Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1907_IV | ASK_1907_I_III | ASK_1907_V | HAK_1907 | Liite_1907_I_IX | PTK_1907_I | PTK_1907_II | PTK_1907_III | PTK_1907_IV |

1: VALTIOPÄIVÄT v. 1907
2:      PÖYTÄKIRJAT
3: 
4: 
5:                       1.
6: 
7: 
8:   VALTIOPÄIVÄIN ALUSTA KESÄKUUN
9:              8 PÄIVÄÄN.
10: 
11: 
12: 
13: 
14:                --c<·•=-=--
15: 
16: 
17: 
18: 
19:               HELSINGISSÄ 1907
20:      HELSINOIN UUSI I(I~JAPAINO-OSAKEYHTIÖ.
21:                     Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunta
22:                noudattaen .Hänen Majesteettinsa Keisarin ja
23:                Suuriruhtinaan Nikolai II :n avointa kirjettä
24:                ja käskyä toukokuun 8 p :ltä 1907 kokoontui
25:                toukokuun 22 p :nä 1907 maan pääkaupunkiin
26:                .Helsinkiin ensimäisille vakinaisille valtiopäi-
27:                ville, sen jälkeen kun uusi valtiopäiväjärjestys
28:                oli hyväksytty. Toukokuun 23 p :nä esittivät
29:                Eduskunnan jäsenet valtuuskirjansa senaat-
30:                tori C a r 1 J o h a n T i m g r e n i n tarkas-
31:                tettavaksi, jolle Keisarillinen Majesteeetti oli
32:                sanotun tehtävän uskonut.
33:       Suomen eduskuntana ovat nykyään seuraavat kansan
34: valitsemat edustajat eri vaalipiirittäin lueteltuina:
35: 
36:          Uudenmaan läänin vaålipiiri.
37:     Ahlroos, Frans, kirjaltaja.
38:     Alfthan, von, Kristian, lääketieteen- ja kirurgian tohtori,
39: vapaaherra.
40:     Ehrnrooth, Leo, protokollasihteeri.
41:     Erkko, Eero, tehtailija.
42:     Gustafsson, Pridolf Wladimir, professori.
43:     Helle, (Hällfors}, Edvard, puuseppä.
44:     Hänninen, Eedvard Valpas, toimittaja.
45:     Ingman, Albert Konstantin, maalari.
46:     Johansson, Oskar Wilhelm, torpparinpoika.
47:     Käkikoski, Hilda, opettaja.
48:     Laakso, Juho, torppari.
49:     Laine, Oskari, maanviljelijä.
50:     Oljemark, Karl Teodor, kansanopistonjohtaja.
51:     Palmen, Ernst Gustaf, professori, vapaaherra.
52:     Perttilä, Jaakko Emil, puuseppä.
53:     Perttilä, Valfrid, kirvesmies.
54:     Reima, (Reiman}, Vilho, kansakoulunopettaja.
55:     Rosenqvist, Georg Gustaf, professori.
56:     Schybergson, Ernst Emil, johtaja.
57: 2                  Istunto 23 p. toukokuuta 1907.
58: 
59: 
60:     Sillanpää, Miina, toimittaja.
61:     Siren, Aatto, kirvesmies.
62:     Söderholm, Karl Gustaf, hovioikeudenasessori.
63:     Wasastjerna, Osvald, varatuomari.
64: 
65:      Turun läänin eteläinen vaalipiiri.
66:     AaHe, lida, neiti.
67:     Gripenberg, Aleksandra, neiti, vapaaherratar.
68:     Heikkilä, Seth, toimittaja.
69:     Heininen, I(aarle, mylläri.
70:     Hjelt, August Johannes, tirehtööri.
71:     Karlsson, Karl Julian, filosofianmaisteri.
72:     Knuutila, Kaarle, maanviljelijä.
73:     Käpy, Aleksi, entinen hovioikeudenasessori.
74:     Mikkola, Antti, lakitieteenkandidaatti.
75:     Neovius, Dagmar, opettaiatar.
76:     Rannikko, Juho, torppari.
77:     Rosenqvist, Vilhelm Teodor, rehtori.
78:     Schultz, Oskar, insinööri.
79:     Sipilä, Frans Vilho, kirkkoherra.
80:     Sundblom, Julius, toimittaja.
81:     Tainio, Taavi, toimittaja.
82:     Vuolijoki, Väinö, maisteri.
83: 
84:      T u r u n 1ä ä n i n p o h i o i n e n v a a 1 i p i ir i.
85:     Aromaa, E., suutari.
86:     Helkiö, J. E., maanviljelijä.
87:     Ingman, Lauri Johannes, jumaluusopintohtori.
88:     Kalliokorpi, D. J., palstatilallinen.
89:     Kanervo, Mimmi, rouva.
90:     Koskinen, Frans, kaupanhoitaja.
91:     Laine, lsak Vilho, puuseppä.
92:     Leivo, Juho Oskar, leipuri.
93:     Merinen, J. R., palstatilallinen.
94:     Merivirta, Matti, pastori.
95:     Paasikivi, Juho Kusti, ylitirehtööri.
96:     Rantanen, Frans, kirvesmies.
97:     Rapola, Frans Oskar, lehtori.
98:     Salminen, Kalle, maalari.
99:     Setälä, Emil Nestor, professori.
100:     Tanner, Väinö, toimittaja.
101:     Vemmelpuu, lida, opettajatar.
102:                   Eduskunnan jäsenet.               3
103: 
104:  Hämeen läänin eteläinenvaalipiiri.
105:  Danielson-Kalmari, Johan Richard, valtioneuvos.
106:  Eloranta, Juho Viktor, toimittaja.
107:  Hagman, Lucina, yhteiskoulunjohtajatar.
108:  Hokkanen, Evert, mäkitupalainen.
109:  jalava, Johan Oskar, peltiseppä.
110:  Kairamo, A. Osv., entinen senaattori.
111:  Laine, Maria Sofia, muurarinvaimo.
112:  Nuorteva, Santeri, toimittaja.
113:  Paloheimo, Hjalmar Gabriel, maanviljelijä.
114:  Sivenius, A., toimittaja.
115:  Vuolijoki, Sulo, toimittaja.
116: 
117: Hämeen läänin pohjoinenvaalipiiri.
118:  Oebhard, Hedvig, tohtorinrouva.
119:  Häyrynen, Heikki, satulaseppä.
120:  Höijer, Karl Oustaf, kansakoulunopettaja.
121:  Lindroos, Heikki, kaupanhoitaja.
122:  Nevanlinna, Ernst, filosofiantohtori.
123:  Paunu, J, Penna, mylläri.
124:  Reinholdsson, Aleksandra, ompelija.
125:  Sirola, Yrjö, sanomalehdentoimittaja.
126:  Ursin, af, Nils Robert, lehtori.
127:  Viljakainen, Kaarlo, sanomalehdentoimittaja.
128:  Yrjö-Koskinen, Eino Sakari, lehtori, vapaaherra.
129: 
130: Viipurin läänin läntinen vaalipiiri.
131: Arajärvi, Juhani, pankinjohtaja.
132: Castren, Jonas, lakitieteenkandidaatti.
133: Heimonen. Vilho, työmies.
134: Kirves, Juho, viilaaja.
135: Paasivuori, Matti, kirvesmies.
136: Pärssinen, Hilja Amanda, opettajatar.
137: Riihelä, Tahvo, maanviljelijä.
138: Tulikoura, Juho, pienviljelijä.
139: Turkia, Matti, puoluesihteeri.
140: Viitanen, VihtQri, vankilantyönjohtaja.
141: Vikman, Kaarlo Oskari, kansanopistonjohtaja.
142: Wiljomaa, Johan Eliel, hovioikeudenasessori.
143: \Vuorimaa, Arthur Olivier, rovasti.
144: 4                  Istunto 23 p. toukokuuta 1907.
145: 
146: 
147:       Viipurin läänin itäinen v a a 1 i piiri.
148:       Arokallio, Gustaf, rovasti.
149:       Huoponen, Nestor Emanuel, tirehtööri.
150:       Kivilinna, Väinö, tohtori.
151:       Kuisma, Pietari, talollinen.
152:       Laine, Oskar Fredrik, työmies.
153:       Leppälä, Juhani, kansakoulunopettaja.
154:       Martikainen, Janne, rakennusmestari.
155:       Mäkelä, Viktor, rataesimies.
156:       Pajari, Olli, kansakoulunopettaja.
157:       Pullinen, Erkki, maanviljelijä.
158:       Pykälä, Kalle Kustaa, maanviljelijä.
159:       Repo, Heikki, torppari.
160:       Räsänen, Hilma, kansakoulunopettajatar.
161:       Sipponen, Mikko, talollinen.
162:       Tichanoii, Wasili, työmies.
163:       Tuunainen, Lauri, maanviljelijä.
164:       Walavaar~, Nestori, toimittaja.
165: 
166:         Mikkelin läänin vaalipiiri.
167:      Aromaa, W., muurari.
168:      Eronen, Oliver, torppari.
169:      Huttunen, Pekka, larnpuoti.
170:      Järvinen, Josua, opettaja.
171:      Kannisto, A., puuseppä.
172:      Kares, K. R., kansanopistonjohtaja.
173:      Lepistö, Juho, torppi!ri.
174:      Nykänen, Taneli, maanviljelijä.
175:      Orasmaa, 0., toimittaja.
176:      Renvall, Heikki, lakitieteentohtori.
177:      Ripatti, justus, maanviljelijä.
178:      Soininen, (Johnsson) A. M., seminaariniohtaja.
179:      Svinhufvud, Pehr Evind, kihlakunnantuomari
180:      Waljakka, Albin, kirjaltaja.
181: 
182:     Kuopion l ä ä n in lä nt i n e n                v a a 1i p i i ir i.
183:      Heiskanen, Samuli, maanviljelijä.
184:      Huotari, Anna Maria, rouva.
185:      Mäkelin, Antti, vahtimestari.
186:      Mömmö, Pekka Juho., kirjansitoia.
187:      Nissinen, Aili, johtajatar.
188:      Partanen, Antti Juho, kirjansitoja.
189:                       Eduskunnan jäsenet.                5
190: 
191:    Pesonen, Matti, uskonnonopettaja.
192:    Raatikainen, August, maanviljelijä.
193:    Rissanen, F., kansakoulunojettaja.
194:    Salo, Aaro, maalari.
195:    Snellman, Juho, maanviljelijä.
196:    SuomalaiHen, Juho, torppari.
197:    Wirkkunen, A. H., tohtori.
198:      Kuopion läänin itäinen vaalipiiri.
199:     Brander, Uuno, ylitarkastaja.
200:     Hakulinen, Juho Herman, kansanopistonjohtaja.
201:     Hämäläinen, Antti Pekka, veturinkuljettaja.
202:     Kolkki, Emanuel, pastori.
203:     Koponen, Albin, levyseppä.
204:     Lahtinen, Arvid Heikki, kansakoulunopettaja.
205:     Leppänen, Pekka, maanviljelijä.
206:     Nuotio, (Kilpiäinen) Jenny Maria, poliisikonstaapelin-
207: vaimo.
208:     Pennanen, Pekka, maanviljelijä.
209:     Suomalainen, Abeli, mylläri.
210:     Tikkanen, Paavo, puuseppä.
211:    W a a s a n läänin itäinen vaalipiiri.
212:     Ala-Kulju, Eveliina, talonemäntä.
213:     Haveri, Juho, kansakoulunopettaja.
214:     Häkkinen, Samuel, kansakoulunopettaja.
215:     Koivisto, Aleksander, maanviljelijä.
216:     Koskelin, Kaarle William, agroonomi.
217:     Listo, Akseli August, esittelijäsihteeri.
218:     Mänty, Kaarle, vahtimestari.
219:     Pohjaväre, E., leipuri.
220:     Rantanen, Samuli, suutari.
221:     Raunio, Maria, puhuja.
222:     Naaralainen, J. F., vuokraaja.
223:   W a a s a n läänin eteläinen vaalipiiri.
224:     Aalto, Matti, varastonhoitaja.
225:     Alkio, Santeri, kirjailija.
226:     Antila, Juho Erkki, maanviljelijä.
227:     Cederberg, Axel, hovioikeudenasessori.
228:     Estlander, Ernst, lakitieteentohtori.
229:     Hedberg, August Reinhold, pitäjänapulainen.
230:     Kivioja, Liisi, pastorinrouva.
231: 6                    Istunto 23 p. toukokuuta 1907.
232: 
233: 
234:      Neovius, Arvid, filosofiantohtori.
235:      Nix, Oskar, maanviljelijä.
236:      Raiala, Samuli Nestori, torppari.
237:      Slätis, .Otto Wilhelm, agronoomi.
238:      Yrjö-Koskinen, Y. K., ylitirehtööri, vapaaherra.
239: W a a s a n l ä ä n i n p o h j o i n e n v a a 1 i p i i r i.
240:    Bäck, Alfred Johannes, kirkkoherra.
241:    Oebhard, Hannes, filosofian tohtori.
242:    Malmivaara, Wilhelm, kirkkoherra.
243:    Näs, Jakob, maanviljelijä.
244:    Pohianpalo, Tuomas, tehtailija.
245:    Runeberg, Johan Wilhelm, professori.
246:    Storbjörk, Johan, lautamies.
247:    Tokoi, Oskar, maanviljelijä.
248:    Torppa, Juho, maanviljelijä.
249:    Ylikorpi, Juho, kruununtorppari.
250:      0 u l u n l ä ä n i n e t e l ä i n e n v a a 1 i p i i r i.
251:       Heikkinen, J. A., maanviljelijä.
252:       Hoikka, Matti, seppä.
253:       Hämäläinen, Kalle, toimittaja.
254:       Kallio, Kyösti, maanviljelijä.
255:       Karhi, Otto, maanviljelijä.
256:       Kiiskinen, Juho Heikki, maanviljelijä.
257:       Knuutila, Mikko, maanviljelijä.
258:       Komu, Juho Alfred, toimittaja.
259:       Lagerlöi, Arthur, lakitieteenkandidaatti.
260:       Luoma, Albert, pormestari.
261:       Myllylä, Kalle, maanviljelijä.
262:       Oikkonen, Aate, palstatilallinen.
263:       Wahe, Iisak, maanviljelijä.
264:     Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri.
265:      Ahmavaara, Pekka, maanviljelijä.
266:      Hiltula, Aukusti, maanviljelijä.
267:      Hoikka, Iisakki, vuokraaja.
268:      Mantere, Atte, kirjaltaja.
269:      Runtti, Juuso, maanviljelijä.
270:      Waarala, Juho, maanviljelijä.
271:                  Lapin vaalipiiri.
272:       Tervaniemi, Matti, maanviljelijä.
273:                         Ikäpuhemiehen puhe.                     7
274: 
275: 
276: 
277:         1.   Torstaina 23 p. toukokuuta 1907
278:                      klo 10 a. p.
279: kokoontui Suomen Eduskunta ensimäiseen täysi-istuntoonsa.
280:        Kun edustajat olivat asettuneet saliin, astui puhemiehen
281: paikalle edustaja Iisakki Hoikka, ijältään vanhin eduskunnan
282: jäsen, jonka V. J :n 23 § :n mukaan tuli johtaa tätä ensimäistä
283: täysi-istuntoa, siksi kunnes puhemiehen vaali on toimitettu.
284: Pöytäkirjanpitäjäksi ilmoitti edus_taja Hoikka pyytäneensä
285: fil. kand. P. V. l(adeniuksen.
286: 
287: 
288:       Nimenhuudossa, joka toimitettiin sen luettelon mukaan,
289: jonka senaattori Timgren oli Eduskunnalle jättänyt niistä
290: edustajista, jotka ovat näyttäneet olevansa oikein valitut,
291: merkittiin poissaolevaksi edustaja J. V. R.uneberg, joka sai-
292: rauden tähden ilmoitettiin estetyksi saapumasta. Vaasan
293: läänin itäisestä vaalipiiristä valittu edustaja vuokraaja J. P.
294: Naaralainen ei ollut lainkaan saapunut eikä jättänyt valtakir-
295: jaansa tarkastettavaksi.
296: 
297:                      Ikäpuhemiehen puhe.
298:       Ikäpuhemies Hoikka lausui kokoontuneille edustajille :
299:       Suuresti kunnioitetut Suomen kansan edustajat.
300:       Valtiopäiväjärjestyksen 23 § määrää, että kunnes edus-
301: kunnan puhemies ja varapuhemiehet on valittu ja he ovat an-
302: taneet juhlallisen vakuutuksensa, johtaa eduskunnassa pu-
303: hetta ijältään vanhin eduskunnan jäsen. Tämän määräyksen
304: nojalla minun on velvollisuus ja kunnia avata Suomen kansan
305: uuden, yleisillä vaaleilla valitun yksikamarisen eduskunnan
306: ensimäinen istunto.
307:       Hetki tälläinen on suuri merkkitapaus maamme aikakir-
308: joissa ja monet ja valtavat tunteet täyttävät sen johdosta kan-
309: salaisten mielet. Yksinkertaisena talonpoikana, joka tulen tän-
310: ne Lapin kaukaisilta rajoilta asti, en yritäkkään pukea sanoi-
311: hin niitä yksityiskohdissa kyllä eroavia toiveita ja niihin liit-
312: tyviä huolia, joilla Suomen miehet ja naiset ovat edustajansa
313: valinneet ja joilla he toimintaamme seuraavat. Sen minä kui-
314: tenkin rohkenen julkilausua, että kuinka ristiriitaisia vivah-
315: duksia pinnalla ilmeneekin, pohjaltaan kaikkialla tarkotusperä
316: 
317:                          •
318: 8                 Istunto 23 p. toukokuuta 1907.
319: 
320: 
321: on sama. Kokonaisuudessaan kansamme yhtyy siihen hartaa-
322: sen toivomukseen, että sen eduskunnan kokoontuminen,
323: joka nyt astuu vanhentuneen säätyeduskunnan sijaan, tietä-
324: köön todellista edistystä isänmaan hyväksi, siten että yhteis-
325: kunnassamme ilmenneet epäkohdat mikäli mahdollista oois-
326: tetaan, ja kansamme suuren enemmistön aineellinen ja henki-
327: nen tila saadaan oikeuden ja kohtuuden perustuksella raken-
328: tuvien lakisäädösten kautta tuntuvasti kohotetuksi. Me, joilta
329: kansa näin suuria odottaa, tuntekaamme elävästi, mihin kan-
330: san luottamus meidät velvoittaa, olkoon meidän suotu välttää
331: hyödyttömiä, intohimoisia riitoja. Muistakaamme aina, sil-
332: loinkin kun eriävät katsantokannat jyrkimmin törmäävät
333: vastatusten, kuinka maamme valtiollinen asema suuren kei-
334: sarikunnan yhteydessä kehoittaa Suomen eduskuntaa yhdis-
335: tämään kaikki voimansa rehelliseen työhön ulkonaisten vaa-
336: rojen torjumiseksi ja sisällisen edistyksen turvaamiseksi.
337:       Siunatkoon Jumala nyt alkavat valtiopäivät, niiden kes-
338: kustelut ja päätökset.
339: 
340:            Puhemiehen ja varapuhemiesten vaali.
341:       Ikäpuhemies kehoitti :Eduskuntaa V. J :n 23 § :n mukai-
342: sesti ryhtymään puhemiesten vaaliin, joka toimitetaan lippu-
343: äänestyksellä siten että ensin valitaan puhemies, sitte ensi-
344: mäinen varapuhemies ja kolmannessa äänestyksessä toinen
345: varapuhemies. Samalla pyysi hän vaalitoimituksessa avus-
346: tajiksi herrat edustajat Ingmanin, Ahmavaaran, Lindroosin ja
347: :Ehrnroothin.
348:      Puheenvuoron saatuaan lausui
349:       :Edustaja Vuolijoki, Väinö: Valtiopäiväjärjestyksen 67
350: § :ssä sanotaan lippuäänestyksestä näin: ,Lippuäänestyk-
351: sessä käytettäköön lippuja, joihin on painettuna j a a taikka
352: ei ja jotka muuten ovat yhdennäköiset". Koska täällä löy-
353: tyy painettuja lippuja, jotka eivät ole yhdennäköisiä, pyytäi-
354: sin kysyä :Eduskunnalta : onko tämä pykälä tulkittava niin,
355: ettei saa käyttää lippuja, jotka ovat eri suuret, vai koskeeko
356: tämä pykälä vain niitä äänestyslippuja, joissa käytetään sa-
357: noja ,jaa" ja ,ei"? Minun käsitykseni olisi, ettei 67 § :ssä
358: olevaa määräystä voida sovittaa tähän puhemies-äänestyk-
359: seen.
360:       Sen jälkeen toimitetussa vaalissa Kansaneduskunnan
361: puhemieheksi valittiin edustaja Per Evind Svinhufvud 134
362: äänellä; edustaja :E. 0. Palmen sai 58 ääntä, edustajat Luoma,
363: 
364:                                        •
365:                   Puhemiehen ja varapuhemiesten vaali.          9
366: 
367: 
368: Soininen, Lista ja af Ursin kukin 1 äänen, jota paitsi annettiin
369: 1 tyhjä vaalilippu.
370:    Ensimäiseksi varapuhemieheksi valittiin edustaja Nils
371: ~obert  af Ursin 136 äänellä; edustaja E. 0. Palmen
372: sai 57 ääntä, edustajat Soininen ja Listo kumpikin yhden
373: äänen ja oli tässäkin vaalissa annetuista vaalilipuista yksi
374: tyhjä.
375:      Toiseksi varapuhemieheksi valittiin edustaja Ernst
376: Gustaf Palmen 62 äänellä; edustaja Luoma sai 25 ääntä,
377: edustajat Cederberg 22, L. Hagman 6, Setälä 2, Gripenberg,
378: Valpas ja Soininen kukin yhden äänen.
379:      Tässä vaalissa annetuista vaalilipuista oli 75 tyhjää.
380:         Kun vaalin tulos oli julistettu, lausui puheenvuoron saa-
381: tuaan
382:       Ed. Schybergson: Tämän vaalin johdosta minä puoles-
383: tani pyydän lausua toivomuksen siitä, ettei tulisi tavaksi tässä
384: kamarissa antaa tyhjiä lippuja, ainakaan ei siinä määrässä
385: kuin nyt on tapahtunut.
386:       Ikäpuhemiehen kehotuksesta astuivat sen jälkeen puhe-
387: mies ja varapuhemiehet kokoontuneen Kansaneduskunnan
388: eteen antamaan, kukin vuorostansa, V. J :n 23 § :ssä säädetyn
389: juhlallisen vakuutuksen, jota Eduskunta seisaaltaan kuunteli.
390: 
391: 
392:                      Puhemiehen tervehdyspuhe.
393:       Ikäpuhemiehen jälkeen asettui paikalleen Puhemies ja
394: lausui Eduskunnalle seuraavan tervehdyspuheen :
395:        Vaikka     mma      olin kieltäytynyt ehdokkuudesta
396: puhemiestoimeen ja tehnyt sen syistä, jotka esitin
397: niille edustajille, jotka edeltäpäin olivat ilmoittaneet minua
398: äänestävänsä, olen kuitenkin ollut vaalin tuloksen johdosta
399: valtiopäiväjärjestyksen mukaan velvollinen ottamaan toimen
400: vastaan. Lausun sen vuoksi kiitokseni siitä, että minut on
401: asetettu tähän kunniakkaasen luottamustoimeen. Tiedän
402: aivan hyvin, kuinka edesvastuullinen puhemiehen tehtävä on
403: ja olen koettava voimieni mukaan sitä täyttää. :Epäilemättä
404: kuitenkin toimintani monasti on oleva sangen puutteellista,
405: mutta parastani ainakin olen koettava.
406: 10                 Istunto 23 p. toukokuuta 1907.
407: 
408: 
409:        Arvoisat edustajat! Täällä on jo tänään tältä samalta
410: paikalta lausuttu kokoontuneille edusmiehille kauniit, lämpi-
411: mät tervetuliaissanat. Minun asiani lienee tässä ainoastansa
412: myös puolestani lausua se harras toivomus, että uuden edus-
413: kunnan työt ovat rakkaalle, monta kovaa kokeneelle isän~
414: maallemme tuottavat onnea ja siunausta. Meidän pienelle
415: kansallemme, jonka kehitystä ulkonaiset olot niin suuresti
416: saattavat rajoittaa, on sitä tärkeämpää, että eduskunta toimii
417: arvokkaasti ja suorittaa työnsä hyvin. Erittäinkin on meille,
418: uuden eduskunnan ensimäisille jäsenille, jotka sen toimikau-
419: den alotamme, oleva kunnianasiana tässä kohden viitottaa
420: kaunis tie. Uuden eduskuntamme töitten menestyminen tie-
421: tää myös niitten kansanvaltaisten periaatteitten menesty-
422: mistä, jotka ovat luoneet eduskunnanemme sen uuden muo-
423: don. Ryhtykäämme siis työhömme sillä lujalla aikomuksena,
424: sillä lupauksella, että silmämääränämme työssämme on ole-
425: va isänmaan henkinen ja aineellinen kohoaminen ja samalla
426: myös Suomen kansan eheys.
427: 
428:         Sähkösanoma Venäjän valtakunnanduumalta.
429:        Puhemies lausui sen jälkeen :
430:        Ennenkuin siirrytään päiväjärjestykseen, saan il-
431: moittaa, että Suomen valtiopäiville on saapunut terveh-
432: dyssähkösanoma Venäjän valtakunnanduumalta. Tämä ve-
433: näjänkielinen sähkösanoma kuulunee suomeksi seuraavasti :
434:       ,Suomen valtiopäiville. Sinä ilonpäivänä, jona avataan
435: Suomen valtiopäivät, joiden kautta Suomen kansan osaksi on
436: tullut suuri kunnia toteuttaa Euroopan kaikkein laajinta vaa-
437: lioikeutta, lähettää valtakunnanduuma valtiopäiville ja koko
438: Suomen kansalle veliellisen tervehdyksen.
439:                 Valtakunnanduuman presidentti Oolovin.''
440:       Sähkösanoman julkilukemista kuunteli eduskunta sei-
441: saaltaan.
442:       Puhemies : Luulen tulkitsevani eduskunnan yhteisiä
443: tunteita, kun lausun että eduskunta vilpittömällä kiitollisuu-
444: della ja ilolla vastaanottaa tämän veljellistä myötätuntoisuut-
445: ta henkivän tervehdyksen. (Hyvä huutoja!)
446:      Ed. Danielson-Kaimari: Minä uskallan lausua sen aja-
447: tuksen, että Venäjän Duuman meille lähettämällä sähkösano-
448: malla ja siihen sisältyvällä onnentoivotuksella on se merkitys
449:                       Sähkösanoma Duumalta.                   11
450: 
451: 
452: että meidän on syytä ilmilausua, että puhemiehen äskeiset sa-
453: nat eivät ole mikään tavallisesta onnentoivotuksesta aiheu-
454: tunut tavallinen kohteliaisuuden osotus. Se edustajaryhmä,
455: johon minä kuulun, tuntee tarvetta julkilausua, että meidän
456: valitsijamme aivan erityisellä ilolla näkevät, että ystävälliset
457: tunteet maatamme kohtaan vallitsevat suuren keisarikunnan
458: eduskunnassa. Kun nämä tunteet pääsevät juurtumaan siellä
459: meidän laajassa naapurimaassamme, niin silloin saavutetaan
460: varmaankin se keskinäinen luottamus, jota tarvitaan, jotta
461: saataisiin meidän maamme asema Venäjän valtakunnassa
462: sillä tavoin lujitetuksi, etteivät mitkään väärinkäsitykset enää
463: häiritse Venäjän ja Suomen kansain keskinäisiä suhteita.
464:       :Ed. Setälä: Minä rohkenisin puolestani ehdottaa, että
465: eduskunta antaisi puhemiehellensä toimeksi Venäjän valta-
466: kunnan Duuman tietoon saattaa ne kiitoksen ja ilon tunteet,
467: jotka hra puhemies luettuansa tämän sähkösanoman eduskun-
468: nan edessä lausui. (Hyvä huutoja!)
469:       :Ed. Rosenqvist, V. T.: Jag anhåller om att få understöda
470: det af den sista ärade talaren gjorda förslaget.
471:      Puhemies: On ehdotettu, että vastauksen antaminen
472: tähän sähkösanomaan jätettäisiin eduskunnan puhemiehille,
473: ja ehdotusta on kannatettu. Onko eduskunta sitä mieltä, että
474: puhemiesten tulee lähettää vastaussähkösanoma?
475:        Ed. Sirola: Minä puolestani pyytäisin myöskin kannat-
476: taa tehtyä ehdotusta sillä nimenomaisella toivomuksella, että
477: tämä sähkösanoma ei olisi muodoltaankaan vain tavallinen
478: kohteliaisuus, ei veretön eikä väritön, vaan että siinä lausut-
479: taisiin samalla meidän onnentoivotuksemme Duuman työn
480: menestymiseksi Venäjän kansan toivomusten mukaan. (Hy-
481: vä-huutoja!)
482:       :Ed. Schybergson: Om ett innehåll, sådant hr Sirola
483: afsett, skulle gifvas åt telegrammet, hvilket ju i och för sig
484: kunde vara önskvärdt, så måste en redaktion af detsamma
485: föregå och telegrammet af kammaren godkännas. Vi kunna
486: omöjligen under annan förutsättning gå in på ett telegram
487: af sakligt innehåll. Det är för undvikande af denna omgång
488: jag ber att få understöda hr Setäläs förslag, gående ut på att
489: telegrammet endast utgör ett formelt svar, sådant, som hr
490: talmannens yttrande innefattade.
491: 12                 1stunta 23 p. toukokuuta 1907.
492: 
493: 
494:      :Ed. E. Perttilä :    Pyydän kannattaa edustaja Sirolan
495: tekemää ehdotusta.
496:       :Ed. af Ursin : Minäkin olen sitä mieltä, että jokin re-
497: daktsiooni on tarpeen, ja muuten pyytäisin pääasiallisesti
498: yhtyä edustaja Sirolaan.
499:       Puhemies : :Ehkä voisimme sopia siitä, että puhemie-
500: hille annetaan toimeksi tämän sähkösanoman laatiminen ja
501: että eduskunta sitte saa tietää sen sisällyksen, jonka jälkeen
502: vasta sähkösanoma lähetetään. Mitä eduskunta tähän sa-
503: noo? (Hyväksytään huutoja!)
504:       :Ed. Schybergson: Hr talmannens omröstnings-
505: proposition öfverensstämmer icke med de förslag, som fram-
506: stälts, å ena sidan af hr Sirola, å andra sidan af hr Setälä
507: och mig. tfr Setäläs af mig understödda förslag ginge ut på
508: att talmännen skulle i sista hand redigera telegrammet och
509: afsända telegrammet utan föregående godkännande af kam-
510: maren.
511:        Puhemies: Pörlåt, jag förstod orätt. Jag trodde tala-
512: rene åsyftade, att telegrammet skulle afgå i den redaktion jag
513: tillfälligtvis råkade läsa upp.
514:       :Ed. Schybergson: Det föreligger dock den skill-
515: nad mellan förslagen, att, om vi besluta att gifva telegrammet
516: ett uteslutande formelt innehåll, så undvlka vi en lång debatt
517: vid följande plenum. Af denna orsak vidhåller jag hr Setäläs
518: ursprungliga förslag.
519:       Puhemies: Koska tässä on kaksi eri ehdotusta, niin
520: täytyy niistä äänestää, ellei hyvällä taivuta jompaankum-
521: paan.
522: 
523:       :Ed. Danielson-l(almari: Minä puolestani pyytäi-
524: sin lausua sen ajatuksen, että koska kerran suurimmat edus-
525: kunnan puolueryhmät ovat edustettuina puhemiesneuvos-
526: tossa jo tapahtuneen vaalin kautta, niin eduskunta voisi luot-
527: tamuksella hyväksyä hra Setälän tekemän ehdotuksen ja siis
528: jättää sähkösanoman valmistuksen puhemiehille. (Hyvä-
529: huutoja!)
530: 
531:     Puhemies: Täällä on kaksi ehdotusta vastakkain.
532: Tahdotaanko äänesetystä vai suostutaanko siihen ehdotuk-
533:                      Sähkösanoma Duumalle.                   13
534: 
535: 
536: seen, jota enimmät puhujat, nimittäin hrat Setälä, R.osenqvist,
537: Schybergson ja Danielson-Kalmari, ovat kannattaneet?
538:       Ed. Castren: Mikäli minä luulen huomanneeni,
539: ei kukaan ole vaatinut, että redaktsioonikomitea asetettaisiin
540: vastausta valmistamaan, vaan ovat kaikki olleet sitä mieltä,
541: että sähkövastaus on lähetettävä, ja että sen valmistaminen
542: on jätettävä puhemiehelle ja varapuhemiehille. Eroavaisuus
543: koskee ainoastaan sitä, onko sähkövastaus ennen lähettä-
544: mistä eduskunnassa julkiluettava hyväksyttäväksi, seikka,
545: jonka puolestani pitäisin tarpeellisena. Jos eduskunnalle it-
546: selleen annetaan tilaisuus ennen vastauksen lähettämistä
547: kuulla se täällä julkiluettavan, voitaisiin sen sepittäminen
548: rauhallisesti uskoa puhemiehelle ja varapuhemiehille.
549:       Kun ei äänestystä haluttu, pidettiin enemmistön päätök-
550: senä että puhemiehet laativat kysymyksenalaisen sähkösa-
551: noman ja antavat siitä eduskunnalle sopivalla tavalla tie-
552: don.
553:      Puheenvuoron saatuaan lausui tämän johdosta:
554:       Ed. Listo: Pyydän vaan saada huomauttaa, vaikka
555: asia tässä       kysymyksessä onkin vähäpätöinen, että
556: tämä päätös ei ole syntynyt täysin V. J:n mukaisesti. V. J.
557: vaatii nimittäin, että keskustelu on julistettava päättyneeksi,
558: ennenkuin päätös tehdään. Sellaista ei kuitenkaan nyt ole ta-
559: pahtunut.
560:        Puhemies: Hra Liston huomautuksen johdosta myön-
561: nän huomautuksen aivan oikeutetuksi, mutta ennen siirty-
562: mistä päiväjärjestykseen tulin tätä alkajaisasiaa käsitelleek-
563: si tällä tavoin.
564: 
565:                       Muita sähkösanomia.
566:       Sen jälkeen puhemies luki toisen, myöskin Venäjältä
567: saapuneen sähkösanoman sisällyksen suomeksi:
568:       ,Me siviili-insinöörien instituutin vanhain neuvoston
569: jäsenet tervehdimme Suomen kansaa eduskunnassa, johon
570: ensi kerran on tullut suomalaisia naisiakin. Me olemme va-
571: kuutetut siitä, että toimeenpantu tasa-arvo monen maan kan-
572: san kohtalojen johtamisessa naisedustaiien kautta on itses-
573: sään merkitsevä uutta ajanjaksoa ihmiskunnan yhteiskunnal-
574: lisessa vapautuksessa.
575:       Sähkösanoma otettiin vastaan myötätuntoisuudella.
576: 14                   Istunto 23 p. toukokuuta 1907.
577: 
578: 
579:      Puhemies vielä mainitsi, että valtiopäivien puhemie-
580: helle oli saapunut kaksi sähkösanomaa, joista toinen sisälsi
581: tervehdyksen valtiopäivien sosialistiselle ryhmälle, toinen
582: taas Suomen naisille, ja ilmoitti jättävänsä nämä sähkösano-
583: mat jollekin asianomaisten edustajaryhmien jäsenelle.
584: 
585:                             Päiväjärjestys.
586:          Päiväjärjestyksessä ilmoitti Puhemies olevan seuraavat
587: asiat:
588:       1 :ksi olisi valittava ne 4 miestä, jotka 20 p :nä heinä-
589: kuuta 1096 annettujen välittävien säännösten 2 § :n 1 momen-
590: tissa määrätään yhdessä puhemiesten kanssa tekemään ehdo-
591: tusta ohjesääntömääräyksiksi.
592:       2 :ksi olisi tarkastettava se senaatin vaali ehdotus, joka
593: mainitaan samojen välittävien säännösten 2 pykälän 2 mo-
594: mentissa ja joka nyt oli saapunut.
595:       3 :ksi olisi sihteeri ja kansliahenkilökunta asetettava.
596:       Ensimäisen asian johdosta puheenvuoron saatuaan lau-
597: sui
598:        Ed. Nuorteva: Tahtoisin tehdä pienen huomautuksen
599: hra Puhemiehen käyttämän sanamuodon johdosta, hän kun
600: puhui neljästä ,.miehestä". Minusta olisi sopivinta jo ensi-
601: mäisenä päivänä suostua yhteisestä puhetavasta, koska jou-
602: kossamme on naisiakin, jotka myöskin voivat tulla vali-
603: tuiksi.
604:       Puhemies: lira Nuortevan huomautuksen johdosta
605: saan lausua että tulin käyttäneeksi sanaa ,mies" ,vaikka tar-
606: koitin ,edusmiestä"; sillä edusmiessana tarkoittaa sekä mies-
607: että naisedustajia. Tietysti on oikeinta käyttää sanaa ,edus-
608: taja".
609:       Ed. von Alfthan: Då tilläggsförordningen i denna
610: punkt icke synes sätta hinder i vägen för att valet förrättades
611: med acklamation, skulle jag föreslå att därest ingen motset-
612: ter sig de gjorda förslagen, dessa fyra personer skulle utses
613: genom acklamation. Det synes därvid ligga i sakens natur,
614: att man tili denna nämnd valde en medlem af hvarje af landt-
615: dagens fyra större grupper. för den händelse att detta förs-
616: lag accepteras, skulle jag be att få föreslå från svenska folk-
617: partiet herr Söderholm.
618:                           7-jäseninen valiokunta.                     15
619: 
620: 
621:       Ed. Castren: Kun V. J. tämänluontoisessa asiassa,
622: josta nyt on kysymys, ei minun ymmärtääkseni rakenna
623: minkäänlaista estettä sellaisen menettelytavan käyttämi-
624: seksi, jonka hra von Alfthan täällä on ehdottanut, niin pyytäi-
625: sin sitä kannattaa ja pyytäisin saada ehdottaa yhdeksi jäse-
626: neksi tähän toimikuntaan hra Setälän.
627:      Ed. E. Perttilä: Hyväksyn valitseruistapaan nähden
628: edustaja von Alfthanin ehdotuksen ja ehdottaisin puolestani
629: yhdeksi edustaja Taavi Tainion.
630:     Ed. af Ursin: Minun aikomukseni oli tehdä aivan sa-
631: ma ehdotus kuin minkä edellinen puhuja teki.
632:      Ed. Ahlroos:     Jag vill endast understöda hr von
633: Alfthans förslag och hans kandidat hr Söderholm.
634:       Ed. Kairamo:    Pyydän kannattaa vapaaherra von
635: Alfthanin ehdotusta ja ehdotan yhdeksi valiokunnan jäse-
636: neksi hra Paasikiven.
637:       Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin
638: tehty ehdotus vaalitavaksi ja valittiin mainituiksi neljäksi jä-
639: seneksi edustajat Söderholm, Setälä, Tainio ja Paasikivi.
640:       Toisena päiväjärjestyksessä oleva asia, senaatin teet-
641: tämän vaaliehdotuksen tarkastus, jätettiin herra Puhemiehen
642: ehdotukseta mainitulle Valmistavalle valiokunnalle ja samoin
643: kolmas sihteerin ja kansliahenkilökunnan asettamista kos-
644: keva.
645:       Puhemies ilmoitti nykyisen v. t. sihteerin mais-
646: teri Kadeniuksen lupautuneen sihteerin tehtäviä hoitamaan
647: toistaiseksi, siksi kun asiasta toisin päätetään.
648: 
649: 
650:           Seuraava täysi-istunto päätettiin pitää huomenna kello
651: 7 i. p.
652: 
653: 
654:           Puhemies   julisti täysi-istunnon         päättyneeksi   kello
655: 1,45 p.
656:                                     Pöytäkirjan vakuudeksi:
657:                                        F. W. Kadenius.
658: 16                 Istunto 24 p. toukokuuta 1907.
659: 
660: 
661: 
662:       2.   Perjantaina 24 p. toukokuuta 1907
663:                      klo 7 i. p.
664:      Toimitetussa nimenhuudossa merkittiin poissaoleviksi
665: edustajat Helle ja Runeberg.
666: 
667:       Puhemies ilmoitti, että eilispäivänä oli istunnon kestä-
668: essä Suomen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnalta saapu-
669: nut
670:       kertomus Suomenmaan Kansaneduskunnalle valtiova-
671: rain tilasta, sekä että
672:       kertomus siitä, mitä on tehty niiden muistutusten joh-
673: dosta, joita valtiosäätyjen valtiovaliokunta valtiopäivillä 1904
674: -1905 oli tehnyt valtiovarain tilasta silloin annetun kerto-
675: muksen johdosta.
676:       jätetään erikseen eduskunnalle;
677:       samoin oli puhemiehelle saapunut kaksi kirjelmää, mo-
678: lemmat Senaatin Talousosaston varapuheenjohtajalta, joissa
679: ilmoitetaan erityisistä taloudellisista toimista, mitä edus-
680: kunnan huoneustoon ja palvelijakuntaan tulee.
681:       Nämät asiat olivat jätettävät valtiovarainvaliokunnan
682: harkittaviksi.
683:      . Ilmoitus valtiopäivien juhlallisesta av;aamisesta .
684:       .Eduskuntaan saapui nyt valtiopäiväin juhlamenojen
685: ohjaaja, esittelijäsihteeri Hugo Rautapää, joka eduskunnan
686: seisaaltaan häntä kuunnellessa, lausui:
687:        Hänen ylhäisyytensä maan kenraalikuvernöörin puo-
688: lesta, joka armossa on määrätty avaamaan valtiopäivät, on
689: minulla kunnia ilmoittaa eduskunnalle, että valtiopäivien juh-
690: lallinen avaaminen tulee tapahtumaan huomenna. lauantaina,
691: keisarillisen linnan valtaistuinsalissa, sitten kun valtiopäivä-
692: jumalanpalvelus Nikolain kirkossa on pidetty. Jumalanpal-
693: velus alkaa kello 11.
694:      Puhemies vastasi: Kiitän tehdystä ilmoituksesta, jota
695: eduskunta ottaa noudattaakseen.
696:           Suhteellisen vaalitavan sovelluttamisesta.
697:       Puhemies ilmoitti että siinä 7-miehisessä valiokunnas-
698: sa, jolle edellisessä istunnossa oli annettu toimeksi valmis-
699:                  Suhteellisen vaalitavan sovelluttaminen.          17
700: 
701: 
702: taa Senaatista tullutta ehdotusta määräyksiksi kansanedus-
703: kunnassa suhteellisen vaalitavan mukaan toimitettavista
704: vaaleista, mainittu asia tänään oli ollut keskustelun alaisena
705: ja oli valiokunta päättänyt tehdä eduskunnalle seuraavan
706: ehdotuksen: Ajan täperyyden vuoksi olisi väliaikaisesti
707: hyväksyttävä nyt ehdotettu vaalitapa ja noudatettava sitä
708: niissä vaaleissa, joilla viimeistään tiistaina valitsijamiehet
709: valitaan. Kumminkin ehdotti valiokunta pienen lisäyksen,
710: nimittäin sen, että arvalla saisi ratkaista vaalin tuloksen
711: äänten tasan langetessa. Edelleen ehdottaa valiokunta,
712: että eduskunta määräisi valitsijamiesten luvun 40 :ksi ja
713: varamiesten 15 :ksi. Muuten olisi itse ehdotus tarkemmin
714: pohdittava ja käsiteltävä yhdessä työjärjestyksen kanssa.
715: Siitä olikin valmistettu pieni kirjallinen lausunto, mutta sitä
716: ei vielä ole ennätetty painattaa. Arveltiin ehkä käyvän
717: päinsä, että eduskunta suostuisi nyt jo tämän iltnoituksen no-
718: jalla panemaan asian pöydälle; huomenna ennen klo 11 jätet-
719: täisiin lausunto painettun_a ja it_se asia tulisi sitten, koska se on
720: kiireellistä laatua, päätettäväksi täysi-istunnossa, joka pidet-
721: täisiin huomenna iltapäivällä, aikana, joka sittemmin mää-
722: rätään.
723: 
724:       Ed. Ahlroos: Jag skulle be att få förslaget fram-
725: stäldt också på svenska.
726: 
727:       Ed. Näs:     Jag ber att få förena mig om herr Ahlroos
728: anhållan.
729: 
730:        Puhemies: Med anledning af hr Ahlroos' yttrande
731: vill jag endast säga, att jag icke anser mig kunna bifalla hans
732: anhållan.
733: 
734:     VaHokunnan ehdottama menettelytapa hyväksyttiin.
735: 
736: 
737:                   Sähkösanoma Eduskunnalle
738:       Ilmoitettiin kenraalikuvernööriitä Puhemiehelle saapu-
739: neen kirjelmän mukana Venäläisen naisyhdistyksen puheen-
740: johtajan Schabanovan allekirjoittama sähkösanoma, jossa
741: Venäläinen naisyhdistys pyytää kenraalikuvernööriä saat-
742: tamaan naisyhdistyksen tervehdyksen SJJomen valtiopäi-
743: ville, jotka ensi kerran kokoontuvat naisten ottaessa niihin
744: osaa.
745:                                                                2
746: 18                 Istunto 24 p. toukokuuta 1907.
747: 
748: 
749:       Pubemies lausui pöytäkirjaan merkittäväksi että säh-
750: kösanoma oli otettu vastaan kiitollisuudella ja myötätun-
751: toisuudella.
752: Puhemiehen      puhe valtaistuinsalissa sekä vastaussähkösa-
753:                         noma Duumalle.
754:       Puhemies ilmoitti tämän jälkeen aikovansa lukea Edus-
755: kunnalle sen puheen, jonka hän seuraavana päivänä pitää
756: valtaistuinsalissa sekä mainitsi, että käsiteltäväksi myös olisi
757: otettava Duuman sähkösanomaan lähätettävä vastaus, ehdot-
758: taen että nämä asiat esiteitäisiin yksityisessä täysi-istun-
759: nossa sen jälkeen, kun julkinen täysi-istunto on päättynyt.
760:       Puheenvuoron saatuaan lausui
761:      Ed. Väinö Vuolijoki: Pyytäisin vastustaa salaista is-
762: tuntoa. Ehdotan asiat käsiteltäväksi julkisessa istunnossa.
763:      Ed. Nuorteva: Pyydän kannattaa edustaja Vuotijoen
764: ehdotusta.
765:       Ed. Söderholm: Pör min del kan jag icke finna det
766: egentligt, att åtminstone det tal, som talmannen i morgon
767: skall hålla i tronsalen, skulle nu behandlas vid offenligt ple-
768: num. Hvad åter telegrammet beträffar, så har jag ingenting
769: att erinra emot talmannens förslag i den vägen, om jag också
770: anser, att telegrammet icke ovilkorligen behöfde behandlas
771: vid offentligt sammanträde.
772:       Ed. Danielson-Kaimari: Yhdyn edelliseen puhujaan.
773: Pyydän muuten huomauttaa että puhemies tietysti ei ole vel-
774: vollinen alistamaan Eduskunnan tarkastettavaksi sitä pu-
775: hetta, jonka hän tulee pitämään. Puhemies ei ole Valtiopäi-
776: väjärjestyksen mukaan ehdottomasti velvollinen siihen.
777: Käsittääkseni siis lopulta riippuu puhemiehestä itsestään, tah-
778: tooko hän jättää kysymyksessä olevan tiedonannon julkisessa
779: täysi-istunnossa vai suljetussa istunnossa.
780:      :Ed. Castren: Puhemiehen valtaistuinsalissa pidettä-
781: vän puheen esittäminen Eduskunnassa on yksistään puhe-
782: miehen ja :Eduskunnan jäsenten yksityinen asia, joka on sitä
783: luontoa että se on käsiteltävä yksinomaan :E<;luskunnan o-
784: massa keskuudessa. Asian näin ollen pyydän minä myös-
785: kin saada kannattaa edustaja Söderholmin asiassa tekemää
786: ehdotusta.
787:                  Puhemiehen puhe valtaistuinsalissa.          19
788: 
789: 
790:      .Ed. Näs: Jag skulle anhålla, att hr talmannen med nå-
791: gra ord skulle på svenska återgifva de finska talarenes an-
792: föranden i denna sak, på det att man måtte kunna fö)ja med
793: diskussionen och sedan kunna i sak uttala sig.
794:       Puhemies: Med anledning af hr Näs yttrande vill jag
795: endast säga att jag icke anser mig kunna bifalla hans an-
796: hållan .
797:       .Ed. Ahmavaara: Minä myöskin katson sopimatto-
798: maksi, että se puhe, jonka puhemies huomenna tulee pitä-
799: mään valtaistuinsalissa, jo edeltäpäin tulee julkisuuteen;
800: kyllä kai se on siksi pidettävä salassa ja siis sen tarkastami-
801: nen on tapahtuva suljetussa eikä julkisessa istunnossa. Muu-
802: ten minulla on vähän toinen käsitys kuin hra Danielson-
803: Kalmarilla siitä, että puhe olisi yksinomaan puhemiehen puo-
804: lesta pidettävä. V. J :n 23 § :ssä sanotaan: ,Tämän jäl-
805: keen eduskunta puhemiehen kautta ilmi tuo alamaisen kun-
806: nioituksensa." Se on myöskin eduskunnan puhe ja on siis
807: eduskunnalla oikeus sitä tarkastaa .
808:       .Ed. Danielson-Kalmari: On tietty, että eduskunta pu-
809: hemiehen kautta tässä esiintuo tunteen~a ja sentähden on
810: vanha tapa että puhemiehet kaikissa säädyissä ovat esit-
811: täneet puheen säätyjen tarkastettavaksi. Mutta puhemies
812: edustaa eduskuntaa ja esiintuo sen ajatuksen monessa sel-
813: Jaisessakin tilaisuudessa, jossa eduskunta ei ole ennalta voinut
814: tarkastaa, mitä puhemies sanoo, niin että minä pysyn edelleen
815: siinä käsityksessä ja se käsitys on ollut, luulen minä, aina
816: vallalla valtiopäivillä, että lopulta puhemies määrää tämän
817: puheensa sisällyksen. Riippuu hänestä, laskeeko hän jonkun
818: kohdan eduskunnassa äänestykseJa alaiseksi. Itse hän lo-
819: pulta vastaa sen sisällyksestä sekä sentähden myös päättää,
820: mitä se sisältää.
821:       .Ed. Listo: Olen rohjennut pyytää puheenvuoroa
822: tämän keskustelun johdosta. Minun käsitykseni mukaan
823: puhemies aluksi määrää sen tavan, millä asiat täällä käsi-
824: tellään, kun hänen määräämänsä käsittely vain pysyy val-
825: tiopäiväjärjestyksen asettamissa rajoissa. Puhemiehen val-
826: lassa on ymmärtääkseni ensin määrätä, onko joku asia esi-
827: tettävä yksityisessä istunnossa. Vasta sitten kuin itse asian
828: käsittelyyn käydään, on eduskunnan määrättävä, kuinka asia
829: on käsiteltävä, yksityisestikö vaiko julkisesti.· Minä ehdottai-
830: sin, että eduskunta tässäkin tapauksessa jättäisi puhemiehen
831: 20                Istunto 24 p. toukokuuta 1907.
832: 
833: 
834: nyt määrättäväksi, ovatko nämät kaksi puheena olevaa asiaa
835: esitettävät julkisessa, vaiko yksityisessä istunnossa.
836:       Ed. af Ursin: Valtiopäiväjärjestyksen 24 §:ssä sano-
837: taan selvin sanoin: ,Tämän jälkeen eduskunta puhemiehen
838: kautta ilmituo alamaisen kunnioituksen." Minun käsityk-
839: seni mukaan on mahdotonta tästä paikasta tulla muuhun kä-
840: sitykseen kuin siihen, että eduskunta tässä puhuu, mutta
841: koska koko eduskunta ei voi puhua, niin puhemies puhuu
842: sen puolesta.
843:       Mitä sähkösanomaan tulee, niin minusta olisi sopivampi,
844: että siitä täällä julkisesti keskusteltaisiin.
845:       Ed. Väinö Vuolijoki: Koska minusta valtiopäiväjär-
846: jestys ei pakoita puhemiestä alistamaan puhettaan eduskun-
847: nan tarkastettavaksi, vaan riippuu hänen menettelynsä tässä
848: suhteessa siitä, millä tavoin hän tulkitsee valtiopäiväjärjes-
849: tystä, niin mtnä luovun vaatimuksestani, että tämän puheen
850: tarkastuskäsittely olisi julkinen, mutta pysyn ehdotuksessani,
851: että telegrammiasian käsittely olisi julkinen.
852:        Ed. Setälä: Valtiopäiväjärjestyksen 49 § määrää:
853: ,Asiain käsittelyt eduskunnan täysi-istunnoissa ovat julki-
854: set. jollei eduskunta erikoistapauksessa toisin määrää".
855: Näin ollen Valtiopäiväjärjestyksen mukaan eduskunnan
856: eikä puhemiehen on määrättävä, mitkä asiat ovat yksityis-
857: istunnoissa käsiteltävät. Koska hra Vuolijoki on nyt pe-
858: ruuttanut sen ehdotuksen, että puhemiehen puhe käsiteltäi-
859: siin julkisessa istunnossa, niin ei siitä tarvinne enempää pu-
860: hua. Minä puolestani, vaikka katsonkin että Valtiopäivä-
861: järjestyksen 24 § on niin tulkittava kuin siinä selvästi sano-
862: taan, että nimittäin eduskunta puhemiehensä kautta julkituo
863: ajatuksensa, ja että siis puhemiehen puhe on eduskunnan
864: hyväksyttävä, olen joka tapauksessa sitä mieltä että tä-
865: mänlaatuinen asia on yksityisessä istunnossa käsiteltävä.
866: Sitä vastoin en vastusta sitä, että kysymys sähkösano-
867: masta valtakunnanduumalle käsitellään julkisessa istun-
868: flossa.
869: 
870:        Ed. Castren: En tahdo vastustaa ehdotusta että vas-
871: taus Venäjän Duumalle käsiteltäisiin julkisessa täysi-istun-
872: nossa, vaan oli minun tarkotukseni ainoastaan lähemmin
873: selittää, mikä olisi seurauksena, jos Puhemiehen valtaistuin-
874: salissa Eduskunnan puolesta pidettävä puhe julkisesti esitet-
875: täisiin ja tarkastettaisiin eduskunnassa. Siitä olisi seu-
876:                     Vastaussähkösanoma Duumalle.              21
877: 
878: 
879: rauksena että valtaistuinpuhe tulisi julkaistuksi ennenkun se
880: esitetään valtaistuinsalissa. Tämähän olisi sellainen muo-
881: dottomuus, että jokaisen pitäisi käsittämän että puheenalai-
882: nen asia on ja täytyy olla sitä luonnetta että se vaan edus-
883: kunnan ja puhemiehen välisenä asiana on käsiteltävä su-
884: Iettujen ovien sisällä.
885:       Puhemies: Minun mielestäni 49 § Valtiopäiväjärjes-
886: tyksessä sisältää sen että eduskunta se määrää. onko kes-
887: kustelujen julkisuus erikoistapauksissa poistettava. Sikäli
888: kuin minä saatoin keskustelua seurata, niin kaikki olivat yk-
889: simielisiä siitä että puheeni olisi yksityisistunnossa luettava.
890: Samoin minusta ei kukaan vastustanut sitä että vastaus Ve~
891: näjän Duuman sähkösanomaan käsiteltäisiin julkisessa istun-
892: nossa.
893:      Kun nyt esitettiin kysymys duumalle lähetettävän
894: vastaussähkösanoman sanamuodosta, ilmoitti Puhemies pu-
895: miehistön äänestyksen jälkeen päättäneen ehdottaa, että
896: .Eduskunta antaisi puhemiehillensä toimeksi lähettää duuman
897: puheenjohtajalle Oolovinille seuraavan vastaussähkösano-
898: man:
899:      ,.Eduskunta vilpittömällä kiitollisuudella ja ilolla vas-
900: taanottaa Duuman veljellistä myötätuntoa henkivän terveh-
901: dyksen ja toivoo, että Duuma menestyisi työssään Venäjän
902: kansan valtiollisen vapauden ja taloudellisen hyvinvoinnin
903: saavuttamiseksi.''
904: 
905:      1(eskustelu:
906: 
907:       Ed. af Ursin: Väärinkäsityksen välttämiseksi pyydän
908: ilmoittaa, että puhemiesneuvostossa nykyään on ainoastaan
909: kolme jäsentä, siis kaksi on äänestänyt puhemiehen esittämän
910: vastausehdotuksen puolesta ja yksi sitä vastaan.
911:     Puhemies: Tämän johdosta saan ilmoittaa, että luu-
912: len lausuneeni ,puhemiehistö" ja sen luulen merkitsevän
913: puhemiestä ja varapuhemiehiä .
914:       .Ed. Palmen: Koska minä en ole katsonut ehdotetun
915: sähkösanoman sanamuodon loppupuolta täysin tyydyttä-
916: väksi eikä puhemiesneuvostossa pidetä mitään pöytäkirjaa,
917: pidän asianani ilmoittaa, että olisin suonut sähkösanoman
918: loppusanat näin kuuluviksi: ,Suomen .Eduskunta toivoo,
919: että valtakunnan Duuma menestyisi tärkeässä työssään Ve-
920: 22               . Istunto 24 p. toukokuuta 1907.
921:                          - - - - - - - · - - - ·---·-··-··
922: 
923: näjän hyväksi". Miten hartaana myötätunnolla me ajatte-
924: lemmekin Venäjän kansanedustuksen toimintaa, niin minun
925: mielestäni kansainvälinen hienotunteisuus jo vaatii, että
926: emme näennäisestikään esiinny toisen kansan sisällisten ky-
927: symysten arvostelijoina. Minä olisin sentähden tahtonut
928: poistaa muutamat sanat. koska niitä kenties voisi tulkita
929: toisin, kuin niitä on ajateltu.
930:       Ed. af Ursin: Minun huomautukseni johtui siitä, että
931: Valtiopäiväjärjestyksen 73 §:ssä sanotaan: ,Puhemiesneu-
932: vostoon kuuluvat puhemies ja varapuhemiehet sekä valiokun--
933: tien puheenjohtajat". Nyt ei ole vielä viimemainittuja, ja se
934: oli syynä, minkätähden huomautin, että puhemiesneuvostossa
935: on ainoastaan kolme jäsentä.
936:       Ed. Y. 1(. Yrjö-l(oskinen: Minä pyydän kannattaa
937: sitä sanamuotoa, jonka vapaaherra Palmen esitti.
938:      Ed. Sirola: Minä katson sähkösanoman tässä muo-
939: dossa vastaavan sitä evästystä, jonka eilen lausuin, ja pyy-
940: dän siis sitä kannattaa.
941:       Ed. Estlander: Jag ber för min del att få uttrycka
942: den mening, att församlingen kunde godkänna den af ordfö-
943: randen framförda formuleringen af telegrammet. Såvidt
944: jag fattade friherre Palmen, ville han i telegrammet i stället
945: för ett uttalande om hvad som är den ryska nationen till
946: nytta, ha ett uttalande om det, som Iänder R.yssland tili
947: nytta. Enligt min tanke kan R.yssland till nytta lända en-
948: dast det, som gagnar det ryska folket.
949:       Ed. Schybergson: På sätt jag i går förespådde har en
950: tämligen öfverflödig diskussion uppstått om telegrammets
951: ordalydelse. Såsom saken nu ställer sig, synes det vara
952: skäl att, med afböjande af såväl talmännens som hr Palmens
953: förslag, inskränka sig till en tacksägelse för det anlända te-
954: legrammet. Detta vore det höfligaste. Man har ingen an-
955: ledning att uti ett svarstelegram gå in på den andra partens
956: angelägenheter och inblanda sig i dem. Jag föreslår att den
957: senare delen af telegrammet skall utgå.
958:        Ed. Neovius: J ag tillåter mig på samma grunder som
959: hr Estlander understöda det utaf talmannen upplästa förslaget
960: till telegram.
961:                    Vastaussähkösanoma Duumalle.                23
962: 
963:               Äänestysesitykset ja päätökset:
964:        1 :o Ken vastaehdotukseksi puhemiehistön ehdotuk-
965: selle hyväksyy edustaja Palmenin ehdotuksen, että sähkö-
966: sanoma tulisi kuulumaan seuraavasti: Eduskunta vilpittö-
967: mällä kiitollisuudella ja ilolla vastaanottaa Duuman vel-
968: jellistä myötätuntoisuutta henkivän tervehdyksen ja toivoo
969: että Valtakunnan Duuma menestyisi tärkeässä työssään Ve-
970: näiän hyväksi, vastaa jaa; jos ei voittaa, jääpi sähkösano-
971: masta pois jälkimäinen osa: ja toivoo, että Valtakunnan
972: Duuma menestyisi tärkeässä työssään Venäjän hyväksi.
973:        Huutoäänestyksessä tunnustettiin jaa-äänten olleen
974: voitolla.
975:        2 :o Ken hyväksyy puhemiehistön ehdotuksen, vastaa
976: jaa; jos ei voittaa, on eduskunta hyväksynyt ed. Palmenin
977: ehdotuksen sähkösanoman muodoksi.
978:        Lippuäänestyksessä annettiin 126 jaa- ja 67 ei-ääntä,
979: joten oli hyväksytty puhemiehistön ehdottama sanamuoto
980: sähkösanomalle, joka suomenkielisenä oli lähetettävä ja johon
981: liittyisi venäjänkielinen käännös.
982: 
983:       Istunto päättyi klo 9,o5 i. p., jonka jälkeen tunnin kulut-
984: tua oli yksityinen istunto.
985:                                 Pöytäkirjan vakuudeksi:
986:                                     F. W. Kadenius.
987: 
988:          Lauantaina 25 p. toukokuuta 1907
989:                   klo 10,30 a. p.
990: kokoontui Kansaneduskunta istuntosaliinsa palokunnan ta-
991: lolle lähteäkseen sieltä juhlakulussa.
992:                valtiopäiväjumalanpalvelukseen
993: Nikolainkirkkoon klo 11 a. p., kulkueen etupäässä Puhemies
994: ja varapuhemiehet
995:        Klo 11,15 saapui hänen ylhäisyytensä kenraalikuver-
996: nööri seurueinensa. Kirkon ovella oli hänen ylhäisyyttänsä
997: vastaanottamassa Porvoon hiippakunnan piisf!a H. Råbergh
998: rovastien 0. Arokallion ja A. 0. Vuorimaan seuraamana,
999: jolloin piispa tervehti kenraalikuvernööriä raamatunlauseella
1000: (Ps. 84: 11-13).
1001: 24                   25 p. toukokuuta 1907.
1002: 
1003: 
1004:      Piispan ja rovastin johdattamana astui kenraalikuver-
1005: nööri kirkkoon ja kävi istumaan vasemmalle puolelle altta-
1006: rista kuoriin asetetulle istuimelle. Kenraalikuvernöörin as-
1007: tuessa kirkkoon alkoi kirkkomusiikki, jonka jälkeen jumalan-
1008: palvelus heti alkoi. Alttaripalveluksen toimitti kirkkoherra
1009: F. W. Sipilä ja varapastori A. R. Hedberg.
1010:       Valtiopäiväsaarnan piti suomeksi ja ruotsiksi elustaia,
1011: Lapuan kirkkoherra, rovasti V. Malmivaara, tekstinä Joh.
1012: ev. 3: 7.: teidän täytyy synty ä u u d e s t i.
1013:       Lopuksi veisattiin virsi ..Sinua Jumala, Me tunnustam-
1014: me nyt'' rumpujen ja torvien soidessa.
1015:       Jumalanpalveluksen päätyttyä lähtivät kenraalikuver-
1016: nööri, senaatin varapuheenioht!!_jat, jäsenet ja prokuraattori,
1017: valtiopäiväin puhemies ja varapuhemiehet sekä edustajat
1018: kuin myös muut henkilöt, jotka tulisivat olemaan läsnä juhla-
1019: menoissa valtaistuinsalissa
1020: 
1021:                            Valtaistuinsaliin
1022:        Sittenkuin valtioäiväjumalanpalvelus Nikolain kir-
1023: kossa oli päättynyt, tapahtui valtiopäivien varsinainen juh-
1024: lallinen avaus Keisarillisen linnan valtaistuinsalissa.
1025:        Juhlamenojen ohjaajan osotuksen mukaan asettuivat
1026: Eduskunnan jäsenet paikoilleen pitkin salin sivuseiniä oi-
1027: kealle ja vasemmalle salin perällä sijaitsevasta valtaistui-
1028: mesta. Eduskunnan puhemies asettui tällöin esimmäksi
1029: oikealle puolelle ja varapuhemiehet sijoilleen lähinnä häntä:
1030: Vasemmalle valtaistuimesta oli asetettu pöytä, jonka
1031: ääressä senaatin talousosaston kanslian esittelijäsihteerillä
1032: A. Degerholm'illa, joka armossa oli määrätty valtiopäiväin
1033: avaamisesta pöytäkirjaa pitämään, oli sijansa.
1034:        Sittenkuin kaikki näin olivat kokoontuneet valtaistuin-
1035: saliin, ilmoitti juhlamenojenohjaaja sen kenraalikuvernöö-
1036: rille joka lähti sinne, jolloin ne, jotka häntä saattoivat, as-
1037: tuivat hänen edellään ja jälessään seuraavassa järjestyk-
1038: sessä. Edellä kävivät ensiksi valtiopäiväin juhlamenojen-
1039: ohjaaja, esittelijäsihteeri H. R.autapää, hänen jälkeensä se-
1040: naatin prokuraattori ja jäsenet, kaksi aina rinnakkain, pro-
1041: kuraattori ja nuorin jäsen ensinnä sekä muut siinä jär-
1042: jestyksessä, jossa senaatissa istuvat, nuoremmat aina
1043: vanhempain edellä, sitten senaatin molempien osastojen va-
1044: rapuheenjohtajat. Heidän jälkeensä tuli kenraalikuvernööri
1045: ja hänen takanaan kenraalikuvernöörin seurueeseen kuulu-
1046: vat henkilöt.
1047:                      Avajaiset valtaistuinsalissa.            25
1048: 
1049:        Saavuttuaan valtaistuinsaliin, asettui kenraalikuvernöö-
1050: ri valtaistuimen portaiden eteen. Senaatin varapuheenjohta-
1051: jat, jäsenet ja prokuraattori sijoittuivat valtaistuimen viereen
1052: oikealle puolelle sekä kenralikuvernöörin seurue valtaistui-
1053: men vasemmalle puolelle.
1054:        Nyt julisti kenraalikuvernööri Hallitsijan puolesta
1055: valtiopäivät avatuiksi, lukemalla julki venäjäksi Keisarin ja
1056: Suuriruhtinaan seuraavan armollisen
1057:                         tervehdyspuheen.
1058: 
1059:                   Suomen kansan edustajat!
1060:       Julistuskirjani mukaan lokakuun 22 (marraskuun 4)
1061: päivältä 1905 Suomen Suuriruhtinaanmaassa on julaistu
1062: uusi Valtiopäiväjärjestys ynnä uusi Vaalilaki, joiden nojalla
1063: ensimäiset lakimääräiset Valtiopäivät nyt avataan.
1064:       Tervehtien teitä Suomen kansan valitsemina, odotan
1065: teiltä hyödyllistä työtä ja väsymätöntä velvollisuuksienne
1066: täyttämistä; toivon menestyksellisen toimintanne vakaan-
1067: nuttavan ne periaatteet, joita on pantu toteutuneen uudistuk-
1068: sen perustaksi.
1069:       Ehdotuksia uusiksi, kansallisen elämän eri puoliin ulot-
1070: tuviksi laeiksi annetaan teidän harkittavaksenne osaksi nyt,
1071: osaksi myöhemmin edustajatoimenne kestäessä.
1072:       Rukoillen Korkeimman siunausta teille ja teidän työl-
1073: lenne, julistan Minä Valtiopäivät avatuiksi.
1074:                                               NIKOLAI.
1075:       Sen jälkeen senaatin talousosaston varapuheenjoh-
1076: taja, senaattori L. Mechelin kenraalikuvernöörin siihen
1077: määräämänä, luki julki saman puheen suomeksi ja ruotsiksi
1078: käännettynä.
1079:       Tämän perästä puhemies ilmitoi kenraalikuvernöörille
1080: eduskunnan alamaisen kunnioituksen liänen Majesteetilleen
1081: Keisarilie ja Suuriruhtinaalle seuraavassa suomeksi lukemas-
1082: saan puheessa:
1083: 
1084:                ,Teidän Ylhäisyytenne!
1085:       Armollinen julistuskirja 4 päivältä marraskuuta 1905
1086: on merkkikäänne Suomen kansan vaiheissa. Se poisti vie-
1087: raan hallitusjärjestelmän; se on lähtökohtana uudelle kehi-
1088: tysjaksolle. Siinä lausuttiin myös uuden Eduskunnan syn-
1089: 26                    25 p. toukokuuta 1907.
1090: 
1091: 
1092: tysanat. Riemulla on kansa tervehtinyt tätä uudistusta,
1093: jonka kautta kaikille Suomen kansalaisille, miehille ja nai-
1094: sille, on suotu yhtäläinen vaikutusvalta Kansaneduskunnan
1095: kokoonpanoon.
1096:        Hallitsijaosa kutsumuksesta kokoontuu Suomen Edus-
1097: kunta nyt ensi kerran 1906 vuoden Valtiopäiväjärjestyksen
1098: mukaan. Se työ, minkä yhteiskunnan . kaikkien kerrosten
1099: lähettämät edustajat suorittavat, on parhaiten saavuttava
1100: kansan luottamuksen. Samoin on edustajain yhteistoiminta
1101: omiaosa tasoittamaan eriävät mielipiteet sekä saattamaan
1102: kansalaiset      keskinäiseen ymmärtämykseen. Ja ennen
1103: kaikkea johtavat tähän toivottuun tulokseen toimenpiteet
1104: vähäväkisten taloudellisen tilan parantamiseksi ja henkiseksi
1105: kohottamiseksi, minkä Eduskunta tuntee yhdeksi kaikkein
1106: tärkeimmistä tehtävistään.
1107:        Samalla kun Suomen kansa uuden eduskunnan työstä
1108: odottaa suotuisia tuloksia, samalla se myöskin vakaasti
1109: luottaa siihen, että ne ylevät periaatteet: Suomen oikeu-
1110: den arvossa pitäminen ja Suomen kansan perustuslaissa
1111: säädettyjen oikeuksien kehittäminen, jotka Keisarillinen
1112: Majesteetti marraskuun mannifestissa on julistanut, tulevat
1113: toteutumaan niilläkin aloilla, missä se tähän asti ei ole ta-
1114: pahtunut.
1115:        Suomen kansan ylimpänä toivona on omistautua sivis-
1116: tystehtävänsä suorittamiseen ja kansallisen olemassaolonsa
1117: voimassapitämiseen, ja tämän toiminnan varmimpana tur-
1118: vana se pitää Suomen sisällistä itsenäisyyttä.
1119:        Suomen eduskunta pyytää minun kauttani Teidän Yl-
1120: häisyytenne saattamaan nämät alamaisen kunnioituksen
1121: ja uskollisuuden tunteet Hänen Keisarillisen Majesteettinsa
1122: Suomen Suuriruhtinaan tietoon."
1123:        Kenraalikuvernööri julki luki sen jälkeen venäjänkie-
1124: lellä laaditun luettelon niistä esityksistä, jotka Hänen Ma-
1125: jesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas on tahtonut eduskun-
1126: nalle antaa ja jotka jo avajaistilaisuuteen ovat ehtineet val-
1127: mistua. Näitä esityksiä oli luvultaan 15. Tämän luettelon
1128: luki sitten myös suomeksi ja ruotsiksi senaattori Mechelin.
1129:      Suomeksi oli luettelo seuraava
1130:       N :o 1, teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla;
1131:       N :o 2, järjestetyn notarilaitoksen voirnaanpanemi-
1132: sesta;
1133:                     Avajaiset valtaistuinsalissa.          27
1134: 
1135: 
1136:        N :o 3, oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja julkisista
1137: asianajajista;
1138:        N :o 4, Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 4 § :n muutta-
1139: misesta toisin kuuluvaksi;
1140:        N :o 5, sisältävä ehdotuksen Laiksi kaavojen ja mal-
1141: lien suojelemisesta;
1142:        N :o 6, eräiden kirkollisten maksujen taksoittamisen
1143: perusteista;
1144:        N :o 7, koskeva Suomen Pankille 19 p :nä Helmikuuta
1145: 1895 annetun Ohjesäännön 2 § :n 6 kohdan, semmoisena
1146: kuin se kuuluu Armollisessa Asetuksessa 10 p :ltä Heinä-
1147: kuuta 1901, muuttamista toisin kuuluvaksi;
1148:        N :o 8, koskeva muutettuja määräyksiä eräiden Ri-
1149: koslain 13 luvussa mainittujen rikosten syytteeseen pane-
1150: misesta;
1151:        N :o 9, leimasuostunnasta;
1152:        N :o 10, koskeva suostun ta veroa pelikorteista;
1153:        N :o 11, varain osottamisesta valtiopäiväkustannusten
1154: suorittamiseen;             ·
1155:        N :o 12, kyytitoimesta;
1156:        N :o 13, paloapuyhdistyksistä;
1157:        N :o 14, ynnä ehdotus Laiksi työstä leipomoissa; ja
1158:        N :o 15, koskeva muutettuja määräyksiä hirven met-
1159: sästämisestä.
1160:        Lopuksi (edustaja N. E. Huoposen esityksestä) koho-
1161: tettiin kolmenkertainen eläköönhuuto Hänen Majesteetil-
1162: leen Keisarilie ja Suuriruhtinaalle.
1163:        Kun tämä oli tapahtunut, palasi kenraalikuvernööri
1164: sisähuoneisiin takaisin samalla tavalla ja samassa järjestyk-
1165: sessä saatettuna kuin valtaistuins.aliin tullessaankin, jonka
1166: jälkeen eduskunnan puhemies, varapuhemiehet ja jäsenet
1167: sekä muut läsnä olevat myös poistuivat salista.
1168: 
1169: 
1170: 
1171:      3.   Lauantaina 25 p. toukokuuta 1907
1172:                    klo 6 i. p.
1173:      Nimenhuudossa olivat saapuvilla eduskunnan kaikki
1174: muut jäsenet paitsi ed. Runeberg.
1175: 28                  Istunto 25 p. toukokuuta 1907.
1176: 
1177: 
1178:           Lähetystöiä Venäjän valtakunnanduumasta y. m.
1179:       Puhemies ilmoitti istunnon alkamisen myöhästyneen
1180: syystä että puhemiehistö tänään oli ottanut vastaan kolme
1181: lähetystöä Venäjän valtakunnanduuman jäseniä, jotka edus-
1182: tivat Duuman eri ryhmiä, kuten Puolalaisia, Donin kasakoita,
1183: y. m. Näiden. lausumista tervehdyksistä oli eduskunnalle
1184: myöhemmin selkoa tehtävä, samoinkuin useista eduskun-
1185: nalle saapuneista sähkösanomistakin, joita vielä ei oltu eh-
1186: ditty kääntää.
1187: 
1188: Suhteellisen vaalitavan sovelluttaminen eduskunnassa toitni-
1189:                      tettaviin vaaleihin.
1190:       Esitettiin pöydällä ollut nyt painettuna jaettu 7-jäseni-
1191: sen valiokunnan lausunto K. Senaatin teettämästä ehdotuk-
1192: sesta. joka koskee suhteellisen vaalitavan so,velluttamista
1193: kansaneduskunnassa toimitettaviin vaaleihin.
1194:          Lausunnon ensimäinen ponsi, hyväksyttiin    keskuste-
1195: lutta.
1196:          Toisen ponnen johdosta käytti puheenvuoroa
1197:        .Ed. Torppa: Huomioon ottamalla osaksi ne näkökohdat
1198: jotka valiokunta perusteluissaan on lausunut ehdottaessaan
1199: valitsijain lukumäärän korottamista siitä alimmasta mää-
1200: rästä, minkä Valtiopäiväjärjestys säätää, katson minä ole-
1201: van syytä tämän lukumärän lisäämiseen vielä siitäkin, mitä
1202: valiokunta on ehdottanut. Tähän tulee lisäksi muutamia
1203: muitakin näkökohtia kuin mihin valiokunta on perusteluis-
1204: saan viitannut. On nimittäin huomattava että kansanedus-
1205: kunta ensi kerran alottaa toimintansa uudessa kokoonpanos;..
1206: saan, ja näin ollen tuntevat eduskunnan jäsenet hyvin vä-
1207: hän toisiaan, joten tulisi saavutetuksi suurempi asiantunte-
1208: mus valitsijamiesten kesken, jos saataisiin suurempi luku-
1209: määrä valitsijamiehiä.
1210:        Sen lisäksi on vielä olemassa tietääkseni hyvin pal-
1211: jon paikallisia kysymyksiä, jotka tulevat esille eduskunnas-
1212: sa, ja näitten kysymysten laatu on sellainen että se vaatii
1213: myöskin paikallistuntemusta suuremmassa määrässä, ja tä-
1214: mäkin saavutettaisiin sen kautta että valitsijain luku lisät-
1215: täisiin. On nimittäin koettua jo entisten säätykokousten ajoil-
1216: ta, että jota lukuisampi ja monipuolisemmasti kokoonpantu
1217: valitsijamiehistö on, sitä täsmällisempi ja kaikkia eri kat-
1218:                        Suhteellinen vaalitapa.                29
1219: 
1220: santokantoja edustava näkökanta tulee olemaan valitsijakun-
1221: nassa edustettuna ja tämä tietää sitä että kaikki ne mo-
1222: net eriluontoiset- ja laatuiset valiokunnat, jotka tulevat edus-
1223: kuimassa asetettaviksi, tulevat tällöin myöskin tarkemmin ja
1224: asianmukaisemmin kokoonpannuiksi. Näitä näkökohtia huo-
1225: mioon ottamalla rohkenen minä kansaneduskunnalle kunni-
1226: oittavimmin ehdottaa, että valitsijoiden fukumäärä näillä val-
1227: tiopäivillä määrättäisiin 45 :ksi.
1228:        Ed. Nykänen: Minä pääasiallisesti yhdyn edelliseef\
1229: puhujaan. Minunkin mielestäni se vaikeus valiokuntain aset-
1230: tamiseen nähden, joka aiheutuu siitä että eduskunnassa on
1231: suuri joukko uusia toisilleen tuntemattomia jäseniä, voitai-
1232: siin suuremmassa määrin ehkäistä, jos valitsijami~sten luku
1233: saataisiin niin suureksi kuin mahdollista. T-unnettua on että
1234: tähän eduskunnan kokoukseen tulee asioita niin monipuolisia
1235: että tuskin monillakaan edellisillä valtiopäivillä on ollut sa-
1236: massa määrässä eriluontoisia asioita käsiteltävänä. Olisi
1237: sentähden tärkeätä että tunnettaisiin, mihinkä asiaan kukin
1238: eduskunnan jäsen pystyy. Myös tullaan varmaan rauta-
1239: teiden rakentamisesta tekemään lukuisia anomuksia, joten
1240: olisi tärkeätä tässäkin suhteessa valitsijamiesten tuntea mah-
1241: dollisimman suuressa määrässä eduskunnan jäseniä, jotta
1242: voisivat rautatievaliokuntaan asettaa sellaisia jäseniä, jotka
1243: asian tuntevat. Kannatan hra Torpan tekemää ehdotusta.
1244:      Keskustelun päätyttyä hyväksyttiin seuraava äänes-
1245: tysesitys:
1246:      Ken hyväksyy valiokunnan lausunnon toisen ponnen,
1247: vastaa jaa; jos ei voittaa, on eduskunta hyväksynyt edustaja
1248: Torpan tekemän ehdotuksen.
1249:      Lippuäänestyksessä annettiin 88 jaa- ja 104 ei-ääntä
1250: joten edustaja Torpan ehdotuksen mukaan valitsijamiesten
1251: luku oli määrätty 45 :ksi; varamiesten luku hyväksyttiin
1252: 15:ksi.
1253:                         Arm. esityksiä.
1254:      Esitettiin ja pantiin pöydälle keskiviikkona tämän kuun
1255: 29 p. pidettävään täysi-istuntoon seuraavat Keis. Majestee-
1256: tin arm. esitykset.
1257:       N :o 1 teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla,
1258:       N :o 2 järjestetyn notarilaitoksen voimaanpanemisesta,
1259: 30                 Istunto 25 p. toukokuuta 1907.
1260:                                                     ·------ - - - - - - - - -
1261: 
1262: 
1263:       N :o 3 oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja julkisista asi-
1264: anajajista;
1265:       N:o 4 oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 4 §:n muutta-
1266: misesta toisin kuuluvaksi;
1267:       N :o 5 sisältävä ehdotuksen Laiksi kaavojen ja mallien
1268: suojelemisesta;
1269:       N :o 6 eräiden kirkollisten maksujen taksoittamisen pe-
1270: rusteista;
1271:       N:o 7 koskeva Suomen Pankille 19 p:nä helmikuuta
1272: 1895 annetun Ohjesäännön 2 §:n 6 kohdan, semmoisena kuin
1273: se kuuluu Armollisessa Asetuksessa 10 p:ltä heinäkuuta 1901,
1274: muuttamista toisin kuuluvaksi;
1275:       N :o 8 koskeva muutettuja määräyksiä eräiden Rikos-
1276: lain 13 luvussa mainittujen rikosten syytteeseen panemisesta.
1277: 
1278:        Esitys rukouksen pidosta istuntoa alkaessa.
1279:      Puhemies ilmoitti edustaja :E. S. Yrjö-Koskisen pyytä-
1280: neen saada tehdä ehdotuksen, jonka jälkeen puheenvuoron
1281: saatuaan lausui
1282:        :Ed. Yrjö-Koskinen, E. S.: Suomen uusi eduskunta on
1283: tänä päivänä noudattanut vanhaa tapaa ja kokoontunut Ju-
1284: malan huoneeseen anomaan siunausta työllensä. Rohkenen
1285: tällä hetkellä, jolloin ensi kerran valtiopäiväin avajaisten jäl-
1286: keen olemme täysi-istunnossa, esittää arvoisalle eduskunnalle
1287: uuden tavan käytäntöön otettavaksi, mutta tavan, joka on
1288: mitä likeisimmässä yhteydessä ja parhaassa sopusoinnussa
1289: äsken mainitsemani tavan kanssa. Minä ehdoitan, että tä-
1290: män eduskunnan täysi-istunnot tästälähin aloitetaan lyhyellä
1291: rukouksella. Minun ei tarvitse, tälle seuralle perustellakseni
1292: ehdotustani, käyttää monia sanoja. Jokainen täällä olijoista
1293: tietää, että Suomen kansa kokonaisuudessaan tunnustaa maa-
1294: ilmankatsomusta, joka näkee Jumalan johtoa kansojen niin-
1295: kuin yksityisenkin elämässä. :Että korkeampi valta kuin sokea
1296: sattuma, järkähtämättömät luonnon lait tahi pelkkä ihmis-
1297: tahto johtaa tämän maailman menoa, sen on meidän kan-
1298: samme oppinut omista vaiheistaan. Mitään muuta kuin tä-
1299: män maailmankatsomuksen tunnustamista ei sisälläkkään jul-
1300: kisten toimitusten aloittaminen rukouksella. :Ei se edellytä
1301: mitään yksityisen ihmisen henkilökohtaista suhdetta Juma-
1302: laan, eikä se tietysti semmoisenaan voi tehdä ketään hurs-
1303: kaammaksi tai jumalattomammaksi. Mutta siltä ei suinkaan
1304: ole sanottu, ettei tällaisella tavalla ole mitään merkitystä. Ta-
1305: vallisina levollisina aikoina, jolloin elämä kulkee jokapäiväis-
1306:                  Rukouksen pidosta istuntoa alkaessa.         31
1307: 
1308: 
1309: tä menoansa, saattaa toisinaan tuntua kylläkin tyhjältä ta-
1310: valta, jos eduskunta säännöllisesti ottaa aloittaakseen täysi-
1311: istuntonsa rukouksella. Mutta saattaa tulla toisellaisia aikoja,
1312: ja hetkinä, jolloin intohimot pyrkivät ottamaan ohiakset kä-
1313: siinsä, voi tällaisen tavan merkitys olla ratkaisevaa laatua.
1314: Minkälaiset kohtalot odottanevatkin meidän isänmaatamme,
1315: aivan varmaa on, että tulee päiviä, jolloin eduskunnassa pide-
1316: tään onnellisena asiana, jos tällainen tapa on otettu käy_tän-
1317: töön. Ja nyt, kun eduskunta vielä astuu ensimäisiä epävakaita
1318: askeleita, kun tämän johdosta vakava, juhlallinen tunnelma
1319: täyttää mielet, olisi sopiva hetki tehdä tämä päätös.
1320:       Mitä esitykseni käytännölliseen puoleen tulee, niin pyy-
1321: dän ehdoittaa, että täysi-istuntoja aloittava rukous saa kes-
1322: tää korkeintaan kaksi minuuttia ja että sen toimittavat vuo-
1323: ron mukaan ne kansanedustajat, jotka istuntokauden alussa
1324: puhemiehelle ilmoittautuvat siihen halullisiksi.
1325:       Lopuksi ehdoitan että tämä esitys lähetetään puhemies-
1326: neuvoston harkittavaksi.
1327:       Keskustelu:
1328:        Ed. Vuorimaa: Minä pyydän lämpimästi kannattaa
1329: tehtyä ehdotusta. Suomen kansa on pannut ja vieläkin panee
1330: luottamuksensa ja turvansa Jumalaan, ja häneltä se rukoilee
1331: ja on rukoillut siunausta työllensä. Pidän siis vallan luon-
1332: nollisena että Suomen eduskuntakin noudattaa tätä samaa
1333: kansansa tapaa. Voitaisiin ehkä sanoa, että tämä tapa, joka
1334: täällä on ehdotettu, on uusi, mutta niin ei kuitenkaan ole lai-
1335: ta. Jos menemme tuonne kaukaiseen, vapaasen länteen, A-
1336: merikkaan, niin huomaamme että tämä suuren, vapaan kan-
1337: san eduskunta alkaa istuntonsa rukouksella. Asia ei siis sen-
1338: kään puolesta olisi mikään outo. Mutta vaikkakaan näin ei
1339: olisi laita, niin me tiedämme, että Suomen kansa nyt kulkee
1340: etukansana, ja sentähden ei mikään estä meitä panemasta
1341: uutta ylevää tapaa toimeen.
1342:        Minä siis lämpimästi kannatan ehdotuksen lähettämistä
1343: puhemiesneuvostoon.
1344:      Ed. af Ursin: Tehty ehdotus on jotakin aivan uutta.
1345: Olkoonpa niin että sitä tapaa ~äytetään lännessä, niinkuin on
1346: sanottu, niin on kuitenkin luullakseni tosi-asia, että sitä ei
1347: käytetä muualla kuin siellä, ei edes niin uskonnollisen kansan
1348: keskuudessa kuin Englanti on, s. o. Englannin parlamentissa.
1349: En voi kannattaa tätä ehdotusta millään tapaa, sillä voin
1350: otaksua, että meidän keskuudessamme löytyy henkilöitä.
1351: 3Z                Istunto 25 p. toukokuuta 1907.
1352: 
1353: 
1354: jotka eivät ole uskonnollisia eivätkä tahdo kuulla rukousta,
1355: joten ehdotettu menettely olisi heidän suhteensa omantunnon
1356: polkemista uskonnon varjolla. Olen vakuutettu sitäpaitsi,
1357: että koko ehdotus ei ole mitään muuta kuin valtiollinen ma-
1358: nööveri, uskonto välikappaleena. (Hyvä!) En voi hyväksyä
1359: uskonnon käyttämistä poliittisena välikappaleena. Sillä en
1360: tahdo sanoa että kaikki, jotka kannattavat tehtyä ehdotusta,
1361: tarkottavat sitä, sillä tiedän ja olen vakuutettu, että täällä
1362: joukossa löytyy useampia, jotka tosiaan ovat syvästi uskon-
1363: nollisia ja joiden mielipidettä minä kunnioitan, mutta minä
1364: toistan sittenkin, että koko ehdotus ei ole mitään muuta kuin
1365: sondeerata, mitä kansa mahdollisesti arvelisi, jotta joku ryh-
1366: mä saisi tilaisuuden eduskunnassa esiintyä jonkunlaisena eri-
1367: tyisenä uskonnon kannattajana ja sillä tapaa saavuttaa kan-
1368: san suosion. Mutta minä uskallan vakuuttaa, että kansa on
1369: jo sikäli valveilla että se aivan hyvin ymmärtää koko tämän
1370: tempun. (Hyvä huutoja!).
1371:       Edellä sanotun johdosta minä siis vastustan tehtyä eh-
1372: dotusta, mutta kun ylipäänsä en ole halukas tappamaan ehdo-
1373: tuksia syntyissään, voin kyllä suostua siihen että asia ehdo-
1374: tuksentekijän toivomuksen mukaan lähetetään puhemies-
1375: neuvostoon. Kuitenkin arvoisa ehdotuksentekijä saa hiukan
1376: malttaa mielensä, sillä puhemiesneuvostoa ei vielä ole ole-
1377: massa ennenkuin valiokuntain puheenjohtajat ovat valitut, jo-
1378: ten asiaa ei voida ennen käsitellä.
1379:       Ed. Sipponen: Ilolla kuulin tätä asiaa esitettävän,
1380: sillä ne kansalaiset, jotka minut tänne määräsivät, jättivät
1381: minulle myöskin tehtäväksi eduskunnalle esittää, että edus-
1382: kunta aloittaisi kulloinkin toimensa lyhyellä rukouksella,
1383: kun kerran koko maamme kansa kaikissa kirkoissa jättää
1384: esirukouksissaan kalliin eduskuntansa Korkeimman johda-
1385: tuksen huomaan. Minä pyydän saada kannattaa vapaa-
1386: herra Yrjö-Koskisen tekemää ehdotusta.
1387:       Ed. Rosenqvist, V. T.: Vare det fjärran från mig att
1388: vilja betvifla att under det väckta förslaget ligga de bästa
1389: motiv, men jag kan dock för min del icke förena mig om det-
1390: samma. Jag kan icke förena mig därom på grund af den höga
1391: uppfattning jag har om bönen. Det är människans djupaste,
1392: varmaste känslor, som i bönen skola finna sitt uttryck. Bö-
1393: nen får därför icke göras tili något formalistiskt, och jag
1394: fruktar att, om vi skulle här införa seden att begynna
1395: hvarje plenum med offentlig bön, vi därmed skulle göra bö-
1396: nen tili en tom, formalistisk handling. Måhända skulle då
1397:                 Rukouksen pidosta istuntoa alkaessa.        33
1398: 
1399: 
1400: en gång på den finska representationen komma att tillämpas
1401: de bekanta orden från den bok, jag skattar högst: ,Detta
1402: folk naikas mig med sin mun och hedrar mig med sina läppar,
1403: men deras hjärtan äro långt ifrån mig". (Bra !).
1404:       Ed. Ahmavaara: Minä puolestani en tahdo tällä ker-
1405: taa itse asiasta lausua sitä enkä tätä. Pyysin puheenvuoroa
1406: ainoastaan huomauttaakseni, että minun mielestäni ei ole
1407: Valtiopäiväjärjestyksen mukaista se, että puhemiesneuvos-
1408: toon lähetetään asioita valmistettavaksi. Jos jotakin asiaa
1409: tahdotaan valmista<!, niin se on valmistettava jossakin va-
1410: liokunnassa eikä puhemiesneuvostossa. En tahdo myöskään
1411: tätä ehdotusta tappaa, ennenkuin se on ollut valmistelta-
1412: vana. Minä siis ehdotan, että jos ehdotus lähetetään johon-
1413: kin lausunnon antamista varten, sitä ei lähetettäisi puhe-
1414: miesneuvostoon, vaan että se lähetetään, sitten kun valiokun-
1415: nat on asetettu, johonkin valiokuntaan. Minä kumminkin
1416: pyydän jättää tämän seikan puhemiehen ratkaistavaksi,
1417: katsooko hän edustaja Yrjö-Koskisen ehdotuksen olevan
1418: Valtiopäiväjärjestyksen mukaisen. Jos hän niin katsoo,
1419: niin minulla ei ole mitään sitä vastaan, vaikka yksityinen
1420: mielipiteeni onkin että se olisi lähetettävä johonkin valio-
1421: kuntaan valmistettavaksi.
1422:        Puhemies: Edusmies Ahmavaaran lausunnon joh-
1423: dosta pyydän vaan huomauttaa, että minun mielestäni asia
1424: kuuluisi työjärjestyksen yhteydessä valmisteltavaksi ja siis
1425: olisi lähetettävä siihen 7-jäseniseen valiokuntaan, mikä jo on
1426: olemassa.
1427:       Ed. Tainio: Minä pyydän yhj:yä toht. af Ursinin lau-
1428: suntoon, mikäli se koski tämän ehdotuksen tarkoitusta.
1429: Sen tarkoituksena on täällä saada esittää kansalle joku
1430: puolueryhmä uskonnon erityisenä puoltajana ja toiset uskon-
1431: non vihollisina ja vastustajina. Mutta kuinkahan vakavata
1432: ja syvää hartautta synnyttävät ne rukoukset, joiden alku-
1433: motiivit jo ovat sellaiset. Kun sitäpaitsi ne vapaaehtoiset
1434: rukoilijat epäilemättä tulisivat kuulumaan paraasta päästä
1435: siihen puolueryhmään, josta tämä esityskin on kotoisin, niin
1436: epäilen, tokko niiden rukoilijainkaan rehellisyyteen aina
1437: luotettaisiin. Lienee myös vaikea kenenkään rukoilla ko-
1438: mennon mukaan. Ei minun mielestäni todista uskonnolli-
1439: suutta se, että me rukoilisimme täällä komennosta 2 mi-
1440: nuuttia. vaikkapa ehkä täällä mielet olisivat kuinka kiihty-
1441: neet ja kaikki ajattelisivat kaikkea muuta, vaan ei taivaalli-
1442:                                                         3
1443: 34                 Istunto 25 p. toukokuuta 1907.
1444: 
1445: 
1446: sia asioita. (Hyvä!) Minun mielestäni ne, jotka rukoilevat,
1447: voivat rukoilla kammioissaan aamulla ylös noustessaan eikä
1448: teeskennellä täälllä ja pakoittaa toisiakin teeskentelemään.
1449: teeskennelä täällä ja pakoittaa toisiakin teeskentelemään.
1450: kassa näin menetellään. Minä huomautan, että Amerikka
1451: on ulkokultaisuuden ja tekopyhyyden luvattu maa, (Hyvä!)
1452: ja sitä esimerkkiä emme halua täällä Suomessa seurata. Mi-
1453: nua muuten ihmetyttää se kohteliaisuus, jota täällä edustajat
1454: af Ursin ja Ahmavaara ovat osoittaneet tätä ehdotusta koh-
1455: taan. Valiokunnalla on parempaakin työtä kuin tälläisten esi-
1456: tysten tappaminen. Ehdotan, että asia raukeaa sinänsä, lähet-
1457: tämättä sitä mihinkään valiokuntaan. (Hyvä-huutoja).
1458:       Ed. Lahtinen: \t'_apaaherra Yrjö-Koskisen esitykseen
1459: tahdon vastata, että ne edustajat rukoilkoot, jotka tahtovat
1460: rukoilla. Arvelen että eikö mahtanut vanhankin eduskunnan
1461: aikana olla edustajia, jotka alkoivat istunnon rukouksella.
1462: En tarkoita että pitäisi ääneen rukoilla, vaan menköön jo-
1463: kainen kammioon ja rukoilkoon hiljaisilla huokauksilla, johon
1464: täällä on kyllä tilaisuus; ja luulen että tälläinen rukous on
1465: Herralie yhtä otollinen kuin julkinen rukous. Ainoastaan
1466: esittämässäni muodossa kannatan rukousta eduskunnassa.
1467:       Ed. Yriö-l(oskinen: E. S.: Minä erehdyin viime eh-
1468: dotusta tehdessäni. Tietysti tarkoitin sanoa, mitä puhemies-
1469: kin on sitte selittänyt, että asia lykättäisiin siihen valittuun
1470: seitsenmiehiseen komiteaan, jonka .tulee työjärjestys laatia.
1471: Onhan selvä asia, että tämä kuuluu sinne eikä varsinaisesti
1472: valiokunnan työhön. Muuten luulin siinä lyhyessä esityk-
1473: sessä, jonka tein, kyllin selvään osoittaneeni, että julkisen
1474: rukouksen merkitys on pääasiassa juuri määrätyn maailman-
1475: katsomuksen tunnustaminen, sen maailmankatsomuksen tun-
1476: nustaminen, joka on meidän kansassamme vielä suuren enem-
1477: mistön vakaumuksena. En minä kiellä ketään rukoilemasta
1478: kotona eikä· tämä ehdoitus millään muotoa sitä estä. Mitä
1479: muuten muutamien arvoisien edustajain lausuntoihin tulee
1480: minun vaikuttamistani, niistä tietysti en voi mitään sanoa.
1481: En minä voi todistaa vaikuttimieni suhteen kellekään sitä
1482: enkä tätä, mutta kaikki sellainen toisten vaikuUimien vetä-
1483: minen todistajaksi julkisess~ elämässä todistaa itsessään
1484: raakuutta.
1485:      Ed. Huoponen: Ryhtymättä tällä kertaa tarkemmin
1486: lausumaan niitä periaatteellisia näkökohtia, joita tehty ehdo-
1487: tus minussa synnyttää, pyydän vaan lyhyesti kannattaa teh-
1488:                    Rukouksen pidosta istuntoa alkaessa.'   35
1489:                                                    ---------
1490: 
1491:  tyä ehdotusta, että se joutuu sen toimikunnan tarkastetta-
1492:  vaksi, joka järjestyssäännöt muutenkin kansaneduskunnalle
1493:  valmistaa.
1494:       Ed. Erkko: Rehtori Rosenqvistin esittämillä syillä
1495:  minäkin ehdotan, että tämä ehdotus hylättäisiin.
1496:            Ed. Turkia: Minä puolestani käsitän, että kansa, joka
1497:      meidät on valinnut, ei ole lähettänyt meitä tänne taivaallisia
1498:      asioita pohtimaan, va.an maallisia. Katson että ehdotettu
1499:      kahden minuutin aika on vaan viivytystä ja luulen että valit-
1500:      sijoiden enemmistö tulisi tässäkin jonkun verran protestee-
1501:      raamaan. Meillähän löytyy sitäQaitsi kokonainen rukoili-
1502:      1oiden ammattikunta; jos katsotaan tarpeelliseksi, niin voihan
1503:      eduskunta pyytää että kaikissa kirkoissa suoritettaisiin ru-
1504:      kous ehkä pitempikin kuin kaksi minuuttia kestävä, jos otak-
1505:      sutaan että täällä syntiä tehdään, ja niitten edustajien puo-
1506:      lesta, jotka luulevat että eivät omilla rukQuksillaan luule suo-
1507:      riutuvansa taivaallisten asioittensa suhteen. Minä yhdyn
1508: .... edustaja Tainioon, että ehdotus hylätään.
1509:         Ed. Setälä: Kristinuskon perustaja itse ei ole kehoit-
1510:   tanut rukoilemaan kaduilla ja turuilla, vaan kehoittaa sitä,
1511:   joka rukoilee, menemään kammioonsa ja tekemään sen hen-
1512:   gessä ja totuudessa. Minä pelkään, että semmoinen viralli-
1513:   nen rukous, joka suoritetaan täällä ulkonaisen muodon nou-
1514:   dattamiseksi, hyvin suuressa määrässä tulee muistuttamaan
1515:   sitä rukousta, joka rukoillaan kaduilla ja turuilla. Yhdyn sii-
1516:   hen, mitä rehtori Rosenqvist on aikasemmin lausunut, sekä
1517:   myös edustaja Tainion ehdotukseen, ja minäkin siis puoles-
1518:   tani ehdotan, että tämä ehdotus ei antaisi aihetta mihinkään
1519:   toimenpiteesen.
1520:          Ed. Vuorimaa: Ehdotuksen tekijän ehdotus äsken
1521:   osoitti, että hän on sen tarkoittanut lähetettäväksi siihen
1522:   järjesty_skomiteaan, mikä on täällä asetettu. Minäkin pyydän
1523:   ehdottaa, että se sinne lähetetäään. Mitä tulee muutamien
1524:   puhujien lauseisiin, joilla he koettavat esittää ehdotusta sem-
1525:   moiselta kannalta, joka on persoonallisesti loukkaavaa laa-
1526:   tua, niin pyydän minä asettaa jyrkän vastalauseen sitä vas-
1527:   taan, että tässä eduskunnassa mennään tuomitsemaan yksi-
1528:   tyisten vaikuttimia ja yksityisten vakaumusta. Toivon, että
1529:   semmoista ei tässä eduskunnassa enään tule kysymykseen~
1530:        Ed. Pajari: Minä pyydän vaan lyhyesti panna vasta-·
1531:   lauseen niiden lausuntoja vastaan, jotka ovat tässä toisten
1532: 36                 Istunto 25 p. toukokuuta 1905.
1533: 
1534: 
1535: tarkoituksia ruvenneet tuomitsemaan. Minulla on täysi syy
1536: uskoa, että ehdotus on syntynyt mitä vilpittömimmässä ai-
1537: keessa. Ehdotuksentekijä sanoi ja kaikkihan me sydämis-
1538: sämme ja omissatunnoissamme myönnämme sen, että lyhyt
1539: rukous kokouksen alkamiseksi ei tee meitä jumalattomiksi
1540: eikä hurskaiksi. Se on vaan, niinkuin ehdotuksen tekijä sa-
1541: noi, sen maailmankatsomuksen tunnustaminen, jonka Suo-
1542: men kansa ammoisista ajoista on omaksensa ottanut. Sikäli
1543: kuin me tunnemme kansan elämää, niin me tiedämme että
1544: kaikki julkinen yhteinen toiminta on siellä alettu Jumalan ni-
1545: men avuksi huutamisella. Minä puolestani en myöskään
1546: soisi, että täällä riitojen ja väittelyjen kautta tämmöinen asia
1547: joutuisi kärsimään. Mutta olen pahoillani, että täällä on voitu
1548: antaa semmoisia lausuntoja, kuin on annettu, että muka pitä-
1549: kööt huolta taivaallisista asioista ,ammattirukoilijat". Mi-
1550: nun mielestäni on tämän kansan ensimäisen eduskunnan ar-
1551: voa alentavaa kuulla semmoista lausuttavan (Hyvä! Hyvä!
1552: Ei!)
1553:       Ed. Karhi: Niin lämpimästi kuin kannattaisinkin sem-
1554: moista mielipidettä että tämmöinen tilaisuus alettaisiin ruko-
1555: uksella, niin koska asiaa on val')tustettu, minä yhdyn niihin,
1556: jotka vaativat että tämä· asia ratkaistaisiin tässä kokoukses-
1557: sa. Kun tiedämme että asiasta on eri mieliä, niin täällä pide-
1558: tyllä rukouksella ei saavutettaisi ehdotuksen tarkoittamaa
1559: hyötyä.
1560:        Ed. Aalto: Täällä ovat muutamat esittäjät vedonneet
1561: siihen, että kaikki suuret tilaisuudet ovat ennenkin aletut
1562: rukouksella. Mutta eihän vanhan nelisäätyisen eduskunnan
1563: aikana istuntoja alettu rukouksella paitsi pappissäädyssä.
1564: Miksi eivät esim. talonpojat joiden uskonnollisuuteen tässä
1565: on vedottu, tahtoneet tätä tapaa noudattaa? Minäkin yhdyn
1566: niihin, jotka katsovat täällä pyydettyä rukousta vaan sellai-
1567: seksi tempuksi, jolla tahdotaan joku syrjätarkoitus saavuttaa.
1568: Jos ehdotus täällä hyväksyttäisiin, niin minä arvelen, että
1569: hyvin suuri joukko edustajia ei niin kiiruhtaisi tänne ennen
1570: täysi-istunnqn alkua, vaan olisivat eteisessä kävelemässä ja
1571: jo~aisen täysi-istunnon alku tulisi niin muodoin häirityksi.
1572: Minä tämän tähden yhdyn edustaja Tainioon.
1573:       Ed. Bäck: Jag vill ingalunda förkasta seden att bedja.
1574: Tvärtom anser jag det vara en kristens plikt att göra detta,
1575: och jag anser bönen vara en källa, ur hvilken hvarje kristen
1576: hämtar krafter i lifvets strider. Men jg mäste ändock instäm-
1577:                Rukouksen p:dosta istunnon alkaessa.          37
1578: ---------~~-
1579: 
1580: 
1581: 
1582: 
1583: ma uti rektor Rosenqvist andragande. Jag anser att bönen
1584: på detta ställe blefve mer eller mindre formalistisk och det
1585: får den aldrig blifva. Bönen får icke blifva en skylt, som de
1586: kristna bära på sig. Därför instämmer jag uti deras utlåtan-
1587: de, som här hafva yrkat, att förslaget måtte förkastas. Det
1588: finska folkets representanter kunna på annat sätt bevisa, att
1589: de äro verkligt kristligt sinnade. De må stifta sådana lagar,
1590: som innerst hvila på Ouds ords fasta grund. Därmed skola
1591: de på bättre sätt visa sin kristendom, än om de här hvarje
1592: gång som plenum börjar under två minuters tid rabbla upp
1593: en bön.
1594:       :Ed. Merivirta: Minä puolestani mitä lämpimimmin
1595: kannatan täällä tehtyä ehdotusta, että eduskunnan kokouk-
1596: set alotettaisiin rukouksella. Kannatan tätä erittäin siitä
1597: syystä, että meidän kansamme kantaa kuitenkin kristillisen
1598: kansan nimeä, eikä tälle kristikansalle pitäisi olla outoa eikä
1599: vastenmielistä lähestyä muutamalla sanalla elävää kaikki-
1600: valtiasta Jumalaa. Jokaisella on tietysti oikeus ja vapaus
1601: yksinäisyydessä lähestyä Jumalaa jo ennen tänne saapumista
1602: ja vielä täällä ollessaankin sydämessään. Mutta sillä väit-
1603: teellä, että meidän muka tulisi rukoilla ainoastaan kammios-
1604: samme, ei suinkaan tehdä turhaksi rukouksen tarpeellisuutta
1605: istuntoja alotettaessa. Me olemme tänä päivänä Herran kas-
1606: vojen edessä olleet koossa Herran temppelissä, jossa ruko-
1607: uksia on pidetty. Siellähän koko eduskunta oli läsnä. Siellä
1608: pidettiin sitäpaitsi paljon pitempiäkin rukouksia kuin mitä
1609: ehdotetun kahden minuutin kuluessa voitaisiin pitää. Miksei
1610: eduskunta siis voisi olla läsnä tämän lyhyen rukouksen pitä-
1611: misen aikana eduskunnan kokouksen alkaessa?
1612:        On väitetty että rukouksen pitäminen täällä johtaisi ul-
1613: kokultaisuuteen. Minä luulen, etteivät tähän toimeen tarjoudu
1614: mielellänsä ne eduskunnan jäsenet, jotka eivät sydämessään
1615: tahdo Jumalaa lähestyä; silloin ei suinkaan rukouksen tar-
1616: vitse tulla ulkokultaisuudeksi. Joka lähestyy Jumalaa, se lä-
1617: hestyy häntä täälläkin, joka ei lähesty, se ei sitä täälläkään
1618: tee. Tiedän että paljon löytyy kansassamme, jotka mitä läm-
1619: pimimmin tätä asiaa kannattavat; ja jotka minunkin ovat va-
1620: linneet tähän eduskuntaan, ne hartaimmin toivoisivat, että
1621: täällä Herran nimeä mainittaisiin. Minä sentähden puolestani
1622: lämpimimmin yhdyn tehtyyn ehdotukseen, että niille, jotka
1623: tahtovat ilmoittautua pitämään täällä lyhyen rukouksen, sii-
1624: hen suotaisiin tilaisuus, tahtomaHa kuitenkaan yhtyä niihin,
1625: jotka vaativat, että tämä rukous saisi olla korkeintaan kah-
1626: 38                 Istunto 25 p. toukokuuta 1907.
1627: 
1628: 
1629: den minuutin pituinen, vaan että se olisi mahdollisimman
1630: lyhyt.
1631:       Myöskin sopisi että tämä asia ratkaistaisiin jo tänä il-
1632: tana tarvitsematta sitä lykätä mihinkään neuvostoon. Tämä
1633: on siksi yksinkertainen ja selvä asia ja mielipiteet lienevät
1634: tästä jokaisella kylläkin selvät.
1635:        Ed. Mikkola: Täällä on väitetty, että kansan keskuu-
1636: dessa yleensä on tapana alkaa kaikki julkiset toimitukset ru-
1637: kouksella. Mikäli minä tätä asiaa tunnen, niin asianlaita kui-
1638: tenkaan ei ole sellainen. En vielä ole missään kuullut kunta-
1639: kokousta aletettavan rukouksella, enpä edes kirkonkokousta,
1640: yhtä vähän kuin muitakaan sellaisia kokouksia, joissa pää-
1641: asiallisena käsittelyn aiheena on yhteiskunnalliset, valtiolli-
1642: set tai taloudelliset kysymykset. Valtiollisella alalla tosin
1643: vasta päättyneen vaalitaistelun aikana muutamat ryhmät
1644: turvautuivat uskontoon, mutta sekin oli tässä maassa uusi
1645: tapa, ja minä en ainakaan omasta puolestani niiden motiivien
1646: rehellisyydelle erityisen suurta arvoa pane. Minä siis ly-
1647: hyesti, ja pääasiallisesti niillä perusteilla, jotka edustaja Ro-
1648: senqvist täällä toi esille, tahdon yhtyä siihen ehdotukseen,
1649: jonka edustaja Tainio teki, nimittäin että asia tänään ratkais-
1650: taisiin eikä antaisi aihetta mihinkään toimenpiteeseen.
1651:        Ed. l(airamo: Saattaa tätä nykyä tuntua luonnolli-
1652: selta, että asioita ylimalkaan katsotaan ja arvostellaan yksin-
1653: omaan puoluekannalta. Muutamat niistä lausunnoista. joita
1654: tässäkin asiassa on annettu, viittaavat siihen, että tämmöinen
1655: käsitys eduskunnassakin on jotenkin yleinen. Minusta tun-
1656: tuu senvuoksi tarpeelliselta lyhyesti huomauttaa siitä, että
1657: tämä ehdotus ei ole annettu minkään poliittisen ryhmän puo-
1658: lesta.
1659:       Ed. Pykälä: Kun tiedän että Suomen maalaisväestö,
1660: jonka edustaja minäkin olen, on läpeensä uskonnollinen, niin
1661: lämpimästi kannatan tätä ehdotusta, mutta koska tässä ker-
1662: ran on henkilöitä, jotka sitä vastustavat, niin minä pidän
1663: uskontoa niin jalona.• niin korkeana, ettei ainakaan Suomen
1664: eduskunnan pitäisi sitä halventaa. Siitä syystä minun täytyy
1665: yhtyä niihin, jotka tehtyä ehdotusta vastustavat. Luulen että
1666: ehdotuksentekijä paremmin saavuttaisi ehdotuksensa tarkoi-
1667: tuksen, jos ehdotus nyt hyljättäisiin. Minä luulen että ehdo-
1668: tuksentekijä itse on siksi hienotunteinen, että tuntee millä
1669: tavoin Sl!omen maalaisväestö uskontoa katselee ja kuinka
1670: pyhänä ja korkeana se sitä pitää.
1671:                   Rukouksen pidosta istunnon alkaessa.            39
1672: 
1673: 
1674:       Ed. Käkikoski: Huolimatta niistä kovista ja katkerista
1675: sanoista, joilla Vapaaherra Yrjö-Koskisen ehdotusta on vas-
1676: tustettu, minä sittenkin pyytäisin sitä kannattaa siitä syystä
1677: että varmasti toivon hartaushetken voivan vaikuttaa puhdis-
1678: tavasti ja jalostuttavasti mieliin. Mutta minä toivoisin että
1679: hartaushetkessä ei pantaisi pääpainoa rukoukseen, sillä to-
1680: siaankin voi olla niin, että siitä voi syntyä vaaraa, voi syntyä
1681: ulkokultaisuuden vaaraa. Luulen että hartaushetken tarkoi-
1682: tus saavutettaisiin paraiten, jos pantaisiin päähuomio Juma-
1683: lan sanan lukemiseen; luettaisiin joku lyhyt paikka raama-
1684: tusta. Se on sellainen ijäisyyssiemen, jonka täytyy kasvaa
1685: satoa ihmissydämissä, sillä Herra itse sanoo: ,minun sanani
1686: ei ole tyhjänä palajava". Toivoisin siis että tämä ehdotus
1687: hyväksytään ja että hartaushetki järjestetään sillä tavoin
1688: että luetaan lyhyt kappale raamatusta, ja jos lukijalla sitte
1689: todellakin on sydämellä jotakin, jota häp tahtoo sanoa, niin
1690: sen parempi .. mutta se ei välttämättömästi kuulu hartaushet-
1691: keen; sen pääasia olisi raamatun lukeminen.
1692:        Ed. Vikman: Tarkoitukseni oli tuoda esille esimerk-
1693: kejä sellaisia, joita edustaja Mikkola esitti. Mutta koska hän
1694: jo niitä on maininnut, niin voin sen puolen asiasta jättää.
1695: Minä huomautan lisäksi vaan siitä, etä rie poliittiset agitatsi-
1696: oonikokoukset, jotka uskonnollisilla menoilla on meillä alo-
1697: tettu ja lopetettu, eivät suinkaan minun käsitykseni mukaan
1698: ole muodostuneet sellaisiksi siitä syystä, että kansa sitä on
1699: tahtonut, vaan siitä syystä että kokouksen toimeenpanijat
1700: ovat olleet sitä mieltä. Se seikka että tässä keskustelussa on
1701: näin jyrkästi eroavia mielipiteitä lausuttu, on minun mieles-
1702: täni omiaan ilmeisesti todistamaan, että tämän kokouksen jä-
1703: senten mieliala ainakin tämän plenumin alussa oli sellainen,
1704: että se ei olisi pukeutunut rukouksen muotoon. Neiti Käki-
1705: koski toi esille sellaisen mielipiteen, että olisi istuntojen alussa
1706: luettava Jumalan sanaa ennemmin kuin rukoiltava. Minun
1707: mielestäni ei sitä tarvita silloin kun tänne kotoa tulemme al-
1708: kamaan istuntoa, mutta voidaan sitä kenties joskus tarvita sil-
1709: loin, kun täällä on kauan aikaa kiistelty ja tulistuttu, mutta
1710: silloinkin vaan siinä tapauksessa, että eduskunnan jäsenten
1711: ajatus siihen itsestään suuntautuu, jolloin rukous muodostuisi
1712: heidän ajatustensa luonnolliseksi ilmaisukeinoksi.
1713:        Minä olen kaikin puolin samaa mieltä kuin rehtori Ro-
1714: senqvist täällä on ollut.
1715:      Ed. Renvall: Minä pyytäisin saada ehdottaa että tämä
1716: ehdotus menisi siihen valiokuntaan, johon sitä on pyydetty.
1717: 40                 Istunto 25 p. toukokuuta 1907.
1718: --------------------------~---------
1719: 
1720: 
1721: 
1722: 
1723: Minä teen tämän ehdotuksen sen tähden, että tiedän että kan-
1724: samme on vielä suureksi osaksi uskonnollista ja koska myös
1725: tiedän, että sitä helposti voidaan uskonnollisuudella pettää.
1726: Minä en tahdo sanoa että ne arvoisat edustajat, jotka tämän
1727: ehdotuksen ovat tehneet, ovat tehneet sen siinä mie-
1728: lessä, että sitä olisi käytettävä agitatsioonikeinona, mutta mi-
1729: nä rohkenen kuitenkin lausua, että epäilemättä tätä ehdotusta
1730: tullaan käyttämään poliittisessa tarkoituksessa. Ja silloin on
1731: parempi, että perustellun mietinnön kautta kansallemme osoi-
1732: tetaan että uskonnollisen tunteen nimessä voidaan yhtä pal-
1733: jon tuoda ilmi tätä ehdotusta vastaan kuin koskaan sen puo-
1734: lesta. Juuri sen takia minä pyydän saada kannattaa, että
1735: tämä ehdotus menisi valiokuntaan, jotta valiokunta perusteel-
1736: lisemmin ja yhtenäisemmin, kuin täällä on mahdollista, voisi
1737: näyttää sen mahdottomuuden.
1738:       Ed. Brander: Eduskunnan jäsenenä on meillä velvol-
1739: lisuus kunnioittaa toistemme vakaumusta, antaa arvoa tois-
1740: temme maailmankatsomukselle. Minä kuulun niihin, jotka
1741: eivät epäile niitä vaikuttimia, jotka ovat arvoisan esityksen-
1742: tekijän saattaneet tuomaan ehdotuksensa päivänvaloon.
1743: Mutta minä sittenkin pidän tätä ehdotusta onnistumattomana
1744: enkä voi sitä omaantuntooni nojaten puolustaa. Yhdyn nii-
1745: hin periaatteisiin, joita täällä erityisesti herrat Rosenqvist,
1746: Setälä ja Bäck ovat esilletuoneet Pyydän kunnioittavim-
1747: min laskea arvoisan esityksentekijän ja hänen kannattajiensa
1748: sydämelle, kun he ovat selvillä siitä, mitä tämä yleisö tästä
1749: asiasta ajattelee, eivätkö he voisi peruuttaa ehdotustaan. E-
1750: dustamme täällä kukin Suomen kansaa kohdaltamme. Veto-
1751: amme siihen että kansa siellä tai täällä ajattelee, tuntee niin
1752: tai näin, mutta me tiedämme että meidän kansamme ajatte-
1753: lee, tuntee ja uskoo tuhansin tavoin. Vedoten siihen että
1754: uskonnollisissa asioissa ei saa harjoittaa pakkoa, ei painoa,
1755: ei puolelta eikä toiselta, pyydän kunnioittavimmin kaikilta
1756: täällä, että me emme tätä asiaa laskisi äänestyksen alaiseksi,
1757: vaan että me_ sen hiljaa annamme raueta sen uskonnollisuu-
1758: den kunnioitukseksi, mikä kullakin sydämessään on, olkoon
1759: se lajia tai toista (Hyvä! Hyvä!)
1760:       Ed. Paasikivi: Minä en tahdo lausua mitään, en myötä
1761: enkä vastaan, tästä ehdotuksesta, jonka tekemisessä minulla
1762: ei ole ollut mitään osaa. Sen asian arvostelu riippuu siitä,
1763: mikä kanta kullakin yksityisellä on tällaisissa asioissa. Mutta
1764: kun on tahdottu väittää, että tämä ehdotus olisi lähtenyt jon-
1765: kinlaisesta valtiollisesta tarkoituksesta, ja että se ryhmä,jo-
1766:                  Rukouksen pidosta istunnon alkaessa.         41
1767: 
1768: 
1769: hon minulla on kunnia kuulua, on pannut tämän ehdotuksen
1770: liikkeelle käyttääkseen sitä valtiollisena agitatsioonikeinona,
1771: niin siitä täytyy lausua minun paheksumiseni. Tiedän nimit-
1772: täin, että tämä ehdotus on lähtenyt yksinomaan muutamien
1773: henkilöitten mieskohtaisesta vakaumuksesta, ja olen huo-
1774: mannut että näitten henkilöitten luku juuri maalaisedustajien
1775: Joukossa on ollut hyvin suuri. Odottaisin, että tämä edus-
1776: kunta antaisi mieskohtaisel!e vakaumukselle vähän suurem-
1777: man merkityksen kuin mitä tämä keskustelu on osoittanut.
1778: Me olemme tänä päivänä olleet pakoitettuja alistumaan mies-
1779: kohtaisen vakaumuksen alle ja me olemme tehneet sen, em-
1780: mekä ole minkäänlaisia syytöksiä lausuneet. Minä en aina-
1781: kaan ole kuullut sitä enkä toivoisi että niitä tultaisiin tämän-
1782:  kään jälkeen lausumaan. Senvuoksi pitäisi, kun on kysy-
1783: myksessä uskonnollinen vakaumus, joka minun nähdäkseni
1784: on ainakin yhtä syvä ja vahva kuin koskaan mikään polii-
1785:  tillinen vakaumus, tämmöisissä asioissa osoittaa vähän suu-
1786:  rempaa hienotuntoisuutta. Sitä voisi tämän arvoisan edus-
1787: kunnan jäseniltä vaatia, mutta sitä ei tässä keskustelussa ole
1788:  riittävästi minun nähdäkseni esille tullut.
1789:       :Ed. Nykänen: Minä en aikonut tässä asiassa lausua
1790: puoleen enkä toiseen, vaan kun eräät ovat sanoneet, että tä-
1791: mä kysymys on puolueasia, niin tahtoisin sanoa, että me
1792: olemme uskonnollista kansaa, joka vielä rakastaa uskontoa.
1793: Kun lähdin tänne, saapuivat kansan miehet luokseni ja puhui-
1794: vat minulle käsityksestä, joka heillä on siviiliavioliitosta ja
1795: vapaauskoisuudesta. Sitte he muun muassa kysyivät, ale-
1796: taanko siellä eduskunnassa istunnot rukouksella. Minun täY·-
1797: tyi heille vastata että talonpoikaissääty ei ole tähän saakka
1798: ainakaan · niin tehnyt. Tämän johdosta he kysyivät suu-
1799: resti ihmetellen, miksi talonpoikaiss.ääty näin on menetellyt.
1800: Tietysti minä en siihen osannut vastata sitä enkä tätä.
1801:       Mutta sen toivomuksen lausun nyt, kun uusi eduskunta
1802: kokoontuu, että uskonnollinen kansa aiottaisi eduskunta-
1803: kokouksensa rukouksella, ja että siitä koituisi siunausta sekä
1804: eduskunnalle että koko kansalle. Minä siis puolestani kanna-
1805: tan esityksentekijän ehdotusta, että asia on jätettävä puhe-
1806: miehistön harkittavaksi.
1807:       :Ed. Gripenberg: Kannatan lämpimästi vapaaherra
1808: Yrjö-Koskisen ehdotusta.
1809:        :Ed. Vemmelpuu: Niin kaunis ja jalo kuin tämä ehdo-
1810: tus onkin ja niin sydämestäni kuin sitä kannattaisin, en kui-
1811: tenkaan, kun se on tullut tässä eduskunnassa niin julkean
1812: 42                       Istunto 25 p. toukokuuta 1907.
1813:                -   --   -----------------------------~----   ----   ~~~
1814: 
1815: 
1816: 
1817: 
1818: raatelun alaiseksi, mitenkään voi kannattaa sitä, että nämä
1819: hetket alettaisiin rukouksella. Sillä rukous on jotain niin
1820: syvää, se on jotain niin ihmisiin kohdistuvaa, että kun kuu-
1821: lee, kuinka eduskunnassa julkealla tavalla kohdella_an täm- -
1822: möistä ehdotusta, niin silloin minä puolestani kannatan hra
1823: Branderia ja toivoisin, ettei asiasta äänestystä syntyisi.
1824:       :Ed. Sirola: Minä arvelen, että kyllin moni edustaja
1825: jo nyt on saanut nimensä ja hurskautensa sanomalehdistöön
1826: tämän asian yhteydessä, joten tämän keskustelun ajanhukka
1827: voitaisiin lopettaa; tarpeetonta lienee myös toista iltaa siihen
1828: käyttää. (Hyvä!)
1829:       :Ed. Arokallio: Vaikka minä kuulunkin siihen luok-
1830: kaan , jota täällä eräs puhuja nimitti ammattirukoilijoiksi.
1831: niin en kuitenkaan kannata tehtyä ehdotusta niistä syistä.
1832: joita täällä edustajat R.osenqvist ja Bäck ovat esiintuoneet.
1833: Tiedän myös omasta kokemuksesta, että usein tällaisissa ti-
1834: laisuuksissa rukoukset saavat tendenssimäisen luonteen ja
1835: joku rukoilija panee rukoukseensa sellaisia sanoja, valtiolli-
1836: siakin, jotka loukkaavat vastapuoluetta; olen ollut tilaisuu-
1837: dessa kuulemaan sellaista. Näistäkään syistä en tätä ehdo-
1838: tusta kannata, vaikka kyllä itse sydämestäni kannatan sitä
1839: uskonnollista maailmankatsomusta, jota kansamme tunnus-
1840: taa. Ja tämä eduskunta on myös sen tunnustanut tulemaila
1841: tänäpäivänä Herranhuoneeseen, yhteisillä rukouksilla pyy-
1842: tääkseen Herran siunausta yhteiselle toiminnalleen.
1843:      :Ed. Rosenqvist, 0. 0.: J ag begärde ordet endast
1844: för att förena mig om den anhållan, som här af en före-
1845: gående talare riktades tili den ärade förslagsställaren, näm-
1846: ligen att han icke måtte låta sitt helt visst af ädla motiv
1847: framkastade förslag komma under omröstning, utan taga
1848: detsamma tillbaka.
1849:       :Ed. Sipilä: Vaikkei liene enään syytä tätä keskus-
1850: telua jatkaa. varsinkin kun täällä jo sanottiin, sen jälkeen
1851: kun pyysin puheenvuoroa, mitä aijoin sanoa, niin tahdon ai-
1852: nakin sydämeni syvyydestä kiittää arvoisaa ehdotuksenteki-
1853: iää, sillä kyllä hänen ehdotuksensa oli aivan minunkin sydä-
1854: meni ja ajatusteni mukaan. Mutta toiseksi pyytäisin, ettei
1855: tätä asiaa asetettaisi yleisen äänestyksen alaiseksi, se on ni-
1856: mittäin sitä laatua, ettei sitä sovi tällä tavoin ratkaista. Pa-
1857: rempi on, että annetaan sen vaan, niinkuin neiti Vemmelpuu
1858: ja muutamat muutkin ovat ehdottaneet, kauniisti raueta.
1859:                 Rukouksen pidosta istuntoa alkaessa.        43
1860: ---~---·   -----------------------------------------
1861:        Ed. Danielson-Kalmari: Minun täytyy tässä vedota
1862: Puhemieheen ja kysyä, millä tavoin hän tulkitsee V. J :n 48
1863: § :n, jossa kielletään loukkaavia sanoja käyttämästä. Ni-
1864: menomaan hra Sirolan lausunto antaa minulle aihetta. tähän
1865: kysymykseen, sillä jos mikään niin juuri sellainen viittaus
1866: kuin se, jonka hra Sirola tässä teki, on katsottava loukkaa-
1867: vaksi. Mitä tulee itse asiaan, niin minä ymmärrän hyvin
1868: sen katsantokannan, joka on käsiteltävänä olevan ehdotuk-
1869: sen tekemiseen antanut aihetta, ja minä uskon että suurempi
1870: osa meidän kansaamme myötätunnolla vastaanottaisi sano-
1871: man siitä, että Suomen eduskunta on päättänyt rukouksella
1872: alottaa istuntonsa. Ja tämä tosiasia se puolestansa riittäisi
1873: minulle myötävaikuttamaan ehdotetun päätöksen aikaan-
1874: saamiseksi. Mutta minunkin täytyy yhtyä niihin puhujiin.
1875: jotka ovat viitanneet siihen, että tässä tapahtunut keskustelu
1876: riittävästi osoittaa, että rukouksen pitäminen näissä meidän
1877: kokouksissamme luultavasti muuttuisi suuressa määrin narri-
1878: peliksi ja näin ollen toivon että ehdotuksen tekijä, jos hän-
1879: kin tässä keskustelussa on saanut saman tunnelman, huo-
1880: maisi olevan syytä peruuttaa ehdotuksensa.
1881:       Puhemies: Hra Danielson-Kalmarin lausunnon johdosta
1882: huomautan että käsitykseni asiasta käypi ilmi minun
1883: toiminnastani. Myönnän että vasta-aikajana minun on vai-
1884: kea sanoa, mistä raja tässä kohdin on vedettävä, mikä on
1885: katsottava olevan toisella, mikä toisella puolen salliHavan
1886: rajaa.
1887:        Ed. Koponen: Minulla itse asiassa ei ole paljo sano-
1888: mista siitä, onko täällä rukoiltava, vaiko ei. Mutta kun on
1889: vedottu maalaiskansaan ja sanottu että se odottaa että istun-
1890: not rukouksella alotettaisiin, niin pyydän lausua että minäkin
1891: edustan maalaiskansaa, mutta minua ei ole evästetty siihen
1892: suuntaan että istunnot alotettaisiin rukouksella. Minua eväs-
1893: tettiin nimenomaa sillä että täällä tehtäisiin yhteiskunnalli-
1894: sia parannuksia eikä millään muulla. Näin ollen ei se kat-
1895: santokanta niin suuresti pidä paikkaansa että maalaiskansa
1896: nimenomaa vaatisi eduskunnalta istuntojen rukouksella alka-
1897: mista. Yhdyn niihin, jotka ovat ehdottaneet että asia lop-
1898: puisi tässä istunnossa pitemmittä keskusteluitta.
1899:       Ed. Yrjö-Koskinen, E. S.: Ehdotuksestani kävi kait
1900: kyllin selväksi, että tehdoin ainoastaan saada tämän kysy-
1901: myksen sen järjestysvaliokunnan harkittavaksi, joka täällä
1902: on valittu. En suinkaan tahdo väittää, että jälkeen senkin
1903: 44                 Istunto 25 p. toukokuuta 1907.
1904: 
1905: 
1906: keskustelun, joka täällä on tapahtunut, olisi millään tapaa
1907: väärin tai sopimatonta peruuttaa ehdoitusta, mutta minä kat-
1908: son varsin omituiseksi sitä niin sanoakseni hurjuutta, jolla
1909: täällä on tahdottu estää asiaa menemästä edes valiokunnan
1910: harkittavaksi. Kyllä minun täytyy pysyä siinä esityksessä,
1911: että asia menee järjestysvaliokuntaan, mutta olen minä taipu-
1912: vainen, kuultuani valiokunnan ajatuksen asiassa, jos syytä
1913: on, peruuttamaan sen.
1914:       Ed. Nuorteva: Vapaaherra Yrjö-Koskisen äskeinen pu-
1915: heenvuoro yhä vahvistaa minussa sen vakumuksen, joka
1916: täällä on ilmi lausuttu, että hänen ehdotuksensa takana kyllä
1917: seisoo vähäsen muutakin kuin suoranaisesti uskonnollisuutta,
1918: ja että tässä tahdotaan jonkun erityisen ryhmän puolesta suo-
1919: raan sanoen provoseerata eduskunnalta jonkunlainen lau-
1920: sunto, joka sitte sopivassa tilaisuudessa käytettäisiin jossa-
1921: kin tarkoituksessa. Kun kerran vapaaherra Yrjö-Koskinen
1922: on rajoittanut vaatimuksensa siihen, että hän vain tahtoisi
1923: lausunnon siltä valiokunnalta, joka on jo valittu, ja kun hän
1924: tietää, että se ryhmä, jota hän edustaa, siellä on vähemmis-
1925: tössä, hän siis tahtoisi asiasta eduskunnan enemmistön lau-
1926: sunnon, jonka, jos valiokunta ottaa huomioon täällä esitetyt
1927: lausunnot, epäilemättä pitäisi käydä hylkäävään suuntaan.
1928: Tuo valiokunnan lausunto voitaisiin esittää jonkinlaisena
1929: agitatsioonikeinona sopivassa tilaisuudessa. Tahdon tämän
1930: saada mainituksi, ja täydellisesti yhdyn niihin, jotka tahto-
1931: vat näiden ehdotusten takana nähdä myöskin jotain muuta
1932: kuin vain hartauden aiheuttamia ajatuksia. Uskontoa on
1933: aina käytetty valtiollisten kepposten eteenpäin ajamiseen.
1934: Minusta tuntuu tämä tapa tahtovan pyrkiä esiin myös täällä
1935: ja yhdyn niihin, jotka vastustavat kysymyksen lykkäämistä
1936: valiokuntaan.
1937:        Ed. Oebhard, Hannes: Äsken valtioneuvos Danielson-
1938: Kaimari vetosi herra Puhemieheen kysyen mitenkä hra Pu-
1939: hemies tulkitsi V. J :ssä sen pykälän, joka puhuu toisten edus-
1940: tajain loukkaamisesta. Sen jälkeen on viimeksi esiintynyt
1941: puhuja jatkanut sitä toisten edustajain motiivien epäilemistä,
1942: jota täällä on pitkin iltaa sekä puolelta että toiselta harjoi-
1943: tettu.. Pyytäisin ehdottaa että järjestysvaliokunta ottaisi
1944: harkitakseen, eikö ole todellakaan sitä rajaa olemassa, jota
1945: herra Puhemies ei ole voinut nähdä, eikö ole se raja olemas-
1946: sa, että tässä eduskunnassa ei kenenkään pitäisi sallittaman
1947: toisten motiiveja väärin tulkita.
1948:                  Rukouksen pidosta isiuntoa alkaessa.          45
1949: 
1950:       Ed. · Hänninen (Valpas): Jos tämä eduskunta tekisi
1951: sellaisen päätöksen, että ehdotus ilman muuta hylätään, niin
1952: kyllä sitä ulkopuolellakin käytettäisiin niitä puolueita vas-
1953: taan, jotka sellaisen päätöksen tekisivät. Ehkä nämä arvoisat
1954: edustajat, jotka tässä ehdotuksen ovat tehneet. ovat sen teh-
1955: neet kaikessa vilpittömyydessä, hengessä ja totuudessa, mut-
1956: ta on huomattava, että ulkopuolella on suomettarelaisia sano-
1957: malehtiä, jotka käyttäisivät sitä toisin, - eivät ne siellä ul-
1958: kopuolella ole niin vilpittömiä eivätkä jokaisessa asiassa
1959: menettele hengen ja totuuden mukaisesti. Sentähden kan-
1960: nattaisin eduskunnan päätöksen tehtäväksi siihen muotoon,
1961: että siinä ilmenisi että eduskunta ei hylkää rukousta, vaan
1962: hylkää ehdotuksen. Täällä on tehty sellainen ehdotus, sen
1963: teki edustaja Lahtinen ja se kuuluu~ Eduskunta iättää ru-
1964: kouksen kunkin edustajan omaksi asiaksi.
1965:                 Äänestysesitykset ia päätökset:
1966:        1 :o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy edustaja Rosen-
1967: qvistin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on
1968: hyväksytty vastaehdotukseksi edustaja Valppaan tekemä
1969: ehdotus.
1970:        Huutoäänestyksessä tunnustettiin jaa-äänten olleen voi-
1971: tolla.                                     .
1972:        2 :o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy edustaja Rosen-
1973: qvistin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on
1974: edustaja Merivirran tekemä ehdotus vastaehdotukseksi tullut
1975: hyväksytyksi.
1976:        Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
1977:        3:o Ken hyväksyy edustaja Yrjö-Koskisen tekemän eh-
1978: dotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on edustaja Rosenqvistin
1979: tekemä ehdotus hyväksytty.
1980:        Huutoäänestyksessä tunnustettin ei-äänten olleen voi-
1981: tolla, joten ed. Rosenqvistin tekemä ehdotus· oli hyväksytty.
1982: 
1983:       Puhemies ilmoitti seuraavan valitsijamiesten vaalia
1984: varten pidettävän täysi-istunnon olevan tiistaina kello 12 päi-
1985: vällä ja huomautti, että ehdokaslistat olivat viimeistään maa-
1986: nantaina kello 12 p. jätettävät sihteerille, joka sitä varten oli
1987: tavattavissa maanantaina kello 10--12 eduskunnan kans-
1988: liassa.
1989:       Istunto päättyi k :lo 8,48 i. p.
1990:                                 Pöytäkirjan vakuudeksi:
1991:                                         P. W. Kadenius.
1992: 46                 Istunto 28 p. toukokuuta 1907.
1993: 
1994: 
1995: 
1996:      4.   Tiistaina 28 p. toukokuuta klo 12 p.
1997: 
1998:       Nimenhuudossa olivat kaikki muut edustajat saapuvilla
1999: paitsi ed. Naaralainen.
2000: 
2001:                  Lähetystöjä ja sähkösanomia.
2002:       Ennenkuin päiväjärjestykseen siirryttiin, teki Pu-
2003: hemies selkoa niistä lähetystöistä, jotka olivat saapuneet
2004: kansan eduskuntaa tervehtimään, ja sähkösanomista, jotka
2005: kansaneduskunta oli saanut vastaan ottaa.
2006:       Venäjän valtakunnanduuman puolalaisen ryhmän eli
2007: Puolan Kolon edustajat olivat käyneet hra Dembinskin joh-
2008: dolla puhemiehistön luona ja oli lähetystön johtaja pyytänyt
2009: saattaa eduskunnan tietoon suomennettuna näin kuuluvan
2010: tervehdyksen:
2011:        Valtakunnan Duuman puolalaisten edustajien eli Puo-
2012: lan Kolon nimessä on minulla kunnia lausua Teille lämpimin
2013: onnentoivotukseni Suomen Valtiopäiväin avauksen johdosta.
2014: Suomen kansaa, joka ei koskaan ole väsynyt taistelussaan
2015: laillisten oikeuksiensa puolesta ja vapauksiensa laajentami-
2016: seksi, ovat puolalaiset aina seuranneet vilpittömällä myö-
2017: tätuntoisuudella, heillä kun myöskin on kansallisia toivomuk-
2018: sia ja samanlaisia taisteluja taisteltavana.
2019:        Teidän lujuuttanne ja työtänne on alati seurattu hartaat-
2020: Ja osanotolla meidän maassa. Mutta ei ainoastaan ihailtava
2021: valppautenne ole meissä herättänyt näitä tunteita, jotka
2022: voin vakuuttaa olevan yksimieliset; enemmän kuin muut
2023: olemme tunteneet tappioittemme Iamauttavan meitä; enem-
2024: män kuin muut olemme iloinneet voitostanne. Järkevää,
2025: suojelevaa, isänmaallista politiikkaa noudattavan kansan
2026: lailliset harrastukset saavuttavat aina ehdottomasti menes-
2027: tystä.
2028:        Tämän menestyruisenne olette Te saavuttaneet ke-
2029: hityksenne ja kansallisen sivistyksenne avulla, joka itlas-
2030: tuttaa koko Eurooppaa. . Kansa on täysin käsittänyt oikeu-
2031: tensa ja velvollisuutensa. Isänmaan- ja vapauden rakkaus
2032: sai sen tekemään ponnistuksia, joiden tuloksia me tänään
2033: ihailemme ja juhlien kunnioitamme.
2034:      Kunnia Suomen kansalle!             Eläköön Suomen valtio-
2035: päivät!
2036:                    Lähetystöjä ja sähkösanomia.            47
2037: 
2038:       Valtakunnan duuman Donin sotaväen alueen edusta-
2039: jat olivat hra A. Petroffskyn johdolla jättäneet kirjallisen
2040: venäjänkielisen adressin, jota seurasi näin kuuluva suomen-
2041: kielinen käännös:
2042:           Suomen Suuriruhtinaskunnan Valtiopäiville.
2043:                Donin sotaväen alueen edustajilta.
2044:       Me, Valtakunnan Duuman jäsenet Donin sotaväen
2045: alueelta, tervehdimme valitsijaimme Donin kasakkain koko
2046: Tyynen Donin väestön nimessä Suomen Valtiopäiviä ja sen
2047: kautta Suomen urheata vapautta rakastavaa kansaa, joka
2048: on aina ollut esikuvana kansanvaltaisille kasakoille väsy-
2049: mättömässä, kaikkia esteitä uhmaavassa pyrkimyksessä
2050: vapauteen, joka saattaa täysin toteutua ainoastaan kansan-
2051: valtaisessa oikeusvaltiojärjestyksessä, minkä Suomen kansa
2052: on nyt sankarillisilla ponnistuksilla saavuttanut.
2053:       Sinä historiallisena ja Suomelle iloa tuottavana päi-
2054: vänä, jolloin konstitutsiooni on toteutunut tasaarvoisuuden
2055: täydellisimpäin ja ainoain oikeuden periaatteiden pohjalle,
2056: olemme me kasakkain edustajat onnelliset saadessamme
2057: tervehtiä kansaa, joka on asettanut naisen siihen täysival-
2058: taisuuden korkeuteen, minkä hän ansaitsee myöskin meidän
2059: suuressa, mutta vielä useiden kahleiden sitomassa isän-
2060: maassamme, joka niin kalliisti ja raskailla uhreilla vasta
2061: nyt valloittaa yhteiskunnallisen vapauden ensimäisiä takeita.
2062:       Me olemme kaksi kertaa onnelliset, kun meillä on tilai-
2063: suus ja oikeus lausua Suomen Valtiopäivilie tervehdys Do-
2064: nin rannoilta, missä menneinä aikoina venäläinen vapaus,
2065: ollessaan valtakunnan sisällä vainottun 1, löysi itselleen
2066: tyyssijan ja runsaasti kukoisti, missä se vielä tähän päi-
2067: vään saakka väkivallan vainon alla elää todellisissa kasakka-
2068: sydämissä, jotka sykkivät voiton päivänä.
2069:       Eläköön Suomi !
2070:       Eläköön Suomen nainen synnyinmaansa täysioikeuksi-
2071: nen kansalainen!
2072:       Eläköön Suomen kansan eduskunta, koko kansan tar-
2073: peiden todellinen julkilausuja!
2074:      Toukokuun 12 p. 1907
2075:      Helsinki.
2076:      Valtakunnan    Duuman       jäsenet Donin sotajoukkojen
2077: alueelta; ·
2078: 48                Istunto 28 p. toukokuuta 1907.
2079:                                              ----
2080: 
2081:      Kasakkain edustajat:
2082:      Ivan Uschakoff. Kasakkain piiristä.
2083:      Talonpoikain piiristä A. Afanasjeff.
2084:      Donetskin piiristä A. Pamfiloff.
2085:      Novotscherkaskin piiristä V. Iiarlatak.
2086:                                  A. Petroffsky.
2087:      Alexandrovsk-Oruschevsk piiristä M. Voronkoff.
2088:      Ust-Medvetskaja piiristä N. Pontin.
2089:      Taganrogin piiristä K. Kaklugin.
2090:      Taganrogin kaupungist_a_; M. Takantseff.
2091:       Nämä Donin kasakkain edustajat olivat samalla pyy-
2092: täneet saada saattaa eduskunnan tietoon seuraavan lau-
2093: sunnon:
2094:       Meidät, Donin edustajat, on kansanvapauden puo-
2095: lueen parlamenttiryhmä, johon meillä kaikilla on kunnia
2096: kuulua, valtuuttanut lausumaan Suomen Valtiopäivilie puo-
2097: lueen tervehdyksen ja onnentoivotuksen sen johdosta, että
2098: Suomen kansa on saanut kaikkein kansanvaltaisimman
2099: vaalilain ja vakuuttamaan, että Venäjän perustuslaillis-
2100: kansanvaltaisessa puolueessa Suomen kansa aina on löy-
2101: tävä lämmintä myötätuntoa tiellään vastaiseen valtiolliseen
2102: ja yhteiskunnalliseen edistykseen.
2103:       Valtakunnanduuman työläisryhmän edustaja, inkeri-
2104: läinen duuman jäsen hra A. Leppänen oli työläisryhmän ja
2105: Inkerin kansan puolesta lausunut lämpimän tervehdyksen
2106: Suomen kansan ensimäiselle eduskunnalle ja samalla koko
2107: Suomen kansalle.
2108:       Virolaisilta kansan edustajilta valtakunnanduumassa oli
2109: saapunut vironkielinen sähkösanoma, joka suomeksi kuului
2110: seuraavasti:
2111:       Virolaiset kansanedustajat Venäjän valtakunnan Duu-
2112: massa tervehtivät Suomen valtiopäiviä niiden toiminnan a-
2113: vaamisen johdosta uudistetulla vapaalla kansanomaisella
2114: pohjalla ja toivovat, että valtiopäivien onnistuisi Suomen
2115: veljeskansan henkisen ja aineellisen menestyksen kaiken-
2116: puoliseksi edistämiseksi ja sen ominaisen kulttuurielämän ko-
2117: hottamiseksi tehdäkseen hedelmällistä työtä. --
2118:                 Virolaisten kansanedustajat
2119:            JUrgenstein, JUrine, Murten, Parts ja Pärn.
2120:                          Sähkösanomia.                       49
2121:              -~------------------
2122: 
2123: 
2124: 
2125: 
2126: Twerin naisten tasaarvoisuusybdistykseltä oli saapunut ve-
2127: näjänkielinen, suomeksi näin kuuluva sähkösanoma:
2128:      Valtiopäivien puhemiehelle! Tervehdimme valtiopäi-
2129: viä. Naisten tasa-arvoisuusyhdistys Twerissä.
2130:        Joukolta valtiollisia karkoitettuja ja kansalaisia Olek-
2131: minskin kaupungissa Jakutskin piiriä oli saapunut venäjän-
2132: kielinen, suomeksi näin kuuluva sähkösanoma:
2133: 
2134:                Valtiopäiväin puhemiehelle
2135:      Sydämellisesti tervehdimme ensimäisiä naisia, jotka
2136: maa on lähettänyt edustajikseen valtiopäiville. Olkoon tämä
2137: esimerkkinä muille valtioille ja uudistakoot valtiopäivät Suo-
2138: men yhteiskuntajärjestyksen.         ·
2139:               Joukko valtiollisia karkoitettuja ja kansalaisia
2140:               Olekminskin kaupungissa Jakutskin piiriä.
2141:      Sitä paitse oli tullut yksityisiltä henkilöiitä sähkösano-
2142: mia, jotka puhemies ilmoitti olevan kansliassa nähtävänä.
2143:        Ja merkittiin pöytäkirjaan että nämä tervehdykset vas-
2144: taanotti Kansaneduskunta mielihyvällä ja myötätuntoisuu-
2145: della.                                              -
2146: 
2147: 
2148: 
2149:                      Valitsijamiesten vaali
2150:       Siirtymällä päiväjärjestykseen ryhtyi eduskunta valit-
2151: sijamiesten vaaliin, johon asiantuntijoiksi puhemies ilmoitti
2152: puhemiehistön kutsuneen professori E. Lindelöfin ja maisteri
2153: Onni Hallstenin.
2154:       Keis. Senaatin teettämän suhteellisen vaalitavan sovel-
2155: luttamista kansaneduskunnassa toimitettaviin vaaleihin kos-
2156: kevan ehdotuksen 2 § :n mukaan oli maanantaina toukokuun
2157: 27 p :nä eduskunnan sihteerille annettu kaikkiaan viisi eri
2158: ehdokaslistaa valitsijamiesten vaalia varten. 4 § :n perus-
2159: teella oli mainitut listat yhteensovitettu seuraavaksi vaali-
2160: lipuksi, joka painettuna oli vaalissa käytettävä.
2161: 
2162:                                                          4
2163:         t.                  2.                    3.                 4.                   5.
2164:   Setälä, E. N.     Kallio, Kyösti        Söderholm, K.       E Valpas Hänninen   Palmen
2165:   Castn!n, Jonas    Raatikainen, August   Rosenqvist, V. T.   M. Turkia           Torppa
2166:   ReBvall, Heikki   Räsänen, Hilma        Cederberg, A.       T. Tainio           Kairamo
2167:   Erkko, Eero                             Neovius, A.         Y. Sirola           Laine, Adolf, Oskar
2168:   Riihelä, Tahvo                          Estlander, E.       W. Vuolijoki        Paasikivi
2169:   Koskelin, K. V.                         v. Alfthan, Kr.     S. Nuorteva         Antila
2170: • Arokallio, 0.                           Ehrnrooth, L.       A. Sivenius         Paloheimo
2171:   Viljakainen, K.                         Rosenqvist, 0. 0.   H. Pärssinen        Runtti
2172:   Luoma, A.                               Nix, Oskar          M. Paasivuori       Nykänen
2173:                                                               A. Partanen         Listo
2174:                                                               A. Siren            Oebhard, Hedvig
2175:                                                               W. Tanner           Knuutila, Kaarle
2176:                                                               S. Häkkinen         Pullinen
2177:                                                               0. Tokoi            Lagerlöf
2178:                                                               A. Ingman           Arajärvi
2179:                                                               J. Järvinen         Hoikka, 1.
2180:                                                               S. Reinholdsson     Rapola
2181:                                                               J. Martikainen      Myllylä
2182:                                                               0. Orasmaa          Koivisto, Aleksi
2183:                                                               J. A. Komu          Hakulinen
2184:                                                               1. Aalle            Repo
2185:                                                               T. Rissanen         Reima
2186:                                                               E. Hokkanen
2187:                                                               J. Merinen
2188:                                                               D. Kalliokorpi
2189:                                                               A. Valjakka
2190:                                                               J. Penna Paunu
2191:                                                               W. Laine
2192:                                           Valitsijamiehet.                                   51
2193: 
2194: 
2195:        Kuri vaaliliput oli annettu ja merkitty
2196:                 N:olla 1 merkityn_listan saaneen 25 ääntä
2197:                   ))   2             »
2198:                                      ))     »     9                         ))
2199: 
2200:                    »   3    »                »   24
2201:                                      "»               "
2202:                   "» 45     »
2203:                                       »
2204:                                              »   79
2205:                                                  61
2206:                                                                             ))
2207: 
2208: 
2209: 
2210:                                      "
2211:                                                                ))           ))
2212: 
2213: 
2214: 
2215: keskeytettiin istunto klo 12,4o p:llä.
2216: 
2217:      Vaalin tuloksen mainitsi Puhemies ilmoitettavan ja muut
2218: päiväjärjestyksessä olevat asiat käsiteltävän iltapäivällä klo
2219: 6 pidettävässä istunnossa.
2220: 
2221: 
2222: 
2223:         Tiistaina 28 p. toukokuuta klo 6 i. p.
2224:                                      Valitsijamiehet.
2225:        Tehtyjen laskujen perusteella ilmoitettiin seuraava va-
2226: litsijamiesten vaalin tulos :
2227: 
2228:      Nimi                             Nimi                           Nimi                Ä~~i~.l
2229:                                                                                          maara
2230:                                                                                      1
2231: 
2232: 
2233: 
2234:      N:o 1.                        Varajäsen:                        N:o 4.
2235: 
2236:     Jäsenet:                     Räsänen, H.            3.oo         Jasenet:
2237: Castren, J.            13.53
2238: Setälä, E. N.          12.68                                    Valpas Hänninen E.       77.25
2239:                         9.17         N:o 3.                     Turkia, M.               39.70
2240: Renvall, H.                                                     Tainio, T.
2241: Riihelä, T.             7.07
2242:                                                                                          26.33
2243:                                                                 Sirola, Y.               19.75
2244: Erkko, E.               5.75        Jäsenet:                    Vuolijoki, W.            15 82
2245: Koskelin, K.            5.0.'\
2246:                                                                 Partanen, A.             13.83
2247:                                  Söderholm, K.     17.23        Nuorteva, S.             13.20
2248:   Varajäsenet:                   Rosenqvist, V. T. 10.12        Sivenius, A.             13.17
2249: Arokallio, G.           4.93     Nix, 0.            8.75        Pärssinen, H.            13.17
2250: Viljakainen, V.         3.92     Cederberg, A.      7.15        Paasivuori, M.           13.17
2251:                                  Neovius, A.        6.30        Siren, A.                13.17
2252:                                                                 Tanner, W.               13.17
2253:      N:o 2.                                                     Tokoi, 0.                13.17
2254:                                                                 Ingman, A.               13.17
2255:     Jäsenet:                      Varajasenet.                  Järvinen, J.             13.17
2256:                                                                 Häkkinen, S.             13.00
2257: Kallio, K.              8.oo     Estlander, E.          5.17    Reinholdsson, S.         13.00
2258: Raatikainen, A.         4.50     Alfthan, K.            3.83    Martikainen, J.          13.00
2259: 52                           Istunto 28 p. toukokuuta 1907.
2260: 
2261:                                                                                            1
2262: 
2263: 
2264:                                     Nimi                            Nimi          Ääni-
2265:       Nimi       1 Ääni· II                      1 Ääni· II
2266:                      määrä                        määrä                           määrä
2267: 
2268:                  1                                         II
2269:  Varajttsenet:                Torppa, J.           30.50        Lagerlöf, A.       10.17
2270:                               Kairamo, A. 0.       20.33
2271: Aalle, S.            13.33                         15.25
2272: Orasmaa, 0.          13.17    Laine, A. 0.
2273: Komu, J. A.          13.17    Paasikivi, J. K.     12.20
2274:                      13.17    Antila, J. E.        10.17
2275: Rissanen, T.                  Paloheimo, H. G.     10.17         Varajttsenet:
2276: Hokkanen, E.         13.17                         10.17
2277: Merinen, J.          13.17    Runtti, J.
2278:                               Nykänen, T.          10.17        Arajärvi, J.       10.17
2279:                               Listo, A.            10.17        Hoikka, 1.         10.17
2280:       N:o 5.                  Gebhard, Hedv.       10.17        Rapola, F. 0.      10.17
2281:      Jttsenet.                Knuutila, K.       1 10.17        Myllylä, K.      110.17
2282: Palmen, E. G.        6l.oo    Pullinen, E.         10.17        Koivisto, A.       10.17
2283: 
2284: 
2285:       Varajäsenistä huomautti Puhemies että niiden luku oli
2286: vaalissa noudatetun suhteellisen vaalitavan mukaan tullut
2287: 16 :ksi, vaikka niiden lukua ei oltu päätetty korottaa silloin,
2288: kun varsinaisten jäsenten. Lisäksi tullut kuudestoista oli
2289: maalaisliittolain en.
2290:       Tällaisen entisen päätöksensä tulkitsemisen eduskunta
2291: hyväksyi.
2292: 
2293:                        VaHokuntien valitseminen.
2294:        Puhemies kehoitti valitsijamiehiä huomenna kello 10 a.
2295: p. kokoontumaan valitsemaan jäseniä valiokuntiin, joihin 7-
2296: jäsenisen valiokunnan ehdotuksen mukaan päätettiin asetet-
2297: tavaksi
2298:       perustuslakivaliokuntaan 16, lakivaliokuntaan 16, talous-
2299: valiokuntaan 16, valtiovarain valiokuntaan, joka tulee työs-
2300: kentelemään useammassa eri osastossa 20 sekä pankkivalio-
2301: kuntaan 12 jäsentä.
2302:        Varajäseniä oli valittava kuhunkin valiokuntaan niin
2303: monta kuin vaaleissa noudatettavan suhteellisen laskutavan
2304: mukaan niitä varsinaisiin jäseniin verraten tulee.
2305:        Sen lisäksi päätti eduskunta 7-jäsenisen valiokunnan
2306: ehdotuksen mukaan heti asetettavaksi laki- ja talousvalio-
2307: kunnan, johon tulee 16 varsinaista jäsentä.
2308:        Vielä ilmoitti puhemies että 7-iäsenisessä valiokunnassa
2309: oli ajateltu tarpeelliseksi asettaa rautatievaliokunta sekä ano·
2310: musvaliokunta ynnä kaksi valiokuntaa, jotka käsiHelisivät
2311: sosiaalisia kysymyksiä.
2312:                           Ann. esityksiä.                      53
2313: 
2314: 
2315:                      Armollisia esityksiä.
2316:       Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi perjantaina pidettä-
2317: vään täysi-istuntoon seuraavat Keisarillisen Majesteetin
2318: arm. esitykset:
2319:       n :o 9 leimasuostunnasta,
2320:       n :o 10 koskeva suostuotaveroa pelikorteista,
2321:       n :o 11 varain osoittamisesta valtiopäiväkustannusten
2322: suorittamiseen,
2323:       n :o 12 kyyti toimesta,
2324:       n :o 13 paloapuyhdistyksistä,
2325:       n:o 14 ynnä ehdotus laiksi työstä leipomoissa,
2326:       n :o 15 koskeva muutettuja määräyksiä hirven metsäs·
2327: tämisestä.
2328: 
2329:                  .l(ertomus valtiovarain tilasta.
2330:       Esitettiin ja lähetettiin valtiovarain valiokuntaan
2331:       kertomus Suomenmaan kansaneduskunnalle valtiova·
2332: rain tilasta, jonka on antanut Senaatin valtiovarain toimitus-
2333: kunta.
2334: 
2335:      Prokuraattorin kertomus lainkäytöstä ja lakien voi-
2336: massapitämisestä maassa,
2337:      edustaja Söderhoimln pyynnöstä, jota edustaja Castren
2338: kannatti
2339:      pantiin pöydälle ensi istuntoon.
2340: 
2341: 
2342:                          Sihteerin vaali.
2343:       Puhemies ilmoitti 7-jäsenisen valiokunnan ehdottavan
2344: että paitsi sihteeriä, otett~isiin yksi notari ja yksi kanslisti.
2345: Ja kun sihteerin toimen täyttäminen oli kiireellinen, oli valio-
2346: kunta päättänyt että Puhemies kehoittaisi halullisia hakijoita
2347: ilmoittautumaan sekä sihteerintoimeen että myös notarin ja
2348: kanslistin toimiin.
2349:       Sihteerin virkaan mainitsi Puhemies ilmoittautuneen oi-
2350: keusneuvosmies A. V. Lindbergin, lakitieteen kandidaatti
2351: Ph. Suurosen, lakitieteen kandidaatti Ilmari Tavaststjernan
2352: ja lakitieteen kandidaatti Vilho Luukkosen ja oli näistä haki-
2353: joista kaksi edellistä saanut valiokunnassa kannatusta. Va-
2354: liokunnan enemmistö oli kuitenkin kannattanut lakitieteen
2355: 54                 Istunto 28 p. toukokuuta 1907.
2356: 
2357: 
2358: kandidaatti Ph. Suurosta ja ehdotti Puhemies eduskunnan
2359: itse nyt toimittamaan sihteerin vaalin, ellei ilman vaalia
2360: suostuta jostakin hakijasta.
2361:      Puheenvuoron saatuaan lausui:
2362:      .Ed. Setälä: Minä rohkenisin ehdottaa että eduskunta
2363: ilman äänestystä ottaisi sihteeriksi sen jota seitsenmiehisen
2364: valiokunnan enemmistö on puoltanut.
2365:       .Ed. Castren: Minä pyytäisin puolestani saada ehdot-
2366: taa sihteeriksi oikeusneuvosmies Lindbergin, joka on ollut
2367: porvarissäädyn sihteerinä useilla valtiopäivillä muistaakseni,
2368: ja jolla on suuri kokemus ja perehtymys tässä toimessa. E-
2369: rinomaisen tärkeätä on että sihteerintoimessa uudessa edus-
2370: kunnassa on henkilö, jolla on harjaantumusta ja joka niin suk-
2371: kelaan kuin suinkin voipi panna paperille vastaäänestysesi-
2372: tykset ja äänestysehdotukset Kun tähän vielä tulee lisäksi
2373: että minun tietääkseni oikeusneuvosmies Lindbergillä on se-
2374: kä kirjallista että suullista taitoa suomenkielessä, en minä voi
2375: muuta kuin olla sitä mieltä, että sihteerintoimeen olisi kiin-
2376: nitettävä oikeusraatimies Lindberg .
2377:       .Ed. l(airamo kannatti edustaja Setälän tekemää ehdo-
2378: tusta.
2379:      .Ed. Huoponen: Ilmoitan lyhyesti että kannatan 7-mie-
2380: hisen valiokunnan sekä edustaja Setälän tekemää ehdotusta.
2381:      .Ed. af Ursin:    Pyydän myöskin saada kannattaa hra
2382: Setälää.
2383:      Ed. Estlander: J ag anhåller att få understöda det af
2384: hr Castren gjorda förslaget och sålunda därjämte motsätta
2385: mig hr Setäläs förslag. ·
2386:       .Ed. Hjelt: Pyydän saada puolestani kannattaa hra Suu-
2387: rosen ehdokkuutta. Porvarissäädyn entisenä jäsenenä tie-
2388: dän, että hra Lindberg on varsin taitava ruotsinkielen käyt-
2389: tämisessä sekä suullisesti että kirjallisesti, mutta suomen-
2390: kielen taito on hänellä jonkun verran vaillinainen. Tämä seik-
2391: ka minusta jo yksinään ratkaisee esilläolevan kysymyksen,
2392: koska uudessa eduskunnassa suomenkieli ehdottomasti on
2393: pantava etusijaan. Minua muuten jonkun verran kummas-
2394: tuttaa, että juuri edusmies Castren asettaa hra Lindbergin
2395:                          Sihteerin vaali.                    55
2396: 
2397: hänen kilpailijansa edelle. .En näet voi olla muistamatta, että
2398: hra Suuronen, ollessaan valtiopäivämiesehdokkaana, taka-
2399: vuosina, on mainitsemani puhujan puolelta saanut sellaista
2400: kiitosta, joka harvoin lienee tässä maassa kellekään an-
2401: nettu. Luulen tämänkin nojalla voivani suositella hra Suu-
2402: rosta kysymyksessä olevaan tärkeään virkaan.
2403:       Ed. Scbybergson: Det är för mig mycket ovant att
2404: vid landtdagen höra en diskussion sådan som denna om de
2405: sökandes personalia. Sådant brukades icke i representa-
2406: tionen i dess förra sammansättning. Jag begärde dock icke
2407: ordet för att deltaga i denna diskussion, utan för att vörd-
2408: samt fråga hr talmannen, huruvida det icke är möjligt att,
2409: då omröstning inom sjumannakomiten egt rum, få kännedom
2410: om, huru rösterna där utfallit. Ett skriftligt betänkande be-
2411: höfver icke i en sådan fråga föreligga, men däremot kan det
2412: vara skäl att upplysa kammaren om, hvilka som röstat för
2413: hr Lindberg, hvilka för den andra, - jag kommer nu icke
2414: ihåg hans namn.
2415:       Puhemies: Edustaja Schybergsonin kysymyksen
2416: johdosta ilmoitan, että valiokunnassa päätettiin ail}oastaan
2417: esittää, että äänestys oli tapahtunut ja että enemmistö kan-
2418: natti herra Suurosta. Minä en katso asiakseni ilmoittaa sen
2419: enempää asiasta.
2420:       .Ed. Castren: Minä en olisi mitenkään katsonut voi-
2421: vani ehdottaa hra oikeusraatimies Lindbergiä nyt kyseessä
2422: olevaan toimeen, ellen minä tietäisi, että hän käyttää ja pys-
2423: tyy käyttämään suomenkieltä sekä kirjallisesti että suulli-
2424: sesti. Hänen ansionsa tottuneena sihteerinä ovat kuiten-
2425: kin niin paljon yläpuolella toisen ehdokkaan ansioita, ettei
2426: mikään varsinainen vertailu heidän kesken oikeastaan voi
2427: tulla kysymykseen. .Ennen kaikkia vaaditaan asiain käyt-
2428: telyssä tarkkuutta ja nopeutta; sellainen tulee varsinkin ky-
2429: symykseen äänestysesityksiä tehtäessä. Juuri tässä koh-
2430: den on hra Lindberg osoittanut olevansa maamme ensimäi-
2431: siä.
2432:       Saattaa olla mahdollista, että minä aikoinani olen puo-
2433: lustanut ja lämpimästikin puolustanut hra Suurosen valitse-
2434: mista edusmieheksi. Mutta edusmiehen ja sihteerin toi-
2435: men välillä eduskunnassa on jotenkin suuri eroitus.
2436:       Muuten minä pyytäisin lisätä, että kun eduskunta aset-
2437: taa valiokunnan, olkoonpa se mikä valiokunta tahansa, niin
2438: 56                 Istunto 28 p. toukokuuta_ 1907.
2439: 
2440: 
2441: lienee eduskunta oikeutettu saamaan tietää ketkä henkilöt
2442: ovat jotakin sinne lykättyä asiaa käsiteltäessä muodosta-
2443: neet enemmistön, ketkä ovat kuuluneet vähemmistöön.
2444: Niin on asianlaita muihin valiokuntiin nähden, jotka käsitte-
2445: levät niihin lähetettyjä asioita. En ymmärrä, miksi olisi
2446: syytä tehdä erotusta sen valiokunnan välillä, jonka edus-
2447: kunta on asettanut valmistamaan nyt kyseenalaisia asioita,
2448: ja niiden valiokuntain välillä, joita eduskunta muita asioita
2449: varten tulee valitsemaan.
2450:      Ed. Schybergson: Äfven jag hade tänkt göra an-
2451: märkning beträffande sjumannakomitens något byråkratiska
2452: hemlighetsfullhet emot kammaren, men hr Castren har re-
2453: dan gjort det och jag behöfver icke tillägga något.
2454:       Ed. Tainio: Täällä esitetyn kysymyksen johdosta va-
2455: liokunnassa tapahtuneesta äänestyksestä katson olevani itse
2456: puolestani oikeutettu vastaamaan, ja vieläpä rohkenen tehdä
2457: sen tohtori af Ursininkin puolesta, että me molemmat olemme
2458: antaneet äänemme herra Suurosen hyväksi. Se jonkun ver-
2459: ran mahtaa selvittää asemaa niille, joita se huvittaa. Minua
2460: muuten ihmetyttää se agitatsiooni, jota täällä eduskunnassa
2461: vielä koetetaa!l harjottaa herra Lindbergin hyväksi. Täällä
2462: on agiteerattu aam@äivällä etehisessä, käytävillä ja ravin-
2463: tolassa ja nyt vielä täällä. Se on minun mielestäni tarpee-
2464: tonta. Ja tarpeetonta on myöskin tätä asiaa saattaa äänes-
2465: tykseen, sillä !Jlinä luulen voivani vakuuttaa, että eduskun-
2466: nan kaksi suurinta puoluetta empimättä kannattaa herra Suu-
2467: rosen ehdokkuutta. Minä en tietenkään puhu vanhan suo-
2468: malaisen puolueen nimessä, mutta sanon sen vaan arvelu-
2469: nani ja se saattaa pitää hyvin tarkkaan paikkansa. Ja kun
2470: näin on , niin minun mielestäni ansaitsee edustaja Setälän
2471: ehdotus, että hyväksyttäisiin herra Suurosen ehdokkuus
2472: ilman äänestystä, täyden kannatuksen. (Hyvä!)
2473:       Ed. Renvall: Tahtomattani vastustaa herra Setälän
2474: tekemää ehdotusta täytyy minunkin ihmetellä sitä tapaa,
2475: jolla valiokunta on tämän asian jättänyt eduskunnan ratkais-
2476: tavaksi. Eduskunnalle esitetään kaksi nimeä ja useimmilla
2477: edustajilla ei ole niistä henkilöistä, jotka kantavat näitä ni-
2478: miä, muuta tietoa, kuin että toisen nimi on Suuronen ja toi-
2479: sen Lindberg. Ja tällä pohjalla tahdotaan sitte eduskunta
2480: äänestämään. Jos seitsenmiehinen valiokunta todellakaan
2481: ei tahdo ilmoittaa niitten nimiä, jotka ovat äänestäneet enem-
2482:                           Sihteerin vaali.                   57
2483: 
2484: 
2485: mistönä ja vähemmistönä, niin siinä tapauksessa olisi kai
2486: eduskunnalle ollut esitettävä jonkunlaisia tietoja näistä hen-
2487: kilöistä. Minä tiedän porvarissäädyn entisenä jäsenenä.
2488: että herra Lindberg on saavuttanut valtiopäivämiespiireissä
2489: sellaisen kannatuksen ja hyväksymisen sihteerinä, että minä
2490: luulen, että tässä maassa ei kukaan tule saavuttamaan suu-
2491: rempaa kannatusta sillä paikalla. Herra Suurosesta minä
2492: kyllä tiedän, että hän osaa suomea, mutta minä tiedän, että
2493: herra Lindberg osaa myöskin. Mahdollisesti herra Suuro-
2494: nen osaa paremmin, mutta minä rohkenen myöskin sanoa.
2495: että herra Suuronen ei ole millään osottanut osaavansa sitä.
2496: mitä sihteeriitä lähinnä vaaditaan: taitoa siinä toimessa .
2497:       .Ed. Setälä: Minä tein äsken ehdotukseni ainoastaan
2498: siinä tarkotuksessa, että keskustelua tästä asiasta ei tarvit-
2499: sisi syntyä eikä asian käsittelyä venytettäisi. Minä katsoin
2500: olevani sitä enemmän oikeutettu tekemään tämän ehdotuk-
2501: sen, koska minä kuuluin vähemmistöön valiokunnassa, missä
2502: minä äänestin hra Lindbergiä hänen verrattomasti pitem-
2503: pään parlamentaariseen kokemukseensa nähden.. Mutta
2504: jos joku äänestystä asiasta vaatii, niin se tietysti on toimi-
2505: tettava, niin suuresti kuin olisinkin toivonut että olisi voitu
2506: välttää sekä tuommoisen tarpeettoman äänestyksen että
2507: ainakin minun mielestäni vielä tarpeettomamman keskuste-
2508: lun syntymistä..
2509:       M11!1ten minä en käsittänyt seitsenmiehisen valiokun-
2510: nan päätöstä sillä tavalla, että valiokunta olisi päättänyt,
2511: ettei eduskunnalle voitaisi ilmoittaa, kuinka kukin jäsen oli
2512: äänestänyt, vaan että siellä ainoastaan pidettiin semmoisen
2513: ilmoituksen tekemistä tarpeettomana. Kenties olen vää-
2514: rässä, mutta siihen käsitykseen ainakin minä jäin.
2515:       Puhemies: Herra Setälän lausunnon johdosta pyydän
2516: huomauttaa, että minusta valiokunta selvästi päätti asian
2517: esitettäväksi niin kuin sen tein. Mutta tietysti jokaisella va-
2518: liokunan jäsenellä on tilaisuus ja oikeus esittää mitä valio-
2519: kunnassa on tapahtunut.
2520:       .Ed. Danielson-Kalmari: Täällä on edusmies Castren
2521: moittinut seitsenmiehistä valiokuntaa salaperäjsyydestä, kun
2522: se ei ole ilmoittanut, ketkä jäsenet ovat äänestäneet kumman-
2523: kin hakijan puolesta, ja hän on viitannut menettelyyn entisillä
2524: valtiopäivillä. Hän on myös lisännyt, että muissa valiokun-
2525: nissa tulee aina selville, millä tavoin jäsenet ovat äänestä-
2526: 58                 Istunto 28 p. toukokuuta 1907.
2527:                                                     -------
2528: 
2529: neet. Tässä nyt kuitenkin on ilmeinen erehdys. Jos valio-
2530: kunnat eivät tahdo ilmoittaa äänestyksiänsä siitä syystä että
2531: he eivät pane mitään erityistä merkitystä tapahtuneille ää-
2532: nestyksille, niin kunkin jäsenen kanta ei tule eduskunnan tie-
2533: toon; miten eri jäsenet ovat äänestäneet, ~ulee tietoon ainoas-
2534: taan siinä tapauksessa että vastalause liitetään mietintöön.
2535: Mitä erittäinkin tulee vaaleihin, niin minä en muista aikaisem-
2536: milta valtiopäiviltä että koskaan olisi erityisesti ilmoitettu,
2537: että ne ja ne valiokunnan jäsenet ovat hakijoista äänestäneet
2538: toista tai toista. Ja kaikilla valtiopäivillä kuitenkin on äänes-
2539: tyksiä tällaisissa asioissa tapahtunut erityisissä valiokun-
2540: nissa. Minä ymmärrän kyllä, että seitsenmiehinen valio-
2541: kunta tässä kohden on täydellisesti noudattanut vanhaa ta-
2542: paa, joka nyt ei suinkaan kuitenkaan estä ilmoittamasta
2543: sitä. miten äänestys on tapahtunut, niin kuin me nyt jo olem-
2544: mekin yksityisiltä sen jäseniltä saaneet asian tietää.
2545:       Muuten täällä mainittiin, että tässä eduskunnassa luul-
2546: tavasti useimmat eivät tiedä hra Suurosesta muuta kuin että
2547: hän on hra Suuronen. Ne, jotka eivät enempää tiedä, ne
2548: eivät tosiaankaan ole seuranneet sellaisen laitoksen toimintaa
2549: kuin Pellervo on. Sillä ne, jotka vähäsenkin ovat seuran-
2550: neet osuustoimintaa, tietävät että hra Suuronen toimii mai-
2551: nitun laitoksen sihteerinä.
2552:       Ed. Palmen: Minulla ei ole paljoa lisättävänä siihen
2553: selitykseen, jonka hra Setälä täällä antoi. Minä en käsitä
2554: muuta kuin että oli tarpeetonta mainita, kuinka valiokun-
2555: nassa oli äänestetty, mutta minä en katso minkäänlaista sa-
2556: laisuutta tässä tarpeelliseksi. Omasta puolestani olen kan-
2557: nattanut hra Suurosta, etenkin siitä syystä että, täydellisesti
2558: tunnustamaHa hra Lindbergin pitkän ja ansiokkaan toiminnan
2559: valtiopäivillä, takeet siitä että hän täydellisesti hallitsee
2560: suomenkieltä olivat riittämättömät. Siinä se mitä minulla
2561: on sanottavaa.
2562:       Ed. Y. 1(. Yriö-l(oskinen: Minä pyysin puheenvuoroa
2563: kannattaakseni sitä ehdotusta että hra Suuronen otetaan
2564: eduskunnan sihteeriksi ilman lippuvaalia. Minä luulen tie-
2565: täväni että suomalainen puolue tulee häntä kannattamaan
2566: ja kun on ilmoitettu että sosialistinen puolue myös häntä kan-
2567: nattaa, lienee aivan hyödytöntä ajanhukkaa panna täällä
2568: toimeen lippuvaali.
2569:      Ed. af Ursin: Minun käsitykseni mukaan Puhemies
2570: on täällä äsken antamassaan selityksessä menetellyt aivan
2571:                           Sihteerin vaali.                     59
2572: 
2573: 
2574: oikein. Päätös oli niinkuin hän sanoi, mutta en luule että ku-
2575: kaan, joka on äänestänyt toiseen tai toiseen suuntaan, tahtoo
2576: salata, mitenkä hän on äänestänyt. Minä olisin nyt ilmoit-
2577: tanut sen, mutta kun hra Tainio sillä tavalla toi asian ilmi,
2578: niin se on nyt selvä.
2579:       Muuten pyydän hra .Renvallin lausunnon johdosta huo-
2580: mauttaa että sekä hra Lindberg että hra Suuronen esiinty-
2581: vät hakemuksissaan ainoastaan hra Lindberginä ja hra Suu-
2582: rosena. He eivät ole antaneet asianomaiseen paikkaan min-
2583: käänlaista meriittiluetteloa. Se oli syy minkä takia minä
2584: pyysin asian lykkäämistä seuraavaan puhemiehistön istun-
2585: toon. Ja kun sitten olin saanut tietoja kummastakin haki-
2586: jasta, niin äänestin niinkuin olen äänestänyt. Minä kyllä
2587: tiesin näistä molemmista herroista jo sitä ennenkin vä-
2588: hän enemmän kuin nähtävästi hra Schybergson, joka äsken
2589: unohti hra Suurosen nimenkin.
2590:        Ed. Paasikivi: Minun tietääkseni 7-miehisen valiokun-
2591: nan päätös kyllä oli vähän toinen, kuin minkä Puhemies
2592: tässä esitti, mutta kun asiat ovat tälle kannalle joutuneet, niin
2593: pyydän ilmoittaa, että minä olen valiokunnassa kannattanut
2594: hra Suurosta, ja teen sen tietysti vielä nytkin. Jos täällä on
2595: niitä, joille hra Suuronen on tuntematon, niin minun täytyy sa-
2596: noa kuuluvani niihin, joille hra Lindberg on jotenkin tuntema-
2597: ton. Minä en suinkaan tahdo kieltää hänen kykyänsä, koska
2598: se on hyväksi todistettu, enkä minä tahdo sitäkään kieltää,
2599: että hän arvatenkin osaa suomenkieltä ehkä jonkun verran
2600: paremminkin kuin ruotsalaisen kasvatuksen saaneet virka-
2601: miehet Suomessa tavallisesti osaavat. Tälle kielitaidolle,
2602: vaikka se on koko joukon ylempänä keskiarvoa, minä en
2603: pane suurta merkitystä. Ja ennen kaikkea minusta on ai-
2604: van välttämätöntä, että tämän eduskunnan sihteeriksi tulee
2605: sellainen mies, joka täydellisesti hallitsee suomenkieltä.
2606:       Mitä muuten hra Suurosen taitoon tulee, niin minulla
2607: on ollut tilaisuus monien vuosien kuluessa läheisesti työs-
2608: kennellä hänen kanssaan ja olen sillä tavalla tullut tunte-
2609: maan hänen kykynsä ja olen saanut siitä hyvin suuren aja-
2610: tuksen. Luulen voivani jonkun verran arvostella niitä toi-
2611: mia, jotka sihteerille kuuluvat, koska minulla on ollut tilai~
2612: suus olla sihteerinä eräillä valtiopäivillä talonpoikaissää-
2613: dyssä. Olen vakuutettu, että herra Suuronen tulee aivan hy-
2614: västi ja kunnollisesti tämän toimen suorittamaan.
2615: 60                 Istunto 28 p. toukokuuta 1907.
2616: 
2617: 
2618:       Ed. von Alithan: Då sjumannautskottet endast i korthet
2619: afgifvit ett sådant utlåtande, som af hr talmannen framförts
2620: och då detta utlåtande beträffande de båda sökandes personer
2621: är egnadt att i någon mån väcka förvåning inom sådana
2622: kretsar, som under flere landtdagar fölit med borgarestån-
2623: dets verksamhet och landtdagens verksamhet öfverhufvud,
2624: så skulle man ha önskat att åtminstone de hufvudgrunder, på
2625: hvilka flertalet stödt sin åsikt, hade blifvit antydda. Något
2626: hinder härför hade ej förefunnits. Genom den nu förda dis-
2627: kussionen hafva dessa hufvudpunkter blifvit utaf särskilda
2628: deltagare i omröstningen inom utskottet framförda. Sålunda
2629: hafva särskilda talare uppställt framstående kännedom af
2630: finska språket såsom det enda bestämmande för besättandet
2631: af denna plats, hvaremot teknisk färdighet, en mångårig
2632: erfarenhet och bevisad skicklighet endast tagas i betrak-
2633: tande såsom mindre viktiga omständigheter. Så tillvida
2634: hafva sålunda hufvudgrunderna, som ledt flertalets beslut,
2635: blifvit klara. Men när här anhållits om att få veta, huru
2636: omröstningen i detalj har utfallit, så var detta, skulle jag tro,
2637: icke föranledt af någon nyfikenhet, utan härför förelåg också
2638: ett sakligt skäl. Utom de rent tel\niska omständigheter, som
2639: här måste tagas i betrakt~nde, föreligger en annan omstän-
2640: dighet, som bör beaktas. Pörsta sekreteraren och landtda-
2641: gens talman hafva ett mycket intensivt samarbete att
2642: utföra. Det kunde nu tänkas att ett antal af landtdagens
2643: medlemmar skulle önska taga hänsyn tili hvad talmannen
2644: personligen i detta afseende skulle finna vara lämpli-
2645: gast och hvilken person han ansåge bäst kunna understöda
2646: talmannens arbete för det helas bästa. Ur denna synpukt
2647: skulle jag gärna hafva önskat få kännedom om huru denna
2648: omröstning utfallit inom sjumannakomiten. Pör min en-
2649: skilda del är jag under dylika fall som detta alltid benägen
2650: att taga stor hänsyn tili nyss antydda omständighet.
2651:       Ed. Söderholm: Då hr Danielson-Kaimari nå'mnde att
2652: ur utskottsbetänkandena i allmänhet icke framgår huru
2653: hvarje ledamot i utskottet röstat, så är det ju mycket
2654: riktigt. Men emellertid äro utskottsledamöterna sedermera
2655: under diskussionen i tillfälle att yttra sig, och däraf kan det
2656: framgå, huru deras röster fallit i utskottet. Denna gång har i
2657: beredningen af frågan också deltagit landtdagens talman,
2658: som dock icke deltager i diskussionen i plenum. Jag förstår
2659: att det endast var på grund af en ganska naturlig grannla-
2660: genhet hr talmannen icke önskade att för landtdagen borde
2661:                           Sihteerin vaali.                   61
2662: 
2663: 
2664: tillkännagifvas, huru rösterna fallit, på det att icke den
2665: åsikt hr talmannen hade företrädt möjligen skulle komma att
2666: inverka på afgörandet inom landtdagen. Vidare anser jag
2667: mig icke i denna fråga kunna yttra. Hvad nu de båda sökan-
2668: dena beträffar, kan jag icke underlåta att påpeka det förhål-
2669: landet, att rådman Lindberg, enligt hvad för mig uppgifvits,
2670: vid nio landtdagar innehaft sekreterareplatsen i borgarestån-
2671: det, hvilket tyder på, att han måtte skött denna befattning
2672: ovanligt v~l. Däriämte ville jag framhålla det faktum, att
2673: under de två senas_te, särskildt den aUra senaste landtdagen,
2674: det finska språket användts i borgareståndet mera än det
2675: svenska.
2676:        Ed. Castren: Minä ne ole, kuten valtioneuvos Daniel-
2677: son-Kaimari täällä on lausunut, moittinut valmistusvaliokun-
2678: taa salaperäisyydestä. Minä olen ainoastaan lausunut etten
2679: ymmärrä, miksikä ei tämän valiokunnan jäsenet voisi ilmoit-
2680: taa millä tavalla äänestys on tapahtunut viimeksimainitussa
2681: valiokunnassa, kun eivät muiden varsinaisten valiokuntain
2682: jäsenet katso itseään estetyksi joko vastalauseen muodossa
2683: .tai yksityisesti esiintymällä säädyssä ilmoittamasta mitä
2684: mieltä he ovat valiokunnan enemmistön mielipiteeseen näh-
2685: den olleet. Minkätähden minä erittäin kaipasin selvitystä
2686: niin se oli syystä ettei suurimmalla osalla eduskunnan jäse-
2687: nistä ole mitään mahdollisuutta arvostella hakijain kykyä
2688: kyseenalaiseen sihteerin toimeen. Minulla persoonallisesti ei
2689: suinkaan ole mitään hra ·Suurosta vastaan. Mutta jos minä
2690: vertaan molempain hakijain Sopivaisuutta sihteerin toimeen,
2691: täytyy minun ehdottomasti asettaa hra Lindberg etusijalle.
2692: Oikeusneuvosmies Lindberg on osoittanut olevansa erin-
2693: omaisen kykenevä, erinomaisen pystyvä ja sukkela sihteerin
2694: tehtävissä, jotavastoin herra Suuronen ei ole ollut tilaisuu-
2695: dessa osoittamaan, että häntä tässä toimessa voisi herra Lind-
2696: bergiin verrata. En puolestani olisi suinkaan esittänyt herra
2697: Lindbergiä sihteerin toimeen, ellen minä tietäisi että hän sekä
2698: kirjallisesti että suullisesti käyttää suomenkieltä. Todistuk-
2699: sena siitä olkoon myös se seikka että viime valtiopäivillä
2700: äänestysesitykset porvarissäädyssä tehtiin molemmilla kie-
2701: lillä ja oli siis suomenkielisten äänestysesitysten sepittämi-
2702: nen myös hra Lindbergin asiana, ilman että siellä minkään-
2703: laista moitetta hänen kielitaitoaan vastaan tehtiin. Olen puo-
2704: lestani tässä asiassa ainoastaan pitänyt silmällä eduskunnan
2705: työn menestystä, vaarinottamalla tarpeellista suomenkieler;
2706: taitoa, jota minun käsittääkseni hra Lindberg omaa.
2707: 62                 Istunto 28 p. toukokuuta 1907.
2708:       -----
2709:       .Ed. Erkko: Porvarissäädyn jäsenenä useilla valtio-
2710: päivillä olen ollut tilaisuudessa huomaamaan, että hra Lind-
2711: berg sihteerinä todella on erinomainen. Hän on täyttänyt
2712: sihteerin tehtävät harvinaisella taidolla, vaikka en tahtoisi
2713: mennä niin pitkälle kuin hra Renvall että sanoisin että ku-
2714: kaan muu ei voisi semmoista taitoa saavuttaa.
2715:        Mutta toisaalta olen myös edellisillä valtiopäivillä huo-
2716: mannut, että hänen suomenkielen taitonsa, vaikka se kyllä
2717: oli riittävä siihen tarpeeseen, mikä porvarissäädyssä oli. ei
2718: ole siksi täydellinen kuin minun mielestäni vaaditaan nykyi-
2719: sessä eduskunnassa. Täällä ei minun käsittääkseni saa sih-
2720: teeriitä sietää muuta kuin aivan täydellistä suomenkielen
2721: taitoa. Näin ollen olisi minun mielestäni ollut toivottavaa,
2722: että olisi niiden ilmoitusten johdosta, joita puhemiesten puo-
2723: lelta lehdissä julkaistiin, ilmoittautunut hakijoiksi semmoisia
2724: henkilöitä, joilla olisi ollut suurempi kokemus sihteerintoi-
2725: messa kuin hra Lindbergin kanssahakijoilla ja samalla oli-
2726: sivat omistaneet täydellisemmän suomenkielen taidon kuin
2727: hra Lindberg. Valitettavasti ei näin ole käynyt.
