y. m. lak. al. n:o 8 - Ed. Kivisalon y. m. toiv. al. n:o 32 aat-
20380: laiksi tulo- ja omaisuusverosta annetun teellisten yhdistysten oikeuttamisesta lu-
20381: lain muuttamisesta. Liitteet IV,1. s. 43. nastamaan vuokraoikeudella hallitsemansa
20382: L. Vv:aan 72. maa-alueet. Liitteet VII,12. s. 167. L.
20383: - Ed. Luoma-ahon y. m. lak al. n:o 9 Ltv:aan 79.
20384: laiksi suurten tulojen luovutusverosta.
20385: Liitteet IV,2. s. 47. L. Vv:aan 72.
20386: Vuoksi: - Ks. Puutavara.
20387: Ed. Tuurnan y. m. lak. al. n:o 10 laiksi
20388: leimaverolain muuttamisesta. Liitteet
20389: IV,3. s. 49. L. Vv:aan 72. Väestönlisäys: - Ks. V erotus.
20390: - Ed. Syrjäsen y. m. toiv. al. n:o 5 esityk-
20391: sen antamisesta ans,iottoman maanarvon- Väkijuomat: Ed. Kekäläisen y. m. lak. al.
20392: nousun verottamisesta. Liitteet IV,s. s. n :o 15 laiksi väkijuomalain 49 § :n muut-
20393: 62. L. Vv:aan 76. tamisesta. Liitteet VI,l. s. 129. L. Tv:aan
20394: - Ed. Aarniokosken y. m. toiv. al. n:o 6 72.
20395: korkotulojen verotuksen uudistami,sesta.
20396: Liitteet IV,9. s. 64. L. Vv:aan 76. Väkilannoitteet: - Ks. Pohjois-Suomi.
20397: Asialuettelo 1941. 17
20398:
20399: Y. Ä.
20400: Yhdistykset: - Ks. Vuokra-alueet. Åhtävänjpki: - Ks. Perkaustyöt.
20401: Yhdyselämä: - Ks. Laillistamaton yhdys-
20402: elämä. Åitiysavustus: Ed. Rydbergin y. m. lak. al.
20403: n:o 25 äitiysavustuksesta annetun lain
20404: Yhteisviljelykset: Ed. Ampujan y. m. toiv. muuttamisesta. Liitteet X,2. s. 293. L.
20405: al. n:o 51 esityksen antamisesta yhteis- Työv:aan 74.
20406: viljelyksien perustamisesta. Liitteet IX,6. - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 93 äitien
20407: s. 223. L. Mtv:aan 81. virkistyslomista. Liitteet X,13. s. 314. L.
20408: Työv:aan 87.
20409: Yleinen hintataso: - Ks. Rahan arvo.
20410: Äänioikeus: - Ks. Edustajanvaalit. :Mant-
20411: Yliopisto: - Ks. l\[aatalous. Opintovelat. taalikunna t. V altiopäi väj ärjestys.
20412:
20413:
20414:
20415:
20416: 3
20417: 1
20418: 1
20419: 1
20420: 1
20421: 1
20422: 1
20423: 1
20424: 1
20425: 1
20426: 1
20427: 1
20428: 1
20429: 1
20430: 1
20431: 1
20432: 1
20433: 1
20434: 1
20435: 1
20436: 1
20437: 1
20438: 1
20439: 1
20440: 1
20441: 1
20442: 1
20443:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025