2728:        Tunnen myös hra Suurosen, vaikkakaan en aivan viime
2729: vuosilta. Tiedän että hän on lahjakas, terävä mies, ja olen
2730: vakuutettu siitä että hän on voinut niinä vuosina, joina minä
2731: en ole hänen kehitystään seurannut, kehittyä myös taitavaksi
2732: lakimieheksi. Koska seitsenmiehisen komitean enemmistö
2733: on katsonut voivansa häntä ehdottaa tähän toimeen, uskon
2734: että hän tulee sen kunnollisesti hoitamaan. Minä senvuoksi
2735: kannatan komitean enemmistön mielipidettä .
2736:       .Ed. Alkio: Minusta on kyllä näitä tällaisia ilta-keskus-
2737: teluja sangen hauska kuunnella, mutta ne saattavat käydä
2738: ikäviksi ellei niitä ajoissa lopeta. Mitä itse asiaan tulee,
2739: niin meitä on täällä joukko semmoisia, jotka emme tunne
2740: kumpaakaan hakijaa. Aivan ilmeisesti näyttää siltä että
2741: etuoikeus ehdokkaitten kesken lankee hra Suuroselle siitä
2742: yksinkertaisesta syystä että hän osaa suomenkieltä tarvit-
2743: sematta sitä tänne tulla harjoittelemaan. Kun eduskuntavaalit
2744: oli suoritettu, silloin lausuttiin varsinkin pääkaupungin sano-
2745: malehdissä epäilyksiä siitä että eduskunta, mitä edustajiin tu-
2746: lee, ei osaisi täyttää tehtäväänsä. Minusta on aivan luon-
2747: nollista että eduskunnassa täytyy ainakin niiden, jotka edus-
2748: kunta valitsee palvelijoikseen. osata tehdä tehtävänsä sillä
2749: kielellä, jota enemmistö tulee käyttämään. Tämä seikka
2750: yksinkertaisesti ratkaisee vaalin herra Suurosen hyväksi.
2751:                           Sihteerin vaali.                    63
2752: 
2753:       Ed. Estlander: Då jag har motsatt mig hr Setäläs för-
2754: slag och förty också är beredd att yrka på omröstning i den-
2755: na fråga, så vill jag angifva orsaken härför. Jag vill tillstå,
2756: att jag icke finner det förenligt med den själfständighet, som
2757: bör utmärka landtdagsmän, att ärenden afgöras utan dis-
2758: kussion och utan omröstning blott på den grund att repre-
2759: sentanterna för tvänne, låt vara också stora, partier inom
2760: landtdagen låtit tillkännagifva sin mening i frågan.
2761:        Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi valittiin Suo-
2762: men Kansaneduskunnan sihteeriksi nyt alkaneilla valtiopäi-
2763: villä lakitieteen kandidaatti Philip Suuronen 157 äänellä; oi-
2764: keusneuvosmies A. V. Lindberg sai 34, ja lakitieteen kandi-
2765: daatti Luukkonen 4 ääntä, jonka ohessa vaalissa annettiin
2766: 1 tyhjä lippu,
2767:        ja tarkistettiin heti tämä eduskunnan päätös, josta pöy-
2768: täkirjanotteella oli valtiovarain valiokunnalle ja lakitieteen
2769: kandidaatti Ph. Suuroselle tieto annettava.
2770: 
2771:                       Eduskunnan nimi.
2772:      Pöytäkirjaa tarkistettaessa käytetyn sanamuodon
2773: ,Suomen Kansaneduskunta" johdosta puheenvuoron saatu-
2774: aan lausui:
2775:       Ed. Renvall: Kuulin että pöytäkirjanotteessa oli käy-
2776: tetty nimitystä ,Suomen Kansaneduskunta". Pyydän saada.
2777: huomauttaa että voimassa olevan Valtiopäiväjärjestyksen
2778: 1 § on antanut Suomen eduskunnalle virallisen nimensä, joka
2779: on ,Suomen Suuriruhtinaanmaan eduskunta" tai sitte lyhen-
2780: nettynä ,,Suomen eduskunta". Minä kyllä olen huomannut,
2781: että hallituksen antamissa propositsiooneissa on myöskin
2782: käytetty nimitystä ,kansaneduskunta", mutta kun se nimitys
2783: ei ole Valtiopäiväjärjestyksessä, niin en katso sitä oikeaksi,
2784: vaan tahtoisin, että eduskunta, kun se itse alkaa nimitystä
2785: käyttää, ottaisi käyttääkseen sitä nimitystä, joka on sopu-
2786: soinnussa Valtiopäiväjärjestyksen nimityksen kanssa. Tah-
2787: toisin siis että pöytäkirjssa sanottaisiin ,Suomen eduskunta".
2788:       Ed. Paasikivi: Herra Renvallin huomautuksen joh-
2789: dosta pyytäisin mainita, että Valtiopäiväjärjestyksessä ensi-
2790: mäistä pykälää aikaisemmin käytetään sanaa ,kansanedus-
2791: kunta". Sanotaan nimittäin lain johdannossa: ,Kun on käy-
2792: nyt tarpeelliseksi uudella perustuslailla kehittää Suomen kan-
2793: 64                 Istunto 28 p. toukokuuta 1907.
2794: -~--------------------                               ---
2795: 
2796:  saneduskunnan järjestysmuotoa j. n. e." Minusta senvuoksi
2797:  nimitys ,kansaneduskunta" on yhtä oikeutettu kuin ,edus-
2798:  kunta" ja minun korvissani se kuuluu paremmalta. Katsoisin
2799:  senvuoksi, että sitä nimeä voisi käyttää.
2800:         Ed. Renvall: Minä en ollenkaap ota asiaa korvan mu-
2801:  kaan. Minun korvani myös sanoo, että ,kansaneduskunta"
2802:  olisi kauniimpi, mutta minä otan asian ainoalta oikealta kan-
2803:  nalta, nimittäin siltä, mitä laki sanoo, ja laki käyttää ainoas-
2804:   taan sanaa ,eduskunta". Valtiopäiväjärjestyksen 1 § :ssä
2805:  on eduskunnan virallinen nimi täydellisenä lausuttuna; ruot-
2806:  siksi se kuuluu ,Storfurstendömet finlands representation"
2807:  ja suomeksi ,Suomen Suuriruhtinaanmaan eduskunta". Se
2808:  seikka, johon edustaja Paasikivi kiinnitti huomiota, ei ole
2809:  jäänyt minuttakaan huomaamatta, mutta pyydän, että ar-
2810:  voisat edustajat myös huomaavat että tässä ei käytetä nimi-
2811:  tystä ,kansaneduskunta" nykyisestä eduskunnasta, vaan
2812:  siinä puhutaan Suomen eduskunnan järjestysmuodon kehit-
2813:  tämisestä ja siis on käytetty sana ,kansaneduskunta" mer-
2814:  kitsemään sekä entistä neliiakoista säätyeduskuntaa että
2815:  myös nykyistä yksikamarista eduskuntaa. Tässä ei siis ole
2816:  .,kansaneduskunta" nimitystä käyteUy nykyisen eduskunnan
2817:  nimityksenä, vaan ylimalkaan ilmoittamaan käsitettä ,edus-
2818:  kunta", joka edustaa kansaa". Minä siis arvelen, että edus-
2819:  taja Paasikiven vastaväitteellä ei ole kyseessäolevassa
2820:  asiassa ja sen ratkaisuun nähden mitään merkitystä ja saan
2821: shä pyytää, että eduskunta itse ottaisi käyttääkseen sitä
2822:  virallista nimitystä, jonka perustuslakikin V. J :n 1 § :ssä on
2823:  meidän parlamentille antanut.
2824:       Ed. Cederberg: Jag ber att få ansluta mig till det ut-
2825: talande, som gjorts af hr Renvall. Att benämna landtdagen
2826: finska folkets landtdag anser jag icke vara egentligt och
2827: icke hafva något stöd i landtdagsordningen. Att använda
2828: benämningen finlands landtdag anser jag vara det enda
2829: riktiga.
2830:      Ed. Erkko: Minä puolestani jätän lakimiesten kiistel-
2831: täväksi siitä, mikä lain puustavin mukaan olisi oikeampi ni-
2832: mitys, ,Suomen Suuriruhtinaanmaan eduskunta" vaiko
2833: ,Suomen kansaneduskunta," mutta ainakin tavallisen järjen
2834: mukaan on luonnollisempaa, että eduskuntaa kutsutaan .,Suo-
2835: men kansaneduskunnaksi". Me emme edusta täällä Suo-
2836: men maata vaan Suomen kansaa. Minä siis puolestani hy-
2837:                          Eduskunnan nimi.                       65
2838: 
2839: 
2840: väksyn sen sanamuodon, jota hallitus on käyttänyt ja jota on
2841: käytetty äsken luetussa pöytäkirjassa.
2842:       Ed. Paasikivi: Ellen väärin muista, oli syy minkä-
2843: vuoksi Valtiopäiväjärjestyksen 1 § :ssä ei ole käytetty sanaa
2844: ,Suomen kansaneduskunta" niinkuin eduskuntakomiteassa
2845: ehdotettiin, se, että siinä seuraavat sanat ovat: ,edustaa
2846: Suomen kansaa" ja sellainen sanamuoto, että kansanedus-
2847: kunta edustaa Suomen kansaa" on kielelliseltä kannalta
2848: vähemmin hyvältä kuuluva. Mutta jos tahdotaan ikäänkuin
2849: kokoonpuristaa se ajatus, joka 1 § :ssä on, nimittäin: ,Suo-
2850: men Suuriruhtinaanmaan eduskunta, joka edustaa Suomen
2851: kansaa", niin sana, ,kansan eduskunta" tuntuu ilmilausuvan
2852: tarkalleen juuri sen käsityksen, minkä Valtiopäiväjärjestyk-
2853: sen 1 § sisältää. Senvuoksi minä edelleen kannatan sitä,
2854: että suomalaisessa tekstissä ja suomenkielisessä puheessa
2855: käytettäisiin sanaa ,kansan eduskunta''.
2856:        Ed. Renvall: Minä pyydän yhä vielä saada siirtää
2857: keskustelun sille ainoalle oikealle tolalle, mikä sillä mielestäni
2858: voi olla, nimittäin antaa kysymyksen ratkaisun riippua siitä,
2859: mikä on laillinen nimitys. Yhtä vähän kuin voin antaa arvoa.
2860: sille, mikä korvalle kuulostaa paraimmalta, yhtä vähän minä
2861: voin antaa arvoa sille, että eduskuntakomitea on ollut siksi
2862: vähän kekseliäs, että se ei ole voinut keksiä parempaa lause-
2863: partta_ensimäistä pykälää varten. Mip.ä olisin tässä hetkessä
2864: sen keksinyt. OH~in sanonut: Suomen eduskunta on yksin
2865: gikeutettu puhumaan ja päättämään Suomen kansan nimessä.
2866: Sillä olisi lausuttu sama ajatus. Mutta puhumatta siitä,
2867: miten paljon kekseliäisyyttä on ollut eduskuntakomitealla,
2868: niin ei se voi kumota sitä tosiasiaa, että Valtiopäiväjärjes-
2869: tyksen 1 § :ssä on nimitys eduskuntalaitokselle annettu, ja
2870: selvää on, että tätä nimitystä on käytettävä siihen asti, kun-
2871: nes se on laillisessa muodossa muutettu.
2872:       Ed. Listo:. Pyydän vaan lyhyesti ilmoittaa olevani
2873: tässä kysymyksessä täydellisesti samaa mieltä kuin edustaja
2874: Renvall.
2875:      Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, asetti Puhe-
2876: mies eduskunnan vastattavaksi seuraavan äänestysesityk-
2877: sen:
2878:      Ken hyväksyy pöytäkirjassa käytetyn sanamuodon
2879:                                                             5
2880: 66                 Istunto 28 p. toukokuuta 1907.
2881: 
2882: 
2883:  ,Suomen kansan eduskunta", vastaa jaa; jos ei voittaa, on
2884:  pöytäkirjassa käytettävä sanamuotoa ,Suomen eduskunta".
2885:       Lippuäänestyksessä annettiin 118 ,jaa"- ja 70 ,.ei"-
2886:  ääntä sekä 1 tyhjä lippu, joten siis pöytäkirjassa käytetty
2887: .sanamuoto ,Suomen kansaneduskunta" oli hyväksytty.
2888:      Päätöksen johdosta lausui puheenvuoron saatuaan:
2889:       Ed. Castren: Pyydän ilmoittaa, etten ole ottanut osaa
2890: tähän äänestykseen. koska olen ollut sitä mieltä, ettei asiaa
2891: olisi ollut aivan oikopäätä ratkaistava, vaan että se sitä en-
2892: nen olisi ollut lähetettävä perustuslakivaliokuntaan.
2893:       Ed. Renvall: Minä puolestani katson että asia ei ole
2894: ratkaistu muuta kuin mikäli se koskee tätä pöytäkirjan otet-
2895: ta. Katson aivan luonnolliseksi, että asia vastedes sellai-
2896: senaan joutuu perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, ja että
2897: eduskunta vasta sen jälkeen on oikeutettu asiasta päättä-
2898: mään.
2899:      Puhemies: Minun mielestäni asia on selvä. Edus-
2900: kunnalla on oikeus asiasta heti päättää; sen mukaan olen
2901: myös esittänyt asian päätettäväksi.
2902:       Ed. Danielson-Kaimari: Hallitus on käyttänyt sanaa
2903: ,Suomen kansan eduskunta''. Nyt on valtiopäiväin enem-
2904: mistö hyväksynyt saman nimityksen, ainoastaan yksi osa
2905: eduskuntaa on sitä mieltä, että olisi aina käytettävä lyhen-
2906: nettyä muotoa ,Suomen eduskunta". En minä käsitä. että
2907: nyt enää tarvitsee lykätä tätä perin tärkeää asiaa perustus-
2908: lakivaliokuntaan, jotta se antaisi mietinnön siitä, tuleeko
2909: vastedes aina ~äyttää tuota täydellistä nimitystä vaiko ly-
2910: hennettyä muotoa. Minä käsitän kuitenkin tämän äänestyk-
2911: sen sillä tavoin, ettei se velvoita meitä aina käyttämään pi-
2912: tempää ja täydellisempää nimitystä, vaan että kyllä nimi
2913: ,Suomen eduskunta" voi tulla kysymykseen yhtä hyvin kuin
2914: nyt hyväksytty nimitys ,Suomen kansaneduskunta".
2915:       Ed. Renvall: Minä en ollenkaan voi käsittää, että se
2916: tosiasia, että hallitus on käyttänyt nimitystä, jota minä kat-
2917: son vääräksi, ja että eduskunnan enemmistö on antanut hy-
2918: väksymisensä nimitykselle, jolla ei ole kyllin perustusta pe-
2919: rustuslaissa, voi millään tavalla estää tämän asian laillista
2920: ratkaisua. Olkoon asia nyt suuren- tai pienenarvoinen, -
2921:                          Eduskunnan nimi.                      67
2922: 
2923: kukin voi olla siitä sitä mieltä, mitä hän tahtoo olla, - mutta
2924: minä katson, että asiat laillisesti voidaan ainoastaan rat-
2925: kaista sillä tavalla, kuin on määrätty perustuslain selityk-
2926: sestä tai perustuslain muutoksesta. Minä pyydän sitäpaitsi
2927: tehdä herra Puhemiehelle kysymyksen, tarkoittiko herra
2928: Puhemies sanoessaan, että hän katsoo eduskunnan oikeu-
2929: deksi ratkaista asian ja että asia sen mukaan nyt on rat-
2930: kaistu, että koko tämä nimiasia on lopullisesti nyt ratkaistu.
2931:       Puhemies: Minun mielestäni asia on aivan selvä sii-
2932: nä, että tehty päätös koskee nyt tarkistettua pöytäkirjaa.
2933: Edeltäpäin ei sopine lausua, mitä sanaa vastedes tullaan
2934: pöytäkirjoissa käyttämään. Minun ymmärtääkseni herra
2935: Renvall ei ole tehnyt minkäänlaista ehdotustakaan tässä asi-
2936: assa, vaan ainoastaan antanut lausunnon pöytäkirjaan pää-
2937: töksen laillisuudesta ja äänestyksen kantavuudesta.
2938:       .Ed. Danielson-Kaimari: Niin paljon sisältänee tehty
2939: päätös, että siihen asti kun eduskunta tekee toisen päätöksen,
2940: sopii käyttää nimitystä Suomen kansaneduskunta. Muuten
2941: ei suinkaan se seikka, että joku tai jotkut edustajat ovat
2942: sitä mieltä, että eduskunnan päätöksellä ei ole mitään pe-
2943: rustusta perustuslaissa, vielä velvoita eduskuntaa lykkää-
2944: mään kysymystä perustuslakivaliokunnan tai jonkun muun
2945: valiokunnan harkittavaksi. Kyllä kai se on vasta siinä tapa-
2946: uksessa tehtävä, että eduskunnan enemmistö itse on sitä
2947: mieltä, että joku epäselvyys on olemassa.
2948:       .Ed. Torppa: Viitaten V. J :n 68 § :ään toivoisin, että
2949: ei tulisi käytäntöön täällä se tapa, että pöytäkirjaa tarkis-
2950: tettaessa ryhdyttäisiin vielä uudestaan keskustelemaan itse
2951: asiasta.
2952:      .Ed. af Ursin: Minä pyydän saada kannattaa herra
2953: Danielson-Kalmaria.
2954:       Puhemies:    Nämä lausunnot eivät aiheuttane sen
2955: enempiä toimia.    Voimme siirtyä päiväjärjestykseen.
2956: 
2957:       Päätettiin vielä, ainakin toistaiseksi, otettavaksi yksi
2958: notari ja yksi kanslisti, joiden valitseminen jätettiin 7-jäseni-
2959: sen valiokunnan huoleksi.
2960: 68                  Istunto 28 p. toukokuuta 1907.
2961: 
2962: 
2963:       Puhemiehen vielä kehoitettua valitsijamiehiä kokoontu-
2964: maan huomenna toimittamaan valiokunnan jäsenten vaaleja~
2965: käytti puheenvuoroa
2966:       :Ed. Palmen: Tämän ilmoituksen johdosta pyydän
2967: saada kysyä, eiköhän olisi mahdollista että tämä täysi-
2968: istunto nyt lopetettaisiin, sillä minä luulen että useimmat
2969: meistä tahtoisivat vielä vähän neuvotella niistä valiokunta-
2970: vaaleista, jotka ovat päätettävät jo huomenna.
2971:       Puhemies: On otettu esityslistaan vielä kaksi asiaa,
2972: jotka minulle on ilmoitettu. :Edustaja Orasmaa on tehnyt
2973: toisen ilmoituksen ja edustaja V. T. R.osenqvist toisen. Olen
2974: luvannut heille esittää nämä asiat; mutta jos ehdotuksen-
2975: tekijät voivat suostua siirtämään asiain käsittelyn toiseen
2976: istuntoon, niin minulla puolestani ei ole mitään sitä vas-
2977: taan.
2978:       :Ed. Palmen: Minä en käsitä, että tämä ratkaisu riippuu
2979: ehdotuksen tekijöistä; mikäli se ei riipu puhemiehestä, niin
2980: se on eduskunta, joka päättää kokouksista. Ja jos edus-
2981: kunnan jäsenet, niinkuin minä luulen, että meistä monet ajat-
2982: televat, katsoisivat hyvin tärkeäksi saada tässä neuvotella
2983: siinä tarkoituksessa, että valitsijat sitte äänestäessä nojau-
2984: tuisivat kaikkien muidenkin mielipiteisiin, olisi eduskunnalle
2985: kaikista tärkein asia tulla selville siitä. Tältä kannalta
2986: katsoen minä olen rohjennut alistaa herra Puhemiehen ja
2987: eduskunnan harkittavaksi, eikö meidän aikamme nyt lähinnä
2988: ole tarpeellinen valiokuntavaalien järjestämiseen.
2989:       Puhemies: Minä käsitän asian siten, ettäkun minä
2990: olen luvannut asiat esittää, niin minun tulee ne esittää, mutta
2991: eduskunnalla on oikeus panna asiat pöydälle, päästäkseen
2992: siten tällä kertaa niiden käsittelystä.
2993:       :Ehkä :Eduskunta suostuu tähän?
2994:       :Ed. Danielson-Kalmari: Tämän yhteydessä, kun nyt
2995: on kysymyksessä asiain esittäminen, rohkenisin lausua sen
2996: toivomuksen, että nyt, kun eduskunta on saanut vakinaisen
2997: sihteerin, heti alettaisiin noudattaa vanhassa eduskunnassa
2998: vakaantunutta tapaa, että ei oteta esille muita asioita, kuin
2999: ne, jotka on ilmoitettu julaistussa esityslistassa, ellei ole ai-
3000: van pakottavia asianhaaroja, jotka aiheuttavat poikkeuksen
3001: tästä tärkeästä säännöstä.
3002:                 Esitys Helsingin poliisin menettelystä.      69
3003: 
3004:       Puhemies: Minusta tämä on aivan selvä. Kyllä työ-
3005: järjestyksen yhteydessä on ollut puhe tästä esityslistan teke-
3006: misestä, niin että kyllä sitä tullaan noudattamaan kun ennä-
3007: tetään saada asia siihen järjestykseen.
3008:       Ed. Danielson-l(almari: Pyydän lisätä että tämä
3009: seikka, että meillä ei nyt vielä ole esityslistaa, minun mie-
3010: lestäni puolustaisi myös sitä ehdotusta, ettei ilman pakot-
3011: tavaa aihetta enää oteta esille uusia, eduskunnalle kokonaan
3012: outoja asioita.
3013: 
3014:     Esitys eduskunnalle Helsingin poliisin menettelystä.
3015:        Ed. Orasmaa: Pyydän eduskunnalle tehdä tunne-
3016: tuksi erään tapahtuman, joka koskee sekä eduskuntaa että
3017: yleisöä. Kun viime torstaina, tämän kuun 23 p :n iltana edus-
3018: tajain Järvisen, Erosen ja Huttusen kanssa seisoin asuntoni
3019: talon porttikäytävässä, näin äkkiä silloin ratsastavan noin
3020: parikymmen-lukuisen poliisiioukon, ja saman verran jalka-
3021: poliisia pikamarssissa rientävän perässä. Jäimme hämmäs-
3022: tyksissämme katsomaan tuota mahtavaa joukkuetta, mihin
3023: se memsi. Tultuaan Eläintarhaan ja Sörnäisiin johtavan
3024: tien risteykseen, hajaantuivat äkkiä nämät vartiojoukot, al-
3025: kaen rat~staa katukäytävillä huutaen ja iskien pampuilla.
3026: En nähnyt yleisön puolelta mitään sellaista, mikä olisi an-
3027: tanut aihetta tämänkaltaiseen menettelyyn; en nähnyt juo-
3028: puneita, en kuullut huutoja, en kirousta. Yleisö juoksi, mikä
3029: mihinkin pääsi. Poliisit ratsastivat jälessä, iskivät nagai-
3030: koillaan, pampuillaan pakenevia vielä ovien raoista. Siihen
3031: porttikäytävään, jossa seisoin edustajain kanssa hämmästy-
3032: neenä, tunkeutui kaksi ratsupoliisia ja ialkapoliisi. Nagaik-
3033: kain iskut sattuivat puolelle ja toiselle. Onneksi pääsin
3034: pakoon. Eräs työmies - en muista hänen nimeään - sai
3035: iskun. Onneksi pääsin puikahtamaan· asuntoni ovesta si-
3036: saan. Edustaja Eronen kaatui rappusille, saaden kätensä
3037: loukatuksi. Vaikka en saanut pampun iskuja osalleni, niin
3038: kumminkin tapahtuma vaikutti minuun niin sattuvasti etten
3039: voinut koko yönä rauhallisesti nukkua. Tämä teki mei-
3040: hin rauhallisiin maaseutuedustajiin hämmästyttävän vaiku-
3041: tuksen. Jos tämmöistä menoa yhä edelleen saa esteettömästi
3042: ja vapaasti jatkua, oletan että se saattaa johtaa ikäviin selk-
3043: kauksiin. Pyydän tämän johdosta eduskunnalle esittää seu-
3044: raavaa:
3045: 70                Istunto 28 p. toukokuuta 1907.
3046: 
3047: 
3048:                   koska neljän edustajan yhtäpitävän ker-
3049:              tomuksen mukaan Helsingin poliisi 23 p :nä
3050:              toukok. on tehnyt itsensä syypääksi aiheetto-
3051:              maan väkivaltaan rauhallista yleisöä ja sen
3052:              joukossa olevia kansanedustajia vastaan, joi-
3053:              den tulisi olla erittäin turvattuja, lausuu edus-
3054:              kunta tapahtuman johdosta jyrkän paheksumi-
3055:              sensa ja vaatii että pääkaupungin järjestysvalta
3056:              kunnioittaisi eduskunnan koossa-olon aikana
3057:              edustajain loukkaamattomuutta rauhotuksia toi-
3058:              meenpannessaan.
3059: 
3060:       Puhemies: Ehkä arvoisa ehdotuksen tekijä, ja muut-
3061: kin edustajat, koska on lausuttu hartaana toivomuksena, että
3062: istunto lopetettaisiin pian, suostuvat siihen, että asia pan-
3063: naan pöydälle?
3064: 
3065:      Ed. Söderholm: Jag anhåller om att saken bordläg-
3066: ges till första plenum i nästa vecka.
3067: 
3068:       Ed. Sirola: Minä ehdottaisin, että asia pantaisiin pöy-
3069: dälle seuraavaan istuntoon, huomiseen istuntoon.
3070: 
3071:        Ed. E. S. 'Yrjö-Koskinen: Minä pyydän saada kan-
3072: nattaa edellistä puhujaa, mutta sillä nimenomaisella ehdolla,
3073: että huomenna tulee asiassa myöskin selvitys siitä, tiesi-
3074: vätkö järjestyksen valvojat, että nämä neljä henkilöä, jotka
3075: tällaisen kohtelun alaisiksi joutuivat, olivat kansanedustajia.
3076: 
3077:      Ed. Nuorteva: Minä pyydän myös saada kannattaa
3078: edustaja Sirolan ehdotusta.
3079: 
3080:      Ed. Orasmaa: Samalla kun pyydän yhtyä edustaja Si-
3081: rolaan, pyydän huomauttaa, että ryntäys tapahtui poliisin
3082: puolelta niin nopeaan, että oli mahdoton heille sanoa sitä
3083: taikka tätä.
3084: 
3085:        Ed. Järvinen: Koska tässä näyttää asia menevän hie-
3086: man omituiseen suuntaan, ehkei oikein selviävän, niin minä
3087: pyydän saada lausua sanasen samasta asiasta. (Huutoa:
3088: Pöydällepano ensin!) Tässä eräs puhuja kysyi, tiesikö po-
3089: liisi sitä, että nämä henkilöt olivat kansanedustajia - - -
3090:                 Esitys Helsingin poliisin menettelystä.      71
3091: 
3092: 
3093:       Puhemies: Minä en ole tullut julistaneeksi keskuste-
3094: lua itse asiasta päättyneeksi, niin että minä en katso voivani
3095: kieltää edustaja Järvistä puhumasta asiasta.
3096:      Ed. Danielson-Kaimari: Pyytäisin kysyä, onkohan
3097: keskustelu asiasta vielä alkanutkaan? Ei suinkaan puhe-
3098: miehen tarvitse julistaa sitä lopetetuksi. Sillä ainoa kysy-
3099: mys, mikä nyt on ratkaistavana, on se, milloin herra Oras-
3100: maan ehdotus asiallisesti otetaan käsiteltäväksi.
3101:       Puhemies: Minä katson, että kun herra Orasmaa asi-
3102: allisesti on esittänyt kysymyksen, niin se on keskustelun
3103: alku.
3104:       Ed. Järvinen: Koska minä olin myös samassa jou-
3105: kossa, niin tunnen puheenaolevaa asiaa. Noin kello kymme-
3106: nen ajoissa lähdin toverini Erosen kanssa asunnostani. Tul-
3107: tuamme kadulle tapasimme kaksi muuta edustajaa. Käve-
3108: limme Söörnäisiin päin, jossa näimme kansajoukon. Pala-
3109: tessamme takaisin kuulin yhtäkkiä takanani hevosten lauk-
3110: kaamista ja näin valtiopäivämies Erosen menevän nurin ka-
3111: dulle. Itse pääsin syrjäytymään rakennuksen seinää vas-
3112: ten. Tässä seikassa ihmetyttää se, että sillä katukäytävällä,
3113: jossa ratsupoliisit toverini päälle ajoivat, ei ollut ollenkaan
3114: tungosta, vaan sangen vähän liikettä, eikä mitään rähinää.
3115: Asian selvittämiseksi tahdoin tämän mainita.
3116:       Ed. Castren: Kun useat eduskunnan jäsenet ovat nos-
3117: taneet kysymyksen pöydälle panosta ja pöydälle panoa var-
3118: ten ei tarvita muuta kuin kahden edustajan pyyntö, niin
3119: koskee keskustelu ainoastaan sitä, miksi ajaksi ~sia pan-
3120: naan pöydälle. Ainoastaan siitä on keskusj:eltava ja pää-
3121: tettävä.
3122:       Puhemies: Minun käsittääkseni koskee hra Castrenin
3123: tekemä huomautus ainoastaan mietintöjä eikä tämmöisiä
3124: asioita.
3125:       Ed. Danielson-Kaimari: Minä rohkenisin kysyä, -ei-
3126: vätkö ne, jotka ehdottavat asian esille ottamista jo huomen-
3127: na, tahtoisi mainita, onko heillä pyyntönsä tueksi joitakin ai-
3128: van erityisesti painavia asianhaaroja. Jos niin on, silloin
3129: eduskunta varmaankin on valmis ottamaan tämän
3130: asian jo huomenna esille, mutta muutenhan olisi suotava
3131: 72                 Istunto 28 p. toukokuuta 1!;107.
3132: 
3133: 
3134: että se voisi jäädä vähän tuonnemmaksi, koska emme voi
3135: tietää, mitä kerrassaan kiireellisiä asioita joutuu esille näinä
3136: ensimäisinä päivinä. Tiedämmehän sitäpaitsi, että erittäin
3137: juuri huomenna aika on hyvinkin täpärällä. Minä luulisin
3138: että asialle olisi eduksi, jos se voisi niinkuin täällä on ehdo-
3139: tettu jäädä pöydälle johonkin ensi viikon istuntoon.
3140:       Ed. Sirola: Minun mielestäni asia on sen takia kii-
3141: reellinen, että tällainen tapaus ei todellakaan voisi enään
3142: uusiintua, sillä minä arvelen, että eduskunnan lausumalla
3143: mielipiteellä tällaisessa seikassa tulee olemaan siksi painava
3144: merkitys, että tämän tapaista rauhallisen kansajoukon ja
3145: edustajain loukkaamista ei ainakaan näin tärkeässä muo-
3146: dossa uusita.
3147:       Ed. Danielson-l(almari: Tokkohan kuitenkaan se seik-
3148: ka, tuleeko tämä seikka esille muutama päivä aikaisemmin
3149: tai myöhemmin, ollenkaan vaikuttaa eduskunnan päätöksen
3150: kantavuuteen. Minä en sitä luule.
3151:       Ed. Nevanlinna: Jotta todellakin saavutettaisiin se
3152: tarkoitus, joka lähinnä antoi aihetta pyyntöön, että näiden
3153: kahden asian käsittely lykättäisiin ja kun näyttää siltä kuin
3154: keskustelu vain venyisi, pyydän minä saada omasta puoles-
3155: tani kannattaa puheena olevan esityksen tekijäin taholta
3156: esitettyä pyyntöä, että asia pannaan pöydälle ensi istuntoon.
3157: Minusta näyttää nimittäin siltä kuin me muuten saisimme
3158: tästä asiasta vielä keskustella hyvin kauvan, ehkäpä äänes-
3159: tääkin.
3160:       Kun keskustelu oli julistettu lopetetuksi, esitti Puhe-
3161: mies vastattavaksi seuraavan äänestysesityksen:
3162:       Ken haluaa tämän asian pantavaksi pöydälle ensimäi-
3163: seen istuntoon, joka on ilmoitettu pidettäväksi huomenna,
3164: vastaa jaa; jos ei voittaa, lykätään se ensimäiseen ensi vii-
3165: kolla pidettävään istuntoon.
3166:       Huutoäänestyksessä tunnustettiin jaa-äänten olleen
3167: voitolla, joten asia oli pantu pöydälle huomispäivän istun-
3168: toon.
3169:       Puheenvuoron sai nyt
3170:       Ed. Rosenqvist V. T.: På grund af de önskningsmål,
3171: som uttalats, afstår jag gärna i afton från att framställa det
3172: förslag jag ämnade göra, men anhåller om att i stället vid
3173:                              Sähkösanoma.                   73
3174: 
3175: morgondagens plenum blifva satt i tillfälle att framställa
3176: detsamrna.
3177:      Ilmoitettuaan että seuraava täysi-istunto on huomenna
3178: kello 6 i. p., Puhemies julisti tämän täysi-istunnon päätty-
3179: neeksi kello 9,10 i. p.
3180:                                   Pöytäkirjan vakuudeksi:
3181:                                       F. W. Kadenius.
3182: 
3183: 
3184: 
3185:     5.    Keskiviikkona 29 p. toukokuuta 1907
3186:                      klo 6 i. p.
3187:      Nimenhuudossa merkittiin poissaolevaksi edustaja Ru-
3188: neberg.
3189: 
3190:      Puhemies ilmoitti että edustaja Naaralainen oli saa-
3191: punut ja näyttänyt valtakirjansa.
3192: 
3193: 
3194:                   Sähkösanoma eduskunnalle.
3195:        Puhemies   ilmoitti    saapuneen seuraavan sähkösano-
3196: man:
3197:                     Suomen valtiopäiville.
3198:       Liettuan kansa tervehtää sydämmellisesti Suomen
3199: Valtiopäiviä kaikkien Venäjän valtakunnan duumassa ole-
3200: vien edustajiensa kautta, lausuu ihailunsa Suomen kansalle
3201: sen tarmokkaasta oikeuksiensa ja autonomiansa puolustuk-
3202: sesta ja onnittelee sitä täydellisimmän yleisen äänioikeuden
3203: järjestelmän käytäntöönsaattamisesta.
3204:       Duuman jäsenet:
3205:       Goudavitchous, Boulota, Coumelis, Coupstas, Leonas,
3206: Povilis, Stachinskis.
3207:      Puhemies lausui tämän sähkösanoman otettavan mie-
3208: lihyvällä ja kiitollisuudella vastaan.
3209: 74                 Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
3210: 
3211: 
3212:      Puheenvuoron saatuaan lausui:
3213:       Ed. Schybergson: Jag tillåter mig hemställa, att hr
3214: talmannen i handbref underrättade afsändarne af telegram-
3215: met om att det anländt äfvensom därom att tili protokollet
3216: en anteckning gjorts om att det med tacksamhet emottagits,
3217: detta såväl i fråga om det upplästa, som i fråga om de före-
3218: gående telegrammen. Det hör tili vanlig höflighet att låta
3219: afsändarne veta att telegrammet kommit oss tillhanda.
3220:      Edustaja Schybergsonin ehdotus hyväksyttiin.
3221: 
3222:                          Uusia valiokuntia.
3223:        Puhemies ilmoitti 7-jäsenisen valiokunnan puolestaan
3224: ehdottavan asetettavaksi ennen päätettyjen valiokuntien li-
3225: säksi vielä neljä valiokuntaa, nimittäin: rautatievaliokunnan,.
3226: anomusvaliokunnan, maatalousvaliokunnan ja sosiaalisen va-
3227: liokunnan, joihin kuhunkin valittaisiin 16 jäsentä ja varajä-
3228: seniä 7, mikä lukumäärä edellisissä valiokuntavaaleissa suh-
3229: teellista vaalitCj.paa käytettäessä huomattiin tarpeelliseksi..
3230:      Keskustelu:
3231:        Ed. Danielson-Kaimari: Ehdotetut valiokuntain nimet
3232: herättävät minussa epäilystä. On ehdotettu että asetet-
3233: taisiin erityinen ,sosiaalinen valiokunta"; suomeksi se lienee
3234: ,yhteiskunnallinen valiokunta'', valiokunta yhteiskunnallisia
3235: asioita varten. Mutta kun samalla ehdotetaan erityistä
3236: valiokuntaa maalaisasioita varten, niin ei suinkaan yhteis-
3237: kunnallinen valiokunta tulisi käsittelemään edes enemmis-
3238: töä niistä yhteiskunnallisista, sosiaalisista kysymyksistä~
3239: jotka tulevat esille. Onko siis 7-miehinen valiokunta ottanut
3240: jonkun aivan erityisen näkökohdan huomioon, kun se on eh-
3241: dottanut vieraskielisen nimen ,sosiaalinen valiokunta''. Ar-
3242: velin että tässä on kysymys oikeastaan työväen asiain va-
3243: liokunnasta.
3244:       Puhemies: Hra Danielson-Kalmarin lausunnon joh-
3245: dosta saan ilmoittaa, että tarkoitus on ollut, että ylipäänsä
3246: agraarikysymykset tulisivat maatalousvaliokuntaan ja so-
3247: siaaliseen valiokuntaan lähetettäisiin työväen kysymykset.
3248:                         Uusia valiokuntia.                   75
3249: 
3250:       Ed. Karhi: Pyydän ehdottaa eikö olisi mahdollista
3251: korottaa kysymyksessä olevain vaiiokuntain jäsenlukua
3252: 20 :een, jotta pienempikin ryhmä olisi tilaisuudessa saamaan
3253: edes yhdenkään jäsenen mainittuihin valiokuntiin.
3254:        Ed. Ehrnrooth: Jag vill icke direkt motsätta mig
3255: tillsättandet af ett särskildt socialutskott, men vill endast
3256: anmärka att enligt L. 0. ekonomiutskottet eger handlägga tili
3257: näringsvärksamheten hörande ärenden och att följaktligen
3258: ekonomiutskottet i icke oväsentlig mån kommer att fungera
3259: som ett slags socialutskott. Det förefaller mig därför som om
3260: tillsättandet af ett socialutskott här hos oss icke vore påkal-
3261: ladt.
3262:       Ed. Alkio: Minulla oli aikomus ehdottaa samaa. mitä
3263: edustaja Karhikin, ja huomauttaa että maatalousvaliokun-
3264: taan ja sosiaaliseen valiokuntaan valittaisiin 20 jäsentä.
3265: Tänä päivänä on saatu havaita, että eräs ryhmä, joka on
3266: edustettuna pienellä edustajamäärällä, ei ole saanut valiokun-
3267: tiin ollenkaan edustajia, mihin epäilemättä on osittain vai-
3268: kuttanut se seikka, että valitsijamiesten lukumäärä korotet-
3269: tiin alkuperäisestä luvusta 45 :een. Pyydän, että mainitse-
3270: mani seikka otettaisiin huomioon valiokuntain jäsenten lu-
3271: kua määrättäessä.
3272:        Ed. Söderholm: Jag begärde närmast om ordet med
3273: anledning af den benämning, landtbruksutskottet, hr talman-
3274: nen använde om det ena af socialutskotten. Detta utskott
3275: tillsättes närmast för att behandla de frågor, som förberedts
3276: af agrarkomiten, och skulle jag därför hemställa om att
3277: utskottet på svenska skulle kaUas agrarutskottet. Hvad
3278: antalet medlemmar i dessa bägge socialutskott beträffar,
3279: så enades elektorerna vid sammanträdet på förmiddagen
3280: därom, att dessa utskott icke borde vara manstarkare
3281: än att de skulle bestå af 16 medlemmar. Man tyckte att
3282: utskotten komme att arbeta alltför tungt, ifall antalet med-
3283: lemmar blefve flere, och dessutom skulle det i sådant fall
3284: möta svårigheter att besätta dessa utskott, då landtdagens
3285: medlemmar äfven blifva annars mycket tagna i anspråk
3286: för utskottsarbeten. Enligt min tanke böra jämväl ifråga-
3287: varande utskott således utgöras af 16 medlemmar.
3288:      Ed. Castren: Minä rohkenen olla toista mieltä kuin
3289: edustaja Ehrnrooth. Minä luulisin tarpeelliseksi, että näillä
3290: 76                 Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
3291: 
3292: 
3293: valtiopäivillä asetetaan paitsi talousvaliokuntaa, joka m. m.
3294: tulisi käsittelemään tuota varsin tärkeätä viinalain sää-
3295: däntö-kysymystä, erityinen sosiaalinen valiokunta, joka kä-
3296: sitteleisi työväen asioita koskevia kysymyksiä. Samaa
3297: mieltä olivat myöskin valitsijamiehet, kun ne tänään aamu-
3298: päivällä käsittelivät kysymystä valiokuntien asettamisesta.
3299:        Muuten pyydän kanattaa edustaja Söderholmin teke-
3300: mää ehdotusta, että ehdotettua maatalousvaliokuntaa nimi-
3301: tettäisiin agraarivaliokunnaksi.
3302:       .Ed. Setälä: Siihen, mitä edustaja Castren sanoi edus-
3303: taja .Ehrnroothin lausunnon johdosta, tahtoisin lisätä että,
3304: vaikkakin V. J :n 42 § mukaan talousvaliokunnan tulee val-
3305: mistella sinne lähetetyt elinkeinotoimintaa ja maan yleistä
3306: taloudenhoitoa koskevat ehdotukset, eduskunnalla kuitenkin
3307: V. J :n 35 § 2 mom. mukaan on oikeus tarvittaissa asettaa
3308: muitakin valiokuntia, ja ,saa tällaiseen valiokuntaan, jos siinä
3309: on vähintäin 12 jäsentä, lähettää semmoisenkin asian, joka
3310: laadultaan olisi lakimääräisen valiokunnan käsiteltävä".
3311: Näin ollen siis ori täysi mahdollisuus lähettää uusi elinkeino-
3312: lakiehdotus ,sosiaalivaliokuntaan", jonka ehdotettua nimeä
3313: muuten en minäkään pidä onnistunee_na, vaikka 7-miehisessä_
3314: neuvostossa ei voitu paremmastakaan nimestä yhtyä.
3315:       Valitsijamiesten kokouksessa minä puolestani ehdotin,
3316: juuri katsoen siihen että maalaisliitto voisi saada edustajia
3317: maatalousvaliokuntaan, että siihen asetettaisiin suurempi
3318: lukumäärä jäseniä, mutta ehdotukseni ei saavuttanut kan-
3319: natusta edes maalaisliiton omilta edustajilta.
3320:       .Ed. Oebhard, Hannes: Minä pyydän kannattaa 7-mie-
3321: hisen valiokunnan ehdotusta kahden uuden valiokunnan aset-
3322: tamisesta, nim. maatalous- ja työväen asioita varten. Sa-
3323: malla pyydän iaada lyhyesti mainita jonkun sanan niiden
3324: nimestä.
3325:       Mitä ensiksikin tulee n. k. sosiaalisen valiokunnan ni-
3326: meen, niin olen samaa mieltä kuin edustajat Danielson-
3327: Kaimari ja Setälä, ettei tuo nimi ole suinkaan onnistunut.
3328: .Ensinnäkin se on vieras suomenkielessä ja toiseksi aivan liian
3329: laaja ja sen vuoksi osaksi väärää käsitystä herättävä. Koska
3330: tämän valiokunnan käsiteltäviksi on aijottu ainoastaan työ-
3331: väen asioita, niin on luonnollista että nimikin tulee olemaan
3332: , työväenasiain valiokunta''.
3333:       Mitä toiseen valiokuntaan tulee, jonka tulisi käsitellä
3334: maalaisasioita, en usko että täällä ehdotettu vieraskielinen
3335:                         Uusia valiokuntia.                   77
3336: 
3337: 
3338: nimitys ,agraari" olisi saanut meidän maassamme mitään
3339: erityisen hyvää kaikua. Sentähden tälJekin valiokunnalle
3340: pyytäisin kannattaa sitä nimeä, jonka 7-miehinen valiokunta
3341: on sille antanut, nimittäin ,maatalousvaliokun ta''.
3342:        Ed. Ehrnrooth: Jag ber att gentemot hr Setälä få
3343: framhålla att jag ingalunda förbisett stadgandet i 35 § af
3344: L. 0. Jag har tolkat detsamma sålunda, att landtdagen
3345: bör vara oförhindrad att för en särskild frågas behandling
3346: tillsätta ett särskildt utskott, och att landtdagen, därest den
3347: pröfvar sådant nödigt, kunde för näringslagsfrågans behand-
3348: ling tillsätta ett särskildt näringslags-utskott. Däremot anser
3349: jag mig böra ifrågasätta, huruvida det vore riktigt att tili
3350: ett särskildt utskott hänföra en hei mängd af de ärenden,
3351: hvilka på grund af § 42 i L. 0. synas ankomma på ~konomi­
3352: utskottets pröfning. Är det nu så att § 42 ändock icke
3353: lägger hinder i vägen härför, så vill jag för min del inga-
3354: lunda motsätta mig tillsättandet af ett särskildt utskott för
3355: behandling af sociala ärenden. Jag är nog i princip för ett
3356: sådant tillvägagående.
3357:       Ed. Huoponen: Pyytäisin valiokunnille annettavaksi
3358: sellaiset nimet että kansalaiset kaikkialla maaseudulla ym-
3359: märtäisivät, mitä ne tarkoittavat. En ole varma siitä että
3360: maaseudulla oltaisiin selvillä, mitä ,agraarivaliokunta" ja
3361: ,sosiaalinen valiokunta" oikeastaan merkitsevät. Pyydän
3362: lyhyesti ehdottaa että annetaan selvät suomalaiset nimet
3363: ,maatalousvaliokunta" ja , työväenasiain valiokunta".
3364:        Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi hyväksyt-
3365: tiin tehty ehdotus neljän valiokunnan asettamisesta ennen
3366: päätettyjen lisäksi. Maatalousvaliokunnan ruotsalaiseksi ni-
3367: meksi hyväksyttiin nimitys Agrarutskottet.
3368:        Neljännen valiokunnan nimitykseen nähden hyväksyt-
3369: tiin seuraava äänestysesitys:
3370:        Ken hyväksyy valiokunnan nimeksi sosiaalinen valio-
3371: kunta, vastaa jaa; jos ei voittaa, on sen nimeksi hyväk-
3372: sytty työväenasiain valiokunta.
3373:        Huutoäänestyksessä olivat ,ei" -äänet voitolla, joten
3374: neljännen valiokunnan nimeksi oli hyväksytty työväen-
3375: asiain valiokunta.
3376:        Vasta päätettyjen valiokuntien jäsenlukuun nähden hy-
3377: väksyttiin s_euraava äänestysesitys :
3378: 78                  Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
3379: 
3380: 
3381:       Ken tahtoo näihin neljään valiokuntaan kuhunkin 16
3382: jäsentä ja 7 varajäsentä, vastaa jaa; jos ei voittaa, on
3383: hyväksytty jäsenluvuksi 20 sekä varajäseniä suhteellisen
3384: vaalitavan vaatimusten mukaan.
3385:       Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten
3386: vastamainituissa valiokunnissa oli jäsenluku oleva 16 ja vara-
3387: jäsenten 7.
3388:       Puhemies kehoitti nyt valitsijamiehiä toimittamaan jä-
3389: senten vaaliin myöskin näihin asetettavaksi päätettyihin va-
3390: liokuntiin ja ilmoitti samalla olevan aikomuksen, sen jälkeen
3391: kun pöydälle pannut 8 ensimäistä arm; esitystä on käsitelty,
3392: pitää puolen tunnin loma-aika.
3393: 
3394: 
3395:                Arm. es. lähetys valiokuntiin.
3396:       Arm. esitys n :o l teiden tekemisestä ja kunnossapidosta
3397: maalla, jonka puhemiehistö ehdotti lähetettäväksi laki- ja
3398: talousvaliokuntaan, aiheutti seuraavan
3399:      keskustelun:
3400:        .Ed. Torppa: Valiokuntaan lähettämistä varten edus-
3401: kunnalle esitetty armollinen esitys on sen periaatteisiin näh-
3402: den sitä laatua, että minä katson sen tarvitsevan hiukan
3403: evästä lähteäksensä matkaan.
3404:        .Esityksen- lakiehdotus periaatteen kannalta nojautuu
3405: aivan samaan kuin voimassa oleva asetus, joskin osanotto
3406: yleisten teitten kunnossapitoon on laajennettu armollisen
3407: esityksen mukaan koko lailla siitä, mitä nykyään on voi-
3408: massa. Se periaate, mikä nykyisessä voimassaolevassa ase-
3409: tuksessa ilmenee yleisten teitten rakentamisesta ja voimassa-
3410: pitämisestä ja mikä periaate myöskin tässä esityksessä on
3411: pantu pohjaksi, on saanut muistutusta osakseen siitä saakka
3412: kuin Suomen kansa eduskuntansa kautta säännöllisesti sai
3413: tilaisuuden lausua mielensä lainsäädäntöalalla. Nämä muis-
3414: tutukset kuitenkaan eivät ole tulleet aikaisemmin missään
3415: määrässä huomioon otetuiksi. Viime aikoina kuitenkin on
3416: alettu kääntää enemmän huomiota sille katsantokannalle,
3417: joka näissä muistutuksissa on ilmennyt. Senpä vuoksi val-
3418: tiopäivillä 1904-05 laki- ja talousvaliokunta käsitellessään
3419: samaa asiaa koskevaa armollista esitystä lausui julki mie-
3420: :intönsä perusteluissa sen oikean katsantokannan, mikä olisi
3421:                Arm. es. n:o 1 teiden tekemisestä y. m.        79
3422: 
3423: 
3424: oleva määräävänä tässäkin asiassa. Kuitenkin sama va-
3425: liokunta itse ehdotuksessa poikkesi lausumastaan periaat-
3426: teesta. Näin ollen minä rohkenen lausua toivomuksena, että
3427: valiokunta käsitellessään tätä kysymystä asettuisi sitä kat-
3428: santokantaa noudattavalle ja määräävälle kannalle, johonka
3429: mainitsemani laki- ja talousvaliokunta mietintönsä peruste-
3430: luissa on viitannut ja jonka se on oikeaksi tunnustanut.
3431:        Ainoa oikea periaate yleisten teitten rakentamisessa ja
3432: kunnossapitämisessä on se, että kaikkien kansakerrosten,
3433: niin ylhäisempien kuin alempien, mitään maksukykyistä kan-
3434: saluokkaa eroittamatta, täytyy olla tässä mukana, jos tahdo-
3435: taan rasitukset oikeuden mukaan tasata.
3436:        Meillä on tosin vanhoista ajoista säilynyt sellainen
3437: katsantokanta, joka on ilmennyt monilla aloilla lainsäädän-
3438: nössämme, että toisille kansaluokille ja toisille kansaryh-
3439: mille on myönnetty etuoikeuksia toisten ryhmien ja luok-
3440: kien kustannuksella, ja päinvastoin taas toisille kansaluokille
3441: ja ryhmille on pantu erikoisrasituksia toisten kansaluokkain
3442: hyödyksi. Tämä periaate meidän täytyy saada nyt koko-
3443: naan poistetuksi ja alkaa uudelle pohialfe rakentamaan. Toi-
3444: von että tässä ensimäisessä kysymyksessä heti astutaan täysi
3445: askel.
3446:        Minä olen tahtonut nämät yleiset periaatteet lausua
3447: julki, jotka olen aikaisemminkin, ollessani mukana vanhassa
3448: säätylaitoksessa lausunut, mutta nyt minä pyydän sen vie-
3449: läkin saada tässä uudessa eduskunnassa uudistaa, toivossa
3450: että valiokunta ottaa nämät, tätä kysymystä käsitellessään,
3451: huomioonsa.
3452:        Ed. Antila: Minä kannatan ehdotusta että tämä ar-
3453: mollinen esitys lähetetään laki- ja talousvaliokuntaan. Pyy-
3454: dän myöskin evästykseksi lausua seuraavaa. Jo v. 1863
3455: pyysi hallitus säätykokoukselta lausuntoa siitä, miten maan-
3456: omistajain velvollisuutta_ teitten ja siltain rakentamiseen voi-
3457: taisiin helpoittaa. Asiaa koko laajuudessaan käsitellessään
3458: lausuu mainittujen valtiopäivien talousvaliokunta muun
3459: muassa seuraavaa: ,Maan kulkulaitokset hyödyttävät
3460: kaikkia sen asukkaita, joskaan tämä hyöty ei aina ole väli-
3461: tön eikä sen vuoksi voida kieltää että periaatteellisesti kaik-
3462: kien kansalaisten tulisi ottaa osaa valtion kulkuneuvojen
3463: kunnossa pitämisen kustannuksiin. Tientekovelvollisuuden
3464: järkiperäistä järjestämistä koskevan kysymyksen oikeuden-
3465: mukaisin ratkaisu olisi sen vuoksi epäilemättä se, että val-
3466: 80                 Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
3467: ------------------------                       ---------------
3468: 
3469: 
3470: tio ottaisi suorittaakseen näitten kulkuneuvojen kunnossa-
3471: pidon."
3472:        Senjälkeen on asia ollut kaikilla valtiopäivillä käsitte-
3473: lyn alaisena ja vaikka maataviljelevät luokat ovat, esitellen
3474: sen vääryyden, joka heihin tässä kohden on kohdistunut,
3475: äänekkäästi kerta kerralta uudistaneet valituksiaan, on ai-
3476: noastaan sangen vähän parannuksia saatu toimeen. Esillä
3477: olevan armollisen esityksen 2 :lla sivulla esitellään nume-
3478: roita, joista käypi selväksi että vuotena 1894 oli erittäin
3479: asian käsittelyä varten kerättyjen tietojen mukaan maantei-
3480: dentekorasituksia manttaaliin pannun maan osalle langennut
3481: 2,811,803 mk., jota vastoin kruunu puistojensa puolesta ja
3482: teollisuuslaitokset yhteensä ottivat rasitukseen osaa ainoas-
3483: taan 144,891 markalla. Kun edellämainittuun manttaalira-
3484: situkseen lisätään kyläteiden kunnossapito, nousee puheena-
3485: oleva rasitus liki kolmeen ja puoleen miljoonaan markkaan.
3486: Tämä summa menee maanomistajilta vuosittain muiden
3487: maanverojen lisäksi, verojen, joita vastaavia muilla kansa-
3488: laisluokilla tuskin on.
3489:        Niinkuin edellä viittasin, on usein tunnustettu että asia
3490: todellakin sisältää epäkohdan ja että, kuten 1877 ja 1878
3491: vuosien valtiopäivien laki- ja talousvaliokunta mietinnössään
3492: lausuu, on ,velvollisuus rakentaa ja kunnossapitää teitä ja
3493: siltoja alati kasvava epätasaisesti jaettu rasitus", ja niin
3494: suuri ettei se edes aina ole laskettavissa, lisäten että tuo
3495: ,rasitus samassa määrässä käy rasittavammaksi ja epäkoh-
3496: diltaan maaomaisuudelle tuntuvammaksi, kuta enemmän
3497: maan taloudellinen kehitys kasvaa''.
3498:        Siis periaatteessa on aina tunnustettu että asia sisältää
3499: vääryyttä, mutta käytännössä ei ole tahdottu sitä vääryyttä
3500: poistaa. Eikä tuo maatavilielevää väestöä kohtaava vää-
3501: ryys käsillä olevaan armolliseen esitykseen sisältyvien pa-
3502: rannusehdotustenkaan mukaan poistu. Sentähden olisin
3503: minä puolestani sitä mieltä kuin edellinenkin puhuja että
3504: tässä olisi otettava täysi askel tämän epäkohdan korjaami-
3505: seen ja minun ymmärtääkseni tämä parannus voidaan saa-
3506: vuttaa ainoastaan sen kautta että valtio ottaa yleisten maan-
3507: teiden kunnossapidon kokonaan haltuunsa, joten valtion kas-
3508: soihin kerätään kaikilta veron alaisilta kansalaisilta siihen
3509: tarvittavat varat, joilla sitten ylläpitokustannukset suorite-
3510: taan. Tämä olisi nyt otettava huomioon, kun asiaa valio-
3511: kunnassa tullaan käsittelemään ja tätä ehdotusta korjaillaan,
3512: jota korjausta se todellakin näyttää kaipaavan.
3513:                Arm. es. n:o 1 teiden tekemisestä y. m.           81
3514: 
3515: 
3516:        Ed. Kairamo: Yhä yleisemmin aletaan jo kulkuneuvo-
3517: jen suhteen tunnustaa, että niiden valmistaminen ja ylläpitä-
3518: minen yhä enemmän on siirrettävä yhteiskunnan asiaksi.
3519: Meidän on varsinkin maanteiden suhteen epäilemättä pyrki-
3520: minen siihen, että ne joutuvat valtion huostaan, mikäli ne
3521: ovat yleistä laatua. Yhtyen niihin näkökohtiin, joita edustajat
3522: Torppa ja Antila ovat esittäneet, pyytäisin saada erityisesti
3523: kiinnittää valiokunnan huomiota pariin erityiskohtactn.
3524:        Armollinen esitys kyllä osottaa, ettei äskenmainittu
3525: vaatimus sen laatimisessa ole jäänyt kokonaan huomioon
3526: ottamatta. Mutta vaikka äkillinen siirtyminen nykyisestä
3527: järjestelmästä toiseen saattaa tuottaa voittamattomia es-
3528: teitä ja vaikkapa siis väliasteita kenties huomataan välttä-
3529: mättömiksi, _niin on meidän kuitenkin nähdäkseni astuttava
3530: tähän tarkoitettuun suuntaan koko joukon ripeärumin kuin
3531: mitä armollinen esitys on tehnyt.
3532:        Rohkenen sen vuoksi esittää, että valiokunta ottaisi
3533: harkitakseen, eikö se voisi eduskunnalle ehdottaa semmoisen
3534: järjestelmän käytäntöön ottamista, jonka kautta myöskin
3535: kaupungit nyt jo velvotettaisiin puolestaosa ottamaan osaa
3536: maanteitten tekemisestä ja ylläpidosta johtuneitten menojen
3537: suoritukseen.
3538:        On luonnollista että tässä on tehtävä ero paikallisten
3539: teitten ja semmoisten teitten välillä, jotka ovat aivan yleistä
3540: laatua ja jotka kaupunkien toimeentuloa ja menestystä var-
3541: ten ovat yhtä välttämättömät kuin konsanaan maalaiskan-
3542: salle.
3543:        Tahtoisin tässä suhteessa ainoastaan lyhyesti viitata
3544: siihen, että tämän tarkoitusperän saavuttamiseksi mahdolli-
3545: sesti on tarpeellista muodostaa kaupungeista kokonaisia
3546: läänejä tai muita suurehkoja piirejä käsittäviä tientekolah-
3547: koja, jotka suorittaisivat kruunulle erityisen maantieveron.
3548:        Vielä toinen kohta. On yleisesti tunnettu, että uusia
3549: teitä suunniteltaessa on paljokin syntiä tehty, nimittäin sen
3550: kautta että maamittarien viittamaa yleistä linjaa on usein-
3551: kin aivan liiaksi orjallisesti seurattu huolimatta siitä, että
3552: olisi voitu pienillä muutoksilla tai pienillä lisätöillä lieventää
3553: tai kokonaan välttää semmoisia luonnonesteitä, jotka tuntu-
3554: vasti vaikeuttavat matkustajain kulkua. Seuraus noista
3555: laiminlyönneistä on, että uudet tiet useinkin muodostavat
3556: aivan niinkuin viivattimelia vedettyjä väsyttäviä linjoja, vä-
3557: littämättä ollenkaan semmoisistakaan esteistä, jotka olisivat
3558: helposti olleet vältettävissä. Tämä armollinen esitys koet-
3559: taa antaa takeita maantierakennuksen hoitamisesta, mikäli
3560:                                                              6
3561: 82                  Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
3562: 
3563: 
3564: minä olen huomannut etupäässä vaan sen kautta, että sopi-
3565: vamman suunnan tutkiminen, paaluttamien ja kartallepano
3566: olisi kuvernöörin määräyksen mukaan jätettävä joko piiri-
3567: insinöörille, maamittarille tai muulle teknillisesti oppineelle
3568: henkilölle. Tämän toimitusmiehen pätevyys on minusta
3569: aivan liian epämääräinen ja arm. esitys OJ! :gmutenkin tek-
3570: nillisessä suhteessa kovin puutteellinen.
3571:        Rohkenen sen vuoksi pyytää, että valiokunta erityi-
3572: sesti ottaisi harkittavakseen eikö pitäisi jo meilläkin yleisten
3573: säännösten kautta koettaa suuremmassa määrässä kuin tä-
3574: hän saakka vaikuttaa siihen suuntaan, että yleiset tiet tule-
3575: vat todellakin tarkoitustaan vastaaviksi.
3576:        Erityisesti minä kaipaan semmoista määräystä, jonka
3577: kautta yleisen tien suurin sallittu kaltevuus tulisi lain kautta
3578: rajoitetuksi. Ainakin niissä tapauksissa, jolloin tien raken-
3579: nus tapahtuu valtion avustuksella tai suorastaan valtion
3580: kustannuksella, olisi minusta luonnollista, että saataisiin
3581: salpa yksityisten ymmärtämättömyydelle tai välinpitämät-
3582: tömyydelle tässä suhteessa. Ymmärtääkseni ei meidän
3583: maassamme yleensä pitäisi olla sallittu suurempi kaltevuus
3584: kuin noin 4-5 sadasosaa ja mahdollisesti voitaisiin erinäi-
3585: sissä seuduissa esim. Pohjanmaan lakeudella täydellä syyllä
3586: tätäkin rajaa jonkun verran alentaa.
3587:        Ed. Heikkinen: Kannatan armollisen esityksen lähet-
3588: tämistä lakivaliokuntaan, mutta sillä evästyksellä että valtio
3589: ottaisi kokonaan huoleksensa maanteiden tekemisen ja kun-
3590: nossapidon. Katsoen siihen että tienteko kauan aikaa on
3591: ollut yksinomaan maataviljelevän väestön huolena, on se
3592: varsinkin maamme pohjoisosissa, joissa on pitkät matkat
3593: talojen ja pitäjien välillä, tuottanut sangen suuria vaikeuksia.
3594: Näitä epäkohtia ei mielestäni saada korjatuksi muulla ta-
3595: valla kuin siten että tämä rasitus äskenmainitulla tavalla
3596: jaetaan tasan kaikkien kansalaisten kesken. Katsoen taas
3597: siihen ettei maata rasitettaisi tarpeettomilla virkamiehillä,
3598: esitän että asian huolehtiminen jätettäisiin ennen nimitettyjen
3599: virkamiesten tehtäväksi. Maaseuduilla on tähän asti maa-
3600: poliisien ollut pidettävä huolta maanteiden kunnossapidosta
3601: ja voisi se edelleenkin jäädä heidän huolekseen. Siitä syn-
3602: tyvät rasitukset voitaisiin sitte kantaa kunnallisen tuloveron
3603: perusteella niin kauaksi aikaa kuin asteettainen verotus saa-
3604: taisiin toimeenpannuksi.
3605:               Arm. es. n:o 1 teiden tekemisestä y. m.        83
3606: 
3607: 
3608:        Ed. Pykälä: Tulin pyytäneeksi puheenvuoroa tässä
3609: asiassa, mutta täällä on jo niin tyhjentävästi puhuttu siitä
3610: ettei enää ole paljo sanottavaa. Se ylöskantoperuste, mikä
3611: armollisessa esityksessä on ehdotettu maanteiden kunnossa-
3612: pitorasitukselle, ei ollenkaan ole oikea. Ainoa oikea veron-
3613: kantoperuste on se että veroa kannetaan tulojen mukaan.
3614: Mitä taas tulee tämän esityksen yksityiskohtiin, niin sen
3615: 11 § :ssä puhutaan kilometripylväistä ja näiden kustannuk-
3616: sista. Pyydän sen johdosta kysyä, lieneekö niin välttämä-
3617: töntä noiden kilometripylväiden kunnossapito. Kun meillä
3618: on yli 25,000 kilometriä maantietä, tarvitaan tietysti yhtä
3619: monta kilometripylvästäkin. Ja kun jokainen kilometripyl-
3620: väs tulee maksamaan ainakin yhden markan vuotta kohti;
3621: koituisi siitä noin 25,000 markan menoerä. Mutta mitä hyö-
3622: tyä niistä on sitä en oikein tiedä. Eiköhän voitaisi esim. tei-
3623: den haaroissa ilmoittaa, kuinka pitkä matka on sinne ja sin-
3624: ne. Lausumani perusteella yhdyn edustaja Heikkiseen ja
3625: uudistan vieläkin ettei missään tapauksessa pitäisi uusia
3626: virkamiehiä asettaa, se kun lisäisi toisen verran teiden kus-
3627: tannuksia, vaan olisi toiminta suunnattava siihen että vähen-
3628: netään virkamiehiä ja lisätään entisten virkamiesten teh-
3629: täviä.
3630:        Ed. Helle: Kun tämä ehdotus menee valiokuntaan, tah-
3631: toisin evästykseksi esiintuoda seuraavaa:
3632:        Nykyään voimassaolevan lain mukaan, koskeva tei-
3633: dentekoa, ei tämän ehdotuksen 38 § :ssä e)-kohdassa mai-
3634: nittua tuloa ole veroitettu ensinkään tässä teidentekokysy-
3635: myksessä. Nykyään kun on otettu tässä ehdotuksessa huo-
3636: mioon tällainen tulo, niin siinä ei ole minun mielestäni hy-
3637: vinkään paljon ajateltu sitä että se koskee työtätekevää luok-
3638: kaa, jolle on hyvinkin tarpeen mainittu tulo. Tässä tapauk-
3639: sessa tuo ehdotus ei pidä oikeastaan paikkaansa. Kun ajatel..,
3640: laan että esim. 800 markan tuloista pitäisi maksaa tällaiseen
3641: teidentekemisrasitukseen, niin tämä oikeastaan on periaat-
3642: teellisesti liiaksi alhainen summa. Minä ainakin evästyksenä
3643: pyytäisin lausua että tuo summa korotettaisiin 1,200 mark-
3644: kaan.
3645:        Sitte tässä on b)-kohdassa mainittu verotetuista tor-
3646: pista.     Niitä on nykyään voimassaolevan asetuksen mu-
3647: kaan pidetty aivan samanlaisesa rasituksessa suhteellisesti
3648: kuin tavallista manttaalia. Mutta otettakoon huomioon se-
3649: kin seikka että ne ovat muuten verotetut taloihin nähden
3650: äärettömän korkeasti ja että niillä kyllä on muitakin rasi-
3651:  84                 Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
3652: 
3653: 
3654: tuksia. Siinä tapauksssa ei voitaisi verottaa niitä yhtä pal-
3655: jon kuin sellaisia, jotka ovat täydellisiä omistajia maihin.
3656: Minä pyytäisin ehdottaa että nämä b)-kohdassa mainitut ve-
3657: rotetut torpat siirrettäisiin samalle asteelle kuin e)-kohdassa
3658: mainittu kunnallisverotuksellinen tulo. Silloin se jonkun ver-
3659: ran tulisi vastaamaan tarkotustaan, sillä onhan torppa joten-
3660: kin samanlaisessa asemassa, miltei vielä huonommassa ase-
3661: massa kuin joku muukin työläisryhmä.
3662:       Mitä tulee tämän ehdotuksen 30 § :ssä mainittuun koh-
3663: taan, mikä koskee teidentekoaineiden tai tarpeiden otta-
3664: mista, niin siinä tapauksessa voimassaolevat asetukset mi-
3665: nun mielestäni eivät sovellu, koska se tulee yleiseksi hy-
3666: väksi, vaan siinä tarvittaisiin jonkunlaisia eri määräyksiä,
3667: jotta helpommin voitaisiin saada näitä teidentekoaineita,
3668: nim. soraa tai hiekkaa. Pyytäisin evästyksenä tälle laki-
3669: ja talousvaliokunnalle lausua että se ottaisi tämän myös
3670: huomioon, jotta siinä voitaisiin jonkunlaisia tarkempia mää-
3671: räyksiä tehdä.
3672:        Ed. Storbjörk: Då man för närvarande sträfvar tili
3673:  att få en så stor del af befolkningen som möjligt fäst vid
3674:  jordbruket och anser detta ur nationalekonomisk synpunkt
3675:  lyckligt för landet, så bör man äfven sträfva tili att göra
3676:  jordbruket så tilldragande som möjligt. från dessa syn-
3677:  punkter sedt skulle jag vara med om, att vägbyggnadstuo-
3678:  gan skulle helt och hållet aflyftas från jordbruket och öfver-
3679: föras på staten, på det att alla samhällets medborgare skulle
3680: blifva lika betungade, d. v. s. hvad beträffar de allmänna
3681: vägarna, som gå under namn af landsvägar. Men då detta
3682: svårligen kan låta sig göra, skulle jag be att få fästa det
3683: utskotts, tili hvilket lagförslaget kommer att remitteras och
3684: hvilket jag för min del skulle anse böra blifva lag- och
3685: ekonomiutskottet, uppmärksamhet vid det orättvisa i, att
3686: inkomst från mantal eller de personer, som ega i mantal
3687: satt jord, åsättes vägören för hvarje 100 marks inkomst, då
3688: däremot vägören för hvarje annan inkomst icke räknas förran
3689: vid 800 marks inkomst, och detta för hvarje fulla 200 mark
3690: först när den uppgår tili 2000 mk. På grund af dessa stadgan-
3691: den skulle på landsbygden, där det, om man undantager prä-
3692: sten på orten, finnas endast få personer utom jordbrukarne,
3693: som hafva 800 marks inkomst, vägbyggnadstungan fortfa-
3694: rande komma att hvila på jorden, isynnerhet i Österbotten
3695: med dess små jordbruk. Likaså synes det föga lyckligt,
3696: att hvarje kommun skulle utgöra ett vägbyggnadslag. Vä-
3697:                 Arm. es. n:o 1 teiden tekemisestä y. m.       85
3698: 
3699: 
3700: garna kunna vara olika tilllängd i olika kommuner, hvarige-
3701: nom en orättvisa kunde uppstå. Det vill synas som om det
3702: vore lämpligare, att häraderna skulle utgöra vägbyggnads-
3703: lag, och hvad åter beträffar utjämnandets tungan, så skulle
3704: jag anse att de 10 %, som för detta ändamål af staten skulle
3705: betalas, icke förslå !ångt.
3706:       Det var dessa omständigheter som jag ville fästa ut-
3707: skottets uppmärksamhet vid.
3708:         :Ed. Hoikka, 1.: Kun vuonna 1863 valtiopäivät herä-
3709:  tettiin 50 vuoden unesta, oli luonnollisena seurauksena että
3710:  kansa toivoi paljon eduskunnalta. Paljo toivotaan nytkin
3711:  meiltä ja suurten toivomusten esineenä on armollinen esitys
3712:  ja lakiehdotus teiden rakentamisesta ja voimassa pitämisestä.
3713:  Tätä samaa asiaa käsiteltiin valtiopäivillä ja 1882 saatiin ai-
3714:  kaan asetus siitä. Tämä asetus tosin teki suuria parannuk-
3715:  sia eteläisemmissä maaosissa, joissa oli tehtaita ja n. s.
3716:  kruununpuistoja, mutta nämä eteläisemmät paikat ovat pie-
3717:  nemmät piiriitään ja siis maantienosat manttaalille verrat-
3718:  tain paljon pitemmät kuin maamme pohjoisemmissa osissa.
3719:  Nykyinen maanteitä ja siltoja koskeva asetus ei ole Perä-
3720:  pohjolassa huojentanut maantien rasitusta juuri ensinkään.
3721: Kaksi kohtaa on erittäin mainittava. :Ensiksi siellä on teh-
3722: taita perin harvassa eikä siellä ole niin sanottuja kruunun-
3723:  puistoja, joita on muualla maassamme. :Esim. Kuusamon ja
3724: Rovaniemen pitäjissä tulee manttaalille runsaasti 5 kilomet-
3725:  riä maantietä voimassa pidettäväksi ja Rovaniemen pitä-
3726: jässä on siltoja 82 ja niistä vallan paljon hyvin suuria ja kal-
3727: liita. Tähän verraten ovat paikalliset olot Oulun pohjoi-
3728: sissa osissa liian vaikeat, sillä asutukset ovat hajallaan mo-
3729: nien penikulmien päässä siroitettuna sinne tänne ympäri erä-
3730: maita. Ja maantiet ovat voimassa pidettävät kesällä pa-
3731: raimpana maanviljelysaikana, jolloin siellä on aivan mahdo-
3732: ton saada hevosta ja kärryjä. Sentähden sadat talolliset saa-
3733: vat kantaa tarvittavat eväät metsänpolkuja myöten seläs-
3734: sään, he saavat palkata puhtaalla rahalla hevosen ja kaikki
3735: työkapineet ja siitä pulasta he eivät voi mitenkään päästä
3736: muuten kuin rahalla. Näihin syihin katsoen maanteiden ja
3737: siltojen voimassapitoon velvollisen väestön toivomuksena
3738: koko Oulun läänin pohjoisosassa on ollut useissa vielä· ennen
3739: näitä valtiopäiviä pidetyissä kansankokouksissa se harras
3740: pyyntö, että maanteiden ja siltojen voimassapitorasitus ko-
3741: konaan poistettaisiin manttaalin niskoilta. Kansa on sano-
3742: nut näissä kokouksissa että nyt tulevassa maanteiden ja sil-
3743: 86                 Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
3744:                                    ----------------------
3745: tojen voimassapitoasetuksessa ei saa sanallakaan mainita
3746: manttaalia. Ja siitä johtuu, että valtio ottaisi haltuunsa maan-
3747: teiden voimassapidon ja sen asian sitte järjestäisi niinkuin
3748: asia paraiten vaatii. Tämä on Pohjolan kansan toivomuk-
3749: sia ja tämän toivomuksen minä pyydän lausua evästyksenä
3750: sille valiokunnalle, mihin asia lähetetään. Minä samalla yh-
3751: dyn edustaja Torpan lausuntoon.
3752:        Ed. Tokoi: Tässä on kaksi periaatteellista kysymys-
3753: tä, joihin pyytäisin muutamalla sanalla kajota.
3754:        Ensiksikin se näkökohta, mikä olisi parempi, sekö että
3755: maantientekolohot olisivat pienempiä tai suurempia. Tämä
3756: armollinen esitys edellyttää että maantielohkokunnat olisi-
3757: vat pienempiä, joko yksi kunta erikseen tahi 2-3 kuntaa yh-
3758: dessä. On tunnustettu tosi-asia että maanteiden kunnossa-
3759: pitorasitukset tulisivat jotenkin epätasaisesti jaetuksi koko
3760: maahan katsoen tällä tapaa. Tätä periaatetta silmällä pitäen
3761: olisi luonnollisinta, oikeudenmukaisinta, että teidentekolohot
3762: olisivat mahdollisimman suuret, joten rasitukset tulisivat
3763: myös mahdollisimman tasaisesti jaetuksi. Sen parempi, jos
3764: ne voivat käsittää koko maan yhdeksi lohkokunnaksi. kat-
3765: soen siihen, mikä koskisi yleisten IJlaanteiden kunnossa pi-
3766: toa. Mitä tulee kyläteihin, jotka kuuluvat toiseen luokkaan,
3767: niin niillä on ennen kaikkea myöskin toisellainen merkitys
3768: ja ne mieluummin minun näkökantani mukaan jääkööt edel-
3769: leen, toistaiseksi ainakin, pienempien piirien kunnossa pidet-
3770: täväksi.
3771:        Sitte on toinen näkökohta, nim. tämä verotusperuste tai
3772: rasitusten jakaminen rasituksiin osaa ottavien kesken. Jos
3773: tarkastaa, mitenkä verotuskysymys on meidän maassamme
3774: kehittynyt, niin huomaa että alkuaikoina oli ainoana tulo-
3775: lähteenä, melkein yksinomaisena tulolähteenä manttaaliin
3776: pantu maa. Kaikki veroitus kohdistui juuri tähän näkökoh-
3777: taan.     Sittemmin teollisuuden kehityttyä ovat olosuhteet
3778: koko lailla muuttuneet. Nykyisistä rasituksista olletikkin
3779: teollisuuslaitokset, kauppahuoneet, liikehuoneet ynnä monet
3780: muut ovat jääneet tykkönään syrjään ja edelleenkin tämä
3781: vanha näkökohta on vielä monissa eri suhteissa, mo-
3782: nissa eri kysymyksissä määräävä.              On kyllä ole-
3783: massa vivahduksia kehityksen kulkuun parempaan suun-
3784: taan. Olletikkin meidän voimassa olevassa kunnallis-
3785: asetuksessa, johon tässä armollisessa esityksessä vii-
3786: tataan useammassa eri kohdassa, on olemassa muistaak-
3787: seni 73 § :ää, joka jo edellyttää että kunnallisvero ja el
3788:               Arm. es. n:o 1 teiden tekemisestä y. m.       87
3789: 
3790: 
3791: enaa taksoiteta manttaalin mukaan vaan anoastaan tulojen
3792: mukaan. Siis kunnallinen verotus ei enää ole manttaalilla,
3793: ei enää maa ole määräävänä, vaan ainoastaan tuotanto. Ol-
3794: koonpa sitten maasta tai sen sivuelinkeinoista, olkoon tuo-
3795: tanto työstä tai työpaikasta, tai olkoon tehdastyöstä tai
3796: kauppaliikkeestä, vero taksoitetaan ainoastaan tuotannon
3797: mukaan. Kuinka tässä armollisessa esityksessä ei ole jak-
3798: settu vielä vapautua täydellisesti tuosta vanhasta näkökan-
3799: nasta, vanhasta määräävästä mielipiteestä, nim. siitä että
3800: yhä edelleenkin on pidettävä vielä kiinni vanhoista tradit-
3801: siooneista! Mutta täällä on myöskin viitattu siihen, olleti-
3802: kin e)-momentissa, että kunnallisen verotuksen alainen tulo
3803: olisi myös taksoitettava. Kaikki on kunnallisen verotuksen
3804: alaista tuloa. Maa on kunnallisverotuksen alaista tuloa.
3805: Siis koko tämä taksoitus pääasiallisesti sisältyisi tähän vii-
3806: meiseen momenttiin. On huomattava että pienviljeliiöistä,
3807: jotka omistavat maata, monikaan ei omista edes hevosta
3808: että voisi tietä käyttää, eikä myös torpparikaan useasti
3809: omista hevosta ja kuitenkin on heidän pidettävä kunnossa
3810: maantietä. Siihen katsoen mitä voimassa olevat kunnalliset
3811: asetukset ovat säätäneet: että taksoitetaan ainoastaan tu-
3812: loista, tahtoisin että se prinsiippi tässäkin kysymyksessä
3813: otettaisiin käytäntöön ja siis ainoastaan tuloperuste määrää-
3814: väksi, eivätkä mitkään muut perusteet. Minimitulo taas
3815: olisi määrättävä katsoen siihen seikkaan, johon täällä on
3816: viitattu että nimittäin valtio kokonaan ottaisi huostaansa
3817: teiden kunnossa pitämisen, jossa tapauksessa teiden kun-
3818: nossa pitämiseen myöskin tulisivat ottamaan osaa päiväpalk-
3819: kalaiset, jotka maksavat valtiolle henkirahan, vaikka eivät
3820: ole edes toivossa saada hevosta, jotta voisivat tietä hyväk-
3821: seen käyttää. Tämä ei ole aivan sopusoinnussa sen peri-
3822: aatteen kanssa että olisi joku, kuten täällä on vaadittu, alin
3823: minimitulo määrättävä, mistä lähdettäisiin taksoittamaan.
3824: Ja katsoen siihen että niiden, joilla on hevonen, jolla voi
3825: tietä käyttää, tai ovat vastaavissa varallisuussuhteissa,
3826: verot myöskin kunnallistaksoituksen mukaan nousevat mo-
3827: nessa tapauksessa yli tuhannen markan ja siitä eteenpäin,
3828: katsoisin että minimimäärä olisi löydettävä ja siksi ehdotan
3829: 1,200 markkaa. Siitä lähdettäisiin progressiivisesti verot-
3830: tamaan teiden kunnossapitämiseksi ja alimmaksi verotetta.,..
3831: vaksi summaksi ehdottaisin 1,200 markkaa.
3832:      Ed. Laakso: Minä yhdyn edelliseen puhujaan ja kan-
3833: natan 1,200 markkaa veroperusteeksi.
3834: 88                Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
3835: 
3836: 
3837:       Ed. Wuorimaa: Minä pyydän sen lisäksi, mitä muu-
3838: tamat edelliset puhujat jo ovat esille tuoneet, vielä evästyk-
3839: seksi huomauttaa, kuinka armollinen esitys pääasiassa jät-
3840: tää asiat, jotka koskevat maanteiden tekemistä ja kunnossa-
3841: pitoa, aivan samalle kannalle kuin ne ennenkin ovat olleet,
3842: nim. siten että näistä johtuvat rasitukset jäävät ainoastaan
3843: yhden kansaryhmän kannettavaksi. Ne itse asias.,a tulevat
3844: painamaan paikallista, manttaaliin pantua maanomistajaa.
3845: Mutta ne tulevat painamaan varsinkin pieniä tilallisia suu-
3846: remmassa p1äärin kuin tätä ennen, sillä jos me vertaamme
3847: 38 :n ja 39 :n § :n määräyksiä toisiinsa, niin tulemme selvästi
3848: huomaamaan, kuinka pienitilallisille tämän kautta karttuvat
3849: suuremmat maksut, koska heidän suhteellisesti suurempi tulo-
3850: veronsa aina on korkeampi ja jonka kautta sitten myöskin
3851: tuo rasitus syntyy heidän niskoillensa. Nykyään on ylei-
3852: senä periaatteena, mitä yleisrasitusten kantamiseen yhteis-
3853: kunnassa tulee, se että niitä kannetaan sen mukaan kuin itse-
3854: kullakin yhteiskunnan jäsenellä on tuloja ja siis oikeuksia
3855: yhteiskunnassa. Tässäkin suhteessa pitäisi noudattaa näitä
3856: periaatteita ja olisi sentähden maanteiden rasitus kokonaan
3857: valtion kustannettava. Maantiet ovat nim. aivan samalla
3858: tapaa kuin rautatietkin yhteiskunnan yleisenä tarpeena, ja
3859: olisi senvuoksi myöskin yhteiskunta velvollinen niitä yllä-
3860: pitämään. Tätä toivoo maaseudun väestö kokonaisuudes-
3861: saan sekä erittäin se osa, jota minä edustan, nim. Viipurin
3862: läänin maanviljelijät. Pyydän sendähden nämä ajatukset
3863: lausuttavaksi pöytäkirjaan, jotta ne valiokunnassa huomioon
3864: otettaisiin, kun uusi maanteiden tekoa koskeva asetus teh-
3865: dään.
3866:       Ed. Karhi: Käytetyt puheenvuorot todistavat että esillä
3867: oleva armollinen esitys koskee hyvin läheisesti maalais-
3868: kansaa. Sen vuoksi en tahdo lausua paljo muuta kuin että
3869: toivon sen valiokunnan, johon asia menee, Iaativan mietinnön
3870: tästä asiasta siihen suuntaan kuin täällä useat maalaisedus-
3871: tajat ovat esiintuoneet Toivon myös otettavan huomioon
3872: sen lausunnon, minkä laki- ja talousvaliokunta vuoden
3873: 1904-05 valtiopäivillä mietintönsä perusteluissa on antanut
3874: ja että siis maanteidenteko kokonaan joutuisi valtion huos-
3875: taan.
3876:      Ed. Paloheimo: Asetun asiassa samalle kannalle kuin
3877: edustajat Torppa, Antila ja monet muut ovat tässä asiassa,
3878: että maantierasitus olisi kokonaisuudessaan siirrettävä vai-
3879:              Ann. es. n:o 1 teiden tekemisestä y. m. 89
3880: --~--·-   ------------------------
3881: 
3882: tion kannatettavaksi. En tahdo lähemmin perustella tätä.
3883: Perusteet ovat jo edelliset puhujat ilmi tuoneet ja vallan-
3884: kin valiokunta vuoden 1904-1905 valtiopäivillä on sen tar-
3885: peellisen selvästi lausunut. Jos yleensä aletaan kysymyk-
3886: sessä olevaa asiaa parannella sen suunnitelman mukaan,
3887: minkä hallitus tässä on tehnyt, niin joutumme sellai-
3888: seen kohtuuttomuuteen, sellaiseen ristiriitaan, joka epäile-
3889: mättä ei ole ollut hallituksen tarkoitus. Tarkoituksena kai
3890: on ollut saada tuo raskas maantieverotaakka yleensä tasai-
3891: semmin jaetuksi edes niille, jotka siitä taakasta kärsivät.
3892: Mutta onnistuttaisiinko siinä tämän järjestelmän mukaan?
3893: Ei suinkaan! Armollisen esityksen 38 pykälässä mainitaan
3894: että maantieverotusta tulisivat kantamaan myös puistot ja
3895: muut kruununmaat, joita ei ole manttaaliin pantu; ja 39 py-
3896: kälässä sanotaan sen 3 :ssa kohdassa , vuosituloksi saman
3897: pykälän c-kohdassa mainituista verotusesineistä luetaan 3
3898: prosenttia niiden arvioitusta pääoma-arvosta''. Siis toisin
3899: sanoen ne kunnat, joilla on onni omistaa piirinsä sisässä joku
3900: monimiljoonainen kruununpuisto, pääsisivät maantierasituk-
3901: sista tämän kautta tykkänään vapaiksi. Se rasitus eli erä,
3902: millä valtio tämmöisissä kunnissa tulisi ottamaan osaa maan-
3903: tierasitukseen, nousisi niin suureksi, että kuntalaiset jäisivät
3904: melkein täydellisesti vapaiksi rasituksesta. Minun luullak-
3905: seni ei suinkaan tämä ole tarkoitus. Siten ei ainakaan maan-
3906: tieverotustaakka yhteiskunnan jäsenille tulisi tasoitetuksi
3907: vaan päinvastoin. Toiset joutuvat tämän järjestelmän kautta
3908: helpompaan asemaan; toisille jääpi tuo rasitus jotakuinkin
3909: samanlaiseksi kuin se on ollut ennenkin.
3910:        Pyytäisin, että arvoisa valiokunta, joka asiaa tulee kä-
3911: sittelemään, ottaisi myös tämän puolen asiasta huomioon.
3912:       Ed. Häkkinen: Ei ole kumma, että tämä asia on he-
3913: rättänyt niin suurta huomiota eduskunnassa. Mutta kumma
3914: on, että se on herättänyt semmoista huomiota kuin tässä
3915: on kuultu. Siihen kai lienee syyt sellaiset, joita puhujat oi-
3916: kein eivät tahdo katsella tai eivät tahdo mainita. Minä luu-
3917: len sittenkin, että tyytymättömyys nykyiseen järjestykseen
3918: maanteiden ja siltojen kunnossapitoon nähden on suurim-
3919: maksi osaksi lähtenyt siitä näkökannasta, että toiset paik-
3920: kakunnat ovat tulleet enemmän rasitetuiksi kuin toiset, s. o.
3921: harvaan asutut seudut enemmän kuin tiheään asutut. Armol-
3922: linen esitys minun nähdäkseni viittaa siihen suuntaan, että
3923: tätä epäkohtaa tultaisiJn poistamaan. Minä en sano, että.
3924: tämä lakiehdotus nyt olisi sellainen, joka tyydyttäisi, mutta
3925: 90                 Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
3926: 
3927: 
3928: minä ennustan että tämä lakiehdotus ei tule vielä piankaan
3929: sellaiseksi, että se kauemmin tulisi kestämään; väliaikainen
3930: siitä tulee. Uskon kumminkin, että tällä suunnalla mentäi-
3931: siin vähän parempaan päin, ja tyydytettäisiin mielet toistai-
3932: seksi.
3933:        Minä epäilen sen paremmuutta, että valtio ottaisi maan-
3934: tiet ja sillat kokonaan kunnossapitääkseen; siis että ne koko-
3935: naan tulisivat valtion huostaan. Onko oikeutta niillä, jotka
3936: nyt omistavat maaomaisuutta, jotka omistavat. vesivoimat
3937: ja kaikki voimat, joilla tuotantoa tässä maassa saadaan, onko
3938: oikeutta heillä laskea kaikki nuo rasitukset, mitkä heille tä-
3939: hän asti minun mielestäni on kohtuudella kuulunut, niiden
3940: kansalaisten niskoille suurimmaksi osaksi, jotka eivät maas-
3941: ta ja mainituista laitoksista hyödy. Minä pyydän eduskunnan
3942: huomioon tuoda muutamia näkökohtia, jotka todistavat, että
3943: todellakin on maaomaisuudella ollut tuloja, joitten vuoksi
3944: se on ollut velvollinen pitämään kunnossa tiet. Vuosittain
3945: meiltä viedään yli 100 miljoonan markan edestä metsän-
3946: tuotteita ulkomaille.       Tehtaat keräävät pääomia suuret
3947: summat. Nyt on käynyt niin että köyhälistö ei enää saa
3948: asunnoita itselleen, sillä hirret ovat tulleet tavattoman kal-
3949: liiksi. Polttopuut jo kaukana Keski-Suomen salomaillakin
3950: maksavat hyvin paljon, 10 markkaa syli. Ne, jotka maan
3951: kasvusta kantavat hedelmät, kantakoot myös niitä vastaa-
3952: via rasituksia siksi kuin on saatu toisenlainen järjestys ai-
3953: kaan, niin että kaikilla kansalaisilla on tilaisuus nauttia maan
3954: tuotannosta enemmän kuin tähän asti.
3955:        Mitä sitten seuraisi, jos valtio ottaisi huostaansa kai-
3956: ken tämän? Minä arvelen, että maalaisväestö, joka nyt
3957: huokaa tämän raskaan taakan alla, tulisi vielä enemmän
3958: huokaamaan sen raskaan taakan alla, mikä siitä rahallisena
3959: verona voisi koitua. On laskettu että maanteitten kustan-
3960: nus Suomessa vuosittain tekee noin 3 1 12 miljoonaa mark-
3961: kaa. Mutta minä epäilen, että niin pian kun se muuttuu
3962: valtion toimeksi, se tulee maksamaan 6 a 7 miljoonaa mark-
3963: kaa. Ja kun tämä vero on pantu rahalla maksettavaksi,
3964: minä luulen että maalaiset ainakin rupeavat siitä nupise-
3965: maan, sillä maalla on puute juuri rahasta. Minä arvelen,
3966: että armollinen esitys on tässä mennyt parempaan suuntaan
3967: siinä, että se tahtoo säilyttää rasitukset ainakin osaksi työnä
3968: suoritettavana. Minä olen sitä mieltä, että tämä asetus, joka
3969: nyt tulee laadittavaksi, maanteiden ja siltojen kunnossapi-
3970: 4osta, tyydyttää kansaa paremmin, jos se laskettaisiin niille
3971: perusteille, että rasituksia voidaan myös työnä suorittaa,
3972:                Arm. es. n:o 1 teiden tekemisestä y. m.          91
3973: 
3974: 
3975: eikä, niinkuin tässä on ehdotettu, että se urakalla teetet-
3976: täisiin. Minä en voi puolustaa sitä, että urakalla myytäisiin
3977: maanteitten kunnossapito, sillä siitä tulisi niin paljon ra-
3978: hallisia kustannuksia, ettei niitä voida suorittaa, vaan
3979: yhdyn siihen kohtaan, että niinkuin on ehdotettu, talot
3980: voisivat itse suorittaa työt niillä paloilla, joita heidän olisi
3981: kunnossapidettävä.       Minä ehdotan, että tiemme tekolohot
3982: olisivat pienempiä, yksi kunta vaan, ja ettei mitään erityi-
3983: siä tiehallituksia pitäjissä olisi, vaan kunnallishallitukset toi-
3984: mituttaisivat tuon asian. Siten ei tulisi lisäverotuksia. Kun-
3985: nallishallitukset ovat palkattuja virastoja kunnissa. Ne suo-
3986: rittaisivat nuo tehtävät niinkuin tähänkin asti. Siten sääs-
3987: tettäisiin.
3988:        Minun mielestäni olisivat tientekorasitukset edelleen
3989: toistaiseksi etupäässä maanomistajain suoritettavat. Torp-
3990: pareita en tahtoisi rasittaa, sillä heillä on verorasituksia jo
3991: liiankin paljon. Esimerkkinä tahdon vaan mainita Laukan
3992: torpparit, joille on laskettu veroa noin 606 markkaa keski-
3993: määrin torppaa kohden, jossa viljelyksiä on noin 7 a 8 ha
3994: torpalla. Vieläkö tämän lisäksi pitäisi panna tientekorasi-
3995: tusta?
3996:        Minun ajatukseni on se, että teid-n- ja siltain-tekorasi-
3997: tusta ei vielä pitäisi panna valtion huostaan, vaan se olisi
3998: edelleen, niinkuin tähänkin asti, kuntien velvollisuutena ja
3999: tulisivat sitä kantamaan etupäässä maanomistajat sekä 'teh-
4000: dasliikkeen harjoittajat, myliyjen omistajat ynnä muut liik-
4001: keenharjoittajat Onhan heille laskettu veroäyrejä mant-
4002: taalin mukaan jo nykyisinkin teiden kunnossapidoksi, vaik-
4003: ka edusmies Takoi lausui niitten olevan siitä rasituksesta
4004: vapaana.
4005:        Ed. Ahmavaara: En voi yhtyä niihin, jotka ovat
4006: täällä sanoneet että armollisella esityksellä, jos se tulisi
4007: laiksi, ei olisi mitään saavutettu nykyisten huntavain epä-
4008: kohtain korjaamiseksi kysymyksessä olevassa asiassa. Tun-
4009: nustan mielihyvällä että jo tälläkin ehdotuksella saavute-
4010: taan paljo parannusta nykyisiin oloihin. Onhan arm. esi-
4011: tyksessä määrätty uusia verotusesineitä, jotka hyvinkin
4012: tuntuvasti huojentavat maamiehen rasitusta, nimittäin val-
4013: tion metsämaat yleensä ja muut kunnallisverotukselliset tu-
4014: lot. Olen myöskin valmis tunnustamaan sen katsantokan-
4015: nan oikeaksi että lain laadinnassa on kuljettava ke-
4016: hityksen mukana aste asteelta. Mutta huomattava on
4017: juuri se seikka että ensimäinen askel tällä alalla on
4018: 92                 Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
4019: 
4020: 
4021: otettu liian myöhään, tai ei ole oikeastaan otettu-
4022: kaan askelta, joka kohtuuden mukaan panisi nama
4023: rasitukset kaikkien kansalaisten kannettavaksi. Ja sen
4024: vuoksi juuri, että tämä ensimäinen askel on jätetty aika-
4025: naan astumatta, täytyy minun mielestäni nyt astua pitempi
4026: askel kuin mitä armollisessa esityksessä on tehty. Minä
4027: olen myöskin sitä mielipidettä, että tämä rasitus olisi tuleva
4028: koko yhteiskunnan kannettavaksi, se tahtoo sanoa kaikkien
4029: verokykyisten kansalaisten, asukootpa maalla tai kaupun-
4030: gissa, harjoittakootpa mitä elinkeinoa tahansa, kukin tulo-
4031: jensa mukaan; tämä on minun mielestäni ainoa oikea peri-
4032: aate. Enkä luule tätä periaatetta saavutettavan muulla ta-
4033: paa kuin että tiet tulevat valtion huostaan kokonaisuudes-
4034: saan. Esityksessä ehdotettujen väliasteiden kautta on kyllä
4035: oikeastaan kuljettu samaa päämäärää kohti, mutta minä luu-
4036: len että tästä tulee hyvinkin paljon sekaannusta, ja jos toi-
4037: sessa kohden saavutetaankin paljo hyvää, niin toisessa koh-
4038: den voi jäädä epäkohtia, ellei asiata kokonaan jätetä val-
4039: tion huostaan.
4040:       On kyllä totta, mitä on sanottu, että on paljon pantava
4041: huomiota siihen että valtion huostassa ollen teidenteko ja
4042: kunnossapito tulisi v\tlä kalliimmaksi kuin se nykyään on.
4043: En kuitenkaan luule että tätä tarvitsee niin kovin peljätä.
4044: Luulen ettei tultaisi tarvitsemaan erityisiä virastoia eikä
4045: ainakaan sanottavassa määrässä erityisiä virkamiehiäkään,
4046: jos koko asia tulisi valtion huostaan. Mutta jos siitä tuli-
4047: sikin vähän enemmän kustannuksia, niin on aivan paikal-
4048: laan, että ne uhrataan, koska ei muuten oikeutta ja koh-
4049: tuutta saavuteta.
4050:       Minä en ole sillä kannalla kuin armollisessa esityk-
4051: sessä on sanottu, että teitten teko ja kunnossapito olisi jos-
4052: sakin määrin paikallinen asia. Minun mielestäni maantei-
4053: den kunnossapito on katsottava yleiseksi asiaksi, koko yh-
4054: teiskunnan etua ja hyötyä koskevaksi, ja näin ollen niiden
4055: kunnossapito on pantava koko yhteiskunnan asiaksi eikä
4056: minkään paikkakunnan erityiseksi asiaksi katsottava.
4057:       Täällä on sanottu, että tulisi kohtuuttomuutta siitä, jos
4058: manttaaleilta poistettaisiin tämä rasitus, koska muka mant-
4059: taalinomistaja hallitsee maat, kosket ynnä muut tuotantoa
4060: tuottavat esineet. Minä en voi käsittää, mikä kohtuutto-
4061: muus siitä tulisi, kun kukin ottaisi suhteellisesti tulojen mu-
4062: kaan rasitukseen osaa. Tietysti näin ollen isompituloinen
4063: ottaa osaa enemmän, vähempituloinen vähemmän, tulkoot
4064: tulot maasta tai muusta ansiosta, virasta tai työstä. Ja kun
4065:                Arm. es. n:o 1 teiden tekemisestä. y. m.        93
4066: 
4067: sen ohessa pidetään huolta siitä ettei liian vähätuloisia ra-
4068: siteta, niin minusta ei ole kohtuullista, että tätä rasitusta
4069: yhä tahdottaisiin pitää erityisen kansanluokan hartioilla.
4070: Pitäisi nykyaikana jo olla selvää, että nuo vanhentuneet
4071: luokkarasitukset ja luokkaedut ovat mahdollisuuden mukaan
4072: tasoitettavat eikä niitä yhä vaan pönkitettävä. Toivon
4073: että valiokunta asettuu sille kannalle, että tientekorasitus
4074: tulisi koko yhteiskunnan, se on valtion kannatettavaksi.
4075: Tälle kannalle on asetuttu jo 1904 ja 1905 vuoden valtiopäi-
4076: vien valiokunnassa, joka tätä asiaa käsitteli. Toivon, että ny-
4077: kyisten valtiopäiväin valiokunta ottaa tarkasti harkittavaksi
4078: tämän periaatteen.
4079:       Muuten lienee turhaa evästyskeskustelua pitemmälle
4080: venyttää.
4081:        Ed. Huoponen: Mikäli manttaaliin pantuja maarasi-
4082: tuksia voidaan seurata, lienee ylimuistoisista ajoista se pe-
4083: riaate ollut määräävänä, että manttaaliin pantu maa on se
4084: ehtymätön lähde, josta voidaan kaikki ammentaa, virkamie-
4085: hen palkasta aina vangin kuljetukseen saakka. Täällä esi-
4086: tetyt lausunnot, ainakin useimmat, ovat epäämättömästi
4087: osottaneet, että periaate maaverotuksessa ei ole kohtuulli-
4088: nen ja oikeudenmukainen. Säätyeduskunnassa on talonpoi-
4089: kaissäädyn herkeämättömänä huolenpitona ollut juuri tämän
4090: epäkohdan poistaminen, mutta tunnetuista syistä ovat nämä
4091: ponnistukset aina turhaan rauenneet.
4092:        Erittäin tahtoisin alleviivata sen mielipiteen että kaikki
4093: kansalaiset ottaisivat osaa maanteiden rasitukseen, koska
4094: kaikki kansalaiset tarvitsevat sitä. Täällä on aivan oikein
4095: huomautettu että kaupunkien asukkailla on kieltämätön vel-
4096: vollisuus ottaa osaa näihin rasituksiin, sillä kaupan, teollisuu-
4097: den ja virkakuntien tautta juuri kansainvaellus maaseuduilta
4098: tapahtuu kaupunkiin ja päinvastoin ja juuri sen ehtymättö-
4099: män kiertokulun voimassa pitämiseksi on maanteiden kun-
4100: nossapito välttämätön. Täällä on tehty semmoisia ehdo-
4101: tuksia että ainoastaan ne, joilla on 1,200 markan ja sitä suu-
4102: remmat tulot, ottavat osaa näihin rasituksiin. Tämän eh-
4103: dotuksen hyväksyminen tietäisi yksinkertaisesti sitä, että
4104: työväestö ja vieläpä pikkuviljelijätkin Karjalassa eivät ot-
4105: taisi ollenkaan tientekorasitukseen osaa. Täällä muutamat
4106: puhujat ovat tehneet erotusta hevosmiesten ja jalkamiesten
4107: välillä. Minä olen puolestani tehnyt havainnon että jalka-
4108: mies tarvitsee maantietä yhtä hyvin kuin hevosmieskin.
4109: Täällä on sanottu että hevosmiehen tulee luonnossa suorit-
4110: 94                 Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
4111: 
4112: 
4113: taa tämä työ, samoin voisi nekin, jotka eivät omaa hevosta,
4114: työssä suorittaa tämän velvollisuuden. Minä olen myöskin
4115: sillä kannalla että yhteiskunnan olisi järjestettävä tämä asia.
4116: Mutta jos se periaate tulisi hyväksytyksi, joka täällä on lau-
4117: suttu, että valtio kokonaan tämän velvollisuuden suorittaisi
4118: ja urakkaperiaatetta ei saisi noudattaa, olen minä puoles-
4119: tani elävästi vakuutettu siitä että rasitus muuttuisi pari kol-
4120: me kertaa suuremmaksi kuin urakkaperiaatteen mukaan.
4121:        Minä luulen että ne eriävät mielipiteet, jotka keskustelu
4122: on esille tuonut, kyllin valaisevat niitä käsityskantoja, jotka
4123: tässä eduskunnassa vallitsevat. Omasta puolestani olen teh-
4124: nyt sen havainnon että asianomainen valiokunta, johon ky-
4125: symys lähetetään, ottaa kaikki ehdotukset perusteellisen
4126: harkinnan alaiseksi ja että varsinkin nämä evästykset, joita
4127: täällä niin suurella voimalla annetaan, eivät saavuta sitä
4128: huomiota, jota niillä toivotaan.
4129:        Samalla kun tahdon rajoittaa mielipiteitteni laajempaa
4130: esittämistä, jota kyllä voisin jatkaa, tahtoisin lyhyesti ehdot-
4131: taa että eduskunta jo pitäisi tämän evästyksen riittävänä,
4132: koska on paljon muita tehtäviä, ettei aikaa enää kulutettaisi
4133: tähän .
4134:       .Ed. Repo: Olen sillä kannalla että maantienteko olisi
4135: kokonaan otettava valtion huostaan, mutta pyydän kum-
4136: minkin huomauttaa eräästä seikasta tässä armollisessa esi-
4137: tyksessä. Armollisen esityksen mukaan olisi vuositulo, joka
4138: on alle 800 markan, aivan vapaa tientekorasituksesta,
4139: mutta tässä tehdään kuitenkin se huomattava poikkeussää-
4140: dös, että maanviljelys ja kotiteollisuus eivät nauttisi tätä
4141: etua. Tämä vaatimus ei ole kohtuullinen, niinkuin se ei ole
4142: myöskään asetuksessa perusteltu. Kun pikkuviljelystä koe-
4143: tetaan koko maassa edistää, niin ei ole mitään syytä asettaa
4144: sitä huonompaan asemaan kuin esim. pikkuvirkailijoita ja
4145: muita semmoisia. Samoin on se teollisuus, jonka tuottamat
4146: vuositulot eivät nouse 800 markkaan, katsottava kotiteolli-
4147: suudeksi, joka sekin on kaiken sen kannatuksen tarpeessa
4148: minkä yhteiskunta voi sille antaa. Muutkin pikkueläiät tar-
4149: vitsevat maantietä aivan yhtä hyvin kuin mainitut kansalais-
4150: luokat. Maantie on heidän toimeentuloansa nähden aivan
4151: yhtä välttämätön kuin viimeksimainituille. Saattaa olla eri
4152: mielipiteitä siitä, missä vaatimuksen rajat tientekorasitukseen
4153: nähden olisivat vedettävät, mutta kaiken sen jälkeen, mitä
4154: näinä vuosina on puhuttu pienviljelijäin avustamisen tarpeel-
4155: lisuudesta ja tärkeydestä, on outoa huomata, että hallitus
4156:                Arm. es. n:o 1 teiden tekemisestä y. m.           95
4157: 
4158: on tässä asiassa asettanut juuri pikkuviljelijät vielä huonom-
4159: paan asemaan kuin muut kansalaisryhmät. Minä toivon
4160: että eduskunta puolestaan ei yhdy tähän käsitykseen, vaan
4161: että se tahtoo pikkuviljelijöille ja kotiteollisuudenharjoittajille
4162: suoda samat oikeudet kuin muillekin kansalaisille. Rohke-
4163: nen sulkea tämän seikan asianomaisen valiokunnan huo-
4164: mioon .
4165:       .Ed. Heininen: Evästäisin lakiehdotusta valiokuntaan
4166: sellaisella toivomuksella että valiokunnassa harkittaisiin,
4167: millä tavoin saataisiin vältetyksi ne turhat oikeudenkäynnit,
4168: jotka syntyvät siitä että liike suurenee kyläteillä niin että
4169: tarvitaan hakea ne maanteiksi, ja kylätiet ovat monessa
4170: kohden yhtä tarpeellisia kuin maantietkin. Tunnustan, että
4171: kylätiet ovat hyvin kurjassa reilassa enemmän kuin itse
4172: maantiet ja niitä ei näytä millään neuvolla saatavan sille
4173: kannalle, että niiden jaosta tulisi jotain, niistä on aina riitaa.
4174: Olisi suotava että ne myös tulisivat huomioon otetuiksi, että
4175: ne tulisivat kustannetuiksi samalla tavalla ja samojen lakien
4176: alaiseksi.
4177:        .Ed. Raatikainen: Yhdyn niihin, jotka ovat pitäneet
4178: vikana armollisessa esityksessä sen että tientekokustannuk-
4179: set yhä edelleen ovat säilytetyt manttaalille. Se että manttaa-
4180: lille säilytetään erityistä verotusta, on aivan suorastaan
4181: maatalouden erityistä kuristamista. Se on selittämättä sel-
4182: vää. Sen lisäksi että yleisen verotuksen perusteella maan-
4183: viljelijä samoin kuin virkamies tai liikemies maksaa veroa
4184: tulostaan, tulee maanviljelijän sitä paitsi maksaa manttaa-
4185: linsa perusteella erityistä veroa. Siihen nähden että maam-
4186: me ainoana luonnollisena pääelinkeinona on maatalous, pi-
4187: dän mainitun asianlaidan erittäin turmiollisesti vaikuttavana
4188: ja sentähden semmoisena, joka ehdottomasti olisi poistettava
4189: laista. Koska joku puhuja on arvellut että maanteidente-
4190: koa valtion kustannuksella ei vielä lähimmässä tulevaisuu-
4191: dessa voitaisi saada aikaan, olisi väliasteeksi ajateltava sem-
4192: moinen menettelytapa, että valtio maksaisi tientekolohkoille
4193: jonkun määrätyn osan, esim. 3 14., jonka lisäksi tientekoloh-
4194: kot omasta keskuudestaan kokoisivat 1 / 4 yleisen verotuk-
4195: sen perusteella - sekään ei mitenkään saisi tulla erityiseksi
4196: manttaalirasitukseksi.
4197:        On lausuttu toivomus että vähin teiden rasituksesta
4198: veroitettava tulo olisi oleva 1,200 markkaa. Mielestäni
4199: tämä määrä ei ole sopiva maalaisoloissa, joita minä tunnen.
4200:                     Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
4201: 
4202: 
4203: Arvelen että puolet siitä hyvin riittäisi ja että siis tienteko-
4204: verotus olisi ulotettava jo niihin, joiden vuositulot nousevat
4205: yli puolen tuhannen markan.
4206:        Ed. Komu: Jos yksityiskohtaisesti ottaa tarkastaak-
4207: seen hallituksen esitystä, olisi siihen vähävaraisten kannalta
4208: paljonkin huomautettavaa.          38 § :n e-kohdassa sanotaan
4209: että kunnallisverotuksen alainen tulo, joka nousee vähintäin
4210: 800 markkaan vuodessa, olisi myös taksoitettava. Olisin
4211: odottanut että suuremmassa määrässä progressiivinen
4212: verotustapa olisi tullut määrätyksi 39 § :ssä. missä edellistä
4213: pykälää tarkemmin selitetään. Siellä kyllä osaksi on pu-
4214: heenalaista menettelytapaa käytetty mutta vaan osaksi,
4215: sillä suuret tulot eivät ole tulleet tässäkään tapauksessa ve-
4216: rotetuiksi suhteellisesti pieniin nähden. 2,000 markan vuosi-
4217: tuloja nauttiva saa maksaa suhteellisesti saman kuin 50,000
4218: markan vuosituloja nauttiva.
4219:        Vaikka manttaaleille teidentekokustannukset tuotta-
4220: vat menoja, joita ollenee täällä syytä valittaa, en voi puol-
4221: taa että nykyisin teitä kunnossa pitämään vaaditaan esim.
4222: torppareita ja niin pieniä vuosituloja nauttivia kuin 800 mar-
4223: kan. En hyväksy sitä niistä syistä, joita edustaja Häkkinen
4224: esitti, vaan toivon että valiokunta, johon tämä kysymys me-
4225: nee, vapauttaisi kokonaan esitetystä velvollisuudesta torp-
4226: parit ja vähäväkisimmät maanomistajat, tahi ainakin kaikki
4227: 11e, joiden vuositulot eivät nouse yli 800 markan.
4228:        Ed. Pykälä: Mielestäni on yksi seikka jäänyt aivan
4229: huomaamatta, nimittäin teidentekolohkoin laajuus. Armol-
4230: Jisessa esityksessä mainitaan kihlakunta. Tämä kysymys
4231: on hyvin suuriarvoinen. Jos nimittäin asetetaan kihlakunta
4232: tientekolohoksi ja 1,200 sensukseksi, niin minkälaiseen
4233: asemaan joutuisi esim. Äyräpään kihlakunta. Muolaan pi-
4234: täjässä, missä useimpina vuosina olen ollut kunnallisveroitus
4235: lautakunnassa, puolet koko väestöstä nauttii tuloja 1,200
4236: m :kaa ja sitä vähemmän. Korkeintaan puoli tilallisista ovat
4237: verotetut enemmästä kuin 2,000 markasta. Jos nyt kaikki
4238: pienviljelijät ja kaikki 1,000 markan tuloja nauttivat jä-
4239: tetään tientekovelvollisuudesta vapaiksi ja tientekolahkona
4240: olisi kihlakunta, niin joutuisivat ne tilalliset, joille tierasituk-
4241: set tulisivat, kolmessa vuodessa pois tiloiltaan. Otettakoon
4242: vielä huomioon että puheenalaisen kihlakunnan läpi juoksee
4243: Wuoksi, missä on vähä väliä lauttoja ja siltoja - Sakkolan
4244: pitäjä esim. Kustantaa Kiviniemen siltaa, minkätakia kunta on
4245:                Arm. es. n:c 1 teiden tekemisestä y. m.        97
4246:         ~-~~~~~~-~~~~~-----~-----·
4247: 
4248: 
4249: 
4250: 
4251: valtiolle velassa 96,000 markkaa. Tämä on jo sinänsä jon-
4252: kunmoinen tekijä. Valitsijaini puolesta pyydän, että koko
4253: maa yhtenä tientekolahkona ottaisi osaa kysymyksenalai-
4254: siin rasituksiin; ainoastaan siten tullaan oikeihin tuloksiin.
4255:       Mitä tulee 800 markan sensukseen, olen sitä mieltä että
4256: se on liian korkea Karjalan oloihin nähden. Koska vasem-
4257: mistopuolueiden ohjelmissa puolustetaan kaiken omaisuuden
4258: ottamista valtion haltuun, niin nyt, kun oikeisto tarjoaa pal-
4259: kalla teitä, vasemmisto sitä vastustaa.
4260:       Ed. Torppa: Edustajain Häkkisen ja Komun lausunnot
4261: antavat minulle aiheen tehdä pienen selvityksen, varsinkin
4262: mitä ed. Häkkisen epäilyksiin tulee siitä että tiet annettai-
4263: siin vuosittain urakalle y}läpidettäviksi. Tahtoisin tässä
4264: kohden antaa muutamia tietoja, jotka perustuvat kokemuk-
4265: seen. Tientekolahkokunnassa, johon minä kuulun, on jo pi-
4266: temmän aikaa kaikki yleiset tiet annettu urakalle viideksi
4267: vuodeksi kerrallaan ja tämä menettelytapa on onnistunut
4268: erinomaisen hyvästi. Se on tullut halvaksi eikä käytännöl-
4269: lisiä vaikeuksia ole esiintynyt. Juuri käytännölliseen puo-
4270: leen nähden ei siis ole mitään epäilyksen syytä. Tällä ta-
4271: vallahan Pohjanmaalla melkein kaikki tientekolahkot jo pi-
4272: temmän ajan kuluessa yleisiä teitä voimassa pitävät.
4273:       Minua muuten hämmästyttää sellainen käsitys että pi-
4274: täisi oltaman edelleen kannalla, jolla on oltu jo puoli vuosisa-
4275: taa sitten. Tiedämme että meidän maamme olot ovat muo-
4276: dostuneet siksi että melkein kaikki pääomat ovat siirtyneet
4277: maaseudulta kaupunkiin, minkä seurauksena kaikki muukin
4278: pyrkii kaupunkiin päin, koska siellä ovat pääomatkin.
4279:        Kun esitys vapauttaa kaikki kaupungissa asuvat pää-
4280: omien omistajat yleisten teitten rakentamisesta ja voimassa
4281: pitämisestä, jääpi se edelleen maalaisten yksin kannettavaksi.
4282: Tämä ei ole oikein. Sen sijaan on rasitus ulotettava kaik-
4283: kiin kansankerroksiin ja kansanluokkiin samalla tavalla vai-
4284: kuttavaksi, asukoot ne kaupungissa tai maalla, olkoot sitten
4285: tuhannen tai kymmenen tuhannen tai miljoonan omistajia.
4286: Kukin siis rriaksakoon ja uhratkoon yhteiskunnan hyväksi
4287: voimiensa ja kykyjensä mukaan.
4288:       Ed. l(allio: Minä pyysin puheenvuoroa ehdottaakseni
4289: että säästettäisiin voimia siksi kun mietintö tästä asiasta
4290: palaa. Minusta on jokseenkin hyödytöntä tämä evästys-
4291: keskustelu, siksi monenlaisia eväitä täältä tulee. Kun eri
4292: puolueet ovat jokseenkin paljon kukin puolestaan luvanneet
4293:                                                          7
4294: 98                Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
4295: 
4296: 
4297: ja ne ovat valiokunnat muodostaneet, niin on toivottava että
4298: jos he nyt tuon lupauksensa täyttävät, vekselinsä lunasta-
4299: vat, niin tästä hyvä tulee. Minä puolestani olen sillä kan-
4300: nalla että tämä armollinen esitys on taantumus 1904-05
4301: valtiopäiväin valiokunnan mietinnöstä, joten mainitussa mie-
4302: tinnössä jo on valiokunnalle hyviä eväitä.
4303:       Ed. Laine, 0. P.: Rohkenen kuitenkin toivoa että val-
4304: tio kokonaisuudessaan ottaisi yleiset maantiet haltuunsa,
4305: koskapa maanteistä, joita voi pitää rautateiden muodostaman
4306: liikekeskustan suonina, tulee juuri nimenomaan valtioHekin
4307: suureksi osaksi hyötyä. Näin ollen on siis väärin että ta-
4308: lonpojat ja köyhä kansa maalla pantaisiin tekemään koko-
4309: naisuudessaan näitä maanteitä.
4310:       Mitä tulee manttaaliperustaan, ei sovi mielestäni enää
4311: meillä käytännössä se, että manttaalit ottavat osaa teiden
4312: tekemiseen, vaan olen sitä mieltä että yleisen tuloveron pe-
4313: rusta on otettava siksi pohjaksi, josta on lähdettävä, ja kan-
4314: natan niitä, jotka ovat ehdottaneet 1,200 markkaa alimmaksi
4315: minimipohjaksi.
4316:       Siihen nähden että täällä on ronistutettu että on pitä-
4317: jiä ja kihlakuntia, joissa ei ole edes puolet henkilöistä 2,000
4318: markan erästä veroitettavia, tahdon huomauttaa että meillä
4319: nykyisin maaseudulla on yleisissä kunnallistakseerausko-
4320: kouksissa niin kovin epäselvä kontrolli että se ei pidä ollen-
4321: kaan paikkaansa. On asetettava kontrolli tarkemmaksi ja
4322: jos näin tehdään, niin olen vakuutettu että silloin tulee ole-
4323: maan paljon enemmän kuin puolet sellaisia, jotka tulevat
4324: maksamaan veroa ylitse 1,200 markan.
4325:        Ed. Helkiö: Koska puolestani pidän meidän maatalou-
4326: dellisten olojemme kehittämistä ja varsinkin juuri maanvil-
4327: jelyksen kohottamista aikamme tärkeimpänä kysymyksenä
4328: ja tämän eduskunnan yhtenä tärkeimmistä tehtävigtä, niin
4329: puolestani toivon että kaikkia niitä epäkohtia, jotka nykyään
4330: rasittavat maalaisoloia, koetettaisiin poistaa. Täällä mai-
4331: nittiin että maaseudulla vallitsee rahapula. Se on aivan
4332: totta. Ja tämä rahapula estää maanviljelyksen kohoamista.
4333: Arveltiin että rahapula tulisi vielä suuremmaksi, jos yleisen
4334: verotuksen kautta maanteistä, silloista y. m. johtuvat rasi-
4335: tukset pantaisiin kaikkien veronmaksukykyisten maksetta-
4336: viksi. Minä taas päinvastoin olen sitä mieltä että rahapu-
4337: lamme ei meidän maanviljelysoloistamme poistu, jos edel-
4338: leen kaikki sille ennemmin sälytetyt rasitukset annetaan
4339:                 Arm. es. n:o 2 järj. notarilaitoksesta.      99
4340: 
4341: sen kannettavina olla. Rahapulahan johtuu juuri siitä ettei
4342: meillä maanviljelysoloihin ole siinä määrin huomiota kiinni-
4343: tetty kuin olisi ollut välttämätöntä, ja rahat meillä ovat vir-
4344: ranneet maalta liikepaikkoihin ja kauppakeskuksiin. Ja mi-
4345: hin rahat virtaavat edellä, sinne työkansa ja maalaiskansa
4346: virtaa perässä, josta todisteena ovat tiheät maastamuutot
4347: ja siirtymiset kaupunkeihin. Tällä tavalla poistuu työvoi-
4348: mia maaseudulta ja maata täytyy näin ollen viljellä yhä
4349: pintapuolisemmin, mutta mitä pintapuolisemmin m_aata vil-
4350: jellään, sitä huonommin se kasvaa. Ja kun kansa lisään-
4351: tyy tavattomassa määrin ja maantuotteet vähässä määrin,
4352: niin saadaan pian nähdä että meidän taloudelliset olomme
4353: tulevat aina kireämmiksi, jollei erityisesti luoda huomiota
4354: maanviljelyksen kehittämiseen.
4355:       Sentähden toivoisin ettei valiokunta panisi erityistä
4356: painoa siihen täällä lausuttuun toivomukseen että tämäkin
4357: rasitus edelle~n jätettäisiin maalaiskansalle sillä tavalla kuin
4358: on laita voimassaolevan lain mukaan, vaan että tämä ky-
4359: seessä oleva rasitus tulisi tasan kaikkien yhteiskunnan ve-
4360: ronmaksukykyisten jäsenten kannettavaksi.
4361:       Ed. Rantanen, E: Täällä on tuotu esiin se mielipide
4362: että koko maan tulisi olla yhtenä tientekolahkona. Mutta
4363: tämä on kai toisarvoinen kysymys. Kysymyksen ydin on
4364: siinä, millä tavalla kustannukset suoritettaisiin. Siinä suh-
4365: teessa toivoisin ettei kansan köyhintä osaa, tilattornia ja
4366: torppareita liiaksi rasitettaisi. Yhdyn muuten edustaja To-
4367: koihin.
4368:       Päätös:
4369:       Arm. esitys n :o 1 lähetettiin laki- ja talousvaliokun-
4370: taan, jonne asiassa pidetty keskustelu oli evästyksenä seu-
4371: raava.
4372: 
4373:      Arm. esitys n :o 2 järjestetyn notarilaitoksen voimaan-
4374: panemisesta oli puhemiehistön puolesta ehdotettu lähetettä-
4375: väksi lakivaliokuntaan.
4376:       Keskustelu:
4377:     Ed. Huoponen: Armollinen esitys notarilaitoksen toi-
4378: meenpanemisesta on epäilemättä tulos sääty-eduskunnan vir-
4379:  100                Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
4380: 
4381: 
4382:   kamiesharrastuksesta. Notariaattilaitoksen tarve tietenkin
4383:   ymmärtämättömän kansan hyväksi on jo aikoinaan huo-
4384:   mattu porvarissäädyssä, jossa lakimiehet ovat aikoinaan ol-
4385:   leet loistavasti edustettuina. Kun silmäilee keskustelupöytä-
4386:   kirjoja vuoden 1900 valtiopäivillä, huomaa niissä kaksi joh-
4387:   tavaa periaatetta olevan toisiaan vastaan. Toinen periaate,
4388:   se, jolla anomuksentekijät koettavat notariaattilaitoksen
4389:  välttämättömyyttä todistaa, on se, että muka suurissa kult-
4390:  tuurimaissakin löytyy semmoinen laitos. Toinen, vastak-
4391:  kainen suunta on se, joka talonpoikaissäädyn keskustelu-
4392:  pöytäkirjassa näkyy punaisena lankana ja joka jyrkästi vas-
4393:  tustaa notariaattilaitoksen toimeenpanemista eikä lainkaan
4394:  tunne tämmöisen laitoksen tarpeellisuutta. Suurella äänten
4395:  enemmistöllä hylättiin talonpoikaissäädyssä anomusehdotus.
4396:  Mutta kolmen virkamiessäädyn toimenpiteen kautta on nota-
4397:  riaattilaitoshanke päässyt eloon ja ensimäisenä tulokkaana
4398:  astunut tähän Suomen kansaneduskuntaan.
4399:         :Epäilen suuresti lausutaanko täällä tämä tulokas ter-
4400:  vetulleeksi. Omasta puolestani en ainakaan kuulu niihin,
4401:  jotka sen tekevät. Tällaisen notariaattilaitoksen toimeen-
4402:  paneminen, jos se hyväksytäänkin, tietäisi uuden virkakun-
4403:  nan aikaansaamista jo entisten lisäksi. Kun lukee peruste-
4404:  lut ja lakiehdotuksen, tekevät ne kerrassaan masentavan
4405:  vaikutuksen, sillä miten olisi mahdollista, että ehdotus voisi
4406:  toteuttaa niitä tarkoituksia, joita sillä tarkoitetaan. Jos no-
4407:  tarioita tulee esim. harvaan asutussa seudussa yksi kutakin
4408:  kihlakuntaa kohti, niin ainoastaan lähiseutujen asukkaat voi-
4409:  vat käyttää hyväkseen hänen apuaan, mutta laajemmalla
4410: alueella asuvat eivät tule samasta edusta osallisiksi. Seu-
4411:  raus tietysti tästä järjestelmästä on se, että notariaattilai-
4412: toksen tarpeellisuus huomataan niin yleiseksi, että semmoi-
4413: nen virkailija on saatava joka kuntaan. :Ehdotuksessa kyllä
4414: viattomasti esitetään että tämä notariaattilaitos tulee itsensä
4415: kannattavaksi. Mutta minä olen ainakin vakuutettu .siitä
4416: että ennen pitkää huomattaisiin, että tuo laitos ei ole lain-
4417: kaan itsensä kannattava. Vaan pian kyllä käännyttäisiin
4418: valtion puoleen pyynnöllä, että näille notarioille pitäisi saada
4419: palkka valtion varoista.
4420:        Omasta puolestani silloin, kun asia oli esillä talonpoi-
4421: kaissäädyssä, jyrkästi vastustin notariaattilaitoksen aikaan-
4422: saamista, koska omasta puolestani en ole havainnut notariaat-
4423: tilaitoksen tarpeellisuutta enkä ole kuullut ainakaan maaseu-
4424: dulla kenenkään muunkaan semmoisen tarpeellisuutta huo-
4425: manneen. Tietysti armollinen esitys lähetetään valiokun-
4426:                  Arm. es. n:o 2 järj. notarilaitoksesta.     101
4427: 
4428: 
4429: taan, mutta pyydän nyt jo omasta puolestani vakuuttaa,
4430: että palautettakoon se missä muodossa tahansa, tulen täm-
4431: mmsen notariaattilaitoksen aikaansaamista jyrkästi vas-
4432: tustamaan.
4433:        Ed. Ripatti: Periaatteena armollisessa esityksessä
4434: näkyy olevan, että notaariaattilaitos tulisi olemaan itsensä
4435: kannattava, mutta notariolle tuleva palkkio tulisi luonnol-
4436: lisesti olemaan siksi korkea, että varmaankin yleensä ei
4437: ollenkaan tällaista virkamiestä käytettäisi, jollei sitä määrät-
4438: täisi pakolliseksi. Ja siinä tapauksessa olisi itsestään selvä
4439: asia, että koko laitos olisi kannatettava valtion varoilla ja
4440: niin ollen tuo ennestäänkin jo suuri virkakuntamme tulisi
4441: lisääntymään siitäkin, lainkaan lukuunottamatta niitä hait-
4442: toja, joita maaseutulaiset laajoilla seuduilla saisivat kulke-
4443: malla monet peninkulmat hakemaan tuota virkamiestä vah-
4444: vistamaan jotain vähäpätöistä kirjaa ja kuluttarualla hä-
4445: nelle vähiä vaivalla ansaitsemiaan ropoja. Minun mielipi-
4446: teeni on ettei esitys antaisi aihetta pitempiin keskusteluihn,
4447: sillä toivoni on, että heti, kun mietintö tulee valiokunnasta
4448: eduskuntaan, armollinen esitys tulee raukenemaan, ja toi-
4449: von myös että valiokunta asiaa käsitellessään lausuisi mieli-
4450: piteensä samalla perusteella.
4451:        Ed. Wuorimaa: Armollinen esitys tarioo Suomen
4452: kansalle uuden laajapiirteisen virkamiehistön. Se kyllä sekä
4453: perusteluista että lakipykälistä näyttää, että tarkoitettaisiin
4454: jonkunlaista vapaaehtoista virkamiehistöä. Mutta itse asi-
4455: assa se kuitenkin tulee muodostumaan suoranaiseksi pakol-
4456: liseksi virkamiehistöksi. Me voimme ennakolta arvata kuin-
4457: ka jokaisessa oikeudessa kihlakunnanoikeudesta alkaen tul-
4458: laan vaatimaan, että kaikki kirjat, jotka yksityiset henkilöt
4459: ovat laatineet, julistetaan kelpaamattomiksi ja määrätään
4460: notarion toimitettaviksi. Se on vallan luonnollinen kehitys.
4461: Ja kokemus muista maista osoittaakin samaa. Siten tämä
4462: näennäisesti vapaaehtoinen virkakunta todellisuudessa tu-
4463: lee olemaan pakollinen.
4464:       Tämmöinen pakko tulee sangen suuresti rasittamaan,
4465: ei niin paljon kaupungin kansaa, vaan ennen kaikkea maa-
4466: kansaa, varsinkin sen köyhempää osaa. Suomessa ny-
4467: kyään voi kuka kunnallinen virkamies tahansa maaseudulla
4468: antaa näitä todistuksia ja tehdä samoja peruskirjoja, mitä
4469: nyt tuo juriidisesti oppinut notari silloin tulisi tekemään.
4470: Mutta lunastus noista kirjoista on nykyään verrattoman pieni,
4471: 102                Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
4472: 
4473: 
4474: jos sitä verrataan niihin maksuihin, joita tämän asetuksen
4475: lopussa suodaan ja määrätään notariolle. Maksu yksinker-
4476: taisesta asiakirjasta, jonka nykyään jokainen kirjoitusta tai-
4477: tava maalainen mielellään kirjoittaa muutamasta kymme-
4478: nestä pennistä, tulisi silloin olemaan kolme markkaa. Sa-
4479: moin, jos notario tekisi pienemmän kontrahdin, torpan kon-
4480: trahdin, vuokrakontrahdin, eläkekontrahdin tai muun sellai-
4481: sen, sen lunastus nousisi 5-25 markkaan asti. Tuommoiset
4482: summat tuntuvat kaupunkilaisista ja ehkä herroista asian-
4483: ajajista hyvin vähäpätöisiltä, mutta ne ovat suuri omaisuus
4484: meidän maalaiskansan asukkailla.
4485:        Mutta tähän tulee vielä yksi huomautus lisäksi, nimit-
4486: täin että, kuten asetusehdotuksesta nähdään, tuo virkamies
4487: tulisi olemaan yhteinen yhdelle ehkä kahdelle kihlakunnalle.
4488: Sen kautta olisi pakko kulkea jokaisen pienimmänkin asia-
4489: kirjan tähden monia penikulmia ennenkuin voi saada nota-
4490: rion allekirjoitusta.
4491:        Suomen -kansa on kasvanut toisissa oloissa kuin ne
4492: ulkomaan kansat, joissa tämmöinen notaariaattilaitos on käy-
4493: tännössä. Sentähden vetoominen ulkomaan kansojen esi-
4494: merkkiin ei tässä ole sopiva. Suomen kansalaiset ovat tot-
4495: tuneet vapaammin toimimaan kameralisissa ja oikeudelli-
4496: sissa oloissa, ja sen vuoksi myös tämmöinen notariaattilai-
4497: tos ei ollenkaan sovi Suomen kansan luonteeseen eikä sen
4498: tapoihin. Minäkin vastustan tämän asetusehdotuksen hyväk-
4499:  symistä, ja ehdotan muuten, että se näillä evästyksillä lähe-
4500:  tetään lakivaliokuntaan.
4501:       Ed. Naaralainen: Edustaja Vuorimaa toi esille eräitä
4502: syitä, jotka kumoavat notariaattilaitoksen aatteen. Kysy-
4503: mys notariaattilaitoksen virallisesta järjestämisestä on syn-
4504: tyisin edellisiltä ajoilta, jolloin kansassa oli paljon tietämät-
4505: tömyyttä ja kaikenlaisiin asiakirjoihin tuli suuria erehdyk-
4506: siä. Silloin oli herätetty kysymys notariaattilaitoksen pe-
4507: rustamisesta, mutta nyt, kun kansa jo on edistynyt ja toi-
4508: vottavasti ja nähtävästi yhä edistyy, niin tämä laitos on tar-
4509: peettomana hylättävä. Jos se olisi voimassa, niin se tuot-
4510: taisi monessa pienessä asiassa ainoastaan suotta lisävaivan-
4511: näköä. Jos hallituksen esitys valiokuntaan lykätään, niin
4512: minä toivon, ja samaa luulen useamman muun toivovan, että
4513: se pitemmittä keskusteluitta sieltä tarpeettoman, nollan ar-
4514: voisena uudestaan eduskuntaan lähetetään.
4515:                  Arrn. es. n:o 2 järj. notarilaitoksesta.     103
4516: 
4517: 
4518:       Ed. Hoikka, 1.: Yhdyn siihen mitä edustaja Vuorimaa
4519: on täällä esittänyt, lisäten ainoastaan että Peräpohjolan kan-
4520: san kokouksessa kansa on yksimielisesti pyytänyt vastus-
4521: tamaan tätä ehdotusta. He pelkäävät tuota aset)lsta kuin
4522: jotain kansan painajaista, he kun ovat saaneet monessa asi-
4523: assa kärsiä asianajajain nylkemistä. Minä siis tahtoisin tä-
4524: män armollisen esityksen tykkänään hylättäväksi.
4525:        Ed. Vuolijoki, Sulo: On kyllä totta, että paljo epäkoh-
4526: tia on ollut siitä, että kaikenlaisia peruskirjoja ovat laatineet
4527: asiantuntemattomat henkilöt: niistä ovat syntyneet pitkät
4528: oikeuden käynnit. Tämän epäkohdan poistamiseksi ehdo-
4529: tetaan armollisessa esityksessä notariaattilaitosta. On kui-
4530: tenkin epäiltävää, tokko tätä armollisen esityksen tietä voi-
4531: daan tätä epäkohtaa poistaa. Armollisen esityksen ydin-
4532: kohtana on se että tahdotaan monopoliseerata peruskirjan
4533: laatiminen jonkun vissin säädyn, notarisäädyn käsiin. Se
4534: ilmenee perusteluissa, jossa motiveerataan sitä, ettei tah-
4535: dota panna mitään pakkoa notaarion käyttämiseen. Sano-
4536: taan nimittäin että pakkoa ei tahdota vielä säätää sentäh-
4537: den, että se edellyttäisi täydellisesti toimeenpantua nota-
4538: riaattilaitosta ja riittävää määrää notarioita. Siis tuommoi-
4539: sen käytännöllisen seikan tähden hyljätään pakollisuus, mutta
4540: jos olisi mahdollista saada tällä kertaa riittävä määrä notaa-
4541: rioita, niin varmaankin hallitus silloin olisi perustellut tuon
4542: notaariaattilaitoksen pakollisuuden, että siis olisi pakko käyt-
4543: tää notaariota asiakirjain laatimisessa.
4544:        Sitte läpi koko tämän notariaattilaitosehdotuksen kul-
4545: kee jonkunlainen virkavaltainen henki. Notarioiden silmäl-
4546: läpitäjiksi tulisivat jonkunlaiset notaarikamarit, joiden jäse-
4547: net notaariot keskuudestaan valitsisivat. Niillä tulisi olemaan
4548: jonkinlainen rankaisuoikeus notaarioihin nähden, esim. oikeus
4549: sulkea keskuudestaan pois sellainen notaario, joka on rikko-
4550: nut hyvää järjestystä vastaan ja tehnyt teon, joka tulisi
4551: alentamaan notaariosäädyn arvoa. Sanamuoto on muuten
4552: tavattoman epämääräinen, sillä mahdollisesti voitaisiin kä-
4553: sittää notaariosäädyn arvon alentamiseksi, jos notaario ottaa
4554: peruskirjan laatiakseen hiukan halvemmasta maksusta kuin
4555: mitä senaatti on vahvistanut. Notaarikamari tulisi muuten
4556: harjoittamaan oikeudenkäyttöä notaarioihin nähden, toisin
4557: sanoen notaarioiden keskuudessa olisi laitos, joka - tai ta-
4558: vallaan notaariot itse - tulisivat olemaan tuomareina omas-
4559: sa asiassaan. Kieltämättä tämä muistuttaa sitä että maan-
4560: tienrosvot muodostaisivat keskuudessaan jonkunmoisen val-
4561: 104               Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
4562: 
4563: 
4564: tuuskunnan, joka kerran kuukaudessa päättäisi, onko tämä
4565: yhdistys menetellyt sillä vai tällä tavalla. Notaarikamarilla
4566: tulisi myös olemaan suuri valta siihen nähden, jos tahdot-
4567: taisiin muuttaa senaatin määräämää taksaa. 55 § :ssä sano-
4568: taan nimittäin että älköön muutosta taksaan tehtäkö notaari-
4569: kamareita kuulustelematta, ja muutenkin armollisessa esi-
4570: tyksessä näyttää taksan määrääminen olevan hyvin kipeä
4571: kohta, sillä 57 § :ssä sanotaan: ,jos asiallinen tekee muis-
4572: tutuksen notaarion laskemaa maksua tai palkkiota vastaan ei-
4573: kä tahdo jättää sen suuruutta notaarikamarin määrättäväksi,
4574: niin sen määrätköön notaarion kotipaikkakunnan tuomari".
4575: Jos siis asianomainen, joka notaariota tarvitsee, ei tahdo suo-
4576: rittaa sitä palkkiota, jonka notaario määrää, niin notaarion
4577: kotipaikkakunnan tuomari tulee sen määräämään. Mutta
4578: me tiedämme suomalaisen sananlaskun: ei karppi korpin sil-
4579: mää puhkaise. Tämä tuomiastuin ja siinä istuva tuomari
4580: kuuluu samaan tuomarisäätyyn kuin notaario ja niin ollen
4581: voi edeltäpäin sanoa, että jos hänellä on valta tässä palkkion
4582: määtäämiskysymyksessä sanansa sanoa, niin hän tietysti
4583: tulee jotenkin poikkeuksetta puolustamaan notaariota. Mutta
4584: jos valiokunnassa tästä aikaansaadaan laki, niin tähän koh-
4585: taan ehdottaisin sen muutoksen että kunnallislautakunta rii-
4586: danalaisessa tapauksessa määräisi notaarion palkkion,
4587: koska edellytän että kunnallislautakunnat tulevat vastaisuu-
4588: dessa a:setettavaksi välittömästi eikä siten kuin nyt. Myös
4589: 58 § :ssä huomaa, mitenkä kipeä kohta maksun määräämin en
4590: on ollut niille herroille, jotka tätä ehdotusta ovat laatineet.
4591: Täällä ehdotetaan maksua ja korkeata, mutta tässä pykä-
4592: lässä kuitenkin sanotaan, että kun käytetään notaarion apua
4593: erittäin vaikeaan laveaan tai edesvastuunalaiseen asiaan,
4594: olkoon hän oikeutettu vaatimaan suurempaa palkkiota kuin
4595: taksa myöntää. Notaario saa siis silloin ottaa korkeamman-
4596: kin maksun kuin mitä senaatti on taksassa määrännyt. Se
4597: on erittäin epämääräinen määräys; kuka sen määrää, mikä
4598: asia on lavea ja edesvastuunalainen.
4599:        Näin ollen mitä notaariaattilaitoksen voimaan panemi-
4600: seen tulee, pyydän valiokunnalle evästykseksi lausua sen
4601: mitä tässä olen nyt esittänyt.
4602:      Senaattori Nybergh: En yhtään ihmettele että tätä
4603: armollista esitystä on tässä tilaisuudessa arvosteltu joten-
4604: kin ankarasti; Syynä siihen on tietysti se, että tämä asia
4605: on jokseenkin vieras eduskunnan jäsenille, joilla ehkä on ollut
4606: vaan vähän aikaa siihen perehtyäkseen. Toivon kuitenkin
4607:                 Arm. es. n:o 2 järj. notarilaitoksesta.    105
4608: 
4609: 
4610: että kysymys tulee asiallisen harkinnan alaiseksi valiokun-
4611: nassa, ja että se tulee siellä saamaan paremman arvostelun
4612: ja paremman tuomion. Pyysin kuitenkin sananvuoroa sel-
4613: vittääkseni erään kohdan, josta näkyy väärinkäsityksiä
4614: olevan olemassa, s. o. kysymyksen, onko peljättävissä että
4615: notaarit vastaisuudessa tulevat saamaan palkkaa valtiolta.
4616: Mikäli minä tiedän ei missään muussa maassa ole asiaa jär-
4617: jestetty sillä tavalla että notaarit, vaikkakin ne tavallaan
4618: ovat virkamiehiä, saisivat valtiolta mitään palkkaa. Kaik-
4619: kialla on notaarin tehtävä päinvastoin järjestetty sillä ta-
4620: valla että niiden tulee tulla toimeen niillä tuloilla, mitä he
4621: taksan mukaan saavat. Tästä seuraa että jos jossakussa
4622: paikkakunnassa ei ole niin paljon tehtävää, että siitä koituu
4623: tarpeeksi tuloja, niin siinä paikkakunnassa mahdollisesti
4624: ei toistaiseksi tule olemaan notaariota. Sellainen järjestys
4625: on erittäin luonnollinen missä, niinkuin armollisessa esityk-
4626: sessä on ehdotettu, ei ole pakko kääntyä notaarion puoleen,
4627: vaan jokaisen henkilön omana asiana on, tahtooko hän käyt-
4628: tää notaarion apua vai ei. Asian näin ollen ja kun ehdotetun
4629: taksan määräykset ovat jotakuinkin alhaiset, on hallituk-
4630: sesta näyttänyt siltä että tästä laitoksesta etenkin vähäva-
4631: raisemmille olisi hyötyä eikä suinkaan vahinkoa. Sillä nuo
4632: taksan määräykset ovat kauttaaltaan niin alhaiset että hyöty,
4633: joka on olemassa siitä että välikirjojen tekemiseen saadaan
4634: käyttää asiantuntevaa henkilöä, on suurempi kuin se ver-
4635: rattain vähäpätöinen maksu, mikä siitä notaariolle on suori-
4636: tettava. Lakimiesten piireissä on yleisesti tunnettua että
4637: useat riidat syntyvät juuri siitä että asianomaiset tehdes-
4638: sään sopimuksia eivät ole kaikin puolin tietäneet tehdä eh-
4639: tojansa ja niistä sopia keskenään. Välikirjasta, joka on tehty
4640: siinä vakaassa luuliossa että siitä tulee olemaan sopusointua,
4641: kuitenkin syntyy riita sen kautta, ettei ole tehty välikirjaa
4642: tarpeellisen tarkasti. Semmoinen epäkohta riippuu siitä,
4643: ettei ole ollut tarpeeksi asiantuntemusta siinä henkilössä,
4644: joka on kirjan tehnyt. Tämän tähden luulisin, että kun
4645: asiaa tarkemmin arvostellaan, tullaan siihen päätökseen että
4646: puheenalaisesta notaariaattilaitoksesta, jota kenenkään ei
4647: ole pakko käyttää, vaan joka on vapaaehtoinen, koituu vä-
4648: hävaraisille paljon enemmän hyötyä kuin se verrattain vä-
4649: häinen maksu, mikä notaariolle kustakin toimesta on suori-
4650: tettava.
4651:      Päätös:
4652: 106                 Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
4653: 
4654: 
4655:      Arm. esitys n :o 2 lähetettiin laki valiokuntaan, johon
4656: keskustelupöytäkirja oli myötäseuraava.
4657: 
4658: 
4659:       Arm. esitys n :o 3 oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja jul-
4660: kisista asianajajista oli puhemiehistön puolesta ehdotettu lä-
4661: hetettäväksi lakivaliokuntaan.
4662:       Keskustelu:
4663:       .Ed. Neovius, Dagmar: Då för ett antal år sedan en kvin-
4664: na uppträdde för att föra talan inför Rådstufvurätten, vägra-
4665: des henne detta på den grund att i R. B. 15 Kap. 2 § står att
4666: ,såsom rättegångsombud åt part må nyttjas endast välfräj-
4667: dad, redbar och i sin värksamhet skicklig man". Det var
4668: således enbart af formella och icke af principiella skäl, som
4669: denna vägran gjorts. 1 föreliggande lagförslag har i detta
4670: sammanhang ,man" ersatts med ,person", hvarur framgår
4671: att man således också skulle medge kvinna rätt att vara
4672: sakförare. Ordet ,person" har visserligen dubbelt genus,
4673: är såväl maskulinum som femininum, men då i alla öfriga
4674: paragrafer i detta lagförslag står uteslutande uttrycket
4675: ,han", kunde detta tydas så, som om man i detta lagförslag
4676: ändock skulle afse endast män. Tili undvikande af hvarje
4677: missförstånd och då afsikten tydligen varit att bevilja äfven
4678: kvinna rätt att vara sakförare, vågar jag hemställa tili lag-
4679: utskottets bepröfvande, huruvida man icke kunde stilisera
4680: dessa lagparagrafer sålunda, att ur dem skulle tydligt fram-
4681: gå, att också kvinna äger rätt att vara sakförare.
4682:       .Ed. Lagerlöi: Se laki ehdotus, joka nyt tarjotaan edus-
4683: kunnan hyväksyttäväksi, on kuten esityksessä näkyy, jo
4684: toistakymmentä vuotta ollut tekeillä ja pari kertaa edt!_skun-
4685: nankin käsiteltävänä. Tarkoitettuun lainsäädäntöön kum-
4686: minkaan ei ole saatu tarpeellista säätyenemmistöä. Minä
4687: voin tässä sivuuttaa niiden säännösten mainitsemisen, joit-
4688: ten suhteen on ollut eri mieliä. Selvää on että aiiotun lain-
4689: säädännön t a r k o i t u s semmoisenaan ei ole ollut sitä laa-
4690: tua, ettei se olisi voinut voittaa yleistä kannatusta, sillä ei
4691: liene mutta kuin yksi mieli siitä, että ne parannukset ovat ki-
4692: peän tarpeen vaatimia, joita esityksessä sanotaan tarkoitetta-
4693: van, nimittäin ,niiden pätevyysvaatimusten korottaminen,
4694: jotka ovat ammattimaisen asianajotoimittamisoikeuden ehto-
4695: na; asianajaja säädyn korottaminen antamalla sille korpora-
4696:           Arm. es. n:o 3 oikeudenkäyntivaltuusmiehistä y. m.   107
4697: 
4698: 
4699: tiivisen järjestysmuodon sekä asianajajanpalkkioiden taksan
4700: vahvistamisella tasoittavasti vaikuttaminen niiden palkkojen
4701: laskemiseen". Syyt siihen,että lainsäädäntöhanke on huo-
4702: nosti menestynyt, lienevät sentähden haettavissa niiden kei-
4703: nojen laadussa, joita on ehdotettu tämän-tarkoitusperän saa-
4704: vuttamiseksi. Jos tässä suhteessa tarkastetaan nyt annet-
4705: tua esitystä, sisältää se erinäisiä määräyksiä, joita luullak-
4706: seni ei käy hyvinä keinoina pitäminen. Mitä ensin tulee
4707: pätevyysvaatimuksiin, niin en tahdo niitä vastaan muistu-
4708: tuksia tehdä. Niitten suhteen on pääasiassa pysytty
4709: entisellään. Mitä sitten tulee asianajajasäädyn järjestämi-
4710: sen muotoon, niin minua kyllä ei miellytä se eroitus, joka on
4711: tehty ylioikeuksissakin kelpaavien ,julkisten" asianajajain
4712: ja muitten asianajajain välillä, mutta kun en ole ehtinyt
4713: vielä muodostaa itselienikään aivan varmaa käsitystä, eikö
4714: tuo ehdotus sittenkin voisi olla omiaan kohottamaan asian-
4715: ajajasäädyn yleistä moraalia, en tahdo sen suhteen mitään
4716: muutosta ehdottaa. Mutta sitä vastoin pidän arveluttavana
4717: myöntää asianajajayhdistyksille niin suurj:a valtaa jäseniinsä
4718: nähden, kuin on ehdotettu. :En nimittäin tahdo asettaa asian-
4719: ajajia niin täydelliseen riippuvaisuuteen yhdistyksistä, että
4720: nämä saisivat rikkomuksista, joiden laatua ei ole sen tarkem-
4721: min määritelty kuin esityksessä, riistää asianaiajalta hänen
4722: ammattinsa ja elämisensä. Pelkään että varsinkin poliitti-
4723: sesti levottomina aikoina helposti voitaisiin joutua siihen,
4724: että kaikenlaisten esteettisten näkökohtain mukaan tehtäi-
4725: siin suoraa vääryyttä. Katson siis tarpeelliseksi, että laki-
4726: ehdotuksen 7 § muutetaan siten, että yhdistyksille jää oikeus
4727: ainoastaan varoitusten antamiseen, vaan että semmoiset rik-
4728: komukset, joista ei varoitus näytä rangaistukseksi riittävän,
4729: ovat ilmoitettavat asianomaiselle ylioikeudelle, joka harkit-
4730: tuaan asiaa päätöksellään voi eroittaa asianajajan yhdistyk-
4731: sestä. Hovioikeuden päätöksestä pitäisi saada valittaa.
4732: Muuten pitäisin hyvänä, että asianajoammatin harjoittamis-
4733: oikeuden suhteen tehtäisiin se· muutos, että siitä oikeudesta
4734: eroitettaisiin ei ainoastaan tuomioistuinten jäsenet vaan myös
4735: niiden virkamiehet. Tämä ei ole meidän lainsäädännössäm-
4736: me mitään uutta. 1734 vuoden laissa määrätään oikeuden-
4737: käymiskaaren 15 luvun 3 § :ssä, ettei kukaan ylioikeuden jä-
4738: sen tai sen käskynalainen, jolla on vuotuinen palkka, antau-
4739: tuko valtuusmieheksi siinä oikeudessa tai sen alle kuulu-
4740: vassa ali-oikeudessa paitsi jos hän puhuu sukulaisensa puo-
4741: lesta. Tämä kielto on, mitä virkamiehiin ja muihin ,käskyn-
4742:  alaisiin" tulee, kumottu 24 päivänä helmikuuta 1873 anne-
4743: 108                Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
4744: 
4745: 
4746: tulla asetuksella. Ainoana motiivina luullakseni on ollut
4747: huolenpito huonosti palkattujen alempien virkamiesten toi-
4748: meentulosta, mutta siitä on minun ymmärtääkseni pidettävä
4749: huolta toisella tavalla. Teetettäköön virkamiehillä enem-
4750: män työtä ja annettakoon heille semmoinen palkka, että se
4751: turvaa heidän toimeentulonsa, mutta tehtäköön loppu sem-
4752: moisesta heidän sivuelinkeinostaan, joka epäilemättä on
4753: omiaan vähentämään luottamusta sekä asianajajiin että
4754: tuomioistuimiin. Sitäpaitsi olisi ehdoittamani kielto omiansa
4755: parantamaan ammattiasianajajain asemaa, koska se tekisi
4756: lopun kilpailusta, jota heillä näyttää olevan aihetta katso-
4757: maan illojaaliksi. Jos tähän huomautetaan, että tällä tavoin
4758: mahdollisesti vieroitettaisiin pois tuomarin uralta ehkä ky-
4759: kenevimmät nuoret juristit, niin vastaan siihen, että se on
4760: autettavissa muutoksilla virkaylennys-perusteissa, jotka var-
4761: maan hyvin pian joutuvat yleisen revi~ioonin alais~ksi.
4762:       Mitä lopuksi tulee asianajajapalkkioihin, niin tällä
4763: alalla nykyään epäilemättä harjoitetaan paljonkin vallatto-
4764: muutta ja kiskomista, etenkin siinä muodossa, että otetaan
4765: täysi palkka alaarvoisestakin työstä, mutta myös siten, että
4766: asianomaiset pakotetaan kohtuuttomiin urakkoihin. Korrektii-
4767: vina tätä vastaan ehdotetaan nyt taksaa. Minä pidän tätä
4768: keinoa aivan kelpaamattomana ja ehdotan, että siitä 12 § :ssä
4769: löytyvä säännös hylättäisiin. Sen sijaan ehdotan säännöstä,
4770: jolla asiamies velvoitettaisiin aina, kun asia yli- tai alioikeu-
4771: dessa jätetään päätettäväksi, ilmoittamaan sovitun tai vaa-
4772: dittavan palkkion määrä ja jolla oikeus velvoitettaisiin ex
4773: nobili officio se määrä hyväksymään tai kohtuuden ja suori-
4774: tetun työn paljouden, laadun ja kunnollisuuden mukaan alen-
4775: tamaan. Minä en epäile, ettei lakiehdotuksessa tarkemmin
4776: tutkittaessa voi löytää aihetta muihin muistutuksiin, vaan
4777: tyydyn nyt tähän ja pyydän että Iausuntoni saisi seurata esi-
4778: tystä, kun se lähetetään lakivaliokuntaan.
4779:       Ed. Sipponen: Kun nyt kaikkialla pyritään työsken-
4780: telemään kansanvaltaiseen suuntaan kaikilla aloilla, niin tah-
4781: toisin tässä huomauttaa siitä, mitä tämän armollisen esityk-
4782: sen 2 kohdassa mainitaan, että tässä rajoitetaan niin, että ei
4783: maan ylemmissä oikeuksissa saa ajaa asioita muuta kuin ne,
4784: jotka ovat hyväksytyt julkisiksi asianajajiksi. Kun nyt kan-
4785: samme kaikkialla tahtoisi johtaa yksityisiä asioitaan niinkuin
4786: se itse hyväksi näkee, niin kansa tahtoisi ainakin sillä paik-
4787: kakunnalla, missä minä elän, että se voisi myös oikeus-
4788: asioita, joko ajaa itse, tai myös antaa sen ajettayaksi, kelle
4789:           Arm. es. n:o 3 oikeudenki!yntivaltuusmiehistä y. rn.   109
4790: 
4791: 
4792: hyvänsä näkee. .Erittäin voipi silloin maaseuduilla olla moni
4793: naapuri joka hyvinkin kykenevästi ja helpolla palkalla voisi
4794: ajaa saman asian, etenkin kihlakunnanoikeuksissa jos kuka
4795: apua tarvitsisi, kuin joku lakimieskin, joille tässä suhteessa
4796: on määrätty sangen korkeat palkat, esimerkiksi lainhuuda-
4797: tus, kiinitys, holhous ja testamentin valvomisasioissa ja hän
4798: tekisi sen puolesta hinnasta, mitä tässä on ehdotettu alim-
4799: maksi hinnaksi. Onhan meillä nykyään olemassa jo asian-
4800: ajo-toimistoja, jos joku tahtoo niitä käyttää hyväkseen, mutta
4801: annettaisiin kumminkin vapaus jokaiselle järjestä~ asiansa
4802: määräämin en kaikissa oikeuksissa niinkuin tahtoo; jos hän
4803: itse siihen kykenee tai kelle asiansa uskaltaa antaa. Pyy-
4804: täisin saada tämänkin periaatteen annetuksi evästykseksi
4805: valiokuntaan .
4806:       .Ed. Alkio: Pyydän såada lyhyesti vastustaa arm. esi-
4807: tystä, siitä syystä että sen tarkoituksena on nähtävästi aset-
4808: taa Oikeuden saanti maassa erityisen ammattikunnan mo-
4809: nopooliksi. Minun ymmärtääkseni sellainen tuottaa äärettö-
4810: män suuria oikeusvaaroja, siksi että tämän järjestelmän
4811: kautta ainoastaan sellaiset joilla on varoja palkata itselleen
4812: asianajajan saattavat tässä ma~ssa oikeutta etsiä. Tällainen
4813: saattaa tulla kysymykseen sellaisissa maissa, joissa on ole-
4814: massa esim. rauhan-oikeusistuin ja sovinto-oikeusistuimia.
4815: Meidän maassamme ei ole sellaisia olemassa joten koko täl-
4816: lainen lakiehdotus tuntuu mahdottomalta. Tässä arm. esityk-
4817: sessä muun muassa sanotaan, että sellaisissa tapauksissa, jol-
4818: loin syyttäjä esiintyy syyttäniässä jotakin rikoksenalaista ei-
4819: kä rikoksellisella itsellään ole varOja maksaa, jos hän tuomi-
4820: taan, semmoisissa tapaukSissa valtio palkitsee syyttäjän vai-
4821: vat. Toiselta puolen saattaisi asettaa kysymykseen, minkä-
4822: tähden ei, samalla kuin oikeudenkäyntiapulainen tahdotaan
4823: näin erityisen monopoolin suojeluksen alaiseksi; myöskin ole
4824: asetettu samanlaista tilaisulltta varojen saantiin köyhälle,
4825: kun hän joutuu rikkaan syytteen alaiseksi, jotta hän voisi
4826: siinä tapauksessa oikeutta etsiä. Siksi puolestani lyhyesti
4827: pyydän yhtyä siihen vaatimukseen, ett arm. esitys valiokun-
4828: nassa ei tulisi hyväksytyksi, sillä se saattaisi tässä maassa
4829: melkoisia· oikeusvaaroja aikaan .
4830:      .Ed. Pykälä: Yleensä on asia kuitenkin niin, että tämä
4831: kysymys asianajolaitoksista ehkä lienee ennenaikainen.
4832: Yleensä maalaiskansa odottaa, että meidän monimutkainen,
4833: virkavaltainen oikeuslaitoksemme ensinnä perinpohjin uudis-
4834: 110                Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
4835: 
4836: 
4837: tetaan ja sitte voitaisiin katsoa, kuinka paljon siinä asian-
4838: a]a]la tarvitaan. Siis lyhyesti minä evästän valiokuntaa
4839: sillä, että se hyvin lyhyesti myöskin hylkäisi armollisen esi-
4840: tyksen.
4841:        Tässä viitataan siihen, että jo 23 päivänä marraskuuta
4842: 1898 on tehty korjaus asianajajaoloihin, nimittäin että ylioi-
4843: keuksissa eivät saa muut kuin lainoppineet ajaa asioita.
4844: Mutta minä en ymmärrä, että se on mikään korjaus. -Yksi
4845: maallikko kelpaa kirjoittamaan asiakirjoja ja asianajaja jät-
4846: tää sen senaattiin vieläpä kantaa siitä palkkaa ehkä pari-
4847: kymmentä markkaa. Mitä asia on sillä voittanut, että asian-
4848: ajaja on jättänyt sen sisään, jollei samalla määrätä, että
4849: lakimiehen pitää olla myöskin ylioikeuksissa valitusten ja
4850: anomusten kirjottaja. Tämä osoittaa, että on hyvin Iöysälie
4851: pohjalle asetettu tämäkin kohta. Ehkä olisi myöskin tarkoitus
4852: se, vaikkei täällä ole mitään siitä mainittu, että asianajajat
4853: eivät saisi mihinkään muuhun virkaan eli toimeen antautua.
4854: Mutta nyt on kuitenkin asianlaita niin että kaikki virkamiehet
4855: yleensä myöskin toimittavat asianajoa. Kuulee yksinkertai-
4856: sen kansanmiehen sanovan että 'minä sain hovioikeuden-
4857: auskultantin ajamaan asiaa, ja itse hän on myös -sitä päättä-
4858: mässä, kyllä minun nyt hyvästi käy'. Tällainen väärä kä-
4859: sitys olisi poistettava siten, että laissa säädettäisiin, että se
4860: joka on virassa, olisi kielletty ajamasta asiaa.
4861:        Minä siis yksinkertaisesti evästäisin valiokuntaa sillä.
4862: että valiokunta armollisen esityksen hylkäisi.
4863:       Ed. Turkia: Mikäli minä olen voinut lyhykäisesti
4864: käydä tämän kyseessä olevan esityksen läpi, olen tullut sii-
4865: hen tulokseen, että jos se hyväksyttäisiin laiksi, tekisi se
4866: asianajajat niin tarp_eellisiksi, että niiden puoleen täytyisi
4867: kääntyä kaikissa asioissa. Se hyvä puoli tällä esityksellä
4868: on, että siinä ehdotetaan asianajajille perustettavaksi yh-
4869: distys. Kukapa heitä kieltäisi järjestymästä, onhan iärjes-
4870: tymisellä hyvät puolensa. Mutta mikä estää asianajajia
4871: järjestymästä niin kuin muutkin ammattikunnat? He voi-
4872: vat käyttää samaa menettelytapaa järjestyessään. Se ole-
4873: tus, että tällaisen lain toimeen tultua voitaisiin asianajajien
4874: kiskomista välttää, ei pidä kuitenkaan minun ajatukseni mu-
4875: kaan paikkaansa. Se taksa, joka tässä esityksessä löytyy,
4876: antaa jotensakin suuren vallan määritellä, hyväksyykö asian-
4877: ajaja tuota esityksessä olevaa korkeinta rajaa vai ei. Muuten
4878: luulen, että asianajajat eivät tähänkään saakka ole nauttineet
4879: n. k. nälkäpalkkoja ja siihen nähden en katso, että tuollaisen
4880:           Ann. es. n:o 3 oikeudenkäyntivaltuusmiehistä y. m.   111
4881: 
4882: 
4883: lain hyväksyminen olisi niin erittäin kiireellistä, ei ainakaan
4884: nyt vielä. Minä uskallan olla sitä mieltä että kun lähdetään
4885: lain säädännön kautta määrittelemään ammattilaisten palk-
4886: koja, se alotettaisiin sieltä päästä, missä ammattilaiset kär-
4887: sivät palkan pienuutta.
4888:       Muuten yhdyn edustaja Pykälään, että tämä esitys va-
4889: liokunnassa hylättäisiin .
4890:        .Ed. Vuorimaa: Tätä ehdotusta on vähän toisessa muo-
4891: dossa tarjottu jo useille valtiopäiville, mutta joka kerralla
4892: ovat talonpoikaissääty ja pappissääty hylänneet sen. Siihen
4893: on ollut omat syynsä. Ne ovat pelänneet sitä, että yhteis-
4894: kunta hyväksymällä tämmöisen esityksen laiksi samalla
4895: joutuisi asianajajayhdistysten holhouksen alaiseksi. .Että
4896: niin voipi käydä_, siihen on kyllä mahdollisuutta. Sen näkee
4897: muista maista; missä asianajajayhdistykset ovat saaneet
4898: suurta valtaa, siellä kansa tosiaan on jätetty oikeudellisissa
4899: asioissa niitten käsiin, niinkuin esim. .Englannissa. Näitä
4900: asianajajayhdistyksiä ja tätä esitystä oikeudenkäyntivaltuus-
4901: miehistä ja julkisista asianajajista on perusteltu sillä, että sen
4902: kautta häviäisivät n. s. nurkka-asianajajat ja mirkkasihtee-
4903: rit, jotka muka sotkevat ihmisten asiat, eivätkä osaa laatia
4904: niin seikkaperäisiä ja täydellisiä peruskirjojc;~. että ne voisi-
4905: vat ihmisten asiat selvittää ja että ylioikeudet niitten perus-
4906: teella voisivat tuomion antaa. Mutta kokemus kuitenkin
4907: osoittaa että tässä pelossa ei ole mitään suurta vaaraa. Ko-
4908: kemus osottaa päinvastoin usein että juuri ammattiasian-
4909: ajajat ovat paljon pahempia asioiden sotkijoita kuin n. s.
4910: nurkkasihteerit konsanaan ovat.
4911:         On myöskin väitetty ja sanottu, että tämmöiset yhdis-
4912: tykset kehittävät yksityisten asianajajain moraalia, että se
4913: olisi semmoisena pakkQna, joka pakottaisi heitä noudatta-
4914: maan periaatetta, joka on ihanteellinen. Siitä nyt voipi olla
4915: kaksi mieltä. Yksi edellinen puhuja on siitä jotakin lausu-
4916: nut. Se riippuu kai siitä, minkälaiset henkilöt ovat täm-
4917: möisten yhdistysten johtokunnissa, jotka tulevat hallitse-
4918: maan koko tätä yhdistystä, kqko asianajajakuntaa Suomes-
4919: sa. .Ei se ole mikään ihannetila, että Suomen kansa saisi
4920: joukon holhoojia tässä suhteessa, oikeudellisia holhooiia, jotka
4921: yksinomaan ymmärtäisivät ja voisivat ajaa asioita. Minun
4922:  luullakseni olisi parempi, jos jokainen Suomen kansalainen
4923:  vapaassa toiminnassa kehittyy siihen tilaan että hän voisi
4924:  yksinkertaisesti ja suoraan itse ajaa asiansa oikeuksissa ja
4925: 112                Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
4926: 
4927: 
4928: että 11ån myöskin voisi auttaa omaisiansa ja toisia, jotka
4929: ovat hänen neuvonsa puutteessa.
4930:        Jos nyt tarkastaa tätä lakia, niin huomaa kyllä että py-
4931: kälä myöntää, että oikeusvaltuusmiehenä ·saapi myös olla
4932: jokainen hyvämaineinen rehellinen kansalainen, joka ei ole
4933: toisen edusmiehyyden alainen, mutta siihen on pantu vielä
4934: yksi ehto se nim., että hän on kykenevä siihen.
4935:        Juuri tämä lause voipi vaikuttaa sen, että oikeudet ja
4936: oikeuksien puheenjohtajat, jotka tietysti tulevat miehissä
4937: kuulumaan tähän asianajajayhdistykseen, eivät hyväksy
4938: muita henkilöitä kykeneviksi asioita ajamaan, kuin ainoas-
4939: taan semmoiset, jotka ovat suoritianeet tutkinnon, niinkuin
4940: 5 § :ssä sanotaan, ja jotka päällisiksi vielä kuuluvat asian-
4941: ajajayhdistykseen, asianajajiksi edes alaoikeuksiin. Tämä
4942: juuri· viepi siihen vaaraan, että yhteiskunta joutuu semmoi-
4943: sen asiainajajain ammattikunnan holhouksen alaiseksi, ja sil-
4944: loin on lähellä se vaara että tulee toimeen, niinkuin täällä
4945: on jo edellä muutamat puhujat maininneet, todellinen poik-
4946: keustila.
4947:        Käsitän vielä että tämmöinen laki tulisi sangen suuresti
4948: kohottamaan oikeudenkäyntikustannuksia ja niitä kallista-
4949: maan. Tässä oleva taksa on ensiksikin hyvin venyvä, ja
4950: ne säännöt, jotka tätä taksaa vielä selvittävät, ovat yhä
4951: enemmän venyviä, sillä ne antavat mahdollisuuden korot-
4952: taa taKsaa melkein mielin määrin. Me tiedämme että asian'-
4953: ajajat täällä Suomessa ovat kyllä tienneet taksoja hyväkseen
4954: käyttäa, tiedämme kuinka luonnottomia asiamiespalkkioita
4955: täällä otetaan, semmoisia esimerkkejä voisi täällä paljon
4956: esiintuoda.     Nykyään on yhteiskunnalla oikeus kääntyä
4957: myöskin muiden asianajajain puoleen eikä öle pakoitettu
4958: käyttämään vaan näitä. Se on myöskin lohdutus tässä.
4959: Mutta ]os tällainen esitys hyväksyttäisiin, ei olisi niitään
4960: mahdollisuutta välttää näitä suuria asiamiespalkkioita. Näi-
4961: den syiden perusteella minä, niinkuin tää1lä useat edelliset
4962: puhujatkih, en kannata tätä ehdotusta laiksi, mutta kun se
4963: arm. esityksenä kuitenkin on menevä valiokuntaan, niin
4964: ehdotan että se lähetetään niillä lausunnoilla ja evästyksillä,
4965: mitä täällä on annettu, lakivaliokuntaan.
4966:        Ed. Viibrnen: Minun mielestäni ei tällä kysymyksessä-
4967: olevalla esityksellä voi /olla meidän maassamme maaperää,
4968: sillä sen tarkoitus on selvä: se tahtoo monopoliseerata muu-
4969: tamalle ammattikunnalle oikeudet joita ei tähän asti ole kel-
4970: lään ollut. Siitä muutoksesta, mikä 1892 vuoden asetuksen
4971:           Arm. es. n:o 3 oikeudenkäyntivaltuusmiehistä y. m.       113
4972: 
4973: 
4974: kautta saatiin toimeen, että ainoastaan lainoppineilla asian-
4975: ajajilla on yksinoikeus esiintyä ylioikeuksissa. siitä voidaan
4976: ajatella eri tavalla, mutta se saattoi vielä olla paikallaan,
4977: koska asianajotoimen luonne näissä oikeuksissa jo vaatii
4978: syvempää ja monipuolisempaa asiantuntemusta lainkäytön
4979: alalla. Siitä syystä ja myöskin pitkien matkojen tähden ei-
4980: vät kansanmiehet ole olleetkaan niin halukkaita tovereitaan
4981: näissä ylioikeuksissa avustamaan. Mutta mielestäni .ei saisi
4982: tätä lakia kehittää enää alioikeuksia käsittäväksi, sillä, jos
4983: asianajajatoimi annettaisiin erityisen ammattikunnan yksin-
4984: oikeudeksi myöskin alioikeuksissa, syrjäyttäisi se kieltä-
4985: mättä kansan tähänastisia oikeuksia. Se saattaisi myöskin
4986: lainkäytön kansan epäilyksen alaiseksi, kun ei kansalainen
4987: saisi vapaasti käyttää asiamiehenä, avustajana, sitä henki-
4988: löä, jonka hän tuntee ja johon hän voi luottaa. On sattunut
4989: tapauksia että lainoppineet asianajajat ovat tulkinneet lain
4990: kirjaimen vastoin lain henkeä, lain henkeä, jonka kansakin
4991: joko selvemmin tai vaistomaisesti tuntee omassatunnossaan,
4992: ja tällaiset tulkitsijat ovatkin tulleet joskus kansan silmissä
4993: hyvin epäedulliseen valoon. Päinvastoin on selväjärkinen
4994: ja kokenut kansan mies, joka on tuntenut asian käytännöl-
4995: lisesti, sen juuret, usein onnistunut asiassa hyvästi suoriu-
4996: tumaan. Mutta jos kansanmieheltä siirrettäisiin toisen asian-
4997: ajovalta kokonaan ammattiasianajajille, niinkuin esitys sel-
4998: västi tarkoittaa, herättäisi se kansassa yhä tuntuvammin
4999: eilellämainitsemaani epäilystä lain oikeasta käytöstä. Van-
5000: hat kansan kesken tunnetut jutut, miten ammattiasianajajat
5001: visseillä edeltäpäin tehtyillä sopimuksilla avustustoimissaan
5002: ,keritsevät" päämiehiään, saisivat myöskin erittäin hyvää
5003: tukea kysymyksessäolevasta laista, jos se käytäntöön tulisi.
5004:        Vielä on huomattava että maassamme alkanut uusi ke-
5005: hityskausi tekee sekin kysymyksessäolevan lain vähemmän
5006: tarpeelliseksi. Kun kansa saa valtiolliset ja yhteiskunnalli-
5007: set oikeudet, alkaa se tuntea myös velvollisuuksia itseänsä
5008: kehittämään jonkun verran lain käyttämisessä ja, kun siinä
5009: edistytään, jää moni oikeusriita syntymättä. Mutta jos an-
5010: netaan lainavustustoimi jonkun ammattikunnan monopoliksi,
5011: on se omiaan edelleen saattamaan kansan välinpitämättö-
5012: myyteen tällä alalla. Ehdotuksen huonoin puoli on kuitenkin
5013: se että se tulisi tukemaan varakasta köyhän kustannuksella.
5014: Varakkaan olisi nimittäin helppo itselleen palkata tällainen
5015: asianajaja, tällainen ammattimies, jota ei taas köyhä voisi
5016: tehdä. Ja se että laki sitäpaitsi ei sallisi köyhälle edes oi-
5017:                                                                8
5018: 114                 Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
5019: 
5020: 
5021: kentta käyttää j.ärkevämpää ja kehittyneempää toveria
5022: itseään avustamaan, olisi ilmeisesti väärin. -
5023:       Sentähden yhdyn niihin jotka ovat evästykseksi valio-
5024: kunnalle lausuneet, ettei m-aksaisi vaivaa niin paljon perus-
5025: tellakaan tämän lain hyviä puolia~ kun ei niitä kuitenkaan
5026: sen esittämässä hengessä tulisi löytymään.
5027:      Ed. Pohjanpalo ajan voittamiseksi pyysi luopua puheen-
5028: vuorostaan ja kehoitti muita tekemään samoin.
5029:        Ed. Vuolijoki, Sulo: Joku oppinut on kerran sanonut,
5030:  että jos ottaa tarkastaaksensa minkä maan lakikirjaa tahan-
5031:  sa, heti huomaa, mitkä kansaluokat ovat sen laatineet, sillä
5032:  heidän etujaan lakikirja valvoo. Tämä johtuu ehdottomasti
5033:  mieleen, kun katselee armollisia esityksiä, joita tänään on
5034:  esitetty. Ne ovat peruja säätyeduskunnan ajoilta ja kaikki
5035:  koskevat yläluokan etuja. Ja niin on myöskin tämän armol-
5036:  lisen esityksen n :o 3 :n laita, joka tässä on pöydällä. Sen
5037:  tarkoituksena on, kuten usea puhuja on huomauttanut, mo-
5038:  nopoliseerata yhden kansaluokan käsiin koko asianaiotoimi.
5039:  Täällä on paljo puhuttu siitä, miten alioikeuksissa pitäisi kan-
5040:  sanmiehellä olla oikeus ajaa asioitaan ja että se olisi kihla-
5041:  kunnantuomari, joka hänen pätevyytensä arvostelee, ja sen
5042:  sijaan, että armollinen esitys olisi asettanut ylioikeudet sa-
5043:  maan asemaan kuin alioikeudet, että siis sama henkilö, joka
5044:  alioikeudessa asian alkaa, olisi myös oikeutettu ylioikeu-
5045:  dessa sitä jatkamaan, on se tehnyt päinvastoin. On yleisesti
5046: tunnettu asia, että nykyiset kompetenssivaatimukset siinä
5047: suhteessa eivät ole voineet sitä epäkohtaa poistaa, ettei ho-
5048: vioikeuteen olisi jätetty n. s. nurkkasihteerien tekemiä asia-
5049: kirjoja. Sillä onhan se yleisesti tunnettu salaisuus, että ne
5050: herrat, jotka hovioikeudessa puheenalaisia kirjoja jättävät si-
5051: sään, eivät useinkaan lue läpi niitä, vaan se henkilö, joka on
5052: asian alkanut, lähettää heille asiakirjat ja he kantavat vain
5053: maksun siitä, että jättävät ne sisään, eivätkä meikäläisten
5054: juristien moraalin mukaan ole edes moraalisessa edesvas-
5055: tuussa näiden sisällyksestäkään. Eikä tietystikään tämä la-
5056: kiehdotus tulisi poistamaan sitä epäkohtaa, vaan tulisi se edel-
5057: leen jatkumaan. Sitä vaarallisempi on monopoliseerata
5058: asianajotoimi jonkun vissin kansanluokan käsiin, kun meillä
5059: niin sanottujen sivistyneitten keskuudessa on siksi kehittymä-
5060: tön yleinen mielipide, että meillä ruvetaan syyttämään asian-
5061: ajajaa niistä mielipiteistä, jotka hän lausuu puolustaessaan
5062: sitä, jonka asiaa hän ajaa. Muistammehan, mitenkä esim.
5063:            Arm. es. n:o 3 oikeudenkäyntivaltuusmiehistä y. m.   115
5064: 
5065: 
5066: Laukon lakkojutussa koko meidän ruotsalainen. sanomaleh-
5067: distömme kävi mitä kiivaimmin sen miehen kimppuun, joka
5068: puolusti torppareita, niistä mielipiteistä, joita hän lausui oikeu-
5069: dessa. Ja löytyisi muitakin esimerkkejä. Jos nyt·monopoli-
5070: seerattaisiin koko asianajo, olisi selvää, että asianajajayhdis-
5071: tys, joka tulisi tietysti olemaan hyvin luokkatietoinen, tulisi
5072: erottamaan keskuudestaan ne jäsenet, jotka menettelevät si-
5073: ten, että tämä yhdistys voi katsoa heidän alentaneen asian-
5074: ajajasäädyn arvoa, ja kun tuolla yhdistyksellä, niinkuin täällä
5075: on huomautettu, on verrattain suuri sanavalta asianajajiin
5076: nähden, tulee asia sitä vakavammaksi. Mitä tulee siihen
5077: valiokuntaan, mihin tämä armollinen esitys olisi lähetettävä,
5078: niin, koska asia koskee ammatillista järjestymistä ja palkka-
5079: tariffia, eikö olisi parasta lähettää se työväenasiain valio-
5080: kuntaan.
5081:         Ed. Hämäläinen : Kauemman aikaa on maassamme
5082: ollut vireillä tämä sama kysymys, joka nyt on armollisen esi-
5083: tyksen käsiteltävänä. Kaikkialla kuulee lakimiesten ja nii-
5084: den, jotka ovat hiukankaan perehtyneet lakiasiainajoon, kes-
5085: kustelevan, millä keinoin saataisiin asianajo erityiselle ryh-
5086: mälle. Se on ollut näiden henkilöiden keskuudessa päivän
5087: polttavin kysymys. Nyt he ovat siinä jo niin pitkälle pääs-
5088: seet että heille on jo annettu erikoisoikeus, kun ei ole enäiin
5089: kaikilla kansalaisilla oikeutta esiintyä asianajajina ylioikeuk-
5090: sissa. Tässä asiassa on lyhyesti sanoen kaksi eri puolta :
5091: voittopuoli ja häviöpuoli. Ja minä katson että tässä on häviö-
5092: puoli suurempi eli, toisin sanoen, vahinko, joka tässä tulee
5093: kansallemme, on siksi suuri että hyöty ei korvaa vahinkoa.
5094:        Näin ollen, jos näille asianaj.ct:iille annetaan yksinoikeus
5095: esiintyä oikeuslaitoksissa asianajajina, eikä maamme kaikille
5096: byvämaineisille kansalaisille, jommoista järjestelyä tämä ar-
5097: mollinen esitys näyttää ehdottavan, niin siinä tap.auksessa on
5098: äärettömän suuri vahinko tulossa kansallemme sillä tavoin
5099: että, koska meidän Valtiopäiväjärjestyksemme 5 § :n 8 kohta
5100: sanoo että vaalioikeutta ei ole niillä henkilöillä, jotka eivät
5101: ole kelvollisia toisen asiaa ajamaan, niin näin ollen siis kansa-
5102: laisilta tultaisiin ottamaan vaalioikeus pois. Sentähden vas-
5103: tustan suuresti koko tätä lakiehdotusta, ja toivon että lakiva-
5104: liokunta, joka tätä käsittelee, ottaa tämän asian hyvin tarkan
5105: harkinnan alaiseksi, jottei vaan tässä kohden mainittua ereh-
5106: dystä tehtäisi.
5107: 116                Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
5108: 
5109: 
5110:       Ed. Raatikainen : Kun kansalaiset siitä osasta maatl:l,
5111: mistä minä olen, saivat vihiä tästä esityksestä, niin he aivan
5112: yksimielisesti paheksuivat sitä ja olivat sillä kannalla että
5113: tällainen laki ei ole sopiva, vaan se päinvastoin on turmioksi.
5114: Minun mielestäni on kyllä asialla se hyvä puoli että tämän
5115: kautta asianajajain palkkiot tulisivat järjestetyiksi. Olisihan
5116: se hyvä, että olisi vaikka venyväkin raja nytkemisen estämi-
5117: seksi, mutta toiselta puolen asianajajan ammatti ei saisi tulla
5118: monopooliksi, jonka kautta voitaisiin pakoittaa asianomaisia
5119: käyttämään tuon asianajajakunnan avustusta.
5120:       Tämä on minun mielipiteeni, jonka tahdon evästyksenä
5121: lausua, mutta kun .edustajat Alkio ja Wuorimaa ovat tarkem-
5122: min asiasta puhuneet, pyydän erityisesti yhtyä heidän esittä-
5123: miinsä perusteluihin.                                 ·
5124:       Ed. Suomalainen, Juho: En ole ensinkään kuullut sillä
5125: paikkakunnalla, josta minä olen, toivattavan tällaisen laitok-
5126: sen syntymistä. Vastustan siis sitä silläkin pohjalla, että tui-
5127: vottavasti tulevaisuudessa kansa, itsetietoisemmaksi kehityt-
5128: tyään, tulee seuraamaan myöskin lainopin kehitystä. Ehdo-
5129: tan siis lyhyesti, että valiokunta ilman muuta hylkälsi tämän.
5130: Muissa osissa yhdyn ed. Wiitaseen.
5131:       Ed. Aromaa, E: Yleensä maatyöväen toivomus on,
5132: ettei tätä lakia tällaiseksi hyväksyttäisi. vaan annettaisiin
5133: vain avoin asianajo-oikeus sille ken siihen kykenee. Muuten
5134: pääasiassa yhdyn edustaja Wuolijokeen.
5135:        Ed. Hagman : Minä pyysin puheenvuoroa saadakseni
5136: tilaisuuden lausua pöytäkirjaan muutaman sanan :
5137:        Nyt voimassaolevan oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2
5138: § kuuluu asetuksessa 23 p :Itä marraskuuta 1898 seuraavasti :
5139: ,Oikeudenkäyntiasiamiehenä tai riitapuolen apulaisena käy-
5140: tettäköön ainoastaan hyvämaineista, rehellistä ja sellaiseen
5141: toimeen kykenevää miestä, j. n. e." Edessäni olevassa ar-
5142: mollisessa esityksessä mainittu pykälä, ollen esityksen en-
5143: simäisenä, on, paitsi muussa, muutettu siinä kohden, että sa-
5144: nan ,miestä" asemasta on käytetty sanaa ,henkilöä". Täällä
5145: sanotaan nimittäin: , valtuusmiehenä oikeudenkäynnissä käy-
5146: tettäköön ainoastaan hyvämaineista, rehellistä ja siksi kyke-
5147: nevää henkilöä j. n. e." Jokainen eduskunnan jäsen tietää,
5148: mikä merkitys tähän sanaan sisältyy, Sen kautta on ehdo-
5149: tettu laista poistettavaksi este, joka on tehnyt naiselle mah-
5150: dottomaksi esiintyä oikeudessa toisen valtuutettuna. Olkoon
5151:            Arm. es. n:o 3 oikeudenkäyntivaltuusmiehistä y. m.   117
5152: 
5153: 
5154: tämän ehdotetun muutoksen käytännöllinen kantavuus suu-
5155: rempi tai pienempi, on sillä lausuttu tärkeä periaatteellinen
5156: tunnustus siitä, että myöskin naisella on luonnollinen oikeus
5157: esiintyä asianajajana tässä kyseessä olevassa suhteessa.
5158:        Pyydän tässä tilaisuudesa saada lausua tässä armolli-
5159: sessa esityksessä olevasta muutosehdotuksesta vilpittömän
5160: mielihyväni ja toivon puolestani, että tämä sana ,henkilö" en-
5161: tisen sanan ,mies" asemesta saisi pitää paikkansa myöskin
5162: eduskuntaan aikanaan odotettavassa valiokunnan mietin-
5163: nössä, jos nimittäin ei valiokunta päätä puolestaan ehdottaa
5164: esitystä kokonaan hylättäväksi.
5165:       Se johdonmukaisuuden puute, josta edustaja Neovius ai-
5166: kaisemmin huomautti, vaivaa etupäässä esityksen ruotsin-
5167: kielistä kappaletta. Yhdyn puolestani siihen, että esitys ky-
5168: seessä olevassa tarkoituksessa korjattaisiin niin, että väärä
5169: tulkitseminen voitaisiin välttää .
5170:        .Ed. Käpy: Minä puolestani olen tämän lakiehdotuksen
5171: suhteen vähän toisella kannalla kuin useat muut, jotka täällä
5172: ovat lausuneet mielipiteensä.
5173:        Silminnähtävästi tarkoittaa lakiehdotus suojella oikeutta
5174: etsiviä tunnottomilta asianajajilta. Lakiehdotusta vastaan on
5175: pääasiallisesti huomautettu, että sillä tahdottaisiin jollakin
5176: tapaa monopoliseerata asianajotointa. Mutta oikeastaan ei
5177: siinä kuitenkaan ole ehdotettu mitään muutoksia nykyään voi-
5178: massaoleviin lakimääräyksiin muussa suhteessa kuin että
5179: ylioikeuksissa esiintyväin asianajajain täytyisi olla asianaja-
5180: jayhdistyksen jäseniä. .Edelleen on säilytetty se vapaus, että
5181: alioikeuksissa saa käyttää muitakin kuin lainoppineita henki-
5182: löitä asianajajina, jos se oikeus, jossa asiaa ajetaan, on siihen
5183: suostunut. Siis kompetenssiehdot ovat pysytetyt entisellä
5184: kannalla. Voidaan ehkä väittää, että se määräys, jonka
5185: kautta ylioikeuksissa kielletään käyttämästä asianajajina
5186: muita kuin lainopillisen sivistyksen saaneita henkilöitä, ei ole
5187: tuottanut toivottuja tuloksia, koska muutoshakemuksia saa
5188: kirjoittaa ken hyvänsä. Mutta toiselta puolen on muistet-
5189: tava, että ylioikeudet nykyisen asetuksen voimaan astuttua
5190: ovat paljon ankarammin arvostelleet asianajajia ylioikeuk-
5191: sissa ja paljon useammin sakottaneet niitä lainoppineita asian-
5192: ajajia, jotka ovat jättäneet turhia muutoshakemuksia hovioi-
5193: keuteen, vaikka he eivät olisi niitä kirjoittaneetkaan.
5194:       Minun käsittääkseni nykyisiä oloja silmälläpitäen ei tä-
5195: män lakiehdotuksen yleisestä suunnasta olisi mitään haittaa.
5196: Se etu siitä on, että asianajajain palkkiot on asetettu jonkun-
5197: 118                Istunto 29 p. toukokuuta 1905.
5198: 
5199: 
5200: moisen taksan alaiseksi. Minä kuitenkin tahtoisin, että tätä
5201: periaatetta kehitettäisiin siihen määrään, että asianomaiset
5202: kokonaan kiellettäisiin tekemästä sopimusta asian-ajajain
5203: kanssa suuremmasta palkkiosta kuin minkä taksa määrää.
5204: Täällä on huomautettu, kuinka kunnottomat asianajajat pui-
5205: jaavat oikeudenetsiiöitä urakkajutuilla kuvitellen, kuinka asia
5206: muka on vaikea vaikka se olisikin päivän selvä.
5207:        Ed. Huoponen: Täällä esitetyistä lausunnoista on jo
5208: käynyt epäämättömästi selville, mikä yleinen mielipide tämän
5209: kysymyksen suhteen on vallalla. Minä luulen, että niiden
5210: evästyksien, jotka asialle jo on annettu, pitäisi riittää, var-
5211: sinkin jos arvoisa valiokunta, johonka esitys lähetetään, ot-
5212: taisi eriäviä mielipiteitä vielä asianomaisista pöytäkirjoista.
5213: Erittäin suosittelisin talonpoikaissäädyn pöytäkirjaa 20 p :ltä
5214: marrask. 1900, jolloin tämä lakiehdotus oli käsittelyn alaisena,
5215: Talonpoikaissäädyssä nimittäin tämä lakiehdotus silloin he-
5216: rätti niin ankaraa ja yleistä vastustusta, että 44 äänellä 9 vas-
5217: taan talonpoikaissääty ei ottanut asiaa ollenkaan käsittelyn
5218: alaiseksikaan. Olen tahtonut tästä nimenomaan huomauttaa
5219: siinä toivossa, että tulisi tietyksi, että talonpoikaissäädyn
5220: jäsenet kyllä ovat ponnistelleet voimiansa tällaisia harrastuk-
5221: sia vastaan, mutta ovat olleet siihen -voimattomia. Tämän
5222: huomautuksen teen sitä suuremmalla syyllä, kun valtiollisessa
5223: valistustyössä, vaali-agitatsioonissa on erittäin tärkeänä teki-
5224: jänä mainittu, että säätyeduskunnassa ei ole ollenkaan täl-
5225: laisia virkavaltaisia ehdotuksia vastustettu. Minä olen yk-
5226: sinkertaisesti sillä kannalla, että vapaan kansalaisen perus-
5227: oikeuksiin kuuluu ajaa asiansa ja, jos voi, myös auttaa lähim-
5228: mäistään alioikeuksista aina ylioikeuksiin saakka. Lähim-
5229: pänä lähtökohtana arm. esityksen antamiselle on tietysti
5230: ollut oikeusvaaran välttäminen. Tietysti alhaisesta sivistyk-
5231: sestä on aina jonkunmoinen oikeusvaara olemassa, mutta mi-
5232: käli kansanvalistus kasvaa, sikäli oikeusvaara vähenee. Maa-
5233: seudulla olen hyvin läheisesti seurannut tuomio-istuinten
5234: oikeushoitoa, ja olen tullut vakuutetuksi siitä, että oikeuk-
5235: sien puheenjohtajat pitävät velvollisuutenaan ottaa asian-
5236: omaisilta kantajilta ja vastaajilta niin tarkan selvän asioista,
5237: että mitään oikeusvaaraa ei tule kysymykseen. Usein nuo-
5238: ret juristit ovat sotkeneet yksinkertaisen ja selvän asian.
5239: Voisin antaa loistavia esimerkkiä siitä, miten värittömiä ja
5240: melkein sisällykseltään hengettömiä lausuntoja antavat ete-
5241: vätkin lainoppineet, asioissa, joilla olisi mitä suurin kanta-
5242: vuus, vaikka heillä on ollut käytettävänä runsain ainevarasto
5243:           Arm. es. n:o 3 oikeudenkäyntivaltuusmiehistä y. m.   119
5244: 
5245: 
5246: asiaa valaisemaan. Minä olen aina vastustanut tällaista
5247: periaatetta monesta syystä, joita en tahdo tässä tarkemmin
5248: mainita. Syynä ei ole sivistyksen vastustaminen, vaan mo-
5249: ninaiset asialliset syyt tekevät koko asianajotoimen järjes-
5250: tämisen aivan tarpeettomaksi. Talonpoikaissäädyssä olen
5251: aina vastustanut, niinkuin muut toverini samassa säädyssä,
5252: asiaa ja tulen vastakin sitä tekemään. Toivon, että jokai-
5253: nen Suomen mies ja nainen saisi kaikissa Suomen oikeuk-
5254: sissa ajaa omia asioitaan ja myös ajaa toisen asioita. Toi-
5255: von asian palaavan sellaisena, kuin tässä olen esiintuonut
5256:       Ed. Merinen: Tämä armollinen esitys n:o 3 on laa-
5257: dittukin siinä merkityksessä ja siinä hengessä, jossa sano-
5258: taan että kehitys käy hitaasti. Tämä osoittaa kyllä selvästi
5259: sen hitautta että pyritään erikoisille ammateille saamaan
5260: erikoislakia. Jos ajattelemme olevan 70 ammattia ja joka
5261: vuosi saataisiin yksi tämmöinen, niin 70 vuoden perästä
5262: vasta saisi lain kautta itselleen tällaisen ammattioikeuden.
5263: Muuten täällä joku arvoisa edustaja lausui että tämän joh-
5264: dosta saataisiin oikeita asianajajia. Tämähän käy selväksi
5265: 5 § :n toisesta kohdasta, jossa sanotaan että toimeen pääsee
5266: jokainen, joka on suorittanut määrätyt opinnäytteet Vedo-
5267: taan samalla 2 § :ään, jossa sanotaan, mitkä ovat ne opin-
5268: näytteet. Siis tähän saattaa päästä jokainen, jolla on yli-
5269: opiston lakitieteellinen sivistys. Mutta ovatko ne siltä min-
5270: käänlaisia juristeja, siitä meillä on hauskana todistuksena,
5271: keitä asianajotoimistoista lähetetään ihmisten asioita aja-
5272: maan? Tavallisesti käy niin että lähetetään joku koneelli-
5273: sesti toimittamaan tuo lakitehtävä ja siitä on tullut todel-
5274: lakin koneellinen asianajo. Muuten yhdyn edustaja Sulo
5275: Vuolijokeen.
5276:       Ed. Nissinen: Siihen lausuntoon, jonka edustaja Hag-
5277: man täällä vähän aikaa sitten antoi, pyydän minä saada kai-
5278: kissa kohdin yhtyä.
5279:       Ed. Ahmavaara: Kun täällä on viitattu talonpoikais-
5280: säädyn keskusteluihin ja mielipiteeseen tässä asiassa, pyy-
5281: dän huomauttaa, että minäkin olen talonpoikaissäädyssä kuu-
5282: lunut niiden joukkoon, jotka ovat vastustaneet erityistä mo.,.
5283: nopooliasetusta ja vieläkin olen samalla kannalla. Mutta
5284: tästä ei sentään seuraa, että minä pitäisin tätä asetusehdo-
5285: tusta kerrassaan tarpeettomana ja joutavana. Minun täy-
5286: tyy sanoa, että olen suurella ihmetyksellä kuullut kuinka tyy-
5287: 120                 Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
5288: 
5289: 
5290: tyväisiä ollaan nykyiseen asianajotoimeen maassa. Ja kui-
5291: tenkin jokainen, joka on vähäkin tahtonut seurata näitä
5292: asioita, tietää kuinka paljon väärinkäytöksiä ja nylkemistä
5293: tällä alalla on harjoitettu. Olemme sanomalehdissä saaneet
5294: lukea kuinka asianajajat ovat nylkeneet kymmeniä tuhansia
5295: verrattain vähäpätöisistä asianajotehtävistä. Tahtooko nyt
5296: eduskunta antaa siunauksensa tälle kaikelle ja sanoa, ettei
5297: se kaipaa mitään muutoksia? Minä en voi olla sillä kan-
5298: nalla. Minusta asia kaipaa kipeästi järjestämistä siinä, että
5299: asianajajat, esiintyköötpä asianajajina kutka tahansa, tulisi-
5300: vat erityisen lainsäädännön alaisiksi, että heidän palkkionsa
5301: määrättäisiin, niin ettei nylkemistä enää voitaisi harjoittaa.
5302: On loistavia todistuksia tästä nylkemisestä. Muistan erään
5303: jutun, jossa talonpojan piti saada 40,000 markkaa ja siitä
5304: meni suurin osa asianajajalle. Kyllä nämä ovat niin huuta-
5305: via epäkohtia, että ne kaipaavat korjausta. Minä toivonkin,
5306: että valiokunta ottaa tämän asian mitä vakavimman ja tar-
5307: kimman harkinnan alaiseksi. Siitä ei vielä seuraa, että asian-
5308: ajotoimi pitää monopoliseerata. Minä kylläkään en pidä
5309: tätä monopoliseerausta eli yksinoikeutta niin ennen kuulu-
5310: mattomana. Pyydän vaan huomauttaa, että meillä on esim.
5311: erityinen lääkärikunta; eiväthän muut saa lääkärin tointa
5312: harjoittaa kuin ne, jotka ovat siihen erityisesti oppineet.
5313: Niinikään on tuomarikunta. Ei kelpaa tuomariksi kuka ta-
5314: hansa, vaikka olisi kuinka etevä, jos ei hänellä ole niitä tie-
5315: toja, jotka tähän virkaan vaaditaan. Sitte meillä on erityi-
5316: nen pappiskunta ja lukemattomia muita virka- ja ammatti-
5317: kuntia, mutta niihin ei tarvitse tämän enempää kajota. Kan-
5318: san eikä virkamiesten edun kannalta on asetettu vaatimukset
5319: siihen mitkä tiedot pitää olla sillä, joka virkamiehenä kansan
5320: puolesta kansaa palvelee. Tältä kannalta katsoen olisi asian-
5321: ajotoimikin järjestettävä.
5322:        Olen vastustanut ennen tätä ehdotusta juuri senvuoksi,
5323:  että se on ollut silloisessa esityksessä vielä enemmän yksin-
5324: oikeuden perusteille rakennettu kuin tällä kertaa. Tämäkin
5325:  armollinen esitys on tosin suuressa määrin asettunut yksin-
5326: oikeuden kannalle. Mutta tämän mukaan kuitenkin saavat
5327:  alioikeuksissa ajaa asioita muutkin kuin lakimiehet; ylioi-
5328:  keuksista taas ei tarvitse puhua, sillä niitä varten on jo laki
5329:  olemassa. Vertaamalla 1 ja 10 § :ää käy selville, ettei asianajo
5330: oikeutta ole kielletty muiltakaan, vaan on tarkoitettu ainoas-
5331:  taan määrätä kelpoisuusehdot niille, jotka vakinaisesti käyt-
5332:  tävät asianajoa ammattina. Luulen että voidaan vieläkin
5333: lieventää kelpoisuusehtoja ja korjata määräystä niin, että
5334:           Ann. es. n:o 3 oikeudenkäyntivaltuusmiehistä y. m.   121
5335: 
5336: 
5337: tämä yksinoikeus miltei tykkänään poistuu. Mutta, niinkuin
5338: sanottu, on tärkeätä, että tämä asia järjestetään, ajakoot
5339: asioita kutka tahansa, jotteivat asianajajat saisi tavatto-
5340: massa määrin käyttää hyväkseen päämiestensä yksinkertai-
5341: suutta. Myönnän kyllä, että tämän määräyksen laatiminen
5342: on vaikea asia, mutta joku keino tässä kuitenkin on keksit-
5343: tävä.
5344:       En tahtoisi kajota väittelyihin evästyskeskustelussa,
5345: ja toivoisin, että otettaisiin käytäntöön sellainen tapa, ettei
5346: ainakaan evästyskeskustelussa monta kertaa käytettäisi
5347: puheenvuoroja, sillä vasta sitte on aika väitellä, kun asia
5348: palaa valiokunnasta. Ainoastaan muutamista kohdista tah-
5349: toisin tässä lausua jonkun sanan.
5350:        On sanottu, että tässä tulisi vaan yläluokan etu valvo-
5351: tuksi, koskapa köyhempi väestö ei kykene palkkaamaan it-
5352: selleen asianajajia. Mutta minä pyytäisin kysyä näiltä pu-
5353: hujilta, eikö asianlaita nyt ole sama, ja vieläpä paljon suu-
5354: remmassa määrässä. Rikkaalla on nytkin tilaisuutta hank-
5355: kia kelvollinen asianajaja, mutta köyhemmällä ei. Esityk-
5356: sen mukaan voivat vähävaraiset saada ilmaiseksi asian-
5357: ajajan.
5358:        Täällä on sanottu, että tämän ehdotuksen mukaan
5359: kansalaisten valtiollinen äänivalta riistettäisiin. Tämä on
5360: niin lapsellista puhetta, ettei se ansaitse mitään vastausta.
5361: Toivoisin, että pysyttäisiin asiallisessa keskustelussa.
5362:        Lopuksi toivon että valiokunta ottaisi asian harkitta-
5363: vakseen sen periaatteen mukaan, että asianajotoimi järjes-
5364: tetään ja asiainajajain palkat määrätään, mutta että mono-
5365: poolioikeuksia mikäli mahdollista supistetaan.
5366:        Ed. Nevanlinna: Esityksessä määritellään sen tarkoi-
5367: tus siten, että sanotaan lakiehdotuksen tahtovan aikaan-
5368: saada ensinnäkin niiden pätevyysvaatimusten korottamista,
5369: jotka ovat ammattimaisen asianajon toimittamisoikeuden
5370: ehtoja, toiseksi asianajajasäädyn kohottamista antamalla
5371: sille korporatiivisen järjestysmuodon, ja kolmanneksi taksan
5372: vahvistamisella tasoittavaa vaikuttamista niitten palk-
5373: kioitten laskemiseen, jotka asianajajat toimistaan ottavat.
5374:        Nämät tarkoitusperät ovat kieltämättä kaikki hyödylli-
5375: siä. Olisi sitä enemmän suotavaa, että ne saavutettaisiin,
5376: kun tuo kolmas tarkoitusperä, niinkuin saanee otaksua, tietää
5377: yleensä niiden kohtuuttomuuksien estämistä, joita asianajaja-
5378: palkkioiden suhteen niin runsaasti melkein joka päivä kuulee
5379: valitettavan. Minä kumminkin, niin pintapuolisesti kuin
5380: 122               Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
5381: 
5382: 
5383: toistaiseksi olenkin ehtinyt tätä esitystä tarkastaa, rohkenen
5384: suuresti epäillä, tokko ne keinot, joiden kautta tämä lakiehdo-
5385: tus aikoo pyrkiä näitä kolmea tarkoitusperää saavuttamaan,
5386: tulevat toivotuille perille viemään.
5387:        Mitä tulee ensimäiseen tarkoitusperään, joka on pä-
5388: tevyysvaatimusten korottaminen asianajoammattikunnassa,
5389: niin minusta tuntuu siltä, kuin toiveet että tämä tulisi nyt
5390: esillä olevan esityksen kautta saavutetuksi, olisivat jotenkin
5391: vähäiset. Mitään uusia pätevyysvaatimuksia, tämän sanan
5392: tavallisesti käsitetyssä merkityksessä, ei tämän esityksen
5393: kautta näet asianajajille aseteta. Nyt jo on verrattain äsket-
5394: täin tapahtuneen lainmuutoksen kautta oikeus ammattina
5395: ajaa asioita ylioikeudessa tehty riippuvaiseksi lainopillisen
5396: virkapätevyyden omistamisesta. Sen pitemmälle ei tässä
5397: kohden tämäkään asetusehdotus mene. Jos siis tarkoitet-
5398: taisiin näiden lainopillisten pätevyysehtojen korottamista,
5399: niin siinä suhteessa ei tämän asetuksen kautta mitään saa-
5400: vutettaisi. Näin ei tosin olekaan käsiteltävä arm. esityksen
5401: johdannossa oleva sana ,pätevyysvaatimukset'' vaan on
5402: sana otettava laajemmassa merkityksessä ja lähi.nnä kai
5403: siinä, joka viittaa jäsenyyteen ammattiasianajajayhdistyk-
5404: sessä. Mutta kun olen ainakin toistaiseksi hyvin epätietoi-
5405: nen siitä, tokko tämä jäsenyys tulisi asianajajain tietopuo-
5406: lista pätevyyttä korottamaan, niin pelkään, että tässä suh-
5407: teessa tarkoitus, niinkuin jo viittasin, jääpi ehkä kokonaan
5408: saavuttamatta.
5409:        Omasta puolestani tahtoisinkin asettaa arm. esityk-
5410: sen johdannossa toisena mainitun tarkoitusperän tätä edel-
5411: listä tärkeämmäksi. Ja jos voisin luulla, että ehdotetun
5412: lainsäädäntötoimenpiteen kautta tämä toinen tarkoitusperä
5413: saavutettaisiin, niin minä omasta puolestani olisin valmis
5414: hyväksymään arm. esityksen, vaikka se sen ohella sisältäisi
5415: koko joukon puutteellisuuksia. Sillä tarkoitusperä, joka tie-
5416: tää asianajajasäädyn kohottamista ja, niinkuin minä käsitän,
5417: ennen kaikkea siveellistä korottamista, tämän sanan laajem-
5418: massa merkityksessä, on jotakin joka todellakin on ponnis-
5419: tusten arvoinen. Mutta tässäkin täytyy minun taas hyvin
5420: suuresti epäillä, tokko tämän lakiehdotuksen laiksi tulemisen
5421: kautta paljokaan saataisiin nykyisiä oloja muutetuksi.
5422: Arm. esitys pyrkii tähän päämäärään, niinkuin sen johdan-
5423: nossa nimenomaan sanotaan, korporatiivisen järjestysmuo-
5424: don antamisella asianajajasäädylle. Se tietää jonkunlaista
5425: itsehallintoperiaatteen sovelluttamista tässä suhteessa. Ja
5426: kieltämättä itsehallinto on yleensä katsottava erittäin kas-
5427:            Arm. es. n:o 3 oikeudenkäyntivaltuusmiehistä y. m.   123
5428: 
5429: 
5430: vattavaksi ja siveellisesti oikealla periaatteella lepääväksi
5431: kasvatuskeinoksi. Mutta en epäile hetkeäkään sanoa, että
5432: itsehallinnonkin periaate on niitä, joilla on sekä hyvät että
5433: huonot puolensa. Se riippuu sekin ratkaisevasti niistä ih-
5434: misaineksista, joiden tulee itseänsä hallita ja olla itsensä
5435: hallittavina. Jos tämä ihmisaine on huonoa, niin itsehallinto
5436: myöskin muuttuu sangen huonoksi kasvatuskeinoksi: itse-
5437: hallinto käypi hyvin helposti suorastaan laillistetuksi vallat-
5438: tomuudeksi, jonka suojissa erinomaisesti viihtyy kaikenlai-
5439: nen velvollisuuksien laiminlyöminen ja sormien 1omitse kat-
5440: sominen omien puutteittensa suhteen.
5441:        Kun arm. esitys tahtoo korottaa meidän asianajajasää-
5442: iyämme ja sillä tavalla jo ikäänkuin virallisesti tunnustetaan,
5443: ·että tässä on tavallista enemmän parantamisen aihetta, niin
5444: täytyy jo sen nojalla asettua hyvin epäilevälle kannalle sen
5445: :suhteen, onko se ihmisaines, jota tässä aijotaan itsehallinnon
5446: avulla korottaa, sellaista, että itsehallinto sen käsissä tulisi
5447: vaikuttamaan hyvää eikä pahaa, ennen kaikkea vaikutta-
5448: maan sitä hyvää, jota toivotaan.            Minun täytyy, niin-
5449: kuin sanottu, tätä suuresti epäillä. Tarkoituksena on kai-
5450: keti, -     ainakin niin tahdon ymmärtää arm. esityksen -
5451: korottaa meidän asianajajaluokkaa siveellisessä suhteessa.
5452: Tosin ei asetusehdotus velvoita asianajajaneuvostoa muuhun,
5453: kuin että sen tulee katsoa, että asianajajat ,täyttävät tunnolli-
5454: sesti velvollisuutensa ja välttävät kaikkea mikä on hyvää
5455: järjestystä vastaan ja omansa alentamaan asianajajasäädyn
5456: arvoa", mutta tietysti siinäkin olisi kyllin laaja tehtävä ja kyl-
5457: lin laajat puitteet, joiden sisällä täysin tyydyttävä toiminta
5458: voisi liikkua. Nyt on ymmärtääkseni kuitenkin se surullinen
5459: asianlaita meillä vallalla, että julkisen moraalin vaatimukset
5460: ovat sangen alhaiset, alhaisemmat kuin monessa muussa
5461: maassa, joissa kulttuuri on vanhempi. Omasta puolestani
5462: tahdonkin asettaa tämän seikan suoranaisesti juuri meidän
5463: kulttuurimme nuoruuden kanssa yhteyteen, ja katson että
5464: me sentähden voimme tämän puutteen myöskin tunnustaa,
5465:  tarvitsematta siltä tuntea ylenpalttista nöyryytystä. Niin-
5466: kuin sanottu, meillä ei ole yleensä julkisen moraalin vaati-
5467: mus suuri. Siitä en nyt tahdo laajalti puhua, luulen, että
5468: se on yleisesti tunnettu asia. Meillä asetetaan kyllä muu-
5469:  tamissa suhteissa hyvinkin korkeita, hyvinkin anka-
5470:  roita muodollisia vaatimuksia.         Mutta a i n e e 11 i s e n
5471: moraalin kannalta katsellaan asioita mitä leväperäi-
5472: semmin. Jos kerran näin on asianlaita, ja kun ei
5473: suinkaan ole syytä otaksua, että meidän asianajaja-ammat-
5474: 124                Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
5475: 
5476: 
5477: timme tässä suhteessa tekisi yleisestä säännöstä mitään
5478: poikkeusta parempaan päin, niin täytyy minun juuri sillä no-
5479: jalla erityisesti epäillä, tokko asianajajaimme korporatiivinen
5480: järjestäminen tulisi suuriakaan aikaan saamaan siinä siveel-
5481: lisessa suhteessa, josta nyt on puhe, Vaatimukset julkisen
5482: moraalin suhteen eivät siinä ole suuremmat kuin yhteiskun-
5483: tamme vastaavissa kenoksissa yleensä, ja kun nämä minun
5484: nyt käsittääkseni ovat sangen alhaiset, niin minä luulen, niin
5485: Kuin jo sanoin, että ei ole mitään paranemisen toivetta, jos
5486: tuollainen korporatsiooni syntyy - niinkuin pahoin pelkään
5487: -katsellakseen sitten sormien 1omitse monissa sellaisissa
5488: asioissa, joissa sen pitäisi menetellä päinvastoin.
5489:        Mitä vihdoin tulee kolmanteen tarkoitusperään, joka
5490: koskee tämän tärkeän asian niin tärkeätä rahallista puolta,
5491: niin pelkään kyllä siinäkin suhteessa, että arm. esityksen
5492: tarkoitus ei tule saavutetuksi. Uskallan ainoastaan hyvin
5493: epäröiden lausua mitään täysin varmaa mielipidettä. Sain
5494: kuitenkin hra Lagerlöfin lausunnosta yhä tukea epäilyksil-
5495: leni, ja luulen että sellainen jyrkennys, jota hän palkkion
5496: määräämisasiassa kannatti, olisi välttämätön, jos mieli mi-
5497: tään tuloksia siinä suhteessa saada aikaan. Mitään varmaa,
5498: enemmän hylkäävää kuin hyväksyvääkään lausuntoa itse
5499: arm. esityksestä en tahdo antaa. Olen iloinen ettei minun
5500: sitä tarvitse vielä hyvään aikaan tehdä.
5501:        Olen tahtonut tuoda julki nämä yleiset ajatukset siinä
5502: toivossa että asianomainen valiokunta voisi löytää niistä
5503: jonkun huomioonotettavan näkökohdan.
5504:        Ed. Hänninen (Valpas): Tänään aamupäivällä oli va-
5505: litsijamiesten kokouksessa se käsitys vallalla että uusi elin-
5506: keinolain ehdotus tulisi lähetettäväksi siihen valiokuntaan,
5507: joka täällä nimitettiin työväenasiainvaliokunnaksi. Esillä-
5508: oleva armollinen esitys on luonteeltaan samanlainen kuin
5509: olisi lakiehdotus, jossa ehdotetaan muurarien, suutarien, sep-
5510: pien tai muiden sellaisten pakollista kuulumista ammattiyh-
5511: distykseen, tai lakiehdotus, jossa määriteltäisiin muurarien,
5512: suutarien j. n. e. alimpia palkkoja. Katsoen tähän asian
5513: luonteeseen ja, huolimatta siitä että asia koskee herrasmie-
5514: hiä, rohkenen täällä kannattaa herra Sulo Vuolijoen esittä-
5515: mää ajatusta että asia lähetettäisiin työväenasiain valiokun-
5516: taan
5517:       Ed. Sivenius: Asiasta on täällä jo siksi paljon puhuttu~
5518: ettei minun tarvitse kosketella muuta kuin paria seikkaa~
5519:           Arm. es. n:o 3 oikeudenkäyntivaltuusmiehistä y. m.   125
5520: 
5521: 
5522: joista viimeksi on mainittu. On sanottu, että sillä toimenpi-
5523: teellä, joka tässä on kysymyksessä, voitaisiin ehkä saada
5524: tunnollisia asianajajia. Minä puolestani en tiedä, missä
5525: määrin tämä onnistuisi, mutta rohkenen sitä kuitenkin epäillä.
5526: Asianajajissa, mitä minulla on ollut ·kunnia käyttää, olen ta-
5527: vannut ainoastaan sellaista tunnollisuutta, mihinkä raha
5528: heitä velvoittaa. Uskon, että lakia säätämällä heidän eduk-
5529: sensa ei asia paljon parane, vaan luulen, että säätämällä
5530: esim. kieltolaki heidän asiansa voisi ehkä parata, samoin
5531: kuin myöskin moni muu kiristysjärjestelmää poistava laki.
5532: Luulen että tässä on tahdottu heitä rappiotilastaan kohottaa,
5533: mutta minun mielestäni tässä on alettu väärästä päästä, ja
5534: näin ollen toivoisin, että jos tahdotaan jonkun ammattikun-
5535: nan oloja korjata, alotettaisiin se sieltä päästä, missä oikeas-
5536: tansa vika on, eikä heidän suuria tulojansa turvaamalla,
5537: koska kerran tiedetään moraalissa olevan vian.
5538:        Senaattori Ståhlberg: Minä pyytäisin tehdä pari
5539: huomautusta niiden muutosten luonteesta, joita esillä oleva
5540: armollinen esitys ehdottaa tehtäväksi nyt voimassa olevaan
5541: lainsäädäntöön asianajamisoikeuden harjoittamiseen nähden.
5542: Sitä kysymystä, saako Suomen kansalainen ajaa omaa
5543: asiaansa ylemmässä ja alemmassa oikeudessa, ei nyt esillä
5544: oleva asia ensinkään koske. Se oikeus on olemassa tämän
5545: ehdotuksen mukaan, niinkuin se on tähänkin asti ollut ole-
5546: massa. Esitys koskee ainoastaan toisen avustamista asian-
5547: ajamisella. Siihen nähden ovat olot, niinkuin täällä keskus-
5548: telussa jo on huomautettu, mitä ylioikeuksiin tulee, nykyisin
5549: jo sillä kannalla, että asianaiajaksi ei hyväksytä sellaista, jo-
5550: ka ei ole näyttänyt lainopillisella tutkinnolla ammattitaitoansa
5551: tällä alalla. Siinä suhteessa on meidän entinen lakimme
5552: asettunut samalle kannalle, kuin oikeuslaitokset yleensä
5553: muissakin maissa, että nimittäin tällä alalla tarvitaan, mitä
5554: ylempiin oikeuksiin tulee, ammattitaitoista työväkeä; ja
5555: tästä vaatimuksesta luopuminen tuskin voinee tulla kysy-
5556: mykseen, jos tahdotaan viedä oikeuslaitostamme eteenpäin
5557: eikä taaksepäin. Nyt on tosin se muutos ehdotettu että nii-
5558: den, jotka ammattimaisesti ajavat asioita korkeammassa oi-
5559: keudessa ja ylioikeudessa, pitää olla julkisia asianajajia ja
5560: siis olla asianajajayhdistyksen jäseniä ja sen kurinpidon ja
5561: niiden rajoitusten alaisia, jotka tähän kuuluvat. Siinäkään
5562: kohden tämä esitys ei kuitenkaan ole monopoliseerausta vie-
5563: nyt niin pitkälle kuin edelliset ehdotukset, joita asiasta on ol-
5564: lut Valtiosäätyjen käsiteltävänä. Sillä kun nuo entiset ehdo-
5565: 126                 Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
5566: 
5567: 
5568: tukset ovat vaatineet asianajajalta korkeimmassa ja yli-
5569: oikeudessa, että hänen aina tulee olla asianajajayhdistyksen
5570: jäsen, siis ammattiasianajaja, tässä esityksessä on 2 § :ssä ni-
5571: menomaan myönnetty, että yksityistapauksissa saa asiata
5572: ajaa näissäkin oikeuksissa kuka tahansa, joka on suorittanut
5573: lainopillisen tutkinnon. Siis voipi tässä suhteessa ammatti-
5574: kunnan rajoituksista ja ammattimonopoliseerauksesta huo-
5575: limatta kääntyä kenen lakimiehen puoleen tahansa. Vasta
5576: silloin, kun asianajo muuttuu ammattimaiseksi, tulee ehdo-
5577: tuksen mukaan velvollisuus kuulua asianajajayhdistykseen
5578: julkisena asianajajana.
5579:        Korkeimpaan ja ylioikeuksiin nähden on vielä huomat-
5580: tava, että niiltä julkisilta asianajajilta, jotka tätä tointa saisi-·
5581: vat ammattimaisesti harjoittaa, vaadittaisiin eräissä kohden
5582: lisää pätevyyttä, nimittäin se että heidän pitää vähintäin
5583: kahden vuoden kuluessa olla käytännöllisissä lakimiehen toi-
5584: missa. Se muutos siis on tehty, ettei riitä ainoastaan kirjan-
5585: oppi, vaan vaaditaan todellista ammattikokemusta, ja sekin
5586: lienee sellainen vaatimus, jota vastaan ei oikeuksia käyttä-
5587: väin yksityisten ja niitä käyttävän yleisön puolelta pitäisi
5588: olla valittamista.
5589:        Alioikeuksiin nähden ei ole mitään rajoitusta tehty sii-
5590: näkään suhteessa, että asianaiajalta ehdottomasti vaadittai-
5591: siin edes lainopillista tutkintoa. 10 § :n mukaan voi ammat-
5592: timaisestikin jossakin oikeudessa saada asioita ajaa muukin
5593: kuin lainopillisen tutkinnon suorittanut, jos hän siihen saapi
5594: oikeuden luvan, ja tämän luvan antamisessa luonnollisesti
5595: maaseuduilla esim. ovat mukana ei ainoastaan lainopillinen
5596: tuomari, vaan myöskin ne maallikkojäsenet, jotka ovat siinä
5597: oikeudessa istumassa. Yksityisessä asiassa taas saa jokai-
5598: nen, olkoonpa lakimies tai ei, alioikeudessa ajaa asiaa toisen
5599: puolesta, jos hän vain täyttää ne yleiset ehdot, jotka 1 §:n
5600: 1 momentissa mainitaan, ja niihin kai täytyy välttämättä
5601: kuulua, ellei tahdota antaa oikeusvaaralle varaa, sekin että
5602: asiamies kykenee asian toimittamaan, sillä jos oikeus antaisi
5603: sellaisen henkilön, joka on ilmeisesti aivan pystymätön sii-
5604: hen tehtävään, johon hän on ryhtynyt, toisen asiata sotkea,
5605: niin siitä ei suinkaan olisi mitään hyötyä asiamiehen käyttä-
5606: jälle.
5607:       Äänestysesitys:
5608:       Ken tahtoo lähettää arm. esityksen n :o 3 lakivaliokun-
5609: taan, vastaa jaa; jos ei voittaa lähetetään esitys työväen-
5610: asiain valiokuntaan.
5611:           Arm. es. n:o 4 oikeudenkäymiskaaren muutoksesta.    127
5612: 
5613: 
5614:       Huutoäänestyksessä tunnustettiin jaa-äänten olevan
5615: voitolla, joten arm. esitys n:o 3 lähetettiin lakivaliokuntaan
5616: samoin kuin asiassa pidetty keskustelukin.
5617: 
5618:       Esitettiin ja lähetettiin keskustelutta pöydällä olleet
5619: arm. esitykset
5620:       n :o 4 oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 4 § :n muuttami-
5621: sesta toisin kuuluvaksi
5622:      lakivaUokuntaan,
5623:      n :o S sisältävä ehdotuksen Laiksi kaavojen ja maHien
5624: suojelemisesta
5625:      laki- ja talousvaliokuntaan,
5626:       n :o 6 eräiden kirkollisten maksujen taksoittamisen pe-
5627: rusteista,
5628:      laki- ja talousvaliokuntaan,
5629:      sekä n:o 7 koskeva Suomen Pankille 19 p:nä helmi-
5630: kuuta 189S annetun Ohjesäännön 2 § :n 6 kohdan, semmoi-
5631: sena kuin se kuuluu arm. asetuksessa 10 p:ltä heinäkuuta
5632: 1901 muutamista toisin kuuuluvaksi.
5633:      pankki valiokuntaan.
5634: 
5635: 
5636:      Pöydällä ollut arm. esitys n :o 8, koskeva muutettuja
5637: määräyksiä eräiden Rikoslain 13 luvussa mainittujen rikos-
5638: ten syytteeseen panemisesta.
5639:      lähetettiin puhemiehistön ehdotuksesta lakivaliokun-
5640: taan sen jälkeen kun oli lausunut
5641:       Ed. Turkia: Käsitteet kunniasta ja etenkin kunnian-
5642: loukkauksesta eroavat suuressa määrin eri kansalaisten ja
5643: eri kansanryhmien kesken. Esimerkiksi kirjoituksesta, jota
5644: joku pitää mitä enimmin kunniata loukkaavana, voi toinen
5645: olla sitä mieltä, että se on mitä viattominta pilaa. Kun kä-
5646: sitteet näin eriävät, silloin on mitä luonnollisinta, että sillä,
5647: joka luulee, että hänen kunniansa on joko kirjoituksella tai
5648: puheella tai käytöksellä loukattu, on asianomainen oikeus
5649: 128                Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
5650: 
5651: 
5652: nostaa siitä oikeudellinen kanne. Meidän rikoslakimme onkin
5653: tähän saakka taannut tuollaisen oikeuden kaikille. .Esillä
5654: oleva armollinen esitys tekisi kuitenkin Hänen Majesteet-
5655: tiinsa nähden rajoituksen. Rikoslain 13 luvun 5 § :n mukaan
5656: ei tähän saakka ole voitu nostaa kunnianloukkausjuttua Hä-
5657: nen Majesteettinsa loukkaamisesta, ellei Hänen Majesteet-
5658: tinsa ole antanut siihen lupaa. Arm. esityksen mukaan
5659: taasen saisi tuollaisen l~van antaa Senaatin Oikeus-
5660: osasto. Löytyy lukuisia simerkkejä siitä, että on tehty
5661: ilmianto Hänen Majesteettinsa kunnian loukkaamisesta;
5662: asia on virkateitse mennyt Hänen Majesteettinsa tar-
5663: kastettavaksi, ja meidän kotimaiset viranomaisemme,
5664: jotka ovat aivan varmasti olleet käsittävinään, että
5665: tämä mitä suurimmassa määrässä loukkaa Hänen Majesteet-
5666: tinsa kunniaa, ovat erehtyneet. Hänen Majesteettinsa on
5667: antanut epäävän lausunnon kunnianloukkausjutun nostami-
5668: sesta. Ja minkätähden? Kai sentähden, että Hänen Majes-
5669: teettinsa on katsonut, ettei Hänen kunniansa ole siinä tai siinä
5670: kohdassa loukattu. Jos nyt tämä esitys tulisi laiksi, niin luu-
5671: lenpa, että mainitunlaatuisia erehdyksiä voisi tapahtua ääret-
5672: tömän paljon. Meidän viranomaisemme tekisivät niitä hy-
5673: vinkin usein; etenkin.luulen, että sitä tultaisiin työväen sano-
5674: malehdistöä .kohtaan käyttämään kovin ahkeraan. Luulo-
5675: teltaisUn esimerkiksi, että se tai se kirjoitus, tai ne ja ne
5676: sanamuodot loukkaisivat Hänen Majesteettinsa kunniaa;
5677: nostettaisiin oikeusjuttu ja asianomainen sakotettaisiin tai
5678: tuomittaisiin linnaan. Mutta jos nämä jutut olisivat men-
5679: neet Hänen Majesteettinsa itsensä tarkastettaviksi, niin kuka
5680: tietää, olisiko niistä koskaan nostettu oikeusjuttua. Sitä
5681: paitsi arm. esityksessä ehdotettu menettelytapa voisi kas-
5682: vattaa virkamiehissämme jonkinmoista kilpailua ilmiantoien
5683: tekemiseen, joita tultaisiin näissä asioissa tekemään ainakin
5684: suuremmassa määrässä kuin tähän asti. Luulenpa myös,
5685: että se puolue, joka kulloinkin pitää Senaatin Oikeusosaston
5686: hallussaan, voisi ehkä joskus olla ei aivan puolueeton. Käy-
5687: tetäänhän niin äärettömän paljon puolueellisuutta jos jois-
5688: sakin asioissa; miksei sitä joskus voitaisi käyttää tässäkin
5689: muita puolueita vastaan.
5690:        Näiden syiden nojalla pyydän valiokunnalle, joka tulee
5691: asiaa käsittelemään, lausua evästyksenä, että valiokunta
5692: antaisi esityksestä hylkäävän lausunnon ja ne rikoslain koh-
5693: dat, jotka esityksessä esitetään muutettaviksi, säilytettäisiin
5694: entisellään.
5695:                  Valiokuntien jäsenet ja varajäsenet           129
5696: 
5697: 
5698:       Istunto   keskeytettiin kello 10,33 i. p; puolen tunnin
5699: ajaksi.
5700: 
5701:               VaHokuntien jäsenet ja varajäsen et.
5702:        Kun kello 11,15 uudelleen oli kokoonnuttu, ilmoitti va-
5703: litsijamiesten puolesta
5704:        edustaja Sirola seuraavaa:
5705:        Pyytäisin valitsijamiesten puolesta julkaista heidän
5706: työnsä tulokset. Valitsijamiehistö kokooontui tänään aamu-
5707: päivällä ja sopi siitä, että valiokuntien jäsenet asetetaan
5708: ilman vaaleja, kun valitsijamiehille oli esitetty matemaatti-
5709: seksi asiantuntijaksi kutsutun maisteri 0 n n i H a II s t e n i n
5710: lausunto, millaiset nämä tulokset vaalien toimittamisesta oli-
5711: sivat. Näin ollen jää 16-henkisiin valiokuntiin seuraava
5712: määrä paikkoja eri puolueryhmille: sosialidemokratiselle
5713: puolueelle 7, suomalaiselle 5, nuorsuomalaiselle 2, ruotsa-
5714: laiselle kansanpuolueelle 2 jäsentä sekä varajäseniä sosiali-
5715: demokrateille 3, suomalaiselle puolueelle 2, nuorsuomalai-
5716:  selle ja ruotsalaiselle kansanpuolueelle kummallekin 1.
5717:         Pankkivaliokunnassa, johon kuuluu 12 jäsentä, jakau-
5718:  tuivat paikat seuraavasti: sosialidemokratinen puolue sai
5719:  6, suomalainen puolue 4, nuorsuomalainen ja ruotsalainen
5720:  kansanpuolue kumpikin 1 paikan, kuitenkin niin, että sosiali-
5721:  demokratinen kuudes paikka tuli heille arvalla, joka vedet-
5722:  tiin heidän ja nuorsuomalaisten välillä; varajäsenpaikkoja
5723:  tuli sosialidemokratiselle ja suomalaiselle puolueelle kum-
5724:  mallekin 2, nuorsuomalaiselle ja ruotsalaiselle kansanpuo-
5725:  lueelle kummallekin 1.
5726:         Valtiovarainvaliokunnan 20 jäsenpaikkaa täytettäessä
5727:  tuli sosialidemokratiselle puolueelle 9, suomalaiselle puolu-
5728:  eelle 6, nuorsuomalaiselle 2, ruotsalaiselle kansanpuolueelle
5729:  2 ja maalaisliitolle 1. Näistä täytettiin 2 paikkaa arvalla ja
5730:  joutuivat ne sosialidemokrateille ja maalaisliitolle. Vara-
5731:  jäseniä tähän valiokuntaan tuli sosialidemokratiselle puolu-
5732:   eelle 3, suomalaiselle puolueelle 2, nuorsuomalaiselle .ruot-
5733:   salaiselle kansanpuolueelle ja maalaisliitolle kullekin 1. Pai-
5734:   kat täytettiin seuraavasti:
5735:               perustus 1a kiva 1i o kuntaan:
5736:         Turkia, af Ursin, Valpas-Hänninen, Sirola, Aalle, Möm-
5737:   mö, Leivo, Danielson-Kalmari, Nevanlinna, Torppa, Virkku-
5738:   nen, Viljomaa, Setälä, Renvall, Estlander ja Rosenqvist sekä
5739:                                                            9
5740: 130                 Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
5741: 
5742: 
5743: varalle: Lahtinen, Helle, .l(oponen, Listo, Paasikivi, Erkko
5744: ja Söderholm;
5745: 
5746:             valtiovara i n valiokuntaan:
5747:       V. Vuolijoki, Tanner, Tokoi, Viitanen, Rissanen, Parta-
5748: nen, Tainio, .l(oskinen, Heimonen, Palmen, Rapola, Y• .1(.
5749: Yriö-.l(oskinen, Antila, Lagerlöf, Hakulinen, Ahmavaara,
5750: .l(oskelin, von Alfthan, A. Neovius ja .l(allio,; varajäseniksi:
5751: S. Vuolijoki, .l(anervo, A. Suomalainen, Oikkonen, Arajärvi,
5752: Riihelä, Schultz ja Raatikainen;
5753: 
5754: 
5755:                    1 a kiva 1 i o kuntaan:
5756:       Sirola, Nuorteva, .1(. Hämäläinen, J, Suomalainen, .l(an-
5757: nisto, 0. Fr. Laine, Huotari, .l(äpy, L. Ingman, Gripenberg,
5758: Myllylä, .l(oivisto, Luoma, Mikkola, Söderholm ja Ceder-
5759: berg sekä varalle: Tikkanen, Tanner, M. Laine, Viljomaa,
5760: Ripatti, Hagman ja Vasastjerna;
5761: 
5762: 
5763:                  ta 1o usva 1 i o kuntaan:
5764:       E. Perttilä, Heikkilä, Sillanpää, M. Aalto, E. Aromaa,
5765: iW.antere, Hokkanen, Soininen, .1(. .l(nuutila, .l(ares, Runtti,
5766: Reima, Huoponen, Viljakainen, Ehrnrooth, ja Sundblom, sekä
5767: varalle: Huttunen, Tokoi, Naaralainen, Ala-.l(ulju, .l(ivioja,
5768: Heiskanen ja Hedberg;
5769: 
5770: 
5771:                  pankki v a 1i o kuntaan:
5772:       Lindroos, Höijer, .l(omu, Mänty, Eloranta, Arajärvi,
5773: t"irkkunen, Repo, Tulikoura, Arokallio, Schybergson ja .l(iis-
5774: kinen, sekä varalle: Nuotio, Partanen, Lagerlöf, Ylikorpi,
5775: Haveri ja Hedberg;
5776: 
5777: 
5778:             l a k i- j a t a 1o u s v a 1i o k u n t a a n:
5779:        J, Järvinen, .l(irves, Penna Panu, V. Perttilä, Oras-
5780: maa,    Johansson, F. Rantanen, Listo, Malmivaara, 0. A.
5781:                 Valiokuntien jäsenet ja varajäsenet       131
5782: 
5783: 
5784: Laine, 1. Hoikka, Pullinen, Pennanen, Snellman, Vasastjerna,
5785: Nix, sekä varalle: Tichanov, J. Laakso, V. Aromaa, Ter-
5786: vaniemi, Meri virta, Kuisma ja Näs;
5787: 
5788:                  anomus v a 1 i o kuntaan:
5789:       Lahtinen, Järvinen, Vilho Laine, Salo, K. Salminen,
5790: Raunio, Valavaara, E. S. Yrjö-Koskinen, Käkikoski, Kivi-
5791: linna, Pajari, Vuorimaa, Hagman, Pesonen, V. T. ~osenqvist,
5792: Gustafsson, sekä varalle: Pärssinen, Nuorteva, Häkkinen,
5793: Nevanlinna, Vemmelpuu, Nissinen ja D. Neovius;
5794: 
5795:                 r a u t a tie v a 1i o kun t a a n,
5796:       Sivenius, Mäkelin, A. P. Hämäläinen, Mäkelä, M. Hoik·
5797: ka, J. Suomalainen, Häyrynen, Sipilä, Sipponen, Nykänen,
5798: Vaarala, Vahe, Leppänen, M. Knuutila, Schultz ja Bäck, sekä
5799: varalle: Valavaara, S. ~antanen, Valpas-Hänninen, Helkiö,
5800: Torppa, Koskeiin ja Oljemark;
5801: 
5802:               maata 1o usva 1i o kuntaan:
5803:       S. Vuolijoki, Siren, Häkkinen, Kalliokorpi, Merinen,
5804: Martikainen, Huttunen, Paasikivi, Paloheimo, Kairamo, Han-
5805: nes Gebhard, ~annikko, Castren, Brander, Slätis ja Karlsson
5806: sekä varalle: V. Vuolijoki, ~einholdsson, Eronen, Pullinen,
5807: ~ajala, ~iihelä ja Storbjörk; sekä
5808: 
5809: 
5810:           työväenasiain v a 1i o kuntaan:
5811:       Paasivuori, af Ursin, Pärssinen, A. Ingman, Helle, Poh-
5812: javäre, Valjakka, Hjelt, Hedvig Gebhard, Kolkki, Pohjan-
5813: palo, Hiltula, Erkko, Vikman, Oljemark ja Ahlroos, sekä va-
5814: ralle: Jalava, Häyrynen, Koponen, Lepistö, Heininen, ~en­
5815: vall ja Ehrnrooth.
5816:      Valitsijamiehet ovat näin täyttäneet kaikki ne valio-
5817: kunnat, jotka eduskunta oli heidän täytettäväkseen antanut,
5818: ja pyydetään näihin valiokuntiin valittuja henkilöitä kokoon-
5819: tumaan perjantaina k :lo 10 a. p. säätytaloon alkamaan toi-
5820: mintaansa V. J :n määräyksen mukaan, joka käskee tämän
5821: toiminnan alettavaksi kahden päivän kuluessa.
5822:      Sen jälkeen käytti puheenvuoroa:
5823: 132               Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
5824: 
5825: 
5826:       Ed. Schybergson: Det kan vara matematik i herrar
5827: elektorers förfarande, men religion är det bestämdt icke.
5828: Det har anmärkts i ett annat sammanhang, då cheferna för
5829: tvänne partier yrkat på att någon omröstning icke skulle
5830: äga rum, därför att utgången ändå på förhand var gifven~
5831: att detta icke öfverenstämmar med L. 0. som tvärtom förut-
5832: sätter att hvar och en äger själfständigt handla och sätta
5833: sitt ord i vågskålen. Nu har man enligt hvad elektorernas
5834: ordförande meddelat på förhand delat antalet platser mel-
5835: lan partierna och t. o. m. lottat emellan de skilda partierna
5836: om de platser, beträffande hvilka partiernas maktställning
5837: kunde befinnas tvifvelaktig. Jag förstår icke, att ett sådant
5838: förfarande vore öfverensstämmande med L. 0. Det är väl
5839: riktigt, att elektorerna utan vai kunna utse utskottets med-
5840: lemmar, att de sålunda kunna komma öfverens; men en
5841: fördelning på förhand af antalet utskottsmedlemmar mel-
5842: lan olika grupper, hvilket sålunda förutsätter, att de enskilda
5843: elektorerna icke vid själfva valtillfället skola få afvika från
5844: hvad partigruppen för dem bestämt, det är säkerligen icke
5845: öfverensstämmande med L. 0. Jag vore glad om jag kunde
5846: blifva öfvertygad om att denna min uppfattning är orik-
5847: tig, men tillsvidare kan jag icke komma tili annan slutsats
5848: än att man här för bekvämlighetens skull afvikit från alla
5849: anständiga former.
5850:        Ed. Paasikivi: Edellisen puhujan lausunnon johdosta
5851: tahdon minä omana mielipiteenäni julkituoda, että valitsija-
5852: miesten menettely on minun nähdäkseni täysin sopusoin-
5853: nussa V. J :n 36 § :n säännöksen kans~a. Siinä sanotaan~
5854: että elleivät valitsijamiehet valioKuntaa aseftaessaan voi yh-
5855: tyä sen jäsenistä, toimitettakoon vaali 34 § :ssä säädetyssä
5856: järjestyksessä, toisin sanoen ellei olisi sopimusta eri valio-
5857: kuntien jäseniin nähden voitu saada aikaan, niin olisi vaali
5858: ollut toimitettava siinä järjestyksessä, jota käytettiin täällä
5859: valittaessa valitsijamiehiä. Tulos tällaisesta vaalista olisi
5860: ollut juuri samanlainen kuin se, mihin nyt olemme jääneet,
5861: sillä selvä on, että jos äänestämään olisi käyty, niin jokainen
5862: ryhmä olisi asettanut ne henkilöt ehdokkaikseen, jotka nyt
5863: ovat tulleet valituiksi ja vaålin tulos olisi, kuten sanottu~
5864: ollut täsmälleen sama kuin mikä nyt on julkiluettu. Muuten
5865: en voi ensinkään ymmärtää, mitenkä tämä valitsijamiehistö
5866: olisi voinut vaalin muulla tavalla toimittaa, kuin millä se
5867: nyt on suoritettu. Lisäksi näyttää minusta, että tulos, mikä
5868:                   Valiokuntien jäsenet ja varajäsenet         133
5869: 
5870: 
5871: on saatu, on suhteellisesti paras, mitä ylipäänsä nykyisissä
5872: oloissa on mahdollista odottaa.
5873:        .Ed. Söderholm: Tili det som anförts af en föregående
5874: ärad talare, vili jag endast tiliägga att fullkomlig öfverens-
5875: .stämmelse rådde bland elektorerna beträffande det förfaran-
5876: de, som följdes vid utseendet af medlemmar i utskotten. Att
5877: de skilda grupperna skulle tvungit sina representanter att
5878: föreslå vissa personer, har ingen grund; att de därförinnan
5879: rådförde sig med sina grupper är väl ganska naturligt.
5880:        tlvad sedan vidkommer den af hr Schybergson kland-
5881: rade lottningen, så är den äfven en konsekvens af det val-
5882: reglemente, som af landtdagen antagits, då den tili 7 § fogat
5883:  det tiliägg, att om kvoterna i något fall blifva lika vid uträk-
5884:  ningen, lottning bör ega rum. Om proportionelt valsätt hade
5885: tillämpats i all sin konsekvens, så hade också dylika kvo-
5886: ter uppstått, och då hade lottning blifvit nödvändig .
5887:       .Ed. Sirola: Minua oudoksuttaa se syytös siivojen ta-
5888: pojen halveksumisesta, jonka edustaja Schybergson on 45
5889: valitsijamiestä vastaan heittänyt, kun näitten kesken ei min-
5890: käänlaista erimielisyyttä valiokuntien asettamistavasta ole
5891: ollut. Jos olisi ryhdytty menettelemään sillä tavalla, joka
5892: arvoisan edustajan mielestä kai olisi siivojen tapojen jouk-
5893: koon luettava, olisi se ainoastaan ollut saman tuloksen saa-
5894: vuttaminen maskeeratun esiintymisen kautta, siten että ku-
5895: kin ryhmä olisi esittänyt henkilöinä sen ryhmän, joka nyt
5896: esitetään ensin numeroina lyhyyden ja selvyyden vuoksi.
5897: Lakimiesten taholta on edustaja Schybergson saanut lailli-
5898: sen vastauksen ja minä arvelen, että koko hänen huomau-
5899: tuksensa olisi ollut tarpeeton .
5900:        .Ed. Schybergson: Jag ifrågasätter icke alls, att resul-
5901: tatet skulle hafva blifvit detsamma, äfven om den ordning
5902: blifvit iakttagen, som L. 0. föreskrifver. Det hade varit så
5903: äfven med själfva elektorsvalet. Om vi i stället för att
5904: begagna tryckta valsedlar och skrifva våra streck på dem,
5905: uppdragit åt cheferna inom hvarje grupp att utöfva vår val-
5906: rätt, så hade resultatet blifvit detsamma. Vår matematiska
5907: rådgifvare, hr Onni tlallsten, hade räknat ut, att de skilda
5908: partierna fingo så och så många elektorer och då hade vi
5909: ju icke behöft välja, men vi gjorde det ändå. Jag håller före
5910: att, när L. 0. säger, att om icke elektorerne öfverenskomma
5911: om själfva ledamöterne, valet skall försiggå i den i 34 §
5912: 134                Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
5913: 
5914: 
5915: förskrifna ordning, så bör detta iakttagas. Som sagdt, jag
5916: ifrågasätter icke, att resultatet skulle blifvit detsamma, och
5917: jag finner, att detta tillvägagående är mycket bekvämt. Vi
5918: kunde t. o. m. vid själfva afgörandet af frågorna göra på
5919: samma sätt. Hvarför skola vi debattera och omrösta? Vi
5920: kunde helt enkelt inskränka oss tili att hrr af Ursin och
5921: Sirola af den största gruppen och likaså några få å de öfriga
5922: gruppernas vägnar skulle komma tillstädes och besluta med
5923: landtdagens rätt.
5924:        Ed. Ingman, Lauri: Mielestäni eduskunnan pitäisi
5925: päättää, missä järjestyksessä varamiehet ovat kutsuttavat
5926: ottamaan osaa valiokuntien työhön kun se tulee tarpeelli-
5927: seksi, koska V. J. ei siitä mitään säädä. On kai luonnol-
5928: lista, että päätökseksi tulee että varajäsen kutsutaan siitä
5929: ryhmästä, mihin se valiokunnan jäsen kuuluu, joka on estet-
5930: ty ottamasta osaa valiokunnan kokoukseen.
5931:       Ed. Palmen: Pyysin puheenvuoroa ilmoittaakseni
5932: mielipiteeni juuri tästä asiasta. Tosin arvelen että jo vaalilaki
5933: tässä kohden on ratkaiseva; johdonmukaisuus vaatii että
5934: sama periaate toteutetaan valiokuntiin nähden. Soisin kui-
5935: tenkin nimenomaan ilmoitettavan noudatettavaksi periaat-
5936: teeksi, että joka valiokunnassa, milloin joku jäsen syystä
5937: tai toisesta on estetty, lähinnä kutsutaan samaan ryhmään
5938: varajäsen sijaan. Samojen mielipiteiden edustaja siis astuu
5939: poistuneen sijaan; näin on valitsijamiesten piirissä ajateltu.
5940:       Ed. Setälä luopui sananvuorostaan.
5941:      Kun keskustelu oli päättynyt, hyväksyttiin edustaja L.
5942: Ingmanin tekemä ehdotus etä varamiehet ovat aina kutsut-
5943: tavat siitä ryhmästä, johon poissa oleva varsinainen jäsen
5944: kuuluu.
5945: 
5946:                 Suuren valiokunnan vaalista.
5947:       Puhemies huomautti että vaali suureen valiokuntaan
5948: toimitetaan ensi lauantaina, jotenka ehdokaslistat vaalia var-
5949: ten ovat viimeistään ennen kello 12 perjantaina jätettävät
5950: sihteerille, joka on silloin tavattavissa kansliassa kello 10 :stä
5951: 12 :teen päivällä.
5952:                        Prokuraattorin kertomus.               135
5953: 
5954: 
5955:     Prokuraattorin kertomus lainkäytöstä ja lakien voi-
5956: massa pitämisestä maassa
5957:        joka nyt uudelleen esitettiin, aiheutti seuraavat lausun-
5958: not:
5959:        Ed. Estlander: för den tillfredsställelse, som landt-
5960: dagen bör erfara vid emottagandet af prokuratorns i Keiser-
5961: liga Senaten för finland berättelse om lagskipningen och
5962: lagarnas handhafvande i landet ber jag att härmed få gifva
5963: uttryck.
5964:        Det fanns en tid, då det ingick i regeringens politik
5965: bland annat att för landet och dess representation hemlig-
5966: hålla styrelsens åtgärder och iämväl den verksamhet, som
5967: prokuratorn i sin viktiga och icke blott för hela vårt
5968: statsskick, utan äfven för de enskilda medborgarene så
5969: betydelsefulla och säregna ställning utöfvat. De olyckor,
5970: som fyllde dessa år, den söndring, som af antydd orsak iämte
5971:  många andra orsaker inträdde mellan regering och samhälle,
5972:  äro allom kända, liksom ock att sakläget härutinnan under-
5973: gått väsentliga förändringar. Aterframträdandet af proku-
5974: ratorns till finlands landtdag afgifna berättelse utgör i sin
5975: mån ett bevis härför.
5976:        Denna berättelse är emellertid särskildt märklig äfven
5977: genom sitt innehåll, genom det tidsskede den omfattar. R.e-
5978: dan den flytiga granskning af redogörelsen, som tidens
5979: knapphet tillåtit, måste härom öfvertyga enhvar, och
5980: särskildt fäster man sig vid dess samling af talrika, märkliga,
5981: i vår politiska historia såväl som inom vårt rättsväsende
5982: enastående aktstycken. föremål för denna berättelse är i
5983:  själfva värket, i få ord sagdt, hela statshvälfningstidens in-
5984: värkan på vårt rättsväsende i allt hvad därtill hör. En tid
5985: mer rik på lärdom har väl vårt land icke någonsin genomlef-
5986: vat.
5987:        Då jag ber att få föreslå, att prokuratorns berättelse
5988: blefve jämlikt den ordning, som rådt vid föregående landtda-
5989: gar, öfverlämnad tilllagutskottet, så uttalar jag den förhopp-
5990: ning, att utskottet måtte finna tillfälle att åt berättelsen ägna
5991: en ingående behandling till vägledning för landtdagen vid
5992: bedömandet af de betydelsefulla spörsmål, som tvifvelsutan
5993: skola inställa sig vid granskningen af förevarande prokura-
5994: torsberä ttelse.
5995:        Ed. Castren: Kun viime istunnossa kysyttiin, oliko
5996: eduskunnan tarkoitus panna prokuraattorin kertomus asia-
5997: 136               Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
5998: 
5999: 
6000: kirjoihin, pyydän minä tämän johdosta saada lausua muuta-
6001: man sanan.
6002:       Vuonna 1876 ilmestyi asetus, joka velvoitti prokuraatto-
6003: rin Keisarillisessa Senaatissa jokaisille valtiopäiville sääty-
6004: jen tiedoksi antamaan kertomus lainkäytännöstä maassa ja
6005: lain ylläpitämisestä sinä aikana, joka on kulunut edellisestä
6006: säätykokouksesta. Sittemmin otettiin 13 p. syyskuuta 1892
6007: ilmestyneeseen Keisarillisen Suomen Senaatin ohjsääntöön,
6008: sen 56 § :ään aivan ensinmainittua asetusta vastaava mää-
6009: räys. Kuten jo eräs arvoisa edellinen puhuja on huomaut-
6010: tanut, ovat valtiopäivät sinä aikana, kun nämät molemmat
6011: asetukset ovat olleet voimassa, lähettäneet prokuraattorin
6012: kertomuksen lakivaliokuntaan mietinnön antamista varten,
6013: huolimatta siitä että 1876 vuoden asetus eikä 1892 vuoden
6014: johtosääntö anna siihen suoranaista aihetta. Edellä sanotun
6015: nojalla minä pyydän saada kannattaa edustaja Estlanderin
6016: ehdotusta että prokuraattorin kertomusta ei suinkaan pantaisi
6017: asiakirjojen joukkoon, mutta että se lähetettäisiin lakivalio-
6018: kuntaan edustaja Estlanderin esittämää tarkoitusta varten.
6019:        Ed. Pykälä: Ei V. J :n 55 eikä 56 § :stä käy selville,
6020:  onko tämäntapainen kysymys niitä, joita voidaan panna pöy-
6021:  dälle, mutta jos niin todella on, niin minä pyydän prokuraat-
6022:  torin kertomusta pöydälle johonkin seuraavan viikon istun-
6023:  toon, jotta ensikertalainenkin voisi siihen perehtyä. Sen
6024:  verran kun olen ennättänyt tätä kertomusta tutkia, on siinä
6025:  aineksia, joita me maalaiset voimme käsittää, mutta niiden
6026:  kokoaminen vetää aikaa. Minä pyydän ehdottaa että tämä
6027:  kertomus pannaan pöydälle johonkin seuraavan viikon istun-
6028:  toon.                                 --  ---
6029: 
6030:         Puhemies: Kun asiaa on pyydetty pöydälle ja sen
6031:  pöydällepano riippuu eduskunnan päätöksestä, niin katson
6032:  selvemmäksi käsitellä asian sillä tavoin että ensin otetaan
6033:  käsiteltäväksi kysymys. pöydällepanosta ja sen jälkeen va-
6034:  liokuntaan lähettämisestä.
6035:         Kun keskustelu pöydällepanosta oli päättynyt, hyväk-
6036:  syttiin vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
6037:         Ken tahtoo käsiteltävänä olevan kertomuksen vielä
6038:  pöydälle, vastaa jaa; jos ei voittaa, jatketaan nyt asian
6039:  käsittelyä.
6040:         Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten
6041:  Prokuraattorin kertomus oli päätetty vielä pantavaksi _pöy-
6042:  dälle.
6043:                     Helsingin poliisin menettely.             137
6044: 
6045: 
6046:      Pöydällepallopäiväksi ehdotti
6047:       edustaja Pykälä ensi viikon viimeistä istuntoa, koska
6048: ei ole niin kiirettä asialla.
6049:       Ed. Castren: Minä vastustan tätä ehdotusta. Ei ole
6050: ajateltavissakaan että siksi tärkeää asiakirjaa kuin esilläole-
6051: vaa viivytettäisiin eduskunnassa ilman että sitä lähetetään
6052: valiokuntaan niin pian kuin asianhaarat sitä suinkin sallivat.
6053: Jos prokuraattorin kertomus pannaan pöydälle ensi viikon
6054: ensimäiseen istuntoon, on edustaja Pykälällä samoin kuin
6055: kenellä muulla tämän eduskunnan jäsenellä tahansa tilaisuus
6056: perehtyä puheenalaiseen kertomukseen, jos hän kerran aikoo
6057: siihen perehtyä.
6058:       Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, ilmoitti edus-
6059: taja Pykälä luopuvansa ehdotuksestaan, mutta
6060:      Puhemies sanoi sen olevan liian myöhäistä, sillä kun
6061: kerran keskustelu on julistettu päättyneeksi, niin asia tulee
6062: äänestyksen alaiseksi.
6063:      Sen jälkeen      hyväksyttiin       vastattavaksi   seuraava
6064: äänestysesitys:
6065:       Ken tahtoo Prokuraattorin kertomuksen pöydällepan-
6066: tavaksi ensi viikon viime istuntoon vastaa jaa; jos ei voit-
6067: taa, on se päätetty pöydälle pantavaksi ensi viikon ensi istun-
6068: toon.
6069:       Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten Pro-
6070: kuraattorin kertomus oli päätetty pöydälle pantavaksi ensi
6071: viikon viime istuntoon.
6072:                   Helsingin poliisin menettely.
6073:       Esitettiin pöydällä ollut edustaja Orasmaan tekemä esi-
6074: tys, joka koski tieisingin poliisin menettelyä.
6075:      Keskustelu:
6076:       Ed. Turkia: Siinä eduskuntaryhmässä, johon minulla
6077: on kunnia kuulua, vallitsee yleisenä käsityksenä poliisin suh-
6078: teesta kansaan ja sen tehtäviin se, että poliisi on kansan pal-
6079: velija, sen tehtävänä on järjestyksen ylläpito ja sen tulee
6080: kaikissa virkatoimissaan esiintyä siivosti ja kohteliaasti kaik-
6081: 138                Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
6082: 
6083: 
6084: kia kansalaisia kohtaan, katsomatta arvoon tai säätyyn. Luu-
6085: len että tämä käsitys on myöskin eduskunnan enemmistön
6086: käsitys. Mutta tällainen käsitys ei vallitse Helsingin poliisi-
6087: laitoksessa. Siellä näytään seurattavan kahdellaista me-
6088: nettelyä ihmisten kohtelutapaan nähden. Siellä on erityi-
6089: nen menettely herrasväkeä varten ja erityinen työväkeä var-
6090: ten. Jos keskikaupungissa, missä asuu enimmäkseen herras-
6091: väkeä, joistakin syistä sattuu.kansaa kasaautumaan kaduille"
6092: ja liike häiriintyy tai joksikin aikaa pysähtyy, niin silloin po-
6093: liisi esiintyy kaikkien kohteliaisuuden sääntöjeM mukaan.
6094: Sievällä kädenliikkeellä hän viittaa ja sanelee: tehkää hyvin"
6095: kävelkää, olkaa hyvä ja väistykää. Kun poliisi esiintyy
6096: näin kohteliaasti, ei se ärsytä mieliä, ja kohta on katu tyhjä.
6097: liike pääsee alkamaan, järjestys palaa tuossa tuokiossa.
6098: Toisin menettelee poliisi laitakaupungilla, siellä, missä asuu
6099: enimmäkseen työväkeä, siellä ei se tuhlaa kohteliaisuussa-
6100: noja. Se tapaus, josta edustaja Orasmaa kertoi, kuvaa pa-·
6101: raiten miten poliisi siellä esiintyy. Siellä tapahtui jostakin
6102: syystä niin, että kansaa kerääntyi suuremmissa määrin ka-
6103: dulle. ~atsupoliisit tulivat täyttä laukkaa katua pitkin sekä
6104: ratsastivat katukäytävälle. Niiden kohteliaisuus ilmeni piiskan
6105: vingunnassa. Ratsastetaan suoraan ihmisten päälle, katso-
6106: matta jääkö jalkoihin lapsia, naisia vaiko vanhuksia. Kelle-
6107: kään ei anneta armoa, iskuja sataa joka puolelle. Ei tutkita
6108: onko syyllisiä vai syyttömiä. Ratsastetaan porttiholveihin,
6109: kartanoihin, siellä suoritetaan samaa työtä. Nagaikkaa vin-
6110: gutetaan, iskuja sataa jokaiselle, joka vaan niin lähelle jou-
6111: tuu.
6112:        Sanon että ryhmässämme va1li_1s~e }(ä.sitys, että polii-
6113: sin velvollisuus on huolehtia järjestyksestä, mutta onko täl-
6114: lainen menettely poliisin puolelta järjestyksen valvomista?
6115: Edustajat voivat arvostella asiaa.
6116:        Tiedän että täällä tehdään kysymys, tiesivätkö polii-
6117: sit että ne edustajat, jotka siellä joutuivat hätyytettäviksi,
6118: pahoinpitelyn alaiseksi, olivat edustajia. Todistettavissa on
6119: että kaksi näistä edustajista ilmaisivat olevansa edustajia.
6120: Poliisi ei tuohon kumminkaan kiinnittänyt huomiota, sanoi
6121: vaan että kyllä minä teidät perkeleet tunnen. Minä tunnus-
6122: tan, että minä häpeän lausua poliisin raakoja sanoja, mutta
6123: ne ovat poliisien lempisanoja, kun he kohtelevat työväkeä.
6124: Voidaan kaikkia juriidisia temppuja noudattaen tehdä vielä
6125: kysymys: mahtoiko poliisi kuulla, kun heille ilmaistiin että
6126: kysymyksenalaiset henkilöt olivat edustajia. Tällaista
6127: asiaa ei kuitenkaan voi kukaan todistaa. Poliisi voi sanoa
6128:                    Helsingin poliisin menettely.           139
6129: ---~-~   ----~
6130: 
6131: 
6132: 
6133: 
6134: ettei hän kuullut. En usko että lieisingin poliisilaitoksessa
6135: on yhtään niin tyhmää poliisia, joka sanoisi, että kyllä me
6136: kuulimme että nämä sanoivat olevansa edustajia, mutta me
6137: hätyytimme heitä sittenkin. tie siis joka tapauksessa koet-
6138: tavat tehdä itsensä viattomiksi.
6139:        Omituinen sattuma tässä tapauksessa oli se, että nämä
6140: pahoinpitelynalaiseksi joutuneet edustajat olivat maalta, oli-
6141: vat kaukaa rauhalliselta maaseudulta saapuneet tänne. Jos
6142: me kaupunkilaiset olisimme kertoneet, millä tavalla poliisi
6143: elämöi täällä työväen keskuudessa, niin he varmasti olisivat
6144: epäilleet, että ettekö te väritä asiaa; mutta luulenpa että
6145: he nyt eivät epäile, kun itse näkivät, mihin kaikkeen meidän
6146: kotimaisen hallituksemme kasakat pystyvät.
6147:       Yleensä on ihmetelty poliisivoiman suunnatonta
6148: lisäystä. On arveltu yli maan, että mihinkä sitä oikein tul-
6149: laan käyttämään, kun sitä niin hirmuisen suuret joukot tar-
6150: vitaan. Jotkut ovat arvelleet, että sitä tullaan käyttämään
6151: järjestynyttä työväkeä ja työväenliikettä vastaan. Tämä
6152: menettely näyttää osittain alkavan toteutua, mutta kuka olisi
6153: voinut uskoa tai ajatella edeltäpäin, että poliisia tarvitaan
6154: myöskin sosiaalidemokraattisen ryhmän jäsenten pieksämi-
6155: seen. Koska eduskuntaryhmämme puolesta tulee kohdak-
6156: koin nostettavaksi kysymys poliisilaitoksesta, interpellat-
6157: sioonin muodossa, niin minä puolestani yhdyn edustaja Oras-
6158: maan panteen ja arvelen, että kun eduskunta antaa paheksu-
6159: mislausuntonsa, täytyy sen vaikuttaa hillitsevästi lieisingin
6160: poliisin käytökseen. Mutta koska luulen joidenkuiden edus-
6161: tajain epäilevän tämän asian todellisuutta, niin ilmoitan,
6162: että sosiaalidemokraattinen ryhmä kyllä alistaa tämän kysy-
6163: myksen prokuraattorin tutkittavaksi, jos sitä joku tahtoo.
6164:  Voidaan siis toimittaa aivan laillinen tutkimus, jos ei us-
6165:  kota poliisin menettelyä sellaiseksi kuin sen tässä olen ker-
6166:  tonut.
6167:       Ed. von Alfthan: Jag har anhållit om ordet uteslu-
6168: tande för att i detta sammanhang betrakta sakens formella
6169: sida. Enligt min uppfattning af L. 0. är detta ärende väckt
6170: i sådan form, som L. 0. icke tillstädjer att väcka ärenden,
6171: och kan på grund af denna formella brist, oberoende af dess
6172: sakliga innehåll, icke nu till föremål för landtdagens behand-
6173: ling upptagas. 1 3 Kap. L. 0. finnas föreskrifna de former,
6174: under hvilka ärende kan vid landtdag väckas; det är i form
6175: af propositioner, motioner, petitioner, adresser och slut-
6176: ligen en ny form, som uti den gamla L. 0. saknades,
6177: 140               Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
6178: -····-···-·---------------·----
6179: 
6180: 
6181: 
6182: d. v. s. i form af interpellationer. När alla dessa be-
6183: stämda former äro i grundlagen upptagna och utöfver
6184: dessa former inga andra närmare särskildt äro nämn-
6185: da, så framgår däraf att landtdagen har att hålla sig
6186: inom gränsen af dessa former vid väckande af initiativ och
6187: icke godtyckligt kan välja andra än de i lagen medgifna och
6188: föreskrifna formerna. Så skulle nu denna sak ligga rent
6189: formelt. Men utom denna formella sida har denna angelä-
6190: genhet också en saklig. lfall nu L. 0. skulle kunna läsas
6191: annorlunda, än jag läser den i denna del, och förty här skulle
6192: införas ruetoden att vid hvarjehanda smärre händelser
6193: landtdagens utlåtande pro & contra skulle fordras och diskus-
6194: sioner rörande sådana angelägenheter ideligen skulle före-
6195: komma, så skulle dessa sålunda väckta förslag i väsentlig
6196: mån inkräkta på landtdagens tid för det egentliga arbete,
6197: som förelagts densamma i form af lagstiftnings- och beskatt-
6198: ningsfrågor, och de skulle sålunda verka synnerligen häm-
6199: mande på det hufvudarbete, för hvilket folkrepresentationen
6200: såsom institution finnes till. Angelägenheter af sådan art,
6201: som de, som här nu blifvit berörda, höra till de vanliga
6202: domstolarnes utredning. Det är till vanlig domstol parter,
6203: som blifvit förorättade, höra och icke till finlands landtdag.
6204: Om en enskild landtdagsman råkar ut för hvilken annan civil
6205: process som hälst, har han icke häller att i en sådan sak
6206: vända sig till landtdagen. Om en landtdagsman blir föro-
6207: rättad i egenskap af landtdagsman, så är det en annan sak.
6208: Det är en sak som landtdagen som sådan måste företaga till
6209: omedelbar behandling. Men om landtdagsman tillfälligtvis
6210:  och olyckligtvis befinner sig bland en folkhop, som ställer
6211: till oreda och kommer i konflikt med ordningsmakten så är
6212: det en konflikt, som icke behöfver innefatta, att han skulle
6213: kommit i någon mellanhand i egenskap af landtdagsman.
6214: Det synes mig sålunda att äfven från denna synpunkt sedt
6215: det nu föreliggande ärendet icke borde föranleda till behand-
6216: ling. Jag skulle därför hemställa till hr talmannens ompröf-
6217: ning, huruvida icke de formella betänkligheter jag här anfört
6218: kunde tillmätas betydelse.
6219: 
6220:      Puhemies: .En katso Valtiopäiväjärjestyksen Oikeut-
6221: tavan minua kieltäytymään ottamasta asiaa esille .
6222:       .Ed. Söderholm: Att hvarje medborgare och särskildt
6223: folkrepresentanterna skola få åtnjuta skydd tili lif och lem,
6224: hör tili de mest elementära kraf, som kunna ställas på sam-
6225:                      Helsingin poliisin menettely.             141
6226: 
6227: 
6228: hällsmakten. Upprätthållandet af detta skydd ankommer
6229: närmast på polismyndigheten. Det uttalande af klander hr
6230: Orasmaa riktat mot polisen i hufvudstaden med begäran att
6231: landtdagen ville därom förena sig, är därför i och för sig en
6232: sak, som kräfver allvarligt öfvervägande. Men därjämte
6233: uppställer sig i detta fall frågan, huru dylika spörsmål enligt
6234: finsk grundlag böra af landtdagen behandlas. Enligt finsk
6235: rätt, såsom den med stöd af grundlag måste fattas, tillkom-
6236: mer .Finlands landtdag att genom petitioner tili monarken
6237: göra erinran om öfvergrepp, som vid handhafvandet af
6238: statsförvaltningen tilläfventyrs förekommit, men däremot
6239: ej att direkt inskrida med anledning af särskilda af förval-
6240: tande myndighet .eller domstol vidtagna åtgärder. Dylika
6241: kunna beifras endast af den, som i hvarie. fall därtill_ äger
6242: befogenhet. Det synes mig därför såsom ett uttalande af
6243: ogillande beträffande en åtgärd af myndighet, hvilken kan
6244: blifva föremål för beifrande i behörig ordning, icke kan ifrå-
6245: gakomma från landtdagens sida, helst mot ett dylikt utta-
6246: lande en rekonventionstalan icke kan föras af den, som däraf
6247: träffats. Detta utesluter ej, att, såsom också vid tidigare landt-
6248: dagar skett, landtdagen gör ett uttalande tili protokollet med
6249: anledning af ett notoriskt faktum af allmän betydelse. .Före-
6250: liggande fråga sönderfaller emellertid på sätt och vis i tvänne
6251:  delar, af hvilka den ena ej direkt berör förslagsställaren.
6252: Såvidt åter hr Orasmaa och andra landtdagsmän enligt upp-
6253: gift personligen varit utsatta för öfvergrepp, synes det mig
6254:  riktigt, att målsägandena därom väcka åtal.
6255:        Mitt förslag är för den skull, att landtdagen efter tagen
6256:  kännedom om landtdagsmannen Orasmaas framställning
6257:  icke i sakens närvarande skick finner anledning afgifva nå-
6258:  got uttalade i föreliggande ärende. Jag har dessutom icke
6259:  förbisett, att frågor af detta slag kunna göras anhängiga ge-
6260:  nom interpellation, men då denna form icke är begagnad,
6261:  har jag icke haft anledning att yttra mig om denna form
6262:  för sakens anhängiggörande.
6263:        Ed. Sirola: Ei ollenkaan oudostuta, että muodolliset
6264: laillisuusseikat on tämän kysymyksen yhteydessä pantu ensi
6265: sijalle. Siihenhän me olemme viime vuoden kuluessa kyl-
6266: lin ja yllinkyllin saaneet tottua. Kuitenkin, kun tämä kysy-
6267: mys herätettiin, pidettiin sitä asiallisesti niin tärkeänä, ettei
6268: ennätetty näitä muodollisia seikkoja noudattaa. Ehdotettiin
6269: ensiksi puhemiehelle, että saataisiin tämä tapaus kertoa alas-
6270: tamassa todellisuudessaan ja antaa sen tehdä vaikutuksensa
6271: 142                Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
6272: 
6273: 
6274: ilman muuta. Tätä menettelytapaa ei kuitenkaan puhemies
6275: pitänyt oikeana, ja niin arvelimme, että ne paheksumisen
6276: tunteet, jotka tällaisen tapauksen kuuleminen ehdottomasti
6277: herättää, voisivat myöskin pukeutua eduskunnan lausun-
6278: noksi. Kun puhemies suostui ottamaan asian esille, kun se
6279: päättyisi selvään vaatimukseen, teimme toissapäiväisen eh-
6280: dotuksen asiassa. Nyt on kuitenkin joittenkin edustajain
6281: taholta tämä muodollinen puoli jälleen herätetty esille. Myön-
6282: nän kernaasti, että interpellatsioonin muoto olisi ollut oikeam-
6283: pi, mutta kun, kuten jo eräs edellinen puhuja on huomautta-
6284: nut, koko poliisikysymys kaikessa laajuudessaan ansaitsee
6285:  interpellatsiooninsa, emme myöskään tahdo tällä kysymyk-
6286: sellä erityisesti sitä vetää esille. Se suunta, joka maamme
6287: järjestyksen pidossa yhä enemmän on päässyt vallalle, viit-
6288: taa ilmeisesti kehitykseen poliisivaltiota kohti; niin, miksi
6289: sanoa: kohti, me olemme jo keskellä poliisivaltiota. Ja sen
6290: seikan tutkiminen kyllä ansaitsee erityisen iltansa. Tämän
6291: asian kiireellisyys oli yksinkertaisesti siinä, että useat
6292: maalta tulleet edustajat, ei yksinomaan sosialidemokratiseen
6293: puolueeseen kuuluvat, vaan muutkin, jotka elinsuhteittensa
6294: mukaan ovat hankkineet itselleen huokean asunnon kaupun-
6295: gin laitaosilla, tietäisivät varoa liikkuessansa kortteeriansa
6296: kohti.
6297:        Ei suinkaan ole tarkoituksena kaunistella näitten kau-
6298: pungin laitaosien elämää. Esiintyköön se vaan kuvauksissa
6299: kaikessa räikeydessään. Tulkoon todellakin selville ja kaik-
6300: kien korville; mitä kaikkia mahdollisia paheita siellä kukois-
6301: taa. Ne ovat oikeana valaistuksena sille yhteiskunnan ti-
6302: lalle, johonka olemme joutuneet. Mutta se ei suinkaan estä
6303:  panemasta kyseenalaiseksi niitä tapoja, joilla tällaista elä-
6304: mää koetetaan parantaa. Emme ollenkaan ole tahtoneet ky-
6305: syä, mikä. oli aiheena poliisijoukon liikkeelle lähtemiseen.
6306:  Oli ehkä hyvinkin vakava levottomuus. Kuitenkin näiden
6307:  neljän edustajan yksimielisen väitteen mukaan se joukko,
6308:  jossa he olivat, ja koko lähitienoo ei ollut poliisin esiintymi-
6309:  selle antanut aihetta. Ei siis pidä paikkaansa edustaja Ali-
6310:  thanin huomautus, että edustajat, jotka ovat joukossa, joka
6311: panee sekaannusta toimeen, saavat katsoa itseänsä. Nimen-
6312:  omaan on merkitty, että se joukko ei pannut sekaannusta toi-
6313:  meen, jossa nämät olivat.
6314:        Asian esille tuleminen ja se varma uskottavuus, jossa
6315:  se on esitetty, olisivat riittäneet ehdottamamme ponnen hy-
6316:  väksymiseen, mutta jos täällä haluttaisiin, että eduskunta
6317:  tämän johdosta pyytäisi maamme korkeimman lain-
6318:                      Helsingin poliisin menettely.             143
6319: 
6320: 
6321: valvojan lausuntoa, niin yhtyisin kernaasti siihen, ja arve-
6322: len että eduskunta tämän tutkimuksen tulokset saatuansa
6323: olisi valmis sen lausunnon antamaan, johon muodollisista
6324: syistä jotkut vielä epäilevät yhtyä.
6325:        Puhemies: Hra Sirolan lausunnon johdosta huomau-
6326: tan että, kun edustaja Orasmaa ilmoitti minulle asiasta suul-
6327: lisesti, pyysin häntä tekemään kirjallisen ilmoituksen asiasta.
6328:       Ed. Danielson-l(almari: Asia on kieltämättä mutki-
6329: kas. Ensiksikin ei liene kirjallista esitystä jätetty eduskun-
6330: nalle - ehkä minä olen siinä kohden erehtynyt.
6331:        (Puhemies: Puhemiehelle on se jätetty ja se luettiin
6332: täällä).
6333:       Kirjelmän olisi joka tapauksessa pitänyt olla nähtävänä
6334: kansliassa, niin että meidän ei olisi tarvinnut turvautua muis-
6335: tiimme siitä, mitä vain kerran olemme kuulleet esitettävän.
6336: Tärkeämpi on se muistutus että tässä, niinkuin muuan ar-
6337: voisa puhuja on jo huomauttanut, on sovitettu yhteen kaksi
6338: eri asiaa. Toinen koskee poliisin esiintymistä ylipäänsä, ja ai-
6339: nakin minä sain eilen kuullessani hra Orasmaan lausuntoa
6340: sen tunnelman, että se seikka että jotkut edusmiehet olivat
6341: joutuneet poliisin toimintaa kokemaan oli enemmän syrjä-
6342: asia. Mutta juuri tämä asianhaara, että tässä on yhdistetty
6343: kaksi asiaa, jotka kyllä läheisesti voidaan sanoa kuuluvan
6344: toisiinsa mutta joilla on valtiopäiväin toimintaoikeuteen näh-
6345: den hyvin erilainen merkitys, tekee esilläolevan kysymyk-
6346: sen käsittelyn kovin vaikeaksi. Jos hra Orasmaa olisi nos-
6347: tanut kysymyksen Helsingin poliisin toiminnasta ylipäänsä
6348: ilman että hän samalla olisi maininnut että hän ja jotkut hä-
6349: nen tovereistaan olivat joutuneet tässä kärsimään, niin edus-
6350: kunta ei olisi voinut - se on ainakin minun vakaumukseni -
6351: ottaa koko asiata esille siinä muodossa, jossa se esitettiin. Sil-
6352: lä silloin varmaankin huomautukset niistä muodoista, joita
6353:  edustajan tulee ehdotuksissaan noudattaa, olisivat pitäneet
6354: paikkansa. Mutta nyt on tuohon Helsingin poliisilaitosta
6355: ylipäänsä koskevaan kuvaukseen liittynyt muutamia tietoja
6356: yksityisten edustajain - sanoisinko kärsimyksistä ja luul-
6357: lakseni tämä vaikuttaa että me emme voi katsoa niitä sään-
6358: nöksiä valtiopäiväjärjestyksessä tässä sitoviksi ja toimin-
6359: taamme ehdottomasti rajoittaviksi, joista vapaaherra von
6360: Alfthan puhui. Sillä vaikka ei erityisesti valtiopäiväjärjes-
6361: tyksessä mainita, millä tavoin joku edustaja voi nostaa edus-
6362: 144               Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
6363: 
6364: 
6365: kunnassa kysymyksen siitä että hänen turvallisuuttaan on
6366: häiritty, niin lienee kuitenkin aivan luonnollista että se voi
6367: tapahtua joko suullisesti tai ainakin kirjallisen esityksen
6368: kautta, joka annetaan eduskunnalle ja joka ei ole anomus-
6369: ehdotus eikä myöskään mikään interpellatsiooni. Esimerk-
6370: kejä siitä että näin on tapahtunut, löytyy, niinkuin tiedämme,
6371: 1904-05 vuosien valtiopäivillä, niin että minä en olisi val-
6372: mis hylkäämään hra Orasmaan ehdotusta sikäli kuin se kos-
6373: kee häntä ja joitakuita muita edustajia, yksistään vapaa-
6374: herra von Alfthan'in muodollisista syistä.
6375:       Kysymys nousee kuitenkin, voidaanko tästä edustaja
6376: Orasmaan esityksestä erottaa ne kohdat, jotka koskevat
6377: valtiopäivämiehiä, siitä yleisestä Helsingin poliisilaitosta
6378: koskevasta esityksestä, jonka hänen lausuntonsa sisälsi.
6379: Tämä jo käynee perin vaikeaksi.
6380:       Lisäksi tulee sekin seikka että hra Orasmaan ehdotus,
6381: joka tarkoittaa lausunnon eli, niinkuin muistan eilen kuul-
6382: leeni, jyrkän vastalauseen lausumista, tuskin soveltuu edus-
6383: kunnan tehtäviin, sikäli kuin tehtävät ilmenevät maamme
6384: perustuslaeista erittäinkin valtiopäiväjärjestyksestä ja sikäli
6385: kun nämät tehtävät ovat vakaantuneet aikaisemman käyt-
6386: telyn kautta. Emmehän me ole täällä minkäänlaisessa kan-
6387: salaiskokouksessa, joka lausuisi hyväksymisen tai paheksu-
6388: misen yksityisistä tapauksista, vaan meidän päätöksillämme
6389:  on aivan toisellainen merkitys. Meidän tulee tutkia niitä
6390: asioita, jotka joutuvat ja perustuslain mukaan voivat jou-
6391: tua meidän käsiteltäväksemme, meidän tulee hyljätä tehdyt
6392: ehdotukset tai päättää ne toimenpiteet, jotka ehdotuksen
6393: johdosta ovat tehtävät. Ja niihin toimenpiteisiin ei kuulu
6394: vastalauseiden tekeminen virastojen toimia vastaan, vaan
6395: jos me huomaamme että on aihetta eduskunnan koettaa vai-
6396: kuttaa hallinnon johtoon millä alalla tahansa, niin meidän on
6397: käyttäminen niitä välineitä eduskunnan käsityksen perille
6398: saattamiseen, jotka perustuslaki meille tarjoo.
6399:        Jos nyt olisi kysymyksessä anomusehdotus, niin me
6400: voisimme kääntyä anomuksella hallitsijan puoleen. Jos olisi
6401: kysymyksessä interpellatsiooni, niin olisimme tilaisuudessa
6402: saattamaan hallituksen jäsenten tietoon sen käsityksen, joka
6403: täällä vallitsee. Kun ei ole Helsingin poliisilaitoksesta yli-
6404: päänsä kysymys semmoisessa muodossa, jota valtiopäivä-
6405: järjestyksen perustuksella olisi käytettävä, jos tämä poliisi-
6406: laitos kokonaisuudessaan olisi kysymyksessä, niin käsittääk-
6407: seni me emme voi siitä lausua ollenkaan mitään.
6408:                    Helsingin poliisin menettelystä.                145
6409:    -------                                  --------·---···
6410: 
6411: 
6412:        Jää luullakseni silloin vain se kysymys vielä ratkai-
6413: sematta, onko meidän aihetta menetellä sillä tavoin kuin ai-
6414: nakin kerran ennen on menetelty silloin kuin edusmiesten
6415: turvallisuudesta oli kysymys nimittäin että eduskunta kään-
6416: tyisi kirjelmällä senaatin puheenjohtajan puoleen ja pyytäisi
6417: että hän ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta ei vastaisuudessa
6418: uudistuisi sellaiset toimenpiteet poliisikunnan puolelta, jotka
6419: ovat omansa loukkaamaan edusmiesten turvallisuutta. Minä
6420: sanon nimenomaan että luullakseni olisi käännyttävä tässä
6421: kohden senatin puheenjohtajan puoleen. Täällä on mainittu
6422: maan prokuraattori siksi henkilöksi, jonka puoleen myöskin
6423: voitaisiin kääntyä. Minä pyydän kuitenkin huomauttaa että
6424: V. J :n 46 § :ssä puhutaan siitä että jos joku valiokunta tar-
6425: vitsee tietoja maan virastoista, tulee sen kääntyä senaatin pu-
6426: heenjohtajan puoleen ja tässä lienee meillä se periaate, se
6427:  sääntö lausuttuna, jota eduskunnan on noudattaminen kun se
6428: virallisesti vaatii jotakin tietoa maan viranomaisilta.
6429:        Mutta katsoen siihen, kuinka vaillinaisesti esillä oleva
6430: asia on selvitetty, ei kääntyminen syytöskirjalla senaatin
6431: puhenjohtajaan soveltune siihen varovaisuuteen, tahtoisin
6432: sanoa asialliseen varovaisuuteen, jota meidän täytyy nou-
6433: dattaa; tarkotan sitä varovaisuutta että me, säilyttääksemme
6434: eduskunnan arvoa, merkitystä ja vaikutusvaltaa, emme
6435: ryhdy toimenpiteisiin ulospäin, ennenkuin tarkoin tunnem-
6436: me asian yksityiskohdat.
6437:        Tällä kertaa näyttää meillä olevan sitäkin enemmän
6438: syytä malttaa mielemme, koska on ilmoitettu että maan po-
6439: liisilaitos kuitenkin ennen pitkää joutuu tiedustelun eli inter-
6440:  pellatsioonin esineeksi tässä eduskunnassa. Silloin tietysti
6441:  voi tulla esille myöskin kysymys eräitä edustajia kohdan-
6442:  neesta väkivallasta.
6443:         Minun ehdotukseni on siis ettei hra Orasmaan esitys
6444:  nykyisessä muodossaan antako aihetta mihinkään toimen-
6445:  piteisiin.
6446:         Minä pyydän lausua vielä pari sanaa. Minä en lain-
6447:  kaan kummastele, jos eduskunnassa on useita, jotka pudis-
6448:  tavat päätään, kun he kuulevat meidän, jotka olemme kauan-
6449:  kin istuneet mukana vanhassa eduskunnassa, panevan niin
6450:  paljon painoa ja merkitystä muotoseikkoihin. Vakaumuk-
6451:  semme on se - minä luulen puhuvani muittenkin kuin
6452:  omasta puolestani, - että eduskunnan asema meidän valtio-
6453:  elämässämme pysyy varmana ja sen vaikutusvalta horiu-
6454:  mattomana, ja voi lisääntyä ja kasvaa ainoastaan siinä ta-
6455:  pauksessa että me tarkoin pysymme niiden muotojen pii-
6456:                                                               JO
6457: 146                Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
6458: 
6459: 
6460: nssa, jotka perustuslait meille määräävät (hyvän että me
6461: emme asetu sen vaaran alaiseksi että meidän hyvinkin
6462: asiallisesti perustellut muistutuksemme ja vaatimuksemme
6463: voidaan syrjäyttää sillä huomautuksella että eduskunta ei
6464: ole noudattanut valtiopäiväjärjestyksessä sille määrättyjä
6465: teitä ja menettelytapoja. Onhan meillä nyt muiden muassa
6466: interpellatsioonin kautta uusi toimintatapa, joka tekee meille
6467: mahdolliseksi vaatia hallituksen jäseniltä selontekoa maan
6468: hallintoa koskevista asoista. Älkäämme siis siirtäkö tänne
6469: eduskunnan toimimuotoihin niitä muotoja, joihin me olem-
6470: me tottuneet kansalaiskokouksissa eduskunnan ulkopuolella.
6471: (Hyvä! Bra!)        .
6472:        Ed. ai Ursin: Täällä on laveasti puhuttu asian muo-
6473: dollisesta puolesta. Minä pyydän saada huomauttaa että
6474: samanlainen asia muodollisesti oli, jos niin saan sanoa, ru-
6475: kous-asia. Se esitettiin samalla tavalla p u h e m i e h e ll e
6476: ja hylättiin ensiksi, sitten pyydettiin siihen pontta, jolloin se
6477: vasta tuli keskustelun alaiseksi. Minä kummastelen, ettei
6478: silloin täältä keskiosasta tullut sitä asiaa vastaan muistu-
6479: tusta muodollisuuden puutteesta, päinvastoin otettiin kyllä
6480: asia silloin vastaan ja lausuttiin hyväksi.
6481:        Nyt on samallainen asia otettu samalla tapaa esille,
6482: jos kohta se asiallisesti on toinen. Niin että muodollista
6483: puolta vastaan ei ole mitään sanomista; prejudikaatti on ole-
6484: massa.
6485:        Hra Turkia on täällä nimenomaan sanonut, että on to-
6486: distettavissa että valtiopäivämiehiä on loukattu, enkä siis
6487: voi ymmärtää muuta kuin että se olisi eduskunnan arvolle
6488: sopivata ryhtyä asiaan ja lausua mielipide, mitä se semmoi-
6489: sesta törkeästä menettelytavasta arvelee. Ei ole yhtään
6490: kummallista, että tapaus varsinkin työväen piireissä on he-
6491: rättänyt pahaa verta, - se on sitä vähemmän kummallista,
6492: kun poliisin menettely meidän maassamme on tosiaankin
6493: muissakin tilaisuuksissa käynyt yli rajojen. Poliisi on otta-
6494: nut meidän maassa privileegiokseen piiskata ihmisiä, vaikka
6495: sen velvollisuus tietysti olisi menetellä toimessaan toisella
6496: tapaa. Muuten huomautan hra Danielson-Kaimaria vastaan
6497: että hra Orasmaa on nimenomaan ponnessaan kohdistanut
6498: asian vissiin tapaukseen ja että siitä siis on eduskunnan puo-
6499: lesta mielipide lausuttava, jolloin, jos niin katsotaan sopi-
6500: vaksi, voidaan kääntyä juuri senaatin puheenjohtajan puoleen.
6501:        En voi siis muuta kuin yhtyä siihen ehdotukseen, mikä
6502: on tehty, kuitenkin sillä pienellä muodostuksella, nimittäin
6503:                     Helsingin poliisin menettelystä.       147
6504: 
6505: 
6506: että eduskunta lausuu syvän paheksumisensa tällaisesta me-
6507: nettelystä yhtä sen edusmiestä vastaan, - edellyttämällä
6508: tietysti että kertomus, niinkuin luulen, on aivan oikea. Minä
6509: luulen että jos arvoisat herrat itse olisivat joutuneet täm-
6510: möisen kohtelun alaiseksi, he ehkä olisivat tehneet saman-
6511: laisen ehdotuksen, samalla tapaa nostaneet kysymyksen
6512: asiasta täällä eduskunnassa.
6513:        Ed. Nuorteva: Ottaessa käsillä olevan 'asian edus-
6514: kunnassa keskustelun alaiseksi, saattoi kyllä edeltäpäin odot-
6515: taa ettei se eduskunnan enemmistölle suinkaan olisi mikään
6516: miellyttävä asia. Juuri eduskunnan arvolle, josta täällä on
6517: niin suuria ja kauniita sanoja puhuttu, lienee kuitenkin tär-
6518: keätä, että tästä jotakin sanotaan. Hra Danielson-Kaimari
6519: kummasteli että tähän eduskuntaan tahdotaan tuoda jota-
6520: kin uusia, - kansankokouksissa käytettyjä - tapoja, niin-
6521: kuin hän mainitsi. Luulen että arvoisat herrat tässä edus-
6522: kunnassa saavat tottua huomaamaan muitakin uusia tapoja.
6523: Aika on toinen nyt kuin ennen. Mutta jättäkäämme se puoli
6524: asiasta.
6525:        Minusta kaikki se, mitä on puhuttu asian muodollisuu-
6526: desta, ei paljoakaan merkitse. Tri af Ursin jo mainitsi yh-
6527: den esimerkin; voisimme lisäksi esittää lukemattomia sa-
6528: mantapaisia esimerkkiä säätyeduskunnan historiasta. Tah-
6529: toisin mainita yhden sellaisen valtiopäiviltä 1904-1905,
6530: jolloin työväki odottaessaan äänioikeuskysymyksen ratkai-
6531: sua suurena joukkona seisoi Säätytalon ulkopuolella, ilmais-
6532: ten mielipiteensä asian käsittelyn johdosta. Silloin eräs
6533: nyt tässäkin eduskunnassa läsnäoleva henkilö porvarissää-
6534: dyssä nosti kysymyksen puheenalaisesta tapauksesta. Por-
6535: varissäädyssä käsiteltiin asiaa ja tehtiin lausunto pöytäkir-
6536: jaan. Minusta nyt käsiteltävänä oleva tapaus on muodol-
6537: lisesti aivan samanlainen. En muista että olisi mainitussa
6538: säädyssä tehty mitään vastaväitteitä sen lausunnon oikeu-
6539: dellisuudesta, vaikka tietysti en ihmettele että tässä tapauk-
6540: sessa tehdään vastaväitteitä, koska tämä lienee erittäin epä-
6541: mieluisa asia eduskunnan enemmistölle.
6542:        Lisäksi en voi olla huomauttamatta siitä surullisesta
6543: tosiasiasta, joka kaikessa ilmenee. Olemme nähneet ajan,
6544:  jolloin tässä meidän maassamme vallitsi täydellinen mieli-
6545: valta. Meille on tänä päivänä jaettu kirja, jonka lehtiin on
6546: piirretty mustia muistoja näiltä ajoilta. Ei ollenkaan epäilty
6547: tänäkään päivänä ehdottaa, että tämän kirjan sisällölle an-
6548: nettaisiin suurta huomiota, että eduskunta tutustuisi niihin
6549: 148                 Istunto 29 p. toukokuuta 1907
6550: 
6551: 
6552: asioihin, jotka siinä ovat esitetyt, ja että eduskunta lakiva-
6553: liokuntansa kautta antaa niistä lausunnon. Siis tahdottiin
6554: eduskunnan lausunto silloin vallitsevasta mielivallasta. Tah-
6555: don muistuttaa arvoisia edustajia siitä mielialasta, joka val-
6556: litsi yleisön keskuudessa nytkin kyseessä olevaa poliisilai-
6557: tosta vastaan. Kuinka silloin puhuttiinkaan sen mielival-
6558: lasta, kuinka silloin paheksuttiin sen virkavaltaista menet-
6559: telyä, kuinka oltiin valmiit tilaisuudessa, millaisessa tahansa
6560: ottamaan esille kaikki se räikeä omavaltaisuus mikä silloin
6561: tapahtui. Minä katson sen aikaisen menettelyn olleen ai-
6562: van oikeuden mukaisen, niinkuin katson sen nytkin olevan.
6563:        Aika muuttui, tuli toisenlaiset olosuhteet. Tuo entinen
6564: mielivalta on poistunut, toinen järjestelmä on tullut sijaan.
6565: Mutta surullista on nähdä, kuinka me taas luisumme takaisin
6566: siihen entiseen mielivaltaan, ja ne, jotka silloin kovimmin huu-
6567: sivat mainittua mielivaltaa vastaan, ovat nyt valmiit samaa
6568: mielivaltaa kannattamaan, kun se nyt esiintyy toisessa muo-
6569: dossa kuin ennen. :Edustaja Sirola jo lausui, että me taas
6570: elämme poliisivaltiossa. Me olemme joutuneet takaisin olo-
6571: suhteisiin sellaisiin, jolloin poliisin mielivalta kohdistuu elä-
6572: män eri aloille. Miksi tästä mielivallasta nyt ei nosteta
6573: yhtä suurta melua niissä piireissä, joissa silloin niin paljon
6574: huudettiin? - Sentähden että tämä poliisien mielivalta
6575: silloin kohdistui kaikkia kansalaisia vastaan, mutta nyt se
6576: kohdistuu vaan työväkeä vastaan.
6577:        :Ed. Lindroos: :Esillä oleva kysymys ei voi olla herät-
6578: tämättä sangen kiusallisia muistoja samantapaisista asioista,
6579: joita on tapahtunut 3-4 vuotta sitten. Me olemme
6580: olleet tilaisuudessa näkemään mitenkä silloin yhtenä mie-
6581: henä puolustettiin kansalaisia loukkauksia vastaan ja varsin-
6582: kin loukkauksia vastaan, joita oli tehty eduskunnan jäsentä
6583: kohtaan. :Ei silloin esiintynyt näitä hiuskarvan hienoja muo-
6584: dollisuuksia, joita nyt luetellaan, ei sitä äärettömyyteen asti
6585: menevää varovaisuutta ja auktoriiteetin menettämisen pel-
6586: koa, mutta silloin olikin meillä aika toinen. Vuosien 1904-
6587: 1905 valtiopäivillä tapahtui samanlainen tapaus, ja sen ai-
6588: kainen poliisi pyysi kolmasti anteeksi. Minä haluaisin tie-
6589: tää, onko nykyinen poliisi pyytänyt anteeksi niiltä henki-
6590: löiltä, joiden turvallisuutta se on loukannut? Jokaisessa
6591: maassa eduskunta pitää ehdottomana oikeutenaan ja velvol-
6592: lisuutenaan valvoa jokaisen jäsenensä yksilöllistä turvaa.
6593: Se on pyhimpiä oikeuksia, mitä eduskunnalla on, mutta Suo-
6594: men eduskunta heti alussa alkaa käyttää sitä menettelyta-
6595:                    Helsingin poliisin menettelystä.         149
6596: 
6597: 
6598: paa, ettei sen jäsenten turvallisuudella ole enään sitä merki-
6599: tystä kuin muissa maissa ja kuin meilläkin entisen eduskun-
6600: nan aikana. Minä syvästi valitan, jos tällainen prejudikaatti
6601: nyt annetaan, ja minä toivoisin viimeiseen asti, ettei sitä an-
6602: nettaisi, sillä sen seuraukset tulevat olemaan surullisemmat
6603: kuin kenties tällä hetkellä useat osaavat aavistaa. Olosuh-
6604: teet näkyvät meillä muodostuvan muutamissa suhteissa sille
6605: surulliselle kannalle, josta kansan yhteisellä ponnistuksella
6606: on noustu ja nyt siihen uudelleen alistuttaisiin, vaikka meillä
6607: pitäisi olla lailliset olot.
6608:        Hyvät herrat edusmiehet! Muutamissa suhteissa pi-
6609: täisi olla varovainen, ennenkuin se on liian myöhäistä. Täällä
6610: eräs edustajista mainitsi miten luisuvalle pinnalle ovat olo-
6611: suhteet meillä joutuneet, mitenkä poliisivaltioon päin kulje-
6612: taan. Poliisi on meidän päivinämme kaikki kaikessa. Sen
6613: valtaa laajentaen, sitä lisäten luodaan yhteiskunnalle turval-
6614: lisuutta. Minä pyytäisin kysyä: missä on valtio, missä on
6615: yhteiskunta, jonka rauha on rakennettu poliisivallalla?
6616: Meillä on esimerkki liian likellä näyttääksemme mihinkä po-
6617: liisivaltion asiat menevät ja millä kannalla ihmisen kallein
6618: oikeus, vapaus, silloin on. Tuo politiikka rankaisee kerran
6619: itsensä ja rankaisee surullisesti. Meillä kun on omassa elä-
6620: mässämme tapauksia niin tuoreita, niin toivoisin että Suo-
6621: men eduskunta osaisi pitää auktoriteettiansa vähän lujem-
6622: malla kuin mitä se täällä annetuista lausunnoista päättäen
6623: näkyy aikovan tehdä. (Hyvä-huutoja).
6624:       :Ed. Ahmavaara: Minäkin valitan jos muotoasiat
6625: ovat estämässä, ettei eduskunnan puolesta voitaisi mihinkään
6626: toimenpiteeseen ryhtyä. Minun mielestäni myöskin on
6627: edusmiesten loukkaamattomuus siksi pyhä ettei eduskunta
6628: voi sitä välinpitämättömyydellä sallia. Olen sitä mieltä
6629: että eduskunnan velvollisuus on ryhtyä kaikkiin niihin toi-
6630: miin, mihinkä sillä on tilaisuutta valtiopäiväjärjestyksen ra-
6631: jain sisällä, mutta eduskunnan täytyy olla selvillä asiasta
6632: ennenkuin se ryhtyy johonkin toimenpiteisiin. Minä en
6633: epäile arv. edustajan ilmoitusta, mutta siihen kuuluu vähän
6634: muutakin vielä, ennenkuin eduskunta voi ryhtyä tuomariksi
6635: ja senvuoksi soisin että voisimme tämän asian lykätä sel-
6636: laisen viraston tutkittavaksi, joka voisi ottaa asiasta täyden
6637: selvän. Olisin senvuoksi hyvin halukas kannattamaan sitä
6638: toimenpidettä, jos se muuten mahdollista olisi, että asia
6639: voisi joko senaatin puheenjohtajan tai prokuraattorin kautta
6640: tulla tutkituksi. Täällä hra Ursin sanoi että hän luulee että
6641: 150                Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
6642: 
6643: 
6644: ilmoitettu asia on tosi. Minä luulen myöskin samoin, mutta
6645: meillä ei saa olla ainoastaan luulo, vaan varma tieto, jonka
6646: nojalla eduskunta ryhtyy toimeen. Minä en katso eduskun-
6647: nan arvolle olevan sopivaa ilman muuta mennä lausumaan
6648: tuomio tässä asiassa. Mutta jätän herrojen juristien mietit-
6649: täväksi, eikö ole keinoa, millä tapaa asia saataisiin puolueet-
6650: tomien tutkijain käsiteltäväksi.
6651:         Myös on sanottu että asia olisi enemmistölle kiusalli-
6652: nen. Eiköhän se ole kiusallista kaikille puolueisiin katso-
6653: matta että eduskunnassa täytyy tällaisia asioita ottaa esiin,
6654: että edusmiestä on, kuten on ilmoitettu, siihen määrin loukat-
6655: tu että on ollut lähellä rääkkäystä. On viitattu siihen, mitä vii-
6656: meisinä pimeinä aikoina maassamme on saatu kokea polii-
6657: sivallan puolelta ja nykyistä poliisivaltaa on siihen verrattu.
6658: Siitä sentään tahtoisin vähän tinkiä. Me jokainen tiedämme,
6659: jos tahdomme puhua totta, että viimeisinä aikoina meillä
6660: oli vieras valta eikä meillä ollut tilaisuutta vaatia vääryyk-
6661: siä oikeuden tutkittavaksi. Me saimme kärsiä loukkauksia,
6662: tietäen ettemme saa niitä oikeuden tutkittavaksi. Mutta nyt
6663: on asia toinen. Jokainen yksilö on oikeutettu vetämään
6664: asian oikeuden tutkittavaksi ja voi olla vakuutettu että asia
6665: tulee puolueettoman tuomarin päätettäväksi. En tahtoisi
6666: että tätä asiaa pilataan tällaisilla vertauksilla.
6667:         Pidän kokonaan toisenlaisena senseikan, jos poliisi,
6668: joka on laillisen yhteiskuntajärjestyksen palveluksessa, satun-
6669:  naisesti hairahtuu ja tekee väärin, kuin sen poliisin tehtä-
6670: vän, joka oli asetettu tarkoituksellisesti maan ja kansan oi-
6671: keuksia polkemaan ja jonka tehtävänä ei ollut yhteiskunnal-
6672: lisen järjestyksen turvaaminen vaan sen rikkominen. Luu-
6673:  len että juuri tuosta väärästä käsityksestä ja vertailusta joh-
6674:  tuu se surkuteltava asianhaara, että usein, kun poliisi val-
6675:  voessaan järjestystä on pakotettu jonkun rikoksentekijän
6676:  ottamaan huostaansa, yleisö ryhtyy taistelemaan tuon ri-
6677: koksentekijän puolesta. Minä en sano että täällä kukaan sitä
6678:  hyväksyy, mutta sanon sen selvitykseksi, miksi poliisi voi
6679:  hairahtua tekemään sellaisia kovin valitettavia tekoja kuin
6680:  tässä on ilmoitettu.
6681:         On valitettavaa että kukaan ihminen, ja vielä ikäväm-
6682:  pää että kansan edustaja on joutunut poliisin mielivallan alai-
6683:  seksi, sillä olen samaa mieltä kuin edustaja Turkia että po-
6684:  liisi on kansan palvelija eikä sen herra. Mutta tästä johtuu
6685:  myöskin se että yleisön, jonka palvelija tuo poliisi on, tulee
6686:  myös poliisia kohdella inhimillisesti ja antaa sille sen arvon,
6687:  mikä sille on tuleva, silloin kun se valvoo yhteiskunnallista
6688:                    Helsingin poliisin menettelystä.         151
6689: 
6690: 
6691: järjestystä. Mutta silloin kun poliisi tekee väkivaltaa ja
6692: menee tehtäviensä ulkopuolelle, ei sillä tietysti ole mitään
6693: kunnioitusta.
6694:       Tämän tahdon lausua vastapainoksi sille ettei toki ole
6695: nykyään samanlaisessa tarkoituksessa eikä edes samanlai-
6696: nen poliisi asetettu kuin Bobrikoffin sortovuosina. En myös-
6697: kään voi uskoa että kukaan edustaja arvelee, että kun louk-
6698: kaus on tapahtunut muka työväen edustajia vastaan, ei se
6699: olisi yhtä suuri loukkaus kuin silloin kuin se tapahtuu ylä-
6700: luokan edustajaa vastaan. Emme ole ylä- emmekä alaluo-
6701: kan vaan Suomen kansan edustajia. ·Kun edustajaa on lou-
6702: kattu on koko Suomen kansaa loukattu, siitä olemme yksi-
6703: mielisiä kaikki.
6704:       Ed. Palmen: Jos yksistään huoli eduskunnan louk-
6705: kaamattomuudesta on ollut tämän esityksen aiheena, niin
6706: minä luulen, että asianomaiset, sekä alkuunpanijat että ehdo-
6707: tuksen puolustajat, olisivat tehneet viisaasti, jos eivät olisi
6708: turvautuneet luokkatunteiden isoon palkeeseen, voidakseen
6709: saada tulta viritetyksi. Minä luulen että he voisivat aivan
6710: hyvin luottaa siihen, että kyllä täällä muutkin kuin ne, jotka
6711: lukeutuvat varsinaiseen työtätekevään luokkaan, harrasta-
6712: vat sekä eduskunnan loukkaamattomuutta että myöskin mei-
6713: dän valtiomme vapauttamista poliisivallan kaikista hanka-
6714: luuksista ja vääryyksistä. Mutta jos ruvetaan ainoastaan
6715: luokkatunteitten perustuksella käsittelemään asiata, ikään-
6716: kuin se olisi ennestään todistettu asia että ainoastaan osa
6717: tätä Suomen kansan eduskuntaa ymmärtäisi antaa arvoa
6718: sille korkealle aatteelle, että jokaiselle kansalaiselle tulee
6719: lain turva, jos ruvetaan ennakolta puhumaan valmiista enem-
6720: mistöstä, ennenkuin kukaan meistä voi sanoa mitä tämän
6721: eduskunnan enemmistö oikeastaan ajaa tässä asiassa, niin
6722: ollaan kyllä viemässä koko kysymys väärälle tolalle. Minä
6723: puolestani luulen myöskin että ollaan harhateille menemässä
6724: jos emme ota lain selvää ohjetta noudatettavaksemme, vaan
6725: rupeamme etsimään prejudikaatteja ja erityistapauksia.
6726: Prejudikaatin etsiminen saattaa joskus onnistua erinomaisen
6727: huonosti, niinkuin silloin kuin hra af Ursin luuli, että tämä
6728: asia oli ,aivan samanlainen" kuin se, kun eräs edustaja
6729: tässä kokouksessa oli nostanut kysymyksen, joka nimen-
6730: omaan koski tämän eduskunnan työtä tässä salissa. Ar-
6731: vosteltakoon edustaja Yrjö-Koskisen ehdotusta kuinka tahan-
6732: sa, mutta joka tapauksessa se vaan tarkoitti meidän työ-
6733: järjestystä, mutta nyt esillä oleva asia on osittain aivan
6734: 152                Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
6735: 
6736: 
6737: toista laatua.    Mikäli se todellakin kohdistuu siihen, että
6738: jokainen kansanedustaja on turvattava vastoin väkivaltaa,
6739: sikäli se voi olla tänne kuuluva. Mutta sillä on myöskin
6740: toinen puoli.
6741:       Täällä on nimittäin lausuttu syytöksiä ja varsin tör-
6742: keitä syytöksiä muita kansalaisia vastaan.         Niin suuresti
6743: kuin minä paheksuu, jos poliisi menettelee laittomasti, yhtä
6744: suuresti minun täytyy sitä paheksua, jos joku kohtelee tätä
6745: järjestysvaltaa, miten se menetteleekin. vastoin lakia. sillä
6746: jokaisen kansalaisen oikeus, olkoonpa kuka tahansa. on että
6747: häntä ei tuomita, ennenkuin hän on tilaisuudessa puolustautu-
6748: maan. Minä en siis ole ennakolta lausunut mitään päätöstä
6749: siitä mitenkä asianlaita on, mutta minä sanon että jos täällä
6750: yksi tai neljä tai vaikkapa kymmenen edustajaa lausuu jo-
6751: takin pöytäkirjaan, niin ei silti ole riistetty pois niiltä, jotka
6752: ovat syytettyjä, sitä luonnollista inhimillistä oikeutta, että
6753: heillä on myös sananvalta lausuakseen jotakin puolustuksek-
6754: seen. Jos me täällä tänään päätämme antaa paheksumis-
6755: lausunnon, niin se merkitsee samaa kuin että Suomen edus-
6756: kunta näinä toiminta-aikansa ensimäisinä päivinä ottaisi
6757: poiketakseen siitä yksinkertaisesta säännöstä, ettei ketään
6758: saa tuomita, ennenkuin häntä on kuultu. Ja kun minä tähän li-
6759: säksi lausun, että meidän lainsäädäntömme kyllä tarjoaa
6760: moninaisia keinoja väkivallan ehkäisemiseksi, kun minä
6761: otan huomioon miten arveluttavia esimerkkejä koko edel-
6762: linen historiamme eikä vähimmin historiamme viimeisiltä
6763: vuosilta tarjoaa, kun ruvetaan jollakin lailla poikkeamaan
6764: lain sisällyksestä, niin minä luulen kyllin perustaneeni mieli-
6765: pidettäni. Asian nykyisellä kannalla en suinkaan voi äänel-
6766: läni vaikuttaa siihen, että täällä lausuttaisiin mikään pahek-
6767: suminen; lähinnä on oikeuksien asia tutkia, mikä on tapah-
6768: tunut. :Eduskunnan asia ei ole mennä lausumaan tuomiota,
6769: ennenkuin asia on tutkittu.
6770:       Tahdon vielä lisätä, koska entispäätöksiä etsitään kah-
6771: den viimeisen säätykokoksen ajoilta, että minä silloinkin
6772: olen säätyni pöytäkirjaan saanut eri kerroin lausua ajatuk-
6773: seni. Minä en silloin hyväksynyt niitä kylläkin tuntuvia
6774: poikkeuksia laista ja hyvästä tavasta, jotka joskus tehtiin
6775: eduskunnassa. Yhtä hyvin kun minä silloin vähemmistössä
6776: ollen lausuin mielipiteeni, niin minä tänään lausun sen, olin-
6777: pa sitte enemmistössä tai vähemmistössä tai vaikkapa yksi-
6778: näni. Sillä tässä on selvä asia: yksistään lakia on nouda-
6779: tettava ja lait ovat ikimuistoisista ajoista asti selvittäneet
6780:                     Helsingin poliisin menettelystä.          153
6781: 
6782: 
6783: sen seikan, ettei ketään tuomita, ennenkuin asia on kaikin
6784:  puolin tutkittu.
6785:        Ed. Mikkola: Asiallisesti minä puolestani katson vel-
6786: vollisuudekseni yhtyä niihin lausuntoihin, joita täällä edus-
6787: tajat Söderholm ja Danielson-Kaimari aikaisemmin ovat
6788: esittäneet. Täällä on vaadittu eduskuntaa antamaan pahek-
6789: sumislausunto sen johdosta että eräitä eduskunnan jäseniä
6790: on loukattu, mutta pyytäisin kysyä kehenkä tämä paheksu-
6791: mislausunto on tarkoitettu. Onko se tarkoitettu hallitusta
6792: vastaan? Siinä tapauksessa eduskunnalla on paljo tehok-
6793: kaampi ja arvokkaampi ase käyttämällä interpellatsioonia.
6794: Jos se taas on tarkoitettu sitä poliisilaitosta vastaan, joka
6795: nyt on loukkaaja, niin on se eduskunnan arvoa alentava. Mi-
6796: ten tällaista lausuntoa katseleekin, se minusta tuntuu edus-
6797: kunnan puolelta olevan tehty kuin isku tuuleen ja kaikessa
6798: tapauksessa sen arvon alapuolella.
6799:        Täällä on myöskin sanottu että tämä eduskunta on
6800: tilaisuudessa näyttämään maalle ja maailmalle että täällä
6801: entiseen nähden tulee vallitsemaan uudet tavat. Minulla
6802: puolestani ei suinkaan ole mitään sitä vastaan että uusia
6803: tapoja syntyy, mutta ainoastaan sillä ehdolla että ne uudet
6804: tavat ensiksikin perustuvat voimassaolevaan lakiin ja toi-
6805: seksi ovat hyviä. Tässä tapauksessa minä puolestani kat-
6806: son, että niin selvittämättömässä tilassa kuin asia nyt on,
6807: eduskunta ei voi mennä etukäteen antamaan tuomiota siitä,
6808: eikä myöskään asian nykyisellä kannalla ollen voi ryhtyä
6809: muihin toimenpiteisiin, joita täällä on ehdotettu, nim. joko
6810: kääntyä senaatin varapuheenjohtajan puoleen tai vielä vä-
6811: hemmin prokuraattorin puoleen, sillä silloin esiintyisi edus-
6812: kunta suorastaan ilminantajana. Näin ollen en, niinkuin jo
6813: mainitsin, missään tapauksessa katso asian tällä kertaa ole-
6814: van niin selvitetyn että eduskunnan arvo ja valtiopäiväjär-
6815: jestys sallisi siinä toimenpiteeseen ryhtyä.
6816:       Tahdon vielä mainita että täällä on myöskin viitattu
6817: siihen että samantapainen lausunto annettiin 1905 vuoden
6818: valtiopäivillä. Luultavasti ne puhujat, jotka tämän viittauk-
6819: sen ovat tehneet, ovat tarkoittaneet erästä tapausta, jolloin
6820: eduskunnassa, m. m. porvarissäädyssä, pöytäkirjaan yksi-
6821: tyisten edustajain puolelta lausuttiin paheksuminen siitä että
6822: kansajoukot ulkopuolella eduskunnan kokoontumishuonetta
6823: häiritsivät sen rauhaa sillä tapaa että kuului istuntoa häiritse-
6824: viä ääniä ulkopuolelta. Mutta silloin oli tapahtuma ilman muu-
6825: ta ilmeinen, se oli jokaiselle läsnäolevalle säädyn jäsenelle
6826: 154               Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
6827: 
6828: 
6829: korvin kuultava. Tällaisia tapauksia ei siis minun mielestänk
6830: voi vetää vertauskohdaksi tähän kysymykseen nähden.
6831:       Ed. Viljomaa: Pyydän saada lausua mielipiteeni val--
6832: tiopäiväjärjestyksen suhteesta käsillä olevaan asiaan eli toi-
6833: sin sanoen kysymykseen siitä, onko eduskunta oikeutettu.
6834: käsittelemään tätä asiaa tällaisenaan vai eikö.
6835:       Minun käsitykseni mukaan ei valtiopäiväjärjestys salli
6836: että eduskunnan aikaa ilman muuta käytetään keskusteluihin
6837: maassa tapahtuneista rikoksista tai muista paheksuttavista
6838: teoista siinäkin tapauksessa ettei rikos ole kohdistettu suo~
6839: ranaisesti eduskuntaa tai jotakuta edustajaa vastaan eikä
6840: anomusta tai interpellatsioonia tapahtuman johdosta täällä
6841: ole tehty, vaan tarkoituksena on ainoastaan lausua pahek-
6842: suminen pöytäkirjaan. Sillä minä uskon että maassamme
6843: joka päivä tapahtuu rikoksia, jotka herättävät meissä pa-
6844: heksumista, mutta jos tässä eduskunnassa ruvetaan kes-
6845: kustelemaan ja paheksumaan kaikkia näitä, niin minä luu-
6846: len että meille jää hyvin vähän aikaa varsinaiseen työhöm-
6847: me s. o. lainsäädäntötyöhön; ja se ei ole valtiopäiväjärjes-
6848: tyksen tarkoitus.
6849:       Eilen tapahtuneesta keskustelusta sain sen käsityksen
6850: ettei poliisi ollut tietoinen siitä että hra Orasmaa ja hänen
6851: kumppaninsa olivat eduskunnan jäseniä. Mutta jos asia on
6852: sillä tavalla kuin täällä nyt on ilmoitettu eli että poliisin
6853: tiedossa on ollut että nuo herrat ovat eduskunnan jäseniä,.
6854: niin on asia joutunut toiseen asemaan. Ja olen velvollinen
6855: tunnustamaan mielipiteeni olevan sen, että eduskunta näin
6856: ollen, kun asia on niin läheisessä yhteydessä eduskunnan
6857: loukkaamattomuuden kanssa, on oikeutettu käsittelemään
6858: tätä asiaa sen nykyisessä muodossakin. Toinen kysy-
6859: mys on se, onko täällä jo esitetty riittävää selvitystä ta-
6860: pahtumasta.
6861:       Ed. Danielson-Kaimari: Minä lausuin eilen toivatta-
6862: vaksi että tämä asia olisi voinut jäädä pöydälle vähän kau-
6863: vemmaksi aikaa kuin tähän istuntoon, niin että edustajilla
6864: olisi ollut tilaisuutta miettiä oliko mahdollista päästä niistä
6865: tukaluuksista, jotka liittyvät tähän asiaan. Minä olen koet-
6866: tanut tässä keskustelun kuluessa päästä selville siitä olisiko
6867: löydettävissä joku menettely jonka suhteen ei kenenkään
6868: meidän tarvitsisi epäillä että eduskunta siinä siirtyy oikeuk-
6869: siensa ulkopuolelle, ja minä pyydän vaatimattomasti esiin-
6870: tuoda ajatuksen, joka minussa siinä kohden on syntynyt.
6871:                    Helsingin poliisin menettelystä.           155
6872: 
6873: Huomautan kuitenkin ensiksi että, kun minä äsken lausuin
6874: sen ajatuksen, että hra Orasmaan ehdotus voisi jäädä tällä
6875: kertaa sikseen, niin minä nimenomaan perustelin sitä myös-
6876: kin sillä, että täällä oli ilmoitettu että kysymys poliisilai-
6877: toksesta, poliisivoiman toiminnasta ennen pitkää tulisi tie-
6878: dustelun eli interpellatsioonin kautta eduskunnan käsittelyn
6879: alaiseksi. Siitä mahtoi selvitä että minäkin puolestani kat-
6880: soin että asia kyllä ansaitsee eduskunnan huomiota eikä ole
6881: syrjäytettävä, niin pian kuin se voidaan nostaa laillisia muo-
6882: toja rikkomatta. Nyt minä ajattelen, että jos ehdotuksen-
6883: tekijä ja ne, jotka ovat sitä kannattaneet, tahtovat erottaa
6884: ehdotuksestaan kaiken sen, joka ei koske edusmiehen louk-
6885: kaamattomuutta, niin se esiintyy sellaisessa muodossa, että
6886: eduskunnan on mahdollinen käydä asiaan käsiksi. Voitai-
6887: siin ehkä menetellä sillä tavoin, että hra Orasmaan ehdotus
6888: siirrettäisiin joko puhemiesneuvostoon tahi perustuslakiva-
6889: liokuntaan ja jätettäisiin sille neuvostolle tahi valiokun-
6890: nalle, jonne se siirretään, toimeksi erottaa tästä ehdotuk-
6891: sesta kaikki mikä ei koske itse sitä tapausta, johon edusta-
6892: jat olivat sekaantuneet, ja kehoitettaisiin tätä neuvostoa tahi
6893: valiokuntaa valmistamaan kirjelmän Senaatin puheenjohta-
6894: jalle, jonka kirjelmän tulisi sisältää ilmoitus sHtä poliisin
6895: menettelystä, jonka alaiseksi nämä mainitut edustajat ovat
6896:  joutuneet, ja pyydettäisiin että hänen ylhäisyytensä panisi
6897: toimeen tutkimuksen ja ryhtyisi tämän tutkimuksen aiheut-
6898: tamiin toimenpiteisiin.        Jos me menettelemme näin, niin
6899: me emme riko sitä sääntöä vastaan, jota vapaaherra Pal-
6900: men täällä on teroittanut, nimittäin että eduskuntakaan ei
6901: saa tuomita ketään, ennenkuin syytetty on ollut tilaisuu-
6902: dessa itse antamaan selityksen. Minä olen sitä mieltä, että
6903: kun neljä edustajaa täällä ilmoittaa että he ovat joutuneet
6904:  poliisin puolelta pahoinpitelyn esineeksi, niin tämä ihpoitus
6905:  riittää sellaiseen kirjelmään Senaatin puheenjohtajalle, joka
6906:  ei sisällä mitään vastalausetta, mitään tuomiota poliisin me-
6907:  nettelystä, eikä varmaa ilmoitusta kuinka asian lait<:t on
6908:  ollut, mutta joka huomauttaa että sellainen ilmoitus on edus-
6909:  kunnalle tehty , ja pyytää että hallinnon esimies maas-
6910:  samme ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joita tämä neljän edus-
6911:  tajan ilmoitus aiheuttaa. Minä pyydän uudistaa sen että,
6912:  jos sillä taholla, jolla ollaan kannatettu hra Orasmaan ehdo-
6913:  tusta, voidaan hyväksyä tämä muoto, jota minä nyt ehdotan,
6914:  niin tällöin ei jouduttaisi ristiriitaan valtiopäiväjärjestyksen
6915:  kanssa eikä pitäisi löytymän mitään, joka olisi omiansa he-
6916: 156               Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
6917: 
6918: 
6919: rättämään epäilyksiä niissä henkilöissä, jotka muodolli-
6920: sista syistä ovat vastustaneet hra Orasmaan ehdotusta.
6921:        :Ed. Paasikivi: Mikäli koskee tämän esillä olevan
6922: asian käsittelemisen mahdollisuutta eduskunnassa, niin olen
6923: kyllä periaatteisiin nähden samalla kannalla kuin edustaja
6924: Danielson-Kalmari, mutta tulen hiukan toisiin tuloksiin, kuin
6925: mihin hän nyt viimeksi jäi.Minunkin nähdäkseni on tässä
6926: esillä olevassa asiassa kaksi eri osaa. ensinnäkin tuo ylei-
6927: nen, Helsingin poliisilaitosta koskeva kysymys ja toiseksi
6928: kysymys neljän eduskunnan jäsenen kärsimästä loukkauk-
6929: sesta. Mitä tulee edelliseen, nimittäin kysymykseen Hel-
6930: singin poliisilaitoksesta ja sen yleiseen arvostelemiseen ja
6931: paheksumislausunnon antamiseen siitä, niin olen siinä koh-
6932: den samaa mieltä kuin muutamat edelliset puhujat, että sitä
6933: asiaa ei tässä muodossa voi ottaa eduskunnassa esille, vaan
6934: sitä varten on käytettävä muita muotoja, jotka valtiopäivä-
6935: järjestys säätää. Mikäli taas koskee asian viimeistä puolta
6936: eli neljän edustajan kärsimää loukkausta, niin sen käytän-
6937: nön nojalla, joka säätyeduskunnan viimeisinä vuosina pääsi
6938: voimaan, katsoisin voivani hyväksyä sen menettelyn, että
6939: eduskunta siinä on oikeutettu ryhtymään toimenpiteisiin. Ja
6940: se toimenpide, johon voitaisiin ryhtyä, on juuri hra Daniel-
6941: son-Kalmarin esittämä, nimittäin että eduskunta kirjelmällä
6942: kääntyy senaatin puheenjohtajan, maamme kenraalikuver-
6943: nöörin puoleen ja anoo hänen myötävaikutustansa siihen
6944: että tällaiset tapaukset tulevat estetyiksi. Kun neljä edus-
6945: kunnan jäsentä on täällä esillä olevan ilmoituksen tehnyt,
6946: niin siinä kyllä on eduskunnalle koko joukko perustetta,
6947: minkä pohjalla toimia. Mutta kun minunkin mielestäni täl-
6948: laisissa kysymyksissä pitäisi olla riittävän varovainen, niin
6949: näyttäisi olevan syytä, että tämäkin asia, ennenkuin se lo-
6950: pullisesti päätetään, asianmukaisesti valmistetaan. Sen
6951: vuoksi minä, muistissa pitäen sitä menettelyä, jota sääty-
6952: eduskunta vuosina 1904-1905 noudatti, ehdottaisin, että
6953: asia, mikäli se koskee neljää edustajaa kohdanuutta louk-
6954: kausta, lähetetään puhemiesneuvostoon, jotta tämä tekee
6955: eduskunnalle ehdotuksen siitä, mihin toimenpiteisiin asiassa
6956: olisi ryhdyttävä.
6957:       :Ed. Pärssinen: :Ei liene kenellekään hauskaa, että
6958: eduskunnan aika kuluu tämmöiseen hedelmättömään kes-
6959: kusteluun, mutta syy ei ole suinkaan kysymyksen nostaian,
6960: vaan sen asian, joka on kysymyksen aiheuttanut. Onhan
6961:                    Helsingin poliisin menettelystä.         157
6962: 
6963: 
6964: edustajan loukkaamattomuus siksi pyhä, että oli välttämä-
6965: töntä nostaa asiasta kysymys ja olisi väärin, ellei tästä tänä
6966: iltana keskusteltaisi. Saattaisi tapahtua samanlaisia edus-
6967: tajain loukkaamisia enemmänkin ja tulisi vasta tällaisia kes-
6968: kusteluja kentiesi useamminkin. Olisi siis toivottavaa että
6969: tämä keskustelu tänä iltana johtaisi siihen, että ei toisia
6970: eduskunnan jäseniä, eikä ketään eduskunnan jäsentä enää
6971: kohtaisi sellaiset kärsimykset, kuin ne joiden alaiseksi edus-
6972: taja Orasmaa ja hänen kolme toveriansa ovat joutuneet.
6973: Sitäpaitsi ei ole merkitykseltään pieni, mille kannalle edus-
6974: kunta tällaisissa kysymyksissä asettuu. Mielestäni on
6975: edustaja Lindroos sattuvasti selittänyt, kuinka suuri kanta-
6976: vuus eduskunnan lausunnoilla tämmöisissä asioissa on.
6977: Jos ei eduskunta nyt pane mitään ohjia poliisilaitoksen suu-
6978: relle virkainnolle, niin kuka tietää millä tavalla eduskunnan
6979: naiset rupeavat täältä kotiin pääsemään, sillä ei ole kovin-
6980: kaan miellyttävää mennä tuohon synkkään yöhön kaupun-
6981: gin kaduille vaeltamaan epätietoisena siitä, tuleeko poliisin
6982: käsittelyn esineeksi. Sitäpaitsi jos täällä jonkunmoinen
6983: paheksuminen poliiseille lausuttaisiin, niin minun mielestäni
6984: se osoittaisi uudemman ajan katsantokantaa, joka käsittää
6985: ettei pakkovallalla voida rauhaa rakentaa, vaan tulee siihen
6986: pyrkiä humaanisempia teitä. Meillä on peloittava esimerkki
6987: itäisessä naapurikansassa, jossa on luotettu yksinomaan pak-
6988: kokeinoihin ja päästy hirveihin tuloksiin. Siis minun mieles-
6989: täni piilee eduskunnan lausunnoissa ja siinä, miten eduskunta
6990: asiata käsittelee, jotakin muutakin kuin vaan muotoseik-
6991: koja, nimittäin minä käsitän että eduskunta yhtymällä edus-
6992: taja Orasmaan lausuntoon voi turvata ensiksikin edustaja-
6993: jäseniä ja toiseksi se ilmaisee näin menetellessään sitä kat-
6994: santokantaa, että yhteiskunta on kehitettävä sellaiseksi, että
6995: rikollisuutta luova kurjuus esiintyy siellä vähemmässä mää-
6996: rässä ja että sitä tietä päästään vähempään poliisivoimaan.
6997: Pakkokeinoilla ei voida yhteiskunnan rauhaa rakentaa.
6998:        Ed. Yrjö-l(oskinen, Y. 1(: Minä en puolestani miten-
6999: kään saata kannattaa sitä ehdotusta, joka täällä on tehty, että
7000: esillä oleva asia ei antaisi aihetta mihinkään toimenpiteeseen.
7001: Epäilemättä kysymys poliisin menettelystä yleisöä kohtaan
7002: on semmoinen asia, jota ei täällä tässä muodossa voida
7003: esille ottaa, enkä siitä sen enempää tahdo puhua. Mutta
7004: niin pian kun joku tämän eduskunnan jäsen ilmoittaa, että
7005: häntä on poliisin puolelta pahoin kohdeltu, niin tämmöinen
7006: asia koskee eduskuntaa kokonaisuudessaan, ja se on huo-
7007: 158                Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
7008: -----~-----~------
7009: 
7010: 
7011: 
7012: 
7013: lella käsiteltävä olipa sitte loukkaus tahallista ja tarkoitet-
7014: tua tai ei. On kyllä totta, että tämä asia muodollisesti ei
7015: ole tullut täysin oikein esille, mutta sikäli kuin minä voin
7016: käsittää tämä muodollinen puoli ei estä sitä ottamasta kä-
7017: siteltäväksi. Sitävastoin on aivan selvää, että se vaatimus,
7018: joka täällä ehdotuksentekijäin puolelta on tuotu esiin, että
7019: eduskunnan nyt jo olisi annettava lausunto tapauksen joh-
7020: dosta, on ennenaikainen ja muodoton. Minäkin puolesj:ani
7021: siis kannatan ehdotusta, että se osa asiaa, josta nyt on puhe,
7022: eroitetaan erikseen ja lähetetään eteenpäin tutkittavaksi,
7023: toisin sanoen eduskunnan olisi ilmoitettava senaatin puheen-
7024: johtajalle, että tämmöinen tapaus on sen tietoon saatettu ja
7025: pyydettävä että hän asian johdosta ryhtyisi tarpeellisiksi
7026: havaittaviin toimenpiteisiin.
7027:        Lopuksi en voi olla edustaja af Ursin'in lausunnon
7028: johdosta huomauttamatta että käsitys yhtäläisyydestä esillä
7029: olevan asian ja viime lauvantaisen kysymyksen välillä ru-
7030: kousten pidosta on erinomaisen hatara.
7031:        Ed. Martikainen: Mitä tulee täkäläisen poliisin me-
7032: nettelyyn, toivoin siinä löytyvän enemmän hienotuntoi-
7033: suutta yleisöä kohtaan. Kokemuksesta huomaan kuitenkin
7034: ettei se vastaa tavallisen maalaispoliisinkaan esiintymistä.
7035: Pyydän esim. puolestani minäkin tuoda esiin pienen havain-
7036: non. Lähdettyäni Salmilaisen edustajan toveri Tiihanoffin
7037: kanssa Hallituksen palatsista (Valtaistuinsalista), en kerinnyt
7038: vielä Esplanaatille kääntyä, kun jo poliisi tarttui minua käsi-
7039: puoleen, vetäen pois jalkakäytävältä, missä kuljin. Helsin-
7040: gin poliisit näkyvät vaan katsovan vaatteisiin ja silkkihat-
7041: tuihin, mutta eivät välitä muista. Olisi senvuoksi paikal-
7042: laan, että edustaja Orasmaan tekemää pontta kannatettai-
7043: siin ja koetettaisiin mitä pikemmin saada saman tapaiselle
7044: poliisin menettelylle este.
7045:       Ed. Perttilä, W.: Minusta on tällä kysymyksellä sen-
7046: tään hiukan laveampi merkitys. Minä olen - sanoisinko
7047: onnettomuudeksi - sattunut asumaan tuonne Hakasalmen-
7048: torin laitaan. Siellä on työläisiä työnsä lopetettuaan usein
7049: kävelemässä iltasin kadulla. Siihen sattuu joskus kokoon-
7050: tumaan enemmän väkeä kuin mikä voisi olla toivottavaa.
7051: Minä olen ollut useampia kertoja siinä ahdistettuna, kun
7052: olen ollut kotiini menossa. Minä en tiedä, mistä syystä
7053: siinä on ollut jonkunlaista rähinää poliisin ja yleisön välillä.
7054: Silloin sattumalta minä en ole koskaan tullut semmoiselle
7055:                     Helsingin poliisin menettelystä.          159
7056: 
7057: 
7058: paikalle, kun varsinainen rähinä on kestänyt, mutta olen
7059: usein tullut jälestäpäin, kun varsinainen hälinä on alkanut.
7060: Poliisi kulkee ympäri ja kieltää ihmisiä kulkemasta. Minä
7061: en ole syyttänyt poliisia siitä, koska olen luullut, että yleisö
7062: <>n antanut siihen aihetta, mutta olen tullut epäilemään. että
7063: ehkä virtavaltainen poliisi on kuitenkin mennyt liian pitkälle.
7064: Kun tämä viimeinen tapahtuma sattui, olin asunnossani. Näin
7065: rähinän ulkona ja aijoin mennä katsomaan mitä tapahtuu.
7066: mutta en päässyt ulos, sillä portilla oli kaksi poliisia, jotka
7067: kielsivät menemästä kadulle. Ei ollut mikään kaunis todis-
7068: tus, etteivät vapaat kansalaiset saa vapaasti kulkea. Pidän
7069: hyvin tärkeänä, että asia on tullut eduskunnassa esille, koska
7070: tänä iltana luin ruotsalaisista lehdistä, että poliisi on aikonut
7071: julistaa Kallion esikaupungin jonkunlaiseen suojelustilaan.
7072: Uskallan epäillä, että siellä silloin on hauska asua. Mutta
7073: minua ainakin peloittaa siellä asua, sillä näihin saakka on
7074: siellä ollut levotonta. En voi vakuuttaa, mistä syystä levot-
7075: tomuuksia on ollut, mutta johtopäätökseni on sittenkin, että
7076: poliisi on virkainnossaan mennyt liian pitkälle, se kun ärsyt-
7077: tää kansanjoukkoa. Tahtoo ärsyttää rauhallista henkilöä,
7078: kun sanotaan, ettei tästä saa kulkea. Siellä on poikia, jotka
7079: ovat tehneet kiusaa poliisille, ja poliisi käy kiinni niihin,
7080: jotka jäävät jälelle, vaikka ehkä ei tiedäkään, ovatko he syyl-
7081: lisiä. Tuollaisesta asiantilasta on saatava loppu, ja minä
7082: toivon, että tämän keskustelun kautta on jo hieman saatu
7083: aikaan parannusta ja että kai poliisit panevat vähän enem-
7084: män arvoa niille kansalaisille, jotka kulkevat kadulla rau-
7085: hallisina ja ovat syyttömiä. Toivon siis, että tämäkin kes-
7086: kustelu eduskunnassa on sentään vaikuttanut sen verran,
7087:  että jossain määrin järjestysvalta käsittää asemansa ja
7088: sen velvollisuudet. Toivoni olisi lisäksi, että eduskunta
7089: todella lausuisi jotakin asiassa. Yhdyn edustaja Orasmaan
7090: ehdotukseen; jos se hyväksytään, olisi takeita siitä, että
7091:  asuntoonsa aina pääsisi rauhassa ilman sekaannusta järjes-
7092:  tysvallan puolelta.
7093:       Ed. Järvinen: Koska alkaa näyttää siltä että arv.
7094: eduskunta alkaa kiinnittää huomionsa yhä enemmän tähän
7095: poliisikysymykseen, en tahdo enää pitemmälti jatkaa pu-
7096: hetta, vaan yhdyn hra Orasmaan ponteen.
7097:      Ed. Tainio: Tätä keskustelua on ollut erittäin hauska
7098: seurata. Tässä lyhyessä keskustelussa on ilmennyt eräitä
7099: sangen kuvaavia piirteitä. Sosiaalidemokraatti Orasmaa
7100: 160                Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
7101: 
7102: 
7103:  on tehnyt muodollisen virheen, niinkuin sosiaalidemokraatit
7104:  tavallisesti tekevät. Mutta hänen asiansa on ollut erittäin
7105:  tärkeä, niin tärkeä että sen merkitystä täällä ei ole uskalta-
7106:  nut kukaan kieltää. Mutta tämän muodollisen virheen takia
7107:  meidän hyvät perustuslailliset juristimme hylkäävät koko
7108:  asian. Minua ei hämmästytä ne perustuslaillisen puolueen
7109:  lakimiesten lausunnot, joita he tässä asiassa ovat antaneet.
7110:  Se kuvaa niin tarkkaan koko sen puolueen käsityskantaa:
7111:  kun ei vaan muotoja noudateta, niin annettakoon koko asia
7112:  mennä nurin. Edustaja Mikkola pelkää, että eduskunta ryh-
7113:  tyy ilmiantajaksi. Eduskunnan velvollisuus tällaisissa ta-
7114:  pauksissa on valvoa oikeutta ja ilmiantaa se, joka eduskun-
7115:  nan oikeuksia loukkaa. Edustaja Mikkolan mielestä loukat-
7116:  tiin ,koko eduskuntaa" silloin, kun työväki osoitti mieltään,
7117: mutta nythän on loukattu vaan yhtä edustajaa, ja meidän ju-
7118:  ristiemme käsityksen mukaan se ei ole loukkaus koko edus-
7119: kuntaa kohtaan. Minua hämmästyttää sellainen epäjohdon-
7120:  mukaisuus. Minä luulisin että jokaisen edustajan kunnia on
7121: koko eduskunnan kunnia, ja jos eduskunta tahtoo pitää it-
7122: sensä loukkaamattomana, sen täytyy turvata jokaisen jäse-
7123: nensä loukkaamattomuus, vaikkapa se sitä samaa loukkaa-
7124: mattomuutta ei voisikaan muille kansalaisille turvata. Minä
7125: myöskin kunnioitan hyviä tapoja ja olen jännityksellä odot-
7126: tanut minkälaisen ratkaisun meidän perehtyneet valtiopäi-
7127: vämiehemme löytävät tälle asialle, ja minä onnittelen heitä,
7128: sillä ratkaisu on todellakin löytynyt monen tunnin keskus-
7129: telun kuluessa. Aluksi oli heidän mielestään ihan mahdo-
7130: tonta asiassa mitään tehdä, mutta lopuksi huomattiin, että
7131: siinä täytyy jotakin tehdä, ja aina silloin, kun täytyy jotakin
7132: tehdä, silloin myöskin voidaan tehdä.
7133:        Muuten pyydän huomauttaa, että asiata ei ole ehdo-
7134: tettu prokuraattorille lähetettäväksi, niinkuin täällä väärin
7135: on luultu. Jos täällä olisi oltu sitä mieltä että asia on proku-
7136: raattorille lähetettävä, niin meillä ei olisi ollut mitään sitä
7137: vastaan. Se oli taas sellainen sosiaalidemokraattinen muo-
7138: tovirhe, sillä eiväthän he olleet tutkineet asiaa niin tarkkaan.
7139: että se lähetetään senaatin varapuheenjohtajalle. Muuten
7140: pyydän yhtyä hra Paasikiven ehdotukseen, että tämä asia
7141: lykätään puhemiesneuvostoon, sitten kun puhemiesneuvosto
7142: on kokoontunut, ja se antaa lausuntonsa tänne, jonka jälkeen
7143: me päätämme mihin toimenpiteesen asiassa on ryhdyttävä.
7144:       Ed. af Ursin: Minun täytyy lausua kummastukseni
7145: että vapaaherrat Palmen ja Yrjö-Koskinen eivät ole tahto-
7146:                    Helsingin poliisin menettelystä.            161
7147: 
7148: 
7149: neet ymmärtää, että minä en ole sanonut muuta, kuin että
7150: rukousasia on muodollisesti sama kuin tämä, ei mitään
7151: muuta. Kummastustani herättää myöskin se, että hra
7152: Mikkola kysyi, ketä tämä paheksumislausunto koskee. Se
7153: koskee tietysti niitä, jotka ovat rikkoneet tässä asiassa.
7154: Toiselta puolen on hauska konstateerata, että esim. herra
7155: Danielson-Kaimari on nyt jo suorastaan ehdottanut, että
7156: ryhdyttäisiin toimenpite~siin, niinkuin monet muutkin.
7157: Minä olen kyllä täällä ehdottanut, että edellyttämällä, että
7158: asia on oikein esitetty, eduskunta lausuisi siitä paheksumi-
7159: sensa. Minusta sillä tavalla päästäisiin aivan lyhyesti asiasta,
7160: koska meidän täytyy otaksua, ettei neljä edusmiestä tuo
7161: tänne valheellisia tietoja. Mutta minä voin aivan yhtä hyvin
7162: yhtyä hra Paasikiven ehdotukseen ja luopua omastani, var-
7163: sinkin jos on luultavaa, että se saa enemmän kanna-
7164: tusta. Pääasia on, että eduskunnan arvoa, joka tässä asiassa
7165: on syvästi loukattu, ylläpidetään ja suojellaan. Se on edus-
7166: kunnan velvollisuus, suoraan sanoen.
7167:        Ed. Listo: Tämä asia on, mikäli minä nyt tästä kes-
7168: kustelusta olen päässyt siitä käsitykseen, sitä laatua, että
7169: emme siitä pääse yli emmekä ympäri; meidän on otettava
7170: se vakavalta kannalta. Tässä on kaksi eri seikkaa, jotka
7171: ovat huomioon otettavat, nimittäin eduskunnan velvollisuus
7172: pitää huolta jäsentensä persoonallisesta loukkaamattomuu..:
7173: desta ja toiselta puolen velvollisuutemme pitää myöskin
7174: kiinni niistä laillisista muodoista, mitkä Valtiopäiväjärjestys
7175: meidän tehtävillemme on määrännyt. Kumpaistakaan näis-
7176: tä meidän ei tule tätä asiaa käsitellessämme laiminlyödä.
7177: Nyt on pätevällä tavalla saatettu epäilyksen alaiseksi, onko
7178: tämä edustajaOrasmaan asia Valtiopäiväjärjestyksen mää-
7179: räämässä muodossa vireille pantu. Minusta tuntuu siltä,
7180: että me emme tämän keskustelun pohjalla vielä ole valmiit
7181: sitä ratkaisemaan. Me tarvitsemme valiokunnan selvi-
7182: tystä siitä. Se valiokunta, joka on velvollinen siitä selvi-
7183: tyksen meille antamaan, on perustuslakivaliokunta. Minä
7184: ehdotan, että asia lähetetään, semmoisenaan kuin se nyt on
7185: esillä, sinne lausunnon saamista varten. Pyydän huomaut-
7186: taa samalla niitä, jotka jollakin epäilyksellä ovat meidän
7187: muodollisuuttamme katselleet, että jos tämä kysymys muo- .
7188: toseikkojen takia tällä kertaa kaatuu, niin ei mikään estä
7189: asian alottajaa alottamasta sitä uudestaan laillisessa muo-
7190: dossa, ja silloin, uskon ja toivon niin, se myöskin tulee saa-
7191: maan täyden myötätuntoisuuden tässä huoneessa.
7192:                                                           11
7193: 162                   Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
7194: 
7195: 
7196:         Ed. Aalto: Helsingin poliisilaitoksesta olisi tietysti
7197:  paljonkin sanottavaa, mutta kysymys on kohdistunut nyt
7198:  vaan tähän yksityistapaukseen, joka onkin luonnollista; ja minä-
7199:  kin siis kohdistan puheeni siihen. Täällä ovat kokeneet valtio-
7200:  päivämiehet valittaneet, että eivät pääse selville perustuslaista,
7201:  miten pitäisi menetellä, ja siitä ovat vanhat juristitkin tulleet
7202:  erimielisyyteen. Onko sitten ihmeteltävää, jos maalta tullut,
7203:  kaikkia mutkia tuntematon mies on tehnyt muotovirheen esit-
7204:   täessään asian tänään.
7205:         Tässä on kuitenkin kysymys, joka on tärkeä. On pääs-
7206:  tävä kerta kaikkiaan selville, miten mahdollisesti toisella ker-
7207:   ralla on meneteltävä tällaisessa tapauksessa, jos niitä rupeaa
7208:  hyvinkin taajaan tulemaan. Voidaan sanoa: käytettäköön yleistä
7209:  lakia, mutta minusta ei edustajilla ole aikaa ruveta Helsingissä
7210:  käräjöimään silloin kun ovat tulleet eduskuntatyöhön, sillä
7211:  onhan tunnettua, että käräjöiminen vie aikaa.
7212:         Täällä sanoi edustaja Ahmavaara, että yleisön pitää kun-
7213:   nioittaa poliisia, joskin poliisinkin yleisöä. Aivan niin, mutta
7214:  tämä kyseessäoleva seikka juuri osoittaa, että poliisi ei ole
7215:  yleisöä kohdellut oikein, koska se m. m. on hyökännyt rat-
7216:   suilla jonkun talon porttikäytävistäkin sisään. Ja kerran minä
7217:   näin tässä kulmassa, kuinka poliisi ei uskaltanut ratsastaa
7218:   portista sisään, juopunutta miestä noutamaan, ennen kun talon
7219:   puolesta tultiin kutsumaan. Me näemme siis että menetellään
7220:   eri tapauksissa eri lailla, ja siis täytyy tietää, miten näistä moni-
7221:   mutkaisuuksista yksinkertaiset maalaiset selviäisivät.
7222:          Minä olen tavallani kaksi kertaa joutunut poliisin epä-
7223:   kohtelun alaiseksi tämän eduskuntatalon ovella. En ole siitä
7224:   loukkautunut, vaan tahdon siitä nyt kerta kaikkiaan huomauttaa.
7225:   Ensi kerran oli meitä kolme yksinkertaista miestä; poliisi on
7226:   oven pielessä ja mielestämme tarpeettomasti kysyi: oletteko
7227:   edustajia? Kun sanoimme olevamme, pääsimme sisään. Toi-
7228:   sen kerran se tapahtui, kun eduskunta otti puolen tunnin
7229:   loman; menin ulos ja jäin ovi pieleen, paikkaan, jossa en ollut
7230:   kenenkään tiellä, erään tuttavan kanssa puhelemaan, niin polii-
7231:   sit ajoivat pois ja yksi astui minun tyköni ja sanoi: onko teillä
7232:   tässä mitään tekemistä, menkää pois. Minusta kohtelu tuollai-
7233:   nen ei ole ystävällistä, olisihan voinut kyllä sanoa toisella tavalla:
7234:   olkaa hyvä ja poistukaa. Tuolla tavalla röyhkeästi esiintyminen
7235: . tekee pahan vaikutuksen, mutta jos kohteliaasti huomauttaa,
7236:    niin aivan mielellään poistuu. Kun siis Helsingin polii~ilta
7237:    näyttää puuttuvan kohteliaisuutta, mielenmalttia ja itsensähillitse-
7238:    miskykyä menettelytavoissa, niin on tärkeätä, että asia aikanaan
7239:    otetaan esiin, että ei etenkään tämmöistä, josta edust. Orasmaa
7240:                    Helsingin poliisin menettelystä.           163
7241: 
7242: 
7243: on kertonut, edelleen tapahtuisi. Minä yhdyn tässä asiassa,
7244: mikäli se koskee päätöksen tekemistä, edustaja Paasikiveen.
7245:        Ed. Söderholm: jag har begärt ordet endast med anled-
7246: ning af att förslag blifvit väckt att saken skulle hänskjutas tili
7247: talmanskonferensen för vidare beredning. Endast i 73 § af
7248: L. 0. är fråga om talmanskonferensen, och där äro också
7249: talmanskonferensens uppgifter angifna så, att det tillkommer
7250: densamma att hos landtdagen föreslå arbetsplan för plena.
7251: Det är det enda talmanskonferensen enligt L. 0. har att göra.
7252: Vid sådant förhållande kan jag icke finna, att det vore riktigt
7253: att tili talmanskonferensen hänskjuta en fråga af denna beskaf-
7254: fenhet.
7255:        Hvad sedan vidkommer frågan om sakens hänskjutande
7256: tili något landtdagens utskott eller någon komite för införskaf-
7257: fande af utredning, så synes det mig också själffallet, att nå-
7258: gon utredning angående sakens faktiska sida aldrig kan
7259: presteras af något landtdagens utskott eller någon komite.
7260:  Landtdagens utskott hafva icke i sin hand att genom anstäl-
7261: lande af vittnesförhör eller på annat sätt införskaffa dylik
7262:  utredning. Hvad å andra sidan utredning af frågans rättsliga
7263: sida beträffar, så är det ju klart, att sådan utredning nog kan
7264: åvägabringas af landtdagens utskott.
7265:       Ed. Paasikivi: Minä en suinkaan ole jättänyt huo-
7266: mioon ottamatta että V. j:n 73 §, jossa puhutaan puhemies-
7267: neuvostosta, ei mainitse tämmöisiä toimia puhemiesneuvoston
7268: tehtävien joukossa. Mutta minä nimenomaan huomautin, että
7269: perustin tämän ehdotukseni, niin tässä kuin muissakin osissa,
7270: siihen menettelyyn, joka meidän säätyeduskunnassamme vii-
7271: meisinä aikoina pääsi vallalle, ja johon nähden minä kyllä ai-
7272: kanani olen ollut toista mieltä. Mutta sen kautta, että tällai-
7273: sella menettelyllä on jonkunlaisen tavan voima, katsoin voivani
7274: ruveta sitä kannattamaan. 1904-05 oli kysymyksessä juuri
7275: samantapainen asia, jota - eilen minä väärin muista - juuri
7276: puhemiesneuvosto valmisti ja josta se teki ehdotuksen. Mutta
7277: jos asian lykkääminen puhemiesneuvostoon herättää epäilyksiä
7278: ja perustuslakivaliokunta katsotaan olevan sopivampi asiata
7279: käsittelemään, niin minulla ei ole mitään sitä vastaan, että puhe-
7280: miesneuvoston sijasta asia siinä muodossa kuin olen ehdotta-
7281: nut menisi perustuslakivaliokuntaan. Mutta toistaiseksi tahtoi-
7282: sin edelleen pitää kiinni puhemiesneuvostosta. Huomattava
7283: on, ettei se V. j:n pykälä, joka käsittelee perustuslakivaliokun-
7284: nan tehtäviä, myöskään mainitse sellaisia asioita kuin tässä on
7285: kysymyksessä perustuslakivaliokunnan toimien joukossa, sillä
7286: 164                 Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
7287: 
7288: 
7289: tämän valiokunnan tehtävänä on valmistella sinne lähetetyt
7290: asiat, jotka koskevat perustuslain säätämistä, muuttamista, selit-
7291: tämistä ja kumoamista ynnä muutamia erikoisia kysymyksiä.
7292: Minä en senvuoksi huomaa, että lain kirjaimen kannalta perus-
7293: tuslakivaliokuntakaan olisi oikea paikka asian valmistamiseen.
7294: Ehkä herra Puhemies katsoo asiakseen sen kysymyksen rat-
7295: kaisun, voiko hänen mielestään tätä asiata lähettää puhemies-
7296: neuvostoon.
7297:       Ed. Söderholm: Då det har förekommit fall vid tidi-
7298: gare landtdagar eller åtminstone vid den landtdag, som hr
7299: Paasikivi berörde, att talmanskonferensen haft beredning af frågor
7300: af denna beskaffenhet om hand, så har det åtminstone icke
7301: skett på uppdrag af landtdagen. En annan gång har väl tal-
7302: manskonferensen befattat sig med ett slags beredning af en
7303: sådan fråga, nämligen då det gällde ett på ryska språket af-
7304: fattadt vehikel, som åtföljde en proposition. Att talmanskonfe-
7305: rensen då förberedde saken berodde närmast därpå, att det
7306: gällde för talmännen att först i respektive stånd föredraga
7307: densamma. Det var fråga om huruvida talmännen alls kunde
7308: föredraga saken, och naturligtvis måste talmännen sig emellan
7309: öfverlägga därom.
7310:        Ed. Listo: Minun käsitykseni mukaan juuri kysymys siitä,
7311: onko nyt herätetty asia alotettu siinä järjestyksessä kuin mei-
7312: dän perustuslakimme säätää, muodostaa asian muodol-
7313: lisen puolen. En käsitä, mitenkä me voimme tässä kysymyk-
7314: sessä saada vastausta puhemiesneuvostolta, mutta vallan var-
7315: masti saamme siihen kompetentin vastauksen perustuslakivalio-
7316: kunnalta. En näe mitään muodottomuutta siinä että eduskunta
7317: joltakin valiokunnalta vaatii lausuntoa sellaisessa asiassa, joka
7318: havaitaan eduskunnassa siksi epäselväksi ja vähän kypsyneeksi,
7319: ettei katsota voitavan sitä ratkaista. Minä siis pysyn edelleen
7320: kiinni ehdotuksessani, että tämä asia lausuntoa varten lähete-
7321: tään perustuslakivaliokuntaan.
7322:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin seu-
7323: raavat äänestysesitykset ja päätökset:
7324:       1:o Ken vastaehdotukseksi edustaja Orasmaan ehdotuk-
7325: selle hyväksyy edustaja Paasikiven tekemän ehdotuksen että
7326: asia, mikäli se koskee neljää edustajaa kohdannuHa loukkausta,
7327: lähetettäisiin puhemiehistön harkittavaksi, vastaa jaa; jos ei voit-
7328: taa, on eduskunta vastaehdotukseksi hyväksynyt edustaja Söder-
7329: hoiruin tekemän ehdotuksen.
7330:                         Tulkitsemiskysymys.                   165
7331: 
7332:     Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
7333:     2:o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy edustaja Liston teke-
7334: män ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on eduskunta vasta-
7335: ehdotukseksi päättänyt asettaa edustaja Paasikiven ehdotuksen.
7336:     Puheenvuoroa käytti tässä
7337: 
7338:      Ed. Orasmaa lausuen: Jos tämä asia kohdistetaan minuun
7339: koskevaksi, niin pyytäisin kysyä, kun V. J:n 53 §:ssä sanotaan
7340: että edustajaa mieskohtaisesti koskevassa asiassa saakoon tämä
7341: olla mukana keskustelemassa, vaan ei päätöstä tekemässä, onko
7342: minulla oikeus ottaa osaa äänestykseen?
7343:     Puhemies: Minun mielestäni ei se pykälä, johon edustaja
7344: Orasmaa viittasi, estä näitä neljää edustajaa ottamasta osaa
7345: äänestykseen.
7346:      Lippuäänestyksessä annettiin 43 jaa ja 141 ei-ääntä, jonka
7347: ohella 4 lippua hyljättiin, koska ne olivat liittyneet toisiinsa
7348: kiinni.
7349:      3:o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy edustaja Danielson-
7350: Kalmarin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on
7351: eduskunta hyväksynyt vastaehdotukseksi edustaja Paasikiven
7352: tekemän ehdotuksen.
7353:      Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
7354:      4:o Ken hyväksyy edustaja Orasmaan tekemän esityksen,
7355: vastaa jaa; jos ei voittaa, on edustaja Paasikiven tekemä ehdo-
7356: tus hyväksytty.
7357:      Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten eduskunta
7358: asiassa oli hyväksynyt edustaja Paasikiven tekemän yllämainitun
7359: ehdotuksen.
7360: 
7361: 
7362:                        Tulkitsemiskysymys.
7363:      Puheenvuoron sai sen jälkeen
7364:       ed. V. T. Rosenqvist ja lausui: Då tiden är långt
7365: framskriden, skall jag fatta mig så kort som möjligt.
7366:       Om också antalet plena tillsvidare ännu icke varit alltför
7367: stort, så hafva de dock varit många nog och långa nog för
7368: att klargöra det icke så obetydliga svårigheter yppa sig för
7369: vissa medlemmar inom den svenskatalande gruppen vid denna
7370: landtdag att följa med landtdagsförhandlin~arna, och det kan
7371: väl äfven antagas, att några svårigheter, om också icke i
7372: 166                 Istunto 29 p. toukokuuta 1907.
7373: 
7374: 
7375: samma utsträckning, gjort sig gällande för andra medlemmar
7376: af landtdagen, hvilka endast behärska det finska språket. Det
7377: ligger ju i sakens natur, att nu antydda missförhållanden böra
7378: afskaffas och saken ordnas på ett ändamålsenligt sätt. Vis-
7379: serligen kunde man ju tänka sig, att frågan upptoges tili be-
7380: handling i sammanhang med arbetsordningen, men då osäkert
7381: är, när arbetsordningen kommer att fastställas, har jag ansett
7382: det vara skäl att redan nu väcka frågan. Den hade i själfva
7383: verket bort väckas redan tidigare.
7384:        Att det för ingen representant skall vara omöjligt att
7385: följa med landtdagsförhandlingarna, är väl själfklart, liksom
7386: det är öfverensstämmande med billighetens fordringar. Men
7387: å andra sidan bör så ställas, att icke landtdagens förhandlin-
7388: gar i onödan alltför mycket förlängas och göras tröttande.
7389:        Hvad ordförandens användning af de båda språken be-
7390: träffar, hvilket ju härvidlag är det viktigaste, vore det önskligt,
7391: att han begagnade sig af båda språken icke endast vid upp-
7392: ställandet af propositioner, utan äfven vid sina meddelanden
7393: och framställningar. Jag ber särskildt få erinra om, hvad som
7394: förekom vid ett tidigare plenum. Ordföranden lämnade endast
7395: på finska ett meddelande om de olika utskott, som skulle
7396: komma att tillsättas, men framställde sedan med anledning af
7397:  detta meddelande propositionen på båda språken. Naturligt-
7398: vis var det omöjligt för dem, som icke förstodo finska, att
7399: bilda sig en klar uppfattning i saken. Meddelandena stå ju
7400: i själfva verket i så nära förhållande tili själfva propositionen,
7401: att jag icke förstår, att det ens vore möjligt att framställa pro-
7402:  positionen på båda språken, utan att äfven förfara på samma
7403:  sätt med meddelandena.
7404:        Att på ändamålsenligt sätt ordna saken vid diskussio-
7405:  nerna är naturligtvis svårt. Själffallet kan det ju icke komma
7406: i fråga, att alla yttranden fullständigt öfversättas, ty detta
7407:  skulle i hög grad förlänga plena och knappast vara tili mot-
7408:  svarande nytta. Men däremot bör enligt mitt förmenande
7409:  det hufvudsakliga innehållet i korthet återgifvas. Och fram-
7410: förallt böra de yrkanden eller klämmar, i hvilka en talare sam-
7411:  manfattar sina uttalanden, öfversättas tili det andra språket.
7412:        Ett sådant anordnande utaf tolkningsfrågan skulle, sy-
7413:  nes det mig, tillfredställa alla billiga anspråk, utan att i nämn-
7414:  värd mån förlänga förhandlingarna. Jag tager mig alltså fri-
7415:  heten vördsammast framställa följande förslag:
7416:     a t t o r d f ö r a n d e n v i d a II a m e d d e 1a n d e n,
7417: framställningar och propositioner begagnar
7418: sig af båda språken;
7419:                           Tulkitsemiskysymys.                      167
7420: 
7421: 
7422:     att vid diskussion i plena tolkning eger
7423: rum från det ena språket tili det andra af det
7424: hufvudsakliga innehållet i yttrandena samt
7425: af de gjorda yrkandena;
7426:        att landtdagen ville öfverlämna åt det
7427: tillsatta sjumannautskottet att så fort som
7428: möjligt och oberoende af ordningsreglerna
7429: t i 11 1a n d t d a g e n i n k o m m a m e d f ö r s 1a g i s a k e n.
7430:      Ed. Setälä: Pitkälle kuluneen ajan vuoksi rohkenen pyytää
7431: tätä asiaa pöydälle pantavaksi.
7432:      Puhemies: Kun asiaa on pyydetty pöydälle, katson paraim-
7433: maksi ottaa sen kysymyksen ensin ratkaistavaksi. Pyydän siis
7434: että ne, joilla tästä lähin on puheenvuoro, lausuisivat mieli-
7435: piteensä ainoastaan pöydällepanosta.
7436:      Ed. Huoponen: Kannatan edustaja Setälän ehdotusta hänen
7437: esittämästään syystä.
7438:      Ed. Storbjörk luopui puheenvuorosta tällä kertaa.
7439:      Sen jälkeen asia jäi pöydälle ensi istuntoon.
7440: 
7441:      Seuraava istunto ilmoitettiin olevan perjantaina kello 6 i. p.
7442: 
7443:      Istunto päättyi kello 3,25 yöllä.
7444:                                       Pöytäkirjan vakuudeksi:
7445:                                          F. W. Kadenius.
7446: 
7447: 
7448:        6.    Perjantaina 31 p. toukokuuta 1907
7449:                        klo 6 i. p.
7450:      Nimenhuudossa olivat kaikki muut eduskunnan jäsenet
7451: saapuvilla, paitsi edustaja Runeberg.
7452: 
7453:      Kirjeessä puhemiehelle ilmoitti senaattori Timgren tarkas-
7454: taneensa ja hyväksyneensä edustaja Naaralaisen valtakirjan.
7455: 
7456:       Tarkistettiin eduskunnan viime istunnossa tekemiä pää-
7457: töksiä.
7458: 168                Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
7459: 
7460: 
7461:                   Valiokuntien puheenjohtajia.
7462:       Ed. Palmen ilmoitti valtiovarainvaliokunnan pitäneen tä-
7463: nään perustavan kokouksensa ja valinneen hänet puheenjoh-
7464: tajakseen;
7465: 
7466:      ed. Listo laki- ja talousvaliokunnan tänään muodostuneen
7467: ja puheenjohtajakseen valinneen hänet 15 äänellä; edustaja
7468: Malmivaara sai yhden äänen;
7469: 
7470:      ed. af Ursin että työväenasiainvaliokunta oli valinnut hä-
7471: net puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi ed. Erkon;
7472: 
7473:      ed. Schybergson että pankkivaliokunta oli valinnut hänet
7474: puheenjohtajakseen; varapuheenjohtajaa ei ollut vielä valittu.
7475: 
7476:      Kirjelmässä eduskunnalle rautatievaliokunta ilmoitti valin-
7477: neensa puheenjohtajakseen ed. Sipilän ja varapuheenjohtajaksi
7478: äänten enemmistöllä ed. Siveniuksen.
7479: 
7480:      Ed. E. Perttilä ilmoitti talousvaliokunnan valinneen hä-
7481: net puheenjohtajakseen ja varapuheenjohtajaksi edustaja Huo-
7482: posen.
7483: 
7484:       Ed. Lucina Hagman ilmoitti anomusvaliokunnan tämän
7485: päiväisessä istunnossaan valinneen hänet puheenjohtajakseen
7486: ja varapuheenjohtajaksi edustaja Kivilinnan.
7487: 
7488:        Perustuslakioaliokunnalta saapuneessa kirjelmässä ilmoi-
7489: tettiin valiokunnan puheenjohtajaksi valitun edustaja Setälä ja
7490: varapuheenjohtajaksi edustaja Sirola.
7491: 
7492:      Maatalousvaliokunnalta tulleessa kirjeessä ilmoitettiin va-
7493: liokunnan puheenjohtajaksi valituksi edustaja Paasikivi ja vara-
7494: puheenjohtajaksi edustaja Hannes Gebhard.
7495: 
7496: 
7497:                    Suuren valiokunnan vaali.
7498:        Puhemies huomautti, että vaali suureen valiokuntaan ta-
7499: pahtuu huomenna täysi-istunnossa, joka alkaa klo 12. Vaalin
7500: tulos julkaistaan iltapäivällä. klo 6. Painettuja lippuja vaalia
7501: varten on saatavissa kansliassa klo 11 :Itä huomenna. Samalla
7502: ilmoitti Puhemies, että anomukset ja eduskuntaehdotukset ovat
7503: jäteitävät sihteerille ennen viikon kuluttua huomispäivästä.
7504:                  Arm. esitys n:o 9 leimasuostunnasta.         169
7505: 
7506: 
7507:            Armollinen esitys n:o 9 leimasuostunnasta
7508: aiheutti seuraavan keskustelun:
7509:        Ed. Hjelt: Vakinaisten valtiopäiväin niin sanoakseni
7510: jokapäiväiseen leipään on aina kuulunut arm. esitys leimasuos-
7511: tunnasta. Tällä kertaa tämä leipä minusta on tavallista ohuempi
7512: ja niukempi. Hallitus ei ole esitykseensä ottanut mitään täy-
7513: dellistä seikkaperäisiä asetusehdotusta eri leimamaksuista, vaan
7514: tyytyy ehdottamaan, että eduskunta suostuisi pidentämään ny-
7515: kyisen leimasuostunta-asetuksen voimassaoloaikaa ensi vuoden
7516: loppuun saakka. Siten on säästetty sekä painopaperia että
7517: painomustetta. Puhtaasti säästäväisyyden kannalta katsoen ei
7518: tästä ole muuta kuin hyvää sanottavaa. Vähemmän ilahutta~
7519: vaa on mielestäni sitävastoin, että esitys on sisällöltäänkin
7520: hyvin niukka. Hallitus ilmoittaa lyhyesti, että se ei ole katso-
7521: nut olevan syytä muuttaa nykyään voimassaolevaa leimasuos-
7522: tunta-asetusta. Kuitenkin on sekä valtiopäivillä että varsinkin
7523: viime aikoina ulkopuolellakin valtiopäiviä tuotu esiin koko
7524: joukko mielestäni varsin huomattavia ehdotuksia sen varsin
7525: monipuolisen, monisuuntaisen verotuksen kehittämisestä, joka
7526: sisältyisi nykyiseen leimasuostuntaan.
7527:        Ennen kaikkea on uudistus- ja parannusvaatimuksia esi-
7528: tetty pariin kohtaan. Ensinnäkin on lausuttu toivottavana että
7529: se omaisuuden veroitus, mikä nyt tapahtuu kiinnekirjain varus-
7530: tamisella leimamerkeillä, olisi korotettava. Mutta vielä yleisem-
7531: min on vaadittu, että se perintöverotus, mikä pukeutuu perun-
7532: kirjain ja testamenttien varustamiseen leimamerkeillä, olisi teh-
7533: tävä tiukemmaksi.
7534:        Nykyinenkin leimasuostunta-asetus on rakennettu sille
7535: pohjalle, että vähempi varallisuus on verotettava lievemmin,
7536: suurempi varallisuus raskaammin. Viime valtiopäivillä tehtiin
7537:  siinä suhteessa se huomattava muutos, että sellaiset pesät, joi-
7538: den säästö ei nouse 3,000 markkaan, ovat kokonaan vapautet-
7539:  tavat perintöverosta. Pyydän saada huomauttaa, kuinka suu-
7540:  resti tämä seikka on vaikuttanut meidän nykyiseen perintövero-
7541: tukseen. Jos luomme silmäyksen siihen tilastolliseen tauluun,
7542:  joka liitteenä seuraa armollista esitystä, niin huomaamme että
7543:  verovapaita pesiä viime vuoden ensi puoliskolla, jolloin tämä
7544: verovapausviiva vielä oli vedetty 1,000 markan kohdalle, oli
7545: 44 °/o, siis melkoisen suuri luku sekin; lähes puolet kaikista
7546:  pesistä täten joutui perintöverosta vapaiksi. Mutta viime
7547:  vuoden loppupuoliskolla nousi näiden verovapaiden pesien luku
7548:  kokonaiseen 63 prosenttiin, eli siis lähes 2/3:een kaikkien pe-
7549:  sien summasta, joka seikka jo yksinään valaisee hyvin selvästi
7550: 170                 Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
7551: 
7552: 
7553: maamme heikkoja varallisuusoloja. Tällä yleisellä kannalla on
7554: tietysti edelleenkin pysyttävä. Mutta vaatimukset käyvät siihen
7555: suuntaan että veroasteet olisi tehtävä tiukemmiksi suurempaan
7556: varallisuuteen nähden. Viime vuonna verotettiin niitä pesiä,
7557: joiden säästö oli alapuolella 10,000 markan, ainoastaan 1/s pro-
7558: sentilla, niitä, joilla oli tuloja 1O,OOO:stä 100,000 markkaan, 1/a
7559: prosentilla, ja niitä pesiä, joiden säästö oli yli 100,000 markan,
7560: 1 1/2 prosentilla. Huomattavaa on että suurimmat perinnöt,
7561: joita kaikkiaan oli 79 ja joiden pääomamäärä nousi 22,s mil-
7562: joonaan markkaan, tuottivat yksistänsä tasan 75 °/o koko pe-
7563: rintöveromäärästä. Sen sijaan äskenmainitut pienimmät pesät,
7564: joita oli lähes 7,000, omistivat varoja yhteensä 12,6 miljoonaa.
7565: Olisi mielestäni ollut suotavaa, että hallitus käyttämällä sitä
7566: tilastoa, jota tältä alalta on olemassa, olisi ehdottanut tiukem-
7567: paa verotusta suuremmille perinnöille, ja varsinkin että tämä
7568: verotus olisi tehty raskaammaksi sellaisiin pesiin nähden, jotka
7569: joutuvat sivuperillisille sekä kaukaisemmille sukulaisille tai ko-
7570: konaan vieraille henkilöille.
7571:        Yhdeksi syyksi siihen, ettei ole ehdotettu mitään uudis-
7572: tusta leimaverotuksen alalla, mainitsee hallitus että saatavissa
7573: oleva tilastollinen selvitys on puutteellinen. Mielestäni ei tämä
7574: selvitys kuitenkaan ole suinkaan pätevä, sillä puheenalaisen
7575: tilaston hankkiminen on ollut kaiken aikaa hallituksen omana
7576: asiana, ja hallitus olisi siis voinut, vaatimalla tässä kohden
7577: tarkempaa työtä, saada tilaston riittävän tarkaksi.
7578:        Se arvostelu, jonka hallitus on antanut tilastostaan, on,
7579: se myönnettäköön, täysin perusteltu. Tahdon huomauttaa vain
7580: muutamista seikoista. Esityksen toisella sivulla sanotaan, että
7581: leimasuostunnan bruttotulo viime vuotena on noussut suun-
7582: nilleen 2,180,000 markkaan. Mutta jos siihen vertaamme niitä
7583: lukuja, jotka löytyvät armolliseen esitykseen kuuluvassa tilas-
7584: tossa, niin näemme, että siinä mainittu tulosumma nousee ai-
7585: noastaan 1,972,000 markkaan. Toisin sanoen 200,000 mark-
7586: kaan nähden puuttuu kokonaan selvitystä siitä, mistä veroluo-
7587: kista tämä leimavero on johtunut. Tahdon kuitenkin mainita,
7588: että tässä huomauttamani aukko on pienempi kuin vastaava
7589: aukko oli siinä tilastossa, minkä hallitus jätti viime vuoden
7590: valtiopäiville. Nyt se on ainoastaan 11 prosenttia leimaveron
7591: koko summasta, silloin se vastasi 23 prosenttia.
7592:        Mitä tulee perunkirjoista saatuun perintöveroon, niin huo-
7593: mautettakoon että tässä kohden annetut tiedot ovat vaillinaiset.
7594: Enemmän kuin 500 pesään eli 7 °/o nähden kaikista on pesä-
7595: säästö jätetty kokonaan selvittämättä. Mutta testamenttien
7596: suhteen on asema vielä pahempi. Ei vähemmästä kuin 75
7597:                    Arm. esitys n:o 9 leimasuostunnasta.        171
7598: 
7599: 
7600: prosentista puuttuu kokonaan kaikkia tietoja siitä miten suuri
7601: testamentteerattu omaisuus on ollut.
7602:       Olen tahtonut näistä seikoista huomauttaa toivossa jotta
7603: valtiovarainvaliokunta, johonka pyydän ehdottaa tämän esityk-
7604: sen lykättäväksi, ottaisi ne huomioansa ja uudistaisi sen vaa-
7605: timuksen, jonka säädyt useilla edellisillä ja varsinkin viime
7606: valtiopäivillä ovat esittäneet, nimittäin että leimasuostuntavero-
7607: tusta koskeva tilasto on saatettava mahdollisimman täydelli-
7608: seksi ja tätä tärkeää asiaa riittävän valaisevaksi.
7609:       Ed. Hannes Gebhard: Yhtyen edelliseen puhujaan pyydän
7610: minäkin saada huomauttaa siitä, että hallitus ei näy tässä, sa-
7611: maten kuin eräissä toisissakaan esityksissä, voineen seurata
7612: aikaansa. Samassa pyydän saada huomauttaa erästä pientä,
7613: mutta vähävaraisille tärkeätä asiaa. Osuustoimintalaki vuodelta
7614: 1891 vapauttaa osuuskunnat kaikista lunastusmaksuista silloin,
7615: kun ne pyytävät vahvistusta säännöillensä. Voimassa oleva
7616: laki leimasuostunnasta samaten kuin esillä oleva armollinen
7617: esityskin vapauttaa sitäpaitse osuuskunnat leimamaksuista sil-
7618: loin, kun niitten säännäille annetaan vahvistus. Tähän menet-
7619: telytapaan teki entinen hallitus alotteen, entinen hallitus, joka
7620: oli tunnettu osuustoiminnan suosijaksi. Epähuomiosta jäi sil-
7621: loin kuitenkin semmoinen epäjohdonmukaisuus voimaan, että
7622: samalla kuin osuuskunnat vapautettiin leimamaksuista silloin,
7623: kun ne hakevat vahvistusta säännöilleen, leimamaksut jätettiin
7624: niissä tapauksissa, kun osuuskunnat tekevät ilmoituksia kauppa-
7625: rekisteriin. Kysymyksenalaiset ilmoitukset kaupparekisteriin
7626: ovat sangen työJäät eräänlaisille osuuskunnille, varsinkin kun
7627: ilmoitukset maaseudulla ovat tehtävät kruununvoudille, joka
7628: usein asuu hyvin kaukana osuuskunnan kotipaikasta. Silloin
7629: on hankittava 25:n, 50:n tai 75 p:n leimamerkkejä sieltä, missä
7630: leimamerkkejä milloinkin paikkakunnalla myydään. Monen pe-
7631: nikulman matkat 25-75 p:n leimamerkkien hankkimista varten
7632: ovat monta vertaa työtäämmät kuin itse maksut. Näkee siis,
7633: että vero on tarkoitusta vailla, jota paitsi koko se summa,
7634: minkä puheenalaiset maksut tekevät, valtion tulona on aivan
7635: vähäpätöinen asia. Kun osuuskunnat toimivat vähävaraisten
7636: ja vähemmin kehittyneitten kansanluokkien keskuudessa ja kun
7637:  on otettu jo valtion hallintoon yhdeksi alaksi osuustoiminnan
7638: edistäminen, niin on epäjohdonmukaista, että kysymyksenalai-
7639:  nen pieni leimamaksu on vielä jäänyt voimaan. Asiasta huo-
7640: mautettiin viime vuoden lopulla nykyiselle hallitukselle, sen
7641:  teki »Pellervo»-seura, mutta hallitus ei huomannut olevan mi-
7642:  tään syytä kysymyksenalaisen epäkohdan poistamiseen. ja
7643:  tämä hallituksen kanta merkittiin erityisellä mielihyvällä eräissä
7644: 172                Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
7645: -----------------                                   --~-------
7646: 
7647: 
7648: 
7649: 
7650: hallituspuolueen lehdissä, jotka eivät ole tunnetut osuustoimin-
7651: nan edistämisestä. Edellämainitun perustuksella toivoisin siis,
7652: että asianomainen valiokunta tässä eduskunnassa huomaisi ne
7653: syyt, joita hallitus ei ole huomannut.
7654: 
7655:       Ed. Tervaniemi :    Kun kaikille eduskunnan jäsenille
7656: lienee tunnettu, että Lapinmaa muuhun Suomeen verraten
7657: on erikoisasemassa, ja pohjoisen napapiirin ilmanalassa, joten
7658: kaiken viljan viljelys, paitsi heinän, karun maan ja ilmanalan
7659: takia on aivan epäedullinen, etenkin sen pohjoisemmissa kul-
7660: missa, mistä syystä kaikki tärkeimmät elintarpeet ovat kuljetet-
7661: tavat muualta monien satain kilometrien matkoilta, ja kun poh-
7662: joisemmat kunnat ovat vielä eroitettuina kaikesta kulkuyhtey-
7663: destä, kun ei ole yhtään maantietä, on sen tähden Lapin kun-
7664: nalle suotu leimavapaus kaikkina aikoina aina viime valtiopäi-
7665: viin asti.
7666:       Kun viime valtiopäivillä suosiuntavaliokunta käsitteli arm.
7667: esitystä leimasuostunnasta, niin sanottu valiokunta mietinnös-
7668: sään ehdotti Lapin kihlakunnankin leimasuostunnan alaiseksi,
7669: nimittäin sen perusteella, että Lapinmaan taloudellisten asiain
7670: tutkimuksia varten asetettu komitea oli sen ehdottanut samalla
7671: kun maanteiden y. m. parannuksia.
7672:       Mutta kun Oulun läänin kuvernööri tarkastettuaan sano-
7673: tun komitean mietintöä ja ehdotuksia, on huomannut ne suu-
7674: resti virheellisiksi sekä sopimattomiksi, ja kun sittemmin ku-
7675: vernöörin ehdotuksesta senaatti on määrännyt uuden neuvot-
7676: telukomitean tarkastamaan ennen asetetun komitean töitä, joka
7677: uusi komitea, johon minullakin oli kunnia kuulua, viime huhti-
7678: kuulla alotettuaan tehtävänsä, samoin kuin Oulun läänin kuver-
7679: nööri, on huomannut sen edellisen komitean mietinnöt ja
7680: ehdotukset suuresti virheelliseksi ja epäonnistuneeksi, ja kun
7681: ei ole vielä mitään ehdotettuja uudistuksia eli korjauksia Lapin-
7682: maassa toimeen pantu, niin saan ehdottaa, että Lapin kihla-
7683: kunta jätetään poikkeusasemaan eli nauttimaan leimavapautta
7684: ainakin siihen asti kun usein sanottu komitea päättää määrätyt
7685: tehtävänsä. Tämän tahdon lausutuksi evästyksenä lähetettäessä
7686: tämä arm. esitys valiokuntaan.
7687: 
7688:       Ed. Vuorimaa: Yhteisenä piirteenä rasitus- ja vero-
7689: järjestelmässä valtion yhteisiä tarpeita varten on tähän
7690: saakka ollut että ne enemmän painavat vähävaraisempaa maa-
7691: kansaa kuin muita kansankerroksia. Kaupunkilaisten ja liike-
7692: miesten suuret pääomat jäävät suureksi osaksi tai kokonaan
7693: osattomiksi verotuksesta. Sama piirre on huomattavissa myös-
7694: kin hallituksen eduskunnalle jättämässä esityksessä leimasuos-
7695:                  Arm. esitys n:o 9 leimasuostunnasta.          173
7696: 
7697: 
7698: tunnasta. Siten huomaamme että esim. osakekirjat, jotka maas-
7699: samme edustavat ainakin 10,000,000 markkaa, jäävät pois koko
7700: verotuksesta. Ei löydy laskussa, mikä seuraa esitystä, mitään
7701: osakekirjoista tulevaa tuloa, ja osakekirjain kupongitkin, joiden
7702: arvo nousee ehkä 10,000,000 markkaan vuosittain, jäävät koko-
7703: naan leimasuostunnasta vapaiksi. Osakekirjoille on tosin leima-
7704: asetuksessa määrätty leimasuostuota 10 penniä sadalta mar-
7705: kalta siinä tapauksessa, että ne oikeudessa käytetään. Mutta
7706: jos vertaamme tätä määräystä siihen leimaveroon, joka on
7707: asetettu kaikille vuokrasopimuskirjoille, niin huomataan kuinka
7708: suuri eroavaisuus tässä vallitsee maaseudun vahingoksi. Jo-
7709: kainen torppakontrahti on leimaHava yhdellä markalla jokaisen
7710: sadan markan arvosta ensimäisestä sadasta markasta alkaen.
7711: jokainen osake, jos se tulisi joskus käytettäväksi oikeudessa, ei
7712: maksa kuin 10 penniä sada! ta markalta. Tämä ei ole oikeuden
7713: eikä kohtuuden mukaista, vaan ajattelen että leimaverotuksen-
7714: kin pitäisi kohdistua ainakin yhtä kovasti suuriin pääomiin,
7715: osakkeisiin, kuponkeihin, talletustodistuksiin, vekseleihin, shek-
7716: keihin ja muihin semmoisiin kuin vuokrakontrahteihin ja maa-
7717: laisvelkakirjoihin, kauppakirjoihin ja muihin semmoisiin.
7718:       Pyydän sentähden valiokunnalle esiintuoda, että valiokunta
7719: ottaa harkitakseen että mainitut arvokirjat ja muut senkaltaiset
7720: esineet myös tulisivat leimasuostunnan alaisiksi.
7721:       Ed. Tokoi: Armollinen esitys n:o 9 ei tosin ole
7722: mikään uusi esitys, vaan ainoastaan vaillinen jäljennös van-
7723: hasta, voimassaolevasta asetuksesta. Tässä kiinnittävät huo-
7724: miota erittäin muutamat kohdat, varsinkin se mitä ed. Vuori-
7725: maa sanoi näistä torpankontrahdeista, että nimittäin ne ovat
7726: leimasuostunnan alaisia. Se on minunkin mielestäni ennen
7727: kaikkea ajanhenkeä vastaan sotivaa. Sen lisäksi täällä vielä on
7728: yhtä ja toista, muun muassa passeja, olopilettejä ja muita toi-
7729: mituskirjoja, joita asiamiesten t~ytyy asianomaisissa virastoissa
7730: toimittaa, koskevat leimasuostunnat, jotka minun mielestäni
7731: olisivat välttämättömästi poistettava!. Samaa olisi myös sanot-
7732: tava, kuten edustaja Hannes Oebhard jo huomautti, osuuskun-
7733: nista sekä yhdistyksistä, joita nykyään perustetaan ja jotka
7734: toimivat ajan hengessä ja ajan vaatimusten mukaan.
7735:       Sellaisina kiinnittävät tässä vielä huomiota leimasuostun-
7736: nan tärkeimmät tulolähteet, olletikin perunkirjoitukset ja testa-
7737: mentit. Tosin voimassaoleva asetus säätää, että perunkirjoi-
7738: tukset, jotka eivät ole 3,000 markkaa suuremmat, ovat leima-
7739: veron puolesta vapaat, mutta mielestäni olisi myös pesissä,
7740: joihin, vaikkakin ne omistavat yli tuon 3,000 markan, kuuluu
7741: suuri joukko alaikäisiä lapsia ja lisäksi melkein puutteeseen
7742: 174                  Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
7743: 
7744: 
7745: jääviä leskiä, tämä minimi korotettava ainakin 5,000 markkaan.
7746: Mutta sen sijaan on nykyään voimassaoleva asetusehdotus
7747: kohdellut erittäin hellävaroen perunkirjoituksissa, testamenteissa
7748: ja samanlaisissa toimituskirjoissa suurempia omaisuuksia. Siitä
7749: syystä olisi erityinen paino pantava siihen, että se vajaus, joka
7750: mahdollisesti syntyisi, kun pienempiä pesiä leimasuostunnasta
7751: vapautettaisiin, korvattaisiin siten, että raskaammin verotettai-
7752: siin suurempia perunkirjoituskirjoja ja tietysti ennen kaikkea
7753: siitä syystä, että perijä, joka pääsee osalliseksi suuresta omai-
7754: suudesta, tuskin vähimmälläkään tavalla on vaikuttanut niiden
7755: kokoamiseen. Olletikin olisi testamentille pantava melkoista
7756: suurempi leimavero, jos testamentin kautta suurempi omaisuus
7757: joutuu, jollei rintaperillisiä ole, jollekin sivulliselle tai vieraalle.
7758:       Näillä periaatteilla tahtoisin evästää tätä tulokasta lähetet-
7759: täväksi valtiovarainvaliokuntaan.
7760:      Ed. Iisakki Hoikka:          Yhdyn      kaikin   puolin   edustaja
7761: Tervaniemen lausuntoon.
7762:        Ed. Castren: Kuten arv. eduskunnalle on tunnettu,
7763: harjoittaa valtio jo tähän aikaan joltista tilattoman maalaisväes-
7764: tön asutustointa. Valtio ostaa valtiovaroilla suurempia tiloja
7765: ja osittaa ne joko itsenäisiksi maanviljelystiloiksi tai palsta-
7766: iilaiksi luovutettaviksi tilattomalle maalaisväestölle, useimmiten
7767: tilan entisille torppareille sekä mäkitupalaisille, jotka asuvat
7768: ostetuilla maatiloilla. Toiseksi harjoittaa valtio tilattoman maa-
7769: laisväestön asuttamista siten että se, senaatin kirjeiden nojalla
7770: vuosilta 1898 ja 1902, lainaa välittäjille valtiovaroja tilattoman
7771: väestön lainarahastosta käytettäviksi maan hankkimiseksi tilat-
7772: toman maalaisväestöön kuuluville luokille. Nämä täten valtion
7773: asutustoiminnan kautta, joko suoranaisen tahi välillisen, synty-
7774: neet itsenäiset ja palstatilat eivät ole huudettaessa vapaita lei-
7775: masuostuntaverosta, yhtä vähän kuin ne ovat leimasuostun-
7776: nasta vapaat niitä kiinnitettäessä valtiovelasta. Tässä kohden
7777: olisi ehdottomasti aikaansaatava muutos, jonka olisi käyminen
7778: siihen suuntaan, että täten valtion avustuksella syntyvät tila-
7779: tonta maalaisväestöä varten hankitut itsenäiset viljelystilat ja
7780: palstatilat olisivat vapaat leimasuostunnasta, mikäli koskee
7781: niistä tehtyjä kauppakirjoja samoin kuin valtiolle tai kunnille
7782: niitä kiinnitettäessä. Tähän on sitä ene1111män syytä, koska
7783: lienee luultavaa että jo näille valtiopäiville hallitus tulee anta-
7784: maan esityksen maan hankinnasta tilattomalle maalaisväestölle.
7785: Pyytäisin että valiokunta, kun se käsittelee nyt esitettyä arm.
7786: esitystä, ottaisi nämä seikat huomioansa kuin myöskin harkit-
7787:  sisi, eikö perunkirjat, testamentit ynnä mahdollisesti muut asia-
7788:                  Arm. esitys n:o 9 leimasuostunnasta.          175
7789: 
7790: 
7791: kirjat, mikäli ne koskevat sellaista omistajaa, joka valtion avus-
7792: tuksella on saanut viljelys- tai asuntotilan, olisi leimasuostun-
7793: nasta vapautettavat, niin kauan kuin valtion tilattomalle maa-
7794: laisväestölle tilan ostoa varten antama laina on maksamatta.
7795: 
7796:        Ed. Sirola: On nimitetty reformikuumeeksi sitä todella-
7797: kin kiihkeätä toimintaa, joka meidän maassamme virisi, kun
7798: yleinen äänioikeus astui voimaan. Kaikilla tahoilla kilpailtiin
7799: siitä, kuka voisi jonkinlaisia lupauksia ja sitoumuksia antaa
7800: syvälle käyvien yhteiskunnallisten uudistusten toimeenpanoksi.
7801: Kun näistä seikoista eri ryhmäkuntien ja puolueitten kesken
7802: väiteltiin kuluneena talvena, nousi alati lopulta eteen kysymys:
7803: mistä varat? Eräissä puoluekokouksissa lausuttiin: » Tehdes-
7804: sänne ponsia muistakaa, että jokainen rivi maksaa miljoonia.»
7805: Minä pyytäisin valiokunnalle evästykseksi lausua huomautuk-
7806: sen juuri tästä, että se tutkisi, kuinka paljon juuri tämän perun-
7807: kirjoitus- ja testamentti- leimasuostunnan kautta voitaisiin
7808: varoja saada niitten suurten yhteiskunnallisten uudistusten toi-
7809: meenpanemiseen, joita täällä mahdollisesti tulee päätettäväksi.
7810: Mutta arvelen, että valiokunnan tästä keskustellessaan tulisi
7811: pitää tätä kysymystä niin kauan avoimena, kunnes täällä tulee
7812: joitakin näistä reformeista eduskunnan puolelta läpiajetuksi,
7813: niin että meidän ei tarvitse jälkeenpäin kuulla, että siihen tar-
7814: koitukseen ei enää olisi varoja käytettävissä, vaan että täällä
7815: todellakin tarpeelliset uudistukset päätettäisiin ja sen jälkeen
7816: annettaisiin valiokunnalle toimeksi ehdottaa niihin varat han-
7817: kittavaksi. Ja minä arvelen, että jos me jossakin pääsemme
7818:  suurten omaisuuksien kimppuun, niin ainakin tässä olisi yksi
7819: lähtökohta, niinkauan kuin meidän jo kauan odotettua perin-
7820:  pohjaista verotusuudistusta valmistetaan.
7821: 
7822:       Ed. Häkkinen: On hupaista kuulla että ollaan niin suostu-
7823: vaiset leimaveron korottamiseen perinnäistä ja testamenteistä
7824: ja poistamaan semmoisissa kohdissa, joissa se tulee köyhälis-
7825: töä rasittamaan. Me tarvitsemme rahoja, se on luonnollista,
7826: niinkuin edustaja Sirola jo mainitsi, niihin reformeihin, joita
7827: aiomme ajaa, mutta ei ole kumminkaan täällä minun mieles-
7828: täni tullut riittävästi esille ne lähteet, mistä varoja voitaisiin
7829: saada. Pyydän evästykseksi mainita yhden sellaisen lähtökoh-
7830: dan, kun tämä asia tulee valiokunnassa esille, nimittäin n. s.
7831: tukkikontrahdit. Kuten tunnettu, tehdään maassamme tuhansia
7832: tukkikauppoja. Niitä kiinnitetään kihlakunnan oikeuksissa mo-
7833: niksi vuosiksi. Arvelen, että olisi syytä rasittaa näitä kaup-
7834: poja korkeammalla leimaverolla. jätän valiokunnan harkitta-
7835: vaksi, eikö tuo olisi mahdollista.
7836: 176                 Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
7837: 
7838: 
7839:       Ed. Alkio: Pyydän saada yhtyä edustaja Sirolan lausun-
7840: toon kokonaisuudessaan. Eduskunnassa tulee epäilemättä esiin
7841: niin suuria kysymyksiä varojen myöntämisestä, että joka tapauk-
7842: sessa näyttää aivan välttämättömältä että tämän esillä olevan
7843: arm. esityksen käsittely valiokunnassa lykätään siitä riippuvaksi,
7844: missä määrin eduskunta tulee vaatimaan varoja uusiin refor-
7845: meihin.
7846: 
7847:        Ed. Hjelt: Minä voin siinä kohdin yhtyä hra Sirolan
7848:  lausuntoon, että katson suotavaksi että valtiovarainvaliokunta
7849: jättää tärkeimmät verotushaarat, etupäässä perintöverotuksen, tar-
7850: kalleen päättämättä, kunnes se voi laskea, paljonko valtio tar-
7851: vinnee tuloja niihin uudistuksiin, joita me odotamme. Mutta
7852: hänen lausunnossaan ilmeni toinenkin ajatus, joka mielestäni
7853: on aivan väärä. Se omaisuus, joka meidän maassamme perin-
7854: tönä siirtyy uusiin käsiin, ei suinkaan ole siksi suuri, että voi-
7855: simme edes raskaaseen perintöverotukseen lähennellenkään
7856: rakentaa niitä laajoja suunnitelmia, joihin hra Sirola viittasi.
7857: Hän pyysi valiokuntaa ottamaan selkoa siitä, paljonko voisi
7858: tästä verosta lähteä. Koska minulla sattuu olemaan luvut val-
7859: miiksi laskettuna, pyydän vain saada lyhyesti mainita että, jos
7860: jätettäisiin raskaanpuolisen verotuksen ulkopuolelle ne pesät,
7861: joiden säästö on vähemmän kuin 10,000 markkaa, siis määrä,
7862: joka muistini mukaan eräillä tahoilla on pidetty siksi pienenä
7863: ettei sitä tarvitse kovin raskaasti verottaa, niin viime vuoden
7864: tulosten mukaan kaikkiaan ei jäisi verotettavaksi enempää kuin
7865: hiukan vaille 42 miljoonaa markkaa. Jos taas otamme kaiken
7866: sen omaisuuden lukuun, joka, kaikkein köyhimmätkin pesät
7867: siihen luettuna, on perintönä siirtynyt, niin nousee summa 54
7868: miljoonaan markkaan. Siinä on siis se omaisuus, jota korkein-
7869: taan voidaan verottaa, ja luulen, että vaikka perintöverotus nos-
7870: tettaisiin kuinka korkealle tahansa, tämä omaisuus ei sitten-
7871: kään likimainkaan riitä niihin tarpeisiin, joita on ainakin muuta-
7872: milla taloilla katsottu välttämättömäksi. Tämän minä mainitsen
7873: vain siksi, että se jonkun verran valaisee, mitä on mahdollista
7874: ja mikä on mahdotonta meidän maassamme saada aikaan
7875: perintöveron kautta.
7876: 
7877:       Päätös:
7878:      Arm. esitys n:o 9 lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan, jonne
7879: keskustelu oli myötäseuraava.
7880:                      Arm. esitys n:o 12 kyytitoimesta.              177
7881:                                                     -----
7882:         Esiteltiin ja lähetettiin keskustelutta valtiovarainvaliokun-
7883: taan:
7884:       arm. esitys n:o 10 koskeva suostuotaveroa pelikorteista ja
7885:       arm. esitys n:o 11 varain osottamisesta valtiopäiväkustan-
7886: nusten suorittamiseen.
7887: 
7888:       Arm. esitys n:o 12 kyytitoimesta aiheutti seuraavan kes-
7889: kustelun:
7890:        Ed. Kares: Ei ole kiellettävissä, että kyytilaitoksen nykyi-
7891: seen laatuun varsinkin maalaisväestön keskuudessa vallitsee
7892: syvä ja täysin oikeutettu tyytymättömyys. Tätä tyytymättö-
7893: myyttä tahtonee käsillä oleva armollinen esitys poistaa, mutta
7894: minun ymmärtääkseni se ei voi sitä tehdä, jos se tällaisenaan
7895: laiksi laaditaan.
7896:        Ensin jää tämän armollisen esityksen kautta kyytilaitok-
7897: sen ylläpito sittenkin pääasiassa manttaalien, siis maata omista-
7898: van väestön kustannettavaksi, vaikka lisämaksajoiksi esitetään-
7899: kin ne maaomaisuudet, jotka ovat tähän asti olleet kyytirasi-
7900: tuksesta vapaina, sekä se tulomäärä, joka nousee yli 800 mar-
7901: kan. Kaikissa tapauksissa päärasitus jää maanomistajaluokan
7902: hartioille, jolla ei suinkaan ole mitään järkevää syytä tällaisen
7903: kuorman kantamiseen. Toiseksi jää suuri epätasaisuus eri
7904: maanosain kyytirasitukseen nähden eikä tätä epätasaisuutta
7905: poista edes se, että armollisen esityksen mukaan valtio korvaisi
7906: osan kuluja siellä, missä ne nousevat jotain keskimäärää kor-
7907: keammaksi. Varsinkin tulee tämä epätasaisuus silmiinpistäväksi
7908: maaseudun ja kaupunkien välillä. Kaupungithan lakiehdotuk-
7909: sen mukaan jäävät tästä lähteinkin seisomaan kokonaan omiksi
7910: kyytilohkoiksi. Kaupungit antavat enimmän työtä kyytilaitok-
7911: selle, mutta ne jäisivät kuitenkin paljon vähemmälle rasitus-
7912: määrälle sen kustannuksiin osanotossa. Tahtoisin sanoa, että
7913: tässäkin ilmenee lainsäädäntömme vanha pyrkimys suosia
7914: kaupungeita maaseudun kustannuksella. Ymmärtääkseni tasai-
7915: suus kyytilaitosrasitukseen saavutetaan vasta siten, että kyyti-
7916: laitos sellaisenaan asetetaan valtion täydellisesti ylläpidettäväksi.
7917: Tosin voidaan sellaista järjestelyä vastaan väittää, niinkuin
7918: käsillä olevan armollisen esityksen pohjustuksessa onkin väi-
7919: tetty, että kyytilaitos sen kautta tulee tarpeettoman kalliiksi,
7920: paljon kalliimmaksi, kuin nykyinen. Tähän voisi maalaisolojen
7921: tuntija huomauttaa, että hallituksen nykyinenkin valvonta kyyti-
7922: rasitukseen kruununvoudin ja nimismiehen kautta nyt jo on
7923: niin suuri että kuntain vaikutus kyytilaitoksen halventamiseen
7924: on miltei täydelleen ehkäisty. Voitaisiin kai esittää monta
7925:                                                                12
7926: 178                Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
7927: 
7928: 
7929: esimerkkiä siitä, mitenkä kunnat ovat koettaneet saada kyyti-
7930: laitosta paikkoihin, missä se olisi tullut täysin hyvin hoide-
7931: tuksi ja paljon halvemmaksi, mutta miten kuitenkin on täyty-
7932: nyt jättää tämä tekemättä sen vuoksi, että korkeat viranomaiset
7933: eivät ole hyväksyneet sitä, ja valituksenteko näistä asioista on
7934: kokemuksen mukaan aivan hyödytön.
7935:        Tosin on myönnettävä, että kohoaminen voi olla mah-
7936: dollinen, jos tätä laitosta ruvetaan valtion puolesta järjestämään
7937: ja hoitamaan samaan virkavaltaiseen suuntaan, mikä ylimalkaan
7938: meillä on kaikissa asioissa vallalla. Mutta minä uskon, että
7939: hyvällä tahdolla, esim. käyttämällä kuntain välitystä, voidaan
7940: löytää muotoja, jotka estävät rasituksen liiallista kohoamista
7941: siinäkin tapauksessa, että se tulisi kokonaan valtion kustan-
7942: nettavaksi.
7943:        Sen lisäksi on kai ehdottomasti päämääräksi asetettava
7944: se, että kyytilaitos mitä pikimmin saadaan itseään kannatta-
7945: vaksi elikkä niiden kustannettavaksi, jotka kyytilaitosta tarvit-
7946: sevat.
7947:        Esilläoleva lakiehdotus pyrkii tähän päämäärään korotta-
7948: malla kyytimaksuja. Minä luulen että kyytimaksujen korotta-
7949: mista ainakin muutamissa maamme osissa voitaisiin vielä
7950: pitemmälle viedä, ennenkuin saavutetaan se määrä, mikä hevos-
7951: töissä näillä seuduilla nykyään maksetaan. jos otetaan laki-
7952: ehdotusta laadittaessa paikalliset olot huomioon, eikä tahdota
7953: laatia aivan yhtäläistä taksaa kautta koko maan, niin voidaan
7954: ehdottomasti kyytimaksuja ainakin muutamissa osissa saada
7955: vielä kalliimmiksi. Mutta samalla, jos tahdotaan kyytilaitos
7956: saada itseään kannattavaksi, olisi myös kestikievaritaksoihin
7957: yösijasta, ravinnosta y. m. tehtävä korotuksia. Lyhytkin sil-
7958: mäys oleviin oloihin osoittaa mitenkä paljo epätasaisuutta tässä
7959: kohden on olemassa, varsinkin jos verrataan mitä matkustajan
7960: täytyy maksaa kaupungissa ja mitä maalla. Matkustaja maksaa
7961: kaupungissa jotenkin vaatimattomasta kortteerista nurkumatta
7962: 2-3 markkaa vuorokaudelta, mutta maaseudulla hän saa kesti-
7963: kievarissa sen yhdellä markalla. Sama suhde vallitsee myös-
7964: kin ravintoon nähden.
7965:        Tämä voi matkustajalle olla perin hauskaa ja hupaista,
7966: mutta sen hän hankkii itselleen toisen kustannuksella. Olen
7967: varma siitä, että kyytihintaa ja kestikievaritaksaa korottamalla
7968:  kullakin seudulla paikkakunnallisten olojen mukaiseksi useimmi-
7969: ten syntyy kievarinpidossa semmoinen kilpailu, joka tekee
7970: tämän laitoksen ainakin suurimmaksi osaksi itseään kannatta-
7971: vaksi. Minä uskallan siis evästää valiokuntaa sillä toivomuk-
7972:  sella, että se muodostaisi lain siihen suuntaan, että kievarin-
7973:  pito ja kyytilaitos tulisi suorastaan valtion taloudellisen huo-
7974:                   Arm. esitys n:o 12 kyytitoimesta.            179
7975: 
7976: 
7977: lenpidon esineeksi ja alaiseksi, ja suuremmassa määrin, kuin
7978: tässä armollisessa esityksessä, matkustavan yleisön itsensä
7979: kannattamaksi.
7980:       Ed. Torppa: Vapautaakseni pitemmästä lausunnosta tah-
7981: don ainoastaan todistaa sen lausunnon, minkä täällä edustaja
7982: Kares esitti, kaikin puolin sisältävän saman ajatuksen, jonka
7983: minä olisin tahtonut evästykseksi lausua.
7984:       Muuten yksityiskohtiin nähden pyytäisin mainita, kun on
7985: kysymys kyytitaksan laatimisesta, että tahtoisin siinä asettaa
7986: koko maan samaan asemaan. Esityksessä erotetaan eri seudut
7987: maassa erilaisten kyytimaksujen alaisiksi. Mutta tämä erilai-
7988: suus tulee ymmärtääkseni käytännössä tuottamaan hyvin pal-
7989: jon vaikeuksia, varsinkin mitä tulee valtion virkamiesten mat-
7990: kustukseen ja yleensä liikkuviin ammattimiehiin, jotka nauttivat
7991: erityistä kyytikorvausta. Sentähden pyytäisin ehdottaa, että
7992: asetettaisiin 20 penniä kilometriltä kyytimaksuksi kautta koko
7993: maan. Ja mitä lisäksi tarvitaan, tulisi valtion korvata se eikä
7994: enää olisi maalaiskuntia erinäisinä verovelvollisina rasitettava.
7995:         Ed. Alkio : Pyytäisin saada kiinnittää huomiota siihen
7996: että arm. esitys on säilyttänyt yhä edelleen johtavana periaat-
7997: teena sen ajatuksen, että kyytilaitos olisi tässä maassa ennen
7998: kaikkea kunnallinen laitos. Tosi asia kuitenkin lienee, että
7999: kyytilaitos, jos mikään, on vieras kunnallisille tarpeille. Kyytiä
8000: käyttävät nykyaikana enimmäkseen liikemiehet, virkamiehet, ja
8001:  myöskin puolueiden matkustavat agitaattorit. Tämän johdosta
8002: koska kaikki nuo matkustavaiset ovat ulkopuolella kunnallisen
8003: ·elämän tarpeita ja kuuluvat lähemmin valtiolliseen elämään
8004: olisi luonnollista että kyytilaitos olisi myös otettava valtion
8005: palvelukseen ja valtion kannatettavaksi. Siitä seikasta että
8006:  kyytilaitos edelleen on arm. esityksessä ajateltu kunnalliseksi,
8007: on johtunut että sen kannatusvelvollisuuden jakamisessa on
8008: jouduttu sangen epätyydyttäviin tuloksiin. Niinpä 21 §:n joh-
8009:  dosta, jossa tämä luokittelu on tehty, pyydän ainoastaan huo-
8010:  mauttaa että pienituloiset kansalaiset olisivat kerrassaan vapau-
8011:  tettavat kyytilaitoksen kannattamisesta, siksi että he eivät mil-
8012:  loinkaan itse tätä laitosta hyväkseen käytä. Ainakin 2,000
8013:  markan tulot olisi määrättävä alimmaksi, mille kyytiäyriä voi-
8014:  taisiin laskea. Sitäpaitsi olisi aivan epäoikeutettua jakaa kau-
8015:  pungit ja maaseutu eri kyytipiireiksi. Asian laita on, kuten
8016:  tunnetaan, että juuri kaupunkien kansa etupäässä käyttää kyyti-
8017:  laitosta. Arm. esityksen mukaan tulisi kaupunkien ja kauppa-
8018:  lain kyytivelvollisuus jäämään aivan pieneksi, katsoen siihen
8019:  että niiden kyytialueet ovat pienet verrattuina laajoihin maalais-
8020: 180                 Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
8021: 
8022: 
8023: kuntiin, joiden alueella täytyy useita kestikievareita ylläpitää. -
8024: 24 §:ssä sanotaan, että niissä kyytilahoissa, missä kustannuk-
8025: set nousevat yli sen, mikä on kustannusten keskimäärä koko
8026: maassa, valtio korvaa 3/4 tuosta ylimenosta. Tämä kohta on
8027: omiansa räikeästi valaisemaan, kuinka ontuvalle pohjalle kus-
8028: tannusten jakoperuste on rakennettu. Miksei valtio voisi kor-
8029: vata edes kaikkea keskimäärän yli menevää veroa? Jääväthän
8030: sittekin alemmalla kyytiverolla varustetut lahkot edullisempaan
8031: asemaan. Kohtuus vaatisi, että valtio korvaisi kaiken sen,
8032: mikä menee kyytikustannuksiin yli alimman määrän koko
8033: maassa. Mutta silloin oltaisiin jo siinä että koko laitos olisi
8034: oikeastaan kokonaan valtion kannatettava. Olen vakuutettu
8035: että kyytilaitos ei tule tyydyttävällä tavalla järjestetyksi, ennen-
8036: kuin valtio ottaa sen kokonaan huostaansa ja pyrkii kehittä-
8037: mään sitä itsensä kannattavaksi laitokseksi.
8038:        Pyydän vielä huomauttaa niistä lisämääräyksistä, jotka
8039: liittyvät tähän kyytilakiin. Ensimmäisessä pykälässä esitetään
8040: kyytirahaksi 18 penniä kilometriltä muualla paitsi muutamissa
8041: maan pohjoisimmissa osissa. Minä ehdotan, että tavallinen
8042: kyytimaksu korotettaisiin 20 penniin muualla maassa, mutta
8043: näissä pohjoisissa osissa maata 22 a 25 penniin kilometriltä.
8044: Juuri sillä että määrätään kyytiraha riittävän korkeaksi, tullaan
8045: asiallisella tavalla pyrkimään ja mahdollisesti myös pääsemään
8046: siihen, että kyytilaitos vähitellen voidaan kehittää itsekannatta-
8047: vaksi laitokseksi, ja siihen suuntaan voidaan sitä parhaiten
8048: kehittää, jos se kohta otetaan valtion huostaan.
8049:        Ed. Kallio: Ikivanhoista ajoista on tämä kysymyksessä
8050: oleva laitos ollut erikoisen kansanluokan kannatettavana, ja
8051: sen takia onkin siitä alituista nurinaa kuulunut sen puolelta.
8052: Tämä on varsin luonnollista, koska se kansanluokka verratto-
8053: masti vähimmin sitä tarvitsee. Vanha nelijakoinen säätylaitos
8054: ei ole voinut tätä asiata korjata, ja sentähden toivoa sopii,
8055: että edes nykyään voidaan siinä päästä entistä pitemmälle ja
8056: vapautetaan tämä kansanluokka niistä rasituksista, jotka sitä
8057: ovat alituisesti painaneet. Olisi luullut, että hallituskin olisi
8058: tämän ottanut huomioansa ja esityksessään asettanut tämän
8059: rasituksen tasan kaikkien veroamaksavien kansalaisten kesken,.
8060: jollei olisi luullut voivansa sitä kokonaan valtion kannettavaksi
8061: asettaa. Niin ei ole kuitenkaan käynyt. Tämä laki on sen
8062: verran entistä parempi, että tässä ei suorastaan mainita, että
8063: se on yksistään manttaalien kannettava, vaan käytännössä se
8064: kuitenkin on melkein sama. Niin paljon tuntuvampi on tässä
8065: rasitus juuri maataviljelevälle väestölle. Siitä on selvänä todis-
8066: tuksena tämän lakiehdotuksen 21 §. Ei siinä vapauteta vähää-
8067:                    Arm. esitys n:o 12 kyytitoimesta.            181
8068: 
8069: 
8070: kään yhteiskuntamme pahimmin rasiteitua kansanluokkaa, pikku-
8071: mallisia. jos hänellä on 200 markan tulot, niin hän jo on
8072: velvollinen kustantamaan kyytilaitosta, vaikka hän ei sitä kos-
8073: kaan tarvitse, jotavastoin ne kansanluokat, joiden matkalle läh-
8074: tiessään täytyy heti siihen turvautua, ovat tämän mukaan pa-
8075: remmassa asemassa, jota osoittaa se, että heidän suhteensa
8076: varovaisesti asteettain nousua 800 markasta alkaen ehdotetaan
8077: siinä käytettäväksi. Kaupunkilaiset on jätetty tässä erikoisase-
8078: maan, josta ovat edelliset puhujat jo kyllin asiallisesti huo-
8079: mauttaneet. Se käsitys, että rasituksen tulee kohdata kaikkia
8080: kansalaisia yhtäläisesti, on tälle ehdotukselle jokseenkin vieras.
8081: Minä toivon, että valiokunta tässä asiassa noudattaa oikeuden-
8082: mukaisia periaatteita ja vapauttaa tuosta painajaisesta manttaa-
8083: lit ja tekee sen omistajat yhdenarvoisiksi muiden kansalaisten
8084: kanssa. Kaikkialla on ilmaistu tästä laitoksesta se käsitys, että
8085: se olisi saatava itsensäkannattavaksi ja siinä suhteessa yhdyn
8086: minä edellisten puhujien lausuntoihin.
8087:        Ed. Sipponen: Minulla ei ole enää paljon sanottavaa,
8088: kun edustajat Kares ja Alkio ovat tuoneet esiin kaikki ne mie-
8089: lipiteet, joita aijoin sanoa. Mutta kumminkin tahtoisin tehdä
8090: muutaman huomautuksen. Armollisen asetusehdotuksen 21
8091: pykälässä sanotaan, että kruununpuistot ottaisivat 3 prosen-
8092: tilla pääomastaan auttaaksensa kyytilaitosta. Siis niissä kun-
8093: nissa, missä on kruununpuistoja, tapahtuisi jonkunmoinen hel-
8094: poitus kyytilaitoksen rasituksesta ja ne kunnat, missä niitä taas
8095: ei ole, tulisivat kärsimään yhtäläisesti kuin ennenkin. Siis tu-
8096: lisi tältäkin kannalta katsottuna maamme hyvin eri tavalla otta-
8097: maan osaa tuohon rasitukseen. Mutta on tilastollisia tietoja,
8098: että tuo rasitus, niinkuin tässä jo on huomautettu, on joten-
8099: kin vieras kunnalliselle elämälle, sillä monet kuntalaisista, jotka
8100: saavat tuon rasituksen kantaa, eivät itse ollenkaan tarvitse
8101: koko kyytilaitosta. Kuten tilastolliset tiedot osoittavat, ovat
8102: muutamat kunnat saaneet maksaa jokaisesta kyydistä 2/s,
8103: kun matkustavainen itse on maksanut 1j3:n. Siis tästä
8104: käypi selville että tämä peruste, jonka mukaan kyytilaitos kuu-
8105: luu kunnalle, on kokonaan väärä peruste. Sentähden pyytäi-
8106: sin eduskuntaa koettamaan saada asian niin järjestetyksi, että
8107: ne, jotka kyytilaitosta tarvitsevat, myös kohtuullisesti maksaisi-
8108: vat siitä menevät kulut siten, että sopivasti korotettaisiin, niin-
8109: kuin on sanottu, kyytiveroa sekä maksua ruuasta ja kort-
8110: teerista.
8111:       Ed. Näs: Bestämmelserna om mantalens skyldighet att
8112: bestrida alla omkostnader för hållskjutsning hafva numera så-
8113: 182                Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
8114: 
8115: 
8116: som föråldrade förlorat sin betydelse, hvilket också i den före-
8117: liggande nåd. prop. framhålles. 1 densamma har mantalet
8118: likväl bibehållits såsom beskattningsföremål för en del hithö-
8119: rande onera. Enligt mitt tycke bör denna tunga helt och hål-
8120: let lyftas från jorden och påföras de vägfarande, som betjäna
8121: sig af hållskjutsning, och detta i form af förhöjd skjutslega
8122: tili så höga belopp, att denna betäcker kostnaderna eller med
8123: andra ord att, om jag så får säga, affären bär sig själf. Så
8124: är ju förhållandet t. ex. beträffande våra järnvägars tariff, så
8125: är äfven fallet vid ångfartygen. Och jag kan icke förstå, hvar-
8126: för icke så också skulle kunna förfaras med afseende å skjuts-
8127: Iegan. Det är blott billighetens fordringar, som mantalsinne-
8128: hafvarne nu fordra att skola uppfyllas. Denna tunga har hvi-
8129: lat på mantalen alltför starkt i århundraden, och denna tunga
8130: trycker dem mycket kännbart ännu i dag som är. Jag anser
8131: att tiden nu bör vara inne, då denna orättvisa börda aflyftes
8132: mantalet.
8133:        Ed. Helle: Edustaja Alkio on täällä jo kuvaillut kyllin
8134: selvästi, mitä suuria epäkohtia vallitsee nykyisin voimassaole-
8135: vassa kyytilaitoksessa. Minäkin puolestani tahtoisin valiokun-
8136: nalle huomauttaa että se, kun se ryhtyy käsittelemään tätä asiaa,
8137: pitäisi silmällä sitä periaatetta että kyydinpitolaitos tulisi nyt
8138: otetuksi valtion huostaan ja että se olisi saatava itsensäkan-
8139: nattavaksi laitokseksi, nim. korottamalla kyytimaksuja. jos
8140: tässä vielä valtion avustusta tarvittaisiin, siinä tapauksessa eh-
8141: dottaisin 800 markan perusteen asemasta 2,000 markkaa sekä
8142: siitä yleneväksi progressiivista järjestelmää seuraten.
8143:       Ed. Myllylä: Koska täällä nyt jo on lausuttu selviä piir-
8144: teitä niistä periaatteista, joitten mukaan kyytilaitos nyt välttä-
8145: mättä olisi asetettava, niin minä, yhtymällä edellisiin arvoisiin
8146: puhujiin, en tahdo keskustelua pitemmälle jatkaa.
8147:        Ed. Tokoi: Ei tarvitse olla mikään yhteiskunnallisten
8148: olojen tuntija jo täydellisesti huomatakseen sen seikan, että
8149: yhteiskunnallisia rasituksia on eritoten sälytetty erityisen kan-
8150: sanluokan hartioille, kun sitävastoin yhteiskunnallisia muka-
8151: vuuksia peräti harvat ovat päässeet nauttimaan. Todistuksena
8152: on siitä meillä nykyään voimassa oleva kyydinpitorasitus. Nyt
8153: on esillä armollinen esitys uudeksi kyydinpitorasitukseksi, joka
8154: jo antaa toiveita paremmista tuloksista. Täällä on eritoten te-
8155: roitettu sitä seikkaa, että kyydinpitolaitos suunniteltaisiin ja
8156: järjestettäisiin itseään kannattavaksi laitokseksi. Kaunista kyl-
8157: läkin! Mutta tahtoisin, etta otettaisiin huomioon eräs näkö-
8158:                     Arm. esitys n:o 12 kyytitoimesta.             183
8159: 
8160: kohta, joka on esityksestä jäänyt pois. Minulla ei ole sitä
8161: vastaan, että itse kyyditysmaksu korotettaisiin, että kerrankin
8162: ne tulisivat maksamaan, jotka kyydillä ajavat, eivätkä ne, jotka
8163: eivät ole koskaan kestikievarikyydillä ajaneet.
8164:        Edustaja Sipponen on huomauttanut, että myöskin ruoka-
8165: taksa ja majatalon vuokra tai huonevuokra olisi korotettava.
8166: Minä en tahtoisi asiaa aivan sillä tavalla käsittää. Sillä on
8167: huomioon otettava että on myöskin köyhää kansaa, jolla ei
8168: ole varaa matkustaa kyytihevosella, mutta joka kuitenkin tar..
8169: vitsee ruokaa ja kortteeria ja sitä olisi kohtuullisella hinnalla
8170: annettava, sillä vatsa on semmoinen, joka ei siedä tinkimistä.
8171: Tahtoisin sen vuoksi, että ruokataksaa järjestettäessä otettai-
8172: siin huomioon tämäkin seikka eikä korotusta tässä kohden
8173: olisi minun mielestäni tehtävä. Jos muuten itse kyytimaksua
8174: korotettaisiin, niinkuin täällä on esitetty, 20 p:iin, niin olen varma
8175: siitä, että kyytilaitos sillä tavalla jo lähemmin muodostuisi it-
8176: sensä kannattavaksi laitokseksi ainakin suurimmassa osassa
8177: meidän maatamme. jos sitten löytyisi paikkakuntia, joissa se
8178: ei vielä voisi itseään kannattaa, niin ennen kaikkea olisi val-
8179: tion yhteiskunnallisten olojen järjestäjänä myöskin huolta pitä-
8180: minen tästä laitoksesta katsomalla, että niissäkin kyydinpito
8181: tulee järjestetyksi kaikille kohtuuden mukaan. Mutta älköön
8182: tätä taksaa kuitenkaan korotettako 20 penniä korkeammaksi
8183: missään osassa maata. Jos tätä korkeampi maksu olisi tar-
8184: peen vaatima, niin otettakoon tuloverotus käytäntöön. Mutta
8185: 800 markan tulot eivät kelpaa perusteeksi, sillä mies tai nai-
8186:  nen, joka on saanut 800 markkaa vuodessa tuloja, hän kyllä
8187: vielä mielellään kävelee eikä hänen kannata kyydillä ajaa, vaan
8188: ainoastaan niiden kannattaa sitä tehdä, joiden tulot nousevat
8189: jo useampiin tuhansiin markkoihin. Kaikkein pienin tulo, mikä
8190: voidaan kyydinpitorasituskustannuksiin verottaa, täytyisi olla
8191: 2,000 markkaa ja siitä ylöspäin.
8192:       Ed. Pykälä: Armollisessa esityksessä on lausuttu hyvin
8193: lämpimiä sanoja tuon niin välttämättömän laitoksen tulevaisuu-
8194: desta kuin kyytilaitos on. Siinä on puhuttu maalaisille erit-
8195: täin mairittelevia sanoja, että ne ovat ijankaikkisesti saaneet
8196: kyytirasitusta kantaa, mutta siitä nyt pääsevät, kun se anne-
8197: taan valtion kannettavaksi. Mutta tiedämme, että paljon on
8198: vaitiollakin kannettavaa. Pyydän lausua muutamia esimerkkejä
8199: Karjalan puolelta. Esimerkiksi Muolan pitäjä sai vuonna 1906
8200: maksaa 3 markkaa 26 penniä jokaisesta kyydistä, mikä sen
8201: piirissä tehtiin; siis melkein puolta enemmän kuin mitä mat-
8202: kustaja itse maksoi. Otan toisen esimerkin Kivennavan kun-
8203: nasta. Se saa kustantaa Terijoen asemalle neljä kyytihevosta.
8204: 184                Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
8205: ------------------
8206: Kun tiedetään että Kivennavan pitäjässä näkyään asuu neljättä-
8207: kymmentätuhatta huvila-asukasta, niin pitäisikö nyt kaikkien
8208: niiden tulla toimeen noilla neljällä hevosella. Eikös mitä!
8209: Siellä on vielä kolmattasataa vossikkaa ja niilläkin on työtä kii-
8210: reen kautta. Venäjän rajasta Oalitsinaan on asemilla satoja,
8211: missä kymmeniä ajureita odottamassa ja joka asemalla siitä
8212: huolimatta on kunnan pidettävä majataloa. Tässä on siis huo-
8213: mattavana olojen täydellinen irvikuva; yksi kilpailee sataa vas-
8214: taan, toiset tienaavat siinä leipänsä ja kunnan täytyy päinvas-
8215: toin maksaa kilpailijoille.
8216:        Meillä aina pyritään matkimaan ulkomaiden kaunista esi-
8217: merkkiä, vaan tänään ei ole kukaan pyrkinyt ottamaa esimerk-
8218: kiä ulkomailta. Mutta missään ei ole kyytilaitosta olemassa
8219: ulkomailla, vaan on se hävitetty vuosisatoja sitte; se on va-
8220: paan kilpailun kannalla ja ne, jotka pitävät majalaa, pitävät
8221: kyytilaitosta. Meillä sanotaan että valtion pitää kannattaa,
8222: mutta kuka sitte maksaa? Kestikievaripäiväkirjat Muolan pitä-
8223: jässä osoittavat, että matkustajista 62 °/o on kauppamatkustajia
8224: ja kauppiaita yhteensä, 12 % virkamiehiä ja toiset muita tun-
8225: temattomia matkustajia, ja näiden hyväksi maksaa kunta 3
8226: markkaa 26 penniä jokaista kyytiä kohti. Siis kaunista peliä.
8227: Henkilöt, jotka tulevat meitä nenästä vetämään, me kustan-
8228: namme luoksemme. Nyt valtion pitäisi vielä avustaa virka-
8229: miehiä, jotka nostavat 32 penniä valtion kassasta kutakin mat-
8230: kustettua kilometriä kohti ja maksavat 14 penniä kyytimiehelle.
8231: Emmeköhän mekin voisi seurata sivistysmaiden esimerkkiä
8232: että tiheämmin asutuilla seuduilla heitettäisiin kyytilaitos va-
8233: paan kilpailun huostaan? Minä luulen, että majatalot silloin
8234: tulisivat tekemään kyydityksen nopeammin ja varmemmin kuin
8235: jos asetetaan taksa. Täällä on sanottu että korottamalla kyyti-
8236: maksua voi kyytilaitoksen saada itsensä kannattavaksi. Kau-
8237: nista kyllä. Mutta ei kukaan ole osoittanut valiokunnalle kei-
8238: noa, miten matkustajia saadaan menemään majataloon. Jos
8239: minä menen kyyditsemään jotakin ja menen sivu majatalon,
8240: niin majatalo ei saa kyytiä koskaan, kun minä kyyditsemisen
8241: toimitan. Mutta majatalon pitäjä tahtoo tietystikin saada palk-
8242: kion siitä että hän pitää hevosta varalla, jos joku menee maja-
8243: taloon pyytämään kyytiä. Kyllä tämä on epäloogillista. Minä
8244: tiedän että Etelä-Suomessa, Viipurin, Uudenmaan ja Turun
8245: lääneissä ollaan jo siinä asemassa, ettei siellä kyytilaitosta
8246: enää tarvita.
8247:        Mitä tulee Pohjois-Suomeen, jossa on harvaan asuttuja
8248: seutuja, meneteltäköön siellä toisella tavalla; siellä avustetta-
8249: koon kyytilaitosta valtion varoilla. Kyytilaitos on kyllä mu-
8250: kava yhteiskunnalle, mutta sen ylläpitämiseksi ei voi veroittaa
8251:                   Arm. esitys n:o 12 kyytitoimesta.            185
8252: 
8253: 
8254: niitä, jotka eivät tule sitä käyttämään. Miksei yhtä hyvin
8255: panna lakiin määräystä, että pitää myös olla rahtimiehiä varalla
8256: kuljettamassa esimerkiksi jauhoja; onhan välttämätöntä saada
8257: jauhoja. Tähän katsoen minä asetun sille kannalle, että kyyti-
8258: laitos heitetään vapaan kilpailun nojaan missä se on mahdol-
8259: lista, mutta harvaan asuttuja seutuja varten, Pohjanmaata, Lap-
8260: pia ja Kuopion lääniä varten keksittäköön keino, millä tapaa
8261: se kannattaa.
8262: 
8263:        Ed. Vaarala: Pöydälle pantu arm. esitys on sen laatui-
8264: nen, että se sietää kyllä evästystä lähtiessään matkalle valio-
8265: kuntaan. Jokaiselle manttaalinomistajalle on ilman pitempiä
8266: selityksiä kyllin selvä se kohtuuton rasitus, mikä on olemassa
8267: yksinomaan manttaalinomistajain niskoilla kestikievarin ja
8268: kyytilaitoksen ylläpidosta. Ja että se vielä manttaalienkin kes-
8269: ken on epäjohdonmukainen, osoittaa selvästi se tosiasia, että
8270: vuosina 1901-1905, jolloin nämä kustannukset, mietinnössä
8271: olevien komitean laskujen mukaan, nousivat keskimäärin koko
8272: maassa 33 markkaan 81 penniin manttaalia kohti, tämä sama
8273: kustannus yhtenä vuonna eräässä kunnassa, Kuusamon kun-
8274: nassa, teki 100 markkaa, josta siis näkee, että huonoosaiset
8275: kunnat kärsivät tästäkin monin kerroin enemmän. Armollinen
8276: esitys muodollisesti sisältää sen, että tässä tulisi nimensä puo-
8277: lesta jäämään manttaali pois, mutta käytännössä rasitus silti
8278: tulisi suurimmaksi osaksi jäämään maanomistajan hartioille,
8279: varsinkin pohjoisosissa maatamme, koska se korvaus, minkä
8280: valtio tulisi tämän mukaan suorittamaan kyytilaitoksesta johtu-
8281: vista kustannuksista, kokonansa on arvosteltu ainoastaan 3j4:ksi
8282: siitä, mitä nousee yli keskikustannukset kyytilohkojen kesken
8283: koko maassa.
8284:        Näin ollen rohkenen minä valiokunnalle, johon arm. esi-
8285: tys lähetetään, ehdottaa harkittavaksi, eikö olisi mahdollista
8286: että kyydityslaitos tulisi kokonaisuudessaan valtion huostaan
8287: ja että se tulisi järjestetyksi niin, että se kannattaisi itsensä,
8288: sillä maanomistajat, jotka tästä ovat enimmin kärsineet ja
8289: vielä tulisivat kärsimään, kaikki vähimmin hyväkseen käyttävät
8290: tätä mukavuuslaitosta. Lienee kohtuuden mukaista että ne,
8291: jotka siitä nauttivat, myös suorittavat siitä kustannukset.
8292:       Ed. Huoponen:      Maa rasituksista vapaaksi, kyytilaitos
8293: itsensä kannattavaksi!
8294: 
8295:       Ed. Heikkinen : Täällä on kannatettu sitä mielipidettä,
8296: että kyytilaitos olisi saatava itsensä kannattavaksi, ja on ehdo-
8297: tettu keinoja tämän päämäärän saavuttamiseksi. Mutta näitä
8298: 186                 Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
8299: 
8300: 
8301: keinoja mma suuresti epäilen. Yhtenä keinona on mainittu
8302: kyytirahan korottaminen. Se voidaan kyllä tehdä, taksa mää-
8303: rätä, asettaa vieraan käytettäväksi hevosia ja ajajia, mutta kor-
8304: kean taksan vallitessa ei kukaan tule käyttämään majatalon
8305: kyytiä. Seuraus on siitä se, että hevoset ovat joutilaana, aja-
8306: jat joutilaina. Kustannuksia kuitenkin karttuu. Asian näin
8307: ollen kustannukset mielestäni menevät tarpeettomiin. Tapauk-
8308: sen kautta sattuu ehkä jokunen kyytiä kysymään, jonka vuoksi
8309: aina pitää hevoset olla valmiina ja asunto kunnossa. Minä pel-
8310: kään, ettei siitä paljon kartu. Meidän paikkakunnalla ainakin
8311: on semmoisia majataloja, joissa kuukausmääriin ei tule yhtään
8312: kyytiä ja ne kuitenkin kunnalle maksavat tuhansia. Minä sen
8313: vuoksi katson, että me erkanisimme kerrassaan koko kyytilai-
8314: toksesta, varsinkin sellaisissa paikoissa, joissa vähän väkeä
8315: kulkee. Kyytilaitoshan kuuluu olevan hylätty muissakin maissa.
8316: Ne, jotka meillä pääasiallisesti kyytilaitosta käyttävät, ovat
8317: kauppamatkustajia ja virkamiehiä. Nykyaikana ei ole mieles-
8318: täni mitään syytä kustantaa kauppamatkustajien kyytiä. Virka-
8319: miehet ovat kyllä välttämättömät paikkakunnalle tulemaan, mutta
8320: niiden kyydin voisi valtio kustantaa. Ei se tulisi suinkaan
8321: niin kalliiksi kuin majatalojen ylläpito. Katson siis, että tätä
8322: arm. esitystä valiokunnassa käsiteltäessä olisi tarkasti harkittava,
8323: eikö voitaisi meidän maassa mennä niin pitkälle, että kyytilai-
8324: tos semmoisista paikoista, missä se ei itseään kannata, lakkau-
8325: tettaisiin. Puolestani ei ole minulla mitään sitä vastaan, että
8326: kyytilaitos siellä, missä sen toivotaan kannattavan, ylläpidet-
8327: täisiin.
8328: 
8329:       Ed. Nykänen: Edustajat Kares ja Pykälä ovat jo lausu-
8330: neet niitä periaatteita, joita minä kannatan. Manttaali on ammoi-
8331: sista ajoista ollut kaikellaisten verojen esineenä meidän maas-
8332: samme. Sillä on ollut vakinaiset verot, sillä on ollut tienteko-
8333: rasitukset, kestikievarin ylläpito, pappien palkkaukset, vankien
8334: kuletus ja monet muut. Ei ole ihme, jos tuommoisen vero-
8335: tuksen alaisena maataviljelevä kansa valittaa. On huomattava,
8336: että meidän karuluontoinen maamme ei anna tuloja ilmaiseksi,.
8337: vaan suurella työllä ja vaivalla. On sentähden epäkohta että
8338: monet muut esineet, jotka ovat paljon enemmän tuloa tuottavia
8339: kuin maa, ovat näistä monista veroista vapaat. Sopimatonta on
8340: että manttaali joutuu kyytilaitosta ylläpitämään, tuota laitosta,.
8341: jota pääasiallisesti vaan matkustajat ja muut semmoiset tar-
8342: vitsevat. Yhdyn sentähden niihin, jotka katsovat valtion vel-
8343: vollisuudeksi kannattaa kyytilaitosta, ellei se itse itsessään
8344: kannata.
8345:                 Arm. esitys n:o 13 paloapuyhdistyksistä         187
8346: 
8347: 
8348:         Ed. Ripatti: Olen pääasiassa sillä kannalla kuin useat
8349:   muut puhujat, että kyytilaitos olisi tuleva valtion huostaan ja
8350:   että se olisi tehtävä mikäli mahdollista itsensä kannattavaksi.
8351:   Erääseen epäkohtaan tahtoisin vielä kajota. Arm. esityksen
8352:   42 § 3 mom. sanotaan, että pienin kyytimaksu on oleva 75
8353:   p., vaikka se ei kuljetulta matkalta nousisikaan siihen määrään.
8354: , Mutta minä puolestani esittäisin valiokunnan harkittavaksi, eikö
8355:   tuota alinta maksua voitaisi korottaa 1 mk:aan 50 p:iin. joka
8356:   ei kerran halua käydä tuota muutaman kilometrin osaa, hänen
8357:   kannattaa kyllä silloin maksaa 1 mk 50 p.
8358: 
8359:       Päätös:
8360:       Arm. esitys n:o 12 lähetettiin laki- ja talousvaliokuntaan.
8361:       Arm. esitys n:o 13 paloapu-yhdistyksistä lähetettiin laki- ja
8362: talousvaliokuntaan
8363:       senjälkeen, kun oli lausunut
8364:       Ed. Slätis: Den nåd. prop. skall hälsas med tillfredsstäl-
8365: lelse på många håll. En lag för ordnande af de lokala brand-
8366: stodsföreningarnas värksamhet på landsbyggden har rätt länge
8367: varit ett trängande behof. jag är dock icke tili alla delar
8368: nöjd med förslagets affattning. för utskottet, och det blir
8369: väl antagligen lag- och ekonomiutskottet, som skall taga spörs-
8370: målet under ompröfning, får jag vördsammast föreslå en liten
8371: principiel ändring, nämligen i afseende å den i lagförslagets
8372: §: 2 mom. 8 häfdade uppfattningen, att hvarje förening skall
8373: i sina stadgar fastställa det högsta belopp, för hvilket förenin-
8374: gen må utan återförsäkring på samma risk ikläda sig ansva-
8375: righet. Yrkandet förefaller i första ögonkastet väl betänkt,
8376: men om det granskas närmare och i samband med vilkoren
8377: för föreningsstadgarnas stadfästelse, får det en innebörd, som
8378: kan hafva mycket vidtgående följder för den blifvande före-
8379: ningens verksamhet. Enligt paragrafen i fråga skall den fast-
8380: ställande myndigheten inhämta försäkringsinspektörens yttrande
8381: och i så fall blir det faktiskt denne, som bestämmer den
8382: ansvarsrisk brandstodsföreningen må tillåtas ikläda sig genom
8383: att, om risken synes honom för hög, hos myndigheten i fråga
8384: afstyrka stadfästelse af stadgarna. Att låta en så vital stipula-
8385: tion i föreningarnas stadgar helt och hållet bero på en sub-
8386: jektiv uppfattning hos en enda tjänsteman eller person är icke
8387: väl betänkt. Det kommer att förorsaka missnöje vid stadfäs-
8388: tandet af dylika stadgar och försätta mången förening uti en
8389: 188                 Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
8390: 
8391: 
8392: ogynnsam situation uti dess försäkringsverksamhet. förhållan-
8393: dena i olika trakter äro ju olika och på ställen med uteslu-
8394: tande spridda gårdar kan tanken ännu hafva ett visst berätti-
8395: gande, men på andra.. orter är den alldeles oduglig. 1 de flesta
8396: trakter af svenska Osterbotten, där byarna äro tätt byggda
8397: och sålunda bilda en enda risk, skulle man komma därhän att
8398: t. ex. en bättre bondgård, väl byggd och för öfrigt icke repre-
8399: senterande någon större risk, vis- a-vis eldfaran, icke skulle
8400: kunna försäkras utaf bolaget, då däremot ett otal gårdar, hvil-
8401: kas försäkringsbelopp icke skulle uppgå tili det af föreningen
8402: faststälda t. ex. 10,000 mk. och hvilka ändå vore så tätt byggda
8403: att de gemensamt skulle representera en enda risk t. ex. 200,000
8404: mark, skulle kunna försäkras. Att låta en dylik stipulation
8405: kvarstå i lagförslaget synes mig därför vara mycket ofördel-
8406: aktigt och till stort förfång för föreningarna. Det skulle dess-
8407: utom ställa dem i ett mycket ogynsamt läge gentemot de
8408: större, hela Jandet omfattade försäkringsbolagen. Om man
8409: har ett maximiansvarighetsbelopp, så blefve följden helt enkeli
8410: den, att de bättre riskerna helt och hållet skulle gå tili de
8411: större, hela Jandet omfattande bolagen, och de små relativt
8412: dåliga riskerna skulle stanna på de lokala brandstodsförenin-
8413: garna. Detta förhållande har därför mycket stor betydelse för
8414: dessa små föreningars framtida utveckling, och jag ville där-
8415: för, då förslaget remitteras tili utskott, fästa uppmärksamheten
8416: vid detsamma. Jag tror visserligen icke att, om också stipula-
8417: tionen om ett maximiansvarighetsbelopp skulle uteslutas, detta
8418: af socknebolagen på något sätt skulle missbrukas, ty det är
8419: ju ändå bolagen själfva, som få svara för hvarje risk, och
8420: genom att dessa föreningar äro små, så att försäkringstagarene
8421: i regeln känna hvarandra, så utöfva de en ömsesidig kontroll
8422: på hvarandra, som är mycket hälsosam och åstadkommer att
8423: föreningarna kunna skötas billigare och att också eldskadorna
8424: blifva mindre. Enligt mitt förmenande riskerar man således
8425: ingenting genom att utelämna stadgandet om ett maximiför-
8426: säkringsbelopp.
8427:        Skulle utskottet nödvändigtvis önska få en dylik stipule-
8428: ring införd i lagförslaget, så anhåller jag, att detta maximi-
8429: belopp måtte fixeras så, att det icke måtte blifva en sak, som
8430: uteslutande komme att bero på den subjektiva uppfattningen
8431: hos försäkringsinspektören, hvilken naturligtvis har att afgifva
8432: yttrande för hvarje gång dylika stadgar skola stadfästas.
8433:       Arm. esitys n:o 14 ynnä ehdotus laiksi työstä leipomoissa.
8434:       Keskustelu:
8435:        Arm. esitys n:o 14 ynnä ehdotus laiksi työstä Ieipomoissa.   18~
8436: 
8437: 
8438: 
8439:       Ed. Gripenberg: Ehdotan että 3 § sivulla 4 muutettai-
8440: siin. Se alkaa nyt näin: »lasten, nuorten henkilöiden ja nais-
8441: tentyöajasta». Ehdotan, että se kuuluisi: »lasten ja alaikäisten
8442: työajasta» j. n. e.
8443:        Ed. Paasivuori: Tätä lakiehdotusta on leipurityöntekijäin
8444: puolelta odotettu jo useita vuosia. Viime valtiopäivillä eli
8445: vuosien 1904-05 valtiopäivillä oli tämä asia esillä, mutta sil-
8446: loin siitä ei tehty mitään päätöstä. Nyt kun tämä arm. esitys
8447: on uudestaan saapunut eduskuntaan, niin olisin toivonut, että
8448: tässä lakiehdotuksessa olisi määritelty myös pisin sallittu työ-
8449: aika leipurinammatissa. Tässä ehdotuksessa sanotaan, että työ
8450: saa alkaa kello 5 aamulla ja loppua kello 9 illalla. Se tekee
8451: kokonaista 16 tuntia päivässä. Mahtaako olla hallituksen tar-
8452: koituksena, että leipurityöntekijäin on edelleen tehtävä 16 tun-
8453: tia päivässä työtä. Jos silmäilemme tilastoa, mikä on koottu
8454: maassamme, leipurityöntekijäin oloista, niin näemme siitä, että
8455: työaika leipomoissa on 48:sta 120 tuntiin viikossa. Siis on
8456: paikkoja leipurinammatissa, joissa tehdään kokonaista 20 tun-
8457: tia vuorokaudessa työtä. Jos tätä edelleenkin saa jatkua, niin
8458: tämän ehdotuksen mukaan sallittu työaika tulisi olemaan vielä
8459: 93 tuntia viikossa. Minun mielestäni olisi määrättävä pisin
8460: sallittu työaika tässä ammatissa, sillä, kuten tiedetään, on leipu-
8461: rin ammatti, yksi niitä ammatteja, joissa kaikenlaiset taudit
8462: ovat seurauksena pitkästä työajasta sekä leipomoissa vallitse-
8463: vasta tomusta ja kuumuudesta. Tilaston mukaan keskimääräi-
8464: nen lämpömäärä leipomoissa on 30° Celsiusta, ja sen tosiaan
8465: pitkän työajan, minkä leipurit työskentelevät, täytyy ajan pitkään
8466: vaikuttaa työntekijän terveyteen. Keuhkotauti sekä silmä- ja
8467: sukupuolitaudit ovat yleisenä seurauksena leipurien pitkästä
8468: työajasta. Nykyään työväen keskuudessa esiintyy yhä voimak-
8469: kaampana ajatuksena vaatimus pisimmästä sallitusta 8 tunti-
8470: sesta työajasta.
8471:        Leipomoissa voidaan saada aikaan kaksi 8-tuntista työ-
8472: vuoroa päivässä; ne mahtuvat hyvästi tuohon väliin 5:stä aamulla
8473: kello 9:ään illalla. Tämä aika on aivan tasan 16 tuntia, joten
8474: siihen tulisi 2 8-tuntista työvuoroa.
8475:        Sen lisäksi ehdotetaan tässä lakiehdotuksessa sunnuntai-
8476: työ sallituksi: sokerileipurien täytyy olla sunnuntaiaamusin
8477: kello 5:stä 1O:een työssä. Kuitenkin puhutaan mietinnön
8478: perusteluissa sunnuntailevosta, mutta sitä nyt ei tahdota myön-
8479: tää leipurintyöntekijöille. Leipurin pitäisi olla sunnuntainakio
8480: työssä valmistamassa herroille herkkuja, kun näille ei kelpaa
8481: lauvantaina leivotut leivokset.
8482: 190                Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
8483: 
8484: 
8485:        Yötyötä armollisessa esityksessä kosketeltaessa on tyy-
8486: dytty sitä ainoastaan rajoittamaan. Ehdotuksessa sanotaan,
8487: että kun kaksi pyhää on perätysten, niin välisenä yönä teh-
8488: dään työtä, ja sen lisäksi ehdotetaan että eri hakemuksesta
8489: voitaisiin myöntää lupa tehdä yötyötä kokonaista 25 yötä
8490: vuodessa tässä epäterveeilisessä ammatissa. Minä olen sitä
8491: mieltä että sunnuntaityö ja yötyö on ehdottomasti kiellettävä
8492: ja pisin sallittu työaika määrättävä 8-tuntiseksi ja sen sijaan
8493: sallittava ylityötä korkeintaan 100 tuntia vuodessa, josta palkka
8494: olisi korotettava vähintään 50 °/o:lla.
8495:        Sen lisäksi tiedetään, että leipurinammatissa on säilynyt
8496: ikivanhoista orjuuden ajoista tuo säännös, että leipurintyön-
8497: tekijä saa palkkansa asunnon ja ravinnon muodossa ja ainoas-
8498: taan pienen osan rahassa. Tästä on seurauksena, että leipu-
8499: rintyöntekijä ei voi perustaa perhettä, sillä leipurin työnantaja
8500: ei ota perheeilistä miestä työhönsä siitä syystä, että hän pel-
8501: kää, että työntekijä varastaa hänen leipiänsä ja muita ruoka-
8502: aineita. .Hän tahtoo että leipuri syö hänen ruokaansa, asuu
8503: hänen asunnossaan. jos tässä suhteessa tahdotaan parannusta
8504: siihen suuntaan, että leipuritkin voivat perustaa perheen, mennä
8505: naimisiin, jonne kaikkien ihmisten näkyy mieli tekevän, niin
8506: on välttämätöntä, että leipureille maksetaan palkka rahassa
8507: niinkuin kaikille muillekin työntekijöille. Nykyisessä elinkeino-
8508: laissa on kyllä määräys, että työntekijäin palkka on maksettava
8509: rahassa, mutta leipurit ovat tässä suhteessa poikkeusasemassa.
8510: jos katselemme tilastoa, näemme, että ainoastaan 30 °/o mies-
8511: puolisista leipurintyöntekijöistä on perheeliisiä ja 70 °/o nuoria
8512: perheettömiä, joiden keski-ikä vaihtelee vähän yli 20 vuoden.
8513:        jos sitte katselee leipurien asunto-oloja tuon tilaston
8514:  mukaan, niin kokonaista 56,s 0/o kaikista leipurien asunnoista
8515:  on asunnoksi kelpaamattomia. Kosteissa, pimeissä kellariluo-
8516:  lissa, joihin ei usein tule päivänvaloa ensinkään, heitä asute-
8517:  taan. Sitä tuo tilasto osottaa.
8518:         Esillä olevan lakiehdotuksen johdosta pyydän ehdottaa,
8519:  1) että pisin sallittu työaika määrätään leipurinammatissa 8 tun-
8520:  niksi, toteuttamalla kaksivuoroista työaikaa; 2) että sunnuntai-
8521:  työ poistetaan, samoin yö työ; ylityötä sallittakoon tehdä eri
8522:  sopimuksesta korkeintaan 100 tuntia vuodessa; palkka siitä on
8523:  korotettava vähintäin 50 °/o; 3) että sakkomääräykset ovat mää-
8524:  räitävät samansuuntaiset kuin mitä yleensä työväen suojelus-
8525:  laissa on määrätty, sekä 4) että leipurintyöntekijöille maksetaan
8526:  palkka rahassa eikä tavarassa, niinkuin on ollut laita tähän
8527:  asti.
8528:        Arm. esitys n:o 14 ynnä ehdotus laiksi työstä leipomoissa.   191
8529: 
8530: 
8531:       Ed. Karhi: Kun valiokunta ryhtyy tätä esitystä tarkasta-
8532: maan, toivoisin minä että se ehdottaisi sunnuntai- ja yötyön
8533: kokonaan poistettaviksi leipomoista. Samalla toivoisin että
8534: työaika leipomoissa määrättäisiin myöskin ja kannattaisin siinä
8535: suhteessa edellistä puhujaa, niin että se määrättäisiin kahdek-
8536: santuntiseksi. Ottaen huomioon juuri työn laadun ja ne olo-.
8537: suhteet, missä leipomotyöntekijäin täytyy työskennellä, työ
8538: kun on ehdotettu alkavaksi klo 5 aamu!la ja lopetettavaksi klo
8539: 9 illalla, olisi varsin sopivaa järjestää kaksi työvuoroa. Sitä-
8540: paitsi katsoisin suotavaksi, että laissa olisi jonkunlainen mää-
8541: räys työhuoneista. Tiedämme kaikki, että leipojan ammatti on
8542: hyvin tärkeä ammatti ja terveydellisessä suhteessa olisi tärkeätä,
8543: että työhuoneet olisivat sellaiset että yleisö voisi saada kyllin
8544: puhdasta ravintoa.
8545:      Ed. Sipilä: Minä pyysin puheenvuoroa vaan kannattaak-
8546: seni ensimäistä puhujaa, mitä tulee arm. esityksen 2 §:ssä
8547: olevaan määräykseen sunnuntaityöstä. Minusta näyttää että
8548: tuo sunnuntaityö tässä kohden tarkoittaa ainoastaan nautin-
8549: nonhimon tyydyitämistä eikä sentähden ole ensinkään välttämä-
8550: tön. Tullaanhan maaseudullakin toimeen ilman tämmöisiä sun-
8551: nuntaiaamuna valmistettuja sokerileivoksia, eiköhän kaupungin
8552: kansakin voisi tulla toimeen ilman niitä.
8553:        Ed. Leivo: Tahtoisin evästää valiokuntaa erään huo-
8554: mioonottamatta jääneen asian suhteen. Tiedetään että ihmiset
8555: pitävät sangen paljo siisteydestä. Hallitus, joka on tätä laki-
8556: ehdotusta suunnitellut, ei kuitenkaan näytä huomanneen tätä
8557: seikkaa. Lakiehdotuksessa sanotaan että leipurin pitää nousta
8558: työhön klo 5 aamulla ja tehdä työtä klo 9:ään asti illalla. Nyt
8559: perusteluissa viitataan siihen, että hänen pitäisi saada 8 tuntia
8560: levätä. jotta tämä kävisi mahdolliseksi, tulee leipurintyönteki-
8561: jäin edelleen asua mestariensa luona ja suoraan ilman muuta
8562: vuoteeltaan käydä työhön. Muussa tapauksessa hän ei suin-
8563: kaan voi 8-tuntista yhtämittaista lepoa saada. Ei ole varattu
8564: aikaa niin paljoa, että kerkeisi edes pukua muuttamaan. Pesu-
8565: ja riisumisaikaa ei ole ollenkaan. Minä olen joskus kuullut
8566: että Roomassa ennen aikaan ihmisiä rangaistiin siten, että ne
8567: määrättiin leipureiksi. Näyttää siltä kuin hallitus olisi tällä
8568: roomalaisen käsityksen kannalla. Minä toivoisin että leipurit
8569: tästä lähin tunnustettaisiin kuten muutkin työntekijät ihmisiksi.
8570: Tahtoisin valiokunnalle evästykseksi lausua että leipureillekin
8571: olisi sekä riisuutumis- että pukeutumisaikaa myönnettävä. Muu-
8572: ten uskon, että valiokunta onkin siinä suhteessa sen verran
8573: tarkka, että se huolehtii mahdollisimman runsaassa määrässä
8574: 192                  Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
8575: 
8576: 
8577: yleisön siisteydentunteen tyydyttämisestä. -          Itse asiaan näh-
8578: den yhdyn edustaja Paasivuoreen.
8579:       Ed. Aalto: Tämän lakiehdotuksen 6 §:ssä mainitaan että
8580: terveydellinen tarkastus on toimitettava. Minä kaipaisin siinä
8581: myöskin määräystä puhtaudellisesta tarkastuksesta. Voidaan
8582: sanoa, että terveydellinen tarkastus käsittäisi myöskin puhtau-
8583: dellisen tarkastuksen. Mutta se ei pidä täydellisesti paikkaansa.
8584: Sillä onhan esimerkkejä, että terveellisestä leivästä löytää pie-
8585: nen nelijalkaisen elävän. Se ei aina ole epäterveellistä, mutta
8586: ei ole puhdastakaan. Minusta siis, kuten sanoin, lakitekstiin
8587: olisi lisättävä vaatimus myöskin puhtaudellisen tarkastuksen
8588: toimittamisesta.
8589:       Päätös:
8590:      Arm. esitys n:o 14 lähetettiin työväenasiainvaliokuntaan,
8591: jonne keskustelu oli myötä seuraava.
8592: 
8593:      Arm. esitys n:o 15 koskeva muutettuja määräyksiä hirven
8594: metsästämisestä aiheutti seuraavan
8595:       keskustelun:
8596:       Ed. Kares: Yleensä kai on nnssa pmetssa, mtssa
8597: maalaisväestön katsantotapaa ja tarpeita tunnetaan ja ymmär-
8598: retään, tunnettua, että tähän asti voimassa olleet määräykset
8599: hirvien metsästyksestä eivät ole maalaisväestön tarpeitten ei-
8600: vätkä myöskään oikeustajunnan mukaisia. Tästä onkin ollut
8601: seurauksena se, että asetuksia hirvien metsästyksestä perin
8602: yleisesti on rikottu ja että rikkomus on varsinaisen kansan
8603: puolelta perin vähän tai ei ensinkään varsinaisena rikoksena
8604: pidetty. Hirvi on maanviljelijän näkökannalta ehdottomasti
8605: asetettava tuhoeläinten joukkoon, eikä ainoastaan siihen vahin-
8606: koon nähden, mikä jo on yleisesti tunnustettukin vahingoksi,
8607: nimittäin siinä, mitä hirvi tekee kasvavalle halmeelle, vaan ai-
8608: nakin Savossa päin sanovat maanviljelijät, että se tekee vielä
8609: ehkä tuntuvampaa tuhoa kasvavan metsän taimille. ja niin
8610: kauan kuin asian laita on tällainen, niin kauan ei myöskään
8611: voida vaatia, että meidän maataviljelevä väestö sellaisissa seu-
8612: duissa, missä hirviä yleisemmin on, voisi hyväksyä tai ymmär-
8613: tää niitä näkökantoja, jotka ovat olleet määräämässä meidän
8614: hirvenmetsästyslainsäädännössämme. Koko laki on jäänyt ja
8615: sen on pakostakin täytynyt jäädä siihen valoon, että se suu-
8616:       Arm. es. n:o 15 koskeva määräyksiä hirven metsästämisestä.        193
8617: 
8618: 
8619: relta osalta on vaan herrasmetsästäjäin kujeilua omaa huviansa
8620: säilyttääkseen ja ylläpitääkseen. Esillä oleva armollinen esitys
8621: tuottaa kieltämättä asiassa jonkun verran parannusta sikäli kun
8622: se asettaa hirvenmetsästyksen yhdenvertaiseksi muun hyödyl-
8623: lisen metsänriistan metsästyksen kanssa. Sen kautta ehkä
8624: monessa maamme seudussa jo miltei maanvaivaksi tulleet hirvi-
8625: laomat koko tuntuvasti vähenevät, mutta sittenkin on otettu
8626: askel aivan liian puolinainen. Se näet sallii hirvenmetsästämi-
8627: sen ainoastaan kaksi viikkoa vuodessa ja samalla se kuitenkin
8628: edellyttää että kaikkien hirvien tuottamista vahingoista makset-
8629: tavat korvaukset tällöin lakkautettaisiin. jos mikään, niin tä-
8630: mänsuuntainen toimenpide asettaa hirvenmetsästystä koske-
8631: van lainsäädännön entistään suurempaan ristiriitaan maa-
8632: kansan oikeustajunnan ja tarpeitten kanssa. Kyllä kai on
8633: myönnettävä, että vain kahden viikon luvallinen metsästys
8634: niille, joilla kerran metsästysoikeus on, ei voi poistaa yhteis-
8635: kunnan velvollisuutta korvata sitä vahinkoa, jonka yhteiskun-
8636: nan suojelukseen asetettu metsänotus yhteiskunnan jäsenille
8637: tuottaa. jo sellainen ajatuskin loukkaa oikeustajuntaa. Kor-
8638: vausvelvollisuus yhteiskunnan puolelta loppuu minun ymmär-
8639: tääkseni vasta silloin, jos yhteiskunnan puolelta annetaan asian-
8640: omaisille vahingonkärsijöille täysi vapaus taistella vahingon-
8641: tuottajaa vastaan milloin ja millä keinoilla he itse parhaaksi
8642: näkevät. Siis niin kauan kun hirviä suojeliaan kaikkialla muul-
8643: loin kun kahden viikon aikana vuodessa, niin kauan on valtion
8644: puolelta ehdottomasti korvattava niitten tuottama vahinko. ja
8645: on tämä korvaus ulotettava myöskin kasvavan metsän turmioi-
8646: hin, joita varsinkin Mikkelin läänissä maanviljelijät monen mo-
8647: nelta taholta ovat valittaneet.
8648:        Mutta minun ymmärtääkseni valtion rahojen käyttämistä
8649: tuntuvammassa määrässä tällaiseen tarkoitukseen kuin johon-
8650: kin, olkoonpa vaikka jalonkin otuksen suojelukseen, on pidet-
8651: tävä vähemmän onnistuneena ja yhteiskuntaa vähemmän hyö-
8652: dyttävänä. Kun näen armollisessa esityksessä, että esim. vuonna
8653: 1906 on hirvien tuottamien vahinkojen korvaukseen käytetty
8654: 126,000 markkaa, on se totisesti sellainen summa, josta täytyy
8655: sanoa: se on valtion varojen, kansan varojen tuhlaamista tar-
8656: koituksiin, jotka eivät suinkaan tällaista tuhlausta eivätkä uh-
8657: rausta ansaitse. Sen lisäksi on korvauksen laskeminen käy-
8658: tännölliseltä puolelta peräti hankala. Se on alituisen rettelöi-
8659: misen ja suuren tyytymättömyyden lähteenä joka paikassa. ja
8660: se on suorastaan, sanon minä, käytännössä mahdoton, jos,
8661: niinkuin asia vaatisi, korvausvelvollisuus ulotettaisiin myöskin
8662: metsävahinkoihin. Näihin seikkoihin nähden uskallan otaksua,
8663: että lainsäädäntöämme tässä kohden on kehitettävä toiseen
8664:                                                                    13
8665: 194                Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
8666: 
8667: 
8668: suuntaan, siihen ainoaan, joka korvauksen lakkauttamisajatuk-
8669: sen jälkeen on mahdollinen, nimittäin hirvenmetsästyksen täy
8670: delliseen vapauttamiseen. Tietysti tässä vapauttamisessa voi-
8671: taisiin ottaa huomioon aivan lyhyt luonnontieteelliseen hirven
8672: elämää tuotevaan näkökantaan perustuva rauhoitusaika, ja
8673: luonnollisesti ne rajoitukset, mitä yleinen metsästyslaki nykyään
8674: asettaa kaikelle metsästykselle. Nyt voidaan sanoa ettei tällä
8675: rauhoitusajalla voida varjella ja suojella tuota jaloa metsän-
8676: otusta kokonaan sukupuuttoon häviämästä. Minun mielestäni
8677: ei tällaisen metsänotuksen suojeleminen sukupuuttoon häviä-
8678: miseltä ole mikään niin perin takaa ajettava asia. Ja jos niin
8679: tahdotaan, niinkuin ehkä sittenkin muutamilta puolilta suota-
8680: vaa olisi, säilyttää hirvisuku häviämästä sukupuuttoon, olisi se
8681: saavutettava siten, että hirveä säilytettäisiin joissakin suurem-
8682: missa kansallispuistoissa, joissa hirven ohella myöskin useat
8683: muut yhä harvinaisemmiksi käyvät metsänotuksemme saisivat
8684: suojaa. Minä uskallan tämän ajatuksen kansallispuistosta tässä
8685: yhteydessä mainita senkin tähden, että se on mainittu ja että
8686: tarve siitä on tunnettu meidän maassamme monesta muustakin
8687: syystä ja sensuuntaisia ehdotuksia on tehty. Tämänsuuntaisen
8688: ajatuksen tahtoisin antaa evästykseksi valiokunnalle, kun se
8689: käy pohtimaan tätä lakiehdotusta. Hirvenmetsästys on tehtävä
8690: täysin vapaaksi, niinkuin muukin metsästys, ja ainoastaan siinä
8691: tapauksessa on korvausvelvollisuus valtion puolelta myöskin
8692: lakkautettava.
8693:        Ed. Heikkilä: Armollisessa esityksessä esiintyy oletta-
8694: mus, että metsissä juoksevat eläimet, joita ei kukaan ole
8695: kesyttänyt, eikä kukaan hoitanut, joitten olemassaoloon ei ku-
8696: kaan vähimmässäkään määrässä työtä eikä omaisuutta uhran-
8697: nut, olisivat lainsäädännössä edelleen, kuten tähänkin asti,
8698: määräitävät joidenkuiden, nimittäin maanomistajien ja heidän
8699: metsästysoikeutensa vuokraajien yksityisomaisuudeksi, johon
8700: näillä olisi yksinomainen yksinoikeus koskea. Mennäänpä vielä
8701: pitemmälle, ehdotettaessa että luvattomalla ajalla pyydetyistä
8702: hirvistä suoritettava sakko menisi tapetun hirven metsästys-
8703: oikeuden haltijalle eikä kunnalle, kuten kaikista muista rikok-
8704: sista. Tämän johdosta sallittanee tuoda esille maalaisväestön
8705: erittäin poikkeava oikeuskäsitys, jonka mukaan kesyttömän
8706: liikkuvan metsänriistan, se kun ei ole kenenkään perimää eikä
8707: hankkimaa omaisuutta, omistusoikeus alkaisi vasta siitä kuin
8708: se on huostaan otettu, kuin se on pyydetty. Kun tämän kan-
8709: san oikeuskäsityksen täytyy kuitenkin tulevaisuudessa tulla
8710: määrääväksi lainsäädännössä, sopisi sitä kai nyt jo noudattaa
8711: hirvenmetsästykseen nähden ja pyrkiä siihen että hirvenmet-
8712:        Arm. es. n:o 15 koskeva määräyksiä hirven metsästämisestä.   195
8713: 
8714: 
8715: sästys olisi kaikilla yhtäläinen, maanomistuksesta ja muista
8716: erikoiseduista riippumaton oikeus.
8717:        Armollisessa esityksessä ehdotettu hirven rauhoitusaika
8718: 11 1/2 kuukautta vuodessa ei kansantaloudelliseltakaan kannalta
8719: tunnu olevan hyväksyttävissä. Kuten tähän asti, tulisi tästä
8720: lähinnä hyötymään perin harvat yksilöt koko kansan kustan-
8721: nuksella. Sen lisäksi on se hyöty liian pieni sen yhteydessä
8722: olevaan vahinkoon verraten. Se ei korvaa tähänastisen koke-
8723: muksen mukaan, joka käy myös selville armollisen esityksen
8724: perusteista, edes sitä korvausta, joka yksityisten hirvien tuo-
8725: masta vahingosta maksetaan. Ja näistä vahingoista on todel-
8726: lisuudessa vain pieni osa korvattu. Toukojen sotkemisesta ei
8727: ole kaikissa tapauksissa korvausta vaadittu, ja sitte on se met-
8728: sänhaaskaus, jonka hirvet myös tekevät, kokonaan korvaamaton
8729: asia. Metsän arvo nykyään on jo niin suuri, että hirven vasi-
8730: kan ei tarvitse montaakaan vesaa purra poikki, ennenkuin se
8731: on syönyt jo enemmän kuin oman hintansa. Hirvenmetsästys
8732: kyllä kai joitakuita herroja edelleen huvittaisi. Se on nimittäin
8733: ollut huvimetsästystä tähänkin saakka, ja sitä se tulisi edelleen
8734:  olemaan, mutta sekin huvi tulee liian kalliiksi. Itse siinä hir-
8735: venmetsästyksessä haaskaantuu myös työvoimaa. Herrojen hirvi-
8736: jahtiin tarvitaan usein 10, joskuspa lOO:kin miestä mukaan.
8737: Siitäkään kannalta ei ole suositeltava että sellaista huvitusta
8738:  edelleen jatketaan. Hirvet olisivat yleisen hyödyn kannalta
8739:  katsottavat ihmisille vahinkoa tuottaviksi, jotenka niitä pitäisi
8740:  saada, ei ainoastaan jokaisen, vaan myös kaikkina vuoden-
8741: aikoina vapaasti metsästää.
8742:       Ed. Hokkanen: On tässä tuotu esiin, mitä vahinkoa
8743: hirvet tekevät maallemme ja yhteiskunnallemme, mutta on vielä
8744: jäänyt joitakuita kohtia sanom:ttta, joista minä tahtoisin muis-
8745: tuttaa. Muuten yhdynkin edustaja Heikkilän ehdotukseen.
8746: Sitäpaitsi eivät hirvet ole niinkään suositettavia elukoita meidän
8747: maassamme kuin joku luulee. Se tekee maaseuduilla takalisto-
8748: metsiköissä asuville torppareille ja mökkiJäisille vahinkoa muus-
8749: sakin suhteessa ei ainoastaan sotkemalla peltoja ja ojia. Niit-
8750: ten karjat käyvät metsissä, eivätkä edelliset puhujat ole vielä tul-
8751: leet maininneeksi siitä, mitenkä usein täytyy torpparin lopettaa
8752: lehmä, kun se on hirven kanssa joutunut paritteluun. Tämä
8753: on suuri vahinko etenkin niille, jotka asuvat takalistan mailla,
8754: joissa hirvet vielä paremmin viihtyvät kuin niissä seuduin,
8755: missä lehmäkarjat käyvät heinälaitumilla. Lisäksi tulee vielä
8756: se seikka että se hätyyttää ihmisiä, se on vielä vihainen. Se
8757: ei ole minun mielestäni mitenkään suositettava elukka meidän
8758:  maassamme.
8759: 196                 Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
8760: 
8761: 
8762:        Ed. Turkia: Yleensä näyttää, kun tarkastelee meidän
8763: lainsäädäntöämme, niinkuin siinä olisi ollut periaatteena: jolla
8764: paljon on, sille tulee enemmän antaa. Samaan periaatteeseen
8765: nojaa myös tämä hallituksen esitys. Tähän saakka ovat hirvet
8766: olleet yhteiskunnan omaisuutta. Kukaan yksilö ei niitä ole
8767: voinut omistaa. Valtio on pitänyt hirven vahingonteosta
8768: huolta aivan niinkuin virkamiestensä eläkkeestä, ja suunnatto-
8769:  man suuret ovat ne summat, joita on vuosittain siroteltu hir-
8770: vien vahingonteosta Hallituksen esityksestä näkyy, että yh-
8771: deksän vuoden kuluessa on suoritettu yhteisistä varoista
8772: 343,900 mk. Ajatelkaa, mikä huikea summa! Nyt kun on
8773: tällaiset rahasummat haaskattu ja hirviä saatu tänne joltisesti-
8774: kin tuhoa tekemään, näyttää hirvet annettavan vain niiden
8775:  muutamien metsästettäviksi, jotka omistavat sitä niin kutsuttua
8776: mustaa multaa eli isänmaata, tai joilla on varoja ostaa itselleen
8777: metsästysoikeus. Tämä toimenpide olisi hirveä taka-askel, se
8778: olisi todellakin mitä suurin vääryys köyhää väestöä kohtaan.
8779:  Minua ihmetyttää hallituksen esityksen toinen kohta. Siinä
8780: sanotaan, että kaatuneiden hirvien lukumäärästä sekä siitä,
8781: ovatko ne koiras- vai naarashirviä, on maanomistajan tai tap-
8782: pajan ilmoitettava kruununnimismiehelle. Näyttää siis, että
8783: hallitus aikonee pitää hirvistä paljon suurempaa huolta kuin
8784: ihmisistä. Toivoisin, että ennenkuin tällaista tilastoa ruvetaan
8785: keräämään, kerättäisiin tilasto siitä, kuinka paljon köyhälistön
8786: lapsia vuosittain kuolee tarpeellisen ravinnon puutteessa. Mi-
8787: nusta se olisi paljon tärkeämpää hallitukselle kuin se, montako
8788: hirveä todellakin oikaisee koipensa vuoden kuluessa.
8789:        Jos rauhoitusaikaa vaaditaan hirvelle, olkoon se mahdol-
8790: lisimman lyhyt, niinkuin täällä edellinen puhuja huomautti, se
8791: aika, mikä luonnollisesti katsotaan silloin välttämättömäksi,
8792: mutta missään tapauksessa älköön rajoitettako kenenkään oi-
8793: keutta metsästää hirviä silloin, kun tuo lyhyt rauhoitusaika on
8794: loppunut. Niiden täytyy olla jokaisen omaisuutta, koska niiden
8795: tuottamaa vahinkoakin on yhteisesti kärsitty. Jos voitaisiin
8796: laskea, kuinka paljon ne ovat kruununmetsää vahingoittaneet,
8797: niin tämä mainittu summa nousee paljon huikeammaksi, kuin
8798: miksi se nykyään on laskettu. Kun siis niiden lisääntymisestä
8799: on yhteisesti kärsitty vahinkoa, täytyisi olla oikeus niiden met-
8800: sästämiseenkin yhteinen.
8801:        Ed. Tulikoura: Tämä arm. esityksessä mainittu laki hirven
8802: metsästämisestä ja sen rauhoittamisesta on kai käsitettävä siten,
8803: että hirvi olisi tarpeellinen meidän Suomen metsissä. Mutta kun
8804: hirvet olivat olleet rauhoitettuna, niin muutama vuosi sitte niitä
8805: alkoi lisääntyä suuressa määrässä, että ne jo ovat metsissämme to-
8806:       Arm. es. n:o 15 koskeva miiäräyksiä hirven metsästämisestä.   1 97
8807: 
8808: dellisena maanvaivana. Ne eivät ole maalle tarpeellisia, vaan päin-
8809: vastoin vahingollisia. Nyt on olemassa laki, joka estää edes kar-
8810: koittamasta niitä pois karjamailtaan tai viljavainioiltaan. jos
8811: koettaa hirveä pelottaakseen ampua tyhjään, niin se lähtee ensi
8812: kerralla ja toisellakin, mutta kolmannella kertaa se ei enää lähde.
8813: Mitä on silloin tehtävä maanomistajan, kun hän näkee hirven
8814: tuhoavan vainioitaan? Ei mitään. jos hän lähtee etsimään
8815: todistajia kylästä jostakin kaukaa, niin sillä aikaa hirvi jo ehtii
8816: lähteä matkoihinsa, eikä saa todistetuksi, että se on hänen vai-
8817: nioitaan tuhonnut.
8818:        Tällaiset olot johtavat lakia kunnioittavan kansalaisen lain
8819: rikkomiseen. Tässä lakiehdotuksessa annetaan oikeus 15 päi-
8820: vän kuluessa ampua hirvi, mutta sen sijaan saapi esityksestä
8821: sen aatteen, että valtion puolesta ei makseta korvausta hirvien
8822: tekemistä vahingoista. Mihin joutuu nyt maamies, kun hän ei
8823: saa karkoittaa hirveä vainioiltaan eikä edes saa korvausta sen
8824: tuottamasta vahingosta?
8825:        Minä tahdon puolestani evästää valiokuntaa sillä periaat-
8826: teella, että maanomistajalle annettaisiin oikeus, nähdessään vil-
8827: jelysmaallaan hirven, kaatamaan sen, erittäinkin syyspuolella
8828: vuotta, jolloin hirvi useinkin tekee tuhoa. Luulisin että nykyi-
8829: nen hirven suojeleminen ei tuota maalle etua, sillä ne ovat nyt
8830: kerran lisääntymään päästyään käyneet todelliseksi maanvaivaksi.
8831:      Ed. Tervaniemi:      Yhdyn täydellisesti edustaja Kareksen
8832: lausuntoon.
8833:       Ed. Aromaa, E.: Niiden numeroiden lisäksi, mitkä
8834: ovat esityksessä, on vielä huomattava että hirvet ovat tehneet
8835: paljon vahinkoa myöskin torppareille ja mökkiläisille, jotka ollen
8836: vähävaraisia eivät ole voineet hakea korvausta senaatilta. Yh-
8837: dyn näin ollen edustaja Heikkilän esityksen.
8838: 
8839:      Ed. Schybergson: Hirveän paljon jo on nyt hirvistä
8840: puhuttu. Minun käsittääkseni tämä keskustelu on ollut joten-
8841: sakin tarpeeton, sillä me olemme luultavasti kaikki jotensakin
8842: samalla kannalla kuin arvoisat edelliset puhujat.
8843:      Ed. Pykälä: Yhdyn edustaja Schybergsoniin siinä mitä
8844: hän äsken lausui, mutta itse pääasiassa edustaja Karek-
8845: seen. Edustaja Heikkilälle pyytäisin huomauttaa, kun hän sa-
8846: noi ettei kellään ihmisellä olisi omistusoikeutta hirviin, siitä, että
8847: hän itse tuli lausuneeksi ajatuksen, joka sisälsi vähän muuta-
8848: kin. Kun hän sanoi, että parissa viikossa hirven vasikka syö
8849: hintansa - niin tietysti se syö siltä, jolla on metsää. Siis niin
8850: 198                Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
8851: 
8852: 
8853: kauan kuin metsää on yksityisen hallussa, niin kauan se tekee
8854: metsänomistajalle vahinkoa. Periaatteessa olen sitä mieltä, että
8855: metsää kohtaavasta vahingostakin on korvaus määrättävä. ja
8856: siinä suhteessa tullaan eduskunnassa tekemään anomus uuden
8857: metsästyslain säätämisestä kokonaisuudessaan. Ja luulen että
8858: ne perusteet, jotka edustaja Turkia on lausunut, tulevat silloin
8859: otettaviksi huomioon. Lisäksi: jos hirvenmetsästysoikeus teh-
8860: dään niin laajaksi kuin ehdotetaan, niin minä kokemuksesta
8861: tiedän, että ne hirvenmetsästäjät, jotka lähtevät kaupungeista
8862: lasit silmillä metsästämään, usein ampuessaan ottavat lasit pois
8863: nenäitään eivätkä osaa semmoiseen paikkaan eläimessä, että se
8864: kuolisi. Maan ollessa sulana ei päästä sen jäljille. Tuollainen
8865: voimakas eläin elää monia kuukausia sen jälkeen; olenpa ta-
8866: vannut kituvan hirven, jota säälillä täytyi nähdä, reisi kun oli
8867: mädäntynyt pois. jos kerran metsästysaika asetetaan, täytyy
8868: se asettaa semmoiseksi vuodenajaksi, jolloin maa on lumessa,
8869: jotta hirven jälkiä voitaisiin seurata, niin ettei tähänastinen
8870: epäinhimillinen menettely jäisi valtaan. Metsästyslaissa on teh-
8871: tävä perinpohjainen uudistus, niin ettei joka vuosi tarvitse
8872: tehdä tilapäisiä muutoksia.
8873:        Ed. Heikkinen: Yhdyn edusmiesten Kareksen ja Pykä-
8874: län lausuntoihin. Sen lisäksi, mitä on lausuttu, tiedän
8875: maamme pohjoisosissa, joissa lehmät käyvät laitumella, hirvien
8876: hävittävän karjoja ja joskus sekaantuvan lehmien kanssa, mistä
8877: kaikesta seuraa monenkaltaisia vahingoita. Niissä seuduin,
8878: missä on heinä- ja lehtisuovia, levittävät ja syövät hirvet niitä.
8879: Myöskin poromiehille saattavat hirvet vahinkoa levittäen poro-
8880: karjoja, matkaansaattavat uudistettuja ja turhia porojen etsimi-
8881: siä sekä riitoja heinän ja lehtien omistajan sekä poromiesten
8882: välillä, kun ei aina varmuudella voi selville saada, mitkä ovat
8883: hirven ja mitkä porojen tekemiä vahinkoja. Edellisen nojalla
8884: esitän, että hirven rauhoitus lopetettaisiin ja että hirven samoin
8885: kuin karhunkin annettaisiin nahkallansa maksaa tekemänsä
8886: vahingot, jotta niihin ei tarvitsisi tuhlata valtion varoja.
8887:        Ed. Aalto: Maanviljelijälle tulee monta kertaa hakemus
8888: saada korvausta hirvien tekemistä vahingoista yhtä kal-
8889: liiksi kuin se maksu, mikä siitä sitte saadaan. Tämän tähden
8890: ovatkin monella paikkakunnalla maanviljelijät hirveästi suuttu-
8891: neet hirviin ja sentähden mielellään kaatavat niitä ja rikkovat
8892: siten lakia. Esillä olevan armollisen esityksen kolmas kohta
8893: näyttää tarjoavan erinomaisen tilaisuuden, joskaan ei lainrikko-
8894: miselle, niin ainakin sen kiertämiselle. Siinä sanotaan, että
8895: rauhoitusajalla luvattomasti pyydetty tai tapettu hirvi, tahi sen
8896:                            Tulkitsemisasia.                      199
8897: 
8898: 
8899: arvo, menee kruunulle, milloin metsästysoikeuden haltija itse
8900: on tehnyt rikoksen, mutta muussa tapauksessa metsästysoikeu-
8901: den haltijalle. Metsästysoikeuden omistaja voi siis milloin
8902: tahansa palkata miehen noin vaan kahden kesken kaatamaan
8903: hirven ja saada sillä tavalla hirven milloin haluttaa. Rauhoi-
8904: tusta ei sentähden tositeossa olisi olemassa.
8905: 
8906:        Ed. Paloheimo: Sen jälkeen kuin edustaja Pykälä esiin-
8907: toi sen mielipiteen, että hirvenmetsästys olisi sallittava
8908: ainoastaan silloin, kun maa on lumen peitossa, minä en
8909: oikeastaan olisi tarvinnutkaan puheenvuoroa käyttää. Tahdon
8910: vaan mitä lämpimimmin kannattaa tätä huomautusta ja pyydän
8911: arvoisan valiokunnan ottamaan sen huomioon. Sillä se eläin-
8912: rääkkäys, jota nykyään hirvenmetsästyksessä harjoitetaan, on
8913: todellakin jotakin sellaista, ettei yhteiskunnan tule sitä sallia.
8914: Ne henkilöt, jotka ovat hirvenmetsästyksessä osallisina olleet,
8915: tietävät hyvin, että tavallisesti asianlaita on sellainen, että jos
8916: yksi hirvi kaadetaan, niin kymmenen haavoitetaan. Mutta jos met-
8917: sästys olisi sallittu ainoastaan silloin, kun maa on lumen peitossa,
8918: niin nämä raukat, jotka nyt jäävät metsään kitumaan, olisivat
8919: tilaisuudessa pääsemään vaivoisiaan jonkun päivän kuluttua.
8920: Niitä voisi jälkiä myöten seurata ja lopettaa niiden tuskat;
8921: mutta nykyisissä oloissa ne ~aavat jäädä viikkokausiksi kärsi-
8922: mään siitä syystä että muutamat yksityiset käyttävät hirven
8923: metsästystä huvinaan.                          ·            '
8924: 
8925:       Päätös:
8926:       Arm. esitys n:o 15 lähetettiin lakivaliokuntaan.
8927: 
8928: 
8929: 
8930:                           Tulkitsemisasia.
8931:       Esitettiin edustaja V. T. Rosenqvistin pöydällä ollut tulkit~
8932: semista koskeva ehdotus.
8933:      Puhemiehen ehdotuksesta otettiin käsittelyn alaiseksi en-
8934: sinnä ehdotuksen ensimäinen kohta.
8935:       Keskustelu:
8936:        Ed. Storbjörck: Då L. 0. stadgar att det språk, på hvil-
8937: ket kammarens förhandlingar skola ledas, bör vara svenska
8938: eller finska, hafva valmännen uti Jandet kunnat, utan att såsom
8939: 200                  Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
8940: 
8941: 
8942: kompetensvilkor uppställa kunskap i det andra inhemska språ-
8943: ket, välja dem tili landtdagsmän, för hvilka de hafva det största
8944: förtroendet. 1 följd däraf har tili denna kammare blifvit valda
8945: personer, hvilka icke förstå det finska språket och förmodligen
8946: äfven sådana, som icke förstå det svenska språket. Det är
8947: därför enligt mitt förmenande kammarens skyldighet att vid-
8948: taga åtgärder därhän, att äfven de, som icke förstå det andra
8949: språket, beredas möjlighet att deltaga i kammarens arbeten och
8950: en sådan möjlighet föreligger icke, om icke hr Rosenqvists
8951: förslag godkännes, nämligen att talmannen skulle framställa
8952: sina meddelanden tili kammaren på hvartdera språket, svenska
8953: och finska. Jag skulle därför be att på det varmaste få under-
8954: stöda hr Rosenqvists förslag. Skulle detta förslag icke god-
8955: kännas, så vore det analogt med ett beslut om att den, som
8956: icke vid denna Jandtdag förstår det finska språket, icke heller
8957: skall beredas möjlighet att deltaga i förhandlingarna. Jag hop-
8958: pas därför kammaren i enlighet med vår demokratiska L. 0.
8959: vill godkänna hr Rosenqvists på rättmätiga grunder framställda
8960: förslag.
8961:        Ed. Setälä: Rajoitun tällä kertaa ainoastaan ensimäi-
8962: seen kohtaan. Minä puolestani ehdottaisin, että eduskunta
8963: hyväksyisi semmoisen määräyksen, että äänestysesitykset ovat
8964: esiteitävät molemmilla kotimaisilla kielillä.
8965:          Ed. Huoponen: Kannatan edustaja Setälän tekemää ehdo-
8966: tusta.
8967: 
8968:       Ed. Sundblom: jämlikt L. O:s 50 § användas i landtda-
8969: gen finska eller svenska språken. Finlands lagstiftande för-
8970: samling har förty med grundlagshälgd fastslagit de båda språ-
8971: kens lika berättigande inom folkrepresentationen. Men detta
8972: är icke nog.
8973:        Då i landtdagen finnas och kommer att finnas personer,
8974: hvilka behärska endast ett språk, finska eller svenska, är tolk-
8975: ning af nöden, tolkning tili finska och tolkning tili svenska.
8976: 1 motsatt fall blir det icke möjligt för den, som i Iikhet med
8977: mig behärskar endast det ena inhemska språket, att fullgöra
8978: sitt uppdrag såsom folkombud, ty härför erfordras framför
8979: allt en riktig uppfattning af hvad vid landtdagen yttras.
8980:       Personligen har jag erhållit mitt mandat af en talrik val-
8981: manskår, den åländska, som icke kan ett ord finska. Att af
8982: en dylik folkrepresentant fordra kännedom i landets bägge
8983: språk är icke rimligt, icke häller rättvist, ty hvarje folkgrupp
8984: har obestridlig rätt att ur sin egen krets välja landtdagsmän
8985:                           Tulkitsemisasia.                     201
8986: 
8987: 
8988: och får härvidlag språkkunskap om än så önsklig, icke utgöra
8989: kompetensvillkor. Då det af hr Rosenqvist vid onsdagens
8990: plenum framställda yrkandet stöder sig på rättvisa och billig-
8991: het, ber äfven jag att i alla få understöda detsamma, på samma
8992: gång jag hoppas och hoppas med tillförsigt, att landtdagens
8993: medlemmar, i folkrepresentationens eget intresse, skola bifalla
8994: 1ill den gjorda framställningen.
8995:        Hvad första momentet beträffar, synes det mig naturligt,
8996: att icke blott omröstningspropositioner, utan äfven meddelan-
8997: den och framställningar återgifvas på bägge språken, ty det
8998: är, såsom hr Rosenqvist redan vid föregående plenum fram-
8999: höll, konsekvent att, då omröstningspropositioner engång
9000: framställas på båda språken, man låter meddelanden och fram-
9001: ställningar framkomma jämväl på svenska, så att de svenska
9002: 1alande representanterna komma i tillfälle att fullständigt
9003: följa med.
9004:        Ed. Tainio: Tämä asia on ollut esillä 7-miehisessä valio-
9005: kunnassa, ja esiintyy se valiokunnan laatiman työjärjestyksen
9006: 22 §:ssä, niin että eduskunta voisi sen nyt täällä erikseen hy-
9007: väksyä. Sen ensimäinen momentti on, niinkuin edusmies
9008: Setälä sanoi, että äänestysesitykset tehtäisiin kummallakin kie-
9009: lellä. Selvyyden vuoksi luen tässä toisenkin momentin: » Ruot-
9010: sinkielisten lausuntojen ponnet ovat tutkittavat suomeksi. Yksi-
9011: tyinen tulkki olisi asetettava ruotsalaisia rahvaan miehiä varten,
9012: jos he sitä vaativat». Huomautan nyt vaan kaikkien olleen
9013: yksimielisiä tästä ensimäisestä momentista, että äänestysesityk-
9014: set tehdään kummallakin kielellä. Se on siis 7-henkisen valio-
9015: kunnan ehdotus. Itse puolestani en huomaa siinä suurta eroa
9016: edustaja Rosenqvistin panteen nähden, että puhemiehet tekisi-
9017: vät kaikki ilmoituksensa, ehdotuksensa ja esityksensä kum-
9018: mallakin kielellä. Se on sama asia, mutta lausuttuna hieman
9019: täydellisemmin. Omasta puolestani olisin kyllä valmis vaik-
9020: kapa hyväksymään edustaja Rosenqvistin laatiman ponsimuo-
9021: dostelun, sentähden että se on tarkempi eikä jätä tilaa min-
9022: käänlaiselle väärinkäsitykselle. Sitten kun tulee keskustelta-
9023: vaksi edustaja Rosenqvistin ponsilauseen toisesta kohdasta,
9024: käytän puhevuoroa uudelleen niistä asioista, joista 7-henki-
9025: sessä valiokunnassa on ollut erimielisyyttä ja joista eduskun-
9026: nassa kaiketi tulee olemaan vielä enemmän erimielisyyttä.
9027:       Ed. Palmen: Minä pyysin puheenvuoroa oikeastaan vaan
9028: lausuakseni, että minä tässä ensimäisessä ponnessa olen
9029: valmis suostumaan siihen, mitä pyydettiin, nimittäin että äänes-
9030: tysesitykset aivan selvästi ja täydellisesti esitetään myös ruot-
9031: 202                 Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
9032: 
9033: 
9034: siksi. Tähän lisään, koska hra Setälä ei sattunut sitä mainit-
9035: semaan, myös semmoiset tiedoksiannot, jotka puhemies tekee
9036: ja jotka ovat tarpeellisia asian käsittelyä varten. Nekin olisi-
9037: vat tulkittavat ruotsiksi. Myönnän, että joskus saattaa tapah-
9038: tua, että jonkunmoinen lyhennys siinäkin voi tulla kysymyk-
9039: seen. Minä luulen kuitenkin, että tarkemman ohjeen antami-
9040: nen tässä kohden on mahdoton. Pääasia on, että ne edus-
9041: kunnan arvoisat jäsenet, jotka eivät ymmärrä suomenkieltä'"
9042: saavat sen oikeuden, jota he pyytävät, että äänestysesitykset
9043: ja tiedoksiannat tulevat heille selviksi. Siihen minä puoles-
9044: tani suostun.
9045:         Ed. Schybergson: Det var med tillfredsställelse jag kon-
9046:  staterade det senaste andragandet, som icke så litet afvek från
9047:  hr Setäläs. Jag tänker mig dock, att hr Setäläs förslag i
9048:  själfva verket berodde på en alltför kort affattning, och att må-
9049:  hända äfven han åsyftade detsamma som hr Palmen. jag är
9050:  ingen vän af tolkning i fullständig form. Redan i den ko-
9051:  mite, som utarbetade förslaget tili den nya Landtdagsordningen,
9052:  uttalade jag mig för att en fullständig tolkning icke borde
9053:  komma i fråga. Men såvidt det gäller meddelanden från tal-
9054:  mansstolen, böra dessa återgifvas fullständigt äfven på det
9055:  andra språket, och jag förbiser härvid icke, att talmannen kan
9056:  komma att vara en person, som endast ofullständigt behär-
9057:  skar det andra inhemska språket. Landtdagsordningen kan
9058:  icke begära af en talman, som utses icke af regeringen, utan
9059:  af och bland landtdagsmännen själfva, att han skall vara bägge
9060:  språken mäktig, · och därför bör ifrågavarande första moment
9061:  så formuleras, att det icke blir talmannens skyldighet att på
9062:  hvartdera språket göra sina framställningar, utan att han där-
9063:  vid kan kompletteras genom tolk. Det är för talmannen ett
9064:  besvär, som han måste befrias ifrån, ifall han icke själf är
9065:  villig att underkasta sig detsamma. Med denna modifikation
9066:  böra icke blott talmannens propositioner eller hans meddelan-
9067:  den öfverflyttas tili det andra språket, utan äfven den sam-
9068:  manfattning af diskussionen, som har blifvit vanlig hos oss
9069: -och som talmannen äfven vid denna landtdag i flertalat fall
9070:  lämnat. Särskildt i afseende å denna sammanfattning af dis-
9071:  kussionen synes det mig ligga vikt på att en tolk ställes tili
9072:  talmannens förfogande. I denna riktning skulle jag önska
9073:  hafva den första klämmen affattad.
9074:        Hvad den formella behandlingen af förevarande fråga
9075:  beträffar, så är det vanskligt att rycka ut denna fråga från
9076:  arbetsordningen i dess helhet. Det är äfven vanskligt att af-
9077:                           Tulkitsemisasia.                    203
9078: 
9079: göra densamma utan föregående beredning. Man kan visserligen
9080: säga, att ingenting hindrar landtdagen att efter beredning fatta
9081: ett annat beslut i frågan, men sådant vore ju knappast önsk-
9082: ligt, och jag tror därför att det vore väl, om hr Rosenqvists
9083: förslag, såsom den sista klämmen vidhandengifver, remittera-
9084: des tili talmanskonferensen eller sjumannakomiten, utan att
9085: landtdagen nu binder sina händer genom definitiva beslut rö-
9086: rande första och andra momenten.
9087:        Ed. Setälä: Kun minä käytin sanaa »äänestysesitykset»,
9088: niin silloin käsitin tietysti puhemiehen tiedonantojen eli lyhyit-
9089: ten yhdistelmäin edellisestä keskustelusta, jotka käyvät äänes-
9090: tysesitysten edellä, aivan olennaisesti kuuluvan äänestysesityk-
9091: siin, ja käytin senvuoksi tätä lyhyttä sanamuotoa, jotta ei vaa-
9092: dittaisi puhemieheltä, että hän, niinkuin todellakin on tapahtu-
9093: nut talonpoikaissäädyssä ennen ja viime valtiopäivillä myös
9094: porvarissäädyssä, olisi ikäänkuin elävä fonograafi, joka puhuu
9095: vuoroon joka ainoan sanan suomeksi, joka toisen sanan ruot-
9096: siksi. Mutta jos katsotaan, että sana »äänestysesitykset» ei
9097: ole tarpeeksi selvä, niin minäkin voin varsin hyvin yhtyä sii-
9098: hen, että puhemiehen tiedoksiannat ja äänestysesitykset esite-
9099: tään molemmilla kielillä.
9100:       Ed. von Alfthan: Det synes mig vara själfklart, att landt-
9101: dagsmännen, innan de afgifva sina röster, skola hafva klart
9102: för sig hvad saken gäller, och detta kan icke ernås annor-
9103: lunda än så, att framställningarna i deras helhet från presidiets
9104: sida göras klara för alla medlemmar af församlingen. Såsom
9105: förhållandena nu faktiskt ligga, kan detta icke uppnås på an-
9106: nat sätt än att sammanfattningarna af diskussionerna och om-
9107: röstningspropositionerna framställas på båda språken. Huru-
9108: vida nu talmannen, som är öfverhopad med arbete, skall åläg-
9109: gas att själf göra detta, är en sak för sig. Mig synes den-
9110: samma närmast bero på, huruvida talmannen anser sina kraf-
9111: ter medgifva, att själf personligen taga på sig denna arbets-
9112: börda. Landtdagens sak är återigen att på ett eller annat
9113: sätt, exempelvis såsom hr Schybergson föreslagit, sörja för
9114: att dessa meddelanden blifva klart uppfattade af samtliga när-
9115: varande. Jag betviflade från början lämpligheten af att dela
9116: diskussionen, såsom hr talmannen föreslagit. Vili man dock
9117: tili en början få saken ordnad, så kunde man ju preliminärt
9118: antaga ett sådant förslag, som här gjorts. Mig synes att
9119: denna sak är af den grundväsentliga betydelse för ärendenas
9120: handläggning, att den tarfvar en beredning utaf den nu bil-
9121: dade talmanskonferensen, och skulle jag sålunda, jämte det
9122: 204                 Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
9123: 
9124: 
9125: jag i sak förenar mig med hr Rosenqvist, be att få förorda
9126: bifall tili det tilivägagående, som hr Schybergson föreslagit.
9127:       Ed. Ahlroos: Det af representanten Rosenqvist gjorda
9128: förslaget tili språkförhållandenas lösning vid kammarens ses-
9129: sioner tager jag mig friheten att på det varmaste understöda,
9130: ty det gäller här att sätta alla representanter i tillfälle att kunna
9131: följa med landtdagens förhandlingar: en jämlikhetsprincip, som
9132: den demokratiska kammaren icke bör hafva något att anmärka
9133: emot. Det gäller som sagdt rätt åt alla inom kammaren, så
9134: mycket mer som denna kammare representerar tvänne folk-
9135: grupper, hvilka bygga och bo i detta land. Jag hemställer
9136: därför att landtdagen utan diskussion godkänner hr Rosen-
9137: qvists anspråkslösa, men i allo rättvisa förslag. Hvad första
9138: punkten beträffar, yrkar jag sålunda på att omröstningspropo-
9139: sitioner, framställningar och meddelanden göras på svenska
9140: och finska språken.
9141:       Ed. Rosenqvist, V. T.: Det var med icke ringa förvåning
9142: jag hörde hr Setäläs af hr Huoponen understödda förslag,
9143: gående ut på att endast propositionerna skulle uppställas på
9144: båda språken. Hr Setälä har emellertid numera modifierat sitt
9145: förslag i närmare anslutning tili min kläm. Man kunde ju
9146: möjligen anse, att det vore tillräckligt att i klämmen blott tala
9147: om propositionerna, men jag ber att få erinra om det faktum,
9148: jag redan vid förslagets framställande i kammaren framhöll,
9149: att en proposition, som stod i sammanhang med ett långt
9150: meddelande, framställdes af talmannen på båda språken, me-
9151: dan det långa meddelandet, framställdes af honom blott på ett
9152: språk. Jag antagar att det icke var afsiktligt, och mina ord
9153: afse icke något klander i detta afseende mot hr talmannen.
9154: Men nu anförda faktum har varit en af orsakerna tili, att jag
9155: ansett att det uttrycklingen borde i klämmen ingå, att försla-
9156: get gäller icke blott propositionerna, utan äfvan meddelandena
9157: och framställningarna af hr talmannen. Så mycket mer gläd-
9158: jande har det varit att vinna understöd i detta afseende från
9159: andra håll inom landtdagen. - Hr Schybergson har anmärkt,
9160: att man icke kan ålägga ordföranden denna börda. för min
9161: del lägger jag icke heller någon vikt på, om det är ordföranden
9162: eller sekreteraren, som gör framställningarna på det andra
9163: språket; hufvudsaken är att en framställning sker. Däremot
9164: kan jag icke godkänna det motiv, som hr Schybergson fram-
9165: höll, nämligen att det kan vara möjligt, att vi vid en annan
9166: landtdag hafva en ordförande, som icke behärskar båda språ-
9167: ken. Men detta sakförhållande föreligger i alla fall icke vid
9168:                           Tulkitsemisasia.                    205
9169: 
9170: 
9171: denna Jandtdag; och det gäller ju nu en arbetsordning, som
9172: skall gälla blott för denna landtdag. för öfrigt har jag ingen-
9173: ting emot att öfversättningen eller återgifvandet på det andra
9174: språket verkställes af sekreteraren.
9175:        Ed. Sirola: jos herra Rosenqvistin ehdotus tarkoittaa
9176: sitä, että puhemiehen on persoonallisesti tehtävä nämä äänes-
9177: tysehdotuksensa ja ilmoituksensa, niin ei sitä voida kannattaa
9178: niillä syillä, joita täällä jo on lausuttu. Häneltä ei voida vaa-
9179: tia molempien kielten täydellistä taitoa. Koska kuitenkin vasta-
9180: ehdotukset eivät ole selvässä ja määritellyssä muodossa, kuten
9181: edellyttää voisi, täällä esitetyt, yhtyisin minä herra Schyberg-
9182: sonin ehdotukseen, että mitä tässä asiassa hyväksytäänkin,
9183: katsottaisiin väliaikaiseksi ja kun nämä asiat työjärjestyksen
9184: yhteydessä tulevat esille uudestaan, silloin ne lopullisesti tar-
9185: kastettaisiin ja hyväksyttäisiin. jos työjärjestys valmistetaan
9186: 7-henkisessä komiteassa, tulisi se sieltä tänne. Tästä olisi se
9187: etu, että tänä väliaikana saataisiin nähdä, mihin tulkitsemisjär-
9188: jestelmä käytännössä johtaa, ja olisi silloin jotakin perustusta,
9189: mille päätös rakennetaan.
9190:        Ed. af Ursin: Minulla tietysti ei ole mitään itse asiassa
9191: sitä vastaan, että se lykättäisiin 7-miehiseen komiteaan, mutta
9192: minä huomautan, että siellä se on jo päätetty ja päätetty pää-
9193: asiallisesti niinkuin täällä ehdotettiin. Valiokunnassa oli kysy-
9194: mys siitä, että asiain käsittelyä pidettäisiin ainoastaan ensi-
9195: mäisenä lukemisena, mutta ennenkuin me erkanimme, tuli
9196: päätökseksi, että se on toinenkin lukeminen, ja asia on siis
9197: selvä siellä.
9198:       Puhemies: Huomautan, että se osa ehdotusta, onko
9199: tämä tulkitsemiskysymys lopullisesti päätettävä, vai onko se
9200: vielä lykättävä 7-miehiseen valiokuntaan, tulee kolmannen koh-
9201: dan yhteydessä päätettäväksi.
9202:     Ed. af Ursin: Minä vain huomautan, että mikäli minä
9203: ymmärrän, asia valiokunnassa päätettiin.
9204:       Ed. Tainio: Edustaja Sirola sanoi, että ehdotukset eivät
9205: ole täysin selvät, ja se on kyllä osittain totta. Minä tarkoitan
9206: sillä sitä, että edustaja Setälä, joka itse on jäsenenä 7-miehi-
9207: sessä komiteassa, on ehdotusta muuttanut, ja minä olen myön-
9208: tänyt myöskin, että siinä on ollut eräs puutteellisuus, mutta
9209: se puutteellisuus on ollut vaan muodollista laatua. Mutta
9210: kyllä tämä edustaja Setälän vastaehdotus on täysin selvä ja
9211: 206                Istunto 31 p. toukokiJuta 1907.
9212: 
9213: 
9214: varma. Puhemiehen ilmoitukset ja äänestysesitykset tehdään
9215: kummallakin kotimaisella kielellä. Se on selvä, ja tästä ovat
9216: komiteassa kaikki olleet yksimielisiä. Erona on vaan se, että
9217: edustaja Rosenqvistin mukaan puhemiehen itsensä pitäisi tehdä
9218: nämät molemmilla kielillä ja vastaehdotuksen mukaan sen
9219: voisi tehdä myöskin tulkki, joten puhemiehen ei olisi pakko
9220: osata molempia kotimaisia kieliä, kun ei sitä V. J:kään edel-
9221: lytä. Mitä tulee tähän ensimäiseen momenttiin, niin minä
9222: en käsitä miksei sitä voitaisi päättää lopullisesti. Onhan asia
9223: siksi selvä: puhemiehen ehdotukset ja äänestysesitykset teh-
9224: dään kummallakin kotimaisella kielellä.
9225:      Puhemies: Minä jo huomautin, että kun lopullisesti kol-
9226: matta kohtaa käsitellään, päätetään siitä, onko se väliaikainen
9227: vaiko lopullinen.
9228:      Ed. Rosenqvist, V. T.: jag framhöll redan tidigare, att
9229: jag ingalunda håller på, att ordföranden nödvändigtvis skall
9230: begagna sig af båda språken. Några senare talare tyckas
9231: emellertid hafva uppfattat saken så. Det är för mig detsamma,
9232: om sekreteraren gör det; hufvudsaken är att alla meddelanden
9233: från presidiet uppfattas af alla.
9234: 
9235:       Ed. Nevanlinna: Minä hyväksyn myös puolestani sen
9236: muodostuksen, jonka tämä nyt ehdotettu ensimäinen kohta
9237: tehtävässä päätöksessä on saanut. Mutta minä en voi ollen-
9238: kaan hyväksyä sitä perustelua, joka tietääkseni on ainoa, mikä
9239: täällä on sille tuotu julki. Minä en voi katsoa asiaa siltä kan-
9240: nalta, että tämmöisen päätöksen tekeminen ilman muuta kuu-
9241: luisi semmoisenaan oikeuden ja kohtuuden vaatimuksiin, siis
9242: olisi jotakin, joka ei muutukaan, vaan minä katson tätä asiaa
9243: tällä kertaa ainoastaan käytännölliseltä kannalta. Ne syyt, joilla
9244: minä voin tämän ehdotuksen hyväksyä, ovat sentähden myös-
9245: kin yksistään käytännöllistä laatua. Minusta on asia se, että
9246: oikeus ja kohtuus päinvastoin vaatii, että ne edustajat, jotka
9247: tänne valitaan, kaikki osaavat suomen kieltä. Mutta kun tämä
9248: käsitys maassamme ei suinkaan ole ollut ainakaan tähän asti
9249: niin voimakkaana olemassa, vielä vähemmin yksin vallitseva,
9250: että meidän ruotsalaisella kansanaineksellamme olisi ollut syytä
9251: ottaa se huomioon valitessaan tällä kertaa valtiopäivämiehensä,
9252: niin minusta tähän katsoen asiat eduskunnassa ovat järjestet-
9253: tävät niin, että ne henkilöt, jotka ruotsalainen kansanaines hy-
9254: vässä luottamuksessa on tänne valinnut, todellakin voivat täyt-
9255: tää tehtävänsä. Muullainen menettely enemmistön puolelta
9256: olisi minusta kaikin puolin epälojaalinen, tahtoisinpa suoraan
9257:                            Tulkitsemisasia.                    207
9258: 
9259: sanoa: se ei olisi kunniallista. Tältä kannalta minä puolestani,
9260: niinkuin minulla jo oli kunnia ilmoittaa, myöskin hyväksyn tä-
9261: män ensimäisen ponnen.
9262:       Ed. Ingman, A.: Jag skulle be att få understöda det första
9263: förslaget, att tolkningsfrågan nu skulle remitteras tili talmans-
9264: utskottet, för att där ytterligare skulle tagas i öfvervägande,
9265: huru tolkningsfrågan inom representationen borde arrangeras.
9266: jag tänker mig, att man kunde i korthet ändå öfversätta de
9267: svenska yttranden, som här komma att hållas - - - - -
9268:       Puhemies keskeytti puhujan huomauttaen, että mainittu
9269: seikka tulee käsittelyn alaiseksi kolmannen kohdan yhteydessä.
9270:       Ed. von Alfthan: Minä pyydän saada lyhyesti vastata
9271: hra Nevanlinnan puheen periaatteelliseen osaan. jos se peri-
9272: aate hyväksyttäisiin tässä asiassa, minkä hra Nevanlinna on
9273: täällä esiintuonut, niin siitä seuraisi, että ruotsalaiset talonpo-
9274: jat ympäri maata sekä ruotsalaiset työmiehet, jotka eivät ym-
9275: märrä muuta kuin ruotsinkieltä, olisivat siinä tilassa, että ne
9276: eivät voisi antaa ääntänsä muille kuin ruotsalaisille herroille.
9277: Siinä osassa minä kyllä yhdyn hra Nevanlinnaan, että nyky-
9278: aikaan tulee jokaisen herrasmiehen ainakin niinpaljon tietää
9279: suomenkielestä että hän sitä ymmärtää. Mutta sitä ei voi ny-
9280: kyään vaatia, ei yksinkertaiselta talonpojalta eikä yksinkertai-
9281: selta työmieheltä. Siis semmoinen menettely, jonka hra Nevan-
9282: linna on täällä esiintuonut, on minun mielestäni aivan vastoin
9283: sitä demokratiiaa ja sitä tasamieltä, mikä on koko meidän
9284: eduskuntalaitoksemme pohjana. (Hyvä!)
9285:       Ed. Ingman, L.: Pyydän kannattaa täällä tehtyä ehdo-
9286: tusta että ne päätökset, jotka nyt asiassa tehdään, katsottai-
9287: siin väliaikaisiksi.
9288:      Puhemies:    Se asia tulee esille vasta kolmannen kohdan
9289: yhteydessä.
9290:      Ed. Ingman, L.: Pyydän siinä tapauksessa saada käyttää
9291: puheenvuoroa myöhemmin.
9292:       Ed. Listo: Näyttää siltä, että tämä keskustelu väkisinkin
9293: eksyy kolmanteen momenttiin ja että puhemiehen vastoin luon-
9294: nollista ajatuksen kulkua täytyy keskeyttää puhujat ehtimiseen.
9295: Ehdotan sentähden että otettaisiin kolmas momentti ensin rat-
9296: 208                   Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
9297: 
9298: 
9299: kaistavaksi ja sitten jatkettaisiin ensimäisestä momentista ja
9300: mentäisiin siitä toiseen. (Ei-huutoja!)
9301:       Päätös:
9302:     Ensi kohta        hyväksyttiin edustaja Setälän ehdottamalla
9303: muodostuksella.
9304:       Toinen kohta:
9305:       Keskustelu:
9306:        Ed. Tainio: Seitsenhenkisen valiokunnan vastaehdotus
9307:  tähän edustaja Rosenqvistin toiseen momenttiin kuuluu: »ruot-
9308:  sinkielisten lausuntojen ponnet on tulkittava suomeksi». Eroa-
9309:  vaisuus on siinä, että edustaja Rosenqvist tahtoisi tulkittavaksi
9310:  suomesta ruotsiksi ja ruotsista suomeksi. Sellainen esitys oli
9311:  kyllä ruotsalaisen kansanpuolueen edustajain mielipiteenä seit-
9312:  senhenkisessä valiokunnassa. Mutta molempienkin suomalaisten
9313:  puolueiden, suomalaisen ja nuorsuomalaisen vastaehdotus oli,
9314: ettei mitään tulkitsemista yksityisten lausuntojen suhteen tapah-
9315:  tuisi. Näistä kahdesta jyrkästi eroavasta mielipiteestä tehtiin
9316:  sovintoehdotus sosialistien tekemän ehdotuksen perusteella
9317: että tulkitsemista käytettäisiin, mutta julkisesti ainoastaan ruot-
9318: sista suomeksi. Ei tahdottu tehdä vääryyttä ruotsalaisille rah-
9319:  vaanmiehillekään, joilta seitsenhenkisen valiokunnan mielipiteen
9320:  mukaan ei voida vaatia suomenkielen taitoa. Sentähden ehdo-
9321:  tetaan, että niille hankittaisiin tulkki yksityisesti, jos nimittäin
9322: joku sitä vaatii. Sen mukaan siis tulkitseminen tapahtuisi kyllä
9323: itse asiassa molemmiila kielillä; mutta julkisesti ainoastaan suo-
9324: meksi ja yksityisesti ruotsalaisia rahvaanmiehiä varten päinvas-
9325: toin. Tämä siksi, että säästettäisiin eduskunnan kallista aikaa
9326: ja että niiden kahden tai kolmen henkilön vuoksi, jotka täällä
9327: eivät suomea taida, ei tarvittaisi pitkistyttää ja ikävystyttää
9328: istuntoja. ja täten kuitenkin tulisi heidän todellinen tarpeensa
9329: tyydytetyksi.
9330:        Mitä sitte tulee tuohon loppumuodostukseen, niin se
9331: eroavaisuus, että edustaja Rosenqvist ehdotti tulkittavaksi pää-
9332: asiallisen sisällyksen ja seitsenhenkinen valiokunta vain ponnet,
9333: johtuu siitä, että on perin vaikea tietää, mikä on minkäkin
9334: puheen pääasiallinen sisällys. Sehän jäisi tulkin mielivaltaisen
9335: tulkitsemisen varaan, ja eiköhän olisi esim. varsinkin tällaisessa
9336: evästyskeskustelussa perin vaikeata löytää pääasiallista sisäl-
9337: töä. Olen oikein varta vasten näitä eväsiyksiä sillä korvalla
9338: kuunnellut, että mitenkä ne tulkittaisiin, ja oikeaa ratkaisua
9339:                            Tulkitsewisasia.                        209
9340: 
9341: en ole löytänyt. Paraskin tulkki joutuisi ehdottomasti pulaan
9342: koettaessaan ottaa selvää siitä, mikä on pääkohta, mikä sivu-
9343: asia. jouduttaisiin vaan täydelliseen pitkäveteiseen tulkitsemi-
9344: seen, jota sentään täällä kukaan ei ole vaatinut. Siitä syystä
9345: tahdottiin määritellä tämä kohta tarkemmin; ja niin tuli sana-
9346: muodoksi: ruotsalaisten lausuntojen ponnet on tulkittava suo-
9347: meksi.
9348:         jos ruotsinkielen käyttäjä antaisi tämän ponsilauselmansa
9349: vaikkapa kirjallisesti tulkille, niin silloinhan tulkki voisi sen
9350: ihan sanasta sanaan esittää ja minun käsittääkseni tällaiseen
9351: ponsilauselmaan saadaan mahtumaan aivan lyhyt motiveeraus-
9352: kin tai jonkunlainen lähtökohta selvitykseksi siitä, miksi ja mistä
9353: tällaiseen ponteen on johduttu, mutta tämä lähtökohta tietysti
9354: voisi siinä tapauksessa olla ainoastaan sivulauseena mainittu.
9355:         Minä luulisin itse puolestani, että tämä sosiaalidemokraat-
9356: tien välitysehdotus olisi paras. Tulkitsemista kokonaan, niin-
9357: kuin nuorsuomalaiset ja suomalaiset ovat siellä komiteassa
9358: ehdottaneet, ei voida oikeudellisesti kieltää, vaikkakaan tulkitse-
9359: minen ei liene muiden maiden parlamenteissa tavallista ja jää-
9360: nee näin ollen meidän eduskuntamme ainoaksi eduskunnaksi,
9361: missä tulkitsemista käytetään. Mutta asialla on sittenkin oikeu-
9362: dellinen puolensa ja perustelunsa, sillä onhan oikein ja paikal-
9363: laan, että ne, jotka eivät ruotsia osaa, saavat tietää, mitä ruotsa-
9364: laisten puhujain ponsilauseet sisältävät. Siihen on käytännölli-
9365: nen pakkokin; sillä saattaisihan täällä joku ruotsalainen edustaja
9366: tehdä jonkun ehdotuksen, johon suomalainen yhtyisi, jos sen
9367: tietäisi. Mutta ymmärtämättömyyden takia se saattaisi mennä
9368: ohi huomaamatta ja jäädä ilman kannatusta, jonka se muuten
9369:  mahdollisesti voisi saada. Ja useimmissahan eduskunnissa
9370:  lienee tapana, että ehdotus ei tule äänestyksen alaiseksi, jos
9371:  ei sitä edes yksi tai kaksi puhujaa ole kannattanut.
9372:         Tämä on minun mielestäni siksi pakottava seikka, että
9373:  tulkitsemista lyhyesti täytyy käyttää. Mutta käytännöllisyyden
9374:  vuoksi taas ja sen vaikeuden vuoksi, mikä on määrättäessä
9375:  pääasiallista sisältöä, täytyisi tämä pykälä saada enemmän mää·
9376:  r:ättyyn muotoon, ja sentakia olisi parasta lausua se sillä tapaa,
9377:  kuin seitsenhenkinen valiokunta on esittänyt. Seitsenhenkisen
9378:  valiokunnan puolesta, omasta puolestani ja myöskin sen ryh-
9379:  män puolesta, johon minä kuulun, ehdottaisin eduskunnalle
9380:  hyväksyttäväksi että ruotsinkielisten lausuntojen ponnet olisi
9381:  tulkittava suomeksi ja yksityinen tulkki asetettava ruotsalaisia
9382:  rahvaanmiehiä varten, jos he sitä vaativat.
9383:      Ed. Setälä: Niissä maissa, joiden parlamenteissa puhu-
9384: taan useampia kieliä, ei tietääkseni tulkitsemista käytetä, ei
9385:                                                               14
9386: 210                 Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
9387: 
9388: 
9389: edes nussa maissa, joissa muuten yleensä on tahdottu järjes-
9390: tää kieliolot sillä tavalla, ettei toinen kansallisuus sorra toista.
9391: Niin on, ainakin sen mukaan kuin minulla on tiedossa, laita
9392: Belgiassa, niinikään myös Sveitsissä ja Itävallassa. Sveitsin
9393: kansallisneuvoston työjärjestyksestä minä löydän ainoastaan
9394: semmoisen määräyksen, että mietinnöt yleensä esitetään »mo-
9395: lemmilla kielillä». Mitään muuta ei sanota. Tämä siis sisältä-
9396: nee sen, että mikään tulkitseminen ei tule kysymykseen, sillä
9397: tottahan näin tärkeä asia muuten olisi työjärjestyksessä mai-
9398: nittu.
9399:         jokaisella, joka on kuunnellut talonpoikaissäädyn ja viime
9400: valtiopäivillä porvarissäädyn keskusteluja, lienee se kokemus,
9401: että tulkitseminen todellakin tekee keskustelunmenon suoras-
9402: taan sietämättömäksi. Se myöskin vaikuttaa aina suurta häi-
9403: riötä, koska silloin, kun tulkitseminen alkaa, edustajat alkavat
9404: liikkua paikoiltaan, menevät toisiin huoneisiin, ja sillaikaa toi-
9405: nen puhuja on jo ehtinyt alkaa, kun taas poistuneet tulevat
9406: sisään eduskunnan kokoussaliin. Sanottiin kyllä, että ei ole
9407: kysymys täydellisestä tulkitsemisesta, vaan olisi ainoastaan lau-
9408: suntojen pääsisällys esitettävä. Tämmöinenkin tulkitseminen
9409: on kuitenkin, niinkuin edustaja Tainio jo huomauttikin, peräti
9410: vaikea. Sen täytyy ensinnäkin olla harvinaisen älykäs ja intelli-
9411: gentti henkilö, joka todellakin aivan täsmälleen muutamalla
9412: sanalla voi lausua toisen ajatuksen pääsisällyksen. Minulla
9413: on ollut eräässä kokouksessa tilaisuus kuunnella tulkitsemista,
9414: joka kyllä oli lyhyt, mutta ei ainakaan niinä tosin kyllä har-
9415: voina kertoina, joina minä sitä kuulin, ollut likimainkaan oikea.
9416: Minä suuresti epäilen, voidaanko ylipäänsä semmoista tulkkia
9417: saada, joka todella hyvästi ja asiallisesti ja samalla kuitenkin
9418: erinomaisen lyhyesti esittäisi puhujain lausuntojen pääsisällyk-
9419:  sen. Hänen tehtävänsä tulisi varmaankin lopulta pääasiallisesti
9420:  mielivallasta riippuvaksi. Epäilemättä siis olisi parempi ettei
9421: puhuttaisi lausuntojen pääsisällyksen tulkitsemisesta, vaan siten
9422: ainoastaan, niinkuin edustaja Tainio 7-miehisessä valiokunnassa
9423: on ehdottanut, siitä, että ruotsinkielisten lausuntojen ponnet esi-
9424:  tettäisiin suomeksi. Minusta tämä kuitenkin tuntuu tarpeettomalta,
9425: koska ennen äänestyksen tapahtumista, äskeisen päätöksen mu-
9426:  kaan, tulee annettavaksi selonteko siitä, mitä keskustelun aikana
9427:  on esitetty, ja myöskin ponnet tulevat esitettäviksi, siis saadaan
9428:  juuri se, mitä äskenmainittu ehdotus tarkoittaa. Ainoa seikka,
9429:  joka tässä tosin on huomioonotettava, on se, mihin edustaja
9430: Tainio viittasi, että jos joku edustaja olisi tahtonut kannattaa
9431:  ruotsinkielellä tehtyä pontta, hänellä ei keskustelun aikana olisi
9432:  ollut siihen tilaisuutta, vaan se tapahtuisi liian myöHään. Minä
9433:  en luulisi tästä kuitenkaan olennaista haittaa tulevan, sillä edus-
9434:                          Tulkitsemisasia.                     211
9435: -----------------------------
9436: 
9437: kunnan eri ryhmissä on siksi monta molempien kielien osaa-
9438: jaa, että varmaankin kaikki hyvät ehdotukset keskustelun aikana
9439: voivat saada kannatusta. Minä luulisin siis, että ilman julkista
9440: tulkitsemistakin saavutettaisiin se tarkoitus, jota 7-miehisen
9441: valiokunnan enemmistö on tahtonut saada toteutetuksi.
9442:        Mitä yksityiseen tulkitsemiseen tulee, niin se tietysti on
9443: vain verraten pieni rahakysymys. jos ruotsia puhuvat suo-
9444: menkieltä taitamattomat edustajat sitä vaativat ja katsovat sem-
9445: moisen tarpeelliseksi, niin minä puolestani en tahtoisi sitä vas-
9446: tustaa, mutta suomenkielisten lausuntojen lyhyttäkään kääntä-
9447:  mistä tai ponsien julkista ruotsintamista joka lausunnon jälkeen
9448:  minä en voi puoltaa. Se tulisi epäilemättä suuressa määrässä
9449:  pitkittämään lausuntoja. Kun suomea taitamattomia koko
9450:  eduskunnassa lienee ainoastaan kaksi, niin epäilemättä heidän
9451:  tarpeensa aivan täysin tulee tyydytetyksi yksityisen tulkitsemi-.
9452:  sen kautta, mikäli se ei tule tyydytetyksi sillä, että puhemie-
9453:  hen puolelta tehtävät tiedonannot ja äänestysesitykset esitetään
9454:  molemmilla kielillä.
9455: 
9456:        Ed. Huoponen: Keskustelukielen käyttämisessä Suomen
9457: kansan eduskunnassa olisi meidän asettuminen perustuslain
9458: määräystä noudattamaan. V. J:n 50 §:ssä nimenomaan määrä-
9459: tään, että asiain käsittelyssä valtiopäivillä käytettäköön suo-
9460: men- tai ruotsinkieltä. Tulkitsemisesta ei puhuta sanaakaan.
9461: Käytännölliset vaikeudet tekevätkin tulkitsemisen mahdotto-
9462: maksi. Varoittavana esimerkkinä, niinkuin hra Setälä täällä
9463: aivan oikein on huomauttanut, ovat talonpoikaissäädyn istun-
9464: not. Tulkitsemisen kautta ne muuttuivat aivan liian rasitta-
9465: viksi. Tulkitsemisen aikana, niinkuin hän huomautti, vallitsi
9466:  säädyssä huomattava levottomuus. Edustajia liikuskeli edes-
9467: takaisin ja poistui usein sivuhuoneisiin. Tämä vaikutti häi-
9468: ritsevästi niihinkin, jotka tulkitsemisen kautta tahtoivat saada
9469:  selkoa esitetyistä lausunnoista. Tarkoitus vain vaillinaisesti
9470:  saavutettiin ja toisinaan jäi se saavuttamatta. Tulkitseminen
9471:  pirstoi yhtäjaksoisen asiain käsittelemisen ja laimensi suuresti
9472:  innostusta ja mielenvirkeyttä, jotka hedelmöittävän lainlaadinta-
9473:  työn aikaansaamiseksi ovat välttämättömät. jos tulkitseminen
9474:  otettaisiin eduskunnassa käytäntöön, tulisi mainittu epäkohta
9475:  vieläkin haitallisemmaksi. Muistutan vaan miten sietämättö-
9476:  mäksi olisi esim. viimeinen istunto muuttunut, jos tulkitse-
9477:  mista olisi käytetty. Mikäli kerrotaan ja niinkuin nyt on juuri
9478:  ilmoitettu, on eduskunnassa onneksi vain aniharvoja semmoi-
9479:  sia jäseniä, jotka eivät ole siinä määrässä perehtyneet suomen-
9480:  kieleen, että saisivat riittävästi selvää suomenkielisistä lausun-
9481:  noista. Sitä vastoin on runsaasti niitä, jotka eivät lainkaan
9482: 212                Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
9483: 
9484: 
9485: ymmärrä ruotsinkieltä johdonmukaisuus tämmöisestä asiain-
9486: tilasta vaatisi, että esitetyt lausunnot käännettäisiin puolin sekä
9487: toisin. jos me aivan rauhallisesti ajattelemme minkälaiseksi
9488: eduskunnan kokoukset tällöin muuttuisivat, niin pitäisi mei-
9489: dän päästä siihen käsitykseen, että tulkitseminen yksinomaan
9490: käytännöllisistä syistä on mahdoton toteuttaa. Ne vaikeudet,
9491: joita perustuslakimääräysten toteuttaminen nyt aluksi voisi
9492: tuottaa, voitaisiin hyvällä tahdolla, ellei kokonaan poistaa, niin
9493: ainakin tuntuvasti lieventää. Milloin vaikuttavia lausuntoja esi-
9494: tetään, voinee varmuudella olettaa, niinkuin hra Setälä täällä
9495: on huomauttanut, että molempia kieliä taitavat jäsenet pitäne-
9496: vät velvollisuutenaan ryhtyä näitä ehdotuksia joko kannatta-
9497: maan tai kumoamaan, ja tällöin esittävät ydinkohdan esitetystä
9498: lausunnosta. Sillä tavoin poistuisi se turvattomuuden tunne,
9499: mikä syntyisi siitä, että pitäisi vaikuttaa päätöksen tekemiseen,
9500: vaikka ei tiedä, mistä on kysymys. Mutta kun puheenjohtaja
9501: ehdottaa ponnet, niin siitäkin jo käy selville asiain pääkohdat.
9502: Tämän lisäksi voitaisiin, jos vaan eduskunnan kielitaitoisilla
9503: jäsenillä on palanenkaan hyvää tahtoa, istumapaikat niin jär-
9504: jestää, että keskellä istuisi molempia kieliä taitava toveri, joka
9505: kuiskaamaila tai paperiin merkitsemällä tekisi ydinkohdista se- .
9506: lostuksen vierustoverilleen. Sillä tavalla tulisivat epäkohdat
9507: jotensakin poistetuksi puolin sekä toisin.
9508:        Väärinkäsitysten välttämiseksi mainitsen, että kieliasiassa
9509: olen oikeusperiaatteen kannalla ja vastustan kaikkea sortoa.
9510: Ne ovat yksinomaan käytännölliset syyt, jotka puhuvat voi-
9511: makkaasti tulkitsemista vastaan. Toivon, että ne eduskunnan
9512: jäsenet, joita kysymys koskee, eduskuntatyön yhtenäisen me-
9513: nestymisen tähden auliisti suostuvat tähän ehdotukseen.
9514:        Ehdotan näin ollen, että asiain käsittelyssä valtiopäivillä
9515: käytettäköön suomen- tai ruotsinkieltä.
9516:        Ed. Gustafsson: Såsom beredningsutskottets förslag i
9517: saken blifvit refereradt af hr Tainio, gör det tvänne inskränk-
9518: ningar i hr Rosenqvists förslag. Den ena är den, att icke
9519: det hufvudsakliga innehållet af yttrandena skulle i korthet re-
9520: fereras, utan endast klämmarna, d. v. s. yrkandena. Den andra
9521: inskränkningen är den, att endast de svenskspråkiga talare-
9522: nas klämmar eller yrkanden kunde återgifvas, men däremot
9523: de finskspråkiga talarenas klämmar och yrkanden skulle ge-
9524: nom enskilda tolkar återgifvas på svenska för dem, som icke
9525: förstå finska. ja förstår mycket väl, att det är vägande prak-
9526: tiska skäl, som här tala, och likaså konstaterar jag, att alla
9527: talare, som åtminstone hittills uppträdt i saken, tagit den från
9528: praktisk synpunkt. för egen del talar jag icke heller här.
9529:                         Tulkitsemisasia.                     213
9530: 
9531: 
9532: Jag kommer tili rätta utan tolkning för egen del, och jag är
9533: icke heller beroende af mitt parti, då det icke binder någon
9534: af sina medlemmar och väl icke kommer att befullmäktiga
9535: sina medlemmar att tala i andras namn än eget. Men Iika-
9536: fullt skulle jag be den ärade kammaren taga i betraktande att
9537: det för dem, som icke förstå finska språket, blir stora svårig-
9538: heter. Det blir ganska betänkligt för dem att afgifva sin röst.
9539: Icke heller vi andra kunna åläggas taika andraganden, som
9540: vi icke så aHdeies förstå. Jag förstår icke att det skall vara
9541: så mycket större svårighet för en tolk att återgifva det allra
9542: väsentligaste af yrkandena än för oss här. Dessutom kunna
9543: vi tänka oss, att framdeles talmannen icke förstår svenska.
9544: Huru skall han då kunna följa med diskussionen och framställa
9545: propositionerna? Skall han också hafva privat tolk för sig, som
9546: hviskar, hvad de svenska talarena sagt? Jag tror nu icke,
9547: med den erfarenhet jag haft från kyrkomöten och andra mö-
9548: ten, att tolkning i hufvudsak tager så mycken tid, om toiken
9549: är något så när intelligent. Man kan i största korthet åter-
9550: gifva yttrandet. Men man kan äfven någon gång tolka, som
9551: jag engång hörde en tolk säga: »Edellinen puhuja sanoi, mitä
9552: muut puhujat ennen olivat sanoneet». Jag tror att t. .9· m.
9553: med den tolkningen var församlingen fullkomligt nöjd. Afven
9554: här kunde tänkas en dylik tolkning. Det är naturligtvis endast
9555: en nödfallsåtgärd, icke en idealtolkning, som jag afser. Slut-
9556: ligen ber jag få framföra, att vi ju icke begära för mycket.
9557: Ehuru vi äro blott en åttondedel, d. v. s. representanter
9558: för 400,000, så hafva vi icke så mycket upptagit den ärade
9559: kammarens tid med svenskspråkiga yttranden, så att om också
9560: tolkning skulle medgifvas oss af det hufvudsakliga i yttrandena
9561: och klämmarna från finska tili svenska, så skulle vi dock icke
9562: upptaga en åttondedel af kammarens tid.
9563:       Pyydän sanoa myös suomeksi - vaikka edustaja Huo-
9564: ponen luulee, että se on vastoin lakia - että me ruotsia pu-
9565: huvat emme ole liian paljon kuluttaneet arvoisan eduskunnan
9566: aikaa ja että, .vaikka meille myönnettäisiin pääasiallinen kään-
9567: nös sekä suomalaisista että ruotsalaisista lausunnoista, kum-
9568: minkaan me emme luultavasti ottaisi 1/s:kaan eduskunnan ajasta.
9569:       Ed. Kivilinna: Tehty ehdotus tulkitsemisesta on tullut
9570: sen puolueen taholta, joka itseään kutsuu ruotsalaiseksi kan-
9571: sanpuolueeksi. Voinen siis otaksua, että se on tämä puolue
9572: tai osa eduskuntaa, joka tätä tulkitsemista kaipaa, ja luulen,
9573: että me muut kyllä tulisimme toimeen täydelleen ilman sitä ja
9574: että tätä kysymystä meidän tähden siis ei olisi tarvittu herät-
9575: tää. Tässä ruotsalaisessa kansanpuolueessa on kumminkin
9576: 214                Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
9577: 
9578: 
9579: käsittääkseni kaksi niin erilaista osaa, että tämän kysymyksen
9580: käsittely ja se kanta, jolle tässä asetutaan, muodostuu luullak-
9581: seni hyvinkin erilaiseksi riippuen siitä, kumman osan ottaa
9582: lukuun.
9583:        Osa tätä ruotsalaista kansanpuoluetta on n. s. ruotsin-
9584: kielistä sivistynyttä luokkaa, virka- ja muuta ylimysluokkaa, ja
9585: varsinkin sen edustajista tässä eduskunnassa kuuluu suurin
9586: osa tähän puolueen ainekseen. Tästä kansanaineksesta on
9587: ulkopuolella eduskuntaa useamman kuin yhden kerran sanottu
9588: totuus. Mutta tuskinpa se kumminkaan lienee tehty liian usein,
9589: edes tarpeeksi usein, koska käsittääkseni näyttäytyy tarpeelli-
9590: seksi sanoa se julki täällä Suomen eduskunnassa. Minun kä-
9591: sittääkseni tämä aines ei edusta eikä muodosta mitään varsi-
9592: naista kansaa. Se on ainoastaan sivistynyt luokka sellaisenaan,
9593: osa Suomen kansasta. Minä lähden siitä otaksumisesta, että
9594: tämä sivistynyt luokka ainakin toistaiseksi tahtoo pitää itsensä
9595: suomalaisena sivistyneenä luokkana.         Luulen voivani tästä
9596: lähteä. Jos se kerran tahtoo pitää itseään suomalaisena sivis-
9597: tyneenä luokkana, niin pitäisi käsittääkseni herättää suurta
9598: oudoksumista ja kummastusta ajatuksen, että se tahtoo kansal-
9599: lensa puhua tulkin kautta. Sanon, sen p i t ä i s i herättää,
9600: sillä minä luulen, että se ei kumminkaan niin suurta kum-
9601: mastusta herätä, sentähden että me olemme saaneet tottua
9602: täällä niin monenlaisiin kieroihin oloihin, että meistä tuntuu
9603: verrattain luonnolliselta moni sellainen asia, joka itse asiassa
9604: on varsin luonnoton. Minä en suinkaan ole se, joka tahtoi-
9605: sin syrjäyttää historialliset olot ja historiallisen kehityksen,
9606:  mutta ei niitäkään saa ottaa keppihevosiksi, silloin kun tahtoo
9607: ylläpitää ja säilyttää vanhoja epäkohtia. Ja kerran on korjaus
9608:  näissäkin saatava aikaan. Käsittääkseni on historian kulku
9609:  niin pitkälle ennättänyt, että luonnollisimpia vaatimuksia, mitä
9610:  nyt jo voidaan asettaa tälle sivistyneelle luokalle, joka kum-
9611:  minkin, niinkuin sanoin, suomalaisen nimeä tahtonee kantaa,
9612:  on se, että se oppii suomenkieltä niin paljon, että se sekä
9613:  ymmärtää kansansa puhetta että osaa kääntyä tämän kansansa
9614:  puoleen sen omalla kielellä. Ei ainoastaan o s a a, vaan myös-
9615:  kin t a h t o o tehdä sen. Minä luulen voivani otaksua ja
9616:  täällä on sanottu, että tämä sivistynyt luokka todellakin käsit-
9617:  tää, että sen ainakin pitäisi ymmärtää suomenkieltä niin pal-
9618:  jon, ettei se tulkitsemista tarvitse. Minä merkitsin lisäksi mie-
9619:  lihyvällä muistiin, että ainakin kaksi tämän kansanosan edus-
9620:  tajaa on täällä käytännössä näyttänyt, että he todellakin, jos
9621:  tahtovat, pystyvät, olkoonpa vaan auttavastikin, esittämään
9622:  ajatuksensa suomenkielellä. Minä toivoisin, että siihen suun-
9623:  taan voitaisiin jatkaa. Voidaan arvella, että ruotsinkieliset
9624:                           Tulkitsemisasia.                      215
9625: 
9626: 
9627: lausunnot sisältäisivät paljonkin arvokasta, joka menee huk-
9628: kaan niiltä suomalaisilta eduskunnan jäseniltä, jotka eivät ruot-
9629: sinkieltä ymmärrä. Minä en sitä puolestani tahdo epäillä, sillä
9630: minä olen kyllä valmis tunnustamaan kyvyn siellä, missä sitä
9631: löytyy. Mutta minä luulen voivani sanoa, että ne herrat, jotka
9632: tällaisissa tapauksissa käyttävät ruotsinkieltä, saanevat suoda
9633: anteeksi, jos suuri osa Suomen kansasta ja sen edustajista ei
9634: pane erikoista painoa sellaisten sivistyneitten edustajien lau-
9635: suntojen selvittämiseen, jotka eivät siitä välitä edes sen vertaa,
9636: että tahtoisivat kääntyä sen puoleen sen omalla kielellä. Mitä
9637: siis tulee tähän osaan ruotsalaista kansanpuoluetta, niin minä
9638: olisin valmis äänestämään, että tehty ehdotus ei anna aihetta
9639: mihinkään toimenpiteeseen.
9640:         Mutta niinkuin täällä jo on huomautettu, on tässä ruot-
9641: salaisessa kansanpuolueessa ja sen edustajissa täällä toinen-
9642: kin aines edustettuna. Ne ovat ne ruotsalaiset kansanmiehet,
9643:  jotka eivät suomenkieltä ymmärrä, ja minä myönnän, että kun
9644:  niitä kerran täällä on, niin heillä myös on oikeutensa, vaikka
9645:  minä kyllä puolestani yhtyen niihin periaatteisiin, joita hra
9646:  Nevanlinna täällä esitti, lausuisin toivomuksena, että tämä
9647:  ruotsalainen kansanaines oppisi ymmärtämään oman etunsa
9648:  mukaiseksi lähettää tänne henkilöitä, jotka kykenevät seuraa-
9649:  maan niitä lausuntoja, joita täällä kumminkin suurimmaksi
9650:  osaksi suomenkielellä annetaan, eikä panisi etujansa vaaraan
9651:  lähettämällä semmoisia edustajia, jotka eivät kykene täydelli-
9652:  sesti asiain käsittelyä eduskunnassa seuraamaan. Mutta näillä
9653:  ruotsalaisten kansanmiesten oikeuksilla on luonnollisesti rajansa
9654:  ja minä vetäisin nämät rajat etupäässä käytännöllisiä näkö-
9655:  kantoja silmällä pitäen. Ne käytännölliset näkökannat ovat
9656:  nähdäkseni ne, että kääntäminen, missä muodossa se tapah-
9657:  tuneekin, ei saa millään tapaa hidastuttaa eduskunnan töitä
9658:  täällä, sillä sitä ei voi tämä ruotsalainen kansa vaatia, että hei-
9659:  dän mukavuutensa otettaisiin siinä määrin huomioon, että koko
9660:  se tärkeä työ, mikä meillä täällä on suoritettava, siitä kärsisi.
9661:   Minun nähdäkseni tämä kumminkin voidaan saavuttaa ilman
9662:   minkäänlaista julkista tulkitsemista. Minä luulen että se yk-
9663:   sinkertaisesti on saavutettavissa niin, että eduskunnan kanslia
9664:   järjestetään sillä tavalla, että nämä henkilöt, ehkäpä myös ne
9665:   yksinomaan suomenkieltä ymmärtävistä, jotka sitä mahdollisesti
9666:   haluavat, saavat sieltä selvityksen siitä, mitä toisella kielellä
9667:   on lausuttu. Se suunnilleen kävisi yhteen sen kanssa, mitä
9668:   täällä on 7-miehisen komitean puolesta tässä suhteessa ehdo-
9669:   tettu. Minä en tahdo esittää minkäänmoista nimenomaista
9670:   vaatimusta siitä, että tälläinen tulkitsemisjärjestelmä asetettai-
9671:   siin suomenkielisiä eduskunnan jäseniä varten. jos ne, jotka
9672: 216                  Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
9673: 
9674: 
9675: eivät ruotsinkieltä ymmärrä, sellaista vaativat, niin se muuttaisi
9676: asian. Minulla ei ole omasta puolestani mitään syytä sellaista
9677: vaatimusta tehdä. Minä asetun esittämälleni kannalle varsin-
9678: kin sentähden, että katson jo sen, että puhemies täällä edelli-
9679: sen päätöksen mukaan tekee kaikki esityksensä molemmilla
9680: kielillä, varsin paljon helpottavan noille asianomaisille, ainoas-
9681: taan ruotsia ymmärtäville henkilöille päätöksen tekemistä asioissa.
9682: Minun käsittääkseni ei ponsien tulkitseminen tai lyhyt mainit-
9683: seminen auttaisi juuri sen enempää, sillä mitään muuta kai ei
9684: sisällä puhemiehenkään lausunto, kuin yleisen yhteenvedon
9685: kaikista täällä esitetyistä ponsista. jokaisen puheen ponsien
9686: tulkitseminen siis ainoastaan tarpeettomasti hidastuttaisi asiain
9687: käsittelyä, tuottamatta mitään mainittavaa hyötyä.
9688:        jos me taas asetumme sille kannalle, että lausuntojen
9689: pääsisällys täällä olisi tulkittava, vaikkapa lyhennetyssä muo-
9690: dossa, niin, kuten täällä monet edustajat, jotka ovat olleet ti-
9691: laisuudessa seuraamaan keskusteluja tulkitsemisjärjestelmän
9692: aikana, ovat esittäneet, joutuisimme me niin väljille vesille,
9693: että pelkään että sangen pian väsyisimme purttamme niillä
9694: vesillä eteenpäin soutamasta.
9695:        Ed. Sundblom: Det är naturligtvis icke möjligt för mig
9696: att ingå på ett detaljeradt bemötande af hvad här yttrats, då
9697: jag icke kunnat följa med uttalandena. jag har dock fäst
9698: mig vid ett par uttryck, vid hvilka jag några ögonblick vill
9699: dröja. Om den uppfattningen vore riktig, som en talare här
9700: framställt, att en landtdagsman m å s t e kunna finska, så har
9701: jag begått ett brott gentemot mina valmän, och skulle jag
9702: handla i öfverenstämmelse med denna uppfattning, vore ju
9703: min första plikt att draga mig tilihaka och öfverlämna man-
9704: datet åt min suppleant, som icke heller kan finska. Men jag
9705: tror, att om kammarens ledamöter närmare vilja tänka sig in i
9706: de svenska bosättningsförhållandena, det dock skall gifvas en
9707: nöjaktig förklaring tili att här infunnit sig representanter,
9708: hvilka i likhet med mig behärska blott svenska språket. Ute
9709: på Åland talas det blott svenska, och när man som jag vi~
9710: stats där hela sitt lif, kan man icke förutsätta, att jag skulle
9711: behärska finska språket i så hög grad, att jag kunde afstå
9712: från ett yrkande på tolkning tili svenska. Här har af särskilda
9713: talare framhållits, att det vore tillräckligt, om klämmarne skulle
9714: återgifvas på svenska.      Vi svenskatalande skulle sålunda en-
9715: ligt denna uppfattning icke få del af några yttranden, utan
9716: blott af de korta klämmarne. Det kan ju icke komma i fråga,
9717: att man under sådana förhållanden skulle förmå följa med
9718:                          Tulkitsemisasia.                     217
9719: 
9720: 
9721: förhandlingarna; man blefve helt enkelt dömd tili tystnad. Men
9722: huru skall man då i framtiden gå tillväga, om vi godkänna prin-
9723: cipen, att man m å s t e kunna finska? För Åland kan jag icke
9724: se annan utväg än att vi par tre år före valen måste skicka
9725: ut några kandidater för att inhämta kännedom i finskan och
9726: sedan utvälja en af dem, som nöjaktigt lärt sig språket. Nå-
9727: gon annan utväg ser jag icke. Men frånsett det ohållbara i
9728: att så många ft:amhålla det nästan omöjliga uti att åstad-
9729: komma en tolkning, vill jag ytterligare påpeka den synpunkt,
9730: som för mig är afgörande, nämligen rättvisans synpunkt. jag
9731: tror icke för min del och kan icke förstå, att det vore rätt af
9732: landtdagen att afböja ett yrkande sådant som det af hr Ro-
9733: senqvist gjorda. Här är icke fråga om en så fullständig
9734: tolkning, som jag för min del skulle behöfva. Vi inse ju
9735: själfva, att man icke kan framställa ett sådant yrkande, men
9736: när vi begära, att man i största korthet skall för oss åter-
9737: gifva, hvad som här yttras, synes det mig, att vi stå på rätt-
9738: visans grund. Och från detta yrkande kunna vi icke afstå.
9739: Det förvånar mig, att medlemmar af kammarens största parti
9740: äro färdiga att förvägra tolkning i den form vi begärt, detta
9741: samma parti, som flere gånger förklarat, att det ingaluoda in-
9742: går i dess program att utöfva förtryck gentemot minoritet.
9743: På partimötet i Uleåborg har man ju dekreterat, att svenska
9744: språket icke får utsättas för någotslags förtryck.
9745:        jag hoppas, att kammarens ledamöter vid närmare öf-
9746: vervägande af alla de många vägande skäl, som tala för ett
9747: bifall tili vår framställning, dock sist och slutligen skola för-
9748: må sig att gå in därpå. Att man här skulle anställa privata
9749: tolkar för en del ledamöter, kan jag finna hvarken korrekt
9750: eller ändamålsenligt. Jag förutsätter följaktligen att få med-
9751: håll för den framställning hr Rosenqvist gjort.
9752:       Ed. Storbjörck: Det är för mig i likhet med den före-
9753: gående ärade talaren omöjligt att kunna följa med de andra-
9754: ganden, som här blifva hållna på finska, emedan jag icke alls
9755: förstår finska språket. Det synes såsom om rättvisa och
9756: billighet skulle ligga tili grund för dr Rosenqvists förslag om
9757: tolkning. Så synes det mig, att en dylik tolkning icke borde
9758: inkräkta så mycket på kammarens dyrbara tid. Skulle det oss
9759: förvägras en dylik tolkning, så uteslutas vi från deltagandet i
9760: kammarens förhandlingar, och den folkgrupp, som valt mig,
9761: måste med mig känna sig djupt besviken i förhoppningen, att
9762: majoritetsförtryck skulle vara fjärran från Finlands folk. jag
9763: skulle därför be att den ärade kammaren icke ville förvägra
9764: 218                 Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
9765: 
9766: 
9767: oss tolkning i den inskränkta utsträckning, som dr Rosen-
9768: qvist föreslagit, och skulle jag därför be få varmt understöda
9769: hans förslag i dess andra punkt.
9770:        Ed. Palmen: Kaikesta päättäen ei ainoastaan kaksi, vaan
9771: 20 tai 10 ei. ole voinut seurata edellisiä puhujia, vaikka kyllä
9772: mielellään olisivat tahtoneet tietää, mitä on sanottu. Siihen
9773: nähden minä rohkenen puhua tältä lavalta siinä toivossa, että
9774: sillä tavalla helpommin kuullaan, mitä minä lausun. Sitä var-
9775: ten tämä paikka on olemassa, ja tässä, minä uudistan sen, ei
9776: ole enää puhetta että kaksi ymmärtäisi, mitä milloinkin tapah-
9777: tuu, vaan että 40 paremmin voi seurata, jos he saavat katsoa
9778: puhujaa silmiin.
9779:        Minä käsittelen tätä asiaa kokonaan käytännöllisen hyö-
9780: dyn perustuksella, sillä oikeastaan se on ainoa, joka nyt tulee
9781: kysymykseen. Minä jätän aivan sikseen nuo viittaukset, jotka
9782: edellyttivät toisia oloja kuin nykyänsä on edessä. Me tie-
9783: dämme, että Suomen kansa yleisillä vaaleilla on asettanut edus-
9784: tajakamarin sellaisen, että tääilä on kaksi, ehkäpä kolme, jotka
9785: tarvitsisivat tulkitsemista ruotsiksi. Me tiedämme sitävastoin
9786: - emme kaikki ole niin tietämättömiä kuin ed. Storbjörk, joka
9787: luuli tietävänsä että täällä voisi olla vain joku, joka ei ymmärrä
9788: ruotsia, - tiedämme, että täällä on noin 40 kertaa niin monta,
9789: jotka eivät ymmärrä ruotsinkieltä. Nämä ovat todelliset olot,
9790: niistä on lähdettävä.
9791:        Mutta minä vielä lisään yhden seikan, joka myös on
9792: tärkeä, sen nimittäin että kaikki puheet siitä, mitä voisi tapah-
9793: tua, jos puhemies ei osaisi jompaakumpaa kieltä, ovat ihan
9794: tarpeettomia, koska meillä nyt on tiedossa, että tämän kamarin
9795: ensimäinen puhemies hallitsee maan molempia kieliä. jos tulee
9796: toisin vuoden tai kolmen vuoden päästä, niin päätetään silloin
9797: niistä oloista. Nyt ei ole puhetta mistään muusta, kuin siitä,
9798: mitenkä tällä valtiopäiväkaudella tullaan toimeen.
9799:        Asiain näin ollen pyydän kokonaan jättää sikseen kaiken
9800: puheen sorrosta, enemmistön vallan väärinkäyttämisestä j. n. e.
9801: Eipä tosiaan tahdota sortaa kenenkään oikeutta. Sen kamarin
9802: äskeinen päätös osoitti. On hyvä, että noudatettiin sitä käsit-
9803: telytapaa, minkä herra puhemies katsoi paraaksi, sillä nyt meillä
9804: on se pohja edessä, että tämä kamari, - vaikka epäilemättä
9805: siitäkin tulee ajanhukkaa, - on tunnustanut, että tiedoksiannat
9806: ja äänestysesitykset ovat lausuitavat molemmi11a kielillä. Sehän
9807: on pääasia.
9808:        Kun kerran olemme tällä kannalla, sopinee todellakin ky-
9809: syä, mitä nyt vielä vaaditaan ja mitä parannusta tarkoitetaan
9810: ed. Rosenqvistin esityksellä ja tällä keskustelulla? Täällä vaa-
9811:                           Tulkitsemisasia.                       219
9812: 
9813: 
9814: ditaan, että »jokaisen», niinkuin jotkut puhujat ovat sanoneet,
9815: pitää saada tietää kaikki, mitä täällä on tapahtunut. Niillä sa-
9816: noilla eräs puhuja juuri äsken esitti vaatimuksensa. Vaatimus
9817: edellyttää, että täällä joka sana olisi käännettävä, mutta useim-
9818: mat kuitenkin tunnustavat, että ainoastaan pääsisällys pitäisi
9819: saada lausutuksi toisella kielellä. Kun minä ennakolta tiesin
9820: tästä ehdotuksesta, niin minä olen, sen verran kuin olen
9821: jaksanut jokaista lausuntoa kuunnella, sekä tässä istunnossa
9822: että viimeisessä istunnossa, kuunnellut puheita eritoten tarkaten
9823: kuinka monen puheen oikein taitava, oikein mallikelpoinen
9824: kääntäjä voisi muutamalla sanalla saada käännetyksi, ja minun
9825: täytyy ilmoittaa, että tuskin olen monta puhetta kuullut, jotka
9826: ovat olleet sitä laatua, että olisi voinut muutamalla sanalla niitä
9827: esittää. Kuten pöytäkirja kyllä osottaa, on tuskin yhtään ai-
9828: noata puhetta ollut, joka olisi päättynyt mihinkään ponteen.
9829: Tosin on ollut ponsi: minä pyydän, että tämä lausunto saisi
9830: seurata esitystä valiokuntaan. Tämän toivomuksen ovat lau-
9831: suneet nekin arvoisat puhujat, jotka itse istuen valiokunnassa
9832: ovat katsoneet tarpeelliseksi täällä kertoa mielipiteitänsä siitä
9833: asiasta, jonka he pian saavat valiokunnassa käsiteltäväkseen, ja
9834: kuitenkin he pyytävät lähettää evästyksensä, ikäänkuin pelkäi-
9835:  sivät tulevansa mykiksi, kunnes he valiokunnassa saavat olla
9836: asian käsittelyssä mukana.
9837:         Tämmöisiäkö ponsia tahdotaan saada käännetyksi? Ed.
9838: Gustafsson on minua avustannt tässä suhteessa. Hän nimit-
9839: täin kertoi, että olisi aivan riittävä, jos sanottaisiin: puhuja on
9840:  sanonut, mitä edellinen puhuja on jo lausunut. Se on varsin
9841:  hauskaa tuo tunnustus. En tiedä, kaipaako kukaan tätä tietä,
9842:  ei puhuja itse ainakaan siitä olisi kovin kiitollinen. Mutta
9843:  minä saan ilmoittaa, että kerran eräässä kokouksessa, jossa
9844:  tulkitsemisjärjestelmää noudatettiin, Turun kirkolliskokouksessa
9845:  10 vuotta sitte, tulkki täydellä syyllä käänsi erään puhujan pit-
9846:  kän lausunnon: puhuja uudistaa sen, mitä hän itse on jo en-
9847:  nen sanonut. Se oli myös hyvin lyhyesti tulkittu, mutta ikävä
9848:  kyllä ainoastaan arvottomat puheet voidaan lausua näin lyhyesti.
9849:  jos on lausunnossa arvokasta sisällystä, ovat edessä suuret
9850:  vastukset. Ja lopulta luulen voivani väittää, että hyvin harva
9851:  tämän kamarin jäsenistä voi supistaa lausuntojaan äidinkielel-
9852:  lään siihen kaksiriviseen ponteen, joka olisi käännettävä. Siinä
9853:  on kysymyksen käytännöllinen ydin; pitkää, asiallista, seikka-
9854:  peräisiä lausuntoa ei mitenkään voi supistaa pariin minuuttiin.
9855:  jos todellakin voisi joka lausunnon sisällyksen saada mahtu-
9856:  maan kahden minuutin puheeseen, niin me kaikki olisimme
9857:  erittäin kiitolliset siitä. jos monet puhujat äidinkielelläkin tätä
9858:  tapaa käyttäisivät, ei silloin tarvitsisi istua puoli neljään, mutta
9859: 220                 Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
9860: 
9861: 
9862: we olemme nähneet, miten on laita, kun puhutaan äidinkielellä.
9863: Alköön sitten vaadittako sitä yli-inhimillistä taitoa tulkkiparalta,
9864: että hän kykenisi siihen, mitä puhujat itse eivät voi tehdä.
9865:        Minun täytyy huomauttaa, että ne ehdotukset, joita täällä
9866: on tehty, oikeastaan pakottavat meitä menemään siihen suun-
9867: taan, joka oli tappaa entisen talonpoikaissäädyn jäsenet tai
9868: ainakin niiden kärsivällisyyden. Ed. Rosenqvistin ehdotus, siitä
9869: ei pääse mihinkään, viepi meidän takaisin juuri siihen asemaan,
9870: jossa entinen talonpoikaissääty oli, jossa Suomen seurakunta-
9871: kokoukset eli yleiset kirkolliskokoukset ovat olleet, ja jokainen,
9872: joka on käyttänyt aikaansa pari päivää kuunnellakseen niitten
9873: keskusteluja, tunnustanee minun kanssani, että harvoin pahem-
9874: paa ihmisrääkkäystä on saatu kokea. Se oli todellakin sellaista
9875: rääkkäystä, että sitä ei kukaan jaksa kauan kestää. Seurauk-
9876: seksi tuli, kuten muistaakseni ed. Huoponen jo huomautti
9877: talonpoikaissäädystä, että niin pian kuin tulkitsemishetki tuli,
9878: suurin osa säätyä meni pois. Oikein suloinen työtapa pääsi
9879: kerran voitolle, kun saatiin yksi niistä kolmesta, joita varten
9880: tulkinta tapahtui, seuraamaan muita. Hän meni sivuhuonee-
9881: seen lukemaan Prässiänsä; muut istuivat ravintolassa, ja sitte
9882: puhuttiin yksinomaan suomea monta tuntia ja kaikki sujui
9883: puolessa ajassa.
9884:        Tämä on kokemus viime valtiopäiviltä. Voin vakuuttaa,
9885: että niin pian kuih talonpoikaissäädyn entinen tulkitsemistapa
9886: tulee noudatettavaksi, käy täällä samoin. Onhan nyt nähty,
9887: että vaikka yhdellä kielellä puhutaan, niin useat rientävät pois,
9888: kun tulee puheita liikaa. Tämän tähden me suomalaisen ryhmän
9889: miehet emme tahdo palauttaa järjestelmää, joka itsessään on
9890: mahdoton ja joka on osottautunut meillä tuiki turmiolliseksi
9891: jokaiselle seikkaperäiselle asian käsittelylle. Täällä puhutaan
9892: ulkomaista, täällä puhutaan sorrosta, mutta minä soisin, että
9893: joku Sveitsin italiankielisistä tai joku Unkarin monista vie-
9894: raista kansallisuuksista kävisi Suomessa katselemassa meidän
9895: olojamme. Hän olisi kovasti kiitollinen siitäkin, mitä me nyt
9896: äsken olemme myöntäneet, mutta hän olisi valmis paikalla au-
9897: tuutensa uhalla vakuuttamaan, että hän ei voi ajatella mitään
9898: sellaista, että täällä koetettaisiin edes kolmella tai neljällä tun-
9899: nilla pitkittää istuntoja, jotka nyt, kuten viimein, jo kestivät yli
9900: tavallisen työpäivän, 9-10 tuntia.
9901:        Kuinka helposti voidaan päästä kaksikielisyyden vaikeuk-
9902: sista, missä on vain pari henkilöä, jotka eivät osaa toista kieltä,
9903: sen on kokemus näyttänyt tähän asti. Minä voin varsin hy-
9904: vin ymmärtää, että niille kahdelle, jotka eivät ymmärrä suomea,
9905: joku voi antaa yksityisesti tietoa ja silloin on kaikki autettu, ja
9906: sortoa on vältetty. Mutta minä sanon suoraan: jos en tahdo
9907:                           Tulkitsernisasia.                      221
9908: 
9909: 
9910: sortaa näitä kahta, niin minä en myöskään tahdo sortaa niitä
9911: 80, jotka ovat ummikkosuomalaisia täällä. On todella liikaa,
9912: jos pitää kustantaa tulkitsemista kahdelle, mutta 80 saa jäädä
9913: lausunnoista tietämättä. jos kerran tulkitsemisen pitää tapah-
9914: tua kahden vuoksi, pitää sen tapahtua 80:1lekin, ja silloin on
9915: entinen loistava järjestelmä täällä käytännössä ja meidän kärsi-
9916: vällisyytemme tulee semmoisen koetuksen alaiseksi, että asiat
9917: kyllä tulevat kärsimään.
9918:        Suomalaisen puolueen jäsenten ajatus asiassa on jo tullut
9919: esitetyksi, mutta minä tahdon vielä painostaa muutamia kohtia.
9920: Minä silloin ensinnäkin huomautan, että kun me täällä keskus-
9921: telemme, niin ei jokainen ole niin harras kaikkien lausuntojen
9922: tutkija tai joka kysymyksen harrastaja, että hän tahtoo tietää
9923: kaikki. Onhan jokaisella erityiset kysymyksensä: mikä tahtoo
9924: kuulla kyydistä, mikä hirvistä, mikä mistäkin. Useat ovat var-
9925: sin kiitolliset saadessaan pikkuisen levähdyksenhetken silloin,
9926: kun tuntikausia puhutaan semmoista, jossa todellakin voisi
9927: kääntää: puhuja uudisti, mitä edelliset sanoivat. Olisi liikaa,
9928: jos vaadittaisiin, että meidän kaikkien tulisi kuulla tarkkaan
9929: kaikkea, mitä joka ainoa täällä puhuu.
9930:        Mutta tarpeellisten tietojen saamiseen on eräs hyvin yk-
9931: sinkertainen keino. Meillä on lukuisa kansliahenkilökunta,
9932: meillä on pikakirjeittajahenkilökunta ja tarkoitus on, että pika-
9933: kirjoittajain työ, vuoroja käyttämällä, toisin kuin ennen sujuisi.
9934: Toivottavasti jonkun vähän ajan kuluttua jokainen lausunto
9935: saadaan puhujan tarkastettavaksi ja vaikkapa julaistavaksi. Tämä
9936: tekee hyvin helpoksi hankkia tietoja sille, joka tahtoo. Se,
9937: joka on erityisesti huvitettu jostakin kysymyksestä, kääntyköön
9938: kanslian henkilökunnan puoleen ja pyytäköön lähempiä tietoja.
9939: Silloin annetaan sama oikeus ruotsinkielisille kuin suomenkieli-
9940: sille, jokainen saa mielensä mukaan tilaisuuden seurata
9941: asiata ja hän seuraa silloin asiaa paljoa paremmin; kuin jos
9942: meitä kaikkia vaivattaisiin kuulemalla ponsilauseita, joita tulkin
9943: ehkä pitäisi ottaa omasta päästään. Me tulemme tällä lailla
9944: aivan käytännölliseen järjestelmään ja jos ei se kelpaa vastedes,
9945: niin me ainakin tämän koetuksen perusteella voimme päästä
9946: eteenpäin.
9947:        Tärkeintä on kuitenkin, että asiallinen käsittely täällä voisi
9948: käydä esteettömästi, mutta se asiallinen käsittely tulee tuiki
9949: mahdottomaksi, pääasia tulee kärsimään, jos kaikkia pakoite-
9950: taan seuraamaan kääntämistyötä. Kääntämisjärjestelmä on to-
9951: dellakin siksi tuskastuttava, että meillä on täysi syy vastustaa
9952: sitä kokonaan. Sentähden minä en myöskään soisi, että otet-
9953: taisiin mitään tulkkia kertomaan, mitä puhemies täällä lausuu,
9954: sillä tulkki on orjallisesti sidottu fonograafin tavoin kääntä-
9955: 222                Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
9956: 
9957: 
9958: maan uudestaan sanasta sanaan, mitä puhemies on puhunut,
9959: kun sitävastoin puhemies, jos hän on joskus sattunut lausu-
9960: maan jonkun lauseen tai sanan liikaa, voi uudistaessaan sanot-
9961: tavansa, tarpeen mukaan lyhentää sitä, joten pääsemme vähem-
9962: mällä. Pääasia on ja pysyy semmoisena, että meidän täytyy
9963: koettaa pitää jonkunmoisissa rajoissa näitten keskustelujen laa-
9964: juutta. Ne uhkaavat joka tapauksessa tulla liiankin laajoiksi.
9965:         Ed. Bäck: Vaikka minä prinsiipistä tahdon puhua täällä
9966: ruotsia, niin kuitenkin tällä kertaa, koska ei tulkitsemisasia vielä
9967: ole järjestetty, käytän suomenkieltä.
9968:         Siitä ei ole kulunut montaa päivää, kun tässä kamarissa
9969: oli puhe siitä, että tämän kamarin jäseniä oli uhattu. Puhut-
9970: tiin poliiseista, jotka olivat piiskoillansa meidän tovereitamme
9971: uhanneet. Ja tästä lausuttiin paheksuminen. Minun mieles-
9972: täni täällä tänä tltana ei ole ainoastaan uhattu, vaan todellakin
9973: piiskattu muutamia, - eihän niitä ole monta, niitä on vaan 24
9974: kamarin jäsentä - ja piiskan varressa oli ed. Kivilinna, jollen
9975: kuullut hänen nimeänsä väärin. Hänen puheestaan saattoi sel-
9976: västi huomata, että hän on natsionalismin innokkaimpia puol-
9977: tajia. Hänelle on ruotsalainen kansanryhmä pelkkä nimi. Hän
9978:  myöntää, että ruotsalaisia on, mutta niille ei saa myöntää mi-
9979: tään oikeuksia, velvollisuuksia on kyllä pani'!tva heidän niskoil-
9980: leen. Yhden tällaisen velvollisuuden ed. Kivilinna täällä mai-
9981:  nitsi, nimittäin sen, et_tä heidän täytyy oppia suomenkieltä. Ed.
9982:  Kivilinna tietysti käyttää aritmetiikkaa, hän laskee: meitä suo-
9983:  malaisia on paljon, teitä ruotsalaisia on vähän, siis teidän täy-
9984:  tyy taipua, teillä ei ole mitään oikeuksia. Niinkö paljon todel-
9985:  lakin ed. Kivilinna on oppinut katovuosien pimeiltä ajoilta!
9986:  Silloin käytettiin myöskin aivan samaHaista laskutapaa. Venä-
9987:  läiset laskivat, että heitä oli paljo ja meitä täällä Suomessa
9988:  vähän, siis meidän muka täytyi taipua, meillä ei ollut oikeutta
9989:  olla olemassa. Minä ainakaan en voi tätä laskutapaa hyväksyä.
9990:  Meidän kansamme on ollut monessa suhteessa edistyskansa.
9991:  Se on ottanut erittäinkin tällä kamarijärjestelmällä, joka nyt on
9992:  vallitsemassa, jättiläisaskeleen eteenpäin. Ei taida löytyä mis-
9993:  sään koko maailmassa niin demokraattista järjestelmää kuin
9994:  meillä on. Minä toivoisin, että Suomen kansa olisi edistys-
9995:  kansa siinäkin suhteessa, ettei se uhraisi natsionalismin altta-
9996:   rille. Jos mahtava Preussi katsoo tarpeelliseksi sortaa tanska-
9997:   laisia ja puolalaisia, älköön köyhä, pieni Suomi katsoko tar-
9998:   peelliseksi sortaa niitä, jotka täällä puhuvat ruotsinkieltä.
9999:          Minun mielestäni ei ed. Kivilinnalla ole oikeutta pitää tätä
10000:   meidän kansanryhmäämme, sitä kansanryhmää, joka puhuu ruot-
10001:   sinkieltä, pelkkänä ilmana. Emme ole paljoa tehneet tässä
10002:                           Tulkitsemisasia.                      223
10003: 
10004: maassa, mutta olemme kuitenkin tehneet vähän. Ruotsalainen
10005: kansanryhmä on myöskin raatanut maata, se on myöskin teh-
10006: nyt työtä. Se on antanut henkiselläkin alalla köyhälle Suomen-
10007: maalle jotakin. Tahdon vain mainita nimiä sellaisia kuin Ru-
10008: neberg ja Topelius. Voisin mainita muitakin.
10009:        Meillä on oikeus olla olemassa. Ei meidän tarvitse sen-
10010: tähden, että meitä on vähän, luopua äidinkielestämme, ei mei-
10011: dän tarvitse pitää itseämme vieraina siinä maassa, jossa me
10012: olemme asuneet ammoisista ajoista asti.
10013:        Tahdon vielä vedota toiseen asiaan. Kun katovuodet
10014: tulivat, kun nuo pimeät ajat kohtasivat maata ja kansaa, silloin
10015: me ruotsalaiset kävimme taistelemaan sortajaa vastaan käsi-
10016: kädessä suomea puhuvien veljiemme kanssa. Meille oli sa-
10017: nottu monta kertaa, sanottu voimallisesti, että olemme vieraita
10018: tässä maassa, mutta me emme kuitenkaan voineet, - se olisi
10019: kyllä ollut meille hyödyksi, - me emme voineet ryhtyä min-
10020: käänmoisiin kaupantekoihin sortajien kanssa. Me olisimme
10021: voineet ajatella tällä tavalla: me voitamme kansallisuudellemme
10022: paljon, jollemme asetu vastarintaa tekemään. Mutta emme
10023: ajatelleet tällä tavalla emmekä myöskään sen mukaisesti toimi-
10024: neet. Ja minkä tähden? Sentähden, että pidimme tätä maata
10025: meidän isänmaanamme, me pidimme tätä kansaa, puhui se
10026: sitte ruotsia tai suomea, meidän kansanamme.
10027:        On totta, että ruotsalaiset ovat rikkoneet paljon. On
10028: ollut aika, jolloin ruotsalaiset ovat olleet suomalaisten sorta-
10029: jina. Tämän minä ruotsalaisena olen valmis myöntämään ja
10030: tunnustamaan. Mutta vedoten siihen, mitä jo sanoin, uskallan
10031: toiselta puolen väittää, että jos olemme rikkoneet, niin olemme
10032:  myöskin juuri katovuosina sovittaneet rikoksemme.
10033:        Täällä löytyy voimakas sosiaalidemokraattinen puolue-
10034:  ryhmä. Minä en suinkaan ole mikään sosialisti, mutta minun
10035:  täytyy myöntää, että löytyy sosialidemokratian ajatuksissa ja
10036:  opissa jotain, jolle annan täyden kannatukseni. Sosialismissa
10037:  löytyy kohta, jota minä olen ihaillut, ja se on se, että sosia-
10038:  lismi aina on asettunut sorrettujen ja poljettujen puolustajaksi.
10039:  Maailman sosialistit eivät ole kysyneet: puhutteko te ruotsia,
10040:  puhutteko suomea, puhutteko venäjää vai saksaa? vaan:
10041:  oletteko te ihmisiä? ja sen mukaan he myöskin ovat toimineet.
10042:  Minä olen varma siitä, että tämän kamarin sosialidemokraatti-
10043:  nen puolue ei voi ottaa osaa semmoiseen päätökseen, jonka
10044:  kautta ruotsalainen kieliryhmä itse asiassa tulee sorron alaiseksi.
10045:        Ei ole kulunut montaa päivää siitä, kun tässä samassa
10046:  kamarissa oli puhe siitä, että meidän kokouksemme aljettaisiin
10047:  rukouksella. Tämä ehdotus nostettiin vanhan suomalaisen
10048:  puolueen ryhmän keskuudesta. Ehdotus sai lämmintä kanna-
10049: 224                Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
10050: 
10051: 
10052: tusta saman ryhmän puolelta. Täällä moni, halpamaisesti kyllä,
10053: väitti, että vanhan suomalaisen puolueryhmän kristillisyys oli
10054: vain naamio. Minä en silloin tahtonut sitä uskoa enkä tahdo
10055: vielä nytkään. Sentähden en myöskään voi uskoa, että se
10056: puolueryhmä, joka kannatti ehdotusta, että meidän kokouk-
10057: semme aljetaan rukouksella, nyt on valmis unohtamaan sen
10058: Herran sanat, joka on sanonut: »Kaikki, mitä te tahdotte, että
10059: ihmisten pitää teille tekemän, se tehkää myös heille.»
10060:        Toivon että rehtori Rosenqvistin ehdotus, joka on koh-
10061: tuullinen ja joka ei suinkaan vaadi liikoja, tulee hyväksytyksi.
10062:        Ed. von Alfthan: jag skall be att få följa hr Palmens
10063: exempel och komma hit upp och tala. Det har nämligen va-
10064: rit ganska svårt att följa med andragandena, särskildt af de
10065: talare, som sitta i främsta raden och vända ryggen åt de an-
10066: dra. Man får springa omkring tili talarena för att följa med
10067: deras andraganden. Oenom att tala härifrån kommer man
10068: visserligen i det läge, att måste vända ryggen åt hr talmannen,
10069: men man får väl lof att finna sig uti detta provisorium och
10070: hoppas, att han kanske ändå skall kunna följa med.
10071:        jag vill i korthet bemöta några uttalanden och skall se-
10072: dan be att i sak få yttra några ord. Jag vänder mig först tili
10073: hr Huoponen. Om nu § 50 i L. 0. skulle förhindra tolkning,
10074: så skulle tolkningen vid våra tidigare ständermöten icke haft
10075:  något stöd i L. 0., och ständerna skulle sålunda hafva förfarit
10076: olagligt under hela sin tillvaro. På detta sätt kan man sålunda
10077: alls icke läsa den paragraf, hvarom nu är fråga.
10078:        Hvad beträffar frågan om den tidsutdräkt, som tolknin-
10079: gen skulle medföra, så måste jag gifva dem rätt, som med fasa
10080: tänka på tillståndet i bondeståndet, ty nog var det hemskt.
10081:  När förslaget har en så obestämd form som det nu har, så
10082: kan ju hvar och en tänka, att det kunde bli något i denna
10083:  stil, och jag medgifver att det af rent praktiska skäl vore ab-
10084: normt att närma sig tili detta tillstånd. Men man skulle myc-
10085: ket väl kunna närmare precisera hufvudsyftet med hr Rosen-
10086:  qvists förslag, om man skulle fastställa en maximitid af högst
10087:  två minuter, utöfver hvilka tolkningen icke skulle få räcka, och
10088:  under hvilken tid toiken skulle så god~ han kan återgifva inne-
10089:  hållet af ett andragande. Då skulle vi säkerligen icke förlora
10090:  mer än en half timme eller däromkring vid en längre session.
10091:  Det kan ju också lätt hända, att kammarens ledamöter efter-
10092:  hand skulle vänja sig vid att koncentera sina yttranden, när
10093:  de se huru toiken kan få deras uttalanden hoptränga tili helt
10094:  korta, då det riktigt gäller.
10095:         Hvad själfva saken beträffar, ville jag framhålla, att jag
10096:                           Tulkitsemisasia.                       225
10097: 
10098: 
10099: icke kan finna att, om jag så får säga, det svenska språkets
10100: värdighet skulle blifva kränkt genom ett sådant tillvägagående
10101: som sjumannakomiten föreslagit, ty jag finner att själfva
10102: värdigheten formelt skulle vara tillvaratagen därigenom att i
10103: hvarje fall yrkandena skulle kommas att framställas. Vi böra
10104: också taga i betraktat]de frågan, hvarför vi sitta här och reso-
10105: nera på detta rum. Ar det för läktaren, är det för tidningarna
10106: eller är det för att landtdagens medlemmar skola få höra mo-
10107: tiveringarna och få sakerna möjligast allsidigt belysta och med
10108: ledning däraf kunna fatta sina beslut i detalj. Med all respekt
10109: för betydelsen utaf partiorganisationer och för den disciplin,
10110: som behöfs på alla områden, skulle jag dock vilja hoppas, att
10111: inom finlands landtdag en fri och personlig åskådning i så
10112:  många saker som möjligt skall göra sig gällande, så att om-
10113:  röstningar, när det gäller lagförslag och dylikt, icke skola dik-
10114: teras af partibeslut, utan af hvars och ens bästa insikt och
10115:  hvad hans samvete säger, när han fått höra alla skäl, som
10116: framförts, och att sålunda diskussionerna icke skola blifva lef-
10117:  vande bilder, utan blifva af verklig nytta och blifva lefvande
10118:  verksamhet för landet. från denna synpunkt synes det mig
10119:  vara värdefullt, att kammarens samtliga ledamöter få kännedom
10120:  om de väsentliga skälen och särskildt de nya skäl, som fram-
10121:  förts i diskussionerna, - ty att mången upprepning skall
10122:  framkomma kan väl icke undvikas - och detta synes mig
10123:  vara än viktigare för de finska talarena än för de svenska, ty
10124:  på ett eller annat sätt skola vi väl kunna i nödfall hålla våra
10125:  partikamrater, som icke förstå finska, underrättade om de vä-
10126:  sentligaste och hufvudsakligaste motiv, som framförts, hvilket
10127:  torde blifva mycket svårt för de finska talarena.
10128:         Om den finskatalande delen af kammaren öfverhufvud
10129:  icke bryr sig om att få del af de motiv, som framföras från
10130:  svenskt håll och hvilka kanske dock i en del frågor, särskildt
10131:  i en del lagfrågor kunde vara af synnerligt stor betydelse, så
10132:  är det närmast en sak, som hör dem tili. Det synes mig
10133:  emellertid att denna sak i sin helhet har så många både rent
10134:  formella sidor och formella svårigheter samt också väsentliga
10135:  sidor, att ärendet alls icke är moget för ett förberedande afgö-
10136:  rande i detta nu, utan skulle jag föreslå, att vi beträffande den
10137:  andra delen af hr Rosenqvists förslag icke ens preliminärt
10138:  skulle fatta något afgörande utan försöka komma ännu några
10139:  dagar framåt på samma sätt som hittills, och remittera frågan
10140:  tili fortsatt beredning af sjumannautskottet, hvilket kunde taga
10141:  hänsyn tili de skäl, som under diskussionen framställts, och
10142:  försöka komma tili en praktisk och lämplig lösning.
10143: 
10144:                                                             15
10145: 226                 Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
10146: 
10147: 
10148:         Ed. Schybergson: jag begärde ordet under hr Kivilinnas
10149:  andragande. jag behöfver icke bemöta det vidlyftigare, då hr
10150:  Bäck redan har gjort det. Men jag ber dock att få framhålla,
10151:  att om den svenskatalande öfverklassen så begår som hr Kivi-
10152:  linna det föreslagit, nämligen att den icke endast icke närmar
10153:  sig den svenska allmogen, såsom det svenska folkpartiet åsyf-
10154:  tar, utan aflägsnar sig från den, så komma medlemmar af
10155:  denna svenska öfverklass icke vidare att väljas tili represen-
10156:  tanter för vår svenska befolkning. jag blir den närmaste att
10157:  afråda den därifrån. Den svenska befolkningen skall tili re-
10158:  presentationen välja män, som hafva djupa rötter hos den.
10159:  (Bra). Och då kan det, om vi följa hr Kivilinnas recept, in-
10160:  träffa, att i den svenska gruppen icke sitta endast två och tre,
10161:  som icke förstå finska språket, utan alla inom den svenska
10162:  gruppen.
10163:         jag förstår mycket väl de betänkligheter, som göra sig
10164: gällande emot en tolkning, i all synnerhet en fullständig tolk-
10165:  ning af andragandena. jag är aHdeies ense i detta afseende
10166:  med hr Palmen. Det finnes tolkar, såsom t. ex. iektor Borg
10167: i tiden, som rent af förbättrade andragandena, men också detta
10168: är oriktigt, ty toiken kommer i sådant fall på sätt och vis att
10169: deltaga i ärendenas afgörande, oaktadt han rätteligen ingen
10170: talan bör hafva. Men regeln är dock, att andragandena försäm-
10171: ras, och den, som tagit så pass mycket del i diskussionerna
10172: som jag, ber Oud bevara sig för all tolkning. Har man gjort
10173: något som hälst intryck på sitt modersmål, så vet man, att
10174: det går förloradt i och med detsamma toiken träder fram. Och
10175: jag ber att få konstatera, att tili min öfverraskning t. o. m.
10176: i denna kammare de svenska andragandena dock synbarligen
10177: förståtts af en icke ringa anpart af kammarens finskspråkiga
10178: medlemmar. De äro icke helt och hållet förlorade, såsom de
10179: mestadels varit det i bondeståndet. Men icke desto mindre
10180: måste jag framhålla, att en tolkning i den begränsade
10181: form, som förslagsställaren här har föreslagit, ingaluoda är så
10182: vansklig, som man i allmänhet fattar den. jag var för några
10183: månader sedan med om ett sammanträde, vida talrikare än
10184: detta, sammansatt tili öfvervägande del af finskatalande, lik-
10185: som denna kammare, och tili en mindre del af svenskatalande.
10186: Där försiggick en tolkning ungefär sådan som hr Rosenqvist
10187: afsett den, utan att tiden därigenom i nämnvärd grad upptogs
10188: eller svårigheter af ett eller annat slag uppstodo. Detta var
10189: icke en tolkning, som afsåg att återgifva yttrandena, utan det
10190: var fastmera en tolkning, som endast meddelade hvad talarena
10191: yrkade.
10192:        jag vill och kan icke framställa något annat förslag än
10193:                           Tulkitsemisasia.                    227
10194: 
10195: hr Rosenqvists, men jag vill hemställa tili dem, som i sju-
10196: mannakomiten eller utom densamma omfattat förslaget tili
10197: .tolkning af yrkandena från svenska tili finska, men en privat
10198: tolkning i motsatt riktning, huruvida de icke vilja modifiera sitt
10199: förslag därhän, att yrkandena skulle öfversättas i hvartdera
10200: riktningen. Ty det är dock icke mer än en några sekunders
10201: verk. jag vill tili skäl för denna min hänvändning framhålla,
10202: att de yrkanden, en talare gör, i själfva verket äro så att säga
10203: en del af den officiella förhandlingen. Det är ungefär det-
10204:  samma som vi afsågo, då vi vid behandlingen af föregående
10205:  moment kammo därhän, att äfven den resume af debatten, som
10206:  gifves, skulle tili det andra språket öfversättas. Skillnaden är
10207:  endast den, att öfversättningen sker redan under debatten, så
10208:  att man har tillfälle att bemöta den. Om man icke kunnat
10209:  följa debatten och får kännedom af yrkandena först efteråt, så
10210:  har man icke tillfälle att däremot göra anmärkning. En tolk-
10211:  ning af enbart yrkanden tager icke nämnvärd tid i anspråk
10212:  och stör icke förhandlingarna mer än den privata öfversätt-
10213:  ning, som man föreslagit och som från alla synpunkter sedt
10214:  är ett oting.
10215:       Ed. Yrjö-Koskinen, f. S.: Minä olisin valmis toistaiseksi
10216: kannattamaan ed. Tainion ehdotusta. Mutta minua estää teke-
10217: mästä sitä sama seikka, jonka ed. Kivilinna täällä pitemmässä
10218: lausunnossa toi kuuluviin. Täällä on niissä eduskunnan is-
10219: tunnoissa, joissa tähän saakka olemme olleet, saatu kuulla yhtä
10220: odottamaton kuin ilahuttava ilmiö. Useat herroista, joitten
10221: suomenkielen taidosta ei kellään ole tähän saakka ollut aavis-
10222: tustakaan, ovat täällä esiintyneet suomenkielellä. Olemme saa-
10223: neet kuulla hrojen Schybergsonin, von Alfthanin ja Gustafssonin
10224: puhuvan suomea, tosin ei kaikin puolin virheettömästi, mutta
10225: ainakin niin että sitä on ymmärretty. jos vielä jatketaan tähän
10226: tapaan istuntoja, niin ehkä Rosenqvistin veljeksetkin esiintyvät
10227: suomeksi. Aivan varmaa on, että jos hyväksytään hra Tainion
10228: ehdotus, niin tämä ilahuttava ilmiö tulee kerrassaan keskeyty-
10229: mään. Minä olen sitä mieltä, että Suomen uuden eduskunnan
10230: ei ole syytä ruveta silittelemään sitä kansallistunnon puutetta
10231: ja sitä velttoutta, joka on estänyt osaa meidän sivistyneestä
10232: säädystämme täydellisesti oppimasta kansallista kieltämme. On
10233:  todellakin aika, että tehdään loppu tällaisen velvollisuudentun-
10234:  non puutteesta. Ed. Bäck on vedonnut meidän kristillisyy-
10235:  teemme. On tavallista, että taholta, jolla koko menettely on
10236:  todistanut kaikkia muuta kuin kristillisyyttä, sitte kun ahdin-
10237:  koon joudutaan, sanotaan: Te olette kristittyjä, älkää ahdistako
10238:  meitä. Mutta pidetäänkö todella kristillisen velvollisuuden vaa-
10239: 228                    Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
10240: 
10241: 
10242: timuksena, että silitetään niitten päätä, jotka kaiken aikaa ovat
10243: Suomen kansaa vastaan polkeneet kristillisyyden yksinkertai-
10244: simpia vaatimuksia, ja onko se kristillistä, että täällä pakote-
10245: taan käännösjärjestelmän kautta näitä istuntoja jatkumaan vielä
10246: pitemmälle kuin mitä muutenkin nähtävästi tulevat kestämään,
10247: - kaiketi arvellaan että johtopäätös tästä minun esityksestäni
10248: on se, että todellisten ruotsalaisten kansanmiesten lausunnot,
10249: semmoisten, jotka eivät suomea osaa; käännetään suomenkie-
10250: lelle. Mutta minua arveluttaa siinä yksi seikka. On mahdo-
10251: tonta, kun oikein kovalle tulee, tehdä eroa herrasmiehen ja
10252: kansanmiehen välillä. Onhan äskettäin ruotsalainen ylimys-
10253: puolue muuttunut kansanpuolueeksi ja varsin uskottavaa on,
10254: että jos tällainen määräys saataisiin aikaan eduskunnassa, niin
10255: kaikki ruotsalaiset herrat muuttuisivat täällä kansanmiehiksi.
10256: Minä siis puolestani, täyttääkseni kristillisen rakkauden vaati-
10257: muksia, ehdotan, että yksityiset tulkit asetetaan niiden ruotsa-
10258: laisten kansanmiesten viereen, jotka niitä haluavat, mutta ettei
10259: missään tapauksessa ruotsinkielisiä lausuntoja, ei edes loppu-
10260: ponsia käännetä suomeksi.
10261:        Ed. Vuorimaa: Täällä on jo periaatteen kannalta puhuttu
10262:  asiassa puolelta ja toiselta. On soitettu sorron suurta rumpua,
10263:  onpa jo imarreltu ja kosiskeltu; sentähden minä en tahdokaan
10264:  kajota tähän asiaan periaatteen kannalta. Tahdon vaan esittää,
10265:  niinkuin edellinen puhuja, ettei mitään julkista kääntämistä
10266: suomenkielestä tapahtuisi, vaan että sen sijaan asetettaisiin
10267: yksityisiä tulkkeja kolmen täällä olevan ruotsalaisen rahvaan-
10268: miehen viereen selittämään heille, mitä suomeksi puhutaan, jos
10269: he sitä tahtovat. Mutta koska he ovat ruotsalaisen kansan-
10270: aineksen lähettämiä suomenkieltä osaamattomia edustajia, niin
10271: pitäisin myös sen oikeutettuna, että he saisivat ajatuksensa
10272: käsitettäväksi myöskin suomenkielisille edustajille. ja siitä
10273: syystä pyydän ehdottaa, että heidän kolmen lausuntonsa kään-
10274: netään, vaikkei kokonaisuudessa, niin pääajatukset, suomen-
10275: kielelle.
10276:        Mitä niihin edustajiin tulee, jotka eivät ole rahvaan mie-
10277: hiä, vaan kyllä ymwärtävät ja puhuvat suomea, jos tahtovat,
10278: niin pidän tämmöisen vaatimuksen jotenkin joutavana; se ai-
10279: noastaan vaikuttaisi niitä samoja kömpelyyksiä, jotka käännös-
10280: järjestelmästä syntyivät vanhassa eduskunnassa. Mutta jos he
10281: tahtovat antaa lausuntonsa ruotsinkielellä, niin olkoon se hei-
10282: dän oma asiansa. jos he tahtovat sen tehdä sugmalaisille
10283: edustajille ymmärrettävästi, käyttäkööt suomenkieltä. (Aänestys !)
10284:       Ed. Estlander:     Det hade varit önskligt, att sådana utta-
10285:                             Tulkitsemisasia.                       229
10286: 
10287: 
10288: landen, som här under diskussionens lopp gjorts och hvars
10289: innebörd nogsamt varit känd sedan årtiondens strider inom
10290: 1andet, icke hade här behöft bemötas, och detta hade icke hel-
10291: ler varit nödigt, såvidt de icke förbundits med ett yrkande och
10292: ett förslag. Här har framställts det förslag, att öfversättning
10293: af de finska andragandena tili svenska endast finge ske för
10294: den, som vore af svensk allmogesstam och fördenskull kunde
10295: anses berättigad att icke kunna finska språket. Då ett dylikt
10296: försla~ här gjorts, kan jag icke underlåta att bemöta detsamma.
10297: jag vlil yttra som min mening, att ett dylikt förslag bygger på
10298: en vrång föreställning om hela vårt samhälle. Denna före-
10299: ställning är den, att den svenska s. k. bildade klassen icke
10300: egde existensberättigande i Finland. jag betecknar denna fö-
10301: reställning såsom vrång. Den har intet stöd i vår historia,
10302: vare sig den äldre eller de senaste tidernas. Då vi, svenska-
10303: talande af den s. k. bildade klassen i landet, tala svenska, så
10304: göra vi det med historiens rätt såsom . ~edär bruka sitt mo-
10305: gersmål och bruka detta såsom ett lanäets inhemska språk.
10306: Afven detta torde böra utsägas på detta rum, ty det har på
10307: alltför många håll varit bestridt eller glömdt. Men om vi så-
10308: lunda, då vi här tala vårt svenska modersmål, tala ett af vårt
10309: fosterlands, finlands, språk, så ega vi äfven fordra, att detta
10310: språk här åtnjuter den jämbördiga ställning och rätt, som till-
10311: kommer detsamma. Detta har jag ansett mig vara nödsakad
10312: att här utsäga med anledning af det förslag jag antydde, och
10313: på denna grund ber jag att få motsätta mig detsamma och
10314: alla dylika förslag, som kunna komma att framställas.
10315:        Ed. Alkio: Minä pyydän saada kannattaa sitä esitystä,
10316: joka on tehty siihen suuntaan, että suomenkieltä osaamatto-
10317: mille ruotsalaisille kansanmiehille laitetaan yksityis-tulkki.
10318: Mutta minä en saata millään tavalla kannattaa sitä ehdotusta,
10319: että täällä istuville ruotsinkielisille virkamiehille, joitten pitäisi
10320: osata suomenkieltä, kustannettaisiin erityinen tulkki. Minä pyy-
10321: dän huomauttaa siitä seikasta, että jo 1734 vuoden perustuslaki
10322: määrää heille suomenkielen taidon. Vuonna 1863 annettiin hal-
10323: linnollinen asetus, jossa tämä nimenomaan velvoitettiin. Silloin
10324: jätettiin 20 vuoden oppiaika, jonka kuluessa heidän olisi pitänyt
10325: oppia suomenkieltä. Kun tämä 20 vuotta oli kulunut, selitettiin
10326: ruotsalaisen ryhmän puolelta -- sen teki silloinen prokuraattori -
10327: että suomen kieli oli vieras kfeli tässä maassa. Tuntuu ikäänkuin
10328: kohtalon ivalta, että heti kun täällä on luokka-etuoikeudet tulleet
10329: kumotuiksi ja kansanvaltainen eduskunta astuu näyttämölle,
10330: tämän saman ryhmän puolelta ollaan valmiit tässä eduskun-
10331: 230                Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
10332: 
10333: 
10334: nassa väittämään, että se luonnollinen ja oikeutettu vaati-
10335: mus, jonka tämä eduskunta tahtoo asettaa näille sivistyneille
10336: miehille, että heidän ei pitäisi käyttää turhaan eduskunnan
10337: aikaa, vaan että heidän pitäisi käyttää sitä suomenkieltä,
10338: jota he tuntuvat osaavan, - tuntuu melkein kohtalon ivaltat
10339: että he vaativat vielä täälläkin, ettei heidän tarvitse osata
10340: sitä kieltä, johon edellä maintut asetukset heitä ovat nimen-
10341: omaan veivoittaneet Minun mielestäni tekee eduskunta
10342: näille herroille hyvän palveluksen sillä, jos se tällä kertaa
10343: päättäisi, että mitään tulkitsemista heitä varten ei täällä toi-
10344: meenpanna, vaan että annetaan sopiva tilaisuus heille har-
10345: joitella sitä suomenkieltä, jota he kyllä riittävästi ennestään-
10346: kin osaavat.
10347:        .Ed. Sirola: Otan asian aivan käytännölliseltä kan-
10348: nalta. Ruotsalaisen kansan oikeudet eivät kärsi siitä, millä
10349: tavoin tulkitsemiskysymys täällä järjestetään. He lukevat
10350: sanomalehdestään eduskunnan töistä ja seuraavat niitä ja
10351: saavat edustajiltaan selostukset, kun he kotiin tulevat. Siten
10352: he voivat seurata aivan tarkoilleen, mitä täällä tapahtuu .
10353: .Entäpä heidän edustajansa? Tarkoitan ruotsinkielisiä rah-
10354:  vaanmiehiä. Heille tarjotaan persoonallisia tulkkeja, jotka
10355: heitä askel askeleelta pitäisivät tapahtumien tasalla, mutta
10356: ruotsalaisen yläluokan jäsenet eivät tahdo sitä heille suoda,
10357: vaan haluaisivat ennen, että he saisivat lyhyen ja kuivan
10358: ruotsinkielisen lausunnon pitkän suomenkielisen lopussa. Se
10359: olisi heille vääryyden tekemistä, se olisi vain julkinen paraati,
10360: jonka herrat tahtovat kuulla ruotsiksi sanottavan, mutta
10361: ruotsalaisia kansanmiehiä ei se rahtuakaan hyödyttäisi.
10362:         Mitä sitte tulee ponsien tulkitsemiseen ruotsista suo-
10363: meksi, on minusta hyvin turhaa se puhe, että se kovin paljo
10364: aikaa veisi. Jollei täällä muulla aikaa kuluteta, niin ei se pal-
10365: jon aikaa vie. Täällä on puhuttu ihmisrääkkäyksestä. Tämä
10366: keskustelu on jo kaksi tuntia ollut selvää ihmisrääkkäystä
10367:  (Hyvä, hyvä!) Voin vakuuttaa, että täällä on monta sellaista,
10368: jotka haluavat kuulla ruotsalaisen lausunnon asiallisen ja
10369: lyhyen ponnen tulkittuna mieluummin kuin kuunnella lop-
10370: pumattomia jaarituksia suomenkielellä. Minun mielestäni
10371: siis edustaja Tainion ja puhemieskomitean tekemä ehdotus
10372: on aivan käytännöllinen ja oikeudellinen. Ruotsalaiset kan-
10373: sanmiehet saavat seurata tapahtumien tasalla täydellisesti
10374: ja heidän, samoin kuin ruotsalaisten täällä olevien yläluokka-
10375: laistenkin lausuntojen ponnet annetaan tiedoksi umpisuoma-
10376: laisille. Siitä on ymmärtääkseni hyötyä enemmän kuin vii-
10377:                           Tulkitsemisasia.                   231
10378: 
10379: 
10380: vytystä. Kun täällä jokin ruotsalainen lausunto annetaan,
10381: rientää usein minunkin tovereitani kysymään: mitä hän sa-
10382: noi? tle jaksaisivat kyllä kuunnella sen loppulausunnon,
10383: mikä siinä annetaan. Sen sijaan ei pitempi ylimalkainen
10384: tulkitseminen enää paljoakaan asiassa lisäisi sitä, mitä hra
10385: Alfthan sanoi, että muka lausunnon painavat syyt paljon vai-
10386: kuttaisivat. tlra Schybergson on jo sanonut, että ne paina-
10387: vat syyt, jotka ruotsinkielisessä lausunnossa mahdollisesti
10388: ovat olleet, häviävät kokonaan tulkin käsissä. Mutta suo-
10389: menkielisten on hyvä tietää lyhyesti se, mitä ruotsinkieli-
10390: sessä lausunnossa pääasiassa on sanottu, ja useimmat suo-
10391: malaiset lausunnot eivät mitään kadottaisi, jos ne lopetettai-
10392: siin kaksi minuuttia ennen, niin että tämä tulkitseminen eh-
10393: dittäisiin suorittaa. (tlyvä !) Täällä on tahdottu jollakin ta-
10394: valla kiristää ruotsinkielisiä, tämän maan ylemmän koulu-
10395: sivistyksen saaneita, että he rupeisivat puhumaan suomea, ja
10396: on sanottu, että tämä lyhyt tulkitseminen heitä siitä estäisi.
10397: Niinkuin jokainen huomaa, on tämä puhe lörpötystä. Se on
10398: lähtenyt selvästi natsionalistisesta käsityskannasta, ettei ha-
10399: luta kuulla sitä lyhyttä tulkitsemista. Jos nämät, jotka täällä
10400: jo ovat osoittaneet osaavaosa suomea ja jotka eivät vielä ole
10401: sitä osoittaneet, mutta kyllä osaavat, haluavat näillä syillä ja
10402: puheen suoranaisella vaikutuksella jotain keskustelun kulu-
10403: essa saada aikaan ja muutetuksi, niin he kyllä, vaikka tällai-
10404: nen ponsitulkitseminen on olemassa, itse ymmärtävät oman
10405: etunsa. Ja käyttämällä silloin suomenkieltä asioissa, joissa
10406: he arvelevat edustavansa ruotsalaisen kansan oikeuksia, he
10407: tekisivät paljoa suuremman palveluksen tälle kuin käyttä-
10408: mällä ruotsinkieltä. Mutta minä epäilen, että he tähän niin
10409: erinomaisesti kiirettä pitäisivät, sillä ne syvät juuret, jotka
10410: heillä hra Schybergsonin lausunnon mukaan ovat kansassa,
10411: eivät ainakaan useimmissa kysymyksissä ole heitä sitoneet
10412: ajamaan sen ruotsinkielisen kansan pohjakerrosten todellista
10413: etua, joista he täällä niin paljon puhuvat. (tlyvä !)
10414:        Mitäpä tämä pitemmistä puheista paranee. :Edusmies
10415: Tainion ehdotus ei tänne tuo mitään pitkäveteisiä keskuste-
10416: lun jatkaja, jos halutaan semmoisesta pitkäveteisyydestä
10417: muuten vähääkään päästä, ja se tyydyttää varsin täydellisesti
10418: kielellisen tasaarvon ja oikeudellisuuden vaatimukset.
10419:       :Ed. Kivilinna: :Edustaja Bäck, vaikka hän osoittikin
10420: osaavaosa suomenkieltä, nähtävästi ei kumminkaan ole kä-
10421: sittänyt minun lausuntoani. Minä luulen niin selvästi, kuin
10422: selvästi sanoa voi, tehneeni eroituksen ruotsalaisen kansan
10423: 232               Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
10424: 
10425: 
10426: ja meidän ruotsia puhuvan ylimysluokkamme välillä. .Edus-
10427: taja Bäck kohdisti minun Iausuntoni ruotsalaiseen kansaan
10428: kokonaisuudessaan. Minä kohdistin sen meidän ruotsalai-
10429: seen herrasluokkaamme. Ja pyydän, että edusmies Bäck
10430: koettaisi ainakin, jos se on hänelle mahdollista, tehdä eron
10431: näiden kahden asian välillä. Tätä ruotsia puhuvaa sivisty-
10432: nyttä säätyä, joka kuitenkin täällä, kuten sanoin, käy suoma-
10433: laisesta, sitä minä vaadin täällä puhumaan suomea ja se ei
10434: minun käsitykseni mukaan ole mikään liika vaatimus. .Ei
10435: se minun käsittääkseni myöskään vähimmässäkään määräs-
10436: sä estä tätä samaista sivistynyttä luokkaa liittymästä ruot-
10437: sia puhuvaan kansaan todellakin paljoa lähemmin; päinvas-
10438: toin minä olisin ensimäinen, joka soisin, että se sen tekisi
10439: monin verroin suuremmassa määrässä kuin mitä se tähän
10440: saakka on tehnyt.
10441:        Minä vetoan siihen edusmies Sirolan lausuntoon, että tä-
10442: män ruotsalaisen sivstyneen luokan jäsenet tuskin tulevat
10443: vapaaehtoisesti täällä käyttämään suomenkieltä, jos kerran
10444: asetetaan se mahdollisuus, että he saavat lausuntonsa pää-
10445: kohdat suomenkielellä tulkituiksi. Myönnän kyllä, että, niin-
10446: kuin jo sanoin, heidän lausuntonsa saattavat sisältää koko
10447: joukon arvokasta, mutta minun luullakseni tämän puhtaasti
10448: käytännöllisen näkökannan yläpuolelle pitää asettaa se näkö-
10449: kanta, että kerrankin saadaan käytännössä murretuksi se ra-
10450: ja-aita, jonka tämä sama sivistynyt luokka, käyttämällä kan-
10451: salle vierasta kieltä, on rakentanut itsensä ja tämän kansan
10452: välille. Ja jos se tulos saavutetaan, niin luulen, että se on
10453: monin verroin arvokkaampi kuin se joksikin ajaksi mahdol-
10454: lisesti saavutettu käytännöllinen tulos, joka ehkä voitaisiin
10455: saada siten, että ruotsalaisten lausuntojen pääkohdat kään-
10456: nettäisiin. .En nimittäin osaa panna arvoa pelkiHe hetken
10457: käytännöllisille tarpeille. Minä luulen että meillä on 'hiu-
10458: kan korkeampakin asioita ajettavanamme kuin sellaiset joka-
10459: päiväiset hetken kysymykset.
10460:        On sanottu, että minä olen täällä piiskannut. Olkoon
10461: menneeksi. Minä olen todellakin koettanut piiskata ruot-
10462: salaista ylimysjoukkoamme, ja jos minun on onnistunut
10463: tehdä se niin, että se todella on tuntunut, niin minä kiitolli-
10464: suudella merkitsen sen muistiin ja pidän sen myöntämisen
10465: suurena tunnustuksena .
10466:       .Ed. Antila: Kun täällä ei ainakaan ole moni suomen-
10467: kieltä taitava ja puhuva eduskunnan jäsen lausunut mielipi-
10468: dettään, pyysin puheenvuoroa saadakseni vain lyhyesti
10469:                          Tulkitsemisasia.                   233
10470: 
10471: ilmoittaa, että minä en ainakaan kaipaa täällä mitään kään-
10472: nösjärjestelmää. Minulla on ollut tilaisuus olla kokouksissa
10473: ja keskusteluissa m. m. valtiopäivillä ja olen silloin siksi
10474: kyllästynyt käännösjärjestelmään, että julkinen käännösjär-
10475: jestelmä, jolla asiain käsittelyä ehkäistään ja viivytetään, on
10476: hyvin haitallinen; sentähden on se mielestäni jätettävä ko-
10477: konaan pois.       Sitävastoin sitä käännösjärjestelmää, että
10478: suomea ymmärtämättömille kansan edustajille yksityisesti
10479: tulkittaisiin, en vastusta, vaan pidän sen kohtuullisena.
10480:        .Ed. Viliomaa: Minä luulen, että se aika ei ole kau-
10481: kana, jolloin ruotsalainen kansanaines lähettää tähän huo-
10482: neeseen henkilöitä, jotka ymmärtävät suomenkieltä.         Se
10483: tapahtuu silloin kuin tämä kansanaines vapautuu siihen istu-
10484: tetusta käsityksestä, että ruotsinkieli on jotakin paljon pa-
10485: rempaa kuin suomenkieli, ja kun se oppii ymmärtämään, että
10486: sen oma etu vaatii lähettämään tänne suomenkieltä ymmär-
10487: täviä henkilöitä, eikä ainoastaan sitä kieltä ymmärtäviä,
10488: vaan myöskin sitä käyttäviä. Siihen viittaa esim. hra Bäckin
10489: käytös tänä iltana. Herra Bäck on täällä tähän asti käyt-
10490: tänyt ruotsinkieltä, mutta nyt hän puhui suomea. Mistä
10491: syystä? Siitä syystä että hän piti tämän asian niin tär-
10492: keänä, että hän halusi saada myös yksinomaan suomen-
10493: kieltä taitavat puolelleen ja tahtoi siis saada ajatuksensa
10494: heidänkin tietoon.
10495:        Täällä ovat eräät puhujat tahtoneet vedota yksinomaan
10496: asian oikeudelliseen puoleen. On sanottu, että ruotsinkie-
10497: lisellä kansanaineksena on oikeus vaatia tässä huoneessa
10498: tulkitsemista, ja että tuon vaatimuksen vastustaminen tietää
10499: yksistään sortoa ja vääryyttä. Mutta minä tahdon väittää,
10500: että tässä on kysymyksessä muitakin oikeuksia kuin ruot-
10501: sinkielen, on kysymyksessä Suomen kansan oikeus vaatia
10502: eduskunnaltaan, että se tekee niin paljon työtä kuin mah-
10503: dollista, saa aikaan niin suuria tuloksia kuin suinkin. Mutta
10504: jos täällä ruvetaan tulkitsemista pienemmässä tai suurem-
10505: massa määrin käyttämään, niin täytyy jokaisen myöntää,
10506: että varsinainen työmme silloin hidastuu. Sitäpaitsi on huo-
10507: mattava, ettei minun nähdäkseni ruotsinkielisten edustajain
10508: vaatimus saada tulkitsemista ja se vaatimus, että täällä niin
10509: paljon kuin mahdollista saadaan tuloksia aikaan, suinkaan
10510: ole vastakkaisia, vaan että ne voidaan sovittaa; mutta jos
10511: ne olisivatkin ristiriidassa, niin minusta koko kansan edun
10512: on käyminen ruotsinkielen edun edellä. Mutta, kuten sa-
10513: nottu, ne eivät ole ristiriidassa. Minun nähdäkseni molem-
10514: 234                Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
10515: 
10516: 
10517: mat nämä vaatimukset voidaan toteuttaa sillä menettelyllä.
10518: jonka edustaja Palmen on ehdottanut, nimittäin että käytet-
10519: täisiin yksityistä tulkitsemista.   Silloin tulisi yksinomaan
10520: ruotsinkieltä taitavien edustajain tarpeet huomioon otetuiksi
10521: eikä tarvitseisi tuhlata eduskunnan kallista aikaa tulkitse-
10522: miseen.
10523:        Ed. Johansson: J ag har för min del kännt mig mycket
10524: besviken öfver de andraganden, hvilka den nu diskuterade
10525: tolkningsfrågan gifvit anledning tili. Ehuru jag icke varit
10526: okunnig om de ansatser för åsidosättandet i språkligt hän-
10527: seende af mindretalets rätt, som kommit till synes i detta
10528: land, så har jag dock aldrig kunnat ana, att denna ovilja
10529: skulle på detta rum ikläda sig en sådan skepnad, som den
10530: nu gjort. Här har bland annat föreslagits, att ingen tolk-
10531: ning skulle ske af uttalandena i de synnerligen viktiga frå-
10532: gor, som inom representationen komma till behandling.
10533: .C'etta skulle hafva tili fölid, att dessa frågors utredning i
10534: svensk dräkt blefve helt och hållet oförstådd af största delen
10535: finskatalande representanter och tvärtom, hvilket ingalunda
10536: vore ägnadt att underlätta det gemensamma arbete, som
10537: här förestår.    Språkstriden har redan alltför länge tändt
10538: våra sinnen i brand och lågor och åstadkommit de mest
10539: beklagliga följder för land och folk. Skola också nu landt-
10540: dagens representanter, församlade hit tili fredligt arbete,
10541: ytterligare gifva näring åt denna dystra språkfejd? Hafva
10542: vi icke den förutan ansvar nog? Jo, mer än nog. Låtom oss
10543: då icke i språkligt afseende, huru mycket våra åsikter än
10544: för öfrigt divergera, blifva främmande för hvarandra, utan
10545: må vi städse hysa respekt för det vi hålla dyrast, vårt mo-
10546: dersmål. Det skall helt säkert endast lända oss själfva och
10547: de tusenden, som skickat oss hit, tili nytta och förkofran.
10548: Då jag tror, att denna fråga, såvidt jag kunnat sluta af dis-
10549: kussionen, tarfvar ytterligare utredning, ber jag att få un-
10550: derstödja hr Schybergsons förslag, att frågan måtte remit-
10551: teras tili sjumannakomiten för att där ytterligare hand-
10552: läggas.
10553:        Ed. Pykälä: Minä tekisin sen ehdotuksen, että tämä
10554: asia pantasiin pöydälle. Jos täällä yhä tullaan keskiyön tun-
10555: teina näin innokkaasti keskustelemaan, niin juhannuksen
10556: tienoilla on saavutettu semmoiset tulokset, että suomalaiset
10557: osaavat ruotsia ja ruotsalaiset suomea.        Ja koska täällä
10558: vielä eräs arv. edustaja on luvannut piiskata, niin kaiketi
10559: sitäkin paremmat tulokset saavutettaisiin.
10560:        Minä vastustan tulkitsemisjärjestelmää.
10561:                          Tulkitsemisasia.                   235
10562: 
10563:       Ed. Bäck: Herra Kivilinna myönsi, että hän on täällä
10564: piiskannut ruotsalaisia herroja. Minä olen iloinen siitä, että
10565: hän on tämän tunnustuksensa julkilausunut        Hän on siis
10566: asettunut samalle kannalle kuin ne poliisit, joita sosiaalide-
10567: mokraatit ovat täällä soimanneet. lieitä soimattiin siitä, että
10568: he olivat uhanneet piiskata muutamia edustajia. Mutta hra
10569: Kivilinna ei ole ainoastaan uhannut, hän on todellakin piis-
10570: kannut edustajia.
10571:       Herra Kivilinna sanoi, ettei hän ole piiskannut ruotsa-
10572: laista kansanryhmää, vaan ruotsalaisia herroja. Minä en ym-
10573: märrä, että hänen lausunnossaan siinä suhteessa on minkään-
10574: laista logiikkaa. Minä en tunne persoonallisesti hra Kivi-
10575: linnaa, mutta näyttää siltä, kuin hän olisi herrasmies. Siis
10576: meidän täytyy - jos nim. pysymme hra Kivilinnan logii-
10577: kassa - vetää se johtopäätös, että hän ei ole kansan tänne
10578: lähettämä, vaan herrojen. Minä kuitenkin uskallan epäillä,
10579: että hra Kivilinnan logiikka ei pidä paikkaansa. Luultavasti
10580: on hän, vaikka onkin herrasmies, kansan lähettämä, ja sa-
10581: moin uskallan väittää, että me ruotsalaiset herrat emme ole
10582: herrojen lähettämiä, vaan ruotsalaisen rahvaan. Samalla
10583: kertaa siis kuin hra Kivilinna on piiskannut ruotsalaisia her-
10584: roja, on hän piiskannut ruotsalaista kansanryhmää.
10585:       Vielä tahtoisin tehdä herra Sirolalle kysymyksen:
10586: onko se oikeuden kanssa yhtä pitävää, että, kun ruotsalai-
10587: set rahvaan miehet, jotka ovat täällä eivätkä osaa suomea,
10588: saavat tulkin, ruotsalaiset herrat, jotka eivät osaa suomea,
10589: eivät sitä saa? Täällä löytyy minun vieressäni ruotsalai-
10590: nen herrasmies, joka on sanonut - ehkei hra Sirolalla ole
10591: ollut aikaa kuulla hänen sanojaan - ettei hän osaa suomen-
10592: kieltä, mutta sen onnettomuuden tähden, että hän on n. k.
10593: herrasmies, riistetään häneltä se oikeus, mikä annetaan rah-
10594: vaan miehelle. Minä tahdon muistuttaa hra Sirolaa, että hra
10595: Sundblom, vaikka hän onkin herrasmies, on ruotsalaisen
10596: rahvaan lähettämä. Sentähden on hänellä oikeus vaatia
10597: tulkkia.
10598:        Ed. Rosenqvist, V. T.: Jag har icke begärt ordet för
10599: att täfla med hr Kivilinna och några andra talare i öfver-
10600: lägset sätt att föra en diskussion; jag erkänner min full-
10601: komliga oförmåga i detta afseende. Jag har icke heller be-
10602: gärt ordet för att vare sig tacka för eller tilihakavisa de
10603: många vänliga råd, som här gifvits åt oss ,herrar", hvilka
10604: tillhöra det svenska folkpartiet. Men jag har begärt ordet
10605: för att, innan frågan öfverlämnas till omröstning, än en gång
10606: 236                 Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
10607: 
10608: 
10609: fixera mitt förslag, ty det har under diskussionens lopp blif-
10610: vit vanställdt. Man har sökt göra troligt, att det här vore
10611: fråga om fullständig tolkning från finska till svenska och
10612: från svenska till finska. Detta har aldrig påyrkats. Och
10613: när man framställdt förslaget i denna dager, så har man se-
10614: dan utmålat i de bjärtaste färger alla de olägenheter, som
10615: påståtts hafva förefunnits t. ex. i bondeståndet under före-
10616: gående landtdagar och vid kyrkomötena. Men det är icke
10617: en sådan tolkning, som här påyrkats; här har endast an-
10618: hållits om en kort tolkning af det hufvudsakliga innehållet
10619: i andragandena. Må man då åtminståne fasthålla hvad saken
10620: gäller.
10621:       :Ed. Nevanlinna: Niin houkuttelevaa kuin olisikin lau-
10622: sua tästä asiasta jotakin myöskin sen periaatteen kannalta,
10623: jonka oikeudesta minä puolestani olen elävästi vakuutettu,
10624: niin en tahdo siihen puoleen asiata ollenkaan koskea. :Edus-
10625: kunnan aika on tosiaankin kalliimpaa, kuin että minä roh-
10626: kenisin näin suuresti valistuneessa seurassa vaatia aikaa
10627: selvittelyille, joilla tavallisesti täytetään sanomalehtien pals-
10628: toja. Mutta ainoastaan siltä käytännölliseltä kannalta, kuin
10629: edellisessäkin lausunnossani, pyytäisin saada tehdä erään
10630: huomautuksen. Minun ymmärtääkseni tulkinnan tarkoituk-
10631: sena kaiketikin on oleva saada niitten tietoon, jotka jolla-
10632: kin kielellä annettua lausuntoa eivät ymmärrä, se, mitä pu-
10633: huja on tuonut esiin. Mutta käsittääkseni keskustelussa ei
10634: suinkaan pääasia ole, mitä yksityisen edustajan lausuntoon
10635: tulee, niin sanotussa ponnessa, johon lausunto päättyy. Sillä
10636: sehän usein ei ole muuta kuin ilmoitus, että puhuja on samaa
10637: mieltä kuin joku edellinen puhuja, että hän kannattaa armol-
10638: lista esitystä tai sitä vastustaa, että hyväksyy valiokunnan
10639: mietinnön tai että hän sen hylkää. Tämä n. s. ponsi on kui-
10640: tenkin minun ymmärtääkseni suhteellisesti arvoton osa edus-
10641: tajan lausuntoa. Pääpainon lausunnossaosa kai täällä jokai-
10642: nen, joka käyttää puhevuoroa, panee niihin uusiin syihin ja
10643: näkökohtiin, joita hän luulee voivansa esittää ja joitten pe-
10644: rustuksella hän toivoo - huolimatta siitä, kuinka jyrkät
10645: puoluerajat ja ennakolta omistetut vakaumukset saattavat
10646: olla - voivansa vaikuttaa siihen korkea-arvoisaan seuraan,
10647: jossa hänellä on kunnia esiintyä. Hra Tainion ehdotuksen
10648: mukaan tulisi nyt kuitenkin ainoastaan se osa edustajan lau-
10649: suntoa käännettäväksi toiselle kielelle, joka, jos minun käsi-
10650: tykseni on oikea, on sen suhteellisesti vähimmän arvoinen
10651: osa. Ymmärtääkseni niin hyvin ne, joiden lausunnot tällä
10652:                           Tulkitsemisasia.                   237
10653: 
10654: 
10655: tapaa tulisivat suomennettaviksi, kuin nekin, joille tällaisia
10656: suomennoksia tarjottaisiin, tulisivat tällaisesta suomennok-
10657: sesta hyvin vähän kostumaan. Edustaja Setälä on jo aikai-
10658: semmin huomauttanut, että niin sanottu lausunnon ponnen
10659: suomentaminen itse äänestyksen kannalta tai päätöksenteon
10660: kannalta ja sen ymmärtämisen kannalta, mitä tulee ainoas-
10661: taan toista kieltä käsittäviin edustajiin, ei liene mitenkään
10662: välttämätön. Minusta siis, jos tulkinta on tuleva kysymyk-
10663: seen, jos yleisesti täällä niin raskaaksi myönnetty järjestel-
10664: mä on pantava toimeen, siinä silloin myöskin pitää olla jär-
10665: keä; se pitänee panna toimeen sellainen, että siitä todella-
10666: kin perin vähäisen hyödyn, jos mitään hyötyä ollenkaan.
10667: nen tulkinta, jota hra Tainion ehdotus tietää, takaisi muuta
10668: kuin perin vähäisen hyödyn, jos mitään hyötyä ollenkaan.
10669: Täydellinen tulkinta on taas mahdoton, sitä mieltä olen minä-
10670: kin. Sellainen tulkinta, kuin edustaja Rosenqvist ajattelee,
10671: on minusta myöskin hyvin vähäarvoinen, ja sen toimeenpano
10672: täällä olisi mielestäni kerrassaan kohtuutonta. Mutta kun en
10673: myöskään voi havaita, että hra Tainion ehdottarua menette-
10674: lytapa tuottaisi lähimainkaan vastaavaa hyötyä siihen hait-
10675: taan nähden, joka kieltämättä tulee olemaan siitä seurauk-
10676: sena, niin en voi kannattaa sitäkään, vaan olen tässä asiassa
10677: sitä mieltä, jota monet muut arvoisat puhujat m. m. edustaja
10678: Palmen, mainitakseni vain yhden nimen, jo ovat lausun-
10679: noissansa edustaneet.
10680:        Ed. Pohjanpalo: Minua ihmetyttää suuresti se rui-
10681: kutus sorrosta, jota ruotsalaiset tänä iltana täällä monella-
10682: kin tavalla ovat puheissaan esiintuoneet, valittaen, ettei
10683: heille muka tehtäisi oikeutta. Ihmettelen tätä vielä suu-
10684: remmalla syyllä, kun he vuosisadan ovat kestäneet kuulla
10685: suomalaisen kansan valituksia, eivätkä ennen ole huoman-
10686: neet siinä mitään oikeutettua, että kansallemme, joka kui-
10687: tenkin tässä maassa kautta aikojen on ollut suurena enem-
10688: mistönä, olisi annettava ne isäntäoikeudet, joita se ehdotto-
10689: masti ja tinkimättä olisi ollut oikeutettu saamaan m. m. kie-
10690: lellisessäkin suhteessa. Täällä on eräs arvoisa puhuja pi-
10691: tänyt suorastaan mahdottomana ajatella, että Ahvenanmaal-
10692: la ja muissa ruotsalaisissa seuduissa maatamme voitaisiin
10693: puhua suomea. Minä tiedän, että sadat ja tuhannet suoma-
10694: laisen kansan lapsista ovat olleet Ahvenanmaalla y. m. oppi-
10695: massa ruotsia, ja silloin olisi näilläkin ollut tilaisuus, ellei
10696: halua puuttuisi, opetella suomea. Eivät suomalaisen kansan
10697: lapsetkaan ole ruotsinkielen taitoansa saaneet ilman työtä.
10698: 238                  Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
10699: 
10700: 
10701: He ovat pakoitetut hankkimaan sen kielitaidon, joka on ollut
10702: ja vieläkin on niin välttämätön tässä maassa saavuttaakseen
10703: jotakin asemaa. Se on ruotsalainen yläluokka, joka on har-
10704: joittanut jarrutusta, suomalaista sivistystä ehkäistäkseen
10705: tässä maassa, ja nyt, kun ovat olot ja ajat muuttuneet siihen
10706: suuntaan, että suomalainenkin kansa tahtoisi saada äänensä
10707: kuuluville omalla äidinkielellään, silloin alkaa juuri tuo jarrua
10708: polkenut yläluokka ,vitistä" ja ,kitistä", että heitä muka
10709: sorretaan, vaikka heille tässä on elävästi esitetty, että an-
10710: namme tiaisuuden saada ponsista selon myös ruotsiksi. En
10711: tahdo nyt liian pitkälle asiassa puhua, vaikka voisin seikka-
10712: peräisesti esiintuoda paljonkin asioita, joita jokainen tietää
10713: ja tuntee todeksi. .Eräs edustaja jo puolittain tunnustikin,
10714: että vääryyttä on tehty, mutta minusta olisi rehellisintä suo-
10715: raan tunnustaa, että suurin syy siihen, miksi ei ruotsalai-
10716: nen yläluokka ole opetellut suomenkieltä, on sittenkin se,
10717: että tuota kansallista suomenkieltä yhä edelleen halveksi-
10718: taan. Tämä yläluokka vielä tänä päivänäkin arvelee, että
10719: nuo suomenkieltä puhuvat ovat vähän huonompaa n. k. ,ros-
10720: kaväkeä", ,kukkosia" ja millä nimityksillä meidän arvoisat
10721: ruotsalaiset heitä puhuttelevatkaan. Ruotsalainen yläluokka
10722: on elänyt siinä uskossa, ettei tämän roskaväen kieli koskaan
10723: tässä maassa pääsisi kohoamaan siihen asemaan, että sille
10724: tulisi mitään määräämisvaltaa, mutta se päivä on nyt koit-
10725: tanut. Ja minä toivon, että näistä päivistä on oppia maini-
10726: tulle yläluokalle, oppia siinä suhteessa, että kun vasta ko-
10727: koonnutaan, ja kun uudet ruotsalaiset edustajat tulevat tänne
10728:  edustaja-kamariin maalta, he osaavat sitä kieltä, mikä on
10729: kansan pääkieli. Olen vakuutettu siitä, että suomalainen
10730:  kansa, joka itse on niin äärettömän paljon saanut kärsiä kie-
10731:  lellistä sortoa, ei halua kostaa sillä. Sitä itseään on niin ääret-
10732:  tömän paljon sorrettu, että se tietää, miltä se tuntuu.
10733:         Pyydän muuten itse asiassa yhtyä vapaaherraPalmenin
10734:  ponsiin ja ehdotukseen.
10735:       Ed. Listo: Mikäli olen voinut tätä keskustelua seurata,
10736: ovat ne, jotka vaativat tulkitsemista edustajain lausunnoista,
10737: vähitellen supistaneet vaatimuksensa siihen, että ainoastaan
10738: ponsilauseet käännetään. En käsitä muuta kuin että tämä
10739: vaatimus on tullut tyydytetyksi jo sillä, että olemme hy-
10740: väksyneet ponsilauseen ensimäisen momentin.           Se hy-
10741: väksyminen sisältää jo sen, että edustajakunnan erikie-
10742: sille aineksille tulee puhemiehen toimesta annettavaksi tieto
10743: kaikista niistä vaatimuksista, iotka todellakin tulevat otet-
10744:                           Tulkitsemisasia.                   239
10745: 
10746: 
10747: taviksi huomioon päätöstä tehtäessä. Sitä tietä tulevat eri-
10748: kieliset edustajat aivan täsmällisesti saamaan tiedon juuri
10749: niistä ehdotuksista ja vaatimuksista, mitä eduskunnassa teh-
10750: dään. Koko toinen momentti on käsitykseni mukaan siis
10751: tarpeeton ja tulen äänestämään sen hylkäämistä.
10752:        Ed. Tainio: Minä haluan vielä sanoa pari sanaa 7-
10753: miehisen valiokunnan ehdotuksen puolesta. Täällä useat pu-
10754: hujat ovat unohtaneet sen tärkeän seikan, jonka minä mainit-
10755: sin, että jos emme saa selville sitä, mitä joku ruotsalainen pu-
10756: huja esittää, niin emme voi sitä myöskään kannattaa. Jos vaa-
10757: ditaan, että esitys ei voi tulla äänestyksen alaiseksi, ennen-
10758: kuin joku on sitä kannattanut, niin saattaa hyväkin esitys men-
10759: nä hukkaan, jäädä tulematta äänestyksen alaiseksi ollenkaan.
10760: Silloin taas kun puheenjohtaja tekee äänestysesityksen, on
10761: myöhäistä sitä kannattaa. Muuten minä myönnän, että se
10762: tulkitsemisjärjestelmä, mitä 7-miehinen valiokunta ehdottaa,
10763: on hieman puutteellinen. Se saisi minun mielestäni olla
10764: täydellisempi, mutta meidän ruotsalaiset herrasmiehemme
10765: vastustavat täydellisempää tulkitsemista käyttämällä puheis-
10766: saan ruotsia. Jos täällä meidän ruotsalaiset herrasmiehet,
10767: jotka osaavat suomea, käyttäisivät tätä kieltä, niin olisi käy-
10768: tännöllisesti mahdollista käyttää täydellisempää tulkitsemis-
10769: järjestelmää, koska silloin olisi tulkittavia puheita paljon vä-
10770: hemmän. Mutta niin kauan kuin ruotsalainen sivistysaines
10771: katsoo velvollisuudekseen puhua meille yhä ruotsia, silloin
10772: on meidän välttämättömyys supistaa tulkitsemisjäriestel-
10773: mämme niin ahtaalle kuin se nykyisin on tämän ehdotuksen
10774: mukaan tullut.
10775:       Sitä paitsi minä toivoisin, että hra Bäck useammin
10776: puhuisi suomea. Siitä olisi se hyöty että suomataisenkin
10777: puolueenkin jäsenet sitä häneltä oppisivat. Härt tuntuu käyt-
10778: tävän sitä paljon paremmin kuin useat somataisen puolueen
10779: jäsenet.
10780:       Meidän suomalaisille herrasmiehille minä taas teen jo-
10781: tenkin saman huomautuksen kuin hra Sirola ruotsalaisille;
10782: he nim. vastustavat kaikki tulkitsemista, sentähden että he
10783: itse ymmärtävät ruotsia. Meidän puolueessamme on niin
10784: paljo henkilöitä, jotka eivät ymmärrä ruotsia, eivätkä voi
10785: tyytyä siihen, mihin esim. hrat Nevanlinna, Pohjanpalo, Pal-
10786: m(m ja monet muut. Täällä nyt parast'aikaa pyytävät puhe-
10787: vuoroa ne, jotka nyt sanovat kuuluvansa suomalaiseen puo-
10788: lueeseen eivätkä ymmärrä ruotsia, nähtävästi kumotakseen
10789: nämät sanani.        Mutta saattaahan kielikiihko mennä
10790: 240                 Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
10791: 
10792: 
10793: niinkin pitkälle, että ennemmin ovat kuuntelematta järke-
10794: vimpiäkään lausuntoja, jos ne ovat ruotsinkielisiä, kun sitä-
10795: vastoin mieluummin kuuntelevat tyhmyyksiä suomenkie-
10796: lellä. Täällä on moitittu meidän kantaamme. Ruotsalaiset
10797: sanovat, että me haluamme sortaa heitä. Me emme halua
10798: sortaa ruotsalaisia. Me haluamme heille oikeutta. Meitä moit-
10799: tivat myös suomalaiset. Mutta nämä kaksipuoliset moitteet
10800: osoittavat parhaiten, että meidän kantamme on ainoa oikea,
10801: ainoa järkevä kanta niin kauan kuin nykyiset kielisuhteet
10802: vallitsevat.
10803:       Vähempikin keskustelu olisi tästä asiasta riittänyt.
10804: Täällä on puhuttu sanomalehdille ja lehtereille tarpeeksi asti
10805: ja suotta kulutettu aikaa. Ne suomalaisen puolueen jäsenet,
10806: jotka niin tulkitsemista pelkäävät ajanhukan takia, olisivat
10807: voineet säästää meiltä 3 tuntia aikaa, jos olisivat tahtoneet.
10808: Olisi voitu äänestää paljoa aikaisemmin, ja tulos olisi ollut
10809: ihan sama kuin se nyt on pitkien puheiden perästä.
10810:       Suosittelen yhä edelleen 7-miehisen valiokunnan enem-
10811: mistön ehdotusta hyväksyttäväksi.
10812:       Ed. Tulikoura: Minä vain pyydän ruotsinkieltä tai-
10813: tamattomana sanoa, että en toivo ruotsinkielisiä puheita suo-
10814: menilettaviksi. Mitä tulee niihin ponsiin, jotka tulevat edus-
10815: kunnassa huomioon otetuiksi, niin kyllä tulee puheenjohta-
10816: jan äänestysesityksissä selvitetyiksi, mikä on ollut puhuialla
10817: tarkoituksena. Jos ruotsalaiseen ylimysluokkaan kuuluvat
10818: tahtovat vaikuttaa meihin suomalaisiin, jotka emme ymmärrä
10819: ruotsinkieltä, niin puhukoot he suomenkieltä, jota he kyllä
10820: taitavat. Mutta he kun eivät tahdo puhua suomenkieltä, niin
10821: he siis eivät tahdo meihin vaikuttaa. Sen takia ei tarvitse
10822: käännöksillä suotta eduskunnan aikaa tuhlata.
10823:       Ed. Laine, Oskari: Yhdyn lyhyesti edelliseen puhu-
10824: jaan. Minä pyydän hra Tainiolle huomauttaa, että olen nejä
10825: kertaa ollut entisessä säätyeduskunnassa, talonpoikaissää-
10826: dyssä, ja tullut kokemaan sitä piinaa, minkä täydellinen tul-
10827: kitseminen tuottaa. Minä en suinkaan mistään kansalliskiih-
10828: kosta ole tulkitsemista vastustavalla kannalla, vaan sen pii-
10829: nan vuoksi, jonka kokemuksesta tunnen. Täällä on aikai-
10830: semmin kysytty, mitä hyötyä meille on ponsilauseiden suo-
10831: mentamisesta. Ainoa hyöty olisi se, että tiedettäisiin kan-
10832: nattaa niitä. Minä luulen, että täällä on ruotsinkielen taitoi-
10833: sia, jotka kyllä yhtyvät niitä kannattamaan, jos ne kanna-
10834: tusta ansaitsevat. Jos ruotsalaisten puheista mitään hyötyä
10835:                          Tulkitsemisasia.                     241
10836: 
10837: 
10838: tahdotaan saada, niin täytyy ne saada kokonaan kuulla ja
10839: vieläpä semmoisina kuin ne puhujan suusta ovat lähteneet.
10840: Käännös ottaisi niistä paremman osan pois.
10841: 
10842:       Ed. Repo: Täällä on tarpeeksi asti puhuttu asiasta;
10843: en siis tahdo enää pitää pitkiä puheita.
10844:        On väitetty tarpeelliseksi, että ruotsinkieltä taitamat-
10845: tomat saisivat kuulla ruotsinkieliset lausunnot ponsissa lau-
10846: suttavan. Minä ummikkosuomalaisena tahdon panna jyrkän
10847: vastalåuseen sitä vastaan, että meidän tarvitsisi suomen-
10848: noksia ruotsista kuulla. Sen pitemmälti en tahdo puhua,
10849: mutta ruotsinkieltä ymmärtämättömänä kansanmiehenä tah-
10850: don tämän kantani julkilausua. Pidän luonnollisena senkin,
10851: ettei suinkaan, kuten täällä on tahdottu väittää, ole ruotsin-
10852: kielen sortamista, jos me emme tahdo täällä saada ruotsin-
10853: kielisiä lausuntoja käännetyiksi.
10854: 
10855:       Ed. Viljomaa: tlra Tainio on täällä moittinut suoma-
10856: laiseen puolueryhmään kuuluvia edustajia siitä, että he tuh-
10857: laavat aikaa pitkiin ja turhiin puheisiin. Mutta hän on täällä
10858: pitänyt itse pitkiä puheita puolustaakseen ehdotustaan, joka
10859: on varmaan yksinomaan yhtä kieltä taitaville jokseenkin
10860: tyhjän arvoinen. Minä en voi tästä ehdotuksesta sanoa
10861: muuta kuin että siinä leivän asemasta tarjotaan kiviä.
10862: 
10863:        Ed. Raatikainen: Sen mukaan kuin minä olen ym-
10864: märtänyt, ei kukaan suomenkieltä taitava ole tahtonut kään-
10865: nösjärjestelmää täällä puolustaa. Kaikki, jotka ovat yksikie-
10866: lisiä suomalaisia, ovat sanoneet, niin paljon kuin minä muis-
10867: tan, tyytyvänsä siihen, että käännöstä ei tarvita. Kun me
10868: lupaamme, että yksikielisille ruotsalaisille toimitetaan kään-
10869: nös, niin minun mielestäni on aivan kohtuutonta puhua silloin
10870: ruotsalaisten sortamisesta (Äänestys! Asiaan!) Tiedetään
10871: että he ovat ennenkin olleet paremmassa asemassa kuin me
10872: yksikieliset suomalaiset. Kannatan, että käännös tulee ruot-
10873: salaisille yksityistä tietä.
10874: 
10875:                Äänestysesitykset ja päätökset.
10876:       1 :o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy edustaja Huo-
10877: posen ehdotuksen käsittelynalaisen toisen ponnen hylkää·
10878: misestä, vastaa jaa; jos ei voittaa, on hyväksytty edustaja
10879: v. Alfthanin tekemä ehdotus, että asia jätettäisiin toistai-
10880: seksi päättämättä.
10881:                                                          16
10882: 242                Istunto 31 p. toukokuuta 1907.
10883: 
10884: 
10885:        Huuto-äänestyksessä oli jaa-äänet voitolla.
10886:        2 :o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy edustaja Huo-
10887: posen tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on hy-
10888: väksytty edustaja Palmenin tekemä ehdotus vastaehdotuk-
10889: seksi.
10890:        Lippuäänestyksessä annettiin 65 jaa- ja 100 ei-ääntä.
10891:        3 :o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy edustaja Pal-
10892: menin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on
10893: edustaja Kivilinnan tekemä ehdotus vastaehdotukseksi hy-
10894: väksytty.                                             ·
10895:        Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
10896:        4 :o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy edustaja Pal-
10897: menin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on
10898: edustaja Vuorimaan tekemä ehdotus vastaehdotuksesksi hy-
10899: väksytty.
10900:      Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
10901:        5 :o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy edustaja Pal-
10902: menin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on
10903: edustaja Yrjö-Koskisen tekemä ehdotus hyväksytty vasta-
10904: ehdotukseksi.
10905:        Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
10906:        6 :o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy edustaja Pal-
10907: menin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on
10908: edustaja Tainion tekemä ehdotus hyväksytty vastaehdotuk-
10909: seksi.
10910:        Lippuäänestyksessä annettiin 71 jaa- ja 109 ei-ääntä.
10911:        7 :o Ken hyväksyy edustaja Rosenqvistin käsittelyn-
10912: alaisen ehdotuksen toisen kohdari, vastaa jaa; jos ei voit-
10913: taa, on eduskunta lopulliseksi päätöksekseen tässä kohden
10914: hyväksynyt edustaja Tainion tekemän ehdotuksen.
10915:        Lippuäänestyksessä annettiin 28 jaa- ja 162 ei-ääntä,
10916: joten oli hyväksytty edustaja Tainion tekemä ehdotus, että
10917: ruotsinkielisten lausuntojen ponnet tulkitaan suomeksi, sekä
10918: että ruotsalaisille rahvaan miehille hankitaan yksityistulk-
10919: keja, jos he sitä haluavat.
10920:         Kolmannen kohdan johdosta lausui puheenvuoron saa-
10921: tuaan
10922:       Ed. Cederberg: Med hänsyn till den utgång, som tolk-
10923: ningsfrågan nu erhållit, ber jag att få föreslå, att landtdagen
10924: ville besluta, att de af landtdagen rörande tolkning till andra
10925: inhemska språket fattade beslut omedelbart måtte träda i
10926: tillämpning och tillsvidare iakttagas, samt att åt siumannaut-
10927:                              Tulkitsemisasia.                      243
10928: 
10929: skottet måtte öfverlämnas att vid uppgörande af förslag till
10930: ordningsstadga däri införa bestämningar i öfverensstäm-
10931: melse med dessa beslut.
10932:        Ed. Tainio: Minä haluaisin tehdä muistutuksen äskei-
10933: sen päätöksen johdosta. Esitetty seitsenhenkisen komitean
10934: lausunto kulki äänestyksessä minun ehdotukseni nimellä.
10935: Se on asiallinen erehdys, sillä sehän oli seitsenhenkisen komi-
10936: tean ehdotus, ja tahtoisin siis, että tämä ehdotus pöytäkirjaan
10937: tulisi merkityksi seitsenhenkisen komitean ehdotuksena. Mi-
10938: tä tulee kolmanteen kohtaan voin yhtyä edelliseen puhujaan,
10939: että päätös pannaan käytäntöön heti ja että asia liitettäisiin
10940: työjärjestykseen.
10941:      Ed. Rosenqvist, V. T.: för min del har jag ingenting
10942: emot att afstå från mitt ursprungliga förslag och förena mig
10943: om det förslag, som framställts af hr Cederberg.
10944:       Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyt-
10945: tiin edustaja Cederbergin tekemä ehdotus.
10946: 
10947: 
10948:       Seuraava istunto ilmoitettiin olevan huomenna k :lo 12,
10949: jolloinka suuren valiokunnan vaali toimitetaan.
10950: 
10951: 
10952:          Istunto päättyi k :lo 2.40 yöllä.
10953:                                         Pöytäkirjan vakuudeksi:
10954:                                            F. W. Kadenius.
10955: 
10956: 
10957: 
10958:            1.   Lauantaina 1 p. kesäkuuta 1907
10959:                       klo 12 päivällä.
10960:          Nimenhuudossa olivat kaikki ·eduskunnan jäsenet saapu-
10961: villa.
10962: 
10963:       Tarkistettiin     pöytäkirjanotteita      eduskunnan edellisestä
10964: istunnosta.
10965: 244                  Istunto 1 p. kesäkuuta 1907.
10966: 
10967:               Notaario, kanslisti ja taloudenhoitaja.
10968:        Herra Puhemies ilmoitti 7-miehisen valiokunnan puolesta
10969: että valiokunta on notaarioksi ottanut lakitieteenkandidaatti
10970: Ilmari Tavaststjernan ja kanslistiksi hovioikeudenauskultantti
10971: Eskil Heilimön.
10972:        Hyväksyttiin 7-miehisen valiokunnan ehdotus, että asetet-
10973: taisiin taloudenhoitaja, joka saisi hoitaa istuntohuoneuston
10974: talouden, mikäli se eduskuntaa koskee, ja että valiokunnan
10975: tehtäväksi jätettäisiin taloudenhoitajan ottaminen.
10976:               Vapaotuksia valiokunnan jäsenyydestä.
10977:       Puhevuoron saatuaan lausui
10978:       Ed. Ehrnrooth: 1 syfte att, såvidt på mig ankommer,
10979: bereda landtdagens elektorer tillfälle att verkställa en af före-
10980: kommen anledning nödig befunnen ändring i utskottens sam-
10981: mansättning, anhåller jag hos kammaren vördsamt att blifva
10982: befriad från ledamotskap i ekonomiutskottet.
10983:       Ed. Oljemark: På enahanda grunder som den senaste
10984: ärade talaren skulle jag för min del också anhålla om att blifva
10985: befriad från medlemskap i socialutskottet.
10986:       Ed. af Ursin ehdotti että eduskunta pyyntöihin suostuisi.
10987:       Pyyntöihin suostuttiin ja kehotti Puhemies valitsijamiehiä
10988: valitsemaan toiset jäsenet asianomaisiin valiokuntiin edustajien
10989: Ehrnroothin ja Oljemarkin sijaan.
10990: 
10991: 
10992: 
10993: 
10994:                     Suuren valiokunnan vaali.
10995:        Ryhdyttäessä valitsemaan jäseniä suureen valiokuntaan
10996: huomautti hra Puhemies että sitä varten on painettuja lippuja
10997: jaettu edustajille ja jos enemmän tarvitaan on sihteerillä niitä
10998: varalla. Asiantuntijaksi on -pyydetty avustamaan maisteri Hall-
10999: stenia. Lippuun on vedettävä viiva sen kehyksen sisälle, jota
11000: ryhmää edustaja kannattaa. Samoin on lippu taitettava kokoon.
11001:        Sittenkuin vaaliliput oli jätetty, kehoitti hra Puhemies niitä
11002: edustajia, jotka ovat olleet asiamiehinä, jättämässä listoja, tule-
11003: maan avustamaan häntä lippujen avaamisessa.
11004:                            Suuri valiokunta.                       245
11005: 
11006:       Herra Puhemies ilmoitti vielä että vaalin tulos julistetaan
11007: k:lo 6 i. p.
11008:      Sen jälkeen istunto keskeytettiin k:lo 12,40 päivällä.
11009: 
11010: 
11011:      Kun iltapäivällä k:lo 6 jälleen oli kokoonnuttu, ilmoitti
11012: Puhemies että seuraavat edustajat olivat estetyt yksityisten
11013: asiain takia saapumasta iltaistuntoon, mutta että heillä ei ennen
11014: ollut tilaisuutta pyytää lupaa, nimittäin: Rapola, Laine, Schultz,
11015: Sivenius, Arajärvi, E. S. Yrjö-Koskinen, Helkiö ja Kaarle
11016: Knuutila.
11017:       Eduskunta hyväksyi luvanpyynnit
11018: 
11019:                    Suuren valiokunnan jäseniksi
11020: ilmoitettiin valituiksi seuraavat edustajat, jotka olivat saaneet ääniä
11021: tässä mainitussa järjestyksessä: Hänninen, Danielson-Kalmari,
11022: Turkia, Palmen, af Ursin, Setälä, Torppa, Tainio, Estlander, V.
11023: Vuolijoki, Gripenberg, Viitanen, Tokoi, Nuorteva, E. Perttilä,
11024: Heikkilä, Sillanpää, Sivenius, Sirola, Paasivuori, Orasmaa, Kallio-
11025: korpi, M. Hoikka, S. Vuolijoki, Siren, Pärssinen, K. Hämäläinen,
11026: Järvinen, Lindroos, Eloranta, Käpy, Castren, Myllylä, Paasikivi,
11027: Soininen, Oskari Laine, Antila, Hannes Oebhard, Kairamo, Palo-
11028: heimo, Hjelt, Tervaniemi, Listo, Viljomaa, Repo, L. Ingman,
11029: Söderholm, Alkio, Renvall, Ehrnrooth, Cederberg, Hagman, V. T.
11030: Rosenqvist, Nix, A. Neovius, Karhi, Ahmavaara, Brander, Luoma
11031: ja Leppälä.
11032: 
11033:        Seuraava täysi-istunto ilmoitettiin olevan ensi keskiviik-
11034: kona klo 11 a. p. jolloin esitetään eduskunnalle jätettyjä ano-
11035: muksia, jotka ovat lueteltuina esityslistassa, mikä edellisenä
11036: tiistaina eduskunnan kansliassa on nähtävänä.
11037: 
11038: 
11039:       Istunto päättyi klo 6,20 i. p.
11040:                                       Pöytäkirjan vakuudeksi:
11041:                                            F. W. Kadenius.
11042: 246                 Istunto 5 p. kesäkuuta 1907.
11043: 
11044: 
11045:        8.   Keskiviikkona kesäkuun 5 p. 1907
11046:                       klo 11 a. p.
11047:      Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Castren,
11048: Schultz, Tainio, Viitanen ja Runeberg.
11049: 
11050: 
11051: 
11052:      Tarkistettiin pöytäkirjanotteita eduskunnan edellisistä is-
11053: tunnoista.
11054: 
11055:                          Arm. esityksiä.
11056:       Ilmoituksen jälkeen saapui, esittelijäsihteeri Degerholmin
11057: seuraamana, senaattori Wegelius, joka suomeksi ja ruotsiksi
11058: lausui:
11059:      Kunnioitettava Herra Puhemies! Arvoisa Suomen Kan-
11060: saneduskunta! Keisarillisen Suomen Senaatin määräyksen mu-
11061: kaan minulla on kunnia Suomen eduskunnalle jättää seuraavat
11062: Keisarillisen Majesteetin armolliset esitykset, nimittäin
11063:       N:o 16 ynnä Elinkeinolain ehdotus,
11064:       N:o 17 määrärahoista rautatierakennuksia varten,
11065:       N:o 18 eräänlaatuisista yhteismetsistä.
11066:       Puhemies vastasi: Eduskunnan puolesta kiitän nyt anne-
11067: tuista armollisista esityksistä, jotka eduskunta on perustuslain
11068: mukaisesti ottava käsiteltäväkseen.
11069: 
11070:                   Valiokuntien puheenjohtajia.
11071:      Eri valiokunnista saapuneissa kirjelmissä ilmoitettiin suu-
11072: ren valiokunnan puheenjohtajaksi valituksi ed. Brander ja
11073: varapuheenjohtajaksi ed. Lindroos;
11074:      lakivaliokunnan puheenjohtajaksi ed. Söderholm ja vara-
11075: puheenjohtajaksi ed. Luoma;
11076:      laki- ja talousvaliokunnan puheenjohtajaksi ed. Listo ja
11077: varapuheenjohtajaksi ed. Malmivaara.
11078:      Ilmoitettiin pankkivaliokunnan varapuheenjohtajaksi valitun
11079: ed. Lindroos.
11080:               Pikakirjoitustyön järjestäminen eduskunnassa.     247
11081: 
11082:                 Erivapaotuksia valtiopäivätoimesta.
11083:       Puhemies ilmoitti, että ed. Nuorteva, Viitanen ja Castren
11084: olivat ilmoittaneet yksityisten asiain tähden olevansa estetyt
11085: saapumasta tähän täysi-istuntoon, mutta ettei heillä ollut ennen
11086: ollut tilaisuutta pyytää eduskunnalta lupaa poisjäämiseen. Tä-
11087: män ilmoituksen johdosta ei eduskunnalla ollut mitään muis-
11088: tuttamista.
11089:       Pyynnöstä myönnettiin ed. von Alfthanille lupa yksityisten
11090: asiain takia päästä vapaaksi valtiopäivätyöstä 10 päivästä kesä-
11091: kuuta saman kuun 17 päivään.
11092:       Ilmoitettiin ed. Runebergiltä saapuneen lääkärintodistuk-
11093: sen, jossa selitettiin, ettei hän kesäkuun ajalla voi ottaa osaa
11094: eduskunnan työhön. Tämän johdosta ei eduskunnalla ollut
11095: mitään muistutettavaa.
11096: 
11097: 
11098: 
11099:                           Tulkin ottaminen
11100: jätettiin 7-henkisen valiokunnan ehdotuksesta tämän valiokun-
11101: nan toimeksi.
11102: 
11103: 
11104: 
11105:           Pikakirjoitustyön järjestäminen eduskunnassa.
11106:       Esitettiin ja luettiin julki seuraavat pikakirjoitusyhdistyk-
11107: siltä saapuneet kirjelmät:
11108: 
11109:            Suomen Eduskunnalle.
11110:        Suomen Pikakirjoittajayhdistys, joka viimeksikuluneen 30
11111: vuotisen ajanjakson kestäessä kokoontuneilta valtiopäiviltä yhä
11112: uudistuvasti on saanut toimekseen keskustelupöytäkirjainpidon
11113: järjestämisen valtiopäivillä, pyytää nytkin kokoontuneelle Suo-
11114: men eduskunnalle tarjota palvelustaan.
11115:        Edellisen kokemuksen ja ulkomaiden parlamenttien pöytä-
11116: kirjanpidossa, noudatettujen järjestelmien perusteella ehdottaa
11117: Yhdistys kunnioittaen näillä valtiopäivillä asetettavaksi yhden
11118: pikakirjoittajakanslian päällikön, joka on vastuunalainen pöytä-
11119: kirjanpidosta, sekä tälle kaksi apulaispäällikköä ja 10 pikakir-
11120: joittajaa ynnä tarpeellisen määrän puhtaaksikirjoittajia suomen-
11121: kielistä pikakirjoitusta varten.
11122: 248                 Istunto 5 p. kesäkuuta 1907.
11123: 
11124: 
11125:        Mitä ruotsinkielisen pikakirjoituksen järjestämiseen tulee,
11126: ei Yhdistys, turhaan neuvoteltuaan täkäläisen ruotsalaisen pika-
11127: kirjoittajayhdistyksen »Oabelsbergerin» kanssa, voi siinä suh-
11128: teessa tehdä lähempää ehdotusta.
11129:        Pikakirjoittajakanslian päälliköksi ehdottaa Yhdistys fil.
11130: kandidaatti P. V. Kadeniuksen sekä apulaispäälliköiksi suomen-
11131: kielistä pikakirjoitusta varten opettajatar 1. Blomkvistin ja toi-
11132: mittaja K. A. Petreliuksen.
11133:        Kun uuden järjestelmän avulla pöytäkirjain käsikirjoitus
11134: entistä nopeammin voi valmistua ja edellyttäen, että Eduskunta
11135: pöytäkirjain painattamisenkin haluaa nopeasti toimitettavaksi,
11136: rohkenee Yhdistys tähän nähden esittää:
11137:        että, sitte kun niille puhujille, jotka haluavat tarkastaa
11138: lausuntojaan, pikakirjoittajakanslian toimesta siihen on valmis-
11139: tettu tilaisuus,
11140:        ja erityinen Eduskunnan asettama tarkastuslautakunta tar-
11141: peen tullen pöytäkirjan osaksi tai kokonaan on tarkastanut,
11142:        pöytäkirjan käsikirjoituksen painatus suorastaan voisi al-
11143: kaa, jolloin korrehtuurinluku on pikakirioittajakanslian toimena
11144: erityistä palkkiota vastaan, jonka Eduskunta määrää.
11145:        Edellyttäen, että palkkio pöytäkirjanpidosta suoritetaan
11146: valtiopäiväin alkamisesta eli toukokuun 22 p:stä 1907 lähtien,
11147: Yhdistys kunnioittaen pyytää tätä varten 9,600 markan määrä-
11148: rahaa kuukaudelta, johon lisäksi tulee erityisesti annettavien
11149: laskujen mukaan korvaukset puhtaaksikirjoituksesta ynnä muista
11150: kansliakustannuksista, joita edeltäpäin on vaikea tarkoin mää-
11151: rätä. Samalla pyytää Yhdistys ilmoittaa valtuuttaneensa rahas-
11152: tonhoitajansa maisteri K. Kallioniemen kuukausittain nostamaan
11153: mainitun rahamäärän.
11154: 
11155:           Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen puolesta:
11156:                         L. Nevanlinna.
11157:                            PuheenjohJ:!ja.
11158:                                              K. A. Petrelius.
11159:                                                    Sihteeri.
11160: 
11161:            Tili finlands Landtdag.
11162:       1 enlighet med ett af senaste ständerförsamling erhållet
11163: uppdrag att för nu sammanträdande landtdag hålla i beredskap
11164: fullt utbildade svenskspråkiga stenografer jämte erforderlig
11165: renskrifningspersonal, har föreningen »Oabelsberger» vidtagit
11166: härför nödiga förberedelser. Utgående från förutsättningen
11167:              Pikakirjoitustyön järjestäminen eduskunnassa.           249
11168: 
11169: att de vid landtdagens plena afgifna yttrandena med största
11170: möjliga skyndsamhet böra utskrifvas och tili landtdagens kansli
11171: aflevereras, har föreningen med den erfarenhet om den steno-
11172: grafiska protokollsföringen den vid föregående landtdagar
11173: förvärfvat sig ansett nödvändigt, att vid nu sammanträdande
11174: landtdag anställdes fem (5) svenska stenografer jämte två (2)
11175: renskrifverskor. Aflöningen för dessa stenografer äfvensom
11176: grundlönen för renskrifverskorna har föreningen sammanlagdt
11177: beräknat tili fmk 3,600 per månad, hvartill komme kanslikost-
11178: nader för skrifmaterial, renskrifning enl. fmk 2,50 per maskin-
11179: skrifvet ark, hyra för skrifmaskiner m. m., hvilket allt skulle
11180: utbetalas enl. räkning tili- Statsutskottet.
11181:       föreningen »Oabelsberger» får sålunda vördsamt föreslå,
11182: att vid landtdagen för den svenskspråkiga protokollsföringen
11183: måtte anställas ett kansli af ofvan angifna sammansättning.
11184: Därjämte får föreningen föreslå, att kansliets chef, filosofie-
11185: magistern Einar Meinander, måtte erhålla i uppdrag att må-
11186: natligen lyfta kanslist tillkommande arvoden och anslag.
11187:       Helsingfors d. 22 maj 1907.
11188:             Å föreningen »Oabelsbergers» vägnar:
11189:                           B. Estlander.
11190:                 Ordförande i föreningen Gabelsberger.
11191:                                                   Bruno Sjöros
11192:                                                       Sekreterare.
11193: 
11194:       Puhemiehen mainittua 7-henkisen valiokunnan ehdottavan,
11195: että pikakirjoittajayhdistysten ehdotukset hyväksyttäisiin ja että
11196: asia muuten, mitä rahalliseen puoleen tulee, lähetettäisiin val-
11197: tiovarainvaliokuntaan, lausui puheenvuoron saatuaan:
11198:       Ed. Nevanlinna: En ole täysin selvillä siitä, mitä ehdo-
11199: tettu hyväksyminen eduskunnan puolelta tietäisi, koska asian
11200: rahallinen puoli jäisi avonaiseksi. jos päätös, jota 7-miehinen
11201: valiokunta eduskunnalle ehdottaa, tietää sitä, että ehdotusten
11202: yksityiskohdat, sikäli kuin ne kenties saattavat lähemmän tar-
11203: kastuksen jälkeen osoittautua joissakuissa suhteissa muutosta
11204: kaipaaviksi, voidaan tällaisen muutoksen alaisiksi vielä alistaa,
11205: niin minäkin puolestani voin hyväksyä nämä ehdotukset, mutta
11206: omasta puolestani ainoastaan tällä tavoin käsittäen tehdyn eh-
11207: dotuksen.
11208:      Ed. Palmen: Lienee hyödyllistä, että mainitsen, kuinka
11209: ennen on tällaisia kirjoituksia käsitelty. Säädyt ovat vain hy-
11210: 250               Istunto 5 p. kesäkuuta 1907.
11211: 
11212: 
11213: väksyneet pikakirjoittajayhdistyksen ehdotuksen, johon on si-
11214: sältynyt määrätyn pikakirjoittajaluvun ottaminen säätyjen palve-
11215: lukseen; raha-asia on jätetty valtiovarainvaliokunnan päätettä-
11216: väksi. On ajateltu samoin meneteltäväksi nyt. Kysymys olisi
11217: tällä kertaa aivan selvä, jolleivät ne molemmat yhdistykset, jotka
11218: maassamme edustavat pikakirjoitustaitoa, olisi olleet erimielisiä.
11219: Erimielisyyttä on nimittäin ollut yhdestä paikasta ruotsinkie-
11220: listä pöytäkirjaa varten. Mitä kokemus tulee näyttämään, on
11221: aivan epätietoista. Näitten kolmen kuukauden ajaksi tulisi ehkä
11222: otettavaksi kenties yksi ruotsalainen pikakirjoittaja liikaa, mutta
11223: joka tapauksessa tämä on kysymys, jonka rahallinen merkitys
11224: supistuu noin 1,500 markkaan. Pääasia on, että eduskunnalla
11225: on pikakirjoittajavoimia, niin että voidaan varmaan tulla toimeen,
11226: mitenkä keskustelut muodostuvatkin.
11227:        Minä puolestani rohkenen sen johdosta puolustaa 7-mie-
11228: hisen valiokunnan ehdotusta siinä kohden, että ne henkilöt,
11229: jotka molemmat pikakirjoittajayhdistykset ovat ehdottaneet, tu-
11230: lisivat lopullisesti näitten valtiopäiväin ajaksi, siis kolmeksi
11231: kuukaudeksi, kiinnitetyiksi eduskunnan palvelukseen siitä palk-
11232: kiosta, jonka valtiovarainvaliokunta määrää. Ei siis olisi tar-
11233: peen enää mitään uutta ehdotusta tehdä, sillä V. j:n
11234: 43 §:n mukaan valtiovarainvaliokunnalla selvästi on oikeus
11235: puhemiehen tehtyä ehdotukset määrätä valtiopäiväin palvelus-
11236: miehille maksettavat palkkiot. Palkkiokysymys ei tulisi enää
11237: otettavaksi eduskunnassa esille, jos kerta hyväksytään, että ne
11238: henkilöt, jotka pikakirjoittajayhdistykset ovat ehdottaneet, tule-
11239: vat otetuiksi pöytäkirjaa valvomaan.
11240: 
11241:      Puhemies: Ed. Nevanlinna ei minun käsittääkseni tehnyt
11242: mitään varsinaista ehdotusta, jota hän tahtoisi äänestettäväksi.
11243: Onko asianlaita näin?
11244: 
11245:        Ed. Nevanlinna: Minä en todellakaan tahdo sitä tehdä,
11246: vaikka minun täytyykin sanoa, että minusta edelleen tuntuu
11247: siltä, kuin asian käsittely olisi edullisimmin suoritettava toisella
11248: tavalla kuin mitä nyt on ehdotettu. Minun nähdäkseni ei 7-
11249: miehinen valiokunta ole antanut sellaista lausuntoa, joka osoit-
11250: taisi, että se on tarkastanut ehdotukset siltä osalta, joka nyt
11251: on eduskunnan hyväksyttävänä. Näin ollen on minun vaikea
11252: tehdä varsinaista harkittua päätöstä, kun ei ole tarpeellista val-
11253: mistusta. Mutta, niinkuin sanottu, en tahdo tehdä mitään eroa-
11254: vaa ehdotusta, koska se arvatenkin tuloksetta kuluttaisi edus-
11255: kunnan aikaa.
11256:              Adressi laillisuuden periaatteen toteuttamisesta.    251
11257: 
11258: 
11259:        Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin
11260: pikakirjoittajayhdistysten kirjelmissä tehdyt ehdotukset ja lähe-
11261: tettiin ne, mitä rahalliseen puoleen tulee, valtiovarainvalio-
11262: kuntaan.
11263: 
11264: Adressi Keisarilliselle Majesteetille laillisuuden periaatteen toteut-
11265:              tamisesta kaikilla valtioelämän aloilla.
11266: 
11267:       Ed. Renvall sai puheenvuoron lukeakseen julki seuraavan
11268: adressin:
11269: 
11270:            Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnalle.
11271:        Uusi valtiopäiväjärjestys on toteuttanut Suomen kansan
11272: hartaan toivomuksen eduskuntalaitoksen uudestaanmuodosta-
11273: misesta yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden perustalle. Täydel-
11274: lisemmin kuin koskaan ennen edustaa nyt Suomen eduskunta
11275: Suomen kansaa. Vieläkin voimakkaammin kuin ennen on sen-
11276: tähden tässä eduskunnassa tuotava esiin Suomen kansan sy-
11277: vimmät tunteet ja hartaimmat toivomukset.
11278:       Joskin Suomen kansa ilolla on tervehtinyt Keisarillisen
11279: Majesteetin toimenpiteitä sen armollisessa julistuskirjassa 4
11280: p:ltä marraskuuta 1905 annetun vakuutuksen täyttämiseksi, että
11281: maamme hallituksessa laillinen järjestys on palautettava, on se
11282: huolella havainnut, että mainitussa julistuskirjassa lausuttu ylevä
11283: periaate erinäisissä kohdin vielä on toteuttamatta.
11284:      Ennen kaikkea kansamme ei saata unohtaa, että Suomen
11285: sotaväkeä koskeva kysymys vielä on laillisesti järjestämättä ja
11286: asia yhä siilä väliaikaisella kannalla, jolle se jäi, kun suomalai-
11287: set tarkk'ampujapataljoonat ja Suomen rakuunarykmentti v.
11288: 1901 sekä Suomen kaartinpataljoona v. 1905 perustuslainvas-
11289: taisesti hajoitettiin.
11290:       Samoin on yhä vielä tärkeä osa Suomen sisäistä hallin-
11291: toa, Suomen postilaitos, vasten perustuslakia, riippuvainen Kei-
11292: sarikunnan sisäasiainministeristä.       Erinäisissä suomalaisissa
11293: valtion viroissa on yhä nytkin henkilöitä, jotka, koska he eivät
11294: ole Suomen kansalaisia, eivät perustuslakia loukkaamatta voi
11295: niissä olla. Ja lopuksi ei Suomen kansa voi olla muistamatta,
11296: että eräs Suomen mies, joka on tehnyt rikoksen Suomessa, on,
11297: vasten Suomen lain määräyksiä, tuomittu Venäjällä ja siellä yhä
11298: kärsii hänelle tuomittua rangaistusta.
11299:       Nämä lainvastaiset olot, jotka syvästi koskevat maamme
11300: oikeutta, sisäistä itsenäisyyttä ja kehitystä sekä kansalaisen pe-
11301: rusoikeuksia, ovat sellaisia, että Suomen uusi eduskunta mie-
11302: 252                  Istunto 5 p. kesäkuuta 1907.
11303: 
11304: 
11305: lestämme ei täyttäisi velvollisuuttaan, ei Suomen kansaa, eikä
11306: Suomen hallitsijaakaan kohtaan, ellei eduskunta peittelemättä
11307: esiintoisi Keisarilliselle Majesteetille niitä huolia, jotka Suomen
11308: kansa elävästi tuntee sen johdosta, että laillisuuden periaatetta,
11309: jonka noudattaminen on kansamme menestyksen ja vastaisen
11310: kehityksen edellytys, ei vielä ole kaikilla aloilla toteutettu.
11311:       Tämän johdosta rohkenevat allekirjoittaneet kunnioitta-
11312: vimmin ehdoittaa
11313: 
11314:                   eitä Suomen eduskunta päättäisi Keisarilliselle
11315:            Majesteetille alamaisesti esittää, kuinka välttämätöntä
11316:            on, että laillisuuden periaate kaikilla valtioelämän
11317:            aloilla toteutetaan.
11318: 
11319: E. N. Setälä.          Jonas Castren.               Heikki Renvall.
11320: N. E. Huoponen.        P. Ahmavaara.                M. Pesonen.
11321: K. 0. Vikman.          Mikko Knuutila.              Oust. Arokallio.
11322: T. Riihelä.            Juho Snellman.               P. Kuisma.
11323: Pekka Pennanen.        Lucina Hagman.               Antti Mikkola.
11324: U. Brander.             Pekka Leppänen.             Juho Haveri.
11325: Eero Erkko.            K. V. Koskelin.              Aili Nissinen.
11326: Samuel Heiskanen.       K. Viljakainen.             A. Luoma.
11327: 
11328:      Adressin luettuaan ed. Renvall pyysi, että se lähetettäisiin
11329: perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.
11330:      Puheenvuoron saatuaan lausui:
11331: 
11332:        Ed. Danielson-Kaimari: Minä oletan, että tämä adressi-
11333: ehdotus lähetetään joko tässä istunnossa tai seuraavassa pe·
11334: rustuslakivaliokuntaan. Ylipäänsä lienee parempi, että kaikki
11335: ehdotukset jäävät pöydälle johonkin seuraavaan istuntoon, sillä
11336: ainoastaan siinä tapauksessa edustajilla on riittävä tilaisuus
11337: perehtyä asioihin siinä määrin, että he voivat tehdä huomau-
11338: tuksia, joista mahdollisesti saattaa olla asianomaiselle valiokun-
11339: nalle johtoa.
11340:        Mitä nyt tulee tähän esillä olevaan asiaan, niin, kun itse
11341: olen perustuslakivaliokunnan jäsen, jonne tämä asia arvatenkin
11342: siirretään, en katso tarpeelliseksi ryhtyä sitä seikkaperäisesti
11343: arvostelemaan.
11344:        Pyydän kuitenkin kosketella paria kohtaa. Adressiehdo-
11345: tuksessa on ensiksikin esillä kysymys Suomen sotilaslaitok-
11346: sesta. Muissakin piireissä kuin siinä, jonka keskuudesta tämä
11347: adressiehdotus on lähtenyt, on tietysti kysymys Suomen sota-
11348: laitoksesta ollut keskustelun ja miettimisen esineenä. En tiedä,
11349:             Adressi laillisuuden periaatteen toteuttamisesta.   253
11350: 
11351: tulleeko miltään muulta taholta jotakin anomusehdotusta tai
11352: muuta kirjelmää siitä asiasta esitettäväksi, sillä ainakin siinä
11353: ryhmässä, johon minä kuulun, on se käsitys ollut vallalla, että
11354: koska tiettävästi sotilasasia arm. esityksen kautta joutuu näitten
11355: valtiopäiväin käsiteltäväksi, niin mitään erityistä anomusehdo-
11356: tusta edustajien puolelta ei siinä asiassa tarvittaisi.
11357:         Toinen asia, johon adressiehdotus koskee, on se laiton
11358: tila, jossa postilaitoksemme edelleen vielä on oltuaan siinä nyt
11359: jo pian 17 vuotta. Tämä asia on sitä laatua, että suomalainen
11360: edustajaryhmä sekin puolesiansa on katsonut, että näitten val-
11361: tiopäivien ehdoton velvollisuus on kääntää Keis. Majesteetin
11362: huomiota sillä alalla esiytyneeseen laittomuuteen, ja tämä ryhmä
11363: on arvellut, että sitä varten tarvittaisiin seikkaperäinen anomus,
11364: jossa enemmän yksityiskohtaisesti kuin adressissa saattanee
11365: tapahtua voidaan huomauttaa niitä seurauksia, joihin puheena-
11366: oleva perustuslain vastainen tila postilaitoksessa on johtanut
11367: ja edelleen maassamme johtaa. Onkin anomusehdotus tästä
11368: asiasta valmis ja tulee vielä tänä päivänä eduskunnan kansliaan
11369: jätettäväksi.
11370:         Muitakin asioita oli tässä adressiehdotuksessa, mikäli nyt
11371: ensi kuulemaita niitä huomasin. Sen verran kuin tiedän ei
11372: kysymys perustuslain vaatimuksen saattamisesta täyteen voi-
11373: maan virkamiestemme kansallisuuteen nähden ole tulossa esille
11374: muuta tietä ja on siis tarkasti punnittava, onko adressimuoto
11375:  siihen kysymykseen nähden se, joka on sopivin. Muuten va-
11376: liokunnassa arvattavasti täytyy ottaa keskustelun alaiseksi se
11377: kysymys, onko adressin lähettäminen Majesteetille, jossa adres-
11378:  sissa kosketeltaisiin asioita, jotka tiettävästi joutuvat seikka-
11379: peräisemmin esille toisessa järjestyksessä, paikallaan. Minä en
11380: suinkaan vielä tätä nykyä rohkene siitä kysymyksestä lausua
11381:  mitään vakaantunutta mielipidettä.
11382:         Mutta vielä on kuitenkin luullakseni yksi huomautus teh-
11383: tävä. Adressin ehdottajat pyytävät eduskuntaa kääntymään
11384:  Majesteetin puoleen anomuksella, että laillisuuden periaate pan-
11385:  taisiin voimaan kaikilla Suomen valtioelämän aloilla ja he luet-
11386:  televat muutamia erityiskohtia, jotka vaatisivat korjausta.
11387:         Jos kerta eduskunta kääntyy Keis. Majesteetin puoleen
11388:  sentapaisella anomuksella, niin silloin syntyy tietysti sekin
11389:  kysymys, ovatko adressin ehdottajat luetelleet kaikki ne valtio-
11390:  elämämme alat, joissa todellakin tätä nykyä laittomuus vallitsee.
11391: Ja laajoissa piireissä on se käsitys vallalla, että laittomuus re-
11392:  hoittaa maassamme sellaisillakin aloilla, joihin adressin ehdot-
11393:  tajat eivät ole lainkaan kosketelleet.
11394: 254                   Istunto 5 p. kesäkuuta 1907.
11395: 
11396: 
11397:       Olen tahtonut huomauttaa näitä seikkoja, jotta kävisi sel-
11398: väksi että se työ, jonka perustuslakivaliokunta luultavasti saa
11399: vastaanottaissaan tämän ehdotuksen, voinee käydä laajemmaksi
11400: ja vaikeammaksi, kuin ehkä asian alkuunpanijat ovat ottaneet
11401: huomioon.
11402:        Lisäksi tahtoisin lausua sen ajatuksen, että kaikkien asiain
11403: käsittelylle arvatenkin olisi erittäin hyvä, jos samaa kysymystä
11404: koskevat ehdotukset ryhmitettäisiin kokoon sillä tavoin, että
11405: lähetekeskustelu voisi suuntautua koko ryhmään. Muuten voi
11406: käydä niin, että eduskunnan täytyy eri istunnoissa käsitellä
11407: samaa asiaa koskevia ehdotuksia, joka menettely tietysti on
11408: omiansa mitä suurimmassa määrässä viivyttämään työmme
11409: menestymistä.
11410: 
11411:          Puhemies: Ed. Danielson-Kaimari pyytää siis asian pöy-
11412: dälle.    Oliko huomiseksi?
11413: 
11414:       Ed. Danielson-Kalmari: En tahdo ehdottomasti pyytää
11415: sitä pöydälle nimenomaan siitä syystä, että itse olen perustus-
11416: lakivaliokunnan jäsen ja siis kyllä tilaisuudessa asiaan pereh-
11417: tymään. Mutta tahdoin ylipäänsä sanoa, että olisi toivottavaa,
11418: että eduskunnassa se sääntö pääsisi valtaan, että ellei ole mi-
11419: tään pakottavaa aihetta, niin anomusehdotukset ja muutkin
11420: eduskunnalle esitetyt ehdotukset jäävät pöydälle johonkin seu-
11421: raavaan istuntoon.
11422: 
11423:       Puhemies: Tahdon ilmoittaa, että puhemiesneuvostossa
11424: on ollut puhetta näitten asiain ryhmittämisestä, mutta sitä ei
11425: ole vielä voitu saada tämän päivän istuntoon; ne eivät ole
11426: vielä täksi päiväksi järjestyksessä.
11427: 
11428:        Ed. af Ursin: Koska tämä adressi sisältää äärettömän
11429: tärkeitä asioita, täytyy minun, vaikka olenkin perustuslakivalio-
11430: kunnan jäsen, pyytää sitä pöydälle. Se sisältää ne asiat, jotka
11431: täällä ovat luetellut, mutta niinkuin ed. Danielson-Kaimari huo-
11432: mautti, niitä voi tulla useampiakin vielä lisäksi. Siinä on m. m.
11433: yksi asia, jonka käsittely suuresti on loukannut työväestön oi-
11434: keudentuntoa. Kaikista näistä asioista tarvitsisi hiukan miet-
11435: tiä, jotta voisi siitä ehkä jotakin lausua jo remissikeskustelussa.
11436:        Ehdotan sen takia, että tämä adressi lykättäisiin ensi vii-
11437: kon ensimäiseen istuntoon.
11438: 
11439:      Ed. Renvall: Kun tätä asiaa on pyydetty pöydälle, en
11440: tahdo siitä sen enempää lausua. Toivon ainoastaan, että yli-
11441:                 An. ehd., koskeva uutta hallitusmuotoa.        255
11442: 
11443: matkaan kun anomusehdotuksia ja esitysehdotuksia tehdään,
11444: lykättäisiin ne niin pitkäksi aikaa eteenpäin, että niitä todella-
11445: kin voitaisiin ryhmittää.
11446:       Kuitenkin katson velvollisuudekseni jo nyt lausua pari
11447: sanaa erään - minusta tuntui .ainakin siltä - salaisen uhkauk-
11448: sen johdosta, joka kaikui ed. Danielson-Kalmarin puheesta.
11449: Hän sanoi, että laittomuutta rehoittaa muillakin aloilla, ja kysyi,
11450: ovatko asian nostajat ottaneet ajatellakseen, että nämä asiat
11451: voivat joutua yhteyteen tämän asian kanssa. Tämän johdosta
11452: voin vakaana omallatunnolla sanoa, että me olemme kiitollisia
11453: jokaiselle, joka tahtoo meidän kanssamme olla mukana lailli-
11454: suuden palauttamisessa kaikilla aloilla. ja me olemme sydä-
11455: mestämme iloisia, jos senkin ryhmän puolesta, jossa laillisuu-
11456: den palauttamista on ainoastaan passiivisella vastarinnalla tähän
11457: asti kohdeltu, nyt ryhdytään aktiiviseen myötävaikutukseen.
11458:       Ed. Danielson-Kalmari:    Puheeni ei sisältänyt mitään
11459: uhkausta, mutta voin kyllä vakuuttaa ed. Renvallille, että hän
11460: ja hänen ryhmänsä tulevat ennen pitkää kokemaan harrasta
11461: myötävaikutusta suomalaisen puolueen puolelta juuri laillisuu-
11462: den palauttamisessa (Hyvä!), nimenomaan myöskin kun tulee
11463: kysymys sellaisen laittomuuden poistamisesta, jossa Suomen
11464: miehet ovat olleet ilman minkäänlaista pakottavaa syytä alotta-
11465: jina ja toimeenpanijoina (Hyvä, hyvä!).
11466:      Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, pantiin adressi-
11467: ehdotus pöydälle ensi viikon· ensi istuntoon.
11468: 
11469: 
11470: 
11471: 
11472:                         Anomusebdotuksia.
11473: Uuden Hallitusmuodon säätämistä ja muutoksia Hallitusmuotoon
11474:                           koskeva.
11475: 
11476:        Uuden yhtenäisen hallitusmuodon säätäruisestä
11477: sekä eduskunnan vallan laajentamisesta verotukseen
11478: ja valtiovarain käyttämiseen nähden j. n. e. (ks. Liitteet
11479: 1,4 siv. 21 ).
11480:       Anomusehdotusta n:o 1 lukemaan ryhtyessään ed. Setälä
11481: kysyi, oliko tarpeen lukea se kokonaisuudessaan, kun se kum-
11482: minkin tulee pöydälle pantavaksi.
11483:       Sen johdosta puheenvuoron saatuaan lausui:
11484: 256                  Istunto 5 p. kesäkuuta 1907.
11485: 
11486: 
11487:        Ed. Danielson-Kalmari: Minä rohkenen lausua sen kä-
11488: sityksen, että olisi oikeinta, että anomus- ja esitysehdotukset,
11489: ellei niitä painettuina jaeta eduskunnan jäsenille, luettaisiin julki
11490: kokonaisuudessaan. Niillä, jotka eivät tahdo kuunnella, on
11491: tilaisuus siirtyä pois, mutta kyllä minun käsittääkseni hyvä jär-
11492: jestys vaatii, että asiakirjat kokonaisuudessaan eduskunnalle
11493: esitetään.
11494: 
11495:        Ed. Setälä: Minulla ei ole mitään sitä vastaan että ano-
11496: musehdotukset kokonaisuudessaan luetaan. Tein ehdotukseni
11497: tietysti ainoastaan eduskunnan ajan säästämiseksi. Varsinkin
11498: kun lukemista kokonaisuudessa on pyydetty, en katso tietysti
11499: voivani muuta tehdä kuin lukea anomusehdotukseni kokonaan.
11500: 
11501:       Anomusehdotuksen luettuaan edustaja Setälä ehdotti, että
11502: eduskunta lähettäisi tämän anomusehdotuksen perustuslaki-
11503: valiokuntaan.
11504: 
11505:       Tämän johdosta käytti puheenvuoroa:
11506:       Ed. Danielson-Kaimari: Asian pöydällepanoa varten
11507: lienee ehkä paikallaan ilmoittaa, että eduskunnalle tulee jätettä-
11508: väksi toinenkin ehdotus, joka tarkoittaa uuden hallitusmuodon
11509: aikaansaamista maallemme, ja että sen ohessa useimmat, ellei-
11510: vät kaikki, niistä erikoiskysymyksistä, joita on kosketeltu nyt
11511: tuetussa ehdotuksessa, joutuvat erityisten anomusehdotusten
11512: esineiksi. Arvattavasti nämät kirjelmät olisivat yhteisesti valio-
11513: kuntaan lähetettävät.
11514: 
11515:       Puhemies:    Ehdottaako edustaja Danielson-Kaimari pöy-
11516: dällepanoa?
11517:       Ed. Danielson-Kalmari: Kyllä minä ehdotan, että tämä
11518: anomusehdotus jäisi pöydälle ellei ensimäiseen, niin sitä seu-
11519: raavaan istuntoon. Tänään jätetään kansliaan toinen mainitse-
11520: mani hallitusmuotoa koskeva ehdotus. Arvelen, että olisi asian-
11521: mukaista, että eduskunta tuntisi senkin, kun se päättää vasta-
11522: luetuo ehdotuksen lähettämisestä valiokuntaan.
11523:        Puhemies: Ehdotetaan siis, että anomusehdotus pan-
11524: taisiin pöydälle ensi viikon ensi istuntoon.
11525:       Ed. Sirola: Minulla on myös tehtävä ilmoitus, että tähän
11526: alaan kuuluvia anomuksia tulee lisää tehtäväksi, joten pyytäisin
11527:        An. ehd. n:o 2 ja 9: avioliittolainsäädännön uudistamisesta.    257
11528: 
11529: 
11530: kannattaa ehdotusta nyt luetun anomusehdotuksen pöydälle-
11531: panemista ensi viikon ensi istuntoon.
11532: 
11533:      Anomusehdotus n :o I pantiin pöydälle ensi viikon ensi
11534: istuntoon.
11535:       Avioliittolainsäädännön uudistamista koskevia.
11536: 
11537:       An. ehd. n :o 2, Av i o 1i t t o a s e k ä a v i o p u o-
11538: 1 i s o i d e n o m a i s u u s- j a v e 1 k a s u h t e i t a
11539: k o s k e v a n 1 a i n s ä ä d ä n n ö n u u d i s t a m i-
11540: s e s t a (Liitteet 111. 1, siv. 5.)
11541: 
11542:       julki luki ed. Hagman pyytäen sen lähettämistä lakiva-
11543: liokuntaan.
11544: 
11545:      Sen johdosta puheenvuoron saatuaan lausui:
11546: 
11547:       Ed. Hedvig Oebhard: Koska tämän päivän esityslis-
11548: tassa lienee toinenkin anomusehdotus, koskeva samaa asiaa,
11549: niin ehdotan, että mahdollinen lähetekeskustelu nyt luetun
11550: anomusehdotuksen johdosta tai kysymys pöydällepanosta
11551: siirretään siksi, kunnes toinenkin mainitsemani anomusehdo-
11552: tus on luettu.
11553: 
11554:       Puhemies: Mitään estettä näiden anomusehdotusten
11555: yhdistämistä vastaan ei ole, mutta kysyn anomusehdotuksen
11556: lukijalta, onko hänellä mitään sitä vastaan.
11557: 
11558:       Ed. Hagman: Minulla ei ole mitään sitä vastaan, vaan
11559: pidän luonnollisena, että nämä anomusehdotukset yhdessä
11560: käsitellään.
11561: 
11562:        Päätettiin että seuraava anomusehdotus luetaan ja sitte
11563: ratkaistaan kysymys niiden pöydällepanosta tai keskuste-
11564: lusta.
11565: 
11566:       A n. e h d. n:o 9: A v i o p u o 1 i s o i d en
11567: o m a i s u u d e n h a II i n t o a j a v a i m o n t o i-
11568: mivaltaa koskevan lainsäädännön
11569: u u d i s t a m i s e s ta (Liitteet 111 2, siv. 15), luki ed.
11570: Gripenberg, ehdottaen sen lähetettäväksi lakivaliokuntaan.
11571:                                                                   17
11572: 258                  Istunto 5 p. kesäkuuta 1907.
11573: 
11574: 
11575:       Tämän johdosta käytti puheenvuoroa:
11576:       Ed. Räsänen: Minä pyydän vaan ilmoittaa, että meidän
11577: pienemmän ryhmän puolesta on jätetty anomusehdotuksen te-
11578: keminen tästä asiasta minun huolekseni, mutta koska asia on
11579: muiden puolesta perusteellisesti tuotu esille ja koska emme
11580: katso sitä kilpailun kannalta, pyydän yhtyä kannattamaan
11581: edellä esitettyjä anomuksia.
11582: 
11583:       Ed. Pärssinen: Koska tulee vielä esitettäväksi eräs
11584: naisen oikeudellista asemaa koskeva anomusehdotus, niin
11585: pyydän että täällä tehtyjen anomusehdotusten lähetekeskus-
11586: telu siirretään siksi, kunnes tämäkin ehdotus esitetään.
11587: 
11588:      Molemmat viimeksimainitut anomusehdotukset pantiin
11589: pöydälle ensi lauantain täysi-istuntoon.
11590: 
11591:       Anomusehdotuksen n :o 18: Av i o 1i i t o s s a o 1e v a n
11592: äidin oikeuksien laajentamisesta
11593: 1a p s i i n s a n ä h d en (Liitteet III. 3., siv. 20), ehdotti sen
11594: julkilukija edustaja Gripenberg lähetettäväksi lakivalio-
11595: kuntaan.
11596: 
11597:       Kun anomusehdotus oli julkiluettu huomautti
11598:        Puhemies: · Siltä varalta että pöydällepanoa pyydet-
11599: täisiin, ilmoitan että puhemiesneuvostossa päätettiin että
11600: tällä viikolla pidetään täysi-istuntoja joka päivä.
11601:      Ed. Nissinen: Pyytäisin että nyt luettu anomusehdo-
11602: tus pantaisiin pöydälle ensi lauantain istuntoon.
11603: 
11604:       An. ehd. n :o 18 pantiin pöydälle ensi lauantain täysi-
11605: istuntoon.
11606: 
11607:   Maanviljelijäin ammattitaidon kohottamista tarkottavia.
11608: 
11609:      An. ehd. n :o 3: Y k s i t y i s t e n a 1 o t t e e s t a
11610: perustettavan maanviljelyslyseon avus-
11611: t a m i s e s t a (Liitteet VIII, 19, siv. 177) julkiluki edustaja
11612: Hannes Oebhard, pyytäen samalla sen lähettämistä maata-
11613: lousvaliokuntaan.
11614:             An. ehd. n:o 3 maanviljelyslyseon avustamisesta.     259
11615: 
11616: 
11617:      Anomusehdotuksen johdosta puheenvuoron saatuaan
11618: lausui:
11619:        Ed. Soininen: Tämä nyt luettu anomusehdotus tarkoit-
11620: taa ensisijassa erään aukon täyttämistä maanviljelysope-
11621: tuksessa, joka on siinä olemassa. Siltä kannalta on asia niin
11622: selvä että se ei kaivanne sen enempää valaistusta.
11623:        Mutta tässä anomuksessa on toinenkin puoli. Se pyr-
11624: kii tavallansa luomaan uuden muodon korkeampaa alkeisope-
11625: tusta varten. Sen muodon tunnusmerkki on käytännöllisten
11626: aineiden lisääminen opetusohjelmaan ja toiselta puolen vierai-
11627: den kielten ja matematiikan kurssin vähentäminen. Tämä on
11628: epäilemättä tärkeä uudistus meidän nykyisissä kouluolois-
11629: samme, ja tältä kannalta asia ansaitsee mielestäni erityistä
11630: huomiota.
11631:        Minä puolestani tahtoisin kunnioittavimmin kiinnittää
11632: eduskunnan huomiota siihen seikkaan, että tämä uusi alote ei
11633: nyt ole ulkonaisesti mitään mullistavaa laatua, siihen nähden
11634: että ehdotettu uusi oppilaitos olisi y k s i t y i n e n koulu, jolle
11635: vain pyydetään valtioapua, jotta se voisi raivata tietä ja
11636: hankkia kokemusta ehkä laajemmalle tähtäävälle uudistuk-
11637: selle tulevaisuudessa.
11638:        Toiselta puolen tahtoisin huomauttaa siitä, että meidän
11639: koululaitoksemme tätä nykyä epäilemättä kaipaa jonkunlaista
11640: käännettä enemmän käytännölliseen suuntaan. Meillä on
11641: varmaankin nyt oppikoulujemme suunnitelmissa liian paljon
11642: teoreettisia aineita, ja ensi sijassa painaa suunnitelmia vie-
11643: raiden kielten suuri paljous. Tiettyä on, että korkeammat
11644: alkeiskoulut oikeastaan valmistavat, ainakin ensisijassa, vir-
11645: kamiesuraa varten; mutta virkamiesuralle eivät enää mahdu
11646: kaikki ne voimat, jotka meidän maassamme pyrkivät kor-
11647: keampaan sivistykseen. Ja onkin erinomaisen tärkeätä var-
11648: sinkin meidän oloissamme, että syntyy tähän maahan sivis-
11649: tynyt sääty, joka on täydellisesti riippumaton valtion vi-
11650:  roista. Siihen tulee lisäksi, että meidän maamme runsaat
11651: luonnolliset tulolähteet odottavat sivistyneitä kansalaisia,
11652:  jotka kykeneisivät käyttämään niitä maan ja kansan hy-
11653:  väksi. Kaikki tämä tekee, että tuommoinen uusi alote, joka
11654:  sisältyy tähän anomusehdotukseen, mielestäni on tervehdit-
11655: tävä vilpittömällä tyytyväisyydellä, ja pyytäisin sen vuoksi
11656:  suosittaa sitä valiokunnan puollettavaksi.
11657:        Vielä on asiassa eräs puoli, johon lyhyesti tahdon
11658:  koskea. Anomuksessa pyydetään nimittäin tämän maanvil-
11659:  jelysopiston läpikäyneille oppilaille oikeutta jatkaa opinto-
11660: 260                 Istunto 5 p. kesäkuuta 1907.
11661: 
11662: 
11663: iansa yliopistossa ja suorittaa siellä tutkintoja. Minä luulen
11664: että tämä on meidän oloissamme jotakin uutta, ja mahdolli-
11665: sesti tulee se herättämään jonkinlaista arkuutta. Mutta pyy-
11666: täisin tässä kohden huomauttaa, ettei näille, tämän oppilaitok-
11667: sen läpikäyneille oppilaille, pyydetäkään täysiä ylioppilas-
11668: oikeuksia, vaan ainoastaan oikeutta yhdessä tiedekunnassa
11669: harjoittaa opintoja. Semmoinen osittainen oikeus harjoittaa
11670: opintoja yliopistossa ei ole ainakaan ulkomaiden yliopistoissa
11671: mitään vierasta ja outoa. Voin esim. mainita, että monessa
11672: Saksan yliopistosa, niiden joukossa Leipzigin suuressa ja
11673: ehkä monessa suhteessa vanhoja muotoja hyvin kunnioitta-
11674: vassa yliopistossa on sallittu kansakoulunopettajille oikeus
11675: suorittaa yliopistotutkintoja, jotka johtavat semmoisiin opet-
11676: tajavirkoihin, jotka muuten ovat avoinna ainoastaan varsi-
11677: naisille ylioppilaille. Minä sen vuoksi en voi nähdä tässä-
11678: kään pyynnössä mitään vähimmässäkään määrässä arvelut-
11679: tavaa. Ja toiselta puolen olisi täysi oikeus maanviljelys-
11680: lyseon läpikäyneille saada harjoittaa opintoja yliopistossa
11681: sitä tärkeämpi, kun epäilemättä tämmöisestä oppilaitoksesta
11682: tulleet oppilaat olisivat saaneet paljo paremman valmistuk-
11683: sen kuin mitkään muut ylioppilastutkinnon suorittaneet,
11684: harjoittamaan opintoja maanviljelystiedekunnassa.
11685:        Myös sisälsi anomusehdotus sen, että näiden oppilai-
11686: den olisi suoritettava tutkinto tai ainakin voidaan edellyttää,
11687: että heidän pitää suorittaa tutkinto, ennenkuin pääsevät yli-
11688: opistoon, ja se mielestäni poistaa viimeisenkin mahdollisen
11689: epäilyksen.
11690:       Pyytäisin siis tässäkin kohden saada lämpimästi suosit-
11691: taa anomusehdotusta valiokunnalle.
11692:       Ed. Wuolijoki, Wäinö: Jokainen tietää, että meidän
11693: maatalousoloissamme tulee tapahtumaan suuria muutoksia
11694: lähimmässä tulevaisuudessa. Tilattoman väestön kysymys
11695: tulee epäilemättä ratkaistuksi siihen suuntaan, että suuri
11696: määrä itsenäisiä pikkuviljelyksiä syntyy. Mutta tällainen
11697: kysymys ei tule ratkaistuksi yksistään lakimääräysten kaut-
11698: ta, joilla tuollaisia tiloja saadaan syntymään, vaan on yhtä
11699: tärkeätä, että maanviljelyksen teknillistä puolta samassa ko-
11700: hotetaan. Sentähden anomus tällaisen koulun, maanviljelys-
11701: lyseon perustamisesta on mielestäni juuri tällä kertaa jos kos-
11702: kaan paikallaan. Minä· kannatan anomusta vielä senkin täh-
11703: den erityisesti, että se tähtää suuriin muutoksiin koko meidän
11704: kouluoloissamme. Meidän lyseoittemme oppikurssit ovat ol-
11705: leet perin vanhanaikaisella kannalla; siellähän on kielten ope-
11706:             An. ehd. n:o 3 maanviljelyslyseon avustamisesta.   261
11707: 
11708: 
11709: tukseen tuhlattu tarpeettoman paljo aikaa. Siellä on mate-
11710: matiikan ja historian, pääasiallisesti vielä sotahistorian ope-
11711: tukseen pantu aivan tarpeettoman suuri paino. Sellainen
11712: tärkeä aine kuin esim. yhteiskuntaoppi on ollut kokonaan syr-
11713: jäytetty sekä meidän lyseoittemme, että suureksi osaksi vii-
11714: meisiin aikoihin asti yliopistommekin opetussuunnitelmasta.
11715: Ehdottu maanviljelysopisto on minusta ihan uran uurtaja täl-
11716: läkin alalla. Minulla on ollut tilaisuus tarkastaa tätä suunni-
11717: telmaa siinä kirjoituksessa, jonka anomuksentekijä on kirjoit-
11718: tanut ,Aika,-lehteen, ja niin paljon kuin minä olen kyennyt
11719: asiaa ymmärtämään, on se suunnitelma sangen täydellinen
11720: ja onnistunut. Minä vaan pyytäisin huomauttaa yhtä seik-
11721: kaa. Anomuksentekijä mainitsee anomuksessaan, että olisi
11722: tarpeeksi suuri valtioapu annettava tälle koululle, niin että
11723: koulumaksut eivät tulisi liian kalliiksi. Minä tahtoisin mennä
11724: vielä pitemmälle. Valtioapu olisi mielestäni asetettava siksi
11725: suureksi, että tarpeellinen määrä vapaaoppilaspaikkoja kou-
11726: lussa voitaisiin myöntää. Mahdollisesti samassa yhteydessä
11727: olisi harkittava erityisten stipendien myöntämistä kallista
11728: Helsingissä-oloa varten, annettaviksi varattomille kouluun
11729: pyrkiiöille.
11730:       Koska minun nähdäkseni asia on tavallista kiireelli-
11731: sempi - on nimittäin tarkoitus jos mahdollista jo ensi syk-
11732: synä saada tällainen oppilaitos syntymään ja ryhtymään
11733: toimeensa -      niin minä rohkenen ehdottaa, että arvoisat
11734: edustajat eivät pyytäisi tätä asiaa pöydälle, vaan että se
11735: jo tässä istunnossa päätettäisiin lähettää valiokuntaan. Mi-
11736: nustakin olisi sopivin valiokunta maatalousvaliokunta. Vaik-
11737: ka tämä onkin koulukysymys, niin se on niin läheisessä yh-
11738: teydessä juuri maatalousolojen kanssa, että kannattaisin teh-
11739: dyn anomuksen lähettämistä valiokuntaan.
11740:       Ed. Setälä: Minä puolestani olin kuitenkin aikonut
11741: pyytää anomuksen pöydällepanoa ensi viikon ensi istun-
11742: toon. Sen vuoksi varmaankaan ei paljo aikaa menetettäisi,
11743: sillä valiokunnat eivät voi kuitenkaan ryhtyä töihinsä en-
11744: nen kuin niille on asioita lähetetty.
11745:       Ed. Torppa: Kuullessani täällä esitettyä anomusehdo-
11746: tusta kysymyksessä olevasta asiasta, teki se minuun erittäin
11747: miellyttävän vaikutuksen. Sen vuoksi vaan lyhyesti pyy-
11748: dän saada mainituksi, että minä puolestani kannatan läm-
11749: pimästi anomusehdotusta ja sen lähettämistä heti valiokun-
11750: taan.
11751: 262                   Istunto 5 p. kesäkuuta 1907.
11752: 
11753: 
11754:       Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyt-
11755: tiin vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
11756:       Ken tahtoo anomusehdotuksen n :o 3 heti lähetettäväksi
11757: maatalousvaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on anomus-
11758: ehdotus pantu pöydälle ensi viikon ensi täysi-istuntoon.
11759: 
11760:      Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten an.
11761: ehd. n :o 3 heti lähetettiin maatalous valiokuntaan.
11762: 
11763:       Aviottomain lasten oikeudellisen aseman parantamista
11764:                             koskevia.
11765:      An. ehd. n :o 4, A v i o t t o m a i n 1 a s t e n o i-
11766: k e u s s u h t e i t a k o s k e v a n 1 a i n s ä ä d ä n-
11767: nön perinpohjaisesta korjaa m i se s-
11768: t a (Liitteet 111, 10, siv. 50), julkiluki edustaja Räsänen, pyy-
11769: täen sen lähettämistä asianomaiseen valiokuntaan.
11770: 
11771:         Puheenvuoroa käyttäen lausui:
11772: 
11773:        Ed. Oebhard, Hedvig: Koska samanlainen anomus-
11774: ehdotus kuin se, joka juuri luettiin, tulee jätettäväksi edus-
11775: kunnalle joko tänään tai viimeistään huomispäivän kuluessa,
11776: niin saan ehdottaa että tämä nyt luettu anomusehdotus nii-
11777: den syiden nojalla, jotka ennenkin täällä on esitetty, pannaan
11778: pöydälle siksi kuin mainitsemani toinen anomusehdotus tulee
11779: esille.
11780: 
11781:      Ed. Nissinen: Koska siitäkin ryhmästä, johon minä
11782: kuuluu, vielä samaa asiaa koskeva anomusehdotus tullaan te-
11783: kemään, pyytäisin että nyt luettu anomusehdotus pantaisiin
11784: pöydälle ensi viikon ensimäiseen istuntoon.
11785: 
11786:       Sen jälkeen an. ehd. n :o 4 pantiin pöydälle ensi viikon
11787: ensi istuntoon.
11788: 
11789:                      Uusia ratoja koskevia.
11790:       An. ehd. n :o 5. R o v a niemen radan täyden t ä-
11791: m i s e s t ä s a t a m a r a d a 11a K e m i s t ä P i t k ä ä n-
11792: k a r i i n (Liitteet VII, 4, siv. 17), julkiluki ed. Iisakki Hoikka,
11793: pyytäen sen lähetettäväksi rautatievaliokuntaan.
11794:           An. ehd., uusia ratoja, joenperkauksia y. m. koskevia.   263
11795: 
11796: 
11797:       Puheenvuoron saatuaan lausui sen johdosta:
11798: 
11799:       Ed. Snellman: Kun on luultavaa että rautateiden ra-
11800: kentamisesta tullaan tekemään muita anomusehdotuksia,
11801: niin pyytäisin ehdottaa, että kaikki rautateitä koskevat ano-
11802: musehdotukset lähetettäisin ilman kskustelua rautatievalio-
11803: kuntaan ja että rautatieanomusehdotuksista luettaisiin aino-
11804: astaan ponnet. Tällä säästettäisiin paljo eduskunnan aikaa.
11805: 
11806:       An. ehd. lähetettiin rautatievaliokuntaan.
11807: 
11808:        An. ehd. n :o 6, R a u t a t i e l i n j a n t u t k i m i-
11809: sesta          Rovaniemestä                    Kemijärven
11810: k i r k o l l e s e k ä a r m. e s. r a d a n r a k e n-
11811: t a m i s e s t a (Liitteet VII, 3, siv. 15), julkiluki ed Iisakki
11812: Hoikh.a, pyytäen sen lähetettäväksi rautatievaliokuntaan.
11813: 
11814:       An. ehd. lähetettiin rautatievaliokuntaan.
11815: 
11816:       Joenperkauksia, suonkuivatoksia y. m. koskevia.
11817:       An. ehd. n:o 7, Kemijoen koskien perkaa-
11818: m i s e s ta (Liitteet VII, 45, siv. 145),
11819:       julkiluki samoin ed. Hoikka, pyytäen sen lähettämistä
11820: rautatievaliokuntaan.
11821: 
11822:      An. ehd. johdosta lausui:
11823: 
11824:       Ed.Tervaniemi: Minä pyydän lämpimästi kannattaa
11825: tehtyä ehdotusta kuitenkin edellytettynä että koskien per-
11826: kaus myöskin ulotettaisiin Kemijoelta haarautuvaan Luiro-
11827: jokeen, koska siellä myöskin on suuria koskia, jotka tekevät
11828: suurta hankaluutta sen joen varrella asuville, tuottaen heille
11829: useinkin suurta taloudellista vahinkoa, valloittaen tulvave-
11830: dellä suurimman osan niittyjä kesäsydännä eli paraana hei-
11831: näntekoaikana ja usein koko suven ajaksi.
11832:      An. ehd. lähetettiin rautatievaliokuntaan.
11833: 264                   Istunto 5 p. kesäkuuta 1907.
11834: 
11835: 
11836: 
11837:                       Uusia ratoja koskevia.
11838: 
11839:       An. ehd. n :o 8, julkiluki edustaja Hiltula:
11840:       Rautatielinjan tutkimisesta Oulusta
11841: K u u s a m o o n j a a r m. e s. r a d a n r a k e n t a m i-
11842: s e s t a (Liitteet VII, 5, siv. 19)
11843: 
11844: ja lähetettiin se rautatievaliokuntaan.
11845: 
11846:   Sivistys- ja siveellisyyspyrintöjen edistämistä koskevia.
11847:        An. ehd. n :o 10, K a n n a t u s t a v a 1 t i o n v a-
11848: r o i s t a k a n s a 11 i s e n k i r j a 11 i s u u d e n k o h o t-
11849: t a m i s e k s i, (Liitteet VI, 2, siv. 9),
11850: 
11851:       julkiluki edustaja Käkikoski, pyytäen sen lähettämistä
11852: . anomusvaliokuntaan.
11853: 
11854:       Anomusehdotuksen johdosta käytti puheenvuoroa:
11855:       Ed. Setälä: Koska olen eilen eduskunnan kansliaan
11856: antanut samansuuntaisen anomusehdotuksen, pyytäisin esillä
11857: olevan anomusehdotuksen pantavaksi pöydälle siksi kun mi-
11858: nun ja muutamien muiden tekemä anomusehdotus tulee esi-
11859: teltäväksi.
11860: 
11861:       An.ehd. pantiin pöydälle huomispäivän istuntoon.
11862: 
11863: 
11864: 
11865:                  Edustajain matkakustannukset~
11866: 
11867:       Puhevuoron saatuaan lausui:
11868:        Ed. Palmen: Koska valtiovarainvaliokunnan tehtäviin
11869: muiden muassa kuuluu määrätä matkakulujen korvaus edus-
11870: tajille, on valiokunta hankkinut varoja tähän tarkoitukseen
11871: samoinkuin muihinkin tarpeisiin, ja saan ilmoittaa että edus-
11872: kunnan jäsenet voivat jättää matkalaskunsa valtiovarainva-
11873: liokunnan sihteerille, joka sitä varten on tavattavissa Sääty-
11874:                Arm. es. n:o 16, elinkeinolain ehdotus.         265
11875: 
11876: 
11877: talossa valtiovarainvaliokunnan huoneessa arkipäivinä k :lo
11878: 10-11. Sitte kun laskut ovat tarkastetut, on valiokunta toi-
11879: mittava rahat nostettavaksi niin pian kuin mahdollista.
11880: 
11881: 
11882:      Puhemies, ilmoitettuaan että seuraava täysi-istunto pi-
11883: detään torstaina 6 päivänä kesäkuuta k :lo 1 1212 sekä että
11884: tämän viikon aikana oli aijottu pitää täysi-istuntoja joka
11885: päivä k :lo 11 ja seuraavalla viikolla maanantaina ja keski-
11886: viikkona, julisti täysi-istunnon päättyneeksi k :lo 2,30 i. p.
11887:                                      Pöytäkirjan vakuudeksi:
11888:                                         F. W. Kadenius.
11889: 
11890: 
11891: 
11892:          9. Torstaina 6 p. kesäkuuta 1907
11893:                   klo ll,ao a. p.
11894:     Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi edustajat
11895: Hagman, Hänninen, Kares, Lehtinen.
11896: 
11897:      Puhemies ilmoitti edustaja Hagmanin olevan estettynä
11898: saapumasta yksityisten asiain tähden täysi-istunnon alkuun.
11899: 
11900:       Tarkisteltiin pöytäkirjanotteita eduskunnan edellisistä
11901: istunnoista.
11902: 
11903:                 VaHokuntien puheenjohtajia.
11904:       Anomusvaliokunnasta tulleessa kirjelmässä ilmoitettiin
11905: valiokunnan puheenjohtajaksi valitun edustaja Lucina Hag-
11906: man ja varapuheenjohtajaksi edustaja Kivilinna.
11907: 
11908:                         Arm. esityksiä.
11909:      Esitettiin ja pantiin pöydälle seuraavat arm. esitykset:
11910:      N :o 16, Elinkeinolain ehdotus
11911: 266                     Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
11912: 
11913: 
11914:          ensi maanantain täysi-istuntoon, koska se oli hyvin
11915: laaja,
11916:          N:o 17, määrärahoista rautatierakennuksia varten,       ja
11917:          N:o 18, eräänlaisista yhteismetsistä
11918:          ensi lauantain täysi-istuntoon.
11919: 
11920:                           Anomusehdotuksia.
11921:   Sivistys- ja siveellisyyspyrintöjen edistämistä koskevia.
11922:        An.ehd. n:o 36, K a n n a t u k s e n m yön t ä-
11923: misestä Eduskunnan käytettävinä ole-
11924: v is t a v a r o i s t a s u o m a 1a i s e n k i r i a l l i s u u-
11925: d e n k a r t u t t a m i s e k s i, (Liitteet VI, 3, siv. 16),
11926:          julkiluki ed. Setälä.
11927:      Tämän yhteydessä otettiin käsiteltäväksi myöskin en-
11928: nen pöydälle pantu a n. e h d. n :o 10.
11929:          l(eskustelu:
11930:      Puhemies ilmoitti puhemiesneuvostossa päätetyn ehdot-
11931: taa anomusehdotukset lähetettäväksi anomusvaliokuntaan.
11932:       Ed. af Ursin: Vaikka minä erityisellä mielihyvällä olen
11933: allekirjoittanut tämän anomuksen, niin katson kuitenkin vält-
11934: tämättömäksi erittäin huomauttaa yhdestä seikasta. Ano-
11935: muksessa sanotaan m. m. että tässä asiassa pitäisi pysyä ylä-
11936: puolella puolueita ja yleisen mielipiteen hetkellisiä mielijoh-
11937: teita. Löytyy kuitenkin muutamia tieteenhaaroja, joissa tä-
11938: mä tämmöisessä yrityksessä itsessään hyvä perustus on jo-
11939: tenkin vaikea toteuttaa. Ne tieteen alat ovat etupäässä his-
11940: toria ja kansantalous. Minä huomautan tässä ainoastaan,
11941: että Macaulayn Englannin historia on epäilemättä esikuvana
11942: pidettävä historiallisen teoksen kirjoittamisessa. Mutta kui-
11943: tenkin on Macaulay kirjoittanut historiansa selvästi whigiläi-
11944: seltä kannalta. Asia on vielä selvempi kansantalouden alalla.
11945: Nykyaikana, jolloin maailma yhä enemmän jakautuu kahteen
11946: suureen ryhmään taloudellisen näkökohdan pohjalla, on siis
11947: välttämätöntä, että kysymyksessä olevassa yrityksessä var-
11948: sinkin näillä aloilla tämä seikka otetaan huomioon. Jos, ku-
11949: ten katson luonnolliseksi, mainituilla aloilla julaistaan useam-
11950: pia teoksia, niin olisi katsottava, että jos n. k. porvarillisen
11951:          An. ehd. 36 ja 10: suom. kirjallisuuden kartuttamisesta.   267
11952: 
11953: 
11954: katsantokannan mukaan julaistaan teoksia näiltä aloilta,
11955: myöskin toisen suuren maailmankatsantokannan kannalta
11956: teoksia julaistaan. Muuten emme voi käsitykseni mukaan
11957: sanoa, että tämä yritys seisoo puolueettomalla kannalla.
11958:      Pyydän saada antaa tämän pienen evästyksen anomus-
11959: ehdotukselle, kun se menee valiokuntaan.
11960:        Ed. Karhi: Esillä oleva anomus on sitä laatua, että jokai-
11961: sen suomalaisen sivistystä rakastavan kansalaisen täytyy
11962: mielihyvällä yhtyä siihen, mutta en voi olla ihmettelemättä,
11963: miksei tällaista yhteistä kysymystä olisi voitu eduskunnassa
11964: esittää sellaisena, että se olisi tullut kaikkien eduskunnan suo-
11965: malaisten jäsenten yhteisenä anomuksena eikä minään puo-
11966: lueryhmityksenä. Tätä suuresti ihmettelen, mutta toivoo
11967: kuitenkin, että yhteisessä asiassa oltaisiin yhteisellä kan-
11968: nalla.
11969:        E~. Alkio: Aioin tehdä saman huomautuksen kuin
11970: edustaja Karhi. Pyydän kuitenkin lämpimästi kannattaa
11971: anomusehdotuksen lähettämistä valiokuntaan. Sellaiseen
11972: kannattamiseen on luonnollisesti velvoitettu jokainen maa-
11973: laiskaosan edustaja tässä eduskunnassa, sillä jos kenenkään,
11974: niin ainoastaan suomenkieltä osaavien keskuudessa sellainen
11975: toimenpide krjallisuuden edistämiseksi on välttämätön.
11976:        Muuten olen minäkin kiinnittänyt huomiotani siihen
11977: puol~en tässä anomusehdotuksessa, että siinä erityisesti tah-
11978: dotaaan merkitä se seikka, että vastaisuudessa, kun näitä
11979: varoja tullaan käyttämään kirjallisuuden edistämiseksi, niitä
11980: käytettäisiin erityisesti yläpuolella puoluenäkökohtia.    En
11981: ymmärrä, millä tavalla tällaista perintöä saaataisiin kiinnit-
11982: tää siihen kehitykseen, joka tämän kautta alulle pannaan.
11983: Samalla tavalla kuin edustaja af Ursin täällä mainitsi, ajat-
11984: telen minäkin, että vastaisuudessa, kun tässä maaassa puo-
11985: lueitten väri selvempien periaatteiden mukaan tulee rajoi-
11986: tetuksi, rajapiirteet paremmin määrätyksi, silloin epäile-
11987: mättä tulevat myöskin varsinaiseen sivistyskirjallisuuteen
11988: nämät periaatteet vaikuttamaan. Minun ymmärtääkseni
11989: tulevat yhteiskunnalliset ja taloudelliset kysymykset tässä
11990: maassa tästä lähtien siksi vaikuttavina tekijöinä astumaan
11991: päiväjärjestykseen puoluejakaiina, että niitä kysymyksiä ei
11992: saata myöskään syrjäyttää sellaisen kirjallisuuden kehittä-
11993: misessä, jota tässä tarkoitetaan.
11994:       Sen vuoksi pyytäisin puolestani saada evästykseksi
11995: valio}5untaan näille anomusehdotuksille lausua sen ajatuk-
11996: 268                  Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
11997: 
11998: 
11999: sen, että, varsinkin mitä taloudellisen kysymyksen kehittä-
12000: miseen tulee, sitä koskevalle kirjallisuudelle annettaisiin eri-
12001: tyinen merkitys silloin kun määrätään, millä tavalla näitä
12002: varoja kirjallisuuden hyväksi tullaan vastaisuudessa käyttä-
12003: mään.
12004:        Ed. Palmen: Outo sävel, joka kuului lähinnä edelli-
12005: sen puhujan lausunnosta, antaa minulle aihetta tehdä tässä
12006: huomautuksen varsinkin niille, jotka luulevat näkevänsä jo-
12007: kaisessa anomuksessa jotakin puolue-elämän ilmausta. Täällä
12008: on meitä monta suomalaisessa puolueessa, jotka emme ole
12009: allekirjoittaneet jotakin anomusta, josta me tiedämme ja jota
12010: täydelleen kannatamme. On aivan luonnollista, että ne ano-
12011: musehdotukset, jotka esitetään, ovat lähinnä kirjoittajan tai
12012: allekirjoittajain mielipiteen ilmauksena. Sillä ei ole muille
12013: lausuttu mitään syytöstä, ei verhottua eikä suoranaista, että
12014: he muka vähemmin harrastaisivat näitä asioita. Arvoisa pu-
12015: huja nähtävästi ensikertalaisena ei tiedä sitä asiaa, että jokai-
12016: silla valtiopäivillä yksi tai useammat ovat esittäneet asioita,
12017: joita muutkin harrastavat. Sillä ei ole vähintäkään viittausta
12018: lausuttu, että muut olisivat asialle vieraat tai asialle vihamie-
12019: liset. Se, joka on ajatellut jotakin asiata ja katsonut sen nos-
12020: tamisen tärkeäksi, esittää sen, ja sillä että asia julkisesti esi-
12021: tetään, annetaan jokaiselle eduskunnan jäsenelle ja jokaiselle
12022: ryhmälle täysi tilaisuus olla yhteistyössä mukana.
12023:        En olisi katsonut tarpeelliseksi lausua näitä sanoja, jol-
12024: lemme olisi suorastaan väärälle toialle tulemassa, jos heti,
12025: kun joku esitys luetaan, ruvetaan katsomaan ketkä ovat alle-
12026: kirjoittajina ja arvelemaan, että sillä on tehty jonkunmoinen
12027: loukkaus muita kohtaan. Täällä jokainen yksityisesti vas-
12028: taa sanoistaan ja jokainen esittää anomuksensa kaikkien
12029: tarkastettavaksi.
12030:       Ed. Yriö-l(oskinen, E. S.: Edellisen puhujan sanojen
12031: jälkeen ei minulla ole paljo lisättävää. Tahdon vain huo-
12032: mauttaa, että suomalainen puolue kokonaisuudessaan ei,
12033: enempi· kuin sen yksityiset jäsenetkään, ole viime aikoina
12034: tottunut saamaan osakseen kohtelua, jota tavallisen käsityk-
12035: sen mukaan sanotaan siivoksi. Ei juuri voi vaatia, että aina-
12036: kaan siltä taholta kaupataan yhteistyötä. Jos sitä tällaisissa
12037: asioissa muualta tarjotaan, niin se otetaan aina mielihyvällä
12038: vastaan.
12039:      Ed. Ahmavaara: Pyydän saada täydellisesti yhtyä
12040: edustaja Palmenin lausuntoon. Minusta on mitä tahditto-
12041:      An. ehd. n:o 36 ja 10. -   An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista. 269
12042: 
12043: 
12044: minta se, että täällä nousevat eräät puhujat nuhtelemaan
12045: siitä, että on tehty joku hyvä anomus, jonka allekirjoitta-
12046: miseen heillä ei ole ollut syystä tai toisesta tilaisuutta. Heillä
12047: on täällä tilaisuus yhtyä asiaa kannattamaan ja yhtyä vielä
12048: sittenkin, kun se tulee valiokunnasta. Tällaista moitetta en
12049: ole eduskunnassa ennen kuullut. Näyttäisihän sitäpaitsi hy-
12050: vin omituiselta, jos koko eduskunta kirjoittaisi jonkun ano-
12051: muksen alle. Eduskunta pyytäisi eduskunnalta, siis itseltään,
12052: jotakin toimenpidettä. Tällainen menettely olisi minusta jo
12053: muodollisestikin kaikkea muuta kuin sopivaa. Tällainen kil-
12054: pailu anomusehdotusten allekirjoittamisesta on jotenkin tur-
12055: hanpäiväistä ja lapsellista. Ei suinkaan anomuksella itses-
12056: tään ole sanottu, että ainoastaan anomuksen tekiiät asiaa
12057: kannattavat. Että nämä kaksi nyt puheena olevaa anomus-
12058: ehdotusta on valmistettu kahdessa eri ryhmässä, on riippu-
12059: nut ainoastaan käytännöllisistä syistä, sillä on ollut siksi kii-
12060: rettä, että on ollut mahdotonta juosta jokaisen edustajan
12061: luona pyytämässä allekirjoitusta. Eihän sitäpaitsi vii-
12062: meksi jätetty anomus ole edes yhden ainoan puolueen edus-
12063: tajain allekirjoittama. Siihen oli, kuten kuulimme, eri puo-
12064: lueisiin kuuluvia edustajia yhtynyt. - Minä lausun tämän sen
12065: vuoksi, ettei vasta anomuksentekijöille eduskunnassa täm-
12066: möistä tarpeetonta ja sopimatonta nuhdesaarnaa pidettäisi.
12067:        Ed. Alkio: Koska minäkin olen yhdistynyt edustaja
12068: Karhin tekemään muistutukseen, niin pyydän sen johdosta
12069: lyhyesti huomauttaa siitä, ettei esillä oleva anomus ole syn-
12070: tynyt niin viattomasti kuin täällä on tahdottu huomauttaa,
12071: sillä siinä suhteessa on annettu erityisille puolueryhmille ke-
12072: hoitus tämän anomuksen laatimiseen. Se puolueryhmä, joka
12073: esiintyy maalaisliiton nimellä, ei ole mitään sellaista kehoi-
12074: tusta saanut, eikä ole sille mitään tilaisuutta sellaisen ano-
12075: muksen allekirjoittamiseen tarjottu.
12076:      Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin
12077: an. ehd. n :o 36 ja 10 anomusvallokuntaan.
12078:     Kalastuslainsäädäntöä ja kalastuselinkeinon elvyttä-
12079:                       mistä koskevia.
12080:       An. ehd. n :o 16, Uudesta                 kalastus laista,
12081: (Liitteet IV, 6, siv. 73)
12082: luki edustaja Pykälä, samalla pyytäen sen               lähetettäväksi
12083: laki- ja talousvaliokuntaan.
12084: 270                  Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
12085: 
12086: 
12087:       l(eskustelu:
12088:        Ed. Ahmavaara: En tahdo kieltää, ettei nykyinen voi-
12089: massa oleva kalastusasetus kaipaisi muutoksia, mutta että se
12090: muutettaisiin siihen suuntaan kuin anomuksentekijät anovat,
12091: sitä minä mitä jyrkimmin vastustan. Tässä anomuksessa,
12092: lukuun ottamatta sen ääretöntä ristiriitaisuutta ja sekavuutta,
12093: josta minä jäiestä kyllä olen huomauttava, anotaan m. m.,
12094: että kalastus tehtäisiin kaikille kansalaisille yhteiseksi, niin
12095: ettei se olisi maanomistusoikeuteen yhdistetty.          Jos olisi
12096: kysymys ainoastaan pienestä ruokakalastuksesta, jota ihmi-
12097: miset tilapäisesti käyttävät ja joka tähänkin asti, niinkuin
12098: anomuksessa myönnetään, on käytännössä pidetty tavallaan
12099: yhteisenä, niin sen voisin käsittää. Mutta tässä on kysy-
12100: myksessä järkyttää suuret yksityisen omistukset; kun ano-
12101: muksen tekijöissä on oulunlääniläisiä, jopa yksi, joka asuu
12102: Oulun kuuluisan rikkaan lohijoen varrella, niin luulisin hei-
12103: dän toki tietävän, ettei tämä ole niinkään pikkuinen asia kuin
12104: anomuksessa oletetaan, vaan että satojentuhansien omaisuus
12105: on tässä kysymyksessä. Siinä kunnassa esim., jossa minä
12106: asun, ovat tilat jaetut kalastuksen takia hyvin pieniin osiin,
12107: niin pieniin, etteivät ne itsestään viljelijöitä elätä, mutta ka-
12108: lastusetujen avulla niistä viljelijä saa toimeentulonsa ia ka-
12109: lastus usein vastaa puolen, jopa enemmänkin maatilan ar-
12110: vosta. Onko nyt kohtuullista, että näiltä pikkutilallisilta,
12111: jotka olemassaolonsa puolesta taistelevat hyvinkin kovaa elä-
12112: män taistelua, yhdellä kynänpiirrolla riistetään koko tämä
12113: omaisuus, ionka he ovat itsellensä kalliisti ostaneet. Olisin
12114: toivonut, että toki ne henkilöt, jotka sanovat edustavansa
12115: maalaisliittoa, olisivat pikkuisen enemmän ottaneet huomi-
12116: oonsa juuri köyhien pikkumaanviljeliiöitten etuja ja oikeuksia,
12117: kuin tässä anomuksessa on tehty. Jos tahdotaan lähteä sille,
12118: niinkuin minä sanoisin, arveluttavalle tielle, ettei yksityisen
12119: omistukselle mitään pyhyyttä eikä arvoa anneta, niin olisin
12120: suonut, että alote tähän olisi tehty muualta eikä juuri niistä,
12121: jotka kovinta elämäntaistelua taistelevat. Herrat olisivat al-
12122: kaneet miljoonamiehistä ja muista sellaisista; mutta nyt he
12123: ovat alottaneet vähävaraisista pikkutilallisista, niiltä kun
12124: tahdotaan oikeudet riistää tämän anomuksen kautta.
12125:        Minä olen kyllä tiennyt, että maalaisliiton ohjelmassa on
12126: tällainen pykälä, mutta en ole uskonut, että sillä on oikeas-
12127: taan totta tarkoitettu. En ole uskonut sitä senkään vuoksi,
12128: että kun kuljin vaalien edellä paikoissa, joissa maalaisliitto
12129: on toiminut ja ehdokkaansa asettanut, niin siellä lausuttiin
12130:                  An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.        271
12131: 
12132: 
12133: kaikissa kokouksissa, etteivät hekään hyväksy tätä, vaan
12134: katsovat että se erehdyksestä on tullut ohjelmaan, eivätkä
12135: he katsoneet sitä vakavalta kannalta. Nyt on kuitenkin tehty
12136: anomus asiasta, eikä sitä enään kai ole leikiksi katsottava,
12137: sillä pääasiallisin kohta ja ainoa, mikä tässä anomuksessa on
12138: asiallista, on se, että kalastukset tehtäisiin kaikille yhteiseksi,
12139: .En suinkaan tahdo sanoa, että on kohtuullista se, etteivät
12140: muut kuin maanomistajat saisi ollenkaan kalastaa. Olen sitä
12141: mieltä, että mitä tulee vähempiarvoiseen kalastukseen, ruo-
12142: kakalastuksen ja muuhun sellaiseen, siinä kyllä korjausta
12143: tarvittaisiin. Luulen että useimmissa paikoissa käytännössä
12144: nykyistä lakia ei katsotakaan juuri lain kirjaimen kannnalta,
12145: niinkuin anomuksessakin myönnetään. Mutta anomuksessa
12146: ei ole ollenkaan tehty eroa tällaisen kalastuksen ja arvok-
12147: kaamman kalastuksen välillä, johon on suuret pääomat kiin-
12148: nitetty, ja josta maatilain omistajat sen lisäksi maksavat ve-
12149: roa, sillä heidän verokirjoissaan on pantu vissi vero kalas-
12150: tukselle. Me tiedämme, kuinka suuret riidat olivat Pohjan-
12151: maan kalastusten etuoikeuksista vuosikymmen takaisinpäin,
12152: kun kruunu koetti niitä oikeudenkäynnillä ottaa haltuunsa.
12153: Silloin riidat päättyivät siten, että kruunulle tuomittiin lohen-
12154: kalastus. Ja kruunu on vuokrannut maanomistajille nuo lo-
12155: henkalastukset .30 :n vuoden ajaksi, joista maanomistajat
12156: maksavat vissin verrattain korkean arennin vuosittain ja
12157: ovat siis kruunun arentimiehiä. Mutta arvokas taimen- ja
12158: siikakalastus jäi maanomistajille edelleen. Oikeudet katsoi-
12159: vat, että se ehdottomasti kuuluu maanomistajille, koska he
12160: ovat siitä erityisesti verotettuja ja se on aina pidetty maan-
12161: omistukseen kuuluvana.         Luulen, etteivät maanomistajat,
12162: näin ollen, kun juuri ovat valtiolta oikeudenkäynnin kautta
12163: nämät edut voittaneet, katsoisi suotavaksi sitä, että edus-
12164: kunta ne nyt heiltä riistäisi pois.
12165:       Arvoisat anomuksentekijät sanovat. että käytäntö on
12166: osoittanut, että kansa ei muka pane mitään arvoa kalastuksien
12167: omistusoikeudelle. Tämän väitteensä tueksi tuovat he esille
12168: sen ettei kalastusoikeuksien omistamisesta muka ole käräjiä
12169: käyty kuin aniharvoin. Tämä osoittaa heillä olevan kovin
12170: vähäiset tiedot alalta, josta he ovat anomuksen tehneet. Minä
12171: pyydän anomuksentekijöitä katselemaan niiden seutujen
12172: kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjoja, joissa kalastusta harjoi-
12173: tetaan, ja he tulevat vakuutetuiksi, etteivät ainoastaan muu-
12174: tamat suurtilalliset näistä asioista riitele, kuten anomuk-
12175: sessa sanotaan, vaan että niistä on joka vuosi kihlakunnan-
12176: oikeuksissa riitoja.
12177: 272                 Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
12178: 
12179: 
12180:        Minua hämmästyttää, että anomusehdotuksessa sano-
12181: taan, ettei kalastusasetuksessa ole mitään puhuttu tukkien
12182: uitosta , ja että tämä asia, joka on ristiriitainen kalastuksen
12183: kanssa, sietäisi tulla järjestetyksi. Anomuksentekiiät eivät
12184: ole nähtävästi silmällä pitäneet mitään muuta kun kalastus-
12185: sääntöä; siinä tosin ei ole paljon tästä asiasta puhuttu.
12186: Mutta jos he olisivat jaksaneet katsoa vesioikeuslain lop-
12187: puun saakka, olisivat he siinä löytäneet hyvin monissa koh-
12188: dissa hyvinkin tarkkoja määräyksiä millä tapaa ja millä
12189: ajalla tukkien uitto on tapahtuva ja millä tavalla on korvat-
12190: tava sen kalastukselle tuottamat vahingot.         Pyydän vii-
12191: tata ainoastaan muutamiin pykäliin: vesioikeuslain 1 luvun
12192: 23 §:n toinen kohta; 24 §; toisen luvun 6 ja 19 §. Siellä
12193: on aivan selvästi sanottu kaikki tämä, mistä anomusehdo-
12194: tuksessa sanotaan ettei sitä ollenkaan ole laissa määrätty.
12195: Sitä paitsi jo kalastuslaissa, jota nähtävästi anomuksenteki-
12196: jät ovat lukeneet, on sanottu siitä. Rakennuskaaren 17 luvun
12197: 19 § :ssä sanotaan, ettei saa kalannousu-aikana häiritä eikä
12198: estää kalan nousua, ja lisäksi on vielä useissa muissa pykä-
12199: lissä tästä säädöksiä. Asetus on vielä siksi nuori, että siinä
12200: kyllä nämä asiat ovat otetut huomioon eikä kaivata mitään
12201: lisämääräyksiä tässä suhteessa. Minä asun sellaisen joen
12202: rannalla, josa on suuri tukinuitto ja suuri kalastus, ja me
12203: olemme hyvin tyytyväisiä nykyiseen asetukseen tässä suh-
12204: teessa. .Ennen oli kyllä puutteita siinä suhteessa, mutta nyt
12205: ei enää ole. Anomuksentekiiät ovat pitäneet silmällä, niin-
12206: kuin sanottu, menneitä aikoja, jos he muuten mitään olevaisia
12207: oloja ovat tahtoneet huomioon ottaa.
12208:        Anomusehdotuksessa sanotaan, että tässä on kymme-
12209: nientuhansien kansalaisten elinkeino kysymyksessä.         Niin
12210: onkin. Voisi sanoa satojenkin tuhansien ja sen vuoksi mi-
12211: nusta olisi pitänyt pikkusen vakavammin asiaa käsitellä eikä
12212: niin kevytmielisesti mennä ehdottamaan sellaisia toimenpi-
12213: teitä, jotka kerrassaan riistävät kymmeniltä tuhansilta kan-
12214: salaisilta heidän laillisen elinkeinonsa. Sen vuoksi juuri että
12215: asialla on niin suuri taloudellinen arvo, olisin toivonut, että
12216: sitä olisi enemmän harkittu ja punnittu.
12217:        Sanotaan, että kansa ei kunnioita nykyistä lakia. .En
12218: mene takaamaan, että viime aikoina on erittäin juuri mi-
12219: tään lakia kunniotettu, mutta kyllä väitän, ettei se kunioi-
12220: tuksen puute koske näihin kohtiin, joista täällä nyt on puhe.
12221: Laissa on kyllä epäkäytännöllisiä määräyksiä, jotka ovat
12222: muutettavat, ja niitä kansa ei voi kunnioittaa, sillä ne ovat
12223: jokseenkin n. s. kamariteoriioja.       Mutta olen vakuutettu,
12224:                  An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.        273
12225: 
12226: 
12227: että, jos mennään niihin paikkakuntiin, missä kalastusta har-
12228: joitetaan, kysymään kansalaisilta, ette saa mistään myön-
12229: tävää vastausta siihen, että nämä kalastusoikeudet olisivat
12230: riistettävät pois, vaan ne panevat jyrkästi vastaan ja kun-
12231: nioittavat kyllä asetusta tässäkin kohden; sen tiedän koke-
12232: muksestani.
12233:        Olisi pidemmältikin lueteltava niitä ,ristiriitaisuuksia,
12234: mitä anomusehdotuksessa on, mutta näistä jo käynee selville,
12235: ettei anomusehdotuksessa ole mitään, joka olisi asiallista,
12236: muuta kuin se, että kalastus tulisi yhteiseksi ja maanomis-
12237: tajalta riistettäisiin laillinen oikeus. Mutta koska tämä asial-
12238: lisuus on sellaista, etten usko eduskunnan voivan sitä hy-
12239: väksyä - sillä jos tahdotaan tälle tielle astua, niin peri-
12240: aatteet ensiksi ovat saatavat selville -, niin rohkenen ehdot-
12241: taa että eduskunta ilman muuta, ilman valiokuntaan lähet-
12242: tämättä hylkää tämän anomusehdotuksen. Sen teen sitä
12243: paremmalla syyllä, kun täällä on toisia anomusehdotuksia,
12244: joissa tulee esitettäväksi korjauksia todellisiin epäkohtiin ka-
12245: lastusasetuksesta.
12246:        I:d. Snellman: Nyt käsiteltävänä oleva anomus-esitys,
12247: joka perustuu maalaisliiton ohjelmaan, katsantokantaan, ei
12248: minunkaan puolestani tyydytä, erittäinkin seuraavissa suh-
12249: teissa. Anomusesityksessä m. m. lausutaan: ,Kalastusoi-
12250: keus on meillä kiinnitettynä maanomistusoikeuteen, joten
12251: kaikki ne kansalaiset, jotka eivät omista manttaaliin pantua
12252: maata ovat ilman kalastusoikeutta lain edessä'', kuin myös
12253: - ,uudestaan muodostettavasta kalastusasetuksesta olisi
12254: tämä epäkohta poistettava ja kalastusoikeus tehtävä yleiseksi
12255: kansalaisille lain myöntämillä pyydyksillä ja pyyntiajalla' '.
12256: Joten näin ollen, anomusesitys mitä suurirumin loukkaa yk-
12257: sityisen omaisuuden omistusoikeutta ja kun periaatteessa
12258: olen yksityisen omaisuuden omistusoikeuden kannalla, tai
12259: sillä kannalta, että kukin saa pitää ja hallita laillisesti hankki-
12260: mansa omaisuuden, ja kun anomusesitys tyyten poikkeaa
12261: tästä katsantokannasta, niin luonnollisesti asetun tämän ano-
12262: musesityksen suhteen Vastustavalle kannalle. Anomusesityk-
12263: sessä vielä m. m. sanotaan: ,Siveellisesti turmelevan vaaran
12264: ehkäisemiseksi on heti ryhdyttävä perinpohjin muuttamaan
12265: nykyään voimassa olevaa kalastussääntöä". Vaan puo-
12266: lestani pidän mitä suurimmassa määrässä turmelevana si-
12267: veellisiä oikeuskäsitteitä, jos kalastuslaki todella muutettai-
12268: siin anomusesityksessä mainittuun suuntaan.
12269: 
12270:                                                            18
12271: 274                  Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
12272: ,__·-------~·---~-           -·---   -~~----~----------------·---
12273: 
12274: 
12275: 
12276: 
12277:        Ja kun sitä paitsi tunnen oloja Savossa, jossa moni
12278:  pikkutilallinen on suurella vaivalla, ahkeruudella ja säästä-
12279: väisyydellä hankkinut siksi varoja, että on voinut ostaa tilan,
12280:  jossa hän suuren osan elinkeinostaan hankkii kalastuksella
12281:  ja että hän tilaa ostaessaan on lukenut tilan arvoon tilalle
12282: kuuluvan kalastusoikeuden, niin näiden oikeuksien riistämi-
12283: nen olisi todella siveellisten oikeuskäsitteiden loukkaamista
12284:  ja turmelemista. Ja kun anomusesityksen loppuponnessa sa-
12285: notaan, ,että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi antaa ensi
12286: tuleville valtiopäiville armollisen esityksen uudeksi kalas-
12287: tuslaiksi edellä esitettyyn suuntaan", niin kannatan täällä teh-
12288: tyä esitystä tämän anomusesityksen hylkäämisestä.
12289:        Tällä en suinkaan ole sitä tarkoittanut, että voimassa
12290: ·olevaan kalastuslakiin ei olisi muutoksia ja parannuksia teh-
12291: tävä, vaan ne olisi tehtävä siihen suuntaan että ne eivät louk-
12292: kaa yksityisen omaisuuden omistusoikeutta ja että ne todella
12293: tuottaisivat maalaisköyhälistölle ja torppariväestölle todel-
12294: lisia etuja, vaan tämä maalaisliiton anomusehdotus ymmär-
12295: tääkseni ei sitä tee.
12296:       Ed. Vikman: Koska minulla on kunnia edustaa sel-
12297: laista seutua, jossa tuhannet perheet elävät miltei yksin-
12298: omaan kalastuksesta, niin katson asiakseni lausua tästä jon-
12299: kun sanan. Minun käsitykseni mukaan tämän anomuksen
12300: tekijät ilmeisesti käsittävät kalastusta vaan huvituksena eikä
12301: minään ammattina, jommoisena se on meidän saaristolaisil-
12302: lemme. On väitetty tuossa anomuksessa, että kalastajat yli-
12303: päänsä eivät välittäisi kalavesien rajoista. Minä uskallan
12304: väittää, että ammattikalastajat ovat yhtä tarkkoja pitämään
12305: huolta kalavesiensä rajoista kuin maanomistajat omien
12306: metsiensä rajoista. Tässä anomuksessa on minusta sangen
12307: ihmeellistä se seikka, että anojat, jotka ovat nimenomaan
12308: agraareja, meidän manttaali-maanomistajain varsinaisia
12309: edustajia, ovat nyt asettuneet tekemään anomuksen sellaisen,
12310: joka on omiaan ottamaan manttaaleilta osan pois. Onhan
12311: tunnettua, että hyvin useissa paikoissa suurimman osan
12312: manttaaleista juuri muodostavat nämä kalavedet. On minun
12313: luullakseni verrattain harvinainen ilmiö, että agraarit esiinty-
12314: vät jossakin parlamentissa nimenomaan anomassa, että
12315: manttaalietuja poistettaisiin. Minun mielestäni on tämän
12316: anomuksen jälkeen syytä odottaa, että meidän agraarimme
12317: tekevät sen jälkeen anomuksen, joka tarkoittaa muunkin
12318: manttaaliomaisuuden yleiseksi tekemistä. Minä puolestani
12319: olen myös aivan samalla kannalla kuin edustaja Ahmavaara,
12320: ja pidän erittäin sopimattomana ja luonnottomana, että tä-
12321:                 An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.      275
12322:  ·------------------~·-·-----
12323: 
12324: 
12325: 
12326: 
12327: män omaisuuden yleiseksi tekeminen alotetaan juuri kalas-
12328: tajista, joittenka oloissa se saisi aikaan sellaisen epäjärjes-
12329: tyksen, että heidän toimeentulonsa kävisi kokonaan mahdot-
12330: tomaksi. Asetun samalle kannalle kuin edustaja Ahmavaara
12331: ja ehdotan, ettei anomus antaisi aihetta mihinkään toimenpi-
12332: teisiin.
12333:        Ed. Waarala: Siitä saakka kun heinäkuun 28 p:nä
12334: 1902 annettu kalastussääntö tuli käytäntöön on kuulunut va-
12335: lituksia sen soveltumattomuudesta eri osissaan oleviin oloi-
12336: hin nähden. Vaikka onkin luonnollista, että eivät valituk-
12337: set tämänluontoisia lakisäädäntöjä vastaan tule koskaan supi
12338: loppumaan, on kumminkin myönnettävä että valitusten jou-
12339: kossa on kohtuullisia ja oikeutettuja vaatimuksia, joita hy-
12340: vällä tahdolla voidaan ottaa huomioon.
12341:        Yleisesti valitetaan Oulun-läänin pohjoisosassa, missä
12342: järvikalastus on melko suuri sivuelinkeino, varsinkin Kuusa-
12343: mon, Kuolajärven, ja osaksi myöskin Taivalkosken ja Pudas-
12344: järven kunnissa, että uuden kalastussäännön kautta, on ka-
12345: lastus tehty aivan mahdottomaksi. Joka näiden seutujen
12346: oloja tuntee, hänen täytyy myöntää, että tämä on aivan totta.
12347:        Kalastussäännön 10 § säätää, että jäittenlähdön aikana
12348: ja sen jälkeen heinäkuun ensimäiseen päivään asti olkoon
12349: kaikki kalastus muulla liikkuvalla rihmapyydyksellä kuin
12350: haavilla kielletty. Mutta tiedetään, että nuotalla kalastami-
12351:  seen on ainoa aika heti jäiden lähdön jälkeen ja että suurin
12352:  osa on sellaisia vesistöjä, että heinäkuun ensi päivän jälkeen
12353:  ei nuotalla saada enään mitään, sillä sellaisissa,1 vesistöissä
12354:  ei kalaa veden lämmittyä saada nuotalla, ja matalampiin ve-
12355:  sistöihin jo ehtii kasvaa sellainen pohjaheinä, että nuotalla
12356:  pyydystäminen senkin puolesta olisi aivan mahdotonta.
12357:        Tämänlainen kalanpyynnin rajoittaminen on saattanut
12358:  pohjoisen seudun asukkaat sellaiseen ahdinkotilaan, että var-
12359:  sinkin köyhempi väestö on pakotettu joko nääntymään näl-
12360:  kään tahi antautumaan lainrikkojaksi. Kun kulkuneuvojen
12361:  puutteessa ja suuren liikkeen lisääntyessä elintarpeet kallistu-
12362:  vat korkeiden kuljetuskustannusten tähden, ei köyhempi
12363:  väestö voi pisimmille perukoille hankkia riittävää viljaa var-
12364:  sinkaan keväisin olevan kelirikon ajaksi, jonka tähden näi-
12365:  den täytyy hyvin usein puuttuvan viljan tähden käyttää lei-
12366:  vän jatkona myöskin pettua, ja kun pettuleipä sinänsä ei ole
12367:  säälittävän hyvää ja kun näiltä asukkailta sitten estetään
12368:  vielä kalan pyydystäminen ravinnokseenkaan, niin on se mie-
12369:  lestäni ilmeisesti vääryys. Sillä periaatteen kannattakin
12370: 276                 Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
12371: 
12372: 
12373: tuota sääntöä tarkastaessa ei keväillä nuotalla kalastus olisi
12374: ristiriidassa syystä että ei nuotalla keväisin pyydystetä ku-
12375: tukalaa, eikä näin ollen tultaisi estämään kalain sikiämistä.
12376: Näin ollen, kuten jo edellä mainitsin, köyhempi väestö on pa-
12377: kotettu antaumaan lainrikkoiaksi ja tällä tavoin levenee kan-
12378: sassa lain epäkunnioitus sekä tulee poletuksi lain pyhyys.
12379:        Tämän lisäksi pyytäisin huomauttaa tämän säännöksen
12380: epäjohdonmukaisuutta, mikä selvimmin käypi selville sen 11
12381: § :stä missä säädetään m. m. että siikakalan rauhoitus kestää
12382: lokakuun 1 p :stä marraskuun 30 p :ään eli toisin sanoen että
12383: siian pyydystäminen on sanottuna aikana kaikkialla kielletty.
12384: Mutta joka tuntee järvikalastusta ja siian kutemisen, niin
12385: hänen epäilemättä täytyy tätäkin rajoitusta sanoa epäonnis-
12386: tuneeksi eikä vastaavaksi sitä periaatetta, mikä sillä olisi
12387: tarkoituksena, kun ainoastaan jossain vesistössä suurin osa
12388: jää tämän rauhoituksen ulkopuolelle.
12389:        Siika kutee toisissa vesistöissä aivan toisina aikoina.
12390: ja tahtoisin siitä esimerkkejä mainita.· Tietääkseni löy_tyy
12391: Kuusamon pitäjän sisällä sellaisia vesistöjä, missä siika alkaa
12392: kutea jo syyskuun puoliväliltä, toisia taas, missä se kutee
12393: marraskuun ja joulukuun ajalla, ja on semmoisiakin vesistöjä,
12394: missä kutee vasta tammikuun alkupuolella. Kun kutemisaika
12395: kestää tavallisesti noin puoli kuukautta, niin pitemmittä seli-
12396: tyksittä huomataan kai, että kyseessä oleva säännös mo-
12397: nessa kohden on aivan perusteeton.
12398:        Näin ollen ei ole toivoakaan kyseessä olevan säännök-
12399: sen korjaukseen, että se vastaisi paikkakunnallisia oloja
12400: muulla tavalla kuin että kunnille ja vieläpä eri vesikunnille
12401: myönnetään tilaisuus muodostaa säännöt olosuhteiden mu-
12402: kaan silmälläpitäen kumminkin sitä, että kalojen sikiäminen
12403: säilytetään.
12404:        Toivon että se valiokunta, mihinkä anomus lähetetään,
12405: ottaisi huomioansa edellä esittämäni seikat.
12406:       .Ed. Turkia: .Ennen vaalia uskottelivat porvarilliset
12407:  puolueet kansalle, että tässä eduskunnassa ei asetuta luokka-
12408: etujen kannalle, vaan että täällä pannaan kansan yhteinen hy-
12409: vinvointi etusijalle. Näyttää siltä, että maalaisliitto aikoo
12410: pysyä tässä lupauksessa. Se esitti anomuksen, joka todella
12411: tarkoittaa koko kansan yhteistä hyvää. Nuori kansanopiston
12412: johtaja antoi tästä maalaisliiton edustajille vakavan muistu-
12413: tuksen: Kuinka te voitte syrjäyttää maanomistajain etu
12414: oikeudet? Näyttää siis että täällä aijotaan yhä edelleen py-
12415: syä etuoikeuksia puolustavana kannalla, ainakin suurin osa•
12416: .Edustaja Ahmavaara, käsitti minun ymmärtääkseni tämän
12417:                 An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.        277
12418: 
12419: 
12420: anomuksen kokonaan väärin. Hän uudisti useaan kertaan
12421: väitteen, että tällä anomuksella tahdotaan riistää taiollisilta
12422: kalastusoikeus.       Itse asiassa anomuksen tarkoituksena on
12423: hankkia kalastusoikeutta kaikille, niillekin, joilta se tähän asti
12424: on ollut riistettynä. Mitään riistämistä ei siis tässä ole ky-
12425: symyksessä, vaan kysymyksesä on oikeuden antaminen kai-
12426: kille. :Ei anomus sisällä sitä, etteivät maanomistajat saisi ka-
12427: lastaa. :Ei se siis keltään tahdo kalastusoikeutta riistää.
12428:         :Edustaja Ahmavaara myös tahtoi todistella, että ka-
12429: lastussääntöä pidetään pyhänä, tai että pyhänä pidetään
12430: yleensä lakia, joka antaa omistusoikeuden muutamille har-
12431: voille. Todistukseksi hän otti nykyisestä kalastusoikeu-
12432: desta johtuneiden käräjäinkäyntien paljouden. Mikä risti-
12433: riita! Jos kerran omistusoikeutta kaloihin nähden pidettäi-
12434: siin pyhänä, niin ei suinkaan siinä tarvittaisi käräjiä. Siis
12435: täydellinen harhaisku.         Juuri tuo mahdottomiin nouseva
12436: määrä oikeusjuttuja todistaa paraiten, että kansa ei kun-
12437: nioita sellaista lakia, joka toisille antaa tavattoman suuria
12438: etuoikeuksia ja jättää toiset kokonaan syrjään.
12439:        :Edustaja Ahmavaara vetosi myös kansaan; hän sanoi,
12440: että, jos kysytään kansalta, hyväksyykö se nykyiset sään-
12441: nökset kalojen omistusoikeuteen nähden, niin saataisiin
12442: muka jotenkin varmaan myöntävä vastaus. Tämän vas-
12443: tauksen saanti riippuu siitä, miltä kansan osalta kysytään.
12444: Jos kysytään kaikilta niiltä maanomistajilta, joihin on syö-
12445: pynyt tuo väärille perusteille rakentuva käsitys, että heillä
12446: yksin on etuoikeudet kalastamiseen, niin vastaus olisi kai-
12447: keti sellainen. Mutta jos kysytään kansan enemmistöltä,
12448: siltä osalta kansaa, joka ei omaa oikeutta, niin se vastaa,
12449: että on mitä verisintä vääryyttä riistää ihmisiltä kalastus-
12450: oikeus.
12451:        :Edustaja Ahmavaara pelkäsi myös, että ilmestyisi am-
12452: mattikalastajia, jotka ehkä kokonaan riistäisivät pikku-
12453: tilallisilta kalastusoikeuden. Mutta kalastus ei kai ole kiel-
12454: letty ammatti. Miksi sitä siis tarvitsisi pelätä? :Elinkeino-
12455: lain mukaan saadaan harjoittaa kaikenmoista luvallista am-
12456: mattia, ja kalastus kaiketikin kuuluu niihin myös.
12457:        Minun käsitykseni mukaan anomus on hyvä, ja tulevat
12458: sitä kannattamaan kaikki ne, jotka kansan yhteistä hyvää
12459: ja koko maan parasta harrastavat. (Hyvä! Hyvä!)
12460:       :Ed. Pykälä: Edustaja Ahmavaaralta pyydän anteeksi
12461: tietämättömyyttäni. Kyllä vesioikeuslaki on minulle selvä,
12462: vaikka minulla ei ole ollut kunnia olla sitä tekemässä. Jos oli-
12463: sinkin ollut sitä tekemässä, ei se olisi sekavaksi tullut (Hyvä,
12464: 278                  Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
12465: 
12466: 
12467: hyvä!) Mitä kalastuslakiin tulee, sanotaan siinä että ,Ka-
12468: lan nousun aikana olkoon niinikään joen suussa tahi sen lä-
12469: heisyydessä kaikki sellainen toiminta kiellety, mikä säikyt-
12470: tää kalaa tahi muutoin estää sen nousua". Mitä tällä nyt
12471: on merkitty? Kolme viikkoa sitten kävin nimismiehen ja
12472: kruununvoudin luona, mutta he eivät tienneet mitään neu-
12473: voa. Sitä varten olemme tehneet ehdotuksemme että laki
12474: saataisiin selvemmäksi. Mitä tulee niihin korvausvelvolli-
12475: suuksiin, joista vesioikeuslaissa puhutaan, niin nekin mää-
12476: räykset ovat niin sekavia ja mutkikkaita, ettei tiedetä mistä
12477: on kysymys. On oltu oikeuksissa kalastusasioiden johdosta.
12478: Viime syksynä esim. oltiin käräjillä, mutta kihlakunnan-
12479: oikeus ei saanut selville, mitä laissa määrättiin. Mitä tulee
12480: siihen, että sanotaan, että se loukkaa maataomistavan väes-
12481: tön oikeuksia, niin olkoon, ja sen se tekeekin. Mutta tie-
12482: tääkö edustaja Ahmavaara että ihmisiä asuu muuallakin kuin
12483: li-joen varrella. Minä asun Vuoksen varrella ja omistan
12484: niin hyvää kalavettä että olisi parempi olla siellä kalasta-
12485: massa kuin istua täällä. Mutta siellä on talollisia, joiden
12486: maat ulottuvat puolen kilometrin päähän Vuoksesta ja joilla
12487: ei siis ole kalavettä eivätkä pääse kalastamaan ja ehdotuk-
12488: semme koskee siis heitäkin. .Ehdotuksemme ei siis koske
12489: ainoastaan sitä että tilallisilta riistettäisiin ja työväestölle
12490: annettaisiin, vaan koetetaan ehdotuksessamme oikeuksia ta-
12491: soittaa niin, että maanomistajatkin pääsevät kalastamaan.
12492: Se siitä.
12493:        Mutta mitä tulee siihen, että sitä juuri ei saisi tehdä,
12494: niin se sopii kyllä meidän suurille tilanomistajille, jotka eivät
12495: koskaan ole tarvinneet kokea mitä on olla pöksyt märkinä
12496: merellä, vaan ovat ottaneet puolet kaloista, jotka toiset ovat
12497: pyytäneet. Sen johdosta, että täällä mainittiin maksetta-
12498: vasta kalaverosta, niin sanon etten tiedä minkälaista kalas-
12499: tusveroa on li-joen varsilla. Mutta Vuoksen varrella ei ole
12500: mitään kalastusveroa.
12501:        Sitte on sanottu, että maalaisliiton edustajain, ,agraa-
12502: rien", pitäisi juuri täällä valvoa omistusoikeuden säilyttä-
12503: mistä.      Me olemme pimeitä talonpoikia, jotka taidamme
12504: kyllä tehdä tyhmyyksiä. Mutta me olemme siksi jaloja,
12505: että kun me vaadimme ettei meille pitäisi siirtää sellaisia
12506: velvollisuuksia, jotka eivät meille kuulu, me myöskin luo-
12507: vumme sellaisista oikeuksista, jotka eivät meille kuulu (Hyvä,
12508: hyvä!). Me vaadimme että maantievero on tehtävä kansa-
12509: laisten yhteiseksi velvollisuudeksi, ja siihen vastattiin täällä
12510: myöntävästi, mikä on äärettömän suuri asia, tulkoon se sit-
12511: te valiokunnasta takaisin minkälaisena tahansa. Sen lisäksi
12512:                  An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.      279
12513: -----·---~--·----·--------~·----~------------------~-----
12514: 
12515: 
12516: 
12517: 
12518: olemme vaatineet, että kyytilaitos poistettaisiin maalaisten
12519: niskoilta, ja on hyvä toivo, että siihenkin suostutaan. Miltä nyt
12520: näyttäisi, jos aina vaan tahtoisimme vapautua velvollisuuk-
12521: sista emmekä milloinkaan tahtoisi luopua oikeuksista. Ka-
12522: lastus- ja metsästysoikeus on johtunut aikoinansa siitä, että
12523: aateliset ja suurtilalliset välttämättä tarvitsivat niitä ja sitä
12524: tietä ne sittemmin vahingossa joutuivat meille pikkueläjille
12525: (Hyvä!)
12526:        Lopuksi tahtoisin lausua että ehdotuksemme, niin risti-
12527: riitainen kuin se onkin, on kaikissa tapauksissa lähtenyt
12528: käytännöllisen kokemuksen osoittamista tarpeista, eikä
12529: meiltä maalaisilta muuten voi niin paljo vaatia.
12530:        Ed. Heikkinen: Nyt esillä olevassa asiassa pyydän
12531:  yhtyä täydellisesti edustaja Vaaralan lausuntoon. Huomaan,
12532:  että hänenkin kotipaikoillaan on aivan köyhää kansaa, jolla
12533:  monesti on pettu leipänä. Sen tarvitsee saada edes ottaa
12534:  järvestä kalaa. Jos me maaseutulaiset, agraarit, niinkuin
12535:  meitä tahdotaan nimittää, olisimme niin sydämettömiä, että
12536:  kieltäisimme heiltä tämän elatuskeinon, niin mitä he silloin
12537:  tekisivät? Mutta niin sydämettömiä me emme ole. Kalas-
12538:  tusasetus on vasten meidän periaatteitamme. Sen asetuk-
12539: sen mukaan meillä tarvittaisiin kalastusjakoa. Kaikki maan-
12540:  omistajat mitä jyrkimmin vastustavat muutoksia siihen.
12541:  Mutta minua on kiven kovaan pyydetty eduskunnalle esit-
12542: tämään, että tällaista kalastusjakoa ei koskaan tulisi. Mei-
12543: dän pitäjässä on muutamia kalastuspaikkoja, joissa on, niin-
12544: kuin sanotaan, ikimuistoinen kalastusoikeus. Joka Pohjan-
12545: maan joen suussa on kolme tai neljä ikimuistoista nautinto-
12546: oikeuspaikkaa. Aikojen kuluessa on muodostunut lohiyh-
12547: tiöitä, jotka luulottelevat itsellänsä olevan tuon ikimuistoi-
12548: sen nautinto-oikeuden. Kuinka luja ja pyhä tämä nautinto-
12549: oikeus lienee, sitä en tiedä, mutta Peräpohjolassa ja Venä-
12550: jän Karialassa jokien varsilla asuva kansa napisee,
12551: että lohipadot estävät kalan nousun.       Tuon ikimuistoisen
12552: oikeuden omistajat ovat ottaneet tavakseen sulkea joet ei
12553: ainoastaan puoleksi, vaan kokonaankin.       En tiedä kuinka
12554: tarkoin lijoki suljetaan, mutta tiedän että Oulujoki sulie-
12555: taan kahdella padolla. Ensimäinen pato on joen suussa, Meri-
12556: kaskessa: siihen on jätetty ainoastaan pieni reikä, josta töin
12557: tuskin veneellä pääsee. Monesti sattuu että vene pirstautuu
12558: lohipatoon ja ihmiset saadaan haroa joesta ylös. Joku lie-
12559: nee hukkunutkin, mutta ainakin on useita haaksirikkoja ta-
12560: pahtunut. Toinen sulku on Muhoksen kirkon kohdalla. Se
12561: on niin tarkkaan suljettu, että lohien on mahdotonta siitä
12562: 280                 Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
12563: 
12564: 
12565: nousta ylös. Valitetaan, että lohikalastus Oulujoessa vä-
12566: henee. Tottakai se vähenee, kun kutukalat tapetaan. Ylem-
12567: pänä jokivarsilla asuvat sanovat, etteivät he saa lohta nähdä-
12568: kään.
12569:       Mutta kalastuksesta on tässä kylliksi puhuttu. Seuraa
12570: sitte kysymys tukinuitosta. Meidänkin kihlakunnassa on
12571: maanviljelys ja karjanhoito vielä kehittymättömällä kan-
12572: nalla, ja ihmisten täytyy etsiä elatustaan kalastuksella tai
12573: metsänhoidolla eli oikeammin sanoen metsän haaskauksella.
12574: Mutta kalastuksen harjoittajat ovat jo kauvan saaneet ki-
12575: peästi kärsiä siitä että alempana asuvat padoilla estävät kalat
12576: nousemasta heidän vesiinsä. Mutta he ovat myös estäneet
12577: tukinuittoa. Lasketaan, että Kajaanin kihlakunnassa on 7 a
12578: 8 miljoonaa täysikasvuista puuta, lukematta tähän nuorta
12579: metsää ja vielä yhtä monta miljoonaa kuutiosyitä massa-
12580: ja propsipuita, joiden arvo varsinkin nykyisten hintojen mu-
12581: kaan nousee äärettömiin summiin. Mutta Oulujoen kalastus
12582: estää niiden uittoa. Kun lohikalastus on voimassa joka ke-
12583: sänä kolme kuukautta, niin täytyy usein jättää tukkeja odot-
12584: tamaan seuraavaan vuoteen, ja mikä pääoman hukka syntyy
12585: puiden uppoamisesta ja mätänemisestä, sen voi helposti kä-
12586: sittää. Tästä on seurauksena, että vuosikymmeniin ei voi
12587: muodostua kilpailua. Muutamat yksityiset, jotka ovat saa-
12588: neet etuoikeuksia, käyttävät vuosi vuodelta niitä hyväkseen.
12589: Ennenkuin oli minkäänlaista pääsypaikkaa Oulunjärvestä,
12590: maksettiin puista 2: 40 a 2: 80 hirreltä. Nyt avattiin valtion
12591: kustannuksella toinen reitti Oulujoesta Siikajokeen, se tuli
12592: muistaakseni maksamaan Suomen valtiolle jotain 200,000
12593: markkaa. Yksistään tästä on ollut se seuraus, että nykyään
12594: valtion huutokaupoissa on maksettu 6: 10 penniä kannolta, ja
12595: kun Kajaanin kihlakunnassa myydään vuosittain yli 200,000
12596: puuta, niin tulee valtiolle tästä tuloa yli 600,000 markkaa.
12597: Mutta jos lohikalastus poistettaisiin Oulujoesta, niin tulo met-
12598: sistä tulisi valtiolle ja yksityisille paljon suuremmaksi. Mi-
12599: nun mielestäni ei puidenuiton tarvitse olla yksinvaltiaana.
12600: Ei sen tarvitse syrjäyttää kalastusta. Sentähden on ano-
12601: muksessa mainittu, että etuja olisi rajoitettava. Oulujoki
12602: on syvä. Jos tyydyttäisiin siihen kuin muuallakin, että ni-
12603: mittäin lohipadot asetettaisiin ainoastaan joen puolelle levey-
12604: delle, ja toinen puoli jätettäisiin vapaaksi, niin lohet pääsisi-
12605: vät kohoamaan ja tukkipuut pääsisivät vapaasti kulkemaan
12606: mereen. Tästä tulisi hyötyä sekä Kajaanin kihlakunnalle että
12607: koko Suomen valtiolle.
12608:       Minä puolestani en tiedä, onko tuo etuoikeus muodostu-
12609: nut maanomistusoikeuden mukana; jos niin on laita, niin mak-
12610:                 An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.     281
12611: -~---~----              ---
12612: 
12613: 
12614: settakoon edes etuoikeudesta. Otettakoon tarkkaan huo-
12615: mioon, että tässä on epäkohtia, jotka vaativat korjausta.
12616:       :Ed. l(ares: Minäkään en voi olla lausumatta hämmäs-
12617: iystäni siitä ajatuksessta tai siitä moitteesta, jonka edustaja
12618: Wikman lausui agraareille siitä, että nämä uskalsivat ja ilke-
12619: sivät ehdottaa eduskunnassa jotain sellaista, mikä loukkaa
12620: heidän omia oikeuksiaan. Olisi todellakin peräti surullista,
12621: jos vallalle pääsisi sellainen ajatuskanta, että me kukin täällä
12622: vain puolustamme omia luokkaetuja. Kyllä meidän täytyy
12623: olla valmiit luopumaan monesta paljon suuremmasta asiasta
12624: kuin mikä nyt on kysymyksessä. Meidän täytyy olla val-
12625: miit ja me olemmekin valmiit tällaista luopumista ehdoitta-
12626: maan, mutta ainoastaan siinä tapauksessa että tällaisella
12627: perinpohjaisella käsityskantojen ja olevien olojen muutok-
12628: sella todellakin voidaan saada jotain parannusta epäkohtiin,
12629: jotain todellista korjausta oleviin oloihin.
12630:        Mitä itse ehdotukseen tulee, niin minä puolestani epäi-
12631: len, voiko tämänsuuntainen muutos kalastussäännöksissä
12632: tuottaa sellaista korjausta kuin olot ehdottomasti vaatisivat.
12633: Minä olisin ainakin toistaiseksi valmis paljon sitä epäilemään,
12634: ja olenkin sentähden ainakin siihen asti, kun perinpohjin voi-
12635: daan toisellainen ajatuskanta oikeaksi todistaa. päinvastai-
12636: sella kannalla kuin anomusehdotus. Mutta mitenkään en puo-
12637: lestani voi yhtyä siihen ajatukseen, joka täällä on lausuttu,
12638: että tämä anomus sentähden hylättäisiin, lähettämättä sitä
12639: valiokuntaan. :Ei käy kieltäminen että laajoissa piireissä
12640: maaseudulla ja myös kaupunkiväestön keskuudessa on leviä-
12641: mässä se mielipide, varsinkin juuri kalastusasioihin nähden,
12642: että kalastusasiat olisivat järjestettävät juuri siihe11 suuntaan
12643: kuin anomuksentekijät tässä ehdottavat. Olkoonpa että se
12644: suunta on väärä, olkoonpa, että se on oikea - kaikissa ta-
12645: pauksissa ansaitsee tuo yhä laajemmalle leviävä mieli- -
12646: pidesuunta      eduskunnan      puolelta niin paljon arvoa,
12647: että asia lähetetään seikkaperäisen tutkimisen ja pe-
12648: rustelemisen alaiseksi. Jos se on väärä, on sen suunnan
12649: vääryys perusteellisesti vääräksi ja hyötyä tuottamattomaksi
12650: näytettävä. Tällaista perusteellista näyttämistä ei eduskunta
12651: voi saada minkään muun kuin valiokunnan laatiman lausun-
12652: IlOn kautta. Sentähden minä puolustan ehdottomasti tämän
12653: anomuksen lähettämistä valiokuntaan.           Tutkikoon valio-
12654: kunta, mikä siinä on oikeaa, tutkikoon, mikä siinä on väärää,
12655: ja näyttäköön myös vääräksi, oikeudettomaksi ja hyötyä
12656: tuottamattomaksi sen, mikä siinä todella on väärää, oikeu-
12657: detauta ja hyötyä tuottamatonta.
12658: 282                 Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
12659: 
12660: 
12661:       :Ed. Raatikainen: Täällä ihmeteltiin sitä, että maalais-
12662: agraarit, maanomistajat tulevat esiin sellaisella ehdotuksella
12663: että heiltä lakisäädöksen kautta otettaisiin pois joitakuita
12664: :vksinoikeuksia. Harvoin yleensä lienee asianlaita sellainen
12665: että etuoikeuksien omistajat tahtoisivat niistä luopua, vaik-
12666: kakin ne olisivat kuinka kieroja oleviin oloihin nähden. Tä-
12667: mänkin asian käsittely nyt jo on näyttänyt että on täälläkin
12668: henkilöitä, jotka ymmärtävät pitää kiinni etuoikeuksistaan
12669: enemmän kuin sitä voisi edeltäkäsin toivoa. Asia on kuiten-
12670: kin sillä tavalla mielestäni, että kalastus, kalanpyynti on sel-
12671: lainen tulolähde, johonka minkäänlaista siveellistä etuoikeutta
12672: ei erityisellä kansanluokalla ole olemassa, niin kauan ainakin
12673: kun kalastukseen hyväksi kalojen viljelystä ja hoitoa ei har-
12674: joiteta. Ne ovat nykyään vielä suorastaan luonnon tuote ja
12675: tuote sellainen, joka aivan pikaisesti voi omistajaa vaihtaa
12676: uimalla sen tai tämän etuoikeutetussa asemassa olevan hen-
12677: kilön maiden alle. Kun maalaisliitto, joka tämän anomuksen
12678: on esille tuonut, on asettunut sille kannalle, että se tahtoo
12679: erikoisvelvollisuudet maanomistajilta poistaa, niin on luon-
12680: nollista että se tahtoo poistaa myöskin erikoisoikeudet, jotka
12681: eivät mitenkään siveellisen katsomuksen mukaan kuulu eri-
12682: tyiselle kansanluokalle, koska tämä luokka ei kysymyksessä
12683: olevan elinkeinon edistämiseksi tee mitään eikä kaloja
12684: viljele.
12685:        Täällä puhuttiin kalastusoloista eri osissa maata. Minä
12686: en tosin tunne en Vuoksen enkä Oulujoen kalastusta. Sellai-
12687: silla erityisillä paikkakunnilla todella saattaa olla kysymys
12688: sellaisistakin oikeuksista, joita tälle kannalle asetuttaessa ei
12689: voitaisi erityisettä lunastuksetta yhteiseksi omaisuudeksi ot-
12690: taa. Mutta minun mielestäni tuntuu siltä, että tällaiset paik-
12691: kakunnat ovat poikkeusasemassa ja että kalastus, ainakin sen
12692: mukaan mitä minä tunnen sisämaan oloja, voitaisiin yleensä
12693: suuremmitta vaikeuksitta muodostaa maanomistuksesta riip-
12694: pumattomaksi.
12695:        Täällä tuotiin sisämaan oloista eräs esimerkki, mitenkä
12696: muka siellä joillakin paikoin kalastusoikeuden ottaminen
12697: maanomistajilta saattaisi heille tuottaa suuria taloudellisia
12698: hämminkejä tai vahinkoja. Se käsitys ei minun mielestäni,
12699: ei ainakaan niissä seuduissa, joista luulen tuon esittäjän tie-
12700: tojen olevan, pidä paikkaansa. Olen kyllä nähnyt käytän-
12701: nössä, että siellä on riidelty kalavesistä, siellä ovat maan-
12702: omistajat tahtoneet näyttää tilattomalle väestölle tuota lail-
12703: lista oikeutta ja kieltää sitä oikeudellista tietä kalastamasta
12704: ves1ssaan. Mutta samassa oikeudenkäymisjutussa ja var-
12705: sinkin sitte myöhemmässä toiminnassa kalastuksen suhteen
12706:                 An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.       283
12707:                                                 --~~~~---~~~
12708: 
12709: 
12710: 
12711: 
12712: tuli näkyviin, että nuo maanomistajat, jotka ovat oikeudellista
12713: tietä sakottaneet tilatonta väestöä kalastuksesta, eivät ilen-
12714: neet noudattaa tuota kalastusyksinoikeutta, sillä pian sen
12715: jälkeen kun nuo tilattomat olivat lailla rangaistut, jättivät
12716: maanomistajat heille tilaisuuden kalastukseen. Tämä kuvaa
12717: ainakin jossain määrin yhteisen kansan keskuudessa sisä-
12718: maassa tässä kohden vallitsevaa käsitystä.
12719:        Muuten ihmettelen, että sellaiselta taholta, josta olen
12720: varmasti vakuutettu, että siellä on, kun itsellä ei ole ollut ka-
12721: lastusoikeutta vesistöihin, pyritty itsekin rikkomaan toisten
12722: maanomistajain etuoikeuksia, nyt asetutaan etuoikeuden py-
12723: hyyden kannalle ja tahdotaan siten muka todistella sitä että
12724: täytyy tarkasti säilyttää omistusoikeuden pyhyyttä. Mitä
12725: järkeä on siinä, että koetetaan säilyttää laki, josta tiedetään.
12726: että sitä ei noudateta ja jota ei itse lainpuolustajatkaan
12727: noudata?
12728:       Ed. Castren: Eräänä pääsyynä, jonka edustaja Pykälä
12729: ja muut maalaisliittolaiset, jotka ovat allekirjoittaneet
12730: esillä olevan anomusehdotuksen, toivat esille ehdottamansa
12731: ponnen tukemiseksi, oli myös se, että nykyisessä voimassa
12732: olevassa kalastussäännössä on olemassa sellaisia määräyk-
12733: siä, jotka ovat säädetyt koko maata varten, vaikka ilmanala
12734: ja olosuhteet vaihtelevat eri paikkakunnilla, joten kaivataan
12735: sellaisia säännöksiä, jotka sallivat kalastuksen järjestämistä
12736: paikkakunnallisien olojen mukaan.       Tämän johdosta minä
12737: pyytäisin saada lausutuksi, että arvoisilta anomuksenteki-
12738: jöiltä kokonaan on jäänyt huomaamatta voimassa olevan
12739: ~:alastussäännön 4 luku, jossa puhutaan kalastuskunnista ja
12740: kalastusyhdistyksistä, ja jossa annetaan yhteisen kalaveden
12741: osakkaille täysi oikeus sopia siitä kuinka kalastus on hoidet-
12742: tava, ja jonka nojalla siis voidaan kalastus eri paikkakun-
12743: nilla aivan olosuhteiden mukaan järjestää, ilman että min-
12744: käänlaista muutosta tarvitaan siinä kohden voimassa ole-
12745: vaan lakiin.
12746:        Pääkohta agraaripuolueen anomuksessa on se, että ka-
12747: lastus tehtäisiin kaikille maan kansalaisille yhteiseksi. Kun
12748: minäkin puolestani edustan vaalipiiriä, jossa on olemassa
12749: kuntia, mitkä suureksi osaksi jopa yksinomaan elävät kalas-
12750: tuksesta, sallittanee minunkin lausua mielipiteeni esillä ole-
12751: vasta asiasta.
12752:        Eri osissa maatamme, mainitsen vaan kaksi kuntaa:
12753: Kymin kunnan ja Koiviston kunnan, on olemassa suuri joukko
12754: pieniä tioja, joidenka omistajat eivät lähestulkoonkaan saa
12755: kaikkea toimeentuloansa maanviljelyksen kautta.          Pienet
12756: 284                   Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
12757: -----------                           -----------
12758: 
12759:  peltotilkut siellä täällä kallioitten välissä, jonkun verran niit-
12760: tyä, tekevät yksistään maanviljelyksestä elämisen mahdot-
12761: tomaksi. Jos säädettäisiin laki, jonka kautta ilman muuta
12762:  julistettaisiin kalastusoikeus yleiseksi, tehtäisiin epäilemättä
12763: siten suuri omistusoikeuden loukkaus niitä pienviljelijöitä
12764: vastaan, joiden pääelinkeino on kalastus. Jokainen tällai-
12765:  nen tilanomistaja on ostaessaan tilan lunastanut myös ka-
12766: lastusoikeuden tilalle kuuluviin vesiin. Jokainen, joka on
12767:  perinyt tällaisen tilan, on sikäli kuin hänellä on ollut kanssa-
12768:  perillisiä, ollut velvoitettu heille suorittamaan lunastusta
12769: tflan arvosta, johon kalastusoikeus kuuluu. Säätämällä ka-
12770: lastusoikeuden yleiseksi riistettäisiin sadoilta kenties tuhan-
12771: silta pientilallisilta, jotka asuvat rannikkoseuduilla tai jokien
12772: varsilla sekä heidän omaisuutensa että myöskin heidän toi-
12773: meentulonsa mahdollisuus.
12774:         Ovatko anomuksentekiiät ja heidän kannattajansa lain-
12775: kaan ajatelleet miten heidän puoltamansa yhteinen kalastus-
12776: keus, jos se säädettäisiin toimeenpantavaksi, olisi järjestet-
12777: tävä? Olisiko ken hyvänsä oikeutettu tulemaan toisen kala-
12778: vesille, hänen apajilleen, yksin lohi- ja siika-apajillekin, pa-
12779: raimmille kalastuspaikoille, joista maanomistajia manttaalia
12780: laskettaessa on verotettu? Olisiko paraille kalastuspaikoille
12781: palttoutunut kansa kaikista maan ääristä oikeutettu kilvan
12782: kalastamaan? Kuinkahan suuri oikeus kalastukseen täten jäisi
12783: maanomistajalle itselleen. .Eiköhän nuo ulkoa tulijat niin
12784: hyvin omasta pitäjästä kuin mahdollisesti sen ulkopuolelta
12785: valloittaisi kalastuksesta suurimman osan? Millä tavalla
12786: yleinen kalastusoikeus olisi järjestettävä etteivät kaikki,
12787: jotka ovat siihen nalulliset, yhtä haavaa ryntäisi kalastus-
12788: oikeuttaan käyttämään, sitä seikkaa eivät anomuksenteki-
12789: jät näy lainkaan ajatelleen.
12790:        Täällä on eräs puhuja, edustaja Turkia väittänyt,
12791: ettei kalastusoikeuden yhteiseksi tekeminen maanomis-
12792: tajien yksityisillä vesillä sisältäisi omistusoikeuden riis-
12793: tämistä. Luulen jo näyttäneeni, että niin tulisi olemaan asian
12794: laita. Asiata voidaan selventää varsin yksinkertaisella esi-
12795: merkillä. Joku ostaa toimeentuloansa varten itselleen
12796: neulomakoneen. Jos sitten säädetään, että kaikki kansa-
12797: laiset ovat oikeutetut tuota neulomakonetta käyttämään,
12798: olisi siitä seurauksena että se, joka on koneen ostanut ja
12799: maksanut siitä hinnan, tuskin sanottavissa määrin voisi sitä
12800: käyttää. Samalla tavalla on niiden pientilallisten laita, jotka
12801: elävät rannikkoseuduilla sekä jokivarsilla ja joiden tilojen
12802: maavero pääasiallisesti perustuu kalastukseen, ja joilta siten
12803: tultaisiin ehdottomasti lunastuksetta riistämään heidän tär-
12804:                  An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.         285
12805: 
12806:  kein toimeentulolähteensä. Toisin sanoen kaikkien muitten
12807:  kansaluokkien hyödyksi ja huviksi, yksin herrasluokkien ja
12808:  muiden talonpoikaiskalastajien, joilla ei ole omaa kalavettä,
12809:  ajettaisiin kalastuksesta elävät pikkutilalliset mieron tielle.
12810:  Minusta ei tällainen lainsäädäntö olisi sopusoinnussa oikeu-
12811:  den ja kohtuuden periaatteiden kanssa. Se olisi pakkoluo-
12812: vutusta, mutta pakkoluovutusta venäläisessä merkityksessä
12813:  ilman mitään lunastusta. Jos joku kansaluokka tai johon-
12814:  kuhun kansaluokkaan kuuluvat yksityiset tahtovat luopua
12815:  jostakin heille kuuluvasta oikeudesta kaikkien muitten kan-
12816: salaisten hyväksi, on tällaiselle teolle kaikki tunnustus
12817:  annettava. Mutta toista on säätää laki, jonka nojalla yksi
12818: kansaluokka menettäisi lunastuksetta hyvin ansaitun omai-
12819: suutensa. .Ei mikään estä yksityisiä maanomistajia, jotka
12820: tahtovat luovuttaa kalastusoikeuden heidän maaliansa asu-
12821: ville torppareille, mäkitupalaisille ja itseolevaisille, niin me-
12822: nettelemästä. Ja minäkin katsoisin että tämä olisi oikeu-
12823:  den ja kohtuuden mukaista, mutta minun ymmärtääkseni
12824: ei ole oikeutettua ryhtyä kentiesi tuhansiin nousevalta pien-
12825: tilallisluokalta, jonka pääasiallisin toimeentulo on kalastus,
12826: anastamaan heidän omaisuuttaan, josta he ovat täyden hin-
12827: nan maksaneet. Jos tahdotaan kalastusta tehdä yleiseksi,
12828: niin ei siihen, minun ymmärtääkseni, ole muuta keinoa, .kuin
12829: että yksityisten kalavesien omistajilta lunastetaan kalastus-
12830: oikeus täyttä hintaa vastaan ja sitten kun tämä on tapah-
12831: tunut, julistetaan kalastusoikeus yleiseksi, jolloin myös olisi
12832: säädettävä millä tavalla tätä yleistä kalastusoikeutta on
12833: käytettävä.
12834:         Jos ryhdyttäisiin maalaisliiton edustajain ehdottamaan
12835: lainsäädäntötoimenpiteeseen, joten vähennettäisiin suureksi
12836: osaksi niiden arvo, jotka nykyiset maanomistajat ja var-
12837: sinkin kalastuksesta elävät maanomistajat ovat itselleen
12838: hankkineet, niin olisi siitä seurauksena myös se, että ne
12839: rahalainat, jotka kiinnitystä vastaan on annettu tällaisiin
12840: kalastustiloihin, menettäisivät arvonsa ja siten tapahtuisi
12841: kahdenlainen omaisuuden riistäminen: ensinnä riistettäisiin
12842: toimeentulo rannikkoseuduilla ja jokien varsilta asuviita pien-
12843: tilallisilta ja toiseksi riistettäisiin kiinnityksenomistajilta hei-
12844: dän vakuutensa. Siis kahdenlainen omaisuuden reduktsiooni
12845: yhdeltä kansalaisryhmältä edun saavuttamiseksi, josta kaikki
12846: kansalaiset, nekin, jotka ovat miljoonanomistajia, tulisivat
12847: osallisiksi. Jos kerran ryhdytään säätämään että kalastus-
12848: oikeus otetaan sellaisiltakin maanomistajilta pois, joiden var-
12849: sinainen elinkeino se on ja josta heidän tilansa on veroitettu,
12850: niin mikään ei tietysti silloin estäisi vaatimasta, että sääde-
12851: 286                 Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
12852: 
12853: 
12854: tään myös yleinen ja vapaa metsästysoikeus maanomista-
12855: jien tiloilla, mutta yhtä hyvällä syyllä voitaisiin mennä vie-
12856: läkin pitemmälle, säätää laki, joka antaisi kaikille maan kan-
12857: salaisille maksuttoman oikeuden käyttää maanomistajien
12858: luonnon ja muita niittyjä yhteisenä laitumena, jopa jättää yk-
12859: sityisen maanomistajan metsä kaikkien kansalaisten käy-
12860: tettäväksi. (Hyvä) .
12861:        .Emme ole vielä tässä maassa ehtineet niin pitkälle, että
12862: pakkoluovutuksella lunastuksetta ottaisimme yksityisiltä kan-
12863: salaisilta sen omaisuuden, minkä he hiellään ovat itselleen
12864: hankkineet ja niitä on monta, jotka ovat sen tehneet. Maas-
12865: samme on tätä nykyä satoja ja tuhansia pieniviljelijöitä, jot-
12866: ka ovat kovalla työllä hankkineet ne varat, joilla ovat itsel-
12867: leen ostaneet kalastustiloia. Me emme ole vielä niin pit-
12868: källe ehtineet omistusoikeuden polkemisessa ja minä toivon
12869: ettemme konsanaan niin pitkälle ehdi.
12870:        Jos tahdotaan sosiaalisia parannuksia, niin ryhdyttä-
12871: köön niihin käyttämällä yleisiä varoja ja ilman että polie-
12872: taan ja tallataan niiden oikeuksia, jotka hyvässä uskossa
12873: omistusoikeuden loukkaamattamuuteen ovat maata ja kala-
12874: vettä itselleen hankkineet. Silloin me teemme oikeutta ei
12875: ainoastaan niille, jotka omistavat maata, mutta myös niille,
12876: jotka ovat maasta ja sen eduista osattomia. Mutta jos me
12877:  menettelemme toisin, niin me olemme yhteiskunnassa julis-
12878: taneet väkivallan periaatteen .
12879:        .Ed. Jalava: .Eräs suuri ajattelija on sanonut, että kun
12880: pääoman yksityisomistukseen kosketaan, niin pääoman omis-
12881: taja on silloin kaikkein julmin peto. Minä olen köyhän kan-
12882: san edustaja, pienviljelijäin, torpparien, mäkitupalaisten ja
12883: itsellisten lähettämä ja siksi minä haluan puhua heidän puo-
12884: lestaan. He ovat evästäneet minua tänne sillä evästyksellä,
12885: että juuri kalastus, kravustus ja metsästys, josta edellinen
12886: puhuja huomautti, tehtäisiin maanomistuksesta riippumatto-
12887: miksi. On puhuttu täällä, kuinka se muka tulisi riistämään
12888: toisilta niiden laillisen omaisuuden pois, jota ei voi muuten
12889: tehdä kuin siten että ne täytyisi vatiovaroilla lunastaa. Minä
12890: pyytäisin kysyä: kuinka paljon nykyiset maanomistajat ovat
12891: maksaneet siitä oikeudesta, josta täällä suurta ääntä pidetään,
12892: kun on heidän yksinoikeutensa omistaa vedessä uiskentelevat
12893: kalat? .Ei minun käsittääkseni siihen löydä edes siitä suuresta
12894: kirjasta, joka raamatuksi kutsutaan, mitään pätevää todis-
12895: tusta, koska kerrotaan, että ylhäinen isä antoi luonnon yh-
12896: teiset antimet kaikille ihmisille eikä hän suinkaan sanonut
12897: manttaalin omistajille: kalasta sinä yksin kaikki kalat vedessä
12898:                  An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.         287
12899: 
12900: ja pyydystä ne otukset, jotka juoksevat metsässä, vaan hän antoi ne
12901: kaikille ihmisille. On ihmetelty sitä; että täällä on tuotu sellaisia
12902: asioita esiin. Me köyhälistön edustajat emme ihmettele. Minä huo-
12903: mautan, että täällä istuu nyt muitakin eikä ainoastaan manttaali-
12904: miesten ja etuoikeutettujen säätyjen edustajia. ja siksi täällä niitä
12905: asioita tuodaan esiin. Täällä on vedottu siihen etuun, vaaraan ja
12906: vahinkoon, mitä tulisi, jos kalastus tehtäisiin maanomistuksesta
12907: riippumattomaksi ja on vedottu tuhansien elinkeinoon. Minä
12908: vetoan myös siihen. Hämeessä on paljon köyhää kansaa,
12909: joka ei omista edes pirttimökin alaa maata, ja se on evästyksenä
12910: pyytänyt lausumaan, että vasta silloin, kun kalastus tulee maan-
12911: omistuksesta riippumattomaksi, siitä on köyhälle kansalle etua.
12912: Täällä kyllä voidaan tavattoman kauniiseen kaa)Juun pukea aja-
12913: tuksia ja sanoja, kuinka ollaan köyhän kansan ja kaikkien
12914: oikeuksien puolella. Mutta erinomaisen hyvin on ilmennyt,
12915: kuinka manttaalien ja muiden suurien pääomien etua tahdo-
12916: taan pitää pyhänä. Viis siitä, mitä kärsivät mäkitupalaiset,
12917:  muonamiehet, torpparit ja muut sellaiset. Ei niistä välitetä,
12918:  saavatko niiden lapset edes ottaa ongella vedestä kalaa. On
12919:  päivän selvä asia, että niin kauan kun kalastus on maanomis-
12920:  tuksesta riippuva, rikotaankin kalastusasetusta. Nykyinen kalas-
12921:  tusasetus ei nimittäin kiellä ongella pyytämästä ollenkaan; esi-
12922:  merkiksi tehtaan seuduilta kaupunkien lähistöstä tiedän tapauk-
12923:  sia, jolloin joku köyhä mökkiJäisen poika on mennyt ongella
12924:  ottamaan kalaa saadakseen sitä kuivalle leipäkannikalleen, mutta
12925:  jolloin on tuo pyhä omistusoikeus tullut ja sanonut: tämä on
12926:  minun rannikkoani ja vettäni, sinä saat mennä pois. Siis eivät
12927:  nykyisetkään maanomistajat noudata kalastusasetusta ja siksi
12928:  on aivan paikallaosa että, sen mukaan mitä tässä anomusehdo-
12929:  tuksessa ehdotetaan, tosiaan lainsäädäntö senmukaiseksi muu-
12930:  tettaisiin että kaikki ihmiset saavat kalastaa, sillä siihen on
12931:  heillä oikeus.
12932:      On sitte täällä eräs puhuja huomauttanut ja selittänyt Poh-
12933:  janmaan etua. Minä huomautan, että on muuallakin etuja eikä
12934:  vaan Pohjanmaalla, ja siksipä tahtoisin että sellaiset lohikalas-
12935:  tukset julistettakoon valtion omaisuudeksi ja yksinoikeudeksi.
12936:  Lopuksi pyydän huomauttaa, että täällä tullaan tekemään toi-
12937:  nenkin samansuuntainen samaa asiaa koskeva anomusehdotus.
12938:  Muuten kannatan anomuksen lähettämistä valiokuntaan, vaikka
12939:  sitä onkin vastustettu.
12940:      Ed. Hedberg: Det hvarken kan eller får bestridas, att icke
12941: såväl i inlandet, som alldeles säkert vid kusterna det finnes en
12942: talrik obesutten fiskarebefolkning, som har ett trängande behof
12943: utaf att komma i åtnjutande af fiskerätt. Beaktande denna
12944: 288                 Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
12945:             ---
12946: 
12947: 
12948: omständighet föreligger också ett utaf särskilda landtdagsmän
12949: undertecknadt memorial, &Om i dag kommer att uppläsas något
12950: senare. Detta memorial beaktar också den omständigheten, att
12951: denna lösa befolkning behöfver komma i åtnjutande af fiske-
12952: rätt och försöker därför ställa i utsikt reformer, som skulle
12953: tillfredsställa denna lösa befolkning, men samtidigt söker det
12954: också i möjligaste mån undvika att ledera äganderätten.
12955:      jag ber ännu att få tillägga, att den petition, med hvilken
12956: vi för närvarande sysselsätta oss, kunde få falla utan att hän-
12957: skjutas tili utskott, just på den grund, att det finnes en annan
12958: sådan, som afser att tillfredsställa samma behof af fiskerätt
12959: för den lösa befolkningen, men gör det utan att ledera ägande-
12960: rätten.
12961:     Ed. Vikman: Täällä eduskunnassa on joukko sellaisia, jotka
12962: nimenomaan tahtovat väittää edustavansa köyhää väkeä. Mi-
12963: nusta on suuressa määrin valitettavaa, ettei täällä ole sellaista
12964: miestä, joka voisi ammattimiehenä edustaa sitä suurta kansan-
12965: joukkoa, joka meidän köyhällä rannikollamme elää kalastuk-
12966: sesta. Ne voisivat luullakseni varsin hyvin näyttää niille, jotka
12967: puhuvat kalastuksesta ikäänkuin leikin asiasta, kuinka äärettö-
12968: män tärkeää on sittenkin saaristoväestölle säilyttää kalastus-
12969: oikeus semmoisena kuin se on. Voidaan varsin hyvin ajatella,
12970: minkälainen ääretön sekamelska syntyisi, jos nyt yhtäkkiä,
12971: ennen kuin omistusolot muuten on meillä sosialiseerattu, se
12972: pantaisiin toimeen kalastukseen nähden. Se tekisi kalastuksesta
12973: kerrassaan lopun, niin että meidän saaristomme muuttuisi sel-
12974: laiseksi asumattomaksi seuduksi, jossa tilapäiset kalastajat sil-
12975: loin tällöin liikkuisivat eikä kukaan varsinainen kalastaja enää
12976: asuisi. Minä arvelen, ettei tämä anomus anna aihetta mihin-
12977: kään muuhun kuin tällaiseen johtopäätökseen. Senjälkeen kuin
12978: edustaja Castn!n on laajasti ja seikkaperäisesti tuonut esille
12979: asian ytimen, nimittäin että kalastuslaki koskee etupäässä niitä,
12980: joiden elinkeinona kalastus on, minä puolestani voin luopua
12981: edelleen puhevuoroa käyttämästä.
12982:      Ed. Ahmavaara: Ensinnäkin tahtoisin huomauttaa eräästä
12983: seikasta, josta täällä ei vielä ole huomautettu. Kun on puhuttu
12984: siitä että kalastus olisi yksinomaan maanomistajan omaisuutta,
12985: niin se ei ole aivan totta. Meidän voimassaolevassa kalastus-
12986: asetuksessamme sanotaan, Rakennuskaaren 18 luvun 2 §:ssä:
12987: »Isolla järvenselällä kylän rajan ulkopuolella olkoon kukin sii-
12988: hen ulottuvan kunnan asujain oikeutettu harjoittamaan onki-
12989: mista ja kaikkinaista muuta koukkukalastusta; ja olkoon kun-
12990: tien päätettävissä, saavatko asujamet ja missä määrin harjoittaa
12991:                 An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.          289
12992: 
12993: suurta kalastusta.» Seuraava 3 § kuuluu: »jokaisella maan
12994: asujaimella olkoon valta harjoittaa kaikenlaista kalastusta me-
12995: ressä kylänrajan ulkopuolella, ei kuitenkaan kymmenen kilo-
12996: metrin alalla lohipitoisen kymin tahi joen suulta lukien suusta
12997: ulospäin sekä kummallekin puolelle. Samanlaista oikeutta
12998: kalastukseen saatakoon myös käyttää semmoisilla meren ran-
12999: noilla ja meren luotojen ja saarien luona, jotka kuuluvat kruu-
13000: nulle eivätkä ole minkään tilan omia eikä erityisillä ehdoilla
13001: kenenkään hallussa, paitsi mikäli vissiin kalastuspaikkaan näh-
13002: den on tehty tahi vastedes tehdään poikkeus.» Tästä siis käy
13003: selville että maanomistajain oikeudet rajoittuvat ainoastaan
13004: tiloille kuuluviin rantoihin eivätkä käsitä kaikkia vesiä, niinkuin
13005: muutamat puhujat näyttävät luulevan. Kalastusasetuksessa
13006: sanotaan eräässä toisessa paikassa, että ellei ole erityistä pää-
13007: töstä olemassa, tilalle kuuluu kalastusoikeus kahden metrin
13008: syvyydeltä viidensadan metrin päähän rannasta, joten siis ulko-
13009: puolella on kaikilla kansalaisilla oikeus kalastaa ilman mitään
13010: kieltoa. Sentähden se, mikä nyt on käsiteltävänä, koskee juuri
13011: tällaisia kalavesiä eikä yleensä kaikkia vesiä. Edusmies Turkia
13012: on miltei joka kohdassa, mitä hän väitti, käsittänyt minua aivan
13013: väärin, mutta kun luulen, että se ehkä aiheutui minun seka-
13014: vasta lausunnostani - sillä minulla ei ole syytä otaksua että
13015: edustaja Turkia tahtoo vääristellä lausuntoani - niin tahdon
13016: lausua, etten sinnepäinkään ole lausunut kuin hän väitti.
13017: Muutamia kohtia ainoastaan tahdon oikaista.
13018:      Edustaja Turkia sanoi että minä olisin muun muassa väi-
13019: tökselleni, että voimassaolevaa lakia kunnioitetaan, vedonnut
13020: siihen todisteeseen että kalastuksista on paljo nostettu riitoja
13021: oikeudessa. En ole niin typerästi ajatellut, mutta jos minä niin
13022: huonosti lausuin ajatukseni, niin tahdon sitä vähän selittää.
13023: Kun anomuksessa sanotaan, että kalastusvesien omistusoikeus
13024: on niin vähäpätöinen asia ettei siitä ole kuin aniharvoin jotkut
13025: suurtilalliset nostaneet riitoja, niin minä kehoitin anomuksen-
13026: tekijöitä katsomaan oikeuksien pöytäkirjoihin, joista näkisivät
13027: että paljo on riitoja tästä asiasta ollut.
13028:      Sama edustaja on sanonut, että useimmat puolueet ovat
13029: luvanneet että ne eivät aja luokkaetuja, mutta että nyt nämä
13030: lupaukset muka pettävät. En ainakaan minä eikä se puolue,
13031: johon kuulun, ole koskaan luvanneet asettua sille kannalle,
13032: ettei yksityiselle omistusoikeudelle ole pantava arvoa. Luokka-
13033: etujen valvominen on aivan toinen asia kuin omistusoikeuden
13034: säilyttäminen.
13035:      Edustaja Turkia on ollut sitä mieltä, että jos kansaan ve-
13036: dottaisiin - niinkuin minä vetosin - niin riippuu vastaus
13037: siitä, mihin luokkaan vedotaan. Aivan niin. jos minä vetoan
13038:                                                             19
13039: 290                   Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
13040: 
13041: 
13042: sellaisiin kansalaisluokkiin, joilla ei mitään ole, tai kansalaiseen,
13043: jolla ei ole takkia päällä, ja kysyn, eikö ole oikein, että otetaan
13044: pois takki tuolta, jolla se on, niin on vastaus myöntävä, sillä
13045: se on hänen mielestään oikein; mutta yleiseltä kannalta katsot-
13046: tuna se on väärin. ja lain tulee asettua yleisen oikeuden peri-
13047: aatteen kannalle, eikä yksilöiden, olkoon köyhempien tai rik-
13048: kaampien, eikä edes yhden kansanluokan kannalle.
13049:      Täällä on puhuttu paljon nykyisen kalastusasetuksen vailli-
13050: naisuudesta ja epäkohdista. jos anomuksessa olisi sanottu,
13051: mitä esim. edustajat Heikkinen ja Vaarala ovat nyt täällä puhu-
13052: neet, niin minä olisin ollut ensimäinen kirjoittamaan nimeni
13053: sen alle. Mutta nämä ovat aivan toisia asioita. Anomusehdo-
13054: tuksessa ei ole vedottu ensinkään siihen, mitä arvoisat edusta-
13055: jat lausunnoissaan ovat sanoneet, ja se on juuri valitettavaa.
13056: Minä aloitin äskeisen Iausuntoni myöntämällä että nykyinen
13057: kalastusasetus kaipaa korjausta, vaikka en myöntynyt että se
13058: kaipaa sellaista korjausta kuin anomusehdotuksessa on sanottu.
13059: ja mitä tulee siihen, josta edustaja Heikkinen puhui, että
13060: Oulujoki suljetaan padoilla, niin etteivät kalat pääse nouse-
13061: maan ylös, niin siinä näkyy olevan paikkakunnallista kateutta
13062: maanomistajain kesken. Minä myönnän että sellainen sulkemi-
13063: nen on väärää, mutta eiköhän sulkeminen tulisi paljo täydelli-
13064: semmäksi, jos kaikki pääsisivät Oulujoen alaosaan kalasta-
13065: maan. Silloin se vasta oikein sulettaisiin.
13066:       Mitä siihen edustaja Turkian väitökseen tulee, ettei maan-
13067: omistajalta mitään riistetä, niin jätän vastauksen siihen anta-
13068:  matta, koska edustaja Castren jo on todistanut, että riistetään.
13069:      Edustaja Turkia myös sanoi, että minä olisin pelännyt, että
13070: tämän kautta tulee ammattikalastusta syntymään. Päinvastoin;
13071: minä olen sanonut, että siitä olisi mitä suurin vahinko nykyi-
13072:  sille ammattikalastajille.
13073:       Edustaja Pykälä moitti kovasti nykyistä vesioikeuslakia ja
13074: sarioi, ettei hänellä ole ollut kunnia olla sitä laatimassa sekä
13075:  väitti että, jos hän olisi ollut sitä laatimassa, ei siinä olisi vir-
13076:  heitä. Minä onnittelen nykyistä eduskuntaa, ettei nyt tarvitse
13077: peljätä täällä laadittaviin lakeihin tulevan virheitä, kun edustaja
13078:  Pykälä täällä nyt on meillä mukana.
13079:       Anomuksentekijäin puolelta on täällä sanottu, etteivät he
13080:  maanomistajina ole niin sydämettömiä, että he tahtoisivat anas-
13081: taa itselleen oikeuden, joka ei heille kuulu. Tämä on erittäin
13082:  kaunista. Minä vaan odotan, että samat anomuksentekijät,
13083: koska anomusten sisäänjättöaikaa vielä on jälellä, jättäisivät
13084: eduskunnalle semmoisen anomuksen, että maatilat ja metsät,
13085:  jotka kuuluvat maanomistajille, myöskin tulisivat yhteisiksi.
13086:  Tämähän olisi sen periaatteen mukaista. Kyllä niitä vielä jäte-
13087:                   An ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.           291
13088: 
13089: 
13090: iään, huudetaan täällä. Minä en epäile, ettei niitä jätettäisi,
13091: mutta epäilen, että se tulisi tehtäväksi näitten anomuksen teki-
13092: jäin puolelta. On turha väitellä eri periaatteista ja siitä, mille
13093: kannalle yksityisen omistusoikeuden suhteen on asetuttava.
13094: Minä tiedän täällä olevan suurimman ryhmän, joka on toisella
13095: kannalla kuin me muut, mutta minä pyydän, että meidänkin
13096: vakaumuksellemme annetaan arvoa. Minä en puhu omasta
13097: puolestani, vaan sen kansan puolesta, joka on meidät tänne
13098: lähettänyt. Olen erittäin katsonut velvollisuudekseni ruveta tätä
13099: asiaa vastustamaan ja sillä en ole muuta tehnyt kuin täyttänyt
13100: valitsijaini toivomuksen. Meillä ei siellä Pohjoisessa ole suurtilal-
13101: lisia, ei maapohattoja eikä kapitalisteja, me olemme kaikki pikku-
13102: iilallisia. Asia ei ole suurenarvoinen minulle persoonallisesti,
13103: mutta kyllä sille paikkakunnalle, jota edustan.
13104:       Edustaja Jalava on täällä kysynyt, jos oikein kuulin, mitä
13105: on kukaan maksanut kalastusoikeuksista? Minulla ei ole täällä
13106: kauppakirjoja näytettävänä, sillä en tiennyt tätä kysymystä tehtä-
13107: vän. Mutta jos edustaja Jalava vaatii, niin näytän hänelle,
13108: ennenkuin valtiopäivät loppuvat, kauppakirjoja, jotka osoittavat,
13109: että näistä oikeuksista on maksettu tuhansia, jopa kymmen-
13110:  tuhansia markkoja. Eräs tila, joka oli suurimpia meidän kun-
13111:  nassamme, myytiin vastikään ja siitä maksettiin 14 tai 15 tu-
13112:  hatta markkaa juuri kalastusoikeuden vuoksi.
13113:       Hyvät herrat! Jos te näin syvälle käypiä reformeja rupeatte
13114: ajamaan, niin ajakaa vaan! Minä en kenties ole niin suuri
13115:  omaisuuden tasoituksen vastustaja, jos siitä todistetaan kan-
13116:  salle koituvan tosionnea, mutta minä en soisi, että ensin alet-
13117:  iaisiin näiltä pikkutilallisilta riistää. On kyllä raamatullista, että
13118:  sille, jolla paljon on, pitää annettaman, ja jolla ei ole, sekin
13119:  vähä, mitä hänellä on, pitää häneltä otettaman pois, mutta minä
13120:  en vielä voi asettua tälle kannalle. En tietysti ollenkaan yri-
13121:  iäkkään tulkitsemaan, mitä sosialistiseen ryhmään kuuluvat
13122:  edustajat ylipäänsä ajattelevat omistusoikeudesta, mutta näin
13123:  syrjäisenkin mielestä tuntuu, että olisi parempi käydä käsiksi
13124:  asian periaatteelliseen puoleen jonkun isomman kysymyksen
13125:  yhteydessä.
13126:       Täällä on sanottu, ettei kalastukseen ole kellään vähintäkään
13127:  siveellistä oikeutta. Minä pyytäisin edustaja Raatikaiselta, joka
13128:  iämän teki, kysyä, onko hänellä vähintäkään siveellistä oikeutta
13129:  omistaa sitä maatilaa, jonka hän omistaa. Hänellä ei ole, väi-
13130:  tän minä, ollenkaan mitään parempaa siveellistä oikeutta sii-
13131:  hen, koska hän on vaan rahalla sen itselleen ostanut tai peri-
13132:   nyt. Aivan sama siveellinen oikeus on kalastukseen kuin muu-
13133:   hunkin omistukseen.
13134: 292                  Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
13135: 
13136: 
13137:     Tästä asiasta olisi vielä paljonkin puhumista, mutta pelkään
13138: keskustelun menevän liian laajalle, ja sen vuoksi minä koetan
13139: supistaa näitä hajanaisia ajatuksiani mahdollisimman vähään.
13140:     On vielä sanottu, että on muuallakin kansaa kuin Pohjan-
13141: maalla. Kyllä minä tiedän että sitä on paljon enemmänkin
13142: muualla kuin tuolla Pohjanmaalla. Mutta täällä on huomautettu,
13143: että niillä seuduin muuallakin, missä kalastus on jonkin arvoi-
13144: nen, on aivan sama käsitys vallalla, enkä olisi valmis tunnusta-
13145: maan, että keltään senvuoksi olisi riistettävä jotakin että heitä
13146: on vähän. Vähemmistön oikeudet ovat yhtä pyhät kuin enem-
13147: mistönkin.
13148:     Ed. Malmivaara: On yleensä tunnettu ja tunnustettu tosiasia,
13149: että nykyinen kalastussääntö, niin nuori kuin se onkin, kaipaa
13150: revideerausta. En tiedä olisiko tästä anomuksesta tarvinnut niin
13151: suurta numeroa tehdä, mutta en kuitenkaan puolestani tahtoisi
13152: vastustaa sen valiokuntaan lähettämistä. Olen siinä luulossa,
13153: että valiokunta mahdollisesti voisi löytää jotakin hyvääkin siitä ja
13154: panna sen talteen, hylkäämällä huonon, mutta tällä en tahdo
13155: sanoa että voisin kaikissa suhteissa sen perusteluja hyväksyä.
13156:     On ollut ikävää minun ja monen muun mielestä se suunta,
13157: mihin lainsäädäntö meillä jo pitemmän aikaa on ollut pyrki-
13158: mässä. Leimattakoon sitä nyt miksi tahansa, arvosteltakoon
13159: miten tahansa, pidän velvollisuutenani tuoda kantani julki.
13160: Lainsäädännössä on kohta kohdalta turvattu maanomistajalle
13161: täydellinen yksjnoikeus myöskin sellaisiin esineihin, joita kum-
13162: minkin köyhemmän kansan katsantotapa kaikkina aikoina on
13163: pitänyt yhteisenä omaisuutena, ikäänkuin köyhiä varten rikas-
13164: ten vainioille jätettyinä tähkäpäinä. Metsästysasetus on julista-
13165: nut riistan sen omaisuudeksi, jonka maalla ne sattumalta tava-
13166: taan, vaikka sitä ennen pidettiin metsästäjän omaisuutena. Sääli
13167: on nähdä kuinka heinä, joka kasvaa tilanomistajan laitumella
13168: ja jota tilanomistaja ei koskaan omalle karjalleen käytä, on tuo-
13169: mittu mätänemään sinne, vaikka se tuottaisi paljon suuremman
13170: hyödyn monen köyhän ainoan lehmän hyväksi käytettynä.
13171: Sammaltakaan ei tilanomistajan maalta saa ottaa ilman hänen
13172: myöntymystään, tuskinpa marjaa sieltä omin lupinsa poimia.
13173: Tätä pitää köyhempi osa Suomen kansasta sydämettömänä
13174: menettelynä lainsäädännössä. Ei ole ollenkaan harvinaista
13175: kuulla lausuttavan, että rangaistuksena siitä on seurannut että
13176: kalat ovat hävinneet vesistä, riista metsistä; niitä oli ennen,
13177: kun niitä saatiin vapaasti pyytää, nyt on jumala siten rangais-
13178: sut tämän sydämettömyyden. Koska nykyinen kalastussääntö
13179: tekee myös entistä ahtaammaksi köyhemmälle väestölle kalas-
13180: tuksen, pyytäisin minä, että asia kumminkin valiokunnan har-
13181:                 An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.         293
13182: 
13183: kittavaksi jätettäisiin. Ei ole ollut vaikea arvata että tätä lain-
13184: säädäntösuuntaa seuraisi reaktsiooni. Se on nyt meillä silmien
13185: edessä. Minä en usko sen talituvan millään muulla keinolla,
13186: kuin että koetetaan korjata, mikä vielä korjattavissa on. Tämä
13187: anomusehdotus tavoittelee sellaista korjausta ja tämän tähden
13188: soisin asian valiokunnan harkittavaksi.
13189: 
13190:      Ed. Haveri: Senjälkeen kuin minä puhevuoroa pyysin, ovat
13191: täällä useat puhujat tuoneet esille sen, minkä minäkin aioin
13192: sanoa. Mutta yhdestä asiasta tahtoisin vielä sivumennen mai-
13193: nita. Jos nyt kerran katsotaan kalaveden omistusoikeuden
13194: yksistään kuuluvan talokkaille, niin sitä minä en ymmärrä,
13195: miksei silloin myös olisi varattu kalavettä niille taloille, joiden
13196: rajat eivät ollenkaan koske vesiä. Kun ei nyt sitä kuitenkaan
13197: ole tehty, että kaikille talokkaille olisi oikeus kalavesiin saatu,
13198: on tämä minun mielestäni mitä parhain todistus siitä, että
13199: vesien rannoilla olevat manttaalimiehet ovat aikojen kuluessa
13200: siirtäneet tuota rajapaalua vesille päin. Olemme kenties tuon
13201: siirron tehneet aikoina, joita tavallisesti kutsutaan omavaltaisuu-
13202: den ajoiksi. Mutta saadaksemme tuon rikoksen anteeksi, mei-
13203: dän maanomistajain on nyt tänäpäivänä velvollisuus tunnustaa
13204: rikoksemme ja tehdä korjaus. Toivon lopuksi esillä olevalle
13205: anomukselle onnellista matkaa valiokuntaan ja että se sieltä
13206: palajaa rakennettuna sille periaatteelle, että kaikki, niin kalat
13207: kuin linnutkin, ovat kaikkien kansalaisten yhteistä omaisuutta.
13208:         Ed. Turkia: Ed. Castren sanoi täällä, että jos hyväksyt-
13209: täisiin kalastusvesien yhteinen omistusoikeus, niin silloin pikku-
13210: tilalliset joutuisivat mieron tielle. Hän otti tämän asian erittäin
13211: pikkutilallisia koskevana asiana. Minä sanon, että jos kalastus-
13212: vesien omistusoikeus joutuisi yhteisomaisuudeksi, niin asian-
13213: ajajat pian voisivat joutua mieron tielle. Etenkin sieltä Kymin
13214: suusta päin voisi ed. Castren tuoda hyviä esimerkkejä siitä,
13215: kuinka paljon lakiasianajajat ovat hyötyneet tästä nykyisestä
13216: omistusoikeudesta. Ontuva oli myös vertaus, johon ed. Ca-
13217: stren vetosi, että olisi samaa, kun otettaisiin maanviljelijältä
13218: hänen niittynsä, kuin annettaisiin kalastusoikeus kaikille. Aja-
13219: tellaan nyt, eikö niitynperkaamisen ja kalavesien käyttämisen
13220: välillä ole joku ero. Vai viljelläänkö kalavesistöjäkin? Jonkun-
13221: lainen ero siinä on. Kaikilla täytyy olla oikeus työnsä tulok-
13222: seen ja viljelty niitty on työn tulos, joskin löytyy sellaisiakin
13223: niittyjä, joissa ei työtä niin suuressa määrin tarvita. Siis ver-
13224: taus ei sovi ollenkaan.
13225:         Ed. Vikman puhui niitten kalastajain puolesta, jotka elä-
13226: vät ammattikalastuksesta. Pelkäsi että ne tästä muutoksesta
13227: 294                   Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
13228: 
13229: 
13230: kaikkein suurimmassa määrin tulisivat kärsimään. Mutta tämä
13231: väitös ei ollenkaan pidä paikkaansa. Minä en pelkää vähintä-
13232: kään, että meidän porvarilliset lakimiehemme tai kansanopiston
13233:  johtajat lähtisivät kilpailemaan köyhien kalastajain kanssa kalas-
13234: tuksessa ja, jos menisivät, eivät kestäisi tässä kilpailussa. Ei
13235: ole mikään helppo kilpailla siellä ulkosaaristossa, siellä on
13236: elämä tiukkaa. Niille, jotka haluavat siellä kilpailla, suotakoon
13237:  se, jos tuppautuvat sinne. Ei niiden elämä tulisi siellä ole-
13238:  maan niinkään kehuttavalla kannalla, kun toisetkin taistelevat
13239:  nälkäkuoleman kanssa saadakseen kalastuksesta elatuksensa.
13240: - Muuten täällä myös huomautettiin lainpaikoista, joissa sa-
13241:  notaan, että meret ovat yhteisiä, että niissä saa kalastaa ken
13242: tahansa. Saaristolaiset suurimmaksi osaksi kalastavai meren
13243: selillä selkäkarien varsilla j. n. e., jospa löytyy saaristoja, joitten
13244: asujamet kalastavai lahden pohjukoissakin.
13245:        Omituinen esimerkki oli myös ed. Ahmavaaralla, kun hän
13246: otti takin esimerkiksi; mieheltä, jolla ei ole takkia, kysytään
13247: eikö hän tahtoisi takkia siltä, jolla se on. Miksi ei oteta sel-
13248: laista esimerkkiä, että mieheltä, jolla on kolme hyvää herras-
13249: takkia, kysytään: eikö tuolta köyhäitä mieheltä, jolla on yksi
13250: ainoa takki, voitaisi ottaa sitä ainoatakin pois. Ei se olisi
13251: niinkään väärin, jos mies, jolla ei ole takkia, toivoisi saavansa
13252:  siltä takin, jolla niitä on useampia. Mutta se ainakin menee
13253: kerrassaan oikeutta loukkaavaan suuntaan, kun ne, joilla on
13254:  entisestään useampia takkeja, vaativat niiltä, joilla on yksi ai-
13255:  noa, vielä senkin pois. Kalastusasetuskin lepää tällaisella poh-
13256: jalla. Niiltä, joilla ei ole ollut maata, on ryöstetty myöskin
13257: oikeus kalastukseen. Siihen ovat vaikuttaneet suuressa määrin
13258: ne, joilla on ollut myös maata, joilla on ollut takkeja useampia~
13259: jos käytetään ed. Ahmavaaran vertausta.
13260:        Kalastusoikeuden ostosta kannattaa myös sanoa pari sa-
13261: naa. Joku vuosi takaperin kerrottiin sanomalehdistössä, että
13262: eräs englantilainen loordi sai vuotuista veroa valtiolta siitä~ kun
13263: hän omasi jonkun meriliikkeelle tarpeellisen kulkuväylän. Tuo
13264: omistus oli syntynyt siten, että loordin esi-isät olivat meri-
13265: rosvoina ollessaan väkivallalla omistaneet tämän väylän ja
13266: mahtava valtio suoritti siitä veroa. Tuo verotus lopetettiin,
13267: eikä päätetty suorittaa minkäänmoista korvausta enää loor-
13268: dille. Minä pyytäisin ed. Ahmavaaraa syventymään kalas-
13269: tusoikeuden vanhempiin aikoihin ja ottamaan selvää siitä, millä
13270: tavalla kalastusoikeus on tullut omistusoikeudeksi. Eiköhän
13271: se ole syntynyt jotensakin samalla tavalla kuin kertomani loor-
13272: din omistusoikeus mainittuun kulkuväylään. Kalastuksen omis-
13273: tusoikeus eli omistusoikeus kaloihin nähden ei ole sen pyhem-
13274: pää~ se on anastusoikeutta. Ja anastamisen oikeutta voidaan
13275:                  An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.          295
13276: 
13277: 
13278: puoltaa mitä törkeintä tahansa samoilla perusteilla. - Se on
13279: kumma, ettei ed. Ahmavaara eikä ed. Castren ole voineet käsit-
13280: tää, että tässä ei riistetä maanviljelijältä kalastusoikeutta, ainoas-
13281: taan heidän etuoikeutensa tässä kielletään. He saavat yhä
13282: edelleen kalastaa. Eri asiahan se on, riistetäänkö oikeus vai
13283: kielletäänkö etuoikeus siinä. Nämä ovat kaksi eri asiaa. Ei
13284: anomus siis, niinkuin edellisessä puheessani jo huomautin,
13285: ollenkaan kiellä maanomistajia kalastamasta eikä riistä heiltä
13286: kalastusoikeutta, se vaan palauttaa tämän vanhan oikeuden
13287: koko kansalle.
13288:       Ed. Karhi: Koska täällä hyvin suorasti käytiin agraarien
13289: kimppuun, joitten sanottiin tehneen tämän anomuksen täällä
13290: eduskunnassa, niin tahdon aluksi huomauttaa, että me emme
13291: ole mitään agraareja sen sanan varsinaisessa merkityksessä,
13292: vaan olemme Suomen maalaisväestön liiton ohjelman perus-
13293: teella tänne lähetettyjä edustajia.
13294:        Mitä sitten tulee itse tähän asiaan, niin me emme täällä
13295: edusta mitään etuoikeuksia emmekä luokkaoikeuksia, vaan
13296: olemme piirtäneet ohjelmaamme »oikeutta kaikille», ei ainoas-
13297: taan koristeeksi, vaan syvästä vakaumuksesta, ja sen pohjalla
13298: on Suomen maalaisväestön liitto syntynyt ja sitä se tahtoo
13299: edelleen ajaa. Senvuoksi se on rohjennut ottaa ohjelmaansa
13300: myös kalastusoikeuden saattamisen yleiseksi ja sen vuoksi sen
13301: edustajatkin ovat sen täällä esiintuoneet vaatimuksenaan. Mi-
13302: näkin osaltani omistan jonkun senttimetrin Oulujoen lohipa-
13303: doista. Täällä viitattiin, että yksi anomuksen allekirjoittajista
13304: asuu Oulujoen partaalla. Mutta siitä huolimatta, että asun
13305: aivan lähellä jokea ja olen osallinen lohikalastukseen, minä omasta
13306: puolestani voin aivan kernaasti luopua siitä oikeudesta, sillä
13307: se oikeus ei tule kauan kestämään. Täällä huomautettiin, että
13308: Kemijoen ja Torniojoen lohikalastuksen on valtio jo vienyt
13309: omakseen. Samoin se tulee tekemään Oulujoen lohikalastuk-
13310: sellekin. Sitä paitsi se tulo, mikä meillä on lohikalastuksesta,
13311: ei suuriin vie. Minäkin olen saanut osuudesta viime vuosina
13312: 70 markkaa vuodessa. Siitä pitää valtiolle maksaa 35 markkaa
13313: vuosittain veroa, siihen täytyy hankkia patovärkit, seipäät, vit-
13314: sat y. m., täytyy rakennuttaa ja purkaa pato. Siis ei siitä pal-
13315: joakaan itselle jää. Ei tässä suuresta oikeudesta ole kysymys
13316: luopua. Mutta periaatteelliselta kannalta katsoen on asialla
13317: sentään suuri merkitys. Sillä, niinkuin täällä on monta kertaa
13318: julki tuotu, kalastus ei voi olla kenenkään yksityisen omistus-
13319: oikeus. Kalat elävät vapaasti meressä ja kasvavat siellä kenen-
13320: kään ruokkimatta, senvuoksi olkoon kalastaminen myös ylei-
13321: nen kaikille. Pelätään että muualta tultaisiin, nimittäin sisä-
13322: 296                 Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
13323: 
13324: 
13325: maasta kalastamaan jokirantamille. · Mutta nykyinen kalastus ei
13326: ole niin tuottavaa, että sellaisesta voisi suurta pelkoa olla.
13327: Sillä kalastusvehkeitten hankkiminen maksaa jo paljon, ja tot-
13328: tumattomuus tulee siihen vielä lisäksi. Minä luulen että he
13329: joutuisivat tappiolle, jotka tottumattomina yrittäisivät ruveta
13330: kalastamaan. Sentähden tämä toimi tulee jäämään edelleenkin
13331: ammattikalastajille ja tulee siis ainoastaan heitä hyödyttämään,
13332: mutta niukka on heidänkin toimeentulonsa siitä oleva. Muu-
13333: tamia harvoja paikkoja saattaa olla, joissa kalastajat elävät siitä
13334: elinkeinosta, mutta siinä suhteessa olisi mahdollisuus tehdä
13335: lakiin muutamia poikkeuksia. On hyökätty anomuksen kimp-
13336: puun ja sanottu siinä löytyvän epäkohtia. Se myönnettäköön,
13337: mutta valiokuntahan on tilaisuudessa ottamaan huomioon eri puo-
13338: let ja ne käytännölliset näkökohdat, joita täällä on tuotu ilmi,
13339: ja laadittakoon sitten laki semmoinen, että se tulee hyvä. Ano-
13340: muksessa on vaan viitattu suunta ja lausuttu ne periaatteet,
13341: mihin suuntaan olisi kuljettava.
13342:        Ed. Pykälä: Minulla ei ole mitään Iisättävää siihen, mitä
13343: ed. Turkia jo on sanonut. Tahdon vaan viitata siihen, että
13344: ne, jotka täällä ovat köyhän kansan asianajajina esiintyneet,
13345: ovat väittäneet, että siten muka riistettäisiin toiselta jotakin pois
13346: ja annettaisiin toiselle. Niin ei kuitenkaan ole asian laita.
13347: Minä olen ammattikalastaja. Minun toimeentuloni riippuu
13348: enemmän kalastuksesta kuin maanviljelyksestä, mutta minä olen
13349: kuitenkin sitä mielipidettä, ettei ehdotettu muutos tule yhtään
13350: liikuttamaan minun kalastusoikeuksiani. Minä tiedän että ka-
13351: lastaminen on sitä laatua, että se, joka on oppinnt kalastamaan,
13352: saa kalaa, mutta kyllä nälkäkuolema perii sen, joka ei ole tottunut
13353: kalastamaan. Ei siis muutos ollenkaan tulisi loukkaamaan
13354: pikkumaanviljelijöitä ja niitä, joilla on kalastusoikeus ja joiden
13355: asiaa täällä kovasti ajetaan. Minä olen tämän asian johdosta
13356: kuulustanut meren rannikolla asuvien mielipiteitä Suomenlah-
13357: den sopukkaan saakka. Ainoa seutu, josta en ole saanut tie-
13358: toa, on Viipurin saaristo. Seinäjoen kokouksessa kaikki Poh-
13359: janlahden rannalta olijat asettuivat jyrkästi tälle kannalle. Minä
13360: ihmettelen, ettei ed. Ahmavaara tiedä, että tämän ehdotuksen
13361: takana on muitakin kuin ne kolme miestä, jotka ovat sen kir-
13362: joittaneet. Pitäisihän ed. Ahmavaaran kuitenkin tietää, että
13363: maalaisliitolla on viidettäkymmentätuhatta äänestäjää, jotka tä-
13364: män ohjelman hyväksyvät. Minäkin täydellisesti yhdyn ed.
13365: Turkiaan ja kannatan yhä edelleen anomusta, jos kohta ei siinä
13366: ole tehty seikkaperäisesti selkoa asetuksesta, vaan ainoastaan
13367: sanottu, mihin suuntaan sen pitäisi käydä.
13368:                  An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.         297
13369: 
13370: 
13371:         Ed. Kairamo: Tuskin tarvinnee minun mainita, että vas-
13372: i:ustan sitä näkökantaa, jolle anomuksentekijät ovat asettuneet
13373: kalastusoikeuteen nähden. Sen toteuttaminen olisi nähdäkseni
13374: oikeudellisesti väärin ja käytännössä myöskin kalastuselinkei-
13375: nolle turmiollinen. Minä olen pyytänyt puheenvuoroa lausuak-
13376: seni sen toivomuksen, että eduskunta ei asettuisi siile kannalle,
13377: että se hylkäisi anomuksen, jonka alle useat kansanedustajat
13378: ovat piirtäneet nimensä, ilman sitä asiallista valaistusta, jonka
13379: valiokunta voi sille antaa. Tämän anomuksen takana on, niin-
13380: kuin tämä pitkä keskustelu kylliksi on osottanut, laajalti levin-
13381: nyt mielipide. Jos tämä mielipide, niinkuin minä luulen, on
13382: väärä, niin sitä ei vastusteta sillä tavalla, että sen edustajat
13383: täällä muitta mutkitta syrjäytetään, vaan on sitä vastustettava sillä
13384: i:avalla, että asialle hankitaan kaikki se asiallinen valaistus, joka
13385: voidaan tässä korkeasti valistuneessa eduskunnassa sille hank-
13386: kia. Anomuksessa löytyy sitä paitsi minun ymmärtääkseni
13387: yksi näkökohta, joka ansaitsee valiokunnan täyttä huomiota.
13388: Siellä viitataan nimittäin siihen, että kalastussäännössä olisi
13389: annettava enemmän merkitystä paikallisille oloiile kuin mitä
13390: tätä nykyä on niille myönnetty. Minä luulen, että tämä huo-
13391: mautus on aivan oikea. Eräs arvoisa puhuja on maininnut,
13392: että kalastussäännön neljäs luku muka jo sisältää määräyksiä,
13393: jotka tekevät mahdolliseksi sen, mitä anomuksentekijät tässä
13394: suhteessa toivovat. Tämä neljäs luku on kuitenkin sitä laatua,
13395: että niinä vuosina, joina kalastussääntö on ollut voimassa, ei
13396: yhtään kalastusyhdistystä minun tietääkseni vielä ole saatu
13397: pystyyn, siksi sekava ja epäkäytännöllinen on tämä luku. Minä
13398: luulen siis, että jos eduskunta tahtoisi asettua sille kannalle,
13399: että tämmöiset anomukset, joitten takana on useampia kansan-
13400: edustajia, aina lähetetään valiokuntaan, niin me voisimme ehkä
13401: päästä monesta väsyttävästä ja pitkästä väittelystä1 joka mie-
13402: lestäni lähetekeskustelussa ei ole paikallaan. Minä kannatan
13403: anomuksen lähettämistä talousvaliokuntaan.
13404:         Ed. Jalava: Eräs puhuja huomautti siitä, että täällä ei
13405: ole ketään ammattikalastajia. Nyt ovat kuitenkin useat edus-
13406: i:ajat täällä nimenomaan ilmoittaneet, että he ovat ammattilaisia
13407: sillä alalla
13408:        Viime kuun keskivaiheilla pidettiin Hämeessä koko maata
13409: käsittävä kalastusedustajain kokous ja olisi kaikkien pitänyt
13410: huomata sanomalehdistä, että juuri tämä kalastajaedustajain ko-
13411: kous asettui sille kannalle, että kalastus on tehtävä maanomis-
13412: tuksesta riippumattomaksi. Tämän saman kalastuskokouksen
13413: puheenjohtaja onkin minua evästänyt erityisesti juuri sillä, että
13414: ne pienviljelijäin toivomukset, joita mainitussa kokouksessa
13415: 298                  Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
13416: 
13417: 
13418: lausuttiin, uutta kalastusasetusta laadittaessa otettaisiin huo-
13419: mioon. Muuten huomautan, että tämä kalastajain edustaja-
13420: kokous ei ollut suinkaan mikään puoluekokous, vaan siellä oli
13421: kaikkiin valtiollisiin puolueihin kuuluvia jäseniä. Ei siis ollen-
13422: kaan tarvitse pelätä, että jotkut täällä esiintyneet puhujat pi-
13423: täisivät kalastajaetua silmällä, kun niin erinomaisen innokkaasti
13424: puolustivat sitä, että manttaalimiehillä pitää olla yksinomainen
13425: oikeus kalastaa. On pelätty vielä sitä, että jos kalastus tulee
13426: kaikille vapaaksi, niin kyllä silloin ruvetaan harjoittamaan siir-
13427: tolaiskalastusta. Minä pyydän huomauttaa, että sen verran
13428: mitä minä asiaa tunnen, niin Laatokalla kalastetaan vielä va-
13429: paasti eikä sinne kuitenkaan ole pohjan periitä tai muualta
13430: Suomesta suuria kalastajajoukkoja mennyt kalastusta harjoitta-
13431: maan. Kalastajat itse kertovat, ettei sinne ole mitään ammatti-
13432: kalastajia tullut lihavia päiväpalkkoja saamaan. Mutta täytyyhän
13433: täällä koettaa kaikilla keinoilla tuota pyhää omistusoikeutta
13434: tukea.
13435:        Kalastajaedustajakokous lausui myöskin, että on saatava
13436: muutoksia nykyiseen kalastusasetukseen siihen nähden, että se
13437: on tosiaan sellainen että sitä on mahdoton kenenkään nou-
13438: dattaa. Täällä eräs edustaja huomautti, että merien selillä kyllä
13439: nytkin on oikeus kalastaa tilattomain, joilla ei ole maata. Kyl-
13440: lähän saattaa olla niin, mutta tiedän sellaisiakin tapauksia, ettär
13441: kun joku tilaton on mennyt tuonne järven selälle kalastamaanr
13442: manttaalin omistaja on tullut ja ottanut hänen verldconsa ja
13443: veneensä pois. Minä huomautan, että nykyinen kalastuslaki
13444: on sellainen, että sitä rikotaan. Kun se takaa muutamille omis-
13445: tusoikeuden kalavesiin, niin se ei suo oikeutta tilattomalle ka-
13446: lastaa niilläkään alueilla, mihin s'llä lain mukaan olisi oikeus.
13447: Sellaista on tapahtunut varsinkin Hämeessä, että maanomistaja
13448: on ottanut kalanpyydykset ja veneet pois eikä myöskään ole
13449: sallinut, että näiden tilattomain veneet ja muut vehkeet olisivat
13450: maanomistajan rannalla. Eiväthän ne kuitenkaan aina voi ve-
13451: dessäkään olla, se on mahdotonta. ja sitä paitsi, mitä merkit-
13452: see tuollainen selällä kalastaminen? Ainoastaan poikkeus-
13453: tapauksissa siellä kaloja saa, sillä kalat tavallisesti menevät
13454: rannoille. Siksipä lainlaatija onkin jättänyt Iieventävän aukon
13455: lakiin myöntäessään oikeuden kalastaa järven keskellä.
13456:        Muuten olen erittäin kiitollinen ed. Ahmavaaralie siitä,
13457: kun hän lupasi hankkia minulle asiakirjoja, joista kävisi ilmi,
13458: kuinka paljon maanomistajat ovat saaneet maksaa kalastus-
13459: oikeudestaan. Minä uskallan kuitenkin epäillä, että ed. Ahma-
13460: vaara ei kykene minulle hankkimaan sellaisia kirjoja, jotka to-
13461: distavat, mitä maanviljelijät, silloin kuin tämä kalastusasetus
13462: vuonna 1898 astui voimaan, maksoivat kansalle tai valtiolle
13463:                 An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.        299
13464: 
13465: saadessaan kalastamisen yksinoikeudekseen. Minä en usko,
13466: että sellaisia asiakirjoja voidaan näyttää, mutta olen iloinen ja
13467: tyytyväinen, jos ed. Ahmavaara voi siinä suhteessa antamansa
13468: lupauksen täyttää.
13469:        Ed. Sundblom: Då jag icke är kompetent att yttra mig
13470: om fiskeriförhållandena uti inlandet, vill jag uppehålla mig vid
13471: fisket sådant det gestalter sig i den yttre skärgården och ute
13472: i hafsbandet. Jag kan så väl förstå den känsla af bitterhet,
13473: som gör sig gällande bland de obesuttna fiskarene, ty deras
13474: ställning är värkligen svår, ja vida svårare än de flesta ana.
13475: Det synes mig som om den obesuttna befolkningens rätt med
13476: afseende å fiskerilagstiftningen icke blifvit tillbörligen beaktad,
13477: ty, sedan fiskevattnen underlagts den enskilda lägenhetsinne-
13478: hafvaren, har det i vissa fall blifvit omöjligt för den obesuttne
13479: att komma sig tili fiskevatten. Oällande lag stadgar nämligen,
13480: att man icke får utlägga bragder ens vid de yttersta klipporna,
13481: med mindre man flyttar sig 1/2 km ut tili hafs. Jag tror för
13482: min del att det aldrig kan ha varit lagstiftarens mening att
13483: skärpa bestämningarna såsom faktiskt skett. Men vi veta,
13484: att många lägenhetsinnehafvare tagit vara på denna punkt och
13485: tolkat den tili sin fördel. Om man från de yttersta klipporna
13486: måste fara ut en half kilometer för att lägga sina bragder, är
13487: det endast öppna hafvet, som står fiskarebefolkningen tili buds.
13488: Och detta är sannerligen för litet, ty fiskerinäringen är en vik-
13489: tig näringsgren för en stor del af vårt lands inbyggare och
13490: bör omhuldas vida mer än hittills varit fallet. fiskarebefolk-
13491: ningen bör ock få sin rätt gällande i lagstiftningsväg. Om
13492: jag sålunda kan förstå, att de känna sig bittert stämda, som
13493: ingen rätt tili fiske äga, måste jag säga, att de-t förvånar mig
13494: högeligen, att man framställt ett förslag, som sist och slutligen
13495: syftar tili att taga rättmätig egendom från den ena och utan
13496: vidare gifva den åt den andra, allrahälst det faktiskt finnes
13497: utvägar, som kunna anlitas och hvilka borde kunna .tillfreds-
13498: ställa alla parter. Jag tänker mig - och så hafva vi tänkt oss
13499: saken på Åland -, att den yttre skärgården skulle af staten
13500: inlösas och göras tili allmänning, som den förr varit. Nu
13501: finnas inga allmänningar i den yttre skärgården, åtminstone
13502: den åländska, ty för närvarande äro kronans utskärsvatten och
13503: klippor tili största delen utarrenderade. Att däremot inlösa
13504: allt fiskevatten i vårt land är otänkbart och skulle kräfva tio-
13505: tal miljoner.
13506:       Jag anser för öfrigt, att ett sådant förslag petitionärerna
13507: framställt skulle föra vår · fiskerinäring tilihaka i stället för
13508: framåt. Ett sådant förslag är helt enkelt orimligt. Om man
13509: 300                 Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
13510: 
13511: 
13512: däremot inlöser den yttre skärgården, skulle detta icke kräfva
13513: alltför stora summor, men gifva åt fiskarebefolkningen rätt att
13514: utöfva sin näring, en rätt, som den nu icke har. Hvad fiske-
13515: rätten föröfrigt beträffar, tror jag att agrarkomiten beaktat
13516: densamma och afser att framkomma med förslag, som åsyfta,
13517: att äfven åt torpare och inhysingar gifves del i gårdens fiske-
13518: vatten i proportion tili de arrenden, som betalas tili gården.
13519:        fiskerinäringen behöfver på allt sätt upphjälpas och un-
13520: derstödas. Det är icke för mycket sagdt, när man påstår, att
13521: fiskerinäringen alltid blifvit styfmoderligt behandlad af staten.
13522: Man kan särskildt säga detta med afseende å strömmingsfisket.
13523: År efter år knoga våra fiskare, sträfva och arbeta, men kunna
13524: dock förvärfva blott ett ytterst knappt dagligt bröd. Jag kän-
13525: ner en fiskarefamilj, som senaste år hade endast 363 mark att
13526: komma tili rätta med. - Enligt min uppfattning måste folk-
13527: representationen egna tillbörlig uppmärksamhet åt fiskerinärin-
13528: gen. Årligen införes tili Finland sill för stora summor, och
13529: dock skulle vår härliga strömming utan tvifvel kunna upptaga
13530: konkurrensen med den norska sillen. Vi skulle behöfva yr-
13531: kesskolor för fiskare. fiskarene hafva visserligen ett och an-
13532: nat på sitt samvete, men det finnes icke heller möjlighet för
13533: dem att utbilda sig i yrket. Man kan därför icke åstadkomma
13534: en vara, som förmår upptaga konkurrensen med den utländska
13535: sillen. Strömmingshandeln på Ryssland ligger i händerna på
13536: enskilda affärsmän, som exploatera fiskarene. 1 stället borde,
13537: såsom äfven påyrkats, staten hafva särskilda fiskhandels-
13538: ombudsmän, som icke blott skulle taga tili vara fiskarenes rätt
13539: och intressen, utan äfven studera marknadsförhållandena och
13540: anvisa de lämpligaste afsättningsplatserna för fisken, så att
13541: man kunde få sådan betalning för fiskeriprodukterna, att
13542: fiskarene med nöje och intresse kunde egna sig åt denna
13543: näring.
13544:        Oenom expropriation af den yttre skärgården skulle
13545: denna förvandlas tili allmänning, och kostnaderna härför skulle
13546: säkerligen icke blifva så betungande, att staten icke kunde gå
13547: i land med dem. Ty den skatt, jordägaren betalar för den
13548: fiskerätt, som tillkommer honom i yttre skärgården, är jämfö-
13549: relsevis obetydlig. Sålunda synes mig en utväg öppen att
13550: lösa den svåra frågan om fiskerätten, utan att man behöfver
13551: gifva sig in på områden, när man kommer eganderätten så
13552: nära, att ingen förnuftig människa kan vara med.
13553: 
13554:    Ed. Castren: Minä en tahdo enää pitkältä vaivata arvoisaa
13555: eduskuntaa, mutta pyytäisin kumminkin muutamilla sanoilla
13556: vastata eräitten arvoisain edellisten puhujain lausuntoihin.
13557:                 An. eh. n:o 16 uudesta kalastuslaista.        301
13558: 
13559: 
13560: Edustaja Turkia on täällä luullut tuoneensa esille musertavan
13561: todistuksen edustaja Ahmavaaraa ja minua vastaan, kysymällä
13562: viljelläänkö kalavettä, pannaanko minkäänlaisia kustannuksia
13563: kalaveteen. Jos edustaja Turkia ei sitä ennestään tunne, niin
13564: tahtoisin saada hänelle huomautetuksi, että erinäisten kalalajien
13565: pyydystäminen kysyy hyvinkin paljon kustannuksia, niin on
13566: esim. lohen pyynnin laita padoilla Ne, jotka käyttävät nuot-
13567: taa pyydyksenä, ovat pakotetut puhdistamaan apajat ja käyttä-
13568: mään tässä kalastuskeinossa erinomaisen kalliita, moniin
13569: satoihin markkoihin nousevia pyydyksiä.
13570:      Edelleen on sama puhuja lausunut, että niiltä, joilla ei ole
13571: maata, on ryöstetty oikeus kalaveteen. Minä en ota tässä tilai-
13572: suudessa puhuakseni oloista ja mitenkä kalastusoikeus meidän
13573: maassamme on historiallisesti kehittynyt. Se veisi aivan liian
13574: pitkälle. Mutta sellaisina kuin omistusolot tätä nykyä ovat
13575: meidän maassamme, niin ei kai voitane sanoa, että nykyiseltä
13576: sukupolvelta, jolla ei ole kalastusoikeutta, on kalastusoikeus
13577: riistetty. Se puhe ei pidä paikkaansa. Tilaton ja torppari,
13578: joka on koonnut jonkun verran säästöä, ostaa itselleen ran-
13579: nikkoseudulla tahi jonkun joen varrella pienen tilan. Kalastus
13580: tulee hänen pääelinkeinokseen, ja jos kalastusoikeus julistettai-
13581: siin yleiseksi, ryöstettäisiin juuri tältä, ennen tilattomaio tai
13582: torpparien luokkaan kuuluvalta kansalaiselta hänen maksamaosa
13583: oikeus, ilman mitään korvausta.
13584:      Sama puhuja on edellä lausunut kummastuksensa siitä, että
13585: edustaja Ahmavaara ja minä emme ole ymmärtäneet, ettei ole
13586: kysymys kalastusoikeuden riistämisestä tai omistusoikeuden
13587: ottamisesta, jos kalastus tehdäänkin yleiseksi, vaan että kysy-
13588: mys on vaan muitten kansalaisten osalle pääsemisestä. Minua
13589: taasen kummastuttaa, ettei edustaja Turkia käsitä taikka ei
13590: tahdo käsittää, että tässä todellakin on kysymys omistusoikeu-
13591: den riistämisestä. Jos edustaja Turkialla on ompelukone, jonka
13592: hän on ostanut, eikä hän yksin saa sitä käyttää päivästä päi-
13593: vään, vaan käyttöoikeus annetaan sadalle muulle, jotka myös
13594: kilvan sitä käyttävät, niin hän jää sadannetta osaa vähemmälle
13595: kuin jos hän sitä yksin käyttäisi. Jos siihen on tuhat pyrki-
13596: jää, niin on edustaja Turkialla hyvin vähän oikeutta koneeseen;
13597: jos siihen pyrkii kaksi miljoonaa, niin tahtoisin kysyä, paljonko
13598: tuosta omistus- tai käyttöoikeudesta on jälellä. Vihdoin pyy-
13599: täisin saada lausutuksi, että toista on harrastaa parannuksia
13600: köyhälistön, tilattoman maalaisväestön ja tehdastyöväestön hy-
13601: väksi ja ~oista käyttää tätä tarkoitusta varten sellaisia keinoja,
13602: joilla ei ole juuria meidän yhteiskuntakehityksessämme ja jotka
13603: eivät ole rakennetut oikeuden ja kohtuuden periaatteille. Minä
13604: ainakin puolestani tahtoisin asettua sille kannalle: että niiden
13605: 302                  Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
13606: 
13607: 
13608: parannusten aikaansaaminen ja niiden vääryyksien poistamis-
13609: ten, jotka tehdään vähäväkisen kansanluokan hyväksi, perus-
13610: tana olisi oikeus, koska ainoastaan silloin voimme olla vakuu-
13611: tettuja siitä, että nämä parannukset tulevat tuottamaan todel-
13612: lista hyötyä yksityisille, yhteiskunnalle ja valtiolle. Mutta jos
13613: niitä rakennetaan väkivaltaisuuden periaatteelle, silloin voidaan
13614: myöskin olla varmat siitä, ettei työ tule olemaan hedelmällistä,
13615: eikä siunausta tuottavaa. Täällä on muuten valitettu, ettei
13616: eduskunnassa ole ammattikalastajia, mutta minusta näyttää siltä,
13617: että niitä on täällä hyvinkin paljon. Rohkenisin ehdottaa, että tämä
13618: kansan k a 1a s ta m i ne n kalastussäännöllä nyt lopetettaisiin
13619: ja että harjaantuneimmat onkijat ja kalastajat, jopa niinkin tottu-
13620: nut ammattikalastaja kuin edustaja Turkia, jolla on luultavasti
13621: ammattikalastuksen alalta paljonkin kerrottavaa, malttaisivat tällä
13622: kertaa mielensä ja odottaisivat siksi, kun tuo suuri apaja tulee
13623: vedettäväksi sillä nuotalla, joka toisen kalastusoikeutta koske-
13624: van anomusehdotuksen muodossa on ilmoitettu olevan tulossa.
13625:      Ed. Laine, 0. f.: Minä en ollenkaan ihmettele, että esillä
13626: olevaan kysymykseen on hyökätty etuoikeutettujen luokkien
13627: puolelta, joilla nykyisin on paraat kalavedet. Tiedän, että
13628: Vuoksen virran varsilta yläpuolella Imatran ja vielä sen ala-
13629: puolellakin miljoonayhtiöt ja muut tuollaiset hovit ovat osta-
13630: neet tilat, mutta tiedän myös, että eräskin hovi, joka verokui-
13631: tin mukaan maksaa kalastusveroa ainoastaan 35 penniä, kiskoo
13632: 4 mk. tunnilta, kun se laskee sinne kalastamaan jonkun »pyhä-
13633: kalastajan», sellaisen ulkolaisen herrasmiehen. Suomalaista
13634: työmiestä ei sinne juuri lasketa ollenkaan. Onko nyt se peri-
13635: aate oikea, että maksaissaan itse 35 penniä veroa vuosittain
13636: kiskoo muilta 4 mk. jokaiselta tunnilta? Jos mikä on vastoin
13637: luonnon lakia, niin tällaiset epäkohdat täytyy jokaisen, jolla
13638: vähäsenkin on tervettä järkeä, tunnustaa vääriksi.
13639:      Edustaja Castren on täällä verrannut ompelukonetta kalas-
13640: tusveteen. Minä huomautan, että ompelukoneen omistaja tekee
13641: työtä omaksi hyväkseen, mutta kalastusveden vuokraaja ei tee
13642: sen päälle mitään työtä. On kyllä totta, että jossakin tapauk-
13643: sessa, esim. kun talot ovat hyvän kosken rannalla, niinkuin
13644: tiedämme Vuoksen virran yläsuulla suurimmaksi osaksi olevan
13645: asianlaidan, talot ovat jotakuinkin kalliita, kalliimpia kuin sellai-
13646: silla paikoilla, joissa ei ole kalavesiä tai muuten luonnonihania
13647: paikkoja, mutta tämä seikka ei suinkaan riipu yksin siitä, että
13648: on hyvät kalavedet. Ja sen puolesta on väärin, että jokainen
13649: ei saa vapaasti kalastaa siellä. Tiedän tapauksia, että, milloin
13650: joskus kalastajat tai ne talonpojat, joilla on ollut vähäinen osa
13651: myös kalaveteen, ovat joutuneet toisen kalastusvesille, siitä on
13652:                 An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.         303
13653: 
13654: johtunut sellaisia seurauksia, että heidän on täytynyt tykkä-
13655: nään jättää tuollainen synnyinmaa, jossa toisten oikeuksia on
13656:  niin paljon poljettu ja josta saisivat lain edessä vastata, jos
13657: 1ohensa kanssa ehkä ovat joutuneet toisen apajalle. Seurauk-
13658: set ovat olleet sellaisia, että ennen ovat pitäneet parempana
13659: lähteä Atlantin taakse hakemaan parempia isänmaita, missä
13660: inhimillisyys enemmän kukoistaisi.
13661:      On luonnollista, että ne, jotka ovat tätä kalastuslakia laati-
13662: neet, ovat pitäneet semmoisia näkökohtia silmällä, kuin on sil-
13663: mälläpidetty, joista useampi edustaja jo täällä on huomautta-
13664: nut ja joista minäkin näin vaan ylimalkaisesti huomautan.
13665: Ilmeisesti on huomattavissa, että asia nytkin on varsin arka
13666:  sillä taholla, jolla enin omistusoikeutta on noihin kalavesiin.
13667:  Mutta onhan niinkuin tanskalainen Georg Brandes sanoo var-
13668: sin kuvaavasti, että mikään eläin ei ole niin villi kuin porva-
13669: risto, jos vaan kosketaan sen omistusoikeutta. Kuvaavaa on,
13670: että ne täällä, joilla kuuluu olevan pieniäkin tiloja ja joista tie-
13671: dän, että heillä on taloja, ja tiedän että he ovat varsinaisesti
13672: kalastajia, eivät pidä niin suurta lukua, jos tämä kalastusoikeus
13673: siirretään maanomistuksesta riippumattomaksi kuin pitävät ne,
13674: jotka eivät juuri itse paljon kalastele muuta kuin huvikseen.
13675:  Kannatan kaikessa edustaja Turkian esitystä, ja ehdotan, että
13676: asia menee valiokuntaan.
13677:      Ed. Hoikka, 1: Yhdyn kaikin puolin edustajain Ahmavaaran
13678: ja Castrenin lausuntoihin. Pyydän lyhykäisesti kiinnittää huo-
13679: miota erääseen kohtaan. Tornion ja Kemin jokilaaksoin var-
13680: silla on taloja, jotka omistavat erityisiä n. s. kruunun-arentilohi-
13681: pyyntöjä. Nämä lohipyynnöt on otettu aina erityisesti arvoonsa
13682: ja huomioonsa, kun on perintölunastus tehty. Se perillinen, joka
13683: maatilalle jää ja jolle toiset luopuessaan perintötiloistaosa
13684: lunastuksia vastaan ovat ne jättäneet, on maksanut mainitun
13685: lohipyynnön nojalla talosta paljon korkeamman hinnan kuin
13686: minkä arvoinen itse maa ilman lohipyyntöä olisi. Toisia pe-
13687: rillisiä lunastaessaan uskaltaa tilalle jäävä mennä suuriin vel-
13688: koihin siinä toivossa ja vakaumuksessa, että lohipyyntökalas-
13689: tusrahoilla maksaa velkansa. Samalla tapaa on tapahtunut erikoi-
13690: sissa yksityisissäkin maakaupoissa. Silloin on myös arvioitu
13691: maatilaa seuraava lohipyyntö milloin suurempaan milloin pienem-
13692: pään arvoon. jos anomusehdotus valiokuntaan lähetetään, pyy-
13693: täisin nämä näkökohdat evästykseksi valiokunnalle jätettäväksi.
13694:     Ed. Cederberg: Efter det jag begärt ordet har jag blifvit
13695: förekommen af en annan talare, jag tror det var hr Kairamo.
13696: Ehuru jag ingalunda, lika litet som mången annan, kan god-
13697: 304                  Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
13698: 
13699: 
13700: känna de principer, på hvilka petitionen bygger för att göra
13701: den obesuttna fiskarebefolkningen delaktig af rätt tili fiske, så
13702: anser jag med hänsyn därtill, att de principer, på hvilka man
13703: vill ordna frågan, likväl uppbäras af en stor del af representatio-
13704: nen, att petitionen borde sändas tili utskott. Jag tror att, i hän-
13705: delse ärendet vinner beredning, detta endast skall vara tili nytta
13706: för att utreda, atf dessa principer, på hvilka petitionen grundar
13707: sig, icke äro hållbara. Uti petitionen beröras sociala spörsmål,
13708: som äro af stor bärvidd, och af vikt är att sådana blifva
13709: grundligt beredda. Jag sväfvar i tveksamhet om tili hvilket
13710: utskott petitionen rätteligen borde skickas. Här har påyrkats
13711: remiss tili lag- och ekonomiutskottet, men jag tror att det
13712: vore nästan större skäl att öfverlämna den tili beredning af
13713: agrarutskottet just med hänsyn därtill att de principiella syn-
13714: punkter, som i petitionen äro framhållna, äro af den natur,
13715: att de närmast kräfva en utredning inom agrarutskottet. Ehuru
13716: jag nu icke vill bestämdt påyrka, att petitionen skulle skickas
13717: tili agrarutskottet, vill jag ändå framställa det förslag, att lag-
13718: och ekonomiuskottet, innan det slutligen afgör ärendet, måtte
13719: inhämta agrarutskottets yttrande i saken.
13720:      Ed. Vikman: Olen puhunut tästä asiasta nimenomaan meren-
13721: rannikkokalastajien kannalta. Koska edustaja Turkia on tähän
13722: asiaan kajonnut ja tehnyt sen virheelliseksi, pyydän lyhyesti
13723: vielä erään tosiasian mainita. Kesäkalastus tapahtuu kokonaan
13724: esimerkiksi Viipurin läänissä rannikolla itse niillä vesillä, jotka
13725: ovat tarkkaan jaetut. Nyt on asian laita sellainen, että jos
13726: lakkautettaisiin näitten kalastajien omistusoikeus kalavesiinsä,
13727: syntyisi kerrassaan olojen mullistus. Niinkuin ehkä edustajat
13728: tietävät, elää haili, jota meidän Suomenlahden rannikolla kalas-
13729: tetaan, parvissa, jotka liikkuvat tuulen mukana. Ja se apajan
13730: omistaja on tietysti onnellinen, jonka apajalle hailit milloinkin
13731: tulevat. Nyt tietävät kalastajat hyvin, mitkä tuulet vetävät kalaa
13732: kulloinkin apajiin. Jos olisi oikeus rientää sellaiselle kilpaa,
13733: niin tahtoisin vastausta, miltä tuo kalastuspaikka silloin näyt-
13734: täisi.
13735:     Ed. Helkiö: Suurin osa puhujista on täällä väitellyt siitä,
13736: kellekä kalastus kuuluu ja kuka siitä eliokeinosta saa tuloja
13737: nauttia. Lounais-Suomessa on kalastajien kesken herännyt
13738: pelko siitä, että koko kalastuselinkeino saattaa tulla sellai-
13739: seksi, ettei siitä voi nauttia tuloja kukaan. Se tapahtuu
13740: ryöstökalastuksen kautta. Tahtoisin vähän viitata siihen.
13741:     Ryöstöviljelys, esiintyköön missä hyvänsä, vie siihen, että
13742: saalis viljelyksestä loppuu. Kalastuksen alalle astui ryöstö-
13743:                 An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.          305
13744: 
13745: 
13746: viljelys silloin kun isorysä otettiin, muutamia vuosikymmeniä
13747: sitte, kalastuksessa käytäntöön. Ensi alussa saatiin isollarysällä
13748: tavattoman hyviä tuloksia ja kalastajat rikastuivat. Silloin tapah-
13749: tui, että kun esim. siikoja ruvettiin pyytämään isollarysällä,
13750: niitten hinta polkeutui niin alas, että maksettiin tuskin kolmea
13751: markkaa leiviskältä. Tämä kultaaika kumminkin meni pian ohi.
13752: Monista erinomaisista kalastuspaikoista loppuivat kalat tyyten,
13753: koska isorysä on suoranainen ryöstöviljelyksen väline, ja sen
13754: jälkeen ovat siikojen hinnat kohonneet, niin että ne jo ovat
13755: olleet 20-30 markkaa leiviskä. Tällaiseen seikkaan olisi valio-
13756: kunnan etupäässä luotava huomionsa. Tuollaisten suorastaan
13757: ryöstöviljelyspyydysten käyttäminen olisi jollakin tavalla, sopi-
13758: vien säädösten kautta, saatava poistetuksi.
13759:      Suuremmaksi kävi isonrysän tuottama vahinko vielä, kun
13760: isorysä ilmestyi silakkakalastuksen alalle. Silakkarysä on,
13761: niinkuin jokainen kalastaja tietää, muuten siikarysän näkö-
13762: neo, mutta paljoa tiheämpi ja myöskin kalliimpi. jos siikarysä
13763: maksaa sadan markan vaiheille, niin silakkarysä maksaa noin
13764: tuhatkunta markkaa. Tällaisella silakkarysällä saatiin erinomai-
13765: sen hyviä tuloja ensi alussa, mutta kaikissa paikoissa, missä
13766: silakkarysää pitemmälti käytetään, sieltä alkavat kalat hävitä.
13767: Siikarysää vastaan on siellä puolessa alkanut kuulua hyvinkin
13768: vakavia epäilyksiä monesta syystä, joita en tässä käy selvittä-
13769: mään. Huomautan vaan, että isonrysän vahingollisuutta ei ole
13770: esitetty ainoastaan siellä lounais- ja Iänsi-Suomessa, vaan
13771: muuallakin. Viime kesäkuun 25-26 päivinä pidettiin esim.
13772: Maarianhaminassa Ahvenanmaan kalastajien yhteinen kokous.
13773: Sielläkin otettiin käsiteltäväksi kalastaminen isollarysällä. Muu-
13774: tamat tilalliset, jotka eivät itse kalasta, olivat vuokranneet
13775: oikeuksiaan etäämmältä saapuneille kalastajille. Käsittää hyvin,
13776: että tällaiset vuokramiehet eivät paljon kalastuksen tulevaisuu-
13777: desta välitä. He alkoivat käyttää isoarysää. Tämä vaikutti
13778: turmiollisesti kolmellakin eri tavalla: ensinnäkin rysäkalastajat
13779: sulkivat pyydyksillään kapeat salmet, joten ne estivät riistan
13780: toisten pyyntipaikoilta, toiseksi tämä vaikutti sen, että kalat
13781: koko paikkeelta suuressa määrässä vähenivät. Näin ryöstet-
13782: tyään yhden paikan, menivät rysäkalastajat toisaalle. - Tuho
13783: on siis silminnähtävä. - Tämän vuoksi olivatkin kaikki maini-
13784: tussa kokouksessa olleet kalastajat ankaria isonrysän vastusta-
13785: jia. He pitivät sen »kalansuvulle vahingollisenaja siis ehdotto-
13786: masti käytännöstä poistettavana.»
13787:      Samallaiseen kokemukseen on tultu Suomenlahdenkin ran-
13788: noilla, m. m. Vehkalahdella. Sinnekin olivat isonrysän ensinnä
13789: tuoneet muualta - Pohjanlahden rannikolta kotoisin olevat
13790: kalavesien vuokraajat Aluksi saivat nämä kesässä puhdasta
13791:                                                             20
13792: 306                  Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
13793: 
13794: 
13795: tuloa noin 4,000 markkaa mieheen eli 32,000 markkaa rysää
13796: kohden. Paikkakuntalaisissa heräsi saaliinhimo. Perustettiin
13797: rysäyhtiöitä ja laitettiin rysiä. Aluksi nämäkin vielä saivat
13798: joltisetkin tulot. Mutta nyt on jo käynyt niin, että pohjalais-
13799: ten ei enää kannata ensinkään Vehkalahden vesille tulla, koska
13800: ovat saaneet kesän vaivoista tappiota palkakseen. Samoin on
13801: käynyt paikkakuntalaistenkin. Kuorsalon ja Mentlahden rysä-
13802: yhtiöt ovat jo kahtena kesänä tulleet tappiolle, Kaarniemen
13803: rysäyhtiö, joka vasta on toiminut kaksi kesää, saavutti ensi-
13804: mäisenä auttavan tuloksen, mutta jo toisena vaan puolet siitä.
13805: Näin on jokainen paikkakuntataineo tullut vakuutetuksi siitä
13806: »että isorysäkalastus joko lopettaa kalat kokonaan paikkakun-
13807: nalta tahi karkoittaa ne muille seuduille.»
13808:      Ehdotan siis, että kun kalastusasiat tulevat esiin valiokun-
13809: nassa, siihenkin luotaisiin jonkun verran huomiota, minkälaista
13810: pyydystä saadaan kalastuksessa käyttää, jotta kalastuselinkeino
13811: meillä tuottavana pysyisi, eikä sitä nykyisen sukupolven toi-
13812: mesta ryöstöviljelyksen kautta kokonaan hävitettäisi, niin että
13813: siitä ei saa nauttia maanomistaja eivätkä muutkaan.
13814:      Ed. Renvall: Minä olen jonkinlaisella kummastuksella kuun-
13815: nellut keskustelua tänään ja niitä intohimoja, joita se on ollut
13816: omiaan herättämään. Tahtoisin kuitenkin että eduskunta hy-
13817: väntahtoisesti soisi huomiota sille, mikä tässä on pääasia mi-
13818: nun ymmärtääkseni, sille seikalle, josta viimeinen puhuja lau-
13819: suntonsa alussa ja lopussa huomautti, nim. että tässä on
13820: kysymys suuresta ja tärkeästä elinkeinosta, jonka hyväksi mei-
13821: dän maassamme on hyvin vähän tehty. Kalastuselinkeino on
13822: tietääkseni usealle Suomen perheelle kana, joka ei suinkaan
13823: muni kultamunia, joka munii pieniä munia ja harvoin, mutta
13824: joka kuitenkin on monen perheen ainoa tulolähde. Sen sijaan
13825: että tätä asiaa olisi käsitelty taloudellisen elämän kannalta, on
13826: tästä tehty aihe suureomaisiin lausuntoihin omistusoikeuden
13827: hyväksi ja sitä vastaan, jotka minun mielestäni tässä yhtey-
13828: sessä eivät ole sopusoinnussa aineeseen nähden. Minä sen-
13829: tähden en tahdo suinkaan vastustaa tämän anomuksen lähettä-
13830: mistä valiokuntaan, mutta tahtoisin, että kun tämä asia tulee
13831: valiokunnassa esiin, sitä pohdittaisiin, mikä keino on paras
13832: ylläpitämään meidän maamme kalastuselinkeinoa. Minä myös-
13833: kään, kun täällä kerran käytän puhevuoroa, en voi olla lausu-
13834: matta kummastustani siitä valtiososialismista, jota herrat sosiaali-
13835: demokraatit täällä ovat edustaneet. Me olisimme odottaneet,
13836: että he olisivat tahtoneet saada kaiken kalastuksen valtion hal-
13837: tuun ja puhua sen aatteen hyväksi pitämällä silmällä kalastus-
13838: elinkeinon tuottavaisuuden ja säilyttämisen näkökantaa. Mutta
13839:                 An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.         307
13840: 
13841: sen sijaan on nähtävästi lehterien vetovoima ollut niin suuri,
13842: että sosialismin oppi on unohtunut, ja sen sijaan on pidetty
13843: puheita, jotka ovat olleet jotenkin turhia. Minä pyytäisin saada
13844: kannattaa tämän anomuksen lähettämistä valiokuntaan, jotta se
13845: siellä tulisi asiallisen käsittelyn alaiseksi.
13846:      Ed. Turkia: Edusmies Helkiö huomautti sattuvin sanoin,
13847: kuinka nykyisen yksityisomaisuuden vallitessa on kalastus
13848: muuttunut ryöstökalastukseksi. Tämä pitää paikkansa. Jos yhä
13849: edelleen jatketaan tätä, niin luulenpa, että kohta ei vedetä apa-
13850: jalta minkäänmoista saalista. Kalansaalis vähenee. Kysykää
13851: kalastajilta, jos ette muuten usko. Yksityinen omistusoikeus
13852: kiihoittaa käyttämään kaikkia keinoja, katsomaan ainoastaan
13853: omaa yksilöllistä etuaan. Se, joka vuokraa kalastusoikeuden
13854: jossain, ei suinkaan katso, että joku muu hyötyisi vielä hänen
13855: jälkeensä. Hän koettaa ottaa niin paljon kuin suinkin mahdol-
13856: lista. Siis yksin tältä kannalta, että kalastuksessa harjoitetaan
13857: niin suunnatlomassa määrässä ryöstöviljelystä, on yksityisomis-
13858: tusoikeus kiellettävä. Yhteiskunnalla on silloin täysi syy yh-
13859: teisomaisuutta suojella. Nyt voi joku edustaja sanoa tääl-
13860: lä, että se on yksityisomaisuutta niille, jotka sen omaavat,
13861: siihen ei ole yhteiskunnalla oikeutta. Tosin on lainsäädännön
13862: kautta rajoitettu ryöstöviljelystä kalastuksenkin alalla jonkun
13863: verran. Mutta lainsäädäntö ei merkitse paljo mitään, niin
13864: kauan kuin omistusoikeus pysyy tällaisena. Edustaja Castren
13865:  täällä koetti väittää mahdottomaksi sitä, että muka niiltä, joilla
13866: ei ole kalastusoikeutta eikä maata, ei olisi koskaan sitä ryös-
13867: tetty. Pyytäisin kysyä arvoisilta edustajilta, koska ne ovat sen
13868: sitte lajoittaneet, jos heiltä ei ole sitä ryöstetty. Se on ryös-
13869: tetty pois, tuo ryöstö on tapahtunut yhteiskunnallisen kehityk·
13870: sen mukana ja se tapahtuu parhaillaan. Kalavedet, niinkuin
13871:  maatkin, siirtyvät yhä harvempien käsiin, yhä suurempia jouk-
13872: koja jää niitä omaamattomiksi. Ja se ei tapahdu vapaaehtoi-
13873: sesti, ei lahjoittamalla, se tapahtuu jatkuvana ryöstönä. Minä
13874: kyllä tiedän, mitenkä kalavettä viljellään, mutta sitä ei viljellä
13875:  niinkuin niittyä, ei siihen niin suuria kustannuksia uhrata kuin
13876:  kunnolliseen niittyyn. Edustaja Castren huomautti, että apa-
13877:  joita keväisin tarvitsee puhdistaa niihin joutuneista aineista.
13878:  Minä kyllä tuon tunnen. Mutta luuleeko nyt edustaja Castren,
13879:  ettei niitä sitte enää puhdistettaisi, jos omistusoikeus kalavesiin
13880:  olisi yhteinen? Kyllä niitä sittekin kannattaisi viljellä. Sitä-
13881:  paitsi, jos joku tai jotkut ovat uhranneet varoja kalaveden per-
13882:  kaukseen ja käytäntöönsaamiseen, niin miksipä ei voitaisi suo-
13883:  rittaa heille ·korvausta siitä. Mutta tosiasiana pysyy, että tuol-
13884:  laisen perkausiyön suhteen on toimittu hyvin vähän.
13885: 308                  Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
13886: 
13887: 
13888:     Kaikkein kummallisin esimerkki, jota täällä on käytetty, on
13889:  tuo ompelukone, jota edustaja Castren käytti. (Naurua). Aja-
13890: tellaanpa nyt, kuinka oikealta tuntuisi sellainen laki, että ne
13891: ainoastaan saisivat käyttää ompelukonetta, jotka omaavat mant-
13892: taaliin pantua maata. Se olisi todellakin hassua. Mutta nyt
13893: on kuitenkin asianlaita kalastukseen nähden aivan tällainen.
13894: Ompelukoneen saa ostaa kuka tahansa ja sillä tehdä työtä
13895: kuka tahansa. Samoin saa ostaa verkon tai nuotan tai muun
13896: kalastusvälineen kuka tahansa, mutta jokainen sillä ei saa ka-
13897: lastaa. Onko tämä vertaus nyt mitenkään edustaja Castrenin
13898: kannalle eduksi? Minä toivoisin että samoinkuin ompelu-
13899: koneella saa kuka tahansa työskennellä, samoin saisi verkolla,
13900: rysällä tai muulla kalastusvälineellä kuka tahansa työskennellä
13901: kalojen saamiseksi, jos ei yhteiskunta katso, että hänen kalas-
13902: tamisensa on ryöstökalastusta. Minä en hyväksy sitä, että jos
13903: minä omaan ompelukoneen, sen kimppuun ryntäävät kaikki,
13904: enkä sitä, että jos jollakulla on kalastuskone, oli se nuotta tai
13905: verkko tai joku muu, että jokainen tahtoo saada siitä osansa.
13906: Se on anarkiiaa. Mutta hyväksyn sen, jokainen saa hank-
13907: kia koneita ja käyttää niitä hyväkseen. Siis esimerkki kallistuu
13908: täysin meidän puolellemme eikä meitä vastaan.
13909:     Edustaja Vikman täällä teki huomautuksen merikalastuksen
13910: suhteen ja vetosi sattumaan, että joskus joku tuuli voi ajaa
13911: jonkun yksin-omistamalle apajalle kalapaljouden, ja ellei olisi
13912: omistusoikeutta, niin hänelle tapahtuisi vahinko. Siis hän ve-
13913: toaa sattumaan yhteiskunnan etua määrätessään. Minä tiedän
13914: kertoa tapauksia - en ole kalastaja, niinkuin täällä edustaja
13915: Castren huomautti, mutta luulen tuntevani ne asiat ainakin
13916: yhtä hyvin kuin edustaja Castrenkin - tunnen apajia äärettö-
13917: män paljo, jotka eivät kuulu yksityisille, vaan koko kyläkun-
13918: nalle, tunnen semmoisia apajia, jotka ovat useimpien talollisten
13919: yhteisiä. He vetävät nuottaa vuoron perään. jos se, jolla on
13920: vuoro, sinä päivänä ei vedä ja toinen menee hänen vuorolleen,
13921: niin se saa kalat, joka vetää. Mikseivät saaristokalastajat voisi
13922: tehdä myöskin samalla tavalla? Turhaa on siitä puhua, kyllä
13923: ne voivat selvitä tuollaisista sattumista.
13924:     Muuten toivon, että kun tulee toisia tämäntapaisia anomuk-
13925: sia, ei kukaan ehdottaisi niitä hylättäviksi, sillä niinkuin tästä
13926: on nähty, löytyy kunkin anomuksen puoltajia jos hylkääjiäkin.
13927: Annetaan niitten mennä valiokuntaan, niin päästään vähem-
13928: millä evästyskeskusteluilla.
13929:     Ed. Paasikivi: Minä katson, niinkuin jotkut muutkin edelli~
13930: set puhujat, että eduskunnan ei ylipäänsä pitäisi ottaa lopulli-
13931: sesti ratkaistavakseen asioita, ennenkun niitä on valiokunnassa
13932:                  An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.           309
13933: 
13934: 
13935: valmistettu, ellei ole jotakin erityistä syytä päinvastaiseen me-
13936: nettelyyn. ja sen vuoksi minäkin kannatan tämän anomuksen
13937: lähettämistä valiokuntaan.
13938:      Mitä sitte tulee kysymykseen, mihinkä valiokuntaan tämä
13939: asia on lähetettävä, niin täällä on eräs puhuja ehdottanut sen
13940: lähettämistä maatalousvaliokuntaan. Tosin voi katsoa asialla
13941: olevan, sen periaatteelliseen puoleen nähden, jotakin yhteyttä
13942: niitten kysymysten kanssa, jotka maatalousvaliokunnassa minun
13943: nähdäkseni erityisesti tulevat harkinnan alaisiksi. Mutta pelkään,
13944: että jos asia sinne lähetetään, niin valiokunnalla tuskin tulee ole-
13945: maan aikaa sen käsittelemiseen, sillä niin suuritöisiä kysymyksiä
13946: siellä tulee valmistelun alaisiksi. ja kun esilläolevat kalastusta kos-
13947: kevat kysymykset näkyvät olevan erinomaisen tärkeäarvoisia, niin
13948: pitäisi katsoa, että valiokunta, johonka ne lähetetään, saapi
13949: aikaa ja tilaisuutta niitten valmistamiseen. Aikaisemmin lienee
13950: näitä asioita käsitelty laki- ja talousvaliokunnassa, mutta kun
13951: siinäkin valiokunnassa nyt on jo asioita niin paljon, että se-
13952: kään tuskin voisi tätä asiaa käsitellä, niin katsoisin, että ano-
13953: mus olisi lähetettävä talousvaliokuntaan, niinkuin myöskin
13954: puhemiesneuvostossa ajateltiin. Tämän teen sitä suuremmalla
13955: syyllä, kun V. j:n 42 §:n mukaan talousvaliokunnan tulee käsi-
13956: tellä muun muassa juuri elinkeinotoimintaa koskevia ehdotuksia.
13957:     Ed. von Alfthan: jag beklagar, att icke alla de 4 fiskeriären- .
13958: dena föredragits på en gång. Det skulle sparat mycket tid.
13959: Då så nu icke skett och jag själf inlämnat en sådan petition,
13960: så vill jag icke ingå i saklig behandling af frågan, utan vill
13961: endast uttala mig om remissen. Det är klart att samma utskott
13962: måste behandla alla dessa petitioner och därför måste man
13963: göra klart för sig hvilket. 1 likhet med talmanskonferensen
13964: samt hrr Kairamo och Paasikivi skulle jag föreslå att de alla
13965: skulle sändas tili ekonomiutskottet. Nu innehåller visst såväl
13966: föreliggande petition, som också den sista af dem, sådana
13967: delar, som höra agrarutskottet tili, men det finnes intet hinder
13968: för ekonomiutskottet att inhämta yttrande från agrarutskottet.
13969: jag ber därför få förorda, att alla dessa petitioner måtte remitte-
13970: ras tili samma utskott och att det blir ekonomiutskottet.
13971:       Ed. Mikkola: Pyysin puheenvuoroa ehdottaakseni sitä,
13972: mitä jo ed. Alfthan täällä mainitsi, nimittäin että kaikki ne kysy-
13973: mykset, jotka sisältävät jotenkin samaa, joita täällä on eri ta-
13974: hoilta ilmoitettu tulevan, yhdistettäisiin siten, että se remissi-
13975: keskustelu, mikä täällä tapahtuu, toimitettaisiin yhdellä kertaa
13976: kaikista niistä. Sillä tapaa käsittääkseni säästettäisiin suuri joukko
13977: eduskunnan aikaa. Sillä jos jokaiseen kysymykseen nähden niin
13978: 310                 Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
13979:                  ------~---------------    ---------------
13980: 
13981: 
13982: pitkä, ehkä pitempikin keskustelu syntyy, niin työn edistymisen
13983: todellakin näyttää käyvän niin ja näin. Ellen erehdy, niin mai-
13984: nittiin täällä, että muun muassa tulee laajempi yksityisen omis-
13985: tusoikeuden supistamista muilla aloilla koskeva anomusehdo-
13986: tus. Tämä kuuluu minunkin käsitykseni mukaan aivan samaan
13987: alaan kuin tämä kalastuskysymys. jos täällä tulee anomus-
13988: ehdotus, niinkuin olin huomaavinani keskustelusta, yksityisen
13989: maanomistusoikeuden poistamisesta ja sen mukaan yksityisen
13990: metsänomistusoikeuden poistamisesta, niin ne kaikki kysymyk-
13991: set periaatteellisesti kuuluvat samaan ryhmään, ja olisivat tule-
13992: vat samaan valiokuntaan, ja siis periaatteellinen keskustelukin
13993: niistä yhdistettävä. Sillä minun mielestäni on päivän selvää,
13994: että tämän kysymyksen periaatteellinen puoli, se, joka tässä
13995: sittekin voittaa, on sen taloudellinen puoli. Voin mainita, että
13996: niillä seuduin, joita minulla on kunnia edustaa, Iounais-Suo-
13997: men saaristossa, maatilanomistajien pääasiallinen omaisuus ei
13998: ole maa, vaan se on juuri oikeus kalaveteen. Niillä voi olla
13999: maata kallion lohkojen välissä aivan mitättömän vähän, mutta
14000: se omaisuus, joka luetaan heidän omaisuuteensa, on itse asiassa
14001: vesi- ja kalastusoikeus. Tästä oikeudesta ovat he ammoisista
14002: ajoista asti kantaneet kaikki yhteiskunnalliset kuormat, kaikki
14003: papiston palkat, maksaneet kunnalliset verot, pitäneet yllä kou-
14004: lut, maantiet ja kestikievarit sekä kyydinpidon, maksaneet val-
14005: tiolle suoranaisesti maaveroa aivan samalla tavalla, kuin sisä-
14006: maassa maanviljelijät maksavat maanomistuksesta. Tähän näh-
14007: den, että tämä on niin-- oleellinen osa heidän tiloihinsa kuulu-
14008: vista oikeuksista, ja että se nyt esillä olevan ed. Pykälän y. m.
14009: ehdotuksen mukaan olisi tehtävä kaikille kansalaisille yhteiseksi
14010: ja yleiseksi, minä en voi käsittää muuta kuin että anomus kuu-
14011: luu kysymyksiin, onko yleensä yksityisomaisuus säilytettävä.
14012: Tähän nähden minä katson, että tämä puoli kysymystä tulisi
14013: kuulumaan laki- ja talousvaliokunnan tehtäviin.
14014:        Pyytäisin ehdottaa, että tämä kysymys pantaisiin pöydälle,
14015: kunnes muut omistusoikeuden hävittämistä tarkoittavat ano-
14016: musehdotukset, joita ehkä on aijottu tehdä, ehtisivät saapua ja
14017:  ne yhdessä remissikeskustelussa voitaisiin käsitellä.
14018:       Ed. Castren: Tämä keskustelu on virinnyt siitä, että nyt
14019: käsiteltävänä olevan anomusehdotuksen ponnessa pyydetään
14020: eduskuntaa yhtymään anomukseen siitä, että annettaisiin arm.
14021: esitys ensi valtiopäiville kalastussäännön muuttamisesta, jonka
14022: muutoksen ydinkohtana tulisi olemaan kalastusoikeuden ylei-
14023: seksi tekeminen kaikille kansalaisille. Ponsi sisältää siis sen,
14024: että yksityisen kalastusvesillä oikeutettaisiin kalastamaan ei ai-
14025: noastaan torpparit ja tilattomat, vaan kaikki kansalaisluokat ja
14026:                  An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.          311
14027: 
14028: 
14029: kansalaiset, sanalla sanoen: koko maan kansa, niihin miljoonain
14030: omistajatkin luettuna. Tätä tarkoittaa tuo anomus, jota edus-
14031: kunnan sosialistit ovat niin lämpimästi kannattaneet, mutta joka
14032: itse asiassa on mitä jyrkimmässä ristiriidassa sosialismin oppi-
14033: järjestelmän perusteitten kanssa. Sitähän anomus tarkoittaa,
14034: että yksityisiltä pientilallisiltakin otettaisiin pois se kalastus-
14035: oikeus yksityisillä vesillä, josta hän tilaa ostaessaan on suo-
14036: rittanut maksun, ja että se ilmaiseksi annettaisiin, ei niille, joilla
14037: ei mitään kalastusta ole ja joilla ylipäänsä ei mitään omaisuutta
14038: ole, vaan koko Suomen kansalle, kaikille porvareille, kaikille
14039: miljonääreille, kaikille huvikalastajille, jotka sitä harrastavat.
14040: Minä en luullakseni tiedä, että missään maailmassa sosialistit
14041: olisivat tällaista oppia julistaneet; se on jotakin uutta ja omi-
14042: tuista niille sosialistiryhmään kuuluville henkilöille, jotka ovat
14043: asiassa esiintyneet.
14044:        Tämän kysymyksen takana piilee kysymys yksityisomai-
14045: suuden poistamisesta yksityisiltä kansalaisilta kaiken kansan
14046: hyväksi, kaiken kansan käytettäväksi ilman mitään lunastusta.
14047: Pakkoluovutus ilman lunastusta, se on se ydinkohta, joka si-
14048: sältyy anomusehdotuksen ponteen ja josta tämä keskustelu on
14049: virinnyt.
14050:        Täällä on eräs arvoisa ed. sanonut, että sen kautta, että
14051: kalastusvedet ovat olleet yksityisten omistamat, olisi syntynyt
14052: ryöstöviljelystä. Tahtoisin kysyä, minkälaiseksi kalastus muut-
14053: tuisi maassamme, jos kaikki saisivat kalastaa kaikissa kalastus-
14054: vesissä? Mitä oli kalastuksesta silloin enää jäljellä, eikö yleisestä
14055: kalastusoikeudesta syntyisi ryöstöviljelystä kahta kauheammin?
14056: Kun kansalaiset niin kaupungista kun maaseudulta ja mistä mil-
14057: loinkin saapuisivat mielin määrin kaiastelemaan parhaimmille ka-
14058: lastuspaikoille, niin ei suinkaan noitten satunnaisten kalastajain
14059: etu vaadi kalastuksen säästämistä, vaan sen säälimätöntä käyttä-
14060: mistä. jos mikään olisi omiansa edistämään meidän maas-
14061: samme ryöstökalastusta, niin juuri anomuksen ehdottama
14062: keino.
14063:        On sanottu, minun täytyy koskea myöskin siihen, että
14064: maanomistus joutuu yhä harvempiin käsiin. Tämä Marxin
14065: levittämä oppi ei pidä enää paikkaansa. Päinvastoin käypi
14066: kehitys kaikkialla nykyään siihen suuntaan että pienviljelys
14067: enenee ja suurviljelys vähenee. ja mistä syystä? Siitä, että
14068: pienviljelys kannattaa paremmin kuin suurviljelys.
14069:        Mitä tulee sitte vertaukseen ompelukoneesta, johon ed.
14070: Turkia on karannut, niin se huolimatta kaikista väitteistä pitää
14071: paikkansa. Minä voisin vertauskohtana käyttää mtiä tuotanto-
14072: välinettä tahansa, osoittaakseni, että jos yksi on sen tuotanto-
14073: välineen ostanut ja sata tai tuhat lasketaan sen käyttämiseen
14074: 312                  Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
14075: 
14076: 
14077: osallisiksi ilman maksua, niin on seurauksena siitä se, että
14078: riistetään omistusoikeus siltä, joka tuotantovälineen on ostanut.
14079: Muuten seuraus ed. Turkian lausunnosta olisi se, että jos joku
14080: ostaa auran, niin olisi hän oikeutettu kyntämään sillä milloin
14081: tahansa, kyntämään sillä ed. Turkian peltoa.
14082:       Ed. Ahmavaara: En tahdo enää itse asiaan kajota, sillä
14083: siitä on jo liiankin paljo puhuttu. Pyysin puhevuoroa oikais-
14084: takseni väärän tiedonannon, jonka ed. Pykälä antoi ja jota hän
14085: ei suostunut oikaisemaan, vaikka yksityisesti häneltä sitä pyy-
14086: sin. Hän sanoi, että Seinäjoen maalaisliiton kokouksessa oli
14087: paljo kalastajia Pohjanmaalta, ja siellä muka hyväksyttiin ehdo-
14088: tuksessa lausuttu mielipide. Seinäjoen kokouksen aikana ei
14089: kumminkaan asia vielä ollut maalaisliiton ohjelmassa eikä asia
14090: ollut siellä ollenkaan esillä. Se otettiin ohjelmaan monta viik-
14091: koa myöhemmin Lahden kokouksessa. Se seikka, että Seinä-
14092: joella olisi valittu jonkunlainen toimikunta ohjelmaa valmista-
14093: maan, ei tiedä sitä, että asia tämmöisenä siellä olisi hyväksytty.
14094: Olisin toivonut, että jokainen edustaja silloin kun hän yksi-
14095: tyisesti myöntää erehtyneensä, olisi velvollinen oikaisemaan
14096: sanansa. Mutta koska ed. Pykälä ei ole sitä tehnyt, on minun
14097: se tekeminen.
14098:        Ed. Tainio: Yksityisen kalastusoikeuden puoltajat olisi-
14099: vat tehneet asialleen suuremman palveluksen, jos he eivät olisi
14100: vastustaneet tämän anomusehdotuksen valiokuntaan lähettä-
14101: mistä. He ovat osottaneet suurta arkuutta ja pelkuruutta, kun
14102: he ovat tahtoneet ilman valiokunnan perusteltua mietintöä tap-
14103: paa anomusehdotuksen, joka koskee omistusoikeutta. Edus-
14104: kunnan vastaus niille tietenkin tulee olemaan jotakuinkin selvä.
14105: Olisi hyvä, jos he käsittäisivät vastaisenkin varalle ohjeeksi,
14106: etteivät he ryhtyisi valiokuntaan lähettämistä vastustamaan kai-
14107: kissa niissä asioissa, jotka heitä suututtavat tai muuten vasten-
14108: mielisiä ovat.
14109:       Täällä on muuten puhuttu maanomistajien puolesta eikä
14110: kalastajien. Mutta kalastajat ja kalavesien omistajat ovat kaksi
14111: eri asiaa. Minä omistan myöskin kalaveden ja minulla on siitä
14112: tuloakin, vaikka en ole ikinä kalastanut ja useat kalavesien
14113: omistajat ovat samallaisia kuin minäkin. Ne, jotka maanomis-
14114: tajain vesistä kalastavat, olisivat erittäin tyytyväisiä, jos heidän
14115: ei tarvitsisi maksaa siitä veroa. Siis siinä on kalastajien ja
14116: maanomistajien etu kokonaan ristiriidassa. Ne hyvät herrat,
14117: jotka täällä puhuvat kalastajien puolesta, älkööt siis sotkeko
14118: heidän etuansa maanomistajain edun kanssa yhteen, sillä ne
14119: ovat vastakkaisia.
14120:                  An. ehd. n:o 16 uudesta kalastuslaista.          313
14121: 
14122: 
14123:        Mitä muuten tulee tähän maanomistajien edun kiivaaseen
14124: puolustukseen, niin minä olen varma, että pikkutilalliset ja
14125: kalavesien omistajat eivät itse niin kiihkeästi sitä oikeutta puo-
14126: Iusta, kuin edustajat Castren ja Ahmavaara täällä ovat tehneet.
14127: Asianajajat näyttävät olevan aina innokkaampia kuin asian-
14128: omistajat.
14129:        Minä myöskin haluan kiinnittää huomiota kalastukseen
14130: ammattina ja erittäin kalastajien elinkeinoon. ja juuri se am-
14131: mattikunta on nykyisin siinä surullisessa asemassa, että sen
14132: täytyy maksaa yksityisille veroa elinkeino-oikeudestaan. Sen
14133: veron poistaminen on oikeutettu vaatimus. Samalla kannalla
14134: kuin minä kalaveden omistajana ja siitä tuloa nauttivana, ovat
14135: useat muut pikkutilalliset, jotka kalavesiä omistavat, eivätkä
14136: lainkaan niin kiihkeästi sitä vastusta kuin täällä ne, jotka puo-
14137: tustavat yksityistä omistusoikeutta periaatteelliselta kannalta ja
14138: lahtovat valiokuntaan lähettämättä tappaa kysymyksen vaan
14139: sentähden, että se niin läheisesti koskee periaatetta, johonka
14140: kaikki nylkeminen perustuu.
14141:        Mutta tässä on vielä yksi tärkeä ja käytännöllinen seikka
14142: huomioon otettava. jos kerran kalastusoikeus tulee yleiseksi
14143: ja vapaaksi, niin silloin täytyy myöskin verotusperusteen ran-
14144: nikkopitäjissä muuttua, sillä kalavesien omistajat rannikolla
14145: maksavat kalavesistä veroa samalla tapaa, kuin sisämaassa mak-
14146: setaan veroa maasta. jos yksityiseltä omistusoikeus kalavesiin
14147: riistetään - ja se riistäminen on oikeutettu - niin silloin
14148:  pitää verotusperusteitten muuttua, jottei veroa jouduta maksa-
14149:  maan siitä, mitä ei omisteta.
14150:        Tällä evästyksellä puolustan asian lähettämistä valio-
14151: kuntaan.
14152:        Ed. Sirola: Ed. Castren oli vallan oikeassa, kun hän
14153: huomautti, että kalastuksen tullessa maanomistuksesta riippu-
14154: mattomaksi, mitä täällä jotkut ovat suositelleet, miljonäärit ynnä
14155: muut porvarit saisivat kalastusoikeuden. Pyydän huomauttaa,
14156: että heillä nyt jo on hyvä tilaisuus harjoittaa kalastuselinkeinoa
14157: vuokraamalla kalavesiä. Nyt ehdotettu muutos saisi vaan ai-
14158: kaan sen eroavaisuuden, että he sen veron, jonka he nyt suo-
14159: rittavat yksityisen kalaveden käyttämisestä, saisivat siinä tapauk-
14160: sessa, että kalavedet olisivat yhteisomaisuutta, suorittaa yhteisölle,
14161: valtiolle tai jollekin muulle yhteiskuntamuodolle, mikä elinkei-
14162: non kannalta katsottaisiin sopivaksi. Yhteiskunta siis kyllä
14163: siitä muutoksesta hyötyisi.
14164:       Siihen väitteeseen, että riista tämän vapaan kalastuksen
14165: kautta loppuisi, on täällä jo vastattu. Ero nykyisen tilan ja kysy-
14166: myksenalaisen muutoksen kautta aikaansaatavan tilan välillä ei
14167: 314                  Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
14168: 
14169: 
14170: ole kovinkaan suuri. Sillä täällä on jo osoitettu, että yksityi-
14171: sen omistuksen vallitessa voidaan aivan yleisesti harjoittaa
14172: ryöstöviljelystä, ellei yhteiskunnan laki sitä estä. Sama yhteis-
14173: kunta voi maaomaisuudesta riippumattomankin kalastuksen
14174: vallitessa ryöstöviljelyksen lopettaa.
14175:        Mitä tulee taas niihin alkeellisiin opetuksiin, joita täällä
14176: on tahdottu antaa sosialismista yleensä ja valtiososialismista
14177: erittäin, niin niistä ei todellakaan voi suurta kiitosta antaa. Ne
14178: ovat olleet siksi ylimalkaisia ja todellakin aakkosellisia, että ne
14179: voisi hyvinkin helposti heittää takaisin. Mutta koska arvelen,
14180: että kaikki eduskunnan jäsenet, jopa lehterienkin yleisö lukui-
14181: sissa vaaliaikana pidetyissä kokouksissa jo on saanut puheen-
14182: alaisista asioista hyvinkin selvät vastaukset, jätän ne sikseen
14183: ja viittaan niille puhujille, jotka haluavat mainituista seikoista
14184: tarkempaa selvää, alkeellisiin oppikirjoihin sosialismista, ettei
14185: tarvitse tulla tänne semmoisista puhumaan.
14186:        Ed. Castn!n: Minä pyysin puheenvuoroa ed. Sirolan
14187: viime lausunnon johdosta huomauttaakseni ettei, jos kalastus-
14188: oikeus tehdään yleiseksi, eroitus piile siinä, jossa ed. Sirola on
14189: lausunut sen piilevän. Kalastusoikeuden yleiseksi tekeminen
14190: sisältää, niinkuin jo monta kertaa olen sanonut, että pakko-
14191: luovutetaan yksityisiltä maanomistajilta, jotka saattavat olla köyhiä,
14192: joilla kalastus voi olla ainoa toimeentulon lähde, heidän oikeu-
14193: tensa myös miljoonäärin hyväksi ilman, että miljonäärien siitä
14194: tarvitsee suorittaa yhtään penniä. Mitä sitte tulee kysymyk-
14195: seen sosialismin alkuopetuksesta, niin tunnustan, että sitä tar-
14196: vitaan, mutta siitä saattaa olla eri mieliä, kummallako taholla tätä
14197: alkuopetusta puuttuu.
14198:        Ed. Pykälä: Pyydän huomauttaa ed. Ahmavaaralle, että
14199: Seinäjoen kokouksessa tätä asiaa todellakin käsiteltiin, ja ase-
14200: tettiin siellä asiaa varten valiokuntakin. Minä en voi myöntää
14201: oikeaksi, mitä ed. Ahmavaara sanoi.
14202: 
14203:       Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, keskeytettiin
14204: Puhemiehen esityksestä istunto pariksi tunniksi päiväliisiomaa
14205: varten kello 3,40 i. p. ja päätettiin jatkaa istuntoa kello 5,30 i. p.
14206: 
14207: 
14208:       Kun kello 5,30 i. p. täysi-istuntoa jälleen jatkettiin mai-
14209: nitsi Puhemies ed. Reiman ilmoittaneen olevansa yksityisten
14210: asiain tähden estetty istuntoon saapumasta sen alkupuolella.
14211: An. ehd. n:o 16, 20, 21 ja 31: kalastuslainsäädänn. ja kalastuks. elvyttäm. 315
14212: 
14213: 
14214:                      Aänestysesitykset ja päätökset.
14215:       1:o. Ken tahtoo anomusehdotuksen n:o 16 pantavaksi
14216: pöydälle käsiteltäväksi yhdessä kolmen seuraavan anomusehdo-
14217: tuksen kanssa, vastaa, jaa; jos ei voittaa, ryhtyy eduskunta ano-
14218: musehdotuksen asialliseen käsittelyyn.
14219:       Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
14220:       2:o. Ken tahtoo anomusehdotuksen n:o 16 lähetettäväksi
14221: valiokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on anomusehdotus
14222: hylätty.
14223:       Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
14224:       3:o. Ken tahtoo anomusehdotuksen n:o 16 lähetettäväksi
14225: laki- ja talousvaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, tulee se
14226: lähetettäväksi talousvaliokuntaan.
14227:       Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten an. ehd. n:o
14228: 16 oli päätetty lähettää talousvaliokuntaan.
14229:     Yhteisen käsittelyn alaiseksi esitettiin vielä seuraavat kolme
14230: anomusehdotus ta:
14231:        n:o 20, Kalastuselinkeinon elvyttämisestä (Liitteet
14232: IV,s., siv. 78), jonka 1ulkiluki ed. Pohjanpalo, pyytäen anomus-
14233: ehdotuksen lähetettäväksi laki- ja talousvaliokuntaan.
14234:      n:o 21, Komitean asettamisesta laatimaan uutta
14235: kalastuslakiehdotusta (Liitteet IV,7., siv. 76), jonka julkiluki
14236: ed. Vuorimaa, pyytäen sen lähettämistä talousvaliokuntaan.
14237:        n:o 31, Kalastuselinkeinon elvyttämisestä (Liitteet
14238: IV,g., siv. 81), jonka julkiluki ed. v. Alfthan.
14239:        Sen jälkeen lausui
14240:        Ed. v. Alfthan: jag skall be att för egen del få tillägga
14241: några ord. Vi hade en mycket lång fiskeridiskussion på för-
14242: middagen, hvarför jag nu icke vill vara mångordig.
14243:        Vid denna landtdag torde framträda ett mycket stort an-
14244: tal yrkanden på reformer, hvilka hafva det gemensamt, att de
14245: komma att kosta staten mycket penningar. jag medgifver, att
14246: flertalet af dessa önskningsmål äro behjärtansvärda och att det
14247: vore lyckligt, om de kunde realiseras, men villkoret för att de
14248: skola kunna realiseras ligger däri, att statens finansiella för-
14249: måga räcker tili. 1 annat fall blir det tomma önskningar, utan
14250: någon välsignelse för landet. Statens finansiella förmåga är
14251: åter väsentligt beroende af den enskildes välmåga och den
14252: enskildes skatteförmåga tili staten. Ty staten har egentligen
14253: 316                 Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
14254: 
14255: 
14256: inga andra tillgångar, än hvad medborgarena hopskjuta. De
14257: naturligaste näringarna för detta land och detta klimat äro utan
14258: tvifvel skogsbruk och fiskeri, och dock hafva knappt några
14259: af våra näringar legat i sådant lägervall och blifvit så oerhört
14260: vanvårdade, som just dessa, särskildt fiskeriet. Det synes mig
14261: därför vara en ytterst viktig sak, särskildt för denna reform-
14262: vänliga landtdag att se tili att nödiga materiella tillgångar icke
14263: skola saknas för att möjliggöra genomförande af alla de refor-
14264: mer, hvilka de flesta af oss hoppas kunna få se i lefvande
14265: verklighet. Och det synes mig därför vara mycket viktigt att
14266: åt den nationella produktioneo på alla områden egnas nog-
14267: grann uppmärksamhet. jag får förty beträffande fiskerinärin-
14268: gen vördsamt tillstyrka, att landtdagen ville remittera den nu
14269: föreliggande petitionen jämte de öfriga här framställda petitio-
14270: nerna tili ekonomiutskottet. Tillika hoppas jag, att ekonomi-
14271: utskottet, som för tillfället icke torde vara belamradt med myc-
14272: ket arbete, ville ofördröjligen taga ihop med arbetet på denna
14273: invecklade och ganska svårlösta sak, äfvensom att agrarutskot-
14274: tet i de delar, hvari ekonomiutskottet kan finna behof att in-
14275: hämta dess mening, skall understödja dess arbete, så att det
14276: betänkande i sak, som jag hoppas landtdagen i sinom tid har
14277: att emotse, verkligen skall utgöra ett steg-. framåt på vägen tili
14278: en lefvande reform på detta område.
14279:       Ed. Pohjanpalo: Anomuksen luettuani pyysin, että se
14280: lykättäisiin laki- ja talousvaliokuntaan, mutta yhtämukaisuuden
14281: saavuttamiseksi minä luovun siitä ja pyydän, että se lykättäi-
14282: siin, niinkuin ensimäinenkin, talousvaliokuntaan.
14283:      Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin kolme
14284: viimeksi luettua an. ehd. talousvaliokuntaan.
14285:         Virkamiesolojen uudestaan järjestämistä koskevia
14286:      An. ehd. n:o 23 Virkamiesten eläke-etuoikeuden
14287: lakkauttamisesta (Liitteet l,n, siv. 110) julkiluki ed. Alkio
14288: ehdottaen sen lähettämistä lakivaliokuntaan.
14289:      An. ehd. n:o 27 Hallintoviranomaisten asiain esit-
14290: telyn saattamisesta tarkoituksenmukaisem maksi ja
14291: ja nopeammaksi virkamiesten palkkauksen ja eläkkei-
14292: den saattamisesta kohtuulli sem miksi (Liitteet I,1s., siv.
14293: 107) julkiluki ed. Vikman ehdottaen sen lähettämistä lakivalio-
14294: kuntaan.
14295:       An. ehd. johdosta puheenvuoron saatuaan lausui:
14296: An. ehd. n:o 23, 27 ja 29: vikkamiesolojen uudestaan järjestäm. koskevia. 317
14297: 
14298: 
14299:        Ed. Nevanlinna: Pyydän saada nöyrimmästi ilmoittaa,
14300: että ainakin yksi anomusehdotus, joka koskee virkamiesolo-
14301: jamme koko niitten laajuudessa ja siis myös niitä asioita, joita
14302: nyt Juetut anomusehdotukset käsittelevät, vielä tulee eduskun-
14303: nalle näillä valtiopäivillä jätettäväksi. Rohkenen tähän katsoen
14304: kunnioittaen ehdottaa, että nyt esitellyt anomusehdotukset pan-
14305: taisiin pöydälle esim. ensi viikon ensi istuntoon, jolloin toi-
14306: voakseni ne voitaisiin käsitellä yhteydessä äsken mainitsemani
14307: vielä jätettävän anomusehdotuksen kanssa.
14308:       Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi kysyi
14309:       Puhemies onko anomuksen esittäjillä mitään sitä vastaan,
14310: että anomusehdotukset pantaisiin pöydälle.
14311:       Tämän johdosta lausui
14312:      Ed. Castren: Minusta on pöydällepane siitä syystä, että
14313: oku toinen esitys on tulossa, tarpeeton. Minä siis vastustan
14314: pöydällepanoa.
14315:        Tämän jälkeen hyväksyttiin vastattavaksi seuraava äänes-
14316: tysesitys:
14317:        Ken tahtoo kysymyksenalaiset anomusehdotukset lähe-
14318: tettäväksi lakivaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on pää-
14319: tetty ne panna pöydälle ensi viikon .ensi istuntoon.
14320:        Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten an. ehd.
14321: n:ot 23 ja 27 oli päätetty panna pöydälle ensi viikon ensi is-
14322: tuntoon.
14323:       An. ehd. 29 Oikeuden myöntämisestä eduskun-
14324: nalle yhdessä Hallitsijan kanssa määrätä valtion pal-
14325: velus- ja virkamieskunnan palkoista sekä valvoa vir-
14326: kamiestoiminnan tarkoituksenmukaisuutta (Liitteet l,ts.,
14327: siv. 113) luki julki ed. Alkio ja lähetettiin se perustuslakivalio-
14328: kuntaan.
14329:                            Eri aloja koskevia.
14330:      An. ehd. n:o 46 Kruununvoudin-virkojen lakkautta-
14331: misesta (Liitteet Il,u., siv. 45) luki julki ed. Vuorimaa ehdot-
14332: taen sen lähettämistä lakivaliokuntaan.
14333:       An. ehd. johdosta käytti puheenvuoroa
14334: 318                  Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
14335: 
14336: 
14337:       Ed. Söderbolm: Petitionärens slutkläm gick ut på att
14338: med upphäfvande af de administrativa författningar, som ut-
14339: färdats beträffande kronofogdarne, tili monarkens pröfning
14340: skulle hänskjutas, huruvida dessa tjänster kunde upphäfvas.
14341: Därjämte föreslog petitionären, att ärendets beredning borde
14342: öfverlämnas åt lagutskottet. Enligt 41 § L. 0., tillhöra ären-
14343: den af detta slag icke lagutskottet. jag skulle därför motsätta
14344: mig remiss tili detta utskott. jag vet icke, hvilket annat ut-
14345: skott vore närmare att handlägga ärendet än möjligen allmänna
14346: petitionsutskottet.
14347:       Ed. Danielson-Kalmari: Tämä kysymys on ensi sijassa
14348: valtiovaroja koskeva ja näyttää minusta sen vuoksi luonnolli-
14349: simmalta, että se lähetettäisiin valtiovarainvaliokuntaan. Mi-
14350: tään erityistä valiokuntaa, jonka asiana olisi antaa lausunto
14351: hallinnosta semmoisenaan, meillä ei ole, ja mielestäni on myöskin
14352: selvää, mitä viimeinen puhuja on sanonut, että tämä asia ei voi
14353: kuulua lakivaliokunnalle. Näin ollen olisi valtiovarainvaliokunta
14354: lähinnä. Aivan sopivata ei nyt minusta tunnu olevan lykätä
14355: tätä kysymystä anomusvaliokuntaan, sillä, kuten sanottu, onhan
14356: ennen kaikkea juuri valtiovarat kysymyksessä. Tämä kysymys
14357: täytyisi joka tapauksessa lopulta siirtää valtiovarainvaliokuntaan.
14358:       Ed. Huoponen: Kannatan puolestani lämpimästi anomuk-
14359: sessa tehdyn tarkoituksen saavuttamista. Pyydän mainita ai-
14360: noastaan sen verran, että talonpoikaissäädyssä aikoinaan on
14361: useampia kertoja tehty samanluontoisia anomuksia siinä tar-
14362: koituksessa, että kruununvoudinvirat lakkautettaisiin, mutta ne
14363: anomukset eivät ole saavuttaneet toivottua tarkoitusta. Toi-
14364: von, että tällä anomuksella on parempi menestys.
14365:       Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi hyväksyttiin
14366: vastattavaksi seuraavat äänestysesitykset:
14367:       l:o. Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ehdotuksen ano-
14368: musehdotuksen n:o 46 lähettämisestä anomusvaliokuntaan, vas-
14369: taa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotukseksi hyväksytty ehdo-
14370: tus sen lähettämisestä valtiovarainvaliokuntaan.
14371:       Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
14372:       2:o. Ken hyväksyy anomusehdotuksen n:o 46 lähetettä-
14373: väksi lakivaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, lähetetään se
14374: valtiovarainvaliokuntaan.
14375:       Huut.oäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten an. ebd.
14376: n:o 46 lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
14377:   An. ehd. n:o 28, 44, 43 ja 41: kirkollishallintoa ja -taloutta koskevia.   319
14378: 
14379: 
14380:                 Kirkollishallintoa ja -taloutta koskevia.
14381:        An. ehd. n:o 28 Hallituksen nimitysoikeuden lak-
14382: kauttamisesta n. s. keisarin pitäjissä (LiitteetV,to., siv. 163)
14383: julkiluki ed. Ahmavaara ja lähetettiin se laki- ja talousvalio-
14384: kuntaan.
14385:      An. ehd. n:o 44 Lainsäädäntö-toimenpiteistä evan-
14386: kelis lu therilaisen papiston virkatalojen hallinnon
14387: siirtämiseksi seurakunnille (Liitteet V,9, siv. 156) oli pai-
14388: nettuna jaettu ja luki siitä ed. L. Ingman vain ponnet.
14389:       Puheenvuoron saatuaan lausui
14390:       Ed. Kallio: Koska samantapaisia anomuksia tulee mui-
14391: takin, niin pyydän pöydälle tätä ensi viikon ensi istuntoon.
14392:        Ed. Ahmavaara: Minä en tahtoisi vastustaa pöydälle-
14393: panopyyntöjä ylipäänsä, mutta minusta tuntuu jotenkin tar-
14394: peettomalta senvuoksi jättää asioita pöydälle että samanluon-
14395: toisia tulee jälestäpäin. Niin on kyllä tehty eilen ja tänään,
14396: mutta minä toivoisin, että tämä tapa lopetettaisiin ja lähetettäi-
14397: siin anomukset asianomaisiin valiokuntiin ja sitte kun tulee
14398: samanlaisia asioita toisena päivänä, ne lähetettäisiin samaan
14399: valiokuntaan. Minusta on liika työ käsittelyssä että niin mo-
14400: neen kertaan jätetään pöydälle ja sitte taas uudestaan käsi-
14401: tellään.
14402:       Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi hyväksyttiin
14403: vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
14404:       Ken tahtoo kysymyksenalaisen anomusehdotuksen heti
14405: lähettäväksi laki- ja talousvaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voit-
14406: taa, on anomusehdotus päätetty panna pöydälle ensi viikon
14407: ensi istuntoon.
14408:       Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten an. ebd.
14409: n:o 44 oli päätetty lähettää laki- ja talousvaliokuntaan.
14410:        An. ehd. n:o 43 Toimenpiteistä maan evankelis-
14411: lutherilisen papiston palkkauksen uudestaan järjes-
14412: tämiseksi (Liitteet V,1., siv. 141), joka samoin painettuna oli
14413: jaettu, julkiluki ed. L. Ingman ponnet pyytäen sen lähettämistä
14414: laki- ja talousvaliokuntaan.
14415:       An. ehd. n:o 41 Papiston palkkauksen uudestaan
14416: 320                  Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
14417: 
14418: 
14419: järjestämisestä (Liitteet V,6., siv. 85) julkiluki ed. Mikkola,
14420: ehdottaen sen lähettämistä laki ja talousvaliokuntaan.
14421:      An. ehd. n:ot 43 ja 41 lähetettiin laki- ja talousvalio-
14422: kuntaan.
14423: 
14424:        Uuden verotusjärjestelmän aikaansaamista koskevia.
14425:       An. ehd. n:o 22 Uutta verolakia koskevan a'rm. es.
14426: pyytämisestä ensi valtiopäiville (Liitteet 11,2., siv. ,14) luki
14427: julki ed. Kallio ja lähetettiin se valtiovarainvaliokuntaan.
14428: 
14429:                         Eri aloja koskevia.
14430:      An. ehd. n:o 37 Manttaaliin pannun maan vapaut-
14431: tamisesta vankeinku lj etu s rasitu ks esta (Liitteet V,21., siv.
14432: 215) Juki julki ed. Huoponen ja lähetettiin se tehdystä ehdo-
14433: tuksesta laki- ja talousvaliokuntaan.
14434: 
14435:         Tulli- ja muiden maksujen alentamista koskevia.
14436:         An. ehd. n:o 40 Iltamien toimeenpanemisesta kan-
14437: nettavien erilaisten maksujen lakkauttamisesta (Liitteet
14438: 11,6., siv. 28) julkiluki ed. Huoponen ja lähetettiin se tehdystä
14439: ehdotuksesta valtiovarainvaliokuntaan.
14440:      An. ehd. n:o 33 Sokerin tullin alentamisesta (Liit-
14441: teet ll,r.., siv. 26) julkiluki ed. 1. Hoikka ja lähetettiin se
14442: tehdystä esityksestä valtiovarainvaliokuntaan.
14443:                 Terveys- ja sairashoitoa koskevia.
14444:      An. ehd. n:o 15 Keuhkotautiparantolan perustami-
14445: sesta Etelä-Pohjanmaalle (Liitteet Vl,16., siv. 73) julkiluki
14446: ed. Malmivaara, ehdottaen sen lähetettäväksi anomusvalio-
14447: kuntaan.
14448:       An. ehd. n:o 61 Keuhkotautisia varten aijottujen
14449: kansanparantolain perustamisesta ja yhden semmoi-
14450: sen sijoittamisesta Kuopion lääniin (Liitteet Vl,u., siv.
14451: 64) julkiluki ed. Virkkunen pyytäen sen lähettämistä anomus-
14452: valiokuntaan.
14453:      An. ehd. n:o 32 Houruinhoitolaitoksen perustami-
14454: sesta R o v a n i e me II e (Liitteet Vl,n, siv. 75) julkiluki ed. 1.
14455: Hoikka.
14456:      An. ehd. n:o 15, 61, 32 ja 51: terveys- ja sairashoitoa koskevia.    321
14457: 
14458: 
14459:      An. ehd. n:o 51 Määrärahan myöntämisestä mieli-
14460: sairaalain laajentamiseen ja uusien rakentamiseen
14461: sekä yhden sellaisen sairaalan rakentamisesta Oulun
14462: seutuville (Liitteet Vl,ts., siv. 79) julkiluki ed. Karhi, pyytäen
14463: sen lähettämistä anomusvaliokuntaan.
14464:      Keskustelu:
14465:        Ed. von Alfthan: jag anhöll närmast om ordet i anled-
14466: ning af hr Virkkunens petition om sanatorier för tuberkelsjuka.
14467: Denna petition är utan tvifvel i hög grad behjärtansvärd. Så-
14468: som tuberkulosen utbreder sig här i landet, så äro vi tvungna
14469: att i vida högre grad än hittills söka få sanatorier tili stånd.
14470: Därom är ingenting annat än godt att säga. Emellertid
14471: blir detta sätt att kämpa tuberkulosen genom sanatorier i det
14472: närmaste att slå vatten i danaidernas såll, ty inga statsmedel
14473: räcka tili att bygga de sanatorier, som tuberkulosens stora
14474: utbredning skulle kräfva. Enligt min tanke ligger den väsent-
14475: liga hufvudorsaken tili tuberkulosens öfverhandtagande däri,
14476: att hela vårt folks diet under de senaste decennierna råkat på
14477: alldeles galna vägar. ju högre upp mot norden ett folk bor,
14478: desto mer behöfver det riklig fettnäring och emellertid har
14479: under de senaste decennierna vårt folks diet just på detta
14480: område gått starkt tillbaka. Redan från den spädaste åldern
14481: erhåller största delen af folkets barn ytterst sparsamt fettnä-
14482: ring, och detta är en af skuggsidorna i vår så lysande smör-
14483: export. förr i världen, då smöret icke hade större värde, såg
14484: man tili att de späda barnen fingo god mjölk, och likaså var
14485: det med smöret, som då användes tili folkets behof. Nu fö-
14486: der man barnen med skummad mjölk och med kaffe och dy-
14487: likt, hvilket gör, att de från början träda ut i lifvet med dålig
14488: kroppskonstitution, och innan vi på detta område träda in på
14489: bättre vägar, komma inga sanatorier i världen att kunna häjda
14490: tuberkulosen. Denna sak ligger mig mycket om hjärtat, eme-
14491: dan jag vid 1894 års landtdag sökte, ehuru förgäfves, rikta
14492: uppmärksamheten därpå, och då saken nu kommit upp genom
14493: hr Virkkunens petition, ber jag att få rikta uppmärksamhet på
14494: detta sakförhållande. Det har visat sig i andra länder, som
14495: hafva en afsevärd smörexport, i Sverige och särskildt i Dan-
14496: mark, att det är nödvändigt, om man vill hålla på därmed, att
14497: ersätta bristen på fett för folket genom andra lätt smältbara
14498: och billigare ämnen, som står folket tili buds. Och detta kan
14499: icke lösas på annan bas än margarinfabrikationen. Margarinet
14500: är tili sitt närings- och förbränningsvärde lika med smöret.
14501: Den enda skillnaden är att margarinet har en obetydligt högre
14502:                                                                      21
14503:  322                 Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
14504: 
14505: 
14506:  smältpunkt och därför icke fullt lika lätt assimileras af mat-
14507:  smältningsorganen och att det icke tili sin smak är jämförbart
14508: med smöret. Men i näringsvärde är det lika och prisskillna-
14509:  den är enorm. Vi hafva försökt ersätta i detta land bristen
14510:  på fettnäring genom att importera amerikanskt fläsk, men för
14511: det första är fettet i denna form svårare smältbart, och sedan
14512: är det icke för den yngre barnaåldern att likställa med marga-
14513: rin, och jag håller därför före att, innan tvänne stora reformer
14514: på folkdietens område i landet genomföras, man förgäfves för-
14515: söker bekämpa tuberkulosen. Den ena är, att de, som vilja
14516: syssla med folkets upplysning, -- särskildt lägger jag detta
14517: kvinnorna på hjärtat, som stå saken närmas - må göra det klart
14518: för mödrarna att späda barn böra få ordentlig fet mjölk och
14519: vidare för att yttermera göra den mera vuxna och fullvuxna
14520: befolkningen motståndskraftigare emot tuberkelsmitta, måste
14521: denna befolkning hafva ett billigare fettämne tili daglig mat.
14522: jag vill icke göra några särskilda yrkanden i detta samman-
14523: hang, men vill hoppas, att regeringen skall taga frågan om
14524: margarinet, som åter kom upp vid 1900 års landtdag, under
14525: ompröfning och se tili, att vi på detta område åstadkomma
14526: något, som jag anser vara en viktigare demokratisk reform än
14527: en stor del af de öfriga, som här nu upptagit vår tid.
14528:      Ed. af Ursin: Minä pyydän saada mitä lämpimimmin kan-
14529:  nattaa herra Virkkusen anomusta. Se koskee asiaa, joka on
14530:  äärettömän tärkeä, koko meidän työväen ja ylipäänsä alempien
14531:  kansankerroksien etua. Minä kyllä luulen, että tuberkuloosia
14532:  voi vastustaa parantoloilla, enkä minä katso asiaa niin pessi-
14533:  mistiseltä kannalta kuin viimeinen puhuja. Vaikka asia kyllä
14534:  kysyy varoja, ovat ne saatavat käytettäviksi asianomaisilta.
14535:      Minä pyysin puhevuoroa kuitenkin etupäässä huomauttaak-
14536:  seni eräästä seikasta. Täällä Suomessa on, niinkuin viime ai-
14537:  koihin asti ulkomaillakin, ajateltu pääasiallisesti vaan suuria
14538: parantoloita. Mutta nykyään on ruvettu ajattelemaan, että ehkä
14539: sittenkin parempi on perustaa koko joukko pieniä parantoloita
14540: ympäri maata. Ruotsissa on » Nationalförening tili tuberku-
14541: losens bekämpande» äsken asettanut erityisen komitean har-
14542: kitsemaan, eikö olisi syytä perustaa tämmöisiä pienempiä pa-
14543: rantoloita paljoa suuremmassa määrässä, ja tämä komitea on
14544: antanut siihen myöntävän vastauksen. Kysymys on semmois-
14545: ten parantoloiden perustamisesta, joihin mahtuisi vaan 12-15
14546: henkeä ja maksaisi noin 25,000 mk. Voi sanoa, että nämä
14547: parantolat ovat oikeastaan kuntien perustettavat. Mutta minä,
14548: joka · olen harrastanut asiaa paikkakunnallani jo monta vuotta,
14549: olen saanut kokea että Suomen toinen kaupunki on niin köyhä,
14550:      An. ehd. n:o 15, 61, 32 ja 51: terveys- ja sairashoitoa koskevia.   323
14551: 
14552: että se ei jaksa semmoista parantolaa perustaa edes 12 hen-
14553: gelle.
14554:     Minä en rakasta pitkiä remissikeskusteluja enkä senvuoksi
14555: tahdo nytkään esittää niitä syitä, joiden nojalla minä tämän
14556: ehdotuksen teen. Mutta minä pyydän vaan sulkea tämän
14557: ruotsalaisen tuberkuloosiyhdistyksen mietinnön anomusvalio-
14558: kunnan suosioon, johonka tämä anomus luultavasti remitteera-
14559: faan.
14560:     Muuten meidän tietysti tulee harrastaa tätä asiaa monella
14561: muulla keinoin, mutta tulisi liian pitkäksi ruveta niitä täällä
14562: esittämään. Lyhyesti sanoen meidän tulee tehdä hyvin paljon
14563: alempien kansankerrosten kohottamiseksi aineellisessa suh-
14564: teessa, se on se varsinainen parannuskeino ja se, joka tepsii.
14565: Meidän tulee etupäässä parantaa asumusoloja. Siihen on jo
14566: semmoinen suuri auktoriteetti kuin professori Behring suoras-
14567: iaan viitannut.
14568:     Muuten pyydän vielä lopuksi saada huomauttaa, että on
14569: kyllä helppo sanoa, niinkuin viimeinen puhuja sanoi, että mei-
14570: dän täytyy antaa lämmintä maitoa lapsille, jotta ne paremmin
14571: säilyisivät, ja meidän täytyy antaa heille ylipäänsä enemmän
14572: rasvaaineita. Minä olen samaa mieltä, mutta mistä tämä läm-
14573: min maito ja mistä nämä rasvaaineet aina otetaan, kun ei ole
14574: varoja. Muuten olen siinä samaa mieltä, vaikka tiedän että
14575:  moni minun aatetovereistani on toista, että margariini on suu-
14576: remmassa määrässä otettava käytäntöön, niinkuin viimeinen
14577: puhuja on ehdottanut.
14578:     Ed. Tervaniemi: Edustaja Hoikka on jo periaatteellisesti
14579: tuonut esille sen tärkeän kohdan että koko Peräpohjola ja
14580: Lappi kaipaa suuresti mielisairaalaa eli houruinhoitolaitosta
14581: syystä, että se on kovin laaja alue, ja että siellä on vaikeata
14582: kauvas kuljettaa sairaita, ja koska siellä niinkuin Kittilässä,
14583: Inarissa ja Utsjoella asti on -monta mielisairasta, joita on tah-
14584: dottu sairashuoneeseen, voimaita sitä pitkän matkan vuoksi
14585: kuitenkaan tehdä. Vähää ennen tänne lähtöäni Inarista asti
14586: kuljetettiin 2 mielisairasta, joista vain toinen sai Oulussa sijaa,
14587: ja toinen lähetettiin takaisin odottamaan siksi, kunnes sijaa
14588: saadaan. On kovin ikävää, että mielisairaaloita tykkänään puut-
14589: tuu niin suurella alueella kuin koko Peräpohjola ja Lapinmaa
14590: ovat, joissa muutenkin on hankalat kulkuneuvot tai ei niitä ole
14591: ensinkään. jos vihdoinkin saadaan noihin seutuihin maantiet,
14592: niin olisi suotavaa, että mielisairaala olisi niin lähellä kuin
14593: Rovaniemellä, ettei tarvitsisi enään edemmäksi lähteä kuljetta-
14594: maan. Pyydän lämpimästi kannattaa edustaja Hoikan tekemää
14595: ehdotusta.
14596: 324                  Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
14597: 
14598: 
14599:      Ed. Alkio: Minäkin pyydän saada lämpimästi kannattaa
14600: kumpaakin tehtyä anomusta. Mutta pyydän evästykseksi saada
14601: tuoda esiin muutamia seikkoja. Myöskin etelä-Pohjanmaalle
14602: oli aikomus tämän eduskuntakokouksen alussa anoa samallai-
14603: sen houruinhuonelaitoksen perustamista. Siitä ajatuksesta kui-
14604: tenkin luovuttiin, kun saatiin kuulla, että ollaan aikeissa Oulun
14605: tienoille anoa tällaisen laitoksen perustamista ja että tämä aja-
14606: tus jo hallinnollisissakin piireissä on jossain määrin saanut
14607: kannatusta. Nyt kun täällä on kuitenkin tuotu esiin kaksi
14608: anomusta, jotka tarkoittaisivai kahden houruinhoitolaitoksen
14609: perustamista Pohjanmaalle, pyydän Ouluun ehdotetun houtuin-
14610: laitoksen paikan suhteen huomauttaa, että siinä tapauksessa.
14611: jos molemmat nämä tulisivat rakennettaviksi, niinkuin minä
14612: puolestani kyllä toivoisin, toinen niistä, nimittäin se, joka on
14613: Ouluun ehdotettu, sijotettaisiin Oulun läänin eteläosaan. Vaa-
14614: san lääni tulisi silloin enemmän hyötymään siitä laitoksesta ja
14615: kenties lähimmässä tulevaisuudessa ei tarvitsisi sinne uutta
14616: sellaista perustaa. Etelä-Pohjanmaalla on hiljakkoin kerätty
14617: tilastoa, vaikka se ei ole vielä kokonaan valmis. Minulle kirjoi-
14618: tetaan sieltä, että 55 kunnasta on saatu tilastollisia numeroita
14619: hourujen lukumäärästä. Niissä on ollut 850 a 900 hourua,
14620: joista ainoastaan 73 oli saanut sijaa yleisissä houruinhoitolai-
14621: toksissa. Huomaamme siitä tilastosta, jonka edustaja Karhi
14622: täällä anomuksen perusteluissa esitti, mitenkä ulkomailla ollaan
14623: monessa suhteessa hourujen hoitoon nähden pitemmällä kuin
14624: meillä. Tähän nähden ajattelen ettei ole mikään yllätys, jos
14625: eduskunta päättäisi ottaa f110iemmat anomukset huomioon ja
14626: valiokunta ehdottaisi kumpaisenkin hourunhoitolaitoksen raken-
14627: nettavaksi, mutta niin, että tämä, mikä täällä on ehdotettu
14628: Ouluun sijoitettavaksi, rakennettaisiin Oulun ja Vaasan läänien
14629: rajamaille.
14630:     Ed. Kares: Näissä molemmissa, sekä edustaja Virkkusen
14631: että ed. Karhin esittämissä anomusehdotuksissa, on kaksi puolta~
14632: nim. ensin yleispuoli, jolla tarkoitetaan näiden laitosten, keuhko-
14633: tautiparantolain ja mielisairaslaitosten, laajentamista ja uusien
14634: rakentamista yleensä koko meidän maassamme, ja toinen puoli,_
14635: joka tarkoittaa näiden laitosten rakentamista johonkin erityiseen
14636: seutuun maassamme. Olen pyytänyt puheenvuoroa erityisesti:
14637: evästääkseni asianomaista valiokuntaa sillä toivomuksella, että
14638: se näitä molempia anomuksia pohtiessaan kääntäisi päähuo-
14639: mion tuohon yleiseen puoleen s. o. näiden laitosten laaajenta-
14640: miseen ja uusien rakentamiseen koko maassa. Koska miltei
14641: jokaisesta maamme osasta edusmiehiä on evästetty tämän-
14642: suuntaisilla toivomuksilla, olisi valiokunnan ehdottomasti tar-
14643:      An. ehd. n:o 15, 61, 32 ja 51: terveys- ja sairashoitoa koskevia.   325
14644: 
14645: kasti harkittava, missä määrin valtiovaroja on käytettävissä näi-
14646: hin kumpaankin tarkoitukseen, sillä ne molemmat ovat ehdotto-
14647: masti tunnustettavat sellaisiksi, että niihin on yhteiskunnan
14648: velvollisuus varoja käyttää niin paljon kuin yleensä mahdol-
14649: lista on. Tämän selvityksen ohessa olisi valiokunnan koetet-
14650: tava esittää eduskunnalle joku varma suunnitelma, järjestelmä,
14651: jonka mukaan näitä molempia laitoksia lähimmässä tulevaisuu-
14652: dessa meidän maahamme perustettaisiin, ottaen tässä suunni-
14653: telmassa, järjestelmässä, tarkasti huomioon kunkin maanosan
14654: tarpeet ja olosuhteet ympärillä olevilla seuduilla. Ellei tällaista
14655: tarkkaa suunnitelmaa, järjestelmää ole eduskunnalla, niin jäämme
14656: näissä molemmissa hyvinkin säälittävissä ja huomiota ansaitse-
14657: vissa asioissa aina riippuviksi asianomaisten paikkakuntien
14658: anomuksista y. m. seikoista. Kyllä kai ehdottomasti on vaa-
14659: dittava että taisteltaessa sellaista yleistä kansan tautia vastaan
14660: kuin keuhkotauti on, on välttämätön tarkasti mietitty suunni-
14661: telma, jota toteutetaan kautta maamme ja määrätyssä järjestyk-
14662: sessä. Tämän toivomuksen, että valiokunta tekisi tämän suun-
14663: nitelman kaikkia maanasia silmällä pitäen ja samalla selvittäisi,
14664: missä määrin varoja on käytettävissä näihin tarkoituksiin, minä
14665: tahtoisin valiokunnalle esittää.
14666:     Ed. Käkikoski: Minä pyysin puheenvuoroa lausuakseni iloni
14667: ja kiitollisuuteni siitä, että nämä terveydenhoitoa koskevat ano-
14668: musehdotukset ovat eduskunnalle esitetyt. Nyt jos milloin-
14669: kaan meidän kansamme menestys ja tulevaisuus riippuu siitä,
14670: että meillä on terve sielu terveessä ruumiissa. Nykyänsä kansa
14671: kaikkialla kiihkeästi odottaa eduskunnalta voimakkaita toimen-
14672: piteitä terveydenvaarojen torjumiseksi. Kansa odottaa meiltä
14673: kieltolakia, ja kansa odottaa meiltä voimakkaita toimenpiteitä
14674: keuhkotautia vastaan. Nämä anomusehdotukset, jos mit-
14675: kään, ovat kansan syvien rivien sydämestä lähteneet. Täällä
14676: lausuttiin, ettei voida kaikkea saada aikaan parannuslai-
14677: tosten ja suurten sairashuoneiden kautta. On ymmärrettävä,
14678: etteivät ne kaikkea voi toimittaa. Vmmärrettävä myös on,
14679: että voimakkaalla ruualla on suuri merkitys, ja olen kiitol-
14680: linen tohtori Alfthanille, joka on kiinnittänyt huomiota sii-
14681: hen että rieskamaidon käyttäminen on meijerilaitoksen kehit-
14682: tyessä joutunut syrjään. Mutta toivottava on, että nämä paran-
14683: nuslaitokset, nämä sairaalat voivat kasvattaa kansaa ymmärtä-
14684: mään ruuan merkitystä, ja kaikkein tärkeintä on se, että ne
14685: kasvattavat kansan ymmärtämään raittiin ilman merkitystä.
14686: Samoin kuin kaikki auktoriteetit ovat sanoneet ja kokemuksesta
14687: on huomattu, on voimakkain ase keuhkotautia vastaan puhdas
14688: ilma. Mutta meidän kansa tässä suhteessa ei käsitä omaa
14689: parastansa. Kun kulkee maaseudulla ja näkee, että talvisaikaan
14690: 326                  Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
14691: 
14692: 
14693: varsinkin ovat ikkunat aivan tyyni tarkoin kiinni liimattuina,
14694: niin tulee ajatelleeksi, mikähän Otl helpompi meidän kansal-
14695: lemme: karkoittaa väkijuomat, vai avata ikkunat. Luullakseni
14696: kaikkein paras, mitä nämä parannuslaitokset voivat tehdä, on
14697: se, että ne opettavat meidän kansaamme raittiin ilman merki-
14698: tystä ymmärtämään, ja silloin on tosiaankin ulkopuolella sai-
14699: rashuoneita kansallemme annettu ase käteen taistelussa keuhko-
14700: tautia vastaan.
14701:      Samalla kun iloitsen näistä ehdotuksista keuhkotautiparan-
14702: tolojen perustamiseksi, olen kiitollinen siitä, että on täällä pu-
14703: huttu myös mielenvikaisien puolesta. Jokainen meistä, joka
14704: maaseudulla on asunut ja elää, on tuntenut tuskaa ja katke-
14705: ruutta siitä tylyydestä, jolla mielisairaita kohdellaan. Näkee
14706: mielisairaita, jotka ovat huoneen nurkkaan rakennettuun karsi-
14707: naan kytkettyinä, näkee vielä onnettomia, jotka ovat rautakah-
14708: leilla kiinni, ja kun nämä mielettömät toivoitomina kahleitaan
14709: kalistelevat, silloin tapahtuu toisinaan, että nuoret ihmiset
14710: nauravat näille ponnistuksille. Ei tähän hoidon puutteeseen
14711: ofe syynä vain tylyys ja tunnottomuus, vaan syynä on todella
14712: se, että ovat parantolat niin kaukana, että on mahdotonta toi-
14713: mittaa heille järkiperäisiä hoitoa.
14714:      Kannatan lämpimästi näitten ehdotusten lähettämistä valio-
14715: kuntaan.
14716:      Ed. Karlsson: Äfven jag ber på det varmaste att få under-
14717: stöda de gjorda petitionsförslagen om inrättande af lungsots-
14718: sanatorier. för att nämnvärdt motverka spridningen af tuber-
14719: kulosen erfordras ju nog, såsom också tidigare framhållits af
14720: hr von Alfthan, enorma summor, om detta skall genom sana-
14721: torier ernås, men vi få ingalunda låta afskräcka oss däraf.
14722: Jämsides som staten bör vidtaga åtgärd för sanatoriers inrät-
14723: tande bör staten också gynna uppkomsten af sanatorier på fri-
14724: villighetens väg. Vi hafva ju redan i Jandet åtminstone ett
14725: dylikt mönstergillt sanatorium, helt och hållet på privat initia-
14726: tiv tillkommet. Detta sanatorium har existerat åtskilliga år utan
14727: understöd af statsverket, åtminstone utan något nämnvärdt så-
14728: dant. Oaktadt vistelsen vid ett sådant privat sanatorium ställer
14729: sig jämförelsevis dyr, hafva likväl alla platser en stor del af året
14730: varit besatta. Skulle staten bidraga med nämnvärda summor
14731: för de årliga underhållen af dyliga privata sanatorier, antager
14732: jag att medlemsafgifterna för patienterna kunde sänkas betyd-
14733: ligt, hvarigenom tillfälle skulle beredas för ett vida större antal
14734: att söka sig in i dessa anstalter och där åter vinna hälsa. Jag
14735: skulle därför be utskottet fästa sin uppmärksamhet äfven
14736: vid detta sätt att få sanatorier tili stånd, nämligen att staten
14737:      An. ehd. n:o 15, 61, 32 ja 51: terveys- ja sairashoitoa koskevia.   327
14738: 
14739: 
14740: skulle gifva bidrag tili möjligen uppkommande och nu redan
14741: förefintliga privata sanatorier.
14742:     Ed. Pykälä: Joka oloja tuntee, tietää, että muutamissa kun-
14743: nissa on mielivikaisien hoito hyvin tuntuva menoerä. Hän
14744: tietää myöskin, että on hyvin vaikea saada mielivikaisia hoi-
14745: toon, syystä että on hoitolaitoksia niin vähän. Meillä Itä-Suo-
14746: messa Käkisalmessa on eräs hoitolaitos, mutta se on käynyt
14747: pieneksi siksi, että sinne tuodaan sairaita Pohjanmaalta asti.
14748: Oman paikkakunnan mielisairaat joutuvat olemaan paljon yksi-
14749: tyisten hoidossa. Ilolla havaitaan senvuoksi, että nyt ehdote-
14750: taan Pohjanmaalle rakennettavaksi hourujenhoitolaitos ja kanna-
14751: tan minäkin lämpimästi sitä, että tällainen laitos mahdollisim-
14752: man pian eduskunnan päätöksen perustuksella saataisiin aikaan.
14753: Silloin kykenisi Käkisalmen laitoskin paremmin tyydyttämään
14754: paikkakunnallisia tarpeita.
14755: 
14756:      Ed. Karhi: Täällä on jo kosketeltu muutamiin syihin, jotka
14757: vaikuttavat, että keuhkotauti suuressa määrin on maalla levin-
14758: nyt, ja myöskin koetettu esittää apukeinoja, mutta tahtoisin
14759: vielä kiinnittää huomiota erääseen kohtaan. Meidän maas-
14760: samme nykyään maalaisväestölle lähetetään neuvojia kaikenlai-
14761: sia. Meillä opetetaan maalla, kuinka meidän pitää vasikoita
14762: hoitaa, varsoja hoitaa, miten kyntää, kylvää j. n. e., ja tähän
14763: on tuhlattu valtiovaroja melkoisesti paljon, mutta ei ole ollen-
14764: kaan kiinnitetty hutmiota siihen, miten meidän lapsiamme pi-
14765: täisi hoidettaman. Pyydän senvuoksi sen valiokunnan poh-
14766: dittavaksi, minne asia menee, esittää, eikö voitaisi samalla, kun
14767: perustetaan sairaaloita, myöskin asettaa jonkunlaisia terveyden-
14768: hoidonneuvojia, jotka kävisivät maaseudulla opastamassa,
14769: kuinka pitäisi lapsia hoitaa, kotia pitää puhtaana j. n. e. Tä-
14770: män avulla, minä luulen, voitaisiin saada paljon enemmän ter-
14771: veyttä aikaan ja estää sairautta, kuin yksinomaan sairaaloita
14772: perustamalla. Tämä tästä.
14773:     Sitten täällä edustaja Alkio huomautti siitä, että on pyy-
14774: detty Rovaniemelle hoitolaitosta mielenvikaisia varten ja niin-
14775: ikään Oulun tienoille. Minun nähdäkseni anomuksentekijä,
14776: joka Rovaniemelle hoitolaitosta anoi, tarkoitti ainoastaan pie-
14777: nempää vastaanottolaitosta. Sen anomuksen tarkoitus taas,
14778: jonka minä luin, on saada toimeen Oulun tienoille suurempi
14779: keskuslaitos, jossa voitaisiin säilyttää parantumattomia sairaita
14780: pitempiä aikoja. Edustaja Alkio huomautti vielä sitäkin, että
14781: Oulun tienoille ehdotettu hoitolaitos voitaisiin siirtää vähän
14782: etelämmäksi, mutta tätä ehdotusta tahtoisin vastustaa, siitä
14783: syystä että Tampere, jossa on yksi hoitolaitos, on siksi lähellä
14784: 328                  Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
14785: 
14786: 
14787: Etelä-Pohjanmaata, ettei mainittua laitosta voi siirtää enää ete-
14788: lämmäksi. Sitäpaitsi vielä kun ottaa huomioon, että vasta tulee
14789: rakennettavaksi Oulusta rautatie itäänpäin ja Kuusamoon päin,
14790: silloin on keskipiste Oulu ja silloin on paras sinne kuljettaa
14791: sairaita. Olen tahtonut erityisesti tästä huomauttaa sille valio-
14792: kunnalle, johon tämä asia menee.
14793: 
14794:     Ed. Arajärvi: Kun valiokunta tulee käsittelemään esillä ole-
14795: vista anomuksista johtuvia miljoonakysymyksiä, niin minä puo-
14796: lestani kehoiitaisin valiokuntaa eritoten pitämään silmällä sitä
14797: seikkaa, eikö meillä tämänluontoisia laitoksia voitaisi saada
14798: aikaan tuntuvasti vähemmillä menoerillä, kuin millä niitä tähän
14799: asti on rakennettu. Meillä on tavallisesti lähdetty ulkomailta
14800: oppia ottamaan, milloin tämänluontoisia keskuslaitoksia raken~
14801: netaan, ja kaiken muun opin lisäksi sieltä tuodaan myöskin
14802: se ajatus, että meidän pitää laittaa ne ainakin yhtä komeat kuin
14803: ulkomailla, jos ei jonkun verran muhkeammatkin, niin että
14804: osaamme niitä myöhemmin näyttää, kun ulkomaalaiset tulevat
14805: meille katsomaan, kuinka leveiksi ja komeiksi ne on laitettu.
14806: Minä luulen puolestani, että meillä tässä suhteessa yleensä on
14807: tehty syntiä ja haaskattu valtiovaroja, jonka johdosta kehoiitai-
14808: sin valiokuntaa tätä seikkaa erityisesti silmällä pitämään.
14809:     Ed. Ala-Kulju: Pyydän minäkin lämpimästi kannattaa näitä
14810: molempia laitoksia, joista nyt on anomusehdotuskin tehty,
14811: varsinkin sitä, mikä on ehdotettu Etelä-Pohjan'fnaalle. Mitä keuhko-
14812: tautia poteviin tulee, niin harva on semmoisissa olosuhteissa,
14813: että hänellä kotona on saatavana sellaista hoitoa, joka on aivan
14814: välttämätön keuhkotautiselle voidakseen tästä taudista parantua,
14815: ja sitäpaitsi vielä hän on vaarassa olla tartunnan levittäjänä
14816: kotonansa. On nähty että meidän kansamme ei ollenkaan
14817: vielä niin paljon, kuin olisi tarpeen, tunne vaaraa, mikä on tar-
14818: tunnalla keuhkotaudin levenemisessä. Mutta jos oltaisiin tilai-
14819: suudessa lähettämään sairaita parantolaan, siitä olisi suuri etu.
14820: He eivät olisi olleet tätä vaarallista tautia tartunnallaan levittä-
14821: mässä, ehkäpä voisivat saada terveytensä takaisin, ja paranto-
14822: lasta palatessaaan osaisivat paremmin . muille selittää, kuinka
14823: varovainen täytyy olla, ettei tämä tauti tartunnan kautta leviäisi.
14824:     Edustaja Käkikoski on täällä jo lämpimin sanoin kuvaillut
14825: sitä sydäntä särkevää tilaa, missä semmoiset mielisairaat ovat,
14826: jotka kotonaan tulevat hoidettaviksi, mutta on vielä yksi näkö-
14827: kohta huomattava. Useinkin ne tulevat olemaan samassa huo-
14828: neessa muitten perheenjäsenten kanssa, niinkuin edustaja
14829: Käkikoski sanoi, ehkä jollakulla aidalla tai häkillä eroitettuna
14830: toisistaan. Huoneessa asuu mahdollisesti pieniä lapsia. Ne
14831:       An. ehd. n:o 26. -    An. ehd. n:o 14, 17: uusia ratoja koskevia.   329
14832: 
14833: 
14834: fulevat saamaan säikähdyksiä ja semmoisia kohtauksia näitten
14835: mielisairaitten tekoja nähdessaän, että monta kertaa tämän täh-
14836: den joutuvat itse kärsimään samoja onnettomuuksia. Täm-
14837: möisiä tapauksia on siellä meidänkin puolessa ollut nähtävänä.
14838: Ehdotetut laitokset ovat senvuoksi sangen kipeän tarpeen vaati-
14839: mia ja lämpimästi toivon, että valiokunta jonkun keinon kek-
14840: sisi asiantilan parantamiseksi.
14841:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin vii-
14842: meksiesitellyt neljä anomusehdotusta anomusvaliokuntaan, jonne
14843: asiassa pidetty keskustelu oli pöytäkirjanotteena myötäseuraava.
14844:                    Muutoksia Rikoslakiin koskevia.
14845:    An. ehd. n:o 26 Rikos 1a i n 20 1u v u n 7 §:n muut-
14846: i a m i s e s ta (Liitteet Ill, 13., siv. 73) luki julki edustaja Räsä-
14847: nen ja lähetettiin se lakivaliokuntaan.
14848:                            Uusia ratoja koskevia
14849: anomuksia esittelemään ryhdyttäissä puheenvuoron saatuaan
14850: lausui:
14851:     Ed. Ahmavaara: Kun rautatieanomuksia näkyy olevan esi-
14852: tyslistalla hyvinkin monta, rohkenen lausua toivomuksen, että
14853: anomuksista luettaisiin ainoastaan ponnet. Me tiedämme jo
14854: ulkoapäin, että atJomukset ovat pitkiä ja että kaikki radat ovat
14855: kannattavia. Sitten kun pöytäkirja tulee painetuksi, on meillä
14856: jokaisella tilaisuus anomuksiin kyllä tutustua. (Hyvä! Hyvä!).
14857:     Edustaja Ahmavaaran ehdotus hyväksyttiin.
14858:     An. ehd. n:o 14 R a u t a t i e 1i n j a n t u t k i m i s e s t a
14859: V 1 i v i e s k a n a s e m a 1t a H a a p a j ä r v e n k a u t t a 1 i-
14860: salmeen ja Alapitkän asemalta Joensuuhun
14861: s e k ä a r m. e s. n ä i d e n r a t o j e n r a k e n t a m i s e s t a
14862: (Liitteet VII, 1o., siv. 36), jonka ponnet luki julki edustaja Peso-
14863: nen, lähetettiin rautatievaliokuntaan.
14864:     An. ehd. n:o 17 R a u t a t i e 1 i n j a n t u t k i m i s e s t a
14865: Sortavalasta Koirinojan kautta Suojärvelle
14866: s e k ä a r m. e s. r a d a n r a k e n t a m i s e s t a (Liitteet
14867: VII, 44., siv. 140), jonka ponnet luki julki edustaja Repo, pyy-
14868: fäen sen lähettämistä rautatievaliokuntaan.
14869:     Tämän johdosta käytti puheenvuoroa:
14870:     Ed. Leppälä: Pyydän yhtyä nyt tehtyyn anomukseen Sorta-
14871: valan-Suojärven radasta. Teen sen eduskunnan istunnossa
14872: 330                    Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
14873: 
14874: 
14875: siitäkin syystä, etten ollut tilaisuudessa allekirjoituksellani teh-
14876: tyyn anomukseen yhtymään. Ja tahtoisin siihen vielä vähän
14877: lisätä, jo senkin tähden, että rautatievaliokunnassa ei tietääkseni
14878: ole ketään, joka erikoisesti harrastaisi Raja-Karjalan oloja.
14879:      Olisi paljonkin puhumista tämän radan taloudellisesta kan-
14880: nattavaisuudesta ja hyödystä samoin kuin sen suuresta kan-
14881: sallisesta merkityksestä, puhua niitten paikkakuntain, joitten läpi
14882: rata tulee kulkemaan, miljoonametsistä, rikkaista rauta- ja metalli-
14883: kaivoksista, suurista koskista tehtaineen ja liikevoimineen, joita
14884: voisi mahdollisesti käyttää rautatienkin liikenteeseen, puhua
14885: tästä radasta tärkeän liikkeen välittäjänä ja kauppatienä. Mutta
14886: jätän tämän kuitenkin tästä yksityisesti puhuakseni rautatievalio-
14887: kunnan jäsenten kanssa.
14888:      Kuitenkaan en voi olla mainitsematta eräästä seikasta, joka
14889: jonkun verran tulee painamaan silloin, kun tulee kysymys,
14890: mitkä niistä rautatieanomusten suunnista, jotka täällä tulevat
14891: tehtäviksi, ovat tärkeimmät. Me olemme paljon velkaa Karjalan
14892: kärsineelle kansalle. Sieltä on niitetty hengen vainiolla sellainen
14893: sato, että muu Suomi personallisine kykyineen jää sen rinnalla
14894: varjoon. Sieltä on Kaleva ja Kanteletar, jotka ovat avanneet
14895: meille valtain salien ovet ja kohottaneet osaltaan Suomen kan-
14896: san henkisesti rikkaimpien kansojen joukkoon. Me olemme
14897: pystyttäneet patsaan näitten runojen kokoojalle, mutta mitä me
14898: olemme tehneet sille kansalle. jonka keskuudesta runot ovat
14899: löytyneet? Vielä tänäkin päivänä karjalainen sanoo meitä
14900:  »Ruotseiksi», jotka olemme tehneet vähän tai ei mitään heidän
14901: eteensä. Se, joka tämän on kuullut, tekisi kaikkensa herättääk-
14902: seen karjalaisissa sen tunnon, että hän on suomalainen veli
14903: suuressa suvussa. Tämän puheena olevan radan rakentami-
14904: nen varmaankin likentäisi heitä Suomen kansaan, josta he vielä
14905: tuntevat itsensä niin erillään oleviksi. Se olisi myöskin perus-
14906: tuskiven laskemista sille sillalle, »mi kansani yhteen tois» ja
14907: varmaankin sillä olisi myöskin merkitystä sitomaan meidän
14908: nyt niin hajanaisia voimia yhdeksi tekemään työtä yhteisvoimin
14909: koko Suomen suuren suvun menestykseksi ja onneksi.
14910:     Tämän sanottuani toivoisin, että anomus lähetettäisiin rau-
14911: tatievaliokuntaan.
14912: 
14913:       An. ehd. n:o 17 lähetettiin rautatievaliokuntaan.
14914: 
14915:    An. ehd. n:o 30 Kannatusta v a 1t i on varoi s ta yksi-
14916: tyisradalle Oulusta Vaalaan sekä rautatielinjan tut-
14917: kiminen valtion kustannuksella Vaalasta Oulunjär-
14918: ven pohjoispuolitse Kajaaniin (Liitteet VII, 6, siv. 24),jonka
14919:                  An. ehd. n:o 30: Oulun-Vaalan rata.             331
14920: 
14921: ponnet luki julki ed. Karhi ehdottaen sen lähettämistä rautatie-
14922: valiokuntaan.
14923:    Puheenvuoron saatuaan lausui: _,
14924: 
14925:     Ed. Castren: Jo viime valtiopäivillä oli minulla kunnia ehdot-
14926: taa Vaalan radan rakentamiseksi samanlainen ponsi, jonka ano-
14927: muksentekijä on julkilukenut Pitemmässä lausunnossa osoitin
14928: minä silloin, mitä verratonta kansantaloudellista hyötyä Vaalan
14929: radan rakentaminen tuottaisi sekä Kajaanin takapuolella olevalle
14930: maakunnalle että sille maakunnalle, jonka läpi se tulisi kulke-
14931: maan. Katson tarpeettomaksi tässä tilaisuudessa uusia kaikkia
14932: niitä syitä, joita minulla viime valtiopäivillä oli kunnia esiintuoda
14933: Vaalan radan rakentamiseksi. Kannatan lämpimästi anomuseh-
14934: dotuksen lähettämistä valiokuntaan, ja toivon että valtiovalio-
14935: kunta puolestaan keksii keinoja .radan toteuttamiseksi huoli-
14936: matta siitä, että valtiovaramme tätä nykyä ovat varsin niukat.
14937:     Ed. Ahmavaara: Minä pyydän myös saada lämpimästi yhtyä
14938: tätä anomusta kannattamaan sitäkin paremmalla syyllä, kun
14939: siinä vaaditaan niin vähän, ettei sitä ole mahdoton antaa ny-
14940: kyisistäkään niukoista valtiovaroista, mitkä meillä on rautateihin
14941: käytettävänä. Ja kun sen lisäksi tämä rautatieratakysymys on
14942: ollut 20-30 vuotta päiväjärjestyksessä, jopa niinkin lähellä~
14943: että sen rakentaminen on ollut välistä aivan tulemaisillaan pää-
14944: tökseksi, niin luulisin, että tämä on todella sellainen anomus,
14945: johon pitäisi jo vihdoin viimein tulla myöntävä vastaus. Tie-
14946: tysti on paljon muitakin yhtä tärkeitä, mutta minulla on se
14947: käsitys, että nykyiset käyttövarat ovat niin niukat, etteivät ne
14948: isompiin vaatimuksiin riitä.
14949:      Ed. Heikkinen: Sen lisäksi, mitä on anomuksessa esiin tuotu,
14950: tahdon vielä mainita eräistä asianhaaroista. Jokainen meistä
14951: tietää, missä asemassa Kajaanin kihlakunta on. Se on tullut
14952: kautta Suomen kuuluksi. Kuka nytkin on sanomalehtiä kat-
14953: sellut, on huomannut, että ahtaat olot ovat siellä vallitsemassa.
14954: Saimme takatalven nytkin. Rehua ei ole, elukoita kuolee näl-
14955: kään, niin on kotiseudultani ilmoitettu. Hätää ja kurjuutta
14956: siellä on. Kevät menee pitkäksi; seuraus: »Minkä vilu viivyttää,
14957: sen halla tavoittaa)). Aina on sieltä kuulunut hätää ja puutetta,
14958: koska ei siellä ole ollut leipää. Näyttää siltä, kuin muu Suomi
14959: ei tahtoisi nälkäistä auttaa. En vetoakaan siihen, mutta aino-
14960: astaan omaan hyötyyn, joka koko Suomelle olisi tästä rauta-
14961: tiestä.
14962: 332                  Istunto 6 p. kesäkuuta 1907.
14963: 
14964: 
14965:      Muistakaa, etelä-suomalaiset, sielläkin elää yksi laaja kansan
14966: ryhmä, kainulaiset, sen takana on toinen kansanryhmä, sen
14967: nimi on venäjän-karjalaiset. Siellä elää satakuntatuhatta henkilöä
14968: suuressa puutteessa. Ne ovat pyytäneet minua tuomaan tänne
14969: heidän toivomuksensa ja se on se, että heidän aineellinen tilansa
14970: on ensin korjattava, sitten vasta korjautuu heidän henkiAen
14971: tilansa. ja sen aineellisen tilan korjaamiseksi minä pidän kul-
14972: kuneuvojen paraniantamista välttämättömänä. Täällä on lau-
14973: suttu maamme rahavaroista, että ne eivät olisi niinkään runsaat,
14974: mutta tässä tarvitaan ainoastaan pieni laina-apu, että saataisiin
14975: rakennetuksi rautatiepätkä Oulusta Vaalaan ja koneellinen tutki-
14976: mus toimeenpannuksi Kajaaniin ja Nurmekseen saakka.
14977:     Sen lisäksi mitä äskeiset puhujat ovat maininneet radan
14978: kannattavaisuudesta ja siitä, että sen tarpeellisuus on jo kauan
14979: ollut tunnustettu, tahtoisin lisäksi huomauttaa tuosta aarteesta,
14980: mikä nykyisin piilee koskissa. Tarkoitan sähkön käyttämistä
14981: kulkulaitoksissa ja teollisuudessa. Sähkövoimia on mahdollista
14982: sen radan varsilla saada ensiksi Oulujoen .~uurista koskista,
14983: toiseksi Kiehimäen koskista, kolmanneksi Ämmäkoskesta ja
14984: ja neljänneksi Kuhmon koskista, joitten poikki se olisi johdet-
14985: tava. Radan rakentaminen olisi siis jo tavallaan kansallinen
14986: tehtävä. Kannattavaisuutensa se voisi saada radan varsilla ole-
14987: vista vuolukivikallioista ja kalkkivuorista, joita se tulisi kohtaa-
14988: maan. Sen lisäksi maanviljelys ja karjanhoito ei sielläkään ole
14989: mahdoton sitten kun kulkuneuvoja saadaan, sillä kulkuneuvo-
14990: jen saatua voitaisiin ryhtyä viljelemään niitä suuria soita, joita
14991: Kajaanin kihlakunnassa on ja jotka valtion insinööritutkimukset
14992: ovat tuoneet päivän valoon. Näistä tutkimuksista voisi rauta-
14993: tiekomitea saada hyvin tarkkoja ja todenperäisiä tietoja. jo
14994: kalastusasetuksesta keskusteltaessa viittasin niihin suuriin met-
14995: siin, joita Kajaanin kihlakunnassa on, ja joista, jos rautatie tulisi
14996: niitä lähelle, koituisi maallemme runsas tulolähde. Sinne var-
14997: maan myös perustettaisiin suuria tehtaita, sillä nyt jo on mil-
14998: joonamiehiä yhtynyt tälläisia tarkoituksia varten, toivossa, että
14999: mainittu rata rakennetuksi tulee. ja vielä enemmän näyttää
15000: olevan toiveita, jos saadaan rata jatketuksi niin pitkälle, että
15001: se yhdistää Kajaanin ja Nurmeksen seudut. Olisipa ollut toi-
15002: vottavaa, että rata olisi ehdotettu vedettäväksi vielä halki näl-
15003: kämaan Venäjän Karjalan puolelle saakka, mutta tällainen ajatus
15004: nyt lienee mahdottomuus, joten täytyy tyytyä ehdotettuun mat-
15005: kaan. Kannatan siis kaikin puolin anomusta.
15006:      Ed. Hoikka, 1.: yhtyi anomuksentekijöihin sekä edellisiin puhu-
15007: jiin, kannattaen anomuksen lähettämistä rautatievaliokunnan
15008: lähemmin harkittavaksi.
15009:            An. ehd. n:o 54, 56, 62 ja 65: uusia ratoja koskevia     333
15010: 
15011: 
15012:     An. ehd. n:o 30 lähetettiin rautatievaliokuntaan.
15013:    An. ehd. n:o 54 R a u t a t i e n r a k e n t a m i s e s t a L a h-
15014: den asemalta Heinolan kaupungin kautta
15015: jyvä s k y 1ä n kaupunkiin (Liitteet VII, 24. siv. 74), jonka
15016: ponnet julkiluki ed. Soininen, lähetettiin rautatievaliokuntaan.
15017:      An. eh. n:o 56 R a u t a t i e n r a k e n t a m i s e s t a S a-
15018: vonlinnasta Mikkelin kautta Jyväskylään
15019: (Liitteet VII, 2a, siv. 70), jonka ponnet julkiluki ed. Kares, lähe-
15020: tettiin rautatievaliokuntaan.
15021:     An. ehd. n:o 62 R a u t a t i e n r a k e n t a m i s e s t a
15022: S u o n n e j o e n a s e m a 1t a S a v o n r a d a II a S u o 1a h-
15023: den asemalle Haapamäen-jyväskylän-Suo-
15024: 1a h d e n r a d a II a (Liitteet VII, 22, siv. 68), jonka ponnet
15025: julkiluki ed. Virkkunen, lähetettiin rautatievaliokuntaan.
15026:     An. ehd. n:o 65 R a u t a t i e n r a k e n t a m i s e s ta V i i-
15027: P u r i n a s e m a 1t a K o i v i s t o n s a t a m a a n (Liitteet
15028: VII, s6, siv. 116), jonka ponnet julkiluki ed. Arokallio, pyytäen
15029: sen lähettämistä rautatievaliokuntaan samalla mitä hartaimmin
15030: anoen, että se joutuisi rautatievaliokunnan ja eduskunnan eri-
15031: tyisempään huomioon.
15032:     An. ehd. johdosta puheenvuoron saatuaan lausui:
15033:     Ed. Castren: Sillä ratasuunnalla, jota tässä anomusehdotuk-
15034: sessa ehdotaan, on mitä suurin kansallinen ja taloudellinen
15035: merkitys ei ainoastaan Viipurin kaupungille ja sille paik-
15036: kakunnalle, jonka läpi se tulisi kulkemaan, mutta myöskin
15037: koko Karjalalle, jopa koko maalle. Tunnettua on, että Uuraan
15038: satama jo on liian ahdas Viipurin tavaraliikkeelle ja että on
15039: mahdotonta tätä satamaa laajentaa siinä määrässä, kuin tarve
15040: vaatisi. Koivistolla on mitä suurin, laajin, syvin ja suojatuin
15041: satama, joka tulisi luonnolliseksi päätesatamaksi koko Karjalan
15042: radalle. Minä pyydän puolestani saada mitä lämpimimmin
15043: kannattaa tätä anomusehdotusta ja erittäin suosittaa sitä rauta-
15044: tievaliokunnalle siinä tarkoituksessa, kuin anomusehdotuksen
15045: ponsi sisältää.
15046:     Ed. Pullinen: Siihen nähden, että tällä radalla on, paitsi
15047: paikkakunnallista merkitystä, varsin suuri merkitys koko Itä-
15048: Suomen liikenteelle, katson velvollisuudekseni erityisesti kiin-
15049: nittää valiokunnan huomiota tähän anomusehdotukseen. Elleivät
15050: 334                    Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
15051: 
15052: 
15053: satamaolot Viipurissa korjaannu, ellei Koiviston satama tule
15054: rautatien kautta yhteyteen Karjalan radan kanssa, ei kauppa
15055: Karjalassa pääse kehittymään luonnollista kehitystään, ja Viipu-
15056: rin kaupunki ei kykene luonnollisena liikekeskuksena pysymään
15057: siinä asemassa, joka sillä Karjalan kauppaan nähden on oleva.
15058: Lisäksi huomautan, että kustannukset tämän radan rakentami-
15059: sesta ovat verrattain tarkkojen laskelmien mukaan lasketut nou-
15060: sevan vain 3 miljoonaan markkaan. Toivoisin näin ollen,
15061: että valiokunta ottaisi anomuksen huomioon koko siinä laajuu-
15062: dessa, jossa anomusehdotus on esitetty.
15063:    An. ehd. n:o 65 lähetettiin rautatievaliokuntaan, jonne kes-
15064: kustelu pöytäkirjanotteena oli mukana seuraava.
15065: 
15066: 
15067: 
15068:    Seuraava istunto ilmoitettiin olevan ensi lauantaina kello
15069: 11 a. p. eikä huomenna, kuten ennen oli ilmoitettu.
15070: 
15071: 
15072: 
15073:       Istunto päättyi kello 9,t6 i. p.
15074:                                          Pöytäkirjan vakuudeksi:
15075:                                             F. W. Kadenius.
15076: 
15077: 
15078: 
15079: 
15080:           10.   Lauantaina 8 p. kesäkuuta 1907
15081:                        klo 1l a. p.
15082:      Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi edustajat
15083: Hänninen, Huttunen, Kanerva, Kannisto, Kivioja, Käpy, Lai-
15084: ne, M. S., Runeberg, Vahe ja Valavaara.
15085: 
15086: 
15087:       Tarkistettiin     pöytäkirjanotteita       eduskunnan    edelli-
15088: sestä istunnosta.
15089:              Tulkki. -   Valtiopäivätöitten keskeyttäminen.   335
15090: 
15091: 
15092:      Ilmoitettiin edustaja Valavaaran yksityisten asiain ta-
15093: kia olevan estetyn saapumasta tämän päivän istuntoon.
15094: 
15095: 
15096:                                 Tulkki.
15097:       7-jäsenisen valiokunnan puolesta ilmoitti Puhemies
15098: että eduskunnan tulkiksi oli otettu toimittaja 1(. V. Puuska,
15099: joka nyt ryhtyi toimeensa.
15100: 
15101: 
15102:        Puhemies mainitsi pikakirjoituskanslian puolesta ilmoi-
15103: tetun että etäämpänä istuvain edustajain puheet sangen
15104: v aillinaisesti kuuluvat, jonka johdosta Puhemies lausui toivo-
15105: muksena, että edustajat entistä enemmän, ja ainakin ne, jotka
15106: istuvat peremmällä, puheenvuoroa käyttäessään tulisivat
15107: puhujalavalle ja lausuisivat sieltä sanottavansa.
15108: 
15109: 
15110:              Valtiopäivätöitten keskeyttäminen.
15111:      Puhemies lausui :
15112:       Eräästä asiasta on puhemiesneuvosto katsonut asiak-
15113: seen tehdä alotteen, nim. valtiopäivätöitten keskeyttämisestä.
15114: Kun valtiopäivämiespiireissä yleisenä toivomuksena on lau-
15115: suttu, että valtiopäivätyöt keskeytyisivät kesän ajaksi, on
15116: puhemiesneuvosto asiaa valmisteltuaan päättänyt valtiopäi-
15117: ville ehdottaa, että käännyttäisiin Keisarin ja Suuriruhtinaan
15118: puoleen alamaisella esityksellä, jossa ehdotettaisiin, että is-
15119: tunnot keskeytettäisiin kesän ajaksi.
15120:       Mitä loman pituuteen tulee, oli puh~miesneuvosto yk-
15121: simielinen siitä, että loman piti alkaman 21 päivänä tätä ke-
15122: säkuuta, että siis 20 päivä olisi viimeinen työpäivä. Loman
15123: pituudesta oltiin puhemiesneuvostossa eri mieltä. Toinen
15124: puoli puhemiesneuvostoa arveli, että työhön olisi jälleen ryh-
15125: dyttävä syyskuun alussa, toinen puoli taas, että olisi sopi-
15126: vampaa ulottaa loma syyskuun keskivaiheille. Kun syys-
15127: kuun 1 ja 15 päivä ovat sunnuntaita, tulisivat siis edeliisen
15128: ehdotuksen mukaan työt jatkumaan syyskuun 2 päivästä,
15129: jälkimäisen ehdotuksen mukaan syyskuun 16 päivästä.
15130:       Tämän johdosta pyydän esittää Eduskunnan päätettä-
15131: 336                 Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
15132: 
15133: 
15134: väksi kysymyksen sekä loman ottamisesta että myös ajasta.
15135: kuinka pitkälle se on ulotettava. Ehkä ensin saan esittää ky-
15136: symyksen itse loman ottamisesta. Onko eduskunta yksimie-
15137: linen siitä, että olisi käännyttävä Keisarin ja Suuriruhtinaan
15138: puoleen alamaisella esityksellä valtiopäivätöitten keskeyttä-
15139: misestä? (On huutoja!).
15140:                       Loman päättymistä
15141: koskevan kohdan johdosta lausui:
15142:        Ed. Torppa: Kun on valittava eri ehdotusten välillä.
15143: jotka puhemiesneuvostossa ovat tulleet esille loma-ajan päät-
15144: tymisajasta, tuntuu minusta edullisemmalta että hyväksyt-
15145: täisiin se käsitys, joka on puoltanut syyskuun 16 päivää.
15146: Tämä tuntuu edullisemmalta myöskin maataviljelevän väes-
15147: tön kannalta asiaa katsoen. Me olimme velvoitetut ko-
15148: koontumaan tänne maanviljelijän kaikkein tärkeimpänä työ-
15149: aikana, nim. kylvöntekoaikana. Jos nyt tänne olisi jälleen
15150: tultava syyskuun 2 päivänä, tulisi tärkein osa viljankorjuu-
15151: ajasta täällä edelleen oltavaksi. Maanviljelijän tulisi siis näin
15152: ollen olla poissa kotoansa vuoden tärkein työaika. Ja kun
15153: sitä paitse minun ymmärtääkseni on tämä eduskunnan töit-
15154: ten suorittamiselle eduksi, niin toivon että kokoontuminen lo-
15155: man jälkeen siirretään syyskuun 16 päiväksi.
15156:        Olen tahtonut ilmoittaa käsitykseni näiden kahden eh-
15157: dotuksen välillä, ja kannattaa sitä ehdotusta, että eduskunta
15158: loman jälkeen kokoontuisi syyskuun 16 päivänä.
15159:        Ed. Antila: Minä olen myös sitä mieltä, että edus-
15160: kunnan istunnot loman jälkeen syksyllä on alettava niin myö-
15161: hään kuin mahdollista. Ne syyt, jotka edustaja Torppa mai-
15162: nitsi, ovat siksi pätevät, että toivoisin, ettei eduskunta riistä
15163: maanviljelijöiltä, joita täällä on suuri joukko, kaikkein pa-
15164: rasta aikaa, mikä heillä syksyllä on taloutensa voimassa-
15165: pitämiseen. Minä kannatan esitystä että loma olisi niin
15166: pitkä kuin mahdollista. Minulla ei sentähden olisi mitään
15167: sitä vastaan, jos eduskunta päättäisi loman jälkeen kokoon-
15168: tua vasta lokak. 1 p :nä.
15169:       Ed. Nykänen: Minä pääasiallisesti kannatan edellä
15170: tehtyjä lausuntoja loma-ajan pitentämisestä syyskuun 16 päi-
15171: vään niillä perusteilla, jotka edustaja Torppa täällä on esiin-
15172: tuonut. Tähän aikaan vuodesta maanviljelijä ei voi olla suu-
15173: retta vahingotta poissa työstään. Mutta jos syyskuun 2
15174:                         Loman päättyminen.                    337
15175: 
15176: päivänä olisi tänne tultava takaisin, niin vielä olisi paljo kes-
15177: keneräisinä töitä, jotka maanviljelijälle ovat suuriarvoiset,
15178: niinkuin esim. viljankorjuu. Sentähden minä kannatan töit-
15179: ten alkamista 16 päivänä syyskuuta.
15180:        Ed. Huoponen: Edustaja Torpan esittämien syiden
15181: nojalla pyydän minäkin lyhyesti kannattaa sitä tehtyä ehdo-
15182: tusta, että valtiopäivätyö alettaisiin syyskuun 16 päivästä.
15183: Mikäli tunnen mielipiteitä siinä ryhmässä, johon kuulun, niin
15184: yleensä kannatetaan sitä ajatusta. Tämä, paitsi maataloudel-
15185: lista syytä, olisi erittäin tärkeää myös eduskunnan töitten he-
15186: delmällisyyteen katsoen, sillä kuten tunnemme, tulee paljon
15187: arm. esityksiä ja vielä enemmän anomus- ja esitysehdotuk-
15188: sia, ja jokaisen edustajan velvollisuus on tietysti perehtyä
15189: näihin niin paljon kuin mahdollista. Näistä syistä olisi erit-
15190: täin tärkeätä, että eduskunta yksimielisesti yhtyisi siihen
15191: käsitykseen, että työ alettaisiin vasta syyskuun puolivälistä
15192: eli 16 päivästä.
15193:       Ed. Snellman: Minä kyllä maamiehenä ymmärrän sen
15194: tärkeyden, että maanviljelijälle olisi saatava lomaa niin
15195: paljo kuin suinkin mahdollista. Mutta silti en voi kannat-
15196: taa täällä lausuttua toivomusta, että loma ulottuisi 16 päi-
15197: vään syyskuuta, vaan päinvastoin kannattaisin toista tehtyä
15198: ehdotusta, että loma loppuisi 2 päivänä syyskuuta. Näitten
15199: valtiopäivien loppuminen joutuisi edellisen ehdotuksen mu-
15200: kaan kovin lähelle seuraavia valtiopäiviä. Kannattaisin siis
15201: puolestani sitä, että loma kestäisi 2 päivään syyskuuta.
15202:       Ed. Setälä: Ne syyt, jotka edustaja Snellman vii-
15203: meksi mainitsi, ovat olleet ratkaisevina myös niille puhe-
15204: miesneuvoston jäsenille, jotka ovat puolustaneet valtiopäi-
15205: v äin uudelleen alkamista 2 päivänä syyskuuta. On nimit-
15206: täin huomattava, että mitä pitempi loma otetaan, sitä ly-
15207: hyemmäksi käypi valtiopäiväin väliaika. On huomattava,
15208: tetä jos loma-aika on pitkä, jää ensinnäkin jokseenkin vähän
15209: aikaa toimitusvaliokunnalle, jolla tulee olemaan osittain
15210: sangen kiireellisiä töitä, erittäin suostuntaa ja valtionvarain
15211: järjestelyä koskevien vastausten oikeaan aikaan perille
15212: saattamiseksi. Edelleen tulee muutenkin se aika, joka on
15213: oleva käytettävänä vastauksen antamiseen näille Valtiopäi-
15214: vilie annettuihin esityksiin ja joka sitten on oleva hallituk-
15215: sella käytettävänä sekä töihin näitten valtiopäiväin joh-
15216: dosta että valmistuksiin uusia kohta alkavia valtiopäiviä var-
15217: ten, olemaan kovin lyhyt. Tosin ei ole kysymys muuta
15218:                                                          22
15219: 338                 Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
15220: 
15221: 
15222: kuin kahdesta viikosta, mutta kun käytettävissä oleva aika
15223: on perin lyhyt, niin näillä kahdella viikolla saattaa olla suuri
15224: merkityksensä. Näistä syistä minä puolestani pysyn siinä
15225: puhemiesneuvostossa kannattamassani mielipiteessä, että
15226: valtiopäivät loman jälkeen uudelleen kokoontoisivat 2 päi-
15227: vänä syyskuuta.
15228:       Ed. Tokoi: Useat edustajat ovat tuoneet ilmi käsi-
15229: tyksen, että yksilölliset taloudelliset syyt pakottavat työn
15230: alkamiseen loman jälkeen 16 päivänä syyskuuta. Ne syyt
15231: ovat, kuten sanoin, yksilöllistä laatua. Mutta ei suinkaan
15232: meitä ole lähetetty tänne valvomaan yksilöllisiä taloudellisia
15233: etuisuuksia, vaan ennen kaikkea yhteiskunnallisia asioita
15234: silmällä pitämään. Edustaja Huoponen väitti, että pitem-
15235: män loman kautta saataisiin enemmän aikaa tutustua ar-
15236: mollisiin esityksiin ja anomuksiin. Silläkö niihin tutustu-
15237: taan, että mennään kotiin raatamaan, valvomaan yksityisiä
15238: etuja? Ei suinkaan. Olisin puolestani valmis mieskohtai-
15239: sesti puolustamaan vielä lyhyempää lomaa, sillä sadat tu-
15240: hannet kädet ja silmät ovat meihin kääntyneet ja odottavat
15241: meiltä jotakin. Olisi anteeksiantamatonta', jos loma siir-
15242: rettäisiin pitemmälle toista päivää syyskuuta. Puolustan
15243: ehdottomasti toista päivää loppukohdaksi.
15244:        Ed. Suomalainen, Juho: Panen suuren merkityksen
15245: sen kansanryhmän toivomukselle, joka minutkin on tänne
15246: edustajaksi valinnut. Se ei ole ensinkään odottanut sitä,
15247: että tärkeää lainvalmistelutyötä näin äärettömän paljon vii-
15248: vytettäisiin, varsinkaan niitten yksityistaloudellisten näkö-
15249: kohtain perustuksella, mitä täällä on esiintuotu. Aivan yhtä
15250: tärkeänä - olen vakuutettu siitä - pitää kansa niitä lakeja,
15251: joita täällä tullaan valmistamaan, ja varmasti me uskomme
15252: siihen, että se tulee tuottamaan saman sadon, minkä mei-
15253: käläiset edustajat kotona raatamalla saisivat aikaan. Ehdo-
15254: tan siis, että niitten puhemiesneuvoston jäsenten ehdotus
15255: tulisi hyväksytyksi, jotka kannattavat töitten alkamista toi-
15256: sena päivänä syyskuuta.
15257:        Ed. Palmen: Olen katsonut asiaa kokonaan valtio-
15258: päivätyön kannalta, kun minä puhemiesneuvostossa olen
15259: puolustanut pitempää lomaa, lomaa, joka päättyisi vasta 16
15260: päivänä syyskuuta. Annan täyden arvon niille näkökoh-
15261: dille, jotka esitetään yksityiseltä kannalta, joko toiselta tai
15262: toiselta puolen, joko pitemmän tai lyhyemmän loman puo-
15263: lesta. Mutta jos kerran olemme tänne lähetetyt valvomaan
15264:                        Loman päättyminen.                  339
15265: 
15266: 
15267: Suomen kansan etua, niin pääkysymys on, kuinka me voim-
15268: me tämän tehtävän kunnolla suorittaa. Perustuen siihen ko-
15269: kemukseen, joka minulla on ollut valtiopäivätyöstä, rohke-
15270: nen sanoa että kolmen kuukauden eli 90 päivän työaika tu-
15271: lee käymään melkein kaikille valiokunnille lyhyeksi, siksi
15272: riittämättömäksi, että varsinkin tällä ensimäisellä ker-
15273: ralla on erinomaisen tärkeää, että loma todellakin tarjoo
15274: mahdollisuutta edustajille valmistua tehtäviinsä. Muutamille
15275: valiokunnille semmoinen valmistumisen tilaisuus on niin sa-
15276: noakseni elinehto, ja koska minulla on kunnia kuulua valtio-
15277: varainvaliokuntaan, jolle ennen ei 4 kuukautta ole muuta
15278: kuin juuri riittänyt, useinpa osoittautunut riittämättömäksi,
15279: niin uskallan puhua valiokuntien puolesta, joista kuitenkin
15280: työ riippuu. Täällä on puhuttu toimitus- ja tarkastusvalio-
15281: kuntien työstä ja koska se muistutus erikseen kohdistui fi-
15282: nanssiasiain käsittelemiseen, pyydän ilmoittaa että, jos ker-
15283: ran valtiovarainvaliokunta on voinut saada asiansa suorite-
15284: tuksi, niin toimitusvaliokunnan työ - sen voin omasta koke-
15285: muksestani, tehtyäni puheenalaisen työn parillakin valtio-
15286: päivillä, sanoa - ei vie monta päivää. Mutta pääasia on
15287: että kaikki ne hyvin mutkikkaat asiat, jotka ovat valiokuntien
15288: valmistettavina, tulevat kunnollisesti tutkituiksi. Sanotaan
15289: että riittäisi kyllä syyskuun alkuun kestävä loma. Pyydän
15290: huomauttaa että, jos tahdotaan painattaa yksistään kaikki ne
15291: anomukset ja esitysehdotukset, jotka nyt ovat jätetyt tai
15292: jotka tiedetään vielä tänään jätettävän, niin on siinä siksi
15293: pitkä työ edessä, että se yhdessä keskustelupöytäkirjan
15294: kanssa vaatii luullakseni noin 40 tai 50 painoarkkia. Nämä
15295: painoarkit ovat ensinnä ladottavat ja painatettavat ja toi-
15296: seksi pitää myös tarjota aikaa edustajille niihin tutustua.
15297: J:n voi ymmärtää muuta kuin että ratkaistavanamme olevat
15298: kysymykset ovat hyvin tärkeät ja työ tulee kovin pulmalli-
15299: seksi, jos riittämättömästi valmistuneena tulemme tänne 2
15300: p :nä syyskuuta. Jos sitä vastoin valiokuntien jäsenistä
15301: varsinkin ne pienemmät osastot, joita luullakseni monikin
15302: valiokunta asettaå valmistamaan päätöksiä, olisivat ehti-
15303: neet käyttää hyväkseen jonkun viikon tai pari lisää, niin
15304: voidaan paljoa valmiimpaa esittää eduskunnalle. On erin-
15305: omaisen tärkeätä saada asiat valmistetuiksi niin hyvin kuin
15306: mahdollista. Kyllä eduskunnan työt silloin sujuvat.
15307:        Minä siis nojautuen siihen, mitä olen sanonut, ja kat-
15308: soen etupäässä eduskunnan tehtävään ja mitä se vaatii, eh-
15309:  dottomasti asetun sille kannalle, että on parempi sekä kan-
15310: salle että myöskin meille tulla kokoon vähää myöhemmin,
15311: jotta saadaan lisää valmistukseen edes se aika, jota toinen
15312:  340                Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
15313: 
15314: 
15315: puolisko puhemiesneuvostoa on arvellut tarpeelliseksi. Toi-
15316: sin sanoen kannatan Iomaajan pitentämistä keskivaiheille
15317: syyskuuta. Mielestäni tämä on ehdottomasti tarpeen.
15318:        Ed. af Ursin: Kysymys on, niinkuin nähdään, herättä-
15319:  nyt hyvinkin eri mieliä. Mutta sosiaalidemokraattisessa
15320:  ryhmässä on suostuttu toiseen päivään syyskuuta, vaikka
15321:  heissä on hyvin suuri joukko niitä, jotka eivät tahtoisi pi-
15322:  tempää lomaa siihenkään asti. Luultiin nimittäin, että näin
15323:  pitkä loma tulisi tyydyttämään jotenkin kaikkia. Edustaja
15324:  Palmen on sanonut, että me olemme tulleet tänne valvomaan
15325:  Suomen kansan etuja. Minäkin luulen, että me emme ole
15326: tulleet tänne valvomaan jonkun erityisen ryhmän taloudel-
15327: lisia etuja. Mutta juuri sentakia olen vakuutettu, että me
15328: voimme aivan hyvin valvoa mainittuja kansan etuja, jos me
15329: kokoonnumme toisena päivänä syyskuuta. Myönnän, että
15330: loma on tarpeen täällä jo esitetyistä syistä, mutta minä olen
15331: ajatellut, että lomaa käytettäisiin ei taloudellisiin töihin.
15332: vaan sillä tavalla, että valiokunnat ensin pääpiirteissään
15333: suunnittelisivat niitä lakiehdotuksia, jotka ovat meille anne-
15334: tut, ja että asianomaiset sihteerit sitte kokoisivat aineksia ja
15335: tekisivät jonkunlaisen luonnoksen. Minulla on nimittäin se
15336: käsitys valiokuntien sihteerin toimesta, että se ei ole mi-
15337: kään kirjoittajan paikka, vaan toimi, johon on otettu henki-
15338: 1öitä, jotka ovat kykenevät asioita valmistamaan ja käsitte-
15339: lemään. Sittenkun edustajat taas tulevat takaisin syyskuun
15340: alussa, voisivat valiokunnat mainitun valmistuksen perus-
15341: teella ryhtyä työhön.
15342:       En tahdo tässä keskustella painattamis-kysymystä, sillä
15343: sehän on puhtaasti typograafinen asia, jonka kyllä saa jär-
15344: jestetyksi. Minä siis en ole voinut huomata, että ehdotusta
15345: eduskunnan työn alkamisesta syyskuun alussa, olisi min-
15346: käänlaisilla pätevillä syillä näytetty sopimattomaksi.
15347:        Ed. Schybergson: Jag har svårt att.taga denna fråga
15348: om den 2 eller 16 september så högtidligt som särskildt den
15349: senaste ärade talaren. Pör min del hade jag varit med om
15350: att till och med arbeta hela sommaren, om den socialdemok-
15351: ratiska fraktionen icke samtyckt, såsom hr af Ursin beha-
15352: gade uttrycka sig, tili sommarledighet; tror blott, att Iandt-
15353: dagsarbetet, på hvars påskyndande denna fraktion lägger
15354: så mycken vikt, därigenom skulle lidit i högsta grad. Men,.
15355: som sagdt, frågan om den 2 eller 16 september, två veckor
15356: hit eller dit, äro ju hugg i samma skåra. Jag är gärna med
15357: om det ena såväl som det andra. Mig synes dock, att, då
15358:                         Loman päättyminen.                   341
15359: 
15360: 
15361: ett stort antal af landtdagens medlemmar sätter vikt på ett
15362: uppskof till den 16, så borde man gå dem till mötes.
15363:        Ed. Palmen: Edustaja af Ursin lopetti sillä, että hän
15364: :ei ole huomannut, että mitään päteviä syitä oli tuotu esiin
15365: sen mielipiteen tueksi, jota hän vastusti. Minun täytyy
15366: sanoa, että minä en voinut herra af Ursinin puheesta löytää
15367: yhtään pätevää syytä, jolla hän olisi voinut antaa nojaa
15368: omalle mielipiteelleen, sillä lopullisesti kaikki rajoittui sii-
15369: hen, että hän vain oli ,luullut" ja ,ajatellut" sitä tai tätä.
15370: Mutta jokainen, joka on ollut valtiopäivätyössä mukana -
15371: minä uskallan siinä kohden vedota miltei kakkiin täällä ole-
15372: viin, jotka ovat olleet valiokunnissa ennen mukana - tie-
15373: tää, että se on hataraa olettamista, kun arvelee, että edus-
15374: kunnan valiokunnat kykenisivät yhdessä tai vaikkapa kah-
15375: dessa viikossa tekemään itselleen selväksi ,pääpiirteet" siitä,
15376: mitä heillä on tekemistä ja sitten uskaltaisivat jättää sihtee-
15377: reille muun työn suorittamisen. Sillä tapaa eivät suinkaan
15378: tvöt valtiopäivillä suju, siitä saanee arvoisa edustaja af Ursin
15379: kyllin kokemusta, sitten kun hän nyt saa olla mukana valio-
15380: kunnassa; aivan toisin todellisuus muodostuu.         Jos pää-
15381: piirteet ovat ennestään selvät, niin sitten valiokunnan työt
15382: tavalliseti ei merkitse enää paljoa. Mutta siinä on vaikeus
15383: edessä, että useimmat ja tärkeimmät nyt esitetyt kysymyk-
15384: set ovat sitä laatua, että pääpirteet eivät suinkaan ole niin
15385: selvät kuin luullaan. Toivomukset voivat olla selvillä,
15386: mutta kun toivomukset tahdotaan pukea selviksi periaatteiksi
15387: ja lakipykäliksi, niin on suuri työ edessä.
15388:        Edellisessä puheessani unohdin huomauttaa yhdestä
15389: syystä, joka täällä on myös esitetty, että muka väliaika,
15390: jos kahdella viikolla lykätään eduskunnan kokoontumista,
15391: tulisi liian lyhyeksi näitten valtiopäivien ja seuraavien vä-
15392: lillä. Tämä epäkohta ei kuitenkaan ole kovin vaarallinen,
15393: sillä kaikesta päättäen ei yksikään valiokunta tällä kertaa
15394: ehdi suorittamaan loppuun kaikkea, mitä sille on annettu
15395: ja vielä annetaan tehtäväksi. Jäänee siis siksi paljon työtä
15396: seuraaville valtiopäiville, että ne muodostuvat ikäänkuin
15397: näitten jatkoksi, ja sentähden väliajan lykkääminen kahdella
15398: viikolla ei mielestäni merkitse paljoa.
15399:        Pääasia on, että ne valiokunnat, joilla on kovin vai-
15400: keat työt edessä ja hyvin paljon jäseniä, jotka ensi kerran
15401: ovat mukana, joten ne ovat ihan outoja kaikkeen valio-
15402: kuntatyöhön, että nämät valiokunnat saavat riittävästi aikaa.
15403: Minä luulen, etten sano mitään kohtuutonta, jos tässä pyy-
15404: dän, että jotain arvoa annetaan niille, jotka ovat olleet mo-
15405: 342                 Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
15406: 
15407: 
15408: nilla valtiopäivillä mukana ja tehneet työtä ja tietävät, miltä
15409: se tuntuu. Vähän arvoa on luuloilla, joita voi olla henki-
15410: löillä, jotka eivät ikinä ole olleet valtiopäivillä mukana tai
15411: eivät ainakaan tiedä, miten työt valiokunnissa suoritetaan.
15412:        Ed. Sirola: Kaksi viime puhujaa on todella tehnyt
15413: asiasta liian suuren numeron. Arvelen, että olemme val-
15414: miit päättämään.
15415:       Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyt-
15416: tiin vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
15417:       Ken tahtoo anottavaksi lomaa syyskuun 2 päivään,
15418: vastaa jaa; jos ei voittaa, on eduskunta päättänyt anotta-
15419: vaksi lomaa syyskuun 16 päivään.
15420:       Lippuäänestyksessä annettiin 96 jaa- ja 93 ei-ääntä,
15421: sekä 1 tyhjä lippu, joten oli päätetty anottavaksi lomaa
15422: syyskuun 2 päivään saakka.
15423: 
15424:                         Arm. esityksiä.
15425:       Esitettiin pöydällä ollut arm. esitys n :o 17 maarara-
15426: hoista rautatierakennuksia varten, jonka puhemiesneuvosto
15427: oli ehdottanut lähetettäväksi valtiovarainvaliokuntaan.
15428:       Keskustelu:
15429:        Ed. Kolkki: Kun tämä arm. esitys lähetetään valio-
15430: kuntaan, niin tahtoisin kiinnittää huomiota muutamiin koh-
15431: tiin, jotka siinä ovat erittäin minun huomiotani herättäneet.
15432: Tässä alussa kerrotaan, mitenkä 1905-06 vuoden valtio-
15433: säädyt ovat päättäneet nämä kolme rautatietä rakennetta-
15434: vaksi Joensuusta Nurmekseen, Tornion radalta Laurilan
15435: seisahduslaiturilta Rovaniemeen ja Seinäjoen asemalta Kris-
15436: tiinankaupunkiin ja Kaskisiin ja ovat tällä päätöksellä aset-
15437: taneet nämät rautatiet, mitä koskee niiden rakentami§ta,
15438: minun nähdäkseni rinnastusten ja ovat määränneet myös töit-
15439: ten alkamista varten näillä rautateillä, kullekin määrätyn
15440: semman, Joensuun-Nurmeksen radalla 2 miljoonaa mark-
15441: kaa, Kemin-Rovaniemen 1 1 12 miljoonaa markkaa ja sa-
15442: man verran Seinäjoen-Kristiinankaupungin ja Kaskisten
15443: radalla. Tämä armollinen esitys tahtoo nyt tehdä muutosta
15444: muutamissa suhteissa tähän suunnitelmaan, mikä sillä on
15445: ollut pohjana kun nämät rautatiet ovat rakennettaviksi pää-
15446: tetyt, ja minä olen tässä erittäin ottanut puheen sen tähden,
15447: että minun nähdäkseni tämä Joensuun-Nurmeksen rata on
15448:                Arm. es. n:o 17 määrärahoista rautateihin.     343
15449: 
15450: 
15451: saanut hallituksen puolelta vähemmän huomiota osaksensa
15452: kuin nämät toiset radat. Kun nimittäin täällä arm. esityk-
15453: sen loppupuolella luemme, että hallituksen esityksen mu-
15454: kaan tulisi heti Kemin-Rovaniemen rata valmistettavaksi
15455: ennen 1909 vuoden loppua ja sitä myöten kuin sieltä työväki
15456: ja työnjohtajat pääsevät vapaiksi, olisivat sieltä siirtyvät
15457: Kristiinan ja Kaskisten radalle ja kun arvellaan, että vuo-
15458: sittain ainoastaan 6 tai 7 miljoonaa markkaa voidaan osoit-
15459: taa näihin kolmeen rautatietyöhön yhteensä, on minun mie-
15460: lestäni selvää, että tuo Kemin-Rovaniemen radan kiireh-
15461: timinen ja sen yhteyteen asetettu Seinäjoen-Kristiinan ja
15462: Kaskisten radan rakentaminen tulee vaikuttamaan sen, että
15463: Joensuun-Nurmeksen radalle tulee jäämään ainoastaan hy-
15464: vin vähän näistä varoista, mitä voidaan näille kolmelle rau-
15465: tatielle yhteisesti myöntää. Ja kun myönnettävä lienee että,
15466: joskin Kemin-Rovaniemen rata, tuo Peräpohjolan rata on
15467: tärkeä, on myös Pohjois-Karjalan rata tärkeä, ei mi-
15468: nun mielestäni pitäisi tällaista syrjäytystä päästä • tu-
15469: lemaan Joensuun-Nurmeksen rautatien osaksi.                  Arm.
15470: esityksessä kyllä tehdään selvää siiitä suunnitelmasta,
15471: että näillä rautateillä työt järjestettäisiin niin, että varsinkin
15472: Joensuun-Nurmeksen radalla otettaisiin pienempi osa työn-
15473: alaiseksi ja sitä myöten kuin se on valmistunut, siirryttäi-
15474: siin pohjoiseen päin, mutta niinkuin jo äsken huomautin on
15475: peljättävä, että rahaa jääpi Joensuun-Nurmeksen radalle
15476: ainoastaan vähän. Siitä tulee olemaan seurauksena se, että
15477: näiden vuosien kuluessa, 1909 vuoden loppuun mentäessä,
15478: on Joensuun-Nurmeksen rataa vasta eteläpäässä hyvin
15479: vähäsen tehty. Arm. esityksessä luvataan kyllä, että noi-
15480: den 6 tai 7 vuoden kuluessa tulisivat nämät kaikki radat
15481: valmiiksi, mutta minä pelkään, että jos näiden kolmen ensi-
15482: mäisen rakennusvuoden aikana voidaan tehdä ainoastaan
15483: pieni osa eteläpäätä Joensuun-Nurmeksen radasta, on siitä
15484: seurauksena että jälelle jääneinä vuosina ei ehditä tehdä
15485: loppuosaa tästä radasta valmiiksi, jotenka radan valmistu-
15486: minen tulee viipymään paljon enemmän kuin 6 tai 7 vuotta
15487: ja Pohjois-Karjala sentähden saapi tätä niin hartaasti odot-
15488: tamaansa rataa paljo kauemmin odottaa. Ja jos taas tah-
15489: dottaisiin nyt, silloin kun on Rovaneimen rata saatu val-
15490:  miiksi, välttämättömästi 6 tai 7 vuoden kuluessa saada
15491: myös Joensuun-Nurmeksen rata valmiiksi, täytyisi siihen
15492:  käyttää erityisen paljon varoja ja työvoimaa, sitä pitäisi
15493:  kiirehtimällä tehdä. Ja kun, niinkuin tämän radan kustan-
15494:  nusarvio osottaa, se rata kulkee vaikeasti rakennettavien
15495:  seutujen läpi, sinne tulee useita suuria siltoja ja muutenkin
15496: 344                Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
15497: 
15498: 
15499: ovat maanlaatu-olot rautatierakennukselle epäedulliset siellä,
15500: niin tästä voisi johtua sekin että se tulisi vieläkin kalliim-
15501: maksi kuin tämä viimeinen kustannusarvio osoittaa, vaikka
15502: 5 miljoonalla markalla viimeisen tarkemman tutkimuksen
15503: johdosta. Jotta voitaisiin välttää sitä, ettei Pohjois-Karjalan
15504: rautatie jäisi tällaiseen syrjäytettyyn asemaan, minä PYY-
15505: Uiisin valiokunnalle lausua sen toivomuksen, että se tarkoin
15506: ottaisi harkittavaksensa eikö siten tehtäisi kullekin näistä
15507: eri paikkakunnista, jotka rautatietä odottavat, parhaiten
15508: oikeutta, että määrättäisiin erityinen rahamäärä kullekin
15509: rakennettavana olevalle rataosalle, joka määrättäisiin näi-
15510: den ratojen kustannusarviosumman mukaan.             Minä en
15511: tahdo mitään lausua siitä, mitenkä paljo olisi toivottava
15512: näille rautatierakennuksille yhteisesti, vaan sitä toivoisin,
15513: että kullekin rautatielle annettaisiin oma osansa, eikä siinä
15514: tarkoituksessa osoitettavia varoja pantaisi yhteiseen kuk-
15515: karoon.
15516:       Ed. Huoponen: Minä pyytäisin asianomaisen valtio-
15517: varainvaliokunnan kiinnittämään huomiota siihen huolestut-
15518: tavaan ilmiöön, joka kulkulaitosrahastossa viimeisten vuo-
15519: sien kuluessa on käynyt yhä tuntuvammaksi, kun nimittäin
15520: menot huimaavassa määrin kasvavat ja tulot huomatta-
15521: vassa määrässä pienenevät. Seuraus tästä onkin, niinkuin
15522: valtiovarain toimituskunnan antamasta kertomuksesta käy
15523: selville, että esim. vuosilta 1901-1904 menojen lisääminen
15524: on tuottanut yli 9 miljoonan vajauksen, ja koko rahaston
15525: vaillinki tekee yli 28 miljoonaa. Jos tätä menoa saa jatkua,
15526: on seuraus selvä. Ja seuraukset tästä huolestuttavasta
15527: järjestelmästä ovat jo olemassa; siitähän on aiheutunut mui-
15528: den muassa viimeaikainen korotus rautateiden kuletusmak-
15529: suissa.
15530:        Valtiovarainvaliokunta on kyllä kiinnittänyt huomiota
15531: tähän epäkohtaan ja seurauksena onkin ollut, että hallitus
15532: on asettanut erityisen komitean tutkimaan syitä tähän ilmi-
15533: öön. Mutta niin kauan kuin nämä epäkohdat säännöllisesti
15534: ja yhä suuremmalla voimalla esiintyvät, on niihin yhä edel-
15535: leen kiinnitettävä mitä suurinta huomiota. Minusta aina-
15536: kin näyttää siltä että pääsyy tähän yhä kasvavaan meno-
15537: jen lisääntymiseen on siinä, että rautateiden ja rautatie-
15538: huoneustojen rakentaminen tulee yhä kalliimmaksi ,työkus-
15539: tannukset nousevat vuosi vuodelta. Meillä näyttää pääse-
15540: vän se periaate yhä yleisemmäksi, että Suomi pitäisi tehdä
15541: semmoiseksi maaksi, joka esiintyisi ulkonaisesti hyvin mah-
15542: tavana. Jos vertaa meikäläisiä oloja muiden maiden, esim.
15543:               Arm. es. n:o 17 määrärahoista rautateihin.    345
15544: 
15545: 
15546: semmoisen kuin Englannin, pääomista rikkaan maan, oloi-
15547: hin tässä suhteessa, niin miten vaatimattomia ovatkaan
15548: siellä pääkaupungin rautatieasemat niihin asemarakennuk-
15549: siin verraten, joita meillä suunnitellaan esim. Viipuriin ja
15550: Helsinkiin, ja niihin miljoonin nähden, joita niiden on aja-
15551: teltu tulevan maksamaan.
15552:        Minussa ei ole tietysti mitään rakennusmestarin vikaa,
15553: mutta sen verran on minulla kuitenkin kokemusta raken-
15554: nustenkin alalla, että voin väittää, että esim. rakennukset
15555:  rautateillä tulevat ainakin puolta ellei enemmänikn kalliim-
15556: miksi kuin yksitysten rakennuttamat rakennukset, vaikka
15557: yksityinen rakentaisi kuinkakin hyvin. Kun katselee työn-
15558: tekoa rautatien asemilla, niin väkisinkin johtuu mieleen, että
15559: siellä aijotaan toteuttaa tuo periaate, jota nykyään kiihke-
15560:  ästi vaaditaan: paljo palkkaa, vähä työtä. Ainakin omasta
15561: puolestani olen tehnyt sen havainnon, että monasti näkyy
15562: olevan kysymys vaan siitä, kuinka saisi nuo ikävät ja pitkät
15563:  työtunnit paraiten kulutetuiksi. Tuppi harvoin heiluu. Minä
15564: puolestani soisin, että ainakin koetettaisiin miettiä, eikö
15565: urakkajärjestelmän kautta voitaisi saada näitä menoja tun-
15566: iuvassa määrässä supistetuiksi.
15567:        Maaseudulla pienemmiHäkin asemilta tehdään yhä
15568:  uudestaan anomuksia siitä, minkälaisia mukavuuksia siellä
15569: olisi aikaansaatava; pieneromilläkin asemilla vaaditaan esim.
15570:  toisen luokan odotussalia. Ei tyydytä kolmannen luokan odo-
15571:  tussali. Mutta kun kerran kansamme eduskunta tulee yh-
15572:  dessä kamarissa toimeen, niin arvelen että matkustava
15573: yleisö voisi aivan hyvin viihtyä ne muutamat minuutit, kun-
15574:  nes juna pääsee liikkeelle, yhdessä kamarissa.
15575:        En puolestani myöskään tarkemmin tunne minkälaiset
15576:  työvelvollisuudet ovat rasittamassa suuremmissa liikekes-
15577: kuksissa, varsinkin kaupungeissa, mutta minusta tuntuu. että
15578:  ainakin pienemmillä maaseutuasemilla voitaisiin työvelvol-
15579:  lisuuksia lisäämällä ja sovittamalla vähentää sekä virka-
15580:  miesten että palveluskunnan lukumäärää tuntuvasti.
15581:         Joka tapauksessa olisi suotavaa, että valtionvarain-
15582:  valiokunta ja ne komiteat, jotka hallitus on asettanut tätä
15583:  epäkohtaa pohtimaan, ottaisivat perinpohjaisen harkinnan
15584:  alaiseksi, miten menot ja tulot saataisiin niin sopusuhtaisiksi
15585:  että kansantaloudelliselta kannalta katsottuna kulkulaitos-
15586:  järjestelmä tulisi niin edulliseksi ja tuottavaksi kuin mah-
15587:  dollista, ainakin siksi kunnes mahdollisesti saadaan Marxin
15588:   ja Bebelin reseptin mukaan se sosiaalinen ihannevaltio,
15589:  jossa tietysti jokainen valtion kansalainen on oikeutettu saa-
15590:  maan niin suuria oikeuksia kuin mahdollista, ja jossa var-
15591: 346                 Istunto 8 p. kesäkuuta 1907
15592: 
15593: 
15594: maan silloin jokainen valtion kansalainen paasee käyttä-
15595: mään maksuttomasti, ei ainoastaan sähkörautatietä, vaan
15596: myös, mikä on luultavaa, maanteillä ja kujilla kuljeskelevia
15597: automohiilejä j. n. e.
15598:       Ed. von Alfthan: Nu föreliggande nåd. prop. har för
15599: landtdagen en ohehaglig öfverraskning med sig i det att
15600: slutsumman af de vid senaste landtdag heslutna järnvägarna
15601: med 71 12 miljoner mark öfverstiger kostnadsförslaget. Denna
15602: öiverstigande summa kan ju delvis förklaras af de synnerli-
15603: gen häftigt stegrade arhetslönerna, med därmed följande för-
15604: dyrning af materielen. Detta kunde ju låta tillämpa sig i
15605: hufvudsak på Rovaniemi hanan och österhottniska hanan~
15606: men då hanan till Nurmes med mer än 5 miljoner öfverstiger
15607: kostnadsförslaget, så kan man icke tycka annat än att det
15608: måste hafva uppgjorts på mycket lösa grunder. Emellertid
15609: försvårar detta kommunikationsfondens ställning i hög grad
15610: och tager man tillika i hetraktande, att enligt senaste landt-
15611: dags heslut kommande landtdag antagligen måste skrida till
15612: beslut om en sammanhindningshana till Savolaks, så äro vi
15613: heträffande järnvägshyggnadsarheten hundna för kanske 5
15614: a 6 år framåt. Ty, jag erkänner gärna, att staten såsom så-
15615: dan knappast kan gå väsentligt öfver det arhetsprogram,
15616: som här nu är föreslaget, och hvilket synes mig synnerligen
15617: väl hetänkt och lämpligt under de nu rådande faktiska förhål-
15618: landena. Emellertid står landet inför den situation, att några
15619: vidare järnvägshyggnader utöfver de hittills heslutna och
15620: denna föreliggande sammanhindningshana under de när-
15621: maste 5 a 6 åren knappast kan komma tili utförande. Det är
15622: möjligt att man måste foga si~ häri, men det vore utan tvif-
15623: vel önskligt, om man skulle finna på utvägar att, på sidan om
15624: detta statens officiella järnvägshyggnadsprogram, genom en
15625: sammanslagning af fritt initiativ och statens financiella un-
15626: derstöd, i någon mån härutöfver hygga järnvägar i sådana
15627: trakter, där det göres mest trängande hehof af dem, och sär-
15628: skildt på sådana trakter där själfva hyggden i afsevärd grad
15629: skulle financielt understöda järvägsföretaget. Under flere
15630: föregående landtdagar hafva ständerna uttalat att järnvä-
15631: gar särskildt horde komma tili uppförande i sådana trakter.
15632: där den omliggande näiden, som närmast drager nytta af
15633: järnvägen, skulle hidra~a med riklig uppoffring för egen del.
15634: Detta är ju en riktig och sund princip, men har icke tagits i
15635: hetraktande vid heslutandet om järnvägars hyggande. Då
15636: den första gången skulle kunnat tagas i hetraktande vid se-
15637: naste landtdag, så hlef den lagd ad acta. Detta gäller såväl
15638:               Arm. es. n:o 17 määrärahoista rautateihin.     347
15639: 
15640: 
15641: banan Åbo-Nystad, som Uleåborg-Waala, där från privat
15642: håll ganska afsevärda anbud gåfvos. Under sådana förhål-
15643: landen måste man medgifva att det icke är uppmuntrande
15644: att erbjuda ekonomiskt understöd, när vederbörande sedan,
15645: då det kommer tili kritan, icke tager hänsyn härtill. Sådant
15646: måste nedslå lusten och modet för Privat initiativ, som nu
15647: i alla fall är en mäktig driffjäder för vidare utveckling af
15648: järnvägsnätet, och det synes mig nödigt att påfinna ett eller
15649: annat sätt, på hvilket denna privata företagsamhet icke blott
15650: icke skulle nedslås, utan yttermera stimuleras. Jag medgif-
15651: ver, att det icke är så lätt att finna ett sådant sätt. Jag har
15652: dock tänkt att det kanske icke vore så alldeles omöjligt att
15653: på den nu så moderna andelsvärksamhetens väg komma till
15654: resultat. Ifall kommuner, städer och de landskommuner,
15655: som beröras af den lokala järnvägstrafiken, och hvilka för
15656: ändamålet hafva förbundit sig eller komma att förbinda sig
15657: att ikläda sig uppoffringar, skulle påtaga sig risken af att
15658: efter uppgjordt kostnadsförslag bygga sådana banor, hvilka
15659: skulle utgöra en naturlig länk i det bestående statsbanenä-
15660: tet, så tror jag att det icke vore alldeles omöjligt att åstad-
15661: komma från kommunikationsfondens sida sådant penninge-
15662: tillskott, som satte dessa, så att säga, kommunala samfällig-
15663: heter i tillfälle att för sin risk och räkning utföra sådana
15664:  järnvägssträckningar, som, sedan de blifvit färdiga till för-
15665: valtning och drift, skulle öfvertagas af staten, hvarvid staten
15666:  naturligtvis skall utöfva kontroll öfver byggnadssättet. Det
15667:  som mest afskräcker den privata företagsamheten på detta
15668:  område är svårigheten att inom afsevärd tid få driften af den
15669:  färdiga iärnvägen att gå financielt ihop. Jag medgifver, att
15670:  detta är en sak, som kunde kräfva vidlyftigare beredning än
15671:  jag nu kan egna den, men jag har dock velat taga saken till
15672: tals vid detta tillfälle för att vederpörande utskott måtte kunna
15673:  taga under ompröfning, huruvida på detta eller något annat
15674:  sätt den privata offervilligheten på detta område under den
15675:  närmaste perioden af 5 a 6 år kunde uppmuntras.
15676:       :Ed. Hakulinen: Armollisessa esityksessä ehdotetaan,
15677: että Joensuun-Nurmeksen rata jaettaisiin kahteen, mah-
15678: dolliseti kolmeen osaan ia että ainoastaan eteläinen osa siitä
15679: pantaisiin työn alaiseksi. Radan pituuteen ja käytettävänä
15680: olevien varojen niukkuteen katsoen lieneekin välttämätöntä,
15681: että ainoastaan osa rataa ensinnä rakennetaan ja vasta sit-
15682: ten siirretään työ toiselle osalle. Mutta paikkakunnan oloja
15683: silmälläpitäen ei rataa voida missään tapauksessa jakaa
15684: kolmeen, vaan ainoastaan kahteen vuoroon. Lieksa, Pielis-
15685: 348                 Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
15686: 
15687: 
15688: järven kirkonkylä on epäilemättä radan tärkeimpiä liike-
15689: paikkoja. Olisi suuri erehdys, jos rataa ei yhtä haavaa
15690: valmistettaisi aina sinne asti, vaan pysähdyttäisiin pari peni-
15691: kulmaa etelämpänä sijaitsevaan Vuonislahden kylään. Niin
15692: näyttää kuitenkin armollisesta esityksestä ja hallituksen
15693: tähänastisista toimenpiteistä päättäen olevan tarkoitus. Siitä
15694: olisi suurta haittaa paikkakunnan liikenteelle, ja myöskin
15695: radan kannattavaism1s väliaikaisesti siitä suuresti kärsisi.
15696: Siitä syystä minä katsoisin välttämättömäksi, että nimen-
15697: omaan määrättäisiin, että rataosa Joensuu-Lieksa on koko
15698: pituudeltaan heti pantava työnalaiseksi ja että sitte kun tämä
15699: rataosa valmistuu, työ radalla siirrettäisiin Lieksan-Nur-
15700: meksen osalle, joka taas vuorostaan samalla kertaa valmis-
15701: tettaisiin.
15702:        Mitä radan valmistusaikaan tulee, niin on mielestäni
15703: kohtuullista, että eteläinen rataosa valmistuu samaan aikaan
15704: kuin Kemin-Rovaniemen rata eli siis ennen vuoden 1909
15705: loppua ja että taasen pohjoinen rataosa saadaan loppuun
15706: suoritetuksi viimeistään vuoden 1911 kuluessa.         Pohjois-
15707: Karjalan pohjoinen osa on kauan odottanut rataa, ja sitä se
15708: kipeästi kaipaa. Tänäkin keväänä siellä saatiin kärsiä re-
15709: hun puutetta, leivän puutetta, kaiken elämisen puutetta, siellä
15710: saatiin myöhäistä laivakeHä odottaessa tasata miehiä myö-
15711: ten osaneniin vähäiset jauhovarat, jotta ihmiset ja elukat
15712: eivät kuolisi nälkään. On syytä toivoa että Ylä-Karjalan
15713: kansa vihdoinkin vapautetaan näistä kärsimyksistä ja se
15714: saadaan aikaan siten, että rata sinne mitä pikimmin, viivyt-
15715: telemättä rakennetaan. Minä toivon, että valiokunta harki-
15716: tessaan armollista esitystä, ottaisi nämä nyt esille tuodut
15717: seikat suosiolliseen huomioonsa.
15718:        Ed. Aalto: Täällä on huomautettu, että arm. esityk-
15719: sessä olisi erikoisemmin syrjäytetty Joensuun-Nurmeksen
15720: rata, mutta minusta näyttää, että vielä erikoisemmin olisi
15721: syrjäytetty Seinäjoen-Kristiinan-Kaskisten rata. Mainittu
15722: rata, kuten tiedetään, on ollut kyseessä jo kolmekymmentä
15723: vuotta ja viimeisten edellisillä varsinaisilla valtiopäivillä se
15724: lopullisesti päätettiin, vaikka päätekohdasta ei oikein sovittu,
15725: ja silloin esitys tuli sen vuoksi korkeimmassa paikassa hyl-
15726: jätyksi. Viime valtiopäivillä se lopullisesti taas uudestaan
15727: hyväksyttiin, ja saikin armollisen hyväksymisen, ja kuten
15728: kuten armollisesta esityksestä näkyy, määrättiin 1 1 / 2 mil-
15729: joonaa markkaa täksi vuodeksi mainitun radan rakentami-
15730: seen. Kuitenkin nyt, kuten armollisesa esityksessä huoma-
15731: taan, ei ole voitu ryhtyä erikoisempaan työhön mainitulla
15732:                Arm. es. n:o 17 määrärahoista rautateihin.     349
15733: 
15734: 
15735: radalla, eikä lopullista suunnitelmaa tehdä. Minusta nähden
15736: kun mainittu rata on ollut esillä paljon ennen noita toisia ra-
15737: toja, ansaitsee se suurempaa huomiota. Mainittu rata, ku-
15738: ten tiedetään, kulkee hyvin taajaan asutun seudun läpitse.
15739: jossa on hyvin huonot kulkutiet Etenkin keväisin on vai-
15740: keata kulkea suurten tulvien takia, ja kuitenkin ovat mat-
15741: kat pitkät, 60 km ja enemmänkin läheisimpiin kaupunkeihin.
15742: joihin aina on äärettömän suuri liike. Tiet menevät aivan
15743: käyttökelvottomiksi ja sentähden on paikkakunnan kansa
15744: kauan kaivannut että mainittuun rataan .pantaisiin suurempaa
15745: huomiota. Minä toivoisin, että valiokunta ottaisi huomioon,
15746: että mitä ei tuosta 11 12 miljoonasta tänä vuonna voida käYt-
15747: tää mainittuun rataan, se käytettäisiin ensi vuoden kuluessa.
15748:        Armollisessa esityksessä sanotaan, että vasta sitten
15749: voitaisiin tarmokkaammin ryhtyä mainittua rataa rakenta-
15750: maan, kun työväkeä ja työnjohtajia saataisiin Kemin-Rova-
15751: niemen radalta. Mutta tunnettua on että paikkakunnalla on
15752: suuret joukot työtöntä väkeä, joten siis ei työväestä olisi
15753: puutetta. Tiedetään myöskin että työnjohtajiakin on, kun
15754: niitä vaan otetaan. Tätenhän ei tarvitse paikkakunnan
15755: työttömien kulkea Suomen toisesta laidasta toiseen kulutta-
15756: massa vähäistä omaisuuttaan, vaan voisivat he paikkakun-
15757: nalla saada työtä. Täten eivät myöskään olot erityisesti kal-
15758: listuisi, kun oman paikkakunnan työväellä voitaisiin valmis-
15759: taviin töihin ryhtyä.
15760:        Minä siis toivoisin, että valiokunta toimisi siihen suun-
15761: taan, että työt tälläkin radalla alotettaisiin. Se ei suuresti
15762: viivyttäisi toisten ratojen valmistumista, koska ei ainakaan
15763: työväen tarvitsisi siirtyä sieltä tänne.            ·
15764:        Täällä ei tietysti tällä kertaa erityisesti ole kysymyk-
15765: sessä ratojen kannattavaisuus, mutta koska eräs arvoisa ko-
15766: kenut edustaja on siitä lausunut mielipiteensä, niin sopinee
15767: kai minunkin se tehdä. Ei suinkaan ole meidän maassamme
15768: ollut päätarkoituksena, että rautatiet olisivat mitään erityi-
15769: sen suuria tulolähteitä varten, kuten esim. Saksassa, vaan
15770: onhan tiettyä, että rautatiet, paitsi sitä voittoa, mitä ne tuot-
15771: tavat, äärettömän suuressa määrässä välillisesti hyödyttä-
15772: vät kansaa, ja ovat siis kansalle suureksi rikkaudeksi, jos ei
15773: juuri voiton kautta, niin ainakin hyödyn kautta mitä ne tuot-
15774: tavat.
15775:        Täällä sanottiin, että kun katselee rautatien työmies-
15776: ten työntekoa, niin näyttä se siltä kuin he tahtoisivat tehdä
15777: vaan vähän työtä, mutta saada paljon palkkaa. Joka tähän
15778: suuntaan puhuu, se ei tunne rautatietyömiehen oloja. Tehdä
15779: työtä kymmenen, yksitoista tuntia päivässä, asua kolmen-
15780: 350                 Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
15781: 
15782: 
15783: kin kilometrin matkan päässä työpaikasta, elättää suurta
15784: perhettä ja itseään sekä saada 2 markkaa keskimäärin päi-
15785: vässä palkkaa, tämä vaikuttaa sen, ettei mies, olipa hänellä
15786: miten hyvä tahto hyvänsä, jaksa kovin ripeästi heilua. Monta
15787: kertaa tulee ajatelleeksi: kunpa tämä päivä loppuisi, että
15788: saisi väsyneen ruumiinsa lepoon painaa. Jos tahdotaan
15789: enemmän työtä saada valmiiksi, olisi minusta myös työnte-
15790: kijöille maksettava enemmän palkkaa. Kyllä myös silloin
15791: työ luistaa.
15792:        Sitte sanotaan että pitäisi hankkia urakoitsijoita. Sillä
15793: tavoin vaan välikädet saisivat hyötyä työntekijäin kustan-
15794: nuksella. Sillä tiettyä on, että välikädet tahtovat itselleen
15795: suurta voittoa, mikä ei tule valtion eikä myöskään työväen
15796: hyväksi. Näin ollen tämä ei ollenkaan hyödyttäisi, vaan va-
15797: hingoittaisi ratakustannuksia.
15798:        Täällä on myös sanottu, että rautatiepalvelijakunta on
15799: niin suuri, että näyttää sitä saavan paljon vähentää. Minä
15800: tiedän että nykyisin, etenkin kiireellisinä aikoina, saavat
15801: rautatiepalvelijat työskennellä jopa 16 tuntia vuorokaudessa.
15802: Iieillä ei ole yötä eikä pyhää kiireellisinä aikoina; he eivät
15803: aina tiedä edes päivämääristäkään, ja nyt heitä vielä tahdot-
15804: taisiin kiristää aivan koneen kaltaisiksi. Minä toivoisin, että
15805: arvoisat puhujat enemmän kiinnittäisivät huomiotaan siihen
15806: raskaaseen rasitukseen, joka nyt painaa niin hyvin rautatien
15807: valmistajia kuin palvelijoitakin, ja ettei pantaisi kiveä kuor-
15808: man päälle.
15809:        Ed. Koponen: Täällä on jo lausuttu sellainen ajatus
15810: Karjalan radasta että sitä pitäisi jatkaa Lieksaan asti yhtä-
15811: mittaa. Jos se rata-osa tehdään, Uimaharjuun tai Vuonis-
15812: lahden kylään asti, ei siitä olisi suuressa määrässä valtiol-
15813: Iekaan hyötyä, sentähden että se sillä tavoin tulisi keskeyty-
15814: mään välille, jossa ei ole minkäänlaista suurempaa liikettä.
15815: Jos rata rakennettaisiin Lieksaan saakka, olisi siellä suu-
15816: rempi liikekeskus, josta liike haaraantuu useammalle suun-
15817: nalle. Evästyksenä valiokunnalle tahdon lausua sen, että
15818: otettaisiin se näkökohta lukuun että rata rakennettaisiin Liek-
15819: san kylään. Se seikka että radan rakentaminen jo on kes-
15820: keytetty Lieksan ja Vuonislahden välillä, on herättänyt
15821: suurta paheksumista. Hallitukselle on useastikin tehty ano-
15822: muksia tästä asiasta ja pyydetty, että rata rakennettaisiin
15823: Lieksaan saakka. Jos tämän radan rakentaminen keskeytet-
15824: täisiin, tulisi paikkakunnan väestö siitä suuressa määrässä
15825: kärsimään. Sillä jos mikään niin se paikkakunta tarvitsee
15826: kulkuneuvoja että voitaisiin sinne saada viljaa ja eläinten
15827:               Arm. es. n:o 17 määrärahoista rautateihin.     351
15828: 
15829: 
15830: rehua, koska paikkakunta kuuluu sellaisiin seutuihin että siellä
15831: aina viljaa kaikista enimmän tarvitaan.
15832:       Ed. Karbi: Vaikka soisinkin että J oensuun-Nurmek-
15833: sen ja Seinäjoen-Kristiinan-Kaskisen rata tulisi rakenne-
15834: tuksi niin pian kuin mahdollista, niin kumminkin pyytäisin
15835: kannattaa halituksen esitystä siinä kohden, missä puoluste-
15836: taan Kemin-Rovaniemen radan rakentamista ennen vuoden
15837: 1909 loppua.
15838:       Ed. Alkio: Minäkin pyydän saada huomauttaa siitä
15839: seikasta, että Kristiinan-Kaskisen-Seinäjoen rata on jä-
15840: tetty jotenkin syrjään tässä armollisessa esityksessä ja pyy-
15841: dän siinä suhteessa yhtyä edustaja Aallon täällä ennen anta-
15842: maan lausuntoon. Muuten mitä tulee edustaja Huoposen lau-
15843: suntoon, voin useissa suhteissa siihen yhtyä, ainakin mitä se
15844: koskee entisten rautatierakennusten uudistuksia ja korjauk-
15845: sia. Ne kysyvät tavattoman suuria pääomia, noudatettaessa
15846: sitä tuhlausjärjestelmää, jota rautatierakennuksien uudiste-
15847: luissa harjoitetaan. .Jos valiokunnalla on jonkun verran tilai-
15848: suutta tässä kohden vaikuttaa asian menoon, niin kyllä edus-
15849: taja Huoposen lausunto siinä suhteessa ansaitsee kannatusta
15850: ja minä siis siihen yhdyn.
15851:        Ed. Kirves: Minä erittäin tahtoisin huomauttaa val-
15852: tiovarain käytöstä rautateitä rakennettaessa.           Edustaja
15853: Huoposen pyydän ottamaan huomioon sen tosi seikan, että
15854: rautatierakennuksissa virkamiesten palkat nousevat 1 / 3 :aan,
15855: jopa enempäänkin työmiesten palkoista.          On kokemusta
15856: siitä, että rautatierakennuksilla vähennetään talvisaikaan
15857: työvoimia ja jätetään jäljelle ainoastaan sen verran että nämä
15858: suuripaikkaiset insinöörit, mestarit ja työnjohtajat voivat
15859: saada palkkansa, sen nojalla että heillä on joitakuita miehiij
15860: siellä työssi:i.. Näin tapahtui Kotkan radalla, näin on tapahtu-
15861: nut ehkä kaikilla muillakin radoilla.       Semmoisina aikoina
15862: nin'tittäin, jolloin maa on kovempi, ja katsotaan, että rakennus
15863: tulee kalliiksi, pidetään kyllä huoli, että työnjohtajat saavat
15864: palkkaa, että heillä olisi jonkun verran hommaa, että heillä
15865: olisi jonkun verran peräänkatsomista, mutta työmiehiä vä-
15866: hennetään pois, ja ainoastaan muutamia jätetään tö!hm.
15867: Minä py-ydän rautatievaliokunnan ottamaan huomioon tämän
15868: ja tekemään tilastoa siitä, kuinka suuressa suhteessa virka-
15869: miesten, insinöörien, mestarien ja työnjohtajien palkat ovat
15870: olleet tähän asti rakennetuilla rautateillä työmiesten palk-
15871: koihin verrattuna. Minä rohkenen vielä väittää että ne nou-
15872: 352                  Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
15873: 
15874: 
15875: sevat suhteellisesti siksi suuriksi, että jos tilastoa saadaan,
15876: niin ainakin tämä edustajajoukko täällä tulee hämmästy-
15877: mään niitä numeroita.
15878:       Päätös:
15879:       Arm. esitys n: o 17 lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
15880: 
15881: 
15882: 
15883:       Arm. esitys n :o 18 eräänlaisista yhteismetsistä ai-
15884: heutti seuraavan
15885:       keskustelun:
15886:        Ed. Kairamo: Useassa edellisessä lähetekeskuste-
15887: lussa on lausuttu ankarat moitteet arm. esitysten johtavien
15888: periaatteiden johdosta siitä, että ei ole osattu niitä laatia
15889: ajanmukaiseen henkeen. Sitä hauskempi on tätä arm. esi-
15890: tystä lukiessa konstateerata, että sellaiset moitteet eivät
15891: tässä tapauksessa ole paikallaan. Tosin on esityksen pe-
15892: rustelu monessa suhteessa hatara ja puutteellinen, mutta sen
15893: tarkoitus on kuitenkin hyvä ja kaikin puolin suositeltava.
15894: Ainakin se käy oikeaan suuntaan.
15895:        Tämmöisen lain aikaan saaminen on jo aikaisemmin-
15896: kin huomattu tarpeelliseksi. Koska tämän esityksen esihis-
15897: toriasta ei ole tässä mitään mainittu, pyydän saada huo-
15898: mauttaa, että jo 1904 -05 vuosien Valtiopäivilie valmistet-
15899: tiin arm. esitys, jonka sisällys oli suunnilleen sama kuin tä-
15900: mäkin; asia silloin raukesi, kun huomattiin, että silloiset val-
15901: tiosäädyt eivät taipuneet tämmöisiä asioita käsittelemään.
15902: Kun valtion varoja niin runsaassa määrin kiinnitetään maan-
15903: hankintaan tilattomille kuin mitä jo on tapahtunut ja toivotta-
15904: vasti vieläkin suuremmassa määrässä tästä lähtien tapah-
15905: tuu, on täysi oikeus vaatia, että saadaan takeita siitä, että
15906: nämä toimenpiteet tuotavat pysyväisen tuloksen, etteivät
15907: varat hiekkaan juokse. Jos näiden tilojen haltijat saadaan
15908: sillä tavoin sidotuiksi yhteismetsään kuin mitä arm. esitys
15909: tarkoittaa, on heille samalla hankittu taloudellinen tuki, joka
15910: epäilemättä on heille suuri-arvoinen ja joka ei voi olla ilman
15911: suurta merkitystä heidän ankarassa toimeentulotaistelus-
15912: saan. Onko tämmöinen lakimääräys riittävä tuki näille ti-
15913: lanhaltijoille, se on eri kysymys. Tänään jätetään vielä edus-
15914: kunnalle m. m. anomusehdotus, jossa tämä kysymys tilan-
15915:                   Arm. es. n:o 18 yhteismetsistä,          353
15916: 
15917: haltijain oikeudellisesta asemasta kyseessäolevilla tiloilla
15918: otetaan harkinnan alaiseksi. Minun ei siis tarvitse nyt ryh-
15919: tyä selvittelemään tarkemmin tätä asiaa, mutta pyydän kui-
15920: tenkin valiokunnalle evästykseksi lausua sen toivomuksen,
15921: että se koittaisi keksiä keinon, jonka kautta nyt tarkoitettu
15922: lakimääräys tulisi eräissä kohdin jyrkemmäksi kuin mitä
15923: esitys tarkoittaa. Rohkenen nimittäin toivoa, että kävisi
15924: mahdolliseksi säätää, että puutavarayhtiön oikeus hankkia -
15925: itselleen tämmöisiä tiloja kokonaan ehkäistäisiin. - .Esityk-
15926: sen 5 § :ssä m. m. puhutaan kunnan maasta, joka myöskin olisi
15927: asetettava tämän lain alaiseksi. Pelkään että tästä sana-
15928: muodosta mahdollisesti voi syntyä epäilyksiä, mitä sillä tar-
15929: koitetaan. Toivoisin sen vuoksi, että valiokunta antaisi
15930: tälle pykälälle semmoisen sanamuodon, josta kävisi epää-
15931: mättömän selväksi, että tällä tarkoitetaan semmoisia maita,
15932: jotka lahjoituksen, testamentin tahi oston kautta ovat jou-
15933: tuneet kunnan omiksi.
15934:       .Ed. Pykälä: .Edustaja Kairamo on jo puhunut asian
15935: puolesta jotenkin lämpimästi. Mutta tuntuu siltä, että edus-
15936: taja Kairamokaan ei vielä tunne tämmöisen yhteismetsän
15937: olemassaoloa.     Armollinen esitys tietysti tarkoittaa sem-
15938: moisia yhteismetsiä, joita lohkaistaan niistä tiloista, joita
15939: valtion avulla ostetaan. Tuo yhteismetsä-aate on äärettö-
15940: män tärkeä sen puolesta, että se tukee pikkutilallisten talou-
15941: dellista toimeentuloa. Mutta minä pyytäisin että valiokunta
15942: ottaisi huomioon, että kun tuollaisia yhteismetsiä leikataan
15943: erilleen, niitä ei asetettaisi sellaisten määräysten alaisiksi
15944: kuin lahjoitusmaiden metsät on asetettu. Minä luulisin, että,
15945: jos asetetaan ehdoksi että tuon tilattoman on osansa ensin
15946: valtiolta lunastettava, niin valtio käyttää hyväkseen tuota
15947: yhteistä metsää. Tästä seuraa, että silloin kun tuo tilalli-
15948: nen panee viljelyksensä kuntoon ja hänen menonsa käyvät
15949: kolminkrtaisiksi, silloin hän ei pääse edes kuivaa puuta otta-
15950: maan tuosta yhteismetsästä, vaan pitää polttaa kasvavaa
15951: tulevaisuuden omaisuuttansa. Pyytäisin lämpimästi valio-
15952: kunnalle suosittaa, että se ottaisi huomioon että on maas-
15953: samme hyvinkin paljon tällaisia yhteismetsiä, nimittäin Vii-
15954: purin läänin lahjoitusmailla. Siellä on ainakin 15 tällaista
15955: yhteismetsää. Kun isojakoa toimitettaissa ne leikattiin irti,
15956: ei ollenkaan otettu huomioon sitä että useita taloja jäi aivan
15957: metsättä. Sanottiin vaan: ,teillä on leikattuna yhteismetsää
15958: ja sieltä saatte". Mutta toisin kävi. Valtio asetti ehdoksi
15959: että ensin on lunastettava tilat ja sitte vasta saavat metsää
15960: :yhteisomaisuutena hoitaa. Silloin juuri kun heillä on kor-
15961:                                                       23
15962: 354                 Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
15963: 
15964: 
15965: kea veronmaksu, silloin heidän yhteisomaisuutensa seisoo
15966: käyttämättä, puut mätänevät ja vanhenevat siellä. Se on
15967: niin monta vienyt taloudelliseen perikatoon ja tulee yhä
15968: vielä viemään, jollei siinä korjausta tehdä.
15969:        Mitä tulee siihen, että semmoiset tilat, missä yhteis-
15970: metsiä on, joutuvat puutavarakeinottelijain käsiin, niin se
15971: on hyvin luonnollinen asia. Esimerkiksi pohjois-R.uotsissa
15972: on hyvin paljon tällaisia puutavarayhtiöitä. Siellä oli eräs
15973: jakokunta eli pitäjä, jolla oli tällainen äärettömän arvokas
15974: yhteismetsä, niin että talonpojat elivät ihan metsiensä tuot-
15975: teilla, ja maanviljelys on jäänyt ala-arvoiseksi. Mutta nyt
15976: metsäyhtiöiden kävi sääliksi että talonpojat niin helposti eli-
15977: vät, ettei muuta kun nostivat rahoja metsästään ja saivat
15978: olla jotenkin joutilaina. Heti keksivät metsäyhtiöt keinon.
15979: He ostivat kaikki tilat, jotka olivat yhteismetsään osallisia,
15980: ja niin muodoin yhteismetsät joutuivat sellaisille metsä-
15981: yhtiöille.
15982:        Minä siis ehdotan, että asetukseen otettaisiin sellai-
15983: nen kohta, että kun yhteismetsiä leikataan, ne kuuluvat
15984: niille tiloille, joiden tilojen osana ne ovat jakokunnassa, ja
15985: että myös asetukseen pantaisiin määräys, että näitä ei voi
15986: velasta kiinnittää eikä emätilan mukana siirtää ostajille.
15987: Silloin rahamiehet vähemmän tähtäsivät toimintansa niihin
15988: tiloihin, joilla tuollaista tuottavaa metsäomaisuutta on. Kar-
15989: jalasta on hyvin kuvaaava esimerkki olemassa. Siellä raha-
15990: miehet pitävät silmällä, missä vaan semmoisia tiloja olisi
15991: saatavissa, ja kun semmoisista saadaan selvä, ostetaan ne
15992: heti.
15993:        Esillä olevan arm. esityksen käsittelyä jännityksellä
15994: seurataan niissä osissa maata, missä nyt puheena oleva asia
15995: on elinkysymyksenä. Soisin että arm. esitystä valiokun-
15996: nassa käsiteltäissä tulisi huomioon otetuksi, kuinka suuri
15997: taloudellinen tuki yhteismetsissä on. Ainoa valopilkku, mikä
15998: nähdään lahjoitusmaiden historiassa, on se, mitä kotimainen
15999: hallitus on tehnyt silloin kun lahjoitustiloja on leikattu. Jos
16000: ei niin olisi tapahtunut, niin ne olisivat miljoonamiesten tas-
16001: kuissa. Otettakoon nyt myöskin huomioon, että tuo jalo tar-
16002: koitus tulee todellisesti kansan hyväksi käytetyksi.
16003:        Ed. Cederberg: 1 lagförslaget framhålles, att detsam-
16004: ma betingas af önskvärdheten af att särskilja gemensam
16005: skogsmark för de såkallade donationsstommar, hvilka vid
16006: clelning af inlösta donationsgods öfvertagits af och afskiljts
16007: åt kr~na~. _för att seda~ odelad bibehållas såsom en gemen-
16008: sam tlllhonghet samt forvaltas med ordnad planmässig hus-
16009:                     Ann. es. n:o 18 yhteismetsistä.          355
16010: 
16011: 
16012: hållning tili delegarenas samfälda nytta. Tillika framhålles
16013: nödvändigheten utaf att sådan gemensam skogsmark skulle
16014: utläggas tili förmån för de småbrukare-lägenheter, hvilka bil-
16015: das vid den af staten bedrifna verksamhet, som afser jord-
16016: inköp tili förmån för den obesuttna befolkningen.
16017:        Då detta ämne, som är af en synnerligen stor aktuel
16018: betydelse, berör den agrarlagstiftning tili förmån för den
16019: lösa befolkningen, hvilken torde blifva föremål för särskild
16020: proposition tili denna landtdag, och det ligger vikt på, att
16021: enhet i lagstiftningen på detta område ernås, så ber jag att
16022: tili det utskott, som kommer att behandla saken, få hemställa,
16023: att detsamma ville taga i öfvervägande, huruvida de lag-
16024: stiftningsåtgärder, som här föreslås, äro af det innehåll och
16025: den art, att de kunna läggas tili grund för en gemensam
16026: lagstiftning i hela ämnet. Med hänsyn tili ärendets beskaf-
16027: fenhet vill jag tillika hemställa, att beredningen af nu ifråga-
16028: varande proposition icke måtte öfversändas tili lag- och eko-
16029: nomiutskottet, utan tili agrarutskottet.
16030:       Ed. Castren: Samoin kuin edellinen arvoisa puhuja,
16031: katson minä aivan luonnolliseksi, että käsillä oleva arm. esi-
16032: tys lähetetään maatalousvaliokuntaan eikä suinkaan laki- ja
16033: talousvaliokuntaan. Kannatan edellisen puhujan asiassa te-
16034: kemää ehdotusta.
16035:        Ed. Paasikivi: Minä olen edelleenkin samaa mieltä
16036: kuin puhemiesneuvostokin, että asia olisi lähetettävä laki-
16037: ja talousvaliokuntaan. Tämä kysymys koskee metsälakia
16038: ja muita säädöksiä, jotka järjestävät metsäkysymyksiä, ja
16039: tällaiset n. s. taloudellista oikeutta koskevat asiat ovat yli-
16040: päänsä tähän asti käsitellyt laki- ja talousvaliokunnassa.
16041: Edelleen lienee muitakin metsälakia koskevia esityksiä ja
16042: anomuksia tulossa, ja kun luulen,. että maatalousvaliokunta
16043: saapi sinne menevistä muutamista suurista kysymyksistä
16044: niin paljo työtä ettei se niitäkään kenties ehdi loppuun kä-
16045: sittelemään, niin näyttää minusta olevan paras, jos voitai-
16046: siin kysymykset, jotka eivät välttämättä maatalousvaliokun-
16047: nan käsiteltäviin kuulu, lähettää muihin valiokuntiin. Sen
16048: vuoksi puolustan edelleenkin puhemiesneuvoston ehdotusta,
16049: että asia menisi laki- ja talousvaliokuntaan.
16050:       Ed. Cederberg: Mitt förslag afser att förekomma, att
16051: behandling af ärenden af den art, som här nu berörts, komme
16052: att försiggå i tvänne utskott. Det är alldeles otvifvelak-
16053: tigt att, om en proposition wng,ående bildande af småbrukaue-
16054: 356                   Istunto 8 kesäkuuta 1907.
16055: 
16056: 
16057: lägenneter till förman tor den obesuttna befolkningen till
16058: denna landtdag öfverlämnas, så kommer i denna proposition
16059: att ingå bestämmelser, som röra utläggande af gemensam
16060: mark till skogsmark. Det framhålles redan i nu föreliggande
16061: proposition, att utläggande af mark till detta ändamål är för
16062: småbrukarelägenheterna synnerligen önskvärdt.         Då nu
16063: utan tvifvel den väntade propositionen angående småbru-
16064: karelägenheters bildande kommer att öfversändas till agrar-
16065: utskottet, kan jag icke förstå annat än att det skulle inne-
16066: bära en inkonsekvens att remittera den nu föreliggande
16067: propositionen till lag- och ekonomiutskottet, då ju det ämne,
16068: som utgör föremål för lagstiftningen i dessa båda propositio-
16069: ner, delvis är af samma art.
16070:       .Ed. Paasikivi: Pyytäisin vielä lisätä äskeiseen lausun-
16071: tooni sen että, jos tämä esitys tulee maatalousvaliokuntaan,
16072: niin se ymmärtääkseni tulee häiritsemään valiokunnan työtä
16073: sen ensi aikoina. Tämä on arm. esitys, joka on otettava heti
16074: ensimäiseksi käsiteltäväksi. Kaikista niistä armollisista esi-
16075: tyksistä, joihin edellinen puhuja viittasi, ei meillä toistaiseksi
16076: ole tietoa., mutta maatalousvaliokunnalla on paljon muita
16077: asioita, joihin se heti voipi käydä käsiksi. Näiden nyky-
16078: hetkenä tärkeimpien asiain suorittaminen tulisi tämän kautta
16079: viivästymään. Minä sen vuoksi edelleenkin pyydän, että
16080: puheenaoleva esitysehdotus lähetetään laki- ja talousvalio-
16081: kuntaan, ja jos laki- ja talousvaliokunta havaitsee tarpeelli-
16082: seksi hankkia asiasta maatalousvaliokunnan lausunnon, niin
16083: on sillä siihen tulevaisuudessa tilaisuus.
16084:       Äänestysesitys ja päätös:
16085:       Ken tahtoo arm. esityksen n :o 18 lähetettäväksi laki-
16086: ja talousvaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on mai-
16087: nittu arm. esitys päätetty lähettää maatalousvaliokuntaan.
16088:       Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten arm.
16089: esitys n :o 18 oli päätetty lähettää ~maatalousvaliokuntaan.
16090:  Prokuraattorin kertomus lainkäytöstä ja lakien voimassa-
16091:                     pitämisestä maassa,
16092: joka jälleen esitettiin, aiheutti seuraavan
16093:       l(eskustelun:
16094:      .Ed. Pykälä: Pyytäessäni prokuraattorin kertomusta
16095: pöydälle tähän istuntoon, luulin siellä löytäväni jotakin, josta
16096:                       Prokuraattorin kertomus.              357
16097: 
16098: halusin tietoa saada, mutta kertomukseen ei näytä otetun
16099: ollenkaan sellaisia asioita, kuin jokien perkauksia, Jarven
16100: laskemisia y. m., jotka alotetaan lääninhallituksessa ja kier-
16101: tävät maanviljelyshallituksen kautta senaatin talousosastoon.
16102: Niistä olisin tahtonut tietää, miksi niitä on viivytelty siksi
16103: kauvan, että ne keskimäärin ovat olleet sillä tiellä 10 vuotta.
16104:        Mutta jotakin muuta olen sieltä löytänyt.        Vuonna
16105: 1891-1895 on kertomuksen mukaan kihlakunnan-oikeuk-
16106: sissa vireille pantu keskimäärin 45, 971 asiaa, vuosina 1901
16107: --1905 38,472 juttua, ollen juttujen luku viisivuotiskautena
16108: 1896-1900 jo 30,916:ssa. Katsotaanpa sitten, mistä on joh-
16109: tunut, ettei asioita vuosina 1896-1900 ole ollut enempi vi-
16110: reillä. Me muistamme tämän vuosisadan vaihteen, joka niin
16111: syviä arpia leikkasi kansamme kehitykseen ja jonka haa-
16112: vat vieläkin tihkuvat mätää. Me näemme, että vetoasioit-
16113: ten käsittelemiseen Turun hovioikeudessa on keskimäärin
16114: mennyt vuonna 1899 6 kk. 26 päiv., vuonna 1900 oli se 6
16115: kk. 11 päiv.; vuonna 1901 se oli 3 kk. 25 päiv.; vuonna
16116: 1902 11 kk. 17 päiv.; vuonna 1903 1 vuosi 7 kk. 22 päiv.;
16117: vuonna 1904 1' v. 10 kk. 17 päiv. ja vuonna 1905 2 v. 25
16118: päiv. Siihen loppuu tilasto. Jokaiseen hovioikeuteen näh-
16119: den on tilasto jotenkin sama. Otan lisäksi muutamia nu-
16120: meroita tilastosta, joka osoittaa, miten monta juttua on hovi-
16121: oikeuksissa käsitelty kutakin jäsentä kohti vuodessa. Seu-
16122: raavat numerot osoittavat taaskin tilaa Turun hovioikeu-
16123: dessa. Vuonna 1899 on Turun hovioikeus käsitellyt veto-
16124: juttuja 63 % jäsentänsä kohti, V. 1900 65,1 %, VUOnna 1901
16125: 52,7 %. vuonna 1902 42,8 ;fo, vuonna 1903 15,9 %. Tästä
16126: näkyy, miksi työaika on venynyt. Työkyky on nimittäin
16127: laskenut huimaavaa vauhtia. Vuodesta 1899 on työkyky
16128: laskenut liki kolmenkertaisesti, ja siitä luonnollisesti johtuu
16129: että asiain käsittely on venynyt niin tavattomasti. Suhde
16130: pysyy samana, jos ottaa kaikki kolme hovioikeutta lukuun.
16131: Työkyky on siis laskenut säännöllisesti. Tätä voisi sanella
16132: vaikka kuinka pitkälle, mutta en tahdo siitä pitemmälti pu-
16133: hua; pyydän jokaista itse tutustumaan näihin numeroihin.
16134:        Muistan vielä sen ajan, jolloin virkamiehistössä tapah-
16135: tui muutos. .Esillä oleva kertomus osoittaa että työnteossa
16136: myöskin on tapahtunut muutos. Silloin oli aika, jolloin laki-
16137: miehet löivät mynttiä ja kun pääsimme viisi vuotta eteen-
16138: päin, joutuivat hovioikeudet taas muutoksen alaisiksi. Mutta
16139: mitä nämä muutokset ja se tapa, millä lakimiehet kansan
16140: asioita käsittelivät, kansalle maksoivat! Me tiedämme, että
16141: ne nuoret lakimiehet, joitten työkuntoa tässä juuri ylistin,
16142: joku kuukausi sitten saivat lakkautuspalkkoia eli laiskan-
16143: 358                 Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
16144: 
16145: 
16146: eläkkeitä, ja toiset, jotka sen ajan olivat olleet poissa ja
16147: jotka sanoivat uhranneensa isänmaalle, he nostivat sillä
16148: aikaa äärettömiä summia valtion varoista korvaukseksi
16149: siitä, että he olivat tehneet muuta työtä sillä aikaa. Tähän
16150: kaikkeen nähden pyydän että valiokunta tekee tarkan yh-
16151: teenvedon näistä menoista ja antaa eduskunnalle tiedon
16152: siitä, kuinka paljon on leikitty valtiovarojen kanssa niinä ai-
16153: koina, jolloin on aina vaan puhuttu uhrauksesta isänmaalle,
16154: mutta pääasiassa vaan uhrattu vatsalle. Vielä pyytäisin
16155: huomauttaa siitä että valiokunta, joka tätä asiata tulee kä- "
16156: sittelemään, tekee niin tarkkaa työtä että siitä on helpompi
16157: saada selvää.
16158: 
16159:       .Ed. Hagman: Minun täytyy tunnustaa että minä olen
16160: ainoastaan vaillinaisesti ennättänyt lukea tämän kertomuk-
16161: sen. Täällä on kuitenkin eräs kohta, johon tahtoisin kiinnit-
16162: tää eduskunnan huomiota. Minä olen itse tullut huomaa-
16163: maan sen senvuoksi, että olen erityisesti etsinyt tilastoa siitä.
16164: Prokuraattorin kertomuksen 119 ja 120 sivuilla mainitaan
16165: nimittäin erityisistä huomattavimmista rikoksista ja niiden
16166: rangaistuksista. Kuitenkin minua ihmetyttää ja huolestut-
16167: taa se seikka, että täältä ei ole löytynyt minkäänlaista ti-
16168: lastoa siveellisyysrikoksista. Huomattavien rikosten jouk-
16169: koon on kyllä asetettu esim. lapsenmurhat, sikiön kätkemi-
16170: nen ja hävittäminen, niinkuin ollakin pitää, ja vielä m. m.
16171: rikkomukset paloviina- ja väkijuoma-asetuksia vastaan.
16172: Mutta minun mielestäni olisi ollut hyvä, jos näiden joukkoon
16173: olisi myös asetettu ne rikokset, jotka on tehty varsinkin ala-
16174: ikäisiä tyttölapsia kohtaan. Pyytäisin senvuoksi, jos mah-
16175: dollista, että se valiokunta, johon tämä kertomus tulee lähe-
16176: tettäväksi, koettaisi hankkia myöskin näitä rikoksia kos-
16177: kevaa tilastoa. Tämä tilasto tulee olemaan valiokunnassa
16178: tarpeellinen, sillä siinä käsitellään niitä anomuksia, joita
16179: täällä on useampia annettu, ja jotka koskevat Rikoslain 20
16180: luvun 7 § muuttamista .
16181: 
16182:      .Ed. Virkkunen: Niinkuin tämän nyt käsillä-olevan pro-
16183: kuraattorin kertomuksen toisella sivulla olevasta sanamuo-
16184: dosta käy selville, on tämä kertomus aijottu sisältämään esi-
16185: tyksen lainkäytöstä ja lakien voimassapitämisestä maas-
16186: samme vuoden 1905 loppuun saakka.            Viimeksimainitun
16187: vuoden loppupuolella sattui meidän maassamme kuitenkin ta-
16188: paus, josta tämä kertomus, mikäli olen voinut huomata. ei
16189: mainitse mitään, mutta joka on sitä laatua, että sitä tässä yh-
16190:                        Prokuraattorin kertomus.                359
16191: 
16192: teydessä ei voida äänettömyydellä sivuuttaa. Sitä enemmän
16193: on niin laita, kun se seurauksissaan kohdistuu nykyisen maan
16194: prokuraattorin virka-aikaan.
16195:        Minä tarkoitan sitä kaikille tunnettua ja meidän olois-
16196: samme ennen suorastaan kuulumatonta väkivaltaa, jonka
16197: alaisiksi marraskuun alussa 1905 jotkut hovioikeuden ases-
16198: sorit ja heidän perheensä joutuivat Turussa. Se seikka,
16199: että yhteiskunnan sivistyneempään kansanluokkaan lukeu-
16200: tuvat henkilöt olivat tässä väkivallanteossa johtajina ja al-
16201: kuunpanijoina, ei suinkaan paranna asiaa. Mutta vielä ras-
16202: kauttavammaksi tulee tämä rikos siitä syystä, että se teh-
16203: tiin julkisella paikalla ja, niinkuin on sanomalehdissä aivan
16204: peittelemättä ja julkeasti esiintuotu, kostoksi puheenalais-
16205: ten tuomarien virkatoimesta. Tämä törkeä teko tapahtui
16206: siten sekä meidän kansamme oikeustajunnan että voimassa-
16207: olevan rikoslakimme mukaan kaikkein raskauttavimmissa
16208: oloissa.
16209:       .En erehtyne, kun sanon, että se tapa, jolla maan pro-
16210: kuraattori on katsonut voivansa käsitellä taikka oikeammin
16211: olla käsittelemättä tätä asiaa, on laajoissa kansankerrok-
16212: sissa herättänyt masentavaa hämmästystä sekä suuressa
16213: määrin ollut omansa alentamaan sitä käsitystä laillisuuden
16214: kunnioituksesta ja tuomariviran pyhyydestä, mikä meidän
16215: kansassamme on vanhoilta ajoilta säilynyttä perintöä. Sen
16216: ohessa se on antanut tuntuvaa tukea sille kansalaisvainolle,
16217: joka meidän julkiseen elämäämme on painanut niin räikeän
16218: leiman, sen jälkeen kun ulkonainen pakkovalta marraskuun
16219: 4 päivän manifestin kautta lakkautettiin. Mutta vielä pa-
16220: hempi on se, että, niinkuin kansan syvien rivien puolesta on
16221: aivan julkisesti juuri maan prokuraattorille lausuttu, tämä
16222: asia on juurruttanut kansassamme sitä käsitystä, ,että
16223: olemme joutuneet siihen tilaan, missä lakia ei sovelluteta
16224: yhtäläisesti kaikille ja missä yläluokka saa kenenkään es-
16225: tämättä mellastella miten hyvänsä, kun se vaan tekee sen
16226: soveliaaseen aikaan''.
16227:       Tuoreessa muistissa on vielä, mitenkä sekä sanoma-
16228: lehtien että lukuisain kansalaislähetystöjen kautta on vaati-
16229: malla vaadittu, että maan korkein lainvalvoja sillä mahdilla,
16230: minkä hänen korkea virka-asemansa hänelle tarjoo, kävisi tä-
16231: hän asiaan käsiksi ja saattaisi siihen sitä selvitystä ja ojennus-
16232: ta, joka olisi tarpeellinen kansan loukatun oikeudentunnon
16233: tyydyttämiseksi. .Ensimäinen näitä kansalaislähetystöjä kävi
16234: prokuraattorin luona 21 p :nä joulukuuta 1905; toinen, jossa
16235: edustajia oli 30 kunnasta, 29 p :nä joulukunta; kolmas, joka
16236: edusti litin tuomiokuntaa, 10 p :nä seuraavaa tammikuuta;
16237: 360                 Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
16238: 
16239: 
16240: neljäs, jossa oli edustettu useat Porin seudun kunnat, 13 p :nä
16241: tammikuuta j, n. e. Ne syyt, joilla maan prokuraattori torjui
16242: luotaan näitten lähetystöjen esittämät vaatimukset, että
16243: hän ryhtyisi käyttämään virkatointansa tässä asiassa, olivat
16244: sanomalehdissä olleitten kertomusten mukaan ensiksi se,
16245: että prokuraattorin mielestä väkivallantekijäin syytteeseen
16246: saattaminen on ensi sijassa pahoinpideltyjen oma asia. Hei-
16247: dän olisi itsensä ilmoitettava juttu yleiselle syyttäjälle syyt-
16248: teeseen pantavaksi ja jollei hän kävisi siihen käsiksi, vasta
16249: sitten olisi prokuraattorin velvollisuus ryhtyä asiaan. Toi-
16250: sena syynä mainitsi prokuraattori sen, ettei hän katsonut
16251: voivansa, kun ei asiasta oltu virallista ilmoitusta tehty, pelk-
16252: käin sanomalehtien kertomusten nojalla kajota asiaan; ja
16253: yhtenä syynä on mainittu sekin, että prokuraattori piti lakko-
16254: viikon tapauksia senlaatuisina, ettei niitten johdosta sopinut
16255: syytästä tehdä.
16256:        R.Yhtymättä tässä perusteellisemmin tarkastamaan
16257: näitä prokuraattorin esiintuomia kieltäytymisensä syitä PYY-
16258: dän tässä tehdä ainoastaan joitakuita huomautuksia. I:i ole
16259: tietääkseni kukaan yrittänytkään väittämään, ettei sellainen,
16260: tuomaria vastaan hänen virkatoimensa johdosta julkisella
16261: paikalla toimeenpantu raaka väkivalta kuin nyt puheena
16262: oleva, olisi yleisen syytteen alainen. Säätäähän jo meidän
16263: vanha perustuslakimme Hallitusmuodon 15 § :ssä, että ,niitä,
16264: jotka häijyydestä, ajattelemattomuudesta ja kostonpyyn-
16265: nöstä herjaavilla kunniaa laukkavilla tai muuten solvaavilla
16266: sanoilla ja kirjoituksilla tarkoittavat tuomareita ja tuomion-
16267: täyttäjiä heidän virkansa toimituksessa, pitää kohta kunkin
16268: asian luonnon mukaan kovasti rangaista, niin että juonikkaat,
16269: vihaiset ja pahanilkiset ihmiset sitä kavahtaisivat ja siitä va-
16270: roituksen saisivat.'' Nyt ei ole puhe tuomareita herjaavista,
16271: kunniaa loukkaavista ja solvaavista sanoista,mutta rääkkäyk-
16272: sestä, ja sen seikan ei ainakaan pitäisi lieventää perustuslain
16273: ankaraa käskyä. Kun puheenalainen Turun tapaus siten on
16274: yleisen syytteen alainen, niin sen tuomioistuimessa käsittelyn
16275: alaiseksi .saattamista varten ei tarvita asianomistajan puo-
16276: lelta ilmiantaa syyttäjä-viranomaiselle, vaan on tällaisen
16277: viranomaisen virkavelvollisuus tutkia asia ja jos hän huo-
16278: maa siihen syytä olevan, jättää se tuomioistuimen käsiteltä-
16279: väksi. Sillä asetus rikoslain toimeenpanemisesta 19 o.:ltä
16280: joulukuuta 1899 säätää 15 § :ssä nimenomaan, että ,virallisen
16281: syyttäjän pitää tehdä syyte sellaisista rikoksista, jotka ovat
16282: virallisen syytteen alaisia, vaikka asianomistaja ei olekkaan
16283: sitä syytteeseen pantavaksi ilmoittanut". Nämä määräykset
16284: ovat niin selvät, ettei tarvitse olla lakimies huomatakseen,
16285:                        Prokuraattorin kertomus.                361
16286: 
16287: 
16288: että puheenalaisen rikoksen syytteeseenpanon laiminlyöminen
16289: on viranomaisten puolelta ollut lain selvää syrjäyttämistä.
16290:        Mitä taas tulee siihen prokuraattorin lausuntoon, että
16291: hänen ei sovi sanomalehtien kirjoitusten nojalla ryhtyä asiaan,
16292: ennenkuin siitä on hänelle virallinen ilmoitus tehty, niin se on
16293: jyrkässä ristiriidassa sen käsityskannan kanssa, mikä meillä jo
16294: pari vuosikymmentä prokuraattorin virkavelvollisuudesta on
16295: ollut olemassa ja minkä tämän viran entiset omistajat itse ovat
16296: oikeaksi tunnustaneet. Pyydän tämän osoitteeksi ainoastaan
16297: viitata siihen mitä prokuraattori v. Weissenberg tästä asiasta
16298: lausui 1888 vuoden Valtiosäädyille antamassaan kertomuksessa.
16299: »Ottamalla huomioon sen aseman, minkä maan sanomaleh-
16300: distö jo on saavuttanut, sekä siihen merkitykseen nähden mikä
16301: oikeudenmukaisesti on pantava sen lausuntoon», sanoi hän,
16302: ettei hän ollut katsonut »voivansa sivuuttaa ainoatakaan näke-
16303: määnsä sanomalehtikirjoitusta, jossa on otettu puheeksi lain-
16304: rikkomuksia tai huomattavampia väärinkäytöksiä». Tosin sa-
16305: noi prokuraattori huomanneensa, että useat sanomalehdistössä
16306: mainitut tämäntapaiset jutut ovat tarkemmin tutkittaessa huo-
16307: matut aiheettomiksi, »mutta», hän lisää, »toiselta puolen ovat
16308: sangen monet vallan väärinkäytökset ja laiminlyönnit voineet
16309: sanomalehtien lausuntojen kautta joutua laillisen ojennuksen
16310: alaiseksi». Ja niistä oikeustapauksista, joita prokuraattori Ca-
16311: lonius mainitsee esim. 1894 vuoden valtiopäiville antamassaan
16312: prokuraattorin kertomuksessa, nähdään, että prokuraattori tähän-
16313: kin aikaan useinkin juuri sanomalehdistön tiedonantojen no-
16314: jalla ryhtyi tutkimaan viranomaisten väärinkäytöksiä. Se kanta,
16315: jota maan nykyinen prokuraattori on asettunut edustamaan,
16316: osoittaa mielestäni sellaista taantumista käsityksessä prokuraat-
16317: torin virka-aseman velvoituksesta ja kantavuudesta, joka viras-
16318: tojen toiminnalle ja kansalaisten yleiselle oikeusturvallisuudelle
16319: tässä maassa ei suinkaan ole eduksi.
16320:        Yhtä heikosti perusteltu on prokuraattorin viittaus lakko-
16321: viikon tapauksiin, sillä esimerkkejä ei puutu siitä, että tämä
16322: syy ei ole estänyt prokuraattoria toisissa asioissa käyttämästä
16323: virka-asemansa valtaa. Ja näin on tapahtunut sellaisista syistä,
16324: joita on esitetty maamme rajain ulkopuolelta, mutta on myös-
16325: kin tapauksia, joissa hän on ryhtynyt toimeen silloin, kun vaa-
16326: timuksia on esitetty sisäpuolelta maan rajoja.
16327:        Kun prokuraattorin menettely tässä asiassa, miltä puolelta
16328: sitä tarkastaneekin, on lievimmin sanoen outoa, ja kun se maan
16329: väestössä on herättänyt sangen tuskallista huomiota, katsoisin
16330: puolestani erittäin suotavaksi ja toivottavaksi, että lakivalio-
16331: kunta, samalla kun se antaa eduskunnalle lausunnon tästä pro-
16332: kuraattorin kertomuksesta, ottaisi myöskin harkitakseen ja lau-
16333: 362                  Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
16334: 
16335: 
16336: suisi käsityksensä siitä, missä määrässä nyt koskettelemani
16337: maan prokuraattorin menettely on ollut hänen virkavelvollisuu-
16338: tensa ja maan lakien mukainen. - Pyytäisin kunnioittaen, että
16339: tämä minun Iausuntoni saisi seurata prokuraattorin kertomusta
16340: Jakivaliokuntaan.
16341:      Ed. Gripenberg: Pyydän kaikissa kohdin saada yhtyä ed.
16342: Virkkusen lausuntoon.
16343:        Ed. Pykälä: Edellinen puhuja, ed. Virkkunen mainitsi
16344: nykyisen prokuraattorin toiminnasta, ollenkaan mainitsematta,
16345: miten prokuraattori vuosina 1900-1905 virkaansa hoiti. Muun
16346: muassa mainitsi edellinen puhuja perustuslain. Meillä ei ollut
16347: käytännössä tavallisia perustuslakeja tuona viisivuotiskautena,
16348: silloin maata hallittiin kiertokirjeillä ja oikeutta jaettiin mieli-
16349: vallan mukaan.
16350:        Mitä taas tulee tapahtumiin Turussa, se on ikävä tapah-
16351: tuma eikä sitä kukaan kansalainen voi hyväksyä, mutta pitää
16352: ottaa huomioon että se oli välitila, semmoinen, jommoiseen
16353: mikään muu kansa ei ole joutunut kuin Suomen. Silloinhan
16354: tehtiin suur'siivous kotimaisella ja isänmaallisella näyttämöllä.
16355: Minä pyytäisin, ettei tuota rikkaläjää ruvettaisi eduskunnassa
16356: penkomaan, vaan annettaisiin sen painautua unholan yöhön ja
16357: kohdistettaisiin koko työ ja toiminta siihen, että tehtäisiin työtä
16358: rakkaan isänmaan onneksi ja menestykseksi eikä ruvettaisi
16359: tulevaisuuden Suomea rakentamaan tuollaiselle rikkaläjälle, jossa
16360: vaan kasvaa ohdakkeita, jotta kerrankin palaisi rauha ei ainoas-
16361: taan kansan sekaan, mutta myös eduskuntaan.
16362:       Ed. Ahmavaara: On tietysti kovin valitettavaa ja surku-
16363: teltavaa sellaiset tapahtumat, joihin ed. Virkkunen viittasi. Minä
16364: yhdyn, mitä asiaan tulee, häneen täydellisesti, vaikka en kai-
16365: kissa kohdin siihen, mitä hänen mielestään prokuraattorin olisi
16366: ollut tehtävä. Mutta minua ihmetyttää, että ed. Virkkunen, jota
16367: huolettivat nämä kylläkin huolettavat seikat, ei sanallakaan vii-
16368: tannut siihen vieläkin surkeampaan ja valitettavampaan ilmiöön,
16369: mitä tämä prokuraattorin kertomus meille osottaa, nimittäin
16370: siihen, että vuodesta 1901 alkaen vuoteen 1904-05 maan
16371: prokuraattori ei ylipäänsä ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin,
16372: vaikka rikoksia lakia vastaan silloin tehtiin yhtä törkeitä ja
16373: törkeämpiäkin, ja silloin kun hän ryhtyi virkansa puolesta toi-
16374: mimaan, koetti hän maan vihollisten kanssa keksiä keinoja ja
16375: antaa neuvoja, niinkuin tämä kertomus surkeasti todistaa, millä
16376: tavoin lainkuuliainen kansa ja yksityiset kansalaiset saatettai-
16377: siin uhkasakkojen ja vankeuden kautta alistumaan mahtikäsky-
16378:                        Prokuraattorin kertomus.                363
16379: 
16380: jen alle ja syrjäyttämään lakeja ja asetuksia. Tämä rikos, johon
16381: prokuraattori suorastaan itse on ottanut osaa ja joka oli täh-
16382: dätty koko kansaa vastaan, on vieläkin suurempi rikos kuin
16383: yksityistä vastaan tehdyt rikokset. Sillä tässä on rikos koko
16384: yhteiskuntajärjestystä vastaan ja koko kansan olemusta vastaan
16385: ja minua huolestuttaa tämä vielä enemmän kuin ne yksityiset
16386: kylläkin surkuteltavat rikokset, joihin täällä ed. Virkkunen erit-
16387: täin kävi käsiksi.
16388:        Minulla olisi paljonkin puhumista tästä surkuteltavasta
16389: asiasta, näistä Suomen historian pimeimmistä lehdistä, mutta
16390: en tahtoisi niihin pitemmälti kajota, sillä toivon ettemme rupea
16391: tässä penkomaan enää pitemmältä näitä surullisia muistoja,
16392: vaan jätämme yksityiskohdissa ne sillensä ja annamme valio-
16393: kunnan valmistaa lausunnon ja sitte vasta on meillä aika nii-
16394: hin kajota.
16395:       Toivoisin, että valiokunta ottaisi erittäin vakavan harkin-
16396: nan alaiseksi kaikki ne törkeät rikokset, jotka kertomuksessa
16397: ilmenevät, mutta ennen kaikkea, että se ottaisi huolenpitonsa
16398: alaiseksi, tärkeimmäksi tehtäväkseen antaa lausuntonsa siitä,
16399: miilä tavalla maan korkein lainpalvelija on menetellyt aikoina,
16400: jolloin hänen velvollisuutensa olisi ollut valvoa maan yhteis-
16401: kuntajärjestystä ja maan lakien pyhänä pitämistä. Tämä on
16402: tärkeää tulevaisuutta varten, sillä jos mikään, niin tämä kohta
16403: eduskunnassa on otettava erittäin ja vakavan käsittelyn alai-
16404: seksi, sillä jos tällaisia aikoja vastakin tulee, niin on tietysti
16405: maamme ja koko kansan oikeus vaarassa, jos maan korkein
16406: lainvalvoja asettuu yhdessä maan vihollisten kanssa yhteis-
16407: kuntajärjestyksemme mullistuksia tarkoittavien toimenpiteitten
16408: edustajaksi, niinkuin valitettavasti puheenalaisina aikoina on
16409: käynyt. Tähän kohtaan kuten sanottu minä erittäin panisin
16410: painoa. En tahdo käydä yksityiskohtiin, koska se veisi liian
16411: pitkälle.
16412:       Ed. Castren: Minulla ei ollut alkujaan tarkoituksena käyt-
16413: tää puheenvuoroa prokuraattorin kertomuksen johdosta, mutta
16414: koska eräs eduskunnan jäsen, ed. Virkkunen, on katsonut so-
16415: pivaksi huomauttaa muka prokuraattorin kertomuksessa ole-
16416: vista puutteista ja vaiilinaisuuksista, erittäin mikäli koskee pro-
16417: kuraattorin kantaa erääseen mellakkaan nähden, joka oli koh-
16418: distettu Turun hovioikeuden jäseniä vastaan, niin antaa tämä
16419: minulle aiheen huomauttaa eräästä toisesta seikasta, jota pro-
16420: kuraattorin kertomuksessa ei ole kosketeltu.
16421:       Niinkuin arvoisat eduskunnan jäsenet tietävät, on jokai-
16422: sen, joka antautuu tuomarin virkaan, tehtävä juhlallinen vala,
16423: jonka kautta asianomainen sitoutuu kaikessa virkatoimessaan ja
16424: 364                 Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
16425: 
16426: 
16427: oikeutta käyttäessään noudattamaan maan lakia ja laillisia ase-
16428: tuksia. Tällaisen virkavalan ovat ei ainoastaan alatuomarit
16429: vaan myöskin hovioikeuden jäsenet velvolliset tekemään. Hovi-
16430: oikeuksien jäsenten ojennusnuorana ei voi eikä saa olla mikään
16431: muu kuin maan laki ja maan oikeus, eivätkä he vannomansa
16432: valan nojalla saa minkään teko- tai pakkosyyn varjolla vetäytyä
16433: täyttämästä sitä, johon vala heitä velvoittaa.
16434:         Kuinka suuren merkityksen eräs meidän voimassa ole-
16435: vista perustuslaeistamme, hallitusmuoto 29 p:ltä elokuuta 1772,
16436: antaa hovioikeuksille ja heidän oikeudenkäytölleen, käypi esille
16437: sen 15 §:stä, jossa sanotaan: »hovioikeuksien tulee myös tar-
16438: kasti valvoa alatuomareita maalla ja kaupungeissa niinkuin
16439: myös tuomion täyttäjiä, ja koska nämä ymmärtämättömyydestä
16440: ja huolimattomuudesta tai rahanahneudesta tekevät jonkun pa-
16441: han, kohta toimittaa se kunkin asian eri luontoa myöden syy-
16442: tökseen, tuomion ja rangaistuksen alaiseksi. Mutta jos jonkun
16443: havaitaan tahallansa vihasta, ilkeydestä tai lahjain pyynnöstä
16444: vääntäneen oikeutta ja siten raadelleen omaatuntoansa ja vahin-
16445: goittaneen lähimmäistensä henkeä, kunniaa ja onnea, semmoi-
16446: nen ei saa sakolla eikä virasta panemisella sovittaa häijyyttänsä
16447: ja pahatapaisuuttansa, vaan hengen ja kunnian menettämisellä,
16448: kuinka asia vaatii, aivan Ruot~in lain mukaan». Edelleen sa-
16449: notaan hovioikeuksista: »näitten korkeiden tuomioistuinten tu-
16450: lee kunkin paikkakunnanansa pitää huolta ja vaarin, että lakia
16451: ja oikeutta nuhteettomasti ja kelvollisesti käytetään Ruotsin
16452: kirjoitetun lain sääntöjen ja asetusten mukaan, jotka vääntele-
16453: mättä, sanan oikean sisällyksen jälkeen ovat noudatettavat sekä
16454: tuomitessa seurattavat, että siis hovioikeudet katsomatta etuansa,
16455: omaa voittoansa ja muita tarkoituksiansa tekevät jokaiselle oi-
16456: keutta sillä tavalla, että siitä Jumalalle ja Kuninkaalliselle Ma-
16457: jesteetille voivat vastata, niin ettei vääryys turmelisi maata ja
16458: valtakuntaa».
16459:         Tunnettua on, ettei entinen Turun hovioikeus ole lain-
16460: käytössä noudattanut maan lakia ja maan laillisia asetuksia,
16461: vaan että se tuomioissaan on nojautunut laittomiin asetuksiin,
16462: jopa diktatuuriasetukseenkin. Olisi ollut suotavaa, että proku-
16463: raattorin kertomuksessa olisi tehty selkoa siitä, millä tavalla
16464: maan hovioikeudet sinä aikakautena, jota prokuraattorin kerto-
16465: mus käsittää, ovat käyttäneet Suomen lakia ja kuinka monessa
16466: tapauksessa he ovat julkeasti maan voimassa olevista laeista ja
16467: laillisista asetuksista poikenneet sekä käyttäneet ilmeisesti lait-
16468: tomia asetuksia. Täten olisi käynyt myöskin selville ei ainoas-
16469: taan, mihin henkeen prokuraattorinvirasto on sinä aikana toi-
16470: minut, jonka kertomus käsittää, mutta myöskin millä tavalla
16471: hovioikeudet yleensä ja varsinkin se hovioikeus, josta täällä
16472:                       Prokuraattorin kertomus.                365
16473: 
16474: on herätetty kysymys, ovat lainkäyttöä hoitaneet. Täten olisi
16475: eduskunnalle käynyt ilmi, mitenkä maan korkein lain valvonta
16476: sinä aikana oli rappiotilassa, jopa suorastaan väkivallan väli-
16477: kappaleena, mutta myöskin kuinka usein hovioikeudet ja eri-
16478: toten Turun hovioikeus on käyttänyt tuomioperusteina laitto-
16479: mia asetuksia ja poikennut siitä laista, jonka sen jäsenet ovat
16480: vaialiansa vannoneet pyhänä pitävänsä.
16481:       Ed. Estlander: 1 anledning af de beskyllningar, som här
16482: i ett andragande riktats emot landets prokurator, torde det väl
16483: böra anmärkas att här i landets representation ingalunda sak-
16484: nas de, som äro fullt öfvertygade om att Iandets nuvarande
16485: prokurator med allvar och rättrådighet förvaltar sitt höga em-
16486: bete. 1 öfrigt är det mig motbjudande att yttra mig angående
16487: ifrågavarande andragande.
16488:       Ed. Virkkunen: Minä pyytäisin vielä ed. Pykälän ja Ah-
16489: mavaaran, samoinkuin myöskin ed. Castrenin lausunnon joh-
16490: dosta sanoa, etteivät he ole puhuneet, ed. Ahmavaaraa lukuun
16491: ottamatta, mitään siitä mitä minä täällä olen tuonut esiin.
16492: Näyttää siltä, kun heidän mielestään ei olisi mitään eroitusta
16493: siinä, mitä voidaan vaatia virkamiehiltä routavuosien aikana ja
16494: mitä sen jälkeen kun marraskuun manifesti on ilmestynyt.
16495: Tämmöisen seikan syrjäyttäminen, kun arvostellaan takavuosien
16496: iapahtumia ja henkilöitä, on sitä laatua, että se tekee koko ar-
16497: vostelun kerrassaan mitättömäksi. Sillä eihän kukaan kiellä
16498: sitä, että meidän maassamme takavuosina vallitsi täydellinen
16499: laittomuuden aika, se aika, niinkuin ed. Pykälä sanoi, jolloin ei
16500: ollut perustuslakia ollenkaan. Mutta nyt kun perustuslaki on
16501: voimassa, voidaan kaiketi toki asettaa toiset vaatimukset virka-
16502: miesten toiminnalle kuin silloin, kun ulkoapäin uhkaava pakko
16503: oli tyhjäksi tekemäisillään ei ainoastaan kaiken laillisen yhteis-
16504: kuntajärjestyksen, vaan kaikki muutkin olot.
16505:       Muuten minusta tuntuu hyvin kummalliselta se käsitystapa,
16506: että kun Suomen kansan koko elämän kovimpina aikoina
16507: maassa on tapahtunut laittomuutta, tämä laittomuus tuodaan
16508: esille ikäänkuin vastakohdaksi sille laittomuudelle, jota täällä
16509: harjoitetaan ilman minkäänlaista pakkoa, omien miesten va-
16510: paasta alotteesta ja niiden myötävaikutuksella sekä useitten
16511: maamme puolueitten kannatuksella. Se on asiaintila, joka mi-
16512: nusta on enemmän kuin surkuteltava.
16513:        Ed. Danielson-Kalmari: Ed. Virkkunen on jo sanonut
16514: sen, mitä minullakin on pääasiassa sanottavaa. Tahdon vaan
16515: lisätä eräitä toisia näkökohtia.
16516: 366                  Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
16517: 
16518: 
16519:        Kun on kysymys siitä prokuraattorista, joka toimi routa-
16520: vuosina ja hänen toiminnastaan, niin kaikissa ryhmissä voi
16521: olla epäilyksiä siitä, oliko oikein että kukaan Suomen mies
16522: silloin otti vastaan prokuraattorin toimen. Siitä on ollut epäi-
16523: lyksiä senkin ryhmän keskuudessa, johon minä kuulun; mutta
16524: jokaisen ajattelevan kansalaisen täytyy olla selvillä siitä, että
16525: jos kerran Suomen kansalainen katsoo isänmaalliseksi velvolli-
16526: suudekseen koettaa käyttää prokuraattorin virkatointa siinäkin
16527: määrin isänmaan hyväksi kuin se noissa oloissa saattoi onnis-
16528: tua, niin täytyi hänen enemmän kuin ehkä kenenkään muun
16529: tässä maassa alistua laittomiin käskyihin. Prokuraattori Soisalon-
16530: Soininen katsoi velvollisuudekseen ottaa vastaan tämän tehtävän,
16531: hän katsoi velvollisuudekseen alistua niihin välttämättömyyksiin,
16532: joita tämä virka silloisissa oloissa toi mukanaan. Mutta hän
16533: teki sen - siitä olen minä mieskohtaisesti useamman kerran
16534: saavuttanut elävän vakaumuksen - hän teki sen siinä selvässä
16535: tiedossa, että tämä hänen toimintansa oli puolustettavissa ainoas-
16536: taan siinä tapauksessa, että hän piti silmällä isänmaan tulevai-
16537: suutta, hän uskoi menettelyllään voivansa jouduttaa paremman
16538: tulevaisuuden tuloa. Erehtyikö hän vai oliko hän oikeassa, se on
16539: toinen asia, jonka kysymyksen ratkaisussa me olemme häntä
16540: liian lähellä ja vielä liiaksi intohimojen kuohuttamia.
16541:        Sekin kertomus, joka on joutunut eteemme, sisältää to-
16542: distuksia siitä, että hän, prokuraattori vainaja, piti silmällä aikaa~
16543: jolloin oikeus jälleen voisi maassamme häiritsemättä vallita.
16544: Pyydän tässä kohden vaan viitata niihin hänen kirjelmiinsä~
16545: joista ilmenee, että hän koetti säästää meidän maamme tuoma-
16546: reita siitä tilasta, johon he olisivat joutuneet, jos heidän tuo-
16547: mittavakseen olisivat tulleet ne asevelvolliset, jotka olivat jää-
16548: neet kutsunnasta pois. Prokuraattori -- se näkyy näistäkin
16549: kirjeistä, ja on siitä toisia selvempiäkin todistuksia - oli va-
16550: kuutettu, että meidän maamme tuomiolaitos perinpohjaisesti
16551: kumottaisiin, jos maamme tuomarit joutuisivat tuohon vastasa-
16552: nottuun tilaan, ja sentähden hän otti hartioilleen edesvastuun
16553: siitä, että näitä asevelvollisia ei, niinkuin asevelvollisuuslaki
16554: olisi vaatinut, asetettu laillisen tuomioistuimen tuomittaviksi,
16555: vaan että hallinnollista tietä määrättiin heille suhteellisesti lievät
16556: rangaistukset. Minä katson velvollisuudekseni huomauttaa tätä,.
16557: osoittaakseni vaan, että prokuraattori koetti silloin vallitsevissa
16558: oloissa vakaumuksensa mukaan palvella isänmaata.
16559:        Täällä on huomautettu, että tuomarit ovat vannoneet py-
16560: hän valan aina noudattaa tuomioissaan maan lakia. Se on
16561: tosi, he ovat sen vannoneet, ja kaikki Suomen kansalaiset ovat
16562: niinikään sitoutuneet maan lakia noudattamaan. Mutta tämä
16563: asia ei ole säästänyt Suomen kansaa enemmän kuin muitakaan
16564:                         Prokuraattorin kertomus.                  367
16565: 
16566: kansoja ristiriitaisuuksista, joissa on kansalaisen äärettömän
16567: vaikea päättää, mikä on hänen velvollisuutensa. Ja kieltämä-
16568: töntä on, että yksityiset kansalaiset ja koko meidän kansamme
16569: monta kertaa on joutunut noudattamaan lakeja ja määräyksiä,
16570: jotka ovat laittomassa järjestyksessä syntyneitä. Meidän pe-
16571: rustuslakimme kuningas Kustaa kolmannen ajoilta, Hallitus-
16572: muoto ja Yhdistys ja Vakuuskirja eivät ole laillisessa järjestyk-
16573: sessä syntyneet. Hallitusmuoto sai suhteellisesti pian muodol-
16574: lisesti tyydyttävän vahvistuksen; Yhdistys ja Vakuuskirja ei
16575: sitä saanut, se on täydellisesti vallankumouksen synnyttämä
16576: laki, ja kuitenkin Ruotsin ja Suomen kansat noudattivat tätä
16577: lakia heti siitä hetkestä asti, kun se oli julistettu. Ja tämän
16578: sukupolven eläessä on meidän maassamme julaistu lakeja ja
16579: asetuksia, joita Suomen kansa on noudattanut ja edelleen nou-
16580: dattaa, mutta jotka ovat laittomasti syntyneitä. Kun lopulla
16581: vuotta 1890 maamme vähän aikaisemmin valtiosäätyjen päät-
16582: tämä ja hallitsijan vahvistama rikoslaki hallinnollista tietä ja
16583: vastoin maamme lainmääräyksiä toistaiseksi julistettiin voimat-
16584:  tomaksi, niin silloin Suomen tuomioistuimet eivät tuomioissaan
16585:  noudattaneet maan laillista rikoslakia, vaan noudattivat edelleen
16586:  laillisessa järjestyksessä voimattomaksi julistettua vanhaa 1734
16587:  vuoden lain Rikoskaarta. Meidän maamme silloiset hovioikeu-
16588:  det eivät ainoastaan noudattaneet tätä lain voiman kadottanutta
16589:  Rikoskaarta, vaan esim. Viipurin hovioikeus pakotti erään alai-
16590:  sensa tuomarin eroamaan virastansa siitä syystä, että hän, tuo-
16591:  mari Emanuel Berneri, ei katsonut omantuntonsa sallivan sitä,
16592:  että hän tuomitsi rangaistuksia kansalaisille lain perustuksella,
16593:  joka oli laillisessa järjestyksessä julistettu voimattomaksi. Ja
16594:  kun samana vuonna 1890 laittomassa järjestyksessä meille an-
16595:  nettiin asetus maamme postilaitoksen yhdistämisestä tavallansa
16596:  keisarikunnan postilaitokseen, niin maan silloinen senaatti julisti
16597:  tämän asetuksen. Maan sanomalehdistö, maan yleinen mielipide
16598:  ei vaatinut tätä asetusta noudattamatta jätettäväksi, ja kun val-
16599:   tiopäivät seuraavana vuonna saivat tilaisuuden lausua siitä
16600:   mielipiteensä, eivät ne vaatineet Suomen kansalaisia olemaan
16601:   tätä postiasetusta noudattamatta, vaan rajoittivat toimensa sii-
16602:   hen, että kääntyivät hallitsijan puoleen, pyytämällä, että hän
16603:   laillisessa järjestyksessä saattaisi tässä kohden asiat oikealle
16604:   uralle. Ja edelleen tätä laitonta postiasetusta maassamme nou-
16605:   datetaan, vaikkakin me kaikki olemme antaneet pyhän lupauk-
16606:   sen noudattaa maamme lakeja.
16607:          Sellaisia ovat nämä esimerkit, joita kyllä kävisi Iuettelemi-
16608:   nen useampia. Ja sellaisia ovat nyt kerran ihmisten olot, että
16609:   mitkään ehdottornai periaatteet eivät pääse niissä voimaan.
16610:   Olevat olot saattavat kansat tuon tuostakin huomaamaan, että
16611: 368                   Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
16612: 
16613: 
16614: he, kansat, eivät ole olemassa kirjoitettua lakia varten, vaan
16615: laki on olemassa kansaa varten. Missä käy ilmeiseksi, että
16616: kirjoitetun lain noudattaminen olisi kansalle turmioksi, siellä
16617: kansat aina katsovat oikeudekseen olla sitä noudattamatta. Se
16618: on tuskallinen tosiasia; mutta ainoasiansa se, joka ei anna ar-
16619: voa todellisuudelle, voi tätä kieltää. Se on tosiasia muuten,
16620: joka tuskin muissa maissa kuin meillä tällaisen valtiollisiin
16621: myrskyihin ja ristiriitaisuuksiin tottumattoman kansan keskuu-
16622: dessa voisi todenteolla herätä. Se on tosiasia, joka on tun-
16623: nustettu kaikkien niittenkin ajattelijain puolelta, jotka mitä läm-
16624: pimimmin ajavat kansan laajimpien kerrosten asiaa. johtuu
16625: mieleeni, mitä muuan äsken manalle mennyt Euroopan radi-
16626: kaalisimpia yhteiskunnallisia kirjailijoita, itävaltalainen Anton
16627: Menger lausui tällaisesta pakosta puhuessansa siitä tilasta, jo-
16628: hon Ranskassa kansan vapauden ja laillisen järjestyksen edus-
16629: tajat ja esitaistelijat Napoleon Kolmannen aikana joutuivat.
16630: Hän tunnustaa, että ne heistä tekivät oikein, jotka käyttivät sil-
16631: loisiakin oloja taipuen laittomiin asetuksiin vastaisen parem-
16632: man, vapaamman ajanjakson jouduttamiseksi Ranskan kansalle.
16633:        Pääasia on - se on minun vakaumukseni - että mur-
16634: rosaikoina pidetään silmällä lopullista tarkoitusperää. Ne ovat
16635: kurjia lainrikkojia, jotka käyttävät sortoaikoja itsekkäissä tarkoi-
16636: tuksissa tai puolue- tai ryhmä-tarkoituksissa. Ne, jotka tietä-
16637: vät, että he alistuvat väliaikaisesti laittomaan käskyyn sentäh-
16638: den, että he sillä tavoin paraiten jouduttavat kansalleen parem-
16639: man tulevaisuuden lähenemistä, saattavat tyynellä omallatun-
16640: nolla torjua luotaan kaikki hyökkäykset, jotka perustuvat siihen
16641: tosiasiaan, että tuomarit ja muut kansalaiset ovat vannoneet
16642: lakia noudattavansa.
16643:        Ei ole ollut suomalaisen ryhmän tarkoitus nostaa kes-
16644: kustelua näistä menneistä routavuosista. Ed. Virkkusen lau-
16645: sunto tarkoitti, niinkuin hän on huomauttanut, prokuraattorin
16646: menettelyä sillä ajalla, joka alkoi marraskuun julistuskirjasta.
16647: Mutta jos toisinajattelevat tahtovat siirtää keskustelun päätty-
16648: neisiin routavuosiin, niin tietäkööt, että kaikki me olemme val-
16649: miit vastaamaan siitä, mitä meidän tahollamme silloin tapahtui.
16650: (Hyvä, hyvä!). Tämä ei tiedä sitä että me ottaisimme vasta-
16651: taksemme jokaisen toimenpiteen oikeudellisuudesta tai vielä
16652: vähemmin sitä, että se olisi ollut oikein harkittu jokaisen puo-
16653: lelta, joka silloin joutui maan virkoja säilyttämään näitten pa-
16654: rempien aikojen varalle. Meidänkin keskuudessamme on monta,
16655: jotka ovat sitä mieltä, että usein noissa toimenpiteissä asian-
16656: omaiset, toiset enemmän, toiset vähemmän hairahtuivat. Mutta
16657: me tiedämme myöskin, että ajat olivat silloin vaikeampia kuin
16658: koskaan ennen tässä Suomen maassa; ja kun puhutaan siitä,
16659:                        Prokuraattorin kertomus.                369
16660: 
16661: 
16662: että nämät meidän silloiset virkamiehemme olisivat avustaneet
16663: vierasta sortoa, niin me torjumme luotamme, torjumme heidän
16664: päältään semmoisen syytöksen ja näemme siinä ainoastaan sen
16665: kiihtyneen mielentilan seurauksia, jonka me ymmärrämme syn-
16666: tyvän henkilöissä, jotka, niinkuin ed. Ahmavaara ja Castren,
16667: ovat joutuneet näinä menneioo vuosina mieskohtaisestikin sor-
16668: toa kokemaan ja jotka sen tähden tavallansa täällä nyt ajavat
16669: omaa asiaansa. Tällä ei ole sanottu, etteivät he olisi oikeu-
16670: tettuja, niinkuin me muutkin, puhumaan kansan puolesta; mutta
16671: varmaa on että se selvitystyö, se palaumus laillisiin oloihin,
16672: joka on suoritettu ja jota suoritetaan vielä nytkin, olisi käynyt
16673: melkoista helpommaksi tässä maassa, jos ne henkilöt, jotka
16674: enemmän kuin muut joutuivat kokemaan ulkonaista sortoa,
16675: olisivat katsoneet hyväksi jäädä hiukan syrjään kysymyksessä,
16676: joka niin läheisesti koskee heitä mieskohtaisesti.
16677:     Ed. af Ursin: Pyydän pääasiallisesti saada yhtyä edustaja
16678: Ahmavaaraan. Prokuraattori on asetettu valvomaan korkeim-
16679: pana kaitsijana lain pyhyyttä tässä maassa. Hänen tulee siis
16680: virkansa puolesta tarmokkaasti suojella meidän kaikkia oikeuksi-
16681: amme ulospäin. Mutta hänen tulee myös suojella kaikkia sekä
16682: ylhäisiä että varsinkin alhaisia, jotka ennen kaikkia tarvitsevat
16683: hänen suojaansa oikeuksissaan. Näin käsitti maan ensimäinen
16684: prokuraattori tehtävänsä, ja se olkoon ohjeena myöskin kaikille
16685: seuraaville prokuraattoreillemme. Ellei maan korkein valvoja
16686: voi pontevasti valvoa meidän valtiollisia oikeuksiamme ulko-
16687: naisesti ja lain pyhyyttä sisällisesti, niin tulee hänen poistua
16688: ja jättää paikkansa muille. Meidän täytyy vaatia, että virka-
16689: miehistömme pysyy korkealla kannalla, että virkami~hemme eivät
16690: tingi velvollisuuksistaan. ja varsinkin tulee meidän vaatia maan
16691: korkeimmalta lainvalvojalta, että hän täyttää tämän velvollisuu-
16692: tensa. Ellemme me pidä lujasti kiinni tästä vaatimuksestamme,
16693: niin meidän virkamiehistömme ehkä kovinkin pian vajoo semmoi-
16694: seen asemaan, jossa se valitettavasti on liiankin monessa maassa.
16695:     Ed. Renvall: Edustaja Danielson-Kaimari lopetti puheensa
16696: merkillisellä toivomuksella, jonka me jo monta kertaa olemme
16697: saaneet lukea sen puolueen lehdistä, jonka tunnustettu johtaja
16698: hän kai on. Hän toivoi, että ne henkilöt, jotka ovat eniten
16699: saaneet kärsiä taistelussa laittomuutta vastaan, vaikenisivat sil-
16700: loin kuin laillisuuden palauttamisesta on puhetta. On omituista
16701: vaatia kansan oikeustaistelun eturinnan miehiltä vaikenemista sil-
16702: loin kun laki on maahan palautettava. Minä pyydän kysyä hra
16703: Danielson-Kalmarilta, onko hänen omakin puolueensa saman
16704:                                                          24
16705: 370                 Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
16706: 
16707: 
16708: ohjeen mukaisesti menetellyt. Kuka johtaa sitä päälehteä, joka
16709: on rummuttanut kokoon niitä n. s. lähetystöjä, joista hra Virk-
16710: kunen puhui? Onko se henkilö, jolle mainittu puolue on anta-
16711: nut johtavan aseman, todellakin jäävitön puhumaan niistä tapauk-
16712: sista, jotka sattuivat yhteen suurlakon kanssa ja jotka saattoi-
16713: vat suomettarelaisen puolueen siihen asemaan, missä se nyt on?
16714: Mutta minä en tahdo puhua tästä sen enempää. Katson, että
16715: edustaja Danielson-Kalmarin toivomus on niin perin - jos
16716: saan käyttää samaa sanaa, jota edellistä viimeinenkin puhuja
16717: käytti kansastamme - kokematon, ettei sille mielestäni pitäisi
16718: suurempaa arvoa antaa. Ainakaan en tiedä mailmanhistoriassa
16719: mitään esimerkkiä, että olisi vaadittu kansan esitaistelijoilta että
16720: he tällaiselle asemalle asettuisivat.
16721:      En tahdo puhua siitä prokuraattorista, jonka kirjeitä tukut-
16722: tain löytyy tässä prokuraattorin kertomuksessa. Minun on vai-
16723: kea puhua kuolleesta miehestä, jonka hauta vasta niin äsken
16724: on umpeen luotu, sitä mitä mahdollisesti voisi olla sanottava,
16725: vaikea varsinkin tässä eduskunnassa, jossa tiedän olevan hänelle
16726: läheisiä suhteita. Minä sentähden kokonaan sivuutan tämän
16727: asian ja lausun ainoastaan muutaman sanan siitä, mikä tässä
16728: lopultakin on pohjana.
16729:      Hra Virkkunen on sanonut, että täällä on koetettu puolustaa
16730: sellaista laittomuutta, joka muka on tapahtunut toisen puolueen
16731: taholta, vetoamalla laittomuuteen, jota toinenkin puolue on har-
16732: joittanut, ja sanoi, että myöhempää laittomuutta ei voida aikai-
16733: semmalla laittomuudella puolustaa, koska toinen laittomuus
16734: tapahtui sortovuosina, jolloin laki ei ollut voimassa, toinen
16735: laittomuus taas silloin, kun laki oli maahan palautettu. Mutta
16736: näinhän ei ole asianlaita. Se laittomuus, mistä me olemme
16737: puhuneet, se tapahtui silloin, kun ylhäältä päin tehtiin väkivaltaa
16738: kansalle, silloin kun vallankumous tehtiin ylhäältä päin, silloin
16739: kun valta, jonka takana oli kaikki voima, seisoi turvatonta,
16740: aseetonta kansaa vastaan. Mutta se teko, josta hra Virkkunen
16741: on soimannut meidän liian vähän puhuvan, tapahtui silloin,
16742: kun kansa teki vastavallankumouksen väkivaltaa vastaan, jolloin
16743: se omalla voimallaan pyyhkäisi pois tämän väkivallan. Laki
16744: ei ollut silloin ainakaan sen enempää voimassa kuin silloin-
16745: kaan, kun nämä virkamahdilla ja arvolla kaunistetut herrat har-
16746: joittivat Suomessa laittomuutta.
16747:      Myönnän kyllä, että suomettarelaisellakin puolueella on ollut
16748: ansionsa viime taistelussa. Bismarck sanoi aikoinaan, että
16749: tyytymättömyys on kaiken edistyksen lähde ja siihen vastasi
16750: eräs hänen vastustajansa, että hän silloin vasta ymmärsi Bis-
16751: marckia, sillä hän oli tehnyt kaikki tyytymättömyyden aikaan-
16752: saamiseksi. Samalla tavalla on suomettarelainen puolue tässä
16753:                         Prokuraattorin kertomus.                   371
16754: 
16755: 
16756: maassa synnyttänyt sen tyytymättömyyden, josta on sitten
16757: oraalle kasvanut ne lupaavat uudistukset, joita me olemme kut-
16758: sutut osaltamme täyttämään.
16759:       Hra Danielson-Kaimari on pitkältä puhunut vallankumouksen
16760: teo ri i a s ta ja koettanut osoittaa, että se laittomuus, mikä tapahtui
16761: sortovuosina, olisi verrattavissa niihin epäsäännöllisiin oloihin,
16762: jolloin kansamme aikaisemmissa vaiheissa epälaillisestikin syn-
16763: tyneitä asetuksia on tunnustettu ja saatu aikaankin. Mutta
16764: minä pyydän kuitenkin tehdä oleellisen eroituksen kaikkien nii-
16765: den virtausten välillä. Meidän perustuslakimme, joidenka puo-
16766: lesta kansamme taisteli, syntyivät - siitä tietysti en rupeisi
16767: väittelemään - niinkuin professori Danielson-Kaimari on lau-
16768: sunut. Mutta ne syntyivät siten, että niitä saivat aikaan koti-
16769: maiset viranomaiset, kotimainen kuningas ja että kansa ne hy-
16770: väksyi. Sen sijaan tapahtui se väkivalta ja se vääryys, mikä
16771:  n. s. sortovuosina tapahtui ,ulkomaalaisen, maan vihollisen puo-
16772: lelta ja tapahtui tämän kansan sortamista varten. Ja ne hen-
16773:  kilöt, jotka asettuivat tässä politiikassa olemaan mukananäytte-
16774: lijöinä, tiesivät aivan hyvin, että he tässä toimessaan olivat apu-
16775:  laisina maamme ja kansallisuutemme vihollisille.
16776:       Ja lopuksi on kysymys siitä, mihin ei ole annettu vastausta,
16777:  mitenkä on puolustettavissa se, että Suomen miehet vapaaeh-
16778:  toisesti ryhtyivät edistämään ulkomaalaisen vihollisen sorto-
16779:  politiikkaa, toimenpiteitä, jotka tarkoittavat koko kansallisen
16780:  olemuksemme hävittämistä. Siihen ei herra Danielson-Kalmarin
16781:  pitkä esitys antanut vastausta.
16782:       On puhuttu lopullisesta tarkoitusperästä. Tässähän me
16783:  emme ole tuomareita ihmisten tarkoitusperien yli. Olen kyllä
16784:  kuullut sen teoriian, että vallankumous on puolustettavissa sil-
16785:  loin, kun se onnistuu, mutta että vallankumous on väärä silloin,
16786:  kun se on onnistumatta. Luulen että tämä teoriia käy yhteen
16787:  sen esityksen kanssa, joka oli herra Danielson-Kalmarin esityk-
16788:  sen pohjana. Mutta silloinhan pitäisi myöskin suomettarelaisen
16789:   puolueen olla siksi rohkean, että tunnustaisi routavuosina ereh-
16790:   tyneensä, koska heidän politiikkansa ei johtanut siihen, jota ne
16791:   sanovat toivovansa, koska ne edellytykset, joihin puolue rakensi
16792:   politiikkansa, eivät ole olleet olemassa, koska meidän kansamme
16793:   ei ollut niin heikko, että sen tarvitsisi nöyrästi alistua, koska
16794:   se päinvastoin omalla voimalla näytti, että se voi palauttaa
16795:  vapautensa ja lailliset oikeutensa.
16796:        Minä en olisi tahtonut että tästä asiasta olisi nyt nostettu
16797:   kysymys, koska sen katson turhaksi, sillä minä ymmärrän
16798:   aivan hyvin että ne, jotka tässä ovat puolustaneet väkivaltaa
16799:   silloin, kun se on tullut ylhäältäpäin, muka historiallisen vält-
16800:   tämättömyyden nimessä, että ne henkilöt todellakin silloin pu-
16801: 372                  Istunto 8 p. kesäkuuta 1Q07.
16802: 
16803: 
16804: huvat omassa asiassaan. Tuon puolueen tietysti täytyy koettaa
16805: tällä tavalla menneisyyttään puolustella, koska se minun tie-
16806: tääkseni on ainoa tapa, jolla se voi jakaa sen päällä lepäävää
16807: edesvastaus ta.
16808:      Ed. Pykälä: Kun tahtoo välttää pitkiä puheenvuoroja, niin
16809: joutuu sanomaan julki ajatuksensa epäselvästi. Ensimäinen
16810: puhevuoroni tarkoitti taloudellisen pohjan tutkimista eikä ollen-
16811: kaan johtanut keskustelua puolueintohimojen kentälle. Veto-
16812: asiat viipyvät nykyään Viipurin hovioikeudessa 3 a 4 vuotta.
16813: hyväksymättä, ja kun ne koskevat tärkeitä taloudellisia kysy-
16814: myksiä, niin tästä johtuu kansalle suuria taloudellisia vaurioita.
16815:      Samoin siirryin hovioikeuksien virkamiesten paljouteen sekä
16816: niiden vaihteluihin ja eläkkeisiin. Tämä on taloudellinen kysy-
16817: mys, ja se on johtanut siihen, että Turun hovioikeuteen perus-
16818: tettiin vuonna 1905 viides osasto. Nyt on perustettu viides
16819: osasto Viipurin hovioikeuteen, ja ehkä perustettaisiin kuudeskin
16820: jos tilaa olisi.
16821:      Tämän minä pyydän valiokunnan huomioon ottamaan, en
16822: ole ollenkaan tahtonut tässä polkea toista tai toista puoluetta,
16823: enkä yleensäkään puhua puoluenäkökantojen mukaan.
16824:     Ed. Ala-Kulju: Minä myös pyysin puheenvuoroa tämän asian
16825: johdosta, mutta koska täällä on siitä jo niin paljon puhuttu~o
16826: niin luovun puheenvuoroa käyttämästä ja yhdyn kannattamaan
16827: herra Danielson-Kalmaria.
16828:      Ed. Viljakain en: Pyysin puheenvuoroa oikaistakseni edus-
16829: taja Danielson-Kaimaria eräässä virkaerotusasiassa. Edustaja
16830:  Danielson-Kaimari ilmoitti, että Viipurin hovioikeus olisi virasta
16831: erottanut tuomarin tässä maassa. Asia ei ole niin. Viipurin
16832: hovioikeus sakotti Rautalammin tuomiokunnan tuomaria Ema-
16833: nuel Berneriä siitä, että hän oli tuominnut laittoman lain mu-
16834: kaan muutamia pahantekijöitä. Viipurin hovioikeuden tuomio
16835: ei Bernerin mielestä ollut annettu oikeasta syystä, nimittäin
16836: siitä rikoksesta, josta häntä oli syytetty, vaan oli kuten sanat
16837: kuuluivat, törkeästä tietämättömyydestä. Tämä loukkasi tuomari
16838: Bernerin oikeustajuntaa ja hän katsoi olevansa pakotettu otta-
16839: maan eron tuomarinvirasta. Niin on tämä asia, eikä siis tuo-
16840: mari Berner ole virkaheitto.
16841:      Kun kerran minulla on puheenvuoro, niin pyytäisin saada
16842: lausua samasta asiasta vähän muutakin. Edustaja Danielson-
16843: Kaimari sanoi, että silloinkin oli Suomessa käytetty laitonta
16844: lakia. Kun ajatellaan, mitenkä lait Suomessa syntyvät, ja mi-
16845: tenkä ne menettävät pätevyytensä, niin ei olekkaan aivan sel-
16846:                        Prokuraattorin kertomus.                 373
16847: 
16848: 
16849: vää, että meillä silloin olisi laiton laki. Säädyt olivat kyllä
16850: hyväksyneet uuden rikoslain ja samalla päättäneet, että entinen
16851: rikoslaki menettää lain voiman. Kumpikin näistä päätöksistä
16852: tarvitsee hallitsijan vahvistuksen voimaan astuakseen. Se saa-
16853: tiinkin, mutta hallitsija peruutti vahvistuksensa rikoslain suh-
16854: teen. Luulisi, että siitä samalla seuraisi, että sen entisen viral-
16855: tapano myös tuli peruutetuksi. Meillä siis ei syntynyt siksi
16856: aikaa uutta lakia eikä laitonta lakia, vaan entinen astui voi-
16857: maan samalla kertaa, kuin tuo uusi herkesi olemasta voimassa.
16858: Voi tajuta asian näinkin, ja siinä tapauksessa syytös hovioi-
16859: keuksia ja maan tuomareita vastaan ei merkitse paljoa.
16860:      Edustaja Virkkunen esitti muutamia näkökohtia Turun asi-
16861: assa ja huomautti, että prokuraattori ei ole laisinkaan ryhtynyt
16862: asiaan. Saattaa kyllä olla niin, että prokuraattorin on ryhdyt-
16863: tävä sanomalehtienkin uutisten johdosta asiaan, ja hyvähän
16864: se onkin, mutta näissä sanomalehtiuutisissa on yksi arveluttava
16865: puute ja se on, että niissä ei ole mainittu nimeltään niitä hen-
16866: kilöitä, jotka tuon rikoksen tekivät. On myöskin sanottu, että
16867: prokuraattorin on käytävä asiaan, vaikka ei syyllinen eikä vää-
16868: ryyttä kärsinyt siitä ilmoittaisikaan. Kysytään, mitenkä proku-
16869: taattori silloin menettelisi, jos vääryyttä kärsinyt ilmoittaisi
16870: rikoksen itseään vastaan tapahtuneen, mutta salaisi, kuka tuon
16871: rikoksen teki. Pitäisiköhän prokuraattorin silloin velvoittaa
16872: ketään nostamaan kannetta syyllistä vastaan? Tässä syytök-
16873: sessä prokuraattoria vastaan ei ole mainittu sanallakaan, ovatko
16874: nuo kärsineet vielä nytkään prokuraattorin tietoon saattaneet
16875: ne henkilöt, jotka väkivallan tekivät ja jollei, niin tuntuu koh-
16876: tuuttomalta varsinkin eduskunnassa syyttää prokuraattoria virka-
16877: virheestä, joka ei ole todistettu.
16878:      Ed. Castren: Minun täytyy valittaa asiassa viritettyä kes-
16879: kustelua. Mutta syy siihen että tällainen keskustelu on viri-
16880: tetty, ei ole etsittävä ainakaan sen ryhmän puolelta, johon mi-
16881: nulla on kunnia kuulua, vaan sen puolueen puolelta, jonka
16882: miehet ennen muita olisi pitänyt pysyä poissa ja syrjässä
16883: tällaisia asioita käsiteltäessä. Edustaja Danielson-Katmari on
16884: arvellut että edustajain Ahmavaaran ja minun olisi pitänyt olla
16885: keskustelunalaisiin seikkoihin kajoamatta, koska me muka
16886: olemme niissä jäävilliset. Me emme omasta puolestamme ole
16887: kaivanneet mitään, emme vaatineet mitään itsellemme, mutta
16888: kansamme edustajina on meillä kieltämätön oikeus, peittele-
16889: mättä ja avonaisesti lausua mielipiteemme siitä, miten maan
16890: oikeushoitoa on sortovuosina käytetty. Päinvastoin tuntuu
16891: minusta siltä kuin niiden henkilöiden, jotka ovat olleet sorto-
16892: politiikassa osallisina, taipumuspolitiikassa mukana, jotka jospa-
16893: 374                  Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
16894: 
16895: 
16896: kin vastoin tahtoansa ovat olleet sortoa edistämässä, olisi pitänyt
16897: pysyä pimennossa. Edustaja Danielson-Kalmarin täällä esille
16898: tuomat väitteet on jo monasti julkisuudessa torjuttu ja vää-
16899: riksi osotettu. Niihin ei ole tarvis täällä enää kajota. Tahdon
16900: vaan lausua sen, että mainitun edustajan täällä pitämä puhe
16901: ei vaan ollut laittomuuden puolustuspuhe. Se oli laittomuuden
16902: korkea veisuu. (Naurua!)
16903:      Ed. Scbybergson: Det hade icke varit min afsikt att deltaga
16904: i denna diskussion. Jag hör tili dem, som önska glömma det
16905: förgångna, glömma oförrätterna. jag hade önskat att vi i stället
16906: skulle rikta våra blickar emot framtiden, som är tillräckligt
16907: allvarsdiger för att behöfva alla våra omsorger. Men då hr
16908: Danielson-Kaimari ville göra gällande, att vi, som närmast lidit
16909: af oförrätterna, skulle vara mindre förmögna att bedöma förhål-
16910: landena från denna tid, än de, som stått det dåvarande syste-
16911: met nära, ansåg jag mig böra begära ordet för att i min mån
16912: visa att han tagit miste.
16913:      Hr Danielson-Kaimari har i sitt andragande anfört kända
16914: förhållanden icke blott ifrån förgångna tider, utan äfven från
16915: de senaste årtiondena, som i fullt mått bevisa att undfallenhet
16916: icke hört blott de senaste årens och det parti tili, hvars främste
16917: man han är, utan att också andra tider och andra grupper
16918: lidit af det fel, som väl är allas och icke minst vårt, nämligen
16919: undfallenhet och feghet. Hr Danielson-Kaimari har omnämt
16920: postmanifestet och den rent af märkvärdiga likgiltighet, hvarmed
16921: detta manifest på sin tid mottogs både af allmänheten och
16922: af landtdagen. Det var nog en anledning tili bitterhet på den
16923: tiden för oss, som stodo på sidan om afgörandena. Så var
16924: äfven förhållandet med strafflagens tiliämpning. Jag kan för
16925: min del ingalunda dela hr Viljakainens uppfattning därom att
16926: monarken skulle hafva haft rätt att återkalla sin fastställelse af
16927: strafflagen. Sedan den en gång var lagligen faststäld, hade
16928: det varit våra domares plikt att, såsom Emanuel Berner det
16929: gjorde, tillämpa den och också då kände vi, som då voro unga,
16930: den största besvikning i anledning af våra domares handlingssätt.
16931: Och icke blott detta, jag kan nämna att vår dåvarande proku-
16932: rator, som dock hörde tili dem, som icke önskade strid,
16933: uppgifves hafva privatim yttrat att det dock hade varit önskvärdt
16934: att åtminstone några flere af våra domare bättre hade förstått
16935: sin pligt. Som sagdt,. det har felats i detta afseende på flere
16936: håll och det är naturligt, det är mänskligt att så skett.
16937:     Men för att komma tili den sak, som utgjort utgångs-
16938: punkten för vår diskussion, nämligen de aktstycken, som i
16939: prokuratorns berättelse lämnas beträffande prokuratorns håll-
16940:                         Prokuraattorin kertomus.                 375
16941: 
16942:  ning under de förgångna åren, så har hr Danielson-Kai-
16943:  mari själf sagt, att man kunde vara tveksam huruvida finsk
16944:  man under sådana förhållanden bordt emottaga prokurators
16945:  embetet. jag ville säga att man icke kan vara tveksam om
16946:  att han icke bordt emottaga befattningen, och man kan icke
16947:  vara tveksam om att han åtminstone, då vi kommo tili dessa
16948:  utvisningar, förvisningar och alla öfriga ingrepp i fråga om
16949:  den personliga friheten, hade bordt träda tillbaka.
16950:      Hr Danielson-Kaimari har rätt däri att vi stå nära dessa
16951:  händelser att vi måhända icke fullt kunna döma om dem.
16952:  Det kan hända att vid en framtida forskning förmildrande
16953:  omständigheter träda fram. Men vi måste dock redan nu hafva
16954:  vår mening. Den må gälla tili dess historien möjligen kastat
16955:  ett annat ljus öfver förhållandena. Och jag tvekar icke att
16956:  uttala att den förra prokuratorn bordt undantagas ifrån den
16957:  medborgerliga amnesti, som jag gärna unnar nästan alla de
16958:  andra.
16959:       Ed. Ahmavaara: Herra Danielson-Kaimari sanoi minun teh-
16960:   nt:en hyökkäyksiä entistä prokuraattoria vastaan. En ole tehnyt
16961: · mhään hyökkäyksiä. Ne hyökkäykset, jos niitä siksi tahdotaan
16962:   sanoa, ovat prokuraattori Johnssonin omissa kirjeissä. Niissä
16963:   hän antoi neuvoja, miten on laillista sakottaa kuntia siksi kor-
16964:   keilla sakoilla että se riittää tarkotuksen saavuttamiseksi, t. s.
16965:   laittomuuden saavuttamiseksi. Muita samanlaisia neuvoja yksi-
16966:   tyisiä kansalaisia vastaan siellä on lukemattomia, jos herra
16967:   valtioneuvos vaan on katsonut tätä kirjaa. Siis siellä ovat
16968:   hyökkäykset, eivätkä ne ole meidän tekemät.
16969:       jos todella prokuraattorin asema niin alhaiseksi käsitetään
16970:   kuin hra Danielson-Kaimari on lausunnossaan esittänyt, jos katso-
16971:   taan että prokuraattorin on vaan silloin lakia valvottava kun
16972:   maassa ovat säännölliset olot ja että hänen ainoastaan silloin
16973:   on täytettävä velvollisuutensa kun ei ole mitään vaikeuksia,
16974:   mutta että hänen kun pahat päivät ja vaikeudet tulevat on ei
16975:   ainoastaan oltava vaiti vaan myöskin taivuttava laittomuutta
16976:   edistämään, niin voi täydellä syyllä panna kysymyksenalaiseksi,
16977:   onko tuo virkamies ensinkään tarpeellinen. Mutta niin alhai-
16978:   seksi en ainakaan minä eikä toki Suomen kansakaan ole ikinä
16979:   maan korkeimman lainvalvojan tehtävää käsittänyt.
16980:       Ed. Danielson-Kaimari sanoi että palaaminen laillisuuteen olisi
16981:   käynyt paljon nopeammin, jos ne, jotka ovat enimmän kärsi-
16982:   neet, olisivat pysyneet syrjässä. Minä pyytäisin kysyä herra
16983:   valtioneuvokselta, missä kohden tai missä asiassa me olemme
16984:   olleet esteenä laillisuuden palaamiselle. Ellei hän tätä voi todis-
16985:   taa, niin minä pidän hänen lausuntoaan tyhjänpäiväisenä, jolla
16986: 376                   Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
16987: 
16988: 
16989: ei ole mitään merkitystä. Kyllähän minä sen uskon että hra
16990: Danielson-Kaimari olisi tietysti mielellään suonut että kaikki
16991: toisin ajattelevaiset olisivat olleet äänettä ja antaneet yhä sen
16992: puolueryhmän, johon ed. Danielson-Kaimari kuuluu, maassa hal-
16993: lita ja menetellä käsityksensä mukaan, jonka käsityksen rehelli-
16994: syyttä en epäile. Mutta minä olen vakuutettu että Suomen kan-
16995: san suuri enemmistö käsitti asian vähän toisin; ja olen myös va-
16996: kuutettu että, jos yllä mainittu ryhmä olisi saanut käsityksensä
16997: mukaan menetellä, niin suurlakkoa ei olisi tapahtunut ja eläi-
16998: simme vielä nytkin laittomissa oloissa.
16999:      Hra Danielson-Kaimari puhuu täällä jäävistä. Olen kyllä
17000: kuullut tämän saman väitöksen sanomalehdissä ja muissa väit-
17001: telyissä, mutta minä totta puhuen en olisi odottanut että niin
17002: etevä valtiomies kuin hra Danielson-Kaimari olisi tuonut esille
17003: tuollaisia jäävimuistutuksia eduskunnan niiden edusmiesten
17004: suhteen, jotka ovat toisella kannalla kuin hän. Me olemme
17005: kansan valitsemia yhtähyvin kuin muutkin ja meillä on oikeus
17006: kansan edustajina asiasta mielipiteemme lausua. En ensimäi-
17007: sessä lausunnossani tahallani maininnut mitään maastakarkoi-
17008: sesta, koska olisi voitu käsittää että puhun omassa asiassani.
17009: Puhuin ainoastaan muista laittomuuksista. Minä kärsein aivan
17010: mielelläni sen tosin minulle persoonallisesti hyvin raskaan koh-
17011: talon, jonka silloin sain osakseni, sillä olen vakuutettu että
17012: minä noina puolenatoista vuotena olen saanut tehdä isänmaani
17013: hyväksi jotain ei tosin suurta mutta kuitenkin enemmän kuin
17014: mihin koskaan enään saan tilaisuutta. Kun hra Danielson-
17015: Kaimari puhui jäävistä, niin pyydän kysyä kumpiko on jäävil-
17016: linen, sekö, joka antoi alituiseen neuvoja maan prokuraattorille
17017: menetellä sillä tavoin kuin hän menetteli, vai sekö, joka on ollut
17018: aina vastaisella kannalla? jos täällä jäävistä voidaan puhua,
17019: niin se on hraDanielson-Kalmari, joka voisi olla jäävi, sillä hän
17020: on juuri ollut tuon käsityskannan johtajana. Mutta minä en
17021: tahdo häntä jäävätä, sillä hän on kansan edustaja ja hänellä
17022: on oikeus puhua täällä kaikista asioista, jotka esille tulevat.
17023:      En tahdo tässä pitemmälle käydä tähän asiaan, sillä minä
17024: jo ensimmäisessä lausunnossa esitin toivomuksen ettei tässä
17025: asiassa kovin laajaa keskustelua tulisi. Mutta syy ettei niin
17026: ole tapahtunut ei ole meidän. Minä kyllä oudoksuin että hra
17027: Virkkunen joka kuuluu siihen ryhmään, jolle käsitykseni mu-
17028: kaan olisi ollut edullisinta olla hiljaa tästä asiasta, nosti tämän
17029: ikävän keskustelun.
17030:    Ed. Paasikivi: Se asia, jonka edustaja Virkkunen otti esille,
17031: on nähdäkseni niin selvä, että siitä ei voi olla muuta kun yksi
17032: mieli, enkä ole kuullut yhdenkään ainoan edustajan siitä asiasta
17033:                        Prokuraattorin kertomus.                 377
17034: 
17035: 
17036: ryhtyvän nykyistä prokuraattoria ja niitä, jotka häntä kannatta-
17037: vat, puolustamaan. Luulen kyllä, että sellaisia täällä on joita-
17038: kuita, mutta olen varma siitä, että tässä asiassa kansan enem-
17039: mistö ei voi eri mieltä olla.
17040:      Minun täytyy lausua se julki, että nykyinen hallitus ja pro-
17041: kuraattori ja sen kannattajapuolue ei voi vaatia, että me unoh-
17042: dukseen painaisimme ja olisimme vaiti kaikista niistä teoista
17043: joihin tämä hallitus on itsensä syypääksi tehnyt siitä asti kuin
17044: se on suurlakosta alkaen ollut paikallaan, sitä vähemmän
17045: kun tämä hallitus on työskennellyt oloissa niin suotuisissa,
17046: että tuskin mikään hallitus tässä maassa on sellaisissa oloissa
17047: saanut työskennellä. Mutta ne, jotka käänsivät tämän keskus-
17048: telun epäselviin asioihin, sellaisiin, joista mielipiteet ovat toi-
17049: sistaan aivan eriäviä, olivat edustajat Castren ja Ahmavaara.
17050: ja kun he keskustelun käänsivät niin sanottujen »routavuosien»
17051: aikoihin, niin piti heidän tietää, että niistä asioista ovat mieli-
17052: piteet aivan erilaiset, ja että tämä eduskuntakin on kokoonpantu
17053: ryhmistä, joissa varsin vastakkaiset käsitykset näistä kysymyk-
17054: sistä ovat vallalla, jotenka heidän myös piti aavistaa, että tästä
17055: asiasta tulisi laaja keskustelu syntymään.
17056:      Ed. Castren on kyllä maininnut ja edustaja Ahmavaara on
17057: sen todistanut, että he olisivat odottaneet, että meidän ryhmä
17058: olisi pysynyt syrjässä näistä keskusteluista, koska ne muka
17059: olisivat vastoin meidän etujamme. Ei hyvät herrat! Me emme
17060: aijo pysyä syrjässä, silloin kun keskustelu vedetään näille aloille,
17061: sillä me tiedämme että meillä ei ole mitään kaduttavaa, meillä
17062: ei ole mitään salattavaa, (hyvä, hyvä!), ja jos te tahdotte kes-
17063: kustelun sinne vetää, niin, niinkuin edustaja Danielson-Kaimari
17064: on lausunut, me olemme siihen valmiit.
17065:      Tässä on kysymys prokuraattorin kertomuksen lähettämi-
17066: sestä valiokuntaan, jotta se siellä tulisi täydellisen pohdinnan
17067: alaiseksi. Myös minä toivoisin, että valiokunta ottaa tämän
17068: asian kaikin puolisen harkinnan ja tutkinnon alaiseksi ja että
17069: se myös, mikäli koskee routavuosia, koettaa antaa niistäkin
17070: oikean, tasapuolisen kuvan, niin syvän ja valaisevan kuin mah-
17071: dollista. Mutta jos se lähtee sellaisesta lähtökohdasta kuin
17072:  mistä ed. Castren ja muutamat muut ovat lähteneet, niin silloin
17073: sellaiselle esitykselle en ainakaan minä tunnusta arvoa, sillä se
17074: lähtökohta on yksipuolinen, ja kaikki johtopäätökset, jotka siitä
17075: syntyvät, ovat yksipuolisia. Ne johtuvat siitä edellytyksestä
17076: että noina routavuosina elämä kulki tavallista menoa, ja että
17077: virkamiehet hoitivat tavallisia toimiaan, niinkuin muinakin rau-
17078: hallisina aikoina. Täällä on jo huomautettu sellaisen käsitys-
17079: kannan kieroutta ja yksipuolisuutta.
17080: 378                 Istunto 8 p.   kesäkuuta 1907.
17081: 
17082: 
17083:      Rupeavatko ed. Castren ja muut arvostelemaan myös muita
17084: Suomenkansan historiassa esiintyneitä tapauksia saman mitta-
17085: kaavan mukaan? Rupeavatko he katselemaan Porvoon valtio-
17086: päiviä samalta kannalta, rupeavatko he arvostelemaan Suomen
17087: suurimman prokuraattorin, Caloniuksen menettelyä saman mit-
17088: takaavan mukaan? Jos he ottavat 1734 vuoden yleisen lain~
17089: rikoskaaren ohjeekseen, niin kyllä he silloin tulevat johtopää-
17090: töksiin, joita ei Suomenkansa ole oikeiksi tunnustava. He löy-
17091: tävät tuosta vanhasta rikoskaaresta pykälän, jossa puhutaan
17092: siitä, että syyllinen on tuomittava teilattavaksi ja menettämään
17093: oikean kätensä. Ja jos he rupeavat aivan muodollista laintul-
17094: kitsemista sovittamaan tuohon lainpykälään, niin he voivat saada
17095: sanotun pykälän hyvin lähelle sen ajan toimia. Mutta kuka
17096: rupeaa sellaista tulkitsemista kannattamaan?
17097:      Täällä on hyvinkin paljon puhuttu tästä asiasta. Edustajat
17098: Renvall, Castren, Ahmavaara ja muut ovat siitä ajatuksensa
17099: lausuneet. Niistä olisi minulla joka ikiseen lausuntoon muistu-
17100: tettavaa, mutta tämä keskustelu, jota minäkään en tosiaan tah-
17101: toisi enkä ole tahtonut, on muutenkin venynyt jo niin pitkälle.
17102: Senvuoksi lopetan siihen toivomukseen että lakivaliokunta, johon
17103: tämä asia menee, tosiaan koettaa tutkia sen asian, joka sisältyy
17104: prokuraattorin kertomukseen, kaikilta puolin ja koettaa siitä
17105: antaa tasapuolisen ja ymmärtäväisen esityksen, joka sitten edus-
17106: kunnalle aikoinaan annetaan.
17107:      Ed. Danielson-Kalmari: Nähdäkseni on hyvinkin kuvaava
17108: se tapa, jolla eräät vastustajistani tässä ovat esiintyneet koetta-
17109: malla kääntää huomiota vähäpätöisiin syrjäseikkoihin ja siinä
17110: vielä päälle päätteeksi esittäen asiat väärin. Niinpä herra Vil-
17111: jakainen, kun hän ryhtyi oikasemaan sitä, mitä minä olin sano-
17112: nut Viipurin hovioikeudesta ja tuomari Berneristä, kertoi sanani
17113: erehdyttävästi. Minä en ollut sanonut että Viipurin hovioikeus
17114: eroitti herra Bernerin. Luulen voivani vedota pikakirjoittajiin
17115: että sanoin jotenkin siihen tapaan, että Viipurin hovioikeus
17116: pakoitti herra Bernerin eroamaan ja ed. Viljakainen itse lopetti
17117: esityksensä sillä että hän mainitsi että herra Berner katsoi
17118: itsensä Viipurin hovioikeuden menettelyn kautta pakoitetuksi
17119: eroamaan. Se oli sitä, mitä minäkin sanoillani tarkoitin.
17120:      Sitte on hra Ahmavaara moneen kertaan täällä toistanut
17121: että minä olisin väittänyt häntä ja hänen tovereitansa jääviksi
17122: puhumaan tässä asiassa. Ja lisäksi hän on kertonut meille
17123: siitä että hän ja hänen toverinsa kansan edustajina ovat oikeu-
17124: tetut puhumaan täällä niinkuin me muutkin. Ehkä hän tarkem-
17125: min muistellessaan muistaa sen että minä käytin jokseenkin
17126: samoja sanoja hänestä ja hänen tovereisiaan enkä lainkaan
17127:                        Prokuraattorin kertomus.                379
17128: 
17129: 
17130: väittänyt heitä jäävillisiksi. Huomautin vain että vakaumukseni
17131: mukaan näinä viimeisinä aikoina palaus säännöllisiin oloihin
17132: olisi käynyt helpommaksi, jos juuri puheena olevat henkilöt
17133: olisivat katsoneet voivansa jonkun verran hillitä tunteitaan ja
17134: pysyä vähäsen syrjemmällä. Meidän käsityksemme mukaan
17135: kostoharrastukset olisivat siinä tapauksessa jonkunverran lai-
17136: mentuneet valtiollisessa elämässämme. Myöskin hra Schybergson
17137: katsoi minun menneen liian pitkälle, kun minä arvelin että ne,
17138: jotka olivat näinä viimeisinä vuosina mieskohtaisesti suuresti
17139: kärsineet, olisivat tehneet hyvin, jos he jonkun verran enem-
17140: män kuin on tapahtunut, olisivat malttaneet mieltään. Minä
17141: luulen kuitenkin että, jos hra Schybergson ajattelee, mitä on
17142: tapahtunut näinä viimeisinä aikoina, mieskohtaisesti myös, mitä
17143: hän itse on kokenut, niin hän tulee huomaamaan että toiset
17144: näistä sanokaamme nyt maasta karkoitetuista joutuivat kohteluosa
17145: kautta niin katkeroittuneelle mielelle että heidän oli vaikeata
17146: käsittää muita ja käsittää aseman vaatimuksia; toiset taas ja hra
17147: Schybergson itse kuuluu niihin, - ollen ehkä ainoakin, - ovat
17148: tämän sorron kautta joutuneet toiselta kannalta ja minun käsit-
17149: tääkseni oikeammalta ja kohtuudenmukaisemmalta arvostele-
17150: maan oloja.
17151:      Hra Renvall mainitsi että minä en edellisessä lausunnossani
17152: ollut lainkaan vastannut kysymykseen, kuinka on mahdollista
17153: että Suomen miehet ovat tahtoneet olla mukana edistämässä
17154: sortoa tässä maassa. Hyvät herrat! Mikäli sellaisella kysy-
17155: myksellä tarkoitetaan niitä, jotka eivät näinä vuosina lähteneet
17156: karkuun tärkeistä edesvastuunalaisista toimistaan meidän val-
17157: tiollisessa elämässämme, niin vastaus kuuluu niin, että nämät
17158: henkilöt tiesivät että he toiminnallaan eivät edistäneet sortoa
17159: ja laittomuutta, vaan päinvastoin vastustivat sitä ja tekivät lait-
17160: tomuudelle ja sorrolle mahdottomaksi päästä niin pitkälle kuin
17161: se olisi päässyt, jos herrojen Renvallin ynnä muiden menettely
17162: olisi yksinänsä tässä maassa tullut käytäntöön. Mitään parempaa
17163: eivät sortajamme toivoneet kuin että koko kansamme olisi me-
17164: netellyt sillä tavoin kuin nämät herrat menettelivät. ja kun
17165: lisäksi sanotaan että suomalaisen puolueen pitäisi nyt tunnustaa
17166: että ne edellytykset eivät olleet olemassa menneinä vuosina
17167: joille se rakensi toimintansa ja että se siis on erehtynyt, niin
17168: vastaus kuuluu: asiain meno tässä maassa on näyttänyt että
17169: suomalainen puolue käsitti asian oikein ja suomalainen puo-
17170: lue on saavuttanut juuri sen mitä se toiminnallaan routa-
17171: vuosina tarkoitti. Se on kohdaltaan, sanon kohdaltaan, sikäli
17172: kuin sen voimissa oli, pelastanut maallemme paremman tule-
17173: vaisuuden. Kuinka olisi käynyt siinä tapauksessa että maas-
17174: samme olisi menetelty toisin kuin täällä meneteltiin, siinä
17175: 380                   Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
17176: 
17177: 
17178: tapauksessa että yksistään niin sanotun passnvtsen vasta-
17179: rinnan ryhmä olisi päässyt toimintaa määräämään tai että yksis-
17180: tänsä suomalainen puolue olisi joutunut siihen asemaan, sitä
17181: emme tiedä. Sen minä saatan kuitenkin mainita, että jos ei olisi
17182: ollut taisteltava sellaisia toimia ja tekoja vastaan, jotka lähteneinä
17183: omien kansalaisten puolelta, näyttivät onnettomuuteen vieviltä,
17184: sanoisinko mielettömiltä, niin tietysti suomalaisen puolueen kanta
17185: olisi monessa asiassa muodostunut toiseksi, vähemmän yksi-
17186: puoliseksi. Sen olisi silloin täytynyt valvoa toisiakin näkökohtia
17187: jotka nyt tulivat liiaksikin valvotuiksi toisilla tahoilla. Vakau-
17188: muksemme meidän puolellamme on se, että ellei sitä katsanto-
17189: kantaa olisi edustettu meidän valtiollisessa elämässämme, joka
17190: on meidän puolueemme, niin ei suurlakko olisi lainkaan voinut
17191: onnistua sillä tavalla, kuin se onnistui. Meillä olisi ollut vas-
17192: tassa aivan toisenlaiset voimat. Itse lakkoviikon tapaukset
17193: olisivat ehkä voineet suoriutua jotenkin niinkuin ne suoriutui-
17194: vai. Kyllähän Virossakin sillä viikolla asiat suoriutuivat siten
17195: että sortava hallitus oli voimaton, mutta pian syntyi siellä vas-
17196: tavirta, reaktsiooni ja tämä vastavirta olisi ehkä ulottanut onnet-
17197: tomat seurauksensa tännekin, jos täällä olisi ollut vieraat vallan-
17198: pitäjät kaikissa viroissa, jos tuomioistuimemme olisivat olleet
17199: sotaoikeuksia, jos sanalla sanoen Suomen miehet olisivat edel-
17200: lisinä vuosina vetäytyneet pois jokaisesta toimesta, jossa oli
17201: vaikea silloisissa oloissa puolustaa isänmaan ja kansan asiaa.
17202:     Ed. Kares: Kyllä kai ed. Ahmavaaran ja Castrenin on myön-
17203: nettävä että he omasta alotteestaan pääsivät tähän ryhmänsä
17204: erinomaiseen lempiteemaan, sillä totisesti siihen ei voinut antaa
17205: aihetta se, että ed. Virkkunen uskalsi toivoa prokuraattorin asi-
17206: aan tarttumista silloin kuin Turussa ruotsia puhuva hienosto-
17207: roistoväki teki törkeää väkivaltaisuutta yhden maamme tuomio-
17208: istuimen jäseniä vastaan, eikä näihin väkivallantekijöihin lain-
17209: kaan kajottu, vaan päinvastoin heidän johtajiaan palkitaan pääl-
17210: lepäätteeksi korkeilla viroilla. Muuten on tässä liian paljo pu-
17211: huttu oikeuden ja laillisuuden esitaistelijoista. Minulla on se
17212: hyvä usko ja suuri luottamus ihmisiin, että siinä ryhmässä,
17213: josta tämä puhe tuli, todellakin oli muutamia niitä oikeuden
17214: esitaistelijoita, joita kaikissa yhteiskuntaryhmissä aina on, mutta
17215: en luule, että ne oikeuden esitaistelijat ovat niitä, jotka siitä
17216: tahtovat tehdä moninkymmenvuotisen kunnian kruunun, koska
17217: siitä kerskuvat mahdollisissa ja mahdottomissa tilaisuuksissa;
17218: sankari ja oikeudenesitaistelija ei kersku. Mutta jos tämä oikeu-
17219: den esitaistelijan nimi tahdotaan asettaa sille suunnalle, jonka
17220: puolelta näistä esitaistelijoista tässä on puhuttu, niin minun
17221: täytyy sitä vastaan panna mitä jyrkin vastalause. Tosin voisin
17222:                        Prokuraattorin kertomus.                 3~1
17223: 
17224: 
17225: 
17226: myöntää, että se oli esitaistelua sellaisen ulkonaisen muodolli-
17227: sen lain käyttelyn ja lain puustavin, jossa meidän asianajajamme
17228: ovat mestareita, mutta se ei ollut oikeuden esitaistelua, jos
17229: oikeus käsitetään siveellisenä oikeutena, jos se käsitetään sinä
17230: suurena siveellisenä voimana, joka pitää yllä yhteiskuntaa ja
17231: kansalaisten keskinäisiä välejä. Tätä oikeutta ei siinä ollut eikä
17232: myöskään sitä isänmaallisuutta, josta se niin paljon kerskuu.
17233: Sillä tällaisen ilmiön olemassaolo tai olemattomuus voidaan
17234: ratkaista ainakin niistä hedelmistä, jotka tämä suunta on syn-
17235: nyttänyt. On sana, joka aina pitää paikkansa, ja varsinkin sil-
17236: loin, kun on puhe oikeudesta ja oikeuttomuudesta, isänmaalli-
17237: suudesta ja isänmaattomuudesta; se sana on: hedelmistä puu
17238: tunnetaan. Ja mitkä ovat olleet tämän suunnan hedelmät? Ne
17239: ovat olleet valheiden, mustaamisen ja parjausten tulva yli koko
17240: meidän maan, tulva valheiden sellaisten, joiden alaiseksi joutui
17241: jokainen, joka tässä maassa uskalsi ajatella, lausua jotain sel-
17242: laista, mikä ei tätä ryhmää tyydyttänyt. Se osoitti siveellisen
17243: oikeudentunnon puutetta. Jos me katsomme sitä mielialaa,
17244: joka meidän maamme kansalaisten kesken vallitsee, sitä vihan
17245: ja tuomion ääntä, joka keskuudessamme kuuluu, niin on se
17246: etsittävä sen suunnan puolelta, joka tässä tahtoo etutaistelijana
17247: kerskua. Ja isänmaallisuus? Minä sanon: oliko se isänmaal-
17248: lisuutta, kun sortovuosien aikana, meidän maamme ja kansamme
17249: kärsiessä enemmän kuin tässä maassa koskaan on kärsitty, tämän
17250: maan omat miehet, yksi suuri ryhmä tässä maassa, uskalsi itse
17251: ulkomaiden edessä kuvata toisen puolen tämän maan kansa-
17252: laisia isänmaan pettureiksi ja kavaltajiksi? Ei! Minä sanon:
17253: se oli kansalaisrikos, niin suuri kansalaisrikos, että jos meidän
17254: maassamme olisi vähän enemmän kansallistuntoa kuin sitä on,
17255: niin yksin tämä rikos olisi tehnyt tämän suunnan mahdotto-
17256: maksi esiintymään suomalaisen kansan edessä (hyvä!). Hyvät
17257: herrat! Perustuslaillisuuden suurta rumpua on tässä maassa
17258: niin paljo paukutettu, sen korskuvien ratsujen kavioiden kap-
17259: setta on niin paljo kuultu, että voitte olla varmat siitä, etteivät
17260: vahvimmatkaan annokset enää tee toivottua vaikutusta, eivät
17261: tee sitä vaikutusta varsinkin sentähden, että jokainen, joka tässä
17262: maassa järkevästi ajattelee, joka tässä maassa osaa korvillaan
17263: kuunnella, se kuulee nyt laillisena aikana tuon laillisuuden
17264: korskuvien ratsujen kavioiden kopseen rinnalla sähinää ilkeäitä
17265: kyyltä, joka myrkkyisellä kielellään ampuu törkeää oikeuden ja
17266: lain polkemista, tarkoituksenaan puoluekosto, sellaisessa pai-
17267: kassa, josta sitä totisesti ei pitäisi odottaa.
17268:      Ed. Malmivaara: Minä pyysin puheenpuoroa tässä asiassa
17269: siitä syystä, että minulla olisi lausuttava lakivaliokunnalle aivan
17270: 382                  Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
17271: 
17272: 
17273: toisenlainen toivomus kuin useilla edellisillä puhujilla. Eiköhän
17274: vaan liene niin, että tässä eduskunnassa on joku muukin kuin
17275: minä, jonka on ollut raskas kuulla tätä keskustelua, ei sentäh-
17276: den, että tahtoisi halveksia arvoisain puhujain toiseen tai toiseen
17277: suuntaan antamia lausuntoja, vaan siitä syystä, että on seitse-
17278: män vuoden ajan saanut tätä kaikkea yllin kyllin kuulla ja lukea
17279: sanomalehdistä, ja sydän on siitä niin rääkkääntynyt ja väsynyt,
17280: ettei se enää tahtoisi lisää kuormaa siinä suhteessa kantaakseen.
17281: {Hyvä! Hyvä!) Minäkin olen niitä, jotka soisivat, kuten ed.
17282: Schybergson, että olisi vedetty peite routavuosien surkeuksien
17283: ja kärsimysten yli, käännetty katse tulevaisuutta kohti ja tehty
17284: työtä sen hyväksi, koska se on valoisampana silmiemme edessä
17285: kuin rohkeinkaan meistä on toivoa tohtinut. Riita ei, hyvät
17286: herrat, rakenna kansaa, vaan se on kansan kirous. Täällä on
17287: puhuttu, kuinka sen ja sen tulisi vaijeta. Minä luulen, että
17288: kaikkien meidän tulisi vaijeta sen Jumalan edessä, joka meitä
17289: on auttanut. Suokaa anteeksi, että lausun tämän vakaumukseni:
17290: Me olemme erehtyneet jokainen jossakin määrin, meillä ei ole
17291:  toisella toisen soimaamisen syytä. Väreet niistä intohimoista,
17292:  joita täällä viritetään eloon, käyvät yli .. koko tämän maan ennes-
17293:  tään jo kylläkin väsytetyn kansan. Alkää panko sen kärsittä-
17294:  väksi enää niin raskasta kuormaa! Näistä syistä minä soisin
17295:  ettei valiokunta, joka tätä asiaa käsittelee, toistamiseen enää
17296:  tätä ikävää keskustelua eduskunnassa virittäisi, vaan menisi
17297:  vaikenemalla routavuosien tapahtumien yli. Rauhallisempaa kuin
17298:  alussa voitiin surkeiden puolueolojen tähden toivoakaan, on
17299:  näihin saakka ollJdt eduskunnan työ, ja toiveita jo heräsi parem-
17300:  mista päivistä. Alkää niitä häiritkö! Sallikaa meidän, joissa
17301:  nämä toiveet ovat heränneet, jotka vielä toivomme kansallemme
17302:  uutta elämisen mahdollisuutta, niitä toiveita tallettaa! (Hyvä!)
17303:     Ed. Turkia: Prokuraattorin kertomuksen johdosta on kes-
17304: kustelu siirtynyt routavuosien aikoihin. Näyttää siltä kuin tässä
17305: kaksi porvarillista puoluetta aikoisi suorittaa pyykinpesoa.
17306: Minä vakuutan ehdottomasti kummallekin puolueelle että puh-
17307: taana tästä ette suoriudu kumpikaan. Toinen likaa toisensa,
17308: se on varma, kumpainenkin puolue on myöntynyt, toinen vä-
17309: hemmän, toinen enemmän, ja tulevat myöntymään vastaisuu-
17310: dessakin jos asema sellaiseksi muuttuu. Kumpainenkin puo-
17311: lue on rikkonut lakia ja tulee edelleenkin rikkomaan, aivan
17312: varmasti. Me sosiaalidemokraatit emme rupea juoksemaan tei-
17313: dän kanssanne kilpaa näissä asioissa. Me asetamme kansan
17314: oikeudentunteen korkeammalle lakia ja me koetamme täällä
17315: vaikuttaa että lait tulisivat enemmän kansan oikeudentuntoa
17316: vastaaviksi kuin ne tähän asti ovat olleet. Minä tiedän että
17317:                        Prokuraattorin kertomus.                383
17318: 
17319: tämä keskustelu on teille äärettömän tärkeä ja minä tiedän
17320: myös minkätähden se on niin tärkeä, minä tiedän että se on
17321: sen tähden että te voitte jarruttaa täällä keskustelua muita
17322: esille tulevia kysymyksiä. Te tiedätte, että täällä aijotaan saada
17323: reformeja toimeen, jotka tulevat jonkun verran syrjäyttämään
17324: teidän Iuokkaetujanne ja sitä varten tätä keskustelua koitetaan
17325: pitkittää niin paljon kuin mahdollista. Meillä on Bobrikoffin
17326: vuodet jokaisella muistossa, meillä on sen kova menneisyys
17327: jokaiselle selvänä ja minä luulen että siitä on turha ruveta
17328: pyykinpesoon. Siitä voitte riidellä valiokunnassa. Meillä on
17329: asioita jotka tähtäävät tulevaisuuteen. Menneisyys meitä neu-
17330: voo. Toivon että asia pitemmittä mutkitta ja väittelyittä menee
17331: siihen valiokuntaan, johon se on ehdotettu.
17332:     Ed. Yrjö-Koskinen, E. S.: Päinvastoin kuin kaikki muut
17333: puhujat minä pyydän lausua suuren iloni siitä, että kysymys
17334: on nyt tullut esille.      En siitä syystä etten minä soisi asian
17335: pikemmin jäävän unhotukseen, vaan sen vuoksi kun minä tie-
17336: dän, että, huolimatta edustaja Castrenin ja muutamien muiden
17337: vastenmielisyydestä, se olisi näillä valtiopäivillä kumminkin
17338: nostettu muodossa tai toisessa, ennemmin tai myöhemmin, ja
17339: juuri siltä taholta, jota herra Castren edustaa. Perustuslailli-
17340: suus meidän maassamme on päättänyt, ja lujasti päättänyt,
17341: kulkea lapsen kengissä päiviensä päähän asti. Suomalainen
17342: puolue on viime vaalitaistelussa avoimesti tunnustanut »maata-
17343: kavaltavan» valtiollisen kantansa. Se on tästä huolimatta tuo-
17344: nut tänne eduskuntaan kaikki johtomiehensä ja vielä muitakin
17345: koko . joukon. Perustuslaillisuus sitävastoin nykyänsä räpiste-
17346: lee niinkuin kärpänen syyskylmässä. Näin ollen ei suinkaan
17347: luulisi tarpeelliseksi, että siltä taholta ruvetaan jonkunlaisia
17348: selvityksiä haluamaan. Mitä suomalaiseen puolueeseen tulee,
17349: niin se tuskin vastaisuudessa rupeaa pitkiin selvityksiin, sitten
17350: kun tosiasiat ovat puhuneet aivan selvää kieltä. Mutta mah-
17351: dollista kyllä, että jos täällä ruvetaan joskus toistekin halventa-
17352: maan niiden miesten muistoa, joiden valtiollinen vakaumus on
17353: pukeutunut toisenlaiseen asuun kuin se kirjava kulkusviitta,
17354: jolla perustuslaillisuus on täällä vuosikausia pöyhistellyt, niin
17355: saatte kuulla kuivia totuuksia edelleenkin. Kenties teille joskus
17356: sanotaan, että tässä valtiollisessa kysymyksessä ette ole mil-
17357: loinkaan mitään ymmärtäneet. - Tämä prokuraattorin kerto-
17358: mus on siitä syystä erittäin ilahuttava, että nyt on todella tul-
17359: lut julkisuuteen kaikki, mitä julkisuuteen halutaan. Ei nyt enää
17360: voida sanoa, että prokuraattori-vainaja on tehnyt tekoja, niin
17361: hirveitä, ettei niitä voida julkaista. Se on minun ymmärtääk-
17362: seni näiden asiakirjain suurin merkitys.
17363: 384                  Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
17364: 
17365: 
17366:       Ed. Virkkunen: Minä en tahtoisi pitkältä enää jatkaa tätä
17367:   keskustelua, joka muutenkin on venynyt liian laajaksi. Pyydän
17368:   vaan saada merkitä, että siinä lausunnossa, jonka minä tämän
17369:   asian käsittelyn alussa esitin, ei ole puhuttu takavuosista sa-
17370:   naakaan, vaan tämä keskustelu on siirtynyt sinne siitä syystä,.
17371:   että muutamat puhujat ovat siitä laittomuudesta, josta minä
17372:  puhuin, ottaneet aihetta asettua kannalle, jossa ollaan sitä
17373:  mieltä, että vääryys vääryydellä korjataan. Muuten on käynyt,
17374:  niinkuin aavistin, että niin pian kuin kajotaan routavuosiin,
17375:  keskustelu laajenee ja poikkeaa kaikenlaisiin syrjäseikkoihin.
17376:  Tahtoisin erittäin tässä suhteessa antaa etusijan sille puheelle,
17377:  jonka edustaja Renvall on pitänyt. Siinä oli järjestään kaikki
17378:  se, mitä viime vuosina on toisesta puolueesta pahaa sanottu.
17379:  Siinä oli suomettarelaiset, siinä oli puolueemme lehtien päätoi-
17380:  mittajat, väkivallan puoltajat j. n. e. Minun olisi vallan helppo
17381:  osottaa, kutka täällä ovat väkivaltaisia tekoja tehneet ja puo-
17382:  lustaneet, eikä olisi vaikea mainita esimerkkejä paljonkin, mutta
17383:  pidän edustaja Renvallin puheen sisällyksen siksi vähäpätöi-
17384:  senä, etten tahdo siihen kajota. Se olisi tarpeellisilla kuvilla
17385:  varustettu jonkuntaiseksi vaalijulistukseksi kelpaava.
17386:       Edustaja Castren on katsonut oikeudekseen täällä aivan
17387:  julkisesti lausua, että sen ja sen puolueen ei olisi pitänyt tähän
17388:  asiaan kajota, että sen olisi pitänyt pysyä syrjässä. Minä pyy-
17389:  dän kysyä: Millä oikeudella edustaja Castren luulee voivansa
17390:  tällaista sanoa? Minä tiedän varsin hyvin, että takavuosina,
17391:  silloin kun muut olivat tulessa, oli muutamien tapana pysyä
17392:  syrjässä, Espoon käräjillä ja muualla. Mutta tietäkööt ne, jotka
17393:  näin ovat tehneet, että heillä ei ole mitään syytä luulla, että
17394:  Suomen eduskunnan muut jäsenet kaipaavat näitä esimerkkejä.
17395:       Samantapainen on se lausunto, jonka edustaja Ahmavaara on
17396: katsonut voivansa täällä antaa, että nimittäin sen puolueryh-
17397: män, johon minä kuulun, olisi ollut edullisinta olla täällä hil-
17398: jaa.     En tiedä mistä vaikuttimista tällaiset suuren edus-
17399: kunnan-osan arvostelemiset ovat lähteneet. Mutta siitä minä
17400: olen varma, että ainakin niissä on melkoinen määrä röyhkeyttä.
17401:      Edustaja Viljakaineo on ottanut esittääkseen niitä muotoja,
17402: joiden kautta prokuraattorin virka-toiminta käy. Mikäli minä
17403: voin ymmärtää, ei prokuraattorin virkatoimen ulottamiseen
17404: jollekin alalle tarvita sitä, että asianomaiset ilmoittavat, kutka
17405: henkilöt heille ovat vääryyttä tehneet, sillä kai prokuraattorin-
17406: viraston käytettävänä ja käskettävänä on asianomaisen paikka-
17407: kunnan poliisilaitos, ja sen toimesta tutkimukset pannaan toimeen.
17408:    Ed. Soininen: Minä en aikonut sekaantua tähän keskuste-
17409: luun. Mutta kun täällä on useamman kerran mieskohtaisesti
17410:                       Prokuraattorin kertomus.                  385
17411: 
17412: käyty manalle menneen miehen kimppuun, joka ei enaa voi
17413: puolustaa itseänsä, ja kun ei ole arvosteltu ainoastaan hänen
17414: virkatoimiaan, vaan myös hänen tarkoituksiaan ja vaikuttimiaan,
17415: niin minä en ole enää voinut vaijeta, vaan täytyy minun panna
17416: siihen vakava vastalause. Muuten tahdon saada, läheisen per-
17417: soonallisen tuttavuuden nojalla, täällä lausutuksi sen täyden ja
17418: horjumattoman vakaumuksen, että prokuraattori Soisalon-Soini-
17419: sen vaikuttimet ja tarkoitukset olivat rehellisiä ja vilpittömiä ja
17420: isänmaallisia. Tuntuu siltä kuin ei ymmärrettäisi tai ei tahdot-
17421: taisi ymmärtää sitä ankaraa pakkoa, jonka alaisena hän oli,
17422: pakkoa, joka ainakin hänen vakaumuksensa mukaan joka hetki
17423: uhkasi murskata tämän yhteiskuntarakennuksen ja joka hänen
17424: vakaumuksensa mukaan oikeutti hänet tavattorniin toimenpitei-
17425: siin. Käsittikö hän aseman vaatimuksia oikein ja onnistuiko ·
17426: hänen löytää ajan ja aseman vaativia keinoja, siitä en tahdo
17427: mitään lausua, pidän itseäni liian läheisenä siihen.
17428:      Ed. v. Alfthan: jag vill med anledning af hr Paasikivis in-
17429: lägg endast säga att, då hr Paasikivi syftar på en händelse
17430: under storsträjken, så skulle konsekvensen fordra, att han
17431: skulle hafva yrkat på, att prokuratorn skulle inskrida i anled-
17432: ning af samtliga händelser under dessa tider, och då misstän-
17433: ker jag, att hela finska folket skulle hafva blifvit föremål för
17434: prokuratorns behandling. Då dessutom samtliga myndigheter
17435: i hela Jandet varit mer eller mindre delaktiga i dessa händel-
17436: ser, återstode intet annat än att prokuratorn skulle hafva fått
17437: lof att i berättelsen närmare granska alla dessa myndigheters
17438: åtgöranden under dessa år. Detta hade blifvit konsekvensen
17439: af hr Paasikivis yttrande i denna del. Det är inför denna
17440: fysiska orimlighet själffallet att prokuratorn icke här upptager
17441: hela finlands folks handlingssätt under storsträjkens oroliga
17442: dagar.
17443:     Jag har egentligen anhållit om ordet för att säga, att jag i
17444: allt väsentligt står på samma ståndpunkt som hr Schybergson
17445: och i alla väsentliga delar kan förena mig om hvad han i sitt
17446: senaste uttalande yttrade. 1 likhet med hr Schybergson skulle
17447: jag önska skåda mot framtiden och låta det framfarna vara
17448: framfaret. Men just för att vi skola kunna gripa in i framti-
17449: den med lyckligare hand än hvad vi hafva gripit in i det
17450: öfverståndna måste jag, då ingen annan gjort det här, litet
17451: närmare beröra ett uttalande af hr Danielson-Kalmari, hvil-
17452: ket, om jag uppfattade honom rätt, utgjorde den filosofiska
17453: och sedliga grunden för det partis handlingssätt, hvars främste
17454: företrädare han här är. Om jag icke hörde miste och miss-
17455: uppfattade hr Danielson-Kalmari, så sade han, att det är ett
17456:                                                            25
17457: 386                   Istunto l:i p. kesäkuuta 1907.
17458: 
17459: 
17460: uselt folk, som följer lag, ifall det pröfvar, att lagens följande
17461: är skadligt för landet. Var det icke ungefär så?
17462:       Ed. Danielson~Kalmari: Nej, icke alls.
17463:     Ed. v. Alfthan: jag skulle bedja att få veta, i hvilken mån
17464: jag hörde rätt. jag uppfattade yttrandet såsom jag nu nämnt.
17465: Kanske hr Danielson-Kaimari ville korrigera min tolkning innan
17466: jag fortsätter?
17467:     Puhemies ei suostunut tähän, vaan kehotti edustaja v. Alfiha-
17468: nia jatkamaan lausuntoaan.
17469:      Ed. v. Alfthan: jag skall i sådant fall be att få hålla mig
17470: tili hr Danielson-Kalmaris yttrande såsom jag uppfattade det-
17471: samma, och hoppas att det senare blir korrigeradt af hr Daniel-
17472: son-Kalmari. Om jag icke missuppfattade hr Danielson-Kai-
17473: mari, ansåg han, att den högre pröfningen utaf sakläget skulle
17474: berättiga individen att frångå tillämpningen af lagen. Detta
17475: ville han göra gällande icke blott för ledande statsmäns vid-
17476: kommande i förtviflade ögonblick af nationens lif, utan såsom
17477: någonting allmängiltigt. En sådan princip måste jag anse vara
17478: en ren anarkistisk princip. Det är ju själffallet hvarje män- ,
17479: niskas rättighet att pröfva, huruvida gällande lag är rättvis, är
17480: lämplig och dylikt, och tillika är det hvarje samhällsmedlems
17481: rätt att, då han pröfvat att gällande lag är orättvis eller olämp-
17482: lig, på lagligt sätt och med lagliga medel arbeta på förändring
17483: och förbättring af densamma. Men så länge lagen gäller bör
17484: den följas. Afviker man från detta åskådningssätt, då är man
17485: inne på den rena samhällsupplösningens väg. Och att just
17486: detta åskådningssätt så allmänt tillämpades under ofärdsåren
17487: på de då ledande hållen är en väsentlig grund tili att vårt
17488: samhälle kommit så nära sin upplösning, som det har befun-
17489: nit sig. Skulle nu den ledande principen för vårt framtida
17490: handlingssätt blifva att öfver plikten att följa gällande lag
17491: skulle sättas den enas eller andras hugskott eller privata öfver-
17492: tygelse om hvad det allmänna bästa kräfver, så vore vi in på
17493: den väg, som ovillkorligen kommer att leda tili hela vårt sam-
17494: hälles upplösning och undergång. Det är mot detta åskåd-
17495: ningssätt jag ansett mig tvungen att nedlägga en gensaga.
17496: Det skulle vara mig kärt om jag missuppfattat hr Danielson-
17497: Kalmari, men jag kunde icke annorlunda förstå hans yttrande.
17498:      Hvad nu beträffar den omtvistade frågan om tjänstemanna-
17499: lagen från senaste år, så har det förfarande, som då inslogs,
17500: varit föremål för klander. Emellertid gällde det förfarande,
17501:                        Prokuraattorin kertomus.                 387
17502: 
17503: 
17504: som då kom tili användning, ett samhälleligt nödvärn, där ett
17505: genom våldsåtgärder åstadkommet tillstånd måste genom ett
17506: icke normalt handlingssätt återställas, alldenstund hos indivi-
17507: derna icke förefanns moraliskt mod att frivilligt åstadkomma
17508: ett sådant sakernas tillstånd, som detta handlingssätt afsäg att
17509: åstadkomma.
17510:     Jag vill icke vidlyftigare beröra detaljerna af denna sak. De
17511: hafva redan blifvit berörda. jag vill endast i anledning af
17512: en ärad talares, hr Turkias, uppträdande säga, att det gjorde
17513: ett angenämt intryck att i denna församling, där så många
17514: erkänt sig såsom syndare, en man kan stiga upp och slå sig
17515: för sitt bröst och på en stor del af församlingens vägnar säga:
17516: »Se jag och de mina med mig, vi äro utan synd.» Nu kan
17517: det visst vara sä, att man beträffande lagstiftning och lagtil-
17518: lämpning icke kan tillägga hans parti så alltför stora direkta
17519: synder, men månne icke detta bero därpå, att hans parti såsom
17520: sådant icke deltagit vare sig i lagstiftningen eller lagens til-
17521: lämpning härintills. Nog tror jag, med kännedom om de
17522: brister, som vidlåda människan, att intet parti, som en längre
17523: tid varit med om detta arbete, skall kunna slå sig för sitt
17524: bröst och förklara, att det är absolut fritt från misstag.
17525:     Ed. Castren: Edustaja Paasikivi on lausunut ettei kukaan,
17526: joka on käyttänyt puheenvuoroa edustaja Virkkusen lausunnon
17527: johdosta, ole koskettanut itse asiaan, nimittäin prokuraattorin
17528: kanteen siihen loukkaukseen nähden, jonka esineeksi Turun
17529: hovioikeuden jäsenet olivat lakkoviikolla joutuneet. Proku-
17530: raattorin ohjesäännössä tehdään prokuraattotin velvollisuudeksi
17531: ryhtyä asiaan ja määrätä kanne nostettavaksi jos joku tai jot-
17532: kut henkilöt hänelle tekevät ilmiannon ja samalla sitoutuvat
17533: näyttämään ilmiantonsa todeksi; muussa tapauksessa ei pro-
17534: kuraattori ole velvollinen määräämään kannetta nostettavaksi
17535: henkilöitä vastaan, joitten väitetään tehneen itsensä syypääksi
17536: johonkin . rikokseen. Pyytäisin saada kysyä edustaja Virkku-
17537: selta, onko hänelle tuntematonta, etteivät ne lähetystöt, joista
17538: hän on puhunut, ole tällaiseen toteennäyttämiseen sitoutuneet?
17539: Onko vielä edustaja Virkkuselle tuntematonta että Turussa
17540: pantiin toimeen poliisitutkinto asiassa ja että poliisitutkinnossa
17541: ei saatu selville ketkä olisivat olleet osallisina ja ketkä olisivat
17542: panneet toimeen useinmainitun loukkauksen? Mitä asian näin
17543: ollen tahtoo edustaja Virkkunen, että prokuraattorin olisi ollut
17544: tekeminen? Loukatut asianomaiset olivat itse saapuvilla poliisi-
17545: tutkinnossa, heillä oli tilaisuus mainita ja ilmoittaa, ketkä henki-
17546: löt olivat heitä vastaan harjoittaneet väkivaltaa, mutta tutkimuk-
17547: sen tulos oli sellainen, että yhtä vähän loukatut itse kuin vi-
17548: 388                  Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
17549: 
17550: 
17551: rallinen syyttäjä katsoi aihetta olevan kanteen nostamiseen.
17552:  Kun asiain näin ollen edustaja Virkkunen eduskunnassa pit-
17553: kässä lausunnossa heittää syytöksen prokuraattorin silmille,
17554: koettaa tehdä hänen toimintansa epäluulonalaiseksi siinä sil-
17555: minnähtävässä tarkoituksessa, ettei nykyinen prokuraattori näyt-
17556: täisi aivan kirkkaalta sen prokuraattorin rinnalla, jonka kirjel-
17557: mät ovat kertomuksessa julaistut, niin ei kukaan tasapuolisesti
17558:  punnitseva voi olla myöntämättä, että alku ja juuri koko tähän
17559: keskusteluun on lähtenyt sen ryhmän puolelta, johon edustaja
17560: Virkkunen kuuluu. Eräs puhuja, edustaja E. S. Yrjö-Koskinen,
17561: on avomielisesti ilmoittanut, mikä edustaja Virkkusen esiintymi-
17562: sen tarkoituksena on ollut.
17563:      Täällä on lausuttu suomettarelaisen ryhmän puolesta kaik-
17564: kiin niihin tekoihin nähden, joihin sanotun puolueen miehet
17565: tekivät itsensä syypääksi: ei mitään kaduttava; ei mitään kadut-
17566: tava kun silloinen senaatti poistaa kokoontumis- ja yhdistymis-
17567: vapauden ja julistaa laittomat asetukset, joilla nämät tärkeät
17568: oikeudet kansalaiselta riistettiin; »ei mitään kaduttava», kun sil-
17569: loinen senaatti julkaisee laittoman asevelvollisuusasetuksen vas-
17570: toin koko eduskunnan yksimielisesti lausumaa mielipidettä; >>ei
17571: mitään kaduttavaa», kun sortovuosien senaatti julistaa venäjän
17572: kielen virkakieleksi ja suomenkielen ainoastaan sallituksi; »ei
17573: mitään kaduttava», kun lain korkein valvoja esiintyy väkivallan
17574: edustajain neuvonantajana ja kätyrinä; »ei mitään kaduttavaa»,
17575: kun lain korkein valvoja käskee panna törkeästä rikoksesta
17576: syytteeseen niitä pappeja, jotka ovat noudattaneet Suomen lakia
17577: ja oikeutta; »ei mitään kaduttavaa» kun lain korkein valvoja
17578: käskee kanneviskaaleja saattamaan syytteeseen niitä, jotka oli-
17579: vat maan laille uskollisina pysyneet. Kaikesta huolimatta on
17580: suomettarelaisen puolueen edustajilla otsaa, sittenkun marras-
17581: kuun viikolla kaikkien muitten kansalaisten yhteisillä ponnis-
17582: tuksilla vieras ijes saatiin kansan hartioilta karistetuksi pois,
17583: lakkoviikolla, jonka alussa tämän saman ryhmän edustajat ja
17584: äänenkannattajat julistivat mielettömäksi teoksi valtiolliseen lak-
17585: koon ryhtymisen, kerskailla: »Me olemme ne, jotka olemme
17586: maan pelastaneet vaaroista, sorrosta ja vieraasta ikeestä. Toi-
17587: set kansan luokat, toiset valtiolliset ryhmät vaan ei suomettare-
17588: laiset taistelivat sortovuosina kansallisen ja valtiollisen vapau-
17589: den, lain ja oikeuden puolesta. Mutta sen ryhmän edustajat,
17590: jotka täällä nyt ovat kerskaillen esiintyneet, koettivat taivuttaa
17591: kansaa laittomuuteen ymmärtämättä että tällä laittomuuteen
17592: taipumisella tarkoitettiin ei enempää eikä vähempää kuin Suo-
17593: men kansan pois pyyhkimistä kansojen joukosta, sen kansal-
17594: lista ja valtiollista kuolemaa.
17595:                        1   Prokuraattorin kertomus.               389
17596: 
17597:     Voisin jo lopettaa tähän. jos me täällä arvostelemmekin
17598: toisiamme ja taistelemme toisiamme vastaan, niin olisin kum-
17599: minkin suonut, että eduskunta olisi säästynyt kuulemasta edus-
17600: taja Kareksen lausuntoa. Sen ryhmän puolelta, johon minulla
17601: on kunnia kuulua, ei se kaipaa minkäänlaista vastausta , ei
17602: sisältöön eikä muodolliseen esittämiseen nähden. (Hyvä!)
17603:     Puhemies ilmoitti vielä olevan kahdeksan puheenvuoroa
17604: käyttämättä, ja että istunto nyt oli keskeytettävä, koska aika jo
17605: oli pitkälle kulunut.
17606: 
17607: 
17608: 
17609:     Pyynnöstä myönnettiin edustaja Luomalie lupa olla poissa
17610: yksityisten asiain tähden iltapäivän istunnosta sekä maanantai-
17611: päivän istunnosta.
17612: 
17613: 
17614: 
17615:     Istunto keskeytettiin k:lo 4,15 i. p. ja päätettiin sitä jatkaa
17616: k:lo ö,ao i. p.
17617: 
17618:    Kun istunto kello ö,so i. p. jälleen aloitettiin, sai ensinnä
17619: puheenvuoron
17620:     Ed. Renvall: Minä pyysin uudestaan puheenvuoroa erään
17621: lauseen johdosta, joka sisältyi edustaja Danielson-Kalmarin
17622: aamupäiväiseen lausuntoon. Hän kysyi siinä, ketä minä olin
17623: tarkoittanut puhuessani niistä, jotka olivat avustaneet sortojär-
17624: jestelmää, ja sanoi että ainakaan se ei sovi siihen ryhmään ja
17625: siihen aatesuuntaan, jota arvoisa edustaja edusti. Mutta, niin-
17626: kuin jokainen hyvin ymmärtää, minä juuri tarkoitin lausunnos-
17627: sani tätä ryhmää. Itse puolestani minä en kelpaa esimerkiksi
17628: virasta-luopumisesta tai virassaan-pysymisestä, sillä minä en ole
17629: ollut missään valtion virassa, joten en ole ollut tilaisuudessa-
17630: kaan olemaan esimerkkinä. Mutta tuo kysymys ei kai koske-
17631: nutkaan minua persoonallisesti, vaan sitä ryhmää, johonka
17632: lukeudun. Arvoisa vastaväittäjäni sanoi, että meidän yhteinen
17633: vastustajamme ei toivonut mitään enempää, kuin että kaikki
17634: olisivat menetelleet samalla tapaa kuin se aatesuunta, johonka
17635: minä kuulun. Mutta jos meidän yhteinen vihollisemme olisi
17636: todellakin niin ajatellut, niin eivätkö silloin aatelisarvot ja venä-
17637: läiset kunniamerkit olisi sadelleet meille ja tälle ryhmälle? Eikö
17638: 390                  Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
17639: 
17640: 
17641: näillä palkinnoilla ole ainakin se todistus, että ne osoittavat,
17642: mitä kantaa meidän yhteinen vihollisemme tahtoi Suomen mies-
17643: ten noudattavan?
17644:      On kysytty, miten olisi käynyt, jos kaikki olisivat asettu-
17645: neet passiivisen vastarinnan kannalle ja tähän kysymykseen
17646: on koetettu vastata mustaamaila tulevaisuutta niin synkäksi
17647: kuin suinkin. Mutta eikö voisi tehdä myös sitä kysymystä,
17648: miten olisi käynyt, jos kaikki olisivat olleet siksi laissa pysy-
17649: viä ja lakia kunnioittavia, että olisivat kaikki asettuneet vasta-
17650: rinnan kannalle? Eikö silloin olisi kansamme vastarinta ollut
17651: kunniakkaimpia lehtiä sen historiassa sen sijaan, että siitä nyt
17652: on lähtöisin suurin kansallinen hajautuminen? jos kaikki olisi-
17653: vat olleet vastarinnan kannalla, niin olisivat kaikki ne, joilla oli
17654: tilaisuus jotakin uhrata, sen ilolla tehneet, olisivat ikäänkuin
17655: juhlassa tarjonneet sen, mitä heiltä vaadittiin sen sijaan että
17656: nyt liittyy juuri meidän suureen kansallislakkoomme niin paljo
17657: kansallisessa suhteessa ikävää, se nimittäin että meidän täytyi
17658: kääntää aseemme omia kansalaisiamme vastaan. ja kun on
17659: kysytty, eikö olisi ollut vaikea karkoittaa täältä venäläiset virka-
17660: miehet, niin minä pyydän vastata sillä kaikkein tuntemalla tosi-
17661: asialla, että venäläiset laittomat virkamiehet saatiin hyvinkin
17662: helposti kansan oikeustajunnan pakosta eroamaan viroistaan,
17663: mutta sen sijaan oli hyvin vaikea saada suomalaiset laittomat
17664: virkamiehet luopumaan.
17665:      Tahdon myöskin vastata erääseen toiseen seikkaan, josta
17666: täällä joku arvoisa puhuja - minä en todellakaan muista
17667: kuka - huomautti, nimittäin väitteeseen, että perustuslaillinen
17668: puolue, ennen ollessaan yhtenäinen, olisi ulkomaan edessä
17669: mustannut meidän kansaamme. Olen itse ollut hyvin lähellä
17670: erästä ulkomaalaista lehteä, jossa Venäjän sisäasiain ministerin
17671: toimesta kirjotettiin artikkeli, jossa oli otteita suomettarelaisen
17672: puolueen johtomiesten lausunnoista, tiedän että tässäkin seurassa
17673: on saapuvilla niitä, joita siinä käytettiin todistamaan sitä, että
17674: kansamme suomenkielinen osa oli valmis alistukseen ja että
17675: ainoastaan ruotsinmieliset täällä itsekkäästä tarkoituksesta teki-
17676: vät vastarintaa. Minä en tiedä, kuinka laajalti tämä kirjoitus
17677: joutui suomettarelaisille tunnetuksi, ainakin minä annoin sen
17678: henkilölle, joka lupasi sen toimittaa tuon puolueen johtaviin pii-
17679: reihin, jotta vastaus siihen laadittaisiin, mutta sitä ei tullut.
17680: Tuon kirjoituksen sisällys, jos mikään, oli kansamme häväise-
17681: mistä minun ymmärtääkseni. Oli kansamme häväisemistä, että
17682: ulkomaalla annettiin maamme vihollisen vedota kansalaistemme
17683:  lausuntoihin todistaakseen sitä, että kansamme tahtoo venäläis-
17684:  tyä, sulautua Venäjään, ja että tällaista vastaan ei panna mitään
17685:                        Prokuraattorin kertomus.                 391
17686: 
17687: vastalauseita, vaikka siihen on tilaisuutta sekä kotimaassa että
17688: ulkomailla.
17689:      En tahdo pitkälti tätä keskustelua jatkaa. Minä luulen että
17690: ne väitteet, joita on puolelta ja toiselta lausuttu, ovat tälle val-
17691: tiollisesti vaiistuneelle eduskunnalle tutut. Mutta minä pyydän
17692: lopuksi vain saada lausua sanasen myöskin erään sen ryhmän
17693: edustajan esiintymisen johdosta, joka tässä muka esiintyy
17694: ainoastaan kuulijana. Me emme pelkää taistella kahdella rinta-
17695: malla. Me emme pyydä suosiota sieltä emmekä täältä. Me
17696: seisomme yhtä jyrkästi laittomuutta vastaan silloin, kun sitä
17697: harjoitetaan ylhäältä päin, ja silloin, kun sitä kannatetaan tar-
17698: koituksenmukaisuudella, vetoamalla siihen että sen kautta
17699: maalle hankittaisiin jonkunlaisia etuja, mutta me seisomme
17700: myöskin - minä uskallan sen lausua ilmankin valtakirjaa ryh-
17701: mäni nimessä --- me seisomme myöskin yhtä jyrkästi sitä
17702: anarkistista vallattomuutta vastaan, jota tahdotaan peittää, ja jota
17703: ei tahdota nähdä, mutta jota tahdotaan ylläpitää silläkin tusina-
17704: agitaattoritempulla, että me porvarilliset harrasiamme laillisuutta
17705: ainoastaan viivyttääksemme yhteiskunnallisia reformeja. Minä
17706: voin ymmärtää että sieltä puolen saattaa kuulua sellaisiakin
17707: ääniä, joskin minä olen kiitollinen kaikesta siitä myötävaikutuk-
17708: sesta, jonka me olemme takavuosina saaneet sosialistiselta ryh-
17709: mältä. Minä ymmärrän, minä sanon, toisenlaisiakin ääniä, sillä
17710: minä tiedän, että silläkään puolella pyykki ei ole vielä puh-
17711: taaksi pesty.
17712:     Ed. Bäck: jag begärde ordet för att uttala min fägnad med
17713: anledning af hr Malmivaaras uttalande på förmiddagen. jag
17714: kan icke förstå annat än att denna ändlösa diskussion, som
17715: blifvit förd i dag, å ena sidan varit alldeles onödig, å andra
17716: sidan helt och hållet utan praktisk betydelse. Den har varit
17717: onödig, emedan diskussionsfrågan redan för länge sedan varit
17718: utdiskuterad. Under de gångna åren har man i alla vårt lands
17719: tidningar nogsamt diskuterat detta ämne, och jag tror, att en-
17720: hvar, som sitter i denna kammare, har sin öfvertygelse uti den
17721: fråga, som i dag blifvit berörd. Vidare anser jag denna dags
17722: diskussion vara utan praktisk betydelse. Vi ha icke haft någon
17723: nytta utaf den. Tvärtom har man i dag rifvit upp gamla sår.
17724: Man har dragit fram gamla synder. jag kan icke förstå, hvil-
17725: ken nytta denna kammare har utaf allt detta. Därför skulle
17726: jag vilja understöda det yrkande, som gjordes af hr Malmi-
17727: vaara. jag anser att vi icke blifvit sända hit för att strida
17728: utan för att utföra ett positivt arbete, och detta positiva arbete
17729: utföres icke sålunda, att vi här stå och gifva hvarandra nål-
17730: och dolkstygn.
17731: 392                 Istunto 9 p. kesäkuuta 1907.
17732: 
17733: 
17734:     Ed. Johansson: jag har anhållit om ordet i den fasta öfver-
17735: tygelse, att det i en fråga af så ömtålig art som den nu ifråga-
17736: varande icke tillkommer en representant från de djupa leden
17737: att utan protest åhöra andraganden, hvilka på det dj~paste
17738: måste kränka enhvar, för hvilken rättskänslan är helig. Onsk-
17739: ningsmål hafva här uttalats, att diskussionen icke borde ledas
17740: in på ofärdsårens mörka minnesstigar. Detta uttalande har
17741: emellertid gjorts af samma talare, som själf måhända ofrivilligt
17742: fört oss in på dessa stigar. Detta förvånar mig dock icke
17743: så mycket. Mer förvånar det mig, att flere män från de grup-
17744: per, som velat skrifva lag och rätt öfverst på sitt program,
17745: förenat sig med denne förstnämnde i hans fromma önsknings-
17746: mål, färdiga att genast öfverse och glömma det förflutna.
17747: Det är mot detta åskådningssätt jag härmed ber att få uttala
17748: ett skarpt ogillande och en den skarpaste protest. En dylik
17749: öfverseendets och förlåtelsens lära är utaf gamla tider. Skulle
17750: vi alla, som under de bittra ofärdsåren kämpade sida vid sida
17751: för laglighetens återställande i detta land, redan nu vara färdiga
17752: att öfverse och förlåta de åt undfallenhet hemfallna, hvilka
17753: långtifrån att erkänna den nesa de ådragit sig själfva och det
17754: folk de säga sig representera, i stöd af gällande Iag nu söka
17755: skyla sitt brott? lngalunda. folket, som handlat i enlighet
17756: med sin omutliga rättskänsla, har redan under ofärdsåren fällt
17757: sin dom öfver dessa klenmodets män. Oss representanter till-
17758: kommer nu endast att fästa inseglet på folkets dom.
17759:        Ed. Sirola: Minä iloitsen ed. Yrjö-Koskisen kanssa tästä
17760: keskustelusta. Ovathan sen kautta uuden eduskuntamme aika-
17761: kirjoihin tulleet ne tuolla ulkona jo niin paljon kuullut ylimal-
17762: kaiset puheenparret ja monenlaiset fraasit, joille niin monet
17763: kansamme valtiomiehistä ovat rakentaneet entisyydessä ja ilmei-
17764: sesti aikovat edelleen rakentaa. Se vastenmielisyys ja ikävys-
17765: tys, jonka tämä keskustelu on muutamissa herättänyt, on var-
17766: sin luonnollinen. Eiväthän todellakaan kaikki voi tätä ulko-
17767: naista, vanhoilla sanoilla pöyhkeilemistä edes omienkaan rivien
17768: puolelta kestää. Minä arvelen, että on osoitettu perustuslailli-
17769: sen ryhmäkunnan luopuneen muodollisesta periaatteestaan py-
17770: syä lain kirjaimessa. Näin ollen jää senkin tekemisten ja jättä-
17771: misten mitaksi tuo lause, jonka ed. Renvall täällä lausui, että
17772: vallankumouksia, kuten yleensä valtiollisia tekoja, mitataan sen
17773: mukaan, ovatko ne onnistuneet vai eivätkö. ja perustuslailli-
17774: nen toimintasuunta ei onnistunut. - Se ei onnistunut sen
17775: takia, että sen kannattajat kesken luopuivat kerran asettamas-
17776: taan ohjelmasta. Talvella 1905, samaan aikaan kuin se lain
17777: korkein valvoja, jonka tekoihin täällä on viitattu, sai surmansa,
17778:                         Prokuraattorin kertomus.                 393
17779: 
17780:  samaan aikaan perustuslaillisen ryhmäkunnan johtomiehet
17781:  omankin puolueensa selän takana neuvottelivat maamme vihol-
17782:  listen kanssa häpeällisistä antautumisehdoista. Silloin myytiin
17783:  korkean lunastushinnan mukana yksi tärkeimpiä aseita, joka
17784:  meidän kansallamme vielä olisi ollut sortoa vastaan, asevelvol-
17785: lisuuskutsunta. juuri valmistauduttiin, ja ilmeisesti entistä suu-
17786: remmalla tarmolla, asevelvollisuuslakkoihin, mutta ne tehtiin mah-
17787: dottomiksi sillä äkkiyllätyspäätöksellä, joka sääty-eduskunnan
17788:  silloin viimeisenä istuntopäivänä tehtiin, päätöksellä, jolla myy-
17789: tiin kansamme laillisuuskanta asevelvollisuusasiaan nähden. ja
17790: jotta tämä perustuslaillisen suunnan vararikko tulisi täydelli-
17791: seksi, hylättiin silloin odottavien kansanjoukkojen äänioikeus-
17792: vaatimus! Tätä päivää ei ole suotta nimitetty »häpeäpäiväksi».
17793: Käyttääkseni vanhaa puheenpartta sanon, että se teko »Oli enem-
17794: män kuin rikos, se oli tyhmyys». ja sen sai tämä puolue
17795: katkerasti kokea. Samaan aikaan kuin kansan pohjakerrokset
17796: yhä selvempään itsetietoisuuteen kohotessaan osoittivat, mistä
17797: päin kansamme vapautuminen voi saada tehokkaimman aseen,
17798: lamautui lamautumistaan yläluokkalaisten taholla kerran niin
17799: rohkeasti aljettu vastarinnan työ. jos tätä muistellen, puhu-
17800: mattakaan sen jälkeen tapahtuneista seikoista, joita nyt on turha
17801: vetää mukaan, jos tätä muistellen ed. Castren voi mahtavalla
17802: paatoksenaan lausua: »ei mitään kaduttavaa», niin silloin minä
17803: todellakin olen oikeassa lausuessani, että hän ei ollut oikea
17804: henkilö huomauttamaan ed. Karesta ulkonaisten puheenparsien
17805: ja fraasien käyttämisestä, sillä siinä he minun käsittääkseni
17806: saavat lyödä veljenkättä.
17807:         Mitä myöntyväisyyden politiikkaan tulee, niin on todella-
17808: kin huvittavaa merkitä se kyynillisyys, millä ed. Yrjö-Koskinen
17809: merkitsi tämän maankavallukseksi. Kyllä se sitä olikin, kyllä
17810: oli kansan oikeudentunnon kavaltamista, kun uskoteltiin itsel-
17811: leen ja toisille, että kansa ei ollut siihen vastarintaan valmis-
17812: tunut, jota silloin olisi tarvittu. Ei täällä puhuta yksityisten
17813: henkilöitten vakuutuksesta ja vaikutteista, joihin niin monet
17814: Iiikuttavasti ovat täällä vedonneet. Se voi olla traagillista, jos
17815: henkilö joutuu virkaan ja toimeen, jonka vaatimuksia hän ei
17816: jaksa täyttää, mutta valtiollisessa kokouksessa puhutaan val-
17817: tiollisista teoista ja niitten seurauksista. - Minä ymmärrän
17818: hyvin sen vahingonilon, jolla myöntyväisyyden ryhmä täällä
17819: tervehtii perustuslaillista joukkoa. Se on todellakin niin inhi-
17820: millistä, kuten täällä on lausuttu.
17821:        Se periaate, jolle vastarinta täällä alkujaan rakentui ja sit-
17822: ten jatkettiin, oli tietysti oikea, kuten kaikki vastarinta sortoa
17823: vastaan on oikea. Mutta jos tämän suunnan edustajat täällä
17824: haluavat ja luulevat voivansa pystyttää suurlakon poliittisen
17825: 394                  Istunto 9 p. kesäkuuta 1907.
17826: 
17827: 
17828: toimintasuuntansa muistomerkiksi, niin he suuresti erehtyvät.
17829: Suurlakko oli juuri sen periaatteen ilmaus, jota tohtori Renvall
17830: täällä on herjannut, se oli vallankumous, se oli laittomuutta!
17831: ja sille rakentui tämä eduskunta, meidän uusi perustuslakimme,
17832: kuten kaikki Euroopan perustuslait ovat vallankumoukselle
17833: rakennetut. Se tapaus tuomitsi myöntyväisyyden, mutta se
17834: ei antanut luottamuslausetta laillisuuden muotoritareille, noille,
17835: jotka kaikkina aikoina ovat hyttysiä kuurninneet ja kameleita
17836: nielleet. Se lähti luonnollisesta pyrkimyksestä vastustaa sor-
17837: toa. Ne, joitten elinehtoja kuristetaan, nousevat kuristusta
17838: vastaan, se on luonnonlaki, annettakoon sille »isänmaallisuu-
17839: den», »oikeusperiaatteitten» taikka mikä muu kaunis nimi ta-
17840: hansa. Yksinkertaisesti sanottuna, se oli luonnollinen, kokoon-
17841: puristetun kimmoavan aineen laajenemispyrkimys ja tämän
17842: aineen voimasta samoin kuin kokoonpuristuksen laadusta riip-
17843: puu, kuinka voimakkaasti se kimmahtaa.
17844:        Tällä keskustelulla menneisyydestä on kyllä merkityksensä,
17845: sillä on merkityksensä tulevaisuuteen nähden. Täällä on siihen
17846: viitattu. Toisista se on ollut ruusunkarvainen, toisista sysimusta.
17847: Se ei riipu meistä, tiedämme sen. Mutta olipa se minkälainen
17848: tahansa, niin niillä valtiomiehillä, jotka täällä ovat puhuneet,
17849: lienee jokseenkin läheisessä tulevaisuudessa tilaisuus näyttää,
17850: kuinka paljon heidän täällä lausumansa sanat silloin merkitse-
17851: vät, kun tosi on edessä.
17852:        Ed. Hjelt: Minulla on kunnia täällä edustaa sitä maa-
17853: kuntaa, jonka vanhassa pääkaupungissa tapahtui se törkeä ri-
17854: kos, minkä ed. Virkkunen täällä on ottanut puheeksi. Olen
17855: sentähden ollut tilaisuudessa omin silmin nähdä ja omin kor-
17856: vin kuulla, miten syvään tämä rikollinen teko on vaikuttanut
17857: Lounais-Suomen puhdastuntoisen ja vakaan kansan mieleen.
17858: Mutta vielä syvemmin kuin itse tuosta raa'asta ja viheliäästä
17859: teosta on kansa loukkaantunut siitä tavasta, jolla viranomaiset
17860: ovat tapahtumaa käsitelleet. Minun ei tarvitse täällä uudistaa,
17861: mitä ed. Virkkunen jo on lausunut. Pyydän puolestani vain
17862: erityisesti Lounais-Suomen ja Turun edustajana liittyä hänen
17863: lausuntoansa ja vaatimukseensa.
17864:        Ed. Ahmavaara lausui, että tätä rikosta paheksuvat kaikki.
17865: lloitsisin, jos hän olisi oikeassa. Mutta tosiasia on kuitenkin
17866: aivan vastakkainen. Se sanomalehdistö, joka edustaa sitä suun-
17867: taa, johon herra Ahmavaarakin lukeutuu, on koettanut painaa tä-
17868: män tapahtuman mikäli mahdollista mitättömäksi. On koetettu
17869: tehdä pilaakin tästä törkeästä rikoksesta. Mutta ei ole tyydytty
17870: vain siihen. Se henkilö, joka kaikkein tieten ja todistettavasti
17871: oli tuon hattupäisen roskajoukon johtaja, on nimitetty järjes-
17872:                         Prokuraattorin kertomus.                   395
17873: 
17874: 
17875: tysvallan johtajaksi, poliisimestariksi toiseen kaupunkiin. ja
17876: näin ollen ei pidä paikkaansa ed. Ahmavaaran lausuma väite,
17877: ei edes niihin piireihin nähden, joitten ratkaistavana on tällai-
17878: nen virkanimitys. Tällaiset tapahtumat ovat omiansa mitä sy-
17879: vimmin järkähdyttämään kansan luottamusta niihin, joitten teh-
17880: tävä on valvoa järjestystä ja lakien kunniassapitämistä.
17881:        Samalla kun pyydän saada kannattaa ed. Virkkusen täällä
17882: antamaa lausuntoa, tahtoisin siihen liittää vielä erityisen toivo-
17883: muksen. Täällä on koetettu tehdä puheena ollut tapahtuma
17884: olemattomaksi. Tässä salissa on puhuttu siitä että muka olisi
17885: tapahtunut törkeä väkivalta, että jotkut henkilöt o 1i s i v a t olleet
17886: siinä mukana, ja on viitattu siihen, että toimeenpantu poliisitutkin-
17887: to ei ole tuottanut asiassa täyttä selvyyttä. Tosiasia on se, että
17888: koko Turun kaupunki tuntee tämän asian aivan riittävän
17889: hyvin. ja sanoohan laki että tunnettu asia on yhtä hyvä kuin
17890: todistettu. Että asia ei päässyt loppuun, se riippuu siitä
17891: että ilmestyi tuo amnestia-asetus, joka määräsi, että suurlakon
17892: ajan tapahtumat saisivat jäädä kajoomatta, ja sen kautta pelas-
17893: tuivat näennäisesti usein mainitun väkivallan harjoittajat oikeu-
17894: den käsistä. Soisin että lakivaliokunta ottaisi tämän asian yh-
17895: teydessä myöskin katsoakseen, antaako se tapa, jolla asiata on
17896: tutkittu, aihetta minkäänlaisiin lausuntoihin valiokunnan puolelta.
17897:        Pyydän vielä saada lausua pari sanaa täällä tapahtuneen
17898: keskustelun johdosta. Ed. Castren luki täällä ääneen 1772
17899: vuoden hallitusmuodon 15 §:stä pari otetta, joissa puhutaan
17900: tuomarista, joka tahallansa, vihasta, ilkeydestä tahi lahjojen
17901: pyynnöstä on vääntänyt oikeutta, ja josta sanotaan, että sem-
17902: moinen tuomari ei saa sakolla tai viraltapanemisella sovittaa
17903: häijyyttänsä ja pahantapaisuuttansa, vaan hengen ja kunnian me-
17904: nettämisellä. En varmaan tiedä, missä mielessä hra Castren
17905: tämän pykälän luki, mutta se johtopäätös ainakin tuntuu hyvin
17906: läheiseltä, että hän tahtoi salavihkaa sovittaa nämä vanhan pe-
17907: rustuslain sanat niihin tuomareihin, joista hän samassa hengen-
17908: vedossa puhui. Nämä tuomarit eivät kaivanneet tässä kohden
17909: mitään puolustusta. Olen varma että he hyvällä omallatun-
17910: nolla ja inholla viskaavat luotaan syytöksen, joka pukeutuu
17911: noihin sanoihin, jos niillä oli se tarkoitus. Ed. Ahmavaara on
17912: täällä aivan oikein sanonut, että hän ei tahdo eikä saa uskoa
17913: huonojen motiivein olleen aiheena niihin tekoihin, joita hän
17914: puolestaan paheksui. ja luulen hänen siinä lausuvan totuuden,
17915: jota ei kenelläkään ole oikeutta kieltää.
17916:        Ed. Johansson lausui, että näiden valtiopäivien asia on
17917: panna sinetti siihen hylkäävään tuomioon, jonka muka Suomen
17918: kansa on langettanut sen ryhmän katsantokannasta, johon mi-
17919: nullakin on kunnia kuulua. Tämä puhe tuntuu lievimmin sa-
17920: 396                   Istunto 9 p. kesäkuuta 1907.
17921: 
17922: 
17923: noen omituiselta, kun kansa niissä vaaleissa, joitten tuloksena
17924: tämä eduskunta on, on enemmän kun selvästi lausunut ilmi
17925: kannattavansa aivan toisia käsityksiä kuin ne, joista hra Johans-
17926: son on niin selvillä. Luulen, että se ryhmä, johon kuulun, erin-
17927: omaisella tyydytyksellä on ottanut vastaan sen tuomion, minkä
17928: Suomenkansa näissä vaaleissa on langettanut. Sillä se tuomio
17929: ilmaisee, että kansamme vihdoin viimein rupee tajuamaan ja
17930: käsittämään, missä tämän riitaisen laillisuuskysymyksen ydin-
17931: kohta on. Kaikki sinetinpano eduskunnan puolelta saattanee
17932: jäädä siten tekemättä.
17933:        Ed. Setälä: Minä pyysin puheenvuoroa oikeastaan vain
17934: pyytääkseni että tämä prokuraattorin kertomus nyt ilman pi-
17935: temmittä evästyksittä lähetettäisiin lakivaliokuntaan. Minusta
17936: on tuntunut siltä, että asiassa tapahtunut evästyskeskustelu ei
17937: ole sanottavasti ollut omiaan antamaan lakivaliokunnalle oh-
17938: jetta siinä työssä, joka sillä on oleva.
17939:        Minä olisin puolestani ensinnäkin suonut, ettei ed. Virk-
17940: kunen olisi provokatoorisesti tuonut esiin moiteitaan nykyistä
17941: prokuraattoria vastaan lausunnossa, joka on suorastaan vaatinut
17942: esiin kaikki muut. Hän olisi epäilemättä puhuttelemalla jota-
17943: kuta oman puolueensa lakivaliokunnan jäsentä voinut saattaa
17944: tämän mielestään tärkeän huomautuksensa lakivaliokunnan tie-
17945: toon. On sitä kummallisempaa, että ed. Virkkunen, joka juuri
17946: sortovuosien epäsäännöllisten olojen nojalla on tahtonut vaatia
17947: jonkunmoista anteeksiantaa elikkä amnestiaa siile laittomuu-
17948: delle, jota noina aikoina harjoitettiin, on katsonut tarpeelliseksi
17949: erityisesti tuoda esiin nuo Turun tapahtumat, jotka joka tapauk-
17950: sessa ovat sattuneet aikaan, jolloin eivät säännölliset olot val-
17951: linneet. Olihan tuo aika semmoinen, jolloin yhteiskunta ta-
17952: vallaan oli siirtynyt jokapäiväisestä uomastaan.
17953:        Minä en olisi myöskään toivonut, että ennen kuin tämä
17954: asia on lakivaliokunnan käsiteltävänä ollut, kuollut mies olisi
17955: siinä määrin tullut arvostelun esineeksi kuin nyt on tapahtu-
17956: nut. Niin kauhistuUavaa kun onkin se, että Suomen lakien
17957: ylin valvoja, hän, jonka tehtävänä olisi ollut sekä hallitsijan
17958: että kansan edessä korkealle kohottaa lain pyhyyttä, että hän
17959: on ollut mukana neuvomassa, millä tapaa lakia on syrjäytet-
17960: tävä, niin sittenkin tulee meidän muistaa, että tämä nyt seisoo
17961: sen tuomarin edessä, joka on lahjomaton.
17962:       Ja ennen kaikkea minä olisin toivonut, että tässä tilaisuu-
17963: dessa olisimme päässeet mieleemme palauttamasta koko tuota
17964: kansamme syvän alennuksen ja häpeän aikaa, josta tällä kertaa
17965: niin paljon on puhuttu. Jokainen lainrikkominen, jokainen
17966: laittomuuteen taipuminen, jokainen pelkuruus, esiintyi se minkä
17967:                        Prokuraattorin kertomus.                  397
17968:                                                   -----------
17969: 
17970: 
17971: puolueen taholta tahansa, esiintyi se kenen yksityisen puolelta
17972: tahansa, se on ollut häpeäksi meidän kansallemme, samalla
17973: tavoin kuin myöskin jokainen pelkäämätön ponnistus meidän
17974: kansamme oikeuden hyväksi on ollut sille kunniaksi. Valitet-
17975: tavasti meidän heikkoutemme, meidän kansamme heikkous on
17976: ollut suurempi kuin sen urheus, mutta tämä asia se on hä-
17977: peäksi meille kaikille, se on omiansa suuremmassa määrässä
17978: kuin mikään muu masentamaan eikä suinkaan kohottamaan
17979: kansallistuntoamme.
17980:        Minusta ei myöskään olisi ollut suotavaa eikä toivotta-
17981: vaa, että tuota laittomuuteen alistumisen ja myötävaikuttamisen
17982: teoriiaa, jonka ontto puolustelu jo niin monesti on ollut luet-
17983: tavana sanomalehdissä, täällä koko laajuudessaan olisi tuotu
17984: esiin. En tahdo ryhtyä sitä tässä arvostelemaan. Minä tah-
17985: toisin ainoastaan sanoa, että kieltämättä kansan elämässä on
17986: semmoisia ajankohtia, jolloin tavallinen säännöllinen tie tuntuu
17987: liika pitkältä, jolloin vallankumous, kenpä ties vielä valtio-
17988: kaappauskin on saattanut edistää kansan onnea. Kansa tie-
17989: tää silloin, että jos se asettuu noudattamaan niitä uusia oloja,
17990: joita vallankumous tai valtiokaappaus luo, se samalla edistää
17991: noitten uusien olojen laillisiksi tulemista niitä noudattamalla.
17992: Semmoisessa asemassa oli Suomen kansa Porvoon valtiopäi-
17993: vien aikana, jolloin Suomen kansan täytyi ottaa oman onnensa
17994: ohjat käsiinsä ja jolloin se tahtoi omalla suostumuksellaan
17995: edistää sitä uutta asemaa omana kansana ja omana valtiona,
17996: joka silloin luotiin. Mutta Suomen kansalla ei ole koskaan
17997: ollut mitään syytä noudattamisenaan edistää sitä uutta asiain
17998: tilaa, jonka sortovuosien valtiokaappaus loi. ja minä tahtoisin
17999: lisätä että meidän oloissamme meillä ei ole oleva, mikäli lä-
18000: hintä tulevaisuutta voimme arvostella, mitään syytä edistää val-
18001: tiokaappausta tai vallankumousta, tapahtui se missä muodossa
18002: tahansa. Siihen me olemme liian heikot ja liian voimattomat.
18003:        Minä uudistan pyyntöni, että tämä prokuraattorin kerto-
18004: mus lähetettäisiin lakivaliokuntaan asiallisesti tutkittavaksi.
18005:        Ed .. Virkkunen: Minä olen kiitollinen ed. Castn!nille siitä,
18006: että hän viimeisessä lausunnossaan on maininnut jotakin asial-
18007: lista sen kysymyksen johdosta, joka on tälle pitkälle keskus-
18008: telulle varsinaisesti antanut aihetta. Ed. Castren asettui pro-
18009: kuraattorin ohjesäännön 11 §:n nojalla puolustamaan sitä käsi-
18010: tystä, minkä täällä jo aikaisemmin ed. Viljakaineo toi esille,
18011: että nimittäin prokuraattorin velvollisuus ei ole ollut käydä
18012: tähän as_iaan käsiksi. Hän vetosi 11 §:n sanamuotoon, joka
18013: määrää, että jos joku katsoo itsellään olevan syytä ilmiantaa
18014: luuituja lainrikkomisia virkamiesten ja muiden puolelta sekä
18015: 398                  Istunto 9 p. kesäkuuta 1907.
18016: 
18017: 
18018: sitoutuu niitä toteen näyttämään, niin prokuraattori ei saa kiel-
18019: täytyä semmoisia kirjoituksia vastaan ottamasta ja virkatoimeen
18020: niiden johdosta ryhtymästä. Koska mitään tämmöistä ilmoi-
18021: tusta ja sitoumusta ei ole tehty, niin arvelee ed. Castren, että
18022: prokuraattori on vapautunut koko asiasta. Niin saattaa näyt-
18023: tää 11 §:n mukaan, mutta minä pyytäisin huomauttaa ed. Ca-
18024: strenille, dtä prokuraattorin ohjesäännössä on myöskin 14:s §
18025: ja siinä sanotaan: kaikkien kruunun edusmiesten ja viskaalien,
18026: kelienkä oikeusvallan alaisia tahansa he muuten lienevätkin,
18027: pitää totella ja noudattaa, mitä prokuraattori virkansa puolesta
18028: heille käskee siinä, kuin heidän virkaansa kuuluu; ja tulee
18029: prokuraattorin mitä tarkimmin valvoa, että he siivollisesti, ah-
18030: keruudella ja toimella tekevät virkansa, niin etteivät yhdeltä
18031: puolen lamaan laske mitään, josta syytöksiä on tehtävä j. n. e.
18032: Tämän määräyksen mukaan, niin pian kuin prokuraattorille oli
18033: tehty ilmoitus asiassa, oli hänen velvollisuutensa panna Turun
18034: kruunun edusmiehet ja viskaali, niin kuin tässä sanotaan, tut-
18035: kimaan asiaa ja sen tutkimuksen nojalla ryhtymään toimeen.
18036: Ed. Castren on edelleen lausunut, että poliisitutkinto on asiassa
18037: pidetty, mutta huomattu että juttu on lopetettava. Minäkin
18038: tiedän, että on poliisitutkinto pidetty, mutta vika on juuri siinä,
18039: että koko asiassa eivät viranomaiset ole myöhemmin tehneet muuta
18040: kuin korottaneet sen henkilön, joka poliisitutkimuksen mukaan
18041: oli johtajana koko yrityksessä, poliisimestarin arvoon ja kunniaan.
18042:        Muuten minä en tahdo sen enempää kiistellä ed. Castre-
18043: nin kanssa prokuraattorin ohjesäännön sisällyksestä. Minä
18044: olen vaan tahtonut käsitystäni tukea sillä, mitä prokuraattori
18045: von Weissenberg jo parikymmentä vuotta sitte lausui proku-
18046: raattorin virkatoimen suhteesta sanomalehtikirjoituksiin ja mi-
18047: nusta se lausunto ehdottomasti tukee sitä käsitystä, minkä
18048: minä olen tänäpäivänä asiassa esittänyt. Minä voin mainita
18049: myöskin erään vähän aikaisemmin asiasta annetun lausunnon,
18050: joka myöskin on tullut semmoiselta taholta, että sen ainakin ed.
18051: Castrenin silmissä lainopillisessa pätevyydessä pitäisi olla kai-
18052: kin puolin täysin luotettava. Minä olen ollut tilaisuudessa se-
18053: lailemaan talonpoikaissäädyn keskustelupöytäkirjoja 1885 vuo-
18054: den valtiopäiviltä ja sieltä minä olen löytänyt sangen pitkän
18055: luettelon sanomalehtitiedonantoja, joissa puhutaan suomenkie-
18056: len oikeuksien syrjäyttämisestä ja jotka ovat painetut noihin
18057: pöytäkirjoihin. Niitä on siellä kokonaista 16 sivua. Ja tämän
18058: luettelon tekijä on silloinen edusmies talonpoikaissäädyssä
18059: Joonas Castren. Näitten sanomalehtitiedonantojen johdosta
18060: silloinen ritaan prokuraattori sai kuulla kunniansa siitä, ettei
18061: hän ollut ottanut huomioansa näitä tiedonantoja. Ja tämä
18062: prokuraattorin moittiminen, se tapahtui sem_moisella voimalla
18063:                       Prokuraattorin kertomus.                399
18064: --------------------·
18065: 
18066: 
18067: ja innolla, minkä ainoastaan ed. Castren ikänsä tuoreudessa
18068: on saattanut sanoihin panna. Kun minä vertaan sitä kantaa,
18069: jota ed. Castren tänäpäivänä on asettunut edustamaan, siihen
18070: mitä hän edusti vuonna 1885, niin minun täytyy sanoa, että
18071: se luottamus, mikä minulla on ollut ed. Castrenin lainopillisiin
18072: selityksiin, on hieman heikontunut, ja minä en pääse siitä kä-
18073: sityksestä, että tämän jälkeen lakivaliokunnan selvitys tässä
18074: asiassa on vielä tarpeellisempi kuin mitä se oli aamupäivällä.
18075: Niille, jotka katsovat asian sen arvoiseksi, että tahtovat siihen
18076: tutustua, pyydän ilmoittaa, että ne asiakirjat, joihin minä olen
18077: viitannut, löytyvät talonpoikaissäädyn keskustelupöytäkirjoissa
18078: vuodelta 1885 sivuilla 508-524.
18079:        jälkimäisessä osassa lausuntoaan ed. Castren kosketteli
18080: laittomuuden kysymystä routavuosina. Minä olen jo aamu-
18081: päivällä lausunut, että minun tietääkseni ei kukaan ole yrittä-
18082: nytkään kieltämään sitä, että meidän maassamme noina vuosina
18083: tapahtui sangen paljo laittomuutta, eikä käsittääkseni muu olisi
18084: ollut ajateltavissakaan silloin, kun koko laillinen yhteiskunta-
18085: elämä, ei yksin perustuslaki, mutta muutkin lait, olivat syrjäy-
18086: tetyt semmoiselta taholta, jolle ei kukaan mitään voinut. Ja
18087: jotta ei kukaan jäisi epätietoiseksi asiasta, niin katson täydellä
18088: käsitykselläni voivani sanoa, että minä olen yksi niitä, joitten
18089: ajatustavan mukaan meidän kansamme oli noina vuosina sem-
18090: moisessa tilassa, että sen täytyi taipua pakkovallan alle voi-
18091: dakseen otollisempana hetkenä saada olonsa korjatuiksi. Minä
18092: olen yhä sitä mieltä, eivätkä syytökset senvuoksi tässä suh-
18093: teessa koske minuun vähääkään. Mutta tämä ei estä minua
18094: asettamasta sitä vaatimusta, että ne, jotka edustavat toista kan-
18095: taa ja ovat valmiit, niinkuin tänäkin päivänä täällä, tekemään
18096: suuren numeron laittomuuksista, taipumisesta, isänmaallisuuden
18097: ja kaikellaisien kansalaishyveitten puutteesta ja luulevat oikeu-
18098: dekseen tämän puutteen vuoksi leimata toisen puolen Suomen
18099: kansaa kaikkia kansataisavuja vailla olevaksi, että ne henkilöt
18100: itse ovat näissä suhteissa kaikkein moitteitten ulkopuolella. Hra
18101: Castren on täällä viimeisessä puheessaan antanut pitkän luet-
18102: telon laittomuuksista. Minä pyydän saada sitä luetteloa hiu-
18103: kan jatkaa, ja syy ei ole minun, jos sanani sattuisivai kohdis-
18104: tumaan semmoisiin seikkoihin, jotka mahdollisesti eivät ole
18105: kaikille aivan hauskoja kuulla.
18106:        On yleinen tosiasia, että isänmaallisuudesta meillä on
18107: tahdottu tehdä jonkunlainen erityinen monopooli ja osottaa,
18108: kutka henkilöt ovat oikeutetut olemaan isänmaallisia; toiset on
18109: leimattu isänmaallisuutta vailla oleviksi. Minä uskallan suo-
18110:  raan sanoa, että isänmaallisuus oli niin ja näin silloin, kun
18111: julistettiin yleiseksi, joka kohtaan sovitettavaksi periaatteeksi
18112: 400                   Istunto 9 p. kesäkuuta 1907.
18113: 
18114: 
18115: meidän maassamme se, että viroista oli kaikkein luovuttava, ja
18116: ruvettiin vainoamaan niitä, jotka virkoihin jäivät. Ei ollut enem-
18117: män isänmaallisuutta olemassa silloin, kun kokonaiset puolue-
18118: ryhmät juuri tässä Helsingin kaupungissa julistivat yleisessä
18119: kokouksessaan kansalaisvainon suurimmaksi hyveeksi ja sit-
18120: temmin vuosikausia ovat koettaneet tämän päätöksensä ja peri-
18121: aatteensa nojalla riistää toiselta puolelta Suomen kansaa sekä
18122: aineellisen että henkisen elämän ehdot. ja omituista lajia oli
18123: se isänmaallisuus, kun nimeltä tunnetut suomalaiset miehet
18124: kulkivat maan rajojen ulkopuolelle, kehuivat siellä »kärsivänsä ja
18125: taistelevansa maansa oikeuksien puolesta» ja valtiollisten vas-
18126: tustajainsa herjauksilla ja suorastaan vaiheilla täyttivät euroop-
18127: palaisen sanomalehdistön. Yhtä huonona ilmaantui isänmaalli-
18128: suus silloin, kun rikoksiaan maan ulkopuolelle myöhemmin
18129: paennut poliisiviranomainen julistettiin nuhteettomuuden peri-
18130: kuvaksi, jotta hänen avullaan voitaisiin riistää maine ja arvo
18131: maan silloiselta suurimmalta mieheltä. Kutsukaa, hyvät herrat,
18132: kaikkea tätä, jos tahdotte, isänmaallisuudeksi, mutta tietäkää,
18133: että siitä on suuressa osassa Suomen kansaa jo toinen käsitys,
18134: ja jos menette maanne ulkopuolelle ja siellä paljastatie asiain
18135: todellisen tilan, niin tullaan siellä kaikkialla kutsumaan tätä tei-
18136: dän isänmaallisuuttanne koko joukon rumemmalla nimellä.
18137:        Seuraa sitte se kehuttu taipumattomuus. Minä voisin
18138: mainita esimerkkejä kuinka paljo tahansa viranomaisista, jotka
18139: ovat taipuneet pakkokäskyihin niinkuin muutkin syntiset, mutta
18140: aina esiintyneet erinomaisen etevinä taipumattomuuden edus-
18141: tajina. Se seikka, että jotkut heistä myöhemmin on yleisessä
18142: mielipiteessä julistettu kaiken isänmaallisuuden ja laillisuuden
18143: esikuviksi, ei ole taipumattomuutta, vaan se on suorastaan fa-
18144: risealaista surkeutta. ja samaan ryhmään kuuluu sekin, että
18145: henkilöt, jotka nauttivat yleisessä mielipiteessä sangen suurta
18146: arvoa, ovat vapaaehtoisesti menneet maasta ulkomaille. silloin
18147: kun oli vaikeat ajat ja tulleet takasin, kun olot muuttuivat pa-
18148: remmiksi.
18149:        Sitä laillisuutta olisi ainakin pitänyt riittää piisalle saakka,
18150: sillä siitä on totisesti melua ja ääntä pidetty. Mutta laillisuus
18151: on ollut juuri yhtä hataraa, kuin kaikki muukin. Ei se ole
18152: laillisuutta, että on mellastettu Helsingin kaduilla ja sen kautta
18153: hankittu maahan venäläiset kuvernöörit ja vihdoin diktatuuri-
18154: asetus. Yhtä huonoa laillisuutta on se, että on ylistetty julki-
18155: sesti murhia ja suorastaan valitettu, etteivät maan perustuslait
18156: myönnä tahallisen murhamiehen rangaistuksesta vapauttamista.
18157: Aivan saman laillisuuden lajiin kuuluu se menettely, johon
18158: 1904-05 vuoden valtiosäädyt asettuivat silloin, kun ne eivät
18159: vastoin perustuslain selviä määräyksiä ruvenneet mitään teke-
18160:                      Prokuraattorin kertomus.                    401
18161: 
18162: 
18163: maan. Olen kuullut sanottavan, että tällaista ja paljo muuta
18164: voidaan puolustaa sillä, että muka olot olivat silloin sellaiset,
18165: että näin täytyi tehdä. Minä sanon, että silloin, kun niin aja-
18166: tellaan, ei olla enää ollenkaan laillisuuden, vaan konjunktuuri-
18167: politiikan kannattajia sen kaikkein räikeimmässä merkityksessä.
18168:        Ja koska asia kerran niin on, kun oman huoneensa edus-
18169: talla itsekullakin on niin paljo törkyä, joka tulisi Iapioida pois,
18170: niin minä olisin suonut, että täällä kaikki puheet omista lailli-
18171: suuksista ja muiden laittomuuksista olisivat saaneet jäädä sik-
18172: seen ja koko tuo routavuosien aika jätetty penkomatta, mutta
18173: koska tämä asia on toiselta taholta vedetty esille, niin olen
18174: katsonut, että tässä on kerrankin suu puhuttava puhtaaksi.
18175: (Hyvä, hyvä!).
18176:      Ed. Paasikivi ei ollut saapuvilla puheenvuoroaan käyttä-
18177: mässä.
18178:     Ed. Kallio: Tämän kysymyksen yhteydessä on tässä tullut
18179: esiin se kysymys, josta on jo seitsemän vuotta väitelty. Näistä
18180: näkökohdista ovat täällä väitelleet suuret poliittiset johtajat ja
18181: syrjästä katsojasta on osittain näyttänyt siltä, kuin tahdottaisiin
18182: intohimoisin tuntein saada ulospäin näkymään, kuka täällä suu-
18183: rinta viulua soittaa. Aluksi se ryhmäkunta, joka on täällä
18184: myöntyväisyyspolitiikkaa puolustanut, esitti sitä puolustavansa
18185: niin sanoakseni hätäkeinona, mutta sitte on siitä täällä tehty
18186: suuri avu. Täällä m. m. valtioneuvos Danielson-Kaimari piti
18187: sitä suurena ansiona, että laitonta asevelvollisuusasetusta to.t-
18188: telemattomia nuorukaisia rangaistiin lievästi. Minusta ei tahra
18189: pienene sillä, jos syytöntä rangaistaan vähemmän tai enemmän.
18190: Tämän ikävän keskustelun intohimoisimman lausunnon on
18191: esittänyt kuitenkin pastori Kares. Kyllä minun täytyy puoles-
18192: tani sanoa, että se ratsu, jolla hän koetti niin loistavasti rat-
18193: sastaa, oli intohimojen värittämä kömpelö puuhevonen (Nau-
18194: rua!). Vapaaherra Yrjö-Koskinen täällä kehui puolueensa voi-
18195: maa ja sanoi täällä olevan kaikkien sen johtomiesten. Ja tun-
18196: tuipa siltä, kuin koko kansa olisi takana. Minusta tulisi teidän
18197: muistaa, että tuon myöntyvän katsantokannan on juuri kansa
18198: itse lakkoviikolla tuominnut ja pyyhkäissyt pois ja antanut sil-
18199: loin siitä tuomionsa. Tällä kertaa on meidän huomattava, ettei
18200: kansa ole meitä lähettänyt tänne riitelemään vallasta, vaan luo-
18201: maan uusia reformeja, kuten kirkkoherra Malmivaara varemmin
18202: täällä kauniisti esitti. Minä luulen että noista routavuosista,
18203: joista on täällä niin paljo puhuttu, on paljo oppimista kaikille.
18204: Turhaa on meidän niistä täällä kuitenkin väitellä; me jäämme
18205: jokainen tietysti kannallemme ja sentähden jättäkäämme tämä
18206:                                                             26
18207: 402                  Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
18208: 
18209: 
18210: asia syrjään ja ryhtykäämme työhön, jota varten kansa on meitä
18211: tänne kutsunut.
18212:      Ed. Kivilinna: Minä en aijo pitkältä jatkaa tätä keskustelua,
18213: jolla, niin tarpeettomaksi kuin sen ehkä jotkut leimaavatkin,
18214: kuitenkin on saattanut olla hyvätkin puolensa. En kuitenkaan
18215: voi olla lausumatta muutamia sanoja eräitten lausuntojen joh-
18216: dosta.
18217:      Pyydän ensinnäkin mainita edustaja Sirolan tunnustuksen,
18218: että tyhmyys on pahempi kuin rikos. Se on todellakin sangen
18219: kuvaava lausunto ja ansaitsee tulla julkinaulittavaksi kaikkien
18220: nähtäväksi ja muistettavaksi. Edustaja Sirola on täällä sitä
18221: paitsi sanonut, että kaikki vastustus sortoa vastaan on oikeu-
18222: tettu. Niin, se on sangen kaunis lauseparsi ja sillä voidaan
18223: erinomaisen helposti innostaa ja koota ajattelemattomia jouk-
18224: koja ajattelemattomiinkin yrityksiin, mutta en minä ainakaan
18225: ole varsin varma siitä, mitenkä tuollaiset ajattelemattomat jou-
18226: kot arvostelevat esimerkiksi herra Sirolaa sen jälkeen, kun hän
18227: on heidät johdattanut mahdollisesti täysin tuloksettomaan taiste-
18228: luun ylivaltaa vastaan ja ne sieltä palaavat silvottuina ja raaja-
18229: rikkoina. En luule, että hän saa heitä innostumaan tällä fraa-
18230: silla sitten enään, ja hän säästyy heidän tuomioliaan yhtä vä-
18231: hän kuin hän sillä fraasilla säästyy historian tuomioita.
18232:      Se lausunto täältä vasemmistosta, joka minua eniten on
18233: pitänyt ihmetyksissä sitä myöten, kun se lausuttiin, on se ker-
18234: rassaan ylevän lapsellinen tapa, jolla sosiaalidemokraattinen
18235: puolue, etupäässä herra Turkian suun kautta on asettunut
18236: muka tuomarin paikalle meidän vaivaisten porvarien keskinäi-
18237: sessä riidassa. Se tuntuu kieltämättä erinomaisen loistavalta
18238: sellainen asema. Niin sitä on puhuttava, herra Turkia, kun
18239: tahtoo loistaa. Mutta suotakoen anteeksi, jos minä luulen,
18240: että on muitakin kuin minä puolella ja toisella, jotka emme ole
18241: niin varmat siitä, että sosiaalidemokraattinen puolue on se via-
18242: ton, synnitön olento, joka on oikeutettu viskaamaan ensimäi-
18243: sen kiven, kun on kysymys lain muodon tai olkoonpa lain
18244: asiallisenkin sisällön vilpittömästä noudattamisesta.
18245:      Edustaja Renvall on täällä turvautunut noiden tavallisten
18246: varustusten: venäläisten ritarimerkkien ja venäläisen sisäasiain
18247: ministerin taakse. Minä odotin jatkoa ja kummastelin, kun ei
18248: sitä kuulunut. Minä odotin sieltä marssivan esille Bobrikoffin
18249: ja hänen historioitsijansa Borodkinin ja muita sellaisia jäävittö-
18250: miä todistajia, joita sieltä vedetään esille ja joiden luotetta-
18251: vuutta ei vähääkään epäillä, kun on kysymyksessä suomalaisen
18252: puolueen mustaaminen. Puhuessaan venäläisistä virkamiehistä
18253: meillä edustaja Renvall ei nähtävästi ollut aivan varma siitä,
18254:                      Prokuraattorin kertomus.                  403
18255: 
18256: 
18257: mitä puhui, koska sotkeutui sanoissaan niin, että oli vähällä
18258: sanoa totuuden. Asianlaita on nimittäin, niinkuin herra Ren-
18259: vall ensin oli sanomaisiiiaan, että niitä venäläisiä virkamiehiä
18260: on ollut vaikea saada pois. Ne meikäläiset laittomat virkamie-
18261: het, niinkuin te niitä kutsutte, ne te olette poikkeuslain nojalla
18262: ajaneet pois. Miksi ette laadi poikkeuslakia niitä laittomia
18263: venäläisiä virkamiehiä vastaan, joista te adressissanne · hiljan
18264: puhuitte?
18265:      Sitte herra Setälä puhui siitä, että meidän ei pitäisi tehdä
18266: minkäänlaista vallankumousta. Minä pyydän vaan kysyä, eikö
18267: herra Setälä sitten ollutkaan suurlakossa mukana.
18268:      Erääseen edustaja Renvallin lausuntoon pyytäisin vielä ka-
18269: jota, erääseen, jonka hän lausui täällä aikaisemmin päivällä.
18270: Hän lausui jotakuinkin sen ajatuksen, että me, suomalainen
18271: puolue, olemme esiintymisellämme herättäneet sen tyytymättö-
18272: myyden, josta ovat seurauksena päiväjärjestykseen joutuneet
18273: yhteiskunnalliset parannukset. Näin ollen en voi muuta aja-
18274: tella, kuin että herra Renvall pitää varsin mainiona meidän
18275: edeltäjiemme ruotsikkohallitusta ennen routavuosia, koska se
18276: ei mitään tyytymättömyyttä nostanut vastaansa ainakaan suu-
18277: remmassa määrässä. Kun minä tätä asiaa ajattelen, en voi olla
18278:  muistelematta aikoja tuskin 10 vuotta sitten, jolloin meidän
18279: herra Renvallin kanssa oli kunnia taistella asetovereina ja mei-
18280: dän pahimpia vastustajiamme olivat siiioin juuri nuo samaiset
18281: ruotsikot. Mutta ajat muuttuvat ja me muutumme niissä. Mi-
18282:  nun ei tietenkään pidä unhottaa sitä, että edustaja Renvall sit-
18283: temmin on ollut näitten samaisten ruotsikkojen senaattori-
18284: ehdokas.
18285:      Muuten en saata olla merkille panematta sitä eroa, joka on
18286:  ruotsalaisen puolueen taholta tulleitten ja nuorsuomalaisten
18287:  lausuntojen sävyssä. Minä luulen voivani tämän johdosta ve-
18288:  tää sen johtopäätöksen, että ruotsalainen puolue on jo saanut
18289:  olla todellisuuden kovassa koulussa ja on siellä jotakin oppi-
18290:  nut. Nuorsuomalainen puolue ei ole vielä saanut tuntea todelli-
18291:  suuden kovia kouria ja leijailee vielä siis lapsellisen viattomuu-
18292:  den ilmapiirissä ja saattaa käyttää sellaista suurta suuta, kuin
18293:  se on käyttänyt, sillä me tiedämme, etteivät suuret sanat suuta
18294:  halkaise. Mutta pysyäkseen yläilmoissa täytyy pakostakin pul-
18295:  listua kevyeksi ja suureksi, ja se saattaa olla vaarallista.
18296:      Minä tahtoisin oikeastaan nuorsuomalaisille varoitukseksi
18297:  kertoa erään pienen kaskun, jonka maailmassa pikkupoikana
18298:  olen lukenut. Pyydän anteeksi, että minun puheeni on käy-
18299:  nyt enemmän kuin pitäisi muistuttamaan niitä meluisia agitat-
18300:  sioonikokouksia, joita on pidetty, mutta tartunta molemmin
18301:  puolin on tarttunut minuunkin enkä siile mitään voi. Kas-
18302: 404                   Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
18303: 
18304: 
18305: kussa, josta mainitsin, puhutaan sammakosta, johon oli astu-
18306: nut pöyhkeyden paha henki, ja sen vallassa yritti se pullistua
18307: härän kokoiseksi. Se pullistui ja pullistui, mutta ei ottanut
18308: lukuun, että sen maallinen verho ei ollut aijottu sellaista suu-
18309: ruutta varten ja lopputulos oli, että se - halkesi.
18310:      Ed. Danielson-Kalmari: Edustaja vapaaherra von Alfthan
18311: kääntyi tässä aamupuolella minuun nimenomaan kysymään, oliko
18312: se selonteko, jonka hän antoi eräästä kohdasta minun aikai-
18313: sempaa lausuntoani, oikea. Minun täytyi vastata, että se oli
18314: täydelleen ja kauttaaltaan väärä. Hän kyllä on osottanut että
18315: hän jo ymmärtää ja osaa käyttääkin Suomen kieltä. Oli siis.
18316: joku erityinen aihe, joka vaikutti sen, että hän käsitti minut
18317: kuten sanottu täydellisesti väärin. Ne sanat, joita hän tar-
18318: koitti, kuuluivat jotenkin siten, että on kurjaa, jos joku itsek-
18319: käiden tarkoitusperien saavuttamiseksi alistuu laittomiin lakei-
18320: hin tai määräyksiin.
18321:      Muuten vapaaherra von Alfthanin puheessa oli toinenkin
18322: kohta, josta ilmenee että hän vähän hajamielisesti oli seuran-
18323: nut keskustelua, hän nimittäin luuli, että täällä oli puhuttu niin
18324: sanotusta poikkeuslaista ja rupesi sitä puolustamaan. Se nyt
18325: oli ennenaikaista, mutta kyllä hän vielä on saava tilaisuuden
18326: puhua siitä ja puolustaa sekä sitä että sen toimeenpanoa.
18327:      Edelleen oli edustaja von Alfthanin lausunnossa muuan
18328: kohta, johon pyydän kääntää huomion vaikkakin hän siinä
18329: nimenomaan kohdisti sanansa herra Paasikiveen, joka näkyy
18330: saaneen jonkun esteen, koska hän ei ole istunnossa saapuvilla.
18331:      Herra von Alfthan arveli että, jos kerran prokuraattori olisi
18332: tarttunut virkatoimena tuohon törkeään tapaukseen Turussa,
18333: hänen olisi pitänyt asettaa koko Suomen kansa, joka oli ryhty-
18334: nyt lakkoon, kanteenalaiseksi. Tämä katsantotapa ilmeisesti ei
18335: pidä paikkaansa, sillä jos joku kansa ryhtyykin tavattomaan
18336: toimenpiteeseen oikeutensa toteuttamiseksi, niin ei se sillä ole
18337: antanut yksityisille jäsenillensä oikeutta tuona aikana harjoittaa
18338: vaikka mitä ilkivaltaa tai mitä kunnottomuutta. Tämän käsityk-
18339: sen osotti aivan hyvin omaavansa esim. Helsingin työväki kun
18340: se monesti ylistetyllä järjestyksenpidolla valvoi sitä, että lakko-
18341: viikon kuluessa täällä Helsingissä ei saanut tapahtua muita
18342: laittomia tekoja kuin niitä, jotka tarkoittivai maamme oikeuk-
18343: sien toteuttamista.
18344:      Täällä on joku - en voi varmaan sanoa, oliko se herra
18345: von Alfthan tai joku toinen - viitannut siihenkin, että tuo
18346: tapaus Turussa nyt tapahtui ennenkuin lailliset olot olivat
18347: maahamme palautetut, ennenkuin sorto oli täällä kukistettu~
18348: tapahtui säännöttömissä oloissa, ja siitä syystä ei oikeuden
18349:                     Prokuraattorin kertomus.                  405
18350: 
18351: valvoja voinutkaan siihen koskea. Tämä katsantotapa ei ole
18352: ollut määräävänä maamme nykyiselle prokuraattorille. Hän on
18353: kyllä noudattanut sitä silloin kuin oli kysymys puheenaole-
18354: vasta tapauksesta Turussa, mutta hän ei ole ulottanut sitä nii-
18355: hin tapauksiin, jotka ovat sattuneet meidän maassamme niinä
18356: säännöttöminä aikoina, niissä säännöttömissä oloissa, sen
18357: pakkovallan vallitessa, joka johti suurlakkoon. Tiedetään että
18358: hän on tässä noudattanut puolueensa vaatimusta, tiedetään että
18359: hän on saattanut virkamiehiä vastuunalaisuuteen, syytättänyt
18360: heitä siitä että he tuon pakkovallan aikana, noissa puheena-
18361: olevissa säännöttömissä oloissa, noudattaen laillisen esivallan
18362: usein tosin laittomia käskyjä, olivat joutuneet ristiriitaan maan
18363: lakien kanssa. jos maan prokuraattori sillä perustuksella tah-
18364: too olla nostamatta kannetta niitä vastaan, jotka mitä törkeim-
18365: mällä tavalla rääkkäsivät tuomareita heidän langettamansa tuo-
18366: mion tähden, sillä perustuksella että olot silloin olivat sään-
18367: nöttömiä, niin johdonmukaisuus olisi vaatinut häntä kieltäyty-
18368: mään kanteen nostamisesta niitäkin henkilöitä vastaan jotka
18369: niinikään säännöttömissä oloissa ehkä olivat tehneet laitto-
18370: muutta. Mutta tätä johdonmukaisuutta hän ei ole noudatta-
18371: nut ja se seikka vaikuttaa että laajoissa piireissä, kuinka tyy-
18372: neesti koetetaankin asiaa arvostella, lopuksi kuitenkin käsitys
18373: on se että maan prokuraattori - ja lisättäköön - maan nykyi-
18374: nen hallitus on arvostellut lakia ja lain vaatimuksia eri mitalla
18375: sen mukaan, mistä henkilöistä ja mistä henkilöryhmistä kulloin-
18376: kin on kysymys. Tämä on kova sana, tiedän sen, kun on
18377: kyseessä lain korkein valvoja maassa. Mutta kun sen lausun,
18378: niin lausun käsityksen, jolla on syvät juuret halki koko Suomen
18379: maan, ei suinkaan kaikissa kansalaisissa, mutta niin laajoissa
18380: kansalaisryhmissä, että näyttää siltä, kuin nämä ryhmät olisivat
18381: enemmistönä.
18382:      Herra Renvall on - sanoisinko tapansa mukaan - men-
18383: nyt kaikenlaisiin mieskohtaisuuksiin. Onhan hän puhunut
18384: aatelisarvosta j. n. e. No, jaa! Vastaus täytynee siis antaa, ja
18385: silloin ei muu auta kuin muistaa tuota vanhaa ruotsalaista
18386: sananpartta: »Sådant läder skall sådan smörja ha.» Herra
18387: Renvall on, niinkuin tänäänkin olemme kokeneet, laillisuusryh-
18388: män korskeimpia edustajia. Tämä johtaa mieleeni erään tapauk-
18389: sen, jossa me jo ennen olemme joutuneet vastatusten, herra
18390: Renvall ja minä. Puheenalainen tapaus on ollut julkisesti
18391: kerrottuna ja todistettuna niin etten tee mitään erityistä indis-
18392: kretsioonia, jos nyt huomautan siitä. Oli aika, jolloin herra
18393: Renvall oli hartaasti kyllä mukana sen sanomalehden johta-
18394: vissa piireissä, jonka lehden nykyisestä päätoimittajasta hän
18395: niin erittäin siivolla tavalla on puhunut. Silloin hän esiintyi
18396: 406                 Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
18397: 
18398: 
18399: kerrankin sillä väitteellä, että Suomen senaatti maamme perus-
18400: tuslakien mukaan on velvollinen julkaisemaan minkä laittoman
18401: asetuksen tahansa, jonka maan hallitsija lähettää senaatin jul-
18402: kaistavaksi ja silloin minun täytyi todistaa herra lakitieteen
18403: tohtorille että hän oli väärin käsittänyt maamme perustuslait
18404: Ne ajat ovat nyt menneet. Herra Renvall on muuttanut kan-
18405: taa. Se on inhimillistä, niin saa tehdä, jos kerta tulee huo-
18406: maamaan erehtyneensä. Mutta jos sitten esiintyy semmoisella
18407: loukkaavalla tavalla kuin mainittu herra esiintyy niitä vastaan,
18408: jotka eivät koskaan ole menneet niin pitkälle myöntyväisyyden
18409: vaatimuksissa kuin hän, niin sellaisessa menettelyssä me näemme
18410: jotakin muuta kuin vaan sisällisen varman vakaumuksen esittä-
18411: mistä. Ja vähän tarkemmin miettien huomaa jokainen ettei
18412: sellainen menettely suinkaan ole omansa lisäämään mieskoh-
18413: taistakaan luottamusta vakaumuksen voimaan eikä lisäämään
18414: mieskohtaista arvonantoa.
18415:      Herra Setälä on myöskin puhunut täällä jotenkin pontevasti
18416: toisten teoriiojen onttoudesta. Kun käytetään tuon tapaisia
18417: sanoja, olisi todistelu kuitenkin myös paikallaan; se ei tässä
18418: tullut kysymykseen ja sentähden myöskin tuo hänen puheensa
18419: jääköön arvoonsa. Mutta yhteen huomautukseen se kuitenkin
18420: antaa sekin aihetta. Ontolta on meistä monesta näyttänyt eikä
18421: niin aivan mainehikkaalta ja kunniakkaalta se menettely, että
18422: vaanitaan, mikä katsantotapa on kääntymässä voitollepäin.
18423: Odotetaan oman aseman ja kannan määräämisessä siksi, kun
18424: arvellaan että se voidaan määrätä ilman mieskohtaisia vaikeuk-
18425: sia ja sitte kyllä isketään voimien mukaan sille taholle, missä
18426: oltiin vastikään ainakin toisella jalalla.
18427:      Herra Castren on puhunut katumuksesta. Hän on luetellut
18428: seikkoja, joita - sehän oli ajatus - suomalaisen puolueen
18429: pitäisi katua. On jo sanottu että suomalainen puolue ei tahdo
18430: vastata yksityisten jäsentensä kaikista teoista, vielä vähemmän
18431: sellaisten henkilöiden, jotka eivät koskaan ole täydellisesti
18432: liittyneet ja kuuluneet tähän puolueeseen. Mutta on myöskin
18433: sanottu että se yleinen kanta, joka johti meidän puoluettamme,
18434: on meidän silmissämme ollut oikea, joten meillä ei ole syytä
18435: sitä katua. Täällä ei ole sanottu, että viimeisinä vuosina ei
18436: maassamme olisi tapahtunut sellaista, jota pitäisi katua. Meistä-
18437: kin on paljon sellaista tapahtunut, joka surettaa ja jonka tulisi
18438: herättää katumusta niissä, jotka ovat niihin seikkoihin syypäät.
18439: Ja tässä tulen erääseen kohtaan, josta herra Renvall puhui.
18440: Hän mainitsi, että Suomalainen puolue ei ollut tahtonut pesey-
18441: tyä puhtaaksi siitä syytöksestä, että se tahtoi maamme venä-
18442: läistyttämistä. Merkilliset ovat tosiaan ja hyvin eriävät kun-
18443: nian käsitykset, kun arvellaan että kunniallinen mies antautuisi
18444:                       Prokuraattorin kertomus.                   407
18445: 
18446: peseytymään puhtaaksi tuollaisista syytöksistä. Mutta herra
18447: Renvall erehtyi syyttäjään nähden melkoisesti. On kyllä totta,
18448: että Venäjän sisäasiain ministeri tarttui hänkin tuohon väittee-
18449: seen ulkomaiden edessä, että Suomen suomalainen kansa oli-
18450: kin valmis alistumaan ja luovuttamaan oikeutensa. Mutta, hy-
18451: vät herrat, ketkä ne olivat, jotka ensin olivat toitottaneet ulos
18452: maailmaan sitä, että Suomen kansa ei pysynyt eheänä ja koko-
18453: naisena oikeuksiensa puolustamisessa. Ketkä ne ovat olleet,
18454: jotka maan-alaisessa kirjallisuudessa miltei kaikilla Euroopan
18455: kielillä levittivät maailmaan sellaista tietoa, että täällä muka oli
18456: vaan pieni ryhmä, joka valvoi Suomen kansan laillisia oikeuk-
18457: sia ja sen kunniaa. Ketkä ne olivat, jotka julkesivat väittää
18458: oman kansansa suuresta enemmistöstä - näitäkin sanoja käy-
18459: tettiin - että se kunniattomana, isänmaastansa välinpitämättö-
18460: mänä, oli valmis ainaiseksi luopumaan kansamme vahvistetuista
18461: oikeuksista. Herra Renvall on itse ilmoittanut täällä, että hän
18462: seisoi lähellä sanomalehteä, jossa tuollaiset väitteet olivat luetta-
18463: vana, ja me tiedämme muutenkin, että monen monet hänen
18464: ryhmässänsä, niinkuin myös sen tovereissa vähän kauvempana
18465: oikealla, kuuluivat tuon maan-alaisen kirjallisuuden toimitta-
18466: jiin, ja siltä taholta on lähtenyt ensi kerran se syytös Suomen
18467: kansaa vastaan, se herjaus, että tämä kansa aineellisen toimeen-
18468: tulonsa tähden ja päästäkseen hetken vaikeuksista oli valmis
18469: uhraamaan perustuslakinsa.
18470:      Sellaiset syytökset, ne ovat tehneet tämän sisällisen riidan
18471: niin tavattoman katkeraksi. Toista olisi ollut, jos olisi seiso-
18472: nut vastatusten ainoastaan eriävä rehellinen käsitys siitä, mitä
18473: maan asema vaati. Silloin me olisimme voineet kunnioittaa
18474:  toistemme vakaumusta; kun on kysymys herjaavista syytök-
18475: sistä, niin kunnioitus on kaukana.
18476:      Muuten herra Virkkunen ·on viitannut viimeisessä puhees-
18477: saan siihen, mihin n. s. »laillisuuden» harrastus on johtanut.
18478: Salamurhiin ja salamurhien enemmän tai vähemmän julkiseen
18479: ylistelemiseen on johtanut se laillisuuden harrastus, jota äite-
18480: lyyteen asti on ylistetty ainoana oikeutettuna, ainoana valokoh-
18481: tana, kun muka kaikki, jotka ovat käsittäneet velvollisuutensa
18482: toisin, ovat menetelleet kunniattomasti. Niin, hedelmistä puu
18483: tunnetaan, ja edelleen joka päivä - sen me näemme ja huo-
18484: maamme - putoaa katkeria hedelmiä siitä puusta, jonka n. k.
18485:  »perustuslaillinen puolue» maassamme näinä viimeisinä vuo-
18486: sina on pystyttänyt.
18487:     Ed. Käpy: Vaikka olenkin lakivaliokunnan jäsen ja näin
18488: ollen saattaa tuntua tarpeettomalta, että otan osaa tähän kes-
18489: kusteluun niin tahdon kuitenkin lyhimmittäin huomauttaa
18490: 408                  Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
18491: 
18492: 
18493: muutamista ilmeisistä erehdyksistä, joita edustaja Pykälän en-
18494: simmäinen lausunto sisälsi. Hän luetteli prokuraattorin kerto-
18495: muksesta muutamia numeroita, jotka hänen mielestään osoitti-
18496: vat sitä prosenttimäärää, kuinka monta vetojuttua kutakin hovi-
18497: oikeuden jäsentä kohtaan on ratkaistu hovioikeuksissa yleensä
18498: ja Turun hovioikeudessa erittäin ja veti siitä sen johtopäätök-
18499: sen, että työkyky viime vuosina on kaikissa hovioikeuksissa
18500: huomattavasti alentunut.
18501:     Minä tahtoisin vaan hra Pykälälie ja niille, jotka hänen
18502: tähän lausuntoansa ovat kiinnittäneet huomiota, huomauttaa,
18503: että ne prosenttimäärät, jotka hän ilmoitti, eivät ensinkään
18504: osoita tätä seikkaa, sillä ne osoittavat, kuten siitä taulusta nä-
18505: kyy, kutakin jäsentä kohti ratkaistujen ja vireillä olleitten asiain
18506: keskinäistä prosenttimäärää. Edellisestä taulusta sitä vastoin
18507: näkyy kutakin jäsentä kohti ratkaistujen asiain luku, ja se ti-
18508: lasto osoittaa, että vuosina 1903-04-05 on Turun hovioikeu-
18509: dessa ja samoin muissakin hovioikeuksissa suhteellisesti rat-
18510: kaistu yhtä paljon juttuja kuin lähinnä edellisinä vuosina.
18511: Vuonna 1903 niitä tosin oli vähäsen vähemmän, mutta sitä
18512: vastoin esimerkiksi vuonna 1904 on ratkaistujen juttujen luku-
18513: määrä Turun hovioikeudessa suurempi kuin minään edellisistä
18514: vuosista aina vuodesta 1899 alkaen.
18515:     Syyt siihen, minkätähden ratkaisemattomien juttujen luku-
18516: määrä vuosi vuodelta on kasvanut, ovat siis etsittävät toisaalta
18517: kuin mitä herra Pykälä mainitsee. Toisessa yhteydessä tänne
18518: jo ennen jätettyä anomusta esittäessä hra Pykälä tulee tilaisuu-
18519: teen saamaan lähempää selvitystä siitä, mistä riippuu että rat-
18520: kaisemattomien juttujen lukumäärä kaikissa hovioikeuksissa jo
18521: kauvemman aikaa on osoittanut huomattavaa kasvamista.
18522:     Ed. Raatikainen: Me maalaiseftuolla Suomen saloilla olemme
18523: viime vuosina ikäväksemme lukeneet eri puolueitten herjauksia
18524: ja hyökkäyksiä toisiaan vastaan. Tänä päivänä on täällä an-
18525: nettu täydellinen kertauskurssi niistä hyökkäyksistä, joita puo-
18526: lueet toisiansa vastaan niin räikeässä muodossa ovat edellisinä
18527: vuosina tehneet. Minun käsitykseni mukaan on tämänpäiväisissä
18528: keskusteluissa herrat puoluejohtajat käyttäneet sitä äärimmilleen
18529: kohotettua sanansaivarrusta ja jaaritusta, joka puolueiden välillä
18530: on ennenkin näin loistossaan esiintynyt. Itse asian suhteen
18531: on jokseenkin vähän puhuttu, on vaan syytetty ja aina on
18532: syytä löydetty toisessa vastapuolueessa. Meille, jotka täällä
18533: kuulevana korvana tätä kuuntelemme, tekee tällainen hyvin ikä-
18534: vän vaikutuksen. Se antaa meille varmasti niin toivottoman
18535: katsomuksen meidän tehtävästämme ja Suomenkansan tulevai-
18536: suudesta, kuin mikään ikinä sen antaa voi. Sillä jos on hyvää
18537:                        Prokuraattorin kertomus.                  409
18538: 
18539:   tahtoa, jos kerran tahdotaan ymmärtää toisiaan, vastaisen käsi-
18540:  tyksen henkilöitä, niin silloin monet kohdat muodostuvat toi-
18541:   senlaisiksi. Ei silloin mitenkään ole vastapuolueen pureminen
18542:   pääasia, niinkuin minusta on tämän päiväisissä keskusteluissa
18543:  näkynyt. Yksinpä siveysopin opettajat vihasta säihkyen ja
18544:   sihisten vastapuoluetta täällä rusikoitsevat.
18545:       Tältä kannalta katsoen, joskin tällä keskustelulla on ollut
18546:   merkitystä siinä suhteessa, että se on näyttänyt sen leiman,
18547:  sen hengen, joka Suomenkansan johtajissa nykyään vallitsee,
18548: . minä kumminkin ajattelen asiaa sillä tavalla, että se ei ole
18549:  näyttänyt sitä tahtoa, eikä sitä harrastusta, jota kansan edus-
18550:  kunnalta nykyään odotetaan.
18551:       Kuulun kyllä niihin, jotka asettavat lain kaikkein korkeim-
18552:  maksi, sellaiseksi, josta tinkiminen ei saa tulla hyödynkään kan-
18553:  nalta katsottuna kysymykseen. Mutta samalla kuin tämän käsi-
18554:   tyskannan omaksun, tuntuu minusta siltä, että jos kerran myön-
18555:  nämme, että vastaisen käsityskannan takana on rehellisyyttä
18556:  tekojen suhteen, rehellisiä motiiveja, silloin meidän ei tule aset-
18557:   tua sitä vastaan jyrkästi syövälle eikä murhaavalle kannalle,
18558:  vaan täytyy myöntää, että kaikilla ihmisillä voi olla erehdyksiä.
18559:   Vaikka toiminta ei ole käynyt samaan suuntaan, niin ehkäpä
18560:  sittenkin on tavallaan kummallakin puolella oltu erehtyviä ja
18561:  ehkäpä ovat nämä eri katsomukset ja tarkoitusperät osittain
18562:  täydentäneet yhteistyötä sortovuosina.
18563:       Minä toivoisin, että tämä keskustelu, tämä sanansaivarrus,
18564:  tämä toisten käsityskantain rusikoitseminen, joka tänäpäivänä
18565:  esiintyy, jo viimeistä kertaa olisi esillä tässä kamarissa. Kyllin
18566:   kauan on jo viha, hillitön viha riehunut kansamme keskuu-
18567:  dessa, eikä niin paljon kansan keskuudessa kuin puoluejohta-
18568:  jien keskuudessa. Minä toivoisin että ruvettaisiin ottamaan
18569:  vaaria siitä asiasta, että tehtäisiin hyödyllistä työtä isänmaan
18570:  eteen eikä vihan vimmassa toisten päästä silmää kaivettaisi.
18571:       Muuten tämän asian puolesta yhdyn kannattamaan edustaja
18572:  Setälän esitystä tämän kertomuksen valiokuntaan lähettämisestä.
18573:      Ed. Huoponen: Kannatan lämpimästi niitä mielipiteitä, jotka
18574: edustaja Malmivaara aamupäiväistunnossa on esille tuonut.
18575:  Hänen virittämiään rauhan ja sovinnon ääniä tervehdittiin
18576: täällä mielihyvällä. Täällä on esitetty vastakkaisia mielipiteitä.
18577: Eikö niitä olisi voitu esittää ilman kiihkoa ja intohimojen vi-
18578: reille lietsomista. Täällä on monen pitkän vuoden aikana haa-
18579: voitettu puolin ja toisin. Toivoa kuitenkin sopii, että se puo-
18580: lue-elämän ristiaallokko, joka täällä on korkealle kohonnut, vai-
18581: kuttaisi puhdistavasti kuni ukkosiima luonnossa hautovan, tuka-
18582: huttavan ilman jälkeen. Lausun kohteliaimmin sen toivomuk-
18583: 410                 Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
18584: 
18585: 
18586: sen, että semmoiseen mielipiteitten vaihtoon kuin tääiiä tänään
18587: ei vastedes eduskunnan kallista aikaa kulutettaisi. Tuhannet
18588: tehtävät ja velvollisuudet kansan taloudellisen tilan parantami-
18589: seksi ja henkisen kehityksen kohottamiseksi vievät meiltä kai-
18590: ken käytettävänä olevan ajan. Käykäämme sentähden luovaan
18591: yhteistyöhön sen kansan hyväksi, jonka hyvinvointi ja paras
18592: on varmaan jokaiselle edustajalle herkeämättömän huolen esi-
18593: neenä rakas ja kallis.
18594:     Nyt on lauantai-ilta. Satojen temppelien torneista kautta
18595: tämän Suomenmaan ovat tänäkin iltana kajahtaneet kirkonkello-
18596: jen äänet, julistaen rauhaa ja sopua. Tuhannet naiset ja mie-
18597: het, pyhän tunnelman valtaamina, ovat jättäneet arkihuolet ja
18598: jokapäiväiset askareet, mutta Suomen eduskunnan jäsenet täällä
18599: keskenään kiistelevät ja toisiaan haavoittavat. Kun tästä viesti
18600: saapuu Suomen saloille, niin varmaan moni ottaa sen murhe-
18601: mielin vastaan. Suomi-äiti, jonka hyväksi tahdomme työsken-
18602: nellä, epäilemättä valittaa sitä, että sen pojat ja tyttäret täällä
18603: kuluttavat kallista aikaa ja tuhlaavai parhaita voimiaan puolue~
18604: intohimojen alttarille. Isänmaan rakkauden pyhä tuli, joka lei-
18605: muaa meidän kaikkien sydämissä, parantakoon ne syvät ja
18606: kirveltävät haavat, joita täällä taistelun tuoksinassa on annettu.
18607:     Näiden syiden nojalla, jotka aivan lyhyesti olen esiin tuo-
18608: nut, pyydän kohteliaimmin eduskunnalle ehdottaa, että tämä
18609: lähetekeskustelu nyt jo lopetettaisiin ja prokuraattorin kerto-
18610: mus lähetettäisiin valiokuntaan.
18611: 
18612:       Ed. Pennanen: Minulla ei ole ollut eikä ole nytkään ha-
18613: lua pitkittää näitä jo ilmankin niin tavattoman pitkäksi veny-
18614: neitä keskusteluja. Mutta kun täällä on aivan koko päivä pu-
18615: huttu asiasta, puhuttu asiasta puolueiden johtomiehien, puo-
18616: lueiden esitaistelijain puolelta, pidän asianani sekaantua kes-
18617: kusteluun edes muutamalla sanalla maalaisena ja kansan
18618: miehenä.
18619:       Minunkin kuten monen edellisen puhujan täytyy myön-
18620: tää että tämä päivä on meiltä hukkaan heitetty. Pyykkiä on
18621: pesty, puhdasta ei ole tullut. Sosiaalidemokraatit ovat olleet
18622: viisaat, he eivät ole koko pyykkiin juuri sanottavasti puuttu-
18623: neet. Me nuorsuomalaiset maaseutulaisei, me olemme olleet
18624: aina ja olemme yhä edelleenkin sitä mieltä, että lakia meillä
18625: Suomessa kuten muuallakin on noudatettava kaikissa oloissa
18626: ja kaikissa yksityistapauksissa. Ken tätä sääntöä ja tätä maail-
18627: man järjestystä vastaan rikkoo, kuulukoon hän sitten puoluee-
18628: seen mihin tahansa, hän rikkoo ehdottomasti. Me emme sitä
18629: puolla. Mutta täällä on, ja etupäässä hra Danielson-Kalmarin
18630: lausunnossa, tuotu ilmi se ajatus että on olemassa sellaisia
18631:                        Prokuraattorin kertomus.                411
18632: 
18633: 
18634: olosuhteita, joissa laista syrjäytyminen, lain syrjäyttäminen on
18635: kansalaisen ei ainoastaan velvollisuus mutta jonkunmoinen avu.
18636: Tämä ajatus, tämä mielipide on meille nuorsuomalaisilie outo.
18637: Minkä takia on kansalainen joissakuissa erityisissä tapauksissa
18638: oikeutettu luopumaan laista? Senkö takia että vaara uhkaa,
18639: jos seisoo lain kannalla? Minulle muistuu elävästi mieleen
18640: erään valitsijan evästys, jonka kuulin hänen edustajalleen lau-
18641: suneen: »seiso lujana, jos siitä ei ole mitään vaaraa». Tämä
18642: on hyvin omituinen kanta tämä.
18643:        Täällä ovat muutamat puhujat viitanneet siihen että perus-
18644: tuslaillisuus, että perustuslaillisten edustajat meillä Suomessa
18645: vetävät viimeisiä henkäyksiään, että he räpyttelevät siipiään ku-
18646: ten kärpänen syksyn pakkasen tullessa. Minä nyt kumminkin
18647: luulen että asianlaita ei ole aivan niin. jos, kuten on hyvin-
18648: kin mahdollista, sortovuodet meillä Suomessa uudelleen koit-
18649: tavat, herrat edustajat saatte silloin nähdä että perustuslailli-
18650: suuden asia Suomessa ei vielä ole niinkään vähäarvoinen.
18651: Minä myönnän sen että nyt kun meillä ollaan jotenkin siedet-
18652: tävissä laillisissa oloissa, meillä ei yksikään puolue voi ratsas-
18653: taa yksinomaan perustuslaillisuuden kysymyksellä ilman muita
18654: harrastuksia, mutta minä myös rohkenen väittää että meillä ei
18655: yksikään puolue pitkälle ja kauan voi menestyä, ellei se ehdot-
18656: tomasti noudata maan lakeja ja asetuksia, ellei se asetu niitä
18657: puoltavalle kannalle, niin myötä- kuin vastoinkäymisessä. On
18658: myös wuutamassa lausunnossa viitattu siihen, että nuorsuo-
18659: malaisetkin ovat muka liiaksi paljon lyöneet tuohon perustus-
18660: laillisuuden rumpuun. Me nyt sieltä sydänmailta varsinkaan
18661: emme ole perustuslaillisuutta käsittäneet minään rumpuna. Me
18662: käsitimme sen sortovuosina ja käsitämme sen vieläkin kilpenä,
18663: johon me nojasimme ulkonaisten vaarojen meitä uhatessa ja
18664: meistä nähden eivät asiat vielä Suomessa ole sillä tolalla ja
18665: tuskin aivan paikalla tulevatkaan, että me uskallamme tuon kilven
18666: luotamme jättää. Kuten monet edelliset puhujat toivon minä-
18667: kin ettei vastedes tällaisia ikäviä keskusteluja uudistuisi, sillä
18668: varmaahan se nyt on, että niistä itse asiassa ei ole paljoakaan
18669: hyötyä, ne vaan mieliä ärsyttävät.
18670:       Ed. Castren: Se näytelmä, joka tänäpäivänä on esitetty
18671: maan eduskunnassa, on kaikesta päättäen ollut ennakolta val-
18672: mistettu. Kun ed. Virkkunen antoi lausuntonsa nykyistä
18673: maamme prokuraattoria vastaan, niin oli se selvä, suora pro-
18674: vokatsiooni, provokatsiooni, jolla tahdotaan loihtia esille kaikki
18675: menneitten aikojen haamut, surut, taistelut ja häpeät. Silmin
18676: nähtävästi oli siihen ryhmään, jota ed. Virkkunen edustaa, ki-
18677: peästi koskenut se seikka, että maan nykyinen prokuraattori
18678: 412                  Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
18679: 
18680: kertomuksessaan toi ilmi sarjan kirjallisia todisteita siitä, miten
18681:  sortovuosien prokuraattori, lain silloinen korkein valvoja, oli
18682: virkaansa hoitanut. Tarkoituksena oli tietysti heittää varjo
18683:  myöskin nykyiselle prokuraattorille siten lieventääkseen sorto-
18684: vuosien prokuraattorin kuulumatonta asiakirjoilla todisteitua
18685:  menettelyä. Pitkässä lausunnossa koetti ed. Virkkunen osot-
18686: taa, kuinka maan nykyinen prokuraattori oli menetellyt laitto-
18687:  masti, kun hän ei ollut määrännyt kannetta nostettavaksi niitä
18688: vastaan, jotka olivat pahoin pidelleet muutamia entisen Turun
18689: hovioikeuden jäseniä. Olen jo osottanut, että jos tahdotaan
18690: että prokuraattori antaa käskyn kanteeen nostamisesta, täytyy
18691: ilmoituksen tekijän sitoutua toteen näyttämään ilmiannan todel-
18692:  lisuutta. Maan prokuraattori oli kehoittanut niitä lähetystöjä,
18693:  jotka kävivät hänen luonaan entisen Turun hovioikeuden asiassa,
18694: jättämään prokuraattorinvirastolle ilmiannan toteen näyttämis-
18695: velvollisuuden sitoumuksella. Mutta he eivät sitä tehneet.
18696:  Lähetystöjen esiintyminen prokuraattorin luona oli vaan mielen-
18697: osotus. He tahtoivat näyttää maalle ja kansalle, että Turun
18698: laittoman hovioikeuden jäsenillä kuitenkin oli jonkun verran
18699: kansaa takanaan.
18700:        Ed. Virkkunen on täällä vedonnut prokuraattorin ohje-
18701: säännön 14 §:ään ja lukenut siitä yhden osan ja jatkanut »ja niin
18702:  edespäin» jättäen lukematta jälkimäisen osan, jonka minä puo-
18703: lestani pyydän saada esittää. jälkimäinen osa kuuluu näin:
18704:  »ja tulee prokuraattorin mitä tarkimmin valvoa, että he (nimit-
18705: täin kruunun edusmiehet ja virkailijat) siivollisesti ja ahkeruu-
18706: della ja toimella tekevät virkansa, niin etteivät yhdeltä puolen
18707: lamaan laske mitään, josta syytös on tehtävä, eikä toiselta puo-
18708: len väärinkäytä virkojansa meidän alamaistemme loukkaamiseksi
18709: semmoisissa asioissa, jotka eivät mitään kannetta ansaitse». -
18710: Kummallista on muuten, etteivät Turun hovioikeuden jäsenet,
18711: jotka muka ovat olleet tuon pahoinpitelyn esineenä, itse ole
18712: nostaneet kannetta rikkojia vastaan. Silloin, jos asia olisi ollut
18713: todistettavissa, olisi myös käynyt selville, ken se oli, joka johti
18714: tuota joukkoa Turussa, joka teki itsensä syypääksi noihin louk-
18715: kauksiin. Silloin ei olisi tarvittu rajottua noihin umpimähkäi-
18716: siin viittauksiin, joita täällä on tehty henkilöitä vastaan, joita
18717: ei ole rohjettu nimittää, vaan joista on mainittu, että heitä sit-
18718: temmin on nimitetty järjestysvallan edustajiksi, silminnähtävästi
18719: tarkoituksessa saada sosiaalidemokraattisen puolueen aploodeja,
18720: joka, kuten tunnettu, ei nykyistä järjestysvaltaa siedä.
18721:        Totta on, että minä vuoden 1885 valtiopäivillä antamas-
18722: sani lausunnossa toin esille joukon sanomalehtinotiiseja, joissa
18723: ilmoitettiin, että kieliasetusta oli rikottu. Niinikään on totta
18724: että minä samassa tilaisuudessa lausuin että prokuraattorin
18725:                        Prokuraattorin kertomus.                413
18726: 
18727: olisi pitänyt ryhtyä tiedusteluihin noiden sanomalehti-ilmoitus-
18728: ten mainitsemien suomenkielen oikeutta loukanneitten rikko-
18729: musfen johdosta. Mutta minä sain silloin saman vastauksen
18730: prokuraattorilta, jonka vastauksen minä puolestani olen antanut
18731: ed. Virkkuselle, sen nim., että jokaisen kanteen takana täytyy
18732: olla vissi määrätty henkilö ilmiantajana ennenkuin prokuraattori
18733: voi määrätä kannetta nostettavaksi, koska, jos prokuraattori
18734: määräisi kanteen nostettavaksi, ilmiantajan tulee syytöksestä
18735: vastata, jos syytös katsotaan perättömäksi. Ja tuohon vastauk-
18736: seen oli minun tyytyminen. Olisin muuten suonut, että ed.
18737: Virkkunen olisi ottanut selkoa, ei ainoastaan minun silloisesta
18738: Iausunnostani, vaan myös siitä vastauksesta, jonka silloinen
18739: prokuraattori siihen antoi.
18740:        Ed. Sirola on jotensakin hämärästi, eikä ilman paatosta
18741: hänkään, viitannut erinäisiin tapauksiin 1904-1905 vuoden
18742: valtiopäivien loppupäivinä, väittäen että perustuslaillinen puo-
18743: lue olisi silloin tehnyt vararikon. Minä en tiedä, mitä ed. Si-
18744: rola tällä tarkoittaa. Mikäli minä voin aavistaa, tarkotetaan
18745: tuolla vararikolla eräitä nyttemmin suomettarelaisen puolueen
18746: sanomalehdissä julkaistuja kirjoituksia. Tämän johdosta minä
18747: pyydän saada sanotuksi että puheenalaisista tapahtumista olen
18748: vasta nyt saanut tiedon. Oleskelin 1904-1905 valtiopäivien
18749: aikana ulkopuolella Suomenmaan rajoja. Mille kannalle sosiaali-
18750: demokraattinen puolue itse laillisuuteen nähden sekä ulospäin
18751: että sisäänpäin tulee asettumaan, sen on tulevaisuus osoittava.
18752: Jääkäämme odottavalle kannalle. Mutta minulla on hämärä
18753: aavistus siitä, että ed. Sirola ja minä kenties ennen pitkää tu-
18754: lemme vaihtamaan mielipiteitä siitä, mille kannalle sosiaalidemo-
18755: kraattinen puolue asettuu ja on asettunut laillisuuteen nähden.
18756:       Täällä on sanottu, että maan hallitus ja nykyinen proku-
18757: raattori eri mitalla ovat jakaneet oikeutta, riippuen muka siitä,
18758: mihin ryhmään kukin on kuulunut. Tämä syytös on sitä laa-
18759: tua, että olisi odottanut, että syytöksentekijä olisi sanojaan to-
18760: distanut tosiseikoilla. Niin ei kuitenkaan ole tapahtunut.
18761: Umpimähkään viskataan maan prokuraattorin ja hallituksen sil-
18762: mille mitä ankarin syytös puolueellisuudesta lainkäytössä. Jos
18763: syytöksessä on perää, kehottaisin minä sitä arvoisaa kansan-
18764: eduskunnan jäsentä, joka täällä on syytöksen tehnyt, turvautu-
18765: maan interpellatsiooniin. Astukoon syyttäjä esille ja interpel-
18766: leeratkoon maan hallitusta niistä laittomuuksista, siitä mieskoh-
18767: taisesta lain ja oikeuden jakamisesta, johon se muka olisi
18768: tehnyt itsensä syypääksi. Vasta silloin ja sittenkun hallitus on
18769: antanut selityksensä on eduskunta tilaisuudessa ratkaista, onko
18770: tässä syytöksessä perää vai eikö, mutta jätettäköön siihen asti
18771: 414                  Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
18772: 
18773: 
18774: syytökset, umpimähkäiset salaviittaukset ja nämä yleisiin lau-
18775: seihin puetut loukkaukset.
18776:         Ed. Danielson-Kaimari on kysynyt, ken on syypää tuo-
18777: hon syytökseen, että suomalainen kansa olisi venäläistyttämisen
18778: kannalla. Sitä en tiedä. Mutta minä tiedän, että koko Euro-
18779: pan huomion esineenä oli kirjevaihto, joka tapahtui toiselta
18780: puolen tunnetun sanomalehtikirjailijan Steadin ja toiselta puo-
18781: len Venäjän silloisen sisäasiainministerin von Plehwen välillä.
18782: Vastauksessaan Steadille lausui silloinen sisäasiainministeri, että
18783: suomalainen kansa tässä maassa on niiden muutosten puolella,
18784: joita Venäjän hallitus koettaa Suomenmaassa toteuttaa. Kun
18785: tämä von Plehwen kirjoitus oli julkaistu, kääntyivät - sen
18786: tiedän varmaan - useat maamme kansalaiset, jotka surivat
18787: maan kohtaloa, surivat sisällistä särkymystä, ja jotka tahtoivat
18788: yhdistää voimat yhteiseen taisteluun, erään henkilön kautta
18789: edusmies Danielson-Kalmarin puoleen, kehottaen häntä puo-
18790: lueensa puolesta julkaisemaan Europan sanomalehdissä kirjoi-
18791: tuksen, jossa ilmoitettaisiin, ettei v. Plehwen väitteessä ollut
18792: pontta eikä perää. Mutta hän kieltäytyi. Kuinka toisenlainen
18793: eikö olisi meidän maamme asema, jos silloin olisi annettu
18794: pyydetty selitys kaiken maailman tiedoksi. Kuinka monta haa-
18795: vaa eikö siten olisi lääkitty, kuinka eriäviä mielipiteitä eikö
18796: siten olisi yhdistetty, kuinka yksimielisinä eikö kansamme olisi
18797: vielä silloin voinut esiintyä. Siten olisi tuo juopa täytetty, joka
18798: erotti valtiollisessa suhteessa ja valtiolliseen katsantokantaan
18799: nähden eri puolueet toisistaan, puolueet, jotka vieläkin tänä
18800: hetkenä taistelevat toisiansa vastaan! Kuinka paljon eikö yh-
18801: teinen isänmaa olisi siitä voittanut ja kuinka lujia emmekö sit-
18802: tenkin viime hetkenä olisi olleet! Kenen oli siis syy? Sen
18803: ratkaiskoot ne, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät he ole olleet
18804: taipuvaiset yhteisvaikutukseen siitä syystä, että suomalaista
18805:  puoluetta on syytetty isänmaalle vahingollisesta kannasta ja
18806: toiminnasta. Muistettakoon kuitenkin, ettei se ole suuri, joka
18807: voittaa toisen, mutta että se on suuri, joka voittaa itsensä ja
18808: että itsensä voittaminen on kaikista voitoista jaloin. Se vaatii
18809: tosin itsensä kieltämistä, mutta eikö itsekieltäymystä olisi voitu
18810: vaatia isänmaan nimessä.
18811:         Täällä on sanottu, että äitelyyteen asti on ylistetty niitä,
18812:  jotka ovat taistelleet perustuslaillisuuden puolesta ja pitäneet
18813:  siitä kiinni. En tiedä onko niin tapahtunut. Sen vaan tiedän,
18814: että oli aika meidän maassamme, jolloin ne, jotka perustus-
18815: laillisuudesta pitivät kiinni, olivat poliisin vainoomia, että se
18816:  puolue, joka perustuslaillisuutta puolusti, oli tänne sijoitetun
18817: gendarmikunnan alituisen vaanimisen esineenä, että perustus-
18818:  laillisen puolueen sanomalehtiä lakkautettiin toinen toisensa
18819:                         Prokuraattorin kertomus.                 415
18820: 
18821: perästä, kunnes se joutui äänettömäksi, että perustuslaillisen
18822: puolueen jäseniä karkoitettiin maasta pois, vangittiin ja depor-
18823: teerattiin, kun sitä vastoin toisen puolueen sanomalehdet sai-
18824: vat rauhassa, ilman mitään lakkauttamista jatkaa tointaosa se-
18825: littäen maalle ja kansalle oppia, että taipuminen on parempi
18826: kuin taittuminen. Tiedän sen, että perustuslaillisten puolueit-
18827: ten jäsenet kumminkin jotain jospa vähäistä uhrasivat isänmaan
18828: alttarille. Tiedän myös sen, että maan eduskunta yksimielisesti
18829:  lausui järkähtämättömänä mielipiteenään että se katsoo kor-
18830: keampaan maailmanjärjestykseen perustuvaksi oikeudeksi pi-
18831: tää kiinni siitä valtiosäännöstä, joka oli Suomelle vahvistettu.
18832:  Minä tiedän myös sen, että ne henkilöt, jotka säätyeduskun-
18833:  nassa olivat tässä päätöksessä osallisina, eivät pysyneet uskol-
18834: lisina tälle maan, sen kansan eduskunnan kautta lausutulle
18835: sitovalle ja kaikkia veivoittavalle päätökselle, vaan kehottivat tai-
18836: pumaan laittoman asevelvollisuusasetuksen alle.
18837:         Täällä on sanottu sen puolueen taholta, jota hra Danielson-
18838:  Kaimari edustaa, etteivät he mitään kadu, ompa vielä viritetty
18839:  ylistysvirsiä sen puolueen politiikalle, johon mainittu edustaja
18840:  kuuluu. Mutta älköön unohdettako yhtä seikkaa ja se on se,
18841:  että Suomen kansa, kaikki sen kansanluokat, hetkeksi, joskin
18842:  vaan hetkeksi yhdistyneinä, ovat marraskuun lakkoviikon tiis-
18843:  taina langettaneet peruuttamattoman tuomionsa tästä politii-
18844:  kasta ja se tuomio seisoo. Se pysyy ainaisina aikoina.
18845:         Niinikään on samaan ryhmään kuuluva edustaja lausunut,
18846:  kuten ed. Pennanen jo mainitsi, että nuorsuomalainen puolue
18847:  räpystelee ,kun kärpänen syyspakkasessa, toisin sanoen että se
18848:  on kuoleman toreissa. Se on hänen käsitystapansa. Minä uskal-
18849:  lan olla toista mieltä. Minä uskallan uskoa siihen, että se
18850:  puolue, joka on kirjoittanut laillisuuden ja edistyksen Iipullensa,
18851:  se ei kuole, jollei itse laillisuuden ja edistyksen aate kuole ja
18852:  nämä aatteet eivät konsanaan kuole. Laillisuutta kaipaa kan-
18853:   samme välttämättömänä ehtona kansalaisten turvallisuudelle,
18854:  aineelliselle ja henkiselle kehittymiselle. Edistystä se kaipaa
18855:   myös sorrettujen kansanluokkien kohottamiseksi sekä aineelli-
18856:   sessa että henkisessä suhteessa ja minä vaan uskon, että ajan
18857:   pitkään se puolue, joka vaaliaikana ei ole alentunut lupaamaan
18858:   tielle tulemattomia, joita se ei voi konsanaan täyttää, nousee,
18859:   varttuu ja kasvaa, nousee aatteen omalla kukistumattomalla
18860:  voimalla.
18861:        Ed. Schybergson ja Mikkola luopuivat puheenvuorostaan.
18862:        Ed. Renvall: Hra Danielson-Kaimari on turvautunut ruot-
18863:  salaiseen sananlaskuun oikein antaakseen ilmi sisunsa sisimpiä
18864: 416                  Istunto 8 p. kesäkuuta 1977.
18865: 
18866: 
18867:  tunteita. Minulle on oikeastaan vastenmielistä ruveta persoo-
18868:  nallisiin hyökkäyksiin vastaamaan. Minä luulen, että hra Da-
18869:  nielson-Kalmari, kun hän huomisaamuna, ehken rauhallisen
18870:  unen jälkeen herää, mahdollisesti on itsekin häpeävä niitä per-
18871:  soonallisia hyökkäyksiä, joita hän on kohdistanut sekä minuun
18872:  että hra Setälään. En oikeastaan tiedä millä oikeudella tällai-
18873:  nen isällinen nuhtelu tulee minun osakseni, ja tähän persoo-
18874:  nalliseen asiaan nähden minua ihmetyttää, että juuri hra Da-
18875:  nielson-Kalmari moitti minua siitä, että minä olen mielipidettä
18876:  muuttanut. Minä olen oppinut, sanon minä, niinkuin entinen
18877:  valtiopäivämies, kiittämään jumalaa jokaisesta päivästä, jolloin
18878:  minä viisastun, ja se esimerkki, jonka hra Danielson-Kaimari
18879:  toi esille, ei mitenkään osoita, että minä olisin muuttanut mieli-
18880:  pidettä laillisuuden veivoittavasta merkityksestä. Se vain osoit-
18881:  taa, että minulla on mahdollisesti ollut väärä käsitys siitä, mitä
18882: laki on määrännyt, mutta sen jälkeen kuin korkeasti oppineelta
18883:  professorilta olen saanut oikean ojennuksen tässä kohden, olen
18884: ymmärtänyt olleeni väärässä lain sisällyksestä. En ole koskaan
18885:  koettanut salata sitä, että on ollut aika, jolloin minä olen ollut
18886:  entistä vanhaa suomalaista puoluetta läheltä. Mutta minä juuri
18887:  sentähden myös tiedän, miten vähitellen ja hiipien tapahtui se
18888: laillisuuden kannasta Juisuminen, joka lopullisesti johti suo-
18889: mettarelaisen puolueen kurjuuteen, ja juuri sentähden että minä
18890: tuon puolueen tunnen, minä myös sitä ehkä ankarammin ar-
18891: vostelen kuin muut. Ja minä sanoin, että hra Danielson-Kal-
18892: marin vähemmän kuin muiden pitäisi ihmetellä mielipiteiden
18893: muuttumista. Hän ehkä itsekin voi palauttaa mieleersä tapauk-
18894: sen, jolloin hänelle tehtiin kysymys siitä, eiköhän silloinen
18895: suomettarelainen senaatti suostuisi myös julkaisemaan laitonta
18896: asevelvollisuuslakia, ja siihen hän suvaitsi vastata ainoastaan: se
18897: on niitä tavallisia herjauksia joihin ei kannata vastata. (Ed.
18898: Danielson-Kaimari: Milloin?). Minä ehkä saan siihen vastata.
18899: Minä voin siinä kohden vedota nimitettäviin henkilöihin, joita
18900: ei kuitenkaan ehkä tässä eduskunnassa tarvitse nimittää mutta
18901: jotka minä olen yksityisesti valmis nimittämään. Tämä osoit-
18902: taa että myös vanhemmalla ijällä kuin sillä, jolloin minä luo-
18903: vuin suomettarelaisesta puolueesta nimittäin vuonna 1901, voi
18904: mielipiteet muuttua, ja myös voi hra Danielson-Kaimari saada
18905: tietää viimeisestä käynnistäni Uuden Suomettaren toimituksessa
18906: syyt, minkä tähden minä olen siitä puolueesta eronnut. Syy
18907: on läheisesti yhteydessä laillisuuden kanssa.
18908:        Mitään persoonallista arvonantoa en ole pyytänyt puolelta
18909: enkä toiselta. Otan sen arvonannon, jonka minä rehellisellä
18910: mielipiteellä voin saada, mutta kaikkein vähimmin minä pyydän
18911: arvonantoa ja kunnioitusta niiden puolelta, jotka kunnioitus-
18912:                        Prokuraattorin kertomus.                 417
18913: 
18914: taan ovat tuhlanneet sellaisellekin taholle, joka minun mieles-
18915: täni ei kannattaisi saada kenenkään suomalaisen kunnioitusta.
18916: Hra Danielson-Kaimari on kysynyt, kuka ensin ulkomailla saar-
18917: nasi että Suomen suomalainen kansa ei seiso lakiensa takana.
18918: Minä vastaan siihen: se oli suomettarelainen puolue. Suomet-
18919: tarelainen puolue ensin on leimannut vastarinnan ruotsinmie-
18920: listen johtamaksi ja ruotsinmieliseksi liikkeeksi. Suomettare-
18921: lainen puolue tänäkin päivänä vielä, väärin kutsuen itseänsä
18922: suomalaiseksi puolueeksi, tahtoo heittää epäkansallisuuden lei-
18923: man kaikille niille, jotka eivät ole seuranneet sitä laittomuuden
18924: poluille. Suomettarelainen puolue on von Plehwelle ensin
18925: opettanut sen opin, jota he sitte ovat ulkomaan sanomaleh-
18926: dissä saarnanneet. Ja sentähden tämän puolueen miehet eivät
18927: enää ole tohtineet esiintyä torjuakseen tuon maamme viholli-
18928: sen syytöstä, silloinkaan kun heitä on siihen kehoitettu.
18929:       Ed. Setälä: Ed. Danielson-Kaimari vetosi muistaakseni
18930: kerran eräässä entisessä keskustelussa puhemiehen turvaan
18931: persoonallista solvausta vastaan. Minä en tunne tämmöistä
18932: turvaa tarvitsevani etenkin kun ne salaviittaukset, joita ed. Da-
18933: nielson-Kalmarin lausunto sisälsi, kokonaan kulkevat minun
18934: ohitseni. En tiedä milloinkaan edes toisellakaan jalalla olleeni
18935: laittomuuskannalla enkä myöskään tiedä milloinkaan pienintä-
18936: kään persoonallista etua saavuttaneeni niillä mielipiteillä, joihin
18937: olen tunnustautunut. Itse asiasta en tahdo enempää puhua.
18938:        Ed. Järvinen: Tahtoisin muutamia sanoja lausua ed.
18939: Kivilinnan sanojen johdosta. Kun myöntyväisyyspuolue oli
18940: saanut jo molemmille korvillensa, hyökkäsi ed. Kivilinna koko
18941: paatoksensa voimalla sosialistisen puolueen kimppuun syyttäen
18942: sitä tyhjien fraasien käyttämisestä ja niillä ratsastamisesta.
18943: Mutta kuka on tänä päivänä oikeastaan käyttänyt tyhjiä fraa-
18944: seja? Eiköhän juuri se puolue, johon hra Kivilinna kuuluu.
18945: Eihän sosiaalidemokraattinen puolue ole tänä päivänä tyhjillä
18946: fraaseilla ratsastanut, jotta se sitä syytöstä olisi ansainnut,
18947: mutta juuri hra Kivilinna on se, joka tyhjiä fraaseja on käyttä-
18948: nyt. Hän puhui ilmassa leijailemista, joukkojen harhaanjohta-
18949: misesta, ylivaltaa vastaan taistelemisesta, silpomisesta ja Jumala
18950: tiesi minkälaiseen loppuun hän viittasi puheessaan. Tämä jos
18951: mikään on sitä fraaseilla ratsastamista. Tietysti en periaatteel-
18952: lisesti tahdo kajota siihen, onko vähemmällä joukolla oikeus
18953: taistella suurempaa joukkoa vastaan: se veisi liian pitkälle.
18954: Sanon vaan, kyllä on vähemmällä joukolla oikeus ja lupa tais-
18955: tella, jos se tietää olevansa oikeassa, ja jos suurempi joukko
18956: 
18957:                                                            27
18958: 418                Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
18959: 
18960: 
18961: alkaa harjoittaa sortoa vähemmistöä vastaan, niin tietysti se on
18962: väärin.
18963:        Mitä tulee tuohon uhkaukseen tai edesvastuuseen silpo-
18964: misesta tai miksi sitä voi sanoa, niin olisi hauska tietää, kuka
18965: on se silpoja? Olisiko se ed. Kivilinna, suomettarelainen puo-
18966: lue vai koko porvarimaailma yhdistettynä sosialismia vastaan?
18967: Sekö on se silpoja? Vai onko se venäläinen sotajoukko, jo-
18968: hon ed. Kivilinna viittasi ed. Renvallille vastatessaan? Nämä
18969: pelotukset ovat hyvin sopimattomia minun mielestäni.
18970:        Sitten ed. Kivilinna syytti ed. Turkiaa tuomariviran käyt-
18971: tämisestä, mutta kuka muu tuomarinvirkaa käyttää kuin se, joka
18972: puhuu silpomisesta. Olisi hyvä lakaista ensin omat partaansa
18973: ja sitte vasta mennä toista huomauttamaan.
18974:        Ed. Renvallille myöskin muutama sana. Hän käyttää sel-
18975: laisia sanoja, joita ei olisi oppineelta mieheltä odottanut. Hän
18976: on sekoittanut tänä päivänä sosialismin ja anarkismin. Olisi
18977: hyvä hiukan syventyä asiaan sen verran, että osaa erottaa so·
18978: sialismin anarkismista. On sanottu että uskalletaan taistella
18979: kahta rintamaa vastaan. Kyllä se on hyvä, jos ei vaan toteu-
18980: tuisi se hauska vertaus, jota eräs puhuja täällä käytti. Yleensä
18981: olen ed. Turkian kannalla mitä tulee porvarien pyykinpesuun;
18982: kyllä se pyykki on yhtä likaista kummallakin puolueella. Ny-
18983: kyisyys ei ole sen parempi kuin entisyyskään. Ei ole syytä
18984: perustuslaillisellakaan puolueella lyödä rintoihinsa fariseuksen
18985: tavoin ja kiittää itseänsä. jokainen, joka asiat tuntee, hän pi-
18986: tää itsensä kaukana sellaisesta puheesta.
18987:        Ed. Virkkunen: Ed. Castren on lausuntonsa alussa väit-
18988: tänyt, että minun esiintymiseni tässä asiassa on edeltäpäin
18989: mietittyä, että se on provokatsioonia, että asia on minuun ki-
18990: peästi koskenut y. m. persoonallista. Kaikki tämä on niitä
18991: temppuja, jotka eivät koske asiaan vähääkään, eikä niitä ole
18992: täällä esiintuotukaan muusta syystä kuin paremman puutteessa.
18993: Minusta on enemmän huomiota ansaitsevaa ja merkille panta-
18994: vaa, että ed. Castren nähtävästi tahtoi uskotella tuovansa jota-
18995: kin hyvin murhaavaa esille kun hän prokuraattorin ohjesään-
18996: nöstä luki minun siteeraamani pykälän loppuosan, jossa ei ole
18997: sanottu mitään muuta, kuin että semmoiset seikat, jotka eivät
18998: mitään kannetta ansaitse, eivät ole syytteeseen pantavat Ed.
18999: Castren ei omilla sanoillaan julkene väittää sitä, että tuomarin
19000: julkisella paikalla tapahtunut pieksäminen on semmoinen seikka,
19001: joka ei kannetta ansaitse, mutta saadakseen tämän ajatuksen
19002: lausutuksi hän turvautuu prokuraattorin ohjesääntöön ja tul-
19003: kitsee sitä omalla tavallaan. Minusta koko tämä käsitys ja
19004:                       Prokuraattorin kertomu 5 .              419
19005: 
19006: menettely on sitä laatua, että siitä ei kannata sen enempaa
19007: puhua.
19008:       Omituinen on myös se tapa, jolla ed. Castren käsittelee
19009: esiintymistään vuonna 1885 ja nyt tänä päivänä tässä proku-
19010: raattorin virkavelvollisuutta koskevassa asiassa. Hän myöntää,
19011: että hän vuonna 1885 oli samaa mieltä kuin minäkin nyt ja
19012: asetti siitä syystä prokuraattorille jyrkkiä vaatimuksia. Silloi-
19013: nen prokuraattori on hänen tiedonantoosa mukaan selittänyt
19014: asian samalla tavalla kuin hän nyt, mutta seuraava prokuraat-
19015: tori oli jo v. 1888 minun kannallani ja sen jälkeen ovat 20:n
19016: vuoden kuluessa prokuraattorit olleet sillä kannalla, jolla ed.
19017: Castren oli jo vuonna 1885. Nyt huomaa ed. Castren taas
19018: sopivaksi asettua puolustamaan tuota vanhaa kantaa, josta jo
19019: kaksikymmentä vuotta sitte on päästy. Minua ei ylimalkaan
19020: kummastuta, että ihminen saattaa kehittyä, mutta merkille pan-
19021: tava seikka on, että ed. Castrenin kehitys tässä asiassa on
19022: käynyt ilmeisesti taaksepäin.
19023:        Ed. Alkio: Minusta on tämä päivä ollut ei ainoastaan
19024: opettava, maan monessa suhteessa valaiseva. Täällä lähdettiin
19025: keskustelemaan prokuraattorin kertomuksesta. Moneen tuntiin
19026: ei ole sanallakaan viitattu asiaan, josta alettiin. Sitä vastoin
19027: käyvät täällä erityiset puoluejohtajat keskenään taisteluun siitä,
19028: onko tässä maassa noudatettava lakia vai eikö. On nimittäin
19029: sattunut sillä tavalla, että noina edellisinä vuosina puolueet
19030: tässä maassa jakaantuivai juuri tämän kysymyksen eri tavalla
19031: käsittämisen vuoksi eri leireihin. Kun marraskuun suurlakko
19032: tapahtui, sen kahden puolen näyttää kummankin puolueen kes-
19033: kuudessa muodostuneen oma käsitys siitä, mitä he prokuraat-
19034: toriltaan vaativat. Täällä on suomalaisen puolueen puolelta
19035: erityisellä voimalla käyty kysymään sitä, miksei prokuraattori
19036: ryhtynyt nostamaan syytettä sitä häväistystä vastaan, jonka
19037: alaiseksi oli joutunut eräs tähän puolueeseen lukeutuva hovi-
19038: oikeuden tuomari. Sitä vastoin eivät he ole sanallakaan kat-
19039: soneet tarpeelliseksi huomauttaa siitä seikasta, että maassa oli
19040: myös edellisten poikkeusolojen vallitessa, niinkuin marraskuun
19041: suurlakon päivinäkin, lakia poljettu ja käännytty prokuraattorin
19042: puoleen, ilman että hän silloin oli katsonut tarpeelliseksi ryh-
19043: tyä asiaan, kun hänen mielestään vallitsi olosuhteet, joihin
19044: prokuraattorin voima oli tehoton. jos suomalainen puolue
19045: tässä olisi, sen pitkän hyökkäyksen jälkeen tai edes sen yhtey-
19046: dessä sanallakaan viitannut näihin olosuhteisiin, olisin minäkin
19047: puolestani, joka kaiken aikaa olen koettanut ymmärtää myös
19048: tämän ryhmän menettelyä routavuosina, voinut tajuta heitä.
19049: Olisin ymmärtänyt että hekin, kun tässä kokoushuoneessa kes-
19050: 420                  Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
19051: 
19052: 
19053: kustellaan siitä, onko maassa lakia hoidettu lain pyhän peri-
19054: aatteen mukaan, tahtovat kuitenkin tulla siihen, että, kun
19055: tässä uudessa eduskunnassa lakia laaditaan uusien periaattei-
19056: den mukaan, että hekin olisivat tahtoneet lähteä julistamaan
19057: kansalle, että niitä lakeja, joiden laatimista varten me olemme
19058: tänne kokoontuneet, jo ennakolta on sitouduttava pitämään
19059: pyhinä, ennenkuin niitä ruvetaan laatimaan. Mutta minä koe-
19060: tan ymmärtää asemaa vieläkin. Minä ymmärrän, että täällä
19061: ovat puoluejohtajat koettaneet pukeutua vanhoihin sotisopiinsar
19062: pukea päällensä kuluneiden routavuosien haarniskat, koetella
19063: miltä ne tuntuisivai rauhan työvainiolla. Mutta minusta tun-
19064: tuu että tällainen sotisopiin pukeutuminen rauhan työhön tul-
19065: lessa näyttää enemmän ivalta, ja että siitä pellosta, jolle kansa
19066: heidät on kutsunut rauhan työhön kuokin, auroin ja kylvy-
19067: vakoin, tällaisen työn jälkeen kasvaa vain kiviä.
19068:        Täällä on huomautettu suomalaisen puolueen puolelta
19069: erityisellä painolla siitä että kansa on viime vaalien aikana lau-
19070: sunut tuomionsa siitä, mitä kansa ajattelee routavuosien me-
19071: nettelytavasta. Ellen väärin muista, ei ole pitkiä aikoja kulu-
19072: nut siitä, kuin juuri suomalaisen puolueen lehdissä erityisesti
19073: tahdottiin julistaa sitä periaatetta, että vaalien ei käsitetä olevan
19074: tunnustuksena siitä, millä tavalla kansa käsittää routavuosien
19075: menettelytavan. Minä olen vakuutettu siitä että niin onkin ol-
19076: lut asianlaita ja joka tapauksessa uskon että Suomenkansa on
19077: valinnut tänne kansalaisia laatimaan lakia, ei leikin vuoksi, vaan
19078: sitä varten että se aikoo ruveta niitä noudattamaan.
19079:        Kun tässä on vielä huomautettu siitäkin, että tämä suo-
19080: malainen puolue on tänne erityiseksi merkiksi kutsunut johta-
19081: jansa, pyydän huomauttaa etteivät he ole vielä kovinkaan kau-
19082: kana, vielä on paljon täyttämättä siitä, mitä kansa on näille
19083: johtajille antanut täytettäväksi. Huomautan vaan yksinkertai-
19084: sesti siitä että täällä on olemassa vasemmalla joukko, jonka
19085: kansa on tänne ennen kaikkia valinnut luottamusjoukkonansa.
19086: Kansa on tältä eduskunnalta jäänyt odottamaan leipää. Te
19087: tiedätte, hyvät herrat, että kansalle ei anneta leipää sillä, että te
19088: tulette ja täällä rupeatie kerskaamaan siitä, millä periaatteella
19089: kansa on teidät tänne kutsunut ja noudatatteko te lakia vai
19090: ette. joka tapauksessa on selvä asia, että maassa missä par-
19091: lamenttaarinen järjestelmä on voitu toteuttaa senkin verran kuin
19092: se meillä nykyään on toteutunut, on häpeällistä että sellainen
19093: keskustelu syntyy eduskunnassa, kuin se mikä täällä tänäpäi-
19094: vänä on syntynyt. Me olemme pienoinen ja heikko kansa.
19095: Meiltä vaaditaan kokonaisuutta ja yksimielisyyttä ja lain nou-
19096: dattamista, jos aijomme tässä maassa saada aikaan jotain sel-
19097:                         Prokuraattorin kertomus.                 421
19098: 
19099: laista, jota kansa meiltä nyt odottaa. Sen vuoksi, hyvät herrat,
19100: ~lette tästä asiasta jo tarpeeksi keskustelleet. (Hyvä, hyvä!).
19101: 
19102:      Ed. Danielson-Kaimari: Katsoin itseni pakoitetuksi pyytä-
19103: mään puheenvuoroa erään erehdyttävän ilmoituksen johdosta,
19104: jonka ed. Castren täällä antoi. Hän mainitsi, että takavuosina
19105: ~Ii käännytty minun puoleeni ehdotuksella, että suomalainen
19106: puolue tekisi jonkun ilmoituksen eli vastalauseen tuon hänen
19107: mainitsemansa v. Plehwen ja Steadin välisen kirjeenvaihdon
19108: johdosta. Olisi ollut hyvä, jos ed. Castren olisi tarkemmin
19109: maininnut, ketkä henkilöt ovat minulle tehneet tällaisen ehdo-
19110: tuksen. On mahdollista, että ed. Castren on kuullut eräästä
19111: kirjallisesta ehdotuksesta, joka kyllä aikanansa tehtiin minulle
19112: juuri sen ryhmän keskuudesta, johon ed. Castren kuuluu. Mi-
19113: käli minä nyt saatan muistaa, ei siinä ehdotuksessa lainkaan
19114: ~llut puhetta mistään sellaisesta ilmoituksesta eikä koko siitä
19115: asiasta, josta ed. Castren puhui. En uskalla täydellä varmuu-
19116: della mennä sanomaan tätä, koska tapahtumasta on vuosia ku-
19117: lunut. Mutta sen minä tiedän, minkätähden ei niistä neuvot-
19118: teluista, joita silloin nuorsuomalaiselta taholta ehdotettiin, mitään
19119: syntynyt. Ja syyt olivat kaksi: ensinnäkin se että meille anne-
19120: tussa kirjelmässä oli kohtia, jotka loukkasivai suomalaista puo-
19121: luetta, ja toiseksi oli se henkilö, joka nuorsuomalaisen ryhmän
19122: nimessä kääntyi minun puoleeni, lausunut sen toivomuksen
19123: - en tiedä, oliko se hänen yksityinen toivomuksensa vai koko
19124: ryhmän lausuma, mutta se käsitettiin jälkimäiseksi, Helsingissä
19125: olevien johtomiesten lausumaksi - että mahdollisesti synty-
19126: vistä neuvotteluista olisi poissuljettava suomalaisen puolueen
19127: ja Suomenkansan silloin elävä etevin mies, senaattori Yrjö-
19128: Koskinen. Tämä ehdotus se teki, että neuvotteluista ei voinut
19129: mitään syntyä; se herätti suomalaisessa puolueessa käsityksen,
19130: että koko ehdotuksella ei ollutkaan täyttä totta tarkoitettu, vaan
19131: ,että sen päätarkoitus ehkä olikin juuri sellaisen ylvästelemisen
19132: mahdolliseksi tekeminen joskus tulevaisuudessa, johon ed.
19133: Castren nyt on turvaantunut. Sillä tavoin kuin nuorsuoma-
19134: laisten helsinkiläiset johtomiehet siiioin tahtoivat neuvotteluja
19135: alottaa, ei niitä koskaan aloteta, jos tosiaan niitä tahdotaan
19136:  saada toimeen.
19137:      Minun olisi vielä oikaistava yhtä ja toista muuta, mitä esi-
19138:  merkiksi ed. Renvall tässä sanoi. Hän yksinkertaisesti esitti
19139:  tosiasian väärin - ehkä kiihtyneessä mielentilassa - sano-
19140:  essaan minun moittineen hänen mielipiteittensä muutosta. Olin
19141:  nimenomaan sanonut, että henkilö voi muuttaa mielipiteitään,
19142:  mutta se mitä minä moitin ja mistä sanoin että se ei ole omansa
19143:  Jisäämään luottamusta ed. Renvallin vakaumuksen lujuuteen,
19144: 422                  Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
19145: 
19146: 
19147: oli se seikka, että sittenkun hän itse on muuttanut kantaa, hän
19148: niin silmittömästi ja mieskohtaisesti moittii ja herjaa niitä hen-
19149: kilöitä, jotka edustavat jonkun verran hänen omaa aikaisempaa
19150: kantaansa, menemättä kuitenkaan sellaisiin yksipuolisuuksiin
19151: kuin hän aikanaosa meni.
19152:      Ed. Pärssinen: Me olemme todellakin tänään saaneet kuulla
19153: sekä perustuslaillisen että niin sanotun myöntyväisyyspolitiikan
19154: korkeata veisua. Mitä täällä on esitetty ei ole meille uutta,
19155: sillä tuon kaiken olemme saaneet lukea porvarispuolueiden
19156: sanomalehtien palstoilla monen vuoden kuluessa. Enpä ym-
19157: märrä, tuleeko Suomen kansan etu ja isänmaan onni paljon-
19158: kaan hyötymään siitä, että nämä asiat pikakirjoittajien kautta
19159: ikuistetaan Suomen uuden eduskunnan pöytäkirjoissa, korkein-
19160: taan ne tulevat olemaan ainoastaan kuvaavina jätteinä entisyy-
19161: destä, niinkuin ed. Sirola sanoi. Tosin en epäile että on puo-
19162: lueita, joiden kantajoukot taloudellisesti turvattuina aikansa
19163: kuluksi ja tarkoituksiensa välineeksi suurella huvilla lukevat
19164: täällä tehtyjä lausuntoja. Mutta että varsinainen kansa on
19165: väsynyt, sitä todistaa se, että maalaispuolue on verrattain vähän
19166: käyttänyt puheenvuoroja ja köyhälistöpuolueen jäsenet tuskin
19167: ollenkaan. Yhtä toki huomautan, että maassamme on laaja
19168: nälässä, kurjuudessa ja hädässä oleva aines, pohjakerrokset,
19169: jotka pitävät tätä väittelyä hedelmättömänä. Tätä he eivät odota,
19170: joten ed. Turkian huomautus on paikallaan. Mitä tulee itse asian
19171: ytimeen, niin on perustuslaillisen puolueen myöhempi menettely
19172: todistanut, kuten ed. Sirola jo sanoi, ettei tämä puolue ole pysynyt
19173: vieraana samoille tinkiväisyyskeinoille, joista se suurisanaisesti
19174: suomalaista puoluetta syyttää. Yhä enemmän siis hupenee se
19175: seinä, joka on eroittanut nämä kaksi puoluetta toisistaan me-
19176: nettelytavassa ja periaatteissa, niin suuri kuin niiden ero lienee-
19177: kin sortovuosien alussa ollut. Että tämä olisi johtunut ylivallan
19178: likellä olemisesta, on täällä joku lausunut. Me sen käsitämme
19179: johtuneen vallan makeudesta. Lyhyesti vain tahdon merkitä
19180: köyhälistön edustajana sen käsityksen, että emme tunnusta mi-
19181: tään sellaista kansan itseluottamusta ja omiin oikeuksiinsa ja
19182: voimiinsa epäluottamusta kylvävää katsantokantaa, joka henkii
19183: täällä niin monen puhujan suusta, jolla heikennetään kansan
19184: itsepuolustuskykyä sortoa vastaan sekä uskoa totuuteen ja oikeu-
19185: teen. Täten ajatellen pidämme turhana vastapuolueiden menet-
19186: telyn jolla koettavat täällä kirkastaa kilpeänsä kehumaHa ja puo-
19187: lustelemalla entisyyttään. Tekee mieli kysyä eikö käsitetä, että
19188: ainoa millä voidaan ansaita kansan luottamus, on todellisilla
19189: myönnytyksillä kansan pohjakerrosten aseman parantamiseksi.
19190: Täällä on puhuttu paljon kaunista siitä, kuinka lakia on nou-
19191:                        Prokuraattorin kertomus.                423
19192: 
19193: datettava, vaan ei ole tahdottu tietää, että lait syrjäyttäessään
19194: kansan pohjakerrosten oikeuksia ovat luokkalakeja, joille vasta
19195: silloin voidaan edellyttää kaikkein kansankerrosten vapaaehtoi-
19196: nen kunnioitus, kun kaikki tuntevat niiden oikeuksiaan puolta-
19197: van. Näin ei ole nykyään laita ja pohjakerrosten tyytymättö-
19198: myyden oikeudellisuutta ei suinkaan sillä muuteta, että heite-
19199: tään umpimähkäisiä syytöksiä sosiaalidemokratein anarkistisuu-
19200: desta, kuten täällä on tehty.
19201:       Kyllästyneenä tähän pitkään väittelyyn en olisi puheenvuoroa
19202: ottanut, ellen olisi tuntenut velvollisuuttani tulkita tässä niiden
19203: sankkain sorrettujen raataja-naiskerrosten mielipidettä, jotka
19204: heränneinä valtioelämään ovat omaksuneet sosiaalidemokraattisen
19205: katsantokannan ja jotka vaativat ja odottavat eduskunnalta hoivaa
19206: huutavaan taloudelliseen ja henkiseen ahdinkotilaansa. Kuinka
19207: kalliiksi tämä juttu tulee Suomen kansalle, sen voi pian laskea.
19208: Täällä on oltu yhdeksän tuntia työssä ja yksi tunti käytetty
19209: muihin asioihin, joten voi melkein sanoa koko päivän menneen
19210: tämän asian käsittelyyn. Se merkitsee noin 3,000 mk. edusta-
19211: jain paikoissa. Kun siihen lisäksi otetaan huoneuston vuokra
19212: pikakirjoittajain korvaus, valo ja muut sellaiset menot, nousee
19213: tämä summa 5,000 markkaan. jos nämä kaksisataa edustajaa
19214: olisivat olleet tuottavassa työssä, niin olisi heidän työnsä palkka
19215: jonkunmoiseksi laskettava ja lähentelee tämä näin syntynyt
19216: vahinko noin 6,000 markkaan. Se on sangen kallista lystiä
19217: sellaisille kansan aineksille, jotka näkevät nälkää ja kurjuutta;
19218: sillä summalla olisi jo moni työläinen elätetty. Täällä voi
19219: esiintyä asioita, joissa käytetään pitkiä puheenvuoroja, kun
19220: vastapuolueet rupeevat köyhälistön vaatimuksia jarruttamaan
19221: ja täytyy kuluttaa monta päivää väittelyyn, mutta silloin voi
19222: tällaista väittelyä puoltaa, kun se tarkoittaa tulevaisuuden luo-
19223: mista. Kun se taas tarkoittaa menneisyyttä, niin ei tämä väit-
19224: telyn vaatiman kalliin ajan kuluttaminen sellaisenaan ole puo-
19225: tu s tettavi s sa.
19226:    Ed. Castren: Tahtoisin vain lyhyesti saada sanotuksi, että
19227: pidän yhä edelleen kiinni lausumastani väitteestä, ed. Danielson-
19228: Kaimarilie tehdystä kehoituksesta esiintyä Eurooppalaisessa
19229: sanomalehdistössä torjumaan von Plehwen väitteitä.- Mahdollista
19230: on että asia on ed. Danielson-Kalmarin muistista hälvennyt,
19231: koska tapahtumasta on jo vuosia kulunut, mutta toivon saavani
19232: ennen pitkää tilaisuuden esittää ed. Danielson-Kaimarilie tässä
19233: kohden tarpeellisia todistuskappaleita.
19234:    Ed. Käkikoski: Minä pyysin puheenvuoroa niiden isällisten
19235: ja äidillisten nuhteiden johdosta, joita täällä on annettu niille
19236: 424                  Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
19237: 
19238: 
19239: puhujille, jotka ovat selvittäneet routavuosien vaikeaa kysy-
19240: mystä. On väsytty tähän keskusteluun. Eihän se ole oikeas-
19241: taan kummaa. Mutta minä en kumminkaan tahtoisi yhtyä näi-
19242: hin nuhteisin. Minusta on hyvä että on tullut puhutuksi suo-
19243: raan, niin että puhujat ovat katsoneet toisiaan vasten silmiä.
19244: Tässä maassa on paljon puhuttu selän takana ja niin paljo
19245: puhuttu maanalaisen kirjallisuuden kautta että on hyvä että
19246: kerran puhutaan julkisesti yhdessä kamarissa. Maalaistyöväestön
19247: edustajat ovat tätä keskustelua pitäneet ikävänä. Kyllä on hyvä
19248: sen katsoa asiaa siltä kannalta, joka on kaukana ollut, mutta
19249: niille, jotka ovat tulessa seisseet, niille, joiden on täytynyt nuo
19250: ristiriidat selvittää ja olla vastuunalaiset, tämä kysymys on todel-
19251: lakin selvittämisen arvoinen.
19252:      En lausu tyytyväisyyttä tämän päivän selvittelyyn siitä syystä
19253: että rakastaisin riitoja, mutta siitä syystä että taistelu on ainoa
19254: keino pysyväisen rauhan saavuttamiseen. Jos yritetään päästä
19255: rauhaan sillä että peitellään erimielisyyksiä, on se melkein samaa
19256: kuin jos syvää haavaa koetettaisiin parantaa sillä, että ainoas-
19257: taan ulkonaisesti koetetaan sitä umpeen kasvattaa. Nyt kun
19258: tämä asia on näin perinpohjin pohdittu, on se toivottavasti
19259: tullut niin selvitetyksi tässä kamarissa, että tämän jälkeen kai
19260: paremmalla mielellä ja paremmassa rauhassa voidaan jatkaa
19261: rauhan töitä.
19262:     Ed. Schybergson: lnnan denna debatt afslutas, anser jag
19263: att ett yttrande af hr Sirola bör med några ord bemötas. Han
19264: framhöll att 1904-1905 års landtdag genom att bevilja det kända
19265: anslaget af 10 miljoner tili ryska riksskattkammaren beröfvade
19266: Jandet dess lagliga värnepliktsinstitution. Oenom detta anslag
19267: befriades tvärtom Jandet och i all synnerhet den värnepligtige
19268: ungdomen från de olagliga uppbåden. Det var för det passiva
19269: motståndets män motbjudande, att denna ungdom skulle skickas
19270: ut i elden, och det visade sig redan 1904 att med undantag
19271: af den bildade ungdomen den öfriga sviktade. Det var orätt
19272: att yttermera 1905 utsätta dem för något liknande. Själf var
19273: jag icke med vid sagde landtdag. Men hade jag varit det,
19274: så hade jag obetingadt anslutit mig tili dem, som slöto fred.
19275: Det var nödvändigt att göra det, och jag hade blott önskat,
19276: att denna fred hade slutits fullständigt och anslaget bev11jats
19277: för tre år, så att vi icke nu återigen behöfde lappa upp saken.
19278:     Jag hoppas att representanten i vänstergruppen, Pärssinen,
19279: skall ursäkta mig att jag nu ytterligare förlängt denna debatt.
19280: Hennes räkning, som ju redan gick tili tusentals mark, behöfver
19281: icke ökas tili följd af detta mitt andragande.
19282:                        Prokuraattorin kertomus.                 425
19283: 
19284:     Ed. Rosenqvist, 0. 0.: jag har frågat mig själf, om denna
19285: långa diskussion, som här timme efter timme ljudit, för att
19286: icke säga rasat, i denna sai, varit tili någon nytta och jag har
19287: icke funnit något annat svar på denna fråga, än att den åtmins-
19288: tone bör ha lärt oss och lärt vårt folk, att partiväsendet är
19289: ett folkfördärf, att partisinnet är ett skedvatten, som förstör det
19290: ädlaste, det finaste, det bästa i människonaturen och förvandlar
19291: oss, söner och döttrar af samma folk, tili frätande, hvarandra
19292: rifvande människor, och att hos oss alla hafva inskärpt plikten
19293: att frigöra oss själfva och frigöra vårt folk från partiväsendets
19294: mara.
19295:     Ed. Gripenberg: Pyydän saada johtaa eduskunnan huomion
19296: erääseen seikkaan, joka ei ole minkäänlaisessa yhteydessä nyt
19297: käsillä olevan valtiollisen keskustelun kanssa, nimittäin siihen
19298: seikkaan, josta mainitaan sivulla 152 esillä olevassa prokuraat-
19299: torin kertomuksessa. Siinä mainitaan, että 3 miestä, jotka olivat
19300: tuomitut siveellisyysrikoksista alaikäisiä vastaan, on armahdettu.
19301: Samoin 4 miestä, jotka olivat tuomitut samanlaisista rikoksista
19302: täyskasvuisia naisia vastaan. Nämä rikokset ovat sitä laatua
19303: että minun mielestäni niiden harjottajia ei pitäisi armahtaa.
19304: Varmentuuhan nykyään kriminaalioppineiden ja lääkärien kes-
19305: kuudessa yhä enemmän se mielipide, että tällaiset rikoksente-
19306: kijät ani harvoin tekevät parannuksen. Syy miksi he eivät,
19307: kuten esim. varkaat, aina palaa takaisin vankilaan, on se että
19308: raiskaamisjutut useimmissa tapauksissa naisen tai lapsen tähden
19309: tapetaan vaitiololla eivätkä joudu yleisen syytteen alaisiksi.
19310: Sitenhän saapi yhteiskunnalle vaarallinen rikoksellinen olla va-
19311: paana sen sijaan että hänen pitäisi olla sulettuna joko vanki-
19312: laan tai asyyleihin riippuen siitä, ouko hän normaali vaiko ei.
19313: Viattornai lapset ja köyhät naiset ovat etupäässä tällaisten rikok-
19314: sellisten uhreja. Siksi olisi yhteiskunnan velvollisuus parem-
19315: min kuin tähän asti valvoa heidän parannustaosa mainitsemas-
19316: sani suhteessa, eikä missään tapauksessa myötävaikuttaa siihen,
19317: että tuollaiset rikoksentekijät armahdetaan.
19318:     Vaikka olen lakivaliokunnan jäsen, olen tahtonut kiinnittää
19319: eduskunnan huomion tähän seikkaan, tämä kysymys kun alka-
19320: nee tulla politavaksi maassamme, kuten useista tehdyistä ano-
19321: muksista ilmenee.
19322:    Ed. Tainio: Ennen eduskunnan kokoontumista useissa
19323: porvaripuolueen sanomalehdissä lausuttiin epäilyksiä tämän
19324: eduskunnan työkyvystä ja epäilykset olivat aina suunnatut meitä
19325: sosiaalidemokraatteja kohtaan. Me muka tämän eduskunnan
19326: työkyvyttömäksi saattaisimme. Tämänpäiväinen keskustelu on
19327: 426                  Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
19328: 
19329: 
19330: kuitenkin minun mielestäni osoittanut, että ne ryhmät, joista
19331: tuo syytös oli kotoisin, itse jotakuinkin ahkerasti eduskunnan
19332: todellista työtä vaikeuttavat. Kylläkai sosiaalidemokraattiset edus-
19333: tajat osaisivat kilpailla jotakuinkin hyvällä menestyksellä sillä
19334: alalla, jota herrat porvarit ovat tänään keskenään harjoittaneet,
19335: mutta me olemme pitäneet sen itsellemme häpeänä. Sitä ei
19336: myöskään yhtään puolusta sellainen nolous kuin ed. Kivilinnan,
19337: että hänen tarvitsee täällä käyttää samaa puhetapaa kuin agi-
19338: tatsioonikokouksessa. Se osottaa vaan, ettei hän osaa mitään
19339: muuta puhetapaa käyttää. Meille on muuten tämän keskustelun
19340: kuluessa heitetty piikkejä silloin tällöin ja on koetettu ärsyttää
19341: meitä, jotta olisimme joutuneet samaan häpeään osallisiksi.
19342: Mutta me olemme tuon kiusauksen jotakuinkin hyvin kestäneet.
19343:      Heikki Renvall saa anarkistisyytöksensä purra itse. Anar-
19344: kistisyytteethän tulivat hänelle erittäin rakkaiksi Voikan lakon
19345: ajoilta saakka. Hän kaiketi niitä märehtimällä suorittaa erästä
19346: kunniavelkaa, josta hän aikoinaan Helsingin Sanomissa kirjoitti.
19347:      Täällä on myöskin Jonas Castren sanonut tulevansa vielä
19348: vaihtamaan mielipiteitä sosiaalidemokraattisten edustajain kanssa
19349: siitä, mille kannalle se puolue asettuu laillisuuteen nähden.
19350: Minä pyydän vakuuttaa sosiaalidemokratian nimessä, ettei Suo-
19351: men kansa enempää kuin Suomen eduskuntakaan koskaan saa
19352: tilaisuutta syyttää sosiaaldemokraatteja siitä, että he olisivat lou-
19353: kanneet kansan luonnollista oikeudentunnetta. Se on laki, jota
19354: me noudatamme, sen edessä me kumarramme, mutta te kaikki
19355: muut, te saivartelette lakipykäliä ja unohdatte oikeuden.
19356:      Ed. Kivilinna myöskin epäili, onko sosiaalidemokraattisella
19357: puolueella oikeutta asettua tässä porvareitten keskinäisessä risti-
19358: riidassa tuomariksi. Hän tulkoon sen oikeuden meiltä kieltä-
19359: mään. Mehän asetumme koko tämän porvariyhteiskunnan tuo-
19360: mareiksi, se on oikeuskäsitteitten, siveyskäsitteitten, uskontonne
19361: - ja miksi ei siis myöskin keskinäisten riitojenne tuomareiksi.
19362: Mehän arvostelemme yhteiskuntaamme sen perustuksia myöten.
19363: Miksemme sitten voisi lausua arvostelua tässä, sikäli kuin se
19364: asioihin vaikuttaa.
19365:      Täällä on muun muassa neiti Käkikoski puolustanut tätä
19366: keskustelua sillä, että se olisi hyvin terveellinen riita niille suu-
19367: rille johtomiehille, joitten »on täytynyt selvittää tämä ristiriitai-
19368: nen kysymys». Sitä eivät kuitenkaan ole selvittäneet johtomie-
19369: het, sen selvitti Suomen kansa. Johtomiehet olisivat monta
19370: kertaa kummassakin leirissä lyöneet päänsä seinään, jos kansa
19371: olisi ollut niin tyhmä, että olisi juossut johtajiensa perässä.
19372: Mikään puolue älköön ylpeilkö sen ratkaisusta, sen on rat-
19373: kaissut kansa itse. Ja jos vielä vaaleihinkin vedotaan kan-
19374: san tuomion selville saamiseksi, niin katsokaa tänne vasem-
19375:                         Prokuraattorin kertomus.                  427
19376: 
19377: malle s1ma tapauksessa. jos viime vaali ratkaisee sen, kuka
19378: on menetellyt tässä kysymyksessä enimmän kansan oikeuden-
19379: tunnon mukaisesti, niin vastauksen antavat nämä vasemmiston
19380: penkit.
19381:      Leikkisin mies muuten koko eduskunnassa on ed. Castren.
19382: Hän sanoi että itsensä kieltäminen on suurin voitto, hän puhui
19383: siitä mahtavasti ja me olemme saaneet loistavan todistuksen
19384: tänään, kuinka hyvin ed. Castren itseänsä hallitsee. Onko hän
19385: osannut todellakin kieltää itsensä eikä ole joka paikassa viimeistä
19386: sanaa tahtonut? Me haluaisimme vastaisuudessa päästä ed.
19387: Castrenin siveyssaarnoista, jos ei hän näytä hyvää esimerkkiä
19388: teoissa, vaan ainoastaan sanoissa.
19389:      Ed. Renvall, perustuslaillisuuden suuri ritari, muistanee
19390: millä tapaa hänen puolueensa ja sen äänenkannattaja menetteli
19391: Voikan lakon aikana, jolloin perustuslaillisten johtomiehet hank-
19392: kivat sinne kuvernööri Mjasojedoffin tai mikä sen nimi lienee
19393: ollut ja venäläisiä santarmeja. Siellä vangittiin syyttömiä ihmisiä,
19394: siellä ryöstettiin laillisen yhdistyksen rahat, siellä riistettiin sen
19395: kirjat, siellä meidän perustuslaillinen puolueemme käytti venä-
19396: läistä virkavaltaa aseenaan taistelussa järjestynyttä työväkeä
19397: vastaan. Me tutkimme täällä laillisuutta myöskin omalta kan-
19398: naltamme. Me näemme laillisuutta myöskin silloin, kun työväki
19399: taistelee paremman toimeentulon puolesta. Ja jos silloin käy-
19400: tetään venäläistä väkivaltaa työväkeä vastaan, niin emme osaa
19401: sitä perustuslaillisuutenakaan pitää.
19402:      ja vielä on minulla eräs huomautus. Täällä on sanottu ja
19403: puolustettu Turun herrasväen menettelyä tässä laittomien hovi-
19404: oikeuden herrain pieksämisessä sillä, että se tapahtui suurlakon
19405: aikana. Minunkin mielestäni sen olisi pitänyt olla pätevä vas-
19406: taus, mutta sen käsityksen olisi pitänyt olla siksi yleinen, että
19407: kaikki ne rikokset, joita meillä suurlakon aikana tehtiin, olisivat
19408: jääneet rankaisematta. Mutta Loimaalla on tuomittu 58 työ-
19409: läistä suorittamaan toistakymmentätuhatta markkaa vahingon-
19410: korvausta maahan kaadetusta oluesta. Kansa oli päättänyt
19411: omalla suvereniteetillään, että nyt lakkoviikolla ei myydä olutta,
19412: ei anneta juottaa ihmisiä humalaan, sillä nyt jos koskaan ihmis-
19413: ten täytyy olla järkeviä, edesvastuunalaisia töistään. Paikka-
19414: kunnan oluttehdas tahtoi väkisinkin lähettää olutta lähiseudulle,
19415: sillä silloinhan oli ihmisillä aikaa juoda. Työväki kaasi nämä
19416: oluet maahan, esti sen kautta tuollaisen epäinhimillisen keinot-
19417: telun väkijuomilla sellaisena aikana, mutta kihlakunnanoikeus
19418: on tuominnut heidät siitä maksamaan korvausta toistakymmentä-
19419: tuhatta markkaa. Enkä minä ole nähnyt yhdenkään porvari-
19420: sanomalehden mainitsevan tästä asiasta sanaakaan, en ole näh-
19421: nyt kenenkään nousevan puoltamaan noita työläisiä samalla
19422: 428                   Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
19423: 
19424: 
19425: syyllä, kuin puolletaan sitä herrasväkeä, joka niitä laittomia hovi-
19426: oikeuden herroja rääkkäsi. Tässä on epäjohdonmukaisuutta
19427: ja minä olen sydämestä vakuutettu siitä, että jos olisi ollut
19428: paraasta päästä työväkeä, varsinkin järjestettyä työväkeä otta-
19429: massa osaa noihin Turun rettelöihin, niin meidän perustus-
19430: lailliset herramme eivät olisi tätä päivää kuluttaneet sen työn
19431: puollustukseen.
19432:      Ed. Hjelt: Kun pyysin puheenvuoroa, luulin tämän päivän
19433: pitkällisen sanasodan jo päättyneen. Aikomukseni oli näet vain
19434: kiinnittää lakivaliokunnan huomiota erääseen kohtaan proku-
19435: raattorin kertomuksessa. Prokuraattori mainitsee kertomuksensa
19436: sivuilla 131-134, että on esitetty ehdotus maamme rikostilaston
19437: uudistamisesta sekä rangaistusrekisterin käytäntöönottamisesta
19438: maassa. Tämä ehdotus, jonka valmisti erityinen komitea, jätet-
19439: tiin hallitukselle jo helmikuussa 1900. Siitä on hankittu lau-
19440: sunto maamme hovioikeuksista, kuvernööreiltä, tuomiokapitu-
19441: leilta sekä useilta muilta tuomioistuimilta ja viranomaisilta ja
19442: nämä ovat melkein kaikki kannattaneet komitean tekemiä ehdo-
19443: tuksia.
19444:      Siitä huolimatta suunniteltu reformi, joka on tärkeä ei
19445: ainoastaan maamme oikeus- ja rikostilaston kehitykselle, vaan
19446: myöskin oikeushoidon kannalta, edelleen senaatissa odottaa
19447: käsittelyä. Toivoisin, että lakivaliokunta voisi puolestaan kan-
19448: nattamalla tätä kylläkin tärkeää asiaa jouduttaa sen ratkaisua
19449: suotuisaan suuntaan, sitte kun asia nyt jo kahdeksatta vuotta
19450: on sitä odottanut.
19451: 
19452:     Ed. Arajärvi: Merkille pantava seikka päivän keskustelussa
19453: on se, että perustuslaillisuuden asianajajat täällä ovat tahtoneet
19454: kieltää kokonaan sen tapahtuman, jonka johdosta tämä kes-
19455: kustelu on syntynyt. Ed. Castren nimenomaan puhui noista
19456: loukkauksista, jotka muka ovat tapahtuneet Turussa. Toiseksi
19457: on merkille pantava se, että sosiaalidemokraattisista edustajista
19458: muutamat koettavat näytellä täällä semmoista osaa, niinkuin
19459: suuri perustuslaillisuuden kysymys ei olisi heitä ollenkaan lii-
19460: kuttanut. Siitä huolimatta minusta kuitenkin näytti siltä, niin-
19461: kuin ed. Sirola yhdeltä puolen ja Castren ja Renvall toiselta
19462: olisivat teititelleet täällä toisiaan sillä tavalla, että minulle johtui
19463: mieleeni kysymys, kumpi täällä on Mauri vai ovatko molemmat?
19464:     Ed. Ahmavaara: Minä saatan varsin hyvin käsittää ne moit-
19465: teet ja nuhdesaarnat, jotka sosiaalidemokraattiset edustajat tänä
19466: iltana ovat eduskunnalle antaneet, sillä valitettavasti me porva-
19467: rit olemme olleet hyvänä esimerkkinä siihen. Täällä on liian
19468:                        Prokuraattorin kertomus.                  429
19469: 
19470: paljon persoonalliseen hyökkäykseen käyty, joka on ollut hy-
19471: vin ikävä kuulla. Mutta minä kuitenkin lausun hartaana toivö-
19472: muksena, ettei otettaisi täällä sitä tapaa, että vielä kaikkien pit-
19473: kien ja rasittavien keskustelujen jäiestä muutamat edustajat
19474: katsovat olevansa oikeutetut ja velvolliset eduskunnalle pitä-
19475: mään pitkiä nuhdesaarnoja päivän esiintymisestä. Tämä on
19476: kokonaan uusi asia, joka ei yhtään kuulu esilläolevaan asiaan.
19477: Ja minun täytyy sanoa, että minä puheenjohtajana en antaisi
19478: keskustella tästä ollenkaan. Lausun tämän toivomuksen sen-
19479: kin vuoksi, että meillä n. s. porvareilla vastedes saattaisi olla
19480: sama muistutus tehtävä sosialisteja vastaan esiintymisestä ja
19481: ettemme tämmöisillä nuhdesaarnoilla, joista ei ole mitään hyö-
19482: tyä, jatkaisi keskustelua vielä pitemmälle kuin se muuten me-
19483: nisi. Tämä tapa ei myöskään liene ollenkaan parlamenttaa-
19484: rista. Muuten minun täytyy sanoa, että minä olen ihastuksella
19485: kuullut sosiaalidemokraattisten edusmiesten lausuntoja tänä päi-
19486: vänä. He ovat menetelleet paljon parlamenttaarisemmin kuin
19487: me muut. Edustaja Tainion lausunto kuitenkin teki poikkeuk-
19488: sen siinä suhteessa ja samoin joku toinenkin lausunto. jos
19489: ne olisivat olleet poissa, niin minulla olisi vieläkin kauniimpi
19490: muisto, mutta heidän lausuntonsa hiukan himmensi tuota kau-
19491: nista muistoa.
19492:     Ed. Renvall: Minulle on vähän vastenmielistä ruveta puhu-
19493: maan aivan vieraista asioista, mutta koska täällä on sallittu
19494: keskustella kaikenmoisista asioista ja lopuksi myöskin Voikan
19495: lakosta ja koska se on asia, joka näyttää hyvin huvittavan
19496: sosialisteja, niin minä pyytäisin heitä tässä kysymyksessä
19497: kääntymään muutamien oman ryhmänsä jäsenten puoleen,
19498: jotka tapasivat minut Voikassa ja joiden kanssa minä olin
19499: yhteistyössä ja joiden selän takana en ole toimittanut niin mi-
19500: tään. Tässä kaikki puheet poliisivallasta y. m. koskevat minua
19501: persoonallisesti aivan yhtä vähän kuin ketään muuta. Näissä
19502: asioissa minulla ei ole ollut niin minkäänlaista tekemistä, mi-
19503: nun ainoana tehtävänäni on ollut koettaa saada hyvällä ratkais-
19504: tuksi suuri työ riita, josta· minä olin vakuutettu että se päättyisi
19505: työväen kärsimyksillä ja josta myös ne sosialistiryhmän edustajat,
19506: jotka minut tapasivat Voikassa, myös olivat vakuutetut. Minä
19507: sentähden ilmoitan, että jos minulle tahdotaan tehdä kysymyk-
19508: siä tässä kohden, olen valmis niihin vastaamaan, mutta kes-
19509: kustelussa, joka on jonkunlaisessa yhteydessä päiväjärjestyk-
19510: sen kanssa.
19511:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin proku-
19512: raattorin kertomus lakivaliokuntaan, jonne asiassa pidetty kes-
19513: kustelu oli mukana seuraava.
19514: 430                    Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
19515: 
19516: 
19517:                              Anomusehdotuksia.
19518:            Avioliittolainsäädännön uudistamista koskevia.
19519:     An. ehd. n:o 81 Aviovaimontoimivaltaa,oikeut-
19520: t a 1a p s i i n s a s e k ä p e s ä n o m a i s u u d e n h a II i n-
19521: t o o n k o s k e v a n 1a i n s ä ä d ä n n ö n u u d i s t a m i-
19522: s e s t a, (Liitteet 111, 4., siv. 23),
19523:     julkiluki edustaja Huotari, ja lähetettiin se lakivaliokuntaan.
19524:       Maanvljelijäin ammattitaidon kohottamisesta tarkoittavia.
19525:     An. ehd. n:o 42, M a a n v i 1 j e 1y s- j a t a 1o u s s e u r o-
19526: j e n t a r p e i s i i n y n n ä h e v o s h o i d o n e d i s t ä m i-
19527: s e k s i k ä y t e t t ä v i e n m ä ä r ä r a h a i n k o r o t t a m i-
19528: s e s ta, (Liitteet VIII, 21., siv. 183)
19529:      julkiluki edustaja Brander, pyytäen sen lähettämistä maa-
19530: talousvaliokuntiin.
19531: 
19532:       Keskustelu:
19533:      Ed. Pullinen: Siihen suureen merkitykseen nähden, mikä
19534: maamme maanviljelysseuroilla maanviljelyksen edistämiseksi on
19535: ollut, ja pitäen luonnollisena, että maanviljelysseuroille, sikäli
19536: kuin niille on ilmestynyt uusia toimintamahdollisuuksia ja kun
19537: ne ovat osoittaneet nykyään uusilla aloilla jatkuvasti toimiak-
19538: seen, on myöskin avustusta lisättävä, kannatan tätä ehdotusta
19539: pääpiirteissään, varsinkin sen tarkoitusta.
19540:      Muutamiin yksityiskohtiin nähden tahdon kuitenkin eväs-
19541: tyksenä valiokunnalle tehdä joitakuita huomautuksia. Tämän
19542: anomuksen perusteluissa tehdään seikkaperäisesti ja lämpimästi
19543: selkoa siitä, miten tärkeä maanviljelysseurojemme toiminnalle
19544: olisi, jos ne enemmän kuin tähän saakka voisivat työskennellä
19545: neuvojatoiminnan laajentamiseksi pienviljelijäin keskuudessa.
19546: Tälle on perusteluissa annettu mielestäni ensimäinen sija ja
19547: sellainen, sija jonka se ansaitsee. Mutta tätä samaa ei enää
19548: voi sanoa anomuksen ponsista, vaan on sieltä koko asia jätetty
19549: pois. Puolestani pitäisin tämän osan maanviljelysseurojen toi-
19550: minnasta tällä kertaa kaikkein tärkeimpänä ja huomauttaen, että
19551: tästä asiasta on eduskunnalle jätetty erityinen anomus, toivoi-
19552: sin että valiokunta tätä anomusta koko laajuudessaan käsitel-
19553: lessään ottaisi erityisesti huomioon perusteluissa tämän asian
19554: hyväksi esille tuodut näkökohdat.
19555:      Puhuttaessa tästä opastajatoiminnan lisäyksestä on mieles-
19556: täni kuitenkin alustuksesta jäänyt pois eräs hyvin tärkeä seikka.
19557: Ei ole nimittäin ollenkaan ajateltu sitä, millä tavoin saisimme
19558: riittävästi kykeneviä opastajia, ja toivon, että valiokunta tässä-
19559:            An: n:o 42 maanviljelys y.. m. määrärahain korott.   431
19560: 
19561: kin kohden asiata käsitellessään asettuisi sille kannalle, että
19562: koettaisi vaikuttaa näitten opastajaio ammatillisen kehityksen
19563: ja opetuksen parantamiseen.
19564:      Lisäksi on anomuksen perusteluissa huomautettu, miten
19565: syrjäytetyssä ja huonossa asemassa sianhoidon edistäminen on
19566: maassamme ollut sekä hallituksen että maanviljelysseurojen
19567: puolelta. Tämäkään seikka ei ole tullut kyllin selvästi esille
19568: anomuksen ponsissa. Ollen sitä mieltä, että sianhoidon edistä-
19569: mistyössä maassamme on laiminlyöty enemmän kuin missään
19570: muussa maatalouden haarassa ja toiselta puolen käsit-
19571: iäen, miten tavattoman tärkeä merkitys tällä kuitenkin talou-
19572: dessamme on, toivoisin, että tämäkin asia tulisi suuremman
19573: huomion esineeksi, kuin anomuksen ponnesta käy selville.
19574: Mielestäni ei ole kylliksi se, että sianhoidon edistämiseksi
19575: maamme maanviljelysseuroille myönnetään jonkun verran apu-
19576: rahoja. Ennen kun tätä tehdään on tehtävä alkuvalmistuksia
19577: paljon. On valmistettava kunnollisia neuvojia, on toimittava
19578: riittävän suurten ja hyvien siitoskeskuslaitosten aikaansaami-
19579: seksi ja on yleensä toimittava jonkunmoisen järjestelmän aikaan-
19580: saamiseksi tällä alalla. Silloin vasta annettakoon maanviljelys-
19581: seuroille avustusta, että ne voisivat tätä valmiiksi laadittua oh-
19582: jelmaa läpiajaa. jos annetaan avustusta maanviljelysseuroille
19583: pienemmässä määrin ja ilman minkäänlaista alkuvalmistusta,
19584: niin työ tämän tärkeän taloudenhaaran kohottamiseksi tulee
19585: hajanaiseksi ja epätasaiseksi, emmekä pääse läheskään yhtä
19586: pian toivottuun tulokseen.
19587:      Muun ohella on anomuksessa sekä perusteluissa että myös-
19588: kin ponsissa esitetty, että määräraha hevoshoidon edistämiseksi
19589: maassamme korotettaisiin 50,000 markalla vuotuisesti. Ano-
19590: muksen perustelut ovat kuitenkin siksi heikot, että en voi olla
19591: mukana kannattamassa tällaista apurahan lisäystä. Mielestäni
19592: ei meillä nimittäin ole tällä kertaa semmoisia edyllytyksiä, jotka
19593: aiheuttaisivat lisäämään apurahaa hevoshoidon edistämiseksi.
19594: Meillä ei ole valmiina mitään semmoista järjestelmää, jonka
19595: mukaisesti voitaisiin tällä alalla hyödyllistä työtä tehdä. Kun
19596: en kannata tätä apurahan lisäämistä, en tee sitä suinkaan sen-
19597: takia, etten pitäisi tätä taloudenhaaraa tärkeänä ja etten pitäisi
19598: mahdollisena apurahan lisäystä. Mutta syynä on se, että emme
19599: ole valmiit käyttämään tällaista lisättyä apurahaa. Meillä on
19600: kyllä hevoshoidon edistämiseksi annettu pari vuotta sitten uusi
19601: asetus, jossa on eheän yhteistoiminnan pohjalle valmistettu jär-
19602: jestelmä hevoshoidon ja hevosjalostuksen edistämiseksi, mutta
19603: tätä järjestelmää ei tänäkään päivänä ole vielä pantu käytän-
19604: töön muuta kuin siellä täällä maassamme. Sille periaatteelle,
19605: jolle tämä asetus on laadittu, myönnetään kyllä täydellinen
19606: 432                  Istunto 8 p. ,~esäkuuta 1907.
19607: 
19608: 
19609: tunnustus kaikkialla ja joka paikassa, mutta missä löytyy syy
19610: siihen, että tätä asetusta ei kuitenkaan aleta noudattaa, sitä on
19611: vaikea käsittää. Ammattimiesten piireissä, viimeksi maanvilje-
19612: lysseurojen edustajain kokouksessa viime vuonna lähes yksi-
19613: mielisesti hyväksättiin tämän asetuksen periaate ja se katsanto-
19614: kanta, mitä siinä on ajateltu, ja toivottiin että asia saataisiin
19615: käytäntöön, mutta niin ei ole tapahtunut vaan on p?.invastoin
19616: hallituksen puolesta ilmennyt ilmeistä jarrutusta. Asken on
19617: nimittäin huomattu sanomalehdistä, että on asetettu uusi komi-
19618: tea laatimaan uutta asetusta hevoshoidon edistämistä varten.
19619: Samassa maanviljelysseurojen edustajain kokouksessa lausuttiin
19620: se yksimielinen ajatus, että hevoshoidon neuvojat olisivat ase-
19621: tettavat maanviljelysseurojen tai hevoshoitoyhdistyksen suora-
19622: naiseen palvelukseen ja että apurahat tätä tarkoitusta varten
19623: myönnettäisiin näille seuroille. Huolimatta tästä ammattimies-
19624: ten yksimielisestä toivomuksesta ei kuitenkaan ole näin mene-
19625: telty, vaan on hallitus tehnyt päätöksen, jonka mukaan tulee
19626: valtion palvelukseen suorastaan asetettavaksi muutamia hevos-
19627: hoidonneuvojia. Tämä menettely on koko joukon ristiriidassa
19628: ammattimiesten keskuudessa olevan yleisen mielipiteen kanssa.
19629:      Pari vuotta sitte valtiosäätyjen välityksellä lisättiin apurahoja
19630: hevoshoidon edistämiseksi 100,000 markalla vuodessa, mutta
19631: näitäkään ei ole säännöllisesti käytetty, eikä niitä ole edes
19632: kokonaan jaettu maanviljelysseurojen käytettäväksi.
19633:      Tällä tavoin ovat olot kokonaan järjestymättä, ja kun ilmei-
19634: sesti on olemassa jarrutusta tämän tärkeän taloushaaran ko-
19635: hottamista vastaan, ei käsitykseni mukaan tule asia autetuksi
19636: sillä, että lisätään muutamia kymmeniä tuhansia markkoja apu-
19637: rahoiksi. On ensinkin saatava selville toimintamuodot, on saa-
19638: tava yksimielisyyttä ja harrastusta yhteistoimintaan, silloin vasta
19639: voidaan hyödyllisesti käyttää valtion mahdollisesti tähän tarkoi-
19640: tukseen myöntämiä varoja. Toivon että valiokunta ottaisi näitä
19641: näkökohtia huomioon, silloin kun se tätä anomusta käsittelee.
19642:     Ed. Brander: Koska viimeinen puhuja on kajonnut muun
19643: muassa tämän anomusehdotuksen ponsiin, huomauttaen, että
19644: niistä kokonaan puuttuu pari tärkeää seikkaa, jotka kyllä ovat
19645: perusteluissa, niin pyydän väärinkäsitysten välttämiseksi lyhyesti
19646: huomauttaa, että niin hyvin hallituksen kuin maanviljelysseuro-
19647: jen kirjanpidossa on jo vuosikausia käytetty tunnettuja ryhmi-
19648: tyksiä, jotka kulkevat otsakkeilla »maanviljelyksen edistämiseksi
19649: yleensä», »karjanhoidon ja meijeritalouden edistämiseksi)), »met-
19650: sänhoidon edistämiseksi» ja »puutarhanhoidon edistämiseksi.»
19651: Näistä yleisotsakkeista on perusteluissa puhuttu ja ennen pon-
19652: siin joutumista on viitattu, mihin tarkoitukseen lisävaroja tar-
19653:         An. n:o 42 maataloutta y. m. kosk. määrärahojen korott.         433
19654: 
19655: 
19656: vittaisi. Ponsissa on vaan lyhyesti mainittu että niissä ja niissä
19657: suhteissa olisi määrärahoja korotettava. Niinpä ponsissa ehdo-
19658: tetaan, että maanviljelyksen hyväksi yleensä määräraha korotet-
19659: taisiin 150,000 markalla, johon opastajatoiminta tulisi kuulu-
19660: maan; kotieläinten hoidon eli karjanhoidon sekä meijeritalou-
19661: den edistämiseksi 100,000 markalla, ja siihen kuuluu myös
19662: sianhoidon edistäminen ja tarkastusyhdistysten avustaminen.
19663: Tahdon tämän vaan selvitykseksi lausua.
19664:      Ed. Kallio: Pyydän saada kannattaa tehtyä esitystä. Kun
19665: korkeampi ammattisivistys yhdistyy tarmokkaaseen toimintaan,
19666: voi vasta kohota pääelinkeinomme siihen arvoon, mihin se on
19667: saatava. Työtä tällä alalla on kyllä tehty, mutta se ei ole riit-
19668: tävä, kun ottaa huomioon, että on kysymys pääelinkeinos-
19669: tamme. Näissä perusteluissa mainittiin tilaston mukaan, että
19670: maanviljelijöistä on erikoista ammattiopetusta saanut yksi sa-
19671: dasta ja torppareista yksi tuhannesta. Tässä on kumminkin
19672: huomattava, että tähän asti maanviljelyskoulut eivät ole jaksa-
19673: neet oppilaisiinsa lietsoa sitä henkeä, mikä täytyy ehdottomasti
19674: tottuneilla ammattimiehillä, maanviljelijöillä olla. Siitä on sel-
19675: vänä todistuksena se, että nämä oppilaat usein antautuvat vie-
19676: raille aloille tukkiyhtiöitten ja muitten palvelukseen, sentähden
19677: että ne ovat heille helpommasti vissin toimeentulon suoneet
19678: ja kun he ovat sen sijaan oppineet näkemään, että maanvilje-
19679: lys usein palkitsee tekijänsä pettymyksellä. Tämä ei ole kui-
19680: tenkaan aina ollut syynä. Minä katson, että maanviljelyskoulu-
19681: opetuksessa on ollut puutteellisuutta siinä suhteessa, että tuon
19682: harrastuksen herätykseen ei ole pantu kylliksi arvoa. Täällä
19683: edellinen puhuja, edusmies Pullinen, huomautti jo kuinka on
19684: vaikea saada näitä kunnollisia neuvojia. Siihen pitäisi juuri
19685: talousseurojen ja niitten, jotka tulevat näitä apurahoja käyttä-
19686: mään, panna äärettömän paljo painoa. Sillä jos heiltä puuttuu
19687: uskoa tämän elinkeinon menestykseen ja kehitykseen, eivät he
19688: voi tehdä myöskään menestyksellistä työtä neuvojina. Ne har-
19689: vat, jotka maanviljelyskouluissa ovat olleet, eivät ole voineet
19690: sovittaa sitä suurta skaalaa, mitä he ovat siellä nähneet, pie-
19691: niin kotoisiin oloihin ja sentähden heiltä on juuri puuttunut
19692: usko yrittää omintakeisesti. Minä toivon, että kun näitä lisät-
19693: tyjä apurahoja, niinkuin uskon, saadaan, niin juuri tämän kat-
19694: santokannan terästämiseen pannaan entistä suurempaa arvoa
19695: ja siten herätetään uskoa karjanhoidon ja itse koko maanvilje-
19696: lyksen tulevaisuuteen tässä maassa. Kannatan lämpimästi teh-
19697: tyä anomusta lähetettäväksi valiokuntaan.
19698: 
19699: 
19700:                                                                   27*
19701: 434                   Istunto 8 p. kesäkuuta 1907.
19702: 
19703: 
19704:      Ed. Raatikainen: Kun en luultavasti muuten ole tilaisuudessa
19705: vaikuttamaan asian eduksi, niin pyydän tässä evästyskeskuste-
19706: lussa kannattaa anomusta kokonaan sellaisena, kuin se täällä
19707: esiintyy. Tässä edusmies Pullinen toi jonkunlaista epäilystä
19708: siitä, olisiko hevoshoidon edistämiseksi apurahoja valtion puo-
19709: lesta lisättävä, niinkuin sitä anomusehdotuksessa ehdotetaan.
19710: Minun mielestäni on asia, sen mukaan kuin minä tunnen sitä,
19711: niillä seutukunnilla sisämaassa, joitten hevosasioita olen ollut
19712: jonkunverran seuraamassa, juuri sellaisessa käänteessä, että
19713: siellä tarvitaan apurahoja tässä suhteessa. Vanha järjestelmä,
19714: joka nyt vallitsee, kaatuu ehdottomasti valtion siitoshevosten
19715: pitämisen vuoksi. Siellä on nykyisin muuten käymässä voimakas
19716: liike siihen suuntaan, että yksityisten hevosseurat, siitoshevos-
19717: seurat ottavat pitääkseen tarvittavan määrän kunnollisia siitos-
19718: oriita ja, jos ei tässä suhteessa erityistä enemmän ole saatavissa
19719: valtion avustusta näille seuroille, niin niitten työ hidastuu ja kärsii.
19720: Minä erityisesti näitten paikkakuntien nykyisen hevossiitosasiain
19721: järjestelyn kannalta katsoen lämpimästi puolustan että tätä
19722: määrärahaa lisättäisiin, koska täällä epäileviä lausuntoja sitä
19723: vastaan on annettu.
19724:      Samoin edusmies Pullinen toi täällä esille sen, että pitäisi
19725: olla valtion puolesta jonkunlaisia kaavoja tässä esim. sikojen
19726: hoitolaitoksien muodostamisessa. Minun mielestäni on meillä
19727: tässä maassa valtion puolesta ollut liian paljon kaavoja. Edus-
19728: mies Pullinen toi esille että paikalliset katsomukset ja erilai-
19729: suus työn järjestämisessä voisivat liian paljo vaikuttaa kysy-
19730: mykseen. Luulen, että meillä on välttämätöntä erittäin kaikilla
19731: mahdollisilla tavoilla saada paikallisia katsomuksia vaikuttaviksi
19732: oloja järjestettäessä. En tietysti tarkoita sitä, ettei hallituksen
19733: puolelta voisi olla yleistä kaavaa, joka ohjaisi ulkonaisia yleisiä
19734: piirteitä. Mutta tässä juuri erityisesti tahdon lämpimästi kan-
19735: nattaa anomusta siinä osassa, että se ei ole tahtonut tuoda
19736: mitään sellaista esille, jota edusmies Pullinen tahtoi. Tässä
19737:  suhteessa minä siis olen anomuksen kannalla, ja kun en olisi
19738: muuten voinut sitä kannattaa, teen sen tässä tilaisuudessa
19739:  evästyksenä anomusta valiokuntaan lähetettäessä.
19740: 
19741:       Päätös:
19742:       An. ehd. n:o 42 lähetettiin maatalousvaliokuntaan.
19743:                          Eri aloja koskevia.
19744:     An. ehd. n:o 13, T o i m e n p i t e i s t ä o s u u s t o i m i n-
19745: n a n e d i s t ä m i s e k s i. (Liitteet VIII, 2s, siv. 199)
19746:                An. n:o 13 osuustoiminnan edistämisestä.         435
19747: 
19748:     julkiluki ed. Oebhard, Hannes, pyytäen sen lähettämista maa-
19749: talousvaliokuntaan.
19750:    An. ehd. johdosta puheenvuoron saatuaan lausui:
19751:   Ed. Karhi:    Pyytäisin mitä lämpimimmin kannattaa tehtyä
19752: anomusta.
19753:     Ed. Sivenius: Minulla ei ole mitään vastaansanomista liioin
19754: tässä asiassa, mutta sikäli kuin huomasin, oli tässä osuustoi-
19755: minnallisessa esityksessä pantu pääpaino maanviljelys- ja meijeri-
19756: taloudelle. Mutta meidän täytyy huomata se tosiseikka, että
19757: osuustoiminta meidän maassamme muillakin aloilla alkaa päivä
19758: päivältä yhä enemmän saada jalansijaa. Maassamme löytyy
19759: paljon seutuja, joissa on perustettu käsityöläisten, räätälien,
19760: suutarien, satulaseppien osuuskuntia, puhumattakaan niistä
19761: lukuisista kirjapaino-osuuskunnista, joita viime aikoina on yhä
19762: enemmän alettu perustaa. Näin ollen olisin toivonut, että
19763: tämäkin puoli ylipäänsä meidän maamme teollisuudessa, jota
19764: minä pidän kyllä hyvinkin tärkeänä, olisi myös otettu huomi-
19765: oon. Pyydän senvuoksi evästyksenä lausua tämän toivomuk-
19766: seni, kun asia lähetetään valiokuntaan.
19767:     Ed. Brander: Kun minulle tarjottiin tilaisuus allekirjoittaa
19768: tämä anomusehdotus, tein sen mielihyvällä. Tässä on kysy-
19769: myksessä taloudellisen toiminnan ala, joka, jos mikään, vai-
19770: kuttaa aivan mahtavasti niin maalaiskansamme kuin kaupunki-
19771: laisväestönkin olojen kohottamiseksi. Mutta samalla kun
19772: olen tuon anomuksen allekirjoittanut enkä ole ollut tilaisuu-
19773: dessa vaikuttamaan sen perusteluihin, tahdon vaan lyhyesti
19774: merkitä että perusteluissa on eräs kohta, johon en voi yhtyä.
19775: Se on kohta, jossa mainitaan että maatalous-virkamiesten nimi-
19776: tyksissä ja ylennyksissä olisi otettava entistä enemmän lukuun
19777: muun muassa se, missä määrin nämä virkamiehet ovat osuus-
19778: toiminnassa esiintyneet tämän asian edistäjinä tai vastustajina.
19779: Minä kyllä olen kernas myöntämään että tällaisella asianlaidalla
19780: on virkamiehiin nähden hyvin tärkeä merkitys, mutta luulen,
19781: että asia tässä kohden voidaan auttaa toisilla keinoilla. jo sen
19782: kautta että virkamiehille tässäkin suhteessa saavutettuun sivis-
19783: tykseen nähden asetetaan paljon korkeampia vaatimuksia kuin
19784: ennen, tulee paljon autetuksi, ja kun toisaalta osuustoiminnan
19785:  merkitys yhä enemmän kasvaa, niin en siitäkään syystä luule tar-
19786: vittavan turvautua kyseenalaiseen keinoon virkamiesnimityksiin
19787:  nähden. Minä kyllä toivoisin että virkamiesnimityksissä olisi
19788:  vastedes otettava toisenlaisia periaatteita noudatettavaksi kuin ne
19789: 436                   Istunto 8 .p. kesäkuuta 1907.
19790: 
19791: 
19792: kaavamaiset ja jäykät muodot, jotka jo kauan ovat olleet käy-
19793: tännössä, mutta tahdon myös väittää, ettei ole kansanvaltaisuu-
19794: den ja oikeuden periaatteen mukaista käyttää senlaista keinoa,
19795: jota perusteluissa ehdotetaan.
19796: 
19797:     Sen jälkeen an. ehd. n:o 13 lähetettiin evästyksineen maa-
19798: talousvaliokuntaan.
19799:     An. ehd. n:o 45 0 s u u s m e i j e r e i II e m y ö n n e t t y-
19800: jen meijerilainojen maksuajan pitentämisestä
19801: (Liitteet II, 1o, siv. 43),
19802:     julkiluki ed. Vuorimaa, ja lähetettiin se valtiovarainvalio-
19803: kuntaan.
19804:   An. ehd. n:o 11, Toimen p i teistä Karja 1a n k a n-
19805: naksen taloudellisten ja sivistysolojen ko-
19806: hot ta m i s e k s i. (Liitteet VIII, 25, siv. 213)
19807:   julkiluki ed. Kivilinna, ja lähetettiin se maatalousvaliokuntaan.
19808: 
19809: 
19810:     Puhemies ilmoitti että koska nyt on aika kulunut niin myö-
19811: hään ja tänään saattaa ehkä vielä olla muutamilla edustajilla
19812: anomuksia ja esitysehdotuksia annettava puhemiehelle ja sih-
19813: teerille, niin on nyt pakko lopettaa istunto. Ne asiat, jotka
19814: ovat olleet tämän päivän esityslistalla vielä jälellä, tulevat uudel-
19815: leen esitettäväksi ensi maanantain istunnossa.
19816: 
19817: 
19818:     Ed. Vikmanille myönnettiin lupa olla poissa ensi maanantain
19819: täysi-istunnosta ja edustajille Tulikouralle, Kairamolie sekä Pa-
19820: jarille ensi maanantain istunnon alkupuolesta.
19821: 
19822: 
19823: 
19824:    Seuraava istunto ilmoitettiin olevan ensi maanantaina klo
19825: 11 a. p.
19826: 
19827: 
19828:       Istunto päättyi kl:o 11, 25 yöllä.
19829:                                        Pöytäkirjan vakuudeksi:
19830:                                             F. V. Kadenius.
19831: