Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1907_IV | ASK_1907_I_III | ASK_1907_V | HAK_1907 | Liite_1907_I_IX | PTK_1907_I | PTK_1907_II | PTK_1907_III | PTK_1907_IV |

1: VALTIOPÄIVÄT v. 1907
2:     PÖ YT ÄKIRJ A T
3: 
4: 
5:                      II.
6: 
7: 
8: 
9:     KESÄKUUN 8-20 PÄIVÄÄN.
10: 
11: 
12: 
13: 
14:               --=·+·>---
15: 
16: 
17: 
18: 
19:              HELSINGISSÄ 1907
20:     HELSINGIN UUSI I<IRJAPAINO·OSAI(EYHTIÖ.
21:      11.   Maanantaina 10 p. kesäkuuta 1907.
22:                    klo 11 a. p.
23:      Nimenhuudossa olivat poissa edustajat v. Alfthan,
24: Estlander, Luoma, Runeberg, Setälä, Söderholm ja Vikman.
25: 
26:      Tarkistettiin edellisen istunnon pöytäkirjanotteita.
27: 
28:                        Arm. esityksiä.
29:      Esitettiin pöydällä ollut arm. esitys n :o 16 ynnä elin·
30: keinolain ehdotus.               ·
31:      1(eskustelu:
32: 
33:       .Ed. l(irves: Minä olisin hyvällä syyllä toivonut, että
34: kaikki ne asiakirjat, jotka koskevat elinkeinolain uudistuksia,
35: toisin sanoen myöskin entinen elinkeinolaki ehdotus ja sitä
36: seuraava toisen komitean mietintö olisi jaettu tälle eduskun-
37: kunnalle. Mutta huolimatta siitä tahtoisin tehdä ml)utamia
38: huomautuksia sille valiokunnalle, johon tämä armollinen
39: esitys lähetetään.
40:       :Ensimäiseksi täällä on sivulla 5 mainittu, että kunnille
41: annetaan oikeus määrätä, kuinka pitkiä työpäiviä lapset te-
42: kevät tai saavatko lapset ollenkaan olla kauppapalvelijan
43: ynnä muissa toimissa. Onko tämmöinen oikeus kunnille
44: hyvä, siitä minä tahtoisin huomauttaa. Nykyisen kunnallis-
45: asetuksen mukaan ei minun mielestäni missään tapauksessa
46: kunnilla tämmöistä oikeutta saisi olla. Sitä osottaa se köyhä-
47: listan lasten väärinkäyttö, jota niin sanotun vaivaishoidon
48: nimellä harjoitetaan. On tunnettua, että maamme kunnissa
49: on vaivaistaloja, joihin on myös yhdistetty lastenkoti. Näistä
50: lastenkodeista annetaan 6-7 vuoden vanhoja lapsia ympäri
51: maata paimeniksi ja muiksi semmoisiksi, jotka toimet eivät
52: ole omiaan kasvattamaan lapsissa sitä kansalaistuntoa, sitä
53: tarmokasta toimintahalua, jota ehdottomasti yhteiskunnan
54: jäseniltä vaaditaan. On menty näissä myönnytyksissä niin-
55: kin pitkälle, että jätetään huomioon ottamatta vanhat sää-
56: dökset sukupuolista ja muista sekä syrjäytetään voimassa
57: olevat asetukset ja annetaan lapsia huonoon kouluun. Tämä
58: osoittaa, että kunnat eivät minun mielestäni missään tapauk-
59: sessa ole sopivia määräämään näiden lasten ja alaikäisten
60: työjärjestystä vähemmässäkään määrässä.
61:                                                        28
62: 438                Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
63: 
64: 
65:       Samalla sivulla on puhe viinien ja muiden miedompain
66: väkijuomien valmistamisesta ja myynnistä. Minä olisin toi-
67: vonut, että tämän lakiehdotuksen laatijat eivät olisi enää tar-
68: jonneet kapakoita Suomenmaahan.
69:       Sitte 10 sivulla viitataan muun muassa entiseen elin-
70: keinolakiin ja valitetaan, että työntekijät eivät ole antautu-
71: neet sovinto-oikeuksien alaisiksi. Tämä viittaus on torjut-
72: juttava ja torjuttava tässä, ja teenkin sen sentähden. Aina
73: meillä on oltu taipuvaisia työntekijäin puolelta alistamaan
74: asiat sovinto-oikeuksien alaiseksi, mutta työnantajat eivät
75: ole sitä koskaan tahtoneet, eivät silloinkaan kun työnselk-
76: kaukset ovat johtuneet mitä pienemmistä syistä ja työnteki-
77: jät tahtoisivat olla taipuvaisia tinkimään vaatimuksista; sil-
78: loinkaan eivät työnantajat ole suostuneet sovinto-oikeuksiin.
79: Eivätkä ne tule suostumaan eteenkäänpäin ilman pakkoa.
80: Sentähden minä olisin sitä mieltä että hallituksen tulisi pa-
81: koittaa asianomaisia alistamaan asiat sovinto-oikeuden rat-
82: kaistavaksi niin puolelta kuin toiselta. Sillä työnantajat ovat
83: tietäneet tähän saakka että he alistaessaan asian sovinto-
84: oikeuden ratkaistavaksi ehdottomasti häviävät, sillä työn-
85: antajat ovat olleet aina väärässä.
86:       Sivulla 14 on myös otettu puheeksi pisin sallittu työ-
87: päivä; se on asia, joka koskee koko Suomen työväkeä.
88: Tiedämmehän että jo VenäjäHäkin on määrätty, jollei vaki-
89: naisesti niin ainakin näennäisesti pisin sallittu työpäivä. Toi-
90: von että nykyinen eduskunta ottaisi sen asian harkittavak-
91: seen ja määräisi pisimmän työpäivän kaikille eikä ainoas-
92: taan alaikäisille. Toivoisin että se tulisi kahdeksantuntiseksi.
93:       Sitte on minulla vielä irtisanomisasioita koskeva huo-
94: mautus tehtävä. Entisessä elinkeinolaissa irtisanomisaika
95: on määrätty 14 vuorokaudeksi, mutta me tiedämme ettei sitä
96: juuri koskaan noudateta. Siellä on aukko samanlainen kuin
97: tässäkin on ehdotettu että työnantajat saavat määrätä irti-
98: sanomisajan järjestyssäännöissä lyhyemmäksi ajaksi kuin 14
99: vuorokaudeksi. Tämä on entisen elinkeinolain mukaan ollut
100: työväestön hyväksyttävä tai hyljättävä, hyljättävä sillä ta-
101: valla että he eroavat ennen 14 päivän kuluttua työstä, hy-
102: väksyvät silloin kun tekevät työtä eivätkä eroa 14 päivän
103: kuluttua. Tässä on samanlainen paikka kuin nykyisessä
104: elinkeinolaissa, en huomaa siinä eroa. Se näennäinen eroi-
105: tus, mikä siinä on, ei käytännössä tule mitään vaikuttamaan.
106: Sentähden minä olisin sillä kannalla, että asetuksessa ehdot-
107: tomasti on määrättävä irtisanomisaika, toisin sanoen ilman
108: tinkimättä, ellei siinä suhteessa ole tapahtunut mieskohtaista
109: sopimusta, ellei se työntekijä, joka tahtoo tehdä vapaaehtoi-
110:                   Arm. es. n:o 16 y. elinkeinolaki.      439
111: 
112: 
113: sesti työtä sovi työnantajan kanssa siten, että hän tekee ai-
114: noastaan ~uutaman päivän ylössanomis_en jälkeen ja näin
115: ollen se olisi heidän yhteinen suostumuksensa.
116:       Samalla sivulla 14 puhutaan vielä siitä että työnantaja
117: on velvollinen toimittamaan sairaanhoitoa ainoastaan sille,
118: joka on hänen ruuassaan. Meillä on kuitenkin käytännössä
119: jo ryhdytty toteuttamaan toisenlaisia tapoja, valtio nimittäin
120: jo kustantaa työläisilleen sairaanhoitoa sairauden aikana,
121: mutta vetää siltä ajalta palkan pois, toisin sanoen ei maksa
122: sairausajalta palkkaa. Minä rohkenen toivoa, että valio-
123: kunta, johon armollinen esitys menee, ottaisi huomioon tä-
124: män yksityisiin työnantajiinkin sovellutettavaksi, toisin sa-
125: noen että niin yksityiset kuin yhtiötkin olisivat velvolliset
126: hoitamaan työntekijää hänen sairautensa aikana. Me tie-
127: dämme että työntekijät elävät kädestä suuhun, niillä ei ole
128: toimeentulo turvattu täydellisesti työssä ollessaankaan saa-
129: tikka sitte sairauden sattuessa. Usein on tapahtunut, että
130: kun työläistä kohtaa pienempikin sairaus, on hänen perheensä
131: ollut pakoitettu turvautumaan vaivaishoidon apuun, vaikka
132: vaivaishoitoasetus nimenomaan säätää, että työnantajan on
133: pidettävä huolta siitä että hänen työntekijänsä elävät ilman
134: vaivaishoidon apua.
135:       Sitte täällä puhutaan koneista ja niiden turmelemisesta.
136: Nämä pidetään seikkoina, joiden tähden on oikeus heti eroit-
137: taa mies työstä. Minä uskaltaisin kysyä millä tavoin työn-
138: tekijät tahallaan turmelevat koneita. Minä en kuitenkaan
139: pitemmällä kokemusajalla ole tullut huomaamaan että työn-
140: tekijät tahallaan turmelevat työkoneita paitsi Venäjällä en-
141: nen, mutta ei sielläkään nyt enään. Suomessa ei ole tietääk-
142: seni sitä tapahtunut koskaan. Voidaan lakia tulkita monella
143: tavalla ja selittää että kone on tahallaan turmeltu. Samoin
144: on myös laita sairaudentapausten. Jos työntekijä sairastaa
145: kauemman aikaa, luetaan se rikokseksi ja hänet eroitetaan
146: sentähden työstä. Minä uskallan pitää tätä periaatetta vää-
147: ränä, sillä jos häntä kohtaa sairaq~. ei se ole rikos. Rikok- ·
148: sesta eroitettakoon heti, mutta ei sairauden takia, vaikka se
149: olisi pitempikin.
150:        Vielä puhutaan järjestyssäännöistä sivulla 17, teolli-
151: suustyöväkeä varten, mutta joiden vahvistaminen valtion
152: ja kuntien työpaikkoihin nähden ei ole asetettu samanlaisen
153: määräyksen alaiseksi kuin yksityiset ja osakeyhtiöt. Tämä
154: on mielestäni myös väärin. Me emme saa täällä asettua sille
155: kannalle, että valtiota ja kuntia ei alistettaisi samaan ase-
156: maan, mihin valtio pakoittaa yksityisiä työnantajia ja muita
157: alistukoon myös itse. Kunnat ovat nyt jo vapautetut kute~
158: 440                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
159: 
160: 
161:   valtiokin muun muassa vastaamasta tapaturma-asioista
162:  mutta ei yksityiset. Me olemme tulleet siihen surkeaan koke-
163:   mukseen, että meillä valtio tapaturman kohdatessa venäläi-
164:   siä, esimerkiksi sotilasviranomaisia, luovuttaa tuhansia rup-
165:  lia vahingon korvaukseksi. Mutta jos vahinko sattuu Suo-
166:  men kansalaisille, silloin osataan tinkiä. Tällaiset tapaukset
167:  osoittavat, ettei valtio saa missään tapauksessa olla eri ase-
168:  massa enempää järjestyssääntöihin kuin vahingonkorvauk-
169:  seen nähden. Ja olisipa todella ihmeellistä, jos valtio ase-
170:  tettaisiin erikoisasemaan, kun tiedämme, että sillä on virka-
171:  kuntia, jotka eivät ole kellekään edesvastuussa, mutta voi-
172:  vat käyttää koko Suomen kansan omaisuuden Suomen kan-
173:  salaisia vastaan. Näin tapahtui esimerkiksi Viipurin-
174:  Valkeasaaren lakossa. Pienien pikkuherrain oikut saattoi-
175:  vat joukon työmiehiä lakkoon ja hallitus siunasi lakkoa
176:  myöntämällä 13,000 markkaa järjestyksen valvomiseksi
177:  siellä, kun varsin hyvin tämän lakon olisi saanut estetyksi
178:  3,000 markalla. Käännytään asianomaisten herrain puoleen.
179:  kysytään minkätähden työntekijät tekivät lakon, mutta ei
180:  kysytä minkätähden työnjohtajat menettelivät väärin. Sen-
181:  tähden minä toivoisin, että valiokunta Jaatiessaan lakiehdo-
182:  tusta pitäisi ehdottomasti silmällä että niin kunnat kuin val-
183:  tiokin joutuisivat samanlaisten määräysten alaisiksi.
184:         Vahingonkorvauksesta puhutaan 71 § :n ensimäisessä
185:  kohdassa tai sivulla 17. Olisiko nyt lainsäätäjän tarkoitus
186:  velvoittaa työntekijää elättämään työnantajaa koko sen ajan
187:  minkä työnantaja elää, jos työntekijä sattuisi vaikka tyh-
188:  myydestä tekemään jonkunmoisen lainrikoksen.          Minä en
189: luule että tämä todella on tarkoitus. Toivoisin, että ehdot-
190: tomasti pantaisiin raja mihinkä summaan vahingonkorvaus
191: korkeintaan saa nousta; en ollenkaan hyväksy sitä periaa-
192: tetta, joka tässä on otettu käytäntöön, vaikkakin tässä en-
193: tiseen asetukseen nähden on tehty lievennyksiä tai toisin
194: sanoen yhtä väärin on uusi ehdotus kun tässä on vahingon-
195: korvaus otettu niin paljon suuremmaksi, niin paljon rajatto-
196: mammaksi kuin entisessä asetuksessa, ettei tätä saata täm-
197: möisenään laskea sivuitse. Sentähden valiokunnalle lausun
198: tässäkin kohden toivomuksen, että rajoituksia tehtäisiin.
199:        Sitte on asetuksessa erittäin herättänyt huomiota vielä
200: 72 §, missä vedotaan rikoslakiin. Tämä kohta on mielestäni
201: otettu sitä varten että asianajajat saisivat työtä, että he sai-
202: sivat rahaa. :Ei tätä kohtaa sovellutettu silloin, kun täällä
203: asianajajain ammattiyhdistyksistä puhuttiin. Silloin oli sel-
204: vät piirteet, mutta nyt päinvastoin hatarat. Minä uskaltaisin
205: toivoa, että semmoisia pykäliä ja määräyksiä, joissa vedo-
206:                    Arm. es. n:o 16 y. elinkeinolaki.          441
207:                                               ---
208: 
209: taan mainittuun rikoslain paikkaan, ei semmoisinaan elin-
210: keinolakiin otettaisi, vaan että niissä tehtäisiin semmoisia
211: muutoksia, että ne olisivat kaikille siedettävät.
212:       Muuten täällä olisi vielä suuri joukko muistutuksia
213: tehtävänä. Mutta pidän ainoastaan nämä tärkeimpinä työn-
214: tekiiän menestymiselle ja sille toiminnalle, jota ehdotto-
215: masti vaaditaan saadaksemme Suomessa työsopimuksia ai-
216: kaan ja jotta niistä ei tulisi vahinkoa yksityisille eikä yhteis-
217: kunnalle niin suuressa määrässä kuin tähän saakka on ollut
218: asiain laita.
219:          Ed. Vuorimaa: Hallituksen esitykset näyttävät yli-
220:   päänsä kulkevan koko joukon edistyksen perässä sen sijaan,
221:   että niitten pitäisi kulkea edistyksen rinnalla. Tässäkin esi-
222:   tyksessä on muutamia piirteitä, jotka viittaavat tuohon to-
223:   siasiaan. Monilla valtiopäivillä on jo pyydetty, että kruunun-
224:  vontien virat lakkautettaisiin; ja itse kruununvontien pii-
225:   rissä ylipäänsä ei ole tässä kohden muuta kuin yksi ajatus,
226:  että tuo virka on tarpeeton. Kuitenkin me näemme, että
227:  tässäkin ehdotuksessa on jälleen tuo virkamies asetettu
228:  jonkinlaiseksi välimieheksi. 2 § :ssä esim. määrätään, että
229:  ·ammatin harjoittamista varten on ilmoitus maalla tehtävä
230:  kihlakunnan kruununvoudille, ja samoin on 76 § :ssä mää-
231:  rätty, että kruununvontien maalla on pidettävä erityistä lu-
232:  etteloa elinkeinon harjoittamisen ilmoituksista. Nämä koh-
233:  dat olisi mielestäni poistettava tästä esitysksestä, koska
234:  luultavasti ja nähtävästi kehitys kulkee siihen suuntaan että
235:  kruununvoutien virat poistetaan.         Sen sijaan olisi sekä
236:  mukavampaa että edullisempaa kansalaisille, jos he saisivat
237: tehdä ilmoituksensa niin likellä sitä paikkakuntaa, jossa elin-
238: keinoa harjoitetaan, kuin mahdollista, vaikkapa nimismiehen
239: luona.
240:         82 § :ssä on määräys, joka myöskin ilmeisesti on niitä
241: periaatteita vastaan, mitkä nykyään vallitsevat verotusjär-
242: jestelmän suhteen. Siinä määrätään, että maak.:auppiasten
243: tulee kruunulle suorittaa 100 mk. vuodessa, huolimatta siitä
244: onko hänen liikkeensä pienempi tai suurempi. Nyt tiedäm-
245: me, että on maakauppiaita, joiden vuotuinen liike ei ole suu-
246: rempi kuin parikymmentä tuhatta markkaa, ja toisia, joiden
247: liike nousee puoleen miljoonaan.        Vääryyttä näyttää mi-
248: nusta olevan se että pienten ammatinharjoittajain täytyy
249: maksaa yhtä suuri vero kruunulle kuin suurien. Valiokun-
250: nan olisi otettava huomioon tämä seikka ja järjestettävä asia
251: niin, että vero kruunulle tulisi suoritettavaksi sen liikkeen
252: suuruuden mukaan, jota maakauppias harioittäa. Mutta ih-
253: 442                Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
254: 
255: 
256: meekseni olen vielä lisäksi huomannut, ettei esityksessä
257: ole mitään puhetta kaupunkilaiskauppiaista. Niille ei ole
258: kruunulle maksettavaa veroa asetettu ja kuitenkin niitten
259: kauppaliikkeet ovat monta vertaa suuremmat kuin maa-
260: kauppiasten. Mielestäni pitäisi asetuksessa ottaa tämäkin
261: kohta huomioon, jotta kaupunkilaiskauppiaat tulisivat saman-
262: laisen verotuksen alaisiksi kuin maakauppiaat
263:       Ed. Räsänen: On hiukan arkaa tällaisessa paikassa
264: puhua tapaa vastaan, joka useimmille arvoisista eduskun-
265: nan jäsenistä on mieluinen ja rakas, mutta täytyy kai joskus
266: mieluisten ja rakkaittenkin pahojen tapojen kimppuun käydä
267: ja tämän tarkoittamani pahan tavan kimppuun voinee pa-
268: raiten käydä elinkeinolain yhteydessä.
269:        En aijo pitää tässä esitelmää tupakanpolton vahingol-
270: lisuudesta ja turmiollisuudesta sekä tuhlauksesta.         Sen
271: sijaan koskettelen asian erästä puolta, josta luulen
272: kaikkien     olevan kanssani yhtä mieltä. Jokainen ajat-
273: televa isäkin myöntänee kai, ettei tupakanpoltto kuulu ter-
274: veen ja raikkaan lapsuuselämän ilmiöihin. Eikä suin-
275: kaan edes isä, jolle itselle tämä tapa on käynyt rak-
276: kaaksi, toivo poikansa sitä jatkavan. Sen tavan turmiolli-
277: suuden ymmärtää ehkä vielä paremmin äiti, joka usein
278: epätoivoisesti taistelee tupakkahimoa vastaan, aavistaen sen
279: olevan ensimäisenä renkaana lapsensa alhaisten nautinto-
280: jen loppumattomassa ketjussa. Yhtä tärkeäksi tuntee asian
281: opettaja, joka saa vuosikausia taistella lasten tupakanpolttoa
282: ja siitä johtuvaa valheellisuutta, näpistelyn halua, velttoutta
283: ja työnhaluttomuutta vastaan.
284:       Puhemies:    Koskeeko tämä lausunto elinkeinolakia?
285:       Ed. Räsänen: Siihen minä nyt juuri tulen.
286:       Äiti, samoin kuin kasvattaja ylimalkaan on kuitenkin
287: turvaton tuossa taistelussaan esim. kylänkauppiasta vas-
288: taan, joka mielellään ottaa vastaan koulutarpeisiin aijotut
289: rahat tupakan hintana. Elinkeinolain 12 § :ään turvaten
290: rohkenen arvoisalle valiokunnalle mietittäväksi ehdottaa,
291: eikö voisi elinkeinolakiin lisätä pykälää, joka kieltäisi tupa-
292: kan myynnin lapsille alle kuudentoista tai vähintään viiden-
293: toista vuoden. Meillä ei tavallisesti uskalleta astua askelta-
294: kaa, jos ei ulkomailla ensin ole sitä astuttu. Tässäkin suh-
295: teessa meillä lienee esimerkkejä ainakin Tanskasta ja Ame-
296: rikasta. Muuten pyytäisin asianymmärtäviltä kysyä: eikö
297: tupakka kuulu juuri niihin myrkynsekaisiin aineisiin, jotka
298:                   Arm. es. n:o 16 y. elinkeinolaki.            443
299: 
300: 
301: ovat asetettavat joko nykyisissä tai vastedes annettavissa
302: laeissa ja asetuksissa erityisten ehtojen ja määräysten alai-
303: siksi, joista 12 § :ssä puhutaan.
304:        Ed. Pohjanpalo: Armollinen esitys elinkeinolain ehdo-
305: tukseksi on minun mielestäni jättänyt esim. ulkomaa-
306: laisille henkilöille, sellaisille, jotka eivät ole Suomen
307: kansalaisia, liian laajoja oikeuksia perustaa liikeyrityk-
308: siä maassamme.            Toivoisin,    että valiokunta ottaisi
309: tarkkaan huomioonsa, onko eduksi maallemme, että
310: ulkolaiset perustavat tänne suuria tehtaita ja sillä ta-
311: voin hyötyvät niistä rahoista ja varallisuudesta mitä heidän
312: käytettävissään on laajemmassa määrässä kun meillä täällä.
313: Tiedämmehän kaikki mikä verraton etu ulkomaalaisilla on
314: siinä suhteessa, että he voivat saada rahaa halvemmalla ko-
315: rolla kuin kotimaiset liikkeen ja tehtaiden omistajat. Eihän
316: ole mitään harvinaista että ulkomailla saadaan lainata rahaa
317: 3 ja 3 1 12 prosentilla, kun meillä sitävastoin saa maksaa 6 ja
318: nykyaikoina aina 8 prosenttiin saakka. Luonnollista on, että
319: jos ulkolaisille myönnetään näin laajat perustamisoikeudet
320: kuin nykyinen ehdotus suvaitsee, niin ulkolaiset liikemiehet
321: tekevät melkoisia rahasijoituksia tässä maassa, perusta-
322: malla suureromoisia osakeyhtiöitä ja tehtaita. Minun yksi-
323: tyinen mielipiteeni olisi, että olisi maallemme taloudellisesti
324: verrattoman suuri etu, jos niitä oikeuksia supistettaisiin ai-
325: nakin sillä tapaa, että suurin määrä osakkeen omistajia tulee
326: aina ehdottomasti olla kotimaisia, ja kaikissa tapauksissa
327: määräys että kotimaisten miesten tulee johtaa senlaatuisia
328: liikkeitä ja yrityksiä, joihin ulkolaiset ovat sijoittaneet kapi-
329: taaleja.
330:        Sitte on minulla myös 4 § :ään nähden huomautettavaa.
331: Siinä mainitaan että elinkeino-oikeutta siinä merkityksessä
332: kuin ehdoitus mainitsee, ei ole ,ylöskantomiehellä tai kruu-
333: nun rahavarainhoitaialla, virallisella syyttäjällä, tullitoimen
334: tai poliisilaitoksen virkamiehellä tai palvelijalla". Pitäisin
335: edullisempana, että tämä pykälä laajennettaisiin muihinkin
336: valtion palkkaa nauttiviin virkamiehiin nähden.         Sillä· mi-
337: nusta on kokonaan sopimatonta, että sellaiset virkamiehet
338: saisivat oikeuden virkansa ohella harjoittaa myöskin elin-
339: keinoa. Tiedämmehän jokapäiväisestä kokemuksesta, miten
340: asiat ovat tuossa suhteessa. Tahdon esimerkkinä mainita
341: vain rautatienvirkamiehet, asemapäälliköt ja muut alemmat
342: virkamiehet. Tiedän, että he paikkakunnillaan useinkin har-
343: joittavat halko-, heinä- ja muiden maataistuotteiden y. m.
344: välityskauppaa. Mutta se ei ole paikallaan. Sillä jokaisella
345: 444                Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
346: 
347: 
348: paikkakunnalla on elinkeinon harjoittajia ja nuo valtionvirka-
349: miehet, jotka sitä toimittavat sivutulona, siis monessa suh-
350: teessa ehkäisevät näitä paikallisia liikemiehiä. Tiedän paljon
351: valituksia siihen suuntaan, että kun asemapäällikkö esim.
352: toimii puutavara- ja heinäkauppiaana, sattuu useasti, että
353: rautatievaunuja on kyllä hänen tarpeeksensa, mutta syrjäi-
354: selle liikemiehelle niitä ei riitä silloin, kun hän tarvitsisi.
355: Tällainen sivutoimi, jota rautatievirkamiehet jo kauvan ovat
356: harjoittaneet, on monessa suhteessa peräti turmiollinen.
357: Minä pyytäisin siis, että valiokunta siinäkin suhteessa miet-
358: tisi keinoja, miten voitaisiin ehkäistä tämä epäkohta.
359:        Muuten pyydän lämpimästi kannattaa edustaja Vuori-
360: maan ehdotusta, että maakauppiasten kruununvero ehdotto-
361: masti poistettaisiin. Onhan kerrassaan häpeä, että heitä
362: yksistään rasitetaan verotuksella, mutta muut suuret liike-
363: miehet kaupungeissa ja, miksen suorastaan sanoisi, tehtai-
364: lijat maaseudulla ja kaupungeissa pääsevät siitä kokonaan
365: vapaiksi. Mikä syntinen on tuo pieni maakauppias, että hä-
366: nen niskoillensa lasketaan tuo veroitus? Ei, annettakoon ve-
367: rotuksen tasaisesti kohdata kaikkia maamme liikkeen har-
368: joittajia; silloin, minä olen vakuutettu siitä, kaikenlainen
369: nurina, jota nyt on vuosikymmeniä tämän asetuksen joh-
370: dosta ollut olemassa, lakkaa. Pyydän valiokunnalle eväs-
371: tykseksi lausua nämä muutamat huomautukset.
372:       Ed. Ripatti: Kun edustaja Vuorimaa on jo selvin Qiir-
373: tein esittänyt ne mielipiteet, joita minä aijoin lausua, niin
374: en tahdo kuluttaa eduskunnan kallista aikaa, vaan lämpi-
375: mimmin kannatan maakauppiasten veron poistamista, joten
376: asianomainen valiokunta, johon tämä arm. esitys lähete-
377: tään, ottaisi asian tarkan harkinnan alaiseksi.
378:       Ed. Turkia: Tämän hallituksen esityksen 41 § :ssä sa-
379: notaan: ,apulaisia ja työntekijöitä voi elinkeinonharjoittaja
380: ottaa työhönsä joko määräajaksi, enintäin .kolmeksi vuo-
381: deksi, taikka molemmin puolisella irtisanomisoikeudella."
382: Minä pyytäisin tähän pykälään pantavaksi määräyksen, että
383: älköön vuosikontrahteihin pakotettako tehtaan työväestöä.
384: Luulen, että jos tämä pykälä jää sellaiseksi kuin se esityk-
385: sessä on, tulee tehtailija turvautumaan siihen ja pakoitta-
386: maan työläiset vuosikontrahteihin. On joitakuita tehtaita,
387: joissa menetellään       tällä tavoin:   työntekijöitä ote-
388: taan vähin erin tehtaan palvelukseen ja heidän kanssaan
389: joko tehdään vuotinen tai pitempiaikainen sopimus, ja sa-
390: malla myös pidätetään työntekijäin palkasta, tavallisesti 20
391:                     Ann. es. n:o 16 y. elinkeinolaki.          445
392: 
393:  markkaa, sopimuksen vahvikkeeksi. Nyt, kun työväki on
394:   tuolla tavalla sidottu, kun yksi tulee yhdellä aikaa, toinen
395:  toisella, niin työväellä ei ole sellaista oikeutta, että voisivat
396:  ryhtyä lakkoon taistellakseen työnantajain puristustoimen-
397:  piteitä vastaan. Koskaan ei tule sellaista aikaa, että ylös-
398:  sanominen loppuisi yhtaikaa työväelle. Näyttää siltä, että
399:  hallitus olisi pitänyt silmällä tätä, että tehtailijat voisivat
400:  käyttää tuollaisia puristustoimenpiteitä, sillä tässä lakiesi-
401:  tyksessä puhutaan myös palkanpidätyksestä, että voidaan
402:  pidättää korkeintaan kahden viikon palkka. Tämä määräys
403:  olisi äärettömän edullinen työnantajille, etenkin suurille teh-
404:  daspatroonille, jos he saisivat pidättää kahden viikon -gal-
405:  kan kultakin työntekijältä, työsopimuksen noudattamisen eh-
406:  doksi. Ajatellaanpa nyt jotakuta tehdasta, jossa työskente-
407:  lee tuhannen miestä ja heiltä jokaiselta pidätettäisiin kah-
408: den viikon palkka. Jos kahden viikon palkka lasketaan 50
409: markaksi, niin se pääoma, jonka tehtailija siitä saisi, tekisi
410:  50,000 markkaa. Se olisi sievä raha, joka jäisi tehtaan-
411: omistajan käytettäväksi.       Yksistään sen vuotuinen korko
412:  tekee 6% mukaan 3,000 markkaa. Siinä olisi sievät ryyppy-
413: rahat tehtaan omistajalle työväen kustannuksella.          Mutta
414: kokonaan eri asia on, onko tämä oikein. Muuten niissä teh-
415: taissa, joissa on käynnissä tämmöinen palkanpidätys, me-
416: netellään omavaltaisesti työntekijöitä kohtaan, ja luulenpa,
417: että tultaisiin tuon asetuksen voimaanastuttua menettele-
418: mään yhtä mielivaltaisesti. liarvat olisivat ne työntekijät,
419: jotka saisivat nuo sisällevedetyt markkansa takaisin. Voisin
420: kertoa tapauksia, joista tämä näkyy. Esimerkiksi Inkerois-
421: ten tehtaalla on ollut tapana vetää 20 markkaa kultakin
422: työntekijäitä palkasta sisään. Onpa siellä pidätetty tuo raha
423: naisiltakin, kun he ovat tulleet raskauden tilaan ja eronneet
424: työstä. Niin pitkälle saattaa mennä työnteettäjän hävyttö-
425: myys, ja jos tuollainen määräys jätettäisiin lakiin, niin mitä
426: ne tekisivätkään.
427: 
428:      Puhemies:     Kehotan puhujaa valitsemaan sanoja11sa.
429:       Ed. Turkia: 53 § :ssä puhutaan työnantajan velvolli-
430: suuksista oppilaitten opettamiseen nähden. Mutta tämän py-
431: kälän kolmannessa momentissa huomautetaan, että teolli-
432: suushallituksella on oikeus myöntää tästä vapautuksia. Meillä
433: on työväen suojeluslaissa myös annettu teollisuushallituk-
434: selle oikeus muutamissa tuollaisissa suhteissa myöntää ,hel-
435: potuksia". Me tunnemme näiden ,helpotuksien" surulliset
436: seuraukset. Laki, jossa jollakin virastolla on oikeus myön-
437: 446                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
438: 
439: 
440: tää teollisuuden harjoittajille helpotusta tai vapautusta, ei
441: merkitse mitään. Sentähden tuo kohta olisi korjattava.
442:        54 § :ssä puhutaan työnantajan velvollisuuksista, miten
443: hänen tulee pitää huolta m. m. oppilaittensa sielunhoidosta
444: tai toisin sanoen johtaa heitä ,.jumalanpelkoon". Minä luu-
445: len, että tuo lause, joka tässä on, voidaan ilman mitään
446: muuta pyyhkiä pois.        Sillä ihmisillä eroavat nykyaikana
447: käsitteet hyvin suuressa määrin siinä, tuleeko Jumalaa pel-
448: jätä tai rakastaa, ja yleensä siinä, mitä jumalanpelvolla käsi-
449: tetään. Jos se jätetään ammatinharjoittajain yksin määrät-
450: täväksi, niin luulenpa, että jumalanpelvolla tullaan käsittä-
451: mään jos vaikka mitä.
452:        56 § :ssä puhutaan taas, että työntekijäin tulisi osottaa
453: kunnioitusta työnantajia, elinkeinonharjoittajia kohtaan. Mi-
454: nun mielestäni tällainen määräys on kokonaan tarpeeton~
455: sillä kunnioittamaan ei voida ketään pakottaa, vaikka se
456: olisi kuinka monta kertaa laissa määrätty. Jos tässä tahdo-
457: taan tuollaisia määritelmiä käyttää, niin olkoot ne sellaisia,
458: että työnantajan tulee käyttäytyä niin, että hän saavuttaa
459: työntekijänsä kunnioituksen. Otettakoon sellainen muoto,
460: mutta mitään määräystä älköön pantaka lakiin että toiselta
461: puolen vaaditaan erikoista kunnioitusta, sillä tuollaiset mää-
462: räykset eivät kumminkaan tule tuottamaan toivottavaa tu-
463: losta.
464:        72 §, johon jo edustaja Kirves täällä kajosi, on pahin
465: kaikista. Näihin aikoihin saakka ei työlakkojen suhteen ole
466: voitu turvautua rikoslakiin. Kyllä usein on koetettu vedota
467: tuohon 25 luvun 12 § :ään, mutta tuomarit ovat olleet epä-
468: tietoisia käyttäisivätkö sitä vai ei. Mutta nyt suorastaan
469: ehdotetaan tässä lakiehdotuksessa, että ne, jotka pakottavat
470: toista työlakkoon, tultaisiin tuomitsemaan mainitun rikoslain
471: pykälän mukaan. Tuo ,pakotus" voidaan nykyään käsittää
472: useammalla eri tavalla. Mutta jos tuollainen pakkomääräys
473: kerran pannaan työväkeä kohtaan, niin miksi ei samalla
474: syyllä voitaisi sitä ulottaa työnantajia kohtaan. Jos mää-
475: räystä ei tähän pykälään voitaisi yhdistää, voitaisiin laittaa
476: toinen pykälä, jossa sanottaisiin, että jos työnantaja purista-
477: villa toimenpiteillä tai alentamalla palkkoja tai pitentämällä
478: työpäivää tai muuten menettelee siten, että työväki on pa-
479: koitettu ryhtymään lakkoon, rangaistakoon rikoslain 25 lu-
480: vun 12 § :n mukaan. Jos ollaan tasapuolisia, niin pantakoon
481: työnantajalle samanlainen pakko, sillä joka tapauksessa on
482: puolueellisuutta, jos työntekijöihin yksinomaan rangaistus-
483: määräykset kohdistetaan. Mikään ei ole helpompaa kuin
484: saada todistetuksi, että työntekijä on pakoitettu lakkoon -
485:                    Arm. es. n:o 16 y. elinkeinolaki.          447
486: 
487: 
488: rikkureiden ja poliisien avulla voidaan kyllä sellaista todis-
489: taa. Jos hallitus todellakin on sitä mieltä, että tuollaisissakin
490: tapauksissa tarvitsee rangaista näin ankarien pykälien mu-
491: kaan niin minun mielestäni olisi ollut viisainta, että tämän
492: lain yhteydessä tehtäisiin myös ehdotus uusien vankilain
493: perustamisesta. Sillä missään tapauksessa eivät nykyiset
494: vankilat tule riittämään, jos tämä pykälä kerran jätetään
495: elinkeinolakiin. Samalla myös hallitus voisi ryhtyä huo-
496: lehtimaan, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä niiden työ-
497: läisperheiden turvaamiseksi, joiden elättäjät tämän pykälän
498: nojalla joutuvat vankilaan .
499:       .Ed. Rannikko: .Edustajat Pohjanpalo ja Wuorimaa
500: ovat täällä jo osaltaan sanoneet, mitä minäkin tahdoin lau-
501: sua evästykseksi. Minäkin yhdyn lämpimästi edustaja Poh-
502: janpalon ehdotukseen, että maakauppiasten vero tykkö-
503: nään poistettaisiin, ja teen sen sitä suuremmalla syyllä, kun
504: tämän asetusehdotuksen 5 § :ssä 1 kohdassa sanotaan.
505: että luvallisen elinkeinoammatin harjoittamisena pidetään
506: kamarikauppoja, erityistä myyntipaikkaa          käyttämättä.
507: Koska on hyvin tavallista, että kamarikaupan omistajat mo-
508: nin paikoin myyvät vuosittain paljon suurempia tavaramää-
509: riä kuin monet niistä kauppiaista, jotka maaseudulla mak-
510: savat tuon 100 markan veron kauppaliikkeestään, niin pidän
511: kohtuullisena, että jos ei valiokunta mitenkään voi aikaan-
512: saada, että kauppavero poistettaisiin, näiden kamarikaup-
513: piasteli elinkeinonharjoittamis-oikeus tarkemmin rajoitettai-
514: siin, kuin mitä ehdotus tekee .
515:      .Ed. Wuorimaa: Pyydän vaan lausua muutaman sa-
516: nan edustaja Turkian lausunnon johdosta. Herra Turkialle
517: näyttää Jumala ja jumalanpelko ja itse nimikin vaikuttavan
518: samalla tavalla kuin punainen vaate härkään - hänen täy-
519: tyy siihen puskea kiinni.   Pyydän kuitenkin huomauttaa,
520: että vanha sananparsi sanoo: Jumalan pelko on viisauden
521: alku. Se totuus on kestänyt vuosituhansia ja tulee kestä-
522: mään ja totuutena pidettäväksi vielä silloinkin, kun ei Tur-
523: kiaa eikä meitä enää ole olemassa. Sentähden minä kanna-
524: tan tämän määräyksen pysyttämistä pykälässä; se on sii-
525: nä vallan tarpeellinen .
526:       .Ed. Danielson-Kaimari: Minä jätän kokonaan ammat-
527: timiesten, niin elinkeinoharjoittajain kuin työväen jäsenten
528: asiaksi arvostella yksityiskohtaisesti missä määrin tähän
529: lakiehdotukseen sisältyvät määräykset ovat soveltuvia mei-
530: 448                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
531: 
532: 
533:  dän maamme nykyisiin oloihin. Ollen perehtynyt ainoastaan
534:  teoriian kannalta näihin asioihin, minä samalla kuin jään
535:  odottamaan valiokunnan selvitystä yksityiskohdista, katson
536:  kuitenkin olevan syytä siihen huomautukseen, että voidaan
537:  mielestäni erityisellä mielihyvällä merkitä tämän lakiehdo-
538:  tuksen yleistä henkeä, sitä ajatussuuntaa, joka siinä ilmenee.
539:  Se on kieltämättä nykyajan henki, nykyajan kehityksen pa-
540:  rempia puolia osoittava katsantotapa, joka tässä huokuu
541:  vastaan. Se on se henki, jota on sanottu sosiaaliseksi eli
542:  yhteiskunnalliseksi.    Ei tarvitse syventyä pitkälle tähän
543:  lakiehdotukseen, ennenkuin huomaa sen. Siinähän näemme,
544: niinkuin perusteluissa mainitaan, kuinka naiselle suodaan
545: elinkeinojen alalla aivan toinen asema kuin tähän asti. Siinä
546: ilmenee, toisessa luvussa, joka koskee ammattivaltuustoja,
547:  todellinen harrastus saada työväki asetetuksi oikeudellisen
548: yhtävertaisuuden kannalle työnantajien kanssa.          Ja tämä
549: sama harrastus ilmenee nähdäkseni kautta koko lain, vaikka
550:  tietysti kyllä saattaa olla erimielisyyttä siitä onko lakiehdo-
551: tus jokaisessa yksityisessä määräyksessä mennyt niin pit-
552: källe kuin tätä nykyään jo on mahdollista. Ja tätä kysy-
553: mystä arvostellessa tietysti sellaiset lausunnot, kuin esim.
554: edustaja Kirveen, tulevat olemaan valiokunnalle suuren ar-
555: voiset.
556:        Se nyt on muun muassa tämä toinen luku, joka koskee
557: ammattivaltuustoja, joka on omansa herättämään huomiota.
558: Valitettavasti vasta tänään me olemme saaneet virallisen
559: valmistustyön käsiimme, niin että meidän toistaiseksi täy-
560: tyy rajoittaa arvostelumme tästä tärkeästä luvusta niihin tie-
561: toihin, joita itse lakiehdotus perusteluineen antaa. Näitä lu-
562: kiessa syntyy luullakseni se kysymys, eikö ole mahdollista
563: vieläkin ulottaa ammattivaltuustojen oikeuksia jonkunlaisena
564: ammattituomioistuimena laajemmalle kuin lakiehdotuksessa
565: on tehty, eikö voisi myöntää sille oikeutta ratkaisevasti päät-
566: tää eräitä asioita huolimatta siitä, ovatko kumpaisetkin riita-
567: puolet taipuvaisia myöntämään tätä oikeutta vai ei.
568:        Ammattivaltuustoja koskevissa säännöksissä on yksi,
569: joka on luullakseni omansa juuri meidän maassa toistaiseksi
570: herättämään kummastusta. Se on se pykälä, joka määrää,
571: millä tavoin jäsenet ovat valittavat valtuustoon. Tämä laki-
572: ehdotus- tietää, että valtuusto on valittava _yksinkertaisilla
573: suhteellisilla vaaleilla. Voidaan olla eri mieltä siitä, onko
574: koko ehdotettu vaalitapa ollenkaan suhteelliseksi- mainittava.
575: Ulkomaillahan sitä ei tunnusteta suorastaan suhteelliseksi.
576: Se kaikkein yksinkertaisin vaalitapa, joka tässä voi tulla
577: kysymykseen, ei ole n. s. kilpailevien listo]en vaalitapa,
578:                    Ann. es. n:o 16 y. elinkelnolaki.          449
579: 
580: 
581:  vaan ainoastaan alenevien äänimäärien. Tätä samaa vaali-
582:  tapaa ehdotettiin, niinkuin muistettanee, myöskin kun se
583:  vaalilaki oli kysymyksessä, jonka perusteella tämä edus-
584:  kunta on valittu, mutta se katsottiin lopulta sitten kuitenkin
585:  liian yksinkertaiseksi sellaisenaan, antaen tilaisuutta liian
586:  suuriin vaalituloksen hämmentämisiin, niin että suhteelli-
587:  suus voisi joutua liian suuresti vaaraan, ja silloin oli kuiten-
588:  kin suhteellisuuden takeeksi ehdotettu määräyksiä, jotka ei-
589:  vät tässä ollenkaan ole tulleet ja ehkä eivät ole voineet
590:  tulla huomioon.
591:        Tämä näkökohta ei tietenkään ole saattanut unohtua
592: kun lakiehdotusta on valmistettu. Tulee sentähden olemaan,
593:  tahtoisin sanoa mieltä jännittävää se selitys, joka tulee an-
594: nettavaksi ehdotetun pykälän puolustukseksi. Sillä jos ker-
595:  ran voidaan osoittaa että vaaleissa ammattivaltuustoihin
596:  on mahdollista vaaratta käyttää niin yksinkertaista vaali-
597: tapaa kuin arm. esitys ehdottaa, niin silloin voinee kyllä
598: tulla sama vaalitapa kysymykseen kunnallisissa vaaleissa.
599: Kieltämättä olisi paljon voitettu, jos voitaisiin niissä vaa-
600: leissa välttää ne mutkallisuudet, jotka liittyvät kilpailevien
601: listojen vaalitapaan.      Mutta toistaiseksi täytyy peljätä
602:  ettei se ole mahdollista, sillä muistettakoon että sitä vaali-
603: tapaa, jota hallitus ehdottaa tässä lakiehdotuksessa, on käy-
604: tetty ulkomailla. 60-luvun alussa sitä käytettiin jonkun ai-
605: kaa Frankfurt am Mainio kaupungissa ja se johti sellaisiin
606: selkkauksiin ja suhteellisuuden polkemiseen, että siitä siellä
607: luovuttiin. Muuten on ehkä syytä ottaa huomioon että ul-
608: komailla, vaikka suhteellinen vaalitapa yleensä siellä on
609: vaan hyvin vähän käytännössä, se on joutunut käytäntöön
610: Saksassa juuri vaaleissa laitoksiin, jotka vastaavat pää-
611: asiassa ammattivaltuustoja. Niissä vaaleissa, joilla valitaan
612: jäsenet Saksan ammattituomio-istuimiin , Oewerbegerichte
613: ja kauppatuomioistuimiin Kaufmansgerichte, noudatetaan
614: suhteellista vaalitapaa. Ja Preussin hallitus on muun muassa
615: julkaissut mallisääntöjä näissä vaaleissa noudatettavaksi suh-
616: teellista vaalitapaa varten, vaikkapa on erityisille yhdistyk-
617: sille jätetty mitä laajin valinta- ja määrääruisvapaus sään-
618: töihin nähden, joita vaaleissa on noudattaminen.
619:        Tältä alalta on siis jonkunlaista kokemusta saavutet-
620: tavissa ja oletan että se kokemus on tullut huomioon ote-
621: tuksi lakiehdotusta valmistettaessa. Mutta kun ne tiedot,
622: tosin jotenkin niukat, jotka minulla on suhteellisen vaalita-
623: van tuloksista vastaavissa laitoksissa Saksassa johtavat
624: toisiin tuloksiin, kuin ne, jotka nähtävästi ovat olleet mää-
625: rääviä hallituksessa, niin sitä suuremmalla jännityksellä
626: 450                Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
627: 
628: 
629: odotan että valiokunta kääntää huomionsa tähän kysymyk-
630: seen. Kysymyksellä tällaisen mitä yks!nkertaisimman v~a.:
631: Iitavan mahdollisuudesta saattaa tulevaisuudessa olla me1lla
632: nimenomaan juuri kunnallisella alalla hyvin suuri merkitys.
633:       Vielä pyytäisin lausua yhden hq_omautuksen. Muuan
634: arvoisa edustaja on moittinut lakiehdotusta siitä että se
635: myöntää ulkomaalaisille saman oikeuden elinkeinon harjoit-
636: tamiseen kuin oman maan asukkaille. Lienee varmaa että
637: tällaisesta oikeudesta muutamissa suhteissa on haittoja, toi-
638: sissa siitä luultavasti on meidän elinkeinojemme elpymiselle
639: suurtakin etua ja lisäksi, eilen erehdy, tällä määräyksellä
640: on valtiollinenkin merkityksensä. Onhan tunnettua että mei-
641: dän itäisessä naapurimaassamme on toisinaan valitettu sitä,
642: että sen maan asukkailla ei ole Suomessa samoja oikeuksia
643: elinkeinojen harjoittamiseen kuin maan omilla asukkailla.
644: Jos kysymys voidaan ratkaista semmoisella tavalla kuin
645: hallitus on ehdottanut lakiehdotuksessaan, niin näyttää mi-
646: nusta, että ratkaisu on onnellinen. Joka tapauksessa tämä
647: lakiehdotus, niinkuin alussa sanoin, huokuu sellaista yhteis-
648: kunnallista katsantotapaa, että luulen eduskunnan voivan
649: mielihyvällä lähettää sen valiokuntaan toivossa, että nyt
650: todellakin ennen pitkää saamme uuden elinkeinolain, joka
651: melkoisesti helpottaa yhteentörmäysten sovittamista yh-
652: teiskunnalle ja eri kansalaisryhmille edullisella tavalla .
653: 
654:       .Ed. Pykälä: .Edustaja Kirves on viitannut 54 §:n toi-
655: seen kohtaan, jossa sanotaan: ,niille, jotka asuvat hänen ko-
656: dissaan ja ovat hänen ruuassaan, tulee elinkeinon harjoitta-
657: jan toimittaa tarpeellista hoitoa sairauden aikana". Tämä
658: tietysti koskee kaikkien pienempien elinkeinojenharjoitt~jia,
659: jotka tavallisesti pitävät apulaisia ruuassa ja asunnossa.
660: Minä pyytäisin huomauttaa tämän johdosta, että minun luul-
661: lakseni kansaneduskunnalle ennen pitkää annetaan armolli-
662: nen esitys sairaus- ja vanhuudenvakuutuksien aikaansaa-
663: misesta. Minä pyytäisin valiokunnan ottamaan huomioon,
664: että pidettäisiin silmällä, minkälaisia määräyksiä elinkeino-
665: jenharioittaiille siellä tullaan antamaan heidän velvollisuuk-
666: sistaan työväkeä kohtaan, niin ettei tämä asetus joutuisi risti-
667: riitaan ennestään olevien tai vasta tulevien asetusten kanssa,
668: ettei tulisi tuollaisia ristiriitaisia määräyksiä, joista meidän
669: edellinen lainlaadintamme on niin rikas .
670:       .Edustaja Vuorimaa taas on viitannut kruununvoudin
671: viran tarpeettomuuteen. Siihen minä pyytäisin huomauttaa
672: että eduskunnalle on jo sisäänjätetty anomusehdotuksia'
673: joissa koko virkakoneiston uudestaanjärjestämistä pyyde~
674:                    Arm. es. n:o 16 y. elinkeinolaki.            451
675: 
676: 
677: tään niin ettei siinä mitään poikkeuksia tulisi. Siten tämä
678: elinkeinolaki ehkä heti joutuu korjauksen alaiseksi.
679:       Samoin on mainittu maakauppaverosta, että se olisi
680: tarpeettomana poistettava. Edustaja Vuorimaalle ja niille,
681: jotka siitä ovat puhuneet, pyytäisin huomauttaa, että edus- .
682: kunnalle on jätetty anomus uuden verojärjestelmän aikaan-
683: saamiseksi, ja tämän yhteydessä tulisi tämäkin epäkohta
684: poistetuksi. Näitä minä pyytäisin valiokunnalle huomauttaa.
685:        Senaattori Ståhlberg: Ryhtymättä kaikkiin niihin
686: erikoiskohtiin, joista keskustelussa on tehty muistutuksia, ja
687: joihin nähden valiokunta arvattavasti tulee aikanansa anta-
688: maan tarvittavan selvityksen, minä kuitenkin pyytäisin kos-
689: ketella joitakuita kohtia, joihin nähden näyttää väärinkäsi-
690: tystä olevan olemassa tai joista muuten voi olla syytä huo-
691: mautusta tehdä.
692:        Mitä ensiksikin elinkeinon harjoittamisoikeuteen tulee,
693: niin tässä esityksessä on, kuten jo keskustelussakin on mai-
694: nittu, se periaatteellinen muutos, että ulkomaalaisille yleensä
695: annettaisiin sama tilaisuus elinkeinon harjoittamiseen kuin
696: Suomen kansalaisille. Tässä kohden esitys on asettunut
697: yleensä samalle kannalle, johon elinkeinolait muissakin sivis-
698: tysmaissa nykyisin perustuvat. Erityisiä rajoituksia on kyllä
699: sielläkin olemassa, mutta ne koskevat tavallisesti sellaisia
700: erittäin ohjesäännön alaisiksi pantuja elinkeinoja, jotka tä-
701: mänkin asetuksen mukaan tulisivat jäämään erikois-lainsää-
702: dännön alaisiksi. Erityisesti ei tämän elinkeinolain kautta
703: ensinkään kuruottaisi esimerkiksi sitä yhtiölain sääntöä, että
704: Suomessa toimivalla yhtiöllä pitää enemmistö johtokunnan
705: jäseniä olla Suomen kansalaisia.
706:        Mitä taas tulee valtion virkamiehiin, niin siinä pykä-
707: lässä, jossa jo lain kautta nimenomaan kielletään eräitä
708: virkamiehiä elinkeinoa harjoittamasta, on toinenkin mo-
709: mentti, jossa tehdään mahdolliseksi samanlaisen kiellon anta-
710: minen myöskin toisiin virkamiehiin nähden. On nimittäin
711: ehdotusta laadittaessa katsottu voivan käydä hankalaksi. ios
712: kielto ulotettaisiin aivan yleisesti kaikkiin ja siis laki es-täisi
713: antamasta lupaa elinkeinon harjottamiseen esim. sellaisissa
714: tapauksissa, jolloin joku rautatienvirkamies voisi yleisön
715: suureksi eduksi ja hyödyksi saada välittää sellaisia avustus-
716: toimia, joita varten yksityisten muuten täytyisi vartavasten
717: k~ytt~ä ~rityist~ .asiaf!Jie~tä.. . Tässä kohden rajat tietysti
718: kayvat aivan tmsm en v1rkmhm ja eri ammatteihin nähden
719: eikä niitä ole mahdollista asianmukaisesti yleisellä pysyvällä
720: lailla järjestää.
721: 452                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
722: 
723: 
724:         Ammattivaltuuston vaaleista on, niinkuin keskustelussa,
725:  on mainittu, täällä ehdotettu yksinkertaista suhteellista vaali.:
726:  tapaa. Sitä vastaan arvattavasti vastedeskin tullaan muis-
727:  tuttamaan, ettei tämä vie tarpeeksi tarkalleen matemaatti-
728:  seen suhteellisuuteen. Mutta esitystä laadittaessa on ase-
729:  tuttu sille kannalle, että toiselta puolen vähemmänkin tarkka
730:  suhteellisuus on parempi kuin täysi suhteettomuus, joka ta-
731:  vallisilla enemmistövaaleilla tulisi tulokseksi, ja toiselta puo-
732:  len ei ole katsottu mahdolliseksi erikois-vaaleja varten panna
733:  toimeen niin mutkikasta koneistoa kuin meillä esim. valtio-
734:  päivävaaleja varten nyt on säädetty ja kuin esim. Saksassa
735:  elinkeino-oikeuksien vaaleja varten annetuissa malleissa on.
736:  Mahdollistahan on, että asiantuntijat voivat keksiä tarkoi-
737:  tuksenmukaisemmankin suhteellisen vaalitavan, joka olisi
738:  kuitenkin siksi yksinkertainen, että se käytännöllisesti voi-
739:  taisiin elinkeinolaissa järjestää ja tässä puheena olevissa vaa-
740:  leissa käyttää.
741:         Uuden ammattivaltuuston tärkeimpänä tehtävänä tulisi
742:  olemaan sen ryhtyminen työriitoihin. On muistutettu, että
743: esitys tässä kohden ei mene kylliksi pitkälle. Pyytäisin kui-
744:  tenkin huomauttaa, että esityksenkin mukaan tämä valtuusto
745: saa, vaikka ei kumpikaan asianosainen siitä tekisi vaati-
746: musta, vetää työriidan sovittelulautakunnan käsiteltäväksi.
747:  ja tämän sovittelulautakunnan lausunto tulee noudatettavak-
748: si, jos määräajan kuluessa ei nimenomaan ilmoiteta tyyty-
749: mättömyyttä sitä vastaan. Sovinto-oikeuteen nähden, joka
750: voisi ratkaista ilman muuta sitovalla voimalla riidan, esitys-
751: ehdotus ei ole mennyt niin pitkälle, vaan on tehnyt tässä koh-
752: den asian riippuvaksi siitä, ovatko asianomaiset molemmat
753: jättäneet asian sovinto-oikeuden ratkaistavaksi. Siinä kohden
754: ei mielestäni meidän oloissamme voi jättää myöskään tällais-
755: ta ratkaisuoikeutta lautakunnalle, jos ei kumpikaan asiano:..
756: maisista ole ratkaisua vaatinut. Sillä se edellyttäisi aivan
757: verrattomasti enemmän järjestyneitä sekä työnantaja- että
758: työväenoloja, kuin mitä meillä vielä on olemassa. Välittä-
759: vänä asteena siinä mahdollisesti voi tulla kysymykseen rat-
760: kaisu-oikeus, jos jompikumpi asianosainen vaatii ratkaisua,
761: mutta niinkään pitkälle esityksessä ei ole katsottu tässä koh-
762: den voitavan mennä,
763:         On kuitenkin huomattavaa, että niilläkin säännöksillä,
764: jotka esillä olevassa esityksessä ovat, yhteiskunnan vaiku-
765: tus työriitoihin tulisi ulottumaan pitemmälle, kuin se tätä uy-
766: kyä on tietääkseni ainoassakaan Euroopan maassa, erästä
767: Sveitsin kanttoonia lukuun ottamatta. Ja siinä siis jo sellai-
768: senaankin on sellainen askel eteenpäin, joka varsin tehok-
769:                   Arm. es. n:o 16 y. elinkeinolaki.         453
770: 
771: kaasti pitäisi olla omansa vaikuttamaan työriitain selvittä-
772: miseen.
773:       Täällä on huomautettu kahdesta seikasta, joihin näh-
774: den esityksessä jo on olemassa tavallaan samaan suuntaan
775: käyviä täydentäviä määräyksiä kuin mihin muistutukset
776: ovat käyneet. Maakauppias-maksuista on esityksen perus-
777: telun 21 sivulla nimenomaan mainittu, että syynä siihen,
778: miksi nykyään voimassa olevat säännökset tästä asiasta
779: ovat tulleet ehdotettuunkin elinkeinolakiin välittävien sään-
780: nösten joukkoon, on se, että ei ole katsottu soveliaaksi tämän
781: elinkeinolain yhteydessä ryhtyä järjestämään sellaista eri-
782: koista elinkeinoveroa, joka vuosikymmenien kuluessa jo on
783: ollut olemassa. Niinikään on siihen vapautusoikeuteen näh-
784: den, jonka lakiehdotus myöntää teollisuushallitukselle ope-
785: tusvelvollisuuteen nähden, esityksessä se rajoitus olemassa,
786: että tämä tulee kysymykseen ei ainoastaan silloin, jos liik-
787: keen pienuuden tai muun sellaisen seikan tähden tulisi koh-
788: tuuttoman rasittavaksi elinkeinon harjoittajalle erityisen kan-
789: sakouluopettajan hankkiminen, vaan silloinkin on kuitenkin
790: elinkeinon harjoittaja velvollinen hankkimaan työssä oleville
791: lapsille sellaista alempaa opetusta, jota kunnassa voi olla
792: saatavissa.
793:        Lakiehdotuksen 72 § :n säännöstä, joka viittaa rikos-
794: lain määräykseen siitä, jos joku väkivallalla tai uhkauksella
795: pakottaa toista tekemään niitä toimia tai olemaan tekemättä
796: sitä, mitä tässä § :ssä mainitaan, on vaadittu täydennettä-
797: väksi sillä että myöskin elinkeinon harjoittajille pantaisiin sa-
798: ma uhka. Se on kuitenkin jo olemassa tässä ehdotuksessa ja ·
799: säännös on laadittu niin, että se on aivan yhtä hyvin sovel-
800: tuva työnteettäjiin kuin työntekijöihin. :Esim. jos työnanta-
801: jat harjoittajat jotakin yksityistä työnantajaa kohtaan paka-
802: tusta saadaksensa työnsulkua aikaan, niin silloin tämä pykälä
803: on aivan selvästi pakkoa harjoittanutta työnantajaa kohtaan
804: käytettävä. Muuten ei pykälän säännöksen poistamisella
805: lakiehdotuksesta asia muuttuisi, sillä aivan yhtä paljon van-
806: kiloita tarvittaisiin kaikissa tapauksissa, koska sama säännös
807: on voimassa olevassa rikoslaissa kuitenkin olemassa. T~u­
808: koituksena tämän säännöksen elinkeinolakiin ottamisella on
809: ainoastaan ollut se, että selvyyden vuoksi viitattaisiin siihen,
810: mitä elinkeino-oloihin soveltuvia rangaistusmääräyksiä ri-
811: koslaki tässä kohden sisältää.
812: 
813:       :Ed. Valjakka: :Esillä olevan arm. esityksen avulla on
814: toivottu saatavan ratkaistuksi työnantajain ja työntekijäin
815: väliset riitaisuudet, mutta minun mielestäni tällä lakiehdo-
816:                                                        29
817: 454                l§tunto 10 p. kesäkuuta 1907.
818: 
819: 
820: tuksella se ei tulene tapahtumaan. Kyllä edelleenkin tulee
821:  olemaan kaksi aivan vastakkaista leiriä, nimittäin työnanta-
822:  jat ja työntekijät. Tässä lakiehdotuksessa ajatellaan, että am-
823:  mattivaltuustoilla, työntekijäin ja oppilaiden välisten suh-
824: teiden järjestämisellä ja sovinto-oikeuksilla voitaisiin tämä
825: kysymys ratkaista; voitaisiin saada poistetuksi se puute,
826: mistä jo lakiehdotuksen perusteluissakin valitetaan, se nim.
827: että nykyisin käytännössä olevan elinkeinolain nojalla käsi-
828: työläisyhdistykset eivät ole voineet riittävästi koota työn-
829: tekijöitä yhteenliittymään heidän kanssaan ajamaan yhteisiä
830: pyrintöjä ja sovittamaan sattuneita työriitaisuuksia. Am-
831: mattivaltuustoja ja sovinto-oikeuksia asettamalla koetetaan
832: nyt tämä puute saada poistetuksi. Lakiehdotuksessa on kui-
833: tenkin olemassa kompastuskivinä sellaisia määräyksiä, jotka
834: eivät käytännössä tulisi toteutumaan sillä tavalla kuin laki-
835: ehdotuksessa luullaan sen käyvän. En rupea yksityiskoh-
836: taisemmin lakiehdotuksesta täällä puhumaan, koska se tule-
837: nee lähetettäväksi siihen valiokuntaan, jossa olen tilaisuu-
838: dessa tekemään siitä muistutuksia~ mainitseuhan vaan muu-
839: tamista näkökohdista.
840:        Lasten ja nuorten henkilöitten suojelemismääräyksissä
841: on alimmaksi ikärajaksi asetettu 12 vuotta. Tätä vuotta on
842: perusteltu sillä, että näin on laita Skandinaavian maissa.
843: Minä ihmettelen, mitä varten meillä pyritään ottamaan esi-
844: merkkejä ulkomailta, kun kuitenkin käytäntö todellisuudessa
845: näyttää toisin. Minun mielestäni ikärajan tulisi olla vähintäin
846: 14 vuotta, jota nuorempia henkilöitä ei pitäisi ollenkaan teh-
847: dastyössä käyttää. Sitten on määrätty henkilöistä, jotka ei-
848: vät ole 18 vuotta täyttäneet, että ne saisivat olla työssä k :lo
849: 6 :sta aamulla 8: aan illalla. Siis kokonaista 14 tuntia päi-
850: vassa. Kun on kysymys lapsista ja nuorista henkilöistä,
851: silloin vielä paremmalla syyllä on pyrittävä vaatimaan 8-
852: tuntista työpäivää, kun sitä ollaan vaadittu myöskin täysi-
853: ikäisille työntekijöille. Kun yhteiskunnassamme on suuria
854: työläisjoukkoja ilman ansiotyötä, niin minun mielestäni on
855: työaika teollisuusammateissa lyhennettävä niin lyhyeksi kuin
856: mahdollista, että kaikille riittää työtä. Täten mielestäni par-
857: haiten työttömyyttä poistetaan.
858:        Edelleen on tässä lakiehdotuksessa vielä säilytettynä
859: säädös, että jos työntekijä on tehnyt sopimuksen työnanta-
860: jan kanssa ja tämä sopimus on tullut syystä tai toisesta riko-
861: tuksi ja työntekijä on ollut pakoitettuna muuttamaan toiseen
862: työpaikkaan, työntekijä voidaan p o 1 i i s i v i r a n-
863: o m a i s t e n kautta tuoda työpaikalle työnantajan työhön
864:                   Arm. es. n:o 16 y. elinkeinolaki.         455
865: 
866: takaisin. Minusta tämä näkökohta ei ole ollenkaan paikal-
867: laan ja tahtoisin sen poistettavaksi.
868:         Järjestyssääntöjä laadittaessa annettaisiin lakiehdotuk-
869: sen mukaan työntekijöille vain tilaisuus tarkastaa niitä. Tie-
870: tystikään ei lakiehdotuksen tarkoituksena ole, että työnteki-
871: jät saisivat päättävästi jotakin päättää, vaan että ne saisivat
872: ainoastaan ,tilaisuuden" tarkastaa ja lausua ,mielensä" iär-
873: jestyssäännöistä. Sitä paitsi vaaditaan järjestyssäännöistä,
874: ennen kuin ne tulevat käytäntöön, vielä ammattitarkastajain
875: lausunto. Minkälainen tuo ammattitarkastajan lausunto tulisi
876: olemaan? Se ehkä voisi olla samanlainen kuin se jo muu-
877: tamissa työriidoissa, kuten esim. Voikan lakossa y. m. jo
878: on ollut. Järjestyssäännöissä vielä sanotaan, ettei niissä
879: saisi olla mitään lainvastaista eikä kohtuutonta. Minun mie-
880:  lestäni sana ,kohtuuton" on liika epämääräinen, niin että
881: sitä voidaan tulkita monella tavalla.
882:         Pahimpia loukkauskiviä on 51 § :n toisen kohdan mää-
883:  räys: muuten saa sopimukseen panna muistakin seikoista
884:  määräyksiä, jotka eivät ole vastoin lakia tai hyviä tapoja."
885:  .Ei sanota ollenkaan, onko kysymys määräyksistä, jotka ovat
886:  vastoin t ä t ä lakia, annetaan siis avoin toimintavalta tehdä
887:  oppilassopimuksiin minkälaisia määräyksiä hyvänsä, vaikka
888:  nuo määräykset kuuluisivatkin johonkin toiseen lakiin. Siis
889:   tämäkin kohta on mielestäni epämääräinen ja tarvitsee sel-
890:  vitystä.
891:          Lakiehdotuksen mukaan tulisivat oppilaat edelleen ole-
892:   maan työnantajain ruuassa. Minä tiedän kokemuksesta, että
893:   tämä kohta ei ole ollenkaan hyvä olemassa. Meillä on pyrit-
894:   tävä siihen, että niin oppilaat kuin täysoppineetkin työläiset
895:   asetetaan kuukausipaikalle ja siten pääsevät nauttimaan
896:   säännöllistä työaikaa. On olemassa sellaisia seikkoja, jotka
897:   pakottavat tähän suuntaan pyrkimään. Jos oppilas on työn-
898:   antajan ruo'assa työtätekemässä, tulee hän olemaan työn-
899:   antajan mielivallan alainen tuon 10-14 tunnin pituisen
900:   työajan ja sen loputtuakin voi työnantaja teettää op-
901:   pilaalla sivutöitä, jotka eivät kuulu ollenkaan tähän am-
902:   mattialaan Lakiehdotuksessa tosin sanotaan, että työn-
903:   antajat ovat velvolliset teettämään oppilaillaan niitä amma-
904:   tin töitä, jota oppilassopimus edellyttää, mutta tätä mää-
905:    räystä voidaan tulkita monella tapaa ja sanoa, että se ja se
906:   kuuluu siihen ammattialaan, josta sopimuksessa on mainittu.
907:          70 § :ssä käytetyt sanat: ,koskevain seikkojen", ovai
908:    minun mielestäni hyvin epämääräiset. Tarkempaa tulkitse-
909:   mista kaipaa, mitkä ne seikat ovat, joista työläisiä voitai-
910:    siin rangaista tämän pykälän mukaan.
911: 456                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
912: 
913: 
914:       Lakiehdotuksen 72 § :n pidän myöskin sangen ylimal-
915: kaisesti lausuttuna ja toivoisin, että tämä pykälä tulisi erityi-
916: semmän tarkastuksen alaiseksi. Mieluummin tahtoisin, että
917: tämä pykälä kokonaan lakiehdotuksesta poistettaisiin. Muu-
918: ten yhdyn edustaja Turkian lausuntoon siinä, että jos tämä
919: lakiehdotus ja siinä olevat lukuisat sakkomääräykset tuli-
920: sivat noudatettaviksi, meillä täytyisi ennen pitkää ruveta
921: vankiloita lisää rakentamaan.
922:         Ed. Sirola: Senaattori Ståhlbergin selitys 72 § :stä
923:  pakottaa lausumaan muutamia sanoja lakkovapaudesta ja
924:  sen rajoittamisesta. Tämä kysymys, kuten tunnetaan, kuo-
925:  huttaa paraillaan mieliä yli koko maailman, missä teollisuus
926:  on kärjistänyt työntekijäin ja -teettäjäin välit. Ja kaikki-
927:  alla kuuluu ääniä siihen suuntaan että lainlaadinnan kautta
928:  on loppumaton ,lakkorettelöiminen" saatava keskeytetyksi,
929:  ja etenkin n. k. lakkopakotus ja lakon rikkojain vainoaminen
930:  saatava ehkäistyksi.
931:        Tämä pykälä on juuri yritys tähän suuntaan. On mai-
932:  nittu, ja tämän pykälän sanamuoto antaakin aihetta siihen
933: selitykseen, että tämä pykälä koskee aivan yhtähyvin kuin
934: työntekijäin, myös työnantajain keskinäisiä työnsulkupako-
935: tuksia. Mutta se on ainoastaan näennäisesti totta. Työnan-
936: tajain keskinäiset pakotustoimenpiteet ovat sitä laatua, että
937: ne eivät, sanoisinko eivät koskaan joudu tai ainakin anihar-
938: voin voivat joutua oikeudellisen käsittelyn alaisiksi. Työn-
939: tekijäin keskinäinen pakotus, nyrkin kohottaminen, karkeain
940: sanaio lausuminen ja sen semmoiset ovat seikkoja, jotka
941: voidaan todistajilla oikeudessa toteennäyttää. Mutta se
942: hieno· pakotus, mikä liikeluotan kieltämisen muodossa työn-
943: antajia kohtaa, ei voi tulla samalla tavoin oikeudessa esiin.
944: Jos joku työnantaja haluaisi esim. työsopimuksen hyväksyä,
945: mitä eivät jotkut työnantajajärjestöt hyväksy, voivat toiset
946: työnantajat kyllä laittaa niin, että hänen liikeluottoosa lop-
947: puu ja silloin tulee hänelle mahdottomaksi jatkaa elinkei-
948: noansa, mutta millään tavoin ei semmoinen asia ole tämän
949: lakipykälän alainen. Työntekijät voivat pakottaa toisiansa,
950: kuten tämä pykälä edellyttääkin, siten että he vakuuttavasti
951: ja varmasti, ehkä usein ei aivan kauniiksi hiotuilla sanoilla,
952: huomauttavat toisillensa, mikä yhteenkuuluvaisuusvelvolli-
953: suus työntekijöillä on keskenänsä. mutta tämä ei silti usein-
954: kaan tarvitse vielä olla läheskään niin ankaraa pakoitusta
955: kuin on tuo viittaamani liikemiesten keskinäinen pakotus.
956: Vaikka siis tämän pykälän sanamuoto näyttääkin koskevan
957: sekä työnantajia että työntekijöitä, niin se kuitenkin kohdis-
958:                    Arm. es. n:o 16 y. elinkeinolaki.          457
959: 
960: 
961: tuu yksinomaan työntekijäin lakkovapauden rajoittamiseen
962: ja on sitäkin tarpeettomampi, kun, kuten jo senaattori Ståhl-
963: berg huomautti, väkivalta ja uhkaileminen ovat yleensä
964: laissatume kielletyt, ja yleinen lakikin jo siis suojelee yksilöä
965: kaikenlaiselta ruumiilliselta väkivallalta, ja koska tämä laki
966: ei voi - enkä tiedä minkälainen muukaan laki voisi - estää
967: kapitalistisen liikemaailman keskinäistä kulissientakaista
968: pakatusta.
969:       Ed. Castren: Minä pyysin puheenvuoroa ainoastaan
970: lausuakseni ihmettelyni siitä, että viimeisen edellinen puhuja,
971: vaikka hän itse on sen valiokunnan jäsen, johon käsilläoleva
972: armollinen esitys lähetetään, ottaa täällä pitkässä lausun-
973: nossa esittääksensä sitä, mitä hänen olisi ollut säästettävä
974: valiokuntaa varten. Tällainen menettely ei ole sopusoin-
975: nussa hyvän tavan kanssa. Minä odotan vaan, että edus-
976: taja Pärssinen, joka viime lauvantaina esitti täällä liikutuk-
977: sesta väräjävällä äänellä laskelman, mitä porvarillisten pu-
978: heet tulevat maksamaan, myöskin tulee sopivassa tilaisuu-
979: dessa esittämään laskelman siitä. mitä viimeistä edellisen
980: puhujan puhe on tullut kansan kukkarolle maksamaan.
981:       Ed. Valiakka: Edustaja Castrenille pyydän vastata,
982: että minä arvostelinkin yleisesti lakiehdotusta ja viittasin
983: sen muutamiin kaikista hatarimpiin kohtiin, joita lakiehdo-
984: tuksessa on useampiakin, joihin alusta loppuun saakka voi-
985: daan tehdä muutoksia ja korjauksia, ennenkuin lakiehdotus
986: tulee tyydyttämään työntekijäin oikeutettuja vaatimuksia.
987: Ainoastaan muutamista seikoista pyysin saada huomauttaa.
988:       Ed. Tainio: Minä haluaisin kiinnittää valiokunnan
989: huomiota esillä olevan lakiehdotuksen 30 § :ään verrattuna
990: 25 § :n 2 mom :iin. Se pidentää työväen irtisanomisaikaa ja
991: vaikeuttaa lakontekoa sopivalla ajalla. Vaikka irtisanomi-
992: nen on tapahtunut 14 päivää aikaisemmin, niin senjälkeen,
993: jos sovinto-oikeudessa on pantu asia vireille, ei saa lakata
994: työstä ennen kuin kaksi viikkoa sen jälkeen. Tällä tavalla
995: saattaa käydä, että asia pannaan vireille sovintotuomioistui-
996: messa muutama päivä taikka ehkä päivää ennen irtisano-
997: misajan loppumista ja sillä tavalla lakonteko voi siirtyä
998: pari viikkoa myöhempään ja senjälkeen se käy ehkäpä ko_ko-
999: naan mahdottomaksi. Minä haluaisin siis siinä suhteessa
1000: sen tapaista muutosta, ettei irtisanomisaika missään tapauk-
1001: sessa tulisi pitemmäksi kuin elinkeinolain entinen määräys
1002: sisältää.
1003: 458                Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
1004: 
1005: 
1006:        54 § :n suhteen on myöskin huomattava, että 12-vuo-
1007: tisten lasten käyttäminen oppilaina ei voi olla suositeltava.
1008: vaikkakin työaika määrättäisiin vaan 6 tunniksi vuorokau-
1009: dessa, sillä kokemus osoittaa että tällaisia aikamääräyksiä
1010: yleensä rikotaan. Vaikka laki määrää työnajan 6 tunniksi,
1011: niin erityisellä lain kiertämisellä kuitenkin työnantaja voi
1012: pidentää työaikaa 8, jopa 10 tunniksi ja miksi ei vielä siitä-
1013: kin yli.
1014:        Myöskin yhdyn edustaja Turkiaan, mitä koskee 54 § :ssä
1015: mainittua jumalanpelkoon totuttamista. En sentähden että
1016: olisin uskonnalle vihamielinen, vaan sentähden että pidän
1017: sen määräyksen mahdottomana noudattaa, jollei isäntä itse
1018: ole jumalaapelkääväinen. Millähän tavalla ateistisen työn-
1019: antajan oppilailleen pitäisi jumalanpelkoa opettaa! Ja laki-
1020: määräyksissä minun mielestäni pitäisi välttää sellaisia sa-
1021: namuotoja, jotka saattavat tehdä koko lain ivan ja pilkan
1022: alaiseksi. Jos vaihdettaisiin sana ,jumalanpelko" ,siveelli-
1023: seen elämän ymmärrykseen", niin minun mielestäni asia
1024: voittaisi, mutta jumalanpelko ja Jumala eivät mitään kadot-
1025: taisi.
1026:        Saman pykälän määräys, ettei 18 vuotta nuorempia
1027: käytettäisi 10 tuntia pitempää aikaa päivässä, on myöskin
1028: mielestäni vanhanaikainen. Työväen vaatimus normaali-
1029: työpäivän hyväksi on jo siksi voimakas että voi jo hyvinkin
1030: pian tulla aika, jolloin yleensä työaika rajoitetaan 10 tunniksi
1031: ja näin ollen olisi syytä 18 vuotta nuorempien työaikaa ra-
1032: joittaa korkeintaan 8 tunniksi.
1033:        72 § on epäilemättä laadittu lakonrikkurien suojelemi-
1034: seksi. Ja sellainen lakonrikkurien suojeleminen erityisillä
1035: lainsäädöksillä ei ole mielestäni tarpeen. Se asettaa la-
1036: konrikkuriammatin ikäänkuin lain suojeluksen alaiseksi.
1037: Ehkäpä siitä voi muodostua erityinen hyvinkin siveellisenä
1038: pidetty elinkeinoala. Työväen järjestöillä pitää kuitenkin
1039: olla oikeus kaikkia siveellisiä keinoja käyttäen pakottaa la-
1040: kon jälkeen sopimusta tehtäessä työnantajat erottamaan
1041: lakkopetturit pois työstä ja se vaatimus epäilemättä tulee
1042: olemaan tavallisimpia ja yleisimpiä järjestyneen työväen
1043: vaatimuksia työsopimuksia tehtäessä.         Siihen niillä onkin
1044: siveellinen oikeus, sanokoon laki siitä mitä tahansa.
1045:        Lopuksi yhdyn edustaja Castrenin huomautukseen,
1046: että valiokuntajäsenien ei pitäisi ottaa osaa evästyskeskus-
1047: teluun.
1048:      Ed. Aalto: Minä pyytäisin myöskin arvoisan valio-
1049: kunnan huomioon kiinnittää anomusehdotuksen 4 :n § :n, että
1050:                    Arm. es. n:o 16 y. elinkeinolaki.        459
1051: ---------------
1052: 
1053: 
1054:  se laadittaisiin siihen suuntaan, että kaikilta valtion virka- .
1055: miehiltä ja palvelijoilta olisi kiellettävä yksityinen keinottelu
1056:  ja liikkeen harjoittaminen. Täällä on kvllä hallituksen puo-
1057: lelta huomautettu, että esimerkiksi rautatievirkamiehille olisi
1058:  jätettävä sellainen oikeus. Tahdottaisiin siis yksityisten
1059: liikemiesten eduksi valtion kustannuksella tällainen lakipy-
1060: kälä säilyttää. Meillä tosin on moniin muihin sivistysmaihin
1061: verrattuna tavattoman lyhyt työaika, joten siitä riittää aikaa
1062: vksityiseenkin liikkeen harjoittamiseen. Mutta kyllä mei-
1063: dän pitäisi päästä siihen, että jokainen valtion virkamies
1064: täsmälleen tekee tehtävänsä, uhraa kaiken voimansa val-
1065: tion hyväksi, jolta hän saa pääasiallisen toimeentulonsa, ja
1066: missä hänellä ei ole riittävää toimeentuloa, siellä se korjat-
1067: takoon, niin että yksityinen voi täydelleen uhrata voimansa
1068: siiheen, mihin se kuuluu. Minä tiedän että jokainen, joka
1069: tahtoo tehdä tehtävänsä ihan täydelleen ja täsmälleen, hänen
1070: aikansa kaikki siihen menee, ei sitä riitä mihinkään sivutoi-
1071: meen. Etenkin mitä tulee rautatien virkamiehiin, on heidän
1072: työalansa minusta siksi tärkeä, siksi ihmisen kaikkea tark-
1073: kuutta ja voimaa vaativa, että siinä ei ollenkaan voida myön-
1074: tää vapautta yksityisen liikkeen harjoittamiseen. Jos rauta-
1075: tievirkamies vapaa-aikanansa on yksityisen liikkeen palve-
1076: luksessa, ei hänellä tullessaan takaisin tuohon tärkeään teh-
1077: tävään enää voi olla sitä tarkkuutta, sitä huomaavaisuutta.
1078: mitä juuri rautatievirkamieheltä vaaditaan. On usein tapah-
1079: tunut suuria yhteentörmäyksiä sen takia että heiltä on puut-
1080: tunut sitä tarkkuutta ja huomaavaisuutta, jota olisi tarvittu.
1081: Iie eivät voi väsyneinä kiinnittää huomiotaan siihen moni-
1082: puoliseen liikkeeseen, mikä suuremmilla paikoilla vallitsee.
1083: Minä siis olen niitten kannalla, jotka tahtoisivat ettei mi-
1084: kään virkamies saisi yksityistä liikettä harjoittaa. Jos rau-
1085: tatien alemmilla virkamiehillä on siksi huono toimeentulo,
1086: että heidän täytyisi saada sivutuloja, niin se parannettakoon,
1087: mutta tähän saakka on tapahtunut, että juuri suurempia palk-
1088: koja nauttivilla, esimerkiksi asemapäälliköillä, on yksityis-
1089: toimia ja säilyttävät esim. postihoidon ilman mitään palk-
1090: kiota alemmille virkamiehille. Siten saattaa mahdollisesti
1091: eteenkinpäin käydä, että he oman työnsä sälyttävät alem-
1092: pien virkamiesten hartioille saadakseen sivutuloja noista
1093: yksityisistä Iiikkeistään. Minä katson vahingoksi rautatie-
1094: liikkeelle, jos heille se etuoikeus yhä edelleen myönnetään.
1095: 
1096:       Ed. Merivirta: Toivoisin ettei meidän yhteiskunnas-
1097: samme vielä ateismia laillistutettaisi. Täällä on kompas-
1098: tuttu siihen loukkauskiveen, että mestarien olisi velvollisuus
1099: 460                Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
1100: 
1101: 
1102: johdattaa oppilaitaan, varsinkin alaikäisiä, jumalanpelkoon,
1103: tämä määräys kun käy mahdottomaksi ateistiselle työnan-
1104: tajalle. Minä luulen kuitenkin että jos mainittu kohta säily-
1105: tetään laissa, se ateistisellekin työnantajalle on sellainen
1106: pistin omassatunnossansa, että hän ehkä tästä tulee heräte-
1107: tyksi ajattelemaan omaa jumalattomuuttansa, ja sen kautta
1108: taitaisi tulla kelvolliseksi iohdattamaan ohiattaviaankin ju-
1109: malanpelkoon.
1110:        Täällä edustaja Tainio viittasi siihen, että jumalanpel-
1111: koa voidaan sisällyttää tuohon käsitteeseen siveellisyys ja
1112: hyvät tavat, tarvitsematta jumalanpelkoa erityisesti tässä
1113: pykälässä mainita. Mutta minä tahtoisin saada tietää, millä
1114: tavalla ja millä voimalla siveetön, säännötön ja hyviin tapoi-
1115: hin tottumaton työnantaja taitaa johdattaa oppilaitaan hy-
1116: viin tapoihin ja siveyteen? Siis nämä puheet siveydestä ja
1117: hyvistä tavoista jäävät kokonaan merkjtystä vaille. Minä
1118: soisin, että tämä pykälä tämmöisenään, mitä puhutaan ju-
1119: malanpelosta ja muusta säädyllisyyteen ja hyviin tapoihin
1120: terottamisesta, säilytettäisiin, enkä luule, että se suinkaan
1121: herättäisi pahennusta suuressa osassa kansaamme, joka
1122: vielä jumalanpelkoa ja hyviä tapoja pitää tarpeellisena kai-
1123: kille eikä vähemmän suinkaan lapsille.
1124:       Päätös:
1125:      Arm. esitys n:o 16 lähetettiin työväenasiain valiokun-
1126: taan, jonne myöskin keskustelupöytäkirja oli myötäseu-
1127: raava.
1128: 
1129: 
1130:                   Ehdotus työjärjestykseksi.
1131:       Esitettiin ehdotus Suomen eduskunnan työjärjestyk-
1132: seksi, jonka Puhemies ilmoitti puhemiesneuvoston ehdotta-
1133: van pantavaksi pöydälle ensi keskiviikon istuntoon.
1134:       Samalla Puhemies huomautti että, mitä suhteelliseen
1135: vaalitapaan tulee, 7-miehinen valiokunta edellyttää ja ehdot-
1136: taa että se vaalitapa, siis senaatin ehdotus, jota täällä jo
1137: on käytetty, tulisi edelleenkin toistaiseksi noudatetuksi niillä
1138: vähillä muutoksilla, mitkä äsken päätettiin.
1139:       Puheenvuoron saatuaan lausui:
1140:      .Ed. Setälä: Olen käsittänyt, että 7-miehinen valio-
1141: kunta oli ajatellut että niin pian kuin aika suinkin riittäisi,
1142:                        Valtiopäiviiin lomasta.                461
1143: 
1144: 
1145: säännöt suhteellisesta vaalitavasta vielä tarkastettaisiin,
1146: vaikka ne pääasiassa hyväksyttäisiinkin. Oli joka tapauk-
1147: sessa kysymys ainakin muodollisista muutoksista.
1148:      Puhemies: Minä sanoin ,toistaiseksi", kun valiokun-
1149: nan ehdotuksessa nimenomaan käytetään sitä sanaa.
1150:       Sen jälkeen työjärjestys pantiin pöydälle ensi keski-
1151: viikon täysi-istuntoon.
1152: 
1153: 
1154:      l(irielmä l(eisarilliselle Majesteetille valtiopäiväin
1155:                            loma-ajasta.
1156:      Esitettiin, luettiin julki suomeksi ja ruotsiksi sekä hy-
1157: väksyttiin seuraava puhemiesneuvoston laatima kirjelmä.
1158: 
1159:     ,Suurivaltaisin, Kaikkeinarmollisin Keisari ja Suuri-
1160:                          ruhtinas.
1161:        Kun Suomen Kansaneduskunta Teidän Keisarillisen
1162: Majesteettinne armollisesta kutsumuksesta ensi kerran on
1163: kokoontunut uuden valtiopäiväjärjestyksen mukaan, on se
1164: tapahtunut toiseen vuodenaikaan, kuin valtiopäiväjärjestys
1165: säännölliseksi edellyttää. Luonnollista on kyllä ollut, että
1166: Eduskunta kutsuttaisiin kokoon niin pian kuin suinkin, jotta
1167: sen tärkeät työt voitiin alottaa. Mutta kun alkutoimet nyt
1168: ovat suoritetut, on Eduskunta huomannut töiden keskeyttä-
1169: misen joksikin ajaksi olevan suotavan. Kesäaika ei Suo-
1170: men oloissa ole aivan sopiva valtiopäivätyöhön, ja erittäin
1171: olisi niille lukuisille Eduskunnan jäsenille, jotka ovat maan-
1172: viljelijöitä, tärkeä saada kesän aikana oleskella kotonaan.
1173: Tämän johdosta ja kun Eduskunn_an jäsenet sen ohessa voi-
1174: sivat käyttää suotua loma-aikaa tutustuaksensa niihin tär-
1175: keihin armollisiin esityksiin ja muihin kysymyksiin, jotka
1176: tulevat sen käsiteltäviksi, on Eduskunta, viitaten valtiopäivä-
1177: järjestyksen 17 § :ään, katsonut syytä olevan alamaisuudessa
1178: anoa Teidän Keisarillisen Majesteettinne armollista suostu-
1179: musta siihen, että Eduskunta saisi keskeyttää työnsä tämän
1180: kesäkuun 20 päivänä ja kokoontua uudestaan 2 päivänä ensi-
1181: tulevaa syyskuuta.
1182:        Suomen kansan Eduskunta pysyy alati, Suurivaltaisin,
1183: Kaikkeinarmollisin Keisari ja Suuriruhtinas, Teidän Keisa-
1184: rilliselle Majesteetillenne uskollisimmin alamaisena.''
1185: 462                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
1186: 
1187: 
1188:       Stormäktigste, Allernådigste Kejsare och Storfurste.
1189:          Då storfurstendömet Pinlands Landtdag på :Eders Kei-
1190: serliga Majestäts kallelse för första gången sammankommit
1191: enligt den nya landtdagsordningen, har detta skett å annan
1192: tid .. af året än landtdagsordningen förutsätter såsom regel.
1193: Att folkrepresentationen kallades samman så snart som möj-
1194: ligt för att begynna sitt maktpåiiggande värf, var visser-
1195: ligen naturligt. Men då numera de förberedande åtgärderna
1196: slutförts, har Landtdagen funnit ett afbrott i dess verksam-
1197: het för någon tid vara önskvärdt. Såsom lifvet i Finland
1198: gestaltar sig, är sommaren icke väl egnad för landtdags-
1199: arbetet. Särskildt för de talrika medlemmar af folkrepre-
1200: sentationen, hvilka idka jordbruk, är det af vikt att få vistas
1201: i hemmet under sommarmånaderna. 1 anledning häraf, och
1202: då landtdagsmännen därjämte kunde betjäna sig af en dem
1203: förunnad ferie för att göra sig förtrogna med de viktiga
1204: propositioner och andra frågor, hvilka skola af Landtdagen
1205: handläggas, har Landtdagen under hänvisning till 17 § L. 0.
1206: ansett sig hafva skäl att i underdånighet hos :Eders Kejser-
1207: liga Majestät hemställa om nådigt bifall till att Landtdagen
1208: finge afbryta sina arbeten den 20 i denna juni månad och
1209: åter sammankomma den 2 instundande september.
1210:          Pinlands Landtdag framhärdar Stormäktigste Aller-
1211: nådigste Kejsare och Storfurste med djupaste undersåtliga
1212: trohet.
1213: 
1214:                   Anomusehdotuksia.
1215:   Oikeuksia maahan ja rakennuksiin sekä niiden rekiste-
1216:                   röimistä koskevia.
1217:       An. ehd. n :o 12, Y h t e n ä i s e n m a a r e k i s t e-
1218: r i j ä r j e s t e 1m ä n a i k a a n s a a m i s e s t a, (Liit-
1219: teeJ III, 26, siv. 145)
1220:       julkiluki edustaja Vuorimaa samalla pyytäen että se
1221: lähetetään lakivaliokuntaan.
1222:       Puheenvuoron saatuaan lausui:
1223:       :Ed. Merinen: Mitä tässä on mainittu palstoituksesta.
1224: että täten kiinnitykset korottoisivat jossain määrin palstojen
1225: omistajain vahingoksi, niin tahdon huomauttaa, että er_ityi-
1226: sessä asetuksessa maanosittamisesta, sen 38 § :ssä, määrä-
1227:                    An. n:o 34 uudesta metsälaista.            463
1228: 
1229: 
1230: tään, että päätöksestä tai välipäätöksestä, jonka viranomai-
1231: nen antaa palstatilaa koskevista asioista, ei makseta lunas-
1232: tusta. Tahtoisin siis evästää lakivaliokuntaa sillä, että se
1233: ottaisi tämän mainitun asetuksen maatHain osittamista kos-
1234: kevan pykälän huomioon, sovelluHaen sen tässä kysymyk-
1235: sessä olevaan asiaan, sillä mainitsemani pykälä ei maas-
1236: samme nähtävästi koskaan ole missään määrin käytetty.
1237:       An. ehd. n :o 12 lähetettiin lakivaliokuntaan.
1238:              Metsälain uudistamista koskevia.
1239:      An. ehd. n :o 34, U u d e n m e t s ä 1 a i n s ä ä t ä-
1240: m i s e s t ä (Liitteet V, 12., siv. 172)
1241:      julkiluki edustaja Pennanen, ja lähetettiin se laki- ja ta-
1242: lousvaliokuntaan.
1243:        Tulli- ja muiden maksujen alentamista koskevia.
1244:        An. ehd. n :o 38, M a a n v i 1 j e 1 y s- j a m ei f e-
1245: r i k o n e i d e n t u o n t i t u 11 i n 1 a k k a u t t a m i-
1246: s e s t a t a h i a i n a k i u t u n t u v a s t i a 1 e n-
1247: t a m i s e s t a (Liitteet II. 4., siv. 22)
1248: 
1249:      julkiluki edustaja Huoponen, ehdottaen sen lähettämistä
1250: maatalousvaliokuntaan.
1251:        Päätös anomusehdotuksen lähettämisestä valiokuntaan
1252: jätettiin edustaja Hannes Oebhardin ehdotuksesta siksi, kun-
1253: nes seuraava samanlaista asiaa koskeva anomusehdotus oli
1254: esitetty.
1255:        An. ehd. n :o 53 M a a n v i 1 j e 1 y s- j a m e i j e-
1256: rikoneista sekä                  koneteollisuudessa
1257: tarvittavista raaka-aineista mene-
1258: v i e n t u 11 i m a k s u j e n o s a k s i p o i s t a-
1259: m i s e s t a, o s a k s i a r v o n m u k a a n m a k-
1260: s e t t a v i k s i m ä ä r ä ä m i s e s t ä (Liitteet II, 3.,
1261: siv. 19)
1262:      julkiluki edustaja Oebhard, Hannes.
1263:      Puheenvuoroa käytti senjälkeen:
1264:       Ed. Oebhard, Hannes: Edellisen anomusehdotuksen
1265: tekijä on ehdottanut samaa asiaa koskevan anomuksen lähe-
1266: 464                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
1267: 
1268: 
1269: tettäväksi maatalousvaliokuntaan. . Minä puolestani ehdot-
1270: taisin, että koska maatalousvaliokuntaan tulee niin paljon
1271: asioita, että näyttää siltä kuin ei se ehtisi loppuun suorittaa
1272: niitä kaikkia ja koska konetullikysymyksen nopea ratkaisu
1273: on maataloudelle hyvin tärkeä, molemmat anomukset lähe-
1274: tettäisiin valtiovarainvaliokuntaan, joka on siksi suuri, että
1275: se voipi jakaantua osastoihin. Tämän ehdotukseni teen
1276: sitä suuremmalla syyllä, kun minun anomuksessani ehdo-
1277: tetaan niin suurta tullin poistamista, että se tulee melkoi-
1278: sessa määrässä tuntumaan valtiotalouteen, nimittäin tullin
1279: poistamista raaka-aineista.
1280:       :Ed. Huoponen: Vastoin edellisen arvoisan puhujan eh-
1281: dotusta tuntuu minusta aivan luonnolliselta, että tämänluon-
1282: toiset anomusehdotukset lähetetään maatalousvaliokuntaan.
1283: Sillä mikäli olen tehnyt havainnoita, maatalousvaliokiinta
1284: on kokoonpantu jäsenten puolesta>sillä tavoin, että siinä aina-
1285: kin on parhain ja monipuolisin tuntemus ja kokemus maa-
1286: talouden kaikilla eri haaroilla. Jotta siis esillä oleva ja muut
1287: samanlaiset asiat saisivat tarpeellisen valaistuksen, on luon-
1288: nollista, että ne lähetetään siihen valiokuntaan, johon ne
1289: suorastaan kuuluvat. Roomaa ei päivässä rakennettu, em-
1290: mekä kaikkia anomusehdotuksia, vaikka ne tärkeitäkin ovat,
1291: saa ensi tilaisuudessa ratkaistuksi, mutta näitten anomus-
1292: ehdotusten lukuisuus velvottaa tietysti valiokuntaa nopeaan
1293: toimintaan ja luopumaan siitä entisestä hidastuttavasta jär-
1294: jestyksest?, että mietinnöt tehdään niin pitkiksi kuin mah-
1295: dollista osoitetuksi siitä, miten etevä valiokunta on.
1296:       :Ed. Alkio: Minä pyydän saada lämpimästi kannattaa
1297: anomusta lähetettäväksi maatalousvaliokuntaan ja siinä suh-
1298: teessa kannatan edustaja Huoposta. Minunkin ymmärtääk-
1299: seni on maatalousvaliokunta omiansa ratkaisemaan ja har-
1300: kitsemaan asiaa siltä kannalta, kuin näissä anomuksissa on
1301: tarkoitus.
1302:       :Ed. Renvall: Pyysin puheenvuoroa kannattaakseni
1303: edustaja Huoposen ehdotusta. Minusta on hyvin omituista
1304: perustella ehdotusta anomuksen lähettämisestä valtiovarain-
1305: valiokuntaan sillä, että se koskee maamme rahaoloja. Sil-
1306: loinhan olisivat melkein kaikki suuret reformikysymykset
1307: sinne lähetettävät. Tämä on niin selvästi maatalousvalio-
1308: kuntaan kuuluva asia, ettei minun ymmärtääkseni voi olla
1309: epäilystäkään siitä, ettei se olisi sinne lähetettävä.
1310:           An. n:ot 38 ja 53 tullimaksujen y. m. alentamisesta.   465
1311: 
1312: 
1313:        Ed. Pohjanpalo: Edusmies Huoposen anomusehdotus
1314: otti vapauden sättiä kotimaista teollisuutta arvellen yhtä ja
1315: toista syistä, minkätähden se ei voi seurata aikaansa. M.
1316: m. tämä anomusehdotus osottaa, että sellaisia syitä olisivat
1317: teknillisen kehityksen puute, sekä raaka-raudan puute ynnä
1318: muut pikku puutokset. Minä suvaitsen kuitenkin olla asiassa
1319: toista mieltä. Jos verrataan edustaja Gebhardin myöhem-
1320: pää anomusta, joka vastikään luettiin, niin käy siitä päivän-
1321: selvästi näkyviin, että itse olevaiset olot ovat tehneet koti-
1322: maiselle teollisuudelle mahdottomaksi kehittyä sellaiseksi
1323: kuin suotava ja toivottava olisi ollut. M. m. juuri raaka-
1324: aineiden, niinkuin takkiraudan, raudan, ja levyjen ankarat
1325: tullit ovat siinä suhteessa suurena vaikuttimena. Minä olen
1326: vakuutettu siitä, että jos raaka-aineiden tulli saadaan poiste-
1327: tuksi eli edes sppistetuksi, niin asiat voidaan korjata il.man
1328: että mitään sanottavia suurempia tullimuutoksia tarvitsee
1329: tehdä. Tuo suojelustulli, joka on olemassa, ei ole niin suuri
1330: kuin sitä monikin luulee. Ja mahdollistahan on, että jos
1331: raaka-aineista maksettava tulli poistetaan, niin voidaan suo-
1332: jelustullejakin vähentää eikä niillä rasittaa.    Mutta minä
1333: luulen kuitenkin, että kotimainen teollisuus voi, (jos sille
1334: myönnetään tilaisuus) täyttää maanviljelijäin oikeutetut vaa-
1335: timukset, ainakin mikäli koskee tavallisempia maanviljelys-
1336: koneita - (en tahdo puhua sellaisista koneista, joita ulko-
1337: maalaiset patentit ovat suojaamassa, kuten monenlaisia
1338: meijerikaluja) - ja kehittyä tarkoitustaan vastaavalle kan-
1339: nalle. En pidä oikeutettuna edustaja Huoposen syytöstä
1340: siinä muodossa kuin se esiintyy hänen y. ID· anomusehdo-
1341: tukessa kotimaisen teollisuuden kehnouden parjaamiseen
1342: nähden. Ei kotimaisen teollisuuden tila kuitenkaan ole sel-
1343: lainen kuin miltä se edustaja Huoposen silmissä tällä kertaa
1344: on näyttänyt.
1345:       Ed. Schybergson: från jordbrukares- och jordbruks-
1346: utskottets synpunkt är ju saken klar, likasom från petitionä-
1347: rens. för dem är det utan tvifvel önskvärdt att tullen af-
1348: skaffas. Men andra omständigheter göra, såsom hr Geb-
1349: hard också antydde, att tvifvel ändå kunna uppstå om saken,
1350: att det åtminstone blefve nödvändigt att vidtaga åtgärderna
1351: småningom, och detta är omständigheter, som jordbruksut-
1352: skottet icke kan bedöma. Det gäller här en tullfråga, en
1353: fråga om skyddstull eller icke, och det är statsutskottet, som
1354: i sådana frågor har den riktiga kompetensen.
1355: 466                   Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
1356: 
1357: 
1358:       Ed. Paasikivi: Olen aivan samaa mieltä kuin edelli-
1359: nen puhuja. On selvää, että maatalousvaliokunta, jos se
1360: katselee tätä asiaa niitten tehtävien kannalta, mitkä sille
1361: on erityisesti annettu, ei voi mitään muuta kuin lyhy_ysti
1362: puoltaa anomusehdotusta. Mutta sillä ei tämä asia ole rat-
1363: kaistu, se on niin laajaperäinen asia juuri valtion raha-asioi-
1364: den kannalta, että se vaatii juuri tämän puolen harkitsemista,
1365: ja siihen ei maatalousvaliokunta, ainakaan minun nähdäk-
1366: seni, ole tuskin oikeutettu, vielä vähemmin velvoitettu.
1367:        Ed. Oebhard, Hannes: Pyydän huomauttaa, ettei tässä
1368: ole kysymys ainoastaan suojelustullista, niinkuin herra
1369: Schybergson huomautti, vaikka hän minua kannatti, ja niin-
1370: kuin luultavasti myös herra Renvall on ajatellut. Herra
1371: Huoposen anomusehdotus koskee ainoastaan valmiista ko
1372: neista menevää suojelustullia, jota vastoin minun anomus-
1373: ehdotukseni pääasiallisesti koskee raaka-aineitten tullia, sel-
1374: laisten raaka-aineitten, joita tässä maassa ei voida valmis-
1375: taa. Se ei ole mikään suojellustulli, vaan finanssitulli. Se
1376: koskee siis valtion tuloja ja on hyvin suuri erä niistä. Tätä
1377: tullia minä olen tahtonut pääasiallisesti poistettavaksi, mutta
1378: en ole vaatinut poistettavaksi kotimaisen työn suojelustullia.
1379: Minun anomukseni käsittää siis pääasiallisesti finanssi- eli
1380: valtiotaloudellista kysymystä, ja sen vuoksi pidän vieläkin
1381: kiinni siitä ehdotuksestani, että se olisi lähetettävä valtio-
1382: v arainvaliokuntaan.
1383:       Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin
1384: vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
1385:       Ken tahtoo lähettää kysymyksenalaiset anomusehdo-
1386: tukset maatalousvaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on
1387: anomusehdotukset päätetty lähettää valtiovarainvaliokun-
1388: taan.                                      ·
1389:       Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten an. ehd.
1390: n :ot 38 ja 53 päätettiin lähettää valtiovarainvaliokuntaan.
1391: 
1392:               Vaidonrautateiden käyttöä koskevia.
1393:        An. ehd. n :o 52 R a u t a t e i d e n h a 11 i n n o s s a
1394: o 1 e v i e n, m a a n v i 1 j e 1y s a m m a t t i a r a s i t-
1395: t a v ien      e p ä k o h t i e n p o i s t a m i s e s ta. (Liit-
1396: teet VII, 1, siv. 5)
1397:      julkiluki edustaja Oebhard, Hannes, pyytäen sen lähet-
1398: tämistä rautatievaliokuntaan.
1399:    An. n:o 52 rautateiden käyttöä kosk. epäkoht. poistamisesta.            467
1400: ----
1401: 
1402:       Anomuksen johdosta lausui:
1403:       Ed. Leppälä: Erittäin tahtoisin, samalla kun pyydän
1404: anomusehdotukseen kokonaisuudessaan yhtyä, asianomaisen
1405: valiokunnan evästykseksi alleviivata sen kohdan, jossa puhu-
1406: taan tavarahuoneiden rakentamisesta asemille. Nämä ovat
1407: tärkeämmät kuin luullaankaan niille, jotka asuvat pitempien
1408: matkojen päässä asemilta. Samalla olisi myös saatava Rau-
1409: tatiehallitukselta suostumus siihen, että tavarat näissä tava-
1410: rahuoneissa saisivat olla pitemmän aikaa vuokratta, kuin
1411: minkä ne tähän asti ovat saaneet olla.
1412: 
1413:       Ed. Huoponen: Ne moninaiset epäkohdat ja epätasai-
1414: suudet, joihin anomuksessa on seikkaperäisesti viitattu, oyat
1415: ilmeisesti olemassa. Omasta kokemuksestani voisin kertoa
1416: monta räikeätä esimerkkiä, jotka valaisisivat ja olisivat yhtä-
1417: pitäviä anomusehdotuksen kanssa, vaan en tahdo kaHista
1418: aikaa siihen kuluttaa. Kannatan lämpimästi anomuksessa
1419: tehtyjen tarkoitusten saavuttamista. Toivon että valiokunta
1420: ottaa mitä tarkimman huomion ja huolen esineeksi ne epä-
1421: kohdat, joihin tässä viitataan.
1422:        Ed. Helkiö: Tahtoisin vaan lisätä että pidän anomuk-
1423: sen kaikki kohdat tärkeinä ja että tätä anornusta ei lykät-
1424: täisi niiden joukkoon, jotka mahdollisesti vasta myöhemmin
1425: vastaisuudessa, otettaisiin ratkaistaviksi, vaan että anomus
1426: kokonaisuudessaan asetettaisiin mikäli mahdollista etusijaan,
1427: sillä nämä kysymykset ovat sellaisia, joita me maamiehet
1428: toivomme saavamme ratkaistuksi niin pian kuin mahdol-
1429: lista.
1430:      Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin an.
1431: ehd. n:o 52 rautatievaliokuntaan.
1432: 
1433:      Maanviljelijäin ammattitaidon kohottamista tarkoittavia.
1434:        An. ehd. n:o 85, Maanviljelysseurojen pie-
1435: n i v i 1j e 1i j ö i t ä v a r t e n t o i m e e n p a n e m a n k e h o i-
1436: t u s- j a o p a s t u s t o i m i n n a n j ä r j e s t ä m i s e s t ä (Liit-
1437: teet VIII,2o, siv. 182).
1438:      julki luki ed. Pullinen ja lähetettiin se maatalousvalio-
1439: kuntaan.
1440: 468                    Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
1441: 
1442: 
1443:                           Eri aloja koskevia.
1444:       An. ehd. n: o 9 7: V. 1 8 6 4 a n n e t u n a i t a u s ase-
1445: tu k s en muut ta m i se s ta. (Liitteet V,2o., siv. 212.)
1446:        julkiluki ed. Pykälä, pyytäen samalla että anomus lähe-
1447: tettäisiin laki- ja talousvaliokuntaan.
1448:       Sen johdosta käyttäen puheenvuoroa lausui:
1449:        Ed. Huoponen: Minä pyydän ilmoittaa että olen alle-
1450: kirjoittanut tämän anomuksen vaan loppuponnen perusteella,
1451: sillä siinä esitettyjä perustelmia en kaikissa kohdin hyväksy.
1452:       An. ehd. lähetettiin laki- ja talousvaliokuntaan.
1453: 
1454:                         Uusia ratoja koskevia.
1455:       Esitettiin ja lähetettiin keskustelutta rautatievaliokuntaan
1456: anomusehdotukset n:o 66: A r m. e s. r a u t a t i e n r a k en-
1457: t a m i s e s t a V 1i v i e s k a n a s e m a 1 t a H a a p a j ä r v e n,
1458: Pihtiputaan ja Karttulan kautta Kurkimäen
1459: a s e m a II e S a v o n r a d a II a. (Liitteet VII,12·, siv. 40),
1460:       jonka· ponnet julkiluki ed. Snellman,
1461: 
1462:      n:o 67: V h d i s t y s 1 i n j a n t u t k i m i n e n K u opi on
1463: - 1i s a 1m e n r a d a 1t a J u v a n t e h t a a n, T u u s n i e m e n
1464: ja Tai p a 1 e e n k a u t t a J o en s u u h u n s e k ä a r m. es.
1465: radan r a k e n ta m i se s ta. (Liitteet Vll,n, siv. 56),
1466:       jonka ponnet julkiluki ed. Snellman.
1467:        n:o 68: R a u t a t i e n r a k e n t a m i n e n H a a p a j ä r-
1468: v e 1 t ä V 1i v i e s k a a n j a H a a p a j ä r ve n-1 i s a 1m e n
1469: 1i n j a n k o n e e II i n e n t u t k i m u s s e k ä a r m. e s. s e n
1470: r a k e n t a m i s e s t a. (Liitteet VII,g., siv. 33),
1471:       jonka ponnet julkiluki ed. Kallio,
1472:       n:o 69 : R a u t a t i e 1i n j a n t u t k i m i n e n K o i v i s-
1473: ton satamasta Perkjärven aseman ja Kivinie-
1474: m e n k a u t t a K ä k i s a 1 m e e n s e k ä a r m. e s. r a d a n
1475: r a ken ta m i se s ta (Liitteet Vll,ss., siv. 121),
1476:                     Uusia rautatierakennuksia koskev. an.                469
1477: 
1478:       jonka ponnet julkiluki ed. Sipponen,
1479: 
1480:        n:o 70: P o i k k i r a d a n r a k e n t a m i s e s t a J y v ä s-
1481: kylästä Pieksämäen kautta Savonlinnaan,haa-
1482: r a r a d a 11 a V a r k a u t e e n, s e kä E 1 i s e n v a a r a s t a
1483: Kurki jo en satamaan. (Liitteet VII,2o.,. siv. 62),
1484: 
1485:       jonka ponnet julkiluki ed. Renvall,
1486: 
1487:      n:o 71: Rautatien rakentamisestalahdesta
1488: H ei n o 1 a n k a u t ta Jyvä s k y 1ää n. (Liitteet VII,25·, siv. 79),
1489:       jonka ponnet julkiluki ed. Renvall,
1490: 
1491:        n:o 87: R a u t a t i e n r a k e n t a m i s e s t a V ä r t s i-
1492: 1 ä s t ä H i i s koske II e. (Liitteet VII,4s., siv. 135),
1493: 
1494:       jonka ponnet julkiluki ed. Leppänen,
1495: 
1496:       n:o 88: Rautatien r a ken ta m i se s ta Uudesta-
1497: k a u p u n gi s ta Turkuun. (Liitteet VI1,29., siv. 93),
1498: 
1499:       jonka ponnet julkiluki ed. Sipilä,
1500: 
1501:        n:o 90: Ra u ta t i e 1 i n ja n t u t k i m i s e s ta La h-
1502: d e s t a P ä i j ä n t e e n 1 ä n s i p u o 1 i t s e J y v ä s k y 1ä ä n.
1503: (Liitteet VII,26., siv. 82),
1504: 
1505:       jonka ponnet julkiluki ed. Yrjö-Koskinen, t:. S.,
1506: 
1507:         n:o 93: R a u t a t i e n r a k e n t a m i s e s t a P e r kj ä r-
1508: v e 1 t ä K a u k j ä r v e n 1 e i r i II e j a M u o 1a n U u d e n k i r-
1509: k o n j a K u o 1 e m a j ä r v e n k u n ta i n v a p a u t t a m i-
1510: s e s t a s e n k a u t t a s o t a v ä e n k u 1 j e t u k s e s t a s a-
1511: n o t u II e 1 ei r i IIe. (Liitteet VII,41., siv. 130),
1512: 
1513:       jonka ponnet julkiluki ed. Sipponen,
1514: 
1515:        n:o 94 : R a u t a t i e 1i n j a n t u t k i m i s e s t a S u o-
1516: n e n j o e n a s e m a 1 t a R a u t a 1a m m e n, V i i t a s a a r e n,
1517: P i h t i p u t a a n j a H a a p a j ä r v e n k a u t t a V 1i v i e s-
1518: k a n a s e m a 11 e s e k ä a r m. e s. r a d a n r a k e n t a m i-
1519: s e s t a. (Liitteet VI1,13., siv. 45),
1520: 
1521:       jonka ponnet julkiluki ed. Häkkinen.
1522:                                                                     30
1523: 470                     Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
1524:       --------------------
1525:     n:o 95: R a u t a t i e n r a k e n t a m i s e s t a P e r n i ö n
1526: asema 1 ta Kemiö n saa r e 11 e. (Liitteet Vll,ss., siv. 108),
1527:        jonka ponnet julkiluki ed. Mikkola,
1528:       n:o 98: Rautatien r a ken ta m i se s ta Porin kau-
1529: p u n g i s ta Kankaanpään kirkolle. (Liitteet VII,27·,
1530: siv. 85),
1531:        jonka ponnet julkiluki ed. Rapola,
1532:        n:o 100: Rautatie 1i n ja n tutkiminen K a n-
1533: n u k s e s t a L e s t i j ä r v e n, K i n n u l a n, K i v i j ä r v en j a
1534: S a a r i j ä r v e n k a u t t a S u o 1a h t e e n s e k ä a r m. e s.
1535: r a d a n r a k e n t a m i s e s t a. (Liitteet VII,14., siv. 48),
1536:        jonka ponnet julkiluki ed. Tokoi,
1537: Aviottomain lasten oikeudellisen aseman parantamista koskevia.
1538:        An. ehd. n:o 83: Aviottomain lasten oikeus-
1539: s u h t ei t a k o s k e v a n 1a i n s ä ä d ä n n ö n k o r j a a m i-
1540: s e s ta. (Liitteet III,s., siv. 41 ),
1541:       julkiluki ed. 6ebhard, Hedvig.
1542:        An. ehd. n:o 89: Av i o t t o m a i n 1a s te n o i k e u-
1543: d e ll i s e n a s e m a n p a r a n t a m i s e s t a. (Liitteet 111,9.,
1544: siv. 47),
1545:       julki luki ed. Nissinen.
1546:      Sen jälkeen an. ehd. n:ot 83, 89 sekä ennen pöydälle
1547: pantu n:o 4 lähetettiin lakivatiokuntaan.
1548: 
1549:                             Eri aloja koskevia.
1550:        An. ehd. n:o 82; Kotien perustamisesta t u r-
1551: v a t t o m i a 1a p s i a, a v i o t t o m i a ä i t e j ä j a h e i d ä n
1552: lapsiaan varten. (Liitteet VI,25., siv. 121),
1553:      julkiluki ed. Pärssinen, pyytäen sen lähettämistä lakivalio-
1554: kuntaan.
1555:        Keskustelu :
1556:              An. n:o 82 kodeista aviottomia lapsia varten.   471
1557: 
1558: 
1559:        Ed. l(ares: Ei käy kieltäminen, että tässä anomuk-
1560: sessa on tarkoituksena jotain, jota on hyvin hellävaroen pi-
1561: dettävä. Monella tavaJia on yhteiskunta ja yhteiskunnan
1562: yleinen katsantotapa rikkonut aviottomia äitejä ja heidän
1563: lapsiaan vastaan. Täällä on jo useamman kerran näitä asi-
1564: oita koskevissa anomuksissa esitetty, että näitä naisia on
1565: heitetty kivellä sillä aikaa kun heidän turmelijansa ovat pys-
1566: tyssä päin ja kunniakkaina kulkeneet· kans-alaistensa seu-
1567: rassa. Ja äitinsä häpeää ovat lapset usein saaneet kantaa
1568: sillä tavalla, että ovat tunteneet ihmisarvonsa Ioukatuksi,
1569: ja siitä luonnollisena seurauksena olevaa ihmisarvon ja itse- •
1570: kunnioituksen masentumista.        Mutta minä olen varmasti
1571: vakuutettu että käsillä oleva anomus ei perustelujensa eikä
1572: ehdottaruansa keinon tähden tuota sitä apua, mitä siitä toi-
1573: votaan ja ehdottomasti olisi toivottava, vaan viepi aivan
1574: päinvastaiseen tulokseen.
1575:        Anomus lähtee muutamista edellytyksistä, joita on
1576: pidettävä erehdyttävinä. Se esimerkiksi heti alussa aivan
1577: liian paljon panee painoa siihen, että näiden lapsien ja nais-
1578: ten yksinäinen asema on etupäässä yhteiskunnan vika, sen
1579: yhteiskunnan, jonka olot estävät asianomaisia yhtymästä
1580: avioliittoon. Tämä oletus osoittaa kai koko suuressa mää-
1581:  rin tosi-olojen tuntemattomuutta tai, sanoisinko, joidenkuiden
1582:  mietittyjen teoriiojen Iuuloteltua todellisuutta käytännölli-
1583: sessä elämässä. Jokainen, joka on näiden asioiden kanssa
1584:  vähänkin joutunut tekemiseen, tietää, että useimmiten on
1585:  syynä asianomaisen miehen ja naisen siveellinen tarmot-
1586:  tomuus ja ryhdittömyys, joka katsoo oikeudekseen leikkiä
1587:  siveellisyyden suurten ja pyhien vaatimusten kanssa.
1588:        Toinen väärä edellytys, josta itse anomusehdotuksen
1589:  ponsi johtuu, on se että luullaan kasvatus- ja hoitolaitoksilla
1590:  voitavan kehittää asianomaisessa äidissä oman arvon tuntoa
1591:  ja oman avun vaatimusta ja ihmisarvon tuntemista. Laitos
1592:  on aina laitos ja laitoksen tuonteesen kuuluu aina joku
1593:  määrä ja koko suuri määrä kasarmimaisuutta ja myös ka-
1594:  sarmin pakkovaltaa. Tätä seikkaa ei voi estää kaikkein
1595:  paraskaan järjestys, suurimmankin rakkauden hengessä joh-
1596:  dettu laitos; ja kaikkein vähimmin tätä voi es.tää semmoi-
1597:  sessa laitoksessa, johon varmaan, niinkuin anomuksen teki-
1598:  jät itse myöntänevät, tulee koko joukko sellaisia naisia, joi-
1599:  den Juonteelle täytyy antaa arvosana: siveetön; eivät ne
1600:   kaikki ole sellaisia, mutta jokainen myöntää, että niitä on
1601:  suuri joukko. Tulisi olemaan niin, että nämä äidit pakos-
1602:  takin noissa laitoksissa katselevat itseään yhteiskunnan val-
1603:  vonnan alaisina. Eikä ainoastaan niin, vaan toiselta puolen
1604:  472                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
1605: 
1606: 
1607:    sellaisen yhteiskunnan avun alaisiksi, oikeutetuiksi sellai-
1608:    seen yhteiskunnan apuun, jota ei yhteiskunta eikä myös ano-
1609:    mus myönnä kenellekään avioliitossa olevalle köyhälle äi-
1610:    dille. Ensimmäinen seikka, tuo yhteiskunnan pakkovaltuus.
1611:    on omansa tyyten hävittämään äidiltä oman arvon tunnon.
1612:    Toinen seikka, se että hän katsoo olevansa oikeutettu sem-
1613:    moiseen apuun, jota aviovaimot eivät saa, se on omansa
1614:    hävittämään oman avun vaatimuksen heräämisen. Se syn-
1615:    nyttää hänessä löyhyyttä synnyttämänsä lapsen elättämis-
1616:   velvollisuuteen nähden.
1617:          Kun lisäksi anomuksessa ehdotetaan tähän laitokseen
1618:   otettavaksi toisiakin turvattomia lapsia, orpoja y. m., niin
1619:   täytyy minun sanoa, että siinäkin on lähdetty väärästä, lap-
1620:   sen luonteen ja kasvatuksen arvostelemisesta. Lapsi on
1621:   ennen kaikkea kuuluva kotiin eikä kasarmiin tai laitokseen.
1622:   Vain kodissa voi lapsen luonne ja sielunelämä kehittyä oike-
1623:   aan suuntaan eikä laitoksessa, jQssa näiden orporaukkojen
1624:   rinnalla tulisi olemaan koko joukko kevytmielisiä naisia, joi-
1625:   den vaikutus ei missään tapauksessa olisi niinkään terveel-
1626:   linen näihin orpolapsiin. Viime aikoina onkin niissä muu-
1627:   tamissa kunnissa, joissa vaivaistalojen rinnalla, aivan eril-
1628:  lään niistä, on ollut lasten koteja, täytynyt luopua tuosta
1629:   järjestelmästä ja turvautua siihen, että lapset kasvatetaan
1630:  yksityiskodeissa, hyvissä yksityiskodeissa kunnan tarkan
1631:  tarkastuksen alaisina. Ja missä tätä on toteutettu - itse
1632:  olen ollut tilaisuudessa järjestämään asioita siihen suuntaan
1633:  eräässä kunnassa - siellä on nähty että tämä järjestelmä.
1634:  hyviin yksityiskoteihin sijoittaminen kunnan tarkastuksen
1635:  alaisina, on ollut terveellinen sekä lasten siveelliselle kas-
1636:  vatukselle että myös heidän harjoittamiselleen siihen am-
1637:  mattiin, jota paikkakunnalla harjoitetaan ja joka tulee las-
1638:  ten ammatiksi heidän elämässään. Sitä tilaisuutta ei esim.
1639:  ole paraimminkaan järjestetyissä lastenkodeissa. Jos samaa
1640:  järjestelmää nim. hyviin ja todellakin kristillisiin koteihin -
1641: minä sanon tahallani kristillisiin - sijoittamista, ruvettaisiin
1642: sovittamaan aviottomiin äiteihin ja heidän lapsiinsa, niin
1643: oltaisiin luullakseni ainoalla oikealla tiellä, joka voi kasvat-
1644: taa sekä äidin oman arvon tuntoa että myös oman avun
1645: vaatimusta. Tässä anomuksessa huomautetaan eräästä tör-
1646: keästä epäkohdasta meidän kunnallisessa vaivaishoidossa
1647: joka on sangen yleisesti vallalla nim. siitä, että kunnalline~
1648: vaivaishoito hyvin usein eroittaa aviottoman lapsen äidis-
1649: t~än ..~ät;:tä on epäi_nhimillistä. Tämä on väärin, ja se on
1650: Sive~lhsllt~ seuraukslltaan näyttäytynyt äärettömän surulli-
1651: seksi. Av10tonkin äiti ja hänen lapsensa kuuluvat luonnos-
1652:                 An. n:o 82 kodeista aviottomia äitejä varten.   473
1653: 
1654: 
1655:   taan toisilleen ja minä olen varmasti vakuutettu, että aino-
1656:   astaan lapsi voi lopulta kasvattaa kurjimpaankin äitirauk-
1657:   kaan todellista äidin tunnetta. Mutta laitos ei missään ta-
1658:   pauksessa ole heidän paikkansa, ei, heidän paikkansa on
1659:   kristillinen koti, kunnallisia uhrauksia katsomatta tarkasti
1660:   valittu koti, koti sellainen, jossa äiti saa kunnan avustuk-
1661:   sella hoitaa lastaan ja samalla itse olla mukana lapsensa hoi-
1662:   tokustannuksiin osaa ottamassa jo siitä pitäen kun vaan lap-
1663:   seltaan siihen vähänkin kykenee.
1664:          Näitä ajatuksia heräsi minussa ensi kerran anomusta
1665:   lukiessani, koska se minusta johtaa väärään suuntaan. Jos
1666:   valiokunta katsoo asiassa todellakin voivansa jotain tehdä,
1667:   niin minä toivoisin, että se ehdottaisi aviottomien äitien olot
1668:   järjestettäviksi siten, että kunnat velvoitettaisiin aviottomat
1669:   lapset äiteineen sijoittamaan koteihin, joissa sekä omanarvon
1670:   tunto että myös heidän oman avun vaatimuksensa ja tar-
1671:   peensa kasvaa.
1672:          Minä en ole lausuntoani antanut sitä varten että rupei-
1673:   sin sen johdosta väittelemään. Väittelyä riittää tästä vaikka
1674:   kuinka paljon. Katson ettei väittely kuulu evästyskeskus-
1675:   teluun.
1676: 
1677:         Ed. l(äkikoski: Äsken luettu anomus tuntuu jotenkin
1678:   epämääräiseltä. Kuntia, - kaikkiako? nälkämaidenkin kitu-
1679:   via kuntiakin? - olisi velvoitettava perustamaan aviotio-
1680:   mille äideille ja heidän lapsilleen koteja, joissa he saavat va-
1681:   paan ylläpidon valtion kustannuksella. Sehän on aivan suuri,
1682:   aivan verraton etuoikeus! Sellainen muinaisessa Kreikassa
1683:   oli myönnetty ainoastaan valtion ansiokkaille miehille, jotka
1684:   olivat tehneet suuren palveluksen isänmaalle. Mikä on se
1685:   hyvä työ, josta näitä puheena olevia naisia on palkittava?
1686:   Sekö, että he ovat antaneet elämän yhdelle tai useammalle
1687:   lapselle? Mutta silloin avioliitossa elävillä naisilla pitäisi
1688:   myös olla oikeus vaatia ylläpitoa valtion tai kunnan kustan-
1689:   nuksella. Sellaista etuoikeutta ei yhteiskunta kuitenkaan
1690:   voi myöntää, sillä on olemassa muutamia velvollisuuksia,
1691: • joista ihmisiä ei voi vapauttaa, ja sellaisiin velvollisuuksiin
1692:   kuuluu vanhempien velvollisuus pitää huolta lapsistaan. · Se
1693:   on niitä luonnollisia ihmisvelvollisuuksia, jotka ovat erotta-
1694:   mattomassa yhteydessä isyyden ja äitiyden kanssa ja pai-
1695:   navat tähän suhteeseen sen vakavan vastuunalaisuuden lei-
1696:   man, joka ihmisiä kasvattaa ja opettaa heille itsensäkieltä-
1697:   misen suurta taitoa.
1698:         Minä tiedän kyllä, että anomuksentekijät eivät oikeas-
1699:   taan ole tarkoittaneet näitä koteja p a 1k k i o k s i aviotto-
1700:  474                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
1701: 
1702: 
1703:   mille äideille, vaan että tarkoituksena on aviottomien lasten
1704:   aseman parantaminen ja myöskin äitien kasvatus vastuun-
1705:   alaisuuteen, kuten anomuksessa sanotaan. Mutta vaikea on
1706:   käsittää, kuinka äitiä voidaan kasvattaa vastuunalaisuuteen
1707: , sillä, että hänen hartiailtaan kokonaan nostetaan toimentu-
1708: , lon taistelun taakka, joka on omiansa vastuunalaisuutta kas-
1709:   vattamaan. Eihän suinkaan voi luulla, että vastuunalai-
1710:   suutta kasvatetaan ihmisessä kauniilla sanoilla, ja hemmot-
1711:   telulla.
1712:          Aviottomain lasten aseman parantaminen on tehtävä,
1713:   joka meidän täytyy ottaa vakavalta kannalta. Näille lap-
1714:   sille on vuosisatojen kuluessa tehty veristä vääryyttä, joka
1715:   raskaana painaa yhteiskuntaa. Kansamme omatunto alkaa-
1716:   kin tässä asiassa olla hereillä. Esim. viime talven kuluessa,
1717:   kun tapasin ihmisiä paljon eri osista maata, tapahtui tuon
1718:   tuostakin että tuli luokseni joku vaimo, joskus mies, joka va-
1719:   kavasti pani sydämelleni että niiden naisten, jotka tulevat
1720:   Suomen uuteen eduskuntaan, tulisi erittäin ottaa asiakseen
1721:   aviottomien lasten aseman parantaminen.            Nais-edusta-
1722:   jamme näkyvätkin tässä kohden käsittäneen velvollisuu-
1723:   tensa. Aivan kuin äänettämän sopimuksen johdosta on tässä
1724:   eduskunnassa eri ryhmistä naisten taholta tullut anomuk-
1725:   sia aviottomain lasten aseman parantamiseksi. Näissä ano-
1726:   muksissa on voimakkain sanoin kuvattu sitä vääryyttä,
1727:   jota köyhyys, hoidon ja kasvatuksen puute tuottaa näille
1728:   turvattomille. Mutta kaikista vääryyksistä huutavin, oi-
1729:   kein vääryyksien vääryys on mielestäni se, ettei lapsella
1730:   ole isää. Ajatelkaamme, mitä lapsi kärsii joka kerta, kun
1731:   joku tovereista tai muu joko tietämättömyyttään tai ilkeyt-
1732:   tään kysyy: ,kuka on sinun isäsi" tai ,vieläkö isäsi on elos-
1733:   sa?" Isättömyyden, turvattomuuden tuottamasta häpeästä
1734:   katkeroittuu joka vuosi tuhansien lasten elämä meidän maas-
1735:   samme. Kun aviottomain lasten asemaa ruvetaan paranta-
1736:   maan, niin t ä s t ä, juuri tästä on parannus alettava: lap-
1737:   selle on etsittävä isä ja isä on yhdessä äidin kanssa vel-
1738:   votettava huolehtimaan lapsen elättärnisestä ja kasvatta-
1739:   misesta.
1740:          Tästä velvollisuudesta ei yhteiskunnalla ole oikeutta
1741:   vänhempia vapauttaa. Missä apu on tarpeen, siellä yhteis-
1742:   kunta antakoon saman avun kuin se samanlaisissa hellittä-
1743:   vissä oloissa antaa avioliitossa eläville vanhemmille, mutta
1744:   ei mitään etuoikeutta aviottomille isille ja äideille. Tärkein
1745:   syy, minkätähden minä vastustan edustaja Pärssisen ano-
1746:   maa kotien perustamista, onkin juuri se, että tällä tavalla
1747:   yhteiskunta tulisi vapauttaneeksi kevytmieliset isät ja äidit
1748:               An. n:o 82 kodeista aviottomia äitejä varten.     475
1749: 
1750: siitä velvollisuudesta, joka luonnon järjestyksen ja siveyden
1751: lain vaatimusten mukaan ehdottomasti kuuluu vanhemmille,
1752: ja sillä tavalla vanhemmat jäisivät vaille sitä kasvatusta,
1753: joka on välttämätön isälle ja äidille, jos he mielivät kasvat-
1754: taa lapsistaan vastuunalaisuutta tuntevia ihmisiä. Panta-
1755: koon molempain vanhempain, molempien aviottomain van-
1756: hempain hartioille vanhempain velvollisuudet, jotta he nii-
1757: den avulla voivat nousta alennustilastaan ja sovittaa sen
1758: mitä rikkoneet ovat.
1759:        r:n kuullut, mihin valiokuntaan tämä anomus ehdotet-
1760: tiin !jätettäväksi, mutta mikä valiokunta sitä käsitteleekin,. niin
1761: toivoisin että tämä asia asetettaisiin kaikkien kiireellisim-
1762: pien joukkoon. Nämä anomukset, joita on tehty aviottomain
1763: lasten aseman parantamiseksi, ovat niin läheisessä yhtey-
1764: dessä toisiinsa, että ne minusta kuuluisivat saman valiokun-
1765: nan käsiteltäviksi, mutta koska en tiedä, käykö se laatuun,
1766: niin en voi siinä kohden mitään ehdottaa.
1767:        Muuten, mitä tulee toimenpiteisiin aviottomain lasten
1768: aseman parantamiseksi ja myös äitien kasvattamiseksi, niin
1769: tahtoisin yhtyä näissä kysymyksissä siihen lausuntoon, rp.in~
1770: kä edustaja Kares on täällä esittänyt.
1771:       Ed. Gripenberg: En löydä edustaja Pärssisen ano-
1772: muksessa niitä sanoja, jotka kaikkialla ovat nykyisen aviot-
1773: tomia lapsia koskevan lakisäädännön perusteena: vanhem-
1774: pien vastuunalaisuus. Ymmärrän hyvin ne syyt, jotka ovat
1775: antaneet allekirjoittaneille aihetta jättää tämän anomuksen,
1776: mutta epäilen suuresti, saavutetaanko heidän ehdottamien-
1777: sa kotien kautta tuota päämäärää, aviottomain naisten ke-
1778: hittymistä itseauttamiseen ja itsekunnioittamiseen. Tällai-
1779: nen niin sanottu virallinen laitos oli, kuten tunnettu, ennen-
1780: muinoin Ranskassa yhteydessä Notre Dame kirkon kanssa
1781: mutta se johti niin suuriin siveellisiin väärinkäytöksiin, että
1782: se täytyi lakkauttaa. Vaivaishoitokongressissa Tukholmas-
1783: sa viime syksynä ehdotettiin kyllä tämänkaltaisten kotien
1784: perustamista, mutta ainoastaan yksityisten ja yhdistysten
1785: alotteesta ja heidän johtamanaan. Näissä kodeissa, joille
1786: voisi antaa valtion ja kunnan apua, kasvatettaisiin asuk-
1787: kaita niin, että he tulisivat käsittämään sitä siveellistä vel-
1788: kaa, joka heidän on suoritettava lapsilleen ja kun he astuvat
1789: ulos kodista, hankittaisiin heille työtä, jolla voivat elättää it-
1790: sensä ja ottaa osaa lapsen elatukseen, ellei isä ole saatu pa-
1791: koitetuksi maksamaan. Tämä on aivan ,toinen periaate kuin
1792: se, joka ilmenee edustaja Pärssisen anomuksessa.
1793:       Pyydän lopuksi saada muistuttaa että, jos tässä ano-
1794: 476             Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
1795:       ----------------
1796: 
1797: muksessa lausuttu ehdotus pannaan toimeen, tulisi kuntien
1798: kustannuksella elätettäväksi aluksi ainakin 12,000 henkeä
1799: vuodessa, mutta tietysti tämä lukumäärä nousisi nopeasti,
1800: kun tieto leviäisi siitä, että aviottomista äideistä ja heidän
1801: lapsistaan pidetään parempaa huolta kuin aviovaimoista ja
1802: heidän lapsistaan.
1803:       :Ed. Helkiö: Yhteiskunnassamme yhä paheneva siveet-
1804: tömyyden mätähaava on yksi niitä epäkohtia, jotka minun
1805: käsitykseni mukaan enemmän kuin mitkään muut saattavat
1806: loukata oikeudentuntoisen sekä naisen että miehen sydäntä.
1807: En saata muuta kun iloita siitä, että se uusi aines, joka omaa
1808: ei ainoastaan järkeä vaan myö_s sydäntä, on nämät anomuk-
1809: set täällä tehnyt. Jos nämä anomusehdotukset, niinkuin us-
1810: kon, johtavat sellaiseen tulokseen, että jollain tapaa voi-
1811: daan panna salpa siveettömyyden vyörymiselle yli yhteis-
1812: kuntamme, niin minä luulen, että olemme onnellisia. M.inä
1813: en kykene ratkaisemaan, mikä muoto ja korjaus tässä olisi
1814: paras. Odotan ja toivon, että valiokunta ottaisi syvällisesti
1815: ja perinpohjaisesti tämän asian tutkiakseen.
1816:        Syvimmin minua on aina loukannut tässä kysymyk-
1817: sessä se, että rikoskumppaneista - jos niin saan sanoa -
1818: se, joka pitää itseänsä suurella itsetuntoisuudella, etten sa-
1819: noisi ylpeydellä vahvempana sukupuolena ja määräävänä
1820: yhteiskunnassa, rikottuaan siveellisyyden lakeja, aina tah-
1821: toisi kulkea aivan vapaana kaikesta edesvastuusta, ja hei-
1822: kompi sitävastoin saa tuntea ja kantaa kaikki seuraukset,
1823: mitä siveettömyydestä johtuu. Sentähden tässä asiassa on
1824: kauan odotettu apua, ja oli luonnollistakin että se tuli täällä
1825: esille naisedustajain puolelta.
1826:       Puhemies: On vielä 9 puheenvuoroa käyttämättä, ja
1827: lienee parasta keskeyttää istunto nyt kahdeksi tunniksi ja
1828: kokoontua jälleen klo 6.
1829:       Istunto keskeytettiin klo 3,48 i. p.
1830: 
1831:       Kun kello 6 i. p. jälleen oli kokoonnuttu,
1832:        tarkistettiin ensin pöytäkirjanotteita eduskunnan edel-
1833: lisistä istunnoista.
1834:      An. ehd. n :o 82 keskustelua iatkettaessa saivat pu-
1835: heenvuoron:
1836:               An. n:o 82 kodeista aviottomia äitejä varten.   477
1837: 
1838: 
1839:        Ed. Vuorimaa: Minun täytyy tunnustaa, etten minä
1840: kaikissa kohdissa voi yhtyä edustaja Pärssisen muuten
1841: ihmisystävälliseen ehdotukseen. Siinä huokuu nimittäin toi-
1842: sessa osassa maailmankatsomuskanta, joka ei ole yhtäpitävä
1843: kristillisen siveyskäsitteen kanssa. Mutta siinä kohdassa,
1844:  jossa vaaditaan, että lasten pitää olla yhdistettynä äitien
1845: kanssa, ja ettei heitä saa äidistä eroittaa, siinä on kohta, jota
1846: jokaisen täytyy lämpimästi kannattaa. Mitä käytännöllisiin
1847: ehdotuksiin tulee, en myöskään voi yhtyä siihen kohtaan,
1848: jossa vaaditaan, että valtion kustannuksella kuntiin laitet-
1849: taisiin jonkunlaisia hoitohuoneita, joissa aviottomia lapsen-
1850: synnyttäjiä elätettäisiin, jo siitä syystä, että tämmöisiä yri-
1851: tyksiä on kyllä humanistisessa tarkoituksessa tehty useis-
1852: sakin maissa, esimerkiksi Skotlannissa, mutta pian on huo-
1853: mattu, että laitokset eivät ensinkään vastaa tarkoitustaan.
1854: Ne ovat päinvastoin vaikuttaneet aivan toista, kuin mitä
1855: on tarkoitettu ja niitä on täytynyt sentähden lakkauttaa,
1856: kun ne ensin kansan suussa ovat saaneet melkein saman-
1857: laisen merkityksen ja kun elämä niissä on muodostunut mel-
1858: kein samanlaiseksi kuin paikoissa. joita meidän maassamme
1859: tunnetaan porttolain nimellä. Mutta kuitenkin on tässä eh-
1860: dotuksessa niin paljon hyvää ja niin mieleen pantavia asioita,
1861: että minun täytyy ehdottaa, että tämä asia valiokunnassa
1862: asetetaan perinpohjaisen tarkastuksen alaiseksi.
1863:        Mitä viimein tulee siihen, että edustaja- on ehdottanut
1864: ehdotuksensa lähetettäväksi lakivaliokuntaan, niin on selvää,
1865: että tämä asia ei sinne kuulu. Pyydän sentähden puolestani
1866: esittää, että se lähetettäisiin siihen valiokuntaan, johon täm-
1867: möiset asiat muillakin valtiopäivillä ovat lähetetyt, nimit-
1868: täin anomusvaliokuntaan.
1869:        Ed. Pärssinen: Minun täytyy tunnustaa, että mieles-
1870: täni henkii syvä ristiriita puhujain puheissa, jotka toiselta
1871: puolen ovat lämpimästi kannattavinaan sitä, että yhteiskunta
1872: ojentaa aviottomille äideille auttavan kätensä, mutta toiselta
1873: puolen hyökkäävät ankarasti täällä tehdyn ehdotuksen kimp-
1874: puun, esittämättä kuitenkaan mitään sellaista, joka olisi to-
1875: dellakin näille aviottomille äideille sellainen ojentava käsi,
1876: mitä he tarvitsevat, nimittäin apu sellainen, joka heidät
1877: taloudellisesti pelastaisi. Kummastelen tätä ristiriitaa enkä
1878: saata olla sitä merkitsemättä. Sitä paitsi henkii useain pu-
1879: hujain lausunnoista sellainen ajatus, että todellakin aviot-
1880: tomat äidit olisivat siveettömiä olentoja, joitakin sellaisia,
1881: jotka olisvat erikoisena siveettömänä luokkana pidettävät
1882: ja siis sellaisia, että heitä täytyisi ruveta toisella tapaa koh-
1883: 478                  Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
1884: 
1885: 
1886:  telemaan kuin yleensä sellaisia henkilöitä, jotka ovat avun
1887:  tarpeessa.
1888:        Pyytäisin valaista hieman käsitystäni siitä, minkä
1889:  verran voi syyttää tällaista aviotonta äitiä siveettömyy-
1890:  destä. Tällainen äiti on tavallisesti kotoisin alaluokasta,
1891:  köyhälistön kerroksista. Hän on kasvanut sellaisessa ko-
1892:  dissa, jossa hän on aina saanut tehdä tuttavuutta köyhyy-
1893:  den ja puutteen kanssa. Hän on saanut nähdä sekä hengen
1894:  että ruumiin nälkää, hänen on täytynyt kokea vilua ja kyl-
1895:  myyttä, hänellä on ollut sangen vähän sellaisia kohottavia~
1896:  hyviä vaikuttimia, jotka olisivat hänessä herättäneet itse-
1897:  tuntoa. Tässä suhteessa hän siis on aivan toisenlaisessa
1898:  asemassa kuin ne, jotka ovat kotoisin onnellisista kodeista.
1899:  Kun tällainen köyhä tyttö 9-10 vuotiaana lähetetään palve-
1900:  lukseen, niin muuttuu hänen asemansa vielä surkeammaksi.
1901:  Sinä aikana, jolloin hän olisi oikeutettu saamaan kasvatusta,
1902:  kouluopetusta, hänen täytyy mennä vieraan luokse orjana
1903:  raatamaan, vieraan, joka tavallisimmasti pitää häntä vaan
1904:  esineenä, käskyn alaisena, ja katselee häntä vain oman hyö-
1905:  tynsä kannalta. Kun sitten tällainen köyhä tyttö, joka ei ole
1906:  saanut, voi sanoa useassa tapauksessa, minkäänlaista kas-
1907:  vatusta, joka on kokenut pelkkää kovuutta, kun hän sitten
1908: tulee vähän vanhemmaksi, niin häntä kohtaa viettelijä joka
1909:  askeleella. Tulee muistaa, etteivät vieHeliiät lähesty varak-
1910: kaiden kansanluokkien tyttäriä, sillä näillä tyttärillä on ko-
1911:  din turva, niillä on isä ja äiti, sukulaisia, seurapiirit, jotka as-
1912: tuvat tyttöä puolustamaan, jos joku rohkenisi ruveta häntä
1913: viettelemään. Kuka puolustaa tätä köyhää palvelustyttöä
1914: tai tehtaan tyttöä, jos häntä viettelijä lähestyy, kuka on
1915: ojentamassa auttavan käden, kuka neuvomassa hänelle,
1916: mitä merkitsee sellainen suhde miehen ja naisen välillä, joka
1917: on tässä kysymykessä, kuka on hänelle kylvämässä käsi-
1918: tystä siitä, mikä on siveellistä, mihin on siveellisessä suh-
1919: teessa pyrittävä. Häneltä siis puuttuu käsityksiä, häneltä
1920: puuttuu kasvatusta, on tykkänään laiminlyöty näiden tieto-
1921: jen antaminen hänelle. Täytyy siis myöntää, että tässä ti-
1922: lassa oleva tyttö on helpommin vieteltävissä kuin joku toi-
1923: nen. Ketä kohtaan hän rikkoo silloin, kun hän on joutunut
1924: tällaiseen viettelykseen? On tahdottu tässä tulkita asiaa
1925: niin, että hän rikkoo yhteiskuntaa kohtaan.          Minun käsit-
1926: tääkseni hän ei riko yhteiskuntaa kohtaan niin suuresti kuin
1927: itseänsä kohtaan. Hän nimittäin luo yhteiskunnalle olennon,
1928: josta yhteiskunnan tulisi olla kiitollinen. Onhan monta ker-
1929: taa, kun on puhuttu esimerkiksi siitä, että miehet ovat ase-
1930: velvollisia ja naiset eivät ole, puolustettu naisten vapau-
1931:       An. n:o 82 kodeista aviottomia äitejä varten 479
1932: --------------------------
1933: 
1934:  tusta asevelvollisuudesta juuri sillä, että äiteys jo on sellai-
1935: nen suuri asevelvollisuus, jonka nojalla kannattaa päästä
1936: asevelvollisuudesta vapaaksi. Minä siis rohkenen väittää.
1937: että yhteiskunta ei saa asettua syyttämään sellaista, joka on
1938: tuonut tälle yhteiskunnalle uuden olennon. Toinen asia on
1939: se että hän on rikkonut itseänsä kohtaan. Millä tavoin hän
1940: on rikkonut? Siten että hän ei ole käsittänyt, mitä naisen
1941: tulee vaatia tällaisessa tapauksessa mieheltä. Hän ei ole
1942: käsittänyt sitä, kuinka nainen tulee syvästi loukatuksi, sil-
1943: loin kun mies jättää hitnet tällaisena, pettää hänet ja sen lap-
1944: sen, joka on heidän yhteisensä. Siis minä käsitän, että täl-
1945: lainen nainen kärsii äärettömän paljon, hän kärsii syvästi
1946: siitä, että hän ei ole ollut tarpeeksi kehittynyt voidaksensa
1947: välttää tällä tapaa rikkomasta itseään kohtaan. Ja tällai-
1948: sena hän on käsiteltävä paljoa suuremmalla säälillä kuin
1949: sellainen, joka on ollut niin paljon kehittyneempi, että ei ole
1950: rikkonut tällä tavoin itseänsä kohtaan .
1951:        .Etupäässä siis taloudellinen järjestelmä, joka asettaa
1952: suuren joukon naisia köyhyyteen, on syynä siihen, että nä-
1953: mä taloudellisesti huonoissa oloissa olevat tytöt joutuvat täl-
1954: laiseen ikävään asemaan, joutuvat tällaisia kovia yksinäis-
1955: ten äitien kärsimyksiä kantamaan, taloudellinen järjestelmä
1956: toisistakin syistä, kun nimittäin se, asettaen taloudellisia es-
1957: teitä, tekee yhä hankalammaksi avioliiton rakentamisen.
1958: M~nä en siis tahdo väittää, että ei saattaisi olla näissä ta-
1959: pauksissa monta kertaa sellaistakin, mikä suorastaan voisi
1960: olla siveetöntä, mutta tahdon väittää, että ei aina näin ole
1961: ja että nainen näin menetellessään eritoten rikkoo itseänsä
1962: kohtaan.
1963:        Mutta minun mielestäni ei ole paikallaan näistä naisista
1964: puhuttaessa heittää heitä yksin syytetyn penkille, kun si-
1965: veettömyys esiintyy sangen lukuisissa muissakin muo-
1966: doissa. Kun tahdotaan aviottomia äitejä yksin pitää siveet-
1967: töminä, niin silloin tahdotaan antaa puhtauden todistus kai-
1968: kille niille, jotka ovat muulla tavalla äideiksi tulleet, tahdo-
1969: taan julistaa heidät siveellisiksi ja asettaa heidät yläpuolelle
1970: näitä. Täytyy päästä vallalle se käsitys, että tällainen suh-
1971: de miehen ja naisen välillä on yhtä huono, olkoonpa se
1972: vaikka laillinen, olkoonpa siviiliavioliiton tai kirkollisen
1973: avioliiton muodossa, jos siinä vaikuttimena on ollut jotain
1974: muuta kuin rakkaus ja luontainen sopusointu ynnä muut sel-
1975: laiset seikat, joiden tulisi olla ainoana tekijänä. Nyt kuiten-
1976: kin on seikka sellainen, että taloudelliset vaikuttimet ovat
1977: päätekijöinä ja siten avioliitto on muodostunut kaupaksi, ja
1978: minun käsittääkseni on hyvin huonoa sellainen siveellisyys,
1979: 480                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
1980: 
1981: 
1982:  sellainen moraali, että kerta kaikkiaan julistetaan siveelli-
1983:  siksi yleensä lailliset avioliitot eikä ulotuteta arvostelua
1984:  myöskin niiden alalle ja lausuta niistä myöskin tuomiota, sil-
1985:  loin kuin nämä ovat luodut hyödyn tai jonkun muun alhai-
1986:  sen vaikuttimen nojalla.
1987:         En siis ollenkaan ota vastaan sitä hyökkäystä, joka
1988:  täällä on tehty että tahtoisin löyhentää siveellisyyskäsitteitä.
1989:  En lainkaan! Minä tahdon, että siveellisyyskäsite täytyy
1990:  lujittaa, täytyy ulotuttaa siveellisyys myöskin avioliittoon,
1991:  lailliseenkin, ja vaatia sitä sieltäkin.
1992:         On tapauksia että jonkun ylhäisen miehen vaimo tie-
1993:  tää miehestään paljon huonoja ja likaisia asioita ja on siitä
1994:  huolimatta tämän puolisona. Tällainen myös on siveettö-
1995:  myyttä, ja vielä kuriempaa ja kehnompaa on, että tällai-
1996:  nen vaimo, joka tietää itse olevansa siveettömän miehen
1997:  puoliso, asettuu sitte tuota köyhää naista yli olkainsa katse-
1998:  lemaan. Pyydän tämän yhteydessä kertoa pienen esimer-
1999:  kin, mikä todistaa, kuinka varovasti on näillä aloilla
2000:  liikuttava.     Eräässä Suomen kaupungissa oli siveelli-
2001:  syysseura.        Tämä      siveellisyysseura otti huostaansa
2002:  sellaisia tyttöjä, jotka olivat joutuneet tässä puheena
2003:  olevaan tilaan.        Tässä puheenalaisessa siveellisyys-
2004:  seurassa oli jäsenenä eräs kaupungin kunnianarvoisa
2005:  vanhus, vanha, hieno herrasmies ja sen seuran puheen-
2006:  johtajana oli tämän herrasmiehen läheinen sukulainen.
2007: Nyt oli otettu hoidokkaaksi eräs palvelijatar, joka oli tullut
2008:  lapsen äidiksi. Eräässä tämän siveellisyysseuran kokouk-
2009: sessa, jossa kysymyksessä oleva vanha herrakin oli, sattui
2010: sitte niin, että tyttöä aivan odottamatta vaadittiin tilille
2011: siitä, kuka on lapsen isä. Silloin nähtiin tuon vanhan har-
2012: maahapsisen ukon kalpenevan ja hän poistui huoneesta. Sil-
2013: loin tyttö ojensi sormensa ovelle ja sanoi: se on hän, joka
2014: poistui. Tämä tapaus on tosi. Jokainen voi käsittää, kuinka
2015: noloksi kokouksen loppu tuli.
2016:         Kun siis lähdetään käsittelemään tätä asiaa, niin on to-
2017: dellakin syytä heittää pois sellainen tekopyhyyden kaapu,
2018: että tahdotaan nämä naiset lukea erityisesti huonojen jouk-
2019: koon, joita kammotaan samaan laitokseen kuin orpoja ja tur-
2020: vattomia jättää, pelosta, että he turmelisivat nämä pieno-
2021: kaiset. Minä päinvastoin uskon, että ne. jotka ensi kerran
2022: ovat sortuneet, ovat vielä sellaisia, että heistä juuri tällai-
2023: sissa laitoksissa, missä he tulevat pienten lasten kanssa te-
2024: kemisiin, missä he saavat hyvää kasvatuksellista ohjausta ja
2025: hienoa hoitoa, helpommin poistuu se kevytmielisyyden itu.
2026: joka heissä mahdollisesti on ollut, kuin jossakin ulkona elä-
2027:               An. n:o 82 kodeista aviottomia äitejä varten.   481
2028: 
2029: 
2030: mässä, missä· ei samanlainen kasvatusopillinen ohjaava johto
2031: ole heitä seuraamassa.
2032:        Täällä on moitittu, että tällaisten kotien kautta saatet-
2033: taisiin nämä naiset erikoisasemaan, että niille tapahtuisi liian
2034: suuri hyvyys. Minä käsitän, että juuri se seikka, että he
2035: ovat tällaiseen tilaan joutuneet, todistaa yhteiskunnan lyö-
2036: neen laimin velvollisuutensa heitä kohtaan, ja minusta ei
2037: ole liikaa, jos tätä laiminlyöntiä koetetaan erityisesti peräs-
2038: täpäin korjata. Sitä paitsi ei suinkaan niitten, jotka pelkää-
2039: vät, että näille naisille tulisi parempi olo kuin muille, ole
2040: syytä tällä perustuksella uudistusta vastustaa. Päinvastoin
2041: minä olisin odottanut, että he olisivat ehdottaneet nämä lai-
2042: tokset laajennettaviksi niin, että sellaiseen tilaan joutuneet
2043: köyhät äidit, niinkuin esim. lesket, joilla ei ole lapselleen
2044: elättäjää, olisivat niihin päässeet. Minä en käsitä, mikä es-
2045: täisi suomasta sitä hyvyyttä, mikä näille naisille ehkä tulisi,
2046: myös muille ja tekemästä niin paljon lisäyksiä anomukseen,
2047: että myös toiset köyhät naiset pääsisivät samaan asemaan.
2048:        Täällä on edustaja Kares koettanut verhota kauniiseen
2049: muotoon sitä huonoa ajatusta, että tuota apua ruvettaisiin
2050: yksityisesti antamaan, lausumalla että tällainen laitos muka
2051: tulisi pakkolaitokseksi. Tämä edustaja Kareksen huomautus
2052: on muuten ristiriidassa sen lausujan mielipiteen kanssa, joka
2053: pelkäsi, että tämä laitos tulisi niin miellyttäväksi, että sinne
2054: kilvan riennettäisiin. Edustaja Kirves siis luulee että siitä tu-
2055: lisi pakkolaitos, toinen puhuja arvelee, että sinne kilvan
2056: riennettäisiin, kolmas vielä, että siitä tulisi huono paikka, joka
2057: olisi mätäpesä ympäristölle. Siis sangen erilaisia lausuntoja.
2058: Kun on tahdottu opetusta suoritettavaksi koulussa, niin eipä
2059: ole silloin peljätty sitä, että tullaan pakkolaitokseen, missä
2060: suunnitellun johdon muodossa annetaan kasvatusta. Minkä-
2061: tähden tässä pelätään pakkolaitosta, jos suunnitellun laitok-
2062: sen muodossa annetaan laiminlyödyille henkilöille kehitys-
2063: tä ja hoivaa. Mielestäni on siis tuo pelko aiheeton.
2064:        Minkätähden me puolestamme ja ainakin tämän ano-
2065: muksen allekirjoittajat pelkäämme yksityistä apua, on se,
2066: että tällaisesta yksityisestä avusta on saatu ikäviä koke-·
2067: muksia. Se on hyvin pieni apu, jos jonkun villatukon ja jau-
2068: holeiviskän muodossa köyhälle naiselle annetaan kotiin vä-
2069: hän leivän jatkoa. Hänen täytyy yhä edelleen asua noissa pie-
2070: nissä ahtaissa asunnoissansa, huonoissa olosuhteissa, missä
2071: ennenkin,ja tässä on hän'ellä helppo tilaisuus jälleen,.langeta".
2072: tulla jälleen vietellyksi, kun sen sijaan, jos hänet siirretään
2073: sellaiseen paikkaan, missä ympäristö vaikuttaa häneen ko-
2074: 482                Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
2075: 
2076: 
2077: hottavasti, hän siellä on paljon enemmän turvattu. Pois
2078: siis semmoinen vaivaisavun muotoon järjestetty auttaminen.
2079:       Sitte täällä on viitattu siihen, kuinka tarpeellista olisi
2080: näitä naisia lähettää kristillisiin koteihin. Seuraava väite,
2081: jonka nyt tässä sanon, ei tarvitse olla yksinään pätevä, vaan
2082: kuvaavana esimerkkinä tuon suhteen. Varmaankin moni
2083: täällä läsnäolijoista on sattunut lukemaan erään teoksen, ker-
2084: tomuksen langeuneen naisen elämästä. Siinä tämä tyttö,
2085: joka oli tullut 15 vuotiaana äidiksi, joutui kristilliseen pap-
2086: pilaan, ja hän sai täältä sellaisia vaikutuksia, että hän sieltä
2087: meni karaten kaupunkiin ja joutui sitte kadulle. Ja minkälai-
2088: sena nykyään n. s. kristillis-siveellinen maailmankatsomus
2089: esiintyy? Se esiintyy sellaisena, että kuten tässä olen monta
2090: kertaa alleviivannut, tällaista itseään kohtaan rikkonutta
2091: pidetään jonakin semmoisena erikoisolentona, että häntä
2092: aina pitkin silmin katsellaan. Kun se tällaisena esiintyy, niin
2093: minä rohkenen epäillä, että tuollainen nainen ei kristillisessä
2094: kodissa tunne itseänsä sellaiseksi olennoksi, jolle annetaan
2095: ihmisarvoa. tlän tulee siellä tuntemaan jonkinmoista arjan-
2096: tunnetta, tuntemaan olevansa jonkunlaisessa poikkeusase-
2097: massa. Tämä asema, mihin hänet siellä pannaan, ei miten-
2098: kään herätä hänessä sellaista itseluottamusta, rohkeutta,
2099: päättäväisyyttä, mielenlujuutta ja muita luonteenominaisuuk-
2100: sia, mitä hänen juuri tulisi saada, että hän voisi vastaiset
2101: viettelykset kestää.
2102:       Mitä tulee näitten köyhien lasten auttamiseen, niin
2103: tässä suhteessa on jo jonkun verran kokemusta. :Esimer-
2104: kiksi Viipurissa on jo kahdenlaisissa laitoksissa näitä lapsia
2105: autettu. Siellä on orpokoti ja on myöskin köyhiä lapsia ollut
2106: vaivaistalolla. Ja mitä minä olen ollut tilaisuudessa kuule-
2107: maan tästä kahdenlaisesta menettelystä,_ niin on orpoko-
2108: dista kuulunut hyvää, on kuulunut sitä, että orpokoti on jak-
2109: sanut vaikuttaa näihin lapsiin tarkoitustaan vastaavasti.
2110: Mutta vaivaistalon lapsista, joita on annettu kristillisiin ko-
2111: teihin, on tullut rikoksentekijöitä, niitä nuoria rikoksenteki-
2112: jöitä, joista tilasto tietää kertoa.
2113:       Sitä paitsi vielä edustaja Kares lausui, että tässä poh-
2114: justuksessa henkii syyttävä muoto yhteiskuntaa kohtaan.
2115: Totta kyllä, mutta voiko kukaan kieltää, että on päteviä to-
2116: disteita siitä, että juuri tämä erikoisasema ja se kylmyys,
2117: jolla yhteiskunta näitä äitejä kohtelee, on saattanut heidät
2118: surkeihin tekoihin. :Eikö ole tarpeeksi paljo kuultu lapsen-
2119: murhista ja muista kamalista asioista, vieläkö yhteiskunnan
2120: pitää entisellä tavalla noita äitejä kohdella, että lapsenmur-
2121: hat ja muut hirmutyöt jatkuisivat? Täällä on joku sanonut,
2122:              An. n:o 82 kodeista aviottomia äitejä varten.   483
2123: 
2124: että jos nämä kodit tulisivat yksityisten yhdistyksien yllä-
2125: pitämiksi, ne otaksuttavasti paremmin suorittaisivat teh-
2126: tävänsä. Senvuoksi on tässä esitetty näitä koteja valtion ja
2127: kuntien, siis yhteiskunnan omiksi, ~ttä tuollaiset yksityiset
2128: kodit ovat aina jonkun vissin yksityisen, enemmän tai vä-
2129: hemmän yksipuolisen ajatussuunnan leimaamia ja ne eivät
2130: voi mitenkään nauttia sellaista luottamusta kuin ne laitokset,
2131: jotka ovat yhteiskunnan luomia ja sen valvonnan alaisia.
2132:       Täällä on tänään esitetty anomuksia aviottomain las-
2133: ten oikeudellisen aseman turvaamisesta. Ne ovat hyvät,
2134: ne ovat paikallaan, mutta ei riitä se, että aviottomain las-
2135: ten asema ainoastaan tätä tietä koetetaan parantaa. Yhä
2136: jäävät aviottomat lapset turvattomiksi, se on kieltämätön
2137: tosiasia. :En epäile sitä, etteivät kaikki tässä, vaikkakin
2138: eri käsitteiden kautta, tahtoisi pyrkiä siihen, että siveelli-
2139: syysihanteet säilyisivät ja että siis kansamme kasvaisi si-
2140: veellisyyteen. Koska tähän pyrimme, huolimatta siitä, että
2141: niin jyrkästi vastakkaisella kannalla olemme, niin kai mei-
2142: dän kaikkien täytyy myöntää, että korkeampi on yleväm-
2143: pää, mutta samalla täytyy meidän myöntää, että mikä on
2144: aineellista, se on välttämättömämpää. Siis ylevämpiä ovat
2145: siveysihanteet, mutta mikä on aineellista, se on välttämät-
2146: tömämpää.       Taloudellisen avun täytyy käydä edellä, ja
2147: tämä meidän anomusehdotuksemme tarkoittaa juuri sem-
2148: moista taloudellista apua, siis sitä välttämättömintä, sen
2149: paremman edellyttäjänä. Jos todellakin tässä näin kipeässä
2150: asiassa asetutaan vastustamaan parannuksen aikaansaa-
2151: mista, niin se on. laiminlyöminen, ja laiminlyöminen laatuaan
2152: sangen paha. Meidän tulee tätä asiaa arvostellessamme
2153: muistaa, että pahempi on tehdä väärin kuin kärsiä vääryyttä.
2154:       :Ed. Tokoi: Tämä rouva Pärssisen ynnä muiden ano-
2155: musehdotus näyttää tulleen jonkunlaiseksi loukkauskiveksi.
2156: Minusta täällä edelläpuolenpäivää käsiteltiin hiukan väärin
2157: tätä anomusehdotusta, sillä se tahdottiin kytkeä yhteen kaik-
2158: kien aviottomien lasten aseman kanssa. Täällä tehtiin ennen
2159: tätä anomusta pari aivan oikeaa anomusta aviottomien lasten
2160: aseman parantamiseksi, joissa on viitattu eritoten siihen,
2161: että yhteiskunnan velvollisuus on koettaa hankkia aviotto-
2162: mille lapsille isä. Se on aivan oikein, mutta rouva Pärs-
2163: sisen anomusehdotus oli tarkoitettu etu__päässä niitä aviotto-
2164: mia lapsia ja äitejä varten, joille kaikista ponnistuksista
2165: huolimatta ei voi löytää isää.
2166:       Täällä edustaja Kares tahtoi väittää, että tällaiset epä-
2167: kohdat syntyvät siveellisistä eikä taloudellisista syistä.
2168: 484                Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
2169: 
2170: 
2171: Rouva Pärssinen puhui siitä riittäv_ästi. Minun tuski~ ta~­
2172: vitsee siihen kajota, että taloudelliset syyt ovat vaikuttl-
2173: mina epäsiveellisyyteen ja olletikin aviottomain lasten maa-
2174: ilmaan syntymiseen. Siitä on todistuksena se seikka, että
2175: suuri osa aviottomista lapsista syntyy niiden seassa, jotka
2176: ovat kaikkea taloudellista toimeentuloa vailla. Ei suinkaan
2177: voitane sanoa, että heillä olisi ollut intohimot kehittyneet
2178: toiseen suuntaan kuin korkeammalla taloudellisella asteella
2179: olevissa yhteiskuntaluokissa. Täällä, ihmeellistä kyllä, niin
2180: lämminsydäminen edustaja kuin neiti Käkikoski on eritoten
2181: koettanut hankkia isää kaikille aviottomille lapsille. Mutta
2182: sitte on jäänyt aivan kysymysmerkiksi, mitä tehdään niit-
2183: ten lasten kanssa, joille ei ole onnistuttu löytämään isää.
2184: Minusta ovat ne sittenkin lapsia, ja yhteiskunnan velvollisuus
2185: on aivan yhtä hyvällä syyllä ottaa osaa niittenkin kasvat-
2186: tamiseen, sellaistenkin äitien toimeen tulon ja aseman kor-
2187: jaamiseen, joitten lapsille ei ole löydetty isää. Täytynee
2188: tunnustaa, että kaikista ponnistuksista huolimatta, olletikin
2189: kaupunkipaikoissa.• ja ihan varmaan tässäkin kylässä, löytyy
2190: isää vailla olevia lapsia. Mitä niille tehdään? Potkitaan
2191: pois yhteiskunnasta ne, joille ei ole löydetty isää. Edustaja
2192: Käkikoski sanoi vielä, että ei voida vastuunalaisuudentun-
2193: netta kehittää hemmottelemaHa eikä kauniilla sanoilla, siis
2194: joillakin kai päinvastaisilla keinoilla. Tietysti sillä keinolla,
2195: että niitä yhä kuristetaan, niille keksitään toimenpiteitä, jotka
2196: ovat omiaan niitä vielä ·enemmän koettelemukseen asetta-
2197: maan, siis kuritushuoneita lisää, se kai johtanee siihen
2198: tulokseen. Minä en tiedä sanoa, kumpi olisi paremp.i, täl-
2199: laiset kasvatuslaitokset, vaiko kristilliset kodit, kuten täällä
2200: on sanottu, jos niitä olisi? Sen vaan tiedän, että joka tapauk-
2201: sessa yhteiskunnan velvollisuus on kiinnittää huomiota myös
2202: tähän kohtaan, silloin kun se kerran kiinnittää huomiota
2203: niihin aviottomiin lapsiin ja niihinkin äiteihin, joille ehkä isä
2204: voidaan löytää.
2205:        En tahdo keskustelua jatkaa, vaan toivon, että asian-
2206: omainen valiokunta ottaa tämän asian harkittavakseen ja
2207: oikein sydämen asiakseen.
2208:       Ed. Vemmelpuu: Aviottomain lasten äideistä on osa
2209: ja varsinkin useimmat niistä, jotka tarvitsevat yhteiskunnan
2210: apua, surkuteltavassa siveellisessä rappiotilassa.      Laitos,
2211: johon koottaisiin nämä äidit lapsineen, olisi minusta nähden
2212: tarkoitustaan vastaamaton kasvatuslaitos.       Millä voimalla
2213: noihin kasvatuslaitoksiin voitaisiin saada puhdasta, siveel-
2214: listä ja kristillismielistä henkeä, jotta ne _tpdella kasvatta-
2215:              An. n:o 28 kodeista aviottomia äitejä varten.        485
2216: 
2217: 
2218: vasti vaikuttaisivat jäseniinsä? Luulen, etteivät tänlaisten
2219: turvakotien hoitajat ja johtajattaret yksin voisi sitä tehdä.
2220: Monet vaivaistalojen hoitajattaret tietävät kertoa, minä suu-
2221: rena, voimattomana vastuksena pari kolmekin siveettömyy-
2222: teen vajonnutta naista voi köyhäinkodissa olla. Mitä sitte,
2223: kun näitä joukottain tulisi saman talon asukkaiksi. Saatet-
2224: takoon heitä tavalla tai toisella hyvien kotien kasvatuksen
2225: alaisiksi, niin luulisin heille itselleen ja koko yhteiskunnalle
2226: siitä olevan parempaa hyötyä. Perustettakoon, missä ei voi-
2227: da muulla tavalla asiaa järjestää, isättömille lapsille kasvatus-
2228: laitoksia, missä he saavat nauttia sivistyneitten, jalomie-
2229: listen hoitajien opetusta ja kasvatusta; mutta siveettömyy-
2230: dessä elävä nainen, olkoonpa sitte vaikkapa lapsen oma äiti,
2231: on minusta kykenemätön kasvatustyöhön.             Samaten kun
2232: luulen, että köyhäin kotien nuoremmista jäsenistä tulee mai-
2233: nitun laitoksen vastaisia jäseniä, samaten luulen myöskin,
2234: että anomuksessa ehdotetuissa laitoksissa kasvatetuista ty-
2235: töistä tulisi ennemmin tai myöhemmin naisia, jotka noudat-
2236: taisivat äitien esimerkkiä ja siis vastaisuudessakin tulisivat
2237: samojen laitosten asukkaiksi.
2238:         .En luule, en ainakaan minä ole kuullut, vaikka olen
2239: koko päivän täällä ollut, että kukaan puhujista olisi millään
2240: tavalla tahtonut lausunnoissaan sortaa langenneita naisia .
2241: .En ole myöskään kuullut yhtään ainoata puhetta, jossa olisi
2242: tahdottu jollakin tavalla halventaa isättömiä lapsia, vaan
2243: päinvastoin on kaikkien puhujien puheista huokunut se henki,
2244: että tahdotaan juuri valvoa näitten kovaosaisten etuja.
2245:         Mikäli minä ymmärsin anomusta, tuli siinä esille, että
2246: hairahtuneet naiset tarvitsevat ,kasvatusta".          Ja kukaan
2247: puhuja minun tietääkseni ei ole tätä vastustanut, vaikka
2248: kylläkin on vastustettu sitä kasvatus-tapaa, mitä anomuk-
2249: sen ehdottaiat esittävät.
2250:         Minusta ei tämän kysymyksen yhteydessä edellisten
2251: puhujien olisi pitänyt ottaa niin laajalti esitääkseen siveelli-
2252: syyskysymystä, sillä nyt ei ole ensinkään ollut kysymys
2253: varsinaisesti siveellisyyskysymyksestä, vaan on kysymys
2254:  siitä, mitenkä aviottomia äitejä ja heidän lapsiansa olisi kas-
2255:  vatettava. Vaikka minä en tahdokkaan epäillä anomuksen
2256:  tekijän hyvää tarkoittavan aviottomille lapsille ja heidän
2257:  äideilleen ja koko yhteiskunnalle, niin mainitsemieni perus-
2258:  teitten nojalla en voi kannattaa ehdotettua anomusta. Ano-
2259:  muksen tekijät ehdottavat sitä lähetettäväksi lakivaliokun-
2260:  taan, minä ehdotan sitä anomusvaliokuntaan.
2261: 
2262:                                                              31
2263: 486                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
2264: 
2265: 
2266:        Ed. Laine, Maria: Jos olisimme yhtä lyhytnäköisiä
2267: kuin arvoisat vastustajamme. niin sanoisimme: Antakaa äi-
2268: deille kotiapua. Mutta me tiedämme hyvin, minkälaista se
2269: apu kotona on. Ensiksi sellaiset äidit eivät saa asuntoa ja
2270: toiseksi annetaan sitä niin vähän, että äiti on pakoitettu
2271: toimeentulonsa hankkimiseksi jättämään pienokaiset kotia
2272: ilman hoitoa. Suurin syy on kuitenkin se, mikä yhteiskun-
2273: nassa tunnustetaankin ja valitetaan. että kaikki äidit eivät
2274: ole kasvattajia. Saadaksemme kasvatuksen vastaamaan tar-
2275: koitustaan, täytyy mei~än turvautua sellaisiin keinoihin jotka
2276: todella voisivat viedä siihen, minne pyrimme. Isän tunnus-
2277: taminen niille lapsille, joille se on mahdollista, ei suinkaan ole
2278: meidän mielipidettämme vastaan, päinvastoin on se tehtävä
2279: niille, keille voidaan. Mutta niitäkään, joille sitä ei voida
2280: tehdä, ei ole jätettävä oman onnensa nojaan. Meidän täytyy
2281: myöntää, että niilläkin on oikeus elää ja niitä täytyy puol-
2282: taa. Täällä on puhuttu, että vastuunalaisuuden tunne näissä
2283: äideissä ja isissä meidän esittämämme ehdotuksen kautta
2284: lakkaa. Minä en käsitä sitä. Äiti, taikka se nainen, joka
2285: tulee äidiksi, tuntee silloin ehdottomasti suuren vastuunalai-
2286: suusvelvollisuuden. Mutta äiti, joka näkee, että hänen on
2287: mahdoton tehdä lapselleen mitä tahtoisi, hän lankee; ja ei
2288: siis ole ihme, jos ne äidit ovat vastuunalaisuutta tuntemat-
2289: tomia, jotka ovat joutuneet sellaiseen kurjuuteen. Mutta ei
2290: tarvitse ollenkaan epäillä, etteivätkö kaikki naiset antaisi
2291: huolellista kasvatusta lapsellensa, jos vaan voisivat sen itse
2292: tehdä. Ei suinkaan kukaan kernaasti lähtisi kodistaan lai-
2293: tokseen, sillä äiti ehdottomasti kaikkein ensiksi pitäisi lapsen
2294:  kodissaan.
2295:        Itsessään äidin velvollisuus on siksi raskas taakka, jos
2296: sitä pikkusen ajattelee, että sen pitäisi riittää. Minulle sanoi
2297:  erään rikkaan perheen äiti: minun täytyy surkutella teitä,
2298:  kun teidän pitää elättää lapsenne, kun minulla on tarpeeksi,
2299:  etten jaksa kestää yksin äidin velvollisuuksissa. Hän oli
2300:  rehellinen ihminen eikä muuta. Se äiti tietää sen, joka on
2301:  elättänyt ruumiillisella työllä lapsensa ja koittanut kasvattaa
2302:  heitä sen mukaan kuin on mahdollista ollut, mutta ne eivät
2303:  tiedä mitään, jotka eivät sitä ole tehneet.
2304:         Minä ihmettelen, että ehdotuksemme saa niin suurta
2305:  vastusta toiselta puolelta, vaikka tämä ei ole vielä periaatet-
2306:  tamme, vaan on samanlainen paikkausyritys kun edellisetkin
2307:  anomukset.
2308:         Täällä on puhuttu kristillisissä kodeissa kasvattami-
2309:  sesta. Minä uskon, että täällä eduskunnassa yhtä paljo kuin
2310:  ulkopuolellakin on erilaisia mielipiteitä kristillisistä kodeista.
2311:              An. n:o 82 kodeista aviottomia äitejä varten.   487
2312: 
2313: 
2314: Minä rohkenen sanoa, etten ainakaan kaikkien meidän pap-
2315: pisperheiden koteja pidä kristillisinä. Minun täytyy sanoa,
2316: että monessa niin sanotussa kristillisessä kodissa on paljon
2317: enemmän epäkristillisyyttä kuin yksinäisen naisen kodissa,
2318: joka kasvattaa aviottoman lapsen yksin. En tahdo suin-
2319: kaan soimata kristinuskoa. Mutta tahdon sanoa että kris-
2320: tillisyyden käsitteitä on paljon ja erilaisia: ahdasmielisyyteen
2321: asti menevästä kristinuskosta vapaaseen totuuden etsimi-
2322: seen saakka.
2323:         Sitte on minulla onni kertoa eräästä seikasta, joka kai
2324: hyvinkin selvästi todistaa, miten paljon meillä on syytä aja-
2325: tella, mikä on siveellistä ja mikä epäsiveellistä. Eräs henkilö
2326:  on pitänyt tilastoa muutamasta seurakunnasta, jonka väki-
2327:  luku on 12,000 henkeä. Hänen tilastonsa mukaan on kuuden
2328:  vuoden ajalla solmituista kristillisistä avioliitoista, lukuun-
2329:  otettuina nekin avioliitot, joista ei milloinkaan ole syntynyt
2330:  lapsia, ollut 34 % sellaisia, joissa ensimäinen lapsi on synty-
2331:  nyt alle kahdeksan kuukauden vihkimisen jälkeen. Ja siinä
2332:  pitäjässä kävi pappi tässä suhteessa esimerkillä ·muitten
2333:   edellä.
2334:         Minä toivoisin, että tämä anomus lähetettäisiin ano-
2335:  musvaliokuntaan.
2336:         Ed. Ingman, Lauri: Kun aamupäivällä pyysin puheen-
2337:   vuoroa, tein sen, lausuakseni saman ajatuksen, jonka edus-
2338:   taja Vuorimaa sittemmin on tuonut ilmi siitä valiokunnasta,
2339:   mihin tämä anomus olisi menevä, nimittäin ettei se kuulu
2340:   lakivaliokuntaan, vaan anomusvaliokuntaan. Voin sentäh-
2341:   den luopua puheenvuorostani.
2342:          Ed. Soininen: Minä luulen, että tämä anomus on ollut
2343:   :sanamuodoltaan jossain määrin epäselvä, koska sitä on kä-
2344:   sitetty niin monella eri tavalla. On sanottu, että tässä olisi
2345:   kysymys jonkuntaisen palkkion tai etuoikeuden antamisesta
2346:    aviottomille äideille. On sanottu, että tässä tahdottaisiin
2347:    nostaa edesvastuutaakka lapsien hoitamisesta vanhempien
2348:    hartioilta ja laskea se yhteiskunnan kannettavaksi. Jos tä-
2349:    mä todellakin oli sisältönä tässä anomuksessa, niin en mi-
2350:    näkään näe muuta, kuin että sitä on vastustettava. Mutta
2351:    minä puolestani olen sen käsittänyt jossain määrin toisin.
2352:    Minä olin kuulevinani, että siinä oli puhe nuorista ensiker-
2353:    taa hairahtuvista naisista, semmoisista, jotka ovat tienhaa-
2354:    rassa hyvän ja pahan välillä, semmoisista, jotka eivät itse
2355:    voi itseänsä ja lastansa elättää. Ja täytyyhän myöntää, että
2356:    se jo on jotain toista, jos yhteiskunnan huolenpitoa tahdo-
2357:    taan tämmöisille ulottaa.
2358:  488                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
2359: 
2360: 
2361:           Kuitenkin aijoin oikeastaan puhua eräästä toisesta puo--
2362:    lesta tässä anomuksessa. Siinä mainittiin turvattomat lap-
2363:    set lapset, joitten sielussa jo rikollisuuden ja pahojen tapo-
2364:    jen' siemenet ovat itämässä. Tällä tavoin kosketeltiin mie-
2365:    lestäni erästä kasvatusalaa, yhteiskunnallista kasvatusalaa,.
2366:    joka on kaikissa nykyaikaisissa yhteiskunnissa eikä vähim-
2367:    min meidän yhteiskunnassamme erittäin tärkeä.          Onhan,.
2368:   senhän tiedämme, viime aikoina käsitys siitä, millä tavalla
2369:   siveellistä rappeutumista ja rikollisuutta olisi vastustettava,.
2370:   kääntynyt siihen suuntaan, että pääasia ei ole rikoksen ran-
2371:   kaiseminen, vaan sen estäminen. Pääasia ei ole kuritus-
2372:   huone, vaan kasvatus, se, että paheen tuloa tukitaan lähteis-
2373:   sään, eikä vasta sitten, kun siitä on paisunut väkevä virta . .
2374:   Tämä käsitystapa, niinkuin tiedettänee, on jo puoli vuosisa-
2375:   taa sitten saanut jalansijaa erittäin Englannissa ja vaikut-
2376:   tanut tämän maan lainsäädäntöön. Siitä on ollut mitä ilahut--
2377:   tavimpia tuloksia. Tiedetään, että rikollisuus ja varsinkin
2378:   rikollisuus nuorten ihmisten kesken on ollut vuosikymmen
2379:   toisensa perästä Englannissa vähenemässä, sillä aikaa kun
2380:   se muualla on ollut kasvamassa. Nyt viime aikoina, juuri
2381:  tämän uuden vuosisadan kynnyksellä, ovat muutkin sivis-
2382:  tysmaat lähteneet kulkemaan samaa tietä. Saksassa, Sveit-·
2383:  sissä, Ruotsissa ja Norjassa on juuri näinä aikoina sää-
2384:  detty lakeja, jotka aivan erityisesti laskevat yhteiskunnan
2385:  hartioille huolenpidon kaikista siveellisessä suhteessa ja
2386:  ruumiillisesti laiminlyödyistä turvattomista ja pahantapai-
2387:  sista lapsista, vieläpä nuorista henkilöistä. Eikä tämä aja-
2388:  tus meidän maassamme suinkaan ole vieras. Jo 1897 vuoden
2389:  valtiopäivillä anottiin, että hallitus ryhtyisi toimenpiteeseen
2390:  semmoisen lainsäädännön valmistamiseen, joka meilläkin
2391: nämä olot järjestäisi. Sen anomuksen johdosta hallitus aset-
2392:  tikin komitean, joka io kaksi vuotta sitten on valmistanut
2393: täydellisen lakiehdotuksen n. s. suojeluskasvatuksesta.
2394:          Minä luulen, että tämä lainsäädäntö, kun se kerran
2395:  tulee voimaan, on tuova paljon apua siihen epäkohtaan, jonka
2396: edustaja Pärssinen täällä on maininnut ja joka epäilemättä
2397: on sangen kipeä. Toivottavasti tämä lainsäädäntö ulottaa
2398: suojeluksensa ja huolenpitonsa ei ainoasti lapsiin, vaan myös-
2399: kin nuoriin ihmisiin, alaikäisiin aina 18 vuoteen, niinkuin se
2400: on tehnyt esim. Preussissa. Silloin minun luullakseni suurin
2401: osa niistä nuorista äideistä, joista täällä on ollut puhe tule-
2402: vat myös saamaan apua tämän lain säädännön kautta' sekä
2403: itselleen että lapsilleen. Silloin minä myöskin luulen' että'
2404: semmoiset laiminlyödyt lapset, joita äiti ei osaa kas~attaa
2405:                An. n:o 82 kodeista aviottomia äitejä varten.   489
2406: 
2407: 
2408:   ja joitten isää ei tunneta, tulevat saamaan yhteiskunnan huo-
2409:   lenpitoa osakseen.
2410:         Mitä sitten menettelytapoihin ja apukeinoihin tulee,
2411:  niin minä puolestani en luule, että sitä varten on olemassa
2412:   mitään yhtä, kaikissa suhteissa kelpaavaa parannus- eli apu-
2413:  keinoa, vaan yhteiskunnan tulee ajatella kokonaista sarjaa
2414:  semmoisia apukeinoja, alkaen kasvatusavusta vanhemmille
2415:  ja ulottaen sitä sijoitukseen yksityisiin kelvollisiin koteihin
2416:  ja vielä edelleen kunnallisiin lastenkoteihin ja turvakoteihin,
2417:  vieläpä ehkä valtion pahatapaisia lapsia varten ylläpitä-
2418:  miin turvakoteihin, jotka muuten eivät ole sama kuin ny-
2419:  kyään olemassa olevat kasvatuslaitokset nuoria pahanteki-
2420:  jöitä varten.
2421:         Kaiken sen perustuksella, mitä nyt olen sanonut, lau-
2422: sun puolestani, että paras toimenpide sen tarkoituksen edis-
2423:  tämiseksi, joka sisältyy edustaja Pärssisen anomukseen,
2424: olisi että valiokunta, johon tämä asia menee, koettaisi kiireh-
2425: tiä hallitusta antamaan jo ensi valtiopäiville esityksen n. s.
2426: suojelukasvatuksen järjestämisestä.       Mitä muuten tässä
2427: asiassa vielä voitaisiin ehkä tehdä, sen toivottavasti valio-
2428: kunta ottaa tunnollisesti harkitaksensa.
2429:        Muuten olen minäkin sitä mieltä, että oikea valiokunta
2430: tätä asiaa varten on anomusvaliokunta
2431:          .Ed. Kanervo: Nykyaikana ovat jo alemmatkin kan-
2432:  sankerrokset ruvenneet panemaan painoa lastenkasvatuk-
2433:  selle, ovat tulleet ymmärtämään että ihminen suureksi tul-
2434:  tuansa arvostelee minkälaisen kasvatuksen hän saa. Me
2435:  kai vaadimme, että kaikkien pitäisi tulla kunnon ihmisiksi.
2436:  mutta tiedämme, että ihminen ei tule kunnon ihmiseksi jollei
2437:  hän saa kunnollista kasvatusta. Nykyaikana puhutaan sen-
2438:  vuoksi paljon tästä kasvatuksesta ja annetaan neuvoja ja oh-
2439:  jeita, jaetaan kirjasia köyhemmille, yksinkertaisemmillekin
2440: äideille, joissa heitä kehoitetaan kasvattamaan lapsiansa hy-
2441: vin. Mutta jos heidän puoleltaan ehdotetaan jonkunlaista pa-
2442:  rannusta, jonkunlaista avustusta annettavaksi, minkä pe-
2443: rustuksella he myös voisivat lapsiansa kasvattaa, niin sil-
2444: loin kaikki ovat vastassa sanoen että se ei ole mahdollista.
2445:  Minä uskon, etteivät nuo köyhät äidit voi esittää parannus-
2446: vaatimusta missään niin jalossa muodossa ettei se saisi vas-
2447: tustusta osakseen juuri niiltä, jotka heiltä kuitenkin vaativat
2448: hyvää lastenkasvatusta ja hoitoa. Tiettyä on että kasvatus
2449: ei voi tulla kysymykseen ilman aineellista varallisuutta. Ne
2450: :siis, jotka täällä vastustavat tätä aineellista avustusta sano-
2451: vat, että jos sitä annettaisiin heille, sen täytyisi 'tapah-
2452: 490                Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
2453: 
2454: 
2455: tua toisessa muodossa, esimerkiksi siten, että ne, jotka eivät
2456: voisi lapsiansa hoitaa eivätkä kasvattaa, sijoitettaisiin joi-
2457: hinkin kristillisiin perheisiin. Meillä, varsinkin niillä, jotka
2458: olemme syntyneet Suomen maaseudulla, meillä kaikilla on
2459: muistossa monia yksityisissä perheissä olevia yksinäisiä äi-
2460: tejä ja yksinäisten äitien tai leskien siis äitien sekä lasten
2461: kohtalo. Me tunnemme niin monta Miinaa, Maijaa, Sandraa.
2462: joilla on Jussinsa, Mattinsa ja Kallensa ja mitenkä ne ovat
2463: olleet koko kulmalkunnan, koko kyläkunnan kompastuski-
2464: venä. Missä sellaisia kristillisiä taloja on ollut, joissa yksi-
2465: näinen palvelustyttö jo on synnyttänyt lapsen, olisi lapsel-
2466: lensa siellä saanut hoitoa? Me jokainen, jotka olemme
2467: maalla eläneet, olemme nähneet, ettei hän suinkaan ole mi-
2468: tään hoitoa saanut. Sitä on kutsuttu Miinan Kalleksi ja on
2469: ollut kaiken pahan alkusyy ja ainoastaan vitsien kasvatuk-
2470: sen alaisena se tavallisesti on ollut, mutta ei saa, mitä jokai-
2471: nen toivoisi lapselleen. Tällaista on siis jo käytännössä koe-
2472: tettu, älkäämme sitä enää yrittäkö, koska todellisuudessa
2473: on nähty mitä surkuteltavimpia tuloksia siitä, miten se
2474: painaa äitejä siveettömyyteen ja kuolettaa lapsessa kaiken
2475: hyvän, mikä siinä on, niin että se jo kahdeksan vuotiaana
2476: voi olla sellainen, että kun sitä osotetaan sormella ja sano-
2477: taan kakaraksi, se voi toveriansa iskeä kivellä päähän niin
2478: että henki on vaarassa. Joka on Suomen saloilla liikuskel-
2479: lut, se on nähnyt tämmöistä, ja juuri tällaisten turvattomien
2480: lasten kohtalon parantamista esillä oleva anomus tar-
2481: koittaa.
2482:        Me tiedämme minkälaista kasvatusta ja hoitoa yleensä
2483: työläisten lapset saavat. Me tiedämme, että sellaisessa ta-
2484: pauksessa, missä molemmat vanhemmat elävät, missä
2485: isällä on työansiota, sielläkään ei ole lapsilla tarpeeksi hyvää
2486: hoitoa ja kasvatusta. Ne samaiset henkilöt, jotka koettavat
2487: kauniilla puheilla esittää näille äideille, mitenkä lapsi on
2488: kasvatettava, ne ovat toiselta puolen valmiit esittämään hä-
2489: nelle, että vaikka sinun voimasi ovatkin heikot ja huonot
2490: ja vaikka sinulla onkin vähäsen aineellista varallisuutta.
2491: niin ei se olekaan tarpeellinen lasten kasvatukseen; mene
2492: vaan ansioon ja jätä lapsesi kotiin. Sen sijaan että olisi tär-
2493: keätä kiinnittää äidit lastensa hoitamiseen, näyttää se kat-
2494: santokanta olevan vallalla, että äidit ovat lähetettävät an-
2495: siotyöhön, mutta ei sanallakaan puolusteta sitä, että isälle
2496: annettakoon suurempi palkka, jotta äiti voitaisiin kiinnit-
2497: tää lasten kasvatukseen. Ne jotka täällä ovat tahtoneet
2498: edistää lastenkasvatusta, lasten hoitamista, olisivat paraiten
2499: voineet tehdä sitä vaatimalla korkeampia palkkoja isille.
2500:               An. n:o 82 kodeista aviottomia äitejä varten.   491
2501: 
2502: 
2503:  Silloin olisi heillä ollut mahdollisuus puolustaa äitien kasvat-
2504:  tamisvelvollisuutta, he kun naisena tuntevat äidin tärkeän
2505:  tehtävän ja sivistyneinä tuntevat lasten kasvatuksen merki-
2506:  tyksen. Tällä tavalla olisivat he tukeneet asiata, kun nyt
2507:  sen sijaan edellisten anomusten tekijöistä edustaja Käki-
2508:  koski vastustaa tätä anomusta, ja tämä vastustus todistaa,
2509:  että hän ei usko oman anomuksensa mahdollisuutta. Se to-
2510:  distaa, että hänen allekirjoittamansa anomus on vaan muo-
2511:  don vuoksi tehty, joka ei merkitse mitään, tai on hän tehnyt
2512: sen suuren summan näistä hoidokista senvuoksi, että me
2513:  näkisimme ja kuulisimme hänen hyvän laskutaitonsa. Jos
2514:  kuitenkin se anomus, jonka edustaja Käkikoski on allekir-
2515: joittanut ja jonka minäkin olisin allekirjoittanut, jos olisin
2516: saanut siihen tilaisuuden, tulee käsiteltäväksi ja ratkaista-
2517: vaksi siihen suuntaan kuin anomus viittaa, niin ei tarvitse
2518: pelätä, että meillä enää on siveettömiä naisia, joiksi ne ar-
2519: voisat naiset suvaitsevat kutsua äitejä. Jos laki muute-
2520: taan sellaiseksi, että isä, olkoon hän vihitty tai vihkimätön,
2521: on velvollinen vastaamaan lapsestansa, niin jokainen nainen
2522: kai silloin ilmoittaa lapsensa isän, sillä jpkainen nainen sil-
2523:  loin kai vähitellen rupeaa _käsittämään eduksensa sen että
2524: hän voi ilmoittaa isän lapsellensa että hän ei toimita yhteis-
2525: kuntaan isätöntä lasta. Olen varma että naiset, jos heillä
2526: olisi ollut hyötyä siitä että he olisivat ilmoittaneet lapsen
2527: isän, olisivat kernaasti sen tehneet, mutta nyt monta kertaa
2528: heidän lapsillaan on ollut korkea-arvoinenkin isä, - mutta
2529: tähän asti on äidillä tavallisesti ollut suurempi hyöty siitä,
2530: että hän on tämän isän salannut - niin pitää hän velvolli-
2531: suutenaan ilmoittaa lapselleen tällaisenkin isän.
2532:        Jos siis tämä anomus tulee ratkaistavaksi siihen suun-
2533: taan kuin siinä esitetään, niin ei meille jää näihin yhteisiin
2534: lastenkoteihin hoidettavaksi näitä n. k. langenneita naisia
2535: kuten edustajaVemmelpiJ.U suvaitsi kutsua äitejä. ' Puhu-
2536: taan siveettömyydestä ja puhutaan langenneista naisista,
2537: vaikka olisi puhuttava äideistä. Jos tämä ehdotus tulisi
2538: laiksi, niin näihin koteihin tulisi vain sellaisia turvattomia,
2539: jotka ovat jääneet orvoiksi tai joiden äiti tai isä, jompikumpi
2540: tai molemmat elättäjät, kasvattajat ja hoitajat joko ovat
2541: tulleet kykenemättömiksi sitä tekemään tai kuolleet. Minä
2542: uskon ja olen varma siitä että uudistuksia tässä kohden
2543: täytyy tulla, ja sntähden en pelkää tämänkään anomuksen
2544: kohtaloa. :En pelkää että sille kävisi niin huonosti kuin täällä
2545: pelkäävät ne, jotka ovat allekirjoittaneet edellisen ano-
2546: muksen.
2547:        Jos kerta yhteiskunta tulee avustamaan näiden pien-
2548: 492                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
2549: 
2550: 
2551: ten viattomain lasten kasvattamista ja hoitamista, niin mi-
2552: nun käsittääkseni entisten kokemusten perusteella emme mi-
2553: tenkään voi sijoittaa heitä mihinkään yksityisiin perheisiin.
2554: Jos heille annetaan toinen koti kuin ennen on ollut, niin täy-
2555: tyy siitä maksaa suuria summia. Mikään yksityinen perhe
2556: ei ilman suurta maksoa ota äitiä ja lasta hoitaakseen. Siis
2557: aivan samalla maksulla, samalla hinnalla, mikä menisi hei-
2558: dän sijoittamisestaan yksityisiin perheisiin, voitaisiin heille
2559: kustantaa yhteinen koti.
2560:       Sitte on puhuttu lastenkasvatuksesta näissä kodeissa
2561: ja sanottu, että heille ei saataisi kristillisiä kasvattajia. Mi-
2562: nun mielestäni tässä ei ole ehdotettu mitään kasvattajien
2563: suhteen. Mielestäni sinne voidaan ottaa vaikka sosialistisia
2564: kasvattajia.
2565:       Pyydän että eduskunta antaa kannatuksensa tälle ano-
2566: mukselle ja lähettää sen valiokuntaan.
2567:        I:d. Viljakainen: I:i suinkaan saata epäillä, ettei tämä
2568: anomus olisi tehty yhtä jalossa tarkoituksessa kuin kaikki
2569: toisetkin samaa asiaa koskevat. Mutta kyllä asia on niin.
2570: ettei se laitos, jota tässä esitetään, tulisi täyttämään tarkoi-
2571: tustaan eikä saamaan kannatusta. Köyhäin hoidon moni-
2572: vuotisena jäsenenä voin kertoa muutamia seikkoja, jotka
2573: sellaisen laitoksen tekevät mahdottomaksi.
2574:        I:nsimäinen apu, mikä on tarpeen sellaiselle ihmiselle,
2575: jolle on perillinen tulossa, mutta jolle isä on tietymätön, on
2576: se, että hän saa holhoojan, joka antaisi hänelle oikeita neu-
2577: voja, miten hänen asiassa on meneteltävä. Tämä holhooja
2578: olisi ensinnäkin tarpeen neuvomaan, miten lapselle olisi löy-
2579: dettävä isä, ja jos se olisi mahdollista, saataisiin häneltä kor-
2580: vausta, jotta ei tarvitsisi kunnan apuun turvautua. Vasta
2581: sitten, jos kaikki tässä suhteessa olisi turhaa, holhooja kään-
2582: tyisi kunnan puoleen ja esittäisi samalla keinoja, millä ta-
2583: voin apua olisi annettava. Olisi kyllä yksinkertaista, jos
2584: asia kävisi päinsä niin, että ilman muuta siirrettäisiin sekä
2585: äiti että lapsi sellaiseen hoitolaan, kuin tässä on ehdotettu.
2586: Mutta jospa äiti ei lähdekään? Jospa hän tahtoo nauttia va-
2587: pauttaan, jos hän tahtoo edelleenkin olla työssä ja ansaita
2588: sekä myös osaltaan auttaa lasta? Jospa hän ei tahdo uhrata
2589: vapauttaan mihinkään laitokseen, vaan pysyä elämässä edel-
2590: leenkin? Toisia äitejä on, jotka eivät uhraa vapauttaan
2591: siitä syystä, että elämä on heille niin mieluista, vallatonta
2592: elämää. He pitävät sen parempana kuin säännöllisen elämän
2593: tuolla laitoksessa. Anomuksentekijät eivät selitä, onko ai-
2594: komus lain voimalla pakottaa tällaisiin laitoksiin äitejä,
2595:               An. n:o 82 kodeista aviottomia äitejä varten.   493
2596: 
2597: 
2598: jotka eivät mielellään sinne muuta. Siinä olis suuria vai-
2599: keuksia, ja koko joukko uutta lainsäädäntöä tarpeen, enJ)en
2600: kuin sinne päästäisiin. Ja sitten on vielä semmoisiakin äitejä,
2601: joiden kasvattamisyrityksestä ei olisi minkäänlaista hyötyä,
2602: sillä sellainen kasvatuslaitos ei ole suinkaan kouluun verrat-
2603: tava. Kouluijässä oleva ihminen voi vielä muuttaa elämän-
2604: tapojaan, täysikasvanut ei ole kasvatettavissa uusiin tapoihin,
2605: hänet voi korkeintaan neuvoa itsensä elättämiseen, mutta
2606: kyllä hänen luonteensa on jo muodostunut siihen mikä siitä
2607: tulee.
2608:        Täällä on professori Soininen sanonut että suojeluslai-
2609: tosta koskeva mietintö olisi jo kaksi vuotta ollut valmis.
2610: Asia on kuitenkin niin, että sen mietinnön jälkimäinen osa
2611: ilmestyi vasta viime syksynä ja että arvatenkin, ennen kuin
2612: tämä vaalikausi on lopussa, meillä on käsiteltävänä laajempi
2613: esitys lasten kasvatuksen parantamisesta ja siinä tulee suu-
2614: rimmaksi osaksi myöskin tämänlaatuisten laiminlyötyjen
2615: lasten ja sellaisten vanhempain avioliitossakin syntyneiden
2616: lasten kasvatus kysymykseen, jotka, vaikka ovatkin avio-
2617: liitossa, ovat kykenemättömiä niitä kasvattamaan. Nyt olisi
2618: vain kysymys siitä, voitaisiika mitään jo tällä kertaa tehdä
2619: siihen, että nämä onnettomat yhteiskunnan lapsipuolet sai-
2620: sivat paremman hoidon. Minä luulen, että asia helposti tulee
2621: .autetuksi sillä, että kunnallislautakunnat ja holhoojalauta-
2622: kunnat veivoitetaan pitämään huolta siitä, että jokaiselle
2623: ulkopuolelle avioliittoa syntyvälle tai syntyneelle lapselle
2624: määrätään holhooja, joka kunnan etua valvoen pitää huolta
2625: siitä, että tämä lapsi ja sen äiti saavat parhaan hoidon, mikä
2626: heillä saatavissa on, ja että se puoli, mitenkä yleensä kehnoa
2627: kasvatusta on parannettava, jätetään siksi kuin hallituksen
2628: esitys suojeluskasvatuksesta ilmestyy.
2629:        Se nyt on jotenkin varma, että tämänlaatuinen asia par-
2630: haiten soveltuu, ei lakivaliokuntaan, vaan yleiseen anomus-
2631: valiokuntaan.
2632: 
2633:         Ed. Hagman: Tuntuu siltä kuin kaikki eduskunnassa
2634: olisi yhtä mieltä siiitä, että näitä kolmea edellistä anomusta
2635: aviottomain lasten oikeustilan parantamiseksi kannatettai-
2636: siin. Mutta edustaja Pärssisen an<>mukseen nähden tuntuu
2637: :siltä, että sitä yleensä ei tahdota kannattaa. Minuun tekee
2638: tämä anomusehdotus sen vaikutuksen, että siinä selvästi tah-
2639: dotaan ajaa aivan samaa asiaa mitä noissa edellisissäkin ano-
2640: musehdotuksissa ajetaan, mutta ainoastaan jossakin määrin
2641: toista tietä. Minun täytyy tunnustaa - ja minä häpeän
2642: että minun täytyy se tunnustaa - että minä alkuansa ja
2643: 494                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
2644:                                                     -----
2645: 
2646:  varsinkin ennenkuin kuulin luettavan mainitun anomusehdo-
2647:  tuksen, en ollut selvillä, mille kannalle minun piti asettua.
2648:  Se surettaa minua, mutta sen sijaan tahdon nyt avoimesti
2649:  tunnustaaa, että ainakin minä puolestani olen valmis anta-
2650:  maan edustaja Pärssisen anomukselle kaikkea sitä kanna-
2651:  tusta, minkä se mielestäni ansaitsee.         Hän pyytää tässä
2652:  anomusehdotuksessa eduskunnan myötävaikutusta siihen,
2653:  että meidän yhteiskuntamme paremmin kuin tähän asti pi-
2654:  täisi huolta aviottomista lapsista ja heidän äideistään perus-
2655:  tamalla heille turvakoteja. Joskaan en usko, että puheen-
2656:  alaisia turvakoteja voitaisiin niin suuressa määrässä perus-
2657:  taa kuin anomusehdotuksessa oli pyydetty - ellen väärin.
2658:  käsittänyt niin niitä pyydettiin jokaiseen kuntaan - niin
2659:  minä kuitenkin luulen, ettei olisi mahdotonta, jos vain yhteis-
2660:  kunnalla hyvää tahtoa on, saada niitä aikaan ainakin kai-
2661:  kissa lääneissä. Täällä on sanottu, että jos mainittuja tur-
2662: vakoteja, suojeluslaitoksia aviottomille äideille ja heidän lap-
2663:  silleen perustettaisiin, ja niitä voimassa pidettäisiin, asetet-
2664:  taisiin sillä tavoin aviottomat äidit ja heidän lapsensa jon-
2665: kinlaiseen etu o i k e u t et t u u n asemaan. Tätä en ollen-
2666: kaan saata myöntää. Mielestäni yhteiskunta on, järjestäes-
2667: sään sukupuoliset asiat niin kuin se on ne järjestänyt, jo
2668: asettanut avioliitossa olevat vaimot ja heidän lapsensa etu-
2669: oikeutettuun asemaan, sillä niistä yhteiskunta pitää huolta,.
2670: sen sijaan että se on jättänyt aviottomat äidit ja heidän lap-
2671: sensa syrjäytettyyn asemaan. Jos nyt aviottomille äideille
2672: ja heidän lapsillensa perustettaisiin jonkinlaiset turva- ja
2673: suojakodit, niin ei heille sen kautta millään tavalla suotaisi
2674: minkäänlaista e t u o i k e u t t a, vaan jonkunlaista o i k e-
2675: u t t a heille sillä osotettaisiin, ja siihen puheenalaiset äidit
2676: ja lapset mielestäni ovat oikeutetut.
2677:         Täällä on myönnetty, että jotakin olisi tehtävä mainit-
2678: tujen äitien ja lasten hyväksi muullakin tavalla kuin lain-
2679: säädännön kautta. On nimittäin aamupäivällä jo sanottu,
2680: että olisi parempi että aviottomat äidit ja heidän lapsensa
2681: sijoitettaisiin yksityisiin kristillisiin perheisiin, niinkuin sa-
2682: nottiin. Se voisi kyllä olla hyvä muutamissa tapauksissa,
2683: mutta suotakaan anteeksi, että minun ensinnäkin täytyy
2684: epäillä sitä, olisivatko yleensä yksityiset perheet, vaikkapa
2685: krstillisetkin, taipuvaiset ja valmiit tekemään sellaista uhra-
2686: usta, että ne ottaisivat huostaansa aviottomia äitejä ja aviot-
2687: tomia lapsia. Olen ylipäänsä tullut siihen kokemukseen, että
2688: tämmöisiä aviottomia lapsia ja aviottomia äitejä kartetaan
2689: niin paljon kuin mahdollista. Toiseksi uskallan epäillä sitä-
2690: kin, olisivatko yksityiset kodit sopivia kasvatuslaitoksia mai-
2691:               An. n:o 82 kodeista aviottomia äitejä varten.   495-
2692: 
2693: 
2694: nituille turvattomille äideille ja heidän lapsilleen.        Mei-
2695: dän täytyy tunnustaa se, ettei aviottomat äidit aina ole
2696: haureellisia naisia; kyllä myöskin avioliitossa voipi löytyä
2697: haureellisia naisia. En ole varma siitä, olisiko tämmöinen
2698: nuori äiti, sanokaamme että hän on 15-16-17 vuoden
2699: vanha, jos hän joutuisi sellaiseen kristilliseen perheeseen.
2700: olisiko hän siinä perheessä aina oikein hyvässä suojassa.
2701: Uskallan melkein ennustaa, että hän voisi sellaisessa per-
2702: heessä olla vaarassa, että hän voisi tuossa perheessä joutua
2703: uuteen vaaraan, ja mahdollisesti joutua aviQ_ttomaksi äidiksi
2704: toisen kerran. Tällä en millään tahdo koteja soimata, vetoan
2705: vaan kaikkien kokemukseen asiassa. Uskaltaisin siis puo-
2706: lestani otaksua, että ehdotetun tapaisessa valtion kannat-
2707: tamassa laitoksessa, jos se hyvin järjestettäisiin, jos siihen
2708: saataisiin ihmisystävällinen nainen johtajattareksi, todella-
2709: kin nuori avioton äiti lapsinensa voisi leivän ohessa saada
2710: hyvän kasvatuksen.
2711:        Mitä tulee aineelliseen puoleen, niin kyllä luulen, että
2712: valtiolla on varaa mainitunlaisia laitoksia perustaa, ei suin-
2713: kaan jokaiseen kuntaan tällä kerralla, mutta niinkuin jo sa-
2714: noin, ainakin useampiin lääneihin. Sillä olen vakuutettu
2715: siitä, että jos valtio perustaisi sellaisia laitoksia ja ne vas-
2716: taisivat tarkoitustaan, ei valtion tarvitsisi lähettää niin monta
2717: aviotonta äitiä vankilaan eikä sairashuoneeseen kuppataudin
2718: tähden. Luulen, että valtio säästäisi paljon varoja sillä, että
2719: se pelastaisi nämä aviottomat äidit ja lapset hyvin järjes-
2720: tettyyn ja ihmisystävän johdossa olevaan laitokseen.
2721:        Täällä on sanottu, että olisi mahdollisesti odotettava
2722: siksi kuin hallitus ennättää laatia esityksen siitä, miten suo-
2723: jeluslaitoksia yleensä olisi järjestettävä. Voipihan sitäkin
2724: odottaa ja käyttää sitä hyötyä, mitä siitä esityksestä saa-
2725: daan. Mutta meillä on monella se kokemus, että hallituksen
2726: toimenpiteet eivät aina sujukkaan niin sukkelaan kuin me toi-
2727: voisimme. Senvuoksi minusta ei pitäisi jättää asiaa ainoas-
2728: taan sen varaan, vaan olisi toivottavaa, että eduskunta ot-
2729: taisi asian perusteellisen harkinnan alaiseksi.
2730:        Koska täällä ei ole tähän asti vielä päätetty, mihinkä
2731: valiokuntaan anomus olisi lähetettävä, mutta kaikki ovat
2732: suoneet että se johonkin valiokuntaan lähetettäisiin, niin
2733: olen rohjennut tässä mielipiteeni lausua, vaikka kuulunkin
2734: siihen valiokuntaan, anomusvaliokuntaan, johon useimmat
2735: ovat tahtoneet sen lähettää. Ei minullakaan ole mitään sitä
2736: vastaan että se sinne tulee. Minulla päinvastoin on se toivo,
2737: että se siellä saavuttaa enemmän myötävaikutusta kuin toi-
2738: iessa valiokunnassa.
2739: 496                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
2740: 
2741: 
2742:          Ed. l(ivioja: Minun mielestäni on tässä esillä hyvin
2743:   arkaluontoinen asia. Kun on järjestettävänä vapaiden ihmis-
2744:   ten asioita, on niiden järjestäminen paljon vaikeampaa kuin
2745:   muiden asiain järjestäminen. Jos naiset olisivat aina hyviä,
2746:   jos he oikein todella tahtoisivat elää hyvästi ja siveellisesti
2747:   ja sittenkin joskus lankeaisivat, niin silloin olisi myötätun-
2748:  toisuutta heitä kohtaan, ja yhteiskunta olisi todellakin vel-
2749:  vollinen tekemään heidän hyväkseen kaiken, mitä täällä on
2750:  vaadittu heille tekemään.       Mutta vaikka olenkin nainen,
2751:  täytyy minun suoraan tunnustaa, että olen nähnyt monta
2752:  huonoa naista, nähnyt, kuinka paljon naisissa on vikoja,
2753:  puutteita ja heikkouksia, nähnyt, ettei aina ole miesten syy,
2754:  jos he lankeevat.
2755:         Jotka ovat maita kulkeneet ja elämää nähneet, ovat
2756:  tämän kaiken nähneet eivätkä voi sitä kieltää. Samassa
2757:  kodissa kasvaneista, samanlaisissa oloissa eläneistä, saman
2758:  yhteiskunnan suojaamista voivat toiset elää aivan eri tavalla
2759:  kuin toiset. Tähän vaikuttaa naisten yksilöllinen luonne.
2760: Vastoin saamiaan tietoja ja neuvoja eivät kaikki ole siveel-
2761:  lisiä. Monet eivät huoli varoituksista, ei nuhteista, ei neu-
2762:  voista, eikä mistään. Kansa, jonka seassa he elävät, tietää
2763:  ja tuntee heidät. Jos heidät nyt pantaisiin niin suotuisaan
2764: asemaan kuin täällä on tahdottu, herättäisi se vastenmieli-
2765: syyttä ja jonkunlaista kyllästymistä niissä ihmisissä, jotka,
2766: eläen samoissa oloissa, samojen viettelysten keskellä ja sa-
2767: mojen yhteiskunnallisten epäkohtien alaisina, ovat taistel-
2768: leet ja voittaneet. Täällä ei ole ollenkaan vedottu ihmisten
2769: yksilöllisyyteen eikä siihen, että naisen tulee myös ihmisenä
2770: seisoa viettelyksiä vastaan. Tuntuupa oikein, kuin olisi tah-
2771: dottu tehdä nainen kaikesta edesvastuuttomaksi, jopa on
2772: esiintynyt sellainenkin ajatus ettei nainen ole missään tur-
2773: vassa eikä suojassa ei yksityisessä kodissa eikä missään.
2774: Mutta minä sanon, että nainen on turvassa ja suojassa joka
2775: paikassa paitsi väkivaltaa vastaan, jos hän vaan itse tahtoo.
2776: Ja kun nyt on niin paljon naisia, jotka eivät tätä tahdo, niin
2777: ei olisi mielestäni aivan väärin, jos he jotakin kärsivät,
2778: sillä kyllä niin on maailman meno eikä se siitä parane, ~ttä
2779: ,mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää". Ei yhteis-
2780: kunta ole niin suuresti syyllinen kuin miksi sitä on tahdottu.
2781: joka paikassa leimata ja kaikki sen syyksi vetää. Olen kat-
2782: sellut nuorten elämää, minulla on vähän kokemusta nuo-
2783: rista, sekä huomannut minkämoinen henki ja mieli nuorison
2784: kesken liikkuu, että syy ei aina ole yhteiskunnan eikä yksi-
2785: puolisesti miestenkään.
2786:        Minä toivon, että uusi aika tulee antamaan toisen mie-
2787:               An. n:o 82 kodeista aviottomia äitejä varten.   497
2788: 
2789: len ja toisen luonteen naisille. Kun nyt naiset on kohotettu
2790: eri asemaan kuin missä he ovat olleet, kun luokkarajat ja
2791: entiset ennakkoluulot on poistettu, niin toivoakseni tämä
2792: tulee vaikuttamaan ylentävästi ja parantavasti naisiin. Kas-
2793: vatuksen ja naisen itsearvontunnon kohottaminen täytyy
2794: nyt tulla entistä suuremmaksi.
2795:        Mitä täällä ehdotettuihin kasvatuslaitoksiin tulee, olen
2796: ollut tilaisuudessa näkemään sellaisia Amerikassa.          Olen
2797: käynyt katsomassa suomalaisia naisia, jotka ovat joutuneet
2798: näihin laitoksiin. Heillä oli siellä kaikki olot niin hyvät ettei
2799: heiltä mitään voinut puuttua ja kuitenkin he olivat siellä
2800: tyytymättömät ja kaikin tavoin koettivat pyrkiä sieltä pois.
2801: Siinä laitoksessa, jossa minä kävin, oli eräskin äiti, jolla oli
2802: puolitoista vuotias lapsi kasvatettavanaan. tiän sai siellä
2803: olla niin vapaana ettei hänen tarvinnut muuta kuin hoidella
2804: lastaan, mutta kuitenkin oli hän oloonsa tyytymätön. Kas-
2805: vatuslaitoksissa vallitsee aina jonkunmoinen raskas henki,
2806: jota ei saa eikä tarvitse vapaille ihmisille kannettavaksi
2807: puollustaa.
2808:        Mitä lastenhoitoon tulee, niin ne ovat viattomat, niitä
2809: on kaikin puolin hoidettava ja kasvatettava. Apukeinoissa
2810: yhdyn professori Soinisen ehdotukseen.
2811:        Toivon minäkin että tämä anomus lähetetään valio-
2812: kuntaan ja niitäkin puolia silmällä pidetään, joita olen tuonut
2813: esiin.
2814:        Ed. Pennanen: Mielestäni on tätä nähtävästi ihmi-
2815: sellistä anomusta arvosteltu varmaan myöskin ihmiselli-
2816: sessä tarkoituksessa liiankin ankarasti. En tosin minäkään
2817: voi yhtyä kaikkiin niihin perusteluihin, joita arvoisat ano-
2818: muksen allekirjoittajat ovat pyyntönsä tueksi esittäneet,
2819: mutta sittenkin voin minä yhtyä sitä toimenpidettä kannat-
2820: tamaan, jota anomuksen ponnessa anotaan. On kyllä sillä
2821: tavalla, että taloudellisista syistä ei kenties nyt heti liene
2822: mahdollista saada kyseessä olevia kasvatuslaitoksia, turva-
2823: koteja, kaikkiin maamme pienempiin kuntiin, kunnilta kun
2824: niin monasti vielä puuttuu huoneustoja nykyistäkin köyhäin-
2825: hoitoa varten. Mutta minä pidän suotavana, että sikäli kuin
2826: mahdollista kysymyksessä olevia turvakoteja saataisiin pe-
2827: rustetuksi. Muutamat edustajat, muistaakseni Kares ja Käki-
2828: koski ovat sanoneet, että tämä anomus, jos se toteutuisi,
2829: asettaisi langenneet naiset etuoikeutettuun asemaan. Mutta
2830: asia mielestäni ei ole niin. Onhan voimassa olevan vaivais-
2831: hoitoasetuksen mukaan yhteiskunta nytkin jo velvollinen pi-
2832: tämään huolta jokaisesta puutteen alaisesta, vaikkakin se sit-
2833: 498                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
2834: 
2835: 
2836: ten olisi langennut nainen. Mutta myönnän, että se huolenpito
2837: on monta kertaa ollut vaillinainen, ja vaillinainen varsinkin
2838: silloin kun se on ollut sovellutettava eksyneisiin naisiin.
2839:        Pastori Kares ja edustaja Käkikoski ovat sanoneet,
2840: että olisi kerrassaan onnetonta, jos äiti erotettaisiin lapses-
2841: taan ja lapsi äidistään. Olen heidän kanssaan aivan samaa
2842: mieltä. Mutta asian nykyisellä kannalla ollessa on köy-
2843: häinhoitohallitusten niin monta kertaa pakko erottaa äiti
2844: lapsestaan ja lapsi äidistään, kun ei voi saada heille yhteistä
2845: kotia ja tällä tavoin aivan varmaan tulee kaksinkerroin haa-
2846: voitetuksi jo ennestäänkin särkynyt naisen sydän.
2847:        Pastori Kares on täällä ehdottanut erään tavan hoitaa
2848: isättömiä lapsia ja heidän äitejäij.n. sen nimittäin että ne
2849: sijoitettaisiin hyviin kristillisiin koteihin. Minulla ei suin-
2850: kaan olisi mitään tätä hoitotapaa vastaan, mutta yli kym-
2851: menen vuotta toimittuani kunnallisen köyhäinhoidon alalla,
2852: olen saanut sen kokemuksen, että näitä hyviä kristillisiä ko-
2853: teja on valitettavasti liian harvassa nim. sellaisia koteja,
2854: joissa tosiaankin sovellutetaan sen mestarin oppia, jota kris-
2855:  tityn pitäisi tunnustaa, sen mestarin oppia, joka itse on ollut
2856:  publikaanien ja syntisten ystävä. Olen samaa mieltä kuin
2857:  ne puhujat, jotka ovat sanoneet että niissä kodeissa, jotka
2858: käyvät kristillisen kodin nimellä, monasti tuollainen langen-
2859:  nut nainen tuntee itsensä onnettomammaksi kuin missään
2860:  muussa kodissa. Siellä hän on kaikkein halveksittavana ja
2861: kaikkein tiellä, syystä että kristillisyys esiintyy useinkin
2862:  noissa kodeissa ahdasmielisenä. Jos noita parempia koteja
2863: olisi tiheämmässä, silloin tietysti olisi köyhäinhoitohallitus-
2864:  ten, asiain jo nykyisellä kannalla ollessa, helpompi sijoittaa
2865:  eksyneitä naisia lapsineen, mutta jokainen, joka tällä alalla
2866: on toiminut, tietää että parempiin koteihin ei oteta tuollaisia
2867: boidokkaita juuri millään ehdolla. Köyhäinhoitohallitusten
2868:  on pakko sijoittaa niitä johonkuhun kotiin, jossa otetaan vas-
2869:  taan yksistään ansiota varten hoidokkaita ja silloin ei suin-
2870:  kaan luonnollisesti kasvatus ole kaikkein parasta laatua.
2871: Turvakoti, joka on järjestetty, ei miksikään kasarmiksi, vaan
2872:  kodikkaaksi kasvatuslaitokseksi, on käsittääkseni paras
2873:  keino kasvattaa sekä lasta että lapsen äitiä.
2874:        Niissä edellisissä anomuksissa, jotka tätä anomusta
2875:  ennen on käsitelty, on kyllä ehdotettu toimenpiteitä isän
2876:  etsimiseksi lapselle. Useissa tapauksissa se kai annistunee
2877:  mutta ei aina. Aina tulee olemaan luullakseni äitejä jotk~
2878:  eivät voi ilmoittaa lapsensa isää, sillä se on luonto, jok~ tässä
2879:  suhteessa asettaa naisen epäedullisempaan asemaan kuin
2880:  miehen ja juuri tällaisia äitejä varten on ehdotettu turva-
2881:              An. n:o 82 kodeista aviottomia äitejä varten.   499
2882: 
2883: 
2884: koti tietysti aivan paikallaan siveelliseltäkin ja käsittääk-
2885: seni juuri etupäässä siveelliseltä kannalta katsoen. Minä
2886: siis puolestani toivon, että asianomainen valiokunta soisi
2887: tälle anomukselle huomiota, sillä sitä se mielestäni ansaitsee
2888: ja luulen, että anomusvaliokunta on juuri asianomainen valio-
2889: kunta tätä asiaa käsittelemään.
2890:        Ed. Tulikoura: Nykyään voimassa oleva lakimme
2891: milt' ei ehdottomasti sitoo avioliitossa syntyneet lapset ja
2892: vanhemmat toisiinsa sekä oikeuksien että velvollisuuksien
2893: puolesta. Ja tämä laki on tekijänä siinä että näistä yhteis-
2894: kunta-yksilöistä, vanhemmista ja lapsista on muodostettu
2895: tuo pieni yhteiskuntaryhmä perhe, josta taas tämän per-
2896: heen kokonaisuudesta jokainen tuntee itsellään olevan tässä
2897: perheessä oman kodin. Sillä perhehän on sellainen yhteis-
2898: kuntamuoto, jossa kaikki jäsenet ovat olevia ja paikallaan
2899: pysyviä, eivätkä muuttelevaisia. Ja luulen että oma koti ja
2900: kodin tunto on juuri suurempia kasvattajia, sanan todelli-
2901: sessa merkityksessä. Mutta aviottomat lapset tämä lakim-
2902: me jättää miltei aivan syrjään, se ei anna heille juuri mitään
2903: oikeuksia.
2904:        Täällä on selitetty, ja muistaakseni tilastotietoihin pe-
2905: rustuen osoitettu, kuinka näistä aviottomista lapsista taas
2906: tuleekin yhteiskuntaan noita langenneita naisia, vankiloiden
2907: asukkaita j. n. e. Seuraa siis itsestään kysymys minkätäh-
2908: den aviottomista lapsista näitä tulee enemmän kuin aviolii-
2909: tossa syntyneistä lapsista. Juuri sentähden että näiltä puut-
2910: tuu tuo kasvatuksen suuri tekijä oma koti. Näihin aviotto-
2911: miin lapsiin ei ole tämä kasvatuksen osa päässyt ensinkään
2912: vaikuttamaan sitä rakkautta ja velvollisuuden tuntoa itseään
2913: ja yhteiskuntaa kohtaan, jota todellinen koti, koti sanan oi-
2914: keassa merkityksessä kykenee vaikuttamaan.
2915:        Täällä on sanottu ja nimitetty niitä, jotka synnyttävät
2916: aviottomia lapsia, langenneiksi naisiksi. Mutta useat puhu-
2917: jat ovat jättäneet isän kokonaan mainitsematta. Minun kä-
2918: sittääkseni olisi ennemmin tuollaista isää sanottava langen-
2919: neeksi mieheksi, sillä kyllä minä ainakin vaadin mieheltä
2920:  enemmän kuin naiselta. Ja sentähden juuri olisi saatava ai-
2921:  kaan lakisäädös, joka sitoisi myös miehen. Kannatan siis
2922:  niitä ensimmäisiä anomuksia, jotka vaativat että isä tulee si-
2923:  dotuksi ja että tuo avioton lapsi tulee hänen perillisekseen
2924:  ja osalliseksi kaikkiin samoihin oikeuksiin kuin aviossa syn-
2925:  tyneet lapset.
2926:         Mutta, kuten täällä on jo huomautettu, ei isää usein-
2927:  kaan voi saada selville, vaikka kuinkakin ankarat lakisää-
2928: 500                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
2929: 
2930: 
2931:  dökset säädettäisiin. Ja tosiasia on myös että nainen, var-
2932:  sinkin jos hän, niinkuin usein vaikka ei suinkaan aina ole
2933:  laita, on varaton, joutuu silloin auttamattoman ikävään tilaan
2934:  jos tuo mies, joka on lapsen isä, hänet hylkää. Tällaisessa
2935:  tapauksessa on tietysti välttämätöntä että yhteiskunnan aut-
2936:  tava käsi tulee häntä ja hänen lastaan tukemaan. Mutta nyt
2937:  seuraa kysymys, millä tavalla yhteiskunta tuon kasvatuksen
2938:  järjestää, mistä tuo tuleva yhteiskunnan jäsen, tuo lapsi, on
2939:  saava paraimman tarkoitustaan vastaavimman kasvatuk-
2940:  sen, sellaisen kasvatuksen että hän tuntee itsellään olevan
2941:  oman kodin: tuollaisissa suurissa yhteiskuntalaitoksissako
2942:  vaiko pienissä yksityisissä kodeissa? Tässä kohden eroan
2943:  anomuksen tekijöistä, sillä minä olen aivan vakuutettu siitä,
2944:  että suuret yhteiskunnalliset laitokset eivät tule vastaamaan
2945:  tuollaista yksityistä kotia, jonka jäsenet ovat liittyneet toi-
2946:  siinsa rakkauden, velvollisuuden ja oikeuden tunnon siteillä,
2947:  ja jossa tuo kasvatti oikein voisi kotiutua ja tietää todella
2948:  saavansa asumuksen määräämättömäksi ajaksi. Tällaiseen
2949: suureen laitokseen hän olisi otettu kasvatettavaksi vaan
2950: määrätyksi ajaksi, jonka kuluttua hänellä ei ole tietoa mi-
2951: tään tulevaisuudestaan, ei tietoa mistä saisi asunnon j. n. e.
2952: Hän näkee siellä yhden perheen, yhden äidin ja lapsen läh-
2953: tevän, toisen tulevan, en usko että tällaisessa kodin tunnetta,
2954: kotirakkautta voi millään tavalla paraimmallakaan järjes-
2955: telyllään saada toimeen, sillä luonnonlaithan vaativat että
2956: kodin jäsenten täytyy olla määräämättömään aikaan paikal-
2957: laan pysyviä.
2958:         Täällä on esitetty esimerkkejä siitä että tuollaiset suu-
2959: ret kasvatuslaitokset olisivat tuottaneet parempia tuloksia
2960: kuin yksityinen kotien kasvatusjärjestelmä. Mutta minä
2961: rohkenen tuoda esiin päinvastaisia esimerkkejä, ei mitään
2962: haaveiluja vaan omia kokemuksiani, omin korvin kuulemiani
2963: ja omin silmin näkemiäni, sillä olen ollut sellaisessa ase-
2964: massa, jossa olen tullut pitämään huolta näistä seikoista ja
2965: ollut tilaisuudessa myös tutustumaan entisten hoitajain toi-
2966: mintatapoihin.
2967:        Mainitsen vaan yhden esimerkin eräästä aviottomasta
2968: lapsesta, joka oli lähetetty äitinsä kanssa tällaiseen yksityi-
2969: seen kotiin hoidettavaksi. Äiti kuoli lapsen ollessa vielä ai-
2970: van nuori, jotenka lapsi jäi kokonaan tuon perheen hoidetta-
2971: vaksi. Nyt on sama lapsi jo noin 25 vuoden ikäinen, naimi-
2972: sissa oleva mies. Hän on kotiutunut tuohon perheeseen, niin
2973: että nyt vaimoinensa pitää huolta noista hoitovanhemmis-
2974: taan, joilla sitä paitsi on myös omia lapsia. Tähän on tie-
2975: tysti vaikuttanut se, että hän oli saanut kodin kasvatusta sa-
2976:               An. n:o 82 kodeista aviottomia äitejä varten.        501
2977: 
2978: 
2979: nan todellisessa merkityksessä. Tällaisia esimerkkejä voi-
2980: sin luetella useampia.
2981:        Mutta minulla on myöskin kokemuksia noista n. k. las-
2982: ten kodeissa hoidetuista lapsista. Useampain näiden kehitys
2983: on ollut aivan päinvastainen kuin täällä on sanottu, kun he
2984: esim. ovat. laitoksesta päästyään, joutuneet vieraiden palve-
2985: lukseen, niin on heistä kuulunut useimmassa tapauksessa
2986: moitetta. Ja uskallanpa väittää että tämän on vaikuttanut se,
2987: että he eivät missään ole tunteneet olleensa oikein kotonaan,
2988: kodissa, jota kohtaan he tuntisivat velvollisuuksia_, josta he
2989: olisivat saaneet jotain oikeuksia. He tuntevat yhteiskun-
2990: han kaikkien, pienimpäinkin jäsenten olevan itselleen vento-
2991: vieraita.
2992:        Täällä on ehdotettu että tuollaisiin laitoksiin voitaisiin
2993: asettaa leskiksi joutuneita naisia, mutta tätä en minä Jl_JlO-
2994: lestani katso sopivaksi, en edes näiden leskien kannalta kat-
2995: soen, sillä he ovat jo asuneet yksityisessä perheessä omassa
2996: kodissaan. Heihin on juurtunut tuo kodin rakkaus ja nyt
2997: taasen yhteiskunta tulisi rii~tämään sen heiltä ja panemaan
2998: heidät tuohon suureen yhteiskunnalliseen laitokseen.
2999:        Luulen siis ettei tällä keinoin missään tapauksessa saa-
3000: vutettaisi hyviä tuloksia. Minusta pitäisi sen sijaan yhteis-
3001: kunnan toimia niin että aviottomat lapset ja heidän äitinsä
3002: saisivat nauttia oman kodin suojaa. Yhteiskunnan tulisi vaan
3003: heitä avustaa niin että heidän toimeen tulonsa olisi täydelli-
3004: sesti turvattu, varsinkin niin kauvan kuin äiti itse on kyke-
3005: nemätön ansaitsemaan. Täysiin voimiin tultuaan voisi sitten
3006: äiti suureksi osaksi itsekin Qitää huolta lapsiensa hoidosta ja
3007: myöskin jonkun verran elatuksesta jättäen hänet, itse työssä
3008: ollessaan, jonkun toisen perheen tai henkilön hoitoon.
3009:        Vielä on sanottu että kasvatuslaitoksissa ensi kerran
3010: langenneet naiset eivät saisi tilaisuutta langeta uudelleen;
3011: minulla on kokemuksia siitäkin että vaikkakin koettaa kuin-
3012: kakin pitää tällaisia henkilöitä silmällä, niin ne luvatta, pi-
3013: meässä yössä karkaavat pois. Ainoa keino tällaisten ta-
3014: pausten estämiseksi olisi tietysti että heitä niin tarkasti kuin
3015: mahdollista vartioitaisiin, toisin sanoen pidettäisiin melkein
3016: vankeina. Mutta tämä tietysti vaikuttaisi ensinnäkin äitiin
3017: mitä tympäisevimmin, mutta vielä pahemmin sen lapsen
3018: kasvatukseen, jonka äiti olisi tuollaisessa vankeudessa, jo-
3019: tenka siis tätäkään tietä ei voi päästä toivottuun tulokseen.
3020:        Entä minkälaista on sitten se hoito, jonka alaiseksi
3021: lapsi ja äiti joutuu noissa suurissa kasvatuslaitoksissa? Ei
3022: se milloinkaan voi olla senlaista kun sen pitäisi, vaikkapa
3023: siellä olisikin yhteiskunnan lempeimmät ja paraimmat hoita-
3024:                                                               32
3025: 502                Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
3026: 
3027: 
3028: jat. Näkeehän jo sellaisissakin tapauksissa, milloin yhdellä
3029: isällä on lapsia kahdesta tai useammasta äidistä, kuinka tämä
3030: isä pitää noita toisia lapsia eriarvoisempina kuin toisia, siitä
3031: huolimatta, että hän on kaikkein isä. Mistä siis voitaisiin
3032: tuollaista suurta kasvatuslaitosta varten saada hoitajat, jot-
3033: ka voisivat jokaiselle lapselle jakaa tasaarvoa, joka on tar-
3034: peen, jotta nuo kasvatit eivät voisi saada vääriä käsityksiä.
3035:        Rohkenen siis kaikin puolin epäillä tällaisen suuren
3036: kasvatuslaitoksen tarkoituksenmukaisuutta missään suh-
3037: teessa ja kannatan sen sijaan yksityisiä koteja. On sanottu
3038: että kristillismielisiä koteja ei olisi saatavissa. Ehkäpä niin
3039: lienee, jos pidetään silmällä ainoastaan ahtaampia kristillis-
3040: mielisiä koteja. Mutta minulla on myös kokemusta siitä
3041: että kyllä aina saa sopivia koteja, joissa lapset tulevat äi-
3042: tinsä tai jonkun muun henkilön hoidossa paljon paremmin
3043: kasvatetuiksi, kuin suurissa laitoksissa.
3044: 
3045:         Ed. Käkikoski: Kun minä aamupäivällä käytin puhe-
3046: vuoroa, en tahtonut uskoa mahdolliseksi, että anomuksen
3047: tekiiät olivat tarkoittaneet nuo ehdottamansa kodit aviotto-
3048: mille naisille palkinnoiksi suoritetusta hyvästä työstä, mutta
3049: äskettäin rouva Pärssinen itse täällä on avomielisesti tun-
3050: nustanut, että yhteiskunnan tulee olla ,kiitollinen" aviotto-
3051: malle naiselle siitä, että hän on toimittanut yhteiskunnalle
3052: elävän olennon. Aviottoman lapsen synnyttäminen on siis
3053: ansiokas teko, josta yhteiskunnan tulee naista palkita. Se on
3054: todellakin militarismin kannalta ansiokas teko. sillä niille,
3055: jotka sotaa varten ihmisiä tarvitsevat, on pääasia se, että
3056: paljon ihmisiä syntyy maailmaan, avioliitossa tai ulkopuo-
3057: lella, se on yhdentekevää. Rouva Pärssinen onkin puhunut
3058: naisten asevelvollisuudesta, jolle yhteiskunnan tulee antaa
3059: tunnustus. Mutta kuinka tämä soveltuu yhteen sosialistien
3060: ohjelman kanssa, joka sanoo vastustavansa militarismia?
3061:        Pyysin puheenvuoroa oikeastaan saadakseni kysyä,
3062: mikä olisi seuraus siitä, että Suomen eduskunta julistaisi kan-
3063: samme tyttärille: te teette hyvän työn isänmaalle toimit-
3064: taessanne elävän olennon maailmaan, avioliitossa tai sen
3065: ulkopuolella, se on yhdentekevää, ja tätä järjestystä vah-
3066: vistaakseen vielä perustaisi koteja, joissa aviottomat naiset
3067: saavat vapaan ylläpidon? Ajatelkaamme tätä, ja jos meillä
3068: vielä on otsaa asettua rouva Pärssisen kannalle, niin asettu-
3069: kaamme sitte.
3070:        Herra Tokoi katsoi sopivaksi sanoa, että jätin aamulla
3071: sanomatta mitä on tehtävä niille lapsille, joille ei ole löydetty ·
3072: isää. Jos herra Takoi olisi kuullut Iausuntoni loppupuolen,
3073:              An. n:o 82 kodeista aviottomia äitejä varten.   503
3074: 
3075: 
3076: niin ei hän olisi tätä sanonut, sillä minä kannatin pastori Ka-
3077: resta, joka juuri lausunnossaan oli ehdottanut keinoja todel-
3078: lisesti turvattomien lasten auttamiseksi ja kasvattamiseksi.
3079:        Jos minä olisin voinut saada selville mitä rouva Ka-
3080: nervo tarkoitti väittämällä, etten minä itse usko niitä ano-
3081: muksia, joitten allekirjoittajien joukossa olen., niin jotakin
3082: vastaisin. Mutta kun en voi keksiä rouva Kanervon lausun-
3083: nossa mitään johdonmukaisuutta enkä järjellisyyttä, en voi
3084: l1änelle mitään vastata.
3085:        Uudistan vielä, että aviotonta lasta, kuten muutakin
3086: lasta, on kasvatettava; On paljon tehtävä hänen hyväkseen,
3087: mutta rouva Pärssisen ehdottarua keino ja se höllä siveys-
3088: käsite - uskallan suoraan silmiin katsoen sen sanoa - se
3089: höllä siveyskäsite, johon tämä ehdotus perustuu, ei ole tar-
3090: koituksenmukainen eikä onnellinen.
3091:        Muuten olen kiitollinen maisteri Wiljakaiselle niistä
3092: tiedoista, mitä hän antoi. Ne luullakseni suuresti edistävät
3093: tämän asian selvittelemistä. Minä puolestani paljon toivon
3094: suojeluskasvatuksesta.
3095:        Täällä muutamat vanhat valtiopäivämiehet ovat
3096: sanoneet, että remissikeskustelu ei ole sopiva tilaisuus pitkiä
3097: väittelyitä varten. Siitä syystä minun Iausuntoni loppuu
3098: näin lyhyeen.
3099: 
3100:       Ed. Arajärvi: Sen jälkeen kun pyysin puheenvuoroa,
3101: on tullut lausutuksi useatkin niistä näkökohdista, joita kat-
3102: soisin tarpeelliseksi lähetekeskustelussa esittää.
3103:       Missä määrin anomus sisälsi eräitä sellaisia käsityksiä,
3104: jotka jyrkästi taittuvat niitä vastaan, jotka tähän asti ovat
3105: olleet yhteiskunnan pohjana, sitä minä en tiedä, mutta eräät
3106: lausunnot, jotka sen johdosta ja sitä puoltaen on annettu,
3107: sitä epäämättömästi tekevät.
3108:         Tietääkseni olemme kaikki olleet sitä mieltä, että
3109: avioton lapsi on viaton. Ja siitä tiettävästi myös seuraa,
3110: että kokonaan toisellaisia menettelytapoja heihin nähden olisi
3111: noudatettava kuin ne, mitkä tähän saakka ovat olleet yhteis-
3112: kunnassa vallalla. Mutta vaikka äitiys ja isyys on siveel-
3113: linen toimi, jopa voi olla pyhäkin, niin eihän siitä mitenkään
3114: tähänastisten oikeuskäsitysten mukaan seuraa, että yhteis-
3115: kunta ilman mitään muuta tunnustaisi äitiyden ja isyyden
3116: oikeutta sellaisenaan. Avion ulkopuolella tapahtuva isyys
3117: ja äitiys tekee tähän asti vallinnen käsityskannan mukaan
3118: lasten kasvatuksen kokonaan mahdottomaksi. Sitä ei yh-
3119: teiskunta siis voi suvaita. Minä lausun tämän siitä syystä,
3120: että minun käsitykseni mukaan eräissä lausunnoissa, joita
3121: 504                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
3122: 
3123: 
3124: evästyskeskustelussa on annettu, esiintyy aivan toisellaiset
3125: katsantokannat tässä suhteessa kuin ne, jotka tähän asti
3126: ovat olleet yhteiskunnassa ja lain säätämisessä vallalla.
3127:        Toiseksi on täällä eräissä lausunnoissa tuotu esiin joten-
3128: kin selvässä muodossa sellainen väite, että suuremmasta
3129: tai vähemmästä aineellisesta hyvinvoinnista kokonaan riip-
3130: puisi aviottomain lasten luku. Tämä on epäilemättä uutuus,
3131: joka ei ole vielä todistettu. Tilastolliset tiedot päinvastoin
3132: omassa maassamme puhuvat tuota ajatuskantaa vastaan.
3133: Onhan huomattavissa sellainen ilmiö, että aviottomain lasten
3134: luku on toisissa paikkakunnissa tavattomassa määrässä suu-
3135: rempi kuin toisissa, vaikka edelliset paikkakunnat eivät ole
3136: ollenkaan taloudellisessa suhteessa huonommat, vaan pikem-
3137: min päinvastoin. Mutta se henkinen ilmapiiri, joka tässä
3138: suhteessa vallitsee eri paikkakunnilla, on melkoisesti toi-
3139: sistaan poikkeava ja siitä riippuu suuresti aviottomain las-
3140: ten luku. Minä en suinkaan kuulu niihin, jotka kieltävät
3141: tässä suhteessa taloudellisten näkökantain merkityksen koko-
3142: naan, mutta en minä usko, että tähänastinen kokemus aina-
3143: kaan meidän maassamme todistaa, että se pitäisi paikkansa
3144: siihen määrään kuin eräissä täällä annetuissa lausunnoissa
3145: näytään uskottavan. Tieteeseen ainakaan sitä ei kukaan
3146: voi perustaa.
3147:        Muutamista lausunnoista täällä on minun mielestäni
3148: epäämättömästi käynyt selville se seikk~ - palaan uudes-
3149: taan siihen - että sitä käsitystä, mikä perheellä tähän asti
3150: on ollut yhteiskuntaa perustavana laitoksena. aletaan vä-
3151: kevällä tavalla eduskunnassakin horjuttaa. Mitä minä olen
3152: asiassa lausunut, ei suinkaan tiedä sitä, ettei aviottomista
3153: lapsista, samoin aviottomista äideistä ja isistä ole pidettävä
3154: aivan toisenlaista huolta kuin tähän asti. Mutta siitähän
3155: meillä ei ole erimielisyyttä ollut lainkaan, tavasta ainoas-
3156: taan, miten tämä yhteiskunnassa suoritetaan, on lausuttu
3157: eri käsityksiä. Itse puolestani luulen, että ne käsitykset ja
3158: keinot, jotka edustaja Soininen selvästi toi esille, nojautuvat
3159: tähän astiseen kokemukseen ja tieteeseen sekä sisältävät
3160: myös minun ymmärtääkseni kaiken sen hyvän, mitä täällä
3161: on lausuttu, ei ainoastaan porvarilliselta, vaan myös sosia-
3162: listiselta taholta. Ne sisältävät myös rouva Pärssisenkin
3163: ehdotuksen sinä muodossa ja mitassa kuin sitä voidaan käy-
3164: tännössä katsoa sopivaksi, nim. ehdotuksen käytännöllisen
3165: puolen, ei sitä maailmankatsomuskantaa, jolla ehdotus ja
3166: eräät sitä puoltavat lausunnot lepäävät.
3167:               An. n:o 82 kodeista aviottomia äitejä varten.     505
3168: 
3169: 
3170:       Ed. Nuotio: Sen jälkeen kuin pyysin puheenvuoroa,
3171: on asiaa niin paljon selvitetty puolelta ja toiselta, että ajan
3172: voittamiseksi luovun sanavuorostani.
3173:       Ed. Nissinen: Odottamaton on tosiaan se vastustus, jo-
3174: ka on tullut edustaja Pärssisen anomusehdotuksen osaksi.
3175: Minun ymmärtääkseni tämä anomusehdotus kuitenkin tarkot-
3176: taa onnettomien auttamista, kurjien tukemista, ja sen vas-
3177: tustaminen on mielestäni sydämettömyyttä. Ehdotan siis,
3178: että anomusehdotus lähetettäisiin anomusvaliokuntaan ja
3179: olisi mainitun valiokunnan tehtävä kaikki, mitä voi, tämän
3180: anomusehdotuksen valmistamiseksi ja tukemiseksi.
3181:        Ed. Pärssinen: Minä en aijo täällä enää pitkää pu-
3182: heenvuoroa käyttää. Mutta edustaja Soiniselle tahdon huo-
3183: mauttaa, että se kohta, missä puhutaan rikollisuuden idusta,
3184: kuuluu siten, että laiminlyödyissä oloissa kasvaneihin juur-
3185: tuu rikollisuuden itu. Ei tarkoiteta, että turvattomat ovat
3186: rikollisia, vaan on heitä suojeltava, etteivät tulisi rikollisiksi.
3187:        Sitten vielä muutama sana kahdelle puhujalle. Täällä
3188: on neiti Käkikoski sanonut minun lausumiani käsityksiä
3189: siveysasiassa hölläksi. Minä vaan pyytäisin huomauttaa,
3190: että jokainen on huono tuomari omassa asiassaan, ja näin
3191: ollen neiti Käkikoski on huono tuomari lausumaan kummanko
3192: siveyskäsitteet ovat hölliä hänenkö vai minun. Kun minä
3193: olen vaatinut siveyskäsitteitä ulotettaviksi myös avioliiton
3194: sisälle eikä ainoastaan rajoitettuun naisjoukkoon, niinkuin
3195: tavallisesti tähän asti on tehty, niin ovat mielestäni siveys-
3196: vaatimukseni ankarammat kuin hänen.
3197:        Mitä sitten tulee siihen, että on puhuttu langenneista
3198: naisista, niin todistaa se juuri aivan höllää siveyskäsitettä,
3199: kun tahdotaan pieni joukko yksistään tehdä arvostelun alai-
3200: seksi ja sen nojalla päättää ovatko he siveellisiä vai ei; ja
3201: muut sitten ovat ei-langenneita. vaikka on tavattoman pal-
3202: jon langenneita miehiä sekä avioliitossa että sen ulkopuo-
3203: lella, ja naisia, joita voidaan sanoa langenneiksi, vaikka
3204: ovat avioliitossa. Sen vuoksi on minusta hyvin epäonnis-
3205: tunut sana tuo ,langennut nainen", samoinkuin nimitys ,tur-
3206: vakoti", kun kerran nämä laitokset eivät tule olemaan mi-
3207: tään armeliaisuuslaitoksia.
3208:       Ed. Alkio luopui puhevuorostaan.
3209:     Ed. Arokallio: Tänä päivänä naisten kautta annetut
3210: anomusehdotukset, samoinkuin ne, joita he ennen ovat jät-
3211: 506                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
3212: 
3213: 
3214:  täneet, todistavat minun mielestäni, että lainlaatija on osunut
3215:  varsin oikeaan, määrätessään, että tähän. uuteen eduskun-
3216:  taan on myöskin naisilla oikeus päästä.        Ja minä pidän
3217:  tämän keskustelun todistuksena siitä, että on hyvä, kun
3218:  tässä eduskunnassa on senkin verran naisedustajia kuin siinä
3219:  nyt on. Epäilemättä sellaiset kysymykset, jotka koskevat
3220:  perheasioita ja sellaisia seikkoja, joita tämäkin anomuseh-
3221:  dotus koskee, voittavat paljo käsittelyssä, selvyydessä ja
3222:  rehellisyydessä sekä tulevat monipuolisemmin pohdituiksi,
3223:  kun naisillakin tässä on sananvaltaa.
3224:        Mitä muuten tulee tähän anomusehdotukseen, joka nyt
3225:  on käsiteltävänä, niin minä puolestani annan sille kaiken
3226: kannatuksen ja olen mielihyvällä kuunnellut edustaja Pärs-
3227: sisen äskeistä lämmöllä esitettyä lausuntoa.        Se todistaa
3228: suurta asiantuntemista ja on tosioloihin perustuva. Kyllä
3229: on todella surkea se tila, joka alaluokassa on vallalla ja
3230: jota edustaja Pärssinen kosketteli. Sen tiedän siitä koke-
3231: muksesta, joka minulla virassani on ollut. Edustaja Pärs-
3232: sinen toi esiin näkökohtia, joita yleinen mielipide ei hyväksy.
3233: mutta niissä on kuitenkin monta puolta, jotka ansaitsevat
3234: tulla huomioon otetuiksi. Keinoista, joita olisi käytettävä
3235: niitten huutavien epäkohtien poistamiseen, jotka ovat val-
3236: litsemassa isättömiin lapsiin ja heidän äiteihinsä nähden, voi
3237: olla eri mieliä, sillä keino, joka toisessa paikassa pidetään
3238: sopivana, voi toisessa olla vähemmän käypä. Kaikissa ta-
3239: pauksissa on yhteiskunnan velvollisuus näitä asoita koskevia
3240: kysymyksiä mitä huolellisemmin pohtia eduskuntaosa kautta.
3241: Minä puolestani siis myötätuntoisuudella puolustan tämän
3242: anomusehdotuksen lähettämistä yleiseen anomusvaliokun-
3243: taan.
3244:        Ed. Palmen: 24 puheenvuoroa on käytetty tässä asi-
3245: assa ja jollen aivan erehdy, on saatu neljä_ttä tuntia siihen
3246: kulumaan. Tämä on todellakin jotakin niin suuremmoista.
3247: että on syytä huomauttaa muutamia parlamenttaarisen elä-
3248: mämme aakkosista, koska täällä on monta puhujaa, jotka
3249: eivät sitä tunne. (tlyvä!) Evästyskeskustelulla on jotakin jär-
3250: keä ainoastaan kolmessa tapauksessa. Ensiksikin siinä ta-
3251: pauksessa, ettei tiedetä mihin valiokuntaan asia lähetetään;
3252: silloin sopii siitä keskustella. Tältä anomukselta on kuiten-
3253: kin se etu kadonnut.        Anomuksentekijä tosin teki hyvin
3254: onnettoman esityksen ehdottaessaan, että anomus memsr
3255: lakivaliokuntaan. Mutta jollen erehdy, niin ei kukaan ole
3256: asiata kannattanut, vaan kaikki ovat tunnustaneet, että asia
3257: on lähetettävä anomusvaliokuntaan.        Siitä asiasta ei siis
3258:               An. n:o 82 kodeista aviottomia äitejä varten.   507
3259: 
3260: 
3261:  kannata puhua. Toinen tapaus, jossa joku kysymys vaatii
3262:  evästyskestelua, on se, jos todellakin on näkökohtia, jotka
3263:  ovat niin uusia, että voi olettaa asian muuten jäävän aivan
3264:  peitetyksi tai - voimme laajentaa sen siihen tapaan - jos
3265:  puhuialla on periaatteellisesti toinen maailmankatsomus kuin
3266:  anomuksentekiiällä; joku viittaus siihen saattaa olla hyvä.
3267:  Minä sanon ,viittaus", sillä kyllä täytyy tunnustaa, että
3268:  pitkät selitykset siinä kohden eivät ole tarpeen. Ja aivan mie-
3269:  letöntä on ruveta pitkiin asiallisiin keskusteluihin, ruveta po-
3270:  lemiseeraamaan sekä torjumaan, mitä toinen on sanonut. Se
3271:  ei kuulu evästyskeskusteluun ensinkään. Muistutan van-
3272:  hasta suomalaisesta sananlaskusta: ei pidä hypätä ennen
3273:  kun oja tulee. On tarpeellista huomauttaa siitä, kun meidän
3274:  kärsivällisyyttämme koetetaan siten, että anomusvaliokun-
3275:  nan jäsenet, sen puheenjohtajasta alkaen, rupeavat täällä
3276:  evästämään asioita, eivätkä jätä asiallista keskustelua siksi
3277:  kun asia tulee esille valiokunnassa. Ei ole mitään epäilystä
3278:  ollut siitä, ettei tämä ehdotus menisi valiokuntaan. Mutta se
3279:  on kyllä rekorditapaus Suomen valtiopäivien historiassa, että
3280:  valiokunnan puheenjohtaja ei tiedä sitä abc, että asiallinen
3281:  keskustelu alkaa vasta sitten kun asia on käsiteltävänä valio-
3282:  kunnassa.
3283:        Vielä on kolmas syy, minkätähden voi ruveta evästys-
3284: keskusteluun. Jos joku kieltää, ettei asiata pitäisi lähettää
3285: valiokuntaan, toisin sanoen, jos joku tahtoisi kuristaa, tap-
3286: paa sen, silloin on täysi syy ruveta asialliseen keskusteluun.
3287: Mutta en minä ole kuullut, että kukaan. olisi tahtonut tätä
3288:  asiata tappaa. Jos onkin yksityiskohdista ollut eri mieliä,
3289: niin ei ole siitä seurannut, että kukaan olisi tahtonut estää
3290: meitä aikanaan keskustelemasta tästä asiasta. Mutta yksi
3291: asia on varma. Jos herrat ja rouvat puhujat täällä tahtovat
3292: jättää tietonsa ennakolta valiokunnalle, niin huomattakoon,
3293: että ei ole vielä Suomen valtiopäivien aikana tapahtunut, että
3294: mitään pitkää evästyskeskustelua olisi luettu valiokunnassa;
3295: tuskinpa edes kukaan on lukenut sitä täydellisesti. Jonkun
3296: lausunnon joku katselee läpi; ääneen sitä ei lueta. Minä en
3297: ole vielä 30 vuoden aikana kuullut yhtäkään tapausta, että
3298: valiokunnassa edes yksityinen jäsen olisi ottanut tukeak-
3299: seen pitempää evästyskeskustelua. Aivan turhaan on siis
3300: täällä puhuttu. Mutta siinä suhteessa ei ole turhaan puhuttu
3301: että että on saatu paljon aikaa kulumaan. Nähtävästi jok~
3302: on täällä ajatellut sitä vanhaa hyvää sananlaskua, että Ju-
3303: mala ei ole luonut mitään niin paljon kuin aikaa. Mutta ehkä
3304: hän on unohtanut sen, että olemme tänään pyytäneet val-
3305: tiopäivälykkäystä; ehkä hän ei tiedä että se juna on jo käy-
3306: 508                   Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
3307: 
3308: 
3309: mässä, joka vie meidän pyyntömme keisarin luo, joten kai
3310: saamme olettaa, että 20 päivänä tätä kuuta evästyskeskustelujen
3311: tulee olla lopussa. Meillä on vielä toistasataa anomusehdotusta
3312: käsittelemättä, meillä on työjärjestys käsittelemättä. Pitäähän
3313: näillekin jäädä lukemisaikaa. Nämä asiat ovat sitä laatua, että
3314: kärsimättämyyteen nyt jo voi olla vähäsen, vieläpä suurtakin
3315: aihetta. Minä luulen tässä puhuneeni sadan edustajan puolesta,
3316: jotka ovat kärsimättömyydellä odottaneet, että saisivat muita,
3317: ehkä tärkeitä asioita esille, ja jotka eivät vaadi eivätkä odota
3318: mitään asiallista keskustelua nyt, koska ei mitään päätöksiä eikä
3319: ratkaisua vielä voi seurata. Eduskunnan arvoisa puhemies on
3320: estetty lausumasta mitään muistutusta semmoista mihin olemme
3321: tottuneet kansalaiskokouksissa, kun siellä ruvetaan puhumaan lii-
3322: koja. Mutta yksityinen edustaja on oikeutettu huomauttamaan,
3323: että meidän aikamme on siksi kallis, että kerran täytyy tulla
3324: loppu puheille. (Hyvä! Hyvä!).
3325:       Ed. Gripenberg:      Minä luovun.      (Hyvä! Hyvä!).
3326:       Ed. Järvinen:     Luovun sanavuorostani.
3327:      Ed. Oebhard, Hedvig: Ed. Palmenin puheen jälkeen mi-
3328: näkin luovun käyttämästä puheenvuoroa.
3329:        Ed. Räsänen: Minäkin luovun. Mutta herra Palmenin lau-
3330: sunnon johdosta lausun ihmetykseni siitä, että nämä aakkoset
3331: tulivat vasta tänä iltana. Mielestäni arvoisat herrat olisivat
3332: ansainneet ne jo kymmenen kertaa ennen tätä keskustelua.
3333:       Ed. Sillanpää: Minä kumminkin käytän puheenvuoroa,
3334: vaikka siitä huomautettiin. Muuten minusta se huomautus
3335: olisi paljo enemmän ollut paikallaan lauantaina, koska silloin
3336: pidettiin puolen päivää pitkiä saarnoja.
3337:       Minä pyysin puheenvuoroa ed. Kiviojan lausunnon joh-
3338: dosta. Hän sanoi, että anomuksentekijä on tahtonut ikäänkuin
3339: asettaa pehmikettä niiden pään alle, jotka ovat joutuneet aviot-
3340: tomien äideiksi. Kaikki se mitä hän puhui, todistaa, minkä-
3341: lainen mielipide kristillisissä perheissä on, millä tavalla täm-
3342: möinen kristillisen perheen emäntä kohtelee niitä onnettomia,
3343: jos niin voin sanoa, jotka joutuvat hänen perheessään olemaan.
3344: Ainakaan hänen puheensa ei todista mitään suopeutta, hän ei
3345: tahdo ymmärtää minkäänlaisia muita syitä näiden naisten koh-
3346: taloon kuin että he ovat, niinkuin eräs porvarisrouva sanoi:
3347: »työläisluokan naiset ovat jo syntyessään siveettömiä». Tämä
3348: muistuttaa hyvin paljo sitä, mitä raamatussa kerrotaan miehestä,
3349: joka sanoi: minä kiitän sinua jumala että en ole kuin muut
3350: ihmiset.
3351:               An. n:o 82 kodeista aviottomia äitejä varten.     509
3352:       -----
3353: 
3354:        Kun ajatellaan jokapäiväistä elämää, niin näkee siellä -
3355: ja olen ollut itsekin tilaisuudessa näkemään - mitenkä juuri
3356: niissä perheissä, jotka kutsuvat itseään kristilliseksi, porvaris-
3357: rouvat koettaa estää kaikin tavoin, ettei heidän poikansa ottaisi
3358: aviokseen palvelustyttöä, jonka hän on vietellyt. He ajavat
3359: tytön armottomasti ovesta ulos. Silloin vasta, kun hän on
3360: joutunut epäsiveellisyyden poluille, menevät he häntä pelasta-
3361: maan kristinuskon avulla. Sillä kristillisyyttä käytetään peii-
3362: teenä itsekkäisyyden pyrinnöille; siitä ei päästä mihinkään.
3363:        Ed. Vemmelpuu sanoi, että turvakodeissa kasvaneet lap-
3364: set tulevat tavallisesti aviottomain lasten äideiksi. Voi olla,
3365: että niin käy, mutta minä olen nähnyt useita esimerkkejä siitä,
3366: miten lapset, jotka ovat kasvaneet juomarin perheessä, ovat
3367: itse innokkaita raittiusasian harrastajia. Eiköhän tässäkin saata
3368: usein tapahtua samalla tavalla, koska he saavat lapsuutensa
3369: aikana usein niin paljon kärsiä vanhempiensa hairahduksista.
3370:        Täällä on usea puolustanut tätä kotijärjestelmää, ja on
3371: meidän puolelta jo viitattu, että tuo järjestelmä on ollut vallalla
3372: kaikkina aikoina. On myyty huutokaupalla orpoja, on myyty
3373: äitejä, jotka ovat joutuneet sellaiseen asemaan että he eivät ole
3374: voineet itse elättää itseänsä. Eiköhän tästä lähinkin koetettaisi,
3375: jos se järjestelmä tulisi vallalle, jota täällä suositetaan, että
3376: heitä annettaisiin vähimmin tarjooville, koska säästäväisyyspoli-
3377: tiikka on luonnollisesti myös otettava huomioon. Minulla on
3378: <>llut tilaisuutta nähdä, miten täällä Helsingissä kristilliset hy-
3379: väntekeväisyyslaitokset avustavat puutteeseen joutuneita äitejä.
3380: Asuin talossa, jossa eli vaimo, jonka hänen miehensä oli jät-
3381: tänyt. Hänellä oli kolme lasta, elätti itseään ja lapsiaan pyy-
3382: kinpesulla ottaen nuoren palvelustytön lapsia hoitamaan. Hän
3383: kääntyi kerran tuon laitoksen puoleen pyytämään avustusta,
3384: koska hän ei ollut saanut kenkiä jalkaansa ostetuksi, kun kaikki
3385: rahat menivät perheen ylläpitoon. Nuo rouvat tulivat katso-
3386: maan ja sanoivat: minkätähden sinä pidät palvelustyttöä, se on
3387: liikaa ylellisyyttä köyhälle: vie lap~~t lastenkotiin päiväksi, niin
3388: tulet paljo vähemmällä toimeen. Aiti sanoi: kuinka minä voin
3389: aamulla klo 5:n aikaan herättää lapseni, kantaa niitä pitkän matkan
3390: kylmässä pakkasessa, tuulessa ja tuiskussa ja mennä sitte illalla
3391: myöhään työstä palattuani heitä noutamaan kotiin. Mutta ei-
3392: hän tuo kristillinen laitos tahdo tunnustaa että hänenkin las-
3393: tensa täytyy saada nukkua lämpimässä huoneessa ja saada
3394: hoitoa kotonaan, vaikka vaan nuorelta tytöltä. Sillä tavalla se
3395: kristillinen laitos on järjestetty. Minä olen täällä Helsingissä
3396: kodissa, josta palvelustytöt tulevat hakemaan turvaa. Sinne
3397: tulee usein niitä, jotka ovat tavalla tai toisella joutuneet tilaan,
3398: jossa ei kukaan tahdo ottaa heitä huoneeseensa. He kysyvät
3399: 510                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
3400: 
3401: epätoivoissaan: onko mitään paikkaa, minne minä voin päästä?
3402: Heidät ajetaan kadulle armottomasti. Heitä varten olisi tuol-
3403: lainen laitos välttämätön. En tunne niin paljo maaseutuelämää
3404: - olen niin kauan ollut kaupungissa -, mutta katsellessani
3405: kansan syviä rivejä, katsellessani millaisissa oloissa he elävät,
3406: täytyy minun sanoa, että tuon laitoksen välttämättömyyttä minä
3407: puolustan.
3408:        Voikan lakon aikana eräs edustaja, joka nyt istuu
3409: täällä, sanoi: mitä kannattaa väitellä tehtaalaisnaisen kun-
3410: niasta? - Tuntuu todellakin ettei köyhän naisen kunniasta
3411: näytä täälläkään paljoa välitettävän.
3412:        Ed. Vemmelpuu lopetti puheensa sanomalla että onneton
3413: se laitos, jossa nämä naiset kasvatetaan, sillä se on onnetto-
3414: muuden laitos. Tämä merkitsee hyvin paljon. Siitä näkyy se
3415: halveksuminen, jota näille naisille osotetaan. Tuntuu ikävältä
3416: kuulla niitä väitteitä, joilla tätä pyrintöä on vastustettu, vaikka
3417: jokaisen täytyy myöntää, että sillä laitoksella on tarkoituksensa.
3418: - Menkää kansan syvien rivien joukkoon, oppikaa ne tunte-
3419: maan ja sanokaa sitte vasta, ettei mitkään saarnat heitä auta,
3420: kuten ed. Kivioja sanoi, koska hän naisena häpesi tunnustaa
3421: että naiset ovat niin huonoja. Pitää tuntea ne vaikuttimet ja
3422: ne syyt, jotka pakoittavat köyhälistön naiset sellaiseen asemaan
3423: missä ne ovat. Rikkaalla on rahaa mennä ulkomaille peittä-
3424: mään tilaansa, köyhän täytyy antaa asian tulla julkisuuteen.
3425: Siinä on ero. (Hyvä!).
3426:        Ed. Hagman: Vaikka ed. Palmen puhuikin puhujalavalta,
3427: niin se lausunto, jonka hän antoi, ei kuulu ollenkaan asiaan;
3428: mutta se mitä me olemme puhuneet, on kuulunut asiaan (Ei!).
3429:        Minä olen anomusvaliokunnan jäsen, mutta, uudistan sen,.
3430: ei vielä ole päätetty, mihin valiokuntaan asia on lähetettävä~
3431: Anomuksentekijät ovat pyytäneet, että se on lähetettävä laki-
3432: valiokuntaan, ja minä olen siis täydellisesti oikeutettu lausu-
3433: maan siitä mielipiteeni. Myönnän kyllä, että monestakin voi
3434: olla tuskallista kuulla keskustelua tällaisesta asiasta, mutta se,
3435: ei auta. Se tuska ei merkitse mitään sen tuskan rinnalla, jota
3436: ne ovat saaneet kärsiä, joiden puolesta täällä taistelemme..
3437:      .. , H yva.. ..
3438: (H yva.           ,)
3439: 
3440:         Ed. Merinen: Tahdon vaan lyhyesti huomauttaa, että
3441: tässä eduskunnassa useat puhujat, joilla on korkeat tieteelliset
3442: tittelit, esiintyvät tavalla, joka näyttää, että he tahtovat unhoit-
3443: taa maailman pakkolain. Näyttää siltä kuin he tässä kysy-
3444: myksessä tahtoisivat sanoa: maapallo ei pyöri. Kuinka moni
3445: mahtaa uskoa sitä. Me elämme pakkolakia. Kuka on synty-
3446:                   Muutoksia rikoslakiin koskevia an.            511
3447: 
3448: nyt muuten kuin pakosta, olisi hauska tietää ja kuitenkin muu-
3449: mat arvoisat puhujat ovat sanoneet jonkun syntyneen jostakin
3450: häpeällisestä, joka on syntynyt siitä, että on muka rikkonut
3451: itseänsä vastaan. Minä luulen, että täällä on kyllä isiä ja äite-
3452: jäkin, joitten pitäisi tietämän, minkä kohtalon hän saa itsel-
3453: lensä, jos hänen lapsensa joutuvat senlaisen muka häpeällisen
3454: itsensä rikkomisen alaiseksi; niin silloin on turvakoti tarpeen.
3455: ja kuitenkaan ne eivät ole sittenkään muuta kuin pakosta syn-
3456: tyneet, tapahtuipa se sitte avioliitossa tai sen ulkopuolella, sitä
3457: ei kukaan voi väittää. Mutta onko kukaan kuitenkaan koskaan
3458: voinut todistaa sitä, että joku, olipa hän mies tai nainen, olisi
3459: tarkoituksekseen koettaa, että nyt pitää syntyä ehdottomasti
3460: aviottomia lapsia. He tahtovat rikkoa luonnonlain ja se rankai-
3461: see itsensä niin säälimättömästi, että tulee aviottomia lapsia kun
3462: näin yhteiskunnan jäsenet rikkovat luonnonlakia, joka ei itseänsä
3463: rankaisematta jätä, tahdotaan nyt rikkoa vielä sillä, että maailmaan
3464: pakosta syntyneitä ihmisiä ei tahdottaisi pakolla ruokkia, jota
3465: varten yhteiskunta on velvollinen jäsentensä kautta sellaisen
3466: turvakodin hankkimaan. Luonnonlaki puhuu itsestään. Jos
3467: emme kaikissa asioissa tahdo rikkoa luonnonlakia, kuka voi
3468: sitä vastaan seistä? Me elämme ja kuolemme pakosta. Joku
3469: voi sanoa, että hän astuu itse kuolemaan, mutta ei voi sanoa
3470: astuneensa syntymään.
3471:       Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin
3472: vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
3473:       Ken tahtoo anomusehdotuksen n:o 82 lähetettäväksi laki-
3474: valiokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, tulee se lähetettäväksi
3475: anomusvaliokuntaan.
3476:       Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten anomus-
3477: ehdotus n:o 82 oli päätetty lähettää anomusvaliokuntaan.
3478: 
3479: 
3480:                  Muutoksia Rikoslakiin koskevia
3481: an. ehd. esitettiin ja lähetettiin keskustelutta lakivaliokuntaan
3482: seuraavat:
3483:        n:o 73, Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta,
3484: (Liitteet 111,14., siv. 76), jonka julkiluki ed. Nissinen,
3485:        n:o 74, Tyttöjen suojelusijän korottamisesta hei-
3486: hin kohdistuneisiin siveellisyysrikoksiin nähden,
3487: (Liitteet 111,15·, siv. 81). jonka julkiluki ed. Dagmar Neovius,
3488:        n:o 125, Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta,
3489: (Liitteet III,16., siv. 125), jonka julkiluki ed. Gripenberg.
3490: 512                   Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
3491: 
3492: 
3493:          Virkamiesolojen uudestaan järjestämistä koskevia.
3494:       An. ehd. n:o 109, Virkamiesoloissamme ja sitä kos-
3495: kevassa lainsäädännössä olevien epäkohtien perin-
3496: pohjaisesta korjaamisesta. (Liitteet l,t5., siv. 79),
3497:       julkiluki ed. Nevanlinna, samalla pyytäen että tämä anomus
3498: lähetettäisiin anomusvaliokuntaan, kuitenkin siten, että sanotun
3499: valiokunnan tulisi niiltä osilta, joilta asia koskee perustuslakia,
3500: hankkia perustuslakivaliokunnan lausunto.
3501:       Edellisen yhteydessä esitettiin an. ehd. n:ot 23 ja 27.
3502:       Puheenvuoron saatuaan lausuivat:
3503:       Ed. Palmen: Minusta tuntuu niinkuin tämä laajahaarai-
3504: nen kysymys tulisi paremmin käsitellyksi perustuslakivaliokun-
3505: nassa. Se on nimittäin aivan erottamattomassa yhteydessä
3506: useitten muitten kysymysten kanssa, jotka joko ovat jo lykätyt
3507: perustuslakivaliokuntaan tai puhemiesneuvoston ehdotuksesta
3508: sinne lykätään, niin että minun mielestäni jo siinä on pätevä
3509: syy muuttaa anomuksentekijän ehdotusta. Perustuslakivalio-
3510: kunta tässä varmaan voi monessa kohden olla oikeampi, sem-
3511: minkin kun kysymys ulottuu syvästi meidän vanhoihin perus-
3512: tuslakeihin ja niitten selittämiseen.
3513:       Ed. Nevanlinna: Käsitän hyvin, jos mielipiteet ovat eriä-
3514: viä siitä, mikä valiokunta olisi asianmukaisin tätä anomusta
3515: käsittelemään. Omasta puolestani olen kuitenkin selvillä siitä,
3516: että se käytettävissä oleva valiokunta, jolle tämä asia lähinnä
3517: kuuluu, on anomusvaliokunta. Verrattomasti useimmat niistä
3518: epäkohdista, jotka tämän anomuksen tekijäin mielestä haittaa-
3519: vat meidän virkamiesolojamme, koskevat oloja ja aloja, joissa
3520: toimenpiteet ja korjaukset olisivat aikaansaatavissa hallinnol-
3521: listen toimenpiteitten kautta ilman muuta. Perustuslakia tämä
3522: anomus kyllä monessa kohdassa koskettelee, mutta kuitenkin
3523: ainoastaan vähemmältä osaltaan, en sano vähäarvoisemmalta,
3524: vaan pienemmältä ja sillä tavoin vähemmältä osalta. ja kun
3525: tietääkseni ennenkin on sellaista menettelyä noudatettu, että
3526: toinen valiokunta on toiselta hankkinut lausunnon, niin olin
3527: arvellut, että se voisi tässäkin tapahtua. Minun ymmärtääk-
3528: seni ei perustuslakivaliokunta juuri voisi katsoa tehtäväänsä
3529: kuuluvan tämän asian käsittelyn niiltä osilta, joita minä puo-
3530: lestani pitäisin kaikkein tärkeimpinä ja jotka koskevat mainit-
3531: tuja käytännöllisiä hallinnollisia toimenpiteitä ja niitten aikaan-
3532: saamista. Näin ollen jäisi asia hyvin vähälle valmistukselle
3533: juuri siltä osalta, jota anomuksen tekijät pitävät kaikkein tär-
3534: keimpänä. Kun siis mielestäni tämä asia koskee anomusvalio-
3535:              An. n:o 109 virkamiesoloja kosk. epäkohdista.    513
3536: 
3537: 
3538: kuntaa suuremmalta osalta, perustuslakivaliokuntaa ainoastaan
3539: pienemmältä; kun asia ymmärtääkseni on siihen valiokuntaan
3540: lykättävä, johon se suuremmalta osalta koskee ja täydennet-
3541: tävä lausunto hankittava siltä valiokunnalta, jota se koskee
3542: pienemmältä osalta, niin tahtoisin pysyä ehdotuksessani, että
3543: se lykättäisiin anomusvaliokuntaan, kuitenkin sillä tavoin, kuin
3544: minulla jo oli kunnia esittää.
3545:        Puhemies: Olen käsittänyt edustajain Palmenin ja Nevan-
3546: linnan ehdotukset niin, että ne koskevat myöskin. kahta muuta
3547: nyt pöydällä olevaa, edustajain Alkion y. m. ja Vikmanin y. m.
3548: allekirjoittamaa anomusehdotusta, ja että ne kaikki olisivat lä-
3549: hetettävät samaan valiokuntaan.
3550:      Ed. Tulikoura: Pyytäisin vaan esittää, että tämä anomus-
3551: ehdotus lähetettäisiin anomusvaliokuntaan.
3552:       Ed. Schybergson: Det upplästa petitionsmemorialet har i
3553: själfva verket, såsom petitionärerna framhålla, vare sig det se-
3554: dan skett med eller utan petitionärernas vilja, svällt ut så, att
3555: det vidare knappast är ett petitionsmemorial, utan snarare en
3556: afhandling. Det är vid sådant förhållande svårt att omedel-
3557: bart bedöma, hvad som i förslaget är godt, hvad återigen icke
3558: genomförbart eller icke önskvärdt att genomföras. Men så
3559: mycket tror jag mig dock redan nu kunna säga, att, om det
3560: förverkligas, så skall väl tillströmningen tili tjänstemannabanan,
3561: åtminstone från det håll jag står nära, blifva väsentligen min-
3562: skad. jag tror att denna Preussenthum och detta disciplinsreg-
3563: lemente, som petitionärerna tyckas åstunda, icke skall leda
3564: därhän, att dugande element eftersträfva en tjänstemanna-
3565: anställning. jag är icke blind för följderna häraf för tjänste-
3566: mannakåren, och jag kan försäkra att redan nu under de se-
3567: naste åren visat sig icke ringa spår tili en försämring af arbe-
3568: tets art. Det visar sig tili och med på den rena domarverk-
3569: samhetens område, där oriktiga gravationsbevis, ounderskrifna
3570: expeditioner, fullkomligt felaktiga inteckningsprotokoll m. m.
3571: höra tili ordningen för dagen. Men icke desto mindre är jag
3572: så litet lagd för byråkrati, - och jag tror sist och slutligen
3573: att den folkgrupp jag tillhör icke häller, oaktadt den hittills i
3574: hög grad frekventerat tjänstemannabanan, framdeles skall i
3575:  samma mån som hittills konkurrera på den - att jag anser.
3576: att Iand och folk kanske mera vinna på att i de fria männens
3577: Ied dugande förmågor träda in.
3578:      Puhemies: Onko keskustelu päättynyt?
3579: 514                Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
3580:                                                    -----
3581: 
3582:       Ed. Nevanlinna: Kun herra Puhemies on tehnyt kysy-
3583: myksen, onko keskustelu päättynyt, niin pyydän lausua, että
3584: minulla puolestani ei ole mitään lisättävää siihen kysymykseen,
3585: kumpaanko ehdotetuista valiokunnista asia on lykättävä. Mutta
3586: siinä tapauksessa, että se päätetään lähetettäväksi anomusvalio-
3587: kuntaan, ja siis ainakaan minulla puolestani tuskin on mitään
3588: mahdollisuutta saada olla mukana asian käsittelyssä sen suu-
3589: rimmalta osalta, pyytäisin saada vielä käyttää puheenvuoroa.
3590: Jos anomusehdotus tulee perustuslakivaliokunnassa käsiteltä-
3591: väksi, niin minulla ei ole puheenvuoron käyttämiseen syytä,
3592: kun minulla on siellä tilaisuus tuoda esiin ne näkökohdat,
3593: jotka katson tarpeellisiksi esittää.
3594:      Puhemies: On aivan mahdotonta sitten enää keskustella,
3595: kun päätetään mihin valiokuntaan anomus lykätään, niin että
3596: kehottaisin puhujaa nyt käyttämään puheenvuoroa.
3597:       Ed. Nevanlinna: Niin ollen ja kun aika on jo niin pit-
3598: källe kulunut, en rohkene vaivata eduskuntaa puheenvuoroa
3599: käyttämällä, sillä minun esitykseni tulisi olemaan sangen pal-
3600: jon aikaa kysyvä, kun esillä oleva asia on niin laajaperäinen.
3601: Kun minulla on kunnia olla anomusvaliokunnan varajäsen toi-
3602: von saavani tilaisuutta tuodakseni siellä esille mielipiteeni, jos
3603: anomusehdotus tulee sinne lykätyksi.
3604:       Ed. Palmen: Jos minä käsitin edellisen puhujan sanat
3605: oikein, niin hän myönsi, että hän ei ole anomusvaliokunnassa,
3606: jos asia sinne tulee, tilaisuudessa puhumaan suuremmasta
3607: osasta ainetta. Tämä jo todistaa, että tämän anomuksen arvos-
3608: teleminen edellyttää sellaista lakien ja virkaolojen tuntemusta,
3609: jota emme voi vaatia anomusvaliokunnalta. Anomusvaliokunta
3610: on ikäänkuin koulu- ja sivistysvaliokunta, sillä ei ole näitä
3611: virkaoloja koskevia tietoja läheskään samassa määrässä kuin
3612: perustuslakivaliokunnalla. Minä pysyn yhä siinä vakaumuk-
3613: sessa, että kysymys paraiten kuuluisi perustuslakivaliokuntaan,
3614: lisäksi koska se on eroamattomassa yhteydessä muitten kysy-
3615: mysten kanssa, jotka niinikään joko ovat lähetetyt tai varmaan
3616: tulevat lähetettäväksi perustuslakivaliokuntaan.
3617:       Ed. Sirola: Että tämä esille otettu asia koskee mitä tär-
3618: keintä kohtaa yhteiskunnallisessa elämässä, lienee kaikille täy-
3619: sin selvä. Kuitenkin mielestäni se liian hellävaroin, sanoisinko,
3620: koskettaa asian ydinkohtaan s. o. virkamiesten vastuunalaisuu-
3621: teen ja heidän erottamismahdollisuuteensa. On kyllä selvää,
3622: että löytyy hallinnon aloja ja virkakoneiston puolia, joissa ei
3623:              An. n:o 109 virkamiesoloja kosk. epäkohdista.      515
3624: 
3625: 
3626: voi tulla kysymykseen erityisten toimitsijain riippuvaisuus suo-
3627: rastaan siitä yleisöstä, jota he palvelevat. Keskitetty järjestelmä
3628: vaatii, että nämät toimitsijat ovat vastuunalaiset ylöspäin kes-
3629: kusvirastolle, mutta missä tällainen välttämättömäksi käypi,
3630: siinä on erittäin tärkeää, että sitten nämä keskusvirastot ja
3631: ylemmät esimiehet ovat mitä suurimmassa määrässä vastuun-
3632: alaisia kansaneduskunnalle ja että heidän tilintekovelvollisuu-
3633: tensa ja heidän erottamismahdollisuutensa ovat väljät. Mutta
3634: missä tämä ei aivan ehdottomasti kuulu asianomaisen virka-
3635: koneiston luontoon, siinä on vaadittava, että nämä virkamie-
3636: het tulevat mahdollisimmassa määrässä suoranaisesti riippu-
3637: viksi siitä yleisöstä, jota he palvelevat, tämä sikäli järjestettynä
3638: kuin kunkin viran toimitusala vaatii, läänin virkamiehet läänit-
3639: täin j. n. e. En tahdo kuluttaa pitemmältä aikaa, koska arve-
3640: len, että asian laajaperäisyys sen kyllä tuo eduskunnassa useam-
3641: minkin esille.
3642:     Ed. Renvall: Siltä varalta että tämä kysymys ei tule perus-
3643: tuslakivaliokuntaan, jossa minulla on tilaisuus olla saapuvilla,
3644: niin tahtoisin ainoastaan sanoa että yleiseltä suunnalta tämä
3645: anomusehdotus on tehnyt minuun mitä miellyttävimmän vai-
3646: kutuksen, sillä siinä esiintyy todellakin kansanvaltainen käsi-
3647: tystapa virkamiesoloista, joka on ymmärtääkseni sopusoinnussa
3648: yhteiskunnallisen kehityksen kanssa. Mutta toiselta puolen
3649: minä en voisi kannattaa sitä anomusehdotuksen osaa, jossa on
3650: puhe virkamiesten erottamisesta. Minä pyydän ainoastaan huo-
3651: mauttaa, että täss?. kohdassa olisivat anomuksen tekijät voi-
3652: neet käyttää, niinkuin muutamissa muissa kohdissa, esimerkkiä
3653: ulkomailta, vaikkakin tässä kohden varoittavana, nimittäin Poh-
3654: jois-Amerikan Yhdysvaltoja.
3655:     Ed. Brander: On aivan oikein sanottu, että Suomi on virka-
3656: miesten luvattu maa. Kun Suomi varustautuu luomaan itseään
3657: uudestaan, niin on luonnollista, että se ryhtyy myös luomaan
3658: uudestaan virkamiesoloja. Ja nämä virkamiesolot ovat luotavat
3659: samojen periaatteitten mukaan, jotka ovat pohjana sille uudis-
3660: tustyölle, jota me täällä nykyjään olemme alkaneet. Virkamies-
3661: olomme ovat luotavat kansanvaltaisuuden, yhdenvertaisuuden
3662: ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden pohjalle. Sikäli kuin
3663: minulla verrattain vähän ajan kuluessa on ollut tilaisuus tutustua
3664: oman maamme virkamiesoloihin ja sen vielä vähemmän koke-
3665: muksen nojalla, jonka olen voinut saada ulkomaitten virka-
3666: miesoloista, rohkenen mielihyvällä asettua samalle kannalle kuin
3667: anomuksen tekijät. Jos anomusehdotus päättyisi siihen, että
3668: eduskunnalla olisi enemmänkin tehtävää sen johdosta, niin
3669: 516                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
3670: 
3671: 
3672: tämä suun Ja lavea asia olisi niin tärkeä ja niin suuritöinen,
3673: että sitä varten tarvittaisiin kenties aivan erityinen valiokunta,
3674: sitä suuremmalla syyllä kun on jo esitetty ja vielä esitetään
3675: toisia virkamieskysymyksiä koskevia anomuksia. Mutta kun
3676: tämä näistä anomuksista laajin ja uskallan lausua arvokkain
3677: päättyy siihen, että anotaan komitean asettamista, niin en luule
3678: asiaa niin perin vaikeaksi ratkaista. Yhdyn niihin, jotka ovat
3679: ehdottaneet, että se olisi lähetettävä anomusvaliokuntaan, jonka
3680: olisi hankittava perustuslakivaliokunnan lausunto.
3681:      Ed. Castren: Pääpiirteissään on minullakin sama käsitys
3682: virkamiesten olojen uudesta muodostamisesta meidän maas-
3683: samme kuin anomuksen tekijöillä, mutta ainakin yhdessä koh-
3684: din poikkeaa minun käsitykseni käsillä olevassa anomusehdo-
3685: tuksessa esitetystä, nimittäin siinä, joka koskee tuomarien ja
3686: muitten virkamiesten erottamattomuutta. Tahtoisin puolestani
3687: lausua sen toivomuksen, että se valiokunta, johon anomus
3688: lähetetään, ottaisi tarkan harkinnan alaiseksi, onko tässä suh-
3689: teessa asetuttava sille kannalle, jolle anomuksen tekijät ovat
3690: asettuneet, ja että asianomainen valiokunta ottaisi huomioonsa,
3691: kuinka omituinen meidän valtiollinen asemamme on ja mitä
3692: vaaroja voisi olla seurauksena, jos poikettaisiin siitä erottamat-
3693: tomuuden periaatteesta, joka jo on olemassa meidän lainsää-
3694: dännössämme ja joka monessa kohden on tarjonnut meille
3695: valtiollista turvaa.
3696:     Minäkin olen sitä mieltä, että anomus ehdottomasti olisi
3697: lähetettävä perustuslakivaliokuntaan. Se koskee oleelliselta
3698: osalta meidän nykyisten perustuslakiemme muuttamista, mikäli
3699: virkamiesten asemaan tulee, jota paitsi anomusvaliokunnalla,
3700: siten kuin se on kokoon pantu, ei ole käytettävänään niitä
3701: tietoja, joita tämän tärkeän asian pohtiminen vaatii. Minun
3702: ymmärtääkseni olisi asialle vaan eduksi, jos se lähetetään pe-
3703: rustuslakivaliokuntaan.
3704:     Ed. Nevanlinna: Niinkuin sanottu, kun on ylen mahdollista
3705: että asia tulee siihen valiokuntaan lykättäväksi, jossa minulla
3706: on kunnia olla vakinaisena jäsenenä, en tahdo tätä keskustelua
3707: jatkaa; olen samaa mieltä, kuin useat edelliset puhujat, eli että
3708: lähetekeskusteluissa ei asianomaisen valiokunnan jäsenten
3709: yleensä pitäisi esiintyä pitkillä lähetelausunnoilla. Tahtoisin
3710: vaan mahdollisen väärinkäsityksen välttämiseksi ilmoittaa, ettei-
3711: vät anomuksen tekijät ole suinkaan tarkoittaneet pantavaksi
3712: toimeen minkäänlaista muutosta mitä tulee tuomarien ja oike-
3713: uslaitoksen virkamiesten erottamisjärjestykseen, ja tarkoituksena
3714: on ollut, myöskin mitä hallinnollisiin virkamiehiin tulee, aino-
3715:              An. n:o 109 virkamiesoloja kosk. epäkohdista.        517
3716: 
3717: 
3718: astaan, että perinpohjaisen ja tasapuolisen harkinnan alaiseksi
3719: otettaisiin, eikö jo missään määrin niin sanottu kurinpito eli
3720: disciplinäärimenettely, ei ainoastaan virkamiesten erottamiseen,
3721: vaan myöskin ja ehkä etupäässä virkamiesten ojentamiseen
3722: nähden olisi meilläkin käytäntöön otettava.
3723:     Ed. Ahmavaara: Sanomattakin on selvää, että minä mieli-
3724: hyvällä kannatan tätä erittäin arvokasta anomusta siitäkin syystä
3725: että olen itse kirjoittanut nimeni samaan suuntaan käyvän ano-
3726: muksen alle. Oikeastaan pyysinkin puheenvuoroa lausuakseni
3727: mihin valiokuntaan anomus olisi lähetettävä, ja siinä suhteessa
3728: minä olen ehdottomasti sitä rt;~ielipidettä, että se olisi, samoin-
3729: kuin toisetkin samaa asiaa koskevat pöydällä olevat lähetettävä
3730: perustuslakivaliokuntaan. Ne kun ovat aivan sen luontoisia,
3731: että ne kuuluvat perustuslakivaliokunnalle ja minä olen sitä
3732: mieltä, että tehtäisiin näille hyville asioille huono palvelus, jos
3733: ne lähetettäisiin anomusvaliokuntaan.
3734:      Ed. Rosenqvist, V. T.: Skulle det gälla blott att på grund
3735: af hvad som i petitionsmemorialet framhållits, föreslå nedsät-
3736: tandet af en komite, så vore det ju lämpligt att remittera frågan
3737: tili petitionsutskottet. Men nu gäller det att söka åvägabringa
3738: en utredning, och det som särskildt skall utredas, hänför sig
3739: tili grundlagsutskottets uppgifter. Petitionsutskottet är icke
3740: häller sammansatt med tanke på att dylika frågor skulle hän-
3741: skjutas dit. jag ber därför få förena mig med dem, hvilka yrka
3742: på petitionens hänskjutande tili grundlagsutskottet.
3743:     Ed. Nuorteva: Koska ei kukaan edellisistä puhujista ole
3744: kajonnut ed. Schybergsonin todellakin verrattomaan lausuntoon,
3745: niin minä pyydän muutamalla sanalla pelastaa sen unholaan
3746: joutumasta. Hän nimittäin mainitsi, että se ryhmä, johon hän
3747: kuuluu, luultavasti lakkaa lähettämästä henkilöitä virkamies-
3748: uralle, jos virkamieskoneisto järjestetään tälle uudenaikaiselle
3749: kannalle. Minä kyllä uskon täydellisesti ed. Schybergsonin
3750: sanoja tässä suhteessa, mutta ihmettelen, että näin avomielisesti
3751: uskalletaan lyödä kiinni tuo hirmuinen itsekkäisyysperiaate, joka
3752: siinä ilmenee, nim. se että jos kerran saadaan virkamiesasia
3753: järjestetyksi kansanvaltaiselle kannalle, niin ruotsalaisen ryhmän
3754: jäsenet eivät katso kunnialleen sopivaksi ottaa siihen osaa.
3755: Samalla tavoin hiukan naurettavalta, vaikka se olikin ed. Schy-
3756: bergsonin lausunto, vaikutti se suurella paatoksella lausuttu
3757: ajatus, että Suomen kansa ei muka enää saisi kelvollisia vir-
3758:  kamiehiä, jos ruotsalaisen ryhmän jäsenet lakkaisivat pyytä-
3759: mästä niitä paikkoja. Minä luulen, että Suomen kansa varsin
3760: tyynellä mielellä resigneeraa siinä tapauksessa. (Iloisuutta!)
3761:                                                              33
3762: 518                     Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
3763: 
3764: 
3765:      Ed. Schybergson: jag måste erkänna att hr Nuorteva i sitt
3766: bemötande icke gjort sin sak så illa. Mina ord hafva troligen
3767: fallit sig annorlunda än jag afsett, och han har däraf tagit sig
3768: anledning tili sina reflexioner. Saken är emellertid den, att jag
3769: redan länge hållit före, att den svenska folkgruppen icke borde
3770: i samma mån som hittills skett vara en tjänstemannagrupp.
3771: för tio a femton år sedan framhöll jag sålunda i offentligheten
3772: önskvärdheten af att den svenska l;>ildade klassen i långt högre
3773: grad än hittills skulle ingå i de fria medborgarenas led. Huru
3774: demokratiskt detta land än gestaltar sig så äro och förblifva
3775: dock tjenstemännen tjenstemän. Därifrån kunna vi icke komma.
3776: Och för min del har jag såväl nu, som också vid svenska
3777: folkpartiets bildande framhållit önskvärdheten af, att vi ifrån
3778: en tjänstemannagrupp skulle blifva en medborgargrupp. Har
3779: något annat framgått ur mitt första andragande, så har det
3780: berott på att jag uttryckt mig otydligt.
3781:     Ed. Martikainen: Minä puolestani pyydän lämpimästi kan-
3782: nattaa tehtyä anomusehdotusta, mutta sen kohdan, jossa mai-
3783: nitaan eläkkeistä, jättäisin kokonaan huomioon ottamatta tällä
3784: kertaa kunnes saadaan tekeillä oleva yleinen vanhuuden ja työ-
3785: kyvyttömyyden vakuutus toimeen. Sitä paremmalla menestyk-
3786: sellä sitä voitaisiin viedä eteenpäin, jos virkamiehetkin yhtyi-
3787: sivät sitä oman etunsa takia kannattamaan.
3788:                        Aänestysesitys ja päätös:
3789:     Ken tahtoo kysymyksenalaiset anomusehdotukset lähetet-
3790: täviksi anomusvaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, tulevat
3791: anomusehdotukset lähetettäviksi perustusvaliokuntaan.
3792:     Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten an. ehd.
3793: n:ot 23, 27 ja 109 oli päätetty lähettää perustuslakivaliokuntaan.
3794: 
3795:                  Laillisuuden palauttamista koskevia.
3796:      An. ehd. n:o 48 e t t ä m a a m m e p ä ä s i s i p e r u s t u s-
3797: l a k i i n p e r u s t u v a n o i k e u t e n s a 1o u k k a a m a t t o-
3798: maan nautintaan sekä että tässä suhteessa
3799: v i e 1ä v a II i t s e v a t e p ä k o h d a t p o i s t e t t a i s i i n,
3800: (Liitteet 1, 2, siv. 7),
3801:     julkiluki ed. Estlander.
3802:     An. ehd. n:o 60, Postitoimesta 12 p. kesä k. 1890
3803: a n n e t u n a r m. j u 1i s t u s k i r j a n k u m o a m i s e s t a,
3804: (Liitteet 1, s, siv. 12),
3805: An. n:o 174 viranomaisten menette!. routavuosien virkamiehiin nähden. 519
3806: 
3807: 
3808:       julkiluki ed. Yrjö-l(oskinen, Y. 1(.
3809:       Molemmat edellämainitut an. ehd. lähetettiin perustus-
3810: lakivaliokuntaan.
3811:        An. ehd. n :o 174, v i r a n o m a i s t e n m e n e t-
3812: t e 1 y s t ä 1 a i t t o m u u s v u o s i n a p a 1v e 1u k-
3813: s e s s a o 1 1 e i t a v i r k a m i e h i ä k o h t a a n,
3814:       julkiluki ed. Lagerlöi, pyytäen sen lähettämistä perus-
3815: tuslakivaliokuntaan.
3816:        Suomen kansan eduskunnalle.
3817:        Arveluttavalla tavalla on meidän maassamme lain kun-
3818: nioitus ja luottamus oikeuslaitokseen ja oikeudenhoitoon alen-
3819: tunut. Sen on aiheuttanut pitkä sarja tapahtumia julkisen
3820: elämämme kaikilla aloilla, joitten oikea arvosteleminen luon-
3821: nollisesti nyt vielä verekseltä on vaikea, mutta joitten jo
3822: mainittua tulosta ei käy kieltäminen.
3823:        Ei voi olla erimielisyyttä siitä, että se ulkoapäin kan-
3824: saamme ja laitoksiamme vastaan suunnattu väkivaltaisuus,
3825: josta armollinen manifesti marraskuun 4 päivältä 1905 teki
3826: lopun, on katsottava nykyisen lain halveksimisen aluksi ja
3827: juureksi. Ulkoapäin alkanut sorto, järjettömästi ja laillisia
3828: muotoja laiminlyömällä ja murtamana toimeenpantuna, he-
3829:  rätti aluksi hämmästystä, sitten oikeutettua suuttumusta.
3830:  Julkisen moitteen väkivaltainen tukahduttaminen synnytti
3831:  maanalaisen sanomalehdistön, joka nimettömänä ja vastuut-
3832:  tomana kyllä saarnasi laillisuutta, mutta kehoitti laittomiin
3833:  tekoihin. Entiset yleiset puolueriidat, jotka yhteisessä hä-
3834:  dässä hetkeksi olivat vaienneet, virkosivat uuteen elämään
3835:  ja katkeroittuivat myrkylliseksi vihaksi, kun aseman vaka-
3836:  vuutta arvosteltaessa kansalaisten keskuudessa ilmeni vas-
3837:  takkaisia mielipiteitä siitä menettelytavasta, jota isänmaan
3838:  eduksi oli noudatettava. Se kotimainen hallitus, joka ylen
3839:  vaikeissa oloissa rehellisesti ja parhaan ymmärryksensä mu-
3840:  kaan koetti pelastaa, mitä pelastettavissa oli, mustattiin
3841:  maansa ja kansansa pettäjäksi, ja kun hovioikeutemme yh-
3842:  teiskunnan sortuessa väkivallalla melkein hävitettiin, ei pa-
3843:   rempaa arvostelua liiennyt niillekään miehille. jotka käsitti-
3844:   vät velvollisuudeksensa astua laittomasti erotettujen virka-
3845:   miesten tilalle ja siten tekivät hovioikeuksien säilyttämisen
3846:   mahdolliseksi. Niin kauvas meni kansalaisvihan tietsoma
3847:   vimma, että kun vihdoin parempi päivä koitti, eivät Turun
3848: 520                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
3849: 
3850: 
3851: Hovioikeuden jäsenet säästyneet edes ruumiilliselta rääk-
3852: käykseltä. - Miten turmiollisesti tämä kaikki vaikutti siihen
3853:  luottamukseen, jota Oikeuslaitos ennen oli nauttinut, on sano-
3854: mattakin selvä.
3855:        Mutta se luottamus ei ole sen jälkeenkään parantunut,
3856: vaan päinvastoin yhäti heikentynyt ja vähentynyt, ja vä-
3857: hentynyt monilukuisten tapahtumien ja toimenpiteitten kaut-
3858: ta, joista meidän ei käy syyttäminen mitään ulkonaista vä-
3859: kivaltaa, vaan jotka ovat lyhentämättä kirjoitettavat oman
3860: maan miesten laskuun.-
3861:        Ei ole kiellettävissä että kansamme hyvin suuressa,
3862: ehkä suurimmassa osassa nyt vallitsee se pelko, ett'ei oi-
3863: keuslaitoksemme puolueettomuuteen voi luottaa. Jotensakin
3864: yleinen on se käsitys, että, puhumattakaan poliisin ja syyt-
3865: täjien toimista, puoluekanta on monessa tuomiossakin mää-
3866: rännyt tuloksen. Lakkoviikon rankaisematta jätetyt väki-
3867: vallanteot, se välinpitämättömyys, jota viranomaiset kaik-
3868: kialla maassamme ovat osottaneet niihin vallattomuuksiin
3869: nähden, joita sen jälkeenkin on harjoitettu niitä kansalaisia
3870: vastaan. jotka eivät kuulu nykyisiin hallituspuolueisiin, ne
3871: lievät, eriskummallisesti perustellut tuomiot, jotka monessa
3872: tapauksessa ovat kohdanneet rikoksellisia, jotka ovat näihin
3873: puolueisiin kuuluneet tahi toimineet pyrinnöissä, jotka eivät
3874: ole olleet näitten puolueitten suunnalle vallan vieraita, eivät
3875: ole voineet syvälle juurtunutta epäluuloa vähentää. Se tapa
3876: millä on Helsingin raastuvanoikeudessa viivytelty muutamia
3877: huomiota herättäneitä poliitillisia juttuja, joissa satoja syy-
3878: tetyitä on kelvottoman prosessin vuoksi istutettu tutkimus-
3879: vankeudessa monin kerroin enemmän aikaa kuin olisi tar-
3880: vittu, on varsinkin kansan syvissä riveissä varmentanut tuota
3881: epäluuloa, ja - meidän täytyy se surumielin sanoa - sii-
3882: hen epäluuloon näyttää olevan syytä.
3883:        Että levottomina aikoina ei voi tuomioistuimienkaan
3884: puolueettomuuteen täydellisesti luottaa, on siksi yleinen ja
3885: vanha kokemus, että semmoiset ilmiöt alioikeuksissa kuin
3886: ne, joihin nyt olemme viitanneet, eivät ehkä olisi antaneet
3887: meille riitävää aihetta tällä esityksellämme vaivaamaan kan-
3888: saneduskuntaa. Jos hovioikeuksien suhteen olisi takeita
3889: siitä, että niissä olisi säilynyt se oikeutta rakastava vanhurs-
3890: kaan tuomarin henki, jota niiltä täytyy vaatia, niin olisi so-
3891: pinut toivoa, että puolueellisuuden ja laittomuuden ilmauk-
3892: set niitten alaisissa alioikeuksissa ennen pitkää olisi tukah-
3893: dutettu ja hävitetty. Jos olisi säilynyt luottamus näihin Hal-
3894: litsijan korkeimpiin lautakuntiin ja siis voitu varmasti luottaa
3895: siihen, että nämä korkeat tuomioistuimet, kuten heidän tial-
3896:     An. n:o 174 viranomaisten menette!. routavuos. virkamieh. nähden.   521
3897: 
3898: 
3899: litusmuodon mukaan tulee, kukin paikkakunnallansa, pitäisi-
3900: vät huolta ja vaaria, että lakia ja oikeutta nuhteettomasti ja
3901: kelvollisesti käytetään maan kirjoitetun lain, sääntöjen ja
3902: asetuksien mukaan; jos olisi varmuutta siitä, että ne, kuten
3903: samassa perustu~laissa vaaditaan, katsomatta omaa etuansa,
3904: omaa voittoansa ja muita tarkoituksiansa tekisivät jokaiselle
3905: oikeutta sillä tavalla, että siitä Jumalalle ja Hallitsijalle voi-
3906: vat vastata, niin ettei vääryys turmelisi maata ja valtakun-
3907: taa, - niin silloin olisi myöskin voitu luottaa siihen, että lain
3908: kunnioitus ja luottamus tuomioistuimiin pian olisi itsestään
3909: palannut, eikä tätä meidän esitystä olisi tarvittu.
3910:        Mutta nyt on kahdessa Hovioikeudessa sattunut useita
3911: tapahtumia, jois~a nämä Hovioikeudet katsoen, vaikkapa
3912: ei omaa etuansakaan niin kumminkin omia mielitekojaan ja
3913: muita tarkoituksiansa, ovat lain sijaan asettaneet mielival-
3914: lan eivätkä ole tehneet oikeutta sillä tavalla, että he voivat
3915: siitä kunnollisesti vastata. Ne tapahtumat, joita ennen muita
3916: tarkoitamme, koskevat semmoisten miesten virkakelooi-
3917: suutta, ehdollepanoa tai virkatoimen määräämistä, jotka ovat
3918: olleet maan palveluksessa vuosina 1902-1905, ja etupä~ssä
3919: niitä, jotka on nimitetty virkoihinsa poikkeamaila perustus-
3920: lain mukaisesta järjestyksestä ja joihin siis joko on sovellettu
3921: tai voi soveltaa sitä 22 päivänä Joulukuuta 1906 annettua la-
3922: kia, joka, laatuansa maassamme tähän asti ainoana, on ylei-
3923: sesti tunnettu poikkeuslain nimellä. Kun meidän, voidak-
3924: semme oikein esittää Hovioikeuksien ja kotimaisen hallituk-
3925: semme suhdetta tähän lakiin ja sen toimeenpanoon, on pakko
3926: sitä· lähemmin kosketella, niin olkoon jo ennakolta selvästi
3927: sanottuna, ettemme ollenkaan tahdo panna epäilyksen alai-
3928: seksi tämän lain sitovaa voimaa, emmekä tahdo ehdottaa,
3929: emmekä edes, mikäli meistä voisi riippua, salliakaan sen toi-
3930: meenpanon laiminlyömistä tai lieventämistä. Sillä vaikka
3931: tämä laki sisällykseltään onkin jyrkässä ristiriidassa niihin
3932: säädöksiin, millä meidän perustuslakimme vakuuttavat vir-
3933: kamiesten ja varsinkin tuomarien erottamattomuuden, ja
3934: vaikka sen valmisteluihin onkin liittynyt sangen paljon hal-
3935: linnollista ylimielisyyttä ja se meidän käsityksemme mukaan
3936: on kiero ja turmiollinen laki, niin on se sittenkin muodolli-
3937: sesti syntynyt laillisessa järjestyksessä hallitsijan ja sääty-
3938: jen yhteisen päätöksen kautta ja siis kaikessa tarkasti nou-
3939: datettava, eikä kenelläkään ole valtaa vähimmässäkään sen
3940: lain määräyksiä syrjäyttää, laiminlyödä tai tyhjäksi tehdä,
3941: mutta ei myöskään ulottaa sen vaikutusta edemmäs kuin
3942: siinä nimenomaan määrätään. Pyydämme, että tämä pidet-
3943: 522                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
3944: 
3945: 
3946: täisiin muistossa, kun nyt luomme silmäyksen tämän lain
3947: syntyyn ja esihistoriaan.
3948:        Kun ulkoa kohdannut sorto armollisessa manifestissa
3949: 4 päivältä marraskuuta 1905 lakkautettiin ja kansallemme
3950: tarjoutui tilaisuus vapaarumasti järjestää olonsa, olisi sopi-
3951: nut odottaa, että tässä olisi vilpittömästi koetettu varoa pa-
3952: han korjaamista kahta pahemmalla ja ettei vanhaa vääryyttä
3953: olisi pyritty uudella vääryydellä oikaisemaan. Niin ei kum-
3954: minkaan käynyt, vaikka tilaisuutta kyllä tarjottiin.
3955:        Kun vuosina 1902 ja 1903 oli Turun Hovioikeudesta hal-
3956: linnollista tietä erotettu joukko jäseniä ja virkamiehiä, oli
3957: luonnollista, että äsken mainitun manifestin ilmestyttyä oli
3958: ryhdyttävä toimiin näin tavoin eroitettujen jälleen saatta-
3959: miseksi oikeuksiinsa. Tähän ei olisi tarvittu muuta kuin
3960: Keisarillisen Majesteetin määräys, että väkivaltaisesti ero-
3961: tetut jälleen ryhtyisivät virkojansa hoitamaan ja että hovi-
3962: oikeuden jäsenten ja virkamiesten lukua sitä varten toistai-
3963: seksi lisättäisiin tarpeellisella määrällä. Tässä tarkoituk-
3964: sessa ehdottikin hovioikeus kirjeessä joulukuun 14 päivältä
3965: 1905, että sen väliaikaisen viidennen osaston lisäksi, jonka
3966: perustamista hovioikeus jo aikaisemmin oli pyytänyt, pe-
3967: rustettaisiin vielä väliaikainen kuudeskin osasto.
3968:        Muutamia päiviä sitä ennen, joulukuun 10 päivänä 1905
3969: oli Senaatin Oikeustoimituskunnan päällikkö, Senaattori Au-
3970: gust Nybergh käynyt Turun Hovioikeudessa ja kehoittanut
3971: hovioikeuden silloisia jäseniä ja virkamiehiä eroamaan toi-
3972: mistaan valmistaaksensa tilaa erotetuille, ja perustellut tätä
3973: kehotustaan sillä omituisella ennakkopäätelmällä, ett'ei ,mi-
3974: kään veljellinen yhteistyö ollut mahdollinen entisten ja ny-
3975: kyisten virkamiesten kesken." Kun tähän ei suostuttu, toi-
3976: meenpantiin niitten puolueitten puolelta, joitten riveistä se-
3977: naatti oli koottu, järjestelmällinen kinastus Hovioikeuden alai-
3978: sessa nuoremmassa tuomarikunnassa. Alioikeuksien pu-
3979: heenjohtajia vastaan tehtiin mahdollisissa ja mahdottomissa
3980: tapauksissa se estemuistutus, että he laittoman Hovioikeu-
3981: den määrääminä eivät olleet päteviä tuomareita, ja jotkut
3982: puheenj<:>htajat katsoivat asiakseen tällaisten muistutusten
3983: johdosta keskeyttää hyvin tärkeitäkin toimituksia.          Sen
3984: ohessa koetettiin järjestää lautamieslakkoja ja siten aikaan-
3985: saada niin täydellinen häiriötila oikeudenlaitoksessa, että
3986: sillä voitaisiin puolustaa sitä jyrkkää menettelyä hovioikeu-
3987: den jäseniä ja virkamiehiä vastaan, jota puolueitten sanoma-
3988: lehdissä yhä kiihkeärumin vaadittiin. Hallinnon kaikilla aloil-
3989: la pantiin samaan aikaan samallaisia epäjärjestyksiä toi-
3990:      An. n:o 174 viranomaist. menettel. routavuos. virkamieh. nähden.   523
3991: 
3992: 
3993:  meen. Ylemmät viranomaiset koettivat vaikuttaa alempiin,
3994:  kehottaen ja pakottaenkin heitä eroamaan, laillisista muo-
3995:  doista vähääkään välittämättä. Ja jotkut alemmat viran-
3996:  omaiset ryhtyivät niinikään mielivaltaisesti selittelemään,
3997:  että heidän esimiehensä olivat laittomasti asemaansa jou-
3998:  tuneet ja katsoivat sen vuoksi oikeudekseen kieltäytyä vir-
3999:  katehtäviänsä suorittamasta.
4000:        Jos Senaatti ja prokuraattori olisivat päättäväisesti ja
4001:  joutuisasti noita vallattomuuksia vastaan käyttäneet oikeu-
4002: denmukaisia, tarmokkaita ojennuskeinoja ja etenkin voimak-
4003: kaasti tukeneet Turun Hovioikeutta, niin olisi tuosta keino-
4004: tekoisesta anarkiiasta helposti tehty loppu. Mutta Senaatti,
4005: tietäen toimivansa vaan muutamien puolueitten varassa,
4006: nähtävästi ei tahtonut tahikka ei uskaltanut sitä tehdä, vaan
4007: alistui sen sijaan alttiisti noudattamaan hallituspuolueitten
4008: äärimmäisten intoiliiain osotuksia ja yhdistyi siihen jarru-
4009: tukseen, joka oli Turun Hovioikeutta vastaan toimeenpantu.
4010: Kun hovioikeus, Keisarillisen Majesteetin määrättyä, että
4011: väliaikainen viides osasto oli vuonna 1906 ylläpidettävä ho-
4012: vioikeudessa, ehdotti, että Kuninkaallisen kirjeen nojalla 27
4013: päivältä toukokuuta 1801 tätä varten apujäseniksi Hovioi-
4014: keuteen määrättäisiin m. m. kolme kihlakunnan tuomaria.
4015: ryhtyi Senaatti vasten tapaa näiltä tiedustelemaan, olivatko
4016: he halullisia virkavelvollisuuttaan täyttämään ja apujäse-
4017: niksi rupeamaan. Asianomaisten kieltäydyttyä sillä perus-
4018: tuksella, että .hovioikeus oli laittomalla tavalla kokoonpantu,
4019: ilmoitti Senaatti kirjeessä 29 päivältä maaliskuuta 1906, ettei
4020: se voinut suostua hovioikeuden esitykseen, ,koska kysy-
4021: myksessä olevien tuomarien käsitys nähtävästi perustui sy-
4022: välle juurtuneeseen vakaumukseen, eikä heidän pakottami-
4023: sensa puheenaolevaan toimeen näin ollen voinut olla maan
4024: oikeuden hoidolle hyödyksi". Tämä Senaatin alistuminen
4025: senaattori Nyberghin jo ennen lausuman periaatteen alle,
4026: että hallituspuolueihin kuuluvilla virkamiehillä piti olla oikeus
4027: valita se seura, jossa he tahtoivat palvella. herätti sitä tus-
4028: kallisempaa huomiota, kun Senaatti tässäkin asiassa aivan
4029: ilmeisesti toimi ulkoapäin tulleiden ohjeiden mukaisesti. E-
4030: raassa ruotsinkielisessä pääkaupungin sanomalehdessä oli
4031: nimittäin viikkoa ennen, kuin Senaatti teki äsken mainitun
4032: päätöksensä, vaadittu lisäjäseniä koskevan ehdotuksen hyl-
4033: käämistä, koska siten kävisi hovioikeudelle mahdottomaksi
4034: ylläpitää oikeuden hoitoa tuomiopiirissään ja niinmuodoin
4035: syntyisi oikeudellinen sekasorto, ja Senaatin päätöksen joh-
4036: dosta kerskuttiin myöhemmin samassa lehdessä siitä, että
4037: sanasta oli ollut apua ja Senaatti saatu tottelemaan. Tä-
4038: . 524               Istunto lll p. kesäkuuta 1907.
4039: 
4040: 
4041:  män huomion kiusallisuutta lisäsivät Senaatin seuraavat toi-
4042:  met.     Kun Hovioikeus ao päivänä huhtikuuta 1906 alisti
4043:  Senaatin harkittavaksi, mihin toimenpiteisiin lisäosaston pe-
4044:  rustamiseksi olisi ryhdyttävä, annettiin siihen Senaatin kir-
4045:  jeessä 25 päivältä toukokuuta 1906 se vastaus, että perus-
4046:  tettavaksi määrätty viides lisäosasto sai jäädä peruståmatta,
4047:  kunnes hovioikeus kokoonpanaltaan oli uudistettu. Samassa
4048:  kirjeessä hyljättiin Hovioikeuden edellä mainittu ehdotus
4049:  väliaikaisen kuudennen osaton perustamiseta, joka oli tar-
4050:  koittanut mahdollisuutta hovioikeuden kaikille sekä van-
4051:  hoille että uusille jäsenille ja virkamiehille päästä ja jäädä
4052:  virkoihinsa.
4053:        Samaa jarrutusjärjestelmää noudatettiin Turun hovi-
4054:  oikeuteen nähden siinäkin, että tässä ylioikeudessa avoinna
4055:  olevat virat jätettiin täyttämättä, mikäli täyttämistä voitiin
4056:  estää. Niinpä kahta ylimääräisen viskaalin virkaa ei v_oitu
4057:  täyttää syystä että prokuraattori asettui hovioikeuden toi-
4058:  mintaa jarruttamaan siten, etä hän mielivaltaisesti kieltäytyi
4059:  antamaan lainmukaisesti tarvittavaa lausuntoansa hakijain
4060:  sopivaisuudesta, ennenkuin virkamieskysymys kokonaisuu-
4061:  dessaan oli ratkaistu.
4062:         Hallituspuolueitten ja Senaatin yllytys kantoikin lo-
4063:  pulta toivotun hedelmän. Jo joulukuun 20 päivänä 1905 oli
4064:  Senaatti anonut hallitsijalta esitystä säädyille lainsäädän-
4065:  nöksi, jolla epämieluisain virkamiesten erottaminen tehtäi-
4066:  siin mahdolliseksi, mutta kun ei kenraalikuvernööri tähän
4067:  outoon toimenpiteeseen silloin vielä suostunut, raukesi yri-
4068:  tys.    Edellä kerrotun provokatsioonin kautta saatiin toki
4069:  myöhemmin kenraalikuvernöörikin siihen käsitykseen, että
4070:  tuollainen vallankumouksellinen lainsäädäntö oli tarpeen
4071:  vaatima. Asiasta annettu esitys saavutti henkitoreissaan
4072:  olevan säätyeduskunnan hyväksymisen ja hallitsija vahvisti
4073:  poikkeuslain joulukuun 22 päivänä 1906.
4074:         Miten tämä laki on Turun hovioikeudessa pantu toi-
4075:  meen erotettujen virkamiesten oikeuksiinsa jälleen asetta-
4076:  miseen ja vuonna 1902-1905 nimitettyjen viroistaan pois-
4077:  tumiseen nähden, on niin yleisesti tunnettua, ettei sitä ole
4078:  tarvis tässä kertoa. Wiipurin ja Waasan Hovioikeuksissa
4079:  ei lakia ole tarvinnut toimeenpanna muuta kuin yhden kans-
4080:  listin suhteen ensinmainitussa hovioikeudessa, koska asiat
4081:  niissä ovat toisin järjestyneet. Lain soveltaminen muilla
4082:  virkamiesaloilla lienee paraikaa käsittelynalaisena, joten sitä
4083:  koko laajuudessaan ei vielä voida arvostella. Mutta sen
4084:  täytäntöönpanosta koulualalla on Senaatti jo tehnyt ratkai-
4085:  sevan päätöksensä ja se on tapahtunut tavalla, joka pää-
4086:    An. n:o 174 viranomaisten menette!. routavuos. virkamieh. nähden.   525
4087: 
4088: 
4089: osaltaan osottaa aivan hämmästyttävää mielipiteiden muu-
4090: tosta asianomaisissa mainitun lain säätäiissä ja soveltajissa,
4091: osaksi on suorastaan sanotun lain vastainen.
4092:        Sen käsityksen mukaan, jolle 1904-05 vuoden Valtio-
4093: säädyt asettuivat, olivat kaikki maaliskuun 10 päivästä 1903
4094: marraskuun 4 päivään asti 1905 ilman ehdolle panoa nimi-
4095: tetyt alkeiskoulujen opettajat virkoihinsa asetetut poikkea-
4096: maila perustuslainmukaisesta järjestyksestä ja siis poikkeus-
4097: lain alaisia. .Epäkohtia koulutoimen alalla koskevassa mie-
4098: tinnössä lausui näiden valtiopäiväin yleinen Anomusvalio-
4099: kunta selvästi tämän käsityksensä. Mainittu yleisen Ano-
4100: musvaliokunnan mietintö joutui sitten samoilla valtiopäivillä
4101: asetettuun erityiseen Anomusvaliokuntaan, joka yhtyi sa-
4102: maan käsitykseen. .Erityisen valiokunnan mietintö, jonka
4103: allekirjoittajien joukossa tavataan Herrat L. Mechelin, R. A.
4104: Wrede, L. Gripenberg, 0. Donner, F. Lundenius ja J. Gro-
4105: tenfelt, saavutti säätyjen hyväksymisen ja edellämainittu
4106: käsitys lausuttiin sen mukaisesti myöskin Valtiosäätyjen
4107: alamaisessa anomuksessa 10 päivältä huhtikuuta 1905.
4108:        Mutta kun poikkeuslakia piti koulualalla panna toimeen,
4109: selitti Senaatti maaliskuun 11 päivänä 1907, etteivät vuosina
4110: 1902-05 nimitetyt alkeisoppilaitosten opettajat ~)lulu niihin
4111: virkamiehiin, jqjtten sanotun lain mukaan on viroistaan erot-
4112: tava.
4113:        Kun edellämainitut erityisen valiokunnan mietinnön
4114: allekirjoittajat kaikki nyt istuvat Senaatissa ja useimmat ovat
4115: siellä olleet osallisina tämän kysymyksen ratkaisussa, ei
4116: tämä ratkaisu ole lisännyt Senaatin eikä poikkeuslain auk-
4117: toriteettia.
4118:        Yhden poikkeuslain alaisen koulunopettajan Senaatti
4119: kuitenkin löysi. Senaatti julisti nimittäin, että ,yllä mainitun
4120: lain toisen momentin edellisen osan perustuksella on kui-
4121: tenkin Oulun suomalaisen klassillisen lyseon uskonnon ja
4122: ruotsinkielen lehtorin, Juhani Hämäläisen luovuttava viras-
4123: taan, joka on avoimeksi julistettava siinä tapauksessa, ettei
4124: virasta eroitettu lehtori Maunu Rosendahl ennen maaliskuun
4125: 22 päivää ilmoittaudu virkaan jälleen asetettavaksi". Mutta
4126: tämä yksi ainoa laiton oli nimitetty virkaansa vasta 20 oäi-
4127: vänä kesäkuuta 1906 eikä siis ollut poikkeuslain alainen. -
4128: Tämäkään ratkaisu ei ole lisännyt Senaatin eikä poikkeus-
4129: lain auktoriteettia.
4130:        Vähemmän vaarallista on se, että 95 opettajaa, jotka
4131: lainsäätäjän tarkoituksen mukaan ovat olleet eroitettavina,
4132: ovat saaneet virkansa pitää, kuin että poikkeuslain luon-
4133: toista lakia sovelletaan laajimmalti tai ankararumasti kuin
4134: 526                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
4135: 
4136: 
4137: lainsäätäjä on tahtonut.      Vaan tämmöistä on tapahtunut
4138: paitsi lehtori Hämäläisen suhteen, hyvin monessa muussa
4139: tapauksessa siinä muodossa, että vuosina 1902-1905 pal-
4140: veluksessa olleille ei ole tunnustettu samaa virkakelpoisuutta
4141: ja ylennysoikeutta kuin muille virkamiehille.       Vaikea on
4142: tietää kuinka monelle hallinnolliselle virkamiehelle ym_päri
4143: maata on vääryyttä tehty, mutta Wiipurin ja Turun hovi-
4144: oikeuksissa on tässä suhteeessa monta kertaa räikeästi, Se-
4145: naatin sitä estämättä. rikottu. Luettelemme muutamia ta-
4146: pauksia.
4147:        Senaattori Nyberghin kanssa tapahtuneiden neuvotte-
4148: lujen jälkeen ja Senaattori Nyberghin vakuutettua, että eroa-
4149: minen tulisi olemaan ainoastaan muotoasia, koska eroavat
4150: hovioikeuden jäsenet ja virkamiehet jälleen otettaisiin takaisin
4151: hovioikeuden palvelukseen, jättivät Wiipurin hovioikeuden
4152: silloiset jäsenet ja virkamiehet joulukuussa 1905 erohake-
4153: muksensa mainiten syyksi halunsa helpottaa hallinnollista
4154: tietä erotettujen jäsenten ja virkamiesten palaamista hovi-
4155: oikeuteen.     Toukokuun 9 päivänä 1906 myönsi Senaatti
4156: hovioikeuden asessorien pyytämän eron ja saman kuun 16
4157: päivänä käsitteli hovioikeus uudessa kokoonpanossaan vir-
4158: kamiesten erohakemukset.        Hovioikeuden notarioista oli
4159: vuonna 1903 erotettu neljä ja kun viimesanottuna päivänä
4160: oli ennestään auki kaksi notarionvirkaa, niin olisi erotettu-
4161: jen pääsemiseksi tätä tietä hovioikeuteen riittänyt, että kah-
4162: delle notariolle olisi myönnetty ero. Tämä olisi ollut luon-
4163: nollisin ja ainoa oikea menettely, koska eroa olisi pyydetty
4164: ainoastaan siltä varalta, että erotettujen virkoihinsa palaa-
4165: minen sitä vaatisi ja tähän lisäksi tuli, että erohakemuksen
4166: jättäneet virkamiehet, kun erotetut oli asetettu virkoihinsa,
4167: peruuttivat erohakemuksensa. Mutta tästä huolimatta antoi
4168: hovioikeus heille kaikille eron eikä Senaatissa tähän saatu
4169: muutosta.
4170:        Sittenkuin Wiipurin hovioikeuden asessorit edellä mai-
4171: nitulla tavalla olivat saaneet eron ja erotetut jäsenet ja vir-
4172: kamiehet oli asetettu jälleen virkoihinsa, tarvitsi hovioikeus
4173: suuren joukon apujäseniä voidakseen työskennellä neljällä
4174: osastolla, puhumattakaan viidennestä osastosta, jota varten
4175: jo oli myönnetty varat. Kaikki viimeksi erotetut tarjou-
4176: tuivat apujäseniksi. Mutta siitä huolimatta ehdotti hovi-
4177: oikeuden uusi enemmistö apujäseniksi aivan uusia henkilöitä,
4178: osalta vastoin heidän omaa haluansakin.         Eikä Senaatti,
4179: yhtä poikkeusta lukuunottamatta, muuttanut tuota ehdotusta,
4180: vaikka sen kautta vanhemmat virkamiehet saivat väistyä
4181: nuorempien tieltä.
4182:      An. n:o 174 viranomaist. menette!. routavuos. virkamieh. nähden.   527
4183: 
4184: 
4185:        Turun hovioikeus taas ei ole ottanut yhtään poikkeus-
4186:  lain nojalla erotettua hovioikeuden jäsentä edes ylimääräi-
4187:  seksi virkamieheksi, ja hakiessaan avonaisiksi joutuneita
4188:  virkoja hovioikeudessa on heidät virkoja täyttäessä tai
4189:  ehdollepanoja tehtäessä järjestään syrjäytetty, vaikka hei-
4190:  dän virka-ansioittensa nojalla olisi pitänyt tulla huomioon-
4191:  otetuiksi. Apujäseniksi hovioikeuteen ei hovioikeus liioin
4192: ole ebdottanut heitä eikä Senaatti määrännyt heitä vaan
4193: muita, vähemmän ansiokkaita henkilöitä. Syrjäytystä on
4194: perusteltu väliin toisella, väliin toisella tavalla. Muutamissa
4195: tapauksissa ei hovioikeus ole ensinkään perustellut menet-
4196: telyään, joten näyttää siltä, kuin jo yksinään se seikka, että
4197: puheenalaiset virkamiehet ovat olleet maan palveluksessa
4198: sortovuosina, tekisi heidät hovioikeuden mielestä virkoihin
4199: kelpaamattomaksi.
4200:        Mutta tällainen käsitys on lainvastainen ja Hovioikeu-
4201: den siihen käsitykseen perustuva entisten jäsentensä syr-
4202: jäyttäminen on lainvastainen ja rikoksellinen ..
4203:        Joskin poikkeuslain nojalla erotetut virkamiehet olisi-
4204: vat nimitetyt virkoihinsa poikkeamaila perustuslaim:nukai-
4205: sesta järjestyksestä, jää kumminkin tosiasiaksi, että 'heidät
4206: oli virkoihinsa pätevästi nimitetty. Tämä on käytännössä-
4207: kin tunnustettu, kun ei heidän tuomiaitaan ole purettu eikä
4208: mitättömiksi tehty ja se on aivan selväksi vahvistettu sen
4209: kautta, että on katsottu heitä ei voitavan ilman erityistä
4210: lainsäädännöttä viroistaan poistaa. Mutta jos niin on, ei si-
4211: täkään, että he noin nimitettyinä ovat virkojaosa toimitta-
4212: neet, voida virheeksi katsoa, eikä sanottua virantoimitusta
4213: heidän virka-ansiotansa ja virkaylennysoikeutta vähentä-
4214: väksi laskea. Poikkeuslakikaan ei sisällä mitään, joka voisi
4215: antaa aihetta semmoiseen menettelyyn. Jos hovioikeus siis
4216: on katsonut puheenaolevien virkamiesten nuhteettomuuden
4217: vähentyneeksi sen kautta, että he ovat toimittaneet virko-
4218: jansa, vaikka heidät on niihin nimitetty perustuslainmuk.ai-
4219: sesta järjestyksestä poikkeamalla, on hovioikeus mennyt
4220: lainsäännösten sisällyksen ja tarkoituksen sivu ja anastanut
4221: lainsäätäjän valtaa asettamalla lainsäädännöllemme koko-
4222: naan vieraita nuhteettomuus- ja kelpaavaisuusvaatimuksia.
4223:        Mutta onpa hovioikeus muutamissa tapauksissa yrittä-
4224: nyt näitä päätöksiään perustellakin. Niinpä viime Touko-
4225: kuun 28 päivänä, jolloin hovioikeus kuuteen avonaiseen ases-
4226: sarin virkaan ehdolle asetti ainoastaan semmoisia henki-
4227: löitä, jotka eivät olleet sortovuosina palvelleet hovioikeu-
4228: dessa. Kun asessorinvirkoja olivat hakeneet paitsi ehdolle
4229: asetetut henkilöt myöskin poikkeuslain nojalla viroistaan
4230: 528                 Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
4231: 
4232: 
4233:  poistetut entiset hovioikeudenneuvokset Liuksiala ja Havu
4234: sekä entiset hovioikeuden asessorit Alanen, Käpy, Raade,
4235: Roinila, Saarikoski, Ruusuvaara, Tähkäpäa, Heikkilä ja
4236: Auer, ia näistä monet ovat virkavuosiltaan ja ansioiltaan
4237: useita ehdolle asetettuja etevämpiä, ei hovioikeus voiimt
4238: välttää heidän syrjäyttämisensä perustelemista, vaan oli pa-
4239:  kotettu selvemmästi kantansa määrittelemään.          Hovioi-
4240: keuden lausunto on sanomalehtien mukaan seuraavairien:
4241:        ,Koska elokuun 21 päivänä 1772 vahvistetun hallitus-
4242: muodon 10 § :n mukaan, sittenkun asessorinvirka hovioi-
4243: keudessa on joutunut avonaiseksi, hovioikeuden on viran
4244: täyttämiseksi Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa
4245: ehdotettava kolme ymmärtäväisintä, arvollisinta ja vir-
4246: kaan sopivinta henkilöä, jotka ovat saatavina, sentähden ja
4247: kun hovioikeuden saman hallitusmuodon 15 § :n mukaan tu-
4248: lee ei ainoastaan käyttää oikeutta vaan myös valvoa ja
4249: pitää huolta, että lakia ja oikeutta nuhteettomasti ja kelvol-
4250: lisesti käytetään maan kiriotetun lain, sääntöjen ja asetuk-
4251: sien mukaan, mutta entiset hovioikeudenneuvokset Liuksi-
4252: ala ja Havu sekä entiset hovioikeudenasessorit Alanen,
4253: Käpy, Raade, Roinila, Saarikoski, Ruusuvaara, Tähkäpää,
4254: Heikkilä ja Auer, koska he viranteossaan ja erinomaHain
4255: tuomarin edesvastauksellista virkaa toimittaessaan, syr-
4256: jäyttäen viimemainitun perustuslainsäädöksen, ovat noudat-
4257: taneet vastoin perustuslakia syntyneitä käskyjä ja mää-
4258: räyksiä, hovioikeus ei katso entistä hovioikeudenneuvosta,
4259: Liuksialaa y. m. sopiviksi eikä edes arvollisiksi nykyään
4260: saamaan asessorinvirkaa hovioikeudessa, vaikkakin heillä
4261: olisi tarpeellista taitoa ja kokemusta siihen, eikä näin ollen
4262: saata panna entistä hovioikeudenneuvosta Liuksialaa y. m.
4263: ehdolle kysymyksessä oleviin asessorinvirkoihin hovioikeu-
4264: dessa."
4265:        Hovioikeus väittää siis, että hovioikeuden entiset jäse-
4266: net olisivat tuomareina noudattaneet perustuslainvastai-
4267: sessa järjestyksessä säädettyjä asetuksia tai muita perus-
4268: tuslainvastaisesti annettuja käskyjä ja määräyksiä.       Mitä
4269: tähän väitteeseen tulee, niin ensiksikin voi sitä sanoa myös-
4270: kin hovioikeuden nykyisistä jäsenistä. Ja toiseksi ei ole
4271: hovioikeudella ollut oikeutta sitä sen virkamiehen virheeksi
4272: tai hänen virkakelpoisuuttaan vähentäväksi lukea, ennen-
4273: kuin syytetty, nautittuaan lailliset oikeudenkäyntietunsa, on
4274: laillisessa järjestyksessä syypääksi havaittu ja syylliseksi
4275: tuomittu. Tässä tapauksessa tietäisi hovioikeuden menet-
4276: tely sitä, että hovioikeus hallinnollista toimintaa suoritta-
4277:     An. n:o 174 viranomaist. menette!. routavuos. virkamieh. nähden.   529
4278: 
4279: 
4280: essa on laillisia muotoja laiminlyöden anastanut tuomarin
4281: valtaa.
4282:       Selvästi ymmärtäen, miten turmiollisesti se vaikuttaisi
4283: yleiseen oikeudentajuntaan, lakien ja oikeuden kunnioituk-
4284: seen ja kansalaisten vakaumukseen oikeuslaitoksensa van-
4285: hurskaudesta, jos semmoiset ylioikeuksien rikkomukset kuin
4286: nyt puheeksi tulleet jäisivät oikaisematta, rohkenemme toi-
4287: voa, että Kansaneduskunta katsoo tarpeelliseksi ryhtyä so-
4288: piviin toimiin näin alkaneen uuden laittomuuden kukistami-
4289: seksi, varsinkin kun ei näytä olevan toiveita, että
4290: nykyinen kotimainen hallitus pystyisi oikaisemaan alais-
4291: tensa vallattomuutta eikä edes näytä olevan takeita siitä,
4292: että se pitää sitä tarpeellisena. Jos Hallitusmuodon 16 § :ää
4293: vielä olisi mahdollinen kaikissa osissaan meillä käyttää,
4294: voitaisiin ehkä semmoiset tärkeät laittomuudet kuin nyt
4295: puheenaolevat katsoa semmoisiksi ,koko Kollegiumin" Ku-
4296: ningasta, Valtakuntaa tai Kruunun Majesteettia koskeviksi
4297: hairahduksiksi, joita varten siinä § :ssä säädetään Valta-
4298: kunnan Oikeus asetettavaksi. Mutta kun tätä perustuslain
4299: kohtaa tuskin enään voidaan meidän oloihin ollenkaan so-
4300: veltaa ja katsoen siihen, miten mainittu lainkohta tulkittiin
4301: jo kuningas Kustaa 111 :n aikana, ovat nämä rikkomukset
4302: sen laatuisia, että ne kuuluvat Senaatin Oikeusosaston kor-
4303: jattaviksi. Missään tapauksessa ei vääryyttä saa ehkäise-
4304: mättä jättää, ja koska Hallitusmuodon 2 § :n mukaan Hallit-
4305: sijan korkea velvollisuus on hallita maata niinkuin laki sa-
4306: noo, hänen eikä kenenkään muun, koska hänen tulee oikeutta
4307: ja totuutta vahvistaa, rakastaa ja varjella, mutta nurjuutta
4308: ja vääryyttä kieltää, hävittää ja polkea, niin katsomme vel-
4309: vollisuudeksemme ehdottaa:
4310: 
4311: 
4312:                       että Kansaneduskunta alamaisessa ano-
4313:                  muksessa Keisarilliselta Majesteetilta pyy-
4314:                  täisi pikaisia toimia sen väkivallan ehkäise-
4315:                  miseksi, joilla menneinä Iaittornina vuosina
4316:                  palveluksessa olleilta virkamiehiltä on tämän
4317:                  heidän palveluksensa vuoksi tyhdytty riistä-
4318:                  mään virkakelpoisuutensa ja nuhteettomuu-
4319:                  tensa; sekä
4320: 
4321: 
4322:                      että ne hovioikeuden jäsenet ja muut vi-
4323:                  ranomaiset, jotka sanotussa suhteessa ovat
4324: 530                  Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
4325:        ------·--------
4326: 
4327: 
4328:                 väärin menetelleet, tästä vääryydestään saa-
4329:                 tetaan ansion mukaisten seuraamusten alai-
4330:                 seksi.
4331:       Helsinki, kesäkuun 8 päivänä 1907.
4332:                           A. Lagerlöi.
4333:       Juho Rannikko.                   l(aarle 0. l(nuutila.
4334:       J. E. Helkiö.                    J. E. Antila.
4335:       H. 0. Paloheimo.                 Erkki Pullinen.
4336:       Hannes Oebhard.                  Aug. Hjelt.
4337:       Väinö l(ivilinna.                Aleksandra Gripenberg.
4338:       Tuom. Pohjanpalo.                Iisakki Hoikka.
4339:       Liina Ala-l(ulju.                Liisi l(ivioja.
4340:       S. N. Rajala.                    T. Nykänen.
4341:       Juho Lepistö.                    Juho Ylikorpi.
4342:       Justus Ripatti.                  A. l(oivisto.
4343:       l(eskustelu:
4344:       Ed. Castren: Kun nyt julkiluettu surkea ja meidän
4345: valtiopäiviemme historiassa kuulumaton anomustekele, jott'-
4346: en käyttäisi jotakin toista sanaa, anomustekele, joka ei suin-
4347: kaan ole omiansa enentämään sen allekirjoittajien arvok-
4348: kaisuutta, jos siitä tämän jälkeen enään voi lainkaan olla
4349: puhetta, on sitä laatua, että se sietää lähempää tarkastu_sta,
4350: pyydän minä ehdottaa, että se pantaisiin pöydälle ensi tJile-
4351: van lauvantain istuntoon.
4352:       Ed. Renvall: Minä olen pyytänyt saada kannattaa ed.
4353: Castr(min tekemää ehdotusta. Minun mielestäni myöskin
4354: tämä perin muodoton anomus, joka näyttää osoittavan että
4355: sen kirjoittajat eivät tunne valtiopäiväjärjestyksen muotoja,
4356: ei nyt voi tulla lähemmän tarkastuksen alaiseksi.
4357:       Ed. Danielson-l(almari:     Ed. Castren viime lauvan-
4358: tain istunnossa kehotti suomalaisen puolueen jäseniä, h,uo-
4359: mauttaessaan jonkunlaisista laittomuuksista, interpellatsioo-
4360: nilla kääntymään hallituksen puoleen. Tähän kehotukseen
4361: oli kieltämättä aihetta, vaikka silloin esillä oleva asia ei so-
4362: pinut interpellatsioonin esineeksi. Nyt esille otettu asia ei
4363: myöskään kaipaa interpellatsioonia, mutta niinkuin olemme
4364: kuulleet, niin tämä anomusehdotus sisältää erittäin raskaita
4365: .syytöksiä hallitusta ja hallituksen alaisia virastoja vas-
4366:     An. n:o 174 viranomaist. menette!. routavuos. virkamieh. nähden.   531
4367: 
4368: 
4369: taan. Sentähden on aivan kohtuullista että tätä asiaa ei vielä
4370: tämän päivän istunnossa siirretä valiokuntaan, vaan että se
4371: pannaan pöydälle niin pitkäksi ajaksi, että hallituksen jäsenillä
4372: on tilaisuutta esiintyä eduskunnan edessä ja osoittaa, mikäli
4373: he siihen pystyvät että tämän kirjoituksen sisällys on väärä.
4374:     Minäkin siis pyydän kannattaa asiakirjan panoa pöydälle,
4375: ja teen sen vakaumuksessa että se keskustelu, joka täällä saattaa
4376: syntyä hallituksen jäsenten ja anomuksenehdotuksen esittäjäin
4377: välillä, tulee olemaan melkoista asiallisempi kuin, jos täällä
4378: syntyy väittelyä ainoastaan eri ryhmäin kesken. Ehkä pöydälle-
4379: pano nimenomaan juuri tulevan lauvantain istuntoon, jos istunto
4380: silloin pidetään, on täysin sopiva ja riittävä myöskin hallituksen
4381: jäsenille tutustumaan tähän asiakirjaan.
4382:     Puhemies huomautti ed. Danielson-Kalmarin lausunnon joh-
4383: dosta että oli aikomus pitää täysi-istunnot paitsi ensi keski-
4384: viikkona myöskin ensi perjantaina ja lauantaina.
4385:     Ed. Estlander: Den nu upplästa skriften och de yrkanden
4386: på åtgärder, som där i petitionsform framställas, gifva anledning
4387: tili allvarsamma betänkligheter, huruvida öfverhufvudtaget ett
4388: ärende af denna beskaffenhet kan vid landtdagen upptagas.
4389: Det är ju en grundsats, som i hvarje stat, där ett konstitutio-
4390: nelt förhållande eger rum, är beståndande, att folkrepresenta-
4391: tionen icke bör ingripa uti den allmänna förvaltningen, aUra
4392: minst uti justitien, med yrkanden på åtgärder i enskilda fall.
4393:  Det kunde ur denna synpunkt vara anledning att, såsom jag
4394: redan antydde, draga i tvifvelsmål, huruvida detta ärende kunde
4395: vid landtdagen behandlas. Emellertid och då det måste förut-
4396: sättas att frågan uti denna dess form är för en stor del af
4397: representationen ny och obekant, vill jag icke motsätta mig
4398: att ärendet nu bordlägges, likväl förbehållande mig tillfälle att,
4399: om jag för min del pröfvar sådant vara riktigt, vid det plenum,
4400: där frågan ånyo föredrages, göra ett yrkande i den väg jag
4401: här har antydt.
4402:     Puhemies kehoitti puhujia nyt rajoittamaan lausuntonsa vaan
4403: asian pöydällepanoon, koska asia kerran oli pöydälle pyydetty.
4404:     Ed. Castren: Minulla on samat epäilykset kuin ed. Estlan-
4405: derilla. Mutta jotta nämä epäilykset voisivat tulla lähemmin
4406: punnituiksi ja harkituiksi, olen minäkin ehdottanut pöydälle
4407: panemista. Ed. Danielson-Kaimari on lausunut täällä toivo-
4408: muksen että hallituksen jäsenet pöydälle panon kautta asetet-
4409: taisiin tilaisuuteen olla asian käsittelyssä saapuvilla torjuakseen
4410: heitä vastaan tehtyjä syytöksiä. Mainittu edustaja on hallituksen
4411: 532                  Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
4412: 
4413: 
4414: jäsenten saapuvilla otosta arvellut koituvan senkin edun että
4415: keskustelu eri puolueitten välillä kävisi vähemmän mieskohtai-
4416: seksi. Tämän johdosta pyydän saada sanotuksi ettei ed. Da-
4417: nielson-Kalmari ole oikea mies eduskunnassa puhumaan mies-
4418: kohtaisuuksien välttämisestä. Minun luullakseni ei kukaan koko
4419: meidän valtiopäiviemme aikana ole tehnyt itseänsä syypääksi
4420: niin rajuihin ja niin - minä en kammoksu käyttää tätä sanaa
4421: - alhaisiin mieskohtaisiin hyökkäyksiin, kuin ne, joihin ed. Daniel-
4422: son-Kaimari teki itsensä syypääksi viimelauantaisessa keskus-
4423: telussa yksityisiä eduskunnan jäseniä vastaan.
4424:    Ed. Danielson-Kalmari: Kun ed. Estlander ei lopulta vastus-
4425: tanut asian pöydällepanoa, niin saattaa näyttää vähemmin tar-
4426: peelliselta huomauttaa siitä että ne epäilykset, jotka hänellä
4427: ovat eduskunnan oikeudesta ottaa esille tällaista asiaa, eivät
4428: ole maamme perustuslakeihin perustuvia. On kyllä totta että
4429: eduskunnalla ei ole oikeutta sekaantua hallintoon, mutta sillä
4430: ei eduskunta sekaannu hallintoon että se kääntyy hallitsijan
4431: puoleen pyytämällä että hän valvoo sitä että hallinnossa lakia
4432: noudatetaan. Ja kun eduskunnalla on siihen oikeus, niin sillä
4433: täytyy myös olla oikeus seikkaperäisesti perustella, minkätäh-
4434: den se esittää hallitsijalle tällaisen anomuksen.
4435:      Mitä tulee ed. Castrenin huomautukseen, niin voisihan
4436: hänelle sanoa hyvin paljon. Mutta minä toivon ylipäänsä
4437: että saatan välttää sanavaihtoa hänen kanssaan, supistaa sen
4438: ainakin kaikkein vähimpään, ja tulen tekemään sen nimenomaan
4439: silloin kun hän niinkuin vastikään suvaitsee esiintyä hä-
4440: nelle totuttuun tapaan.
4441:      Ed. Renvall: Minä pyysin puheenvuoroa ed. Danielson-
4442: Kalmarin ensimäisen lausunnon johdosta, siinä kun hän mää-
4443: ritteli sitä muotoa, jossa pöydällepano tapahtuisi ja sitä tarko-
4444: tusta, jota varten asia pöydälle pantaisiin. Minä katson, että
4445: se ajatus, joka siihen sisältyy, ei ole sopusoinnussa V. J:n
4446: kanssa. Anomusehdotuksen pöydällepanossa piilee interpellatsi-
4447: ooni, ilman että kuitenkaan itse interpellatsioonin muotoa
4448: olisi käytetty. Interpellatsioonista määrää V. J:n 32 §, että se
4449: on annettava eduskunnalle sisällykseltään määriteltynä. - Sitä
4450: tämä anomusehdotus ei ole. - Sitten on eduskunnan asia
4451: päättää, onko se esitettävä hallitukselle vai eikö. Tässä tahdo-
4452: taan minun ymmärtääkseni sen menettelytavan kautta, joka
4453: täällä näyttää olevan pohjalla, estää eduskuntaa ensin lausu-
4454: masta mielipidettään siitä, onko asia sen arvoinen, että se on
4455: hallitukselle esitettävä vastattavaksi. Minä katson, että tässä
4456: kysymyksessä on eduskunnan jäsenillä vielä paljon syytä lausua
4457:              An. n:o 39 uuden hallitusmuodon säätämisestä.        533
4458: 
4459: 
4460: mielipiteensä. Ne asiat, joista täällä on puhuttu, ovat sellaisia
4461: että voi olla erimieliä siitä, ovatko ne asetettavat hallituksen
4462: vastattaviksi. Minusta ne eivät ole sellaisia. Kun minä sen-
4463: vuoksi olen pyytänyt asiaa pöydälle, tein ja teen sen vieläkin
4464: toisilla edellytyksillä kuin ed. Danielson-Kalmari, en sillä, että
4465: siten saataisiin aikaan väittelyä ed. Danielson-Kalmarin edusta-
4466: man ryhmän ja hallituksen välillä, vaan sen takia, että edus-
4467: kunnan muilla jäsenilla voi olla paljon sanottavaa tämän ano-
4468: musehdotuksen laillisuudesta.
4469:     Ed. Paasikivi: Edellisen puhujan lausunnon johdosta pyy-
4470: dän huomauttaa, että hän ei näy huomaavan sitä eroa, mikä
4471: on olemassa yhdeltä puolen varsinaisen interpellatsioonin ja
4472: toiselta puolen sen menettelyn välillä, että hallituksen jäsenet
4473: ovat saapuvilla eduskunnan istunnoissa ja antavat tietoja, joita
4474: he katsovat tarpeellisiksi. Tässä ei ole kysymys mistään var-
4475: sinaisesta interpellatsioonista, josta puhutaan V. J:n 32 §:ssä.
4476: Minunkin nähdäkseni saattaisi asian käsittelylle olla eduksi, jos
4477: hallituksen jäsenet tahtoisivat käyttää sitä oikeutta, mikä heillä
4478: on, nimittäin olla saapuvilla eduskunnan istunnoissa ja, V. J.
4479: 51 §:n myöntämän oikeuden nojalla, käyttää puheenvuoroa
4480: niissä asioissa, jotka esille tulevat. Muuten on huomattava,
4481: että eduskunnan jäsenillä on, vaikkei varsinaista interpellatsi-
4482: oonia olekaan esitetty, oikeus kääntyä hallituksen jäsenten puo-
4483: leen, jos he ovat saapuvilla, ja pyytää heiltä tietoja, joihin he
4484: tietysti vastaavat, jos katsovat sen tarpeelliseksi. Ainakin edus-
4485: kuntakomiteassa, kun tämä asia oli käsittelyn alaisena, oli ylei-
4486: nen käsitys tällainen.
4487:    Päätös:
4488:    An. ehd. n:o 174 pantiin pöydälle ensi lauvantain istuntoon.
4489: 
4490:  Uuden Hallitusmuodon säätämistä ja muutoksia Hallitusmuotoon
4491:                           koskevia.
4492:    An. ehd. n:o 59, U u d e n y h t e n ä i s e n h a II i t u s-
4493: m u o d o n s ä ä t ä m i s e s t ä. (Liitteet 1, 5, siv. 29),
4494:    julkiluki ed. Virkkunen.
4495:    Tämän yhteydessä esitettiin ennen pöydälle pantu an. ehd.
4496: n:o 1 ja lähetettiin molemmat perustuslakivaliokuntaan.
4497: 
4498:     Ed. Oljemarkille myönnettiin lupa yksityisten asiain tähden
4499: olla poissa ensi keskiviikon täysi-istunnosta.
4500: 
4501:                                                              34
4502: 534                    Istunto 10 p. kesäkuuta 1907.
4503: 
4504: 
4505:     Puhemies ilmoitti seuraavan täysi-istunnon olevan ensi keski-
4506: viikkona kello 11 a. p. sekä ensi perjantaina ja lauantaina
4507: kello 11 a. p.
4508: 
4509: 
4510: 
4511:       Istunto päättyi kello 12,20 yöllä.
4512:                                         Pöytäkirjan vakuuteksi:
4513:                                            F. W. Kadenius.
4514: 
4515: 
4516: 
4517: 
4518:         12.   Keskiviikkona 12 p. kesäkuuta 1907
4519:                         klo 11 a. p.
4520:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Heimonen,
4521: Oljemark, Paloheimo ja Runeberg.
4522: 
4523: 
4524:   Tarkistettiin pöytäkirjanotteita edellisestä istunnosta.
4525: 
4526: 
4527:                          Valiokuntain jäseniä.
4528:     Luettiin pöytäkirjanote eduskunnan valitsijamiesten kokouk-
4529: sesta kesäkuun 10 p:ltä, jossa ilmoitettiin että sitte, kun edus-
4530: kunta oli vapauttanut ed. Ehrnroothin ja Oljemarkin jäsenyy-
4531: destä valiokunnissa, edellisen talousvaliokunnassa ja jälkimäisen
4532: työväenasianvaliokunnassa, valitsijamiehet yksimielisesti olivat
4533: valinneet ed. Ehrnroothin jäseneksi työväenasiainvaliokuntaan
4534: ja Oljemarkin talousvaliokuntaan sekä ed. Ehrnroothin sijaan
4535: varajäseneksi ed. Dagmar Neoviuksen.
4536: 
4537: 
4538: 
4539:     Ed. Heimoselle myönnettiin lupa olla poissa tämän viikon
4540: istunnoista yksityisten asiain takia.
4541:                             Työjärjestys.                      535
4542: 
4543:                 Toimitus- ja tarkastusvaliokunnat
4544: 
4545:    Puhemies ilmoitti puhemiesneuvoston päättäneen, siihen näh-
4546: den että on mahdollista että piakkoin valmistuu joku mietintö,
4547: kehoittaa valitsijamiehiä valitsemaan toimitus- ja tarkastusvalio-
4548: kuntaan jäseniä sekä myöskin suhteellisen vaalitavan mukaan
4549: sovelletun tarpeellisen määrän varajäseniä.
4550: 
4551: 
4552: 
4553:               Ehdotus eduskunnan työjärjestykseksi.
4554: 
4555:     Puhemies ilmoitti puhemiesneuvostossa päätetyn esittää
4556: eduskunnan työjärjestyksen käsittelytavan sellaiseksi, että aamu-
4557: puolen osa tätä täysi-istuntoa omistettaisiin sen tarkastamiseen
4558: ja pohtimiseen, ja mahdollisesti käsittelemättä jäänyt osa jätet-
4559: täisiin ensi perjantain istuntoon ja iltapuolen istunto taas käy-
4560: tettäisiin anomusehdotusten käsittelyyn.
4561: 
4562:    Puhemiesneuvoston tekemä ehdotus hyväksyttiin.
4563: 
4564:                          Työjärjestyksen
4565: 
4566: ensi otsake Perustautumistoimesta sekä §:t 1-4 hyväk-
4567: syttiin järjestänsä keskustelutta.
4568: 
4569:    Sen jälkeen puheenvuoron saivat:
4570: 
4571:     Ed. Neovius, A.: Landtdagen har en hei mängd utgifter
4572: att bestrida, och härförinnan hafva de utgifter, som förekommit,
4573: bestridts af statsutskottet. Något uttryckligt stadgande om att
4574: dessa omsorger skola ankomma på statsutskottet förefinnes
4575: emellertid icke och enligt den nya L. 0. hafva tili de tidigare
4576: förekommande utgifterna yttermera sällat sig landtdagsmännens
4577: arvoden och resekostnader, hvilka göra att hela sammanlagda
4578: beloppet af de utgifter Iandtdagen har att bestrida, mer än
4579: fördubblats. 43 § i gällande L. 0. bestämmer endast att
4580: statsutskottet skall granska reseomkostnadsräkningarna och
4581: medverka tili fastställande af funktionärernas, stenografernas
4582: och kanslipersonalens aflöningar. Då det är önskligt att de
4583: bruk, som förut existerat och befunnits praktiska, fortfarande
4584: vidhållas, men å andra sidan enligt min uppfattning ett utskott
4585: knappast utan vidare kan tillskrifva sig en befogenhet att för-
4586: foga öfver dessa utbetalningar utan att därtill hafva ett uppdrag
4587: af landtdagen, tillåter jag mig föreslå att tili slutet af detta
4588: 536                 Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
4589:                                               -----------------
4590: kapitel skulle bifogas en paragraf. Dess definitiva formulering
4591: torde lämpligast, öfverlämnas åt sjumannakomiten. jag uppläser
4592: endast ett förslag för att antyda, hvad enligt min uppfattning
4593: denna § borde innehålla. Landtdagens. utgifter inberäknadt Jandt-
4594: dagsmännens arvoden och resekostnader bestridas genom
4595: statsutskottet, som eger att fastställa ordningen härvid, att i
4596: mån af behof hos finansexpeditionen rekvirera de nödiga med-
4597: len äfvensom att öfver dem aflämna redovisning tili statskon-
4598: toret. De utgifter, som förekomma efter landtdagens slut~
4599: bestridas på samma sätt genom expeditionsutskottet. Detta
4600: öfverensstämmer med härintills häfdvunnet bruk. Detaljerna
4601: kunna lämnas åt statsutskottet att fastställa.
4602:    Ed. Palmen: Epäilemättä tulee hyvin tärkeäksi saada vapaa
4603: käytäntö ja selvät säännöt, mitenkä ne suuret summat, jotka
4604: jokaisilla valtiopäivillä ovat tarpeen, hoidetaan ja käytetään.
4605: Mutta minua epäilyttää kokonaan, että eduskunnan asianomaiset
4606: luottamusmiehet tässä tekisivät tilin valtiokonttorille. Olen sen-
4607: vuoksi valtiovarainvaliokunnassa ehdottanut sellaista tapaa, ettät
4608: koska maksuja tulee koko paljo olemaan senkin jälkeen kun
4609: eduskunta on eronnut, (tarkoitan maksuja, joista toimitusvalio-
4610: kunnan tulee päättää,) ja koska muuten eduskunnan talous on
4611: monihaarainen, niin kauan kun eduskunta asuu kahdessa pai-
4612: kassa, kaikki samaan vuoteen kuuluvat tilit sovitetaan yhteen
4613: lopputiliin, joka aina annettaisiin seuraavien valtiopäiväin hal-
4614: tuun, joten ne sitten voivat asettaa varsinaiset tilintarkastajat.
4615: Luulisin että tämä järjestys olisi sekä periaatteellisesti että käy-
4616: tännössä parempi, kuin että valtiokonttori asetettaisiin miksi-
4617: kään tarkastajaksi. Mutta minä luulen että nykyänsä voisimme
4618: jättää tämän asian sikseen siitä yksinkertaisesta syystä, ettei
4619: mitään tilejä voi esittää ennen kuin tämän vuoden lopussa.
4620:     On aivan luonnollista että kun ensi vuoden valtiopäivillä
4621: tämä työjärjestys tulee uudestaan tarkastettavaksi, tämä asia
4622: otetaan harkittavaksi, ja silloin on meillä jonkunmoinen koke-
4623: mus asiassa. Tällä kertaa luulisin sopivammaksi, että pykälä
4624: jätettäisiin lisäämättä.
4625:     Ed. Scbybergson: jag ber att få understöda hr Neovius
4626: förslag. jag finner att det är i hufvudsak öfverensstämmande
4627: med praxis vid föregående landtdagar och skulle anse att det
4628: är i praktiken mycket väl genomförbart. Då statsutskottet rekvi-
4629: rerar en rund summa af, låt oss säga, 100,000 mark för utgifters
4630: bestridande, så är det naturligt, att utskottet så snart sig göra
4631: låter insänder kvitton och verifikationer, och detta icke blott för
4632: landtdagssessionen i dess helhet utan efterhand, såsom man
4633:                             Työjärjestys.                        537
4634: 
4635: alltid gör, då man rekvirerat förslagssummor och vid emotta-
4636: gandet endast gifver ett interimskvitto, ett erkännande af att
4637: man fått själfva summan, och sedan när man fått verifikatio-
4638: nerna, öfverlämnar dessa. 1 hvarje händelse skulle jag finna,
4639: att det vore en brist i arbetsordningen, om ingenting stad-
4640: gades beträffande denna sak, och anser jag därför, att arbets-
4641: ordningen i denna del borde återremitteras tili sjumannakomi-
4642: ten. jag vill tillägga att L. 0. icke förutsätter tillsättande af
4643: revisorer, än mindre af något slags revisionsrätt. Det måste
4644: vara de centrala myndigheterna, statskontoret och revisions-
4645: kontoret, som sköta om granskning äfven af dessa statsverkets
4646: utgifter.
4647:      Ed. Renvall: Minäkin pyytäisin saada kannattaa ed. Schy-
4648: bergsonin tekemää ehdotusta, että tämä asia jätettäisiin 7-mie-
4649: hisen valiokunnan harkittavaksi, senkin vuoksi että useimmissa
4650: maissa, mikäli minä luulen tietäväni, on työjärjestys, joskin se
4651: on vain toistaiseksi hyväksytty, kuitenkin jäänyt pitempiaikai-
4652: sesti voimaan. Ja sitä paitsi on mielestäni turhaa nyt ruveta
4653: laittamaan työjärjestys sellaiseksi että sitä sitten saadaan paik-
4654: kailla kerta toisensa perään. Minusta meillä on jo siksi paljon
4655: kokemusta edellisiltä valtiopäiviltä, että tuo asia voitaisiin saada
4656: työjärjestyksessä jo näillä valtiopäivillä hyväksytyksi.
4657:     Ed. Palm en: Kokemusta on kyllä edellisiltä valtiopäiviltä,
4658: mutta kokemusta nelijakoisesta eduskunnasta; yksikamarisesta
4659: eduskunnasta ei sitä ole. Sentähden luulen että uutta koke-
4660: musta tarvitaan. Tämä työjärjestys voi kyllä, kun se on koke-
4661: muksen kiirastulessa ollut, pysyä kauemminkin olemassa, mutta
4662: joka tapauksessa voimme olettaa että ensi vuonna voi lisäyksiä
4663: olla tarpeen.
4664:     Ennen kaikkea minua kuitenkin oudoksuttaa se ajatus, että
4665: kansaneduskunnan asettama luottamusmiehistö, valtiovarain-
4666: valiokunta, jonka tulee tarkastaa valtiovaraston kaikki tilit, sitte
4667: vuorostaan tulisi valtiokonttorin tilinalaiseksi. En ymmärrä sitä
4668: järjestystä, että valtiovarainvaliokunnan jäsenet ensiksi saavat
4669: käydä Senaatissa ja valtiokonttorissa tarkastamassa tilejä ja että
4670: sitte valtiokonttorin jäsenet vuorastaan saisivat tarkastaa valtio-
4671: varainvaliokunnan tilit. Tämä on aivan väärä järjestys; paljo
4672: parempi on, että tässä kohden seuraavat valtiopäivät saavat
4673: täydelliset ja päättyneet tilit, jotka se tarkastaa, niinkuin se kat-
4674: soo tarpeelliseksi.
4675:      Kun minä äsken nostin valtiovarainvaliokunnan tilauksen
4676: mukaan 150,000 markkaa, niin valtiokonttori katsoi asianmukai-
4677: seksi, ettei kuittia katsottu miksikään väliaikaiseksi kuitiksi,
4678: 538                 Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
4679: 
4680: 
4681: se pidettiin lopullisena, kuten minulle nimenomaan ilmoitettiin.
4682: Tämä onkin varsin luonnollista, muuten täytyisi kaikki ne mat-
4683: kalaskut ja muut, jotka valtiovarainvaliokunta on tarkastanut,
4684: uudelleen tarkastaa virastoissa. Ja se ei olisi asianmukaista.
4685:     Ed. Schybergson: Statskontoret kommer naturligtvis icke
4686: att granska reseräkningarna, det är statsutskottets sak, utan att
4687: öfver detsamma någon högre instans finnes, men statskontoret
4688: tillser, att summan af räkningarna motsvarar det lyftade belop-
4689: pet. Hvad beträffar hr Palmens anmärkning om att landtdagen
4690: sålunda skulle komma under statskontorets granskning, så är
4691: detta icke fallet. Det är endast statsutskottet, som i fråga om
4692: sina utbetalningar kommer under sådan kontroll, och det är
4693: alldeles riktigt, att hvarje institution, som utbetalar penningar för
4694: allmän räkning, skall redovisa för penningarnas användning tili
4695: de myndigheter, som äro de centrala i detta afseende. Huru
4696: som hälst, så bör frågan i denna del återremitteras tili sjuman-
4697: nakomiten.
4698:    Ed. af Ursin: Minä pyydän vaan saada lyhyesti kannattaa
4699: ed. Neoviuksen ehdotusta, mikäli se koskee asian lykkäämistä
4700: 7-miehiseen valiokuntaan.
4701: 
4702:     Ed. Nevanlinna: Meillä ei tosiaankaan ole tällaisissa asi-
4703: oissa, vaikka meillä on ollut valtiopäiviä kauan aikaa, vakiin-
4704: tunut niin säännöllistä järjestystä, kuin voisi otaksua ja joka
4705: ainakin olisi tarpeellinen. Hra: Neoviuksen ehdotus tarkoittaa
4706: kyllä nyt tällaisen järjestyksen aikaansaamista. Minä en kui-
4707: tenkaan puolestani voi sitä kannattaa. Ensinnäkin siitä syystä, että
4708: minusta tämä ehdotus tämmöisenään sisältää ainakin muutamia
4709: määräyksiä, jotka eivät käsittääkseni ole eduskunnan annettavia,
4710: vaan koskevat asioita, joista hallituksen, lähinnä valtiovarain-
4711: hallinnon on sekä velvollisuus että oikeus itsenäisesti määrätä
4712: ja päättää, ja jossa siis valtiovarainhallinto on ainoa, joka voi
4713: jotakin päättää. Sellainen määräys kuin esim. se, että tili näistä
4714: menoista on nimenomaan annettava valtiokonttorille, saattaa
4715: toteutua ainoastaan siinä tapauksessa, että valtiovarain hallinto,
4716: senaatin valtiovaraintoimituskunta, ottaa tämän eduskunnan
4717: päätöksen huomioon ja aina niin menettelee, että rahat mak-
4718: setaan juuri valtiokonttorista ja sinne tilitetään. Mutta tämä
4719: on asia, jonka ainoastaan senaatin valtiovaraintoimituskunta saa
4720: päättää. Kaikki päätökset siitä muitten puolelta ovat ulottu-
4721: mista senaatin valtiovaraintoimituskunnan lailliseen toimivaltaan,
4722: eikä ole suotavaakaan järjestetyn valtiovarain hallinnon kan-
4723: nalta, että kutkaan muut siihen puuttuvat.
4724:                             Työjärjestys.                       539
4725: 
4726: 
4727:     Mutta en muutenkaan saata kannattaa tätä ehdotusta. Asia
4728: on ymmärtääkseni se, että ne asiat, joita se koskettelee, yleensä
4729: ovat seikkoja, jotka ovat senaatin valtiovaraintoimituskunnan
4730: määrättävät, tietystikin yksissä neuvoin sen orgaanin kanssa,
4731: joka rahallisessa suhteessa edustaa eduskuntaa, siis eduskunnan
4732: valtiovarainvaliokunnan kanssa tekemänsä sopimuksen jälkeen.
4733: Minä edellytän ilman muuta, että senaatin valtiovaraintoimitus-
4734: kunta tässä suhteessa sopii eduskunnan valtiovarainvaliokunnan
4735: kanssa ja sen jälkeen antaa määräyksensä ja vain sillä 1avoin
4736: minä tahtoisin tämän asian järjestettäväksi. Asia on, niinkuin
4737: ed. Schybergson on viitannut, jos oikein hänet ymmärsin, kysy-
4738: mys, joka koskee säännöllistä tilinpitoa, mutta se juuri on asia,
4739: jossa raha-asiain hallinnon tulee antaa määräyksensä, vaikka,
4740: niinkuin jo lausuin, mikäli eduskuntaa koskee, ainoastaan sopi-
4741: maila asiasta tarpeelliselta osalta eduskunnan valtiovarainvalio-
4742: kunnan kanssa.
4743:     Pyydän siis puolestani saada vastustaa ehdotetun lisäyksen
4744: ottamista työjärjestykseen.
4745:     Ed. Neovius, A.: 1 anledning af den föregående ärade tala-
4746: rens yttrande, vill jag endast i korthet nämna, att det förslag jag
4747: gjorde, öfverensstämmer med hvad hittills varit brukligt. Jag
4748: har yttermera kontrollerat detta genom att taga del af den
4749: framställning af hithörande ärendens behandling, som ingår i
4750: dr Villgrens senast utgifna framställning af vår finansrätt. fö-
4751: regående ärade talare ansåg att denna sak borde ordnas enligt
4752: öfverenskommelse mellan finansexpeditionen och det organ,
4753: som i dylika saker företräder landtdagen. Såvidt jag förstår,
4754: förekommer icke något stadgande om hvilket organ, som i
4755: dylika saker skall företräda landtdagen, och skulle jag just
4756: därför önska att något stadgande i denna väg skulle inryckas
4757: i arbetsordningen. Det finnes nu icke något uttryckligt stad-
4758: gande därom att statsutskottet är det organ, som i dylika saker
4759: eger företräda landtdagen.~
4760:    Ed. Palmen: Minä en tiedä onko sille ratkaiseva merkitys
4761: tunnustettava, mitä yksityinen tutkija on lausunut finanssioikeu-
4762: den alalla, mutta joka tapauksessa, jos eduskunta nyt tarvitsee
4763: 800,000 markkaa käytettäväksi ja siitä tulee sanokaamme 6-7
4764: kttittia valtiokonttoriin, tasaisin summin nostamalla mitä tarvi-
4765: taan, niin kyllä selvitys tilijärjestelmän kannalta on aivan selvää.
4766: Valtiokonttori ja finanssitoimituskunta tietävät, että varat todel-
4767: lakin ovat nostetut ilmoitettua tarkoitusta varten. Sitävastoin
4768: on tilityksen kannalta hyvin outoa, jos virastot ja viranomaiset
4769: oltuaan muutamia kuukausia ennemmin valtiovarainvaliokunnan
4770: 540                   Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
4771: 
4772: 
4773: tuomion alaisina, sitten pari kuukautta myöhemmin tulevat sen
4774: tuomariksi. Sitä minä jyrkästi vastustan, samassa kuin tunnus-
4775: tan että jokainen, joka saa niin suuren summan haltuunsa, on
4776: velvollinen tekemään siitä aivan yksityiskohtaisesti tiliä. Valtio-
4777: varainvaliokunnan tekemä tilitys voi kokonaisuudessaan tulla
4778: tarkastuksen alaiseksi, jos seuraavat valtiopäivät siitä pitävät
4779: huolta Tahdon mainita että ennenkin mikäli muistan, valtio-
4780: varainvaliokunta on saanut tarkastaa niitä tiliä, jotka ovat jääneet
4781: peruksi edellisiltä valtiopäiviltä. Tarkastus on toimitettu valtio-
4782: varainvaliokunnassa. On katsottu että esim. 1906 vuoden
4783: valiokunta oli jäävitön tarkastamaan mitä 1905 v:n valtiovalio-
4784: kunta on saanut nostaa ja käyttää.
4785: 
4786:                    Äänestysesitykset ja päätökset:
4787: 
4788:     1:o Ken kannattaa ed. Neoviuksen tekemää ehdotusta vasta-
4789: ehdotukseksi, vastaa jaa, jos ei voittaa, tulee ed. af Ursinin
4790: tekemä ehdotus vastaehdotukseksi.
4791:     Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
4792: 
4793:    2:o Ken kannattaa valiokunnan mietintöä kysymyksenalai-
4794: sessa kohdassa, vastaa jaa; jos ei voittaa, on eduskunta asiassa
4795: hyväksynyt ed. af Ursinin tekemän ehdotuksen.
4796: 
4797:     Lippu äänestyksessä annettiin 146 jaa- ja 41 ei-ääntä, joten
4798: valiokunnan mietintö kysymyksenalaisessa kohdassa oli hyväk-
4799: sytty.
4800: 
4801: 
4802: 
4803:      Puhemies huomautti, että kun nyt eduskunta oli hyväksynyt
4804: 3 §:n ja siten on päätetty asetettavaksi kansliatoimikunta, niin
4805: olisi hyvä, jos tämän kansliatoimikunnan jäsenet niin pian kuin
4806: mahdollista valittaisiin ja kehoitti edustajia tämän istunnon
4807: iltaosaan miettimään keitä neljää edustajaa tähän tahdotaan, jotta
4808: voitaisiin, kun luultavaa on että yksimielisyys saavutetaan, jo
4809: iltapäivällä asettaa tämä toimikunta.
4810: 
4811: 
4812:             Valitsijamiehistä ja valiokunnista.
4813:       §:t 5-6 hyväksyttiin järjestänsä keskustelutta.
4814:                            Työjärjestys.                       541
4815: 
4816:                                § 7.
4817:    Keskustelu :
4818:     Ed. Ehrnrooth: Enligt 7 §:s 1 mom. böra elektorerna vid
4819: vai af ledamöter tili utskott söka så fördela platserna att hvarje
4820: landtdagsman blir ledamot eller suppleant i något utskott. Det
4821: synes mig emellertid, som om detta moment skulle dikterats
4822: af synpunkter, hvilka visserligen i någon mån kunna ega skäl
4823: för sig, men lika fullt icke kunna tillerkännas ett sådant vitsord
4824: att de finge blifva normerande för utskottsvalen. Vid dessa
4825: böra väl landtdagens elektorer framom allt annat ha i sikte att
4826: utskotten besättas på det för utskottens arbete möjligast bästa
4827: sätt. Den synpunkt, som i detta afseende i det föreliggande
4828: förslaget så bestämdt har ställts i förgrunden, kan enligt min
4829: tanke icke tillmätas ett sådant värde, att detsamma bör eller
4830: ens kan få ett synligt uttryck i arbetsordningen. jag tillåter
4831: mig därför föreslå, att det första momentet af paragrafen finge
4832: utgå.
4833:     Ed. Rosenqvist, V. T.: jag ber att få förena mig om det
4834: förslag, som här framställts af hr Ehrnrooth. Qen tanke, som
4835: tyckes ligga bakom denna paragraf i arbetsordningen, är att
4836: utskotten äro tili för landtdagsmännen ock icke landtdagsmänn~n
4837: för utskotten. Jag tror att, om detta första moment bortläm-
4838: nades, man därigenom skulle skapa säkrare ock bättre garantier
4839: för att arbetet inom utskotten komme att utföras på bästa
4840: möjliga sätt. Vid denna landtdag hafva vi ju en mängd utskott,
4841: som icke finnas särskildt omnämnda i L. 0. Man kan emel-
4842: lertid tänka sig att vid en annan landtdag antalet utskott icke
4843: skulle blifva så stort som nu, och då kunde det t. o. m. ifrå-
4844: gasättas om paragrafens första moment alls finge sin tillämp-
4845: ning, ifall man icke tager med i räkningen justerings- och
4846: expeditionsutskotten, hvilka ju i detta sammanhang icke alls
4847: behöfva beaktas.
4848:      Ed. Setälä: Ehdotuksen 7 §:n ensimäinen momentti on
4849: tähän otettu lähinnä liittyen siihen esikuvaan, minkä tarjoaa
4850: Norjan suurkäräjäin työjärjestys, jossa on nimenomaan sanot-
4851: tuna, että suurkäräjäin kaikkien jäsenten tulee olla jäseninä
4852: suurkäräjäin pysyvissä komiteoissa. Sen mukaan mitä 7-mie-
4853: hisessä komiteassa oli tunnettu, on tuo järjestys näyttäytynyt
4854: erittäin hyödylliseksi suurkäräjäin työlle Norjassa. Luultiin sen
4855: vuoksi että huomautus tähän suuntaan olisi meilläkin paikal-
4856: laan. Sehän ei kuitenkaan ehdottomasti sido valitsijamiehiä.
4857: 542                 Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
4858: 
4859: 
4860:    Ed. Ingman, Lauri: Minäkin pyydän kannattaa ed. Ehrn-
4861: roothin tekemää ehdotusta, että tämä momentti poistettaisiin. Sen
4862: lisäksi mitä hän esitti, pyytäisin huomauttaa, että jos tällainen
4863: määräys jäisi §:ään, niin, - vaalien tapahtuessa valiokuntiin
4864: sillä tavoin kuin ne nyt valtiopäiväjärjestyksen mukaan tapah-
4865: tuvat, - se edellyttäisi lisäsäännöksen jonka kautta Iausuttai-
4866: siin, minkä voimakkaampien ryhmien asiaksi ja velvollisuudeksi
4867: tulisi toimia niin, että pienten ryhmäin edustajat myöskin tulevat
4868: valiokuntien jäseniksi, niin pienten nimittäin, etteivät ne omilla
4869: voimillaan voi jäseniään valiokuntiin saada. Tämä on mieles-
4870: täni taas aivan mahdotonta, ja sekin seikka puhuu sen puo-
4871: lesta, että momentti joutaa pois.
4872: 
4873:     Ed. Castren: Minä pyytäisin myös saada kannattaa täällä
4874: tehtyä ehdotusta siitä, että ensimäinen kohta suljettaisiin pois.
4875: Ainakin minuun on tämä tehnyt hyvin tympästyttävän vaiku-
4876: tuksen. On kyllä totta, että Norjassa on asian laita sellainen
4877: kuin täällä on mainittu, mutta siellä ovat olot eduskunnassa
4878: niin monessa kohden eroavaiset meidän oloistamme, että tus-
4879: kinpa vaan vertaus voi tulla kysymykseen. Norjan perustuslaki
4880: eroaa niin suuresti koko luonteeltaan ja rakenteeltaan meidän
4881: valtiopäiväjärjestyksestä, että myöskin minusta tuntuu ettei tässä
4882: kohden vertauskohtia Norjasta voida tuoda kyseenalaisen mo-
4883: mentin pysyttämisen puolustamiseksi. Minä olenkin ymmärtä-
4884: nyt että ed. Setälä on ainoastaan tahtonut tehdä selkoa siitä,
4885: mitkä näkökohdat ovat olleet vaikuttamassa 7-miehisessä valio-
4886: kunnassa puheenalaisen kohtaan nähden.
4887: 
4888:   Ed. Karhi: Minä pyydän kannattaa 7 §:n ensimäisen mo-
4889: mentin pysyitämistä työjärjestyksessä.
4890: 
4891:                     Äänestysesitys ja päätös:
4892: 
4893:     Ken käsittelyn alaisessa kohden kannattaa valiokunnan mie-
4894: tintöä, vastaa jaa, jos ei voittaa on ed. Ehrnroothin tekemän
4895: ehd9,tuksen mukaan 7 §:n ensimäinen momentti päätetty poistaa.
4896:     Aänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla; 7 § oli siis hyväk-
4897: sytty.
4898: 
4899:                                 ~ §.
4900: 
4901:       Keskustelu:
4902: 
4903:   Ed. Castren: Tähän pykälään nähden eroaa suomalaisen ja
4904: ruotsalaisen ehdotuksen teksti toisistaan eräässä varsin tärke-
4905:                            Työjärjestys.                       543
4906: 
4907: ässä kohdassa. Suomalaisessa tekstissä sanotaan valiokunnan
4908: äänestyksistä seuraavalla tavalla: »muissa asioissa äänestettä-
4909: köön avoimesti». Ruotsalaisessa tekstissä taas sanotaan: »i
4910: öfrigt må öppen omröstning ske». Kun suomalainen teksti
4911: antaa varteen, että äänestämisen on ehdottomasti tapahtuminen
4912: avoimesti, sisältää ruotsalainen teksti taas sen että lauseen tar-
4913: koittamissa muissa asioissa äänestys · voi tapahtua avoimesti,
4914: ja että siis valiokunta kullakin kerralla, kun äänestys on tapah-
4915: tuva, päättää, onko äänestys toimitettava avoimesti vai suljetuin
4916: lipuin.
4917:     Pyytäisin saada 7-miehisen valiokunnan jäseniltä tietää,
4918: kumpiko teksti on oikea, suomalainenko vai ruotsalainen.
4919:       Ed. Rosenqvist V. T.: Den första meningen uti paragra-
4920: fen lyder: » Hvarje utskott väljer vid sitt första sammanträde
4921: ordförande och viceordförande.» jag skulle tro att redan er-
4922: farenheten från denna landtdag har visat att det vore mera än-
4923: damålsenligt om orden »vid sitt första sammanträde» uteläm-
4924: nades. Det är ju ganska viktigt, hvem som blir ordförande
4925: uti ett utskott, och när utskottet första gången sammanträder,
4926: har man ofta ännu icke klart för sig hvem man skall välja.
4927: Man vill öfverlägga med medlemmar af sin egen partigrupp
4928: och möjligen också med medlemmar af andra partigrupper.
4929: Skulle då, såsom denna paragraf påbjuder, valet nödvändigt
4930: böra ske vid första sammanträde, så kunde man visserligen
4931: tänka sig den utvägen, att mötet ajournerades tili något senare
4932: på dagen. Men just denna landtdag har visat, att plenum
4933: också kan blifva sammankalladt på eftermiddagen, utan att man
4934: på förmiddagen vet af det. Har då utskottets sammanträde
4935: varit utsatt omedelbart före ett dylikt plenum, så är det omöj-
4936: ligt att begagna sig af en ajournering. jag föreslår alltså att
4937:  orden »vid sitt första sammanträde» bortlämnas.
4938:      Ed. Söderholm: jag skall · först be att få yttra mig med
4939: anledning af hr Castrens andragande. Då 8 § stadgar, att va-
4940: len i utskotten skola verkställas med slutna sedlar, därest ut-
4941: skottets samtliga ledamöter icke enas om annat valsätt, och
4942: det därefter säges, att i öfrigt må öppen omröstning ske, så
4943: synes det mig framgå, att det värkligen är meningen, såsom
4944: finska texten kanske klarare gifver vid handen, att omröstning
4945: alltid skall vara öppen i utskotten, och att vid sådant förhål-
4946: lande ordet »bör» mera skulle matsvara det, som den finska
4947: texten gifver vid handen. I själfva saken gjorde hr Castren
4948: icke något förslag och skall jag icke heller däri yttra mig,
4949: ehuru jag nog i viss mån är af annan mening. Hvad sedan
4950: 544                 Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
4951: 
4952: 
4953: beträffar det af hr Rosenqvist gjorda förslaget, så har sjuman-
4954: nakomiten här ställt sig strängt på L. O:s grund. 1 39 § 2
4955: mom. L. 0. heter det nämligen: »Kalle! se tili första sam-
4956: manträdet utfärdas och ordet föres, tili dess ordförande
4957: valts, af den äldste medlemmen». Detta syntes komiten gifva
4958: vid handen, att det är L. O:s mening att åtminstone ordfö-
4959: randen skall väljas vid första sammanträdet. En annan fråga
4960: är sedanl den, om bestämningen är alldeles lämplig, men nog
4961: synes den mig bäst öfverensstämma med L. 0.
4962: 
4963:     Ed. Paasikivi: Minun aikomukseni oli ed. Rosenqvistin
4964: ehdotuksen johdosta lausua samaa, minkä edellinen puhuja on
4965: esiin tuonut. Puheenjohtajan vaalia valiokunnassa ei voida
4966: lykätä yli ensimäisen kokouksen, mutta sitävastoin varapuheen-
4967: johtajan vaali voidaan siirtää edemmäksi, ja minulla ei ole mitään
4968: sitä vastaan, että pykälä, mikäli se koskee varapuheenjohtajan
4969: vaalia, tässä kohden tarkoituksen mukaisesti muutetaan.
4970: 
4971:     Ed. Gustafsson: Den af hr Rosenqvist anmärkta olägen-
4972: heten synes mig kunna afhjälpas därigenom, att utskottens
4973: första sammanträde ajourneras och sålunda rådrum vinnes att
4974: öfvertänka hvilka som skola väljas. Hvad det af hr Castren
4975: anmärkta färhållandet beträffar, ville jag föreslå, att i den svenska
4976: texten det skulle heta: »i öfrigt skall öppen omröstning ske,»
4977: och att likaså i den finska texten detsamma skulle framhållas
4978: uttryckligare än hvad nu är fallet. Det måste medgifvas att
4979: i den svenska och äfven i den finska texten ordalydelsen icke
4980: är fullt tydlig.
4981: 
4982:      Ed. Sirola: Minun käsittääkseni ei koko kysymystä tämän
4983: ruotsalaisen tekstin yhtäpitäväisyydestä voi ottaa täällä päätök-
4984: senalaiseksi, koska eduskunnan suuri enemmistö ei siitä voi
4985: muodostaa itselleen mielipidettä. Arvelen että päätökset teh-
4986: dään suomalaisen tekstin perusteella ja ruotsalainen teksti toi-
4987: mitetaan ja korjataan sen mukaan kuin kielikysymys eduskun-
4988: nassa myöhemmin päätetään.
4989:      Mitä tulee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaaleihin
4990: arvelen että se käy aivan hyvin päinsä ensimmäisessä kokouk-
4991: sessa. Nytkin, vaikka eduskunnan työ on aivan alullansa, so-
4992: vittiin aivan hyvin ja käytäntö on osoittava, että vaali voi
4993: hyvin käydä päinsä ensimmäisessäkin kokouksessa ja että sekä
4994: puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voidaan välittömästi valita.
4995: Puolustan pykälää sellaisenaan.
4996:                             Työjärjestys.                      545
4997: 
4998:      Ed. Castren: Minä puolestani en voi ollenkaan kannattaa
4999: sitä outoa ääntä, jonka viimeinen arvoisa puhuja täällä on vi-
5000: rittänyt. Minun ymmärtääkseni molemmat järjestyssäännöt, niin
5001: hyvin suomalainen kuin ruotsalainen, ovat alkuperäisiksi teks-
5002: teiksi katsottavat ja senpätähden onkin erinomaisen tärkeätä,
5003: että ne ovat sopusoinnussa toistensa kanssa, jottei niissä ta-
5004: pauksissa, jolloin toiskielinen teksti eroaa toisesta ja muuten
5005: epäselvyyttä on olemassa, mitenkä järjestyssääntö on tulkittava~
5006: eduskunta jäisi tietämättömyyteen, mikä on järjestyssäännön
5007: pykälän oikeaksi sisällykseksi katsottava.
5008:      Eduskunnassa on molemmankielisiä jäseniä, sellaisia, jotka
5009: eivät käsitä ruotsinkieltä ja sellaisia, jotka eivät käsitä suomen-
5010: kieltä, ja molemmat edustavat ne kansanainesta tässä maassa.
5011: Senpätähden minä soisin, että me viimeisen kerran kuulisimme
5012: sellaista ääntä täällä viritettävän kuin ed. Sirolan virittämä.
5013:     Ed. Cederberg: jag begärde ordet endast för att säga det,
5014: som hr Castren redan framhållit. jag vill på det bestämdaste
5015: motsätta mig den uppfattning, åt hvilken hr Sirola gaf uttryck,
5016: nämligen att endast den finska texten bör ligga tili grund för
5017: förhandlingarna och däremot den svenska texten icke tillmä-
5018: tas någon betydelse. Ett dylikt uppfattningssätt strider mot
5019: L. 0. och mot .hvad hittills varit bestående. jag behöfver icke
5020: vidare uppehålla mig härvid, då hr Castren redan bemött hr
5021: Sirola.
5022:       Ed. Tainio: Seitsenmiehisessä valiokunnassa työjärjestystä
5023: suunniteltaessa ja laadittaessa oli suomalainen teksti keskustelun
5024: pohjana ja sen mukaan on siis käsitettävä ne kohdat, joista
5025: eri käsityksiä voi olla ja siitä pidettävä kiinni.
5026:     Mitä muuten tulee ed. Castrenin ankaraan vastalauseeseen
5027: ed. Sirolan käsityksen johdosta, niin täytyyhän ottaa huomioon
5028: se käytännöllinen tosiseikka, että eduskunnan enemmistö ei
5029: voi arvostella ruotsalaisen tekstin sanamuotoa, onko se yhtä-
5030: pitävä suomalaisen kanssa vai onko siinä erehdyksiä ja niin
5031: ollen, jos äänestetään ruotsalaisesta tekstistä, siitä äänestyk-
5032: sestä täytyy jäädä pois kaikkien niiden, jotka eivät ruotsinkieltä
5033: osaa sillä tarkkuudella ja varmuudella, että voisivat päättää~
5034: mikä sana milloinkin on käytettävä. Tämän huomioon ottaen
5035: herra Sirolan esityksessä ei ollut mitään moitittavaa eikä vää-
5036: rää. (Hyvä! hyvä!)
5037:    Ed. Söderholm: Hr Tainio har alldeles rätt, att det var ett
5038: på finska språket affattadt förslag, som Jegat tili grund för
5039: behandlingen i sjumannakomiten, men också den svenska af-
5040: 546                 Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
5041: 
5042: 
5043: fattningen var tillgänglig för komiten. 1 öfrigt anser jag frå-
5044: gan lämpligast böra upptagas till behandling vid 35 §, dit den
5045: egentligen hör.
5046: 
5047:     Ed. Yrjö-Koskinen V. K.: Pyytäisin vain lyhyesti kannattaa
5048: edustajien Sirolan ja Tainion lausumaa ajatusta, joka minun
5049: käsittääkseni on tässä asiassa ainoa oikea ja ainoa käytännöl-
5050: lisesti mahdollinen.
5051: 
5052:      Ed. Paasikivi: Minusta myös tämä asia tulee uudestaan
5053: keskustelun alaiseksi sitten, kun päästään 35 §:ään. Minä tie-
5054: tysti olen tässä asiassa sen vastalauseen kannalla, jonka hra
5055: Palmen ja minä olemme mietintöön liittäneet ja haluaisin sen
5056: vuoksi tämän kysymyksen käsiteltäväksi vastalauseessamme
5057: ehdotetussa järjestyksessä, eli että siis suomalainen teksti pan-
5058: taisiin käsittelyn pohjaksi, koska minustakin se on ainoa mah-
5059: dollinen menettelytapa.
5060: 
5061:      Ed. Estlander: jag vill icke nu yttra mig om den fråga, som
5062: här blifvit väckt, näml. angående hvilken text, som skall ligga
5063: tili grund för besluten, utan om själfva innehållet i åttonde
5064: paragrafen. jag hade fattat saken så, att här var meningen
5065: att Tämna tillfälle för utskottet att, om så befunnes önskligt,
5066: besluta att öppen omröstning må ske, och i denna form skulle
5067: jag anse mig kunna godkänna stadgandet; men för min del
5068: skulle jag icke vara beredd att bidraga tili en sådan bestäm-
5069: ning, som den föreslagna finska texten innehåller, näm-
5070: ligen att utskottets omröstning bör eller måste ske öppet.
5071: jag anser nämligen, att i en så liten församling af röstande
5072: som ett utskott det icke är lämpligt att införa ett sådant om-
5073: röstningssätt. Det har vissa olägenheter, bland annat den att
5074: de utskottsledamöter. hvilka af en eller annan anledning komma
5075: att såsom de sista afgifva sina röster, äro i tillfälle att genom
5076: förändring af sitt sätt att rösta på ett oskäligt sätt inverka på
5077: resultatet. Det är ju kändt, att i vissa församlingar dylika öppna
5078: omröstningar ega rum, och, då församlingen omfattar ett större
5079: antal medlemmar, så reduceras den olägenhet jag här fäst upp-
5080: märksamhet vid, men uti en församling med så ringa med-
5081: lemsantal, som ett utskotts, anser jag, att olägenheten är vä-
5082: sentlig. 1 öfrigt anser jag ock att det är ett band på den
5083: personliga friheten som icke bör åläggas en utskotts ledamot
5084: eller landtdagsman. jag skulle därför väcka förslag om att 8
5085: § finge den lydelse, som i den svenska texten är densamma
5086: gifven.
5087:                                                 •
5088:                            Työjärjestys.                     547
5089: 
5090:     Ed. Neovius, A.: jag ber att få understöda hr Estianders
5091: iörslag.
5092:                  Äänestysesitykset ja päätökset:
5093:     1:o Ken hyväksyy 8 §:n ensimäisen lauseen mietinnön mu-
5094: kaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on tässä kohden hyväksytty
5095: ed. V. T. Rosenqvistin tekemä ehdotus.
5096:     Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
5097:     2:o Ken vastaehdotukseksi mietinnön 8 §:IIe hyväksyy ed.
5098: Gustafssonin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa, jos ei voittaa,
5099: on vastaehdotukseksi hyväksytty ed. Estlanderin tekemä eh-
5100: dotus.
5101:     Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
5102:     3:o Ken hyväksyy 8 §:n mietinnön mukaan, vastaa jaa; jos
5103: ei voittaa, on siinä kohden hyväksytty herra Gustafssonin te-
5104: kemä ehdotus.
5105:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten 8 § oli hy-
5106: väksytty mietinnön mukaan.
5107:     9 § hyväksyttiin keskustelutta.
5108:                                10 §.
5109:    Keskustelu:
5110:     Ed. Castren: Käsiteltävänä oleva 10 §kuuluu nam: »jos
5111: valiokunnan jäsen tai varajäsen, joka ei ole jäsenenä toisessa
5112: valiokunnassa, on kolme kertaa ilman hyväksyttävää estettä tai
5113: erityistä lupaa jäänyt valiokunnan kokouksista pois, on se il-
5114: moitettava eduskunnalle, joka tämän johdosta ryhtyy asian-
5115: haarain aiheuttamaan toimenpiteeseen.» Siten kun pykälä on
5116: muodostettu, voisi siitä olla seurauksena, että valiokunnan jä-
5117: sen tai varajäsen, joka on jäsenenä tai varajäsenenä kahdessa
5118: valiokunnassa, voisi jäädä pois valiokunnan kokouksista, vaik-
5119: kei hän olisikaan ottanut osaa toisen valiokunnan kokouksiin.
5120: Täten voisi rankaisematta ja ilman mitään seurauksetta valio-
5121: kunnan jäsen tai varajäsen, joka kuuluu kahteen valiokuntaan,
5122: kerta toisensa perästä jäädä pois molempien valiokuntien ko-
5123: kouksista. jotta tällainen menettely ehkäistäisiin, pyytäisin
5124: minä kunnioittavimmin saada ehdottaa, että välilause »joka ei
5125: ole jäsenenä toisessa valiokunnassa» jätettäisiin pois. Sillä jos
5126: jokin valiokunnan jäsen tai varajäsen, joka kuuluu kahteen va-
5127: liokuntaan, on jäänyt toisesta pois sen perustuksella, että hän
5128: on ollut saapuvilla toisen valiokunnan kokouksissa, niin on se jo
5129: hyväksyttävä este, eikä siihen tarvita erityistä lupaa. Edelleen
5130: 548                 Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
5131:                                                     ---~----
5132: 
5133: 
5134: 
5135: 
5136: haittaa minun ymmärtääkseni tätä pykälää toinen varsinainen
5137: puute. Kokemus on jo näillä valtiopäivillä osoittanut, että
5138: täyttä lain vaatimaa valitsijamiesten lukumäärää ei ole saatu ko-
5139: koon, vaikka valitsijamiehiä on asianmukaisella tavalla kutsuttu
5140: saapuville. Tästä on muun muassa ollut seurauksena, että on
5141: täytynyt lykätä valitsijamiesten kokous riittävien jäsenten saa-
5142: puvilla olon puutteesta. jotta tällainen menettely saataisiin
5143: ehkäistyksi, ehdotan, että 10 §:ään liitettäisiin näin kuuluva
5144: momentti: »jos valitsijamies jää pois valitsijamiesten kokouk-
5145: sesta ilman hyväksyttävää estettä tai erityistä lupaa, meneteltä-
5146: köön tällaisessakin tapauksessa kuten edellä sanottu on.» Voi-
5147: taisiin tosin väittää, että tällainen seuraamus tulisi kohtaamaan
5148: valitsijamiestä, jos hän on ollut ainoastaan yhden kerran poissa
5149: valitsijamiesten kokouksesta. Mutta kun toiselta puolen ote-
5150: taan lukuun, että valitsijamiehen poissaolo yhdestäkin kokouk-
5151: sesta voipi aikaansaada sen, ettei valitsijamiehet voi täyttää
5152: heille V. j:ssä määrättyä tehtäväänsä, niin en ainakaan minä
5153: pitäisi sitä seuraamusta, joka pantaisiin valitsijamiehelle, joka
5154: yhdestäkin valitsijamiesten kokouksesta on ollut poissa, liika
5155: ankarana ja kovana.
5156:     Ed. Estlander: Det förefaller mig, som om utskottet, då det
5157: utarbetade denna paragraf, alltför långt utsträckt de skyldighe-
5158: ter, som utskottet vill åhvälfva suppleanterna. Suppleant är
5159: ju tili sitt begrepp en person, som inträder i arbetet då ordi-
5160: narie ledamot är förhindrad att närvara i utskottet, och detta
5161: begrepp finn~s också på detta sätt fixeradt i 45 § L. 0., där
5162: det heter: »Ar medlem af utskott hindrad att i ärendes be-
5163: handling deltaga, inkallas suppleant». Vidare' än att ställa sitt
5164: arbete tili utskottets förfogande såsom suppleant för en ordi-
5165: narie medlem, hvilken är förhindrad, sträcker sig sålunda icke
5166: det åliggande, som enligt 45 § L. 0. ankommer å suppleant.
5167: Jag anser, att man icke kan skäligen af suppleant fordra, att
5168: han skall närvara vid alla utskotts sammanträden, äfven vid
5169: sådana, där han icke är inkallad för att tjänstgöra såsom supp-
5170: leant, och det synes mig att heller icke något afsevärdt här-
5171: med vinnes. Det förefaller mig, som om utskottet här skulle
5172: skattat åt en sträfvan af pedagogisk art, en sträfvan att draga
5173: försorg om att suppleanterna skulle exerceras i utskottsgöro-
5174: mål. Det förefaller mig såsom om suppleanterna nog kunde
5175: på ett lämpligt sätt komma in i göromålen, äfven om de icke
5176: använda sin tid att vara närvarande vid utskottssammanträ-
5177: dena. jag ber att få föreslå att ur första meningen skulle
5178: utgå orden: »eller suppleant, som ej är ledamot i annat ut-
5179: skott».
5180:                            Työjärjestys.                       549
5181: 
5182:     Ed. Storbjörk: Jag skall be att i allo få understöda hr Est-
5183: lander, men skulle dock önska, att det ändå skulle ingå uti
5184: §:n att suppleant eger öfvervara sammanträde, men icke åhvälf-
5185: vas straff, för uteblifvande, emedan han enligt L. 0. icke be-
5186: höfver vara närvarande i annat fall än att en ordinarie ledamot
5187: är förhindrad.
5188:     Ed. Näs: Landtdagsman Estlander har redan tili en väsent-
5189: lig del förekommit mig i detta afseende. Dock anser jag det
5190: vara suppleantens skyldighet att närvara vid utskottssamman-
5191: träden, endast då ordinarie ledamot icke har tillfälle att deltaga
5192: i ett utskotts arbete. Jag anser tillika att suppleant borde i
5193: tid underrättas om utskottsmedlems frånvaro och att suppleant
5194: då nödvändigt borde närvara vid utskotts sammanträden.
5195:     Ed. Setälä: Tosin ei kyllä sillä pedagoogisella eli kasvatus-
5196: opillisella puolella, johon edustaja Estlander viittasi, ole aivan
5197: vähäpätöinen merkitys asiaan nähden, mutta päämerkitys mi-
5198: nusta kuitenkin varajäsenten läsnäololla olisi itse valiokunnan
5199: työlle. Ensinnäkin kun niin usein tapahtuu, että valiokuntien
5200: jäsenet samalla kertaa ovat jäseninä toisissa valiokunnissa, ja
5201: heille siis usein voi sattua este, olisi suotavaa, että varajäse-
5202: niä olisi aina saatavilla, jottei tarvitsisi lähteä heitä hakemaan
5203: eikä heille sanaa antamaan kesken valiokunnan kokousta.
5204: Mutta vielä tärkeämpi seikka on, että sellainen varajäsen, joka
5205: ei seuraa valiokunnan keskustelua, tuskin todellisuudessa voi
5206: tuottaa mitään hyötyä valiokunnan työlle. Juuri tähän katsoen
5207: minusta nyt puheenalainen määräys olisi erinomaisen tarpeel-
5208: linen.
5209:    Ed. Rosenqvist, V. T.: jag begärde ordet endast för att un-
5210: derstöda doktor Estlander.
5211:      Ed. Tainio: Minä pyydän yhtyä edustaja Castrenin ehdo-
5212: tukseen, mikäli se koskee sanojen »joka ei ole jäsenenä toi-
5213: sessa valiokunnassa,» poispyyhkimistä. Ne voidaan aivan hy-
5214: vin jättää pois, eikä asia siitä yhtään muutu. Herra Castren
5215: oli ihan oikeassa huomauttaessaan, että toisessa valiokunnassa
5216: olo on hyväksyttävä este.
5217:      Mitä tulee varajäsenten läsnäoloon, niin minä pyydän siinä
5218: täydelli~esti yhtyä edustaja Setälän lausuntoon, sillä varajäse-
5219: nestä, joka ei ole ollut valiokunnassa, tuskin on mitään hyö-
5220: tyä silloin, kun hän yhtäkkiä joutuu sinne varsinaisen jäsenen
5221: tilalle. Ei hän voi yhtäkkiä ottaa osaa vakaumuksella, asian-
5222: tuntemuksella äänestykseen tai asian käsittelyyn, jos ei hän
5223:                                                           35
5224: 550                 Istunto 12 p. kesäk. 1907.
5225: 
5226: 
5227: ennemmin ole valiokunnan töitä seurannut. Sitä paitsi vara-
5228: jäsenten valiokunnissa olo tasaisi työvelvollisuuksia edustajain
5229: kesken. Minun mielestäni pitäisi kaikkien yhtä aktiivisesti ot-
5230: taa osaa valtiopäivätoimintaan ja siis myös varajäsenten, jollei
5231: niillä ole paikkoja vakinaisina jäseninä valiokunnissa. Siis puo-
5232: lustaisin 10 § sillä muutoksella, jonka ed. Castren on siihen
5233: ehdottanut.
5234:    Ed. Yrjö-Koskinen, t:. S.: Kaikin puolin yhtyen edelliseen
5235: puhujaan huomautan siitä epäselvyydestä, joka tässä on, kun
5236: ei edes käy selväksi, kohdistuuko määräys ainoastaan varajä-
5237: seneen vai myöskin vakinaiseen jäseneen.
5238:      Ed. Neovius, Dagmar: Som orsak tili nödvändigheten för
5239: suppleant att närvara vid utskottssammanträden, har framhål-
5240: lits att ordinarie medlemmar händelsevis kunna blifva förhind-
5241: rade att närvara och då icke hafva tid att kalla en suppleant.
5242: Nu borde väl de ordinarie i tid taga reda på, om de kunna
5243: närvara vid ett sammanträde och eventuelt kalla suppleant i
5244: sitt ställe. Vidare har det framhållits, att alla utskottsmedlem-
5245: mar böra aktivt deltaga i arbetet, men en suppleant deltager
5246: ingalunda aktivt; han är en stum åhörare. Dessutom kan det
5247: hända, att en person är suppleant i två utskott eller i tre, och
5248: att dessa utskott hafva sammanträden samtidigt. Han är så-
5249: lunda tvungen att hvar annan eller hvar tredje gång försumma
5250: det ena eller andra. Mycket bättre kan man följa med för-
5251: handlingarna och komma in i en sak, om man hemma får gå
5252: igenom pappren. Jag skulle för min del vara alldeles emot
5253: att suppleant nödgades vara närvarande vid sammanträdena,
5254: men tillika ville jag uttala den förhoppning, att de skulle i tid
5255: underrättas om, att deras närvaro behöfves vid sammanträdet
5256: på det att utskottets arbeten icke må fördröjas.
5257:      Ed. Setälä: Minulta jäi äsken mainitsematta, että minä, sa-
5258: moin kuin ed. Tainio, myös yhdyn hra Castrenin ehdotukseen,
5259: että välilause: »joka ei ole jäsenenä valiokunnassa,» jätettäi-
5260: siin pois. Tähän on vielä yksi syy, jota ei ole mainittu. Mel-
5261: kein kaikissa valiokunnissa on joukko jäseniä, jotka samalla
5262: ovat jäseninä suuressa valiokunnassa, ja näin ollen pykälää sen
5263: nykyisessä muodossa voitaisiin väärinkäyttää tavalla, jota ei
5264: ensinkään ole tarkoitettu. Se, joka on jäsenenä toisessa valio-
5265: kunnassa, voi tietenkin kerta kaikkiaan ilmoittaa valiokunnan
5266: puheenjohtajalle, että hän töiden vuoksi toisessa valiokunnassa
5267: ei voi säännöllisesti seurata mukana, ja epäilemättä valiokunta
5268:                              Työjärjestys.                        551
5269: 
5270: semmoisessa tapauksessa katsoo esteen hyväksyttäväksi ja
5271: myöntää oikeuden poissaoloon kerta kaikkiaan.
5272:      Ed. Söderholm: Det är utan tvifvel önskligt, att suppleant
5273: skall vara tillstädes vid utskottets sammanträden och följa
5274: med öfverläggningarna för att vara fullt beredd att vid behof
5275: deltaga. Men det har redan framhållits af fröken Neovius,
5276: hurusom det icke alltid låter sig göra, då en och samma per-
5277: son exempelvis är suppleant i tvänne utskott. Detta inträffar
5278: mycket Iätt inom de mindre grupperna.
5279:      1 komiten har jag uttalat en annan betänkligh~t, som
5280: jag hyser i denna fråga. Det heter i 45 § L. 0.: »Ar med-
5281: lem af utskottet hindrad att i ärendes behandling deltaga, in-
5282: kallas suppleant». På finska: »jos valiokunnan jäsen on es-
5283: tettv olemasta asiaa käsittelemässä, k u t s u t t a k o o n hänen si-
5284: jaansa varajäsen». Nu har man i arbetsordningen stadgat, att
5285: suppleanterna måste vara tillstädes vid utskottssammanträdena
5286: vid äfventyr, som kan för den uteblifne medföra förlust af
5287: Jandtdagsmannaarvode och böter. Detta tror jag att går utöf-
5288: ver hvad L. 0. i detta fall medgifver. Skulle L. 0. afsett, att
5289:  suppleanterne alltid måste vara tillstädes, så skulle man icke
5290:  sagt »tillkalla», »kutsukoon», utan »träde i stället», »astukoon
5291:  sijaan». Man kan därför, synes mig, icke ställa på supplean-
5292:  terna den fordran förevarande § innehåller.
5293:     Ed. Häkkinen: Minun mielestäni on esilläolevassa pykälässä
5294: vielä yksi kohta epäselvä. Kun siinä nimittäin sanotaan: »on kol-
5295: me kertaa ilman hyväksyttävää estettä tai erityistä lupaa jäänyt
5296: valiokunnan kokouksista · pois», niin kai on tarkoitettu, että
5297: poissa olo tapahtuu kolme kertaa peräkkäin. Minun mielestäni
5298: olisi selvyyden vuoksi tähän lisättävä sana »peräkkäin». Ym-
5299: märtääkseni ei ole mitään käytännöllistä merkitystä ehdotetulla
5300: määräyksellä, jos valiokunnan jäsen kerran valtiopäivien alussa
5301: on ollut poissa, toisen kerran keskellä ja lopulla kolmannen
5302: kerran. Olisi siis sanottava: »on kolme kertaa peräkkäin poissa
5303: ilman hyväksyttävää estettä j. n. e.»
5304:      Ed. Setälä: Viimeisen puhujan lausunnon johdosta tahtoi-
5305:  sin mainita, että kyllä tarkoitus on ollut, niinkuin sanat kuu-
5306:  luvat, ettei tähän ole »peräkkäin» sanaa lisättävä. Se, joka jou-
5307:  tuu olemaan poissa valiokunnan istunnosta, tehköön hyvin ja
5308:  ilmoittakoon siitä puheenjohtajalle tai valiokunnalle. Järjestys
5309:  on tässä kohden epäilemättä tarpeen.
5310:      Mitä tulee hra Söderholmin lausuntoon, en omasta puo-
5311:  lestani luulisi, että V. j:n 45 §:n sana: »kutsuttakoon», tekee
5312: 552                     Istunto 12 p. kesäk. 1907.
5313: 
5314: 
5315: mitään estettä tämmöisen varajäsentä koskevan määräyksen ot-
5316: tamiselle työjärjestykseen.
5317:                      Äänestysesitykset ja päätökset:
5318:     1:o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Castrenin teke-
5319: män ehdotuksen, että jätettäisiin pois sanat »joka ei ole jäse-
5320: nenä toisessa valiokunnassa», vastaa jaa; jos ei voittaa, on vas-
5321: taehdotukseksi hyväksytty ed. Estlanderin tekemä ehdotus.
5322:    Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
5323:    2:o Ken kysymyksenalaisessa kohdassa hyväksyy valiokun-
5324: nan mietinnön, vastaa jaa; jos ei voittaa, on hyväksytty ed~
5325: Castrenin tekemä ehdotus.
5326:    Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten oli hy-
5327: väksytty 10 §:stä poistettaviksi sanat »joka ei ole jäsenenä toi-
5328: sessa valiokunnassa».
5329:     3:o Ken hyväksyy 10 §:n, mitä koskee sanoja »kolme ker-·
5330: taa», vastaa jaa; jos ei voittaa, on tässä kohden hyväksytty ed.
5331: Häkkisen tekemä ehdotus.
5332:     Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
5333:     4:o Ken hyväksyy 10 §:n sellaisenaan, vastaa jaa; jos ei
5334: voittaa, on päätetty siihen lisättäväksi ed. Castrenin ehdottama
5335: momentti.
5336:     Huutoäänestyksessä olivat »ei-äänet voitolla, joten oli pää-
5337: tetty 10 §:ään lisättäväksi ed. Castrenin tekemän ehdotuksen
5338: mukaan erityinen valitsijamiehiä koskeva momentti.
5339:       §§:t ll-12 hyväksyttiin keskustelutta.
5340: 
5341:                                    13 §.
5342:       Keskustelu :
5343:      Ed. Hjelt: Pyydän saada ehdottaa, että tämän pykälän en-·
5344: simäisen lauseen sanat »niin - - kuin suinkin» pyyhittäisiin
5345: pois pykälästä. Määräyksen tarkoitus on estää valiokuntien
5346: mietintöjen paisumista tarpeettoman suuriksi. Mutta mielestäni
5347: on kuitenkin niin kovin tarkka määräys tässä kohden tarpee-
5348: ton. Jos joku valiokunta onnettomuudekseen saisi sihteerin,
5349: jolla olisi luontainen taipumus laatia liikoja, niin on valiokun-
5350: nalla tilaisuus tässä kohden supistaa ja korjata mietintö. Jos
5351: taas valiokunta tässä kohden laiminlöisi tehtävänsä, niin on
5352:                             Työjärjestys.                       5b3
5353: 
5354: 
5355: eduskunnalla tilaisuus tästä tehdä huomautus. Katson siis että
5356: iämä asia korjaantuu itsestään ilman minkäänlaista tarkkaa mää-
5357:  räystä työjärjestyksessä.
5358:     Mutta tällainen kovasti rajoittava määräys voisi olla vahin-
5359: goksikin valtiopäivätyölle. Sitä voipi joku valiokunta tai valio-
5360: kuntaenemmistö tulkita ohjeeksi, joka pakoittaa valiokuntaa
5361: supistamaan mietintönsä ja varsinkin perustelunsa ylen määrin.
5362: Sen kautta voisi tämä pykälä siis viedä tuloksiin, joita ei ole
5363: tarkoitettu. Mielestäni riittäisij aivan hyvin, jos ylipäänsä tah-
5364: dotaan kosketella kysymystä mietintöjen lyhyydestä, sanoa:
5365:  »valiokunta laatikoon mietintönsä sen käsiteltävänä olevista
5366: asioista lyhyesti.»
5367:      Ed. Estlander: Det stadgande utskottet funnit nödigt införa
5368: i första meningen af 13 §, synes mig kunna gifva anledning
5369: tili försök inom utskottet att på ett oberättigadt sätt undertrycka
5370: motiveringar och delvis också reservationer, som enskilda ut-
5371: skottsmedlemmar önska afgifva. Vidare förefaller det mig,
5372: såsom om hela detta stadgande skulle ha en viss löjeväckande
5373: anstrykning, och skulle jag för min del föreslå, att innehållet
5374: af första meningen i § skulle utgå.
5375:      Ed. Setälä: Seitsenmiehinen valiokunta on tällä lauseella tah-
5376: tonut saada lausutuksi sen, että valiokuntain mietintöjen ei tulisi
5377: muodostua tuommoisiksi laajoiksi historiikeiksi, iotka aiottavat
5378: asian käsittelyn aina Aatamista alkaen, niinkuin tavallisesti on
5379: ollut meidän mietinnöissämme laita. Muistan että kerran eh-
5380: dotin eräässä valiokunnassa että valiokunta antaisi mietintönsä
5381: samaan tapaan kuin Ruotsissa usein olen nähnyt tehtävän,
5382: siellä kun näet valiokunnan mietintö useinkin sisältää ainoas-
5383: taan että »valtiopäivät hyväksyisivät tämän kuninkaallisen esi-
5384: tyksen muuttamattomana» eikä mitään muuta. Mutta meillä ei
5385: semmoisen mitenkään katsottu voivan tulla kysymykseen. -
5386: Vastalauseisiin ei tämä määräys ymmärtääkseni ensinkään koske,
5387: sillä vastalauseentekijän omana asiana on tietysti vastalausees-
5388: saan perustella mielipiteensä sillä tavoin kuin itse tahtoo. Mitä
5389: siihen tulee että puheenalainen lause tuntuu hieman nauretta-
5390: valta, niin mainittakoon että määräys on melkein sanasta sa-
5391: naan yhtäpitävä sen Norjan suurkäräjäin työjärjestyksen mää-
5392: räyksen kanssa että kaikkien mietintöjen eli »indstilling'ien tu-
5393: lee olla laaditut »i kortest mulig Affatning», s. o. niin lyhyesti
5394: kuin suinkin.
5395:     Ed. Rosenqvist, V. T.: jag ber få understöda hr Estianders
5396: förslag. Den första meningen synes mig vara omotiverad.
5397: 554                   Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
5398: 
5399: 
5400: Uttrycket » så kortfattadt som möjligt» kan toikas på ett gan-
5401: ska vagt sätt. Utskottet afger ett ganska långt betänkande,
5402: men förklarar, att det uttalat sig beträffande den föreliggande
5403: frågan så kort som möjligt.
5404: 
5405:     Ed. Estlander: jag ber få föreslå följande lydelse för pa-
5406: ragrafen: Betänkande, som af utskott afgifves, skall afslutas
5407: med klämmar innehållande utskottets förslag.
5408: 
5409:                     Äänestysesitykset ja päätökset:
5410: 
5411:    l:o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Hjeltin tekemän
5412: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotukseksi
5413: hyväksytty ed. Estlanderin tekemä ehdotus.
5414:    Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
5415: 
5416:    2:o Ken hyväksyy 13 §:n mietinnön mukaan, vastaa jaa;
5417: jos ei voittaa, on ed. Hjeltin tekemä ehdotus sen sijaan hy-
5418: väksytty.
5419:    Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla joten 13 § oli
5420: hyväksytty mietinnön mukaan.
5421:    Keskustelutta hyväksyttiin järjestänsä §:t 14-18 sekä tähän
5422: kuuluvat otsakirjoitukset.
5423:                                   § 49.
5424: 
5425:       Keskustelu:
5426:     Ed. Kares: Tämän pykälän toisessa momentissa kai on
5427: jossain maarm epäselvyyttä siitä, mitä tarkoitetaan sen viimei-
5428: sellä sanalla »saatavana». Varsinkin syntyy epäselvyyttä, jos
5429: sitä verrataan ruotsalaiseen tekstiin, jossa sanotaan, että päivä-
5430: järjestys on pantava sopiviin paikkoihin näqtäväksi ja se on
5431: myös edustajille »tillgängligt» kansliassa. Suomalaisella kai
5432: tarkoitetaan sitä, että sieltä todellakin kukin edustaja, joka tah-
5433: too, saa itselleen painetun kappaleen tätä yhteenvetoa. Ruotsa-
5434: lainen teksti sisältää. ymmärtääkseni vähän toisen ajatuksen,
5435: nimittäin että se vaan olisi siellä »nähtävänä» tai »saapuvilla)).
5436: Jos kerran, niinkuin minä ajattelen, suomalainen teksti on tässä
5437: pidettävä pohjana, niin on minusta koko lailla tarpeetonta, että
5438: yhteenvedon ottamista varten edustajain pitää juosta kansliaan.
5439: Kyllä kai joka ainoa edustaja tahtoo mielellään tuon lyhyen
5440: yhteenvedon ja sentähden menee sen myöskin kansliasta hake-
5441: maan. On sen vuoksi mielestäni tarpeetonta panna toi-
5442: meen tällaista kansainvaellusta kansliaan. Ehdotan, että mo-
5443:                            Työjärjestys.                     555
5444: 
5445: 
5446: mentti muutetaan kuuluvaksi siihen suuntaan, että ,ennen
5447: täysi-istuntoa on lyhyt, painettu päiväjärjestyksen yhteen-
5448: veto tiedoksi pantava sopiviin paikkoihin" (Minä ajattelen
5449: tätä tiedoksipanoa pantavaksi nähtäväksi varsinkin alaker-
5450: taan, niitä varten, jotka parvekkeelta tahtovat mennä katso-
5451: maan, mitkä asiat eduskunnassa tulevat keskustelun alai-
5452: seksi) ,ja jaettava eduskunnan jäsenille". Tämän jaon toi-
5453: mittaisivat vahtimestarit ennen istuntoa jokaisen pöydälle.
5454:       Ed. Slätis: Beträffande 2 mom., skulle jag för min del
5455: föreslå att det borde omstiliseras så att ett kortfattadt tryckt
5456: sammandrag af dagordningen skulle utdelas åt hvarje repre-
5457: sentant eller läggas på bordet för honom.
5458:        Ed. Setälä: On oletettava, että ne edustajat, jotka
5459: tahtovat tutustua niihin asioihin, jotka eduskunnan kokouk-
5460: sissa tulevat esille. jo ennakolta tahtovat käydä kansliassa
5461: hankkimassa päiväjärjestyksen itselleen niin pian kuin se
5462: on saatavissa. Kaiketi siis on suotava, että se todellakin on
5463: s a a t a v a n a kansliassa. Sitä vastoin saattaa valtiopäivien
5464: loppuaikoina ehkä tulla hyvin vaikeaksi aina järjestää niin,
5465: että päiväjärjestys jaettaisiin kaikille eduskunnan jäsenille.
5466: -- Arvatenkin kanslia käytännöllisesti järjestää asian niin
5467: hyvin kuin se suinkin on järjestettävissä mitään tarkempia
5468: määräyksiä siitä työjärjestyksessä antamattakin.           Luul-
5469: lakseni tämä momentti voitaisiin hyväksyä semmoisenaan
5470: kuin se tässä on.
5471:       Ed. Palmen: Minä ajattelen, että kun jokainen kansan
5472: eduskunnan jäsen lukee sanomia ja sanomalehdet ottavat
5473: esityslistan uutisosastoonsa, on tarpeetonta vaivaa painat-
5474: taa ja jakaa luetteloita, jotka olisivat täältä noudettavat. Ei
5475: kukaan viitsi tänne tulla, kun saa kotonaosa sanomalehdissä
5476: lukea, mitä esityslistassa on.
5477:       Ed. Listo: Pyytäisin ehdottaa että sana ,painettu"
5478: tämän pykälän jälkimäisestä momentista poistettaisiin. Val-
5479: tiopäivien loppupuolella, jolloin kokoukset ovat pitkiä ja
5480: tapahtuvat tiheään, tällainen määräys nim. käy mahdotto-
5481: maksi täyttää.
5482:       Ed. Castren: Kannatan viimeistä puhujaa, että sana
5483: .,painettu" jätettäisiin pois. Voidaanhan painattaa esityslis-
5484: tat, niin kauan kuin se on mahdollista, mutta minä olen sa-
5485: 556                Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
5486: 
5487: 
5488: maa mieltä kuin edellinen puhuja, että valtiopäivien loppu-
5489: puolella se epäilemättä käy mahdottomaksi.
5490:       .Edelleen minusta tuntuu jotenkin mahdottomalta, että
5491: kansliassa pitäisi olla päiväjärjestyksen yhteenveto jokaisen
5492: eduskunnan jäsenen saatavana. Minä en voi tulkita tuota
5493: sanaa ,saatavana" muuten kuin siten, että jokaiselle, joka
5494: kansliaan tulee ja pyytää saada sellaisen yhteenvedon, se
5495: on annettava joko painettuna tai kirjoitettu@, ja se minusta
5496: tuntuu mahdottomalta. Minusta on aivan kylläksi, jos päi-
5497: väjärjestyksen yhteenveto pannaan tiedoksi sopiv:iin paik-
5498: koihin ja jos se kansliassa pidetään eduskunnan jäsenten
5499: nähtävänä. Jokainen, joka tahtoo saada lähempää selkoa
5500: päiväjärjestyksen sisällyksestä ja joka ei tahdo hankkia
5501: tietoa tuosta yhteenvedosta, joka on pantu tiedoksi sopiviin
5502: paikkoihin, hän voi: kääntyä kansliaan ja ottaa siellä selkoa,
5503: mitä päiväjärjestys sisältää. Mutta mahdottomaksi mma
5504: katson, että jokainen, joka tahtoo, voi kansliasta saada tuol-
5505: laisen yhteenvedon, sillä silloin meidän kansliapalvelijakun-
5506: taamme pitäisi lisätä hyvinkin arveluttavassa määrässä.
5507: Minä siis ehdotan että sana ,saatavana" muutetaan sanaksi
5508: ,nähtävänä" .
5509:        .Ed. Slätis: Jag anser att denna fråga är så nära för-
5510: knippad med ordningen och med framgången af själfva ar-
5511: betet här, att den icke bör förbises. Hvarje representant
5512: borde hafva en föredragningslista på sitt bord, då han inta-
5513: ger sin plats. Dessa föredragningslistor behöfva icke tryc-
5514: kas. Det fins numera mångahanda sätt att lätt och behän-
5515: digt mångfaldiga. Oenom mimeografering t. ex. kunde man
5516: å kansliet lika lätt taga 200 exemplar, som ett enda. Så
5517: snart ett exemplar är färdigt kan en mimeografering af detta
5518: ske inom en kvart timme. Jag afser naturligtvis föredrag-
5519: ningslistan i största korthet. Utan en sådan föredragnings-
5520: lista kan icke arbetet framgångsrikt bedrifvas här och hvarje
5521: representant kan icke väl följa med och passa på sådana
5522: frågor, som särskildt intressera resp. representanter. J ag
5523: vill blott påpeka, att man vid mindre sarnmanträden och mö-
5524: ten fölier denna regel; hvarför skulle man icke i vår repre-
5525: sentation göra detsamma, införa samma ordning.        Det är
5526: ett oskick att icke representanterna vid plena hafva före-
5527: dragningslistorna för sig, åtminstone sådana i allra största
5528: korthet affattade.
5529:       Äänestysesitykset ja päätökset:
5530:                          Työjärjestys.                    557
5531:       --------------~---~·--··-·-·-~·-
5532: 
5533: 
5534: 
5535: 
5536:       1 :o. Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön 19 § :n siinä
5537: kohden, että sana ,painettu" siinä pysytetään, vastaa jaa,
5538: jos ei voittaa, on hyväksytty ed. Liston ehdotus sanan ,.pai-
5539: nettu·' poistamisesta.
5540:       Huutoäänestyksessä olivat ,ei" -äänet voitolla, joten
5541: sana ,painettu" oli päätetty poistettavaksi.
5542:       2 :o. Ken hyväksyy ed. Kareksen tekemän ehdotuksen
5543: vastaehdotukseksi, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdo-
5544: tukseksi hyväksytty ed. Castrenin tekemä ehdotus.
5545:       Huutoäänestyksessä olivat ,ei" -äänet voitolla.
5546:       3 :o. Ken hyväksyy 19 § :n mietinnön mukaan, vastaa
5547: jaa; jos ei voittaa, on ed. Castrenin tekemä ehdotus hy-
5548: väksytty.
5549:       Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten oli
5550: päätetty 19 §:ssä sana ,saatavana" muutettavaksi sanaksi
5551: ,nähtävänä".
5552:       20 § hyväksyttiin keskustelutta.
5553: 
5554:                           21 §:n
5555: 
5556: johdosta lausui puheenvuoron saatuaan:
5557:       Ed. Castren: Minä en voi olla julki tuomatta epäilyk-
5558: siäni erästä kohtaa vastaan esillä olevassa pykälässä. Py-
5559: kälässä ehdotetaan määrättäväksi, että jos viisikolmatta
5560: eduskunnan jäsentä on pyytänyt jotakin asiaa ilman julki-
5561: suutta käsiteltäväksi, niin tulee puhemiehen esittää edus-
5562: kunnan päätettäväksi onko asia julkisessa istunnossa käsi-
5563: teltävä vaiko ei. Minusta tuntuu siltä, niinkuin olisi tuo
5564: vaadittava eduskunnan jäsenten lukumäärää viisikolmatta
5565: jäsentä liian suuri. Asian laita on sellainen että meidan
5566: eduskunnassamme on tätä nykyä ryhmiä, joissa ei ole viittä-
5567: kolmatta jäseQtä. Täällä on maalaisliittolaisia, joiden luku-
5568: määrä ei nouse korkeammalle kuin alun toista kymmentä ja
5569: ruotsalaisen kansanpuolueen jäsenet eivät nekään nouse
5570: viiteenkolmatta henkeen. Saattaa siis tuntua varsin vas-
5571: tenmieliseltä, jopa voisi muutamissa tapauksissa syntyä vai-
5572: keuksiakin sellaisten pienempien ryhmien puolelta saada
5573: tuo tarvittava lukumäärä, jonka nojalla eduskunta sitten
5574: ottaisi päätettäväkseen, onko asia käsiteltävä julkisessa
5575: istunnossa vaiko ei. Minusta tuntuu siltä niinkuin tällaisten
5576: vaikeuksien ehkäisemiseksi kuin myöskin ottamalla lukuun
5577: niitä kohtuullisia vaatimuksia, mitä pienimmilläkin ryhmillä
5578: voi olla tässä eduskunnassa, tuo tarvittava eduskunnan jä-
5579: senten luku olisi alennettava kymmeneen.       Minä pyydän
5580: 558                  Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
5581: 
5582: 
5583: että arvoisa eduskunta ottaisi tämän seikan mietittäväkseen
5584: ja päätettäväkseen.
5585:       :Ed. Tainio: Seitsenmiehisessä valiokunnassa oli eh-
5586: dolla useampia eri henkilömääriä. Oli eräs ehdotus, joka oli
5587: aivan samanlainen kuin herra Castrenin, että jos kymme-
5588: nen edustajaa pyytää, niin se riittää. Oli myös eräs vasta-
5589: ehdotus että vaadittaisiin viidenkymmenen edustajan pyyn-
5590: tö. Tämän viidenkolmatta eduskunnan jäsenten lukumäärä
5591: oij jotakuinkin yksimielinen, kun asia useammalta näkökoh-
5592: dalta harkittiin. Jos joku asia on sellainen, että se salaisuutta
5593: kaipaa, kyllä sen pyynnön alle aina viisikolmatta nimeä saa-
5594: daan. Minä puohistan siis tällä selvityksellä valiokunnan
5595: mietintöä.
5596:       Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyt-
5597: tiin vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
5598:       Ken hyväksyy mietinnön 21 § :n, vastaa jaa; jos ei
5599: voittaa, on tässä kohden hyväksytty ed. Castrenin tekemä
5600: ehdotus.
5601:       Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten
5602: 21 § oli hyväksytty mietinnön mukaan.
5603: 
5604:                                  22 §.
5605: 
5606:       1(eskustelu:
5607: 
5608:       :Ed. Ehrnrooth: Paragrafen synes mig vidlådas af en
5609: viss otydlighet. Det säges att landtdagsman, som icke in-
5610: finner sig tili plenum senast 15 minuter efter uppropet, an-
5611: tecknas såsom frånvarande. :Emellertid finnes det icke
5612: angifvet, huru det skall konstateras, om han kommit till-
5613: städes eller icke. Det förfarande, som härvidlag synes böra
5614: tillämpas, är anmälan hos sekreteraren.      J ag ber därför
5615: att få föreslå följande lydelse för paragrafen:     ,Plenum
5616: vidtager med namnupprop. Landtdagsman, som icke senast
5617: 15 minuter efter uppropet anmält sig hos sekreteraren eller
5618: icke är tillstädes vid omröstning med slutna sedlar, anteck-
5619: nas i protokollet såsom frånvarande".
5620:      :Ed. Tainio: En ole ollut läsnä ?-henkisessä valiokun-
5621: nassa silloin, kun tämä lopullinen sanamuoto on hyväksytty,
5622: enkä voi hyväksyä sitä ankaruutta, jota tämä pykälä vaatii
5623: lippuäänestykseen nähden. Täällä eräät urheilevat pane-
5624: malla toimeen lippuäänestyksiä hyvinkin vähäpätöisistä
5625:                           Työjärjestys.                     559
5626: 
5627: 
5628: asioista, ja täällä on tehty muistutuksia myöskin sitä vas-
5629: taan, ettei saataisi mainittavassa määrässä käyttää tyhjiä
5630: lippuja; ja paha kyllä meillä on täällä ainoastaan jaa- ja ei-
5631: lippuja ja tarvittaisiin tyhjiä myöskin.      Toisinaan voisi
5632: äänestys tapahtua paljon nopeammin, jos ne saisivat jäädä
5633: siitä pois, joita ja joitten vakaumusta asia ei millään tavalla
5634: koske. Samasta asiasta voi tulla useampia lippuäänestyk-
5635: siä, ja ensimäisistä vaihtoehdotuksista äänestettäessä on
5636: usein yhdentekevä, ottaako siihen äänestykseen osaa, vai
5637: eikö. Ja kun sitäpaitsi istunnot saattavat kestää k:lo
5638: 1
5639:   12 4 :ään aamulla, niinkuin on tapahtunut, niin usealla saat-
5640: taa tulla sillä välillä nälkä, ja tämä ravintola saattaa muu-
5641: tamien mielestä olla liian kallis ja sen takia he saattavat
5642: poistua syömään illallista johonkin halvempaan ruokapaik-
5643: kaan ja kuitenkin tulla takaisin. Sillä ajalla saattaa olla ta-
5644: pahtunut lippuäänestys, ja merkitään sellainen henkilö poissa
5645: olevaksi ja myöskin sakotettavaksi 15 markalla. Sillä sa-
5646: kotushan on tämän pykälän tarkoituksena ja sisältönä. Siis
5647: ainoastaan hetkellisen poissaolon takia saapi sakkoa koko
5648: päiväpalkkansa. Tällä sakkomääräyksellä ei tietysti ole
5649: suurta merkitystä varakkaaammille, joille tämä valtiopäivä-
5650: palkka ei muutenkaan riitä, mutta köyhemmille, joiden täy-
5651: tyy sillä tulla toimeen ja elättää perheensä ja suorittaa pal-
5652: jon muita menoja, joita edustustoimi aiheuttaa, tuollainen
5653: sakotteleminen vähäpätöisistä asioista saattaa muodostua
5654: hyvinkin hankalaksi. Siis ehdotan pois sanat: ,Tai joka ei
5655:  ole saapuvilla lippuäänestystä toimitettaessa".
5656:       :Ed. Palmen: Minä voin ilmoittaa, että 7-henkisessä
5657: valiokunnassa tietääkseni ei ole ajateltukaan, että tämä
5658: määräys olisi sovitettavissa yhteen valtiopäiväjärjestyksen
5659: 15 § :n kanssa niin, että jokainen, ken on yhdestä äänes-
5660: tyksestä poissa, olisi katsottava luvatta istunnosta pois jää-
5661: neeksi. V. J :n 15 § puhuu ainoastaan siitä, joka on luvatta
5662: jäänyt pois istunnosta, siis koko istunnosta; väkinäinen olisi
5663: se tulkinta, jota edustaja Tainio pelkäsi. Toinen asia on,
5664: jos täällä - kuten on ollut puhetta - koetettaisiin äänes-
5665: tysten helpottamiseksi saada aikaan sähköäänestystä. Sil-
5666: loin ei tietenkään voisi tulla selville, missä on aukko, jollei
5667: rupee katselemaan jokaisen paikkaa. Siltä kannalta kat-
5668: soen tämä määräys saattaisi syksyllä vaatia muodostusta,
5669: edellytettynä, että sähköää11estys siksi saadaan toimeen.
5670: Mutta onhan tämä järjestys sellainen, että eduskunta koska
5671: hyvänsä voipi sen muuttaa.
5672: 560               Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
5673:                                           ·-----------------
5674:       Ed. Schybergson: Pör omvexlings skull ber jag att få
5675: förena mig med hr Tainio. Jag tror dock icke, att hans
5676: förslag behöfver en så vidtgående motivering, som han gif-
5677: vit detsamma.     Jag finner det vara alldeles öfverflödigt
5678: att frånvaro vid omröstning antecknas. Enhvar, som icke
5679: deltagit i en omröstning, är i tillfälle att därom anmäla till
5680: protokollet. Jag förenar mig som sagdt om hr Tainios för-
5681: slag.
5682:       Ed. Tainio: (Tuikilie: paitsi motiveerauksessa.) Edus-
5683: taja Palmen sanoi, ettei tätä ole tarkoitettu sakkomääräyk-
5684: seksi valtiopäiväjärjestyksen mukaan. Mutta eräs 7-hen-
5685: kisen valiokunnan jäsen on minulle nimenomaan huomaut-
5686: tanut, että niin on tarkoitettu, ja jollei sitä huomautusta
5687: olisi minulle tehty, niin en olisi puhevuoroa käyttänyt. Mutta
5688: vaikkapa niin ei olisikaan, niin sittekin pysyn ehdotukses-
5689: sani, että nämä sanat pyyhittäisiin pois.
5690:       Ed. Setälä: V. J. 15 § sisältää ainoastaan että, ,jos
5691: ei edustaja saavu ajoissa valtiopäiville taikka, jos hän edus-
5692: kunnan luvatta jää pois istunnosta eikä hänellä ole hyväk-
5693: syttävää estettä, v o i eduskunta tuomita hänet menettä-
5694: mään palkkionsa". Eihän se siis sisällä missään tapauk-
5695: sessa sitä, että palkkion menettäminen e h d o t t o m a s t i
5696: on oleva seurauksena äänestyksestä pois jäämisestä. Tämä
5697: ehdotus 7-miehisessä valiokunnassa syntyi oikeastaan sen
5698: johdosta, että yksi valiokunnan jäsenistä hyvin vakavasti
5699: vaati nimenhuutoa toimitettavaksi myöskin istunnon lo-
5700: pulla, jotta nähtäisiin ovatko kaikki pysyneet paikoillaan.
5701: Tämmöistä toimenpidettä arveltiin kuitenkin tarpeettomaksi
5702: ja turhaa viivytystä tuottavaksi, etenkin kun muutenkin
5703: saattaa sattua tämmöisiä kontrollinimenhuutoja istunnon
5704: aikana, nim. kun lippuäänestys tapahtuu. Näin ollen siis
5705: arveltiin, että loppunimenhuudosta päästäisiin sillä, että se~
5706: sijaan merkittäisiin ne, jotka eivät ole saapuvilla äänilippu-
5707: ansa antamassa. Eihän silti, jos onkin saapuvilla äänilip-
5708: puaan antamassa, ole velvollinen antamaan lippuaan uur-
5709: naan tai panemaan siihen jaa- tai ei-lippua, vaan suoraan
5710: voi tietysti panna tyhjänkin lipun, niinkuin muutamat kyl-
5711: läkin ovat tehneet.
5712:       Äänestysesitykset ja päätökset:
5713:      1 :o Ken hyväksyy mietinnön 22 § :n, vastaa jaa; jos
5714: ei voittaa, on ed. Ehrnroothin tekemä ehdotus hyväksytty.
5715:                            Työjärjestys.                    561
5716: 
5717: 
5718:       Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
5719:      2 :o Ken hyväksyy mietinnön 22 § :n vastaa jaa; jos
5720: ei voittaa, on tässä kohden hyväksytty ed. Tainion tekemä
5721: ehdotus, että pykälästä jätetään pois sanat ,tai joka ei ole
5722: saapuvilla lippuäänestystä toimitettaessa' '.
5723:      Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten 22 § oli
5724: hyväksytty edustaja Tainion tekemän ehdotuksen mukaan.
5725:      23 § hyväksyttiin keskustelutta.
5726:                                24 §.
5727:         Keskustelu:
5728:        Ed. Kairamo: Tämä pykälä sisältää huomattavan
5729: uudistuksen siihen menettelytapaan, jota tähän asti on istun-
5730: noissa noudatettu. Päättäen siitä, että puhuialavaa on tä-
5731: hän asti aniharvoissa tapauksissa käytetty, tuntuu minusta
5732: siltä, kuin tämä uudistus monelle edustajalle olisi epämielui-
5733: nen. Kuitenkin on tähän astinen kokemus kylliksi osoitta-
5734: nut, että paikaltaan puhuminen tuottaa mukanansa todellisia
5735: epäkohtia. Mikäli minä tunnen mielipidettä-omassa ryh-
5736: mässäni, ollaan siinä myös taipuvaisia luopumaan siitä, mitä
5737: moni ehkä katsoo omaksi mukavuudekseen, ja tähän lienee
5738: sitä enemmän syytä, kun 7-miehinen valiokunta on osan-
5739: nut työjärjestykseen panna semmoisen lieventävän säädök-
5740: sen kuin tässä nyt on olemassa. Siitä saattaa kuitenkin olla
5741: eri mieliä, olisiko se aika, joka täällä on ehdotettu korkeim-
5742: maksi määräksi, mikä olisi sallittu paikaltaan puhumista
5743: varten, kohtuullinen vai ei. Luulen että, kun luultavasti tul-
5744: laan siirtymään uuteen työjärjestykseen, olisi hyvä, jos voi-
5745: taisiin olla niin varovaisia kuin suinkin ja luulen, että mo-
5746: nella edustajalla on se toivomus, että tämä aika jonkun ver-
5747: ran korotettaisiin. Sitä on helppo vastaisuudessa lyhentää,
5748: ja luulen, että sitä kenties lyhyen ajan kuluttua voidaan ly-
5749: hentää, mutta pyytäisin kuitenkin kunnioittaen ehdottaa,
5750: että toistaiseksi sallittaisiin kolme minuuttia puh1J.a paikal-
5751: taan, että siis sana ,kaksi" vaihdettaisiin sanaan ,kolme".
5752:        Tämän yhteydessä pyydän myös saada lausuj:uksi toi-
5753: vomuksen, jonka katson olevan sitä laatua, että sitä ei
5754: tarvittaisi nimenomaan ottaa työjärjestykseen. Jos tämä
5755: uusi järjestys hyväksytään, tulee edustajan monasti kulkea
5756: poikki salin, ennen kun hän pääsee puhumaan ja siinä tulee
5757: vallitsevan ahtauden takia kenties aikaa menemään huk-
5758: kaan. Rohkenen sen vuoksi alistaa herra Puhemiehen har-
5759: kittavaksi, eikö olisi tarkoituksen mukaista, että jokainen
5760: puhuja saisi siksi ajoissa tietää puheenvuorostaan että hän
5761: 562                 Istunto 12 p. kesäkuuta 1907
5762: 
5763: 
5764: ehtisi astua puhujalavan läheisyyteen, kun edellinen puhuja
5765: käyttää puheenvuoroa ja että hänelle varattaisiin sopiva
5766: istumasiia puhujalavan läheisyyteen.
5767:        Ed. Schybergson: Hr Kairamo berörde en omstän-:-
5768: dighet, som enligt min mening talar för att hela denna para-
5769: graf uteslutes, nämligen svårigheten att röra sig uti denna
5770: vår pienisai och svårigheten att alls komma fram tili
5771: talare-estraden. Då talare-estraden dessutom i fråga
5772: om placering och i öfrigt Iämnar åtskilligt att önska, så
5773: skulle jag för min del föreslå, att vi försöka liksom hittills,
5774: och att paragrafen förty helt och hållet uteslutes.
5775:        Ed. Tainio: Pyydän huomauttaa, että tulkitseminen on
5776: ollut erittäin tärkeä. siitä syystä, että äärimmäisen oikeiston
5777: puheita ei koskaan kuule tuonne taakse eikä tahdo kuulua
5778: aina tulkitseminenkaan. Jos kauempana istuu, niinkuin tä-
5779: hän asti olen istunut, niin kaikki ruotsinkieliset lausunnot
5780: menevät hukkaan, vieläpä edustaja Schybergsoninkin hyvä
5781: ääni, kun hän puhuu aina puhemiehelle eikä viitsi kääntyä
5782: sinnepäin, missä edustajain enemmistö istuu. Yleensä ensi-
5783: mäisen rivin puhujain puheita, jollei puhuja käänny taal}:se-
5784: päin, ei kuule, ia tuo kuuleminen on minun mielestäni sen-
5785:  tään tärkeä asia, (ed. Schybergson: Se on totta), koska
5786: tulkitseminenkin oli niin tärkeä asia. Mitä varten istumme
5787: täällä kuulemassa, jollemme mitään kuule? Siitä syystä
5788:  on ihan välttämätöntä, että puhutaan puhujalavalta, josta
5789:  olisi myöskin se hyöty, että muutamat edustajat - ja minä
5790:  niiden mukana - käyttäisivät vähemmän puheenvuoroja.
5791:  (Iloisuutta!) Lopuksi pyydän yhtyä edustaja Kairamon lau-
5792:  suntoon siinä osassa, että seuraava puhuja olisi ennakolta
5793:  tiedossa ja hän saapuisi edellisen puheen kestäessä puhuja-
5794:  lavan luo, niin että puh~et voisivat jatkua yhtä mittaa tar-
5795:  vitsematta odottaa, ennen kun puhuja on tuolta kaukaa ehti:..
5796:  nyt saapua. Minä siis puollan pykälää sellaisenaan yhtyen
5797:  siihen toivomukseen, joka on puhemiehelle lausuttu.
5798:         Ed. Ahmavaara: Minäkin hyväksyn pykälän niillä
5799:  syillä, jotka edellinen puhuja lausui. Sen lisäksi tahtoisin
5800:  mainita, että mikäli minä olen kuullut, pikakirjoittajille käypi
5801:  aivan mahdottomaksi kuulla takaa annettavia lausuntoja,
5802:  ja kai on välttämätöntä, että he kuulevat, koska lausuntojen
5803:  täytyy tulla pöytäkirjaan. Pyytäisin kuitenkin tehdä § :ään
5804:   erään lisäyksen, nimittäin sen, että suulliset puheenvuoro-
5805:   jen pyytämiset, iotka tämän työjärjestyksen mukaan ovat
5806:   myöskin sallittuja, pitäisi puhujan esittää istumapaikaltaan.
5807:                          Työjärjestys.                    563
5808: 
5809: 
5810: Vanhassa säätyeduskunnassa oli valtiopäiväjärjestyksen
5811: mukainen tapa, ettei puheenvuoroa annettu, jos edustaja
5812: sitä pyysi muualta kuin omalta paikaltaan, mutta tässä edus-
5813: kunnassa on käytetty sitä mielestäni huo_noa tapaa että on
5814: pyydetty puheenvuoroa ja jopa niitä käytettykin toiselta
5815: paikalta kuin missä puhuja istuu. Paitsi että se on epäjär-
5816: jestystä, käy puhemiehelle jotenkin vaikeaksi näin suuressa
5817: kokouksessa, kun hän ei aluksi voi tuntea kaikkia edustajia,
5818: tietää, kuka kulloinkin puheenvuoroa pyytää.       Mutta jos
5819: sitä pyydetään omalta paikalta ja puhemiehellä on kartta
5820: edustajain paikoista, niin hän tietää heti, kuka puhevuoroa
5821: pyytää. Tämä määräys olisi muodolliselta kannalta katsoen
5822: mahdollisesti voinut sisältyä edelliseen pykälään, mutta kun
5823: sen kohdalla en tullut asiaa huomanneeksi, niin pyytäisin
5824: tähän pykälään sellaisen lisäyksen, että suulliset puheen-
5825: vuorot ovat istuntopaikalta p_yydettävät.
5826:     :Ed. Castren: Pyytäisin puolestani vain lyhyesti saada
5827: kannattaa ed. Tainion ja Ahmavaaran lausumia mielipiteitä;
5828: myöskin kannatan ed. Ahmavaaran tekemää ehdotusta.
5829:      :Ed. Pesonen: Minäkin pyydän kannattaa edustaja
5830: Ahmavaaran tekemää ehdotusta, että puheenvuorot pyyde-
5831: tään paikalta, mutta toivoisin, että tämä käytäntö pannaan
5832: toimeen vasta silloin kuin edustajat ovat paikkansa saa-
5833: neet. Nyt ei vielä ole paikkoja määrätty, ja on ainakin
5834: muutamia, jotka ovat epätietoiset, missä heidän paikkansa
5835: oikeastaan on.
5836:      Äänestysesitykset ja päätökset:
5837:        1 :o. Ken vastaehdotukseksi mi.etinnön 24 § :älle hy-
5838: väksyy ed. Kairamon tekemän ehdotuksen, että sana ,kaksi"
5839: muutettaisiin sanaksi ,kolme", vastaa jaa; jos ei voittaa,
5840: on vastaehdotukseksi hyväksytty ed. Schybergsonin teke-
5841: mä ehdotus.
5842:        Huutoäänestyksessä tunnustettiin jaa-äänet olevan voi-
5843: tolla.
5844:        2 :o. Ken hyväksyy 24 § :n, mitä sanaan ,kaksi" tulee,
5845: vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Kairamon tekemä ehdotus
5846: hyväksytty.
5847:        Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
5848:        3 :o. Ken hyväksyy mietinnön 24 § :n, vastaa jaa; jos
5849: ei voittaa, on hyväksytty ed. Ahmavaaran tekemä ehdotus
5850: lisämomentista.
5851: 564                 Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
5852: 
5853: 
5854:       Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
5855:       Mietinnön 24 § oli siis muuttamatta hyväksytty.
5856:       §:t 25- 28 hyväksyttiin järjestänsä keskustelutta.
5857:       29 § :n jihdosta lausui puheenvuoron saatuaan:
5858:        Ed. Ingman, L.: Määräys, mikä on käsiteltävänä ole-
5859: van pykälän ensimäisessä momentissa, nimittäin että puhu-
5860: jan, joka tekee uuden ehdotuksen minkä tahtoo saada äänes-
5861: tyksen alaiseksi, tulee antaa ehdotuksensa ponsi kirjallisesti
5862: sihteerin kautta puhemiehelle, on epäilemättä yleensä oman-
5863: sa saamaan aikaan hyvää järjestystä ja samalla helpotta-
5864: maan puhemiehen tehtävää. Mutta luulen, että tulee ole-
5865: maan sellaisiakin yksityistapauksia, jolloin tämä määräys
5866: hidastuttaisi valtiopäivätyötä. Ajattelen kuinka turhaa esim.
5867: on remissikeskusteluissa, jos jokainen, joka ehdottaa re-
5868: missiä toiseen valiokuntaan kuin mitä alkuperäisesti on eh-
5869: dotettu, on pakotettu laatimaan tämän ehdotuksensa kirjal-
5870: lisesti, ja tuomaan sen puhemiehelle, ennenkuin siitä saadaan
5871: äänestää. Toiseksi esiintyy varmaan sellaisiakin tapauk-
5872: sia, jolloin ehdotuksentekijä ei ole tottunut aivan lyhyessä
5873: ajassa laatimaan ehdotustansa kirjalliseen muotoon, ja edus-
5874: kunta siis joutuisi ehkä kauvankin odottamaan, vaikka eh-
5875: dotus, minkä edustaja on tehnyt, on täysin selvä, nifn että
5876: puheenjohtaja helposti voisi asettaa sen äänestyksen alai-
5877: seksi. Mielestäni pitäisi näin ollen jäädä puheenjohtajan
5878: valtaan asettaa äänestyksen alaiseksi semmoinenkin ehdo-
5879: tus, jota ei ole kirjallisesti hänelle tuotu. Ehdotan sentäh-
5880: den tähän ensimäiseen momenttiin lisäyksen, jonka kautta
5881: kohta tulisi kuulumaan näin: ,Jokaisen puhujan, joka te-
5882: kee uuden ehdotuksen, minkä tahtoo saada äänestyksen
5883: alaiseksi, tulee, m i ll o i n p u h e m i e s h a r k i t s e e
5884: s e n t a r p e e 1 l i s e k s i, antaa ehdotuksensa ponsi
5885: kirjallisesti i. n. e."
5886:      Ed. Ahmavaara: Pyydän kannattaa edellisen puhujan
5887: ehdotusta juuri hänen esittämillään syillä.
5888:       Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin
5889: vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
5890:       Ken hyväksyy mietinnön 29 § :n muuttamatta, vastaa
5891: jaa; jos ei voittaa, on siihen hyväksytty edustaja Ingmanin
5892: äsken tekemä lisäys.
5893:       Huutoäänestyksessä olivat ,ei" -äänet voitolla joten
5894: mietinnön 29 § :n ensi momenttiin oli sanan , tulee" jälkeen
5895:                     Työjärjestys: interpellatsiooni.         565
5896: 
5897: 
5898: päätetty lisättäväksi sanat ,milloin puhemies harkitsee sen
5899: tarpeelliseksi''.
5900:                                 30 §.
5901: 
5902:      1(eskustelu:
5903: 
5904:       Ed. Söderholm: Rättigheten att framställa spörsmål
5905: tili medlemmar af senaten i form af interpellation har blif-
5906: vit införä först genom nu gällande landtdagsordning. Då
5907: det gäller att afgöra innebörden af denna paragraf, så läm-
5908: nar paragrafen såsom sådan icke vidare upplysning be-
5909: träffande tillgången vid behandlingen af interpellation än
5910: att, för den händelse landtdagen bifaller tili anhållan om
5911: sådan, spörsmålet framställes genom talmannen tili veder-
5912: börande senatsmedlem, hvilken, ifall han ej anser sig böra
5913: afböja besvarandet, med talmannen öfverenskommer om ti-
5914: den för frågans besvarande. Vili man hafva vidare upplys-
5915: ning beträffande detta ämne, så inhämtas från motiverna
5916: tili det komitl~förslag, som legat tili grund för förslaget tili
5917: landtdagsordning, att inom komiten varit rådande olika
5918:  meningar. En del har yrkat på att interpellationsinstitutet
5919: alls icke skulle införas. Beträffande åter pluralitetens för-
5920: slag heter det endast, att inom komiten också väckts fråga
5921:  om, att öfverläggning med anledning af interpellation skulle
5922:  få ega rum, men att särskild bestämning härom icke ansågs
5923:  nödvändig. Att däremot något beslut skulle fattas i anled-
5924:  ning af interpellation framgår icke utaf motiverna tili be-
5925:  tänkandet. Emellertid har här nu blifvit i 2 mom. af 30 §
5926:  införd en bestämning, som uttryckligen gifver vid handen,
5927:  att landtdagen skulle kunna fatta beslut med anledning af
5928:  en interpellation. Detta är enligt min tanke en utvidgning
5929:  af landtdagsordningens innehåll, som icke kan införas en-
5930:  dast genom en arbetsordning. Skulle det ligga uti själfva
5931:  begreppet interpellation att beslut måste fattas, så skulle
5932:  man kunna tänka sig att man i arbetsordningen endast om-
5933:  nämner en sak, som är själffallen. Så är emellertid icke
5934:  händelsen. lnterpellationer förekomma uti Iänder med v.ar-
5935:  lamentariskt styrelsesätt, men förfarandet vid deras be-
5936:  handling är olika. Hvad nu vårt land beträffar, så hafva vi
5937:  icke parlamentarism i den mening detta ord plär användas.
5938:   Uti det förslag tili lag om styrelseledamöters ansvarighet,
5939:  som förelades senaste landtdag, var uttryckligen fråga en-
5940:   dast om ansvarighet på den grund, att ledamot af regerin-
5941:   gen skulle handlat lagstridigt. Uti grundlagsutskottets be-
5942:                                                         36
5943: 566                Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
5944: 
5945: 
5946: tänkande i anledning af denna proposition säges också, att
5947: inom utskottet väl framställts förslag om införande af en
5948: längre gående ansvarighet, d. v. s. att ledamot utaf rege-
5949: ringen också skulle vara ansvarig inför representationen
5950: för ändamålsenligheten utaf de beslut, tili hvilka han med-
5951: verkat. Detta förslag föll emellertid inom utskottet och
5952: jämväl inom representationen. Det finnes således enligt
5953: min mening ingenting, som lämrrar stöd för den uppfattning.
5954: som fått uttryck i förevarande 2 :dra moment. Jag har där-
5955: för reservationsvis velat framhålla min skiljaktiga mening
5956: härutinnan och vill dessutom tillägga att, om 2 mom., så-
5957: som jag anser riktigt, utgår, också 1 mom. borde undergå
5958: en mindre ändring, ity atj: man utaf uttrycken där: ,fram-
5959: ställe talmannen t1ll landtdagens godkännande följande öf-
5960: vergång tili dagordningen" skulle kunna draga den slut-
5961: sats, att landtdagen också skulle kunna vägra att godkänna
5962: detta. På dessa skäl ber jag att få framställa föliande för-
5963: slag till lydelse af 30 §:
5964:       ,Då enligt 32 § L. 0. något spörsmål ställts till medlem
5965: af senaten och svar därpå ~fgifvits samt öfverläggningen
5966: förklarats afslutad, öfvergår landtdagen tili dagordningen".
5967:        'Ed. Castren: Nyt käsillä oleva pykälä ehdotetussa
5968: eduskunnan työjärjestyksessä on valtiolliselta merkityksel-
5969: tään epäilemättä kaikkia muita tärkeämpi. Siinä ehdote-
5970: taan määriteltäväksi, millä tavoin on meneteltävä inter-
5971: pellatsiooneihin nähden, joita eduskunta on päättänyt tehtä-
5972: väksi jollekin hallituksen jäsenelle tai hallitukselle. Asian-
5973: laita on tosin sellainen kuin edellinen arv. puhuja on täällä
5974: lausunut, että V. J :n 32 § ei anna mitään määräyksi€i, ei si-
5975: sällä mitään ohjausta siitä, millä tavoin interpellatsioonei-
5976: hin nähden on meneteltävä. Puheenalaisessa V. J :n pykä-
5977: lässä ei lainkaan määrätä, onko keskustelu sen jälkeen kuin
5978: hallituksen jäsen on antanut selityksensä, sallittu vai ei.
5979: Edelleen ei vastasanottu V. J :n QYkälä anna mitään oh-
5980: jausta tai määräystä siitä, onko eduskunta oikeutettu inter-
5981: pellatsioonin ja sen johdosta annetun selvityksen sekä ta-
5982: pahtuneen keskustelun jälkeen antamaan mitään lauselmaa
5983: taikka päätelmää keskustelun ja sen nojalla, mitä asiassa
5984: on esiintynyt. Minä puolestani tulkitsen useinmainitun V.
5985: J :n pykälän aivan toisella tavalla kuin edellinen arv. pu-
5986: huja. Kun kyseenalaisessa V. J :n pykälässä kaikki kysy-
5987: mys siitä, onko keskustelu sallittava, kun hallituksen jäsen
5988: on antanut selvityksen, sekä kysymys päiväjärjestyksestä,.
5989: ovat jääneet koskettelematta, niin vedän minä puolestani
5990:                    Työjärjestys: interpellatsiooni.        567
5991: 
5992: 
5993: siitä sen johtopäätöksen, että eduskunnalla on oikeus päättää
5994: ja lähemmin määritellä, mitä annettuihin interpellatsioonei-
5995: hin nähden on puheenalaisissa tilaisuuksissa noudatettava.
5996: Paitsi että olen sitä mieltä, ettei voimassa oleva Valtiopäi-
5997: väjärjestys rakenna minkäänlaisia esteitä sellaisen pykälän
5998: muodostamiselle kuin 7-miehinen valiokunta on ehdottanut,
5999: arvelen että tämän uuden eduskunnan on ehdottomasti ke-
6000: hitettävä Valtiopäiväjäri estystämme        parlamenttaariseen
6001: suuntaan. Meillä on siihen tilaisuus. Kysymys on, tah-
6002: dommeko sitä tilaisuutta käyttää vai ei. Minusta me teki-
6003: simme eduskunnassa suuren virheen, joll'emme siinä ase-
6004: massa, missä me olemme tässä maassa, tahtoisi käyttää hy-
6005: väksemme kaikkia niitä oikeuksia ja johtopäätöksiä, joita
6006: me voimme vetää V. J :n rajojen sisällä hallituksen saatta-
6007: miseksi moraalisen edesvastuun alaiseksi eduskunnan
6008: edessä.
6009:        Minä siis puolestani kannatan 30 § :n ensimäistä mo-
6010: menttia muuttamatta.
6011:        Mitä toiseen momenttiin tulee, en minä puolestani voi
6012: sitä semmoisenaan hyväksyä. Siinä sanotaan: ,jos täm-
6013: möistä yksinkertaista siirtymistä päiväjärjestykseen ei hy-
6014: väksytä_. lykätään asia perustuslakivaliokuntaan tai johon-
6015: kin muuhun eduskunnan valiokuntaan, jonka tulee ehdottaa
6016: perusteltu siirtyminen päiväjärjestykseen. Minä tosin kat-
6017: son, että kun eduskunta ei ole tyytynyt yksinkertaiseen
6018: päiväjärjestykseen, vaan se tahtoo lauselmaansa otettavaksi
6019: selityksen, että se hyväksyy taikka ettei se voi hyväksyä
6020: hallituksen antamaa selvitystä, silloin on asian ehdottomasti
6021: meneminen valiokuntaan, jotta ei eduskunnassa, jossa on
6022: saattanut vallita suuri kiihtymys, tehtäisi ajattelemattomia
6023: päätöksiä, joista voisi olla ikävät seuraukset. Mutta minä
6024: en mitenkään voi hyväksyä, että kysymys motiveeratusta
6025: päiväjärjestyksestä lähetettäisiin mihin eduskunnan valio-
6026: kuntaan tahansa. On ymmärrettävissä, että kun tällainen
6027: suurpoliitillinen, suurvaltiollinen asia lykätään johonkin va-
6028: liokuntaan, niin on se lykättävä siihen valiokuntaan, jolla
6029: kokoonpanoansa nähden on parhaimmat edellytykset arvos-
6030: tella sekä sitä, mitä perustuslakimme sallivat, kuin myös-
6031: kin arvostella asian puhtaasti valtiollista merkitystä. Jos
6032: asia sitä vastoin voidaan lähettää mihinkä valiokuntaan ta-
6033: hansa, niin on siitä seurauksena se, että ne, jotka tahtovat
6034:  epäluottamusla!J.seen annetuksi hallitukselle, tai ne, jotka
6035: tahtovat hyväksyruislauseen sille myönnetyksi, tahtovat lä-
6036: hettää asian siihen valiokuntaan, jossa he toivovat omien
6037: hengenheimolaistensa satunnaisesti olevan voitolla, huoli-
6038: 568                Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
6039: 
6040: 
6041: matta siitä, onko tämä valiokunta siten kokoonpantu, että
6042: se pystyy ja kykenee arvostelemaan asian suurta ja syväl-
6043: lekäypää merkitystä. Meidän ei tarvitse mennä kauem-
6044: maksi kuin R.uotsiin huomataksemme. mikä valta sen maan
6045: hallitusmuodon ,mukaan on annettu R.uotsin perustuslakiva-
6046: liokunnalle. Me huomaamme myös, ettei R.uotsin hallitus-
6047: muodossa ole ajateltukaan, että tällaisen tärkeän asian har-
6048: kinta jätettäisiin valtiopäiväin minkä valiokunnan harkitta-
6049: vaksi tahansa.
6050:       Tämän johdosta pyydän arvoisalle eduskunnalle kun-
6051: nioittavimmin ehdoittaa, etä toiselle momentille annetaan
6052: seuraava muodostus:
6053:        ,Jos tämmöistä yksinkertaista siirtymistä päiväjärjes-
6054: tykseen ei hyväksytä, lykätään asia perustuslakivaliokun-
6055: taan, jonka tulee ehdottaa perusteltu siirtyminen päiväjär-
6056: jestykseen". Minun ehdotukseni sisältää siis sen, että sanat:
6057: ,tai johonkuuhun muuhun eduskunnan valiokuntaan" olisi-
6058: vat pois pyyhittävät.
6059:        Olen vakuutettu siitä, että kaikki ne arv. eduskunnan
6060: jäsenet, jotka asiaa vakavalta kannalta arvostelevat ja jotka
6061: ymmärtävät, kuinka terävä ja samalla vaikuttava ase an-
6062: netaan asianomaiselle valiokunnalle asian sinne lykkäämi-
6063: sen kautta, myöskin ottavat harkitaksensa, ja tarkoin har-
6064: kitaksensa, eikö nyt ehdotettu muutos olisi välttämättö-
6065: mäksi katsottava.
6066:       Ed. Kairamo: Asia, jonka vuoksi pyysin puheenvuo-
6067: roa, ei kohdistu tähän 30 §:ään; minä aijoin pyytää lisäystä,
6068: jonka sopiva paikka mielestäni olisi edellisen ja tämän py-
6069: kälän välillä, mutta joka kenties voitaisiin yhtä hyvin aset-
6070: taa johonkin muuhqn paikkaan . Pyydän senvuoksi jättää
6071: hra Puhemiehen määrättäväksi, onko minun se nyt esitet-
6072: tävä vai olisiko kenties sopivampi, että asia lykätään siksi
6073: kun tämä pykälä on loppuun käsitelty.
6074:       Puhemies: Mielestäni on selvempi, että pykälä käsi-
6075: tellään loppuun ja sitten päätetään asetetaanko lisämää-
6076: räys pykälän edelle vai jälkeen. Pyytäisin, että edustaja
6077: Kairamo uudelleen pyytäisi puheenvuoroa, kun tämä asia
6078: on loppuun käsitelty, ja silloin esittäisi ehdotuksensa.
6079:      Ed. Setälä: Ydil)kohta siinä kysymyksessä, joka nyt
6080: on käsiteltävänä, on siinä, saako eduskunta interpellatsiooni-
6081: keskustelun tapahduttua tehdä päätöslauselmaa eli resolut-
6082: sioonia vai eikö. On tahdottu tulkita asia siten, että tämä
6083:                     Työjärjestys: interpellatsiooni.           569
6084: 
6085: olisi kielletty - ymmärtääkseni edustaja Söderholmin teke-
6086: mä ehdotus todellisuudessa sisälsi sen, että hänen käsityk-
6087: sensä mukaan mitään päätöstä ei saa tehdä. Tätä tulkitse-
6088: mista on tietääkseni perusteltu Hallitusmuodon 38 § :llä,
6089: jossa sanotaan ,valtakunnan säädyt älkööt kieltäytykö ko-
6090: koontumasta, milloin Kuninkaallinen Majesteetti kutsuu -
6091: ~~- Kuninkaallisen Majesteetin kanssa neuvottelemaan
6092: niistä asioista, joita varten Kuninkaallinen Majesteetti heidät
6093: kutsuu kokoon." Tämä pykälä sisältää siis sen, että edus-
6094: kunnan tulee käsitellä niitä asioita, joita hallitsija on edus-
6095: kunnan käsiteltäväksi antanut. Pykälä ei kuitenkaan siinä
6096: merkityksessä, että eduskunta ei ensinkään olisi saanut
6097: muita asioita käsitellä, ole koskaan ollut voimassa, sillä ano-
6098: musoikeushan on valtiosäädyillä ollut ikivanhoista ajoista
6099: ja siis eduskunta on aina saanut käsitellä semmoisia asioita,
6100: jotka anomustietä ovat vireille pannut. Sitä paitsi oli val-
6101: tiosäädyille myöskin myönnetty esitysoikeus, joka niiltä
6102: tosin Yhdistys- ja Vakuuskirjalla otettiin, mutta sitten uudel-
6103: leen myönnettiin. Edelleen on nykyinen V. J. vielä myön-
6104: tänyt eduskunnalle interpellatsioonioikeuden, ja kysymys on
6105: siitä, mitä tämä oikeus sisältää. Sisältääkö se ainoastaan
6106: oikeuden tehdä kysymyksen hallituksen jäsenelle ja saada
6107: häneltä vastauksen, sisältääkö se oikeuden myöskin kes-
6108: kustella annetun vastauksen johdosta, ja edelleen, sisältääkö
6109: se myöskin oikeuden tehdä päätöslauselman tapahtuneen
6110: keskustelun johdosta. Eri maissa on tähän nähden erilaiset
6111: säädökset voimassa. Muutamissa maissa on nimenomaan
6112: säädettynä, että mitään päätöstä ei interpellatsioonikeskus-
6113: telun johdosta saa tehdä.      Tämmöistä lisäystä esitettiin
6114: myöskin meidän V. J :mme puheenalaiseen pykälään edus-
6115: kunnan uudistamiskomiteassa. Vastalauseessa, jonka her-
6116: rat Hermansan ja Boisman tekivät eduskunnan uudistamis-
6117: komitean mietintöön, ehdotettiin ensi sijassa. että koko kä-
6118: siteltävänä oleva pykälä jätettäisiin pois, s. o. että siis inter-
6119: pellatsionioikeutta ei ensinkään Suomen eduskunnalle myön-
6120: nettäisi taikka jos se myönnettäisiin, että sitä koskevaan
6121: pykälään tulisi toinen momentti, joka kuuluisi ,edustajaa
6122: älköön kieliettäkö vastauksen johdosta antamasta lausun-
6123: toa, mutta päätöstä älköön asiassa tehtäkö." Tämä osoit-
6124: taa siis, että vastalausujat olivat sillä kannalla, että jos
6125: mainittua nimenomaista määräystä ei pykälään tulisi, edus-
6126: kunnalla olisi valta sekä keskustella että myöskin tehdä
6127: päätöksiä interpellatsionin johdosta. Eduskunnanuudista-
6128: miskomiteassa vastalause ei kuitenkaan saavuttanut kan-
6129: natusta; enemmistö oli sitä mieltä, että tämmöistä mää-
6130: 570                Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
6131: 
6132: 
6133: räystä ei pykälään pantaisi. Semmoista määräystä ei myös-
6134: kään tullut siihen arm. esitykseen, joka annettiin valtio-
6135: säädyille eikä myöskään valtiosäätyjen päätökseen. Näin
6136: ollen minä puolestani en katso voivani käsittää asiaa muulla
6137: tavoin kuin niin, että eduskunnalla on oikeus interpellat-
6138: sionin johdosta sekä keskustella että tehdä päätöslauselma.
6139: Asia on V. J :n mukaan jäänyt avoimeksi eduskunnan it-
6140: sensä järjestettäväksi.
6141:        Mitä asian tarkoituksenmukaisuuspuoleen tulee, niin
6142: on epäilemättä niinkuin edellinen puhuja on huomauttanut,
6143: että eduskunnan vaikutus maan hallitukseen tulisi olemaan
6144: melkoista suurempi, jos eduskunnalla on tilaisuus interoel-
6145: latsionien je1hdosta tehdä myöskin päätöslauselmia.
6146:         Se ehdotus, jonka 7-miehinen valiokunta on tehnyt,
6147: tarkoittaa ensinnäkin sitä, että yksinkertainen siirtyminen
6148: päiväjärjestykseen olisi sanamuodoltaan tp.rkoin määrätty,
6149: sillä jos esim. lausuttaisiin: ,mieli hyvällä kuultuansa annetun
6150: selityksen eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen", niin päivä-
6151: järjestykseen siirtyminen olisi silloin jo muuttunut perustel-
6152: Iuksi, sillä olisihan se saanut melkoisesti toisen sisällyksen
6153: kuin yksinkertainen. Joka tapauksessa olisi suotava että
6154: semmoisia lisäyksiä ei tehtäisi asiaa valiokuntaan lähettä-
6155:  mättä. Toinen momentti koskeekin juuri sitä, että jos pe-
6156:  rusteltu päiväjärjestykseen siirtyminen ehdotetaan, asia olisi
6157:  välttämättömästi valiokuntaan lähetettävä, ja tätä minä puo-
6158:  lestani katsoisin tärkeäksi ja myöskin täysin meidän V.
6159:  J :mme hengen mukaiseksi. V. J :ssä on säädös, että kaikki
6160:  armolliset esitykset ovat lähetettävät valiokuntaan. Niin-
6161:  ikään on säädetty, että kaikki eduskuntaesitykset eli mot-
6162:  sioonit ovat lähetettävät valiokuntaan, edelleen, että ano-
6163:  musehdotukset, jos niitä ei heti, pöydälle pantua tai pöy-
6164:  dälle panematta, hylätä, ovat lähetettävät valiokuntaan.
6165:  On siis jokseenkin ilmeistä, että samaa menettelytapaa olisi
6166:  noudatettava interpellatsioniinkin nähden, s. o. ettei siinä
6167:  päätöstä tehtäisi ilman valiokunnan asiasta lausuntoansa
6168:  antamatta.
6169:        l(ysymys on edelleenkin siitä, mikä valiokunta on sove-
6170:  liain antamaan lausuntonsa tämän laatuisesta asiasta. 7-
6171:  miehisessä komiteassa arveltiin, että interpellatsioni saat-
6172:  taisi koskea semmoistakin erikoiskysymystä, jossa jokin
6173:  muu valiokunta kuin perustuslakiValiokunta saattaisi ehkä
6174:  suuremmalla asiantuntemuksella ehdottaa päiväjärjestyk-
6175:  seen siirtymisen.      Puolestani myönnän kyllä, että niissä
6176:  muistutuksissa, joita edustaja Castren teki, saattaa olla pe-
6177:   rää. Voisihan olla suotavaa, että kaikki asiat, jotka kas-
6178:                     Työjärjestys: interpellatsiooni.         571
6179:                                                 ----------------
6180: kevat eduskunnan ja hallituksen välistä suhdetta, keskit-
6181: tyisivät johonkin määrättyyn valiokuntaan, sillä ne tietysti
6182: ensi sijassa muodostuvat poliittisiksi kysymyksiksi. Onhan
6183: perustuslakivaliokunnalla sitä paitsi tilaisuus aina tiedus-
6184: tella asianomaisen erikoisvaliokunnankin mielipidettä jos
6185: tarpeelliseksi havaitaan. Jos siis mainittu muutos katsot-
6186: taisiin suotavaksi, niin minulla puolestani ei ole mitään sitä
6187: vastaan.
6188:        Ed. Söderholm: Hr Castren synes mig i sitt andra-
6189: gande hafva förblandat frågan om mål och medel. En sak
6190: är att önska en förändring genomförd, en annan sak är, huru
6191: den skall genomföras. Då här är fråga om en så väsentlig
6192: tolkning af ett stadgande uti L. 0., så är det enligt min
6193: tanke omöjligt, att denna tolkning skulle kunna ske endast
6194: genom en arbetsordning, som landtdagen antager i dag
6195: och förkastar i morgon. Man skulle således kunna tänka
6196: sig, att man i dag får fatta resolutioner med anledning af en
6197: interpellation, men icke i morgon. Detta är väl alldeles
6198: omöjligt. Förklaring af grundlag bör tillgå, såsom man
6199: förfar vid ändring af grundlag. 1 detta sammanhang har
6200: dessutom af en talare berörts frågan om petitionsrätten, och
6201: sagts, att den redan finnes på grund af regeringsformen, och
6202: att den medgaf åt folkrepresentationen rätt att uttala sig
6203: uti frågor, som öfverlämnas till monarken. Det är fullkom-
6204: ligt riktigj;, och det är därför att denna petitionsrätt finnes,
6205: hvilken gifver landtdagen på grund af urgammal häfd rätt
6206: att fatta beslut i frågor, som man vill hänskjuta tili monar-
6207: ken, som man så mycket mer har skäl att fatta interpella-
6208: tionsinstitutet sålunda, att något beslut icke kan fattas, då
6209: icke lagen stadgar något därom. Här nämndes af hr Se-
6210: tälä, att reservanterna uti representationsreformkomiten
6211: hade gjordt ett tillägg, som icke blef antaget af komiten.
6212: Reservanternas uttalande gick endast ut på, att interpella-
6213: tion icke skulle införas, men, säga de sedan såsom ett till-
6214: lägg, skulle interpellation kunna komma i fråga, så borde åt-
6215: minstone beslut i anledning däraf icke fattas.
6216:        Att representationsreformkomiten såsom sådan skulle
6217: direkt förkastat ett sådant yrkande eller med andra ord an-
6218: sett, att beslut kunde fattas, framgår icke utaf komitens mo-
6219: tiver, och jag måste hålla mig tili dem såsom bindande för
6220: bedömande af komitens ståndpunkt i frågan.
6221:      Ed. Paasikivi: Minä olen 7-miehisessä valiokunnassa
6222: yhtynyt valiokunnan enemmistön päätökseen ja kannatan
6223: 572                Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
6224: 
6225: 
6226: sitä edelleenkin. Pääasiassa voin yhtyä siihen, mitä edus-
6227: taja Setälä on lausunut.
6228:        Mitä tähän kysymykseen muuten tulee, niin herra
6229: Söderholm on lähtenyt siitä katsantokannasta, että koska
6230: ei ole nimenomaisesti laissa myönnetty eduskunnalle oike-
6231: utta tehdä päätös interpellatsioonin alaisesta asiasta, niin
6232: eduskunnalla ei ole katsottava tällaista oikeutta olevan.
6233: Minäkin olen sitä mieltä, että eduskunta ei voi ottaa esille
6234: asioita muuta kuin siinä järjestyksessä, mikä valtiopäivä-
6235: järjestyksessä on säädetty. Ja perustuksena tähän voipi
6236: pitää muutamia säädöksiä vanhassa hallitusmuodossa, erit-
6237: täinkin juuri edustaja Setälän mainitsemassa 38 § :ssä, jossa
6238: sanotaan, että valtakunnan säädyt kokoontuvat valtiopäiville
6239: ,Kuninkaallisen Majesteetin kanssa neuvottelemaan niistä
6240: asioista, joita varten Kuninkaallinen Majesteetti heidät kut-
6241: suu kokoon", ja jossa voipi katsoa vanhan periaatteen ole-
6242: van julkilausuttuna. Mutta tästä minun nähdäkseni ei seu-
6243: raa, että päätöksen teko interpellatsioonin alaisessa asiassa
6244: ei olisi sallittu. Päinvastoin oikeus keskusteluun ja pää-
6245: töksen tekemiseen mielestäni oleellisesti liittyy V. J :n sää-
6246: tämässä järjestyksessä esille otetun asian käsittelyyn,
6247: ellei laki nimenomaan toisin säädä.               Minusta näyt-
6248: tää muuten epäjohdonmukaiselta,              että herra Söder-
6249: holm katsoo voitavan interpellatsioonin johdosta kes-
6250: kustella,     sillä V. J :n 32 §. jossa interpellatsioonista
6251: puhutaan, ei mainitse keskustelusta sen enempää kuin
6252: päätöksen tekemisestäkään. Mutta V. J :n muista koh-
6253: dista, esim. 48 § :stä, jossa sanotaan, että edusta-
6254: jalla on oikeus vapaasti lausua mielensä eduskunnassa
6255: esillä olevista asioista, ja edelleen muutamista muista sään-
6256: nöksistä käy selville, että keskustelu ja päätöksen tekemi-
6257: nen liittyvät oleellisesti asioitten käsittelyyn eduskun-
6258: nassa. Olen siis, kuten sanottu, sitä mieltä, että jos tahdot-
6259: taisiin eduskunnalta tällainen keskustelu- ja päätöksenteko-
6260: oikeus kieltää, niin siitä tulisi laissa olla nimenomainen mää-
6261: räys.
6262:        Mitä tulee eduskuntakomitean kantaan tässä asiassa,
6263: niin, niinkuin täällä jo on lausuttu, se kysymys ·jätettiin
6264: komiteassa luullakseni ehdoin-tahdoin avonaiseksi, tulkitse-
6265: misen varaan, ja tästä asiasta voi tietysti olla lakimiehillä
6266: eri mielipiteitä. Minä asetun varmasti ja jyrkästi 7-henki-
6267: sen komitean enemmistön kannalle.
6268:        Mitä sitten tulee edustaja Castrenin ehdotukseen, että
6269: tällaiset asiat olisivat aina menevät perustuslakivaliokun-
6270: taan, niin voi tietysti tällaisen käsityksen hyväksi esittää
6271:                     Työjärjestys: interpellatsiooni.         573
6272: 
6273: syitä, niinkuin hän onkin tehnyt. Mutta se ajatus, että,
6274: jos 7-miehisen valiokunnan enemmistön ehdotus hyväksy-
6275: tään, jonkunlaiset puoluenäkökohdat voisivat asioita valio-
6276: kuntaan lähetettäessä tulla vaikuttamaan., ei mielestäni ole
6277: pätevä, sillä eduskunnan valiokunnat asetetaan suhteellisen
6278: vaalitavan perusteella ja ovat, niin näillä valtiopäivillä, kuin
6279: tulevaisuudessakin, pienoiskuvia eduskunnasta kokonaisuu-
6280: dessaan, niin että siinä kohden on ymmärtääkseni aivan
6281: yhdentekevää, meneekö asia yhteen tai toiseen valiokun-
6282: taan. - Mutta interpellatsioonin alaisina voi olla kysymyk-
6283: siä, jotka ovat aivan ammattizysymyksiä. Niitten ei suin-
6284: kaan aina tarvitse olla suur-poliittisia asioita, niinkuin edus-
6285: taja Castr(m on edellyttänyt, vaan, niinkuin V. J :n 32 §
6286: nimenomaan sanoo, ne voivat olla monenlaisia hallituksen
6287: jäsenen virka-alaan kuuluvia hallinnollisia ynnä muita
6288: asioita, ja sen vuoksi voipi kyllä katsoa jonkun erityisen am-
6289: mattivaliokunnan usein olevan pätevämpi tällaisia asioita
6290: käsittelemään.
6291:        :Ed. Mikkola: Se oikeus, joka eduskunnalle on suotu
6292: interpellatsiooni-oikeuden muodossa, on erinomaisen tärkeä.
6293: Kun valtiopäiväjärjestyksessä ei ole, niinkuin täällä jo on
6294: mainittu, lähemmin määrätty tämän oikeuden sisältöä eikä
6295: muotoa, vaan on valtiopäiväjärjestyksessä m. m. juuri sää-
6296: detty, että esim. keskustelu siitä, saako kysymystä esittää
6297: tai ei. ei ole sallittu, ja myöskään valtiopäiväjärjestyksessä
6298: ei ole nimenomaan lausuttu saako keskustelua senjälkeen,
6299: kun hallituksen jäsen on antanut vastauksensa, alottaa tai
6300: ei, niin minusta on sitäkin tärkeämpää, että nyt työjärjes-
6301: tystä määrättäessä pidetään silmällä tämän tärkeän oikeu-
6302: den kehittämistä. Sillä luullakseni on valtiopäiväjärjestystä
6303: valmistettaessa juuri pidetty silmällä sitä seikkaa, että käy-
6304: täntö ja kokemus voisivat kehittää interpellatsiooni-oikeu-
6305: den meillä siihen, mitä se on useissa muissa maissa, nimit-
6306: täin aseeksi eduskunnalle, millä päästä tarkastamaan halli-
6307: tuksen tekojen lainmukaisuutta, mutta ei ainoastaan sitä,
6308: vaan myöskin sen toimien tarkoituksenmukaisuutta. Mutta
6309: sillä menettelytavalla, mitä edustaja Söderholm täällä on
6310: ehdottanut työjärjestykseen nähden, katkaistaisiin kaikki
6311: mahdollisuus tämän tärkeän oikeuden kehittämiseen. Minä
6312: siis puolestani tässä kohden pyydän kannattaa 7-miehisen
6313: valiokunnan ehdotusta siitä, että tällainen kysymys aina on
6314: lykättävä valiokuntaan, kun yksinkertaistå päiväjärjestystä
6315: ei hyväksytä.                                              ·
6316:        Tulee sitten kysymys siitä, olisiko asetettava ainoas-
6317: 574                Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
6318: 
6319: 
6320: taan yksi määrätty valiokunta, joka käsittelisi aina tällaista
6321: kysymystä, vai olisiko sallittava, niinkqin 7-miehinen valio-
6322: kunta on ehdottanut, eduskunnalle valta valita yksi tai toi-
6323: nen olevista valiokunnista. Minun täytyy puolestani yhtyä
6324: siihen käsitykseen, jonka edustaja Castren on esittänyt,
6325: että nimittäin kysymys aina olisi lykättävä perustuslakiva-
6326: liokuntaan. Hän on jo esiintuonut tärkeimmät niistä syistä,
6327: jotka minunkin käsitykseni mukaan sen oikeuttavat ja sii-
6328: hen kehottavat. Voisin mainita vielä lisäksi että, kun edus-
6329: kunta on muodostunut .eri puolueryhmistä, on luonnollista
6330: että kehitys käy ja luultavasti on jo alkanut käydä siihen
6331: suuntaan että perustuslakivaliokunnan kokoonpanossa eri-
6332: tyisesti pidetään silmällä valittavien henkilöiden sopivai-
6333: suutta arvostelemaan niin hyvin hallituksen toimenpiteiden
6334: laillisuutta kuin niiden tarkoituksenmukaisuutta.      Ja mitä
6335: tulee siihen, että erityisissä kysymyksissä saatettaisiin
6336: tarvita erikoisia ammattitietoja, ja erityinen kysymys saat-
6337: taisi koskea ainoastaan yhtä hallituksen jäsentä, jotenka siis
6338: joku muu valiokunta kuin perustuslakivaliokunta voisi olla
6339: sopivampi antamaan laus1mnon interpellatsioonin johdosta,
6340: niin pyytäisin minä huomauttaa, että minun käsittääkseni
6341: perustuslakivaliokunnalla siinäkään tapauksessa, että kysy-
6342: mys koskee jotain erikoisalaa, ei ole vähintäkään vaikeutta
6343: saada siihen tarpeellisia ammattitietoja, koska se siinä ta-
6344: pauksessa voi käyttää asiantuntijoita ja käyttää asiantunti-
6345: joina myöskin sellaisen valiokunnan jäseniä. jossa on asian-
6346: tuntijoita kysymyksessä olevalla alalla. :Eikä se seikka,
6347: että joku kysymys jossain yksityistapauksessa saattaa kos-
6348: kea ainoastaan jonkun erityisen hallituksen jäsenen toi-
6349: minta-alaa, estä sitä kysymystä kaikessa tapauksessa muo-
6350: dostumasta sellaiseksi, joka koskee hallitusta kokonaisuu-
6351: dessaan, sillä yhden hallituksen jäsenen toiminnan tarkoi-
6352: tuksenmukaisuuden täytyy koskea koko hallitusta, koska
6353: hallitus kokonaisuudessaan kuitenkin tästä toimenpiteestä
6354: päättää, ainakin niin kauan kuin nykyinen työjärjestys se-
6355: naatissa meillä on olemassa.
6356:        Kaikista näistä syistä katsoisin että perustuslakivalio-
6357: kunta olisi aina oleva se, johon kysymys interpellatsioonin
6358: johdosta, kun yksinkertaista päiväjärjestystä ei hyväksytä,
6359: olisi lykättävä.
6360:      :Ed. Estlander: Af den förda diskussionen har, synes
6361: det mig, framgått, att det föreslagna stadgandet i arbets-
6362: ordningen på ett nära sätt berör den fråga, som hr Söder-
6363: holm här uppstält, nämligen frågan. huruvida icke genom
6364:                    Työjärjestys: interpellatsiooni.         575
6365:                                               -----------------
6366: stadgandet tillägg eller tolkning göres till § 32 af L. 0. Då
6367: jag för min del icke kan frånkänna hr Söderholms motive-
6368: ring ett stort berättigande, ber jag få hemställa, att denna
6369: fråga hänskjutes till grundlagsutskottets utlåtande, så att en
6370: sakkunnig beredning af ärendet måtte föreligga. Vi måste
6371: komma ihåg att i allt, hvad som gäller grundlag, den största
6372: noggrannhet bör iakttagas såväl med afseende å tolkning
6373: som tillämpning .
6374:       .Ed. Ingman, Lauri: Minä pyysin puheenvuoroa tehdäk-
6375: seni saman ehdotuksen, minkä edustaja .Estlander nyt esitti,
6376: nimittäin että koska on syntynyt kysymys siitä, onko tähän
6377: kohtaan otettu määräys sopusoinussa Valtiopäiväjärjes-
6378: tyksen kanssa, perustuslakivaliokunta antaisi lausuntonsa
6379: siitä, ennenkuin lopullinen päätös tehdään.
6380:       Muuten en voi, kun minulla on puheenvuoro, olla kiinnit-
6381: tämättä huomiota erääseen eroavaisuuteen tämän pykälän
6382: ruotsalaisen ja suomalaisen tekstin välillä.    Sanoja jotka
6383: vastaisivat ruotsalaisessa tekstissä olevia ,till landtdagens
6384: _godkännande", joihin edustaja Söderholm kiinnitti huomi_ota,
6385: ei löydy ensinkään suomalaisessa tekstissä. Siinä sano-
6386: taan ainoastaan: ,esittää puhemies siirtymisen päiväjärjes-
6387: tykseen", joka sanamuoto tietysti, jos tahtoisi sen ruotsa-
6388: laista vastaavaksi, olisi kuuluva: esittää puhemies eduskun-
6389: nan hyväksyttäväksi siirtymisen j. n. e. .Esitän tämän huo-
6390: mautuksen tässä siitä syystä, että se mielestäni erinomai-
6391: sesti valaisee kohta esilletulevaa kysymystä tämän eduskun-
6392: nan kompetenssista laatia kahdenkielisiä lakitekstiä. .
6393:       .Ed. Renvall: Sittenkun täällä on pyydetty tämän
6394: asian lykkäämistä perustuslakivaliokuntaan, jossa minulla
6395: on tilaisuus lausua mielipiteeni, ja kun katson luonnolliseksi,
6396: että näin tärkeä asia jätetään sen valmistelun alaiseksi,
6397: jonka alaisiksi kaikki asiat valtiopäivillä yleensä ovat tule-
6398: vat, niin luovun puheenvuoroa käyttämästä .
6399:       .Ed. Setälä: Minäkin puolestani soisin, että kysymys
6400: mahdollisesta lähettämisestä perustuslakivaliokuntaan tulisi
6401: ratkaistuksi. Jos lähettäminen tapahtuu, en minäkään pe-
6402: rustuslakivaliokunnan jäsenenä tahtoisi vaivata eduskuntaa
6403: tällä kertaa, esittämällä mielipidettäni.
6404:      .Ed. Castren: .Ellei eduskunta lausuisi mielipidettään
6405: työjärjestyksessään siitä, miten interpellatsioonioikeutta on
6406: käytettävä, olisi siitä tietysti seurauksena että eduskun-
6407: 576                Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
6408: 
6409: 
6410: nassa tehtäisiin ehdotuksia interpellatsioonin johdosta päät-
6411: tyneen keskustelun jälkeen sekä yksinkertaisesta palaa-
6412: misesta päiväjärjestykseen että myöskin motiveeratusta
6413: palaamisesta päiväjärjestykseen. Tästä taasen seuraisi että
6414: puhemiehen ratkaistavaksi jäisi viime kädessä kysymys,
6415: onko lainkaan sallittava minkäänlaista palautumismuotoa
6416: päiväjärjestykseen ja onko sallittava motiveerattua palaa-
6417: mista päiväjärjestykseen. Minä puolestani en tahtoisi että
6418: nämä tällaiset seikat jätettäisiin yhden ainoan henkilön rat-
6419: kaistaviksi, vaan että eduskunta itse määräisi, kuinka
6420: se käsittää oikeutensa interpellatsiooneihin nähden.      Siis.
6421: on aivan välttämätöntä että päiväjärjestykseen otetaan
6422: määräyksiä interpellatsioonioikeudesta, joista eduskunnan
6423: mielipide käypi selville tästä tärkeästä oikeudesta ja sen
6424: käyttämisestä.
6425:        Edelliset puhujat ovat jo selittäneet ne syyt, jOitten
6426: nojalla on katsottava että eduskunnalla on täysi oikeus niin
6427: menetellä kuin on ehdotettu nyt käsillä olevassa työjärjes-
6428: tyksessä. Minä en myöskään tahdo tähän puoleen asiasta
6429: sen enempää kajota, koska minusta tuntuu siltä että pe-
6430: rustuslakivaliokunnan asia on selvittää. kuinka pitkälle in-
6431: terpellatsioonioikeutta on ulotettava ja missä määrässä
6432: eduskunta on oikeutettu käyttämään sellaista menettely-
6433: tapaa kuin ehdotetaan työjärjestyksessä.
6434:        Mutta minä tahtoisin vielä muutamalla sanalla vastata
6435: siihen väitteeseen, jonka edustaja Paasikivi on täällä esiin-
6436: tuonut, ja joka sisälsi 7-miehisen valiokunnan ehdotuksen
6437: puolustamista, mikäli se koskee valintavapautta interpellat-
6438: sioonikysymysten lähettämiseen nähden valiokuntiin. Pitäi-
6439: sihän jokaisen ymmärtämän että, kun on kysymys motivee-
6440: ratusta päiväjärjestykseen siirtymisestä, joka sisältää joko
6441: hallituksen antaman selvityksen hyväk~ymisen tai sen hyl-
6442: käämisen, tämä seikka koskee erinomaisen tärkeätä valti-
6443: ollista kysymystä, luottamuksen tai epäluottamuksen anta-
6444: mista hallitukselle.    Olisiko asianmukaista, että sellainen
6445: kysymys, josta mietinnön antaminen vaatisi mitä laajinta
6446: valtiollista asian tuntemusta ja perehtymistä meidän perus-
6447: tuslakeihimme, lykättäisiin esim. rautatievaliokuntaan tai
6448: talousvaliokuntaan tai mihinkä satunnaiseen valiokuntaan
6449: tahansa, jonka eduskunta olisi asettanut, ollenkaan sil-
6450: mällä pitämättä valtiollisia näkökohtia. Olisiko se pai-
6451: kallaan että tällainen valtiollinen kysymys lähetettäi-
6452: siin johonkin takkivaliokuntaan? Olisiko sopivata että
6453: lähetettäisiin tällainen tärkeä valtiollinen kysymys
6454: valiokuntaan, jossa teknilliset tiedot kyllä saattavat
6455:                    Työjärjestys: interpellatsiooni.        577
6456: 
6457: 
6458: olla edustettuina, mutta jossa valiokunnassa ei riit-
6459: tävässä määrässä ole edustettuna sellainen laajempi val-
6460: tiollinen katsomus ja perustuslakien tunteminen, jota ehdot-
6461: tomasti vaaditaan tällaisissa asioissa? Näytettäköön, missä
6462: muualla maailmassa tällaista menettelytapaa noudatetaan.
6463: Näytettäköön, onko missään muualla maailmassa ta-
6464: vallista, että eduskunta jättää tällaisten asiain käyttele-
6465: misen satunnaisen valiokunnan harkinnasta riippuv(!ksi.
6466: Taitaa käydä mahdottomaksi sitä osoittaa. Jos eduskunta
6467: kerta kaikkiansa työjärjestyksessänsä päättää, että tällai-
6468: set kysymykset motiveeratusta päiväjärjestykseen siirty-
6469: misestä ovat lykättävät perustuslakivaliokuntaan, niin sil-
6470: loin tulee eduskunta heti valtiopäiväin alussa pitämään huol-
6471: ta siitä, että perustuslakivaliokunta myöskin tulee kokoon-
6472: pannuksi näitä näkökohtia varteen ottamalla, ja silloin eh-
6473: käistään myös kaikki yllätykset, kaikki keinottelut, joilla
6474: mahdollisesti puolueen taikka toisen kannattamat näkökoh-
6475: dat tulisivat jossakin teknillisessä valiokunnassa sattuman
6476: kautta määrääviksi. Tämä ei voi olla yhtäpitävää perus-
6477: tuslakien hengen ja perustuslaillisen valtiomuodon kirjaimen
6478: kanssa, ja sentähden minä mitä jyrkimmästi vastustan toi-
6479: sen momentin pysyttämistä sellaisenaan.
6480:        Ed. Söderholm: J ag begärde ordet i anledning af hr
6481: Paasikivis anmärkning därom, att mitt förslag tillstädjer
6482: öfverläggning med anledning af en interpellation, ehuru nå-
6483: got sådant icke finnes omnämndt i 32 §. Jag ber i sådant
6484: afseende få hänvisa till 48 § i L. 0 .. , som stadgar att vid
6485: plenum hvarje landtdagsman eger rätt att i den ordning,
6486: hvari han sig anmält, erhålla ordet samt tili protokollet
6487: fritt tala och yttra sig i alla frågor, som då handläggas. På
6488: denna grund har jag ansett att öfverläggning kan ske tili
6489: fölid af en interpellation.
6490:        Ed. Paasildvi: Minulla ei ole mitään sitä vastaan,
6491: että tämä kysymys lähetetään perustuslakivaliokunnan tar-
6492: kastettavaksi, jotta siltä valiokunnalta saadaan mietintö nyt
6493: esillä olevasta asiasta. Kun edellytän,. että tämä tulee edus-
6494: kunnan päätökseksi, niin en enää lähde tämän kysymyksen
6495: lainopillisesta puolesta sen enempää lausumaan.
6496:        Edustaja Castren näkyy tehneen erinomaisen suuren
6497: numeron ehdotuksestaan, että perustuslakivaliokunta tulisi
6498: olemaan ainoa, johon tällaiset kysymykset voitaisiin lähet-
6499: tää ja nähtävästi hänen mielestään tässä on koko Suomen
6500: valtiotaloudellinen asema kysymyksessä. Minusta ei tätä
6501: 578                Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
6502: 
6503: 
6504: asiaa tarvitse ollenkaan ottaa niin juhlalliselta kannalta
6505: kuin edustaja Castren sen on ottanut. Ei tässä ole kysy-
6506: mys siitä, että lähetettäisiin suurpoliittisia asioita rautatie-
6507: valiokuntaan tai johonkin sentapaiseen, eihän tässä ole ky-
6508: symys muusta kuin jättää eduskunnalle valta päättää, tah-
6509: tooko se lähettää asian johonkin muuhun valiokuntaan kuin
6510: perustuslakivaliokuntaan. Olen puolestani sitä mieltä, että
6511: esim. valtiovarainvaliokunta monesti voi olla paljoa sopi-
6512: vampi käsittelemään tällaisia asioita kuin perustuslakivalio-
6513: kunta voisi olla. Ja vielä joku erityinen valiokunta voipi
6514: jossakin erityisessä kysymyksessä olla paljoa pätevämpi ja
6515: parempi mietintönsä antamaan kuin perustuslakivaliokunta.
6516: Tässä on kysymys ainoastaan jonkuntaisen vallan säilyt-
6517: tämisestä eduskunnalle valitessaan valiokuntia. Mutta mi-
6518: näkin tietysti edellytän, että tällaiset asiat menevät ensi-
6519: sijassa perustuslakivaliokuntaan ja ainoastaan, jos asian
6520: laatu sitä vaatii, johonkin muuhun valiokuntaan. Tämän
6521: voisi kyllä pykälän sanamuodossa julkilausua. Sen vuoksi
6522: ehdotan sellaista lisäystä tähän pykälään, jonka ehdotuk-
6523: seni pyydän perustuslakivaliokunnan ottamaan harkitak-
6524: seen, että nimittäin viimeinen kohta tulisi kuulumaan näin:
6525: ,Jos tämmöistä yksinkertaista siirtymistä päiväjärjestyk-
6526: seen ei hyväksytä, lykätään asia perustuslakivaliokuntaan
6527: tai, jos asian laatu sitä vaatii, johonkin muuhun eduskun-
6528: nan valiokuntaan j. n. e." Siitä kävisi selville, että perus-
6529: tuslakivaliokuntaa on säännöllisesti käytettävä, mutta edus-
6530: kunnalla on kuitenkin valta, jos asian laatu si.tä vaatii, ly-
6531: kätä asia johonkin muuhun sopivaan valiokuntaan.
6532:         Olen edellisessä lausunnossa puhunut yksinomaan
6533:  asian. juriidisesta puolesta. Täällä on paljo puhuttu myös-
6534: kin sen poliittisesta puolesta, tarkoituksenmukaisuudesta y.
6535:  m. s. Siitä minun nähdäkseni ei ole ainakaan vielä ilmaan-
6536:  tunut muuta kuin yksi mielipide. Kysymys on yksinomaan
6537:  siitä, millainen oikeus eduskunnalla tässä asisasa lain mu-
6538:  kaan on.
6539:       Ed. Rosenqvist, 0. 0.: Då hr Estianders förslag re-
6540: dan blifvit understödt, behöfver jag icke mera understöda
6541: detsamma. Men jag ville påpeka en omständighet, som
6542: ytterligare motiverar detta förslag. Om jag icke minns
6543: orätt, så diskuterades denna fråga på ett ganska ingående
6544: sätt i grundlagsutskottet vid senaste landtdag, då frågan
6545: om ny landtdagsordning där behandlades.        1 grundlags-
6546: utskottets protokoll borde därför rimligtvis finnas anteck-
6547: ningar, som kunde vara belysande för den fråga, som nu
6548:                     Työjärjestys: interpellatsiooni.         579
6549: 
6550: 
6551: här är före. Genom att ärendet icke nu afgöres blefve
6552: man sålunda i tillfälle att ur dessa protokoll uppsöka de
6553: anteckningar som skulle vara af värde för afgörandet af
6554: frågan.
6555:        Ed. Danielson-l(almari: Ei ole lainkaan kummal-
6556: lista, että tässä asiassa on syntynyt epäilyksiä ja eri-
6557: mielisyyttä, sillä kieltämätön tosiasia on, että valmistetta..:
6558: essa valtiopäiväjärjestyksen kysymykseen tulevaa pykälää,
6559: vallitsi jo silloin eri käsitys siitä, olisiko interpellatsioonin
6560: johdosta keskustelu- ja päätösoikeus eduskunnalla. Se on
6561: siis tulkitsemiskysymys, joka nyt on esillä. Mutta se ei
6562: ole minun ymmärtääkseni sellainen tulkitsemiskysymys,
6563: josta hra Söderholm puhui ja jossa tarvittaisiin myöskin
6564: hallitsijan myötävaikutus. Sillä se perustuslain tulkitsemi-
6565: nen, joka voi tapahtua ainoastaan hallitsijan ja eduskunnan
6566: yhteisen päätöksen kautta, on sitova tulkitseminen, sitova
6567: sillä tavoin, ettei hallitsija eikä eduskunta saata ilman uutta
6568: yhteistä päätöstä siitä luopua. Nyt sitävastoin on kysy-
6569: myksessä sellaisen päätöksen teko, jonka eduskunta itse
6570: saattaa milloin tahansa muuttaa, ja sellaiseen tulkitsemi-
6571: seen eduskunta on oikeutettu ja suorastaan pakotettukin.
6572: Hra Söderhoiruin oma ehdotus sisältää tällaisen tulkitse-
6573: misen. Hänhän tahtoo ottaa työjärjestykseen määräyksen,
6574: joka kieltää eduskunnalta oikeuden päätöksen tekoon inter-
6575: pellatsioonin johdosta. Hän siis tässä tulkitsee valtiopäivä-
6576: järjestyksen pykälää. Yhtähyvin kuin eduskunta on oikeu-
6577: tettu tekemään tuollaisen sen päätösvaltaa toistaiseksi ra-
6578: joittavan päätöksen, on se käsittääkseni oikeutettu teke-
6579: mään vastaisen päätöksen, joka sisältää, että siksi, kunnes
6580: toisin päätetään, eduskunta saattaa interpellatsioonin joh-
6581: dosta ryhtyä myöskin päätöksen tekoon.
6582:        Lisäksi hra Söderholm tuki käsitystänsä viittauksena
6583: siihen käsittelyyn, jonka alaiseksi kysymys hallituksen jä-
6584: senten vastuunalaisuudesta joutui viime valtiopäivillä. Hän
6585: huomautti, että oli silloin edustajia,. jotka olisvat tahtoneet
6586: lakiehdotukseen määräykSen siitä, että hallituksen jäsenet
6587: ovat vastuunalaisia eduskunnalle myöskin toirrienpiteittensä
6588: tarkoituksenmukaisuudesta, mutta että sitä tarkoittava eh-
6589: dotus hylättiin. Tästä tosiasiasta ei nähdäkseni kuitenkaan
6590: voi tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä interpellatsioonioi-
6591: keuden laajuuteen nähden. Sillä muistettava on, että kysy-
6592: mys hallituksen jäsenten vastuunalaisuudesta oli kysymys
6593: siitä, saisiko eduskunta asettaa hallituksen jäsenet m. m. kan-
6594: teenalaisiksi toimenpiteittensä sisällyksestä muussakin ta-
6595: 580                Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
6596: 
6597: 
6598: pauksessa kuin että nämät toimenpiteet olivat lainvastaisia.
6599: Sitävastoin kysymys eduskunnan yleisestä oikeudesta, lau-
6600: sua ajatuksensa hallitustointen tarkoituksenmukaisuudesta,
6601: ei sen kautta mitenkään tullut kosketelluksi. Onhan edus-
6602: kunnalla vanhastaan oikeus ja tilaisuus anomusten kautta
6603: arvostella hallituksen ja myöskin erityisten hallituksen jä-
6604: senten toimenpiteitten tarkoituksenmukaisuutta. Nyt edus-
6605: kunta on saanut interpellatsioonin muodossa uuden keinon,
6606: uuden välikappaleen saattaa ilmi mielipiteensä tässä koh-
6607: den. Tämä tulkitseminen on luullakseni hyvin puolustet-
6608: tavissa, vaikka täytyykin myöntää, että kysymys on jää-
6609: nyt avoimeksi, tulkitsemisen varaan. Kun minä puolestani
6610: yhdyn niihin, jotka arvelevat, ettei meillä ole mitään syytä
6611: tulkita valtiopäiväjärjestystä sillä tapaa, että se rajoittaisi
6612: enemmän kuin sen selvät sanat vaativat, eduskunnan oike-
6613: uksia, niin minä yhdyn siihen käsitykseen, että työjärjes-
6614: tykseen aivan hyvin voidaan ottaa määräys, joka toistai-
6615: seksi, siksi kunnes toisin laillisella tavalla päätetään, myön-
6616: tää eduskunnalle sen oikeuden ja vallan, jonka kysymyk-
6617: sessä oleva pykälä sisältää.
6618:       Mitä sitte tulee siihen, onko välttämättömästi inter-
6619: pellatsiooni aina, kun on perusteltu päiväjärjestys kysymyk-
6620: sessä, käsiteltävä perustuslakivaliokunnassa, niin yhdyn
6621: lähinnä hra Paasikiveen. Minä luulen, että muuan esimerkki
6622: näiltä valtiopäiviltä jo on omansa valaisemaan asiaa. Tie-
6623: dän nimittäin, että muuan edustaja on saanut kehoituksen
6624: tehdä interpellatsioonin hallituksen jäsenelle, likinnä kulku-
6625: laitostoimituskunnan päällikölle, sen johdosta että ne rau-
6626: tatievaunut, joiden piti viedä rehuja Kuopion taakse siellä
6627: hätää kärsiville, jäivät kesken matkaansa joksikin ajaksi
6628: Mikkeliin. Tätä interpellatsioonia ei ole ainakaan vielä tehty,
6629: mutta olisiko siinä mitään varsinaista järkeä, että se olisi jä-
6630: tettävä perustuslakivaliokunnan valmistettavaksi?          Luul-
6631: lakseni se aivan nimenomaan kuuluisi rautatievaliokuntaan,
6632: jonka olisi harkittava, onko hallituksella ja sen alaisilla
6633: virkakunnilla puheenaolevassa asiassa ollut riittävästi syitä
6634: viivyttää lähetystä.
6635:       Olen tahtonut, vaikkakin asia näkyy joutuvan perus-
6636: tuslakivaliokunnan valmistettavaksi, kuitenkin esittää nämä
6637: näkökohtani nimenomaan siitäkin syystä, että jos hra Sö-
6638: derholm huomaisi että minun hänen esitystänsä vastaan
6639: tekemät huomautukseni eivät pidä paikkaansa, hänellä nyt
6640: jo olisi tilaisuus tehdä vastamuistutuksensa.
6641:                    Työjärjestys: interpellatsiooni.          581
6642: 
6643:       Ed. Setälä: Edustaja Ingmanin huomautuksen joh-
6644: dosta minä näen, että suomalaisesta tekstistä ovat todella-
6645: kin painovirheen johdosta jääneet pois sanat ,eduskunnan
6646: hyväksyttäväksi".      Tässä pitäisi nimittäin ,esittää puhe-
6647: mies" sanojen, ja sanan ,siirtymisen" välillä olla sanat
6648: ,eduskunnan hyväksyttäväksi''.
6649:       Koska asian lähettämistä perustuslakivaliokuntaan on
6650: vaadittu ja kannatettu, niin, niinkuin äsken mainitsin, en
6651: tahdo asiasta sen enempää tällä kertaa sanoa. Tahtoisin
6652: ainoastaan lisätä sen, että jos kerta keskustelu sallitaan
6653: interpellatsionin johdosta, tulee hyvin vaikeaksi estää pää-
6654: töksen tekemistä . valtiopäiväjärjestyksen perusteella.    V.
6655: J :n 69 § :ssä sanotaan nimittäin: ,Pubemies älköön kieltäy-
6656: tykö nostettua kysymystä esille ottamasta tahi äänestystä
6657: tekemästä, ellei hän katso sen olevan vastoin perustuslakia
6658: tai muuta lakia". Minä tahtoisin nähdä sen puhemiehen,
6659: joka vedoten Hallitusmuodon 38 § :ään, jonka sanamuoto on
6660: sangen paljon tulkinnan varassa, tahtoisi kieltää eduskun-
6661: taa tekemästä päätöstä interpellatsiooni-keskustelun joh-
6662:  dosta.
6663:        Ed. Cederberg: Jag vill medgifva, att man kan ifrå-
6664: gasätta, huruvida de skäl. på hvilka man velat grunda rätt
6665: för representationen att fatta beslut i anledning af en inter-
6666: pellation, kunna anses hållbara. Det har sagts, att emedan
6667: hvarje representant har yttranderätt i de frågor, som före-
6668: komma tili behandling vid denna landtdag, däraf äfven bör
6669: fölia, att beslut kunnai samma fråga fattas. Likaså har man
6670: tili skäl för rättigheten att fatta beslut med anledning af in-
6671: terpellation, d. v. s. sådana beslut, om hvilka här är fråga,
6672: äfven anfört det, att då L. 0. icke förbjuder sådana besluts
6673: fattande, det också bör anses att rätten därtill är tillst~dd.
6674: Jag anser för min del, att en sådan slutsats, som här dra-
6675: gits af anförda omständigheter, nämligen att beslut får fat-
6676: tas, är riktig och det på den grund, att det beslut, om hvil-
6677: ket här är fråga, endast innefattar ett yttrande, om också
6678: ett yttrande afgifvet i formen af en motiverad öfvergång
6679: tili dagordningen. Jag skulle, ehuru jag ingalunda vill
6680: motsätta mig remiss -tili grundlagsutskottet, utan tvärtom
6681: anser att saken endast genom beredning i detta utskott kan
6682: vinna en allsidig belysning, likväl nu vilja uttala mig för
6683: den .åsikt, att fattande af beslut i anledning af interpellation
6684:  bör anses medgifven i den form, som i arbetsordningen fö-
6685:  reslagits.
6686:                                                         37
6687: 582                  Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
6688: 
6689: 
6690:       Ed. Schybergson: Då dent@ fråga var före i repre-
6691: sentationsreformkomiUm, förelåg, om jag icke missminner
6692: mig, en formulering fullkomligt öfverensstämmande med
6693: den, som man nu föreslår i denna arbetsordning, men den
6694: ströks, oaktadt man insåg, att i sådan händelse en möjlighet
6695: förelåg att i anledning af en interpellation fatta beslut äf-
6696: ven utan remiss till utskott. Jag ifrågasätter, huruvida icke
6697: den begränsning häri, som nu afses, också de_n berör L. 0 :s
6698: paragrafer något för nära. J ag hör nog till dem, som anse,
6699: att ett beslut i anledning af en interpellation icke bör fattas
6700: utan remiss tili utskott, men jag har trott mig böra omnäm-
6701: na, att i representationsreformkomiten uttryckligen förut-
6702: sattes möjligheten af beslut äfven utan remiss.
6703:       tlvad beträffar hr Danielson-Kalmaris exempel, ifrå-
6704: gasätter jag, huruvida en remiss tili järnvägsutskottet af
6705: den af honom antydda interpellation vore på sin plats, ty
6706: detta utskott har att göra förslag om utförande af järnvä-
6707: gar och ingalunda med järnvägarnes förvaltning, som
6708: snarare tillhör statsutskottet, hvilket har att handlägga
6709: kommunikationsbudgeten. Men jag är ense om, att någon
6710: begränsning af landtdagens rätt att remittera sådana frå-
6711: gor äfven tili andra utskott än grundlagsutskottet icke bör
6712: komma ifråga.
6713:       Ed. Söderholm: Då frågan utan tvifvel kommer att gå
6714: tili grundlagsutskottet, anser jag icke skäl att för närva-
6715: rande förlänga diskussionen med ytterligare andraganden.
6716:       Ed. Danielson-l(almari:    Asia on useilla valtiopäi-
6717: villä ollut niin kuin herra Schybergson muistelee, että ni-
6718: mittäin rautatievaliokunta on käsitellyt yksistään kysy-
6719: myksiä rautateiden suunnasta. Näillä valtiopäivillä ei ole
6720: niin. Täällä on, ellei muistini petä, muun muassa lykätty
6721: rautatievaliokuntaan anomusehdotuksia, jotka tarkoittavat
6722: rahtimaksujen määräämistä ja yleensä kysymyksiä, jotka
6723: koskevat rautatiehallintoa. Näin ollen minä luulen että se
6724: esimerkki, jonka minä valitsin, on oikea.
6725:      Ed. Schybergson:      Hr Danielson-Kaimari har rätt i
6726: fråga om remissen af den af honom senast omnämda peti-
6727: tionen. Jag beklagar emellertid, att remissen egde rum tili
6728: järnvägsutskottet och jag har t. o. m. under samtai med
6729: järnvägsutskottets ordförande ifrågasatt, att utskottet skulle
6730: hemställa om, att petitionen skulle sändas till statsutskottet,
6731: som genom behandlingen af kommunikationsbudge.ten har
6732:                         Kansliatoimikunta.                  583
6733: 
6734: 
6735: den förfarenhet, hvilken erfordras för bedömande af frågor
6736: af denna art.
6737:   Keskustelu päätettiin.
6738:       Kun aika oli pitkälle kulunut, keskeytettiin istunto päi-
6739: väliisiomaa varten, ja oli uudelleen kokoonnuttava kello 6 i.p.
6740: 
6741:      Istunto keskeytyi k :Io 3,53 i. p.
6742: 
6743:       Kun k :Io 6 i. p. jälleen oli kokoonnuttu, hyväksyttiin
6744: työjärjestyksen .30 § :~ suhteen vastattavaksi seuraava
6745: äänestysesitys:
6746:       Ken tahtoo ryhtyä 30 § :stä asiallisesti päättämään,
6747: vastaa jaa; jos ei voittaa on, hyväksytty ed. Estlanderin
6748: tekemä ehdotus että pykälä lähetetään perustuslakivalio-
6749: kunnan käsiteltäväksi.
6750:       Huutoäänestyksessä olivat ,ei" -äänet voitolla, joten
6751: 30 § oli päätetty lähettää perustuslakivaliokunnan valmis-
6752: tettavaksi.
6753:       Työjärjestyksen käsittely nyt keskeytettiin, ja oli
6754: sitä jatkettava seuraavassa täysi-istunnossa ensi perjan-
6755: taina kello 11 a. p.
6756:              Kansliatoimikunnan jäsenten vaali
6757:       Puhemiehen ehdotuksesta ryhdyttiin valitsemaan niitä
6758: neljää henkilöä, jotka työjärjestyksen 3 § :n mukaan yhdessä
6759: puhemiesten kanssa muodostavat kansliatoimikunnan, jolloin
6760:       Ed. Huoponen ehdotti jäseneksi kansliatoimikuntaan
6761: edustaja Setälän,
6762:       Ed. Cederberg edustaja v. Alfthanin,
6763:       Ed. Kairamo edustaja Lagerlöfin,
6764:       Ed. Vuolijoki, V. edustaja Tainion.
6765:       Sen jälkeen hyväksyttiin kansliatoimikuntaan jäseniksi
6766: edustajat Setälä, v. Alfthan, Lagerlöf ja Tainio.
6767:                     Anomusehdotuksia.
6768:       Eduskunnan vallan laajentamista verotukseen ja val-
6769: tiovarain käyttämiseen nähden
6770:       koskivat seuraavat anomusehdotukset, jotka tehdystä
6771: ehdotuksesta lähetettiin perustuslakivaliokuntaan:
6772:       n :o 110, E d u s k u n n a n v a l l a n l a a-
6773: j ent a mis e s t a     v e r o t u k s e e n, v a l t i o n
6774: 584                Istunto 12 p. kesäkuuta Hl07.
6775: 
6776: 
6777: omaisuuden hoitoon ja vakinaisten
6778: v a 1 t i o v a r a i n k ä y t t ä m i s e e n n ä h d e n.
6779: (Liitteet 1, 8., siv. 45).
6780:       jonka julkiluki edustaja Nevanlinna.
6781:       Puheenvuoron saatuaan lausui:
6782:        Ed. Huoponen: Pyydän kohteliaimmin eduskunnalta
6783: anteeksi, että rohkenen tehdä erään ehdotuksen asiassa.
6784: josta eduskunta jo aikaisemmin on päättänyt. Eduskunta on
6785: nimittäin päättänyt, että kaikki anomusehdotukset peruste-
6786: luineen ja pansineen luetaan. Minä olen valmis kiitollisuu-
6787: della tunnustamaan, että useimmat anomuksista, jotka täällä
6788: on luettu, ovat erittäin asiallisesti, valaisevasti ja opetta-
6789: vasti kokoonpantuja. Mutta siihen katsoen, että 200 ehdo-
6790: tusta tulee eduskunnassa annettavaksi ja että meiltä on jok-
6791: seenkin rajoitettu aika niitten kuulemiseen, tuntuu minusta
6792: aivan luonnolliselta, että voitaisiin käytännöllisyyden vaa-
6793: timukset huomioon ottaen tehdä pieni muutos, että ainoas-
6794: taan ponnet luettaisiin. Jos jostakin anomuksesta tahdot-
6795: taisiin kuulla perustelut, tehtäköön siitä erityinen ehdotus.
6796: Onhan jo mainittu, että tämänluontoisista asioista tullaan
6797: lukemaan 6-7 anomusehdotusta. Kun tulee meidän lempi-
6798: aineemme raittiuskysymys, mikäli tiedän, tulee siinä 4 ai-
6799: van samanluontoista ehdotusta eduskunnalle jätettäväksi ja
6800: jos oikein voin arvata, niin jokaisen ehdotuksen peruste-·
6801: luitten lukeminen kestää ainakin tunnin ellei enemmän ..
6802: Tämä nyt jo veisi yksinomaan neljän tunnin ajan. Näinkö-
6803: hän se vastaa sitä hyötyä, minkä kuuleminen tuottaa. Olen
6804: nimittäin ilokseni havainnut, että jokapäiväiset sanomaleh-
6805: det ovat antaneet julkisuutta kaikkein huomatuimmille ano-
6806: musehdotuksille. Täällä jo aamupäivän istunnossa aivan
6807: oikein huomautettiin, että päiväjärjestyksetkin saadaan sa-
6808: nomalehdistä tietää. Sitä suuremmalla syyllä voi odottaa
6809: myöskin tiedonsaamista anomusehdotuksista.            Jokainen
6810: edustaja voi sanomalehtien mukaan tutustua näihin ano-
6811: musehdotuksiin. Sitä paitsi voi toivoa, että ne painettuna
6812: ehtivät valmistua siksi, kun eduskunta tai edustajat mene-
6813: vät lomalle tai ainakin kanslian toimenpiteen kautta lähete-
6814: tään edustajille. Jokaisella edustajalla on sitten hyvää ai-
6815: kaa tutustua ja perehtyä niihin. Minä puolestani luulen,
6816: että ensi kuuleminen kuitenkaan ei voi synnyttää kuulijassa
6817: sitä kokonaisuutta, joka asian perinpohjaiseen perehtymi-
6818: seen tarvitaan. Näitten syitten nojalla ja ilman suurempaa
6819:                         Anomusehdotuksia.                   585
6820: 
6821: 
6822: perusteina mma pyytäisin kunnioittaen eduskunnalle ajan
6823: voittamiseksi ehdottaa, että ainoastaan anomuksen ponnet
6824: luettaisiin, ellei joku eduskunnan jäsenistä nimenomaan vaadi
6825: perusteluitten lukemista. (Hyvä!).
6826:       Puhemies: Edustaja Huoposen lausunnon johdosta
6827: pyydän ilmoittaa, että minun tietääkseni eduskunta ei ole
6828: päättänyt, että anomukset ovat kokonaisuudessaan luetta-
6829: vat. Onhan rautatieanomuksista nyt luettu ainoastaan pon-
6830: net. Muuten en katso asialliseksi, että eduskunta tekee tästä
6831: asiasta minkäänlaista päätöstä, ja käsitykseni mukaan edus-
6832: taja Huoponenkin tahtoi puheenaolevassa suhteessa lausua
6833: vain kehotuksen edustajille. Mielestäni jääpi jokaisen
6834: edustajan vapaasti valittavaksi, tahtooko hän lukea ano-
6835: musehdotuksensa kokonaan vai osittain; mutta jos joku muu
6836: edustaja kuin anomuksen esittäjä vaatii anomusehdotuksen
6837: julkilukemista, niin tietysti se luetaan, joko sen sitten tekee
6838: anomuksen tekijä tai sihteeri. Siis ei mikään estä anomuk-
6839: sentekijää esittämästä ainoastaan anomuksensa ponsia, jos
6840: hän siihen tyytyy.
6841:       Ed. af Ursin: Minä pääasiallisesti yhdyn puhemie-
6842: heen. Tosiaan olemme täällä hukkumaisillamme sanatul-
6843: vaan ja myöskin esiteimien tulvaan. Olen käsittänyt asian
6844: niin, että jos tehdään anomus, ei ole tarkoitus pitää esitel-
6845: miä, vaan ainoastaan lyhyesti perustella anomusta.       Mi-
6846: nusta olisi jätettävä jokaisen anomuksentekijän harkitta-
6847: vaksi, eikö hän voisi jättää koko anomuksen lukemista, jos
6848: se on esitelmä eikä mikään anomuksen perustelu. Arkin
6849: kokoinen anomus on minusta aivan paikallaan luettavaksi,
6850: mutta ei pitempi.
6851:      Ed. Castren luopui puheenvuorostaan.
6852:       Ed. Danielson-l(almari: Minä tunnustan täydellisesti
6853: oikeaksi Puhemiehen esittämän käsityksen ja puolestani lau-
6854: sun vain sen toivomuksen, että kun nämät anomusehdotuk-
6855: set ovat järjestetyt ryhmittäin, niin luettaisiin kokonaisuu-
6856: dessaan ainakin jokaisen ryhmän ensimäinen anomusehdo-
6857: tus; sitten jää seuraavien anomuksentekijäin itsensä päätet-
6858: täväksi sisältävätkö heidän ehdotuksensa siinä määrin uutta,
6859: että he tahtovat lukea ne kokonaan, vai tahtovatko he vain
6860: lyhyesti ehkä huomauttaa niissä olevia eroavia kohtia.
6861:       Mitä sitten tulee herra af Ursinin lausuntoon, niin minä
6862: en luule, että eduskuntamme ensimäinen varapuhemies
6863: sillä omituisella nuhdesaarnalla, jonka hän täällä piti, on
6864: 586                      Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
6865: 
6866: 
6867: erittäin juuri koskenut asian ytimeen. Kaikki riippuu siitä onko
6868: esitetty ehdotus sen arvoinen, että sitä ansaitsee kuulla, ja
6869: tässä kohden voivat herra af Ursinin ja muitten mielipitnet
6870: melkoisesti erota, senkin mukaan, missä määrin ollaan asioihin
6871: perehtyneitä ja pystytään niitä arvostelemaan.
6872:     n:o 102: Valtiopäivilie myönnettävästä oikeu-
6873: d e s t a k ä s i t e II ä j a h y v ä k s y ä v a 1t i o n t u 1 o- j a
6874: menoarvioehdot u s, (Liitteet I, 9, siv. 55)
6875:     jonka julkiluki ed. Sundblom,
6876:     n:o 114: oikeuden myöntämisestä Eduskun-
6877: nalle vuosittain hallituksen noudatettavaksi
6878: v a l m i s t a a s e i k k a p e r ä i n e n v a l t i o n t u 1o- j a
6879: m e n o a r v i o, (Liitteet 1, 10, siv. 58),
6880:     jonka ponnet julkiluki ed. Viitanen,
6881:     n:o 75: T u II i n s a a t t a m i s e s t a K a n s a n e d u s-
6882: k u n n a n i t s e v e r o t u s o i k e u d e n a 1 a i s e k s i, (Liit-
6883: teet I, n, siv. 65),
6884:     jonka ponnet julkiluki ed. Neovius, A., huomauttaen, että
6885: perustelut ovat tässä itsestään selvässä asiassa jokseenkin
6886: samat kuin ed. Nevanlinnan tekemässä anomusehdotuksessa,
6887:     n:o 115: M ä ä r ä ä v ä n p ä ä t t ä m i s v a II a n m y ö n t ä-
6888: misestä Eduskunnalle tulliverotukseen näh-
6889: d e n, (Liitieet I, 12, siv. 69),
6890:     jonka ponnet luki julki ed. Koskinen,
6891:     n:o 113: 0 i k e u d e n m y ö n t ä m i s e s t ä E d u s k u n-
6892: nalle määrätä julkisten viranomaisten ja
6893: laitosten käyttämisestä menevät maksut,
6894: (Liitteet l, 14, siv. 75),
6895:     jonka ponnet luki julki ed. Höijer,
6896:     n:o 149: Oikeuden myöntämisestä Eduskun-
6897: nalle määrätä perusohjeet valtion omaisuuden
6898: j a 1 i i k e l a i t o s t e n h o i t o a v a r te n, (Liitteet I, 1s siv. 72),
6899:     jonka julkiluki ed. Turkia.
6900:       Samoin lähetettiin perustuslakivaliokuntaan
6901:              Muutoksia valtiopäiväjärjestykseen koskevia,
6902:     An. ehd. n:o 122, N i i d e n k o h t i e n p o i s t a m i s e s t a
6903: V a l t i o p ä i v ä j ä r j e s t y k s e n 2 9 §:s t ä, j o t k a e h k ä i-
6904: sevät Eduskunnan täyttä aloteoikeutta pe-
6905:                              Anomusehdotuksia.                            587
6906: 
6907: r u s t u s- j a k i r k k o l a k i k y s y m y k s i s s ä, (Liitteet 1, 2s,
6908: siv. 139),
6909:     jonka julkiluki ed. Hämäläinen, K.,
6910:     kun puheenvuoroa oli käyttänyt
6911: 
6912:        Ed. Ingman, Lauri: Kysymys kirkkolain säätäruisestä
6913: on tarkasti järjestetty meidän voimassaolevassa kirkko-
6914: laissamme, ja se muutos, minkä anomuksentekijät tässä
6915: ehdottavat, ei ole toimeenpantavissa muulla tavoin, kuin
6916: että tähän kuuluvat pykälät kirkkolaissa tulevat muute-
6917: tuiksi. Mutta asiain ollessa nykyisellä kannalla näitä PY-
6918: käliä ei voida muuttaa tai edes ehdotusta niitten muutta-
6919: misesta tehdä muuta kuin kirkolliskokouksessa, niin että
6920: alote tässä asiassa on lähtevä sieltä. Ei V. J. kirkkolain-
6921: säätäruisestä sisällä mitään muuta kuin että siihen nähden
6922: on voimassa, mitä tästä asiasta on erittäin säädetty. Vaikka
6923: tätä kohtaa ei olisi V. J :ssä, niin tietysti olisi kirkkolain-
6924: säätäruisestä voimassa, mitä siitä kirkkolaissa on säädetty.
6925: Minä siis pyytäisin valiokuntaa, johon tämä anomus tulee
6926: lähetettäväksi, ottamaan huomioon tämän seikan.
6927:       Muuten en voi olla samalla lausumatta ihmettelyäni
6928: sen johdosta, että ryhmän puolelta, joka ajaa kirkon erot-
6929: tamista valtiosta, herätetään kysymys, joka tarkoittaa erään
6930: kirkkokunnan sisällisen vapauden rajoittamista mitä suu-
6931: rimmassa määrässä.
6932:     An. ehd. n:o 142, E d u s k u n n a n j ä s en t en i n t e r-
6933: p e ll a t s i o o n i o i k e u d e n 1a a j e n t a m i s e s t a. (Liit-
6934: teet 1, 24, siv. 141 ),
6935:     jonka julkiluki ed.:Tanner,
6936: 
6937:      An. ehd. n:o 150, Äänioikeusikärajan määrää-
6938: m i s e s t ä 2 1 v u o d e k s i s e k ä ä ä n i o i k e u d e n r a j o i-
6939: t u s m ä ä r ä y s t e n p o i s t a m i s e s t a V a 1 t i o p ä i v ä-
6940: j ä r j e s t y k se s t ä. (Liitteet I, 25, siv. 143),
6941:      jonka julkiluki ed. Eloranta,
6942:     An. ehd. n:o 118, Sellaisen muutoksen aikaan·
6943: s a a m i s e s t a V a l t i o p ä i v ä j ä r j e s t y k s e e n, e t t ä
6944: äänestykset Eduskunnassa toimitettaisiin
6945: avoimesti. (Liitteet 1, 22, siv. 137),
6946:     jonka julkiluki ed. Järvinen,
6947: 588                      Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
6948: 
6949: 
6950:       Uuden hallitusmuodon säätämistä ja muutoksia Hallitus-
6951:                        muotoon koskevia,
6952:      An. ehd. n:o 183, Hallituksen muodostamisesta
6953: m i n i s t e r i h a II i t u k s e k s i, j o n k a j ä s e n e t o 1i s i v a t
6954: v a s t u u n a l a i s e t E d u s k u n n a II e h a II i t u s toi m en-
6955: p i t e i t t e n s ä ta r k o t u k s e n m u k a i s u u d e s t a. (Liit-
6956: teet 1, 6, siv. 36),
6957:      jonka julkiluki ed. Aromaa,
6958:      An. ehd. n:o 35, H a II i n t o-o i k e u d e II i s e n tuo m i o-
6959: i s t u i me n perusta m i se s ta. (Liitteet 1, 7, siv. 39),
6960:       jonka julkiluki ed. Castren.
6961:        Uuden verotusjärjestelmän aikaansaamista koskevia.
6962:      An. ehd. n:o 182, Uuden verotus j ä r j este 1m ä n
6963: a i k aan s a a m i s e s ta. (Liitteet II, 1, siv. 5),
6964:       jonka julkiluki ed. Hjelt, lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
6965: 
6966:                          Eri aloja koskevia.
6967:     An. ehd. n:o 134, Se II a i se s ta muutoksesta ase-
6968: t u k s e e n 2 7 p:l t ä k e s ä k. 1 8 8 8, e t t ä p a s s i p a k k o
6969: kokonaan 1akka u te t taisi i n. (Liitteet VI, 26, siv. 125),
6970: 
6971:       jonka julkiluki ed. Hedberg, lähetettiin anomusvaliokuntaan.
6972:    Tuomioistuin laitosta ja oikeudenkäyntimenettelyä koskevia.
6973:     An. ehd. n:o 47, Tuomioistuinlaitosta ja oikeu-
6974: d e n k ä y n t i ä k o s k e v a n 1a i n s ä ä d ä n n ö n u u d i s ta-
6975: m i se s ta. (Liitteet 111, 22, siv. 129),
6976:       jonka julkiluki ed. Viljomaa, lähetettiin lakivaliokuutaan.
6977: 
6978:         Sivistys- ja siveellisyyspyrintöjen edistämistä koskevia.
6979:     An. ehd. n:o 19, K a n n a t u s a v u n m y ö n t ä m i s estä
6980:  t yö v ä e n o p i s t o II e. (Liitteet VI, 4, siv. 22),
6981:     jonka ponnet julkiluki ed. Yrjö-Koskinen, E. S., lähetettiin
6982:  anomusvaliokuntaan.
6983: 
6984:       Työväenasiainvaliokuntaan lähetettiin
6985:                              Anomusehdotuksia.                          589
6986: 
6987:       Työväen taloudellisen aseman parantamista koskevia
6988:                         anomusehdotuksia:
6989:      n:o 99, T y ö t t ö m y y d e n 1a a j u u t t a k o s k e v a n
6990: t u t k i m u k s e n t o i m e e n p a n e m i se s ta, työt t ö myy s-
6991: v a k u u t u k s e n a i k a a n s a a m i s e s t a, s e k ä h a 11 i-
6992: t uksen        t o i m e n p i t e i s t ä t y ö t t ö m y y d e n t u o t-
6993: t a m a n p u u t t e e n t o r j u m i s e k s i.        (Liitteet IX, u
6994: siv. 51),
6995:     jonka julkiluki ed. Paasivuori,
6996: 
6997:     n:o 49, T y ö k y v y t t ö m y y s- j a v a n h u u s v a k u u-
6998: t u k s en     j ä r j e s t ä m i s e s t ä m a a s s a m m e. (Liitteet
6999: IX, 9, siv. 35),
7000:     jonka perustelut osittain julkiluki ed. Hjelt, pyytäen että
7001: anomusehdotus lähetettäisiin työväenasianvaliokuntaan, sekä
7002: että valiokunta asian rahalliseen puoleen nähden kääntyisi
7003: valtiovarainvaliokunnan puoleen,
7004: 
7005:      n:o 186, V 1e i s e n v a n h u u s- j a a n s i o k y v y t t ö-
7006: m y y s- s e k ä 1e s k i e n j a o r p o j e n v a k u ut u k s e n
7007: a i k a a n s a a m i s e s t a. (Liitteet IX, 1o, siv. 46),
7008:     jonka julkiluki ed. Hoikka, Matti,
7009: 
7010:         Työväen tilastoa, Asuntokysymystä y. m. koskevia:
7011: 
7012:     n:o 63, T o i m e n p i t e i s t ä e s i k a u p u n k i a 1 u e i 11 a
7013: v a 11 i t s e v i e n e p ä k o h t i e n p o i s t a m i s e k s i. (Liit-
7014: teet IX, 14, siv. 63).
7015: 
7016:     jonka julkiluki ed. af Ursin,
7017:     n:o 64, S o s i a a 1i s e n p ä ä t o i m i s t o n       p er u s t a-
7018: m i se s ta. (Liitteet IX, 12, siv. 57),
7019: 
7020:     jonka julkiluki ed. af Ursin.
7021: 
7022:       Sivistys- ja siveellisyyspyrintöjen edistämistä koskevia.
7023: 
7024:     An. ehd. n:o 78, V a 1t i o n a v u s t u k s e s ta » K a n s a n
7025: näyttämÖ» nimi se 11 e te a a t te r i II e. (Liitteet VI, ö,
7026: siv. 25),
7027: 590                     Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
7028: 
7029: 
7030:    jonka perustelut osittain julkiluki ed. Sirola, lähetettiin ano-
7031: musvaliokuntaan.
7032: 
7033:                            Eri aloja koskevia.
7034:     An. ehd. n:o 79, K a n s a 1a i s o i k e u k s i e n m y ö n t ä-
7035: misestä Suomessa syntyneille juutalaisille.
7036: (Liitteet 1, 27, siv. 156),
7037:    jonka ponnet luki julki ed. Perttilä, E., pyytäen anomus-
7038: ehdotuksen lähettämistä perustuslakivaliokuntaan.
7039:       Puheenvuoroa käyttäen lausui:
7040:     Ed. Gustafsson: Jag skulle be att för min ringa del få
7041: förorda denna petition.
7042:       An. ehd. lähetettiin perustuslakivaliokuntaan.
7043:     An. ehd. n:o 103, V a l t i o n v i r k a- j a k u n t i e n h a I-
7044: I i n t o 1a i t o k s e s s a o 1 e v i e n p a 1v e 1i j a i n j a v a h t i-
7045: m e s ta r i en v i r k a- a se m a n järjestä m i se s t ä. (Liit-
7046: teet 1, 29, siv. 161 ),
7047:     jonka ponnet luki julki ed. Ahlroos, lähetettiin perustus-
7048: lakivaliokuntaan.
7049: 
7050:          Työsopimusta ja työriitojen ratkaisemista koskevia.
7051:     An. ehd. n:o 104, 8-t u n t i s e n t y ö p ä i v ä n k ä y t ä n-_
7052: t ö ö n o t t a m i s e s t a k o k e e k s i v a 1t i o n t e o II i-
7053: s u u s 1a i t o k s i i n. (Liitteet IX, 7, siv. 29),
7054:    jonka julkiluki ed. Ahlroos, lähetettiin työväenasiainvalio-
7055: kuntaan.
7056: 
7057:                    Terveys- ja sairashoitoa koskevia.
7058:     An. ehd. n:o 116, Keuhkot a u t i- ja rauha s t u b e r--
7059: k u 1o o s i p a r a n t o 1o i d e n p e r u s t a m i s e s t a v a r a t-
7060: t omia poti 1aita v r te n. (Liitteet VI, 15, siv. 69),
7061: 
7062:    jonka ponnet julkiluki ed. Höijer, lähetettiin anomusvalio-
7063: kuntaan.
7064:                             Anomusehdotuksia.                          591
7065: 
7066:         Työväen tilastoa, Asuntokysymystä y. m. koskevia.
7067:      An. ehd. n:o 137, T e k n i II i s e n t e r v e y s o p i n o p e-
7068: tuksesta         m a a m m e t e k n i II i s i s s ä o p p i 1a i t o k-
7069: s i s s a. (Liitteet IX, 15, siv. 66),
7070:     jonka ponnet julkiluki ed. Ahlroos, lähetettiin työväenasiain-
7071: valiokuntaan.
7072:                         Uusia ratoja koskevia.
7073:     olivat seuraavat an. ehd., jotka keskustelutta lähetettiin
7074: rautatievaliokuntaan:
7075:      n:o 106, Rautatielinjan tutkimisesta Koljolan
7076: asemalta Karjalan radalla Käkisalmeen sekä
7077: a r m. e s. r a d a n r a k en ta m i s e s t a. (Liitteet VII, 42t
7078: siv. 132),
7079:     jonka ponnet julkiluki ed. Kuisma,
7080:    n:o 123, R a u t a t i e n r a k e n t a m i s e s t a 0 j a j ä r v en
7081: asemalta Karjalan radalla Käkisalmen kautta
7082: Te r i j o e II e. (Liitteet VII, 39, siv. 124),
7083:     jonka ponnet julkiluki ed. Laine, 0. f.,
7084:     n:o 126, R a u t a t i e s t ä S a v o n 1 i n n a s t a P i e k s ä-
7085: mäen kautta Jyväskylään sekä haararadasta
7086: V a r k a u d e n j a L e h t i n i e m e n t e h t a i II e. (Liitteet
7087: VII, 21, siv. 63),
7088:     jonka ponnet julkiluki ed. Nykänen,
7089:      n:o 127, R a u t a t i e s t ä 0 u 1a i s t e n        a s e ma lt a
7090: 1 i s a 1 m e II e. (Liitteet VII, s, siv. 31 ),
7091:     jonka ponnet julkiluki ed. Vahe,
7092:     n:o 132, R a u t a t i e 1i n j a n t u t k i m i s e s t a j ä r v en-
7093: pään asemalta suoraan Korian asemalle, sekä
7094: e h d o II i s e s t i a r m. e s. r a d a n r a k e n t a m i s e s t a.
7095: (Liitteet VII, 34, siv. 110),
7096:     jonka ponnet julkiluki ed. Laine, 0.,
7097: S92                   Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
7098: 
7099: 
7100:     n:o 144, R a u t a t i e s t ä K o k k o 1a n k a u p u n g i s t a
7101: S u o 1a h t e e n. (Liitteet VII, 15, siv. 51),
7102:       jonka ponnet julkiluki ed. Torppa,
7103: 
7104:     n:o 151, A r m. e s. r a u t a t i e n r a k e n t a m i s e s t a
7105: S u o 1a h d e n a s e m a 1t a S a a r i j ä r v e n, K a r s t u 1a n,
7106: Vintalan ja Evijärven kautta Pännäisten ase-
7107: m a II e. (Liitteet VII, 16, siv. 53),_
7108:       jonka ponnet julkiluki ed. Haveri,
7109: 
7110:    n:o 160, Rautatielinjan tutkimisesta Risteen
7111: asemalta Loimaan tai Mellilän aseman kautta
7112: N u mm e 1aan, K au k 1a h teen j. n. e. (Liitteet VII, so, siv. 96),
7113:       jonka ponnet julkiluki ed. Palmen,
7114:     n:o 161, Yhdysradan tutkimisesta Joensuusta
7115: S a v o n r a d a II e s e k ä a r m. e s. r a d a n r a k e n t a-
7116: m i se s ta. (Liitteet VII, 1s, siv. 58),
7117:       jonka ponnet julkiluki ed. Hakulinen,
7118:      n:o 154, K o n e e II i s e n j a t a 1o u d e II i s e n t u t k i-
7119: muksen toimittamisesta linjalla Koivisto-
7120: Oal it s i na- Kiviniemi-Käki salmi- Karjalan
7121: r a t a. (Liitteet VII, 37, siv. 119),
7122:       jonka ponnet julkiluki ed. Räsänen,
7123:      n:o 162, R a u t a t i e 1i n j a n t u t k i m i s e s t a K u 1 o-
7124: veden pysäkiltä Porin radalla Ikaalisten
7125: kauppalaan, sekä arm. es. radan rakentamisesta.
7126: (Liitteet VII, 2s. siv. 91 ),
7127:       jonka ponnet julkiluki ed. Paasikivi,
7128:     n:o 163, R a u t a t i e 1 i n j a n t u t k i m i s e s ta R i s t e en
7129: a s e m a 1 t a L o i m a a n a s e m a II e s e k ä a r m. e s.
7130: r a d a n r a k e n t a m i s e s t a. (Liitteet VII, 31, siv. 100),
7131:       jonka ponnet julkiluki ed. Vernrnelpuu,
7132:      n:o 171, Rautatie 1 i n ja n kone e II i se s ta ja
7133: t a 1 o u d e 11i s e s t a t u t k i m i s e s t a T e r i j o e 1 t a K i-
7134:                             Anomusehdotuksia.                          593
7135: 
7136: viniemen kautta ennen tutkitulle suunnalle
7137: Karjalan radalta Käkisalmen eteläpuolitse
7138: Vuokseen. (Liitteet VII, 4o, siv. 128),
7139:   jonka ponnet julkiluki ed. Pykälä,
7140:     n:o 173, V e r t a i 1e v a s t a t u t k i m u k s e s t a r a u ta-
7141: tietä varten Vaalasta Oulun radalle sekä
7142: Kestiiän kirkolta Iisalmen-Kajaanin radalle.
7143: (Liitteet VII, 7, siv. 28),
7144:     jonka ponnet julkiluki ed. Luoma,
7145:     n:o 177, R a u t a t i e s t ä S a v o n 1 i n n a s t a P i e k s ä-
7146: m ä e n k a u t t a j y v ä s k y 1ä n-S u o 1a h d e n r a d a II e
7147: sekä sieltä sopivaan paikkaan Pohjaomaaan
7148: r a d a II e P ä n n ä i s t e n j a K o k k o l a n v ä 1i II e. (Liit-
7149: teet VII, 19, siv. 61 ),
7150:      jonka ponnet julkiluki ed. Koskelin,
7151:   n:o 178, R a u t a t i e 1i n j a n t u t k i m i s e s t a S i m o 1a n
7152: asemalta Vilajoen taikka Tormoon satamaan
7153: Suomen 1ahde n r anna II e. (Liitteet VII, s5, siv. 114),
7154:   jonka ponnet julkiluki ed. Vikman,
7155:      n:o 180, Tutkimuksen toimittamisesta rauta-
7156: t i e t ä v a r t e n V 1i v i e s k a s t a K a 1a j o e II e, t ä y d en-
7157: n y k s e n ä V 1 i v i e s k a - H a a p a j ä r v i t a i k k a V 1 i-
7158: v i e s k a - 1 i s a l m i j a A l a p i t k ä - J o e n s u u 1i n j o-
7159: j e n t u t k i m u k s e II e. (Liitteet VII, n, siv. 38),
7160:      jonka ponnet julkiluki ed. Knuutila, Mikko,
7161:     n:o 190, Rautatielinjan tutkimisesta Turusta
7162: M a r t t i l a n, S o m e r o n j a L o p e n k a u t t a R i i h i-
7163: m ä e II e s e k ä a r m. e s. r a d a n r a k e n t a m i s e s t a.
7164: (Liitteet VII, s2, siv. 103),
7165:     jonka ponnet julkiluki ed. Paloheimo.
7166:                 Valtion rautateiden käyttöä koskevia.
7167:     An. ehd. n:o 189, Rautatie 1 i i kk e en s u p i s ta m i-
7168: s e s t a s u n n u n t a i- ja j u h l a p ä i v i n ä. (Liitteet VII, 2,
7169: siv. 11),
7170:     julkiluki ed. Sivenius pyytäen sen lähettämistä rautati~
7171: valiokuntaan.
7172:     Keskustelu:
7173: 594                Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
7174: 
7175: 
7176:       Ed. Schybergson: Pä skäl som jag tidigare vid da-
7177: gens plenum i annat sammanhang framställde, föreslår jag
7178: att denna petition remitteras till statsutskottet. Pörhållan-
7179: det var detsamma vid senaste landtdag med en framställ-
7180: ning angående förbättring af järnvägspersonalens löneför-
7181: måner. Jag förbiser icke att uti järnvägsutskottet sitter
7182: bland andra hr Sivenius själf, men jag förmodar att utskot-
7183: tet för öfrigt, såsom vid tidigare landtdagar, är samman-
7184: satt hufvudsakligast ur synpunkten af att de olika järn-
7185: vägssträckningarna skola hafva sina representanter.       En
7186: petition liknande denna remitterades för några landtdagar
7187: tillbaka till petitionsutskottet, där densamma också kunde
7188: hafva sin riktiga plats, men det visade sig dock, att behand-
7189: lingen därstädes blef mycket mager. Jag för min del var
7190: då i borgareståndet en af de få, som hade önskat, att frå-
7191: gan hade fått en lösning i positiv riktning, medan petitions-
7192: utskottets förslag var i hufvudsak afböjande, och jag tror
7193: att denna magra behandling delvis berodde _på, att hvarje
7194: annat utskott än det, som har att sysselsätta sig med kom-
7195: munikations-budgeten, eller sålunda statutskottet icke har
7196: de nödiga förutsättningarna för frågans behandling.
7197:        Ed. Nuorteva: Minä rohkenisin kuitenkin kannattaa
7198: edustaja Siveniuksen tekemää ehdotusta, että anomus lähe-
7199: tettäisiin rautatievaliokuntaan, sillä minä uskon, että ano-
7200: mus siellä joutuisi paljoa asiallisemman käsittelyn alaiseksi.
7201: .Edustaja Sivenius ei ole ainoa rautatiehenkilö, joka on sen
7202: valiokunnan jäsenenä.        Aamupäivällä edustaja Danielson-
7203: Kaimari täällä jo lausui mielipiteenään, ettei eduskunnan
7204: tarvitsisi niin orjallisesti noudattaa niitä tapoja, joita enti-
7205: sessä eduskunnassa noudatettiin asioitten valiokuntiin lähet-
7206: tämiseen nähden. Epäilen, tokko mikään muu valiokunta
7207: voisi niin asiallisesti käsitellä näitä kysymyksiä kuin juuri
7208: rautatievaliokunta. Asia koskee rautatiepalveluskunnan si-
7209: säisiä oloja, enkä tiedä onko missään muussa valiokunnassa
7210:  rautatiehenkilökuntaan kuuluvia henkilöitä kuin juuri rauta-
7211: tievaliokunnassa. Tällä perusteella pyydän anomusta lähe-
7212:  tettäväksi rautatievaliokuntaan.
7213:      Ed. Torppa: Minun ymmärtääkseni hra Schybergsonin
7214: ehdotus on oikea siihen nähden, mihin valiokuntaan tämä
7215: anomus olisi lähetettävä, ja sen vuoksi tahdon ilmoittaa kan-
7216: nattavani sen lähettämistä valtiovarainvaliokuntaan.
7217:             An. n:o 189 rautatieliikkeen sup. pyhäpäivinä.   595
7218: 
7219: 
7220:       Ed. Sivenius: Täällä edustaja Schybergson suvaitsi
7221: huomauttaa, että rautatieheRkilökunnan palkkakysymys
7222: muun muassa on ollut valtiovarainvaliokunnan käsiteltä-
7223: vänä. Minä sain hänen lausunnostaan sellaisen käsityksen,
7224: että edustaja Schybergson luuli tästä pyhätyön rajoittami-
7225: sesta ehkä johtuvan kulunkia rautatielaitokselle, mutta
7226: sikäli kuin tätä asiaa tunnen ja käsitän on asianlaita aivan
7227: päinvastoin. Näin ollen ei siitäkään· kannalta ole puolus-
7228: tettavissa se seikka, että sitä tarvitsisi valtiovarainvalio-
7229: kuntaan lykätä.
7230:       Mitä taas tulee asian toiseen puoleen, niin täällä muun
7231: muassa edustaja Oebhard on aikaisemmin jättänyt
7232: rautateiden sisäistä järjestystä koskevan anomusehdotuk-
7233: sen, joka yksimielisesti on lähetetty eduskunnasta rautatie-
7234: valiokuntaan ja minä pidän, että tämäkin anomus on aivan
7235: samanluontoinen asia ja että sillä myöskin tulee olemaan
7236: samat edellytykset.
7237:        Ed. Kairamo: lierra Schybergsonin lausunnosta en ole
7238: voinut tulla vakuutetuksi siitä, että tämän anomuksen osalle
7239: tulisi valtiovarainvaliokunnassa suurempi asiantuntemus kuin
7240: rautatievaliokunnassakaan.      Olen puolestani sitä mieltä,
7241: että eduskunta toimisi aivan johdonmukaisesti, jos se lähet-
7242: täisi tämänkin anomusehdotuksen rautatievaliokuntaan. Va-
7243: litettavasti eduskunnassa ei ole asiantuntemusta niin run-
7244: saasti edustettuna tältä alalta, että me voisimme täydellä
7245: luottamuksella odottaa ammattimiesten käsittelyä, kun tulee
7246: tämmöisiä takkikysymyksiä esiin. Mutta luulen, että tä-
7247: män asian tuntemusta on ainakin yhtä runsaasti edustet-
7248: tuna rautatievaliokunnassa kuin valtiovarainvaliokunnassa-
7249: kin. Viimeksi mainittu valiokunta on sitä paitsi pakoitettu
7250: antamaan huomiota niin monentaisille asioille, että siitäkin
7251: syystä tämmöisten asiain käsittely siellä luultavasti supis-
7252: tuu verrattain pieneksi. M.inä puolestani lämpimästi kan-
7253: natan tätä anomusta ja luulen sen ansaitsevan asianomaisen
7254: valiokunnan täyttä huomiota. Yhdyn siis niihin, jotka tah-
7255: tovat lähettää anomusehdotuksen rautatievaliokuntaan.
7256:       Ed. Schybergson: Om det förhåller sig så, som hr
7257: Sivenius det uppgifvit, att den af honom föreslagna förän-
7258: dringen icke skulle föranleda ökade utgifter för statsverket
7259: utan tvärtom en inbesparing, så tänker jag mig att repre-
7260: sentationen skulle vara mycket mer böjd för att gå in på
7261: petitionen, därest statsutskottet, som har kommunikations-
7262: budgeten tili behandling, intygar detta förhållande, än om
7263: 596                Istunto 12 p. kesäkuuta 1907.
7264: 
7265: 
7266: utlåtandet kommer från ett utskott, hvilket i detta afseende
7267: icke har samma kompetens. Hvad beträffar hr Oebhards
7268: petition, så framhöll jag på förmiddagen att dess remiss
7269: tili järnvägsutskottet hade skett genom ett förbiseende och
7270: att detta förbiseende borde rättas. Jag gör för ingen del
7271: detta yrkande därför, att jag skulle anse petitionen i fråga
7272: icke vara värd beaktande. Tvärtom. Af den mängd peti-
7273: tioner, som här inlämnats, hör denna, såsom jag redan i
7274: mitt föregående yttrande framhöll, till dem, för hvilka jag
7275: har den största sympati. Jag anser att en sådan petition
7276: som denna har bästa utsikt att leda till resultat, om den
7277: behandlas af ett utskott, som eljes har att göra med järn-
7278: vägarnas ekonomi och förvaltning.
7279:       Ed. Ingman, Lauri: Pyydän kannattaa anomuksen lä-
7280: hettämistä rautatievaliokuntaan, sillä lisäyksellä, että rau- ·
7281: tatievaliokunta, mikäli asian laatu sitä vaatii, pyytää val-
7282: tiovarainvaliokunnan lausuntoa. Siten asian todellinenkin
7283: puoli tulee valaistuksi.
7284:        Ed. Kirves:    Minä pyytäisin niille henkilöille, jotka
7285: täällä nyt vastustavat tämän anomuksen rautatievaliokun-
7286: taan lähettämistä, huomauttaa että tämä on ensi kerran
7287: kun rautatiepalveluskuntaan kuuluville henkilöille tarjoutuu
7288: tilaisuus myötävaikuttaa heidän omien asioittensa ratkai-
7289: suun. Tahtooko eduskunta nyt tällä hetkellä ottaa heiltä
7290: sen edun pois?      Tietääkseni ei muihin valiokuntiin, kuin
7291: rautatievaliokuntaan, rautatietäisiä kuulu. Minä tämän no-
7292: jalla sanon vaan eduskunnalle: jos tahdotte antaa heille
7293: oikeutta, niin lähettäkää anomusehdotus sinne; jos tahdotte
7294: vastustaa, niin lähettäkää se sitte muuanne mihin valiokun-
7295: taan hyvänsä.
7296:       Ed. Aalto: Täällä on sanottu, ettei muihin valiokun-
7297: tiin kuin rautatievaliokuntaan kuulu rautatieläisiä.    Kyllä
7298: niitä kuuluu muihinkin. Mutta tietääkseni valtiovarainvalio-
7299: kuntaan heitä ei kuulu, ja tässä asiassa tarvitaan enem-
7300: män asiantuntemusta rautatieliikenteestä, kuin laskdtaitoa
7301: raha-asioissa. Koska nimenomaan asiantuntevia henkilöitä
7302: enite on rautatievaliokunnassa, niin minä lämpimästi kan-
7303: natan anomusta sinne lähetettäväksi. Tässä nyt vaan aja-
7304: tellaan tällä kertaa valiokuntaa, joka asiaa perinpohjin tut- ·
7305: kisi, eikä erityisesti mistään raha-asioista oje kysymystä.
7306:       Äänestysesitys ja päätös:
7307:             An. n:o 189 rautatieliikkeen sup. juhlapäivinä.          597
7308: 
7309: 
7310:       Ken tahtoo lähettää käsittelynalaisen anomusehdotuk-
7311: sen rautatievaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ano-
7312: musehdotus päätetty lähettää valtiovarainvaliokuntaan.
7313:       Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten an. ehd.
7314: n :o 189 oli päätetty lähettää rautatievaliokuntaan.
7315: 
7316:      Edustaja Pohjanpalolie myönnettiin yksityisten asiain
7317: tähden lupa olla poissa ensi perjantain istunnosta.
7318: 
7319:       Seuraava täysi-istunto oli oleva ensi perjantaina kello
7320: 11 a. p.
7321:      Istunto päättyi kello 10 i. p.
7322:                                       Pöytäkirjan vakuudeksi:
7323:                                          F. W. Kadenius.
7324: 
7325: 
7326: 
7327:       13.   Perjantaina 14 p. kesäkuuta 1907
7328:                      klo 11 a. p.
7329:    Nimenhuudossa olivat poissa ed. Heimonen, Pohjanpalo,
7330: Valavaara ja Runeberg.
7331: 
7332: 
7333:    Tarkistettiin otteita edellisen istunnon pöytäkirjasta.
7334: 
7335: 
7336: 
7337:     Vattiovarainvaliokunnalta saapuneessa kirjelmässä ilmoitet-
7338: tiin valituksi varapuheenjohtajaksi ed. K. V. Koskelin.
7339: 
7340: 
7341: 
7342:     Ed. K. Hämäläiselle ja Valavaaralie myönnettiin yksityisten
7343: asiain takia lupa olla poissa aamuistunnosta.
7344: 
7345:                                                                 38
7346: 598                   Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
7347: 
7348: 
7349:                             Sähkösanoma.
7350:       Luettiin seuraava eduskunnalle saapunut sähkösanoma:
7351:                      Suomen Kansanedustajat.
7352:     Me työläiset Sulkavan Lohilahdelta tervehdämme teitä, uu-
7353: den Suomen luojat. Toimikaa tarmokkaasti kansamme tosion-
7354: nen hyväksi ! Samalla lausumme inhomme Helsingin poliisin
7355: törkeästä esiintymisestä kansanedustajia kohtaan.
7356:                               joukko työläisiä Lohikoskelta.
7357: 
7358:       Esitettiin jatkuvan käsittelyn alaiseksi eduskunnan
7359: 
7360:                          työjärjestysehdotus.
7361:       Ensinnä sai puheenvuoron
7362:      Ed. Kairamo: Näillä valtiopäivillä on jo useasti tapahtunut,
7363: että istunnot ovat kestäneet myöhäiseen aamuyöhön saakka.
7364: Varmasti ovat useat edustajat itsessään saaneet tuntea sitä tyy-
7365: tymättömyyttä, joka aina syntyy, kun on pakotettu työhön,
7366: vaikka itse huomaa, että voimat eivät siihen enää täydellisesti
7367: riitä. Tiedän kyllä, että tämmöistä ei voida aina välttää ja tun-
7368: nustan, että valtiopäivätyön menestys monasti suorastaan vaa-
7369: tiikin, ettei aloitettua asiankäsittelyä keskeytetä, ennenkuin olo-
7370: suhteet ovat tulleet semmoisiksi, että siihen on suora pakko.
7371: Kaiketi kuitenkin eduskunta on yksimielinen siitä, että yötyö
7372: olisi supistettava niin vähäiseksi kuin mahdollista, ja minusta
7373: olisi toivottavaa, että työjärjestyskin sisältäisi määräyksen, jossa
7374: selvästi lausutaan se ajatus, ettei yötyöhön käytetä voimia,
7375: jotka paremmin voidaan käyttää päivätyöhön. Rohkenen sen-
7376: vuoksi ehdottaa, että työjärjestykseen otettaisiin pääasiallisesti
7377: seuraavaa sisällystä oleva kohta:
7378:      >>Uutta asiaa älköön otettako täysi-istunnossa esille kello 11
7379: jälkeen iltapäivällä, ellei puhemies katso siihen erityistä syytä
7380: olevan taikka eduskunta eri tapauksissa toisin päätä.
7381:      Tämä ehdotus on luonteeltaan aivan samanlainen, kuin 13
7382: §:n ensimäinen lause, jonka eduskunta on jo hyväksynyt. Se
7383: tuo ilmi yleisin sanoin noudatettavan periaatteen, mutta se ei
7384: silti sido eduskunnan vapautta. Yhtä vähän kuin 13 § estää
7385: valiokuntaa panemasta mietintöönsä kaiken sen, minkä se huo-
7386: maa välttämättömäksi, yhtä vähän estäisi minun ehdottamani
7387: pykälä istuntoja jatkamasta, milloin havaitaan siihen syytä ole-
7388:                            Työjärjestys.                       599
7389: 
7390: 
7391: van. jotta ei aikaa menisi hukkaan tästä syntyvään keskuste-
7392: luun, pyytäisin, että jos eduskunta hyväksyy tämän minun eh-
7393: dotukseni, asia lykättäisiin 7-miehisen valiokunnan käsiteltä-
7394: väksi, jotta se tekisi tarkemman ehdotuksen siitä, mitenkä tämä
7395: kohta parhaiten olisi sovellutettava työjärjestykseen.
7396:     Ed. Yrjö-Koskinen, Y. K.: Yhdyn hra Kairamon ehdotukseen
7397: ja teen sen sitä suuremmalla syyllä, kun minulla esillä olevassa
7398: asiassa on jonkun verran kokemusta edellisiltä valtiopäiviltä.
7399: Jokainen, joka on ollut niillä mukana, tietää että puheenaole-
7400: vat aamuyön istunnot eivät silloin olleet aivan harvinaisia,
7401: mutta jokainen myös tietää että niissä työnlaatu ja tulokset ei-
7402: vät suinkaan olleet aina kaikin puolin tyydyttäviä.· Sattui tuon-
7403: tuostakin, että äänestysten tulokset olivat enemmän tai vähem-
7404: män sattuman varassa. Huomattava kuitenkin on, että nelija-
7405: koisessa eduskunnassa erehdys, joka tapahtui yhdessä kama-
7406: rissa, saattoi tulla korjatuksi toisessa; voipa sanoa, että ereh-
7407: dykset toisinaan korjasivat toisensa. Mutta mitä täällä pääte-
7408: tään, se on eduskunnan puolelta lopullisesti päätetty. Minä
7409: sentähden pitäisin erinomaisen tärkeänä, että eduskunta suos-
7410: tuisi lisäämään työjärjestykseensä puheenaolevan määräyksen
7411: ja mainitsen tämän toivomuksen tueksi vielä vain sen, mistä
7412:  hra Kairamokin jo huomautti, että aamuyön-istunnot tietysti
7413: pilaavat seuraavan päivän työtä ja silläkin tavalla vahingoitta-
7414: vat eduskunnan toimintaa täällä.
7415:     Ed. Ursin: Pyydän saada mielihyvällä yhtyä hra Kairamon
7416: ehdotukseen, mikäli se koskee asian lykkäämistä 7-miehiseen
7417: valiokuntaan. Kohta, johon hra Kairamo kajosi, on epäkohta,
7418: joka on korjattava.
7419:     Ed. Turkia: Tehty ehdotus on hyvä ja toivon että se Ilman
7420: pitempiä keskusteluja lähetetään valiokuntaan.
7421:     Ed. Ahmavaara: Minä rohkenen ehdottaa, että eduskunta
7422: lähettää esityksen 7-miehiseen valiokuntaan ilman, että se vielä
7423: päättää, hyväksyykö vai hylkääkö se tehdyn ehdotuksen. Mi-
7424: nun mielestäni ehdotus on vähän vajava. Ei ole kovinkaan
7425: suurta hyötyä, jos ainoastaan rajoitutaan siihen, ettei uutta asiaa
7426: oteta esille jäiestä kello ll:n. Varsinkin loppupuolella valtio-
7427: päiviä on tavallisesti asioita, jotka alkavat istunnon alussa ja
7428: kestävät yökauden, joten ei ole sillä vielä paljoa voitettu, jos
7429: päätetään, ettei u u t ta asiaa enää jäiestä klo ll:n oteta kes-
7430: kustelun alaiseksi. Minä saisin, että 7-miehinen valiokunta
7431: ottaisi harkittavakseen, eikö olisi työjärjestykseen otettava sen-
7432: 600                   Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
7433: 
7434: 
7435: suuntainen määräys, että asiain käsittely ylipäänsä keskeytetään
7436: klo 11. Mutta niinkuin sanottu, minä siitä syystä että ehdo-
7437: tus ei ole täydellinen, rohkenisin ehdottaa, että eduskunta ei
7438: tällä kertaa päättäisi asiassa mitään muuta kuin että se lähet-
7439: tää ehdotuksen 7-miehiseen valiokuntaan.
7440: 
7441:     Ed. Rosenqvist V. T.: Då jag tror att det af hr Kairamo
7442: väckta förslaget är egnadt att göra landtdagen mera arbets-
7443: duglig, och det å andra sidan icke binder händerna på landt-
7444: dagen, ber jag att få understöda detsamma. Jag vill också
7445: nämna, att man inom den kommunala representationen i Hel-
7446: singfors har kommit tili den erfarenhet, att möten i allmänhet,
7447: icke borde utsträckas öfver kl 11 på aftonen, och att man där
7448: sökt följa denna ordning. Jag har ingenting emot att saken
7449: remitteras tili sjumannakomiten, men hoppas att komiten tager
7450: hänsyn tili det förlsag, som nu blifvit framstäldt.
7451:       Ed. Viljakaineo kannatti edustaja Ahmavaaran ehdotusta.
7452:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
7453: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
7454:     Ken hyväksyy ed. Kairamon tekemän ehdotuksen sellaise-
7455: naan, vastaa jaa, jos ei voittaa, tulee koko ehdotus lähetettä-
7456: väksi 7-miehiseen valiokuntaan.
7457:     Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten ed. Kai-
7458: ramon tekemä ehdotus oli päätetty lähettää 7-miehisen valio-
7459: kunnan käsiteltäväksi.
7460:   §:t 31-34 hyväksyttiin järjestänsä keskustelutta sekä sa-
7461: moin pykälien edellä oleva otsake.
7462:                                 35 §.
7463:       Keskustelu :
7464:      Ed. Abmavaara: Kun käsiteltävänä olevan työjärjestyksen
7465: 30 §, jota vastaan 7-miehisessä valiokunnassa oli tehty vasta-
7466: lause, lähetettiin valiokuntaan valmistettavaksi ja eduskunta
7467: tällä päätöksellä osoitti, että se ei tahdo asioista, joista on valio-
7468: kunnassa ollut erimieliä, ryhtyä tekemään lopullista päätöstä,
7469: ennenkuin valiokunta on niistä lausuntonsa antanut, niin minä
7470: tällä perusteella rohkenen ehdottaa, että esillä oleva 35 §, jota
7471: vastaan myös on vastalause tehty 7-miehisessä valiokunnassa, lä-
7472: hetettäisiin samoin perustuslakivaliokuntaan, samaan mihin edel-
7473: linen 30 § lähetettiin ilman pitempää keskustelua tällä kertaa.
7474:                Työjärjestys: suomen ja ruotsinkiel. lakitekst.   601
7475: 
7476: 
7477:       Ed. Castren: Pyydän puolestani saada kannattaa edellisen
7478:  arvoisan puhujan ehdotusta esillä olevan pykälän lähettämi-
7479:  sestä perustuslakivaliokuntaan. Jos asiaa ryhdytään ilman oi-
7480:  keudellista perusielua käsittelemään, niin tulee siitä epäilemättä
7481:  olemaan seurauksena, että koko päivä kuluu oikeudellisten kä-
7482:  sitteiden selvittämiseen, joka olisi vältettävissä siten, että asia
7483:  sitä ennen lähetettäisiin perustuslakivaliokuntaan. Näin ollen
7484:  uskallan ehdottaa, että asia ilman jatkettua keskustelua lykät-
7485:  täisiin puheenalaiseen valiokuntaan ja että ainakin ne puhujat,
7486:  jotka ovat pyytäneet puheenvuoroja, rajoittuisivai lausumaan
7487:  mielipiteensä siitä, onko § lähetettävä valiokuntaan vaiko ei.
7488:      Ed. af Ursin: Minä tahdon noudattaa tätä kehotusta ja lau-
7489:  sun ainoastaan, että kannatan asian lykkäämistä perustuslaki-
7490:  valiokuntaan.
7491:       Ed. Söderholm: Då fråga blifvit väckt om att denna pa-
7492:   ragraf måtte remitteras tili grundlagsutskottet för åstadkom-
7493:   mande af utredning af de inhemska språkens rättsliga ställ-
7494:   ning till hvarandra inom landtdagen, så vill jag icke häller
7495:   motsätta mig detta, och icke i saken nu yttra mig vidare.
7496:   Men för den händelse, att yrkandet skulle underkännas af
7497:   landtdagen förbehåller jag mig att sedermera få yttra mig i
7498: · själfva saken.
7499:       Ed. Estlander: Jag ber att få förena mig om hr Söderholms
7500:   uttalande.
7501:       Ed. Cederberg: Jag hade begärt ordet för att yttra mig i
7502:   själfva saken. Då man nu har begärt paragrafens hänskju-
7503:   tande tili grundlagsutskottet, så vill jag icke motsätta mig
7504:   detta, ehuru jag för min del visserligen anser att principen
7505:   om de båda språkens likställighet är så klart uttalad, att nå-
7506:   gon vidare utredning från grundlagsutskottets sida egentligen
7507:   icke vore behöflig för ärendets pröfning.
7508:       Ed. Alkio: Kun asiaa on vaadittu perustuslakivaliokuntaan,
7509:  on luonnollista että se sinne lähetetään. Minä mielipiteenäni
7510:  pyydän kuitenkin evästyksenä lausua, että puolestani olen val-
7511:  mis kannattamaan edustajien Palmenin ja Paasikiven vastaeh-
7512:  dotusta 35 §:IIe. Sen varsinkin siitä syystä, että meidän maas-
7513:  samme on riittävän selvästi kokemus osoittanut, että lain hen-
7514:  keä ei voi samalla tavalla tulkita kahdella eri kielellä ja aivan
7515:  riittävän selvästi ilmilausua. Tässä maassa on lain peruskir-
7516:  jaimena ollut tähän saakka ruotsinkieli. Jos siksi nyt pantai-
7517: 602                  Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
7518: 
7519: 
7520: siin suomenkieli, niin ei se tulisi vaikeuttamaan ruotsinkielisen
7521: lakitekstin laatimista suomenkielisen tekstin pohjalla. Mutta
7522: sen kautta voitaisiin vastaisuudessa välttää ne erilaiset laintul-
7523: kitsemiset, jotka erikielisistä lakiteksteistä ovat tähän saakka
7524: johtuneet. 'Siksi olisi suomenkieli pantava lakitekstin pohjaksi
7525: tässä eduskunnassa.
7526:     Ed. Haveri: Edessämme olevan työjärjestyksen 35 §:ssä
7527: lausuttu ajatus ei minun nähdäkseni ole jaksanut tarpeeksi ir-
7528: tautua entisistä tavoista. Kaksikielisten lakitekstien laadinta,
7529: joka vanhaa säätykokousta lienee huvittanut, aikoo tuppaantua
7530: vielä tähänkin eduskuntaan. Lausumatta siitä mitään, missä
7531: määrin entisillä valtiopäivillä oli voimia laatia suomen- ja ruot-
7532: sinkielisiä lakitekstejä, uskallan minä väittää, ettei tämän edus-
7533: kunnan enemmistö taida ruotsinkieltä. Tästä luonnollisesti
7534: myöskin seuraa, ettei sama enemmistö voi parhaalla tahdol-
7535: laankaan ottaa osaa ruotsinkielisten asiakirjain tarkastukseen,
7536: vaan tulisi se, jos sitä edelleen semmoisena vaaditaan, olemaan
7537: jonkinmoisena tiedottomana takuumiesjoukkona, joka asiaa ym-
7538: märtämättä myöntää niin olevan kuin herrasväkemme edellä
7539: mongertavat. Tämmöiseksi myöntymysnukeksi en ainakaan
7540: minä ruotsinkieltä taitamattomana alistu. Asetun senvuoksi
7541: mielihyvällä edustajien Paasikiven ja Palmenin ehdotusta kan-
7542: nattamaan sillä lisäyksellä, että toisen lauseen alussa olevat sa- •
7543: nat »Ruotsinkieliset laitokset» vaihdetaan sanoihin »Ruotsin-
7544: kieliset käännökset».
7545:       Ed. Sirola yhtyi ehdotukseen valiokuntaan lähettämisestä.
7546:     Ed. Tainio: Minä en oikein tullut selville niistä syistä, minkä
7547: takia tämä asia perustuslakivaliokuntaan tahdottaisiin lähettää,
7548: asian periaatteellistako käsittelyä varten vaiko käytännöllisistä
7549: syistä. Minun mielestäni asia olisi voitu ratkaista täällä lähet-
7550: tämättä sitä perustuslakivaliokuntaan. Sillä eihän tämä ole vielä
7551: kielikysymyksen lopullinen ratkaisu. On selvää, että tämä ei
7552: koske mitään muuta kuin eduskunnan käytännöllistä työtä ja
7553: sen käytännöllisen työn helpottamista. jos kysymyksessä oli-
7554: sivat tärkeät periaatteelliset näkökohdat, niin silloin minä olisin
7555: paremmin käsittänyt vaatimuksen perustuslakivaliokuntaan lä-
7556: hettämisestä. En kuitenkaan halua sitä yleisesti kannatettua
7557: ehdotusta vastustaa. Eihän asia mahtane siellä pilaantua. Mutta
7558: siinä tapauksessa, että se sinne lähetetään, minä haluan lau-
7559: sua pari sanaa evästykseksi.
7560:     Huomautan yhä edelleen, että perustuslakivaliokunta ei ryh-
7561: tyisi asian periaatteelliseen puoleen. Sillä kielikysymys kaipaa
7562:               Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   603
7563: 
7564: 
7565: ratkaisua lopullisestikin ja tämän kysymyksen ohella se ei tule
7566: lopullisesti ratkaistuksi. - Meidän täytyy saada pois kielikiista,
7567: saada aseet pois suomettarelais-puolueelta, joka kielikysymyk-
7568: sellä ratsastaa ja joka sillä verhoo epäkansallisen luonteensa
7569: toisissa asioissa (Naurua keskuksessa!). Ja meidän täytyy saada
7570: kielikysymys pois myöskin ruotsalaisilta, jotka myöskin sillä
7571: ratsastavat ja narraavai rahvasta äänestämään rahvaan edun
7572: vastustajia eduskuntaan. Se kielellinen sorto ja se kielitaistelu,
7573: joka meillä on muuttunut keppihevoseksi, kiliseväksi kulku-
7574: seksi, siltä täytyy saada ääni pois, jotta me voisimme muo-
7575: dostaa puolueet ja työmme enemmän yhteiskunnallisten kysy-
7576: mysten pohjalle, jotta puoluerajat tulisivat selvemmiksi. Ja
7577: niitä näkökohtia ei voitane tämän kysymyksen ohella ratkaista.
7578:      Edustajien Paasikiven ja Palmenin vastalause sisältää erään
7579: hyvän ajatuksen, vaikka se on puettu ruotsalaisia loukkaavaan
7580: muotoon. Se hyvä ajatus on, että suomenkielinen teksti on
7581: eduskunnassa asiain käsittelyn pohjana. Sillä vaikkakin ase-
7582: tutaan kuinka tarkkaan tahansa kielellisen tasa-arvoisuuden
7583: kannalle, niin käytännölliset seikat, kuten täällä aikaisemmin
7584: olen huomauttanut, estävät meitä ruotsinkieltä taitamattomia
7585: äänestämästä ruotsalaisesta tekstistä, ja näin ollen saattaisivat
7586: ruotsalaiset äänestää ruotsinkielisen tekstin toisenlaiseksi, kuin
7587: me suomalaiset olemme äänestäneet suomalaisen tekstin. Ja
7588: ne huomautukset, joita he sitä vastaan tekevät, jäävät meiltä
7589: kokonaan arvostelun ulkopuolelle, koska emme siihen pysty.
7590:  Minä ehdottaisin, että se ajatus, minkä tämä vastalause sisäl-
7591: tää, vähemmän loukkaavassa muodossa tulisi lisättyä tähän 35
7592: §:ään. Ja jos asia jo nyt olisi ollut täällä ratkaistavana ja jos
7593:  se tulisi täällä ratkaistavaksi, jos siis ei hyväksyttäisi perustus-
7594: lakivaliokuntaan lähettämistä, niin ehdottaisin että ensimäisen
7595: lauseen jälkeen 35 §:ssa tulisi lisäys: »suomenkielinen teksti
7596:  pannaan eduskunnassa käsittelyn pohjaksi». Sitten toisesta
7597: lauseesta pyyhiitäisiin pois sanat: »näistä asiakirjoista». Pykälä
7598: tulisi kokonaisuudessaan kuulumaan: » Valiokuntain mietinnöt,
7599: eduskunnan kirjelmät Keisarilie ja Suuriruhtinaalle sekä valtio-
7600: päiväpäätös laaditaan kummallakin kielellä. Suomenkielinen
7601:  teksti pannaan eduskunnassa käsittelyn pohjaksi. Ruotsinkie-
7602:  liset laitokset toimitetaan joko asianomaisen valiokunnan toi-
7603:  mesta tai erityisessä sitä varten asetetussa kanslian osastossa
7604: jonkun asianomaisen valiokunnan jäsenen johdolla».
7605:      Jos vielä tässäkin ehdotuksessa havaitaan suomettarelai-
7606:  suutta, niinkuin Hufvudstadsbladet tämän päivän numerossaan
7607:  näkyy arvelevan, niin koetettakoon sitä sulattaa. Sillä vaikka-
7608:  kin ollaan tasa-arvoisuuden pohjalla, niin sen vähemmistön,
7609:  niin pienen vähemmistön, joka täällä ei osaa Suomea eikä
7610: 604                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
7611: 
7612: 
7613: osaa suomalaista tekstiä seurata, sen oikeuksien pohjalla ei saa
7614: sortaa suuren enemmistön oikeuksia ja ennen kaikkea ei saa
7615: tehdä eduskunnan työtä raskaammaksi ja vaikeammaksi kuin
7616: se jo ennestään on. Eduskunnan käytännölliselle työlle, sen
7617: nopealle sujumiselle täytyy panna suuri merkitys ja juuri sen-
7618: tähden, puhtaasti käytännöllisistä syistä, on meidän ryhmä ko-
7619: konaisuudessaan asettunut tälle kannalle.
7620:     Ed. Yrjö-Koskinen, V. K.: Yhtyessäni viime istunnossa ed.
7621: Sirolan ja Tainion lausuntoon minä jo silloin ilmilausuin kan-
7622: tani tässä asiassa. Näyttää tosin siltä kuin toinen heistä, ed.
7623: Tainio, sittemmin olisi jonkun verran tarkistanut mielipidettään
7624: ja poikennut toiseen suuntaan kuin viime istunnossa. Minun
7625: kantani joka tapauksessa on sama kuin silloin. On tosiasia,
7626: jota ei voi kieltää, vaikka kuinka tahtoisi, se nim., että tässä
7627: eduskunnassa toinen puoli ja ehkä suurempi puoli on sellaisia,
7628: jotka ruotsinkieltä eivät ymmärrä ja tämän lisäksi on vielä joku
7629: määrä, joka, jos kohta jonkunverran ymmärtääkin ruotsia, ei
7630: kuitenkaan pysty lainsäätämistointa sillä kielellä suorittamaan.
7631: Tämän tosiasian rinnalla kaikki puhe siitä, että ruotsinkielinen
7632: ja suomenkielinen lakiteksti olisivat rinnan käsiteltävät ja pää-
7633: tökset molemmilla kielillä tehtävät, on tyhjää suukopua. Mikä
7634: on mahdotonta, sitä ei miilään tavalla voi mahdolliseksi tehdä.
7635: Ymmärtääkseni käytännöllinen pakko siis auttamattomasti vie
7636: siihen, että suomalainen teksti tulee olemaan käsittelyn poh-
7637: jana ja katsottava vain on, että ruotsinkielellä tulee käännös,
7638: joka niin tarkkaan kuin suinkin mahdollista mukaantuu alku-
7639: peräisen suomenkielisen tekstin mukaan. Minä katson että
7640: tämä asia on niin selvä, ettei se parane sinne eikä tänne,
7641: vaikka tämä kysymys lähetettäisiin mihin valiokuntaan tahansa.
7642: Näin ollen minä olen valmis nyt jo asiasta päättämään ja
7643: yhdyn ed. Palmenin ja Paasikiven vastalauseeseen sekä toivon
7644: että eduskunta ilman muuta sen hyväksyy.
7645:     Puhemies: Ennenkuin keskustelua jatketaan, pyydän tehdä
7646: esityksen. Aikomukseni oli ensin ottaa pykälä kaikkine muu-
7647: toksineen käsittelyn alaiseksi, samoin kuin myös ehdotus sen
7648: lykkäämisestä valiokuntaan, mutta koska niin paljon puheen-
7649: vuoroja on käytetty ja suurin osa puhujista välttänyt puhu-
7650: masta itse asiasta siltä varalta että asia tulee lykätyksi valio-
7651: kuntaan, ehdotan että ensin ratkaistaisiin se puoli asiaa, onko
7652: pykälä lykättävä valiokuntaan valmistelua ja perustelua varten,
7653: ja että sitten, jos tämä ehdotus hylätään, jatketaan keskustelua
7654: pykälän asiallisesta sisällyksestä.
7655:              Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   605
7656: 
7657:    Eduskunta hyväksyi Puhemiehen esittämän menettelyn.
7658:     Puhemiehen kehoitettua seuraavia puhujia lausumaan mie-
7659: lensä yksinomaan siitä, onko pykälä lähetettävä valiokuntaan
7660: vai ei, lausui
7661:     Ed. Palmen: jos tämän kamarin työjärjestys voisi muuttaa
7662: perustuslakia tai yleistä lakia tai jos se voisi saada sen ihmeen
7663: aikaan, että puoluejako muuttuisi, niin tietysti voisin asettua
7664: edellisen puhujan kannalle. Mutta kun en saata ymmärtää,
7665: että kielikysymys, joka on ollut puolen vuosisadan keskuste-
7666: lun alaisena, voitaisiin saada ratkaistuksi tällä työjärjestyksellä,
7667: joka ei ole perustuslaki eikä muu laki, vaan ainoastaan työjär-
7668: jestys, ja kun en ymmärrä, että työjärjestys voi saada sen ih-
7669: meen aikaan, että puoluejako yhtäkkiä muuttuisi, kuinka har-
7670: taasti jotkut sen muuttuvan soisivatkaan, niin pyytäisin, että
7671: työjärjestys käsiteltäisiin yksinkertaisesti työjärjestyksenä. Työ-
7672: järjestys ei vaadi perustuslakivaliokunnan eikä minkään muun-
7673: kaan valiokunnan selvitystä -sen voi tässä jokainen selvittää itse.
7674: Mutta jos asia tahdotaan perustuslakivaliokuntaan, niin pitää
7675: kamarin ainakin osoittaa, mitkä ne kohdat ovat, joista se vaatii
7676: selvitystä, sillä lähettämällä asian perustuslakivaliokuntaan, siinä
7677: epäselvässä tilassa, missä kysymys nyt on, saa perustuslakiva-
7678: liokunta tietysti ottaa selvitettäväkseen kielikysymyksen koko
7679: laajuudessaan, ehkä puoluejakokysymyksen ja kukaties minkä-
7680: laisia muita kysymyksiä. Mutta sellainen selvittely menee
7681: ulkopuolelle valiokunnan tehtävien ja ehkä ulkopuolelle valio-
7682: kunnan kyvynkin. Minä katson asian sellaiseksi, että varsin
7683: hyvin voidaan päättää, että kysymyksestä ensin keskustellaan;
7684: jos sitte havaitaan - mitä minä en usko - ilmenevän jonkun
7685: sellaisen kohdan, joka vaatisi perustuslakivaliokunnan selvitte-
7686: lyä, niin lähetettäköön silloin asia sinne. Tätä nykyä vastus-
7687: tan tuota lähettämistä, sillä luulen tietäväni, että perustuslaki-
7688: valiokunta on jo jakautunut kahtia voidakseen valmistaa sille
7689: lykätyt asiat; sillä on kädet täynnä muuta työtä, vieläpä tär-
7690: keämpää kuin lausua ajatuksensa työjärjestyksestä, joka aino-
7691: astaan toistaiseksi määrätään eikä vaadi hallitsijan hyväksy-
7692:  mistä ja joka milloin tahansa voidaan muuttaa. Ehdotan, että
7693:  asiasta keskusteltaisiin.
7694:     Ed. Söderholm: friherre Palmen begärde upplysning, i hvad
7695: afseende denna paragraf skulle innehålla någonting mera än
7696: en bestämning i arbetsordningen sådan som de flesta andra.
7697: jag ber i sådant afseende att få hänvisa tili första meningen
7698: i komitens förslag och första meningen uti hrr Paasikivis och
7699: 606                  Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
7700: 
7701: 
7702: Palmens reservation. De förete så väsentliga olikheter, att
7703: detta enligt min tanke i och för sig innebär svar på den upp-
7704: lysning, som hr Palmen önskade erhålla. Då nu emellertid
7705: hr talmannen ställt diskussionen så, att frågan om remiss el-
7706: ler icke först skall afgöras, så vill jag fortsättningsvis inskränka
7707: mig endast tili att förorda remiss tili utskott.
7708: 
7709:     Ed. Estlander: Jag begärde ordet ånyo, då jag tyckte mig
7710: mig förmärka, att förslaget om remiss tili utskott blifvit mot-
7711: sagdt, och skulle då varit beredd att ingå på en redogörelse
7712: för de skäl, som enligt min tanke göra det oundgängligt att
7713: frågan hänskjutes tili utskotts beredning och just tili grund-
7714: lagsutskottets beredning, nämligen den omständighet, att sju·
7715: mannautskottets förslag tili lydelse af § 35 och ännu mer en
7716: af de därtill bifogade reservationerna göra att stadgandet kom-
7717: mer i strid mot L. 0. och grundlagen. Men då hr talmannen
7718: nu har uppmanat tili en begränsning af diskussionen, så att
7719: denna endast skulle beröra frågan om remiss, skall jag tillsvi-
7720: dare icke uttala mig i det antydda syftet.
7721:      Ed. Lagerlöf: Minä pyysin puheenvuoroa ilmoittaakseni sen
7722: käsitykseni, että tämä asia kokonaisuudessaan on semmoinen,
7723: että se voidaan aivan käytännöllisiä näkökohtia seuraten rat-
7724: kaista. Tässä ei ole kysymys mistään lain muutoksesta, aino-
7725: astaan menettelytavasta, jota täällä ruvetaan noudattamaan ja
7726: siitä on tietysti eduskunnalla valta päättää, kun vaan siinä ei
7727: lakia loukata. Se menettelytapa, jota on ehdotettu ed. Paasi-
7728: kiven ja Palmenin vastalauseessa, ei minun ymmärtääkseni
7729: loukkaa voimassa olevaa lakia, ei lain sanoja eikä lain tarkoi-
7730: tusta. Ainoa laissa löytyvä paikka, joka minun käsittääkseni
7731: jossain määrin koskettelee kysymystä siitä, mitä kieltä meillä
7732: yleisissä asioissa saa käyttää, on tietysti oikeudenkäymiskaaren
7733: 24 luvun 3 §. Se pykälä onkin usein mainittu, kun on ollut
7734: kysymys kotimaisten kielten keskinäisestä asemasta. Mutta se
7735: pykälä ei ollenkaan tarkoita eikä alkuaan ole tarkoittanutkaan
7736: useampien kotimaisten kielten keskinäisen suhteen järjestämistä.
7737: Se on ilmeisesti tarkoittanut olla jonkunlaisena osviittana tuo-
7738: marille, mitenkä päätökset ovat tehtävät ja tuomiot Jaarlittavat
7739: ja tahtonut käytännölliseltä kannalta antaa hänelle kiellon tuo-
7740: mioissa ja tuomionperusteluissa käyttämästä ulkomaista kieltä,
7741: etenkin latinaa, jota siihen aikaan, jolloin tämä lainpykälä
7742: tehtiin, käytettiin lainkielen koristuksena. Kun meidän nyt
7743: tulee asiaa punnita, tulee meidän kuitenkin varoa, ettemme,
7744: niin kuin jo sanoin, jätä rikkomatta ainoastaan lakia vaan käy-
7745: tännönkin, ja on siis syytä ottaa selvä mimmoinen käytäntö
7746:               Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.    607
7747: 
7748: 
7749: tässä asiassa oikeastaan on ollut, sillä kun näillä valtiopäivillä
7750: tämän asian järjestämme, niin siinä voidaan tulla kohtuutto-
7751: muuksiin, jos poiketaan siitä käytännöstä, jota voidaan pitää
7752: hyvänä ja vakaantuneena. juuri tuo pysyväinen käytäntö se
7753: sitäpaitsi on se ainoa oikeudellinen kanta, jolle tässä on ase-
7754: tuttava. Se käytäntö, joka tällaisessa asiassa on ollut voimassa,
7755: on aikojen kuluessa vaihdellut. Ruotsin vallan vanhimpina
7756: aikoina täällä Suomessa käräjillä tehtiin luultavasti jonkun verran
7757: selkoa uusista laeista, ja tällä tapaa nämä lait, vaikkakin hyvin
7758: vaillinaisesti, Suomessa promulgeerattiin paikkakunnalliselle
7759: kansankie)elle. Kun myöhemmin ruvettiin julkaisemaan laki-
7760: tekstejä painosta, niin viipyi kyllä jonkun aikaa ennenkuin niitä
7761: ruvettiin suomenkin kielellä painattamaan, mutta ainakin 17:nen
7762: sataluvun lopulla oli tässä toki ehditty niin kauas, että ruotsin-
7763: kielisen lain rinnalla julkaistiin tärkeimmistä laeista myöskin
7764: painettu suomenkielinen laitos, ja menneen vuosisadan enim-
7765: pinä aikoina eli aina 1870-luvulle meneteltiin samalla tavalla,
7766: julkaistiin suomen kielellä ainakin tärkeimmät lait. Sen jälkeen
7767: Dn kaikki lait ja asetukset julkaistu sekä ruotsin- että suomen-
7768: kielellä. Käytännöksi voimme siis nyt konstateerata semmoisen
7769: menettelyn, että tärkeimpiä lakeja kauan on koetettu saattaa
7770: myöskin niitten valtakunnan alamaisten tietoon, jotka muodos-
7771: tivat toiskielisen paikallisen väestön.
7772:       On selvää, että sen verran on otettu huomioon paikallisen
7773: väestön kieli. Mutta minä en ole tavannut Ruotsin vallan
7774: valtiopäivien historiassa minkäänlaisia merkkejä siitä, että Ruot-
7775: sin riikin säädyt koskaan olisivat ottaneet osaa suomenkielisten
7776: tekstien valmistamiseen. Ne toimitti Ruotsin vallan aikana
7777: hallitus. Meillä nyt on kyllä luullakseni jo vuodesta 1863 asti
7778: valtiopäivillä laadittu kaksikieliset tekstit, mutta luulen, että toi-
7779: nen näistä tavallisesti on ollut käännös.
7780:       Mitä sitten tulee kohtuuteen ja oikeuskäsitykseen, niin her-
7781: rojen Paasikiven ja Palmenin ehdotus ei loukkaa oikeutta eikä
7782: kohtuutta. Se ei mitenkään loukkaa oikeutta eikä kohtuutta,
7783: että alkuperäisiä ruotsinkielisiä tekstejä ei valmisteta eduskun-
7784: nassa. Riittää, että ne ylipäänsä valmistetaan. Ne voipi val-
7785: mistaa eduskunnan kanslia, tai voisi ne valmistaa myöskin
7786: hallitus, mutta valmisti ne kuka tahansa, niin voipi vaatia, että
7787:  hallitus pitää huolen siitä, että ruotsinkieliset tekstit ennen jul-
7788: kaistaviksi joutumistaan korjataan kelvollisiksi ja luotettaviksi,
7789:  sillä voi kyllä tapahtua, ettei käännös ole niin hyvä, että siihen
7790: voi luottaa. Mahdollista tosin on, että ruotsalainen laitos tällä
7791:  tavalla voi jonkun verran tulla viipymään, mutta se ymmärtääk-
7792:  seni ei ole niin vaarallista, koska sitä hyvin vähän tarvitaan
7793: 608                   Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
7794: 
7795: 
7796: täällä itse valtiopäivien kestäessä. Niitten prosenttiluku nimit-
7797: täin, jotka täällä eivät ymmärrä suomea, on kovin vähäinen.
7798:     Mistään sorrosta tässä ei voi olla puhetta. Semmoista ei
7799: ollenkaan seuraisi siitä, että me omaksuisimme täällä ehdotetun
7800: menettelyn. Täällä on puhe ainoastaan siitä, miten asia on
7801: mahdollinen järjestää. ja huomioon nyt on otettava, että ruot-
7802: sinkielinen väestö ei tämän kautta joudu käytännöllisesti kärsi-
7803: mään mitään eikä joudu mihinkään huonoon tai nöyryyttävään
7804: asemaan. Se ei joudu sen huonompaan asemaan kuin esim.
7805: tämän maan hallitsija.
7806:     Minä pyydän saada kannattaa herrojen Palmenin ja Paasi-
7807: kiven ehdotusta ja katson aivan tarpeettomaksi, että tämmöinen
7808: yksinkertainen työjärjestys lähetetään perustuslakivaliokuntaan,
7809: johon se ei vähintäkään kuulu.
7810:     Puhemies: Nyt on puhe ainoastaan siitä, onko asia lähe-
7811: tettävä perustusvaliokuntaan vai ei.
7812:       Ed. ~gerlöf:   Pyydän vaan. vastustaa lykkäystä.
7813:     Listo: Minä pyytäisin saada yhtyä hra Palmenin ehdotuk-
7814: seen, että asia nyt ratkaistaisiin. jos me lykkäämme asian
7815: perustuslakivaliokuntaan, niin tämä arvattavasti tulee ottamaan
7816: sen hyvin perinpohjaisesti ja laatimaan meille pitkän oikeus-
7817: historiallisen selvityksen kaksikielisyytemme periaatteista. Sel-
7818: lainen selvitys saattaa kyllä eduskunnalle olla intresanttia lukea,
7819: mutta siihen vallan varmasti menee melkoinen osa eduskun-
7820: nan käyteHävästä valtiopäiväajasta. Tämmöiseen viivyttämiseen
7821: ei meillä minun käsitykseni mukaan kuitenkaan ole aikaa, sillä
7822: odottaessamme perustuslakivaliokunnan selvitystä me emme saa
7823: valiokunnista eduskunnalle minkäänlaisia mietintöjä; emme ni-
7824: mittäin sillä välin ollenkaan tiedä, pitääkö valiokuntien toimittaa
7825: mietinnöt eduskunnalle kaksikielisinä vai onko siinä noudatet-
7826: tava jotakin muuta menettelyä. Asiain täytyy sillä tapaa ehdot-
7827: tomasti joutua seisahdukseen. Minä ehdotan siis, että 35 pykälä
7828: nyt otetaan lopullisesti ratkaistavaksi.
7829:     Ed. Ahmavaara: Minä ensinnäkin valitan sitä tapaa, että
7830: kun eduskunta juuri on päättänyt että asiallista keskustelua ei
7831: saa tapahtua ennenkuin on päätetty, lähetetäänkö asia valio-
7832: kuntaan vai ei, niin ed. Lagerlöf siitä huolimatta pitkässä asi-
7833: allisessa lausunnossa käsittelee itse asiaa. Kun jo tälle edus-
7834: kunnan päätökselle annetaan niin vähän arvoa, niin mitä sitte
7835: muille?
7836:     Mitä sitte tulee itse asiaan, niin ei se ole niinkään yksinkertai-
7837: nen kuin hra Palmen täällä on sanonut. Minä toivoisin, että hrat
7838:                Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.    609
7839: 
7840:   Palmen ja Lagerlöf olisivat lukeneet V. J:n 72 §:n viimeisen
7841: . lauseen. Pykälässä sanotaan: »ne ohjesääntömääräykset, jotka
7842:   katsotaan tarpeelliseksi valtiopäivätöiden sekä eduskunnassa ja
7843:   valiokunnissa noudatettavan järjestyksen määrä*miseen, ovat
7844:   eduskunnan vahvistettava!». Ja sitte seuraa: »Aiköön näihin
7845:   sääntöihin otettako mitään perustuslain taikka muun lain vas-
7846:   taista». Nyt täällä on väitetty, että tässä kohdin työjärjestyk-
7847:   sessä olisi perustuslain vastaista, koska ruotsinkieliset asiakirjat
7848:   ja mietinnöt eivät tulisi alkuperäisinä eikä niillä siis olisi alku-
7849:   peräistä lainvoimaa, niinkuin kaikki nykyään tunnustavat lain
7850:   säätävän. Kun hrojen Paasikiven ja Palmenin vastalauseessa
7851:   vielä sanotaan: »Alköön valiokunnan mietinnön antamista tämän
7852:   (nimittäin ruotsinkielisten tekstien) kautta viivytettäkö», niin on
7853:   siis siinä ruotsalainen mietintö pantu aivan samaan arvoon
7854:   kuin joku vastalause: sillä ei siis olisi mitään lain arvoa tai
7855:   yleensä mitään suurempaa arvoa kuin mikä käännöksellä on.
7856:   Näin on toiselta puolen väitetty, ja minä katson, että kun näin
7857:    tärkeä periaatteellinen erimielisyys on eduskunnassa vallalla,
7858:   niin on juuri tämän väitöksen selvittämiseksi saatava perustus-
7859:   lakivaliokunnalta pätevä lausunto. Perustuslakivaliokunnan ei
7860:   tarvitse, niinkuin täällä on sanottu, kajota koko kielihistoriaan.
7861:   Se antaa vaan yksinkertaisesti lausuntonsa siitä, onko tämä
7862:   ohjesääntö vasten voimassa olevia lakeja, onko se siis vasten
7863:   sitä, mitä V. J:n 72 §:ssä sanotaan.
7864:        Minä e.n tahdo käydä arvostelemaan, onko se kohtuutto-
7865:   muutta vai ei, että toiselle osalle kansaa, joka maassamme asuu,
7866:   annettaisiin vaan käännöksiä, joihin se ei voi luottaa. Jätän
7867:   lausunnon antamisen siksi kunnes päästään asialliseen keskus-
7868:   teluun. Me suomalaiset olemme kyllä tätä katkeruutta saaneet
7869:   kokea. Meille on selitetty, että suomenkieliset lait eivät ole
7870:   katsottavat alkuperäisiksi. Minä en toivoisi tällaista surkeaa
7871:   selitystä annettavaksi toiselle osalle kansaa vaan sen vuoksi,
7872:   että se on vähemmistössä.
7873:     Ed. Schybergson: Jag begärde ordet för att lugna hr Lista
7874:  beträffande hans farhågor att landtdagens arbete skulle stanna
7875:  af i händelse denna paragraf remitteras tili grundlagsutskottet.
7876:  Åtminstone i bankutskottet tänka vi i morgon på eftermidda-
7877:  gen leverera två betänkanden, och jag förmodar, att de också
7878:  komma att af landtdagen behandlas. Jag vet icke att det ligger
7879:  något orätt däri, att en praxis utvecklar sig och den formella
7880:  bestämningen kommer någon tid efteråt. för min del hade
7881:  jag varit beredd att afgöra denna fråga äfven utan remiss tili
7882:  utskott, men jag medgifver, att de olika förslagen så nära
7883:  tangera L. 0., liksom fallet var med 30 §, att grundlagsutskottet
7884: 610                 Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
7885: 
7886: 
7887: borde utreda, huru långt arbetsordningen får gå i detta
7888: afseende för att icke strida mot L 0.
7889:     Ed. Lagerlöf: Herra Ahmavaara on moittinut minua siitä,
7890: että minä olen puhunut asiallisesti ja pääasiasta, vaikka aino-
7891: astaan on kysymys siitä, lähetetäänkö asia valiokuntaan vaiko
7892: ei. Tähän pyydän saada huomauttaa, että lausunnossani pää-
7893: asiallisesti tarkoitin sen toteennäyttämistä, että täällä ei ole
7894: ollenkaan kysymys mistään muusta kuin semmoisista asioista, .
7895: joista eduskunta jo Ruotsin vallan ajoista asti on itse saattanut
7896: päättää, ja nyt on kysymys asiasta, joka aivan hyvästi voi mah-
7897: tua työjärjestykseen. Kun minä tahdoin puhua remissistä, niin
7898: kyllä kai minun täytyi puhua asiasta sen verran, että voisin
7899: näyttää että remissi on aivan tarpeeton. Ed. Ahmavaara on
7900: juhlallisesti dekreteerannut, että tämä sotisi V. J. vastaan. Siinä
7901: aivan varmaan ei ole vähintäkään perää.
7902:    Ed. Paasikivi: Minunkin mielestäni on ed. Ahmavaara syyttä
7903: ruvennut antamaan opetuksia ja nuhteita. Kyllä ne, jotka ovat
7904: ensimäisen vastalauseen kirjoittaneet, ovat lukeneet mitä V.
7905: j:n 72 §:ssä sanotaan, ja minä luulen että muutkin, jotka ovat
7906: ilmoittaneet tulevansa yhtymään tähän vastalauseesen, myös ovat
7907: ottaneet selvän mainitusta lainkohdasta. Ei tässä tulisi ruot-
7908: sinkieli julistetuksi epäviralliseksi Suomessa. Sitä on kyllä
7909: väitetty, mutta sellainen tässä ei ole kysymyksessä. Ei myöskään
7910: ruotsalaisen kansanaineksen oikeus saada lakitekstit sellaisessa
7911: asussa, että se niitä ymmärtää, tule tässä loukatuksi. Mutta
7912: missä kaksi erikielistä tekstiä on olemassa ja ne toisistaan
7913: eroavat, niin jommankumman täytyy siinä olla se, joka lopul-
7914: lisesti ratkaisee. Siitä ei kai ed. Ahmavaara voi mihinkään
7915: päästä. Mutta se on tulkitsemiskysymys, jota ei tässä työjär-
7916: jestyksessä tarvitsekaan ratkaista. Sen saavat ratkaista lain
7917: tulkitsijat ja selittäjät.
7918:     Olisin valmis ryhtymään asiaa heti päättämään. Katson
7919: nimittäin, että tämä asia jo on ollut kyllin kauan esillä, ja edus-
7920: kunnan jäsenillä on ollut tilaisuus sitä harkita. Meidän kallista
7921: aikaamme vaan sen kautta tultaisiin ehkäpä paljonkin kulutta-
7922:  maan, jos asia lykättäisiin perustuslakivaliokuntaan.
7923:     Ed. Palmen: Luulen lukeneeni perustuslakia yhtä paljon
7924: kuin hra Ahmavaara, ehkä vähän enemmänkin, ja luulen tietä-
7925: väni ettei siinä ole yhtään sanaa, joka koskee molempain koti-
7926: maisten kielten asemaa. Mutta sen lisäksi tiedän että ed.
7927: Ahmavaara, joka on ollut puhemiehenä valtiopäivillä, on saanut
7928: nimikirjoituksellaan vahvistaa paljon asiakirjoja, joista hän ei
7929:               Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.    611
7930: 
7931: 
7932: ole voinut ymmärtää yhtään mitään. Ja sen tiedän, että nyt
7933: joutuisi eduskunnassa 120 tai 110 edustajaa samaan surkeaan
7934: tilaan, jos hyväksytään se määräys, että kaikki pitää laatia kah-
7935: della kielellä. Tahdon sen lisäksi - ja luulen etten tällä riko
7936: eduskunnan päätöstä tai herra puhemiehen ehdotusta - ilmoittaa
7937: että on suuri harhaluulo, kun yleensä luullaan että ennen on
7938: suomenkiellinen lakiteksti hyväksytty samoin kuin ruotsinkielinen.
7939: 1860 luvulla ja hyvän osan 1870-lukua säädyt tosin hyväksyivät
7940: molemmankieliset tekstit, mutta jos katsoo suomenkielisiä ase-
7941: tuksia, niin huomaa että ne ovat ihan toisenlaiset kuin säätyjen
7942: hyväksymä teksti. Silloinen senaatin kielenkääntäjä Kaarle
7943: Kustaa Borg oli hyvin mahtava herra: hän teki uudestaan ne
7944: lait, mitkä säädyt olivat hyväksyneet; samalla tavalla kuin ankara
7945: koulun opettaja korjaa huonojen oppilaitten kirjoituksia puna-
7946: sella läkillä, muutti hän lait niin ettei välistä: oflut yhtään riviä,
7947: joka olisi jäänyt entiselleen. Todistuksia semmoisista muute-
7948:  toista pykälistä voin antaa tuhansia, jos tahdotaan. Myöhem-
7949:  min kun katsottiin että oli säätyjen asia antaa laille sen lopul-
7950:  linen muoto, uskoivat säädyt suomenkielisen tekstin viimeis-
7951:  telyn toimitus- ja tarkastusvaliokunnille. Säädyt istuivat neljä
7952:  kuukautta ja toimitus- ja tarkastusvaliokunnat istuivat toisinaan
7953:  kuusi kuukautta jäiestäpäin muuttaen, niin kuin voin todistaa,
7954:  hyväksyttyjen tekstien nimikirjoituksia, rubriikkeja, muuttaen
7955:  yksinäisiä sanoja ja termejä, vieläpä lauserakennusta, mutta
7956:  ruotsalaisessa tekstissä ei muutettu ensinkään mitään. Tämä
7957:  on yksinkertainen tosiasia, jonka voi todistaa jokainen, joka on
7958:  ollut mukana.
7959:       Kun on kysymys siitä, millä tavalla voidaan saada toiskie-
7960:  Iisille käännöstä, niin Iuullaanko että se parhaiten saadaan
7961:  aikaan sillä tavalla, että ne sen tekevät, jotka eivät ruotsinkieltä
7962:  osaa, vai onko parempi että uskotaan tuo työ niille, jotka ruot-
7963:  sinkieltä osaavat? Tämä on asia, joka ei koske perustuslakia,
7964:  eikä ruotsalaisen kansanaineksen oikeuksia; se ei koske yhtään
7965:   mitään muuta kuin tämän kamarin oikeutta järjestää työnsä
7966:   käytännöllisellä tavalla. Ja sen asian me voimme heti ratkaista.
7967:        Minä sen tähden yhä edelleen, huolimatta ed. Ahmavaaran
7968:   nuhteista, arvelen että asia on kyllin selvä nyt keskusteltavaksi
7969:   ja päätettäväksi.
7970: 
7971:     Ed. Listo: Voin onnitella hra Schybergsonia siitä, että
7972: pankkivaliokunta on päässyt selville siitä, millä tavalla se antaa
7973: mietintönsä eduskunnalle. Luulen, että muut valiokunnat eivät
7974: vielä ole päässeet siihen onnelliseen tilaan. Sillä ne epäilemättä
7975: eivät tule ominpäinsä ryhtymään tässä asiassa toimeen, kun
7976: V. J:n 72 § sanoo, että »ne ohjesääntömääräykset, jotka kat-
7977: 612                  Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
7978: 
7979: 
7980: sotaan tarpeellisiksi valtiopäivätöiden sekä eduskunnassa ja
7981: valiokunnissa noudatettavan järjestyksen määräämiseen, ovat
7982: eduskunnan vahvistettava!». Ne eivät ole vielä vahvistetut, ja
7983: sen takia valiokunnat käsitykseni mukaan eivät voi töitään
7984: eduskunnalle esittää, ennenkuin ne saavat niille mainitun tar-
7985: peellisen pohjan.
7986:      Ed. Cederberg: Här har framhållits att, om i ordningsstad-
7987: gan finge ingå en föreskrift i den form, som af hr Palmen och
7988: Paasikivi föreslagits, något brott emot grundlagen härigenom
7989: icke skulle ske. jag, och jag tror mången med mig, har dock
7990: den uppfattning, att det skulle innefatta ett grundlagsbrott.
7991: Om skälen skola vi nu icke tala. På gammaltfennomanskt
7992: håll har man · velat ingå på att tolka skälen hvarför det icke
7993: vore ett grundlagsbrott. jag vill icke nu beröra de skäl,
7994: på grund af hvilka jag anser det vara ett grundlagsbrott.
7995: Oenom att konstatera att jag anser det vara ett grundlagsbrott,
7996: anser jag mig hafva förebragt tillräckliga skäl att hänskjuta
7997: saken tili grundlagsutskottets pröfning. Om frågan gäller, huru-
7998: vida ett grundlagsbrott föreligger eller icke, så synes det mig,
7999: att det. icke bör behöfvas vidare än att ett större eller mindre
8000: antal personer anse ett grundlagsbrott föreligga och för den
8001: skull kräfva utredning, för att saken utan vidare bör hänskjutas
8002: tili grundlagsutskottet.
8003:     Ed. Danielson-Kalmari: Minä arvelen, että viimeinen arvoisa
8004: puhuja laski vähän leikkiä. Sillä ei suinkaan hän täyttä totta
8005: tahtonut mennä väittämään että, jos hän ja jotkut muut hänen
8006: kanssaan suvaitsevai sanoa että heidän mielestänsä asia on
8007: epäselvä tahi että heillä on oma eriävä mielipide, niin, vaikkei-
8008: vät he esitä minkäänlaista syytä, johon heidän käsityksensä
8009: perustuu, eduskunta on velvollinen lykkäämään asian selvittelyä
8010: varten johonkin valiokuntaan.
8011:     Muuten pyydän perutuslakivaliokunnan jäsenenä lausua sen
8012: vakaumuksen, että valiokunta ei pysty antamaan eduskunnalle
8013: parempaa selvitystä esillä olevasta asiasta kuin mikä on saata-
8014: vissa jo sitäkin ilman.
8015:     Ed. Ahmavaara: Hra Palmenilla oli turhia huolia asemastani
8016: talonpoikaissäädyn puhemiehenä. Se ei nyt kuulu tähän asiaan
8017: ollenkaan. Minä toimin silloin niin kuin toimin, senvuoksi,
8018: että laki minut siihen velvoitti, sillä en tahtonut mielivaltaisesti
8019: polkea lakia, vaikka minulle olisi siitä ollut hyötyä. ja tämä
8020: näkökohta se toimintani siellä määräsi.
8021:     Tässä on väitetty niin mahtidontisesti, ettei tässä rikota
8022: lakia ja että tämä asia ei tarvitse mitään selvitystä. Mutta toi-
8023:               Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.        613
8024: 
8025: 
8026: selta puolen ovat ainakin yhtä hyvät lakitieteen auktoriteetit
8027: kuin vasemmalta puolen väittäneet päinvastoin. Näin ollen
8028: me maallikot, jotka emme osaa lakia tulkita, olemme oikeutetut
8029: vaatimaan pätevän lausunnon tässä suhteessa, kun emme ehdot-
8030: tomasti luota ed. Paasikiven y. m. lainselitykseen, sillä hänen
8031: selvityksistänsä lienee yhtä ja toista sanomista. Senvuoksi
8032: minäkin vaadin tätä asiaa perustuslakivaliokuntaan, jonka auk-
8033: toriteettiin luotan.
8034:     Ed. Cederberg: Om jag uttryckte mig så, att landtdagen
8035: vore skyldig att remittera denna sak tili grundlagsutskottet,
8036: så var det ju verkligen olyckligt uttryckt. Någonting sådant
8037: har jag icke menat, utan jag tror, att jag sade, att landtdagen
8038: hade fullt skäl att remittera det tili grundlagsutskottet, då ett
8039: större antal medlemmar angående grundprincipen hafva olika
8040: uppfattning. Jag tror att jag yttrade mig så. Månne det icke
8041: var hr Danielson-Kaimari som hörde miste? Jag har emellertid
8042: velat rätta mitt misstag, om jag gaf skäl tili oriktig uppfattning.
8043:     Ed. Nevanlinna: Minä puolestani pyydän myöskin saada
8044: vastustaa tämän asian lykkäämistä perustuslakivaliokuntaan.
8045: Täällä on kyllä esitetty sellainen mielipide että nyt olisi kysy-
8046: mys päätöksen tekemisestä eduskunnan puolelta, joka sotii
8047: perustuslakia vastaan, mutta ainakaan minä en ole kuullut syitä
8048: esitettävän, joihin tällainen mielipide nojaa. Siihen sijaan on
8049: täällä lausuttu käsitys että täällä ei ole puhetta minkään pää-
8050: töksen teosta, joka edes liikuttaisi perustuslakia, ja tämän käsi-
8051: tyksen tueksi on myöskin tuotu esiin syitä, joita minä puo-
8052: lestani pidän tyydyttävinä. Näihin syihin pyytäisin osaltani
8053: vielä saada lisätä yhden, nim. sen, että, jos tässä olisi kysymys
8054: sellaisen päätöksen teosta, että minkäänlaisia ruotsinkielisiä
8055: asiakirjoja täällä eduskunnassa ei ollenkaan tehtäkö, että siis
8056: täältä älköön lähtekö mitään ruotsalaista lakitekstiä asiasta, jonka
8057: eduskunta on hyväksynyt, niin minä voisin käsittää väitteen,
8058: että tässä on kysymys asiasta, josta ei voi olla selvillä, onko
8059: eduskunnan oik~us tehdä tällaista päätöstä, ja josta siis voisi
8060: vaatia että se on lykättävä asianomaisen valiokunnan selvitettä-
8061: väksi, vaikka omasta puolestani en suinkaan tahdo väittää, että
8062: ilman muuta katsoisin sellaisenkaan päätöksen olevan perus-
8063: tuslain kanssa minkäänlaisessa ristiriidassa.
8064:      Nyt sitävastoin ei ole ollenkaan kysymys siitä, että ruot-
8065: sinkieli olisi kokonaan syrjäytettävä, vaan täällä on kysymys
8066: yksistään siitä, m i II ä ta v a II a ruotsinkielinen teksti on laadit-
8067: tava. Ei ole kysymys siitä, mikä voima sille on annettava,
8068: mikä voima sillä tulee olemaan, vaan on yksistään kysymys
8069:                                                                  39
8070: 614                istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
8071: 
8072: 
8073: sen laatimistavasta. Ja se lienee toki kaiken nimessä asia,
8074: joka ei ole missään perustuslaissa säädetty, iotenka edus-
8075: kunnan itsensä täytyy voida päättää siitä. Sen täytyy se
8076: joka tapauksessa päättää; siitä ei mihinkään päästä.
8077:       Mikä voima ruotsalaisella tekstillä tulee olemaan, se-
8078: hän on, niinkuin ed. Paasikivi on huomauttanut, kokonaan
8079: toinen kysymys.      Lieneehän toki ainakin tässä eduskun-
8080: nassa tunnettua että tässä maassa on lain voima jo kauvan
8081: aikaa ollut suomenkielisilläkin lakiteksteillä, vaikka ne kaikki
8082: ovat syntyneet ainoastaan siten, että ne ovat laaditut kään-
8083: nöksiksi ruotsalaisista kappaleista.      Näin ollen en katso
8084: tässä asiassa olevan perustuslakivaliokunnalla minkään-
8085: laista tehtävää, en ymmärrä, mitä sen pitäisi selvittää. Kat-
8086: son siis lähetteen sinne tarpeettomaksi.
8087:       Ed. Tainio: Perustuslakivaliokuntaan lähettämistä vaa-
8088: tivain, etupäässä ed. Schybergsonin ja Ahmavaaran lausun-
8089: not ovat vakuuttaneet minua asian valiokuntaan lähettämi-
8090: sen tarpeettomuudesta ja siitä, että asia voidaan ratkaista
8091: jo täällä.
8092:       Ed. Estlander: Då nu allt flere talare hafva yrkat
8093: på, att de skäl skulle anföras, på hvilka man ansett, att
8094: frågan om lydelsen af 35 § i denna ordningsstadga berör
8095: grundlag och af denna anledning bör underkastas utlåtande
8096: af grundlagsutskottet, så är det väl slutligen naturligt, att
8097: sådana skäl framföras. J ag ber då att för min del få anföra
8098: följande. Uti vår landtdagsordning är fastställdt, att hvar
8099: och en, under de förutsättningar L. 0. i öfrigt angifver, kan
8100: väljas till landtdagsman, oberoende af om han är svenska
8101: eller finskatalande. Ett landtdagsmannamandat, vare sig
8102: det tillfaller en finsktalande eller svensktalande person, är
8103: emellertid af samma innebörd. Den, som bifvit vald tili
8104: landtdagsman, är iämväl skyldig att fullgöra detta sitt upp-
8105: drag. Häraf fölier då också en skyldighet för hvar och en
8106: af landtdagsmännen att taga del uti afgörandet af alla de
8107: ärenden, som af landtdagen handläggas. Men då sålunda
8108: inom landtdagen kunna finnas och finnas personer, talande
8109: landets båda språk, så fölier däraf, att den beredning, som
8110: ärende i landtdagen skall undergå, bör vara sådan, att alla
8111: landtdagsmän kunna af densamma betjäna sig. Häraf fölier
8112: då också, att denna beredning bör ske på sarnma sätt på
8113: landets båda språk. Detta är en omständighet, som allare-
8114: dan har af landtdagen erkänts, då landtdagen beslutit, att
8115: talmannens meddelanden skola ske på båda språken, ty äf-
8116:             Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. Iakitekst.   615
8117: 
8118: 
8119: ven detta är en förutsättning för att landtdagsmännen skola
8120: kunna följa med förhandlingarna och förbereda sig för be-
8121: sluten. 1 lika måtto meddelas också regeringens propositio-
8122: ner officiellt på båda språken. Och detta är så mycket na-
8123: turligare, som båda språken allt härtills varit och ännu äro
8124: officiella språk och detta jämväl uti ständernas förhandlin-
8125: gar. Uti L. 0 :s 50 § ingår därjämte ett stadgande, som har
8126: den af mig antydda innebörden, då däri stadgas att ,vid
8127: landtdagens förhandlingar användes finska eller svenska
8128: språket". Detta innebär ingaluoda enbart ett tillstånd för
8129: enskilda landtdagsmän att använda sitt modersmål. utan är
8130: ·ett grundlagsstadgande därom att landtdagsförhandlingarna
8131: äro tvåspråkiga. Men i landtdagsförhandlingarna ingår
8132: också som en intregrerande del den förberedelse, som före-
8133: går besluten uti landtdagen. Och om landtdagsförhandlin-
8134: garna skola ske på hvardera språken, såsom detta är .före-
8135: skrifvet i sagda lagrum, så kräfves också, att de betänkan-
8136: den. som ligga tili grund för förhandlingarna, skola vara på
8137:  bägge dessa språk afgifna, och detta på sådant sätt, att
8138:  hvarje landtdagsman, vare sig han betiänar sig af det ena
8139:  eller andra språket, kan förlit~ sig på dessa betänkanden
8140: såsom grund för diskussion och beslut.
8141:         Den utredning jag här har gifvit af L. 0 :s anda, inne-
8142: börd och tydliga stadgande är sålunda den, att betänkan-
8143:  dena böra på båda landets språk af utskotten afgifvas så-
8144:  lunda att utskotten svara för bådadera dessa betänkanden
8145:  såsom för original och att både den svenska och den finska
8146:  texten af utskottens betänkanden skola på likartadt sätt
8147:  1äggas till grund för förhandlingarna inom landtdagen. Ty
8148:  ,om ett stadgande, sådant som här är föreslaget, d. v. s. att
8149:  endast den finska texten skulle läggas tili grund för behand-
8150:  lingen vid plena, blefve antaget, så kunde däraf härledas,
8151:   att besluten finge basera sig på denna text enbart. Och
8152:  man kunde följaktligen, så mycket mera som ett uttryck
8153:   uti hrr Paasikivis och Palmens reservation härtill gifver an-
8154:   ledning, tänka sig, att ett ärende kunde få afgöras. om ock
8155:   den svenska texten ännu icke förelåge färdig. Det säges
8156:  nämligen här, att afgörandet af betänkanden icke må för-
8157:   dröjas af den öfversättning man ju dock vill vara med om
8158:   att åstadkomma.
8159:         Jag vill icke ytterligare förlänga diskussionen, då jag
8160:   hoppas, att landtdagen icke skall vägra remiss tili grund-
8161:   lagsutskottet, där behandlingen kan göras fullständig och
8162:   utredningen mer öfvertygande än den jag nu i korthet velat
8163:   förebringa. Jag vill endast framhålla, att jag härmed an-
8164: 616                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
8165: 
8166: 
8167: ser mig hafva angifvit de brister och den oförenlighet med
8168: L. 0., som isynnerhet den af mig antydda reservationen in-
8169: nehåller. Hvad beträffar själfva utskottsbetänkandet och
8170: förslaget till lydelse af 35 §, så kan ju medgifvas, att texten
8171: där är så affattad, att den kringgår dessa svårigheter. Men
8172: den är dock enligt min tanke sådan, att också dess affatt-
8173: ning snarare föranleder en tolkning i samma riktning, som
8174: tydligen framgår ur bemälda reservation. Vill man sålunda
8175: i denna sak icke lämna rum för framtida tvister, som på ett
8176: betänkligt sätt skulle störa samarbetet inom landtdagen~
8177: föreställer jag mig att det lyckligaste sättet vore att en fullt
8178: sakkunnig och ingående beredning skulle egnas denna sak.
8179: Jag skulle också anse att, då en dylik utredning så bestämdt
8180: påyrkas af talrika medlemmar af landtdagen, det vore orik-
8181: tigt om densamma skulle afböjas.
8182:        Ed. Paasikivi: Minulla oli aikomus lausua muutamia
8183: sanoja sen johdosta, mitä herra Estlander on täällä esiin
8184: tuonut, jolla hän on koettanut näyttää, että hra Palmenin ja
8185: minun ehdotukseni sisältää jotakin perustuslain vastaista.
8186: Pyydän kuitenkin kysyä, sallitaanko tässä keskustelussa
8187: siihen kajota.
8188:       Puhemies: Sikäli kuin se voi vaikuttaa asian lykkää-
8189: miseen valiokuntaan, se on sallittu.
8190:       Ed. Paasikivi: Se vaikuttaa tietysti sikäli, että ne
8191: edustajat, jotka ovat asiasta epäselvillä, tahtovat kaiketi
8192: päästä selvyyteen siitä, onko tämä asia epäselvä vai eikö.
8193:       Ensiksi täytyy minun lausua, että olin odottanut hra
8194: Estlanderilta aivan toisenlaisia ja paljon pätevämpiä syitä.
8195: Mutta ihmeekseni kuulin, että hän on turvautunut nähdäk-
8196: seni toisen asteen perusteisiin.
8197:       Ensimäinen hänen syitänsä oli se, että, koska valtio-
8198: päiväjärjestyksen mukaan ei ole pantu ehdoksi jomman-
8199: kumman kielen taitoa, jotta joku henkilö voitaisiin valita
8200: edustajaksi, niin siitä seuraa, että niin hyvin ruotsinkielisiä
8201: kuin suomenkielisiä edustajia tänne voidaan valita, ja täällä
8202: niitä nytkin on, ja että muka tästä johtuu, että olot pitää
8203: niin järjestää, että, kuten hän sanoi myöskin ruotsinkieliset
8204: edustajat voivat saada tietoa (,taga del") niistä asioista,
8205: joita täällä käsitellään. Minun nähdäkseni meidänkin ehdo-
8206: tuksemme mukaan on asiat siten järjestetty. Sen vuoksi-
8207: han meidän ehdotuksessamme sanotaan, että jok'ikisestä
8208: asiakirjasta, mikä valtiopäivillä valmistetaan, on laadittava
8209: ruotsinkielinen laitos· - minä en kutsu sitä edes käännök-
8210: seksi - ja siitä on jokaisella suomea taitamattomalla edus-
8211:              Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   617
8212: 
8213: 
8214: tajalla tilaisuus saada tietoa asioista, jotka ovat keskuste-
8215: lun ja päätöksen alaisina, ja sillä tavalla hän ei ole miten-
8216: kään estetty ottamasta osaa eduskunnan keskusteluihin.
8217:        Hra Estlander lausui toiseksi, että hallituksen esityk-
8218: set annetaan tänne kaksikielisinä, suomen ja ruotsinkielisinä,
8219: ja että sen vuoksi molemmat kielet ovat viralliset. niinkuin
8220: hän sanoi. Aivan oikein, hallituksen esitykset annetaan
8221: kahdella kielellä. Tämä on säädetty viimeisessä kieliase-
8222: tuksessa, joka on kuitenkin hallinnollinen asetus, eikä tie-
8223: tystikään voi mitään ehdottomia velvollisuuksia eduskun-
8224: nalle säätää. - Mutta, niinkuin jo äsken lausuin, ei tässä ole
8225: kysymys siitä, että ruotsinkieli nyt julistettaisiin epäviralli-
8226: seksi tässä maassa, vaan kyllä ruotsin kieli tulisi tämänkin
8227: jälkeen olemaan virallinen kieli. Siitä ei tässä ole ollen-
8228: kaan kysymys. Siitä jo äsken mainitsinkin. Voisihan vielä
8229: puhua siitä paljon pitemmälti, mutta jääköön tällä kertaa.
8230:       Kolmanneksi hra Estlander viittasi V. J :n 50 § :ään,
8231: jossa sanotaan, että asiain käsittelyissä valtiopäivillä käy-
8232: tettäköön suomen tai ruotsinkieltä, ja hän veti siitä sen joh-
8233: topäätöksen, että muka tämän vuoksi valtiopäivillä asiain
8234: käsittely olisi oleva kaksikielinen.     Kaksikielinen se tulisi
8235: täällä olemaan meidänkin ehdotuksemme mukaan.            Mutta
8236: jos tahdotaan tarkemmin nojautua juuri V. J :n 50 § :ään, niin
8237: silloin siitä voidaan tehdä aivan toisia johtopäätöksiä. Siinä
8238: nim. sanotaan, että eduskunnassa käytettäköön suomen-
8239: taikka ruotsinkieltä, siinä ei sanota että pitää käyttää suo-
8240: men ja ruotsinkieltä, ja tästä voisi päinvastoin johtaa edus-
8241: kunnalle oikeuden järjestää kieliolonsa, niinkuin se par-
8242: lmaksi katsoo.
8243:        Lopuksi hra .Estlander - se oli hänen viimeinen argu-
8244: menttinsa - viittasi siihen, että hra Palmenin ja minun eh-
8245: dotukseni mukaan valiokunnan mietinnön antamista ei ruot-
8246: sinkielisen laitoksen valmistamisen kautta saisi viivyttää,
8247: ja hän katsoi, että asia siis voisi tulla käsittelyn alaiseksi
8248: ilman että mietinnön ruotsinkielistä laitosta olisi olemassa.
8249:        Pyytäisin tämän johdosta ensin huomauttaa, että
8250: olemme ehdoin tahdoin käyttäneet lausetta: ,Älköön m i e-
8251: t innön ant a mis t a            tämän kautta viivytettäkö",
8252: mutta emme ole käyttäneet sanoja: ,älköön asian päättä-
8253: mistä tämän ruotsinkielisen laitoksen antamisen kautta vii-
8254: vytettäkö". Jotenkin varmaa on, että etenkin valtiopäivien
8255: viimeisinä aikoina tulee olemaan hyvin suuri kiire, jos tah-
8256: dotaan oikeita asioita täällä eduskunnassa saada käsitel-
8257: lyiksi. Nyt ei ole vielä päästy oikeisiin asioihin käsiksi, ja
8258: se menettelytapa, joka on säädetty V. J :ssä, siinä kun mää-
8259: 618                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
8260: 
8261: 
8262: rätään kolme lukemista eduskunnassa, jonka ohessa asiOI-
8263: den valmistelu suuressa valiokunnassa on suoritettavas on
8264: niin monimutkainen, että luulen jokaisen suuremman laki-
8265: kysymyksen vaativan ainakin puolitoista viikkoa siitä kun
8266: se on valiokunnasta lähtenyt, ennenkuin se suurimmalla kii-
8267: reelläkään voidaan saada eduskunnassa lopullisesti rat-
8268: kaistuksi. Sen vuoksi nähdäkseni pitäisi valiokunnan voida
8269: lähettää mietintönsä eduskuntaan, vaikka ruotsinkielinen
8270: laitos ei vielä olisikaan aivan valmis. Ruotsinkielinen lai-
8271: tos voipi tulla jälkeenpäin, ennen kuin asia eduskunnassa
8272: päätetään. Mutta asiat voitaisiin täällä esittää ja panna
8273: pöydälle, varsinkin koska mietintö voidaan vaatia kaksi
8274: kertaa pöydälle. Siten voitaisiin saada asian käsittely al-
8275: kuun. Ruotsinkieliset edustajat ovat jo sitä ennenkin, kuin
8276: ruotsinkielinen laitos on valmistunut, tilaisuudessa otta-
8277: maan selvää mietinnöistä, sillä kansliassa kaiketi siihen on
8278: tilaisuus, ja jollei ole, niin on valmistettava tilaisuus sii_hen
8279: avustuksen saamiseen niille edustajille, jotka sitä haluavat.
8280: Joka tapauksessa saattaa siitä, että ruotsinkielinen laitos
8281: voi tulla päivä tai pari sen jälkeen, kuin mietintö on val-
8282: mistunut, riippua voidaanko jotakin suurta lakikysymystä
8283: käsitellä loppuun vai ei.
8284:        Muita perusteita minun nähdäkseni hra :Estlander ei
8285: tuonut esille.
8286:        Minulla olisi lisäksi erittäinkin hra Tainion äskeisen
8287: puheen johdosta lausuttava itse asiasta yhtä ja toista, mutta
8288: sen esiintyminen ei kuulune tähän yhteyteen.
8289:       :Ed. af Ursin: Kun minä viimein pyysin puheenvuoroa,
8290: niin en lausunut mitään itse asiassa:      Minä pyydän nyt
8291: saada perustella tarkemmin, minkä takia olen ehdottanut
8292: tämän asian lykkäämistä valiokuntaan. 72 § :ssä V. J. sa-
8293: notaan: ,Älköön näihin sääntöihin otettako mitään perus-
8294: tuslain tai muun lain vastaista." Viimeisessä tosiaan hal-
8295: linnollista tietä tulleessa asetuksessa vuodelta 1906, joka
8296: on tunnettu, asetetaan niinkuin täällä on yleisesti luullakseni
8297: myönnetty molemmat kielet tasa-arvoisiksi virallisessa suh-
8298: teessa. Minä olen sitä mieltä, että eduskunnan työjärjes-
8299: tys ei voi muuttaa hallinnollisia asetuksia. :Että nämä mo-
8300: lemmat kielet ovat tasa-arvoisiksi käsitetyt myöskin sää-
8301: tyjen suuressa petitsioonissa n :o 1 vuodelta 1904, käy sel-
8302: ville seuraavista sanoista: Koska jokikinen Valtiosäätyjen
8303: hyväksymä laki, jonka Hallitsija vahvistaa, on julkaistava
8304: sananmukaisesti yhtäpitävänä Valtiosäätyjen hyväksymän
8305: lakitekstin kanssa, saavat valtiopäivillä tarkastetut suomen
8306:              Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   619
8307: 
8308: 
8309: ja ruotsinkieliset lakitekstit vahvistuksen kautta alkutekstin
8310: voiman. Tämä on syy, minkä takia lopullisesti olen yhtynyt
8311: siihen säännökseen, jonka 35 § sisältää ja joka ratkaistiin
8312: 7-miehisessä valiokunnassa onnellisesti tahi onnettomasti,
8313: kuinka tahdotaan - juuri minun äänelläni.
8314:       Mutta minä myönnän, että tässä voi olla sittenkin joku
8315: puute, ehkä kaksikin, johonka jo on viitattu. 7-miehisessä
8316: valiokunnassa minä huomautin siitä, että pitäisi olla jon-
8317: kunlainen ratkaisutapa, mitenkä meneteltäisiin silloin, kun
8318: tulkitaan suomalaista ja ruotsalaista tekstiä eri tavalla. Minä
8319: sen takia katson, että olisi tarpeen lisäys, joka voisi kuu-
8320: lua: ,Erimielisyyden sattuessa lain tulkitsemisessa molem-
8321: pien tekstin perusteella ratkaisee suomenkielisen laitoksen
8322: sanamuoto". Voi siellä olla toinenkin puutteellisuus, joka
8323: i ole korjattu hra Paasikiven ja Palmenin sanamuodolla,
8324: vaikka se on otettu vanhoista säädöksistä, nimittäin: ,Äl-
8325: köön valiokunnan mietinnön antamista tämän kautta viivy-
8326: tettäkö." Siinä ei ole selvään sanottu, että ei saa ottaa
8327: esille asiaa ratkaistavaksi ennenkuin ruotsalainen teksti
8328: myöskin on olemassa~ Ja sen takia minä tein myöskin va-
8329: liokunnassa sen ehdotuksen, että on se laitos toimitettava,
8330: ennenkuin asia eduskunnassa lopullisesti esitetään.        Minä
8331: luulen, että käytännöllisesti asia on ratkaistu eli päätös on
8332: tehty niin sanoakseni voimasuhteitten mukaan, ja se pää-
8333: tös lienee jokaiselle jo selvä, mutta minä katson, että koska
8334: minä olen tällä tapaa 7-miehisessä valiokunnassa esittänyt
8335: mielipiteeni ja myöskin ehdottanut asian lykkäämistä valio-
8336: kuntaan, minun olisi perusteltava kantani.
8337:          Ed. Setälä: Kun melkoinen määrä eduskunnan jäse-
8338: . niä pyytää saada asiaa lykätyksi valiokuntaan lisäselvi-
8339:   tyksen saamista varten, tuntuisi minusta erittäin epävapaa-
8340:   mieliseltä, jos eduskunta sen kieltäisi.     Minusta erittäin
8341:   edustaja af Ursinin viimeinen lausunto on omiansa osoit-
8342:   tamaan, että tässä jonkinmoista yhtenäistä selvittelyä tar-
8343:   vitaan. Minusta on hiukan epälojaalista eduskuntaa koh-
8344:   taan se, että koetetaan keskustelussa, jonka pitäisi koskea
8345:   ainoastaan remissiä, kuitenkin saada asiallista keskustelua
8346:   vireille sillä varjolla, että muka keskustellaan vain remis-
8347:   sin tarpeellisuudesta.
8348:        Ed. Hänninen (Valpas):    Täällä tehtyjen ehdotusten
8349: mukaan voisi olla mahdollista, että valiokuntien ehdotukset
8350: tulisivat esille ja eduskunnan jäsenten tietoon molemmilla
8351: kielillä. Jos nyt on eduskunnan jäsenissä henkilöitä, jo_tka
8352: 620                  Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
8353: 
8354: 
8355: eivät ymmarra muuta kuin pelkkää suomea, niin on kai
8356: luonnollista, että he pitävät sinä useinmainittuna ,pohjana"
8357: suomenkielistä tekstiä; mutta sellaiset jäsenet, jotka eivät
8358: ymmärrä suomea, ne luonnollisesti pitävät niin sanottuna
8359: ,pohjana" ruotsinkielistä tekstiä. Kyllä kai se käytännössä
8360: tulee järjestymään sillä tavalla. Nyt täällä kuitenkin suo-
8361: mettarelaisten ja edustaja Tainion ehdotuksen mukaan tah-
8362: dottaisiin kieltää, että ruotsalaisilla saisi olla käsittelyn ,poh-
8363: jaa". Sillä kun ne elvät ymmärrä suomenkieltä, niin mikä
8364: pohja niillä silloin olisi asian käsittelyksi?        Perustuslain,
8365: V. J :n 50 § kuitenkin määrää, että asiain käsittelyissä val-
8366: tiopäivillä käytettäköön suomen taikka ruotsin kieltä. Siis
8367: heillä täytyy olla oikeus pitää ruotsinkielistä tekstiä kes-
8368: kustelunsa perusteena, ainakin toistaiseksi. Jos tätä oi-
8369: keutta tahdottaisiin heiltä riistää, niin minun mielestäni teh-
8370: täisiin silloin perustuslain rikos. Jos tahdottaisiin ottaa se
8371: heiltä pois, tulisi sen pois-oton tapahtua siinä järjestyksessä
8372: kuin perustuslakia yleensä muutetaan, ja ehkä silloin olisi
8373: myös muutettava vaalikelpoisuutta sillä tavalla, että sellai-
8374: nen henkilö, joka ei ymmärrä suomea, ei saisi olla edus-
8375: tajana. Sillä olishan hyvin vaikea perustuslain mukaan lä-
8376: hettää edustajaksi henkilö, joka ei saisi eduskunnassa kie-
8377: lellistä pohjaa asian käsittelylle.
8378:        Näistä ehdotuksista olisi minun mielestäni perustus-
8379: lainmukainen 7-miehisen valiokunnan alkuperäinen ehdotus
8380: sellaisenaan. Mutta koska on väkisin tahdottu muuttaa sitä
8381: tavalla, joka minun mielestäni rikkoo perustuslakia, kanna-
8382: tan sen lähettämistä valiokuntaan. (Hyvä!).
8383:        Ed. Danielson-l(almari: Herra Valppaan perustelu on
8384: täydellisesti sama, jolle ruotsalaisuus meidän maassa on ra- ·
8385: kentunut. Jos asetutaan sille kannalle, niin on jokainen
8386: ruotsinkieltä täällä yksinänsä ymmärtävä kansanedustaja
8387: oikeutettu vaatimaan, että joka ainoa suomenkielinen sana,
8388: joka täällä lausutaan, käännetään ruotsiksi, sillä vasta silloin
8389: hänellä on täysi selvyys kaikesta siitä, mitä eduskunnassa
8390: tapahtuu. Mutta eduskunta on jo asettunut toiselle paljoa
8391: käytännöllisemmälle kannalle; se on ottanut huomioon sen
8392: tosiasian, että suuren suuri enemmistö Suomen kansaa on
8393: yksinänsä suomenkielinen ja että tämän kansan ruotsinkie-
8394: liselle ainekselle sentähden ei voida valmistaa aivan samaa
8395: asemaa, kuin on kansan suurella enemmistöllä valtiollisessa
8396: elämässä.
8397:        On tässä luullakseni yksi seikka vielä huomioon otet-
8398: tava, nimittäin se, että niistä, jotka tässä eduskunnassa käyt-
8399:              Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   621
8400: 
8401: 
8402: tävät ruotsinkieltä, niistä suuren suuri enemmistö Suomen
8403: kansan kustannuksella on saanut taidon ymmärtää myöskin
8404: suomenkieltä ja näistä taas suuren suuri enemmistö on vel-
8405: vollinen osaamaan, käyttämäänkin suomenkieltä. Mikäli tie-
8406: detään, niin ainoastaan yksi prosentti eduskunnan nykyisistä
8407: jäsenistä ei ymmärrä suomea ja näin ollen kohtuuskin sallii
8408: sen, että kieliolot eduskunnassa järjestetään ehdotuksen mu-
8409: kaan. Näin ollen minä en voi myöntää, että ne ehdotukset,
8410: jotka täällä on tehty, koskisivat millään tavalla perustuslakia
8411: eikä siis minkäänlainen lähete perustuslakivaliokuntaan ole
8412: tarpeellinen.
8413:       :Edustaja af Ursin perusteli tätä lähettämistä muun
8414: muassa sillä että hallitus on hallinnollisella asetuksella aset-
8415: ianut suomen ja ruotsinkielet virallisissa toimissa s. o. vi-
8416: rastoissa toisellaiseen asemaan kuin mihin ne kielet joutui-
8417: sivat eduskunnassa herrojen Paasikiven ja Palmenin ehdo-
8418: iuksen mukaan ja hän sanoi, että eduskunta ei ole oikeu-
8419: tettu muuttamaan hallinnollisia asetuksia. Minä onnittelen
8420: hallitusta että se meidän kansanvaltaisimman puolueryh-
8421: män edustajista on saanut liittolaisen, joka kieltää eduskun-
8422: taa omassa keskuudessaan iärjestämästä sisällisiä oloja
8423: muulla tavoin kuin niiden sääntöjen mukaan, joita hallitus
8424: hallinnollisella alalla noudattaa.
8425:       :Ed. Tainio: Minä en myöskään voi myöntää mille-
8426: kään hallinnolliselle asetukselle oikeutta rajoittaa eduskun-
8427: nan omaa päätösvaltaa sen käytännöllistä työtä koskevissa
8428: asioissa. Siinä suhteessa minä pidän edustaja af Ursinin
8429: huomautuksen tarpeettomana.
8430:       :Edustaja Valppaalle minä huomautan että ainoastaan
8431: ruotsia taitavilla on tilaisuus seurata keskusteluja sen ruot-
8432: sinkielisen valiokunnan mietinnön perusteella, joka heille
8433: on jaettu. Jos joku ruotsalainen huomauttaa jostakin asiasta
8434: sen mukaan, niin heiltä sitä oikeutta ei kukaan ole aikonut-
8435: kaan kieltää. Mutta jos joku huomauttaa siellä eroavai-
8436: suutta tekstien suhteen, kuten täällä hiljattain tapahtui, että
8437: ruotsalainen teksti ei ole samanlainen kuin suomalainen ja
8438: herrat alkavat keskenään kiistellä, pitäisikö siellä käyttää
8439: sanaa ,bör" tai ,skall", niin silloin me ruotsinkieltä taita-
8440: mattomat emme voi siitä mitään sanoa ja silloin meidän täy-
8441: tyy hyväksyä vaan suomenkielinen teksti. Tuloksena saat-
8442: taa olla, jos määrätään myös ruotsinkielinen teksti, että
8443: eduskunta tekee ristiriitaisia päätöksiä, riippuen siitä, millä
8444: kielellä päätös on tehty. Siis olisi parasta, että täällä hy-
8445: väksytään ainoastaan suomenkielinen teksti ja sen mukaan
8446: 622                 Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
8447: 
8448: 
8449: on ruotsalainen_ teksti oikaistava, jos siinä eroavaisuutta on
8450: ollut.
8451:        Jos taas joku ruotsalainen esittää muutoksia sellaisissa
8452: kohdissa, joissa eroavaisuutta ei suomalaisen tekstin kanssa
8453: ole, silloinhan meillä on tulkki, joka huomauttaa meille~
8454: millä tavalla suomenkielinen teksti tämän sanamuutoksen
8455: jälkeen muodostuisi ja silloin me kyllä voimme päättää siitä
8456: asiallisesta muutos-ehdotuksesta, jonka ainoastaan ruotsia
8457: puhuvat ovat täällä esittäneet.
8458:        Muuten se jokaisen kielen loukkaamattomuusperiaate.-
8459: jota täällä jotkut ovat edustaneet, saattaisi johtaa meitä pal-
8460: joa vakavampaan kielikiistaan kuin tämä on. Saattaa olla
8461: että eduskuntaan valitaan joku henkilö, joka ei osaa suo-
8462: mea, vaan venättä. Pitäisiköhän meidän silloin menetellä
8463: niin että tämä vaan venättä taitava voisi seurata asiain kä-
8464: sittelyä omalla äidinkielellään, venäjällä.
8465:        Se arkuus, jota mielestäni Valppaan lausunto osoittaa,
8466: kun hän pelkää sosiaalidemokraatisen ryhmän tulevan tässä
8467: suomettarelaisen puolueen kanssa yhteistoimintaan, on mi-
8468: nun mielestäni aiheeton. Minä olen jo aikaisemmin huo-
8469: mauttanut, että me emme voi hyväksyä sitä vastalausetta,
8470: mikä täällä on tehty ja esitetty työjärjestyksessä, kun se on
8471: loukkaavaan muotoon puettu. Sen vastalauseen sanamuo-
8472: dossa piilee kyllä jonkinlainen ruotsinkielen sortoyritys,,
8473: yritys leimata suomenkieltä eduskunnan työjärjestyksen
8474: kautta enemmän viralliseksi kuin sosiaalidemokraattien puo-
8475: lelta esitetty muutosehdotus sisältää ja sitä paitsi, vaikkapa
8476: olisi sekin vaara, että ruotsalainen natsionalismi käyttäisi hy-
8477: väkseen tätä sosiaalidemokraattien käytännöllisyyttä Ieimaa-
8478: malla sen meidän menettelymme myöskin chauvinismiksi.
8479: kansallisuusintoiluksi, niin siitä huolimatta meillä ei ole oi-
8480: keutta muita näkökohtia, puolueagitatsioonia, silmällä pitäen
8481: luopua mahdollisimman suuresta eduskunnan työkykyisyy-
8482: destä. Me emme saa sitä vähentää. Minä luulen että me.
8483: tämän kannan edustajat, olemme sittekin enemmän tulevai-
8484: suuden kannalla tässä kielikysymyksessä ja se ruotsalaisen
8485: kansanpuolueen ehkä synnyttämä agitatsiooni kuolee omaan
8486: mahdottomuuteensa. Edustaja Valpaskin myönsi, että nä-
8487: mä olot järjestyvät käytännön pohjalla oikein, mutta äl-
8488: käämme siis laatiko työjärjestystä, joka ei tule olemaan so-
8489: pusoinnussa käytännön kanssa.
8490:        Koska tästä perustuslakivaliokuntaan lähettämisestä
8491: on tullut ihan kuin kysymys jo tämän asian lopullisesta rat-
8492: kaisusta, niin minä uudistan vielä että tohtori af Ursinkin
8493:             Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   623
8494: 
8495: 
8496: kuuluu niihin, joidenka lausunnot ovat vakuuttaneet minua
8497: tämän valiokuntaan lähettämisen tarpeettomuudesta.
8498: 
8499:       Ed. Castren: Kuten edustaja af Ursin aivan oikein on
8500: täällä huomauttanut sisältää V. J :n 72 § sen, että eduskun-
8501: nan .,sääntöihin älköön otettako mitään perustuslain tai
8502: muun lain vastaista". Kuten tänäpäivänä täällä tapahtunut
8503: keskustelu ohjesääntöjen 35 § :stä antaa varteen, on täällä
8504: ilmestynyt eri mielipiteitä siitä, sotiiko suomettarelaisten
8505: edustajain vastalauseessa esiintyvä ehdotus perustuslakia
8506: ja sen henkeä vastaan vaiko ei. Syitä on tuotu esiin puolin
8507: ja toisin. Kun eduskunnassa kerran näin eriäviä mielipi-
8508: teitä ilmaantuu, niin pitäisihän jokaiselle tämän eduskunnan
8509: jäsenelle olla selvä, että asiain näin ollen oikeus ja kohtuus
8510: vaatii, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan lausun-
8511: non antamista varten. Jos, huolimatta siitä että aivan eriäviä
8512: mielipiteitä on eduskunnassa ilmaantunut vastalauseen lailli-
8513: suudesta tai laittomuudesta, eduskunta ryhtyy siitä suora-
8514: naisesti päättämään, niin sisältäisi tällainen menettely nii-
8515: den edustajain vakaumuksen polkemista, jotka tahtovat sel-
8516: vitystä. Minä jätän eduskunnan ratkaistavaksi, olisiko täl-
8517: lainen menettely sopusoinnussa eduskunnan arvon kanssa.
8518:       Minä en tahdo itse asiassa vielä lausua mitään mieli-
8519: pidettä, mutta katson suotavaksi, että, koska eduskunnassa
8520: kerran on päätetty ja vasaran lyönnillä vahvistettu, että
8521: keskustelun yksinomaan on koskeminen sitä seikkaa, lähe-
8522: tetäänkö asia valiokuntaan vaiko ei, pysyttäisiin myös siinä.
8523:        Sivumennen tahdon kuitenkin lausua pari sanaa. Ne
8524:  edellyttämykset, jotka edustaja Tainio täällä teki, että edus-
8525: kuntaan voisi ilmestyä joku henkilö, joka ei taitaisi suomen-
8526:  eikä ruotsinkieltä ja vaatisi vierasta kieltä käytettäväksi,
8527:  eivät ole olemassa, sillä valtiopäiväjärjestys säätää nimen-
8528:  omaan, ettei muiden kielien kuin suomen ja ruotsin käyt-
8529:  täminen eduskunnassa tule kysymykseen.
8530:        Edustaja af Ursin on vedonnut erityisen valitusvalio-
8531:  kunnan mietintöön ja säätyjen vastauskirjoitukseen lailli-
8532:  suuden palauttamisesta 1904 vuoden valtiopäivillä, mikäli
8533:  koskee molempien kotimaisten kielten asemaa . Tahdon
8534:  vaan lisätä sen että tuossa erityisessä valitusvaliokunnassa,
8535:  joka asiaa käsitteli, istui m. m. edustaja Danielson-Kalmari,
8536:  joka nyttemmin näyttää kerrassaan muuttaneen mielipi-
8537:  teensä molempain kotimaisten kielten asemasta.
8538: 
8539:       Ed. af Ursin:     Minä koetan puhua ainoastaan niistä
8540: 624                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
8541: 
8542: 
8543: kohdista, jotka minun arvoisat vastustajani ovat tuoneet
8544: itse asiassa esille.
8545:       Minä luulen ensiksi, että herra Danielson-Kaimari on
8546: sekoittanut 1902 ja 1906 vuoden asetukset. Toiseksi on
8547: täällä herra Castren jo huomannut mitä säädyt, se tahtoo
8548: sanoa kansaneduskunta, silloin arvelivat meidän kielistäm-
8549: me, niin että minun ei tarvitse käydä minkäänlaiseen puo-
8550: lusteluun siitä, että olisin ollut hallituksen - en muista sa-
8551: noja niin tarkkaan, ei se tainnut olla kätyri, mutta -      kan-
8552: nan selittäjä.
8553:       Mitä herra Tainio sanoi täällä asiallista, oli venäjänkie-
8554: lestä ja sen herra Castren kumosi. V. J :n 50 § :ssä viita-
8555: taan selvään, mitkä kielet täällä ovat viralliset ja siitä täy-
8556: tyy vetää selvät johtopäätökset.            (Ed. Tainio:     Sen
8557: kyllä tiedän). Sen kyllä luulen, ne olisivat vaan tarkoin
8558: luettavat. Sitte on herra Tainio sanonut, että suomalaisten
8559: pitää ratkaista pitääkö olla ,bör'' vai ,skall". Ruotsalais-
8560: ten pitää ratkaista, onko käytettävä sanaa ,tulee" vai ,täy-
8561: tyy". Asia on hyvin yksinkertainen.
8562:       Lopuksi tahdon mainita, että olen asettunut tälle kan-
8563: nalle sosialistisista syistä. Ruotsalainen aines on meitä suo-
8564: malaisia sortanut tähän asti, se olkoon suoraan sanottu.
8565: Minä olen tämän sorron johdosta kadottanut virkani, mutta
8566: siitä huolimatta minä en tahdo asettua ruotsalaisia sorta-
8567: maan ja minun käsitykseni mukaan tehty ehdotus sisältää
8568: ruotsalaisen aineksen sortamista. Minä kyllä myönnän,
8569: että käytännöllisistä syistä . täytyy tehdä muutamia myön-
8570: nytyksiä tässä täydellisessä tasa-arvoisuudessa ja ne ovat
8571: tässä 35 § :ssä tehdyt ja se riittää. Minä olen ehdottanut
8572: pienen lisäyksen siihen, jonka minä luin ja minä ehdotan
8573: vieläkin: jos lakitekstistä voi olla erimielisyyttä, niin rat-
8574: kaiskoon suomalainen teksti, sillä yhden täytyy ratkaista,
8575: kun riidellään. Jos toiseen on tullut joku erehdys, silloin
8576: pitää katsoa että peruste on määrätty ja on luonnollista
8577: että se on suomalainen.
8578:      Puhemies:     Ei ole nyt puhetta siitä, mitä eduskunta
8579: tekee.
8580:       Ed. Kares: Minä pyysin puheenvuoroa edustaja Taini on
8581: puheen aikana, kysyäkseni vielä kerran, onko tämä kes-
8582: kustelu keskustelua asiasta vaiko valiokuntaan lykkäämi-
8583: sestä, sillä minullakin olisi jotakin sanottavaa edustaja Tai-
8584: nion tekemän muutosehdotuksen johdosta?
8585:             Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. Jakitekst.   625
8586: 
8587: 
8588:      Puhemies:     Nyt on yksinomaan valiokuntaan lykkää-
8589: misestä puhe.
8590:       Ed. Kares:      Silloin minun mielestäni olisi edustaja
8591: Tainion lausunto ollut kuuluva niihin, jotka eivät tällä kertaa
8592: olleet lausuttavat, sillä se ei ollut kaukaisimmassakaan yh-
8593: teydessä valiokuntaan lykkäämisen kanssa. Muuten tah-
8594: toisin sanoa, että meitä ei lainkaan eduskunnassa huvita se,
8595: että Työmies-lehteläiset rupeaavat täällä keskenään kinaste-
8596: lemaan siitä, mikä kanta tässä asiassa olisi heille agitatoo-
8597: riselta kannalta katsellen edullisempi, sillä se kokonaan kuu-
8598: luu heidän omaan piiriinsä. Muuten minä myös vastustan
8599: itse asiassa tätä lieisingin sanomalaisten taholta tullutta eh-
8600: dotusta asian lykkääruisestä valiokuntaan. Se on vaan asian
8601: viivyttelemistä tai jonkunmoisen juriidisen vaipan heittä-
8602: mistä omien periaatteiden holtittomuudelle.
8603:       Ed. Danielson-Kaimari: Viimeisen puhujan lausunnon
8604: johdosta pyydän lausua mielipiteenäni, että kun keskustel-
8605: laan jonkun asian lykkäämisen tarpeellisuudesta valiokun-
8606: taan, niin käy ,niinkuin tämäkin keskustelu on osoittanut,
8607: perin vaikeaksi välttää kaikkea keskustelua itse asiasta,
8608: sillä juuri puhumalla asiasta täytyy todistella sitä, onko
8609: kysymys lykättävä valiokuntaan vai ei.
8610:       Jätän edustaja af Ursinin ja hänen puolueensa ja ni-
8611: menomaan herra Tainion keskinäiseksi asiaksi sen kysy-
8612: myksen ratkaisun, lausuiko ensinmainittu puolueensa ylei-
8613: sen mielipiteen, kun hän vaati, että eduskunnan tulisi sisäistä
8614: työjärjestystään määrätessä ottaa ohjeeksi hallinnollisia
8615: säännöksiä virastoille.
8616:       Muuten herra af Ursin aivan syyttä on puhunut asian
8617: sekoittamisesta. Itse hän on tehnyt ehdotuksen, kuinka
8618: olisi meneteltävä, kun lakitekstit ovat eriäviä. Voitaisiin-
8619: han puolustella ehkä asian lykkäämistä perustuslakivalio-
8620: kuntaan, jos tämä työjärjestys sisältäisi jonkun sellaisen
8621: määräyksen kuin mitä hra af Ursin tahtoi siihen otettavaksi.
8622: mutta jos vähäsenkin asiaa ajattelee, niin pitäisi olla selvää.
8623: ettei eduskunta ole oikeutettu työjärjestyksessään määrää-
8624: mään miten on meneteltävä, jos valtiopäivien päättämät
8625: lakitekstit olisivat toisistansa eriävät. Se asia jos mikään
8626: on järjestettävä yleisen lain kautta siinä tapauksessa että
8627: eduskunta todellakin päättäisi edelleen asettaa kaksikieliset
8628: tekstit päätöstensä pohjaksi. Tuota kaksikielisen tekstin
8629: asettamista päätöksen pohjaksi, siis myöskin sitä että edus-
8630: kunnan enemmistö päättää tekstistä, jota se ei ymmärrä,
8631: 626                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
8632: 
8633: 
8634: voidaan kyllä perustella viittaamalla siihen kuinka mene-
8635: tettiin vanhasa eduskunnassa, nimenomaan talonpoikaissää-
8636: dyssä, ja ovathan herrat Castren ja af Ursin nyt asettaneet
8637: vanhan eduskunnan sellaiseksi esikuvaksi meille ,että mitä
8638: siellä on tehty, miten siellä on menetelty, siitä me emme
8639: täällä saa luopua. Mutta me, jotka siellä vanhassa edus-
8640: kunnassa taistelimme kaikenlaisia väärinkäytöksiä vastaan,
8641: erittäinkin ruotsalaisuuden ylivaltaa vastaan, me toivom-
8642: me, että tämä uusi Suomen kansan eduskunta ei suinkaan
8643: noudata vanhan esimerkkiä siinä, missä jo pitkällinen koke-
8644: mus on osoittanut että tuo vanha eduskunta ei edustanut
8645: Suomen kansassa vallitsevaa mielipidettä, -       tämä niin
8646: hyvin kieliasiaan kuin moneen muuhun yhteiskunnalliseen
8647: kysymykseen nähden.
8648:       Ed. Pykälä: Tässä on väitetty pari tuntia parista sa-
8649: nasta, tulematta sen lähemmäksi ratkaisua. Täällä anne-
8650: taan letkauksia puolelle ja toiselle. Minä en ymmärrä mitä
8651: syytä on kieltää sitä joutumasta valiokuntaan, jollei tässä
8652: ole joku koira haudattuna. Minä kannatan, että se lähete-
8653: tään valiokuntaan. Siellähän herrat puolueen johtajat ovat
8654: kaikki yhdessä ja saavat jauhaa asiat valmiiksi keskenään,
8655: ja siten asia tulee paljoa kypsempänä eduskunnalle. Ei ole
8656: tarpeellista tuhlata, eduskunnan kallista aikaa,
8657:        Ed. l(ares: Koskapa asiallista keskustelua nähtävästi
8658: ei kuitenkaan voi välttää ja koska, vaikka asia menisi va-
8659: liokuntaan, valiokuntaan on evästettävä niiden ehdotusten
8660: johdosta, mitä täällä· on keskustelussa esitetty ja koska va-
8661: liokunnassa ehdottomasti myös tulee pohdittavaksi se ehdo-
8662: tus, jonka edustaja Tainio pykälän muodostamiseksi teki,
8663: niin tahtoisin siltä varalta lausua muutaman sanan evästyk-
8664: seksi valiokuntaan, jos se sinne menee, jota minä vastustan.
8665:        Edustaja Tainio vetosi ehdotusta tehdessään jonkun-
8666: laisiin tunnesyihin. Iiän oli sitä mieltä, että herrojen Paasi-
8667: kiven ja Palmenin tekemä vastalause sisältää hyvää, mutta
8668: oli pantu ruotsalaisille loukkaavaan muotoon. Siis herra
8669: Tainion ehdotuksen olivat määränneet kokonaan tunnesyyt
8670: Iiän tahtoo välttää loukkausta. Mutta tällaisessa asiassa,
8671: niinkuin lakikysymyksissä yleensä, on mentävä suoraan
8672: eteenpäin katsomatta tunnesyihin. Jos ei suoraan eteen-
8673: päin mennä, jos tunnesyyt otetaan huomioon, joudutaan ris-
8674: tiriitaisuuksiin. Sellaiseen jotenkin mahdottomaan ristirii-
8675: taisuuteen joutui herra Tainio esjtystä tehdessään.        Iiän
8676: sanoi hyväksyvänsä seitsenmiehisen valiokunnan ehdotuk-
8677:             Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   627
8678: 
8679: 
8680: sen ensimäisen lauseen ja tässä enstmmsessä lauseessa
8681: suorastaan sanotaan, että eduskunnan kirielmät ja valtiopäi-
8682: väpäätös laaditaan kummallakin kielellä. Tämä lause siis
8683: kai ehdottomasti sisältää sen, että eduskunnan itse kokonai-
8684: suudessaan ja kokonaisuutena on vastattava molemman-
8685: kielisistä teksteistä. Eduskunnan on siis, jos tämmöinen lau-
8686: se hyväksytään, ehdottomasti tarkastettava molemmat
8687: tekstit ja näin joudutaan siihen, että herrat Tainio ja minä
8688: ja nekin monet, jotka eivät ruotsin sanaakaan ymmärrä, jou-
8689: tuvat tarkastamaan jotakin sellaista, jota heidän on suoras-
8690: taan mahdoton tarkastaa. Siis tulemme siihen, mitä edus-
8691: taja Tainio tällä ehdotuksellaan tahtoi välttää.    Ja vielä
8692: valtiopäiväjärjestyksen 77 § :n mukaan edustaja Tainio ja
8693: nekin kaikki muut, jotka suomalaisina eivät ruotsia ymmärrä,
8694: ovat pakoitetut allekirjoittamaan ruotsinkielisiä papereita,
8695: joista ei tiedetä, vaikka sisältäisivät oman kuoleman tuo-
8696: mion. Siinä kohden työmieslehteläisten täytyy kerrankin
8697: luottaa porvarien ja vieläpä ruotsinkielisten porvarien re-
8698: 11ellisyyteen ja tätä merkillistä kohtaa ei ensinkään heiken-
8699: nä se että lisätään herra Tainion ehdottarua lause, että kes-
8700: kustelussa on suomen kieli aina oleva pohjana. Päinvas-
8701: toin tässä yhteydessä se lause on suoranainen, sanoisinko
8702: älyttömyys, sillä ei ole minkäänlaista merkitystä. Me em-
8703: me nyt pääse kerran siitä että käytännöllinen välttämättö-
8704: myys tässä eduskunnassa ja tämän kaltaisessa eduskun-
8705:  nassa, kuin nykyinen on, saa aikaan sen, että ruotsinkieliset
8706:  tekstit ja muut paperit, jotka tänne tulevat ruotsinkielisinä,
8707:  tulevat saamaan käännösluontoisen laitelman muodon. Siitä
8708:  emme pääse. Ja kun kerta niin on, niin pantakoon se myös-
8709:  kin avoimesti järjestyssääntöön, älkäämme sitä peitelkö ja
8710: kierrelkö semmoisella tavalla, joka tekee koko pykälän val-
8711:  lan mahdottomaksi, ilmassa riippuvaksi. Sellaisen suoran
8712:  käsityksen sisältää edustajain Paasikiven ja Palmenin te-
8713:  kemä vastalause. Jos asia valiokuntaan menee, evästäisin
8714:  valiokuntaa sillä toivomuksella että se asettuu tämän vasta-
8715:  lauseen kannalle, muodostaa pykälän sellaiseksi, että sillä
8716:  todellakin on jotakin järkeä ja merkitystä olematta ristirii-
8717:  tainen tai epäselvä.
8718:       Ed. Johansson kannatti ed. Valpasta.
8719:       Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyt-
8720: tiin vastattavaksi seuraava äänestysesitys-:
8721:       Ken tahtoo ryhtyä kysymyksen asialliseen käsitte-
8722: lyyn, vastaa jaa, jos ei voittaa, on eduskunta päättänyt lä-
8723: 628               Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
8724: 
8725: 
8726: hettää asian valmistelua ja perustelua varten perustuslaki ..
8727: valiokuntaan.
8728:       Äänestyksessä annettiin 135 jaa- ja 50 ei-ääntä, joten
8729: oli päätetty heti ryhtyä asialliseen käsittelyyn.
8730:       Puhemies: .Ennen kun siirrytään asialliseen keskus-
8731: teluun, pyydän huomauttaa, että seuraavat ehdotukset jo
8732: keskustelun kestäessä tehtiin. .Edustaja Yrjö-Koskinen on
8733: ehdottanut hyväksyttäväksi edustajien Paasikiven ja Pal-
8734: menin vastalauseen, edustaja Haveri on puoltanut samaa vas-
8735: talausetta, kuitenkin ehdottaen tehtäväksi siihen sen muutok-
8736: sen että sana ,laitokset" muutettaisiin sanaksi ,käännök-
8737: set" ja edustaja Tainio on tehnyt sen ehdotuksen, jonka hän
8738: tässä luki. Tämän yhteydessä pyytäisin huomauttaa että
8739: työjärjestyksen 29 § :n viimeisessä kohdassa sanotaan että
8740: ,ehdotusta, jota ei ole kannatettu, älköön asetettako äänes-
8741: tyksen alaiseksi". Me voinemme kai jo heti ottaa tämän
8742: osan työjärjestystä käytäntöön. Sanon tämän sen johdosta,
8743: että edustaja Haveri on yksin ehdotuksensa takana. (Jaa-
8744: huutoja!) .
8745:      .Ed. Castren pyysi puheenvuoroa Puhemiehen viimeksi
8746: mainitun ehdotuksen johdosta.
8747:       Puhemies: Luulin että eduskunta yksimielisesti hy-
8748: väksyisi tämän ehdotuksen, mutta jos sitä vastustetaan,
8749: niin jätän sen. Kai edustaja Castrenkin luopuu puheenvuo-
8750: rostaan .
8751:       .Ed. Söderholm: I första meningen af utskottsbetän-
8752: kandet finnes uttalad den princip, som borde ligga tili grund
8753: för ordnandet af språkförhållandena i utskottsbetänkanden
8754: och landtdagens skrifvelser tili Kejsaren och Storfursten
8755: samt landtdagsbeslutet. Denna princip såsom en del af
8756: landtdagens arbetsordning måste själffallet stå i öfverens-
8757: stämmelse med gällande lagstiftning, detta enligt 72 ~ L. 0.,
8758: och tili och med, om landtdagsordningen icke skulle utsäga
8759: det, så ligger det i sakens natur, att en arbetsordning, som
8760: landtdagen antager, icke är en allmän lag utan ett rätte-
8761: snöre för förfarandet vid landtdagen, men själffallet måste
8762: vara bygdt på lagens grund och hålla sig inom de gränser,
8763: som den utstakat.
8764:       Hvad lagstiftningen om språken beträffar, så är det
8765: kändt att den utöfvats genom administrativa författningar,
8766: som reglera språkförhållandena vid embetsverken och öf-
8767:             Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.        629
8768: 
8769: 
8770: verhufvudtaget i det offentliga lifvet på det sätt, att de
8771: bägge inhemska språken äro de officiella och sinsemellan
8772: likstälda. Denna grundsats led intrång genom förordningen
8773: af den 10 juli 1902, hvarigenom föklarades, att den ryska
8774: texten i de af monarken stadfästade författningarna .vore
8775: original, men den finska och svenska texten endast öfver-
8776: sättningar. Häremot anmärkte ständerna i den petition,
8777: som afgafs vid 1904-1905 års landtdag, att författningen
8778: stode i strid med grundlag, ~är de vid landtdagen grans~a­
8779: de svenska och finska texterna genom monarkens sanktion
8780: erhålla giltighet af original. Landtdagen har härmed utta-
8781: lat såsom sin rättsuppfattning att såväl den svenska som
8782: den finska texten äro original och att detta förhållande så-
8783: som en väsentlig länk i hela vår rättsordning måste anses
8784: gälla med grundlagshälgd. Detta synes mig själffallet inne-
8785: bära den konsekvensen, att också vid behandlingen af dessa
8786: lagtexter de skola betraktas såsom original, ty annars vore
8787: det ingen mening med att de lagar landtdagen antager äro
8788: original. Nu gäller det att afgöra, huruvida utskottsbetän-
8789: kandet värkligen omfattar samma ståndpunkt. Den första
8790: meningen i 35 § gifver enligt min tanke vid handen, att prin-
8791: cipen är sådan, som den allmänna lagstiftningen uppställt
8792: den. Hvad den andra meningen beträffar, så gifver den
8793: möjlighet till en tolkning därhän, att det svenska språket
8794: lcke vore likstäldt med det finska i behandlingen vid landt-
8795: dagen. Om denna del af utskottsbetänkandet har jag icke
8796: kunnat förena mig och min reservation har därför gått ut på
8797: att denna mening borde utgå.
8798:        Det har sagts, att landtdagen icke vore bunden af
8799: språklagstiftningen, sådan den för närvarande är faststäld
8800: genom administrativa författningar. Men, då monarke·n ut-
8801: öfvar en honom tillkommande lagstiftningsrätt, så är den ju
8802: bindande för landet i dess helhet och också för folkrepresen-
8803: tationen. folkrepresentationen kan icke genom en arbets-
8804: ordning vidtaga förändring i gällande lagstiftning. Skulle
8805: man nu genom ett stadgande i arbetsordningen frångå den-
8806: na ståndpunkt, skulle detta innebära en ny lagstiftning,
8807: hvartill landtdagen på grund af 41 § rege(ingsformen icke
8808: är behörig. Jag måste därför vidhålla, att man icke kan
8809: gå utöfver hvad första meningen innehåller. Man har sagt
8810: till förmån för den andra meningen, att den svenska texten
8811: kan upprättas utom utskottet, att språkförhållandena vid
8812: landtdagen äro sådana, att detta är nödvändigt. Äfven vid
8813: de föregående landtdagarna har i utskotten funnits per-
8814: soner, som icke förstått det ena eller andra språket i lagtex-
8815:                                                                40
8816: 630                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
8817: 
8818: 
8819: ten, men man har ansett sig på grund af lag skyldig att
8820: finna sig däri. De, som icke förstått den svenska texten, haf-
8821: va icke heller undandragit sig att stå för dessa texter. Och
8822: hvad denna landtdag vidkommer, så hafva icke språkför-
8823: hållandena undergått sådan förändring, att det vore omöj-
8824: ligt att i utskotten finna ledamöter, som skulle kunna gran-
8825: ska de svenska texterna. Men dessutom är det ingenung,
8826: som hindrar att för dessa medlemmar i utskotten anställas
8827: personer, som vore dem behiälpliga vid granskningen. De
8828: praktiska hinder, som man härvid särskildt framhållit, äro
8829: enligt min tanke därför icke af den betydelse, att de skulle
8830: omöjliggöra tillämpningen af gällande lag. Hvad nu dess-
8831: utom texten såsom sådan vidkommer, vore det icke lyck-
8832: ligt om endast den ena texten skulle blifva original, ty den
8833: skall ju icke gälla endast för landtdagens medlemmar. Till-
8834: lämpningen af dem kommer att ske öfverallt i landet, vid
8835: domstolar och myndigheter, och där måste hvardera texten
8836: vara sådan att hvar och en, som begagnar sig af den, kan Iita
8837: på att den är riktig. På dessa skäl. som för mig äro de huf-
8838: vudsakliga, skulle jag hemställa om att den af mig tili betän-
8839: kandet fogade reservationen måtte godkännas, dock sålunda,
8840: att ordet ,afgifvas", som jag användt, skulle utbytas emot
8841: ,affattas". Det vill säga med andra ord att första menin-
8842: gen i utskottsbetänkandet skulle godkännas, men den senare
8843: utelämnas. Paragrafen skulle således komma att lyda: ,.Ut-
8844: skottsbetänkanden, landtdagens skrifvelser tili Kejsaren -och
8845: Storfursten samt landtdagsbeslutet affattas på båda
8846: språken" .
8847:       .Ed. Erkko kannatti edustaja Tainion tekemää ehdotusta.
8848:       .Ed. Setälä: Minä en ole tahtonut tähän asti ottaa mil-
8849: lään tavalla osaa asialliseen keskusteluun, koska eduskunta
8850: oli päättänyt, että keskustelu olisi remissi-keskustelua, enkä
8851: ole katsonut lojaaliseksi eduskuntaa kohtaan millään var-
8852: jolla kierrellä tämmöistä päätöstä. Kun nyt lausun mieli-
8853: piteeni asiasta, en katso asiakseni tässä esittää, minkälainen
8854: lainsäädäntö lainjulkaisemis-tavasta ja tekstien pätevyy-
8855: destä niitä tulkittaessa olisi meidän maassamme paikallaan.
8856: Semmoinen laki, joka sisältää tämän kysymyksen periaat-
8857: teet, on minun käsittääkseni sitä luonneJta, että se olisi
8858: maan perustuslaissa, paraiten hallitusmuodossa lausuttava.
8859: Tässä saattaa olla kysymys ainoastaan siitä, mitä työjärjes-
8860: tys saattaa sisältää, jottei se loukkaisi sitä, mitä laki ny-
8861: kyään säätää.
8862:             Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   631
8863: 
8864: 
8865:        Minun käsitykseni on, että juuri se, mitä työjärjestys
8866: tästä asiasta saattaa sisältää, on täysin selvästi lausuttuna
8867: siinä ehdotuksessa, minkä valiokunta on esittänyt, mitään
8868: muuta siihen ei tarvita. Ne epäilykset, joita edustaja Sö-
8869: derholm toi esiin valiokunnan ehdottaman pykälän jälki-
8870: mäistä lausetta vastaan, eivät minun mielestäni ole perus-
8871: tellut, sillä siinä ei ole puhe muusta kuin asian käytännölli-
8872: sestä järjestämisestä. Mutta mitään semmoista lausetta,
8873: joka sisältäisi, että se tai se teksti on otettava käsittelyn
8874: pohjaksi, ei minun ymmärtääkseni työjärjestys saata sisäl-
8875: tää. Minun käsitykseni mukaan on edustaja Valpas lau-
8876: sunnossaan tavannut aivan asian ytimeen. Käsittelyn poh-
8877: jana tämän eduskunnan suurella enemmistöllä, sen suom~n­
8878: kielisillä jäsenillä, tulee tietenkin olemaan suomalainen
8879: teksti, mutta me emme millään työjärjestyksen pykälällä
8880: voi estää tämän eduskunnan vähemmistöä ottamasta käsit-
8881: telynsä ja harkintansa pohjaksi sitä ruotsinkielistä tekstiä,
8882: jonka hankkimisesta tälle vähemmistölle me kaikki olemme
8883: yksimieliset. Minusta edustaja Valpas niinikään syyllä teki
8884: sen huomautuksen, että meidän lakimme eivät sisällä mitään
8885: määräystä, että ainoastaan suomen kieltä ymmärtävä on
8886: vaalikelpoinen.       Semmoisia määräyksiä on erinäisten
8887: maitten laeissa1 ainakin on Unkarin perustuslaeissa sellai-
8888:  nen säädös, että ainoastaan unkarin kieltä osaava on vaali-
8889:  kelpoinen ja tietääkseni, jollen eredy, on vastaavainen mää-
8890:  räys myös Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain perustuslaissa.
8891: Ei missään tapauksessa työjärjestys voi tietystikään kieltää
8892:  niitä, jotka osaavat ainoastaan ruotsinkieltä tai jotka mie-
8893: luummin käyttävät ruotsinkielistä tekstiä, käyttämästä juuri
8894: sitä käsittelynsä ja harkitsemisensa pohjana.
8895:         Mikä siis on tarkoituksena? Onko tarkoitus se, että
8896:  estettäisiin ruotsinkielinen teksti tulemasta päätöksen poh-
8897:  jaksi s. o. äänestyksen alaiseksi? Mutta minä tahtoisin huo-
8898:  mauttaa, että eduskunta on aivan yksimielisesti päättänyt,
8899:  että äänestys-esitykset ovat eduskunnalle esitettävät kaksi-
8900:  kielisinä. Totta kai siis eduskunta ,jaa-" ,ja" ei-" äänillä
8901:  ratkaisee myöskin ruotsinkielisen äänestysesityksen.       Ei
8902:  suinkaan sitä ole katsottava vain käännökseksi. Jos joku
8903:  ruotsia puhuva tahtoisi asettaa äänestyksen alaiseksi, onko
8904:  siinä tai siinä kohden sanottava ,skall" vaiko ,bör", niin
8905:  en tiedä, millä tavalla me voisimme äänestystä välttää, niin
8906:  kauan kuin nykyiset säännökset ovat voimassa. Sisältää-
8907:  hän V. J :n 69 § selvästi että ,puhemies älköön kieltäytykö
8908:  nostettua kysymystä esille ottamasta tahi äänestysesitystä
8909:  tekemästä, ellei hän katso sen olevan vastoin perustuslakia,
8910: 632                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
8911: 
8912: 
8913: tahi muuta lakia tahi eduskunnan jo tekemää päätöstä".
8914: En voi ymmärtää, että edes näitä viimeisiä sanoja: ,edus-
8915: kunnan jo tekemää päätöstä" voitaisiin käsittää niin, että
8916: puhemies olisi eduskunnan päättämän työjärjestyksen no-
8917: jalla oikeutettu kieltäytymään äänestystä tekemästä.
8918:       Se seikka, joka tässä minun ymmärtääkseni lähinnä joh-
8919: taa ristiriitaan perustuslain ja entisen käytännön kanssa, on
8920: työjärjestyksen suhde V. J :n 75 § :ään, joka sisältää sen, että
8921: eduskunnan päätös lainsäädäntöasioissa, jotta se laiksi tulisi,
8922: on sanasta sanaan semmoisenaan vahvistettava. Jos siis
8923: ainoastaan suomenkielinen teksti otetaan käsittelyn poh-
8924: jaksi, silloin se yksinään on tuleva vahvistettavaksikin, ja
8925: niin tullaan entisestä käytännöstä jyrkästi poikkeavaan me-
8926: nettelyyn. Silloin ei nimittäin ruotsinkielinen teksti miten-
8927: kään enää voi saada virallista merkitystä, sanottakoon mitä
8928: tahansa siitä, että ruotsinkielinenkin teksti edelleenkin muka
8929: pysyy virallisena.
8930:       Niinkuin jo alussa sanoin, en ole tahtonut puhua ollen-
8931: kaan siitä, mikä voisi olla tarkoituksenmukaisinta ja meille
8932: mukavinta. Minä olen puhunut ainoastaan siitä, mitä me
8933: voimassa olevan lain ja lainarvoisen käytännön mukaan
8934: olemme oikeutetut työjärjestykseen ottamaan. Lisäys, jonka
8935: herra Tainio on ehdottaput, on joka tapauksessa aivan mer-
8936: kityksetön. Se ei voi muuttaa sitä asian laitaa, että ruotsin-
8937: kieliset äänestysesitykset ja tekstit tulevat täällä äänestyk-
8938: sen alaisiksi, ja vielä vähemmin se estää yksityisiä eduskun-
8939: nan jäseniä ru9tsalaista tekstiä käyttämästä. Se siis ym-
8940: märtääkseni on aivan tarpeeton. Valiokunnan ehdotus sisäl-
8941: tää kaiken sen, mitä työjärjestyksessä tästä asiasta tar-
8942: vitaan.
8943:       Ed. Palmen: Herra Söderholm on tässä asiassa läh-
8944: tenyt siitä olettamuksesta, että meidän lainsäädännössäm-
8945: me on ollut tunnustettu periaate, että moJ~mmat kielet ovat
8946: olleet tasa-arvoisia, että molemmat lakitekstit semmoisina
8947: kuin säädyt ne ovat hyväksyneet, ovat olleet alkuperäisiä.
8948: originaaleja.    Ja vieläpä hän selityksellä, jonka sitovaa
8949: luonnetta minä en ainakaan voinut ymmärtää, harppasi niin
8950: pitkälle, että hän puhui siitä, että määräyksillä on jonkun-
8951: moinen perustuslain pyhyys, ,grundlagshelgd", vaikka hän
8952: oikeastaan puhui tavallisesta laista ja hallinnollisesta laista.
8953: Minä en tahdo mennä juristin kanssa keskustelemaan tästä,
8954: sillä tiedän, että minun jälkeeni tulee puhuja, joka siinä
8955: kohden on pätevämpi. Pyydän kuitenkin, oltuani mukana
8956: valtiopäivillä 30 vuoden aikana, huomauttaa vähän siitä.
8957:              Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   633
8958: 
8959: 
8960: miten asia on käytännössä muodostunut, seikka johon katsoin
8961: velvollisuudekseni jo remissikeskustelussa kajota. On suuri
8962: erehdys viitata viralliseen kielten tasa-arvoon ja sanoa,
8963: että valtiosäädyt ennen ovat hyväksyneet kaksi tekstiä,
8964: jotka ovat olleet yhtä sitovia. Pysyttäköön nyt yksinker-
8965: taisissa tosiasioissa, semmoisissa tosiasioissa, joita voi tu-
8966: hansilla todisteilla saada toteennäytetyksi. Asema on ihan
8967: viime aikoihin asti ollut sellainen, että ainoastaan yksi kieli
8968: on ollut käytännössä virallinen. Valtiopäivillä on tehty pää-
8969: tökset ruotsiksi; ruotsinkielistä tekstiä ei ole sitten miten-
8970: kään saanut muuttaa. Olen ollut mukana tapauksissa, jolloin
8971: ilmeinen painovirhe aiheutti äänestyksen, voisiko sitäkään
8972: mennä muuttamaan. Mutta suomalaista tekstiä on muu-
8973: tettu, muutettu siihen määrin_, että jokainen, joka ~i ole ollut
8974: ennen mukana, taitaisi hämmästyä, jos hän saisi silmiensä
8975: eteen sen tavan, millä on menetelty. Mainitsinjo, että 60~ ja
8976: 70-luvun aikana senaatin translaattori, joka ei ollut valtiopäi-
8977: villä muuta kuin tulkkina talonpoikaissäädyssä, muutti sääty-
8978: jen päätökset suomeksi aivan vapaasti siinä määrin, että har-
8979: voin oli yhtään riviä yhdessäkään lakipykälässä, jossa ei
8980: olisi ollut jotain muutosta, olipa se sitten niinkin pieni, että
8981: hän oli muuttanut ,tahi" sanan ,tahikka" sanaksi tai päin-
8982: vastoin. Sellaista se kielten tasa-arvo oli.
8983:       Jos sanotaan, että tämä tapahtui vanhoina aikoina ja
8984: että myöhempien aikojen lainsäädännöt ovat muuttaneet
8985: oloja, että olot muka muuttuivat 1883 tai 1886 tai mikä
8986: vuosi sitten ratkaisevaksi katsotaan, niin pyydän ilmoittaa;
8987: että silloinkin aivan erehdytään. Voin ilmoittaa, että kun
8988: vuonna 1888 olin tarkastusvaliokunnassa, jossa arvan avulla
8989: olin tullut puheenjohtajaksi, niin riippui siitä arvasta myös,
8990: että suomenkieliset tekstit yleensä tulivat tarkastuksen alai-
8991: siksi. Sillä kaksi ruotsinkielisten säätyjen etevintä edus-
8992: tajaa, joista toinen istuu nykyisessä senaatissa ja toinen on
8993: Helsingin kaupungin hallituksen päämiehiä, kielsivät koko-
8994: naan rupeamasta tarkastamaan suomalaista tekstiä sanoen:
8995: ,det är öfversättning", se on käännös. He eivät tahtoneet
8996: muuta kuin että suomalaiset jäsen.et valiokunnassa jouto-
8997: aikoinaan tarkastivat kaikki. Mutta kun meidän joukossam-
8998: me ei sattunut olemaan yhtään juristia, vaadimme ja saimme-
8999: kin lopullisesti läpiaiettua, että kaikkien täytyi olla saapuvil-
9000: la, jotta saisimme lakitieteellisiä tiedon antoja kun tarvittiin.
9001: Meille jäi siis mahdollisuus tehdä muutoksia ja kuinka suu-
9002: ria muutoksia me teimme, siitä voidaan kyllä esittää todis-
9003: tuksia. Siellä oli eräs laki, jonka nimike oli väärä ja sen
9004: me muutimme. Siellä oli monta määräystä, jotka olivat ihan
9005: 634                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
9006: 
9007: 
9008: väärät; ne me muutimme ja toimitusvaliokunta suostui sii-
9009: hen. Näin vapaasti saatiin menetellä ja näin _täytyi me-
9010: netellä.
9011:        80- ja 90-luvulla, kun vihdoin voitiin säätyjen puolelta
9012: päästä niin pitkälle, että säätyjen päätöksiä ei enää tarvittu
9013: senaatissa muutella, saavutettiin tulos sillä lailla, että kuu-
9014: kausia jälestäpäin, monasti kauemman aikaa kuin valtio-
9015: päivät' olivat kestäneet, Valtiosäätyien luottamusmiehet, toi-
9016: mitus- ja tarkastusvaliokunnat, istuivat työssä, ahkerassakin
9017: työssä, ja toimittivat niin sanoakseni lakiehdotusten toisen
9018: lukemisen. Suomalaiset tekstit jäivät silloin niiden päätettä-
9019: väksi, jotka olivat toimitus- ja tarkastusvaliokunnissa jäse-
9020: ninä. Tämä jo osoittaa, mitä heikkoutta oli sillä järjestel-
9021: mällä, joka koetti nimellisesti ylläpitää kaksikielisyyttä. Tä-
9022: mä kaksikielisyys edellyttää joko että kaikki ne, jotka päät-
9023: tävät, osaavat molempia kieliä tai että on erinomaisen hyvää
9024: aikaa ja tavallisesti vaaditaan niin toista kuin toista. Mutta
9025: kun aivan äsken viitattiin sihen, että muka valtapäivien kä-
9026: sittely olisi osoittanut suomenkielen olleen täydelleen tun-
9027: nustetun, niin pyydän huomauttaa, että en minä ainakaan
9028: Suomen ensimmäisen säädyn keskusteluista tiedä suomen-
9029: kielen päässeen arvoonsa muuta kun yhden kerran, nimit-
9030: täin vuonna 1904, jolloin koetettiin kieltää siinä säädyssä
9031: suomeksi puhumasta. Silloin oltiin hyvin iloiset, kun ruot-
9032: sinkielisen tekstin ollessa epäselvän saatiin turvautua suo-
9033: menkieliseen käännökseen: ruotsiksi sanottiin o f f i c i e 1-
9034: 1 a s p r å k, joka voi merkitä niin hyvin yhtä kuin monta
9035: kieltä, mutta suomeksi sanottiin virallista kieltä. Se löytö
9036: tuli silloin kunniaansa, kuten pöytäkirjoista nähdään.
9037:        Yleensä oli viimeisiin aikoihin asti sääntönä, että ruot-
9038:  sinkielinen teksti oli se, joka hyväksyttiin. Siihen oli syynä
9039:  se seikka, että talonpoikaissäädyssä, missä ummikkosuo-
9040:  malaisia istui, asiantuntemus ei tietysti lakiasioissa ollut
9041:  niin suuri, että tarkastus siellä olisi tullut aivan perinpoh-
9042:  jaiseksi. Muissa säädyissä työn helteen tähden usein tyy-
9043:  dyttiin siihen, että katsottiin jompaakumpaa tekstiä, tavalli-
9044:  sesti sitä, josta tiedettiin, mitä valiokunta oli tarkoittanut.
9045:  Näiltä edellisiltä vuosikymmeniltä on paljon sellaisia mie-
9046:  tintöjä, joista, jos tämän eduskunnan ummikkosuomalaiset
9047:  rupeavat niitä lukemaan, he saisivat lukea monta sivua pe-
9048:  räkkäin saamatta sittenkään tolkkua koko asiasta.
9049:         Mitenkä nyt näillä valtiopäivillä tulee käymään, siitä
9050:  meillä on pikkuinen kokemus. Olihan meillä työjärjestyk-
9051:  sen 8 § :ssä vaikeus: vaikka meidän varmaankin paras asian-
9052:  tuntijamme oli kääntänyt alkuperään suomeksi kirjoitetun
9053:              Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   635
9054: 
9055: 
9056: tekstin, oli sinne pujahtanut semmoinen kohta, että eräs
9057: arvoisa puhuja moitti käännöksen vääräksi. Sana ,äänes-
9058: tettäköö:Q" oli käännetty ,må röstas".         Tuo merkillinen
9059: sana ,må", aiheutti erimielisyyttä. Jos tullaan riitelemään
9060: siitä, mitä se merkitsee, niin voin mainita, että yliopiston
9061: konsistoriossa, jos~ ei puutu ruotsinkielen taitoa eikä kor-
9062: keaa oppia, keuan riideltiin 1 1 12 tuntia, merkitsikö se vel-
9063: voitusta vaiko luvanantoa. Minä olin siinä kokouksessa itse
9064: saapuvilla, niin että tiedän asian varsin tarkalleen. Jos nyt
9065: sattuisi niin, että tässä arvoisassa seurassa meidän täytyisi
9066: äänestää, onko ,må" oikein käytetty kuin suomessa on
9067: ,äänestettäköön" tai onko ,äänestettäköön" oikein kään-
9068: netty, kun ruotsiksi on ,.må", niin onnittelen niitä ummikko-
9069: suomalaisia, k>ita täällä on toistasataa, jotka saavat rat-
9070: kaista asian. Jos tulee kysymykseen sana ,äger", niin pel-
9071: kään että ratkaisu tulee yhtä vaikeaksi, sillä sekin sana on
9072: aivan yhtä mutkikas, ja kai voi olla monta muuta saman-
9073: luontoista sanaa.
9074:        Kun nyt tullaan tällaisista sanoista äänestämään, niin
9075: tullaan asiantilaan, josta pyydän kysyä, vastaako se todella
9076: hyvin perustuslakiemme määräyksiä. Minun laskujeni mu-
9077: kaan voi täällä olla ainakin 110, jotka eivät luultavasti ota
9078: päättääksensä, onko ,må" oikein käsitettynä sillä tai tällä
9079: tavalla. Ja joskin niitä sitten on noin 90, jotka jotenkuten
9080: tulevat toimeen ruotsinkielessä, niin minä olen varma siitä,
9081: että pitäisi parikymmentä tinkiä pois siitä selvästä syystä,
9082: että niitten, jotka käännöstä lopullisesti tarkastayat, pitää
9083: osata molempia kieliä perinpohjin lausuakseen varman pää-
9084: töksen. Ja lopuksi, jos tulemme siihen, että eduskunnan
9085: 1
9086:   14 äänestää ja 3 14 jää äänestämättä tai jättää tyhjät liput,
9087: niin pyydän kysyä, onko se hyvin perustuslainmukaista?
9088: Luulen että perustuslakia ei ole tulkittava sillä lailla, että
9089: se vie järjettömyyteen. Ja me tulemme todella järiettö-
9090: myyteen, jos määrätään, että kaikkien pitää äänestää mo-
9091: lempien tekstien kaikista sanoista. Onhan sekin mahdolli-
9092: suus olemassa, että Suomen kansa yleisillä vaaleilla valit-
9093: sisi paljon enemmän ummikkosuomalaisia, kuin mitä heitä
9094: nyt on tullut tänne. Tämä asia on Valitsijan kädessä: voi-
9095: sinpahan ajatella teoreettisesti sitäkin, että täällä olisi mel-
9096: kein pelkästään ummikkosuomalaisia. Pitääkö silloinkin,
9097: viitaten ruotsinkielen virallisuuteen, vaatia, että sittekin pi-
9098: tää käytettämään kahta kieltä?
9099:        Lopullisesti tulee kysymykseen, millaiset olot ny-
9100: kyänsä ovat ja minä uskallan, vaikka herra Söderholm nä-
9101: kyy olevan toista mieltä, väittää tuiki mahdottomaksi, että
9102: 636               Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
9103: 
9104: 
9105: jokaisessa meidän monista valiokunnista olisi jäseniä, jotka
9106: ottavat valvoakseen toiskielistä tekstiä. Minä olen siksi
9107: monilla valtiopäivillä ollut mukana juuri valvomassa suo-
9108: menkielistä tekstiä - ruotsalaisesta ovat muut kyllä pitä-
9109: neet huolta - että minun täytyy sanoa, että luultavasti ne,
9110: jotka vaativat kaksiki.elisyytl_ä, eivät aavista, mitä taak-
9111: kaa molempia kieliä osaavat jäsenet ovat kantaneet ja minä
9112: voin sanoa, että se on semmoinen työ, joka ei ainakaan ole
9113: suoritettavissa, kuin näin lyhyt aika on edessä, mikä meillä
9114: valitettavasti on, kun toisena päivänä syyskuuta tullaan
9115: kokoon.
9116:       Minä nyt olen asettunut osaksi todistettavien entisten
9117: tosiolojen ja osaksi nykyolojen kannalle. Minä pyydän jät-
9118: tää kokonaan sikseen ne tunteet, jotka tässä kohdin ovat
9119: tulleet liikkeelle, kun on luultu yoitavan nähdä loukkauk-
9120: sia ja muita pahoja tarkoituksia herra Paasikiven ehdotuk-
9121: sessa, jota minäkin olen äänelläni kannattanut. Tässä on
9122: yksistään käytännöllinen kysymys edessä, sillä kyllä on
9123: selvää, että me emme voi tällä työjärjestyksellä muuttaa
9124: kielilainsäädäntöä, saatikka muuttaa puoluejakoa. Nyt on
9125: vain kysymys siitä, mitä nämä valtiopäivät nykyisessä ko-
9126: koonpanossaan, jonka Suomen kansa on yleisillä vaaleilla
9127: määrännyt, kykenevät toimittamaan. Jos eduskunta on
9128: niin kokoonpantu, että puuttuu tarpeellinen määrä ruotsin-
9129: kieltä osaavia, on kai kaikista suotaviota ja ruotsinkielen
9130: asialle kaikkein parasta, että jätetään varsinainen ratkaisu
9131: kielimuodosta niille, jotka osaavat sitä kieltä käyttää. Minä
9132: luulen että jos täytyy sittekin tunnustaa, että valtiopäivien
9133: loputtua kaksi valiokuntaa saa teksteistä lopullisesti päättää
9134: ja täytyy niille myöntää oikeus vapaasti korjata, se ei ole
9135: hituistakaan parempi, kuin jos nyt sanotaan suoraan, että
9136: käytännöllisistä syistä       pidetään kiinni suomalaisesta
9137: tekstistä. Jos ne, jotka ovat ummikkoruotsalaisia tai mie-
9138: luummin puhuvat ruotsia, tekevät ehdotuksensa niinkuin
9139: tähän asti, niin olemme huomanneet, että puhemies voi asial-
9140: liset muistutukset ottaa varteen keskusteluissa; ruotsinkie-
9141: listen oikeus ei siis mielestäni mitenkään tule tässä vaaraan.
9142: Mutta kyllä on hyvin tärkeätä, että todellakin keksitään
9143: semmoinen työtapa, joka voi taata niin kelvollista työtä
9144: kuin mahdollista, enkä minä hetkeäkään epäile että siinä
9145: kohden tullaan parhaiten perille sillä, että enemmistö käyt-
9146: tää sitä kieltä, jota se osaa ja jota se voi arvostella sekä
9147: tunnustaa sen oikeuden, että vähemmistön miehet valvovat
9148: ruotsinkielistä tekstiä, missä ne voivat, samassa kun heille
9149: tarjotaan se helpotus, että erityinen kääntäjäosasto on ole-
9150:              Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   637
9151: 
9152: 
9153: massa. Mutta sitäpaitsi jos tulee erimielisyyttä kahden
9154: tekstin välillä, niin tieteellinen tutkimus lopullisesti ratkai-
9155: see eikä suinkaan mikään mahtipontinen sana täällä. Sillä
9156: jos pidetään erehtymättömänä määräyksenä sitä, että mo-
9157: lemmat tekstit ovat sitovia, niin voi käydä sillä tavalla kuin
9158: toista vuosikymmentä sitten kävi eräässä virastossa. Tä-
9159: mä virasto oli antanut kruununtorppareille asiakirjoja, joissa
9160: määräykset oli tehty ruotsiksi ja sitte suomeksi käännetty,
9161: mutta suomentaja tai puhtaaksikirjoittaja ei ollut kaikkia t-
9162: viivoja huomannut ja siten olivat sanat semmoiset kuin
9163: ,nauttimalla" ja ,nauttimatta" - tai mitkä ne nyt olivat -,
9164: saaneet vaihtaa paikkaansa. Hyvin mutkikas asia oli sit-
9165: ten selvittää, kumpiko teksti oli oikea. Tietysti ruotsalai-
9166: nen oli oikea. Mutta julistakaa, hyvät herrat ja naiset, että
9167: molemmat tekstit ovat sitovia, ja jos täällä sitten tapahtuu
9168: tällaisia erehdyksiä, niin kuka muq lopulta ratkaisee muu
9169: kuin tieteellinen tutkimus? :Eivät ,jaa" ja ,ei" koskaan voi
9170: tähän kyetä. Jos olettaisinkin, että on loogillisesti mah-
9171: dollista, että on kaksi originaalia, niin minä ainakin sanon,
9172: ettei se käytännössä ole saavutettavissa muuten, kuin että
9173: <>n aivan vähälukuinen ja erinomaisen taitava tutkijakunta,
9174: jolla lisäksi on erinomaisen paljon aikaa. Näin ei ole tässä
9175: asianlaita.
9176:        :Ed. Cederberg: Jag skall först hålla mig tili para-
9177: grafen i den lydelse, som den förefinnes i utskottets för-
9178: slag. första meningen däri innehåller ett principielt utta-
9179: lande, som innebär ett erkännande af den gällande grund-
9180: satsen om bägge de inhemska språkens likställighet. Här
9181: säges nämligen. att utskottens betänkanden och öfriga
9182: handlingar, som skola af landtdagen afgifvas, skola vara
9183: affattade på bägge språken. livardera affattningen bör så-
9184: :således enligt den tanke utskottet uttalat betraktas såsom
9185: <>riginal. Härvid har utskottet enligt min tanke ställt sig på
9186:  grundlagens ståndpunkt. Uti senare meningen, som man
9187: icke får antaga att innehåller någonting, som står i strid med
9188:  den tanke, som uti första meningen är uttalad. innehålles be-
9189: stämningar rörande praktiska anordningar med afseende å
9190:  den svenska textens affattning. Att sådana bestämningar
9191: .ansetts nödiga beror tydligen på uppfattningen, att utskotten
9192: med den sammansättning, som folkrepresentationen nu-
9193: mera har, icke vore förmögna att granska den svenska tex-
9194: ten. Att detta numera vore förhållandet uti högre grad än
9195: under den gamla folkrepresentationens tid tror jag man
9196: icke med alltför stor säkerhet bör kunna påstå. Ty äfven
9197: 638                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
9198: 
9199: 
9200: under den gamla folkrepresentationens tid voro förhållan-
9201: dena sådana, att i hvarje utskott funnos personer, hvilka
9202: icke voro de bägge inhemska språken fullt mäktiga, och
9203: icke häller voro förmögna att taga befattning med de båda
9204: texternas granskning. Likväl sågo sig utskotten då i stånd
9205: att fullgöra sin Uppgift att afgifva betänkanden på båda språ-
9206: ken, och torde det i de flesta fall hafva åstadkommits däri-
9207: genom, att utskotten inom sig tillsatt delegationer, hvilka
9208: hade i uppdrag att granska och uppsätta förslag tili betän-
9209: kanden på båda språken. Och utsågs då för sådana ända-
9210: mål personer, hvilka voro mäktiga såväl svenska som fin-·
9211: ska språken. Det måste förutsättas att äfven under den re-
9212: presentationsform vi nu hafva ett dylikt förfarande skall
9213: kunna iakttagas, och betänkanden och förslag sålunda u_tar-
9214: betas inom utskotten. Utaf denna orsak och då det bör
9215: åligga hvarje utskott att själf bestämma om det sätt, hvarpå
9216: affattningen af dess betänkande bör besörias, synes det en-
9217: ligt min mening icke föreligga något skäl att i arbetsord-
9218: ningen införa föreskrifter, hvilka binda utskotten vid iakt-
9219: tagande utaf en viss ordning därutinnan. De uti denna an-
9220: dra mening ingående anvisningarna anser jag för den skull
9221: icke vara påkallade, och förenar mig därför om den reserva-
9222: tion, som hr Söderholm har fogat tili utskottets förslag.
9223: Dessutom vill jag erinra, att denna senare mening uti ut-
9224: skottets förslag icke är exakt affattad och därtill oklar. Af
9225: sådan orsak bör den så mycket hällre uteslutas. Hvar och
9226: en, som närmare granskar den, finner, att den icke är klar.
9227: Den motsättning som där är gjord mellan å ena sidan en af-·
9228: fattning genom utskottets föranstaltande och å andra sidan
9229: affattningens uppdragande åt en afdelning af utskottet är
9230: icke exakt.
9231:       Den senaste talaren anförde, att utskotten under den
9232: äldre representationens tid icke nöjaktigt kunnat fullgöra
9233: sina åligganden att affatta betänkandena på bägge språken,
9234: och att detta skulle hafva berott därpå, att alla medlemmar
9235: icke varit mäktiga båda språken. Det är visserligen så fal-·
9236: let, synnerligast om man går en längre tid tillbaka, såsom
9237: den senaste talaren gjorde, men på senare tider tror jag
9238: dock, att man därvidlag kunnat komma tili lyckligare resul-
9239: tat. Det har ändå aldrig varit fallet - och det kunde icke häl-
9240: ler af honorn ens påstås, - att man under den gamla repre-
9241: sentationens tid skulle velat anse finska utskottsbetänkan-
9242: den såsom öfversättningar (Ed. Palmen: Jo, just så!) Det
9243: blef åtminstone icke framhållet (Ed. Palmen: Jo visst!), att
9244: de icke skuUe officielt betraktats såsom öfversättningar.
9245:              Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   639
9246: 
9247: 
9248: Nog gällde de ändå, när de framlades inför landtdagen, offi-
9249: cielt såsom utskottens originalarbeten och det är ju endast
9250: det, som också här har yrkats, nämligen att dessa handlin-
9251: gar officielt borde betraktas såsom afgifna på båda språkena.
9252:       Hvad särskildt beträffar den reservation, som hrr Paa-
9253: sikivi och Palmen bifogat betänkandet, så fäster jag mig
9254: vid första meningen af densamma, som enligt min tanke in-
9255: nebär en kränkning utaf den grundlagsenliga princip att för-
9256: handlingarna inom såväl landtdag som utskott skola ske på
9257: båda språken. Däraf följer, att handlingar, som af utskott
9258: utarbetas och som föreläggas landtdag~n äfvensom hand-
9259: lingar, som utaf landtdagen insändas tili Hans Kejserliga
9260: Majestät i och för stadfästelse, böra betraktas såsom origi-
9261: nal. J ag kan för den skull icke under några omständighe-
9262: ter godkänna en sådan lydelse, som första meningen har uti
9263: denna reservation. Här har flere gånger berörts det utta-
9264: lande, som af det särskilda besvärsutskottet gjordes vid
9265: 1904-05 års landtdag uti dess betänkande angående den
9266: lagliga ordningens återställande i landet. Det har anförts,
9267: hurusom uti detta betänkande framhållits, att de lagtexter,
9268: som af ständocna godkännas, böra betraktas såsom origi-
9269: naltexter, och att de svenska och finska lagtexterna genom
9270: den utaf monarken dem meddelade sanktion sedermera er-
9271: hålla giltighet af originala lagar. Detta då afgifna uttalande
9272: förekommer såväl uti den af utskottets pluralitet omfattade
9273: affattningen, som sedermera också uti särskilda besvärsut-
9274: skottets sammanjämkningsförslag. Någon reservation mot
9275: detsamma förekom icke, ehuru man under detsamma an-
9276: träffar namn, hvilkas bärare tillhöra det gammalfinska o.ar-
9277: tiet. Man får således antaga~ att partiets ledande män den
9278: tiden ville erkänna riktigheten utaf denna grundsats.
9279:        liär har framhållits förkastligheten utaf ett öfversätt-
9280: ningssystem. Det måste ju af sig siälf inses, att ett sådant
9281: icke kan anses tillfredsställande uppfylla den bestämmelse,
9282: som utskottsbetänkandena hafva. Man har från finskt håll
9283: flere gånger uttalat sitt missnöie öfver det under tidigare ti-
9284: der rådande öfversättningssystemet. Skulle vi nu inslå
9285: samma förfarande, så skulle man från svenskt håll få sam-
9286: ma orsaker tili missnöje, som man tidigare haft från finskt.
9287: Jag ber att bland många exempel få åberopa ett uttalande,
9288: som vid denna samma 1904-05 års landtdag gjordes i bon-·
9289: deståndet uti en petition, undertecknad af hrr Wärri, Suu-
9290: taria m. fl., där öfversättningssystemets nackdelar nog biärt
9291: framhållas. Det säges i fråga om manifestet af den 20 juni
9292: 1900, d. v. s. språkmanifestet, att det visserligen finnes stad-
9293: 640                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
9294: 
9295: 
9296: gadt, ,att de af senatens ekonomiedepartement afgifna ut-
9297: slagen kunna, därest sakegare därom anhåller, förses med
9298: en öfversättning tili det inhemska språket. Men erfare_nhe-
9299: ten från föregående tider, då den finska talande befolk_nin-
9300: gen måste kämpa mot det öfversättningssystem, som då-
9301: mera rådde de inhemska språken emellan, har med sorglig
9302: tydlighet ådagalagt, hvilka förväxlingar och rättsvådor ett
9303: dylikt system med nödvändighet framkallar. 1 vårt folks
9304: medvetande har djupt inrotat sig den uppfattningen, att fol-
9305: ket eger rätt att hos vederbörande erhålla sina handlingar
9306: i original på sitt eget språk. Därför skulle en missräkning,
9307: som själffallet vore följden af ett åsidosättande af denna
9308: naturliga fordran, djupt beröra hela folket och säkerligen
9309: underhålla ett ständigt missnöje och misstroende tnellan fol-
9310: ket och regeringen". Detta uttalande, som då gjordes från
9311: gammaltfinskt håll, äger verkligen sin riktighet.
9312:       J ag vill här inskränka mig tili det redan sagda och
9313: förorda ett godkännande af hr Söderholms reservation.
9314:       Ed. l(arhi kannatti edustaja Tainion tekemää ehdotusta.
9315:                                                    '
9316:       Ed. Paasikivi: Täällä on edustaja Söderholm edel-
9317: leenkin nojautunut kielilainsäädäntöön ja katsonut, että voi-
9318: massa olevat kieliasetukset estävät eduskuntaa tekemästä
9319: sellaista päätöstä, joka on ehdotettu. tlän mainitsi aivan
9320: oikein, että kielilainsäädäntö on katsottu olevan- hallinnol-
9321: lisen lainsäädännön alaan kuuluva. Ja hallinnollista tietä
9322: ovat myös viimeiset kieliasetukset ja viimeinenkin vuodelta
9323: 1906 annettu. Minä tietysti olen ensimmäinen myöntämään,
9324: että tämä kielilainsäädännön hallinnollinen luonne on käy-
9325: tännön perusteella tunnustettava, mikäli sanottu lainsää-
9326: däntö ei tule ristiriitaan oikeudenkäymiskaaren 24 Luvun
9327: 3 § :n kanssa. Mutta selvää on mielestäni, että hallitukselle
9328: ei voi tunnustaa oikeutta hallinnollista tietä antaa sellaisia
9329: määräyksiä, jotka koskevat eduskunnan autonomiiaa, edus-
9330: kunnan oikeutta järjestää sisälliset asiansa niinkuin se kat-
9331: soo olosuhteiden vaativan. Se kielilainsäädäntö, joka tähän
9332: asti on hallinnollista tietä annettu, on yksinomaan koske-
9333: nut hallinnollisia ja tuomioistuinviranomaisia, ja siinä kohden
9334: hallituksen kompetenssi, · pätevyys on tunnustettava. Mi-
9335: hinkä sellainen katsantokanta, jota herra Söderholm ja muut
9336: ovat täällä edustaneet, viepi, nähdään, jos ajatellaan, millä
9337: tavoin meidän pitäisi tämän tapaisista asioista selviytyä.
9338: Jos eduskunta olisi sitä mieltä, että ruotsinkielisten laitos-
9339: ten valmistaminen on järjestettävä niin kuin täällä on eh-
9340:              Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   641
9341: 
9342: 
9343: dotettu sekä valiokunnan puolelta, että herra Palmenin ja
9344: minun vastalauseessa, niin eduskunnan pitäisi ensin tehdä
9345: pyyntö, että hallitsija muuttafsi kieliasetusta vuodelta 1906
9346: niin, että eduskunta voisi sitte tehdä tämän haluamansa
9347: päätöksen. Ja jos hallitus sanoisi että se ei ole halukas
9348: tekemään semmoista muutosta, niin eduskunta ei voisi silloin
9349: mitään muuta kuin sanoa: Jaa, minkä sille sitte voi, mei-
9350: dän täytyy siihen alistua. Tällainen olisi johtopäätös, mutta
9351: sellaista johtopäätöstä en minä ainakaan voi tunnustaa
9352: oikeaksi.
9353:        Täällä on sitte huomautettu, että muun muassa vanha
9354: säätyeduskunta suuressa anomuksessa vuodelta 1904 olisi
9355: mielipiteenään lausunut, että eduskunnan on sekä suomen-
9356: että ruotsinkieliset lakitekstit alkuperäisinä käsiteltävä, ja
9357: että myös V. J :n 75 § :stä ja tietysti myös hallitusmuodon
9358: muutamista kohdista, jotka tähän koskevat, tämä kävisi sel-
9359: ville. V. J :n 75 § :ssä on lausuttu se yleinen periaate, että
9360: ne asetukset, jotka kuuluvat eduskunnan lainsäädäntöpiiriin,
9361: ovat hallitsijan sanasta sanaan vahvistettavat sellaisina kuin
9362: eduskunta ne on hyväksynyt; niihin ei saa mitään muutoksia
9363: tehdä. Mikäli ensiksi voin säätyjen suurta anomusta kä-
9364: sittää, niin siinä ei ole mitään tällaista lausuttu. Siinä on
9365: lausuttu ainoastaan, että kun eduskunta on hyväksynyt laki-
9366: tekstin suomen- ja ruotsinkielisinä, niin hallitsijan tulee ne
9367: vahvistaa muuttamatta ja silloin niistä tulee kaksi alkupe-
9368: räistä lakitekstiä, mutta nimenomaan mainitaan, että saman-
9369: laisen alkuperäisen tekstin luonne tulee myös sille venä-
9370: läiselle kappaleelle, jonka hallitsija tosiasiallisesti hyväksyy.
9371: Säätyjen lausunnon mukaan ei siis originaalisuuskaan, alku-
9372: peräisyyskään ole tehty riippuvaksi siitä, että t~ksti
9373: on eduskunnassa hyväksytty. Mutta säätyjen lausunnossa
9374: ei ole sanottu, että eduskunta on velvollinen käsittelemään,
9375: päättämään ja hyväksymään myöskin ruotsinkieliset teks-
9376: tit. Yhtä vähän on sellaista sanottu V. J :n 75 § :ssä. Siinä-
9377: kin lausutaan vain, että kun eduskunta on jonkun lakitekstin
9378: hyväksynyt, niin hallitsijan tulee, jos asia on eduskunnan ja
9379: hallitsijan yhteiseen lainsäädäntöpiiriin kuuluva, vahvistaa
9380: se teksti, mikä on eduskunnassa hyväksytty, sanasta sanaan
9381: sellaisenaan. Mutta että eduskunta olisi velvollinen hyväk-
9382: symään myös ruotsinkielisen tekstin, sitä ei ole sanottu, ja
9383: mikäli olen havainnut, kun olen tarkasti koettanut kuun-
9384: nella tätä keskustelua, ei ole yksikään puhuja voinut esit-
9385: tää minkäänlaista lainkohtaa. jossa eduskunta olisi velvoi-
9386: tettu käsittelemään kummankinkieliset tekstit samalla
9387: tavalla.
9388: 642                 Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
9389: 
9390: 
9391:       Herra Cederberg on jälleen vedonnut V. J :n 50 § :ään
9392: ja katsonut siinä olevan säädetty, että asiain käsittely edus-
9393: kunnassa ja valiokunnissa pitää olla kaksikielinen. Sitä mi-
9394: nä en näe siinä olevan säädettynä, vaan näen siinä olevan
9395: turvattu ainoastaan oikeuden käyttää suomen tai ruotsin-
9396: kieltä, niinkuin pykälässä nimenomaan sanotaan, ja se on
9397: minun käsittääkseni aivan toista kuin mitä siihen on tah-
9398: dottu panna.
9399:       Täällä on jo ennen huomautettu, ja minäkin edellisessä
9400: lausunnossani siihen koskettelin, että ei ole tarkoituksena
9401: eikä aikomuksena tehdä ruotsinkieltä epäviralliseksi kie-
9402: leksi. Päinvastoin on ruotsinkielistä kansanainesta varten
9403: ruotsinkieliset laitokset kaikista lakiteksteistä ja asiakirjoista
9404: valmistettava. Nämät laitokset ovat virallisia asiakirjoja,
9405: ja minä katson niitä sellaisiksi että ruotsinkielisellä kan-
9406: salla ja sen yksityisillä jäsenillä on oikeus niistä pitää kiinni,
9407: niitä lukea ja noudattaa. niinkuin nytkin on suomalaisilla oi-
9408: keus pitää kiinni suomenkielisestä laista, vaikka aivan vii-
9409: meiseltäkin ajalta, vielä esim. vuonna 1899 hallinnollisella
9410: alalla annettujen asetusten joukossa on sellaisia, joiden suo-
9411: menkielinen teksti on mahdoton käyttää, se kun on virheel-
9412: linen ja epäselvä. Mutta jos tekstit tulevat riitaan toistensa
9413: kanssa, niin on tulkitsemisen asia ratkaista millä tavoin ase-
9414: tuksen oikea ajatus on selville saatava. Tosiasiallisesti eh-
9415: dotetun järjestyksen mukaan tulisivat suomenkieliset teks-
9416: iit olemaan päätekstejä, joista tulkitsijan tulisi kiinnipitää.
9417: Mutta eivät ruotsinkieliset laitokset olisi ilman mer-
9418: kitystä; kyllä niistä, vaikka olisivat puhtaita käännöksiäkin,
9419: voisi olla tulkitsemiselle apua, sillä jos suomenkielinen sana-
9420: muoto on sellainen, että sen voi selittää kahdella tavalla,
9421: niin ruotsinkielisestä laitoksesta voisi saada apua siihen, että
9422: päästään ymmärtämään, millä tavoin suomenkielinen teksti
9423: on sitä laadittaessa käsitetty.
9424:        Mitä tulee sellaiseen lausuntoon kuin se, jonka hra
9425: Walpas antoi, ja johon herra Setälän lausunto parissa koh-
9426: din yhtyi, niin en ymmärrä että niihin lausuntoihin tarvitsisi
9427: sen lähemmältä kajota. Käyttäkööt vain ruotsinkieliset
9428: edustajat ruotsinkielisiä laitoksia, ottakoot vain niistä selvän
9429:  kysymyksistä, ei kukaan heitä siitä estä. Mutta ei tässä ole
9430: kysymys siitä, mitä kappaletta yksityinen eduskunnan jä-
9431: sen tahtoo lukea ja mitä hän taht.Qo seurata, vaan tässä on
9432: kysymys eduskunnan työtavan järjestämisestä kokonai-
9433: suudessaan.
9434:        .Edelleen on edustaja Cederberg lausunut, että etenkin
9435: .se ryhmä, johon minä kuulun, tahtoo nyt saada aikaan kään-
9436:              Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   643
9437: 
9438: 
9439: nösjärjestelmää, jota juuri meidän taholta on niinpaljon vas-
9440: tustettu. Emme me ole nytkään käännösjärjestelmän ystä-
9441: viä, ja tulemme, mikäli meidän vallassamme on, koetta-
9442: maan välttää käännösjärjestelmää niin paljon kuin suinkin
9443: on mahdollista. Sen vuoksi meidän ryhmämme ja puo-
9444: lueemme ei koskaan tule hallinnossa eikä oikeuden hoidossa
9445: ruotsalaiselle kansanainekselle mitään käännösjärjestelmää
9446: tyrkyttämään - siinä kohden me tulemme olemaan toisella
9447: kannalla kuin ruotsalaiset ovat tähän asti meidän maassam-
9448: me olleet suomenkieleen nähden. Mutta missä on välttä-
9449: mätöntä tehdä myönnytyksiä kieliryhmien puolelta, mil-
9450: loin on tosiasiallinen pohja olemassa, silloin ei voida tätä
9451: välttää, siinä on ylivoimainen este, ja sellainen on tässä
9452: minun mielestäni olemassa. Edustaja Palmen on monivuo-
9453: tisen kokemuksen nojalla näyttänyt, millä tavoin nämä asiat
9454:  ovat entisessä säätyeduskunnassa olleet järjestettyinä, ja
9455:  säätyeduskunnassa oli kuitenkin ruotsinkielen taito edus-
9456:  tettuna monin kerroin paremmin kuin mitä se tässä eduskun-
9457:  nassa on ja tulee koskaan olemaan. - Jos ruotsinkieliset
9458:  katsoisivat tätä asiaa vähemmän niinsanoakseni ambitsioo-
9459:  niasian kannalta, niin he huomaisivat, ettei tässä ole kysy-
9460:  myksessä mikään sorto. Ruotsinkielen asema sellaisena
9461:  kuin missä se tähän asti on ollut ei tule pysymään, jos mei-
9462:  dän ehdotuksemme pääsee vallalle.         Mutta ruotsinkielen
9463:  asemahan on ollut luonnoton tähän asti, ja tässä on kysy-
9464:  mys asettaa ruotsinkieli luonnollisten rajojensa sisälle.
9465:         Edustaja Tainio on täällä tehnyt uuden ehdotuksen.
9466:  Hän ei hyväksy edustaja Palmenin ja minun ehdotustani,
9467:  vaan on tehnyt oman ehdotuksen. Minun täytyy sanoa,
9468:  että minä en huomaa niin suurta eroa hänen ja meidän ehdo-
9469:  tuksemme välillä. Erotus on ainoastaan ymmärtääkseni se,
9470:  että me sanomme selvästi sen mitä tahdomme, jota vastoin
9471:  edustaja Tainio ehdotuksellaan tahtoo peittää asian todelli-
9472:  sen laidan. liänenkin mielestään nimittäin mietinnöt kir-
9473:  joitetaan suomenkielellä - se on pääteksti - ja eduskun-
9474:  nassa pannaan suomenkieliset tekstit käsittelyn pohjaksi.
9475:  Ja vihdoin ruotsinkielinen laitos valmistetaan sillä tavoin
9476:  kuin mekin ja valiokunta olemme ehdottaneet. Eroitus on
9477:  hyvin pieni, enkä minä käsitäkään tätä miksikään muuksi
9478:  kuin yritykseksi koettaa antaa samalle asialle sellainen
9479:   muoto, että näkyisi, että edustaja Tainion ja hänen ryh-
9480:  mänsä ei tosiaan tarvitse yhtyä niin sanottua suometta,re-
9481:   laista puoluetta kannattamaan, niinkuin edustaja Tainio it-
9482:   sekin on täällä julkisesti lausunut. No niin, se on sosiaalide-
9483:   mokraatisen puolueen taktillinen kysymys, ja jokainen puo-
9484: 644                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
9485: 
9486: 
9487: lue järjestäköön taktiikkansa niinkuin tahtoo - ei minulla
9488: ole halua siihen sekaantua, kunhan vain laitatte ehdotuk-
9489: senne niin, ettei siitä tarvitse sanoa, että se, mikä on epä-
9490: selvästi sanottu, on epäselvästi ajateltu. Minusta ei ole mi-
9491: tään syytä olla julki sanomatta asian oikeaa laitaa, koska
9492: sillä tavoin päästään lopulta parhaisiin tuloksiin. Ja jos
9493: edustaja Tainio katsoo, että hänen S.flnamuotonsa on ruotsin-
9494: kielisiä vähemmän loukkaava, niin olkoon menneeksi, mutta
9495: minä puolestani en kuitenkaan usko ruotsinkielisiä edusta-
9496: jia ja ruotsinkielistä kansanainesta niin yksinkertaisiksi, et-
9497: teivät he huomaa, mikä on asian todellinen laita; en huomaa
9498: että sellaisella ulkokuorella voidaan ihmisiä niinkään pettää.
9499: - Minä siis edelleenkin kannatan edustaja Palmenin ja
9500: omaa vastalausettani ja toivon, että se tulisi eduskunnan
9501: enemmistön yhtymisen saavuttamaan. (Hyvä!) .
9502:       .Ed. Sirola: Minä olen aivan yhtä mieltä edellisen pu-
9503: hujan kanssa siitä, että se on sanottava, mitä tarkoitetaan.
9504: Puhuja tekemässään vastalauseessa todellakin on sanonut
9505: selvästi sen, että hän ja hänen ryhmänsä tahtovat eduskun-
9506: nasta lähettää yksikielisiä papereita ja heittää sen jälkeen
9507: jonkinlaisen toiskielisen kuten he nimittävät ,laitoksen",
9508: joka ei tämän pykälän mukaan saa eduskunnalta virallista
9509: leimaa. Kun sanotaan, että kirjelmät Suuriruhtinaalle ja
9510: valtiopäiväpäätös laaditaan suomenkielellä, niin silloin to-
9511: dellakin sanotaan, että ne annetaan vain yksikielisinä. Odot-
9512: taisi toki tämän jälkeen lausetta, jossa sanottaisiin, että tä-
9513: män ohella laaditaan ruotsinkielinen käännös , tahi laitos
9514: tahi miksi sitä sanottanee. Mutta jos pykälä hyväksytään
9515: tässä muodossa, että mainitut asiakirjat laaditaan suomen-
9516: kielellä, ja sitte ruvetaan puhumaan ruotsinkielisestä lai-
9517: toksesta, niin moni voi kysyä, että mistä se siihen ilmes-
9518: tyi. Sen sijaan on aivan toista valiokunnan ehdotuksen en-
9519: simmäinen lause. Se sanoo, että mitä eduskunta käsistään
9520: päästää, vieläpä mitä valiokunnat käsistään päästävät, se on
9521: eduskunnan ja valiokuntien pätevyydellä varustettu kaksi-
9522: kielinen lakiteksti ja minun käsittääkseni tämä on juuri siksi
9523: välttämätöntä näin sanoa, koska se, mitä tämän jälkeen työ-
9524: järjestyksessä sanotaan, on eduskunnan sisällinen asia,
9525: mutta ei se, mitä tähän saakka on sanottu. .En tiedä kuinka
9526: edustaja Paasikivi voi sanoa eduskunnan sjsälliseksi, auto-
9527: noomiseksi asiaksi sitä, että se lähettää ulkopuolellensa,
9528: kansalle ainoastaan yksikielisen originaalin. Kun siis hy-
9529: väksytään tämä edellinen lause valiokunnan mietinnössä,
9530: sama joka on yhteinen meidän ehdotuksellemme, vieläpä
9531:              Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. Jakitekst.        645
9532: 
9533: 
9534: edustaja Söderholmin ehdotukselle, silloin varmasti olem-
9535: me määränneet sen kannan että eduskunta antaa kaksikie-
9536: liselle kansalle kaksikieliset pätevät lakitekstit Mutta sen
9537: jälkeen on myös selvästi sanottava, kuinka nämä ovat syn-
9538: tyneet. Ja minä en voi olla merkitsemättä sitä erityjstä
9539: köyhäntodistusta, jonka edustaja Söderholmin ehdotus ja
9540: lausunto sisältää, kun ei voida tai ei tahdota tai uskalleta
9541: sanoa, kuinka tällainen kaksikielinen teksti valmistuu. Mei-
9542: dän täytyy uskaltaa panna paperille se tosiasia, että nämä
9543: tekstit syntyvät suomenkielisinä, ja että niitä täällä suomen-
9544: kielisinä käsitellään. Se tapaus, joka toissapäivänä sattui,
9545: jolloin eduskuntaa kehoitettiin äänestämään eräästä ruot-
9546: sinkielisestä käännöksestä - pienessä tapauksessa tosin -
9547: se oli riitävä osoittamaan, mihinkä tässä muuten tullaan.
9548: :Edustaja Palmen onnitteli niitä suomenkielisiä, jotka otta-
9549: vat päättääksensä tällaisesta kielellisestä seikasta. Mutta
9550: jollen aivan väärin kuullut, otti eduskunnan keskiryhmä sil-
9551: loin tähän kielelliseen äänestykseen osaa sen sijaan että va-
9552: semmisto ainakin oli vaiti. En tiedä, voisiko oikeistoa täällä
9553: onnitella, jos eduskunnan keskiryhmä aikoisi vastedeskin
9554: ruveta määräilemään näistä ruotsinkielisen laitoksen eri
9555: sanamuodoista. Kun me panemme paperille sen tosiasian,
9556: että eduskunta käsittelee suomenkielisen tekstin pohjaila
9557: asioita, silloin me estämme kaikki tällaiset äänestykset ja
9558: silloin teemme mahdolliseksi eduskunnan päätöksen tapah-
9559: duttua, ennenkuin asia lähtee eduskunnasta ulos toimitus- ja
9560: tarkastusvaliokunnan kautta, vielä siellä tarkistaa tämä ruot-
9561: sinkielinen laitos, niin että se on mahdollisimmassa mää-
9562: rässä yhdenpitävä suomenkielisen käsittelyn pohjalla tapah-
9563: tuneen keskustelun ja päätöksen kanssa. :Ei ole asian laita
9564: niinkuin edustaja Kares sanoi~ että jos ne molemmat sai-
9565: sivat eduskunnan virallisen pätevyyden, ne pitäisi tarkas-
9566: taa. Riittää, kun eduskunta takaa niiden molempain päte-
9567: vyyden siten että se pätevyydellänsä toimituttaa sellaisen
9568: laitoksen kansliassa tai muuten, jolle se voi tämän luotta-
9569: muksensa antaa, etenkin kun jokin asianomaisen valiokun-
9570: nan jäsen on aina tällaisessa tapauksessa mukana.
9571:        Kun näin tehtäisiin, silloin oltaisiin todellakin reaali-
9572: suuden pohjalla, mutta tunnustettaisiin kielellinen tasa-arvo
9573: sillä tavalla, että eduskunta kansalle antaisi pätevät laki-
9574: tekstit käsiin. Mutta kun nämät ovat lähten.eet eduskun-
9575: nan käsistä ja saaneet vahvistuksensa, ja kun kansalla on
9576: siis kaksi tekstiä käsissä, suomalainen ja ruotsalainen, silloin
9577: tulee kysymys sovelluttamisesta ja silloin minun täytyy
9578: ihmetellä kuinka edustaja Söderholm voi viitata, niinkuin
9579:                                                                 41
9580: 646                 Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
9581: 
9582: 
9583: mma käsitin, siihen että tuomioistuintenkin olisi mahdolii-
9584: suus noudattaa jompaakumpaa näistä teksteistä. Minä aina-
9585: kin sain semmoisen käsityksen, mutta ehkä se on erehdys.
9586: Arvelen että tässä tuomioistuinten täytyy noudattaa mo-
9587: lempia, s. o. sitä oikeuskäsitystä, jonka molempia kieliä
9588: taitava tuomari saa lukiessaan lävitse tai tulkitessaan lakia
9589: molempien tekstien yhtäpitävän käsityksen mukaan. Jos
9590: kirjaimellista eroavaisuutta sattuu ja jos vielä sattuisi niin-
9591: kin, että huomattaisiin että olisi asiallista eroa, silloin täytyy
9592: yleisessä kielilainsäädännössä päättää, kuinka tämä erehdys
9593: on korjattava, mutta siihen saakka nämä molemmat tekstit
9594: ovat säilytettävät.     Kuitenkin tuomari ilman muuta etu-
9595: päässä pitää silloin ojennusnuorana suomenkielistä tekstiä,
9596: vaikka tässä työjärjestyksessä ei sitä muodollisesti tietystt
9597: voida lausua. Minun mielestäni siis herra Paasikiven ja
9598: tämä meidän ehdotuksemme eivät suinkaan ole asiallisesti
9599: yhtäpitävät ensimäisessä lauseessa. koska herra Paasi-
9600: kiven ehdotuksen sanamuoto ja lauseen sisältö pelkäävät
9601: tätä kielellistä tasa-arvoa, mikä virallisesti olisi vallitseva.
9602: Se seikka, että eduskunnan valtiopäiväpäätös laaditaan kum-
9603: mallakin kielellä, saa täyden tunnustuksensa Tainion ehdo-
9604: tuksessa ilman, että nämä käytännölliset seikat, joissa selvi-
9605: tetään, miten nämä molemmat tekstit ovat syntyneet ja mi-
9606: ten niitä on käsitelty. ollenkaan tätä tasa-arvoisuutta
9607: millään tavalla polkevat.
9608:       Ed. Setälä: Tahtoisin äskeiseen lausuntooni lisätä
9609: ainoastaan sen, että mikäli epäkohtia on olemassa maamme
9610: virkakielioloissa, ne minun käsitykseni mukaan ovat korjat-
9611: tavat kielilainsäädännöllä eikä eduskunan työjärjestyksellä.
9612: Semmoinen asia kuin tekstien pätevyys ja lain julkaisutapa
9613: ei ole eduskunnan työjärjestyksellä ratkaistavissa.
9614:       Edustaja Paasikivi on sanonut, että hän ei tahtoisi ottaa
9615: ruotsalaiselta tekstiitä virallista merkitystä. Mutta minä
9616: en muulla tavalla voi ymmärtää hänen ehdotustensa kuin
9617: että sen mukaan ruotsinkielinen teksti ei ensinkään tule
9618: äänestyksen alaiseksi. Sitä ei siis lopulta kukaan hyväksy.
9619: Millä tavalla se kuitenkin voi säilyttää virallisen merkityk-
9620: sensä, sitä minä en voi käsittää.
9621:       Edustaja Sirola tahtoi kyllä ymmärtääkseni tehdä mo-
9622: lemmat eduskunnasta lähtevä_t tekstit virallisiksi, mutta mi-
9623: nun täytyy hänelle asettaa se kysymys, mikä on se voima
9624: ja auktoriteetti, joka silloin hyväksyy ruotsalaisen tekstin.
9625: Tottakai se on eduskunan hyväksyttävä. Sanottiin äsken,
9626: että yksityinen voi tietystikin ottaa harkintansa alaiseksi
9627:              Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   647
9628: 
9629: 
9630: minkä tekstin hyvänsä. Mutta eduskunnan päätökset kaikki
9631: riippuvat yksityisten alotteesta ja ehdotuksista. Jos joku
9632: yksityinen tekee vaatimuksensa ruotsinkielisen tekstin poh-
9633: jalla, niin minä en voi ymärtää, millä tavalla puhemies V.
9634: 1 :n 69 § :n mukaan voi kieltäytyä ottamasta tuota ehdotusta
9635: äänestyksen alaiseksi, vielä vähemmin voin ymmärtää, mikä
9636: se ulkopuolella eduskuntaa voisi tehdä ruotsalaisen tekstin
9637: viralliseksi taikkapa yhtä päteväksi kuin suomenkielisen. On
9638: mahdollista että tässä kohdin tarvitaan muutoksia, mutta ne
9639: eivät ole, tahtoisin vielä uudistaa sen, semmoisia muutok-
9640: sia, jotka ovat työjärjestyksen kautta aikaan saatavissa,
9641: vaan siihen tarvitaan varsinaista kielilainsäädäntöä, vieläpä
9642: perustuslain sädöksiä.
9643:        .Edustaja Palmen on viitannut vanhoihin oloihin. Jos
9644: minä ymmärsin häntä oikein, niin hän kaiketi myönsi, että
9645: nuo olot olivat epäkohtia, ja minun ymmärtääkseni aivan
9646: suoranaisia laittomuuksiakin. Minun kokemukseni valtiopäi-
9647: vätyöstä ei ole suinkaan niin pitkä kuin edustaja Palmenin.
9648: Minä olen kuitenkin ollut 1904-05 vuoden valtiopäivillä tar-
9649: kastusvaliokunnassa ja 1905-06 vuoden valtiopäivillä toi-
9650: mitusvaliokunnassa ja voin vakuqttaa, että semmoista lait-
9651: tomuutta ei ainakaan niissä valiokunnissa harjoitettu, vaan
9652: me katsoimme olevamme velvolliset joka ainoassa kohdassa
9653: sanasta sanaan noudattamaan sitä tekstiä, jonka eduskunta
9654: oli hyväksynyt. Semmoisten olojen palaamista, kuin ennen
9655: on ollut, ei kaiketi missään tapauksessa olisi suositeltava, eikä
9656: kai sillä asiaa parannettaisi, että samallaisia oloja nyt koe-
9657: tettaisiin ruotsinkieliseen tekstiin nähden saada uudelleen
9658: voimaan .
9659:       .Ed. Estlander: Sedan landtdagen beslutit vägra re-
9660: miss tili utskott i och för åstadkommande af en grundlig ut-
9661: redning af denna ömtåliga fråga, är det väl tämligen ointres-
9662: sant för församlingen att höra sakliga skäl under denna dis-
9663: kussion. Iiärmed i öfverensstämmelse står också fullkom-
9664: ligt, att så många talare sökt reducera denna fråga tili en
9665: rent praktisk sådan, med fullständigt förbiseende af dess
9666: pricipiella innebörd. Jag vill icke inlåta mig på att med
9667: dessa talare diskutera frågan, men inskränker mig tili att
9668: fästa uppmärksamheten vid några omständigheter, som böra
9669: tagas i betraktande vid bedömandet af nu föreliggande
9670: förslag.
9671:        Jag ber få gifva tillkänna att jag för min del understö-
9672: der hr Söderholms reservation.
9673:        Beträffande reservationen n :o 1 måste jag på grund af
9674: __________
9675: 648    Istunto 14 p._______
9676:                      kesäkuuta 1907.
9677:                           _:.                  ..   ___- - - - - - -
9678: 
9679: 
9680: det, jag tidigare haft äran anföra, göra gällande den åsikt~
9681: att densamma icke enligt L. 0. kan komma under omröst-
9682: ning. Detta innebure nämligen, att i ordningsstadgan skulle
9683: införas sådana bestämningar, som äro stridande mot grund-
9684: lagens anda och jämväl mot dess uttryckliga stadgande. Jag
9685: anser det icke nödvändigt att här vidare uppehålla mig vid
9686: denna reservation, hvars innebörd redan blifvit tydligen
9687: ådagalagd; jag konstaterar endast att, hvad jag anfört be-
9688: träffande dess bristande öfverensstämmelse med grundlag,
9689: antagligen icke blifvit förstådt, men åtminstone icke blifvit
9690: bemött.
9691:       Hvad åter beträffar det förslag, som gjorts af hr Tainio
9692: och som äfven af hr Sirola har understödts, ber jag få yttra
9693: mig något mer ingående nu. Jag måste erkänna att det-
9694: samma afser en väsentlig förbättring i jämförelse med den
9695: reservation jag nyss berört. Men jag måste ifrågasätta,
9696: huruvida förslagsställarena dock verkligen lyckats undgå
9697: det, som enligt min tanke är omöjligt att acceptera uti den
9698: berörda reservationen. Också enligt detta förslag skulle
9699: nämligen uttryckligen framhållas, att den finska texten läg-
9700: ges tili grund för förhandlingarna inom plenum. Hr Sirola
9701: har visserligen ansett att härmed endast vore utsagdt det
9702: faktiska förhållande, enligt hvilket · beslut komma tili stånd
9703: inom landtdagen. Jag måste för min del draga i tvifvels-
9704: mål, huruvida endast detta är uttryckt i ifrågavarande sats.
9705: Månne icke däri ljgger äfven detta, att det finska språket,
9706: de finskspråkiga betänkandena skola vara de betänkanden.
9707: som utgöra grunden för landtdagens beslut. Hr Sirola har
9708: också siälf kommit tili en dylik konklusion, då han anser det
9709: vara omöjligt att vid ett ärendes behandling förslag skulle
9710: göras om ändring i den svenska texten och att dylikt förslag
9711: skulle komma under omröstning. :Enligt min tanke vore
9712: det omöjligt, och detta har framhållits äfven af hr Setälä, att
9713: icke dylika förslag finge göras och komma under omröst-
9714: ning och sålunda blifva landtdagens beslut. Detta sam-
9715: manhänger med hela den uppfattning om tilikomsten af
9716: landtdagsbeslut, som utgör grunden för hrr Tainios och Si-
9717: rolas förslag. Detta förslag utgår från den uppfattningen
9718: att de finskatalande rösta om finska texten - möjligen kun-
9719: de de svenskatalande få vara med därom -, om den sven-
9720: ska texten skulle däremot rösta endast de svenskatalande
9721: medlemmarna af landtdagen. Jag frågar: är detta öfver-·
9722: ensstämmande med Landtdagsordningen? Är det icke fast-
9723: mer förhållandet, att beslut i landtdagsärenden komma till
9724: stånd genom samverkan af samtliga landtdagsmän, genom
9725:              Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   649
9726: 
9727: 
9728: diskussion och beslut. Vid sådant förhållande synes mig,
9729: att det är en oriktig uppfattning om tillkomsten af landt-
9730: dagsbesluten, som ligger till grund för detta förslag.    Jag
9731: måste anse att, äfven med den tolkning man söker gifva
9732: detsamma, det dock är af den betänkliga art, att dess upp-
9733: tagande såsom proposition vid omröstningen förefaller mig
9734: vara i strid mot L. 0.
9735:       Det har gjordts gällande, - och det är kanske det en-
9736: da tillfälle, där frih. Palmen berört frågan om denna ord-
9737: ningsstadgas öfverensstämmelse med grundlag eller ej -,
9738: det har gjorts gällande, att denna ordningsstadga icke kan
9739: ändra grupdlag. Detta är alldeles riktigt, men om jag för-
9740: stod frih. Palmen rätt, så menade han att det gör ingenting,
9741: hvad vi sätta för stadgande in i denna ordningsstadga, då
9742: den ju i ingen händelse kan ändra Landtdagsordningen.
9743: Tvärtom måste man väl draga den slutsats, att vi just böra
9744: undersöka, huruvida icke bestämningarna i denna ordnings-
9745: stadga äro sådana, att de strida emot grundlag. Jag skulle
9746: icke hafva berört denna omständighet, om den icke samman-
9747: hängde med ett uttalande, som tidigare gjorts om olika
9748: slag af grundlagstolkning, näml. att de dels äro sådana, hvil-
9749: ka böra vidtagas af regent och landtdagen i förening, och
9750: dels sådana, som endast tillfälligtvis vidtagas och som äro
9751: underkastade mer eller mindre snara förändringar och som
9752: kunna af landtdagen utan vidare omgång införas. Det före-
9753: faller som här skulle ligga en något egendomlig teori till
9754: grund, och detta var orsaken, att jag berörde frih. Palnu~ns
9755: uttalande.
9756:       I:d. Söderholm: f'riherre Palmen har anmärkt att det
9757: vore en inkonsekvens i mitt uttalande, då jag sade, att grund-
9758: satsen om, att de inhemska språken ega obetingad
9759: giltighet såsom originalspråk för laga.rna           i landet,
9760: stode i strid med mitt uttalande om att                  språk-
9761: lagstiftningen har utöfvats i administrativ väg och
9762: att     denna lagstiftning dock är gällande.          Det är
9763: fallet att grundsatsen om de inhemska språkens giltig-
9764: het i det offentliga lifvet är faststäld med den hälgd. att
9765: den måste gälla såsom grundlag. Detta finnes uttaladt i
9766: det flere gånger under diskussionen åberopade stadgand-et
9767: i 24 Kap. 3 § R.. B. och det är så genomfördt i vår offent-
9768: liga rätt, att ständerna hade all anledning i stora -petitionen
9769: säga, att det, att icke de inhemska -språken skulle vara origi-
9770: nal i lagarna, strider emot grundlagen. Här har också flera
9771: gånger erinrats om 50 § L. 0. Nu är det vis~erligen fallet
9772: 650                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
9773: ------------------------------------- ------
9774: att språkförfattningar      utfärdats i administrativ väg.
9775: Huruvida detta varit riktigt, skall jag icke nu upptaga, ty
9776: detta skulle föra oss för långt och framkalla i minnet strider
9777: från tidigare landtdagar. Denna lagstiftning kan dock med-
9778: gifvas giltighet endast såvidt den håller sig inom de normer,
9779: rättsordningen öfverhufvud uppställer, men är å andra si-
9780: dan då också bindande för det offentliga lifvet öfverhufvud.
9781: Hr Paasikivi har sagt, att en administrativ författning icke
9782: kan invärka på landtdagens rätt att ordna sina inre förhål-
9783: landen. Detta gäller icke obetingadt enligt min mening;
9784: tvärtom måste landtdagen, då den ordnar sina förhållanden
9785: exempelvis genom arbetsordningen, ställa sig på lagstift-
9786: ningens grund. Hr Palmen har ytterligare anmärkt om de
9787: svårigheter och de rent af komiska sit.Pationer, som skulle
9788: uppkomma genom att landtdagen nödgades upptaga tili
9789: pröfning frågor om uttryck i den svenska texten, huruvida
9790: ,må" eller ,.böra" skall användas. .För min del är jag öf-
9791: vertygad om, att det är bra mycket svårare frågor, i hvilka
9792: landtdagen får lof att taga position, frågor4 i hvilka kanske
9793: de flesta landtdagsmän begripa ännu mycket mindre. Det
9794: finns en massa tekniska frågor, som skola lösas i lagstift-
9795: ningsväg och äfven i sådana frågor får man lof att bilda sig
9796: en mening, om man icke eger tillräckligt förutsättningar här-
9797: för. Dylikt kan icke undvikas.
9798:      - Vidare anförde friherre Palmen, hurusorp det kan upp-
9799: stå svårighet vid tolkningen af expeditioner, som utgöra öf-
9800: versättningar. Det exempel friherren anförde, att i ett offi-
9801: ciellt aktstycke stått ,nauttimalla" i stället för ,nauttimatta".
9802: det kan komma i fråga vid enspråkighet lika väl, som vid
9803: tvåspråkighet. :Ett fel kan ha blifvit begånget i konceptet ·
9804: och blifvit utskrifvet i expeditionen. Sådana fall kunna al-
9805: drig undvikas här i lifvet. Det är misstag, som måste rättas
9806: på sätt eller annat.
9807:        Jag skall ännu återkomma tili hr Paasikivis anmärk-
9808: ning beträffande den administrativa lagstiftningens invär-
9809: kan i detta fall. Då förordningen af den 3 maj 1906 stadgar,
9810: att förslag tili propositioner skola affattas och öfverlämnas
9811: tili landtdagen på bägge språken och å andra sidan L. 0 :s
9812: 54 samt 31 §§ m. fl. stadga, att utskotten skola bereda de
9813: propositioner och öfriga ärenden, som öfverlämnas till
9814: landtdagen, så skola de naturligtvis också granska texten
9815: på både det ena och · det andra språket. En annan ordning
9816: för granskningarna synes mig därför icke öfverenstämma
9817: med L. 0. Härmed har jag också berört den anmärkning,
9818: &om hr Sirola riktat emot mitt förslag tili affattning af 35 §.
9819:              Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   651
9820: 
9821: 
9822: Hr Sirola tror, att jag icke vågat säga ut, huru utskotten
9823: skola behandla den svenska texten, hvilken den andra menin-
9824: gen här berör. Det är alls icke fallet. Af min affattning fram-
9825: går med all tydlighet, att bägge texterna skola behandlas full-
9826: komligt lika. Hr Sirola har dessutom i mitt uttalande om att
9827: det skall vara domstolarna obetaget att tillämpa lagens svenska
9828: text också sett någonting mycket egendomligt. Det är tvärtom
9829: icke något egendomligt alls. Då ett mål vid domstol anhän-
9830: giggöres på svenska språket, så är det naturligt, att domsto-
9831: len äfven vid afgörandet använder den svenska Iagtexten. lcke
9832: finner jag detta stridande emot god ordning eller emot några
9833: sunda principer, och då måste naturligtvis äfven texten vara
9834: så affattad att domstolen värkligen kan Iita på denna text.
9835: Det synes mig sålunda att de angrepp, som gjorts emot min
9836: uppfattning i saken, icke äro bindande, och jag måste fort-
9837: sättningsvis vidhålla att mitt förslag tili lösning af frågan är
9838: det enda riktiga.
9839:       Puhemies ilmoitti, että 8 puheenvuoroa oli vielä _käyttä-
9840: mättä, joten oli pakko keskeyttää istunto ja kokoontua jälleen
9841: kello 6 i. p.
9842:    Istunto keskeytettiin klo 4 i. p.
9843: 
9844: 
9845: 
9846:     Kun klo 6 i. p. jälleen oli kokoonnuttu jatkettiin aamupäi-
9847: vällä alotettua käsittelyä eduskunnan työjärjestyksen 35 §:n joh-
9848: dosta, jolloin ensimäisenä sai puheenvuoron:
9849:     Ed. ~chybergson: jag blef i hufvudsak förekommen af hr
9850: Setälä. Afven jag hade ämnat påpeka att den praxis, hvarom
9851: friherre Palmen taiat, innebar en olaglighet. Det kunde ju icke
9852: anses anständigt, än mindre riktigt, att en translator i senaten
9853: ändrade de finska texterna, och hvad beträffar friherre
9854: Palmens och andra kunniga mäns af finska språket äflan att
9855: efter ärendenas behandling i Jandtagen sätta in sin språkkun-
9856: skap i Jagtexterna, så var den knappast lättare att försvara
9857: än att en senatstranslator företog sig detta. jag för min del
9858: motsatte mig från första stund, då jag var medlem i expediti-
9859: onsutskottet, ett sådant förfarande. jag förklarade att liksom
9860: i fråga om de svenska texterna äfven beträffande de finska
9861: icke andra ändringar finge vidtagas än rättelser af rena kor-
9862: rekturfel, i hvilket afseende dock samma rätt att korrigera fö-
9863: 652                  Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
9864: 
9865: 
9866: relåg äfven beträffande den svenska texten. Och det räckte
9867: icke många landtdagar, innan denna uppfattning blef den gäl-
9868: lande, och såsom hr Setälä det förklarat har under flere landt-
9869: dagar också den finska texten behandlats med fullt samma
9870: pietet som den svenska. jag förstår icke, huru man efter att
9871: i så bjärta färger hafva framhållit den oefterrättlighet, som
9872: tidigare egt rum beträffande de finska texterna, nu såsom fri-
9873: herre Palmen vill införa samma elände i fråga om de svenska.
9874: Då skola ju dock äfven de blifva gällande i Jandet och vara
9875: den närmaste källan för rättsvården och inhämtandet af kun-
9876: skap om lagstiftningen för en stor del af landets befolkning.
9877: för min del tror jag, liksom någon af de föregående ärade
9878: talarene, att en fortsättning af samma system i fråga om de
9879: båda språken, som under de senaste landtdagarna varit inom
9880: utskotten gällande, icke heller nu vore någon omöjlighet. Sy-
9881: stemet innebär nämligen, att några af utskottens medlemmar
9882: taga denna börda på sig. Det är, som friherre Palmen sade,
9883: en tung börda för dem, som äro mäktiga båda språken, men
9884: man får söka dragas med den, som med åtskilliga andra bör-
9885: dor. Emellertid kunde i utskottets skrifvelser anmälas att vissa
9886: medlemmar af resp. utskott icke hafva deltagit i behandlingen
9887: af den svenskspråkiga texten. Jag tror det skulle ske med en
9888: annan ansvarskänsla än om man bildade ett särskildt svenskt
9889: språkinstitut, som finge i uppdrag att sköta om saken. jag
9890: vill ingaluoda säga, att ett sådant språkinstitut icke kunde blifva
9891: nödvändigt. Det kunde vara nödvändigt icke blott för de
9892: svenska, utan också för de finska betänkandena och jag vill
9893: påpeka att, då vid en af våra landtdagar en grupp af språk-
9894: män tillsattes för att granska landtdagens lagtexter, jag vill
9895: minnas att dåvarande senator Oenetz var kommissionens ord-
9896: förande, så skedde det med det gynsamma resultatet att de
9897: finska texterna blefvo långt bättre än de förut varit, men det
9898: var icke dessa fackmän, som satte sigillet på det hela, utan
9899: därefter behandlades betänkandena af representationen själf. för
9900: min del tror jag, att det ligger yttersta vikt på att äfven de
9901: svenska texterna behandlas som hittills, och att de, som äro
9902: företrädesvis mäktiga endast det svenska språket, genom att
9903: lägga de svenska texternä tili grund för sin behandling af
9904: ärendena, därigenom komma att behandla betänkandena med
9905: större ansvarskänsla, än som vore fallet, om ansvaret öfver-
9906: flyttandes på en kanslikommission; och jag förstår icke, huru
9907: detta ens skall kunna göras, ty arbetsordningen må affqttas huru
9908: som helst, så är det gifvet att, när t. ex. jag uttalar mig om
9909: ett lagförslag, så åberopar jag den svenska texten och därifrån
9910: kan ingen tvinga mig att afstå.
9911:               Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   653
9912: 
9913: 
9914:      för öfrigt skall man nu icke glömma, att huru besvärligt
9915: det än är med de båda texterna, så bruka de emellanåt göra
9916: hvarandra en god tjänst. Hr Lauri Ingman anmärkte härom
9917: dagen, att den omständigheten att den svenska texten inne-
9918: hållit några ord, som blifvit bortglömda från den finska, vitt-
9919: nade om, huru omöjlig tvåspråkigheten var, men mig förefaller
9920: det såsom om det tvärtom bevisade, huru bra det var att ha
9921: den svenska texten att tillgå. Tack vare den kom felet i den
9922: finska texten i dagen, och mer än en gång har jag erfarit att
9923: när man granskar texten på det andra språket, så finner man
9924: oriktigheter i den text man först behandlat. jag var senast i
9925: dag på morgonen i tillfälle därtill, då jag öfverflyttade bank-
9926: utskottets finska betänkande tili svenska och såg att en oegent-
9927: lighet insmugit sig, som jag därigenom var i tillfälle att rätta.
9928:      Såsom framgår af hvad jag nu haft äran anföra ställer jag
9929: mig på hr Söderholms ståndpunkt och ber att få ansluta · mig
9930: tili hans reservation.
9931:      Ed. Alkio: Vaikka äsken jo sainkin lausua mielipiteeni tä-
9932: män kysymyksen johdosta, pyydän nyt kuitenkin, kun asiaa
9933: ,on alettu valaista enemmän periaatteelliselta puolelta, puhua
9934: siitä hiukan enemmän.
9935:      Minun käsittääkseni ei täydellistä tasaarvoisuutta kahden
9936: virallisen kielen välillä samassa valtiossa voida koskaan saa-
9937: vuttaa. Minun ymmärtääkseni on tässä maassa saatu riittä-
9938: västi kokemusta siitä, että se ei ole ollut mahdollista saavut-
9939: taa tätä ennen, eikä se ole mahdollinen saavuttaa tästäkään
9940: lähtien. Sen tekee mahdottomaksi varsinkin se seikka, että
9941: meillä yläluokat, varsinaisista puoluerajoistakaan välittämättä,
9942: yhä edelleen pitävät sivistyskielenään toista kieltä kuin sitä,
9943: mikä on tämän maan enemmistön kieli. Siitä on johtunut, että
9944: täällä on saatettu 70 vuoden kuluessa pääpuolueiden kesken
9945: käydä taistelua yksinkertaisesti siitä, millä kielellä tätä kansaa
9946: on hallittava. Olen tajunnut tästä keskustelusta, että lähenee
9947: kysymyksen kehityksen polttopiste, lähenee se aika, jolloin kieli-
9948: asia on lopullisesti ratkaistava, ja jolloin tuosta onnettomasta
9949: kielitaistelusta vihdoinkin päästään ja voidaan ruveta tässäkin
9950: maassa rakentamaan uutta yhteiskunnallista kehitystä parem-
9951: pien puoluejakojen pohjalla.
9952:      Minä lausuin äsken ajatuksen, että kahta täydellisesti ta-
9953: saarvoista virallista kieltä ei samassa valtiossa voi olla. Täällä
9954: on viime aikoina koetettu toteuttaa sitä periaatetta, että ruotsin-
9955: ja suomenkielen välillä on lainsäädännössä ja hallinnossa val-
9956: litseva jonkunlainen tasaarvoisuus. Sitä on kuitenkin nouda-
9957: tettu sillä tapaa, että lainsäädännön peruskielenä on ollut ruot-
9958: 654                  Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
9959: 
9960: 
9961: sinkieli. Suomenkielinen teksti on ollut, harvinaisia poikkeuk-
9962: sia lukuunottamatta, käännös ruotsinkielestä. Me olemme kui-
9963: tenkin tottuneet käsittämään asian siten, että suomenkielikin
9964: sellaisenaan nyt jo on tässä maassa ollut virallinen kieli, mutta
9965: että se on ollut vain toisarvoinen virallinen kieli ja ruotsinkieli
9966: ensiarvoinen virallinen kieli. Ymmärtääkseni ei tässä ole ollut
9967: kysymyksessä mikään muu kuin se, että vallankaappaus tapah-
9968: tuu aivan rehellisesti, mutta täysin laillisessa järjestyksessä~
9969: siten että nämä kielet vaihtavat valta-asemaansa maan viralli-
9970: sina kielinä.
9971:      Mitä tulee esilläolevaan kysymykseen, on mielestäni herro-
9972: jen Palmenin ja Paasikiven antama muodostus 35 §:IIe edus-
9973: kunnan työjärjestyksessä sellainen, että se estää saivartelevan
9974: tulkitsemisen. Ja kun meidän kerran on päästävä selville siitä
9975: periaatteesta, että mitään lakitekstiä ei voida laatia samalla het-
9976: kellä kahdella kielellä, niin miksi tahtoisimme narrata itseämme
9977: sillä ajatuksella, että ne kuitenkin ovat laaditut yhtaikaa? Pääs-
9978: täksemme tästä on ymmärtääkseni niiden, jotka ovat tässä her-
9979: rojen Palmenin ja Paasikiven muodostelussa olleet huomaavi-
9980: naan jotain loukkausta toista kieliryhmää kohtaan, yksinkertai-
9981: sesti koetettava luopua siitä käsityksestä, että tämä olisi mi-
9982: kään varsinainen loukkaus. Se on vain selvä sanamuoto,
9983: jolla koetetaan tavoitella sitä, ettei mahdollisesti vastaisuudessa
9984: tarvitsisi tässä eduskunnassa kuluttaa päiväkausia keskusteluun
9985: siitä, kuinka tämä pykälä on käsitettävä.
9986:      Muuten lienee selvä asia, että tämä työjärjestys sellaise-
9987: naan tulee hyväksytyksi tällä kertaa vain yhdeksi vuodeksL
9988: Näin ollen, jos se tulee synnyttämään sortoa toista kieliryh-
9989: mää kohtaan, saatetaan vuoden kuluttua lopettaa se sorto. jos
9990: taas se vielä vuoden kuluttua katsotaan sopivaksi ja hyväksyt-·
9991: täväksi, niin ollaan tilaisuudessa se uudelleen vahvistamaan.
9992: Emme tässä nyt kai laadi pitkäaikaista perustuslakia, vaan työ-
9993: järjestelmää, joka nyt tarvitsee saada nopeasti valmiiksi, jotta
9994: eduskunta pääsisi käsiksi käytännölliseen työhön.
9995:      Ed. Renvall: En aijo ollenkaan kosketella asian periaatteel-
9996: lista puolta, siitähän on paljon puhuttu ja siitähän saamme-
9997: vielä tilaisuuden lausua mielipiteemme laajemmalla pohjalla,
9998: kun tulee esille kieliolojen järjestäminen Suomessa. Mutta niin
9999: paljon kuitenkin tahdon ainoastaan väittää että minusta on
10000: käynyt aivan selville, että täällä on, huolimatta pitkistä puheistcr
10001: ja monisanaisuudesta, kysymyksessä, onko oleva kaksi virallista
10002: kieltä vai yksi. Edustaja Paasikivi väittäköön miten paljon ta-
10003: hansa sitä vastaan, minuun ainakaan se ei ole mahtunut. Mutta
10004: en tahdo tästäkään pitemmälti lausua. Ed. Setälä on mieles-
10005:               Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   655
10006: 
10007: täni selvästi jo esittänyt sen kannan, jolla minäkin olen, ja
10008: turhaa on kuluttaa pitemmälti eduskunnan aikaa uudistamalla
10009: sitä, mitä jo toiset ovat lausuneet. Mutta minä menen sille
10010: alalle, jolle ne herrat, jotka eivät ole tahtoneet tunnustaa asian
10011: periaatteellisuutta, ovat tahtoneet asian viedä, nimittäin käytän-
10012: nöllisen toiminnan alalle.
10013:     Täällä oli pieni sananvaihto edustajain Cederbergin ja Pal-
10014: menin välillä. Ed. Cederberg lausui, että hänen tietääkseen
10015: suomalaiset mietinnön tekstit eivät ole olleet virallisesti kään-
10016: nöksiä, johon ed. Palmen huomautti että asia on päinvastoin
10017: aivan niin. jos siis kerta tälle pohjalle asetutaan, on kysymys
10018: siis lopullisesti siitä että suomalaiset tekstit laaditaan tositeossa
10019: alkuperäisesti suomeksi, eikä siitä, ovatko ne virallisesti alku-
10020: peräiset. Mutta näin ollen tahtoisin minä kysyä, eikö ole
10021: suurta ajan hukkaamista että me pakoitamme valiokuntia laati-
10022: maan alkuperäisesti mietintönsä suomeksi, silloin kun ehkä on
10023: pohjana jo ruotsinkielinen anomus. Viittaan yhteen esimerk-
10024: kiin näiltä valtiopäiviltä. Perustuslakivaliokunnassa on ollut
10025: keskustelun alaisena anomus laillisuuskysymyksessä, ja silloin
10026: kun päästiin niin pitkälle että oli päätetty, että anomus tehtäi-
10027: siin, niin ehdotettiin että tämä anomus luonnollisestikin oli jä-
10028: tettävä sen henkilön tehtäväksi, joka oli allekirjoittanut sen ano-
10029: musehdotuksen, joka oli antanut tähän aiheen, nimittäin oikealla
10030: puolella istuvan vierustoverini. Mainittu mietintö on nyt laadittu,
10031: minulla on se taskussa. Pitääkö minun nyt, jos täällä tehtäi-
10032: siin päätös, jonka mukaan mietintö on tehtävä alkuperäisesti
10033: suomeksi, luopua käännättämästä tätä ehdotusta ja asettamasta
10034: sitä valiokunnan keskustelujen pohjaksi? Pyydän lisätä, että
10035: yksi niistä, jotka katsoivat aivan luonnolliseksi että mietintö
10036: jätettäisiin ed. Estlanderin tehtäväksi, oli valtioneuvos Daniel-
10037: son-Kalmari. Siis käytännölliseltä kannalta katsottuna ymmär-
10038: rän asian niin, että valiokunnalle on hyödyllistä saatavilla ole-
10039: vien työvoimien mukaan ja sen perustuksen mukaan, mikä jo
10040: on valmiina, päättää siitä, millä kielellä valiokunnan mietinnöt
10041: ovat alkuperäisinä tehtävät. Kumpikin, suomenkielinen ja ruot-
10042: sinkielinen, olisi silloin virallisesti alkuperäinen, mutta tosi-
10043: asiallisesti alkuperäinen olisi mielestäni oleva se, jolla valio-
10044: kunta nopeimmin ja helpoimmin saa työnsä suoritetuksi. Minä
10045: sen vuoksi rohkenen käytännölliseenkin puoleen viitaten eh-
10046: dottaa, että eduskunta hyväksyisi valiokunnan ehdotuksen py-
10047: käläksi.
10048:     Ed. Cederberg: Minä pyysin puhevuoroa silloin kun ed.
10049: Paasikivi lausui, ett'en minä ole voinut mainita sitä lain pykä-
10050: lää, missä olisi säädettynä, että eduskunnassa on asiat käsi-
10051: 656                  Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
10052: 
10053: 
10054: teltävä sekä suomen että ruotsin kielellä. Hän oli sitä ·mieltä,
10055: etten minä eikä herra Söderholm olleet voineet mainita tällaista
10056: lain paikkaa. Minä tahdon siihen nyt vastata, että minä viit-
10057: tasin nimenomaan Valtiopäiväjärjestyksen säädökseen, jossa
10058: mainitaan, että edustajat saavat täällä käyttää suomen tai ruot-
10059: sin kieltä, kumpaako hyväksi näkevät. Tästä katson minä olevan
10060: luonnollisena seurauksena, että asiain käsitteleminen todellakin
10061: tapahtuu kummallakin kielellä. Sitäpaitsi olemme tässä edus-
10062: kunnassa jo tehneet tähän työjärjestykseen määräyksen, jonka
10063: mukaan meidän Puhemiehemme on velvollinen tekemään ää-
10064: nestysesityksensä kummallakin kielellä kuin myöskin antamaan
10065: eduskunnalle ilmoituksensa kummallakin kielellä. Kaikesta tuosta
10066: käypi selvästi ilmi, että käsittelyt eduskunnassa tapahtuvat to-
10067: dellakin kummallakin kielellä. Ja ruotsinkieltä eduskunnassa
10068: todellakin käytetään niin suuressa määrässä, ettei suinkaan
10069: voi katsoa, että ruotsinkieli olisi syrjäytettävä sen syyn nojalla
10070: ettei sitä käytettäisi.
10071:      Ed. Listo: Minä olen kiitollinen ed. Renvallille siitä, että
10072: hän on palauttanut tämän keskustelun niihin rajoihin, missä
10073: sen olisi pitänyt olla. Tämän pitkän keskustelun aikana on
10074: ryhdytty mietiskelemään, mikä oikeusvaikutus ulkopuolella tätä
10075: huonetta tulee olemaan niillä lakiteksteillä, jotka täällä hyväk-
10076: tään. Tämä on vienyt keskustelun hyvinkin laajoille teoreetti-
10077: sille aloille ja epäilemättä ulkopuolelle niiden puitteiden, joissa
10078: meidän nyt kysymyksessä oleva työjärjestyksemme liikkuu.
10079: Meidän työjärjestyksemme pohjana on, käsitykseni mukaan ja
10080: niinkuin Valtiopäiväjärjestyksen 72 §:ssäkin sanotaan, oleva käy-
10081: tännöllinen tarve eduskunnan työhön nähden ja Valtiopäiväjär-
10082: jestys.
10083:      V. j:n 54 §:n mukaan ei Keisarin-Suuriruhtinaan esityksiä
10084: eikä myöskään valtiopäivillä tehtyjä eduskuntaesityksiä saa ot-
10085: taa eduskunnassa lopullisesti käsiteltäviksi, ennenkuin valio-
10086: kunta on niistä antanut mietintönsä. Niinkuin työjärjestyksen
10087: 35 §:n sanamuodosta näkyy ja myöskin niistä vastalauseista,
10088: joita on tehty seitsenmiehisen valiokunnan ehdotuksia vastaan,
10089: ilmenee, ovat valiokuntain mietinnöt pidettävät eduskunnan
10090: kaikkein tärkeimpinä asiakirjoina. Valiokunnan mietintöä ei ole
10091: olemassa vähemmällä kuin että enemmistö valiokunnassa on
10092: sen takana, on vastuunalainen sen sisällyksestä ja sanamuo-
10093: dosta. Ellen väärin ymmärtänyt ed. Söderhoiruin ja Estlanderin
10094: lausuntoja tässä kysymyksessä, ovat nämä molemmat ed. eri-
10095: tyisesti alleviivanneet mainittua seikkaa. He vaativat, että va-
10096: liokuntien pitää vastata ei ainoastaan suomenkielisistä, vaan myös
10097: ruotsinkielisistä mietinnöistä, ja ed. Cederberg on koettanut to-
10098:               Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   657
10099: 
10100: 
10101: distaa tämän mahdolliseksi viittaamalla nelijakoisten valtiopäi-
10102: viemme esimerkkiin. Hän huomautti, että silloin pidettiin ruot-
10103: sinkieliset valiokunnan mietinnöt pätevinä, vaikka valiokunnissa
10104: istui talonpoikaissäädyn sinne lähettämiä jäseniä, jotka eivät
10105: ruotsinkieltä osanneet. Minusta tuntuu kuin ed. Söderholmin
10106: vastalause olisi tykkänään kirjoitettu niiden muistojen vallassa,
10107: joita meidän edesmennyt säätyeduskuntamme hänelle on an-
10108: tanut. Todellinen asianlaita säätyeduskunnan valiokunnissa oli
10109: se, että siellä jäsenten enemmistö todellakin osasi molempia
10110: kieliä. Ainoastaan talonpoikaissäädyn lähettämät jäsenet eivät
10111: osanneet muuta kuin toista kieltä. Silloisten valiokuntien enem-
10112: mistöt voitiin siis todellakin tehdä vastuunalaiseksi erikielisten
10113: mietintöjen sisällyksestä ja sanamuodosta. Mutta tässä edus-
10114: kunnassa on asianlaita aivan toinen. On ehkä joitakuita valio-
10115: kuntia, joissa jäsenten enemmistö osaa maan molemmat kielet
10116: ja jotka siis voidaan tehdä vastuunalaisiksi myöskin ruotsin-
10117: kielisten mietintöjen sisällyksestä ja sanamuodosta, mutta val-
10118: lan varmasti on meillä monta valiokuntaa, joissa sellaista asian-
10119: laitaa ei ole olemassa. 16-miehisissä valiokunnissamme on
10120: epäilemättä useita, joissa ei ole yhdeksää jäsentä, jotka ymmär-
10121: täisivät ruotsinkieltä siinä määrässä, että he voisivat vastata
10122: ruotsinkielisistä mietinnöistä. ja kun ei kerran valiokunnan
10123: enemmistö voi mennä tällaiseen vastuunalaisuuteen, niin valio-
10124: kunnasta lähtenyt ruotsinkielinen mietintö ei ole mikään valio-
10125: kunnan mietintö. Eduskunta ei Valtiopäiväjärjestysen 54 §:n
10126: mukaan voi asettaa sellaista tekelettä keskustelujensa pohjaksi.
10127: Ed. Söderholmin ehdottarua sanamuoto ja sisällys: tälle 35 §:lie
10128: on siis mahdoton.
10129:      Seitsenmiehisen valiokunnan enemmistö koettaa selvittää
10130: sen pulman, joka syntyy nyt huomauttamastani seikasta, sillä
10131: keinoin että se, niinkuin sen ehdotuksen jälkimäinen lause si-
10132: sältää, jättää joko asianomaiselle valiokunnalle tai erityiselle sitä
10133: varten as~tetulle kansliaosastolle toimeksi jonkun asianomai-
10134: sen jäsenen johdolla toimittaa ruotsinkieliset laitokset valiokun-
10135: nan mietinnöistä. Minun käsitykseni mukaan sellainen menet-
10136: tely, että valiokunta voi jättää jonkun yksityisen jäsenensä toi-
10137: meksi joidenkuiden ulkopuolella valiokuntaa olevain henkilöin
10138: kanssa yhdessä valmistaa sellaisia valiokunnan mietintöjä, joista
10139: valiokunnan tulee olla vastuunalainen, on vastoin V. j:tä V.
10140: J. ei tiedä sellaisesta jonkun tai joidenkuiden valiokunnan jä-
10141: senten valtuuttamisesta mitään, eikä se myöskään sellaista va-
10142: liokuntien mietintöjen valmistusta päteväksi tunnusta. Seitsen-
10143: miehisen valiokunnan enemmistön laatima ehdotus tälle 35
10144: §:IIe on siis vastoin V. j:tä, ja on sekin siis mahdoton. Ainoa
10145: ehdotus, joka asettuu eduskunnassa nykyään vallitsevien todet-
10146: 658                   Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
10147: 
10148: 
10149: Iisten kieliolojen pohjalle, on edusmiesten Paasikiven ja Pal-
10150: menin vastalause. Se ei ole ristiriidassa Valtiopäiväjärjestyksen
10151: 50 §:n kanssa, se täyttää riittävästi niiden kielelliset tarpeet,
10152: jotka tässä eduskunnassa eivät osaa suomenkieltä, ja se on
10153: ainoa luonnollinen ja siis ainoa mahdollinen. Minä siis kan-
10154: natan tätä vastalauseita.
10155:     Ed. Tainio on aamupäivällä tehnyt välittävän ehdotuksen,
10156: jolla hän koettaa eri puolueita vähimmän loukkaavalla tavalla
10157: ratkaista meidän kipeän ja kiivaan kielitaistelumme. Voin mieli-
10158: hyvällä merkitä hänen hyväntahtoisuutensa, mutta käsitykseni
10159: mukaan ei hän eikä kukaan meistä siten tule tarkoitettuun tu-
10160: lokseen. Sillä jos me tahallamme tai hyväntahtoisuudesta lai-
10161: tamme jotakin epäselvää, jonkalaisena minun täytyy pitää ed.
10162: Tainion ehdotusta, niin emme sillä tapaa kieliriidasta pääse.
10163: Päinvastoin. Epäselvät säännökset ja epäselvät paperit ovat
10164: niinkauvan kuin tätä maailmaa on ollut synnyttäneet riitoja ja
10165: niin tulee olemaan myös edelleen. En siis paraimmallakaan
10166: tahdolla voi kannattaa ed. Tainion ehdotusta.
10167:     Ed. Viljomaa: Täällä on lausuttu eri mielipiteitä siitä, onko
10168: eduskunta oikeutettu ilman muuta työjärjestyskysymyksen yh-
10169: teydessä määräämään kielen käytännöstä töissänsä. Valtio-
10170: päiväjärjestys koskettelee kieliasioita 50 §:ssä, jossa lyhykäi-
10171: sesti sanotaan, että asiain käsittelyssä käytettäköön suomen
10172: tai ruotsinkieltä. Mitään muita määräyksiä ei kielen käytän-
10173: nöstä V. J:ssä ole. Tästä on tahdottu vetää se johtopäätös,
10174: ettei eduskunta ole oikeutettu ilman erikoista lainsäädäntötoi-
10175: menpidettä tekemään muita määräyksiä kielen käyttämisestä,
10176: vaan että siinä suhteessa on voimassa muissa laeissa löytyvät
10177: määräykset virkakielestä, eli kielenkäytöstä tuomioistuimissa ja
10178: virastoissa. Jos asia olisi siten, niin ei olisi tarvittu tätä py-
10179: kälää ollenkaan, sillä kieliasetuksissakin jo tunnustetaan tämä
10180: molempain kotimaisten kielten käyttöoikeus. Lainsäätäjä on
10181: nähtävästi ajatellut että, ellei tuota määräystä, joka on nyt otettu
10182: 50 §:ään, olisi, niin voisi eduskunta päättää esimerkiksi, että
10183: asioiden käsittelyssä on käytettävä yksinomaan suomenkieltä.
10184: Tämän estämiseksi on nähtävästi tuohon lainkohtaan otettu
10185: tämä määräys. Tästä käy selväksi, että eduskunnalle on muu-
10186: ten jätetty vapaat kädet järjestämään kieliasiansa kuten se par-
10187: haaksi katsoo.
10188:     Mitä sitten tulee kysymykseen siitä, millä tapaa nämä kieli-
10189: olot olisivat järjestettävät, on täällä tehty useampia ehdotuksia.
10190: On valiokunnan enemmistön ehdotus ja vastalauseet. Sitä-
10191: paitse on, niinkuin täällä jo on mainittu, ed. Tainio myös
10192: tehnyt ehdotuksen. Tätä ehdotusta puolustaakseen ja ed.
10193:               Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.     659
10194: -----------~~~---
10195: 
10196: 
10197: Paasikiven ja Palmenin ehdotusta vastustaakseen huomautti
10198: ed. Tainio, että ed. Paasikiven ja Palmenin ehdotus louk-
10199: kaa ruotsalaisen puolueen tunteita. Minun mielestäni ei
10200: ole niin välttämätöntä varoa tällaista tunteiden loukkaa-
10201: mista.' Sitäpaitse se ei olisi mahdollistakaan, niin kauvan
10202: kuin tässä eduskunnassa on eri puolueita ja siis myös eri
10203: mielipiteitä, josta on luonnollinen seuraus, että jokainen päätös
10204: tulee aina loukkaamaan sitä puoluetta, jonka mielen mukaan
10205: tuo päätös ei ole syntynyt. Mutta välttämättömämpää on se,
10206: että me teemme päätöksemme siten, etteivät ne loukkaa järkeä,
10207: eivät ole ristiriidassa järjellisyyden kanssa. Ed. Paasikiven ja
10208: Palmenin vastalausetta lukuunottamatta eivät täällä tehdyt eh-
10209: dotukset mielestäni ole sopusoinnussa järjellisyyden vaatimus-
10210: ten kanssa. Siitä ei ole kovinkaan pitkä aika kuin tässä maassa
10211: kaikki viralliset paperit laadittiin yksinomaan ruotsinkielellä.
10212: Eikä siinä kyllin. Asianajajat ja muut, jotka avustivat yksityi-
10213: siä henkilöitä asiakirjain laatimisessa, tekivät nekin yksinomaan
10214: ruotsinkielellä ja näin tapahtui, että aivan ummikkosuomenkie-
10215: liset kirjoittivat alle kauppakirjoja ja velkakirjoja y. m. pape-
10216: reita, jotka olivat ruotsinkielisiä, ja siis valmistetut kielellä, jota
10217: he eivät ollenkaan ymmärtäneet. Olemmehan kaikki jo myön-
10218: täneet, että tuollainen asiantila oli kerrassaan järjetön, mutta
10219: nyt ollaan eräillä tahoilla valmiit järjestämään kieliolot täällä
10220: yhtä järjettömälle kannalle.
10221:      V. j:n 77 §:ssä sanotaan: »Valtiopäiväpäätöksen sekä edus-
10222: kunnan anomukset allekirjoittavat kaikki edustajat.» Tämä
10223: määräys allekirjoituksesta tietää luonnollisesti sitä, että allekir-
10224: joittajat sen kautta sitoutuvat vastaamaan siitä, mitä he ovat
10225: allekirjoittaneet. Mutta miten voidaan ajatella mahdolliseksi,
10226: että tämän eduskunnan suuri enemmistö, joka ei ollenkaan ym-
10227: märrä ruotsinkieltä, allekirjoittaisi ruotsinkielisen valtiopäiväpää-
10228: töksen ja siten sitoutuisi siitä kaikin puolin vastaamaan?
10229:      Ed. Tainio on ilmoittanut tahtovansa riistää suomalaiselta
10230: puolueelta suomalaisuuden keppihevonen ja sitä varten tahto-
10231: vansa asettua samalle kannalle tässä asiassa kuin suomalainen
10232:  puolue. (Ed. Tainio: Erehdytte!) Mutta tämä hänen ilmoituk-
10233:  sensa on ristiriidassa hänen tekemänsä ehdotuksen kanssa. Hän
10234:  tosin ehdottaa, että suomalainen teksti on pantava eduskunnassa
10235: asiain käsittelyn pohjaksi, mutta vaatii, että valtiopäiväpäätökset
10236:  ja mietinnöt ovat laadittavat alkuperäisinä kummallakin kielellä.
10237:  Viimemainitussa suhteessa hän siis ei asetu meidän kannalle.
10238:  Muuten hän perustelee ehdotustaan että asioiden käsittelyn
10239:  pohjaksi on pantava suomalainen teksti sillä, että eduskunnan
10240:  suuri enemmistö ei osaa ruotsinkieltä ja että siis on käytän-
10241:  nössä mahdotonta pitää ruotsalaista mietintöä keskustelun poh-
10242: 660                   Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
10243: 
10244: 
10245: jana. _Mutta aivan samat syyt voidaan tuoda myös sen ehdo-
10246: tuksen puolustukseksi, että valtiopäiväpäätöksetkin ovat tehtä-
10247: vät yksinomaan suomenkielellä. Voidaan tosin sanoa, että yhtä
10248: järjetöntä kuin on vaatimus siitä, että ummikkosuomalaiset alle-
10249: kirjoittaisivai ruotsalaisia valtiopäiväpäätöksiä, yhtä järjetön on
10250:  sekin vaatimus, että yksinomaan ruotsinkieltä taitavat edustajat
10251: allekirjoittaisivai suomalaisen valtiopäiväpäätöksen, mutta mei-
10252: dänhän täytyy laatia toimituskirjamme jollakin kielellä ja kun
10253: on valittava kahden välillä, ei kukaan voine kieltää, että etusija
10254: silloin on annettava suomenkielelle.
10255:      Täällä on leimattu sortamiseksi sitä, jos hiukankaan tahdo-
10256: taan poiketa kaksikielisyyden käyttämisestä ja periaatteesta.
10257: Minusta tuntuu melkein kohtalon ivalta, että juuri siihen ryh-
10258: mään kuuluvat miehet, joka aikoinaan, kun ensi kerta käytet-
10259: tiin suomenkieltä aatelissäädyssä, leimasi sen jonkunlaiseksi
10260: häpeälliseksi teoksi, melkeimpä rikokseksi, että juuri tähän ryh-
10261: mään kuuluvat miehet ovat nyt etunenässä puhumassa sor-
10262: rosta ja puolustamassa kaksikielisyyttä.
10263:     Pyydän saada kannattaa ed. Paasikiven ja Palmenin vasta-
10264: lausetta, sillä, niinkuin sanoin, se on ainoa järkevä ehdotus.
10265: Se voidaan tietysti, niinkuin jo saattaa aavistaa sosialististen
10266: edustajain puheista, tällä kertaa tappaa, mutta kyllä kuitenkin
10267: on varmaa, että sellainen ehdotus nousee yhä uudestaan ja
10268: ennemmin tai myöhemmin tulee myös eduskunnan päätök-
10269: seksi, sillä se, mikä on järjellistä, kyllä kerran pääsee voitolle.
10270:         Ed. Palmen: Ken muistaa sitä pitkää ja katkeraa tais-
10271: telua, joka läpi vuosikymmenien saatiin kestää, jotta tun-
10272: nustettaisiin, että suomenkieli todellakin ansaitsee olla vi-
10273: rallisena kielenä tässä maassa, ken muistaa mihin epätoi-
10274: von keinoihin vastustajamme siihen aikaan ryhtyivät voi-
10275: dakseen tätä suomenkielen oikeutta kieltää, - olihan siihen
10276: aikaan kerran Oikeuskaaren 24 luvun 3 § muka omiansa
10277: todistamaan, että suomi oli Suomenmaassa pidettävä vieraana kie-
10278: lenä -, hän ei voi hämmästymättä kuulla, mitenkä nyt uudet
10279: olot ovat esiintyneet, kuinka ne nyt päinvastoin esitetään, että
10280: suomenkieli on ollut virallinen aina vuodesta 1863 tai vuo-
10281: desta 1886 asti tai tiesi mistä ajasta. On hyvin omituista, että
10282: silloin kun tämä tunnustus olisi jotakin merkinnyt, silloin sitä
10283: ei mitenkään saatu; mutta nyt, kun se tunnustus on jotenkin
10284: arvoton, nyt koetetaan selittää että ainahan se on tunnustettu.
10285: Minä en rakasta n. s. virallista totuutta, se kun tavallisesti on vi-
10286: rallista humbuugia, ja sentähden minä olen tahtonut huomauttaa,
10287: mitenkä asiat todellisuudessa olivat. ja koska ei siitä, mitä minä
10288: olen sanonut, vielä ole saatu kylläksi muka todisteita, niin minä
10289:              Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. Iakitekst.        661
10290:                                                           ---
10291: 
10292: pyydän vielä muistuttaa, että ehkä vaan viimeisinä vuosina
10293: on päästy siitä epäkohdasta että, kun joku uusi esityseh-
10294: dotus tai asetusehdotus - olipa sitte perustuslakia, taval-
10295: lista lakia tai hallinnollista lakia - valmistettiin, niin sitä
10296: valmistet1i}n viikkokausia, kuukausia ehkä vuosikausia,mutta
10297: sitte kun ruotsinkielinen ehdotus oli valmiina ja korrehtuu-
10298: rissa olemassa, sitte se vihdoin annettiin suomentajalle ja
10299: hänen piti saman ajan kuluessa kuin tarvittiin ruotsinkielis-
10300: ten painattamiseen laittaa selvä suomalainen teksti alusta
10301: loppuun saakka. Niin oli tavallisesti todellinen asianlaita.
10302: Luulen, että vielä voi saada esimerkkejä viimeisiltäkin vuo-
10303: silta, kunhan vaan ksytään siltä mieheltä, joka sai nämä
10304: asiat toimittaa. Ja kun asema oli näin outo, niin totta pu-
10305: huen oudot parannuskeinotkin saattoivat olla tarpeelliset.
10306:        Herrat Setälä ja Schybergson ovat täällä esittäneet.
10307: kuinka he ovat vastustaneet sitä laittomuutta, että joku meni
10308: muuttamaan säätyjen päätöksiä. Minä jätän herrat hyvin
10309: kernaasti siihen hivelevään omaantuntoonsa että aina olette
10310: olleet tätä laittomuutta vastustamassa, mutta pyydän omasta
10311: puolestani sanoa, etten katso laittomuudeksi, enkä ole sitä
10312: siksi sanonut, kun kielenkääntäjä Borg-vainaja, joka aikoi-
10313: naan oli suomenkielen paraita tuntijoita, teki kielellisesti
10314: kunnollisia tai ainakin jotenkin kunnollisia lakeja, missä niitä
10315:  ei ennen ollut. Sillä muistettakoon, että siihen aikaan suo-
10316:  menkielen taito asianomaisissa oli sellainen, että joskus,
10317:  kun piti keisarillisessa esityksessä puhua siitä, miten irto-             •
10318: laisia oli kohdeltava, tai miten niiden kanssa oli menetel-
10319:  tävä, niin keisarillisen esityksen nimekkeessä mainittiin:
10320:  ,vapauttomia ihmisiä ja niiden menettämisestä". Jos sem-
10321:  moista meni muuttamaan, niin, luvalla sanoen, se oli vält-
10322:  tämätöntä siihen aikaan. Kerran taasen, kun piti puhutta-
10323:  man siitä, kuinka jotain oli ,korvattava'', niin kirjoitettiin,
10324:  kuinka se oli ,korvennettava". Jos tällaista tarkistettiin, niin
10325:  luulen, että asianomainen teki hyvän palveluksen asialle, sa-
10326:  noipa laki mitä tahansa.
10327:        .En ole omasta puolestani ollut näin pahoja kielivirheitä
10328:  korjaamassa. Mutta muistan, että kun 1888 oli hyväksytty
10329:  laki, joka koski yksityisten rautateiden laillistuttamista ja
10330:  kiinnittämistä, niin suomalainen esitysehdotus ilman muuta
10331:  puhui rautateiden kiinnittämisestä, ikäänkuin Suomen val-
10332:  tion rautatiet myös sopisi siten kiinnittää. Kyllä minäkin
10333:  olin mukana siinä laittomassa teossa, että koetin sen saada
10334:  korjatuksi. Ja samoin jossakin pykälässä puhuttiin ,sään-
10335:  nöstä", missä piti olla ,saanto". Tällaisia muistoja minulla
10336:  kyllä on useampia.
10337:                                                                 42
10338:     662                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
10339: 
10340: 
10341:           Mutta minä pyydän lisäksi ilmoittaa herroille, jotka ovat
10342:     pelästyneet tätä laittomuutta, että -Suomen kaikkien neljän
10343:     säädyn myöntämällä luvallahan toimitus- ja tarkastusvalio-
10344:     kunnat perästäpäin korjasivat, mitä oli korjattavissa; jo
10345:     siitä syystä en voi tunnustaa, että ne, jotka olivat mukana
10346:     oikaisutyössä, olisivat sillä tehneet mitään laittomuutta. Vii-
10347:     meisen kerran säädyt tietääkseni antoivat tämän luvan 1900
10348:     vuoden valtiopäivillä, jotenka siis tämän laillisuuden kysy-
10349:     myksen voisimme jättää sikseen.
10350:            Mutta jos kerran laittomuudesta puhutaan, niin täytyy
10351:     minun sanoa, että katson sen olleen laittomuutta, kun kaksi,
10352:     ajoittain kolmekin säätyä ei huolinut yhtään mitään kai-
10353:     kista suomalaisista mietinnöistä ja lakiehdotuksista, vaan
10354:     heitti ne sikseen, eikä ottanut niitä vastaan, selit-
10355:     täen vain että eivät ne koske heitä. Jos kaksi säätyä, ritaristo
10356:     ja aateli ja porvarissääty, ei viitsinyt katsastaa noihin mie-
10357:     tinnöihin, ja kun valiokunnissa, alkaen lakivaliokunnasta,
10358:     otettiin sellaisia sihteereitä, jotka eivät kuuna päivänä kat-
10359:     selleet suomalaisia mietintöjä, niin saattoi tietysti tulla pal-
10360:     jon epäkohtia; ja ne olivat välttämättä korjattavat. Muutoin
10361:     olisi pitänyt ilmoittaa Keisarilliselle Majesteetille että val-
10362:     tiosäädyt olivat tehneet semmoiset ristiriitaiset päätökset
10363:     ettei niitä voi hyväksyä. Epäilen, olisiko ollut parempi, että
10364:     silloisen kaksikielisyyden tähden ja tuon halveksitun suo-
10365:     menkielen virallisuuden tueksi olisi jätetty kansa ilman tar-
10366: •   peellisia lakeja.
10367:            Sittemmin ruvettiin kyllä pitämään erityistä toimistoa,
10368:     joka sai valvoa suomennostyötä. Siitä toimistosta mainit-
10369:     sikin täällä edustaja Schybergson puheessaan. Minä tah-
10370:     don vaan täydentää hänen muistojaan sillä, että silloin kuului
10371:     haikeita valituksia kaikista valiokunnista syystä että valio-
10372:     kunnat jotakuinkin yhtaikaa työnsivät sadottain pykäliä
10373:     noille kolmelle tarkastajalle, joiden kuitenkin oli aivan mah-
10374:     dotonta yhdessä hetkessä saada kaikkia valmiiksi. Sattui
10375:     että 5, 6 valiokunta yhtaikaa vaati tuossa tuokiossa kelvol-
10376:     lisia tekstejä, joita eivät valiokunnat itse kyenneet teke-
10377:     mään.
10378:            l(un on semmoisia muistoja entisistä ajoista, niin .an-
10379:     nettakoon anteeksi, että niitä ei tahdota uudistaa. Päinvas-
10380:     taili kuin mitä täällä on sanottu - muistaakseni herra Schy-
10381:     bergson sen sanoi - on se juuri tuo vanha järjestelmä, joka
10382:     minusta tuntuu aivan mahdottomalta, ja jota en tahtoisi
10383:     enään semmoisenaan takaisin.
10384:            Edustaja Schybergson aivan turhaan selitti, että me
10385:     estäisimme ruotsinkieltä taitavia edustajia tekemästä työtä
10386:              Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   663
10387: 
10388: 
10389: valiokunnissa ja muuten. Eihän vastalauseen mukaan mi-
10390: tenkään estetä valiokunnan ruotsinkielisiä jäseniä, mtssa
10391: sellaisia on, valvomasta ruotsinkielistä tekstiä niin pitkälle
10392: kuin voimat vain riittävät. Mutta kun olen varma siitä, että
10393: ei ole yhtään valiokuhtaa, missä edes enemmistö osaisi sekä
10394: suomen- että ruotsinkieltä, ja kun minä luulen tietäväni, että
10395: on valiokuntia, missä ei ole yhtä, ei ainakaan kahta jäsentä,
10396: jotka voivat tarkastaa ja vastata siitä, että ruotsalainen teksti
10397: tulee kunnollisesti laadituksi, niin minä juuri sentähden olen
10398: puolestani tahtonut kannattaa keinoa, jonka kautta niissäkin
10399: tapauksissa voidaan saada kunnollisia ruotsinkielisiä teks-
10400: tejä. Kyllä minä siis puolestani hyvin mielelläni suon, että
10401: ruotsinkieliset jäsenet tekevät parastansa. ja minä voin lisä-
10402: tä, että siinä valiokunnassa, missä minulla on kunnia olla,
10403: katson velvollisuudekseni, jos sieltä annetaan ruotsinkielisiä
10404: mietintöjä, valvoa, mikäli voimat riittävät, että ne tulevat
10405: kelvollisia. Mutta minä pyydän huomauttaa että täällä on
10406: monta valiokuntaa, joissa ei ole riittävästi ruotsinkieltä tai-
10407: tavia jäseniä. Älköön senvuoksi uudestaan rakenneHako
10408: virallista humbuugia sillä, että määrätään jotakin, jota ei
10409: voida panna toimeen.
10410:       Mitä edustaja Estlander lausui, se jääköön sillensä. Se
10411: osotti ainoastaan, ettei herra Estlander osaa kyllin suomen-
10412: kieltä voidakseen ymmärtää mitä sanotaan. Mutta minä
10413: panin merkille, että hän alkoi lausuntonsa sillä arvelulla, että
10414: muka olisi ollut intressiä eli mielenkiintoa vailla kertoa
10415: seikkaperäiset syyt asian valaisemiseksi, ja pyydän sii-
10416: hen vastata, että me päinvastoin olisimme pitäneet hyvin
10417: intressanttina, mielenkiintona herättävänä, jos olisi esitetty
10418: todellisia syitä eikä semmoisia joutavia perusteluja, joita
10419: olemme saaneet kuulla. Uskon lisäksi ettei ole ensinkään
10420: vakuuttavaa, kun niinkuin kiikkulaudalla puhutaan laillisuu-
10421: desta, semminkin niinkuin edustaja Söderholm teki, joka
10422: välistä puhui hallinnollisesta asetuksesta, välistä laista. ja
10423: yhtäkkH_i punoi perustuslaillisuutta sinne väliin. Oikeuden-
10424: käymiskaarikin tuli yhteen perustuslain kanssa, ikäänkuin
10425: se olisi ollut perustuslaki, ja lopulta säätyjen suuri anomus,
10426:  missä lausuttiin toivomuksia keisarille, näkyi kelpaavan
10427: autenttiseksi lakienselitykseksi.
10428:       Pitemmälti en tahdo enään tästä asiasta puhua. Tah-
10429: toisin vaan lopuksi huomauttaa yhtä seikkaa. Tämä asia
10430:  on ilmeisesti ruotsalaisen ryhmän puolelta otettu enemmän
10431:  ambitsioonin ja kunnianasian kuin käytännölliseltä kannalta.
10432:  Luulen, että tämä kanta on sama, joka sillä puolen läpi vuosi-
10433:  kymmenien vahingoksi on ollut vallitsevana.          Jos vuosi-
10434: 664                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
10435:                     --------------··---·--
10436: 
10437: kymmeniä sitte olisi pysytty paremmin käytännöllisissä vaa-
10438: timuksissa ja käytännöllisissä tarpeissa, niin voin vakuut-
10439: taa, että ruotsinkielen asema tällä hetkellä olisi paljon pa-
10440: rempi ja sen tulevaisuus paljon varmemmin turvattu kuin
10441: se nykyään on. Mutta se tehtiin aina åmbitsiooniasiaksi, pi-
10442: dettiin kunnianasiana, esim. talonpoikaissäädyssä, että kol-
10443: men edusmiehen tähden koko säädyn piti kuulla pitkiä tul-
10444: kitsemisia. Niin täälläkin: sanottiin, että muka vain ponnet
10445: piti tulkittaman, mutta jokainen on kuullut että paljon muuta-
10446: kin kuin ponnet täällä tulkitaan, siitä yksinkertaisesta syys-
10447: tä, että puhuj~t eivät ole tehneet ponsia, jonka vuoksi tulkin
10448: pitää koettaa saada ponsia lausunnosta, jolloin tulkitseminen
10449: tulee pitemmäksi. .Erehdys on taasen tehty tässäkin pykä-
10450: lässä, ja se on todellakin surkuteltavaa, sillä ruotsinkielen
10451: asema ei suinkaan siitä kostu eikä hyödy. Jos muun muassa
10452: asetuttaisiin olevien olojen kannalle, m. m. siinä että herrat,
10453: jotka osaavat puhua suomea, mieluummin puhuisivat meille
10454: suoraan suomeksi kuin jättävät sen tulkitsemisen varaan,
10455: niin minä luulen, että tämäkin olisi käytännöllinen keino,
10456: ja paljon paremmin kuin mitkään muut turvaisi _ruotsinkie-
10457: len oikeutta. Aivan tarpeetonta on pelätä että vastalauseen
10458: ehdotuksella tahdottaisiin mitään pahaa. Me olemme aset-
10459: tuneet hyvin kuivalle ja käytännölliselle kannalle. .Ei mi-
10460: kään ambitsioonikysymys ainakaan ole vaikuttanut minun
10461: päätökseeni.                                               ·
10462:       .Ed. Danielson-Kaimari:       Koetan sanoa sanottavani
10463: mahdollisimman mukaan lyhyesti. Ruotsinkieliset lakimie-
10464: hemme ovat toinen toisensa jälkeen koettaneet täällä väit-
10465: tää ja todistaa, että jos eduskunta hyväksyy herrojen Paasi-
10466: kiven ja Palmenin tai herra Tainion ehdotuksen, niin edus-
10467: kunta sellaisella päätöksellä polk_ee perustuslakia.      Tämä
10468: väite on niin painava, että luulen sen ansaitsevan kosket-
10469: telemista. Ja minun täytyy sanoa, että ne syyt, joita mai-
10470: nitut herrat ovat tuoneet esiin, ovat minussa lujittaneet sitä
10471: käsitystä, että eduskunta on oikeutettu hyväksymään !)iin
10472: hyvin herrojen Paasikiven ja Palmenin kuin Tainion ehdo-
10473: tuksen. Ainoa määräys maamme perustuslaissa, joka ra-
10474: joittaa eduskunnan päätäutövaltaa kieleensä nähden, on mää-
10475: räys, että jokainen edustaja saa käyttää suomea tai ruot-
10476: sia. Tästä eduskunta ei ole oikeutettu poikkeamaan, mutta
10477: kaikkiin muihin säännöksiin nähden, joita se tahtoo tehdä,
10478: sillä on minun käsittääkseni täysi oikeus. Käsitän siis asian
10479: sillä tavalla, että eduskunta ei lainkaan menisi oikeutensa
10480: yli, jos se päättäisi, että ei mitään valiokuntien kirjelmiä, ei
10481:             Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   665
10482: 
10483: 
10484: mitään puhemiehen äänestysesityksiä, ei mitään eduskun-
10485: nasta lähteviä kirjelmiä esitetä eikä valmisteta .muulla kie-
10486: lellä kuin suomeksi. Tällainen päätös olisi luullakseni täysin
10487: laillinen.
10488:        On kyllä totta, että herrat Estlander, Söderholm ja
10489: Cederberg ovat erityisillä todistuksilla koettaneet näyttää,
10490: että niin ei ole. Niinpä herrat Estlander ja Cederberg ovat
10491: johtaneet, deduseeranneet edustajan oikeudesta käyttää
10492: jompaakumpaa maamme kielistä oikeuden saada kaikki
10493: asiakirjat omalla kielellään niinkuin myöskin että asiain kä-
10494: sittely täällä on suoritettava molemmilla kielillä. Tämä on
10495: nyt minun käsittääkseni aivan mielivaltainen johtopäätös.
10496: Siitä, että myönnetään edustajalle oikeus käyttää jompaa-
10497: kumpaa kieltä, ei edes seuraa sitä, ettei perustuslaki olisi
10498: voinut määrätä, ettei tänne saa valita ketään muuta kuin
10499: niitä kansalaisia, jotka ymmärtävät maamme enemmistön
10500: kieltä. Ja siitä ei seuraa sitä, ettei eduskunta voi, kuten sa-
10501: nottu, järjestää toimintaansa kaikissa muissa kohdissa, kuin
10502: mitä tulee edustajien oikeuteen käyttää joko suomen- tahi
10503: ruotsinkieltä, yksikieliseksi. Totta on, että herra Söderholm
10504: on tuonut esiin muitakin näkökohtia katsantokantansa tueksi.
10505: Hän on muun muassa huomauttanut, että hallinnollisessa
10506: asetuksessa on määrätty, että arm. esitykset ovat jätettävät
10507: eduskunnalle sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Ja kun V.
10508: J. määrää, että arm. esitykset ovat valmistavasti käsitel-
10509: tävät valiokunnassa, niin johtaa hän ,jos käsitin hänet oikein,
10510: tuosta hallinnollisesta määräyksestä valiokunnille velvolli-
10511: suuden käsitellä niin hyvin suomen- kuin ruotsinkieliset arm.
10512: esitykset sillä kielellä, jolla ne ovat annetut. Tämä on nyt
10513: jälleen johtopäätös, johon minun ymmärtääkseni ei ole min-
10514: käänlaista oikeutta. Sillä kuinka monella kielellä hallitus
10515: suvainneekin antaa meille arm. esityksensä, niin se ei mi-
10516: hinkään velvoita. V. J :n määräys arm. esitysten käsitte-
10517: leruisestä täytetään, jos käsittely tapahtuu vain yhdelläkin
10518: kielellä. Eduskunta saa, kun ei ole mitään rajoittavaa mää-
10519: räystä, valita senkielisen tekstin, jonka se itse katsoo par-
10520: haimmaksi. Ja näin ollen jää ymmärtääkseni eduskunnalle
10521: täysi päätäntöoikeus ja uskon, että tulevaisuuteen nähden,
10522: jos tahdomme todella turvata eduskunnan päätäntövaltaa,
10523: meidän täytyy olla niin varovaisia toimiemme alussa, ettem-
10524: me hyväksy lain tulkitsemisia, joitten kantavuus saattaa
10525: olla arvaamattoman suuri.
10526:        Mutta näin pitkälle kuin käsittääkseni eduskunta voisi
10527: mennä oikeuttaan rikkomatta, ei nyt missään ehdotuksessa
10528: ehdoteta mentäväksi. Herrojen Paasikiven ja Palmenin eh-
10529: 666                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
10530: 
10531: 
10532: dotus sisältää aivan yhtä hyvin kuin herra Tainionkin sen,
10533: että vastedes tulisivat kaikki valiokuntien mietinnöt ja edus-
10534: kunnan kirjelmät valmistettaviksi sekä suomen- että ruot-
10535: sinkielisiki. Ei siis näidenkään ehdotusten mukaan jää yk-
10536: sistään hallituksen asiaksi toimittaa eduskunnan päätöksen
10537: pohjalla ne asetukset, jotka ovat ruotsinkielisinä maassa
10538: julkaistavat.
10539:        Ja yhtäpitävät ovat nämä ehdotukset siinäkin, että suo-
10540: menkielinen teksti on laskettava eduskunnassa keskuste-
10541: lujen ja päätösten pohjaksi. Herra Sirola on selittänyt herra
10542: Tainion ehdotuksen sillä tavalla, että senkin mukaan käy
10543: mahdottomaksi pakottaa eduskuntaa äänestämään ruotsa-
10544: laisesta tekstistä. Näin ollen ei ymmärtääkseni ole varsi-
10545: naista asiallista erotusta mainittujen ehdotusten välillä.
10546: Mutta herrojen Paasikiven ja Palmenin ehdotus on, niinkuin
10547: tässä. on huomautettu, selvempi.
10548:        Yhdessä kohdassa olisin siinäkin toivonut suurempaa
10549: selvyyttä, nimittäin, että edustajat eivät ole velvolliset alle-
10550: kirjoittamaan muuta kuin suomenkielisen tekstin. Se sisäl-
10551: tynee, käsitän minä, mainittuun ehdotukseen, vaikka sitä ei
10552: ole aivan selvästi lausuttu siinä yhtä vähän kuin herra Tai-
10553: nionkaan ehdotuksessa. Ja ehkä olisi ollut suotavaa, että
10554: olisi otettu erityinen määräys siitäkin, että toimitus- ja tar-
10555: kastusvaliokunnat ovat velvolliset laskemaan myöskin ruot-
10556: sinkielisen lakitekstin tarkastuksensa alaiseksi niin, että kun
10557:  tämä teksti liitteenä seuraisi suomenkielistä alkutekstiä,
10558: niin se olisi eduskunnan keskuudessa valmistettu ja tar-
10559: kastettu sellaiseksi, että olisi varmuus siitä, että se
10560: voidaan muuttamatta julkaista.          Minä käsitän asian
10561:  siten, että      tämä    toimitus- ja tarkastusvaliokuntien
10562:  velvollisuus kyllä on          ajateltu sisältyväksi kaikkiin
10563:  näihin ehdotuksiin, mutta ehkä olisi ollut suotavaa, että tästä
10564:  olisi tehty erityinen määräys. En kuitenkaan tahdo sitä
10565:  ehdottaa siinä tapauksessa, että eri ehdotusten tekijät ovat
10566:  sitä mieltä että puheenaoleva velvollisuus johtuu muuten-
10567:  kin heidän ehdotustensa sanamuodosta. Jos olemme yksi-
10568:  mieliset siitä, että mainituilla valiokunnilla on sanottu vel-
10569:  vollisuus, niin silloin on varmaa, että olemme hankkineet
10570:  kaikki mahdolliset takeet ruotsinkielisen tekstin kunnollisuu-
10571:  den hyväksi. Jo kaksi eduskunnan valiokuntaa, joihin jäse-
10572:  net voidaan sijoittaa sillä tavalla, että he hyvin pystyyät
10573:  vertaamaan kumpaakin tekstiä, veivoitetaan valvomaan teks-
10574:  tien yhtäpitäväisyyttä, ovat takeet, kuten sanottu, paljoa suu-
10575:  remmat kuin jos ruotsinkielisen tekstin yksityiskohdat jää-
10576:  vät eduskunnan kokouksessa äänestyksen alaiseksi sellais·
10577:                  Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   667
10578: -------------   ---
10579: 
10580: tenkin          edustajain puolelta, jotka eivät ruotsinki6itä ym-
10581: märrä.
10582:        Ed. Arajärvi: Sanotaan, että sokeakin kana joskus löy-
10583: tää jyvän. Ruotsalaisen puolueen ja viimeisinä aikoina nuor.
10584: suomalaisenkin puolueen taholla näytään yhä enemmän väi-
10585: tettävän, että tämänluontoisissa kysymyksissä kuin nyt esillä
10586: olevassa suomalaisen puolueen taholta ei ole vuosikymme-
10587: nien kuluessa osattu eikä vieläkään osata löytää ainoatakaan
10588: semmoista ehdotusta, joka ei olisi perustuslain vastainen.
10589: Perustuslait ovat olleet ja ovat yhä edelleenkin suomen
10590: kielen asian tiellä, esiintyköönpä tämä asia niinkin viatta-
10591: massa muodossa kuin nyt eduskunnan työiärjestyksessä.
10592: Suomenkieli on saatettava oikeuksiinsa milloin eduskunnal-
10593: lista tietä, milloin taas hallinnollista tietä; milloin on suo-
10594: menkieli Suomessa perustuslaiton, milloin taas perustus-
10595: laillinen. Kaikki riippuu niistä asianhaaroista, joita ruotsa-
10596: laiset ,lakimiehet'' kulloinkin suvaitsevat käyttää tässä
10597: asiassa vastustuksena tukemiseksi. Tämän enempää ei mi-
10598: nulla puolestani ole lausuttavaa asian periaatteellisesta
10599: puolesta.
10600:        Mitä taas tulee työjärjestyksessä ehdotettuun 35 § :ään,
10601: niin se ei saata olla semmoinen, että eduskunta voisi aina-
10602: kaan sitä hyväksyä, koska sen takana ei ole valiokunnan
10603: seitsemästä jäsenestä muuta kuin kaksi, arvattavasti nuor-
10604: suomalaisia nekin, koska sekä herra Tainio että herra af Ur-
10605: sin ovat molemmat tehneet oman ehdotuksensa, herrat Paa-
10606: sikivi ja Palmen samoin sekä lopuksi herra Söderholm on
10607: niinikään esiintynyt omalla ehdotuksellaan. Tämä seikka
10608: yksistään osottaa sen mahdottomuuden, että eduskunta voisi
10609: hyväksyä ehdotetun pykälän.
10610:        Keskustelussa minä olen erityisesti kiinnittänyt huo-
10611: miota niihin kahteen lausuntoon, jotka edustaja Schyberg-
10612: son on antanut. Aamupäivällä hän ensimäi'Sessä Iausun-
10613: nossaan mainitsi että hänen mielestään pitäisi käytännön
10614: kulkea edellä ja säännön seurata jälessä. Minä erittäin ilah-
10615: duin tästä lausunnosta. Luulin nim., että sääntö hra Schy-
10616: bergsonin puolesta rakentuisi sen mukaiseksi kuin käytäntö
10617: on ollut pankkivaliokunnassa, jonka puheenjohtaja hän on.
10618: Hän mainitsi että pankkivaliokunnassa jo on valmistunut
10619: yksi mietintö. Näin on tapahtunutkin ja sitä käsiteltäessä
10620: ei ole yhtään ainoata ruotsalaista sanaa käytetty eikä esi-
10621: tetty. Suomalaisina me mietinnön hyväksyimme, eikä pu-
10622: huttu halkaistua sanaa käännöksestä. Herra Schybergson
10623: ilmoittaa nyt mietinnön kuitenkin kääntäneensä ~en jälkeen
10624: 668                 Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
10625: 
10626: 
10627: kuin me olemme sen hyväksyneet. Mutta meille ei sitä tiet-
10628: tävästi ole aijottukaan näyttää.       Tämän menettelyn mu-
10629: kaan, joka pankkivaliokunnassa on käytännössä ollut, ei
10630: sääntö siis mitenkään saattaisi tulla sellaiseksi kuin hra
10631: Schybergson iälkimäisessä lausunnossaan esitti, joka oli
10632: samanlaatuinen kuin hra Söderholmin vastalause. Hra
10633: Schybergsonin lausunnot näin ollen ovat minusta ristirii-
10634: dassa. Mitä erityisesti pankkivaliokuntaan tulee, niin luu-
10635: len, että se on sen luontoinen valiokunta, josta edustaja Listo
10636: huomautti, että siellä on mahdoton saada semmoista mietin-
10637: töä aikaan, että sen voisi ruotsinkielisenä v a l i o k u n-
10638: n a n tekemänä panna keskustelujen pohjaksi sillä tapaa
10639: kuin täällä ruotsalaisnuorsuomalaiselta puolelta on tarkoi-
10640: tettu. Pankkivaliokunnassa ei saavuteta luullakseni täysi-
10641: määräistä lukua ruotsinkieltä taitavia edes, vaikka kuinka-
10642: kin sellaista tahdottaisiin.
10643:       Minä puolestani hyväksyn ilman muita mutkia edus-
10644: tajain Palmenin ja Paasikiven ehdotuksen, koska se minusta
10645: on ainoa käytännöllisille perille vievä ja ainoa tarpeeksi
10646: selvä, niin ettei tarvita selityksiä ja tulkitsemisia, joita minä
10647: luulen johtuvan myöskin edustajain af Ursinin ja Tainion eh-
10648: dotuksista, jos ne tulisivat hyväksytyiksi.
10649:       .Ed. Setälä: Pyydän sanoa ainoastaan muutamia sa-
10650: noja tehtyjen vastaväitteiden johdosta. Minun käsittääk-
10651: seni suurin osa siitä, mitä edustaja Palmen esitti, ei kuulu
10652: tähän käsiteltävänä olevaan asiaan. Se on ainakin varmaa,
10653: että jos joku translaattori rupee lakeja perästäpäin muodos-
10654: telemaan__, hän menettelee laittomasti. Jos toimitus- ja tar-
10655: kastusvaliokunnilla aikoinaan oli lupa tuollaisiin perästäpäin
10656: tehtäviin korjauksiin, niin niiden menettely tietenkään ei ol-
10657: lut laitonta, vaan ·luvallista. .Edelleen tahtoisin sanoa, että
10658: minusta on vähän turhaa ja, niinkuin sanotaan, melkein puhu-
10659: mista nuorasta hirtetyn kodissa, kun edustaja Palmen puhui
10660: niistä vaihtelevista mielipiteistä, joita on ollut Oikeuden-
10661: käyruiskaaren 24 luvun 3 § :stä. .Ei edustaja Palmenin tar-
10662: vitse etsiä niitä, jotka ovat muuttaneet mielipiteensä sen py-
10663: kälän merkityksestä, ainoastaan ruotsinmielisten riveistä,
10664: vaan hän saa etsiä niitä paljoa lähempää.
10665:        .Edustaja Listo väitti, että 35 § :n jälkimäinen lause
10666: siinä muodossa kuin valiokunta on sen ehdottanut on V. J :n
10667: vastainen, koska siinä on jollekulle tai joillekuille valiokun-
10668: nan jäsenille annettu oikeus joissakuissa tapauksissa ikään-
10669: kuin toimia valiokunnan puolesta. Minä en kuullut edustaJa
10670: Liston tekevän vastalausetta silloin, kun hyväksyttiin työ-
10671:                     Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.                        669
10672:  - - - - - - - - ------------------·--- ·----·---··-- -·---·---------·---·---------------
10673: 
10674:   järjestyksen 14 §, jossa sanotaan: , Valiokunnan mietinnöt
10675:   tarkistaa joko valiokunta kokonaisuudessaan tai sen sitä
10676:   varten valitsemat tarkistajat' '.
10677:          Niitten vastaväitteitten johdosta, jotka kävivät siihen
10678:   suuntaan, että eihän missään tapauksessa voida saada aikaan
10679:   kahta tekstiä yhtaikaa, että on luonnollisesti mahdotonta,
10680:   että kaksi tekstiä voisi samalla kertaa olla alkuperäistä, saan
10681:   huomauttaa, ettei tässä ole ollenkaan kysymys siitä asiasta,
10682:   mikä teksti on muodoltansa parempi, mikä huonompi, ei edes
10683:   siitä, mikä teksti on ennen tehty ja mikä myöhemmin, vaan
10684:   kysymys on ainoastaan tekstien oikeudellisesta pätevyy-
10685:   destä. Niinkuin edustaja Sirola tulkitsi edustaja Tainion
10686:   ehdotusta, niin tarkoituksena on, että senkin mukaan myös
10687:   ruotsinkieliselle tekstille myönnettäisiin . täysi oikeudelli-
10688:   nen pätevyys. Minulle jäi vaan epäselväksi, kuka se lopulta
10689:   olisi, joka tuon oikeudellisen pätevyyden eduskunnan puo-
10690:   lesta tai eduskunnan sivulla voisi myöntää, kun siitä ei enc
10691:   sinkään ole puhuttu .
10692:          .Edustaja Danielson-Kaimari on tavallansa jo kosketel-
10693: . lut sitä kohtaa, johon minä nyt tahdon tulla. Yksityisten
10694:   tiedustelujen kautta sain selville, että hra Tainion ehdotuk-
10695:   sen puoltajien taholla oli ajateltu sitä mahdollisuutta, että
10696:   toimitus- ja tarkastusvaliokunnat eduskunnan vallalla an-
10697:   taisivat ruotsalaiselle tekstille sen pätevyyden, josta on ky-
10698:   symys. Jos todella näin on tarkoitettu, niin silloin minun
10699:   ymmärtääkseni olisi luonnollisinta, että se selvästi mainittai-
10700:    siinkin s. o., ettei lisättäisi tähän 35 § :ään sitä lausetta, jonka
10701:    edustaja Tainio on ehdottanut ja joka koskee asian käsittelyä
10702:    täysi-istunnossa - siitähän puhutaan jo edellisessä luvussa
10703:    ja sitä varten on 26 § täällä pitkän keskustelun perästä hy-
10704:    väksytty -, vaan että pykälään lisättäisiin semmoinen
10705:    lause, joka todella kohdistuisi juuri tähän asiaan. Minä roh-
10706:    kenisin siis ehdottaa harkittavaksi, eikö voitaisi suos-
10707:    tua hyväksymään valiokunnan ehdotusta lisäämällä viimei-
10708:    seen lauseen jälkeen: ,ja on toimitus- ja tarkastusvalio-
10709:    kunnilla oikeus eduskunnan vallalla päättää ruotsinkielisen
10710:    tekstin lopullisesta sanamuodosta". Tällä olisi ainakin saa-
10711:    vutettu se, ettei jäisi semmoista aukkoa, ettei tiedettäisi, ke-
10712:    nen lopulta on hyväksyttävä ruotsinkielinen teksti.
10713:         .Ed. Tainio: .Ensinnäkin. huomautan edustaja Wiljo-
10714:   maalle, ettei ole ollut lainkaan tarkoitusta eikä toivetta,
10715:   että tämän kysymyksen ratkaisun kautta kielikellon kalku-
10716:   tus loppuisi. Minä olen tarkoittanut, että kielilain täyden-
10717:   nyksen kautta voidaan kerran tästäkin kalkutuksesta tehdä
10718: 670             ·   Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
10719: 
10720: 
10721: loppu. Sitte minä pyydän huomauttaa niille, jotka ovat luul-
10722: leet minun ehdotuksellani ja edustajien Paasikiven ja Pal-
10723: menin ehdotuksella ei olevan mitään muuta kuin muodol-
10724: lista eroa ja että minun ehdotukseni olisi vaan epäselvä.
10725: että ero on joltisenkin suuri ja sen eron ovatkin ruotsalaisen
10726: kansanpuolueen jäsenet täysin oivaltaneet.        Aamupäivällä
10727: käyttäessäni puheenvuoroa minä vaan sanoinkin, että vasta-
10728: lause sisältää erään hyvän ajatuksen, enkä siis lainkaan
10729: asettunut vastalauseen muiden ajatusten kannalle. Se aja-
10730: tus, jota minä en ole voinut hyväksyä, on juuri sen ensi-
10731: mäisessä lauseessa, jonka mukaan kaikki, valtiopäiväpää-
10732: tökset, eduskunnan kirjelmät, valiokunnan mietinnöt, laa-
10733: dittaisiin yksinomaan suomenkielellä. Siinähän 35 § :n muo-
10734: dostus eroaa suuresti, kun siinä sanotaan että kaikki laadi-
10735: taan kummallakin kielellä. Siis yhtäläisyys ei ole kovin-
10736: kaan suuri.      On myöskin olemassa joltinenkin asiallinen
10737: ero valiokunnan enemmistön ehdotuksen ja minun ehdotuk-
10738: seni välillä. Muuten on omituista, kun yksityisesti ja vie-
10739: läpä täällä julkisestikin huomautetaan kummaltakin puo-
10740: lelta, että eihän heidän ehdotuksellaan ole mitään asiallista
10741: eroa sosialistien ehdotuksen kanssa. Herran nimessä, jol-
10742: lei ole mitään asiallista eroa, niin miksi kiistellään! Olisi-
10743: han saanut ilman keskustelua hyväksyä meidän ehdotuk-
10744: semme.
10745:        Täällä edustaja Setälä kysyi aamupäivällä jo, kuka
10746: sen ruotsinkielisen tekstin tarkistaa. Nyt on hän itse vas-
10747: tannut, joten minun ei ole lainkaan tarvis vastata siihen.
10748: Koska hän sen tiesi, miksi hän sitä sitte kysyi? Minä yh-
10749: dyn täydellisesti siihen, että sen tarkistavat toimitus- ja tar-
10750: kastusvaliokunnat eduskunnan siihen valtuuttamina.            Ja
10751: kun toimitus- ja tarkastusvaliokunnat siten tarkastavat
10752: myöskin ruotsinkielisen tekstin, sekin saavuttaa täydellisen
10753: pätevyyden ja virallisuuden; silloin ei ole mitään ristiriitaa
10754: 35 § :n ensimäisen lauseen ja minun lisäykseni välillä, sillä
10755: sen tarkastuksen kautta juuri ruotsinkielisen tekstin pitää
10756: tulla ja tulee täysin lailliseksi, kun eduskunnan asianomai-
10757: set valiokunnat eduskunnan valtuuttarnina sen lopullisesti
10758: tarkastavat. Ruotsalaisella kansanpuolueella on ollut epäi-
10759: lystä, että tässä rikotaan eräs periaate, joka heille on sangen
10760: kallis. Meillä, tämän välitysehdotuksen laatijoilla ei ole ollut
10761: vähintäkään aikomusta siihen periaatteeseen kajota, me
10762: olemme tahtoneet tässä asiassa asettua puhtaasti käytän-
10763: nöllisyyden kannalle, käytännöllisyyden vaatimuksia nou-
10764: dattamaan, mitään periaatteellisia näkökohtia huomioon ot-
10765: tamatta. Kyllä olemme ottaneet kuitenkin huomioon sen
10766:              Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   671
10767: 
10768: 
10769: periaatteen, että ruotsinkielen oikeuksia ei asiallisesti lou-
10770: kata. Ja jos tämä väliehdotus käsitetään tällaisena käy-
10771: tännöllisenä ehdotuksena eikä minkäänlaisena periaatteelli-
10772: sena, niin minä luulen ja toivon, että ruotsalainen kansan-
10773: puolue siihen alistuu, jos se tulee hyväksyttäväksi, ilman
10774: mitään tyytymättömyyttä tai katk~ruutta.
10775:       Muuten minun mielestäni tämä välitysehdotus on ruot-
10776: salaiselle rahvaalle ja ruotsalaiselle lakitekstille edullisempi
10777: kuin valiokunnan ehdotus. Jos asetutaan ruotsalaisen rah-
10778: vaan edun kannalle ja ruotsalaisen lakitekstin edun kan""'
10779: nalle, niin onhan silloin parempi, _että se täysin yhtäpitävänä
10780: suomalaisen tekstin kanssa ilmestyy eduskunnan toimitus-
10781: ja tarkastusvaliokuntien tarkastamana, kuin se kunnian-
10782: asia, niin sanoakseni, että sekin teksti on täällä keskuste-
10783: lun pohjana, mutta kuitenkin ja juuri siitä syystä tulee risti-
10784: riitaisena ja epäselvänä julkisuuteen. Sitten kuitenkin olisi
10785: pakko turvautua suomalaiseen tekstiin, silloin kun halutaan
10786:  tutustua lainlaatijain tarkoitukseen. Tästä minun väljtys-
10787: ehdotuksestani on siis asiallista, käytännöllistä hyötyä ruot-
10788: salaiselle rahvaalle ja ruotsalaisille lakiteksteille.
10789:        Sen enempää ei minulla olekaan lisäämistä, sillä kaik-
10790:  kia niitä vastaväitteitä en halua kumota, mitä täällä on
10791:  tehty. Ilmoitan samalla olevani valmis yhtymään edustaja
10792:  Setälän toimitus- ja tarkastusvaliokuntien tehtävää koske-
10793:  vaan lisäykseen, vaikka olinkin pitänyt sen itsestään sel-
10794:  vänä.
10795:       Ed. Perttilä, E.: Minun ei tekisi mieleni aivan paljoa
10796: vaivata eduskuntaa semmoisella asialla, josta on niin
10797: pitkältä keskusteltu kuin nyt kysymyksessä olevasta. Pyy-
10798: täisin vaan sanoa niille, jotka ovat äärettömän paljon puhu-
10799: neet tästä asiasta, että selityksissä, joita jo muutaman tun-
10800: nin aika on annettu puhevuoroissa, ei ole minusta mitään
10801: uutta ilmestynyt, ja olisin erittäin tyytyväinen, jos tämmöi-
10802: siä keskusteluja ei aivan paljoa jatkettaisi. Paha kyllä, on
10803: jo luvattu huolta pitää siitä, että yhä edelleen tulee saman-
10804: tapaista keskustelua eduskunnassa riittämään. Tosiaankin,
10805: jos tätä jatkuu, käy toteen tuo eräältä taholta lausuttu epäi-
10806: lys eduskuntamme kyvyttömyydestä emmekä me saa ai-
10807: kaan tosiaankaan mitään lakitekstejä. Mielestäni voitaisiin
10808:  jo tällä kertaa keskustelu tähän jättää.
10809:      Ed. Storbjörk: J ag behöfver knappast säga, att jag
10810: står på samma ståndpunkt som hr Söderholm, men jag har
10811: dock nödgats be om ordet för att framhålla följande.
10812: 672                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
10813: 
10814: 
10815: Vår demokratiska Landtdagsordning genomandas af rättfär-
10816: dighet och rätt. På grund däraf har den svenska befolk-
10817: ningen och särskildt småbrukarene från Österbotten, visser-
10818: ligen med någon fruktan att den suometarianska nationalis-
10819: mens fåfänga skulle drifva dem tili att förtrycka det svenska
10820: språket, men dock med förhoppning att Finlands folk lärt
10821: sig inse nödvändigheten af ett fridsamt och enigt arbete
10822: för vårt gemensamma fosterlands bevarande, sändt oss hit.
10823: .Emellertid har jag med sorg konstaterat att inom denna
10824: kammare finnes en grupp, som tyckes vilja ett systematiskt
10825: utrotande af det svenska språket och ett undertryckande
10826: af detsamma vid denna landtdags förhandlingar. Hrr Paasi-
10827: kivis och Palmens reservation jämte andragandena från det
10828: suometarianska partiet äro härpå ett oförtydbart bevis.
10829: Man har försvarat denna taktik med att svenskarna ford-
10830: omdags förtryckte det finska språket och att den finska
10831: befolkning nu har rätt att mäta med samma mått. Huru-
10832: vida svenskarna fordom förtryckt det finska språket, är jag
10833: för min del icke kompetent att bedöma, men jag tror att
10834: äfven andra faktorer här spelat in. Emellertid synes det
10835: mig som en ganska lågsinnad hämnd att mäta med samma
10836: mått och ville jag hoppas att en sådan hämnd icke sist och
10837: slutligen skall diktera beslutet. Det är smärtsamt att nöd-
10838: gas inse, att här finnas män, hvilka med förbiseende af
10839: dyrbara intressen vilja uppoffra landtdagens tid med att
10840: få fastslaget den princip, enligt hvilken flertalet ägde rätt
10841: att förtrycka mindretalet.      Det är smärtsamt därför att
10842: man har att frukta att en tredje kommer framdeles och an-
10843: vänder samma vapen emot hela Finlands folk. Likställig-
10844: hetens princip skulle vara för oss ett starkt stöd.         J ag
10845: skulle därför vilja hålla på att denna här skulle fastslås, och
10846: då likställighetsprincipen bäst uttalas i hr Söderholms reser-
10847: vation, skulle jag för min del be att få understöda denna.
10848:      Ed. Castren: Pyysin puhevuoroa ainoastaan kannat-
10849: taakseni edustaja Setälän viimeksi tekemää ehdotusta.
10850:       Ed. Setälä: Minulla oli tarkoitus vastata herra Tai-
10851: nion kysymykseen ja pyydän sen tehdä, vaikkakin hän nyt
10852: ei ole täällä.   Hän kysyi minulta, miksi minä aamupuo-
10853: lella tein erään kysymyksen, koska kuitenkin tiesin siihen
10854: vastata. Minähän olin jo itse puheessani sanonut, että olin
10855: saanut yksityisesti asianomaisilta päiväliisioman aikana sel-
10856: vityksen asiaan, joka minulle silloin oli aivan käsittämätön,
10857: nimittäin millä tapaa ehdotuksen puoltajain mielestä ruot-
10858:              Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. lakitekst.   673
10859: 
10860: 
10861: salaiset tekstit kuitenkin saavuttaisivat laillisen pätevyy-
10862: den, vaikka suomalaiset yksinään pantaisiin käsittelyn poh-
10863: jaksi.
10864:        Ed. Gustafsson: Med nogsamt känd skiclighet ha här
10865: utmålats de skrämmande praktiska olägenheterna däraf,
10866: att svenska texter skulle affattas af landtdagen i dess helhet.
10867: Med större skäl kan man dock försäkra, att i många viktiga
10868: sakliga frågor folkombuden måste rösta utan att hafva kun-
10869: nat fullständigt sätta sig in i hvarje detalj. Detsamma gäl-
10870: ler också de finskspråkiga texternas affattning för de sven-
10871: skatalande och tili och med många finskatalande. 1 prak-
10872: tiken skall det helt säkert visa sig, att åtminstone de sven-
10873: ska texternas affattande icke skall upptaga kammarens tid
10874: så mycket. Här har af några talare, om jag rätt förstod
10875: dem, berörts mitt förslag tili § 8 i denna arbetsordnin~..,. där
10876: jag föreslog ändring af ordet ,må" till ,skall". Detta för-
10877: slag upptog ungefär 2 minuter af kammarens tid, och hade
10878: ock en viss saklig vikt, då det gällde en uttrycklig bestäm-
10879: ning därom, att omröstningarna i utskotten skulle vara
10880: öppna. Pörslaget gälde dessutom också den finska texten.
10881: som icke häller var fullt tydlig. J ag måste också för min
10882:  del protestera emot hrr Palmens och Paasikivis förslag,
10883:  som är ett försök att i en arbetsordning insmuggla ett utta-
10884:  lande af landtdagen om att finska språket skulle vara dess
10885:  enda egentliga språk. Beträffande de framställda tilläggs-
10886:  förslagen är det svårt att egentligen nu här böria bestämma
10887:  någonting Det bör praxis få afgöra . Kanske skulle ett sa-
10888:  dant förfarande, som föreslagits i detta betänkande, vara
10889:  ganska lyckligt äfven för den finska textens affattande~
10890:  Jag skulle emellertid hälst föredraga hr Söderholms förslag,
10891:  men då detta nu synbarligen icke vinner pluralitet. ber jag
10892:  också för min del få omfatta hr Setäläs förslag.
10893:        Ed. Bäck: En tahdo paljon puhua, kun täällä on jo
10894:  niin paljo puhuttu, mutta kuitenkin tahdon kajota erääseen
10895:  epäjohdonmukaisuuteen, jonka olen ollut huomaavinani suo-
10896:  metarlaisen puolueen lakiauktoriteettien lausunnoissa. He
10897:  ovat puhuneet paljon siitä, että suomea puhuvat edusmie-
10898:  het eivät voi kirjoittaa ruotsinkielisen valtiopäiväpäätöksen
10899:  alle, mutta kuitenkin he vaativat, että ruotsinkieliset edus-
10900:  miehet kirjoittavat suomenkielisen valtiopäiväpäätöksen alle ..
10901:  Tämä on minun mielestäni epäjohdonmukaisuutta. Ehkäpä
10902:  nämä mainitut lakimiehet ajattelevat, että ruotsalaisten ei:
10903:   tarvitse olla sen parempia kuin meidän vanhat senaatto-
10904:   rimme. He myöskin olivat valmiit silmiään räpäyttämättä
10905: 674                 Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
10906: 
10907: 
10908: kirjoittamaan nimensä venäjänkielisten alkukirjoitusten alle.
10909: Ja kuitenkin olen niin rohkea, että uskallan väittää, että
10910: mainituilla senaattoreilla hyvästä halustaan ja palkitusta
10911: ahkeruudestaan huolimatta ei kuitenkaan ollut sen enem-
10912: pää taitoa venäjänkielessä, kuin että he auttavasti saattoivat
10913: kirjoittaa venäjänkieliset nimensä mainittujen asiapaperien
10914: alle. Tämänkö tähden suomettarelaisen puolueen lakimie-
10915: het nyt vaativat, että me ruotsalaiset kirjoitamme nimem-
10916: me sellaisten valtiopäiväpäätösten alle, joita moni meistä ei
10917: oikein ymmärrä.
10918:       Olen myöskin niitä, jotka kannattavat herra Söder-
10919: holmin ehdotusta. Jos tahdotaan oikeutta ja kohtuutta nou-
10920: dattaa, niin ei voi menetellä millään muulla tavalla kuin si-
10921: ten, että valtiopäiväpäätökset asetetaan alkuperäisinä mei-
10922: dän eteemme niin hyvin suomenkielellä kuin ruotsinkielellä.
10923: Silloin niin hyvin suomalaiset kuin ruotsalaiset voivat omaa-
10924: tuntoaan loukkaamatta kirjoittaa niitten alle.
10925:        Ed. Nevanlinna: En aijo vaivata eduskuntaa monilla
10926: sanoilla. Kun eduskunnassa oli kysymys tulkinnan toimeen-
10927:  panosta, lausuin minä julki sen mielipiteeni, että saatoin hy-
10928: väksyä edustaja Rosenqvistin silloin esillä olleen ehdotuk-
10929: sen ensimäisenkään ponnen ainoastaan sen nojalla, että se
10930: mielipide, jonka mukaan on oikein ja kohtuullista ruotsalai-
10931: selta rahvaalta odottaa, että se tänne lähettää ainoastaan
10932: suomenkieltä taitavia edustajia, ei ole tähän asti ollut niin
10933: yleinen ja voimakas, että tuota rahvasta olisi voitu koh-
10934: tuullisesti katsoa velvolliseksi tällä kertaa niin menettele-
10935: mään. Kun minä puolestani tässä asiassa hyväksyn herro-
10936:  jen Paasikiven ja Palmenin ehdotuksen, niin pyydän myös-
10937: kin saada lausua julki, että minä voin hyväksyä senkään
10938:  kaksikielisyyden, joka' siihen sisältyy, ainoastaan tällä sa-
10939: malla syyllä ja perustuksella. Asiasta voisi kyllä sanoa
10940:  paljon muutakin, m. m. niistä ruikutuksista, joita täällä taas
10941: ,on saatu kuulla ruotsalaisen puolueen taholta, ja siitä mie-
10942: lestäni suorastaan käsittämättömän pintapuolisesta oikeus-
10943: käsityksestä, joka sieltä aina tuodaan esiin. En kuitenkaan
10944:  tahdo vaivata eduskuntaa pitkillä periaatteellisilla lausun-
10945:  noilla. Mutta sen vertaa en maita olla tässä yhteydessä sa-
10946:  nomatta, että oikeus ja kohtuus ei ole se, että pienoinen vä-
10947: hemmistö tyranniseeraa enemmistöä ja pakoittaa sitä alistu-
10948:  maan kaikenlaisiin rasituksiin, kiusoihin ja vaivoihin. Oi-
10949:  keus ja kohtuus on se, että asiat järjestetään niin, kuin koko-
10950:  naisuuden etu ja menestys vaatii.
10951:             Työjärjestys: suomen- ja ruotsinkiel. laldtekst.   675
10952:             - - - --------------------
10953: 
10954:       .Ed. Rosenqvist, 0. 0.: Inga principiella skäl skulle
10955: hindra mig att omfatta 35 §, sådan den formulerats af sju-
10956: mannakomiten, om jag också skulle föredraga hr Söder-
10957: holms reservation. Jag utgår då från den förutsättningen,
10958: att 35 § bör toikas såsom den på förmiddagen tolkades af
10959: hrr Setälä och Cederberg, eller från den förutsättningen, att
10960: den senare delen af parag_~:.:afen icke kan anses stå i strid med
10961: den första meningen, som uttalar den principiella stånd-
10962: punkten. Däremot skulle hvarje hänsyn tili humanitet och
10963: rättvisa, för att icke tala om den rättsliga sidan af saken,
10964: hindra mig att omfatta hrr Paasikivis och Palmens reserva-
10965: tion. Hr Paasikivi uttalade på förmiddagen den förmodan,
10966: att de svenska talande skulle ega tillräckligt förstånd att
10967: fatta innebörden af hr Tainios förslag. Jag tror detsamma
10968: kan sägas om förhållandet mellan detta förstånd och den
10969: verkliga innebörden af hrr Palmens och Paasikivis förslag.
10970: Jag tror, att man tili fullo inser den ,oskyldiga praktiska"
10971: karaktär detta förslag förklarats ega och jag tror, att man tiH-
10972: fullo uppfattar den om jag så får säga metafysik, som göm-
10973: mer sig bakom detta förslag och som också kommit tili ut-
10974: tryck i åtskilliga petitioner vid denna landtdag. Det förelig-
10975: ger faktiskt en skillnad mellan denna reservation och 35 §,
10976: sådan sjumannakomiten föreslår den. Denna principiella
10977: skillnad har på ett tydligt sätt på förmiddagen angifvits af hr
10978: Sirola och på eftermiddagen af hr Tainio, och denna prin-
10979: cipiella skillnad kan ingen försöka få bort. Den står klar
10980: för enhvar, som vill förstå saken, och det är denna princi-
10981: piella skillnad, som enligt min tanke innebär, att denna re-
10982: servation står i strid med humanitet och rättvisa och gör det
10983: för mig omöjligt att kunna omfatta densamma .
10984:       .Ed. Johansson: Vid behandlingen af föreliggande fråga
10985: hade man kunnat hoppas, att resultatet, i enlighet med det af
10986: den tidigare behandlade tolkningsfrågan, skulle blifva något
10987: helt annat än det nu blifvit, ty man kunde hoppas, att landt-
10988: dagens starkaste parti sist och slutligen skulle fälla utslaget
10989: också här, och att detta utslag i enlighet med detta partis
10990: språkpolitik blefve å ena sidan ett nytt nederlag för språk-
10991: partierna och å andra sidan en ny seger åt förstnämnda
10992: parti. Orsaken tili att dessa förhoppniugar nu i någon mån
10993: gäckats är icke svår att fatta. En del· socialister, med hr
10994: Tainio i spetsen, hafva, så synes det mig, icke blifvit fullt
10995: trogna de grundpriciper, hvilka tidigare fastslagits att gälla
10996: i språkfr~1gan. De hafva med eller mot sin vilja kastat sig
10997: in i språkstriden, och att detta skett tili förfång för det ena
10998: 676               Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
10999:                                                   -----
11000: 
11001: af de två språken, torde ej kunna bortresoneras. Det är mot
11002: detta förfaringssätt jag ber att få uttala mitt ogillande.
11003:       Äänestysesitykset ja päätökset:
11004:       1 :o. Ken hy_väksyy vastaehdotukseksi edustaja Sö-
11005: derholmin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on
11006: vastaehdotukseksi hyväksytty edustajain Palmenin ja Paa-
11007: sikiven tekemä ehdotus.
11008:        Lippuäänestyksessä annettiin 90 jaa- ja 88 ei-ääntä.
11009:       2 :o. Ken hyväksyy vastaehdotukseksi edustaja Sö-
11010: derholmin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa,
11011: on vastaehdotukseksi hyväksytty edustaja Haverin tekemä
11012: ehdotus.
11013:        Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
11014:       3 :o. Ken hyväksyy vastaehdotukseksi edustaja Sö-
11015: derholmin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa,
11016: on vastaehdotukseksi hyväksytty edustaja Tainion tekemä
11017: ehdotus ilman hänen sittemmin tekemäänsä lisäystä.
11018:       Lippuäänestyksessä annettiin 32 jaa- ja 154 ei-ääntä.
11019:        4 :o. Ken hyväksyy vastaehdotukseksi edustaja Tai-
11020: nion tekemän alkuperäisen ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei
11021: voittaa, on hyväksytty edustaja Tainion tekemä ehdotus
11022: sillä lisäyksellä, jonka hän siihen myöhemmin esitti.
11023:       Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitoila.
11024:       5 :o. Ken vastaehdotukseksi hyväksyy edustaja Tai-
11025: nion tekemän ehdotuksen lisäyksineen, vastaa jaa; jos ei
11026: voittaa, on edustaja Setälän tekemä ehdotus lisäyksineen
11027: tyväksytty vastaehdotukseksi.
11028:        Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
11029:       6 :o. Ken hyväksyy valiokunnan ehdotuksen 35 § :n,
11030: vastaa jaa; jos ei voittaa, on edustaja Tainion tekemä eh-
11031: dotus lisäyksineen hyväksytty.
11032:        Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten edus-
11033: kunta 35 § :ään nähden oli hyväksynyt edustaja Taiolon te-
11034: kemän ehdotuksen lisäyksineen.
11035:        Päätöksen johdosta puheenvuoron saatuaan lausui:
11036:        Ed. Estlander: J ag anhåller vördsamt att få reservera
11037: mig emot beslutet, under åberopande af de skäl, jag haft äran
11038: under diskussionen anföra.
11039:        Ylläolevaan vastalauseesen yhtyivät edustajat Ce-
11040: derberg, Ahlroos, Storbjörk, Näs, Söderholm, Wasastjerna,
11041: Sundblom, Hedberg, Oljemark, Karlsson, Bäck, Slätis,
11042: Schoultz, Neovius, A., Neovius, D., Ehrnrooth, Rosenqvist.
11043: V. T. ja Nix.
11044:                       Työjärjestyksen nimike.               671
11045: 
11046:      § :t 36-40 hyväksyttiin järiestänsä keskustelutta sekä
11047: tähän kuuluva otsake.
11048:      Nimikkeen: ,Ehdotus Suomen eduskunnan työjärjes-
11049: tykseksi" johdosta puheenvuoron saatuaan lausui:
11050:      Ed. Paasikivi: Viitaten eduskunnan ennen tekemään
11051: päätökseen ehdotan, että sana ,eduskunnan" muutetaan sa-
11052: naksi ,kansan eduskunnan''.
11053:       Ed. ~envall: Se päätös, joka eduskunnassa on tehty,
11054: ei ole ollut mikään eduskuntaa sitova; ja vedoten niihin syi-
11055: hin, jotka olen ennen esittänyt, en voi katsoa, että eduskunta
11056: voisi tällä tavalla saada muutetuksi, jos kohta muodollista-
11057: kaan kohtaa perustuslaissa. Ja on asia sentähden minun mie-
11058: lestäni, kun se kerran on virallisesti ratkaistava, käsiteltävä
11059: sillä tavalla, kuin perustuslain muutoksesta on määrätty.
11060: En voi käsittää, että eduskunta voi millään päätöksellä
11061: muuttaa nimeään, sitä nimeä, joka perustuslaissa on. Kat-
11062: ~on, että eduskunnan velvollisuus on pysyttää se nimi, mikä
11063: sillä on V. J :ssä: ,Suomen eduskunta" tai ,Suomen Suuri-
11064: ruhtinaanmaan eduskunta".
11065:       Ed. Setälä: Minäkin puoltaisin, että hyväksyttäisiin
11066: nimi: ,Suomen eduskunnan työjärjestys" syystä, että Val-
11067: tiopäiväjärjestyksessä ei ,kansaneduskunta' '-sanaa ensin-
11068: kään käytetä. Se tavataan ainoastaan johdannossa, joka ei
11069: ole eduskunnan hyväksymäkään semmoisenaan, vaan on li-
11070: sätty myöhemmin. Siinäkään ei puhuta edes tästä edus-
11071: kunnasta, vaan kansaneduskunnasta yleensä; snna käy-
11072: tetty sana tarkoittaa sekä vanhaa että uutta eduskuntaa.
11073: Sitäpaitsi on nimi ,eduskunta" mukavampi, lyhyempi. Tar-
11074: koitus on tietysti sama, muu tässä ei ole kysymyksessä kuin
11075: kansaneduskunta, ja on siis asiallisesti aivan sama, käy-
11076: tämmekö sanaa ,eduskunta" vai ,kansaneduskunta". Mutta
11077: koska ainoastaan nimi ,eduskunta" on käytetty Valtiopäi-
11078: väjärjestykses '· '--'<oska se on lyhyempi, niin minusta olisi
11079: todellakin syy. ·· · ·   t;;män nimen käyttämisestä.
11080:      Ed. Listo: Mina • iYdän lyhyesti ilmoittaa, että o!cn
11081: tässä nimiasiassa aivan samalla kannalla kuin edustaja
11082: Setälä.
11083:       Ed. Erkko: En tahdo uudestaan herättää keskustelua,
11084: joka aikaisemmin tästä asiasta pidettiin, vaan pyydän, että
11085: eduskunta pysyisi siinä päätöksessä, jonka se ennen teki ja
11086: siis hyväksyisi nimen ,kansaneduskunta".
11087:                                                       43
11088: 678                     Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
11089:        -----
11090: 
11091:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, esitti herra Puhe-
11092: mies eduskunnan vastattavaksi seuraavan äänestysesityksen:
11093:     Ken hyväksyy nimikkeeksi: »Suomen eduskunnan työjär-
11094: jestys», vastaa jaa, jos ei voittaa, käytetään nimekkeenä: »Suo-
11095: men kansaneduskunnan työjärjestys».
11096:     Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten nimek-
11097: keeksi oli hyväksytty: Suomen eduskunnan työjärjestys.
11098: 
11099: 
11100: 
11101:                             Esitysehdotuksia.
11102: 
11103:      Uutta alkoholilainsäädäntöä koskevia eduskuntaesityksiä esi-
11104: tettiin seuraavat:
11105: 
11106:     n:o 1, Ehdotus 1a i k s i a 1koho 1i np i toisten
11107: aineiden valmistamisesta, maahan tuomisesta,
11108: myy m i s e s t ä j a k u 1j e t t a m i s e s t a (Liitteet IV, 1,
11109: siv. 5),
11110: 
11111:    jonka perustelujen lopun julkiluki ed. Räsänen, ehdottaen
11112: sen lähettämistä talousvaliokuntaan;
11113: 
11114:      n:o 2, E h d o t u s 1a i k s i a 1k o h o 1i n p i t o i s t e n
11115: a i n e i d e n v a 1 m i s t a m i s e s t a, m a a h a n t u o m i se s ta,
11116: myymisestä, kuljettamisesta ja varastossa
11117: p itä m i se s t ä (Liitteet IV, 2, siv. 13),
11118: 
11119:    jonka perustelut julkiluki ed. Soininen, pyytäen esitysehdo-
11120: tuksen lähettämistä talousvaliokuntaan;
11121: 
11122:     n:o 5, E h d o t u s 1a i k s i a 1 k o h o 1i n p i t o i s t e n
11123: aineiden valmistamisesta, maahan tuomisesta,
11124: m y y m i s e s t ä j a k u 1j e t t a m i s e s t a (Liitteet IV, s,
11125: siv. 30),         ·
11126: 
11127:     jonka perustelut julkiluki ed. Aalto, pyytäen esitysehdotuksen
11128: lähettämistä talousvaliokuntaan;
11129: 
11130:    n:o 14, E h d o t u s 1a i k s i a 1k o h o 1i n p i t o i s t e n
11131: aineiden valmistamisesta, maahan tuonnista,
11132: m y y n n i s t ä j a k u 1j e t u k s e s t a (Liitteet IV, 4, siv. 37),
11133: 
11134:       jonka julkiluki ed. Ahlroos, samalla lausuen
11135:   Es. ehd. n:ot 1, 2, 5, 14 ja 17: uutta alkoholilainsäädäntöä koskevia.   679
11136: 
11137: 
11138:      jag ber att få föreslå, att landtdagen ville hänskjuta motionen
11139: tili ekonomiutskottet, och ville jag för min del hafva framsagt
11140: tili ekonomiutskottet, att 9 § i motionen, som är utarbetad af
11141: Nykterhetens Vänner, icke kan af mig godkännas, ehuru jag
11142: för öfrigt i hufvudsak förenar mig om motionen.
11143: 
11144:     Ed. Huoponen: Johdonmukaisena sille esittämälleni toivo-
11145: mukselle, että vain anomusehdotusten ponnet luettaisiin ja nou-
11146: dattaen ed. Räsäsen esimerkkiä, en tahdo vaivata eduskuntaa
11147: lukemalla niitä perusteluja, joita tämä esitysehdotus sisältää,
11148: sitä suuremmalla syyllä kun huomaan että tuskin 1/5 jäsenistä
11149: on täällä saapuvilla ja kun näiden perustelujen lukeminen veisi
11150: ainakin tunnin. Toivon sen tähden, että jos sanomalehdet suovat,
11151: kuten toivoo, esitysehdotuksille julkisuutta, eduskunnan jäsenet
11152: kiinuittävät mitä suurinta huomiota niille perusteluille, jotka
11153: ed. Viljakaineo on laatinut, ja varsinkin tekevät sen siiioin, kun
11154: asia palaa valiokunnasta. jätän senvuoksi perustelujen luke-
11155: misen huomauttaen ainoastaan että näihin asiakirjoihin sisältyy
11156: kaksi eduskuntaesitystä, nimittäin » E h d o t u s j u o v u t u s-
11157: j u o m a i n k i e 1 t o 1a i k s i » ja » E h d o t u s 1a i k s i palo-
11158: ja väkiviinan valmistuksesta, kaupasta ja maa-
11159: han tuonnista tieteellisiin tarkoituksiin ja
11160: te o II i s uuden tarpeeksi».
11161: 
11162:     Mainitun e s i t. e h d. n: o 1 7, (Liitteet IV, 5, siv. 47), alle-
11163: kirjoittajat luki sen jälkeen ed. Huoponen ehdottamalla asian
11164: lähettämistä talousvaliokuntaan.
11165: 
11166:     Puhemies: V. J:n mukaan ovat eduskuntaesityk!!et, ellei niitä
11167: heti yksimielisesti lähetetä valiokuntaan, pantavat pöydälle
11168: johonkin seuraavaan istuntoon. Tämän johdosta katsottiin
11169: puhemiesneuvostossa, ettei olisi asianmukaista, että nyt syntyisi
11170: pitempää lähetekeskustelua, vaan että esitykset pantaisiin pöy-
11171: dälle maanantain täysi-istuntoon. Kuitenkin on 4 edustajaa
11172: pyytänyt puheenvuoroa, ja oletan, että he aikovat puoltaa esi-
11173: tysten lykkäämistä valiokuntaan, joten pöydällepano ei tule
11174: kysymykseen. Tällä edellytyksellä annan puheenvuorot.
11175: 
11176:     Keskustelu:
11177:      Ed. af Ursin: Koko Suomenmaassa löytyy nykyään suh-
11178: teellisesti harvoja henkilöitä, jotka eivät palavalla innolla odot-
11179: taisi yleistä kieltolakia. Varsinkin tuhannet noista kurjista hen-
11180: kilöistä, jotka ovat joutuneet kamalan juoppouspaheen alaisiksi,
11181: oikein huokaamalJa huokaavat: »jospa vain saisimme kieltolain».
11182: 680                 Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
11183: 
11184: 
11185: Voi sanoa, että kieltolakikysymys ehkä on ainoa sisällinen asia,
11186: joka aivan itsetietoisesti yhdistää koko kansamme, vähäisiä osia
11187: lukuun ottamatta, yhdeksi ainoaksi sopusointuisaksi kansaksi.
11188: Ei siis ole kumma, että kieltolakiesityksiä on tulvinut edus-
11189: kunnalle sangen monta. Ne ovat koko kansamme hätähuutoja
11190: äärettömässä tuskassa. Sitä kummallisempaa on, että vielä
11191: kuuluu huhuja eräästä hallituksen esityksestä, joka olisi tulossa
11192: ja asettuisi aivan toiselle kannalle, kannalle, joka aukaisisi taka-
11193: portin tälle turmiolliselle nesteelle, joka syöksee niin monta
11194: toivorikasta kansalaista perikatoon. Olen kosketellut tätä asiaa,
11195: koska toivon, että eduskunnan suuri enemmistö ei pane mitään
11196: painoa tälle huhulle, vaan käsittelee nyt esilläolevia esityksiä
11197: niinkuin tämmöistä huhua ei olisi olemassa. Toivonpa sitäkin,
11198: ettei hallitus tulekaan esittämään mitään semmoista esitystä,
11199: joka asettuisi kunnallisen kielto-oikeuden perustukselle, koska
11200: olen vakuutettu, että hallitus ei tahdo käydä aivan jyrkästi kan-
11201: san selvään ja melkein yksimielisesti lausuttua tahtoa vastaan,
11202: joka epäilemättä täällä jo sosialistien ja suomenmielisten, etenkin
11203: suomalaisen puolueen yhteisillä äänillä aivan varmasti saisi
11204: loistavan vahvistuksen. Toivon myös, ettei eduskunnan mil-
11205: loinkaan tämän mielipiteensä läpiajamiseksi tarvitsisi ryhtyä
11206: ajattelemaan minkäänlaista erityistä toimenpidettä suostunta-
11207: verotuksen alalla. Olen tahtonut lausua ainoastaan nämä muu-
11208: tamat sanat, kun asia lykätään valiokuntaan ja siellä tulee käsit-
11209: telynalaiseksi, jotta ne otettaisiin mikäli mahdollista tarkkaan
11210: huomioon.
11211:      Ed. Paasikivi: Minä olen aikoinani ollut jonkun verran
11212: osallisena sen ehdotuksen tekemisessä tai oikeastaan tarkasta-
11213: misessa, jonka pohjalle nämä kaikki esitysehdotukset ovat val-
11214: mistetut ja joiden joukossa myöskin on se esitysehdotus, jonka
11215: ed. Soininen julkiluki, ja joka on meidän ryhmästä annettu.
11216: Kun kuitenkin muiden valtiopäivätöiden vuoksi en ole ollut
11217: tilaisuudessa ottamaan osaa tämän lakiehdotuksen viimeiseen
11218: tarkastukseen, niin en ole kirjoittanut nimeäni sen alle, vaikka
11219: minä, kuten meidän valtiopäivämiesryhmämme ja koko puo-
11220: lueemme, hyväksyn kieltolain, jonka kautta alkoholipitoisien
11221: aineitten valmistaminen, myynti- ja maahantuonti tulee kielle-
11222: tyksi, ja toivon sen vuoksi, että asia valiokunnassa saapi suo-
11223: tuisan käsittelyn.
11224:      Useata eduskunnan jäsentä ja myöskin henkilöitä edus-
11225: kunnan ulkopuolella oudoksuttaa arvatenkin se asiantila, että
11226: näillä valtiopäivillä tulee esitettäväksi useita suuria esitysehdo-
11227: tuksia. Onhan selvää, että tällainen menettelytapa, että edus-
11228: kunnan jäsenten täytyy ruveta suuria lakiehdotuksia valmista-
11229:   Es. ehd. n:ot 1, 2, 5, 14 ja 17: uutta alkoholilainsäädäntöä koskevia.   681
11230: 
11231: 
11232:  maan saadaksensa asiat ajatuksensa mukaisesti esille, on jotakin
11233:  tavatonta eikä voi aikaa myöten jatkua. Syynä siihen, minkä
11234:  vuoksi meidän ryhmämme on katsonut pitävänsä esittää kolme
11235:  tällaista suurta lakiehdotusta, joiden joukossa tämä on yksi,
11236:  on se yksipuolisuus, jolla hallitus on valmistanut suuria uudis-
11237:  tusasioita, sekä se viivytteleväisyys, jota se muun muassa tässä
11238: asiassa on osoittanut. Olemme jättäneet eduskuntaan esitys-
11239:  ehdotuksen uudeksi torpparilaiksi, ja niin on myös sosiaalide-
11240:  mokraattinen puolue tehnyt. Tämän olemme, kuten sanottu,
11241:  tehneet yksinomaisesti sen vuoksi, että se tapa, jolla hallitus
11242:  on agraariasioita valmistanut, on meistä ollut perin yksipuolinen,
11243:  katsoen sen komitean kokoonpanoon, jossa niitä parasta kättäkin
11244:  valmistellaan. Ja nyt on eduskunta siinä asemassa, että se ei
11245:  enää kaipaa hallituksen esityksiä, mikäli koskee torpparilakia.
11246: Ja samassa asemassa eduskunta olisi myöskin muihin tilattoman
11247:  väestön kysymyksiin nähden, elleivät nämä asiat olisi sellaisia,
11248:  että niitä ei voi esityksen muodossa esille ottaa, vaan ovat
11249:  anomuksina esille tuotavat - Tämä asianhaara on ollut syynä
11250:  myöskin siihen, että olemme olleet pakoitetut valmistamaan
11251:  laajan, kunnallisia äänioikeusoloja koskevan lakiehdotuksen.
11252:  Siinä asiassa on hallitus pitkän aikaa viivytellyt ja kun se vih-
11253:  doin on asiaan käynyt käsiksi, niin se, asettaessaan sitä val-
11254:  mistamaan komitean, on osoittanut siinäkin erinomaista ja mei-
11255:  dän mielestä kummastuttavaa yksipuolisuutta, mitä tulee komi-
11256:  tean kokoonpanoon. Ennen mainittu seikka on myös meille
11257:  ollut aiheena valmistamaan tämän esityksen kieltolaiksi, sillä
11258:  tässäkin asiassa on hallitus, vaikka sillä kyllä on ollut hyvästi
11259:  aikaa, vasta aivan äskettäin saanut valmiiksi ehdotuksen, joka,
11260:  niinkuin sanomalehdistä on käynyt selville, ei meidän ryhmää
11261:  tyydytä.
11262:       Mitä tulee esillä oleviin esitysehdotuksiin, niin niissä ano-
11263:  musten perusteluissa, jotka luettiin, on vastattu useampiin niihin
11264:  vastaväitteisiin, jotka julkisuudessa on esitetty kieltolakia vas-
11265:  taan. Minä en tahdo senvuoksi niihin sen pitemmältä kajota,
11266:  mutta yksi puoli niissä on, johon katson olevan syytä muuta-
11267:  malla sanalla kosketella. Se on kieltolain ja sen voimaan
11268:  panemisen finanssipuoli, kysymys siitä, mitä tällaisen lain voi-
11269:  maan paneminen on vaikuttava Suomen valtion finansseihin.
11270:  On huomautettu, että tässä olisi suuria vaikeuksia voitettavana,
11271:  ja myönnettävä todella on, että tällä asian puolella on jotenkin
11272:  suuri merkitys, sillä 10 miljoonan markan tulojen vähenemisen
11273: ·kieltolain toimeeepaneminen aiheuttaisi. Mutta voittamattomia
11274:  eivät ole nämäikään vaikeudet, ja jo ennenkin kun täydellinen
11275:  verotuksen uudistus valtion rahahallinnon alalla voidaan toteut-
11276:  taa, näyttää minusta mahdolliselta kieltolain toimeenpaneminen
11277: 682                 Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
11278: 
11279: 
11280: ja sen johdosta tarvittavien uusien tulojen hankkiminen muulla
11281: sopivalla tavalla. Saattaahan siinä kohden ajatella, ainakin vii-
11282: meisenä keinona, väliaikaista, vaikkapa 10 taikka 15 pennin
11283: tullin korotusta tupakka- ja kahvikilolta ja ehkä 5 a 10 p:n
11284: korotusta, tosin muutenkin jo raskaan tullin alaisesta sokerista,
11285: jos nim. kieltolain voimaan paneminen tästä riippuu.
11286:      Mutta tämä finanssipuoli on tietysti tarkasti harkittava ja
11287: siinä kohden minusta näyttää, ennenkuin kysymys lopullisesti
11288: harkitaan, olevan tarpeellista, että asia menisi valtiovarainvalio-
11289: kunnan käsiteltäväksi. Tahtoisin valiokunnan harkittavaksi esit-
11290: tää, eikö olisi syytä eduskunnan, samalla kuin kieltolaki hyväk-
11291: sytään, lykätä sen toimeenpano pariksi tai korkeintaan kolmeksi
11292: vuodeksi, sekä samalla kehottaa hallitusta ottamaan harkitta-
11293: vaksi, mihin toimenpiteisiin kieltolain johdosta valtion finanssi-
11294: hallintoon nähden olisi ryhdyttävä sekä antamaan ensi tilassa
11295: eduskunnalle ne ehdotukset, jotka asian järjestämiseksi havait-
11296: taisiin tarpeellisiksi.
11297:      En kuitenkaan tahdo ehdottaa, että eduskunta nyt heti
11298: päättäisi lähettää tämän kysymyksen valtiovarainvaliokuntaan.
11299: Se voi nähdäkseni ensin mennä talousvaliokuntaan, mutta sit-
11300: temmin olisi valtiovarainvaliokunnan lausuntokin asiasta han-
11301: kittava.
11302: 
11303:     Ed. Hedberg: Jag har undertecknat det utaf hr Ahlroos
11304: upplästa motionsförslaget, oaktadt jag icke tili alla delar förenar
11305: mig om de uti lagförslaget ingående paragrafernas innehåll.
11306: Då jag emellertid blir i tillfälle att göra dessa afvikande åsikter
11307: kända i det utskott, dit helt visst motionen kommer att remit-
11308: teras, inskränker jag mig tili att ha gjort endast detta uttalande.
11309: 
11310:     Ed. Bäck: Jag ber också att få till protokollet antecknadt,
11311: att, ehuru jag har underskrifvit den af hr Ahlroos inlämnade
11312: motionen, jag likväl icke i detalj kan godkänna densamma. jag
11313: förbehåller mig därför öppen talan, när ärendet framdeles kom-
11314: mer före.
11315: 
11316:     Ed. Nuorteva: Yhtymällä siihen, mitä ed. af Ursin jo esitti,
11317: en voi olla lausumatta mielipahaani siitä, että tämänpäiväinen
11318: tarpeeton ja hedelmätön keskustelu sekä sitä seurannut äänes-
11319: tysurheilu ovat estäneet asiallisen keskustelun näistä koko
11320: meidän kansallemme niin tuiki tärkeistä asioista. Minä luulen
11321: että Suomen kansa paljoa suuremmalla mielihyvälla olisi kuullut
11322: tiedon, että Suomen kansaneduskunta tarpeellisella harkinnalla
11323: ja myötätuntoisuudella on ottanut vastaan nämä kieltolaki-
11324:   Es. ehd. n:ot 1, 2, 5, 14 ja 17: uutta alkoholilainsäädäntöä koskevia.   683
11325: 
11326: 
11327: esitykset kuin tiedon siitä, että se koko päivän on uhrannut
11328: tarpeettomaan muodollisuuksilla ratsastamiseen.
11329:     Ed. Söderholm: Hr Paasikivi har tagit sig anledning att i
11330: sammanhang med denna remissdebatt rikta ett skarpt klander
11331: emot regeringen för att den icke skulle hafva utvecklat tillräcklig
11332: energi vid förberedandet af lagförslag tili innevarande landtdag.
11333: Det stora antal propositioner uti mycket viktiga ämnen, som
11334: redan öfverlämnats till landtdagen, och den intensiva värksam-
11335: het, som fortsättningsvis pågår inom senaten för att slutföra
11336: behandlingen af ärenden, hvilka ytterligare skola öfverlämnas till
11337: landtdagen, vittnar om att detta klander är fullkomligt omoti-
11338: veradt. jag har endast velat få detta tili protokollet antecknadt.
11339:     Ed. Palmen: Niin suurella mielenkiinnolla kuin seurasin
11340: ed. Paasikiven esitystä, yhtä vähän minä käsitin, mitä aihetta
11341: ed. Nuortevalla oli muistutukseensa. Asianlaita on se, että
11342: jokainen eduskunta maailmassa, kun ratkaisu on kysymyksessä,
11343: on pakotettu keskustelemaan ja esittämään syitä. Kun asioita
11344: on lähetettävä valiokuntaan ja kaikki olemme selvillä siitä, että
11345: kysymys vaatii tarkastusta, niin ainoastaan ne lausunnot ovat
11346: tärkeät, jotka tuovat jotakin uutta esille. ja arvatenkaan ei
11347: kieltolakiasiassa olisi mitään erityisen uutta esiin tuotavaa; asia
11348: on niin tyystin jo punnittu, että me nyt kaipaamme vaan sel-
11349: laista lisäselvitystä, minkä valiokunta voi antaa. Kaikki muu
11350: puheleminen sopii paraiten silloin, kun ratkaisu tulee. Keskus-
11351: telu tänään on hyödytön, jos vaan tahtoo urheilla puhumalla
11352: tarpeetonta. Asiallisesti uutta sitä vastoin ainakin minä puo-
11353: lestani olen mielelläni kuunteleva.
11354:     Ed. Hänninen (Valpas): Minun mielestäni ei tästä asiasta
11355: oikeastaan maksaisi vaivaa pitää mitään tarpeettomia puheita,
11356: mutta ed. Paasikiven lausunto velvoittaa sanomaan edes jonkun
11357: sanan. Hän hyökkäsi kiivaasti nykyisen hallituksen kimppuun.
11358: Sen johdosta pyydän hiukan muistuttaa entisyyttä. Kieltolaki-
11359: asia, kuten yleisesti puolueiden keskinäisessä kilpailussa myön-
11360: netään, on ollut ensimäiseksi sosiaalidemokraattisen puolueen
11361: ohjelmassa eikä suomettarelainen puolue suinkaan etupäässä
11362: ole vienyt sitä eteenpäin. Sentähden olisi ollut kohtuullista,
11363: että ed. Paasikivi olisi antanut siitä meillekin kunniaa niin pal-
11364: jon, kuin halusi itselleen. Silloin kun me tätä asiaa ajoimme,
11365: taistelivat vielä suomettarelaiset sitä vastaan. He ilmoittivat
11366: sanomalehdissään väkijuomia, ja meidän' täytyi hommata kai-
11367: kellaisia lähetystöjä ja muita sivustapäin, jotta ne olisivat vai-
11368: kuttaneet, että nuo turmiolliset väkijuomat olisivat joutuneet
11369: 684                   Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
11370: 
11371: 
11372: pois suomettarelaisista lehdistä ja sillä lailla jossain maann
11373: tuota turmiollisuutta olisi estetty edes yksityisesti, kun ei ylei-
11374: sesti voitu. Ja kun suomettarelaiset olivat hallituksessa, oli
11375: kansan keskuudessa jokseenkin voimakas mielipide, että pitäisi
11376: saada kieltolakiesitys. Pyydän huomauttaa, että suomettare·
11377: laiset yhtä hyvin ja yhtä suurella haJulla viivyttivät sitä han-
11378: ketta kuin ovat viivyttäneet nykyisetkin hallituksen jäsenet.
11379: Vasta kun nykyinen äänioikeus on saatu, on monille herras-
11380: miehille tullut kiire, sillä olisihan selvä asia, että jos me sosiaali-
11381: demokraatit olisimme saaneet yksin kalastaa näin voimakkaalla
11382: aseella kuin kieltolakiasia on, niin olisimme sillä saavuttaneet
11383: kenties kuinka suuria vaalituloksia. Olkoon merkitty ed. Paasi-
11384: kiven puheen johdosta, että kalastuskilpailu etupäässä, enemmän
11385: kuin puhdas raittiusharrastus, ymmärtääkseni on pakoittanut
11386: suomalaisen puolueenkin ratkaisevasti ottamaan kieltolain ohjel-
11387: maansa, samoin kuin se on pakoittanut siihen muutkin porvari-
11388: puolueet. Tämä vain vastakohdaksi ed. Paasikiven esitykseen.
11389:     Ed. Paasikivi: Minä luulen, että ed. Valpas on sinne taakse
11390: kuullut aivan väärin, mitä minä puhuin. Minä en ole tahtonut
11391: ottaa meidän puolueellemme kieltolakiasiassa mitään kunniaa.
11392: Minä tiedän sen, että sosiaalidemokraattinen puolue on ensi-
11393: mäisenä ottanut kieltolakiasian ajaakseen. Ei tässä ollut ollen-
11394: kaan puhe siitä. Minä olen ensimäinen myöntämään sosiaali-
11395: demokraatiselle puolueelle sen ansion, mutta, kuten sanottu,
11396: luulen, että ed. Valpas on väärin kuullut, mistä oli kysymys.
11397:     Ed. Huoponen: Pyydän anteeksi, että talousvaliokunnan
11398: jäsenenä, johon nämät eduskuntaesitykset lähetetään, katson
11399: velvollisuudekseni pyytää puoheenvuoroa, koska täällä näkyy
11400: tulevan riita kunniasta, kuka ennemmin ja enemmän on kielto-
11401: lakiasiaa ajanut. Minä puolestani en tahtoisi ed. Valppaankaan
11402: väitteelle myöntää täyttä oikeutta. Jos oikein muistan, niin
11403: luulen, että sosiaalidemokraattinen puolue perustettiin vasta Fors-
11404: san kokouksessa vuonna 1902 (Huutoja: Suuri erehdys!) nimit-
11405: täin oikein varsinaisena puolueena (Huutoja: 1899!). Toivon,
11406: että nämä herrat antavat minun rauhassa puhua ja että puheen-
11407: johtaja tekee minulle oikeutta. Tämän johdosta pyydän mai-
11408: nita, että minulla oli kunnia talonpoikaissäädyssä 1900 vuoden
11409: valtiopäivillä jättää anomus kieltolakiasiassa, ja totuuden mu-
11410: kaan täytyy minun nyt tässä tunnustaa, että jokseenkin voi-
11411: makas mielipide talonpoikaissäädyssä ja suomettarelaisen puo-
11412: lueen johtomiehet pitivät tätä anomusta epärehellisessä tarkoi-
11413: tuksessa tehtynä kansan kiitoksen saavuttamiseksi. He olivat
11414: sitä mieltä, ettei vakaumus voi johtaa kieltolain vaatimiseen.
11415:   Es. ehd. n:ot 1, 2, 5, 14 ja 17: uutta alkoholilainsäädäntöä koskevia. 685
11416: 
11417: 
11418:     Mitä nyt suomettarelaiseen hallitukseen tulee, niin pyydän
11419: senkin johdosta huomauttaa, että 1904 vuoden valtiopäivillä
11420: nimenomaan kansan yksimielisestä vaatimuksesta pyydettiin, että
11421: hallitus olisi tehnyt ehdotuksen ainakin kunnallisen kieltolain
11422: aikaansaamiseksi. Mikäli varmuudella kerrotaan, asetti senaatti
11423: komitean tätä asiaa tutkimaan, mutta jo ensimäisessä istun-
11424: nossa, kun tämä asia otettiin käsittelyn alaiseksi, joutui komitea
11425: niin suureen erimielisyyteen, ettei minkäänlaista ehdotusta voitu
11426: aikaansaada.
11427:     Tämä luultavasti on totuuden kanssa yhtäpitävää, jonka
11428: tähden minä pyydän, että herrat sopivat keskenään siitä, kenelle
11429: nyt tulee kunnia kieltolain voimakkaan mielipiteen esille tuo-
11430: misesta.
11431:     Ed. Kares: Kyllä on koko lailla joutavaa, että ne miehet,
11432: jotka ovat olleet raittiusväen riveissä, rupeavat tänä hetkenä,
11433: jolloin todella ensi kerran yleinen kieltolakiesitys on esitettävä,
11434: väittelemään: minä olen enemmän tehnyt kuin sinä. Minä
11435: huomautan vain, että koko raittiuskansa on ollut aivan viime
11436: aikoihin saakka kunnallisen kieltolain kannalla, ja suomalaisen
11437: puolueen hallitus seisoi takavuosina myös kunnallisen kielto-
11438: lain kannalla, siis samalla, kuin raittiusväki silloin. jos täällä
11439: kunniasta kerskaillaan, niin kutka Tampereella raittiuskokouk-
11440: sessa, missä ensi kerran varsinaisella päätöksellä määriteltiin
11441: raittiuskansan kanta kieltolakiin, kutka siellä mahtoivat kannattaa
11442: yleistä kieltolakia, elleivät juuri muutamat »suomettarelaiset».
11443: Sosialistit ja muut olivat kunnallisen kieltolain kannalla. Mi-
11444: nusta on arveluttavaa ruveta kerskaamaan asiassa, jossa jokai-
11445: sella on jotakin omallatunm:~llaan.
11446:    Ed. Arajärvi: Minä tahdon ainoastaan huomauttaa siitä kie-
11447: rosta tavasta, jolla ed. Valpas täällä esitti asioita. Voin mainita
11448: aikanaan olleeni suomalaisen puolueen sanomalehden toimit-
11449: tajana, johon ei ed. Valpas ainakaan lähettänyt mitään toivo-
11450: muksia, eikä ed. Valpas edes liene sanomatehdimiehenä tunnet-
11451: tukaan vielä silloin, kun me jo puolustimme kieltolakia ja
11452: olimme viinaksista ilmoittamatta.
11453:     Mitä muuten raittiusasiaan tulee, on sen ajamisesta jo his-
11454: toria olemassa, ja ed. Valpas vanhana raittiusmiehenä epäile-
11455: mättä tuntee sen ja ehkä myös myöntää, jos hän vertaa siihen
11456: omaa lausuntoaan, että hän on kierosti puhunut ja jos kukaan
11457: samalla koettanut kalastaa.
11458:    Ed. Vuolijoki, S.: Vaikka ed. Paasikivi sanoi, ettei hän tahdo
11459: puolueelleen kunniaa niittää siitä, että sen puolueen taholta on
11460: 686                 Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
11461: -----------------
11462: muun muassa tehty esitysehdotus kieltolaista, niin minä kui-
11463: tenkin käsitän hänen sillä puolueelleen kunniaa niittävän. Nii-
11464: hin lausuntoihin taas, joita ed. Valpas toi esille suomalaisen
11465: puolueen kannasta kieltolakiin nähden, tahtoisin lisätä yhden
11466: pienen tosiseikan ja se on se, että kun suomalainen puolue
11467: piti puoluekokousta 1905 kesällä, se silloin puoluekokouksessa
11468: asettausi kunnallisen kielto-oikeuden kannalle ja asetti komitean
11469: viipymättä kotimaiselle hallitukselle jättämään esityksen. Mutta
11470: tämä komitea, kerrotaan, tiedusteli asiaa kotimaisen hallituksen
11471: jäseniltä, ja oli miten tahansa, mutta summa on, että mainittu
11472: komitea laiminlöi tehtävänsä, ei jäitänytkään kotimaiselle halli-
11473: tukselle mitään puoluekokouksen päätöksiä, ei jättänyt ennen
11474: suurlakkoa, eikä sen jälkeen, ei ennenkuin vasta seuraavana
11475: vuonna, kun kotimaisessa hallituksessa olivat toiset miehet, ne,
11476: jotka siellä nykyään istuvat, kuuluisiksi tulleet »lailliset». Ker-
11477: rotaanpa vielä, että tämä komitean laimiinlyönti tapahtui sen-
11478: tähden, että komitean jäsenet edeltäkäsin, skandaalia peläten,
11479: eivät uskaltaneet jättää puoluekokouksen päätöstä hallitukseen,
11480: koska jotenkin varmaan tiesivät, minkä vastauksen sieltä olisivat
11481: saaneet. Ed. Huoposelle tahdon huomauttaa, että sosiaali-
11482: demokraattinen puolue perustettiin vuonna 1899 sekä että Fors-
11483: san puoluekokous oli v. 1903 eikä 1902.
11484: 
11485:      Ed. Soininen: Minunkin mielestäni on tämä keskustelu
11486: jotensakin ikävä silloin, kun yleinen kieltolaki niin yksimielisesti
11487: on eri puolueitten toimesta näillä valtiopäivillä esitetty. Mutta
11488: kun se kerran on tullut puheeksi, niin pyydän saada lausua
11489: muutaman sanan. Minä en tahdo millään tavalla vähentää sitä
11490: kunniaa, jota sosiaalidemokraattinen puolue on saavuttanut otta-
11491: malla ohjelmaansa yleisen kieltolain; se tunnustettakoon ker-
11492: naasti. Mutta tahdon kuitenkin huomauttaa, että varsinainen
11493: raittiusväki oli ottanut kieltolain ohjelmaansa ja ajanut sitä
11494: ehkä vuosikymmeniä ennen, kuin sosiaalidemokraattinen puolue
11495: oli syntynytkään. Tahdon huomauttaa siitä, mitä tohtori Gran-
11496: felt jo sitä ennen monta kertaa oli kirjoittanut sanomalehtiin,
11497: sekä raittiuslehtiin että muihin.
11498:      Sitten pyytäisin myös huomauttaa siitä, että kun v. 1904
11499: Raittiuden Ystäväin kehoituksesta hallitus asetti komitean valmis-
11500: tamaan juovutusjuomalakiehdotusta, tämä komitea valmisti joten-
11501: kin semmoisen ehdotuksen, jota hallitus nyt nähtävästi näille
11502: valtiopäiville valmistaa, ehdotuksen, joka perustuu kunnalliseen
11503: kielto-oikeuteen, jolloin kaikki kansalaiset, jotka ovat täyttäneet
11504: 21 vuotta, saisivat raastuvankokouksessa kaupungeissa ottaa
11505: osaa äänestykseen siitä, myönnettäisiinkö väkijuomakauppaa
11506: vai ei, ja johon sitten liittyy se, että väkijuomakauppa maalla
11507:   Es. ehd. n:ot 1, 2, 5, 14 ja 17: uutta alkoholilainsäädäntöä koskevia. 687
11508: 
11509: 
11510: olisi kokonaan kielletty. Kun tämä lakiehdotus oli esivalmis-
11511: tusten alaisena, pidettiin Turussa yleinen raittiuskokous, jossa
11512: hyväksyttiin tämä kunnallisen kielto-oikeuden periaate semmoi-
11513: sena kuin minä nyt olen sen esittänyt. Samana kesänä. pidet-
11514: tiin Forssassa työväenpuolueen kokous, jossa myös sama peri-
11515: aate hyväksyttiin. Me olimme siis silloin kaikki kunnallisen
11516: kielto-oikeuden pohjalla, sen vuoksi että hyvin ymmärrettiin,
11517: että niissä oloissa ei voitu mennä kauemmaksi. Mutta me
11518: näemme, että niin hyvin Forssan kuin Turunkin kokouksessa
11519: aivan selvästi pyrittiin samaan tarkoitusperään, nimittäin ylei-
11520: seen kieltolakiin, niin pian kuin olot sen suinkin sallisivat.
11521: Tämän olen asian valaisemiseksi tahtonut sanoa.
11522:      Ed. af Ursin: Minä pyydän saada konstateerata vaan muu-
11523: tamia faktoja. Vuonna 1896 Tampereen kokouksessa suosit-
11524: teli tohtori Granfelt, en muista julkisesti vaiko yksityisesti,
11525: useampien läsnäollessa kunnallista kieltolakia. V. 1899 perus-
11526: tettiin Turussa työväenpuolue, joka ei kutsunut itseään so-
11527: siaalidemokraattiseksi, mutta oli sääntöjensä puolesta jo sosiaali-
11528: demokraattisella pohjalla. Siellä asetettiin yksimielisesti ohjel-
11529: maan kieltolaki, minun tietääkseni julkisesti aivan ensi kerran.
11530: Mutta v. 1904 Turussa yksimielisesti hyväksyttiin raittius-
11531: miesten yleisessä kokouksessa kunnallinen kieltolaki. Tun-
11532: nustan mielihyvällä, miten paljo raittiustyötä raittiusyhdis-
11533: tykset ovat tehneet. Olen viimeinen, joka tahdon kieltää tun-
11534: nustukseni niiltä, enkä tahdo myöskään kerskailla siitä, mitä
11535: sosiaalidemokraatit täällä ensiksi ovat esiintuoneet Mutta minä
11536: tahdon nimenomaan mieliin teroittaa, että sosiaalidemokraatit
11537: ovat jyrkästi ja tarmokkaasti aina siitä asti, kun sosialistinen
11538: puolue perustettiin, vaatineet kieltolakia, jota eivät raittiusmieli-
11539: set ole uskaltaneet tehdä. Ja minä luulen, että siitä myöskin
11540: on jonkunlaisia seurauksia asialle ollut.
11541:      Muuten minä toivoisin, että tämä minustakin sangen ikävä
11542: riita loppuisi ja että me kaikki, jotka tätä asiaa kannatamme,
11543: yhtyisimme kaikki yhteen työhön emmekä tässä meille luul-
11544: lakseni molemmille sangen kalliissa asiassa rupeaisi jatkamaan
11545: jupakkaa, vaan jättäisimme nyt riidan alun sikseen ja tekisimme
11546: tarmokkaasti työtä asian hyväksi.
11547:     Ed. Brander: Minustakin tuntuu aivan aiheettomalta, että
11548: evästyskeskustelussa, silloin kun tämä meille kaikille kallis
11549: asia on täällä ensi asteellaan, ryhdymme kiistämään, kellekä
11550: kunnia kuuluu. Kiistäkäämme sitten kunniasta, kun tämä vai-
11551: kea asia on saatu onnelliseen ratkaisuun (Hyvä!) Älkäämme
11552: moittiko toisia, älkäämme itseämme kiittäkö! Tälle kannalle
11553: 688                 Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
11554: 
11555: 
11556: asettuen en myöskään katso asiakseni kiittää tahi moittia sitä
11557: kantaa, jolle hallitus on asettunut. Vastatkoon se itse kan-
11558: nastaan ja vastatkaamme mekin omasta kannastamme, ja vas-
11559: tatkaamme sillä toimena ja työllä, jota tämä asia tässä edus-
11560: kunnassa vielä ehdottomasti vaatii. Senkin pienen ryhmän
11561: keskuudessa, johon minulla on kunnia kuulua, on katsottu
11562: tarpeelliseksi tässä asiassa tuoda esille lakiesitys ei vain kil-
11563: pailun tähden, vaan vakaumuksesta. Se maalaiskaosa syrjäi-
11564: sillä seuduilla, jota minä edustan, on evästänyt minua tätä asiaa
11565: ajamaan, ei sen takia, että tämä väestö tahtoisi niittää kunniaa,
11566: vaan siksi, että se tuntee, mikä kirous kansaamme painaa, ja
11567: tuntee, että kirouksesta on päästävä irti.
11568:      Samalla kun katson tarpeelliseksi tuoda tämän ilmi, tahdon
11569: vielä lisätä, että allekirjoittaessani meidän ryhmän puolelta teh-
11570: dyn esityksen olen tehnyt sen siinä mielessä, etten voi yhtyä
11571: kaikkiin erikoiskohtiin, joita lakiesityksessä on, sillä lyhyessä
11572: ajassa ei uudesta lakiesityksestä voi päästä täyteen vakaumuk-
11573: seen. Kun olen yhtynyt lakiesityksen tarkoitukseen, olen sen
11574: tehnyt erityisesti siinä mielessä, että esim. ne rangaistusmää-
11575: räykset, joista siinä puhutaan, ovat siksi lainopillisia, että ta-
11576: vallinen maallikko ei niihin ensi silmäyksellä voi täydellisesti
11577: perehtyä. Toivoisin, että voisimme suunnata tämän keskuste-
11578:  lun oikealle toialle ja jättää asian tällä kertaa, ryhtyäksemme
11579: vasta siihen sitä suuremmalla tarmolla ja vakavuudella.
11580:     Ed. Ala-Kulju: Suomalaiseen puolueeseen kuuluvana kan-
11581: sannaisena minä panen vastalauseen ed. Valppaan syytöstä
11582: vastaan, kun hän sanoi, että meidän kieltolain-ajamisemme
11583: olisi vain agitatsioonitemppu tai kalastustarkoituksessa tehty.
11584: Minä tiedän puhuvani monen kansannaisen puolesta, kun sa-
11585: non, että kieltolaki on ollut meidän unelmaimme, meidän toi-
11586: veittemme päämäärä, vaikka emme ennen ole voineet ottaa
11587: osaa niin mieskohtaisesti sen ajamiseen kuin nyt. Mutta mitä
11588: olemme koettaneet tehdä, on se että olemme omissa kodeis-
11589: samme koettaneet toteuttaa kieltolakia jo ennen kuin mikään
11590: puolue oli tätä asiaa varsinaisesti ohjelmaansa ottanut. Tätä
11591: en tahdo sanoa sillä, että tahtoisin riistää sosialistipuolueelta
11592: sitä kunniaa, että se on ollut tässä asiassa suurena tekijänä,
11593: vaan sentähden että tämä aate on meidän mieliämme innos-
11594: tuttanut, eikä sen ajaminen, kuten jo sanoin, ole tapahtunut
11595: missään kalastus- tai agitatsioonitarkoituksessa. Pyydän puoles-
11596: taui lausua sen toivomuksen, että koettaisimme jokainen koh-
11597: dastamme niin paljon kuin mahdollista toteuttaa kieltolakia nyt
11598: jo ennen kuin se on saatu lävitse menemään ja vaikuttamaan
11599: kaikki yhtenä miehenä ja naisena sen saavuttamiseksi.
11600:   Es. ehd. n:ot 1, 2, 5, 14 ja 17: uutta alkoholilainsäädäntöll koskevia. 689
11601: 
11602:      Ed. Aalto: Verraten nyt kyseessä olevaa asiaa siihen asiaan,
11603: jonka pohtimiseen tämä päivä on kulutettu ja jonka käsitte-
11604: lyllä suurta edustajajoukkoa on kiusattu, minua pelottaa tä-
11605: män suuren asian ratkaisu. Minä kuitenkin huomaan ilokseni,
11606: että on syntynyt kilpailu kunniasta, kuka meillä tästä kan-
11607: saamme niin suuresti ja kipeästi koskevasta asiasta kunniaa
11608: niittää ja kuka saa sen perille viedä. Toivoisin, että tämä kil-
11609: pailu kunniasta riittäisi kaikkiin muihinkin sumiin reformiky-
11610: symyksiin, jotka tulevat niin läheisesti kansamme syviä rivejä
11611: koskemaan, ja lausun vielä sen toivomuksen, että hallituskin
11612: liittyisi tähän kilpailuun ja että tämä kilpailu kestäisi, niin että
11613: kansan syvien rivien toivomukset tulisivat ei ainoastaan tässä
11614: asiassa, vaan muissakin toteutetuiksi ja että, kun tämä asia tu-
11615: lee valiokunnasta, se yksimielisesti hyväksyttäisiin ihan kansan
11616: toivomusten mukaisesti.
11617:     Ed. Hoikka, 1: Eräs tärkeä kohta velvoittaa minua lausu-
11618: maan mielipiteeni tässä asiassa. Täällä' on ed. Valpas lausu-
11619: nut että suomettarelaiset olisivat ottaneet tämän kielikysymyk-
11620: sen ikäänkuin agitatsiooni-aseekseen. Mutta sitä he eivät ole
11621: tehneet. Jo 1885 vuoden valtiopäivillä oli minulla ja moniailla
11622: muilla suomettarelaisella talonpoikaissäädyn jäsenellä kunnia eli
11623: pikemmin velvollisuutemme silloin jo tehdä jonkunlainen ano-
11624: mus, joka tarkoitti kieltolakia. Minun luullakseni tämä sama
11625: anomus sanotuilla valtiopäivillä lienee ensimäisiä mietelmiä,
11626: mitä lienee eduskunnassa julkilausuttu kieltolain toimeenpa-
11627: nosta. Jo silloin on siis suomettarelaisten puolelta tehty tä-
11628: mänkaltainen anomusehdotus. Minä annan aivan täydellisen
11629: ja vilpittömän! tunnustuksen sosialisteille raittiusasian harras-
11630: tamisesta ja kieltolain toimeen saattamisesta. Siinä minä olen
11631: vilpittömästi yhtä mieltä heidän kanssaan. Enkä tahdo ensin-
11632: kään edellä mainitusta 1885 vuoden valtiopäivillä tehdystä ano-
11633: muksesta kieltolain suuntaan mitään kunniaa enkä kiitosta
11634: saada. Teimme sen silloin jo nähdessämme sen suuren tur-
11635: miollisuuden, jota väkijuomat kansallemme tuottavat.
11636:     Ed. Tokoi: Tänä päivänä on kaiken päivää puhuttu kaikesta
11637: muusta kuin asiasta, ja ilta näyttää käyvän yhä lystimmäksi.
11638: Ainahan kun joudumme pois sivuradalle, unohdetaan pääasia.
11639: Tietääkseni tästä sivuradalle menosta saamme kiittää ed. Paasi-
11640: kiveä.
11641:     Mitä itse pääasiaan tulee, ei se ole tällä kertaa unohdettava.
11642: Nyt tahdotaan kiistellä siitä kunniasta, kenenkä toimesta tämä
11643: asia on saatu eduskuntaan jätetyksi. Mutta olimme unohtaa
11644: sen seikan, että ei se vielä ole lakina. Tarvitaan vielä joka
11645: 690                    Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
11646: 
11647: 
11648: miehen tarmo, ennenkuin se on lakina. Luuletteko, että se nyt
11649: vaan niin saadaan, ei muuta kun taputamme käsiä perään, kun
11650: lähetämme sen valioknntaan, ja sitten se on laiksi julistettu.
11651: Minä tahtoisin pikemmin nähdä ne miehet, jotka viimeiseen
11652: asti seisovat sen takana. Silloin vasta voimme sanoa, kutka
11653: ovat ajaneet asian perille saakka.
11654:     Vielä yksi seikka. Koska kerran tahdomme kilpailla kun-
11655: niasta siinä, että asia on tullut käsiteltäväksi, luulisin, että se
11656: siveellisesti veivoittaisi jok'ainoata niistä, jotka nyt tuosta kun-
11657: niasta kilpailevat, siveellisesti veivoittaisi jokaista tässä eduskun-
11658: nassa nyt jo panemaan kieltolain toimeen oman nokkansa alla.
11659: (Hyvä, hyvä!)
11660: 
11661:     Ed. Snellman: Minä vaan pyydän saada lausua vastalau-
11662: seeni ed. Paasikiven lausunnon johdosta, kun hän tämän asian
11663: yhteydessä poikkesi sivuasioihin, torpparilakiin ja muihin ase-
11664: tuksiin, sitä kautta päästäkseen nykyisen hallituksen kimppuun.
11665: Minun vakaumukseni mukaan nykyinen hallitus on tehnyt ai-
11666: nakin niin paljon kieltolain hyväksi kuin edellinen suomettare-
11667: lainenkin hallitus. Ja mitä tulee muihin reformikysymyksiin,
11668: niin minun täytyy sanoa, että nykyinen hallitus lyhyeen halli-
11669: tusaikaansa nähden on tehnyt niissäkin asioissa enemmän kuin
11670: mikään muu hallitus tähän asti maassamme.
11671:     Ed. Pärssinen: Minä en pidä sitä minään pahana, että täl-
11672: laisista kysymyksistä eduskunta puolisen tuntia keskustelee.
11673: Mutta siitä huolimatta en saata kieltää, että tässä nyt on tun-
11674: tunut siltä, kuin toteutettaisiin erästä vanhaa satua, joka kertoo
11675: veljeksistä, jotka jakoivat karhunnahan, ennenkuin se karhu
11676: oli kaadettukaan. Niin on tässäkin laita. Minä siis en ensin-
11677: kään vielä voi niiden iloon yhtyä, jotka luulevat, että asiassa
11678: on hyvinkin pitkälle päästy. Minä uskallan väittää, että vielä
11679: täytyy paljon taistella kieltolain hyväksi ja silloin minun kat-
11680: seeni ehdottomasti kääntyy niiden rivien puoleen, jotka tähän-
11681: kin asti minun käsittääkseni ovat todella kieltolakia ajaneet, ja
11682: ne rivit ovat etupäässä köyhälistöä. Minkätähden? Sentähden
11683: että löytyy eräitä tosiasiallisia perusteita, joitten tähden he ovat
11684: olleet tämän asian kaikkein vilpittömimpiä ajajia. Mitä ovat ne
11685: tosiasialliset perusteet? Esitän lyhyesti. Eikö juuri sitä var-
11686: ten, että tämmöisen järjestelmän aikana voidaan pitää orjia,
11687: ylläpidetä väkijuomaliikettä? Väkijuomat ovat juuri sellainen aine,
11688: jolla voidaan pitää heitä orjien kahleissa. Siksipä ei ole mei-
11689: dän maassamme enempää kuin muuallakaan väkijuomia vas-
11690: taan noustu, että ne ovat erinomainen välikappale viemään työ-
11691: Jäisiltä kaiken tarmon, niin että he eivät ole tarpeeksi voimak-
11692:  Es. ehd. n:ot 1, 2, 5, 14 ja 17: uutta alkoholilainsäädäntöä. koskevia.   691
11693: 
11694: 
11695: kaita taistelemaan oikeuksiensa ja etujensa puolesta. Kun työ-
11696: väki tahdotaan riistää paljaaksi, niin annetaan heille tilaisuus
11697: viinan nautintoon ja silloin tämän avulla painetaan heidät eläi-
11698: melliseen tilaan. Kun yhteiskunnallinen kurjuus yhä kasvaa,
11699: niin se kurjuus tuo mukanaan juoppoutta. jos tahdotaan to-
11700: dellisesti raittiutta edistää, niin ei kieltolaki yksin voi saada
11701: sitä aikaan, sillä niin kauan kuin on kurjuutta, niinkauan kansa
11702: tavalla tai toisella koettaa hankkia keinoja, joilla se kiihottaa
11703: itseään voidakseen unohtaa sen kurjuuden, missä se elää.
11704: Kun työväki pääsi käsittämään, että sen, päästäkseen kurjuu-
11705: desta, täytyi viinakahleet luoda pois, silloin se rupesi tosi in-
11706: nolla ajamaan kieltolakiasiaa, ja kun se otti tämän asian ajaak-
11707: seen, niin- se täytynee jokaisen myöntää.- Raittiuden Ystävien
11708: työtapa muuttui, he alkoivat uskoa siihen päämäärään, jonne
11709: he todella tähtäsivät, mutta varovaisemmilla ja hiljaisemmilla
11710: keinoilla. Siis juuri se voima, jolla syvät rivit alkoivat vaatia
11711: pois tuota kahletta, se on se tärkeä voima, joka antoi pontta
11712: kieltolakivaatimukseen. Minä en koskaan voi sitä kunniaa ot-
11713: taa pois Suomen köyhälistöltä, juuri tältä viinan uuvuttamalta
11714: työväestöltä, että he ovat itse ajaneet asiaansa. Eivät ole sitä
11715: ajaneet ne luokat, jotka eivät ole väkijuomien kirousta sillä ta-
11716: valla tunteneet kuin he. Sanoin, että on liika aikaista täällä
11717: tätä karhuntaijaa ruveta jakamaan ja ruveta ottamaan kunniaa.
11718:  Minkä vuoksi? Sen vuoksi, että tiedetään että meidän pää-
11719: töksemme eivät ole sitovia, vaan että ne voidaan tappaa mah-
11720: tikäskyllä idästä päin. Sillä nykyään ollaan tulkitsemassa Suo-
11721:  men kansan mielipidettä väärin Venäjän hallitukselle. Siellä
11722: mahdollisesti valmistellaan tällä tavalla sellaista mielipidettä,
11723:  että kauppasitoumusten ja valtion taloudellisten etujen y. m.
11724:  seikkojen vuoksi, ehkäpä vielä senkin vuoksi, ettei olla val-
11725: mistuttu kieltolaille, ei voisi yleistä kieltolakia toteuttaa, vaan
11726: ainoastaan kunnallista kieltolakia. Tämmöinen menettely on
11727:  hyvin paheksuttava. Kun tällainen tosiasia on tiedossa, niin
11728:  näyttää siltä, että näitten anomusten suhteen, joita on jätetty,
11729:  ei voi olla niin luottavalla kannalla kuin tässä tahdotaan usko-
11730:  tella. Kun tiedetään, että· omistavat luokat ovat osallisia siitä
11731:  voitosta, mitä väkijuomista tulee, ja väkijuomien kirous ei paina
11732:  omistavia luokkia sillä tavalla kuin köyhälistöä, niin on tosi-
11733:  asia se, etteivät he voi olla niin vilpittömästi kieltolain ajajia
11734:  kuin ne, jotka itse kirouksesta kärsivät. Minä vaan lyhyesti
11735:  tahtoisin lausua sen, että tulkoon kieltolain tielle mitä esteitä
11736:  hyvänsä, täytyy antaa se tunnustus, että ainoastaan syvät rivit
11737:  ja pohjakerrokset maassamme sen voivat toteuttaa, mutta eivät
11738:  mitkään muut siitä kaukana olevat ryhmät eivätkä missään ta-
11739:  pauksessa yksityiset valtiolliset puolueet.
11740: 692                   Istunto 14 kesäkuuta 1907.
11741: 
11742: 
11743:     Ed. Torppa: Minä en ole pyytänyt puhevuoroa merkitäkseni
11744: kantaani tässä kysymyksessä, koska katson että jokainen edus-
11745: taja on velvollinen osoittamaan kantaansa itse teossa. Pyysin
11746: puhevuoroa lausuakseni ikävän mieleni siitä, että ed. Huoponen
11747: rohkeni täällä leimata entisen talonpoikaissäädyn suomalaisen
11748: puolueen jäseniä tähän kysymykseen nähden tavalla sellaisella,
11749: joka on kaikkea perää vailla. Minä olen ollut siinä säädyssä
11750: aikaisemmin mukana kuin ed. Huoponen ja minä olen saanut
11751: aivan päinvastaisen kokemuksen ja käsityksen suomalaisen puo-
11752: lueen jäsenten kannasta tässä kysymyksessä. Olen tahtonut
11753: sanoa tämän sentähden, että täällä on tahdottu tuoda esille
11754: asioita, joissa ei ole minkäänlaista perää. (Hyvä!)
11755:      Ed. Ahlroos: Då det nu redan tvistats om äran, vill jag
11756: endast hafva sagt, att jag och helt säkert alla de öfriga, som
11757: undertecknat den svenska motionen, icke räknar med den större
11758: eller mindrel ära, som kan vara förbunden med lagförslagets
11759: tillkomst. För oss gäller det att genom denna lag kunna
11760: gagna land och folk.
11761:       Ed. Kivilinna: Me olemme useamman kuin yhden kerran
11762:  saaneet tämän eduskunnan vasemmistosta kuulla kovia sanoja
11763:  siitä, että aikaa tuhlataan tarpeettorniin keskusteluihin, silloin
11764: kun on sattunut esille sellaisia kysymyksiä, joihin osanotto ei
11765: erikoisesti miellytä herroja ja naisia vasemmalla. Jos sillä puo-
11766: lella on jonkun verran johdonmukaisuutta jälellä, niin pitäisi
11767: ymmärtää, että tällaisen keskustelun virittämisellä, kuin se,
11768: jonka ed. Valpas on virittänyt, kaikkein vähimmin sääs-
11769: tetään aikaa ja tehdään minkäänlaista hedelmällistä työtä.
11770: Ei epäkohtia sillä paranneta, että täällä veisataan ylistyslauluja
11771: oman puolueen kunniaksi ja että kerrotaan kaikenlaisia juoru-
11772: kaskuja, joista ei niiden kertojakaan tiedä muuta, kuin että »niin
11773: kerrotaan,» eikä edes sillä, että saadaan aihetta pitää tuollaisia
11774: totuttuja agitaattoriesitelmiä riistämisestä ja sorrosta, joita jo
11775: alamme vähitellen osata ulkoa, ja joita joka asian yhteydessä
11776: olemme tottuneet saamaan nautittavaksemme. Minä puolestani
11777: luulen, että ed. Valpas olisi tehnyt viisaimmin, jos hän olisi
11778: noudattanut tuota hänelle niin ominaista kultaista vaikenemi-
11779: sen taitoa, sen sijaan että hän nyt on virittänyt tämmöisen
11780: turhanpäiväisen keskustelun.       Ryhtymättä kiistelemään kun-
11781: niasta sinne tai tänne toivon, että tämä joutava keskustelu voi-
11782: taisiin tähän lopettaa.
11783:      Ed. Ahmavaara: On valitettu sitä, että päivä on tuhlattu tyh-
11784: jällä asiattomalla keskustelulla, joten ei ole jäänyt esillä olevan
11785:  Es. ehd. n:ot 1, 2, 5, 14 ja 17: uutta alkoholilainsäädäntöä koskevia.   693
11786: 
11787: 
11788: tärkeän asian evästyskeskustelulle aikaa, mutta jos evästyskes-
11789: kustelu muuttuu sellaiseksi, kuin se nyt on muuttunut, niin
11790: soisin, että puhuttaisiin kaikkea muuta, mutta ei pidettäisi täl-
11791: laista evästyskeskustelua. On suoraan sanoen lapsellista, että
11792: täällä ruvetaan riitelemään, kuka on asiassa enimmän tehnyt.
11793: jos tahdotaan, että valiokunnan pitää antaa lausuntonsa siitä,
11794: kuka enin on kieltolakiasiaa ajanut, silloin olisi joku merkitys
11795: tämmöisellä keskustelulla. Mutta kun kukaan ei ole semmoista
11796: lausuntoa valiokunnalta vaatinut, on tällainen menettely edus-
11797: kunnan arvolle sopimatonta.
11798:      Olisin toivonut että olisi asiallisia lausuntoja annettu pu-
11799: heena olevassa asiassa, mutta sitä ei ole vielä yksikään tehnyt.
11800: Ed. Pärssinen tosin yritti, josta minä jo ihastuin, mutta petyin
11801: suuresti, sillä hän veti tuohon tavalliseen puoluetaisteluun tä-
11802: mänkin asian niinkuin kaikki muutkin. Sitte hän teki erään
11803: törkeän syytöksen, jonka johdosta minun täytyy kysyä, millä
11804: hän sen todistaa. Hän sanoi, että suomalaisten puolelta olisi
11805: vaikutettu Pietariin siihen suuntaan, että kauppasopimusten no-
11806: jalla hylättäisiin kieltolain anomus. Minä kyllä tiedän, että täl-
11807: laista on kansankokouksissa sanottu ja siellä voi kukin sanoa,
11808: mitä soveliaaksi katsoo, mutta jos edustaja lausuu tällaista
11809: eduskunnassa, niin pitäisi hänen edes yrittää todistaa väitettään
11810: Sanon tämän vastaisen varalta, sillä pitäisi mielestäni edusta-
11811: jan pikkuisen ajatella mitä puhuu.
11812:      On ikävää, että keskustelu meni näin huonolle tolalle, ja
11813: soisin että se heti lopetettaisiin, mutta olen vähän eri kannalla
11814: siitä, kenenkä oli syy tähän. En tahdo väittää, että ed. Valp-
11815: paana oli pakko esiintyä, mutta en pidä ihmeenä, että hän sen
11816: teki, sillä ed. Paasikivi oli se, joka jutun alotti. Häneltä, joka
11817: on kokenut ja oppinut mies, olisi voinut vähän enemmän vaa-
11818:  tia. Hän nimittäin sotki tähän agraarikomiteat, kunnalliskomi-
11819: teat, kieltolakikomiteat y. m., joilla ei ole mitään tekemistä nyt
11820:  esillä olevan kysymyksen kanssa, hänellä kun oli tuo tavalli-
11821: nen hyvä halu hyökätä hallituksen kimppuun. On hyvin kau-
11822: nista hyökätä agraarikomitean kimppuun sen muka yksipuoli-
11823: suudesta, kun ensin on kieltäydytty sen jäsenyydestä, niinkuin
11824:  sen ryhmän puolelta tehtiin, johon ed. Paasikivi kuuluu. Kun-
11825:  nalliskomiteassa on ed. Paasikivi toki itse ja kai hän itseensä
11826: luottaa, joten kai siitä tulee hyvä komitea, ellei hän siitäkin
11827: kieltäydy. Minä pyydän että tällaiset sättimiset tämän asian
11828: yhteydessä jätettäisiin. Kyllä me niitä saamme tarpeeksi huo-
11829:  menna kuulla.
11830:      Olisi yhdestä ja toisesta asiasta huomautettavaa, mutta
11831:  ei niistä maksa vaivaa väitellä. Ed. Hoikalle minä vain sanon,
11832:  hän kun mainitsi suomettarelaisena tehneensä tästä asiasta
11833:                                                                     44
11834: 694                 Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
11835: 
11836: 
11837: anomuksen talonpoikaissäädyssä jo 1885, että edustaja Hoik-
11838: ka on kyllä monasti ollut valtiopäivillä. mutta suomettare-
11839: laisena hän on ensi kertaa täällä.
11840:        Ed. Räsänen: Sen jälkeen, kun pyysin puheenvuoroa,
11841: on ajatukseni monta kertaa lausuttu. Pyydän vaan yhtyä
11842: niihin, jotka tämän asian suhteen ovat lausuneet paheksumi-
11843: sensa hallituksen kannasta tässä kieltolakiasiassa.     Toti-
11844: sesti täällä todellakin on tämän neronäytteisen päivän iltana
11845: saavutettu tällä keskustelulla lapsellisuuden huippu. Jatka-
11846: matta pitemmältä tahtoisin vaan palauttaa mieliin maanan-
11847: tai-iltana annetut aakkoset, joskaan ei aivan niiden opetta-
11848: jalle, niin kuitenkin hänen läheisilleen.
11849:       Ed. l(ä.kikoski: Silloin kun pyysin puheenvuoroa, oli
11850: kaikkein kiihkeimmillään kiista kunniasta, ja siitä syystä
11851: ajattelin nöyrimmästi pyytää, että koetettaisiin tässä keskus-
11852: telussa tuoda esille sellaista, joka olisi evästyksenä valiokun-
11853: nalle tarpeen.     Muuten minulla ei ole paljon sanottavaa.
11854: Tekee mieleni vaan johtaa mieleen Suonion kaunis runo-
11855: pätkä: ,Ylempänä, alempana, vähät siitä huolitaan, kunhan
11856: kukin portahana vaan on Suomen kunniaan".
11857:        Ed. Helkiö: Minua ei juuri paljoa loukannut herra
11858: Valppaan lausunto enemmän kuin muittenkaan tästä asiasta
11859: tekemät lausunnot toiselta tai toiselta puolen. Minä nimit-
11860: täin olen joskus oppinut lauseen: ,Älkää turhaa kunnia ta
11861: pyytäkö". Mutta kuitenkin sain kokolailla raskaan mielen
11862: sentähden, että tällaisia puolueasioita sekoitetaan pääasiaan.
11863: Meillä maalaisilla on monta kertaa ollut keskustelua ja surua
11864: siitä, että tuollaiset puolueseikat, jotka eivät ollenkaan kuulu
11865: asiaan, nykyään vedetään joka paikkaan. Meillä maalaisilla
11866: ei tietysti ole mitään kunniaa kiisteltävänä tästä raittius-
11867: asiasta. Mutta väkijuoma-asiasta on meille häpeää.            Me
11868: kannamme kaikkein raskaimmalla tavalla väkijuomain ki-
11869: rouksen häpeän, niinkuin täällä eräs edustaja mainitsi. Ei
11870: tarvitse muuta kuin silmäillä vaan esim. tämän kaupungin
11871: kaduille, niin näkee, kuinka juuri se osa kansastamme, joka
11872: on vähimmin taloudellisesti tuettu ja vähimmin tiedoilla ja
11873: taidoilla varustettu, on se, joka raskaimmin kantaa väki-
11874: juomakirouksen. Ja kaikki ne maalaiskunnat, jotka ovat
11875:  tällaisten kaupunkipesien ympärillä, kantavat kirousta siinä
11876: määrin, ettei voi muuta kuin toivoa, että tällaisista asioista
11877: jätettäisiin puoluekiista pois, jotta pääasia, kieltolaki, voitai-
11878:  siin voittoon viedä.      Toivon että valiokunta, joka ottaa
11879:  Es. ehd. n:ot 1, 2, 5, 14 ja 17: uutta alkoholilainsäädäntöä koskevia.   695,
11880: 
11881: asian käsiteltäväkseen, menettelisi kansan tahdon mukaan
11882: ja valmistaisi ehdotuksen kieltolaiksi.
11883:        Ed. Hänninen (Valpas): Myönnän aivan hyvin että
11884: edustaja Paasikiven ensimäisestä lausunnosta sain sen käsi-
11885: tyksen, että sillä oli tarkoitus osoittaa kieltolakiasian edis-
11886: tyminen etupäässä suomalaisen pQolueen ansioksi. Tuo tar-
11887: koitus loukkasi minun oikeudentuntoani, ja minä myönnän,
11888: että tein itseni siihen syntiin vikapääksi, että aivan tahal-
11889: lani koetin synnyttää tuosta esityksestä keskustelua. Tulos
11890: ,on täydelleen saavutettu. Keskustelun aikana ovat eri puo-
11891:  lueet tuoneet esille kantansa ja syyttäneet toisiaan, ja niin
11892: on saatu asiakirjoihin ja ehkä ulos eduskunnasta tasapuoli-
11893: sempi kuvaus asian vaiheista kuin olisi edustaja Paasikiven
11894: yksipuolisesta kuvauksesta tullut.
11895:         On huomautettu, ettei pitäisi sekoittaa puolueasioita
11896:  tällaisiin puheisiin, mutta minä olen sitä mieltä, että lähes
11897: kaikki parlamentaariset puheet, samalla kun niissä koete-
11898:  taan vaikuttaa toisiin edustajiin, ovat siinä merkityksessä
11899: kalastuspuheita, että niillä koetetaan vaikuttaa ulos, puhu-
11900:  malla mikäli mahdollista niin, että koetetaan saada ihmiset
11901:  kääntymään niiden aatteiden puoleen, joita puhujat edus-
11902: tavat. Minä luulen, että niihin puheisiin käytetty aika ei ole
11903:  mennyt ihan hukkaan, vaan voimme olla jotenkin tyyty-
11904:  väisiä.
11905:        Ed. Turkia: Täällä on muutamien porvarillisten edus-
11906: tajain taholta huomautettu, ettei tämä ol~ puolueasia. Tämä
11907: on yhtä hyvin puolueasia kuin kaikki muut asiat. Jos kiel-
11908: tolain saavuttaminen ei olisi puolueasia, niin varmaan-
11909: kin olisi entinen eduskunta jo ehkä 20 vuotta ennen
11910: koettanut saavuttaa sen tai ainakin meidän yläluokka koet-
11911: tanut vaikuttaa jollei lainsäädännön kautta, niin vaik-
11912: kapa rukoillen sen saavuttamiseksi. Tämä on puo-
11913: lueasia, tässä tulevat puolueiden edut kysymykseen. Työn-
11914:  antaja, oli hän suometarlainen tai perustuslaillinen tai ryssä,
11915:  hyötyy väkijuomaliikkeestä. Hän hyötyy ensiksi sentäh-
11916:  den, että saa suoranaista aineellista hyötyä. Väkijuoma-
11917:  liike on porvareille lypsylehmä, tunnustakaa vain se suo-
11918:  raan. Ja toiseksi hyötyy vallassa oleva luokka siitä, ettei
11919:  työväenluokka voi silloin omia asioitaan hommata, kun ne
11920:  makaavat pöhnässä. Ja kolmanneksi on tässä hyötyä por-
11921:  varistolle siinä, että mitä enemmän väkijuomilla kansaa tur-
11922:  mellaan, sitä tyhmemmäksi se tulee polvi polvelta jäämään.
11923:  Tämä on muuten ainakin osittain tieteellisesti todistettu.
11924: 696                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
11925: 
11926: 
11927: Kun asema on tällainen, niin ei huoli sanoa, ettei tämä ole
11928: puolueasia. Työväelle ei väkijuomaliikkestä ole muuta kuin
11929: suoranaista vahinkoa ja sentähden työväki on asettunut kiel-
11930: tolain kannalle. Jos ei työväellä olisi äänioikeutta, niin,
11931: tunnustakaa hyvät porvarit suoraan, ette te olisi kilpailleet
11932: kieltolakianomuksilla täällä. Sillä koskaan ei porvaristo ole
11933: ollut niin tyhmä, että se olisi luopunut eduistaan vapaaehtoi-
11934: sesti ja tämä on myöskin yksi etu porvaristolle. Minä olen
11935: useissa työpaikoissa nähnyt niin suometarlaisten työnanta-
11936: jain menettelyn kuin perustuslaillistenkin ja tiedän esim.
11937: täällä Helsingissä puuseppätehtaan, jossa on suomettare-
11938: lainen mestari, joka pitää mitä suurimmalla haJulla sellaisia
11939: patajuoppoja työssään. Luuletteko että hän säälistä sellaisia
11940: pitää. Ei. Kun mies on juonut palkkansa ja tulee kysymään
11941: työtä, niin mestari sanoo: kyllä minä annan sinulle, jos
11942: teet siitä ja siitä hinnasta. Hän polkee täten tarjonnan,
11943: hän saa tuollaisen työhönsä, joka on juonut itsensä tyhjäksi,
11944: millä hinnalla tahansa. Ja kun hänellä on sellaisa käytet-
11945: tävänään, hän niiden avulla koettaa polkea kaikkien palkat.
11946:       Väkijuomat ovat siis monipuolisesti porvaristolle hyö-
11947: dyksi ja sentähden tämä on puolueasia ja tulee olemaan.
11948:       Täällä muuten edustaja Ahmavaara käytti puheen-
11949: johtajan virkaa äsken. Hän antoi varoituksia oikein isälli-
11950: sesti, niinkuin tavalliseti hänen tapansa on. Hän vaati to-
11951: distuksia. Minä kehoitan edustaja Ahmavaaraa tutkimaan
11952: hallituksen salaisia papereita, joissa käsitellään kieltolakia,
11953: ja sitte torjumaan syytökset. Minä en sano, että niillä olisi
11954: suorastaan siinä suhteessa agiteerattu, mutta on niillä kum-
11955: minkin agiteeraavaa merkitystä, mikä tarkoitus muuten lie-
11956: neekin. Jos voitte todistaa, ettei niillä ole mitään tarkoi-
11957: tusta, jos voitte todistaa siten että se menee meidän jär-
11958: keemme, sitten ehkä peruutamme, mitä on täältäpäin tehty
11959: syytöksiä.
11960:       Minä en tiedä, enkä tahdo ruvetakaan profeettana en-
11961: nustamaan, kuinka tämän niin tärkeän kysymyksen, kuin
11962: kieltolaki on, tulee käymään, mutta missään tapauksessa en
11963: pane kovin suurta arvoa noille lämpimille myötätuntoisuu-
11964: denosotuksille, mitä oikealta on tullut. Yhdyn niihin, jotka
11965: sanovat, että sitte vasta nähdään, kun asia menee niin pit-
11966: källe, kuka viimeksi on tämän kieltolakikysymyksen takana.
11967: Minä kyllä tiedän, että suomettarelaisen puolueen keskuu-
11968: dessa saattaa olla sellaisia, joilla ei väkijuomaliikkeestä ole
11969: suurta hyötyä, mutta luulen, että suomettarelaisessakin puo-
11970: lueessa on niin suuri yhteistunto, että he puolueensa ni-
11971:   Es. ehd. n:ot 1, 2, 5, 14 ja 17: uutta alkoholilainsäädäntöä koskevia.   697
11972: 
11973: 
11974: messä koettavat menetellä niin, että siitä on puolueen kai-
11975: kille jäsenille hyötyä .
11976:        .Ed. Huoponen: Pyydän anteeksi, että vielä toisen
11977: kerran rohkenen vaivata eduskuntaa. .Edustaja Torpan lau-
11978: sunto on pakoittanut minua vielä kerran käyttämään puhe-
11979: vuoroa.      Hän nimittäin tahtoo väittää, että se lausunto,
11980: jonka annoin, ei olisi totuuden kanssa yhtäpitävä.. Tunnus-
11981: tan kernaasti ja mielihyvällä, että edustaja Torppa ja monet
11982: muut samaan puolueeseen kuuluvat ovat mitä innokkaim-
11983: pia raittiusmiehiä, mutta väitän, että se, mitä edellisessä lau-
11984: suin, on yhtäpitävä talonpoikaissäädyn pöytäkirjan kanssa.
11985: Sillä pikakirjoittajat antavat aina kaikille oikeutta, he ovat
11986: puolueettomia.      Myöskin henkilökohtaisia todistuksia voi-
11987: daan tuoda esiin sen väitteen tueksi, jonka minä olen täällä
11988: esittänyt. .Että tämä kysymys nyt on kokonaan eksynyt
11989: väärille poluille, sitä minä suuresti valitan ja pyydän mer-
11990: kitä koko tämän pahennuksen edustaja Paasikiven tiliin.
11991: Mutta totuuden mukaan täytyy minun kuitenkin tunnustaa,
11992: että puolueperiaate on kypsyttänyt ja aiheuttanut tämän
11993: kieltolaki-eduskuntaesityksen, mutta ei se ole mikään sosiaa-
11994: lidemokraattinen puolue, ei suomettarelainen eikä nuorsuo-
11995: malainen puolue, vaan se on raittiuspuolue. .Ehdottoman
11996: raittiuden liike on noin 30 vuotta sitten kylvänyt sen sie-
11997: menen, joka on elinvoimainen ja kantaa sen hedelmän, mikä
11998: nyt on nähtävänä.       Täällä on aivan oikein huomautettu,
11999: että 22 vuotta sitten jätettiin ensimäinen anomus kieltolain
12000: aikaansaamiseksi ja sen tekivät kunnallisneuvos Björken-
12001: heim ja tohtori Granfelt ritaristossa ja aatelisssa ja sama
12002: anomus jätettiin talonpoikaissäädyssä. Se on siis raittiuspuo-
12003: lue, joka on saava kunnian, ja syystäkin, tämän kysymyksen
12004: herättämisestä, että se on yhä elinvoimaisemmaksi tullut.
12005:       Täällä on eräs edustaja - minä en tahtoisi mihinkään
12006: repliikkeihin käydä, kun se ei kuitenkaan johda mihinkään
12007: käytännöllisiin tuloksiin - sanonut, että porvarit kyllä pu-
12008: tmvat, mutta eivät näitä kauniita puheita elämässään nou-
12009: data, heille kun siitä muka olisi vahinkoa. Pyydän lausu-
12010: jaa olemaan vakuutettuna siitä, että vaikkakin me olem-
12011: me porvarillisia, niin olemme yhtä innokkaita raittiuden
12012: harrastajia kuin tekin, eikä meillå ole mitään hyötyä koko
12013: viinakaupasta ja kaikesta sen tuottamasta kirouksesta.
12014:        .Eräs asia, jonka tahtoisin merkille panna, ennenkuin
12015: lopetan, on se omituinen peruste, joka vasemmiston edusta-
12016: jien puolelta on lähtenyt tänä iltana; se on epäluulon herät-
12017: täminen ja aikaansaaminen. Täällä on heitetty sellainen
12018: 698                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
12019: 
12020: 
12021: epäluulon siemen, että porvarilliset kyllä pitävät huolen,
12022: että he kuiskaavat ministerivaltiosihteerille: .Esittäkää hy-
12023: Iättäväksi tämä eduskuntaehdotus. .En olisi rehellinen, jos
12024: en tunnustaisi, että monessa sosiaalidemokraattisen puolueen
12025: kokouksessa on samanlaista epäluuloa herätetty kuulijakun-
12026: nassa. .Ennenkuin äänioikeusasia ratkaistiin, olen minä omin
12027: korvin kuullut kuinka moni puhuja on sanonut: ,Voiko ku-
12028: kaan olla vakuutettu siitä, että äänioikeusasia Pietarissa
12029: hyväksytään. .Ei, sitä ei· hyväksytä. Säätyeduskunta ja
12030: senaatti pitävät kyllä huolen siitä, että ne sopivalla hetkellä
12031: kuiskaavat ministerivaltiosihteerille, joka esittää asian Ma-
12032: jesteetille, että se hylätään."     Tämmöistä epäluuloa on
12033: kautta Suomen aikoinaan levitetty ja te tiedätte ja tunnette,
12034: että tämä oli aiheetonta epäluulon siemenen kylvämistä.
12035: Voi käydä niin, että tämä ehdotus tulee hylätyksi. Mutta
12036: siitä minä olen elävästi vakuutettu, että mitään salajuonia
12037: epärehellisessä tarkoituksessa ei tässä tule tapahtumaan, ja
12038:  jos tulee, niin kyllä me sitten yksimielisesti ryhdymme
12039: niitä torjumaan.
12040:        Olen tahtonut tuoda esille tämän tosiasian.      Se on
12041: teille kyllä ikävä kuulla, mutta totuuden kuuleminenhan on
12042: aina ikävää .
12043:       .Ed. Paasikivi: Minä valitan, jos todellakin olen ollut
12044: syypää siihen, että keskustelu on joutunut tällaiselle tolalle.
12045: Minä en kuitenkaan puhunut, en enempää meidän puolueen
12046: kuin kenenkään muunkaan puolueen ansioista tässä asiassa.
12047: Joka ei usko, olkoon hyvä ja lukekoon pikakirjoituksen mu-
12048: kaan, mitä lausuin.
12049:       Väitettiin, etten puhunut asiasta. Puhuin kolmesta sei-
12050: kasta. .Ensiksi sanoin kannattavani esillä olevia anomuksia
12051: ja ilmoitin lausuvani julki kannatukseni sen vuoksi, että
12052: olin Raittiuden Ystävien pyynnöstä ollut mukana tarkasta-
12053: massa sitä lakiehdotusta, joka on näiden esitysten pohjana.
12054: mutta etten ollut nimeäni allekirjoittanut. koska en ole ollut
12055: asian viime valmistuksissa mukana. - Toiseksi tahdoin
12056: lausua, minkätähden meidän ryhmästä on tehty tämä ja
12057: muutamia muita esitysehdotuksia. Voisi sanoa, ettei olisi
12058: ollut tarpeellista lausua mitään torppariasiasta eikä kunnal-
12059: lisesta äänioikeusasiasta. "Oisin voinut käyttää puheenvuoroa
12060: kunnallisesta äänioikeusasiasta, kun se tänään tulee esille, ja
12061: torppariasiasta huomenna, kun se asia tulee esille. Mutta
12062: katsoin parhaaksi kuitata tämän asian yhdellä kertaa. Ja
12063: kolmanneksi puhuin kieltolakiasiasta Suomen valtion finans-
12064: seihin nähden, ja Iausuntoni loppui nimenomaiseen ehdotuk-
12065:  Es. ehd. n:ot 1, 2, 5, 14 ja 17: uutta alkoholilainsäädäntöä koskevia.   699
12066: 
12067: 
12068: seen siitä, mitä tässä asiassa olisi finanssipuoleen nähden
12069: varteen otettava. Muusta en puhunut, ja k;:!tson, että tosi-
12070: aankin pysyin asiassa.
12071:       Ed. Tainio: Minä olisin toivonut, ja toivon vieläkin,
12072: että hallitus olisi ottanut huomioon esittelijäsihteeri Listan
12073: esityksen että se ei tälle eduskunnalle antaisi esitystä Göö-
12074: teporin järjestelmään perustuvasta väkijuomalainsäädän-
12075: nöstä; sillä minä olen samaa mieltä kuin esittelijäsihteeri
12076: Listo oli asiata esitellessään, että se ei tule täällä hyväksy-
12077: tyksi. Sitäpaitsi me olemme vielä sitä mieltä, että jokainen
12078: sellainen ,esitystekele", käyttääkseni edustaja Castrenin
12079: sanoja, vaikeuttaa todellisen kieltolain aikaansaamista. Muu-
12080: ten lausun tyytyväisyyteni edustaja Valppaan menettelystä,
12081: sillä nyt, kun täällä kaikki edeltäpäin kerskaavat olevansa
12082: kieltolain ystäviä, ehkä ollaan ystäviä loppuun saakka.
12083:       Ed. Tokoi: Täällä on valitettu ettei ole puhuttu asiasta.
12084: Suokaa anteeksi, jos minä nyt aijon tehdä poikkeuksen ja
12085: puhua asiasta. Minulla on, hyvät herrat ja naiset, hiukan ko-
12086: kemusta miten kieltolakia käytännössä toteutetaan. Olen
12087: useita vuosia oleskellut seuduilla, missä kunnallinen kielto-
12088: laki on ollut käytännössä. Olen myös ollut valtiossa, missä
12089: valtiollinen kieltolaki on ollut säädettynä, nim. Amerikan
12090: Yhdysvaltain Kansasin valtiossa sekä muutamissa kaupun-
12091: geissa, missä kunnallista kieltolakia on noudatettu. Halli-
12092: tuksen ehdotus asettuu parhaasta päästä kunnallisen kielto-
12093: lain kannalle ja se käsitys on ollut vallalla aina viime vuosiin
12094: saakka ja on vieläkin yleinen johtavissa piirissä, olletikkin
12095: omistavissa luokissa. Kunnallinen kieltolaki ei merkitse
12096: käytännössä, sen on kokemus osoittanut, juuri palion mi-
12097: tään. Mistä syystä? Siitä syystä että on samojen tullira-
12098: jain sisäpuolella paikkoja, joissa valmistetaan väkijuomia.
12099: Näin ollen salakuljetus käy sangen helpoksi. Amerikan Yh-
12100: dysvalloissa on näin laita, sillä liittovaltion eri yksityisval-
12101: tiot kuuluvat samaan tullialueeseen. Sentähden ei myös-
12102: kään valtion kieltolaki ole näyttäytynyt sinä hedelmää tuot-
12103: tavana laitoksena, joksi me sitä yleensä ajattelemme. Sii-
12104: hen on ollut syynä, paitsi nuo epärnääräiset rajat, vielä se
12105: seikka, että järjestyksen valvojat ovat erittäin taipuvaiset
12106: suosimaan salakuljetusta ja väkijuomaliikkeitä.           Mistä
12107: syystä? Siitä syystä että O'!,at tavallisia ihmisiä ja monessa
12108: tapauksessa vielä rappiolle joutuneita ihmisiä, kuten olen
12109: tullut kokemuksesta huomaamaan. Järjestyksen valvojat
12110:  eivät ole tässä maassa tavallisia ihmisiä kummemmat ja
12111: 700                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
12112: 
12113: 
12114: tästä syystä, jos lainsäädäntövalvonta jätetään yksinomaan
12115: hallituksen ja sen toimeenpaneroan järjestysvalvonnan alai-
12116: seksi, uskallan olettaa, että siitä väkiiuomalainsäädän-
12117: nölle koituu jonkunlainen vaikeus tulevaisuudessa, sillä ne,
12118: jotka tuloa tuottavana liikkeenä ovat oppineet käyttämään
12119: väkijuomaliikettä, ovat aina taipuvaisia käyttämään m:nai-
12120: suuttaan lahjoakseen järjestyksen valvojia saadakseen tä-
12121: ten ehkä luvatontakin liikettä pitää edelleenkin yllä. Niin
12122: kauan kuin hallitus on yksinomaan järjestyksen valvojana,
12123: sen valvonta ei ole tarpeeksi riittävä, se ei ulotu kautta koko
12124: laajan maan, vaan jää joka tapauksessa jotenkin Iievälie poh-
12125: jalle. Siitä syystä voidaan olettaa, että salakuljetus ja vii-
12126: nakauppa tulee ehkä jossain määrin jatkumaan, ehkei kui-
12127: tenkaan niin suuressa määrin kuin monessa niissä Amerikan
12128: valtioissa, joissa kieltolaki on käytännössä. Siitä syystä
12129: tahtoisin eritoten kiinnittää valiokunnan huomiota siihen
12130: seikkaan, että väkijuomalainsäädännön valvonta uskottai-
12131: siin myöskin kunnallisille laitoksille, kunnallishallitukselle.
12132: Silloin se tulee olemaan paljoa tehokkaampaa ja silloin sitä
12133: käytännössä noudatetaan paljon paremmin, kuin mitä muissa
12134: tapauksissa voisi olla mahdollista.
12135:       Ed. Sipponen: Aiioin vain muutaman sanan sanoa
12136: evästykseksi valiokunnalle tässä tärkeässä kieltolaki-asias-
12137: sa, jota yleensä, niinkuin keskustelustakin on käynyt selville,
12138: kaikki puolueet ovat kannattaneet ja jonka toteuttamista
12139: koko Suomen kansa hartaalla innolla odottaa. l(ävin viime
12140: sunnuntaina Helsingin kuritushuoneen vankilassa ja puhut-
12141: telin siellä vankeja. Lausun nyt heidänkin hartaan toivonsa,
12142: että uusi eduskunta saisi toteutetuksi kieltolain, sillä siellä
12143: on monia nuorukaisia, jotka ovat tulleet alkoholin tähden
12144: sinne moniksi vuosiksi kytketyiksi. Saakoon tämä vankien
12145: tervehdys elvytetyksi sitä valiokuntaa, johon tämä asia me-
12146: nee, uutteraan toimintaan sen hyväksi.
12147:       Ed. Nykänen: Raittiusasia ja kieltolaki ovat kuuluvat
12148: samaan luokkaan. Raittiusasia on suuri kansallinen kysy-
12149: mys, joka vaikuttaa yhtä hyvästi ja yhtä tehokkaasti kaik-
12150: kiin kansanluokkiin, olipa se sitten sosiaalidemokraattinen,
12151: tai suomettarelainen tai nuorsuomalainen. Meitä suometta-
12152: relaisia on täällä varsinkin tänä iltana soimattu, että me oli-
12153: simme kapitalisteja, jotka emme todellisuudessa kannattaisi
12154: tätä asiaa. Mutta siihen täytyy minun panna jyrkkä vasta-
12155: lause. Sillä jos kukaan kannattaa tätä asiaa kaikesta sydä-
12156: mestään, niin on se meidän talonpoikaiskansamme. Olkoon
12157:   Es. ehd. n:ot 1, 2, 5, 14 ja 17: uutta alkoholilainsäädäntöä koskevia.   701
12158: 
12159: 
12160: se sitten alkanut puolelta miltä hyvänsä, olkoon vaikka so-
12161: siaalidemokraattein. Me annamme heille kiitokset siitä, että
12162: he ovat asiaa niin tarmokkaasti ryhtyneet ajamaan, sillä
12163: meillä maaseutulaisilla ei ole ollut tarpeeksi tarmoa asian
12164: ajamiseksi, se täytyy tunnustaa. Yhdyn kaikessa niihin,
12165: jotka kaikesta sydämestä toivovat että täydellinen kielto-
12166: laki saataisiin aikaan. Tähän suuntaan on meille maaseu-
12167: dulta monelta taholta puoluerajoista huolimatta evästyksiä
12168: lausuttu ja, kuten sanoin, hartaasti toivon, että todella kielto-
12169: laki täällä saataisiin aikaan.
12170:        Ed. Kares: Minä pyysin puhevuoroa puhuakseni pik-
12171: kuisen asiasta ja pikkuisen siitä, mistä kaikki muutkin ovat
12172: puhuneet, nimittäin ei asiasta. Minä en tiedä, mikä vaikutus
12173: eduskunnassa lausutuilla toivomuksilla on maamme hallituk-
12174: seen ja hallituksen töihin ja toimintaan, mutta mikä vaiku-
12175: tus sillä lieneekin, niin olisin minäkin halukas, erityisesti
12176: sen valiokunnan jäsenenä, jonka käsiteltäväksi sanotut ky-
12177: symykset tulevat, yhtymään siihen toivomukseen, että
12178: meidän hallituksemme ei jättäisi eduskuntaan tällä kertaa
12179: ensinkään käsiteltäväksi sensuuntaista armollista esitystä,
12180: josta sanomalehdistössä on puheita kuulunut. Tämä armol-
12181: linen esitys tulee perustumaan kunnallisen kieltolain peri-
12182: aatteelle ja kyllä kai hallituksen, niinkuin kaikkien muiden-
12183: kin, tällä kertaa täytyy huomata, että sellaisella an]l. esityk-
12184: sellä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta saada tässä edus-
12185: kunnassa vähääkään kannatusta. Mutta tällainen arm. esi-
12186: tys tulee häiritsevästi vaikuttamaan tämän tärkeän asian
12187: pohtimiseen ja valmiiksi ehtimiseen eduskunnassa. Nythän
12188: ovat V. J :n mukaan arm. esitykset ensimäisinä pqhdittavat,
12189: ne ovat otettavat valiokunnissa kaiken ensimäiseksi kä-
12190: sittelyn alaiseksi. Ja niin on kieltolaki-asiassakin. Valio-
12191: kunnan täytyy antaa hallituksen kunnallisen kieltolain esi-
12192: tyksestä jonkunlainen lausunto, jonkunlainen mietintö. Ja
12193: minun ymmärtääkseni niillä voimilla esim. lakityöhön ja lain-
12194: -opillisiin tietoihin nähden, mitä meillä valiokunnassa ny-
12195: kyään on käytettävänä, me tarvitsisimme kaiken ajan, mitä
12196: meillä suinkin on pohtiaksemme suurta lakiehdotusta ylei-
12197: sestä kieltolaista. Sen tähden katson että hallituksen kielto-
12198: lakiehdotus tulisi olemaan vain jarruna, viivyttäjänä. Siksi
12199: sydämellisesti ja hartaasti toivoisin, ettei hallitus tällaista
12200: turhaa kappaletta lainkaan eduskunnalle esittäisi.
12201:        Toiseksi oli puhevuoroni pyytämisen syynä se, että
12202: meidän pitäisi tehdä loppu siitä näytelmästä, jota nyt on
12203: esitetty. Täällä on niitäkin, jotka todella ovat olleet rait-
12204: 702                Istunto 14 p. kesäkuuta 1907.
12205: 
12206: 
12207: tiusmiesten riveissä, ja kovinkin korskuvin sanoin pyytäneet
12208: kiitoksia itselleen. Jotta saisimme tällaisesta loruilemisesta
12209: lopun, niin lupaan valiokunnan jäsenenä puuhata siihen suun-
12210: taan, että valiokunnan mietintöön tulee tarpeellinen määrä
12211: kiitoksia kaiki!le, jotka sitä haluavat.
12212:       .Ed. .Reima: Koska tämä asia tulee talousvaliokuntaan,.
12213: johon minulla on kunnia kuulua, niin en asian puolesta aijo
12214: ollenkaan puhua, mutta pyydän kuitenkin muutamia sanoja
12215: yleisesti lausua.
12216:       Me raittiusväki ylimalkaan olemme tottuneet vaati-
12217: maan henkilöitä sanojen taakse. eikä yksistään sanoja. Vaa-
12218: lien aikana kuulimme sanoja joka puolelta ja se kyllä meitä
12219: tavallaan innosti ja nosti. Senjälkeen olemme olleet jonkun
12220: verran alakuloisia. Mutta nyt tänä iltana raittiusasia on saa-
12221: nut sitä kannatusta, joka siltä on puuttunut, ja vaikka tämä
12222: keskustelu on tänä iltana jonkun verran mennyt harhaan,
12223: niin minun täytyy sanoa, että sittenkin se on tehnyt rohkai-
12224: sevan vaikutuksen. Tämä jalo kilpailu on rohkaissut valio-
12225:  kunnan jäseniä, ja nyt mielellämme ryhdymme työhön. Mi-
12226:  nun luullakseni muihinkin valiokunnan jäseniin tämä kes-
12227:  kustelu on tehnyt saman vaikutuksen, niin että meillä on
12228:  mieluista ryhtyä työhön ja saada kieltolaki aikaan kansal-
12229:  lemme. Varmaan se sitä odottaa hartaasti, siitä meidän ei
12230:  tarvitse pitkältä puhua. Menenpä niin pitkälle, että tämä mei-
12231:  dän eduskuntammekin tarvitsee kieltolain.
12232:        Mitä sitten tulee edellisen puhujan lausuntoon armol-
12233:  lisesta esityksestä, mitä hallitukselta odotetaan kunnallisen
12234:  kieltolain suhteen, niin minä uskallan yhtyä häneen täydel-
12235:  leen siinä, ettei sitä pitäisi päästää viivyttelemään asiata.
12236:  Kun ei ennen ole sitä tehty, niin jättäkööt sen nytkin te-
12237:  kemättä .
12238:        .Ed. l(uisma: Tämä kieltolain evästyskeskustelu orr
12239:  johtunut harhaan, mutta en tahdo käydä siitä tässä sen pi-
12240:  temmälti puhumaan. Kaikille eduskunnan jäsenille on tun-
12241:  nettu asia, miten tosi tarpeellinen kieltolaki olisi maalle ja
12242:  etenkin meille maalaisille. Ja onkin kansan harras toivo saa-
12243:  da täydellinen kieltolaki toimeen. Sitä ihantelen täydestä sy-
12244:  dämestäni että kaikki puolueemme ovat tehneet eduskunnalle
12245:  kieltolakiesityksen. Se osoittaa, jos mikään, että tämä aate:
12246:  ei ole virinnyt yhden eikä kahden ryhmän puolelta, vaan se
12247:  on virinnyt yli koko maamme. Toivon lämpimästi, että nämä
12248:  esitysehdotukset lähetettäisiin valiokuntaan ja evästykseksi
12249:  Es. ehd. n:ot 1, 2, 5, 14 ja 17: uutta alkoholilainsäädäntöä koskevia.   703
12250: 
12251: 
12252: pyydän minäkin lausua, että valiokunta ottaisi tämän tär-
12253: keän ja kansan toivoman asian tarkkaan huomioonsa.
12254:       Ed. Pykälä: Minun täytyy ikäväkseni sanoa, että
12255: täällä ei ruveta työtä tekemään. Minä olisin nyt valmis jo-
12256: tain tekemään, mutta näyttää siltä ettei täällä saada työtä
12257: aikaan. Lähdemme kohta juhannuslomalle. Mitä me · sa-
12258: nomme täällä tehneemme? 1 / 3 koko oloaikaa olemme nyt
12259: kuluttaneet: tänäänkin oli pantu kova työtaakka, jota emme
12260: ole saaneet suoritetuksi. Pelkään, mihin tätä tietä joudu-
12261: taan. Mitä valiokunta hyötyy tästäkään evästyskeskuste-
12262: lusta, sen minä olisin hyvin halukas tietämään. Viikko on
12263: taas lopulla, tänään on perjantai ja huomenna lauantai, vii-
12264: meinen tunti on kulumassa, ja tämän päivän työt ovat teke-
12265: mättä, ja huomiseksi on tiedossa taas yhtä suuri työtaakka
12266: kuin oli tänäänkin.
12267:       Pyydän että esitysehdotukset lähetetään valiokuntaan,
12268: keskusteluista eivät ne paljoakaan parane.
12269:       Ed. Huotari: Kaikkialla ovat syvien rivien silmät
12270: luodut eduskuntaan esillä olevan asian takia. Minä vain tah-
12271: don lyhyesti köyhälistön äitien puolesta lausua sen toivo-
12272: muksen valiokunnalle, että se laatisi_ kieltolaki ehdotuksen,
12273: jotta eivät odottavat enää tulisi petetyiksi. Sydämen har-
12274: taudella ne toivovat nykyiseltä eduskunnalta kieltolakia.
12275:        Ed. Martikainen: Olen keskustellut rajaseutujen Suo-
12276: järven, Suistamon, Salmin ja Korpiselän asukasten kanssa
12277: siitä, millä tavoin Venäjän puolelta Suomeen valuva väki-
12278: juomatulva saataisiin estetyksi, jos kotimaassa kieltolaki
12279: pantaisiin toimeen, ja he olivat sitä mieltä, että jokaiselle
12280: kunnalle olisi annettava itsenäinen järjestysvalta ja oikeus
12281: asettaa ainakin joka kylään erityinen raittiusvahti, jolle olisi
12282: myönnettävä oikeus, missä ikänä hän tapaa viinankauppaa-
12283: jan tai -kuljettajan, ottaa hänet kiinni ja toimittaa heti paikalla
12284: vangittuna kruunun huostaan. Samoin he toivovat ehdot-
12285: tomasti poistettavaksi sakkomääräykset ja annettavaksi van-
12286: keusrangaistusta, ja olivatpa niinkin ankaria, että sanoivat:
12287: vuosi vankeutta viinankauppiaalle ja puoli sen juojalle. Ot-
12288: takoon valiokunta näitä toivomuksia huomioonsa, sillä ne
12289: ovat todella rajaseudun kansan suusta lähteneitä; siis mah-
12290: dollisimman ankarat rangaistukset viinan kuljettajille, kaup-
12291: piaille kuin myös väkijuomain juojille.
12292:        Ed. Suomalainen, J.: Tuskin tarvinnee enää mainita
12293: sitä seikkaa, että tämä kysymyksessä oleva kieltolaki on
12294: 704                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
12295: 
12296: 
12297: tarpeellinen ja etteikö sitä jo liene evästetty valiokunnalle
12298: kyllin pätevästi. Mutta erään se.i.kan puolesta aijon lausua
12299: tässä muutaman sanan, nimittäin että valitsijani tulevat suu-
12300: resti pettymään, jos todellakin Suomen hallitus tällä kertaa
12301: uskaltaisi antaa esitykseksi tuon kunnallisen kieltolakiteke-
12302: leen, sillä kansa on jo niin äänekkäästi lausunut tuomionsa
12303: väkijuomatulvasta, hyvin tietäen että väkijuomilla yhä edel-
12304: leen tulisi maaseudullakin olemaan niin notkea selkä, että
12305: ei siinä kymmenen peninkulmaa, eikä kaksikymmentäkään
12306: suurelle tunnu saadessa kotiinsa. Kuitenkin tahtoisin toivoa,
12307: että hallitus ei kehtaisi enää näin kansan toiveita pettää,
12308: sillä se todellakin pettäisi kansan toivon.
12309:      Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin
12310: edelläesitellyt viisi ·esitysehdotusta talousvaliokuntaan.
12311: 
12312: 
12313:      Puhemies ilmoitti lausutun toivomuksen mukaisesti
12314: katsovansa sopivaksi nyt lopettaa istunnon ja siirtää kaikki
12315: muut päiväjärjestyksessä olevat asiat huomispäivän is-
12316: tuntoon.
12317: 
12318:      Edustaja Haverille myönnettiin pyynnöstä               lupa   olla
12319: poissa huomispäivän aamuiStunnosta.
12320: 
12321: 
12322:       Seuraava istunto oli oleva huomenna lauantaina               k :lo
12323: 11 a. p.
12324:       Istunto päättyi k :lo 11,50 i. p.
12325:                                     Pöytäkirjan vakuudeksi:
12326:                                           F. W. Kadenius.
12327: 
12328: 
12329: 
12330:       14.    Lauantaina 15 p. kesäkuuta 1907
12331:                      klo 11 a. p.
12332:     Nimenhuudossa olivat poissa ed. Järvinen, Haveri                 ja
12333: Runeberg.
12334:                   Vapautuspyyntö valiokuntatyöstä.            705
12335: 
12336:                  VaHokuntien puheenjohtajia.
12337:       Talousvaliokunnalta saapuneessa kirjeessä ilmoitettiin.
12338: että valiokunta oli valinnut puheenjohtajakseen edustaja E.
12339: Perttilän ja varapuheenjohtajaksi edustaja Huoposen.
12340: 
12341:       Edustaja Sulo Vuotijoelle myönnettiin yksityisten
12342: asiain tähden vapautusta ensi maanantain istunnosta ja sa-
12343: moin ensi tiistain istunnosta, jos silloin on täysi-istunto, sekä
12344: edustaja Järviselle tämän päiyän istunnosta.
12345: 
12346: 
12347:               Vapautuspyyntö valiokuntatyöstä.
12348:      Puhemies ilmoitti edustaja Valppaan pyytäneen yksi-
12349: tyisasiain tähden päästä vapaaksi jäsenyydestä perustus-
12350: lakivaliokunnassa ja varajäsenyydestä rautatievaliokun-
12351: nassa.
12352:      Sen johdosta puheenvuoron saatuaan lausui:
12353:       Ed. Palmen: Perustuslain ajatus on, että tärkeä kan-
12354: salaisen oikeus on V. J :ssä myönnetty jokaiselle kansalai-
12355: selle, ja ken ei näe voivansa käyttää aikaansa eduskunnan
12356: työhön, hänellä on tilaisuus kieltäytyä ottamasta vastaan
12357: luottamustointa. Mutta minä käsitän perustuslain määräyk-
12358: set siten, että ken kerran on ottanut tehtäväkseen olla kolme
12359: vuotta Suomen kansan edustajana, hänellä on myös velvol-
12360: lisuuksia eikä vain oikeuksia. Katson erittäin vaaralliseksi
12361: ennakko-päätökseksi, jos ken hyvänsä ilmoittamalla vaan
12362: yksinkertaisesti, että hänellä on yksityisiä tehtäviä, ru12eaa
12363: jättämään täyttämättä velvollisuuksia, sittenkuin ensin on
12364: saanut oikeuden.       Puolestani en siis voi äänelläni kan-
12365: nattaa semmoista myönnytystä, jota nyt pyydetään, ennen-
12366: kuin esitetään päteviä syitä. Pätevänä syynä en pidä sitä,
12367: että joku vain ilmoittaa yksinkertaisesti, että hän ei yksityis-
12368: esteiden takia voi olla mukana. Koska edusmies Valpas
12369: jo on jäänyt pois valiokunnan istunnosta, niin tämä kyllä
12370: saattaa todistaa, että hän ei voi tehdä tehtäväänsä. Mutta
12371: sittenkin täytyy ankarasti pitää kiinni periaatteesta, että
12372: oikeuksien ja velvollisuuksien täytyy käydä käsitysten.
12373: (Hyvä!).
12374:      Puhemies: Ennenkuin annan puheenvouroja, pyydän
12375: muistuttaa, että eilen hyväksytyn työjärjestyksen mukaan
12376: 706                  Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
12377: 
12378: 
12379: jokaisen, joka pitää pitemmän puheenvuoron, on astuttava
12380: puhujalavalle, samoin kuin että puheenvuoroja ei saa pyytää
12381: suullisesti sillä aikaa, kun joku puhuu, vaan ainoastaan kir-
12382: jallisesti. Suullisesti voi pyytää puheenvuoroja vain puheit-
12383: ten väliajoilla .
12384:       .Ed. Hjelt: Pyydän kaikin puolin yhtyä siihen lausun-
12385: toon, jonka herra Palmen äsken antoi. Siihen on mieles-
12386: täni sitä enemmän syytä, kun eduskunta, äsken käsitelles-
12387: sään työjärjestystänsä, nimenomaan otti siihen määräyksen,
12388: että valitsijamiesten tulee, mikäli mahdollista, sijoittaa jokai-
12389: nen edustaja johonkin valiokuntaan, jotta valtiopäivätyöt tu-
12390: lisivat tasan jakautumaan eduskunnan jäsenten kesken. Me
12391: joudumme vallan väärälle tolalle, jos eduskunta rupeaa
12392: myöntämään etuoikeutta työttömyyteen niille eduskunnan
12393: jäsenille, jotka, tuomatta minkäännäköistä pätevää syytä
12394: esille, tällaista itselleen pyytävät.
12395:        Pyydän siis saada aivan tinkimättä yhtyä siihen vas-
12396: tustavaan lausuntoon, joka tässä on annettu edustaja Valp-
12397: paan pyynnön johdosta.
12398:      .Ed. Huoponen: Yhdyn niihin mielipiteisiin, jotka täällä
12399: on esitetty eduskunnan jäsenten velvoituksesta ottamaan
12400: osaa valiokuntatyöhön. Jos edustaja Valpas esittää ne syyt,
12401: jotka työjärjestyksessä oikeuttavat olemaan poissa toisesta
12402: valiokunnasta, niin on vapautusta hänelle myönnettävä, mut-
12403: ta muuten ei.
12404:       .Ed. Turkia: Toivoisin että ne, jotka tästä lähtien tu-
12405: levat pyytämään vapautusta valiokuntatöistä tai pitempi-
12406: aikaista vapautusta istunnoistakin, toisivat esiin ne syyt,
12407: jotka heitä pakottavat vapautusta pyytämään. Mikäli minä
12408: luulen tuntevani, eivät ne syyt, mitkä edustaja Valppaana
12409: on, pakota häntä vapautusta pyytämään. Minä luulen, että
12410: hänellä ei mitää todellista syytä olekkaan. Sentähden olen
12411: sitä mieltä, että eduskunnan on kieltäydyttävä tällaista va-
12412: pautta hänelle myöntämästä .
12413:      .Ed. Hänninen (Valpas): Minua ihmetyttää, että tästä
12414: vähäpätöisestä asiasta on viitsitty tehdä ke_skustelunumero.
12415: Yksityisen olemisella siinä tai tässä valiokunnassa on itse
12416: asiassa eduskunnalle vähäinen merkitys, varsinkin kun
12417: otetaan huomioon, että siinä ryhmässä, johon minä kuu-
12418: lun, löytyy henkilöitä, jotka eivät ole missään valiokun-
12419: nassa. Täällä hyväksytyn työjärjestyksen mukaan kuiten-
12420:                   Vapautuspyyntö valiokuntatyöstä.          707
12421: 
12422: kin sopisi ja olisi velvollisuus toimittaa niin, että nekin hen-
12423: kilöt tulisivat jäseniksi johonkin valiokuntaan. Minä pyy-
12424: dän huomauttaa, että minä kuulun jo suureen valiokuntaan
12425: ja valitsijamiehistöön, ja olen niiden kokouksissakin käynyt.
12426: Niiden jäsenelle kuuluva työvelvollisuus olisi minulle riit-
12427: tävä. Olen pyyntöni syyksi vaan ylimalkaisesti ilmoitta-
12428: nut yksityiset asiat. Pyydän saada huomauttaa, että olen
12429: vastaavana sanomalehdessä ja edustajat täällä tietävät, niin-
12430: kälaisessa asemassa työväenlehden vastaava toimittaja ny-
12431: kyään on. Mitä vähäpätöisimmistäkin syistä saatetaan ny-
12432: kyään nostaa painokanne. Jos minä viitsisin esittää joita-
12433: kuita niistä syytöksistä, joita nykyään tehdään työväen-
12434: lehden toimittajaa vastaan, niin eduskunta varmaan häm-
12435: mästyisi ja tulisi siihen käsitykseen, että meikäläisiä sano-
12436:  malehtien toimittajia rasitetaan niin kauhean monilukuisilla
12437:  asioilla, että tämä jo antaisi aihetta myöntää heille joita-
12438:  kuita vapautuksia. Mutta minä jätän nyt tällä kertaa luke-
12439:  matta syytöskirjelmät, koska luulen, että asia muuten sel-
12440:  viää. Sitä paitsi olen yksityisillä asioilla tarkoittanut teh-
12441:  täviä työväen järjestössä. Edustajat eivät liene niin yleisiä
12442:  asioita seuraamattomia, etteivät tietäisi, mitä Helsingissä
12443:  äskettäin on tapahtunut. Meillä on täällä työväenyhdistys.
12444:  Siihen näyttää tunkeutuneen joitakuita henkilöitä, joita po-
12445:  liisi epäilee rikoksista. Tätä seikkaa käyttävät Helsingin
12446:  poliisit mitä hävyttömimmällä tavalla. Eräänä päivänä tu-
12447:  lee poliisi Helsingin työväenyhdistyksen talol1e ja ·panee
12448:  siellä toimeen mitä katalimman kotitarkastuksen. Hän ei
12449:  ainoastaan etsi sieltä joitakin rahoja, vaan myös tarkastaa
12450:  yhdistyks_en kassan, jota hoitamassa on vanha, peräti kun-
12451:  nioitettava rahastonhoitaja.
12452:       Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut. Puhuja tekee
12453:  hyvin ja astuu lavalle.
12454:       Puhuja jatkaa (lavalta): Täällä on hieman outo seisoa.
12455:         Se rahastonhoitaja oli selittänyt näille kotitarkasta-
12456:  jille, että kassaan ei Kouvolan ryöstön jälkeen - niitä ra-
12457:  hoja näet kotitarkastajat olivat hakevinaan - ole mitään
12458:  pantu, mutta vielä tästä selityksestä huolimatta tahtoivat
12459:  nuo poliisiherrat tarkastaa senkin rahaston.     Siis he kai
12460:  olettivat, että yhdistyksen kassassa mahdollisesti on niitä
12461:  ryöstettyjä rahoja.     Kun sellaisia häväistyksiä osoitettiin
12462:  siihen järjestöön nähden, johon minä kuulun ja jonka johto-
12463:  kunnassa minä olen, niin synnytti se tosiaan sellaista mie-
12464:  len levottomuutta, etten tahdo voida ottaa oikein vakavasti
12465: 708                Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
12466: 
12467: 
12468: eduskuntatyötä.     Minä olen kyllä käsittänyt velvollisuu-
12469: dekseni olla mukana niissä valiokuntien kokouksissa, joita
12470: ennen eronpyyntöäni on pidetty, mutta minun mieleni tuli
12471: tuollaisista tapauksista niin kauhean levottomaksi, että ar-
12472: velin, etten minä voi vakavasti harkita asioita enkä kiin-
12473: nittää mieltäni niihin, ennenkuin moisten tapausten vaiku-
12474: tus vähän hälvenee. Ja kun tiedetään, että sama poliisi-
12475: valta edelleen on olemassa ja voi minä hetkenä hyvänsä
12476: ryhtyä samallaisiin tekoihin ia kun tällainen poliisin käytös
12477: voi kiihdyttää yleisöä niin suuressa määrin, että voi syntyä
12478: kaikellaisia ikäviä rettelöitä, niin yhä edelleen arvelen, että
12479: sellaiset tapaukset tekevät valiokunnassa oloni vaikeaksi.
12480:       Voisin esittää koko joukon yksityisiä syitä pyyntöni
12481: tueksi. Pyytäisin vielä edelleenkin, että vapautus minulle
12482: myönnettäisiin. Toivon ettei asiasta enää käytettäisi sen
12483: pitemmälti puheenvuoroja.
12484:       Ed. Palmen: Sitä pyyntöä, johon edustaja Valpas eli
12485: Hänninen lopetti puheensa, ettei käytettäi!si puhevuoroja
12486: tässä asiassa, en katso oikeutetuksi, koska asialla kerran
12487: on se merkitys, että se voi olla eunakkopäätös. Kaikkiin
12488: niihin seikkoihin, jotka hän täällä esitti vaivoistaan, minä
12489: en myöskään koske, ne eivät kuulu tähän. Hän sanoi, että
12490: hänellä on joukko muitakin yksityisasioita, mutta ei ole
12491: saatu kuulla, mitä ne ovat, joten saanen jättää nekin sik-
12492: seen. Jää oikeastaan yksi syy, mikäli saatoin käsittää, se
12493: nimittäin, minkä hän tunnusti aluksi, että hänen merkityk-
12494: sensä valiokunnassa oli kovin mitätön, joten hän ei siinä
12495: voisi mitään tehdä. Täytyy uskoa että niin on, koska hän
12496: itse tämän vakuuttaa, ja siltä kannalta olisi kyllä hyvä saada
12497: sinne joku muu jäsen, joka ei vielä ole tullut kii_ytetyksi.
12498: Mutta kun valiokuntavaalit tällä kertaa ovat sillä tavoin
12499: asetetut, että jokainen ryhmä, joka paraiten itse tuntee
12500: kykynsä, on saanut vapaasti asettaa kuhunkin paikkaan,
12501: kenenkä sopivaksi katsoi, niin uskallan olettaa, että sosiaali-
12502: demokraattinen ryhmä on koettanut käyttää kaikki kykynsä
12503: mukaan. Jos joku on tullut käytetyksi ainoastaan vara-
12504: jäseniksi, niin kaiketi ei ole arveltu, että hänellä vielä on
12505: kyllin perehtymystä asioihin ollakseen mukana valiokunta-
12506: töissä. Sentähden minä en voi omalla äänelläni mennä
12507: kannattamaan sitä, että joku toinen, joka asiantuntevissa
12508: piireissä katsotaan vähemmän sopivaksi, tulee sijaan aino-
12509: astaan siitä syystä, että toinen tahtoo päästä vapaaksi.
12510:       Kun kysymyksenalaisen puheen lopussa puhuttiin le-
12511: vottomuudesta ja levottomasta mielentilasta, joka muka
12512:  Vapautuspyyntö valiokuntatyöstä. -   Interpellatsiooni Laukon asiasta.   709
12513: 
12514: 
12515: estää edusmiestä täyttämästä velvollisuuttaan, niin tahdon
12516: vaan mainita, että kyllä voi olla samanlaisia esteitä muilla-
12517: kin. Kyllä ennenkin on sattunut, että valtiopäivillä on istu-
12518: nut vastaavia toimittajia ja on niitä näilläki_n valtiopäivillä
12519: muita kuin herra Valpas eli Hänninen. Ja mitä levotto-
12520: muuteen tulee, niin kyllä se taitaa tulla vielä suurempi jos-
12521: kus - jos nimittäin panee etusijaan valtiopäivätyön niin-
12522: kuin olemme velvolliset kaikki panemaan. Siitä jokaisen,
12523: joka on ottanut edusmiestoimen vastaan, täytyy murehtia
12524: ennen kaikkea .
12525:       .Ed. Renvall: .Edustaja Valpas-Hännisen lausunnon
12526: johdosta pyydärt ainoastaan lyhyesti sanoa, että se mielen-
12527: liikutus, joka muka on pakoittanut häntä pyytämään eroa
12528: valiokunnasta, on estänyt häntä saapumasta perustuslakiva-
12529: liokunnan istuntoihin jo aikaisemmin kuin ne tapahtumat sat-
12530: tuivat, joihin hänen hermostumisensa muka perustuu. Aina-
12531: kaan minä en ole häntä tähän päivään asti perustuslakiva-
12532: liokunnassa nähnyt.
12533:       Ed. Huoponen: Pyydän vaan lyhyesti ilmoittaa, että
12534: edustaja Valppaan lausunto on saattanut minut yhä enem-
12535: män vakuutetuksi siitä, että hänellä ei ole asiallisia syitä
12536: kieltäytymiseensä. Mikäli tiedetään, on syy hänen vetäy-
12537: tymiseensä vastuunalaisista tehtävistä yksinomaan puolue-
12538: etujen tavoittaminen.      Sen takia vastustan hänen pyyn-
12539: töään, ellei hän tuo asiallisia syitä esiin.
12540:       Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi,              hyväksyt-
12541: tiin vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
12542:      Ken suostuu edustaja Valppaan vapautuspyyntöön,
12543: vastaa jaa; jos ei voittaa, on pyyntö hylätty.
12544:      Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten
12545: eduskunta oli hylännyt edustaja Valppaan pyynnön päästä
12546: vapaaksi valiokunnan jäsenyydestä.
12547:      Interpellatsiooni Laukon sukutilan lunastuksesta.
12548:      Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi maanantain istuntoon
12549: seuraava eilen Puhemiehelle jätetty interpellatsiooni:
12550:       Tänä keväänä jätettiin hallitukselle Laukon fideikomis-
12551: sin torpparien puolesta anomus, että tilan isännän ja vuokra-
12552: laisten välisten pitkien riitaisuuksien sovinnolliseksi ratkai-
12553: semiseksi Laukon fideikomissi siihen kuuluvine tiluksineen
12554:                                                                    45
12555: 710                Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
12556: 
12557: 
12558: hallituksen välityksellä tulisi lunastetuksi sekä tilan maalla
12559: asuville nykyisille vuokraajille luovutetuksi. Mikäli julki-
12560: suudessa olleista tiedonannoista on näkynyt, on hallitus tä-
12561: hän ~nomukseen antanut kieltävän päätöksen. Katsoen sii-
12562: hen suureen yhteiskunnalliseen merkitykseen, mikä tällai-
12563: sella tilattoman väestön suoranaista etua tarkoittavalla toi-
12564: menpiteellä olisi ollut, pyydän, koska julkisuudessa ei ole nä-
12565: kynyt mitään lähempiä selityksiä niistä syistä, joihin nojau-
12566: tuen hallitus on jättänyt kysymyksen kokonaan raukene-
12567: maan, nojautuen Valtiopäiväjärjestyksen 32 § :ään, jonka
12568: tarkoittamiin tapauksiin tämä asia ehdottomasti on luettava,
12569: saada asianomaisen senaatin jäsenen vastattavaksi esittää
12570: kysymyksen:
12571:               mitkä syyt ovat aiheuttaneet, että hallitus on
12572:               kieltänyt myötävaikutuksensa tämän          asian
12573:               saattamisesta pyydettyyn ratkaisuun.
12574:        Hesingissä, 14 p :nä kesäk. 1907.
12575:                                            Sulo Vuolijoki.
12576: 
12577:        Pöydällä ollut an. ehd. n :o 174
12578:    Viranomaisten menettelystä laittomuusvuosina palveluk-
12579:                 sessa olleita virkamiehiä vastaan,
12580: joka nyt esitettiin, aiheutti seuraavan
12581:        keskustelun:
12582:        Senaattori Nybergh: .Epäillen olen pyytänyt puheen-
12583: vuoroa tässä nyt käsiteltäväksi otetussa asiassa. Tähän
12584: epäilykseen ei ole syynä ainoastaan se harvinaisen kiihko-
12585: mielinen tapa, jolla niin kahta ylioikeutta kuin maan hallitus-
12586: ,takin siinä on käyty moittimaan, vaan sekin, että anomuseh-
12587: dotuksen sisällys melkein kaikilta osiltaan mielestäni on
12588:  mahdoton anomukseksi, jota vastoin, jos ehdotuksentekiiät
12589:  olisivat niin halunneet, siihen interpellatsioonina olisi ker-
12590:  naasti vastattu. Kun nyt kumminkin ryhdyn tähän kysy-
12591:  mykseen, teen ser1 osaksi syystä että asiallinen valaistus voi
12592:  olla tarpeen tätä asiaa edelleen käsiteltäessä, osaksi myöskin
12593:  jottei vaitioloa minun ja virkatoverieni puolelta väärin seli-
12594:  tettäisi todisteeksi siitä, että asialliset syyt ovat heikot.
12595:        Anomusehdotuksessa, jossa sekaisin käitellään senaa-
12596:  tin talousosaston ja sen oikeusosaston toimipiiriin kuuluvia
12597:  asioita, on ensiksi syytös tuomioistuimiamme vastaan siitä
12598:  että ne useissa tarkemmin mainitsematta jätetyissä tuo-
12599:  mioissa olisivat tuominneet puolueellisesti, tehden oikeuden-
12600: An. n:o 174: {riranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 711
12601: 
12602: 
12603: vastaisia päätöksiä toiseen puolueeseen kuuluvien henkilöi-
12604: den asioista. Tämä syytös ei ensinkään ole vähimmässä-
12605: kään yhteydessä itse asian kanssa, joka on lausuttuna pon-
12606: sissa ja joka koskee sitä luuloteltua vääryyttä, jota routa-
12607: vuosien virkamiehet olisivat joutuneet kärsimään.          Mutta
12608: lisäksi olisi ollut suotavaa, etteivät anomuksentekijät, jotka
12609: ilmoittavat lämpimästi harrastavansa tuomioistuinten arvon
12610: loukkaamattomuutta, itse olisi ruvenneet syytösten kautta,
12611: joita puheenalainen asia ei mitenkään aiheuta, ja jotka sitä
12612: paitse ovat perustetta vailla, tätä arvoa alentamaan.
12613:         Seuraa sitte pitkänlainen niiden seikkojen esitys, jotka
12614: ovat 20 päivänä joulukuuta 1906 annetun n. k. virkamieslain
12615: .ilmestymisen yhteydessä. Tuon esityksen tarkoituksena on
12616:  näyttää että senaatti, taipuen eräisiin mielipiteisiin, jotka
12617: vaativat routavuosien hovioikeuksiin asetettujen virkamies-
12618:  ten eroa, olisi osaltaan tuottanut ne vaikeudet, joihin sitte
12619:  vedottiin virkamieslain tueksi. Tästä asiasta voin supistaa
12620:  sanottavani lyhyeen. Ne asianhaarat, jotka aiheuttivat vir-
12621:  kamieslain, sekä kysymys sen tarpeellisuudesta ovat jo ol-
12622:  leet laajan keskustelun sekä lopullisen harkinnan alaisina
12623:  niillä valtiopäivillä, jolloin virkamieslaki hyväksyttiin, s. o.
12624:  viime ylimääräisillä valtiopävillä. Katson sen vuoksi yleen-
12625:  sä tarpeettomaksi tarkemmin käsitellä tätä osaa anomus-
12626:   ehdotuksesta. Tahdon vain kosketella paria tärkeätä seik-
12627:  kaa, niissä kun anomuksentekijäin puolelta erittäin ilmenee
12628:  väärä käsitys.
12629:          Anomuksentekijät lausuvat, että se ehdotus, jonka Tu-
12630:   run hovioikeus teki senaatille laillisten olojen palauttami-
12631:  seksi hovioikeuteen, olisi antanut kaikille laittomasti erote-
12632:   tuille hovioikeuden virkamiehille tilaisuuden päästä virkoi-
12633:   hinsa. Niin ei kuitenkaan ollut asianlaita. Sillä laittomasti
12634:   erotetut hovioikeuden sihteeri, kanneviskaali ja varakanne-
12635:   viskaali olisivat edelleenkin jääneet hovioikeuden ulkomw-
12636:   lelle. Ehdotus oli siis jo tästäkin syystä mahdoton.
12637:          Toinen kysymys, jossa anomuksentekijäin väärä käsi-
12638:   tys ilmenee, on kysymys siitä, olivatko ne henkilöt, jotka Tu-
12639:   run hovioikeus ehdotti apujäsenikseen, velvolliset vastoin
12640:   tahtoansakin ottamaan tällaista tointa vastaan. Tämä kysy-
12641:   mys on sentähden tärkeä, että virkamieslain oleellisena ai-
12642:   heena oli sekin seikka, että työ hovioikeudessa oli joutumai-
12643:    sillaan kerrassaan seisahduksiin, joka taas riippui siitä, ettei
12644:    ollut saatavissa henkilöitä, jotka suostuivat rupeamaan apu-
12645:    jäseniksi, niin kauan kuin hovioikeus oli uudestaan järjestä-
12646:    mättä. Anomuksentekijät tahtovat tähän kysymykseen
12647:    nähden väittää, että kieltäytyviä alituomareita olisi pitäpyt
12648: 712                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
12649: 
12650: 
12651: velvoittaa rupeamaan apujäseniksi, ja tietysti olisi silloin -
12652: sitä tosin ei ehdotuksessa sanota, mutta se johtuu itsestään
12653: - ollut kieltäytyviä alituomareita siihen uhkasakolla ja tar-
12654: peen vaatiessa vankeudella pakoitettava. Totta kyllä on,
12655: että eräs kuninkaallinen kirje vuodelta 1801 säätää että ali-
12656: tuomareita voidaan määrätä hovioikeuteen apujäseniksi,
12657: mutta riidanalaisena voidaan pitää, onko sanotulla hallinto-
12658: toimin syntyneellä säädöksellä vakinaisiin alituomareihin
12659: nähden se velvoitettava voima, että heitä vastoin tahtoansa
12660: voisi pakoittaa luopumaan oman vakinaisen virkansa hoita-
12661: misesta, vastaanottaakseen apujäsenen toimen hovioikeu-
12662: dessa, etenkin jos se on kestävä pitemmän ajan ja suoritet-
12663: tava muualla kuin alituomarin laillisella asuinpaikalla. On
12664: sen vuoksi yleensä vältetty alituomarien määräämistä apu-
12665: jäseniksi vastoin heidän tahtoansa.
12666:        Anomuksentekijät kohdistavat sitten senaattia vastaan
12667: sen syytöksen, että senaatti olisi mielivaltaisesti sovellutta-
12668: nut puheenaolevaa virkamieslakia, koska 95 koulunopetta-
12669: jaa, joiden olisi pitänyt joutua lain alaisiksi, ei ole eroitettu
12670: viroistaan. Kun virkamiesasiaa viime valtiopäivillä käsi-
12671: teltiin, lausuttiin sen ryhmän puolelta, johon anomuksente-
12672: kiiät kuuluvat, pelko että laki kenties tulee koskemaan kou-
12673: lunopettajiakin. Niinpä muun muassa sanotaan eräässä va-
12674: liokunnan mietintöön liitetyssä vastalauseessa, että sen sel-
12675: vityksen mukaan, jonka etevät lainoppineet ennen olivat esit-
12676: täneet, puheena olevat koulunopettajat joutuisivat uuden lain
12677: alaisiksi, mutta että vastakkaistakin lain tulkitsemista käy
12678: tukeminen. Näin ollen, sanotaan vastalauseessa, jäisi epä-
12679: lukqisten virkamiesten säilyminen viroissaan tai erottami-
12680: nen tietymättömän lain tulkitsemisen varaan. ,:Eikä laintul-
12681: kitsijana ja asian ratkaisijana tulisi olemaan puolueeton tuo-
12682: mioistuin, vaan syvälle päivän riitoihin sekaantunut ja vain
12683: yhtä puoluetta edustava hallituskun ta''. Arvoisa vastalau-
12684: seentekijä lausui siis, kuten sanoin, pelkonsa siitä, että se-
12685: naatti, joka edustaa vaan yhtä puoluetta, n. s. perustuslail-
12686: lista puoluetta, menettelisi puolueellisesti näihin koulunopet-
12687: tajiin nähden, ja hänen toivomuksensa siis oli se ettei laki
12688: kohdistuisi koulunopettajiin. Mutta nyt, kun vastalauseen-
12689: tekijän ennustus on näyttäytynyt vääräksi, käydään esillä-
12690: olevassa anomuksessa muka paheksumaan sitä, että noita
12691: 95 koulunopettajaa ei ole erotettu. - Asia on se, että senaatti,
12692: lain ilmestyttyä, molemmissa osastoissa asettui sille käsitys-
12693: kannalle, että laki oli sovellutettava ainoastaan ilmeisesti
12694: selviin tapauksiin. Anomuksentekijät näyttävät itsekin kä-
12695: sittävän, että tämänluontoista lakia on tulkittava supistavai-
12696: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 713
12697: 
12698: 
12699: sesti eikä laajentavaisesti. Olisi odottanut, ettei ainakaan
12700: tämä senaatin menettelytapa olisi saanut osakseen moitetta.
12701:        Anomuksentekiiät siirtyvät sitte siihen, joka pons.ista
12702: päättäen on anomuksen tarkoitus, nimittäin osottamaan, että
12703: routavuosien virkamiehiä sen jälkeisenä aikana olisi virka-
12704: miesnimityksissä kohdannut vääryys. Tällöin huomaute-
12705: taan ensimäisenä, että Oulun lyseon lehtori Hämäläinen vir-
12706: kamieslain sitä aiheuttamatta olisi virasta erotettu. Sano-
12707: taan samalla, että lehtori Hämäläinen oli nimitetty virkaansa
12708: vasta 20 päivänä kesäkuuta 1906 eikä siis muka ollut poik-
12709: keuslain alainen. Laki on kumminkin aivan selvä siinä että
12710: se, joka lain ilmestyttyä piti virkaa, johon aikaisempi haltija,
12711: vuosina 1902-05 erotettuna, on takaisin asetettava tai olisi
12712: ollut oikeutettu tulemaan takaisin asetetuksi, on velvollinen
12713: eroamaan siitä riippumatta, onko hän astunut virkaan ennen
12714: vai jälkeen lain antamisen.
12715:        Anomuksentekijät lausuvat edelleen, että laittomuutta
12716: olisi harjoitettu ,siinä muodossa, että vuosina 1902-1905 pal-
12717: veluksessa olleille ei ole tunnustettu samaa virkakelpoi-
12718: suutta ja ylennysoikeutta kuin muille virkamiehille". Tä-
12719: män johdosta voi olla syytä esittää eräitä numerotietoja vir-
12720: kamiesnimityksistä esim. oikeus- ja sivilitoimituskunnan
12721: alalta 1906 vuoden alusta saakka. Numerot koskevat kaikki
12722: virkamiehiä, jotka ovat tulleet virkoihinsa sortovuosien ase-
12723: tusten mukaisella tavalla.
12724:        Laillisten olojen palauttamiseksi v a p a a e h t o i-
12725: s e s t i e r o n n e i s t a v i r k a m i e h i s t ä on 30 saa-
12726: nut uusia virkoja, useimmat samanarvoisia kuin edelliset
12727: virkansa, nimittäin 6 hovioikeuden asessoria, 1 kihlakunnan
12728: tuomari, 2 hovioikeuden notariota, 10 kruununvoutia, 8 hen-
12729: kikirjuria, 1 lääninkirjuri, 1 läänin notario ja 1 läänin arkki-
12730: tehti. Ilman vapaaehtoista virkaeroa on hakemuksesta saa-
12731: nut toisia virkoja 15 virkamiestä, nimittäin 2 hovioikeu-
12732: den neuvosta, 2 lääninsihteeriä, 3 kruununvoutia, 3 henkikir..;
12733: juria, 1 hovioikeuden notario, 1 varalääninsihteeri, 1 läänin
12734: rahastonhoitaja, 1 läänin kirjuri ja 1 läänin notario. Niinkuin
12735: näkyy ei tämä määrä ole niinkään vähäinen: yhteensä 45
12736: uudestaan sijoitettua tai muuten toiseen toimeen nimitettyä
12737: virkamiestä. Ja tämä lyhyelle 11 12 vuoden ajalle! -          Kai-
12738: kissa senaatin tähän asti käsittelemissä nimitysasioissa on
12739: ainoastaan tavallisia nimitysperusteita noudatettu, eivätkä
12740: anomuksentekijätkään liioin ole voineet osottaa ainoatakaan
12741: tapausta, jossa näitä perusteita olisi syrjäytetty.
12742:        Mitä taas tulee hovioikeuksien apujäsenten määräämi-
12743: seen, ovat nämä toimet tilapäisiä tuomarintoimia, joihin kel-
12744: 714                Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
12745: 
12746: 
12747: lään hakijalla ei ole minkäänlaista oikeutta päästä, vaan joi-
12748: hin viranomaiset määräävät soveliaita henkilöitä vapaan
12749: harkinnan nojalla. Kuten tunnettu, on hovioikeuksilla valta
12750: alistamatta ottaa apujäseniksi eräitä alempia virkamiehiä, ja
12751: siinäkin tapauksessa, että alistus on tehtävä, on vanhastaan
12752: sitä periaatetta noud.atettu, että hovioikeudel), joka on suuri
12753: kollegiaalinen virasto, tulee itsehallinnon periaatteen mu-
12754: kaan saada, mikäli suinkin mahdollista, oman harkintansa
12755: mukaan järjestää apujäsenyytensä. Poikkeusta tästä on ta-
12756: vallisesti tehty ainoastaan sikäli että senaatin oikeusosasto
12757: toisinaan on apujäseneksi määrännyt jonkun omista virka-
12758: miehistään. Itsehallinnon periaatteeseen perustuu myös
12759: käytäntö hovioikeuden omien alempien virkojen täyttämi-
12760: seen nähden. - Viimemainitusta asiasta, nimittäin hovioi-
12761:  keuden alempien virkain täyttämisestä, on eräs valitusasia
12762:  nykyään tullut senaattiin.
12763:        Niin hyvin varsinaisiin virkanimityksiin kuin hovioi-
12764:  keuden apujäseniin nähden ei kuitenkaan ole erästä tär-
12765:  keätä seikkaa jätettävä huomioon ottamatta. Perustuslain
12766:  säännöstä taidosta ja ansiosta oikeana nimitysperusteena ei
12767:  vastaa yksinomaan pelkkä virkavuosiperiaate: virkavuosien
12768:  tai toimitettujen käräjien paljous.     Yleisesti tunnettuahan
12769:  on, että moni virkamies jää keskinkertaiseksi koko elin-
12770:  ajakseen, vaikka hänen jatkuvan virkatoiminnan kautta pi-
12771:  täisi saada lisäkokemusta, kun taas toinen osottaa kykynsä
12772:  jo alkuaikoina virkamiesuralla.
12773:        Kaikille tuonetuna seikkana on myöskin merkille pan-
12774:  tava, että useat virkamiehet routavuosina tulivat saamaan
12775:  virkoja, joihin heitä säännöllisissä oloissa ei mitenkään olisi
12776:  voitu katsoa päteviksi.
12777:        Kysymys toisen tai toisen suuremmasta pätevyydestä
12778:  tulkitaan virkaa täytettäessä.      Onko nyt anomuksenteki-
12779:  jäin tarkoitus, että eduskunnan jokin valiokunta ja eduskunta
12780:  itse ryhtyisi tutkimaan, onko oikeita nimitysperusteita nou-
12781:  datettu? Jos tämä jo on vaikea virastolle, jossa kuiten-
12782:  kin aina joko tarkemmin tai vaillinaisemmin tunnetaan ha-
12783:  kijain kelvollisuus, kuinka paljon vaikeammaksi se silloin
12784:  käy eduskunnan asetettavalle valiokunnalle ja eduskunnalle
12785:  itselleen? :En tahdo tässä lähemmin kosketella kysymystä,
12786:   onko ollenkaan asianmukaista eduskunnan ryhtyä käsitte-
12787:   lemään sellaista asiaa, taikka tutkimaan varsinaisia laintul-
12788:   kitsemiskysymyksiä, joita myös virkamiesnimitysasioissa
12789:   voi esiintyä. Mutta näin rajoittuenkin en voi olla huoma-
12790:   uttamatta, että vielä käsittelyn alaisena olevaan nimitysasi-
12791:   aan ei eduskunta voi, niinkuin anomuksentekijäin tarkoi-
12792: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 715
12793: 
12794: 
12795: tuksena näyttää olevan, ryhtyä. Tarkoitan tällä Turun ho-
12796: vioikeuden tekemää ehdotusta erinäisten hovioikeudessa
12797: avoinna olevien asessorinvirkojen täyttämisestä, ehdotus,
12798: joka on vielä senaatin lopullisesti tutkittavana.
12799:       Anomusehdotuksentekijät lausuvat anomusehdotuksen
12800: alussa moittivin sanoin ,että senaattia kohtaan olisi muka
12801: käytetty pakotusta sen aikaansaamiseksi, että routavuo-
12802: sien virkamiehet saataisiin Turun hovioikeudesta pois.
12803: Mutta juuri ratkaisematta olevan hallintoasian vetämistä
12804: tähän anomusehdotukseen tuskin voitanee käsittää muuksi
12805: kuin epäoikeutetuksi yritykseksi vaikuttamaan päättävän
12806: viranomaisen ratkaisuun.
12807:       Ei käy kieltäminen, että n. k. virkamiesasia on ollut
12808: mitä vaikempia ja ikävimpiä asioita, jotka ovat olleet nykyi-
12809: sen hallituksen ratkaistavina. Laillisuuden palautuessa maa-
12810: hamme oli virkamieskunnassa niiden rinnalla, jotka eivät
12811: taipuneet tai hyväksyneet taipuroista routavuosien mahti-
12812: käskyjen alle, toisia, jotka sen olivat tehneet. Tämä eriä-
12813: västä ajatuskannasta riippuva ja nykyaikaankin vaikuttava
12814: hajaannus luonnollisesti ei voi heti poistua, vaan ainoas-
12815: taan aikaa myöten vähitellen tulla tasoitetuksi. Mutta minä
12816: en usko, että sellainen menettelytapa, josta tämä anomuseh-
12817: dotus on ilmauksena, on omiaan edistämään mainittua tasoit-
12818: tamista tai yleensä rauhallisten yhteiskuntaolojen palaut-
12819: tamista. Jos ne numerotiedot,joita minä äsken käytin, ynnä
12820: muut tähän kuuluvat tosiasiat, joista tarkempia tietoja luon-
12821: nollisesti tarvittaessa on saatavana, otetaan asianmukai-
12822: sesti huomioon, pitäisi käydä ilmeiseksi, että hallitus virka-
12823: nimitysasioissa ei ole sovelluttanut puoluenäkökohtia, vaan
12824: ratkaissut ne, niinkuin se vastaisuudessakin tulee ne rat-
12825: kaisemaan, lain ja asiallisten perusteitten nojalla.
12826:      Ed. Pesonen: Senaattori Nyberghin esityksen jäiestä
12827: en katso tarpeelliseksi ryhtyä käsittelemään esilläolevaa
12828: anomusehdotusta.        Tahdon ainoastaan lausua oudoksumi-
12829: seni sen johdosta, että tämän tapainen ja tämän muotoinen
12830: anomusehdotus on voinut päästä esityslistalle; asianhaara,
12831: jonka selittänee ainoastaan meidän puhemiehemme erin-
12832: omaisen suuri suvaitsevaisuus. Kun nyt tämä anomuseh-
12833: dotus on esille tullut, herää kaiketi kysymys siitä, onko edus-
12834: kunnan ryhdyttävä sitä sen enemmän käsittelemään val-
12835: lankin sen asiallisen selityksen jälestä, jonka olemme halli-
12836: tuksen jäsenettä tässä vastikään kuulleet. Kun kuitenkin
12837: meidän eduskunnassamme on jo melkoisesti päässyt vakiin-
12838: tumaan sellainen menettelytapa, että eduskunta, lähemmin
12839: 716               Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
12840: 
12841: 
12842: tarkastamatta anomusten sisällystä ja laatua, on pitänyt
12843: tarpeellisena lähettää ne asianomaisiin valiokuntiin ilman
12844: että eduskunta sen kautta on millään lailla osoittanut anta-
12845: vansa arvoa niille mielipiteille, joita anomuksessa on esiin-
12846: tuotu, niin minä puolestani en katso olevani pakoitettu suo-
12847: rastaan vastustamaan tämän anomusehdotuksen valiokun-
12848: taan lähettämistä, sillä näin ollen ei eduskunta, lähettämällä
12849: tämän anomusehdotuksen valiokuntaan, millään tavalla
12850: osoita olevansa solidaarinen sen kanssa eikä valiokuntaan
12851: lähettäminen siis voi näissä oloissa sisältää vähintäkään
12852: moitetta hallitukselle.
12853:       Minulla olisi ollut muutamia evästyksiä annettavana
12854: sille valiokunnalle, johonka tämä anomus nähtävästi tulee
12855: lähetettäväksi, mutta sen johdosta, että ne evästykset ovat
12856: olemassa senaattori Nyberghin selityksessä, luovun esittä-
12857: mästä niitä.
12858:       Ed. Renvall: Mikäli minä tiedän, on aikomus saada
12859: tämä anomus lähetetyksi perustusvaliokuntaan, jossa valio-
12860: kunnassa minullakin on siiani. En senvuoksi nyt aijo kos-
12861: ketella anomusehdotuksen faktillisia kohtia ja siinä esitettyjä
12862: väitteitä, mutta sen sijaan täytyy minun eduskunnan jäse-
12863: nenä ottaa sanavuoro lausuakseni mielipiteeni anomusehdo-
12864: tuksen, niinkuin minä sen katson, _laittomasta muodosta.
12865:       V. J :n 28 § säätää, että eduskunnalla on ,sen oikeu-
12866: åen mukaisesti, joka tähän saakka on ollut valtiosäädyillä'',
12867: oikeus tehdä Keisari-Suuriruhtinaalle anomuksia. Ja kun
12868: me tarkastamme 1869 vuoden Valtiopäiväjärjestystä, sen 51
12869: § :ää sellaisena kuin se kuuluu 1886 vuoden asetuksessa,
12870: sanotaan siinä, että säädyillä on se anomusoikeus, ,jota
12871: valtiosäädyt vanhastaan ovat nauttineet", ja siis viittaa
12872: tämäkin pykälä vanhempiin oloihin. Meidän täytyy sen-
12873: tähden ymmärtääksemme sen anomusoikeuden laajuutta,
12874: mikä meillä on, tarkastaa millainen se anomusoikeus oli,
12875: joka Suomen säädyillä vanhastaan on ollut, millainen se
12876: oli silloin, kun vanha Valtiopäiväjärjestys annettiin. Haem-
12877: me turhaan sekä Yhdistys- ja Vakuuskirjan säännöistä
12878: että myös Hallitusmuodosta. mitään määräystä siitä, miten
12879: laaja säätyjen anomusoikeus oli. Kun ylimalkaan on asetut-
12880: tava, tulkitessa näitä perustuslakejamme, sille kannalle että,
12881: missä ne ovat epäselviä tai epätäydellisiä, ovat ne tarkoit-
12882:  taneet olojen palauttamista sellaisiksi kuin ne olivat ennen
12883:  vuotta 1680, niin täytyy meidän, päästäksemme selville,
12884:  miten laaja anomusoikeus säätyeduskunnassa oli, siirtyä
12885:  aina 16-satalukuun ja vielä pitemmällekin. Me tiedämme,
12886: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 717
12887: 
12888:  että tämä anomusoikeus on niin vanha kuin Ruotsin val-
12889:  tiolaitaskin on. Se perustuu ikivanhaan tapaan, jonka juuret
12890:  ulottuvat hämärään muinaisuuteen. Anomukset tehtiin al-
12891:  kuaan säädyttäin ja vähitellen kaikki säädyt tekivät niitä
12892:  yhteisesti. Tällaiseen anomustapaan perustuneena on tämä
12893: anomusoikeus sitten laajennut n. s. itsevaltiusoikeuden kaut-
12894:  ta vapauden aikana ja sellaisena se on siirtynyt meille. Kun
12895:  me sitte kysymme, mitä asioita entisinä aikoina anomus-
12896: ehdotuksissa on kosketeltu ja kuinka laaja tämä anomusteko-
12897: oikeus on, joka meillä on jälellä, niin saamme siihen kyllä
12898: jonkuntaisen vastauksen tarkastaessamme näitä anomuksia
12899: tai valituksia - niin niitä kutsuttiin vanhempina aikoina.
12900: Me näemme silloin, että ne ovat koskeneet sekä perustus-
12901: lain että muunkin lain säätämistä. Ne ovat koskeneet myös
12902: oikeushoidon edistämistä, ne ovat kohdistuneet kaikkiin hal-
12903: 1innon haaroihin, ne ovat sanalla sanoen olleet niin moni-
12904: naiset, että melkein tuntuu siltä kuin ei olisi minkäänlaista
12905: rajaa niille tehty. Mutta niin ei asian laita kuitenkaan ole.
12906: Tämä anomusteko-oikeus on selvästi käsitettävä yhteydessä
12907: koko valtiolaitoksemme perusteiden ja perjaatteiden kanssa.
12908: Ja sen periaatteita on kai, että periaatteellisesti se on hal-
12909: litsija, joka hoitaa maan hallintoa, s. o. lainsäädäntö on us-
12910: kottu hallitsijalle ja kansaneduskunnalle, mlutta suuressa
12911: määrässä riippumattomana hallitsijasta ja täysin riippumat-
12912: tomana eduskunnasta on tuomarin toimena oikeudenhoito
12913: ja lain sovelluttaminen erikoistapauksiin. Tällaisiin asioi-
12914: hin ei hallitsijalla ole meidän oikeutemme mukaan mitään
12915: <Jikeutta koskea. Hänellä on ainoastaan kaksi ääntä ylim-
12916: mässä tuomioistuimessa eikä mitään muuta. Kun sitten ym-
12917: märrämme, että anomus ei ole mitään muuta kuin kansan-
12918: eduskunnan kääntyminen hallitsijan puoleen pyynnöllä, että
12919: hän ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin, jotka hänen toimival-
12920: taansa kuuluvat, niin ymmärrämme tästä selvästi, että ano-
12921: muksenteko mistään yksityisestä vireillä olevasta oikeus-
12922: asiasta ei voi tapahtua, sillä silloin eduskunta kääntyisi hal-
12923: litsijan puoleen pyytäen häntä ryhtymään sellaisiin toimiin,
12924: joihin hän lain mukaan ei ole oikeutettu. Tämän kanssa yh-
12925: teydessä on myös, että anomusehdotuksessa ei voi tehdä
12926: mitään ehdotuksia siitä, että· jokin ratkaisematon yksityinen
12927: asia hallinnon alalla tulisi suuntaan tai toiseen päätetyksi.
12928:        Mutta nämä periaatteet eivät ainoastaan polveudu
12929: meidän valtiolaitoksemme rakenteesta, vaan niihin on myös
12930: olemassa selviä vastauksia entisiltä ajoilta. On ennenkin
12931: tapahtunut, että kansaneduskunta on koettanut sekottaa ano-
12932: musehdotuksiinsa myös yksityisiä asioita.        Mutta jo 16-
12933: 718                Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
12934: 
12935: 
12936: sataluvulta löytyy vastauksia hallitsijan puolelta. joissa hän
12937: ilmoittaa, että tällaista ei saa tapahtua. Minä pyydän saada
12938: tässä käännöksenä lukea yhden kohdan Kuninkaallisen Ma-
12939: jesteetin vastauksesta ritariston ja aatelin valituksiin 18
12940: p :Itä marrask. 1693, jossa lausutaan: ,muuten Kuninkaal-
12941: linen Majesteetti ei suinkaan ilman mielipahaa huomaa, että
12942: ritarihuoneella, joka ei ole mikään tuomioistuin, käsitellään
12943: oikeusasioita ja yritetään yksityisten henkilöiden intres-
12944: seistä tehdä koko säädyn valituksia, varottaa Kuninkaalli-
12945: nen Majesteetti täten vakaasti, että tällaista ei tulevaisuu-
12946: dessa saa kärsiä, älköönkä se, joka tällaisissa asioissa kat-
12947: soo olevansa loukattu, rohjetko panna sellaista asiaa siellä
12948: vireille ,älköönkä ritaristo sitä hyväksykö, älköönkä salliko
12949: käsitellä".     Löytyy muitakin samallaisia määräyksiä sa-
12950: moilta ajoilta ja 17-sataluvulta sekä säätyjen hyväksymissä
12951: säännöissä että myös hallitsijan antamissa, joissa selvästi
12952: ilmoitetaan, että yksityisten asioitten esilletuominen ano-
12953: musehdotuksissa ei ole meidän perustuslakiemme mukaista,
12954: niinkuin niissä useassa kohdassa sanotaan: ei ole yhtäpi-
12955: tävä hallitusmuodon kanssa.
12956:        Jos asianlaita on tällainen ja jos me näiden historial-
12957:  listen tosiasiain valossa katselemme käsillä· olevaa anomus-
12958:  ta, niin ponsista huolimatta, jotka, niinkuin hallituksen jäsen
12959:  on huomauttanut, monissa kohdin eivät ole ollenkaan sopu-
12960:  soinnussa sen häväistystulvan kanssa, joka lausutaan niiden
12961:  muka perusteluissa, huomaamme, että näissä peruste-
12962:  luissa, joihin on sotkettu erilaisia asioita, käsitellään myös
12963:  tuomioistuimessa vireillä olevia ja virkanimitysasioita, joita
12964:  ei vielä ole ratkaistu, joten on juuri yksityisten henkilöit-
12965:  ten intresseistä koetettu tehdä koko eduskunnan anomuk-
12966:  selle pohja.      Jos me karsim_me nämä asiat pois, joita
12967:  minun mielestäni ei perustuslaillisesti voi ottaa käsiteltäviksi
12968:  ·- sillä anomusoikeuteen nähden on varma raja tehtävä,.
12969:  ainoa rajoitus, mikä löytyy anomusteko-oikeudelle -, jos
12970:  sitte vielä karsimme pois kaiken sen, mitä lausutaan toi-
12971:  menpiteistä, jotka eivät ollenkaan voi kuulua tämän edus-
12972:  kunnan valtapiiriin, niistä toimista, jotka johtivat virkamies-
12973:  lakiin ja jotka siis saivat ratkais_unsa laillisessa muodossa
12974:  Suomen laillisen eduskunnan ja hallitsijan yhtäpitävällä
12975:  päätöksellä, ja kun me sitten otamme pois ne valitukset.
12976:  jotka koskevat hovioikeuksien itsehallintoa ja joista senaat-
12977:  tia ei voi missään määrin moittia, koska ne eivät ole senaa-
12978:  tille kuuluneet, niin jää meille faktillisesti jälelle minun ym-
12979:  märtääkseni kouluasia ja siinäkin, sen mukaan mitä halli-
12980:  tuksen jäsen on ilmoittanut, ainoastaan lehtori Hämäläisen
12981: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 719
12982: 
12983: 
12984: asia. Juuri lehtori Hämäläisen asia on ainoa faktiliinen pphja
12985: tälle häväistysanomukselle. Ainoastaan tällaisesta asiasta,
12986: jonka ratkaisu sekin, niinkuin hallituksen jäsenen lausun-
12987: nosta kävi ilmi, on tapahtunut täysin sopusoinnussa lain
12988: kanssa, on anomus nostettu, jos nimittäin tämä ainoa faktil-
12989: linen pohja on ollut syynä tähän anomukseen. Vai onkohan
12990: asianlaita niin, että todellakin on tahdottu tehdä yksityisten
12991: henkilöitten intresseistä asioita? On ainakin omituista nähdä,
12992: että yhtenä päivänä tämä anomusehdotus jätetään eduskun-
12993: nalle ja että toisena päivänä ne Turun hovioikeuden jäsenistä,
12994: joita muka on loukattu, niinkuin tässä anomusehdotuksessa
12995: sanotaan, valittavat viralle-panosta. Onko tarkoitus tällä
12996: tavoin valmistaa noille· henkilöille suurempaa mahdollisuutta
12997: päästä virkaan?
12998:        Ed. Estlander: Sedan landtdagen numera från tillför-
12999: litligt håll erhållit en saklig framställning af fakta uti den sak,
13000: som nu föreligger, så är det möjligt att uti densamma göra
13001: ett uttalande. Jag vill då genast anmäla, att det förefaller
13002: mig som om genom meddelandet af dessa fakta skriften ifrå-
13003: ga skulle hafva reducerats från sin föregifna karaktär af
13004: stort, politiskt aktstycke tili enbart ett alster utaf bristande
13005: politi_sk ej mindre än juridisk tukt. frågan om senatens fö-
13006: regifna partiska tillämpning af tjänstemannalagen befinnes
13007: sålunda icke alls höra tili denna sak. Ja, man måste fråga
13008: sig, huruvida densammas inmängande uti skriften icke skett
13009: i syfte att just söka skaffa åt framställningen en så att säga
13010: allmängiltigare bakgrund. Söker man då att uppfånga det
13011: sakliga uti skriften, om man för öfrigt i sammanhang med
13012: densamma kan tala om saklighet, så kvarstår då allenast på-
13013: ståendet, att några enskilda personer blifvit vid tjänsteut-
13014: nämningar eller' tjänsteförordnanden förbigångna. Det vore
13015: alltså härpå som yrkandena uti petitionen skulle grunda sig.
13016: Men af allt, som i denna sak i detta hänseende anförts, äger
13017: större betydelse blott frågan om förslagen i Åbo hofrätt.
13018: De öfriga fall, som i skriften beröras, hafva redan erhållit sin
13019: belysning genom senator Nyberghs andragande.
13020:         Hvad åter beträffar frågan om de tiänsteförslag, som
13021: af Åbo hofrätt äro uppgjorda, så måste iag tillstå, att jag
13022: ytterligare under öfvervägande af denna sak har blifvit
13023:  stärkt uti de betänkligheter, jag redan vid senaste plenum
13024:  hade äran anföra beträffande rättigheten för landtdagen att
13025:  taga befattning med petitionen. Dessa betänkligheter bestå
13026:  däri, att landtdagen enligt gamma! häfd icke äger befatta sig
13027:  med saker, som endast röra enskilda perso11er. Den före-
13028: 720                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
13029: 
13030: 
13031: gående talaren har redan omständligt utvecklat denna sak.
13032: Jag skall be att få i original uppläsa den resolution på rid-
13033: derskapets och adelns besvärspunkter af den 18 november
13034: 1693, som också den föregående talaren berörde. D'et säges
13035: där: ,Allt derföre som Kongl. Majestät ingom lag och rätt
13036: förnekar utan lemnar densamma hvar och en fri och obe-
13037: hindrad, så kan den af ridderskapet och adeln, som detta er-
13038: kannerligen angår, med sine besvär och käromål framkom-
13039: ma, då Kongl. Majestät ock i nåder sig deröfver efter sa-
13040: kens egenskap och beskaffenhet lärer förklara och låta den-
13041: samma hvad lag och process förmår vederfaras. Uti det öf-
13042: riga förmärker Kongl. Majestät icke utan misshag att man
13043: på riddarhuset, hvarest ingen jurisdiction är, justitiesaker
13044: andrager och af partikular personers intressen söker att for-
13045: mera hela ståndets besvär, åtvarnandes Kongl. Majestät
13046: härmed allvarligen att dermed hädanefter må hafvas fördrag,
13047: och hvarken den, som i sådana mål tycker sig besvärad vara,
13048: understå sig dem der anhängige att göra, ej heller ridder-
13049: skapet dem att antaga eller företräda". Det är klart att, om
13050: landtdagen önskar att dess petitioner må tillmätas betydelse,
13051: det är angeläget för henne att icke öfverskrida sin befogenhet
13052: och icke, kränkande ordningen uti en rättslig stat, inmänga
13053: sig uti styrelsens förfogande på sätt härmed skulle ske.
13054:       Hvad som ännu gör ifrågavarande petition betänklig är.
13055: att den sak, som densamma berör, nämligen tiänsteförsla-
13056: gen i Åbo hofrätt, ännu är beroende på åtgärd från veder-
13057: börande myndighets sida. Det är därför på grund af gam-
13058: ma! häfd och med hänsyn tili landtdagens såsom statsmakt
13059: förhållande tili monarken icke tillständigt, att landtdagen
13060: söker ingripa uti ärendenas laggilla gång, allra minst i frå-
13061: gor rörande justitien, sålunda sökande att för sig upptaga
13062: sådana enskilda frågor, som kunde af högre eller lägre för-
13063: valtande myndigheter eller domare afhiälpas.
13064:       Betraktar man ifrågavarande petition och yrkanden
13065: med hänsyn tili de grundsatser, som jag här har antydt,
13066: måste man förmärka, att i själfva värket klämmarna, yr-
13067: kandena i petitionen alls icke svara emot motiveringen af
13068: densamma, i ty att motiveringen söker gifva ett sken af att
13069: petitionen skulle åsyfta ett allmänt missförhållande, en
13070: missriktning i hela styrelsen, sådan som landtdagen kunde
13071: och borde upptaga. Då detta falska sken, som sagdt, vid
13072: närmare granskning försvinner och blottar själfva innebör-
13073: den af petitionens yrkanden, så skulle enligt min mening
13074: fulla skäl föreligga att yrka på att ärendet icke finge vid
13075: landtdagen upptagas. :Emellertid och då det måste vara för
13076: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 721
13077: 
13078: 
13079: alla angeläget, att en fullständigare utredning kommer tili
13080: stånd och att tomheten i petitionäremas påståenden tili fullo
13081: visas, så vill jag för min del icke motsätta mig remiss af
13082: ärendet tili grundlagsutskottet.
13083:       Ed. Lagerlöf: Kun minun näyttää olevan luonnollinen
13084: velvollisuus vastata niihin muistutuksiin, joita täällä on tehty
13085: esittämääni anomusehdotusta vastaan, niin pyydän minä heti
13086: puheen aluksi saada ilmoittaa, että katson tämän velvolli-
13087: suuteni rajoittuvan yksinomaan siihen alaan, jolla itse olen
13088: anomusehdotuksessa liikkunut, ja silläkin alalla yksinomaan
13089: siihen, mikä on asiallista huomautettu ja mihin mielestäni
13090: ei ole riittävästi vastattu itse anomusehdotuksessa.
13091:       Mitä täällä nyt siis on tolitettu siitä, että tämä ano-
13092: musehdotukseni muka olisi jotakin niin ennen kuulumatonta,
13093: röyhkeätä ja muodotonta, kiihkomielistä j. n. e., se saa lui-
13094: sua aivan siivosti minun sivutseni. (Naurua.) Eduskunta
13095: on kirjoittamani kuullut ja Suomen kansa saa sen lukea.
13096: Tehkööt päätöksensä, missä määrin minä olen mennyt oi-
13097: keuteni ja velvollisuuteni sivu, ja päättäkööt myös, missä
13098: määrin minä olen mennyt sen rajan yli, jonka tämän asian
13099: laatu vaatii. Siitä minä en tässä tahdo riidellä. Jos minä
13100: nyt sanoisin oman mielipiteeni, niin on se se, että tuo -kir-
13101: jelmä on aivan liika siivo ja lievä. (Naurua.)
13102:       Kun minä siis siirryn asiaan, niin täytynee minun
13103: ensiksi antaa kunnia sille, jolle kunnia tulee, ja mainita se-
13104: naattori Nyberghin hyvin ,asiallinen" ja rikas esitys tästä
13105: asiasta. Minun sanottavani sen esityksen suhteen saa kum-
13106: minkin jäädä jotensakin lyhyeksi, se voipi rajoittua siihen,
13107: että minä en ollenkaan epäile, ettei perustuslakivaliokunta,
13108: verratessaan sitä anomusehdotukseen, tule antamaan sille
13109: kaikkea sitä huomiota, jonka se ansaitsee. Mitä siinä lau-
13110: sunnossa muuten oli asiallista, semmoista, joka kuuluu mi-
13111: nun vastattaviini, niin ovat samat näkökohdat tulleet maini-
13112: tuiksi myös muutamien muitten puheissa. Mikäli minä nyt
13113: olen osannut ymmärtää mitä Viime täysi-istunnossa, kun
13114: tämä asia oli esillä, ja tänään on sanottu, niin täällä on
13115: muistutettu pääasiallisesti, että tämmöisistä asioista ei olisi
13116: pitänyt tehdä anomusta, vaan olisi pitänyt tehdä interpellat-
13117: siooni. Sitten on arveltu, että tämä anomus tietäisi edus-
13118: kunnan sekaantumista hallintoon ja tuomioistuinten jonkun-
13119: laista luvatonta painostamista. On sanottu, että tämmöi-
13120:  nen sekaantuminen ei olisi luvallinen, vaan periaatteellisesti
13121: väärä, ja etjä eduskunnalla siis ei ole valtaa semmoiseen
13122:  anomukseen, kuin minä nyt olen ehdottanut. Ja sen ohessa
13123: 722                Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
13124: 
13125: 
13126: on myös viitattu siihen, että olen liioitellut. Mitä näihin
13127: liioitteluihin tulee, mikäli ehkä tarkoitetaan sitä, että ano-
13128: musehdotus ei sisällä aivan tarkkaa selvitystä detaljeista,
13129: niin minulla kyllä on niitäkin jonkun verran ,peukalon ta-
13130: kana", ja jos minut siihen pakoitetaan, niin kyllä minä niitä
13131: voin tässäkin lukea ja esittää. Toistaiseksi minä nyt odo-
13132: tan suurempaa tarvetta.
13133:        Mitä siis tulee siihen, ettei olisi näistä asioista pitänyt
13134: tehdä anomusehdotusta, vaan pyytää interpellat~i_oonia, niin
13135: minullakin tietääkseni oli itselläni jonkun verran valtaa valita
13136: menettelytapani, kun vaan pidin siinä varani, etten mennyt
13137: V. J :n asettamien rajojen yli. Ja minulla oli varsin päte-
13138: vät syyt anomuksien valitsemiseen.           .Ensinnäkin se syy,
13139: että tämä asia lopultakaan ei ole ollenkaan semmoinen asia,
13140: joka kaipaa interpellatsioonia, taikka olisi sitä tietä autetta-
13141: vissa. V. J :n 32 § :n sanoista käy ilmeisesti selville, että
13142: interpellatsioonia saa ja tulee käyttää silloin, jos edustaja
13143: tahtoo jonkun ,senaatinjäsenen vastattavaksi asettaa ky-
13144: svmvksen tämän virka-alalle kuuluvasta asiasta". mutta
13145: mitään kysymystä minulla juuri ei ole ollut aihetta tässä teh-
13146: dä, sillä niiden asioiden suhteen, joista olen kirjoittanut, ei
13147: mikään ole epäselvänä. Hovioikeuksien ja senaatin kanta
13148:  näissä asioissa on aivan selvä. Sehän nyt kuultiin siitä,
13149: mitä senaattori Nybergh sanoi; ei siinä mitään uutta ollut,
13150:  se oli kaikki ennen kuultua. Mitä minä olisin kysymyk-
13151:  sestä viisastunut, ja mitä eduskunta olisi siitä viisastunut?
13152:  Olisiko minun pitänyt kysyä: ,Aijotaanko ja kauvanko aijo-
13153:  taan rehellisten miesten vainoamista vielä jatkaa?" Sem-
13154:  moisesta kysymyksestä ei olisi ollut mitään apua, vaikka
13155:  siihen olisi vastattukin, jota minä silloin en tiennyt, enkä
13156:  tiedä vieläkään varmaan, olisiko juuri siihen kysymykseen
13157:  vastattu. Mutta tämän lisäksi saatan tehdä pienen, sanoi-
13158:  sinko, tunnustuksen - näin meidän tyttöjen kesken. Ano-
13159:  musajan lopulla en vielä tuntenut tätä eduskuntaa niinkään
13160:  paljon, kuin nyt sitä tunnen, enkä ollut aivan varma siitä,
13161:  olisiko eduskunta sallinut tuommoisen tiedustelun. Ja sitten
13162:  en vielä silloin, niinkuin sanoi_n, ollut varma, olisiko siihen
13163:  vastattu, - ja kaikkea tuota tietoa odotellessani olisi ano-
13164:  musaika kulunut loppuun. Se on niin matoinen tämä m~a­
13165:  ilma, että, myöntäkäämme, hyvät herrat, oli varmempi,
13166:  että minä menin anomustietä. (Naurua.) Se oli käytännölli-
13167:  sempää.
13168:         Mutta täällä on väitetty, että tämä asia ei ole sem-
13169:  moinen, että siitä perustuslain mukaisesti sopii anomusta
13170:  tehdä. Suvaittakoon minun olla sitä mieltä, että tämä väite
13171: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 723
13172: 
13173: 
13174: -on aivan mahdoton. V. J. ei aseta mitään kovinkaari ah-
13175: taita rajoja eduskunnan anomusoikeudelle. 28 § :ssä sano-
13176: taan vaan, että ,sen oikeuden mukaisesti, joka tähän saakka
13177: -on ollut Valtiosäädyillä, on eduskunta varsinaisilla valtio-
13178:  päivillä oikeutettu tekemään Keisarilie ja Suuriruhtinaalle
13179: anomuksia."        Jos nyt kysymme: mikä oikeus siis tähän
13180:  saakka on valtiosäädyillä ollut, niin ymmärtääkseni siihen
13181:  täytyy löytää aivan toinen vastaus, kuin mitä täällä yksi
13182:  elikkä, luulen, kaksi edellistä puhujaa ovat löytäneet. Jo
13183:  ammoisista ajoista, aivan Ruotsin historian aamuhämärästä
13184:  alkaen, on jokaisella Ruotsin kuninkaan alamaisella ollut
13185:  oikeus. riidaton oikeus kuninkaalleen valittaa ei ainoastaan
13186:  itse kärsimästään vääryydestä, vaan myös kaikesta ja minkä
13187:  luontoisesta hyvänsä epäkohdasta, joka julkisen elämän kai-
13188:  killa aloilia, yhtä ainoatakaan siitä erottamatta, on näky-
13189:  ville tai rehottamaan päässyt tai pyrkinyt. :Eikä vähää-
13190:  kään vähempi ole valtiosäätyjenkään oikeus ollut siinä suh-
13191:   teessa. Niin luonnolliseksi on tämä anomusoikeus jäänyt
13192:   kaikille veriin, ettei edes kuningas Kustaa 111 siihen koske-
13193:   nut, vaan joutui se vähentymättä meille jäämään, kun maam-
13194:   me eroitettiin Ruotsista, jäi meille perinnöksi, jota eivät
13195:   keisarit ja suuriruhtinaamme ole vielä yrittäneet meiltä
13196:   kieltää. - :Eritoten on historiamme täynnänsä. esimerkkejä
13197:   siitä, kuinka valtiopäivillä on valitettu kaikenlaisesta virka-
13198:   miesten vallan väärinkäyttämisestä, ja vanhoista ajoista pu-
13199:   huen saattanee sanoa, että sen verran on kuningas säilynyt
13200:   kansan rakkaassa muistissa, minkä verran hän on ottanut
13201:   huomioansa juuri tuontapaisia anomuksia niitten virkamies-
13202:   ten vallan väärästä käytöstä, jotka eivät omalla, vaan ku-
13203:   ninkaan vallalla ovat olleet kansan kanssa tekemisissä sen
13204:   keskuudessa hallintoa hoitaessaan.
13205:          Voi olla, että tässä huoneessa on joku, jonka mielestä
13206:    se ei tunnu kauniilta tai mieluisalta kuulla, mutta me elämme
13207:    yhäkin monarkkisessa valtiossa ja se sama valta, joka aika-
13208:    naan oli Ruotsin kuninkaana. on nyt keisarilla ja suuriruhti-
13209:    naalla ja se oikeus, joka kuninkaaseen nähden vanhuudes-
13210:    taan oli Ruotsin vallan säädyillä, on nyt tällä eduskunnalla,
13211:    ei ainoastaan kaikenlaisiin taloudellisiin vaikeuksiin nähden,
13212:    vaan kaikilla julkisen elämän aloilla, ja eritoten siinä tapauk-
13213:    sessa, missä jotkut semmoiset, joilla on valtaa, ei itseltään,
13214:    vaan hallitsijaltansa, ovat menneet mielitekojaosa noudat-
13215:    tamaan sivu hallitsijaosa käskyn tai tahdon. On sanottu,
13216:    että eduskunta ei saa sekaantua hallintoon, eikä painostaa
13217:    tuomioistuimia. Se olisi hallintoon sekaantumista, jos edus-
13218:    kunta hallitsijalta pyytäisi, että hän erityisissä asioissa me-
13219: 724                Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
13220: 
13221: 
13222: nisi muuttamaan, mitä hallituksen viranomaiset ovat lailli-
13223: sesti tehneet, ja se olisi tuomioistuinten luvatonta painosta-
13224: mista ja niiden itsenäisyyden horjuttamista, jos eduskunta
13225: pyytäisi, että hallitsija sekaantuisi tuomioistuinten tehtäviin
13226: ja muuttelisi niiden tuomiota. Mutta se ei ole hallintoon se-
13227: kaantumista, jos eduskunta ilmoittaa, että hallitus, jolla ei ole
13228: omaa valtaa, menee yli sen vallan, joka sille on uskottu, eikä
13229: se ole tuomioistuinten ·painostamista, jos eduskunta ilmoit-
13230: taa, että maan korkeissa ylioikeuksissa pyrkii vallalle vää-
13231: rä järjestelmä ja lain väärä käyttö. Ei pidä meillä sanoa.
13232: ettei eduskunnalla ole semmoiseen kontrolliin oikeutta ja
13233: ettei eduskunnalla ole ainakin kaikki se anomusoikeus, joka
13234: aina on valtiosäädyillä ollut.
13235:       Täällä on jokunen pitänyt sopivana oudoksua, että sillä
13236: taholla, jolla ei ennen ole katsottu välttämättömäksi kaikelle
13237: maailmalle myötäänsä huutaa, että meille on tehty väkival-
13238: ta~ ja että me olemme niin heikkoja, ettemme pysty sitä tor-
13239: jumaan, nyt ollaan niin arkoja oman maan miesten pienistä
13240: virheistä. Minulla ei ole oikeutta vastata siihen sen ryh-
13241: män puolesta, johon minulla on kunnia kuulua, mutta omasta
13242: puolestani voin vastata, että minä en ole pitänyt vääränä
13243: enkä minua persoonallisesti nöyryytävänä taipua pakko-
13244: vallan edessä, jota en ole pystynyt vastustamaan. Mutta
13245: sen minä pitäisin nöyryytyksenä, jos seisoisin tässä kansani
13246: edustajana ja hetkeksikään suostuisi)l pitämään hyvänä, että
13247: ne miehet, jotka pitävät hallitsijan valtaa käsissään, itsensä
13248: ottamalla luvalla anastavat semmoista tuomari-, lainsäätä- ·
13249: mis- tai hallitusvaltaa, joka ei heille kuulu. Semmoista ren-
13250: gin palvelusta minä en tee.
13251:       Ed. Castren: Käsillä olevan anomusehdotuksen tar-
13252: koitus lienee jokaiselle vähänkin ajattelevalle selvä. Ano-
13253: muksen esittämisellä on ilmeisesti tarkoituksena saada mus-
13254: tatuksi perustuslaillinen hallitus, hälvennetuksi perustuslail-
13255: linen prokuraattori, halvennetuksi niitten tuomioistuinten
13256: jäseniä, jotka sortovuosina tarjosivat kansalleen ylevän esi-
13257: merkin siitä, mitenkä huolimatta yksityisistä eduista on
13258: laista ja laillisista asetuksista kiinnipidettävä. Eikä ole vä-
13259: hemmin kuvaavaa tälle anomusehdotukselle se seikka, että
13260: anomusehdotuksen alla luetaan ensimäisenä miehen nimi.
13261: joka eräässä vaalikokouksessa pienessä kaupungissa tuolla
13262: Pohjan perillä häikäilemättömästi valitsijakunnalle ilmoitti,
13263: että hän piti helmikuun manifestin pätevänä ja että Suomen
13264: perustuslaeissa kyllä oli tinkimisen varaa. Sama mies
13265: esiintyy nyt ensimäisenä anomuksen allekirjoittajana valvo-
13266: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 725
13267: 
13268: 
13269: maan maassa lakia ja oikeutta, jota muka nykyinen proku-
13270: raattori, hallitus, hovioikeudet ja alioikeudet polkevat jal-
13271: kojensa alle. Herra Lagerlöfiin on yhtynyt joukko talon-
13272: poikia, jotka silminnähtävästi ovat panneet nimensä ano-
13273: muksen alle hyvässä uskossa siihen, mitä anomuksen sepit-
13274: täjä on kirjoittanut. Kuitenkin kummastuttaa minua, että
13275: anomusehdotuksen alla olevien nimien joukossa löytyy
13276: mies, jonka en olisi uskonut enkä toivonut panevan nimeänsä
13277: anomusehdotuksen alle, tarkoitan edustaja Gebhardia. Ano-
13278: muksentefdjät lausuvat lähtökohtana mielipiteilleen, että
13279: lainkunnioitus ja luottamus oikeuslaitokseen ja oikeudenhoi-
13280: toon maassamme olisi arveluttavalla tavalla vähentynyt.
13281:  Ta he koettavat selittää, mikä on ollut syynä tähän lainkun-
13282: nioituksen heikkenemiseen sekä sortovuosien aikana että
13283: sen jälkeen. Tätä tehdessään käyttävät anomuksentekijät
13284: muun muassa tilaisuutta ylistyssäveleen virittämiseksi sor-
13285: tovuosien suomettarelaiselle hallitukselle ja moitelauseen
13286: antamiseksi perustuslaillisille puolueille. Anomuksessa sa-
13287: notaan: ,Se kotimainen hallitus, joka ylen vaikeissa oloissa
13288:  rehellisesti ja parhaan ymmärryksensä mukaan koetti pelas-
13289:  taa, mitä pelastettavissa oli, mustattiin maansa ja kansansa
13290:  pettäjäksi". Siitä yhteydestä päättäen, missä lause on, voi
13291:  vetää sen johtopäätöksen, että anomuksentekijäin mielestä
13292:  sortovuosien senaatin muka aiheeton mustaaminen on muun
13293:  muassa vaikuttanut lain ja oikeuden kunnioituksen vähenty-
13294:  miseen. Asianlaita ei nyt kuitenkaan ole sellainen, että sor-
13295:  tovuosien suomettarelaista senaattia olisi aiheettomasti
13296:  mustattu, vaan on se omilla teoillaan ja omilla töillään itse
13297:  ikipäiviksi mustannut itsensä. Ja nämä silloisen senaatin
13298:  mustan mustat teot, nepä ne juuri etupäässä ovat hämmen-
13299:  täneet oikeudenkäsitystä ja himmentäneet oikeudentuntoa
13300:  maassamme, ne .ne ovat heikentäneet lainkunnioitusta, ulo-
13301:  tuttaen turmiolliset vaikutuksensa aina näihin päiviin saakka.
13302:  Kieltämätön tosiasia on, että suomettarelainen senaatti jul-
13303:  kaisi kaikki nuo laittomat asetukset, jotka tuhosivat valtiol-
13304:  lisen asemamme ja yhteiskunta- sekä oikeusjärjestelmäm-
13305:  me. Suomettarelainen senaatti julkaisi asetuksen venäjän-
13306:  kielen saattamisesta Suomen hallinnon pääkieleksi, asetuk-
13307:  sen isiltä perityn kokoontumisvapauden rajoittamisesta,
13308:   laittoman asetuksen asevelvollisuuden suorittamisesta, joka
13309:   oli laiton sekä synnyitään että sisällöltään. Yhtä kieltämä-
13310:   tön tosiasia on, että useinmainittu hallitus teki kaiken voita-
13311:   vansa pakoittaakseen kansaa ja Suomen laille kuuliaisia vir-
13312:   kamiehiä laittomia asetuksia noudattamaan. Se pakoitti pa-
13313:   pit julkilukemaan laittoman asevelvollisuusasetuksen saar-
13314:                                                                  46
13315: 726                Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
13316: 
13317: 
13318:  nastuolista; se käski kuvernöörejä langettamaan kunnat ja
13319: niitten luottamusmiehet suunnattorniin sakkoihin siitä, että
13320: kunnat noudattivat voimassaolevaa asevelvollisuuslakia,
13321:  joka oli säätyjen ja hallitsijan vahvistama; kielsi niiltä kun-
13322: nilta, jotka olivat ottaneet vastustukseen osaa, pyydettyjä
13323: valtioapuja ja lainoja sekä vainosi niitä nuorukaisia, jotka ei-
13324: vät menneet arvannostoon.
13325:        Silloisen senaatin laittomia tekoja voisi luetella mel-
13326: kein loppumattomiin saakka. Niinpä mainittu senaatti jul-
13327: kaisi vuonna 1902 ilmestyneet lai1tomat asetukset, jotka
13328: koskivat virkamiesten syyttämistä ja erottamista, ja joitten
13329: tarkoitus oli murtaa kaikkien Suomen lakeja noudattavien
13330: virkamiesten vastarinta ja toiselta puolen turvata laittomien
13331: virkamiesten asema ja avata ovi sepposelälleen muukalai-
13332: sille, maan lakien mukaan oikeudettomille, virkamiehille.
13333: Ja vihdoin julkaisi suomettarelainen senaatti diktatuuri·
13334: asetuksen vuodelta 1903, joka kerrassaan tuhosi perustus-
13335: laillisen hallitusmuodon tehden maan kenraalikuvernöörin
13336: itsevaltiaaksi. Tämän asetuksen sekä silloisen senaatin
13337: niinikään julkaiseman uuden senaatin ohjesäännön kautta
13338: vajosi maan senaatti vain mitättömäksi varjoksi, jolla ei ol-
13339: lut mitään muuta itsenåistä tointa ja tehtävää kuin nostaa ne
13340: korotetut palkat, jotka vastikk~ena sen alttiudesta olivat tul-
13341: leet tuolle senaatin variolle myönnetyksi.
13342:        Oman senaattimme menettely se juuri oli, joka osal-
13343: taan hävitti lain kunnioituksen; eikä ainoastaan se, vaan
13344: myös sortovuosien hovioikeuksien lainkäyttö. Anomuksen-
13345: tekiiät katsovat asiaa päinvastaiselta kannalta. tie lausuvat:
13346: ,Ja kun hovioikeutemme yhteiskunnan sortuessa väkival-
13347: lalla melkein hävitettiin, ei parempaa arvostelua liene niille-
13348: kään miehille, jotka käsittivät velvollisuudekseen astua lait-
13349: tomasti erotettujen virkamiesten tilalle, tullut osaksi ja jotka
13350: siten tekivät hovioikeuksien säilymisen mahdolliseksi".
13351: Anomuksentekijäin väitteessä, että hovioikeutemme yhteis-
13352: kunnan sortuessa olisi väkivallalla hävitetty, on tosin perää,
13353: mutta anomuksentekijät eivät hiisku sanaakaan siitä, ken
13354: tuon väkivallalla hävittämisen aikaan sai ja ken siihen ai-
13355: heen antoi. Helmikuun 18 päivänä 1902 lähetettiin jokaiselle
13356: maamme hovioikeudelle senaatin sota-asiaintoimituskun-
13357: nasta kirjelmä - se oli ruotsinkielinen, sillä siihen aikaau-
13358: han kaikki kirjevaihto tapahtui joko venäjän- tai ruotsinkie-
13359: lellä - joka suomennettuna kuuluu näin: ,Heinäkuun 12
13360: päivänä 1901 Suomen Suuriruhtinaanmaalle annetun asevel-
13361: vollisuuslain 22 ja 239 § :n johdosta on Keisarillinen Senaatti
13362: tänä päivänä tahtonut käskeä hovioikeutta hankkimaan sekä
13363: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 727
13364: 
13365: 
13366: sota-asiaintoimituskunnalle kiireimmiten ja viimeistään en-
13367: nen toukokuun 1 päivää tänä vuonna lähettämään luettelon
13368: kaikista sen alaisista valtion viran haltijoista, jotka virkansa
13369: puolesta olisivat vapautettavat tulemasta vakinaiseen palve-
13370: lukseen reservistä ja nostoväestä, jonka Keisarillinen Sota-
13371: asiaintoimituskunta Keisarillisen Senaatin päätöksen mu-
13372: kaan saa täten hovioikeuksille tiedoksi ja noudatettavaksi
13373: Ilmoittaa". Tämä kirje nojautui nimenomaan laittoman ase-
13374: velvollisuusasetuksen 22 ja 239 § :ään, jotka pykälät eivät
13375: kuitenkaan sisällä minkäänlaista sellaista määräystä, joka
13376: olisi velvoittanut senaattia vaatimaan hovioikeuksilta pu-
13377: heenalaisia luetteloja. Senaatin tarkoituksena oli tuolla kir-
13378: jeellä tunnustella, olisivatko hovioikeudet taipuvaiset alis-
13379: tumaan laittoman asevelvollisuuslain alle vaiko ei. Hovi-
13380: oikeudet vastasivat tuohoon senaatin kirjelmään, etteivät ne
13381: voi tunnustaa laitonta asevelvollisuuslakia laiksi eivätkä
13382: sentakia voi lakia ja velvollisuuttaan rikkomatta noudattaa
13383: senaatin käskyä. Mitä silloin senaatti teki? Senaatti kat-
13384: soi asiakseen syyskuun 10 päivänä 1902 korkeimpaan paik-
13385: kaan ilmoittaa hovioikeuksien vastaukset ja se liitti vielä il-
13386: moituksensa hovioikeuksissa asiaa käsiteltäessä syntyneet
13387: pöytäkirjat Tämä senaatin ilmoitus korkeimpaan pgik-
13388: kaan ei ollut ilmoitus sanan varsinaisessa merkityksessä,
13389: vaan se oli ilmianto.
13390:        Sittemmin lähetti tuon samaisen suomettarelaisen se-
13391:  naatin oikeusosasto kirjeen hovioikeuksille, jossa käskettiin
13392:  hovioikeuksien keskeyttää kaikki ne virkasyytejutut, jotka
13393:  olivat vireillä erityisiä viranomaisia vastaan. Näistä he-
13394:  rätti etupäässä huomiota se virkasyytejuttu, joka Turun ho-
13395:  vioikeudessa oli nostettu Uudenmaan läänin kuvernöörin vi-
13396:  ran silloista pitäjätä, kenraalimajuri Kaigorodoffia vastaan.
13397:  Turun hovioikeus ja muut hovioikeudet vastasivat, etteivät
13398:  ne voi noudattaa tätä senaatin oikeusosaston, korkeimman
13399:  tuomioistuimen, käskykirjettä, jossa korkein tuomioistuin
13400:  vaati oikeuden säännöllisen kulun lainvastaisesti keskeytettä-
13401:  väksi.     Tämän johdosta lähetti suomettarelainen senaatti
13402:  helmikuun 19 päivänä 1903 hallitsijalle kirjeen, joka kirje
13403:  myöskin sisälsi täydellisen ilmiannan hovioikeuksia vas-
13404:  taan. Tuossa kirjeessä ei sanallakaan viitattu niihin päte-
13405:  viin syihin, joita hovioikeudet olivat tuoneet esille kieltonsa
13406:  perustukseksi. Kirjeessä ei sanallakaan senaatin puolelta
13407:  tuotu esille minkäänlaisia oikeusnäkökohtia, mutta ilmoitet-
13408:  tiin vaan yksinkertaisesti, millä tavalla hovioikeudet oli-
13409:  vat vastanneet. Jokainen voi ennakolta arvata, mikä seu-
13410:  raus tulisf-olemaan tuosta senaatin ilmiannosta. Seurauk-
13411: 728                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
13412: 
13413: 
13414: sena oli se, että helmikuun 26 päivänä, siis 7 päivää senaa-
13415: tin kirjeen lähettämisen jälkeen, erotettiin virasta eläkettä
13416: myöntämättä 15 Turun hovioikeuden jäsentä. Samanlainen
13417: kohtalo tuli, kuten tunnettu, muittenkin hovioikeuksien jäsen-
13418: ten osaksi.
13419:        Se oli siis suomettarelaisen senaatin ansio, että hovi-
13420: oikeudet sortuivat. Tämä hovioikeuksien sortuminen, siitä
13421: seuraavat sietämättömät olot ja muut siitä johtuneet seu-
13422: raukset, joita maamme tänäkin päivänä potee, ovat luettavat
13423: juuri sanotun senaatin laskuun, suomalaisten miesten las-
13424: kuun.
13425:        Sitte ryhdyttiin täyttämään ne paikat hovioikeuksissa,
13426: jotka olivat jääneet avonaisiksi hovioikeuden entisten jäsen-
13427: ten erottamisen kautta, mikä tapahtui jyrkimmässä ristirii-
13428: dassa voimassaolevan perustuslain kanssa, joka turvaa ja
13429: vakuuttaa tuomareille luovuttamattomuuden heidän virois-
13430: taan, säätää ettei heitä saa viralta panna muuta kuin lail-
13431: lisen tutkimuksen ja tuomion jälkeen. Millä tavalla uudet
13432: hovioikeuksien jäsenet käyttivät tuomiovaltaansa, ei pitäisi
13433: olla kenellekään tuntematonta. Täten uudesta muodostu-
13434: neet hovioikeudet käyttivät tuomiovaltaansa vääryyden ja
13435: laittomuuden edistämiseksi ja laillisuuden polkemiseksi.
13436:        Mitä ensinnäkin Viipurin hovioikeuteen tulee, niin oli
13437: presidentti siellä antanut käskyn rekistraattorille, jotta kaikki
13438: asiat, jotka haiskahtivat vähänkin poliittisilta, olivat suo-
13439: rastaan jätettävät hänelle, ja esitti hän ne jäsenten suostu-
13440: muksella aina ensimäisellä osastolla, vaikka, kuten tunnettu,
13441: kaikki asiat ovat jaettavat osastojen kesken.           Siis siinä
13442: kohden ilmeisesti laiton menettely. Palvelusmiehiään ni-
13443: mittäessä on sanottu hovioikeus soveltanut laittomia ase:..
13444: tuksia. :Edelleen on se k i e l t ä n y t o t t a m a s t a v a s-
13445: taan          auskultanteiksi                  lakimiehiä,
13446: j o t k a e i v ä t o 11 e e t m e n n e e t k u t s u n t a a n.
13447: Se on useissa jutuissa, joista minulla on luettelo, mutta
13448: jonka lukeminen kävisi liian pitkäksi, nimenomaan tuomio-
13449: perustuksena käyttänyt laittomia asetuksia. Vihdoin on se
13450: laittoman asetuksen perustuksella ensin tiedustellut senaa-
13451: tilta lupaa syytteen nostamiseen erinäisiä viranomaisia vas-
13452: taan.
13453:        Mitä Turun silloiseen hovioikeuteen tulee, tuohon hovi-
13454: oikeuteen, jonka jäsenten puolesta anomuksentekijät muka
13455: loukatun oikeudentunnon nimessä mitä juhlallisimmasti ve-
13456: toavat eduskuntaan ja hallitsijaan, on tämä hovioikeus
13457: useissa, hyvinkin usetssa tapauksissa sovelluttanut laitto-
13458: mia asetuksia ja nojautunut niihin. Tahdon mainita muu-
13459: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 729
13460: 
13461: 
13462: tamia niistä. Turun hovioikeuden, kaupunginviskaali Al-
13463: brechtin valituksen johdosta, antamassa päätöksessä, jutus-
13464: sa, joka koski silloisen poliisi Molodkinin ja ylimääräisen po-
13465: liisikomisario Juho Kaitokankaan syyttämistä laittomasta
13466: vangitsemisesta, sanotaan, että sitten kun hovioikeus nojau-
13467: tuen keisarilliseen asetukseen 14 päivältä elokuuta vuonna
13468: 1902, koskeva sitä järjestystä, missä oli virkamiehiä syyt-
13469: teeseen pantava virkarikoksista, sekä nojautuen määräyk-
13470: siin valtiosihteerin kirjeessä 9 päivältä syyskuuta 1902, oli
13471: lähettänyt asiakirjat Uudenmaan läänin kuvernöörille saa-
13472: daksensa selville, olisiko kuvernööri läänin korkeimpana po-
13473: liisiviranomaisena taipuvainen antamaan             suostumuk-
13474: sensa syytteen nostamiseen, ja samalla tavalla myöskin
13475: Helsingin poliisimestarille, mutta koska silloinen Uudenmaan
13476: läänin kuvernööri Kaigorodoff ja silloinen Helsingin kaupun-
13477: gin poliisimestari Carlstedt olivat kieltäytyneet antamasta
13478: lupaa virkasyytteen jatkamiseksi mainittuja syytettyjä po-
13479: liisiviranomaisia vastaan, on hovioikeus päättänyt, että asia
13480: saisi raueta.
13481:        Samanlaisen päätöksen antoi tuo laiton, tuo sortovuo-
13482: sien Turun hovioikeus toisessa yhtäläisessä jutussa, joka
13483: koski kannetta poliisikomisario Aleksander Nyholmia vas-
13484: taan. Päätöksessä lausutaan, että koska keis. asetuksen
13485: mukaan 14 päivältä elokuuta 1902, joka koskee sitä järjes-
13486: tystä, jossa syytteitä on viritettäyä virkamiehiä vastaan
13487: virkarikoksista, jonka voima ja vaikutus valtiosihteerin kir-
13488: jeen mukaan 9 päivältä syyskuuta samana vuonna on ulo-
13489: tettava kaikkiin niihin virkasyytteisiin, jotka silloin olivat
13490: vireillä tuomioistuimissa virkarikoksista, sellaista syytettä
13491: ei saada toimeenpanna muutoin kuin sitte kun asianomainen
13492: esimies on syytökseen antanut suostumuksensa, mutta kun
13493: se viranomainen, jonka asiana olisi tällainen suostumus
13494: antaa, ei ole sellaista antanut~ niin tutkii hovioikeus oikeu-
13495: denmukaiseksi purkamalla raastuvanoikeuden päätöksen
13496: määrätä, että kaikki kanne puheenalaista syytettyä Alek-
13497: sander Nyholmia vastaa on raukeava.            Jos mahdollista,
13498: vielä räikeämpi oli se päätös, jonka kautta usein mainittu
13499: hovioikeus kielsi omaa virallista syyttäjäänsä advokaattifis-
13500: kaali Gustaf Arvid Schybergsonia jatkamasta sitä juttua,
13501: jonka hän oli pannut vireille kenraalimajuri Kaigorodoffia ja
13502: kruununnimismies Sadeniusta vastaan, jossa päätöksessä
13503: hovioikeus myöskin nimenomaan nojautuu laittomasti ilmes-
13504: tyneeseen asetukseen.
13505:       Vieläpä samainen Turun hovioikeus on eräässä jutussa
13506: nojautunut nimenomaan diktatuuriasetukseen, siihen asetuk-
13507: 730                Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
13508: 
13509: 
13510: seen, jolla Suomen kansalaisilta perustuslakivastaisesti riis-
13511: tettiin kaikki oikeudenturva, persoonallinen vapaus ja omai-
13512: suuden loukkaamattomuus, ja jätettiin heidät silloisen ken-
13513: raalikuvernöörin mielivaltaisista määräyksistä riippuviksi.
13514: Olisi odottanut, että anomuksentekijät olisivat kajonneet
13515: näihin tällaisiin tapauksiin, osottaakseensa, millä tavalla
13516: oikeutta oli turmeltu ja tärvelty, mutta näistä seikoista, jotka
13517: epäilemättä suuresti ovat vaikuttaneet oikeustajunnan häm-
13518: mentämiseen ja oikeudenhoidon kunnioittamisen heikkene-
13519: miseen, eivät anomuksentekiiät sanallakaan mainitse mi-
13520:  tään.
13521:         Täällä on eräässä edellisessä keskustelussa lausuttu,
13522:  ja siihen anomuksentekijätkin viittaavat, että Turun hovi-
13523:  oikeuden jäsenet olisivat tehneet palveluksen maallensa
13524:  siten, että he astuen laittomasti eroitettujen sijaan säilyt-
13525:  tivät hovioikeuden semmoisenaan. Mitkä mielipiteet tässä
13526:  kohdin ovat maan eduskunnassa olleet vallalla, siitä on todis-
13527:  teena vuosien 1904 ja 1905 valtiopäivien erityisen valitus-
13528:  valiokunnan ehdotus niiden eriävien päätösten yhteensovit-
13529:  tamiseksi, joita valtiosäädyt tekivät käsitellessään valio-
13530:  kunnan mietintöä n :o 1 kaikissa säädyissä tehtyjen ano-
13531:   musten johdosta, jotka koskevat toimenpiteitä laillisen jär-
13532:   jestyksen palauttamiseksi maahan, ja joka valiokunnan yh-
13533:   teensovitusehdotus sitten hyväksyttiin säätyjen adressiksi
13534:   eli kirjoitukseksi hallitsijalle. Siinä lausuu valiokunta sa-
13535:   moinkuin sittemmin säädyt, ettei yhdelläkään lainsäädän-
13536:   tötoimella, johon julistuskirjan ja perussäännösten mukaan
13537:   ryhdytään, ole Suomen kansaa velvoittayaa lain ominaisuutta.
13538:   Edelleen sanotaan: ,Tuomareita ja muita virkamiehiä, j o t-
13539:   ka velvollisuutensa mukaisesti eivät
13540:   o 1e      v o i n e e t n o u d a t t a a la i n p y h y y t t ä
13541:   v a i II a o 1e v i a m ä ä r ä y k s i ä, on tutkinuotta ja
13542:   tuomiota pantu viralta". Siis säädyt 1904 vuoden valtio-
13543:    päivillä selvästi ja epäämättömästi lausuivat, että jokaisen
13544:    tuomarin ja muun virkamiehen velvollisuus on noudattaa
13545:    lakia, eikä sellaisia määräyksiä, jotka ovat lain pyhyyttä
13546:    vailla. Ja tuosta laittomasta diktatuuriasetuksesta, jonka
13547:    sortovuosien Turun hovioikeus sovellutti lakina, sanotaan
13548:    kyseenalaisessa mietinnössä samoin .kui_n sä.~.t~jen a~_res­
13549:    sissa: ,Vähintäkään edistämättä valtiOllista Janest~sta on
13550:    mainittu asetus sekä itsessään että käytäntöön sovttettuna
13551:    ennen kuulumaton loukkaus koko Suomen oikeus~ärj.e~tystä
13552:    vastaan." Ja vihdoin sanotaan samassa astaku~ass~:
13553:      Maassa. jossa niinkuin on laita Suomessa, sukupolvi tot-
13554:    ~ensa jälkeen 'on kasvanut ja elänyt siinä tietoisuudessa,
13555: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 731
13556: 
13557: 
13558: että 1a k i o n n i i n h y v i n v a 1t i o v a l 1 a n k u i n
13559: y k s i t y i s t e n y h t e i s k u n n a n j ä s e n t e n o h-
13560: j e e n a, tuntuu aivan yhteiskunnan perijuurien mullistami-
13561: selta, kun hallitus, jonka tärkeimpänä tehtävänä tulisi olla
13562: lain voimassa pitäminen, itse järkyttää laillista järjestystä."
13563: Vanhalla eduskunnalla, Suomen kansan silloisella laillisella
13564: eduskunnalla on ollut selvä käsitys siitä, mihinkä rikoksiin
13565: sortovuosien hallitus ja sortovuosien hovioikeudet ovat teh-
13566: neet itsensä syypääksi ja ovat pelottornin sanoin siinä koh-
13567: din lausuneet mielipiteensä.
13568:        Kuten edelisessä on sanottu, eivät anomuksentekiiät
13569: sanallakaan koskettele siihen, miten turmiollisesti kansan-
13570: oikeudentuntoon Turun ja ViiQ.urin hovioikeuksien lainkäyttö
13571: on vaikuttanut. Sen sijaan puhuvat anomuksentekijät ny-
13572: kyisistä tuomioistuimista huomauttaen niistä ,lievistä, eris-
13573: kummallisesti perustelluista tuomioista", jotka monessa ta-
13574: pauksessa ovat kohdanneet perustuslailliseen puolueeseen
13575: kuuluvia henkilöitä, sekä lisäävät: ,Se tapa, millä on Hel-
13576: singin raastuvanoikeudessa viivytelty muutamia huomiota he-
13577: rättäneitä poliitillisia juttuja, joissa satoja syytetyitä on kel-
13578: vottoman prosessin vuoksi istutettu tutkimusvankeudessa
13579: monin kerroin enemmän aikaa kuin olisi tarvittu, on var-
13580: sinkin kansan syvissä riveissä varmentanut tuota epäluu-
13581: loa" oikeuden puolueettomasta käyttämisestä.              Jokainen
13582: ymmärtää, mitä varten tuo lause on anomusehdotukseen
13583: pantu. Se on syötti, rasvainen syötti meidän sosiaalidemo-
13584: kraateillemme. Mitä anomuksentekijät ja se ryhmä, johonka
13585: he kuuluvat, tällä syötiliä tarkoittavat, on jokaiselle ajattele-
13586: valle selvä: sillä koetetaan onkia sosialistien kannatusta
13587: tuolle kuulumattoman julkealle anomusehdotukselle. Saman
13588: lauseen lopussa sanovat anomuksentekijät: .,Meidän täytyy
13589: s u r u m i e l i n sanoa, että tähän epäluuloon näyttää ole-
13590: van syy." Mikä liikuttava näky! Mikä liikuttava näy-
13591: telmä!      Suomettarelaisuus suruharsoon puettuna itkee ja
13592: suree nykyisen oikeudenkäytön rappeutumista!
13593:        Se ei kadu eikä sure omien miestensä edellä luettele-
13594: miani kuulumattomia tekoja sortovuosina, tekoja, jotka oli-
13595: vat upottamaisillaan ja osaksi upottivat Suomen kansan sii-
13596: hen pohjattomaan häpeän, alennuksen ja hävityksen kui-
13597: luun, josta suuret historialliset tapahtumat ja kansan omat,
13598: joskin vain hetkeksi yhdistyneet voimat sen .Pelastivat. Vaan
13599: se itkee ja se suree sitä, että nykyiset tuomarit antavat niin
13600: lieviä ja eriskummallisesti perus.t~ltuja tuomioita! Vasten
13601: tahtoansakin tulee tällaista ulkokullaisuuden ilveilyä kuul-
13602: lessaan ajatelleeksi niitä sanoja, joilla kerran nuhdeltiin
13603: 732                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
13604: 
13605: 
13606: fariseuksia ja kirjanoppineita: ,Voi teitä, kirjanoppineet ja
13607: fariseukset, te ulkokullatut, sillä te olette valkeiksi sivut-
13608: tujen hautain kaltaiset, jotka ulkoa kauniit ovat, mutta sisältä
13609: ovat täynnä kuolleitten luita ja kaikkea riettautta!''
13610:        Edelleen lausuvat anomuksentekijät, että jos nyky i-
13611: s e s s ä Turun hovioikeudessa olisi säilynyt ,oikeutta ra-
13612: kastava vanhurskaan tuomarin henki", niin silloin eivät ali-
13613: oikeuksien muka väärän oikeudenkäytön ilmaukset niin pal-
13614: jon vaikuttaisi. Anomuksentekijät puhuvat oikeutta rakasta-
13615: van vanhurskaan tuomarin hengen säilyttämisestä nykyi-
13616: sessä Turun hovioikeudessa!         Tarkoittavatko he sitä. että
13617: samallainen vanhurskaan tuomarin henki, joka vallitsi sorto-
13618: vuosina Turun hovioikeudessa, olisi säilytettävä nykyises-
13619: säkin hovioikeudessa, sillä silloin olisivat kentiesi anomuk-
13620: sentekijät tunteneet oikeudenturvaa olevan maassa.
13621: Jättäkööt suomettarelaiseen puolueryhmään kuuluvat ano-
13622: muksentekijät pois kaiken puheen oikeutta rakastavan van-
13623: hurskaan tuomarin hengestä, sillä sitä henkeä ei ollut sorto-
13624:  vuosien laittomassa Turun hovoikeudessa. Mutta sitä hen-
13625: keä oli niissä Turun hovioikeuden jäsenissä, jotka laitto-
13626: masti erotettiin paikoistaan. Vanhurskaan tuomarin henki
13627: on siten, että hovioikeudesta laittomasti eroitetut ovat ase-
13628:  tetut paikoilleen, jälleen palautettu Turun hovioikeuteen ja
13629: se on se, joka takaa meille ettei nykyinen Turun hovioikeus
13630:  tule sovelluttamaan laittomia asetuksia, ei asettamaan lait-
13631:  tomuutta laillisuuden sijalle. Turun hovioikeudessa nyky-
13632:  ään vallitseva vanhurskaan tuomarin henki tarjoaa meille
13633:  takeita siitä, että oikeaa lakia tullaan oikein käyttämään.
13634:        Anomuksentekijäin julkeus menee ylimmilleen, kun he
13635:  lausuvat, että jos nykyiset hovioikeudet olisivat silmiensä
13636:  edessä pitäneet perustuslain ylevätä määräystä, jossa sää-
13637:  detään että hovioikeuksien tulee, katsomatta omaa etuansa,
13638:  omaa voittoansa ja muita tarkoituksiansa, tehdä jokaiselle
13639:  oikeutta sillä tavalla, että siitä Jumalalle ja hallitsijalle voi-
13640:  vat vastata, niin ettei vääryys turmelisi maata ja valtakun-
13641:  taa, niin olisi myöskin voitu luottaa siihen, että lain kunnioi-
13642:  tus ja luottamus tuomioistuimiin pian olisi itsestään palannut.
13643:        Suomettarelainen puolue lienee uskonnollinen puolue
13644:  ja sen kai pitäisi tuntea, että on olemassa pieni kirj~. jota
13645:  sanotaan katkismuksksi. Katkismuksessa löytyvät niin sa-
13646:  notut kymmenet käskyt, ja toinen niistä sanoo: ,Ei sinun
13647:  pidä turhaan lausuman Herran sinun Jumalasi nimeä". On
13648:  mitä julkeinta turhaan lausumista, kun anomuksentekijät
13649:  uskaltavat nykyiseen hovioikeuteen nähden vedota tuohon
13650:  perustuslain ylevään säännökseen. Vetosivatko he silloin
13651: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 733
13652: 
13653: 
13654: siihen, kun heidän oma hovioikeutensa jakeli oikeutta dik-
13655: tatuuriasetusten ja muitten laittomien asetusten nojalla?
13656: Olikohan anomuksentekijäin joukossa yhtään, joka olisi sil-
13657: loisen Turun hovioikeuden väärille tuomareille huudahtanut:
13658: Muistakaa, mitä perustuslain ylevä määräys hovioikeuden
13659: tehtävistä sanoo? Seisoiko silloisen Turun hovioikeuden
13660: jäsenten silmien edessä, kuten olisi pitänyt, tulikirjaimilla
13661: kirjoitettuna tuo perustuslain ylevä säännös? Ei. Älkää
13662: siis sovelluHako ylevää perustuslain säännöstä nykyiseen
13663: hovioikeuteen, vaan käsittäkää ja tunnustakaa, että Teidän
13664: olisi pitänyt silloin, kun Teidän omat miehenne olivat hovi-
13665: oikeudessa, vedota perustuslakiin. Mutta sitä Te ette ole
13666: tehneet.
13667:         Anomuksentekiiät puhuvat siitä, muka järiestelmälli-
13668: sestä, kinastuksesta, ioka olisi alituomarien ia lautakuntien
13669: puolelta pantu toimeen laitonta Turun hovioikeutta vastaan.
13670: Kutsukaa sitä kinasteluksi tai miksi tahansa, minä näen siinä
13671:  kansan oikeudentunnon ilmauksen, ilmauksen siitä käsityk-
13672:  sestä, että Turun hovioikeuden jäsenet ovat laittomasti vir-
13673:  koihinsa nimitetyt, jonka takia ei myöskään heidän mää-
13674:  räyksiänsä käy laillisiksi tunnustaminen.
13675:         Hallituksen jäsenten puolelta on jo osotettu, kuinka
13676:  virkamieslain, jota anomuksentekiiät suvaitsevat kutsua
13677:  poikkeuslaiksi, sovelluttaminen on ollut täydellisesti lailli-
13678:  nen. Edelleen on hallituksen puolelta osotettu, että myöskin
13679:  virkamieslakia koulualalle sovellutettaessa on menetelty lail-
13680:  lisesti. Jokainen meistä valittaa, että täytyi turvautua vir-
13681:  kamieslain aikaansaamiseen. Mutta kenenkä oli syy? Ke-
13682:  nenkä vika? Se oli entisen Turun hovioikeuden. Anomuk-
13683:  sentekiiät myöntävät itse, että uudet jäsenet nimitettiin lait-
13684:  tomasti erotettujen sijoille. Täsä täytyy vetää se johtopää-
13685:  tös, että ne, jotka astuivat sijoille, joitten oikeat pitäjät oli-
13686:  vat niistä laittomasti poistetut, olivat laittomasti asetetut.
13687:  Kun lakkoviikon jälkeen laillisuus suureksi osaksi palautet-
13688:  tiin jälleen maahan, silloin olisi Turun hovioikeuden laitto-
13689:  mien jäsenten pitänyt ymmärtää, että heidän isänmaallinen
13690:  velvollisuutensa oli luopua sUoiltansa ja jättää paikkansa
13691:  niille, joille ne laillisesti kuuluvat. Ne eivät kuitenkaan sitä
13692:  tehneet, vaan tarrasivat lujasti kiinni istuimiinsa ja pysyivät
13693:  itsepintaisesti paikoillaan siksi, kunnes eduskunnan ja hallit-
13694:  sijan toimenpiteen kautta saatiin aikaan laki, joka velvoitti
13695:   laittoman viranomaisen poistumaan laillisen tieltä.
13696:         Mitä koskevat nuo syytökset, joita anomusehdotuk-
13697:   sessa tehdään prokuraattoria, hallitusta, hovioikeuksia ja ali-
13698:   oikeuksia vastaan ja joitten takia vedotaan hallitsijaan? Mitä
13699: 734                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
13700: 
13701: 
13702: ensinkin koskee syytöstä prokuraattoria vastaan, lausutaan
13703: anomusehdotuksessa seuraavasti: ,Samaa jarrutusjärjestel-
13704: mää noudatettiin Turun hovoikeuteen nähden siinäkin, että
13705: tässä ylioikeudessa avoinna olevat virat jätettiin täyttämät-
13706: tä, mikäli täyttämistä voitiin estää. Niinpä kahta ylimää-
13707: räisen viskaalin virkaa ei voHu täyttää syystä, että proku-
13708: raattori asettui hovioikeuden toimintaa jarruttamaan siten,
13709: että hän mielivaltaisesti kieltäytyi antamasta lainmukai-
13710: sesti tarvittavaa lausuntoansa hakijain sopivaisuudesta, en-
13711: nenkuin virkamieskysymys kokonaisuudessaan oli ratkais-
13712: tu". Tarkastakaamme mitä laatua tuo syytös oikeastaan on.
13713:        Sitten kun Turun hovioikeus kesäkuun alkupuolella
13714: 1906 oli ilmoittanut prokuraattorille kahden ylimäräisen vis-
13715: kaalinviran täyttämisestä, niin vastasi prokuraattori seuraa-
13716: van syyskuun 12 päivänä, että koska Hänen Keisarillinen
13717: Majesteettinsa oli silloin kokoontuneitten valtiosäätyjen hy-
13718: väksyttäväksi antanut arm. esityksen, joka koski perustus-
13719: lain vaatimuksista poikkeamaila viroistaan eroitettuja ja
13720: virkoihinsa nimitettyjä virkamiehiä, ja puheena olevat njmi-
13721: tysasiat olivat niin läheisessä yhteydess_ä sanotussa arm. esi-
13722: tyksessä nostetun säännöllisten olojen m. m. hovioikeuteen
13723: aikaansaamista tarkoittavan kysymyksen kanssa, nämä ni-
13724: mitysasiat prokuraattorin mielestä eivät olleet ratkaistavat,
13725: ennenkuin äskenmainittu kysymys tulisi lopullisesti pääte-
13726:  tyksi. Sentähden prokuraattori ei katsonut voivansa yhtyä
13727: hovioikeuden mielipiteeseen kanslistien Tornitaisen ja Wän-
13728:  tin nimittämisestä mainittuihin virkohin, vaan lähetti asia-
13729:  kirjat hovioikeuteen asian enempää käsittelyä varten siinä
13730:  järjestyksessä kuin 63 § senaatin ohjesäännössä 13 päivältä
13731: syyskuuta 1898 säätää. Syy prokuraattorin menettefyyn
13732:  oli seuraava. Kun puheenaolevat hakemuskirjat prokuraat-
13733:  torille esitettiin, valmistettiin par'aikaa ehdotusta edellämai-
13734:  nittuun arm. esitykseen, jonka kautta menneitten vuosien
13735:  epäsäännölliset olot virkamieskunnassa, etupäässä Turun ho-
13736:  vioikeudessa, saataisiin poistetuksi. Nämä epäsäännöllisyy-
13737:  det esiintyivät, mitä nyt kysymyksessä oleviin virkanimi-
13738:  tyksiin tulee, m. m. siinä, että halukkaina avonaisiin viskaa-
13739:  linvirkoihin syistä, joita lienee tarpeetonta lähemmn kos-
13740:  ketella, ei ollut ilmaantunut muita pätevämpiä henkilöitä
13741:  kuin hakijat, joista toinen , W ä n t t i, a i n o a s t a a n
13742:  kolme ja p u o 1 i kuu k a u_t ta sen j ä 1 k e en,
13743:  k u n o 1i h o v i o i k e u d e n a u s k u l t a n t i k s i a s-
13744:  t u n u t, oli ·t u II u t n i m i t e t y k s i h o v i o i-
13745:  k e u d e n k a n s l i s t i k s i, ja jotka kokemuksen ja
13746:  virkakelpoisuuden puolesta eivät täyttäneet säännöllisissä
13747: An.n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 735
13748: 
13749: 
13750: oloissa ylläpidettäviä vaatimuksia niin tärkeiden virkojen
13751: suhteen, joista on kysymys, nimittäin ylimääräisen viskaa-
13752: Iin virkojen. Toinen, T o r n i 1 a i n e n, oli perustuslain
13753: määräyksistä poikkeamaila tullut nimitetyksi siihen kanslis-
13754: tin virkaan, joka hänellä silloin oli_. Tähän nähden oli aivan
13755: luonnollista, ettei prokuraattori voinut yhtyä hovioikeuden
13756: mielipiteeseen mitä mainittuihin virkanimityksiin tulee, sem-
13757: minkin kun mitään todellista haittaa hovioikeuden töiden
13758: kulkemiselle ei voinut aiheutua siitä, että viransijaiset, ku-
13759: ten avonaisten virkojen suhteen hyvin useasti tapahtuu, sai-
13760: sivat jonkun aikaa ylläpitää mainittuja virkoja. Tämä pro-
13761: kuraattorin varsin luonnollinen ja täydellisesti laillinen me-
13762: nettely ei kuitenkaan miellyttänyt Turun hovioikeutta, joka
13763: teki itsensä vikapääksi siihen lainvastaiseen tekoon, ettei
13764: toimittanut asiakirjoja senaatin oikeusosaston ratkaistavaksi,
13765: kuten edellä viitatun pykälän mukaan olisi pitänyt tapahtua,
13766: vaan lähetti ne prokuraattorille takaisin uutta lausuntoa var-
13767: ten, perustamalla tätä lainvastaista toimenpidettä sillä, ettei
13768: puheenalaisista viroista ketään virkojen aikaisempaa halti-
13769: jaa ollut erotettu eikä edellämainittu arm. esitys näin ollen
13770: muka koskisi näitä nimitysasioita, jonka vuoksi asiakirjat
13771:  eivät ole siinä tilassa, että ne sanotun pykälän mukaan oli-
13772: sivat senaatin ratkaistaviksi jätettävät. Tämä hovioikeuden
13773:  toimenpide oli ilmeisesti lainvastainen, koska niitten perus-
13774:  teitten tarkastaminen, joiden nojalla prokuraattori ei ollut
13775:  katsonut voivansa yhtyä hovioikeuden mielipiteeseen mai-
13776:  nittujen nimitysten suhteen, ei kuulu lainkaan hovioikeuden
13777:  toimivaltaan ja eri mielten vallitessa hovioikeuden ja proku-
13778:  raattorin lausuntojen välillä virkaannimitysseikat, sellaiset
13779:  kuin nämä, ovat alistettavat senaatin ratkaistavaksi. Tätä
13780:  hovioikeus ei kuitenkaan tehnyt, vaan kieltäytyi ilman mi-
13781:  tään laillista syytä käsittelemästä asiata mainitussa pykä-
13782:  lässä säädetyssä järjestyksessä, jonka vuoksi prokuraattori
13783:  sittemmin alisti asian senaatin oikeusosaston ratkaistavaksi.
13784:  Tällainen on asian laita. Arvostelkoon nyt jokainen puo-
13785:  lueeton, kumpiko on menetellyt laillisesti, prokuraattoriko vai
13786:  laittomasti nimitetty Turun hovioikeus.
13787:        Mitä sitten syytöksiin hovioikeuksia vastaan tulee, niin
13788:  ne koskevat kahta asiaa: ensiksi niiden alempien hovioikeu-
13789:  den virkojen täyttämistä, joihin hovioikeus itse on oikeu-
13790:  tettu nimittämään henkilöitä; toiseksi apujäsenten määrää-
13791:  mistä hovioikeuteen ja kolmanneksi asessorinvirkoihin eh-
13792:  dolle panemista. Mitä ensimäiseen seikkaan tulee, on
13793:  Wiipurin hovioikeudessa noudatettu sitä periaatetta ensin-
13794:  mainittuja virkoja täytettäessä, että se, jolla on enimmät
13795: 736                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
13796: 
13797: 
13798: palvelusvuodet hovioikeudessa, on tullut virkaan nimite-
13799: tyksi. Mitä apujäsenten määräämistä koskee, on jokaisella
13800: hovioikeudella sekä vanhan tavan että voimassa olevien
13801: asetusten nojalla oikeus o m a n h a r k i n t a n s a m u-
13802: k a a n ottaa vissi määrä apujäseniä. Jos lisäjäseniä tar-
13803: vitaan yli sanotun määrän, on asia alistettava oikeusosaston
13804: ratkaistavaksi. Lisäjäsenten määräämiseenkin nähden on
13805: Wiipurin hovioikeudessa noudatettu ennen mainittua periaa-
13806: tetta. Turun hovioikeus sitävastoin on asettunut sille kann.alle,
13807: ettei se lainkaan ole nimittänyt niihin alempiin virkoihin,
13808: jotka ovat hovioikeuden poisannettavat, ei ottanut lisäjäse-
13809: nikseen eikä pannut ehdolle asessorinvirkoihin niitä hovioi-
13810: keuden entisiä palvelus- ja virkamiehiä sekä jäseniä, jotka
13811: ovat olleet laittomasti nimitettyjä ja jotka ovat laittomia ase-
13812: tuksia noudattaneet. Tähän menettelyynsä on Turun hovi-
13813: oikeudella minun käsittääkseni ollut laillinen syy. 1772 vuo-
13814: den Hallitusmuodon 10 § :ssä säädetään: kaikkiin muihin vir-
13815: koihin ehdottaa Kuninkaalliselle Majesteetille kolleegiumit
13816: ja muut asianomaiset kolme ymmärtäväisintä, arvollisinta ja
13817: avoimiin virkoihin sopivinta henkilöä, jotka ovat saatavana.
13818: Tätä määräystä on noudatettava asessorinvirkoihin ehdolle
13819: pantaessa. 1789 vuoden Yhdistys- ja Vakuuskirja säätää
13820: taasen, että ,ansio, kokemus ja k o e t e l t u k a n s a l a i s-
13821: k u n t o pitää olla ainoana ja oikeana perusteena . kaikkiin
13822: valtion virkoihin nimitettäessä". Turun nykyinen hovioi-
13823: keus on ollut sitä mieltä, että noilla sen hovioikeuden enti-
13824: sillä jäsenillä, virka- ja palvelusmiehillä, jotka ovat laittomia
13825: asetuksia käyttäneet ja niihin nojautuneet, ei ole sitä ,k a n-
13826: s a 1 a i s k u n t o a", jonka perustuslaki vaatii. Jos jolta-
13827: kin on vaadittava kansalaiskuntoa, niin tottahan ylioikeuden
13828: tuomarilta. Kuinka olisikaan voitu tuomarin virkaan panna
13829: ehdolle, apujäseniksi ottaa, taikka hovioikeuden palveluk-
13830: seen nimittää sellaisia henkilöitä, jotka ovat mitä julkeim-
13831: malla tavalla rikkoneet maan lakia ja omaa valaansa vas-
13832: taan. Anomuksentekijät pitävät nykyisen Turun hovioikeu-
13833: den edellä selitettyä kantaa nimitysasioihin nähden vääränä.
13834: Minun ymmärtääkseni olisi nykyinen Turun hovioikeus päin-
13835: vastoin menetellyt virheellisesti, jos se olisi toisin tehnyt.
13836: Hovioikeuksilla on perustuslaillinen oikeus vaarinottaa, et-
13837: tei jäseniksi ehdolle panna eikä myöskään apujäseniksi oteta
13838: sellaisia henkilöitä, joilla ei ole tuomariita vaadittavaa kan-
13839: salaistuntoa. Kuinka voisi ylioikeuden tuomari, jonka tulee
13840: valvoa, että alituomarit noudattavat maan lakia ja lailli~ia
13841: asetuksia, täyttää tätä tehtäväänsä, kun hän itse on rikkonut
13842: niitä vastaan? Anomuksentekijäin edellä torjumani syytök-
13843: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 737
13844: 
13845: 
13846: set nykyistä Turun hovioikeutta vastaan ovat siis kaikkea
13847: pontta ja kaikkea perää vailla. Ne ovat lähteneet siitä vali-
13848: tettavasta oikeuskäsitteiden hämmennyksestä, jonka val-
13849: taamina anomuksentekijät osattavat anomuksessaan olevan-
13850: sa, joka ilmestyy siinäkin että he kutsuvat nykyisen Turun ho-
13851: vioikeuden edellä esitettyä kantaa rikolliseksi, arvostelu, joka
13852: vaan kilpistyy niitä entisiä hovioikeuden jäseniä vastaan,
13853: jotka tuomarin virassa ollessaan ovat laittomia asetuksia
13854: käyttäneet ja noudattaneet.
13855:        Anomuksentekijät ovat sitä mieltä, ettei viranomaista
13856: voida katsoa kansalaiskuntoaan menettäneeksi ilman että
13857: häntä oikeudessa on syytetty ja langetettu. Tämän johdosta
13858: sallittanee minun kysyä, tahtovatko anomuksentekiiät kiel-
13859: tää, että diktatuuri-asetus on laiton asetus? Tahtovatko
13860: anomuksentekijät kieltää, että nuo elokuulla 1902 ilmesty-
13861: neet virkamiehiä koskevat asetukset ovat laittomia asetuk-
13862: sia? Voivatko anomuksentekijät kieltää, että Turun hovi-
13863: oikeuden jäsenet ovat vastamainittuja laittomia asetuksia
13864: käyttäneet? Jos he eivät sitä voi, kuten he eivät voikkaan,
13865: niin on notoorillista, on ilmeistä, että Turun hovioikeuden en-
13866: tiset jäsenet ovat rikkoneet maan lakia vastaan. Ja kun tä-
13867: mä on notoorillista, kaikille selvää, sekä kieltämätöntä, ei
13868: siinä kohden tarvita minkäänlaisia oikeuden päätöksiä. Eikä
13869: tuota Turun hovioikeuden entisten jäsenten menettelyä sen
13870: käyttäessä laittomia asetuksia käy sillä puolustaminen että
13871: he muka olisivat niin toimineet ulkonaisesta pakosta. Ken
13872: heitä oli pakottamassa? lieidän oli korkeata tuomarinvir-
13873: kaa hoitaessaan yksinomaan otettava huomioon, mitä maan
13874:  perustuslait säätivät, mitä voimassa oleva laki määräsi ja
13875:  mitä heidän omatuntonsa käski. lieidän oli myös harkittava,
13876: mitä heidän virkavaiansa vaatii. Mutta he unohtivat kaikki,
13877: alentuen oikeista tuomareista vääriksi tuomareiksi.
13878:        Edellisessä on osotettu, mitä laatua ovat nuo syytökset,
13879:  joita anomuksentekijät ovat viskanneet hallituksen, proku-
13880:  raattorin, hovioikeuksien ja alioikeuksien silmille. Kuinka
13881:  äärettömän heikkoja, kuinka onttoja, kuinka perättömiä ei-
13882:  vätkö ne itse asiassa ole!
13883:        Ja mitä anomuksentekijät lopultakin anovat? Mihinkä
13884:  heidän pontensa päättyy? Niin, m_e tulemme nyt ponsiin.
13885:  Anomuksentekijät kehoittavat eduskuntaa Keisarilliselta Ma-
13886:  jesteetilta alamaisuudessa pyytämään pikaisia toimia sen
13887:  väkivallan ehkäisemiseksi, jolla menneinä laittomuusvl!o-
13888:  sina paly,gluksessa-olleilta virkamiehiltä on tämän heidän
13889:  palveluksensa vuoksi ryhdytty riistämään heidän virkakel-
13890:  poisuutensa ja nuhteettomuutensa. Anomuksentekijät tur-
13891: 738               Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
13892: 
13893: 
13894: vautuvat hallitsijan apuun kotimaista hallitusta, kotimaista
13895: prokuraattoria, kotimaisia hovioikeuksia ja kotimaisia alioi-
13896: keuksia vastaan. He turvautuvat idän apuun. He vaativat,
13897: että hallitsija sekaantuisi oikeudenkäyttöön, ryhtyisi hovi-
13898: oikeuksien alempien virkamiesten nimittämiseen, hovioikeu-
13899: denasessorien ehdollepanaan ja hovioikeuksien apujäsen-
13900: ten määräämiseen, muka vääryyksien poistamiseksi.          He
13901: vetoovat hallitsijaan alalla, joka ei hallitsijalle kuulu.
13902:      Arvoisa eduskunta! Suomettarelaisen puolueen nykyi-
13903: syys on sen entisyyden veroinen. Puolue ei ole tällä ano-
13904: muksenaan kieltänyt entisyyttään, vaan päinvastoin näyttä-
13905: nyt, että se yhä vaeltaa samoja vaarallisia laittomuuden pol-
13906: kuja kuin sortovuosinakin .
13907:       .Ed. Bäck: .En tahdo enkä voikaan käsitellä asiaa takki-
13908: miehenä, mutta minun ei ole tarviskaan sitä tehdä, sillä
13909: asiantuntijat ovat tämän jo tehneet, ja tehneet sillä tavalla
13910: että suomettarelaisen puolueen päämiehet, alkaen ensimäi-
13911: sestä niin viime\seen, ovat katsoneet hyväksi poistua salista.
13912: Olkoon minulle kuitenkin sallittu maallikkona lausua muuta-
13913: mia sanoja siitä asiasta, joka täällä on ollut esillä.
13914:       Herra Lagerlöfin ja hänen kumppaniensa anomusehdo-
13915: tuksella on silminnähtävästi kaksi tarkoitusta. .Ensinnäkin
13916: tahdotaan saada se tuomio, jonka suurlakko julisti routavuo-
13917: sien sortovallan niin hyyin kotimaisten kuin itämaalaisten
13918: kätyrien toimista peruutetuksi, ja toiseksi tahdotaan iskeä
13919: nykyiseen senaattiin. Että tuomio tuli julistetuksi lakon päi-
13920: vinä routavuosien sortopolitiikasta, se on luettava yksino-
13921: maan Suomen köyhälistön ansioksi. Kun me porvarilliset
13922: if,tuimme kädet ristissä emmekä edes ajatelleet lakkoa, sil-
13923: loin Suomen köyhälistö nousi taisteluun. Ja tämän taistelun
13924: seurauksena oli, että sortovalta tuli poistetuksi. Nyt suomet-
13925: tarelainen puolue nähtävästi tahtoo käyttää samaa työväen
13926: puoluetta, jota se muutoin niin ahkerasti, mutta niin traagil-
13927: Iisen huonolla menestyksellä on kosinut_, saadaksensa mai-
13928: nitun tuomion peruutetuksi. Olen varma siitä, että Suomen
13929: sosiaalidemokraattinen puolue nyt, kuten niin monta kertaa
13930: ennenkin, antaa vanhalle kosijalleen rukkaset.
13931:        Toiseksi, niinkuin jo mainitsin, suomettarelainen puo-
13932: lue eli, niinkuin se, vaatimattomasti kyllä, suvaitsee itseään
13933: kutsua, suomalainen puolue, tahtoo tällä surkean kuuluisalla
13934: anomusehdotuksellaan iskeä meidän nykyiseen senaattiim-
13935: me. Olen tullut vasten tahtoanikin verranneeksi toisiinsa
13936: näitä molempia senaatteja, nykyistä ja entistä. Ja kun olen
13937: tämän tehnyt, niin olen ollut löytävinäni kohdan, jossa on
13938: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 739
13939: 
13940: 
13941: huomattavana yhtäläisyyttä. Niin hyvin nykyinen kuin suo-
13942: mettarelainenkin senaatti ovat olleet erittäin johdonmukai-
13943: sia. Suomettarelainen senaatti tanssi johdonmukaisesti
13944: Bobrikoffin pillin mukaan; nykyinen senaatti on johdonmu-
13945: kaisesti noudattanut maassa vallitsevia lakeja ja asetuksia.
13946: Meillä voi olla eri käsityksiä näistä laeista, meillä voi myös
13947: olla monessa kohdin eri käsityksiä siitä, onko senaatti joka
13948: tapauksessa menetellyt oikein viisaasti. Mutta minä luulen,
13949: ettei meillä voi olla erilaista käsitystä, lukuun ottamatta
13950: tuota ,keskuspuoluetta", siitä että nykyinen senaatti on
13951: koettanut noudattaa lakeja. Se ei oJlut mielivallan orja, niin-
13952: kuin suomettarelainen senaatti, ja sentähden meidän t11lee
13953: antaa tunnustuksemme nykyiselle senaatille.
13954:        Uskallan, vedoten siihen, mitä äsken olen lausunut, eh-
13955: dottaa - se tosin sotii käytäntöä vastaan, mutta uskallan sit-
13956: tenkin sen ehdottaa - että herra Lagerlöfin surkean kuu-
13957: luisa anomusehdotus jätettäisiin asiakirjain joukkoon, että
13958: se tapettaisiin lähettämättä valiokuntaan. Tällä tapaa on
13959: Suomen ensimäinen kansanvaltainen eduskunta julistanut.
13960:  että se tuomio, joka köyhälistön avulla lakkopäivinä julis-
13961:  tettiin sortovallan politiikasta, on ikuisesti peruuttamaton.
13962:         On myöskin toinen näkökohta, joka on pakottanut mi-
13963:  nut tekemään ehdotukseni. Jos tämä anomusehdotus lähe-
13964:  tetään valiokuntaan, niin se tietysti sieltä aikain kuluttua
13965:  viimein palaa eduskuntaan. Silloin meidän täytyy taas rii-
13966:  dellä turhanpäiväisistä asioista ties kuinka monta päivää.
13967:  Meillä on muutakin tehtävää. Me olemme tästä samasta
13968:  asiasta taistelleet jo kaksi kokonaista päivää. Sen tähden
13969:  on minun mielestäni kamarin arvolle edullista, että me ker-
13970:  rassaan tapamme tämän anomusehdotuksen, joka vaan on
13971:  omiansa vetämään meidän huomiotamme sellaisiin asioihin,
13972:  joista kansallemme ei ole mitään suoranaista hyötyä.
13973:      Ed. Ahlroos: Jag vill icke spilla många ord på denna
13974: sak. Senator Nybergh och hr Castren hafva redan sakligt
13975: bemött petitionen. Så mycket vill jag dock säga, att peti-
13976: tionen fullt återspeglar petitionärernas själ. Jag föreslår
13977: därför, att petitionen lämnas utan afseende. Det anstår icke
13978: vår kammare att upptaga tiden med petitioner af sådan art.
13979: som endast upprifva hat bland vårt folk. Nu måste vi få
13980: reformerna ur våra händer.
13981:      Ed. Ingman, L.: Kun valitsijani ovat kehottaneet mi-
13982:  nua kiinnittämään huomiota siihen asiaan, jota tämä ano-
13983:  mus tarkoittaa, pyydän lausua sen johdosta muutaman sa-
13984: 740                  Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
13985: 
13986: 
13987: nan. Herra Jonas Castren on lausunut että tämän anomus-
13988: ehdotuksen tarkoitus olisi mustata nykyistä hallitusta, ny-
13989: kyistä prokuraattoria, nykyisiä hovioikeuksia j. n. e. Olen
13990: käsittänyt anomuksen tarkoituksen aivan toisin. Anomuk-
13991: sen tarkoitus on lausuttu sen ponnessa. Siinä pyydetään,
13992: että kansaneduskunta alamaisessa anomuksessa Keisarilli-
13993: selta Majesteetilta pyytäisi pikaisia toimia sen väkivallan
13994: ehkäisemiseksi, jolla menneinä Iaittornina vuosina palveluk-
13995: sessa olleilta virkamiehiltä on tämän heidän palveluksensa
13996: vuoksi ryhdytty riistämään virkakelpoisuutensa ja nuhteet-
13997: tomuutensa. Anomuksen tarkoitus, niinkuin se tässä pon-
13998: nessa tulee ilmi, on mielestäni lyhyesti lausuen se, että pe-
13999: rustuslain vaatimuksia virkanimityksissä tinkimättä olisi
14000: noudatettava niihinkin virkamiehiin nähden, jotka poikkeus-
14001: lain perustuksella ovat poistetut viroistaan.
14002:       Täällä on nyt herätetty kysymys, onko eduskunta oi-
14003: keutettu anomaan kysymyksessä olevaa toimenpidettä.
14004: Useat puhujat, erittäinkin herrat Estlander ja Renvall ovat
14005: sen kieltäneet ja ovat kieltonsa perustelleet pitkillä oikeus-
14006: 11istoriallisilla esityksillä. Minulla ei ole tarpeeksi juridisia
14007: tietoja voidakseni näitä esityksiä arvostella. Mutta muis-
14008: tan erään ennakkotapauksen, joka mielestäni erinomaisesti
14009: valaisee tätä kysymystä.                                       ·
14010:        Niinkuin muistettanee, saapui viime ylimääräisillä val-
14011: tiopäivillä säädyille joitakin venäjänkielisiä kirjelmiä. Sen
14012: johdosta ritaristo ja aateli herra Ernst Estlanderin ehdo-
14013: tuksen mukaisesti antoi lakivaliokunnan tehtäväksi harkita
14014: kysymystä ,laillisten olojen palauttamisesta kaikessa, mikä
14015: koskee virkain asettamista j~ pitämistä, sekä ehdottaa toi-
14016: menpiteitä mainitussa tarkoituksessa." Ja talonpoikaissääty
14017:  päätti, herra Jonas Castrenin ehdotuksen mukaan, että laki-
14018: valiokunta ,antaisi sanotuista kirjelmistä aiheutuvan lau-
14019: sunnon sekä ehdottaisi sopivia toimenpiteitä niiden synty-
14020: misen yhteydessä olevien epäkohtien poistamiseksi." Va-
14021: liokunta otti näiden päätösten johdosta ne asiat, joita niissä
14022:  oli kosketeltu, harkittavakseen. Epäilyksiä valiokunnassa
14023: herätti se seikka. että valtiopäivät olivat väliaikaiset, ja että
14024: V. J :n mukaan väliaikaisilla valtiopäivillä saadaan käsitellä
14025: ainoastaan se asia, jota varten kutsumus on tapahtunut, tahi
14026:  jonka Keisari muuten valtiopäiville esittää, niin myös mitä
14027: sellaisen asian kanssa erottamattomasti yhteen kuuluu.
14028:  Mutta silloinen lakivaliokunta arveli kuitenkin, että ne sei-
14029:  kat, joita tässä oli kosketeltu, olivat niin läheisessä yhtey-
14030:  dessä niiden asiain kanssa, joita valtiopäivillä käsiteltiin, että
14031: .saattoi ottaa mainitut kysymykset harkinnan alaisiksi.
14032: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 741
14033: 
14034: 
14035:       Voinen sivuuttaa valiokunnan lausunnon venäjänkielen
14036: käyttämisestä eräissä virastoissa. Mainitsen siitä ainoas-
14037: taan, että valiokunnan lausunto päättyi siihen, että ny-
14038: kyisen senaatin viime keväänä julkaisema asetus venä-
14039: jänkielen käyttämisestä eräissä kohdin on vastoin perustus-
14040: lakia. Valiokunta sanoo, että ,kun puheena olleet säädök-
14041: set ovat asetuksessa, joka oli julaistu Säätyjen myötävai-
14042: kutuksetta, seuraa siitä, että noille määräyksille ei voida
14043: myöntää oikeudellista pätevyyttä". Täytyy ohimennen sa-
14044: noa, että se nuotti, mikä kuuluu tässä lakivaliokunnan lau-
14045: sunnossa, on hieman toisenlainen kuin se ylistyslausunto,
14046: minkä herra Castren tänään on hallitukselle virittänyt. Toi-
14047: seksi käsitteli sitte valiokunta kysymystä perustuslain nou-
14048: dattamisesta, mitä virkanimityksiin tulee. Siihen nähden
14049: valiokunta havaitsi, että eräissä kohdin virkamiesten nimit-
14050: tämiseen nähden perustuslakia ja erioikeuksia oli loukattu,
14051: ja valiokunnan mietintö päättyi ehdotukseen, ,että Valtio-
14052: säädyt tahtoisivat alamaisimmin ilmoittaa Keisarilliselle Ma-
14053: jesteetille edellä kosketelluista, pikaista korjausta vaati-
14054: vista epäkohdista, lausuen vakaana toivomuksenaan - -
14055: --- - - että lailliset olot virkain pitämiseen ja täyttämi-
14056: seen nähden pikaisimmin palautetaan, poistamalla se pe-
14057: rustuslain ja yleisen lain sekä yksityisen .Qikeuden vastainen
14058: tila, joka näissä kohdin viimeisinä vuosina on syntynyt."
14059:        Tämä ponsi on sellainen, että jos edustaja Lagerlöf
14060: olisi sattunut kiinnittämään huomionsa siihen, hän olisi sa-
14061: nasta sanaan voinut kopioida sen oman anomuksensa pon-
14062: neksi. Sillä juuri sitä samaa tarkoittaa hänenkin anomuk-
14063: sensa. Tämän lakivaliokunnan ponnen alla on ensinnäkin
14064: lakivaliokunnan silloisen puheenjohtajan herra P. E. Svin-
14065: hufvudin nimi. Tämä asia selittänee herra Pesoselle, miksi
14066: puheenjohtaja nytkin on voinut sallia ottaa herra Lagerlöfin
14067: anomuksen käsiteltäväksi. Lakivaliokunnan mietinnön alla
14068: löytyy edelleen nimi: Jonas Castrlm, ja asian käsittelyyn
14069: on ottanut osaa myöskin jonkun verran hra Estlander. Her-
14070: rat Castren ja Estlander saavat suoda anteeksi että, kun
14071: vertaa tätä lakivaliokunnan mietintöä herrojen esiintymiseen
14072: tänään, johtuvat väkisinkin mieleen tunnetut sanat: ,Det
14073: som gick an för gubben, gick ej an för andra.''
14074:        Edelleen on herra Estlander täällä tänään erityisesti
14075: pannut painoa sille, että valtiopäivät eivät saa tehdä yksi-
14076:  tyisen asiaa omaksi asiakseen.      Ja sekä hän että herra
14077: Renvall ovat lukeneet kuninkaallisen kirjeen, jossa on lau-
14078: suttu paheksuminen siitä, että säädyt ovat ennen joskus
14079:  niin tehneet. Ihmettelen erittäinkin että herra Estlander
14080:                                                                  47
14081: 742                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
14082: 
14083: 
14084:  lausui tämmöisen ajatuksen, kun hän muistaakseni itse täällä
14085:  muutamia päiviä sitten luki julki anomuksen, jossa eräs
14086:  kohta tarkoitti sitä, että muuan yksityinen Suomen mies,
14087:  joka on tuomittu Venäiällä ja kärsii rangaistuksensa Venä-
14088:  jällä, saisi nauttia sitä oikeutta,      minkä     perustuslait
14089:  jokaiselle Suomen miehelle takaavat. Eivätkö anomuksen-
14090:  tekijät näin olleP saisi anoa, että poikkeuslain perustuksella
14091:  erotetut virkamiehetkin saisivat nauttia sitä oikeutta, minkä
14092:  perustuslaki jokaiselle kansalaiselle takaa.
14093:        Mitä sitten tulee niihin yksityiskohtiin, joita anomuk-
14094:  sen perusteluissa on, niin luulen, että on varsin hyödytöntä
14095:  tässä käydä niistä keskustelemaan. Oikea paikka näiden
14096:  yksityiskohtain selvittämistä varten on tietysti valiokunta.
14097:  Ja mielestäni se selvitys, minkä hra Castren on antanut
14098: ·täällä, kun taasen olemme saaneet kuulla tuon tunnetun luet-
14099:  telon kaikista laittomuuksista viime vuosina, vieläpä paran-
14100:  netussa painoksessa, - saman, minkä hän täällä jo luki
14101:  meille viime lauvantaina, - se pelottaa minua todella ja
14102:  kehottaa mielestäni eduskuntaa keskustelussa jättämään sik-
14103:  seen erityiskohtien pohdinnan. Kannatan puolestani tämän
14104:  anomuksen tarkoitusta.
14105:       Ed. ~annikko: Kansan miehenä olen melkein pako-
14106: tettu puhumaan muutamia sanoja niiden hyökkäysten joh-
14107: dosta, joita meidän tekemäämme anomusta vastaan on täällä
14108: tehty. Tahdon sentähden lausua, mitä maalaiskansa ajat-
14109: telee näistä täällä meille pitkillä saarnoilla esitetyistä lail-
14110: lisuuksista.
14111:       Kun Suomen valtiolaiva sinä kuuluisana helmikuun 15
14112: päivänä idän aavikolta tulleen myrskyn johdosta joutui raa-
14113: deltavaksi, niin silloin, kuten luonnollista on, hyökyaallot
14114: löivät muutamia sen johtomiehiä yli äyräiden, ja he näin
14115: joutuivat vieraan maan rannoille. Silloin valtasi kauhu toi-
14116: sia, jotka olivat tässä valtion purressa. Ja tämä kauhun
14117: tunne oli niin suuri että he jättivät tämän valtiolaivan ja
14118: pakenivat pois vaaran hetkellä. Ja sen he tekivät puhtaaJla
14119: omallatunnolla, katsellakseen, milloin vihurien viskomana
14120: meidän esi-isiemme verellä ja kärsimyksillä kalliisti meille
14121: hankitut valtio-oikeudet pirstaleiksi sirpautuisivat. Tämän
14122: kaiken nähdessään riensivät kansamme rohkeimmat miehet
14123: avuksi niille, joiden toivo paremmista päivistä ei vielä ollut
14124: tyystin loppunut. Mitä tekemään? Pelastamaan sen, mikä
14125: oli mahdollista pelastaa, valtiollisen myrskyn viskeltäväksi
14126: joutuneesta valtiolaivasta, viedäksensä sen vaikkapa vika-
14127: utuneenakin isänmaan historian rauhalliseen saaristoon. Ja
14128: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 743
14129: 
14130: 
14131: täytyy sanoa, että he eivät pettyneetkään, sillä se päivä
14132: koitti pikemm_in kuin uskaliainkaan olisi voinut toivoa. Kan-
14133: sojen Suuren Kaitsijan viisas sormi johti myrskyt toisaalle
14134: ja niin Suomelle koitti vapautuksen päivä. Tämä päivä oli
14135: Suomen historian suurimpia päiviä. Sitä ei minun tarvinne
14136: tässä lähemmin kertoa, sillä se on niin äskeinen tapahtuma,
14137: että me jokainen sen tunnemme. Silloin pysähtyivät het-
14138: keksi kaikki arkihuolet Osa kansasta riensi vastaanotta-
14139: maan näitä matkan vaivoista uupuneita raskaan, vaivaloi-
14140: sen työn suorittaneita. Ja tämä vastaanotto tapahtui niin
14141: hellästi, tämä tervehdys sellaisella tavalla, että monikin usei-
14142: den vuorokansien jälkeen sai vielä sen tuntea omassa ruu-
14143: miissaan.
14144:        Tällöin alkoi myöskin se korjaustyö tässä myrskyn
14145: hävittämässä valtiolaivassa, joka on pääasiassa tapahtunut
14146: sillä tapaa kuin tämä mainittu anomus tässä lähemmin selit-
14147: tää. Minun ei tarvinne sitä ruveta enää enempää selvittä-
14148: mään. Tahdon vaan sanoa, että tämä korjaustyö, niin lailli-
14149: seksi kuin sitä sanotaankin, ja niin laillisissa oloissa kuin
14150: se on tehtykin, ei suinkaan vastaa kaikkien Suomen kansa-
14151: laisten vaatimuksia. Koska kuulun niihin, jotka ovat kir-
14152: joittaneet sen anomuksen alle, josta täällä on sanottu, että
14153: se on hävyttömin tekele, mitä vielä koskaan on Suomen
14154: kansalle näytetty, niin uskallan vastata rohkeasti, että .sen
14155:  allekirjoituksen olen tehnyt vakavalla vakaumuksella, ja tie-
14156:  dän että olen sillä allekirjoituksellani lausunut tuhansien
14157:  Suomen kansalaisten toivomuksen, ja tiedän myös, että tämä
14158:  meidän vaatimuksemme on täysin oikeutettu, sanottakoon-
14159:  pa, että esim. ne hovioikeuden tuomarit ovat vääriä tuoma-
14160:  reita, ovat valapattoisia. Mistään ei ole löydetty, ei Ruotsin
14161:  vallan lakiarkistoista, ei Suomen lakikokoelmista sellaista
14162:  asetusta, vaikka sitä on haettu keisarin manifesti kourassa,
14163:  jotta olisi voitu nämä väärät tuomarit virasta erottaa, vaan
14164:  sitä varten on täytynyt Suomen entisen säätyeduskunnan
14165:  muistopatsaakseen pystyttää j)Oikkeuslaki, ja sen avulla on
14166:  nämä tuomarit vasta saatu pois viroistaan. Tämä on maa-
14167:  laiskansan käsitys.
14168:        :Edustaja Jonas Castrenille pyydän lyhyesti vastata.
14169:  Hän kysyi, tietävätkö ,suomettarelaiset" sellaisesta pie-
14170:  nestä kirjasesta, jonka nimi on katkismus. Minä vastaan
14171:  hänelle: me tiedämme sen katkismuksen, jota hän tarkoit-
14172:  taa; me tiedämme vielä kansalaiskatkismuksenkin, ja me
14173:  osaamme myöskin lukea sanomalehtiä, vaikkemme ole
14174:  tänne tulleet kuluttamaan Suomen eduskunnan kallista ai-
14175:  kaa niitä lukemalla.
14176: 744                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
14177: 
14178: 
14179:       Ed. Sirola: Olemme siis taas keskellä laillisuus- lait-
14180: tomuus-pesua. Jälleen käydään lävitse koko se tapausten
14181: sarja, joka jo ennestään on niin monasti puitu, (ja jo tämän
14182: eduskunnan lyhyenä istuntoaikana kai jotakuinkin laajasti
14183: selvitetty. Onhan todellakin sopiva hetki kinata mennei-
14184: syydestä! Rajan takana taistelee elämästä ja kuolemasta
14185: se eduskunta, joka tuli ilmoille sen vap_ausliikkeen aalloilla,
14186: joka meille tämän kamarin on lahjoittanut. Me tiedämme,
14187: että tuon eduskunnan kohtalosta koko suuressa määrässä
14188: riippuu myös meidän kohtalomme. Me tiedämme, emmekä
14189: voi itseltämme salata, että hetket, joita täällä kulutamme,
14190: ovat kalliit, paljoa kalliimmat kuin mitä ne päiväpalkkapen-
14191: neissä voidaan laskea. Meidän olisi todellakin käytettävä
14192: joka hetki kaikkein tärkeimpien asioiden pohtimiseen, jotka
14193: välttämättömästi täytyy saada ohitse, ennenkuin täältä ero-
14194: amme. Siksi epävarma on tulevaisuus.
14195:       Päätarkoitus tällä anomuksella on saada keskustelta-
14196: vaksi muutamien lakimiesten ,nuhteetto_pmus". Onko tämä
14197: riittävän laajaperäinen asia päivän ja parin tuhlaamiseen?
14198: -·- Sen anomuksen perusteluissa sipaistaan kumminkin koh-
14199: taan, joka on niitä ydinkysymyksiä, mitkä selvitystä kaipai-
14200: sivat. Sen alussa sanotaan, että luottamus oikeudenkäyt-
14201: töön ja oikeuslaitokseen maassamme on pahasti horjahtanut.
14202: Ja se on todellakin enemmän kuin totta. Se tosin ei riipu siitä,
14203: mitä tässä ohimennen huomautetaan, että lakkoviikon väki-
14204: vallanteot ovat jääneet rankaisematta y. m. s. Lakkovii-
14205: kon väkivallantekoja on paljon. Kuinka paljon poliiseja sil-
14206: loin eroitettiin, kuinka paljon santarmeja pidettiin väkival-
14207: taisesti vangittuina, kuinka paljon virkamiehiä pakoitettiin
14208: eroamaan j. n. e.! Valittavatko nyt anomuksentekijät kaik-
14209: kien näiden väkivallantekojen rankaisemattomuutta? Ha-
14210: luaisivatko he todellakin, että lakkoviikon jälkeen jo olisi
14211: vyörytetty esille se ylösrakentavainen oikeusjuttujen sarja,
14212: jota me nyt vuosikauden kuluessa olemme saaneet ihailla,
14213: ja jonka virheellisyyksistä anojat kyllä huomaavat muistut-
14214: taa? Ei vain Viaporin ja Hakaniemen juttujen yhteydessä
14215: ole kansamme luottamusta oikeuslaitokseen järkytetty. Sii-
14216: tä voisi kertoa tarinoita monenmoisia, ja koska anomuksessa
14217: nimenomaan kosketeliaan tähän oikeuslaitoksemme epävar-
14218: muuteen, uskallan vetää yhden tällaisen tapauksen esille.
14219:       Kaukana pohjolassa työskentelee tuhatlukuinen tukki-
14220: miesten joukko. Viime kesänä tapahtui siellä, kuten tapah-
14221: tui yli maan, yli maailman, että palkkatyöläiset tunsivat ole-
14222: vansa peräti oikeudettomassa asemassa ja vaativat ainoalla
14223: heidän käytettävänään olevalla keinolla, lakolla, parannuk-
14224: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 745
14225: 
14226: 
14227: sia. Keskellä synkkiä erämaita he lakkasivat töistään. Nyt
14228: olivat asiat niin, että ainoa, joka heille näillä kaukaisilla mailla
14229: voi toimittaa elantoa, oli se yhtiö, jonka palveluksessa he oli-
14230: vat, ja joka heiltä otti heille antamansa palkkapennit jota-
14231: kuinkin kelvottoman ravinnon hinnaksi. Mutta kun tämä
14232: lakko syntyi, suljettiin nämät ravintoainevarastot ja tämä
14233: tuhatlukuinen joukko jätettiin nälkään. Ne silloin avasivat
14234: ruoka-aitan, panivat vahdit ovelle ja punniten, mitaten otti-
14235: vat elintarpeita ja käyttivät niitä elantoonsa, jonka ylläpitä-
14236: miseen heillä ei ollut mitään muuta mahdollisuutta. He tar-
14237: josivat tästä myöhemmin maksua, kun tilaisuus tuli, mutta
14238: he saivat: - - k u r i t u s h u o n e t t a !
14239:       Yhteiskuntaamme sanotaan kristilliseksi. Olisikohan
14240: tämä kristillistä? Raamattu ainakin kertoo, että kristinus-
14241: kon perustaja opetuslapsineen sapattina poimi tähkäpäitä
14242: toisten pellolta. Raamattu, jota täällä on siteerattu, kertoo
14243: muitakin sellaisia tapauksia, jolloin tämäntapaista ,laitto-
14244: muutta" ilmeisesti on tapahtunut ja se on hyväksytty. Mutta
14245: turhaahan on vedota tämän yhteiskunnan ,kristillisyyteen".
14246: Siltä kannalta sitä kai tuskin kukaan rehellinen ihminen mah-
14247: taneekaan puolustaa.
14248:       Mutta sitä puolustetaan kuitenkin juriidisena oikeusyh-
14249: teiskuntana, oikeusvaltiona. Mitä tämmöinen tapaus siltä
14250: kannalta katsottuna osottaa? Lakiemme yhteydessä ole-
14251: vissa tuomarinohjeissa sanotaan: ,mikä ei ole oikeus ja koh-
14252: tuus, se ei saata olla lakikaan. Sen kohtuuden tähden, joka
14253: laissa on, se hyväksytään!'' - No, tämähän yleensä myön-
14254: netään todeksi ja sanotaan, että lain pitäisi olla kohtuullisen,
14255: ja jos se ei ole kohtuullinen, niin se on muutettava. Ja tuo-
14256: marinohjeissa sanotaankin, että ,kaikki lait pitää olla sem-
14257: moisia, että ne ovat yhteiseksi hyödyksi, ja sentähden kun
14258: laki tulee vahingolliseksi ei se enää ole laki, vaan vääryys
14259: ja on hyljättävä".
14260:       Syntyy sitten kysymys: miten vääräksi tullut laki hyl-
14261: jätään? Meidän muodollisten lainoppineittemme mielestä
14262: on laki hylättävä ,laillisessa järjestyksessä" s. o. pitkien
14263: mutkien kautta, ja sillä aikaa on sitä, tosin kirvelevin sydä-
14264: min muka, noudatettava. Tämä muodollinen lain tulkitsemi-
14265: nen on vastoin sivistyneiden kansojen oikeuskäsitystä ja
14266: vastoin meidän lakiemme henkeä. Jotakuinkin yleinen tapa,
14267: jota meidän muotojuristimme eivät millään voi vastustaa,
14268: on kuitenkin se, että vääryydeksi muuttunutta lakia lakataan
14269: sovelluHamasta ilman että sitä tarvitsee muodollisesti ku-
14270: mota. Ja siihen viittaa myöskin noiden samojen kultaisten
14271: tuomarinohjeiden lauseet, että ,yhteisen kansan hyöty on pa-
14272: 746                Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
14273: 
14274: 
14275: ras laki, ja sentähden, mikä havaitaan yhteiselle kansalle
14276: hyödylliseksi, se pidettäköön lakina, v a i k k a s ä ä d e-
14277: tyn lain sanat näyttäisivät toisin
14278: k ä s k e v ä n". Meidän tuomarinohjeemme siis nimenomaan
14279: vapauttavat tuomarin seuraamasta Iakimme sanoja, jos hä-
14280: nelle ilmeisesti on selvillä, että yhteisen kansan hyöty toisin
14281: vaatii.
14282:       Tämä tapaus korkeasta pohjolasta, jonka olen kertonut,
14283: ei kuitenkaan ole ainoa laatuaan. Liikkuessaan kansan kes-
14284: kuudessa kuulee juttuja enemmänkin: kuinka alaikäisiä lap-
14285: sia on parin vitsavarvun katkaisemisesta rangaistu metsän
14286: haaskauksesta muka j. n. e. .Ei tämä tällainen lain käyttä-
14287: minen ole sortovuosien eikä sen jälkeisen ajan tuotetta. Täl-
14288: laiset tapaukset ovat ilmauksena siitä, mitä kansa on ruven-
14289: nut nimittämään luokkaoikeudeksi, luokkatuomioiksi. Sel-
14290: lainen luokkaoikeus on tässä maassa vallinnut jo kauvan. .Ei
14291: suotta ole kansan keskuudessa syntynyt sellaisia ytimek-
14292: käitä sananlaskuja kuin: .. laki on niin kuin se luetaan.'' Tu-
14293: hansia tapauksia on täytynyt olla ennen kuin kansa on oppi-
14294: nut sanomaan: ,mennessään herrojen kanssa marjaan voi
14295: menettää tuokkosensa' '. Tämä on kaivanut lain luottamusta
14296: tältä kansalta jo aikaisemmin; ja etenkin sen jälkeen kuin
14297: uusi talousjärjestelmä, rahakapitalismi suurhuijauksineen on
14298: tämän kansan olot peräti myllertänyt, on tämä oikeuteen
14299: luottamus kokonansa, mikäli köyhälistöön tulee, lysähtänyt
14300: kokoon . .Ei siinä kyllä, että meidän oikeudenkäyntilaitoksem-
14301: me on muodollisesti vanhentunut, ei siinä kyllä, että tuoma-
14302:  rin avuksi valitut kansanmiehet lautakuntana eivät enään
14303: kokoonpanoltansa vastaa kansan oikeudentunnon vaatimuk-
14304: sia, ei siinä kyllä, että meidän oikeudenkäyntilaitoksemme
14305: muodollisuus väliin antaa tuomarille ja tuomioistuimelle muo-
14306: dollisen syyn tuomita vastoin kansan oikeudentuntoa. Pää-
14307: syy tähän oikeudenkäyntilaitoksemme luottamuksen me-
14308: nettämiseen on se, että koko sen tuomiovallan käyttämisestä
14309: on alkanut henkiä yhä arveluttavampi henki, yläluokan
14310: henki, rahavallan henki, ilman että tuomarin persoonallisesti
14311:  tarvitsee omaatuntoansa polkea, sillä tämä luokkavallan
14312: henki on myöskin lausunut tuomarin, kuten koko yläluokan,
14313: oikeuskäsityksen ja omantunnon. - Mutta jos nämät tuo-
14314: marinohjeiden sanat olisivat olleet tuomioistuimiemme, mei-
14315: dän oikeudenkäyttäjäin edessä tulikirjaimilla piirrettyinä jo
14316:  tuommoisina aikoina, niin siinä tapauksessa ei todellakaan
14317:  tämän kansan luottamus oikeuslaitokseen olisi muutamana
14318:  poikkeuslakivuonna horjahtanut.
14319: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 747
14320: 
14321: 
14322:       Mutta mitä on näillä asioilla tekemistä tämän anomuk-
14323: sen kanssa? - - Tämän anomuksen tekijät, jotka tämän
14324: oikeuslaitoksemme epäluotettavuuden ovat lähtökohdak-
14325: sensa ottaneet, itse ilmaisevat, että he eivät tällaisia seikkoja
14326: erittäin tärkeinä pidä. tie näet sanovat että tällaiset jutut
14327: ,eivät ehkä olisi antaneet meille riittävää aihetta tällä esi-
14328: tyksellämme vaivaamaan kansan eduskuntaa". Se, että oi-
14329: keuslaitos on tullut epäluotettavaksi, se, että kansa ei luota
14330: niihin, joiden pitäisi valvoa, ,ettei vääryys turmele maata
14331: ja valtakuntaa", se ei heistä ole niin tärkeätä kuin se, että
14332: joidenkuiden virkamiesten nuhteettomuus on pantu kyseen-
14333: alaiseksi ! ! - On totta, ~ttei suinkaan ole yhdentekev-ää,
14334: millä tavalla virkapaikkoja maassa täytetään.. -         kaikkea
14335: muuta. Että siinä tapahtuu oikeutta viranhakijoille, merkit-
14336: see sitä, että siinä tapahtuu myös oikeutta kansalle. Kyke-
14337: nevin henkilö, joka virkaa hakee eikä sitä saa, kärsii louk-
14338: kauksen, ei ainoastaan persoonallisesti itseään kohtaan, vaan
14339: samalla muuttuu se loukkaukseksi kansaa kohtaan, joka ei
14340: saa tämän kyvykkään ja ansioittuneen henkilön työtä juuri
14341: siinä sopivassa paikassa hyväkseen käyttää. Ei siis se olisi
14342: joutavaa eikä kansaneduskunnalle tarpee~onta, joskin jotkut
14343: virkamiehet ja heihin liittyneet kansalaiset ilmoittaisivat
14344: eduskunnalle, että on tapahtunut jotakin vääryyttä, josta
14345: eduskunnan olisi lausuttava sanansa. Mutta jos tämmöistä
14346: oikeutta eduskunnalta halutaan, niin minä puolestani olen
14347: todellakin sitä mieltä, että sen olisi pitänyt tapahtua interpel-
14348: latsioonin muodossa. Siinä joitakin huvittavassa lausun-
14349: nossa, jonka täällä anomuksentekijä antoi, ja jonka sisällyk-
14350: sestä ja esittämistavasta ei suinkaan voinut tämän asian va-
14351: kavaluontoisuutta päättää, lausuttiin, että anomuksentekijä
14352: ei ollut varma siitä, saisiko tällaista kysymystä tämän edus-
14353: kunnan suostumuksella tehdä. Iiänelle ei voinut olla tunte-
14354: matonta, että siitä ryhmästä, johon minä kuulun, on anottu
14355: ja vaadittu eduskunnan kannatusta toimenpiteelle, että tämä
14356: luvanpyynti eduskunnalta kokonaan jäisi pois. tlänen täy-
14357: tyi tietää että ne 80 edustajaa, joiden joukossa minä olen,
14358: ovat aina valmiit sallimaan sellaisia kysymyksiä tehtäväksi.
14359: Ja jos hän oli omasta joukostansa varma, niin yksinkertai-
14360: nen yhteenlasku olisi hänet tästä pulasta päästänyt. Silloin
14361: ei hänen myöskään olisi tarvinnut kuulla sitä syytettä, että
14362: Suomen rajain sisäpuolella ei voida sopia muutamista virka-
14363: paikoista ilman Majesteetin apua. Silloin olisi todellakin
14364: edes yritetty, eikö, jos toimenpide olisi havaittu tarpeelli-
14365: seksi, eduskunta auktoriteetillaan saa hallituksen virkanimi-
14366: tysepäkohtia korjatuiksi. Ja jos olisi tapahtunut niinkin,
14367: 748                Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
14368: 
14369: 
14370: että tämä eduskunta ei olisi näiden ,surullisessa" asemassa
14371: olevien, lakkautuspalkkaa nauttivien herrojen asiaa pitänyt
14372: niin erinomaisen kiireellisenä ja nopeaa toimenpidettä tarvit-
14373: sevana, niin olisihan heillä ollut kaikkien vääryyttä kärsivien
14374: vähemmistöjen lohdutus, että ,uusi päivä kaikki muuttaa
14375: voi". Jos siis tästä asiasta interpellatsioonin kautta olisi ha-
14376: luttu toimenpidettä, niin minä arvelen, että tämän kysymyk-
14377: sen esille ottaminen olisi kokolailla voittanut. Mutta ne, jot-
14378: ka ovat tämän kysymyksen muodollista puolta moittineet
14379: juuri tästä mainitsemastani syystä, että maan rajain ulko-
14380: puolelta, Majesteetilta, haetaan tällaisiin seikkoihin selvi-
14381: tystä, ne vetävät itse hyllyiltänsä tomuisia nidoksia Ruotsin
14382: itsevaltiuden ajoilta, joissa hallitsija näpsäyttää edusk:un-
14383: taa, kun tämä yrittää kääntyä hänen puoleensa virkanimitys-
14384: asioissa. Minun mielestäni tässä ei suinkaan ole mitään
14385: johdonmukaisuutta. Toiset vetoavat olevaan monarkiaan,
14386: yksinvaltiuteen, toiset vuosisatojen takaiseen ja heidän mie-
14387: lestään vielä vaikuttavaan itsevaltiuteen. On omituista, että
14388: niin erityisellä painolla meidän maamme oloissa tätä periaa-
14389: tetta tällaisessa Suomen sisällisessä asiassa teroitetaan.
14390:       Mitä nyt itse tähän virkamies-kysymykseen tulee, niin
14391: ilman lainopillisia temppuja ja ilman muodollisia esteitä asian
14392: terveelle ymmärtämykselle voi sivullinen maallikko sanoa
14393: myöskin jonkun sanan .
14394:       .Että niille Turun hovioikeuden tuomareille, jotka yl-
14395: häältä tulevasta mahtikäskystä erotettiin, tehtiin ilmeistä
14396: vääryyttä, on kaikille selvä, niin vähän sympatioja ja luotta-
14397: musta kuin heillä mahtoikaan olla tämän kansan syvien poh-
14398: jakerrosten keskuudessa. Ja ne henkilöt, jotka arvelivat
14399: isänmaan edun vaativan heidän antautumistansa näille vas-
14400: tuunalaisille paikoille, ne epäilemättä olisivat antaneet tästä
14401: syvästi vakavasta tarkoituksestansa kaikkein kauneimman
14402: todistuksen, jos he lukuisain puoluetoveriensa tavalla olisi-
14403: vat jättäneet paikkansa, silloin kun isänmaa oli pelastettu.
14404: -· Tämä aivan välitön käsitys tästä seikasta jää sivullisen
14405: mieleen ja sen käsityksen varassa tuntuu myöskin tämä
14406: riita niin erinomaisen merkittävässä määrässä virkamies-
14407: kinastelulta, jota sen po}J.jaltaan ei tarvitsisi olla.
14408:       Mitä taas siihen tulee, että edustaja Castr(m, kuten vii-
14409: me lauantaina, ryhtyi pesemään nykyistä hallitusta vanhan
14410: hallituksen tahrapilkuilla, niin ei se voi järkyttää eikä muut-
14411: taa sitä käsitystä, mikä nykyisestä hallitussuunnasta on
14412: maassa vallalla. - Se liikuttava vetoaminen sosiaalidemok-
14413: raatteihin, jota herra Bäck jo täällä toista tai kolmatta ker-
14414: taa käytti, se on merkille pantava ainoastaan semmoisten
14415: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 749
14416: 
14417: 
14418: tapausten varalta, jolloin meillä ehkä on syytä vedota edus-
14419: taja Bäckiin ja hänen ryhmäänsä kysymyksissä, missä tä-
14420: män kansan polttavimpien taloudellisten elinehtojen kor-
14421: jaaminen tulee kysymykseen. Minä en tahdo profeteerata,
14422: mutta jos hän ohjelmassaan pysyy, niin meillä ei ainakaan
14423: silloin tule olemaan paljon yhteistä.
14424:        Onhan juuri nykyisen hallituksen ja sen kannattajain
14425: epäilyttäyänä osana ollut yhä enemmän tätä maata siirtää
14426: poliisi- ja luokkavaltion alueelle. Tässä muutama vuosi ta-
14427: kaperin herra Palmen silloisesta poliisin lisäämisestä lausui
14428: eräässä kirjotelmassaan, että maamme on arveluttavasti
14429: siirtymässä poliisivaltioksi. Kuinka monta vertaa enemmän
14430: totuutta onkaan lauseella, kun me nyt sanomme, että tämä
14431: maa jo on siirtynyt ja on poliisivaltio. Eihän se ole juuri eri-
14432: tyinen luottamuslause nykyiselle hallitukselle. jos siitä sano-
14433: taan, että se on sentään ,koettanut noudattaa lakia", kuten
14434: hra Bäck sanoi, kun ei voida tapauksellakaan juuri tietääk-
14435: seni osoittaa, missä sitä olisi niin erinomaisempiin lainrikko-
14436: muksiin vaadittu. Mutta jos tahdotaan sanoa, että se on
14437: kansan oikeudentuntoa noudattanut ja kansan kiireellisiä tar-
14438: peita tyydyttänyt, mikäli on voinut, niin silloin minä en to-
14439: dellakaan ymmärrä niitä, jotka tulevat sosiaalidemokraateilta
14440: luottamuslausetta tälle hallitukselle pyytämään.
14441:        Täällä on jo valitettu että laajaperäiset, kansan edus-
14442: kunnalle jätetyt esitykset suurista taloudellisista kysymyk-
14443: sistä viipyvät ja pakoittavat eduskunnan työtä monien ki-
14444: peitten epäkohtien korjaamiseksi lykkääntymään ehkä vuo-
14445: siakin eteenpäin, mutta täällä ei ole vielä paljonkaan viitattu,
14446: tuskinpa yhtään, niihin tämän kansan oikeudentuntoa mitä
14447: syvimmin järkyttäviin tapauksiin, jotka t o r p p a r i h ä ä-
14448: t ö j e n nimellä ovat saattaneet koko elinvoimaisen torp-
14449: pariväestömme epävarmuudesta vapisemaan ja heikentä-
14450: neet heidän toimintaansa siinä tärkeässä asemassa, mikä
14451: heillä tämän maan raivaamisessa on ollut ja edelleen on.
14452: Sanotaan, että ei torpparihäädöille ole voitu mitään. Ne ovat
14453: olleet ,lailliset", ja laillisia tuomioita ei voi estää täytäntöön
14454: panemasta. Tällaisia tuomioita täytyy voida estää, jos
14455: yhteiskunta on todellinen yhteiskunta. Mitenkä sitte? Jos
14456: todellakin on jouduttu semmoiseen umpikujaan, että hallitus
14457: ei tunne valtansa riittävän sellaisten väkivallantekojen kes-
14458: keyttämiseen kuin Laukon ja Sälinkään häädöt ovat olleet
14459: ja monet muut, kysyttäköön silloin eduskunnalta neuvoa, an-
14460: nettakoon silloin niin pian kuin eduskunta on kokoontunut,
14461: sille esitys! Eiköhän silloin voitaisi katsoa poikkeuslakia
14462:  tarpeelliseksi, kun tällaista törkeätä oikeudentunnon louk-
14463: 750                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
14464: 
14465: 
14466: kausta tapahtuu pitkin maata? Olikohan anomuksessa mai-
14467: nittujen Turun hovioikeuden entisten jäsenten viroissa pysy-
14468: minen kalliimpi tämän kansan oikeudentunnolle, kuin niiden
14469: satojen torpparien ja torppariperheiden pääseminen takaisin
14470: niille konnuille, jotka heidän esi-isänsä olivat raivanneet!
14471: Tämä vain pienenä esimerkkinä siitä, mitä hallitus olisi voi-
14472: nut, ja mitä sen olisi pitänyt tehdä, jos se ,laillisuudella",
14473: jota palauttamaan se on paikoillensa muka asettuvut, olisi
14474: myöskin käsittänyt kansan oikeudentuntoa ja sen tyydyt-
14475: tämistä.
14476:        Tätä anomusta ehdotetaan valiokuntaan, ja onhan kai
14477: oikeutettua, että valiokunta saa antaa eduskunnalle lausun-
14478: tonsa, ja että eri ryhmiin kuuluvat henkilöt valiokunnassa
14479: saavat lähemmin tutustua niihin seikkoihin, mitkä ovat saa-
14480: neet muutamat virkamiehet tekemään valituksia. Mutta mi-
14481: nä pelkään, että sitä osaa tämän anomuksen perustetuista,
14482: jota anomuksentekijät itsekin puolittain pyytävät anteeksi,
14483: ja jota he eivät katso voivansa ponsissa mainita, nimittäin
14484: tämän maan oikeuslaitoksen epäluotettavaisuutta, tämän
14485: asian yhteydessä ei voitane saada ainakaan valiokunnassa
14486: esille, niin että se voisi johtaa toimenpiteisiin. Nämä viime-
14487: aikaiset rikosjutut, joita vastaan sopinee erittäin painavia
14488: muodollisia syytökiä tehdä, nehän ovat vielä kesken, ja vasta
14489: niiden päätyttyä edes joissakin korkeimmissa oikeusasteissa
14490: lienee eduskunnalla tilaisuus siihen; ja on sillä silloin v e 1-
14491: v o l 1 i s u u s käydä myöskin näitä seikkoja seulomaan,
14492: sillä minä en katso, että mitkään pari sataa vuotta vanhat
14493: kuninkaalliset kirjeet voisivat estää eduskuntaa, missä se
14494: tarpeellisena pitää, tulkitsemasta kansan oikeudenkäsitystä,
14495: olkoonpa se vaikka joitakin tuomioistuimia vastaan.
14496:       Ed. Gebhard, Hannes: Täällä on kummasteltu sitä että
14497: minäkin olen allekirjoittanut nyt käsiteltävänä olevan ano-
14498: musehdotuksen. Toiselta puolen anomusehdotuksessa esiin
14499: tuotu tosiasiain paljous, toiselta puolen se heikkous, jolla
14500: sen kimppuun on käyty - siihen luettuna myöskin senaat-
14501: tori Nyberghin esiintyminen ja heti sen jälkeen poistuminen
14502: - ovat kyllin riittäviä syitä siihen.
14503:      Herra Jonas Castren on itse tunnustanut, että hän ei
14504: ole kyennyt tuossa anomusehdotuksessa näkemään muuta
14505: kuin mustaamishalua. Sitä minä en ollenkaan kummastele
14506: sen perusteella, mitä minä tunnen hänen omasta poliittisesta
14507: toiminnastaan; mainittakoon vain esim. tunnetut Danne-
14508: brogkirjeet. Mutta s e on minussa herättänyt suurta häm-
14509: mästystä, että hän, herra Jonas Castren, täällä, tässä tilai-
14510: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 751
14511: 
14512: 
14513: suudessa, ei sanonut odottaneensa minun nimeäni allekirjoit-
14514: tajien joukossa, sillä sama herra Jonas Castren on vielä äsket-
14515: täin selittänyt minusta ulkomaalaisille henkilöille, että minä
14516: routavuosina olisin muka - Bobrikoffilta lahjoja kantanut!
14517:      Kansalaiset, Te kai vapautatie minut ilman muuta enem-
14518: mästä sananvaihdosta sellaisen henkilön kanssa. (Hyvä!) Te
14519: kai ymmärrätte myös varsin hyvin, että hänen iänikuiset mus-
14520: taaruispuheensa niitä henkilöitä vastaan, jotka routavuosina
14521: vapaaehtoisesti ottivat päällensä kärsimyksiä ja suunnattoman
14522: työtaakan vakaumuksensa mukaan isänmaataan pelastaakseen,
14523: eivät vaikuta meihin eivätkä Suomen kansaankaan nyt enään, e i
14524: v ä h ä ä k ä ä n m i t ä ä n. Senvuoksi meidän sijamme tässä
14525: salissa äsken tyhjentyivät ja tulevat vastakin tyhjentymään.
14526:      Ed. Antila: Minun oli aikomus lausua muutama sana eväs-
14527: tettävänä olevan anomuksen puolesta, kun sitä nimittäin ed.
14528: Jonas Castren ynnä muutamat muut ovat koettaneet vastustaa.
14529: Mutta senjälkeen kun ed. Ingman ja edellinen puhuja ovat
14530: sanottavansa sanoneet, ei minun tarvitse käyttää siihen monta
14531: sanaa.
14532:      Minä pyydän ainoastaan saada sanoa, että sitä saarnaa tai
14533: miksi sitä sanoisin, jonka ed. Jonas Castren täällä äsken vei-
14534: sasi, kuulin viime vuoden valtiopäivillä melkein joka viikko
14535: kerran, ja senvuoksi tuntuu tuo virsi minusta sangen kuluneelta.
14536: Minä tahdon tämän lisäksi saada sanotuksi, että se sävel, joka
14537: siihen virteen sisältyy, ei vaikuta Suomen maalaisväestöön niillä
14538: paikkakunnilla, joissa minä asun ja joissa tunnen väestön mie-
14539: lialaa. Sillä se väestö on aikoja sitten muodostanut itsellensä
14540: vakaumuksen ja mielipiteen, joka on ihan päinvastainen kuin
14541: ed. Jonas Castrenin siinä virressä esiintuoma mielipide. Ja se
14542: sama väestö, minun valitsijani nimittäin siellä Vaasan läänin
14543: eteläisessä vaalipiirissä, ne ovat pitäneet siellä kokouksia ja
14544: ovat lähettäneet minulle tukuttain niistä kokouksista pöytänkirjan-
14545: otteita, joissa vaativat minua asettumaan niiden riveihin, jotka
14546: meidän anomuksessamme esitettyjä asioita tahtovat oikealle
14547: toialle saattaa. Tämän olen minä tahtonut saada lausutuksi
14548: sentähden, että täällä on tahdottu sanoa, että se on paljas
14549: virkamieskysymys, joka ei muka koskisi maalaiskansaa eikä
14550: ainakaan kansan syvempiä rivejä. Minä en käsitä, kuinka sem-
14551: moinen väitös on saatettu tuoda esiin, koskapa maalaisväestö
14552: ei ainoastaan Turun hovioikeuden piirissä, vaan paljoa laajem-
14553: maltakin on monta kertaa jo ilmaissut mielialansa tähän kysy-
14554: mykseen katsoen, ja ne mielialan ilmaisut ovat aivan päinvas-
14555: taisia kuin mitä ed. Jonas Castren ja kumppanit ovat ilmituo-
14556: neet Minä siis rohkenen väittää omana vakaumuksenani ja
14557: 752                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
14558: 
14559: 
14560: myöskin suuren kansan-osan vakaumuksena, että tämä ano-
14561: musehdotus on perusteltu sillä tavalla, että sille on eduskun-
14562: nassa annettava se huomio, joka anomusehdotuksille yleensä
14563: tulee antaa. Se on toisin sanoen laillisessa järjestyksessä täy-
14564: dellisesti käsiteltävä, niin että siitä saadaan se päätös, jota ne
14565: perustelut, jotka siihen sisältyvät, edellyttävät.
14566: 
14567:      Ed. Rajata: Minä olen pyytänyt puheenvuoroa ainoastaan
14568: siitä syystä, kun ihmeekseni kuulin oppineen ed. Jonas Cast-
14569: renin tässä saarnaavan senkaltaisen saarnan, joka jo ennestään
14570: on saarnattu niin monta kertaa, että minäkin sitä olen oppinut
14571: ulkoa jonkun verran. En ole kuullut ed. Castrenin puhuvan
14572: vielä mitään, joka itse asiaan koskisi, enkä ole kuullut mitään
14573: uutta näkyviin tulleen. Pyydän lausua sen toivomuksen, että
14574: ed. Castren ottaa puheenvuoroa ainoastaan silloin kuin hänellä
14575: on jotain uuttakin tuotavana näkyviin. Lopuksi pyydän huo-
14576: mauttaa ed. Jonas Castrenille mitä kymmeniin käskyihin kuu-
14577: luu, että kymmenissä käskyissä vielä kuuluu sellainen lause
14578: kuin: »Ei sinun pidä tappaman».
14579: 
14580:     Ed. Rapola: Kun ed. Castrenin jo monin kerroin kuultu
14581: ja nyt taasen esittämä tavattoman pitkä routavuosien synti-
14582: luettelo yhtä vähän kuin myöskään hra senaattori Nyberghin ja
14583: muiden tässä esittämät väitteet ja selitykset eivät ole voineet
14584: minua vakuuttaa esilläolevan anomusehdotuksen aiheettomuu-
14585: desta tai lainvastaisuudesta, ja vaikka minulla ei ole mitään
14586: asiallisesti lisättävänä sen perusteluihin, katson kuitenkin vel-
14587: vollisuudekseni tässä tilaisuudessa lyhyesti ja koruttomasti tul-
14588: kita niitä tunteita, jotka vallitsevat esilläolevan kysymyksen
14589: suhteen siinä kansalaisryhmässä, joka on minut tähän edus-
14590: kuntaan lähettänyt.
14591:     Kun Turun läänin pohjoinen vaalipiiri on välittömästi Tu-
14592: run hovioikeuden aluetta, on sikäläinen kansa erityisemmällä
14593: mielenkiinnolla viime vuosina seurannut tämän maamme van-
14594: himman hovioikeuden vaiheita. Se on aina ollut herkkä täyt-
14595: tämään niiden lähetystöjen rivejä, jotka ovat milloin Turussa,
14596: milloin Helsingissä koettaneet saada kuuluville kansan toiveita
14597: ja huolia silloin, kun asiat tässä tärkeässä tuomioistuimessa
14598: ovat olleet joutumaisillaan tai jo joutuneet tolalle, joka tämän
14599: väestön mielestä ei ole ollut oikeuden ja kohtuuden mukainen
14600: eikä isänmaalle vahinkoa tuottamaton. On väitetty ja, ellen
14601: väärin muista, jo tässäkin kamarissa viitattu siihen, että tällaisia
14602: lähetystöjä on hälyyttämällä saatu kokoon, mikä sisältänee sen
14603: ajatuksen, että lähetystöjen jäsenille on jotensakin yhdentekevä
14604: se asia, jonka vuoksi ovat liikkeelle lähteneet. En tahdo tämän
14605: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 753
14606: 
14607: 
14608: johdosta mennä päättelemään, millä tavalla erilaisia lähetystöjä
14609: kulloinkin liikkeelle saadaan. Mutta sen tiedän, että kysymyk-
14610: sessäolevissa lähetystöissä on Satakunnan väestö ollut edus-
14611: tettuna täydestä sydämestä ja sielusta.
14612:      Ne virkanimitykset, jotka hiljakkoin ovat tapahtuneet Turun
14613: hovioikeudessa, senjälkeen kuin n. s. laillisuus on sinne palau-
14614: tettu, ovat tässä väestössä vahvistaneet sitä aikaisempaa käsi-
14615: tystä, että n. s. laillisuuden palauttaminen ei ole kysymys lailli-
14616: suudesta, vaan kysymys jostakin aivan toisesta. Nämät virkanimi-
14617: tykset ovat tässä väestössä herättäneet sen surullisen tunteen,
14618: että silloin kun laittomuuden raskas aika jo näytti olevan
14619: ohi, uusi laittomuuden aika on alkanut, ilman että mikään
14620: ulkonainen pakko on siihen ollut syynä. Tämä väestö ei ole
14621: voinut vapautua siitä tunteesta, että kotimaiselta hallitukseltamme
14622: on puuttunut se viisaan valtiomiehen maltti ja tasapuolisuus.
14623: joka ristiriidat lieventää, haavat parantaa asettumalla puolueiden
14624: yläpuolelle ja jakamalla oikeutta kaikille puolueisiin katsomatta.
14625:      Oikeiston taholta on täällä tänäpäivänä väitetty, että koko
14626: kysymys koskee ainoastaan yksityisten henkilöiden intressiä:
14627: toisin sanoen oikeiston taholta on väitetty sitä, mitä niin usein
14628: kuulee väitettävän vasemmiston puolelta, että nimittäin kysymys
14629: ei ole mistään muusta kuin herrojen leivästä. Sen johdosta
14630:  pyydän saada huomauttaa, että kysymys on muusta. Kysymys.
14631: on siitä, että oikeus ja totuus maassa vallitsisi, että järjestys,
14632: rauha ja sovinnollisuus kansaan patajaisivat Siinä sivussa on
14633:  kysymys siitäkin, kannattaako tämä kansa keskessään mieluum-
14634:  min virkamiehistöä, joka mieleltään ja kieleltään tahtoo olla
14635: yhtä kansansa kanssa vai virkamiehistöä, joka aina on tottunut
14636: kohtelemaan tätä kansaa yli olkainsa.
14637:      Kun Porin kaupungissa vähää ennen tämän eduskunnan
14638:  kokoontumista oli koolla useihin satoihin nouseva kansalais-
14639:  joukko Satakunnan maakunnan eri osista ilmaisemassa toivei-
14640:  taan ja huoliaan valitsemilleen eduskunnan jäsenille, oli ensi-
14641:  mäinen ajatus, joka tässä tilaisuudessa julkilausuttiin, syvän
14642:  huolestumisen ilmaisu tämän uuden laittomuuden johdosta.
14643: Ja se voimakas hyvä-huuto, jolla kokoontuneet kansalaiset antoi-
14644:  vat kannatuksensa näin julkilausutulle ajatukselle, oli paljon
14645:  puhuva todistus siitä, kuinka lähellä tämän väestön sydäntä se
14646:  asia on, joka meillä nyt on käsittelyn alaisena. Syventymättä
14647:  lainopillisiin ongelmoihin osaa kansa usein tunteensa viittauk-
14648:  sesta oikeampaan kuin kylmä lakimies juonikkailla Jainselityk-
14649:  seillänsä.
14650:      Olen katsonut velvollisuuteni valitsijoitani kohtaan kehoit-
14651:  tavan minua täten esiintuomaan ja asianomaisen valiokunnan
14652:  tietoon saattamaan heidän mielialansa, joka myös on täydelli-
14653: 754                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
14654: 
14655: 
14656: sessä sopusoinnussa oman käsitykseni ja vakaumukseni kanssa.
14657: Kannatan esillä olevan anomusehdotuksen lähettämistä perustus-
14658: lakivaliokuntaan.
14659:     Ed Helkiö: Kun ed. Castren tunnetulla puhujataidollaan
14660: puheensa alussa suvaitsi arvostella niitä syitä, joiden aiheutta-
14661: mina allekirjoittaneet olivat panneet nimensä esilläolevan ano-
14662: musehdotuksen alle, niin hän sanoi maalaisten tehneen sen
14663: »nähtävästi yksinkertaisessa uskossa anomuksen hyvyyteen».
14664: Minä en osaa sanoa, minkä mittapuun mukaan ed. Castren
14665: arvostelee maalaisia; sen minä luulen kuitenkin uskaltavanani
14666: varmuudella sanoa, että hän tässä on iskenyt harhaan. Me
14667: maalaiset olemme kirjoittaneet nimemme tämän anomuksen alle
14668: loukatun oikeudentunnon vaatimuksesta, koska anomuksessa
14669: kosketeltua laillisuusmenettelyä emme ole voineet hyväksyä
14670: emmekä oikeana pitää, ja vakuutettuna siitä, että jos tällainen
14671: näennäisesti laillisuuden vaippaan verhottu puolueoikeudellisuus
14672: edelleen saisi vastalauseetta ja oikaisutta jatkua, se veisi kan-
14673: samme niljakoille poluille. Emme ole siis kirjoittaneet nime-
14674: ämme anomuksen alle yksinkertaisessa uskossa sen hyvyyteen.
14675: Ei, me maalaiset uskomme kaikkea uutta verrattain vaikeasti,
14676: ja varsinkin kaikkea »outoa>>, kuten tästä anomuksesta on sanottu.
14677: jos toisin tekisimme, olisimme varmaankin jo aikoja sitten
14678: kaikki piirtäneet puumerkkimme nykyään ainoaksi oikeaksi
14679: uskotellun puolue-perustuslaillisuuden aateliskirjan alle. Maa-
14680: laisten ja meidän tyhmien maanmoukkien suuri enemmistö ei
14681: ole kuitenkaan sitä tehnyt ja se ei ole tehnyt sitä sentähden,
14682: että sen vielä järkkymätön siveellinen oikeudentunto ei halua
14683: ulkokultaisuuden naamaria. Tunnustamme, että parhainkin ihmi-
14684: nen ja parhainkin, ihmisistä kokoonpantu, puolue saattaa ereh-
14685: tyä, mutta emme saata ulkokultaisesti kiittää niitä epäilyttävällä
14686: ylpeydellä perustuslaillisuudesta paljo puhuvia valtaherroja, jotka
14687: kerskuvai laista, mutta häpäisevät lakia sen ylitsekäymisellä.
14688: Että niin on käynyt, siitä antaa mielestäni esilläoleva anomus
14689: ainakin jonkinlaiset todisteet.
14690:      Emme uskalla odottaa, että tätä anomusta käsiteltäisiin kai-
14691: kilta tahoilta sillä ennakkoluulottomuudella ja puoluehengestä
14692: vapaalla mielellä, jota anomuksentekijät ja asian laatu vaativat
14693: ja jota vaativat yleensä kaikki epäkohdat, jotka kansallista elä-
14694: määmme uhkaavat. Siihen epäilykseen on antanut ainakin
14695: minulle aihetta ne monet hyökkäyksyt, joita täällä on tehty
14696: anomusta vastaan usein suurella paatoksella. Emme myöskään
14697: yleensä odota, että se oikeuskäsitteiden sekavuus, jota minun
14698:  mielestäni vastustajiemme taholta on vuosikaudet tahdottu kan-
14699:  saan kylvää, yhtenä päivänä tämän anomuksen kautta selviäisi-
14700: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 755
14701: 
14702: vät, mutta luulemme, että olemme antaneet aineksia sen selvit-
14703: tämiseen ja asialliseen käsittelyyn, sillä me odotamme tunnol-
14704: lista tutkimista ja asian selvitystä tässäkin suhteessa. Saammeko
14705: sitä turhaan odottaa, siihen vastatkoon tulevaisuus.
14706:      jos toisiin valtiollisiin puolueisiin lukeutuville kansalaisille
14707: samoin kuin anomuksentekijöille on yhtä tärkeätä sen laitto-
14708: muuden poistaminen, joka tapahtuu vastoin lakia, kuin senkin
14709: laittomuuden, joka tapahtuu lain varjolla, niin minä luulen, että
14710: olemme kaikki yhtä mieltä; yksimielisyydellä kuuluu olevan
14711: suuri voima ja sitä kansamme kaipaa, kaipaa tällä hetkellä, minä
14712: luulen, enemmän kuin koskaan ennen.
14713: 
14714:     Istunto tässä keskeytettiin, kun valitsijamiesten oli kokoon-
14715: nuttava toimittamaan eräs vaali.
14716: 
14717: 
14718: 
14719:    Ed. Kares sai pyynnöstä luvan olla poissa iltapäivän istun-
14720: nosta.
14721: 
14722: 
14723: 
14724:     Istunto keskeytettiin klo 3, 30 i. p.
14725: 
14726: 
14727: 
14728: 
14729:    Kun kello 6 i. p. jälleen oli kokoonnuttu, myönnettiin ed.
14730: Hämäläiselle yksityisten asiain tähden lupa olla poissa edus-
14731: kunnan täysi-istunnosta iltapäivällä ja edustajille Viljomaalle
14732: sekä V. Vuolijoelle ensi maanantain istunnosta.
14733: 
14734:     Keskeytynyttä asian käsittelyä jatkamaan ryhdyttäessä lausui:
14735:     Puhemies: Pyytäisin huomauttaa, että meillä on esityslistassa
14736: 8 eduskuntaesitysehdotusta ja lienee aivan välttämätöntä saada
14737: ne tänään esitetyiksi, sillä niiden täytyy olla yhden kerran pöy-
14738: dällä, jos niin vaaditaan. Senvuoksi minä katson velvollisuu-
14739: dekseni esittää nuo eduskuntaesitysehdotukset tämän keskustelun
14740: perästä, vaikka keskustelu sattuisikin venymään yli kello 11, sillä
14741: muuten voi käydä niin, ettemme ehdi läheteasioita käsitellä,
14742: ennenkuin loma tulee. Mitä muuten keskusteluun tulee, pyy-
14743: täisin huomauttaa puhujia siitä, että työjärjestyksemme vii-
14744: meisessä kohdassa mainitaan, että kunkin puhujan velvollisuus
14745: 756                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
14746: 
14747: 
14748: on tarkoin pysyä asiassa.     Pyydän puhujia pitämään tätä asiaa
14749: mielessään.
14750:     Ed. Tulikoura: Ed. Jonas Castren on minua suomalaisena
14751: talonpoikana pakottanut pyytämään ja käyttämään puheenvuo-
14752: roa. Ed. Jonas Castren tuon väsyttävän pitkän esitelmänsä,
14753: tahi miksi sen voisi sanoa, miltei kokonaan tähän asiaan kuu-
14754: lumattoman sanomalehtikokoelmansa lukemisen alussa arvosteli
14755: meitä suomalaiseen puolueeseen kuuluvia talonpoikia kokonaan
14756: omaa arvostelukykyä vailla oleviksi raukoiksi, jotka olisimme
14757: valmiit kirjoittamaan nimemme vaikkapa minkälaisten herrojen
14758: kyhäyksen alle tahansa. Mitkä edellytykset ed. Castrenilla lienee
14759: ollut päästessään tällaisiin tuloksiin? Lieneekö monivuotinen
14760: asiamieskokemus näyttänyt, että suomalainen talonpoika on val-
14761: mis kirjoittamaan nimensä minkä paperin alle tahansa, vai ovatko
14762: hänen ryhmäänsä kuuluvat talonpojat menettelyllään osottaneet
14763: taipuvaosa johtajiensa kaikkiin määräyksiin? Jääköön tämä ed.
14764: Castrenin itsensä selvitettäväksi. Minun asianani on vaan
14765: lyhyesti lausua: hänen arvostelunsa meistä suomalaiseen puo-
14766: lueeseen kuuluvista talonpojista oli siksi halpamainen, että on
14767: vaikea sen Iausujaa uskoa omaksi maamiehekseen.
14768:      Meidän vakaumuksemme perusteena olevat syyt ja synnyt ovat
14769: paljoa syvemmällä. Meidän mittapuunamme on ollut kannal-
14770: Iemme peruskiveä laskiessa puolue-eduilta tahraamaton mitta-
14771: nauha. Peruskiveä laskiessa emme ole ottaneet yksin määrää-
14772: viksi olevia oloja. Me olemme heittäneet silmäyksen men-
14773: neisiin aikoihin ja katselleet tulevaisuuden verhojen läpi niin
14774: kauvas kuin meidän näköpiirimme on ulottunut sekä nähneet
14775: jo siellä, että sellainen menettelytapa, jota kyseessäolevassa
14776: anomuksessa moititaan, on kasvattanut ja yhä jatkuvasti kas-
14777: vattaa kansassamme lainkunnioituksen puutetta, on haavoit-
14778: tanut ja yhä jatkuvasti haavoittaa oikeustajuntaa. - Toivoisin
14779: siis, että anomus lähetettäisiin valiokuntaan ja puheenaoleva
14780: asia tarkoin pohdittaisiin, että pääsisimme laittomista oloista
14781: kaikin puolin. Jos oikeustajunta kansasta häipyy, koituu siitä
14782:  suuri vaara. Jos se kansaan saadaan kasvatetuksi, on se maal-
14783: lemme suureksi eduksi.
14784:     Ed. Pesonen: Sen johdosta, että lausuin oudoksumiseni
14785: käsilläolevan asian joutumisesta esityslistalle, on ed. Lauri
14786: Ingman huomauttanut, että tämäntapaisia asioita on entinenkin
14787: eduskunta ottanut käsitelläk::ensä. Tähän tahdon minä puo-
14788: lestani ainoastaan huomauttaa, että entisellä eduskunnalla ei
14789: ollut interpellatsioonioikeutta ja että entiselle eduskunnalle, yhtä
14790: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 757
14791: 
14792: 
14793: vähän kuin tällekään, ei ole ennen jätetty näin muodotonta
14794: anomusehdotusta kuin puheena oleva.
14795:      Keskustelun kuluessa on ed. Lagerlöf puhunut siitä, että
14796: nykyiset hallitusmiehet ovat »anastaneet valtaa» ja että he siis
14797: ovat toimineet tämän anastamansa vallan perusteella. Katson
14798: olevani pakotettu osoittamaan ainakin muutamissa kohdin,
14799: minkä verran perää tässä väitteessä on. Kun ed. Lagerlöf ano-
14800: muksessaan tuo esille sellaisia seikkoja, jotka muka osoittavat,
14801: että hallitusmiehet ovat anastaneet valtaa, niin hän mainitsee
14802: m. m. virkamieslain sovelluttamisen koulualalla toimiviin virka-
14803: miehiin. Tiettyä on, että kysymyksenalaisessa virkamieslaissa
14804: on eräs kohta, joka hallituksen esityksessä oli lievempi kuin
14805: miksi se sitten valtiopäivillä tuli. Hallitus ei ollut nimittäin tah-
14806: tonut itselleen sitä valtaa, että se saisi erottaa tai olisi oikeutettu
14807: erottamaan virasta sellaisen viran hoitajan, jonka entinen haltija
14808: o 1i s i o 11 u t o i k e u t e t t u v i r k a a n s a j ä II e e n a s t u-
14809: m a a n, mutta valtiosäädyt tekivät tähän suuntaan menevän
14810: lisäyksen ja siinä muodossa tuli laki eduskunnan ja hallitsijan
14811: yhteisellä myötävaikutuksella hyväksytyksi. Se hallitus, joka
14812: tahtoo lakia seurata, ei voinut olla noudattamatta näin synty-
14813: neen lain nimenomaista määräystä.
14814:      Hallitus oli pakotettu sellaisessa tapauksessa ryhtymään
14815: toimeen. Koulualalla oli yksi ainoa semmoinen tapaus. Oulun
14816: suomalaisen lyseon uskonnon ja ruotsinkielen lehtori Maunu
14817: Rosendal oli laittomasti erotettu virastaan. Sen viran haltijana,
14818: sittenkuin lehtori Rosendal oli erotettu, oli lehtori Juhani Hä-
14819: mäläinen. Hallitus oli pakotettu, jollei se tahtonut langeta
14820: sellaiseksi hallitukseksi, joka ilmeisesti rikkoo lakia, erottamaan
14821: lehtori Hämäläisen virasta, koska sen entinen laillinen haltija,
14822: lehtori Rosendal oli oikeutettu jälleen astumaan virkaansa Kun
14823: hallitus näin menetteli kuuliaisena isänmaan laille, niin on
14824: todellakin muodotonta tulla väittämään, että hallitus on anas-
14825: tanut itselleen valtaa. Hallitus ei ollut, niinkuin näimme, tah-
14826: tonutkaan tätä valtaa, vaan se sille annettiin, ja samalla sille
14827: luonnollisesti tuli velvollisuus seurata asianmukaisessa järjes-
14828: tyksessä syntynyttä lakia. Hallitus on siis ainoastaan täyttänyt
14829: lain nimenomaisen vaatimuksen.
14830:      Kuinka vähän nykyisellä hallituksella on ollut halua anastaa
14831: valtaa ja anastetun vallan nojalla toimia, sitä osoittaa itse ed.
14832: Lagerlöfin anomus, siinä kun näennäisesti moititaan hallitusta
14833: siitä, että se ei ole erottanut viroistaan lähemmäs sataa koulu-
14834: miestä. Voisi olla epäilyksiä siinä suhteessa, olisiko todella
14835: ollut hallituksen velvollisuus erottaa nämä lähes sata koulu-
14836: miestä. Kenties voidaan väittää, että hallituksella olisi ollut
14837: sellainen velvollisuus, mutta kun toiselta puolen ei ole voitu
14838:                                                                    48
14839: 758                  Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
14840: 
14841: 
14842: osoittaa, että näitten virkamiesten erottaminen olisi ollut vält-
14843: tämättömyys, siihen määrään välttämättömyys, että olisi tapah-
14844: tunut perustuslain rikos, jollei heitä olisi erotettu viroistaan,
14845: niin selvää on, että hallitus, joka ei tahtonut anastaa valtaa
14846: eikä väkivaltaisesti toimia eikä syyttä suotta ilman pakottavaa
14847: aihetta erottaa lukuisia virkamiehiä, antoi näitten virkamiesten
14848: olla paikoillaan.
14849:     On vaikea uskoa, että ed. Lagerlöf taikka joku muu tahtoo
14850: väittää, että tämä hallituksen teko oli rikos hallituksen puolelta.
14851: Minä puolestani olen vakuutettu, että hallitus menetteli ei aino-
14852: astaan oikein, mutta myös kohtuuden mukaisesti ja kansan,
14853: ainakin enemmistön ja toivonpa senkin ryhmän enemmistön,
14854: johon ed. Lagerlöf kuuluu, toivomusten mukaan. Sillä emme-
14855: hän toki sitä toivone, että kysymyksessäolevaa virkamieslakia
14856: armottomasti sovellutettaisiin. Kyllä kai on meidän kaikkien
14857: halumme, että sitä sovellutettaisiin niin lievästi kuin mahdollista.
14858: Sanon vielä: Kun hallitus menetteli lievemmästi kuin se kenties
14859: olisi voinut, niin olkaamme siitä kiitollisia hallitukselle.
14860:     jos ed. Lagerlöfin väitteet siitä, että nykyinen hallitus on
14861: anastanut valtaa ja mielivaltaisesti, jopa väkivaltaisesti toiminut,
14862: muissa kohdissa ovat yhtä perättömiä, kuin mitä tulee virka-
14863: mieslain sovelluttamiseen koulualalla palveleviin virkamiehiin,
14864: niin eipä jääne ymmärtääkseni sen valiokunnan tehtäväksi, jolle
14865: tämä omituinen anomus jätettänee, muuta kuin vähällä vaivalla
14866: osoittaa anomuksen nurjuus ja kierous.
14867:     Ed. Hjelt: Minäkin olen allekirjoittanut sen anomusehdotuk-
14868: sen, joka nyt on täällä käsiteltävänä. Olen siten tahtonut vähältä
14869: osaltani antaa tukea niille ponsille, joihin tämä anomusehdo-
14870: tus päättyy, ja samalla ilmoittaa, että, mikäli minä huomaan,
14871: näitten ponsien perustelut ovat asiallisesti oikeat.
14872:     Mutta minulla on sitäpaitsi erityinen syy olla tämän ano-
14873: muksen allekirjoittajia, nimittäin sama syy, jonka ed. Rapola
14874: toi esille äsken käyttämässään puheenvuorossa. Tiedän, että
14875: siinä vaalipiirissä, jota minulla on kunnia täällä edustaa, löy-
14876: tyy useita kymmeniätuhansia kansalaisia, jotka täydestä vakau-
14877: muksestaan seisovat sen katsantokannan pohjalla, joka ilmenee
14878: ed. Lagerlöfin anomusehdotuksessa. Huonosti täyttäisin edus-
14879: tajavelvollisuuteni, eilen toisi ilmi tätä Lounais-Suomen kansan
14880: syvien rivien vakavaa mielipidettä.
14881:     Kun tämä anomusehdotus luettiin eduskunnassa, syntyi
14882: sen oikealla puolella hyvin kiihkeä mieliala eikä tämä mieliala
14883: tänään suinkaan ole lauhtunut. Väitettiin, että tämä anomus-
14884: ehdotus ei olekaan mikään anomusehdotus, vaan naamioitu
14885: interpellatsiooni, ja tehtiin joitakin viittauksia siihen, että edus-
14886: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 759
14887: 
14888: 
14889: kunnalla olisi syytä tappaa tämä lapsi päästämättä sitä perus-
14890: tuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Pyydän saada sanoa, että
14891: ainakin minuun tekivät nämät vaatimukset saman vaikutuksen
14892: kuin nuo prosessiväitteet, joihin asianajajat turvautuvat, kun
14893: heidän on jokin erittäin heikko asia viran puolesta hoidetta-
14894: vana ja he koettavat heti alussa tukkia vastapuolen suun. En
14895: myöskään ole niissä pitkissä lausunnoissa, niissä oikeushisto-
14896: riallisissa tutkielmissa, joita täällä on luettu, huomannut min-
14897: käännäköistä asiallista tukea näille väitteille.
14898:       On myöskin sanottu, että esillä oleva anomusehdotus me-
14899: nisi valtiopävien toimivallan ulkopuolelle. Tämä puhe tuntuu
14900: minusta varsin oudolta ja ontolta. Niinkö tahdotaan sitoa uu-
14901: den eduskunnan kädet, että se ei saisi maan hallitsijalle tuoda
14902: esille huoliaan maan hallinnossa tai oikeudenhoidossa ilmene-
14903: vistä epäkohdista? Sillä ei eduskunta suinkaan vielä ole, ku-
14904: ten tässä on väitetty, itse välittömästi sekaantunut hallinnon
14905: menoon saatikka oikeudenhoitoon. Pyydän vain saada veres-
14906: tää anomuksen vastustajain muistoa muutamiin parlamenttaari-
14907: sen historiamme uusimpiin lehtiin nähden. Seitsemän vuotta
14908: takaperin säädyt yhtyivät yksimieliseen anomukseen siitä, että
14909: hallitsija ryhtyisi toimenpiteisiin maan hallinnossa ilmenevien
14910: epäsuuntien poistamiseksi. On paljon tuoreempiakin prejudi-
14911: kaatteja tältä ajalta. Tyydyn viittaamaan vaan siihen lausun-
14912:  toon, jonka ed. Lauri Ingman täällä äsken antoi.
14913:       Sanotaan ehkä, että nuo laittomuusajan laittomuudet olivat
14914: niin julkeita ja niin huutavia, että kansaneduskunnan pakosta-
14915:  kin täytyi vaatia niiden poistamista ja että siis tässä asiassa
14916:  mitkään viittaukset menneisiin aikoihin muka eivät ole paikal-
14917:  laan. Uskallan tässä kohdin olla toista mieltä. Tuon sorto-
14918: ajan laittomuudet olivat julkisia. Ne tapahtuivat kaikkien näh-
14919: den, kaikkien kuullen. Se vieras valta, joka ne maahamme toi,
14920: tuskin huolikaan niitä peitellä. Tässä maassa niitä ei ole oi-
14921:  keaksi väitetty eikä puolustettu.
14922:       Se laittomuus, johon anomusehdotus tähtää, on tavallansa
14923:  vaarallisempaa luonnetta. Sillä se o'n ainakin useissa kohdin
14924:  yrittänyt ulkonaisesti pukeutua laillisuuden vaippaan, se vieläpä
14925:  pyytää esiintyä laillisuuden erikoisena palauttajana ja - mikä
14926:  tähdellisintä, - sillä on ollut kansalaisten kesken puolustajia.
14927:  Siinä on tämän anomusehdotuksen leimaaman uuden laitto-
14928:  muuden varsinainen vaarallisuus. Se laittomuus, josta tässä
14929:  on puhe, ei ole mikään satunnainen ilmiö, johon senvuoksi
14930:  ei olisi tarvis kiinnittää niin suurta huomiota. Viittaan vain
14931:  siihen pitkään sarjaan tosiasioita, joita anomuksentekijä luet-
14932:   telee, joka luettelo ei suinkaan ole eikä yrittänekkään olla tyh-
14933:   jentävä. Tässä laittomuudessa on systeemi ja se kantaa puo-
14934: 760                  Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
14935: 
14936: 
14937: luehengen selvää; leimaa. Siksi ja etupäässä juuri siksi esiin-
14938: tyy nyt luettu anomusehdotus todellisen käskevän pakon vaa-
14939: timana.
14940:      On sanottu, että tämä anomusehdotus itse on puoluehen-
14941: gen synnyttämä. Tältä väitteeltä puuttuu kuitenkin kaikkea
14942: pohjaa. Sellainen voitaisiin sille myöntää siinä tapauksessa,
14943: että anomusehdotuksen vastustajien puolelta osoitetaan ole-
14944: mattomiksi ne tosiasiat, joihin anomusehdotuksessa viitataan~
14945:  ja että siis tämä anomusehdotus on aiheeton. Tahtoisin ke-
14946: hoittaa arvoisia vastustajia kohdistamaan ponnistuksiaan juuri
14947: siihen kohtaan. Jos he siinä onnistuvat edes jonkun verran~
14948: niin ovat epäilemättä tehneet hyvän palveluksen ei ainoastaan
14949: hallitukselle, vaan myös eduskunnalle.
14950:      Omasta puolestani olen kiitollinen senaattori Nyberghille
14951: siitä, että hän tänäpäivänä vaivautui eduskunnan istuntosaliin ja
14952: yritti asiallisella tavalla torjua anomuksessa esitettyjä väitteitä.
14953: Tämä hänen käyntinsä velvoittaa myöskin nähdäkseni jonkun
14954: verran anomusehdotuksen allekirjoittajia puolestaan valaisemaan
14955: niitä kysymyksiä, joita hän täällä kosketteli.
14956:      Senaattori Nybergh mainitsi, että hallitus on uudestaan ni-
14957:  mittänyt virkoihin kokonaista 45 sellaista virkamiestä, joitten
14958: oli pakko väistyä viroistaan. Tämä tiedonanto ei lainkaan koske
14959: siihen kysymykseen, jonka anomusehdotus toi esiin. Se koski
14960: nimittäin niitä virkamiehiä, jotka eivät ole päässeet takaisin vir-
14961: koihinsa. Pyydän saada huomauttaa siitäkin, että virkamiehiltä~
14962: jotka vasten tahtoaan on tehty työttömiksi, joille on annettu
14963: valtion varoista jotenkin runsaita lakkautuspalkkoja ja jotka
14964: ovat pyrkineet takaisin vaikkapa vain ylimääräisinä palvelemaan
14965: entisessä virastossaan, niiltäkin on kielletty tämäkin tilaisuus
14966: palvella kansaansa ilman minkäänlaista erityistä korvausta. Tämä
14967: tosiasia ei minun nähdäkseni saanut mitään, saatikka tyydyt-
14968: tävää valaistusta senaattori Nyberghin selityksen kautta.
14969:      Senaattori Nybergh lausui, että senaatin oli pakko erottaa
14970: eräs koulunopettaja, lehtori Hämäläinen, virastaan, jotta tuon
14971: viran varsinainen entinen haltija pääsisi takaisin virkaansa, ja
14972: edellinen puhuja on laajalti kosketellut samaa kysymystä. Asian-
14973: laita on kuitenkin aivan toinen kuin mitä edellinen puhuja täällä
14974: esitti. Tosiasia, jota lienee vaikea kieltää, on se, että herra Ro-
14975: sendalille paljoa ennemmin tarjottiin hänen virkansa takaisin,.
14976: mutta herra Rosendal ei tarjousta ottanut vastaan. Senaatti
14977: on kuitenkin viime vuoden maaliskuussa hallitsijalle esittänyt
14978: kirjelmän, jossa ehdotetaan, että herra Rosendalille olisi myön-
14979: nettävä eläke, jopa melkoista suurempi eläke kuin hänelle lain
14980: mukaan kuuluu, ja tässä kirjelmässään on senaatti ilmoittanut,
14981: että »herra Rosendalia ei voida uudelleen asettaa puheenaole-
14982: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 761
14983: 
14984: 
14985: vaan virkaan, joka on laillisessa järjestyksessä vakinaisesti täy-
14986: tetty». Minä luulen, että rohkeimmallekin asianajajalle lienee
14987: vaikea sovittaa nämä senaatin eri päätökset yhteen.
14988:      Senaattori Nybergh lausui vielä, että eduskunnan on vai-
14989: kea, jopa mahdoton ruveta tutkimaan eri virkamiesten päte-
14990: vyyttä, kun virkoja hakevat, ja verrata niitä toisiinsa. Tässä
14991: kohdin yhdyn täydelleen hänen sanoihinsa. Mutta tässäkin
14992: asiassa sivuuttaa senaattori Nybergh sen, mikä on kysymyksen
14993: ydinkohta. Anomusehdotuksessa mainitaan nimenomaan, että
14994: Turun nykyinen hovioikeus on tunnustanut, että viranhakijoista
14995: muutamat ovat toisia etevämpiä ja pätevämpiä, mutta ett~ ho-
14996: vioikeus siitä huolimatta sivuuttaa juuri nämä hakijat, turvau-
14997: tuen puolestaan siihen kohtaan, jossa puhutaan kansalaiskun-
14998: nosta. Siis se asia, johon anomus viittaa, on jäänyt selvittä-
14999: mättä senaattori Nyberghin lausunnossa.
15000:      Hän myönsi, että kuninkaallinen kirje vuodelta 1801, joka
15001: velvoittaa alituomareita hovioikeuden käskystä astumaan hovi-
15002: oikeuteen apulaisjäseniksi, vielä on voimassa, koska sitä ei ole
15003: kumottu. Mutta hän samassa hengenvedossa lausui, että saat-
15004: taa olla eri mieliä siitä, voidaanko tämän asetuksen pohjalla
15005: pakoittaa tuomaria tuollaiseen palvelukseen. Tämä tällainen
15006: lain tulkitseminen ,on, sanoisinko, jonkun verran laaja. Senaat-
15007: tori Nybergh on kuitenkin itse ilmoittanut, että syy, miksikä
15008: nämä alituomarit kieltäytyivät täyttämästä virkavelvollisuuttaan,
15009: oli ,vastenmielisyys olla yhteistyössä muiden virkamiesten, mui-
15010: den työtoverien kanssa. ja saman selityksen antoi senaatin
15011: oikeusosaston varapuheenjohtaja vapaaherra Wrede, kun viime
15012: vuoden toukokuussa hänen luonaan kävi lähetystö rahvaan
15013: miehiä, jotka lausuivat ihmettelynsä siitä, että näille tuomareille
15014: myönnettiin lainvastainen oikeus olla tekemättä käskettyä työtä.
15015:  Pitkälle menee tosiaankin virkamiehen oikeus, jos hän saa va-
15016: lita sen seuran, jossa hänen tekee mieli palvella kansaansa.
15017: Tämä kohta on arka. Täydellä syyllä ovat anomuksentekijät
15018:  ottaneet tämänkin kysymyksen esille.
15019:      Mutta tällä kiellolla ja vallankin niiden tuomarien kiellolla,
15020:  jotka eivät tahtoneet asettua niihin ylimääräisiin osastoihin,
15021: jotka Turun hovioikeus ehdotti perustettaviksi, on vielä toinen-
15022: kin ja vielä vakavampi puoli. Eräs Turun hovioikeuden enti-
15023: nen virkamies, joka nyt jälleen siellä palvelee, on jo toista
15024: vuotta sitten tuonut julkisuudessa sanomalehdessä esille sen
15025:  ajatuksen, että hänen edustamalleen valtiolliselle puolueelle on
15026: tärkeä saada käsiinsä oikeuslaitos tahi ainakin ylioikeudet
15027:  Minä en puolestani pane aivan suurta arvoa sanomalehtikirjoi-
15028:  tuksiin. Syy, miksi tämän kirjoituksen mainitsen, on se, että
15029:  olisi sopinut odottaa, että se ryhmä, jonka pää-äänenkannatta-
15030: 762                  Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
15031:                                                  -----
15032: 
15033: jassa tätä väitettä käsittelevä kirjoitus ilmestyi, olisi huomannut
15034: olevan syytä edes jollain tavalla desavueerata oman puoluetai-
15035: sen puhetta. Mutta sitä ei tapahtunut. Ja sama henkilö ar-
15036: veli viime vuoden toukokuussa julkaistussa toisessa sanoma-
15037: lehtikirjoituksessa, että Turun hovioikeuden entisille jäsenille,
15038: niin sanotuille »lainkuuliaisille», viritetttin ansa, kun ehdotettiin
15039: uuden osaston perustamista hovioikeuteen. He välttivät kui-
15040: tenkin, ilmoitti hän, tuon ansan, sillä he olisivat kaikissa täysi-
15041: istuntoon kuuluvissa asioissa, nimittäin virkanimitys- ja polii-
15042: tillisissa asioissa, jotka presidentti voi siirtää täysiistunnossa
15043: käsiteltäviksi, jääneet vähemmistöön. Ja tästäpä, hän ilmoitti,
15044: johtui se »vihainen kieltäytyminen,» jolla tätä ansaa torjuttiin.
15045: Minä tässä siteeraan tekijän omia sanoja. Tuollaiset ilmiöt
15046: muodostavat nyt esillä olevan kysymyksen taustan ja antavat
15047: sille sen vakavan luonteen, mikä sillä mielestäni on.
15048:      En tahdo väittää, että hallituksen puolelta olisi vääryyttä
15049: harjoitettu tahallisesti. Sellaisia syytöksiä ei suinkaan säästetty
15050: silloin, kun nykyinen hallituspuolue hyökkäsi edellistä halli-
15051: tusta vastaan. Minä päinvastoin rajoitan väitteeni siihen, että
15052: nykyinen hallitus on todistanut olevansa kykenemätön pysyt-
15053: telemään puoluetaistelun yläpuolella; että se, toivoakseni vas-
15054: toin tahtoaan, ei ole pystynyt hallitsemaan niitä voimia, joita
15055: se saattaa kiittää olemassaolostaan ja jotka edelleen näkyvät
15056: tahtovan määrääväliä tavalla vaikuttaa hallintoon, jopa oikeu-
15057: denhoitoonkin.
15058:      Nykyinen niin kutsuttu laillisuuden aika rupeaa nähdäkseni
15059: yhä selvemmin osoitamaan pelottavaa yhtäläisyyttä niiden olo-
15060: jen kanssa, jotka Ruotsissa vallitsivat niin sanotulla vapauden
15061: aikakaudella, jolloin puoluehallitukset vuoroin vainosivat vas-
15062: tustajiansa, saattaen oikeudenhoidon ja yleisen turvallisuuden
15063: vaaran alaiseksi.
15064:      Siinä on se vaara, jonka torjumista anomusehdotus vaatii.
15065: Se vaara ei suinkaan koske vain sitä tai tätä puoluetta tai val-
15066: tiollista suuntaa. Se koskee koko yhteistä valtiollista ja
15067: yhteiskunnallista elämäämme. Se on tuhoisa ei suinkaan
15068: vain niille, jotka saattavat joutua vääryyttä kärsimään, vaan
15069: myöskin ja ehkä suuremmassa määrässä niille, jotka ehkä tie-
15070: tämättänsä vääryyttä harjoittavat tai sen harjoittamista sallivat.
15071:      Anomusehdotusta kannattaa se käsitys, että hallituksen, ol-
15072: koon se minkä valtiollisen puolueen tai valtiollisten ryhmäin
15073: muodostama hyvänsä, aina ja joka paikassa tulee pitää tinki-
15074: mättömänä velvollisuutena esiintyä ja toimia koko kansan,
15075: kaikkien kansankerrosten, kaikkien puolueitten yhteisenä halli-
15076: tuksena sekä omistaa siihen tarvittavaa voimaa. Sen tulee va-
15077: An. n:o l74: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 763
15078: 
15079: 
15080: pautua puoluesiteistä niin täydelleen, että se pystyy olemaan
15081: itse antamatta ja estämään aJaisiansa viranomaisia antamasta
15082: mitään todellista aihetta sellaisiin epäilyksiin ja sellaisiin huo-
15083: liin, joiden synnyttämänä ed. Lagerlöfin tekemä anomusehdo-
15084: tus esiintyy.
15085:      Ed. Jonas Castren teki lausuntonsa lopussa omituisen viit-
15086: tauksen siihen, että se ryhmä, jonka keskuudesta tämä ano-
15087: musehdotus on lähtenyt, hakisi jonkunlaista »apua» idästä päin.
15088: Kaikessa hämäryydessään tämä lausunto on enemmänkin kuin
15089: omituinen. Moittiiko ed. Castren Suomen kansaa siitä, että
15090: sen hallitsija ei asu lännessä, vaan idässä? Itäänpäin ovat edus-
15091: kunnan silmät ennenkin kääntyneet silloin, kun heiJlä on ollut
15092: joku erityinen huoli, jonka poistamiseen he ovat vaatineet hal-
15093: litsijan myötävaikutusta. Mitään muuta tämä anomusehdotus
15094: ei tarkoita eikä sisällä.
15095:      Vielä tahdon lausua pari sanaa ed. Bäckin lausunnon joh-
15096: dosta. Hän luuli huomanneensa, että ne puhujat, jotka ovat
15097: kääntyneet nyt käsiteltävänä olevaa anomusehdotusta vastaan,
15098: ovat sellaisella voimalla ja sellaisilla asiallisiJJa todisteluiJJa mu-
15099: sertaneet tämän anomusehdotuksen, että koko keskusta ha-
15100: vaitsi välttämättömäksi poistua salista. Minä voin vakuuttaa
15101: arv. edustajalle, että tässä väitteessä on enemmänkin kuin vain
15102: mielikuvittelua.
15103:      Mitä minuun tulee, niin pyydän vain lyhyesti sanoa, etten
15104: ole minkäänlaisten parlamenttaaristen demonstratsioonien ystävä
15105: enkä mitenkään soisi, että ne tulisivat tässä eduskunnassa ta-
15106: vaksi. Mutta annettakoon anteeksi, jos ehkä useatkin väsäh-
15107: tyneet eduskunnan jäsenet eivät jaksa joka kerta ja loppuun
15108:  saakka kuunnella sellaisia pitkiä saarnoja, kuin varsinkin ed.
15109:  Castrenin puolipäiväsaarna oli, jossa hyvä osa oli Jaittomuus-
15110: vuosien asetuskokoelman rekisterin lukemista. Ainakin minuun
15111: vaikuttaa sellainen esitys - sen tahdon sanoa avoimesti -
15112: aivan samalla tavalla kuin laulu, minkä virittää nuoruutensa tuo-
15113: reuden menettänyt, äänensä kadottanut grammofooni (Naurua),
15114: niin grammofooni, jonka repertoaari sitä paitsi on hyvin rajoi-
15115: tettu ja joka jo osataan enemmän kuin hyvin ulkoa. (Hilpeyttä)
15116:    Ed. Estlander: Det torde icke vara det rätta tiJJfället att
15117: här upptaga tili bemötande hr Siralas andragande, hvilket väl
15118: mycket aflägsnade sig från den sak, som egentligen är före.
15119: Några ord må emellertid tillåtas. Hr Sirola synes icke vara
15120: någon vän af juridik, och knappast ens af Jag, men han un-
15121: derhöll oss dock med en framställning af ett ganska inveckladt
15122: och genomtänkt juridiskt system, som han tydligen med stor
15123: öfvertygelse omfattar. jag ämnar icke upptaga denna juridik
15124: 764                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
15125: 
15126: 
15127: tili bemötande i detta sammanhang, utan vill endast framhålla,
15128: att jag icke tror, att någon, som håller på laglighet och anser
15129: att lagligheten och dess värnande är hela folkets sak och icke
15130: blott ett partis, kan vara med om de synpunkter, hr Sirola
15131: gjorde gällande.
15132:      Det har sagts, att man gentemot upptagande af denna pe-
15133: tition tili behandling har vädjat tili resolutioner af en enväldig
15134: konungamakt. Jag ber att få anmärka, att här ingalunda har
15135: vädjats tili dessa resolutioner därför, att de varit uttryck för
15136: en envåldsregerings uppfattning, utan tvärtom därför, att dessa
15137: samma resolutioner måste erkännas innehålla en giltig grund-
15138: sats angående förhållandet mellan monark och landtdag, en
15139: grundsats, som är bestående ännu i denna dag. Jag erkänner,
15140: att jag råkar i förlägenhet, då det gäller att söka för hr Ing-
15141: man framställa de omständigheter, som göra, att det enligt min
15142: tanke måste anses vara högst betänkligt, om denna fråga kom-
15143: mer att föranleda beslut inom landtdagen. Jag tyckte mig
15144: dock redan hafva tämligen klart framställt denna sak. Jag ber
15145: att få återupprepa, att de omständigheter, som göra, att enligt
15146: min tanke innehållet af petitionärernas framställning icke kan
15147: föranleda en åtgärd från landtdagens sida, äro de, att uti den-
15148: samma endast beröras sådana enskilda frågor, som kunna af
15149: högre eller lägre förvaltande myndigheter eller domare afhjäl-
15150: pas. Det var dessa ord, som jag anförde. Det är således
15151: tvänne omständigheter, icke den ena eller den andra för sig,
15152: utan dessa tillsammans, som här måste betraktas. för det
15153: första gäller det här en fråga, som berör enskilda personer,
15154: icke en fråga, som kunde visas hafva samma allmänna syfte,
15155: som tidigare petitioner, dem hr Ingman och en senare talare
15156: hafva velat bringa i erinran. De väsentliga yrkandena i peti-
15157: tionen gälla förslagen i Åbo hofrätt, d. v. s. äro yrkanden,
15158: som hänföra sig tili förhållanden, hvilka ännu äro anhängiga
15159: och icke afgjorda vid vederbörande forum och för den skull
15160: icke kunna upptagas af landtdagen, emedan detta skulle inne-
15161: bära, att landtdagen inblandade sig uti enskilda styrelse- och
15162: förvaltningsangelägenheter. Jag vet icke, om det ännu behöf-
15163: ves någonting för att göra denna sak klar för de herrar, som
15164: icke förstått den tidigare. Jag vet icke, huru man skulle kunna
15165: göra den klarare.
15166:      Det har anmärkts, jag minnes icke mera af hvem, att det
15167: skulle hafva gjorts gällande, att denna fråga endast rör några
15168: enskilda personers välfärd, och att det var därför som man
15169: ansåg det icke vara någon anledning att här upptaga den-
15170: samma. Det är ingalunda därför, att det vore likgiltigt, om
15171: enskilda personers välfärd åsidosättes, utan det är just på det
15172: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 765
15173: 
15174: 
15175: skäl jag här åberopat, nämligen att dessa enskilda personers
15176: sak ännu kunnat afhjälpas i vanlig, i lag föreskrifven ordning
15177: och ingalunda kräfver eller får kräfva den här ifrågasatta in-
15178: 1:erventionen, som man ansett anledning icke förefinnas att
15179: upptaga denna petition. Helt annat var förhållandet med de
15180: petitioner af ständerna, som åberopats såsom prejudikat i
15181: denna sak. Hvad beträffar frågan om laglighetens återställande,
15182: särskildt med afseende å tjänsters besättande inom särskilda
15183: förvaltande värk, så ber jag få nämna, att här, såsom allom
15184: veterligt är, ingenting kunde med vanliga utvägar åstadkom-
15185: mas. Det var icke möjligt, att med någon som helst rätte-
15186: gångs- eller administrativ instansordning utdrifva från stats-
15187: sekreteriatet eller generalguvernörskansliet de olagliga ryska
15188: 1:jänstemännen. Det var således en nödvändighet, om en rättelse
15189: skulle vinnas i dessa hela grundlagen kränkande förhållanden,
15190: att ständerna intervenerade på sätt de också ansågo sig kunna
15191: göra. Hvad åter beträffar de yrkanden, som gjorts i ett peti-
15192: 1:ionsförslag vid denna landtdag, att man angående en enskild
15193: persons sak skulle framställa en af hela landtdagen omfattad
15194: petition, så torde af det föregående redan vara klart, att detta
15195: också beror därpå, att i denna sak, som har en stor politisk,
15196: af ingen förbisedd principiell innebörd, det icke är möjligt att
15197: med vanliga utvägar komma tili rätta. Här ha försökts dessa
15198: utvägar af senaten och prokuratorn, men det har icke varit
15199: möjligt att vinna rättelse i detta förhållande, och den allra sista
15200: utvägen i denne enskildes sak, som dock har en så stor all-
15201: män betydelse, är landtdagens intervention. Detsamma kunde
15202: sägas beträffande petitionen angående missriktningarna i lan-
15203: dets förvaltning af år 1900 och beträffande den stora petitio-
15204: nen vid 1904-1905 års landtdag. Men det torde vara onö-
15205: digt att här mera uppehålla sig vid dem.
15206:      Hvad beträffar hr Hjelts andragande, så måste jag säga,
15207: att jag tror, att en stor del af de uttalanden han gjorde be-
15208: rodde, åtminstone såvidt de rörde juridiska frågor, därpå, att
15209: han icke hade tillräckligt noggrannt åhört senator Nybergh. Jag
15210: skulle tro, att redan uti senator Nyberghs andragande det
15211: mesta af hvad hr Hjelt här anmärkt emot detsamma är
15212: vederlagdt. 1 hvarje händelse har jag icke såsom medlem
15213: af grundlagsutskottet någon anledning att nu här längre
15214: ingå i dessa juridiska detaljer. Det är dock en sak af allmän-
15215: nare betydelse uti hr Hjelts andragande, som jag ber att
15216: få uppehålla mig vid. Så vidt jag förstod hr Hjelt rätt, så
15217: syntes han anse, att det ingalunda var nog därmed, att rege-
15218: ringen sökt återinsätta, och tili den grad, den härintills kunnat
15219:  det, i forna tjänster återinsatt, olagligen afskedade tjänstemän,
15220: 766                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
15221: 
15222: 
15223: utan hr Hjelt menade, att det ännu fanns stora kategorier af
15224: dylika olagligen afskedade tjänstemän, som regeringen icke
15225: ens hade tänkt på att återinsätta, nämligen just dessa ledamö-
15226: ter i Åbo hofrätt, hvilka kommit tili sina platser under olaglig-
15227: hetsåren, och nu enligt »tjänstemannalagen» borde afstå från
15228: dem. Jag hemställer, huruvida det icke skulle innebära anta-
15229: gandet af en väl vådlig princip, om man skulle godkänna
15230: denna äfven uti petitionen i dess helhet inneliggande grund-
15231: sats, att dessa af monark eller andra vederbörande olagligen
15232: och i strid mot grundlag utnämnda tjänstemän skulle betrak-
15233: tas såsom lagliga innehafvare af de embeten, som de på detta
15234: sätt kommit sig tili.
15235:      Hr Hjelt yttrade någonting angående de nuvarande förhål-
15236: landena och den tendens, de under den nuvarande senatens
15237: styrelse erhållit att utveckla sig tili motsvarighet mot förhål-
15238: landena under frihetstiden i Sverige. jag har svårt att följa
15239: med tankeflykten härvidlag. Det synes väl vara närmare till
15240: hands att anse, att, om landtdagen sökte utsträcka sin befo-
15241: genhet utöfver dess värkliga, naturliga gränser, detta vore att
15242: åter införa sådana förhållanden, som rådde under frihetstiden
15243: i Sverige.
15244:      Det är ännu en annan sak af allmän betydelse uti petiti-
15245: qnsmemorialet, som jag ber att få beröra. Det har sagts, att
15246: Abo hofrätt förfarit olagligt därutinnan, att den upphäft sig
15247: tili att förklara vissa tjänstesökande vara i afsaknad af med-
15248: borgerlig dygd, då dessa likväl icke blifvit genom dom förkla-
15249: rade förlustiga densamma. jag ber att få framhålla, att härom
15250: alls icke är fråga. Det är tvärtom fråga endast om fakta, som
15251: i detta fall äro allom kända och äfven erkända af de perso-
15252: ner saken gäller. Ingen af dessa samma personer torde be-
15253: strida, att de tillämpat författningar, som tillkommit i icke
15254: grundlagsenlig ordning. Tvärtom hafva de åberopat skäl, hvar-
15255: för de gjort det. Det är således ingalunda någon bevisning
15256: som kräfves eller någon dom som behöfver fällas för att kon-
15257: statera denna omständighet. Men om så är fallet, så är väl
15258: vederbörande hofrätt icke allenast berättigad, utan också lagli-
15259: gen förpliktad att värdesätta dessa sökande och deras med-
15260: borgerliga dygd på grund af dessa notoriska fakta.
15261:      Man har åberopat att härvid hänsyn borde tagas tili de
15262: motiver, som föranledt dessa tjänstesökande och forna em-
15263: betsmän att följa de olagliga författningarna. jag kan icke
15264: underlåta att yttra, att det är en ömklig lära, denna lära, att
15265: motiverna skola vara bestämmande för en handlings rättslig-
15266: het eller brottslighet. Hvem kan icke föregifva vackra afsik-
15267: ter och i skenfagra ord framställa sitt handlingssätt? Men
15268: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 767
15269: 
15270: 
15271: hvem kan bedöma dessa handlingars motiver? Jag håller före,
15272: att medborgarena böra bdömas efter deras handlingar och icke
15273: efter deras motiver. Läran om motiverna såsom de bestäm-
15274: mande i antydt afseende kan jag icke underlåta att betrakta
15275: såsom annat än moraliskt betänklig, juridiskt omöjlig och po-
15276: litiskt depraverande. Och om det är gärningarna, vi måste
15277: hålla oss tili i denna värld för att bedöma personerna, så nog
15278: hafva i dessa fall gärningarna taiat högt och tydligt nog.
15279:      Då jag försökt att sätta mig in det nu under behandling
15280: varande aktstycket, som utan tvifvel är af alldeles säregen bes-
15281: kaffenhet och säkerligen icke har många föregångare under
15282: våra parlamentariska förhållanden, har jag försökt finna den
15283: rätta synvinkeln för bedömandet af detsamma. jag har för-
15284: sökt för mig klargöra, ur hvilken sinnesförfattning ett aktstycke
15285: af denna art kunnat tänkas framgå, och må det tillåtas mig
15286: att härom yttra några ord. Under ofärdsåren visade det sig
15287: snart, att1 somliga medborgare ömsom läto sig skrämmas och
15288: ömsom tjusas af den förtryckets makt, som härskade och
15289: utvecklades här i landet. Man gjorde eftergifter. Man afvek
15290: efterhand från det, som hela folket i förstone instinktivt kännt
15291: och kräft, det, som hela folket varit ense om att stå för och
15292: falla för. Och dessa eftergifter, dessa afvikelser, som kommo
15293: medborgare att skiljas från medborgare, begynnte slutligen att
15294: tynga. De tyngde på de personer, som gjort sig skyldiga tili
15295: dem, och dessa personer funno sig manade inför sig själfva
15296: och inför andra att söka rättfärdiga sig. Men eftergifterna
15297: fortforo, och de lade sten tili sten på vägen utför. Bundna
15298: af sitt föregående sökte dessa medborgare och politiker spe-
15299: ciösa argumenteringar för att rättfärdiga sig. Det befanns
15300: nödvändigt att konstruera den ena teorin efter den andra: en
15301: ny teori för att förklara hela vår föregående historiska utveckling,
15302: en ny teori för att, förklara vår statsrätt, nya teorier således
15303: för att rättfärdiga gamla felräkningar och för att försvara sig
15304: själf inför nya eftergifter. Men som det plägar gå i dylika
15305: fall, så togo slutligen trollkonsterna öfverhand öfver trollkarlen
15306:  själf. Dessa medborgare, hela detta stora parti af medborgare
15307: förändrades uti hela sitt sätt att se. Motgången förbittrade
15308: dem mot allt och mot alla. Det har härvid runnit mig i hågen,
15309: hvad en gamma! folktro vill veta om människor, som genom
15310:  onda makters tillskyndan fått sin syn förvänd, fått hela sin per-
15311:  sonlighet förbytt. De se det svarta hvitt och det hvita mörkt,
15312:  det krumma rakt och det räta krokigt. Och folktron menar,
15313: att detta kommer sig däraf, att de fått en glasbit i ögat från
15314: trollens spegel. Jag har sagt mig själf, att möjligen någonting
15315:  sådant äfven egt rum med dessa medborgare, som jag här
15316: 768                  Istunto 15 p.· kesäkuuta 1907.
15317: 
15318: 
15319: sökt för mig karaktärisera. Det är en skärfva glas från de
15320: onda förhållandenas trollspegel, som stannat kvar i ögat hos
15321: dem och hindrar dem från att se säkert och tänka rätt. Då
15322: jag försökt att förstå en dylik sinnesförfattnings psykologi, så
15323: har jag icke kunnat komma tili något annat resultat. En sådan
15324: sinnesförfattning väcker beklämning och nästan medlidande,
15325: men den kan icke invärka på det slutliga omdömet.
15326:      Ed. Virkkunen: Viime lauantaina oli tässä eduskunnassa
15327: laillisuuden asia korkeassa kurssissa. Eikä puuttunut myös-
15328: kään sitä, sanoisinko, jalomielisyyttä, jonka tieto hyvien omi-
15329: naisuuksien yltäkylläisyydestä omistajilleen suopi. Ed. Castren,
15330: oman sisällisen täyteläisyytensä tunnossa, puhui sangen voimak-
15331: kaita sanoja katumuksen tarpeellisuudesta. Ja ed. Renvall katsoi
15332: itsensä kutsutuksi saattamaan tämän eduskunnan tietoon, että
15333: hän kuuntelisi mielellään muiden synnintunnustuksia. Pari
15334: muuta puhujaa julisti vapaasta tahdostaan kenenkään pyytä-
15335: mättä anteeksiantamusta elikkä amnestiaa. En sano tätä ketään
15336: moittiakseni, sillä saattaahan olla hyvä panna merkille sekin,
15337: että tässä eduskunnassa kaikki asteet uudenaikaisen laillisuu-
15338: den armonjärjestyksessä ovat henkilökohtaisestikin edustettuina.
15339: ja kun jo kuukausia sitte katsottiin tarpeelliseksi julkisesti saat-
15340: taa ihmisten tietoon, että hyvän omantunnon siunausta joilla-
15341: kin tämän eduskunnan jäsenillä tulee olemaan päälle oman
15342: tarpeen, niin kaiketi tämän ylijäämän täytyy jollakin tavoin pur-
15343: kautua esille. Olisin kuitenkin omasta puolestani suonut, että
15344: olisi sitominen ja päästäminen, mitä takavuosiin tulee, jätetty
15345: sinne, minne se kuuluu, nimittäin Suomen tulevaisuuden his-
15346: torialle. Meillä, jotka itse olemme olleet noissa tapauksissa
15347: kukin osaltamme mukana, ei ole missään tapauksessa oikeutta
15348: asettua tälle tuomari-istuimelle.
15349:      Laillisuuskysymys on nyt taas esillä. Se tarkoittaa laitto-
15350: muuden poistamista - tällä kertaa ei sen laittomuuden, joka
15351: saattaa· kohdata kansoja niiden olemisen koetushetkinä, ja joka
15352: ulkoapäin on kohdannut Suomen kansaakin sen uudemman
15353: historian kovimman koettelemuksen aikana. Nyt on kysymys
15354: siitä laittomuudesta ja niistä väärinkäytöksistä, joita on harjoi-
15355: tettu silloin, kun tämän kansan tulevaisuuden enteet kirkkaim-
15356: pina ja laajakantoisimpina kuvastuivat taivaanrannalla; väärin-
15357: käytöksistä, joita on tehty laillisuuden nimessä ja varjolla, ilman
15358: minkäänlaista ulkonaista pakkoa, Suomen miesten vapaasta
15359: tahdosta. Se tarkoittaa, nyt kyseessäoleva asia, sen laillisuu-
15360: den palauttamista, jonka ylimielisyys ja mielivalta ovat syrjäyt-
15361: täneet, maan lakien saattamista täyteen voimaansa ja vaikutuk-
15362: seensa siinä, missä ihmiset ovat olleet mahtavampia kuin niiden
15363: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 769
15364: 
15365: 
15366: on oikeus olla ja asettaneet omat mielitekonsa lain pyhyyden
15367: yläpuolelle.
15368:      En kiellä sitä, että tämä saattaa kuulua sangen ankaralta,
15369: enkä sitäkään, että se tapa, jolla nyt esillä olevassa anomus-
15370: ehdotuksessa arvostellaan nykyisten kotimaisen hallituksen jä-
15371: senten ja muiden vaikuHavilla sijoilla olevien suomalaisten
15372: miesten toimia, on ylen raskauttava. Täällä on sanottu, ja ehkä
15373: syystäkin, että mitään tämäntapaista asiaa ei ole ennen Suomen
15374: eduskunnan historiassa ollut käsiteltävänä. Herää näin ollen
15375: itsestään ajatus: Ovatko nämä syytökset oikeutetut? Onko
15376: ollut riittävää aihetta siihen, että tällainen asia on Suomen
15377: eduskunnassa otettu esille? Se, joka tästä on ollut epätietoi-
15378: nen, pankoon merkille sen keskustelun, joka asian johdosta on
15379: sukeutunut, ja ottakoon huomioansa niiden lausuntojen sisäl-
15380: lyksen, joilla sitä on koetettu eri puolilta valaista. Myönnet-
15381: täneen, että täällä ei ole puuttunut hyvää tahtoa puhdistaa niitä,
15382: joista moitteita on lausuttu. Mutta keskustelun tulos, mikäli
15383: sitä tähän saakka olen voinut seurata, osoittaa ymmärtääkseni
15384: sitä, että niillä todisteilla, joita asiassa on tuotu esille, ei ole
15385: voitu osoittaa yhdenkään tässä anomusehdotuksessa kosketel-
15386: lun asian aiheettomuutta.
15387:      Senaattori Nybergh alustavassa lausunnossaan mainitsi en-
15388: sinnäkin sen, että jos olisi hovioikeuden ehdottamaa keinoa
15389: käyttäen lisäosastojen perustamisella hankittu hovioikeudessa
15390: tilaa ja hyvitystä niille, jotka olivat laittomasti takavuosina ero-
15391: tetut, niin olisi kuitenkin kolme hovioikeuden alempaa virka-
15392: miestä jäänyt paikkoja vaille. Minä en voi pitää tällaista seli-
15393: tystä muuna kuin suorastaan hallituksen köyhän-todistuksena.
15394: Sillä niin vähäinen ei toki kotimaisen hallituksen valta meillä-
15395: kään ole eikä sen käytettävien keinojen puute niin suuri, että
15396: kolmen virkamiehen kärsimää vääryyttä ei olisi voitu hyvittää
15397: muulla tavalla kuin poikkeus- eli häpeälain säätämisellä ja ai-
15398: heuttamalla kaikki ne vuosikautiset rettelöt sekä väärinkäytök-
15399: set, jotka liittyvät tämän lain aikaansaantiin ja käytäntöön-
15400: panoon. Ja mitä tulee senaatin menettelyyn hovioikeuden lisä-
15401: jäsenten vapauttamisasiassa, niin senaattori Nybergh ei kieltä-
15402: nytkään, että kuninkaallinen kirje vuodelta 1801 on vielä
15403: voimassa, ja sen mukaan olisi senaatin velvollisuus ollut käs-
15404: keä asianomaisten tuomarien täyttää virkavelvollisuutensa.
15405:      Seuraa sitte koulunopettajien asia. Se on juuri sillä tavalla,
15406: kuin se on anomusehdotuksessa esitetty. Ed. Pesonen on
15407: koettanut tätä asiaa laajasti selvitellä, mutta hän ei ole mainin-
15408: nut sanaakaan siitä, että vuoden 1904-05 valtiosäädyt katsoi-
15409: vat aivan selväksi asiaksi, että ne 95 koulunopettajaa, joista
15410: tässä on puhe, ovat perustuslain säännöksistä poikkeavana
15411: 770                  Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
15412: 
15413: 
15414: tavalla virkaansa nimitetyt. Tämä seikka on myöskin mainittu
15415: säätyjen alamaisessa anomuksessa. Nyt on koetettu asia tehdä
15416: aivan epävarmaksi, ja molemmissa näissä selityksissä ovat olleet
15417: mukana nykyisen senaatin johtomiehet. Se seikka, että nämät
15418: miehet vuosina 1904-05 olivat päinvastaisella kannalla ja sai-
15419: vat valtiosäädytkin olemaan toisella kannalla kuin millä senaatti
15420: on ollut vuonna 1907, se seikka minun mielestäni, niinkuin
15421: anomusehdotuksessakin sanotaan, ei ole omiansa lisäämään
15422: senaatin eikä poikkeuslain auktoriteettia. Ja lehtori Hämäläisen
15423: asia, jota täällä myös on kosketeltu, on sillä tavalla, että leh-
15424: tori Hämäläinen ei lainkaan kuulu niihin virkamiehiin, jotka
15425: ovat poikkeuslain alaisia, sillä hän on nimitetty virkaan vuonna
15426: 1906. Sitäkin asiaa ed. Pesonen koetti selittää, mutta häneltä
15427: jäi mainitsematta sekin, että rehtori Rosendal, niinkuin täällä
15428: jo on huomautettu, oli pyytänyt ja saanutkin eläkkeen, ja tie-
15429: tysti sillä teollaan luopunut kaikista oikeuksistaan entiseen
15430: virkaansa.
15431:     Yleensä ne selitykset, jotka senaattori Nybergh täällä antoi,
15432: eivät ole vähimmässäkään määrässä pystyneet ainakaan minun
15433: käsitystäni näistä asioista muuttamaan. Ed. Castren on koet-
15434: tanut näitä selityksiä täydentää. Hän otti erittäin puheeksi
15435: noiden kahden ylimääräisen kanneviskaalin viran täyttämisen
15436: ja lausui, että prokuraattori ei tahtonut antaa asiasta lausun-
15437: toansa siitä syystä, että hän piti viranhakijoita epäpätöisinä.
15438: Tämä selitys perustuu ed. Castrenin omiin lähteisiin, sillä pro-
15439: kuraattori itse ei ole tietääkseni asiassa selittänyt muuta, kuin
15440: että hän puolesiansa katsoi tämän asian ratkaisun olevan jä-
15441: tettävän siksi, kun kysymys virkamiesasiasta oli tullut lopulli-
15442: sesti ratkaistuksi. Mutta juuri siinä, että prokuraattori kytki
15443: tämän asian tuohon yhteyteen, on minun ymmärtääkseni ta-
15444: pahtunut lain rikkominen. Sillä prokuraattorin asia ei ole mää-
15445: rätä sitä, tarvitaanko näitä virkamiehiä hovioikeudessa. Se
15446: kuuluu yksinomaan hovioikeudelle, ja prokuraattorin on ainoas-
15447: taan annettava lausuntonsa niistä viranhakijoista, jotka ilmoit-
15448: tautuvat virkaan, sitte kun hovioikeus on julistanut virat haettaviksi.
15449:      Toinen seikka, jossa ed. Castren täydensi senaattori Ny-
15450: berghin lausuntoa, oli se, että hän asettui jyrkästi puolusta-
15451:  maan sitä menettelyä, jota viime aikoina on Turun hovioikeu-
15452: dessa noudatettu poikkeuslain nojalla erotettuihin hovioikeuden
15453: entisiin jäseniin nähden. Minä en usko, että tässä eduskun-
15454:  nassa on ketään siihen määrään tietämätöntä, ettei hän käsit-
15455: täisi, mitä laatua on se lain tulkitseminen, jonka mukaan ihmi-
15456: set ilman mitään tutkimusta ja tuomiota julistetaan olevan vailla
15457:  nuhteettomuutta. En usko, että täällä on yhtään, joka tällaisen
15458: lain tulkitsemisen hyväksyy. Ja minä uskon, että ed. Castre-
15459: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 771
15460: 
15461: 
15462: ninkin käsitys on se, että tällainen lain tulkitseminen on lie-
15463: vimmin sanoen nurja ja kiero, vaikka hän täällä toisin puhuu.
15464:      Muuten tahtoisin huomauttaa, että tässä asiassa ei ole ky-
15465: symys, niinkuin on tahdottu tehdä uskottavaksi, ulkonaisista
15466: muodoista. Ne ovat ja pysyvät makukysymyksinä, ja niillä on
15467: ainoastaan toisarvoinen merkitys. Eikä ole kysymys siitäkään,
15468: onko tässä anomusehdotuksessa jokainen yksityinen sana ja
15469: lausetapa sattunut juuri siihen muotoon, joka olisi ehdotto-
15470: masti paras. Asian ydin on niissä vallan väärinkäytöksissä,
15471: joita tämä anomusehdotus koskettelee, ja minä olisin toivonut,
15472: että ne olisi voitu osoittaa perättömiksi. Omasta puolestani
15473: olen sitä mieltä, että väärinkäytöksiä on todella tapahtunut.
15474: Minun täytyy lisäksi sanoa, että ne eivät ole esiintyneet yksi-
15475: tyisinä tapauksina, vaan kokonaisena suunniteltuna sarjana
15476: mielivaltaa. Niiden alku- ja lähtökohta, josta senaattori Nybergh
15477: ei puhunut mitään, sattui joulukuun 10 p:nä 1905, jolloin juuri
15478: senaattori Nybergh, puhuen koko kotimaisen hallituksen
15479: nimessä, Turun hovioikeudessa asettui korkealla virkamahdil-
15480: laan tukemaan sitä käsitystä, että niiden, jotka laittomuu-
15481: den aikana olivat vääryyttä kärsineet, ei sopinut asettua edes
15482: virkatehtävien vaatimaan yhteistoimintaan niiden kanssa, jotka
15483: ovat heille persoonallisesti vastenmielisiä. Tämä on jo joten-
15484: kin lähellä sitä, että maan kansalaiset sen hallituksen nimessä,
15485: joka on julistanut tehtäväkseen laillisuuden ja isänmaaan yhtei-
15486: sen hyvän edistämisen, ryhmitetään eri karsinoihin, toisia osoi-
15487: tetaan sormella ja toisia neuvotaan olemaan ryhtymättä mihin-
15488: kään yhteistoimintaan noiden pannaan julisteitujen kanssa.
15489:      Ja kun minä ajattelen, mitenkä tästä alusta on kehitetty
15490: johdonmukainen suunnitelma, joka on näyttäytynyt lisäosasto-
15491: jen perustamisen estämisessä, häpeälain säätämisessä, sen aivan
15492: mielivaltaisessa toimeenpanossa, epämieluisten henkilöiden joh-
15493: donmukaisessa vainoomisessa, ja vihdoin vienyt siihen, että
15494: nimeltä mainituilta henkilöiitä ilman laillista tutkintoa ja tuo-
15495:  miota on riistetty virkakelpoisuuden ehdoksi perustuslaissa
15496:  määrätty nuhteettomuus -, niin en luule meneväni edusmies-
15497:  oikeuteni ulkopuolelle sanoessani, että tällaisilla toimenpiteillä
15498:  ei ole rakennettu, vaan hajoitettu, niillä ei ole edistetty isän-
15499:  maan ja kansan onnea, vaan suorastaan joudutettu niiden on-
15500:  nettomuutta. Ja juuri tämä käsitys, eikä mikään muu, on saat-
15501:  tanut tämän kysymyksen eduskunnassa esille. Tiedän kyllä,
15502:  että on ollut kansojen historiassa aikoja, jolloinka hallituksessa
15503:  ja vallitsevissa asemissa olevat miehet ovat menetelleet samalla
15504:  tavalla, mutta minä tiedän myöskin, että jälkimaailma aina poik-
15505:  keuksetta on tuominnut tällaisen menettelyn puolueellisuudeksi
15506:  ja kostonhalusta lähteneeksi.
15507: 772                   Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
15508: 
15509: 
15510:      Mieltä masentavia ovat muuten ne lausunnot, JOissa on
15511:  tänä päivänä asetuttu tätä kaikkea puolustamaan, varsinkin kun
15512:  ne ovat tulleet siltä taholta, jolta on luvattu ja jolta olisi voinut
15513:  odottaa kokonaan toista. johtuu mieleeni, mitenkä joku aika
15514:  sitten ed. Renvall täällä nimenomaan lausui jonkunlaista kiitol-
15515:  lisuutta jokaisesta yrityksestä, jolla tahdotaan olla laillisuuden
15516:  palauttamisessa mukana, ja ed. Setälä sanoi viime lauantaisessa
15517:  istunnossa, että hänen käsityksensä mukaan laittomuus on yhtä
15518:  moitittavaa ja häpeällistä, tulipa se miltä taholta tahansa. Minä
15519:  olisin suonut ja saisin vieläkin kuulevani, että tällaiset lausun-
15520:  not myöskin tositeossa vahvistuisivat.
15521:      Ed. Castren on aamupäivällä pitänyt sangen pitkän, niin-
15522:  kuin täällä on sanottu, puolipäiväsaarnan. Siinä hän huusi
15523: avukseen tietysti Bobrikoffia ja hänen järjestelmäänsä, siteerasi
15524:  raamattua ja katkismusta, antoi taaskin laajan luettelon taka-
15525: vuosien tapauksista ja sekoitti siihen sekaisin totta ja valetta.
15526: Minä en usko, että ed. Castren on tietämätön siitä, että esim.
15527:  diktatuuriasetus, jonka hän pani entisen senaatin rikostiliin, ei
15528:  ole senaatin promulgeeraama. Semmoisen seikan mainitsemi-
15529:  nen tässä yhteydessä osoittaa hyvän tahdon puutetta silloin,
15530:  kun totuus on kysymyksessä.
15531:      On jo huomautettu, että ed. Castrenilla on tapana joka
15532: viikko pitää tämä puheensa ja viime lauantaina se kuultiinkin.
15533: Otin silloin vapauden pikkusen täydentää ed. Castrenin luette-
15534: loa ja saisin, että kun hän viikon päästä sen jälleen esittää,
15535: siihen tulisi vähän lisätietoja siltä toiseltakin alalta. Hän lau-
15536: sui loppupuolella puhettaan sangen juhlallisesti, että nuo suo-
15537: mettarelaiset ovat aivan samoja kuin ennenkin. Tässä asiassa
15538: me olemme aivan samaa mieltä. Mutta pyytäisin, että ed.
15539: Castren pikkusen silmäisi ympärilleen, ja hän on näkevä, että
15540: ne ovat perustuslailliset, jotka sekä hahmoltaan että alaltaan
15541: ovat muuttuneet. Minä luulen lausuvani jotenkin yleisen toi-
15542: vomuksen - ja tiedän siinä ainakin osaksi puhuvani myöskin
15543: ed. Castrenin oman ryhmän puolesta - että olisi aika jo vähän
15544: muuttaa niitäkin puheita, joilla ed. Castren luulee täällä ryh-
15545: määnsä edustavan.
15546:      En tahdo ed. Castrenin puheen yksityiskohtiin sen enem-
15547: män kajota, sillä minun käsitykseni on se, että jos me tässä
15548: eduskunnassa emme osaa asettaa isänmaan suuria uudistus-
15549: tehtäviä noiden takavuosien tapahtumien ja niistä johtuvan
15550: toismielisten parjaamisen yläpuolelle, niin me suorastaan pe-
15551: tämme ne toiveet, joita Suomen kansa tähän eduskuntaan
15552: asettaa.
15553:      Tänä päivänä on puheena laillisissa oloissa tapahtunut lait-
15554: tomuus. Siitä ei ole sanottu vielä moitteen sanaa sen ryhmän
15555: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 773
15556: 
15557: 
15558: puolelta, joka meillä etusijassa on julistanut edustavansa lailli-
15559: suutta. On tietysti itsekunkin oma asia, millä tavalla hän kat-
15560: soo periaatteensa olevan käytännössä toteutettavat. Mutta niin
15561: paljon lienee kuitenkin lupa sanoa, että se laillisuus, jota tässä
15562: maassa on tekeydytty niin suurisanaisesti ajamaan, on tämän-
15563: päiväisen keskustelun jälkeen vielä enemmän sitä, mitä sen
15564: aina on tiedetty olleen, nimittäin yksi viheliäinen loru. Minä
15565: jätän sen kaikkine kasvannaisineen niihin viemäreihin, joissa se
15566: ennenkin on viihtynyt, ja toivon, että se siellä kuivuu omaan
15567: tyhjyyteensä.
15568:      Tämän keskustelun aikana on tullut esille eräs toinen seikka,
15569: josta vielä pyytäisin lausua muutaman sanan. On koetettu
15570: tehdä uskottavaksi, ettei muka tällä eduskunnalla ole oikeutta
15571: käsitellä sellaisia kysymyksiä, kuin anomusehdotuksessa maini-
15572: tut, on sanottu suoraan sitäkin, ettei se saa tällaisissa asioissa
15573: kääntyä hallitsijan puoleen. En voi muuta kuin surkutella sitä,
15574: että ne puhujat, jotka asettuvat tälle kannalle ja koettavat täl-
15575: laisilla syillä heikontaa tämän anomusehdotuksen oikeutusta,
15576: iskevät samalla kuoliaaksi sen, mitä he ovat tottuneet pitämään
15577: elämänsä suurtyönä. Tarkoitan niitä laillisuuden palauttamista
15578: tarkoittavia anomusehdotuksia, joita tehtiin vuosien 1900 ja
15579: 1904-05 eduskuntakokouksissa. Ne olivat sisällykseltään ja
15580: luonteeltaan aivan samanlaisia kuin tämäkin anomusehdotus.
15581: Mikäli tiedän, vanhan säätyeduskunnan oikeutta anomuksissa
15582: käsitellä mainitunlaisia asioita ei tietääkseni kukaan ole pannut
15583: kyseenalaiseksi. Ainoa erimielisyys lienee koskenut näiden
15584: anomusten sisällystä eli sitä, minkä verran asioita niihin oli
15585: yhteen pantava. Yritys tällaisen epäilyksen lausumisella vähen-
15586: tää eduskunnan oikeuksia on ymmärtääkseni suorastaan korva- .
15587: puusti niille toiveille, joita Suomen kansa tähän eduskuntaan
15588: kiinnittää. Se on vasten silmiä tähdätty isku sille kansanval-
15589: taisuudelle, jonka pohjalle tämä Suomen uusi eduskunta on
15590: kokoonpantu. Se on yritys luoda huono traditsiooni edus-
15591: kunnalle, sillä yksi niitä ehtoja, joihin tämän eduskunnan me-
15592: nestyksellinen toiminta ja sen historiallinen merkitys perustuu,
15593: on käsittääkseni juuri se, että sille suodaan oikeus arvostella
15594: hallituksenkin toimia ja tuoda esiin väärinkäytöksiä, olipa niitä
15595: tavattavissa millä aloilla tahansa.
15596:      Kun minä ajattelen sitä maata, jossa kansanedustuksen ja
15597: sen oikeuksien peruskirjat ensi kerran kirjoitettiin, niin minun
15598: täytyy sanoa, että koko siinä käsityksessä, jonka nojalla koe-
15599: tetaan sitoa kädet tältä eduskunnalta, ei ole vähintäkään parla-
15600: menttaarisuutta. Ne suuret henkilöt, jotka ovat toimineet ja
15601: kehittyneet Englannin parlamentissa ja siellä kasvaneet Euroo-
15602: pan kansain oikeuksien ja kansalaisvapauden tulkitsijain saa-
15603:                                                                  49
15604: 774                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
15605: 
15606: 
15607: vuttamattomiksi esikuviksi, eivät ole kehittyneet siinä ilmake-
15608: hässä, jossa eduskunnan oikeuksia on koetettu supistaa, vaan
15609: nämä miehet ovat kasvaneet siellä, missä on koetettu saavut-
15610: taa eduskunnalle niin laajaa vaikutusvaltaa kuin suinkin. Ja
15611: vaikka onkin niin, että me emme pysty missään suhteessa ve-
15612: tämään vertoja Euroopan suurten sivistyskansain oloille, niin
15613: se seikka ei estä eikä saa estää täälläkin asettamasta tarkoitus-
15614: perää ja periaatetta korkealle. Sen vuoksi minä toivoisin, että
15615: kaikista niistä syistä huolimatta, joilla täällä tänä päivänä on
15616: koetettu tältä eduskunnalta kieltää luonnolliset oikeutensa, kai-
15617: kesta siitä sivelemisestä huolimatta, jolla on yritetty peitellä
15618: nyt puheenaolevassa anomusehdotuksessa ilmituotuja ilmeisiä
15619: väärinkäytöksiä, Suomen eduskunta kaikiksi ajoiksi piirtää tu-
15620: levaisuutensa kilpeen sen periaatteen, että se, niinkuin kan-
15621: sanvaltaisen eduskunnan tulee ja sopii, käsittää vastaansano-
15622: mattomaksi oikeudekseen ja velvollisuudekseen, mikäli se pe-
15623: rustuslain määräämissä rajoissa on mahdollista, julkisesti
15624: arvostella julkisia miehiä, olivatpa ne sitten maan hallituksessa
15625: tai sen ulkopuolella. Ja tähän samaan käsitykseen kuuluu se-
15626: kin, että eduskunnalla täytyy olla oikeus ryhtyä, milloinka se
15627: syytä katsoo olevan, näissäkin asioissa sellaisiin toimenpiteisiin,
15628: mitkä ovat lain ja isänmaan edun mukaiset.
15629:     Ed. Arajärvi: Ei ole lainkaan oudoksuttavaa, että herrat
15630: perustuslaillisuuden asianajajat kauhistuvat sellaista anomusta
15631: kuin nyt kysymyksenalainen on, sillä ovathan teot, joista se
15632: on aiheutunut, sellaisia, että he pitävät niitä pyhinä, vaikka ne
15633: meidän muiden mielestä ovat lievimmin sanoen virkavallan
15634: väärinkäytöksiä. On siis myöskin luonnollista, että useammal-
15635: lakin tavalla on selitetty anomuksen tarkoitusta. Eräät näky-
15636: vät luulevan sitä aijotun hallituksen eli, niinkuin ed. Jonas
15637: Castren tahtoo sanoa, perustus l a i ll i sen hallituksen hirtto-
15638: nuoraksi. Sellaisena en minä puolestani sitä kuitenkaan osaa
15639: pitää. Sillä eihän anomus ole tullut nuorsuomalaisten taholta,
15640: jolla hallitusherroja kuuluu kehoteltavan eroamaan. Anomus
15641: on arvatakseni syntynyt etupäässä siinä tarkoituksessa, että
15642: herra Mechelinin hallitus vapautuisi hurjurien eli chauvinistien
15643: tyrannivallan alaisuudesta, joka lienee syvimpänä syynä siihen,
15644: että hallinnon ja oikeudenkäytön alalla ei ainoastaan ole ta-
15645: pahtunut, vaan myöskin uudistunut sellaiset epäkohdat, joita
15646: täällä on mainittu ja joista myös toistaiseksi vielä monista on
15647: vaijettu.
15648:     Vuoden 1904-1905 valtiopäivillä kuultiin sellaisenkin n. k.
15649: perustuslaillisen puolueen johtomiehen, joka samaan aikaan
15650: kävi Pietarin teitä kauppaamassa 10-miljoonia, lausuvan, että
15651:    An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 775
15652:                                         •
15653:   tässä maassa pitää tapahtua suursiivous niihin miehiin nähden
15654:   jotka ovat taipuvaisuuden politiikkaa noudattaneet, siis suo-
15655:    menmieliseen puolueeseen nähden, senaattorista aina poliisi-
15656:   konstaapeliin saakka, ja samaan aikaan valtiopäivillä levitettiin
15657:   tätä melkoisen laajaa vihkosta, joka on minulla tässä käsissä,
15658:   jossa luetellaan joukko niitä miehiä, jotka ovat vääryyttä kär-
15659:   sineet ja joiden tulee saada hyvitystä lukemattomissa miljoo-
15660:   nissa. Yhdeltä puolen kuului siis siihen aikaan huuto: »ero-
15661:    tettava», toiselta puolen: »palkittava», palkittava semmoisilla
15662:   summilla, että ensimäinen tässä vihkosessa tietää 49,600 mark-
15663:   kaa, toinen 26,000, kolmas 22,000 j. n. e. Onko ihme, että
15664:   kansassa on herännyt huolia?
15665:         Kansa on käytännöllinen. Se ei tutki niin paljon kaikkia
15666:   arkistoissa löytyviä vuosisatoja vanhoja oikeuskappaleita, mutta
15667:   kansa kysyy, mitä leikki maksaa, ja kansa kysyy, mitä varsi-
15668:   naista etua siitä on kokonaisuudelle sellaisenaan. ja tällä ker-
15669:   iaa ei käy kieltäminen sitä seikkaa, että meidän kansassamme
15670:   alkaa yhä enenevässä määrässä vakiintua sellainen käsitys ja
15671:   mielipide, että perustuslailliset asianajajat muodollista oikeutta
15672:   ja virkamieskärsimyksiä takaa ajaen pitävät vähempää huolta
15673:    niistä kärsimyksistä, joita kansa, kansan pohjakerrokset, on
15674:   tässä maassa saanut kärsiä ja yhä edelleen saa kärsiä. Että
15675:   tämä on tosiasia, siitä on selvänä todistuksena se seikka, että
15676:   herrat perustuslailliset, vaikka he asettivat vaalikilpensä ylim-
15677:    mäksi lauseeksi juuri tämän saman, heille niin pyhän perustus-
15678:   laillisuuden, eivät saaneet Suomen kansaa enää uskomaan, koska
15679:    sosiaalidemokraatitkaan, joita he yhä uudistuvin imartelevin
15680:   1auseparsin koettivat ja edelleen koettavat tässä suhteessa aseen-
15681:    kantajikseen onkia, eivät näy »perustuslaillisuutta» tunnustavan.
15682:         Senaattori Nybergh koetti täällä lausunnossaan rauhoittaa
15683:   kansaa sillä, että ne toimenpiteet, jotka tästä onnettomasta
15684:    poikkeuslaista johtuvat, eivät olisi niin vaaralliset kuin tässä
15685:    anomuksessa ja lausunnoissa on tahdottu kuvata. Se oli oi-
15686:    kein. Näin hallitusmiehen tietysti tulee tehdä, mutta toinen
15687:    asia on, kuinka hän siinä onnistuu. Sen me tiedämme erin-
15688:    omaisen hyvin, että herrat perustuslailliset siihen tyytyvät, sitä
15689:    ei heidän olisi ollenkaan tarvinnut täällä lausua. Minä puo-
15690:    lestani aijoin kosketella senaattori Nyberghin lausuntoa ja näyt-
15691:    tää, että se oli eräiltä osiltaan pintapuolinen, epäselvä ja asian
15692:    ydintä välttävä, mutta täällä on pari puhujaa siinä suhteessa
15693:    minun ymmärtääkseni kumoamattomaHa tavalla tuonut esiin
15694:    tosiseikkoja, niin että jätän sen puolen. En kumminkaan maita
15695: ( olla koskematta senaattori Nyberghin esille tuomiin numeroihin,
15696:     sillä ne näyttävät minusta jossain määrin olevan harhaan viepiä,
15697:     sillä luulen, että ne käsittävät myös sellaiset virkamiehet, jotka
15698: 776                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
15699:                                  •
15700: perustuslaillisessa järjestyksessä yhtenä päivänä eroitettiin ja
15701: toisena päivänä asetettiin virkaan, ne nöyräselkäiset virkamie-
15702: het, joita toimitettiin eroamaan, ja jotka jo erotessaan tiesivät,
15703: että he jälleen virkansa saavat. Viimeksimainittu asianlaita on
15704: sangen suuressa määrin horjuttanut kansassa niiden toimen-
15705: piteitten arvokkuutta ja merkitystä, joita perustuslailliset täällä-
15706: kin jälleen ovat ylistelleet.
15707:     Muutamiin lausuntoihin, joita vastaisilta puolilta on annettu.
15708: olen myöskin erityisesti kiinnittänyt huomiota.
15709:     Mitä ensiksikin tulee ed. Sirolan lausuntoon, niin en minä
15710: puolestani täysin käsittänyt, millä puolella nyt kysymyksessä
15711: olevassa asiassa hän seisoo. Onko asianlaita niin, että hänen
15712: toinen jalkansa oli perustuslaillisten reessä, jossa aikaisemmin
15713: molemmat ovat olleet, vai miten lienee ollut, sitä en tiedä?
15714: Mutta samalla kun tämän lausun, tunnustan, että hänen lau-
15715: sunnossaan oli useita varsin huomattavia ja hyväksyttäviä nä-
15716: kökantoja.
15717:     Laki ja evankeliumi ovat tänä lauantaina, niinkuin ed. Huopo-
15718: nen tapaa sanoa, esiintyneet erinomaisella tavalla. Ed. Castren
15719: on täällä tavallisesti jo suoJattu. Castren ja laki! Castren ja
15720: vanhurskaus! (Naurua.) No niin! Luulen, että Suomen kan-
15721: salla on syytä pukeutua surupukuun, asettukoon ed. Castren
15722: puolustamaan hallitusta tai sitä moittimaan. Pappi Bäck jäl-
15723: leen osoitti harvinaisessa määrässä eduskunnan sielunhoitajana
15724: mustasukkaisuutta, jopa niin suuressa määrin, että hän kehoitti
15725: täällä sitä puoluetta, jota hän itse kosii, ei ainoasti hylkäämään,.
15726: vaan tappamaankin toisen muka myöskin kosijan.
15727:     Ed. Turkia: Tässä on kaksi päivää väitelty kielikysymyk-
15728: sestä, yksi päivä laillisuusasiasta, siis kolme, ja nyt on neljäs
15729: päivä menossa laillisuus- ja virkamieskysymyksessä. Luuletteko,
15730: hyvät herrat, että ne kysymykset ovat olleet kaikkein tärkeimpiä,
15731: mitä täällä tulee ratkaistavaksi?
15732:     Tämän kyseessäolevan suomettarelaisten anomuksen yhtey-
15733: dessä on keskustelu luistanut, niinkuin anomuksen laatuun
15734: nähden on ollut pakkokin, kysymykseen vallasta. Kysymyk-
15735: sessä on hovioikeuksien virkapaikat. Ei syyttä meidän vallassa
15736: oleva luokka valita: »on maamme köyhä, siksi jää», sillä tästä
15737: keskustelusta on näkynyt, että virkapaikkoja on liian vähän.
15738: jos meillä olisi tarjota hyvätuloisia virkapaikkoja kolme kertaa
15739: enemmän kuin niitä nykyään on, niin ei olisi tätäkään väittelyä
15740: täällä syntynyt. Täällä voidaan sanoa, että kysymys ei ole sitä
15741: laatua, mutta minä voin tehdä kysymyksen: miksikä täällä ei "'
15742: ole väitelty karjanpaimenen virasta? Siksi, että se paikka on
15743: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 777
15744: 
15745: 
15746: arvoton ja siinä on kovin huono palkka, ja herrathan haluavat
15747: ainoastaan arvokkaita ja hyvätuloisia virkapaikkoja
15748:      Suomettarelaisen anomusehdotuksen perusteissa sanotaan,
15749: .:ettei ole kiellettävissä, että kansamme suuressa, ehkä suurim-
15750: massa, osassa nyt vallitsee se pelko, että oikeuslaitostemme
15751: puolueettomuuteen ei voida luottaa». Siis suomettarelaisten
15752: mielestä tuo pelko on syntynyt nyt vasta tai nykyään vasta he
15753: ovat huomanneet, että semmoista pelkoa on kansassa. Eiköhän,
15754: hyvät suomettarelaiset, tuota pelkoa löytynyt jo routavuosina
15755: tai sitä ennen? Minä sanon, että nykyään siinä kansan luo-
15756: kassa, johon minä kuulun, ei vallitse ainoastaan tuollainen pelko,
15757: vaan se on kasvanut varmaksi tietoisuudeksi, ettei maamme
15758: oikeuslaitoksien puolueettomuuteen voida luottaa. Suo'inettare-
15759: laisten anomuksen perusteluissa huomautetaan, että tämä pelko
15760: on erittäin kasvamaan päin muutamien tapausten johdosta. Ve-
15761: dotaan esim. siihen tapaan, millä Helsingin raastuvanoikeudessa
15762: viivyteltiin muutamia poliittisia oikeusjuttuja, - tarkoitetaan Via-
15763: porin ja Hakaniemen juttuja. Tämä ei ole synnyttänyt ainoas-
15764: taan epäilystä siitä, että oikeuslaitos olisi puolueelliseksi muut-
15765: tumassa, mutta se on yksinkertaisesti, rehellisesti sanoen saanut
15766: sen kansankerroksen, johon minä kuulun, käsittämään, että koko
15767: menettelytapa Viaporin ja Hakaniemen oikeusjutuissa oli val-
15768:  lassa olevien puolelta suoranainen luokkakosto.
15769:      Muuten on omituista se, että suomettarelaiset ottavat tämän
15770: Viaporin jutun aseekseen asettuessaan perustuslaillista hallitusta
15771: vastaan, kun he vaalien edellä käyttivät sitä meikäläisiä vastaan.
15772: Pitkin maata suomettarelaiset koettivat todistella, kuinka kapi-
15773: nallisia sosiaalidemokraatit ovat, kun ovat käyneet sellaiseen hurja-
15774: päiseen leikkiin. Löytyy suomettarelaisten keskuudessa heille
15775: hyvin arvoisa tohtori, joka kehtasi julkisessa kansankokouksessa
15776: väittää, että kaikki ne todistajat, jotka todistivat oikeusjutussa
15777: kapinallisten puolella, olivat vääränvalan tekijöitä! ja nyt ottavat
15778:  suomettarelaiset tämän saman jutun sosialisteille syötiksi! Onko
15779:  tämä johdonmukaista?
15780:      Tässä anomuksessa kerrotaan myös, että Turun hovioikeu-
15781:  dessa on vallinnut keinotekoinen anarkia. Anarkialla minä olen
15782: oppinut ymmärtämään, sikäli kuin porvarilliset sanomalehdet
15783:  sitä selittävät, sellaista asiaintilaa, missä vallitsee täydellinen
15784:  vallattomuus, tai, jos sitä verrataan yhteiskuntaoloihin, sellaista
15785:  olotilaa, missä ei ole minkäänlaista järjestystä, missä on mitä
15786:  suurin sekasotku. Minä en tarkkaan tunne, onko Turun hovi-
15787:  oikeudessa sellainen tila vallinnut, mutta jos on vallinnut, niin
15788:  ei syyttä ole siellä tehty puhdistusta
15789:       Muuten olisin toivonut, että suomettarelaiset, kun kerran
15790:  ovat lähteneet puhumaan anarkiasta, olisivat löytäneet parempia
15791: 778                  Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
15792: 
15793: 
15794: valtteja. Tuon porvarillisen kuvauksen mukaan anarkiasta näy-
15795: tellään sitä paraillaan Laukossa. Kerrotaan, että anarkistit arias-
15796: tavat maat ja mannut, kodit ja konnut ja jakavat ne keskenään.
15797: Laukossa hajoitetaan huoneet yksin hirsin, ja se tapahtuu koti-
15798: maisen hallituksen avustuksella. Minä en tiedä, pitävätkö suo-
15799: mettarelaiset isänmaallisempana tehtävänä sen, että koettavat
15800: saada niille hovioikeuden virkaherroille paikan, jotka virasta
15801: erottuaan saivat noin 8,000 markan eläkkeen, vai senkö, että he
15802: koettaisivat Laukon häädetyille torppareille saada katon pään
15803: päälle tai edes tilaisuuden asua ladoissa, joista heitä näinä päi-
15804: vinä kyörätään pois. Omasta puolestani asettaisin, vaikka pu-
15805: huttaisiin laillisuuden palauttamisestakin, tuon Laukon jutun
15806: etunenäan ja jos mahdollista sitte vasta toiselle sijalle hovioi-
15807: keuden herrat.
15808:      Kysymyksessäolevassa anomusehdotuksessa löytyy syy-
15809: töksiä, joissa sanotaan, että senaatti menettelee laittomasti, hovi-
15810: oikeudessa vallitsee mielivalta. Anomuksessa on monenmoisia
15811: lujia sanoja, mutta lopputulos on kuitenkin se, että pyydetään
15812: keisaria ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin, jotta väkivaltaisuudet
15813: loppuisivat ja tietysti hovioikeuksien virkaherrat pääsisivät enti-
15814: siin virkoihinsa. Mitään ei mainita edes lopussa siitä, mitä
15815: nuo pikaiset toimenpiteet ovat. Eivät suinkaan suomettarelaiset
15816: tarkoita sentapaista toimenpidettä kuin vuonna 1899? Muuten
15817: minä olisin toivonut, että olisi hiukan tarkemmin: sanottu, mitä
15818: toimenpiteitä tarkoitetaan.
15819:      En lähde väittelemään, kuinka laillista tuo hovioikeuksien
15820: herrojen virkapaikoista ajaminen oli. Siitä täällä väitelkööt
15821: juristit. Minä katselen asiaa työmiesluokkaan kuuluvana, ja mi-
15822: nusta se näyttää yksinkertaisesti boikottaukselta, samanlaiselta,
15823: johon me olemme saaneet tottua jo vuosikymmeniä. Täällä
15824: löytyy meidän ryhmämme etupenkillä mies, joka mielipiteittensä
15825: tähden on boikotteerattu valtion virasta; se on ed. Sivenius. Mei-
15826: dän puolueeseemme kuuluu kansakoulunopettajia, jotka on
15827: boikotteerattu sentähden, että ovat uskaltaneet ajatella, niinkuin
15828:  sosiaalidemokraatit joistakin asioista ajattelevat. Me olemme sen-
15829: tapaiseen menettelyyn niin tottuneet, ettemme ihmettele, jos sitä
15830: jatkuisi porvarienkin keskuudessa, etenkin niillä aloilla, joissa
15831: on paljon pyrkijöitä samoihin toimiin.
15832:      jokapäiväinen asia on se, että työväenluokkaan kuuluvia
15833: henkilöitä heikotteerataan työpaikoista. Monet meikäläiset ovat
15834: saaneet yhden vuoden kuluessa muuttaa 6, jopa 8 kertaa työ-
15835: paikkaa, sentähden että ovat uskaltaneet ajatella toisin kuin
15836: työnantajat. Kun tällainen boikottaus on käynnissä, kun sitä
15837: harjoitetaan ei ainoastaan työväkeä kohtaan, vaan jopa vallassa
15838: oleva luokkakin harjoittaa sitä keskuudessaan toisin ajattelevia
15839: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 779
15840: 
15841: 
15842: kohtaan, niin silloin ei huolisi luottaa siihen apuun, mitä keisari
15843: pikaisilla toimenpiteillä voisi hankkia. Eiköhän olisi selvintä
15844: vedota tässä asiassa kansaan? Me sosiaalidemokraatit olemme
15845: niin tehneet, ja minä vakuutan, että menestys on ollut hyvä.
15846:      Me olemme tehneet anomusehdotuksep, jossa ehdotetaan,
15847: että saataisiin kotimainen hallitus ja korkeimmat virastot kan-
15848: saneduskunnalle vastuuvelvollisiksi, ei yksinomaan töittensä
15849: laillisuudesta, vaan vieläpä niiden tarkoituksenmukaisuudestakin.
15850: jos nyt todellakin tahdottaisiin tällaisesta boikottauksesta päästä,
15851: niin mikä olisi selvempää kuin että koetettaisiin tuota anomusta
15852: ajaa eteenpäin niin paljon kuin suinkin mahdollista. Sen avulla
15853: kyllä tulisi lakkaamaan laittomuus senaatista. jos hallitus ja
15854: virastot olisivat eduskunnalle vastuuvelvolliset kaikesta, niin
15855: luulempa, että laittomuus lakkaisi tai ainakin vähenisi.
15856:      Täällä ovat monet juristit puhuneet äärettömän pitkälti lailli-
15857: suudesta. Minä pyytäisin yksinkertaisena kansanmiehenä painaa
15858: heidän muistoonsa, että laillisuus ei ole aina samaa kuin oikeus.
15859: Meillä löytyy laillista varkautta, ja kuitenkin meillä on rikoslaki,
15860: joka kieltää varkauden. jos joku varastaa toiselta enemmän
15861: kuin 20 markan arvosta tavaraa tai rahaa, niin voidaan hänet
15862: tuomita korkeintaan kahdeksi vuodeksi kuritushuonerangais-
15863: tukseen. Mutta jos työnantaja työntekijän tietämättä riistää
15864: hänen työnsä tuloksista vaikkapa 80 °/o, niin tuosta varkau-
15865: desta ei rankaise laki. Laissa kielletään myös ryöstö ja siitäkin
15866: on ankarat rangaistukset. Mutta kuitenkin voimme sanoma-
15867: lehdissä lukea, kuinka sen ja sen papin saatavista ryöstettiin
15868: siellä ja siellä köyhän vaimon ainoa lehmä, sairaalta lapselta
15869: ainoa kätkyt. Samoin voitaisiin kertoa äärettömän paljon saman-
15870: suuntaisia asioita. Rikoslaki kieltää haureuden harjoituksen,
15871: ja kuitenkin te jokainen tiedätte, että se on aivan luvallista po-
15872: liisin valvonnan alaisena tässäkin kaupungissa. Tämä ei tietysti
15873: ole ollenkaan oikeudenmukaista. ja kun laillisuudesta puhu-
15874: taan, tulisi hiukan muistaa, onkohan laillisuus myöskin oikeutta.
15875:      jotkut puhujat ovat vedonneet kansan oikeudentuntoon, kun
15876: ovat koettaneet kiittää senaikaisia tai nykyisiä virastoja. Niin
15877: kauan kun virastot eivät ole kokoonpannut kansan oikeuden-
15878: tuntoa vastaavasti, niin kauan ei myös kannata puhua siitä, että
15879: ne meneHelisivät kansan oikeudentunnon mukaan.
15880:      Yksi kummallinen eroavaisuus tässä boikottauksessa työ-
15881: väestön ja hovioikeuden jäsenten suhteen on se, että, kun työ-
15882: väenluokkaan kuuluvaa henkilöä boikotteerataan jostakin tehtä-
15883: västä tai toimesta, hän ei saa minkäänmoista lakkautuspalkkaa
15884: tai eläkettä. jos hänet boikotteerataan sillä edellytyksellä, että
15885: hän on tehtävään kykenemätön tai epäkelpoinen, niin siinä
15886: tapauksessa työnantaja vielä vaatii häneltä hyvitystä. Mutta
15887: 780                  Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
15888: 
15889: 
15890: nyt, kun hovioikeuden jäsenet erotettiin, tietystikin virkakelvot-
15891: tomina, sillä eihän kelvollista virkamiestä eroteta, annettiin heille
15892: siitä huolimatta 8,000 markan eläkkeet.
15893:     Kun tämä kyseessäoleva anomus on ehdotettu lähetettä-
15894: väksi perustuslakiv'!liokuntaan, johon minäkin kuulun, en mie-
15895: lelläni haluaisi tätä asiaa sinne, mutta päästäkseni selville siitä,
15896: mitä herrat siellä sanovat tuollaisista valtion varojen Iahjoittele-
15897: misista, onko se laillista, onko se perustuslain mukaista, toivon
15898: minäkin sitä sinne. Minä toivon hartaasti, että kun asia perin-
15899: pohjin tutkitaan, huomataan, että tässä on menetelty väärin, ja
15900: mahdollisesti voitaisiin ottaa myönnetyt eläkkeet virkamiehiltä
15901: pois. Ainakin siinä kansanluokassa, johon minä kuulun, käsi-
15902: tetään, että tuollainen valtion varojen lahjoitteleminen on, lievim-
15903: min sanoen, rikollista.
15904:     Tämän anomuksen johdosta on käytetty harvinaisen paljon
15905: puheenvuoroja, mutta muutamat suomettarelaiset eivät muista,
15906: mistä on kysymys. Täällä esim. ed. Antila sanoi, ettei ole
15907: kysymystä lainkaan virkamiesluokasta eikä virkajutuista. Ed.
15908: Rapola sanoi, että kysymys ei ole herroista eikä herrojen eduista.
15909: Kysymys on muka jostakin muusta; mutta hän heitti sanomatta,
15910: mistä muusta se on, tai ainakaan en minä hänen puheestaan
15911: saanut selville, mistä muusta se nyt oli. Jos tämän kysymyksen
15912: suhteen olisi käytetty vähemmän puheenvuoroja, niin ehkä oli-
15913: sivat suomettarelaisetkin muistaneet, mistä on kysymys. Ja
15914: minä toivoisin, että seuraavalla kerralla, kun laillisuusasia tai
15915: joku tämäntapainen otetaan esille, tyydyttäisiin hiukan vähem-
15916: piin puheenvuoroihin, niin että suomettarelaisetkin voisivat
15917: seurata asiaa.
15918:      Epätoivoista työtä on myös se, mitä ed. Castren täällä teki,
15919: että yrittää Bobrikoffin aikaisen senaatin vääryyksillä ja tyh-
15920: myyksillä pestä nykyistä hallitusta puhtaaksi. Täytynee kai
15921: myöntää, ettei tyhmyys muutu sillä viisaudeksi, jos se uudis-
15922: tetaan, eikä vääryys oikeudeksi, jos se tehdään uudestaan. Ei
15923: koskaan saa mennä puolustamaan jotakin vääriä sillä, että
15924: ennenkin on tapahtunut vääryyttä. Ed. Arajärvi kertoi täällä,
15925: että edusmies Sirola muka seisoo toinen jalka perustuslailli-
15926: sella puolella ja toinen muka suomettarelaisella. Hän näyttää
15927: unohtaneen kokonaan, että täällä löytyy myös kolmas puolue,
15928: joka esiintyy suurimpana kaikista. Minä vakuutan ed. Arajär-
15929: velle, että ed. Sirola seisoo sosiaalidemokraattisella kannalla eikä
15930: siis kummallakaan noista toisista. Ja luulenpa, että vaikka
15931: pidätte kuinka pitkiä agitatsioonipuheita tahansa, meidän ryh-
15932: mästä ette saa yhtään sielua kosituksi itsellenne.
15933: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 781
15934: 
15935: 
15936:      Ed. Viljomaa: Ed. Castrenin pitkä läksytys samoin kuin
15937: monen muun saman suunnan puhujan puheet muodostavat
15938:  uuden todistuksen siitä, että tähän eduskuntaan aijotaan siirtää
15939: ja käytännössä vakaannuttaa sitä häväistyspolitiikkaa, jota eräät
15940: tämän maan kansalaiset ja valtiolliset ryhmät pitkin vuosia ovat
15941: harjoittaneet kaduilla ja kapakoissa. Kun puheet ovat tätä
15942: laatua, kun puheitten ei ainoastaan päävoima, vaan myöskin
15943: pääasiallinen tarkoitus on häpäiseminen, niin eivät ne mielestäni
15944: .ansaitse vastausta. Enkä minä luule, että ne ansaitsisivat vas-
15945: tausta siinäkään tapauksessa, että näitä puheita olisi valaistu
15946: niillä kuvilla, joita tämän saman suunnan miehet katsoivat hy-
15947: väksi aatteittensa tukemiseksi eduskuntavaalien aikana esittää
15948: kansalle, vaan joita kuvia ainakaan toistaiseksi vielä ei ole roh-
15949: jettu liisteröidä tämän eduskuntahuoneen seinille. On olemassa
15950: eräs toinenkin syy, jonka vuoksi minä aijoin pysyä syrjässä
15951: tästä keskustelusta. Minä nimittäin otaksun, että tämä nyt
15952: käsiteltävänä oleva anomusehdotus lähetetään perustuslakivalio-
15953: kuntaan, jonka jäsen minä myös olen ja jossa minä olisin tilai-
15954: suudessa esittämään tarpeellisia selvityksiä.
15955:      Täällä on kuulunut kuitenkin sellaisiakin ääniä, että edus-
15956: kunta ei olisi oikeutettu tekemään tällaista anomusehdotusta ja
15957: että sitä siis ei olisi lähetettävä valiokuntaan. Minä uskon,
15958: että tällaiselle nurjalle käsityskannalle ei tässä eduskunnassa
15959:  saavuteta enemmistön kannatusta, ja minä jätän eduskunnan
15960: harkittavaksi, minkälaiseksi menettelyksi on leimattava se, että
15961:  useat puhujat tässä eduskunnassa hallituksen puolustamisinnos-
15962:  saan ovat menneet niin pitkälle, että he pyrkivät vähentämään
15963: Suomen kansan ikivanhaa anomuksenteko-oikeutta. Siltä varalta
15964: että tämä anomusehdotus kuitenkin vastoin luuloani tulisi nyt
15965: tapetuksi ilman valiokuntaan lähettämistä, pyysin puheenvuoroa
15966: saadakseni oikaista paria ed. Castrenin väärää pääväitettä, nimit-
15967: täin hänen väitteitään diktatuuriasetuksen synnystä ja hovi-
15968: oikeuksien virkamiesten laittomasta eroittamisesta.
15969:      Ed. Virkkunen on jo kosketellut edellistä väitettä, jonka
15970: vuoksi en siihen kajoa.
15971:      Puhuessaan siitä, kuinka täällä routavuosien aikana tapah-
15972: tuivat ensimäiset laittomat hovioikeuksien virkamiesten eroitta-
15973:  miset, on ed. Castren väittänyt, että näiden eroittamisten aiheut-
15974:  tajana ja ilmiantajana niihin esiintyi silloinen kotimainen hallitus.
15975:  Minä en tiedä, millä nimellä tällaista totuuden pahoinpitelemistä
15976:  sopivimmin tulisi merkitä. Eikö ed. Castren todellakaan roh-
15977: kene tunnustaa, että se ei ollut kotimainen hallitus, joka esiintyi
15978: ilmiantajana, vaan että se oli eräs tunnettu maanalainen julkaisu,
15979:  nimeltä :ofria ord», joka ilmiantoi tämän asian? Se oli tämä
15980:  samainen julkaisu, joka penkoi esille sen vastauksen, jonka
15981: 782                  Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
15982: 
15983: 
15984: hovioikeudet antoivat ed. Castrenin mainitsemaan senaatin kir-
15985: jeeseen, mutta jonka vastauksen tuo kotimainen hallitus hiljai-
15986: sesti oli haudannut asiakirjain joukkoon. Tämän esiinkaivetun
15987: vastauksen saattoi samainen julkaisu kenraalikuvernöörin tietoon
15988: ja sitä tietä Pietariin. Tosiasia siis on, että se oli tämä julkaisu,
15989: joka esiintyi ilmiantajana, tämä julkaisu, jonka kautta muuta-
15990: man vuoden kuluessa on valettu vihan, parjauksen, vääriste-
15991: lyn ja veljesvainon hävittävää myrkkyä tähän kansaan suurem-
15992: massa määrässä kuin ennen tähän asti on vuosisatojen kulu-
15993: essa voinut tapahtua, jonka toimittamiseen luullakseni edusmies
15994: Castren on tehokkaalla tavalla vaikuttanut ja jonka julkaisun
15995: sepustuksista hän tahtoo nyt saada uuden painoksen tunke-
15996: malla ne eduskunnan pöytäkirjaan.
15997:     Ed. Bäck, vaikka hän on pappi ja tavallisesti käyttää puhees-
15998: saan apukeinona uskonnon opetuksia, näyttää kuitenkin olevan
15999: kykenemätön sovittamaan näitä opetuksia omaan esiintymi-
16000: seensä. Melkein joka kerta, kun hän puhuu, pyrkii hän vää-
16001: rentämään ja pahentamaan toisiin ryhmiin kuuluvien puhujain
16002: tarkoituksia. Hän on väittänyt, että käsillä olevan anomuksen
16003: tarkoitus on kosiskella ja kerjätä » Työmies-Jehteläisiltä» jon-
16004: kunlaista apua jostakin pahasta pelastuakseen. Minä kum-
16005: minkin rohkenen olla sitä mieltä, ettei tällä anomusehdotuk-
16006: sella ole tarkoituksena avun hankkiminen, siitä yksinkertaisesta
16007: syystä, että anomusehdotus itse kyllin voimakkaasti puhuu puo-
16008: lestaan eikä siis apua tarvitsekkaan. Mutta jos täällä tosiaankin
16009: tahdotaan etsiskellä, kutka täällä ovat »Työmies-lehteläisten»
16010: kosijoita, niin kyllä ne ovat etsiitävät toisilta istuma-sijoilta.
16011: Minä luulen, että ed. Bäck on puheissaan osoittanut, että hän
16012: itse kuuluu näiden kosijoitten eturiviin.
16013:     Täällä on sitten minun ainakin täytynyt panna merkille eräs
16014: seikka, nim. se, että melkein jokainen sosialistinen puhuja on
16015: alottanut puheensa moittimaila sitä, että toisten ryhmien miehet
16016: täällä kuluttavat aikaa, mutta samalla itse pitänyt pitkiä puheita.
16017: Minä jätän jäävittömien arvosteltavaksi, missä määrin nyt vii-
16018: meinenkin sosialistinen puhuja on kuluttanut turhaan edus-
16019: kunnan aikaa ja eikö hän ole kosketellut asioita, jotka tuskin
16020: lienevät lähempänä tätä anomusta kuin useimmat muut nyt esi-
16021: tetyt toisten ryhmäin puhujain puheet.
16022:    Puhemies ilmoitti puolet pyydetyistä puheenvuoroista olevan
16023: käytetty nimittäin 24, ja 6 1/2 tuntia on jo asiaa käsitelty.
16024:    Ed. Castren: Täällä otti viimeinen puhuja puhuakseen siitä
16025: häväistystulvasta, jota tässä eduskunnassa ja ulkopuolella sitä
16026: on pantu liikkeelle sen puolueryhmän jäseniä vastaan, johonka
16027: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 783
16028: 
16029: 
16030: hän kuuluu, kuin myöskin sitä hallitusta vastaan, joka piti
16031: maan ohjaksia sortovuosina. Mitä nyt suomettarelaisten me-
16032: nettelyn esille ottamiseen eduskunnassa tulee, niin pitäisihän
16033: kaikkien tietämän, mistä alku lähti. Viime lauantaina otti ed.
16034: Virkkunen puheeksi prokuraattorin kertomuksen ja heitti silloin
16035: sotahansikkaan kaikille perustuslaillisiin puolueisiin kuuluville
16036: jäsenille. Tämä uhmailu uudistettiin suomettarelaisen ryhmän
16037: puolelta nyt esillä olevan ja par'aikaa keskustelun alaisen ano-
16038: muksen kautta. Anomuksessa esitettiin seikkoja, joihin oli
16039: pakko vastata. Sellainen oli esim. tuo kohta anomuksessa,
16040: jossa väitettiin, että kansalaiset ovat tehneet parastansa mus-
16041: tataksensa sortovuosien hallitusta maansa ja kansansa pettä-
16042: jäksi. Olihan silloin pakko osoittaa, mistä mustaaminen ja
16043: ketkä siihen olivat aihetta antaneet. jos suomettarelainen puolue
16044: olisi voinut vähääkään malttaa intohimojansa, jos se ei olisi
16045: viikko takaperin, samoin kuin nyt, niin röyhkeällä tavalla esiin-
16046: tynyt, ei epäilemättä tällaista keskustelua konsanaan olisi tässä
16047: eduskunnassa viritetty. Mutta se on suomettarelainen puolue
16048: itse, joka on tahtonut tällaista keskustelua saada viritetyksi. Ja
16049: heille on täytynyt antaa vastaus, sellainen vastaus, joka oli
16050: omiansa sekä eduskunnalle että ulkopuolella sitä oleville valai-
16051: semaan suomettarelaisen puolueen tekemäin hyökkäysten oikeata
16052: luonnetta.
16053:      Täällä on väitetty, ettei muka olisi pystytty näyttämään vää-
16054: riksi anomusehdotuksessa esille tuotuja syytöksiä. Olen vas-
16055: tannut prokuraattoria vastaan tehtyyn syytökseen mielivaltai-
16056: sesta menettelystä. Ed. Virkkunen on sen johdosta vaan lau-
16057: sunut, ettei selitys ollut prokuraattorin itsensä antama, vaan
16058: minun ja sentähden epätyydyttävä. Mutta ed. Virkkunen ei
16059: sanallakaan kosketellut sitä entisen Turun hovioikeuden lai-
16060: tonta menettelyä, johon mainittu hovioikeus teki itsensä syy-
16061: pääksi kahden ylimääräisen viskaalin nimittämistä koskevassa
16062: asiassa.
16063:      Nuo syytökset kotimaista hallitusta vastaan taas koskisivat
16064: ensinnäkin virkamieslain sovelluttamista koulualalla. Täällä on
16065: sekä hallituksen jäsenen että erityisten puhujain puolelta osoi-
16066: tettu, että hallitus on Iievimmässä muodossa sovelluttanut virka-
16067:  mieslain määräyksiä koulualalla oleviin virkamiehiin nähden.
16068:  Mitä rikollista siinä olisi? On väitetty, että hallituksen menet-
16069:  tely lehtori Hämäläisen virasta poistamiseen nähden olisi ollut
16070:  lakivastainen. Tuo väite on torjuttu ja syytös osoitettu perät-
16071: tömäksi.
16072:      Entäs muut syytökset, jotka ensinnäkin koskevat sitä, että
16073: hovioikeudet olisivat menetelleet mielivaltaisesti niitä alempia
16074: virkamiehiä nimitettäessä, jotka ovat hovioikeuksien asiana.
16075: 784                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
16076: 
16077: 
16078: Missä ovat todisteet tällaiselle syytökselle? Hovioikeudet ovat,
16079: kuten monta kertaa on lausuttu, katsoneet, että ne hovioikeu-
16080: den entiset jäsenet ja palvelusmiehet, jotka ovat ottaneet osaa
16081: valtiokaappaukseen, käyttämällä laittomia asetuksia, eivät täytä
16082: niitä ehtoja, joita perustuslaki vaatii. Toinen syytös koskee
16083: sitä, että hovioikeudet apujäseniä määrätessään olisivat mieli-
16084: valtaisesti menetelleet. Tässä kohden on ainakin Turun hovi-
16085: oikeus noudattanut samaa oikeata periaatetta, jota se on nou-
16086: dattanut alempia virkamiehiä nimittäessään. Mitä sitte tulee ases-
16087: sorinvirkoihin ehdollepanemiseen, niin on Turun hovioikeus
16088: niihinkin nähden noudattanut usein mainittua periaatetta. Uuden
16089: hovioikeuden menettely kyseenalaisissa virkamiesnimitysasioissa
16090: ei sisällä sitä, että puheenalaisiin virkoihin pyrkivät henkilöt,
16091: jotka sortovuosina ovat olleet hovioikeuksien palveluksessa,
16092: -olisivat julistetut kansalaisluottamuksensa menettäneiksi, vaan
16093: se sisältää sen, että hovioikeus, jolla on valta harkita ja tulkita,
16094: mitä perustuslain määräykset nimittämisasioissa vaativat, on har-
16095: kinnut virkaan-pyrkijöitten kaipaavan perustuslain vaatimaa omi-
16096: naisuutta. Kysymys on siis siitä, mitenkä perustuslakia on tul-
16097: kittava. Tästä perustuslain tulkitsemiskysymyksestä ovat ano-
16098: muksentekijät suotta syyttä tehneet mitä raskaimman syytöksen
16099: Turun nykyistä hovioikeutta vastaan. Kun anomuksentekijät
16100: loppuponnessaan sanovat »että Kansaneduskunta alamaisessa
16101: anomuksessa Keisarilliselta Majesteetilta pyytäisi pikaisia toimia
16102: sen väkivallan ehkäisemiseksi, jolla menneinä Iaittornina vuosina
16103: palveluksessa olleilta virkamiehiltä on tämän heidän palveluksensa
16104: vuoksi ryhdytty riistämään virkakelpoisuutensa ja nuhteetto-
16105: muutensa», niin täytyy kysyä: mitä tällä ponnella tarkoitetaan?
16106: Tarkoitetaanko sillä sitä, että hallitsija ryhtyisi toimenpiteisiin
16107: niiden alempien virkamiesten nimittämiseen nähden, jotka ovat
16108: hovioikeuden täytettävät? jos ponnella tarkoitetaan sitä, niin
16109: sisältäisi tämmöinen pyyntö laittomuuden, sillä mainitut virat
16110: -ovat hovioikeuksien eikä hallitsijan täytettävät. jos taasen
16111: tuolla hallitsijaan vetoamisella tarkoitetaan sitä, että hallitsija
16112: ryhtyisi toimenpiteisiin tarkoituksessa että hovioikeudet panisivat
16113: ehdolle asessorinvirkoihin sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet
16114:  valtiokaappauksessa osallisina, niin sisältäisi sellainen ryhtymi-
16115: nen hovioikeuksille annettuun oikeuteen, sekin, ilmeisen laitto-
16116: muuden, sillä hovioikeudet yksin ovat oikeutetut tekemään
16117: ehdotuksen asessorinvirkoja täytettäissä eikä kenkään muu. Tah-
16118: dotaanko siis, että hallitsija lakivastaisesti tähän seikkaan ryh-
16119: tyisi? jos katsotaan hovioikeuksien niitä kohtaan, joita ei ole
16120: pantu ehdolle asessorinvirkoihin, laittomasti menetelleen, on
16121: asianomaisilla valitusoikeus senaatin oikeusosastoon, sillä vali-
16122: tusaika, mikäli koskee asessorien ehdollepanoa Turun hovi-
16123: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 785
16124: 
16125: 
16126: oikeudessa, ei vielä ole umpeen kulunut. Niillä, jotka pitävät
16127: itseään aiheettomasti syrjäytettyinä, on valitustie avoinna. Tar-
16128: koitetaanko vihdoin, että hallitsija ryhtyisi hovioikeuksien apu-
16129: jäsenten määräämiseen, joitten määrääminen kuuluu hovioike-
16130: uksille ja senaatin oikeusosastolle? Vai mitä tuolla kääntymi-
16131: sellä hallitsijan puoleen oikeimmittain tarkoitetaan? Tarkoite-
16132: taanko sillä mahdollisesti sitä, että hallitsija mieskohtaisesti
16133: ryhtyisi oikaisemaan senaatin muka liian lievää tai liian ankaraa
16134: menettelyä virkamieslakia sovellettaessa, - sovelluttaminen, joka
16135: lain mukaisesti on senaatin asiaksi jätetty. Arvosteltakoon ano-
16136: muksentekijäin pontta miltä kannalta tahansa, niin käypi ilmei-
16137: sesti selville, että anomuksentekijät tarkoittavat saada hallitsijata
16138: ryhtymään toimenpiteisiin, jotka lain mukaisesti eivät kuulu hal-
16139: litsijan toimivaltaan. Senpätähden tuntuu tälläiseen ponteen
16140: päättyvän anomuksen esittäminen sanomattoman kevytmieliseltä,.
16141: ajattelemattomaita ja arveluttavalta. - Tämä ponnesta, puhu-
16142: mattakaan perustelmissa esiintyvistä alituisista solvaussanoista
16143: ja muista nimittelyistä.
16144:      En kuitenkaan tahdo vastustaa anomuksen lähettämistä asian-
16145: omaiseen valiokuntaan ja valitan, että ed. Bäck on tehnyt ehdo-
16146: tuksen anomuksen hylkäämisestä, jonka ehdotuksen minä kui-
16147: tenkin toivon hänen peruuttavan, koska soisin, että perustus-
16148: lakivaliokunta ottaisi mikäli mahdollista pian anomuksen käsi-
16149: teltäväkseen ja osoittaisi seikkaperäisesti ja juurtajaksain, mitä
16150: laatua ja luonnetta anomus oikeastaan on. jos anomus, kuten
16151: toivon, menee perustuslakivaliokuntaan ja valiokunta ryhtyy
16152: anomusta käsittelemään ja valmistaa siitä mietinnön, niinkuin
16153: sen mahdollisimman pikaisesti pitäisi tehdä, niin silloin, mutta
16154: vasta silloin saamme nähdä, mitä laatua anomuksen perustel-
16155: missa esille tuodut syytökset ovat, ja mitä laatua se ponsi on,
16156: joka uutta eduskuntaa kehoitetaan hyväksymään.
16157:      Ed. Ingman on ottanut verratakseen nyt käsillä olevan ano-
16158: musehdotuksen pontta viime valtiopäivien lakivaliokunnan mie-
16159: tinnön n:o l:n ponteen. Lakivaliokunnan viime valtiopäivillä eh-
16160: dottama ponsi koski laillisuuden palauttamista mikäli koski niitä
16161: laittomia, vieraaseen kansanainekseen kuuluvia henkilöitä, jotka
16162: vasten Suomen lakia olivat viroissa maamme virkalaitoksissa.
16163: Eroitus viime valtiopäivien lakivaliokunnan mietinnön ponnen
16164: ja nyt käsillä olevassa anomuksessa ja sen ponnessa ehdotettujen
16165: toimenpiteiden välillä on kuin yö ja päivä. Anomuksenteki-
16166: jäin ponnessa ehdotetaan, kuten jo on osoitettu, hallitsijan ryh-
16167: tymistä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät lain mukaisesti hal-
16168: litsijalle kuulu.
16169:      Useat niistä suomettarelaiseen puolueeseen kuuluvista edus-
16170: miehistä, jotka tässä asiassa ovat esiintyneet, ovat antaneet
16171: 786                  Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
16172: 
16173: 
16174: sellaisen persoonallisen, mieskohtaisen ja arvottoman leiman
16175: esiintymiselleen, että sen jos minkään pitäisi todistaman, kuinka
16176: heikko heidän asiansa on ja kuinka sentähden on ollut tar-
16177: peellista mieskohtaisesti karata erinäisten heidän vastustajiensa
16178: puoleen sekä siten, parempien asiain puutteessa, käyttää mieskoh-
16179: taisia, persoonallisia aseita. jos jonkun lausunnolla oli tässä
16180: persoonallinen leima, niin ed. Gebhardin. Se ei oikeimmittain
16181: ollut mikään lausunto, se oli sapekas, intohimoinen, kiihkoinen,
16182: mieskohtainen mielenpurkaus. Tämä mielenpurkaus ei kaipaa
16183:  mitään vastinetta minun puoleltani. Sanon vaan sen, ettei
16184: minulla ole ollut kunnia kenenkään ulkomaalaisen kanssa kes-
16185: kustella ed. Gebhardin persoonasta. Minulla ei ole ollut min-
16186: käänlaista aihetta ottaa ed. Gebhardin persoonaa puheeksi.
16187: Lisään, että minulle on enemmän kuin mieluista, jos minä tämän-
16188: laatuisen mielenpurkauksen jälkeen pääsen kaikesta sananvaih-
16189: dosta mainitun herran kanssa.
16190:      Mitä tulee uhkaukseen paikkojen tyhjentymisestä, niin minua
16191:  kummastuttaa, etteivät suomettarelaiset edustajat ole käsittäneet,
16192:  että olisi asialle eduksi, jos he eivät ainoastaan ajoiitaisin pois-
16193: tuisi paikoiltaan tästä eduskuntahuoneesta, vaan jos he ainai-
16194: seksi jättäisivät paikkansa eduskunnassa, sillä sellaisen sävelen
16195: ovat he virittäneet, että valitettavasti kyllä näyttää siltä kuin
16196:  kaikki yhteistyö olisi heidän ryhmänsä kanssa mahdoton.
16197:      Mitä ed. Viljomaan väitteeseen tulee, että minä olisin ollut
16198:  maanalaisen kirjallisuuden toimittajana, niin minun täytyy ikä-
16199: väkseni mainita, ettei niin ole asianlaita. »fria ordin» toimit-
16200:  tajana on ollut aivan toinen mies kuin minä. Kun ed. Viljo-
16201:  maa väittää perättömäksi sen seikan, että Turun hovioikeus ja
16202:  muut hovioikeudet olisivat sortuneet senaatin menettelyn joh-
16203:  dosta, täytyy minun puolestani torjua tämä väite kerrassaan
16204:  vääränä. Ensimäisen ilmiannon korkeimpaan paikkaan teki,
16205:  kuten minulla oli kunnia ensimäisessä lausunnossani esittää,
16206:  senaatin talousosasto ilmoittaen, että hovioikeudet olivat kiel-
16207:  täytyneet antamasta pyydettyjä luetteloja senaatille. Toisen kerran
16208:  kääntyi senaatin oikeusosasto kirjelmällä 19 p:ltä 1903 kor-
16209:  keimpaan paikkaan, jonka kirjelmän sisältö on seuraava, - toivon,
16210:  että eduskunta sietää kuulla tuon kirjelmän, koska muuten sen
16211:  olemassaolo mahdollisesti yhä edelleen kiellettäisiin -: »Maini-
16212:  tuista hovioikeuksien pöytäkirjoista, jotka nyttemmin ovat senaat-
16213:  tiin saapuneet, on senaatti havainnut, että senaatin ylempänä
16214:  mainittua määräystä esiteltäessä ovat kaikki hovioikeudet, tosin
16215:  äänestyksen tapahduttua, päättäneet senaatin käskyn mukaisesti
16216:  antaa siitä tiedon asianomaisten hovioikeuksien alatuomareille,
16217:  mutta mikäli koskee niitä toimenpiteitä, joihin hovioikeuksien
16218:  pitäisi näihin vireillä oleviin kysymyksenalaisiin syytteihin näh-
16219: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 787
16220: 
16221: 
16222: den ryhtyä, ovat eri hovioikeudet tulleet erilaisiin päätöksiin.
16223: Turun hovioikeudessa on enemmistö ollut sitä mieltä, että edellä
16224: mainitussa ministerivaltiosihteerin-viraston kirjelmässä elokuun
16225: 27 p:ltä 1902 annetulta armolliselta asetukselta puuttuu oikeu-
16226: dellista pätevyyttä ja että senvuoksi hovioikeus ei voi noudattaa
16227: senaatin käskyssä seuraavan marraskuun 11 p:nä annettuja
16228: määräyksiä, mikäli ne koskevat hovioikeudessa vireillä olevia
16229: virkasyytteitä. Edellä kerrotun lausunnon ei saata olettaa tar-
16230: koittavan muuta kuin hovioikeudessa vireilläolevia virkasyytteitä,
16231: joita edellä mainitusta väliaikaisesta asetuksesta ja Teidän Keisa-
16232: rillisen Majesteettinne ministerivaltiosihteerin-viraston ylempänä
16233: mainitussa kirjelmässä antamasta armollisesta käskystä sekä
16234: senaatin määräyksestä huolimatta olisi jatkettava sovelluttamalla
16235: asiasta tätä ennen voimassa olleita säännöksiä, jota olettamista
16236: myöskin vahvistaa se, että senaatin prokuraattorin helmikuun
16237: 17 p:nä 1903 senaatille tekemän ilmoituksen mukaan Turun
16238: hovioikeus oli tammikuun 27 p:nä 1903 määrännyt todistajien
16239: kuulustelun Helsingin raastuvanoikeudessa toimeenpantavaksi
16240: sen johdosta, että erinäiset henkilöt olivat virkavirheestä ilmi-
16241: antaneet Uudenmaan läänin kuvernöörin kenraalimajuri M. Kai-
16242: gorodoffin. Mitä tulee Vaasan ja Viipurin hovioikeuksien senaatin
16243: marraskuun 11 p:nä 1902 antaman käskyn johdosta tekemiin
16244: päätöksiin, on senaatti sitä mieltä, etteivät mainitut päätökset
16245: eikä äänestyksessä annettu lausunto, katsomatta erinäisiin muu-
16246: tamien jäsenten perustelmissa ilmeneviin epäasianmukaisiin koh-
16247: tiin, sisällä suoranaista kieltäytymistä noudattamasta asiassa
16248: nykyään voimassa olevia säädöksiä. Katsoen siihen, mitä pro-
16249: kuraattori pöytäkirjat senaattiin lähettäessään on lausunut, saa
16250: senaatti Teidän Keisarilliselle Majesteetilleen alamaisuudessa
16251: ilmoittaa, mitä edellä mainitussa suhteessa on hovioikeuksissa
16252: tapahtunut». Kieltäköön nyt ed. Viljomaa, jos hän tahtoo,
16253: minun väitteeni todenperäisyyden.
16254:      Mitä sitte tulee niihin mieskohtaisiin solvauksiin, joita suo-
16255: mettarelaiselta taholta on minua vastaan niin viljalti viskattu,
16256: niin minä kyllä oivallan, että ne ovat aiheutuneet siitä, että minun
16257: on ollut pakko esille tuoda sellaisia tosiasioita sortovuosien
16258: ajoilta, jotka epäilemättä ovat olleet omansa kipeästi koskemaan
16259: moneen heistä. Olen kuitenkin vanhastaan tottunut samaiselta
16260: taholta kaikenlaisiin silmittömyyksiin, joten en osaa noille mies-
16261: kohtaisille katalille mielenpurkauksille antaa mitään arvoa. Nehän
16262: kuvastavat vaan suomettarelaista sielua.
16263:      Ed. Söderholm: Efter de omfattande bemötanden af
16264: uttalandena i föreliggande petition, som redan förekommit,
16265: skall jag endast inskränka mig tili att yttra några ord. Ett
16266: 788                Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
16267:                                                    --------
16268: 
16269: hufvudvilikor för upprätthållandet af ett på en gång fritt och
16270: lagbundet sarnhällstillstånd är dornstolarnas och rättsskip-
16271: ningens oafhängighet af de politiska och partiförhållandena
16272: sarnt striderna för dagen. Där det blir sed, att folkrepresen-
16273: tationen blandar sig i rättsskipningen, där är sarnhället i fara.
16274: De rninnen från en tidigare period i vår historia, sorn hr
16275: Hjelt tidigare frarnrnanat, ehuru rned ett annat syfte, äro i
16276: detta afseende varnande exernpel. Under den s. k. frihetsti-
16277: den fick det rnissförhållande insteg, att dornstolarnas och
16278: rnyndigheternas åtgärder t. o. rn. i fall af rent enskild beskaf-
16279: fenhet begynte dragas inför riksdagen. Äfven rned frihets-
16280: tidens grurnlade begrepp orn rätt och orätt insåg rnan dock
16281: faran häraf, och åtgärder vidtogos i syfte att rnål och ären-
16282: den, sorn ankornrna å dornstol och rnyndigheter, icke uppto-
16283: ges tili behandling vid riksdagen; vederbörande borde i dy-
16284: lika rnål, i händelse något utan skäl gått dern ernot, söka än-
16285: dring hos vederbörande högre rnyndighet i därför gällande
16286: ordning. Detta fastställdes genorn en författning af år 1748.
16287: I rnotiveringen tili förevarande petition har under hänvisning
16288: tili fortfarande anhängiggjorda rättegångar rättsskipningen
16289: i dessa fall stärnplats såsorn oduglig, kelvoton. .Ehuru sådant
16290: icke uttryckligen utsagts i klärnrnarna, synes det, sorn orn
16291: det vore rneningen att påkalla landtdagens bedörnande af
16292: dessa och rnåhända äfven andra rättsfall. Oenorn att så för-
16293: fara skulle landtdagen otvifvelaktigt gå utorn ornrådet för sin
16294: befogenhet.
16295:        Af anförda uttalanden i petitionen har hr Sirola tagit sig
16296: anledning att rikta ett utfaii rnot hela rättsskipningen i detta
16297: 1and, hvilken enligt hr Sirolas förrnenande skuiie ställt sig
16298: i vissa klassintressens tjänst, deras, sorn enligt terminologin
16299: benärnnas kapitalistiska. Orirnligheten af sådana beskyll-
16300: IIingar rnot dornstolarna i ett sådant land sorn vårt, hvars
16301: dornstolar äro så dernokratiska, att de folkvalda rnedlern-
16302: rnarna i underrätterna t. o. rn. kunna öfverrösta den rättsligt
16303: bildade dornaren, ligger i öppen dag. Orn icke dornstolsvä-
16304: sendet hos oss är folkeligt, så finnes det öfverhufvud ingen
16305: folkelig rättsskipning. Hr Sirolas beskyllning faller därför
16306: på sin egen orirnlighet. Men det är nu en gång så, att enligt
16307: de socialistiska teorierna det nuvarande sarnhäiiet rned dess
16308: institutioner är odugligt, och alltså rnåste äfven dess dornsto-
16309: lar vara det, för att också de rnå kunna tjäna agitationen. Hr
16310: Sirola hänvisar tili enskilda fall, hvilka jag icke närrnare
16311: känner tili och icke kan bedörna. Hr Sirola har dock under-
16312: låtit att närnna, huruvida rättelse i de af honorn närnnda
16313: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 789
16314: 
16315: 
16316: domsluten sökts utan framgång. Är så ei fallet kunna de i
16317: ingen händelse användas för att belysa ett regeringssystem.
16318:       Då jag emellertid icke anser mig hafva skäl att mot-
16319: sätta mig, att petitionen öfverhufvud remitteras tili utskott,
16320: ville jag dock härvid göra det förbehåll, att petitionen, så-
16321: vidt den hänför sig tili rättsskipningen i enskilda mål, icke
16322: må blifva föremål för pröfning.
16323:       J ag skall icke uppehålla tiden med att upptaga de se-
16324: naste andragandena, tili hvilket man kunde vara frestad, utan
16325: endast i förbigående beröra den utaf hr Virkkunen antydda
16326: fiktion, som man försökt tillskapa genom förordningen af den
16327: 10 juli 1902, enligt hvilken författningarnas promulgation
16328: icke vidare verkställdes af senaten. och således icke häller
16329: diktaturförordningen af år 1903 skulle hafva af senaten oro-
16330: mulgerats. Men utredandet af denna sak är af teoretisk· be-
16331: skaffenhet och lämpar sig kanske bäst för det utskott, grund-
16332: lagsutskottet, tili hvilket petitionen torde remitteras.
16333:        Ed. Tainio: Minä käsitän koko tämän pitkän keskus-
16334: telun eri porvariryhmien keskinäiseksi taisteluksi virkapai-
16335: koista ja niitä seuraavista suurista tuloista ja vallasta. Ai-
16336: kaisemmin tällä hovioikeuden virkamieskysymyksellä oli
16337: toinenkin merkitys. Sillä oli merkitystä laillisuuden palaut-
16338: tamisessa, mutta nyt enää siinä on . vaikea löytää mitään
16339: muuta kuin valtataistelua eri porvariryhmien välillä - ja
16340: senpä takia täällä keskustelu onkin niin kovin harrasta ollut.
16341: Puolue-etuja tässä tavoitellaan, tavoitellaan omille tovereil-
16342: le jonkunlaista anteeksiautoa toisella puolen ja toisella puolen
16343: taas toiseen puolueeseen kuuluvien uusien väärinkäytösten
16344: puoltamista. Naurettavalle kuitenkin kuuluvat ne suometta-
16345: relaisen puolueen syytteet, jotka ·koskevat nykyisen per.us-
16346: tuslaillisen hallituksen puolueellisuutta, sillä mahtaako ku-
16347: kaan luulla, että mikään porvarillinen hallitus olisi puolueeton.
16348: Se on samaa, ovatko ne suomettarelaisia, ovatko perustus-
16349: laillisia, ruotsikoita tai mitä tahansa, oman puolueensa, oman
16350: ryhmänsä etuja ne ajavat, kun ne hallitukseen pääsevät ja
16351: sitä varten ne sinne pyrkivät.                   ·
16352:        Tämän pitkän anomuksen perusteluissa olisi ensimäinen
16353: kohta ainoa, joka ansaitsisi valiokuntaan lähettämistä, se
16354: kohta, mikä koskee lain kunnioituksen alentumista ja sen
16355: syitä. Mutta kun tämä anomus yhtä mittaa kehittymistään
16356: kehittyy koskettamaan ainoastaan hovioikeuden virkapaik-
16357: koja ja virkapaikkoja yleensä, niin silloin meidän puolueel-
16358:  lamme ei ole mitään syytä tukea tai kannattaa tätä anomus-
16359:  tekelettä.
16360:                                                                        50
16361: 790                Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
16362: 
16363: 
16364:        Se loistava voitto, jonka tässä mielestäni suomettare-
16365: laiset ovat saavuttaneet eräistä perustuslaillisuuden asian-
16366: ajajista tänäpäivänä, ei kuitenkaan todista, että suometta-
16367: relaisten asia olisi oikea. Se osoittaa vaan, että perustus-
16368: laillisuuden asiata ovat täällä ryhtyneet ajamaan sellaiset hen-
16369: kilöt, joilla ei ole siihen vähäisintäkään syytä tai oikeutusta.
16370: Ja jos laillisuutta ajetaan, niin ne henkilöt, jotka täällä tä-
16371: nään ovat enimmin puhuneet perustuslaillisuudesta, eivät
16372: lainkaan pysty laillisuutta arvostelemaan, niin lakimiehiä
16373: kuin ovatkin.
16374:         Täällä on sanottu olevan erään rasvaisen syötin sosia-
16375: listeille, ja niin täällä onkin. Nyt minä kuitenkin aijon sii-
16376: hen tarttua - minulla yleensä ei ole mitään tällaisia syöt-
16377: tejä vastaan. Se koskee sitä tapaa, ,millä Helsingin raastu-
16378: vanoikeudessa on viivytelty muutamia huomiota herättä-
16379: neitä poliisijutuja, joissa satoja syytettyjä on kelvottoman
16380: prosessin vuoksi istutettu tutkimusvankeudessa monin ker-
16381: roin enemmän aikaa kuin olisi tarvittu" j. n. e. Se asia sie-
16382: tää tarkempaa valaistusta, enemmän yksityiskohtaista sel-
16383: vitystä, vaikkakin valiokunta ei voine siihen asiaan kajota.
16384: kun anomuksentekijät ovat sen ponsissaan kokonaan un-
16385: hottaneet ja käyttäneet sitä vaan perusteluissa, agitatsiooni-
16386:  keinona.
16387:         Mitä ensinnäkin n. s. Viaporin juttuun tulee, on pää-
16388:  asiallisin vääryys syytteenalaisia, 78 henkilöä, kohtaan ol-
16389:  lut siinä, että heidän, vastoin lain selviä määräyksiä, ei ole
16390:  sallittu koko oikeudenkäynnin aikana ja varsinkin todis-
16391:  tajia kuulusteltaessa olla läsnä raastuvanoikeuden istunto-
16392:  huoneessa. Tästä ja siitäkin, että raastuvanoikeudessa muu-
16393:  tenkin koko tutkimusta toimitettiin ylen pintapuolisesti, on
16394:  ollut seurauksena, että kaikki todistajat ovat hovioikeudessa
16395:  uudelleen kuulusteltavat, ja että kaikki, mitä raastuvanoi-
16396:  keudessa on tapahtunut, on ollut vallan arvotonta. Mutta
16397:  kumminkin syytteenalaiset tämän takia tulivat olemaan van-
16398:  keudessa 2 p :stä elok. 1906, jolloin heidät tuotiin pois Via-
16399:  parista, aina 2 p :ään helmik. 1907, jolloin valitusaika raastu-
16400:  vanoikeuden 3 p :nä sen edellistä tammikuuta antamassa pää-
16401:  töksestä loppui ja hovioikeuden kanneviskaalin syytöskirja
16402:  hovioikeuteen annettiin. Sen lisäksi olisi huomioon otettava
16403:  tässä asiassa, että raastuvanoikeus, jos kohta se arvelikin,
16404:  ettei kaikkia syytteenalaisia voisi saada mahtumaan oikeu-
16405:  den istuntohuoneeseen lääninvankilassa, ei suinkaan silti
16406:  missään tapauksessa ollut oikeutettu poikkeamaan lain sel-
16407:  vistä määräyksistä ja siten tekemään koko lakia olematto-
16408:  maksi. Raastuvanoikeuden olisi tullut ehdottomasti noudat-
16409: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 791
16410: 
16411: 
16412: taa mitä laki määrää sekä järjestää asiat niin, että mahdol-
16413: liset käytännölliset vaikeudet olisi voitettu.
16414:        Tässä eräs seikka, josta meidän laillisemme eivät ole
16415: sanoneet sanaakaan, enempää kuin heidän sanomalehten-
16416: säkään. Lakia tässä maassa saa rankaisematta polkea sil-
16417: loin, kun se koskee köyhiä ja varsinkin silloin, kun se koskee
16418: sosialisteja, mutta mikä hirmuisen suuri numero, kun on ky-
16419: symyksessä hovioikeuden herrat, joilla on 8000 markan vuo-
16420: tuiset eläkkeet! Missä on herrojen perustuslaillisten ja pat-
16421: riootti en johdonmukaisuus? Ja suomettarelaisistakin tällai-
16422: nen lain väärinkäyttö on siksi vähäpätöinen, että he yhdellä
16423: lauseella siitä mainitsevat, mutta eivät saa ponsiinsa mitään
16424: sellaista mahtumaan, että valiokunnassa nämätkin asiat olisi
16425: voitu esille ottaa.
16426:        Ja sitte tulee eräs toinen juttu, koskeva Hakaniemen
16427: mellakkaa, jonka asian käsittely muodostui, kuten täällä jo
16428: Turkia ennemmin sanoi, puoluekostoksi, muodostui oikeuden
16429: häväistykseksi. Minä käytän jyrkkiä sanoja, mutta minä
16430: todistelen ne myös.
16431:        Vaikka 6 syytetyistä oli vangittu jo tapahtumapäivänä
16432: 2 p :nä elok. 1906, ja muut 12 syytettyä vangittiin seuraavin~
16433: viikkoina, niin asia joutui raastuvanoikeudessa ensi kerran
16434: käsiteltäväksi 23 p :nä lokak., jolloin siis ensiksi vangitut oli-
16435: vat olleet vankeudessa jo 82 vuorokautta. Jossain määrin
16436: tähän tietysti vaikutti jutun laveus, poliisikuulustelupöytäkir-
16437: jaan kun oli otettu 242 henkilön kertomukset, mutta sittenkin
16438: olisi pitänyt asiassa, jossa oli kaikkiaan 19 vangittua, voida
16439: noudattaa suurempaa nopeutta tai, paremmin sanoen, vä-
16440: hempää hitautta.
16441:        Kun sitten juttua ruvettiin käsittelemään, pantiin tutki-
16442: muksen pohjaksi poliisikuulustelussa laadittu pöytäkirja, sii-
16443: hen otettuine 243 henkilön lausuntoineen. Näin ollen olisi
16444: raastuvanoikeuden tullut yhtämittaisesti pitää istuntoja, kun-
16445: nes kaikkia poliisitutkinnossa esiintyneitä henkilöitä olisi
16446: ehditty kuulustella. kuten esim. kihlakunnanoikeudessa maa-
16447: seuduilla on tavallista. Raastuvanoikeuden olisi siis tullut
16448: pitää istuntoiaan niin taajaan ja kauvan kuin suinkin mahdol-
16449: lista ja, mikäli ei välttämättömiä esteitä sattunut, joka päivä,
16450: kunnes tuo runsas todistusaines olisi ehditty loppuun tutkia.
16451:  Mutta sen sijaan raastuvanoikeus keskeytti jutun käsittelyn,
16452: kulloinkin kuulusteltuaan vain noin parikymmentä todista-
16453:  jaa, viikon, jopa kahdenkin ajaksi.
16454:        Niinpä juttu lykättiin 2.3 p :nä lokak. viikon ajaksi eli
16455: .30 p :ään samaa kuuta;
16456:        30 p :nä lokak. taasen viikon ajaksi eli 6 p :ään marrask.;
16457: 792                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
16458: 
16459: 
16460:       6 p :nä marraskuuta 10 päivän ajaksi eli 16 p :ään mar-
16461: raskuuta;
16462:       16 p :nä marraskuuta kahden viikon ajaksi eli 30 p :ään
16463: samaa kuuta;
16464:       30 p :ä marraskuuta viikon ajaksi eli 7 p :ään joulukuuta~
16465:       7 p :nä jouluk. viikon ajaksi eli 14 p :ään samaa kuuta;
16466:       14 p :nä jouluk. viikon ajaksi eli 21 p :ään jouluk.;
16467:       21 p :nä jouluk. kahden 'Ciikon ajaksi eli 4 p :ään tammi-
16468: kuuta 1907;
16469:       4 p:nä tammik. viikon ajaksi eli 11 p:ään samaa kuuta;.
16470:       11 p:nä tammik. viikon ajaksi eli 18 p:ään samaa kuuta~
16471:       18 p:nä tammik. viikon ajaksi eli 25 p:ään samaa kuuta;
16472:       25 p :nä tammik. viikon ajaksi eli 1 p :ään helmik.;
16473:       1 p :nä helmik., jolloin oli ehditty kuulustella poliisitutki-·
16474: muksessa olleita henkilöitä, muutamia lukuunottamatta, kah-
16475: den viikon ajaksi eli 15 p :ksi samaa kuuta, jolloin virallisen
16476: syyttäiän piti ilmoittaa todistajiksi kaikki ne henkilöt, joita
16477: hän tahtoi asiassa vielä kuulusteluttaa;
16478:       15 p :nä helmik. pyysi virallinen syyttäjä lykkäystä 3
16479: viikon ajaksi uusien todistusten hankkimista varten ja vaikka
16480: lykkäysanomusta vastustettiin, lykättiin jutun käsittelemi-·
16481: nen kahden viikon ajaksi eli 1 p :ään maalisk., jolloin viralli-
16482: sen syytäiän oli esitettävä kaikki väitöksensä:
16483:       1 p :nä maalisk., jolloin virallinen syyttäjä, jolla nähtä-
16484: västi jo edelliselläkään kerralla ei ollut uusia todistajia tie-
16485: dossa, taasen pyysi lykkäystä todistajien hankkimista var-·
16486: ten. Juttu lykättiin vieläkin 2 viikon ajaksi eli 15 p :ään sa-
16487: maa kuuta, jolloin virallisen syyttäjän tuli olla valmis esit-
16488: tämään loppulausuntonsa;
16489:       15 p :nä maalisk. lykättiin juttu päätöksen antamista:
16490: varten 22 p:ään samaa kuuta;
16491:       22 p :nä maalisk. annettiin jutussa päätös.
16492:       Poliisitutkimuksessa kuulusteltujen henkilöiden kuulus-
16493: tamiseen tarvittiin siis kaikkiaan 13 istuntoa. Jos istuntoja
16494: olisi pidetty jotakuinkin joka päivä, niin tähän kuulustelemi-
16495: seen olisi kulunut noin 2 tai korkeintaan 3 viikon aika, kun
16496: siihen nyt sitä vastoin kului aika 23 p :stä lokakuuta aina 1
16497: p :ään helmikuuta eli siis kolme kuukautta ja yksi viikko.
16498:       Lopputuloksena oli, että Manninen, Lehmusvaara, Va-
16499: sara, V. A. Aalto ja 0. V. Aalto vapautettiin. Raastuvanoi-
16500: keus ,ei katsonut voivansa heitä rangaista". Schneider va-
16501: pautettiin. Hyrskymurtoa, Heleniusta, Sinivaaraa, Tor-
16502: niaista ja Kotkaa ei 'huomattu syyllisiksi osanottoon Haka-
16503: niemen mellakoihin, mutta katsottiin heitä vastaan olevan
16504: olemassa epäilystä herättäviä seikkoja heidän osanotostaan
16505: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 793
16506: 
16507: 
16508: vallankumoukselliseen liikkeeseen, minkä takia juttu tässä
16509: kohdin lykättiin Turun hovioikeuden tutkittavaksi. Näkyy,
16510: että ollaan tekemisissä perustuslaillisten tuomarien kanssa.
16511:        Yksitoista henkilöä oli siis vapautettu heitä vastaan
16512: nostetusta syytteestä siitä, että muka olivat olleet osallisina
16513: Hakaniemen torin mellakoihin, mutta heistä olivat useat ol-
16514: leet vankeudessa lähes 8 kuukautta.
16515:        Ainoastaan 6 henkilöä tuomittiin rangaistukseen, niistä
16516: 3 henkilöä 4 kuukauden ja 1 henkilö kahden kuukauden van-
16517: keuteen. Näistäkin 2, joille kummallekin tuomittiin van-
16518: keutta 4 kuukautta, määrättiin edelleenkin pidettäviksi van-
16519: gittuina.
16520:        Sittemmin kaupungin viskaali pyysi pitennettyä vali-
16521: tusaikaa ja saikin yhden kuukauden pitennystä, mutta hänen
16522: valituksensa ei kuitenkaan sisältänyt mitään muuta, kuin
16523: että hän lyhyesti viittasi raastuvanoikeudessa esittämiinsä
16524: väitteisiin.
16525:      · Kun näitä seikkoja tarkastaa ja samalla ottaa huo-
16526: mioon, että poliisitutkinnossa ei ollut tullut mitään ilmi
16527: useimpia syytteenalaisia vastaan, niin varsinkin vähemmän
16528: kriitillinen tai oikeudenmutkissa oudompi tarkastaja voi tulla
16529: siihen johtopäätökseen, että viranomaiset ovat tahtoneet
16530: tutkintovankeudessa pitämisellä kurittaa henkilöitä, joita ei
16531: ole voitu laillisesti tuomita rangaistukseen, ja samalla näh-
16532: tävästi rangaista koko sitä kansanryhmää ja puoluetta, johon
16533: mainitut henkilöt kuuluvat. Tätä väärinkäsitystä, jos se si-
16534: tä on, ei suinkaan ole omiansa oikaisemaan se tapa, millä
16535: raastuvanoikeus on perustellut päätöksensä, mikäli se kos-
16536: kee 5 henkilön luuloteltua osanottoa valtiopetokseen. Pe-
16537: rustelu on nimittäin seuraava:
16538:        ,Samoin kuin virallinen syyttäjä pitää raastuvanoi-
16539: keuskin tässä olevia rikoksia valtiopetoksena, mutta ei katso
16540: saadun selville, että kaikilla syytetyillä olisi ollut sitä rikol-
16541: lista aikomustaJ joka tähän rikokseen sisältyy. Ainoastaan
16542: seuraavien suhteen heistä on olemassa sellaisia epäilystä he-
16543: rättäviä seikkoja heidän osanotostaan vallankumoukselliseen
16544: liikkeeseen, että heidät on asetettava syytteeseen valtiope-
16545: toksesta: puutarhuri Tuomas Vilho Hyrskymurto (ent. Hell-
16546: sten), joka o m a n t u n n u s t u k s e n s a m u k a a n
16547: on ollut sosialisti-agitaattori n a ja
16548: o t t a n u t o s a a s i i h e n k o k o u k s e e n, j o s s a
16549: s o s i a a 1 i d e m o k r a a t i s e n p u o 1 u e e n h a I-
16550: I i n t o o n p ä ä t t ä n y t i u 1 i s t a a s u u r 1 a-
16551: k o n sekä muutenkin ottanut osaa erinäisiin toimeenpa-
16552: nopuuhiin; kivityömies Anshelm Helenius, viiiarinoppilas
16553: 794                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
16554: 
16555: 
16556: Sinivaara, työmies Anders Herman Torniainen, joka on kuu-
16557: lunut p u n a i s e e n k a r t i i n ja kyseessä olevina päi-
16558: vinä ottanut osaa sen puuhiin Eläintarhassa, sekä suutari
16559: Antero Kotka, joka oman tunnustuksensa mukaan on ollut
16560: punakaartissa komppanianpäällikkönä ja heinäkuuhun asti
16561: kaartin johtokunnan puheenjohtajana sekä jolla Hakanie-
16562: men torin tapahtumissa oli ollut johtava sija, ilman että kui-
16563: tenkaan on voitu todistaa, että hän on ollut osallisena suoja-
16564: kaartilaisten murhiin, jonkatähden yleisen syyttäjän Kotkaa
16565: vastaan tässä suhteessa tekemät väitteet kumotaan", j. n. e.
16566:        Tätä tällaista tuomiota ja sitä perustelua minä sanon
16567: oikeuden häväisemiseksi, oikeusskandaaliksi. Minäkin olen
16568: ollut sosiaalidemokraattisena agitaattorina. Minäkin olin myös
16569: siinä kokouksessa läsnä, jossa sosiaalidemokraattisen puo-
16570: lueen hallinto päätti julkaista tämän työsulun, joka on täällä
16571: Hyrskymurrolle (Helstenille) raskauttavana asianhaarana
16572: mainittu. Minuakin siis oikeastaan olisi voitu syyttää valtio-
16573: petoksesta. Eikö niin, herrat juristit! (Huuto: Kyllä!) Ja
16574: minä aion vielä vastakin olla sosiaalidemakraattisena agi-
16575: taattorina, ja, jos tarve vaatii, olla vielä toisenkin kerran
16576: julistamassa työnsulkua, suurempaa tai pienempää, tarpeen
16577: mukaan. Mutta tässä on varottava esimerkki. Tulee syy-
16578: tetyksi valtiopetoksesta. Tämä on luokkaoikeutta. ne ovat
16579: luokkatuomioita, se on puoluekostoa.          Siinä on tahdottu
16580: rangaista niitä henkilöitä, joiden on arveltu olleen edes vä-
16581: hääkään tekemisissä Hakasalmen tappelun kanssa, ei sen-
16582: tähden, että he ovat tapelleet, vaan sentähden, että he ovat ol-
16583: leet toisella puolella kuin porvarillisten etuja turvaava suoja-
16584: kaarti. Suojakaartilaiset, jotka siellä ampuivat ja myöskin
16585: tappoivat ihmisiä, ne kelpasivat tässä samassa oikeudessa
16586: todistajiksi, mutta heistä ei ketään vangittu. Mitä me enem-
16587: piä todistuksia tarvitsemme! Minä en kuitenkaan halua
16588: panna tätä minkään erityisen puolueen syntiluetteloon. Minä
16589: haluan vaan huomautta~, että oikeudenkäyttö meillä Suo-
16590: messa jo kauan aikaa on ollut tällaista, vaikka näin räi-
16591: keitä todistuksia ei ole aina saatavissa sentähden, että. meillä
16592: ei ole aina varaa palkata samallaisia asianajajia kuin tähän
16593: oikeuteen. Eihän sitä köyhä mies usein saa entistä proku-
16594: raattoria asianajajakseen. Jos tämä asia voisi tulla valio-
16595: kunnassa esille ja jos tästä asiasta valiokunta voisi antaa
16596: mietintönsä, niin minä puolustaisin koko anomuksen lähet-
16597: tämistä valiokuntaan tämän rasvaisen syötin perusteella.
16598: (Vasemmistossa hilpeyttä.) Mutta koska anomuksen pon-
16599: net eivät laisinkaan käsitä tätä asiaa ja minun käsittääk-
16600: seni valiokunta ei voi myöskään niin paljon tätä anomusta
16601: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 795
16602: 
16603: 
16604: laajentaa, niin minä vastlJ,stan koko tämän anomuksen va-
16605: liokuntaan lähettämistä. Minä oien tahtonut vaan saada
16606: nämät erittäin huvittavat numerot pöytäkirjaan. Minä en
16607: tällä kertaa puhu lehtereitä varten, minä puhun pöytäkir-
16608: jaa varten. (Naurua.) Nuo. numerot saattaisivat hukkua jos-
16609: sain sanomalehdessä, mutta täällä pöytäkirjoissa ne säily-
16610: vät tuleville historian tutkijoille tärkeinä asiapapereina oi·
16611: kendenkäytöstä Suomessa vuosina 1906-07.
16612:        Kun olen sanonut vastustavani koko ehdotuksen valio-
16613: kuntaan lähettämistä, niin minä mainitsen sen perusteluksi,
16614: että kun asia sieltä palaisi, me saisimme toisen samanlai-
16615: sen tyhjän päivän. Täällä loistaisivat muutamat puhetai-
16616: donaan ja me muut emme pääsisi yhtään askelta eteenpäin.
16617: Ja minä vastustan sitä vielä senkin takia, että kaikki puoluee1
16618: käyttävät poliittista kostoa niin pitkälle kuin ne jaksavat.
16619: Suomettarelaiset ajavat pois pen.~stuslaillisia ja sosialisteja
16620: kaikista niistä luottamustoimista, mihinkä heidän valtansa
16621: ulottuu. Perustuslailliset ja yleensä kaikki menettelevät sa-
16622: malla tavalla, ja sehän on minun mielestäni luonnollista. 'Eihän
16623: etupolitiikka voi mihinkään muuhun johtaa kuin etujen val-
16624: vomiseen; ja mitä Herran nimessä te sitten puoltaisitte, jol-
16625: lette omia etujanne? 'Eihän teillä ole mitään ihanteita eikä
16626: teillä myöskään ole mitään periaatteita. (Naurua.) Se
16627: makea nauru, mikä näitä sanoja seurasi, osoitti, että sanani
16628: sattuivat ihan paikalleen (Naurua.)
16629:        Pastori Bäck'ille minä pyydän huomauttaa, että kun
16630: minä äänestän valiokuntaan lähettämistä vastaan, niin en
16631: lainkaan tee sitä sentähden, että hän sitä niin kauniisti pyysi.
16632: (Naurua.) Kyllähän meitä osasi kosia ruotsalainen kansan-
16633: puoluekin herra Bäck'in suun kautta. Niitä syöttejä asete-
16634: taan meille aina joka puolelta, kun luullaan meitä niin tavat-
16635: toman herkkäuskoisiksi, että me odottaisimme vastapalve-
16636: luksia. Mutta me tiedämme, että niin pian kuin tulevat
16637: köyhälistön luokkaedut kysymykseen, te olette kaikki yh-
16638: tenä meitä vastassa ja sentähden me emme auta teitä ke-
16639: tään missään asiassa. (Äänekästä naurua.) Lopettakaa
16640: keskinäinen tappelunne, seuratkaa edusmies Schybergsonin
16641: -- eräs tämän eduskunnan järkevimmistä miehistä- neuvoja,
16642: ja mundostakaa suuri antisosialistinen puolue, sillä siitä täällä
16643: lopuksi tulee kysymys. Tämä suuri tai pikkuinen narrimai-
16644: nen laillisuustaistelu ei lopu, ennenkuin meillä on tullut ve-
16645: denpaisumus, ja minä toivon, että se vedenpaisumus tulee
16646: pian suuren sosiaalidemokraattisen vaalivoiton muodossa. Ja
16647: silloin te saatte parempaa keskustelua.(Hyvä, Hyvä!).
16648: 796                Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
16649: 
16650: 
16651:        Ed. Renvall: Minä pyydän saada lausua asiasta, enkä
16652: sanella sanoja pöytäkirjaan, enkä myöskään puhua lehte-
16653: reille, enkä puhua tuulentuvista ja kaiken maailman pahuu-
16654: desta, vaan siitä, mistä on kysymys. Ja luulen, että sillä ta-
16655: valla järkevää työtä saadaan tässä eduskunnassa aikaan,
16656: eikä sillä tavalla, että joka kerta, kun joku sosialisti esiintyy,
16657: hän käyttää pari tuntia tai puolen tunnin tai tunnin ajan pu-
16658: huakseen meille porvareille meidän viheliäisyydestämme.
16659: Me ehkä tunnemme teidän viheliäisyytenne yhtä hyvin.
16660: Niistä ei nyt tarvitse puhua. .En tahdo myöskään lausua mi-
16661: tään sen esiintymisen johdosta, jota edustaja Lagerlöf täällä
16662: ilveillen esitti. Minä pyysin puheenvuoroa oikeastaan selvit-
16663: tääkseni mielipidettäni.
16664:        Viime lausunnossani en vastustanut asian lähettämistä
16665: valiokuntaan enkä myöskään sitä puoltanut. Mutta nyt pyy-
16666: dän saada ehdottaa, että tämä asia menisi valiokuntaan. Sil-
16667: lä olen huomannut, että huolimatta kaikesta siitä asiallisesta
16668: vastauksesta, mikä on annettu näihin syytöksiin, joita tämä
16669: anomusehdotus sisältää, kuitenkin on rohjettu asettua sellai-
16670: selle nurkkasihteerin kannalle, että tahdotaan kieltää kaikki
16671: ja siten todistaa väitteensä. Täällä on annettu asiallinen se-
16672: litys yhden hallituksen jäsenen kautta, ja kuitenkin on seli-
16673: tetty varsinkin herrojen Oebhardin ja Rapolan kautta, ettei
16674: asiassa ole mitään asiallista lausuttu. Näin ollen on parem-
16675: pi, että saadaan asiallinen vastaus valiokunnan kirjoitta-
16676: mana. Tämä minun vaatimukseni on myöskin sopusoinnussa
16677: sen toivomuksen kanssa, jonka lausuin eräässä toisessa ko-
16678: kouksessa, kun suomettarelaisen puolueen puolelta luvattiin
16679:  meille apua laillisuuskysymyksessä. .En usko, että meidän
16680:  ryhmässä on ketään, joka pelkää asiain paljastamista.
16681:        Se oli tämän takia, kun pyysin puheenvuoroa. Minun
16682:  täytyy myös lausua sanani eräästä silmänkääntäjätempusta,
16683: jota on yritetty käyttää tässä minun mielestäni kylläkin vaka-
16684:  vassa asiassa. Kun täällä muutamat lakimiehet, minä niiden
16685:  joukossa, olemme koettaneet selittää, että sellaisista asioista,
16686:  jotka riippuvat vielä viranomaisten päätöksestä, asioista,
16687:  jotka vielä ovat tuomioistuimissa ratkaisematta, ei sovi ano-
16688:  musta tehdä, niin on suurella paatoksella, vedoten .Englannin
16689:  parlamenttarismiin- ja Jumala tietää mihin-, selitetty, että
16690:  tämä muka todistaisi puuttuvaa kansanvaltaisuutta.           Tätä
16691:  en ymmärrä. .En luule, että se on mikään epäkansanvaltai-
16692:  nen periaate, joka on lausuttu meidän perustuslaissamme,
16693:  hallitusmuodossa, sanoin: ,pitäen suurimpana kunnianam-
16694:  me, onnenamme ja hyötynämme olla ja elää vapaina ja itse
16695:  lakia säätävinä, mutta laille kuuliaisina säätyinä vallitsevan,
16696: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 797
16697: 
16698: 
16699: mutta lailla sidotun kuninkaan alla". En luule, että tämä pe-
16700: riaate on epäkansanvaltainen, päinvastoin se on täysin sopu-
16701: soinnussa meidän valtiorakenteemme kanssa.            Ja yksino-
16702: maan vedoten meidän valtiorakenteemme luonteeseen ja ve-
16703: doten epäämättömiin, oikeudellisesti päteviin todistuskappa-
16704: leisiin sekä itsevaltiuden että myöskin n. s. vapauden aika-
16705: kaudelta, olemme asettuneet sille kannalle, että tässä ano-
16706: muksessa on paljo sellaista, josta eduskunnalla ei ole oi-
16707: keutta anomuksen kautta kääntyä hallitsijan puoleen. Ja
16708: sehän on luonnollista. Anomus ei ole muuta kuin hallitsijalle
16709: lausuttu toivomus siitä, että hallitsija ryhtyisi määrättyihin
16710: toimenpiteisiin. Mutta eihän se ole kansanvaltaista, että
16711: kansan eduskunta menee ja pyytää hallitsijaa ryhtymään
16712: sellaisiin toimenpiteisiin, joihin hänellä ei ole oikeutta. On-
16713: ko se kansanvaltaisempi, joka koettaa antaa hallitsijalle oi-
16714: keuden sekaantua tuomioistuinten tekemisiin, sekaantua
16715: asioiden vireillä ollessa vielä viranomaisten tehtäviin, onko
16716: tämä kansanvaltaisempi kuin se, joka tahtoo, niinkuin me
16717: olemme tahtoneet, saada tämän asian yksinomaan eduskun-
16718:  taan jäämään, tahtoneet, että jos on joitakin hallituksen toi-
16719: menpiteitä, joista tahdotaan sitä moittia, tuotakaan moite
16720: esille interpellatsioonina. Mutta vaikka kohta olen aivan
16721: samalla kannalla kuin edustaja Söderholm siitä, että edus-
16722: kunta ja perustuslakivaliokunta eivät voi ryhtyä käsittele-
16723:  mään kaikkia niitä asiaita, joita tässä anomusehdotuksessa
16724: Dn, ja vaikka sen ponnet ovat muodottomat ja meidän valtio-
16725:  periaatteiden vastaisia, niin sittenkin tahdon, että se lähete-
16726:  tään valiokuntaan, koska siinä on jokunen asia, josta edus-
16727: kunta voi mielipiteensä lausua.
16728:        Täällä on myöskin, - minä luulen että sen teki herra
16729: Hjelt -, selitetty, että se laittomuus, joka nyt muka on ole-
16730: massa, eroaa bobrikoffilaisesta laittomuudesta ainoastaan
16731: siinä, että bobrikoffilainen laittomuus oli kaikkein tunnusta-
16732: ma laittomuudeksi, mutta että nykyinen tapahtuu lain_ varjon
16733: alla. On oikeastaan turha puhua siitä, että kaikki tunnusti-
16734:  vat bobrikoffilaisen laittomuuden laittomaksi. Onhan tässä
16735: eduskunnassa niitä, jotka ovat selittäneet sekä maallisen että
16736: jnmalallisen oikeuden kautta oikeaksi alistumisen, laista
16737:  luopumisen. Onhan täällä eduskunnassa myöskin se, joka
16738: iakavuosina selitti, että Suomen kansan silloinen tila, sen
16739:  perustuslaista kiinnipitäminen, oli verrattava kuolleen mie-
16740: hen kanssa naimisissa oloon. Eihän tällaiset lauseet todista,
16741:  että silloin käsitettiin tätä laittomuutta laittomuudeksi. Herra
16742:  lijelt on tahtonut ulottaa hallituksen vastuunalaisuuden sa-
16743:  nomalehtikirjoituksiinkin. Mutta eihän nyt toki vielä ruveta
16744: 798                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
16745: 
16746: 
16747: keskustelemaan jokaisesta sanomalehtikirjoituksesta ja vaati-
16748: maan hallitusta niistä vastaamaan . .Edustaja Virkkusen kans-
16749: sa minä saan otella perustuslakivaliokunnassa, niin että sääs-
16750: tän kaiken sen, mitä minulla on hänelle sanottavaa.
16751:        .Että oikeus ja laki ovat eri käsitteitä, sen me niin kut-
16752: sutut porvarit ymmärrämme aivan yhtä hyvin kuin koskaan
16753: herrat sosialistit. Ja senpätähden meillä juuri on kansanval-
16754: tainen eduskunta, senpätähden kaikilla kansalaisilla on tilai-
16755: suus saada äänensä eduskunnassa kuuluviin, jotta laki pää-
16756: sisi kehittymään kansan oikeustajunnan mukaisesti.             .Ei
16757: täällä tarvitse pitää puheita, jotka tähtäävät yhteiskunnan
16758: järjestystä vastaan. Onhan täällä kaikilla Suomen kansa-
16759: laisilla, jotka ovat päässeet määrättyyn ikään, sama vaiku-
16760: tusvalta näitten lakien muuttamiseen kansan oikeustietoi-
16761: suutta vastaaviksi. Silloin kun sosiaalidemokraatit ovat
16762: saavuttaneet kansan keskuudessa niin suuren suosion, että
16763: he ovat kansan enemmistönä, niin suurena enemmistönä,
16764: että he voivat perustuslait muuttaa. niin minä luulen, että
16765: me, jotka seisomme laillisella kannalla, tulemme kyllä alistu-
16766: maan ilman vastalausetta niitten lakien alle, joita Suomen
16767: laillinen eduskunta silloin hallituksen myötävaikutuksella
16768: säätää.
16769:        Minä ymmärrän, niinkuin kaikki ovat edustaja Tainion
16770: avomielisen lausunnon johdosta päässeet käsittämään, että
16771: koko tämä sosialistien jokapäiväinen muitten puolueitten
16772: nalkuttaminen ei ole mitään muuta, kuin epäluottamus omaan
16773: itsenäisyyteensä. .Eihän meidän, porvarien, tarvitse joka pu-
16774: heessa terottaa sitä, että me emme ole sosiaalidemokraat-
16775: teja emmekä suomettarelaisia emmekä ruotsinmielisiä. Toi-
16776: von että päästäisiin niin pitkälle, että kukin asiallisten mie-
16777: lipiteitten kautta merkitsisi kantansa eikä niin, että joka ai-
16778: noa kerta sosialistit lausuvat samat syytökset meitä muita
16779: puolueita vastaan .
16780:      .Ed. Ahmavaara: Täällä on kulutettu tämä päivä puhu-
16781: malla laajoja puheita ei ainoastaan asiasta, joka on esillä,
16782: vaan kaikista asioista, jotka taivaan kannen alla voivat ta-
16783: pahtua. .En tahdo kajota niihin kaikkiin, sillä se ei kuulu
16784: asiaan. Minä puhun vaan asiasta ja siitäkin ainoastaan muu-
16785: tamista kohdista, koska täällä O'(at toiset kohdat jo tulleet
16786: huomautetuiksi.
16787:      Täällä tietysti sopisi vedota hyvinkin paljon viimeisten
16788: routavuosien tapahtumiin, jotka vetoamiset eivät taitaisi olla
16789: anomuksentekijäin ryhmälle kovin mieluisia, siitä olemme
16790: ~aaneet jo todistuksia tänä päivänä samoinkuin ennenkin.
16791: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 799
16792: 
16793: 
16794: Mutta en lähde niihin yleensä vetoamaan. Kajoan ainoas-
16795: taan muutamaan kohtaan, jolla minä luulen osottavani pää-
16796: asian siitä, kenen on syy siihen että tämä ikävä asia on tul-
16797: lut esille ja että keskustelu tänä päivänä on taas näin laajaksi
16798: mennyt asiasta, josta on vuosikausia sanomalehdissä mitä
16799: intohimoisimmissa hyökkäyksissä riidelty. Sortovuosien ai-
16800: kana selitettiin sen puolueryhmän puolelta, joka katsoi isän-
16801: maan edun vaativan alistumista laittomuuksiin, m. m. sitä
16802: että, jos me päästämme vastaanpanomme kautta vieraita
16803: kansalaisia meidän hallinto- ja tuomarivirkoihin, niin sitte
16804: kuin paremmat ajat koittavat -- sillä huomatkaa: toivo pa-
16805: remmista ajoista oli kaikilla puolueilla maassamme - on mei-
16806: dän mahdoton ja vaikea saavuttaa laillisuutta ja laillisia virka-
16807: miehiä, jos muukalaiset ovat viroissa. Ja minun täytyy sa-
16808: noa, että tätä väitettä minä aikanansa kaikkein enimmän us-
16809: koin. Monasti ajattelin, että siinä tosiaan näyttää olevan
16810: perustusta enemmän kuin kaikilla muilla vastapuolueen
16811: väitteillä. Mutta minun täytyy sanoa, että tämäkin väitös
16812: ja tuokin luulo on kokonaan pettänyt. Kun tuli se kuuluisa,
16813: muistettava vapausviikko, jolloin kansa yhtenä miehenä
16814: katkaisi ne orjuuden kahleet. joilla kansamme oli moniksi pit-
16815: kiksi vuosiksi sidottu, niin silloin menivät nuo muukalaisvir~
16816: kamiehet maasta niinkuin siivellä pyyhkäistyinä pois.
16817: Mutta kutka olivat ne, jotka jäivät laittomiin virkoihin? Ne         <
16818: 
16819: 
16820: 
16821: olivat kotimaiset miehet, häpeä sanoa, ja näitten kotimais-
16822: ten miesten takia on ollut pakko valtiosäädyillä s. o. maan
16823: laillisella eduskunnalla ja hallituksella, laatia erityinen laki,
16824: jolla vihdoinkin päästäisiin laittomuudesta erilleen. Tämä
16825: tulee Suomen historiassa aina olemaan mustana pilkkuna,
16826: puolustettakoon sitä kuinka kauneilla fraaseilla tahansa.
16827: Minä väitän, että jos Turun hovioikeus olisi tehnyt niinkuin
16828: sen isänmaallinen velvollisuus olisi ollut, että se olisi pois-
16829: tunut vapaaehtoisesti silloin, kun laillinen aika tuli, niin koko
16830: tätä ikävää riitaa ei olisi ollut olemassa, katkeroittamassa
16831: kansalaisten mieliä. Mutta tuo hovioikeus, nuo herrat, jotka
16832: olivat kehuneet ja joitten vieläkin kehutaan tehneen kaiken.
16833: pelastaakseen mitä pelastettavissa oli, eivät oman persoo-
16834: nallisen etunsa ja puoluekiihoituksen takia jaksaneet ko-
16835:  hota niin paljon yläpuolelle omaa ja puolue-etuansa, että
16836: he olisivat omanneet isänmaanrakkautta sen verran, että
16837:  olisivat luopuneet näistä laittomasti saamistaan viroista va-
16838: paaehtoisesti, mikä, niinkuin jo sanoin, olisi ollut heidän vel-
16839: vollisuutensa. Tässä on syy kaikkeen tähän riitaan. Se, joka
16840:  tämän jäiestä väittää, että syy on muka perustuslaillisten,
16841: se puhuu vasten totuutta.
16842: 800                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
16843: 
16844: 
16845:        Täällä on vakuutettu, että tämä anomus on lähtenyt
16846: todellisesta vakaumuksesta, hyvästä tarkoituksesta. Saat-
16847: taa olla, että se on niin lähtenyt, mutta sen muoto ei todista
16848: sitä. Jos tämä anomus olisi lähtenyt todellakin loukatun
16849: oikeudentajunnan puolesta, laillisen yhteiskuntajärjestyk-
16850: sen turvaamisen tarkoituksessa, niin siihen ei olisi tarvittu
16851: käyttää niin äärettömän raakaa, hävytöntä kieltä kuin siihen
16852: on käytetty. Ja se olisi, niinkuin täällä on sanottu. - -
16853:        Puhemies: Ajatelkaa sanojanne vähän tarkemmin.
16854:       Puhuja: - - -        lähtenyt siitä tarkoituksesta, että
16855: sillä pitäisi rauhaa ja sopua saavuttaa, niin se olisi todella ol-
16856: lut toisenlainen.
16857:        Olisi kajottava yhteen ja toiseen kohtaan siitä, mitä
16858: täällä tänäpäivänä on lausuttu, mutta minä jätän niistä suu-
16859: rimman osan pois, koska aika on niin kulunut.             Tahdon
16860: vaan huomauttaa muutamista seikoista. Täällä ovat useat
16861: edustajat tahtoneet lausua muka sen mielipiteen, mikä Suo-
16862: men maalaiskansassa s. o. heidän valitsiioissaan vallitsee.
16863: Se on ollut jotenkin tarpeetonta, sillä me emme ole kukaan
16864: väittäneet, etteivät herrojen valitsijamiehet ole samalla kan-
16865: nalla ktiin he itse. Senhän jo vaalilakimme olettaa. On
16866: siis turhaa tällainen vakuutus. Mutta Suomen koko maalais-
16867: kansa ei suinkaan ole samalla kannalla.
16868:        Täällä on eräs puhuja sanonut, että joukko kansalai-
16869: sia pakeni maasta peläten vaaraa, että rohkeimmat riensi-
16870: vät pelastamaan mitä pelastettavissa oli, ja että he voivat-
16871: kin pelastaa. Minun täytyy sanoa, että nämä kaikki ovat
16872: minulle kysymysmerkkejä.           Olisin toivonut, että puhuja
16873: ensin olisi sanonut, kuka täällä on mennyt pois ja paennut
16874: vapaaehtoisesti ja kuka on pelastanut maan laillisuuden.
16875: Jos puhuja on niin sokea, että luulee todellakin laittomuuk-
16876: siin alistumisen tämän pelastamisen aikaansaaneen, niin
16877: kyllä hän on liian sokea, sillä kaikkihan tiedämme, millä
16878: tavalla laillisuus meille palautettiin. .Ei laittomuuksiin alistu-
16879: misen kautta, vaan miehevällä, pontevalla esiintymisellä se
16880: saavutettiin.
16881:       Yhtä ja toista minul!a olisi sanottavaa myös sosialisti-
16882: puolueeseen kuuluvain herrojen lausuntojen johdosta, mutta
16883: Piihin kajoaminen menisi liian pitkälle ja sivuasiaan. Minä
16884: vaan valitan sitä, että täällä alituiseen joka ainoassa asiassa
16885: tuodaan samoja sosialistien fraaseja ilmi, joita kansalais-
16886: kokouksissa olemme kuulleet yllin kyllin, ja etteivät ne
16887: ollenkaan eri asioissa muutu muodoltaan, vaan että niitä
16888: aivan samanlaisena sovitetaan joka ainoaan asiaan. Ve-
16889: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 801
16890: 
16891: 
16892: toan, jos siitä apua on, herrojen sosialistien hienotunteisuu-
16893: teen. Tunnette kai, että olemme kansan valitsemia kuten
16894: tekin, ia meitä porvareita on kuitenkin enemmistö. Syy-
16895: töksenne siis kohdistuvat Suomen kansan enemmistöön.
16896: Tämän kansan enemmistöllä, huomatkaa se, ei ole sanoienne
16897: mukaan periaatteita eikä mitään moraalia. Minä pyydän,
16898: ellei hienotunteisuuteen vetoaminen auta, vedota Valtiopäi-
16899: väjäriestykseen, ja minä katson, että täällä puheenjohtajan
16900: pitäisi turvata edes toisinaan edustajia loukkauksilta.
16901:        Niinkuin sanottu, jätän muut seikkaperäiset selvittelyt,
16902: koska ne eivät kuulu asiaan. Edustaja Hjeltin väitteisiin
16903: on jo vastattu. Tahtoisin kaiota ainoastaan siihen kohtaan.
16904: jossa hän rehtori Rosendalin asiassa vakuutti senaatin sa-
16905: noneen hra Rosendalille eläkettä pyytäessä, että tuota vir-
16906: kaa ei voida hänelle enään antaa, koska siihen on toinen
16907: laillisesti asetettu. Asia voi kyllä olla niin, kuin edustaja
16908: Hjelt sanoi, mutta hänen olisi pitänyt tietää, että virkamies-
16909: asetusta, silloin kuin senaatti tätä kirjoitti, ei ollut olemassa
16910: ja että asia muuttui jälestäpäin, tuon asetuksen tultua, aivan
16911: toiseksi.
16912:        Täällä on sanottu, että nykyinen hallitus ei ole kyen-
16913: nyt olemaan puolueeton. En tietysti voi vakuuttaa, että
16914: mikään hallitus ylipäänsä maailmassa voisi olla aivan puo-
16915: lueeton, mutta minä väitän, ettei ainakaan ole tuotu mitään
16916: todisteita nykyisen hallituksen erinomaisesta puolueellisuu-
16917: desta, ja siksi kuin sitä ei ole todistettu, pidän nykyistä hal-
16918: litusta aivan yhtä paljon puolueiden yläpuolella olevana kuin
16919: mitä tahansa. Ei nykyään toki ole enään niin pitkälle puo-
16920: lueellisuudessa menty kuin muutama vuosi sitten, että, jos
16921: esim. virkaa haki joku henkilö, ei riittänyt, että hän ilmoitti
16922: virka-ansionsa, vaan samalla piti olla todistettu, minkä mie-
16923: linen tuo viranhakija oli. Se oli jo puolueellisuutta vähän
16924: liiankin paksussa muodossa.
16925:        Edustaja Virkkunen sanoi, että me emme voi tuomita
16926: virkamiesten routavuosien aikaista toimintaa, koska olem-
16927: me itse ottaneet siihen osaa ja koska ne ovat liian lähellä
16928: meitä. Mutta sama edustaja pystyi kyllä tuomitsemaan
16929: aivan päiväntapahtumia, siis vielä tuoreempia tapahtumia,
16930: joissa itse olemme vieläkin enemmän osallisia, ja edustaja
16931: Virkkunen erityisesti sukulaisuuden takia oikein persoonal-
16932: lisestikin. Huomautan vaan tämän johdosta, ett~ jos nyt
16933: edelliset sortovuodet ovat niin lähellä, ettemme voi niistä
16934: tuomiota lausua, niin älkäämme lausuko sitä näistä päivän
16935: tapahtumistakaan, jotka ovat vielä lähempänä meitä.
16936:        Laillisuudesta on täällä sanottu kaikenlaista tänäpäi-
16937: 802                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
16938: 
16939: 
16940: vänä. :Edustaja Virkkunen suvaitsi sanoa, että se on vihe-
16941: liäistä lorua. Tahdon tämän johdosta ainoastaan konsta-
16942: teerata, millä tavalla täällä on laillisuuden harrastusta ar-
16943: vosteltu. :Edustaja Arajärvi, jos oikein muistan, puhui, kuin-
16944: ka niille, jotka laittomuusvuosina ovat kärsineet sortoa, on
16945: suuria palkintoja tarjottu, Iuetellen kymmeniä tuhansia.
16946: Tahdon tähän vastata, että, jos olisikin luvattu, ei niitä vielä
16947: ole annettu. On suuri ero, jos löydätte jonkun kirjan, johon
16948: joku yksityinen on pannut mitä lupauksia tahansa, mutta lu-
16949: pausten ja todellisuuden välillä on toki suuri ero. Puhukaa
16950: sitte vasta palkitsemisista kuin sellaisia on tapahtunut. Voisin
16951: viitata tässä suhteessa tapahtuneisiin tosiasioihin viimeisiltä
16952: sortovuosilta, mutta jätän senkin.
16953:        Sama puhuja, eilen väärin muista, sanoi, että perustus-
16954: lailliset pitävät vähän väliä kansasta, kunhan vaan saavat
16955: huutaa laillisuutta, ja miten muutamat johtomjehet täällä
16956: muita kannustavat Mutta kuinkahan kansallinen tämä Tu-
16957: run hovioikeuden asia on, josta koko tämä juttu on lähtenyt.
16958: :Ei se ole sen kansallisempaa, kuin että se koskee kym-
16959: mentä tai kahtakymmentä virkamiestä, virkamiestä, jotka
16960: ovat saaneet lakkaotuspalkan ja täyden eläkkeen. :Ei ole
16961: tämä niin säälittävää eikä niin kansanvaltainen asia, kuin
16962: täällä on uskoteltu.
16963:        :Eräänä edellisenä päivänä eräs arvoisa puhuja sanoi
16964: perustuslaillisuuden höristelevän siipiään niinkuin syyskär-
16965: päsen, jolla hän kai tarkoitti, että perustuslaillisuu~ on kuo-
16966: lemaisillaan. Mutta hän unhotti sen luonnonlain, että kär-
16967: pänen virkoo aina kun kevät tulee ja se on vironnut nyt jo
16968: aivan saman ryhmän kotelossa, joka sen luuli kuoliaaksi.
16969: Sillä tässä anomuksessa, olkoonpa, että se ei ole tällä ker-
16970: taa osunut oikeaan, tarkoitetaan kuitenkin pitää kiinni lail-
16971: lisuudesta ja laillisuuden puolesta taistella, ja sille minä an-
16972: nan kunnioituksen, ja toivon että, kun uusi yritys tehdään,
16973: ~e onnistuu paremmin kuin tällä kerralla, sillä äkkinäiselle
16974: voi aina tapahtua erehdyksiä. Hyvälle harrastukselle annan
16975: kaiken kannatukseni, ja toivon, että tuo syyskärpänen vasta
16976: elää talvenkin yli.
16977:        On moitittu anomuksen muotoa, sen raakaa kieltä j. n.
16978: e., ja syystä kyllä, mutta on sillä sentään hyvätkin puo-
16979: lensa. Jos on etevä kirjailija, kuvastuu kirjassa asianomai-
16980: sen kirjailijan sieluntila; niin tekee tässäkin. Ja hyvä on,
16981: että me tulemme täällä tuntemaan toisiamme. Siinä suh-
16982: teessa on anomuksella melko suuri merkitys. Kun vielä
16983: lisään, että edustaja Lagerlöf suvaitsi aamupäivällä sanoa
16984: toisten edustajain puheista, että on ,tolitettu", ja että hänen
16985: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 803
16986: 
16987: 
16988: anomuksessaan on se vika, että se on liian kiltti ja siivo,
16989: niin, jos hänen anomusehdotuksensa olisi tullut semmoiseksi
16990: kuin hra Lagerlöf olisi sen omien sanojensa mukaan tar-
16991: koittanut, niin silloin siitä vasta olisi tullut täydellinen peili
16992: tekijästä. Olisin kuitenkin toivonut, ettei edustaja Lagerlöf
16993: olisi käyttänyt sellaisia sopimattomia sanoja kuin hän sanoi
16994: esim., että ,meidän tyttöjen kesken sopii sanoa".            Hän
16995: unohtaa, että hän ei tällä kertaa ollut tyttöjen keskellä, vaan
16996: Suomen eduskunnassa. Eduskunnassa vaadittaisiin hiukan ar-
16997: vokkaampaa kieltä, ja minä toivon, ettei sellaista osaa, jota
16998: edustaja Lagerlöf teatterimaisesti näytteli, enää tässä edus-
16999: kunnassa näyteltäisi. Siinä oli jotain sellaista, jota olisi voi-
17000: nut keskeyttää.
17001:        Ed. Paasivuori luopui puhevuorostaan.
17002:        Ed. Wuorimaa: Minua ihmetyttää, miksi tästä asiasta
17003: on niin äärettömän paljon puhuttu. Minua ihmetyttää, miksi
17004: sen suuren perustuslaillisen hallituksen puolue on niin sitkeästi
17005: asettunut vastustamaan tämän anomuksen lähettämistä valio-
17006: kuntaan. Miksi he ovat niin hiusta halkaisevilla selityksillä
17007: koettaneet näyttää toteen, että tämmöinen lähettäminen olisi
17008: laiton, vedoten vielä 300 vuotta vanhoihin kuninkaallisiin re-
17009: solutsiooneihin. Mielestäni olisi heidän kunnian asiansa ollut
17010: senjälkeen kuin on tehty anomus, jossa on vakava syytös
17011: laittomuudesta hallitusta vastaan esitetty, myötävaikuttaa sii-
17012: hen, että asia tulee selitetyksi paikassa, jossa sitä voidaan
17013:  selittää, sillä mahdotonta on suurilukuisessa istunnossa pe-
17014:  rusteellisesti päästä selvyyteen. Juuri tuo sitkeä vastarinta
17015:  tässä asiassa on synnyttänyt ja synnyttää varmaa epäilystä,
17016: kuinka tuon suuren laillisuuspallon kanssa on, jolla takavuo-
17017:  sina on täytetty koko maa. Eikö se vaan ole saippuakupla,
17018:  joka hajoaa, kun siihen kosketellaan. Mutta kuten viimei-
17019:  sistä herrojen Castr{min ja Renvallin lausunnoista huoma-
17020:  taan, on tämä asia ehkä heillekin selvinnyt, että elleivät he
17021:  myötävaikuta siihen, että tämä anomus lähetetään valiokun-
17022:  taan, he samassa tunnustavat, että heidän tukemaosa hal-
17023:  litus on ansainnut ne syytökset. joita anomuksessa on esiin-
17024:  tuotu, joten voimme toivoa, että se sinne lähetetään.
17025:        Sentähden pyydän sen lisäksi, mitä anomuksessa jo on,
17026:  esiintuoda vielä muutamia näkökohtia pöytäkirjaan evästyk-
17027:  seksi valiokunnalle sen käsitellessä tätä asiaa, näkökohtia,
17028:  joita ei vielä ole otettu huomioon, mutta jotka kuitenkin ovat
17029:  herättäneet oikeutettua arvostelua ja oikeutettuja kysymyksiä
17030:  ympäri maatamme ja kansaamme. Yksi semmoinen asia kos-
17031:  kee n. s. Voima-juttua. Aseita tuodaan maahan, sota-aseita
17032: 804                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
17033: 
17034: 
17035: kuletetaan kaupungista kaupunkiin, kuletetaan rannikkolai-
17036: voilla, kuletetaan rautateitse täysissä vaunuissa maan halki~
17037: kuletetaan viranomaisten tieten, tullivirkamiesten, vieläpä
17038: poliisipäällikköjen ei ainoastaan tieten, vaan myötävaiku-
17039: tuksella, kuletetaan niin julkisesti, että passissa oleva poliisi
17040: joutuu niitä vastaan ja löytää niitä. Yleisesti niistä puhu-
17041: taan, ja sanomalehdissä asiaa pohditaan, mutta hallitus vaan
17042: ei tiedä mitään. Se torkkuu. Vasta kun meille vieras mies
17043: ryhtyy asiaan, herää hallitus. Silloin määrätään tutkinto
17044: pidettäväksi. Mutta minkälainen tutkinto! Kun tätä verra-
17045: taan siihen ripeyteen ja siihen jäntevyyteen, jota hallitus
17046: osoitti toista samanlaista aseellista seuraa vastaan, niin nou-
17047: see kysymys, mitenkä hallituksen suhde tähän asiaan oike-
17048: astaan on?
17049:        Toinen kysymys, joka myös sietää pohtimista valio-
17050: kunnassa ja jota pohditaan monessa kohdin maassamme.
17051: koskee valtion asettamia lukuisia komiteoita kaikenlaisia
17052: asioita varten. On herättänyt huomiota se ilmiö, että hallitus
17053: näihin komiteoihin kutsuu pääasiallisesti tai melkein koko-
17054: naan jäsenet yksinään siitä pienestä ryhmästä, joka on hal-
17055: lituspuolueena.      Ainoastaan poikkeustapauksissa, niinkuin
17056: vahingossa, kutsutaan niihin jäseniä muista ryhmistä. Tämä
17057: näyttää siltä kuin tässä olisi puolueellisuutta, ja oikealta
17058: lailliselta hallitukselta maassa vaaditaan, että sen täytyy
17059: puolueellisuutta katsomatta toimia. Sitten on herättänyt huo-
17060: miota, että komiteain työt tulevat maksamaan maalle suun-
17061: nattoman paljon. On komiteoita, jotka tekevät joukkomat-
17062: kustuksia ympäri maan, saadakseen muutamia yksinkertai-
17063: sia tietoja, joita helposti olisi voitu saada yksinkertaisella kir-
17064: jeenvaihdolla.
17065:        Virkamieskysymystä en tahdo enään tässä ottaa pu-
17066: heeksi. Siitä on jo kyllin puhuttu. Tahdon kuitenkin mai-
17067: nita yhtä kohtaa siinä, nim. asian taloudellista puolta. Kuinka
17068: äärettömän paljon hukataan Suomen kansan varoja, kun hal-
17069: litus asettaa lakkautuspalkalle nuoria, täysissä voimissa ole-
17070: via virkamiehiä, joille ei anneta mitään muutakaan virkaa,
17071: vaan heitä pidetään ikäänkuin kunniattomia ihmisiä, vaikka
17072: heillä on kunnia istua Suomen kansan eduskunnassa. Tämä
17073: on asia, joka myös sietää tulla huomioon otetuksi, varsinkin
17074: kun nämät samat virkamiehet ovat tyytymättömiä eläkkei-
17075: siin ja siihen tilaan, johon he ovat asetetut. He pyrkivät kan-
17076: sansa palvelukseen ja tahtovat sen kautta vapauttaa kan-
17077: sansa tuosta turhasta menosta.
17078:        Täällä on jo lehtori Hämäläisen asiasta puhuttu. Mutta
17079: siinä on vielä huomattava yksi kohta, josta hallituksenkin
17080: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkämiehiin nähden. 805
17081: 
17082: 
17083: edustaja kaikessa hiljaisuudessa luiskahti. Lehtori Hämäläi-
17084: nen,kun hänen edeltäjänsä virassa tuli maahan takaisin, tarjosi
17085: virkansa vapaaehtoisesti hänelle takaisin, mutta tämäpä ei
17086: tahtonutkaan ottaa sitä vastaan, koska hän kernaammin tah-
17087: toi vetäytyä vielä täysissä voimissa ollen ja nuorena mu-
17088: kavaan laiskan elämään ja täydelle eläkkeelle.          Hän siis
17089: kieltäytyi virasta. Kun hän sitten oli laillisessa järjestyk-
17090: sessä pyytänyt virkaeroa ja eläkettä ja saanut sen, niin sil-
17091: loin vasta lehtori Hämäläinen sai valtakirjan. Kuitenkin hä-
17092: net näin laillisesti virkaansa asetettuna pantiin pois viras-
17093: taan ja siis vastoin poikkeuslainkin määräyksiä.
17094:        Lopuksi en voi itseltäni kieltää tilaisuutta lausua muu-
17095: tamaa sanaa sen johdosta, mitä edustaja Ahmavaara täällä
17096: koreissa fraaseissa puhui Turun hovioikeudesta, että siellä
17097: olisivat alkaneet muka hyvät ja suloiset olot, jos hovioi-
17098: keuden jäsenet olisivat kauniisti vetäytyneet pois viroistaan.
17099: Tämä nyt on paljaita fraaseja . Sillä niin tekivät Viipurin
17100: hovioikeuden jäsenet, mutta kuitenkaan siellä ei ole mitään
17101: suloista rauhaa syntynyt.
17102:        Vihdoin muutama sana myäs herroille sosialisteille.
17103: Muutamat sosialistien edustajat ovat ottaneet esiintyäkseen
17104: suurina siveyden saarnaajina muille puolueille.         He ovat
17105:  asettuneet korkeille ratsuilleen, yleenkatseellisesti katsoen
17106: alas meidän poryariraukkojen puoleen (Sosialistien puolelta:
17107:  Hyvä!). He ovat niinkuin poikaset, joiden parta ei tahdo kas-
17108:  vaa ja jotka pelkäävät, että heitä yhä vaan pidetään ala-
17109:  ikäisinä poikasina, että heitä ei kohdella niinkuin miehiä. He
17110:  pelkäävät, että julmat suomettarelaiset tulevat ja valloitta-
17111:  vat heidät ja pistävät heidät taskuunsa. Siksi he joka pai-
17112:  kassa vaanivat, että heitä kositaan ja ongitaan. Hyvät her-
17113:  rat sosialistit! Teillä ei vielä ole mitään syytä pröystäillä.
17114:  Te olette vielä lapsenkengissä. Te ette vielä ole olleet mis-
17115:  sään edesvastuunalaisessa toimessa tässä maassa ja ne muu-
17116:  tamat toimet, joissa olette olleet, eivät ansaitse pröystäile-
17117:  mistä.     Me muistamme hyvästi kuuluisan soppa-juttunne
17118:  Bobrikoffin ajoilta, me muistamme myös surkean senaattori-
17119:  draamanne. Ja paljon muutakin muistamme, mutta olkoon
17120:  tällä kertaa mainitsematta. Odottakaamme siksi, kun ker-
17121:  ran jotain kykenette tässä maassa toimimaan Nyt on pa-
17122:  rasta, että käännätte moraalisaarnanne omaan ryhmäänne,
17123:  siellä sitä paremmin kaivataan ja annatte muitten ryhmäin
17124:  olla rauhassa.
17125:        Ed. Snellman: Tätä 10 tuntia keskustelunalaisena ol-
17126:  lutta anomusehdotusta ei minun ymmärtääkseni ole sen ryh-
17127:  män puolelta, joka sortovuosina maata ja kansaa hallitsi, teh-
17128:                                                                  51
17129: 806                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
17130: 
17131: 
17132: tykään minään varsinaisena, todellisena anomusehdotuk-
17133: sena. Kun ottaa huomioon sen sisällön ja muodon, on se
17134: ymmärtääkseni tehty siinä tarkoituksessa, että sillä saatai-
17135: siin poistetuksi ja peitetyksi ne suomettarelaisen puolueen
17136: oikeuskäsitteiden loukkaukset, joihin se sortovuosina kan-
17137: saamme hallitessaan teki itsensä syypääksi. Nähtävästi sillä
17138: koetetaan saada herätetyksi se usko, että nykyinen halli-
17139: tus myöskin olisi rikkonut lakia ja oikeutta, kuten sen ryh-
17140: män kannattama silloinen hallitus, johon anomuksentekijät
17141: kuuluvat. Sanotun ryhmän puolelta on tässä eduskunnassa
17142: jo useasti sanottu, kuin myöskin puolueen sanomalehdissä
17143: usein kirjoitettu, että silloin oli pakkotila, ja sellaisena ai-
17144: kana tällainen hallitustapa oli maamme ja kansamme on-
17145: neksi. Mutta tässä nyt mielipiteet monessa kohden suuresti
17146: eroavat toisistaan. Monessa suhteessa on mitä suurim-
17147: massa määrässä hyötypolitiikka ilmaantunut siltä taholta.
17148: Pakkotila olisi silloin ollut jossain määrin ymmärrettävissä,
17149: jos silloin, kun lailliset olot arm. manifestin kautta marras-
17150: kuun 4 p :Itä 1905 palautettiin, laittomasti nimitetyt virka-
17151: miehet Turun hovioikeuden herratkin olisivat luopuneet vi-
17152: roistaan ja jättäneet virkapaikkansa laillisegti täytettäviksi.
17153: Mutta näin ei ole käynyt. On vaan tahdottu laittomuutta
17154: tunnustaa ja tehdä lailliseksi. Tätä aatetta on sen ryhmän
17155: sanomalehdissä useasti tuotu esiin ja mitä voimakkaimmin
17156: viime valtiopäivilläkin silloin, kun virkamies-asia oli talon-
17157: poikaissäädyssä käsiteltävänä. Ja silloin erittäinkin pap-
17158: pissäädyssä tehtiin suoranaisia uhkauksia ja viittauksia sii-
17159: hen taisteluun, mihfn tämä merkillinen anomusehdotus pe-
17160: rustuu ja on nyt johtanut. Siis lainkunnioituksen alentumi-
17161: sen syyt ovat kotoisin siitä ryhmästä, mistä tämä merkilli-
17162: nen anomusehdotuskin.
17163:       Kun siinä hallitussuunnassa ei tunnustettu maan lakia
17164: ja oikeutta päteviksi, kun m. m. tahdotaan tukea laittomatto-
17165: masti nimitettyjä virkamiehiä ja niitä, jotka suorastaan lakia
17166: ja oikeutta polkivat, niin kansa ei luottanut siihen, että nämä
17167: virkamiehet, ylemmät ja alemmat tuomarit, jotka eivät en-
17168: nen noudattaneet lakia eivätkä anna sille tunnustusta, oikein
17169: jakaisivat kansalle lakia ja oikeutta.
17170:       Nämä ajatukset tunnen kansanmiehenä aivan toisella
17171: tavalla kuin edustaja Antila y. m. suomettarelaisen ryhmän
17172: edustajat, jotka ovat vedonneet kansan luottamukseen, vaik-
17173: ka tätä Q.eriaatetta en itse asiassa kannata, sillä kaikkihan
17174: olemme kansan valitsemia. Tunnen oloja Savossa ja vähän
17175: muissakin maamme osissa, ja tiedän, että useat kansalais-
17176: kokoukset ovat lähettäneet Turun hovioikeudelle kirjeitä ja
17177: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 807
17178: 
17179: 
17180: sähkösanomia, jotka vaativat heitä eroamaan viroistaan,
17181: jotta laillisuus tässä korkeassa tuomioistuimessa saataisiin
17182: palautetuksi ja ettei siinä enää jatkettaisi lain ja oikeuskä-
17183: sitteiden hämmennystä.
17184:        Muuten suomettarelais-puolueen pää-äänenkannatta-
17185: jassa on siitä osasta maata, josta minä olen, ollut kirjoituk-
17186: sia, joissa sanotaan, että se maanosa on tyyten kehittymä-
17187: tön ja takapajulla oleva seutu. Voi olla niin; ainakin myön-
17188: nän täydellisesti, että se oppi, mitä siltä puolen on kauan
17189: aikaa lietsottu ja jota tänäkin päivänä on eduskunnassa liet-
17190: sottu, ei ole ainakaan siellä voimakkaasti pystynyt alaa
17191: voittamaan. Siis voimme vielä siitä kehityksestä ja edis-
17192: tyksestä, jota esim. tässä anomusehdotuksessa tarkoitetaan,
17193: pysyä ja olla vielä kauan aikaa jälellä.
17194:        Edustaja Lagerlöf lausui m. m.: aijotaanko ja kuinka
17195: kuinka kauan aijotaan rehellisten miesten vainoomista jat-
17196: kaa. En tahdo epäillä näiden miesten rehellisyyttä, joita
17197: otaksutaan vainottavan, vaan kuitenkin olen eri mieltä ta-
17198: vasta, jolla moni silloinen virkamies täytti tehtävänsä ja
17199:  rehellisyytensä maan ja kansan palveluksessa lakia ja oi-
17200: keutta kohtaan.
17201:        Sen jälkeen kun senaattori Nybergh on antanut asial-
17202: lisen ja arvokkaan selityksen tämän anomusehdotuksen joh-
17203: dosta, minä puolestani kannatan anomusehdotuksen hylkää-
17204: mistä suoraan valiokuntaan lähettämättä ja myöskin ~yystä
17205:  ~iitäkin, että eduskunnan ei enää tarvitsisi uudelleen tämän
17206: arvottoman anomusehdotuksen johdosta toista päivää me-
17207:  nettää, sitten kun se valiokunnasta palaisi. Kaikkihan tie-
17208:  dämme, että eduskunnalla on paljoa tärkeämpiä tehtäviä ja
17209:  velvollisuuksia kuin tämän ja viime lauantain käsittelyt,
17210: jotka on viritetty suomettarelaisen puolueen taholta.
17211:        Muuten nuo halpamaiset, yksityisten persoonain kimp-
17212:  puun samalta taholta tehdyt hyökkäykset antavat nekin to-
17213:  distuksen ja kuvauksen siitä, että anomusehdotus on sen
17214:  arvoinen kuin itse nuo hyökkäyksetkin, jotka luonnollisesti
17215:  jäävät omaan arvoonsa, sillä luultavasti koko anomusehdo-
17216:  tus tulee tykkänään hyljätyksi ja samassa ne alhaiset per-
17217:  soonalliset hyökkäykset, joista olen maininnut.
17218:       Ed. Lagerlöf: En ollut aikonut enään käyttää puheen-
17219: vuoroa tässä asiassa, mutta olen siihen pakotettu täydelli-
17220: syyden vuoksi, varsinkin jos ei tätä asiaa nyt lykättäisi
17221: valiokuntaan, niinkuin täällä on uhattu.
17222:       Senaattori Nyberghin esitys asiasta on saanut tarpeel-
17223: lisen valaistuksen, varsinkin herrojen Lauri Ingmanin, Hjeltin
17224: 808                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
17225: 
17226: 
17227: ja Virkkusen lausunnoista. Asiassa on yksi seikka, jonka
17228: herra Hjelt on maininnut, ja jonka suhteen voi huomata, että
17229: senaattori Nybergh sen kokonaan kiersi. Hovioikeus on ni-
17230: mittäin muutamissa virkanimitysasioissa nimenomaan julis-
17231: tanut, että erotetut hakijat ovat olleet kilpailijoitansa virka-
17232: ansioiltaan etevämmät, mutta kumminkin syrjäyttänyt hei-
17233: dät entisen palveluksensa vuoksi. Herra senaattori ei su-
17234: vainnut ilmaista käsitystään tässä asiassa. Hän kyllä huo-
17235: mautti, että hovioikeuksilla täytyy olla jonkun verran itse-
17236: hallinto-oikeutta virkanimityksissä, vaan ei tuonut esille kä-
17237: sitystänsä itse asian oikeudellisesta puolesta eikä siitäkään,
17238: eikö hovioikeus tuota autonomiaakin käyttäessään ole vel-
17239: vollinen noudattamaan lakia, ja eikö hallituksen velvollisuus
17240: ole pitää silmällä, että niin t'!.Pahtuu.
17241:        Että lainsäätäiällä on ollut toinen käsitys kuin hovi-
17242: oikeudella, käy tarpeellisesti selville viime valtiopäiväin
17243: asiakirjoista. Ei liene kiellettävissä, että poikkeuslakia sää-
17244: dettäessä se käsityskanta, joka oli erotettaville virkamiehille
17245: vähimmän suotuisa, tuli paraiten esiin herrojen Antti Mik-
17246: kolan, Heikki Renvallin, K. V. Koskelinin ja Oskari Nissi-
17247: sen vastalauseessa. Mutta tässäkin vastalauseessa myön-
17248: netään selvillä sanoilla, että erotettavat ovat oikeutetut vas-
17249: taisten virkojen ja eläkkeiden saamista varten lukemaan hy-
17250: väksensä ,laittomasti" saavuttamansa virkavuodet Saman
17251: käsityskannan ilmaisi herra Hermanson va.stalauseessaan.
17252: Hän sanoi suoraan: ,Tuskin tarvinnee sanoa, että virkamies,
17253: joka eroaa tämän lain nojalla, on esteetön hakemaan saman-
17254: laisia virkoja". Kun valiokunnan mietintö oli vielä paljoa
17255: Jievemmällä kannalla virkamiehiin nähden kuin herrojen
17256: Mikkolan ynnä muiden vastalause, ei jää tilaa epäilyksille
17257: siitä, mikä oli lainsäätäiän tarkoitus erotettavien virkaylen-
17258: nysoikeuteen nähden.
17259:        Sen aukon, joka jäi senaattori Nyberghin lausuntoon
17260: tässä suhteessa, on herra Castren hyväntahtoisesti täyttänyt.
17261: Hän on tässä proklameerannut, että erotettujen virkamiesten
17262: kansalaiskunto voidaan heiltä riistää, koska heidän vir-
17263: heensä ja rikoksensa on ,yleisesti tunnettu", on ,notoorinen".
17264: M.inä tahtoisin tietää, mikä herra Castrenin mielipide olisi, jos
17265: häntä yritettäisiin tuomitsemaan sen nojalla, mitä h ä n e s t ä
17266: suvaittaisiin katsoa ,notooriseksi' '.
17267:        Mitä muuten tulee siihen suureen huomaavaisuuteen.
17268: jota herra Castren on minulle pitkin päivää osoittanut, ei siitä
17269: maksa vaivaa paljon puhua. En olisi koko hänen - sanoi-
17270: sinko - sirkusnumeroihinsa kaionnut, ellei hän olisi minun
17271: suuhuni pannut sitä sitaattia, että minä olin vaalikokouksessa
17272: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 809
17273: 
17274: 
17275: valitsijoille lausunut, että pidän belmikuun manifestia päte-
17276: vänä lakina ja että perustuslaeissamme on tinkimisen varaa.
17277: Tämä ei ole totta. Sitä on kyllä sanomalehdissä kerrottu,
17278: mutta se on valhe. Jos ei tässä suhteessa luotettaisi minun
17279: totuudenrakkauteeni, niin luotettakoon ainakin siihen, että
17280: minä en olisi ollut niin tyhmä, että sen olisin vaalikokouksessa
17281: sanonut.
17282:        Ed. Erkko: Se anomus, jonka valiokuntaan lähettämi-
17283: nen näyttää antavan meille koko vuorokauden työn, ei itse
17284: asiassa sisällä mitään uutta, ainakaan mitään sellaista uutta,
17285: jota ei olisi sanomalehdissä, sen puolueen lehdissä, joka on
17286: tämän anomuksen takana, jo aikaisemmin käsitelty. Ja kun
17287: myöskin toiselta taholta on näitä samoja mielipiteitä sanoma-
17288: lehdissä jo vastustettu, niitä vastaan taisteltu. niin on minun
17289: mielestäni koko tämän päivän keskustelu ollut aivan hyödy-
17290: tön ja tarpeeton. Asia olisi voitu suoraan, paljon vähem-
17291: mällä, lähettää valiokuntaan, vaikka ilman keskustelua.
17292:        Minun mielipiteeni on nimittäin se, että anomusehdotus
17293: on lähetettävä valiokuntaan. Minusta on tärkeätä, että saa-
17294: daan niistä asioista, joita se käsittelee, täysi selvyys, jotta
17295: nähdään, minkä verran syytöksissä on perää, minkä verran
17296: liioiteltua, minkä verran suorastaan vääristelyä.
17297:        Me olemme täällä aamupäivällä saaneet kuulla hallituk-
17298: sen edustajan selityksen näistä asioista. Mutta niinkuin on
17299: näkynyt keskustelu~ta, se ei ole tyydyttänyt sitä ryhmää,
17300: joka on anomuksen tehnyt. Mutta kun hallituksen edustaja
17301: samalla ilmoitti, että hallitus on valmis antamaan kaikki mah-
17302: dolliset lisätiedot anomusta käsittelevälle valiokunnalle, niin
17303: on mielestäni täysi syy, että ehdotus sinne lähetetään ja jou-
17304: tuu perinpohjaisen käsittelyn alaiseksi.
17305:        Ed. Mikkola: Täällä on jo hallituksen puolelta aamulla
17306: sekä tämän päivän pitkän keskustelun kuluessa tuotu esille
17307: paljon todistuksia niiden väitteiden perättömyydestä, joita
17308: tässä anomuksessa on tehty, ja ruveta esittämään lisätodis-
17309: tuksia niiden varalle, jotka täällä ovat vakuuttaneet olevansa
17310: vieläkin alkuperäisenä kannallaan, ei maksane vaivaa, sillä
17311: heillä epäilemättä on ja tulee olemaan parantumattoman es-
17312: teet. Pyydän ainoastaan lyhyesti viitata muutamiin, kai-
17313: kille tunnettuihin tosiasioihin ja niiden valossa aivan lyhyesti
17314: tarkastaa tätä anomusta.
17315:        Että tämä n. s. anomus on provokatoorinen, sen osoit-
17316: taa sen muoto ja sisällys. Sen perustelut eivät ole missään
17317: suhteessa siihen ponteen, johon anomus päättyy.
17318:        Täällä on tänään jo viitattu siihen taisteluun elämästä
17319: 810                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907
17320: 
17321: 
17322: ja kuolemasta, jota suuren kansan eduskunta itäisessä naapu-
17323: rimaassamme paraillaan taistelee kansan oikeuksien ja oman
17324: olemassaolonsa puolesta. On lausuttu myös, että mahdolli-
17325: sesti tämä taistelu jo on ratkaistu ja ratkaistu niiden periaat-
17326: teiden tappiolla, jotka ainoastaan takaavat kansalle vapauden
17327: ja sen oikeuksien loukkaamattomuuden. Täällä ei liene ai-
17328: noatakaan, joka ei täysin käsittäisi, mitä tämä taistelu mer-
17329: kitsee myöskin meidän maallemme ja meidän vastaisuudel-
17330: lemme. Täällä ei voine olla niitä, jotka eivät käsittäisi, että
17331: sama taistelu lain ja kansan oikeuksien pyhänä pitämisestä.
17332: joka ulkonaisesti päättyi marraskuun suurlakkoon 1905, vielä-
17333: kin voi uudistua. Ovathan ne olleet samat voimat ja vaikut-
17334: timet, jotka 7 pitkän vuoden kuluessa polkivat meidän oikeuk-
17335: siamme, jotka nyt taas naapurimaassamme näyttävät vir-
17336: koavan saattaakseen kukaties olot taas siihen tilaan, jossa ne
17337: olivat ennen vuotta 1905. Mutta tätä uhkaavaa mahdolli-
17338: suutta muistamatta ja unhoittaen sortovuosien surullisen ja
17339: rikkaan kokemuksen täällä vieläkin rohjetaan puolustaa me-
17340: nettelytapaa ja niitä tuomareita, jotka surkeasti rikkoivat tuo-
17341: marivaiansa ja tuomitsevat, ei Jumalan ja Suomen lain laillis-
17342: ten sääntöjen. vaan laittomien mahtikäskyjen mukaan. Muun
17343: muassa Turun hovioikeuden laittomat tuomarit rikkoivat sen
17344: säännön, jota kansan täytyy vaatia ensimäiseksi ja viimei-
17345: seksi jokaisen tuomarin noudattamaan, nim. että tuomarin
17346: tulee tuomita ainoastaan voimassa olevan lain, eikä oman
17347: mielensä tai vielä vähemmin ulkoa tulevan käskyn tai pako-
17348:  tuksen mukaan. Jos tätä ei noudateta, jos katsotaan kansa-
17349: laiskuntoa omistavaksi tuomari sellainen, joka vastoin pa-
17350:  rempaa tietoaan ja tätä yksinkertaisinta oikeudentunnon vaa-
17351: timusta syrjäyttää lain - ja luonnollisesti on v~lmis teke-
17352: mään sen taas, jos samantapaiset olot uudestaan ilmestyvät.
17353: --- niin mitä todellakaan kannattaa meidän täällä laatia la-
17354: keja, mitä kannattaa tehdä täällä lainsäädäntötyötä, johon
17355: kansa panee niin suuria toiveita, jos tuomarin istuimella istu-
17356: vat miehet, jotka syrjästä tulevien käskyjen mukaan tuomit-
17357:  sevat toisin kuin laki säätää? Mitä merkitystä on silloin
17358:  lailla, oliQa se miten hyvä tahansa? Minä pyydän, että edus-
17359:  kunta pitää mielessään myöskin tämän asian, kun se käsit-
17360:  telee anomusta, jossa valitetaan muka vääryyksiä ja syrjäy-
17361:  tyksiä niitä lain ja tuomarinvaiansa rikkoneita tuomareita
17362:  kohtaan, joiden puolesta suo.mettarelaiset täällä ovat tänään
17363:  provokatoorisen anomuksensa herättäneet ja sitä puo-
17364:  lustaneet.
17365:         Minä puolestani luulen uskaltavani olla varma siitä, että
17366:  jos täällä uusi sortoaika ennemmin tai myöhemmin taas al-
17367: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 811
17368: 
17369: 
17370: kaa. meidän kansamme ei halua nähdä tuomioistuimissaan
17371: miehiä, jotka taas ovat valmiit alistumaan mahtikäskyjen
17372: alle ja virassa pysyäkseen syrjäyttämään lait ja asetukset,
17373: jotka eduskunta täällä laatii ja joiden noudattamista sen täy-
17374: tyy vaatia myös tuomioistuimissa. Olen varma siitä, että tä-
17375: män eduskunnan suuri enemmistö ei voi hyväksyä sellaista
17376: ,vanhurskaan tuomarin henkeä", joka on valmis heittämään
17377: lain ja oikeuden penkin alle ja tuomitsemaan niiden komen-
17378: non mukaan, jotka tahtovat hävittää lakimme, kansallisen ja
17379: valtiollisen olemassaolomme. Minä en puolestani voi näille
17380: laittomille ja väärille tuomareille tunnustaa täyttä kansalais-
17381: kuntoa, perustuslain käsittämässä merkityksessä.
17382:       Minä yhdyn myöskin siihen käsitykseen, että on menty
17383: aivan liian pitkälle, kun tämäntapaista ,vanhurskaan tuoma-
17384: rin henkeä" on ruvettu ylläpitämään runsailla eläkkeillä Suo-
17385: men kansan hiellä ja verellä kokoamista varoista.
17386:       Ed. Kivilinna: Tämän kysymyksessä olevan asian kä-
17387: sittely on näyttänyt, että on käynyt suunnilleen niin, kuin
17388: saattoi edeltäkäsin arvata. Täältä eduskunnan oikealta puo-
17389: lelta on vedetty esille se vanha, kulunut laillisuuden fono-
17390: graafi, pikkuisen sitä ehkä paikattu, käännetty rulla alulle ja
17391: pantu se soimaan pääasiassa edustaja Castrenin ja nyt vii-
17392: meksi edustaja Mikkolan suun kautta. Minä vaan pelkään
17393: pahasti, että jos sitä useampia kertoja yritetään soittaa, niin
17394: saavat herrat patenttilaillisuuden ajajat soitella sitä omassa
17395: tuttavallisessa keskuudessaan seinille ja tyhjille pulpeteille
17396: ja mahdollisesti myöskin lehtereille. Se siitä, se ei enempää
17397: kaipaa.
17398:        En myöskään halua kaiota niihin lainopillisiin viisaste-
17399: luihin, joilla aikaisemmin päivällä on äärimmäiseltä oikeistolta
17400: meitä syötetty. Voin jättää oikeiston tähän, se on käsittääk-
17401: seni tässä asiassa auttamaton.
17402:       Eduskunnan vasemmiston taholta on asiaa käsitelty ta-
17403: valla, joka ainakin alussa näytti takaavan toisenlaista käsi-
17404: tystä. Minä luulen voivani sanoa, että p_aljon enemmän olen
17405: nauttinut esim. edustaja Sirolan puheesta. joka kieltämättä si-
17406: sälsi monta tervettä totuutta, kuin niistä väljähtyneistä an-
17407: noksista, joita oikeistolta on tarjottu. Mutta näissä keskuste-
17408: luissa on sittenkin kuulunut eräs verrattain tuttu, mutta kum-
17409: minkin ikävä sivuääni ja edustaja Tainio varsinkin on pannut
17410: sille painoa. On viitatju siihen, e~ä tässä muka olisi kysy-
17411: mys ainoastaan muutamien herrojen leivästä ja vallasta.
17412: Voisin tähän yksinkertaisesti sanoa, ettei tässä ole kysymys
17413: muutamien herrojen leivästä, sillä kyllä näillä herroilla,
17414: 812                Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
17415: 
17416: 
17417: joista tässä olemme puhuneet, on leipänsä muutenkin taattu.
17418: Ei meidän olisi sentähden tarvinnut tällaista juttua nostaa.
17419: Voisin sanoa vain lyhyesti, että me tahdomme, että näid_en-
17420: kin herrojen pitää tehdä työtä leipänsä edestä ja hyödyttää
17421: kansaa.
17422:       Mutta on tässä kysymys jostakin muustakin vielä. Minä
17423: tahdon puhua tässä asiassa suoraan. En laula sellaisia siree-
17424: nilauluja, enkä tee sellaisia kosinta-tarjouksia, joita edustaja
17425: Bäck on katsonut täällä sopivaksi tehdä. Minä luulen nimit-
17426: täin tuntevani toverit täällä vasemmalla siksi hyvin. ettei se
17427: maksaisi edes vaivaa, jos minä katsoisinkin sen arvolleni
17428: sopivaksi. Minä tahdon tässä asiassa asettua rehellisen vas-
17429: tustajan kannalle ja jos herrat sosiaalidemokraatit itse yli-
17430: malkaan koskaan asettuvat tälle kannalle, saanevat he luot-
17431: taa siihen, että minä puhun rehellisestä mielestä.
17432:        Tässä on yksinkertaisesti kysymys siitä, asetetaanko
17433: ja tahdotaanko asettaa minkäänlaisia sulkuja sille usein hy-
17434: kinkin mielivaltaiselle menettelylle, jolla meidän nykyisen
17435: hallituksen puolelta, ja etupäässä hallituspuolueen äärimmäi-
17436: sen osan, ruotsikkojen puolelta tiettävästi nykyään käyttä-
17437: mällä lain muotoja, lain varjon alla ja vieläpä polkemalla lain
17438: kirjaintakin koetetaan paaluttaa ruotsalaisen virkamiesryh-
17439: män asemaa kautta maamme kaikkien virastojen. Se on ai-
17440: nakin minun käsittääkseni ydin tässä kysymyksessä ja minä
17441: luulen, että se käsitys on verrattain yleinen ja määräävä siinä
17442: osassa kansaamme. joka minutkin tänne on valtuuttanut. Ei
17443: suinkaan ole yhdentekevää, minkälainen virkamiehistö kan-
17444: salla on. Siinä suhteessa minä täydellisesti voin yhtyä edus-
17445: taja Sirolan lausuntoon. Ja siitä nvt on kysymys. Voin sitä-
17446: paitse varsin hyvin ja täydessä sydämestä yhtyä herra Si-
17447: rolan lausuntoon siinä, että kansalta suureksi osaksi on men-
17448: nyt luottamus nykyisiin virkamiehiin ja virastojen puolueet-
17449: tomuuteen, vieläpä nykyisten tuomioistuintenkin puolueetto-
17450: muuteen. Myönnän mielelläni ja tiedän sen, että lain varjon
17451: alla tosiasiallisesti harjoitetaan paljon sellaista, mikä itse
17452:  asiassa on laittomuutta. Täällä on vedetty esimerkeiksi sel-
17453: laiset tapaukset kuin Laukon häädöt ja paljon muuta. Ne
17454:  ovat minun mielestäni kylläkin kuvaavia esimerkkejä ja mi-
17455: nulla puolestani ei suinkaan ole mitään sitä vastaan, että va-
17456: liokunta, jos tämä asia sinne lykätään, ottaa harl>:itt~vakseen
17457: tämänkin puolen kysymyksestä ja samoin ne puolet, jotka
17458:  edustaja Tainio on vetänyt"esille. Ei minulla ole sellaista ah-
17459:  dasta käsitystä valiokunnan toimintavallasta, että sen pitäisi
17460:  rajoittua ainoastaan siihen, mitä ponsissa sanotaan. Koetta-
17461:  koon kernaasti valiokunta keksiä sellaisen muodon, että nä-
17462: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 813
17463: 
17464: 
17465: mätkin asiat voitaisiin järjestää. Minä olen varsin tyytyväi-
17466: nen, jos se sen löytää, sillä minä panen arvoa myöskin muo-
17467: -dolle, koska on aivan selvä asia, että jos muodot laimiinlyö-
17468: -dään, niin se jos mikään antaa tilaa kaikenlaiselle vallatto-
17469: muudelle.
17470:        Mitenkä voidaan saada aikaan parannuksia sellaisissa
17471: oloissa, joihin meidän virkakuntamme tosiasiallisesti on jou-
17472: tunut? Täältä vasemmistosta vastataan minulle ehkä: sii-
17473: hen tuo avun ainoastaan n. s. vallankumous, mullistus. Sen
17474: ryhmän keskuudessa, johon minulla on kunnia kuulua, on
17475: toisenlainen käsitys. Me uskomme, että asteettaisten paran-
17476: nusten avulla, ryhtymällä sellaisiin toimeenpiteisiin, joihin
17477: kulloinkin on mahdollisuus, voidaan saada parannuksia ai-
17478: kaan. Mutta se on varma, ettei sellaisesta parannuksesta
17479: meidän virkamiesoloissamme tule koskaan kerrassaan mi-
17480: tään, niin kauan kuin meidän ruotsikkoylimyksemme saa-
17481: vat tähänastisella tavallaan mellastaa. Sellainen asiantila
17482: voi kyllä viedä mullistuksiin ja kaikkiin niihin vaaroihin,
17483: joita sellainen tuo mukanaan. Sitäkö tahdotaan, siihenkö
17484: tahdotaan päästä vai tahdotaanko tekemällä, mitä tehdä voi,
17485: panna jonkunlaisia sulkuja sille mielivallalle ja sille järjestel-
17486: mälle, jota tällä alalla on alettu harjoittaa? Siitä asiasta täs-
17487: sä nyt on kysymys. Me olemme vastustajia, me tulemme
17488: seisomaan vastakkain monessa tärkeässäkin asiassa. Se on
17489: totta, enkä minä sitä kiellä, mutta toiselta puolen on myöskin
17490:  totta, että meillä on tai ainakin pitäisi olla, jos tahdomme pe-
17491:  riaatteillemme uskollisina pysyä, paljon yhteistäkin ja minä
17492:  puolestani tahtoisin rehellisesti asettua sille kannalle, että
17493: iehdään yhteistyötä, niin kauan kuin yhteismaata kestää,
17494:  tehdään sitä niin kauan rehellisesti ja kun se sitten loppuu,
17495: 11iin tapellaan yhtä rehellisesti. Niinkuin sanoin, siitä on nyt
17496: kysymys, tahtovatko sosiaalidemokraatit asettua tälle kan-
17497: nalle, vai tahtovatko he asettua tässä asiassa kielteiselle kan-
17498: nalle estämään minkäänlaisten sulkujen asettamista sille mie-
17499:  livallalle, josta mainitsin, tahtovatko he tehdä niin mahdolli-
17500: sesti pelosta, että he silloin joutuvat yhteistyöhön porvaril-
17501: listen kanssa, vieläpä niin vaarallisen porvariryhmän kanssa
17502: kuin me n. k. suomettarelaiset olemme .
17503:        .En minä tahdo tovereita täällä vasemmalla houkutella
17504:  mihinkään, en tahdo pyytää heiltä mitään, tehkööt kernaasti
17505: niin, kuin katsovat parhaaksi, mutta minusta on sanottava
17506: :suoraan, kuinka asia on. Taktilliselta kannalta, puoluenäkö-
17507:  kannalta, jos sille asetutaan, saattaisi olla ja on varmasti pal-
17508:  jon parempi, että toverit täällä vasemmalla asettuvat meitä
17509:  vastaan tässä asiassa, sillä en minä ainakaan heitä erityisesti
17510: 814                Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
17511: 
17512: 
17513: onnittele siitä, että he sen kautta tulevat kaiken kansan
17514: edessä esiintymään ruotsikkoylimysten puolustajina. Jos
17515: minä siis asettuisin tällaiselle kannalle, niin minun tehtäväni
17516: olisi ärsyttää teitä hylkäämään tämä anomus, mutta
17517: sille kannalle minä en tahdo asettua. Minä tahdon tässä ot-
17518: taa punnitakseni paraan vakaumukseni mukaan, mitä tässä-
17519: kin asiassa olisi tehtävä silmällä pitäen koko kansan etua~
17520: silmällä pitäen sitä näkökantaa, että meidän virkamiesolom-
17521: me ja se henki, joka niissä vallitsee, saataisiin kääntymään
17522: toiselle taholle, toiselle suunnalle. En minä käsittääksni tässä
17523: aja minkään erityisen puolueen asiaa. Minä tahdon vaan ja
17524: meidän ryhmämme tahtoo tehdä lopun siitä mielivallasta,
17525: jota tähän saakka on käytetty. Me tahdomme vaan yksin-
17526: kertaisesti taata, mikäli se tämän anomuksen kautta on saa-
17527: vutettavissa, kaikille aineksille, jotka pystyvät kansaansa
17528: palvelemaan, pääsyn sen palvelukseen. Tästä nyt on kysy-
17529: mys eli siitä, tahtovatko sosiaalidemokraatit asettua rehel-
17530: listen parannusten kannalle, vai tahtovatko he puoluetaktilli-
17531: sista syistä asettua niitä vastaan vai ehkä luovia siinä välissä,
17532: niinkuin he niin erinomaisen hyvin osaavat. Se on asian
17533: ydin, se on alaston totuus, jos tässä, asiassa oikein suoraa
17534: suomea puhutaan. Tulkoon se nyt kerran sanotuksi, mutta
17535: niille, jotka eivät kerrasta sitä ymmärrä, niille en kyllä minä
17536: ainakaan rupea toista kertaa selittämään.
17537:        Ed. Pajari: Mitä esillä olevan anomuksen puolesta voi-
17538: daan sanoa, siitä on jo paljon puhuttu. Minä en ole pyytänyt
17539: puhevuoroa kerratakseni, mitä muut ovat puhuneet, mutta
17540: kun täällä on viitattu kansaan, sen pohjakerroksien oikeus-
17541: käsitteiden himmentymiseen, joka on muka suomettarelaisten
17542: syy, niin sitä kohtaa kansan pohjakerroksiin kuuluvana en
17543: voi vaitiololla sivuuttaa. Näkeviu silmin ei voi olla näke-
17544: mättä eikä kuulevin korvin kuulematta sitä, että oikeuskäsit-
17545: teet kansassa ovat, joskaan eivät aivan sekaisin, niin kuiten-
17546: kin suuresti järkytetyt. Mutta ketkä tässä suhteessa ovat ol-
17547: leet tekijöinä? Ketkä ovat tehneet luvattomasta luvallisen noi-
17548: na surkeina sorto-aikoina? Ketkä historiallisen suuren näyt-
17549: tämön esiripun laskettua ja laillisten olojen palattua ovat
17550: jääneet ja tahtoneet jättää kansankin sille luonnottomalle oi-
17551: keuskannalle, johon he pahana päivänä olivat toivonsa ank-
17552: kurin laskeneet? !(etkä ne vielä tänäpäivänä ihailevat ja
17553: opettavat kansaa ihailemaan niitä kuvia, jotka muistuttavat
17554: Jumalan käskyjen julmasta rikkomisesta? Ketkä ovat ole-
17555: mattomia mustausjuttuja omista kansalaisistaan ulkomaan
17556: lehdissä levitelleet ja senkin jälkeen kuin nämä jutut ovat, ei
17557: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 815
17558: 
17559: 
17560: ainoastaan vääriksi väitetyt, mutta oikeudettomiksikin todis-
17561: tetut, senkin jälkeen ovat erityisjulkaisuna niitä vaalien ai-
17562: kana kansan keskuuteen levittäneet? Ketkä ne olivat ne ri-
17563: tarit, ne laillisuusritarit, jotka takavuosina mielten kuohun
17564: korkeimmillaan ollessa kruunauttivat itsensä marttyyriseppe-
17565: leellä luottaen laki- ja oikeus-arkkuun ja sen tyhjennyttyä
17566: tulivat ja ottivat kansan kukkarosta niitä tuhansia, joilla kruu-
17567: nausaikana ylpeilivät? Ketkä ne olivat ne, jotka laativat
17568: järjestelmällisen vainoomis-opin järjestetyssä puoluekokouk-
17569: sessansa ja ovat sitä ohjesääntöänsä, kansalaiskatkismus-
17570: tansa, johdonmukaisesti noudattaneet, ja noudattaneet aina
17571: tähän päivään asti? Ketkä ne ovat ottaneet tunnukseksensa
17572: nuo kummat ja kaameat sanat: ,Kosto jalostaS~.?" Ja ketkä
17573: ne vihdoin ovat ne, jotka asianajo-te.mpuilla ja lain varjolla
17574: ovat sotkeneet ja tänä päivänä sotkevat laillisten aikojen
17575: laittomuutta samaan tilaan kuin olot ja tapaukset olivat sinä
17576: aikana, jolloin lakia ei ollut ja joissa oloissa toimivien täy-
17577: tyi pakosta tyytyä vain huolehtimaan siitä, mitenkä väis_tet-
17578: täisiin kaikkein pahinta. joka oli kaiken kotoisen virka- ja
17579: oikeushoidon kadottaminen? Jos noihin kysymyksiin voi-
17580: daan vastata: Ne olivat suomettarelaiset, niin silloin ei
17581: meillä ole mitään puolustusta. Silloin me tosiaankin saam-
17582: me käydä tomuun ja tuhkaan ja ottaa itsellemme sen katu-
17583: rnuskuurin, jota herra Castren viime lauantaina meille suo-
17584: sitteli. Mutta nyt ei onneksi ole asianlaita niin, va.an pikem-
17585: min päinvastoin. Se oikeuskäsitteiden höltyminen, jota kan-
17586: sassamme huomataan, se on valitettavaa ja meidän velvol-
17587: lisuutemme on tuon tilan parantaminen ja oikeuskäsitysten
17588: lujittaminen Suomen syvien rivien keskuudessa. Millä ta-
17589: paa se tapahtuu? Se tapahtuu sillä tavalla, että aikana, jol-
17590: loin ollaan laillisissa oloissa, kaikki saavat oikeutta, kosto-
17591: järjestelmä laillisesti lakkautetaan. Se tapahtuu sillä tavalla,
17592: että olot palautetaan entiselleen ja uusia lakeja laaditaan sen
17593: mukaan kuin kansa ja sen syvät rivit kaipaavat.
17594:        Edustaja Tainio on täällä tänä iltana pitänyt loistopu-
17595: heensa ja siinä puheessa on ollut paljon huomioon otetta-
17596: vaa. Mutta minä luulen, että minun kanssani ovat yhtä
17597: mieltä kaikki siihen ryhmään kuuluvat, johon minulla on kun-
17598: nia kuulua. siitä, että emme suinkaan taivu kirjoittamaan hä-
17599: nen julistamansa ihanteettomuuden tuomion alle. Meillä on
17600: ihanteita ja jos meillä ei niitä olisi, jos meidän ihanteemme
17601: rakentuisivat ainoastaan leipään, silloin me olisimme onnet-
17602: tomia. Meidän pyrkimyksenämme on kyllä tasoittaa talou-
17603: delliset olot kaikille siedettäviksi, mutta me tiedämme, ettei
17604: leivästä yksin vaimene surut. Me tiedämme, että Suomen
17605: 816                Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
17606: 
17607: 
17608: kansan suurin ihanne on siinä, että se. kerran saapi kaive-
17609: tuksi kansallisuuslippunsa ruotsalaisen Louhen kätköistä ja
17610: sitä korkealle kantaa ja lennättää. Meidän ihanteemme ovat
17611: siinä, että koetetaan tasoittaa ne rikkahan riemun murut, jotka
17612: Luoja jo aikojen aamusta on kaikille kansalaisille työnteon
17613: tuloksena luvannut.
17614:        Ed. Hokkanen: Lyhyesti vaan, niinkuin maalaisukolla
17615: on tapanakin. Puhemies jo päivällä huomauttikin ajan tär-
17616: keydestä ja pitkistä puheista, mutta ei sitä ole näytty täällä
17617: huomioon otettavan. Tältä paikalta on puhutu paljon laH-
17618: lisuudesta ja laittomuudesta, molemmista. Minä vaan olen
17619: saanut huomiooni ainoastaan sen, että jonkun ryhmän puo-
17620: leiset virkamiehet olisivat joutuneet jonkunlaiseen ahdinko-
17621: tilaan ja täten olisi muka tehty joku laittomuus. Taitaa niin
17622: olla, että on niin tapahtunut, mutta minä olen huomannut
17623: laittomuutta olevan siitä saakka kuin minä muistan, mutta
17624: sitä on vaan käytetty alaluokkaa kohtaan, sorrettua kansan-
17625: kerrosta kohtaan, ja sentähden ei ole siitä hälinää kuulunut.
17626: Ikävä kyllä, että vallassa olevia henkilöitä kohtaan on nyt
17627: näytty ruvettavan laittomuutta käyttämään. Tästä on koi-
17628: tunut tämä hälinä, jota on kestänyt koko päivän ja josta
17629: minä en tykkää. Minä en hyväksy tällaisia hälinöitä. On
17630: kyllä hyvä, että asiat tulisivat olemaan paikallansa, mutta
17631: kutka ovat saaneet kärsiä enemmän laittomuudesta maassam-
17632: me?   Se   on ollut köyhälistö ja torppariluokka. Meidän torp-
17633: pariluokkamme on on saanut kärsiä ankaraa laillisuutta ja
17634: laittomuutta, molempia. Eikö siis jo olisi aika ryhtyä sellai-
17635: siin toimenpiteisiin, että tulisi sorretuilla luokilla oikeus löy-
17636: tymään, eikä ainoastaan vaan herroilla, koska ei heillä kuulu
17637: leivän puutettakaan olevan.
17638:        Ed. Danielson-l(almari: Ei ole enää hetki suotuisa pit-
17639: kiin puheisiin, eikä minun tarkoitukseni olekkaan sellaisiin
17640: ryhtyä, mutta muutamat huomautukset ovat kuitenkin vielä
17641: minun puoleltani tehtävät.
17642:        Viime maanantaina minä yhdyin kannattamaan esillä
17643: olevan anomusehdotuksen pöydällepanoa niin pitkäksi aikaa,
17644: että senaatin jäsenillä olisi tilaisuus tutustua tähän ehdotuk-
17645: seen ja että he huomaisivat, että heidän oli mahdollista tor-
17646: jua siinä esitetyt raskaat muistutukset, voisivat käyttää tätä
17647: tilaisuutta. Oikeustoimituskunnan päällikkö onkin tänään tääl-
17648: lä esiintynyt. Minä pyydän yhtyä siihen puhujaan, joka on
17649: lausunut mielihyvänsä sen johdosta, mutta minun täytyy
17650: lisätä, että mielihyvä eduskunnassa olisi varmaankin
17651: ollut .vielä suurempi, jos herra senaattori olisi nähnyt mah-
17652: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 817
17653: 
17654: dolliseksi jäädä hiukan kauemmaksi aikaa eduskunnan istun-
17655: toon kuullakseen mitä oli sanottavaa hänen täällä antamansa
17656: selityksen johdosta. Nimenomaan olisi minulla ollut hänelle
17657: jotakin sanottavaa siitäkin syystä, että hän selityksessään
17658: kosketteli erästä vastalausetta viime valtiopäivien perustus-
17659: lakivaliokunnan mietintöön virkamiesasiassa, joka vastalause
17660: oli minun kirjoittamani.
17661:        Herra senaattori mainitsi, kuten sanottu, tämän vas-
17662: talause.en. Hän luki sieltä erään kohdan, mutta hän selitti
17663: sen ja lukematta jättämänsä lauseet tavalla, josta minun täy-
17664: tyy sanoa, että hänen selityksensä ei ilmituonut minun vas-
17665: talauseessani lausuttua ajatusta. Hän lausui, että vastalau-
17666: seen tekijä oli ilmaissut sen pelon, että ne 95 koulunopetta-
17667: jaa, jotka siinä vastalauseessa oli mainittu nimitetyiksi vuo-
17668: sina 1902-1905 perustuslain määräyksistä poikkeavana ta-
17669: valla, joutuisivat eroitettaviksi. Sellaista pelkoa minä en
17670: tuossa vastalauseessa enkä koskaan muutenkaan ole ilmais-
17671: sut, päinvastoin minä siinä lausuin, että asiakirjat antavat
17672: tukea sille ajatukselle, että senaatin tarkoitus ei ollut ryhtyä
17673: mainittujen koulunopettajain erottamiseen. Mutta minä huo-
17674: mautin puutteena armollisessa esityksessä ja niinikään va-
17675: liokunnan ehdotuksessa sen seikan, että ei selvästi, ehdot-
17676: toman sitovasti näkynyt, kuinka oli meneteltävä mainittui-
17677: hin koulunopettajiin nähden, vaan että oli jätetty tilaa hal-
17678: linnolliselle mielivallalle ja minä huomautin, että tällaisen
17679: mahdollisuuden jättäminen hallitukselle sovittaa lakia, miten
17680: se itse tahtoo, varmaankaan ei voisi missään muussa perus-
17681: tuslaillisessa valtiossa tulla kysymykseen. Tämä, niinkuin
17682: näkyy, ei sisällä sitä, että minä olisin pelännyt puheenaole-
17683: vien koulunopettajain erottamista. Ja kun siis herra senaat-
17684: tori lausui, että olisi - siihen tapaan hänen sanansa sattui-
17685: vat - vähemmin voinut odottaa, että siltä taholta, jossa tuo
17686: hänen mainitsemansa pelko viime vuonna oli vallinnut, nyt
17687: tahdottaisiin noitten koulunopettajain erottamista, niin hänen
17688: sanansa eivät lainkaan satu asiaan. Asia, jonka oikeustoi-
17689: mituskunnan päällikkö sivuutti, on kieltämättä se, että valtio-
17690: päivät vuonna 1904-05 selittivät mainituista koulunopetta-
17691: jista, että heidät oli nimitetty perustuslainvastaisessa järjes-
17692: tyksessä ja että poikkeuslaki viime vuodelta määrää, että
17693: perustuslainvastaisessa järjestyksessä nimitetyt virkamiehet,
17694: nimittäin vuosina 1902-05 nimitetyt, ovat viroistansa eroi-
17695: tettavat.
17696:        Kieltämätön tosiasia on niinikään, että juuri nykyisen
17697: kotimaisen hallituksemme johtomiehet olivat 1905 lausumassa
17698: hallitsijalle tuon väitteen, että mainitut koulunopettajat oli-
17699: 818                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
17700: 
17701: 
17702: vat laittomasti nimitettyjä, mutta että he nyttemmin halli-
17703: tuksessa ollessaan eivät ole tahtoneet tietää mitään siitä,
17704: mitä he lausuivat kaksi vuotta sitte. Ja mikä merkitsee
17705: vieläkin enemmän, he eivät ole antaneet mitään arvoa sille
17706: lausunnolle, jonka valtiosäädyt heidän ehdotuksestansa ke-
17707: väällä 1905 mainituista koulunopettajista hallitsijalle esittivät.
17708:        Tätä tosiasiaa oikeustoimituskunnan päällikkö ei ole
17709: maininnut, vielä vähemmän kumonnut. Hänen lausuntonsa
17710: puheena olevista koulunopettajista oli erehdyttävä. Ja hä-
17711: nen lausunnossaan oli muuan toinenkin kohta, joka niinikään
17712: oli mitä suurimmassa määrässä erehdyttävä ja josta, olkoon
17713: se sanottu, voidaan käyttää sitäkin sanaa, että se oli väärä.
17714: Tämä kohta hänen lausunnossaan oli se, jossa hän, puhues-
17715: saan lehtori Hämäläisen erottamisesta, mainitsi, että poik-
17716: keuslaki ei rajoitu niihin virkamiehiin, jotka ovat perustuslain-
17717: vastaisessa järjestyksessä joutuneet virkoihin vuosina 1902
17718: --05, vaan että sillä on laajempi kantavuus.       Valitettavasti
17719: minä en voi tässä sanasta sanaan esittää herra senaattorin
17720: lausuntoa. Minä olen kuitenkin kysynyt niin monelta edus-
17721: kunnan jäseneltä, kuinka oikeustoimituskunnan päällikkö lau-
17722: sui ajatuksensa, että kun kaikki ovat kuulleet sen samalla
17723: tavoin, minun täytyy pitää kieltämättömänä, että herra se-
17724: naattori ilmoitti, että poikkeuslaki ei rajoitu niihin virkamie-
17725: hiin, jotka ovat joutuneet viroistansa vuosina 1902-05 tahi
17726: silloin nimitettiin virkoihinsa, vaan että se on sovitettava
17727: toisiinkin. Ja kuitenkin on kieltämätön tosiasia, että lain ni-
17728: mike jo nimenomaan ilmoittaa, että se koskee yksistänsä
17729: niitä virkamiehiä, jotka joko eroitettiin tahi nimitettiin vir:..
17730: koihin puheenaolevina routavuosina, ja tämä on lausuttu
17731: myöskin lakiin liittyvissä perusteluissa. Perustuslakivalio-
17732: kunta viime valtiopäivillä huomauttaa mietinnössään nimen-
17733: omaan, että tämän lain rajoittuminen puheena oleviin vuo-
17734: siin on ilmilausuttu niissä asiakirjoissa, jotka oli valmistettu
17735: lakiehdotusta varten senaatissa, siis asiakirjoissa, jotka val-
17736: mistettiin juuri siinä toimituskunnassa, jonka päällikkönä
17737: herra senaattori Nybergh on.
17738:        On siis kummastuttava tosiasia, että oikeustoimituskun-
17739: nan päällikkö puolustellessaan ja selitellessään senaatin me-
17740: nettelyä lehtori Hämäläisen asiassa on koettanut saada edus-
17741: kuntaa siihen käsitykseen, että puheenaolevaa lakia olisi
17742: sovellutettava toisiinkin virkamiehiin kuin niihin, jotka laissa
17743: nimenomaan mainitaan. Herra senaattori ei voinut kumota
17744: sitä tosiasiaa, että lehtori Hämäläinen oli nimitetty virkaansa
17745: vasta vuonna 1906, siis aikana, johon ltlki ei ulottunut, eikä
17746: hän ole voinut kumota sitäkään tosiasiaa, että herra Hämä-
17747: .An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 819
17748: 
17749: 
17750: läisen edeltäjä virassa, joka aikoinaan kyllä oli laittomasti
17751: eroitettu tuolla aikakaudella 1902-05, oli vastaanottanut
17752: hänelle tarjotun eläkkeen ja siten luopunut itse kaikesta oi-
17753: keudesta palata entiseen virkaansa, ia että senaatti, niinkuin
17754: täällä on mainittu, itse oli selittänyt, että virka oli edellisen
17755: laittomasti eroitetun virkamiehen siitä luovuttua laillisessa
17756: järjestyksessä täytetty.
17757:        Minä olen katsonut asiakseni kääntää huomion molem-
17758: piin niihin erehdyttäviin tietoihin, joita minä viime valtio-
17759: päivien perustuslakivaliokunnan jäsenenä olen tullut lähem-
17760: mältä huomaamaan. Minä pyydän vielä saada kosketella
17761: paria yksityiskohtaa.
17762:        On koetettu todistaa, ettei anomuksen muoto olisi pai-
17763: kallaan esilläolevassa asiassa, ja tätä on perusteltu etupäässä
17764: sillä väitteellä, että meidän ei sopisi kääntyä Venäjän hal-
17765: litsijan puoleen tällaisessa asiassa. Siihen vastaan, että me
17766: käännymme Suomen Suuriruhtinaan puoleen eikä edes hä-
17767: neenkään mieskohtaisesti, tässä käännytään maan hallituk-
17768: sen puoleen. Interpellatsioonin kautta oltaisiin käännytty
17769: yksityisen senaatin jäsenen puoleen. Hän olisi antanut ne
17770: selitykset, jotka me olemme kuulleet. Anomusehdotus tar-
17771: koittaa ilmeisesti sitä, että saataisiin hallitus virallisesti kä-
17772: sittelemään niitä asioita, jota anomusehdotus koskettelee, ja
17773: sentähden anomusehdotuksen muoto on tässä ollut verrat-
17774: tomasti parempi kuin interpellatsiooni.
17775:        Mutta onko sitte tässä asiassa kysymys seikoista, jotka
17776: ansaitsevat eduskunnan huomiota siinä määrin, että edus-
17777: kunta kääntyisi hallituksen puoleen? Täällä on sanottu, että
17778: on kysymys yksistänsä virkamiehistä. Minä rohkenen pyy-
17779: tää, että hetkeksi koetetaan joka taholla ymmärtää toisi-
17780:  amme. Ja jos eduskunnan arvoisat jäsenet sen tekevät, niin
17781:  ehkäpä kuitenkin syntyy joku hiljainen tunne siitä, että kyllä
17782: maQj:aa kuitenkin siinä piirissä, josta tämä anomus on läh-
17783:  tenyt, olla toinen katsantotapa määräämässä kuin ainoas-
17784: taan se kysymys, onko suurempi tai pienempi määrä virkoja
17785:  tämän puolueen jäsenten käsissä. Minä käsitän asian siten,
17786:  että me olemme eläneet täällä pitkän aikaa, jo lähes vuosi-
17787:  kymmenen oloissa, jotka ovat verrattavat kauan kestävään
17788:  kumoukseen, jossa olot eivät ole säännöllisiä ja jossa eri-
17789:  laiset sorrot seuraavat toisiaan. Täällä meidän maassamme
17790:  ja myöskin tässä eduskunnassa on ryhmä,joka on sitä mi~ltä,
17791:  että olot muuttuivat säännöllisiksi ja että laki pääsi voimaan
17792:  niin pian kuin vieras sorto lakkasi. Mutta laajat kerrokset
17793:  Suomen kansaa käsittävät asian siten, että tuon vieraan sor-
17794:  ron jälkeen seurasi kotimainen sorto, jossa harjoitettiin kos-
17795: 820               Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
17796: 
17797: 
17798: ton työtä. Ja olkoonpa niin, etteivät kaikki tässä maassa
17799: tahdokaan eivätkä voi tätä myöntää, niin kaikkein meidän
17800: pitäisi voida yhtyä siihen käsitykseen, että on meidän kan-
17801: samme tulevaisuudelle välttämätöntä, että uudelleen saadaan
17802: juurtumaan kansaan se tieto, että vallankumouksen sorron.
17803: laittomuuden aika on päättynyt ja uusi jakso on alkanut, jon-
17804: ka kuluessa kansalaiset tietävät seisovansa lain pohjalla.
17805: Suomalainen puolue on, kun se on kannattanut tätä anomus-
17806: ehdotusta, käsittänyt asian siten, että se juuri tämän ehdo-
17807: tuksen kautta tarjoaa hyvän tilaisuuden siihen puhdistustyö-
17808: hön, joka on välttämätön, jotta tuo tieto lain voimasta pää-
17809: sisi kaikkialla jälleen valtaan. Jos me annamme erilaisten
17810: vastakkaisten käsitysten rehellisesti törmätä vastatusten, niin
17811: lopulta sittenkin täytynee. ei tosin taistelun telmeessä, mutta
17812: piankin sen jälkeen, vakaantua yleisempi käsitys siitä, missä
17813: kohden vääryyttä on tapahtunut ja mitä tarvitaan, jotta Suo-
17814: men valtio uudelleen ja entistä täydellisemmässä merkityk-
17815: sessä muuttuisi oikeusvaltioksi. Se on sitä, jota suomalai-
17816: sella taholla on tarkoitettu ja sen tarkoituksen saavuttami-
17817: seksi on rehellisesti ja peittelemättä, olkoonpa sanottu: jon-
17818: kun verran ivankin muodossa tuotu esiin ne tosiasiat, aina-
17819: kin osa niitä, joihin se käsitys perustuu, että meidän vielä
17820: on suorittamjn~n tärkeäkin llUhdistustyö, ennenkuin tässä
17821: maassa oikeusvaltion periaatteet ovat vahvat. Se on sitä
17822: varten kun suomalainen puolue, mikäli minä sen katsanto-
17823: kantaa tunnen, toivoo, että tämä anomusehdotus joutuisi va-
17824: liokunnan seikkaperäisesti tarkastettavaksi. Se on sitä miel-
17825: tä, että valiokunnalla ja eduskunnalla on tämän oikeus, niin-
17826: kuin velvollisuuskin. Sillä me emme voi tunnustaa oikeiksi
17827: herra Estlanderin ja muitten tekemiä vastaväitteitä.
17828:         On kieltämätön tosiasia, että eduskunta ei saa sekaan-
17829: tua oikeudenhoitoon enemmän kuin hallintoonkaan. Mutta
17830: anomusehdotus ei tarkoitakaan sekaantumista oikeudenhoi-
17831: toon, sillä asiat, vireille pannut oikeusjutut, menevät menoaan,
17832: huolimatta siitä, mitä eduskunta lausuu. On asianomaisten
17833: tuomioistuinten velvollisuus käsitellä niitä. Mutta se seikka
17834: ei estä meidän maassamme, enemmän kuin se mis_sään oike-
17835: usvaltiossa on estänyt,, kansaneduskuntaa kääntymästä hal-
17836: Jit'siian puoleen huomauttamalla, että oikeuslaitoksissa niin-
17837: kuin hallinnollisissakin virastoissa on eduskunnan käsityksen
17838: mukaan pääsemässä vallalle menettely, joka on lainvastainen,
17839:  ja tämän käsityksensä tueksi eduskunta on Qikeut~ttu mai-
17840: nitsemaan asioita oikeudenhoidon alalta, mainitsemaan sel-
17841: laisiakin, jotka eivät vielä ole joutuneet lopullisesti pääte-
17842:  tyiksi, mutta joiden tähänastisessa käsittelyssä eduskunta
17843: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 821
17844: 
17845: 
17846: näkee oireita, jotka tukevat ajatusta, että väärä, laista poik-
17847: keava suunta on nousemassa ja vallalle pääsemässä. Esi-
17848: merkkinä tällaisena vain on käsitetty ne tapaukset, jotka on
17849: mainittu anomusehdotuksessa. Järjestelmästä tässä on ky-
17850: symys. Eduskuntaa ei kehoiteta keskeyttämään tai muulla
17851: tavoin vaikeuttamaan niitten oikeusasiain käsittelyä, jotka
17852: anomusehdotuksessa mainitaan.
17853:       On merkittävä asia, että ne eduskunnan jäsenet, jotka
17854: ovat tottuneet pitämään silmällä yksistänsä jokapäiväisiä,
17855: kylläkin tärkeitä, toimeentuloa koskevia kysymyksiä, eivät
17856: näy huomaavan, että tällaisissa väittelyissä, kuin ovat täällä
17857: tänään kestetyt, on todellakin jotain, jolla on merkitystä.
17858: tieitä vastaan minä rohkenen lausua sen ajatuksen, että niin
17859: tuskastuttavat kuin nämä väittelyt ovatkin meille, joitten
17860: täytyy olla näissä osallisina tahi ainakin saapuvilla, niin .sit-
17861: tenkin ne kysymykset, joita tämänkin päivän väittely pohjal-
17862: taan koskee, ovat sellaisia elinkysymy_ksiä Suomen kansalle,
17863: että niistä täytyy vaihtaa ajatuksia, siihen asti, että eduskun-
17864: nassa samoin kuin Suomen kansassa uudelleen muodostuu
17865: ja vakaantuu vahva, varma enemmistö. joka lujasti on päät-
17866: tänyt estää lain polkemista kaikessa, mihin Suomen kansan
17867: voimat riittävät, ja joka tietää, että ainoastaan sillä tavalla
17868: rakentaa se pohjaa niidenkin epäkohtien poistamiseen, joita
17869: eräät puhujat ovat täällä maininneet koettaessaan todistaa,
17870: ettei tämänpäiväisellä väittelyllä olisi kansallemme min-
17871: käänlaista merkitystä.
17872:        Ed. Pesonen: Rajoitun taaskin kouluasioihin.
17873:        Edustaja Hjelt on väittänyt, että lehtori Rosendalille
17874: tarjottiin virkaa takaisin, mutta että hän ei ottanut tarjousta
17875: vastaan. Varovasti kyllä jätti edustaja Hjelt mainitsematta,
17876: kuka tarjosi. Senaattiko tarjosi? Ylihallituska? Vaiko leh-
17877: tori Hämäläinen? Luulen, että senaatti ei ole tarjonnut, sillä
17878: semmoista tietoa ei ole ollut missään nähtävänä, ja vielä: se-
17879: naatti ei olisi voinutkaan sitä siihen aikaan tarjota, kun vir-
17880: kamieslaki ei ollut vielä syntynyt, sillä Hämäläinen oli lail-
17881: lisesti nimitetty virkaan. Yhtä vähän oli ylihallitus oikeu-
17882: tettu virkaa kellekään tarjoamaan, niinkuin ei liioin ole sa-
17883: sanomalehdistä näkynyt eikä muualta kuulunut, että ylihalli-
17884: tus olisi sitä lehtori Rosendalille tarjonnut. Jos näiltä viral-
17885: lisilta tahoilta olisi voinut tarjous tulla, silloin olisi
17886: tietysti lehtori Rosendal saattanut ottaa viran vas-
17887: taan, jopa voimme olla sitä mieltä, että hän olisi
17888: ollut velvollinen niin tekemään. Mutta se tarjous, josta on
17889: puhuttu ja jota en tahdo puolestani epäillä, on kaiketi ollut
17890:                                                                  52
17891: 822                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
17892: 
17893: 
17894: yksityistä keskustelua lehtori . Hämäläisen ja Rosendalin vä-
17895: lillä. jos näin on ollut, niin en voi muuta ymmärtää, kuin
17896: että lehtori Rosendal hienotunteisuudesta ei voinut ottaa vas-
17897: taan virkaa, johon lehtori Hämäläinen oli laillisesti nimitetty ja
17898: siihen aikaan sen laillinen hoitaja. Epäilen, olisiko lehtori
17899: Rosendal menetellyt oikeinkaan siinä, että hän sellaisen yksi-
17900: tyisen tarjouksen olisi vastaanottanut.
17901:       Ed. Hjelt on vielä väittänyt, että senaatti esittäessään elä-
17902: kettä lehtori Rosendalille on lausunut, että lehtori Rosendalia
17903: ei voida nimittää uudelleen virkaan, joka on laillisessa järjes-
17904: tyksessä täytetty. Minulla ei ole syytä epäillä tämän tiedon-
17905: annon todenperäisyyttä, sillä tuntuu aivan luonnolliselta, että
17906: senaatti siihen aikaan, jolloin ei puheenaolevaa virkamieslakia
17907: ollut, ei voinut olla millään muulla kannalla kuin sillä, että
17908: kysymyksessäoleva lehtorinvirka Oulussa oli laillisessa jär-
17909: jestyksessä täytetty. Siitä siis ei tässä ollenkaan ole erimieli-
17910: syyttä, että lehtori Hämäläinen oli laillisesti asetettu virkaan,
17911: eikä häntä ole siitä syystä virasta erotettu, että hän muka olisi
17912: laittomasti virkaan tullut· nimitetyksi. Hän on erotettu toisesta
17913: ja täysin laillisesta syystä, niinkuin on jo ennen tullut näky-       ..
17914: viin ja niinkuin saadaan kohta uudestaan nähdä, koska kaikki
17915: eivät ole voineet tulla tätä asiaa vielä oikein käsittämään.
17916:       Ed. Virkkunen on täällä huomauttanut, että kaikista selityk-
17917: sistä huolimatta ei ole tullut näkyviin mitään, joka osoittaisi
17918: ed. Lagerlöfin ja hänen toveriensa syytösten aiheettomuutta.
17919: Tämä hänen väitteensä osoittaa, ettei hän ainakaan ole jaksa-
17920: nut päästä selvyyteen, että tämä asia, josta minä nyt puhun,
17921: on selvän selvä siinä suhteessa, että senaatti on oikein mene-
17922: tellyt ja että ed. Lagerlöfin ja hänen toveriensa syytös on ker-
17923: rassaan aiheeton ja perätön. Koska ed. Virkkunen on saatta-
17924: nut väittää, ettei ole mitään asiallista esiintuotu, niin minä olen
17925: pakotettu esiintymään lakikirja kädessä.
17926:       On edessäni kysymyksenalainen laki. Sen lain toisessa
17927: momentissa sanotaan muun muassa näin: »Virkamies, jonka
17928: virkaan tämän lain ensimäisen kohdan mukaisesti on viran
17929: entinen haltija jälleen asetettava tai olisi ollut oikeutettu
17930: jälleen astumaan - -             -, poistukoen virasta senaatin
17931: määrättävänä aikana kuuden kuukauden kuluessa tämän lain
17932: antamispäivästä lukien». Siis viran entinen haltija, joka tämän
17933: lain ensimäisen kohdan mukaisesti olisi ollut oikeutettu
17934: jälleen astumaan virkaan, on poistava tieltään sen virka-
17935: miehen, joka, vaikkapa laillisesti, on samaan virkaan nimitetty;
17936: vieläpä enemmänkin: vaikkei olisi entinen viranhaltija tahtonut-
17937: kaan virkaan tulla, niin, jos hänellä kuitenkin olisi ollut oikeus
17938: siihen, on virka tuleva avonaiseksi. Vaikka lehtori Rosendal
17939: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 823
17940: 
17941: 
17942: olisi ollut haudassa, niin lehtori Hämäläisen olisi tämän lain
17943: mukaan täytynyt tulla pois virasta ja virka olisi ollut julistet-
17944: tava laillisessa järjestyksessä haettavaksi. Kun lehtori Hä-
17945: mäläinen erotettiin virasta, selitettiinkin, että, ellei lehtori Ro-
17946: sendal määrättynä aikana ilmoittaudu halulliseksi ottamaan
17947: virkaa vastaan, virka on julistettava haettavaksi. Tästä syystä
17948: lehtori Hämäläinen on erotettu virasta eikä mistään muusta.
17949:      Mutta nyt me saimme kuulla ed. Danielson-Kalmariita -
17950: ja luulen, että siihen suuntaan ovat muutkin viitanneet - että
17951: lehtori Hämäläinen oli nimitetty virkaan vasta 1906 ja että sen-
17952: tähden muka tämä laki ei ollut häneen sovellutettavissa. Asian-
17953: laita on niin, että lehtori Hämäläinen sai tosin valtakirjan vuonna
17954:  1906, mutta hänet nimitettiin virkaan vuonna 1903. En puo-
17955: lestani tahdo sanoa, että siinäkään tapauksessa, että lopullinen
17956:  nimitys olisi todellakin tapahtunut myöhemmin, lehtori Hämä-
17957: läinen olisi ollut oikeutettu pitämään viran. Sillä lain määräys,
17958:  että virkamiehen on poistuttava virasta, jos entinen haltija olisi
17959:  ollut oikeutettu astumaan jälleen siihen, on niin selvä, että sen
17960:  edessä täytyy kaikkien epäilysten väistyä. Minä näin ollen
17961:  toivoisin, että nekin edustajat, jotka eivät nyt ole voineet tätä
17962:  asiaa lähemmin seurata ja saada siitä vakaumusta, jäiestäpäin
17963:  tutustuttuaan asiakirjoihin tulevat myöntämään tämän minun
17964:  väitteeni oikeaksi.
17965:       On vielä huomautettu ja sen huomautuksen on tehnyt ai-
17966:  nakin ed. Virkkunen, että lehtori Rosendal ottaessaan vastaan
17967:  eläkkeen luopui oikeudestaan virkaan. Enpä tahdo väittää
17968:  tuota katsantokantaa vastaan. Mutta niinkuin edellisestä jo
17969:  selvinnee, ei se ollenkaan oikeuttanut senaattia pitämään lehtori
17970:  Hämäläistä virassa, koskapa, niinkuin monta kertaa olen sanonut,
17971:  lehtori Rosendal olisi kuitenkin ollut oikeutettu siihen tulemaan.
17972:       Että tuota seikkaa, että lehtori Rosendal oli muka luopunut
17973:  oikeudestaan virkaan ja kuitenkin sitte jälleen tuli siihen, on
17974:  tuotu esille, sitä minä suuresti ihmettelen. Lehtori Rosendalia
17975:  on näet kovin paljo juuri vanhan suomalaisen puolueen sano-
17976:  malehdissä soimattu siitä, että hän kantoi verrattain suurta
17977:   eläkettä. Kun nyt virka tuli avonaiseksi, minkä joka tapauk-
17978:   sessa piti lain mukaan avonaiseksi tulla, niin, jos lehtori Ro-
17979:  sendal ei olisi astunut jälleen siihen taikkapa hallitus niin olisi
17980:  menetellyt, että lehtori Rosendal ei olisi voinut siihen astua ja
17981:  työllään ansaita elatustansa, rohkenen kysyä, eivätköhän syy•
17982:  tökset lehtori Rosendalia kohtaan olisi vieläkin suuremmat.
17983:   Olen vakuutettu siitä, että hänen, maanpaon vaivoissa väsäh-
17984:   täneen miehen, oli raskas kantaa sitä syytöstä, joka häntä vas-
17985:   taan tehtiin eläkkeen vuoksi, ja että hänelle oli helpotus se
17986:   hetki, jolloin hän sai luopua eläkkeestä ja, vaikka heikontunein
17987: 824                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
17988: 
17989: 
17990: voimin, ryhtyä työllään elättämään itseään ja perhettään. Mi-
17991: nusta on vain ihme, että vieläkin, kun hän luopui eläkkeestään,
17992: joka oli hänen palkkaansa suurempi, jaksetaan syytöksiä heit-
17993: tää häntä vastaan. Ihmisyyden nimessä pyytäisin, että lehtori
17994:  Rosendal jo jätettäisiin rauhaan. Hän on sen isänmaan pal-
17995: veluksessa jo hyvin ansainnut.
17996:      On vaikea ymmärtää, että siveellinen tunne loukkaantuisi
17997: siitä, että lakia sovellutetaan. Pyytäisin sen vuoksi ystävälli-
17998: sesti kaikkia niitä, jotka ovat tämän ajatuskannan tuoneet esille,
17999: ajattelemaan, eivätkö he langeta tuomiota itsensä yli, jos väit-
18000: tävät siveellisen tunteensa loukkaantuvan siitä, että eduskun-
18001: nan ja hallitsijan yhteisesti hyväksymää lakia noudatetaan ja
18002: että lehtori Hämäläinen väistyy virasta, josta laki pakottaa
18003: hallituksen hänet erottamaan, ja että lehtori Rosendal astuu
18004: omaan virkaansa takasin. Siveellinen tunne ei voi tästä louk-
18005: kaantua, mutta kyllä se tunne, joka on muutamalla taholla epä-
18006: suotuisa lehtori Rosendalille.
18007:      Vaan että tunnekkaan voi toisessa tapauksessa loukkaantua,
18008: nim. siinä, että ei ole erotettu 95 koulualalla palvelevaa henki-
18009: löä, sitä minun täytyy todellakin hämmästyksellä mainita. En
18010: tahdo ketään loukata, mutta minun täytyy kuitenkin sanoa, että
18011: se laillisuuden harrastus, joka tänä iltana on tahtonut johtaa
18012: asiat siihen, että hallituksen muka virkamieslain mukaan olisi pitä-
18013: nyt erottaa nuo 95 opettajaa viroistaan, on sangen oudostut-
18014: tava. On oudostuttavaa, kun on vakuutettu siitä, että siveellinen
18015: tunne olisi pikemminkin siitä loukkaantunut, ainakin sen ryh-
18016: män keskuudessa, josta anomus on lähtenyt, että nuo 95
18017: miestä olisi erotettu viroistaan. Mikä meteli ympäri maan,
18018: mikä kiihotus, mikä villitys, mikä vimma, jos nuo 95 olisi vi-
18019: roistaan erotettu! Kyllä minä olen vakuutettu siitä ja olen
18020: varma, että kuulijaini laita on sama, että ainakin siinä ryhmässä,
18021: josta anomusehdotus on lähtenyt, olisivat siveelliset tunteet
18022: mainitussa tapauksessa loukkaantuneet.
18023:     jos laki olisi suorastaan pakoittanut hallituksen erottamaan
18024: kysymyksessäolevat lukuisat koulualalla palvelevat virkamiehet,
18025: niin hallituksen olisi tietysti täytynyt niin tehdä. Täällä on
18026: erittäinkin ed. Danielson-Kaimari tuonut esiin sen käsityksen,
18027: että laki on tarkoitettu olemaan sellainen, että nuo 95 olisi
18028: pitänyt erottaa viroistaan. Mutta asianlaita on kuitenkin niin
18029: - minä sivuutan vanhat asiat ja selonteot vanhan eduskunnan
18030: töistä - että etevien lakimiesten joukossa on sellaisia, jotka
18031: joko ovat sitä rriieltä, että laki ei ole sovitettava näihin 95:een,
18032: taikka ovat epätietoisia, onko se sovitettava heihin vai eikö.
18033: Jälkimäisten joukkoon kuulunee m. m. sellainen lainopillinen
18034: auktoriteetti kuin professori Hermanson. jos nyt näin on, että
18035: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 825
18036: 
18037: ei ole voitu katsoa näitten virkamiesten virkaanasettamisen
18038: epäilemättömästi sotivan perustuslakeja vastaan, niin, sanon
18039: vielä, mikä oli luonnollisempaa ja kohtuullisempaa hallituksen
18040: puolelta, kuin että se antoi noitten 95 koulumiehen olla virois-
18041: saan? Enkä minä usko, että vastustajat täällä tositeossa olisi-
18042: vat tahtoneetkaan, että lakia näin olisi sovitettu kuin he nyt
18043: ovat esittävinään. Päinvastoin uskon, että he sydämessään
18044: ovat kiitollisia hallitukselle siitä, että se näin ihmisystävällisesti,
18045: humaanisesti, jalomielisesti ja kansan yhteistä parasta tarkoit-
18046: tavalla tavalla on tämän lain selittänyt.
18047:     Se, mistä siveellinen tunne voisi loukkaantua, on jotain
18048: muuta, kuin ne seikat, joita nyt on kosketeltu. Siveellinen
18049: tunne voi loukkaantua siitä, että silloin, kun tahdotaan ajaa
18050: muka laillisuuden asiaa, käytetään loukkaavaa puhetapaa, esiin-
18051: nytään ivallisesti ja pilkallisesti, että silloin, kun toiselta taholta
18052: asiallisia syitä tuodaan esiin, otetaan tehtäväksi mustata edus-
18053: miestä, mustata kuulumattomaila ja häpeällisellä tavalla. Tämä
18054: on jotain sellaista, joka minun käsitykseni mukaan on omansa
18055: loukkaamaan siveellistä tunnetta, ja toivon, että me siinä voimme
18056: olla yhtä mieltä. Ja vihdoin: minun käsitykseni mukaan louk-
18057: kaa siveellistä tunnetta se, että oikeuden ja totuuden valkoinen
18058: peite tahdotaan heittää sen laittomuuden yli, jota meillä sorto-
18059: vuosina on niin räikeästi harjoitettu.
18060:      Ed. Setälä: Minä en ollut aikonut ollenkaan käyttää puhe-
18061: vuoroa, koska tämä asia oli aiottu lähetettäväksi perustuslaki~
18062: valiokuntaan, ja minulla olisi ollut siinä tilaisuus kai monta
18063: päivää jauhaa tätä samaa asiaa, joka nyt jo on eduskunnalta
18064: vienyt kokonaisen pitkän työpäivän. Minä olisin suonut, että
18065: tämä asia olisi tosiaankin tullut perustuslakivaliokuntaan, jotta
18066: se siellä olisi tullut todellakin seikkaperäisesti selvitetyksi, eikä
18067: kuitattu vain muutamilla ylimalkaisuuksilla. Mutta minä voin
18068: myöskin varsin hyvin käsittää, että kun keskustelu nyt jo on veny-
18069: nyt näin pitkälle ja laajalle, sitä ei enää haluta valiokuntaan lähettää.
18070:      Minä tahtoisin tästä anomuksesta muuten sanoa, että se ei
18071: minun ymmärtääkseni suinkaan sisällä mitään ennen kuuluma-
18072: tonta, niinkuin on sanottu. Se voi olla ehkä anomuksena laa-
18073: dultaan ennen kuulumaton, mutta sen sisällyksestä minä en
18074: sitä sanoisi, sillä en tiedä siinä yhtään sanaa, jota en olisi
18075: monen monta kertaa kuullut tai lukenut Uudesta Suometta-
18076: resta ja muista lehdistä. Tuskinpa myöskään paljon mitään
18077: siitä, mitä on sanottu anomusehdotusta vastaan, on sellaista,
18078: jota ei olisi ennen sanomalehtikirjallisuudessa tuotu esiin.
18079:      Tämän asian laitahan on sellainen, niinkuin kaikki tiedämme,
18080: että tuo n. s. poikkeuslaki eli virkamieslaki tuli välttämättö-
18081: 826                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
18082: 
18083: 
18084: mäksi sen johdosta, että Turun hovioikeuden jäsenet, jotka
18085: vakuuttivat pelastaneensa tämän hovioikeuden, eivät huoman-
18086: neet ajan tulleen, jolloin heidän pelastustoimensa olisi saattanut
18087: loppua, jolloin he olisivat isänmaata vaaraan saattamatta voineet
18088: luopua niistä toimista, jotka he olivat laittomalla tavalla ja ilman
18089: virkaan tarvittaviin ansioihin perustuvaa kilpailua ottaneet vas-
18090: taan. Sitä he eivät käsittäneet ja sen vuoksi täytyi tähän eri-
18091: tyiseen lainsäädäntötoimeen ryhtyä. Mitä tarkoittaa nyt siis
18092: tämä anomus? Eihän se tahdo saada tätä n. s. poikkeuslakia
18093: peruutetuksi, se sanotaan selvästi itse anomusehdotuksessa.
18094: Ei se tahdo myöskään saada noita paljon puhuttuja 95 koulu-
18095: opettajaa erotetuksi. Loppupontena siinä on vain, että kansan-
18096: eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta pyytäisi pikaista tointa
18097: sen väkivallan ehkäisemiseksi, jolla menneinä laittomuuden
18098: vuosina palveluksessa olleilta virkamiehiltä tämän heidän pal-
18099: veluksensa vuoksi on riistetty virkakelpoisuus. Toisin sanoen
18100: se siis pyytää, että Keisarillinen Majesteetti pitäisi huolen siitä,
18101: että Turun nykyiset hovioikeuden jäsenet eivät pöytäkirjaan
18102: lausuisi mielipidettänsä sillä tavoin kuin he ovat sen tehneet,
18103: vaan että Majesteetin pitäisi heitä estää siitä. Ja tämmöistä
18104: toimenpidettä pyydetään sellaiseen virkaehdotukseen nähden,
18105: josta valitus, niinkuin monta kertaa jo on sanottu, laillisessa
18106: järjestyksessä vielä voidaan tehdä. Se toimenpide, jota pyyde-
18107: tään, on jokseenkin kuulumaton, mutta todellakin hyvin vähän
18108: merkitsevä, niin että minä en ihmettelisi, jos eduskunta ei täm-
18109: möistä anomusta tahtoisi valiokuntaan lähettää. En tahdo siis
18110: tästä asiasta sen enempää puhua.
18111:     Tässä yhteydessä tahtoisin vain muutaman sanan vielä sa-
18112: noa tuosta vanhasta tuomariohjeesta, johon ed. Sirola vetosi:
18113: »Yhteisen kansan hyöty on paras laki». Siihen lauseeseen on
18114: vedottu niin monen monituista kertaa, tietääkseni vanhan suo-
18115: malaisen puolueen puolelta vielä useammin kuin sosiaalidemo-
18116: kraattisen puolueen puolelta. ja aina kun siihen on vedottu,
18117: on tahdottu sanoa, että tuomarin tulee arvostellessaan kansan
18118: hyötyä saada päättää myöskin, onko hänen poikettava laista
18119: kansaa hyödyttääksensä. jos tämmöistä olisi joskus voitu sa-
18120: noa, niin kuinka voitaisiin sitä sanoa nyt, kun meillä jo on
18121: uusi kansanvaltainen eduskuntamme. Eräs edellinen arvoisa
18122: puhuja on vedonnut siihen tämän eduskunnan tehtävään, että
18123: sen tulee saada asiat sille kannalle, että l a i II i suu s samalla
18124: myöskin on oikeus. Mutta ajatelkaammepa, että yksityinen
18125: tuomari ei ota tuomitakseen sen lain mukaan, jonka tämä
18126: eduskunta säätää, vaan tuomitsee sen mukaan, mitä hän oman
18127: mielipiteensä mukaan katsoo yhteisen kansan hyödyn vaativan.
18128: jos näin on käyvä, niin silloin tässä maassa ei toteudu kos-
18129: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 827
18130: 
18131: 
18132: kaan se, minne pyrimme, silloin ei milloinkaan toteudu l a i II i-
18133: nen kansanvalta.
18134:      Minusta oli ed. Sirola oikeassa eräässä toisessa huomau-
18135: tuksessa, kun hän viittasi siihen, että on todellakin kevytmie-
18136: listä, että me semmoisena hetkenä, jona olot meidän itäisessä
18137: naapurimaassamme kehittyvät huimaavalla vauhdilla, semmoi-
18138: sena hetkenä, jona kaiken pitäisi yhdistää meidät työhön yhtei-
18139: sen isänmaan hyväksi, käytämme aikaamme hajoittavaan ja mie-
18140: liä raastavaan keskusteluun, että semmoisena aikana pannaan
18141: toimeen täydellisiä ilveilyjä kaikenmoisilla silmien mulkoiluilla
18142: ja suun väännöksillä tämän eduskunnan edessä. Eräs puhuja
18143: mainitsi aikaisemmin Englannin parlamenttia. Englannin par-
18144: lamentin sopivaisuussääntöihin kuuluu, että kukaan edustaja ei
18145: saa edes mainita toisen edustajan nimeä, mutta tässä ihan äs-
18146: kettäin tapahtui, että eräs edustaja, mies, joka on jo ehtinyt
18147: saada harmaat hapset ansiokkaassa palveluksessa maamme
18148: hyväksi, piti puheen, vieläpä _kirjoitetun puheen, joka tuskin
18149: sisälsi mitään muuta kuin että hän pari kolme kertaa mitä
18150: ivaavimmalla tavalla mainitsi toisen edustajan nimeä. Semmoi-
18151: selle tielle meidän ei pitäisi kääntyä. Viime lauantaina mi-
18152: nu11a jo oli tilaisuus panna vastalauseeni persoonallisia sol-
18153: vauksia vastaan, joita silloin lausuttiin taholta, jolta en niitä
18154: olisi odottanut. Minä uudistan sen nyt, lausuen sen vakavan
18155: toivomuksen, että tämä uusi eduskunta ei kehittyisi semmoi-
18156: seen suuntaan. (Hyvä! Hyvä!).
18157:     Ed. Nevanlinna: Siitä on jo useita tunteja kulunut, kun
18158: minä pyysin puheenvuoroa. Tein sen erään lausunnon joh-
18159: dosta, joka kuului niihin moniin, joissa on puhuttu enemmän
18160: muusta kuin itse asiasta. Ja minä tein sen sentähden, että
18161: siinä lausunnossa mielestäni tuli niin oivallisella tavalla esiin
18162: se pintapuolisuuteen yhtynyt tietämättömyys, taikka sanoisinko
18163: tietämättömyyteen yhtynyt pintapuolisuus, joka minun vakau-
18164: mukseni mukaan on ollut kaikkein kuvaavimpia tunnusmerk-
18165: kejä sille ajatussuunnalle meidän suuressa valtiollisessa taiste-
18166: lussamme, johonka tuon lausunnon antajakin kuuluu. Mutta,
18167: niinkuin sanottu, sen jälkeen on kulunut tuntikausia, ja niiden
18168: kuluessa on taas ehditty esittää yhtä paljon asiaan kuuluma-
18169: tonta, jonka kaiken johdosta taas houkutus olisi suuri saada
18170: puhua myöskin jotain asiaan suhteellisesti vähän kuuluvaa,
18171: mutta kuitenkin sellaista, jonka nämä samaiset puhujat olisivat
18172: mitä rehellisimmin ansainneet saada kuullakseen. Myönnän
18173: kuitenkin, että sen jälkeen on puhuttu myöskin jotakin, joka
18174: koskee itse asiaa, ja koska minä nyt kerran olen tällä paikalla,
18175: niin katson velvollisuudekseni lähinnä kosketella jälkimäistä
18176: 828                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
18177: 
18178: 
18179: laatua olleita lausuntoja. Siinä suhteessa pyydän ensiksi saada
18180: sanoa vain pari sanaa siitä lainopillisesta lausunnosta, joka
18181: tältä sijalta viimeksi tuotiin esiin tuossa Rosendal-Hämäläisen
18182: asiassa.
18183:       Koko se, tekisi melkein mieli sanoa, ,meteli, jonka tämä
18184: puhuja siinä asiassa suoritti, olisi minun ymmärtääkseni ollut
18185: niin hyvin lainopilliselta kuin muultakin kannalta vallan tarpee-
18186: ton, jos hän ei olisi siinä lausunnossansa niin helposti luisu-
18187: nut sen tosiasian sivu, että poikkeuslaki nimenomaan, niinkuin
18188: häntä edellinen puhuja oli sen erityisesti pannut merkille, kos-
18189: kee ainoastaan vuosina 1902-05 erotetuituja ja nimitettyjä virka-
18190: miehiä. Ja se koulunopettaja, jonka erottamisesta on ollut
18191: puhe, on nyt kerran nimitetty tämän jälkeen. Hän ei ole sil-
18192: loin saanut ainoastaan valtakirjaa, niinkuin täällä on lausuttu,
18193: vaan se, mikä todellisesti ja yksistään on hänen nimityksensä,
18194: on tapahtunut vuonna 1906. Se, mikä sitä ennen hänen vir-
18195: kaan-asettamisensa yhteydessä tapahtui, ei ole mitään nimittä-
18196: mistä. Sen pituinen se.
18197:       Enkä minä voi aivan sivuuttaa myöskään niitä nuhdesaar-
18198: noja, joita, arvatenkin sille ryhmälle, johonka minäkin kuulun,
18199: tämä sama arvoisa puhuja täältä suvaitsi jaella, jos ymmärsin
18200: oikein, siitä, että me muka olemme täällä hammastelleet nimeltä
18201: mainittua henkilöä, joka tässä samassa riidanalaisessa virassa
18202: aikaisemmin oli ja joka siitä laittomasti erotettiin. Minä en
18203: ole kuullut tänä iltana häntä millään tapaa hammasteltavan
18204: enkä minä yleensä tiedä sitä tässä yhteydessä tehdyn. Siis
18205:  ne nuhdesaarnat eivät ainakaan meihin koske.
18206:       Mutta, niinkuin sanottu, ne lausunnot, joiden johdosta minä
18207:  pyysin puheenvuoroa, ovat tosiaan ainoastaan kaukaisemmalla
18208: tavalla koskeneet itse sitä asiaa, joka on tämän anomuksen
18209:  esineenä. Tahdon kuitenkin koettaa edelleenkin poimia niistä
18210:  nimenomaan ne, jotka saattavat lähinnä asiaan liittyä, ja silloin
18211: minä ensiksi pyydän saada sanoa jotakin tuosta viimeiseksi
18212: tältä sijalta uudistetusta väitteestä, että tämä anomusehdotus,
18213:  jonka alla tosin minun nimeäni ei ole, mutta jonka tarkoituk-
18214:  sen minäkin puolestani hyväksyn, sisältäisi jonkun sellaisen
18215: muodottomuuden tai tyhjänpäiväisyyden, että se jo sen kautta
18216:  olisi mahdoton. Minä en voi puolestani tätä myöntää. Niin
18217: kauan kuin meillä on voimassa perustuslaki, joka säätää hal-
18218:  litsijan yleväksi velvollisuudeksi oikeutta ja totuutta vahvistaa,
18219:  rakastaa ja varjella, mutta nurjuutta ja vääryyttä kieltää, hävit-
18220:  tää ja polkea, niin kauvan täytyy Suomen kansaneduskunnalla
18221:  myöskin olla oikeus ja aihe sellaisissa tapauksissa, kuin niissä,
18222:  jotka täällä nyt ovat nousemassa, kääntyä hallitsijan puoleen
18223: anomuksella, anomuskirjelmällä tästä kaikesta huomauttaen. Ja
18224: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 829
18225: 
18226: 
18227: tämän seikan rinnalla häviävät mitättömyyteen kaikki ne juris-
18228:  teriiat, joita täällä on koetettu tuoda esiin. Tästä juristeriiasta
18229: minä pyytäisin saada sanoa erikseen pari sanaa, sillä se kuu-
18230: luu läheisesti tähän keskusteluun.
18231:      Olen kuullut kerran erään vanhan lakimiehen sanovan, että
18232: meidän juristimme ovat olleet hävittämäisillään maamme. Tässä
18233: luonnollisesti liioittelevassa sanassa piilee ehkä enemmän to-
18234: tuuden murua, kuin miltä ehkä kuuluu. Siinä on sitä enem-
18235: män totuutta, kun koko se luokka, joka on tähän asti tässä
18236: maassa - minä ainakin tahdon lisätä: sivistyksen voimalla -
18237: hallinut, se, joka samalla muodostaa ruotsalaisen puolueen, on
18238: aivan erityisesti aina ollut kiinni ja kietoutunut tuohon juriste-
18239: riiaan ja muodollisuuteen. Ei ole helppo mainita meidän his-
18240: toriastamme siltä ajalta, jolloin täällä yleensä on ollut valtiol-
18241: lista elämää, sitä suurta kansallista tarvetta, jota ei meidän
18242: ruotsinmielisen yläluokkamme puolelta olisi vastustettu muo-
18243: dollisilla syillä. ja tätä menettelytapaa tämä luokka edellensä
18244: jatkaa. Ja se tekee sen hyvällä syyllä. Sillä se saa meidät
18245: muut juoksentelemaan uskollisesti perässänsä kaikki nuo muo-
18246: dolliset mutkat läpi ja poikki. Me tahdomme näyttää, että -
18247: hyvänen aika - ! emmehän me mitään laittomuutta tahdo.
18248: »Me tahdomme osoittaa teille, että teidän väitteenne eivät pidä
18249: paikkaansa, että ne ovat aiheettomia». Ja me juoksemme hei-
18250: dän perässänsä ja he kuljettelevat meitä yhä edelleen. Enkä
18251: minä tahdo moittia niitä, jotka sen tekevät. Päinvastoin, minä
18252: olen itsekin ollut juoksemassa perässä. Juoskaåmme vaan, ja
18253: näyttäkäämme, että vastustajain syyt eivät pidä paikkaansa.
18254: Niin tapahtui eilisiltana, niin on tapahtunut tänään, ja niin kyllä
18255: tulee vielä kauan eteenkin päin jatkumaan. Nuot muodolli-
18256: suuden miehet menettelevät sitä suuremmalla syyllä näin, kun
18257: se on sangen edullista eräältä toisettakin kannalta. Niitä on
18258: aina niitä, joihin tuo tuollainen tekee vaikutuksen, jotka heti
18259: siitä säpsähtävät, ja heti ovat valmiit epäilemään jokaista asiaa,
18260: niin pian kuin joku muodollinen veruke tai, olkoonpa, rehelli-
18261: nen syykin, vedetään esiin. Siltä kannalta on tämäkin asia
18262: taas otettu koko tämän päivää. Ja tulokseen lienevät ne jo
18263: valmistuneet, jotka tämän anomuksen ovat esittäneet, eikä se
18264: tulos siis tule heitä suuresti hämmästyttämään.
18265:      Mutta, niinkuin sanottu, koska se edustaja - hän välttää
18266: itse tavallisesti nimien mainitsemista ja minä tahdon mielelläni
18267: vastata hänelle samanlaisella kohteliaisuudella - jonka lausunto
18268: lähinnä sai minut pyytämään puheenvuoroa tuossa klo 7 tie-
18269: noissa, katsoi oikeutetuksi tämän asian yhteydessä lausuntonsa
18270: lopussa kosketella asiaa, josta minä tosin puolestani tahdon
18271: myöntää, että se on vain varsin kaukaisessa yhteydessä tämän
18272: 830                   Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
18273: 
18274: 
18275: asian kanssa, niin lienee minun lupa samaa asiata ja saman
18276: lausunnon loppua hiukan kosketella.
18277:      Mainittu puhuja tahtoi nähtävästi asettua sen yliopistollisen
18278: virkaveljensä rinnalle, joka jo aikaisemmin on tässä maassa
18279: saavuttanut maineen suomalaisen puolueen psykologian tutki-
18280:  musyritysten tekijänä. Hän tahtoo muka psykologisesti tutkia,
18281: mistä tämä anomus on lähtenyt. Ja hänhän laatii siinä suh-
18282: teessa selityksensä. Ennen kaikkea hän, jos nimittäin saatoin
18283: oikein kuulla häntä, selitti, että se on lähtenyt jostakin reha-
18284: biliteerauksen halusta, vaikka tuo väite tällä kertaa esitettiin vä-
18285: hän toisessa muodossa kuin tavallisesti. Meidän ajatussuun-
18286: tamme on muka pitkin kuluneita vuosia tahtonut hakea itsel-
18287: leen joitakin henkisiä lymypaikkoja, jos niin saa sanoa, omassa
18288: sydämessään, jonne se olisi voinut kömpiä. Minä sanon, etten
18289: voi muuta käsittää kuin että tämä tällainen lausunto on ym-
18290: märrettävissä ainoastaan pintapuolisuuden ja tietämättömyyden
18291: yhteisenä tuloksena. Sillä suunnaton on se tietämättömyys,.
18292: joka luulee, että takavuosien taistelu on selitettävissä tällä ta-
18293: valla. Ja jos yliopiston opettaja ei tiedä sen enempää tämän
18294: maan uusimmasta entisyydestä ja niistä vastakkaisista virtauk-
18295: sista, jotka täällä ovat vallinneet, niin en todellakaan onnittele.
18296: Niin kauan kuin täällä on ollut valtiollista ja itsetietoista elä-
18297: mää, on täällä taistellut kaksi suurta vastakkaista ajatussuun-
18298:  taa. Niillä on paljon tunnusmerkkejä, mutta niillä on ennen
18299: kaikkea tunnusmerkkeinä juuri muodollisuus toisaalla ja, sanoi-
18300: sinko, reaalisuus toisaalla. On kyllä totta, että tämä jälkimäi-
18301: nen ajatussuunta, kun ne ajat lähenivät ja ne tapaukset tulivat,
18302: joiden onnettomissa seurauksissa me nyt yhä edelleen pol-
18303: jemme, oli epätietoisena, olipa melkein olematon. Mutta se
18304: on jo vuosikausia seisonut itsetietoisena, ja se seisoo, hyvät
18305: herrat, tästä lähtien ikipäivät Se on se katsantokanta, joka
18306: asettaa kansalliset, sisällykselliset näkökohdat yli kaiken. Se
18307:  on se katsantokanta, joka ei koskaan ole voinut sulaa yhteen
18308:  muodollisten katsantotapain kanssa, olkoot sitten laatua tai:
18309: toista. Joka ei huomaa, että se ristiriita, jonka keskellä me
18310: yhä edelleen seisomme, on selitettävissä ainoastaan näistä kah-
18311: desta vastakohdasta, hän ei myöskään näistä asioista mitään
18312: käsitä.
18313:      Mutta, niinkuin sanottu, jollei tuo puhuja olisi sallinut itse!-·
18314: leen tätä poikkeamista asiasta, niin en minäkään olisi roh-
18315: jennut sitä tehdä. Sillä nämä keskustelut eivät todellakaan ole
18316: mieltä ylentäviä eikä rakentavia. Sitä vähemmän, kun näyttää
18317: siltä kuin muutamat ryhmät täällä suorastaan tahtoisivat ylvästellä
18318: pintapuolisuudellaan. Sosialistien penkeiltä ainakin on siinä
18319: suhteessa tänä iltana saatu kuulla loistokukkasia sellaisiakin,
18320: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 831
18321: 
18322: 
18323: että eduskunta ei ole voinut olla suoraan vasten kasvoja pu-
18324: hujalle nauramatta, silloinkin kun ainakin mahtava ryhmä siinä
18325: ei ole voinut vähimmässäkään määrässä hyväksyä, mitä sieltä
18326: on väitetty. Niin tapahtui, kun täällä yksi sosialistinen puhujar
18327: kädet housuntaskussa seisoen, luuli voivansa ylvästellä väit-
18328: teellä, ettei täällä kellään ole mitään periaatteita. Ja hän antoi
18329: meille hyvän neuvon, mitenkä meidän pitää tehdä, koska meillä
18330: mitään periaatteita ei ole. Meidän pitää muka yhtyä ed. Schy-
18331: bergsoniin. Minä en tietysti tällä väitä, että se arvoisa edus-
18332: taja, jonka nimen olen nyt tullut vastoin omaa tahtoani mai-
18333: ninneeksi, olisi ilman periaatteita. Mutta se on varmaa, ja se
18334: pitäisi tuon arvoisan sosialistisenkin puhujan tunnustaa, jota
18335: minä tarkoitan, että jos meillä ei olisi periaatteita, niin silloin
18336: kai me voisimme yhtyä niin toiseen kuin toiseen. Mutta kun
18337: nyt emme yhdy, vaikka me kuulumme kaikki olevan yksiä sa-
18338: moja mustia porvareita, joilla muka vaan edut ovat kysymyk-
18339: sessä, niin meillä mahtanee juuri olla periaatteita, jotka meitä
18340: siitä estävät. Ja niin onkin. Sillä ainakin sillä ryhmällä, johon
18341: minä kuulun, on periaatteita. Ja sentähden se ei yhdy siihen
18342: eikä tähän, vaan kulkee omaa tietänsä. Myönnettäköön, että
18343: se on haparoinutkin. Mutta tästä lähtien se ei tule haparoi-
18344: maan. Sillä se on löytänyt itsensä, se on löytänyt vanhan
18345: latunsa. Tänään se on taaskin sitä kulkenut, huolimatta siitä,
18346: että se kyllä saattaa aavistaa, mikä näiden sen ponnistusten
18347: kohtalo on oleva. Tällä anomuksellansa, jonka se on esittä-
18348: nyt, se ei tarkoita , toisen eikä toisen ryhmän yhdistämistä
18349: itseensä. Se on tahtonut tuoda esiin sen, minkä se pitää oi-
18350: keana. Sen puolesta se on tänään taistellut, on ollut pako-
18351: tettu taistelemaan, vaikka se todellakin on ollut vastenmielistä,
18352: kun on täytynyt siihen tuhlata kokonainen päivä tärkeiltä asial-
18353: lisilta uudistuskysymyksiltä. Se jättää tämän anomuksen edus-
18354: kunnan harkittavaksi ja tulee hyvin tyynellä mielellä ottamaan
18355: vastaan päätöksen, meni se puoleen tai toiseen.
18356:      Minä puolestani kannatan anomuksen lähettämistä perus-
18357: tuslakivaliokuntaan.
18358:     Ed. Oljemark: för min del skall jag icke synnerligen för-
18359: länga denna enastående remissdebatt, som redan mer än nog
18360: pröfvat kammarens tålamod i dag. Jag kunde tillägga, att den
18361: diskussion, som här har försiggått, dock kanske icke har va-
18362: rit alldeles förgäfves, då det förefaller som om frågan genom
18363: densamma skulle blifvit utagerad. Tidigare hade jag för min
18364: del den uppfattning, att frågan borde hänskjutas tili grund-
18365: lagsutskottets närmare beredning, men efter den diskussion,
18366: som nu försiggått, ber jag att få . understöda dem, som hafva
18367: ~32                  Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
18368: 
18369: 
18370:  yrkat på, att petitionen måtte som sådan förkastas och icke
18371: vidare underkastas någon beredning. Det, som emellertid
18372: föranledt mig att anhålla om ordet, var några talares ut-
18373:  talanden, hvilka talare tidigare, redan långt före detta
18374: framhållit, att det bland de djupa lagren af vårt folk finnes en
18375:  kraftig opinion, som skulle stöda den uppfattning, som nu
18376:  särskildt tagit sig uttryck uti föreliggande petition. Det kan
18377: ju vara att så är fallet. Men det finnes också i vårt folks
18378:  djupa leder en opinion, som går i alldeles motsatt riktning,
18379: och som säkert är mer omfattande än den, som går i den nu
18380: nämnda riktningen. Hvad beträffar den folkgrupp, som jag
18381: för min del närmast företräder, så kan jag försäkra, att inom
18382: de djupa lederna där det knappast finnes en enda, som skulle
18383: stöda den meningsriktning, som i det nu nämnda petitions-
18384: förslaget har tagit sig uttryck. 1 öfriga delar af vårt land äro
18385: meningarna i detta afseende ganska delade. Uti folkopinionen
18386: kan man sålunda icke finna något stöd för petitionen i fråga.
18387:      Då jag för min del har närmare försökt sätta mig in i
18388: denna fråga och sökt förstå deras uppfattning, som omfatta
18389: den andra ståndpunkten, så har det varit mig ganska svårt att
18390: sätta mig in i deras tankegång. En tidigare talare, hr Estlan-
18391: der, sökte gifva en förklaring tili denna uppfattning. för min
18392: del : skulle jag anse, att en annan förklaring ligger vida när-
18393: mare, nämligen den, att roten till de olika uppfattningarna vore
18394: att söka i den partidelning och de partistrider, som förekom-
18395: mit i vårt land redan under långa tider, och väl närmast i den
18396: omständigheten, att partigrupperingen varit fotad på språklig
18397: eller nationalistisk grund. Det är härigenom som vårt folk blifvit
18398: i viss mån förblindadt, så att detsamma icke har kunnat i
18399: många stycken alldeles tydligt och klart döma öfver saker,
18400: som ändå i det stora hela för den sunda folkopinionen borde
18401: framstå såsom ganska enkla att afgöra. Jag har äfven för min
18402: del den uppfattning, att i samma mån de nationalistiska ideerna
18403: träda tilihaka för andra sådana, som alltmer begynna göra sig
18404: gällande, också folkets sunda omdöme i denna fråga mer skall
18405: komma tili sin rätt, och är det jämväl min uppfattning, att
18406: särskildt den partigrupp, från hvilken nu nämnda petition ut-
18407: gått, då allt mindre skall vinna understöd uti det åskådnings-
18408: sätt, som den här nu velat göra gällande. Och då skola vi
18409: väl i framtiden blifva besparade diskussioner utaf detta slag,
18410: som vi nu i dag fått vara med om tili lust och leda.
18411:    Ed. Perttilä, Emil: Täällä eräs edellinen puhuja lausui, että
18412: sosiaalidemokraatit yleensä ovat jotakuinkin kummallista pinta-
18413: puolista väkeä - lausui ainakin sen ajatuksen. ja jospa se nyt
18414: An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 833
18415: 
18416: 
18417: olisi jossain määrin totta, niin minä lähden aivan siltä kannalta.
18418: - Kun ed. Pesonen lausui, että jos se laki, josta hän äärettö-
18419: män paljon puhui, olisi sattunut tulemaan jotakin toista kuin mitä
18420: se on tullut, niin minusta tuntuu erittäin omituiselta saada tie-
18421: tää sivistyneeltä henkilöltä, joka ei ole pintapuolinen, että edel-
18422: linen nelijalkainen säätylaitos laati lakeja vaan sattuman varaan.
18423: ja kun ne lait ovat laaditut sattuman varaan ja niitten perus-
18424: teella on myöskin toimittu sinä aikana, jota tämä kysymys käsit-
18425: tää, ja josta täällä on koko ilta puhuttu, niin minä en ensinkään
18426: ihmettele, että sitä on voitu tulkita myöskin niin monella tavalla.
18427: On aikaisemmin sanottu, että »laki on niinkuin luetaan» ja joka
18428: tämän keskustelun tässä on kuunnellut, hänen täytyy tulla
18429: ehdottomasti samaan tulokseen.
18430:      Eräs puhuja, ed. Vikkunen, lausui, että suomettarelaiset ovat
18431: niitä, mitä ne ovat, mutta eräs toinen puolueryhmä on muuttu-
18432: nut äärettömän suuressa määrin pienuuteen käsin. Voisin sii-
18433: hen lisätä, että sosiaalidemokraatit eivät ole sitä, mitä ne ovat
18434: olleet muitten ryhmäin silmissä silloin, kun niitä lakeja on laa-
18435: dittu, joista nyt riidellään. Sitä ei yleensä ole tähän saakka
18436: tunnustettu tuskin tässä maassa olevaksikaan, mutta nyt se on
18437: kumminkin kaikkein suurimpana ryhmänä täällä.
18438:      Ed. Vuorimaa täällä lausui, että valtion komiteat tähän saakka
18439: on kokoonpantu yksinomaan perustuslaillisista puolueista. Ih-
18440: mettelen sitä, sillä minulla on tosiaankin jäsenyys yhdessä sem-
18441: moisessa komiteassa ja ainakaan en minä pidä itseäni perus-
18442: tuslailliseen puolueseen kuuluvana. Mielestäni olen siellä näh-
18443: nyt vain yhden ainoan ruotsikon, joka voidaan laskea perus-
18444: tuslailliseen puolueeseen kuuluvaksi, niin että eivät ne valtion
18445: komiteat niin aivan ruotsalaisia tähän asti ole olleet.
18446:      Ed. Renvall puhui täällä paljastuksista, joita mahdollisesti
18447: tämän lisäksi vielä voisi tulla, mainiten, ettei hän pelkää min-
18448: käänlaisia paljastuksia. Minä tosiaankin olisin halukas tietä-
18449: mään, onkohan näitten asiain yhteydessä vielä semmoisiakin
18450: asioita, joita ei ole näin pitkän keskustelun jälkeen paljastettu.
18451: Käsitykseni mukaan on täällä jokainen koettanut paljastaa niin
18452: paljon kuin mahdollista toisiaan. Ed. Ahmavaara täällä samalla
18453: tavalla puhui, että sosiaalidemokraattien puolelta on käytetty
18454: semmoisia sanoja ja semmoisia puhetapoja, jotka voisivat
18455: tulla kysymykseen ainoastaan jossain kansalaiskokouksessa.
18456: Mutta mielestäni puhuja ei kuitenkaan itse~kään paljon sen
18457: enemmän lausunut semmoista, mitä minä en olisi tietänyt.
18458:      Ed. Pajari taas kertoili, että mitkään ihanteet, jotka ovat
18459: sillä perusteella, mikä sosiaalidemokraateilla on, eivät ole muilla
18460: puolueilla, nimittäin suomettarelaisella puolueella, leipä-ihanteita.
18461: Se kai täytyy jokaisen sosiaalidemokraatin myöntää, sillä lei-
18462: :834                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
18463: 
18464: 
18465: paa suomettarelaisilla on, jotenka se ei ole enää mikään ihanne
18466: heille.
18467:      Sitten ed. Setälä puhui minusta omituisella tavalla jostakin
18468: nimien mainitsemisesta. Mielestäni olisi ed. Setälä voinut nä-
18469: mät sanat lausua hänelle hyvin läheiselle toverille, mitä nimien
18470: lausumiseen tulee. - Ja kun täällä nyt on jo aikaisemmin mi-
18471: nusta hyvin tarpeettomasti eduskunnan aikaa kulutettu koko
18472: lailla pitkältä, vaikka on hyväksytty järjestelmä, jonka mukaan
18473: ruvettaisiin työtä tekemään, täytyy tosiaankin lausua vielä ker-
18474: ran, että minä epäilen, tokkohan täällä mitään lakeja ja paran-
18475: nuksia aikaansaadaan, jos tällä tavalla ruvetaan yhä riitelemään
18476: päivästä toiseen.
18477: 
18478:      Ed. Kallio: Kun on ummelleen kellon ympärystä jo puhuttu
18479: iästä samasta asiasta, niin voin pitemmästä puhevuorosta luo-
18480: pua, varsinkin kun näen tässä vanhan valtakysymyksen ja us-
18481: kon täydellisesti, että eduskunta on jo valmis ratkaisemaan tä-
18482: män asian.
18483:      Edusmies Danielson-Kaimari lausui, että tähän maahan tu-
18484: lisi syntyä »uuden vankan enemmistön tukemaan lakia.» Tä-
18485: hän pyytäisin minä huomauttaa, että se enemmistö on kui-
18486: tenkin rakennettava uusille jaloille eikä niille, jotka routavuo-
18487: sina jo koetettiin ja heikoiksi huomattiin. Ja voisin vielä lisätä
18488: tähän, että nämä riidat, joita täällä uudelleen ja uudelleen niin
18489:  loistavasti esitetään, ehdottomasti jouduttavat sen enemmistön
18490: muodostumista.
18491: 
18492:      Ed. Rapola: Minä pyysin puheenvuoroa oikaistakseni pöy-
18493: täkirjaa varten erään kohdan ed. Turkian lausunnossa. Hän
18494: <>Ii kuullut minun aikaisemmin sanoneen, että esillä oleva ky-
18495: symys ei ole kysymys herrojen leivästä, mutta väittää minun
18496: jättäneen lausumatta mistä sitte kysymys on.
18497:      Minun Iausuntoni sisälsi kuitenkin juuri ne sanat, joita ed.
18498: Turkia siitä kaipasi, niinkuin olen jo ollut tilaisuudessa sen
18499: ed. Turkialle yksityisesti todistamaan.
18500:      Mutta kun minulla nyt on puheenvuoro, niin lausun toi-
18501: senkin sanan. Aavistin kyllä ennakolta, että sosialistit tässä
18502: kysymyksessä tahtovat asettua korkean ylhäiselle sivultakatse-
18503: lijan kannalle ja teeskennellä puolueetonta tuomaria. Se on
18504:  nyt heidän taktiikkansa. Mutta suotakoon anteeksi, että täm-
18505: möinen pikkuvanhana esiintyminen minua hiukan hymyilyttää.
18506: 
18507:      Ed. Nuorteva: Minun puheenvuoroni on kai viimeinen tässä
18508:  jutussa. Ehkä edustajilla on vielä sen verran kärsivällisyyttä,
18509:  että jaksetaan se kuulla.
18510:     An. n:o 174: viranomaisten menettely routavuosien virkamiehiin nähden. 835
18511: 
18512: 
18513: •         Täällä on puhuttu tämän kysymyksen lähettämisestä valio-
18514:     kuntaan ja on sitä kannatettukin. Mutta minusta se tuntuu
18515:     .aivan tarpeettomalta. Se tuntuu tarpeettomalta ensinnäkin ja
18516:     pääasiallisesti siitä syystä, että minusta näyttää kuin tämän
18517:     anomuksen tekijät eivät olisi sellaista tarkoittaneetkaan. Tämän
18518:     anomuksen esilletuominen on ollut pelkkä komedia hyvinkin
18519:     naurettavaa laatua sille, jolla vaan on tarpeeksi humoristista
18520:     älyä voidakseen kaikki sen humoristiset kohdat ymmärtää.
18521:     Tällä anomuksella nähtävästi ei ole tarkoitettu mitään muuta
18522:     kuin saada viritetyksi jonkinlaista riitaa, tunnustellakseen sitte
18523:      terrängiä, minkälaista se mahtanee olla. Minä luulen, että tämä
18524:     tulos on saavutettukin, on viritetty riita näistä kysymyksistä
18525:     ja selvät rajat ovat muodostuneet eri ryhmien käsityskantojen
18526:      välillä. Siinä on tämän keskustelun suuri hyöty.
18527:           Tämä päivä ei ole ollut hukkaan heitetty. Minä ainakin
18528:      olen taipuvainen uskomaan, että tällaisen viheliäisen keskuste-
18529:      lun jälkeen ei enää toista kertaa viitsitä virittää mokomia jut-
18530:      tuja. On myös ollut todellista hyötyä siitäkin, että tämän ano-
18531:      muksen yhteydessä on tullut esille tärkeitä kysymyksiä, kysy-
18532:      mys laillisuudesta ja siitä, mitä laillisuudella tarkoitetaan. Mi-
18533:      nun olisi tehnyt mieli vielä ryhtyä tuon asian käsittelemiseen,
18534:      mutta en sitä enää jaksa. Ryhmämme taholta on ed. Sirola
18535:      aamupäivällä lausunut sen, minkä me sosiaalidemokraatit kat-
18536:      somme laillisuudeksi, oikeuskäsitteeksi. Lausun ihmetykseni
18537:       siitä, että vaikka täällä on puhuttu niin tavattoman paljon muuta,·
18538:      ei ole uskallettu tahi ei ole tahdottu kajota tähän seikkaan, ei
18539:      ole tässä uskallettu arvostella meidän laillisuus- ja oikeuskäsi-
18540:      tettämme, vaikka siitä puhutaan jos jotakin porvarillisissa sano-
18541:      malehdissä ja luultavasti huomennakin tullaan siitä uudelleen
18542:       puhumaan.
18543:            Muuten päätin käyttää tätä puhevuoroa aivan toisen seikan
18544:       johdosta. Aijoin nimittäin vastata sille arvoisalle »toverille»,
18545:      joka niin kauniisti puhui meille sosiaalidemokraateille - toh-
18546:       tori Kivilinnalle. Tohtori Kivilinna sanoi puhuvansa rehelli-
18547:       senä miehenä, sanoi rehellisesti lausuvansa ne näkökannat,
18548:       jotka hänen mielestään ovat pakottaneet heidän ryhmänsä otta-
18549:       maan tämän asian esille. Hän sanoi, että tämän kysymyksen
18550:       takana on jotain muutakin kuin vaan kysymys muutaman her-
18551:       ran virkapaikasta. Minä tahdon uskoa tämän olevan herra
18552:       Kivilinnan vakaumuksen, tahdon uskoa, että hän persoonalli-
18553:       sesti todellakin tahtoo nähdä tämän kysymyksen takana jota-
18554:       kin muutakin. Minä onnittelen häntä siitä, sillä tämän kysy-
18555:       myksen alla on todellakin jotakin arvokasta tai ainakin voisi
18556:       olla sellaista. On totta, että täällä on kosketeltu erästä hyvin-
18557:       kin tärkeää seikkaa. On kosketeltu sitä kysymystä, tahdom-
18558: 836                 Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
18559: 
18560: 
18561: meko me maassamme pyrkiä todelliseen kansanvaltaisuuteen, •
18562: tahdommeko me nousta virkavaltaa vastaan, tahdommeko me
18563: pyrkiä olosuhteisiin, joissa noudatetaan todellista oikeutta eikä
18564: minkäänlaista mielivaltaa. Siihen minä rehellisesti yhdyn. Tohtori
18565: Kivilinnan kysymykseen tahdon vastata, että sitä me tahdomme
18566: toteuttaa, jos vaan tätä pyrkimystä ei vastustajain yhteisillä
18567: voimilla tehdä aivan mahdottomaksi. Sillä siitähän on lopulli-
18568: sesti kysymys. On kysymys siitä, voimmeko me, kykenem-
18569: mekö me, jotka olemme tänne edustajiksi lähetetyt, ryhtyä luo-
18570: maan jotain uutta, voimmeko me rikkoa entisaikojen edistyk-
18571: selle pystyttämät esteet, ja voimmeko me täällä avata Suomen
18572: kansalle uusia kehitysmahdollisuuksia. Tähän minä tahdon
18573: vastata, että me sen voimme. Mutta ei sillä tavalla kuin sitä
18574: tänä päivänä on muka tahdottu yrittää.
18575:     Paitsi tohtori Kivilinnaa ovat täällä muutamat muutkin hen-
18576: kilöt suomettarelaisen ryhmän taholta lausuneet, että tämän
18577: kysymyksen takana on kansan yhteisten etujen ajamista. Suo-
18578: mettarelaisen ryhmän taholta on esiintynyt muutamia kansan-
18579: miehiä, jotka, valitettavasti kyllä, ovat heidän joukossaan. He
18580: ovat lausuneet tämän ajatuksen, ja minä, niin sosiaalidemok-
18581: raatti kuin olenkin, uskallan lausua uskovani, että he to-
18582: dellakin puhuvat vakaumuksesta. He kyllä uskovat, että se
18583: ryhmä ajaa kansanvaltaisuuden asiaa. Minun tulee sääli näitä
18584: miehiä. Emme me pääse kansanvaltaisuuteen, jos me tah-
18585: domme tätä kansanvaltaisuutta ajaa niillä perustuksilla, joilla
18586: useimmat niistä seisovat, jotka tänä päivänä ovat sanoneet tah-
18587: tovansa sitä ajaa. Me emme pääse kansanvaltaisuuteen, jos
18588: me emme irtaudu siitä katsantokannasta, joka niin suuressa
18589: määrin erottaa muut ryhmät meistä, katsantokannasta, joka on
18590: niin suuressa määrin toisenlainen kuin se, jota me tahdomme
18591: noudattaa. Sekä tohtori Kivilinna että nuo kansanmiehet suo-
18592: mettarelaisen ryhmän keskuudessa tekisivät paljon viisaammin,
18593: jos he ryhtyisivät tätä kansanvaltaisuutta harrastamaan sillä
18594: tavalla, että he pakottaisivai omia ryhmiään näyttämään kansan-
18595: valtaisuutta muissakin asioissa kuin vaan silloin, kun tavoi-
18596: tellaan jonkun viheliäisen virkapaikan saamista.
18597:      Koska, kuten jo sanoin, anomuksentekijöillä ei nähtävästi
18598: ole ollut tarkoitustakaan saada tätä anomusta valiokuntaan, ja
18599: koska sen valiokuntaan joutuminen tarjoisi meille kaikkea
18600: muuta kuin hauskan tiedon toisen samanlaisen päivän tulosta,
18601: niin ehdotan, että anomusehdotus yksimielisesti hylätään. (Hyvä!
18602:      "1)
18603: H yva.
18604: 
18605:     Ed. Schybergson: jag hör tili dem, som hade varit beredda
18606: att rösta för remiss af förevarande petitionsmemorial tili ut-
18607:                An. n:o 17 4. -   Es. n:o 20. -   Es. n:o 18.             837
18608: 
18609: 
18610: skott, om icke denna debatt hade egt rum. Men den har va-
18611: rit af den längd och art, att en vidare behandling uti utskott
18612: icke har något som hälst skäl för sig. Hr Nuorteva har all-
18613: deles rätt, och det är mig angenämt att också en gång få för-
18614: ena mig med honom, då han framhållit, att det framförallt har
18615: varit ett meningsutbyte som afsetts med detta petitionsmemo-
18616: rial, och detta meningsutbyte har ju nu egt rum uti fullt, i
18617: öfverfullt mått. Vi måste bespara icke endast oss själfva en
18618: upprepning af denna debatt, utan också grundlagsutskottet för
18619: den handläggning under flera dagar, som dess ordförande hr
18620: Setälä redan förespådde. Vi måste vägra remiss också af
18621: denna anledning. Och jag tror att vi komma att hafva en
18622: känsla af befrielse, då vi lagt denna petition tili handlingarna.
18623: 
18624:    Äänestysesitys ja päätös:
18625: 
18626:      Ken tahtoo lähettää käsiteltävänä olevan anomusehdotuksen
18627: perustus lakivaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on se pää-
18628: tettY.. panna asiakirjoihin.
18629:      Aänestyksessä annettiin 59 jaa-ääntä ja 110 ei-ääntä sekä 3
18630: tyhjää lippua. An. ehd. n:o 174 oli siis päätetty panna asiakir-
18631: joihin.
18632: 
18633:    Ed. Siveniukselle myönnettiin lupa perheasiain vuoksi olla
18634: poissa ensi maanantain istunnosta.
18635: 
18636: 
18637:                             Esitysehdotuksia
18638: 
18639: esitettiin ja pantiin pöydälle ensi maanantain istuntoon, sitte
18640: kun ajan voittamiseksi oli hyväksytty Puhemiehen ehdotus että
18641: ne vaan esityslistan mukaan lueteltiin, tämän päivän esityslis-
18642: talla olevat seuraavat:
18643: 
18644:                   Oppivelvollisuuslain säätämisestä:
18645:       n:o 20, E h d o t u s         o p p i v e 1 v o II i s u u s 1a i k s i
18646: (Liitteet 111,21, siv. 115);
18647:                        Kunnallishallintoa koskevia:
18648:      n:o 18, E h d o t u k s e t a se t u k s e k s i m u u t o k s i s t a
18649: 15 p:nä kesäk. 1898 maalaiskuntien kunnal-
18650: 1 i s h a II i n no s t a j a 8 p : n ä j o u 1 u k. 1 8 7 3 k u n n a 1-
18651:                                                                    53
18652: 838                    Istunto 15 p. kesäkuuta 1907.
18653: 
18654: 
18655: l i s h a II i t u ks e s t a k a u p u n g i s s a a n n e t t u i h i n
18656: asetuksiin, sekä ehdotus vaalilaiksi kuntien
18657: s u h t e e ll i s i a v a a l e j a v a r t e n (Liitteet V,1, siv. 5);
18658:     n:o 19, K a u p u n k i k u n n i l l e a n n e t u n k u n n a 1-
18659: 1i sasetu k sen 7 §:n muut ta m i se s ta toisin kuu-
18660: I u V aksi (Liitteet v,4, siv. 64);
18661:   n:o 22, M u u t o k s e s ta k a u p u n k i e n k u n n a ll i s-
18662: hallituksesta 8 p:nä jouluk. 1873 annetun ase-
18663: tuksen 55 §: ä ä n (Liitteet V,5, siv. 78);
18664: 
18665:          Työsopimusta ja työriitojen ratkaisemista koskevia:
18666:     n:o 11, E h d o t u s a s e t u k s e k s i 3 0 p: n ä t a mm i k.
18667: 1 8 6 5 a n n e t u n p a l k k a u s s ä ä n n ö n k u m o a m i-
18668: s e s ta (Liitteet IX,1, siv. 5);
18669: 
18670:              Metsästysasetuksen uudistamista koskevia:
18671:     n:o 4, E h d o t u s a s e t u k s e k s i 2 0 p : n ä 1o k a k.
18672: 1898 metsästyksestä annetun asetuksen 23
18673: §:n o s i t t a i s e s t a m u u t t a m i s e s t a t o i s i n k u u l u-
18674: v a k s i (Liitteet v,lö, siv. 189); ja
18675:     n:o 13, V o i m a s s a o 1e v a n m et s ä s t y s a s etu k-
18676: s e n 2 3 §:n m u u t t a m i s e s t a t o i s i n k u u 1 u v a k s i
18677: (Liitteet v,l6, siv. 193).
18678: 
18679:    Esityslistalla olevat anomusehdotukset päätettiin esittää ensi
18680: maanantain istunnossa.
18681: 
18682: 
18683:       Puheenvuoron saatuaan lausui senjälkeen
18684:     Ed. Castn!n: Koska jokaisella eduskunnan jäsenellä on oi-
18685: keus lausua mielensä kaiken sen laillisuudesta, mitä eduskun-
18686: nassa tapahtuu, niin pyytäisin minä puolestani saada huomau-
18687: tetuksi, että kun täällä kieltolakia koskevan esitysehdotuksen
18688: yhteydessä otettiin puheeksi agraarikomitean työt ja tehtävät,
18689: kun tänä päivänä yhteydessä ed. Lagerlöfin anomuksen kanssa
18690: myös on otettu puheen alaiseksi se tapa, millä hallitus panee
18691: kokoon komiteoita ja se seikka, onko ollut asianmukaista ja
18692:              Lausunto mieskohtaisia hyökkäyksiä vastaan.        839
18693: 
18694: 
18695: soveliasta, että agraarikomitea on pitänyt kuntien edustajien
18696: kanssa kokouksia maaseudulla, niin minun ymmärtääkseni
18697: mainitut asiat eivät ole missään yhteydessä käsiteltävänä ole-
18698: van asian kanssa.
18699: 
18700:     Puhemies: Pyydän huomauttaa, että edustaja, joka ei ole ollut
18701: mukana päätöstä tekemässä, V. j:n 71 §:n mukaan on oikeu-
18702: tettu sen jälkeen ilmoittamaan pöytäkirjaan, ettei hän ole ollut
18703: osallinen päätöksen tekemisessä, mutta älköön hän päätöstä
18704: vastaan iehkö muistutusta. Tämä huomautukseni tietysti ei
18705: koske äsken päätettyä asiaa.
18706:     Ed. Castren: Edellä sanotun nojalla katsoisin suotavaksi,
18707: että keskustelua edes jossain määrin supistettaisiin laillisten
18708: rajojen sisälle. Niinikään katsoisin suotavaksi, ettei tehtäisi
18709: muistutusta sellaisille henkilöille, jotka kyllä ymmärtävät ja tie-
18710: tävät, mitä he puhuvat, siitä, käyttävätkö he sopivia vai sopimat-
18711: tomia sanoja, samalla kun toiselta taholta sallitaan mitä räi-
18712: keimpiä mieskohtaisia hyökkäyksiä ja solvauksia, ilman että
18713: minkäänlaista muistutusta puhemiehen puolelta tehdään.
18714: 
18715: 
18716:     Seuraava täysi-istunto oli oleva maanantaina klo 11 a. p.
18717: 
18718: 
18719:    Istunto päättyi klo 1,50 yöllä.
18720: 
18721:                                       Pöytäkirjan vakuudeksi:
18722:                                          F. W. Kadenius.
18723: 
18724: 
18725: 
18726: 
18727:       15.   Maanantaina 17 p. kesäkuuta 1907
18728:                     klo 11 a. p.
18729:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi edustajat Rune-
18730: berg, Karhi, Huotari, Kares, Sivenius ja Vuolijoki, S.
18731: 840                     Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
18732: 
18733: 
18734:     Edustajille Karhille ja Huotarilie myönnettiin ·pyynnöstä lupa
18735: yksityisten asiain vuoksi olla poissa tämänpäiväisestä istun-
18736: nosta sekä ed. Karekselle tämän päivän aamuistunnosta.
18737: 
18738: 
18739:               Toimitus- ja tarkastusvaliokuntain jäsenet.
18740:     Ilmoitettiin, että valitsijamiehet olivat toimittaneet toimitus-
18741: ja tarkastusvaliokuntain vaalin, ja oli tällöin valittu
18742:       toimitusvaliokuntaan
18743:    jäseniksi: ed. Paasivuori, Tanner, Vuolijoki, S., Sivenius, Pal-
18744: men, Käpy, Laine, Oskari, Setälä ja Cederberg, sekä varalle: ed.
18745: Heikkilä, Eloranta, Listo, Pesonen ja Ehrnrooth sekä
18746:       tarkastusvaliokuntaan
18747:     jäseniksi: ed. Nuorteva, Perttilä, E., Vuolijoki, V., Lindroos~
18748: Viljomaa, Torppa, Ingman, L., Erkko ja Neovius, A., sekä varalle:
18749: ed. Sillanpää, Perttilä, V., Kivilinna, Vikman ja Gustafsson.
18750: 
18751: 
18752:    Esitettiin päiväjärjestyksessä ensimäisenä oleva asia ed.
18753: Vuolijoen, S.,
18754:       Laukoo sukutilan lunastustusta koskeva interpellatsiooni.
18755:       Puhemies esitti seuraavan
18756:       äänestysesityksen :
18757:     Ken tahtoo interpellatsioonikysymyksen tehtäväksi, vastaa
18758: jaa; jos ei voittaa, on kysymys hylätty.
18759:     Aänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten interpellatsiooni
18760: oli päätetty tehtäväksi.
18761: 
18762: 
18763:                     Helsingin poliisin menettelystä.
18764:    Ed. Orasmaan tekemän ilmoituksen johdosta, joka koski
18765: Helsingin poliisin menettelyä, ilmoitti Puhemies puhemiesneu-
18766: voston päättäneen ehdottaa, että eduskunta päättäisi tapahtu-
18767: masta tehdä ilmoituksen senaatin prokuraattorille.
18768:                     Helsingin poliisin menettelystä.             841
18769: 
18770: 
18771:    Puheenvuoron saatuaan lausui tämän johdosta:
18772:     Ed. af Ursin: Pyydän ehdottaa, että puhemiesneuvoston
18773: tekemä ehdotus hyväksyttäisiin ja että kirjelmä eduskunnan
18774: puolesta laadittaisiin V. J:n 77 §:n mukaan.
18775:    Ed. Estlander: Jag anhåller vördsamt, att detta ärende blefve
18776: bordlagdt tili tredje plenum i denna vecka.
18777:     Ed. Castren: Minun tarkoitukseni oli myös pyytää tämän
18778: asian panemista pöydälle; jonka takia rajoitun kannattamaan
18779: ed. Estlanderin tekemää ehdotusta. Tähän pöydällepanopyyntöön
18780: on minun ymmärtääkseni sitä enemmän syytä, kun minä puo-
18781: lestani olisin olettanut, että jonkunlaista perustelua olisi annettu
18782: puhemiesneuvoston puolelta eduskunnalle. Täällä on tehty
18783: eduskunnalle lyhyt ilmoitus, joka sisältää sen, että puhemiesneu-
18784: vosto on päättänyt eduskunnalle ehdottaa meneteltäväksi siten,
18785: että asiasta tehtäisiin ilmoitus prokuraattorille. Asiain näin
18786: ollen minun ymmärtääkseni tällainen paljas ilmoitus tekee edus-
18787: kunnalle mahdottomaksi tässä asiassa vielä mitään päättää,
18788: ennenkuin esitys on ollut lähemmän harkinnan alaisena ja näin
18789: ollen jokainen edusmies on voinut muodostaa itselleen käsi-
18790: tyksen asiasta hankkimalla lähempiä tietoja tästä tapahtu-
18791: masta, josta, kuten sanottu, ei sanallakaan virketä puhemies-
18792: neuvoston ehdotuksessa.
18793:    Puhemies: Pyydän ilmoittaa, että kun on tehty ehdotus
18794: pöydällepanosta, on se puoli asiasta työjärjestyksen mukaan
18795: ensin ratkaistava, ja kehoittaisin siis seuraavia puhujia rajoitta-
18796: maan puheensa ainoastaan tähän osaan kysymystä
18797:    Ed. Palm en: Koska pöydällepanoa on pyytetty, niin minä
18798: en sitä vastusta.
18799:    Ed. Perttilä, E.: Minä puolestani vastustaisin pöydälle-
18800: panoa. En pyytänyt puheenvuoroa tätä tarkoitusta varten, vaan
18801: minulla olisi ollut muuta sanottavaa.
18802:    Ed. af Ursin: En myöskään tahdo vastustaa asian pöydälle-
18803: panoa seuraavaan istuntoon.
18804:    Ed. Castren: Minusta tuntuu enemmän kuin oudolta, että
18805: pöydällepyyntöä on tässä asiassa vastustettu. Kun asia on
18806: pyydetty pöydälle, on se pöydälle pantava, semminkin kun edus-
18807: kunnan jäsenet eivät ole lainkaan olleet tilaisuudessa muodos-
18808: 842                   Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
18809: 
18810: 
18811: tamaan itselleen mitään varmaa mielipidettä asiassa, puhemies-
18812: neuvoston ehdotus kun rajoittuu paljaaksi yksinkertaiseksi
18813: ilmoitukseksi ilman pienintäkään perustelua.
18814:     Ed. von Alfthan: Om jag rätt erinrar mig den form, som
18815: remissen af detta ärende tili talmanskonferensen fick, så var
18816: detsamma underkastadt en serie omröstningar och remitterades
18817: slutligen enligt hr Paasikivis förslag, hvilket innebar att talmans-
18818: konferensen skulle särskilja ifrån ärendet, i den form detsamma
18819: hade kommit fram, den del af klagomålet, som rörde enskilda
18820: landtdagsmän och därom göra framställning tili landtdagen.
18821: Nu synes det mig, att talmanskonferensen icke fullföljt ärendet
18822: i den form, som landtdagens beslut innebar. Då förslaget
18823: nu föreligger i så obestämd form, att man icke får klart för
18824: sig, om detsamma gäller ärendet i dess helhet eller den del
18825: af detsamma, som hr Paasikivis förslag omfattade, skulle jag
18826: anhålla om upplysning härutinnan.
18827:       Puhemies:   Frågan gäller nu endast ärendets bordläggning.
18828:     Ed. Renvall: Minä katson, että kun asia on pöydälle pyy-
18829: detty, se on välttämättömästi pöydälle pantava minun ymmär-
18830: tääkseni jo Valtiopäiväjärjestyksen 56 §:n mukaan.
18831:    Puhemies: Minun käsittääksenni tämä ei ole mikään valio-
18832: kunnan mietintö eikä puhemiesneuvosto ole mikään valiokunta.
18833:     Ed. Renvall: Minä kyllä tiedän, ettei puhemiesneuvosto ole
18834: mikään valiokunta, mutta kun asia on jätetty puhemiesneuvoston
18835: valmistettavaksi ja puhemiesneuvoston ehdotuksessa eduskuntaa
18836: vaaditaan johonkin toimenpiteeseen ryhtymään, niin minun mie-
18837: lestäni juuri tämän toimenpiteen vakavuuden turvaamiseksi on
18838: pöydällepano välttämätön.
18839:     Ed. Schybergson: just därför, att något betänkande icke
18840: föreligger från talmanskonferensen, är det så mycket mer viktigt
18841: att frågan bordlägges, så att representationens medlemmar
18842: själfva få fylla i hvad som rätteligen ankommit på talmans-
18843: konferensen.
18844:     Ed. Perttilä, E.: Koska muut eivät ole pöydällepanoa vas-
18845: tustaneet kuin minä, niin pyydän luopua ehdotuksestani ja yhdyn
18846: ed. af Ursinin ehdotukseen, että asia pantaisiin pöydälle seu-
18847: raavaan kokoukseen.
18848:              Es. ehd. n:o 20: ehdotus oppivelvollisuuslaiksi.   843
18849: 
18850: 
18851:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
18852: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
18853:     Ken tahtoo asian lykättäväksi seuraavaan istuntoon, vastaa
18854: jaa; jos ei voittaa, on se päätetty lykätä tämän jälkeiseen kol-
18855: manteen istuntoon.
18856:     Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten asia oli päätetty
18857: lykätä kolmanteen tämän jälkeen seuraavaan istuntoon.
18858: 
18859:                   Oppivelvollisuuslain säätämistä
18860: koskeva pöydällä ollut es. ehd. n:o 20 (Liitteet lll, 21, siv. 115),
18861: jonka puhemiesneuvosto oli ehdottanut lähetettäväksi anomus-
18862: valiokuntaan, aiheutti seuraavat lausunnot:
18863:     Ed. Nuorteva: Minulla oli aikomus ehdottaa anomusta laki-
18864: valiokunnan käsiteltäväksi, koska se tarkoittaa yleisen lain muut-
18865: tamista. Lakivaliokunta sitte pyytäisi sopivissa kohdin lausuntoa
18866: anomusvaliokunnalta. Ehdotan siis, että se lähettäisiin laki-
18867: valiokuntaan.
18868:     Ed. Soininen: Pyytäisin kannattaa ehdotuksentekijää siinä,
18869: että anomus lähetettäisiin lakivaliokuntaan, koska se sisältää
18870: täydellisen lakiehdotuksen. Sentähden ehkä ei olisi sopivata
18871: lähettää asiaa anomusvaliokuntaan. Mutta toiselta puolen se
18872: koskee kouluasioita, ja koska tietääkseni lakivaliokunnassa ei
18873: ole montakaan sellaista jäsentä, jotka olisivat erityisesti koulu-
18874: asioihin perehtyneet, pyytäisin, että lakivaliokunta tahtoisi pyytää
18875: anomusvaliokunnan lausuntoa. Toiselta puolen koskee myös
18876: tämä anomusehdotus suuressa määrässä valtion menosääntöön,
18877: jonka tähden olisi syytä, että lakivaliokunta pyytäisi myös valtio-
18878: varainvaliokunnan lausuntoa.
18879:     Ed. Nuorteva: Minä kannatan ed. Soinisen ehdotusta, että
18880: lakivaliokunta pyytää lausuntoa anomusvaliokunnalta, mutta en
18881: voi katsoa tarpeelliseksi, että valtiovarainvaliokunnalta lausuntoa
18882: pyydetään, sillä ehdotuksessa ei ole yhtään kohtaa, joka koskisi
18883: valtion varoja. On ehdotettu nämä koulut kuntien ylläpidet-
18884: täviksi, siis ei kosketeta valtiovaroja tämän ehdotuksen yhtey-
18885: dessä.
18886:     Ed. Soininen: Esitysehdotusta ei ole täällä luettu, niin että
18887: on vaikea sanoa, miten asia on, mutta luulen kuitenkin tietä-
18888: väni, että siinä edellytetään sentään runsaita valtiolainoja, ja se
18889: on kohta, joka vaatisi valtiovarainvaliokunnan lausuntoa.
18890: 844                    Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
18891: 
18892: 
18893:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin es. ehd.
18894: n:o 20 lakivaliokuntaan, jonka oli siitä pyytäminen anomus-
18895: valiokunnan lausuntoa.
18896: 
18897: 
18898:                            Anomusehdotuksia.
18899:                  Erinäisiä koulukysymyksiä koskevia.
18900:       Esitettiin ja lähetettiin anomusvaliokuntaan
18901:     n:o 24. Laajemman hakukelpoisuuden myön-
18902: t ä m i s e s t ä v a 1t i o n v i r k o i h i n r e a 1 i 1y s e o n k e s-
18903: k i k o u 1u n o p p i m ä ä r ä n s u o r i t t a n e i II e (Liitteet
18904: VI, 2s, siv. 101),
18905:       jonka julkiluki ed. Pesonen, ja
18906: 
18907:     n:o 25, Vhteiskoulujen kehityksen edistämi-
18908: s e s t ä (Liitteet VI, 21, siv. 93),
18909: 
18910:       jonka julkiluki ed. Nissinen.
18911: 
18912:     An. ehd:n n:o 55, V a 1m i s te t tavi n a o 1 evien k o u-
18913: lutointa koskevien lakiehdotusten antami-
18914: s e s t a a r m. e s i t y k s i n ä e d u s k u n n a n k ä s i t e l t ä-
18915: v i k s i (Liitteet I, 26, siv. 149)
18916:     ponnet julkiluki ed. Yrjö-Koskinen, V. K., ehdottaen sen
18917: lähetettäväksi perustuslakivaliokuntaan.
18918:       Sen johdosta puheenvuoron saatuaan lausui:
18919:     Ed. af Ursin: Minä tervehdin tätä anomusta mitä suurim-
18920: malla ilolla. Se tähtää vielä laajemmallekin kuin mitä ponsi
18921: sisältää. Se tähtää siihen, että kansallemme annettaisiin takaisin
18922: yksi sen kalleimmista oikeuksista ja sen luotettavimmista tur-
18923: vista. Kansallisuuden hävittäminen kansallisuutena ei millään
18924: alalla ole tehokkaampi kuin koulualalla. Sen näyttää kansallinen
18925: sortopolitiikka ja chauvinismi joka maassa. Eduskunnalle on
18926: sentähden varattava oikeus lainsäädäntöön kuolualalla perus-
18927: tuslaissamme. Kuten anomuksen perustelut, jotka minä yksi-
18928: tyisesti olen ollut tilaisuudessa lukemaan, osoittavat, on kansan-
18929: eduskunnalla ennen, Ruotsin vallan aikana, ollut tällainen oikeus,
18930: ja nyt me olemme tämän anomuksen kautta päässeet oikealle
18931: tolalle. Kun tämän oikeuden takasin saaminen on pantu alkuun
18932: An. n:ot 124 ja 18t>: kansak. opettajain oikeud. ja taloud. aseman parant. 845
18933: 
18934: 
18935: ja varsinkin kun kouluhallituksen esimies sen on tehnyt ja kun
18936: kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö on sama mies, joka
18937: mitä pontevimmin on tässä suhteessa kansaneduskunnan
18938: osanottoa tähän lainsäädäntötyöhön puolustanu~ niin minä toi-
18939: von, että sillä on hyvä menestys. Minä tahdon vain lopuksi
18940: lausua sen toivomuksen, kun tämä asia menee valiokuntaan,
18941: että se siellä otettaisiin ensimäisten joukkoon valiokunnan
18942: työjärjestyksessä.
18943:     An. ehd. n:o 55 lähetettiin perustuslakivaliokuntaan.
18944:     An. ehd. n:o 92, K a n n a t u s a v u n m y ö n t ä m i s e s t ä
18945: v a l t i o n v a r o i s t a P i e t a r i n s u o m a 1a i s e 11 e y h-
18946: t ei s k o u 1u II e (Liitteet VI, 24, siv. 108),
18947: 
18948:    jonka ponnen julkiluki ed. Valavaara, lähetettiin tehdystä
18949: ehdotuksesta aQomusvaliokuntaan.
18950:     An. ehd. n:o 107, Korkeamman valtioavun myön-
18951: t ä m ~se s t ä yksityiskoulu i II e ja niiden o p et-
18952: tajien aseman turvaamisesta (LiitteetVI,22,siv.97),
18953:    jonka ponnet julkiluki ed. Arajärvi, lähetettiin tehdyn ehdo-
18954: tuksen mukaan anomusvaliokuntaan.
18955:     An. ehd:n n:o 124,Kansakoulunopettajien oikeu-
18956: d e 11 i s e n a s e m a n p a r a n t a m i s e s t a (Liitteet VI, 20,
18957: siv. 89),
18958:     julkiluki ed. Pajari, ehdottaen sen lähettämistä anomus-
18959: valiokuntaan.
18960:     An.     ehd:n     n:o    185,   K a n s a k o u 1 u n o p et ta j i en
18961: t a 1o u d e II i s e n a s e m a n p a r a n ta m i s e s t a    (Liitteet
18962: II, 7, siv. 33),
18963:      ponnen julkiluki ed. Soininen, ehdottaen sen lähetettäväksi
18964: val ti ovarainvali o kuntaan.
18965:     Keskustelu:
18966:     Ed. Häkkinen: Pyysin puheenvuoroa enstmatsen tässä
18967: asiassa esitetyn anomusehdotuksen johdosta. Ilmoitan kohta,
18968: että kannatan siinä esitettyjä periaatteita. Mutta pyydän lisäksi
18969: 846                  Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
18970: 
18971: 
18972: esittää muutamia näkökohtia, joista tämän anomuksen perus-
18973: teluissa ei ole mitään muistutettu.
18974:     Noin parikymmentä vuotta sitte olin eräässä koulussa, jossa
18975: oli nuori kansakoulunopettaja ja jossa oppinut kansakoulumies
18976: puhui heille. Tässä puheessa hän sanoi usein ihmetelleensä,
18977: mikä lienee syynä siihen, että kansakoulunopettajat jo nuorina
18978: väsähtävät ja vanhentuvat, ja arveli siihen suuressa määrässä
18979: vaikuttavan sen, että kansakoulunopettajat eivät hoida terveyt-
18980: tään. Hän perusteli tätä väitettä monella tavalla. Mutta minun
18981: mielestäni jäi sittenkin vaillinaiseksi syy, miksi kansakoulunopet-
18982: tajat väsähtävät ja vanhenevat liian aikaiseen, sillä vaikkakin
18983: epäilemättä yksi hyvin tärkeä syy tähän on se, että opettajat
18984: eivät hoida terveyttään, niin minun luullaksen~ siihen on monta
18985: muutakin syytä. Tahtoisin tässä varsinkin huomauttaa kolmesta.
18986: Ensinnäkin siihen vaikuttaa se aivan liian ihanteellinen maail-
18987: mankatsomus, joka useimmilla nuorilla kansakoulunopettajilla
18988: on, kun he lähtevät seminaarista, toiseksi epävakaa taloudellinen
18989: asema ja kolmanneksi liian vähäinen oikeudenturva. Mutta kun~
18990: kuten jo alussa mainitsin, pyysin puheenvuoroa ensimäisen
18991: näitä asioita koskevan anomusehdotuksen johdosta, niin kos-
18992: kettelen tässä yksinomaan tuota viimeistä kohtaa, nimittäin
18993: opettajien oikeudellista asemaa.
18994:     Tänne valtiopäiville tullessani satuin kohtaamaan erään nuo-
18995: ren kansakoulunopettajan, joka oli minulle persoonallisesti tuttu
18996: ja joka kertoi tulevansa hermotautiparantolasta. Olin oppinut
18997: tuntemaan hänet, silloin kun hän opettajatoimeensa ryhtyi, reip-
18998: paaksi, iloiseksi ja elämänhaluiseksi mieheksi, joka oli toivonut
18999: kauan voivansa vaikuttaa kansakoulunopettajana. Mutta nyt hän,
19000: oltuaan kolme vuotta opettajana, palasi hermotautiparantolasta ..
19001: Mikä lienee ollut tähänkin syynä? Tunsin miehen elämänvaiheet
19002: ja tiesin, mitä kaikkea hän näinä kolmena vuotena oli saa-
19003: nut kokea, ja mitenkään en voinut uskoa, että hänen sortu-
19004: miseensa oli vaikuttanut huono terveydenhoito, vaan se vä-
19005: häinen oikeudellinen turva, joka hänellä oli ollut.
19006:      Pyydän kosketella esim. meidän kansakouluasetuksemme
19007:  132 §:ssä mainittua kohtaa. Siinä sanotaan, että jos opettaja
19008: tai opettajatar on sairaana, ottakoon koulun johtokunta sove-
19009: liaan henkilön virantekijäksi sekä antakoon siitä a'siasta viipy-
19010: mättä tiedon ja ilmoittakoon tarkastajalle j. n. e. Tämä opettaja,
19011: josta puhuin, oli sairastunut jo joulun aikaan ja hänen sijaansa
19012: oli asetettu virantekijä, jolle hänen täytyi maksaa palkastaan
19013: muistaakseni 100 markkaa kuussa, vaikka hän tuskin sai 100
19014: markkaa kuussa itsekkään palkkaa. ja kun nyt siis oli vielä
19015: kustannettava matka parantolaan, niin millä elivat kotona vaimo
19016: ja lapset? Nyt sanotaan: ovathan säädyt myöntäneet suostunta-
19017:  An. n:ot 124 ja 185: kansak. opettajain oikeud. ja taloud. aseman parant. 847
19018: 
19019: 
19020:   varoista sairaille kansakoulunopettajille avustusta. Ovathan
19021:   kyllä. Mutta ne varat ovat niin vähäiset, etteivät ne pitkälle-
19022:   kään riitä. Ne menevät jo lääkärin palkkaan kaikki. Tunnen
19023:   kuvaavan esimerkin sellaisesta tapauksesta. Eräs sairastunut
19024:   opettaja kutsui luokseen lääkärin ja sai maksaa hänelle tästä
19025:   käynnistä 160 mk. Siis noin 2 kuukauden palkka meni jo
19026:   yhdestä lääkärin käynnistä. Tällaiset tapaukset antavat mieles-
19027:   täni täyden aiheen harkita, eikö tähän pykälään olisi saatava
19028:   tarkempi määräys, jotta ei jäisi epäilyksen alaiseksi, kuka maksaa
19029:   sairauden sattuessa opettajan viransijaisen palkan, opettajako
19030:   itse, koulun kannattajat, vaiko ehkä valtio. Varmuus siitä, että opet-
19031:   tajan ei itse tarvitse sairauden sattuessa kustantaa sijaisen palk-
19032:   kaa, olisi tietysti suuresti omiaan turvaamaan hänen asemaansa
19033:   ja estämään hänen liian aikaista väsymistään ja vanhenemistaan.
19034:        Luonnollista on myös, että ylenmääräinen rasitus, joka aiheu-
19035:   tuu liian suuresta oppilasmäärästä, mitä haitallisimmin vaikuttaa
19036:   opettajan voimiin ja terveyteen. Onhan nimittäin sama opet-
19037:   taja armollisen asetuksen mukaan 11 päivältä toukokunta 1886
19038:   velvollinen opettamaan 50 oppilasta yhtaikaa neliosastoisessa
19039:   koulussa. Ja tällainen oppilasmäärä ei todellisuudessa ole mi-
19040:   kään harvinaisuus. Mutta jokainen ken tietää, miten vaikeata
19041:   on jo 30:kin oppilaan opettaminen neliosastoisessa koulussa,
19042:   hän ymmärtää, että syntyy liikarasitusta, jos siellä on 50 oppi-
19043: . lasta saman opettajan opetettavana. Muttä tämäkään ei ole
19044:   suinkaan vielä korkein määrä; toisinaan saattaa olla 60-70:kin
19045:   oppilasta. Nyt väitetään ehkä, että onhan asetuksessa sanottu,
19046:   että älköön olko yhden opettajan opetettavana muuta kuin 50
19047:   oppilasta. Sitäkin määräystä voidaan kiertää monella tavalla.
19048:   Selitetään usein, kun kouluun tulee esim. 60 oppilasta, että se
19049:   on vain satunnaista, jotenka ei tarvitse mitään apuopettajaa,
19050:   jommoinen lain mukaan tämmöisessä tapauksessa olisi otettava.
19051:        Sitte on vielä sellaisia tapauksia, että jos tahdotaan, että
19052:   apuopettajia otetaan kouluun, niin selitetään, etteivät nuo liikalap-
19053:    set ole siitä piiristä kotoisin. Meillä on nimittäin laki määräys, joka
19054:   mielestäni on omansa tekemään opettajan työn raskaammaksi
19055:   kuin se muuten olisi. Keisarillisen Majesteetin armollisen asetuk-
19056:    sen ylempien kansakoulujen perustamisesta ja edistämisestä
19057:   Suomen maalaiskunnissa 3 §:n loppupuoli kuuluu tosin näin~
19058:    »Jos jossain piirissä on koulu, ja siitä piiristä kotoisin olevia
19059:   kouluun otettavia lapsia ennen kouluun otettujen kanssa on yli
19060:    50, tulee kunnan pitää huolta siitä, että apuopettaja tai -opetta-
19061:    jatar otetaan ja että opetushuone hankitaan tai että piiri jaetaan
19062:    kahteen tai useampaan piiriin, joilla kullakin tulee olla oma
19063:    koulu». Mutta kun nuo piirit, joita maalaiskunnissa on, ovat
19064:    sellaisia, että useinkin on piiriraja lähempänä jonkun vieraan
19065: 848                  Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
19066: 
19067: 
19068: pnrm koulua kuin sen omaa koulua, niin on luonnollista, että
19069: vanhemmat pyrkivät laittamaan lapsensa kouluun sinne, minne
19070: on lyhyempi matka. Silläkin tavalla on tullut saman opettajan
19071: opetettavaksi yli 50 lasta.
19072:      Nyt voi joku väittää, että miksi otetaan niin paljon lapsia
19073: vastaan. Sen seikan määrääminen ei ole opettajan vallassa,
19074: vaan siitä päättää koulun johtokunta. Opettajalla ei ole muuta
19075: tehtävänä kuin pitää tutkinto ja kirjoittaa ne oppilaat kouluun,
19076: jotka tutkinnossa on hyväksytty. jos opettaja asettuisi Vas-
19077: tustavalle kannalle liiallisen oppilasmäärän vastaanottamiseen
19078: nähden, niin selitettäisiin, että hän on kansansivistyksen vas-
19079: tustaja, eikä semmoinen opettaja sovi, joka estää lapsia kouluun
19080: tulemasta. Näin ollen ei jää muuta neuvoa kuin että lapset
19081: pidetään koulussa, ja tästä taas on opettajalle paljon lisätyötä,
19082: joka ei ole vahingoksi ainoastaan opettajan terveydelle, vaan
19083: myös koulun menestykselle ja se on vahinko kansanvalistuksen
19084: asialle.
19085:      Näihin opettajan oikeuksien hämäriin kohtiin kuuluu myös
19086: kansakouluasetuksen 117 §:n 3 kohta. En tiedä, mitä kohtaa
19087: koskaan kansakouluasetuksessa olisi niin paljon tulkittu ja niin
19088: monella tavalla selitetty kuin juuri tätä on muutamissa suhteissa
19089: selitetty. Niin kauan kuin Suomen kansakoululaitos on tämän
19090: asetuksen perustuksella ollut olemassa, niin kauan on riidelty
19091: tämän pykälän määräyksestä, varsinkin mitä tulee määräykseen,
19092: että opettajalla pitää olla tarpeelliset ulkohuoneet. Nuo sanat
19093: »tarpeelliset ulkohuoneet» ovat todellakin hämärät, ja ne on
19094: useimmiten selitetty sillä tavoin, että opettajalle kuuluu ulko-
19095: huoneaitta, halkoliiteri, navetta, mahdollisesti sauna ja pesutupa
19096: Mutta opettajat väittävät, että heille pitäisi kuulua esim. talli,
19097: työkalujen säilytysliiteri, kellari ja muutamissa tapauksissa myös
19098: riihi. Tästä luonnollisesti johtuu paljon rettelönaihetta koulun
19099: kannattajien, johtokunnan ja opettajan välillä, ja opettaja se
19100: siinä jää huonompaan asemaan. En ymmärrä, minkä tähden
19101: pykälässä pitää olla näin epäselvä määräys, joka saattaa opet-
19102: tajan kärsimään äärettömän paljon harmia. Tuo opettaja, josta
19103: yllä mainitsin, oli saanut kipeästi kärsiä kaiken aikaa, minkä
19104: oli ollut opettajana. Koulu voi sijaita esim. 2 penikulman päässä
19105: kirkonkylästä- kirkonkylähän maalla pidetään keskuksena, jonne
19106: opettajalla aina on asiaa, jossa kaikki valistuspyrinnöt johdetaan
19107: ja toimitetaan - ja opettajalla pitää olla mahdollisuutta ja tilai-
19108: suutta toimia siellä. Mutta matka sinne kysyy varoja. Mistä
19109: ne tulevat? Usein opettaja tahtoisi pitää hevosta, mutta ei ole
19110: paikkaa, missä sitä pitäisi. Voidaan sanoa: laittakoon itselleen
19111: tallin. Mutta ajatellaan, että opettaja on otettu koevuodeksi ja
19112: että hänellä ei ole tietoa, kuinka kauan tulee koulussa olemaan.
19113: An. n:ot 124 ja 185: kansak. opettajain oikeud. ja taloud. aseman parant. 849
19114: 
19115: Kuinka hän silloin voi ruveta tallia itselleen rakentamaan? Aja-
19116: tellaan vielä, että hän on virkavahvistuskirjalla varustettu; mutta
19117: kuten anomusehdotuksessa mainitaan, ei tuo virkavahvistus-
19118: kirja merkitse paljon mitään. Hänet voidaan monella tavalla
19119: siirtää pois koulusta, ja niin hän on estetty rakentamasta tai
19120: innostumasta rakentamaan tallia, jos vielä niinkin olisi, että
19121: hänellä varoja riittäisi. Mutta mistä hänelle nyt varat tulevat,
19122: sopii kysyä, sillä useissakaan tapauksissa ei niitä hänellä ole.
19123: Hevosen pidosta johtuu myös ajokalujen säilytyspaikan tarvis
19124: - nekään eivät menesty taivasalla. Näin ollen pitäisi kou-
19125: lulla myös olla työ- ja ajokalujen säilytyspaikka. Ulkohuonei-
19126: siin luetaan myös kellari ja eiköhän pitäne myös puhua kai-
19127: vosta. Monella koululla on vesi haettava monen kilometrin
19128: päästä ja siihen tarvitaan hevonen - ei sitä aina jaksa kantaa.
19129: Kellariasia on tärkeä, sillä eivät juurikasvit voi säilyä, ellei kel-
19130: laria ole. Ei voi puutarhanhoidosta tulla kysymystäkään, kun
19131: ei ole missä tuotteita säilytetään.
19132:      Sumassa pykälässä on toinen kohta, joka sietäisi korjausta,
19133: nimittäin tuo maamääräys, että koulun opettajalla olkoon 2 tai
19134: 3 tynnyrinalaa viljeltyä maata. Kuinka monella koululla tätä
19135: viljeltyä maata on? Ja jos se joskus on viljelty, mikä merkitys
19136: sillä on opettajalle? Määräyksellä on varmaankin tarkoitettu sitä,
19137: että koululle pitäisi syntyä viljelys ja että nämä kouluviljelykset
19138: olisivat ikäänkuin mallina pikkuviljelijöille, joten ne innostuisivat
19139: maata viljelemään. Mutta kun tuollainen maa, joka on toisi-
19140: naan kivikkoa ja viljelykseen kelpaamatonta, jätetään opettajalle,
19141: joka on näin epävakaisessa asemassa kuin äsken mainitsin,
19142: niin ei hän voi ryhtyä sitä viljelemään, jos sitä vielä viljellä
19143: voisikin. Mutta ajatellaan, että se on viljelyskelpoista. Maan-
19144: viljelys kysyy varoja. Kuinka suuria summia opettaja, jolla on
19145: velkaa ehkä pari tuhatta markkaa ja palkkaa 100 markkaa kuussa,
19146: voi panna maanviljelykseen? Jos hänen asemansa olisi edes
19147: turvattu, niin että hän pääsisi nauttimaan sitä, mitä hän vilje-
19148: lykseen panee, olisi asian laita toinen, mutta hän voi joutua
19149: koulusta pois, ja silloin hän olisi kipeästi tarvinnut ne varat,
19150: jotka hän viljelykseen on pannut. Näin jää koulu asumatta.
19151: joka tapauksessa tarvitaan erittäin suurta innostusta, ennenkuin
19152: opettaja voi viljelykseen ryhtyä. Näiden syiden perusteella us-
19153: kallan ehdottaa, että selvitettäisiin opettajan asema niin, että
19154: sanat: »viljelyskelpoista maata» muutettaisiin sanoiksi: »viljelys-
19155: ja kasvukuntoista maata>.
19156:      Anomusehdotuksessa mainittiin myös vähäisen sitä seikkaa,
19157: josta puhutaan saman 117 §:n 4 kohdassa, mutta siitä maini-
19158: taan vain sivumennen eikä siinä katsannossa kuin minä soisin.
19159: On tunnettua, että ennenkuin kansakoululle saadaan valtioapua,
19160: 850                  Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
19161: 
19162: 
19163: tarvitsee tehdä asianomainen anomus ja siinä luetella mitä palk-
19164: kaetuja opettajalle myönnetään, ja sitte luetellaan ne siinä se-
19165: naatin päätöksessä, joka asiasta annetaan. Nyt luullaan, että
19166: se paperi takaa opettajille heille tulevat palkkaedut, mutta ikävä
19167: kokemus on näyttänyt aivan toista. On tultu huomaamaan,
19168: että tuo paperi hyvin vaikeasti ja työläästi turvaa opettajien
19169: palkkaedut; onpa sitäkin tapahtunut, että oikeudet ovat kumon-
19170: neet vaatimukset, jotka ovat tuolla perusteella tehdyt. Minä
19171: luulen, että asetukseen tarvittaisiin tarkempia määräyksiä siihen-
19172: kin suuntaan.
19173:      Vielä olisi minulla yksi huomautettava pykälä, joka mielestäni
19174: hyvin kipeästi toisinaan koskee opettajien oikeudellista asemaa.
19175: Voimassaolevan kansakouluasetuksen 16 §:n kolmas kohta kuu-
19176: luu: »Otollisten syiden vaatiessa myöntää opettajalle tai opet-
19177: tajattarelle virkavapautta, ei kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin
19178:  14 päiväksi». Tämä on kansakoulun johtokunnan ohjesäännössä
19179: oleva määräys. Kansakoulun johtokunnalla on oikeus opetta-
19180: jalle myöntää virkavapautta otollisten syiden vaatiessa. Mutta
19181:  nuo sanat :.otollisten syiden:. ovat taas niin hämärä käsite,
19182:  että monta kertaa voidaan syyt tulkita epäotollisiksi silloinkin,
19183: kun ne ovat »otollisia» j. n. e. Tästä epäilemättä johtuu ret-
19184: telöitä johtokuntien ja opettajien välillä, varsinkin aikana tällai-
19185: sena, jolloin puolue-elämä on vireillä maassa ja jolloin opetta-
19186: jistakin toinen kannattaa yhtä valtiollista puoluetta, toinen toista.
19187: jos johtokunta on vastakkaista puoluetta kuin opettaja, voi
19188:  se selittää ~:ää sellaisessa tarkoituksessa, joka ei opettajan mie-
19189:  lestä ole oikein j. n. e. Ikävä kokemus on johtanut siis siihen,
19190: että tämä pykälä tarvitsisi selitystä niin, että ainakin siinä tapa-
19191:  uksessa, että asiasta on tehty valitus kouluylihallitukseen, koulu-
19192: ylihallituksella olisi oikeus kumota sellainen johtokunnan pää-
19193:  tös, joka sotii opettajan inhimillisiä oikeuksia ja kohtuullisia
19194: vaatimuksia vastaan.
19195:      Nämä muutamat huomautukset pyydän lausua evästykseksi,
19196: jättää valiokunnan harkittavaksi. jos mieli yhdessä kohdassa
19197:  turvata opettajan oikeuksia, on niitä koetettava turvata toisissakin
19198:  kohdissa.
19199:     Ed. Ahmavaara: Siihen tarkoitukseen, joka ed. Pajarin y.
19200: m. anomuksella on, yhdyn minä mielihyvällä, mutta valitan,
19201: että anomuksen ponsi on muodostettu sillä tavalla, että voi
19202: panna epäilyksen alaiseksi, voineeko asiata ollenkaan ottaa
19203: käsittelyn alaiseksi. Ponnessa nimittäin sanotaan, että edus-
19204: kunta päättäisi asettaa asiantuntijoista komitean järjestä-
19205: mään Suomen kansakoulunopettajien oikeudellisen aseman
19206: oikeuden ja kohtuuden kannalle. Ponnen seuraavassa koh-
19207: An. n:ot 124 ja 185: kansak. opettajain oikeud. ja taloud. aseman parant. 851
19208: 
19209: 
19210: <lassa pyydetään, että komitea kokoaisi nykyiset kansakoulu-
19211: asetukset yhteen ja että yhdessä eduskunnan ja ·hallitsijan
19212: kanssa laadittaisiin niin pian kuin mahdollista uusi laki. Mutta
19213: nyt on huomattava, että eduskunnalla ei olekaan oikeutta
19214: asettaa tällaisia komiteoia, sillä se oikeus kuuluu hallitukselle,
19215: ja sen vuoksi olisi pitänyt pyytää hallitusta asettamaan tä-
19216: män komitean. Vielä vähemmän on eduskunnalla oikeutta
19217: asettaa sellaista komiteaa, kun asia koskee lakia, joka on hal-
19218: linnollinen asetus. Minä olisin suonut, että anomuksentekijät
19219: olisivat asiain tuntijain kanssa neuvotelleet, ennenkuin kir-
19220: joittivat anomuksen, jotta ponsi olisi tullut vastaamaan tar-
19221: koitustaan. En kuitenkaan tahdo anomusehdotusta vastus-
19222: taa, vaan soisin, että se näistä muodottomuuksista huolimatta
19223: menisi valiokuntaan, jonka tehtäväksi muun muassa tulisi an-
19224: taa lausunto siitä, voidaanko asiaa ollenkaan käsitellä. Sitä
19225: ennen on kuitenkin puhemiehen asia päättää, voiko anomus-
19226: ehdotusta nykyisessä muodossa lähettää valiokuntaan.
19227:        Ed. Nissinen: Edustaja Soinisen ehdotuksessa huoma-
19228: sin, jos kuulin oikein, erään puutteen, jonka johdosta pyytäi-
19229: sin saada lisätä yhden asian.
19230:        Varallisuuden suhteen olisi nimittäin otettava huomioon
19231: myöskin se, että kansakoulun naisopettajalla voi olla vanha
19232: äiti. tai pieniä orvoiksi jääneitä sisaria, joita hänen tulee elät-
19233: tää. Silloin olisi hän mielestäni asetettava samaan asemaan
19234: kuin jos hän olisi leski ja hänellä olisi omia lapsia. Hän on
19235: nimittäin silloin perheen elättäjä, kuten sekin, joka pitää
19236: huolta omista lapsistaan. Kannatan ehdotuksen lähettämistä
19237: valtiovarainvaliokuntaan.
19238:       Ed. Näs: Under hela min föregående landtdagsmanna-
19239: verksamhet har jag, då frågor om anslag till folkskolors upp-
19240: förande på landsbyggden eller i städerna, äfvensom frågor
19241: om folkskollärarnes löneförhöjning varit före, varit med om
19242: desamma. Prån denna princip har jag ännu icke vikit, utan
19243: anser fortsättningsvis frågan om folkskollärarnes löneförhöj-
19244: ning såsom en utaf de viktigaste faktorer på det kommunala
19245: och politiska lifvets område. Likväl har jag hyst betänklig-
19246: heter därom, huruvida statsverket kunde gå i land med att
19247: i kontanta penningar höja folkskollärarnes löner så ofta, som
19248: nu varit fråga om på ständermötena. Man har ju att emotse,
19249: att folkskolorna skola ökas mer och mer öfver hela landet,
19250: och i all synnerhet skall detta blifva fallet, om kammaren
19251: skulle antaga en obligatorisk folkskoleundervisningslag. Så-
19252: som en fölid däraf komme nämligen då också folkskolelärar-
19253: 852                Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
19254: 
19255: 
19256: nes och -lärarinnornas antal att betydiigt ökas. D'enna utgift
19257: kunde slutligen, om man så får säga, växa statens kredit öf-
19258: ver hufvudet, och annan utväg ser jag då icke än att genom
19259: bevillni.ng återfylla statskassans behof. För min del skulle
19260: jag föreslå, att staten genom billiga lån skulle understöda de
19261: folkskollärare och -lärarinnor, hvilka skulle vilja köpa åt sig
19262: en mindre jordlägenhet, exempelvis par tolftedels mantal el-
19263: ler några hektar jord, som de själfva skulle sköta. Denna
19264: utväg anser jag vara mycket lämplig att tillgripa, då man vill
19265: höja folkskollärarnes och -lärarinnornas existensmöjlighet.
19266: Det är ju kändt att folkskollärarene och -lärarinnorna isyn-
19267: nerhet på landsbyggden äro lediga från sin folkskolesyssla
19268: hela halfva året och detta på den årstid, då jordbruket mest
19269: kräfver omtanke och arbete. De hafva i öfrigt icke, myc){et
19270: att syssla med under sommartiden, utan nästav gå och drifva
19271: tiden och veta icke hvart de skola göra af med sina dagar.
19272: Det borde vara utmärkt passligt för dem att få en jordbit att
19273: syssla med under tiden, hvarigenom de kunde få en bättre
19274: utkomst. Jag vet icke, om de behöfva vara högre herrar än
19275: hvarje annan bonde eller annan jordegare. Han måste ju
19276: också arbeta hela sommaren och t. o. m. arbeta mera tungt
19277: än någonsin under andra årstider. Jag anser det icke ligga
19278: något hinder i vägen för våra folkskollärare att göra på
19279: samma sätt.
19280:       Ed. Hedberg: J ag begärde ordet endast för att under-
19281: stryka en redan delvis berörd omständighet, nämligen svå-
19282: righeten för folkskolläraren, särskildt på landet, att erhålla
19283: annan skolundervisning åt sina barn än den, som folkskolan
19284: meddelar. Och önskade jag tili utskottet hemställa, huruvida
19285: detsamma icke kunde taga i öfvervägande möjligheten att åt
19286: folkskollärares barn, särskildt på landet, ur allmänna medel
19287: utgifva sådan skolhiälp, som dessa behöfva, då de besöka
19288: annan, högre skola än folkskola.
19289:       Ed. Nuorteva: Allekirjoitin edustaja Soinisen anomuk-
19290: sen, täydellisesti yhtyen siinä lausuttuun toivomukseen kan-
19291: sakoulunopettajien palkan korottamisesta, kuitenkaan voi-
19292: matta täydellisesti yhtyä niihin perusteluihin, jotka siihen
19293: ovat liitetyt.
19294:        Koska minulla on puheenvuoro, täytyy minun edustaja
19295: Hedbergin puheen johdosta lausua suuri ihmetykseni siitä,
19296: että hän tahtoo asettaa nimenomaan kansakoulunopettajien
19297: lapsille jonkunlaisia erikoisoikeuksia. Heidän muka pitäisi
19298: saada valtiolta avustusta korkeakouluihin päästäkseen. Pi-
19299: An. n:ot 124 ja 185: kansak. opettajain oikeud. ja taloud. aseman parant. 853
19300: 
19301: 
19302: täisi kai muidenkin ihmisten saada lapsiaan varten saman-
19303: laista avustusta. Kyllä kai muutkin ihmiset olisivat sijhen
19304: yhtä oikeutetut kuin kansakoulunopettajat
19305:       Ed. Castren: Samalla kun minä lämpimästi pyydän
19306: kannattaa niitä anomuksia, jotka tarkoittavat kansakoulun-
19307: opettajien aseman parantamista, en voi olla kiinnittämättä
19308: huomiota siihen saijlaan seikkaan, johon edustaja Ahmavaara
19309: jo on kosketellut, nimittäin sen auomuksen ponsiin, jonka
19310: edustajat Pajari, Reima, Kares, Vemmelpuu, Rissanen ja Jär-
19311: vinen ovat allekirjoittaneet. On todellakin hämmästyttävää,
19312: että eduskunnassa on jäseniä, joilla ei ole kaukaistakaan
19313: aavistusta siitä toimivallasta, mikä eduskunnalle kuuluu. On
19314: surkuteltavaa että kansaneduskunnan jäsenet eivät niin pal-
19315: jon ota vaivakseen, että he, jollei heillä itsellään ole tar-
19316: peellisia tietoja. hankkisivat niitä muilta, jotta he voisivat
19317: sepittää anomuksensa ponnet sellaiseen muotoon, etteivät ne
19318: sotisi eduskunnan toimivaltaa vastaan.
19319:        Ensimmäisessä ponnessa ehdotetaan, kuten edustaja
19320: Ahmavaara jo on huomauttanut, että eduskp.nta päättäisi aset-
19321: taa asiantuntija-komitean tekemään ehdotusta Suomen kan-
19322: sakoulunopettajain oikeudellisen aseman järjestämiseksi oi-
19323: keuden ja kohtuuden kannalle. Ensinnäkään ei eduskunnalla
19324: ole oikeutta asettaa minkäänlaisia komiteoja. Eduskunnalla
19325: on oikeus lähettää valtiopäiväjärjestyksen säätämiin valio-
19326:  kuntiin anomuksia, esitysehdotuksia ja armollisia esityksiä:
19327:  edelleen voipi eduskunta asettaa keskuudessaan valiokuntia
19328:  erityisten asiain käsittelemistä varten, valiokuntia, joita ei
19329:  valtiopäiväjärjestyksessä nimenomaan luetella. Mutta edus-
19330:  kunnalla ei ole mitään valtaa ruveta asettamaan komiteoja
19331:  siihen tapaan kuin hallitus asettaa komiteoja, ja vielä vähem-
19332:  män on eduskunnalla minkäänlaista oikeutta asettaa sellaista
19333:  komiteaa, joka ottaisi järjestääkseen ,Suomen kansakoulun-
19334:  opettajain oikeudellisen aseman oikeuden ja kohtuuden kan-
19335:  nalle".
19336:        Toinen ponsi ei ole ensimäistä ehompi. Toisessa pon-
19337:  nessa ehdotetaan, että tuo komitea, jonka asettamiseen edus-
19338:  kunta ei ole oikeutettu, ,valmistaisi lakiehdotuksen, jossa
19339:  kaikki kansakoulua koskevat säädökset olisivat yhteen koot-
19340:  tuina, ja - niin pian kuin mahdollista - tulisivat asianmukai-
19341:  sessa järjestyksessä Hallitsijan ja Eduskunnan säätämään· la-
19342:  kiin otetuiksi".
19343:        Olen samoin kuin edustaja Ahmavaara tahtonut kiinnit-
19344:  tää eduskunnan huomiota esillä olevan anomuksen ponsiin,
19345:  jotta eduskunta ottaisi harkitakseen katsooko se asiakseen
19346:                                                                     54
19347: 854                 Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
19348: 
19349: 
19350: lykätä tällaista anomusta valiokuntaan ja Puhemies miet-
19351: tiäkseen, onko tällaisen anomuksen lykkääminen valiokun-
19352: taan sopusoinnussa valtiopäiväjärjestyksen kanssa.
19353:       Ed. Ingman, Lauri: On mielestäni aivan ilmeistä, että
19354: edustaja Pajarin y. m. anomuksen ponsi on muodoton. Mutta
19355: minä luulisin että siinä on tapahtunut ,lapsus calami" eikä
19356: mitään sen enempää. Arvelen nimittäin anojain tarkoituksen
19357: olevan, että eduskunta päättäisi pyytää hallitusta asettamaan
19358: komitean kyseessä olevaa asiaa varten. En tiedä, mikä es-
19359: täisi valiokuntaa antamasta ponnelle sen oikean muodon.
19360: Mielestäni semmoinen opetus- ja nuhdepuhe, jonka edustaja
19361: Castren taas sai aihetta pitämään, on tuiki targeeton.
19362:       Ed. Gripenberg: Kannatan edustaja Soinisen anomuk-
19363: sen lähettämistä valiokuntaan. Mutta luulen että ehdotus
19364: palkkakysymyksen kytkemisestä perheen-elättäjän tukemi-
19365: seen valtion puolelta ei ole onnistunut. Se tulee, kuten jo
19366: neiti Nissisen huomautuksesta kävi selville, usein johtamaan
19367: epäjohdonmukaisuuteen. Kaikkein yksinkertaisinta olisi, että
19368: valtio aina maksaisi saman palkan samasta työstä, sukupuo-
19369: leen katsomatta. Kysymystä perheen-elättäjien tukemisesta
19370: valtion puolesta älköön kytkettäkö tähän kysymykseen.
19371:       Ed. Pajari: Minä en ollenkaan pidä tarpeettomana
19372: edustaja Castrenin opetuspuhetta, vaikka se tällä kertaa mi-
19373: nun mielestäni ei johtunut siitä, että anomuksentekiiät ja etu-
19374: päässä allekirjoittanut ovat jättäneet huomaamattomuudessa
19375: pois siitä pari tarpeellista sanaa. Tietenkään ei ollut tarkoituk-
19376: sena, että eduskunta komitean asettaisi asiantuntijoista, vaan
19377: että eduskunta päättäisi pyytää hallitusta sitä tekemään. Ja
19378: kun eduskunnalla kerran on valta lähettää asia valiokuntaan,
19379: niin eiköhän valiokunnalla liene oikeus asianomaisten ano-
19380: muksentekijäin kanssa muodostaa ponsia ~iihen muotoon
19381: kuin laki vaatii. Minusta olisi ihmeellistä, jos asia, jota muu-
19382: ten kaikin puolin kannatetaan, tämän erehdyttävän muoto-
19383: virheen tähden hyljättäisiin.
19384:      Ed. Oljemark: för min del tänkte jag också be att på
19385: det varmaste få understöda den gjorda petitionen och att den-
19386: samma skulle remitteras tili utskott. Detta gör jag icke blott
19387: på grund af det uppdrag, som jag fått af särskilda valmän,
19388: utan också på grund af den uppfattning jag personligen fått
19389: genom den erfarenhet jag har af våra folkskollärares lif och
19390: arbete. för mig finnes dessutom en omständighet, som sär-
19391: An. n:ot 124 ja 185: kansak. opettajain oikeud. ja taloud. aseman parant. 855
19392: 
19393: 
19394: skildt talar för löneförhöjning, nämligen den att, då folkskol-
19395: lärarnes löner i tiden faststäldes, förhållandena i vårt land
19396: voro helt andra än de nu äro. Med den utveckling landet un-
19397: dergått och med de ökade lefnadskostnaderna är en sådan
19398: löneförhöjning absolut nödvändig. Angående själfva beloppet
19399: vill jag dock icke nu uttala mig, emedan frågan äärom i hög
19400: grad beror af stat~ns tillgångar, och skulle jag anse det nöd-
19401: vändigt, att petitionsutskottet i denna fråga skulle inhämta
19402: utlåtande från statsutskottet, innan frågan afgöres.
19403:        Ed. Eloranta: Tätä kysymystä esitettäessä ei ollut mi-
19404: nulla aikomus ottaa puhevuoroa, mutta nyt keskustelun joh-
19405: dosta on ilmennyt muutamia sellaisia tosiseikkoja, että olen
19406: niiden johdosta katsonut tarpeelliseksi lausua jonkun sanan.
19407:        Ensiksikin tahtoisin huomauttaa.. että se agitatsiooni kir-
19408: janen, joka annettiin joku päivä takaperin eduskunnan jäse-
19409: nille, on tehnyt minuun eräässä kohden muistuttamista an-
19410: saitsevan vaikutuksen. Tässä nimittäin sanotaan, että kan-
19411: sakoululaitoksemme kipein kysymys olisi opettajain palkan-
19412: korotuksen ja palkka-asiain järjestäminen. Mutta epäärnä-
19413: tön tosiasia on, että kansakoululaitoksemme kipein kohta ei
19414: suinkaan ole tämä seikka, sillä joka vähänkin tuntee meidän
19415: kansakoululaitoksemme lukujärjestystä ja toiselta pQolen
19416: kansakoulunopettajain palkkausta, hän voi helposti tehdä
19417: sen johtopäätökseq, että sittenkin kansakoululaitoksen kipein
19418: kohta on kansakouluoppijärjestyksen korjaaminen, sillä sieltä
19419:  löytää epäilemättä monta niin homehtunutta kohtaa, että ne
19420: .ovat paljon painavampia tosiseikkoja, kuin kansakoulunopet-
19421:  tajain palkankorotuskysymys. Sillä en ensinkään tahdo väit-
19422:  tää, että kansakoulunopettajain palkka-asia olisi jo sellai-
19423: sessa tilassa, että siinä ei olisi mitään korjaamisen varaa.
19424:        Edustaja Häkkisen muutamiin lausuntoihin en myös-
19425:  kään voi olla kajoamatta. Ensiksikin hän lausui, että kansa-
19426:  koulunopettajilla on liian ihanteellinen maailmankatsomus.
19427:  Siihen minä tahtoisin huomauttaa, että kansakoulunopettajilla
19428: minun mielestäni on liian sekava maailmankatsomus. Mutta
19429:  siihen en käytä sen enempää eduskunnan aikaa, vaan jätän
19430: asian tähän huomautukseen.
19431:        Toinen huomautus, jonka edustaja Häkkinen teki, on se,
19432:  että opettajat saavat muka pitää 60-75 oppilasta edessänsä
19433:  opetettavana. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä kansakoulun-
19434:  opettaja voi asetuksiin vetoamalla pyyhkäistä siitä luvusta
19435:  15-10 oppilasta pois, jotka ovat liikaa, ja siis on hänellä
19436:  korkeintaan 50. Sillä asetus sanoo, että jos kansakouluissa
19437:  856                 Istunto 17 p. kesäkuuta 1907
19438: 
19439: 
19440:   on yli 50 oppilasta, on koulun johtokunnan ja esimiesten han-
19441:   kittava apuopettaja.
19442:          Se huomautus, minkä edustaja Häkkinen teki johtokun-
19443:   tia vastaan, on erityisesti merkittävä ja siihen olisi vielä pal-
19444:   jonkin lisättävä, mtJ!ta k\ln se ei kuulu tähän asiaan, niin en
19445:   ainakaan tällä kertaa koske siihen.
19446:          Edustaja Nissisen huomautus opettajatj:.!lrien asettami-
19447:   sesta leskien asemaan, silloin kun heillä on äiti hoidettavana,.
19448:   on sitä laatua, että se ei kannata tämän enempää huomau-
19449:   tusta.
19450:          Asiantuntevana tunnustan täysin, ettei o12_ettajien palk-
19451:  kaus ole niinkään erikoisen hyvä, mutta toiselta puolen kat-
19452:   sellessani tätä ,ruokalistaa", jos niin saan sanoa, mikä täällä
19453:  on edustajille eräässä lentokirjasessa esitetty, täytyy minun
19454:   ehdottomasti lausua muutama sana. Jos mainittua ruokalis-
19455:  taa vertaamme köyhälistön ruokalistaan, niin on niiden ero
19456:  hämmästyttävä. Meidän työväestömme ei uskalla jouluviik-
19457:  konakaan asettaa näin korkealle menevää ruokalistaa, kuin
19458:  on opettajilla. Siinä listassa on mainittu noin puolitoistakym-
19459:  mentä erikoista ruokalajia ja muutamissa tukuttain erikoisia
19460:  ravintoaineita. Minä en sano, etteivätkö ne olisi tarpeellisia
19461:  normaalielämälle, mutta tahdon huomauttaa, että se ei ole ol-
19462:  lenkaan sopusoinnussa nykyisen työväestön ruokalistan
19463:  kanssa, eivätkä työväestön vaatimuksetkaan ole niin kor-
19464:  keita, vaikka niistä yleensä meidän yhteiskunnassamme huu-
19465:  detaan, että ne ovat aivan hämmästyttäviä, kauheita, ja aivan
19466:  lähellä kohtuuttomuuden rajoja.
19467:        Edustaja Häkkinen huomautti, että menee 100 markkaa
19468:  ja joskus enemmänkin kuukaudessa sairausapuihin opettajan
19469:  sattuessa sellaiselle kohdalle. Sen minä myönnän, mutta kun
19470:  sitä vertaa köyhälistön sairaustapauksiin, täytyy sanoa, ettei
19471: köyhälistö uskalla edes ajatellakaan 100 mat.kkaa kuussa sai-
19472:  raustapauksiin, vaan köyhät useasti saavat painaa kätensä
19473: ristiin rinnoilleen ja antaa henkensä lähteä ruumiista saa-
19474: matta mitään lääkärinapua.
19475:        Asiantuntijana voin huomauttaa erästä tärkeää asian
19476: puolta, nimittäin sitä, että kansakoulunopettajain työ on kyllä
19477: raskasta, mutta ei se ole niin raskasta kuin miksi se on tah-
19478: dottu leimata. Sillä jos vähänkin on kykyä kansakoulun-
19479: opettajan toimeen, niin ei 8 tuntia enempää tarvitse vuoro-
19480: kaudessa kansakoululaitoksen hyväksi tehdä työtä. Kun sitä
19481: vertaa meidän köyhälistön työntekoon, ei voi olla ihmet-
19482: telemättä Suomen kansakoulunopettajain menettelyä vaa-
19483: lien edellä, kun työväki vaati itselleen vain 350 markkaa
19484: vanhuudenvakuutukseksi tulevaisuudessa. Kun työväki us-
19485: An. n:ot 124 ja 185: kansak. opettajain oikeud. ja taloud. aseman parant. 857
19486: 
19487: 
19488:  kalsi kokouksissaan huutaa yhtä ja toista tämän asian hy-
19489:  väksymisen merkiksi, niin silloin he pontevasti taistelivat
19490: .sitä vastaan muka järiettömänä vaatimuksena. Kuinka monta
19491:  kertaa raskaampaa onkaan monen rengin, palvelustytön ja
19492:  torpparin työpäivä, heillä kun on kaksi kertaa niin pitkä työ-
19493: päivä kuin kansakoulunopettajalla, eivätkä elä sellaisissa
19494:  ruokaoloissa kuin kansakoulunopettajista.
19495:        Tämän kaiken tahdon lyhyesti lausua erityisenä eväs-
19496:  tyksenä sille valiokunnalle, johon tämä kysymys luultavasti
19497: tulee menemään, ikäänkuin vastapainona sille evästykselle
19498: mitä on sanottu kansakoulunopettajien kurjasta asemasta,
19499: joka täällä edellä on annettu ja jossa on menty niin pitkälle,
19500:  että kansakoulunopettajalla pitäisi oleman vaunuliiterikin. Se
19501: huomautus, että opettajat eivät voisi nykyisiä maitansa käyt-
19502:  tää puutarhanhoitoon sen vuoksi. että heillä ei muka ole
19503: kylliksi hyviä kellareita tuotteiden säilyttämiseksi, on heikko.
19504:        :En ensinkään vastusta kansakoulunopettajien aseman
19505:  parantamista, mutta, niinkuin sanoin, olen tahtonut lausua
19506: tämän huomautukseksi sille valiokunnalle, jolle anomus lähe-
19507: tetään.
19508:        Ed. Soininen: Edustaja Häkkisen lausunnon johdosta
19509: tahtoisin vain sanoa sen, että kyllä kansakoulu-asetuksesta
19510:  voisi ladella hyvin pitkälti epäkohtia, jotka kaipaavat kor-
19511: jausta. Sehän on luonnollista, kun tämä on 40 vuoden vanha
19512: asetus. Minä en pidä tätä kuitenkaan tarpeellisena, vaan
19513:  toivon, että asia tulee hyvinkin pian autetuksi sen kautta,
19514: -että jo hallituskin on ottanut käsittelyn alaiseksi kysymyk-
19515:  sen semmoisen komitean asettamista, joka uudestaan far-
19516: kastaisi tätä asetusta ja parantaisi nämä puutteet.
19517:        Mitä tulee edustaja Näsin ehdotukseen, että kansa-
19518: koulunopettajain palkkaetuja parannettaisiin sillä tavalla, että
19519: .annettaisiin heille helppohintaisia lainoja, jotta hankkisivat
19520: itselleen maatiloja, niin en voi sitä kannattaa. Minusta olisi
19521: onnetonta, ios kansakoulunopettajasta tehtäisiin pääasiassa
19522: maanviljelijä , sillä epäilemättä silloin hänen harrastuksensa
19523: siirtyisi koulusta maanviljelykseen aivan liian suuressa mää-
19524: rin. Onhan nyt jo pidetty epäkohtana sitäkin, että papisto
19525: on siinä määrin maanviljelijä kuin se on, ja tahdottu tehdä siitä
19526: loppu. Ei pidä nyt kansakoulunopettajasta tehdä maanvil-
19527: jelijää ensi sijassa ja virkansa hoitajaa toisessa sijassa, ku-
19528: ten tämän kautta, pelkään minä, tulisi tapahtumaan. On sitä
19529: paitsi huomattava, että keväällä ia syksylläkin, juuri silloin
19530: kun maanviljelystyöt ovat kiireellisimmät, on opettajalla
19531: myöskin koulussa ehkä kaikkein kiireellisimmät työnsä.
19532: 858                 Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
19533: 
19534: 
19535:       .En olisi tässä tahtonut ottaa esille tuota vaikeaa kysy-
19536: mystä, onko eri sukupuolille mak~ettava samasta työstä:.
19537: sama palkka. Periaatteessa olen sillä kannalla, että se kyllä
19538: olisi kohtuullista, mutta tässä minun on tjiytynyt asettua tosi-
19539: olojen pohjalle. ja ne ovat semmoiset, että miesopettajilla
19540: tavallisesti on paitsi itseään puolikymmentä perheen jäsentä
19541: elätettävänä, kun naisopettajalla tavallisesti ei ole juuri ke-
19542: tään muuta kuin oma persoonansa. Niiden tosiolojen poh-
19543: jalta katsoen olisi sama palkka epäkohta. Onkin tunnettua~
19544: että naisopettajat tulevat paljoa paremmin toimeen kuin mies-
19545: opettajat. .Ei tarvitse ehdottomasti hyväksyä periaatetta~
19546: että miehelle on annettava samasta työstä suurempi palkka
19547: kuin naiselle, vaikka tämän anomusehdotuksen hyväksyy.
19548: Sillä ovathan naisetkin perheen elättäiinä asetetut samaan
19549: tilaan; ja toiselta puolen on huomattava, että tässä perheel-
19550: linen opettaja tekee lisätyön yhteiskunnalle, kun hän kas-
19551: vattaa sille uusia jäseniä.
19552:        Mitä edustaja .Eloranta puhui ,agitatsiooni-kirjasta".
19553: jota on täällä levitetty, niin tahdon sanoa, että se ei ole
19554: missään Iikeisessä yhteydessä nykyisen anomuksen kanssa.
19555: sillä se päättyy ponsiin, joissa vaaditaan paljon suurempaa
19556: palkkaa kuin tässä anomuksessa. Olisi ehkä yhtä ja toista
19557: korjattavaa edustaja .Elorannan puheessa. Tahdon rajoit-
19558: tua yhteen seikkaan, nim. siihen, että hän mainitsi opetta-
19559: jien tekevän noin kahdeksan tuntia päivässä työtä. Olen
19560: itse hyvin Iikeltä seurannut tätä asiaa ja tiedän, että monen
19561: monet opettajat tekevät työtä lukukauden aikana 10-12 tun-
19562: tia ja enemmänkin päivässä. Sillä heillä on koulutyötä 5
19563: tuntia ja valmistusta seuraavan päivän koulutyöhön sekä
19564: sen lisäksi hyvin suuri määrä vihkoja, joitten korjaaminen
19565: vaatii moneltakin useampia tunteja päivässä .
19566:       .Ed. Räsänen: .Ei ollut aikomukseni tässä asiassa puhe-
19567: vuoroa käyttää, mutta kun muutamat opettajat ovat asian-
19568: tuntijoina esiintyneet, en voi olla ilmaisemaHa kantaani.
19569:        Jokaisen, joka ymmärtää että sivistys on pienten kan-
19570: sojen parhain turva, täytyy myöntää opettajan työn arvo.
19571: Varsinkin tunnustetaan se mairitellen silloin, kun uusien yh-
19572: teiskunnallisten tehtäväin velvollisuus tavan mukaan laske-
19573: taan opettajain hartioille. Mutta sanoilla emme enää elä.
19574: Suomen puutteenalainen opettajisto tarvitsee ennen kaikkea
19575: 1ei pää. Jokaisen, joka puolueettomasti arvostelee oloja.
19576: täytyy myöntää, että opettajain palkka ei millään tavalla vas-
19577: taa niitä raskaita velvollisuuksia, jotka hänelle lankeavat.
19578: Jos yhteiskunta tunnustaa työn taweelliseksi ja arvokkaaksi,
19579: An. n:ot 124 ja 185: kansak. opettajain oikeud. ja taloud. aseman parant. 859
19580: 
19581: 
19582: täytyy sen myöskin turvata työntekijäänsä riittävästi. Voi-
19583: daan väittää, että on hyödyllisen työn tekijöitä kurjemmassa-
19584: kin asemassa, niinkuin täällä on väitettykin. Saattaa niin olla
19585: ja onkin, minä myönnän sen. Mutta mehän pyrimme niidenkin
19586: asemaa parantamaan. Opettajien puutteellinen asema ei ole
19587: tuskallista ainoastaan hänelle itselleen, vaan se vaikeuttaa
19588: ja ehkäisee suuresti työn menestymistä. On sanottu: riit-
19589: tääkö varoja? Sitä ei ole sanottu silloin, kun on ollut kysy-
19590: mys suurten herrojen ylimääräisistä eläkkeistä.
19591:       Olisi huomautettava paljonkin edustaja .Elorannan pu-
19592: heen johdosta, mutta voin siinä yhtyä pääasiallisesti edustaja
19593: Soiniseen.
19594:       Ed. Vemmelpuu: Pyydän sen johdosta, kun edustaja
19595: .Eloranta ,kokemuksestaan" sanoi, että opettaja tekee päi-
19596: vittäin 8 tuntia työtä, mutta köyhälistö toistakymmentä, huo-
19597: mauttaa, jotta eivät edustajat saisi väärää käsitystä kansakou-
19598: lunopettajan työpäiväp pituudesta. Minä voin myöskin sanoa,.
19599: vieläpä kokemuksesta sanoa sen, että hyvin harvoin opettaja
19600: pääsee 8 tunnilla päivittäin, jos hän todellakin tekee sen työny
19601: mitä kansakouluasetus vaatii. kunnolla ja tarkkuudella.
19602:       Muutamat edustajat näkevät kaikessa, mitä täällä esiin-
19603: tyy, agitatsioonia. Sitä lentolehtistäkin, joka tänne on lähe-
19604: tetty, josta minä puolestani en tiedä mistä se on tullut, sano-
19605: taan agitatsioonilehtiseksi ja käydään siinä olevan ruoka-
19606: listan kimppuun. On kyllä totta, että siinä on jonkun ruoan
19607: hinta liian korkea. Onhan siinä toistakymmentä ruokalaiia-
19608: kin, niinkuin edustaja .Eloranta sanoi, jos nim. erotetaan
19609: kaikki, kala, liha, leipä, voi, sokeri, kahvi, eri ruokalajiksi.
19610: Mutta minä en tiedä siinä ainoatakaan sellaista ruokaa, jota
19611: ei köyhälistö myöskin käyttäisi, niin että edustaja .Elorannan
19612: väitös oli minusta aivan suurennettu.
19613:       Sitte sanotaan että köyhälistö· tekee toistakymmentä
19614: tuntia päivässä työtä ja kuitenkin esim. palkollisen palkka on
19615: niin ja niin.· pieni. Mutta meidän täytyy ymmärtää, kuinka
19616: toisessa asemassa ovat sentään palvelijat kuin Suomen kan-
19617: sakoululaitoksen palveluksessa olevat opettajat, sillä täytyy
19618: huomata, että Suomen kansakoululaitoksen palvelukseenkaan
19619: eivät luonnollisesti voi päästä henkilöt ilman edelläkäypää
19620: valmistusta ja kaikki edelläkäypä valmistus se vaatii myös-
19621: kin kustannuksia. Heidän täytyy ottaa lainoja ja näitä lai-
19622: noja eivät he voi mitenkään maksaa ensimmäisinä opetus-
19623: vuosinansa, syystä, että heidän palkkansa on niin pieni. Hy-
19624: vä, jos he korkeintaan kykenevät maksamaan lainojensa ko-
19625:  rot. Vasta vastaisuudessa, sitten kun he ovat saaneet pal-
19626: 860                Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
19627: 
19628: 
19629: kankorotusta, he voivat ruveta lyhentämään lainattua pää-
19630: omaa. Ne sitä vastoin, jotka ryhtyvät palvelukseen, palve-
19631: lustytöt ja miespalvelijat, eivät tarvitse mitään edelläkäypää
19632: valmistusta, vaan kohta ensimmäisestä päivästä, kun he pal-
19633: veluspaikkaansa menevät, saavat he palkan. Ei heidän
19634: myöskään tarvitse käydä missään oppikursseissa, joiden
19635: kautta heille karttuisi suuria velkataakkoja maksej:tavaksi.
19636: Minä yhdyn niihin, jotka tahtovat kannattaa opettajain palk-
19637: kauksen korottamista siihen tapaan, kuin anomuksessa on
19638: esitetty, mutta niitä paria edustajaa, jotka ovat ehdottaneet
19639: muita tapoja opettajain palkkauksen järjestämiseksi, en voi
19640: kannattaa.
19641:       Ed. Alkio: Minä pyysin puheenvuoroa kannattaakseni
19642: anomusta, joka koskee kansakoulunopettajain oikeudellisen
19643: aseman varmistamista ja selventämistä. Mutta minä en
19644: saata yhtyä kannattamaan anomusta siitä, että kansakoulun-
19645: opettajain palkkauskysymys nykyisellä hetkellä otetaan sel-
19646: laisena esiin kuin se anomuksessa esiintyy. Siihen pidän eri-
19647: tyisestikin syynä sen seikan, että tällä eduskunnalla tulee
19648: olemaan ratkaistavana ennen kaikkea kysymys siitä, millä
19649: tämän maan köyhälistön taloudellinen asema saadaan turva-
19650: tuksi sillä tapaa, että siinä jossakin määrin voitaisiin tyydyt-
19651: täviin tuloksiin päästä. Äskettäin kun sanomalehdet kertoi-
19652: vat siitä, että hallitus on taasen ehdottanut nimismiesten pal-
19653: kat korotettaviksi niin paljo, että korotus nostaisi Suomen
19654: valtion menoja noin 280,000 markalla vuodessa, jouduin tus-
19655: kallisesti ajattelemaan sitä seikkaa, että kun sellaisen työn-
19656: tekijäjoukon kuin meidän nimismiehemme suurimmaksi osaksi
19657: ovat, joitten työn suorittavat etupäässä poliisikonstaapelit,
19658: palkankorotusanomus lähetetään hallitsijalle samalla aikaa
19659: kun eduskunnassa tulee esiin kysymys korottaa sen työnte-
19660: kijäjoukon palkkoja, jotka muodostavat kansakoulunopettaja-
19661: armeijan, tuntuu ikäänkuin kohtalon ivalta, että täällä täytyy
19662:  ryhtyä vastustamaan kansakoulunopettajain palkankoro-
19663:  tusta, vaikka täytyy sydämessänsä myöntää, että he ehdot-
19664:  tomasti ansaitsevat kaksi kertaa niin korkean palkan kuin
19665: meidän nimismiehemme nykyiseen työhönsä nähden. Mutta
19666: minä olen tahtonut lausua mielipiteeni tässä asiassa ja sen
19667:  ajatukseni, että olisin toivonut, että kansakoulunopettajain
19668:  palkankorotuskysymys tulisi lykkaäntymään siksi, kunnes
19669:  eduskunta saa koko laajuudessaan j~jestää virkamiesten
19670:  palkkauskysymyksen.
19671:        Mitä sitte tulee siihen järjestelmään, jota kansakoulun-
19672:  opettajain palkankorotuksen järjestämiseksi täällä nyt on
19673: An. n:ot 124 ja 185: kansak. opettajain oikeud. ja taloud. aseman parant. 861
19674: 
19675: 
19676: esitetty, täytyy minun sanoa, että se on joka tapauksessa
19677: sangen epäonnistunut, sillä siihen muun muassa kätkeytyy
19678: sellainen ajatus, että Suomen valtio tästä lähin velvoitettai-
19679: siin maksamaan jonkunlaisia eläkkeitä esim. kansakoulun-
19680: opettajain perheille, silloin kun opettajat ovat itse täysiky-
19681: kyisiä. Minä en mitenkään myönnä, että se, silloin kun me
19682: vielä olemme nykyisen yhteiskunnallisen järjestelmän kan-
19683: nalla, on mitenkään oikeutettu, ennenkuin täällä on päästy
19684: siihen, että valtio jossakin määrin turvaa jokaiselle työnteki-
19685: jälle valtiossa riittävästi työtä, jolla hän voi ansaita perheensä
19686: toimeentulon. Muuten olen sitä mieltä, että jotakin asiassa
19687: olisi tehtävä. Yksi keino olisi sekin, että esim. kunnat vel-
19688: voitettaisiin kaikkialla pitämään jossakin määrin huolta s.iitä,
19689: että kuntien maksama palkkaosuus kansakoulunopettajille ei
19690: olisi niin kohtuuttoman pieni, kuin se monessa tapauksessa
19691: on. Minä olen ollut tilaisuudessa keskustelemaan eri paikka-
19692: kuntien kansakoulunopettajien kanssa ja tullut havaitsemaan,
19693: että siellä, missä kunnat maksavat tyydyttävän korkean
19694: osuuden kansakoulunopettajan palkasta~ yarsinaista valitusta
19695: tässä suhteessa ei ole olemassakaan, jota vastoin tämä va-
19696: litus etupäässä tulee sieltä, missä kunnat varsin huonosti ovat
19697: velvollisuutensa täyttäneet.
19698:        Täällä huomautettiin myöskin siitä, että opettajain val-
19699: mistuessaan tehtäviinsä tulee tehdä velkoja. Se on kyllä
19700: totta, mutta meidän on muistaminen se seikka, että nykyään
19701: on kansakouluseminaariin pyrkiiöitä suuret joukot joka ai-
19702: noassa seminaarissa. Jokainen kuitenkin lähtiessänsä semi-
19703: naariin tietää jo ennakolta ne palkkaehdot, joiden alaiseksi
19704: hän antautuu tälle virkaalalle ryhtyessään. Minun ymmär-
19705: tääkseni ei kansakouluvopettajilla sellaisenaan ole minkään-
19706: laista syytä valittaa tällä perusteella palkkojensa riittämät-
19707: tömyyttä, silloin kun he ennakolta tietävät minkälaisiin oloi-
19708: hin, minkälaisten palkkaehtojen alaisiksi he tulevat tälle tielle
19709: antautuessaan.
19710:        Lisäksi pyydän vielä sanoa sen, josta jo äskenkin mai-
19711: nitsin, että minä olisin ensimäinen mies kohottamaan kan-
19712: sakoulunopettajain palkkoja tyydyttäviksi, sillä tyydyttäviä
19713: ne eivät ole. Mutta olosuhteet ovat sellaiset, että minä puo-
19714: lestani en saata tähän anomukseen sellaisenaan tällä kertaa
19715: yhtyä, vaikka en saata vastustaa sen valiokuntaankaan lä-
19716: hettämistä. Sillä meillä on velvollisuus päästä siihen, että
19717: syvien rivien elinoloja koetetaan parantaa, niin että ne jossa-
19718: kin määrin tyydyttäisivät niitä oikeutettuja vaatimuksia, joita
19719: jokaisella kansalaisella on oikeus asettaa sellaiselle valtiolle,
19720: 862                 Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
19721: 
19722: 
19723: joka, niinkuin Suomi nykyään, on tunnustanut itsensä kansan-
19724: vaitaiseksi valtioksi.
19725:       Ed. Häkkinen: Minä pyydän vaan edustaja Elorannalle
19726: huomauttaa. ettei hän kuullut minun lausuntoani tarkemmin~
19727: koska hän sanoi, että opettaja voisi ajaa pois 10 tai 15 oppi-
19728: lasta, jos niitä on liikaa. Muuten pyydij.n huomauttaa, että
19729: tahdoin asettua sille kannalle, ettei mikään anastaminen saisi:
19730: tulla kysymykseen. Opettajat nimittäin itse rakentavat kai-
19731: kenlaisia lisälaitoksia, jotka sitte jäävät koululle, mutta jotka
19732: ovat vieneet opettajan vähäisiä varoja enemmän kuin koh-
19733: tuullista on.
19734:       Ed. Käkikoski: Edustaja Elorannan puhetta kuulles-
19735: sani ihmettelin, että tässä eduskunnassa saattaa olla edes-
19736: yksi, joka ei täysin tunnusta sitä suurta kiitollisuudenvelkaa,
19737: jossa me olemme kansakoulunopettajille. Kansakoulunonet-
19738: tajat meidän maassamme tosiaankin kantavat sivistyksen
19739: soihtua ja he työskentelevät vaikeissa oloissa, monet yksin
19740: ympäristössään ilman työtovereita, joiden kanssa saisivat
19741: neuvotella, joista saisivat tukea joutuessansa vaikeuksiin.
19742: Ja he eivät ole monikaan saaneet niin äärettömän suurta
19743: pääomaa, ennenkuin ovat tähän vaikeaan tehtävään joutu-
19744: neet. Muutaman vuoden he ovat saaneet olla opinahjon lä-
19745: heisyydessä, ja vähävaraisina silloinkin, velkaantuneina. En
19746: tahdo puhua niistä ruumiillisista tarpeista, mitä kansakoulun-
19747: opettaja tuntee, niistä ovat muut io puhuneet. Mutta tahdon
19748: vaan huomauttaa sitä henkistä nälkää, mitä tuntee se, joka
19749: saa aina vaan antaa, antaa toisille, olla ikäänkuin oppineim-
19750: pana ympäristössään, aina valmiina antamaan neuvoja siinä,.
19751: missä tarvitaan. MeJ jotka olemme työskennelleet pääkau-
19752: pungissa suuren työtoverijoukon keskuudessa, mekin olem-
19753: me monta kertaa tunteneet tyhjentyvämme, tunteneet, että
19754: olemme antaneet niin paljo, et_tä meillä ei ole enää antaa,_
19755: vaan että me itse tarvitsisimme uusia herätyksiä, uutta hen-
19756: kistä virkistystä. Paljo vaikeampi asema on kansakoulun-
19757: opettajalle, joka on yksin. Niin moni kansakoulunopettaja
19758: on valittanut sitä, että hän tarvitsisi henkistä uudistusta, mutta
19759: hänellä ei ole varoja matkustaa, tehdä opintomatkoja, eikä va-
19760: roja edes hankkia itselleen tarpeellista kirjallisuutta voidak-
19761: seen oikein seurata aikaansa. Jo tältäkin kannalta katsot-
19762: tuna on opettajain palkkojen korotus velvollisuus, ja se orr
19763: tämän eduskunnan t:nitä tärkeimpiä velvollisuuksia.
19764:       Mutta kun tulee kysymykseen opettajain palkkain ko-
19765: rottaminen, niin täytyy tunnustaa, että herra Soinisen ano-
19766: An. n:ot 124 ja 185: kansak. opettajain oikeud. ja taloud. aseman parant. 863
19767: 
19768: 
19769: muksessa tuntui oudolta se, että naineille maksettaisiin suu-
19770: rempi palkka kuin naimattomille. Luonnollista on, että nai-
19771: neelia perheenelättäjällä on suuret menot, mutta kyllä siinä
19772: huomautuksessa, minkä neiti Nissinen täällä lausui, mutta
19773: jota on pidetty vähäarvoisena, kuitenkin on perää, että nimit-
19774: täin niin monella naimattomaila kansakoulunopettajalla on
19775: äiti, on sisaruksia elätettävinä, ja onhan sekin tehtävä, minkä
19776: he yhteiskunnalle suorittavat, joten sitä ei auta halveksua.
19777: Tahtoisin esittää valiokunnan mietittäväksi, eikö se voisi kek-
19778: siä mitään keinoa toteuttaakseen tuota periaatetta, että sama
19779: palkka on maksettava samasta työstä. Eikö voitaisi ajatella
19780: minkäänmoista keinoa, jolla perheenelättäjää voitaisiin aut-
19781: taa, tarvitsematta sitä apua antaa juuri palkan muodossa.
19782: Jos tällä alalla toteutetaan tuo periaate: perheenelättäjille
19783: suurempi palkka kuin toisille, silloin on johdonmukainen seu-
19784: raus se, että toisillakin aloilla sitä vaaditaan. Jos valtio voi-
19785: sikin tämän suorittaa, jos vielä kunnatkin voisivat tämän suo-
19786: rittaa, niin voi panna kysymykseen, voivatko yksityiset suo-
19787: Iittaa sen. Ja kun tullaan niin pitkälle, että yksityisiltä myös
19788: vaaditaan perheenelättäjille suurempaa palkkaa, niin voioa
19789: kysyä, eivätkö perheenelättäjät silloin joudu epäedulliseen
19790: asemaan, eivätkö yksityiset silloin mieluummin ota perheet-
19791: tömiä palvelukseensa, kuin perheellisiä. Eikä tämä ole vain
19792: minun mielessäni herännyt ajatus, vaan luin sen myöskin
19793: muutamien kansakoulunopettajien tekemästä vastalauseesta.
19794: lie juuri huomauttavat siitä, että perheenelättäjät tämmöi-
19795: sen järjestelmän kautta voisivat kansakoulualallakin joutua
19796: vaikeampaan asemaan kuin perheettömät.
19797:       Ed. Eloranta: Minun huomautukseni johdosta opetta-
19798: jien 8-tuntisesta työpäivästä tahdon lyhyesti sanoa. että minä
19799: sanoinkin, että opettajilla, jotka jonkun verran kykenevät
19800: kansakoulunopettajina olemaan, ei ole 8 tuntia pitempi työ-
19801: aika. En voi olla huomauttamatta myöskään siitä, että kan-
19802: sakoulunopettajilla on vielä sen lisäksi koko kesä-aika va-
19803: paa. Ei siis voi mitenkään verrata työmiehen ja kansakou-
19804: lunopettajan työntekoa toisiinsa, silloin k_un on kysymys työn
19805: vaikeudesta. Minulla on kokemusta kummastakin.             01-
19806: tuani 6 vuotta kansakoulunopettajan toimessa luovuin siitä
19807: ja olin sitten yhden vuoden kirvesmiehenä, jona aikana
19808: sain 2; 50 päivässä. ja kyllä minun täytyy tunnustaa, että
19809: kirvesmiehenä-olo oli ainakin puolta vaikeampaa kuin kan-
19810: sakoulunopettajana, ettei kukaan voisi väittää, että minä olin
19811: siihen kypsymätön, voin lisäksi vakuuttaa, että minä olen
19812: ollut voimistelija pienestä saakka ja vielä syönyt kunnol-
19813: 864                Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
19814: 
19815: 
19816: lista ruokaa kansakoulunopettajana ollessani, niin että lihak-
19817: seni siis kykenivät toimittamaan sen työn yhtä hyvin kuin
19818: harjaantunut kirvesmies.
19819:       Mitä syvintä asiantuntemattomuutta osoittaa eraan
19820: edustajan huomautus siitä, että työläisten ei tarvitse käydä
19821: opissa. He käyvät opissa monet 6 :kin vuotta, ja se oppi-
19822: aika ei vaadi heiltä ainoastaan aineellisia varoja, joita heillä
19823: juuri ei ole, mutta se vie heiltä rumpiilliset voimat, niin että
19824: usein työmies, joka on opista päässyt, ei enää kykene pal-
19825: jon mihinkään, kun on siihen määrään kuihdutettu mesta-
19826: riosa palveluksessa.                                        ·
19827:       Erään edellisen edustajan huomautusta siitä, että mo-
19828: net kertovat olevansa ilman työtoveria asuskellessaan Suo-
19829: men saloilla, en voi oikein ymmärtää, sillä mitä syvemmissä
19830: saloissa olin opettajana, sitä enemmän oli minulla työtove-
19831: reita, mutta ne työtoverit eivät olleet haettavissa, niinkuin
19832: porvarilliset sanovat, vertaistensa piiristä, vaan minä hain
19833: työtovereja todellisen kansan riveistä. Sieltä sainkin to-
19834: della työtovereja, jotka puhuivat luonnon ymmärryksellä
19835: monista asioista ja hätäpikaa minuakin kasvattivat siihen
19836: määrään, että nykyisen seminaarilaitoksen antama homeh-
19837: tunut opetus ja maailmankatsomus alkoi koko joukon tulla
19838: selvemmäksi. Työtoverien puutetta ei ole kasvatusalalla
19839: koskaan, missä va.an ihmisiä on.
19840:       Tästä kysymyksestä en tahdo sen enempää puhua,
19841: sillä en minäkään ole vastustanut, niinkuin äsken sanoin,
19842: opettajien aseman ja tilan tutkimista ja tarkastamista. Mutta
19843: yhden ehdotuksen tahdon tehdä, sen, että eduskunta lähet-
19844: täisi tämän kysymyksen työväenasiainvaliokuntaan.
19845:        Ed. Pärssinen:     On lausuttu, että opettajilla on niin
19846: paljon työtä, että tämän työn määrä on päivittäin kymmenen-
19847: kin tuntia. Minäkin kokemuksesta myönnän, että opettajan
19848: toimesta löytyy niin paljon työtä, mutta minä luulen, että se
19849: epäluulo, millä tätä kysymystä kohdellaan, johtuu siitä, että
19850: kansako!llunopettajat varsinkin viime talvena ovat näyttä-
19851: neet hyvinkin muutamassa tunnissa suorittavaosa koulu-
19852: työnsä. He nimittäin töin tuskin pitivät viisi tuntia koulua
19853: ja lähtivät agitaattoreina pitkin pitäjää kiertelemään milloin
19854: suQmalaisen puolueen, milloin nuorsuomalaisen puolueen agi-
19855: taattoreina. Mitenkä sil19in tuli koulutyö tehdyksi? Heillä
19856: silloin kyllä riitti aikaa ja vastakin riittää. Tämä on yksi
19857: merkittäyä seikka. En luule suureksi hyödyksi koulun sisäl-
19858: liselle työlle, että opettajilla riittää niin paljon aikaa tuol-
19859: laiseen sivutyöhön.
19860: An. n:ot 124 ja 185: kansak. opettajain oikeud. ja taloud. aseman parant. 865
19861: 
19862: 
19863:        Sitten on puhuttu kansakoulunopettajien työn raskau-
19864: desta. Minä myönnän, että kun sen työn tunnollisesti suo-
19865: rittaa, niin se vie lukukausina kaiken ajan; mutta siitä huo-
19866: limatta jää kansakoulunopettajalle kolme kuukautta kesälu-
19867: paa ja kuukausi talvella. Harva työntekijä on niin o}1nel-
19868: linen, että hänellä on kokonaista neljä kuukautta joutoaikaa.
19869: Minun mielestäni pitäisi tämän anomuksen yhteydessä ru-
19870: veta miettimään, mitä työtä ja ansiota hankittaisiin kansa-
19871: koulunopettajille noina neljänä kuukautena, että he saisivat
19872: tällä tavalla palkkansa lisätyksi. Pitäisikö nyt järjestää sei-
19873: sovia alakansakouluja, joissa he saisivat kesällä O})ettaa ja
19874: sillä tavalla saada lisätuloja tai jotain muuta? Jos olisi ky-
19875: symys ruumiillisen työn tekijäin aseman parannuksesta, niin
19876: kai suuri osa tämän huoneen jäsenistä olisi sitä miel-
19877: tä, että annetaan niille lisätyötä . Minä kuitenkin epäilen,lie-
19878: neekö täällä ainakaan porvariryhmissä montakaan, joka tah-
19879: toisi kansakoulunopettajalle annettavaksi lisätyötä. Mutta
19880: minä rohkenisin olla sitä mieltä, ettei olisi niinkään huonoa,
19881: jos keksittäisiin jotain semmoista tointa, josta kansakoulun-
19882: opettajat saisivat lisäpaikkaa, sillä harvat heistä näyttävät
19883: olevan innostuneita maapalstaansa viljelemään, joka muuten
19884: olisi sopiva toimi kesällä. Minun mielestäni on se yksipuo-
19885: lisuus tätä kånsakoulunopettajain palkkakysymystä koske-
19886: teltaissa, että nimenomaan käsitetään, että jos opettajien
19887: palkkasuhteet korjataan, niin sillä myöskin koulun asema
19888: paranee. .Ei oteta huomioon sitä, että kasvatuksessa ovat
19889: kodit ja vanhemmat paljon suurempia tekijöitä tai ainakin
19890: yhtä suuria tekijöitä, ja vaikka opettajat kylväisivät kuinka
19891: hyviä ja kuinka suuria harrastuksia, kun kodeissa äitien pitää
19892: olla tehtaantyöläisinä eivätkä voi kasvattaa, ja kodit ovat
19893: niin kurjia ja köyhiä kuin mahdollista, niin mitenkä koulu-
19894: työ voi kantaa satoa. Jos tahdotaan koulun kasvatustyössä
19895: onnistua, niin silloin täytyy jokaisen myöntää, että
19896: on lähdettävä kipeimmästä kohdasta, on               lähdettävä
19897: kodeista. Vanhemmille on turvattava semmoinen talou-
19898: dellinen asema, että he voivat olla apuna kasvatuksessa .
19899: .Ei se siis niin kauhean julmaa ole, jos jotkut täällä epäluu-
19900: lolla ovat katselleet kansakoulunopettajien palkankorotusta,
19901: kun he ovat pitäneet sitä silmällä, että köyhälistön kotien
19902: asema on niin hirveän arveluttava juuri kasvatuksen kan-
19903: nalta.
19904:        Minä yhdyn tässä edustaja Elorantaan siinä, kun hän
19905: sanoi, että op~ttajalla on kyllin tilaisuutta saada sellaisia
19906: vaikutuksia, joita kansanlasten kasvattaja tarvitsee, ilman
19907: suuria matkoja ja ilman tavattornia kustannuksia, joilla kei-
19908:                    Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
19909: 
19910: 
19911: noilla nykyään opettajat koettavat vaikutuksta hankkia. Sel-
19912: lainen tilaisuus on oleminen tekemisissä lasten vanhempien
19913: kanssa, seurustelu niissä kodeissa, mistä heillä on oppilaita.
19914: Jos meillä mennään siihen suuntaan, että kansakoulunopet-
19915: tajat kohotetaan herraskaisiksi, etteivät ne enään voi kuin
19916: hameenliepeitään kannattamalla mennä köyhälistön likaisiin
19917: mökkeihin, niin tulemme siihen, että kansa alkaa tätäkin luok-
19918: kaa yhtä karsaasti katsoa, kuin se on alkanut papistoa katsoa.
19919: Siis tässä suhteessa täytyy olla varovaisia.
19920:        Kansakoulunopettajien palkat ovat alkaneet tuntua pie-
19921: niltä paljon senkin vuoksi, että elantokustannukset ovat nous-
19922: seet. Ja minäkin puolestani yhtyisin siihen, että niitä jonkun
19923: verran nostetaan, mikäli siihen elantokustannusten nousemi-
19924: nen on antanut aihetta. Mutta tässä palkkojen nostamisessa
19925: on astunut esille eräs periaatteellinen kysymys, miten tässä
19926: on sovellutettava käytäntöön periaate: Samasta työstä
19927: sama palkka. Kun on tahdottu esittää perheellisille opetta-
19928: jille suurempaa valtioapua, on sillä tahdottu tunnustaa per-
19929: heelle jonkunmoinen pätev:ä asema valtiossa. Tuo ajatus on
19930: tavallaan paikallaan. Mutta minun mielestäni pääsemme
19931: vasta asian ytimeen sillä tavalla, että maksetaan lasta kohti
19932: palkka; ja jos tahdotaan oikein asia ratkaista, niin olisi oi-
19933: keastaan maksettava - niin epäkäytännöllis~ltä kuin se
19934: mahtaneekin näyttää - jokaista lasta kohden joku vissi
19935: määrä valtiopalkkaa lisää. Minä tahdon tämän ajatuksen
19936:  lausua julki~uuteen, koska luulen, että ellei sitä voi vielä tä-
19937: män asian yhteydessä toteuttaa, niin siihen kuitenkin täytyy
19938:  pyrkiä, että työstä perheenelättäjille annetaan palkka sikäli
19939: kuin heillä on monta henkeä elätettävänä.
19940:        Kun puhutaan kansakoulunopettajain palkankorotuk-
19941: sesta, niin täytyy mainita pari seikkaa, jotka minun mieles-
19942:  täni ovat myöskin pidettävät silmällä tätä asiaa ratkaistaessa,
19943: nimittäin että opettajasivistys kaipaa kipeästi kohottamista
19944: ja kansakouluohjelmamme kaipaa myöskin perinpohjaista
19945:  uudistamista. Sillä niin kauan kuin kansakoulun ohjelmassa
19946:  on paljon semmoista, joka ei nauti kansan luottamusta, jota
19947: ei pidetä niin tärkeänä, että sitä olisi opetettava, niin kauan
19948: ei katsota sitä mielihyvällä, että koululaitosta yhä lisävaroilla
19949: tuetaan, v_aan se sisällisesti jätetään korjaamatta. Kouluoh-
19950: jelman uudistus on kipeä kysymys, jota täytyy yhtärintaa
19951:  ajaa, kuin ajetaan opettajien taloudellisen aseman paranta-
19952: mista.
19953:        Mitä tulee kansankoulunopettajien oikeudelliseen ase-
19954: maan, niin se on tietysti, sen myöntävät kaikki kansakoulun-
19955: An. n:ot 124 ja 185: kansak opettajain oikeud. ja taloud. aseman parant. 867
19956: 
19957: 
19958: opettajat, kyllä epävarma, huono. Yhdyn siihen, että sitä on
19959: parannettava.
19960:       Sitten täytyy minun vielä lausua pieni sivuhuomautus
19961: erääseen kohtaan neiti Vemmelpuun lausunnossa. Hän lau-
19962: sui, että opettajien täytyy valmistua erityisesti tehtäviinsä,
19963: jommoista valmistusta eivät palvelijat eivätkä sen semmoiset
19964: tarvitse. Meidän täytyy pyrkiä siihen, että näitäkin valmis-
19965: tetaan tehtäviinsä, eikä siis ole minusta paikallaan se ajatus-
19966: kanta, joka mielestäni ilmeni hänen lausunnossaan, että pal-
19967: velijain tehtävät ovat niin vähäpätöisiä, ettei niitä varten tar-
19968: vita ammattioppia.
19969:        Ed. Järvinen: Kirjoittaessani nimeni sen anomuksen
19970: alle, jonka edustaja Pajari teki, oli minulla vähän toisenlai-
19971: nen käsitys sen anomuksen tarkoituksesta, kuin mitä muuta-
19972: mat edustajat ovat arvelleet sillä olevan. Opettajan oikeu-
19973: dellinen asema todellakin on ollut sangen kurja ja ikävä, sen
19974: tiedän omasta kokemuksestani. Olen 12 vuotta ollut opetta-
19975: jana ja kymmenkunta vuotta olen saanut aivan rauhallisesti
19976: työskennellä; mutta sen jälkeen kuin uskalsin liittyä sosia-
19977: listien riveihin, on minua alettu vainota kaikin tavoin. Arve-
19978: lin siis, että tämän anomuksen tarkoituksena olisi anoa, että
19979: opettajien oikeudellinen asema tässä suhteessa laadittaisiin
19980: paremmaksi. Tuskin kukaan virkamies on niin ikävässä ase-
19981: massa kuin kansakoulunopettaja. Hän on riippuvainen mo-
19982: nenlaisista virastoista. En tahdo sanoa, ettei opettaja saisi
19983: olla virastoista riippuva. Mutta on eräs virasto, jonka suhde
19984: on muuttunut aivan despoottiseksi, ja tämä on juuri kansa-
19985: koulun johtokunta. Varsinkin viime talvena, kun puolue-
19986: elämä leimahti ilmituleen, muuttui tämä suhde aivan kiusalli-
19987: seksi. Opettaja sai tuntea, ettei hänellä ollut oikeastaan mi-
19988: tään oikeudellista pohjaa. Jos opettaja ja johtokunta olivat
19989: samaa mieltä, niin hyvä oli. Opettaja sai hoitaa virkaansa
19990: niinkuin tahtoi. Mutta jos opettaja uskalsi olla eri mieltä,
19991: niin silloin häntä alettiin vainota. Mutta koska eivät ket-
19992: kään toisetkaan edustajat ole tästä sen enempää puhuneet,
19993:  en minäkään tahdo sitä tehdä.
19994:        Mitä sitten tulee puheisiin opettajien suunnattomasta
19995:  työstä ja vaivasta, niin täytyy minun 12-vuotisen opettaja-
19996:  kokemukseni perustuksella sanoa, ettei opettajan työ mitään
19997:  niin tavatonta ole. Kahdeksana tuntina päivässä ehtii sen
19998:  työn suorittaa, mitä opettajalla on, eikä sitä voi verratakaan
19999:  siihen työhön ja vaivaan, mitä työväki saa tehdä. Opettaja
20000:  Eloranta on lausunut niitä ajatuksia, mitä tahdoin sanoa, niin
20001:  että hän on siinä suhteessa jo ehtinyt puhua sen, mitä minäkin
20002: 868                Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
20003: 
20004: 
20005: tahdoin esille tuoda. Kannatan anomuksen lähettämistä työ-
20006: väenasiainvaliokuntaan.
20007:        Ed. Reima: Me kansakoulunopettajat olemme hyvin
20008: merkillistä väkeä. Me riipumme maan ja taivaan välillä,
20009: emme kuulu mihinkään. Juhlapuheissa me olemme hyvin
20010: tärkeitä henkilöitä, joista isänmaan onni ja menestys hirmui-
20011: sesti riippuvat. Ilman meitä ei mitenkään tultaisi toimeen.
20012: Mutta arkipäiväisissä oloissa, jollei meillä ole nöyrää niskaa,
20013: niin on toinen ääni kellossa. Herrasväkeen emme kuulu,
20014: emmekä niin kaikki sinne pyrikään. Nyt yhä enemmän köy-
20015: hälistökin alkaa sanoa itsensä irti mei~tä. Jos ei sinnepäin
20016: tarpeeksi ole nöyrää niskaa, emme taaskaan kelpaa. Meille
20017: molemmilta puolilta saarnataan, että niskan pitää olla nöy-
20018: rän, silloin ei tarvitse nälkävyötä kuristaa. Korjaamisen va-
20019: raa siis olisi paljon tässä asiassa. Minä en kyllä kuulu niihin
20020: anojiin, jotka aina ruikuttavat paikoistaan, enkä ole ollut hy-
20021: vin harras palkankorotuspyyntöjen alle panemaan nimeäni.
20022: tapahtui se sitten kunnissa, kaupungeissa tai yleisesti;
20023: mutta täytyy ymmärtää muidenkin asemaa kuin omaansa ja
20024: ymmärtää, että on tässä korjaamisen varaa.
20025:        Minun täytyy suuresti ihmetellä varsinkin edustaja Al-
20026: kion puhetta. Minä tunnen pohjalaiset ja tiedän, etteivät he
20027: kovin paljoa kansakoulunopettajilleen maksa noissa suurissa
20028: väkirikkaissa ja varakkaissa pitäjissä, joissa kouluissa lapsia
20029: on vähän ja opettajilla todella nälkäpalkat Mutta että mies
20030: semmoinen, joka on asettunut hyvien aatteiden ja rientojen
20031: etunenään ja Suomen nuorisoliikkeen kannattajana toiminut,
20032: että hän saattaa puhua sellaistakin, että kun tiedetään pal-
20033: kat pieniksi, miksi mennään seminaariin,- se minua kum-
20034: mastuttaa. Täytyyhän ymmärtää, että tämmöisissä asioissa
20035: voi olla semmoisiakin pakottavia syitä, jotka panevat sinne
20036: menemään ja tälle alalle antautumaan, vaikkei olisi yhtään
20037: palkkaa. Voihan tähän olla olemassa sisäUinen kutsumus.
20038: Tunnustakaamme, että on muitakin syitä, kun sinne siis läh-
20039: detään, ei palkka ainoastaan; on toiset äänet sydämessä,
20040: jotka sitä vaativat ja sanovat että se on sittenkin ihanteelli-
20041: nen ala, olkoon muuten kuinka sekava tahansa. Ei silloin
20042: palkkoja kysytä, elämän todellisuus astuu vasta myöhemmin
20043: esille.
20044:        Edustaja Elorannalla näyttää olevan hirmuisen paljon
20045: hampaankolossa kansakoulunopettajia ja koko kansakoulu-
20046: laitosta vastaan. Monessa kohden voin häneen yhtyä, ja sii-
20047: henkin että tällä alalla on paljon korjaamista, mutta ihmette-
20048: len, että edustaja Eloranta, joka näkee tämän toimen niin ihan-
20049: An. n:ot 124 ja 185: kansak. opettajain oikeud. ja taloud. aseman parant. 869
20050:                                                          -        -
20051: 
20052: 
20053: teellisena ja Suomen salot niin ihanina, joissa kansakoulun':'
20054: opettajan muuten köyhä henki voi innostua, nousta, kehittyä
20055: ja edistyä, että hän pyrkii tänne pääkaupungin kuiville ka.:.
20056: duille ja suurille paikoille, siihen on voinut vaikuttaa jonkun
20057: verran pakkokin, mutta ei niin paljon, ja minä valitan sitä
20058: suurta tappiota, mikä sydänmaan kylille siinä on tapahtunut.
20059:        Sitten on minun huomautettava, että edustaja Pärssinen
20060: on minusta kaikista jääviliisin puhumaan millään tavalla agi-
20061: tatsioonista, tapahtuipa se sitten suomalaisten tai nuorsuo-
20062: malaisten tai kenen muun kustannuksella tahansa. Minä on-
20063: nittelen häntä, jos hän on ollut niin omantunnon tarkka siinä
20064: suhteessa, sillä hän on ollut agiteeraaja jos ken, ja siinä suh-
20065: teessa hän voisi meidät muut opettajat heittää kokonaan rau-
20066: haan. Minä toivon, että hän ymmärtää asian, että se on hä-
20067: neltä vaan erehdystä ja että hän ei ole sillä niin pahaa tar-
20068: koittanut. - Minä en puhu tässä omasta puolestani. Muuta-
20069: mat edelliset puhujat ovat sanoneet, että opettaja voi joutua
20070: asemaan, jossa hän voisi paljon enemmän ansaita muilla
20071: toimilla, olipa se sitten agitatsioonista, puhumisesta tai mistä
20072: muusta tahansa, ja että opettajatoimi siitä kärsii. Sehän on
20073: itsestään selvää, sen tiedän omasta kokemuksestani. Vaikka
20074: palkat meillä eivät ole suuria, niin tiedän että me voimme
20075: asettaa asiamme sellaisiksi, ettei tarvitse nälkävyötä kuris-
20076:  taa. Mutta meidän täytyy ajatella niitä tuhansia tuolla salo-
20077: mailla, jotka eivät voi pienimmässäkään määrässä korottaa
20078: paikkojaan ja joiden täytyy ehdottomasti sortua. Asema on
20079: sellainen että opettajan pitäisi henkisessä suhteessa olla poh-
20080:  jattomampi kuin papin säkki. Hänen pitäisi aina vaan ant;,la.
20081: Hänen täytyisi siis saada kehitystä lisää, mutta jos hän sitä
20082:  ei saa, niin hän tylsyy ja sortuu.                        ·
20083:        Sanoin alussa, etten ole suurien palkkojen ihailija, en
20084: tällä alalla enemmän kuin muillakaan, mutta tässä on sitten-
20085: kin korottamisen ja parantamisen varaa. Kyllä asetan tuon
20086:  ruumiillisen puolen etusijaan, että nim. sekin tarvitsee pa-
20087:  rempaa toimeentuloa, mutta sittenkin tahtoisin sangen pal-
20088:  jon alleviivata sitä, että henkinen puoli olisi myöskin kohotet-
20089:  tava ja senvuoksi parannettava palkkaetuja, niin että opetta-
20090:  ]alta voidaan vaatia niitä tietoja, joita hän tarvitsee, mutta
20091:  joiden saantiin hänen nykyinen palkkansa ei riitä. Hänen
20092:  täytyy saada alallansa terävämmät aseet voidakseen tehdä
20093:  työtä ja toimia voill).akkaammin Suomen hyväksi. Senpä-
20094:  tähden juuri on tärkeätä, että hän henkisesti voi kohota ja
20095:  seurata aikaansa ja siten pitää aseensa terävämpinä, ja en-
20096:  nenkaikkea pitää päänsä pystyssä, pitää vakaumuksensa,
20097:                                                                       55
20098: 870                Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
20099: 
20100: 
20101: niin ettei hänen tarvitse olla kansan orjan, miksi häntä nyt
20102: usein vaaditaan.
20103:        Ed. Yrjö-l(oskinen, E. S.: Eduskunnan täytyy tottua
20104: siihen että, puhutaanpa mistä asiasta tahansa taivaassa tahi
20105: maassa, siihen aina vedetään myös köyhälistön asia. Täällä
20106: on jo puhuttu niistä 350 markasta, jotka sosiaalidemokraatti-
20107: nen puolue on luvannut vanhuuden eläkkeiksi kaikille 55
20108: (tahi 50 vuotta) täyttäneille, ilman että nämät itse millään ta-
20109: valla ovat olleet näitä eläkkeitä kokoamassa. Kysymy~ on
20110: nyt siitä, t a h d o t a a n k o jotakin parannusta kansakou-
20111: lunopettajien palkkauksessa. Kaikki ovat sitä mieltä, että
20112: varsinkin naineet kansakoulunopettajat tarvitsevat palkkain
20113: parantamista, mutta verukkeita tehdään kaikenlaisia jo eväs-
20114: tyskeskustelussa. Minä soisin että valiokunta, johon asia lä-
20115: hetetään, ottaisi perinpohjin selvittääkseen tämän palkkaus-
20116: kysymyksen. Omasta puolestani tunnustan, etten ole kos-
20117: kaan käsittänyt sitä periaatetta, joka täällä m. m. on lau-
20118: suttu ohjeeksi valiokunnalle ja joka kuuluu: ,Samasta työstä
20119: sama palkka". Jos olisi kysymys jostakin urakkatyöstä,
20120: jonka kelvollisuus voidaan tarkastaa, niin asialla voisi olla
20121: merkitystä; mutta mitä tietää vaatimus, kun on puhe työstä,
20122: jonka yksi toimittaa niin ja toinen näin, olkoon nyt sitten mies
20123: tai nainen, niin minä en ~odellakin ymmärrä, mitä merkitsee
20124: mainittu periaate. Eihän kaksi miesopettajaakaan toimita
20125: työtään samalla tavalla.       Yhteiskunta palkatessaan heitä
20126: tietysti edellyttää, että kumpikin tekee työtä tunnollisesti.
20127: Useimmiten tietys_ti näin onkin laita, mutta aina ei edes tä-
20128: mäkään pidä paikkaansa. Ja lisäksi tulee, että erilainen kyky
20129: merkitsee työn suorituksessa äärettömän paljon. Kun valtio
20130: tai kunta palkkaa itselleen palvelijan, niin sen täytyy ottaa
20131: lukuun ainoastaan kaksi asiaa. Sen tulee ensinnäkin katsoa,
20132: että palkka, joka tarjotaan on siksi suuri, että kelvollisia ha-
20133: kijoita ilmaantuu, ja toiseksi, että palkka on siksi suuri, että
20134: sillä voi viran toimittaa suoraa puutetta kärsimättä. Nämä
20135: ovat minun ymmärtääkseni ainoat näkökohdat, jotka asiaa
20136: järjestettäessä voidaan ottaa huomioon.
20137:        Olen muuten, sen voin tunnustaa, vanhastaan edustaja
20138: Pärssisen kannalla, mitä tulee palkkaus-asian lopulliseen jär-
20139: jestel:yyn, nimittäin että palkat on järjestettävä jossain mää-
20140: rin lasten lukumäärän mukaan - mJnä tietysti edellytän, että
20141: on kysymys aviolapsista.
20142:        Jos tahdotaan ajaa tämä asia karille, niin ei mitään pa-
20143: rempaa keinoa voi keksiä kuin yksipintaisesti ruveta vaati-
20144: maan: samasta työstä sama palkka! Nyt on kysymys etu-
20145: An. n:ot 124 ja 185: karisak. opettajain oiketl.d. ja taloud. aseman parant. 871
20146: 
20147: 
20148: päässä perheellisten kansakoulunopettajain tilan ,.parantami-
20149: sesta. Ne sitä kipeästi kaipaavat, ja ed_uskunnalla on täysi
20150: syy suoda heille apunsa ia kannatuksensa.
20151:        Ed. Pesonen: Pidän kansakoulunopettajain taloudelii.;.
20152: sen aseman parantamista kaipaavana, mutta anomuksessa,
20153: joka tätä asiaa koskee, näen muodottomuutta. Muodotonta
20154: on, että tehdään anomus asiassa, jossa, niinkuin yleisesti tun-
20155: netaan, hallitus jo on ryhtynyt toimenpiteisiin. Edustaja Pa-
20156: iarin anomuksen virheellisyydestä on jo huomautus tehty.
20157:        Ed. Räsänen: Huomautan ensinnäkin edustaja Pesosen
20158: lausunnon johdosta, että opettajisto on tyytymätön ja mie-
20159: lestäni kerrassaan täydellä syyllä hallituksen toimenpiteisiin
20160: tässä asiassa.
20161:         Edustaja Pärssinen puhui nelikuukautisesta kesälo-
20162: masta. Ainakaan meillä maalaisopettajilla ei ole kesälomaa
20163: kolmeakaan kuukautta, ja kun siitä vielä tavallisesti vähen;.
20164: netään pois se aika, joka menee vuosikertomusten, lukukau-
20165: sisuunnitelmien ja muiden sen sellaisten järjestelemiseen. ·ei
20166: lomaksi jää muuta kuin kaksi ja puoli kuukautta. Omasta puo-
20167: lestani kuulun niihin kykenemättömiin, joille ei 8 tunnin työ-
20168: päivä koulutyössä koskaan riitä, jos tahtoo suorittaa· työnsä
20169: niin, että se edes itseä vähääkään tyydyttää. - Edustaja
20170: Pärssiselle huomautan vielä, että on hyvä puhua työn lisäämi-
20171: sestä opettajalle sen, jolla sivuansioittensa vuoksi on varaa
20172: palkata apulaisia hoitamaan v!'rkaansa. Mutta harva opettaja
20173: sitä voi.               ·                                    ·
20174:         Täällä on jo pohdittu asiaa puolelta ja toiselta. Sentäh-
20175: den en tahdo enää viivyttää eduskunnan kallista aikaa esitel-
20176: möimällä. Sanon vaan viimeisen sanani. Ensinnäkin huo-
20177:  mautan sosialisteille, että pakolla ei Suomen opettajia sosia.;.
20178:  listien joukkoon vedetä. Olemme muuten kiitolliset heidän
20179:  opetuksestaan siinä, että toivomme opettaiienkin jo osaavan
20180:  ja tulevaisuudessa vielä paremmin oppivan j ä r j e s t ä Y-
20181:  t y mä ä n. Ei ole my_öskään mikään mahdottomuus tar-
20182:  peen vaatiessa o p et tai i en 1a k k o; siitä on jo ääniä-
20183:  kin kuulunut.
20184:         Me emme tyydy e n ä ä ainoastaan siihen, että
20185:  m e i 1 t ä vaaditaan. ·Me tulemme myös vaatimaan, kunnes
20186: meidän oikeutetut vaatimuksemme täytetään ·
20187:      Ed. Soininen:   Olen pyytänyt puheenvuoroa toisen
20188: kerran vastatakseni muutamiin huowautuksiin, joita täällä on
20189: anomustani vastaan tehty. Edustaja Alkio sanoi, että vaikka
20190: hän tunnustaa kansakoulunopettajain palkkauksen paranta-
20191: 872     Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
20192: ----------------------------
20193: 
20194:  misen kylläkin tarpeelliseksi, niin hän kuitenkin soisi tämän
20195:  asian lykättäväksi, kunnes virkamiesten palkkausolot yleen-
20196:  sä järjestetään. Sehän olisi hyvä, mutta luulen, että tähän
20197:  asiaan voi soveltaa vanhan sananlaskun: Kurki voi kuolla,
20198:  ennenkuin suo sulaa. Tämmöinen on luullakseni jossain mää-
20199:  rin opettajain asema. On huomattava, että opettajain palkat
20200:  ovat nousseet varsin vähäisessä määrässä 40 vuoden ku-
20201:  luessa, mutta sillä aikaa ovat elinkustannukset tässä maassa
20202:  nousseet hyvin suuressa määrässä ja ovat virkapalkat muilla
20203:  aloilla, kuten työpaikatkin, tuntuvasti kasvaneet. :Ei ole oi-
20204:  keass~ suhteessa muuhun kehitykseen, että opettajain palkat
20205:  ovat jääneet siinä määrin jäljelle, kuin ovat. Voisin kertoa
20206:  pinen tapauksen, joka minulle aivan totena tässä pari päivää
20207:  sitte kerrottiin. Oli kaksi veljestä, jotka lähtivät samasta ko-
20208:  dista ulos maajlmaan. Toinen lähti rautatielle ja sai kohta
20209:  siksi paljo palkkaa, ettei hänen tarvinnut velkaautua ollen-
20210:  kaan. Nyt hän on junankuljettaja ja hänellä on palkkaa kap-.
20211:  paleen kolmattasataa markkaa kuussa. Toinen veljeksistä
20212:  meni seminaariin, ja siellä ollessaan hän velkaantui 3,000
20213:  markkaa. Nyt hänellä on palkkaa 100 markkaa kuussa eli
20214:  1,200 vuodessa.
20215:        :Edustaja Alkio on sanonut, että kyllä tiedetään seminaa-
20216:  riin mennessä, mikä palkka opettajilla on, ja kuitenkin men-
20217:  nään. Tämä muka on todistuksena siitä, että opettajapalkat
20218: ovat riittävän suuret. Opettaja Reima on jo tähän vastannut~
20219: Minä en vaan voi olla lausumatta ihmettelyäni siitä, ett'ei löy-
20220: detä muuta vaikutinta nuorille ihmisille seminaariin mene-
20221: miseen kuin palkka, mikä on odotettavissa. Minäkin toivoi-
20222: sin, että jotain arvoa pantaisiin kutsumukselle ja sille ihan-
20223: teelliselle katsantotavalle, jonka minä luulen Suomen kan-
20224: san onneksi olleen sen, mikä enimmin on vetänyt nuoria
20225: naisia ja miehiä opettajauraUe. Siitä en tahdo sen enempää
20226: puhua.
20227:        On kyllä totta, että kansan aineelliset olot ovat jär- .
20228: jestettävät ja että ne kipeästikin kaipaavat järjestämistä juuri
20229: näinä aikoina. Mutta kyllä sekin on totta, että Suomen kan--
20230: san henkiset tarpeet vaativat tyydyttämistä, sen henkiset
20231: pääomat järjestämistä. Kun ajattelee, että meidän kansam-
20232: me lähtee alkamaan kansanvaltaisuuden aikakautta, jonka
20233: vertaista ei mikään muu kansa ole tässä maanosassa vielä
20234: uskaltanut alkaa, niin kyllä on tarpeen. että tämän kansan
20235: lapset saavat myös mahdollisimman parasta opetusta. Sen-
20236: vuoksi en luule tässä lopultakaan olevan kysymystä kan-
20237: sakoulunopettajain aineellisesta asemast~ vaan siitä, min-
20238: kälaista opetusta ja kasvatusta Suomen kansan lapset saa-
20239: An. n:o 124 ja 185: kansak. opettajain oikeud. ja taloud. aseman parant. 873
20240: 
20241: 
20242: vat. Se, joka tahtoo olla kansanvaltainen katsantotavaltaan,
20243: ei vastusta sellaista asian järjestelyä, että kansakoulunopet-
20244: tajain toimeen tulee kykeneviä henkilöitä.
20245:       Sitä paitse on nykyisessä kansantaloustieteessä aivan
20246: ehdottomasti hyväksytty se katsantotapa, että hyvä opetus
20247: luopi aineellisiakin pääomia, että se tekee ihmjset kykene-
20248: viksi niitä hankkimaan sekä itsellensä että kansallensa. Äl-
20249: käämme odottako siksi kunnes kansakoulunopettajan alalle
20250: ei enää antaudu muita kuin sellaisia henkilöitä, jotka eivät
20251: muualle kykene. Se olisi suurimpia onnettomuuksia ,mikä
20252: tätä kansaa voisi kohdata.
20253:       Mitä on puhuttu siitä, että opettajain pitäisi seurustella
20254: kodin kanssa ja olla vuorovaikutuksessa varsinaisen kansan
20255: kanssa, kansan, jonka lapsia opettavat, niin yhdyn siihen
20256: aivan täydestä sydämestä ja pidän sitä välttämättömänä.
20257: Jos opettajasääty erottautuu kansasta eikä säilytä yhteyttä
20258: sen kanssa, niin on se joutunut arveluttavasti väärälle to-
20259: lalle. Mutta minä en tahtoisi mennä sanomaan, että Suo'"
20260: men kansakoulun opettajisto niin on tehnyt, ainaakaan suu-
20261: remmassa määrässä. Päinvastoin luulen viime aikoina yhä
20262: elävämmästi kansakoulunopettajille koetetun teroittaa sitä
20263: velvollisuutta, että heidän tulee olla yhtä kansan kanssa. -
20264: On myöskin sanottu, että opettajasivistystä olisi kohotettava
20265: ja kansakoulun ohjelmaa parannettava. Niissäkin suhteissa
20266: yhdyn niihin arv. edustajiin, jotka ovat sitä vaatineet.
20267:       Lopullisesti tahtoisin sanoa edustaja Pesoselle, etten
20268: voi nähdä mitään muodottomuutta siinä, että tehdään ano-
20269: mus asiasta, josta tiedetään hallituksenkin tekevän jonkun-
20270: taisen esitysehdotuksen. Semmoista on tapahtunut monasti
20271: tässäkin eduskunnassa, ja tähän on nyt sitäkin enemmän
20272: syytä, kun anomus ei täydellisesti pyydä samaa kuin mitä
20273: hallitus esittää, vaan on lausunut toisellaisia mielipiteitä sa-
20274: massa asiassa.
20275:       Lopulliseti tahtoisin huomauttaa siitä, että totta kaiketi
20276: tämän kysymyksen tulee mennä valtiovarainvaliokuntaan,
20277: kun se suuressa määrin koskee valtion varoja ja kun myöskin
20278: hallituksen esitys tässä asiassa menee samaan valiokuntaan.
20279:       Ed. Sundblom: Sedan jag begärde ordet, hafva sär-
20280: skilda uttalanden, emot hvilka jag ansåg mig böra inlägga
20281: en gensaga, blifvit sakligt vederlagda, hvarför iag skall yttra
20282: blott ett par ord. Folkskolelärarnes lönefråga är, enligt min
20283: nppfattning, af utomordentligt stor betydelse, och det är
20284: representationens oafvisliga plikt att se till, det folkets lärare
20285: 874                Istunto 17 .p. kesäkuut-a 1907.
20286: 
20287: 
20288: och uppfostrare under sitt ansvarsfulla och svåra arbete
20289: icke nedtyngas af ständiga brödbekymmer.
20290:   . Ed. Leppälä: Kun ylempi ja alempi kansanopetus
20291: sekä sitä koskeva lainsäädäntö kohdakkoin tulee perinpoh-
20292: jaisen tutkimuksen ja järjestelyn alaiseksi, ja koska nämä
20293: toivottavat uudistukset tulevat tuntuvasti vaikuttamaan ope-
20294: taiain valmistusajan pituuteen ja myöskin opettajain työn
20295: aikaan ja laatuun ja siten myöskin opettajan asemaa talou-
20296: dellisesti koskettamaan,_ niin toivoisin, että asianomaiset va-
20297: liokmmat koettaisivat vaikuttaa siihen suuntaan, että opet-
20298: tajapalkka:usasia lykättäisiin edellämainitun kysymyksen yh-
20299: teydessä järjestettäväksi, kos~a siten tulisi pysyväisempi työ.
20300:         Tähän toivomukseen kehoittaa sekin, että me emme
20301: tiedä, kuinka tässä eduskunnassa tullaan kohtelemaan niitä
20302: anomuksia, joissa tarkoitetaan yleensä alempien palkkojen
20303: ylentämistä ja ylempien alentamista. Eiköhän meidän teh-
20304: tävänäm~e ole kaikkein vaikeimmissa taloudellisissa oloissa
20305: olevien aseman parantaminen ensin, ja sikäli kuin tämä ta-
20306: pahtuu, sikäli kuin kansamme toimeentulo ja hyvinvointi
20307: kasvaa, voidaan myöskin korottaa kansan palvelijain palk-
20308: koja. Näillä syillii yhdyn niihin, jotka oyat puolustaneet
20309: esillä-olevan anomuksen lähettämistä valiokuntaan.
20310:        Ed. Redberg: Med anledning däraf att någon talare
20311: uttalat sin förundran öfver, att jag i mitt tidigare andragande
20312: tänkt på · möjligheten för folkskollärarnes barn att erhålla
20313: skolbildning, beder jag endast att få eriura därom, att folk-
20314: skollärarne stå i det allmännas tjänst och att därför sam-
20315: hället äfven har särskilda fötpliktelser emot dem, samt att
20316: i de petitioner, angående hvilkas remiss diskussion nu på-
20317:  går, endast beröras folkskollärarnes och deras familjers
20318: existensmöjligheter och icke några andra folkklasser vidkom-
20319: mande spörsmål.
20320:         Ed. Pykälä:    Pääasiassa yhdyn opettaja Leppälään.
20321: En tahdo pitemmälti puhua syystä, että keskustelulla vaan
20322: saatetaan turhaa ajanhukkaa, keskustelulla, jolla ei ole rat•
20323:  kaisevaa merkitystä.
20324:         Ed. Hoikka, 1.: Minulla ei ol1e asiassa mitään muuta
20325: sanottavaa kuin että kaikin puolin kannatan professori Soi-
20326:  nista.
20327:         Ed. Slätis: Jag har endast önskat låta remissen af
20328: denna fråga tili utskottet åtfölias utaf förhoppningen, att .rep-
20329:  resentationen nu en gång måtte beakta denna synnerligen
20330: An. n:ot 124 ja 185: kansak. opettajain oikeud. ja taloud. aseman parant. 875
20331: 
20332: 
20333: viktiga sak. Granska vi medlen för folkets såväl andliga som
20334: materiela höjande, så måste vi ovilkorligen tillerkänna folk-
20335: skolans verksamhet det aUra första rummet. D'et finnes
20336: många vidsträckta kommuner uti landet, där man icke träf-
20337: far på någon annan för folket och dess barns uppfostran ar-
20338: betande person än folkskolläraren. Ofta står detta oaktadt
20339: folkskoleläraren oförstådd utaf folket själft, för hvilket han
20340: arbetar. Han uppbäres knappast ens utaf föräldrarna till de
20341: barn han undervisar. Det förvånar mig mycket att isynner-
20342: het från socialdemokratiskt håll höra en opposition uttalas
20343: emot förstaget om en rättvis förhöjning af folkskollärarnes
20344: löner. Men det är ofta fallet, att just de, hvilka arbetet i
20345: främsta rummet gäller, motsätta sig framsteg. Så tyckes
20346: tyvärr nu också vara fallet. .En hvar, som något litet känner
20347: till förhållandena på landsbygden och viH vara rättvis, måste
20348: ändå medgifva, att det arbete, som folkskollärarne utföra,
20349: och lönen för detta arbete icke stå i något som hälst rättvist
20350: förhållande till hvarandra. Vi hafva för närvarande sett, huru
20351: den ena korporationen efter den andra utaf landets tjänste-
20352: män hafva anhållit om löneförhöjning på administrativ väg
20353: och ofta på smygvägar, så att man knappast vet utaf dessa
20354: önskemål, förrän man får se dem uti någon proposition eller
20355: också uti administrativ väg arrangerade. Ny. har folkskole-
20356: läraren, denna den första läraren för vårt folk och den enda,
20357: som vi hafva att tacka för folkets egentliga höjande i stort,
20358: kommit öppet fram till representation, på hvilken han litar,
20359: och framhållit sina behof, och så tydligt gjordt det, att något
20360: tvifvel icke gärna kan råda därom, att han är för lågt aflö-
20361: nad i förhållande till det nyttiga och stora fosterländska ar-
20362: bete han utför. Och så kommer representationen, och främst
20363: socialdemokraterna, som borde stå honom bi uti denna an-
20364: hållan, och motsätter sig densamma. Jag vill uttala den för-
20365: hoppning att utskottet, tili hvilket ärendet hänskjutes, måtte
20366: taga under noggrann ompröfning de förslag, som represen-
20367: tanten Soininen uti sitt petitionsmemorial framställt. Jag ber
20368: att få understöda detsamma .
20369:       .Ed. Vikman: Koska olen ollut tilaisuudessa kirjoitta-
20370: maan nimeni toisen, esillä olevaa kysymystä koskevan ano-
20371: musehdotuksen alle, en tahdo asiassa enää puhua. Mutta
20372: tahdon käyttää puhevuoroa vastustaakseni niitä, joiden tar-
20373: koitus on ollut lykätä kansakoulunopettajain palkkauksen
20374: järjestäminen toistaiseksi, siihen saakka kunnes saataisiin
20375: ylipäänsä kansanopetuksen alalla suuria uudistuksia aikaan.
20376: On selvää, että kansakoulunopettajain palkkausasiain järjes-
20377: 876                 Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
20378: 
20379: 
20380: tely, sellaisena kuiri edustaja Soininen tässä anomusehdotuk-
20381: sessa on sen esittänyt, .tulee diemaan vätåtYlsaste sekin, sellai-
20382: nen aste_, jonka ohitse eletään ja joka tulee siitä kohoamaan ja
20383: se kohoaminen ehtii kyllä tapahtumaan sitte, kun koko kan-
20384: sanopetusjärjestelmä tulee l~ajennettavaksi. Nyt on esillä
20385: niin äärettömän paljon syvälle käypiä uudistuksia, että luu-
20386: len kansanopetuksen laajentamiskysymyksen täytyvän pa-
20387: kostakin, ainakin vielä joksikin aikaa, väistyä ja tämä aika
20388: tulee liian pitkäksi, jotta kansakoulunopettajat voisivat ny-
20389: kyisillä palkkaeduillaan sen ajan kestää.
20390:        Ed. Castren: On tosiaankin ollut outoa kuulla, että
20391: sosiaalidemokraattiselta taholta vastustetaan oikeata ja niin
20392: kipeästi kaivattua parnnusta kuin kansakoulunopettajain talo-
20393: udellisen aseman korjaaminen on. Jokaisen ajattelevan ihmi-
20394: sen pitäisi toki käsittää, että kansakoulunopettajain sekä talou-
20395: dellinen että oikeudellinen asema on sitä laatua, että se kai-
20396: paa mitä pikaisinta korjausta. Olisin odottanut, että anomus
20397: sosiaalidemokraattiselta taholta olisi saavuttanut mitä läm-
20398: pimintä kannatusta. Kansakouluopettajien tehtävänä on kan-
20399: san lapsien, syvien rivien lapsien kasvattaminen. Jos jon-
20400: kun asema on parannettava, niin se on juuri sen, joka kan-
20401: san lapsille opetusta antaa. Jos kansakoulunopettajia nä-
20402: lällä kidutetaan, niinkuin nykyään tosiasiallisesti on asian-
20403: laita, niin älköön silloin myöskään vaadittako, että opetuksen
20404: tulee olla sellaisen kuin sen pitäisi olla. Toivon kumminkin,
20405: että eduskunnan enemmistö on sitä mieltä, että kansakoulun-
20406: opettajain asema, sekä taloudellinen että oikeudellinen, on
20407: parannettava.
20408:        Minun täytyy yhä edelleen valittaa, että edusmiehet
20409: Pajari y, m., jotka ovat tehneet anomuksen kansakoulun-
20410: opettajien aseman parantamisesta, eivät, jos kerran asia, niin-
20411: kuin luulen, on ollut heille sydämen asia, ole pitäneet huolta
20412: siitä, että he olisivat pukeneet pontensa siihen muotoon, ettei
20413: se olisi ollut ristiriidassa V. J :n kanssa.
20414:        Muuten tuntuu ikävältä, että lähetekeskustelussa edus-
20415: miehet ryhtyvät väittelemään toistensa kanssa ja käyttävät
20416: monta tuntia väittelyyn, vaikka asia valiokunnasta palattuaan
20417: tulee koko laajuudessaan eduskunnan käsiteltäväksi. En olisi
20418: tahtonut langeta tähän syntiin, mutta katsoin asiakseni lau-
20419: sua kummastukseni siitä kannasta, joHe erinäiset sosiaalide-
20420: mokraatit tässä asiassa ovat asettuneet.
20421:      Ed. Orasmaa: Otin puheenvuoron edustaja Castrenin
20422: puheen jälkeen. En ole kuullut, että tämän keskustelun ai-
20423: An. n:ot 124 ja 185: kansa'k. opettajain olkeud. ja taloud. aseman parant. 817
20424: 
20425: 
20426: kana täältä vasemmistosta olisi vastustettu opettajain palk-
20427: .kakysymystä siinä määrin kuin on sanottu, vaan on nimen-
20428: omaan sanottu, että korjaaminen siinä on tarpeen.            On
20429:  tietysti esitetty vastakkaisiakin mielipiteitä, mutta ne
20430: ovat pääasiassa koskeneet valiokuntaan lähettämistä. .Mitä
20431: itse opettajain palkankorotukseen tulee, ei se nyt niin kipeä
20432:  kysymys ole kuin täällä on koetettu uskotella. Kyllähän
20433:  kaiketi he tarvitsisivat lisäpaikkaa, koska heitä jo seminaa-
20434:  rissa opetetaan syömään herroiksi, että osaavat samaa uraa
20435:  jatkaa.
20436:        Toivon, että asia pitkittä puheitta lähetetään työväen-
20437:  asiainvaliokuntaan, sitä toivon siitäkin syystä, että täällä on
20438: vakuutettu, että opettajat tekevät työtä toistakymmentä tun-
20439: tia päivässä, sillä työväen asemassahan he silloin ovat ja työ-
20440:  väenasiain valiokunnassahan silloin tämä asia tulee perus-
20441: teellisimman harkinnan alaiseksi.
20442:        Ed. Tokoi: Minä pyydän panna vastalauseen edustaja
20443: Castn~nin väitöstä vastaan, että sosiaalidemokraatit olisivat
20444: vastustaneet kansakoulunopettajain oikeudellisen ja, kuten
20445: hän alleviivasi, taloudellisen aseman parantamista. Sillä so-
20446: siaalidemokraatit eivät ole vastustaneet kenenkään ihmisoi-
20447: keuksia eivätkä taloudellisen aseman korjausta. On vain tah-
20448: dottu sanoa, ettei tuo taloudellinen asema ole niin viheliäisen
20449: huono kuin täällä on tahdottu todistaa. Jos tahdotaan vihe-
20450: liäisyyttä hakea opettajien piiristä, niin sitä on löydettävissä
20451: pikkulastenkoulujen opettajista, jotka kyllä saavat tehdä tar-
20452: peeksi työtä 300 markan suuruisesta vuosipalkasta .
20453:                      •
20454:       Ed. Castren vastusti asian lähettämistä työväenasiain-
20455: valiokuntaan, sillä sinne se ei kuulu.
20456:       Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi lähetettiin
20457: an. ehd. n:o 124 anomusvaliokuntaan.
20458:      An. ehd. n :o 185 johdosta hyväksyttiin vastattavaksi
20459: seuraava äänestysesitys:
20460:      Ken tahtoo lähettää tämän an. ehd. valtiovarainvalio...
20461: kuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, tulee se lähetettäväksi
20462: työväenasiainvaliokuntaan.
20463:      Lippuäänestyksessä annettiin 100 jaa- ja 72 ei-ääntä. jo-
20464: ten an. ehd. n :o 185 oli päätetty lähettää valtiovaraiDValto-
20465: kuntaan.
20466: 878                 Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
20467: 
20468: 
20469:    Sivistys- ja siveellisyyspyrintöjen edistämistä koskevia
20470:       An. ehd. n :o 152. T a 1o u d en h o i t o- o p e t u k s e n
20471: järjestämisestä naisille ja sen avus-
20472: t a m i s e s t a v a 1 t i o n v a r o i 1 1 a (Liitteet VI, 6.~
20473: siv. 28),
20474:       jonka ponnet julkiluki Gebhard, Hedvig.
20475:       l(eskustelu:
20476:       Ed. Gebhard, Hedvig: Pyydän saada omasta puoles-
20477: tani lisätä muutamia sanoja. Eduskunnal<le on, sen jälkeen
20478: kuin tämä anomus jätettiin, esitetty useita anomuksia, jotka
20479: tavallaan tukevat nyt lukemaani anomusta. Tarkoitan niitä~
20480: jotka koskevat keuhkotautiparantolain aikaansaamista maas-
20481: samme. Kun ensimäinen näistä anomuksista luettiin täällä,
20482: lausui ainoa lääkäri, jolla on paikka eduskunnassa, että keuh-
20483: kotauti leviää niin nopeasti Suomessa, että me, jos me ainoas-
20484: taan parantolain kautta koetamme vastustaa sitä, toimimme
20485: aivan samalla tavalla kuin jos me kaataisimme vettä seulaan.
20486: Suurin syy, miksi keuhkotauti leviää maassamme, on se, sa-
20487: noi hän, että kansamme ruokajärjestys on niin perin huono.
20488: Tuollaisten epäkohtain poistamista tarkoittaa anomuksemme.
20489: Tehokas opetus naisia varten kotitaloudessa olisi myöskin
20490: omiaan suuresti vähentämään sitä kuolevaisuutta pienten las-
20491: ten keskuudessa, mikä nykyään on Suomessa niin yleinen.
20492: Siis tällä meidän anomuksellamme on hyvin suuri kansan-
20493: terveydellinenkin merkitys.
20494:       Toiseksi pyytäisin huomauttaa eräästä aivan tuoreesta
20495: esimerkistä siitä johdonmukaisuuden putrtteesta, johon halli-
20496: tus on tehnyt itsensä syypääksi jakaessaan apurahoja niille
20497: kouluille, joista anomuksessamme puhutaan. Maaliskuussa
20498: pyysi Helsingin kasvatusopillinen keittokoulu 7,000 markan
20499: suuruista vuotuista apurahaa, jotta voisi pitentää opettaja-
20500: kurssinsa kahdeksankuukautiseksi. Se sai ainoastaan 2,500
20501: markkaa. Mutta 2 kuukautta myöhemmin sama hallitus
20502: myönsi eräälle yksityiselle henkilölle, joka aikoi perustaa
20503: 'emäntä- eli talouskoulun Uudellamaalla, ei ainoastaan 3,000
20504: markkaa tämän koulun perustamiskustannuksiin, vaan sitä
20505: paitsi myös 3,400 markkaa vuotuista apurahaa sen ylläpitä..;
20506: miseen. Ensiksi mainitsemani koulu on maamme vanhin ta-
20507: louskoulu, se on jo 16 vuotta ollut toiminnassa. Se on tun-
20508: nettu yli maan hyvästä järjestelmästään. Se sijaitsee kalliissa
20509:  pääkaupungissa ja on lisäksi ainoa oppilaitos opettajattarien
20510:  valmistamista varten tällä alalla maassamme. Toinen koulu
20511: ei ole ollut edes päivääkään toiminnassa, ja on lisäksi koko-
20512:        An. n:o 152: taloudenhoito-opetuksen järjestämisestä naisille.   879
20513: 
20514: 
20515: naan paikallista laatua. Tästä johdonmukaisuuden puutteesta
20516: olemme kyllä lähemmin puhuneet anomuksessamme, mutta
20517: olen lisäksi tahtonut tuoda esille tämänkin uuden esimerkin.
20518:       Tuommoiset tapaukset, ne väkisin vievät ajatukset sa-
20519: manlaisen toimenpiteen välttämättömyyteen kuin se, joka
20520: äskettäin on Tanskassa saatu aikaan, siellä kun hallitus äs-
20521: kettäin nimitti naisen valtionkonsulentiksi talouskouluja var-
20522: ten. Hänen tulee tarkastaa näitä kouluja ja ehdottaa, mitkä
20523: niistä voivat tulla kysymykseen apurahoja jaettaessa.
20524:       Pyydän että tämä anomus lähetetään anomusvalio-
20525: kuntaan.
20526:       Ed. von Alfthan: Det är med synnerlig tillfredställelse
20527: jag har tagit del utaf det initiativ, som utaf fru Gebhard nyss
20528: framförts till landtdagen. Detta område utaf vårt ekonomi-
20529: ska lif har blifvit oerhördt försummadt, och att saken nu ta-
20530: gits upp och tagits upp utaf en af våra kvinnliga representan-
20531: ter, däri ser jag en af de mest välsignelsebringande föliderna
20532: utai att kvinnan numera tager del uti representationens ar-
20533: bete. Jag måste säga att jag skulle vara färdig att skänka
20534: bort hälften af sanitliga våra lärda lyceer och högre skolor,
20535: om våra praktiska yrkesskolor skulle vara företrädda uti så
20536: mycket högre grad uti vårt undervisningsväsende. Landt-
20537: dagen har ju hittills varit sysselsatt med särskilda initiativ för
20538: att höja vår nationella produktion öfverhufvudtaget. Men
20539: uti folkets ekonomiska lif spelar produktioneo såsom sådan
20540: endast e n roll. Den förnuftigt anordnade konsumtionen
20541: är minst lika viktig, för att icke säga viktigare. Det är icke
20542: nog med att det framställes förnödenheter af olika slag, utan
20543: det är äfven nödigt, att man skall kunna använda dessa på ett
20544: förnuftigt sätt, så att det råmaterial, som finnes, icke genom
20545: okunnighet och oskicklighet förspilles. För välståndets hö..
20546: jande är det lika viktigt att denna kunskap blir omfattande
20547: och verkligen tillfredsställande, hvilket man nu på intet sätt
20548: kan säga därom. Det är denna del utaf den konservativa na-
20549: tionalekonomin, som väsentligen ligger i kvinnans händer,
20550: och genom hvilken hon starkare än genom deltagande i den
20551: omedelbara produktioneo kan befordra nationens välstånd~
20552: Det är också högsta tid på att denna viktiga källa till natio..
20553: nens välstånd tages till vara i största möjliga grad.
20554:       Fru Gebhard har här redan antydt en sak, som jag där-
20555: för nu ~an förbigå, nämligen just den sak, som tidigare varit
20556: föremål för diskussion, när fråga var om sjukhusen. Det är
20557: mycket viktigt, att man skall göra hvad man kan för att taga
20558: vård om sjuka människor, men det är lika viktigt att ställa
20559: 880                 Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
20560: 
20561: 
20562: så tili, att så litet sjuka männi~kor som möjHgt finnas, d. v. s.
20563: man bör icke blott taga vård om individernas sjukdom, utan
20564: också om deras hälsa. Hvad vårt folk beträffar, så är det
20565: icke blott tuberkulosen, hvarom tidigare varit fråga, som är
20566: af betydelse, utan det är ännu en annan sjukdom, en verklig
20567: landsplåga i landet, som hvarje läkare känner tili •. och det är
20568: de ytterst omfattande magsjukdomar, hvilka icke blott för-
20569: korta etforäkneligt antal individers lif, utan under en stor del
20570: af deras lif väsentligen förminska deras arbetskraft. Enligt
20571: min öfvertygelse utgör den illa tillredda födan och okunnig-
20572: heten om huru man skall handtera dessa födoämnen, en utaf
20573: hufvudorsak~ma för de utbredda magsjukdomarna, och där
20574: skulle kunskapen om en ordentlig matberedning vara af allra
20575: största betydelse. Det finnes många andra ornständigheter
20576: på hithörande område, som vore skäl att anföra, men jag skall
20577: i detta sammanhang förbigå desamma. .Jag ber blott att på
20578: det varmaste få understöda den nu föreliggande petitionen,
20579: och uppmanar utskottet, som får så många andra frågor att
20580: behandla, att ingalunda försumma att handlägga detta ärende,
20581: så att detsamma verkligen kommer tili afgörande vid denna
20582: landtdag.
20583:        Ed. Torppa: Pyydän ilmoittaa lämpimästi kannattavani
20584: anomusta. Kannatan sitä siitä syystä että se käsittelee alaa,
20585: jonka hyväksi meidän maassamme on kaikkein vähimmän
20586: uhrattu. Tämä ala on, tietääkseni, ollut enemmän yksityisten
20587: kansalaisten harrastuksen esineenä ja ainoastaan _nimeiUsesti
20588: ja näennäisesti on siihen valtion puolelta vielä tähän asti va-
20589: roja käytetty, siihen verraten, mitä tulisi ja siihen verraten.
20590: mitä muilla kehityksen ja edistyksen aloilla on toimittu. Ja
20591: kuitenkin tällä alalla voidaan saada äärettömän paljon aikaan,
20592: jos siihen todella ryhdytään. Kokemusta on siitä jo ol<emassa.
20593: Tahdon ainoastaan huomauttaa, että omalla paikkakunnallani
20594: on yksityisten alotteesta tällaiseen toimeen jo aikaisemmin
20595: ryhdytty ja oli saatu siihen myös valtion kannatusta. Mutta
20596: valtion kannatus kuitenkin muutaman vuoden kuluttua eh-
20597: käistiin, muka sillä syyllä että tässä oppilaitoksessa ei ollut
20598: riittävää oppilasmäärää, vaikka silloin oli 3 oppilasta yli sen,
20599: mitä koulun ohjesääntö olisi hyväksynyt. - Ni:i.mä J tietysti
20600: ylimääräisiä.
20601:        Näin ollen pidän varsin tärkeänä, että eduskunnan puo-
20602: lelta asiaan ryhdytään ja että sitä painostetaan taval,la sellai-
20603: sella, joka todellakin tulee vaikuttamaan niin, että se alhaisella
20604: kannalla oleva taloudenhoito, mikä ylensä meidän maalais-
20605: oloissamme vallitsee, saataisiin kohotetuksi edes siihen mää-
20606:        An. n:o 152: taloudenhoito-opetuksen järjestämisestä uaisille.   881
20607: 
20608: 
20609: rään, että se osapuille voisi vastata olojen vaatimusta. Olen
20610: tahtonut ainoastaan näin lyhykäisesti viitata asian suureen
20611: merkitykseen ja pyydän, samalla kun olen maininnut tuosta
20612: paikkakunnaltani jo saa'Cutetusta kokemuksesta, kertoa li-
20613: säksi, että tulos, mikä on saavutettu siellä toimivan oppilai-
20614: toksen kautta, on sellainen, että se on vaikuttanut huomatta-
20615: vammi"' kuin mikään muu oppilaitos alallaan.
20616:        Ed. Alkio: Minä pyydän saada lämpimästi kannattaa
20617: tämän anomuksen lähettämistä valiokuntaan ja erityisesti
20618: pyydän kiinnittää valiokunnan huomiota siihen, että se erityi-
20619: sellä tarkkuudella kohdistaisi huomionsa niihin asioihin,
20620: joita tässä anotaan. Erityisesti pyytäisin myös valiokunnan
20621: huomiota kiinnittää siihen seikkaan, että talouskoulut, sellai-
20622: sina kuin ne tähän saakka ovat meidän maassamme olleet,
20623: ovat useilla paikkakunnilla näyttäytyneet epäonnistuneiksi
20624: sen vuoksi, ~ttä opetussuunnitelmia tehtäessä ei ole riittä-
20625: västi otettu huomioon paikallisia olosuhteita, varsinkin varal-
20626: lisuussuhteita.     Kansannaisten vanhoillisuus, josta meidän
20627: maamme joka puolelta kuuluu valituksia, johtuu ennen kaikkia
20628: taloudellisista syistä. Niinpä on saatu kokemusta myös siitä,
20629: että naisten talouskoulut sillä opetusjärjestelmällä, iolla ne
20630: useimmiten nykyään esiintyvät, eivät voi palvella kansan to-
20631: dellisia tarpeita silloin, kun olisi kysymys siitä, että naisemme
20632: oppisivat näissä talouskouluissa valmistamaan ruokaa sillä
20633: tavalla, että sitä voitaisiin myös niiden periaatteiden mukaan
20634: valmistettuna tarjota talon työväelle. Niinpä onkin useilla
20635: paikkakunnilla saatu talouskouluista se kokemus, että siellä
20636: ennen kaikkea koulutetaan kinkerikokkeia; ja sellaisina ne
20637: eivät tarkoitustaan vastaa. Sentähden pyydän kiinnittää va-
20638: liokunnan huomiota erityisesti siihen, että samalla kun komi-
20639: tea tätä asiaa varten tullaan muodostamaan, sen kokoonpa-
20640: nossa varsinkin pidettäisiin silmällä sitä, että siihen tulisi
20641: kansan keskuudesta valituksi aineksia, jotka kansan syvien
20642: rivien tarpeita ja vaatimuksia tulisivat siellä valvomaan.
20643: Pyydän siis antaa lämpimimmän tunnustukseni tälle anomuk-
20644: selle ja toivottaa sille hyvää menestystä valiokunnassa.
20645:       Ed. Brander: Minäkin pyydän lämpimimmin yhtyä
20646: kannattamaan sitä anomusta, joka täällä äsken on luettu. Tä-
20647: män anomuksen toteuttaminen sisältää suuriarvoisen tehtä-
20648: vän tälle kansaneduskunnalle, jossa naiset ovat mukana yh-
20649: teiskunnan vastaisia oloja suunnittelemassa. Meidän miesten
20650: täytyy tunnustaa, että me olemme äärettömän paljon laimin-
20651: lyöneet naisiin nähden. Nyt kun he itse ovat mukana, mei-
20652: 882                Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
20653:                                                    ----
20654: 
20655: dän on kiirehdittävä korjaamaan se, minkä olemme laimin-
20656: lyöneet.
20657:        Meillä kyllä on, en tahdo sitä tässä olla lausumatta, ver-
20658: rattain paljo tehty työtä naisten taloudenhoitoopetuksen jär-
20659: jestämiseksi verrattuna moneen muuhun maahan. Meidän
20660: maanviljelysseuramme ovat noin 7 vuoden aikana toimeen-
20661: panneet kiertäviä talouskursseja, ja on näyttäytynyt, että
20662: näitä kursseja on kansan puolelta otettu vastaan sellaisella
20663: mielihyvällä ia niin yleisellä osanotolla, että tuskin . mikään
20664: toiminta maanviljelysseurojen puolelta on saanut sellaista
20665: kannatusta ja myötätuntoa osakseen kuin tämä. Mutta tämä
20666: toiminta on, niinkuin edellinen arv. puhuja jo huomautti, ollut
20667: aivan alkeellista laatua, ollen kiertokoulunopetusta, kun mei-
20668: dän pitäisi päästä vakinaiseen opetukseen. Meillä on myös
20669: karjanhoito- ja meijeriopetus ollut senlaatuista, että niiden
20670: kautta joku määrä taloudenhoitoopetusta on tullut kansan
20671: keskuuteen jo muutamien vuosikymmenien kuluessa, mutta
20672: se on ollut ~ain pisara meressä. Paljo yleisempää ja järjes-
20673: telmällisempää toimintaa on saatava aikaan. Erityisesti tah-
20674: don juuri yhtyä siihen kohtaan anomuksessa, jossa lausutaan
20675: toivomus, että erityisen komitean työn kautta saataisiin so-
20676: piva järjestelmä luoduksi tätä toimintaa varten. Se toiminta,
20677: joka erityisissä talouskouluissa on ollut, on ollut hapuilemista,
20678: on tehty puolelta ja toiselta kokeita ja nämät kokeet on sitten
20679: vähitellen tulleet toistenkin tietoon, mutta ne olisi nyt koot-
20680: tava y}lteen ja niiden pohjalla luotava sellainen järjestelmä,
20681: joka takaa tälle työlle sen pohjan, jota se kaipaa.
20682:        Oikeastaan pyysin puheenvuoroa huomauttaakseni
20683: eräästä kohdasta, jossa on nähtävästi hiukan väärinkäsitystä.
20684: Kun asian luonnon tunnen, niin tahdon sen täällä lyhyesti
20685: tuoda esille. Sanottiin, että on ilmaantunut epäjohdonmukai-
20686: suutta siinä, että eräs koulu, joka valmistaa opettajattaria
20687: tätä alaa varten, joutui siihen ikävään asemaan, ettei se saa-
20688: nut pyytämäänsä valtioapua, jota minäkin suuresti valitan,
20689: ja kaksi kuukautta myöhemmin eräs toinen koulu maaseu-
20690: dulla sai anomansa valtioavun. Tahdon huomauttaa tämän
20691: johdosta, että se koulu, joka sai valtioavun nyt keväällä,
20692: oli ensimäinen ruotsinkielinen talous- ja kasvitarhakoulu,
20693: mikä meidän maassamme on, kun meillä sitä vastoin suo-
20694: menkielisiä on ollut jo useita. Kuten sanottu, minä suuresti
20695: valitan, ettei tuo kasvatusopillinen koulu saanut valtioapua,
20696: jota se kipeästi tarvitsee ja jonka se monivuotisella hyödyl-
20697: iisellä työllään on ansainn_ut, mutta tahdon huomauttaa, että
20698: on johdonmukaista, että tuo Uudellemaalle perustettu koulu
20699:        An. n:o 152: taloudenhoito-opetuksen järjestämisestä naisille.   888
20700: 
20701: 
20702: sai kannatuksen, niinkuin toiset koulut olivat sitä ennen saa-
20703: neet.
20704:       :Ed. Sillanpää: Kun kansan syville kerroksille puhu-
20705: taan ruuanlaitto-opetuksesta, saa usein sattuvan vastauksen·:
20706: Antakaa meille ensin, mistä me ruokaa laitamme, sillä ruuan-
20707: laittoon ennen kaikkea tarvitaan ruoka-aineita. Pohjustuk-
20708: sessa sanotaan, että keuhkotaudin ynnä muiden tautien vas-
20709: tustamiseksi on ruuantaitto-opetus yksi tärkeimpiä elineh-
20710: toja. Tämä on kyllä tavallaan totta. Mutta kyllä keuhko-
20711: tautiin vaikuttavat suuremmassa määrin ne kurjat olosuhteet,
20712: joissa erittäin kaupunkien köyhälistö elää. En tahdo kui-
20713: tenkaan millään tavalla antaa ymmärtää, että vastustaisin
20714: tätä anomusta,· päinvastoin puolustan sitä mitä lämmmimmin
20715: ja tahtoisin ainoastaan valiokunnan~ esittää evästykseksi,
20716: että opetus koetettaisiin saada maksuttomaksi ainakin köy-
20717: hien kansankerrosten lapsille. Kaupungeissa palkolliskysy-
20718: myksen yhteydessä olemme kuulleet moitteita siitä, että
20719: palkolliset eivät ollenkaan välitä ammattinsa oppimisesta,
20720: että ne tulevat työhön osaamatta sitä tehdä. Juuri näiden
20721: puolelta on tätä anomusta kannatettava, koska he siten sai-
20722: sivat oppilaitoksen, jossa he todella voisivat tulevaa ammat-
20723: tiaan opetella. Tämä on heille erittäin tärkeätä oppiakseen
20724: elintarpeiden terveydellisen puolen, koska useasti esiintyy
20725: muodossa tai toisessa väärennettyjä elintarpeita, eikä oppi-
20726: maton tiedä panna arvoa siihen, mikä on terveellistä mikä
20727: ei. Luulen, että monta kertaa eivät kaikki tiedä, missä on
20728: ero aamumaidon ja meijerimaidon välillä, vaan lapsille voi-
20729: daan antaa viimemainittuakin, kun ei ole saatu edes niin
20730: alkeellista oppitietoa, että voitaisiin tässä kohden ero tehdä.
20731:       Kannatan asian lykkäämistä valiokuntaan ja erittäin-
20732: kin sillä edellytyksellä, että tämä opisto tulisi vapaaksi kan-
20733: san naisille, jotka sitä erikoisesti tarvitsevat.
20734:       :Ed. Aalto: Yhdyn täydellisesti edustaja Sillanpäähän;
20735: mutta mielestäni täällä on jäänyt eräs tarpeellinen huomau-
20736: tus tekemättä. Tiedämme, että ensinnäkin kaupungeissa on
20737: suuret parvet työläisnaisia, jotka sangen pienillä palkoilla
20738: tekevät tavattoman pitkiä päivätöitä. Olen kuullut heidän
20739: valittavan sitä, ettei heillä gle tilaisuutta oppia ruuanlaittoa,
20740: joka olisi heille tuiki tarpeellinen, ei ainoastaan nykyisyyttä,
20741: vaan myös tulevaisuutta varten, johon jokaisen elämäntoi-
20742: minta tähtää. tie haluaisivat, että tällaista keitto-opetusta
20743: annettaisiin iltaisin, jotta he työpäivänsä päätyttyä voisivat
20744: siihen perehtyä. Tämä puoli pitäisi erikoisesti ottaa huo-
20745: mioon. Tiedän, että n. k. herrasväen lapsilla on tilaisuus,
20746: 884                  Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
20747: 
20748: 
20749: jos he vain tahtovat, kehittyä ruuanlaittoon ilman kouluakin,
20750: kun he vaan tahtovat mennä keittiöön keittäjän avuksi. Siel-
20751: lä he eivät ainoastaan opi ruuanlaittoon, vaan vahvistuvat
20752: ja voimistuvat muihinkin tehtäviin, etteivät pysyisi kuten
20753: tähän asti kamareissa hemmoteltuina.
20754:       Paitsi tätä puolta, olisi komitean otettava huomioon se
20755: seikka, että kun nykyään ovat naiset valtiollisessa ja muussa
20756: toiminnassa osallisena, kuten miehetkin, olisi miestenkin
20757: opittava keittotaitoa. Tähän komiteaan ei olisi siis kutsut-
20758: tava ainoastaan naisia, vaan myös miehiä etujaosa valvo-
20759: maan keittotaidon opetuksessa. :Ennen kaikkea kuitenkin
20760: olisi siihen kutsuttava työläisperheiden naisia, he kun keitto-
20761: taidon opettamista kaikkein kipeimmin kaipaavat.
20762:        Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin
20763: an. ehd. n :o 152 anomus valiokuntaan.
20764: 
20765:                     l(unnallishallintoa koskevia.
20766:        Pöydällä ollut es. ehd. n:o 18 (Liitteet V, 1, siv. 5) lähe-
20767: tettiin puhemiesneuvoston ehdotuksesta laki· ja talousvalio-
20768: kuntaan, sekä samoin
20769:        aQ. ehd. n :o 143, U u d e n k u n n a 11 i s a s e t u k s e n
20770: s ä ä t ä m i s estä maa 1a i s k u n n i 11 e (Liitteet V. 2,
20771: siv. 57),
20772:        jonka luki edustaja Tokoi, ehdottaen sen lähettämistä
20773: laki- ja talousvaliokuntaan samalla lausuen:
20774:        Koska minulla enemmän kuin arvattavasti monella
20775: muullakaan ei ole kunnia perinpohjaisesti tuntea sitä esitys-
20776: ehdotusta, joka äsken ikään päätettiin lähettää laki- ja talous-
20777: valiokuntaan, ja koska tiedämme hallituksen taholta olevan
20778: esityksen tulossa, olemme, siltä varalta, että ei sellaista esi-
20779: tystä tulisi, ja vaikuttaaksemme esityksen saamiseen, tehneet
20780: anomuksellemme mainitun ponnen;
20781:        pöydällä oHeet                            .
20782:        es. ehd. n:o 19 (Liitteet V, 4., siv. 64) ja
20783:        es. ehd. n:o 22 (Liitteet V, 5., siv. 78) ynnä
20784:        an. ehd. n:o 167, Uuden kun n a 11 i s a s e t u k-
20785: s e n s ä ä t ä m i s e s t ä k a u p u n k i k u n n i 11 e (Liit-
20786: teet V, 3., siv. 60),
20787:       jonka julkiluki edustaja af Ursin.
20788:               An. n:o 111 : valtiolainoista omia koteja varten.        885
20789: 
20790:    Kun kansliatoimikunnan tuli kokoontua, keskeytettiin istunto,
20791: joka jälleen oli alkava k:lo 6 1/2 i. p.
20792: 
20793:    Istunto keskeytettiin k:lo 3,35 i. p.
20794: 
20795: 
20796:    Kun klo 6,so i. p. jälleen oli kokoonnuttu,
20797:    esitettiin ja lähetettiin työväenasiainvaliokuntaan
20798:         Työsopimusta ja työriitojen ratkaisemista koskevia:
20799:    pöydällä ollut es. ehd. n:oj 11 (Liitteet IX,1., siv. 5), sekä
20800:    an. ehd.
20801:     n:o 58, P a 1k k a u s s ä ä n n ö n u u s i m i s e s t a (Liitteet
20802: IX,s, siv. 14),
20803:     jonka ponnet julkiluki ed. Alkio;
20804:     n:o 136, P a 1k k a u s s ä ä n n n ö n u u s i m i s e s t a (Liit-
20805: teet IX,5, siv. 24),
20806:     jonka ponnet luki ed. Ahlroos;
20807:     n:o 140, P a 1 k o 11 i s sää d ä n t ö ä koskevan 1a i n-
20808: s ä ä d ä n n ö n u u s i m i s e s t a (Liitteet IX,4, siv. 17),
20809:    jonka ponnet luki ed. Söderholm;
20810:       n:o 153, P a 1k k a u s s ä ä n n ö n k u m o a m i s e s t a j a
20811: uudesta työvälipuhetta koskevasta laista
20812: (Liitteet IX,2, siv. 12),
20813:     jonka ponnet luki ed. Torppa;
20814:          Työväen tilastoa, asuntokysymystä y. m. koskevia:
20815:     n:o 111, V a 1 t i o 1a i noista o m i a koteja varten
20816: (Liitteet IX,1s, siv. 60),
20817:     jonka ponnet luki ed. Ahlroos, ehdottaen että anomusehdo-
20818: tus lähetettäisiin maatalousvaliokuntaan.
20819:     An. ehd. johdosta käytti puheenvuoroa
20820:     Ed. Paasikivi: Tässä anomuksessa esitetty asia on epäile-
20821: mättä niitä, jotka ansaitsevat varsin suurta huomiota.
20822:     Tämän yhteydessä en voi olla mainitsematta, että meillä val-
20823: tio on jo muutamien vuosien kuluessa koettanut harjoittaa
20824:                                                                   56
20825: 886                     Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
20826: 
20827: 
20828: tällaista lainausliikettä, mikäli koskee työväenasuntojen raken-
20829: tamista kaupunkien työväelle. Säätyjen anomuksesta vuoden
20830: 1897 valtiopäivillä annettiin vuonna 1898 julistus, jossa sano-
20831: taan, että valtion lainausrahastosta on yksityisille yhtiöille ja kun-
20832: nille annettava lainoja työväenasuntojen rakentamista varten, ja
20833: tämän julistuksen nojalla on sen jälkeen tuosta rahastosta an-
20834: nettu noin 3,000,000 mk. lainoja yksityisille työväen rakennus-
20835: osakeyhtiöille täällä Helsingissä ja muutamissa muissakin maan
20836: kaupungeissa. Mutta valtion lainausrahaston varojen vähyy-
20837: den vuoksi tämä liike jo monta vuotta sitte täytyi lakkauttaa,
20838: vaikka anomuksia kyllä on ollut hyvinkin kauan odottamassa.
20839: Mitä tulee näitä kaupunkilaistyöväen asuntoja varten tapahtu-
20840: vaan lainausliikkeeseen, jota valtio harjoittaa, niin minusta olisi
20841: siinä valiokunnassa, joka tätä asiaa käsittelee, ensiksikin selvi-
20842: tettävä, ovatko tähänastiset muodot, nimittäin yksityisyhtiö-
20843: muoto tällaisia lainausyrityksiä varten tarkoituksenmukainen, ja
20844: eivätkö muut muodot, etenkin kuntien välitys, johonka 1898 vuo-
20845: den julistuksessa viitataan, olisi tarkoitustaan vastaavammat,
20846:  sekä mitä muita mahdollisia muotoja tätä asiaa varten olisi
20847: ajateltavissa.
20848:       Mutta minun nähdäkseni ei tämänkään selvityksen kautta
20849:  vielä päästä pitkälle, sillä jos tässä asiassa jotakin tuloksia aio-
20850: taan saavuttaa, niin siihen tarvitaan hyvin paljon varoja. Luu-
20851:  len, että tarvittavat varat täytyy laskea tuskin miljoonissa, vaan
20852: kymmenissä miljoonissa markoissa. Kun ottaa huomioon, että
20853:  meillä nyt on edessä hyvin monta paljon varoja vaativaa re-
20854: formiyritystä, niin minusta näyttää siltä, että valtion säästö-
20855:  varat tuskin tulisivat riittämään suuremmassa määrässä nyt
20856:  esillä oleviin tarkoituksiin. Senvuoksi haluaisin valiokunnalle,
20857:  joka asiaa tulee käsittelemään, esittää harkittavaksi senkin, millä
20858:  keinoilla varoja tähän tarkoitukseen voitaisiin riittävästi hankkia.
20859:       Olen antanut tämän lausunnon sillä edellytyksellä, että asia
20860:  ei menisi maatalousvaliokuntaan. Luulen, että tämä asia etu-
20861:  päässä koskee kaupunkilais- tai teollisuustyöväestön oloja,
20862:  koska nimittäin maalaistyöväestön eli tilattoman väestön kysy-
20863:  mys vaatii erityisen selvityksensä, ja sitä varten onkin useita
20864:  anomus- ja esitysehdotuksia näillä valtiopäivillä esitetty. Mi-
20865:  nusta näyttää, että tämä anomus olisi sopivimmin lähetettävä
20866:  työväenasiainvaliokuntaan, jossa yllä koskettelemani kysymyk-
20867:  sen edellinen osa olisi selvitettävä. Jos eduskunta päättää
20868:  anomukseen yhtyä, tulee arvatenkin välttämättömäksi myöhem-
20869:  min vaatia asiasta valtiovarainvaliokunnan lausunto. Ehdotan
20870:  siis, että asia aluksi lähetettäisiin työväenasiainvaliokuntaan.
20871: 
20872:       Ed. v. Alfthan:    Pyydän saada kannattaa edellistä puhujaa.
20873: An. 138 ja 139: sovintooikeuksista työriidoissa ja elinkeinolain uusimisesta. 887
20874: 
20875: 
20876:         Työsopimusta ja työriitojen ratkaisemista koskevia:
20877:     n:o 138, S o v i n t o - o i k e u k s i s t a t y ö r i i d o i s s a
20878: {Liitteet IX,s, siv. 31 ),
20879:    jonka ponnet luki julki ed. Ahlroos, ehdottaen sen lähettä~
20880: mistä työväenasiainvaliokuntaan.
20881:      Puheenvuoroa tässä käytti:
20882:      Ed. Ehrnrooth: 1 anledning af förevarande petitiosmemo-
20883: rial kan jag icke underlåta att anmärka, att syftemålet med
20884: detsamma allaredan har tillgodosetts i regeringens proposition
20885: om ny näringslag. Då emellertid i memorialet måhända före-
20886: bragts synpunkter, hvilka för utskottet kunde vara af intresse,
20887: vill jag icke motsätta mig ärendets remiss.
20888: 
20889:     n:o 139, E 1i.n keinolain uusimisesta (Liitteet IX,6,
20890: siv. 26),
20891:     jonka luki julki ed. Ahlroos ehdottaen, että anomusehdotus
20892: lähetettäisiin työväenasiainvaliokuntaan.
20893:      Puheenvuoron saatuaan lausui:
20894:     Ed. Ehrnrooth: Det är ju ganska egendomligt att remit-
20895: tera tili socialutskottet en petition, som afser förslag tili ny
20896: näringslag, då en proposition i ämnet allaredan remitterats tili
20897: utskottet i fråga. Då jag emellertid af petitionsmemorialet
20898: iinner, att detsamma bland annat åsyftar lagbestämningar rö-
20899: rande fackföreningar och kollektiva arbetsaftal, hvilka två spörs-
20900: mål af olika orsaker, vid hvilka jag icke nu vill uppehålla mig,
20901: icke hafva berörts uti den nådige propositionen om ny nä-
20902: ringslag, är jag för min del beredd att tillstyrka remiss af
20903: petitionsmemorialet.
20904:     Ed. Palmen: Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että tämä ano-
20905: mus on lievimmin sanoen omituinen. Tekee irvikuvaksi koko
20906: meidän anomusoikeutemme, jos täällä ruvetaan esittämään ano-
20907: muksia asiassa, josta jo on tullut esitys. Korkeintain ne har-
20908: vat uudet näkökohda~ jotka anomusehdotuksessa esitettiin,
20909: olisivat voineet lähetekeskustelussa tulla esille. Yleensä ano-
20910: mus ei paljasta muuta kuin että anomuksentekijä nähtävästi
20911: ei ole aavistanut sitä, että jo aikoja sitte uusi esitys oli tekeillä
20912: ja ehdotukset painetut. Minulla ei ole mitään sitä vastaan,
20913: että anomus menee valiokuntaan, mutta tässä tapahtuu, niin-
20914: 888                   Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
20915: 
20916: 
20917: kuin· sananlasku sanoo, että on koetettu murtaa auki ovi, joka
20918: on selkoselällään.
20919: 
20920: 
20921: 
20922: Esitettiin ja lähetettiin laki- ja talousvaliokuntaan
20923:              Metsästysasetuksen uudistamista koskevia:
20924:    pöydällä olleet es. ehd.:
20925:    n:o 4 (Liitteet v,15, siv. 189),
20926:    n:o 10 (Liitteet v,14, siv. 183) ja
20927:    n:o 13 (Liitteet V,16, siv. 193) sekä
20928:    an. ehd.
20929:    n:o 80, V o i m a s s a o 1e v a n m e t s ä s t y s a s etu k s en
20930: m u u t t a m i s e s t a (Liitteet V,1s, siv. 205),
20931:    jonka luki julki ed. Häkkinen ehdottaen sen lähettämistä
20932: maatalousvaliokuntaan;
20933:     n:o 187, U u d e n m e t s ä s t y s a s e t u k s e n s ä ä t ä-
20934: m i s e s t ä (Liitteet v,17, siv. 197),
20935:    jonka ponnet luki julki ed. Heikkinen ehdottaen sen lähet-
20936: tämistä laki- ja talousvaliokuntaan.
20937:    Kahden viimeksi esitetyn an. ehd. johdosta puheenvuoroa
20938: käyttäen lausui
20939:    Ed. Paasikivi: Minusta näyttäisi sopivammalta lähettää
20940: nämä kaikki anomukset, jotka koskevat metsästysasetuksen
20941: uudistamista, samaan valiokuntaan, ja minä luulisin, että puhe-
20942: miesneuvoston ehdotus, että ne menisivät laki- ja talousvalio-
20943: kuntaan, olisi sopivin.
20944:      Ed. Tulikoura: Niin kauniilta kuin kuuluukin tuo ed. Heik-
20945: kisen anomusehdotuksessa mainitsema tosiasia, ettei metsän-
20946: riista ole kenenkään yksityisen omaisuutta, on kuitenkin huo-
20947: mattava, että kaikilla asioilla on sekä varjo- että valopuolensa.
20948: Niin tässäkin, kun on kysymys lain muuttamisesta aivan toi-
20949: seen luontoon, on katsottava molemmat. ja jos lähdetään
20950: varjopuolia etsimään niin löytyy niitäkin. On otettava huo-
20951: mioon, että ne maat, missä riista kulloinkin kulkee, eivät ole
20952: ainoastaan metsänriistaa varten, vaan myöskin maamme pää-
20953: elinkeinoja, maanviljelystä ja karjanhoitoa varten. On siis kat-
20954: sottava, mitenkä tulee tällainen kaikille annettu metsästysoikeus
20955:          An. n:ot 80 ja 187: metsästysasetuksen uudistamisesta.   889
20956: 
20957: vaikuttamaan näillä maataloutemme aloilla. Tässä ei tarvitse
20958: haaveilla ja kysymyksiä etsiä mistään niin kaukaisesta men-
20959: neisyydestä, että ne olisivat epäluotettavia. Muistan vielä noin 30
20960: vuotta sitte, mitä vapaasti harjoitettu metsästys vaikutti ainakin
20961: meidän paikkakunnalla - en nyt ole ottanut selkoa, myönsikö
20962: laki kaikille oikeuden metsästää missä tahansa, mutta käytettiin
20963: tällaista oikeutta ainakin. Kun esim. alkoi lupa-aika jänisten
20964: ampumiseen, silloin lähtivät nuo huvimetsästäjät, kaupunkilais-
20965: metsästäjät, koirajoukkojensa kanssa pikkuviljelijäin karjamaille.
20966: Tänne oli pienviljelijäin lammas- ja lehmäkarjat heidän omille
20967: mailleen ajettu tietämättä, että kellään oli oikeutta mennä niitä
20968: sieltä hätyyttämään ja haaskaamaan, mutta niin kuitenkin kävi.
20969: On hyvin tarkkaan muistissani vielä eräs sellainen tapaus, sillä
20970: asuin lähellä metsää. Oli eräs elokuun 16 päivän aamu, jol-
20971: loin näin, miten kolmella hevosella ajettiin herra- ja koirakuor-
20972: mia metsään ja noin neljänneskilometrin matkan päässä kodis-
20973: tani ryhtyivät ne toimeensa. Koirat laskettiin irti. Näin, mi-
20974: ten ennen laitumelle menneet lampaat juoksivat siellä koirien
20975: edellä ja kun puolitoista tuntia jälkeenpäin mentiin katsomaan,
20976: oli siellä 24 lammasta kaadettu. Tietysti herrat ja koirat olivat
20977: menneet matkoihinsa, ei ollut kukaan siellä näkemässä eikä
20978: ollut mitenkään todistettavissa, kenenkä koirat ne olivat kaataneet.
20979:      jos nyt otetaan asia kansantaloudelliselta kannalta ja kat-
20980: sotaan, kumpiko on edullisempi Suomen kansan kansantalou-
20981: delle, metsästys vaiko maanviljelys, johon välttämättömästi täy-
20982: tyy yhdistää karjanhoito, niin ehdottomasti tullaan siihen tu-
20983: lokseen, että maanviljelys ja karjanhoito ovat Suomen kansan-
20984: taloudelle edullisemmat kuin metsästys. En tiedä, voipika
20985: metsästys .tuottaa kansantaloudessa vastaavaa hyötyä siihen
20986: aikaan verrattuna, mikä siihen käytetään. Tästä itsestään seu-
20987: raa kysymys, kumpi on siis laiila turvattava. Luonnollisesti
20988: maanviljelys ja karjanhoito. Mutta jos laki laadittaisiin siihen
20989: suuntaan, että kullakin olisi oikeus metsästää missä hyvänsä,
20990: siiloin ei karjanhoito olisi turvattu. Lampaat kaupunkien lä-
20991: heisyydessä olisivat miltei kaikki jahtikoirien haaskattavina.
20992: Mutta nämät eivät anna rauhaa myöskään lehmäkarjalle. Suur-
20993: viljelijät näistä eivät kärsi eivätkä suuriiia lakeuksilla olevat,
20994: sillä eivät jahtikoirat sinne mene, mutta ne pikkuviljelijät, joit-
20995: ienka laitumet ja peltotilkut ovat juuri jänismailla. Näitten
20996: maitten yli jahtikoirat juoksevat kaiken syksyä, jos vaan tulee
20997: kaikille oikeus metsästää. Tämä olisi suureksi vahingoksi, sillä
20998: onhan vastaansanomaton totuus, että lypsykarjakin kärsii, jos
20999:  se ei saa rauhassa olla laitumella samaten kuin se on nave-
21000: tassa rauhassa, niin ei ne anna hyviä tuloksia.
21001:      Näin oli lähes 30 vuotta takaperin. Nyt kun on ollut laki
21002: 890                 Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
21003: 
21004: 
21005: sellainen, ettei kellään ole ollut oikeutta tulla metsästämään
21006: meidän pienviljelijäin karja- ja viljelysmaille, meidän viljamme
21007: ja karjamme ovat yleensä säilyneet rauhassa. Kuitenkin sel-
21008: laisilla mailla, jotka eivät ole lähellä asumuksia ja joita emme
21009: voi aina silmällä pitää, tätä lakia on rikottu. Niinpä meren
21010: rantain saarilla, minne viedään aina lampaat ja muukin jouto-
21011: karja kesäksi, huvimetsästäjät harjoittavat metsästystä, vaikka-
21012: kin oikeudettomasti ja joka vuosi siellä vielä jahtikoirat haas-
21013: kaavat lampaita. Tiedän sellaisia esimerkkejä viime kesästä~
21014: on niitä sattunut minullekin.
21015:      Sitä valiokuntaa, joka tätä anomusehdotusta tulee käsittele-
21016: mään, pyytäisin ottamaan huomioon edellä mainitsemani seikat.
21017: Yleinen metsästysoikeus se tulee suuresti ehkäisemään meidän
21018: pienviljelijäin vapaata maanviljelystä ja karjanhoitoa, sillä nuo
21019: pienet peltotilkkumme jänismaitten välillä ovat silloin huvimet-
21020: sästäjäin koirien polkuja. Kaikkein enin ihmettelen sitä, että
21021: tällainen anomus on tullut juuri siltä puolueelta, sosiaalidemo-
21022: kraattiselta puolueelta, joka sanoo olevansa köyhälistön oikeuk-
21023: sien ja etuuksien valvoja. Köyhälistö ei suinkaan tällaisesta
21024: metsästyslaista tulisi suuriakaan etuuksia nauttimaan, mutta
21025: juuri suurkapitalistit, porvarit. Niille tulisi meidän kaupungin
21026: lähellä olevien viljelysmaat ja karjalaitumet syyspuolella kesää
21027: metsästysaloiksi. Tähän ehkä sanottanee: laadittakoon lait niin
21028: ankarat, että nuo koirien omistajat tulevat rangaistukseen ja
21029: palkitsemaan tapahtuneet vahingot, jos heidän koiransa haas-
21030: kaavai karjaa. Laki on pian laadittu, mutta olevissa oloissa
21031: sitä ei voi koskaan panna käytäntöön, sillä ei pienviljelijä jouda
21032: silloin menemään metsään juoksemaan, kun kuulee olevan
21033: metsästäjiä siellä ja hän saisi tehdä sitä koko syksypuolen
21034: kesää.
21035:     Ed. Oebhard, Hannes: Pyydän lyhyesti kannattaa ed. Paasi-
21036: kiven ehdotusta remissistä.
21037:      Ed. Häkkinen: Koska tätä asiaa koskevat muutkin ano-
21038: mukset tulevat ehkä lähetetyiksi laki- ja talousvaliokuntaant
21039: niin suostun siihen, että tämäkin sinne lähetetään.
21040:      Ed. Tulikouran lausunnon johdosta pyydän huomauttaa
21041: vain lyhyesti, välttääkseni pitempää keskustelua, että nyt juuri
21042: herrojen koirat ovat syöneet pikkutilallisten lampaita ja met-
21043: sästyskunnat ovat polkeneet niitten viljelyksiä. jos hän olisi
21044: kuullut anomuksen ponnet, niin hän olisi kuullut, että lain-
21045: laatijalle jää valta ehkäistä epäkohdat, joista hän ei maininnut.
21046:     Ed. Pykälä: Ajan säästämiseksi on otettu tavaksi, ettei pe-
21047: rusteluja lueta, mutta kuitenkin jossain asiassa se olisi välttä-
21048:           An. n:ot 80 ja 187: metsästysasetuksen uudistamisesta.   891
21049: 
21050: 
21051: mätöntä, kuten esim. ed. Heikkisen metsästysanomuksessa.
21052: Jos perustelut olisi luettu, ei olisi hävitetty yhtään enempää
21053: aikaa kuin ed. Tulikouran selvitys, joka ei mielestäni ollut niin
21054: selvä kuin perustelut. Ei suinkaan liene luultavissa, että pikku-
21055: tilalliset laskevat suuremman painon herrojen koiraviljleyksille
21056: kuin pikkutilallisten lammas- ja muulle karjanhoidolle. Kyllä
21057: se on otettu anomuksessa huomioon. Mutta anomus perus-
21058: tuu siihen, ettei siinä katsota sunnuntaimetsästäjien ja huvi-
21059: metsästäjien etua, mutta pääasiassa jahtimetsästystä ammatti-
21060: metsästäjille myös oikeaan suuntaan. Mehän tiedämme, ettei
21061: sunnuntaimetsästys ole kannattava, mutta maassamme elää niin
21062: äärettömän suuri kansanaines, joitten elinehdot riippuvat met-
21063: sästyksestä. Anomuksessa on otettu huomioon pääasiassa
21064: pohjoisin osa maatamme, metsästysolot, jotka myöskin ovat
21065: suljetut tässä entisessä metsästysasetuksessa samoihin kaavoi-
21066: hin kuin herrojen jänismetsästys ynnä monet muut. Mitä taas
21067: tulee siihen, että kaupunkien ympäristöllä olisi vitsaus metsäs-
21068: tyksestä, jos se tehtäisiin yleiseksi, niin se on aivan luonnol-
21069: linen asia. Sitä ei kieltäne kukaan. Mutta sitä vartenhan siinä
21070: on sanottu, että jätettäköön tilaa paikalliselle itsehallinnolle niin
21071:  paljon, että nuo näkökohdat voidaan ottaa huomioon.
21072:      Pitemmälti aikaa viivyttämäitä pyydän huomauttaa, että se
21073: on laadittu käytännöllisten näkökohtain perustuksella ja hyvin
21074: paljon koettaa syrjäyttää n. s. koira- ja huvimetsästystä.
21075:      Ed. Ahrnavaara: Äskeisen anomuksen perusteluissa oli en-
21076: sinnäkin paha erehdys siinä, kun sanottiin, että se olisi muka
21077: 1898 vuoden laki, joka olisi maaomaisuuteen yhdistänyt met-
21078: sästyksen. Kyllä se on, hyvät herrat, paljon vanhempi se laki.
21079: Nämät kumpaisetkin anomukset ovat hyvin hyviä herrasmet-
21080: sästäjille. He tietysti tulevat syksyllä suurilla koiralaumoilla
21081: metsästämään ja ampuvat ei ainoastaan otuksia, vaan myös
21082: talollisten karjaa, lampaita ja muita. Minä surkuttelen niitä
21083: maanviljelijöitä, jotka asuvat lähellä kaupunkeja, sitten kun tämä
21084: on tullut laiksi. Mitä nyt tulee niihin harvaan asuttuihin seu-
21085: tuihin, joitten oloja silmällä pitäen tämä anomus muka on
21086: tehty, vaikkapa ponsissa siitä ei puhuta mitään, niin minä
21087: tahtoisin kysyä esim. ed. Heikkiseltä, joka on tämän anomuk-
21088: sen tehnyt ja asuu harvaan asutussa seudussa, onko kukaan
21089: siellä kieltänyt itsellistä tai torpparia käymästä metsästämässä,
21090: - ei ainakaan sellaista ole usein tapahtunut meidän paikkakun-
21091: nalla, vaikka se on paljon tiheämmin asuttua kuin Kajaanin
21092: kihlakunta. Mutta kielto, ettei saa ilman lupaa mennä metsäs-
21093: tysmaille on hyvä estääkseen kaikenlaisia herrasmiehiä sinne
21094: tulemasta. Tässä anomuksessa on se, mitä harvaan asutuilla
21095: 892                   Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
21096: 
21097: 
21098: seuduilla käytännössä on olemassa, otettu perustukseksi ja sillä
21099: perustuksella tahdottaisiin yleensä maanviljelijöiltä riistää heille
21100: kuuluva oikeus.
21101:      Muuten onnittelen, että Suomen pikkuviljelijät ovat saaneet
21102: tänne niin hyviä edustajia maalaisliitosta, jotka tekevät yhden
21103: anomuksen toisensa perästä ehdottaen, että näitten pikkuvilje-
21104: lijäin etuja riistettäisiin.
21105:     Ed. Heikkinen: Anomusehdotus, joka tehtiin täällä, ei suin-
21106: kaan ole tehty aivan ajattelemattomasti, eikä silmällä pitäen
21107: kaupunkilaisten herrasmetsästäjien etua, sillä en suinkaan minä
21108: ole kaupunkilainen, kaukana siitä. Minä edustan Suomen har-
21109: vasti asuttua kulmakuntaa, Kajaanin kihlakuntaa. Siellä meillä
21110: on pikku Kajaanin kaupunki yksin. Sen edut eivät suinkaan
21111: ole minulla silmämääränä, vaan päinvastoin sen maaseudun
21112: nälkään kuolevan köyhälistön. Ajan säästämiseksi en tullut
21113: lukeneeksi anomusehdotuksestani kuin ponnet. Mutta kun
21114: asiassa ovat ottaneet puheenvuoroja jotkut ja ne mielestäni
21115: kaipaavat vielä selitystä, niin Iyhykäisyydessä sanon siitä jo-
21116: takin.
21117:     Mitä tulee ed. Tulikouran väitteeseen, niin asianlaita kau-
21118: punkien ympärillä kieltämättä ja minunkin kokemukseni mu-
21119: kaan on sellainen. Mutta se voitaisiin sillä estää, että herras-
21120: metsästäjille, koirametsästäjille, lainlaatijat asettaisivat suurempia
21121: sakkoja, kovemman edesvastauksen kaikenlaisten karjojen: leh-
21122: mien, lammasten ja porojenkin hajoittamisesta. Ajokoiramet-
21123: sästystä me emme käsittääkseni saata lopettaa. Se ei ole niin-
21124: kään vahingollista kuin sanotaan, silläkin on hyvät puolensa.
21125: Me iloitsemme monta kertaa suuresti ja toivoisimmekin, että
21126: paikkakunnalle tulisi niin kutsuttuja ajokoirametsästäjiä eli her-
21127: rasmetsästäjiä, me auttaisimmekin niitä. Niille me antaisimme
21128: metsästettäviksi vahinkoeläimiä: ilveksiä, kettuja, ahmoja j. n. e.
21129: Nykyään on oikeus ajokoirilla niitä metsästää, ja huolimatta
21130: maanviljelijäin väitteistä herrasmetsästäjät tulevat niitä metsäs-
21131: tämään, ja silloin saattaa tapahtua, että ne hävittävät lammas-
21132: karjoja, porolaumoja j. n. e. Ja tämä mielestäni ei parane, niin
21133: kauan kun petoeläimiä sallitaan metsästää, muuten kuin sillä
21134: tavalla kuin mainitsin, että koirien omistajat veivoitetaan vas-
21135: taamaan ne vahingot, mitkä ne matkaansaattavat, ja opettamaan
21136: koiriaosa sellaisiksi, että ne eivät aja kotieläimiä, joka kyllä on
21137: mahdollista.
21138:     Ed. Ahmavaara kysyi, kuka on niillä paikkakunnilla, mistä
21139: minä olen, kieltänyt ketään tulemasta ja metsästämästä omilia
21140: mailtaan lintuja ja muita tarpeellisia metsäeläimiä. Totta kyllä,
21141: kansa ei yleensä kiellä ketään metsästämästä. Ne pitävät hä-
21142:           An. n:ot 80 ja 187: metsästysasetuksen uudistamisesta.   893
21143: 
21144: 
21145: peana, jopa syntinä kieltää metsästämästä heidän tiluksillaan.
21146: Minäkin omistan tuhansien hehtaarin tilan, joten anomuksesta
21147: minullekin saattaa tulla vahinkoa eikä vaan etua. Mutta sii-
21148: täpä juuri nähdään kuka se on, joka kieltää metsästyksen.
21149: Siellä, missä on suuria metsämaita, siellä juuri kielletään kaikki
21150: metsästys, siellä ei saa mennä metsästämään muutoin kuin la-
21151: kia rikkomalla, herra Ahmavaara. Pitääkö meidän nälkäännään-
21152: tyviä muun hyvän lisäksi vielä opettaa lakia rikkomaan? Jos
21153: torppari menee metsästämään, niin metsänvartija tulee sano-
21154: maan: mitä täällä teet! Ja hänellä on oikeus saattaa torppari
21155: edesvastaukseenkin, jos tahtoo. Totta kyllä, minun täytyy se
21156: tunnustaa, herratkaan eivät ole voineet olla rikkomatta lakia.
21157: Mutta pitääkö meidän yksin virkamiehiäkin pakottaa lakia rik-
21158: komaan? Olen nähnyt erään metsäherran, joka, monen muun
21159: kanssa kävellessään kruununmetsässä, potkasi lintuansoja ja-
21160: ,Jallaan sanoen: noin sitä lakia rikotaan. Toiset silloin huo-
21161: mauttivat: onko nälällä mitään lakia, jolloin metsäherra astui
21162: yli jättäen pyydykset siihen. Hänen omatuntonsa pakotti häntä
21163: lakia rikkomaan. Kun virkamiehet ja kansa näin rikkovat lakia,
21164: mitä varten semmoista lakia säilytämme? Meidän harvasti asut-
21165: tuihin paikkakuntiimme nähden, jota tämä anomus juuri tar-
21166: koittaakin ja joissa on sekä viljaa että nälkää viljalti, tämä laki
21167: kaipaa korjausta. Samanlaisia lainrikkomuksia olisi minulla
21168:  mainita useita, mutta ne on esiintuotu anomuksessa, joten lie-
21169: nee tarpeetonta niitä ruveta luettelemaan. Jokainen edustajista
21170: voi niistä ottaa selkoa sitten, kun anomus tulee valiokuntaan.
21171: Ed. Ahmavaaran puheen johdosta tahdoin kuitenkin kiinnittää
21172: huomiota tähän. Valiokunnassa kaiketi kyllä on asianomaisia
21173: ammattimiehiä ja metsästyksen tuntijoita, ja jos ei niitä siellä
21174: ole, voi valiokunta ulkopuolelta eduskuntaa ottaa tarkan tiedon
21175: näistä asioista. Käsittääkseni metsästys rajamailla ei ole niin-
21176: kään pieni asia. Joka on ollut esim. Kajaanin markkinoilla, on
21177: nähnyt kymmeniä, toisinaan satojakin lintukuormia lähtevän
21178: sieltä. Jo niillä linturahoilla saa köyhä Kajaanin kihlakunnan
21179: väestö ja Raja-Karjalan väestö kotitarpeensa, jota se syksyllä
21180: kipeästi kaipaa.
21181:       Näitä asioita silmällä pitäen rohkenen esittää, että voimassa-
21182: oleva metsästysasetus, mitä tulee uroslintujen metsästämiseen
21183: keväällä, muutettaisiin, jotta ei nälkä pakottaisi lakia rikkomaan.
21184: Syksystä voisi rauhoitusaikaa pitentää, jotta eivät linnut pikku-
21185:  poikasina tulisi ammutuiksi. Kansalla onkin silloin muuta syö-
21186:  mistä ja muuta työtä, ettei sen tarvitsekaan niitä ampua.
21187:       Toivon, että asia menee valiokuntaan ja joutuu siellä tar-
21188: kan pohdinnan alaiseksi.
21189: 894                 Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
21190: 
21191: 
21192:     Ed. Ripatti: On tullut yleiseksi tavaksi, että metsästämistä
21193: ei ole talonpoikaiset maanviljelijät kieltäneet, olkoot metsästä-
21194: jät sitte heidän maillaan asuvia torppareita, mäkitupalaisia tai
21195: muita, vaikka se kyllä ei ole yhtäpitävä sen asetuksen kanssa,
21196: joka on voimassa. Toivoisin senvuoksi, että se valiokunta,
21197: johon asia lähetetään, tekisi siihen suuntaan käyvän ehdotuk-
21198: sen, että niin hyvin asujamet kruunun kuin yksityistenkin maalla,
21199: missä asuvat, vaikkeivät maata omista, saisivat siellä vapaasti
21200: metsästää. Vaan en luule, että on terveellistä, että annetaan
21201: kaikille metsästysoikeutta, missä vaan tahtovat. Sillä kyllä niitä
21202: löytyy varakkaita, kaupunkilaisia, joilla on tilaisuutta lähettää
21203: metsästäjiä ja mennä itse huvittelemaan vaikka minne metsäs-
21204: tyshuvitteluille.
21205: 
21206:     Ed. Vikman: Ymmärtääkseni on tämä asia periaatteellisesti
21207: keskusteltu jo viime viikolla. Se tapahtui silloin, kun oli kes-
21208: kustelu kalastusasetuksen muuttamisesta toisille periaatteille.
21209: Ja kun tämä keskustelu silloin oli siksi seikkaperäinen ja pal-
21210: jon aikaa kysyvä, kuin se oli, niin minä toivoisin kaikella har-
21211: taudella, että tästä kysymyksestä ei nyt keskusteltaisi ei peri-
21212: aatteellisesti eikä myöskään annettaisi valiokunnalle enää mi-
21213: tään käytännöllisiä ohjeita, koska ne eivät tunnu sen paina-
21214: vampia olevan, kuin mitä täällä on saatu kuulla, vaan että asia
21215: semmoisenaan menisi laki- ja talousvaliokuntaan.
21216:     Ed. Nykänen: Viimeksi luetun anomuksen johdosta tahtoi-
21217: sin lyhyesti ilmoittaa, että metsästys meidän paikkakunnalla
21218: on tavallisesti yhteistä. Jokainen metsästää mistä tahtoo, lu-
21219: paa kysymättä. Torpparit ja mäkitupalaiset saavat ilman isän-
21220: nän lupaa metsästää sen talon mailla, missä asuvat. Minun
21221: mielestäni tämä olisi laajennettava siihen suuntaan kuin ano-
21222: muksessa mainitaan. Muuten jahtikoirilla metsästäminen olisi
21223: kiellettävä ankarasti, paitsi petoeläimiä varten, sillä se tuot-
21224: taa maamiehille suurta vahinkoa lammaskarjojen ja muunkin
21225: karjan hävittelemisellä y. m.
21226: 
21227:      Ed. Pykälä: Tulin pakotetuksi uudestaan käyttämään pu-
21228: heenvuoroa. Siihen antoi ed. Ahmavaara pakottavan aiheen.
21229: Ei kukaan ole väittänyt, että periaatteet olisivat väärät, mutta
21230: kaikki ovat tunnustaneet, että käytäntö on ikivanhoista ajoista
21231: asti säilynyt sellaisena, että jokainen saa metsästää eikä sitä
21232: kielletä. Se, minkä ed. Ahmavaara toi tueksi nykyisen lain
21233: voimassa pysyttämiselle, on ehkä ollut sillä perustanakin, -
21234: tiedämmehän, että täällä on paljon sen tekijöitä. Mutta mitä
21235: siitä laista, jota ei kunnioiteta, vaan rikotaan käytännössä niin
21236:           An. n:ot 80 ja 187: metsästysasetuksen uudistamisesta.   895
21237: 
21238: paljon kuin mahdollista? Moitittiin maalaisliittolaisten kömpe-
21239: lyyttä ja sitä, minkälaisilla ehdotuksilla ne tulevat esille. Minä
21240: olen yksi niitä, mutta minä en toivoisi, että Suomen eduskunta
21241: asettuu puolustamaan lainrikkojia, löysentämään lainkunnioi-
21242: tusta. Minä en toivoisi, että Suomen maalaisväestö luisuu
21243: tuolle pinnalle. Eiköhän tiedetä, että meillä on rikollisia liian
21244: paljo: vankilat ovat täynnä, mihin niitä lisää pannaan? jos
21245: tätä ed. Ahmavaaran teoriiaa noudatetaan, silloin tulisimme sii-
21246: hen, ettei lakia tarvitakaan ensinkään muuta kuin vaan koruka-
21247: pineena, ettei sitä kunnioiteta eikä noudateta, vaan se on ole-
21248: massa sitä varten, että eduskunnalla ja lainlaatijoilla olisi työtä.
21249: Koko anomus on laskettu sille perustukselle, että kansassa säi-
21250: lyisi lain kunnioitus, olkoon kysymyksessä mikä laki tahansa.
21251: jos kansa yhtä lakia saa nuhteettomasti ja syyttä rikkoa, silloin
21252: se on valmis sellaisiinkin lainrikkomuksiin, jotka jo ed. Ahma-
21253: vaaraakio suututtaisivat.
21254: 
21255:     Ed. Ahmavaara: Minä olen ed. Heikkiselle kiitollinen siitä,
21256: että hän on lausunnossaan sanonut, mitä anomus tarkoittaa.
21257: jos hän olisi pannut sen anomuksensa ponteen, niin sitä ei
21258: olisi tarvinnut keskustelussa selittää. Olisi vaan ollut tehtävä
21259: anomus siitä, että valtio antaisi kaikkien metsästää kruunun-
21260: metsissä. Se olisi ollut yksinkertainen ja asianmukainen ponsi.
21261: ja kun mainittua asiaa koskeva asetus on hallinnollinen, on
21262: hallituksella yksinomainen määräämisoikeus mitä kruununmet-
21263: siin tulee, joten ei kukaan muu voi siinä suhteessa mennä laa-
21264: timaan lakia, jos ei hallitus siihen suostu. Mutta voimmehan
21265: anoa, että hallitus tämmöisen oikeuden antaisi.
21266:     Mitä ed. Pykälän lausuntoon tulee, niin hänellä näkyy ole-
21267: van· kummallinen käsitys laista. jos minulla on pelto, ja minä
21268: tahdon antaa ed. Pykälän viljellä sitä, niin ei se ole lain rikko-
21269: mista. Ei silloin lakia riko, jos tekee jotakin saatuaan siihen
21270: asianomaiselta omistajalta luvan. Pitäisi olla käsitys siitä, mikä
21271: on lain rikkomista, ennenkuin niin mahtipontisesti tulee asiasta
21272: puhumaan. Käytäntö on useimmissa tapauksissa se, että an-
21273: netaan metsästää muidenkin paitsi maanomistajan, mutta eivät
21274: ole olot joka paikassa samanlaiset. Helsingin lähellä esim;
21275: merkitsee hyvin paljon, jos siellä kaupungin herrat saisivat
21276: mennä maanviljelijäin tiluksia polkemaan mielin määrin.
21277: 
21278:     Ed. Hoikka, 1.: Metsästysasetuksesta on tehty ja sisäänjä-
21279: tetty useita anomusehdotuksia. Mikäli minä asiaa tunnen, on
21280: se metsästyslaki, joka viimeksi astui voimaan, hämmästyttänyt
21281: sitä osaa kansastamme, joka on tottunut saamaan metsästyk-
21282: sestä suurta apua. Tämä osa kansaa on köyhälistö, maaton
21283: 896                 Istunto 17 p. kesilkuuta 1907.
21284: 
21285: 
21286: kansa. Mitä hyvää on tällä lailla saatu aikaan? Ainakin mi-
21287: käli minä tunnen, on tämä laki kasvattanut kansaa lainrikkomi-
21288: siin. Siellä pohjoisessa, mistä minä olen tänne tullut, siellä,
21289: missä asumukset ovat hajoitettuina sinne tänne ympäri erämaita,
21290: järvien rannoille, metsiin ja jokien varsille, siellä perheenisä,
21291: joka taistelee perheensä toimeentulon puolesta, selvästi tietää
21292: ja tuntee, että kun hän virittää satimen, ansan tai loukun, niin
21293: rikkoo hän lakia. Mutta sen 1 hän kuitenkin tekee, ja useim-
21294: missa tapauksissa katovuosina, jommoiset siellä eivät ole har-
21295: vinaisia. Hän ottaa näille metsästysretkille pienet, kasvavat
21296: poikansa. Kun sitten tullaan kotia saaliineen, taakkoineen, niin
21297: vieraat ja naapurit näkevät, mitä on tehty, mutta asia yhteisesti
21298: salataan, luonnollisesti siitä syystä, että tiedetään ja tunnetaan,
21299: että rikos on tapahtunut. Mitä ajattelevat nuo poikaset, kun
21300: he näkevät isän tällaista tekevän? He saavat jo pieninä, kas-
21301: vavina poikina sen käsityksen, että laki ei olekkaan pyhä, että
21302: sitä ei tarvitse seurata. Eikä tämä käsitys jää ainoastaan täm-
21303: möisiin tapauksiin. Sitä mukaa kuin pojat kasvavat ja miehis-
21304: tyvät, joutuvat he samalla tavalla halveksimaan kaikkia muita-
21305: kin lakeja. Meillä on tästä samasta metsästyslain rikkomisesta
21306: monta surullista esimerkkiä sieltä pohjoisesta. Täältä ovat
21307: useissa tapauksissa tulleet senkaltaiset nuorukaiset ja miehet,
21308: jotka ovat selvään osoittaneet, että he eivät muissakaan asioissa
21309: paljon kunnioita lain pyhyyttä. Tällä metsästysasetuksella on
21310: sanalla sanoen riistetty aivan viimeinenkin herkkupala köyhien
21311: suusta ja viety se herrojen ja virkamiesten suuhun. (Hyvä,
21312: hyvä!)
21313:      Rohkenen pyytää, että valiokunta, johon asia ·lähetetään,
21314: ottaisi harkitakseen sen, mitä tässä olen esiintuonut
21315:     Ed. Ahmavaara: Pyydän vain sanoa, että minä olen samalla
21316: kannalla kuin ed. Hoikka mitä pyyntitapaan tulee. Mutta nyt
21317: ei ole siitä kysymys.
21318:      Ed. Hänninen (Valpas): Ed. Ahmavaara näyttää erityisesti pitä-
21319: vän huolta meistä helsinkiläisistä, ja siitä meidän oikeastaan
21320: pitää kiittää häntä. Ken on Helsingin ympäristöllä käynyt, hän
21321: tietää, että siellä on työväestöllä paikoin pieniä, puolen heh-
21322: taarin suuruisia maapaloja. Jos niillä mailla sattuu joku met-
21323: sästäjä liikkumaan, niin he puhuvat hyvin hauskalla ja humo-
21324: ristisella tavalla siitä metsästämisoikeudesta, mikä sellaisen maa-
21325: palan omistamiseen on yhdistetty. Vielä siellä lähettyvillä voi
21326: olla joku isompi pientila, jonka omistaja voisi metsästysoikeut-
21327: taan käyttää sillä tavalla kuin ed. Ahmavaara täällä olettaa.
21328: Mutta niitä alueita on tosiaankin vähän. Monet talot ovat siellä
21329:                       Raittiustyön edistämistä koskevia.                897
21330: 
21331: suurtiloiksi luettavat, ja itse asiassa tahtoo ed. Ahmavaara to-
21332: dellisesti suojella näiden suurtilallisten oikeutta. Sillä nämä
21333: suurtilalliset osaavat käyttää metsiään edukseen siten, että useat
21334: vuokraavat Helsingin herroille ja muille herroille metsästys-
21335: oikeudet. Kun ed. Ahmavaara tahtoi suojella pikkutilallisten
21336: ja pikkuviljelijäin oikeuksia suurporvareita vastaan, niin teki
21337: hän sillä tavalla, että todellisesti nämä suurporvarit saavat kaikki
21338: metsästysoikeudet itselleen eivätkä kaikki pikkuviljelijät
21339: 
21340:     Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut; puhuja on hyvä ja
21341: astuu puhujalavalle.
21342: 
21343:     Ed. Hänninen-(Valpas): istuutuu jatkamatta puhettaan.
21344: 
21345: 
21346:     Esitettiin ja lähetettiin anomusvaliokuntaan:
21347:                   Raittiustyön edistämistä koskevia:
21348:     An. ehd. n:o 84, R a i t t i u s o p e t u k s e n j ä r j e s t ä m i-
21349: sestä valtion ja kuntain voimassa pitämiin
21350: o p p i 1a i t o k s i i n (Liitteet Vl,s, siv. 40),
21351:     jonka ponnet luki julki ed. Vemmelpuu;
21352:     n:o 108, T o i m e n p i t e i s t ä p a k o II i s e n r a i t t i u s-
21353: opetuksen saattamisesta maamme kouluihin
21354: s e k ä t ä m ä n o p e t u k s e n t a r k o i t u k s e n m u k a i-
21355: s e s ta j ä r j e s t ä m i se s t ä (Liitteet Vl,9, siv. 43),
21356:     jonka ponnet luki julki ed. Hedberg;
21357:     n:o 155, M ä ä r ä r a h a n m y ö n t ä m i s e s t ä R a i t t i u-
21358: den ystävät nimiselle seuralle raittiustyön
21359: a v u s ta m i s e k s i (Liitteet VI,1o, siv. 46),
21360:     jonka ponnet julkiluki ed. Räsänen, ja
21361:     n:o 159, V u o t u i s e n a p u r a h a n m y ö n t ä m i s e s t ä
21362: Suomen opiskelevan nuorison Raittiusliiton
21363: k e s k u s t o i m i k u n n a II e (Liitteet VI,11, siv. 49),
21364:     jonka ponnet julkiluki ed. Kares.
21365: 898                     Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
21366:                                                     -------
21367: 
21368:                Määrärahoja kansanvalistustarkoituksiin:
21369:     An ehd. n:o 166, K u o 1 etu s 1 a i noista nuoriso s eu-
21370: r o j e n r a k e n n u s y r i t y k s i i n (Liitteet 11,9, siv. 38),
21371: 
21372:    jonka ponnen julkiluki ed. Storbjörk, lähetettiin tehdystä eh-
21373: dotuksesta valtiovarainvaliokuntaan,
21374: 
21375:       senjälkeen kun puheenvuoroa käyttäen oli lausunut:
21376: 
21377:     Ed. Näs: jag var icke i tillfälle att underteckna denna peti-
21378: tion, men jag anser, att dess syfte är så maktpåliggande och
21379: af den beskaffenhet, att den nödvändigt bör komma tili ut-
21380: skottsbehandling och understöder jag därför remiss.
21381: 
21382:       Esitettiin ja lähetettiin maatalousvaliokuntaan:
21383: 
21384:          Maanvuokraajain aseman parantamista tarkoittavia:
21385:     es. ehd. n:o 6, E h d o t u s 1 a i k s i t o r p a n ja m ä k i-
21386: t u p a 1 a i s p a 1 s ta n v u o k r a u k s e s ta (Liitteet VIII,16,
21387: siv. 121),
21388:       jonka allekirjoittajat luetteli
21389:    ed. Paasikivi samalla lausuen: Tämä esitysehdotus jaettiin
21390: muutama päivä sitten eduskunnan jäsenille ja senvuoksi en
21391: ryhdy enempää sitä julkilukemaan. Ehdotan sen lähetettäväksi
21392: maatalousvaliokuntaan;
21393:      es. ehd. n:o 16, E h d o t u s u u d e k s i m a a v u o k r a-
21394: 1 a ik s i (Liitteet Vlll,17, siv. 158),
21395:       jonka allekirjoittajat luetteli ed. Hokkanen, ja
21396:     an. ehd. n:o 146, Lainsäädäntötoimen p i teestä
21397: torpparien ja maanvuokraajain häätämisten
21398: e h k ä i s e m i k s e k s i (Liitteet Vlll,1s, siv. 172),
21399:       jonka julkiluki ed. Häkkinen.
21400: 
21401:                     Metsälain uudistamista koskevia:
21402:      Es. ehd. n:o 15, E h d o t u s 1 a i k s i y k s i t y i s m e t-
21403: s ä i n s u o j e 1 e m i s e k s i r y ö s t ö k ä y t ö 1 t ä (Liitteet
21404: V,n, siv. 167),
21405:    Es. n:o 15: ehdotus laiksi yksityismetsäin suojelemiseksi.    899
21406: ---
21407: 
21408:     julkiluki ed. Kalliokorpi ehdottaen senkin lähettämistä maa-
21409: ialousvaliokuntaan.         ·
21410:     Es. ehd. johdosta puheenvuoron saatuaan
21411:     Ed. Ahmavaara ehdotti sen lähetettäväksi laki- ja talousva-
21412: liokuntaan, jonne jo ennen oli samanluontoinen asia lähetetty.
21413:     Ed. Sirola: Tämä kysymys, samoin kuin edellä esitetty ano-
21414: mus torpparihäätöjen keskeyttämisestä, koskee kaikkein kiireel-
21415: lisimpiä ja tärkeimpiä asioita, mitä täällä pitäisi olla käsiteltä-
21416: vänä. Metsän raiskaamisen ehkäisemiseksi ei voi kyllin kii-
21417: reellisiin toimenpiteisiin ryhtyä. ja juuri näiden kahden seikan
21418: suhteen ei voi kylliksi ihmetellä, ettei hallituksella ole ollut jo
21419: eduskunnan kokoontuessa valmiita esityksiä. Kun näin on,
21420: ja kun jokainen hetki, mikä tätä kansanrikkautta, metsiä, yhä
21421: enemmän raiskataan, ja kun nyt jonkinlaisia telkeitä olisi ase-
21422: tettava, niin jokainen hetki, mikä metsää hävittäville yhtiöille
21423: ja yksityisille jätetään, tässä antaa heille yhä enemmän aihetta
21424: ja tilaisuutta käyttää väärin sitä oikeastaan yhteistä omaisuutta,
21425: mikä heidän haltuunsa on joutunut, niin minä pyytäisin, että
21426: asianomaiset valiokunnat näitä kahta kysymystä käsittelisivät
21427: mitä kiireellisimmin, jopa niinkin että edellinen kysymys voisi
21428: tulla lopullisen käsittelyn alaiseksi ennen täältä eroamista.
21429:    Puhemies: Edellisestä asiasta ei saa puhua.            Siitä on jo
21430: päätetty.
21431:     Ed. Sirola: ja 'jälkimäinen heti syksyllä otettaisiin käsittelyn
21432: alaiseksi.
21433:     Ed. Kairamo: Pyydän saada kannattaa kysymyksessäolevan
21434: esitys ehdotuksen lähettämistä laki- ja talousvaliokuntaan.
21435:     Ed. Listo: Minä pyydän ehdottaa, että asia lähetetään maa-
21436: talousvaliokuntaan, johon tämänluontoiset asiat on lähetet-
21437: tävä.
21438:    Ed. Mikkola: Pyysin puheenvuoroa kannattaakseni ed. Ah-
21439: mavaaran ehdotusta että asia lähetettäisiin laki- ja talousvalio-
21440: kuntaan, jonne jotenkin samansuuntainen anomus on tätä en-
21441: nen jo lähetetty.
21442:     Ed. Palmen: Minun täytyy sanoa, että on varsin vaikea saada
21443: aikaan mitään säännönmukaisuutta näissä lähetyksissä. Asiat
21444: 900                   Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
21445: 
21446: 
21447: ovat tulleet eri istunnoissa esitetyksi ja asiannostajat ovat eh-
21448: dottaneet niitä eri valiokuntiin lähetettäviksi, ja niinpä edus-
21449: kunta on välistä takertunut siihen, että samoja asioita on lä-
21450: hetetty eri valiokuntiin. Täytyyhän huomata, että esillä oleva
21451: asia aivan selvästi luonteeltaan kuuluu laki- ja talousvaliokun-
21452: taan. En tiedä, että yksi valiokunta voi tehdä kiireellisempää
21453: työtä kuin toinenkaan. Lisään, että ehdottomasti saattaa vielä
21454: syksympänä, sitten kun on nähty, miten kysymykset parhai-
21455: ten käyvät yhteen, olla tarpeellista johonkin määrin tarkistaa
21456: ne päätökset, jotka on tehty, sillä kysymyksiä on, joita ei voi
21457: käsitellä muuta kuin yhdessä jaksossa, vaikka nyt ovat joutu-
21458: neet eri valiokuntiin. En tahdo ajan säästämiseksi luetella esi-
21459: merkkejä, vaikka niitä kyllä on.
21460:     Ed. Abmavaara: Pyydän huomauttaa, että minun ynnä mo-
21461: nen muun allekirjoittama samallainen anomus lähetettiin laki-
21462: ja talousvaliokuntaan, jonne täänluontaiset asiat ehdottomasti
21463: kuuluvat. Yhdyn ed. Sirolan lausuntoon, että tämä on kovin
21464: tärkeä asia, jota tulisi jouduttaa. Mutta niinkuin me olemme
21465: sanomalehdistä nähneet, niin hallitus on jo ehdotuksen asiasta
21466: valmistanut. Valitettavaa on, että niinkin pitkä aika on mennyt.
21467: mutta tulee muistaa, että nykyinen hallitus on antanut yli 60
21468: tällaista esitystä. Tämäkin on siis asiassa otettava huomioon.
21469:     Ed. Eloranta: Tahdon vain lyhyesti huomauttaa edellä esi-
21470: tettyyn seikkaan, että mitä ed. Ahmavaara puolusti hallituksen
21471: esityksiä, niin on monta sellaista hallituksen valmistamaa eh-
21472: dotusta, joilla ei ole verrattaviksikaan sitä tärkeyttä kuin tällä
21473: kysymyksellä, eikä se siis puolusta mitenkään hallituksen tekemiä
21474: esityksiä muistuttamattomiksi, joten ed. Sirolan lausunto halli-
21475: tuksen esityksiin nähden oli aivan oikea.
21476:       Vastattavaksi hyväksyttiin seuraava äänestysesitys:
21477:     Ken tahtoo es. ehd. n:o 15 lähetettäväksi maatalousvalio-
21478: kuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on se päätetty lähettää laki-
21479: ja talousvaliokuntaan.
21480:       Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten es. ebd.
21481: n:o 15 oli päätetty lähettää laki- ja talousvaliokuntaan,
21482:     jonne samoin lähetettiin an. ehd. n:o 181: Uuden me t-
21483: s ä 1a i n s ä ä t ä m i s e s t ä (Liitteet V,1s, siv. 175),
21484:       jonka julkiluki ed. Raatikainen ensin lausuttuaan:
21485:          An. n:o 184: yksityisten metsätalouden järjestämisestä.        901
21486: 
21487: 
21488:       Siihen nähden, että tätä hyvää tarkoittavaa ehdotusta
21489: voitaisiin muutamilla tahoilla tavaksi tulleella pahalla tar-
21490: koituksella väärin ymmärtää ja kun lyhyt ponsi ei voi tarkoin
21491: ilmoittaa, mitä perusteluissa on lausuttu, täytynee lukea pe-
21492: rustelutkin.
21493:       An. ehd. n :o 184, Y k s i t y i s t e n m e t s ä t a 1o u-
21494: den järjestämisestä uudelle kannalle
21495: (Liitteet VIII, 15., siy. 114),
21496:       luki julki edustaja Suomalainen, A., koska sen peruste-
21497: tutkin olivat laaditut yleiseen muotoon, ehdottaen sen lähet-
21498: tämistä maatalousvaliokuntaan.
21499:      1(eskustelu :
21500:     Ed. Schybergson: Om denna petition vill jag endast
21501: säga: ,ju enklare, dess simplare". Jag vill för ingen del
21502: motsätta mig dess remiss tili utskott. Den kan knappast
21503: göra någon skada.
21504:      Ed. Cederberg: Jag ber att föreslå, att petitionen måtte
21505: bordläggas tili nästa plenum. Jag gör det nu främst, emedan
21506: jag hyser betänkligheter. huruvida det kan anses böra an-
21507: komma på lag- och ekonomiutskottet att behandla denna
21508: fråga. Jag tror, att det närmast bör ankomma på grund-
21509: lagsutskottet, men vill nu icke ingå på saken utan anhåller
21510: om bordläggning.
21511:        Ed. Martikainen: Koska tämä asia on jonkun verran
21512: puolinainen ja osuustoiminnanluontoinen, pyytäisin sitä lähe-
21513: tettäväksi maatalousvaliokuntaan, siellä sillä tietääkseni on
21514: tilaisuus tulla tarkan punnituksen ja pohdinnan alaiseksi.
21515: Kun tämä anomusehdotus sitä paitsi tulee periaatteessa vä-
21516: hän tärisyttämään entistä omistusoikeuslakia, niin toivoisin,
21517: että maatalousvaliokunta tekisi siitä suunnitelman tarkim-
21518: man harkintansa mukaan.
21519:        Ed. Nuorteva: Herra Schybergson lausui tästä ano-
21520: musehdotuksesta: Ju enklare dess simplare. Mikäli minä
21521: ymmärsin tämän lausunnon, tarkoitti hän sillä, että tämä
21522: anomus on sitä laatua, ettei se ansaitse minkäänlaista huo-
21523: miota. Minä ymmärrän kyllä, että hra Schybergson omis-
21524: tusoikeuden, kapitalismin suurena valvojana ja esitaistelijana
21525: suurella hämmästyksellä ottaa vastaan tällaisen anomuseh-
21526: dotuksen, joka ensi kerran Suomen eduskunnassa ilmilausuu
21527: toivomuksia, aivan vastakkaiseen suuntaan meneviä, kuin
21528:                                                                    57
21529: 902               Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
21530: 
21531: 
21532: mitä täällä ennen on lausuttu. Tätä päivää voidaankin taval-
21533: laan pitää merkkipäivänä Suomen yhteiskunnallisen kehi-
21534: tyksen historiassa. Tämä anomusehdotus, niinkuin täällä
21535: jo on lausuttu, todellakin koskee tuota pyhää omistusoikeutta
21536: ja tämän anomusehdotuksen yhteydessä tullaan ratkaise-
21537: maan meidän aikakautemme suurin sosiaalinen kysymys,
21538: kysymys siitä, onko yksityinen omistusoikeus tärkeämpi kuin
21539: koko yhteiskunnan etu. Minä toivon, että tätä anomuseh-
21540: dotusta ei käsiteltäisi edustaja Schybergsonin lausuman re-
21541: septin mukaan, vaan että sille annettaisiin kaikki se huomio,
21542: minkä se epäilemättä ansaitsee. Sillä ~ämän anomusehdo-
21543: tuksen takana seisoo suuri osa eduskunnan iäsenistä, seisoo
21544: 40 prosenttia kaikista täällä läsnä olevista edustajista, enkä
21545: minä luule, että tällaisia ehdotuksia niin ilman mitään muuta
21546: voidaan syrjäyttää. Hyvin luultavaa on, että anomuk-
21547: semme tässä eduskunnassa ei saavuta toivottua tarkoitusta,
21548: hyvin luultavaa on, että tämä ensimmäinen sosiaalidemo-
21549: kraattinen rynnäkkö yksityisomaisuuden n. s. pyhyyttä vas-
21550: taan kohtaa täällä yksimielisen vastarinnan. Sitä minä en ·
21551: ollenkaan epäile, mutta uskokaa se, hyvät herrat, se ei ole
21552: viimeinen kerta, kun tällainen anomusehdotus esitetään.
21553:       Edustaja Cederberg lausui toivomuksena, että tämä
21554: anomusehdotus lähetettäisiin perustuslakivaliokuntaan. Siitä
21555: minä en tahdo lausua sitä enkä tätä, koska en ole vielä niin
21556: perehtynyt valtiopäivätyön teknilliseen puoleen, että tietäi-
21557: sin, mikä tässä on välttämätöntä, mutta jos arvellaan, että
21558: perustuslaki tämän kautta tulee kosketetuksi, niin ei suinkaan
21559: meillä ole mitään sitä vastaan, että perustuslakivaliokunta
21560: oikein juridiikan kaikella voimalla tuo esiin kaikki tykkinsä
21561: puolustaakseen niitä asemia, joita vastaan näinkin iso ryn-
21562: näkkö tehdään.
21563:       Ed. Renvall: Kun minä pyysin puheenvuoroa, niin se
21564: ei suinkaan tapahtunut siksi, että minä olisin hämmästynyt
21565: tätä ehdotusta. Minä luulen että suurin osa eduskuntaa on
21566: päässyt niin pitkälle, ettei se hämmästy mitään. Minun mie-
21567: lestäni täällä on niin päättömiä ehdotuksia tehty jo ennenkin,
21568: ettei t ä m ä anomusehdotus ansaitse suurempaa hämmäs-
21569: tystä. .En myöskään aikonut tässä yhteydessä tästä asiasta
21570: puhua; olisin nim. voinut jotakuinkin yhtyä herra Schyberg-
21571: sonin lausuntoon, hän ratkaisi tämän anomuksen arvon yhtä
21572: yksinkertaisesti kuin sosiaalidemokraattinen puqlue ratkai-
21573: see kysymyksen, minkä edellinen arvoisa puhuja sanoi aika-
21574: kautemme suurimmaksi sosiaaliseksi kysymykseksi.           On
21575: todellakin hauskaa, että meidän kansastamme 40 % yhdellä
21576:          An. n:o 184: yksityisten metsätalouden järjestämisestä.   903
21577: 
21578: 
21579: kädenkäänteenä käytännöllisesti osaa ratkaista meidän ai-
21580: kamme suurimman kysymyksen, osaa ratkaista sen kysy-
21581: myksen, jonka ratkaisemista koko sosiaalisesti ajatteleva
21582: osa yhteiskuntaa eri maissa ajattelee ja miettii. Voin sanoa
21583: omasta puolestani, etten pelkää suuria sanoja - niitä on jo
21584: ennenkin paljon käytetty, enkä tiedä niistä _pelästyneeni -,
21585: mutta en myöskään usko, että meidän tarvitsee pelätä niitä
21586: outoja aatteita, joita täällä tahdotaan tuoda esiin. Minä en
21587: myöskään katso sen tosiasian, että täällä Suomen eduskun-
21588: nassa ensi kerran on tuotu esiin käsiteltävänä oleva anomus.:.
21589: ehdotus, muodostavan mitään merkkipäivää. Minä luulen,
21590: että täällä eduskunnassa on tuotu esiin yhtä paljon kypsy-
21591: mätöntä kuin ylimalkain sanomalehdistössäkin. En tiedä
21592: mikä on erotus sanomalehtiartikkelin ja nyt esillä olevan
21593: anomusehdotuksen välillä. En tiedä että toiset enemmän
21594: kuin toisetkaan olisivat ylimalkaan syvemmin harkittuja.
21595: Mutta parastahan on, että tämä asia pääsee valiokuntaan, ja
21596: että se siellä saa osakseen kaiken sen tutkimuksen, kaiken
21597: sen perustelun, mitä tahdotaan tässä aikaansaada.
21598:       Sitä ihmettelen, että sosialistinen ryhmämme, kun se on
21599: käynyt ratkaisemaan tätä aikamme suurinta kysymystä, ei ole
21600: kohdistanut kaikkia voimiansa tähän pääasiaan, vaan on sen
21601: ohessa tuonut esiin paljon muita pieniä sosiaalisia kysymyk-
21602: siä eduskunnan lyhyen koossa-olon aikana. Mutta sosialis-
21603: timme näkyvät luulevan, että kaikki ne epäkohdat, jotka tu-
21604: hansina vuosina ovat maailmassa syntyneet, ovat 2 tai 3
21605: kuukaudessa ratkaistavia. Eikö terve järki sano, että täUai-
21606: nen käsitys kehityksestä ja kehityksen merkityksestä on
21607: lapsellinen ja aivan ristiriidassa sen aatesuunnan kanssa,
21608: joka on sosialismin luonut ja joka opettaa, että yhteiskunnal-
21609: liset olot ovat yhteiskunnallisen kehityksen luomia, ja että
21610: niitä korjataan ainoastaan yhteiskunnan kehityksen mukaan.
21611:       Ed. Orasmaa: Sikäli kuin täällä eduskunnassa olen en-
21612: llättänyt keskustelua seurata ja anomusehdotuksiin pereh-
21613: tyä, olen havainnut, että niissä ei ole ilmaantunut sosialismia,
21614: vaan hyvin kyllä porvarilliselta taholta täällä on sitä esiin
21615: tuotu. Porvarilliset anomusebdotukset, joiden kautta pyri-
21616: tään toteuttamaan sosialistisia periaatteita koskevia kysy-
21617: myksiä, kuten tientekorasituksia, kyydinpitovelvollisuutta
21618: y. m., ovat kohdistuneet rasittamaan valtiota, vaan
21619: ei toiselta puolen mitään valtiolle tuottavaa ole esitetty. Se
21620: on merkittävä porvarillisten ansioluetteloon anomusehdotuk-
21621: siin nähden. He tahtovat ottaa, mutta eivät antaa. Nyt esillä
21622: oleva anomusehdotus tähtää siihen, että valtion olisi mah-
21623: 904                 Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
21624: 
21625: 
21626: dollista järjestää olevat olot sme kannalle, johon porvarillis-
21627: ten pyrinnöt rasituksiaan luovuttavassa merkityksessä koh-
21628: distuvat. En tahdo tämän kysymyksen tähden tämän pitem-
21629: mältä aikaa tuhlata, vaan toivon, että tämä asia todellakin
21630: lähetetään sinne, mihin sitä on ehdotettu, nim. maatalous-
21631: valiokuntaan.
21632:        Ed. Cederberg: Då jag icke blifvit understödd i mitt
21633: förslag angående petitionens bordläggning, utan diskussion i
21634: saken vidtagit, så ber jag att få framhålla, att jag ingalunda
21635: kan sympatisera med petitionens syfte, men anser att, då en
21636: remiss tili utskott ingaluoda innebär att de allmänna princi-
21637: perna i petitionen skulle godkännas, något skäl iGke förelig-
21638: ger att vägra remiss. J ag yttrade senast att jag tvekat. tili
21639: hvilket utskott petitionen borde hänskjutas och att den kanske
21640: borde behandlas af grundlagsutskottet. Tili stöd för denna
21641: åsikt vill jag nu hafva framhållet, att petitionen gör ett djupt
21642: ingrepp i beståndande egenrättsförhållanden och strider
21643: emot § 2 i bondeståndets privilegier af 1789, hvari bland an-
21644: nat säges: ,Perintötalonpojan omistusoikeus perintötaloon
21645: pidetään voimassansa aina rikkomatta, niinkuin myös se
21646: oikeus sitä hallita, joka on myönnetty ja vakuutettu".
21647:        Då på grund af § 60 i L. 0. att priviJiegiifrågor skola be-
21648: handlas i samma ordning som grundlagsfrågor, så torde
21649: denna fråga böra behandlas af grundlagsutskottet och icke
21650: af lag- och ekonomiutskottet. för min del skulle jag, som
21651: jag redan nämnde, hälst sett, att hela petitionen skulle lagts
21652: tili handlingarna, men vill jag dock icke motsätta mig remiss
21653: på de skäl, som jag förut anfört.
21654:       Ed. Nuorteva: Pyysin puheenvuoroa edustaja Ren-
21655: vallin lausunnon johdosta, kun hän niin ylevämielisesti va-
21656: kuutti, etteivät suuret sanat suinkaan häneen vaikuta. Jol-
21657: leivät ,suuret sanat" häneen vaikuta, niin ei suinkaan mei-
21658: hinkään vaikuta se hänen enemmän tai vähemmän rakastet-
21659: tava hymyilynsä, jolla hän lausuu tuomionsa tämän anomuk-
21660: sen ylitse. Edustaja Renvall kysyy, emmekö tiedä, ettei
21661: maailmaa saa mullistetuksi yhdessä silmänräpäyksessä, ettei
21662: päästä päämäärään ilman muuta. Kyllä me tiedämme sen il-
21663: mankin tohtori Renvallin opetusta.
21664:       Pyydän vaan saada huomauttaa, että anomusehdotuk-
21665: sessa on kosketeltu tuohon suureen periaatteeseen, vedottu
21666: tuohoon suureen asiaan siitä yksinkertaisesta syystä, että se
21667: tässä erikoistapauksessa on sellainen toimenpide, joka on
21668: saavutettavissa hyvinkin nopeasti ilman niitä suuria maail-
21669:          An n:o 184: yksityisten metsätalouden järjestämisestä.   905
21670: 
21671: 
21672: maa mullistavia seurauksia, joihin edustaja Renvall viittasi.
21673: Sen enempää en tahdo vastata hra Renvallin lausuntoon
21674: enkä kosketella hänen arvosteluansa sosialismista. Täällä on
21675: jo ennenkin pyydetty että herra R. välttäisi puhua sosialis-
21676: mista, ennenkuin hän on enemmän siihen tutustunut.
21677:        Ed. Paasikivi: Minä en halua ryhtyä laajempaan kes-
21678: kusteluun tästä anomusehdotuksesta. Lausun ainoastaan,
21679: että sillä on se hyvä puoli muutamien muiden sosiaalidemo-
21680: kraattisen puolueen vaatimusten ja ehdotusten rinnalla, että
21681: tämä on ainakin puhdasta sosialismia. Jos me tästä yksityis-
21682: omistusoikeudesta ja kaikesta, mikä siihen liittyy, rupeam-
21683: me keskustelemaan ja vaihtamaan mielipiteitä asiasta, josta
21684: maailmassa on suuria nidoksia kirjoitettu, niin ei tämä ilta
21685: taaskaan siihen riitä. Kun ylipäänsä vastustan anomusten
21686: tappamista ilman että ne ovat saaneet riittävää selvitystä
21687: osakseen, niin minusta on aivan luonnollista, että tämä ano-
21688: mus, niinkuin ylipäänsä kaikki muutkin, lähetetään valiokun-
21689: taan, joka sille antakoon sen selvityksen, mikä on mahdol-
21690: lista.
21691:        Mitä siihen tulee, mihinkä valiokuntaan anomusehdo-
21692: tus on lähetettävä, tahdon siitä lausua muutaman sanan. Jos
21693: olen asian oikein ymmärtänyt, on anomusehdotuksen tarkoi-
21694: tus Suomen maanomistajilta ilman korvausta ottaa pois en-
21695: sinnäkin 50 prosenttia heidän metsäinsä arvosta ja lisäksi
21696: vielä se, mitä kaikkien ruokakuntien polttopuut maksavat.
21697: Jos asianlaita on tällainen, tarkoittaa anomusehdotus siis hal-
21698: litusmuodon 2 § :ssä olevan säännöksen muuttamista, jonka
21699: mukaan keltäkään ei mitään irtainta eikä kiinteätä omai-
21700: suutta saa ottaa eikä otattaa ilman laillista tuomiota ja tut-
21701: kintoa, paitsi mikäli se tapahtuu pakkolunastusasetuksen
21702: määräämässä järjestyksessä korvausta vastaan. Tämänkin
21703: vuoksi sekä ottaen huomioon, mitä edustaja Cederberg on
21704: esiintuonut, minusta näyttää kuin pitäisi tämä anomusehdotus
21705: lähettää perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.
21706:      Ed. Sirola: Herrat ottavat leikillä tämän anomuksen
21707: vastaan. Se oudoksuttaa hiukan. Mutta kun ajattelee,
21708: kuinka paljo hirtehish1!_umoria on käytetty silloinkin, kun
21709: sen aika ei enää olisi, niin tulee todellakin omituisia mietteitä
21710: mieleen. Niin varmajako todellakin ollaan tästä omistus-
21711: oikeuden kohdasta, että kannattaa olkapäitä kohotellen ottaa
21712: ehdotus vastaan, ehdotus tällainen, jonka yhteydessä ei liene
21713: monellakaan halua ruveta ruikutta_maan ,pienviljelijäin oi-
21714: keuden polkemista", kuten tapana on?
21715: 906                Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
21716: 
21717: 
21718:        Metsät! Tässähän juuri nimenomaan koetetaan pelas-
21719: taa talonpoikaismetsät, pienviljelijäin metsät heille itsellensä.
21720: Tässähän nimenomaan valtion, yhteiskunnan puolelta keho-
21721: tetaan, pakotetaan heitä muodostamaan yhdyskuntia, jotta
21722: he saisivat metsänsä pitää. Sillä sitä perustuslain ylevää
21723: sääntöä, että talonpoikien, perintötalonpoikien omistusoikeus
21724: on pidettävä rikkomatta, johon täällä on viitattu, ei kaikki-
21725: valtias kapitalismi ole rahtustakaan kunnioittanut. Ei ole
21726: perustuslaki estänyt sitä, että tuhannet ja kymmenettuhannet
21727: tilat ovat siirtyneet tukkiyhtiöitten haltuun ja sitä tietä men-
21728: neet maailmalle. Ei yksistään nämä pieneläiät ole tässä
21729: suhteessa tulleet petetyiksi, ei yksistään heiltä ole heidän
21730: ainoata lopullista turvaansa riistetty oikeuden varjolla ja
21731: lain muotoja noudattaen, vaan on koko tältä maalta riistetty
21732: sen tärkeimpiä elinehtoisia ominaisuuksia. Metsä on maan
21733: turkki, etenkin näin pohjoisessa maassa, ja ilmanalan muu-
21734: toksista me tiedämme, kuinka paljon sitä on jo pois riistetty.
21735: Kun tässä tarkoitetaan pelastaa polttopuut pieneläjille yli-
21736: päänsä koko maassa, niin mitä silloin tehdään muuta, kuin
21737: vaaditaan mitä polttavinta välttämättömyyttä. Tässä voisi,
21738: niinkuin äsken metsästysasiain yhteydessä edustaja Ahma-
21739: vaara teki, tulla sanomaan, että vielähän ~iellä Kajaanin ja
21740: Iin takana saivat ihmiset ottaa puita ja polttaa uunissaan.
21741: Sillä sellaisia takamaita vielä on, missä tämä ikivanha kan-
21742: san omistusoikeus, oikeus käyttää ikuisina aikoina kasva-
21743: nutta metsää, on vielä voimassa. Mutta sielläkin se on me-
21744: nemässä, ja silloin ei todellakaan tiedetä, mitä poltettaisiin.
21745: Ei tässä siis auta vedota vanhaan, kaukaiseen patriarkaali-
21746: seen tapaan, jota vielä jossain kaukaisissa seuduissa nouda-
21747: tetaan, vaan tuo kristillinen ja patriarkaalinen tapa on to-
21748: della saatava käytäntöön, että näin korkealla pohjoisessa
21749: sijaitsevassa, kylmässä maassa täytyy taata ihmisille läm-
21750: pimän välikappaleet, jotka ovat yhtä tärkeät kuin ilma, jota
21751: he hengittävät.
21752:        Edustaja Renvall puhui sanomalehtiartikkeleista, joita
21753: tänne alkaa ilmestyä. Eiköhän niitä lienee ollut ennenkin?
21754: Erotus on vaan siinä, että niitä tulee nyt sellaisiakin, joilla
21755: on erilainen sävel. Mitään muuta eroa en huomaa tässä ole-
21756: van. - Ja jos edustaja Paasikivi voi luvata edes pienenkin
21757: valaistuksen niistä tuhansista nidoksista, joita tästä asiasta
21758: on kirjoitettu, tämänkin kansan hyväksi, niin olisihan se ter-
21759: vetullutta. Onhan se todellakin jalomielistä~ että jotkut tar-
21760: joutuvat tappamaan tämän anomuksen joillakin perusteilla,
21761: sillä heistä tuntuu niin rumalta tappaa se ylimielisesti, olka-
21762: päitään kohottaen.
21763:          An. n:o 184: yksityisten metsätalouden järjestämisestä.   907
21764: 
21765: 
21766:       Sanottiin, että tämä olisi puhdasta sosialismia.        En
21767: tiedä. Minun mielestäni tämä on hyvin yksinkertaista ja
21768: asteettaista kehitystä, että metsät jäävät niiUe, joiden ne
21769: r,ytkin ovat. Mutta heidät pannaan muodostamåan yhdys-
21770: kuntia, etteivät heikkoluontoisimmat heistä saisi huijata pois
21771: niitä ja että metsiä myytäisiin yhteisesti, suunnitelman mu-
21772: kaan, etteivät ne menisi pilkkahinnasta. - Vaaditaan yhteis-
21773: kuntaa erottamaan pois 50 prosenttia siitä hinnasta, mikä o-
21774: mistajalle tulee. Mitä ihmeellistä se on? Oikeastaan yhteis-
21775: kunta on tämän hyvästi ansainnut. Jos ajatellaan, että täm-
21776: möinen lainsäädös olisi ollut pari vuosikymmentä sitte sää-
21777: detty, niin meidän metsänmyyjämme eivät olisi saaneet
21778: rahtuakaan vähemmän, sillä kuinka moni talonpoika sai ta-
21779: kavuosina 50 prosenttia metsänsä arvosta? Jos olisi näille
21780: omistajille tullut 50 prosenttia, niin olisi yhteiskunta valtion
21781: muodossa tai jossain muussa muodossa ollut paljoa enem-
21782: män oikeutettu ottamaan sen toisen 50 prosenttia, kuin ne
21783: sahayhtiöt, jotka ovat sen ottaneet ja suuren osan niistä
21784: kiikuj:taneet maamme raiain ulkopuplelle.        Minä en usko~
21785: että tämä kysymys tulee käden käänteessä ratkaistuksi.
21786: mutta aika kai tulee pian, jolloin tällaisia kysymyksiä ei
21787: enää ainakaan ivan hymyllä uskalleta vastaan ottaa ja tappaa.
21788:       Ed. Raatikainen: Tämä kysymys, joka tässä tuodaan
21789: anomuksen muodossa esille, on käsittääkseni yhteiskunta-
21790: taloutemme kannalta kaikista tärkein kysymys, mitä tällä
21791: hetkellä saatetaan nostattaa. Ja kun asian käsitän tuolta
21792: kannalta, niin pyydän saada vähäisen lausua mielipiteitäni
21793: valiokuntaan menevälle evästykseksi.
21794:        Meidän metsäasiamme ovat.. surkuteltava kyllä, sillä
21795: kannalla, että ne sadat miljoonat, joita Suomen metsillä vuo-
21796: sittain saadaan ulkomailta, eivät suorastaan tule metsän
21797: omistajalle, maanviljelijälle, hyvinkään suuressa määrässä.
21798: :Ei ole olemassa tilastoa, mutta varmaa on, että pikkuinen
21799: prosentti maanomistajalle tulee siitä summasta, joka metsä-
21800: tavaroilla ulkomailta saadaan. Ja kun asia on sillä kannalla,
21801: niin se ehdottomasti vaatii korjausta. Entiset muodot, jotka
21802: siinä kohden ovat olleet käytännössä, entiset menettelytavat
21803: eivät saa jatkua, jos kerran vakavinta talouskysymystämme
21804: tahdotaan vakaasti ottaa esille. Maataviljelevä luokkamme,
21805: etenkin sisä- ja pohjoisosissa maatamme, on köyhää, kyke-
21806: nemätöntä viljelyksiä parantamaan ja maataloutta edistä-
21807: mään, yksin aineellisen varallisuudenkin puutteessa. Ne rik-
21808: kaudet, jotka sillä tosiaankin on ikimuistoisista ajoista ja
21809: jotka ovat minkäänlaisetta vaivatta ja huoletta kasvaneet,
21810: 908                Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
21811: 
21812: 
21813: eivät sitä mitään hyödytä. Liikemaailman miljoonamiehet
21814: ja pääoman omistajat ovat nähneet sen verran eteensä, että
21815: ovat aina käyttäneet niin paljon keinottelua, että suurin osa
21816: siitä pääomasta on mennyt näiden keinotte1ijain pussiin. Kun
21817: asiat ovat tällä kannalla, niin mielestäni yhteiskunnan täytyy
21818: ehdottomasti pikaisesti ryhtyä voimakkaasti toimimaan asioi-
21819: den muuttamiseksi luonnollisemmalle, paremmalle, terveel-
21820: lisemmälle kannalle. Ja tässä anomuksessa, niin paljon kuin
21821: se pääosaltaan minusta tuntuikin olevan sellaisille perustuk-
21822: sille rakentuva, että minä en sitä suinkaan voi hyväksyä,
21823: oli myös sellainen käsite, jota minun mielestäni pitäisi valio-
21824: kunnassa muodostaa tämän anomuksen pääosaksi. Se oli
21825: osuustoiminnallinen puoli siitä.
21826:         Minä luulen, että, jos meillä ruvettaisiin yhteiskunnan
21827: puolesta panemaan metsäosuustoiminnalle sitä huomiota,
21828: jonka asia ansaitsisi, voitaisiin todellakin sen avulla muuttaa
21829: asiat yleiselle kausalle,. tässä tapauksessa maanomistaiille,
21830: ja sieltä kautta välillisesti kaikille Suomen kansalaisille edul-
21831: liseksi. Minä en s11inkaan hyväksy sitä, että lunastuksetta
21832: otettaisiin metsät . nykyisiltä maanomistajilta, mutta minä
21833: hyväksyn osuustoimintamuodon meidän yhteiskuntamme
21834: sosialiseerauksena ja olen vakuutettu siitä, että, jos tätä
21835: osuustoiminnallista muotoa metsäalalla ruvettaisiin toteutta-
21836: maan ja voimakkaasti yhteisin voimin ajamaan, niin se enem-
21837: män kuin mikään muu edistys kohdistuisi juuri pikkutilallisten
21838: hyväksi, vaikka tässä eräs edellinen puhuja huomautti, että
21839: niille ei sitä niinkään suuria hyötyjä olisi, tai jotakin sen-
21840: tapaista. Minä käsitän nim., että nykyisissä oloissa ollen,
21841:  jolloinka suurtilalliset ovat metsiensä suhteen olleet sellai-
21842: sessa asemassa, että ne ovat saaneet niille hintaa, pikku-
21843:  tilalliset, talonpoikaiskansa, on ollut siinä tilassa, että siltä
21844:  on keinottelun kautta mennyt nuo metsät. Tämän käsityk-
21845:  seni tueksi tuon vielä sen, että maatalous kokonaisuudessaan
21846:  on yksityisomistuksen kannalla ollen kohotettava, yhteis-
21847:  omistuksen kannalla se ei jaksa kohota. Valtion- eli yhteis-
21848:  omaisuutena sille tulee suuria vaaroja eteen, niin ettei se sitä
21849:  kautta voi kohota. Metsät voidaan kaikkein paraiten käyt-
21850:  tää sillä tavalla, että pienviljelijät yhtyvät osuuskunnittain
21851:  metsätaloutta järjestämään ja että ne siten voivat enemmän
21852:  kuin jos metsät olisivat yhteismetsinä käyttää hyväkseen
21853:  myöskin liikapuut, kaatuneet puut ja hakka.!lsjätteet, ne voi-
21854:  vat käyttää hyödykseen metsän siivouksesta saatavat puut
21855:  hyödyllisemmin kuin yhteismetsissä on mahdollista.
21856:         Taloudellisesti parhaiten onnistuva muoto metsätalou-
21857:  den alalla on osuustoimintamuoto ja sitä huutaa kipeästi esille
21858:           An. n:o 184: yksityisten metsätalou.den järjestämisestä.   909
21859: 
21860: 
21861:   meidän maanviljelijäimme tulevaisuus, meidän maataloutem-
21862:  me tulevaisuus. Osuustoiminta juuri metsäalalla on käsitykse-
21863:   ni mukaan kaikista tärkein ·nykyisistä maataloudellisista pa-
21864:   rannuspuuhista.ja tältä kannalta asiaa ottaessa en minä ensin-
21865:   kään pidä tätä anomusta, vaikka se osalta onkin tavattoman
21866:   harhaan isketty, sellaisena, jolta olisi kiellettävä valiokuntaan
21867:   pääsö. Päinvastoin kannatan sitä lämpimästi ja toivon, että
21868:   sitä tuohon osuustoimintasuuntaan erityisesti kehitetään.
21869:   Siinä on meidän metsiemme tulevaisuus ja siinä on meidän
21870:   maanviljelyksemme ydinpaikka. Suurin hyöty ainakin, mitä
21871:   voidaan tehdä asian hyväksi, on tähän kysymykseen kät-
21872:   ketty. Jos meillä saadaan aikaan, että keinottelijat ja mil-
21873:   joonanylkyrit, joista suurin osa on meidän maamme ulko-
21874:   puolelta, saataisiin lakkaamaan siitä äärettömästä kansallis-
21875:   omaisuutemme ryöstämisestä, jommoista nykyisin tapahtuu,
21876:   silloin meillä voitaisiin niillä rahoilla kohottaa maatalous ja
21877:   maanviljelys aivan äärettömässä määrässä. Tältä kannalta
21878: · asiaa katsellen minä pyydän lämpimästi kannattaa, että ano-
21879:   musehdotus lähetettäisiin maatalousvaliokuntaan ja lausun
21880:   sen toivomuksen, että niissä osissa, jotka perustuslakia kos-
21881:   kevat, kuulusteltaisiin perustuslakivaliokunnan mieltä.
21882:        Ed. von Alfthan: Jag har anhållit om ordet för att un-
21883:  <lerstöda hr Cederbergs förslag om bordläggning. Jag gör
21884:  det så mycket hällre, som jag ser att på föredragningslistan
21885:  finnes upptaget ett annat ärende af samma principiella inne-
21886:  börd, nämlig_en hr Vuolijokis motion. för vinnande af tid
21887:  ber jag därför att få understöda hr Cederberg.
21888:        Puhemies: Kun pöydälle panoa on kannatettu, niin
21889:  tulee työjärjestyksen mukaan ensin ottaa ratkaistavaksi,
21890:  pannaanko asia pöydälle, vai jatketaanko sen käsittelyä.
21891:  Niitä puhujia, jotka jo ovat pyytäneet puheenvuoroa, siis ke-
21892:  hoittaisin käyttämään puheenvuoroa ainoastaan pöydälle pa-
21893:  nosta tai asian asiallisesta jatkokäsittelystä.
21894:        Ed. Tokoi: Olen tarkoittanut puhua asiallisesti perus-
21895:  teluista ja lausun myös mielipiteenäni, että anomusehdotus
21896:  lykättäisiin maatalousvaliokuntaan.
21897:        Ed. Kares: Pidän pöydällepanoa tarpeettomana ja tar-
21898:  peettomana pitämistä tahdon perustella muutamilla seikoilla.
21899:  Minun täytyy sanoa, että en lainkaan pitänyt siitä tavasta,
21900:  jolla etenkin herra Renvall rupesi puhqmaan anomuksesta.
21901:  Sellainen ylimielinen tapa olisi oikeutettu, jos tässä anomuk-
21902: 910                Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
21903: ------------------
21904: sessa, jonka suuntaa minäkään en hyväksy, olisi puhe vain
21905: jostain yksityisestä päähänpistosta, yksityisestä tuumasta..
21906: Mutta jok'ainoa tässä huoneessa tietää, että tässä ei ole ky-
21907: symys mistään yksityisestä tuumasta, vaan se on jotenkin
21908: laajalle levinnyt yleinen mielipide, jolla on paljon kannattajia.
21909: ei tosin mihinkään harkittuun mielipiteeseen perustuvia,
21910: mutta ehkä etupäässä tunteen kannalta ottavia ja agiteerat-
21911: tuja. Jos tällaista mielipiteen suuntaa kohdellaan tuolla ta-
21912: valla, niin täytyy minun, suokaa herrat anteeksi, sellaisesta
21913: tavasta löytää se meidän säätyläisten, herrasväen, vanha
21914: henki, se henki, joka on vuosisatoja tottunut katselemaan
21915: kaikkea, mitä tulee ulkopuolelta omaa piiriä, mitä ei ole
21916: omassa piirissä totuttu kannattamaan, siltä kannalta: se
21917: nyt on sellaista joutavaa lorua, josta ei kannata muuta kuin
21918: vähäsen naurahtaa. Ja kun asia on näin, niin tuollainen me-
21919: nettely on hyvin lähellä sitä, että ollaan välinpitämättömiä
21920: niistä suurista aatevirtauksista, joita yhteiskunnassamme al-
21921: kaa liikkua.
21922:       Mitä itse asiaan tulee, niin jo äsken sanoin. että minä
21923: sen. pöydälle panemista ehdottomasti vastustan. Pidän pöy-
21924: dälle panoa vallan tarpeettomana, niinikään vielä tällä ker-
21925: taa koko tätä pitkää sananvaihtoa. joka tästä anomuksesta
21926: on syntynyt. Emme mihinkään pääse siitä, että tässä seisoo
21927: vastakkain kaksi yhteiskunnallista ajatussuuntaa, joilla ei ole
21928: mitään yhtymäkohtaa, joita ei voida millään tavoin keske-
21929: nään sovittaa, ja sentähden on kaikki puheleminen siitä val-
21930: lan tarpeetonta. Kun se aika tulee, jolloin tämä kysymys on
21931: ratkaistava, sen palattua valiokunnasta, silloin täytyy edus-·
21932: kunnan asettua jyrkästi puolelle tai toiselle, niin jyrkästi,
21933:  että se armottomasti tappaa sen mielipiteen. jota se ei hy-
21934: väksy. Mikään sovinto ei siinä kohden ole mahdollinen. Ja
21935: minä en luule, etteivät herrat anomuksentekijät itsekkään
21936: epäile, mille puolelle arpa tässä lankee. Ja minun täytyy sa-
21937: noa, että minusta tuntuu, että anomusehdotus on tarkoitettu yli
21938: parvien meneväksi ja yli parvien vaikuttavaksi. Sentähden.
21939: minä katson, että valiokunnan pitäisi ottaa tämä kysymys
21940:  aivan tarkan harkinnan alaiseksi, ei vain syrjäiskuin sitä
21941:  tappaakseen, vaan perusteellisesti, ymmärtäen että valiokun-·
21942:  nan mietinnön tul~e olla sellainen, että sekin vaikuttaa yli
21943: parvien siihen mielipiteeseen, josta kuitenkin kansamme lain-·
21944: säädäntö lopulta on riippuvainen ~ - - ~.
21945:      Puhemies:     Puhuja puhuu muustakin          kuin pöydälle-
21946: panosta.
21947:          An. n:o 184: yksityisten metsätalouden järjestämisestä.   911
21948: 
21949: 
21950:      Ed. Kares: Minä katson, että asia ei pöydällepanosta
21951: parane ja sen vuoksi puolustan sen lähettämistä perustuslaki-
21952: valiokuntaan.
21953:       Ed. Merinen: Minä vaan lyhyesti huomautan, että tällä
21954: asialla ei ole mitään tekemistä perustuslakikysymysten
21955: kanssa eikä sillä ole mitään perustuslain luonnetta, vaan on
21956: se lähetettävä maatalousvaliokuntaan.
21957: 
21958:      Puhemies: On puhe siitä, jatketaanko keskustelua, vai
21959: pannaanko anomusehdotus pöydälle. On sitte eri asia, mihin
21960: valiokuntaan se lähetetään.
21961: 
21962:      Ed. Paasikivi: Minäkään en katso lykkäystä välttä-
21963: mättömäksi. Minusta on selvää, että asia on valiokuntaan
21964: lykättävä. En usko sen paranevan, jos vielä kerran sen
21965: otamme uudestaan esille. Haluan siis, että se heti lähetetään
21966: valiokuntaan.
21967: 
21968:       Ed. Suomalainen, J,: En puolusta ensinkään pöydälle-
21969: panemista. Toivoisin, että esillä oleva asia nyt jo lähetettäi-
21970: siin valiokuntaan ja että siitä nyt pidettäisiin evästyskes-
21971: kustelu.
21972:      Ed. Tokoi: Vaadin asiata heti keskusteltavaksi ja valio-
21973: kuntaan lähetettäväksi, ja siltä varalta, että nyt ryhdytään
21974: keskustelemaan, pidätän itselleni sen puheenvuoron_, jonka
21975: olen pyytänyt.
21976: 
21977:       Ed. Scbybergson: Också jag anser, att petitionen utan
21978: vidare kan öfversändas tili utskott, såsom jag redan i mitt
21979: första uttalande framhöll, men då hr Kares har tillåtits att på
21980: sidan om denna fråga gifya hr Renvall och kanske också mig
21981: en liten upptuktelse för vårt sätt att i denna debatt uppträda,
21982: så ber jag att få säga, att, då hr Kares själf menar, att denna
21983: petition har varit afsedd att gå öfver alla gränser, och hr
21984: Sirola bland ann~J framhållit, att det, att taga 50 o/o af en
21985: annans kapital, icke alls berör eganderätten, utan endast är
21986: en beskattningsfråga, så kan man icke taga sådant på allvar.
21987:      Ed. Vikman: Minun puheenvuoroni ei koske pöydäl-
21988: lepanoa.
21989: 912                 Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
21990: 
21991: 
21992:       Äänestysesitys:
21993:       Ken tahtoo asian pöydälle, vastaa jaa; jos ei voittaa,
21994: jatketaan asiallista käsittelyä.
21995:       Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten oli
21996: p ä ä t e t t y j a t k a a a s i a l l i s t a k ä s i t t e l y ä.
21997:       Puheenvuoroa senjälkeen käyttivät:
21998:       E.d. Paasikivi: Täytyy myöntää, että tässä anomuk-
21999: sessa on yhdistetty useampia asioita, jotka olisi voitu pitää
22000: erillänsä toisistaan, ja luulen, että näitten eri kysymysten
22001: erottaminen ja erillään pitäminen olisi ollut asialle eduksi.
22002: Tässä tosiaan puhutaan osuustoimintamenettelyn ja -järjes-
22003: telmän toimeensaamisesta metsänhoidon ja metsänmyynnin
22004: ja käyttämisen alalla. Mitä nyt tähän QUoleen tulee, niin
22005: minä olen siinä kohden tämän periaatteen kannattaja. Mutta
22006: minun nähdäkseni tämä osuustoimintaperiaatteiden voimaan-
22007: saaminen metsänhoidon alalla on tässä anomuksessa joten-
22008: kin syrjäseikka. Pääasiana minä pidän, kuultuani sen perus-
22009: tulun, joka anomukseen on liitetty, metsätulojen ottamisen
22010: yhteiskunnan haltuun. Metsänhoidon järjestäminen on yksi
22011: asia ja sitä varten on täällä sosiaalidemokraattien puolelta
22012: tehty muitakin anomusehdotuksia, joita on juuri tänäpäivänä-
22013: kin luettu. Minä voin kaikessa yhtyä siihen, mitä edustaja
22014: Raatikainen täällä lausui juuri osuustoiminta-aatteen voi-
22015: maansaamisesta metsänhoidon alalla, ja jos tässä olisi kysy-
22016: mys siitä, niin asia olisi kannatusta ansaitseva. Voin täy-
22017: dentää äskeistä lausuntoani sillä, että mikäli tässä anomuk-
22018: sessa on tästä asiasta kysymys, niin se on kannatusta ansait-
22019: sevaa. Se, mitä muun muassa edustaja Raatikainen on lau-
22020: sunut suurista metsätiloista, tukkiyhtiöistä ja siitä, mitenkä
22021: ne saavat aikaan häviötä itsenäiselle maanomistajasäädylle
22022: ja ylipäänsä Suomen maanviljelyksell~. on kaikki aivan oi-
22023: kein. Siinä kohden olen minäkin kannattanut muutamia ano-
22024: musehdotuksia, jotka tahtovat tässä olevia epäkohtia pois-
22025: taa, ja minä olen kannattanut sellaistakin anomusta, joka tu-
22026: lee täällä huomenna tai ylihuomenna esitettäväksi, että suu-
22027: ria metsäomaisuuksia tosiaankin verotettaisiin erikoisella
22028: tavalla, jollaista veroa ei· muulta maanomistukselta otettaisi.
22029: Mutta esilläoleva anomus tulisi minun nähdäkseni etupäässä
22030: koskemaan pienvilielystä, ja juuri se, että tämä 50 % :n ve-
22031: roitus, niinkuin sitä on kutsuttu, on yhdistetty osuustoiminta-
22032: järjestelmään, vaikuttaa sen, että pienviljelijät tulevat suu-
22033: reksi osaksi tämän verotuksen kannattamaan. Jos jokai-
22034:          An. n:o 184: yksityisten metsätalouden järjestämisestä.   913
22035: 
22036: 
22037: sesta metsänmyynnistä, jonka metsäosuuskunta suorittaisi,
22038: otettaisiin 50 ro valtiolle, niin kaikki Suomen maanviljelijät,
22039: olivat ne kuinka pieniä tahansa, saisivat tämän korkean ve-
22040: ron suorittaa, ja sellaista vaatimusta minä en, ainakaan tois-
22041: taiseksi, voi kannattaa. Minä en ole tullut vakuutetuksi
22042: tällaisen menettelyn tarpeelisuudesta, se ei ole enää mikään
22043: veroitus, vaan se on tosiaan pakkoluovutus, niinkuin muis-
22044: taakseni anomuksen perusteluissa sanotaankin. Mutta kuten
22045: sanottu, minä en myöskään suinkaan tahdo, että tämän ano-
22046: muksen valiokunta~n menemistä estettäisiin. Ja kun nyt
22047: tarkemmin ajateltuani huomaan, että siinä on aivan kahden-
22048: laisia asioita, yhdeltä puolen kysymys, joka koskee perus-
22049: tuslakia, nimittäin pakkoluovutuskysymys - en voi olla sitä
22050: siksi kutsumatta - ja toiselta puolen metsänhoidon järjestä-
22051: minen osuustoimint@erusteille ja kaikki mitä siihen kuuluu,
22052: niin minä havaitsen, että tätä asiaa olisi käsiteltävä kahdessa
22053: valiokunnassa, edellinen kysymys perustuslakivaliokunnassa
22054: ja jälkimäinen maatalousvaliokunnassa. Senvuoksi yhdyn
22055: edustaja Raatikaisen lausumaan ajatukseen, että asia lykät-
22056: täisiin maatalousvaliokuntaan mikäli se koskee metsänhoi-
22057: dollisia ja osuustoiminnallisia puolia, mutta mikäli se koskee
22058: useinmainittua 50 % luovuttamista, tulisi perustuslakivalio-
22059: kunnan siitä antaa lausuntonsa.
22060:       Ed. Tokoi: On eritoten tultu huomaamaan se seikka,
22061: että aina kun suurempi tai periaatteellisempi reformikysymys
22062: otetaaan esille, silloin herrat perustuslailliset vetävät erään
22063: vanhan kirjakokoelman, jota kutsutaan perustuslaiksi, ja löy-
22064: tävät sieltä aina esteitä tällaisten reformien toimeenpanemi-
22065: selle. Sitten on heillä ääretön joukko monenlaisia muotoseik-
22066: koja, jotka tekevät sen aivan kerrassaan mahdottomaksi. Ei
22067: ollut mikään ihme, jos se nytkin löydettiin. Kun tässä puhut-
22068: tiin perusteellisesti periaatteelliselta, vieläpä perustuslailli-
22069: selta kannalta, niin haluan tähän seikkaan parhaiten kajota.
22070:       Herra Cederberg sanoi, että perintömaalle on perustus-
22071: lain mukaan pidettävä vähentymättömänä se, mikä
22072: sille kuuluu. Haluaisin juuri vedota niihin perustei-
22073: siin miten esim. metsän omistusoikeudet ovat saa-
22074: vuttaneet ne, jotka nykyään omistavat suuria met-
22075: säalueita.     Kai herrat varmaan joka ainoa tietävät,
22076: että esim. meidän nykyinen maanmittausasetuksemme
22077: ei ole sen vanhempi tekele kuin vuodelta 1848. Sitä
22078: ennen ei esim. hallitus valvonut niin perusteellista maan-
22079: jakoa kuin siitä lähtien. Maan- ja erittäin metsänjaon toi-
22080: mittivat yksityiset maanmittarit - sen jokainen teistä tie-
22081: 914                 Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
22082: 
22083: 
22084: tänee - jotka suurimmaksi osaksi olivat suoraan sanoen
22085: suuria lurjuksia. .Ennen näitä aikoja vielä 18 vuosisadan
22086: lopulta, jolloin nykyinen perustuslaki oli voimassa, ja vieläpä
22087: vanhempiin vedottiin, olivat kaikki metsämaat vielä aivan
22088: koko yhteiskunnan yhteistä omaisuutta. Vielä meidän van-
22089: hat ukot nykyjään muistavat ja puhuvat siitä, miten metsät
22090: olivat yhteisiä; puhutaan suuresta sarkajaosta ja suuresta
22091: jaosta, jonka nojalla ne tehtiin yksityisten omistusoikeuden
22092: alaisiksi.
22093:       No niin, minä tahdon todistaa mitä minä puhun. Siellä
22094: meidän kylässä Simukkalassa on suuri talo - ja suuria ta-
22095: loja on joka kylässä, vaikkei tämä tarkoittamani niin suuri
22096: ole, noin neliännesmanttaalin suuruinen - ja sen omista-
22097: jalla oli -enemmän, kuten sanotaan, pääomaa. Maanmittarit
22098: eivät olleet perustuslaista eivätkä hallituksesta riippuvaiset,
22099: ne toimittivat metsänjaot oman pääpassinsa mukaan. Ja
22100: vielä kerrotaan - joka kylässä on yielä niitä, jotka kerto-
22101: vat - tänä päivänä, miten näitä jakoja toimitettiin ja miten
22102: ne, jotka olivat varakkaampia, saivat suuria metsäalueita.
22103: Vieläpä tarina kertoo, miten Simukkalassa oli ollut suuri
22104: sonni, joka oli joutunut maanmittarien omaisuudeksi. Tämä
22105: sonni puski kaikki metsät yhteen ja Simukkalalle kuuluivat
22106: kaikki metsät tietysti perustuslain mukaan eikä ollut oikeutta
22107: heiltä niitä millään muotoa riistää, kuten sanotaan.
22108:       Virtailla on m. m. suuri talo. Siellä myöskin maanmit-
22109: tari palstoitti metsät, jotka siihen päivään saakka olivat olleet
22110: yhteiskunnan yhteistä omaisuutta. Isäntä sanoi maanmitta-
22111: rill: ,Pannaanpas tuosta vielä pikkusen vasikkahaaksi".
22112: Maanmittari vastasi: ,Pannaan vaan". Mentiin ja mitattiin
22113: vasikkahaka, ja kahden viime vuoden kuluessa on tuosta
22114: vasikkahaasta saman talon perinnön kautta sama omistaja
22115: myynyt tukkipuita 80,000 markan arvosta, - aivan siitä
22116: vasikkahaasta, joka yhteiskunnalta omistettiin yksityisomai-
22117: suudeksi. Mitenkä muuten luulette, hyvät herrat, tätä omistus-
22118: oikeutta voitavan laajentaa niin, että muillekin tulisi hiukan
22119: metsään omistusoikeutta, ei ainoastaan niille, jotka perustus-
22120: lain mukaan ja perinnön nojalla ovat sen metsät saaneet,
22121: ellei niitä sosialiseerattaisi. Luuletteko, että -uudet isojaot
22122: tuottavat mitään suurempia parannuksia? .Ei mitään muuta
22123: kuin ainoastaan suuria kulutuksia. Kymmeniä, jopa sa-
22124: toja tuhansia markkoja ovat tulleet joka kunnassa ison-
22125: jaon toimitukset maksamaan. Ja vielä nykyäänkin voi ole-
22126: massa olevan verotuksen perustuksella omistaa summatto-
22127: man suuria metsäalueita, kun toiset, jotka maksavat saman
22128: veron, omistavat verrattain vähäsen. Tämä todistaa, että
22129:           An. n:o 184: yksityisten metsätalouden järjestämisestä.   915
22130: 
22131: 
22132: juuri jakoperuste metsäalalla on johtanut äärimäisyyteen,
22133: sen avulla on todellakin riistetty toisilta omistusoikeus. .Eräs
22134: herrasmies, kuten moni muukin herrasmies, sanoi: ,Sano-
22135: kaanpa nyt sosiaalidemokraatit, onko teillä aikomus riistää",
22136: pannen erityistä painoa tuohon ,riistää'' sanaan, ,niiltä, jotka
22137: ovat perineet esi-isiltään maan, ja antaa niille, joilla ei ole
22138: mitään". Mutta ajatelkaapa, mihin on niitten perintö joutu-
22139: nut, joilla ei ole puuta piisiin panna lämmittääkseen liettään?
22140: Nyt puhutaan äärettömän paljon isänmaallisuudesta, niinkuin
22141: tämä olisi meidän peritty isänmaa, jota meidän tulee suojella
22142: ja varjella. Mutta tämän perinnön ovat saaneet ainoastaan
22143:  muutamat harvat, toiset ovat jääneet siitä tykkänään vaille.
22144:  Mistä ne sitten ovat kotoisin, jotka eivät ole saaneet mitään
22145:  periä; ne kai siinä tapauksessa polveutuvat jostain sivuhaa-
22146:  rasta, jostakin tuntemattomasta sukuhaarasta, jos saan luvan
22147: käyttää sitä vertausta. Siinä tapauksessa on mahdoton aja-
22148:  ttlla, että millään muulla tavalla voitaisiin tätä perintö-
22149: oikeutta jakaa vähän laajemmalle, että nekin pääsisivät perin-
22150:  töoikeuden omistajiksi, jotka eivät mitään omista, eikä tätä
22151:  epäkohtaa voi mitenkään saada poistetuksi muuten kuin
22152:  sosialiseeraamalla nämä metsämaat, tekemällä yhteisomai-
22153:  suudeksi, kuten ne alkujaan ovat olleet, sitä ei kukaan mah-
22154:  tane eikä voi toiseksi väittää.
22155:         On puhuttu siitä, että silloinhan niiltä riistettäisiin omis-
22156:  tus-oikeus, kun köyhät perhekunnat, sellaiset ruokakunnat,
22157:  joilla ei ole manttaaliin pantua eikä perittyä maata, saisivat
22158:  sitä, voidakseen siitä ottaa piisiinsä puita. Luuletteko, että
22159:  he ovat tähän asti todella päivänpaisteelia pärjänneet? .Ei
22160:  suinkaan, kyllä heidän on täytynyt lämmitellä, mutta se lämpö
22161:  on heidän täytynyt ostaa, ostaa yksinkertaisesti niiltä, jotka
22162:  ovat perineet esi-isiltä tämän maan, ja he itse jääneet pe-
22163:  rintöä vaille - ehkä syöneet sen hernerokassa, kuten mui-
22164:  noin kerran tapahtui. No niin, tuskin voidaan edes perustus-
22165:  laista löytää sitä tukea, ettei juuri yksinomistusoikeus olisi
22166:  kehittynyt siitä nylkemisjärjestelmästä, jota sanaa täällä on
22167:   hyvin usein käytetty, siitä, että toiset ovat olleet suurem-
22168:  pien pääomien omistajia ja sen kautta vaikuttaneet epäta-
22169:  saisiin jakosuhteisiin.
22170:         Täällä on puhuttu siitä, mitenkä olisi pakkoluovutusta,
22171:   jos valtiolle myönnettäisiin siitä 50 %. Kuten äsken jo sa-
22172:   sanoin, tämä perintöoikeus, jonka he eritoten omistusoikeu-
22173:   della ovat itselleen omistaneet - keneltä he sitten ovat pe-
22174:   rineet? Yhteiskunnalta vai valtiolta, suoraan sanoen, sillä
22175:   mitä muuta käsitetään yhteiskunnalla, ellei juuri valtiota.
22176:   Valtio on kaikkien yhteiskunnallisten reformien toimeenpa-
22177: 916                 Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
22178: 
22179: 
22180: nija ja valtiolta ollaan nykyaikana jokainen vaatimassa suu-
22181: ria uhrauksia yhteiskunnalisten reformien toimeenpanemi-
22182: seksi. Siis täytyy myös tämän yhteiskunnan voida niitä
22183: kannattaa. Mutta i_uuri yksilöt, jotka ovat perintöoikeuden
22184: nojalla päässeet suurien metsäomaisuuksien pmistajiksi, pel-
22185: käävät tätä reformia, pelkäävät, että omaisuus joutuisi heiltä
22186: pois ja yhteiskunnan haltuun. Siinä tapauksessa he eivät
22187: saisi sitä mieskohtaisesti nauttia. Tässä ei ainakaan ol·e mi-
22188: tään periaatteellisesti väärää, sitä tuskin uskaltanee kukaan
22189: väittää, mutta, kuten alussa jo sanoin, silloin aina haetaan
22190: nuo vanhat kirjat esiin, joitten avulla ne tehdään mahdotto-
22191: miksi toteuttaa. Se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, ettei
22192: ole suoraan sanoen halua.
22193:       Täällä on puhuttu monesta muusta seikasta, jotka ovat
22194: tämän yhteydessä, mutta en tahdo tätä keskustelua kovin
22195: pitkittää. Tahdon vaan viitata siihen tosiasiaan, miten esim.
22196: hallitus on antanut esityksen, jossa on viitattu siihen, että
22197: niitten maatilojen metsät, jotka nykyään muodostetaan hal-
22198: lituksen avustuksella pienviljelijöille tämän uuden esityksen
22199: perusteella, tulevat yhteisomaisuudeksi, osuustoiminnalla vil-
22200: jeltäviksi. Minkä tähden tätä siunausta ei sitten riittäisi kai-
22201: kille niillekin, jotka ovat nst siinä asemassa, että heillä on jo
22202: manttaaliin pantua maata, ja siinä asemassa on äärettömän
22203: paljon sellaisia, jotka eivät tul'e siitä osallisiksi. Pitäisikö ne
22204: sitten julistaa valtion omaisuudeksi, todellakin panna pakko-
22205: luovutus toimeen, jakaa ne uudelleen ja vasta sitten tehdä
22206: ne todella yhteisomaisuudeksi. Eikö olisi mitenkään hel-
22207: pompi löytää suoranaista tietä, jonka avulla päästäisiin
22208: niille alueille, jotka eivät ole valtion antamia pikkutiloja. On
22209: sanottu, että _pikku tilat tulisivat siinä tapauksessa kärsimään.
22210: Minä tiedän, että pikkutiloilla on melkein jok'ainoaHa vaan
22211: sen verran metsää, että niissä on tuskin linnun istumapuuta.
22212: Mahdotonta on tyhjästä mitään ottaa. Metsänomistajat ne
22213: ennen kaikkea tätä pelkäävät ja niiltä luonnollisesti tulisi
22214: tässä tapauksessa jossain määrin omaisuus siirtymään yhteis-
22215: omaisuudeksi. Mutta tapahtuisika siinä vääryys, koska täy-
22216: dellisesti voidaan todistaa, että sen omistusoikeuden he ovat
22217: saavuttaneet tavalla, joka ei ainakaan nykyään ole sopusoin-
22218: nussa oikeuden kanssa. Tästä syystä tahtoisin eritoten suo-
22219: sitella tätä toimenpidettä läheisessä tulevaisuudessa. Täällä
22220: sanottiin, että sosiaalidemokraattien taholta on tehty esitys-
22221: ehdotus samaan suuntaan ja se esitysehdotus on todella tehty
22222: ja se on tehty siitä syystä, että saataisiin väliaikainen toi-
22223: menpide, sillä tätä nyt suunniteltua suurempaa reformia, ku-
22224: ten näkyy, ei aivan ensimäisessä tilassa voi saada mene-
22225:          An. n:o 184: yksityisten metsätalouden järjestämisestä.        917
22226: 
22227: 
22228: mään läpi ja siinä tapauksessa täytyy jotain väliaikaista
22229: tehdä. Mutta siitä voitte olla, hyvät herrat, varmat, että
22230: tämä on sittenkin se suunnitelma, jonka lopultakin täytyy to~
22231: teutua, jos oikeudellisia periaatteita tahdotaan silmällä pitää.
22232: (Hyvä!).
22233:         Ed. Häkkinen: Pyysin puhevuoroa vastatakseni edus-
22234: taja Raatikaisen puheeseen siinä kohdassa, missä hän väitti,
22235: että metsät yhteiskunnan omaisuutena eivät tule menesty-
22236: mään. Minulla on ihan päinvastainen ajatus ja sen ajatuk-
22237: sen tukena ovat ne monet havainnot, mitkä olen tehnyt ym-
22238: päri Suomenmaan. Siihen aikaan kuin minä olin pieni poika,
22239: oli metsiä yksityisillä vielä vallan runsaasti Keski-Suomessa.
22240: Mutta sitte tuli suuria tukkiyhtiöitä, yksityisten metsät myy-
22241: tiin, ja nyt ovat metsät paljaaksi pannut, niin että voi nuo-
22242: talla vetää. Mutta jälellä on sentään metsiä ja kenen ne
22243: ovat? Ne ovat kruununmetsiä; ne ovat kai yhteiskunnan,
22244: koska ne ovat kruunun. Keski-Suomessa näkee vielä sel-
22245: laisia hongikoita, että pilviä vaan pikkuisen näkee hongikon
22246: läpi. Jos ei olisi valtion metsiä ollut, olisivat Suomen metsät
22247: kaikki menneet. Nyt ovat monessa kunnassa asiat niin hul-
22248: lusti, ettei ole hirsiä esimerkiksi kansakoulujen rakentami-
22249: seen, niitä mennään valtiolta pyytämään, ja niitä siltä saa-
22250: daankin. Olen tehnyt havainnoita kruunun omistamain vir-
22251: katalojen ja yksityisten tilojen metsien välillä. Saattaa olla
22252: kaksi yhtäkokoista taloa, kruunun virkatalo ja perintötalo, ja
22253: niitten maalla voi olla yhtä paljon torppareita. Virkatalon
22254: maalla on pantu toimeen järjestetty metsänhoito.             Joka
22255: vuosi annetaan määrätyn kokoisia palstoja ja puita ei saa
22256: ottaa muualta kuin määrätyHtä palstoilta. Mutta niillä mailla
22257: on koskemattomia metsiä, niin komeita, ettei komeammista
22258: väliä. Mutta perintötilan metsät ovat autioita. Minä uskon,
22259:  että jos tämä anomusehdotus johtaa toivottuun tulokseen,
22260: niin Suomelle säästyy sellaisia pääomia, joiden vertaisia me
22261:  emme voi uneksiakaan.
22262:         Täällä on väitetty, että pikkuviljelijät tulisivat siitä
22263:  kärsimään. Minulla oli kunnia olla näkemässä pikkuviljeli-
22264:  jöitä kauan aikaa silloin kuin metsät olivat enemmän kos-
22265:  kemattomia. Silloin ne olivat tavallansa yhteisiä. Silloin
22266:  torppari sai vapaasti ottaa puita mistä tahtoi samoin kuin
22267:  tilallisetkin. Ei riidelty, mistä puut oli otettu ja hyvin tultiin
22268:  toimeen. Sitten tuli tukkiliike ja pienviljelijä möi metsänsä,
22269:  mutta missä ovat rahat? Velkaa on enemmän kuin koko
22270:  talon hinta!
22271:         Minä uskon että tästä pälkähästä Suomen kansa pääsee
22272:                                                                    58
22273: 918                Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
22274: 
22275: 
22276: vasta sitten, kun on saatu reformeja sellaisia kuin tämän ky-
22277: symyksen takana on, että metsät tulevat osuustoiminnan
22278: kautta järjestetyksi osakkaille.
22279:        Ja mitä taas tulee siihen, että niiltä tahdottaisiin kan-
22280: taa veroa - minä jo sanoin, ettei näytä olevan pienviljeli-
22281: iällä mitään hyötyä siitä että he ovat myöneet metsiä -
22282: niin minä voin vakuuttaa, että jos metsän käyttö tulee noin
22283: rajoitetuksi osuustoiminnallisella tavalla, heillä on myydä
22284: metsiä säännöllisellä tavalla ja on vielä maksaa 50      ro  yh-
22285: teiskunnan hyväksi pysyen paljon varakkaampina kuin nyt
22286: ovat. Se on minun vakaumukseni.
22287:        Ed. Vikman: Edustaja Paasikiven lausunto sisälsi kai-
22288: ken sen, mitä minä itse asiasta aioin sanoa, vieläpä koko jou-
22289: kon sen lisäksikin. Tahdon vaan sanoa Pfl.ri sanaa, eräälle
22290: edustajalle nimenomaan. Edustaja Kares esiintyi opetta-
22291: massa esiintymistapoja ainakin yhdelle eduskunnan jäse-
22292: nelle. Minulla on muistissa ei niin kaukaiselta ajalta sel-
22293: laista, joka minun mielestäni tekee hänet vähemmän sopi-
22294: vaksi sellaiseen tehtävään.
22295:        Ed. Alkio: Minusta tässä anomuksessa esiintyy sellai-
22296: nen periaate, jota puolestani saatan sellaisena kannattaa,
22297: mutta sillä nimenomaisella ehdolla, että ponsien viimeiset
22298: kohdat pyyhitään pois, nimittäin se vaatimus, että 50         ro
22299: myydyn metsän hinnasta tulisi valtion omaksi.
22300:        Tähänastinen kokemus on osoittanut, että kun metsät
22301: ovat olleet maatilallisten yksinomaisen hallintooikeuden alai-
22302: sina, metsät ovat hävinneet ilman että maanviljelijä siitä
22303: olisi itsekään varsinaisesti hyötynyt. Ne ovat hävinneet sen
22304: kautta, että liikemaailma on tässä nähnyt itsellensä ansion
22305: tilaisuutta ja käyttänyt sitä hyväkseen. Ja samalla aikaa
22306: kuin esim. mökkiläisten ja tilattomien poltopuunottooikeu-
22307: det ovat hävinneet, ne kun eivät ole enää saaneet, niinkuin
22308: ennen, ottaa yhteisistä metsistä, niin se voitto, mikä tästä
22309: olisi saattanut koitua tilanomistajille, se onkin mennyt kapi-
22310: talistien taskuihin. Minun käsitykseni mukaan jos tämä
22311: osuuskunnallinen metsänhoito saataisiin toteutetuksi tässä
22312: maassa. olisi siitä juuri pikkutilallisille erinomainen hyöty.
22313: Se hyöty olisi ensinnäkin siinä, että nykyinen metsien jako-
22314: periaate ja jakamistapa saatettaisiin kokonaan poistaa. Olen
22315: kotoisin semmoiselta paikkakunnalta, jossa isonjaon järjes-
22316: telyä on viimeisinä 15 vuotena käyty. Kokemus on siellä
22317: osoittanut, että näiden 15 vuoden kuluessa ovat metsät vielä
22318: lopullisesti typi tarkkaan hävinneet, ja suuri osa on mennyt
22319: maanmittarien linjahakkauksiin. Lopulta on tulos ollut se,
22320:          An. n:o 184: yksityisten metsätalouden järjestämisestä.   919
22321: 
22322: 
22323: että metsät siellä nykyään ovat sangen heikkoja, ja minun
22324: ymmärtääkseni jos silloin jo olisi ollut olemassa tällainen laki,
22325: joka olisi velvoittanut kansaa, joka silloin omisti metsä-
22326: maita, muodostamaan osuuskuntia, joiden omaksi metsät olisi
22327: Iuovutettu arvion mukaan, niin metsät siellä nykyään olisi-
22328: vat kokonaisina, ja niistä olisi hyötyä nykyisellekin polvelle,
22329: jonka aikana ne ovat hävinneet, puhumattakaan siitä, että
22330: tuleville polville niistä olisi monta kertaa suurempi hyöty.
22331: Ymmärtääkseni tämä osuustoiminnallinen periaate sovellet-
22332: tuna lakiin, jota tässä anomuksessa anotaan, olisi siltäkin
22333: kannalta erittäin tärkeä ja merkityksellinen, että silloin tulisi
22334: yhtiöiden metsänomistus maassamme mahdottomaksi. Sii-
22335: hen juuri olisi päästävä, sillä yhtiöiden omistus se ,juuri on
22336: nähtävästi suurimmalta osalta aiheuttanut tämän anomuk-
22337: sen tekemisen. Muuten, niinkuin jo alussa mainitsin, olisi
22338:  välttämätöntä, että anomuksessa ei sillä tapaa pyrittäisi louk-
22339:  kaamaan yksityisen omistusoikeutta kuin siinä on tehty,
22340:  siinä nimittäin, että 50 o,to myydyn metsän hinnasta olisi luo-
22341:  vutettava valtion omaksi. Minun ymmärtääkseni, jos laki
22342:  tulee tällaiseksi, ja jos progressivinen verotus kerran sääde-
22343:  tään, silloin tulee jo valtio ilman sitä kaikista tällaisista kau-
22344:  poista saamaan riittävän osuutensa. Toiselta puolen ne,
22345:  jotka tällä tapaa tulisivat osuuskunnan jäseniksi, ne, jotka
22346:  nykyään tai vastedes tulevat metsäosuuksia omistamaan,
22347:  tulisivat sillä tavoin riittävästi veroitetuiksi valtiolle.
22348:         Erityisesti huomautan siitä, että anomuksessa on nimen-
22349:  omaan mainittu, että kaikki metsät otettaisiin osuuskuntien
22350:  huostaan arvion mukaan. Tämä jo sellaisenaan edellyttää,
22351:  että omistusoikeudelle tässäkin an_omuksessa pannaan jon-
22352:  kunmoista arvoa siinä subteessa. Siis ajattelen, että jos tämä
22353:  viimeinen kohta tässä anomuksessa, nimittäin mikäli koskee
22354:   valtion osuutta myydyistä metsistä, poistetaan, niin siinä on
22355:   paljon hyviä periaatteita, joita pyydän saada valiokunnalle
22356:  suositella.
22357:       Ed. Suomalainen, J.: Koska tässä jo edelliset edustajat
22358:  ovat tuoneet tämän anomuksen periaatteellisen puolen kyl-
22359:  lin selvästi esille, niin tahdon vaan mainita yhden seikan,
22360:  joka perustuu asian käytännölliseen puoleen. Käytäntö_on
22361:  nim. jo viimeisinä vuosina todistanut, että yhä laajemmissa
22362:  määrin siirtyy miljoonayhtiöiden huostaan melkein, voi sa-
22363:  noa, koko pitäjiä. Esim. siinä osassa Suomea, josta minä olen,
22364:  voidaan jo arvella että noin 1 14 manttaaleista on miljoona-
22365:  vhtiöiden hallussa. Tämä jo yksistään todistaa, kuinka vält-
22366:  tämätön tällainen valtion hoiy_a olisi näille pikkumaanviljeli-
22367: 920                 Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
22368: 
22369: 
22370: jöille. Tämä asia täällä näyttää kipeimmin koskevan juuri
22371: suurtilallisia, eikä ole tosiaankaan kukaan tässä asiassa roh-
22372: jennut kajota tuohon ennen usein kuultuun pikkutilallisjut-
22373: tuun. Koska on ilmi selvää, että miljoonayhtiöiden haltuun
22374: 5iirtyy niin paljon tiloja, ne kukaties pian valloittavat koko
22375: pitäjätkin. Onhan luultavaa että puut kasvavat, ja tämän
22376: kasvuprosentin nojalla miljoonayhtiöiden kannattaa ostaa
22377: metsät, mutta pikkuviljelijän ei kannata. Hänen ei kannata,
22378: vaikkakin metsäpääoma kasvaa 16 % vuodessa, jonka mää-
22379: rän keskimäärin on todistettu savolaismetsien tuottavan.
22380:        Koska nykyään jo maksetaan paljon tuntuvampia hin-
22381: toja kuin tähän asti ja asiantuntevalta taholta viime aikoina
22382: on todistettu, että niillä hinnoilla, millä nykyään on Savosta
22383: metsiä myyty miljoonayhtiöille, vielä on voitettu noin 40 %)
22384: noiden puiden arvosta, niin mitä tämä on muuta kuin että
22385: pikkumaanviljelijäin kukkarosta pääomat luisuvat miljoona-
22386: yhtiöiden, siis huijausyhtiöiden kukkaroon, josta edellä on
22387: puhuttu. Tämä anomuksessa mainittu 50 7o se pelottaa,
22388: mutta tämmöinen myyntitapa olisi pientilalliselle voitto tä-
22389: hänastiseen myyntitapaan nähden. :En ensinkään epäile,
22390: vaikkakin 50 <fo menisi valtion huostaan, ettei sittenkin pikku-
22391: tilalliset tulisi voittamaan metsäinmyynnissä.
22392:        En usko että kaikilla vielä on vakaumusta tässä asiassa,
22393: mutta toivon että asia, kun sitä enemmän ajatellaan, varmaan
22394: vakautuu moneen mieleen.
22395:        :Ed. Pykälä: Niin ihmisystävällinen kuin tämä anomus
22396: onkin, niin nyt minunkin sosialistiset käsitykseni, joista täällä
22397: on tultu hyvin suuriin luuloihin, menevät toisaalle. Täällä on
22398: asetuttu pikkutilallisten neuvoiiksi ja holhoojiksi, sanottu,
22399: että ne ovat täällä maailmassa yksin olleet tyhmiä ja myy- .
22400: neet metsänsä miljoonakeinottelijoille ilmaiseksi. Minä PYY-
22401: täisin niille neuvonantajille huomauttaa sitä, että he ovat ol-
22402: leet yhtä tyhmiä, he ovat myös myyneet ansionsa neljäsosa
22403: hinnasta. Kaikki siis käymme kokemuksen koulua täällä
22404: maailmassa. Kyllä me pikkutilallisetkin viisastumme vahin-
22405: J?;osta. :Emme me tarvitse kotiopettajia täältä kaupungista.
22406: Kyllä me vähitellen kehitymme peräs_sä, kulkekaa te vaan
22407: edellä.
22408:        Pyydän eräälle puhujalle - se oli muistaakseni edus-
22409: taja Tokoi - selittää, mistä on syntynyt tilaton väestö, onko
22410: se erityinen kansan haara, joka on syntynyt jostain tunte-
22411: mattomasta olennosta. Maanomistus, metsänomitus mene-
22412: vät vuosisatoja taaksepäin, jolloin isojako on toimitettu. ja
22413: silloin ei tunnettu tehdastyöyäestöä, ei irtolaisväestöä Suo-
22414:          An. n:o 184: yksityisten metsätalouden järjestämisestä.   921
22415: 
22416: 
22417: messa. Ne ovat syntyneet myöhemmin. Veli on myynyt
22418: veljelle osansa, juonut rahat suuhunsa. tullut kaupunkiin ja
22419: synnyttänyt toisia tilattomia.     Siten hänen perintönsä on
22420: mennyt. Minä olen tehnyt samoin. Mitä veljeni sanoisi.
22421: jos nyt menisin ja sanoisin hänelle, että olen juonut omai-
22422: suuteni ja minulla on 8 pikku Pykälää (Äänekästä iloisuutta.)
22423: Niin, ei se nauraa kannata, kyllä se on totta. Asialla on
22424: aina kaksi päätä, jos se otetaan oikealta kannalta. Siten
22425: on syntynyt tilaton väestö; ja mitä sitte, jos viimeinen turva
22426: tuolta pikkutilalliselta, nim. metsä riistettäisiin? Maanvil-
22427: jelys ei kannata. Silloin te tietysti toivoisitte pikkutilalliset
22428: vieraiksi tänne kaupunkiin talvella panemaan toimeen työt-
22429: tömäin kokouksia, kesällä lakkoja. Kyllä minulla siihenkin
22430: olisi taipumuksia. Mutta minä en tahdo, että me täällä ruvet-
22431: taisiin kilpailemaan leipäkannikasta. Ei, hyvät ystävät, toi-
22432: mitaan yhdessä, mutta toimitaan omien periaatteittemme
22433: mukaan, ja sillä tavalla se yhteiskunta pysyy paremmin pys-
22434: tyssä kuin suurilla repäisevillä tuumingeilla.
22435:       Ed. Tainio: Kyllä minä tiedän ihan yhtä hyvin kuin
22436: tohtori Renvallkin, ettei kolmessa kuukaudessa tuie toteu-
22437: tettua se suuri parannus, mistä nyt on kysymys. Mutta me
22438: olemmekin sen esittäneet näin aikaiseen sitä varten, että
22439: herroilla olisi aikaa asiata miettiä. Ja sitä sietää miettiä·
22440: ja tutustua siihen, sillä se tulee yhä uudestaan esille siksi
22441: kuin se toteutuu. Ja luulen, että asiata käsittelevän valio-
22442: kunnan on perin vaikea noudattaa edustaja Kareksen neu-
22443: voa ja kumota tämä esi.tys niin perusteellisesti, että se kadot-
22444: taisi kannatuksen rahvaan "keskuudessa. Samalle puhujalle
22445: vielä huomautan, että mitä päättömiin ehdotuksiin tulee, niin
22446: niitä meidän säätyeduskunnassamme on ollut enemmän kuin
22447: täällä ja vielä täälläkin on ollut enemmän toisten esittämiä
22448: kuin sosialistein, ja että yleensä Heikki Renvall ei kelpaa
22449: arvostelemaan, missä on päätä ja missä ei.
22450:       :Edustaja Takoi täällä selitteli, kuinka vanha se metsien
22451: yksityinen omistusoikeus on, (Edustaja Renvallille, joka tulee
22452: paikalleen: Tulitte liian myöhään!), joten minä pääsen siitä.
22453: Yhdyn vaan häneen. Ei ole se niin vanha kuin sitä mielel-
22454: lään juristit kuvittelisivat. Se onkin muuten yleensä juris-
22455: tien vika, että se niinkin vanha on. Jos täällä rahvaanmiehet
22456: olisivat takavuosina olleet lakia laatimassa, niin eivät vielä-
22457: kään yksityiset Suomessa metsiä omistaisi. Metsien omista-
22458: jille minä muuten, vastoin Pykälän ja muutamien muitten
22459: esityksiä, luulen tämän lain olevan erittäin edullisen. Vielä
22460: paremmin olisi sitä tarvittu jo parikymmentä vuotta aikai~
22461: 922                 Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
22462: 
22463: 
22464: semmin ja jos olisi ollut, niin meidän pikkutilallisemme olisi-
22465: vat nyt todellakin paljon paremmassa taloudellisessa ase-
22466: massa. Nyt se ei enää niitä kovinkaan paljon voi hyödyttää,
22467: sillä ne ovat jo ehtineet suurimmaksi osaksi myydä metsänsä.
22468: Mutta on Suomessa kuitenkin vielä sen verran metsiä, että
22469: voidaan ryhtyä ja täytyy ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toi-
22470: menpiteisiin metsien raiskauksien estämiseksi ja metsähui-
22471: jausten lopettamiseksi.
22472:        Täällä on pelätty pakkoluovutusta. Itse asiassa ei kui-
22473: tenkaan vielä ole kysymys siitä. Kysymys on vaan ansiotto-
22474: man arvonnousun pidättämisestä yhteiskunnalle. Se ansioton
22475: arvonnousu, se tässä näkyy herroille Schybergsonille ja R.en-
22476: vallille olevan niin tavattoman rakas, ja se on rakas kaikille
22477: l{einottelijoille, mutta ne sanat itsestään jo osoittavat mitä
22478: laatua se omaisuus on, joka ansiottoman arvonnousun kautta
22479: saavutetaan. Siinä ei ole takana persoonallista työtä, ei vai-
22480: vannäköä eikä neroa.
22481:        :Edustaja Palmen on jossakin lentokirjasessa selittänyt
22482: tonttiarvojen kohoamista Helsingissä. Jollen väärin muista,
22483: hän todisti tonttien arvon kohonneen 3,000 prosenttia. Jos
22484: tämä sama laki jo silloin olisi ollut voimassa, koskien myös-
22485: kin tontteja, niin olisi tonteista vielä ollut 1,500 prosentin
22486: hyöty yksityisille, vaikka ansiottomasta arvonnoususta puo-
22487: let olisi mennyt valtiolle. 3,000 prosentin arvon kohoami-
22488: nen ei tosin ole jokapäiväistä eikä satu jokaisen osalle, mutta
22489: se paraiten sittenkin kuvaa, millä tavalla rikkaudet synty-
22490: vät. Metsien arvonnousu on luonteeltaan aivan samanlaista
22491: kuin kaupunkitonttien ja siinä on yhteiskunnan pidettävä va-
22492: ransa ja myöskin saatava osansa. Tämä ansioton arvon-
22493: nousu metsiin nähden, varsinkin kun huijaukset tulevat este-
22494: tyiksi, tulee hyvinkin niin suureksi, että metsänomistajat
22495: eivät yhtään penniä häviä vielä sittenkään, vaikka 50           ro
22496: myyntisummasta menee valtiolle, otettuna huomioon myös-
22497: kin se, mitä tämä ehdotus sisälsi siitä, että järjestettäisiin eri-
22498: tyinen metsänhoitovirasto tai että yleensä metsät saadaan
22499: järkiperäisesti ja järjestelmällisesti hoidettua.
22500:        Mitä sitten tulee pakkoluovutukseen ilman korvausta,
22501: niin minä väitän, että se olisi erityisissä tapauksissa sangen
22502: suotuisata ja oikeudellista. Minä tarkoitan metsäyhtiöitä,
22503: jotka nyt jo omistavat hyvin suuren osan koko Suomen met-
22504: sistä, joilla jo on hallussaan useita jollei koko pitäjiä, niin
22505: suuriakin sellaisia, jos niiden metsäalueet laskettaisiin yh-
22506: teen. Ne ovat hankkineet tämän omaisuutensa petoksella,
22507: valheella, vääristelyllä ja kaikenlaisten juonittelujen kautta.
22508: Ne ovat olleet olevinaan asiantuntijoita ja arvostelleet tilal-
22509:          An. n:o 184: yksityisten metsätalouden järjestämisestä.   923
22510: 
22511: 
22512: Iisten metsiä ei 10 7o :iin niiden todellisesta arvosta, ja siellä
22513: missä nämä valheet ja petokset eivät ole auttaneet, siellä on
22514: käytetty viinaa ja muita väkijuomia, juovutettu metsänomis-
22515: tajia humalaan, narrattu niitä tekemään suuria metsäkauppoja
22516: juovuspäissä j. n. e., ne ovat yllyttäneet maakauppiasta haas-
22517: tamaan velallisen oikeuteen muutaman sadan markan velasta
22518: saadakseen pikkutilallisen hätääntymään, ja sitten kun toi-
22519: sella on miltei häätötuomio edessä ja vaikea saada rahaa
22520: eikä voi tuota velkaa maksaa, silloin hän on häätynyt myy-
22521: mään metsänsä. Siten on usein myyty 2,000-3,000 mar-
22522: kalla 50,000 ja 60,000 markan arvoisia metsiä. Metsäyhtiöt
22523: ovat jo metsiä myydessään saaneet kymmenkertaisesti niistä
22524: maksamansa hinnan eikä niille siis voi väittää syntyvän mi-
22525: tään vääryyttä, joskin ne heiltä nyt ilman pennin lunastusta
22526: riistettäisiin takaisin niiden jälkeläisten hyväksi, joiden esi-
22527: isiltä he ovat ne petkuttaneet. Ei se pakkoluovutuskaan
22528: siis aina ole niin oikeudeton ja järjetön kuin luulotellaan.
22529:        Näillä perusteilla minä puolustan anomuksen lähettä-
22530: mistä maatalousvaliokuntaan, joka, jos se lausuntoa ja neu-
22531: voa tarvitsee, pyytäköön sitä perustuslakivaliokunalta.
22532:        Ed. Paunu: Täällä on sanottu tämän anomuksen ole-
22533: van perustuslain luontoisen, ja että se olisi siis lähetettävä
22534: perustuslakivaliokuntaan. Tätä minä epäilen yhdestä syystä,
22535: nimittäin siitä syystä, että täällä ennemmin on ollut armol-
22536: lisena esityksenä jotakuinkin samanluontoinen esitys, oikeas-
22537: taan kaksikin. Ensimäinen oli maanteiden ja siltain teke-
22538: misestä. Nämät, niinkuin tunnetaan, ovat tähän saakka olleet
22539: maanomistajain yksinomaisena oikeutena tai oikeammin sa-
22540: noen velvollisuutena. Silloin kun niitä asioita täällä käsitel-
22541: tiin, ei yhtään huomautusta tehty siitä, että armolliset esi-
22542: tykset olisivat lähetettävät perustuslakivaliokuntaan. Käsi-
22543: tettiinkö silloin sillä tavalla, ettei perustuslakia tarvitse nou-
22544: dattaa silloin, kun on velvollisuudet kysymyksessä, vaan ai-
22545: noastaan silloin, kun kysymyksessä ovat etuoikeudet?
22546:        Mitä tulee siihen asiaan, jota tämä anomus tähtää,
22547: niin on täällä kyllä esiin tuotu paljon selviä esimerkkejä siitä
22548: hyödystä, mitä se tulisi tuottamaan. Mutta sitten täällä on
22549: väitetty, ainakin yhden edustajan puolelta, ettei metsät yh-
22550: teisomaisuutena säilyisi niin paljon kuin yksityisten hallussa.
22551: Minä puolestani tiedän kokemuksesta, että asia on aivan
22552: päinvastoin. Tunnen erään kylän, jossa on yksi suurtila, yh-
22553: deksäntoista piP-ntil::~::~ ja koko lailla suuri pappila. Kaikki
22554: nämät muut tilat ovat myyneet metsänsä jotakuinkin
22555: puhtaaksi, mutta pappilassa on metsä säilynyt, kun ei sitä ole
22556: 924                Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
22557: 
22558: 
22559: voitu myydä. Se myytiin nyt vasta pari kolme vuotta taka-
22560: perin ja saatiin silloin toistasataa tuhatta markkaa. Sill~ pide-
22561: tään nyt koko pappila kunnossa, ilman että seurakunnan tar-
22562: vitsee siihen mitään maksaa. Mihinkä ovat näiden talollisten
22563: metsät menneet? Minä koko lailla tu_nnen sen asian ja voin
22564: sanoa, että ne ovat menneet sitä tietä kuin edustaja Pykälä
22565: täällä on sanonut menneen sosialistien metsäin. Ne ovat men-
22566: neet kurkusta aivan vieraiden, usein ja hyvinkin usein tun-
22567: nottomien keinottelijain käsiin. .Ensin talo ostetaan metsi-
22568: neen päivineen, hävitetään metsät niin tyystin, ettei sieltä
22569: aidanseivästäkään saa. Sitten se vihdoin viimein myydään
22570: jollakin tavalla, keinokaupalla jollekulle yksinkertaisemmalle
22571: henkilölle, usein vähävaraiselle. Tämä ponnistelee aikansa
22572: suuren velkataakan painamana ja vihdoin sortuu. Siihen
22573: suuntaan ovat meidän yksityiset keinottelijamme ja myös
22574: yhtiökeinottelijamme meidän maassamme, niinkuin täällä on
22575: selvästi esiin tuotu, suuressa määrin tehneet. Minä arvelen
22576: ja olen varmasti vakuutettu siitä, että tällainen ehdotus pal-
22577: jon parantaisi meidän maamme oloja.
22578:        Täällä on sanottu, että tähän on yhdistetty kaksi eri
22579: asiaa: osuustoiminnallinen ja perustuslaillinen puoli. Osuus-
22580: toiminnallista puolta on kannatettu, mutta ei perustuslaillista.
22581: Mutta ei osuustoiminnallistakaan puolta ole kannatettu siinä
22582: muodossa, kuin se tässä anomuksessa esiintyy. Mikäli minä
22583: osuustoimintaa olen seurannut ja siihen tutustunut, ei osuus-
22584: toiminta ole osuustoimintaa, ennenkuin se sallii kaikille kan-
22585: salaisHle, jotka sitä haluavat, vapauden siihen yhtyä. Jos
22586: taas osuustoiminta kohdistetaan jonkun kansaluokan hyväksi,
22587: niin ei se ole mitään muuta kuin tavallista osakeyhtiötoi-
22588: mintaa toisessa muodossa. Osuustoiminnan perimmäisenä
22589: tarkoituksena on, että kaikki kansalaiset, kaikkein köyhim-
22590: mätkin, kaikki kurjimmatkin voisivat siihen yhtyä,ilman että
22591: heillä tarvitsee olla yhtäkään rahapenniä silloin, kun he sii-
22592: hen yhtyvät. Silloin osuustoiminta on sitä, mitä sillä tar-
22593: koitetaan.
22594:        Muuten minä lämpimäs.ti kannatan, että tämä asia lähe-
22595: tetään maatalousvaliokuntaan eikä perustuslakivaliokuntaan,
22596: sillä edellä lausumistani syistä se ei suinkaan sinne kuulu. Ja
22597: vielä toivoisin, että maatalousvaliokunta mitä pikimmin ot-
22598: taisi tämän asian käsiteltäväkseen .
22599:      .Ed. Ahmavaara: .En ajatellut tässä asiassa puhevuoroa
22600: käyttää, koska olen vakuutettu,. että minun kantani on puhu-
22601: mattakin selvä ja koska tämä anomus ei ole minua ollenkaan
22602: hämmästyttänyt eikä oudoksuttanut.        Minua oudoksutti
22603:          An. n:o 184: yksityisten metsätalouden järjestämisestä.   925
22604: 
22605: 
22606: enemmän se, että anomukset kalastuksen ja metsästyksen
22607: yhteiseksi tekemisestä olivat lähteneet taholta, jossa ei ole
22608: periaatteena omaisuuden yhteiseksi tekeminen. Mutta kun
22609: minä tiedän, että se on sosialistien periaatteiden mukaista,
22610: niin minä en sitä hämmästy, sillä kaikkien vakaumuksia tulee
22611: kunnioittaa, joskaan niitä ei hyväksy.
22612:        Se seikka, joka minua pakotti pyytämään puheenvuo-
22613: roa, oli se, kun täällä tosissaan väitettiin, ettei pienviljelijälle
22614: tule mitään vahinkoa ja sanottiin, ettei tässä ole kukaan roh-
22615: jennut ruikuttaa pikkuviljelijäin puolesta. Kun minä edelli-
22616: sissä asioissa ruikuttelin pikkuviljelijäin puQlesta, niin minä
22617: pyydän, hyvät herrat, sanoa, että minä ruikuttelen vielä täs-
22618: säkin asiassa. Sillä minun Iaskutaitoni on niin lyhyt, että
22619: minä en voi käsittää, mitenkä ei tulisi vahinkoa pikkutilal-
22620: liselle, jolta puolet metsästä viedään pois. Jos herrat todel-
22621: lakin voivat todistaa laskuillaan, ettei pikkutilalliselle tule
22622: vahinkoa, vaikka puolet hänen yksityisomaisuutta viedään
22623: pois, niin sitten minä kai uskon. Luulen kuitenkin, että sitä
22624: on vähän vaikea todistaa.
22625:         On puhuttu täällä pitkältä, miten nuo pikkutilalliset ovat
22626: olleet typeriä, kuin lahjoittavat omaisuuttaan keinottelijoille
22627: ja muille sellaisille ja että he muka senvuoksi tarvitsevat
22628: tällaista holhousta. Jos tässä olisi kysymys ainoastaan siitä,
22629: että osuustoiminta pantaisiin metsähoidon ja myynnin alalla
22630: ylipäänsä toimeen, ilman että koskettaisiin omistusoikeuteen,
22631: 5.illoin nämä puheet olisivat paikallaan. Mutta tässä ei ole
22632: kysymys ainoastaan osuustoiminnasta, vaan puhe on siitä,
22633: että puolet metsäomaisuudesta, niin suurtilallisilta kuin pik-
22634: kutilallisiltakin, yksinkertaisesti ilman palkintoa otettaisiin
22635:  valtiolle; kyllä tämä koskee ja koskee aika kipeästi juuri pik-
22636: kuviljelijöihin. Sanotaan tähän, että jos metsänkäyttö perus-
22637: tetaan osuustoiminnalle. niin pikkuviljelijä kuitenkin saa
22638:  yhtä paljon, ellei enemmän kuin ennenkin. Hyvät herrat,
22639:  laitetaan vaan osuustoiminnan perusteella pikkutiloille met-
22640: sänhoito, mutta annetaan niille kaikki metsä, mikä niille on tu-
22641:  leva, silloin se ei loukkaa niiden oikeutta ja silloin on estetty
22642:  tuo keinottelu, jota valitettavasti kyllä meidän maassa on
22643:  paljon harjoitettu ja jota tietysti ei kukaan edustaja voi hy-
22644:  väksyä. Keinottelua vastaan on kyllä koetettava keksiä
22645:  keinoja ja semmoiseen olen valmis yhtymään, mutta sitä että
22646:  puolet noiden pikkutilallisten omaisuudesta, jonka he ovat
22647:  kyllin kovalla työllä ja suurilla ponnistuksilla ansainneet,
22648:  riistettäisiin yhteiskunnalle, sitä minä en millään muotoa voi
22649:  hyväksyä. .Enkä minä hyväksy sitäkään, että suurtilallisil-
22650:  takaan otettaisiin omaisuus pois, kun nim. olen sillä kannalla,
22651: 926                Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
22652: 
22653: 
22654: suokaa anteeksi, että tuo yksityisten omistusoikeus todella-
22655: kin on pyhä. Ja niin kauan kuin tämä on kansan enemmis-
22656: tön käsityskanta - olkoon vaan, että se on väärä, niinkuin
22657: arvaan vasemmistosta sanatavan -             niin kauan täytyy
22658: meillä olla yksityisomistusoikeutta, jolle perustamme yh-
22659: teiskunnalliset olomme. Mutta jos tapahtuu, niinkuin on va-
22660: semmiston puolelta sanottu, että se aika ei ole kaukana~ jol-
22661: loin tämä sosialiseeraus tapahtuu, jos todella Suomen kan-
22662: san enemmistö lähettää eduskuntaan enemmistön sellaisia
22663: henkilöitä, jotka edustavat sitä suuntaa mitä nyt sosialistit,
22664: silloin ei minulla ole mitään sitä vastaan. Jos Suomen kansa
22665: tahtoo riistää yksityisomaisuuden, niin antaa mennä vaan.
22666: Mutta nyt ei vielä kumminkaan ole tämän kansan enem-
22667: mistö sillä kannalla.
22668:        Mitä sitten tulee siihen, mihin valiokuntaan anomus lä-
22669: hetettäisiin, niin siitä luonnollisesti voi olla eri mieliä. Olen
22670: kyllä sitä mieltä, että tässä todella on perustuslain muutos
22671: kysymyksessä, nim. että tarvitaan perustuslaki muuttaa jos  3
22672: 
22673: yksityisten omaisuus riistetään pois. Mutta kyllä minä
22674: myönnän sen, että täällä on esiintynyt eräitä muitakin ano-
22675: muksia, jotka myös olisivat olleet menevät perustuslakiva-
22676: liokuntaan. Sellaiseksi käsitän esim. kalastuksen ja metsäs-
22677: tyksen yhteiseksi tekemisen, sillä niissä on periaatteessa ai-
22678: van sama yksityisen omaisuuden riistäminen kysymyksessä.
22679: Minä ajattelinkin silloin, kun puheenalaiset anomukset esi-
22680: tettiin, että ne kuuluisivat perustuslakivaliokuntaan, mutta
22681: kun minun juridiset tietoni ovat siksi pienet, en rohjennut sitä
22682: ruveta esittämään. Ajattelin näet, että onhan täällä lakimie-
22683: hiä, pitäkööt he siitä huolen, että asia tulee oikeaan valiokun-
22684: taan. :Ei ole suurta vaaraa, jos joku anomus meneekin vää-
22685: rään valiokuntaan; kun siellä ruvetaan asiaa pohtimaan, niin
22686: kyllähän pian huomataan, että on perustuslain muutos kysy-
22687: myksessä, jossa tapauksessa lähetetään eduskunnalle kir-
22688: jelmä, jos~a ehdotetaan, että ne lähetettäisiin perustuslakiva-
22689: liokuntaan tai ainakin lausunto siltä vaadittaisiin. Näin ollen
22690: en pane pahakseni, jos tämäkin anomus lähetetään maata-
22691: lousvaliokuntaan, niinkuin muistaakseni on esitetty. Olen
22692: vakuutettu että valiokunta, jos se tulee anomusta puolusta-
22693: maan, jota epäilen, silloin lähettää sen perustuslakivaliokun-
22694: taan lausunnon antamista varten, mikäli se koskee perus-
22695: tuslakia.
22696:       :Ed. Heikkinen: Äsken, kun tämä asia viritettiin, niin
22697: se otettiin vähän niinkuin leikin kannalta. Mutta jos mennään
22698: meidän paikkakuntaan, jossa koko eläminen ainakin viime
22699:          An. n:o 184: yksityisten metsätalouden järjestämisestä.   927
22700: 
22701: 
22702: vuosikymmeninä on perustunut metsän varaan, niin siellä se
22703: ei ole mikään leikin asia. Siellä on suuria kruununmetsiä,
22704: jopa niin suuria, että ne vielä ovat mittaamattomia, jakami-
22705: sesta ei puhettakaan. Ei mikään maanmittari ole vielä niihin
22706: koskenut; minä en voi tietää, millä tavalla ne ovat hehtaa-
22707: riksi arvioidut. Ei liioin mikään metsänlukija ole yhtään
22708: pilkkaa puihin pannut; en tiedä, miten puiden luku on sel-
22709: ville saatu. Tiedän kokonaisia aloja, joissa metsänlukijat
22710: eivät vielä koskaan ole kulkeneet, koska he ovat minulta ky-
22711: syneet: onko siellä vielä metsiä? Mutta iloista on tunnus-
22712: taa, että siellä vielä on metsiä, että siellä Pohjois-Suomessa
22713: on niin suuri kansallisomaisuus odottamassa, että sitä kun-
22714: nolla kehitettäisiin. Sitten siellä on isonjaon aikana saatu
22715: yksityismetsiä, joista äskettäin puhuttiin samalla kuin pu-
22716: huttiin isonjaon epäkohdista. Kansa puhuu siitä samalla ta-
22717: valla kuin edustaja Tokoi, ja jos todella tarvitaan, niin voi-
22718: daan todistaa, että yksin maanmittauskin on ollut yhtä huoli-
22719: matonta kuin metsien hoito. Kellä on siihen aikaan ollut ra-
22720: haa, hän on saanut metsää. Jako on siellä esim. meidän kir-
22721: konkylässämme niin kumma, että kirkonkylän pienet herras-
22722: talot ovat saaneet jopa 3 / 4 manttaaliakin maata. Ne, jotka
22723: ovat olleet likellä ja joilla on ollut vähä varoja sekä ovat li-
22724: 5äksi olleet herrain ystäviä, ovat osanneet käyttää näitä
22725: etuja hyväkseen. Sen sijaan, kun mennään länteen päin Hy-
22726:  rynsalmelle Moisseevaaran kylään, on siellä pitäjän parhaat
22727: maanviljelystilat Niille on annettu 1 / 6 , jopa 1 / s manttaalia
22728:  maata.
22729:        Kun otetaan lukuun, että maanviljelyskelpoinen maa,
22730:  pellot ja niityt on aina luettu pois manttaalista, niin metsä on
22731: käynyt yhä pienemmäksi. Katsellessa kartalta Kajaanin kih-
22732:  lakunnassa olevaa Paltamon pitäjää, näkee kuinka maat Qvat
22733:  kokonaan joutuneet yksityisille, syystä että siellä varalli-
22734:  suus ja tieto ovat isonjaon aikana olleet vähän paremmat.
22735:  Pohjoiseen päin mennessä tai verratessa Suomussalmen pitä-
22736:  jän karttaa edelliseen, huomaa ensi silmäykseltä, että yksi-
22737:  tyisten maanviljelijäin maat ovat pikkutill<kuja, jota vastoin
22738:  kruunu omistaa siellä suurimmat metsämaat Se tästä.
22739:        Nyt on kysymys viritetty yksityismetsistä. Täällä sa-
22740:  nottiin, että kalastus ja metsästys ovat olleet .Yhteisiä, ja jos
22741:  kerran ne annetaan yhteisiksi, niin metsätkin annetaan yh-
22742:  teisiksi. Totta kyllä, semmoinen onkin kansan käsitys vielä
22743:  meidän paikkakunnalla. Ei ole pitkiä aikoja kulunut siitä, kun
22744:  kansa sanoi: Metsä ei ole paremmin yhden kuin toisenkaan.
22745:  Mutta pitkien käräjänkäyntien, suurien sakkojen ja vankeuk-
22746:  sien kautta on kansaa pakotettu tunnustamaan yksityisten ja
22747: 928                 Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
22748: 
22749: 
22750: kruunun omistusoikeus metsiin. Mutta koska se kerran on
22751: isossa-jaossa annettu, on niitä mies mieheltä kulutettu. Toinen
22752: on ostanut ja toinen on myynyt. Niistä on siis maksettu hinta,
22753: jonka vuoksi olisi vaikea niitä noin vaan tasata s. o. suoras-
22754: taan siirtää niistä 50 % valtionrahastoon, varsinkin kun mei-
22755: dän valtiolla jo ennestäänkin on niin suuria aloja, ettei niitä
22756: kaikkia ole saatu mitatuksikaan. Valtion ja herrojen sosia-
22757: listein olisi siis etupäässä kohdistettava huomio siihen, millä
22758: tavalla tuota kansallisomaisuutta hoidetaan, millä tavalla se
22759: virasto, jonka varaan se on uskottu, täyttää tehtävänsä. Mi-
22760: nulla 011 siitä pitkä kokemus ja omin silmin näkemys. Minä
22761: olen 25 vuotta samoillut kruununmetsissä metsäkauppiaana,
22762: poromiehenä, metsästäjänä, jopa vaitionkin virkamiehenä ja
22763: voin sentähden sanoa, että sjellä eivät kaikki asiat ole niin-
22764: kuin olla pitäisi. Ei puita ole hoidettu niinkuin pitäisi, ei kaa-
22765: dettu silloin, kun olisi pitänyt. Sietää vakavata harkintaa
22766: kysymys, miten asia on ratkaistava, ja ratkaistava niin, että
22767: siitä tulee valtiolle hyötyä ja että ei kaikki mene meidän her-
22768: raslauman elättämiseksi, vaan tulee hyödyksi köyhälistölle.
22769:        Vielä on toinen asia huomioon ot~ttava, kun on puhe n.
22770: s. yksityismetsistä. Meidän kihlakunnassa ne erittäinkin vii-
22771: meisen 15 vuoden aikana ovat joutuneet keinottelun alaisiksi,
22772: ensinnä siitä syystä, että on tQivottu kulkulaitosten parane-
22773: mista kanavien ja rautateiden kautta, joten metsän tuotteet
22774: viimeinkin olisi voitu tuoda eteläänpäin. Toinen seikka, mikä
22775: on vaikuttanut sikäläisen kansan kurjaan asemaan, on se,
22776: että olemme 15 vuoden aikana kärsineet ainakin 12 halla-
22777: vuotta, joten on ollut pakko käydä käsiksi metsiin, vaikka
22778: vesi onkin silmistä juossut sitä tehdessä. Sillä kuolemaan
22779: ei kukaan kuitenkaan ole tahtonut ruveta. Siinä tulee tuh-
22780: maksi, kun ei ole mitä syödä. Jos silloin keinottelUa tulee
22781: jotakin tarjoomaan, niin antaa metsänsä mennä melkein mistä
22782: hinnasta hyvänsä. Ennen myytiin niitä tavallisesti kappa-
22783: leittain, mutta nyt on tullut tavaksi myydä ne pohjittain. Ja
22784: minkä sille voi, kun muuten ei elä ja keinottelijoilla siellä on
22785: rahaa. Jokainen päivä, joka täällä eduskunnassa kuluu, ilman
22786: että jotakin tehdään tässä suhteessa, tekee Kajaanin kihla-
22787: kunnan pienviljelijöistä tilattornia tai ainakin riistää maan
22788: niin pieneksi, ettei sinne jää kuin joku kartano tai niittymaa,
22789: joita ei mikään tukkiyhtiö himoitse. Asia sietää sen vuoksi
22790: vakavata punnitsemista ja minua onkin käsketty lausumaan
22791: asiasta kansan toiyomus ja pyyntö, että jotakin tuohon epä-
22792: kohtaan olisi keksittävä. Täällä on kyllä esitetty yhtä ja
22793: toista keinoa, mutta yhdellä on yksi paha puoli, toisella toi-
22794: nen. Täällä äskettäin esitettyä keinoa käyttämällä, että nim.
22795:          An. n:o 184: yksityisten metsätalouden järjestämisestä.   929
22796: 
22797: 
22798: noista pienviljelijäin pienistä palasista vielä olisi maksettava
22799: valtionrahastoon 50 %, olisimme määränneet aivan liian suu-
22800: ren veron kansan hartioille. Olen sen vuoksi ajatellut että
22801: eiköhän voitaisi asiata järjestää siihen tapaan, että perustet-
22802: taisiin rahasto ~ai ehkäpä voitaisiin Suomen valtiopankki vel-
22803: voittaa antamaan lainoja metsäomaisuutta vastaan. Metsä-
22804: omaisuus tulisi siten kiinnitetyksi lainoja vastaan ja sillä ai-
22805: kaa, kun metsäomaisuus olisi kiinnitetty, metsä kasvaisi ja
22806: raha kasvaisi myös, ja pienviljelijä ei olisi pakotettu myy-
22807: mään metsäänsä eikä pohjaansa. Kun sitte metsä tulee ha-
22808: kattavaksi, tulee luultavasti käytäntöön asteettain nouseva
22809: tulovero, ja kun metsä olisi kasvanut, olisi myöskin vero val-
22810: tion kassassa kohonnut. Meidän paikkakuntamme auttami-
22811: seksi minä nykyisin, ellei väkivaltaiseen keinoon ryhdytä.
22812: pidän ainoana keinona, että näitä pienviljelijöitä autetaan täl-
22813: laisten rahastojen perustamisella, joista metsäkiinnettä vas-
22814: taan annetaan lainoja, sillä muuten siellä varmaan kokonai-
22815: set kylät kohta ovat menemäisillään yksityisiltä. Kajaanin
22816: eteläpuolella on jo mennyt yksi kylä ja Hyrynsalmen pitä-
22817:  jässä on yksi menemäisillään. Palt_amon pitäjässä ovaLsuu-
22818:  ret yksityismetsät jo aivan vähiksi myydyt.
22819:        Puolustan asian lähettämistä maatalousvaliokuntaan ja
22820:  myöskin perustuslakivaliokuntaan, mikäli sen lausuntoa tuos-
22821: sa 50 % koskevassa kysymyksessä tarvitaan. •
22822:       Ed. Schybergson : Jag begärde ordet, då hr Tainio för-
22823: klarade att med detta förslag ingenting annat afsågs än en
22824: beskattning af den oförtiänta värdestegringen. Om den sa-
22825: ken skall jag gärna tala både med hr Tainio och andra af
22826: hans grupp. Jag finner att en beskattning af den oförtjänta
22827: värdestegringen är en mycket rationel sak, och vi skola för-
22828: söka tillsammans arbeta på att få den frågan ordnad så godt
22829: sig göra låter. Men jag kan icke finna, att förevarande peti-
22830: tion förtjänar ett fullt så oskyldigt namn. Icke ens hr Sirola
22831: gaf det den prägeln. Det är för öfrigt märkvärdigt hvad
22832: man inom socialistgruppen gifver sina kära barn mångskif-
22833: tande namn. lir Sirola använde ordet beskattning, hr Tainio
22834: förmildrade saken därhän, att det var en beskattning endast
22835: af den oförtiänta värdestegringen, och en tredje talare för-
22836: klarade sist och slutligen, att det var en utvidgning af egande-
22837: rätten, ,,omistusoikeuden laajentaminen". Detta att låta
22838: andra också komma och vara med om eganderätten är en
22839: utvidgning af densamma! Den sosialistiska gruppen måste
22840: ursäkta, om man trots frågans stora bärvidd icke kan taga
22841: allt det där eller ens gruppen såsom sådan riktigt på allvar.
22842: 930                Istunto 17 p. kesäkuuta 1907.
22843: 
22844: 
22845: Och man gör det icke ens fastän hr Tainio dundrar och ser
22846: så ledsen ut, att man i första ögonblicket riktigt blir skrämd,
22847: ty när man ser honom sedan följande minut, så förefaUer han
22848: ändå ut att vara en rätt godmodig och tillgänglig man.
22849:       Men själfva frågan är nog så allvarlig. Jag är den för-
22850: sta att erkänna, att beträffande skogshushållningen en so-
22851: cialisering är möjligare än på andra områden.           Vi hafva
22852: statsskogar, som äro så betydande, att jag kan försäkra hrr
22853: Sirola och Tainio, att när dessa herrar satt sig litet mera in
22854: i ämnet, så skola de finna att läget, vare sig i fråga om kli-
22855: rnat eller annat, dock icke är så bedröflig, ty det finnes knap-
22856: past något Iand, där staten har en så stor anpart i skogarna
22857: som vårt. Men detta hindrar icke, att det vore lyckosamt
22858: om staten skulle komma i besittning af ännu större arealer
22859: och att framför allt kommunerna skulle få betydliga skogs-
22860: vidder. Därom skall jag gärna vara ense. Frågan förtjänar
22861: att behandlas, men den måste tagas från en annan s1da, än
22862: den har tagits uti denna petition.
22863:        Ed. Paasikivi: Täällä on väitetty, että tämä 50 9'o :n
22864: verotus, niinkuin sitä on kutsuttu, koskisi ainoastaan miljoo-
22865: namiehiä tai suurtilallisia, mutta ei pientilallisia. Minä en
22866: iunne maalaisoloja ympäri maata, ja mahdollista on, että on
22867: paljonkin seutuja meillä, joissa pikkutilalliset ovat niin perin
22868: myyneet metsänsä, ettei heillä tällä hetkellä ole metsää ol-
22869: lenkaan myytäväksi, mutta sekin metsä tietysti kasvaa, ja
22870: jonkun ajan kuluttua heilläkin on metsää myytävänä. Mutta
22871: mikäli minä tunnen muutamilta seuduilta oloja ja mikäli olen
22872: kuullut kerrottavan toisilta seuduin, on paljon semmoisia
22873:  pikkutilallisia, jotka aika ajoin voivat myydä metsää ja sillä
22874: tavalla saada itsellensä siitä lisätuloja. Metsänhoidon ja erit-
22875: täin juuri pikkutilallisten metsänhoidon järjestäminen metsä-
22876:  osuuskuntien muotoon on minustakin aivan toivottava pää-
22877:  päämäärä, johon on pyrittävä, ja puolestani olisin kyllä val-
22878: mis ottamaan harkittavaksi, eikö siinä lain kanttakin tapah-
22879: tuva pakottaminen voisi tulla kysymykseen.
22880:        Täällä on metsäomistuksen alkujuuria tutkittaessa yk-
22881: sinomaan nojauduttu siihen, mitenkä isoissajaoissa metsää
22882: annettiin, mitenkä sitä silloin maanomistajat saivat aivan il-
22883:  maiseksi. ja siitä on kerrottu kaikenlaisia juttuja - edustaja
22884: Tokoi on sen tehnyt. Minä olen myös kuullut paljon sellaisia
22885:  juttuja; käräjillä kulkiessa niitä kuuli kerrottavan kuinka pal-
22886:  jon tahansa. Mutta jos luullaan, että asia on tällä selvitetty,
22887:  niin se on minusta erehdys. On huomattava että useimmat
22888: tilat Suomessa luullakseni ovat vaihtaneet monta kertaa
22889:          An. n:o 184: yksityisten metsätalouden järjestämisestä.   931
22890: 
22891: 
22892: sitte isonjaon omistajaa oston kautta eikä ainoastaan perin-
22893: nön kautta, ja silloin on metsästä maksettu hinta. Ja lisäksi
22894: on huomatta,va että, niinkuin tunnettu, useimmat tilat on os-
22895: tettu velaksi ja, niinkuin sanotaan, kiinnitetty savupiippuja
22896: myöten. Ajatelkaa nyt, että tällaisen tilallisen, joka on osta-
22897: nut metsänkin ja vielä kenties maksaa siihen käyttämästään
22898: pääomasta korkeita korkoja, pitäisi, kun hän myy metsää,
22899: jolla hänen tulisi velkansa maksaa, suorittaa valtiolle 50 o/o.
22900: Mikä siitä tulisi seuraukseksi? Luulen, että ainakin täällä
22901: Etelä- ja Länsi-Suomesta sekä Hämeestä tuskin löytää yh-
22902: tään tai ainakin hyvin harvoja sellaisia tiloja, jotka eivät jon-
22903: kun kerran ole oston kautta vaihtaneet omistajaa. Tästä
22904: myöskin nähdäkseni pitäisi käydä täysin selväksi, että se
22905: väite. jonka edustaja Tainio esitti, nimittäin että tässä olisi
22906: kysymys ansaitsemattoman arvonnousun veroittamisesta, ei
22907: ole pätevä. Jos kysymys tosiaan olisi siitä, niin olisin en-
22908: simäinen kannattamaan sitä että asia otetaan hyvin vakavan
22909: harkinnan alaiseksi. Ja se kysymys onkiti tuleva ennen pit-
22910: kää esille. Mutta minun nähdäkseni se kysymys ennen kaik-
22911: kea kuuluu verotusjärjestelmän uudistamiseen, sillä ansaitse-
22912:  maton arvonnousu ei suinkaan ole mitään sellaista, joka yk-
22913: sinomaan liittyy metsäomaisuu.teen, vaan se voi Jjittyä myös
22914:  muuhun maaomaisuuteen, oli se sitte maalla tai kaupungissa.
22915:  Mutta se kysymys vaatii erityisen harkintansa. Joka ta-
22916:  pauksessa katson, että edustaja Tainio on tälle 50 o/o :n luo-
22917:  vutukselle, tai miksikä sitä tahtoisi kutsua, antanut aivan
22918:  liian lievän nimen, - nimen, joka ei vastaa sitä asiaa, mistä
22919:  on kysymys.
22920:       Äänestysesitykset ja päätökset:
22921:      1 :o. Ken vastaehdotukseksi hyväksyy asian lähetettä-
22922: väksi yksinomaan perustuslakivaliokuntaan, vastaa jaa; jos
22923: ei voittaa, on vastaehdotukseksi hyväksytty, että asia lähe-
22924: tetään sekä maatalous- että perustuslakivaliokutaan.
22925:       Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
22926:      2 :o. Ken tahtoo lähettää asian maatalousvaliokuntaan,
22927: vastaa jaa; jos ei voittaa, on se päätetty lähettää maatalous-
22928: valiokuntaan ja perustuslakivaliokuntaan.
22929:      Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten an.
22930: ehd. n :o 184 oli päätetty lähettää sekä maatalous- että perus-
22931:  tuslakivaliokuntaan.
22932: 932                   Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
22933: 
22934: 
22935:        Kun kello jo oli yli 11, ei enään otettu uusia asioita käsi-
22936:  teltäväksi, vaan lopetettiin istunto.
22937: 
22938: 
22939:       Seuraava istunto oli oleva huomenna, tiistaina klo 6 i. p.
22940: 
22941: 
22942:       Istunto lopetettiin klo 11,05 yöllä.
22943:                                        Pöytäkirjan vakuudeksi:
22944:                                            F. W. Kadenius.
22945: 
22946: 
22947: 
22948:          16. Tiistaina 18 p. kesäkuuta 1907
22949:                       klo 6 i. p.
22950:     Nimenhuudossa olivat poissa ed. Huotari, joka sairauden
22951:  tähden oli estetty saapumasta, sekä ed. Lagerlöf, Runeberg,
22952:  Vuolijoki, S. ja Vuolijoki, V.
22953: 
22954: 
22955:                      Valiokuntien puheenjohtajia.
22956:      Toimitusvaliokunnalta tulleessa kirjelmässä ilmoitettiin valio-
22957:  kunnan puheenjohtajaksi valituksi ed. Setälä ja varapuheenjoh-
22958:  tajaksi ed. Palmen.
22959: 
22960: 
22961: 
22962:                          Valtiopäivätyön loma.
22963:      Puhemiehelle saapuneessa sähkösanomassa ministerivaltio-
22964:  sihteeri ilmoitti, että Keisarillinen Majesteetti oli hyväksynyt edus-
22965:  kunnan alamaisen esityksen siitä, että eduskunta saisi keskeyttää
22966:  työnsä tämän kuun 20 päivänä ja jatkaa sitä jälleen syyskuun
22967:  2 päivänä.
22968:      Edellisen ilmoituksen johdosta Puhemies huomautti kaikille
22969:  edustajille, että heidän tulisi ilmoittaa kesäosoitteensa, jotta heille
22970:  voitaisiin lähettää painetut pöytäkirjat ja muita painotuotteita,
22971:  jotka kesän aikana ilmestyvät.
22972:                        Uusi eduskuntarakennus.                    933
22973: 
22974: 
22975:            Vastaus interpellatsiooniin Laukoo asiassa.
22976:     Puhemies ilmoitti, että sen jälkeen kun eduskunta eilisessä
22977: istunnossa suostui ed. S. Vuolijoen tekemään interpellatsiooni-
22978: kysymykseen, oli hän V. J:n mukaan ilmoittanut kysymyksen
22979: senaattori Ignatiukselle, jonka alaan asia kuuluu, ja oli senaat-
22980: tori Ignatius ilmoittanut olevansa valmis vastaamaan kysymyk-
22981: seen ensi torstain täysi-istunnossa.
22982: 
22983: 
22984: 
22985:                      Uusi eduskuntarakennus.
22986:    Puheenvuoron sai tämän jälkeen:
22987:      Ed. Palmen: Viime valtiopäivillä säädyt antoivat käskyn
22988: silloiselle valtiovaliokunnalle toimituttaa pankkivaltuusmiehillä
22989: piirustukset sekä kustannuslaskut sellaista huoneustoa varten,
22990: joka voisi olla uudelle kansaneduskunnalle sopiva. Tarkoitus
22991: oli, että tämä uusi huoneusto voitaisiin niin pian kuin mah-
22992: dollista saada tehdyksi. Tämän johdosta pankkivaltuusmiehet
22993: ovat teettäneet piirustukset ja kustannuslaskut, jotka ynnä siihen
22994: kuuluva kirjelmä saapuivat eilen ja olivat osoitetut valtiovarain-
22995: valiokunnalle, koska sama valiokunta oli antanut pankkivaltuus-
22996: tolle tämän määräyksen. Kun asia tänään esitettiin valtiovarain-
22997: valiokunnalle, syntyi kuitenkin epäilystä, oliko sen asia valmistaa
22998: tätä asiaa ja päätettiin senvuoksi esittää kysymys eduskunnalle,
22999: katsooko eduskunta kysymyksen valmistelun valtiovarainvalio-
23000: kunnan vai jonkun muun valiokunnan asiaksi.
23001:      Pyydän lisätä, että asia on kiireistä laatua. On laskettu,
23002: että jos tahGI.ottaisiin laajentamalla Säätytaloa saada se uudelle
23003: eduskunnalle täydelleen sopivaksi, pitäisi nyt jo tänä vuonna
23004: muutamiin valmistuksiin ryhtyä. Siinä tapauksessa uusi edus-
23005: kunta toivottavasti vuonna 1911 voi muuttaa sinne. jotta aikaa
23006: ei menisi hukkaan, tahtoisi valtiovarainvaliokunta ennen kesän
23007: tuloa tietää, onko sen asia valmistella tätä kysymystä vai tah-
23008: tooko eduskunta, kuten myös mainittiin mahdolliseksi, asettaa
23009: erityisen valtiokunnan tätä asiaa valmistamaan. Lukuun otta-
23010: matta sitä aikaa, jolloin oli erityinen säätyhuonevaliokunta ole-
23011: massa, valtiovarainvaliokunta ennen aina on käsitellyt Säätytaloa
23012: koskevia asioita.
23013:     Hyväksymällä tehdyn esityksen antoi eduskunta valtiovarain-
23014: valiokunnan toimeksi valmistella kysymystä uuden eduskunta-
23015: huoneuston rakentamisesta.
23016:                                                             59·
23017: 934                   Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
23018: 
23019: 
23020:                      Lisäpykälä työjärjestykseen.
23021:      Ed. Kairamon ehdottamaa työjärjestystä koskevaa lisäpykälää
23022: käsitellessään oli 7-miehinen valiokunta päättänyt eduskunnalle
23023: ehdottaa mainitun pykälän seuraavaksi:
23024:      »jos täysi-istunto kestää jälkeen kello 11 illalla, jatkettakoon
23025: silloin käsiteltävänä olevan asian käsittelyä, vaan toista asiaa
23026: älköön esille otettako, ellei puhemies katso siihen erityistä syytä
23027: olevan tai eduskunta toisin päätä».
23028:      Asia pantiin Puhemiehen ehdotuksesta pöydälle.
23029: 
23030: 
23031: 
23032: 
23033:                     Pankkivaltuusmiesten kertomus.
23034:     Esitettiin pöydällä ollut Suomen Valtiosäätyjen pankkival-
23035: tuusmiesten kertomus kansaneduskunnan pankkivaliokunnalle
23036: käsittävä vuodet 1905-1906.
23037: 
23038:       Keskustelu:
23039:      Ed. Nevanlinna: Sen ajan suhteellinen lyhyys, jonka tämä
23040: kertomus on ollut eduskunnan jäsenten nähtävänä, on kaiketi
23041: tehnyt mahdottomaksi useimmille eduskunnan jäsenille siihen
23042: vielä tarkemmin perehtyä. Ainakin on asianlaita näin minun suh-
23043: teeni. Mikään varsinainen arvostelu itse kertomuksesta ja Suo-
23044: men Pankin toiminnasta sen ajan kuluessa, jonka kertomus
23045: käsittää, ei näin ollen voine vielä tulla kysymykseen. On kui-
23046: tenkin muutamia seikkoja,·joihinka minä pyytäisin, kun on täten
23047: tilaisuus lausua huomautuksia pankkivaliokunnalle, saada kiin-
23048: nittää valiokunnan huomiota.
23049:      Edellytän, että se tarkastus, jonka pankkivaliokunta on omis-
23050: tava tälle kertomukselle ja Suomen Pankin toiminnalle näinä
23051: vuosina, on osoittava, että kansan eduskunnan pankkia ei ole
23052: ainoastaan hoidettu rahallisesti, puhtaasti yksityistaloudelliselta
23053: kannalta, oivallisesti ja tyydyttävästi, vaan myös, että meidän
23054: valtiopankkimme on muutoinkin tyydyttävästi täyttänyt ne eri-
23055: tyiset tehtävät, jotka valtiopankilla kansan taloudessa yleensä
23056: ovat.
23057:      En kuitenkaan katso voivani olla mainitsematta, että tapa-
23058: uksia on tullut esiin, jotka mielestäni viittaavat siihen, että ainakin
23059: joissakuissa yksityiskohdissa kukatiesi ei niin täydellisesti kuin
23060: olisi ollut suotavaa Suomen Pankin toiminnan määräämisessä
23061: ne erityiset näkökohdat ole päässeet voimaan, jotka ymmär-
23062:                    Pankkivaltuusmiesten kertomus.              935
23063: 
23064: tääkseni ovat erityisesti huomioon otettavat valtiopankin tehtä-
23065: vien täyttämisessä. Minä tarkoitan lähinnä erästä tapausta viime
23066: kevään ajalta, joka julkisuuudessa oli paljon huomion ja kes-
23067: kustelun aiheena ja joka liittyy siihen valtiopankin korkokannan
23068: korottamiseen, joka silloin tapahtui, viime helmikuun lopussa.
23069: Niinkuin tämä arvoisa seura varmaankin muistaa, niin lausut-
23070: tiin julkisuudessakin epäilyksiä tämän toimenpiteen tarkoituk-
23071: senmukaisuudesta, nimenomaan valtiopankin toimenpiteenä.
23072: Niinikään muistettanee, että tämä toimenpide oli läheisimmässä
23073: yhteydessä sen yksityispankkien koron noston kanssa, joka jo
23074: muutamia kuukausia aikaisemmin oli tapahtunut ja joka taas
23075: oli johtunut erään suuremman yksityispankin siihen suuntaan
23076: käyneestä yksinäisestä toimenpiteestä, vaikka näytti siltä, että
23077: yleinen rahaolojen suunta kotimaassa viittasi pikemmin päin-
23078: vaistaiseen korkopolitiikkaan.
23079:     Minä olen katsonut sitä enemmän syytä olevan tuoda esiin
23080: tämän yleisen näkökohdan, kun tiedän, että en lausu julki aino-
23081: astaan yksityistä mielipidettä, sanoessani, että jo kauemman
23082: aikaa on, tosin ahtaammissa piireissä tietääkseni - paljon vä-
23083: hemmän ainakin julkisuudessa - sellainen ajatussuunta ollut
23084: olemassa, että meidän valtiopankkimme hoidossa ei ole tar-
23085: peellisella, kansantaloudelliselta kannalta suotavalla tavalla ja
23086: suotavassa määrässä menetelty silmällä pitäen erityisesti niitä
23087: näkökohtia, jotka eroittavat valtiopankin toiminnan yksityispan-
23088: kin toiminnasta. ja tätä käsitystä ovat pitemmän ajan kuluessa,
23089: vuosikymmeniä, olleet omansa tukemaan neuvottelut ja päätök-
23090: setkin, jotka pankin hallinnon määräävissä paikoissa, muun
23091: muassa vanhan säätyeduskunnan pankkivaliokunnassa tässä
23092: suhteessa ovat tulleet esiin. Suomen Pankin' uudempi historia
23093: osoittaa selvästi, että se käsitys, jonka mukaan meidän valtio-
23094: pankkiamme on hoidettava puhtaasti yksityistaloudellisia näkö-
23095: kohtia silmällä pitäen, nimenomaan sen korkopolitiikkaa ja lai-
23096: nausliikettä, ovat olleet hyvin voimakkaasti edustettuina. Tämä
23097: käsityskanta on tullut suoraan esiin muun muassa pankkivalio-
23098: kunnan päätöksissä. Tämän käsityksen tuloksena on esim.
23099: ollut se vastarinta, jota juuri vanhan säätyeduskunnan pankki-
23100: valiokunnan puolelta varsinkin aikaisemmin osoitettiin Suomen
23101: Pankin pääoman lisäämistä vastaan. Ne perustelut, joilla tätä
23102: kantaa esitettiin, ilmaisevat selvästi juuri sen käsityksen, johon
23103: tässä olen viitannut, mutta jota omasta puolestani en luulisi
23104: tarkoituksenmukaiseksi missään tapauksessa siinä jyrkkyydessä,
23105: jossa sillä meillä on ollut vaikutusvaltaiset puoltajansa. Tällä
23106: kertaa ja nimenomaan tässä kertomuksessa pankkivaltuusmiehet
23107: ehdottavat Suomen Pankin pääoman melkoista lisäämistä. Minä
23108: puolestani olen mielihyvällä nähnyt tämän ehdotuksen, sentäh-
23109: 936                  Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
23110: 
23111: 
23112: den että mma siinä huomaan jotakin, joka ei ainakaan anna
23113: tukea sille katsantokannalle, jota tässä koetin kuvata, mutta
23114: jota, niinkuin sanoin, en pidä hyödyllisenä. Tällainen toimen-
23115: pide, eli valtiopankin varojen vahvistaminen, epäilemättä on
23116: omansa yhä enemmän tarjoamaan mahdollisuutta valtiopankille
23117: esiintymään meillä liikeolojen, jollei juuri haltijana, niin kuitenkin
23118: tarmokkaana ja voimakkaana järjestäjänä. Itse toimenpiteestä~
23119: jota ehdotetaan, mitä varojen lisäykseen tulee, minä en tietysti
23120: vielä voi lausua enkä tahdokaan lausua mitään yksityiskohtaista
23121: mielipidettä. Se vaatii tietysti harkintaa yhteydessä kaikkien
23122: niiden näkökohtien kanssa, jotka tällaisen kysymyksen ratkai-
23123: suun vaikuttavat.
23124:      Mutta on vielä muutama seikka, johonka en ole voinut olla
23125: kiinnittämättä huomiota, kun olen hätäisesti selaillut tämän kerto-
23126: muksen lävitse. Se on kohta, joka esiintyy tässä kertomuk-
23127: sessa sivulla 33 26 §:n kohdalla ja joka koskee asiaa, mikä
23128: tosin ei ole suoranaisessa yhteydessä Suomen Pankin rahallisen
23129: toiminnan kanssa, mutta kuitenkin on mitä läheisimmässä yh-
23130: teydessä kansallisten tarpeittemme kanssa - niinkuin ainakin
23131: minä ne käsitän - ja sen kautta myös sen kanssa, missä
23132: määrin Suomen Pankki voi täyttää sen kansallisen rahalaitoksen
23133: tehtävän, joksi se on perustettu ja joka sen tulee olla. Tämä
23134: kohta sisältää ilmoituksen siitä, että pankkivaltuusmiehet ovat koh-
23135: distaneet huomionsa Suomen Pankissa vallitseviin kielioloihin,
23136: siihen syrjäytettyyn tilaan, joka suomen kielellä siellä on. Siinä
23137: ilmoitetaan, mitä pankkivaltuusmiehet ovat tässä suhteessa teh-
23138: neet. Tämä on voinut minulta luiskahtaa sitä vähemmän huo-
23139: maamatta, kun tämän tiedonanto koskee asiaintilaa, joka on
23140: ilman sitäkin yleisesti tunnettu. Suomen kansan pankki on
23141: valitettavasti vielä tänäkin päivänä laitos, jota syystä on sanottu
23142: suorastaan ruotsalaisuuden linnoitukseksi Suomenmaassa. Minä
23143: tahtoisin mieluummin sanoa, että se on yksi noita vielä vali-
23144: tettavasti monia e p ä k a n s a 11 i sen hengen linnoituksia tässä
23145: maassa. Tässä suhteessa se valitettavasti kilpailee toisen
23146: yhtä tärkeän taikka ehkä vielä tärkeämmän laitoksen kanssa,
23147: joka myös kait vielä tässä suhteessa tänä iltana, jos iltaa riittää,
23148: tulee esille, se on Suomen yliopisto. Niin, se voittaa vielä
23149: tässä suhteessa yliopiston. Suomen Pankki on, niinkuin useim-
23150: mat muutkin kansamme yleiset laitokset, aina viimeisiin saakka
23151: ollut sen luokan hallussa ja hallittavana, joka yleensä on aset-
23152: tunut välinpitämättömäksi suomalais-kansallisia pyrintöjä koh-
23153: taan. Toisin on tuskin voinut olla. Voimassa olevat valta-
23154: suhteet ovat sen niin määränneet, ja vielä paljoa enemmän on
23155: tämä luokka, sentähden että se on omistanut ja edelleen omis-
23156: taa suuren osan kansamme perinnäistä sivistyspääomaa, voinut
23157:                     Pankkivaltuusmiesten kertomus.               937
23158: 
23159: tätä valtaa harjoittaa. Mutta tällä ei vielä ole sanottu mitään
23160: siitä, ovatko ne kieliolot, joita minä tarkoitan, sellaiset kuin nii-
23161: den olla pitäisi. Siinä suhteessa ei tarvitse pelätä sanoa, että
23162: se mielipide on valtava meidän kansamme kesken nyt jo, joka
23163: ei voi muuta kuin tuomita nämät kieliolot mitä nurinkurisim-
23164: miksi ja kansallemme ja kansallisille tarpeillemme peräti turmi-
23165: ollisiksi. jos kerran on pidetty tärkeänä, että Suomen valtion
23166: viranomaiset palvelevat tätä kansaa kielellä, jota se ymmärtää,
23167: niin yhtä tärkeätä toki lienee, että se laitos, joka nimenomaan
23168: on tämän kansan suoranaisissa käsissä, ei enempää saa uh-
23169: mailla tämän kansan tarpeita, vaan sen myös on alistuttava tämä
23170: velvollisuutensa täyttämään. ja varmaa on yhtäläisesti, että tässä
23171: ei ole kysymys, yhtä vähän kuin Suomen muussa kielitaiste-
23172: lussa, mistään, jota sopii sanoa »tulitikkupolitiikaksi», vaan tässä
23173: on kysymys sen periaatteen sovelluttamisesta kaikkiin julkisiin
23174: laitoksiin; että niiden tulee olla muodostetut tämän kansan kan-
23175: sallisten tarpeitten mukaan. Näitä tarpeita on, että tämän kansan
23176: kieli on niissä se, jota käytetään, koska se on luonnollinen tie,
23177: jota myöten myös kansallinen henki ja kieli pääsee niiden toi-
23178: mintaa määräämään, joka tietysti lopulta on pääasia.
23179:      Minä olen tietysti kiitollinen pankkivaltuusmiehille, että he
23180: ovat kohdistaneet huomionsa tähän epäkohtaan, mutta minun
23181: täytyy suoraan tunnustaa, että minä tuskin saatoin malttaa miel-
23182: täni, kun näin missä muodossa pankkivaltuusmiehet ovat tämän
23183: tehneet. He ilmoittavat, että he ovat ensinnä päättäneet laatia
23184: omat kirjelmänsä m yö s k i n suomeksi ja sitte olivat lisäksi
23185: päättäneet, että heidän puheenjohtajansa tulee kehoittaa pankin
23186: johtokuntaa ottamaan harkittavaksi mahdollisuutta suomen kie-
23187: len käytännön lisäämiseen pankin kirjeenvaihdossa, joka kait
23188: suomeksi ajateltuna - sillä tämäkin kertomus on tietysti kään-
23189:  nös, näkeehän sen tuhannesta kohdasta - merkinnee sitä, että
23190:  pankin johtokunnan tulee ottaa korkeasti virallisen harkintansa
23191: alaiseksi, olisiko ja missä määrin mahdollista ruveta pankin kir-
23192:  jeenvaihdossa käyttämään suomenkieltä. Tämä on, luvalla sanoen,
23193:  haudantakaista puhetta. Tämä tulee jo tuolta 60-luvulta, mistä
23194: tulleekin. Niin voitiin ehkä silloin puhua. Mutta nyt eivät
23195: voi näin puhua muut kuin ne, jotka eivät ajasta ja siitä elä-
23196: mästä, joka täällä nyt tykkii, ole mitään havainneet tai käsittä-
23197:  neet. Tässä käsketään pankin johtokuntaa ottamaan harkitta-
23198: vaksi, onko m a h d o II i s ta käyttää pankin kirjeenvaihdossa
23199:  suomenkieltä. Edellytetään siis arvatenkin, että se voi olla myös
23200:  mahdotonta. En ole päivääkään palvellut Suomen Pankissa
23201:  enkä yleensä missään pankissa, mutta rohkenen vakuuttaa -
23202:  ja sanoihini voi täydellisesti luottaa - se on erinomaisen mah-
23203:  dollista. Sillä mahdollisuudella ei ole ollenkaan mitään rajoja.
23204: 938                  Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
23205: 
23206: 
23207: Eikä tässä ole yleensä mitään harkitsemista. Kysymys on yk-
23208: sinkertaisesti siitä, tahdotaanko sitä vai eikö sitä tahdota. Voin-
23209: han minä ymmärtää, että näitten sanojen takana on saattanut
23210: piillä myös joku ajatus. Tässä maassa on yleensä aina ollut
23211: hyvin kysymyksenalaista, onko mahdollista saada virkamiehet
23212: johonkin alistumaan. Se oli yksi niitä asioita, joilla meidän
23213: epäkansallinen yläluokkamme myrkytti esim. Juhana Vilhelm
23214: Snellmanin muutenkin raskaat hallitusvuodet Sillä silloin ei
23215: myöskään ollut mahdollista saada virkamiehiä tekemään sitä,
23216: mitä kansan tarve vaati. Ja jos puheenaolevalla lauseella tar-
23217: koitetaan sitä, että herrat Suomen Pankin virkamiehet kenties
23218: eivät osaa tarpeeksi suomea voidakseen sitä käyttää, niin se
23219: kukaties on varsin mahdollista. Minä en ainakaan uskalla siinä
23220: suhteessa mitään varmaa sanoa, sillä minä sanoin jo: tämä
23221: laitos on ollut meidän epäkansallisen yläluokkamme tyyssija,
23222: ja se suomenkielen taito, joka sillä luokalla on ollut, se ei
23223: valitettavasti ole juuri hyvyydestään erityisen kuuluisa. Mutta
23224: oli tämän asianlaita miten oli, se ei vaikuta tämän kielimuu-
23225: toksen mahdollisuuteen eikä mahdottomuuteen. Ja niinkuin
23226: minä ymmärrän kunniakäsitteiden vaatimukset, ei niihin ollen-
23227: kaan sovellu, että eduskunnan tai sen edustajain puolelta
23228: kysytään niiltä, jotka tämän eduskunnan toimimiehinä hoitavat
23229: tätä laitosta, mitä he tästä asiasta ajattelevat. Meidän arvomme
23230: mukaista on minusta yksistään antaa heille sitovat käskyt, jotka
23231: heidän tulee kauniisti panna toimeen. Minä sentähden pyy-
23232: täisin, että pankkivaliokunta tahtoisi ottaa tämän seikan huo-
23233: mioonsa, kun se tätä kertomusta käsittelee ja erityisesti silloin,
23234: kun se käsittelee sitä ehdotusta uudeksi ohjesäännöksi Suomen
23235: Pankille, joka tähän kertomukseen myöskin liittyy. Täydessä
23236: sopusoinnussa sen alennustilan kanssa, jossa meidän vallitseva
23237: osa yläluokkaamme on pitänyt kansallisuuttamme, sanotaan
23238: tämän ohjesäännön ehdotuksen 53 §:ssä, joka, eilen väärin
23239: muista, on sisällykseltään aivan sama kuin vastaava nyt voi-
23240: massaoleva säädös, että »virkaa pankissa täytettäessä on pää-
23241: asiassa otettava huomioon hakijan taito ja soveliaisuus». On
23242: kuitenkin oltu niin armeliaita, että on lisätty, että soveliaana
23243: pitämisehtona on myöskin, että asianomainen on näyttänyt
23244: osaavaosa »siinä määrin kuin viran laatu vaatii» käyttää
23245: m. m. suomenkieltä suullisesti ja kirjallisesti. On kyllä totta,
23246: että jokaisen viran laatu Suomessa vaatii, että tuon virkamiehen
23247: täytyy osata tämän kansan kieltä, mutta me tiedämme hyvin,
23248: mitä tämä merkitsee todellisuudessa. Toivon siis, että pankki-
23249: valiokunta käsitellessään tätä ohjesääntöehdotusta asettuu sille
23250: kannalle, että Suomen Pankin kielenä on oleva suomenkieli ja
23251: että pankkiin älköön mihinkään virkaan tai toimeen otettako
23252:                    Pankkivaltuusmiesten kertomus.             939
23253: 
23254: 
23255: älköönkä sitä hoitamaan määrättäkö ketään, joka ei ole osoit-
23256: tanut osaavansa suomenkieltä.
23257:     Vielä pyytäisin saada tehdä yhden huomautuksen. Tähän
23258: uuteen ohjesääntöehdotukseen liittyy myöskin ehdotus uudeksi
23259: vuosirahasäännöksi Suomen Pankille, joka erinäisissä kohdissa
23260: sisältää, mikäli olen voinut huomata, verrattain vähäpätöisiä
23261: muutoksia s. o. lisäyksiä. Minulla ei taaskaan ole mitään oike-
23262: utta otaksua, etteivät nämä ehdotukset kaikki olisi tarpeellisia.
23263: Toivon päinvastoin, että pankkivaliokunnan tarkastus on osoit-
23264: tava, että näin on asianlaita. Mutta rohkenen kuitenkin lausua
23265: sen toivomuksen, että pankkivaliokunta ei suinkaan tässä koh-
23266: din umpimähkäisesti tai edes millään tavalla, jota voitaisiin
23267: sanoa umpimähkäiseksi, menettelisi, vaan että se ottaisi tarkan
23268: tarkastuksen alaiseksi, missä määrin todella kukin yksityinen
23269: lisäero on välttämätön. Sanoin jo, että minä toivon, että tulos
23270: on oleva se, että kaikki lisäysehdotukset ovat tarpeen ja siis
23271: myönnettävät, mutta tämän tarkastuksen minä katsoisin jo peri-
23272: aatteen kannalta mitä perinpohjaisimpana tarpeelliseksi. Tämän
23273: kansan suuri enemmistö on kieltämättä sellaisen käsityksen
23274: vallassa, että meillä on virkamiehiä aivan liiaksi ja virkamie-
23275: hillä palkkaa aivan liiaksi. On kokonaan toinen kysymys,
23276: missä määrin tämä käsitys on oikeutettu. Siitä on minulla
23277: ollut kunnia tässä eduskunnassa jo osittain tuoda esiin mieli-
23278: piteeni. Mutta se on tärkeää, että kun tämä uusi kansan-
23279: eduskunta korottelee vaikkapa vähäpätöisestikin valtion tai,
23280: niinkuin tässä, Suomen Pankin virkailijalukua ja palkkoja,
23281: tämä eduskunta tietää todella tekevänsä sen ainoastaan silloin,
23282: kun välttämätön pakko on edessä. Sillä muutoin ei tuo käsi-
23283: tys kansastamme hälvene siitäkään osaltaan kuin se ehkä on
23284: aiheeton, ja se turmiollinen epäluottamus jatkuu, joka tämän
23285: johdosta ja paljon muun ylläpitämänä kansassa vallitsee. Eri-
23286: tyisesti pyytäisin, että pankkivaliokunta tahtoisi alistaa nämät,
23287: kuten jo sanoin, suhteellisesti vähäpätöisetkin lisäykset tarkas-
23288: tuksen alaisiksi sentähden, että jos Suomen Pankissa - jota
23289: minä en tosin ollenkaan tiedä - työ-intensiivisyys virkamiesten
23290: puolelta ei ole sen suurempi kuin se keskimääräisesti on mei-
23291: dän valtiovirastoissamme, lähinnä niissä, jotka yleensä ovat
23292: lähinnä verrattavissa Suomen Pankkiin, niin siellä silloin on
23293: paljon epäkohtia, jotka ovat lähinnä saatavat korjatuiksi, ennen-
23294: kuin mitään lisäyksiä pannaan toimeen. Pyydän saada uudistaa:
23295: minä en tunne, onko näin, en sitä tiedä, eikä sanojani siis saa
23296: käsittää miksikään syytökseksi, sillä ne eivät ole sitä. Mutta
23297: tarkastus niistä syistä, jotka olen tässä tuonut esiin, on minun
23298: mielestäni siitä huolimatta aivan välttämätön.
23299: 940                  Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
23300: 
23301: 
23302:      Ed. Pohjanpalo: Pyydän lämpimästi kannattaa edellistä
23303: puhujaa ja myöskin lausua asiassa muutamia sanoja. Jokaiselle
23304: kautta maan on tunnettu, missä tilassa suomenkieli valtiomme
23305: pankkilaitoksessa on ollut ja vieläkin on. Tämä laitos on ollut
23306: kauttaaltaan puhtaasti ruotsalainen, kuten täällä jo edellinen
23307: puhuja laajasti selitti. Ilolla täytyy siis tervehtiä sitä seikkaa,
23308: että nyt vihdoin viimeinkin on päätetty ottaa askel eteenpäin
23309: ja valtuuston kirjeenvaihto, kuten kertomuksesta selvenee, sal-
23310: littu myös suomenkielellä. Mutta minä pyytäisin, että pankki-
23311: valiokunta tämän lisäksi painostaisi vielä erittäin tätä valtio-
23312: pankkia ja sen toimivia virkamiehiä tekemään myös tehtävänsä
23313: sillä tavalla, että suomenkieltä enemmän kuin tähän saakka
23314: kaikkialla, missä Suomen Pankin konttoreita maaseuduillakin
23315: on, tarkasti käytetään. Monessakin supisuomalaisessa paikassa
23316: tapaa nykyään rehoittamassa tuon muukalaisen kielen valtio-
23317: pankin konttoreissa.
23318:      Tämän lisäksi toivoisin, että pankkivaliokunta myöskin lämpi-
23319: mästi kannattaisi sitä ehdotusta, että Suomen Pankin vararahastoa
23320: niin runsaasti kuin se on mahdolli$ta korotettaisiin, sillä muuten
23321: tämä pankkilaitos, tämä valtion ainoa pankki ei täytä tehtä-
23322: väänsä, niinkuin valtiopankin pitäisi täyttää. Onhan kokonaan
23323: sopimatonta, että meidän valtiopankkimme nykyisissä oloissa
23324: ollen on pienempi kuin moni yksityinen pankki. Sen täytyy
23325: ehdottomasti järjestyä sellaiseksi laitokseksi, joka ottaa johtavan
23326: aseman maamme pankkilaitosten johdossa ja sentähden tulee
23327: sen vararahastoja ehdottomasti korottaa niin paljon kuin mah-
23328: dollista.
23329:      Muuten tulisi myös laajentaa pankin diskonttaus- ja lainan-
23330: antoliikettä sillä tavalla, että se ulottuisi pienempiinkin liikemie-
23331: hiin kuin mitä se on tähän saakka tehnyt. Jos arvoisa pankki-
23332: valtuusto ottaa silmäilläkseen Suomen Pankin papereita tarkem-
23333: min, niin tulette aivan pian huomaamaan, että pankin kanssa
23334: tekemisessä on melkein säännöllisesti muutama sata ruotsa-
23335: laista suurfirmaa meidän maassamme, mutta että suomalaiset
23336: liikemiehet eivät useastikaan ole saaneet armoa tuon viraston
23337: puolelta. Jokainen käsittää, mitä merkitsee, että tuollaisesta
23338: pankkilaitoksesta, joka myöntää lainoja 1 1/2 a 2 °/o helpom-
23339: malla kuin muut, yksityiset pankit, ainoastaan joku osa maamme
23340: liikemiehistä saa etuoikeudella rahoja halvemmalla korolla. Eihän
23341: ole mikään mahdottomuus sellaisen liikemiehen kilpailla toisten
23342: kanssa Suomen Pankin tulisi, niinkuin alkuperäisesti lieneekin
23343: ollut tarkoitus, toimia siihen suuntaan lainausliikkeeseensä näh-
23344: den, että se ei katso henkilöitä, mutta myöntää luottoa sille,
23345: joka voi riittävät varmuudet antaa. Tähän saakka näyttää niin-
23346: kuin eivät suomalaiset liikemiehet olisi voineet koskaan mitään
23347:                     Pankkivaltuusmiesten kertomus.                941
23348: 
23349: 
23350: varmuutta antaa, ainakaan sellaista kuin tuo pankki tahtoisi,
23351: koska siellä niin vähän on sellaisia liikkeitä.
23352:     Muuten pitäisin myös Suomen Pankin tärkeimpinä velvolli-
23353: nuuksina tästä lähtien, kun osuustoiminta-aate on meidän maassa
23354: kehittynyt ja yhä edelleen kehittyy, että se tukevasti avustaisi
23355: tätä toimintaa sillä tavalla, että se myöntäisi lainoja osuustoi-
23356: mintaliikkeille hyvää vakuutta vastaan.
23357:      Minä luulen, että maamme kansantaloudelliseksi eduksi ei
23358: laisinkaan ole se, että erityisiä luokkia meidän maassa suosi-
23359: taan ja sillä tavoin estetään vapaata kilpailua. Kun Suomen
23360: Pankki on sellaista harjoittanut, niin tulisi sen tästä lähtien
23361: tehdä siitä loppu. Yhtenä syynä, miksi se tähän asti on näin
23362: toiminut, on ollut varmasti se, että se on silmällä pitänyt tuon
23363: yläluokan etuja, jolla on ollut niin suuri osuus meidän maamme
23364: yksityisiin pankkiosakeyhtiöihin. Olisihan ollut kokonaan sopi-
23365: matonta, että Suomen Pankki olisi laajentannt lainausliikettään,
23366: silloinhan se olisi tietysti supistanut yksityispankkien etuja,
23367: näiden pankkien, jotka meidän maassa ovat jakaneet 18-22 °/o
23368: voittoa. Näyttää siltä kuin meidän valtiopankkimme olisi tah-
23369: tonut supistamalla uloslainausliikettä harvojen käsiin pitää aino-
23370: astaan näitä »lellipoikia» suosiossa ja antaa niille tilaisuutta
23371: koota rikkauksia toista tietä, nim. yksityispankeissa omistamil-
23372: laan osakkeilla.
23373:      Kansaneduskunnan pankkivaltuuston tulisi siis toimia niin,
23374: että valtiopankki kaikessa täyttää tarkoituksensa, joka sillä alku-
23375: peräisesti lienee ollutkin, nim. »Olla maan raha-asiain pitäjänä
23376: vakavalla ja turvallisella kannalla», että se tukee, tekemättä
23377: kehenkään nähden poikkeusta, maan kauppaa ja liikettä yleensä,
23378: eikä teollaan rasita toisia kansan jäseniä enemmän kuin toisia-
23379: kaan työntämällä nuo toiset (sille epämieluiset) yksityispank-
23380: keihin ja siten ikäänkuin veivoittamalla heitä maksamaan kor-
23381: keampaa kasvua lainarahoistaan.
23382:      Muuten pyytäisin myös, että kansaneduskunta valiokuntansa
23383: kautta ottaisi tarkastaaksensa, eikö pankin virkamiesten palkkoja,
23384: eläkkeitä ja lahjapalkkioita voitaisi jollain tavalla järjestää siten,
23385: että ne vastaisivat nykyajan vaatimuksia, ja jos se huomaa, että
23386: niissä on korjaamista, se sen tekisi, hyvin tietäen, että kaikilla
23387: muillakin tahoilla tullaan tarkastamaan ja tekemään samanlaista.
23388:     Suositan siis pankkivaliokunnalle nämätkin kohdat huomioon
23389: Dtettaviksi ja toivon, että se, nyt ensi kerran Suomen uuden
23390: eduskunnan pankkivaliokuntana, ryhtyy työhönsä, jättää merk-
23391: kejä siitä, että yleinen suunta on muuttunut ja toimii sen mu-
23392: kaan, että saadaan räikeimmät epäkohdat pankkialallakin kor-
23393: jatuiksi.
23394: 942                  Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
23395: 
23396: 
23397:      Ed. Huoponen: Niissä piireissä, joilla on asiantuntemusta
23398: korkokannan merkityksestä maan taloudelliseen elämään yleensä~
23399: lienee se mielipide yleinen, että korkokannan yleneminen Suo-
23400: messa, jossa on ennestään jo aivan liian korkea korkokanta,
23401: tulee haitallisesti vaikuttamaan maan taloudellisen elämän kehi-
23402: tykseen. Omasta puolestani olen täysin samalla kannalla ja
23403: toivoisin, että ryhdyttäisiin ensi tilassa semmoisiin toimenpitei-
23404: siin, että tapahtunut korkoylennys palautettaisiin.
23405:      Mitä tulee Suomen Pankin myöntämiin luottoihin yleensä
23406: ja erittäin maataloudellisen elämän parantamiseksi, lienee se
23407: periaate tähän asti ollut yleinen, että luottoa on etupäässä an-
23408: nettu Iiikeyrityksiin, teollisuuslaitoksiin, sitä vastoin maanvilje-
23409: lyksen alalle sangen niukalti, pikkuviljelijöille tuskin ollenkaan.
23410: Tämän johdosta lausuttiin talonpoikaissäädyssä vuoden 1904
23411: valtiopäivillä yksimielisenä se toivomus, että Suomen Pankin
23412: hallinto ottaisi vakavan harkinnan alaiseksi, eikö maan talou-
23413: delliselle kehittymiselle olisi välttämätöntä, että luottolaitosta ja
23414: luottoa yleensä kehitettäisiin pikkuviljelijäin tilan parantamiseksi,
23415: koska kokemus meidän maassamme sekä kaikissa viljelysmaissa
23416: osoittaa, että voimaperäinen pikkuviljelvs on ainoa kannattava
23417: muoto ja kansan hyvinvoinoille välttämätön ehto. En puoles-
23418: tani ole saanut tietää, onko Suomen Pankin hallinnossa tämä
23419: talonpoikaissäädyn esittämä toivomus otettu harkinnan alaiseksi.
23420: Kenties pankin hallinnon jäsenet antavat tässä suhteessa sel-
23421: vityksiä. Ellei tästä vielä ole nimenomaista päätöstä tehty, lau-
23422: sun puolestani sen toivomuksen, että ensi tilaisuudessa otet-
23423: taisiin tämä tärkeä asia perinpohjaisen harkinnan alaiseksi, ja
23424: puolestani toivoisin, että pankin hallinto tulee yksimieliseksi
23425: siitä, että luottoa pikkuviljelysolojen parantamiseksi olisi myön-
23426: nettävä. Ainakin lienee asiantuntevissa piireissä se mielipide
23427: yleinen, ettei luoton antaminen pikkuviljelijöille millään tavoin
23428: tule luottoa antavalle' laitokselle vaaran alaiseksi. Luotto pik-
23429: kuviljelijöitä varten on paljoa vähemmän vaarallista kuin suur-
23430: tilallisille myönnetty luotto, sillä tiedämme, että suurtiloja on
23431: hyvin vaikea saada myydyksi, mutta tuskinpa Hypoteekkiyhdistys.
23432: tai muut sellaiset laitokset ovat kärsineet tappiota pikkuvilje-
23433: lystä varten myöntäessään lainoja. Koska siis luoton kannalta
23434: katsoen ei tällaisista lainoista pankille mitään vaurioita tapahdu,
23435: niin pitäisi tämän lainausliikkeen luonnollisesti olla pankinkin
23436: edun kannalta suotavaa.
23437:      Mitä suomen kielen syrjäytettyyn asemaan pankin hallin-
23438: nossa tulee, on se herättänyt yleensä kiusallista huomiota ja
23439: oikeutettua mieliharmia kaikkialla. Pankin hallinnon tässä ker-
23440: tomuksessa ehdottamat parannustoimenpiteet ovat mielestäni
23441: aivan puolinaisia. Minä puolestani olen sitä mieltä, että Suo-
23442:                     Pankkivaltuusmiesten kertomus.                  943
23443: 
23444: 
23445: men Pankin hallinnossa tulee suomen kielen olla virallisena
23446: kielenä.
23447:      Mainitsin, että tämä asianlaita on herättänyt kiusallista huo-
23448: miota kaikkialla, sitä suuremmalla syyllä, kun Suomen Pankin
23449: johtajan tultua nimitetyksi, kuten tiedämme, valtiovarainpäälli-
23450: köksi, olisi ollut tilaisuus järjestää kieliolot niin, että nyt jo kerta
23451: kaikkiaan olisi päästy oikealle tolalle. Tämä olisi ollut mahdol-
23452: lista sen johdosta, että Suomen Pankin hallinnon johtajan tointa
23453: haki erittäin eteväksi tunnettu pankkimies, jolla oli kompetenssi-
23454: vaatimuksien suhteen ainakin yhtä hyvät edellytykset kuin sillä
23455: arvoisalla henkilöllä, joka tuli määrätyksi pankin hallinnon toi-
23456: mitusjohtajaksi, mutta myös sen lisäksi ne edellytykset, että
23457: suomen kieli pankin hallinnossa olisi tullut viralliseksi kieleksi.
23458: Hallituksen toimenpide tässä suhteessa on, kuten sanottu, he-
23459: rättänyt yleistä mielipahaa. Mutta mikäli sanomalehtien kautta
23460: on saatu selville, ovat säätyjen luottamusmiehet pankin hallin-
23461: nossa vaikuttaneet välillisesti siihen, että hallitus sai näennäi-
23462: sesti aihetta ja tukea sille mielipiteelleen, joka lopullisesti tuli
23463: määrääväksi. Kerrotaan nimittäin, että kolme pankivaltuusmies-
23464: ten neljästä jäsenestä olisi antanut äänensä sille henkilölle, joka
23465: tuli virkaan määrätyksi, ja ainoastaan yksi, talonpoikaissäädyn
23466: luottamusmies, herra Ahmavaara, olisi antanut äänensä sille haki-
23467: jalle, joka olisi näitä mainitsemiani puolia toiminnassa pannut
23468: käytäntöön. jos näin on, tuntuu tuo menettely käsittämättömältä,
23469: että nimittäin henkilö, joka edustaa näitä mielipiteitä ja joka suo-
23470: menkielen ja suomalaisuuden harrastukselle on tahtonut ottaa
23471: ikäänkuin erikoisoikeuden tässä maassa, olisi vaikuttanut toimen-
23472: piteellään siihen suuntaan, että senaatti sai näennäisen aiheen
23473: määrätä pankin johtajaksi ruotsinmielisen miehen, vaikka olisi
23474: ollut valittavissa yhtä etevä mies, jolla olisi ollut tilaisuus panna
23475: suomen kieli pankin hallinnon viralliseksi kieleksi. Pyydän
23476: saada selvitystä tähän asiaan.
23477: 
23478:     Ed. Ahmavaara: Että suomenkielen asia Suomen Pankissa
23479: on mitä huonoin sen tietää jokainen, joka tuntee vähänkin tämän
23480: pankin toimintaa. Se on huonossa asemassa, ei vain pankin
23481: virkamiesten kesken ja pankin johtokunnassa, mutta se on hy-
23482: vin huonossa asemassa pankkivaltuusmiestenkin kesken. Niinpä
23483: esim. ovat pankkivaltuusmiesten keskustelut käyneet näihin
23484: päiviin asti yksinomaan ruotsinkielellä, ja minun täytyy sanoa,
23485: että kertomuksessa mainittu alote uudistustoimeen suomen-
23486: kielen hyväksi on todellakin aivan mitätön. Sekään toimen-
23487: pide, jolla jätettiin puheenjohtajan asiaksi antaa pankin johto-
23488: kunnalle käsky ottaa harkittavaksi, millä tavalla suomenkielen
23489: asemaa pankin toiminnassa ylipäänsä olisi voitu korottaa, ei
23490: 944                 Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
23491: 
23492: 
23493: Die minun tietääkseni tähän päivään asti johtanut mihinkään
23494: 1ulokseen -- se tehtiin viime vuoden lopulla. Minä käsitin
23495: päätöksen sillä tavoin, että aikoinaan tulisi johtokunnan antaa
23496: ehdotus, että ennen tämän kalenterivuoden alkua suomenkieli
23497: Dtettaisiin käytäntöön myöskin pankin johtokunnassa ja pan-
23498: kin virkamiesten keskuudessa, sillä sitä käytetään siellä tuskin
23499: Dllenkaan, ja että tästä ehdotuksesta annettaisiin vastaus pank-
23500: kivaltuuskunnalle. Mutta mitään vastausta ei ole johtokunnalta
23501: tähän päivään asti vielä tullut. Näyttää siis siltä, että koko asia
23502: on ihan nukkunut. Vaikka minä myönnän, että syy tähän
23503: suomenkielen valitettavaan tilaan tietysti on alkujaan virkaval-
23504: taisessa ja ruotsinmielisessä katsantokannassa, niin on tässä
23505: kuitenkin paljon syytä meissä suomalaisissa itsessämmekin,
23506: jonka vuoksi tuntuu melkein joutavalta pitää täällä kiivaita pu-
23507: heita suomenkielen hyväksi, kun käytäntö puhuu aivan toista.
23508: Onhan pankkivaltuustossa ollut pitkät ajat toinen puoli suo-
23509: menkielisiä ja toinen puoli ruotsalaisia, nimittäin kaksi kumpia-
23510: kin. Olisi voinut toivoa, että kun puoli pankkivaltuuskunnan
23511: jäsenistä on suomenkielisiä, me olisimme saaneet edes vähän
23512: enemmän arvoa suomenkielelle kuin mitä valitettavasti on saatu.
23513: Tässä minun käsittääkseni toteutuu juuri se asianlaita, mikä
23514: kyllä entisestäänkin on tunnettu, että me suomalaiset kyllä
23515: juhlapuheissa puhumme kauniisti suomenkielen puolesta ja kes-
23516: kustelemme siitä paljon, mutta käytännössä alistumme siihen,
23517: että äidinkieltä poljetaan ja halveksitaan kaikkialla. Minun täy-
23518: 1yy sanoa, että kun sattumoisiaan, nimittäin pankkivaltuusmiesten
23519: varajäsenenä, tulin viime syksynä valtuustoon, ieki minuun
23520: mitä kipeimmän vaikutuksen se, etten kuullut edes valtuustossa
23521: suomen kielen sanaa eikä siellä keskustelun aikana nytkään
23522: kuule muuta kuin mitä sangen lyhyellä selityksellä on oltu pa-
23523: kotettuja minulle ilmoittamaan asioista, mitä on päätetty j. n. e.
23524: Minä käsitän tätä surkeaa menettelytapaa kuitenkin jonkun ver-
23525: ran, sillä huomattavaa on, että valtuustossa on eräs jäsen, ny-
23526: kyään puheenjohtajana toimiva, joka ei ollenkaan suomenkieltä
23527: Dsaa puhua eikä näytä sitä ymmärtävänkään. Tämä asiantila
23528: luultavasti selittää sen, miksikä suomenkielisetkin jäsenet val-
23529: 1uustossa katsovat tarpeelliseksi käyttää yksinomaan ruotsin-
23530: kieltä. Mutta kun nyt uudella eduskunnalla on tilaisuus pian
23531: valita uudet pankkivaltuusmiehet, niin luultavasti tällaiset epä-
23532: kohdat tulevat poistumaan, ja toivoa sopii, että edes tästä läh-
23533: 1ien alettaisiin Suomen Pankissa antaa kansan kielelle se arvo,
23534: mikä sille on tuleva. Sillä onhan se, jos mikään, masentavaa
23535: ja kerrassaan sietämätöntä, ettei kansankielellä ole Suomen
23536: kansan pankissa, mitään merkitystä nykyään. Kaikki kirjeet
23537: Dvat sieltä menneet viimeiseen asti pankin haarakonttoreihin
23538:                     Pankkivaltuusmiesten kertomus.                94&
23539: 
23540: 
23541: yksinomaan ruotsinkielellä. Nyt viime syksynä sen asiantilan
23542: kautta, että pankin valtuustoon tuli sellainen jäsen, joka ei hy-
23543: vällä halullakaan kyennyt noita ruotsinkielisiä kirjoja lukemaan
23544: ja ymmärtämään, oli tietysti asian pakosta ruvettava pankki-
23545: valtuusmiesten kirjeissä haarapankeille ja virastoille käyttämään
23546: myöskin suomenkieltä siinä halveksitussa muodossa tosin, että
23547: keskellä on suuri viiva ja vasemmalla sivulla jotenkin huomaa-
23548: mattomassa asemassa suomenkieli, mutta hyvä, että edes tässä
23549: asemassa se löytyy.
23550:      En ole tätä lausunut senvuoksi, että tahtoisin tätä kohdis-
23551: taa kenenkään persoonaan erityisesti, mutta sentakia että yli-
23552: päänsä meillä suomalaisilla ei ole niin paljon tarmoa, että käy-
23553: tännössä suomenkieltä käyttäisimme. Kyllä voimme siitä pal-
23554: jonkin puhua ja sen puolesta kauniita sanoja lasketella, mutta
23555: kun tulee kysymykseen virastoissamme, seurassa tai muualla
23556: sitä käyttää, niin ei oteta näitä periaatteita huomioon, vaan
23557: käytetään melkeinpä yksinomaan tai ainakin suurimmaksi osaksi
23558: ruotsinkieltä. Niin tekevät useimmat meidän sivistyneet, jotka
23559: tuota kieltä osaavat, ja siinä suhteessa on niin paljon syntiä
23560: itsekullakin, että toden teolla pitäisi toimia varmasti eikä vain
23561: puhella.
23562:      En rupea antamaan selvityksiä niihin muihin muistutuksiin~
23563: joita on tehty, syystä että olen ollut niin vähän aikaa pankki-
23564: valtuustossa, ja koska toinen pankkivaltuuston jäsen, joka on
23565: pitemmän aikaa siinä ollut ja enemmän perehtynyt, on pyytä-
23566: nyt puheenvuoroa, jätän hänen selvitettäväkseen tarkemmin
23567: asian.
23568:      Yhteen asiaan kuitenkin tahtoisin kajota. Senvuoksi että
23569: minun aikani on ollut pankkivaltuustossa väliaikaista ja tulen
23570: pian luopumaan, rohkenen lausua tämän tulevaisuutta varten.
23571: On niin yleensä tunnettua, että Suomen Pankki on asettunut
23572: liian viralliselle kannalle eikä sille liike- ja afäärikannalle, jolle
23573: pankin pitäisi asettua. Haarakonttorin johtajat ovat virkamie-
23574: hiä, jotka katsovat omaa mukavuuttaan; mitä vähemmän on
23575: pankissa liikettä, sitä helpompi johtajan on olla. Tässä suh-
23576: teessa olisi tilaa parannuksiin ja useita muistutuksia onkin
23577: tehty, mutta ei parannusta ole vielä saatu. Kun katselee lii-
23578: kettä useissa kaupungeissa, antavat ne selvän todistuksen tä-
23579: hän. Sillä toisissa paikoin on liike paljon isompi, vaikka on
23580: pienempi paikkakunta, ja tämä riippuu juuri siitä, minkälainen
23581: johtaja ja minkälaiset virkamiehet pankissa ovat.
23582:      Korkokannan ylennyksen myöskin jätän ed. Palmenin seli-
23583: tettäväksi. Kosketan vielä tuota maanviljelyslainoja koskevaa
23584: muistutusta, josta ed. Huoponen mainitsi. Siitä, niinkuin hän
23585: sanoi, viimeisen edellisillä valtiopäivillä talonpoikaissäädyssä
23586: 946                  Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
23587: 
23588: 
23589: lausuttiin toivomus, että Suomen Pankki toimisi niin, että se
23590: voisi antaa luottoa myöskin maanviljelijöille ja ennen kaikkea
23591: pikkuviljelijöille. Tästä asiasta nostin kerran kysymyksen, sitte
23592: kun tulin pankkivaltuustoon, ja silloin siellä katsottiin asiakirjoi-
23593: hin ja huomattiin, ettei mitään päätöstä oltu tehty tässä
23594: asiassa, ei talonpoikaissäädyssä eikä muissakaan. Oli vaan
23595: lausuntona pöytäkirjaan siitä jotain mainittu ja senvuoksi seli-
23596: tettiin, ettei pankkivaltuusto ollut ottanut sitä huomioon.
23597:     Ed. Schybergson: Ehuru jag sitter i bankutskottet och så-
23598: lunda är i tillfälle att där uttala mig och uti utskottsbetän-
23599: kandet gifva uttryck åt min mening, anser jag mig dock böra
23600: redan yttra några ord för att icke de, som intaga samma stånd-
23601: punkt som de senaste talarena, skola känna sig alltför be-
23602: svikna, då betänkandet framträder.
23603:     Hvad särskildt beträffar yrkandet därpå, att banken skall
23604: såvidt möjligt utstkräcka sin verksamhet äfven tili småbrukare,
23605: så bör det erinras, att finlands Bank framför allt har tili upp-
23606: gift att upprätthålla stadga och säkerhet i landets penninge-
23607: väsen, och det gör den icke, om den binder sina ressurser i
23608: lån, som äro, låt oss säga, omöjliga att drifva in, i all synner-
23609: het under tider, då 'behofvet att drifva in dem kanske är som
23610: störst. Det är ingalunda småbrukare, såsom hr Huoponen tror,
23611: som icke erhålla kredit i institut af denna art, utan det är jord-
23612: brukare öfverhufvud, emedan de icke kunna åtnöjas med så
23613: kort, uppsägbar kredit som ett sedelutgifvande institut uteslu-
23614: tande måste basera sig på. följden häraf är den, att det icke
23615: endast är jordbrukare, vare sig svenska- eller finskatalande,
23616: som icke åtnjuta kredit i finlands Bank, utan knappast häller
23617: affärsmän, icke ens dessa svensksinnade, som hr Pohjanpalo
23618: talade så mycket om, utan, om jag icke är orätt underrättad,
23619: är det de stora bankerna i England och Tyskland, äfvensom
23620: inhemska bankinstitut, som hufvudsakligen haft kredit hos
23621: finlands Bank under det förflutna året. finlands Bank skall
23622: skötas just så, att den har reserver i utlandet, hvilka kunna an-
23623: vändas, när pennigetillgången blir stram; eljes står banken
23624: rådlös, när den onda tiden kommer. finlands Bank bör allt
23625: mer och mer öfvergå tili att icke bevilja kredit inom landet,
23626: eller åtminstone så ringa kredit som möjligt, och framförallt
23627: endast åt bankerna och hälst åt de bästa af dem. Jag vill
23628: minnas, att från samma håll, där anmärkning nu gjorts emot
23629: finlands Banks obenägenhet att bevilja kredit åt mindra affärs-
23630: män, i tiden gjordes en mycket skarp anmärkning mot att
23631: finlands Bank beviljat kredit åt en institution sådan som
23632: Maanviljelyspankki, hvars språkliga tendens var tämligen klar,
23633:                   Pankkivaltuusmiesten kertomus.            947
23634:    ----------------------------
23635: 
23636: men som icke hade den soliditet, att kredit bordt åt den be-
23637: viljas.
23638:      Det hufvudsakliga rättesnöret för en sedelutgifvande stats-
23639: bank måste, som sagdt, vara, att krediterna skola vara goda,
23640: och i det afseendet finner man redan vid ett flyktigt genom-
23641: gående af bankfullmäktiges berättelse att förlusterna hafva varit
23642: nästan inga. Utan att för öfrigt gå bankutskottets betänkande
23643: i förväg vill jag framhålla, att det är detta som är en banks
23644: största förtjänst. Det är icke de stora vinsterna, som karak-
23645: tärisera en god bankförvaltning, utan det är de små förlusterna,
23646: ty förlusterna icke endast komma tili synes uti bankens egen
23647: berättelse, utan de bringa olycka öfver dem, som göra för-
23648: lusterna, och i vida kretser därutöfver.
23649:      Hr Huoponen har taiat om de små jordbrukarne. Det är
23650: alldeles i sin ordning, att man gör så, när det är fråga om
23651: statsgaranti för finlands Hypoteksförening. Då kan man ställa
23652: anspråk på denna anstalt och framhålla betydelsen af att den
23653: beviljar lån äfven åt de små jordbrukarena, såsom detta skedde
23654: vid senaste landtdag. Såsom kändt har Hypoteksföreningen
23655: också ställt sig denna uppmaning lojalt tili efterrättelse. Men
23656: icke hänger det fullt så ihop som hr Huoponen påstod, att
23657: man icke gör förluster på de små lånen. Hypoteksföreningen
23658:  hade bland annat ett lån från näjder, som äro nära belägna
23659: den ort, där hr Huoponen är bosatt. Lägenheten var värde-
23660: rad tili 8,000 mark. Mot inteckning i denna hade beviljats ett
23661: lån af endast 2,000 mark och vid försäljningen gick den för
23662: mindre än 1000 mark. Det finnes små lägenheter uti aflägsna
23663:  delar af lan.~et, som, då de lämnas på förfall, äro värda rakt
23664: ingenting. Annu för några veckor sedan hade Hypoteksföre-
23665:  ningen en Iikadan påminnelse från Uleåborgs Iän, där ett lån
23666: hade gifvits på 6,000 mark mot en lägenhet värderad tili 14,000
23667: mark eller något mer, och där auktionsskillingen steg blott tili
23668: några mark öfver 6,000. Hypoteksföreningen undgick förlust,
23669: men så när hade den nödgats inropa lägenheten. Det är icke
23670:  desto mindre, som sagdt, i sin ordning, att en hypoteksföre-
23671: rening beviljar lån äfven mot säkerhet i små lägenheter, men
23672:  må vi skydda det sedelutgifvande institutet från att taga be-
23673: fattning därmed. Ty då blir den sista villan värre än den för-
23674:  sta, och vi skola mycket snart få se följderna af ett sådant
23675: sätt att sköta en statsbank, hvilken, jag upprepar det, framför-
23676: allt bör vara bankernas bank, och som bör se tili att vi hafva
23677:  utländska reserver, när exporten aftager, importen tilltager och
23678:  nöden står för dörren.
23679:      Hvad språkfrågan beträffar, så vill jag icke närmare denna
23680: gång gå in därpå. jag förmodar att, när en språklagstiftning, _
23681: 948                 Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
23682: 
23683: 
23684: gemensam för ständer och monark, kommer tili stånd, också
23685: bestämningarna om språket inom finlands Bank där skall hafva
23686: sin rätta plats. Det finnes ingen anledning att tillämpa andra
23687: reglar på detta institut än på de öfriga. Alla öfriga ämbets-
23688: verk i Jandet äro ju också landets och folkets ämbetsverk lika
23689: väl som finlands Bank.
23690:     Men ett vill jag säga, nämligen att man, af den erfarenhet
23691: jag har bland annat såsom tjänstförrättande sekreterare i fin-
23692: lands Bank, gör en något för stor nummer af språket där.
23693: Siffrorna äro ändå lika på hvartdera språket och de äro huf-
23694: vudsaken i den skriftväxling, som eger rum inom banken. Ty
23695: denna är mestadels af allra enklaste art, sådan hvarje bildad
23696: person kan skrifva på finska eller på svenska och nära nog
23697: på tyska eller franska.
23698:     Hvad slutligen vidkommer behofvet af ökad personai i
23699: banken, så förmodar jag, att friherre Palmen, som har ordet ef-
23700: ter mig, uttalar sig i denna sak. jag har alls icke hunnit sätta
23701: mig in i frågan därom, men uti dessa öfriga frågor, som jag
23702: i detta mitt andragande berört, har jag ansett mig skyldig att
23703: taga tili ordet, för att intrycket af de föregående andragandena
23704: icke skall blifva fullt sådant, som de ärade talarne afsett. Och
23705: jag ber ännu i anledning af hr Ahmavaaras andragande, hvil-
23706: ket synbarligen riktade sin udd mot hans kolleger eller sär-
23707: skildt mot en af dem, att få göra den anmärkning, att man
23708: nästan hade väntat en reservation tili bankfullmäktiges berät-
23709: telse undertecknad af hr Ahmavaara, där han hade framhållit
23710: alla de förfärliga saker, tili hvilka hans kolleger i bankfullmäk-
23711: tige enligt hans förmenande gjort sig skyldiga.
23712:     Ed. Paimen: Ajan lyhykäisyys on niin arveluttava ja muut
23713: käsittelyä odottavat kysymykset niin lukuisia ja niin tärkeitä,
23714: että luulen eduskunnan olevan minulle kiitollisen, jos tyydyn
23715: muutamiin pääseikkoihin vaan. Minun ajatukseni on, että tämä
23716: asia, tutkiminen, kuinka paljon on Suomen Pankin hallin-
23717: nossa korjattavaa, ja erittäin kuinka voisi saada sopivia pank-
23718: kivaltuusmiehiä, parhaiten tulee käsiteltäväksi myöhemmin, kun
23719: pankkivaliokunta on tehnyt tarkastuksensa.
23720:     Omasta puolestani ei minun tarvitse sanoa, että suomen
23721: kielen asema Suomen Pankissa kyllä on ollut minullekin tun-
23722: nettu ja että se ei ole liioin vastannut minunkaan toivomuk-
23723: siani. Mutta toivon toiselta puolen, kun on kulunut vasta 14
23724: 1/2 kuukautta siitä, kun tulin pankkivaltuusmieheksi, että ei
23725: odoteta, että olisin sillä ajalla voinut tehdä suuria. Tässä koh-
23726: din pankkivaltuusmiesten asema ei tosiaankaan ole niin vai-
23727: kuttava, kuten ehkä muutamat arvelevat täällä. Suomen Pankki
23728:                    Pankkivaltuusmiesten kertomus.               949
23729: 
23730: on laitos, jota ei hoideta aivan patriarkaalisella tavalla. Se on
23731: rahalaitos ja on rahalaitoksen periaatteiden mukaan hoidettava.
23732: Siinä virkamiestiedot merkitsevät paljon, mutta täytyy sanoa,
23733: että epäilemättä ne eivät saa merkitä aivan paljon. Ja mitä se
23734: merkitsee, kun rahalaitosta hoidetaan melkein kokonaan virka-
23735: miehen kannalta, sen muistanevat ne, jotka olivat mukana 80-
23736: luvulla ja näkivät, mitä huolestuttavia numeroita silloin saa-
23737: tiin valtiopäivillä kuulla: tappioita miljooniin. Viime aikoina
23738: on tultu niin pitkälle, että joka kerta on voitu näyttää edus-
23739: kunnalle voittoja miljooniin. Ja minun täytyy sanoa, että tämä
23740: on edistys, joka merkitsee paljon. Se on ollut mahdollinen
23741: yksistään siitä syystä, että on onnistuttu yhä enemmän hank-
23742: kia sijaa pankin johdossa todellisille asioitsijakyvyille ja todel-
23743: lisille asioitsijatiedoille. Mutta siinä tulee juuri suuret vaikeu-
23744: det eteen. Sillä se tosiasia ei ole hetimmiten muutettavissa,
23745: ei ainakaan lakimääräysten kautta, että suurliikkeen harjoittajat,
23746: jotka vielä joku vuosikymmen sitten olivat melkein yksinomaan
23747: ruotsinkielisiä, vieläkin ovat suuremmaksi osaksi vieraita suo-
23748: menkielelle. Tämä on hyvin tärkeä pitää mielessä, sillä niin
23749: pian kuin tulee kysymykseen diskonUokomiteain täyttäminen
23750: sopivilla voimilla, Suomen Pankki epäilemättä on usein hanka-
23751: lassa tilassa, Iiiatenkin, jos tässä vaan ruvetaan jokaisen suo-
23752: menkielen taitoa katsomaan. Ehkäpä nekin, jotka tähän asti
23753: ovat saaneet nimittää pankkivaltuusmiehiä, ovat pitäneet asian-
23754: tuntemusta tärkeämpänä kuin kielitaitoa; siinä on selitys, min-
23755: kätähden m. m. on pankissa pankkivaltuusmiehenä yksi, joka
23756: on ummikkoruotsalainen. Minun täytyy kumminkin sanoa ai-
23757: van suoraan ja peittelemättä - ja toivon, ettei ainakaan hra
23758: Ahmavaara tule ajamaan minua valehtelijaksi - että tämä mies,
23759: pankkivaltuusmiesten puheenjohtaja hra Hallberg yksinään omis-
23760: taa tietoja ja asiantuntemusta alallaan enemmän kuin me kolme
23761: muuta yhteensä. Asian näin ollen voi kysyä, mikä on Suo-
23762: men kansalle edullista, sekö, että meillä pankkivaltuustossa on
23763: sellaisilla tiedoilla, asiantuntemuksella ja arvostelukyvyllä va-
23764: rustettu mies, vai että meitä olisi vaikka neljä, jotka osaisivat
23765: virheettömästi - toivottavasti virheettömämmin kuin minä -
23766: suomenkieltä puhua, mutta eivät ymmärtäisi pankin asioita.
23767: Vaihto olisi kovin huono.
23768:      Minun täytyy lisätä, että asetettaessa virkoja on muitakin
23769: vastuksia. Suomen Pankin on siinä suhteessa erinomaisen
23770: vaikea kilpailla yksityispankkien kanssa. Ei ole ollut kysymystä
23771: siitä, että voi virkamieheksi ottaa vain sellaisia, jotka eivät
23772:  osaa suomenkieltä, (vaikka on tosin muutama, joka on kut-
23773: suttu ulkomailh jotta voisi ulkomaan kirjevaihtoa hoitaa),
23774:  mutta epäilemättä sittekin todellinen kyky liikealalla ja itsenäi-
23775:                                                            60
23776: 950                  Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
23777: 
23778: 
23779: nen harkinta ovat tärkeimmät. Hyvin usein on ollut vaikea
23780: saada virkoja täytetyiksi siitä selvästä syystä, että yksityispan-
23781: kit tarjoovat kaksi, ehkä kolmekin kertaa suurempia rahallisia
23782: etuja kuin Suomen Pankki, joskuspa vieläkin enemmän. Siten
23783: jo neljän vuosikymmenen kuluessa ja pitemmänkin aikaa on
23784: nähty, että milloin on saatu joku hyvin sopiva mies Suomen
23785: Pankkiin, sieppaa joku yksityispankki hänet siitä pois. Katso-
23786: kaa, mitä henkilöitä nykyänsä istuu ja äskettäin on istunut
23787: yksityispankeissa, niin huomaatte, kuinka monta niistä on ol-
23788: lut Suomen Pankissa, mutta loistavilla tarjouksilla sieltä saatu
23789: poistumaan. Tämäkin asia on otettava huomioon, kun tulee
23790: kysymykseen, mitenkä virat ovat asetetut ja millä tahdotaan so-
23791: pivia virkamiehiä palkata.
23792:      Mutta tulen muihin kysymyksiin. Ed. Huoponen ja Ahma-
23793: vaara ovat esittäneet muistutuksia mitä korkokantaan tulee ja
23794: erikseen huomauttaneet, kuinka vaikea korkea korkokanta on.
23795: Minä ajattelen, että maanviljelijät saattaisivat yhtä hyvällä syyllä
23796: valittaa täällä eduskunnassa, kuinka ikävä on, ettei saada suo-
23797: tuisaa ilmaa kesällä, kun on heinänteon aika. Kun nykyänsä
23798: rahaasiain liike on siihen määrään yhteinen yli koko maailman,
23799: että semmoiset tapaukset kuin Valparaison ja San-fransiskon
23800: hävitys voivat tuntuvasti vaikuttaa rikkaitten Europan maitten
23801: rahamarkkinoihin, niin voidaan myöskin huomata, kuinka sel-
23802: laiset kysymykset, kuin korkokanta ja mikä sen kanssa on yh-
23803: teydessä, eivät suinkaan riipu meidän köyhästä vähäväkisestä
23804: kansastamme ja sen vielä vähäväkisemmistä rahalaitoksista.
23805: Siinä kohden ovat semmoiset rautalait vallitsemassa koko maa-
23806: ilmassa, että joka luulee voivansa sitä tutkainta vastaan potkia,
23807: saa nähdä että kaatuu selälleen. Siinä on yksinkertainen seli-
23808: tys, minkä tähden korkokantaa ei todellakaan voi mielin mää-
23809: rin muutella, ei liioin pikkuviljelijäin hyväksi.
23810:      Minä tunnustan, että pikkuviljelijäin auttaminen on niitä
23811: kaikkein tärkeimpiä kysymyksiä, mitä näillä valtiopäivillä tulee
23812: käsiteltäväksi. Mutta jos ruvetaan katselemaan asioita siltä,
23813: sanokaamme naiiviselta kannalta kuin ed. Huoponen, ja olete-
23814: taan, että tuskin koskaan on mitään tappioita tehty pikkuvil-
23815: jelijäin suhteen, niin huomaa, että puhuja arvatenkin on syn-
23816: tynyt jälkeen niitten aikojen, jolloin Hypoteekkiyhdistys perus-
23817: tettiin. Sillä muuten pitäisi tiedettämän, että pikkuviljelijäin täh-
23818: den se oli aivan vararikon partaalla, josta Suomen säädyt vai-
23819: voin saivat sen pelastetuksi. Ja kyllä muitakin esimerkkejä on.
23820: Tiedämme jokaisesta katovuodesta, että pikkutiloja on mennyt
23821: tuhansia kruunun riskin hinnalla ostajille. Niin paljon va-
23822: kuutta ne tarjoovat, kun sitävastoin todellisesti suuret tilat,
23823: joita myös on tarjottu vakuudeksi rahalaitoksille, eivät sinne-
23824:                     Pankkivaltuusmiesten kertomus.                951
23825: 
23826: 
23827: päinkään ole niin vaarallisia riskejä. Tämä tietysti et vte sel-
23828: laiseen päätökseen, että muka kiellettäisiin luottoa pikkuviljeli-
23829: jöiltä, mutta pikkuviljelijöille täytyy keksiä, niinkuin viime vuo-
23830: sikymmeninä on keksitty, aivan toiset luottomuodot, joissa va-
23831: kuus on taattu samassa kuin tarpeellinen huokea pääoma saa-
23832: daan. Mutta kun ruvetaan vaan tuolla lailla lyhytnäköisesti
23833:  tekemään päätöksiä, että pitää hankkia maanviljelykselle helppo
23834: krediitti, eikä asiantuntemus tule avuksi, niin voi aivan hel-
23835: posti tapahtua, kuten on tapahtunut eräälle pankille, joka otti
23836: juuri maanviljelyksen kilvekseen ja sittenkin meni vararikkoon.
23837:       Mutta minä oletan, että ainakin ed. Huoponen esiintyi oi-
23838: :keastaan saadakseen esille toista asiaa, josta on sanomissa ihan
23839: sanomatonta melua pidetty. Muutama kuukausi sitten tuli ky-
23840:  symykseen kuka tulisi Suomen Pankin johtokunnan puheen-
23841: johtajaksi sitten, kun edellinen puheenjohtaja oli siirretty se-
23842: naattiin. Asianlaita oli yksinkertaisesti se, että ratkaiseva pää-
23843: tös asiasta tehtiin senaatissa. Hallituksen ei' olisi tarvinnut-
23844: kaan kysyä pankkivaltuusmiesten mieltä, mutta se kysyi, ja jo-
23845:  kainen meistä neljästä pankkivaltuusmiehestä antoi lausuntonsa
23846:  paraan ymmärryksensä mukaan. Tavallinen järki sanoisi, että
23847:  siinä tapauksessa ed. Huoposella olisi täysi syy rynnätä päät-
23848:  täjää vastaan eikä mennä piiloon sen sanan taa, että hallitus
23849:  muka oli saanut »näennäisen» syyn päättää sillä tavoin. Jos
23850:  hallituksella oli vaan n ä e n n ä i n e n syy, niin, Herran nimessä,
23851:  eikö moite kohdistu senaattiin eikä niihin, jotka ainoastaan
23852:  antoivat lausuntonsa? Mutta kyllä minä sitä paitsi voin vas-
23853:  tata siitä, mitä olen lausunut. Oli kaksi hakijaa, ja vaikka ed.
23854:  Huoponen suvaitsi väittää, että syrjäytetty oli erittäin etevä, jos
23855:   ei vielä etevämpi sitä, joka tuli valituksi, niin minä uskallan
23856:  sanoa, että minun vakaumukseni on aivan päinvastainen. Siitä
23857:  syystä en voinut antaa ääntäni hra Stenrothille, koska kaikki
23858:  asiat tarkkaan huomioon ottaen yksinkertaisesti olin tullut sii-
23859:   hen vakaumukseen, että hra Stenrothin ansiot pankkimiehenä
23860:   eivät vastanneet niitä, jotka hra von Collan omisti. Huomasin,
23861:  että ero oli siksi suuri, että se verrattain vähäinen etu, joka
23862:  hra Stenrothilla oli siinä kohden, että hän osaa paremmin
23863:  suomenkieltä - vaikka hra Collankin tulee suomenkielisessä
23864:  puheessa erinomaisen hyvin toimeen - ei vastaa edes sitä suurta
23865:   etua, joka on Suomen Pankille aivan tärkeä, että toinen, sit-
23866:   temmin nimitetty, osaa hyvin kolmea, neljää suurta europpalaista
23867:   kieltä. Sillä olisi sekä vahinko että häpeä, jos ei Suomen Pan-
23868:  kissa kukaan osaisi puhua, kun tulee tänne englantilainen,
23869:   ranskalainen tai venäläinen. Se asia tämmöiselle laitokselle
23870:   merkitsee paljon. Menemättä syvemmin asiaan voin lisäksi
23871:   sanoa, että hra Stenroth oli mukana Kansallis-Osake-Pank-
23872: 952                   Istunto 18 p. kesäkuuta .1907
23873: 
23874: 
23875:  kia perustamassa, kun se oli vararikkoon joutumassa. Että
23876:  laitos saatiin pelastetuksi ei ollut hra Stenrothin ansio, vaan
23877:  toisen miehen, joka kutsuttiin ulkoapäin sen johtokuntaan;
23878:  tämän tarmo ja varma käsi saivat aikaan, että sitten on tultu
23879:  hyvälle tolalle. Ei olisi ollut hauskaa eikä oikeaakaan näin
23880:  ollen kutsua juuri sitä henkilöä, jonka itsenäisestä ja päättä-
23881:  väisestä kyvystä voi olla epätietoinen, johtamaan Suomen kan-
23882:  san pääpankkia. Minä en olisi tahtonut koko tästä asiasta
23883:  puhua. Niihin lukemattomiin syytöksiin, joita sanomalehdis-
23884:  tössä on minua vastaan sen johdosta esitetty, olen vastannut
23885:  vaitiololla, sillä en tahtonut vetää yksityisiä mielipiteitäni esille;
23886:  minä kannan pikemmin moitetta, joka kääntyy minua vastaan
23887:  kuin menen moittimaan toista, vieläpä vanhaa tuttavaa, jota tie-
23888: dän pitää arvossa. Mutta hra Stenroth saa syyttää ystäviään,.
23889:  jos minun nyt, kun minua siihen on vaadittu, on täytynyt pu-
23890:  hua aivan suoraan. En voinut hetkeäkään epäillä, että hra von
23891: Collan, joka kauan oli ollut Suomen Pankissa ja tunsi kaikki~
23892: mikä Suomen Pankkia koskee, jopa sitäpaitsi oli kaikissa koh-
23893: din suotuisa niille kaikille, jotka olivat Suomen Pankin palve-
23894: luksessa, oli se, joka oli enemmän pätevä ja sentähden, että
23895: katson hänet enemmän päteväksi, panin hänet etusijaan.
23896:      En nyt enkä koskaan, tulkoon mitä tuleekin, aio menetellä
23897: muulla lailla. Jos joku ei ole täysmittainen asiallisesti, niin
23898: suomenkielen taito ei auta asiaan. Minun silmissäni on ja
23899: pysyy asiallinen pätevyys pääasiana.
23900:      On sitte vielä puhuttu muusta. Ed. Ahmavaara on antanut
23901: hyvin räikeän kuvan asemasta pankkivaltuustossa. Minä luu-
23902: len, että siinä kohden saattaisi helposti antaa selityksiä, jotka
23903: eivät olisi ed. Ahmavaaralie erittäin mieluisia. Tahdon huo-
23904: mauttaa, että ne selitykset, jotka hän sanoi tulleen lyhyesti an-
23905: netuiksi suomenkielellä, ovat olleet asian tärkeyden mukaan.
23906: Monessa pikkuasiassa minä, joka olen tulkkina auttanut ed.
23907: Ahmavaaraa, olen tyytynyt tulkitsemaan hyvin lyhyesti, mutta
23908: mitä tärkeämpi asia on ollut, sitä täydellisempi on tulkintani
23909: ollut. Uskallan sen sanoa, koska voinen ymmärtää sen asian.
23910: Mutta jos joskus on jäänyt antamatta selityksiä, niinkuin var-
23911: sinkin kun tämä kertomus, jonka kielellistä asua nyt on moi-
23912: tittu, oli käsiteltävänä, niin on syynä omituinen asianlaita. Kun
23913: nim. tulimme tätä kertomusta tarkastamaan, niin ed. Ahmavaara
23914: oli unohtanut kotiin suomalaisen kappaleensa, niin ettei hän
23915: enää oikein muistanut mitä muistutuksia hänellä oli tehtävänä;
23916: minun kappaleestani sitte koetettiin selvitellä. Mutta kun sitte
23917: kello tuli neljä, niin ed. Ahmavaara riensi pois, ennenkuin oli
23918: kaikkia tehtyjä muutoksia kerrottu, vaan se ei ollut minun vi-
23919: kani, sillä minä olin nimenomaan tarjoutunut näitä selityksiä
23920:                    Pankkivaltuusmiesten kertomus.               953
23921: 
23922: ja korjauksia antamaan, niinkuin muut pankkivaltuusmiehet kyllä
23923: muistanevat. Siinä minun selitykseni.
23924:     Ed. af Ursin: En tahdo alottaa sillä kuin muutamat muut
23925: puhujat, että ne lausuvat katsovansa ajan olevan hyvin täpä-
23926: rällä eivätkä sen takia pidä pitkiä puheita, mutta siitä huoli-
23927: matta pitävät semmoisia. Tahdon tosiaankin puhua lyhyesti
23928: ja kajota ainoastaan pariin asiaan.
23929:     Luulen, että minua ei voida syyttää minkäänlaisesta chau-
23930: vinismista kansallisissa asioissa, mutta kyllä minun täytyy yh-
23931: tyä jossain määrin ed. Nevanlinnaan siinä, että nuo 26 ja 53 §:t
23932: eivät tyydytä. Minä sen takia pyydän, niinkuin hänkin (vaikka
23933: ei sillä ole sanottu, että minä täydelleen yhtyisin kaikkeen, mitä
23934: hän sanoi) sulkea nämä molemmat pykälät valiokunnan tark-
23935: kaan huomioon.
23936:     Muuten minun täytyy sittekin kummastella, että ne, jotka
23937: nyt panevat niin erinomaisen suuren merkityksen, enemmän
23938: kuin epäilemättä minä, tähän kieliasiaan, eivät ole tahtoneet
23939: kaikessa tapauksessa silloin, kun olisi ollut tilaisuus, vaikuttaa
23940: tämän kieliasian suotuisaan ratkaisuun heidän käsityksensä
23941: mukaan. Olen kuullut ed. Palmenin selityksen ed. Hallber-
23942: gista. - Minä voin otaksua, että on oikein, että herra Hallberg
23943: on niin erinomaisen tärkeä mies sillä paikalla, ettei siitä mitään
23944: moitetta voi antaa. Mutta hrain von Collanin ja Stenrothin jutussa
23945: voin vakuuttaa, että kyllä herätti yli koko maan monessa pii-
23946: rissä suurta huomiota sen omituinen ratkaisu. Ed. Palmen on
23947: antanut jonkuntaisen selityksen, joka ei ainakaan minua tyy-
23948: dytä. Herra Stenrothin taitoa arvostellaan ehdottomasti nyt
23949: toisellakin tavalla hyvin yleisesti, ja vaikka ottaakin huomioon,
23950: että virka on asetettava taidon mukaan, niin eivät kaikki, eivät
23951: läheskään kaikki ole sitä mieltä, että siinä olisi herra von Collanin
23952: taito niin suuresti ratkaiseva, että olisi pitänyt syrjäyttää se
23953: tärkeä näkökohta, että suomenkielen asema virallisena kielenä
23954: olisi saanut ihan toisen aseman Suomen Pankissa, jos johto-
23955: kunnan puheenjohtaja olisi ollut suomenkielinen ja suomen-
23956: mielinen. Niinkuin tiedetään, tämä pankkivaltuusmiesten lau-
23957: sunto vaikutti sitte korkeimpiinkin piireihin, joissa sama kum-
23958: mallinen näytelmä uudistui.
23959:      Lopuksi pyydän saada yhtyä ed. Pohjanpaloon siinä, että
23960: valiokunta myöskin ottaisi huomioon palkat ja eläkkeet ja yli-
23961: määräiset eläkkeet, sillä kyllä ne ehkä sietäisivät tarkkaa miet- .
23962: iimistä, jotta ne eivät olisi niin suuria kuin ne yleensä ovat.
23963: 
23964:     Ed. von Alfthan kannatti ed. Schybergsonia.
23965: 954                  Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
23966: 
23967: 
23968:      Ed. Kairamo: En ole pankkimies, mutta olen pyytänyt pu-
23969: heenvuoroa niiden huomautusten johdosta, jotka ed. Huopo-
23970: nen on tuonut ilmi Suomen Pankin suhteesta erityisesti pikku-
23971: viljelijöihin. Minusta on tärkeätä, että tulee ilmi, kun valio-
23972: kunta käy tätä kertomusta käsittelemään, että, niinkuin luulen,
23973: niillä mielipiteillä, jotka ed. Huoponen lausui, ei ole mitään
23974: suurempaa kannatusta eduskunnan keskuudessa. Se luotto,
23975: jonka Suomen Pankki yleensä myöntää ja jonka se yleensä voi
23976: myöntää, ei ole sitä laatua, että se tyydyttäisi maanviljelijäin ja
23977: varsinkaan ei pikkuviljelijäin tarvetta. Pikkuviljelijät tarvitsevat
23978: ja -ansaitsevat ylipäänsä vaan henkilökohtaista luottoa, ja mikäli
23979: minä olen voinut seurata näitä asioita, lienee jotenkin varmaa,
23980: että juuri tästä syystä Hypoteekkiyhdistys ei luultavasti voi
23981: tyydyttävästi täyttää pikkuviljelijäin tarvetta ympäri maata. Pik-
23982: kuviljelijäin liikepääoman tarvetta täyttävät paraiten minun näh-
23983: däkseni osuuskassat, ja missä pitempiaikaisia lainoja voi tulla
23984: kysymykseen, siellä paikalliset pikkurahalaitokset, semmoiset
23985: kuin säästöpankit, ovat paraiten omiansa siinä suhteessa toimi-
23986: maan.
23987:      Voin muuten yhtyä siihen erinomaisen valaisevaan ja asial-
23988: liseen lausuntoon, jonka ed. Schybergson täällä antoi. Valitan
23989: vaan, että se tapahtui ruotsiksi, eikä suomeksi. Minä luulen,
23990: että eduskunnan suomenkieliselle osalle se olisi ollut tarpeelli-
23991: sempi kuin ruotsinkieliselle.
23992:      Pikkuviljelijäin asiaa ei nähdäkseni palvella sillä, että koete-
23993: taan järjestää kaikki asiat maan ja taivaan välillä suorastaan
23994: silmällä pitäen juuri heidän tarpeitaan. Suomen Pankin tulee
23995: pyrkiä itsenäisempään asemaan yksityispankkeihin nähden kuin
23996: millä se tähän asti on ollut. Sen tulee johtaa Suomen raha-
23997: markkinoita ja se voi tällä tapaa paraiten myös hyödyttää
23998: pikkuviljelijäin etuja, mutta se ei tapahdu sillä tavalla, että se
23999: suorastaan rupee niille lainanantajaksi. Semmoinen pyrkimys
24000: olisi minun mielestäni arveluttava harha-askel.
24001:     Ed. Turkia: Näyttää siltä, että ed. Nevanlinnan hyökkäys
24002: kohdistui hänen omaa puoluettansa vastaan. Ed. Nevanlinna
24003: ihmetteli miksi ei Suomen Pankissa käytetä suomenkieltä. Ed.
24004: Palmen on vastannut, tai yleensä tässä on tullut selville, että
24005: sentähden, kun siellä on ruotsalaisia herroja johdossa. Mutta
24006: miksi on siellä ruotsalaisia herroja johtajina? Siksi, että suo-
24007: mettarelaiset ovat niitä äänestäneet, kuten ed. Palmen kertoi.
24008: ja miksi ne ovat niitä äänestäneet? Ed. Palmen sanoi, että
24009: yksi ruotsalainen pankkiherra vastaa 3-4 suomalaista. Siis
24010: syyt ovat pätevät. Sitten ed. Nevanlinna teki huomautuksen
24011: näitten palkkojen suhteen. Ed. Palmen antoi siihenkin seli-
24012:                    Pankkivaltuusmiesten kertomus.             955
24013: 
24014: tyksen. Yksityispankit vievät sieltä parhaat miehet pois lois-
24015: tavilla tarjouksilla, ellei nosteta palkkaa. Ed. Huoponen taas
24016: teki muistutuksen, että miksei myönnetä pikkuviljelijöille lai-
24017: noja. Ed. Palmen sanoi, että pikkuviljelijät ovat vieneet
24018: muitakin pankkeja ennen kumoon; vieläkö pitäisi viedä vai-
24019: tionkin pankki. Tämä koko keskustelu olisi jäänyt keskuste-
24020: lematta, jos ed. Nevanlinna olisi ed. Palmenille yksityisesti,
24021: esimerkiksi tuolla eteisessä, pitänyt tuon puheen kahden kes-
24022: ken. Minä en luule, että lehteriyleisökään kovin nauttii siitä
24023: ja sen vähemmin vielä sanomalehdet.
24024:      Ed. Ahmavaara: Ed. Schybergson sanoi minun täällä pan-
24025: neen vastalauseen virkaveljieni toimintaa vastaan. Luulen, että
24026: tämä väite johtui ed. Schybergsonin suomenkielen taidon puut-
24027: teesta. jos hän olisi oikein käsittänyt minun lausuntoni, joka
24028: on pöytäkirjassa nähtävänä, niin hän olisi huomannut, ettei
24029: siellä ole mitään vastalauseita. Minä puhuin siitä surkeasta
24030: tilasta, missä todellakin suomenkieli on Suomen Pankissa, ja
24031: tämä ei muutu, väitettäköön miten paljon hyvänsä.
24032:      Sitten sanoi ed. Palmen minun vaatineen koron alentamista.
24033: Siinä hän nähtävästi erehtyi. Minä nimenomaan sanoin, että
24034: jätän selityksen antamisen siinä suhteessa ed. Palmenille. Ko·
24035: ron noston syyksi olisi voinut tuoda muutamia pätevämpiäkin
24036: seikkoja kuin mitä ed. Palmen esitti. Se oli tosiasiain vaatima
24037: ja olisin toivonut, että ed. Palmen olisi esittänyt ne tosiasiat.
24038: Kun minä puhuin, että talonpoikaissäädyssä tehty vaatimus,
24039: mitä pikkuviljelijöihin tulee, oli oikeutettu, niin se on aivan
24040: toinen asia. Minä en pitäisi sitä niin voittamattomana asiana,
24041: että Suomen Pankissa voitaisiin asettaa pieni määrä varoja sille
24042: kannalle, että pikkuviljelijäikin niistä saisivat. Esteenä on vaan
24043: tuo ijankaikkisen vanha tapa, että ne ovat vaan kauppaa ja
24044: teollisuutta varten, tapa, joka on vallan päällä, mutta joka ei
24045: ole asian vaatima. Olisi myöskin paljon sanomista siitä, onko
24046: Hypoteekkiyhdistys saanut enemmän vahinkoa pikkutilallisten
24047: kautta kuin suurtilallisten, mutta jääköön se asiaan kuu-
24048: lumattomana Isoimmat vahingot se kuitenkin on saanut suur-
24049: tilallisten kautta.
24050:      Mitä muuten tulee ed. Palmenin väitteeseen, tahdon vaan
24051: lausua, että jos nyt asianlaita on niin kuin ed. Palmen sanoi
24052: etteivät suomenkieliset yleensä pysty asioihin, niin mitä sitten
24053: puhutaan suomenkielen asiasta joka paikassa, oltakoon silloin
24054: tyytyväiset, kun ei kerran mihinkään pystytä.
24055:      Mitä herra Hallbergin ansioihin tulee, niin niitä en suin-
24056: kaan kiellä. Minä myönnän kernaasti, että hän nykyisessä
24057: pankkivaltuustossa on ensimäisiä. Ed. Turkia muuten tässä
24058: 956                 Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
24059: 
24060: 
24061: kohden erehtyi: herra Hallberg on pankkivaltuusmies ja sel-
24062: laisena porvarissäädyn valitsema.
24063:     Mitä siihen kertomukseen tulee, josta ed. Palmen muistutti,
24064: on hänen esityksensä osaksi väärä. Minulla oli siellä käytet-
24065: tävänä kertomus, ja minähän tein siihen muistutuksiakin. En
24066: ole kertomuksesta mitään valittanutkaan.
24067:     Mitä tulee sitten suomenkielelle kääntämiseen, en siinä
24068: suinkaan ed. Paimenia moittinut, hän ei ole ollut ollenkaan
24069: velvollinen kääntämään, vaan on hän sen tehnyt hyvästä tah-
24070: dostaan. Minä nostin kysymyksen siitä, että otettaisiin tulkki,
24071: mutta siihen ei tahdottu suostua, ja ed. Palmen otti hyväntah-
24072: toisesti käännöksen suorittaakseen. Mutta kyllä minun täytyy
24073: sanoa, että pikkuasiat olisivat jääneet kokonansa tietämättä,
24074: ellen vähän olisi ymmärtänyt ruotsia, sillä käännetyksi ei suin-
24075: kaan ole tullut kaikki.
24076:     Lisäksi pyydän huomauttaa, että kyllä on sietämätöntä, että
24077: Suomen Pankissa eivät kieliolot ole edes siihen määrin kehit-
24078: tyneet kuin valtion virastoissa. Suomen Pankista lähetetään
24079: ruotsalaisia kirjeitä suomalaisiin seutuihin. Semmoinen ei enää
24080: voi käydä laatuun. jos kerran Suomen Pankki luetaan valtio-
24081: laitokseksi, niin on tässä kohden kieliasetuksen rikkomista ta-
24082: pahtunut, siitä ei päästä mihinkään.
24083:     Ed. Nevanlinna: Olin luullut, että voisin paikaltani sanoa
24084: vaan pari sanaa, mutta on mahdollista, ettei lausuttavani kui-
24085: tenkaan sen puhevuoron jälkeen, joka täällä lähinnä edellistä
24086: käytettiin, mahtuisi 2 minuutin rajoihin.
24087:     Olin vaan arvellut omalta osaltani vaikuttaa siihen, että
24088: asia menisi asialliselle tolalle, että yhtenä niitä, jotka kos-
24089: kettelivai suomenkielen asiaa Suomen Pankissa, en voi hyväk-
24090: syä ed. Schybergsonin käsitystä, että olisi näiden kieliolojen
24091: korjaamista varten odotettava mahdollisesti tulevaa yleistä kieli-
24092: lainsäädäntöä, joka voi lykkäytyä vuosikausia. Suomen Pan-
24093: kissa on tämä asia päinvastoin siitä riippumatta järjestettävä
24094: kiireimmän kautta.
24095:     Kun joku, niinkuin näyttää, luuli minun Iausuntoni kärjis-
24096: tyneen erästä pankkivaltuusmiestä vastaan, joka kuuluu samaan
24097: ryhmään kuin minäkin, niin pyydän saada ilmoittaa, ettei hän
24098: ole mahtanut kuulla minun sanojani. Niin ei missään tapauk-
24099: sessa ole tapahtunut. En voi hyväksyä sitä katsantokantaa,
24100: että Suomen Pankin kieliolojen järjestäminen riippuisi siitä,
24101: onko siellä »suomenmielinen» vai »ruotsinmielinen» päällikkö.
24102: Suomen kansan eduskunnan asia on määrätä tämä seikka ja
24103: virkamiesten kauniisti totella.
24104:                    Pankkivaltuusmiesten kertomus.              957
24105: 
24106: 
24107:      Voin muuten käsittää, että Iausuntoni tässä asiassa nähtä-
24108: västi harmitti herroja sosialisteja. Mutta se on minulle vaan
24109: sangen mairittelevaa. Mutta että he, niinkuin näkyy, luulevat
24110: pääsevänsä asiasta sellaisella helppohintaisella keinolla kuin
24111: sillä, jota siltä taholta viimeiseksi puhevuoroa käyttänyt hen-
24112: kilö koetti, se sentään vähän ihmetyttää. Sillä olen kuullut
24113: ennen koko joukon parempaa taitoa siinä suhteessa niiltä pen-
24114: keiltä osotettavan.
24115:      Ed. Erkko: Minä puolestani yhdyn ed. Nevanlinnan ehdo·
24116: tukseen, että uuteen Suomen Pankin johtosääntöön otettaisiin
24117: määräys siitä, että suomenkieli on Suomen Pankin virallinen
24118: kieli ja että siis suomenkieli on oleva pankin sekä kirjanpito-
24119: että kirjevaihtokielenä.
24120:      Täällä kyllä ed. Schybergson arveli, että asia voitaisiin jär-
24121: jestää samassa yhteydessä kuin suomen- ja ruotsinkielten asema
24122: muissa virastoissa järjestetään. Nyt on kuitenkin huomattava,
24123: että vaikkakin tähän saakka on ollut olemassa säännöksiä ruot-
24124: sin- ja suomenkielten asemasta virastoissa, niin niiden ei ole
24125: katsottu koskevan Suomen Pankkia, tai jos niiden on katsottu
24126: sitä koskevan, on niitä ilmeisesti rikottu. Nykyisen kieliase-
24127: tuksen mukaan olisi Suomen Pankin johtokunnan pitänyt käyt-
24128: tää kirjevaihdossa maaseutukonttorien kanssa suomenkieltä.
24129: Sitä se ei ole tehnyt. Se on käyttänyt yksinomaan ruotsia,
24130: siis rikkonut nykyistä kieliasetusta. Tätä on selitetty sillä ta-
24131: valla, että Suomen Pankkia ei voisi pitää samassa asemassa
24132: olevana kuin keskusvirastoja, vaan että se on liike, joka käyt-
24133: tää sitä kieltä, mikä on käytännöllisin. Mutta tältäkin kannalta
24134: katsottuna olisi minun käsittääkseni käytännöllisintäkin, että
24135: kirjevaihdossa suomalaisilla seuduilla oleville pankin kontto-
24136: reille käytettäisiin suomenkieltä.
24137:      Kun minä siis en voi toivoa, että asiassa muuten tulisi
24138: parannusta kuin että ohjesääntöön nimenomainen määräys vi-
24139: rallisesta kielestä otetaan, niin kannatan ed. Nevanlinnan eh-
24140: dotusta.
24141:     Ed. Renvall: Minun mielestäni on tämä keskustelu ollut
24142: poikkeuksena monesta edellisestä keskustelusta ja ollut hyvin-
24143: kin tarpeellinen varsinkin muutamien edustajien lausuntojen
24144: johdosta. Lähinnä tahtoisin siinä kohden viitata ed. Schyberg-
24145: sonin, Palmenin ja Kairamon lausuntoihin. Täällä on näet
24146: kerrankin puhuttu asiallisesti, on puhuttu maailmasta sellaisena
24147: kuin se on, on puhuttu taloudellisesta asiasta taloudelliselta
24148: kannalta, ja joskin tämä asia ei voi huvittaa lehtereitä eikä jo-
24149: 958                 Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
24150: 
24151: 
24152: tain ryhmää, niin luulen, että me saamme useastikin vielä tilai-
24153: suuden tällaiselle kannalle palata ja että on pakko siihen palata.
24154:     On moitittu Suomen Pankkia, sen hoitoa. Se on valtio-
24155: pankki. joku päivä aikaisemmin kuulimme eräässä anomus-
24156: ehdotuksessa moitiHavan rautatielaitostamme. Se on myös
24157: valtiolaitos. Ja eilen, jos olisin ollut tilaisuudessa olemaan
24158: täällä koko ajan saapuvilla, olisin voinut tuoda muutamia vä-
24159: hemmän imartelevia numeroita esille myös valtion metsänhoi-
24160: dosta. Nämä moitteet on niiden pantava mieleen, jotka luu-
24161: levat, että kaikki apu ja kaikki hyvä tulee valtion kautta, val-
24162: tionavustuksen kautta ja valtion virkamiesten johdolla.
24163:      Ed. Kairamo on täällä minun ymmärtääkseni selvästi lau-
24164: sunut, mitä tietä pikkuviljelijäin luottotarpeet ovat tyydytettä-
24165: vät. Siinä minun luullakseni on valtion tehtävä hyvinkin ra-
24166: joitettu, ainoastaan johtava ja ohjaava, mutta itse tämän luoton
24167: järjestäminen on riippuva pienviljelijäin omasta taloudellisesta
24168: ajattelukyvystä.
24169:     Ed. Schybergson on osoittanut, että korkokanta ei ole mi-
24170: kään sellainen asia, jota voidaan parantaa sillä, että pannaan
24171: pykälään eduskunnan päätös. Niinkuin korkokantakin on, on
24172: koko taloudellinen elämä suurissa piirteissä kansainvälistä, ja
24173: se ei muutu paljonkaan siitä, millaisia päätöksiä täällä tehdään.
24174: Taloudellinen elämä, varsinkin kauppa ja koko suurteollisuus,.
24175: ovat kansainvälisiä. Ne ovat riippuvaisia kansojen välisistä
24176: suhteista. Maailman markkinoilla myytävien tuotteiden hinnat
24177: eivät riipu niiden valmistajista, vaan niiden kuluttajista. Siinä
24178: on arvon lähde. Saan ehkä joskus myöhemmin tätä asiaa sel-
24179: vitellä. Mutta olen iloinen siitä, että täällä on kerrankin älytty~
24180: että tämän eduskunnan valta ei mene niin pitkälle kuin menee
24181: kyky kirjoittaa pykäliä, tehdä päätöksiä ja laatia ponsilauseita~
24182: vaan että taloudellista elämää on arvosteltava taloudellisen ke-
24183: hityksen mukaan, että se kulkee kulkuaan omaa tietään.
24184:     Täällä on kosketeltu kielikysymystäkin ja osotettu, missä
24185: suhteessa kielikysymys on liikemaailmaan. jos me tahdomme
24186: taloudellista elämää parantaa, niin emme saa olla sokeita kieli-
24187: kysymyksessä, emme saa antaa kielikysymyksen sokaista
24188: itseämme. Meidän täytyy johtaa taloudellisia yrityksiä talou-
24189: dellisina yrityksinä ja pitää niitä kansallisina ainoastaan siinä
24190: merkityksessä, että niitä hoidettaessa pidetään silmällä meidän kan-
24191: samme suurinta mahdollista hyötyä, että ne hoidetaan sopu-
24192: soinnussa kansamme taloudellisten pyrkimysten kanssa. Mutta
24193: minä toivoisin, että liikemaailmassa vastaisuudessa kokonaisuu-
24194: dessaan syrjäytettäisiin sekä kielipoliittiset että muut poliittiset
24195: näkökohdat. Varsinkin tahtoisin lausua toivomuksenani, että
24196: Suomen Pankkia hoidettaisiin vastedeskin liikeyrityksenä ja että
24197:                    Pankkivaltuusmiesten kertomus.              959
24198: 
24199: valvottaisiin sitä, että taloudelliset näkökohdat tulevat siinäkin
24200: merkitseviksi eivätkä mitkään kielipoliittiset eivätkä muutkaan
24201: puoluepoliittiset näkökohdat.
24202:      Ed. Huoponen: Täällä esitetyt lausunnot Suomen Pankin
24203: toiminnan hyväksi ovat antaneet minulle erityisen aiheen vielä
24204: kerran käyttää sanavuoroa.
24205:      Pyydän merkille pantavaksi, että täällä eräs suomalaisen
24206: puolueen johtomiehistä on antanut semmoisen todistuksen
24207: pankkivaltuuston puheenjohtajasta, että hän on siksi kyvykäs
24208: mies, että hän vastaa ainakin kolmea suomalaista. Tämä on
24209: erittäin ilahuttavaa kuulla siltä taholta, josta usein on tehty~
24210: sanomalehtikirjoituksista päättäen, mitä suurimpia hyökkäyksiä
24211: tässä suhteessa. Ne lausunnot, joilla pankin menettelyä täällä
24212: on puolustettu, ovat minun mielestäni erittäin virkavaltaisuu-
24213: den osoituksena. Täällä on huomautettu, että numerot ovat
24214: aivan samat, jos ne kirjoitetaan ruotsiksi tai suomeksi. Täm-
24215: möisen väitteen minä olen kuullut ennenkin, hyvät herrat.
24216: Siitä on noin parikymmentä vuotta tai toistakymmentä, kun oli
24217: samanlainen asia kysymyksessä Viipurin läänissä, umpisuoma-
24218: laisessa läänissä, jossa maanviljelysseuran virkakielenä oli ruotsi
24219: ja nämä onnettomat numerot kirjoitettiin ruotsinkielellä. Tilin-
24220: tekijä sanoi, että se on talonpojille yhdentekevä ja saman se
24221: vaikuttaa, onko ne kirjoitettu ruotsiksi vaiko suomeksi. Mutta
24222: me emme yhtyneet siihen mielipiteeseen. Meidän järkähtämä-
24223: tön vaatimuksemme oli, että ne oli kirjoitettava suomeksi, sillä
24224: kansan kansallinen henki kehoittaa, että ne ovat kirjoitettavat
24225: suomeksi. Ja se henki se juuri kehoittaa, että nämä Suomen
24226: Pankin numerot ovat kerran kirjoitettavat suomeksi.
24227:      Kun minä täällä sekä muualla olen joskus yrittänyt lausua
24228: muutaman sanan pikkuviljelijäin tuoton hyväksi, silloin se he-
24229: rättää ankaran vastustusten myrskyn, silloin kaikki epäluotettavai-
24230: suuden peikot maalataan kaikkien kauhistukseksi. Minä nyt
24231: en ole tarkoittanut talonpoikaissäädyn päätöstä 1904 vuoden
24232: valtiopäivillä siten, että Suomen Pankki antaisi yksinomaan
24233: maatalouskiinnityksiä pikkuviljelijöille, vaan luoton myöntämistä
24234: yleensä En tiedä, mitenkä pääkonttorissa menetellään, mutta
24235: maaseutukaupungeissa lienee tapa yleinen, että Suomen Pankki
24236: antaa luottoa pikkukauppiaille, mutta kun tulee maanviljelijä -
24237: ei nyt semmoinen, jonka talo myydään kruunun maksuista,
24238: vaan semmoinen maanviljelijä - jolla on kyllin luottoa ja jolla
24239: on henkilökohtaisesti mitä parhain vakuus tarjottavana pan-
24240: kille, niin hänen raha-anomuksensa hylätään. Minä en voi
24241: nähdä mitään järjellistä johdonmukaisuutta tässä periaatteessa.
24242: Pikkukauppiaille kaupungeissa antaa pankki luottoa, mutta se
24243: 960                 Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
24244: 
24245: 
24246: kieltää sen täysin vakavaraiselta maanviljelijältä. Onko siinä,
24247: hyvät herrat, mitään johdonmukaisuutta?               .
24248:     Täällä on puhuttu, ja minä olen suurimmalla ilolla kuullut,
24249: että Hypoteekkiyhdistys on se, joka valvoo pikkuviljelijäin
24250: luottotarpeita. Minä kernaasti tunnustan, etten ole ijältäni var-
24251: sin vanha, mutta sen verran minä kuitenkin jo tiedän tämän
24252: Suomen kansan kehityshistoriaa, että on minullakin selvillä se,
24253: että Hypoteekkiyhdistys oli kerran konkurssin partaalla ja tie-
24254: dän senkin, mikä sen siitä pelasti. Olivatkohan juuri nämä pik-
24255: kuviljelijät aiheuttaneet yhdistykselle tämän tilan? Jos se peri-
24256: aate olisi oikea, niin silloin tietysti koko Hypoteekkiyhdistyk-
24257: sen lainausperiaate menee päin männikköä, se tuottaa suurim-
24258: man vaurion Suomen valtiotaloudelle, sillä lainausarvohan Hy-
24259: poteekkiyhdistyksessä talonpoikaissäädyn ja pikkuviljelijäin an-
24260: karasta vaatimuksesta alenee alenemistaan. Mutta kyllä minä
24261: luulen, että Hypoteekkiyhdistyksen herra johtaja ja sen hallin-
24262: non jäsenet ovat tietoiset siitä, minkä sitkeän vastustuksen
24263: kautta lainaus Hypoteekkiyhdistyksessä on kerta kerralta saatu
24264: alenemaan. Olen nyt juuri saanut tietää, että hallinto on
24265: hyväksypyt sen mielipiteen, että Hypoteekkiyhdistys antaisi
24266: 4,000 markan suuruisille taloille luottoa. Ei ole helposti tätä-
24267: kään saatu - vahvistetaanko se, on toinen asia. Minä puo-
24268: lestani olen vakuutettu siitä, että se menee vieläkin alemmaksi.
24269: Minä kyllä olen aivan samalla kannalla kuin ed. Kairamo, että
24270: osuustoiminnan kautta, avustamana osuustoimintayrityksiä, kes-
24271: kuslainarahastoja ja erityisiä luottolaitoksia pikkuviljelystä var-
24272: ten avustetaan parhaiten pikkuviljelijäin luottotarpeita. Mutta
24273: minä olen periaatteellisesti samalla kannalla, että jos kerran
24274: periaatteet selvitetään, niin älköön silloin Suomen Pankki ol-
24275: lenkaan lainatko pikkuliikkeen harjoittajille, jos se kerran kiel-
24276: tää luoton pikku maanviljelijöiltä.
24277:     Täällä on sanottu että Maanviljelyspankki sen johdosta, että
24278: se antoi luottoa pikkuviljelijöille, teki vararikon. Ei, hyvät her-
24279: rat, se niin ollut. Tämä pankki antoi luottoa huijausyrityksille
24280: eikä pikkuviljelijöille. Maanviljelyspankin nill!i oli vain kyltti,
24281: jolla pikkuviljelijöitä narrattiin panemaan rahaa siihen pankkiin,
24282: mutta kun pikkuviljelijät tulivat pyytämään rahaa, ei sieltä tul-
24283: lut penniäkään. Se oli väärä kyltti, melkein samanlainen kuin
24284: eräällä puolueella on, joka tahtoo suomalaisen puolueen nimellä
24285: kulkea ja toimia tässä maassa, mutta jonka johtomiehet usein
24286: toimissaan . osoittavat, että he eivät tämän puolueen periaattei-
24287: den mukaan toimi, vaan käyttävät ruotsinkieltä. Se on kyltti,
24288: joka ei mitään merkitse, eikä mitään velvoita.
24289:     On huomautettu, että meidän puolelta pitäisi kohdistaa
24290: moitelausunto hallitusta vastaan sen johdosta, että hallitus on
24291:                    Pankkivaltuusmiesten kertomus.              961
24292: 
24293: määrännyt Suomen Pankin johtajaksi semmoisen miehen, kuin
24294: se on määrännyt. Minä puolestani pyydän ilmoittaa, että minä
24295: en koskaan ole ollut ja toivon etten koskaan tule siihen tilaan,
24296: että ottaisin moittiakseni tahi kiittääkseni jonkun hallituksen
24297: toimia urakalla. Minä olen aina sillä kannalla, että, olkoon
24298: hallituksessa kuka hyvänsä, jos hallitus tekee hyvin, sitä kii-
24299: tetään, jos hallitus tekee huonosti, sitä moititaan.
24300:      Ed. Palmen: Se, mitä ed. Turkia täällä on sanonut, ei ai-
24301: heuta mitään vastausta. Hänen puheessaan on kolme tai neljä
24302: lausetta ja yhtä monta erehdystä. Tällä kertaa oli puhe kai-
24303: keksi onneksi lyhyt, ja erehdysten luku siis myöskin vähäinen.
24304: (Naurua.)
24305:      Ed. Huoponen ansaitsee oikeastaan saman arvosanan, sillä
24306: en minä hänenkään lausunnossaan löytänyt asiallista yhtään
24307: mitään, niin paljo kuin tässä saatiinkin ääntä kuulla, niin että
24308: luulen jo pilarienkin tärisseen. (Huoponen: Oho!) Hän kertoi
24309: meille kaikenlaista, ja sanoi, että tässä on järjettömyyttä. Mutta
24310: kukaties löytyy tässä maailmassa paljokin semmoista, mikä käy
24311: yli ed. Huoposen järjen.
24312:      Mitä Maanviljelyspankkiin tulee, niin se, minkä sanoin, ei
24313: lainkaan sisältänyt sitä, että olisin uskonut pankin menneen
24314: kumoon pienviljelijäin tähden. Mutta minä huomautin eräästä
24315: toisesta seikasta, nim. juuri siitä, kuinka vaarallisia ovat tuom-
24316: moiset kauniit syötit, joita ei voi täyttää.
24317:      On mahdollista, että minä sekoitin toisiinsa sen, mitä ed.
24318: Ahmavaara ja Huoponen sanoivat korkokannasta. jos minä
24319: tein tämän erehdyksen, niin on se tunnustettava. Ed. Ahma-
24320: vaara oli pankkivaltuustossa puhunut tuon koron johdosta,
24321: mikä saattoi minut käsittämään asian toisin kuin hän kai tar-
24322: koitti. Sitä vastaan minun täytyy sanoa, että ed. Ahmavaaran
24323: kuvaus pankkivaltuusmiesten kokouksesta on ja pysyy vääränä,
24324: sillä juuri kun minun piti kertoa, mitä korjauksia oli tehty,
24325: sitten kuin puheenjohtaja oli ruotsiksi esittänyt monia korjaus-
24326: ehdotuksia, lähti hän pois. Ja sama on tapahtunut pari kertaa
24327: ennenkin juuri kuin minun on pitänyt ruveta asiaa selvittä-
24328: mään.
24329:      Muutoin tahdon ilmoittaa, että tämän vuoden alusta on
24330: joukko konttooreja - en muista kuinka monta - ruvennut
24331: kirjoittamaan ainoastaan suomenkielellä, ja, jollen erehdy, on
24332: niille kirjoitettu ainoastaan suomea. Kysyin kerran asiaa ja
24333: muistelen saaneeni sen vastauksen. Myönnän tietysti, että pan-
24334: kin virkamiehet kaikki ovat velvolliset noudattamaan kieliase-
24335: tusta. Sen minä pidän aivan selvänä enkä koskaan ole sitä
24336: kieltänyt. Minä en siis näe, että siitä suuresta äänestä, jota
24337: 962                 Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
24338: 
24339: 
24340: iäällä on pidetty, on paljoakaan jäänyt. - Mitä erikseen tulee
24341: maanviljelysluoton oikeaan laatuun ja siihen tapaan, miten sitä
24342: voi paraiten käyttää, niin on täällä jo annettu, annetaan ehkä
24343: vielä tietoja, jotka ovat siksi päteviä ja tarkkoja, että voinen
24344: jättää sen asian sikseen.
24345:      Kun eräältä taholta ruvetaan tekemään sukkeluuksia siitä,
24346: että muka yksi ruotsalainen vastaa kolmea suomalaista, niin
24347: menköön se herrojen omaan laskuun. Minä konstateeraan,
24348: että se ruotsinkielinen henkilö, josta olen puhunut, vastaa hy-
24349: vinkin meitä kolmea toisella puolella olevaa, joista kaksi on
24350: suomalaista ja yksi ruotsinmielinen. Mutta tämä johtuu siitä,
24351: että hän tässä toimessa liikkuu omalla alallaan; hän on näet
24352: .asioitsija. Minä en ole asioitsija, minä olen vaan professori,
24353: vaikka olen sattunut joutumaan pankkivaltuusmiekeksi. (Nau-
24354: rua.)
24355: 
24356:     Ed. Scbybergson: Ed. Ahmavaara väitti, että minä muka en
24357: Q!isi häntä ymmärtänyt. On kyllä totta, että minun Suomen-
24358: kielentaitoni on sen verran puutteellinen, etten olisi voinut pi-
24359: iää ensimäistä lausuntoani suomeksi, mutta kyllä minä sentään
24360: ymmärrän yksinkertaista suomenkieltä, vaikkapa ed. Ahmavaa-
24361: raakin. Minua ei kummastuta, ettei ed. Ahmavaara ymmärrä
24362: ruotsia, mutta se minua kummastuttaa, ettei hän ymmärtänyt
24363: 1ulkin tulkitsemista. Tulkki näet nimenomaan käänsi minun
24364: Jausuntoni sillä tavalla, että minä olisin odottanut vastalausetta
24365: pankkivaltuusmiesten kertomukseen, koska ed. Ahmavaara oli
24366: niin monessa suhteessa eri mieltä siihen nähden ja niin tyy-
24367: tymätön pankkivaltuusmiesten toimeen. (Ahmavaara: Ei ollut!)
24368:     Mitä kieliasiaan tulee, niin minä puolestani olen arvellut,
24369: että kielikysymys pikemmiten järjestetään valtiopäiväin vahvis-
24370: tamalla lailla. Ja jos niin tapahtuu, niin on luonnollista, että
24371: 1ämä laki sovellutetaan myös Suomen Pankkiin.
24372:      Mitä lopuksi tulee ed. Huoposen lausuntoon, niin en minä
24373: uskalla ainakaan pankkiasioissa hänen kanssaan kiistellä. (Kes-
24374: 1ävää naurua.)
24375: 
24376:     Ed. Oebhard, Hannes: Ed. Schybergson sanoi, ettei hän
24377: uskalla lähteä ed. Huoposen kanssa kiistelemään pankkiasioista.
24378: Minä olen paljo vähemmän pankkimies kuin ed. Schybergson,
24379: mutta ehdin kaikeksi onnettomuudeksi pyytämään puheenvuo-
24380: roa juuri lähteäkseni kiistelemään ed. Huoposen kanssa. Minun
24381: täytyy siis koettaa.
24382:     Edustaja Huoponen moitti Suomen Pankin haarakontto-
24383: reita siitä epäjohdonmukaisuudesta, että ne menevät myöntä-
24384: mään luottoa sen kaupuegin kauppiaille, jossa haarakonttori
24385:                    Pankkivaltuusmiesten kertomus.            963
24386: 
24387: 
24388: on, mutta eivät pikkuviljelijöille, jotka asuvat maakunnassa,
24389: jonkun matkan päässä haarakonttorista. Se riippuu yksinker-
24390: taisesti siitä että kun luottoa myönnetään, täytyy tuntea hen-
24391: kilö, minkälainen tämä on luonteeltaan, mipkälainen elämänta-
24392: voiltaan, ja minkälainen hän on taloutensa hoidossa. Pankin
24393: konttori voi tuntea henkilön luonteen, elämäntavat ja talou-
24394: denhoidon siinä kaupungissa, jossa pankin konttori on. Sitä
24395: paitsi pankin haarakonttorin johtaja, jos hän hoitaa konttorin
24396: hyvin, vaatii kauppiaalta hänen kirjansa. Kauppiaan täytyy
24397: avomielisesti tuoda esille koko taloutensa hoito, siUoin kun
24398: pankin johtaja sitä vaatii. Tämmöistä henkilöiden luonteen
24399: ja luottokuntoisuuden tutkimista pankin konttori ei voi har-
24400: joittaa pikkuviljelijöihin nähden, jotka asuvat monen penikul-
24401: man ehkä kymmenienkin päässä pankkikonttorista. Tämä
24402: yksinkertainen asianhaara on tehnyt sen, että melkein kai-
24403: kissa sivistysmaissa on pikkuviljelijäin luotto järjestetty sillä
24404: tapaa kuin sitä viime aikoina on ruvettu järjestämään meil-
24405: läkin, siten nimittäin, että pikkuviljelijät kaukana saloissa
24406:  ja kylissä perustavat itselleen pieniä kyläpankkeja, osuus-
24407:  kassoja. Tämän pienen kyläpankin johtokunta tuntee kun-
24408: kin luotanhakijan kylässään sekä luonteenominaisuuksien,
24409:  elämäntapojen, että myös taloudenhoidon puolesta; jokaisen
24410:  pikkuviljelijän taloudenhoito on naapuriensa nähtävänä, niin
24411:  pellot, navetta, tunkiot, työkalut kuin kaikki muutkin. Tähän
24412:  tulee vielä lisäksi, että kyläpankin hoitajat voivat valvoa, pi-
24413: tää silmällä, millä tapaa lainanottaja käyttää lainaansa. Sen
24414:  vuoksi nämä pienet kyläpankit eli osuuskassat, jos niitä hoi-
24415:  detaan kunnollisesti, voivat mennä pitemmälle kuin kaupun-
24416:  kien pankit edes kaupunkilaisiin nähden: ne voivat myöntää
24417:  lyhytaikaista luottoa ilman takuuta, ilman että ne koskaan
24418:  savat mitään tappiota.
24419:        Tämä on asianhaara, jota edustaja Huoponen ei näy
24420:  tuntevan, vaikka hän näistä asioista käyttää Quheenvuoroja
24421:  toisen toisensa perästä.
24422:        Ed. Tainio: Herra Renvall ei osaa käyttää täällä yh-
24423: tään ainoata puheenvuoroa mestaroimatta meitä sosialisteja.
24424: Ja minä otan tästä lähtien urakakseni, joka kerta kun olen sa-
24425: lissa, sen jälkeen maksaa samalla mitalla. Luulen, että minä
24426: kestän sen leikin yhtä hyvin kuin herra Renvallkin. Ja tah-
24427: don nyt hänelle s_anoa, että tämä keskustelu on ollut tavat-
24428: toman huvittava myöskin meille sosialisteille. Tässä ei ole
24429: käytetty kuin yksi ikävä puhevuoro, ja sen käytti herra
24430: Renvall.
24431: 964                  Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
24432: 
24433: 
24434:       Herra Nevanlinna myös luuli tämän keskustelun olleen
24435: meille kiusallista ja odotti, että tästä joillakuillla sukkelilla
24436: tempuilla pelastuttaisiin. Hänen mielikseen minä itse puoles-
24437: tani teen sellaisen sukkelan tempun ja yhdyn herra Erkon
24438: ehdotukseen, joka oli selvempi ja jyrkempi kuin herra Ne-
24439: vanlinnan, nim. että Suomen Pankin johtosääntöön pannaan
24440: selvä määräys suomenkielen käytöstä. Silloin ei herra Ne-
24441: vanlinnalla ole toista kertaa enää tätäkään kieliratsua rat-
24442: sastettavana.
24443:        Päätös:
24444:      Pankkivaltuusmiesten kertomus sekä asiassa syntynyt
24445: keskustelupöytäkirja lähetettiin pankkivaliokuntaan.
24446: 
24447: 
24448:      Pöydällä ollut Kertomus Postisäästöpankin tilasta vuo-
24449: sina 1904-1905 lähetettiin keskustelutta valtiolvarainvalio-
24450: kuntaan.
24451: 
24452: 
24453:                  Pankkivaliokunnan mietintöjä.
24454:      Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi torstain istuntoon pank-
24455: kivaliokunnan mietintö n :o 1 arm. esityksen n :o 7 johdosta,
24456: koskeva Suomen Pankille 19 p :nä helmikuuta 1895 annetun
24457: ohjesäännön 2 § :n 6 kohdan, semmoisena kuin se kuuluu arm.
24458: asetuksessa 10 p :Itä heinäkuuta 1901, muuttamista toisin kuu-
24459: luvaksi ja
24460:       pankkivaliokunnan mietintö n :o 2 pankkivaltuusmies-
24461: ten kirjelmän johdosta, jossa ehdotetaan myöskin 1,000 mar-
24462: kan setelien käytäntöön ottamista.
24463: 
24464: 
24465:       Interpellatsiooni poliisivoiman lisäämisestä maassa.
24466:      Esitettiin ja pantiin puhemiesneuvoston ehdotuksesta
24467: pöydälle huomispäivän istuntoon seuraava interpellatsiooni:
24468:       Se suuri poliisivoimain lisääminen, joka on antanut eri-
24469: koisen leimansa maamme viimeaikaiselle hallintovallalle, ei
24470: ole voinut olla herättämättä mitä vakavinta huomiota laa-
24471: joissa kansankenoksissa ja koko siinä köyhälistön ja vähä-
24472:                Interpellatsiooni poliisivoiman lisäämisestä.        965
24473: 
24474: 
24475: väkisten luokassa, joka muodostaa Suomen kansan valtaa-
24476: van enemmistön. Sen ohella on se tapa ja henki, joka poliisin
24477: toiminnassa yleensä sanottuna aikana on ilmennyt, ollut
24478: omansa synnyttämään jyrkkää vastenmielisyyttä koko ky-
24479: seenalaista n. k. järjestysvaltaa kohtaan.
24480:        N. k. varsinaisina bobrikoffilaisen hallitusjärjestelmän
24481: vuosina poliisivoimaa lisäämistään lisättiin, joka menettely
24482: tietenkin johtui siitä, että silloiset vallanpitäjät halusivat tuon
24483: suuren poliisivoiman kautta väkivallalla pakoittaa kansaam-
24484: me luopumaan sorron vastustami~esta ja saada sitä siten
24485: alistumaan vieraan järjestelmän alaiseksi. Niin pitkin askelin
24486: edettiin poliisivoiman lisäämisessä, että kun esim. v. 1903
24487: menot kaupunkien poliisilaitoksista olivat 817,000 mk., teki-
24488: vät ne jo seuraavana eli 1904 kokonaista 1,264,000 mk. Kun
24489: palautamme mieliin, että tuollaista kansan varojen tuhlausta
24490: ja pakkojärjestelmän kehittämistä silloin tässä maassa vas-
24491: tustivat ei ainoastaan valtiollisesti valveutunut työväenluok-
24492: ka, vaan myöskin silloinen, varakkaiden yhteiskuntaluokkien
24493: muodostama eduskunta, voinemme täydellä oikeutuksella sa-
24494: noa, että kyseenalaista menettelyä poliisivoiman lisäämisen
24495: suhteen vastusti koko Suomen kansa, lukuunottamatta sil-
24496: loisia hallitusherroja ja heidän läheisimpiä kannattajiaan. Olisi
24497: näin ollen luullut, että kun sitten kuuluisaksi tulleen marras-
24498: kuun suurlakon jälkeen melkoisen suuri muutos maamme
24499: oloissa tapahtui, uusi senaatti olisi mitä pikimmin ryhtynyt
24500: vähentämään tuota kenraalikuvernööri Bobrikoffin ja silloi-
24501: sen senaatin vastoin Suomen kansan tahtoa järjestämää
24502: suurta poliisivoimaa. .Että näin ei kuitenkaan tapahtu_nut,
24503: se on kaikille tunnettu tosiasia.
24504:        Mutta nykyinen senaatti ei ainoastaan lyönyt laimin
24505: lopun tekemistä kansanvarojen tuhlaamisesta kyseenalaisessa
24506: suhteessa sekä järjestyksen ylläpidon muodostamista todellisia
24507:  olosuhteita ja kansan oikeustajunnan vaatimuksia vastaavalle
24508:  kannalle; se ryhtyi muodostamaan maatamme oikeaksi po-
24509: liisivaltioksi tuon sanan täydellisimmässä merkityksessä. Se
24510:  hankki syyskuulla v. 1906 Pietarista luvan saada käyttää
24511:  yleisiä varoja poliisivoiman lisäämiseksi Helsingin kaupun-
24512:  gissa arviolta 600,000 mk. sanottuna vuonna sekä 1,300,000
24513:  v. 1907 ja samoin poliisivoiman lisäämiseksi muissa kaupun-
24514:  geissa v. 1906 noin 300,000 mk. sekä v. 1907 noin 600,000 mk.
24515:  Senaatti myös antoi maan kuvernööreille .Elok. 1 p. v. 1906
24516:  kehoituksen poliisivoimain lisäämiseen kaupungeissa ja sit-
24517:  temmin on se auliisti jaellut rahoja sanotun Juontoisiin tar-
24518:  koituksiin joko kuvernöörien esityksistä tai suoranaisia mää-
24519:  räyksiä antaen, niin että kaikissa osissa maata olevat kau-
24520:                                                                61
24521: 966                Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
24522:                                                    --------
24523: 
24524: 
24525: pungit ovat tässä suhteessa tulleet md!stetuiksi. .Eikä yksis-
24526: tään kaupunkeihin, vaan monessa tapauksessa maaseu-
24527: dullekin on asetettu lisättyä poliisivoimaa, tämäkin senaatin
24528: välillisestä alotteesta. Tuon menettelyn kautta on käynyt
24529: mahdolliseksi se hämmästyttävä todellisuus, että kaupunkien
24530: poliisivoima on, valtion tilinpäätöksen mukaan, viime vuotena
24531: tullut valtiolle maksamaan ei vähempää kuin 2,629,688: 05,
24532: josta yksinomaan Uudenmaan läänin osalle lankeaa
24533: 1,424,672: 91. Maaseudun järjestysvalta - nimismiehet ja
24534: muut kruununpalvelijat - tulivat samana vuonna saamaan
24535: osakseen vuositilin mukaan 1,373,428: 2. Ja mikä omi-
24536: tuisempaa, nousevat menot kaupunkien poliisilaitoksista tänä
24537: vuotena vieläkin suuremmiksi, tehden ne valtion tulo- ja me-
24538: noarvion mukaan 3,734,558 mk. Tämän lisäksi on osotettu
24539: poliisikoulun ylläpitämiseksi Helsingissä 72,000 mk. sekä me-
24540: noja Suomeen sijoitetusta venäläisestä sotaväestä 99,251: 72,
24541: joka menoerä myös sopinee tässä yhteydessä mainita.
24542:        Onko edellä viitattu menettely senaatin puolelta ollut
24543: sellainen, että Suomen kansan enemmistö saattaa sitä olla an-
24544: karasti arvostelematta, sen me, lievästi sanoen, uskallamme
24545: asettaa kysymyksen alaiseksi.
24546:       Tuo huimaava kehitys poliisivaltiota kohti ei kuitenkaan
24547: ole käsittääksemme turmiollisilta senranksiltaan rajoittunut
24548: yksinomaan siihen taloudelliseen vahinkoon, mitä edelläole-
24549:  vat numerot osoittavat. Se on sangen monissa erikoista-
24550: pauksissa ja yleensäkin vaikuttanut ärsyttävästi, levotonta
24551: mielialaa ja järjestyksen häiriötä synnyttävästi. Tämän väit-
24552: teen todisteeksi voimme viitata poliisin väärinkäytöksiin n.
24553: k. Laukon torpparihäätöjen yhteydessä, samoin Oulun kau-
24554: pungissa niinä aikoina tätä vuotta, jolloin sikäläiessä poliisi-
24555: laitoksessa tapahtui erinäisiä lakkos_elkkauksia ja jolloin sinne
24556: tuotiin poliisivoimaa maan pääkaupungista, ja edelleen siihen,
24557: että senaatin toimesta tai sen suostumuksella viime syksynä
24558: lähetettiin poliisivoimaa Helsingistä ja Turusta Kemijoen lak-
24559: koalueille Oulun läänissä sekä siihen tapaan, jolla lieisingin
24560: poliisi yleensä on yleisöä kohtaan käyttäytynyt ja josta valai-
24561: sevana todisteena on m. m. se loukkaus, jonka alaiseksi neljä
24562: kansaneduskunnan jäsentä joutui nykyisten valtiopäivien ai-
24563: kana lieisingin poliisin puolelta. Lisäksi on voitu tuoda esille
24564: mielestämme oikeutettuja valituksia poliisin väärinkäytök-
24565: sistä yleisöä kohtaan Turussa, y. m. m. paikoissa. Kun kaik-
24566: kea tätä on saanut vapaasti jatkua, ei ole ihme, että etenkin
24567: maan väestön taloudellisesti kovaosaisin kerros, s. o. työ-
24568: väen luokka, on tottunut katselemaan nykyistä, samoin kuin
24569: se katseli bobrikoffilaisajankin poliisivalt_aa, sen raa' an hen-
24570:               Interpellatsiooni poliisivoiman lisäämisestä.   967
24571: 
24572: gen vuoksi, joka nykyis~nkin poliisivallan johdosta yleisim-
24573: pänä piirteenä on ollut huomattavissa, ei suinkaan tuossa laa-
24574: juudessa tarpeelliseksi vielä vähemmin hyödylliseksi, vaan
24575: pikemminkin oikeutettujen vapautuspyrkimystensä viholli-
24576: seksi. Ja meistäkin puolestamme kyseessä olevan asiain-
24577: menon ja poliisin mielivaltaisten menettelytapojen jatku-
24578: essa on yhä enemmän ja enemmän alk~:nut näyttää siltä kuin
24579: koko tuo suuri poliisivoimain lisääminen olisi sekä lähtökoh-
24580: taansa että tarkoitusperäänsä nähden ennen kaikkea tähdätty
24581: juuri sitä kasvavaa kansanliikettä vastaan, joka tarkoittaa
24582: työväenluokan ja samalla koko kansan kohottamista henki-
24583: seen ja aineelliseen hyvinvointiin ja valtiolliseen vapauteen
24584: ja täysi-ikäisyyteen, sen vapauttamista yhteiskunnassamme
24585: nykyään vallitsevan kapitalistisen riistämisen ja kaikenlaisen
24586: oikeudettomuden ja sorronalaisuuden ikeestä. Kun kuiten-
24587: kaan tuo tarkoitus mielestämme ei ole ollenkaan sopusoin-
24588: nussa sen kanssa, mitä me pidämme hallituksen tehtävänä ja
24589:  velvollisuutena, emmekä taas toiselta puolen saata käsittää
24590: mitä oikeutettua aihetta senaatilla olisi ollut kyseenalaiseen
24591:  toimenpiteeseensä, pyydämme kohteliaimmin saada kaiken
24592: edellä sanotun perusteella asianomaisen senaatin jäsenen vas-
24593:  tattavaksi asettaa kysymyksen:
24594: 
24595:                mitkä syyt ovat aiheuttaneet maamme poliisi-
24596:                voimain, kansanvaltaisuuden vaatimusten
24597:                kanssa ristiriidassa olevaa suurta lisäämistä
24598:                ja miksi senaatti ei ole ryhtynyt toimenpitei-
24599:                siin poliisin väärinkäytösten ehkäisemiseksi
24600:                sekä katsooko senaatti tämän menettelyta-
24601:                pansa ja edellä sanotun toimenpiteen kautta
24602:                onnistuneensa täyttämään velvollisuutensa
24603:                 puolueettomana koko yhteiskunnan etua ja
24604:                todellista edistystä valvovana valtana?
24605:       Helsingissä, 18 p. kesäkuuta 1907.
24606:                          Kalle Hämäläinen.
24607:           S. Nuorteva.                Nestori Walavaara.
24608: 968                   Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
24609: 
24610: 
24611:                         Anomusehdotuksia.
24612:   Kalastuslainsäädäntöä ja kalastuselinkeinon elvyttämistä
24613:                            koskevia.
24614:        N :o72: K a 1a t u s säännön erä i t t e n p y k ä-
24615: 1 i e n m u u t t a m i s e s t a (Liitteet IV, 10, siv. 88)
24616: luki julki ed. Hoikka, 1.
24617:         N :o 195: A r m. e s. saamisesta, joka k o s-
24618: k i s i o i k e u t t a k ä y t t ä ä 0 u 1u n 1ä ä n i s s ä s i-
24619: j a i t s e v i i n k r u u n u. n m a i h i n k u u 1 u v i a k a l a-
24620: v e s i ä. (Liitteet IV, 12, siv. 97)
24621: luki julki ed. Hoikka, 1.
24622:       Keskustelu:
24623:       Ed. Hoikka, 1.: Viimeksi lukemani anomusehdotus on
24624: syntynyt ja matkaan lähtenyt kansan katkerasta, epätoivoi-
24625: sesta mielialasta nähdessä, niinkuin anomusehdotuksessa olen
24626: maininnut, sadat, jopa tuhannetkin kalavedet sijaitsevina
24627: kruununmetsien sisällä. Voimassa olevan kalastussäännön
24628: kautta on kansa sulettu tykkänänsä pois näissä kalastamasta.
24629: Mitä kalastamista niissä tapahtuu, se tapahtuu, uskaltaisinko
24630: sanoa, varkaudella, siis törkeällä lain rikkomisella. Ainoat.
24631: mitkä näissä monilukuisissa kruunun maitten sisällä sijaitse-
24632: vissa vesissä kalastavat, ne ovat meidän hyvin arvoisat met-
24633: säherramme ja metsävartijat ja joku, jolle metsänhoitaialta
24634: tapahtuu se armo, että hän jotakin maksua vastaan luovuttaa
24635: kalastusoikeuden yksityiselle. Mutta se tapahtuu peräti har-
24636: voin. Meidän kansamme on uskonnollinen kansa~ se tietää.
24637: että Luoja maailmaa luodessaan lausui ensimäisile ihmisille:
24638: vallitkaa linnut ilmassa ja kalat meressä. Tätä raamatullista
24639: lausetta ei kukaan ole tuntematta. Jo tämän lauseen perus-
24640: tuksella kansa pitää peräti syvänä loukkauksena, että tämän
24641: kaltaisen lain säätämisellä kuin nykyinen kalastussääntö on,
24642: on otettu kansalta niin kallis~ niin hyvä ruoka kuin kala on.
24643: Ja minkätähden? Ainakin kansa OJJ saanut sen käsityksen.
24644: että se on tapahtunut sentähden, että tämän lain säätämisellä
24645: se on hankittu virkamiesten, herrojen yksinomaiseksi ruuaksi.
24646: Ei ole sen vuoksi ihme, jos kansassa tätä nähdessään herää
24647: viha ja ylenkatse asianomaisia virkamiehiä ja osaksi niitä
24648: kohtaan, jotka tämmöisen kamalan lain ovat säätäneet. Näistä
24649: syistä on kansa kiivaasti ryhtynytkin pohjolaistensa edus-
24650:                An. n:ot 72 ja 195: kalastuslainsäädäntö.     969
24651: 
24652: 
24653: miestensä kautta vatimaan niitä luonnollisia oikeuksia, joita
24654: ihmiskunnalla kieltämättä täytyy olla niin hyvään ja edulli-
24655: seen ravintoaineeseen nähden kuin kala. Jos ei mainittua
24656: epäkohtaa ryhdytä täällä korjaamaan, niin katkeruus kas-
24657: vaa muun katkeruuden kanssa yhä enemmän ja enemmän.
24658:      Uskallan pyytää, että tämä lausuntoni lähetetään asian-
24659: omaiseen valiokuntaan, mihin anomusehdotuksetkin tulevat
24660: lähetettäviksi.
24661:       :Ed. Vaarala: Pyydän kannattaa edelläolevia anomus-
24662: ehdotuksia ja myös sitä lausuntoa, jonka edustaja Hoikka
24663: täällä antoi.
24664:       :Ed. l(irves: Minä pyytäisin hiukan lisätä siihen ano-
24665: mukseen. Anomuksentekijä anoi armollista esitystä siihen
24666: suuntaan, että jokaisella olisi oikeus kalastaa sillä alueella,
24667: missä hän asuu. Minä käsitän anomuksen sillä tavalla, että
24668: jos· henkilö asuu pitäjän rajalla tai jos kalaveden jakaa pitä-
24669: jän raja, niin hänellä ei ole oikeutta mennä toisen kunnan alu-
24670: eelle kalastamaan. Minä toivoisin, että tämmöinen rajoitus
24671: ei saisi valiokunnassa kannatusta, vaan että laki laadittaisiin
24672: vapaammaksi. Sitte anomuksentekijä huomautti, että raa-
24673: matussa sanotaan ,vallitkaa kalat meressä". Mutta ei siellä
24674: sanota, että olisi rajoituksia eri pitäjien kesken. Sitte vielä
24675: sanoisin, että asetus ulotettaisiin koko maata koskevaksi eikä
24676: vain pohjoista osaa varten.
24677:       :Ed. Pykälä: Minä pyytäisin myöskin muutaman sanan
24678: lausua tästä esityksestä. Esityksentekijä toi siinä huomi-
24679: oon, kuinka se tulee ylhäällä kalastajilla vaikeaksi, kun aikoi-
24680: naan alhaalla kalastajat ovat joissa ja jokien suissa hankki-
24681: neet oikeuden sulkea tykkänään kalanpääsyn ylös. Jos mi-
24682: kään on kalastukselle surma ja vahinko, niin se on juuri tuo,
24683: että jokien suilla ja kalojen nousupaikoilla tehdään sellainen
24684: liikkuminen mahdottomaksi, niin ettei kala pääse kutupai-
24685: koille. Sillä tavalla tehdään vääryyttä ei aj_noastaan suu-
24686: relle maakunnalle, joka tuon vesijakson latvoilla on, vaan
24687: sillä tavoin hävitetään myös kokonainen kansallisomaisuus,
24688: se kalarikkaus, mikä seuraisi, jos kalat pääsisivät oikeille
24689: kutupaikoilleen lisääntymään.
24690:       Muun muassa sanotaan anomuksessa, että kalastus olisi
24691: tehtävä kruununmailla yhteiseksi. Se on kyllä hyvä niinkin,
24692: mutta sellaisissa seuduissa, missä kruununmaita ei ole, siellä
24693: nuo tilattomat ja irtolaiset eivät tämänkään anomuksen no-
24694: jalla tulisi milloinkaan pääsemään järvelle.
24695: 970                 Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
24696: 
24697: 
24698:       Muuten on täällä ymmärretty niitä kalastusanomuksia.
24699: joita eduskunnasa on tehty, tykkänään väärin. On tultu sii-
24700: hen käsitykseen, että anojat muka olisivat sillä kannalla,
24701: ettei minkäänmoista kalastuslakia eikä rajoituksia tulisi ole-
24702: maan. Mutta päinvastoin niissä anomuksissa, mitä me olem-
24703: me tehneet, on tarkoitus olla lainsäädännössä paljon ankarampi
24704: kuin mitä nykyinen kalastuslaki on, varsinkin kalan sikiä-
24705: mistä koskevissa asioissa, jos siinä meille jonkun verran
24706: sanansijaa jätetään. Mehän tiedämme, että Pohjois-Ameri-
24707: kan Yhdysvalloissa ei ole kellään rajattornia oikeuksia kala-
24708: vesiin, mutta tiedämme myös, että siellä on kalastussääntö
24709: tavattoman ankara. Se on kuitenkin laadittu niin, että se
24710: on käytännöllisen elämän kanssa sopusoinnussa ja kansa voi
24711: sitä kunnioittaa. Miksi emme me voisi päästä lainlaadinnan
24712: kautta siihen, että kalansuku saataisiin lisääntymään eikä vä-
24713: henemään ja että kaikki kansalaiset voisivat olla tyytyväisiä?
24714:       Kaikki anomukset, jotka ovat täällä tehdyt, todistavat
24715: selvän selvään, että meidän kalastuslakimme jo pitkän ajan
24716: kuluessa on johtanut tykkänään väärille urille. Se on vält-
24717: tämättömästi ja kiireesti korjattava. Yhdyn täydellisesti
24718: niihin anomuksiin, mitä täällä luettiin.
24719: 
24720:       Päätös:
24721:       An. ehd. n :ot 72 ja 195 lähetettiin talousvaliokuntaan.
24722: 
24723:                          Eri aloja koskevia.
24724:       An. ehd. n :o 170: Komitean asetta m i se s t a
24725: t u t k i m a a n l a h j o i t u s m a i d e n o 1 o j a, (Liit-
24726: teet VIII, 26., siv. 219),
24727:      luki osaksi julki edustaja Pykälä, ehdottaen sen lähettä-
24728: mistä anomusvaliokuntaan.
24729:       Puheenvuoroa käytti sen johdosta:
24730:       Ed. Kivilinna: Saattanee ensi katsannolta ehkä tuntua
24731: vähän muodottomalta, että on tehty anomus asiassa, jossa
24732: oikeastaan jo on toimenpiteihin ryhdytty. Asian laita kaiketi
24733: on niin, että hallitus on aivan hiljattain asettanut komitean
24734: juuri sellaisen, jota tässä anomuksessa tahdotaan. Minä en
24735: kumminkaan tämän tähden, niin muodotonta kuin tämä onkin,
24736: vastusta asian valiokuntaan lähettämistä. Päinvastoin saat-
24737: taa kyllä olla hyvä, että nämä kysymykset tulevat siellä poh-
24738:                     An. n:o 170: lahjoitusmaat              971
24739: 
24740: 
24741: dinnan alaisiksi. Tähän antaa minulle sitä enemmän syytä
24742: se seikka, että se komitea, jonka hallitus on asettanut, on pe-
24743: rin kummallisesti kokoonpantu. Sen pitäisi tutkia lahjoitus-
24744: maaoloja ja mikäli minä tiedän, - ja htulen että kaikki, jotka
24745: oloja Viipurin läänissä jonkun verran tuntevat, voivat siihen
24746: yhtyä - nämä lahjoitusmaista johtuneet epäkohdat ovat
24747: kaikkein räikeimmillään niin sanotulla Karjalan kannaksella.
24748: Tässä kysymyksessä olevassa hallituksen asettamassa komi-
24749: teassa ei kuitenkaan ole ainoatakaan edustajaa näiltä seu-
24750: duilta ja tuskin ainoatakaan näiden seutujen olojen erikois-
24751: tuntijaa. Sen sijaan siellä kyllä on edustajia kunnista, joissa
24752: tietääkseni ei lahjoitusmaita ole ollut ja jotka henkilöt eivät
24753: lahjoitusmaaoloja, mikäli minä tiedän, sanottavasti juuri
24754: tunne enemmän kuin mikä muu maanviljelijä tahansa. Sen
24755: mukaan kuin olen tietooni saanut, on se ainoa henkilö, joka
24756: komiteassa tuntee lahjoitusmaaoloja Viipurin läänin itäisim-
24757: missä seuduissa, tullut komiteaan perästäpäin erään Raja-
24758: karjalaisen lähetystön nimenomaisesta vaatimuksesta. .Ei
24759: häntäkän siihen alun pitäen aijottu.      .Ei ole tarkoitukseni
24760: käydä mainitsemaan erityisiä henkilöitä nimeltään, mutta en
24761: voi olla huomauttamatta siitä, että liikemiespuolta edustaa
24762: tässä hallituksen asettamassa komiteassa henkilö, joka, sen
24763: mukaan kuin tiedetään, juuri on harjoittanut suurta maan- ja
24764: metsien ostoa nimenomaan Karjalan kannaksella ja on taval-
24765: lansa siis ollut mukana myötävaikuttamassa niihin epäkoh-
24766: tiin, joita siellä on syntynyt. Minä en osaa varmasti sanoa,
24767: missä määrin muodolliselta kannalta katsoen valiokunta voi
24768: ottaa nämä asiat huomioonsa, mutta jos se mahdollista on,
24769: pyytäisin, että se sen tekisi. Mitä muuten tulee asianomai-
24770: seen valiokuntaan, niin pyytäisin muistuttaa eduskunnalle,
24771: että aikaisemmin samanlaisessa asiassa tehty anomus, joka
24772: myös koskee näitä samoja seutuja ja samoja asioita, vaikka
24773: Joppuponnet ovat hiukan erilaiset, on lähetetty maatalousva-
24774: liokuntaan. Onkohan nyt syytä lähettää tämä eri taholle?
24775: Kun lahjoitusmaaoloissa vallitsevat epäkohdat ovat paa-
24776: asiassa maataloudellista laatua ja niiden käsittely siis kuuluu
24777: maatalousvaliokunnalle, niin eiköhän olisi johdonmukaisinta
24778: lähettää tämäkin anomus samaan valiokuntaan? Siinä aja-
24779: tuksessa olen minäkin käyttänyt puheenvuoroa, sillä jos esi-
24780: tetty anomus anomusvaliokuntaan lähetetään, niin minun
24781: mainitun valiokunnan jäsenenä ei olisi oikeastaan sopinut
24782: tätä puheenvuoroa pyytää.
24783:      .Ed. Pykälä: Tulin pakoitetuksi käyttämään puheen-
24784: vuoroa oman anomani asian johdosta siitä syystä että edus-
24785: 972                Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
24786: 
24787: 
24788: taja Kivilinna mainitsi ryhdytyn anomuksessa esitettyihin
24789: toimenpiteihin. Minä kyllä tiesin, että tällainen komitea oli
24790: päätetty asettaa, mutta en tiennyt, kuinka laajaksi sen työ-
24791: suunnitelma tulee ja keitä siihen tulee nimitetyksi. Silloin
24792: kuin lahjoitusmaiden talonpojille saapui tieto keitä komiteaan
24793: on asetettu ja kun he näistä henkilöistä tiesivät, etteivät he
24794: lahjoitusmaan asioista tunne ikinä mitään, sain minä kirjeitä
24795: tukuttain joka päivä, että minun on ryhdy_ttävä tarmokkaasti
24796: asiaan, koska ne toimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat sitä
24797: ijankaikkista komiteapeliä, jossa itse asia vaan on toisar-
24798: voinen.
24799:        Mitä tulee tähän komiteaan, joka on asetettu, ei sen
24800: toimi minun ymmärtääkseni koske lahjoitusmaaoloja kokonai-
24801: suudessaan, vaan ainoastaan siltä osalta Karjalan kannasta,
24802: jossa venäläiset ovat maanomistuspuuhiin ryhtyneet. Minä
24803: en ollekaan käsitä että sillä komitealla olisi ihan lsama tarkoi-
24804: tus kuin tällä nyt pyydetyllä komitealla. Mitä edustaja Kivi-
24805: linna toi esiin, muun muassa mainiten, että siinä komiteassa
24806: ei ole asiantuntijoita kun yksi, niin kyllä minä uskallan panna
24807: vastalauseeni ja sanoa, ettei hänkään ole asiantuntija t.nitä
24808: käytäntöön tulee. Onhan hän asunut Sortavalassa jonkun
24809: aikaa ja paperilta niitä tutkinut, mutta itse käytännössä
24810: minä luulen että hän on yhtä köyhä kuin toisetkin. On Kaak-
24811: kois-Karjalan kannaksella kyllä henkilöitä, jotka ovat synty-
24812: neet lahjoitusmaiden talonpoikina ja siellä kasvaneet ja naut-
24813: tivat laajaa luottamusta. Miksei niitä kutsuttu komiteaan?
24814: Mutta hallituksella näyttää olevan tarkoituksena asettaa ko-
24815: mitea, joka pyyhkäisisi jäniksenkäpälällä niitten virheiden
24816: jäljet, mitkä hallituksen yiranomais~t ovat tehneet.         Siitä
24817: syystä minä olen ryhtynyt anomaan, että puolueeton komitea
24818: asetettaisiin, jossa asianomaistenkin ääni tulisi kuuluviin.
24819: Lasken anomukseni kansanedustajain sydämelle, sillä ei se
24820: ole muodon vuoksi tehty. Se on tehty kansalaisten vaati-
24821: muksesta, joidenka luku nousee noin 60,000 :een, ja jotka
24822: ovat kärsineet sortoa 300 vuotta ja vielä enemmänkin ja
24823: jotka toivovat Suomen uudelta kansaneduskunnalta, että
24824: heille oikeutta kerran jaetaan.
24825:        Mitä tulee siihen, että edustaja Kivilinna on tehnyt sa-
24826: manlaisen, jo aikaisemmin sisäänjätetyn anomuksen, niin
24827: minä en ole ollenkaan pahoillani, että semmoinen on tehty,
24828:  päinvastoin olen iloinen, että eri edustajat ovat ryhtyneet
24829:  niihin epäkohtiin, jotka todella ovat olemassa. Ja mitä sii-
24830:  hen tulee, että hänen anomuksensa on lähetetty maatalous-
24831: valiokuntaan, sitä en tietänyt. Kyllä minä olen valmis suos-
24832:  tumaan siihen, että myöskin minun anomukseni lähetetään
24833:                     An. n:o 193: viljelyspakko.               973
24834: 
24835: 
24836: siihen valiokuntaan. Minkä verran siinä komiteassa enem-
24837: män kuin muissakaan on asiantuntemusta, sitä en tiedä ja on-
24838: han siis mahdollista, että anomukseni siellä voi joutua kyl-
24839: män kohtelun alaiseksi. Pyytäisin joka tapauksessa asiano-
24840: maisen valiokunnan jäseniä ottamaan selkoa asiasta.
24841:      Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin
24842:       an. ehd. n :o 170 maatalousvaliokuntaan.
24843: 
24844:         Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta koskevia.
24845:    An. ehd. n:o 193: Viljelysp:akkoa koske-
24846: van lain säätämisestä, '(Liitteet VIII, 14, siv. 91),
24847:      julkiluki edustaja Eloranta ehdottaen sen lähettämistä
24848: maatalousvaliokuntaan.
24849:       Keskustelu:
24850:        :Ed. Castren: Muutamia päiviä sitte esitettiin eduskun-
24851: nalle maalaisliiton edusmiesten puolelta, sosialistisen ryh-
24852: män kannattamana, anomus kalastusoikeuden yhteiseksi te-
24853: kemisestä;seurasi'sen jälkeen sam1an liiton edustajain puoLelta
24854: anomusehdotus metsästysoikeuden yhteiseksi saattamisesta,
24855:  ja eilen esitettiin tässä eduskunnassa anomusehdotus, jonka
24856: mukaan pienviljeliiöiltä ja tavallisilta talonpoikaistilallisilta-
24857: :kin, riistettäisiin 50 % yuotuisesti heidän metsäntuotannos-
24858: taan. Kaikkien noiden anomusten tarkoituksena on riistää
24859: .osa maanomistgjain omistusoikeutta ilman mitään lunastusta.
24860:  M.utta tätäkään ei vielä ole katsottu riittäväksi. Näyttää
24861: .siltä kuin sosialistisen ryhmän ruokahalu maanomistusoikeu-
24862:  teen nähden kasvaisi joka ainoa päivä, minkä laupias Jumala
24863:  meille suo. Siitä on elävänä todistuksena nyt käsillä oleva
24864: anomus ja siihen liittyvä ehdotus vilielyspakkolaiksi. Katson
24865: :asiakseni jonkun verran valaista, mitä vastamainittu viljelys-
24866:  pakkolakiehdotus oikeastaan sisältää, mitä sillä tarkoitetaan
24867:  ja minne se pyrkii sekä minkälaisia tuloksia seuraisi sosialis-
24868: tien viljelyspakkolain aikaansaamisesta. Mutta ennenkuin tä-
24869:  män teen, tahtoisin saada sanotuksi, että tarkoitusperä, johon
24870:  anomuksentekijät pyrkivät, on minun ymmärtääkseni huo-
24871:  miota ansaitseva. Kansaneduskunnan on ehdottomasti kiin-
24872:  nitettävä huomiota verrattoman suuremmassa määrässä kuin
24873:  mitä tähän asti on ollut laita tuon suuren kansalaisluokan ase-
24874: 974                Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
24875:                                 - - - - - ----------   -----~----
24876: 
24877: 
24878: 
24879: 
24880: man parantamiseen, jota sanotaan tilattomaksi maalaisväes-
24881: töksi ja johon tavallisesti torpparitkin luetaan. Mutta tämän
24882: suuren kansalaisryhmän taloudellista asemaa ei ole paran-
24883: nettava sillä keinoin kuin sosialistiselta taholta ehdotetaan.
24884:        Käsiteltävänä olevalla anomusehdotuksella ja siihen lii-
24885: tetyllä viljelyspakkolakiehdotuksella tarkoitetaan, että vilje-
24886: lyksen ja pysyväisen asutuksen edistämiseksi olisi eh~ote­
24887: tun lain voimaanastumisesta lukien kaikki maamme viljelys--
24888: kelpoiset tilukset jätettävä halullisten viljeltäviksi. Vilje-
24889: lyskelpoisella maalla ymmärretään viljelyspakkolakiehdotuk-
24890: sessa sellaista viljelykseen kelpaavaa maata, joka on koko-
24891: naan viljelemätöntä tai jonka viljelys on heikkoperäistä,.
24892: mutta jolla pysyväistä maanviljelystä voidaan harjoittaa.
24893: Sosialistien lakiehdotuksen 3 § :ssä luetellaan, minkälaista
24894: viljelyskelpoista maata olisi yksityiseltä maanomistajalta il-
24895: man lunastusta otettava luovutettavaksi halullisille: ensiksi
24896: kaikki viljelyskelpoiset suot, toiseksi kuivat viljelyskelpoiset
24897: maat, j o i d e n m e t s ä e i o 1 e h yv ä s s ä j a t u o t-
24898: t a v a s s a k u n n o s s a, kolmanneksi h e i k k o p e r ä i-
24899: s e s s ä v i 1 j e 1y k s e s s ä olevat maat, lu o n n o n-
24900: n i i t y t, y. m., joiden b r u t totuotan t o o n
24901: v a r s i n a 1h a i n e n; sekä neljänneksi v i l j e 1y k-
24902: s e s s ä o l e v a t m a a t, joita omistaja 1akka a
24903: v i 1j e 1e m ä s t ä.
24904:        Siis riistettäisiin maanomistajilta ilman lunastusta ei
24905: ainoastaan kaikki viljelyskelpoiset suomaat, vaan sellaiset
24906: viljelyskelpoiset maat, joitten metsä e i o 1 e h Y-
24907: v ä s s ä j a t u o t t a v a s s a k a s v u s s a.
24908: Minä tahtoisin tietää, kuinka monen tavallisen talon-
24909: poikaistilallisen metsä on hyvässä ja tuottavassa kun-
24910: nossa.      Tästä määräyksestä seuraiSI, että tavallisilta
24911: talonpoikaistilallisilta, jotka      eivät pysty eivätkä ole
24912:  pystyneet metsäänsä hyvällä ja tuottavalla tavalla hoita-
24913: maan, anastettaisiin koko se ala, jolla tuottavaa metsävilje--
24914: lystä ei harjoiteta. -- Edelleen otettaisiin pois ,heikkoperäi-
24915: sessä viljelyksessä olevat maat ja luonnonniityt, joitten brut-
24916: tuotanto on varsin alhainen".          Kuinkahan monta taval-
24917: lista talonpoikaistilaa on maassamme olemassa, joitten vil-
24918:  jelykset eivät olisi heikkoperäisessä kunnossa, ia onkohan
24919:  hyvinkään paljon sellaisia talonpoikaistiloja meidän maas-
24920: samme, joitten luonnonniittyjen bruttotuotanto ei olisi varsin
24921:  alhainen? Seurauksena vasta mainituista määräyksistä sa-
24922: moinkuin tuosta määräyksestä, että viljelyksessä olevat maat.
24923:  joita omistaja lakkaa viljelemästä esim. vuodeksi tai pariksi,.
24924:  jotta maa saisi levätä, tulisi olemaan se, että ehdotetun vil-
24925:                      An. n:o 193: viljelyspakko.               975
24926: 
24927: jelyspakkolain nojalla anastettaisiin lunastuksetta suurim-
24928: malta osalta tavallisia talonpoikaistilallisia miltei kaikki hei-
24929: dän omistamansa maa.
24930:        Kenen määrättävänä olisivat nuo tärkeät seikat, millä
24931: maa-alueella on metsää, joka ei ole hyvässä ja tuottavassa
24932: kunnossa, mikä ala on heikkoperäisessä viljelyksessä, mistä
24933: luonnonniityistä bruttotuotantotulo on varsin alhainen ja mil-
24934: loin maanomistajan on katsottava lakanneen viljelemästä vil-
24935: jeltyä maata? - Ratkaisijana olisi läänin asutuslautakun ta,
24936: joka tällä tavoin saisi mielensä mukaan määräillä talonpoi-
24937: kaistilallisten maaomaisuudesta, josta he ovat suorittaneet
24938: täyden lunastuksen. Läänin asutuslautakunnasta voitaisiin
24939: vedota asutushallitukseen ja asutushallituksesta kihlakunnan-
24940: oikeuteen. Millaisia loppumattomia käräjänkäyntejä tästä
24941: syntyisi, sitä lienevät anomuksentekijät tuskin itse tulleet
24942: ajatelleeksi.                  ·
24943:        Kenenkä hyväksi sitte tulisivat nuo täten maanomista-
24944: jilta lunastuksetta anastetut maat annettaviksi? Siitä me
24945: saamme selon 13 § :stä, jossa sanotaan, että ,kaikki tilatto-
24946: rnat henkilöt, jotka haluavat maata uutisviljelystä harjoit-
24947: taakseen", ja muuJ, joilla ei ole 6 hehtaaria maata, olisivat
24948: oikeutetut näitä maanomistajilta riistettyjä maa-alueita vil-
24949: jelemään ja hallitsemaan. Anastuksesta tulisivat siis osalli-
24950: siksi ,kaikki tilattomat". Onko tarkoitus, että tuo tilallisten
24951: maitten anastus tapahtuisi k a i k k e i n niitten hyväksi, joilla
24952: ei ole ennestään 6 hehtaariin nouseva ta maa-aluetta? Kyl-
24953: läpä sitte siihen pääsisivät osallisiksi monet porvarilliset,
24954: joilla on hyvinkin suuret omaisuudet, mutta jotka eivät omista
24955: 6 hehtaaria maata. Se armo suotaisiin kumminkin maanomis-
24956: tajalle, että hän 1akiehdotuksen 10 § :n mukaan ,olisi oikeu-
24957:  tettu", jos hän tahtoo, itse ryhtyä panemaan viljelyskuntoon
24958: omaa omistamaansa maata, sen välttämiseksi, että maa hä-
24959: neltä vietäisiin pois. Jos hän viljelystyöhön ryhtyisi, mutta
24960: sittemmin huomaisi, että hänen voimansa eivät siihen riitä.
24961: niin olisi siitä seurauksena, että hänen tulisi luopua maastaan,
24962: mutta korvauksena hänelle kesken jääneestä raivaaruistöistä
24963:  ja viljelystöistä olisi tuon anastavan uutisasukkaan suoritet-
24964:  tava sen verran, ,kuin puolueeton vuokralautakunta arvos-
24965:  telee tehtyjen raivausten edistäneen vuokrausta". Merkil-
24966:  linen säännös! Mistä ensinnäkin tämä puolueeton vuokra-
24967:  lautakunta otettaisiin ja toiseksi, mitä tarkoitetaan noilla sa-
24968:  noilla, että korvaus on suoritettava sen mukaan kuin tuo
24969:  vuokralautakunta arvostelee tehtyjen ratvausten edistäneen
24970:  maan vuokrausta?
24971: 976                 Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
24972: 
24973: 
24974:       Toiselle kannalle asettuvat anomuksentekiiät lakiehdo-
24975: tuksessaan, kun on kysymys korvauksen Suomisesta tuolle
24976: anastavalle asukkaalle hänen luopuessaan anastetusta alas-
24977: taan ja luovuttaessaan sen toiselle hänen sijaansa astuvalle
24978: anastaialle. Silloin on tuon sijaan astuvan anastajan 68 § :n
24979: mukaan suoritettava korvaus ensimäiselle anastaialle tilan
24980: viljelykseen pannuista kustannuksista, pääomasta ja työstä,
24981: joitten kautta tilan arvo on noussut. Jokainen huomaa, kuin-
24982: ka tasapuolista mittaa tässä käytetään, ensinnä maanomista-
24983: jaan nähden, jolta maa on riistetty ja joka on yrittänyt, mutta
24984: ei ole jaksanut saada kakkea maatansa viljelykseen, ja min-
24985: kälaista mittaa käytetään, kun on korvauksesta kysymys,
24986: minkä tuo ensimäinen anastaja tulisi saamaan.
24987:       Jos taasen maanomistaja olisi päättänyt ryhtyä saatta-
24988: maan koko maansa viljelykseen, mutta ei kumminkaan olisi
24989: vielä alkanut mitään uutisviljelystä tai raivausta, niin seu-
24990: raisi siitä hänelle vielä se rangaistus, että hän, kuten 10 § :ssä
24991: sanotaan, menettäisi kaksi vertaa niin pitkäksi ajaksi kuin
24992: hän viljelysoikeutensa nojalla on estänyt maan viljelykseen-
24993: ottoa kaiken vuokramaksun siitä maasta, joka häneltä on
24994: viety. Kun tämän lakiehdotuksen mukaan maanomistajan,
24995: jos hän tahtoo estää oman maansa riisiämistä ilman lunas-
24996: tusta, on asetettava maansa voimaperäiseen kuntoon kuuden
24997: vuoden kuluessa, rangaistaisiin häntä, jos hän ei tuohon pys-
24998: tyisi, mutta kuitenkin olisi tehnyt ilmoituksen aikomukses-
24999: taan, vuokran menettämisellä 12 vuodeksi, joka vuokra muu-
25000: ten on mitä omituisinta laatua, kuten jokainen, joka tarkastaa
25001: lakiehdotuksen määräyksiä siinä suhteessa, tulee huo-
25002: maamaan.
25003:       12 § :ssä tehdään toinen armo anastuksenalaiselle maan-
25004: omistajalle. Hänelle hyväntahtoisesti ja jalomielisesti myön-
25005: netään oikeus, että metsä, joka mahdollisesti löytyisi maalla,
25006: joka lakiehdotuksen mukaan viljelyshaluiselle ilman lunas-
25007: tusta luovutetaan, tulisi kuulumaan maanomistajalle. Mutta
25008: kun tuo ala olisi häneltä anastettu, jossa metsä kasvaa, niin
25009: ei maanomistaja tietysti voisi käyttää metsää hyväksensä
25010: muuten, kuin että hänen olisi paikalla hakattava ja vietävä
25011: se pois. Minkälaista hyötyä maanomistajalle siitä koituisi,
25012: sen ymmärtää jokainen,
25013:       21 § :ssä jätetään ehdotetun asutuslautakunnan tehtä-
25014: väksi muun muassa laatia surumittainen luettelo kaikista sel-
25015: laisista alueista lautakunnan alueella, joilla uutisviljelyksiä
25016: perustamalla itse-kannattava maanviljelys voisi syntyä, ja
25017: lisätään, että tässä luettelossa tulee olla.ilmoitettuna, kuinka
25018: paljon arvion mukaan viljelyskelpoista maata kussakin pai-
25019:                      An. n:o 193: viljelyspakko.              977
25020: 
25021: kassa löytyy, minkälaatuista tämä maa on, kuinka monta
25022: tilaa sinne voidaan arvion mukaan perustaa, kuka on maan-
25023: omistaja, millaiset ovat kulkuneuvot y. m. asiaa selvittäviä
25024: seikkoja. Tämähän ei sisällä mitään enempää eikä vähem-
25025: pää, kuin että asutuslautakunnalta vaadittaisiin täydellisen
25026: katasterin aikaansaaminen alueella, joka ei suinkaan olisi
25027: pieni. Mitenkä asutuslautakunta tuota tuollaista tehtävää
25028: pystyisi ja ennättäisi suorittamaan, se ei ole käsitettävissä.
25029:        37 § :ssä on vielä hyvin omituinen määräys. Siinä sa-
25030: notaan että ,maanomistajalla ja viljelysmaata haluavalla ol-
25031: koon oikeus liittää paikallisell asutuslautakunnan lausunnon
25032: oheen mitä heillä kysymyksessä olevan asian johdosta on
25033: huomautettavaa, jättämällä valituksensa kirjallisessa muo-
25034: dossa asianomaiselle asutuslautakunnalle 15 p :n kuluessa
25035: siitä kun asutuslautakunnan lausunnosta heille on tiedoksi an-
25036: nettu". Asutuslautakunnan tulee nimittäin tämän lakiehdo-
25037: tuksen mukaan antaa lausuntonsa siitä, onko ja minkä ver-
25038: ran maata anastettava maanviljelijältä. Tästä lausunnosta
25039: saa sitte valittaa. En ole koskaan kuullut, että valitettaisiin
25040: lausunnosta; päätöksistä tavallisesti valitetaan.
25041:        Yhtä kummallinen määräys on 40 § :n toisessa momen-
25042: tissa, jossa pykälässä ehdotetaan säädettäväksi että maan-
25043: omistaja, jolta hänen maansa on päätetty ilman lunastusta
25044: riistettäväksi, on oikeutettu asutushallitukseen valittamaan
25045: ja ellei hän ole tyytyväinen asutushallituksen päätökseen, on
25046: hänellä oikeus siitä lainmukaisessa järjestyksessä tehdä va-
25047: litus asianomaiseen kihlakunnanoikeuteen. Toisessa mo-
25048: mentissa sanotaan, ettei valitus kuitenkaan aiheuta muutosta
25049: asutushallituksen päätökseen, ,j o 11 e i k i h 1a k u n n a n-
25050: oikeus katso asiassa lainvastaisesti
25051: menet e 11 y n". Voipikohan muuta tulla kysymykseen
25052: kuin että kihlakunnanoikeus ainoastaan siinä tapauksessa
25053: muuttaa asutushallituksen päätöksen, jos lainvastaisesti on
25054: menetelty.
25055:        Vielä olisi kiinnitettävä huomiota 7 lukuun, jossa puhu-
25056: taan uutistiloille myönnettävistä perustamislainoista. 58
25057: § :ssä sanotaan että tällaiselle anastavalle uutisviljeliiälle on
25058: myönnettävä korkeintaan 2,000 markan perustamislaina,
25059: mutta lakiehdotuksessa vältetään sanallakaan mainitsemasta
25060: siitä, minkälaista vakuutta vastaan laina annettaisiin, kiinni-
25061: tystäkö, vaiko takuuta vaiko vaan persoonallista luottoa vas-
25062: taan. Eiköhän lakiehdotuksen tekijät ole tulleet ajatelleeksi
25063: tätä seikkaa vai ovatko he itse tarkoituksenmukaisesti väit-
25064: täneet puhumasta, minkälaista vakuutta vastaan valtiolainoja
25065: annettaisiin miehelle, joka on ehkä ihan tyhjä.
25066: 978                 Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
25067: 
25068: 
25069:        Kaikista kummallisimmat määräykset sisältyvät kui-
25070: tenkin 8 lukuun, jonka otsakirjoituksessa puhutaan uutistilal-
25071: listen hallinto-oikeudesta. Kuten eduskunnalla oli tilaisuus
25072: kuulla lakiehdotuksen julkiluetuista perustetuista, sanotaan
25073: niissä, ettei lakiehdotuksessa ole kysymys mistään tilallisten
25074: maaomaisuuden riistämisestä, koska maanomistaja tulisi
25075: saamaan vuokran. Jätän tykkänään syrjään kysymyksen
25076: vuokrasta, johon minä vaan koskettelin, koska se itse asiassa
25077: tulisi olemaan niin pieni ettei siitä mitään varsinaista hyötyä
25078: olisi maanomistajalle. Mutta vaikka 8 luvun otsakirjoituk-
25079: sessa puhutaan ,hallinto-oikeudesta", niin muuttuu kummin-
25080: kin samassa luvussa hallinto-oikeus yht'äkkiä, kädenkään-
25081: teessä omistusoikeudeksi. 63 § :ssä ehdotetaan säädettäväksi
25082: ettei haltuun otettua maata ,ositettako, yhdistettäkö tai vil-
25083: jeltäkö yhdysviljelyksessä toisen maan kanssa älköönkä sen
25084: tiluksia toisiin vaihdettako". Jos maanomistajalle on omis-
25085: tusoikeus pysytetty ja anastaja vaan on vuokramies, niin
25086: kuinka on mahdollista että tällaista kieltoa tarvitaan, sillä
25087: eihän vuokramies saa mennä osittamaan eikä yhdistämään
25088: eikä vaihtamaan tiluksia, joihin maanomistajalla on omistus-
25089: oikeus, yhtä vähän kuin maanomistaja voi sitä tehdä, kun maa
25090: on vuokramiehen hallussa. Miten tuo pysyväinen vuokraoi-
25091: keus on muuttunut omistusoikeudeksi, käy yhä selvemmäksi
25092: 64 § :stä, siinä kun sanotaan ,kun tällaisen tilan haltija kuolee,
25093: olkoon leski oikeutettu s a a m a a n tilan". Ja yhä sel-
25094: vemmäksi tämä käy pykälä pykälältä, kuta pitemmälle laki-
25095: ehdotuksessa sanot!JSSa luvussa päästään. Loppupuolella, lu-
25096: kua on yks' kaks' omistusoikeus valmiina. 65 § :ssä sano-
25097: taan että ,perillinen, joka tilan s a a, vastatkoon yksin
25098: siitä osa~ta perustamislainaa, joka vielä on maksamatta, sekä
25099:  olkoon velvoitettu kanssaperillisille suorittamaan, jolleivät
25100: nämä muuten asiasta sovi, k o r v a u k s e n, kuten alem-
25101: pana säädetään". Ja jos me edelleen katsomme 66 §:ää,
25102: niin sanotaan siinä, että ,perillisen, joka tilan saa, on suori-
25103: tettava 1u n a s t u s t i 1a n a r v. o s t a". Edelleen sää-
25104: detään 67 § :ssä, mitenkä t i 1 a n a r v o on määräiltävä.
25105: 68 § :ssä toisessa momentissa säädetään, että asujan tulee
25106: vastata tilaa rasittavasta valtion velasta. Siis näyttää tar-
25107: koitus olevan se, että tuo 2,000 markan laina annettaisiin
25108: kiinnitystä vastaan maanomistajalta anastettuun alaan,
25109: koska tilaa voi rasittaa ainoastaan sellainen laina, joka on
25110: kiinnitetty, ja siten anastajalla, joka muka hallinto-oikeuden
25111: nojalla tilaa asuu, olisi omistusoikeus, sillä ainoastaan omis-
25112:  tusoikeus oikeuttaa maan kiinittämiseen. Kaikesta on il-
25113: meistä, että vaikkakin puhutaan pysyvästä hallinto-oikeu-
25114:                      An. n:o 193: viljelyspakko.             979
25115: ----         -~------------------------------·-----------------
25116: 
25117: 
25118: 
25119: 
25120: desta, josta suoritetaan vuokraa, niin tuo hallintaoikeus yks ·
25121: kaks' muutetaan 8 luvussa täydelliseksi omistusoikeudeksi.
25122: Kuinka tuo on selitettävänä? Onko anomuksentekijöillä to-
25123: della ollut tämmöinen tarkoitus? En tahtoisi uskoa sitä, vaan
25124: luulisin, että selitys on toisaalta haettava. Pääviirteis~ään
25125: on sosialistein viljelyspakko-lakiehdotuksen 8 luku lainattu
25126: agraarikomitean lakiehdotuksen maanhankinnasta tilatto-
25127: malle väestölle 7 luvusta. Mutta kun tämä lainaus on tehty.
25128: niin eivät lainaajat, anomuksentekijät, ole tulleet huoman-
25129: neeksi että airaarikomitean ehdotuksen 7 luvussa olevat
25130: määräykset koskevat omistusoikeutta. Anomuksentekijät
25131: ovat sovelluttaneet lakiehdotuksensa 8 lukuun sel'laiset mää-
25132: räykset agraarikomitean lakiehdotuksesta, jotka koskevat
25133: omistusoikeutta eikä hallinto,...oikeutta. Tämä osoittaa, että
25134: kun toisten kirjallisia tuotteita ryhdytään anastamaan, niin
25135: pitää menetellä vähän varovaisemmin; ei pidä pistää näp-
25136: piänsä sellaisiin asioihin, joista ei ymmärretä, mitä ne sisäl-
25137: tävät. Tahdon lisätä, että minä olisin ilolla nähnyt tämän
25138: lainauksen tapahtuneen, kunhan sitä vain olisi järkevästi käy-
25139: tetty, mutta anomuksentekijät eivät ole ymmärtäneet, mitä
25140: heidän lainaamansa pykälät sisältävät. Ilolla konstateeraan
25141: myös, että monta pykälää on sanasta sanaan lainattu agraa-
25142: rikomitean lakiehdotuksesta.
25143:        Mitä tulee sitten koko siihen periaatteeseen, ioHe so-
25144: sialistien viljelyspakkoa koskeva anomus on rakennettu, niin
25145: on se ehdottomasti harhaan viepä. Anomusta seuraava laki-
25146: ehdotus on rakennettu sille periaatteelle, että maanomista-
25147: jalta otetaan hänen maansa ilman minkäänlaista lunastusta.
25148: Ovatko anomuksentekijät hetkeksikään tulleet ajatelleeksi
25149: mitä seurauksia olisi täntapaisen lain voimaanastumisesta?
25150: Ensinnäkin tulisi tällainen laki kohtaamaan niitä onnettomia
25151: maatilanomistajia, joilta maat anastetaan, aivan eri tavalla.
25152: Kaikkihan pyrkisivät anastamaan maata siltä maanomista-
25153: jalta, jolla olisi viljelemätöntä maata likellä hyviä liikepaik-
25154: koja. Mutta ne maanomistajat, jotka olisivat kauempana, sai-
25155: sivat toistaiseksi, kenties ainaiseksi olla rauhassa ja pitää
25156: maansa. Edelleen tämän lain kautta, vaikka anomuksente-
25157: kijät perustelmissaan sanovat, että tarkoituksena on edistää
25158: voimaperäistä maanviljelystä, tultaisiin ihan päinvastaisiin
25159: ttiioksiin. Jokainen maanomistaja pyrkisi ostetun omaisuu-
25160: tensa säilyttämiseksi asettamaan maansa jonkunlaiseen vil-
25161: jelykseen, ja siitä seuraisi ettei voimaperäinen viljelys, mutta
25162:  laajaperäinen astuisi voimaan.
25163:        Mutta nämät seuraukset olisivat vielä vähäpätöisiä ver-
25164: rattuina muihin. Ovatko anomuksentekijät tulleet hetkeksi-
25165: 980                 Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
25166: 
25167: 
25168: kään ajatelleeksi, että meidän maatilat ovat kiinnitetyt mo-
25169: nen sadan miljoonan markan arvosta. Mikä tulisi seurauk-
25170: seksi, jos tällainen laki säädettäisiin? Se, että kaikki kiinni-
25171: tyksen omistajat pyrkisivät hakemaan lainojaan pois. He
25172: vaatisivat heti saamisensa maksettavaksi. Siitä taasen seu-
25173: raisi että maatilojen arvo huimaavassa määrässä laskeutuisi.
25174: että syntyisi yleinen suunnaton kriisi eli pula, joka vaikut-
25175: taisi ei airroastaan maanviljelijöihin, vaan myöskin kauppaan.
25176: teollisuuteen ja koko liike-elämään, ja tästä tällaisesta pu-
25177: lasta tulisivat juuri köyhälistö, tilattomat ja työväki kaikkein
25178: enimmän kärsimään. Minä rohkenen uskoa ettei köyhälistö
25179: tulisi siunaamaan niiden lainsäätäjien muistoa, jotka ovat
25180: tällaisen lain aikaansaaneet Samalla tavalla pyrkisivät
25181: maanomistajat kaikin mokomin myymään tilansa_. Se tie-
25182: tysti ei onnistuisi. Maatilojen hinta alenisi ja kuka ne os-
25183: taisi? Keinottelijat ja kapitalistit tulisivat ne ostamaan ja
25184: osittamaan viljelystiloiksi ja asumustiloiksi ja sittemmin kor-
25185: keasta hinnasta myymään tilattomaan maalaisväestöön kuu-
25186: luville henkilöille, joita siten nuo seuraukset tulisivat mitä
25187: ankarimmalla tavalla koskemaan. :Eivät ainakaan tilattomat
25188: pystyisi kokonaisia maatiloja ostamaan.
25189:        Minun tietääkseni ei missään maassa ole vielä ryhdytty
25190: eikä edes uskallettu minkään sosiaalidemokraattisen puo-
25191: lueen puolelta ehdottaa sellaista lakiehdotusta, kuin se, joka
25192: nyt - sanottakoon vaan, että tämä päivä on merkkipäivä -
25193: on esitelty sosialistien puolelta SuQmen eduskunnassa. Kai-
25194: kista pohjoismaitten sosiaalidemokraateista seisovat Norjan
25195: sosiaalidemokraatit jyrkimmällä kannalla. Vaalitaistelun ia-
25196: kana suurkäräjien vaaleissa vuonna 1906 julistettiin Norjan
25197: sosiaalidemokraattisen puolueen ohjelmassa, että laillinen oi-
25198: keus on hankittava kunnille saada 1 u n a s t u s t a v a s-
25199: t a a n pakkoluovuttaa viljelemätöntä, mutta viljelykselle
25200: kelpaavaa maata, ·jonka lunastuksen perustuksena olisi viime
25201: kymmenen vuodeo keskituotanto. :Eivät edes Norjan radi-
25202: kaaliset sosiaalidemokraatit uskalla mennä kauvemmaksi.
25203: kuin että pakkoluovutusoikeus l u n a s t u s t a v a s t a a n
25204: annettaisiin kunnille, joka lunastus lähemmin määrätään.
25205:        Niinikään on Norjassa ehdotettu, että asetettaisiin vero
25206: viljelemättömälle, mutta viljelyskelpoiselle maalle.        Tätä
25207: ehdotusta, joka ei läheskään mene niin pitkälle kuin nyt ky-
25208: symyksessä oleva, pohdittiin sosialistisissa piireissä, ja eräs
25209: Norjan tunnetuimpia sosiaalidemokraatteja, Ole Holmen, piti
25210: esitelmän Hedemarkenin työväestön amtikokouksessa
25211: ,Jordsspörsmåletista" eli maaprobleemista. :Esitelmässään
25212: sanoo Holmen ehdotuksesta asettaa vero viljelemättömälle.
25213:                      An. n:o 193: viljelyspakko.               981
25214: 
25215: mutta viljelyskelpoiselle maalle seuraavaa: ,On puhuttu
25216: paljon siitä, että pantaisiin erityinen vero viljelemättömälle
25217: mutta viljelyskelpoiselle maalle. Toiset ovat sitä mieltä,
25218: että täten hankittaisiin valtiolle runsas tulo. Toiset taasen
25219: ovat arvelleet että täten pakotettaisiin talonpojat myymään
25220: liiat maansa heipasta hinnasta. Minä rohkenen kumminkin
25221: olla sitä mieltä, että tällainen vero ei tulisi parantamaan ase-
25222: maa, vaan päinvastoin suuressa määrin sitä huonontamaan,
25223: varsinkin niihin nähden, jotka kuuluvat tilattomaan maa-
25224: laisväestöön. Veron asettaminen viljelemättömälle, mutta
25225: viljelyskelpoiselle maalle tulisi aikaansaamaan suuren ale-
25226: nemisen tilojen hinnoissa, mutta tämä alentuminen tulisi etu-
25227: päässä keinottelijoille ja rahamiehille hyväksi. Työmiehille,
25228: tilattomille ei hankittaisi minkäänlaista etua tästä maanhin-
25229: nan alenemisesta siitä yksinkertaisesta syystä, ettei heillä
25230: ole mitään, jolla he voisivat maata ostaa, ei mitään, jolla he
25231: voisivat hankkia kalustoa ja muita tarveaineita. Mutta suu-
25232: relle joukolle Norjan talonpoikia tulisi tuollaisella verolla ole-
25233: maan mitä suurin tuhoa tuottava merkitys. Suuret joukot
25234: Norjan talollisia ovat verrattain heikossa taloudellisessa ase-
25235: massa. On niin ja näin, että he voivat suorittaa veronsa.
25236: Jos viljelemättömälle maalle asetettaisiin vero, seuraisi siitä,
25237: että maanomistajat saisivat jättää maansa ja mantunsa, jol-
25238: leivät he voisi saada tuota liikanaista maata myydyksi. Ja
25239: se ei ole luultavaa, sillä ei ole ketään, joka sitä tahtoisi os-
25240: taa ja viljellä. Sen sijaan, että tällaisella verolla vähennet-
25241: täisiin tilattomien lukumäärää, tulisi siitä olemaan ihan vas-
25242: takkainen seuraus, sellainen seuraus, että sadat ja tuhannet
25243: niistä Norjan talonpojista, jotka ovat tukalissa oloissa, sai-
25244: sivat luopua tiloistaan. Minä olen sentähden sitä mieltä, että
25245: meidän sosiaalidemokraattien on varottava antautumasta täl-
25246: laisen veron asettamiseen".
25247:        Niin norjalainen sosiaalidemokraatti.
25248:        Paitsi ennen esittämiäni seurauksia tulisi viljelyspakko-
25249: laista olemaan seurauksena, että kapitaali, tuo sosiaalide-
25250: mokraattein vihaama kapitaali, muuttaisi pois maastamme.
25251: Tuo kapitaali sijoittuisi ulkomaille. Meidän on otettava lu-
25252: kuun, että hypoteekkiyhdistys, jolla tätä nykyä on 60 mil-
25253: joonaa markkaa lainana kiinnityksiä vastaan maatiloissa ja
25254: jolla on useampia ulkomaalaisia lainoja valtion takausta vas-
25255: taan, ei ensinnäkään enää uskaltaisi antaa mitään lainoja.
25256: Vaan ei siinä kyllä. Ne ulkomaalaiset kapitalistit, joilla on
25257: paljonkin varoja meidän maass_amme maatilojen kiinnityksiä
25258: vastaan, vetäisivät heti kapitaalinsa pois. Ymmärrän, ettei-
25259:  vät sosiaalidemokraatit itsekään tarkoita totta tällä lakieh-
25260:                                                           62
25261: 982                 Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
25262: 
25263: 
25264: dotuksellaan, mutta on monesta syystä vaarallista mennä
25265: pelkässä kiihotustarkoituksessa tällaisia lakiehdotuksia esit-
25266: tämään eduskunnalle. Jo tällaisen lakiehdotuksen seurauk-
25267: sena saattaa olla se, että meidän ulkomainen krediittimme
25268: kerrassaan menee mitättömiin. Se on varsin vähäinen jo
25269: tätä nykyä. Huomautettakoon vaan siitä, että 3 ja 3 1 12 J'o :n
25270: arvopaperit, valtion takaamat obligatsioonit, joiden nimelli-
25271: nen arvo on 100 markkaa, seisovat 67-77 markassa. Kun
25272: nyt tällainen lakiehdotus tuodaan esiin eduskunnassa ja se
25273: tulee ulkomaitten rahamiesten tietoon, niinkuin se epäilemättä
25274: tulee, niin siitä voisi olla seuraus, että meidän ulkomainen
25275: krediittimme kerrassaan loppuisi, että luotto koko maassa
25276: vähenee, ja ne, joilla on kapitaalia sijoitettuna pankkeihimme,
25277: jotka ovat niitä lainanneet teollisuuden harjoittajille, ottaisi-
25278: vat ne pois pankeista ja sijoittaisivat ne ulkomaille. Ja millä
25279: kapitaalilla sitten täällä harjoitetaan teollisuutta, kauppaa ja
25280: muuta liikettä? Ei ole minun mielestäni hyvin harkittua,
25281: että tällaisia ehdotuksia tehdään, sillä niiden seuraukset saat-
25282: tavat olla tuhoa tuottavia koko maalle ja etupäässä sme kan-
25283: sanluokalle, jonka kannatusta tällä kiihoittavalla ehdotuk-
25284: sella on tarkoitettu onkia.
25285:       Ed. Oebhard, Hannes: Viimeinen arvoisa puhuja on
25286: sen valiokunnan jäsen, johonka tämä asia lykätään, ja kui-
25287: tenkin on hän rohjennut ottaa tämän eduskunnan viimeisistä
25288: työhetkistä kolme-neljäsosatuntia kestävään esitelmään.
25289: Meitä on siinä valiokunnassa muitakin asiantuntijoita, ehkä
25290: vähän pitemmänkin aikaa tällä alalla liikkuneita, kuin edelli-
25291: nen puhuja. Mekin voisimme pitää pitkiä esitelmiä ja jar-
25292: ruttaa eduskunnan töitä, mutta me pidämme sitä säädyttö-
25293: mänä sen vuoksi, että meillä on tilaisuus tästä asiasta puhua
25294: valiokunnassa. Minä pyytäisin, että ne sosialistit edus-
25295: tajat, jotka istuvat tässä valiokunnassa ja mahdollisesti ovat
25296: pyytäneet puheenvuoroa, koettaisivat mahdollisuuden mu-
25297: kaan hillitä mielensä, niin että me päästäisiin ensin valio-
25298: kunnassa keskustelemaan ja sitten vasta täällä. Se on ta-
25299: vallinen parlamenttaarinen tapa, jota viimeinen puhuja ei
25300: näy ottaneen huomioonsa.
25301:       Ed. Vuolijoki, V.: Minä ensinnäkin valitan, että herrat
25302: Schybergson ja Palmen eivät ole täällä - edustaja Palmen
25303: selittämässä edustajaCastrenille omaan valiokuntaansa eväs-
25304: tämisestä, ja edusmies Schybergson puhumassa niistä pit-
25305: kistä motiveerauksista, joista hän on väliin täällä puhunut.
25306: Ei ole mitään outoa saada siltä taholta senkaltaista ankaraa
25307:                       An. n:o 193: viljelyspakko.              983
25308: 
25309: 
25310: arvostelua kuin meidän vähäpätöinen lakiehdotuksemme on
25311: saanut - siinähän tietysti loukataan mitä ankarimmin omis-
25312: tusoikeuden pyhyyttä. Sillä vallankin, kun edustaja Castren
25313: täällä on jo ennen selittänyt roomalaisen oikeuden kannalta
25314: omistusoikeuden pyhyyttä, ei ollut outoa, että hän tässäkin
25315: sen tunnetulla mahtipontisuudella teki.
25316:         Kun täällä oli se kalastusjuttu viimein käsillä, niin seu-
25317: raavana päivänä telefonoi minulle eräs Suomen yliopiston
25318: juridiikan professori ja sanoi, että ,kyllä te sosialistiset edus-
25319: tajat siellä olette olleet huonoja, kun annoitte sen Jonas
25320: Castrenin sillä tavalla pahoin pidellä itseänne oikeuskäsit-
25321: teiden selvittämisissä. Sillä vanha skandinaavialainen oike-
25322: uskäsite on, että kalastus on maanomistuksesta riippumaton.
25323: Hän selitteli teille roomalaista oikeutta, sitä individualista
25324: oikeutta''. Minä luulen, että me tässäkin olemme skandi-
25325: naavisen oikeuskäsitteen pohjalla aivan täydellisesti. Herra
25326: Castrenille ei ole tuntematonta, että jo Kustaa Vaasan ajoista
25327: asti on hallituksella ollut suuri oikeus sekaantua omistusoi-
25328: keuteen, jos se on tapahtunut yhteiskunnan hyväksi. Sillä on
25329: ollut oikeus omistusoikeudesta riippumata &ntaa lupa uutis-
25330: asutuksien perustamiseen. Ja 1775 vuoden asetus metsien
25331: erottamisesta oli mitä törkeintä omistusoikeuden loukkaa-
25332: mista. Sen kai myöntänee edusmies Castrenkin. Mutta
25333: tämähän oli käsitettävissä ja oikein sentähden, että se tar-
25334: koitti ja oli yhteiskunnan hyväksi toimitettu. Samaa uskal-
25335: lan väittää meidän lakiehdotuksestamme, että se on sekä
25336: tarkoitettu yhteiskunnan hyväksi että tulee edistämään yh-
25337: teistä hyvää.
25338:         Täällä on edustaja Castren huomauttanut, kuinka me
25339: olemme ottaneet tunnetun agraarikomitean pykäliä tänne.
25340: Pyydän huomauttaa, että me olemme vaan muodollisia seik-
25341: koja ottaneet sieltä emmekä juuri mitään asiallista, ja häneltä,
25342: joka niin mahtipontisesti puhui toisen työn lainaamisesta,
25343: pyytäisin kysyä, eiköhän hänellä ole ollut agraarikomitean
25344: ideoihin alkulähteitä, eiköhän ne ole olleet alakomitean mie-
25345:  tinnöstä suurimmaksi osaksi otettu.
25346:         Hän mainitsi useita pykäliä, kuinka ei ole tehty selviä
25347: määräyksiä, kuinka eräässä sanotaan, että ,metsä on hy-
25348: vässä ja tuottavassa kunnossa" ja sanoo ettei ole - kolman-
25349:  nessa pykälässä- tarkemmin määritelty maan laatua, vaan
25350: on sanottu: ,heikkoperäisessä viljelyksessä - - joitten brut-
25351: totuotanto on varsin alhainen". Tämä lakiehdotus onkin paljo
25352:  perustunut siihen, että paikalliset viranomaiset saavat mää-
25353:  rätä paikallisten olosuhteitten mukaan. Olemme lähteneet
25354:  siitä, että maanviljelyksen hyöty on oleva määräävä, mutta
25355: 984                   Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
25356: 
25357: 
25358: koska meidän maamme olosuhteet ovat niin erilaiset maamme
25359: laajuuden tähden, on täytynyt jättää paikallisille viranomai•
25360: sille suuri sananvalta; samalla tapaa olemme menetelleet
25361: torpparilaissa. Minä luulen, että maassamme on tehty suuria
25362: virheitä lainsäädännön alalla sen kautta, että on soviteltu
25363: samanlainen laki yli koko maan. Tässä lakiehdotuksessa on
25364: tarkoituksella jätetty näin aukkoja, jotta paikalliset asutus-
25365: lautakunnat saattaisivat määrätä sen maan, joka sen mielestä
25366: on heikkoperäisessä kunnossa tai sen, jossa metsänhoito ei
25367: ole hyvässä ja tuottavassa kunnossa. Niissä paikkakunnissa,
25368: missä on paljo maata viljelykseen saatavaksi, ei tule otet-
25369: tavaksi sellaisia heikkoperäisiä luonnonniittyjä ja sellaisia
25370: viljelyksiä, jotka ovat jonkunlaisessa kunnossa, se on luonnol-
25371: lista, mutta paikkakunnissa, missä ei ole sopivia maita, niissä
25372: niitä tullaan ottamaan.
25373:        Syy, että tämä laki koskee eri tavalla eri maanviljeli-
25374: jöitä, on niitä yleisimpiä syitä, joita tuodaan kaikkia reformi-
25375: ehdotuksia vastaan. Luulen, että suurempia reformiehdotuk-
25376: sia ei voida tehdä ilman, että ne koskevat e r i tavalla eri
25377: omistavia luokkia. Ajatelkaamme esim. kieltolakia, koskee-
25378: han se vallan eri tavalla viinatehtaiden omistajia, kuin muita
25379: ihmisiä, ja luulen, että sama on laita jokaisen lakiehdotuksen.
25380: Ne koskevat eri tavalla eri yhteiskuntaluokkia ja eri indi-
25381: videjä. Kun hän puhuu siitä tasapuolisesta mitasta ja miten
25382: täällä on eri tavalla kohdeltu maanomistajia, kuin vuokra-
25383: miestä tai viljelyspakon alaista tilanomistajaa_, niin jos siten
25384: sanotaan, vas_taan, että se on aivan oikein. Me kohtelem-
25385: rnekin eri tavalla eri ihmisiä, ja luulen, että edustaja Castren-
25386: kin, kun hän säätää lakia, olipa mitä lakia tahansa, esim. työ-
25387: väen suojeluslakia, kohtelee eri tavalla työnantajaa kuin työn-
25388: tekijää, ellei hän ole aivan äärimmäinen vapaan kilpailun
25389: puoltajit, manshesterialainen, ja niin pahaa en hänestä luule.
25390: Se on nykyisten lakien periaate, että se kohtelee eri tavalla
25391: sorrettuja ja sortajia, anastettuja ja anastajia, työmiestä ja
25392: työnantajaa; se sanoo, että ne eivät ole tasaväkiset taistelijat
25393: tässä yhteiskunnassa, vaan se asettuu nimenomaan työnteki-
25394: jän puolelle työnantajaa vastaan. Ja on se yleinen periaate,
25395: jota tässäkin on noudatettu.
25396:        Pikku muodollisuuksien johdosta, joita epäilemättä laki-
25397: ehdotuksessa löytyy hyvinkin useita ja joista edusmies Cast-
25398: ren huomautti, kuten esim. että lausunnoista ei sovi valittaa
25399: vaan päätöksistä, sanon vaan, ettei meillä ole vuosikausia
25400: ja kuukausmääriä istuvaa valtion palkkaamaa agraarikomi-
25401: teaa ollut sitä tekemässä, meillä ei ole ollut edes juristia apu-
25402: na, meidän on täytynyt tehdä niillä voimilla mitä meillä on ol-
25403:                       An. n:o 193: viljelyspakko.                785
25404: -------------------~--~------~~-
25405: 
25406: 
25407: 
25408: 
25409: lut saatavissa. Siihen on tullut muodollisia virheitä, sen _us-
25410: komme, mutta olemme vallan suostuvaisia edustaja Castre-
25411: nin suosiollisella avulla maatalousvaliokunnassa ne korjaa-
25412: maan. (Naurua.)
25413:        Kun hän puhui niin suuria sanoja maanomistusoikeudes-
25414: ta, niin olisi päinvastoin luullut, että häntä olisi ilahuttanut se,
25415: -että olemme luopuneet siitä periaatteesta ettemme tahdokaan
25416:  maata ilman omistusoikeutta. Siitähän on päinvastoin juuri
25417:  syytetty sosiaalidemokraatteja etteivät ne anna tilattomille
25418:  maata omistusoikeudella. Nyt kun me sen teemme, olem-
25419: me siis täyttäneet sen, mitä on toivottu.
25420:        :En tahdo niihin moniin muihin seikkoihin kajota, joita
25421: .on esiintuotu, varsinkin kun minulla maatalousvaliokunnan
25422:  varajäsenenä tulee epäilemättä olemaan tilaisuus edustaja
25423:  Castrenin kanssa vaihtaa näistä asioista mielipiteitä. Minä
25424:  jos mahdollista koetan päästä ainakin silloin, kun tätä laki-
25425:  ehdotusta käsitellään, valiokunnan istuntoihin osaa ottamaan,
25426:  joten rajoitan puhevuoroni tähän ja toivon, että juuri niiden
25427:  monien asioiden takia, jotka vielä ovat esillä, muutkaatt eivät
25428:  pitkiä puhevuoroja käyttäisi.
25429:         :Ed. Alkio: Olisi ollut kyllä suotavaa, että tämä asia
25430:  olisi tullut esille eduskunnassa sellaisena aikana, jolloin edus-
25431: 'kunnan jäsenet olisivat olleet täysissä ruumiinvoimissa tästä
25432:  keskustelemaan, sillä asia on siksi kauas kantava ja siksi
25433:  huomiota ansaitseva. Kuitenkin, koska minulla ei ole onnea
25434:  olla jäsenenä valiokunnassa, joka tulee tätä asiaa käsittele-
25435:  mään, rohkenen pyytää eduskunnan huomiota niille käsityk-
25436:  sille, joita minussa tämän asian johdosta on syntynyt.
25437:         Vaikka minulla omasta PJIOlestani on jokseenkin pit-
25438:  källe meneviä sosialistisia vakaumuksia ja soalistista maail-
25439:  mankatsomusta, niin täytyy minun kuitenkin sanoa, että tämä
25440:  lakiehdotus on ollut m_inulle jonkullainen yllätys. Sillä va-
25441:  kaumukseni on se, että tällainen lakiehdotus voimaan tultuaan
25442:  tekisi Suomesta kolkon erämaan. Ja sen se tulisi tekemään
25443:  sentähden, että ihmiset meidän maassamme vielä yleensä
25444:  ovat kapitalistisen maailmankatsomuksen kannalla. Uskal-
25445:  lanpa sanoa, että sellaisia ovat suurimmaksi osaksi nekin
25446:  henkilöt, jotka nykyään lukeutuvat sosiaalidemokraattiseen
25447:  puolueeseen. Jos pyritään sosialiseeraamaan maaomaisuut-
25448:  ta sillä tavalla kuin tässä lakiehdotuksessa on ajateltu, niin
25449:  minä olen vakuutettu, että se vie köyhälistöitä kaiken har-
25450:  rastuksen maanviljelysyritteliäisyyteen ja saa aikaan sen,
25451:  että jokainen, jolla nykyään on jonkunlainen maatila. tulee
25452:  sen ennen pitkää jättämään muiden käytettäväksi. :Erityi-
25453: 986                 Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
25454: 
25455: 
25456: sesti pyytäisin kiinnittää huomiota siihen seikkaan, että tässä
25457: ei ol'e kysymyksessä omistaa maata valtiolle, joka epäile-
25458: mättä, niinkuin täällä on edellä huomautettu, pitäisi olla aiko-
25459: muksena silloin, jos joku kysymys olisi m_aan lopullisesta
25460: sosialiseeraamisesta. Kysymys on siitä, että maat siirret-
25461: täisiin toisten käsiin, jotka sen saisivat perinnöllisellä vuokra-
25462: oikeudella, joka olisi vain eräs uusi muoto omistusoikeutta.
25463: Minun ymmärtääkseni ainakin niin kauan kun omistajat tai
25464: viljelijät tulisivat maata viljelemään, ei kukaan, ei vaitio-
25465: kaan olisi oikeutettu näiltä vuokralaisilta sitä anastamaan .
25466: .Että omistusoikeus näille uusille viljelijöille tässä edellyte-
25467: tään, siitä on todistuksena se seikka, että, niinkuin lakieh-
25468: dotuksen lopussa ehdotetaan, perinnönjaossa tulisi kysymyk-
25469: seen perintölunastus näistä maanosuuksista. Minä pyydän
25470: erityisesti kiinnittää valiokunnan huomiota siihen seikkaan.
25471: että, kun täällä pikkutilalliset ostavat maatilan, niin he ennen
25472: kaikkea pyrkivät valitsemaan sellaisia tiloja, joissa on teko-
25473: maata. Usein tällainen tila ostetaan puhtaasti velaksi. Nuori
25474: mies, ~oka tällä tapaa saa itselleen tilan, suunnittelee tule-
25475: vaisuuttaan sen periaatteen mukaan, että hän koettaa niin
25476: kauan kun hänen lapsensa ovat työhön kykenemättömiä,
25477: saada tilan jotakuin_kin kunnossa pidetyksi, kunnes lapset
25478: varttuvat työhön kykeneviksi ja voivat ryhtyä korpia rai-
25479: vaamaan. Useimmin nämä viljelysmaat, joita tällä tavoin
25480: silmällä pidetään, kun tila ostetaan, ovat sellaisia, jotka tämän
25481: lain mukaan tulisivat pakkoluovutuksen kautta toisille omis-
25482: tajille luovutettaviksi. Käsittääkseni tällainen tilanosto ei
25483: olisi ensinkään mahdollista eikä myöskään tilan omistus.
25484: sillä silloin kun pientilalliselta tulee tämä tekomaa kokonaan
25485: poistetuksi, tulee hänen maansa arvo laskeutumaan. Niin
25486: ollen myös se omaisuuden määrä, jonka perusteella tila on
25487: ostettu, tulee laskeutumaan oikeudettomasti sellaisessa yh-
25488: teiskunnassa, jossa muu omaisuus samalla aikaa on täydel-
25489: lisesti samassa kurssissa, kuin ennenkin. Tämän järjestel-
25490: män mukaan kävisi pikkuWallisen maalle sillä tavalla, että
25491: kun hän on ostanut tilan, jossa on olemassa viljelysmaata.
25492: niin hänen naapurinsa, mahdollisesti hänen entinen torpparin-
25493: sa, tulee osoittamaan, että hän tahtoo viljelykseen tuon
25494: kaistaleen, joka tässä on sopiva viljelyksen alaiseksi. Silloin
25495: tulee vuokralautakunnan tarkastaa tämä maa. Maanomistaja
25496: voi mahdollisesti ilmottaa, että hän on aikonut panna sen
25497: viljelyksen alaiseksi. Tässä laissa on määräyksiä siitä,
25498: minkä ajan kuluessa maanomistajan pitää panna maansa vil-
25499: jelykseen. Siinä on myös määräyksiä siitä, minkä ajan ku-
25500: luessa vuokraajan, joka on maata tällä tavoin saanut, pitää
25501:                      An. n:o 193: viljelyspakko.             987
25502: 
25503: se viljelykseen panna. Nyt on ristiriitaa olemassa s_iinä,
25504: että maanomistajan, olkoon hän miten köyhä tahansa, pitää
25505: panna oma maansa kuuden vuoden kuluessa viljelykseen,
25506: jota vastoin pitemmän viljelysajan saa se, joka maan vuok-
25507: raa. Sen lisäksi on ristiriitaa olemassa siinä kohden että
25508: maanomistajalle ei ole lain mukaan edellytetty vaJtiolainaa,
25509: jonka avulla hän tulisi panemaan maansa viljelykseen tuon
25510: määräajan kuluessa. Sitävastoin se, joka pakkoluovutuksen
25511: kautta tulee ottamaan sen viljeltäväkseen, on tilaisuudessa
25512: saamaan · aina 2,000 markkaan saakka viljelyslainaa, jonka
25513: avulla hän voi ryhtyä maata viljelemään. Mutta lisäksi saa
25514: kulua 10 vuotta, ennen kun se henkilö, joka on pakkoluovu-
25515: tuksella saanut tämän maan, on velvoitettu sen luovuttamaan
25516: takaisin, jos ei hän ole kyennyt sitä hyvin viljelemään. Ja
25517: vielä sen lisäksi tämä pikkuviljelijä, jos hän koettaa itse panna
25518: maan viljelykseen, eikä joidenkuiden määrättyjen vuosien
25519: kuluessa saa sitä viljelykseen, menettää useilta vuosilta sen
25520: vuokran, joka olisi hänelle tullut siinä tapauksessa, että bän
25521: olisi kohta antanut maan vuokralle. Minun ymmärtääkseni
25522: tulee tämä rangaistus ennen kaikkea kohdistumaan· varsinkin
25523: köyhiin tilallisiin, jota vastoin varakkaammat tilalliset voivat
25524: sen välttää, panemalla tilansa viljelykseen.
25525:       Tässä muuten on 3 § :ssä sanottu, että myöskin heikossa
25526: viljelyksessä olevat maat joutuisivat tämän saman lain alai-
25527: siksi. Mutta kun ajattelee sitä seikkaa, että tässä täytyisi
25528: epäilemättä tulla kysymykseen jonkunlainen jyvitys ja maan
25529: luokittelu eri puolilla m_aata, niin minusta ainakin näyttää,
25530: että ken joutuisi vuokralautakuntaan arvostelemaan, mikä
25531: maa on niin heikossa viljelyksessä, että se täytyisi tuon lain
25532: mukaan antaa pakkoluovutuksella toisten viljeltäväksi, näyt-
25533: tää jotenkin vaikealta että kukaan voisi mennä luokittele-
25534: maan näitä maita sillä tavalla, että se jossain määrin voisi
25535: vastata oikeudellista näkökantaa. Tiedän että maan luokit-
25536: tulu ja jyvitys on niin vaikea tehtävä, ettei siihen joka mies
25537: pysty. Ja aivan mahdotonta on sitä suorittaa eri paikoilla
25538: maata samalla tavalla ja samojen perusteiden mukaan.
25539:       Sitte sanotaan 9 § :ssä että viljelysmaa, joka on jaettu
25540: vuokrattavaksi, on ennen kaikkea annettava sellaisille, joi-
25541: den viljelykset ovat hyvässä vilielyskunnossa. Tämän joh-
25542: dosta pyydän huomauttaa vaan siitä, että, mikäli
25543: minä tunnen, köyhäin maanviljelijäin, köyhäin torpparien ja
25544: muiden sellaisten köyhäin miesten viljelykset useimmiten
25545: ovat huonossa kunnossa, sellaisessa kunnossa, josta ei saata
25546: kiittävää arvostelua antaa. Sitä vastoin siinä määrässä kuin
25547: Yarallisuus pientilallistenkin keskuudessa kasvaa, heidän vil-
25548: 988                Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
25549:           ---
25550: jelyksensä myös sen mukaan kehittyvät, jolloin minun ym-
25551: märtääkseni tämä pykälä veivoittaisi ennen kaikkea siihen,
25552: että viljelyskelpoiset maat, joita useat samalla kertaa halua-
25553: vat, joutuisivat sellaisille henkilöille, jotka ennestään ovat
25554: jonkunlaisessa varallisuudessa, jota vastoin köyhemmät tuli-
25555: sivat tämän kautta jäämään näitä viljelysmaita kokonaan
25556: vaille.
25557:        Samanlainen määritelmä on täällä 14 §:ssä. Siinä sa-
25558: notaan nimittäin että viljelysmaita on annettava etupäässä
25559: sellaisille, joiden työkykyisyys ja maatyöhön perehtyminen
25560: on tunnettu asia. Minun ymmärtääkseni varsinkin, mitä tu-
25561: lee nuoriin yrittelijöihin tällä alalla, on ratkaisu tässä koh-
25562: den vuokralautakunnalle erittäin vaikea kysymys. Mieles-
25563: täni siinä suhteessa joudutaan sellaisiin tuloksiin että ne,
25564: jotka kilpailevat jonkun maakappaleen saamisesta, tulevat
25565: varmaankin useimmissa tapauksissa syyttämään vuokralau-
25566: niinkuin lain henki näyttää tarkoittavan, vaan joka tapauk-
25567: sessa mahdoton välttää.
25568:        Sitte täällä 19 § :ssä, jossa puhutaan ehdotetun lautakun-
25569: nan valitsemisesta, on vaalitapa sellainen, josta minä puoles-
25570: tani en ole ensinkään vakuutettu että se tulisi vaikuttamaan
25571: siten, että lautakunta tulisi puolueettomaksi muodostumaan,
25572: niinkuin lain heki näyttää tarkoittavan, vaan joka tapauk-
25573: sessa muodostumaan sangen puolueelliseksi.
25574:        Sitte on 77 § :ssä vaatimus siitä että, jos esim. joku ha-
25575: luaa itsellensä viljelysmaata, niin hän saa vaan ilmoittaa ha-
25576: lunsa tälle lautakunnalle, jonka pitää pitää huolta siitä, että
25577: hän saa sopivan paikan viljelläkseen. Minun ymmärtääk-
25578: seni on tämäkin vaatimus ainakin muutamilla paikoin maa-
25579: tamme mahdoton toteuttaa tämän perusteen mukaan, mutta
25580: se 011 toteutettavissa, jos on lupa anjaa viljelyshaluiselle maa-
25581: ta muullakin paikkakunnalla kuin vaan siinä pitäjässä, jossa
25582: hän asuu. Se on toteutettavissa sen periaatteen mukaan, joka
25583: on olemassa kruunun maiden vilielemisessä, mutta kokemus
25584: on osottanut, että useimmat eivät halua mennä sinne, minne
25585: osotetaan, vaan katsovat viljelysmaita sieltä, missä he halua-
25586: vat mieluummin asua. Semmoisessa tapauksessa lautakunta
25587: joutuu useimmiten pahempaan kuin pulaan, sillä sellaisia vil-
25588: jelysmaita ei useimmissa tapauksissa ole saatavissa, varsin-
25589: kaan tiheimmin asutuilla seuduilla.
25590:        Sen johdosta että tässä annetaan maanomistusoikeus
25591: niille, jotka pakkoluovutuksen kautta saavat näitä maita, viit-
25592: tasin jo äsken siihen että tässä kohdassa, jossa asian tätä
25593: puolta käsitellään, nim. 65 ja 66 § :ssä maanvuokraoikeus me-
25594: nee perintönä. Mutta tässä on sangen omituinen perintöjako,
25595:                       An. n:o 193: viljelyspakko.              989
25596: 
25597: 
25598: joka on kokonaan vailla perustusta, ainakin mitä tulee enti-
25599: seen perintöjakolakiin - tarkoitan sitä määräystä että neljäs
25600: osa jäännöksestä otetaan päältä ja loppu jaetaan. Minä en
25601: ainakaan ole voinut tajuta, kuinka tämä perintöjako lopulli-
25602: sesti voisi tapahtua siten, ettei perillisten kesken saattaisi
25603: syntyä riitaa siitä, kuka heistä saa maan omistaa.
25604:        Sitte puhutaan 68 § :ssä tällaisen vuokramaan takaisin
25605: jättämisestä ja sanotaan, että maa on silloin ilmoitettava
25606: uudelleen vuokrattavaksi. Mutta jollei ilmestykään ketään
25607: uutta vuokraajaa? Ja sellaisia tapauksia tulee epäilemättä
25608: olemaan äärettömän paljon, siitä olen vakuutettu. Tai aja-
25609: tellaan että maa on tämän 10 vuoden kuluessa, jonka se on
25610: ollut tällä ensimäisellä vuokraajalla, huonontunut koko jou-
25611: kon siitä, mitä se oli alkujaan. Miten tilan silloin käy, siitä ei
25612: lakiehdotuksessa mitään mainita. Luonnollista on tietysti
25613: ettei se voi joutua takaisin tilan entiselle omistajalle, sillä on-
25614: han se häneltä otettu. Joutuuko se siis valtiolle vai mihin
25615: se joutuu? Joka tapauksessa on asianlaita sellainen ettei ti-
25616: lanomistaja saa sitä vuokraosuutta maastaan, joka ei ole ke-
25617: nenkään vuokrattavana, minkä olisi oikeutettu saamaan ja
25618: olisi saanut, jos olisi voinut sitä itse viljellä.
25619:        Sitte on erityisesti merkiHe pantava se seikka että lais-
25620: sa ei ole millään tavalla määrätty, mitenkä sitä on sovellu-
25621: teHava silloin kun maatila, josta tämän lain perusteella loh-
25622: kaistaan joitakin vuokrapalstoja, on koko arvostaan kiinni-
25623: tetty. Jos esim., niinkuin täällä eräässä edellisessä lausun-
25624: nos~a jo huomautettiin, sattuu sellainen tapaus että kiinnitys-
25625: laina sanotaan irti, ja maatila siis tällaisten olosuhteitten val-
25626:  litessa myydään uudestaan, niin eikö se velkainen talollinen,
25627:  joka tämän kautta joutuu antamaan tilansa huutokaupalle
25628: kiinnityksen omistajan vaatimuksesta, joudu oikeudettomasti
25629:  kärsimään, varsinkin jos ottaa huomioon sen seikan että tuo
25630: uusi vuokraajakin tulee monasti huomaamaan että hänen ihan-
25631:  teensa ja toiveensa sen vuokrapalstan suhteen pettää ja hän
25632:  joutuu sen jättämään takaisin, kykenemättä sitä viljelemään.
25633:        Minä myönnän kyllä, että tuntuu viekoittelevalta ajatus
25634:  viljelyspakon aikaansaamisesta jollain tavalla täällä Suo-
25635:  messa, sillä meidän maassammehan ovat maat yleensä huo-
25636:  nosti viljeltyjä, ja meillä on sitä paitsi äärettömän paljon vil-
25637:  jelemättömiä maita. Mutta minä en ainakaan usko että vil-
25638:  jelyspakko yhdistettynä pakkoluovutukseen, niinkuin tässä
25639:  laissa on ehdotettu, tulisi viemään onnelliseen ratkaisuun. Sil-
25640:  lä pelkään että, niinkuin jo alussakin mainitsin, jos maamme
25641:  -- sanottakoon se aivan koristelematta - vanhoillisin kan-
25642:  saniuokka, pienviljelijät, ensimäisenä joutuisivat tällaisen
25643: 990                Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
25644: 
25645: 
25646: koetuksen alaisiksi, pelkään että siitä syntyisi tässä maassa
25647: sellainen taantumuksen aika, että luullakseni yksin sosiaalide-
25648: mokraattienkaan jalot ja korkealle tähtäävät opit eivät voisi
25649: pitkään aikaan innostaa heitä nousemaan siitä taantumukses-
25650: ta, johon tämän kautta jouduttaisiin. Kun sen lisäksi, niinkuin·
25651: jo myös huomautin, käsittääkseni ei tässä maassa ole niin
25652: vaikea saada viljelyskelpoisia, viljelemättömiä maita vilje-
25653: Iyksen alaiseksi kuin on yleensä tahdottu viime aikoina usko-
25654: tella, olen vakuutettu, varsinkin jos ne lakiehdotukset, joita
25655: täällä on tehty ja tullaan tekemään toisenmuotoisina, voidaan
25656: onnellisesti saada läpi menemään, ettei maan saanti enää tu-
25657: le olemaan pääasia tässä maassa, vaan tärkeintä on se että
25658: koetetaan pienten maanviljelijäin taloudellista asemaa tukea
25659: niin, ettei sitä horjuteta minkään sellaisten kumousperiaattei-
25660: den nojalla, joiden tarkoituksena on sovelluttaa uusia yhteis-
25661: kuntaihanteita meillä, ennenkuin kehitys on ehtinyt niille tilaa
25662: valmistaa ja silloin kuin muitten kansanluokkain omistusoi-
25663: keutta täällä vielä arvossa pidetään. Ja senvuoksi toivon
25664: että myös ne ajatukset, jotka tässä olen lausunut, otettaisiin
25665: huomioon siinä valiokunnassa, johon tämä kysymys menee .
25666:        .Ed. Eloranta: .Eräs kirkkoisä on kerran sanonut satoja
25667: vuosia takaperin: kansalle ei tarvitse muuta kuin ,lörpötellä"
25668: tehdäkseen siihen vaikutuksen. Tätä ovat meidän valtaluok-
25669: kalaisemme osanneet erinomaisesti seurata ainakin tähän ai--
25670: kaan saakka. He ovat kaikissa juhlapuheissaan ylistellen~
25671: kaunistellen puhuneet meidän kauniista isänmaasta ja sano-
25672: neet että sen onnea ja menestystä on meidän jokaisen Suo-
25673: men kansalaisen tarkoin valvottava ja s~n eteen meidän pi-
25674: tää uhrata henkemme ja voimamme.
25675:        Tähän minä tahdon huomauttaa - katsottakaan sitä sit-
25676: ten valtapuolueen taholta lörpötyksen tarkoituksessa tehdyksi
25677: tai ei, - että tuo lörpötys on tehnyt vaikutuksensa. Nyt mei-·
25678: dän maamme kansa on herännyt ja aikoo tuota ,lörpötystä"
25679: panna käytännössä täytäntöön. Se tahtoo todella ruveta tätä
25680: meidän Suomeamme, tätä meidän maatamme raivaamaan
25681: sellaiseksi, miksi sitä yliluokka on usein juhlapuheissaan ko-
25682: ristellen, kaunistellen tahtonut esittää. Mutta se ei tyydy
25683: tuollaisiin kaunisteleviin puheisiin, vaan se rupee luonnon
25684: ymmärryksellä ajattelemaan, miten olisi käytännössä saa-
25685: tava ne asiat menemään läpi.
25686:        Jokainen sanomattakin tietää, minkälaisissa yhteiskun-
25687: tapuitteissa meidän maamme maaomaisuus on. Äärettömän:
25688: vaikea on köyhälistön saada millään tavalla maata itselleen,
25689: jollei alistu isännän mielivallan alle siinä määrin että maksaa
25690:                       An. n:o 193: viljelyspakko.              991
25691: 
25692: 
25693:   vaikka kuinka suuria veroja maa-aloista. Ihan kuin sanatto-
25694:   masti on maata omistava luokka muodostunut, sanoisinko
25695:   ammatti-järjestöksi, joka osaa etujansa erinomaisella tavalla
25696:   valvoa maan vuokraamissuhteissa. Jos maanvuokraaja ei
25697:   suostu niihin korkeihin vaatimuksiin, kuin isännät ovat teh-
25698:   neet, niin he laskevat ne rauhassa menemään pois, mutta
25699:   muualtakaan ei ole sen .enempää toivoa tuolla maan_vuok-
25700:   raajalla.
25701:          Palatakseni taasen äskeiseen korulausetulvaan, iota
25702:   juhlapuheissa käytetään, huomautan, että jos todella näiden
25703:   puheitten takana tahdotaan seisoa, niin meidän isänmaamme
25704:   onni vaatii todellakin että maatkin lasketaan viljelykselle
25705:   käytettäväksi, siinä määrässä etteivät ne seisoisi enää viljele-
25706:   mättöminä, kuten usein nyt on laita, vaan olisi ~sia järjes-
25707:   tettävä tavalla, johon tämä viljelyspakkolakianomuksemme
25708:   kyllä mielestäni on antanut viittauksia. Nykyään nimittäin
25709:   se suunnaton kansallispääoma, maa, on sillä tavalla laissa
25710:   turvattu että sen omistaja ei ole edesvastuun alainen, millä
25711:   tavalla hän hoitaa sitä. Vaikka hän lakkaisi peltoja_nsa vil-
25712:   jelemästä, laskisi ne vaikka rikkaruohoja kasvamaan, ei laki
25713:   voi sekaantua tähän asiaan. Jokainen asiaa ymmärtävä mie-
25714:   lestäni käsittää, mikä tappio syntyy maamme maanviljelys-
25715:   tuotannolle, kun niin suurta kansallisomaisuuden tuottajaa
25716:   kuin on maa, -ei laki pääse ollenkaan tässä suhteessa söyri-
25717:   mään. Tätä epäkohtaa poistakseen on viljelyspakko kohdis-
25718:   tettu. Olisi nimittäin saatava ja on saatava sellainen laki,
25719:   ettei maanviljelijät saa enää mielivaltaisesti käyttää tuota
25720:   suurta kansallispääomaa, vaan silloin kun he laiminlyövät
25721:   työn tekemisen sen hyväksi, laki antaisi yhteiskunnalle
25722:   oikeuden sekaantua siihen asiaan ja siis päästää sellaisia hen-
25723: . kilöitä, jotka tahtovat tuota omaisuutta paremmin käyttää.
25724:   sitä viljelemään.
25725:         Täällä on huomautettu että se olisi maan ryöstöä ja
25726:   siis yksityisomaisuuden ryöstämistä pois niiltä, joilla sitä
25727:   nykyään on. Se huomautus on kyllä tehty sellaisen edustajan
25728:   suun kautta, jonka oikeuskäsitteen Suomen kansa kyllä on jo
25729:   edellisinä vuosikausina hyvin. tullut tuntemaan, niin että sen
25730:   vuoksi ei kannattaisi ollenkaan siihen lausuntoon viitata.
25731:   Mutta kun tämä on niin tärkeä kysymys, niin täytyy ottaa
25732:   huomioon sellaisetkin puheet, jotka minä tahtoisin sanoa, kan-
25733:   san kieltä käyttäen, lörpötyk.siksi.
25734:         Huomautukset siitä. että tässä omistusoikeus muuttaisi
25735:   luonnetta, ei -pidä ensinkään paikkaansa, sillä olkoon tämän
25736:   lain mukaan maa alkuperäisenä omistaialla tai vuokraajalla,
25737:   niin joka tapauksessa tulee vuokralautakunnalla olemaan
25738: 992                 Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
25739: 
25740: 
25741: oikeus sekaantua uutistilan asioihin, silloin kun tila rupee rap-
25742: piolle joutumaan tai jollakin tavalla sitä huonosti viljellään.
25743: :Ei siis missään tapauksessa ole tuo maa tämän pakkoviljelys-
25744: lain kautta turvattu sellaiseen asemaan, ettei yhteiskunnalla
25745: aina olisi sekaantumisoikeutta ja kumoamis.mahdollisuutta
25746: edellistä omistajaa kohtaan. Se on kyllä asetettu koko joukon
25747: monimutkaisempaan kehystään, kuin mitä tähän saakka on
25748: on ollut maan vuokraamisen laita, mutta se on täytyyt tehdä
25749: monestakin syystä. Onhan nykyiset lakimme maanvuokra-
25750: oloista niin selvästi osoittaneet, kuinka huonolla pohjalla
25751: maanvuokraajat ovat, koska heitä voi maanomistaja häätää
25752: mielensä mukaan. :Ei minun tarvitse muuta mainita osoit-
25753: taakseni minkälaiseen tilaan maanvuokraolot ovat joutuneet,
25754: kuin lausua vaan, että eduskunnan jäsenet ottaisivat huomi-
25755: oonsa Laukan tapaukset.
25756:        En kuluta enempää aikaa viitatakseni viljelyspakkoesi-
25757: tyksemme pykäliin, mutta tahdon huomauttaa kuitenkin sitä
25758: tärkeää seikkaa, josta täällä on puhuttu, että työväestö tulisi
25759: pakkoviljelyslain voimaan astuttua mitä kurjimpaan puuttee-
25760: seen. Minua kummastuttaa suorastaan sellainen ymmärrys-
25761: kanta tästä kysymyksestä. Silloinko työväki joutuisi puut-
25762: teeseen, kun saataisiin laki, joka pakottaisi nykyiset maan-
25763: omistajat joko ottamaan maansa viljeltäväksi tai antamaan
25764: sellaisille viljeltäväksi, jotka sitä tahtovat?
25765:        Jos tahtoisi kansan kieltä käyttää, eikö silloin votst
25766: edellyttää että jokainoa sanomalehti sisältäisi ilmoituksia:
25767: 200 kuokkuria hoi! Kirvesmiehet hoi! Ojamiehet hoi! Siellä
25768: ja siellä olisi työtä vaikka kuinka paljon.
25769:        Silloin tietysti jokainen maanomistaja, joka ei ymmärrä
25770: voimaperäisen viljelyksen merkitystä, tahtoisi vielä lisätä .
25771: yhä suuremmaksi peltojansa, kuin mitä ne nykyään ovat,
25772: siinä suuressa yhteiskunnan saaliin ahneudessa, että maata
25773: pitää olla mahdottomasti, ehkä penikulmakaupalla.
25774:        Se huomautus ei siis pidä ensinkään paikkaansa, .että
25775: työväestö viljelyspakkolain voimaanastuttua joutuisi suureen
25776: pulaan.
25777:         En maita olla myöskään koskettelematta siihen leikil-
25778: liseen käsitykseen, jonka edustaja Castren lausui, nimittäin
25779: että meidän rahamiehemme veisivät pois koko kapitaalin mei-
25780: dän maastamme ja siitä olisi seurauksena, että tilojen hinnat
25781: halpenisivat kovasti ja keinottelijat olisivat silloin valmiit
25782: ostamaan maatiloja ja sitten taas myisivät korkeasta hin-
25783: nasta. Hämmästyin sitä esitystapaa, mitenkä voivat tilojen
25784: hinnat kohota, kun on kerran laskettu niin alas. Mitä ih-
25785: meen merkiliisiä keinottelijoita ne olisivat, ja entäpä sitten,
25786:                      An. n:o 193: viljelyspakko.               993
25787: 
25788: 
25789:   jos tilojen hinnat laskeutuisivatkin alas? Mitä se merkitsee,
25790:   jos tilojen hinnat paperilla ovat vähempiarvoisia, sillä täy-
25791:   tyyhän meidän ymmärtää, mitä varten meidän tästä var-
25792:   sinaisesta maasta tarvitsee niin korkeita hintoja maksaa.
25793: · Päinvastoin sitte vasta siitä voi ruveta maksaamaan suu-
25794:   remmassa määrin, kun sen hyväksi on tehty paljon työtä,
25795:   ja kun sen työn perustuksella ruvetaan maksua tarkemmin
25796:   laskemaan.
25797:          Minuun on tänä iltana tehnyt miellyttävän vaikutuk-
25798:   sen, ettei tällä kertaa ole · herrasluokkaa enää naurattanut
25799:  11iinkuin silloin, kun metsäkysymys esitettiin.    Sen minä
25800:   otaksun tulevan siitä, että metsäkysymyksen suhteen her-
25801:   raspuolueet ovat vielä sillä kannalla. He luulevat, että pik-
25802:   kutilojen omistajat eivät käsitä sitä suurta hyötyä, mikä
25803:   heillä yhteismetsistä olisi. Mutta tämän kysymyksen edessä
25804:   herrat eivät naura, sillä he ymmärtävät, että maalaisväestö
25805:   osaa seisoa tämän viljelyspakkokysymyksen takana. Ol-
25806:   koon se satua ja ,lörpötystä", mutta tilattomat siitä huoli-
25807:   matta aikovat sen ,lörpötyksen" sillä panna käytäntöön, että
25808:   lähettävät tul evien vaalien jälkeen omia edustajia yli 100.
25809:               1
25810: 
25811: 
25812: 
25813: 
25814:        Ed. Häyrynen: Edustaja Eloranta on jo pitkälti puhu-
25815: nut tästä asiasta, mutta siitä huolimatta en voi olla tässä
25816: lmomauttamatta jostakin kohdasta edustaja Castrenille, joka
25817: lakiehdotusta laajalti selvitteli. Yhtä kohtaa hän erityisesti
25818: kosketteli, nimittäin sitä, mitenkä voitaisiin antaa luottoa
25819: niille vuokralaisille, jotka lain mukaan tulisivat maata vuok-
25820: raamaan.- Minun käsittääkseni luoton antaminen heille käy
25821: aivan samalla tapaa kuin nykyaikanakin pikkuelinkeinon-
25822: harjoittajille, asianajajiksi pyrkiville ja monille muille sellai-
25823: sille. Heilläkään luonnollisesti ei ole monellakaan ollut tilai-
25824: suutta antaa minkäänlaista kiinne-takuutta tarvitsemaansa
25825: lainaa varten.
25826:        Toinen kohta hänen puheessaan oli pelko sen johdosta,
25827: että muka sellaista lakia ei ole missään muualla. Se on
25828: kyllä totta, mutta yksi kertahan on ensimäinen ja sitte vasta
25829: kokemuksen perusteella on tuomio annettava.
25830:        Kolmanneksi hän lausui huolensa sen johdosta, että
25831: meidän maamme kapitalistit tämän lain voimaanastuttua
25832: tulisivat menemään ulkomaille. Toivon voivani lohduttaa
25833: herroja sillä, että Suomen suuri köyhälistö silloin lausuisi
25834: heille: ,terve menoa vain". Jäisihän silloin ainakin tuo-
25835: tannon välikappaleet jälelle, joten riittäisi työtä ja leipää kai-
25836: kille.
25837: 994                Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
25838: 
25839: 
25840:       .Ed. Aromaa: Luovun puheenvuorosta ja yhdyn edus-
25841: taja .Elorantaan.
25842:       .Ed. Kallio: Koko tämä esilläoleva esitys-anomus on
25843: luonteeltaan siksi outo ja uusi, että minun täytyy tunnustaa,
25844: että suurella epäilyksellä olen ryhtynyt sitä lukemaan, vaan
25845: vaikka kaikki ennakkoluulot voisi itsestään torjuakin, täy-
25846: tyy kuitenkin tulla siihen samaan käsitykseen, joka tässä on
25847: jo ennen esitetty, että tässä on kyseessä ehdottomasti omis-
25848: tusoikeuden loukkaus. Täällä ovat ed. Castren ja Alkio jo
25849: huomauttaneet niistä eri pykälistä ja erittäin tahtoisin minä
25850: vielä alleviivata sen, että täällä niin monessa suhteessa kat-
25851: sotaan toisen oikeuksia suuremmalla mitalla kuin toisen. Sitä,
25852: mitä J § :ssä puhutaan niistä luovutettavista maista, ei oteta
25853: ollenkaan huomioon 49 § :ssä, jossa vuokra määrätään. Maan
25854: nettotuotanto voi olla maanomistajalle paljon suurempi kuin
25855: se, mikä 49 § :ssä määrätään, vaan siitä huolimatta voi maan-
25856: omistaja joutua vuokralautakunnan ja tuon uuden viljelijän
25857: mielivallan alaiseksi.     Voihan esim. luonnonniityllä netto-
25858: voitto olla paljon isompi kuin nämä vuok.ramaksut, joista 49
25859: § :ssä puhutaan, ja kuitenkin jokaisen vuokralautakunnan jä-
25860: senen ja maanviljelijän itsensäkin täytyy tunnustaa, että sen
25861: tuotanto on heikko. Mutta tässä taQauksessa tullaan kui-
25862: tenkin syvästi loukkaamaan omistajan oikeuksia siinä suh-
25863: teessa, että se luonnontilassakin tuottaisi enemmän kuin nämä
25864: ehdotetut vuokramaksut 10 § :stä on jo huomautettu, kuinka
25865: sen johdosta varakas maanviljelijä voi karttaa tuon anas-
25866: tuksen, vaan köyhä viljelijä voi joutua uhriksi, vaikka tämä
25867: ryhmä sanoo oikeutta aj~vansa. Läpeensä koko tämän lain
25868: on sama sointu, on pidetty enemmän toisen kansaluokan oike-
25869: uksista kuin toisen, .esim. 10 ja 57 § :ssä on selvä oikeus ero.
25870: Täällä edustaja .Eloranta sanoi, että maalaisväestö osaa seistä
25871: tämän ky_symyksen takana. Maalaisväestöön kuulumme me-
25872: kin, ja meillä on aivan toisenlaiset käsitteet tästä. Kun nyt
25873: puheenaoleva kysymys oli keskustelun alaisena kotiseudul-
25874: lani, niin pikkuviljelijät olivat itsekin juuri sillä kannalla,
25875: jota täällä on jo varemmin esitetty. - Ajan voittamiseksi
25876: en tahdo enää kajota niihin asioihin, joista täällä jo on ollut
25877: puhe.
25878:       .Ed. Castren: Kun viimeksi käytin puheenvuoroa, oli
25879: tarkoitukseni muun muassa lausua mielipiteeni siitä, mihinkä
25880: valiokuntaan käsillä oleva anomusehdotus olisi lykättävä.
25881: lkävä kyllä se unohtui minulta ja tätä tilaisuutta käytti edus-
25882: taja Gebhard tapansa mukaan karatakseen minun kimppuuni.
25883:                       An. n:o 193: viljelyspakko.              995
25884: 
25885: 
25886:        Anomusehdotus koskee ennen kaikkea omistusoikeutta
25887: ja ennen kaikkea talonpoikaistilallisten omistusoikeutta. Ku-
25888: ninkaallisen Majesteetin armollinen vakuutus ja vahvistus
25889: Ruotsin ja Suomen talopoikaiskansan vapauksista ja oikeuk-
25890: sista, annettu huhtikuun 27 päivänä 1789, säätää toisessa
25891: pykälässään: ,Perintötalonpojan omistusoikeus perintötaloon
25892: pidetään voimassansa aina rikkomatta, niinkuin myös se
25893: oikeus sitä hallita, joka on myönnetty ja vakuutettu''. Tällä
25894: säädöksellrä on perustuslain pyhyys, ja niin ollen koskee asia
25895: etupäässä mitä tärkeintä perustuslakikysymystä. Senpätäh-
25896: den anomus minun käsittääkseni olisi lähetettävä perustus-
25897: lakivaliokuntaan eikä suinkaan maatalousvaliokuntaan.
25898:        Mitä asiassa sosialistiselta taholta esitettyihin lausuntoi-
25899: hin tulee, niin yhdessäkään niistä ei ole kyetty pienimmällä-
25900: kään tavalla asiallisesti kumoamaan niitä muistutuksia, joita
25901: minä olen tuonut esille ehdotettua vilielyspakkoa vastaan.
25902: Tahdon kuitenkin antaa edustaja Vuolijoelle sen tunnustuksen,
25903: että hänen esiintymisesensä oli asiallisempi kuin tavallisesti
25904: sosialistiselta taholta ollaan tottuneita kuulemaan. Mutta sel-
25905: laista tunnustusta en voi antaa edustaja .Elorannalle, sillä
25906: kaikki hänen puheensa oli hölyn pölyä, siinä ei ollut vähin-
25907: täkään asiallista. Koko mainitun puhujan esiintyminen osoit-
25908: taa, ettei hänellä ole vähintäkään aavistusta taloudellisista
25909: laeista ja niitten vaikutuksista. Olen sanonut, että lakieh-
25910: dotuksen tarkoitusta tilattoman maalaisväestön aseman pa-
25911:  rantamisesta on kannatettava. Mutta tällaisilla väkivaltai-
25912: silla keinoilla sitä ei paranneta. Seuraukset sosialistien vil-
25913: jelyspakkolaista tulisivat olemaan enin tuhoisat taloudelli-
25914: sesti heikommille talonpoikaistilallisille, jotka muodostavat
25915: enemmistön maanviljelijöistä meidän maassamme. Ne hä-
25916:  viäisivät ja astuisivat tilattomain joukkoon. Toisena seu-
25917:  rauksena olisi ääretön maan hinnan aleneminen ja siitä seu-
25918:  raava yleinen taloudellinen pula.
25919:         .En ole sanonut, että kapitalistit muuttaisivat maasta,
25920:  vaan että kapitaali siirtyisi maasta pois. Ne ulkomaalaiset,
25921:  jotka ovat lainanneet rahoja maahamme, vaatisivat kiireim-
25922:  män kautta kapitaalinsa pois. Maanomistajat koettaisivat saa-
25923:  da tilojaan myydyiksi ja kaikki ne, sekä yksityiset että rahas-
25924:  tot, joilla on lainoja maan kiinnityksiä vastaan, etsisivät ulos
25925:  saamisensa, koska vakuus äärettömän suuressa määrässä
25926:  viljelyspakkolain kautta tulisi vähenemään. Tämä kaikki
25927:  synnyttäisi tavattoman taloudellisen pulan. Minä puoles-
25928:  tani en soisi että tilaton maalaisväestö ja tehdastyöväestö
25929:  joutuisi tällaisen taloudellisen pulan alaiseksi.
25930:         Ette te, herrat sosialistit - tämän minä sanon erittäin
25931: 996                 Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
25932: 
25933: 
25934: herra Elorannalle --- paranna asiatanne sillä, että te rupeatte
25935: mieskohtaisiksi, se osottaa vain, kuinka heikko teidän asianne
25936: on. Mutta jos :te kykenette asiallisesti torjumaan niitä väit-
25937: teitä, joita teidän ehdotuksianne vastaan tuodaan, ja asialli-
25938: silla syillä puolustamaan niitä, silloin on asia toinen. .Ei
25939: agitatsioonipuheilla ole täällä mitään vaikutusta .
25940:        .Ed. Tikkanen: Tämän asian perusteluissa mikä nyt
25941: e.sillä on, on jokseenkin selväpiirteisesti tuotu sen periaate
25942: julkisuuteen, jotenka siihen en erityisesti tahdo kajota.
25943: Mutta edustaja Castrenin lausunnon johdosta pidän velvolli-
25944: suutenani lausua muutamia sanoja. Minä kuuluessani sosia-
25945: listien joukkoon en hyväksy sitä tapaa, jolla meitä rauhalli-
25946: simpiakin sosialisteja tahdotaan sorkkia ja soimata. Pitäi-
25947: sin paikanansa ne terävät ja sattuvat huomautukset, e.ttä
25948: itse asioista puhuttakoon, - jos olisi niin, että niillä tarkoi-
25949: tettaisiin antaa neuvoja ja opetusta, mutta ensimäinen edus-
25950: mies Castrenin puhe ei vähimmässäkään määrässä ollut se-
25951: litystä, enemmän kuin se mitään muutakaan oli, vaan päin-
25952: vastoin se oli koko meidän anomuksemme leimaamista mitä
25953: suurimmalla häpeällä. Tämän käsityksen olen jo kaiken
25954: aikaa tullut saamaan osakseni porvarien puolelta. Onko to-
25955: dellakin tarkoitus se, että himmennettäisiin meidän periaat-
25956: teellista vakaumustamme sillä, kun tahdotaan kiinnittää
25957: tuollaisia etikettejä meidän anomuksiimme, jotka todella tar-
25958: koittavat kansan pohjakerroksien hyvinvointia, sen tuke-
25959: mista ja turvaamista. .Ei vähimmässäkään määrässä tule
25960: se järkyttämään meidän periaatteitamme eikä horjuttamaan
25961: vakaumustamme. Me sittenkin kestämme sosiaalidemok-
25962: raatteina. Ne pyrinnöt ja pyyteet, mitkä meidän ohjelmas-
25963: samme vaaliaikoina, niinkuin kaikkina muinakin aikoina, ilme-
25964: nevät, ja mitkä meidän anomuksissamme myös ovat, perus-
25965: tuvat niihin todellisiin näkökohtiin, jotka me pidämme to-
25966: dellisesti suurina epäkohtina. .Edustaja Castren puhui anas-
25967: tajista, mutta ei puhunut siitä keneltä tähän saakka on anas-
25968: tettu ja kuka on todella se anastava luokka. Minä tahtoisin
25969: että perusteellisesti lähdettäisiin syitä esiintuomaan, silloin
25970: kun tahdotaan puhua anastajista. Älkää missään nimessä
25971: ajatelko, ettemme me käsitä, keneltä anastettu on ja kuka se
25972: anastava luokka on.
25973:         Tämän lauselmani olen tahtonut vaan tuoda julkisuu-
25974: teen sentähden, että tiedettäisiin ettemme me kaikki, em-
25975: mekä yksikään, mitä täällä edustajina on meitä sosiaalide-
25976: mokraatteja, ole sellaisia, että meitä niin vaan noin käden
25977: käänteessä käännetään sinne tai tänne, jos kiinnitetään eti-
25978:                      An. n:o 193: viljelyspakko.             997
25979: 
25980: 
25981: kettejä meidän anomuksiimme, etikettejä sellaisia, jotka vain
25982: sisältävät pelkkää häväistystä. Minä toivoisin että tämä me-
25983: nettelytapa kokonaisuudessa lakkautettaisiin. Muuten itse
25984: asiassa yhdyn edustaja Vuolijokeen.
25985:        Ed. Tokoi: Täällä on vaadittu ja pyydetty puhumaan
25986: asiasta ja se on kai hyvä tapa. Ttiällä eritoten edustaja
25987: Castren on iskenyt erääseen periaatteelliseen kysymyk-
25988: seen, nimittäin omistusoikeuskysymykseen, sillä tämä kysy-
25989: mys on ennen kaikkea omistusoikeuskysymys.                  Hän
25990: on tahtonut eritoten teroittaa mieleen sitä ·seikkaa.
25991: että niiltä omistusoikeus riistettäisiin, jotka nykyään
25992: omistavat maata. Hän vetosi vielä lopuksi 1789 vuoden ku-
25993: ninkaalliseen kirjeeseen, jolla on perustuslain luonne ja jos-
25994: sa näille maanviljelijöille taataan muuttumattomana se,
25995: minkä he ovat perintömaana saaneet. Mutta vielä siihen
25996: aikaan, kun tämä kuninkaallinen käskykirje annettiin, oli,
25997: kuten edustaja Castrenkin kyllä tietää, suurin osa maata sel-
25998: laista, joka ei ollut perintömaan luontoista, taloihin kuului
25999: ainoastaan rintamaat Maat, jotka nykyään ovat jo osaksi
26000: sen jälkeen viljeltyjä, olivat silloin kokonaan viljelemättömiä,
26001: olivat yhteiskunnan yhteistä maata. Vielä ennen tätä aikaa
26002: ja varsinkin tähän aikaan oli jo yksityinen omistusoikeus is-
26003: kenyt leimansa lainsäädäntöön. Tämä tapahtui meidän
26004: maassa olletikin sillä vuosikymmenellä, johon edustaja Ca,..
26005: stren viittasi, sillä sen vuosikymmenen valtiopäivillä ensi
26006: kerran tuli näkyviin, miten omistava luokka tahtoi määrätä
26007: lainsäädännön kulun siten että heidän mieskohtainen omis-
26008: tusoikeutensa heille taattaisiin. Ei vielä itse kuuluisa Mag-
26009: nuksen maalakikaan sisällä mitään siitä ettei se, joka raivaa
26010: ja viljelee maan, olisi maan oikeutettu omistaja. Vielä 18 :nen
26011: vuosisadan lopulla tunnustettiin periaatteellisesti se käsitys
26012: aivan oikeaksi, että se, joka maan ruoppasi, kuten sanotaan,
26013: oli sen omistaja eikä se, kenenkä alueelle maa kuului. Mitä
26014: siihen aikaan puhuttiin torppareista, lampuodeista y. m. tar-
26015: koitettiin aina niitä, jotka vuokrasivat asuttuja maatiloja,
26016: eikä suinkaan niitä, jotka viljelijät asumattomia, viljelemät-
26017: tömiä seutuja, jotka päinvastoin tulivat juuri näiden omistuk-
26018: sen alaisiksi, jotka sellaisia maita ruoppasivat viljelykselle
26019: alttiiksi. Se on päivän selvä asia. Siitä syystä ei tämä
26020: anomusehdotus ~isällä mitään uutta; se on ainoastaan vanha
26021: käsite, joskin nyt omistusoikeus on väliaikaisesti lyönyt merk-
26022: kinsä lainlaadintaan. Se todistaa vain sitä seikkaa, että
26023: omistamattomat luokat eivät ole olleet osallisia lain laadin-
26024: nassa, mutta ei suinkaan se todista sitä, että se periaate,
26025:                                                         63
26026: 998                  Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
26027: 
26028: 
26029: mikä nykyisissä laeissa on vallalla, olisi oikeudellisesti kat-
26030: sottuna aivan oikea.
26031:        Nyt eritoten tahtoisin kohdistaa kysymyksen ytimen
26032: siihen, mitä pakkovaatimus merkitsisi kansantaloudelliselta
26033: kannalta, sillä kansantaloudelliselta ka:t1halta se ennen kaikkea
26034: täytyy ottaa harkittavaksi. Täällä on aluksi viitattu sii-
26035: hen, mitenkä suhteellisesti paljon on lisääntynyt niiden
26036: joukko, jotka jäävät irtolaisiksi, joilla ei ole mitään muuta
26037: kuin satunnainen toimeentulo. On ääretön taloudellinen tap-
26038: pio, jos tällaiset työvoimat jäävät käyttämättömiksi, kun
26039: meidän maassamme kuitenkin löytyy paljon alueita, jotka
26040: juuri kaipaisivat työvoimaa, mutta kaikeksi onnettomuudeksi
26041: ovat joutuneet yksityisomistusoikeuden alaisiksi ja näin ol-
26042: len ei keiHään syrjäisemmillä ole niiden kanssa mitään teke-
26043: mistä, eivätkä he siten todellakaan voi työkykyänsä käyttää
26044: maan taloudellisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
26045:       On puhuttu siitä, mitenkä maan hinta tällaisen ehdotuk-
26046: sen kautta alentuisi hämmästyttävällä nopeudella. Mutta
26047: mitenkä sitte on maan hinta näin suureksi kohonnut kuin se
26048: nykyään on? - Se on kohonnut keinotekoisella tavalla. Viime
26049: vuosikymmenen kuluessa on maan hinta kohonnut noin toi-
26050: sella puolella, lähes kaksinkertaisesti, vaikka maan taloudel-
26051: linen tuotanto ei todellisesti ole kohonnut samassa määrässä.
26052: Tunnustaa täytyy, että esim. metsät ovat juuri sen vuoksi
26053: paljon huonontuneet ja maa on taloudellisesti _köyhtynyt.
26054: Myös tilasto osoittaa, miten viljan tuonti maahan vuosi vuo-
26055: delta yhä lisääntyy - ei suinkaan se todista sitä, että maan
26056: tuotantokyky olisi noussut. Tilastolliset numerot osoittavat,
26057: että viljan tuonti maahan nousee vuosittain noin 10 miljoo-
26058: nalla markalla, tehden koko viljavaraston tuonti nykyään
26059: lähes 90 miljoonaa markkaa vuodessa. Se todistaa sitä, että
26060: maan tuotanto ei ole kohonnut, vaikka kohta maan arvo on
26061: keinotekoisesti kohonnut.
26062:       .Edustaja Castren sanoi, että kapitaali vetäytyisi pois
26063: maasta, jos maanomistusoikeus tulisi näin epävarmaksi.
26064: Mitä ymmärretään sitte kapitaalilla? Tietysti tarkoitetaan
26065: kapitaalilla tavallisesti pääomaa, rahaa. Mutta minä en ym-
26066: märrä, että raha pääasiallisesti olisi kapitaalia. Täytyy ym-
26067: märtää että on olemassa muutakin kapitaalia ja se on työ-
26068: voimaa. Työvoima juuri on ensisijassa kapitaalia ja sitä
26069: herrat rahamiehet eivät voi viedä mennessään, sillä he eivät
26070: tavallisesti ole tällaisen kapitaalin omistajia. Sitä kapitaalia
26071: ei mikään laki siirrä pois maasta, se jää maahan. Se on kor-
26072: koa tuottavaa kapitaalia ja se ennen kaikkea kohottaa maan
26073:                       An. n:o 193: viljelyspakko.                999
26074: 
26075: 
26076: taloudellista tuotantoa kansantaloudelliselta kannalta kat-
26077: sottuna.
26078:       Edustaja Alkio sanoi että maita olisi yllin kyllin saata-
26079: vana ilmankin anomuksen ehdottamaa tapaa. Minä tahtoi-
26080: sin vastaukseksi viitata siihen tosiseikkaan, että lukuisia
26081: torpparihäätöjä nykyään toimitetaan kautta koko maan.
26082: Tämä seikka antaa vastauksen siihen, missä märin maita on
26083: saatavana, missä määrin työkapitaaleja pannaan kiinni maa-
26084: han, silloin kun yksinomistusoikeus on täysin määräävässä
26085: asemassa.
26086:       Edustaja Alkio myös viittasi siihen, että moni pienvilje-
26087: lijä on ostanut maata sillä syyllä, että kun hänelle kasvaa
26088: lapsia, ne saisivat ottaa maa~ maanviljelyksen alaiseksi ja
26089: saisivat siitä myös elatuksensa. Mutta on otettava huomioon
26090: että on jo valmiiksi siitettyjä lapsia yllin kyllin, jotka olisi-
26091: vat valmiit ottamaan maata, jos heille annettaisiin siihen ti-
26092: laisuutta. Miksi ei niiden, joilla on työkykyisiä lapsia, jos-
26093: kaan he eivät kuulu niihin, jotka vasta aikovat kasvattaa
26094: lapsia, anneta tätä maan muokkaamista toimittaa, miksi ru-
26095: vetaan tulevilta sukupolviita odottamaan sitä, minkä tämä
26096: sukupolvi voi tehdä?
26097:       On sanottu että pienviljelijät tulisivat kärsimään eh-
26098: dotetusta toimenpiteestä. Mutta tilastolliset numerot puhu-
26099: vat toista kieltä, sillä ne osottavat, että suurtilalliset ovat sit-
26100: tekin huonommin viljelleet maata, ne osottavat että ne, jotka
26101: omistavat 2,000 hehtaaria maata, ovat maa-alastaan panneet
26102: viljelyksen alaiseksi tuskin 11 12 %. ~un sitävastoin taas ne,
26103: jotka omistavat pienemmän alan 50-25 hehtaaria, ovat vil-
26104: jelleet 30, 35 ja 45 % maastansa. Tämä täydellisesti todistaa
26105: sen seikan että sittekin suurviljelijät ovat ne, jotka maanvil-
26106: jelemistä pelkäävät, eivätkä suinkaan pienviljelijät.            Se
26107: täytyy jokaisen, joka hiukankin tuntee olosuhteita, täydelli-
26108: sesti myöntää todeksi. Se vaan olkoon siitä sanottuna.
26109:       Asia on otettu erittäin vakavalta kannalta, ja vakavalta
26110: kannalta se on otettava. Mutta silloin kun pidetään kansan-
26111: taloutta silmällä, silloin kuin todellakin tahdotaan jotain
26112: tehdä tulevaisuuden hyväksi ja panna ensimäinen yritys tä-
26113: hän suuntaan toimeen, silloin jokainen kyllä on valmis sano-
26114: maan että jotakin olisi tehtävä. Mutta kun me sosiaalide-
26115: mokraatit satumme tämän ensimäisen yrityksen tekemään,
26116: on jokainen kynsin ja hampain sen kimpussa ja valmis sa-
26117: nomaan: tämä ei kelpaa mihinkään, mutta ei kuitenkaan
26118: ole valmis tuomaan esille käytännöllisiä keinoja, jotka olisi-
26119: vat ehdotettuja paremmat. Se todistaa ettei ole ajateltukaan
26120: parannuksia, vaan tahdotaan edelleenkin ylläpitää nuo omis-
26121: 1000                Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
26122: 
26123: 
26124: tusoikeuden pyhyydet, jotka nykyisten, muka voimassaole-
26125: vien perustuslakien mukaan ovat heille taatut, huolimatta
26126: siitä, mitä kansantaloudellinen elämä siitä kärsii.
26127:        En tahdo pitemmälti selittää tätä asiata. Olen tahto-
26128: nut vaan näitä muutamia periaatteellisia näkökohtia tuoda
26129: esiin. Muiden muassa tahdon vielä viitata siihen, kuten jo
26130: edustaja Alkio antoi tietää, miten nykyiset maanomistajat
26131: ovat tämän vuosisadan alkupuoliskolla saaneet äärettömän
26132: suuria tiluksia viljelyskelpoista maata. Eilen jo viittrusin
26133: siihen, miten metsämaat on saatu yksityisomaisuudeksi; sa-
26134: moin on saatu viljelyskelpoiset suomaat. Laihialla esim. on
26135: saatu kaikki suot, mitä sillä alueella sattui olemaan. Tämän
26136: saman perintöoikeuden nojalla on niitä sitte tahd_ottu pitää
26137: yksityisenä omistuksena. Mutta se ei ole kansan oikeuskä-
26138: sityksen kanssa sopusoinnussa. Siitä syystä on ryhdyttävä
26139: tarkoituksenmukaisiin toimiin, pakkoviljelyksen aikaansaa-
26140: miseen, sillä työhön näyttää nykyään täytyvän pakottaa,
26141: muuten ei sitä tehdä. Mutta jos me työläisinä tahdomme
26142: olla pakottajLa työn suhteen, niin silloin herrasluokka tahtoo
26143: nousta sitä vastustamaan. Antaa jokaisen tehdä, niinkuin
26144: itse ajattelee. Katsoen kuitenkin tämän asian luonteeseen
26145: en tahdo vastustaa sitä, etteikö tässä asiassa olisi jotain pe-
26146: rustuslain luontoista olemassa. Siitä syystä tahtoisin eh-
26147: dottaa, että tämä asia lähetettäisiin maatalousvaliokuntaan
26148: sillä edellytyksellä, että maatalousvaliokunta näissä kohdin,
26149: missä asia on perustuslainluontoinen, pyytää perustuslaki-
26150: valiokunnan lausuntoa asiassa.
26151:       Ed. Renvall: Vaikka edellinen puhuja sanoi, että tämä
26152: ehdotus löytyy vaan sosiaalidemokraattiselta taholta, niin kai
26153: hän niin paljon kuuli edustaja Gebhardin jonkunlaisesta per-
26154: soonallisesta kateudesta lähtenyttä lausuntoa, että hän tie-
26155: tää, että agraarikomiteakin on tehnyt samanlaista työtä,
26156: ja saihan hän kuulla, että agraarikomitean m'ietin-
26157: nöt lienevät lainatut jostakin muualta, johon ne taas
26158: ovat muualta lainatut. Eiväthän agraaripoliittiset nä-
26159: kökannat ole tässä maassa syntyneet; ne ovat kyllä
26160: tavattavissa muidenkin maiden parlamenttilausunnoista
26161: ja lakiehdotuksista.     Minä sen tähden lausuisin toi-
26162: vomuksena, että me nyt ilman muuta lähettäisimme
26163: kaikki nämä eri suuntiin menevät ratkaisuehdotukset valio-
26164: kunnan harkittavaksi. Sittehän saamme otella perusteelli-
26165: semman lausunnon pohjalla kuin mikä nyt on olemassa. Ei
26166: ainakaan minulla ole ollut tarpeellista aikaa yksityiskohtai-
26167: sesti esitysehdotusta tarkastella, enkä sentähden ole valmis.
26168:                       An. n:o 193: viljelyspakko.              1001
26169: 
26170: tässä lausumaan mitään ratkaisevaa sanaa. Minä ja moni
26171: muukin toivoo, että maatalousvaliokunta, johon tämä ehdo-
26172: tus pääasiallisesti lähetetään, ottaa tämän asian perinpoh-
26173: jaisesti harkittavakseen, ia että se ottaa harkittavakseen var-
26174: sinkin tämän ehdotuksen, Ne, jotka tämän ehdotuksen ovat
26175: esittäneet, jääkööt he sitten enemmistöön tai vähemmistöön,
26176: esittäkööt valiokunnan mietinnössä tai vastalauseessa, millä
26177: tavalla he luulevat, että Suomen talonpoika meidän maas-
26178: samme voi tulla toimeen ja elää, kun siltä ensin on viety
26179: vedet ja metsät ja suurin osa maata ja kun kaikki rasi-
26180: tukset ja kaikki verot ovat sälytetyt sen kannettavaksi ja
26181: kun sen niskoille tulee sälytettäväksi vielä lisää veroja kaik-
26182: kien niiden reformein toteuttamiseksi, joita niin viljavasti on
26183: esitetty varsinkin juuri sosialistien taholta.      Minun oma
26184: kantani on se, että tällainen selvittely olisi erinomaisen ter-
26185: veellinen, sillä se tekisi meidän itsenäistä taloudellista elä-
26186: mää elävälle väestölle saman palveluksen kuin minkä Bobri-
26187: koff teki koko meidän kansallemme. Sen jos minkään täy-
26188: tyy herättää meidän maassa taloudellista ajattelua ja pääs-
26189: tää meidät vihdoin viimein vapaiksi siitä fraseoloogisesta
26190: reformikaudesta, jossa nyt olemme, ja valmistaa tietä todel-
26191: lisen reformityön alalle, jossa asioita perustellaan asiallisilla
26192: syillä eikä korulauseilla.
26193:       :Ed. Ripatti: Asian periaatteellisesta puolesta on jo pu-
26194: huttu niin paljon, että uskon sen jo riittävän evästykseksi va-
26195: liokuntaan. Mutta en voi olla lausumatta ihmettelyäni siitä,
26196: että puolue, joka aina on sanonut olevansa ainoa puolue, joka
26197: katsoo vähäväkisten ja torpparien etua, tässä anomuksessa
26198: minun mielestäni esiintyy juuri heidän sortajanaan. Kellä on
26199: 12 hehtaarin ala maata~ siltä olisi jo, viljelyspakkolain no-
26200: jalla, otettava toinen puoli pois. Kyllä minua epäilyttää,
26201: tokko silloin saattaisi perhettä elättää niin vähäisen maan
26202: tuotteilla lähtemättä muualle työnansiolle. Mitä eduttaisi,
26203: vaikka kuinkakin suotuisa torpparilaki laaditaisiin, jos tämä
26204: pakkolaki voimaan tulisi. :Ei kukaan torppari voi saada maa-
26205: iansa niin voimaperäiseen viljelykseen, että sillä maalla enää
26206: karjaa voisi elättää, sillä torpparit ovat vähävaraisia eivätkä
26207: voi perata kaikkia luonnonniittyjä kasvukuntoon.             Nämä
26208: torpparit jäisivät silloin tilallisten aitojen sisälle, eivät saisi
26209: mistään puita eivätkä karialleen ruokaa. Olisi siis käytän-
26210: nössä mahdoton toteuttaa ehdotettua lakia. :En voi sanoa,
26211: ettei suurten kaupunkien lähistöllä voitaisi sillä tavoin toi-
26212: meen tulla, siellä kun tuotteille saadaan paremmat hinnat,
26213: mutta sisämaassa on asia peräti toinen.
26214: 1002                Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
26215: 
26216: 
26217:        Ed. Jalava: Edustaja Castren huomautti siitä, ettei
26218: ole millään tosiasiallisilla syillä koetettu kumota hänen väit-
26219: teitänsä, mutta ne eivät ole olleet sen arvoisia, että niitä
26220: kannattaisi ruveta kumoamaan. Edustaja Castren pelkäsi
26221: erityisesti sitä, mikä surkea kohtalo tulisi pikkutilallisten
26222: osaksi, jos tällainen vilielyspakkolaki saataisiin aikaan. Tilo-
26223: jen hinnat esim. tulisivat laskemaan. Minun täytyy ihme-
26224: tellä sitä ajatuskantaa. Minulla on toisenlainen ajatuskanta
26225: tästä asiasta. Jos minulla esim. on tila ja se on viljelemät-
26226: tömänä, suuret suot kenties peittävät tiluksiani, niin tosiaan
26227: minun tilani hinta silloin on alhainen. Mutta kun se tulee
26228: asutetuksi ja luovutetuksi viljeltäväksi, silloin sen arvo myös-
26229: kin kohoaa ja sen vuotuinen tuotanto kasvaa. Ja siinä mää-
26230: rässä kuin se kasvaa, minä rupean saamaan siitä enemmän
26231: veroa, vuokrarahoia. Ja lieneehän tila aina sitä arvokkaampi,
26232: jota enemmän sillä on vuotuisia tuloja. Ei siis ollenkaan
26233: pidä paikkaansa se väite, jota edustaja Castren pelkäsi, että
26234: nimittäin tämä tulisi halventamaan tilan hintaa.
26235:        Edustaja Castren vielä huomautti siitä, että jos täm-
26236: möinen viljelyspakkolaki tulisi aikaan, niin silloin porvarit
26237: ja kapitalistit tulisivat viljelemään maita. Hyvä kyllä olisi,
26238: jos rikkaat kapitalistit luopuisivat keinottelemisesta ja meni-
26239: sivät viljelemään maata, ei siitä mitään vaaraa olisi, mutta
26240: kyllä minä uskallan edellyttää, ettei edustaja Castren mene
26241: niitä vaivannäköiä kokemaan. mitä tämmöinen maanviljelijä
26242: saa kokea. Ei siitä niin suurta pelkoa tarvitse pitää, f;!ttä
26243: porvarit tulisivat anastamaan tilattomalta väestöitä maata.
26244: Ei pidä paikkaansa myöskään se väite, kun hän pelkäsi, että
26245: ulkomaalaiset rahamiehet ottavat takaisin luottonsa. Minä
26246: olen päinvastaisella kannalla. Tämmöiselle maalle, jossa ei
26247: nykyaikana ole muuta kuin köyhyyttä ja nälkää, eivät suin-
26248: kaan ulkomaalaiset rahamiehet voi antaa luottoa. Mutta
26249: kun se saadaan korotetuksi varä1Usuudessa ,ja hyvinvoinnissa.
26250: niin onhan luonnollinen asia, että sillä silloin on paljoa suu-
26251: rempi luotto. Muuten minä arvelen, että tietysti vallassa-
26252: oHjat ja varakkaammat maatilanomistajat vastustavat juuri
26253: tätä vilielyspakkolakia siitä pelosta, että he tietävät, että jos
26254: vilielyspakkolaki saataisiin aikaan, he eivät niin nälkäpal-
26255: koilla enää saisi työväkeä, jota tähän saakka ovat saaneet,
26256: kun he suoraan sanoen ovat kiduttaneet nälässä työväkeä.
26257: Onhan luonnollista, että kun kohtuullisella vuokralla saa maa-
26258: ta, silloin tosiaan jokainen pyrkii maanviljelykseen eikä vuo-
26259: sikausia suinkaan rupea oriuudessa olemaan renkinä, muona-
26260: miehenä ja sen sellaisena. Ja juuri se syy pelottaa varak-
26261: kaita. Minä ajattelen, että he eivät voi enää rikkauksia
26262:                       An. n:o 193: viljelyspakko.             1003
26263: 
26264: kerätä työntekijäin kustannuksella, kun heiltä tällainen halpa
26265: työväki tulee loppumaan.
26266:       Muuten edustaja Castren on erityisesti suurilla sanoilla
26267: puhunut siitä hyvästä agraarikomitean mietinnöstä. En tahdo
26268: olla mikään profeetta tai pahan ilman lintu, qiUtta kyllä :mjnä
26269: sentään luulen, ettei suinkaan se niin ierinomatsen hyvä mahda
26270: olla, ettei sitä vastaan vielä tässä eduskunnassa saa tulla
26271: jotain sanomaan. Ei siitä siis vielä kannata niin paljon yl-
26272: peillä. Muuten pääasiallisesti yhdyn Tokoihin.
26273:      Ed. Hokkanen:        Ajan säästämiseksi yhdyn edustaja
26274: Tokoihin.
26275:        Ed. Hämäläinen, K.: Käsillä oleva esitys, joka tarkoit-
26276:  taa anastuksen lakkauttamista, vähentämistä eikä suinkaan
26277:  sen lisäämistä, niinkuin on sanottu, on täällä saanut osak-
26278:  seen ankaraa arvostelua. Etenkin edustaja Castren on sille
26279:  antanut melkein yhtä isällisen ja ankaran kurituksen kuin
26280:  sen kuuluisan agraarikomitean edesottamiselle ovat anta-
26281:  neet ne, joitten etua se komitea muka on ollut tarkoittavi-
26282:  naan. Tämä esitys tarkoittaa todellakin anastuksen lakkaut-
26283:  tamista. Sanottiin, että tämän esityksen toteuttamisen kautta
26284:  ehkä tultaisiin meidän maastamme tekemään kolkko erämaa,
26285:  mutta minusta tämä vaikuttaa juuri sen asian menon ehkäi-
26286:  semiseksi, joka on suuressa määrin tehnyt ja on yhä enem-
26287:  män tekemäisillään meidän maastamme kolkon erämaan.
26288: Täällä sanottiin aikaisemmin erään toisen keskustelun yhtey-
26289:  dessä, että pientiloilla on ollut niin vähän arvoa, että ne
26290: on monasti olojen pakosta myyty kruunun verorästien
26291: arvosta. Ne ovat tosiaankin menneet mitättömästä arvosta
26292: tukkiyhtiöille ja sellaisille, ja siten ovat entiset tilojen omis-
26293: tajat joutuneet tilattoman väestön lpkuun sekä joutuneet lisää-
26294: mään sitä suurta satoihin tuhansiin nousevaa tilattoman vä-
26295: estön joukkoa, jonka surkea tila jokaisen pitäi~ tuntea. Jos
26296: nyt tällainen esitys toteutuisi, esitys, joka tekisi tuolle tilat-
26297: tomalle väestölle mahdolliseksi päästä käsiksi maanviljelyk-
26298: seen, silloin suuret joukot niistä, joilta on anastettu maata,
26299: saisivat takaisin ne maansa, jotka heiltä on anastettu. Sa-
26300: nottiin myös, että tämä tulisi riistämään maasta pois pää-
26301: omia. Jos tästä tulisi olemaan sellainen seuraus, että ne
26302: tukkiyhtiöt ja ulkomaalaiset miljoonayhtiöt, jotka ovat täällä
26303: JJienviljelijöiltä anastaneet maita, jos ne menisivät pääomi-
26304: neosa pois ja jättäisivät nuo maatilat tänne Suomen köyhä-
26305: listön viljeltäviksi, niin tämä ei voisi olla muta kuin toivot-
26306: tavaa. Onhan tunnettua, että muutamissa lääneissä, kuten
26307: 1004         Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
26308:         ----------------·---------
26309: 
26310: esim. Kuopion läänissä, kovin suuri osa, milteipä suurin osa
26311: maatiloista on joutunut tällaisten anastajayhtiöiden haltuun
26312: ja siten pois palvelemasta sitä maanviljelystarkoitusta, jonka
26313: palveluksessa niitten pitäisi olla.
26314:       Mutta kuitenkin tuskin olisin pyytänyt puheenvuoroa,
26315: ellei edustaja Kallio olisi siihen minua tavallaan pakottanut.
26316: Edustaja Kallio mainitsi, että siellä, nimittäin Pohjolassa,
26317: josta hänkin on edustajana, pienviljelijätkin yleensä vastusta-
26318: vat tällaista pakkoluovutusajatusta. Tulisi kovin yksipuolisesti
26319: ja epätotuudenmukaisesti edustetuksi Pohjolan maalaisväes-
26320: tön katsantokannat ja toiveet, jos sitä väitettä, minkä edus-
26321: taja Kallio lausui, saisi pitää ehdottomana totuutena. Voi-
26322: daan yhtä suurella, kenties suuremmallakin painolla ja oikeu-
26323: tuksella tuoda esille aivan päinvastaisia näkökohtia. Suu-
26324: rissa kokouksissa ovat maalaiset, torpparit ja tilattomat
26325: siellä asettuneet jyrkästi sille kannalle, että on aivan turhaa
26326: ryhtyä toteuttamaan esim. niitä kuuluisan agraarikomitean
26327: edesottamisia ja toimenpiteitä, sillä ne eivät tulisi todellisia
26328: parannuksia saamaan aikaan, vaan olisi jyrkästi seisottava
26329: juuri tällaisen pakkoviljelyskannan takana, joka tulisi toden-
26330: näköisesti viemään siihen tulokseen, että irtolaisväestön luku
26331: vähenisi ja yleensä maalaisolot tulisivat paremmalle kannalle
26332: sen kautta, että suuremmille joukoille tarjoutuisi tilaisuus elin-
26333: keinon harjoittamiseen.
26334:        Edustaja Castren puhui myöskin maan lepäämistar-
26335: peesta. Minä luulen että meillä maat ovat saaneet liiankin
26336: paljon levätä. Samalla aikaa kuin toimeentulon puute pa-
26337: kottaa suuria kansajoukkoja muuttamaan ulkomaille, samalla
26338: aikaa meillä maat lepäävät, syystä, että kapitalistiyhtiöt ja
26339: yksityiset kapitalistit ovat ne anastaneet haltuunsa ja pitävät
26340: ne siinä tilassa, ettei niillä ole muuta tehtävää kuin lepää-
26341: minen.
26342:        Edustaja Castren sanoi myöskin luulevansa, että tällai-
26343: sen toimenpiteen toteuttamisen johdosta Suomen syvät rivit
26344: eivät tulisi · siunaamaan lainlaatijakuntaa. Minä kuiten-
26345: kin puolestani katson voivani vakuuttaa, että tällai-
26346: nen toimenpide on kipeän tarpeen vaatima ja pe-
26347: rustuu, mikäli luulen voivani vakuuttaa, Suomen maa-
26348: laisväestön enemmistön hartaistin toiveisiin. Näin ol-
26349: len jo yksistään se seikka, että tämä esitys on tul-
26350: hit eduskunnassa esille, on vakaumukseni mukaan · saapa
26351:  siunausta ja hyväksymistä osakseen paljon suuremmassa
26352: määrässä kuin esim. sen kuuluisan agraarikomitean vuosi-
26353:  kausia kestäneet ja paljon maksamaan tulleet toimenpiteet
26354:  ja edesottamiset. Edustaja Castren puhui täällä myös suu-
26355:                       An. n:o 139: viljelyspakko.               1005
26356: 
26357: rella kiivaudella ja voimalla agraarikomitean töiden lainai-
26358: lemisesta, anastamisesta. .Edustaja Vuotijoki on jo osoittanut,
26359: että sellaista edes lainaamista itse teossa ei ole tapahtunut.
26360: Mutta jos sellaista olisikin tapahtunut, niin minusta ei edus-
26361: taja Castrenilla olisi tässä yhteydessä suinkaan oikeutta so-
26362: vittaa niitä omituisia anastusteoriiojaan eli t. s. puhua toisen
26363: työn anastamisesta agraarikomitean töihin nähden, sillä minun
26364: käsittääkseni agraarikomitean työt ovat siksi täysiarvoisesti
26365: maksetut Suomen kansan varoilla, että jokaisen veroa mak-
26366: savan myös täytyy voida sanoa niitä omikseen, joten niitä ei
26367: voi sanoa toisen omaisuudeksi, jos niissä yleensä mitään
26368: omistamisen arvoista on .
26369:       .Ed. Laine, 0. F.: Olen pyytänyt puheenvuoroa sitä
26370: varten, kun täällä joku arvoisa edustaja ehdotti esilläolevan
26371: anomusehdotuksen lähetettäväksi perustuslakiva:liokuntaan.
26372: Sen jälkeen edustaja Takoi kuitenkin on tuonut esiin sen mie-
26373: lipiteen, että maatalousvaliokunta saisi tässä asiassa pyy-
26374: tää perustuslakivaliokunnan lausuntoa, mikäli asia koskee
26375: perustuslakia ja omistusoikeutta. Pyydän sentähden lyhy-
26376: esti yhtyä edustaja Tokoihin, enkä pitemmältä enää tahdo
26377: kuluttaa eduskunnan aikaa .
26378:       .Ed. Tainio: .Edustaja Castren on täällä kerskunut, että
26379: hänen esittämiään väitteitä ei ole pystytty kumoamaan. Mutta
26380: onko edustaja Castren ennen nähnyt niin huonoja parlamen-
26381: taarisia tapoja, että ruvetaan lähetekeskustelussa väittele-
26382: mään asian yksityiskohdista. On ikävätä meille, että tottu-
26383: 1Ieet valtiopäivämiehet koettavat yllyttää meitä kokematto-
26384: mia tuollaisiin tuhmuuksiin. Minä olen arvellut evästyskes-
26385: kusteluja sellaisiksi, että jos jollakin on jotakin sellaista lisät-
26386: tävää, jota anomuksessa ei ole tuotu esiin, hän tekee sen
26387: evästyskeskustelussa. Nyt kuuluisa parlamentaarikko Ca-
26388: stren koettaa saada syntymään yksityiskohtaisen keskuste-
26389: lun koko lakiehdotuksesta. Sitä paitsi, ryhtyä sellaisesta la-
26390: kiehdotuksesta kuin esillä oleva väittelemään täällä keskellä
26391: yötä ammattiasianajajan kanssa, se olisi yhtä turhaa kuin
26392: juosta vasikan kanssa kilpaa. Minä ihmettelen että meidän
26393: ryhmämme niinkin paljon on antanut vetää itseään nenästä.
26394:       Mitä taas tulee siihen ehdotukseen, että esillä oleva esi-
26395: tys lähetettäisiin perustuslakivaliokuntaan, niin sen edustaja
26396: Castren keksi itselleen. hätäpuolustukseksi, tehtyään sen tyh-
26397: myyden, että rupesi keskustelemaan asiasta, joka menee
26398: siihen valiokuntaan, jossa hän itse on jäsenenä. .Ei kai ku-
26399: kaan olekaan ottanut hänen ehdotustaan perustuslakivalio-
26400: kuntaan lähettämisestä vakavalta kannalta.
26401: 1006                Istunto 18 p. kesäkuuta 1907.
26402: 
26403: 
26404:       Lopuksi: kyllä pikkutilallisten asema olisi erittäin ka-
26405: dehdittava tässä maassa, jos kaikki ne pikkutilallisten ase-
26406: maa puolustaisivat, jotka täällä niiden asianaiaiina ovat esiin-
26407: tyneet. SuurtHailisia tämä viljelyspakkolakimme kyllä va-
26408: hingoittaa tuntuvasti, ja ne, jotka sitä vastustavat, tekevät
26409: sitä sentähden että siinä suurtilallisten edut ovat kysymyk-
26410: sessä.
26411:       Ed. Castren: En tahdo vaivata eduskuntaa enää pitkillä
26412: puheilla. Tahdon vaan saada sanotuksi sen, että minä olen
26413: lausunut ihmettelyni siitä, että sosialistiselta taholta, jolta
26414: niin viljavasti on puheenv_uoroja käytetty tänä iltana, minun
26415: esille tuomiani mielipiteitä ei ole asiallisesti kyetty torjumaan.
26416: En ole tahtonut silti ryhtyä seikkaperäiseen keskusteluun
26417: lakiehdotuksesta.
26418:        Mitä edustaia Tainion edellytykseen minun aikomuk-
26419: sistani tulee, niin luulen, ettei edustaja Tainio ole oikea mies
26420: tulkitsemaan minun ajatuksiani. Hän kyllä käyttää täällä
26421: puhevuoroa vaikkapa mistä. Kerran edustaja Tainio lausui
26422: että minä olen leikillisin mies eduskunnassa, mutta minä ru-
26423: pean vähitellen luulemaan, että täällä löytyy toinen, joka on
26424: minuakin leikillisempi, nimittäin edustai.~ Tainio itse.       En
26425: voi monasti käsittää hänen esiintymistään muuksi kuin suo-
26426: raksi pilanteoksi kaikesta totisesta touhusta huolimatta. Edus-
26427: taja Tainio on epäilemättä tämän eduskunnan suurin hu-
26428: moristi.
26429:       Ed.Tainio: Edustaja Castren sanoi, että minulla ei ole
26430: oikeutta mennä hänen tarkoituksiansa arvostelemaan. Mutta
26431: millä oikeudella edustaja Castren arvostelee kokonaisen ryh-
26432: män tarkoituksia? Edustaja Castren laskee täällä todellakin
26433: perin sopimatonta leikkiä silloin kun väittää, että tämän
26434: anomuksen tekijät eivät olisi tarkoittaneet totta, vaan olisi-
26435: Yat esittäneet tämän vaan agitatsioonitarkoituksessa, ja sit-
26436: ten pitää hän meille pitkiä nuhdesaarnoja siitä, kuinka vaa-
26437: rallista tällainen agitatsiooni on. Niin kauan kun edustaja
26438: Castren ei osaa ottaa meidän esityksiämme totiselta kannalta,
26439: vaan rupee niistä leikkiä tekemään ja arvostelemaan koko
26440: ryhmän tarkoituksia, silloin pitää paikkansa mitä edustaja
26441: Jalava sanoi, että hänen väitteensä eivät ole kumoamisen
26442: arvoisia.
26443:        Äänestysesitys ja päätös:
26444:      Ken tahtoo lähettää anomusehdotuksen maatalousva-
26445: liokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, lähetetään se maata-
26446:                            Tiedonantoja.                    1007
26447: 
26448: 
26449: lousvaliokuntaan, joka on velvollinen pyytämään perustus-
26450: lakivaliokunnan lausuntoa asiassa.
26451:       Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten oli
26452: päätetty an. ehd. n:o 193 lähetettäväksi maatalousvaliok~,in­
26453: taan, joka oli velvollinen pyytämään perustuslakivaliokunnan
26454: lausuntoa asiassa.
26455: 
26456:      Edustaja Johanssonille myönnettiin pyynnöstä lupa olla
26457: poissa huomisp_äivän istunnosta.
26458: 
26459:      Seuraava istunto ilmoitettiin olevan huomenna kello
26460: 11 a. p.
26461: 
26462: 
26463:      Istunto päättyi kello 12,40 yöllä.
26464:                                  Pöytäkirjan vakuudeksi:
26465:                                      F. W. Kadenius.
26466: 
26467: 
26468: 
26469:       17. Keskiviikkona 19 p. kesäkuuta 1907
26470:                    klo 11 a. p.
26471:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi        ed. Huotari,
26472: Hoikka, 1., Johansson, Vahe ja Vuolijoki, S.
26473: 
26474: 
26475:     Ed. Huotari oli ilmoitettu sairauden tähden poissa olevaksi.
26476: Ed. 1. Hoikalle myönnettiin vapautta täksi päiväksi yksityisten
26477: asiain tähden ja ed. Vaheelle samoin tämänpäiväisestä iltais-
26478: tunnosta sekä huomispäivän istunnoista.
26479: 
26480: 
26481:     Puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaan oli tänään pidet-
26482: tävä kaksi eri täysi-istuntoa, toinen aamupäivällä, toinen ilta-
26483: puolella, joka oli asiain pöydällepanoa varten huomattu tar-
26484: peelliseksi. Samalla muistutti Puhemies edustajia siitä, että on
26485: vielä 47 anomusta ja eduskuntaesitystä käsittelemättä ja valio-
26486: kuntiin lähettämättä ja että huomenna istunnot päättyvät, joten
26487: huomenna täytyy kello 12 yöllä ehdottomasti lopettaa.
26488: 1008                    Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
26489: 
26490: 
26491:               lnterpellatsiooni poliisivoiman lisäämisestä.
26492:     Ed. Nuortevan y. m. eilisessä istunnossa jättämään inter-
26493: pellatsiooniin nähden hyväksyttiin vastattavaksi seuraava ää-
26494: nestysesitys:
26495:     Ken hyväksyy interpellatsioonikysymyksen tehtäväksi, vas-
26496: taa jaa; jos ei voittaa, on se hylätty.
26497:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten eduskunta oli
26498: päättänyt yllämainitun interpellatsioonin tehtäväksi.
26499: 
26500: 
26501: 
26502:                      Työjärjestystä koskevia kohtia.
26503:     Seuraavana asiana oli päiväjärjestykseen merkitty perustus-
26504: lakivaliokunnan mietintö, joka koskee työjärjestyksen 30 §:ää,
26505: mutta kun se ei vielä ollut valmistunut eikä ennätetty jakaa
26506: painettuna, oli se esitettävä myöhemmin.
26507:    7-henkisen valiokunnan laatima eilen pöydälle pantu ehdo-
26508: tus mitä eduskunnan työn lopettamiseen yöllä tulee hyväksyttiin
26509: keskustelutta.
26510: 
26511: 
26512: 
26513:               Helsingin kaupungin poliisin menettelytapa•
26514:    . Pöydällä ollut puhemiesneuvoston ehdotus mitä ed. Orasmaan
26515: tekemään ilmoitukseen tulee Helsingin poliisin menettelytavasta,
26516: että eduskunta päättäisi tehdä ilmoituksen tapahtumasta keisa-
26517: rillisen senaatin prokuraattorille, otettiin sen jälkeen käsittelyn
26518: alaiseksi.
26519:        Keskustelu:
26520:     Ed. von Alfthan: frågan om landtdagsmans okränkbarhet af
26521: myndighet är utan tvifvel en synnc;!rligen viktig fråga, som
26522: måste allvarligen beaktas, men just, emedan denna fråga är
26523: utaf så allvarsam natur, så tillkommer det utan tvifvel landt-
26524: dagen själf att allvarligt pröfva, huruvida ett öfvergrepp har
26525: egt rum eller icke, innan en åtgärd i en eller annan riktning
26526: beslutes eller vidtages. Det var så jag uppfattade att landt-
26527:                    Helsingin poliisin menettelystä.          1009
26528: 
26529: 
26530: dagen ville begå, när densamma tili talmanskonferensen hän-
26531: skjöt den gjorda anmälningen med det uttryckliga uppdrag
26532: att talmanskonferensen skulle ifrån detta ärende, i hvilket olika
26533: saker voro sammanblandade, särskilja den del, med hvilken
26534: landtdagen icke kunde och icke borde taga befattning, och
26535: sedan tili landtdagen göra framställning beträffande den öfriga
26536: delen utaf frågan, nämligen för så vidt den rörde klagomål
26537: utaf landtdagsmän öfver dem ågånget våld. Det synes mig,
26538: att talmanskonferensen nu icke har fullgjort detta uppdrag.
26539: Såsom sakerna nu ligga, återstår således endast för den en-
26540: skilde landtdagsmannen att själf försöka göra detta särskil-
26541: jande. för så vidt jag här kunnat uppfatta den utaf hr Oras-
26542: maa gjorda anmälan, och kännedom om någonting därutöfver
26543: i denna sak eger jag icke, då talmanskonferensen icke gjort
26544: något som hälst meddelande tili landtdagen, så innefattar detta
26545: att hr Orasmaa sofde något ilia den natt han var närvarande
26546: vid dessa uppträden och att en annan landtdagsman hade
26547: stött sin tumme. Detta är nu för mig det sakliga innehållet
26548: utaf den skada, som har tillfogats landtdagsmännen. lngen
26549: utaf dessa herrar har heller påstått, att dem skulle hafva ågått
26550: något direkt våld, än mindre hafva de påstått, att de skulle
26551: hafva legitimerat sig gentemot ordningsmakten genom före-
26552: teende af fullmakt. Det hade tyvärr icke kunnat gå på ett
26553: enklare sätt, då polletterna ännu iclce blifvit färdiga. Emeller-
26554: tid förutsätter L. 0. § 13 ovillkorligen, för att något klander-
26555: värdt eller straffbart skall föreligga, att det skall vara medve-
26556: tet för den, som det begår, att det sker emot landtdagsman,
26557: och således borde denna ha legitimerat sig eller vara med sä-
26558: kerhet känd såsom sådan. Under sådant förhållande anser
26559: jag dels att själfva saken är utaf mycket ringa betydelse, då
26560: intet direkt våld öfvergått dessa herrar, utan de endast råkat
26561: ut för indirekta påföljder utaf särskildt vidriga omständig-
26562: heter, dels att de förutsättningar, som § 13 i L. 0. stadgar
26563: för att öfverhufvudtaget i sak någon åtgärd skall vidtagas,
26564: saknas, och måste jag under sådant förhållande yrka uppå, att
26565: denna anmälan utaf landtdagen utan vidare lägges tili hand-
26566: lingarna.
26567:      Ed. Estlander: Alla måste ju vara ense därom, att det är
26568: för landtdagen af vikt, att hvarje dess medlem må komma i åt-
26569: njutande af honom tillbörligt skydd tili person, och enligt min
26570: tanke bör landtdagen icke häller undandraga sig att, då så-
26571: dant blifver nödigt, skänka sitt understöd åt enskilda dess
26572: medlemmar, då de kräfva sin rätt. Emellertid måste uti dylika
26573: fall, där landtdagens ingripande påkallas, den sak det gäller
26574: 1010                Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
26575: 
26576: 
26577: vara klar och i sådant skick, att landtdagen kan bedöma
26578: densamma. Enligt min tanke kan landtdagen nämligen icke
26579: skrida tili anställande af sådan undersökning, genom hvilken
26580: sakens sammanhang kunde inhämtas. Detta ligger utom landt-
26581: dagens möjligheter. Hvad beträffar det förevarande fallet, så
26582: skulle jag hålla före, att saken emellertid icke befinner sig uti
26583: det af mig antydda nödvändiga skick, och att därjämte den
26584: åtgärd, som föreslås, innebär annat och mer än blott under-
26585: stöd af en enskild målsegares anspråk. Det har föreslagits
26586: att landtdagen skulle uti skrifvelse tili prokuratorn i kejserl.
26587: senaten anmäla om det öfvergrepp, som några af dess med-
26588: lemmar för landtdagen angifvit sig hafva varit utsatta för. Det
26589: skulle således vara Jandtdagen, som i första hand skulle väcka
26590: sak härom. Enligt min tanke skulle detta innebära, att landt-
26591: dagen komme att vara den, som angifver det förmenta brot-
26592: 1et tili åtal, och således också vore skyldig att garantera värk-
26593: ligheten och riktigheten utaf de uppgifter om den förefallna
26594:  saken, som nödvändigt måste ligga tili grund för en dylik an-
26595: gifvelse. Det heter nämligen, såsom kändt, i instruktionen för
26596: prokuratorn, att det står hvar och en fritt att vända sig tili
26597: honom och under förbindelse tili bevisning angifva förmenta
26598: lagbrott. Man kunde visserligen anse, att finlands landtdag
26599: stode i något annat förhållande tili prokuratorn än enskilda
26600: personer, men då landtdagen antager sig enskildas sak, måste
26601: i hvarje fall för landtdagen också gälla, att landtdagen skall
26602: stå för hvad den angifver. Härtill kommer ännu det, att måls-
26603:  eganden själf icke har anlitat de laga utvägar, som hafva stått
26604: och ännu stå honom öppna. först om målsegaren angifver
26605: det honom ågångna öfvervåldet för att undersökas af veder-
26606: börande domstol, synes det mig att Jandtdagen kunde under
26607: de förhållanden, som därvid möjligen uppstå, finna nödvän-
26608: digt att understöda hans yrkande, men såsom saken för när-
26609: varande ligger, skulle jag för min del hålla före, att landtda-
26610: gen icke borde skrida till en åtgärd, som i hvarje fall har en
26611: mycket stor betydelse och hvars användande således icke bör
26612: ske i onödan och utan visshet om att den värkligen är af
26613: sakläget föranledd. Jag måste af denna orsak uti sakens när-
26614: varande skick yrka afslag på den framställning om åtgärd, som
26615: gjorts.
26616:     Ed. Schybergson : Hr Estlander har sagt, att hvarken landt-
26617: dagen eller dess utskott, än mindre då talmanskonferensen
26618: kunna verkställa någon undersökning i ett sådant fall som
26619: detta för utredande af de faktiska förhållandena. Hr Estlan-
26620: der har alldeles rätt däri, och såvidt jag kunde fatta diskussi-
26621:                      Helsingin poliisin menettelystä.            1011
26622: 
26623: 
26624: onen i tahnanskonferensen, uuder den tid, som jag var i till-
26625: fälle att där närvara, var denna åsikt den allmänna. Själfva
26626: faktum, på hvilket ett sådant yrkande stöder sig, måste vara
26627: notoriskt. Det får icke vara något tvifvel om riktigheten utaf
26628: detsamma och någon vidare undersökning kan icke från rep-
26629: resentationens sida äga rum, men jag kan dock icke dela hr
26630: Estianders åsikt därom, att icke denna sak i själfva värket skulle
26631: vara klar. Det är fullkomligt notoriskt, att de resp. landtdags~
26632: männen icke hafva varit föremål för någon kränkning. Det
26633: är notoriskt, att ett slag har träffat en, som var i deras säll-
26634: skap, men att detta slag icke träffat någon af dem själfva och
26635: icke var ämnadt åt någon af dem. Det är visserligen sannt,
26636: såsom hr af Ursin uti talmanskonferensen det antydde, att det
26637: hade kunnat träffa äfven någon af dem, men det är väl dock
26638: icke nog för att de därigenom kunnat blifva kränkta. Som
26639:  sagdt, det är alldeles klart, att någon kränkning icke har träf-
26640: fat någon som hälst af dessa fyra landtdagsmän, och vid så-
26641: dant förhållande kan ju icke någon åtgärd från landtdagens
26642: sida vidtagas. Det blefve ett slag i vattnet. Situationen är
26643: sådan, att det nog kan komma tider, då vi behöfva skydda
26644:  landtdagsmännens okränkbarhet, men vi skola vänta därmed
26645: tills verklig anledning därtill förekommer. Jag ber att få till-
26646:  lägga, att efter det vi nu hafva medgifvit att hr Nuortevas
26647:  interpellation uti polisfrågan mä riktas till regeringen, så
26648: förefinnes det ännu mindre anledning att särskildt taga upp
26649:  denna hr Orasmaas anmälan. Om jag icke hörde orätt, då in-
26650: terpellationen i går framställdes, så talades också i den om
26651: den förmenta kränkning, som träffat dessa fyra landtdagsmän.
26652:  Huru många gånger skall denna samma sak blifva föremål för
26653: representationens behandling?
26654:      Jag kan icke dela hr Estianders åsikt om att denna anmä-
26655: lan hos prokuratorn skulle hafva så stor betydelse. jag ville
26656: tvärtom säga, att den betyder nästan mindre än ingenting. Men
26657:  just detta är en anledning att låta alla åtgärder i denna sak
26658:  förfalla. Och en anledning därtill för mig är ytterligare den,
26659: att jag är mycket tveksam om det är tili prokuratorn vi skola
26660:  vända oss och om icke hr Danielson-Kaimari hade alldeles
26661:  rätt, då frågan var före vid ett föregående plenum och han
26662: ansåg, att det är endast och allenast tili senatens ordförande,
26663: vi hafva att vända oss i dessa liksom i andra frågor. jag ber
26664:  att få nämna, att när t. ex. prokuratorns berättelse behandlas
26665:  af landtdagen och anmärkningar mot denna göras, så fram-
26666:  ställas dessa icke i skrifvelse tili prokuratorn, utan uti en skrif-
26667:  velse tili Hans Majestät med anhållan att han ville öfverlämna
26668:  den tili prokuratorns utlåtande.
26669: 1012                  Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
26670: 
26671: 
26672:    Allt i allt är denna sak så obetydlig att vi icke böra vid-
26673: taga en åtgärd, som lindrigast sagdt är tvifvelaktig. ,
26674: 
26675:     Ed. Danielson-Kaimari: Minä pyysin puheenvuoroa huomaut-
26676: taakseni, että minä silloin jo, kun asia oli ensi kerran esillä,
26677: mainitsin, että Valtiopäiväjärjestys minun käsitykseni mukaan
26678: ehdottomasti vaatii eduskuntaa kääntymään tällaisissa asioissa
26679: senaatin puheenjohtajan puoleen ja että kääntyminen proku-
26680: raattoriin siis olisi muodoton. Lisäksi tahtoisin mainita, että
26681: puhemiesneuvosto ei ole noudattanut sitä kehoitusta, jonka edus-
26682: kunnan edellinen päätös minun käsittääkseni sisälsi, nimittäin
26683: että se selvästi erottaisi eduskunnan jäsenten suojaa tarkoitta-
26684: van kohdan siitä toisesta kohdasta, joka on ed. Orasmaan eh-
26685: dotuksessa kosketeltu. Tämä on yhtenä seikkana, joka vai-
26686: kuttaa sen, että minä puolestani en voi kannattaa ed. Oras-
26687: maan enkä myöskään puhemiesneuvoston ehdotusta. Lisäksi
26688: on tullut, että julkisuuteen on saatu jonkun verran tietoja ta-
26689: pahtumasta, jota ed. Orasmaa on kosketellut, ja on huomattu
26690: sen perinpohjainen vähäpätöisyys. Asiaan vaikuttaa myöskin
26691: eilen esitetty ja tänään päätetty interpellatsiooni poliisivoimasta,
26692: joka tekee ed. Orasmaan ehdottaman toimenpiteen täydelleen
26693: tarpeettomaksi. Minä siis yhden ed. Schybergsoniin siinä koh-
26694: den, että hänen mainitsemillaan perusteilla asia rauetkoon.
26695: 
26696:      Ed. Perttilä t:.: Kun tämä asia puhemiesneuvostossa oli
26697: käsiteltävänä, niin näytti se ainakin minusta jo silloin siltä, että
26698: kun on kysymyksessä sosiaalidemokraattiset edustajat, niin sil-
26699: loin voi panna asialle niin vähän arvoa kuin mahdollista. Ai-
26700: van Jyhkänen aika sitten on tapahtunut jotakuinkin samanlai-
26701: nen tapaus Suomen kansan edustajia kohtaan. Se koski ah-
26702: venanmaalaisia edustajia muistaakseni 1904 vuoden valtiopäi-
26703: villä. jos verrataan tätä tapausta ja niiden tapausta toisiinsa,
26704: niin minä en voi millään tavalla katsoa tätä vähäpätöisemmäksi
26705: asiaksi kun se, mikä tapahtui ahvenanmaalaisille edustajille.
26706: Ahvenanmaalaiset edustajat saivat jonkun venäläisen santarmin
26707: perässä kulkea tunnin tai tuskin sitäkään, ja heidän tavaransa
26708: tarkastettiin, siinä kaikki. Tässä tapauksessa ovat kansanedus-
26709: tajat, joita tällä kertaa näytään syrjäytettävän sen vuoksi että
26710: ne ovat sosiaalidemokraatteja, saaneet poliisin piiskaa juosta
26711: pakoon. jos poliisi kauniisti vaatii tulemaan tutkimuksiin, niin
26712: kyllä minä ennemmin menen sinne kuin pidän suotavana, että
26713: saa juosta piiskaa pakoon. Eduskunta tietysti enemmistöllä
26714: tulee päättämään, että asia ei anna aihetta mihinkään toimen-
26715: piteeseen. Mutta jos vastaisuudessa tapahtuu samanlaisia ta-
26716:                     Helsingin poliisin menettelystä.            1013
26717: 
26718: pahtumia ja ne sattuvat porvarillisia edustajia kohtaan, ja jos
26719: vielä silloin eduskunnassa on porvarillinen enemmistö, on tu-
26720: los sama kuin 1904 vuoden valtiopäivillä, nim. että valtiopäi-
26721: vät ilmoittavat siitä viranomaisille niitä toimenpiteitä varten,
26722: joihin se antaa aihetta. Minun mielestäni ei pidä ensinkään
26723: paikkaansa ne väitteet, joita on sanottu, että asiaa pitäisi tut-
26724: kittaman eduskunnan puolelta. Valtiopäiväjärjestys nimenomaan
26725: määrää, että eduskunnan jonkun viranomaisen puoleen tulee
26726: kääntyä niissä tapauksissa, joissa se tarvitsee selitystä ulko-
26727: puolelta eduskuntaa. ja kun tässä on sentapainen kysymys,
26728: että tarvitaan selitystä, niin minusta eduskunnan velvollisuus
26729: on tehdä se, minkä se katsoo olevansa velvollinen sen ilmoi-
26730: tuksen perustuksella, minkä eduskunnan jäsenet ovat edus-
26731: kunnalle tehneet. jos asetuttaisiin ed. Estlanderin ja von Alfthanin
26732: kannalle tässä, niin tultaisiin jotakuinkin omituiseen tulokseen.
26733: Emme voisi mitenkään missään muussa tapauksessa hyväksyä
26734: eduskunnan sentapaista tointa, joka suojelisi sen yksilöitä, muul-
26735: loin kuin silloin, kun edustajia tullaan loukkaamaan eduskun-
26736: nan täysiistunnoissa. Koska muulloin voisi eduskunta olla
26737: niin varma siitä, että tosiaan on niin tapahtunut? Mutta jos
26738: joku edustaja, oli se sosiaalidemokraatti tai porvarillinen, jotain
26739: laitosta vastaan ilmoittaa rikoksen, joka on tapahtunut häntä
26740: kohtaan, niin minä olen valmis uskomaan sitä. ja vaikka
26741: omasta puolestani epäilisinkin, niin yhtyisin kuitenkin, että asi-
26742: assa ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin. Minusta se
26743: kanta ei ole ainakaan tulevaisuudelle ensinkään suotava, millä
26744: varsinkin ed. Estlander ja kaikki sen puolueen edustajat, jotka
26745: ovat hyvin lähellä Helsingin poliisilaitosta, ovat asettuneet.
26746:     Ed. af Ursin: Ed. Perttilä on jo viitannut siihen tapaukseen,
26747: joka vuonna 1904 sattui herrojen Janssonin ja Karlssonin suh-
26748: teen. Ikävä kyllä täytyy minun nyt, vastoin niin sanoakseni
26749: periaatteitani, käyttää kallista aikaa vähän Iaveampaan selityk-
26750: seen, koska pidän tätä asiaa sangen tärkeänä.
26751:     Minun täytyy tehdä se niin perinpohjaisesti, että ensiksi
26752: pyydän saada lukea sen kirjoituksen, jonka herra Jansson por-
26753: varissäädyssä esitti. Se kuuluu näin:
26754:     »Esiteltiin hra Julius Janssonin porvarissäädylle antama kir-
26755: joitus, joka oli näin kuuluva:
26756:                    Tili vällofliga borgareståndet.          "
26757:     1 omkring ett års tid hafva ryska gendarmer i städerna Abo
26758: och Mariehamn utöfvat kontroll på den med ångfartygsaktie-
26759: bolaget Bores båtar emellan nämnda städer resande allmänhe-
26760: ten sålunda, att de tvungit resandena att af gendamerna ut-
26761:                                                            64
26762: 1014               Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
26763: 
26764: 
26765: taga ett slags kontrollbiljett under hot om våld, därest denna
26766: biljett icke af resandena anskaffades.
26767:       Då jag natten emot den 1 innevarande december i egen-
26768: skap af representant för Mariehamns stad i borgareståndet vid
26769: denna landtd~ skulle från sagda stad med ångfartyget Bore
26770: II afresa tili Abo och därifrån med bantåg fortsätta resan tili
26771: Helsingfors för att deltaga i nu pågående ständermöte, blef
26772: jag af den vid fartygets landgång posterade gendarmen anmo-
26773: dad att uttaga gendarmbiljett, såvida jag ville åtfölja fartyget
26774: tili Åbo. 1 min egenskap af landtdagsman ansåg jag mig nu
26775: hafva särskild anledning att häfda landets rättsordning och
26776: ville förty icke underkasta mig en slik tillsägelse af en rysk
26777: gendarm. Jag vägrade fördenskull att uttaga gendarmbiljetten
26778: samt tillkännagaf tillika hvilket ärende min resa gällde. Det
26779: oaktadt fortfor gendarmen jemte gendarmlöjtnanten Smirnoff,
26780: som äfven infunnit sig å platsen, att hindra mig att stiga om-
26781: bord å fartyget. Först efter en längre ordväxling, hvarunder
26782: en större folkmängd samlat sig omkring landgången, tilläts jag
26783: gå ombord under hot om att jag af gendarmerna i Åbo skulle
26784:  utsättas för obehagligheter. Kommen ombord, uppmanades
26785: jag ytterligare af gendarmlöjtnanten Smirnoff att uttaga ifråga-
26786: komna biljett under förmälan, att han eljes icke skulle låta
26787: fartyget afgå från Mariehamn. Då jag härtill enständigt ne-
26788: kade, fick fartyget dock slutligen afgå, utan att jag därefter
26789: denna gång utsattes för vidare hinder eller obehag.
26790:       Emellertid har jag numera erfarit, att represantanten för
26791:  Ålands domsaga i bondeståndet magister K. J. Karlsson, då
26792:  han under julhelgen besökte sitt hem på Åland och därefter
26793: annan dag jul återvände hit, blef vid ångfartyget Bores an-
26794:  komst tili Abo sagda dag på förmiddagen af gendarmerna
26795:  hindrad att landstiga samt därpå under gendarmuppsikt förd
26796:  tili poliskammaren i Åbo och underkastad förhör för det han
26797:  underlåtit att vid sina resor emellan Åbo-Mariehamn och
26798:  Mariehamn-Åbo såsom landtdagsman underkasta sig påbudet
26799:  att uttaga gendarmbiljett.
26800:       Då jag sålunda har grundad anledning att antaga, att samma
26801:  förfarande kommer äfven emot mig att af gendarmerna inledas,
26802:  då jag under den tiliämade landtdagsferien skall besöka min
26803:  hemort, samt liknande svårigheter tilläfventyrs kunna från gen-
26804:  darmeriets sida göras gällande jämte mot andra medlemmar
26805:  af ständerförsamlingen, anser jag mig böra påkalla det skydd
26806:  af ständernas fri- och rättigheter, som jämlikt den i § 24 L.
26807:  0. ingående och af ståndens talmän aflagda ed ankommer på
26808:  dessa talmäns åtgärd. Jag får förty för vällofliga borgarestån-
26809:  det föreslå, att ståndet ville besluta uppdraga åt sin talman,
26810:                    Helsingin poliisin menettelystä.          1015
26811: 
26812: 
26813: att, såsom jag vill hoppas, gemensamt med andra stånds tal-
26814: män göra framställning hos vederbörande om det förefallna
26815: under påyrkande, att behörig åtgärd blefve vidtagen tili un-
26816: danrödjande för framtiden af siika ingrepp i ständernas fri- och
26817: rättigheter, hvarjämte jag får föreslå att ståndet ville, med om-
26818: fattande af min ofvangjorda framställning, besluta att omedel-
26819: bart genom en deputation inbjuda medstånden att, enär hela
26820: ständerförsamlingens rätt genom omförmälda ingrepp är trädd
26821: för nära, skrida tili fattande af beslut i samma riktning, som
26822: jag nu haft äran tili vällofliga borgareståndet hemställa. Hel-
26823: singfors den 31 december 1904.
26824:                                            Julius E. Jansson.»
26825:    Tätä hra Janssonin tiedonautoa ei epäilty, se pidettiin hy-
26826: väna Ja siitä sukeutui seuraava keskustelu, joka minun täytyy
26827: myös pyytää saada lukea, se ei ole pitkä:
26828:     » Hra Lundenius pyysi puheenvuoroa ja lausui:
26829:     Det fall, som här af hr Jansson bragts tili ståndets känne-
26830: dom, utgör ett allvarligt ingrepp i landtdagsmännens oantast-
26831: lighet och rör därmed ståndets fri- och rättigheter. Enligt
26832: hvad tili min kännedom kommit, har hr Karlsson i bondestån-
26833: det öfverklagat det öfvergrepp, som honom ågått från ryska
26834: gendarmeriets sida; men bondeståndets talman har, på skäl
26835: som icke kunna anses innebära något slags fog, förvägrat stån-
26836: det all diskussion i detta ärende. Vid detta beklagliga för-
26837: hållande anser jag, att hr Janssons åtgärd att i denna väg
26838: bringa ärendet under borgareståndets behandling är fullkom-
26839: ligt på sin plats; och jämte det jag sålunda på det varmaste
26840: ansluter mig tili hr Janssons förslag om åtgärd i saken af
26841: ståndets hr talman och också om hr Janssons förslag, att
26842: medstånden skulle inbjudas att äfven de uppdraga åt sina tal-
26843: män att hos generalguvernören göra framställning därom, att
26844: sådant oskick för framtiden från ryska gendarmeriets sida måtte
26845: förekommas, får jag endast föreslå sådan förändring i hr Jans-
26846:  sons förslag, att denna inbjudning tili medstånden icke skulle
26847:  ske genom deputation utan genom protokollsutdrag, som for-
26848: dersammast skulle expedieras och såsom brådskande tillställas
26849:  medstånden ännu i dag.
26850:      Hra Ignatius: Jag ber få understöda hr Lundenius. 1 an-
26851:  seende tili den långt framskridna tiden torde det vara det enda
26852:  praktiska sätt, som kan komma tili användning.
26853:      Hra Renvall: Pyydän saada kannattaa hra Janssonin teke-
26854:  mää ehdotusta. Ajan voittamiseksi olisi mielestäni asia sillä
26855:  tavoin suoritettava.
26856: 1016                 Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
26857: 
26858: 
26859:     Hra Spoof: Niinikään minä pyydän saada kannattaa hra
26860: Janssonin alkuperäistä ehdotusta.
26861:     Sittenkuin keskustelu oli julistettu päättyneeksi, pyysi vielä
26862:     hra Bergman puheenvuoroa ja lausui: Före det omröstnin-
26863: gen vidtager, vore det kanske ännu skäl, att ståndet finge ett
26864: meddelande om, huru lång tid det kan taga att få ett proto-
26865: kollsutdrag expedieradt.
26866:     Sittenkuin hra puhemies oli ilmoittanut, että tähän sihteerin
26867: antaman tiedon mukaan menisi enintään puoli tuntia, esitti hra
26868: puhemies säädyn vastattavaksi seuraavan äänestysesityksen:
26869:     Ne, jotka hyväksyvät hra Julius Janssonin esityksen muut-
26870: tamatta, äänestävät jaa; ne, jotka sitä eivät hyväksy, äänestä-
26871: vät ei;
26872:     jos ei voittaa, niin sääty on yhtynyt hra Lundeniuksen eh-
26873: dotukseen.
26874:     Esitykseen annettiin lippuäänestyksessä vastaukseksi 31 jaa
26875: ja 34 ei, ja sääty oli siis päättänyt hyväksyä hra Janssonin
26876: esityksen sekä myöskin pöytäkirjanotteella pyytää toisia sää-
26877: tyjä yhtymään säädyn siten tekemään päätökseen.»
26878:     Siis tuo esitys meni koko eduskunnan nimessä.
26879:     Santarmiston puolelta tällä tavoin loukattu edustaja oli herra
26880: Julius Jansson, Maarianhaminan edustaja, kuuluva porvarissää-
26881: tyyn ja täysverinen porvari. Nyt taas teki ed. Orasmaa ensi
26882: kerran, kun Suomen eduskunta uudessa muodossaan kokoon-
26883: tui, samanlaisen ehdotuksen, sillä erotuksella vain, että tässä
26884: on niiden puolelta, jotka eivät tahdo ryhtyä minkäänlaiseen
26885: toimenpiteeseen, tehty erotus persoonan ja persoonan välillä.
26886: Ed. Schybergson etenkin suvaitsi leimata tämän asian aivan
26887: vähäpätöiseksi. Mutta asia on kuitenkin sillä kannalla, että
26888: meidän kotimainen poliisijoukkomme, joka nykyään, niinkuin
26889: minä olen ennenkin sanonut, ottaa tehtäväkseen piiskata ihmi-
26890: siä, on tässä tapauksessa lyönyt ruoskalla siihen joukkoont
26891: jossa edustajia oli, vaikka tästä sitä ennen sille ilmoitettiin. Ja
26892: se on aiheettomasti ajanut näitä hevosilla hajaantumaan, vaikka
26893: siihen ei ollut vähintäkään syytä. Pyydän kysyä, olisivatko
26894: asianomaiset herrat, esim. ed. Schybergson tai kuka muu ta-
26895: hansa, olleet ryhtymättä minkäänlaiseen toimenpiteeseen, jos rat-
26896: sastavat poliisit olisivat ajaneet siihen joukkoon, jossa he sei-
26897: soivat, ja piiskalla lyöneet jotakuta heidän kumppaniaan, jos-
26898: kaan iskut eivät olisi sattuneet ed. Schybergsoniin tai johon-
26899: kuhun muuhun. Rohkenen otaksua, että siitä olisi täällä syn-
26900: tynyt hyvinkin suuri numero.
26901:     On sanottu, että asia ei ole notoorinen. Minä en ole sitä
26902: mieltä, niinkuin jo puhemiesneuvostossa sanoin, että edus-
26903:                       Helsingin poliisin menettelystä.             1017
26904: 
26905: kunta on mikään tuomioistuin, enkä minä luule, että kukaan
26906: vaatii, että täällä eduskunnassa asetettaisiin joku tuomioistuin,
26907: joka todistusten nojalla tuomitsisi. Pyydän kuitenkin asian
26908: valaisemiseksi saada lukea erään asiapaperin, joka kuuluu näin:
26909:      »Täten saamme todistaa seuraavaa: Kun viime toukokuun
26910: 23 päivän iltana kello 10-11 välillä seisoimme toveri Halmeen
26911: kanssa talon n:o 6-8 (12) Siltasaaren kadun varrella portti-
26912: käytävässä, yhtyi meihin ed. Orasmaa, Huttunen, Eronen ja
26913: Järvinen, kysyen: »vieläköhän pääsisi saunaan». Samassa näimme
26914: suuret joukot poliisia ratsain ja jalkasin Iaukkaavan kaupun-
26915: gista, jotka hajaantuivat Eläintarhan ja Sörnääsin tien risteyk-
26916: sessä, yksi osa kääntyen Siltasaaren kadulle, alkaen ratsastaa
26917: katukäytävillä hätyytellen ihmisiä, joita ei näkynyt liikkeellä ta-
26918: vallista runsaammin eikä myöskään päihtyneitä ollut nähtävissä,
26919: kaikki oli rauhallista. Poliisit ratsastivai täyttä laukkaa, ihmiset
26920: edellä kuka mihinkin pääsi. Eräs poliisi ratsasti nähtävästi
26921: pakenevien jäiestä vastapäätä olevan kahvilan rappusille, ta-
26922: lossa n:o 9 saman kadun varrella, niin että hevosen pää oli jo
26923: ovesta sisällä, jolloin sisältä vedettiin.. ovi kiiruusti kiini, samalla
26924: löi poliisi oven väliin piiskallaan. Akkiä alkoivat poliisit rat-
26925: sastaa sitä porttikäytävää kohti, jossa seisoimme, sekä sama
26926: jalkapoliisi, joka juuri oli poistunut luotamme, saatuaan kuulla
26927: ja nähdä, että olimme rauhallisia ihmisiä, jolle sitäpaitsi ed.
26928:  Huttunen mainitsi, että olemme kansanedustajia. Hyökkäys
26929:  tehtiin niin nopeaan, että yksi hajaantui yhtäälle, toinen toi-
26930: saalle. Järvinen ja Eronen juoksivat kadulle päin ja me toiset
26931: pihalle päin, jolloin samalla lyötiin minua (Tammista) nahkai-
26932:  sella piiskalla porttikäytävässä. Poliisit ratsastivai aina pihan
26933: perälle asti, ja huusi että »saatanan torpanjussit» (Murto-
26934: salo), y. m. sen kaltaisia huutoja. Tämän kaiken todenperäi-
26935: syyden voimme tarvittaissa vaiallamme todistaa.
26936:      Helsingissä kesäk. 12 päivä 1907.
26937:           Osk. Murtosalo.              Nikolai Tamminen.
26938:                talonmies.                          kirvesmies.
26939:     Yllä olevat nimikirjoitukset omakätisesti kirjoitetuksi todis-
26940: tavat:
26941:          A. Halme.                       P. Huttunen.»
26942:     Näitä todistuksia voisi lisätä. Minulla on täällä pieni pinkka
26943: niitä, mutta toistaiseksi en sittenkään tahdo tuoda enemmän
26944: niitä esille ajan täperyyden takia. Onhan minulla tilaisuus tehdä
26945: se myöhemmin. Tämä yksikin todistuskappale jo kuvaa, min-
26946: kälainen santarmijärjestelmä tätä nykyä Suomessa on, olkoot
26947: 1018                 Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
26948: 
26949: 
26950: santarmit sitte venäläisiä tai suomalaisia. Nimet eivät asiaa
26951: muuta.
26952:     Kun on ehdotettu, niinkuin puhemiesneuvosto on tehnytt
26953: että käännyttäisiin prokuraattorin puoleen tässä asiassa, niin
26954: minulla ei ole mitään sitä vastaan. Olen jo sanonut, että se
26955: menisi tavallisessa järjestyksessä V. J:n 77 §:ää noudattaen.
26956: Mutta koska täällä on lausuttu epäilyksiä siitä, voiko asia mennä
26957: prokuraattoriin, niin tahdon sanoa, että minullakin oli alussa
26958: hyvin paljon epäilyksiä siinä suhteessa. Pyydän saada tehdä
26959: alkuperäisen ehdotukseni, jonka esitin puhemiesneuvostossa ja
26960: joka minusta on täysin asiallinen, sen tapauksen varalta ni-
26961: mittäin, että ei tahdottaisi asiaa lykätä prokuraattoriin, ja tämä
26962: ehdotukseni on, että asia lykättäisiin senaatin puheenjohtajan
26963: ja poliisilaitoksen korkeimman kaitsijan puoleen, jotta hän ryh-
26964: tyisi niihin toimenpiteisiin, joihin hänen lain mukaisesti tulee
26965: ryhtyä.
26966:     En tahdo puhua asiasta sen enempää. Minulla on tilai-
26967: suus jatkaa keskustelun kuluessa.
26968: 
26969:     Puhemies: Puhuja siis teki sen ehdotuksen, että asiasta
26970: tehtäisiin ilmoitus senaatin puheenjohtajalle, että hän ryhtyisi
26971: tarpeen mukaisiin toimenpiteisiin.
26972:    Ed. af Ursin:     Ellei päätetä, että prokuraattorille ilmoitus
26973: tehdään.
26974:     Ed. Söderholm: Hr Danielson-Kaimari har emot talmans-
26975: konferensen riktat den anmärkning, att talmanskonferensen skulle
26976: gått öfver det uppdrag landtdagen gaf den. Denna anmärk-
26977: ning synes mig icke vara befogad. Landtdagen gaf i uppdrag
26978: åt talmanskonferensen att utreda, hvad från landtdagens sida
26979: kunde tillgöras i anledning af hr Orasmaas och andra landtdags-
26980: mäns anmälan, för så vidt den angick dem själfva, och det
26981: förslag, som talmanskonferensen gifvit, hänför sig ju också
26982: endast tili de landtdagsmän, hvilka uppgifvits hafva blifvit
26983: kränkta vid ifrågavarande tillfälle. Hr Danielson-Kaimari har
26984: vidare anmärkt, att denna form för åtgärd i saken icke skulle
26985: öfverensstämma med Landtdagsordningen. Hvad frågan om
26986: för landtdagens kommunicerande med utom densamma stående
26987: vederbörande beträffar, så innehåller Landtdagsordningen därom
26988: ingenting annat än att i 46 § säges, att om utskott behöfver
26989: uppgifter från myndighet, som icke står under landtdagens
26990: förvaltning, så kan utskott genom senatens ordförande anhållat
26991: att myndigheten ålägges att gifva den ifrågavarande utrednin-
26992: gen. Det är således i dessa fall fräga om att myndigheterna
26993:                     Helsingin poliisin menettelystä.           1019
26994: 
26995: skola fullgöra ett uppdrag, som landtdagen gifvit dem. Det
26996: är också riktigt att landtdagens skrifvelser tili Hans Majestät
26997: aflämnas tili senatens ordförande, ehuru därom ingenting finnes
26998: stadgadt. Det fall, som här är i fråga, är emellertid ej att hän-
26999: föra tili något af dessa. T almanskonferensens förslag går näm-
27000: ligen endast ut på att landtdagen skulle framföra den anmälan,
27001: en del landtdagsmän gjort, tili prokuratorn såsom högste åkla-
27002: gare. Denna anmälan synes mig böra kunna framställas direkt
27003: tili prokuratorn.
27004:      Det har också anmärkts mot talmanskonferensen, att dess
27005: förslag skulle innebära att landtdagen iklädde sig en viss an-
27006: svarighet för riktigheten af den anmälan, som gjorts. Såsom
27007: talmannens framställning vidhandengifver finnes ingen anledning
27008: tili en sådan slutsats, och talmanskonferensens beslut gick ej
27009: häller i den riktningen. Talmanskonferensen har icke kunnat
27010: fatta någon position i fråga om det faktiska i saken i det skick,
27011: hvari den nu befinner sig.
27012:     Ed. Paasikivi: Ed. Söderholm on jo lausunut aivan ne aja-
27013: tukset, jotka minullakin oli aikomus esiintuoda, ja voin sen
27014: vuoksi luopua puheenvuorostani.
27015: 
27016:     Ed. Yrjö-Koskinen, V. K.: Kun asia ensi kerran oli esillä,
27017: lausuin, että niin pian kun eduskunnalle ilmoitetaan, että louk-
27018: kaus edustajaa vastaan on tapahtunut, sitä ei voi ilman muuta
27019: jättää huomioon ottamatta. En nytkään saata yhtyä niihin
27020: mielipiteisiin, että tuommoisen loukkauksen täytyy olla täysin
27021: todistettu, ennenkuin siihen eduskunta voi ryhtyä. Mutta siitä
27022: pitäen, kun tämä asia on ollut viimeksi esillä, on siitä pidetty
27023: poliisitutkimus, eduskunta on sen lähettänyt valiokuntaan, jossa
27024: sitä myöskin on tutkittu niin paljon kuin on ollut mahdollista,
27025: ja lopputulos on, että tämä asia tuntuu jotenkin mitättömältä.
27026: Kun lisäksi tulee vielä se, että asia esiintyy myöskin sen interpel-
27027: latsioonin yhteydessä, joka tänään on täällä hyväksytty, niin minä
27028: katson koko kysymyksen esillä olevassa muodossaan kypsy-
27029: neen asiakirjoihin liitettäväksi ja pyydän yhtyä ed. Danielson-
27030: Kalmariin.
27031:     Ed. Erkko: Olin silloin, kun asia ensi kerran esitettiin, sitä
27032: mieltä, että eduskunnan yksinkertainen velvollisuus olisi ollut
27033: tehdä ilmoitus siitä ilmiannosta, jonka edustaja Orasmaa teki,
27034: asianomaisille viranomaisille, itse ryhtymättä minkäänlaisiin tutki-
27035: muksiin asiassa. Tutkimuksen pitäminen ei mielestäni ole
27036: eduskunnan tehtävä. Kun nyt kuitenkin sittemmin on asiasta
27037: näkynyt julkisuudessa selitys viranomaisten pitämistä tutkimuk-
27038: 1020                Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
27039: 
27040: 
27041: sista ja niistä on käynyt selville, ettei mitään tahallista edusta-
27042: jain Ioukkausta ole tapahtunut, että poliisi ei ole tietänyt edes
27043: että ne henkilöt, joita se kadulla kohtasi, olivat edustajia, niin
27044: olen minäkin sitä mieltä, että asia näin ollen ei antaisi aihetta
27045: mihinkään toimenpiteisiin, varsinkin kun se tulee täällä toisessa-
27046: kin muodossa esille.
27047:     Ed. Karlsson: 1 anledning af att hr Perttilä jämte flere andra
27048: fortfarande tyckas hysa den uppfattning, att den anmälan, hr
27049: Orasmaa här gjort om ett förment polisöfvergrepp, vore Iikartad
27050: med den, som ett par Iandtdagsmän gjorde vid 1904 års landt-
27051: dag, ber jag få yttra några ord. Jag var nämligen en af de
27052: representanter, mot hvilka öfvergreppet den gången företogs.
27053: Då genom uppläsning af det af hr Jansson författade aktstycket,
27054: som tili borgareståndet ingafs, redan själfva tillvägagåendet
27055: blifvit klargjordt, ber jag endast få framhålla att det för en hvar
27056: måste vara klart, att det dock är en väsentlig skillnad emellan
27057: de ryska gendarmerna och den finska polisen. Polisen är ju
27058: dock en Iaglig inrättning för ordningens upprätthållande, under
27059: det att gendarmeriet icke blott hos oss utan äfven i dess hem-
27060: land är en af de mest föraktade och förhatliga inrättningar, som
27061: finnas. Mot öfvergrepp af polisen står ju alltid utvägen öppen
27062: för den, som anser sig kränkt, att anlita domstol och landets
27063: myndigheter. Men mot gendarmeriet fanns ingen annan utväg
27064: än den, som anlitades för det då öfverklagade öfvergreppet.
27065: Oendarmerna hade gjort sig på många områden i vårt land för-
27066: hatliga, och det gällde att med hvilka medel som hälst försöka
27067: komma åt dem och få denna inrättning från Jandet aflägsnad,
27068: hvilket ju sedan också slutligen lyckades.
27069:     Hvad själfva den sak vidkommer, som nu är under behand-
27070: Jing, ber jag att få förena mig i det uttalande, som hr Estlander
27071: gifvit.
27072:     Ed. Setälä: Minä olen asiasta pääasiallisesti yhtä mieltä ed.
27073: Söderholmin kanssa ja olenkin katsonut, puhemiesneuvoston
27074: kokouksessa asian ensi kertaa ollessa käsiteltävänä, voivani
27075: yhtyä tähän ehdotukseen. Koska kuitenkin on lausuttu epäi-
27076: lyksiä siitä, saattaako eduskunta suorastaan kääntyä minkä vi-
27077: ranomaisen puoleen tahansa meidän maassamme tai yleensä
27078: muun viranomaisen puoleen kuin senaatin puheenjohtajan, s. o.
27079: kenraalikuvernöörin, niin minä puolestani ehdottaisin, että puhe-
27080: miesneuvoston päätöstä hiukan muodostettaisiin, nim. siihen
27081: suuntaan, että eduskunta antaisi puhemiehellensä toimeksi ilmoit-
27082: taa asiasta keis. senaatin prokuraattorille. Tällä vältettäisiin ne
27083: muodolliset epäilykset, joita asiassa saattaisi olla; tämä päätös
27084:                      Helsingin poliisin menettelystä.            1021
27085: 
27086: olisi myös täysin yhtäpitävä sen porvarissäädyn tekemän pää-
27087: töksen kanssa, johon ed. af Ursin viittasi. Silläkään kerralla
27088: eivät säädyt säätyinä, eduskunta eduskunta, kääntyneet kenraali-
27089: kuvernöörin puoleen, vaan antoivat puhemiehilleen toimeksi
27090: ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.
27091:     Tämä ehdotus oli esillä puhemiesneuvoston myöhemmässä
27092: kokouksessa ja useimmat sitä oikeastaan silloin kannattivat,
27093: mutta koska asia ei edellisessä ratkaisevassa keskustelussa
27094: tullut varsinaisesti keskustelun alaiseksi, niin jäi päätös entisen
27095: varaan.
27096:      Ed. Renvall: ,-Kun ed. af Ursin on lukenut täällä erään mi-
27097: nun Iausuntoni porvarissäädyn pöytäkirjasta, niin täytyy minun
27098: pyytää puheenvuoroa myöskin tässä asiassa, jossa en aikonut
27099: mielipidettäni lausua. Tunnustan kohta, että minä en voi asettua
27100: ed. Orasmaan tekemään ilmoitukseen nähden samalle kannalle,
27101: mille asetuin porvarissäädyssä herra Janssonin ilmoituksen joh-
27102: dosta. Mutta tämä ei perustu minkäänlaiseen käsitykseen, että
27103: toinen kuuluu toiseen puolueeseen ja toinen toiseen. Minä,
27104: niinkuin kaikki muutkin eduskunnan jäsenet, hyvin tiedän, että
27105: se loukkaus, joka kohtaa yhtä eduskunnan jäsentä, kohtaa kaikkia
27106: eduskunnan jäseniä. Mutta asianlaita on se, että herra Jansson
27107: vetosi silloiseen V. j:n 9 §:ään, jossa kosketeliaan sellaista
27108: tapausta, että »valtiopäivämiehelle sanoilla tai töillä tehdään
27109: rauhattomuutta sitte kun hän on ilmoittanut tällä asialla ole-
27110: vansa», nim. matkalla valtiopäiville j. n. e. On ilmeistä herra
27111: Janssonin ilmoituksen mukaan, että hänelle oli tehty rauhatto-
27112: muutta juuri matkalla valtiopäiville, ja myös kävi siitä ilmi,
27113: että se henkilö, joka hänelle oli rauhattomuutta tehnyt, oli saanut
27114: tietää, että hra Jansson oli valtiopäivämiehenä matkalla valtio-
27115: päiville.
27116:      Mutta se ilmoitus, jonka ed. Orasmaa on tehnyt, on minun
27117: mielestäni arvosteltava nykyisen V. j:n 13 §:n mukaan, jossa
27118: sanotaan: »jos joku valtiopäivien aikana taikka edustajan ollessa
27119: matkalla valtiopäiville tai valtiopäiviltä sanoilla taikka teoilla
27120: loukkaa edustajaa, tietäen hänet edustajaksi - - - niin pidet-
27121: täköön sitä asianhaaraa, että rikos tehtiin edustajaa vastaan, erit-
27122: täin raskauttavana». jos ed. Orasmaan omasta ilmoituksesta
27123: olisi käynyt ilmi, että poliisi oli tiennyt ed. Orasmaan ja hänen
27124: edustajakumppaninsa olleen edustajia, niin olisin valmis kan-
27125: nattamaan puhemiesneuvoston tekemää ehdotustai ilmankin mi-
27126: tään poliisitutkintoa, sillä katson, että eduskunta on velvollinen
27127: luottamaan jokaisen edustajan sanoihin, silloin kun hän edus-
27128:  kunnassa tekee ilmoituksen. Mutta ed. Orasmaan lausunnosta
27129:  ei käy ilmi, että poliisi olisi saanut pätevän tiedon siitä, että ed.
27130: 1022                Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
27131: 
27132: 
27133: Orasmaa ja hänen edustajatoverinsa olivat kansanedustajia, val-
27134: tiopäivämiehiä. Ei ole minun huomatakseni ed. Orasmaa väit-
27135: tänytkään, että hän olisi sellaisen ilmoituksen antanut. Ed..
27136: Huttunen on kyllä sanonut, että mellakan aikana tällainen ilmoi-
27137: tus poliisille hänen puoleltaan annettiin, mutta minun ymmär-
27138: tääkseni se tapahtui sellaisessa tilaisuudessa - vetoan yksin-
27139: omaan siihen ilmoitukseen, joka on eduskunnalle annettu -
27140: että poliisi ei voinut silloin ottaa harkitakseen, oliko tämä ilmoitus
27141: oikea vai eikö, ei ollut tilaisuudessa silloin esim. tiedustelemaan
27142: muilta, oliko asianlaita niinkuin ed. Huttunen lausui. Kun en
27143: siis voi, ainakaan siihen ilmoitukseen perustuen, joka on edus-
27144: kunnalle tehty, havaita, että poliisi ehdoin tahdoin olisi loukan-
27145: nut ketään edustajaa, niin en ymmärrä, että myöskään voitaisiin
27146: tässä asiassa mitään luottamus- tai epäluottamuslausetta poliisia
27147: vastaan esittää - siitähän on itse asiassa kysymys, sillä asia-
27148: han on tutkittu, tutkimatta jättämistä tämä asia ei ollenkaan
27149: koske. - Niin ollen katson, ettei ed. Orasmaan ilmoitus voi
27150: antaa aihetta eduskunnan puolelta mihinkään toimenpiteeseen.
27151:     Sitäpaitsi on herra Janssonin ja ed. Orasmaan asioiden välillä
27152: sekin eroavaisuus, että toinen oli rauhattomuus, jota edustajaa
27153: kohtaan harjoitti ulkomaalainen viranomainen, jolla ei ollut mi-
27154: tään virkavaltaa Suomessa, mutta se rauhattomuus edustajaa
27155: kohtaan, josta ed. Orasmaa on valittanut, oli toimenpide, johon
27156: ryhtyi kotimainen laillinen viranomainen. Mutta tälläkään asi-
27157: alla ei minun ymmärtääkseni ole tässä kysymyksessä ratkaiseva
27158: merkitys, mutta sen sijaan juuri sillä seikalla, että arvosteltaessa
27159: ed. Orasmaan ilmoitusta sen itsensä pohjalla ei voida tulla
27160: minun ymmärtääkseni sellaiseen tulokseen, että siitä voitaisiin
27161: poliisia syyllä moittia.
27162:      Ed. Luoma: Sosiaalidemokraattiselta taholta on tämän asian
27163: yhteydessä sekä nyt että ennemmin kiinnitetty eduskunnan
27164: huomiota siihen, että porvarilliset elementit muka pitäisivät
27165: äärettömän kovasti kiinni edusmiesten loukkaamattomuudesta,.
27166: kun on kyseessä porvarillisten edusmiesten loukkaamattomuus,.
27167: mutta että tämä ei olisi asian laita, kun on kyseessä sosiaali-
27168: demokraattiseen ryhmään kuuluvien edustajien loukkaamatto-
27169: muus. ja tämän väitteen tueksi on kerta toisensa perästä ve-
27170: detty esiin tuo tunnettu tapahtuma Jansson-Karlsson 1904-
27171: 1905 vuoden valtiopäiviltä. Nyt pyytäisin minä puolestani kun-
27172: nioittavimmin saada asian valaisemiseksi kiinnittää eduskunnan
27173: huomiota muutamaan toiseen tapahtumaan viime säätyeduskun-
27174: nan kokousajalta.
27175:      Eduskunnan käsiteltävänä oli silloin nyt voimassaoleva vaali-
27176: laki. Asian tärkeyden johdosta oli väkeä kerääntynyt ympäri
27177:                     Helsingin poliisin menettelystä.          1023
27178: 
27179: 
27180: Säätytalon monin tuhansin. Porvarissäädyssä ehdittiin asia
27181: saada varahimmin päätetyksi ja niinpä porvarissäädyn jäsenet
27182: ehtivät ennen muita laskeutua istuntohuoneestansa alas. Kun
27183: porvarissäädyn edusmiehet astuivat Säätytalosta ulos, kohtasi
27184: heitä ääretön murina. Väkijoukkoon oli nimittäin saapunut
27185: se väärä ja valheellinen tieto, että muka porvarissääty olisi hy-
27186: lännyt tämän kansankin suosiman lakiehdotuksen. Ja kun por-
27187: varissäädyn jäsenet laskeusivat Säätytalosta alas kadulle, niin
27188: sateli saielemaila heitä kohtaan mitä hävyttömimpiä sadatuksia,
27189: mitä hävyttömimpiä herjauksia. Yksityisten porvarissäädyn
27190: jäsenten oli miltei mahdoton muuten kuin tunkeutumalla päästä
27191: väkijoukkojen läpi, kunnes vihdoin moniaan minuutin perästä
27192: arvattavasti johtavat henkilöt toimivat niin, että valmistettiin
27193: ahdas, mutta kuitenkin mahdollinen tilaisuus päästä väkijou-
27194: kon läpi kukin kotiinsa.
27195:     Minun mielestäni tällainen kohtelu valtiosäätyjen jäseniä koh-
27196: taan todisti, jos mikään, miten vähä edusmiesten loukkaamat-
27197: tomuutta respekteerattiin. Tämän johdosta eivät kumminkaan
27198: porvarissäädyn edusmiehet asiasta mitään suurempaa numeroa
27199: tehneet. Seuraavassa täysi-istunnossa, ellen väärin muista,
27200: pyysi tosin edusmies Schybergson saada pöytäkirjaan merkityksi
27201: minkälaisen kohtelun esineeksi porvarissäädyn edusmiehet edel-
27202: lisenä iltana olivat joutuneet, mutta asiasta ei muuten herätetty
27203: mitään ehdotusta, että se vedettäisiin prokuraattorin tai senaatin
27204: puheenjohtajan ratkaistavaksi.
27205:     Johtopäätös tästä olisi mielestäni se, että järkevät ihmiset
27206: osaavat kyllä arvon antaa edusmiesten loukkaamattomuudelle,
27207: mutta jos ei tämä loukkaaminen käy kerrassaan sietämättö-
27208: mäksi, niin he tietävät pitää semmoisesta asiasta suunsa kiinni.
27209:     Muuten minä puolestani pyytäisin yhtyä niihin, jotka ovat
27210: ehdottaneet, ettei tämä asia anna aihetta mihinkään toimenpi-
27211: teeseen kansaneduskunnan puolelta.
27212:    Ed. Hagman luopui ajan voittamiseksi puheenvuorostaan.
27213:     Ed. Danielson-Kaimari: Ed. Söderholm on puolustanut pu-
27214: hemiesneuvoston käsitystä, että jos johonkin toimenpiteeseen
27215: olisi ryhdyttävä, olisi eduskunnan käännyttävä prokuraattorin
27216: puoleen, ja hän näkyy perustelevan tätä käsitystä sillä, että Vai-
27217: toipäiväjärjestys ei sisällä mitään määräystä, joka nimenomaan
27218: estäisi sellaisen menettelyn. Siinä kohden pyydän huomauttaa,
27219: että täytynee katsoa säännöksi Valtiopäiväjärjestyksessä, että
27220: eduskunta kääntyy Keisari-Suuriruhtinaan puoleen, s. o. toi-
27221: nen valtion mahti kääntyy toisen puoleen; mutta poikkeuk-
27222: sena tästä säännöstä on V. J:n 46 §:ssä määräys, joka oike-
27223: 1024                Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
27224: 
27225: 
27226: uttaa eduskunnan valiokunnan kääntymään senaatin puheen-
27227: johtajaan. Yksistään tämä poikkeus on, mikäli minä tiedän,
27228: olemassa siitä säännöstä, että on käännyttävä hallituksen puo-
27229: leen, ja yksistänsä senaatin puheenjohtajaan onkin tähän asti
27230: käännytty. Lienee mahdotonta mainita yhtäkään esimerkkiä siitä,
27231: että meidän valtiopäivämme olisivat kääntyneet jonkun toisen
27232: virkamiehen puoleen. Pyydän käsitykseni tueksi vielä viitata
27233: siihen lausuntoon, jonka Suomen valtio-oikeuden professori antoi
27234: pappissäädyssä silloin, kun herrojen Janssonin ja Karlssonin
27235: tapaus oli siellä esillä. Hän huomautti tässä lausunnossa muun
27236: muassa sitä, että Ruotsissa vastaavissa tapauksissa eduskunta
27237: kääntyy kuninkaaseen. Meidän erityiset poikkeusolomme teke-
27238: vät sen, että täällä käännytään hallitsijan korkeimman edustajan,
27239:  senaatin puheenjohtajan puoleen.
27240:     Mutta ajatukseni on se, että mikään toimenpide ei ole tar-
27241: peen, vallankin senjälkeen, kun interpellatsiooni on täällä ilmoi-
27242: tettu, ja että siis asiakirja olisi liitettävä eduskunnan aikaisem-
27243: piin asiakirjoihin.
27244:      Ed. Castren: Kun ed. Orasmaa teki ilmoituksensa edus-
27245: kunnassa, niin antoi hän aivan yksipuolisen kuvan niistä tapah-
27246: tumista, jotka olivat antaneet aihetta poliisille väkijoukkojen
27247: hajoittamiseksi Kalliolinnan ympäristöllä. Sama yksipuolisuus
27248: on astunut esille ed. af Ursinin lausunnosta, kun hän väitti
27249: poliisin aivan aiheettomasti ryhtyneen väkijoukkoja hajoittamaan.
27250: Nämät kaksi lausuntoa pakoittavat minun käyttämään puheen-
27251: vuoroa esillä olevassa asiassa.
27252:      Asianlaitahan on sellainen, että kun poliisi yritti talteen kor-
27253: jaamaan erästä juopunutta henkilöä, joka teki vastarintaa, niin
27254: kokoontui suuri väkijoukko, joka mitä törkeimmällä tavalla sol-
27255: vaisi poliisia sen Iuvallisessa virkatoimessa. Väkijoukko kasvoi
27256: vähitellen kasvamistaan. Kun poliisiviranomaiset, poliisiupseeri
27257: ja poliisikonstaapelit kehoittivat väkeä hajaantumaan, niin vas-
27258: tattiin vaan solvaussanoilla ja solvaussanain perästä seurasi
27259: kivisade. Kun väkijoukko siis oli ryhtynyt väkivallan tekemi-
27260: seen eikä totellut poliisiviranomaisen käskyä hajaantumaan, oli-
27261: sivat poliisiviranomaiset olleet täydellisesti oikeutetut ryhtymään
27262: sellaiseen toimenpiteeseen, josta säädetään Rikoslain 16 luvun
27263: 6 §:ssä. Sanotussa lain paikassa sanotaan: jos väkijoukko on
27264: osoittanut aikovansa häiritä yleistä turvallisuutta tai järjestystä,
27265: niin tulee poliisiviranomaisen (joka tässä tapauksessa on poliisi-
27266: mestari) kolme kertaa kuuluvasti käskeä väkijoukkoa kohta ha-
27267: jaantumaan, ja ellei väkijoukko hajaannu, on poliisi oikeutettu
27268: käyttämään asevoimaa tällaisen metelin asettamiseksi. Tämä
27269: siinä tapauksessa, että ainoastaan aikomusta osoitetaan häiritä
27270:                      Helsingin poliisin menettelystä.            1025
27271: 
27272: 
27273: yleistä turvallisuutta. Sellainen aikomus oli ilmeinen, kun sadatus
27274: ja solvaussanain tulva kohtasi poliisia. Mutta kun väkijoukko
27275: ryhtyi kivenheittoon, josta poliisiviranomaiset tulivat haavoite-
27276: tuksi, niin olisi poliisi ollut oikeutettu ryhtymään vieläkin anka-
27277: rampiin toimenpiteisiin. Rikoslain 16 luvun 6 §:ssä säädetään
27278: »Jos väkijoukko niin äkkiä ryhtyy väkivaltaan, ettei viranomai-
27279: nen voi menetellä niin, kuin vasta sanottiin, olkoon viranomai-
27280: sella val!a määrätä, että väkijoukko on heti asevoimalla hajoi-
27281: tettava. Alköön kummassakaan tapauksessa käytettäkö ampuma-
27282: tai teräaseita aikaisemmin, älköönkä aseita kauemmin, kuin
27283: mitä kapinan tai metelin asettamiseksi on välttämättömästi tar-
27284: peen. Jos asevoimaa on laillisesti käytetty niin kuin tässä on
27285: sanottu ja jos joku väkijoukosta saa haavan tai surman, olkoon
27286: sinään». Kieltämätöntä on, ettei väkijoukon käytös puheen-
27287: alaisessa tapauksessa rajoittunut sellaiseen laittomuuteen, jota
27288: rikoslaissa kutsutaan meteliksi, vaan kasvoi se sellaiseksi rikol-
27289: liseksi toiminnaksi, jota nimitetään kapinaksi. Väkijoukko ei
27290: hajaantunut, se pysytteli katujen käytävillä ja porttikäytävissä
27291: sadateilen poliisia ja heittäen kiviä. Poliisi siis olisi ollut oikeu-
27292: tettu asevoimalla hajoittamaan väkijoukon, jos se ei hyvällä
27293: hajaantunut. Ed. Orasmaan antama esitys Kalliolinnan tapah-
27294: tumista on aivan vaillinainen ja puutteellinen, siinä kun ei
27295: lainkaan selitetä, mistä syystä poliisi vaati sitä väkijoukkoa, jossa
27296: ed. Orasmaa ja hänen toverinsa olivat, hajaantumaan. Poliisi-
27297: raportti eroaa olennaisissa osissa ed. Orasmaan antamasta ker-
27298: tomuksesta.
27299:      Tuosta kahvilatapahtumasta, johon ed. af Ursin on koske-
27300: tellut, annetaan seuraava selitys poliisi raportissa. »Ratsastava
27301: konstaapeli Fredrik Henriksson ilmoitti, että joukko häiritsijäitä
27302: oli liittynyt yhteen erään Siltasaaren kadun varrella olevan kah-
27303: vilan rappusille. Heitä kehoitettiin hajaantumaan, mutta he
27304: vetäytyivät kahvilan sisään, piiloutuivat sen oven taakse, jonka
27305: jättivät raolleen, huusivat poliisille solvaussanoja sellaisia kuin
27306: huligaani ja rosvo, sekä heittivät kaikeltaisia esineitä poliisia
27307:  vastaan. Tehdäksensä lopun tästä laittomasta menettelystä,
27308: pakoitti Henriksson nämät häiritsijät sulkemaan oven siten,
27309: että hän piiskalla löi oven rakoon. Myöhemmin on myöskin
27310: Henriksson käyttänyt piiskaa hajoittaakseen työväenyhdistyksen
27311: kartanalta väkeä, joka kivenheitolla oli rynnännyt poliisiviran-
27312: omaisten päälle».
27313:      En puolestani voi hyväksyä piiskan käyttämistä. Käyttä-
27314: köön poliisi, jos tarve vaatii ja kun laki siihen oikeuttaa, aseita,
27315:  mutta piiskan käyttäminen silloin, kun aseitten käyttäminen lain
27316: mukaan olisi sallittu, kuuluu itämaisiin eikä Iänsirnaisiin tapoi-
27317: hin. Meidän kansamme ei ole tottunut sellaiseen menettelyyn.
27318: 1026                  Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
27319: 
27320: 
27321: Asetta on poliisi oikeutettu käyttämään Rikoslain määräämien
27322: rajojen sisällä, jollei väkijoukko hajaannu, kun sitä siihen ke-
27323: hoitetaan. Jos väkijoukko yhdistynein voimin ryhtyy väkivaltaan,
27324: niin on poliisiviranomainen vaarinottamalla Rikoslain määräyk-
27325: siä oikeutettu käyttämään ampuma-aseitakin, jollei muu auta.
27326: Piiskan käyttäminen sitä vastoin vaikuttaa vaan ärsyttävästi.
27327:      Jos ed. Orasmaa olisi tahtonut Valtiopäiväjärjestystä nou-
27328: dattaa, olisi hänen pitänyt tehdä interpellatsiooni. Ed. Orasmaa
27329: ei ole tehnyt mitään interpellatsioonia asiassa, vaikka hän katsoi
27330: turvallisuutensa olleen vaarassa. Hän ei myöskään ole tehnyt
27331: ilmiantoa ei prokuraattorille eikä viralliselle syyttäjälle kanteen
27332: nostamisesta poliisia vastaan, jonka jälkeen ja sittenkun laillinen
27333: tutkimus olisi asiassa tapahtunut, eduskunta olisi voinut ryhtyä
27334: asiaan, jos todistettavasti olisi loukattu sen jäsenten turvalli-
27335: suutta.
27336:      Pyydän vakuuttaa, että ainakin minulle jokaisen edustajan
27337: turvallisuus ja persoonallinen loukkaamattomuus, kuulukoon hän
27338: sosiaalidemokraattiseen tai porvarilliseen puolueeseen, on yhtä
27339: kallis, mutta minusta on silloin, kun joku katsoo turvallisuu-
27340: tensa tulleen loukatuksi, käytettävä lain osottamia keinoja hy-
27341: vityksen saamiseksi. Edustaja Orasmaan antamasta kertomuk-
27342:  sesta ei kuitenkaan käy selville, että hänen turvallisuuttansa
27343:  tai persoonaansa olisi loukattu tilaisuudessa, jolloin poliisi ryhtyi
27344:  tottelematonta ja väkivaltaisuuteen ryhtynyttä väkijoukkoa ha-
27345:  joittamaan.
27346:      jos nyt, kuten puhemiesneuvosto ehdottaa, asiassa käänny-
27347:  tään prokuraattorin puoleen, niin voipi se tapahtua kahdessa
27348:  tarkoituksessa, joko siinä tarkoituksessa kuin senaatille ja' pro-
27349:  kuraattorille vuonna 1892 annettu ohjesääntö sisältää, nim. että
27350:  prokuraattori määräisi asiassa kanteen nostettavaksi. Mutta
27351:  kannetta ei käy prokuraattorin nostaminen, ellei asia ole hänelle
27352:  ilmiannettu. Eduskunnan on mahdotonta esiintyä ilmiantajana,
27353:  sillä jos se tahtoisi esiintyä ilmiantajana, täytysi eduskunnan sitou-
27354:  tua näyttämään toteen ilmiantonsa, koska ilmiantajan täytyy ilmi-
27355:  annostaan vastata oikeuden edessä ollen ilmiantaja rangaistuksen
27356:  alainen, jos hänen ilmiantonsa huomataan aiheettomaksi. Edus-
27357:  kunta ei siis voi esiintyä ilmiantajana. Eduskunta voi tosin tehdä
27358:  asiasta ilmoituksen prokuraattorille, mutta mitä tällainen ilmoi-
27359:  tus, jossa ei vaadita kanteen nostamista, pyhittäisi? Prokuraat-
27360:  tori voi joko jättää asian sikseen taikka voi hän - ja se
27361:   on ainoa toimenpide, johon prokuraattori voi ryhtyä - antaa
27362:   määräyksen viralliselle syyttäjälle poliisikuulustelun pitämisestä.
27363:   Mutta mitä poliisitutkinto hyvittäisi? Virallinen syyttäjä pitää
27364:   poliisitutkinnon asiassa, poliisi antaa selvityksensä, ed. Orasmaa
27365:                      Helsingin poliisin menetteiystä.            1027
27366:                            -----------------------------
27367: 
27368: 
27369: ja hänen toverinsa niinikään. Mutta sen selvemmäksi ei asia
27370: lainkaan tule.
27371:      Täytyneehän jokaisen, joka tasapuolisesti asioita arvostelee,
27372: myöntää, että asema oli aivan toisenlainen 1904 vuoden valtio-
27373: päivillä, kun eduskunta puhemiesneuvostoosa kautta päätti kään-
27374: tyä senaatin puheenjohtajan puoleen. Venäläiset viranomaiset,
27375: joilla ei ollut laillista toimivaltaa tässä maassa, koettivat pakoit-
27376: taa laillisesti valittuja edusmiehiä alistumaan laittoman virano-
27377: maisen laittoman määräyksen alle, jos mieli heitä laskea mat-
27378: kustamaan valtiopäiville. Kyseenalaiset edusmiehet kieltäytyivät
27379: alistumasta mainitun laittoman viranomaisen ja sen yhtä laitto-
27380: mien määräysten alle. Nyt on asianlaita aivan toisenlainen.
27381: jos jonkun edustajan turvallisuutta loukataan, voi hän kääntyä
27382: prokuraattorin tai virallisen syyttäjän puoleen, hän voi tuoda
27383: asian esille tuomioistuimessa, ilman että on olemassa sitä estettä,
27384:  joka silloin oli olemassa, nimittäin tuo laiton asetus vuodelta
27385:  1902, joka kielsi nostamasta kannetta virkamiestä vastaan ilman
27386: esimiehen suostumusta. Kun ed. Orasmaa ei ole tehnyt asi-
27387: assa interpellatsioonia eikä itse kääntynyt ei prokuraattorin, ei
27388:  virallisen syyttäjän puoleen eikä turvautunut tuomioistuimen
27389: apuun, vaikka kaikki nämä tiet olisivat olleet hänelle avoinna, en
27390: asian näin ollen ja koska minusta tuntuu muodottomalta, että
27391:  eduskunta ryhtyisi asiaan, vaikkei ed. Orasmaa itse ole voinut
27392:  väittää, että hänen persoonallinen loukkaamattomuutensa olisi
27393:  joutunut väkivallan esineeksi, voi tulla muuhun tulokseen
27394:  kuin siihen, ettei ed. Orasmaan ilmoitus pitäisi antaa aihetta
27395:  minkäänlaiseen toimenpiteeseen eduskunnan puolelta.
27396:       Mitä sitten koskee ehdotusta, että eduskunnan olisi kään-
27397:  tyminen senaatin puheenjohtajan puoleen, sallittakoon minun
27398:  <>lla sitä mieltä, ettei tällainen kääntyJ!linen puheenalaisen viran-
27399:  omaisen puoleen olisi paikallaan. Alköön luultako, että olen
27400:  ehdottanut kaikkein toimenpiteitten sikseen jättämisen siitä syystä,
27401:  että ilmoituksen on tehnyt edustaja, joka kuuluu sosiaalide-
27402:   mokraattiseen ryhmään. Alköön luultako, etteivät porvarilliset
27403:  edustajat käsittäisi ja tunnustaisi, että jokaisen edusmiehen,
27404:  kuulukoon hän mihin ryhmään tahansa, loukkaamattomuus on
27405:   ja täytyy olla kallis eduskunnalle, mutta eduskunta voi ryhtyä
27406:  asiaan vasta silloin, kun sille ilmoitetaan, että todellakin väki-
27407:   valtaa on tehty jonkun edustajan persoonallista loukkaamatto-
27408:   muutta vastaan, joka nyt ei ole asianlaita.
27409:    Ed. von Alfthan: jag måste till först beklaga, att diskus-
27410: sionen råkat så här på afvägar. Det var närmast genom hr
27411: af Ursins uppträdande, som detta kom att ske. Det synes
27412: mig nämligen, att landtdagen i sin helhet småningom ingått i
27413: 1028               Istunto 19 p. kesäkuuta 1g07.
27414: 
27415: 
27416: saklig pröfning af alla möjliga detaljer, medan landtdagen tidi-
27417: gare beslöt att icke så förfara, och synes det mig att det
27418: egentligen skulle tillkommit presidiet att försöka hålla diskus-
27419: sionen inom gränser, som icke upprifva tidigare fattade beslut.
27420:     Hvad nu saken i öfrigt beträffar, så har den blifvit uttöm-
27421: mande skildrad, särskildt såvidt det gäller frågan om skiljak-
27422: tighet emellan detta fall och det vid tidigare landtdag anhän-
27423: giggjorda. Men det var egentligen åt hr Perttilä jag ville säga
27424: några ord. Jag har icke på något sätt betviflat, att hr Oras-
27425: maa haft en orolig natt eller att en annan landtdagsman stött
27426: sin tumme. Icke har jag något behof af en undersökning
27427: härutinnan. Nog tror jag på en landtdagsmans ord. Men
27428: dessa saker äro icke af sådan beskaffenhet, att de skulle inne-
27429: bära ett dessa personer från myndigheternas sida ågånget våld,
27430: utan de hafva närmast karaktären af olyckshändelse. Det är
27431: alldeles detsamma, som om en landtdagsman skulle slinta på
27432: skridskobanan och stöta sin tumme. Då hade det också varit
27433: en olyckshändelse, och myndigheterna hade icke väl kunnat
27434: göras ansvariga därför. Det tidigare fallet, som rörde hrr
27435: Karlsson och Jansson, innebar ett direkt mot landtdagsmän,
27436: som hade legitimerat sig, utöfvadt våld. Här är fråga om nå-
27437: got helt annat. jag skulle i likhet med hr Danielson-Kaimari
27438: anse landtdagen vara oförhindrad att där behof föreligger,
27439: vända sig tili senatens ordförande, men jag anser icke något
27440: behof nu föreligga, och skulle därför be att få motsätta mig
27441: hr Setäläs förslag, hvilket synes mig gå t. o. m. längre än
27442: hvad talmanskonferensen har föreslagit och innebära nära nog
27443: en uppmaning att taga ihop med saken. Om det endast är
27444: meningen att göra senatens ordförande bekant med saken,
27445: kunna vi vara öfvertygade om, att han nog fått kännedom om
27446: densamma af tidningarna.
27447:     Ed. Näs: Utan att inlåta mig på detaljer i förevarande frå-
27448: ga, vill jag endast yttra några ord. Det samhälle, som anser
27449: polisen och ordningsmakten såsom en obehöflig institution,
27450: har snart att räkna med sin egen undergång. jag tillåter mig
27451: därför fråga vederbörande interpellanter, huru de tänkt sig att
27452: samhället utan lagens väktare skulle kunna ega bestånd. På
27453: denna fråga ville jag hafva ett tillfredsställande svar, och jag
27454: tror, att en stor del af kammarens ledamöter önskar detsamma.
27455: Om ett sådant inkommer, tror jag, att vi skola vara benägna
27456: att arbeta tillsammans med socialdemokraterna, men icke förr.
27457: De senaste händelserna i vårt land, som hafva bestått uti rån
27458: och mord, vittna mer än tillräckligt om, att vi behöfva en po-
27459: liskår och att den behöfver stärkas för att kunna bevaka sam-
27460:                    Helsingin poliisin menettelystä.           1029
27461: 
27462: 
27463: hällets lagar och individernas säkerhet tili lif och egendom.
27464: Att denna institution kräft utgifter är icke att undra öfver.
27465: Den är behöflig, och de som annat tänka, de tänka orätt.
27466:      Ed. Söderholm: Mitt mellanhafvande med hr Danielson-
27467: Kaimari tyckes icke, att döma af hvad hr Danielson-Kaimari
27468: senast anförde, hafva blifvit fullt klargjordt med mitt senaste
27469: yttrande. jag vill därför göra ett litet tillägg. Det är riktigt,
27470: att landtdagen uti frågor, som gälla dess verksamhet såsom
27471: sådan, vänder sig tili regeringen genom senatens ordförande,
27472: men här är det nu icke fråga om detta, utan om en angelä-
27473: genhet, som rör enskilda landtdagsmän. Att också i dessa
27474: fall den vedertagna seden beträffande meddelande med regerin-
27475: gen ovillkorligen borde tillämpas, kan jag icke anse vara något
27476: skäl tili. jag vill dessutom påpeka, att det förekommit fall, t.
27477: ex. då landtdagsman under landtdagens förlopp aflidit, då resp.
27478: stånd icke ansett sig förhindradt att direkte skrifva tili veder-
27479: börande myndighet om anställande af nytt vai. Det har såle-
27480: des nog förekommit fall, då landtdagen vändt sig omedelbart
27481: tili myndighet i landet.
27482:      Hvad sedan vidkommer det utaf hr Setälä gjorda förslaget,
27483: som här utaf friherre von Alfthan betecknats såsom alldeles
27484: omöjligt, så synes det mig tvärtom som om detta vore en
27485: lämpligare form för sakens anhängiggörande hos prokuratorn
27486: än den utaf talmanskonferensen föreslagna. Om en hänvänd-
27487: ning sker, synes det mig därför som om detta sätt vore att
27488: föredraga.
27489:      Ed. af Ursin: Ed. Renvall sanoi täällä, että jos ed. Oras-
27490: maan ensimäisestä ilmoituksesta olisi käynyt selville, että po-
27491: liisi oli saanut tiedon, että joukossa oli edustajia ja niitä oli
27492: loukattu, niin hän olisi ollut taipuvainen kannattamaan tätä
27493: puhemiesneuvoston ehdotusta. Nyt on ed. Orasmaa antanut
27494: semmoisen kirjallisenkin todistuksen - jonka minä voisin lukea
27495: täällä, mutta joka vie ehkä liiaksi aikaa - että niin on tapah-
27496: tunut. Ed. Orasmaa voi muuten itse - ehkäpä hänellä onkin
27497: puhevuoro - esittää sen todistuksen. Minä toivon siis, että
27498: ed. Renvall nyt kannattaa tätä esitystä.
27499:      Mitä ed. Setälän ehdotukseen tulee, niin minä en voi hy-
27500: väksyä sitä. Se antaisi jonkuntaisen epävirallisen muodon koko
27501: tälle esitykselle eduskunnan puolelta. Kun joku kirjelmä -
27502: ja minä otaksun, että tässä on kysymys kirjelmästä - menee
27503: eduskunnan puolesta, niin V. j:n 77 § nimenomaan vaatii, että
27504: se on kolmen miehen allekirjoittama eikä ainoastaan yhden.
27505:  Kyllä minä myönnän, että semmoista tapaa on ennen nouda-
27506:                                                          65
27507: 1030                 Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
27508: 
27509: 
27510: tettu, vaikka V. J:ssä on ollut toisin määrätty, mutta se ei mil-
27511: lään tavalla puolusta sellaista melkein epälaillista menettelyä.
27512:      Mitä ed. Castrenin lausuntoon tulee, niin minä valitan
27513: että hän on sekoittanut kaksi asiaa, sen, mikä tapahtui aamu-
27514: puolella, ja sen, mikä iltapuolella. Se, mitä tapahtui aamupuo-
27515: lella, ei kuulu tähän ja se, mitä tapahtui iltapuolella kuuluu
27516: tähän. Herra Berg on minun tietääkseni myöskin siinä, mitä
27517: hän on nähnyt hyväksi esittää sanomalehdissä, lausunut saman-
27518: tapaista; siitäkin löytyy muuten todistuksia, ettei asianlaita ole
27519: aivan niin kuin poliisi on esittänyt. Mutta koska se ei tähän
27520: kuulu, en ole tahtonut niitä todistuksia täällä esittää.
27521:      On muuten hauskaa, ettei ed. Castren hyväksy tätä
27522: piiskajärjestelmää. Niinkuin sanoin, se on kuitenkin tullut ta-
27523: vaksi täällä meidän maassa. Sitä käytettiin Laukossa ja sitä
27524: on käytetty nyt ja ehkä käytettäisiin vieläkin, ellei pantaisi
27525: vastalausetta sitä vastaan. Että menetellään niinkuin Rikoslaki
27526: sanoo, sitä vastaan ei minulla ole mitään, niinkauan kuin sem-
27527: moinen säännös on olemassa; vaikka minä toivon, että poliisi
27528: tietää ymmärtäväisyydellä valtaansa käyttää. Se tahtoo sanoa,
27529: että se tietää, milloin se voi mennä äärimmäisyyksiin, milloin
27530: ei, milloin se ärsyttää, milloin ei. Piiska on tosiaankin, niin-
27531: kuin ed. Castren sanoi, ärsytyskeino eikä mitään muuta ja
27532: kuuluu itämaille eikä sivistyneille länsimaille.
27533:      Ed. Karlsson on tahtonut täällä huomauttaa, että on ero
27534: asian ja asian välillä, ja muut ovat myöskin tahtoneet panna
27535:  siihen suurta painoa. Kyllä minä ymmärrän, että on ero, jos
27536: venäläinen santarmisto loukkaa edustajaa ja jos kotimainen
27537:  poliisi loukkaa edustajaa. Mutta minä käsiitäisin asian hiukan
27538: toisella tavalla. Minä katson, että jos kotimainen poliisi louk-
27539: kaa edustajaa, se on suuremmaksi rikokseksi katsottava, kuin
27540: jos sen tekee venäläinen santarmisto, joka on vieras meidän
27541:  oloillemme. ·Kotimaisen poliisin tulee tietää, millä tapaa se
27542: menettelee, venäläiseltä santarmistolta ei voi niin paljoa ym-
27543:  märrystä vaatia, ei ainakaan joka tilaisuudessa.
27544:       Tässä on nyt, niinkuin on käynyt ilmi ja niinkuin jokainen, joka
27545:  tämän asian perinpohjin tuntee, tietää, kansanedustajaa törkeillä
27546: sanoilla loukattu, siitä ei päästä mihinkään, ja on, vaikka tie-
27547: detään, että kansanedustajia oli joukossa, heitä piiskalla hätyy-
27548:  tetty. Ellei Suomen kansan eduskunta katso sitä loukkauk-
27549: seksi, niin se on toinen asia, minä katson sen ehdottomasti
27550: kansanedustajan arvoa loukkaavaksi, että niin on tapahtunut.
27551:  En voi muuta kuin vaatia, että tämä asia otetaan hyvinkin
27552:  totiselta kannalta ja että sen johdosta ryhdytään toimenpitei-
27553:  siin. Ellei näin tapahdu, niin minä uskallan ilmoittaa Suomen
27554:  koko köyhälistön nimessä, että se käsitys, mikä heissä nykyään
27555:                    Helsingin poliisin menettelystä.           1031
27556: 
27557: 
27558: on laillisuudesta, tulee alenemaan vieläkin (Ed. Schybergson:
27559: Vieläkin!). Minä ehdotan siis nyt, kun teen loppuehdotukseni,
27560: että käännyttäisiin maan prokuraattorin puoleen.
27561:      Ed. Turkia: Omituista on tässä asiassa ollut se, että por-
27562: varillisten taholta koetetaan asiaa sotkea ja etenkin ed. Castren
27563: on siinä koettanut tehdä voitavansa. On koetettu yhdistää
27564: kaksi toisistaan eriävää asiaa yhteen. Se kansankokous, josta
27565: ed. Castren kertoi, ei ole missään yhteydessä tämän tapauksen
27566: kanssa, minkä johdosta meidän taholta on nostettu kysymys.
27567: Tapaus ei tosin tapahtunut aamupuolella, niinkuin ed. af Ursin
27568: sanoi, vaan se kansankokous, missä poliisi raastoi juopunutta
27569: miestä putkaan ja jossa tuli jonkunmoista rauhattomuutta, ta-
27570: pahtui klo 8 illalla, ja tämä edustajien hätyyttäminen tapahtui
27571: jälkeen klo 10, ja kokonaan eri paikoilla. Siis mitä yhteyttä
27572: näillä on?
27573:       Kun ed. Castren ilmoitti, ettei hän hyväksy piiskan käyttä-
27574: mistä, niin minä olisin toivonut, että hän lakimiehenä olisi
27575: tarkemmin selvittänyt, onko piiskan käyttö laillista, onko se
27576: perustuslain tai muiden lakien mukaista ja myöntääkö meillä
27577: laki käyttää piiskaa. Mutta sen hän kokonaan sivuutti. Siis
27578:  se ei ollenkaan kuulu perustuslaillisten laillisuusasiaan, miten
27579: poliisi käyttäytyy.
27580:       Omituinen seikka on myös se, että poliisi hyökätessään
27581:  näiden edustajien kimppuun käytti sanoja »saatanan torpan-
27582:  jussit». Mistä tämä johtui? Se johtuu siitä, että nämä edus-
27583:  tajat olivat harmaasta kotikutoisesta kankaasta tehdyissä pu-
27584:  vuissa, ja kun poliisit näkivät, että he olivat maalaisten tavalla
27585:  puettuja, ehkäpä tiesivätkin tai arvelivat, että he ovat maalais-
27586:  työväen edustajia, tahtoivat sentähden erittäin heitä hätyyttää.
27587:  Tämä seikka pitäisi ottaa huomioon, sillä tämä on jonkun ver-
27588:  ran painava tässä asiassa.
27589:        Kun tämä asia tulee äänestyksen alaiseksi, ja kun täällä
27590:  ovat useat porvarispuolueiden edustajat lausuneet ajatuksenaan,
27591:  että tämä asia ei anna aihetta mihinkään toimenpiteeseen, niin
27592:  jos äänestyksessä käy siten, että koko tämä kysymys hauda-
27593:  taan, minä tulen silloin vapaasti sille kansanluokalle, johon
27594:   minä kuulun, tulkitsemaan tämän päätöksen siten, että edus-
27595:  kunta hyväksyi työväen edustajain hätyyttämisen ja että por-
27596:   variedustajat sanoivat, ettei se ole loukkaamista, jos niitä hä-
27597:   tyytetään, sillä täällä on todistettu, että niitä on hätyytetty.
27598:  Tämän tietäen voitte äänestyksellä haudata asian, jos se on
27599:   teiile edullista.
27600: 1032                  Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
27601: 
27602: 
27603:     Ed. Orasmaa: Olen aikaisemmin antanut eduskunnalle ta-
27604: pahtumasta asiallisen, värittämättömän selonteon, jonka sittemmin
27605: käsittääkseni kylliksi pätevästi olen puhemiesneuvostolle todis-
27606: tanut. Mitä eduskunta aikoo tämän asian suhteen tehdä, minkä
27607: se näkee omalle arvolleen sopivaksi, se tehtäköön, minä en
27608: tahdo asiasta siihen suuntaan sanoa sitä enkä tätä. Olen esit-
27609: tänyt aikaisemmin loppuvaatimukseni. Äänettömänä en kui-
27610: tenkaan voi vaijeta ed. Castrenin hävyttömän, voisin sanoa
27611: törkeän syytöksen johdosta - -
27612:     Puhemies: Puhujan pitäisi valita sanojansa tarkemmin.
27613:      Ed. Orasmaa: - - jonka hän teki sanoessaan, että olisimme
27614: antaneet aihetta kivien heitolla tai muutenkin sopimattomalla me-
27615: nolla poliisille sekaantumaan joukkoomme sillä seurauksella,
27616: että käyttivät piiskaa. Sekin on todistettu, että äänettöminä
27617: seisoimme ja omia rauhallisia asioitamme keskustelimme ja
27618: vain ihmettelimme sitä loistavaa poliisijoukkoa, joka todellakin
27619: laillisuuden nimessä rauhoitustyötään piiskojen avulla teki. En
27620: nähnyt liioin, että toiselta puolen katua kahvilasta, niinkuin ed.
27621: Castrenin lausunnosta ilmeni, olisi poliiseja vastaan heitetty
27622: aseita. Ed. Castrenin selonteossa on jotain yhtenäistä niitten
27623: Helsingin sanomalehdistössä olleitten kertomusten kanssa, jotka
27624: mainitaan poliisipäällikön selonteoksi. Siellä vedotaan m. m.
27625: siihen, mitenkä kansanjoukko hyökkäsi poliisin päälle. Tästä
27626: seikasta jo edellinen puhuja, ed. Turkia teki selvää. Mutta
27627: mitä se kuuluu tähän asiaan, ne ovat eri asioita. Minä toin
27628: asian esille semmoisena kuin minä tiesin, enkä ollut tiennyt
27629: tuosta aikaisemmasta asiasta, ennenkuin vasta myöhempään
27630: sanomalehtien kertomuksista. En tahdo lähteä eduskunnan
27631: kallista aikaa tässä pitemmälle tuhlaamaan, vaan jätän tämän
27632: asian eduskunnan harkittavaksi, tehköön eduskunta, minkä se
27633: näkee arvollensa sopivaksi.
27634:     Ed. Tainio: Myönnän herra Puhemiehemme tavattoman
27635: hyväksi, eteväksi puheenjohtajaksi, mutta tämän varoituksen
27636: johdosta, jonka hän antoi· äskeiselle puhujalle, pyydän huo-
27637: mauttaa, että toinen varapuhemies, ed. Palmen, käytti eräässä
27638: puheenvuorossa ed. Nuorievalie sanaa » hävytöntä» ja silloin
27639: ei tehty mitään muistutusta. Nyt sitä käytti edellinen puhuja
27640: ja paikalla kehoitettiin häntä valitsemaan sanojansa. Minä ha-
27641: luan tällä vain sanoa, että toinen varapuhemies, ed. Palmen
27642: on antanut meille siinä suhteessa huonon esimerkin.
27643:     Ed. Danielson-Kalmari: Ed. Söderholm mainitsi tapauksia.
27644: joissa joku sääty on kääntynyt muiden viranomaisten puoleen
27645:                    Helsingin poliisin menettelystä.          1033
27646: 
27647: 
27648: kuin senaatin puheenjohtajan. Tällaisia tapauksia on ollut,
27649: mutta ne tietävät vaan sitä, että joku sääty on tehnyt aivan
27650: yksinkertaisen ilmoituksen jollekin viranomaiselle, niinpä on
27651: ilmoitettu edustajan kuolemasta sille viranomaiselle, jonka vel-
27652: vollisuus on ollut panna toimeen uusi vaali. Tällä kertaa on
27653: kysymyksessä jotakin aivan toista.
27654:     Ed. Setälän ehdotusta minä vastustan siitä syystä, että jos
27655: puhemies yksinänsäkin kääntyy viranomaisen puoleen, niin
27656: tekee hän sen eduskunnan nimessä ja eduskunnan auktoriteetilla.
27657: Se on siis eduskunta, joka hänen kauttansa puhuu. Asia ei
27658: siten muutu.
27659:     Ed. Turkia on uhannut, että jos eduskunta tekee toisen
27660: päätöksen, kuin mitä hän tahtoo, niin hän eduskunnan ulko-
27661: puolella ilmoittaa päätöksemme tavalla, jonka hän on meille
27662: maininnut. Jos hän tekee sellaisen ilmoituksen, niin ilmoitus
27663: on väärä ja se keskustelu, joka täällä on tapahtunut, on sitä
27664: laatua, että ed. Turkia itse tietää tekevänsä väärän ilmoituksen.
27665:     Ed. Ahmavaara: Minä en tahdo käydä enää itse asiasta
27666: puhumaan - siitä on jo kyllin puhuttu - mutta pyysin puhe-
27667: vuoroa ed. af Ursinin ja Turkian uhkausten johdosta. Minä
27668: en olisi pitänyt niin kummana, jos ed. Turkia tällaisia uhkauk-
27669: sia olisi lausunut, sillä häneltä, hänen käytännölliseen elä-
27670: määnsä ja kasvatukseensa nähden, ei voi niin paljon vaatia,
27671: mutta se, että sen tekee tohtorismies, se on jo jotain ennen
27672: kuulumatonta. Luulevatko herrat tosiaan, että eduskunta täl-
27673: laisten uhkausten johdosta päättää toisin kuin mikä sen vakau-
27674: mus on? Jos näin luulette, niin te suuresti erehdytte. Me
27675: teemme jokainen vakaumuksemme mukaan, huolimatta uhkai-
27676: lettepa kuinka paljon tahansa. Kyllä me olemme kuulleet noita
27677: uhkauksia kansalaiskokouksissa, mutta eivät ne sovi eduskun-
27678: nan istuntohuoneessa. Mitä siihen ed. Turkian lupaukseen
27679: tulee, että hän kertoo kansankokouksissa päätöksen siinä
27680: muodossa, kuin hän sanoi kertovansa, sitä en epäile. Kerto-
27681: koon hän muualla mitä tahansa. Ei se olisi ensimäinen
27682: väärä kertomus, joka meillä viime vuosina on kuultu. Ihmet-
27683: telen muuten - vaikka minä en tahdo ed. Castrenin puolesta
27684: ruveta puhumaan - että ed. Turkia väitti hänen jättäneen sa-
27685: nomatta, onko moskan käyttäminen lainmukaista menettelyä,
27686: vaikka ed. Castren juuri luki pykäliä R. L:stä, joitten mukaan
27687: se ei ole lainmukaista ja niitten perustuksella juuri vastusti
27688: ruoskan käyttämistä.
27689:     Mitä sitten tulee ed. Tainion huomautukseen Puhemiehelle,
27690: pyydän siinä suhteessa osittain häneen yhtyä. Minä en ollen-
27691: kaan pitäisi pahana, jos Puhemies todellakin käyttäisi hänelle
27692: 1034                  Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
27693: 
27694: 
27695: kuuluvaa oikeutta kieltää sopimattomia sanoja käyttämästä,
27696: mutta täällä on käytetty paljoa sopimattomampia sanoja kuin
27697: äskeinen puhuja käytti, ilman että puhujaa on keskeytetty.
27698: Olen koonnut tuollaisia kielikukkasia sen jälkeen kun minäkin
27699: sain samasta sanasta muistutuksen, ja tiedän, että tuota samaa
27700: sanaa on sen jäiestä käytetty viisi kertaa ilman että puhujaa
27701: on muistutettu. Toivoisin, että tässä suhteessa käytettäisiin
27702: johdonmukaisuutta.
27703:    Ed. Renvalll Minä valitan, ettei ed. af Ursin enempää kuin
27704: ed. Orasmaakaan ole ennen tehnyt sitä ilmoitusta, jonka ed.
27705: af Ursin sanoi löytyvän hänen papereissaan siitä, että todella-
27706: kin olisi poliisille nimenomaan huomautettu näitten henkilöi-
27707: den, jotka joutuivat valituksen alaisen säikyttämisen alaiseksi,
27708: olleen kansanedustajia. Sillä seikalla, että ed. Huttusen puo-
27709: lelta on väitetty, että hän keskellä tätä meteliä tai pakoa sen
27710: ilmoitti, ei minun mielestäni voi olla mitään merkitystä. Eihän
27711: poliisi tuommoisissa tapauksissa voi olla tilaisuudessa otta-
27712: maan harkitakseen, oliko ilmoitus oikea vai eikö. Että vääriä-
27713: kin ilmoituksia annetaan poliisille tällaisissa asioissa, siitä kyllä
27714: sosiaalidemokraattisessakin puolueessa tiedetään esimerkkejä.
27715: Ed. Huttusen ilmoituksen olen siis kyllä ottanut huomioon,
27716: mutta en ole huomannut, että ed. Orasmaan puolelta olisi sa-
27717: nottua ilmoitusta tehty. Yhtä vähän luulen ed. Orasmaan tai
27718: ed. Järvisen ja muiden vaatteenasun olleen sellaisen, että siitä
27719: olisi huomannut heitä enemmän torpan-jusseiksi kuin edus-
27720: miehiksi. Vaikea on poliisin arvostella vaatteista, kuka on
27721: valtiopäivämies, kuka ei.
27722:     Ed. Ahlroos: Då också jag räknar mig tili det s. k. pro-
27723: letariatet och man här i dess namn utfarit i hotelser, ville jag
27724: gifva min åsikt tillkänna. Emedan hr Nuorteva inlämnat en
27725: liknande petition tili landtdagen och densammas framställande
27726: godkänts, så synes det mig, att den af hr Orasmaa inlämnade
27727: hemställan kunde förfalla, på det att vi icke i onödan måtte
27728: komma att besvära regeringens medlemmar två gånger för
27729: samma sak.
27730:     Ed. af Ursin: Voi olla eri käsityksiä, mikä on uhkausta ja
27731: mikä ei. Minun käsitykseni mukaan se, minkä minä lausuin
27732: tässä suhteessa, ei ole mikään uhkaus, se on tiedonanto siitä,
27733: että käsitys laillisuudesta tässä maassa proletaariaatin, köyhä-
27734: listön joukossa on alentumassa ja että päätös, jos se tulee
27735: semmoiseksi kuin toiselta taholta on sanottu, tulee vaikutta-
27736: maan samaan suuntaan. jos joku tahtoo käsittää lausuntoani
27737:                    Helsingin poliisin menettelystä.           1035
27738: 
27739: 
27740: uhkaukseksi, niin se on hänen oma asiansa. Minä olen tar-
27741: koittanut sillä tiedonantoa.
27742:     Muuten tahdon vain lisäksi huomauttaa, että ed. Renvall
27743: lähti siitä edellytyksestä, ellen erehdy, että edustajain Orasmaan
27744: ja Huttusen ilmoitukset ovat pidettävät tosina, ja kun ne nyt
27745: ovat molemmat ilmoittaneet, mitenkä kävi tässä asiassa, josta
27746: on puhe, niin hän siis toivottavasti yhtyy asiaan sittekin.
27747:     Ed. Tainio: Ed. Ahmavaara yhtyi minun lausuntooni, mutta
27748: minä en millään tavalla voi yhtyä hänen lausuntoonsa. Minä
27749: en hänen tavallaan moiti Puhemiestä siitä, ettei hän useammin
27750: ja ennemmin ole muistutuksia esittänyt, vaan pikemmin siitä,
27751: että hän sen nytkään teki. Edustamme siis siinä suhteessa
27752: vastakkaisia mielipiteitä.
27753:     Ed. Estlander: Det sätt, på hvilket Talmannen begagnar sin
27754: diskretionära och ömtåliga rätt att söka förhindra användandet
27755: af olämpliga uttryck, måste ju, det ligger i sakens natur, alltid
27756: blifva föremål för olika uppfattning inom församlingen. Emel-
27757: lertid synes det mig vara orätt, att man gör anmärkning mot
27758: Talmannens tillvägagående, då han brukat sin rätt uti ett fall,
27759: där väl alla måste erkänna att tillrättavisningen varit väl för-
27760: tjänt.
27761:      Ed. Castren: Minä puolestani en voi käsittää ed. af Ursinin
27762: ja Turkian lausuntoja muuksi kuin selväksi uhkaukseksi edus-
27763: kuntaa vastaan. Onhan uhattu antaa muka tieto työväestölle
27764: siitä, ettei eduskunta tahdo laillisuutta noudattaa. Tuollaiset
27765: uhmailut eivät vaikuta kehenkään, joka panee vähintäkään ar-
27766: voa omaan vakaumukseen ja omaan käsitykseen. Vaikutus on
27767: päinvastainen. Tuollaisia uhkauksia on enemmän tai vähem-
27768: män peitetyssä muodossa sosiaalidemokraattiselta taholta tässä
27769: eduskunnassa jo ennen käytetty. Suotavaa olisi, että niitä la-
27770: kattaisiin jo käyttämästä. Työväestö on tilaisuudessa Työmie-
27771: hen palstailta saamaan selkoa siitä, mitä tässä eduskunnassa
27772: sanotaan ja mitä täällä ollaan sanomatta ja kenties vähän vielä
27773: lisäksikin. Jos väitetään eduskunnan tehneen itsensä syypääksi
27774: laittomuuteen, niin on velvollisuus näyttää, missä niin on ta-
27775: pahtunut. Jos laillisuudesta kerran tulee kysymys, niin on
27776: sosiaalidemokraattisella puolueella hyvinkin paljon syntejä
27777: omallatunnollaan. Minä viittaan ainoastaan siihen puoluehalli-
27778: tuksen antamaan proklamatsiooniin, jossa sanotaan, että nykyi-
27779: sillä yhteiskuntalaeilla ei ole sen enemmän sitovaa voimaa kuin
27780: Bobrikoffin ukaaseilla. Säästettäköön vastaisuudessa eduskun-
27781: 1036                   Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
27782: 
27783: 
27784: taa kuulemasta noita enemmän tai vähemmän peitettyjä uhkauk-
27785: sia, joilla ei lainkaan mitään voiteta.
27786: 
27787:     Ed. Valjakka: Täällä keskustelussa on vähemmän arvoa
27788: pantu edustajain omiin kertomuksiin poliisin menettelystä, ja
27789: enemmän »viralliseen» kertomukseen, silloin kun poliisi käytti
27790: piiskoja edustajia kohtaan. Vieläpä on mainittu, ettei poliisi
27791: tietänyt sitä, että kansan joukossa oli edustajia. Mielestäni ne
27792: perustelut, joilla on tahdottu asiaa kumota, ovat peräti löyhiä.
27793: Olen sitä mieltä, että eduskunnan on valvottava ei ainoastaan
27794: edustajain loukkaamattomuutta, vaan myös kansalaisten turva!-_
27795: Iisuutta, ettei kansalaisten kokoontumisvapautta rajoiteta polii-
27796: sin mielivaltaisella menettelyllä. Ed. Castren viittasi Rikoslain
27797: 16 lukuun, jossa poliisille annetaan valta käyttää aseita, vieläpä
27798: ampuma-aseitakin, jos niin tarvitaan. Me tiedämme, että se
27799: pykälä on olemassa ja onpa sitä yritetty käyttääkin. joita-
27800: kuita vuosia takaperin kun työväestö aikoi pitää rauhallisia
27801: kokouksia, joissa päivän tärkeimmistä kysymyksistä aijottiin
27802: neuvotella, niin silloin poliisit tulivat hajoittamaan kokouksia.
27803: Silloin kyllä se puolueryhmäkin, johon ed. Castren kuuluu -
27804: ja oletan, hän itsekin - paheksui poliisin sekaantumista näi-
27805: den rauhallisten kokousten toimintaan. Minä ihmettelen, että
27806: nyt Rikoslain 16 luvun pykälää suositellaan, jota en olisi
27807: odottanut, kansalaisten rauhaa ja kokoontumisvapautta ehkäise-
27808: mään.
27809: 
27810:     Ed. Käpy: Vastoin sitä käsityskantaa, jonka muutamat pu-
27811: hujat ovat lausuneet, olen sitä mieltä, ettei eduskunta tekemällä
27812: ilmoituksen prokuraattorille tässä asiassa suinkaan mene vas-
27813: tuuseen siitä, että tapaus on ollut sellainen kuin ed. Orasmaa
27814: ja hänen toverinsa ovat kertoneet. Toimitettavan tutkimuksen
27815: kautta tämä asia selvitetään ja jos käy ilmi, ettei heidän kerto-
27816: muksessaan ole perää, niin vastuu silloin lankee ed. Oras-
27817: maalle eikä suinkaan eduskunnalle. En voi katsoa, että sano-
27818: malehdissä poliisin puolesta olleitten selvitysten kautta olisi
27819: selvitetty, että tämä tapaus välttämättömästi on toisenmoinen
27820: kuin mitä ed. Orasmaa on kertonut. Kannatan puhemiesneu-
27821: voston ehdotusta.
27822:    Ed. af Ursin: Tahdon vaan sanoa, että ed. Castren on
27823: minun sanoihini pannut enemmän kuin niissä oli.
27824: 
27825:        Äänestysesitykset ja päätökset:
27826:    l:o. Ken hyväksyy puhemiesneuvoston asiassa tekemän
27827: ehdotuksen, että eduskunta päättäisi ilmoittaa tapauksesta pro-
27828:                    Helsingin poliisin menettelystä.           1037
27829: 
27830: kuraattorille, vastaa jaa; jos ei voittaa, on hyväksytty ed. Setä-
27831: län tekemä ehdotus, että eduskunta antaisi puhemiehen toi-
27832: meksi antaa tapahtumasta tiedon prokuraattorille.
27833:     Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
27834:    2:o. Ken hyväksyy puhemiesneuvoston tekemän ehdotuk-
27835: sen asiassa, vastaa jaa; jos ei voittaa, on hyväksytty ed. v.
27836: Alfthanin tekemä ehdotus asian jättämisestä silleen.
27837:     Lippuäänestyksessä annettiin 92 jaa- ja 85 ei-ääntä sekä 2
27838: tyhjää lippua, joten eduskunta oli päättänyt asiasta ilmoittaa
27839: prokuraattorille.
27840:    Päätöksen johdosta puheenvuoron saatuaan lausui
27841:    Ed. Listo: Nyt tehtyä päätöstä vastaan minä en tahdo
27842: panna vastalauseita. Mutta sitä tapaa vastaan, millä äänestys
27843: toimitettiin, on minun pantava vastalause. V. j:n 53 § sanoo
27844: nimittäin, että edustajaa mieskohtaisesti koskevassa asiassa
27845: saakoon tämä olla mukana keskustelussa, vaan ei päätöstä te-
27846: kemässä. Ottamalla osaa nyt toimitettuun äänestykseen ed.
27847: Orasmaa on menetellyt vastoin Valtiopäiväjärjestystä.
27848:    Ed. Nuorteva: Minun muistaakseni kun tämä asia ensi ker-
27849: ran oli täällä esillä, ed. Orasmaa nimenomaan kysyi herra pu-
27850: hemieheltä - - - -
27851:     Puhemies: Siitä nyt ei saa puhua. Vastalauseen tätä vas-
27852: taan saatte panna, mutta ei muuta. Siitä oli puhe jo viimein.
27853: - Ed. Palmen on pyytänyt tehdä erään ilmoituksen esillä ol-
27854: leen asian ohessa.
27855:     Ed. Palmen: Tämän keskustelun kuluessa on minun poissa
27856: ollessani tehty syytös sekä minua että kamarin Puhemiestä
27857: vastaan ja sanottu, että minä eräässä tilaisuudessa olisin ed.
27858: Nuorievaa vastaan käyttänyt sanaa »hävytön». Minulla on
27859: tässä molemmat lausunnot siitä ainoasta istunnosta, jossa minä
27860: olen vastannut jotakin ed. Nuortevalle, ja ne todistavat, mitä
27861: kaikki nekin, joita minä olen kuulustellut, ovat sanoneet kuul-
27862: leensa, nimittäin, etten ole koskaan mitään sellaista sanonut.
27863: Ed. Tainio on kuullut minua väärin. Minä olen sanonut »hyö-
27864: dytön», hän on kuullut »hävytön». Itse lausunto onkin sel-
27865: lainen, ettei siihen mahdu mitään sellaista sanaa, jonka ed.
27866: Tainio on väittänyt minun sanoneen. ja koska ed. Tainio ei
27867: ole ottanut peruuttaakseen tiedonantoaan, joka on kaikkea pe-
27868: rää vailla, minun täytyy peruuttaa se, ei ainoastaan itseni, vaan
27869: myös kamarin Puhemiehen tähden.
27870: 1038                    Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
27871: 
27872: 
27873:     Ed. Ahmavaara: Minä pyydän panna vatalauseen sitä vas-
27874: taan että, kun keskustelu on päättynyt, tässä uutta keskustelua
27875: viritetään.
27876:      Puhemies: Minä pyydän huomauttaa, että tämä otettiin
27877: esille eri asiana, josta vapaaherra Palmen teki erityisen ilmoi-
27878: tuksen.
27879: 
27880: 
27881:                      Anomus- ja esitysehdotuksia.
27882:             Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta koskevia.
27883:     Esitettiin ja lähetettiin maatalousvaliokuntaan:
27884:     an. ehd. n:o 192: K r u n u n t i 1o i II a o 1e v i en t o r-
27885: p a n a 1 u ei d e n m u o d o s ta m i s e s ta eräissä tapa u k-
27886: sissa itsenäisiksi tiloiksi tai palstatiloiksi
27887: (Liitteet VIII,s, siv. 51)
27888:     jonka ponnet luki julki ed. Kivilinna, ehdottaen samalla että
27889: anomusehdotus lähetettäisiin maatalousvaliokuntaan, sekä lausui:
27890:     Minä puolestani pyydän saada valiokunnalle lausua, että se
27891: koettaisi, joskin kyllä tiedän että sillä on paljon ja tärkeitä
27892: tehtäviä, jouduttaa tämän asian käsittelyä. Se ei ole pitkä eikä
27893: monimutkainen, ja epäkohta, jota siinä tahdotaan korjata, on
27894: sitä laatua että se vaatii pikaisia toimenpiteitä. Muuten ne
27895: tulevat suureksi osaksi liian myöhään sen takia, että näiltä
27896: kysymyksessäolevilta torpilta häätöjä tapahtuu päivä päivältä;
27897:     an. ehd. 77: S u u r i s t a m a a o m a i s u u k s i s ta j o h-
27898: t u v i e n e p ä k o h t i e n e h k ä i s e m i s e s t ä (Liitteet VIII,9,
27899: siv. 55),
27900: 
27901:    jonka luki julki osittain ed. Oebhard, Hannes, lausuen ensin
27902: seuraavaa:
27903: 
27904:     Koska tämä anomus on mielestäni yhtä tärkeä kuin monet
27905: niistä pitkistä puhevuoroista, joita täällä vähäpätöisemmistä
27906: asioista on käytetty, täytyy minun vaivata eduskuntaa kuule-
27907: maan ainakin osia tästä, vaikka tämä onkin pitkä;
27908:    es. ehd. n:o 9: E h d o t u s 1a i k s i m a a n v i 1j e 1y k s en
27909: kunnossa pitämisestä yhtiöiden ja yksityisten
27910: o m i s t a m i 11a t i 1o i 11a, j o i t a k ä y t e t ä ä n p ä ä a s i a 1·
27911:                Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta koskevia.            1039
27912: 
27913: 
27914: l i se s t i m et s ä n tuotantoa varten                  (Liitteet Vlll,10,
27915: siv. 72),
27916:     johon sisältyvän lakiehdotuksen 1 §:n, jossa periaate oli
27917: lausuttuna luki julki ed. Oebhard, Hannes;
27918:      es. ehd. n:o 7: E s i t y s 1a i k s i, j o k a r a j o i t t a a y h-
27919: t i ö i d en, o s u u s k u n tai n j a y k s i t y i s te n o i k e u t ta
27920: h a n k k i a o m a k s e n s a k i i n t e ä t ä o m a i s u u t t a (Liit-
27921: teet Vlll,n, siv. 77),
27922:    johon sisältyvän lakiehdotuksen 1 §:n luki ed. Oebhard,
27923: Hannes;
27924:   an. ehd. n:o 135: Puutavaraliikkeiden maatilan-
27925: ostojen ehkä i se m i se s t ä (Liitteet VIII,12, siv. 82),
27926:    jonka ponnet luki julki ed. Mantere ehdottaen sen lähetettä-
27927: väksi laki- ja talousvaliokuntaan ja jonka johdosta käytti puhe-
27928: vuoroa
27929:     Ed. Paasikivi: Mikäli minä voin käsittää tämän viimeksi-
27930: mainitun anomuksen tarkoitusta, on se jotenkin samanlainen
27931: kuin ed. Oebhardin viimeksi esittämä esitys ehdotus. Näin
27932: ollen näyttää olevan vähemmän syytä lähettää näitä asioita eri
27933: valiokuntiin. Minusta näyttäisi olevan syytä lähettää tämä
27934: viimeinenkin anomusehdotus maatalousvaliokuntaan;
27935:     Ed. Kallio: Mikäli tuosta ponnesta voi päättää, on minulla
27936: aivan sama käsitys kuin edustaja Paasikivellä, että anomus
27937: olisi lähetettävä samaan valiokuntaan kuin edellinenkin es. ehd;
27938:      es. ehd. n:o 8: E h d o t u s l a i k s i, jo k a k o s k e e
27939: e r ä i t ä t o i m e n p i t e i t ä m a a n h a n k k i m i s e k s i t i-
27940: 1 a t t o m i II e (Liitteet Vlll,13, siv. 85),
27941:     jonka luki julki edustaja Oebhard, Hannes, ja
27942:     jonka johdosta puheenvuoroa käytti:
27943:     Ed. Renvall: Sen johdosta että täällä on ennen jo lähe-
27944: tetty samaa asiaa koskeva esitysehdotus siihen valiokuntaan,
27945: johonka tätäkin ehdotusta aijotaan, ja myöskin sen henkilön
27946: asiantuntemukseen nähden, joka tämän ehdotuksen on lukenut,
27947: niin minä en tahdo tätä asiaa pöydälle, joskin minä muuten
27948: katsoisin aivan luonnolliseksi, että eduskunta, ennenkuin se
27949: näin tärkeää asiaa edes sen verran käsittelee, että sen valio-
27950: 1040                   Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
27951: 
27952: 
27953: kuntaan lähettää, vaatisi itselleen tilaisuutta saada siihen tutus-
27954: tua. Nyt ei edes lakiehdotusta luettu. Minä ymmärrän, että se
27955: tapahtui ei suinkaan mistään epäkohteliaisuudesta eduskuntaa
27956: kohtaan, vaan päinvastoin säästääkseen eduskunnan aikaa, mutta
27957: ainoastaan näillä syillä minä en tahdo vaatia asiaa pöydälle
27958: pantavaksi;
27959: 
27960:     an. ehd. n:o 119: T i 1a t t o m a i n m a a n h a n k i n n a n
27961: h e 1p o i t ta m i s e s t a (Liitteet VIII, 4, siv. 37),
27962:        jonka luki julki ed. Heininen;
27963:     an. ehd. n:o 128: T i 1a t t o m a n v ä e s t ö n 1a i n a r a-
27964: h a s t o n u u d e s t a a n j ä r j e s t ä m i s e s t ä (Liitteet VIII, 2,
27965: siv. 11 ),
27966:    jonka luki julki ed. Oebhard, Hannes, ehdottaen sen lähettä-
27967: 1ämistä maatalousvaliokuntaan.
27968:     Viimemainitun an. ehd. johdosta käytti puheenvuoroa:
27969:      Ed. Renvall: Kaikki ne, jotka sydämestään harrastavat Suo-
27970: men taloudellis-yhteiskunnallista kehitystä - ja minä rohkenen
27971: Iukeutua niihin - eivät voi muuta kuin iloita siitä, että niin
27972: paljon uusia ehdotuksia tehdään Suomen taloudellisen. vauras-
27973: 1umisen hyväksi. Ja sitä tarkoittanee myöskin nyt luettu ano-
27974: musehdotus. Mutta samalla täytyy myöntää, että se kilpailu
27975: ohjelmista, se kilpailu reformiehdotuksista, joita näillä valtiopäi-
27976: villä on tullut ilmi, ei ole terveen yhteiskuntaelämän ilmiöitä,
27977: vaan on sekin selvästi polveutuvaa entisiltä ajoilta, seuraus
27978: kansallisesta hajaannuksestamme. Ja ennen kaikkia muita täällä
27979: tuotuja ehdotuksia on tällä anomuksella minun mielestäni alus-
27980: tuksessaan ja perusteluissaan juuri tällainen leima. Aivan syyttä,
27981: jonkinlaisesta ammattikateudesta - minä uudistan sen vielä
27982: kerran ja nyt vielä paljon perusteellisemmin - näkyy täällä
27983: käytävän niiden kimppuun, jotka ovat katsoneet velvollisuu-
27984: dekseen ottaa vastaan sen työn, minkä hallitus heidän mieltään
27985: kysymättä on heille uskonut tilattomien maalaisolojen paranta-
27986: miseksi. Ainakin minä tunnen tämän anomusehdotuksen pe-
27987: rustelun vaativan minua esiintymään, sillä minä olen joutunut ,
27988: agraarikomiteaan, jota täällä niin ylimielisesti arvostellaan, ennen-
27989: kuin sen mietintöön edes on ehditty tutustua, olen siihen jou-
27990: 1unut ainoastaan sentähden, että se henkilö, jota valtion varoilla
27991: vuosikausia oli palkattu agraaripolitil'kkaa tutkimaan, on vetäy-
27992: tynyt silloin, kun valtio hänen työtään tarvitsi, hänelle tulevaa
27993: 1yötä tekemästä. En katso, että se henkilö, joka ennen kuu-
27994: lumattomin määrin on saanut käyttää valtion varoja kehittyäk-
27995:                Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta koskevia.     1041
27996: 
27997:   seen maaseudun yhteiskunnallista kysymystä tutkiakseen, olisi
27998:   oikeutettu moittimaan niitä, jotka ilman tällaista valmistusta ovat
27999:   panneet kaiken sen työn ja kaiken sen tarmon, mikä heiltä on
28000:   liiennyt, siihen, että voisivat lyhyessä ajassa perehtyä niihin
28001:   suuriin virtauksiin, jotka nykyään liikkuvat agraaripolitiikan
28002:   alalla. Anomusehdotuksen lukija luki erityisellä mielihyvällä
28003:   niitä perusteluja, jotka olivat negatiivista laatua, jotka olivat
28004:   moitetta ja soimausta. Mutta sen sijaan hän katsoi asiakseen
28005:   aivan lyhyesti viitaten pääpiirteisiin puhua siitä, mitä anomus-
28006:   ehdotuksessaan oli rakentavaa, oli positiivista. Minulla ei ole
28007:   mitään sitä vastaan, että tämä ehdotus menee valiokuntaan, ei
28008:   suinkaan. T oivan, että sekin tulee vaikuttamaan sen tuloksen
28009:   saavuttamiseksi, mihin minun mielestäni meidän kaikkien pitäisi
28010:   pyrkiä, siihen, että me saisimme aikaan yhtenäisen tosiasiaoloihin
28011:   ilman puolueintohimoja ja ilman puoluekilpailua perustuvan
28012:   agraariohjelman. Mutta en voi olla panematta vastalausetta sitä
28013:   tapaa vastaan, jolla on tahdottu kohdella niitä, jotka, kuten
28014:   sanoin, ilman että heiltä on kysytty, ovat joutuneet tekemään
28015:   työtä, johonka itse eivät ole pyrkineet. Täällä on ennen puhuttu
28016:   niin monta kertaa siitä, että toiset sortovuosina vetäytyivät
28017:   palvelemasta isänmaata, silloin kun tarvittiin, mutta että he
28018:   kyllä ovat valmiit moittimaan muita, jotka jäivät työhön. Eikö-
28019:   hän tässä ole jonkunlaista vertauskohtaa? Tässä oli suuri työ
28020:   tehtävä. Alakomitea ei ollut muodollisesti mahdollinen, uusi
28021:   oli luotava, herra Oebhard kutsuttiin siihen mukaan ja hänen
28022:   kanssaan se ruotsinmielinen senaattori, joka hänen kanssaan
28023:   on tehnyt lakiehdotuksen. Molemmat vetäytyivät jonkunlaisesta
28024:   ammattikateudesta pois ja toiset saivat silloin astua heidän
28025:   sijaansa. Ainoastaan tämän surkean asiantilan olen tahtonut
28026:   saada ilmilausutuksi.
28027:       Agraarikomitean mietintö on, mikäli olen nähnyt, tänään
28028:   eduskunnalle jaettu. T oivan, että sille suodaan ainakin se kun-
28029: . nia, että arvostelu siitä seuraa sen lukemista eikä sitä tehdä
28030:   niiden sanomalehtikirjoitusten nojalla, joissa asiata on oltu
28031:  arvostelematta, mutta henkilöitä, mikäli on ollut mahdollista,
28032:   solvattu.
28033:     Ed. Danielson-Kalmari: Olen myöskin asettanut nimeni
28034: tämän anomuksen alle ja katson siitä syystä minulla olevan
28035: aihetta vastata edelliselle puhujalle. Hän on puhunut siitä, että
28036: meidän pitäisi pyrkiä puolueettomaan yhteiseen agraariohjel-
28037: maan. En luule, että sillä taholla, jonne hän kuuluu, tuo puhe
28038: on paikallaan, vaatimuksena nimittäin muille, sillä hän esitti
28039: asiain menon, mikäli hän siihen koski, tavalla, jossa tärkeä seikka
28040: jäi peitetyksi. Puhuja mainitsi, että hallitus oli, kysymättä häntä
28041: 1042                Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
28042: 
28043: 
28044: ja muita, jotka olivat joutuneet nykyiseen agraarikomiteaan,
28045: asettanut tämän komitean. Siitä voisi tulla siihen käsitykseen,
28046: että se oli hallitus, joka ilman syrjästä tullutta painostusta ryhtyi
28047: toimeen. Ne, jotka olivat mukana valtiopäivillä, silloin kun
28048: tämä komitea asetettiin, tietävät hyvin kysymyksen esihistorian,
28049: kuinka siellä, minä sanon suoraan, juoniteltiin aikaisemmin ala-
28050: komitean syrjäyttämiseksi ja uuden aikaansaamiseksi. Että hra
28051: Gebhardilla oli täysi syy vetäytyä pois tästä uudesta komite-
28052: asta, se on myös minun käsitykseni, sillä uusi komitea oli
28053: aijottu niiden miesten häväistykseksi, jotka hänen kanssaan olivat
28054: tehneet työtä alakomiteassa· Yksipuolisuus mitä suurin on
28055: esiintynyt agraarikomitean asettamisessa. Sen töitä en tahdo
28056: arvostella, sillä nyt vasta tulokset alkavat näkyä, mutta vasta-
28057:  lauseen panen mainitun komitean jäsenen, ed. Renvallin lau-
28058:  suntoa vastaan, sikäli kun se on suunnattu alakomitean jäseniä,
28059:  nimenomaan ed. Oebhardia vastaan.
28060: 
28061:      Ed. Castren: jospa kohtakin ei katsottane aivan soveliaaksi,
28062: että jäsen, joka istuu siinä valiokunnassa, johon nyt esillä oleva
28063: anomusehdotus on ehdotettu lykättäväksi, käyttää puheenvuoroa,
28064: on minun kuitenkin pakko lausua muutama sana ed. Oebhardin
28065: ja Danielson-Kalmarin lausuntojen johdosta.
28066:      Agraarikomitea, joka ryhtyi toimiinsa 2 päivänä viime
28067: lokakuuta, eikä, kuten täällä eilen sanottiin, ole työskennellyt
28068: vuosikausia, on kaikella tavoin tehty epäluulon alaiseksi suo-
28069: mettarelaiselta ja osaksi myös sosialistiselta taholta. On puhuttu
28070: »tuosta kuuluisasta agraarikomiteasta», on käyty varsinaista sissi-
28071: sotaa Uudessa Suomettaressa komiteaa vastaan. On koetettu
28072: kaikin tavoin ehkäistä niiden kokousten pitämistä, joita agraari-
28073: komitea ehdotti hallitukselle toimeenpantavaksi kuntien edus-
28074: tajien kanssa, joissa kokouksissa kuntien edustajille asetettaisiin
28075: vastattavaksi tärkeitä periaatteellisia kysymyksiä. Suomettare-
28076: laisten pääkortteerista täältä Helsingistä tulleen kiihotuksen joh-
28077: dosta tekivät suomettarelaiset kuntien edustajat kaiken, minkä
28078: he ikinä voivat, estääkseen vastausten antamista ennen maini-
28079: tuissa kokouksissa. Pääkortteerista lähetettiin kiertokirjeitä, joissa
28080:  neuvottiin kuntien suomettarelaisille edustajille, miten heidän
28081:  jarruttaen olisi esiinnyttävä kuntien edustajain kanssa pidettä-
28082:  vissä kokouksissa. Tämä oli suomettarelaisten passiivista vas-
28083:  tarintaa, jolla koetettiin kaikilla mahdollisilla keinoilla ehkäistä
28084:  agraa.rikomiteaa työskentelemästä tilattoman väestön hyväksi.
28085:      On sanottu, että hallitus asetti agraarikomitean häväistäk-
28086:  seen hra Oebhardin alikomiteaa. Minä en tiedä, mihinkä ed.
28087:  Danielson-Kaimari perustaa tämän väitteensä. Ed. Danielson-
28088:  Kaimari huomautti, että agraarikomitean työn tulokset ovat nyt
28089:               Asutuspolitiikksa ja metsätaloutta koskevia.       1043
28090: 
28091: 
28092: v a s t a ilmestyneet. Sallittanee minun kerskailematta sanoa,
28093: että tuskinpa milloinkaan ennen joku komitea on niin lyhyessä
28094: ajassa valmistanut kaksi laajaa mietintöä. Hra Oebhardin ala-
28095: komitea asetettiin vuonna 1901 ja on jo ollut toimessa sano-
28096: tusta vuodesta alkaen. Sen työn tuloksena on, kuten tunnettu,
28097: yksi laiha mietintö ja toinen lihavampi. Sitte nuo tilastolliset
28098: tiedot. Kuinka paljon tuo kuusi vuotta työskennellyt n. s. ali-
28099: komitea on tullut valtiolle maksamaan, on minulle tuntematonta.
28100: Mutta en erehtyne, jos sanon sen maksaneen parin sadantuhan-
28101: nen markan korville.
28102:     Minä puolestani en tahdo lausua sitä enkä tätä agraari-
28103: komitean työn tuloksista; siihen minä olen jäävi. Mutta minä
28104: kehoittaisin jokaista eduskunnan jäsentä perehtymään komitean
28105: työn tuloksiin. Silloin vasta voidaan siitä jotain lausua. Mutta
28106: sitä vastaan, että suomettarelaiselta taholta on yritetty mustata
28107: ja panetella agraarikomiteaa, ennenkuin on nähty minkäänlaisia
28108: tuloksia sen toimista, panen jyrkän vastalauseen. Sellainen
28109: menettelytapa on mahdollinen ainoastaan suomettarelaiselle
28110: puolueelle.
28111:     Ed. Mikkola: Minustakin näyttää hyvin omituiselta, että
28112: täällä ne henkilöt, jotka sekä omasta alotteestaan että valtion
28113: kustannuksella ovat harrastaneet tätä asiaa, jolla alalla myös
28114: agraarikomitea on työskennellyt, kaikin tavoin koettavat esiintyä
28115: tuon kilpailijansa työtä jo edeltäpäin häväisemässä. Minusta
28116: se, samoin kuin ed. Renvallista ja Castrenista, osoittaa sellaista
28117: hämmästyttävää ammattikateutta, ettei sitä todellakaan olisi odot-
28118: tanut eikä todeksi uskonut. Minä pyydän ainoastaan huoma-
28119: uttaa tätä seikkaa ja toivon, että puolueettomat edustajat vertaavat
28120: toisiinsa näitä molempia mietintöjä, jotka on eduskunnan jäse-
28121: nille jaettu. Niistä saadaan nähdä, kuinka vähän niissä on
28122: yhteistä ja kuinka paljon erilaista. Toiselta tai toiselta puolen
28123: ei tarvitse ruveta kateellisesti huomauttamaan: tämä on minun
28124: ja tuo on toisen.
28125:     Ed. Snellman: Minuakin suuresti kummastuttaa se edustaja
28126: Oebhardin katsantokanta, mikä anomusehdotuksessa on esiin-
28127: tynyt, että muut kansalaiset olisivat vieraita niille aatteille, jotka
28128: anomusehdotuksessa esiintyvät. Se panee uskomaan, että tässä
28129: on takana jonkunlaista ammattikateutta. Ainakin minun tekee
28130: mieleni otaksumaan, että näitä asioita ei muilla olisi lupa aja-
28131: tellakaan, saatikka erityisesti niitä ajaa kuin ainoastaan ed. Oeb-
28132: hardilla ja sillä ryhmällä, johon hän kuuluu. - Muuten pää-
28133: asiassa yhdyn kaikkeen siihen, mitä ed. Renvall täällä on lau-
28134: sunut.
28135: '1044                  Istunto 19 p. kekäkuuta 1907.
28136: 
28137: 
28138:       Ed. Hänninen (Valpas): On tietysti suotavaa, että tällainen
28139:  asia tulee valiokuntaan. Ja kun se sinne menee, niin onhan
28140:  luultavaa, että se siellä otetaan tarkastettavaksi. Sitten kun se
28141:  on valiokunnasta palannut, voimme me paljon paremmalla syyllä
28142:  kuin nyt ottaa tämän kysymyksen keskustelun alaiseksi. Minä
28143:  katsoin äsken esityslistaa ja huomasin, että tänä päivänä on
28144:  vielä noin 40 asiaa esille otettava, ja niissä on paljon sellaisia,
28145:  jotka ansaitsevat tulla ennen lomaa valiokuntaan lähetetyiksi. jos
28146:  jokaisesta anomusehdotuksesta aijotaan keskustella tunti, niin
28147:  kertyy tästä 40 tuntia. Jos tyydytään puoleen tuntiin kussakin
28148:  kysymyksessä, niin riittää 20 tuntia. Eiköhän olisi hyvä, että
28149:  tällä kertaa suostuisimme kilpailemaan vaitiolosta ja Puhemiehen
28150:  nuijan avulla lähettämään asiat valiokuntiin. Sitten loman jälkeen
28151:  voisi pitää puheita ammattikateudesta. (Hyvä!)
28152:      Ed. Palmen: Kelloa katsellessani olen täällä koko päivän
28153:  ajatellut, mitä ajan murusia lopulta jää jälelle niille lukuisille ja
28154:  osaksi hyvin tärkeille asioille, jotka vielä on edessä. Ei ole
28155:  mitään mahdollisuutta saada muuta kuin lyhimmittäin kuulla
28156:  kauan pohdittuja ja punnittuja asioita, eikä sitäkään aikaa jää
28157:  meille, jos tässä ruvetaan yksityiskohdista keskustelemaan ja
28158:  vastalauseita ja sen semmoisia esittämään. Niin paljon kuin
28159:  olisi sanottavaakio niiden tiedonantojen johdosta, joita täällä
28160:  nyt on tehty, niin minä vastustan sitä muodottomuutta, että
28161:  evästyskeskustelu on laajennettu persoonalliseksi riidaksi. Kaik-
28162:  kein niiden puolesta, jotka ovat tahtoneet käyttää tarjona olevaa
28163:  aikaa viimeiseen asti hyväkseen, rohkenen pyytää, että jätettäi-
28164:  siin nuo tarpeettornai puheet, jotta kerrankin voisimme mennä
28165:  eteenpäin. Esityslista on pitkä ja aikaa on vähän.
28166:       Ed. Renvall: Olisin toivonut, että ed. Palmen olisi ottanut
28167:  oman neuvonsa huomioon, silloin kun hän itse allekirjoitti ne
28168:  solvaukset, jotka anomusehdotuksessa esitetään komitealle, jonka
28169:  työn arvo ei ole ollut allekirjoittajille tunnettu, silloin kun ovat
28170:  sen tehneet.
28171:       Ed. Danielson-Kalmarin lausunnon johdosta pyydän sanoa,
28172:  etten tiedä mitään vehkeilyä harjoitetun. Olin alusta asti kyllä
28173:  mukana silloin, kun kysymys uudesta agraarikomiteasta pantiin
28174:  alulle ja käsittääkseni jätettiin kaikille valtiopäivillä olleille edus-
28175:  tajille puolueeseen katsomatta tilaisuus allekirjoittaa ja myötä-
28176:  vaikuttaa sen anomuksen aikaansaamiseksi, joka tahdottiin saada
28177:  aikaan. Hallitus menetteli myös puolueettomasti, kun se silloin
28178:  pyrki saamaan komitean jäseniksi tohtori Oebhardin ja senaat-
28179:  tori Serlachiuksen, jotka molemmat olivat asioihin perehtyneitä
28180:  ja olivat täysin tutustuneet alakomitean työhön ja työtapaan.
28181:                 Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta koskevia.             1045
28182: 
28183: 
28184: Että nämä henkilöt kieltäytyivät komitean jäsenyydestä, siitä ei
28185: voi moittia meitä ja kaikkein vähimmin niitä, jotka on otettu
28186: komiteaan juuri näiden herrojen sijaan.
28187:     Ed. Paasikivi: Minä pyydän tässä julkilausua, että herrat
28188: agraarikomitean jäsenet näkyvät olevan sitä mieltä, että ainoas-
28189: taan nuorsuomalaisessa ja ruotsinmielisessä puolueessa löytyy
28190: asiantuntijoita tällä alalla. He lausuivat, että hallitus olisi nou-
28191: dattanut sitä puolueettomuutta, jota asian laatu olisi vaatinut,
28192: jos vaan hra Oebhard olisi suostunut vastaanottamaan jäse-
28193: nyyden mainitussa komiteassa. Pyydän tämän johdosta viitata
28194: siihen luetteloon henkilöistä, joka löytyy jaetun mietinnön vii-
28195: dennellä sivulla, ja kehotan katsomaan minkälaista puolueetto-
28196: muutta hallitus tässä erinomaisen tärkeässä asiassa on nou-
28197: dattanut. Hallitus on tämän asian vienyt puoluepolitiikan alalle,
28198: ja se on yksi niitä todellisen valtiotaidon puutteita, joita tämän
28199: hallituksen töissä on esiintynyt;
28200:     an. ehd. n:o 129: Tilanhaltijain hallinto-oikeu-
28201: d e n j ä r j e s t ä m i s e s t ä n i i II ä t i 1o i II a, j o t k a v a 1-
28202: tion toimenpiteistä muodostetaan tilatto-
28203: m i II e 1 u o v u t e t t a v i k s i (Liitteet VIII, s, siv. 32),
28204:     ryhtyessään esittämään lausui
28205:     Ed. Kairamo: Tilattoman väestön alakomitean jäsenenä on
28206: minulla ollut ilo ja kunnia suunnitella ja valmistella sitä ala-
28207: komitean mietintöä, joka täällä eilen jaettiin. Nyt esilläoleva
28208: anomusehdotus samoin kuin kaksi seuraavaakiin on sisällyk-
28209: seltään yhtäpitävä niiden näkökohtien kanssa, jotka laajemmin
28210: ja seikkaperäisemmin ovat esitetyt mainitussa mietinnössä, kui-
28211: tenkin siten että näissä anomusehdotuksissa on otettu huomi-
28212: oon valtion koko maanhankintatoiminta tilattoman väestön
28213: hyväksi, eikä ainoastaan sitä erikoisalaa, joka kohdistuu varsi-
28214: naisten kruununmetsäin eli kruununliikamaitten asuttamiseen.
28215: Luulen, että niinkuin asiat tällä hetkellä ovat, voin asiaa vahin-
28216: goittamatta rajoittua siihen kuin useimmat muutkin anomusten
28217: lukijat, että nimittäin esitän ainoastaan loppuponnet, mutta ed.
28218: Renvallin äskeisen lausunnon johdosta pyydän kuitenkin ilmoit-
28219: taa, että olen valmis lukemaan enemmänkin, jos lähetekeskus-
28220: telu tästä asiasta syntyisi tai joku edustaja sitä vaatisi. Ehdo-
28221: tan, että an. ehd. lähetettäisiin maatalousvaliokuntaan.
28222:     Puheenvuoron saatuaan lausui:
28223:     Ed. Castren: Minä pyytäisin kunnioittavimmin saada kuulla
28224: niitä periaatteita, joista tässä anomusehdotuksessa on kysymys.
28225:                                                                     66
28226: 1046                 Istunto 19 p. kesäknuta 1907.
28227: 
28228: 
28229:    Puhemies:    Ettäkö anomusehdotus luettaisiin ääneen?
28230: 
28231:    Ed. Castn!n: Ne periaatteet, joita siinä esitetään.
28232:    Oebhard, Hannes: Eikö ed. Castrenilla voisi olla tilaisuus
28233: lukea niitä siinä valiokunnassa, johon tämä anomusehdotus on
28234: ehdotettu lähetettäväksi ja johon hän itse kuuluu? (Hyvä!)
28235:    Puhemies: Kun kerran on pyydetty anomusehdotus luetta-
28236: vaksi, niin en katso voivani sitä kieltää.
28237:    Sen jälkeen ed. Kairamo luki perustelutkin.
28238:    Puheenvuoroa käytti:
28239:    Vuolijoki, Väinö: Minä pyysin puheenvuoroa pannakseni
28240: vastalauseen sitä ed. Castrenin järjestelmällistä jarrutuspolitiikkaa
28241: vastaan, jota hän täällä harjoittaa, tekemällä melkein mahdotto-
28242: maksi näiden asiain loppuun kerkiämisen ennen loma-aikaa.
28243: (Hyvä!)
28244:     Ed. Ahmavaara: Minä pyydän mielihyvällä kannattaa tätä
28245: anomusehdotusta, koska minä ilokseni huomaan, että siinä on
28246: aivan samat periaatteet kuin agraarikomitean mietinnössä ja se
28247: osoittaa, että sittenkin olemme tässä asiassa samalla kannalla.
28248: Se on itse asialle hyvä, sillä asia on tärkeä.
28249:     Ed. Oebhard, Hannes: Mitä tähän kysymyksen samalla
28250: kannalla olemiseen tulee, pyydän minä huomauttaa, että ne aja-
28251: tukset, jotka tässä esitetään, julkaisimme me Tilattoman väestön
28252: alakomitean mietinnössä 1904, ja sitten ne ovat otetut suo-
28253: malaisen puolueen ohjelmaan, joka on ollut julaistuna kauan
28254: aikaa. Sitä vastoin monet niistä herroista, jotka nyt agraari-
28255: komiteassa ovat tulleet tälle kannalle, olivat vielä joku vuosi
28256: sitten toisella kannalla. lloitsen, että herrat nyt ovat tulleet tälle
28257: meidän kannallemme.
28258:     Ed. Castren: Minä lausun myö3 iloni siitä merkillisestä
28259: yhtäläisyydestä, joka on olemassa käsillä olevassa anomuksessa
28260: esiintuotujen periaatteiden ja niiden välillä, jotka esiintuodaan
28261: agraarikomitean lakiehdotuksessa. (Naurua.) Tämä olisi sitäkin
28262: ilahuttavampaa, jos asianlaita on sellainen, ettei yhtäläisyys lain-
28263: kaan riippuisi siitä seikasta, että agraarikomitean lakiehdotus
28264: on julaistu muutamia viikkoja ennen, kuin esillä oleva anomus
28265: on nähnyt päivän valon. En tahdo millään tavoin ottaa kil-
28266:               Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta koskevia.        1047
28267: 
28268: 
28269: paillakseni suomettarelaisten kanssa asutusaatteitten keksin-
28270: nässä, asutusaatteitten, jotka nykyään ovat tulleet käytäntöön
28271: miltei kaikkialla, missä ulkomailla asutuspolitiikkaa harrastetaan.
28272: Lisään, etten huolimatta ed. Vuotijoen vastalauseesta ole voinut
28273: olla tätä iloani esiintuomatta, ilman että sillä olen mitään jarru-
28274: tusta tarkoittanut.
28275:     Ed. ·Heikkinen: Ilolla olen nähnyt ja kuullut, kuinka täällä
28276: eri puolueiden kesken kilpaillaan siitä, kuka paremman ehdo-
28277: tuksen on tehnyt maatalouden parantamiseksi. Kun asia menee
28278: maatalousvaliokuntaan, niin toivoisin, että nämä herrat siellä
28279: heittäisivät puoluekinastukset kunniasta ja vallasta ja tekisivät,
28280: maan parhaat miehet, yhteisvoimin yhteistyötä maatalouden
28281: hyväksi. Erittäin lausun iloni näistä ehdotuksista, kun meillä,
28282: kuuluen maalaisliittoon, ei ole ollut tilaisuutta vähän lukumme
28283: vuoksi ensinkään saada esittää toivomuksiamme ja kantaamme
28284: mainitussa valiokunnassa.
28285:     Ed. Oebhard, Hannes: Minä panen vastalauseen ed. Castrenin
28286: julkeutta vastaan tässä asiassa.
28287:    Ed. Turkia: Minä pyydän lausua iloni sen johdosta, että
28288: porvarit ovat yhtyneet ja nyt yhdessä iloitsevat (Naurua), ja
28289: toivon, että kun he iloitsevat, eivät sitte enää jarruttaisi.
28290: 
28291: 
28292:      Edustajille Soiniselle ja Pesoselle myönnettiin yksitysten
28293: asiain vuoksi lupa olla poissa iltaistunnosta ja samoin edus-
28294: tajille Hjeltille ja Ripatille.
28295: 
28296: 
28297:     Iltaistunto oli alkava kello 6 i. p.
28298: 
28299: 
28300:     Istunto päättyi kello 3, 52 i. p.
28301: 
28302:                                         Pöytäkirjan vakuudeksi:
28303:                                             F. W. Kadenius.
28304: 1048                  Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
28305: 
28306: 
28307: 
28308:        18.   Keskiviikkona 19 p. kesäkuuta 1907
28309:                        klo 6 i. p.
28310: 
28311:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Huotari,
28312: Hoikka, 1., Kannisto, Soininen, Pesonen, Hjelt, Ripatti, Vahe ja
28313: Runeberg.
28314: 
28315: 
28316: 
28317:    Ed. Kannistolie myönnettiin yksityisten asian tähden va-
28318: pautta olla poissa tästä istunnosta.
28319: 
28320: 
28321: 
28322:                          Anomusehdotuksia.
28323:              Asutuspolitiikkaa ja metsätaloutta koskevia.
28324: 
28325:      An. ehd. n:o 130: V a 1t i o n a s u t u s t o i m i n n a n j ä r-
28326: j e s t ä m i s e s t ä (Liitteet VIII,t, siv. 5)
28327: 
28328:    lukemaan ryhtyessään lausui
28329: 
28330:     Ed. Kairamo: Eduskunnan valtava enemmistö haluaa minun
28331: käsitykseni mukaan, että anomusehdotusten lukeminen supiste-
28332: taan niin lyhyeksi kuin mahdollista. Pyydän senvuoksi ilmoit-
28333: taa, että en aijo tällä kertaa lukea mitään muuta kuin tämän
28334: anomuksen ponnen. Niitten enemmän tai vähemmän verhot-
28335: tujen syytösten johdosta, jotka lausuttiin aamupäivän istunnon
28336: lopussa, tahdon kuitenkin mainita, että tämän anomusehdotuk-
28337: sen sisällys täydellisesti löytyy seikkaperäisesti ja laajasti esi-
28338: tettynä Tilattoman väestön alakomitean mietinnössä n:o 2, joka
28339: ilmestyi painosta vuonna 1904 ja oli jo sitäkin aikaisemmin
28340: valmiiksi kirjoitettu.
28341: 
28342:    Kun anomusehdotuksen ponsi oli luettu lähetettiin an. ehd.
28343: maatalousvaliokuntaan; samoin
28344: 
28345:     an. ehd. n:o 131: U u d i sasutu k sen edistä m i-
28346: s e s t ä k r u u n u n m e t s ä m a i II a (Liitteet V111,5, siv. 40),
28347:                             Eri aloja koskevia.                        1049
28348: 
28349:    jonka ponnen luki samoin ed. Kairamo, lausuen että tämän-
28350: kin anomusehdotuksen suhde useinmainittuun Tilattoman väes-
28351: tön alakomitean mietintöön on aivan sama kuin viimeksi lue-
28352: tunkin;
28353:      an. ehd. n:o 172: Vesiperäisien maiden vilje-
28354: 1 y s k u n t o o n s a a t ta m i s en e d i s t ä m i s e s t ä (Liit-
28355: teet VIII,s, siv. 45),
28356:     jonka ponnen luki ed. Kairamo,
28357:     ja joka lähetettiin maatalousvaliokuntaan sillä nimenomai-
28358: sella määräyksellä että maatalousvaliokunta osittain hankkisi val-
28359: tiovarainvaliokunnan lausunnon asiassa;
28360:   an. ehd. n:o 133: S o t i 1a s- j a s i v i i 1i v i r k a t a 1 o j e n
28361: luovuttamisesta kruunun huostasta niiden
28362: asukkaille itsenäisiks:i tiloiksi (LiitteetV111,7,siv. 49),
28363:     jonka ponnen luki julki ed. Torppa,
28364:     ja lähetettiin se maatalousvaliokuntaan, joka tarpeellisissa
28365: osissa hankkisi valtiovarainvaliokunnan lausunnon.
28366: 
28367:                            Eri aloja koskevia.
28368:      An. ehd. n:o 141: V a 1 t i on maan v i 1 j e 1 y s ta r koi-
28369: t u k s i i n h a r j o i t t a m a n 1a i n a u s 1i i k k e e n u u d e s-
28370: t a a n j ä r j e s t ä m i s e s t ä (Liitteet VIII,24, siv. 209),
28371:     jonka ponnen luki julki ed. Pullinen,
28372: lähetettiin maatalousvaliokuntaan.
28373:     An. ehd. n:o 145: Maanmittaus 1 aito k sen u u d i s-
28374: t a m i se s ta (Liitteet V,19, siv. 209),
28375:     jonka ponnet luki julki ed. Torppa,
28376: lähetettiin laki- ja talousvaliokuntaan.
28377: 
28378:      Maanviljelijäin ammattitaidon kohottamista tarkoittavia.
28379:     An. ehd. n:o 176: M a a t a 1o u d e II i s t e n n e u v o j a i n
28380: o i k e u d e II i s e n j a t a 1o u d e II i s e n a s e m a n j ä r-
28381: j estä m i se s t ä (Liitteet VIII,as, siv. 194),
28382: 1050                   Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
28383: 
28384: 
28385:     jonka ponnen julki luki ed. Koskelin,
28386: lähetettiin maatalousvaliokuntaan.
28387: 
28388: 
28389:        Sivistys- ja siveellisyyspyrintöjen edistämistä tarkoittavia.
28390:     An. ed. n:o 179: V u o t u i s e n m ä ä r ä r a h a n m y ö n-
28391: t ä m i s e s t ä m a a n v i 1j e 1y s h a r r a s t u s t e n e 1v y t t ä-
28392: miseksitoimeen pantavia retkeilyjä varten
28393: (Liitteet VI,7, siv. 37),
28394:     jonka ponnen julkiluki ed. Alkio,
28395: lähetettiin anomusvaliokuntaan.
28396: 
28397: 
28398:         Oikeuksia maahan ja rakennuksiin sekä niiden rekiste-
28399:                          röimistä koskevia.
28400:     An. ehd. n:o 105: P e r i n t ö r a k e n n u s o i k e u d e s ta
28401: k e i n o n a a s u n t o k y s y m y k s e n r a t k a i s u u n (Liit-
28402: teet 111,25, siv. 142),                     ·
28403: 
28404:        jonka ponnen julkiluki ed. Ahlroos,
28405: lähetettiin lakivaliokuntaan.
28406: 
28407: Rautatievaliokuntaan lähetettiin
28408:            joenperkkauksia, suonkuivatoksia y. m. koskevia:
28409:     an. ehd. n:o 117: La p u a n-K a u havanjoen veden
28410: korkeusmittausten loppuun suorittamisesta
28411: ja Lapuanjoen                 alajuoksun  perkauksesta
28412: (Liitteet VII,46, siv. 14 7),
28413:        jonka ponnen luki julki ed. Malmivaara;
28414:      an. ehd. n:o 39: L a p p e e n j a j ä ä s k e n k i h 1a k u n-
28415: t i e n r a j a II a o 1e v a n K o n n u n s u o n k u i v a t t a m i·
28416: s e s t a (Liitteet VI1,4s, siv. 154),
28417:        jonka ponnen julkiluki ed. Huoponen;
28418:               Avioliittolainsäädännön uudistamista koskevia.       1051
28419: 
28420: 
28421:     an. ehd. n:o 164: Toimenpiteistä Kokemäen-
28422: j o e n t u l v i e n e h k ä i s e m i s e k s i, (Liitteet VII,47 siv.
28423: 150),
28424:     jonka ponnen julkiluki ed. Rapola.
28425: 
28426:            Avioliittolainsäädännön uudistamista koskevia.
28427:     Esitettiin ja lähetettiin lakivaliokuntaan:
28428:     es. ehd. n:o 3: Ehdotus asetu k seksi Nai mi s kaa-
28429: r e n 1 l u v u n 6 §:n m u u t t a m i s e s t a t o i s i n k u u l u-
28430: v a k s i (Liitteet III,o, siv. 26),
28431:     jonka julkiluki ed. Ala-Kulju,
28432: ja jonka johdosta puheenvuoroa käyttäen lausui:
28433:      ed. von Alfihan: Beträffande höjande af åldern för ingå-
28434: ende af äktenskap kunde jag i hufvudsak vara ense med peti-
28435: tionären. Det är nog så, att 18 års ålder i vårt klimat är täm-
28436: ligen normalt. Men när man går tili så stark ökning af den
28437: nedre gränsen, måste man taga i betraktande att det finnes
28438: ett stort antal personer, som dock vid tidigare ålder hafva nått
28439: den utveckling, åtminstone i fysiskt afseende, att något hinder
28440: för ingående af äktenskap från den sidan icke förefinnes. Och
28441: då det nu tillika i viss mån gäller att bryta landssed, så skulle
28442: en så stark höjning af den nedre åldersgränsen påkalla en
28443: kompensation genom lämpligt dispensförfarande i särskilda
28444: fall;
28445:     an. ehd. n:o 91 : N a i s e n n a i m a i j ä n k o r o t ta m i-
28446: s e s t a (Liitteet III,6, siv. 29),
28447:    jonka ponnen julkiluki ed. Hagman;
28448:     an. ehd. n:o 96 : N a i s e n n a i m a i j ä n k o r o t t a m i-
28449: sesta (Liitteet III,7, siv. 35),
28450:    jonka ponnen luki julki ed. Raunio.
28451: 
28452: 
28453:                      Uusia armollisia esityksiä.
28454:   Senaattori Oranström esittelijäsihteeri Degerholmin seuraa-
28455: mana saapui ja jätti eduskunnalle seuraavat arm. esitykset:
28456: 1052                  Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
28457: 
28458: 
28459:    n:o 19 suostuotaverosta mallasjuomain valmistamisesta;
28460:    n:o 20 kulkulaitosrahastosta:
28461:    n:o 21 varojen osottamisesta kansakoululaitosta varten vuo-
28462: deksi 1908;
28463:     n:o 22 varojen hankkimisesta niihin tarpeihin, joihin vaki-
28464: naiset valtion tulot eivät riitä;
28465:      n:o 23 siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta on suo-
28466: ritettava sekä sanotun veron käyttämisestä;
28467:    n:o 24 tuulaakimaksun laskemisesta verusteista.
28468:     Puhemies eduskunnan puolesta kiitti annetuista armolli-
28469: sista esityksistä, jotka eduskunta oli perustuslain mukaisesti ot-
28470: tava käsiteltäväkseen.
28471: 
28472: 
28473:                          Anomusehdotuksia
28474: Esitettiin ja lähetettiin lakivaliokuntaan:
28475:             Naisen kelpoisuutta valtiovirkoihin koskevia:
28476:   an. ehd. n:o 50: L a i n s ä ä d ä n t ö t o i m e n p i t e e s t ä
28477: hakukelpoisuuden tunnustamiseksi naisille
28478: kaikkiin v a 1t i on v i r koi h i n (Liitteet lll,u, siv. 57),
28479:    jonka osittain julkiluki ed. Käkikoski, sekä
28480:      an. ehd. 101: 0 i k e u d en m yö n t ä m i se s t ä nai se II e
28481: s a m o i II a e h d o i II a k u i n m i e s k i n p ä ä s t ä v a 1-
28482: t i o n v i r k o i h i n (Liitteet 111,12, siv. 65),
28483:    jonka ponnen julkiluki ed. Hagman.
28484: 
28485:     Esitettiin ja lähetettiin perustuslakivaliokuntaan :
28486:                      Kielilainsäädäntöä koskevia:
28487:      an. ehd. n:o 158: E t t ä v a 1t i o p ä i v i II e a n ne t tai-
28488: s 1 1 n a r m. e s i t y s s u o m e n- j a r u o t s i n k i e 1i s t ä
28489: Suomen k a n s a II i s k i e 1i n ä (Liitteet l,2o, siv. 124),
28490:          An. n:ot 158, 191, 168 ja 175: kielilainsäädäntöä koskevia.   1053
28491: 
28492: 
28493:     jonka julkiluki ed. Estlander;
28494:     an.ehd.191: Lakisäädöksen aikaansaamisesta
28495: s u o m e n- j a r u o t s i n k i e l e n k e s k i n ä i s e s t ä a s e-
28496: masta maamme virastoissa (Liitteet 1,21, siv. 127),
28497:     jonka ponnen ja perustelut osittain julkiluki ed. Setälä;
28498:     an. ehd. n:o 168 : S u o m e n- j a r u o t s i n k i e l e n a s e-
28499: m a a k o s k e v a n k i e 1i l a i n a i k a a n s a a m i s e s ta (Liit-
28500: teet l,19, siv. 117),
28501:     jonka ponnet sekä lyhyesti perustelun luki julki ed. Listo.
28502: 
28503:     Esiteltiin an. ehd. n:o 175: S u o m en k i e 1en s a a t-
28504: tamisesta opetuskieleksi yliopistossa ja
28505: p o l y t e k n i ll i s e s s ä k o r k e a k o u l u s s a (Liitteet Vl,t,
28506: siv. 5),
28507:     jonka julkiluki ed. Antila.
28508: 
28509:     Keskustelu:
28510:     Ed. Antila: Sen jälkeen kun esittämäni anomus on kirjoi-
28511: tettu ja eduskunnan kansliaan jätetty, on sanomalehtien kautta
28512: julkisuuteen tullut 62:n yliopiston opettajan laatima ehdotus
28513: yliopiston kieliolojen järjestämisestä. Mainitulla ehdotuksella
28514: on käsittääkseni yksi hyväkin puoli, sen kautta kun nimittäin
28515: tunnustetaan suomenkielen käyttäminen täysin oikeutetuksi
28516: yliopistossamme ja tämäkin lienee ruotsalaisten kannalta kat-
28517: sottuna hyvinkin paljon. Mutta suomalaiskansalliselta kannalta
28518: katsottuna on ehdotuksella myöskin puolia, jotka tekevät var-
28519: sin arveluttavaksi sen toteuttamisen. Sillä kaksikielisyyden pe-
28520: riaate, siten kuin sitä yliopiston opettajat ehdotuksessaan eh-
28521: dottavat käytäntöön asetettavaksi, tulee ensinnäkin taloudelli-
28522: sesti kohtuuttoman rasittavaksi. Heidän ehdotuksensa mukaan
28523: tulisi kutakin professorinvirkaa hoitamaan kaksi professoria,
28524: toinen ruotsin-, toinen suomenkielellä. Ehdotuksen tekijäin
28525: laskujen mukaan olisi kysymys noin 100,000 markan lisäkus-
28526: tannuserästä vuodessa, ja tunnustetaan ehdotuksessa, että toi-
28527: menpide »tulevaisuudessa tulisi luonnollisesti vaatimaan enem-
28528: män valtiovaroja valtion kassasta». Se on siis ainoastaan kan-
28529: sallisvarallisuuteen katsoen kohtuuttoman suuren uhrauksen
28530: kautta kuin ehdotuksen tekijät myöntävät suomenkielelle yli-
28531: opistossa oikeutta. Eräässä eduskuntaesityksessä, joka aikai-
28532: 1054               Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
28533: 
28534: 
28535: semmin on eduskunnalle esitetty, on lausuttu ankara arvos-
28536: telu maamme virkaoloissa olevien epäkohtien rasittavuudesta
28537: yleensä, ja näyttivät nuo arvostelut eduskunnassa saavan kan-
28538: natusta. Mutta jos yliopistomme kieli-olot korjattaisiin puhee-
28539: naolevan yliopiston opettajain ehdotuksen mukaan, tultaisiin sii-
28540: hen tilaan, mistä maamme virkamiesoloissa pyritään vapautu-
28541: maan. Sitä paitsi suomenkieli jäisi edelleen toisarvoiseen ase-
28542: maan, ja sen ohessa kun suomenkielinen kansa aineellisilla
28543: varoilla suurimmaksi osaksi pitää pystyssä yliopistoa, tukisi
28544: se ruotsinkieltä ja vierasta kulttuuria tässä yliopistossa. Näin
28545: ollen saisivat meidän poikamme ja tyttäremme yhä edelleen
28546: jatkaa opintoja tuossa laitoksessa sen masentavan tunnon pai-
28547: namina, että heidän äidinkielensä ja kansallinen kulttuurinsa
28548: ovat kestiläisiä tuossa laitoksessa. Kohtuus ja oikeus ei pa-
28549: koita Suomen suomalaista väestöä tuohon suostumaan, ja jos
28550: se siihen suostuisi, olisi se epäkansallisen mielen ilmaus, joka
28551: aikaa myöten epäilemättä johtaisi Suomen kansan kansalliseen
28552:  häviö tilaan. Toivon, että asianomainen valiokunta käsitelles-
28553:  sään anomusta pitäisi silmällä näitä tässä lausumiani mielipi-
28554:  teitä. Pyydän ehdottaa, että esittämäni anomus päätettäisiin
28555:  lähettää yleiseen anomusvaliokuntaan.
28556: 
28557:       Ed. Rosenqvist, 0. 0.: Då nyss upplästa petitionsme-
28558: morial med all sannolikhet kommer att remitteras tiH annat
28559: utskott än det, tili hvilket jag hör, har jag begärt ordet för
28560: att låta några ord åtfölja remissen.
28561:       Att på alla områden utaf det offentliga lifvet bringa det
28562: finska språket tili dess behöriga rätt och att särskildt häfda
28563: högskolans uppgift att befordra och höja den finskspråkiga
28564: bildningen och den finskspråkiga kulturen, är ett mål, hvars
28565: fulla berättigande af knappast någon skall bestridas. Men
28566: beträffande vägarna tili och medlen för vinnande af detta
28567: mål kunna meningarna gå åtskiljs. Man kan uti det kär-
28568: Ieksfulla, positiva arbetet, som icke kränker någon eller
28569: något, se en hufvudbetingelse för målets nående. Det före-
28570: faller mig att den petition eller de petitioner, hvilka för några
28571: dagar sedan upplästes i denna församling, och hvilka gingo
28572: ut på att om möjligt få tili stånd en finsk akademi eller nå-
28573: got motsvarande, väsentligt fullföljde denna väg. Men man
28574: kan också inslå hatets och förtryckets negativa väg, som i
28575: undertryckande af en annan nationalitet och en annan kul-
28576: turform ser ett hufvudvillkor för målets vinnande. Det sy-
28577: nes mig att den nu upplästa petitionen kommer denna väg
28578: väsentli_gen nära. Den tager ingen hänsyn tili det faktum,
28579: att antalet svenskatalande studenter vid vårt universitet är
28580:    An. n:o 175: suomenkieli yliopistossa ja polyteknillisessä opistossa. 1055
28581: 
28582: 
28583: större än hela antalet studenter vid många utländska hög-
28584: skolor; den tager ingen hänsyn till den svenska kulturfor-
28585: mens historiska plats och betydenhet i detta land; den för-
28586: biser, att vårt land är fattigt, icke blott på guld, utan äfven
28587: på bildningsfaktorer och att särskildt i vissa fakulteter läro-
28588: stolarna åratal, ja, tiotal år stått obesatta i brist på kompe-
28589: tenta sökande; dep vill synbarligen hafva det svenska språ-
28590: ket bort från den högre bildningens område, och vill med
28591: yttre tvångsmedel undertrycka en kultur, som varit och fort-
28592: iarande i vissa afseenden är en fostrarinna för en senare i
28593: historien framträdande kulturform. Den utgår från den för-
28594: utsättning, att den finskatalande studenten bör hafva rätt
28595: att erhålla all akademisk undervisning, äfven den högsta,
28596: uteslutande på sitt modersmål, sä att han kap lämna hög-
28597: skolan och gå ut att tjäna ett tväspråkigt folk utan att hafva
28598: åhört en enda föreläsning på det andra inhemska språket, den
28599: utgår från denna förutsättning utan att draga slutsatserna af
28600: densamma beträffande dem, hvilkas modersmål är svenska.
28601: Petitionärerna klaga öfver att många akademiska lärare,
28602: som meddela undervisning på finska språket, göra det på
28603: ett i språkligt .afseende bristfälligt sätt, och likväl vilja de
28604: med yttre maktmedel tvinga dessa samma lärare att gifva
28605: en bristfällig undervisning på finska, i stället för en god så-
28606: dan på svenska o. s. v.
28607:        Jag skall emellertid icke vid denna remissdebatt söka
28608: ingå på ett bedömande utaf dessa fordringar och förutsätt-
28609: ningar eller på en pröfning af om och i hvad mån de kunmt
28610: anses befordra det finska språkets och den finska littera-
28611: turens utveckling och höiande. Det må vara nog att vid
28612: detta tillfälle endast antyda dem, för att konstatera att vä-
28613: gen, på hvilken man vill nå det höga målet, icke är kärle-
28614: kens och det positiva arbetets väg, utan väsentligen den
28615: negativa vägen, som vill tvång och förtryck gentemot en
28616:  annan kultur, som dock, äfven den, äger hemortsrätt i detta
28617:  fattiga land, hvilket mer än något annat behöfver alla
28618:  sina söner.
28619:        Men innan denna petition remitteras till utskott, för-
28620:  tjänar den i några afseenden belysning äfven från en annan
28621:  sida än den principiella.
28622:        .Ett kändt faktum torde vara att bland alla motsatser
28623:  i denna på motsatser rika värld det knappt finnes någon
28624:  mera skarp och mer bestämd än den mellan partisinne och
28625:  sanningssinne. Partisinnets framställningar och karakterise-
28626:  ringar af historiska och faktiska förhållanden äro alltid mer
28627:  eller mindre ensidiga och skefva. Man får, tack vare dylika
28628: 1056               Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
28629: 
28630: 
28631: målningar, en föreställning och bild af värkligheten, som i
28632: större eller mindre grad är snedvriden och inkorrekt, är
28633: detta icke endast genom hvad man säger, utan ofta än mer
28634: genom det man underlåter att säga. Jag skulle tro att nu
28635: ifrågavarande petitionsmemorial för att bli en fullt objektiv
28636: och sann framställning af språkförhållandena och deras ut-
28637: veckling vid universitetet i åtskilliga afseenden skulle be-
28638: höfva retuschering och komplettering. J ag skall i detta
28639: afseende påpeka några omständigheter för att belysa det
28640: sistsagda.
28641:       Petitionärerna framhålla att för närvarande förhållan-
28642: dena emellan finskatalande och svenskatalande studenter
28643: eller mellan dem, som hafva finskan, och dem, som hafva
28644: svenskan tili bildningsspråk, är detsamma, som förhållandet
28645: mellan 65 och 35. Detta öfverensstämmer också med de
28646: ,Statistiska uppgifter, rörande den studerande ungdomen"
28647: universitetets rektor nyligen publicerat. Men denna statistik
28648: innehöll äfven andra siffrpr, hvilka förtjäna att beaktas, om
28649: man vill rätt förstå och rätt bedöma de nuvarande förhål-
28650: Jandenas historiska tillkomst. C'enna statistik visar bland
28651: annat, att vid slutet af 1860 talet de finskspråkiga studen-
28652: terna utgjorde endast 5,5 % af hela antalet, att under trien-
28653: niet 1876-1878 procenttalet visserligen          ökats,   men
28654: icke högre än tili 23,1 %, och att under åren 1885
28655: -1887 procenttalet utgjorde 41,3 samt att först 1889
28656: de finskspråkiga första gången befunno sig i majoriteten,
28657: som dock under följande tio år icke blef obestridd i det de
28658: båda språken höllo sig ganska jämnstarka, med mindre väx-
28659: lingar åt det ena eller det andra hållet. Under hela perioden
28660: 1867-1895 inskrefvos 9,971 manliga studenter, hvaraf 5,441
28661: från svenskspråkiga och 4,530 från finskspråkiga lärovärk.
28662:       Vili man nu objektivt och historiskt bedöma de be-
28663: stående språkförhållandena vid universitetet, man må nu
28664: anse dem normala eller abnorma, deras uppkomst och ut-
28665: veckling, så bör man, synes "det mig, taga hänsyn tili de
28666: fakta, hvarom sist anförda siffror vittna, och icke endast
28667: åberopa det faktum. att 1905 förhållandet emellan finsk-
28668: språkiga och svenskspråkiga var såsom 65 tili . 35.       Man
28669: borde då också, synes det mig, påpeka, att själffallet väx-
28670: lingen inom lärarekåren icke kan försiggå lika snabbt som
28671: växlingen inom studentgenerationerna.
28672:       Petitionärerna erinra vidare att 1894 års språkför-
28673: ordning, i hvilken det bland annat stadgas: ,Pör erhållande
28674: af anställning såsom lärare vid Alexanders Universitetet er-
28675: fordras hädanefter förmåga att i tai och skrift använda finska
28676:    An. n:o 175: suomenkieli yliopistossa ja polyteknillisessa opistossa. 1057
28677: 
28678: 
28679: språket samt att handhafva undervisning och examinering
28680: på sagda språk", och vidare: ,Pörekommer vid besättande
28681: af någon professorsbefattning synnerliga omständigheter,
28682: som göra eftergift af denna fordran nödig och gagnelig, till-
28683: hör det konsistorium att om sådan eftergift hos oss göra
28684: underdånig framställning". Petitionärerna understryka sär-
28685: skildt detta senare moment det s. k. dispepsmomentet, och
28686: iillägga därom: ,Denna senare bestämning har ingalunda
28687: lllifvit obegagnad". Läsaren måste häraf få den föreställ-
28688: ning_, att konsistorium mer eller mindre ofta begagnat sig af
28689: denna bestämning. Emellertid har den mig veterligen en-
28690: dast en gång och det innevarande år, vid besättandet utaf
28691: professuren i rysk statsrätt och rättshistoria, hvilken an-
28692: sökts af en utlänning och hvars ämne icke är obligatoriskt
28693: examensämne, blifvit tillämpad.        Något inflytande på de
28694: bestående språkförhållandena vid universitetet har sålunda
28695: ifrågavarande dispensbestämning alldeles icke utöfvat.
28696:        Petitionärernas säga vidare, att undervisningen vid vårt
28697: universitet allt fortsättningsvis t i 1 1 s t ö r s t a d e l e n
28698: bedrifves på svenska. Och man får den föreställningen, att
28699: det finska språkets användning vid universitetet hörde mer
28700: eller mindre till undantagen. Emellertid gifves det fakulteter
28701: och sektioner, där undervisningen på finska bedrifves i
28702: större utsträckning än förhållandet mellan finska och svenska
28703: talande studerande skulle kräfva. Så är fallet med teolo-                       •
28704: giska fakulteten, så ock med filosofiska fakultetens historisk-
28705: filologiska sektion. lnom den förstnämnda fakulteten gifves
28706: intet ämne, i hvilket föreläsningar skulle hållas uteslutande
28707: på svenska och blott ett enda ämne, i hvilket de icke hållas
28708: uteslutande på finska. Inom juridiska fakulteten höllos se-
28709: naste läseår flere föreläsningar på finska än på svenska.
28710: Inom fysisk-matematiska sektionen förelästes både på sven-
28711: ska och finska i sektionens hufvudämnen. Härtill kommer
28712: att den grundläggande undervisning och den personliga un-
28713: dervisning, som meddelas under praktiska öfningar, demon-
28714: strationer och repetitioner, och hvilken undervisning utgör en
28715: stor del utaf den akademiska undervisnigen, numera enligt
28716: konsistorii beslut sker på hvartdera språken.
28717:         Petitionärerna omnämna äfven den skrifvelse angående
28718:  språkförhållandena vid universitetet, som af ett antal stude-
28719:  rande år 1905 inlämnades till konsistorium, samt konsistorii
28720:  beslut med anledning häraf; men de redogöra icke närmare
28721:  för innehållet utaf detta beslut, utan säga blott att det be-
28722:  tyder litet, då konsistorium fortfarande lämnade beroende af
28723:  lärarenas egen pröfning på hvilket språk föreläsningarna
28724: 1058               Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
28725: 
28726: 
28727: höra hållas. Betydelsen utaf detta beslut är emellertid för
28728: tidigt att konstatera, då det först från och med det läseår,
28729: som ingår i höst, träder i gällande kraft. .Emellertid torde
28730: redan nu kunna fastslås att det redan under det år, som nyss
28731: förgått, varit allt annat än betydelselöst, och det program,
28732: som nu blifvit uppgjordt för nästa läseår, skall ännu tydligare
28733: visa, att det långt ifrån saknat betydelse.
28734:        Dessa nu gjorda antydningar torde vara nog för att
28735: visa hvilken snedvriden och skef bild af språkförhållandena
28736: vid universitetet petitionen är egnad att gifva. Klart är att
28737: dessa förhållanden icke matsvara hrr petitionärers ideat, en-
28738: ligt hvilket det svenska språket borde utmönstras och den
28739: svenska kulturen undertryckas, och enligt hvilket språkkun-.
28740: skap synes vara hufvudvillkor för fyllande af en akademisk
28741: lärareplats samt tvångsmedel vara de medel, som borde
28742: komma tili användning äfven på lifvets högsta områden.
28743:  Men som sagdt, jag anser mig icke vid denna remissdebatt
28744:  böra ingå på en kritik af den principiella bas, på hvilken
28745: hela petitionsförslaget hvilar. Jag hoppas att man här icke
28746: skall kunna säga, att det endast är fr:åga om en oskyldig,
28747:  praktisk anordning.
28748:        Men jag ber att ännn få säga några ord:
28749:        Man skulle tycka att en rörelse, hvilken i sig innesluter
28750:  ett så starkt etiskt berättigande, som den finska nationella
28751:  rörelsen, i känslan af högheten och helgden hos dei mål, mot
28752:  hvilken den innerst sträfvar, skulle vara tillräckligt andligt
28753:  förnäm för att icke begagna sig af våld och förtryck. Man
28754:  skulle tycka att en rörelse, som alltigenom är buren af med-
28755:  vetandet om modersmålets rätt och värde, om dess oskiljakt-
28756:  1iga samband med folkandens innersta väsen, skulle förstå att
28757:  visa en hänsynsful1 respekt gentemot liknande kraf hos en
28758:  annan mindretalig folkgrupp. Man skulle tycka att ett folk,
28759:  som så nyss i all dess råhet fått erfara makts- ocb våldspo-
28760:  litikens människorätt och människovärde kränkande tillväga-
28761:  gångssätt, skulle omskapats och frigjorts från alla tendenser
28762:  i en liknande riktning. Man skulle vänta att i en represep.ta-
28763:  tion, som alltigenom hvilar på denna grundsats: ,bär är icke
28764:  man eller kvinna, berre eller dräng, grek eller barbar'' skulle
28765:  sky att begagna sig af medel, hvilka kunna anses innebära
28766:  ett försök att utestänga den ena nationaliteten från det in-
28767:  flytande den enligt sin insikt och erfarenhet bör ega vid be-
28768:  tjänande af det gemensamma fosterlandet. Man skulle tycka
28769:  och vänta allt detta. Men erfarenheten, så kort den än varit,
28770:  har redan visat att partisinnets furier kunna rasa i denna
28771:  sai, har visat att partisinnet, partiintressen och partisyn-
28772:    An. n:o 175: suomenkieli yliopistossa ja polyteknillisessa opistossa. 1059
28773: 
28774: 
28775: punkter mer eller mindre kunna hlifva hestämmande och nor-
28776: merande vid de flesta frågor, som här tagas tili tals. Men
28777: hehöfver då verkligen den finska nationella rörelsen, för att
28778: nå sitt höga mål, undertrycka en folkstam, hvars hemorts-
28779: rätt i detta land är ohestridlig, och en kulturform, som varit
28780: och ännu i många afseenden är en fostrarinna för en senare
28781: i historien f.ramträdande kulturform? Måste denna rörelse
28782: verkligen, för att komma tili seger, inslå vägar, hvilka mer
28783: eller mindre äro analoga med dem, som riksintressenas po-
28784: litik hos oss inaugurerat? Jag tror det icke, och jag är öf-
28785: vertygad om, att skenhara se_grar vunna med yttre makt-
28786:  medel skola hefinnas vara inre nederlag. Det innehär, sy-
28787:  nes det mig, en historisk kortsynthet, innehär majoritetsför-
28788:  tryck och orättfärdighet att medels yttre maktmedel vilja
28789:  förvandla det svenska språket i vårt land tili ett hlott un-
28790:  dantagsvis tolereradt lokalspråk, och att i den svenska kul-
28791:  turen vilja se en oherättigad och farlig parasit på det finska
28792:  iolkets lifsträd. Man skiljer då åt, synes det mig, med yttre
28793:  maktmedel hvad historiens Oud har förenat.
28794:         Ed. von Alfthan: Jag anhöll egentligen om ordet heträf-
28795: fande frågan om, tili hvilket utskott det nu föreliggande petiti-
28796: onsmemorialet skulle remitteras. Då petitionsmemorialet afser
28797: universitetets totala förfinskning, och då detta står i nära
28798: samhand med frågan om tjänstemännens språk och så-
28799: ledes med frågan om språklagstiftningen öfverhufvud-
28800: taget, så synes det mig, att detta petitionsmemorial, i likhet
28801: med de tre föregående om språklagstiftningen och språkför-
28802: hållandena, horde remitteras tili grundlagsutskottet. Men
28803: då jag nu har ordet, skall jag he att yttermera få säga några
28804:  ord i tvänne principiella saker. Det är icke min afsikt att
28805:  ingå i någon detaljdiskussion af förslaget, då jag anser att
28806: sådant icke hör remissdehatten tili.
28807:         Jag ville då först yttra mig om en omständighet i den
28808:  ärade petitionärens motivering. Det finnes ju inga tvifvel
28809:  därom att i längre tilihaka stående tider det finska språkets
28810:  användning varit mycket inskränkt i förhållande tili hefolk-
28811:  ningens antal och efter allehanda matematiska och procent-
28812:  satser. Men däraf följer icke, att detta skulle hetingats af
28813:  illvilia och synes det mig att, när den ärade petitionären R"ått
28814:   tili så genomgripande förslag, som han framställt, han hort
28815:   i sin motivering hringa i erinran, att dessa långt tilihaka lig-
28816:   gande förhållauden, hvilka i våra dagar skulle varit särdeles
28817:   ahnorma, hetingats af historiska förhållanden och särskildt
28818:   däraf, att det finska språket såsom kulturspråk först under
28819: 1060                Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
28820: 
28821: 
28822: de senare decennierna nått en högre grad af blomstring, och
28823: att i samma mån, som språket utvecklats, en process, hvil-
28824: ken lik andra naturliga processer tager sin tid, i samma
28825: mån har också detta språk vunnit allt mer insteg, så att det
28826: i framtiden kommer att vara det i vårt offentliga lif mera
28827: framträdande.
28828:        Men jag vill taga tili tals ännu en annan sida, hvilken
28829: synes mig beröra själfva kärnpunkten, nämligen den, som
28830: petitionären framhöll i det andragande han Iät åtfölja peti-
28831: tionen. J ag menar enspråkigheten. Detta vore nu då den
28832: stora statsmannatanken, att genom alla medel, som lagstift-
28833: ningen kan lämna i handen, förvandla detta lands innebyg-
28834: gare till ett enspråkigt folk. :En sådan tanke måste ju be-
28835: tecknas såsom en statsmannatanke, men om det är en lyck-
28836: lig och en riktig statsmannatanke, det är en annan sak. D'et
28837: faktiska förhållandet är nu dock att i detta land finnes en tili
28838: inemot 400,000 personer uppgående befolkning med annat
28839: modersmål, med en bildning, som är byggd på gamla och
28840: fasta grunder, och hvilken tillika har sin styrka uti ett samband
28841: med en stor likartad språkkulturgrupp af människor annor-
28842: städes i världen. - Om man nu genom artificiella medel
28843: och genom medel, som jag icke kan beteckna som annat än
28844: våldsamma medel, skedde det äfven i form af lag, skulle
28845: försöka att gå en naturlig utveckling i förväg och artificielt
28846: bringa tili stånd resultat. som icke äro naturligt mogna, så
28847: skulle man därigenom ovilkorligen i vårt samhälle framkalla
28848: ett sjukligt tillstånd, hvilket vi näppeligen nu hafva råd att
28849: kasta oss in på. Såsom saken tidigare har gestaltat sig,
28850: tror jag, att man dock måste erkänna att ett icke ringa an-
28851: tal personer, utgångna från denna svenska befolknings leder,
28852: hafva egnat mycken kraft och mycket arbete åt det finska
28853: språket och särskildt den finska befolkningens intressen och
28854: utveckling; och detta icke blott på kulturens, utan också på
28855: åtskiliga andra områden af samfundslifvet. Detta har här-
28856: flutit däraf, att utom det naturliga intresset för språkförvand-
28857: ter hos ett stort antal personer inom denna befolkning också
28858: har funnits ett lefvande intresse för Jandet i dess helhet,
28859: för finlands folk såsom helhet betraktadt, samt funnits lust
28860: och kärlek att arbeta för hela detta folks bästa. Och jag
28861: tror att om man vill vara fullt rättvis, man måste erkänna,
28862: att en god del af den rent finska utvecklingen har att tacka
28863: denna sida af saken för sin nuvarande blomstring. :Ett för-
28864: sök att med våldsamma medel undantränga det andra in-
28865: hemska språket från alla delar i det offentliga lifvet skulie
28866: naturligtvis tvinga den svenska bildade klassen att koneen-
28867:   An. n:o 175: suomenkieli yliopistossa ja polyteknillisessa opistossa. 1061
28868: 
28869: 
28870: trera allt sitt arbete, all sin uppmärksamhet, all sin hängif-
28871: venhet och all sin ekonomiska förmåga uteslutande på den
28872: svenska befolkningens styrkande och stödjande. Detta vore
28873: att undandraga landets utveckling i dess helhet nyttiga kraf-
28874: ter, som kunna värka välsignelserikt.      Och därför måste
28875: jag beteckna detta såsom en dålig statsmannatanke.
28876:       Dessutom finnes det ännu en annan omständighet, som
28877: iag ber att få här också i korthet bringa i erinran: en snart
28878: 50 årig erfarenhet har gifvit vid handen att tvåspråkighet i
28879: f'inlands förvaltning kan, om än med arbete och möda för
28880: tiänstemännen, det erkänner jag, upprätthållas. Ett utträn-
28881: gande af svenska språket helt och hållet ur förvaltningen
28882: skulle jag under sådana förhållanden anse från många syn-
28883: punkter i hög grad betänkligt i detta land och i det läge, i
28884: hvilket detta och dess folk befinna sig. J ag skuUe således
28885: be att få tillstyrka och hoppas, att den ärade petitionären
28886: icke har något däremot, att denna petition också måtte sän-
28887: das till grundla.g-sutskottet.
28888:       Ed. Virkkunen: Kun tämän vastaluetuo anomusehdo-
28889: tuksen johdosta on syntynyt keskustelu, niin pyydän, kun
28890: olen yksi sen allekirjoittajia, saada lausua muutaman sanan.
28891:       Huolimatta kaikesta siitä, mitä täällä on sanottu, pysyy
28892: tosiasiana, josta ei mitenkään päästä, että tämä anomusehdo-
28893: tus koskee sellaista seikkaa. josta julkisuudessa on ollut mo-
28894: nasti puhetta ja minä puolestani toivon, että siitä niin kauan
28895: ääntä pidetään, kunnekka se räikeä ja kansan edistystä niin
28896: suuresti haittaava epäkohta, joka tässä on puheena, tulee
28897: tyystin korjatuksi. Ei tarvinne minun tässä seurassa ruveta
28898: tarkemmin selittelemään, mikä merkitys yliopistolla on ollut
28899: ja mikä sillä yhä vieläkin pitää olla Suomen kansan sivis-
28900: tyselämässä. Tämä asia on yleisin ja mielestäni saattuvin
28901: sanoin lausuttu tässäkin anomusehdotuksessa, ja minä toi-
28902: voo, ettei yksikään niistä, jotka ovat tässä saapuvilla, ole
28903: siitä tietämätön. Riittää vain, kun huomautan, että jo niinä
28904: aikoina, jolloin suomalainen kansallishenki vielä oli itsetie-
28905: toisuutta vailla ja jolloin se ainoastaan vaistomaisena, sa-
28906: laisena voimana pystyi määräämään tämän kansan taiste-
28907: luita ja toimintaa, jo niinä aikoina maan yliopisto oli se lai-
28908: tos, jossa tämän hengen ilmiöitä on huomattavissa enem-
28909: män kuin missään muualla. Ja sieltä ne levisivät kaikkeen
28910: kansaan, laskeusivat niinkuin kevään vihma kostuttamaan
28911: sitä maaperää, josta Suomen kansan parhaimmat harras-
28912: tukset, sen kansallinen tutkimus, suomenkielinen kirjallisuus,
28913:                                                                   67
28914: 1062                Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
28915: 
28916: 
28917:  ja myöskin kansan aineellinen hyvinvointi saivat luonnol-
28918:  lisen hedelmällisyytensä.
28919:        Niin on ollut ennen ja niin pitää yhä vieläkin oleman:
28920:  Suomen yliopiston korkea tehtävä on edustaa niitä edistyk-
28921: sen ilmaumia, joissa suomalaisen hengen voima parhaim-
28922:  missa muodoissaan uhkuu esille. Sieltä pitää kuulua suo-
28923:  malaisen elämän sydämentykytys semmoisella voimalla, että
28924: sen kaiku kantaa ympäri maan ja, jos suinkin mahdollista
28925:  on, sen rajojen ja koko nykyisyyden ulkopuolelle. Sitä vaa-
28926:  tii aivan yksinkertaisesti Suomen kansan eläminen ja sen
28927: säilymineQ maailmassa. Ja siitä on tässä kysymys.
28928:        Täällä on koetettu antaa anomusehdotukselle semmoi-
28929: nen selvitys, että ne epäkohdat, joita siinä tuodaan esille,
28930:  eivät muka ole tosioloihin täysin perustuvia. Huolimatta
28931:  tämmöisistä yrityksistä todistaa mielestäni jo yksistään se
28932:  ankara arvostelu, jonka alaiseksi maan yliopisto etenkin vii-
28933:  me aikoina on suomalaisen kansan k~skuudessa joutunut,
28934:  että tämä laitos on jäänyt korkeasta kansallisesta tehtäväs-
28935:  tään ja siitä edistyksestä, joka niin monella muulla alalla
28936: maassamme on huomattavissa, melkoisesti jälelle. Ei ole
28937: minun asiani lausua, missä määrin yliopiston tieteellistä mer-
28938: kitystä ja tuotantoa on heikantanut se kaikelle kansalliselle
28939: käsitykselle vieras kanta, jolle sen opettajiston enemmistö
28940: on katsonut voivansa asettua, mutta luonnollisena asiana
28941: pidän, että tieteellinenkin työ kärsii, jos se irtautuu sen voi-
28942: man elähdyttäväisyydestä, mikä on elävässä kansallistun-
28943: Hossa. Varmaa on, että se tapa, jolla maan yliopiston hallitus
28944: ja sen muut viranomaiset ovat kohdelleet suomenkielisen ope-
28945: tuksen vaatimuksia, on laajalti maan väestön keskuudessa
28946: herättänyt mielipahaa, jotten sanoisi suuttumusta. Se vaa-
28947: timus, että yliopiston, maan korkeimpana sivistyslaitoksena,
28948: täytyy myöskin opetuksessaan käyttää maan valtakieltä, on
28949: niin luonnollinen asia, että sitä ei millään syyllä voida vas-
28950: tJ.staa. Sitä luonnollisempi on tämä vaatimus, kun se nuo-
28951: riso, joka täyttää yliopiston oppisalit, jo jonkun aikaa on ollut
28952: suurimmaksi osaksi suomenkielinen. Minä pyydän viitata
28953: siihen, että jo silloin, kun laus~ttiin ensi kerran Suomen yli-
28954: opiston syntysanat, toivottiin siitä laitosta, jossa etupäässä
28955: kansan lapset saisivat kehitystä ja voisivat valmistautua
28956: maan palvelukseen. On kulunut jo 270 vuotta siitä, kun
28957: tämä ajatus lausuttiin, ja minä rohkenen väittää, etteivät vie-
28958: läkään ole Suomen yliopiston olot Suomen kansan lapsille
28959: niin edullisia kuin ne olla voisivat. Suomalaisen kansalli-
28960: suuden vaatimuksia on kaikilla aloilla ruvettu yhä enem-
28961: män tunnustamaan, mutta sitä luonnollista oikeutta, että Suo-
28962:   An. n:o 175: suomenkieli yliopistossa ja polyteknillisessa opistossa. 1063
28963: 
28964: 
28965: men yliopistossa suomenkieli pitää oleman opetuskielenä,
28966: sitä ei ole vieläkään toteutettu. Ylioppilaat itse ovat kuusin-
28967: seitsemin sadoin lähestyneet yliopiston hallitusta ja pyytä-
28968: neet siltä tätä luonnollisinta kaikista oikeuksistaan, mutta
28969: ei ole tätä pyyntöä vielä täytetty eikä yliopiston kielioloja
28970: järjestetty siten, että ne vielä nytkään missään suhteessa
28971: olisivat tämän laitoksen korkean kansallisen tehtävän ja
28972: maan ylioppilasten enemmistön edun mukaisia. Minun täy-
28973: tyy valittaa sitä, että tätä järjestämistä on viivytetty ja
28974: estetty niin kauan, että Suomen yliopisto ei ole säästynyt
28975: siitä alennuksesta, mikä sitä minun käsittääkseni nyt kohtaa,
28976: kun kansan eduskunnassa täytyy ottaa yleisessä anomuk-
28977: sessa tällainen asia esille.
28978:        Täällä on jo viitattu siihen omituiseen sattumaan, että
28979: juuri samaan aikaan, jolloin tämä anomus on tuotu esille, on
28980: myöskin yliopiston puolelta tehty ehdotus, jonka on allekir-
28981: joittanut 62 yliopiston opettajaa, ia ioka ehdotus tarkoittaa
28982: kieliolojen järjestämistä tässä laitoksessa. Tämä ehdotus,
28983: niinkuin jo mainittiin, katsoo mahdolliseksi sellaisen yliopis-
28984: ton opet9skielen ratkaisun, että vakinaiset virat yliopistossa,
28985: joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, aivan yksinkertaisesti
28986: kaksinnettaisiin. Toista saman aineen professorinvirkaa hoi-
28987: taisi suomeksi, toista ruotsiksi opettava professori. Mikäli
28988: ehdotuksesta voi päättää, olisi näitä virkoja ensi aluksi pe-
28989:  rustettava toistakymmentä, mutta järjestelmän laajemmalle
28990:  ulottuminen tästä alusta on sitten vaan ajan ja otollisten
28991: olosuhteiden kysymys. Sanottiin jo, että vuotuiset kustan-
28992:  nukset tästä lisäopetuksesta, näistä lisätyistä opettajavi-
28993: roista, aluksi tekisivät noin 100,000 markkaa vuosittain, mutta
28994:  ehdotuksentekiiät itsekin myöntävät, että tämä on ainoas-
28995:  taan väliaikainen järjestelmä, ja että vuotuiset menot tule-
28996:  vaisuudessa tulisi\C_at olemaan paljon suuremmat. Täytynee
28997:  myöntää, että tämä ehdotus on sangen hyvin harkittu, jos
28998:  sitä arvostellaan sen tekijäin mukavuuden kannalta ja sen
28999:  edun kannalta, minkä se kaikiksi ajoiksi tuottaisi niille yli-
29000:  opistonopettajille, jotka eivät tahdo eivätkä käsitä velvolli-
29001:  suudekseen Suomenmaassa virkatoimessaan käyttää suo-
29002:  menkieltä. Vakuuttaisihan se toteutuneena ainaisiksi ajoiksi
29003:  etuoikeutetut sijat Suomen yliopiston kateedereissa tällai-
29004:  sille Suomen kansalaisille.
29005:         Tämä ehdotus on jo semmoisenaan omansa herättä-
29006:  mään sangen suurta huomiota, eivätkä ole vähemmän mer-
29007:  killisiä ne syyt, joilla sitä on koetettu perustella ja joihinka
29008:  nyt alkavassa keskustelussakin jo on osaksi viitattu. Niissä
29009:  huomautetaan, mitenkä ruotsinkielisiä ylioppilaita on yliopis-
29010: 1064                 Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
29011: 
29012: 
29013: tossa noin kolmasosa, sanotaan, että niiden tulee saada nauttia
29014: samoja oikeuksia kuin suomenkielistenkin ylioppilasten; muu-
29015:  ten yliopisto ei ole koko kansan tarvetta täyttävä sivistys-
29016: laitos. .Edelleen huomautetaan tässä ehdotuksessa, että suo-
29017: menkielen kehitys tieteellistä käytäntöä varten hyötyisi pal-
29018:  jon siitä, jos tämä asia saisi ajajikseen yliopistossa henki-
29019: löitä, jotka tällaiseen tehtävään ovat erjtyisesti sopivia. Ja
29020:  tnodaanpa vihdoin esille sekin, että kielikysymys yliopistossa
29021:  täten saataisiin ratkaistuksi erittäin onnellisella ja mieliä rau-
29022: hoittavalla tavalla. Maan yliopisto antaisi täten, niin väi-
29023: tetään, erittäin hyvän esimerkin koko maalle siitä, miten kie-
29024: likysymys yleensä olisi ratkaistava.
29025:        Lähemmin tarkastettuna ovat nämä syyt sellaisia, että
29026: ne eivät vakuuta ketään. Ruotsinkielisiksi lukeutuvia yli-
29027: oppilaita saattaa kyllä olla noin 1/3, mutta niiden lukumäärä
29028: supistuu tuntuvasti. kun otetaan huomioon, että tässä kol-
29029:  mannessa osassa, niinkuin meidän maassamme kaikkialla
29030: muuallakin, on suurin osa niitä ruotsinkielisistä käypiä, jotka
29031: itse asiassa eivät sellaisia ole. Ja vaikka voitaisiinkin osot-
29032: taa, että Suomen yliopistossa tätä nykyä ja yhä edelleen
29033: tulee olemaan joku määrä ylioppilaita, jotka ovat lähteneet
29034: maan ruotsalaisesta väestöstä, niin siitä ei seuraa, että tätä
29035: kaikessa tapauksessa verraten harvalukuista opiskelevan
29036: nuorison osaa varten Suomen kansan on maan ainoaan yli-
29037: opistoon perustettava kaksinkertaiset opettajanvirat Ensin-
29038: näkin kuuluu tätä nykyä ja tulevaisuudessa tij._ytyy yhä en~m­
29039: män kuulua ylioppilastutkitovaatimuksiin se, että jokaii1en
29040: maan nuorukainen, joka yliopistoon saapuu, osaa suomen-
29041: kieltä. Tämä vaatimus yksistään on jo takeena siitä, että
29042: ei yksikään näistä ylioppilaista ole oikeutettu väittämään,
29043: että hän ei osaa täydelleen hyväkseen käyttää myös suo-
29044: menkielistä opetusta. Tällaista opetusta täytyy siis jokaisen
29045: ylioppilaan voida käyttää hyväkseen ilman yliopiston opet-
29046: tajain ehdottamaa outoa toimenpidettä. Ja se vaatimus taas,
29047: että Suomen kansan pitäisi vuosittain uhrata satoja tuhansia
29048: sitä varten, että sen opiskelevassa nuorisossa saattaa olla
29049: joku määrä, joka ei tahdo käyttää hyväkseen suomenkie-
29050: lellä tarjottua opetusta, on toki kerrassaan kohtuuton vaati-
29051: mus. Mutta minä tahtoisin sen lisäksi huomauttaa, että tässä
29052: ei ole kysymys siitä, mitä suomenkieliset ja mitä ruotsin-
29053: kieliset ylioppilaat saattavat vaatia ja pitää oikeutenaan,
29054: vaan kysymys on siitä, mitä Suomen kansan etu vaatii, ja
29055: se vaatii kieltämättä sitä, että maan yliopisto on suomen-
29056: kielinen, jos mieli tämän laitoksen täyttää tarkoituksensa
29057: omassa maassa, saatikka sitte maailma~sa.
29058:      An. n:o 175: suomenkieli yliopistossa ja polyteknillisessa opistossa. 1065
29059: 
29060: 
29061:            On kaunis ajatus, mikä lausutaan yliopiston opettajain
29062:    ehdotuksessa, että nimittäin suomalainen sivistys ja varsinkin
29063:    suomenkielen kehittäminen ehdotuksen toteutumisen kautta
29064:    saisi hyvin tuntuvia apulisiä. Minä tahtoisin tähän vaan huo-
29065:    mauttaa, että niiden molempien, sekä suomalaisen sivistyksen
29066:    että suomenkielen tieteellisen kehityksen, eteenpäinviemi-
29067:    nen on ilman muuta näidenkin 62 yliopiston opettajan asia,
29068:    jos he tahtovat tieteen edustajina suomalaisen kansan kes-
29069:    kuudessa täyttää tehtävänsä, ja tämä velvollisuus ei heiltä
29070:    itseltään vähääkään vähene siitä, että he koettavat vyöryt-
29071:    tää sen muiden hartioille.
29072:           Mitä taas tulee siihen, että muka yliopisto tämän järjes-
29073:    telmän kautta antaisi esimerkin, millä tavalla kieliolot maassa
29074:    ovat järjestettävät, niin se on sellainen väite, että luullakseni
29075:    arvoisat anomuksentekiiät itsekin, jos tarkemmin ajattele-
29076:    vat sen sisällystä, tulevat huomaamaan, että he siinä ovat
29077:    sanoneet kaikkein räikeintä ja kaikkein tajuttominta, mitä
29078:    meillä vielä kansallisessa ja kielikysymyksessä on tuotu
29079:    esille.
29080:           Täällä on lausuttu yhtä ja toista tätä anomusehdotusta
29081:    vastaan. On selitetty, että suomenkielen vaatimusten oikeu-
29082:    tus tunnustetaan jo kaikkialla.       Samaa on sanottu tässä
29083:   maassa jo lähes puoli vuosisataa, mutta nyt on kysymys
29084:   siitä, että tämän tunnustuksen pitäisi tositeossakin näyttäy-
29085:   tyä. On puhuttu ruotsalaisen väestön sortamisesta, jos Suo-
29086:   men yliopistossa annettasiin yksinomaan suomenkielistä ope-
29087:   tusta. Minä luulen ajan merkkien osoittavan, että maan
29088:   ruotsalainen väestö on jo liian kauan viivytellyt, kun se ei
29089:   ole hankkinut itselleen semmoisia asiainsa ajajia, jotka pys-
29090: . tyisivät tämän kansamme osan tarpeita edustamaan suo-
29091:   menkielellä. Siten ajettuna nämä tarpeet voisivat parem-
29092:   min kuin nyt koskea Suomen kansan korvaan ja tulla siten
29093:   edustetuiksi, että kaikki nämä väestön kohtuulliset vaati-
29094:   mukset tulisivat täytetyiksi.
29095:          On erittäin mainittu sitä, että muka tämän anomus-
29096:   ehdotuksen takana on puoluemieli. Minä tahtoisin asettaa
29097:   kaikkien niiden vastattavaksi, jotka ovat tällä kannalla, ky-
29098:   symyksen, kumpiko on puolueellisuutta: Sekö, että Suomen
29099:   eduskunnassa tuodaan esille vaatimus, että ne yliopiston-
29100:   opettajat, jotka ovat virkaan astuessaan antaneet todistuk-
29101:   sen suomenkielen taidosta ja siten todistaneet pystyvänsä
29102:   suomenkielistä opetusta antamaan, myöskin tämän velvol-
29103:   lisuutensa täyJtävät? Vai sekö, että tästä velvollisuudesta
29104:   vapautumisen hinnaksi vaaditaan Suomen kansan varoja sa-
29105:   toja tuhansia joka vuosi?
29106: 1066              Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
29107: 
29108: 
29109:      Minä toivoisin muuten, että kun Suomen uuden edus-
29110: kunnan kynnyl,\:sellä on tehty tällainen ehdotus, joka niin
29111: tuntuvasti kysyy myöskin maan aineellisia varoja, kansan-
29112: eduskunnalle suotaisiin tilaisuus lausua sanansa tämän kysy-
29113: myksen rahallisestakin puolesta, ennenkuin asiaa eteenpäin
29114: ajetaan ja ennenkuin siinä mihinkään ratkaisuun ryhdytään.
29115:       Ed. Perttilä, E.: Luulen, että jokainen eduskunnan jä-
29116: sen on jotakuinkin selvillä siitä, mitä eduskunnassa ajatel-
29117: IC!an kieliasiassa. Kieliasiasta yleensä, siis melkein saman-
29118: tapag;esta asiasta kuin nyt on esillä, on täällä keskusteltu
29119: äärettömän paljon, ja jos esillä oleva ·anomusehdotus olisi
29120: lykätty valiokuntaan ilman mitään keskustelua, niin var-
29121: maankin olisi valiokunnan jäsenillä ollut tarkka tieto edus-
29122: kunnan ajatuskannasta tässä suhteessa. Näin ollen pyytäi-
29123: sin, että eduskunnan aikaa ei aivan pitkälti nyt enään kieli-
29124: kysymyksellä kulutettaisi, vaan lähetettäisiin käsillä-oleva
29125: anomus niin pian kuin mahdollista valiokuntaan ja ryhdyt-
29126: täisiin käsittelemään muita asioita, joita meillä on vielä
29127: äärettömän paljon. (Hyvä, hyvä!).
29128:       Ed. Palmen: Kansamme korkeamman sivistyksen ase-
29129: ma on tosiaankin niin tärkeä, että sillä on oikeus vaatia huo-
29130: miota, vaikkakin aika on lyhyt. Kun minullakin on kunnia
29131: kuulua siihen yliopistoon, jon_l<a jäsen alkoi tämän keskus-
29132: telun, ja kun minun täytyy pitkänä vaikutusaikanani yliopis-
29133: tossa saavuttamani kokemuksen nojalla sanoa, että käsityk-
29134: seni monessa kohden on aivan päinvastainen kuin herra
29135: Rosenqvistin, niin katson velvollisuudekseni siitä huomauttaa.
29136:       Jos katsotaan yliopiston asiaa noiden aiheettomien pel-
29137: kojen kannalta, joita me niin suuressa määrässä täällä olem-
29138: me saaneet ku_ulla, niin kyllä sitte on helppo maalata peik-
29139: koja seinille. Mutta muistakaamme kerta kaikkiaan, että
29140: niin pitkälle kuin muisto ulottuu olemme saaneet kuulla yhtä
29141: tyhjiä väitteitä. Jos ken sitä epäilee, niin voin minä alkaen
29142: 1863 vuoden valtiopäiviltä asti jokaisen säätykokouksen pöy-
29143: täkirjoista saada todisteita, kuinka muka ruotsinkieli aina
29144: on ollut äärettömän sorron alaiseksi tulemisen vaarassa, -
29145: niinpä jo mainitusta vuodesta alkaen, jolloin sitä talonpoi-
29146: kaissäädyssä valitettiin. Ja sittenkin me tiedämme, kuinka
29147: asianlaita yhä vielä on; ja jos sanon suoraan, niin suomen-
29148: kielen asema yliopistossa silloin, kun minä nuorena opetta-
29149:  jana astuin sen palvelukseen, oli monessa kohden parempi
29150: ja valoisampi, kuin se sitten oli pitkät ajat. Ainoastaan vii-
29151:  meisten aikojen kova pakko näkyy saaneen nekin, jotka vii-
29152:    An. n:o 175: suomenkieli yliopistossa ja polyteknillisessa opistossa. 1067
29153: 
29154: 
29155: meiseen asti yastustelivat pienimpiäkin vaatimuksia meidän
29156: puolelta, johonkin määrin ottamaan huomioon, mikä on täy-
29157:  tymys. Mutta yhä edelleen elää yliopistossa sellainen käsi-
29158: tys, jonka herra Rosenqvist täällä esitti. Sillä ken seuraisi
29159: alkukielellä hänen -- muuten jotenkin täydelli:;;esti suomek-
29160: sikin käännettyä - lausuntoansa, se kyllä huomasi, että hä-
29161: nestä nähtävästi oli aivan liikanainen vaatimus sekin, kun
29162: suomenkieliset ylioppilaat vaativat joka aineessa saada ope-
29163: tusta omalla kielellään. Niin totta tosiaan - juuri sitä vaa-
29164: tivat suomenkieliset ylioppilaat, ja minä tahdon sanoa, että
29165: luullakseni 7 /s Suomen kansasta vaatii samaa. Minkätähden
29166: tätä yliopistoa kannatetaan, minkätähden Suomen kansa, joka
29167: 25 vuotta sitten kannatti yliopistoa puolella miljoonalla, nyt
29168: joka vuosi maksaa sille 1,100,000 markkaa? Minkä muun
29169: tähden, ellei siinä toivossa, että Suomen kansan pojat ja
29170: tyttäret, jotka tulevat yliopistoon, saisivat niin hyvää ope-
29171: tusta kuin mahdollista. .Eikä täällä tosiaankaan tarvinne se-
29172: littää, että opetus, joka saadaan äidinkielellä, on parempaa
29173: kuin se opetus, jota annetaan vieraalla kielellä. Meitä loh-
29174: dutetaan sillä, että olot eivät. yliopistossa ole niin pahat kuin
29175: sanotaan. .Epäilemättä hyvin pätevä todistus, kun siinä oi-
29176: keastaan täytyy turvautua siihen opetusjärjestelmään, joka
29177: tulee käytäntöön ensi vuodesta! - tulevaisuus saa meitä
29178: lohduttaa. Mutta tämä entinen epäkohtien ajanjakso on liian
29179: kauvan kestänyt. Jos herra Rosenqvist olisi puhunut nuo
29180: sanansa vuonna 1865, jolloin suomenkielisiä ylioppilaita oli
29181: 5 ro   tai niillä paikoin, tai vaikkapa olisi lausunut sen 1880-
29182: luvun lopulla, jolloin ylioppilaista oli vaan puolet suomalaisia,
29183: niin sitä olisi vielä voinut ymmärtää. Silloin olisi voinut
29184: huomauttaa, ettei kaikkea voi saada aikaan aivan pian.
29185: Mutta tämän todistuksen ontevuus esiintyy kaikkein parhai-
29186: ten siinä, että esim. niissäkin tiedekunnissa, joiden opetta-
29187: jilta uuden vuoden päivästä vuonna 1872 alkaen on vaadittu
29188: täydellistä suomenkielen taitoa ja taitoa opettaa ylioppilaita
29189: suomen kielellä, yhä vielä viime aikoihin asti yksityisten
29190: opettajien opetus on ollut ruotsinkielinen. Vai mitä se on,
29191: kun suomenkielinen ylio_ppilas ei edes yksinkertaisimmassa
29192: tutkinnossa saa käyttää äidinkieltään tai edes kuulla kysy-
29193: myksiä omalla kielellään, jos hänen armollisesti saHitaankin
29194: vastata suomeksi. On osottautunut, että tuo yksityinen ope-
29195: tus, jolla nyt puolustetaan olevia oloja, on ollut pettävä pohja.
29196: Kun on annettu enemmän kuin miespolven aikaa valmistusta,
29197: eikä sittenkään ole sen enempää saavutettu, niin ei tosiaan-
29198: kaan voi kummeksia, että kärsivällisyys rupee loppumaan .
29199: .Ja kun minä monta kertaa joka vuosikymmenenä, jona olen
29200: 1068                Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
29201: 
29202: 
29203: ollut konsistoorissa, olen ollut pakotettu yksityistapauksissa
29204: esittämään tätä samaa, niin en tee väärin, jos lausun sen tääl-
29205: läkin nyt, koska olen jo niin pitkälle ijässä tullut, että aikani
29206: yliopistossa pian loppuu.
29207:       Täällä sanottiin, että muka se kuva, jonka totuuden-
29208: rakkaus antaa, suuresti eroaa siitä, minkä puolueraivo luopi,
29209: ja koetettiin väittää erehdykseksi, - jotten sanoisi mitään
29210: pahempaa -, muutamat tiedot täällä tuetussa anomusehdo-
29211: tuksessa. Minun täytyy sanoa, että minun käsitykseni mu-
29212: kaan päinvastoin herra Rosenqvistin esitys oli kiero ja väärä.
29213: Jos hän todellakin tahtQ_o selittää, että ainoa tapaus, jolloin
29214: on kierretty asetuksen selvää vaatimusta, että yliopi~ton
29215: opettajan pitää osata suomenkieltä, oli se, kun eräs ve_Däläi-
29216: nen äsken siitä vapautettiin, niin pyydän huomauttaa, että
29217: löytyy toinen vieläkin räikeärnpi tapaus.        .Eräs Suomen
29218: mies yksinkertaisesti kieltäytyi täyttämästä mitä laki vaati
29219: ja mitä konsistoori itse asetusten mukaan oli vaatinut hä-
29220: neltä. Vaikka hän oli suvainnut kieltäytyä tottelemasta la-
29221: kia, niin konsistoorin enemmistö kuitenkin kauniisti tunnusti
29222: hänet päteväksi; mikä selitti, että hän muka osasi suomea,
29223: mikä, että hän oppisi suomea, mikä, ettei hän ollut kaukai-
29224: sissa maissa ollut tilaisuudessa oppimaan suomea, mikä mitä-
29225: kin, ja lakia kiertämällä hän sitten tuli professoriksi. Sem-
29226: moisia tapauksia löytyy.
29227:       Minun täytyy sanoa, että jos minun ei olisi ollut muu-
29228: ten syy puhua tästä asiasta, niin se uusi ehdotus, joka jo pari
29229: viikkoa sitten annettiin konsistoorille ja josta vasta pari päi-
29230: vää sitten sain tiedon, pakottaa minua panemaan ikäänkuin
29231: julkisen vastalauseen koko sitä käsitystä vastaan~ joka vaa-
29232: tisi kaksi opettajaa joka aineeseen ja jonka kannattajien jou-
29233: kossa myöskin on, eilen erehdy, herra Rosenqvist. Voi olla
29234: totta, että ensimäisenä vuonna ei tarvittaisi 100,000 markan
29235: lisämaksua tämän suunnitelman toteuttamiseksi, mutta yhtä
29236: varmaa on, että tuo lisämäärä vastedes nousisi satoihin tu-
29237: hansiin. Ja minun täytyy sanoa, että se jo rupeaa olemaan
29238: korkea hinta katsoen siihen, mitä tässä maassa ilmankin uh-
29239: rataan. .Ei kukaan, joka tuntee yliopiston oloja, voi luulla,
29240: että kaikki on autettu sillä, että annetaan kymmenelle yli-
29241: määräiselle professorille joku pieni lisäpalkkio. Kyllä se on
29242: tiettyä, että jos saadaan täydellinen opettajavirkojen kak-
29243: sinnus, tämä kaksinnus vaikuttaa muun muassa sen, että
29244: kaikki yliopiston laitokset, oppisalit y. m. vaativat melkoista
29245: lisäystä. Kun koetin tehdä jonkunmoisen laskun, mitä tuom-
29246: moinen uudistus eli laajennus tulisi maksamaan, jos se kerran
29247: ajatellaan täydelliseksi, niin tulin summaan, joka todellakin
29248:    An. n:o 175: suomenkieli yliopistossa ja polyteknillisessa opistossa. 1069
29249: 
29250: 
29251: oli kovin pelottava, niin korkealle kun asetankin korkeim-
29252: man opetuksen oikeuden vaatia tarpeittensa tyydyttämistä.
29253: Eikä rahakysymys tässä ole kaikki. Tahdon varsinkin panna
29254: huomiota siihen näkökohtaan, jonka herra Rosenqvist esitti
29255: sanoessaan, että meillä ei ole ainoastaan puute rahoista, vaan
29256: meillä on puute kyvyistä, joten eräät virat kyvykästen haki-
29257: jain puutteessa joskus ovat olleet avoinna vuosikausia. Jos
29258: tähän asti on ollut semmoinen puute, ettei yhtä kyvykästä
29259: hakijaa ole ollut saatavissa, niin pyydän kysyä mistä niitä
29260: saadaan kaksi jokaiseen virkaan. Selvä järki sanoo, että
29261: tuo laskutapa on väärä.
29262:       Mutta ennen kaikkea pysyn nyt siinä, että periaate on
29263: väärä, jos vaaditaan, että yliopisto, korkein opin ja tieteel-
29264: lisen sivistyksen ahjo, jota maamme ylläpitää, on asetet-
29265: tava siihen poikkeustilaan, että siinä muka kaikki on jaet-
29266: tava puoliskoihin, että puolet pitää antaa ruotsiksi, puolet
29267: suomeksi. Vaikka koetettaisiinkin korottaa meidän ruotsin-
29268: kielisen väestön lukua neljäänsataantuhanteen, niin ei siitä sit-
29269: tenkään pääse mihinkään, että kolmatta miljoonaa merkitsee
29270: enemmän kuin pari sataatuhatta. Ja jos täällä puhutaan sitä,
29271: ettei pidä sortaa noita paria sataatuhatta, niin pyydän kysyä,
29272: millä nimellä kutsutaan semmoista menettelyä, joka tulisi
29273: sorroksi kahdelle miljoonalle viidellesadalletuhannelle tai
29274: vielä useammalle asukkaalle? Minä nimittäin pysyn siinä,
29275: että jos kerran Suomen kansa suurilla uhrauksilla ylläpitää
29276: korkeampaa opistoa, niin sillä on oikeus vaatia, että niiden lu-
29277: kuisain ylioppilaiden, jotka lähtevät suomalaisista kodeista,
29278: suomenkielisistä kouluista pitää saada äidinkielellä opetusta
29279: Suomen yliopistossa. Jos me itse emme kehitä suomen-
29280: kieltä ja suomenkieli.stä sivistystä, niin kuka muu maail-
29281: massa sen tekee?
29282:       .En tietysti katso ensinkään sopimattomaksi, että tämä
29283: asia menee perustuslakivaliokuntaan, jos se katsotaan sopi-
29284: vaksi. Kuitenkin sen nojalla että olen niin kauan ollut
29285: yliopistossa, uskallan lausua vakaumuksenani, että ainoas-
29286: taan sillä lailla voidaan odottaa todellisia parannuksia, jos
29287: kansa ja sen eduskunta mitä suurimmalla tarkkaavaisuudella
29288: ja huolella seuraa yliopiston asioita. Joka muistaa, miten
29289: 1865-vuoden asetus jätettiin unohduksiin ja kuinka se jäi
29290: kehittämättä, niin että ylioppilasnuoriso kerran toisensa pe-
29291: rästä on saanut muistuttaa opettajistoa siitä, mitä isänmaan
29292: etu vaatii, se ei voi suuria parannuksia odottaa yliopiston
29293: entisen ja tavanmukaisen itsehallinto-oikeuden avulla. Olot
29294: ovat tähän asti menneet hyvin kieroon suuntaan, ne täytyy
29295: jo saada kehittymään oikeampaan suuntaan.
29296: 1070               Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
29297: 
29298: 
29299:        .Ed. Gustafsson: Jag begärde ordet blott för att mot-
29300: sätta mig petitionens remiss tili grundlagsutskottet. Den be-
29301: höfver fråmför allt en saklig belysning och torde lättast få
29302: en sådan i petitionsutskottet, som också petitionärerna afsett.
29303: Men då jag har ordet, ber jag att få förena mig om hr Pert-
29304: tiläs yttrande, att vidare diskussion i denna fråga vid detta
29305: tillfälle tyckes vara tämligen öfverflödig .
29306:       .Ed. Ingman, Lauri: .Esillä olevassa anomuksessa on
29307: nähty puoluehengen ilmaisu ja oikeuden ja humaniteetin vaa-
29308: tim~ten nimessä on sitä vastustettu. Minä näen tässä a_no-
29309: muksessa jotain aivan toista. Minä näen siinä ilmaisun siitä,
29310: että Suomen kansa tällä hetkellä elävästi tuntee, että se tar-
29311: vitsee saada s u o m a 1 a i s en y 1 i o p i s t o n. Se tar-
29312: vitsee sen kahdesta syystä. .Ensinnäki_n siitä syystä, että
29313: se on alkanut luoda itselleen suomalaisen kulttuurin. Se on
29314: ollut tässä työssä pari-, kolmekymmentä vuotta. Se on su-
29315: rnkseen havainnut, että se kansaluokka, joka sitä ennen on
29316: kulttuuria maassamme edustanut, on näitä sen pyrintöjä joka
29317: askeleella vastustanut. Luettakoon esim. keskustelupöytä-
29318: kirjat porvarissäädystä sekä ritaristosta ja aatelista, kun on
29319: ollut kysymys suomalaisten koulujen perustamisesta, niin
29320: saadaan todistukset tähän. .Eikä Suomen kansa ihmettele
29321: sitäkään, että nyt kun se tuntee tarvitsevansa suomalaisen
29322: yliopiston, niinkuin ennenkin, vastustetaan tätä oikeuden ja
29323: humaniteetin nimessä.
29324:       Mutta se tarvitsee suomalaista yliopistoa toisestakin
29325: syystä. Se nim. aikoo täst'edes virkamiehikseen saada hen-
29326: kilöitä, jotka palvelevat sitä sen omalla kielellä. Se on vuo-
29327: sikymmeniä ja vuosisatoja tyytynyt ja alistunut siihenkin,
29328: että tuomaripöydän ääressä ovat sitä tuominneet niin hengen
29329: kuin omaisuuden puolesta henkilöt, jotka varsin vaillinaisesti
29330: ovat osanneet sen kieltä, ja lakien mukaan, joitten sisällöstä
29331: sillä on ollut vaillinaiset tiedot. Se on kärsinyt, että sen
29332: ruumiillisia tarpeita ovat hoitaneet lääkärit, jotka varsin hei-
29333: kosti ovat käsittäneet suomenkielisten sairaitten valituksia.
29334: Se on tottunut lakki kädessä lähestymään virkamiehiä,
29335: joista sillä on ollut se välitön tunne, että ne ylenkatsovat ja
29336: halveksivat sitä sentähden, että se on suom_enkielistä rah-
29337: vasta. Mutta se aikoo tehdä tästä lopun. Se aikoo luoda it-
29338: selleen suomenkielisen virkamiehistön.
29339:       Näitä kahta mainitsemaani tarvetta varten Suomen
29340: kansa tarvitsee suomalaisen yliopiston. Ja kun sillä ei ole
29341: mitään muuta yliopistoa maailmassa, jota se ylläpitäisi, kuin
29342: Helsingin yliopisto. niin se aikoo siitä, juuri siitä muodostaa
29343:     An. n:o 175: suomenkieli yliopistossa ja polyteknillisessa opistossa.   1071
29344: 
29345: 
29346:   suomalaisen yliopiston. Ja tämä on mielestäni oikein. Se
29347:   on täysin sopusoinnussa oikeuden ja humaniteetin periaat-
29348:   teitten kanssa.
29349:         Aivan eri kysymys on, jaksaako Suomen kansa myös-
29350:   kin niitä neljääsataa tuhatta ruotsalaista varten, jotka ovat
29351:   tässä maaSSfl., ylläpitää ruotsinkielisen yliopiston, taikka
29352:   ruotsinkielisen osaston suomenkielisessä yliopistossaan. Sitä
29353:   asiaa en tahdo käydä ratkaisemaan tässä. Tahdon vain huo-
29354:   mauttaa, että ruotsalainen kansanaines maassamme joka
29355:   tapauksessa on paljon edullisemmassa asemassa, kuin mitä
29356:   suomalainen kansanaines tähän asti on ollut. Ensinnäkin
29357:   siitä syystä, että ruotsirtkielisen kulttuurin tarpeista pidetään
29358:   ilman meidänkin apuamme huolta, ja että maamme ruotsin-
29359:   kielinen väestö on laajassa määrin tilaisuudessa nauttimaan
29360:   niitä etuja, joita Ruotsin ruotsinkielinen kulttuuri tarjoo.
29361:   Toiseksi tahdon huomauttaa, että niin kauan kuin 35 o/o yli-
29362:   opiston ylioppilaita on ruotsalaisista kouluista lähteneitä,
29363:   ruotsinkielisen rahvaan ei tarvitse suurestikaan peljätä saa-
29364:   vansa virkamiehiä, jotka eivät sen kieltä osaa. Niinkuin sa-
29365:   nottu, tästä näkyy, että ruotsinkielisen rahvaamme asema
29366:   joka tapauksessa on edullisempi kuin suomalaisen kansan
29367:   asema on tähän asti ollut. Mutta tästä huolimatta olen en-
29368:   simäinen vakavasti ottamaan harkitakseni kysymystä, jak-
29369:   saako Suomen kansa suomalaisen yliopiston rinnalla ylläpi-
29370:   tää jonkunlaista ruotsalaista osastoa yliopistossa. Päivän
29371:   selvää on kuitenkin, että jos se tulee ylläpidettäväksi, sen
29372: . täytyy tyytyä erinomaisen vaatimattomaan muotoon.
29373:        Ed. Torppa: Esillä olevan anomuksen allekirjoitta-
29374:  jana minun ei tarvitse oikeastaan enää evästää sitä, ellei
29375:  täällä olisi ryhdytty tämän anomuksen johdosta keskustele-
29376:  maan. Tämän keskustelun kuluessa olen enemmän ja enem-
29377:  män tullut vakuutetuksi tämän anomuksen todellisesta tar-
29378:  peesta. Täällä on keskustelussa esiintynyt 4 meidän yli-
29379:  opistomme opettpjaa, joista 2 on asettunut täällä oleville,
29380:  ruotsinkieltä taitamattomille edustajille tuntemattomiksi.
29381:  Tämä osaltaan ön todistuksena siitä, millä tavalla meidän
29382:  maamme yliopiston ruotsinkieliset opettajat kohtelevat kan-
29383:  samme enemmistön kieltä, suomenkieltä. Jos nämä opetta-
29384:  jat olisivat tahtoneet antaa tunnustuksen ja arvon kansan
29385:  enemmistön kielelle, on selvää, että he myös olisivat sillä
29386:  kielellä esiintyneet. Kun näin jo tapahtuu kansaneduskun-
29387:  nassa kaikkien kuullen ja huomattavasti, mitä sitte yliopiston
29388:  seinien sisällä.
29389: 1072                Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
29390: 
29391: 
29392:        Minä en tahtoisi enkä toivoisi että meidän maamme ai-
29393: noassa yliopistossa asetuttaisiin sille kannalle, jolle vielä on
29394: täytynyt asettua tässä eduskunnassa, sen- ensi kerran koolla
29395: ollessa, kannalle, jolloin täytyy käyttää kääntämisjärjestel-
29396: mää. Tämmöinen järjestelmä pantaisiin kuitenkin toimeen
29397: maamme yliopistossa - joksika minä tavallaan ymmärrän
29398: sen ehdotukse_n, joka äskettäin yliopiston konsistoorin puo-
29399: lelta on tehty yliopiston kieliolojen järjestämistä varten.
29400:       Henkilöillä, jotka ryhtyvät opettajatehtävään maamme
29401: korkeimmassa op_pilaitoksessa, täytyy vaatia niin paljon
29402: että he kykenevät tarjoomaan opetusta kansan enemmistön
29403: kielellä. Siihen he oikeastaan jo nykyäänkin ovat velvolliset.
29404: Mutta se menettely, jota he tämän velvollisuutensa laimin-
29405: Iyömisessä ovat osoittaneet, viittaa siihen selvään todistuk-
29406: seen että he tahtovat halveksia juuri tätä suomenkielen käy-
29407: täntöön ottamista. Ja minä pidän asian jo itse periaatteen
29408: kannalta niin suuriarvoisena, että kansaneduskunnan on pakko
29409: ryhtyä toteuttamaan meidän kansan enemmistön kielen oi-
29410: keuden kunnioitusta. Senvuoksi olen tahtonut vielä eritoten
29411: lausua ajatukseni sen lisäksi mitä jo anomukseen yhtyessäni
29412: olen ilmaissut.
29413:       Eräs kohta professori Rosenqvistin lausunnossa minua
29414: oikein tärisyttävästi hämmästytti, ja se oli se, että herra Ro-
29415: senqvist täällä julkisesti tunnusti, että yliopiston opettajat ei-
29416: vät ole voineet seurata sitä kehitystä, minkä tämän oppilai-
29417: toksen oppilaat jo ovat saavuttaneet. Se oli tosin liian alen-
29418: tava opettajalle, mutta kuitenkin rehellinen tunnustus; se
29419: vain todistaa opiskelevan nuorison kehitystä kansanomai-
29420: seen suuntaan, mutta on kovin masentavaa yliopiston opet-
29421: tajiin nähden.
29422:       Ed. Rosenqvist, 0. 0.: J ag har begärt ordet endast för
29423: att korrigera några misstydningar af mitt uttalande. En stor
29424: del af diskussionen har hänfört sig till den skrifvelse, som
29425: inlämnats af 62 universitetslärare till konsistorium. Jag ber
29426: få säga att denna skrifvelse från min sida mött en skarpare
29427: kritik än den, som här kommit den tili del, och att jag icke
29428: undertecknat och icke kommer att underteckna densamma.
29429: J ag har icke stämplat såsom partisinne att man fordrar att
29430: universitetslärare, som enligt lag äro skyldiga att kunna
29431: finska, äfven skola använda detta språk; nå_g-ot sådant har
29432: jag icke stämplat och kommer icke att stämpla såsom parti-
29433: sinne. Jag har icke häller taiat om fordran från finskata-
29434: lande studenters sida att erhålla undervisning på finska i
29435: alla ämnen; än mindre uttalat något omdöme om en sådan
29436:    An. n:o 175: suomenkieli yliopistossa ja polyteknillisessa opistossa. 1073
29437: 
29438: 
29439: fordran. Jag har taiat om fordran att erhålla all undervis-
29440: ning vid universitetet på modersmålet, och framhållit att man
29441: J1ör draga konsekvenserna af en sådan fordran äfven be-
29442: träffande de svenskatalande. Hvad åter dispensmomentet
29443: i 1894 års förordning beträffar, så är det riktigt, såsom jag
29444: framhållit, att detta blott en gång kommit tili användning.
29445: Jag har icke i hurnanitetens och rättvisans namn protesterat
29446: mot sträfvan att bringa finska språket tili dess fulla rätt vid
29447: universitetet. Något sådant har jag icke gjort. Det är mot
29448: medel och utvägar, som gå ut på att förbjuda det svenska
29449: språket att åtnjuta sin rätt vid universitetet, det är mot så-
29450: dana fordringar som jag i humanitetens och rättvisans namn
29451: protesterat. Slutligen ber jag få säga, att jag icke uttalat
29452: en sådan tanke som hr Torppa lade i mina ord. Jag har
29453: icke ,bekänt", att lärarne vid universitetet icke skulle kun-
29454: nat följa med den utveckling, som inom studentkåren vid
29455: universitetet försiggått. Något sådant har jag icke sagt.
29456:       Ed. Nykänen: Minäkin olen tämän anomuksen alle-
29457: kirjoittajain joukossa, ja tahdon siis lausua muutaman sanan.
29458: Pääasiallisesti yhdyn herra Wirkkuseen. Mutta samalla tah-
29459: toisin tehdä sen huomautuksen, että vuonna 1862 keisari
29460: Aleksanteri II käski, että kahdenkymmenen vuoden kuluttua
29461: eli vuonna 1882 piti suomen kielen olla tässä maassa täysissä
29462: oikeuksissaan, ja että tämän ajan kuluessa tuli jokaisen vir-
29463: kamiehen oppia suomenkieli. Mutta niin ei ole tapahtunut.
29464: Sitä todistaa sekin seikka että nykyään on korkeissa viroissa
29465: vielä sellaisia miehiä, joiden suomenkielen taito on varsin
29466: puutteellinen. Ja me maalaiset olemme ihmeeksemme kuul-
29467: leet, että maamme ainoassa yliopistossa on professoreja,
29468: jotka eivät kykene suomenkieltä käyttämään. Tätä ei enää
29469: meidän päivinämme uskoisi mahdolliseksi. Luulisi jokaisen
29470: ymmärtävän, että Suomen kansan kunnia vaatii, että jokai-
29471: sen virkamiehen tässä maassa tulee osata suomenkieltä, joten
29472: ruotsinkielen nykyinen asema tässä maassa on mahdoton.
29473: Minä voin vakuuttaa. että tämä anomus on tullut Suomen
29474: kansalaisten sydämestä eikä aiheuttanut mistään puolueelli-
29475: suudesta.
29476:      Ed. Ylikorpi: Kun nyt Suomen kansan uusi eduskunta on
29477: alkanut toimittaa niin sanottua suursiivousta monella eri
29478: alalla, on tässä työssä yhtenä tärkeimmistä uudistuksista se
29479: vaatimus, että tuo luonnoton suhde ruotsin ja suomen kielen
29480: asemassa tulee tarkoin huomioon otetuksi. Hyvin tietäen että,
29481: kun jokin kansallisuus, joka vuosisatoja on ollut sorretun ase-
29482: 1074               Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
29483: 
29484: 
29485: massa, alkaa kansalliseen itsetietoisuuteen herätä ja rupeaa
29486: omaa elämäänsä kehittämään ja omalle olemukselleen perustu-
29487: vaa sivistystä luomaan, niin selvää on, ettei tämä voi tapahtua
29488: ilman epäsopua ja riitaa. Sillä joku toinen kansallisuus, jonka
29489: edun täytyy tieltä väistyä, jättääkseen erikoisasemaosa uudelle
29490: tulokkaalle, huutaa itselleen tehtävän vääryyttä ja sanoo etu-
29491: jansa loukattavan. Se on kasvanut kiinni valta-asemaansa ja
29492: pitää sen niin luonnollisena oikeutenansa, ettei se ollenkaan
29493: epäile sitä viimeiseen asti puolustaa. Sille ei edes juolahda
29494: mieleenkään, että sen oikeudet voisivat olla vaan oikeudetto-
29495: rnia etuoikeuksia. Kaiken tämän hyvin tietäen, kuitenkin on
29496: tämä uusi aika herättänyt meissä rahvaan mlehissäkin toivon-
29497: tunteen siitä, että ajan puhdistava virta on huuhtova pian pois
29498: kansamme elämässä nekin epäkohdat, mitkä nyt viimeiseksi
29499: tuetussa anomuksessa on esille tuotu. Me suomea puhuvan
29500: rahvaan enemmistö olemme syvästi loukatut ja katkeralla mie-
29501: lellä siitä, että suurin osa virkamiehistä ja muusta yläluokasta
29502: on aina oleva samassa auttamattomassa asemassa kansaansa
29503: nähden, etteivät he osaa puhua, tuskin kunnollisesti ymmär-
29504: tääkään kansan kieltä. Vielä hyvää tahtoakin monasti puuttuu.
29505: ja tämä johtuu yksinomaan siitä, että meidän korkeakoulus-
29506: samme on pääasiallisesti vieraskielinen opetus. Tästä on luon-
29507: nollisena seurauksena ensinnä se epäjohdonmukaisuus, että
29508: tuollaiset koulut eivät voi valmistaa kykeneviä virkamiehiä pal-
29509: velemaan sitä kansaa, jonka kieli on heille enemmän tai vä-
29510: hemmän vieras ja sentähden vielä jotenkin halveksittu. Ja
29511: toiseksi johtuu siitä vielä se surkuteltava epäkohta, että aina
29512: on olemassa tuollainen syvä juopa ruotsia puhuvan ja suoma-
29513: laisen rahvaan välillä. Tämä on kansallamme raskaana huo-
29514: lena, jota se on kantanut monta vuosisataa ja joka merkitsee
29515: paljo enemmän kuin joku tilapäinen mielipaha. ja sentähden
29516: tämä juopa on täytettävä ja silta rakennettava sen päälle. Sillä
29517: kansamme ei ole koskaan yhtenäinen ja luja, ennenkuin tämä
29518: silta on rakennettu. Mutta tämä tapahtuu vasta sitten, kun
29519: maamme virkamiehet ja muut sivistyneet voivat selvällä suo-
29520: menkielellä lähestyä kansaa ja kansa heidät omakseen tuntee.
29521: Suomenkielen puolesta on taisteltu jo puolen vuosisataa, ja
29522: sen taistelun avulla on kieliasetukset saatu. Mutta pitkälle ei
29523: vieläkään ole päästy. Oikeuslaitoksessa, virastoissa, rautateillä
29524: ja muissa liikepaikoissa saa suomea puhuva monasti kokea,
29525: että hän kielensä vuoksi on ikäänkuin vieras omassa maas-
29526: saan. Eikö tämä ole kansallemme jokapäiväinen loukkaus?
29527: Se ei kyllä kohtaa tuimina iskuina, mutta se puree ja kirvelee
29528: hiljaisuudessa kenenkään huomaamatta. Sentähden on syytä
29529: muistaa, että kansallakin on tunteensa, sekä loukkauksensa että
29530:   An. n:o 175: suomenkieli yliopistossa ja polyteknillisessä opistossa. 1075
29531: 
29532: häpeän tunteet. Kansa on tyynesti ja äänettömänä tämän
29533: nöyryytyksen kestänyt, mutta se ei voi olla siihen yhä edel-
29534: leen tyytyväinen.
29535:      Minä pyytäisin asianomaiselle valiokunnalle, johon tämä
29536: anomus lähetetään, lausua sen toivomuksen, että valiokunta
29537: koko tarmollaan vaikuttaisi siihen suuntaan, että ne epäkohdat,
29538: mitkä anomuksessa on esiintuotu, niin pian kuin mahdollista
29539: tulisi poistetuksi. Muuten en epäile, ettei valiokunta oivaltaisi
29540: jo ajan tulleen, jolloin meillä todella on täysi oikeus rauhalli-
29541: sen tien kautta palauttaa takaisin ne suomenkielen oikeudet,
29542: mitkä meiltä jo 3/4 vuosituhatta sitten on niin surkealla tavalla
29543: riistetty.
29544:      Ed. Merinen: Minäkin tahtoisin evästää valiokuntaa, mutta
29545: en sellaisilla sanoilla kuin täällä on tehty. Kieltä ei saada
29546: lailla laadituksi; minun luullakseni on siksi vanha tuo kerto-
29547: mus Baabelin tornista. Mutta siitä on kysymys, mitä meidän
29548: kansallemme opetetaan, eikä siitä, millä kielellä sitä opetetaan.
29549: Minä luulen, ettei täällä ole tarvis riidellä suomenkielen asiasta.
29550: Meitä on täällä, eilen erehdy, 175 suomenkielistä Turhaa on
29551: riidellä siitä, mitä kieltä täällä enemmän puhutaaan ja mitä kan-
29552: san enemmistö puhuu. ja valiokunta on myös minun luul-
29553: lakseni siksi suomalainen, että se osaa asian arvostella, ja rii-
29554: dellään sitte vasta, kun se valiokunnasta palaa.
29555:     Ed. Setälä: Minä puolestani pyytäisin vastustaa sitä ehdo-
29556: tusta, että tämä anomusehdotus lähetettäisiin perustuslakivalio-
29557: kuntaan, koska se koko luonteeltaan on aivan toisenlainen
29558: kuin ne asiat, jotka on aikaisemmin päätetty perustuslakivalio-
29559: kuntaan lähettää.
29560:     Kun minulla on puheenvuoro, niin lisään ainoastaan sen,
29561: että niin suuret kuin epäkohdat yliopistossa ovatkin, niin ei
29562: niitä kuitenkaan korjata sillä, että ruotsinkieltä puhuville asema
29563: tehdään samaksi kuin missä aikaisemmin suomenkieltä puhu-
29564: vat ovat olleet, että toisin sanoen säädetään, ettei ainoatakaan
29565: julkista luentoa saada pitää yliopistossa muulla kuin suomen-
29566: kielellä.
29567:      Ed. Tainio: jos me olisimme näin kauan evästäneet tuol-
29568: laisilla vanhoilla ja kuluneilla fraaseilla jotakin valiokuntaa jos-
29569: sakin työväkeä koskevassa tai yhteiskunnallisessa kysymyk-
29570: sessä, niin olisimme jo aikoja sitten saaneet pitkän nuhdesaar-
29571: nan vapaaherra Palmenilta. Mutta nyt kun asia koskee porva-
29572: rien lempiainetta, kielikysymystä, niin ~illoin on tilaisuutta ja aikaa
29573: kuluttaa näitä eduskunnan viimeisiä hetkiä kuinka paljon ta-
29574: 1076                 Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
29575: 
29576: 
29577: hansa ihan turhaan. Keskustellaan asioista, joista U. Suome-
29578: tar ja Hufvudstadsbladet ynnä Nya Pressen tavattoman hyvin
29579: pitävät huolen. Sitä paitsi täällä naurettiin viime lauantaina,
29580: kun minä sanoin puhuvani pöytäkirjaa varten enkä lehtereille
29581: enempää kuin asiaan vaikuttamiseksikaan ja minä sain silloin
29582: läksytykseni. Mutta nyt täällä on puhuttu vaan U. Suometarta
29583: varten, sillä eihän täällä kukaan ole viitsinyt noita pitkiä jaari-
29584: tuksia edes kuunnellakaan. Minun mielestäni olisi ollut pa-
29585: rempi, jos he olisivat antaneet puheensa kirjoitettuna Suomet-
29586: tareen. Silloin olisimme saaneet ne siellä lukea ja olisimme
29587: jo ehtineet lähettää ison joukon anomuksia valiokuntaan. Tämä
29588: etenkin vapaaherra Palmenin vanhojen läksytysten päälle.
29589:     Ed. Kares: Minun täytyy konstateerata se ihmeellinen kanta,
29590: mille herrat sosialistit ovat asettuneet kaikissa kysymyksissä,
29591: jotka koskevat tässä eduskunnassa suomenkieltä ja kansalli-
29592: suusasiaa. Ed. Tainio puhui siitä, että olemme täällä puhu-
29593: neet niin ja niin monta kertaa. Joka kerran kun siitä on pu-
29594: huttu, niin on sosialisti~_n taholta ollut sama läksy esillä: »Te
29595: puhutte liian paljon». Alkää luulko, herrat sosialistit, että tässä
29596: maassa on suomalaisen kansallisuuden hyväksi tehty mitään
29597: sellaisilla leikittelyillä, kuin te aijotte leikitellä.
29598:     Muuten luulen, että eduskunta on jo täysin kyllästynyt
29599: niihin opetuspuheisiin, joita ed. Tainio, ikäänkuin joku suuri
29600: mestari, pitää joka keskustelun lopussa.
29601:      Ed. Virkkunen: Pyytäisin ed. Tainion lausuman johdosta
29602: sanoa muutaman sanan. Ed. Tainiolla on erinomainen taipu-
29603: mus jokaisessa kysymyksessä vedota siihen, että porvarit kes-
29604: kinäisissä väleissään aikaa kuluttavat. Olisin suonut, että hän
29605: tällä kertaa olisi ollut sen tekemättä. Minä neuvoisin ed. Tai-
29606: niota kysymään niiltä vähävaraisilta valitsijoiltaan, jotka ovat
29607: elämänsä hien ja vaivan uhranneet saadakseen lapsilleen yli-
29608: opistollista sivistystä, onko heille yhdentekevää, antaako Suo-
29609: men yliopisto näille nuorille henkilöille opetusta sillä kielellä,
29610: mikä on heidän äidinkielensä. Jos herrat sosialistien johtajat
29611: katsovat asiakseen kokonaan unohtaa, mikä elinkysymys tämä
29612: on juuri heidän valitsijoilleen, niin heillä ei ole mitään oikeutta
29613: siihen luuloon, että Suomen eduskunta jättää tällaiset epäkoh-
29614: dat huomioon ottamatta.
29615:     Ed. Nevanlinna: Minä pyysin puheenvuoroa saadakseni
29616: vaan sanoa sosialistiselta taholta käytetyn viimeisen puheen-
29617: vuoron johdosta, että meidän ryhmä ei aijo sen enempää tästä
29618: lähtien kuin tätä ennenkään kysyä herroilta sosialistijohtajilta
29619:                        Es. ehd. n:o 21: vivisektsiooni.                 1077
29620: 
29621: 
29622: lupaa, saammeko me ajaa Suomen kansan asiaa. Herrat so-
29623: sialistijohtajat saavat vielä monta kertaa, niinkuin sanotaan,
29624: »hyvällä miinillä» pitää hyvänään että me »suomettarelaiset»
29625: ajamme monia hyviä asioita. (Hyvä! hyvä!)
29626:     Ed. Tainio: Ed. Virkkuselle minä huomautan, että minun
29627: valitsijani ovat tietäneet minun kieliohjelmani ja hyväksyvät sen
29628: sellaisena, mimmoisena se täällä on esiintynyt. - Ed. Nevan-
29629: linnan puheen johdosta pyydän huomauttaa, että olkoon niin-
29630: kuin hän sanoi; mutta siinäkin tapauksessa hän voisi säästää
29631: meitä, ja antaa varoituksensa vapaaherra Palmenille, ettei hän
29632: tulisi meille pitämään siveyssaarnojaan silloin, kun keskustel-
29633: laan toisista kysymyksistä.
29634:     Päätös:
29635:     an. ehd. n:o 175 lähetettiin anomusvaliokuntaan.
29636: 
29637: 
29638: 
29639:                    Muutoksia rikoslakiin koskevia.
29640:     Es. ehd. n:o 21: E h d o t u s R i k o s 1a i n 4 3 1 u v u n 5·
29641: § : ä ä n t e h t ä v ä s t ä 1i s ä y k s e s t ä, j o k a k o s k e e v i-
29642: v i s e k t s i o o n i n p o i s ta m i s ta    (Liitteet Ill,2o, siv. 96),
29643:     jonka perusteluista teki selkoa ed. Nuorieva seuraavin sanoin:
29644:     En lue tätä esitystä kokonaan semminkin kun se on hyvin
29645: laaja, mutta kun siinä kosketeltu kysymys on kuitenkin sitä
29646: laatua, että siitä on verrattain vähän puhuttu ja sitä verrattain
29647: vähän tunnetaankin, pidän velvollisuutenani ainakin muutamilla
29648: sanoilla kajota siihen aineeseen, jota esitys koskee.
29649:     Kysymys on niin sanotusta vivisektsioonista, tieteellisestä
29650: eläinrääkkäyksestä. On sangen eriäviä mielipiteitä eläinsuojelus-
29651: työn merkityksestä ja onhan se useasti leimattu turhamieliseksi
29652: sentimentaalisuudeksi ja jos joksikin. Epäilemättä on kuiten-
29653: kin tämänkin aatteen takana jotain todellista humaniteettia. Ei
29654: voi olla eri mielipiteitä siitä, että eläinten rääkkääminen on jo-
29655: tain siveetöntä, on jotain sellaista, joka on ristiriidassa huma-
29656: niteetin kanssa. Ihminen kuitenkin useasti taipuu rikkomaan
29657: tätä siveyskäsitettä vastaan, vedoten yliherruuteensa kaikkien
29658: luontokappaleiden ylitse. Mutta olkoonpa sen asian laita mi-
29659: ten tahansa, niin voimme kai olla yksimieliset siitä, että eläin-
29660: rääkkäys on rikoksellista silloin, kun se on tarpeetonta. Vivi-
29661: sektsiooni on tieteellistä eläinrääkkäystä. Lääkäri kokeilee kai-
29662:                                                                    68
29663: 1078                  Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
29664: 
29665: 
29666:  kenlaisten eläinten kanssa voidakseen perehtyä kokeilemansa
29667:  eläimen organismiin, päästäkseen selville organismin elintoi-
29668:  minnasta j. n. e. Hyvin vähän tunnetaan, kuinka paljon hir-
29669:   muista eläinrääkkäystä tällä alalla tapahtuu. Jos lääkäri tahtoo
29670:  päästä selville jonkun organismin vaikutuksesta, hän leikkaa
29671:  eläintä elävänä jos jollakin tavalla, hän hakkaa sen kappaleiksi,
29672:  pistää neuloilla, keittää ja paistaa sen elävänä j. n. e. Siitä on
29673:  lukemattomia esimerkkejä ja tämänkin esityksen alustuksessa,
29674:  joka tietysti on haluavien luettavana, on paljon tilastoa, paljon
29675:  maailman kuuluisimpien lääkärien lausuntoja siitä, kuinka pal-
29676:  jon eläinrääkkäystä vivisektsioonin ohella tapahtuu. Minä sa-
29677:  noin äsken, että eläinrääkkäystä voitaisiin jossakin määrin aina-
29678:  kin nykyisten siveyskäsitteiden nojalla väittää oikeaksi, jos voi-
29679:  taisiin todistaa, että se todellakin on jotain tarpeellista ihmis-
29680:  kunnan kehitykselle, ja niinhän sitä väitetäänkin. Väitetään,
29681:  että vivisektsiooni on aivan välttämätön lääketieteen kehittämiselle,
29682:  aivan välttämätöntä fysioloogisille tutkimuksille, joita ilman
29683:  lääketiede ei voi tulla toimeen. Tahtoisin muutamalla sanalla
29684:  kajota tähänkin kohtaan, tietysti voimaita antaa mitään ehdot-
29685:  tomasti pätevää lausuntoa, sillä kysymys koskee ammattimiehiä,
29686:  lääkäreitä, joita tässä eduskunnassa on valitettavasti sangen
29687: vähän. Lääketiede tarkoittaa ihmisruumiin hoitamista; lääkäri
29688: koettaa perehtyä ihmisruumiin toimintaan niin paljon, että hän
29689: voi tarttua sopivalla tavalla kiinni siihen silloin, kun tarve vaatii.
29690: Mutta luonnottomalta tuntuu se, että hän voisi löytää jotain
29691: tietoa ihmisruumiin suhteen eläimen ruumiista. Europan suu-
29692: rimmissa kaupungeissa on sangen paljon lääkäreitä, eteviä klii-
29693: nikoita, jotka suorastaan väittävät, että lääketiede vivisektsioonin
29694: kautta on monessa suhteessa joutunut kokonaan väärälle uralle.
29695: Lääkäri on sovelluttanut ihmisruumiiseen menettelytapoja, joita
29696: hän on keksinyt tehdessään tutkimuksia eläinten ruumiissa,
29697: joka tietysti on fysioloogisesti suuressa määrässä toisenlainen
29698: kuin ihmisruumis. Tästä voisi puhua paljon, voisi mainita
29699: lukemattomia esimerkkejä niistä hairahduksista, joita lääketiede
29700: tämän kautta on tehnyt, voisi mainita etevien lääkärien lausun-
29701: toja tästä, mutta' ajan vähyyden takia en voi tähän kaikkeen
29702: kajota. Lääkärikorporatsiooneissa on kuitenkin kaksi voimak-
29703: kaasti toinen toistaan vastustavaa suuntaa, joista toinen ehdot-
29704: tomasti puolustaa vivisektsioonia jonakin välttämättömänä, toi-
29705: nen jyrkästi sitä vastustaa. Ja voin väittää, että tässäkin suh-
29706: teessa tapahtuu kehitys antivisisektsiooniin päin. Yhä enemmän
29707: ja enemmän lääkäreitä yhtyy niihin, jotka väittävät vivisektsioo-
29708: nin olevan jotakin suorastaan vahingollista, vaarallista lääke-
29709: tieteelle ja samalla myös ihmiskunnan menestykselle. Me
29710: Vl)imme vivisektsiooniasiassa, joka sivumennen sanottuna ulko-
29711:                       Es. ehd. n:o 21: vlvisektsiooni.          1079
29712: 
29713: 
29714: mailla on paljon enemmän tunnettu kuin meillä, nähdä saman-
29715: laisia ilmiöitä kuin muiden kysymysten ohella on nähty. Mille
29716: kannalle lääkärit ovat asettuneet esim. väkijuomakysymyksen
29717: suhteen? Muutama vuosikymmen sitte he milt'ei kaikki ehdotto-
29718: masti julistivat, että väkijuomat ovat aivan välttämättömän tar-
29719: peellisia ihmisruumiille, että ihmisen terveys kärsisi, jos väki-
29720: juomia lakattaisiin käyttämästä. Nyt on kuitenkin lääkärien
29721: keskuudessa aivan toisenlainen mielipide vallalla, mielipide,
29722: joka käy aivan vastakkaiseen suuntaan. Samaa voisimme väit-
29723: tää laillistetun prostitutsioonin suhteen, jota useat lääkärit muu-
29724: tama vuosikymmen sitten ovat ehdottomasti puolustaneet,
29725: mutta jota he nyt jyrkästi vastustavat. Tässäkin asiassa tulee
29726: ehdottomasti käymään samalla tavalla. joskin nyt vivisektsioo-
29727: nin käyttämistä puolustetaan jossain määrässä, vieläpä hyvinkin
29728: paljon, huolimatta siitä, että se niin jyrkällä ja kamalalla tavalla
29729: sotii kaikkia inhimillisyyskäsitteitä vastaan, niin aivan varma
29730: on, ettei kulu pitkiä aikoja, ennenkuin lääketiede yhä enem-
29731: män ja enemmän tulee kallistumaan aivan toiselle uralle.
29732:      Tämän kysymyksen ohessa minun täytyy myös esiintuoda
29733: eräs suuressa määrässä tätä asiaa koskeva seikka, nimittäin se
29734: vaara, joka vivisektsioonin harrastamisesta syntyy muissakin
29735: suhteissa. Sikäli kuin lääkärit tulevat näkemään, etteivät he
29736: vivisektsioonin kautta saa sitä kokemusta ihmisruumiiseen näh-
29737: den, jota he kaipaavat, oppivat he yhä enemmän tietämään,
29738: että voidakseen arvostella ihmisorganismia, heidän täytyy eh-
29739: dottomasti kokeilla juuri ihmisorganismin kanssa. Siitä seuraa
29740: tuo kamala tosiasia, että kaikkialla klinikoissa, joissa on köy-
29741: hään kansaan kuuluvia henkilöitä, jotka maksutta nauttivat sai-
29742: rashuoneessa hoitoa, lääkärit ja lääkärikokelaat, tuntematta min-
29743: käänlaista omantunnonvaivaa, eksperimentteeraavat heidän kans-
29744:  saan ruiskuttamalla heihin jos minkälaisia serumeja saadakseen
29745:  selville, mitenkä tämä tai tuo myrkky vaikuttaa j. n. e. Tältä-
29746: kin alalta on tilastoa, joka on kaikkea muuta kuin mieltä ylen-
29747: tävää. Meidänkin klinikoissamme tapahtuu samanlaista, niistä
29748: voitaisiin tuoda esiin tuhansia esimerkkejä, lievempää tai tär-
29749: keämpää laatua. Tietysti tämä kokeilu, mitä pitemmälle lääke-
29750:  tiede kehittyy, käy yhä häikäilemättömämmäksi, jos nimittäin
29751:  kehitys yleensä tähän suuntaan rupee jatkumaan. Tämä eläin-
29752:  rääkkäys, jota rangaistuksetta saadaan harjoittaa, kehittyy yhä
29753: enemmän olosuhteiden pakosta ihmisrääkkäykseksi ja tämä
29754:  ihmisrääkkäys kohtaa köyhän kansan henkilöitä, jotka sairas-
29755:  huoneissa eivät voi puolestaan maksaa ja tällä tavoin elävätkin
29756: ikäänkuin yhteiskunnan armoilla.
29757:      En tahdo tämän enempää kajota tähän kysymykseen, sillä
29758:  se veisi meidät liian laajoille aloille. Pyydän kuitenkin huo-
29759: 1080                   Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
29760: 
29761: 
29762: mauttaa, etten ole tätä kysymystä ottanut esille minkäänlaisena
29763: puoluekysymyksenä; esityksen olen yksin allekirjoittanut ja tie-
29764: dän, että siitä on äärettömän eriäviä mielipiteitä kaikissa eri
29765: ryhmissä ja kaikkien eri kansankerrosten keskuudessa. Kun
29766: siis asia joutuu valiokunnan harkittavaksi, olisi aivan välttämä-
29767: töntä, että valiokunta kutsuisi asiantuntijoita sitä tarkemmin
29768: pohtimaan. Samanluontoinen laki on ollut esillä Englannissa
29769: ja Ranskassa ja niinikään koetettu eduskunnassa voittaa alaa
29770: näille aatteille. Näin ollen olen rohjennut asian esittää täällä-
29771: kin harkittavaksi. Eläinrääkkäys on meidän rikoslaissamme
29772: kielletty; 43 luvun 5 § nimenomaan kieltää eläinrääkkäyksen,
29773: jota harjoitetaan omia tai toisten eläimiä vastaan, mutta koska
29774: tämä pykälä on epäselvä eikä nimenomaan kiellä puheena-
29775: ollutta eläinrääkkäystä ja voi ainakin jossain määrässä antaa
29776: aihetta uskoon, että se voi olla sallittua, niin olen rohjen-
29777: nut nostaa kysymyksen rikoslain mainitun kohdan muutta-
29778: misesta.
29779:     Ehdotan, että esitysehdotus lähetettäisiin anomusvaliokuntaan.
29780:        Tämän johdosta käytti puheenvuoroa:
29781: 
29782:     Ed. Castren: Minä pyytäisin puolestani ehdottaa, että
29783: lähetettäisiin lakivaliokuntaan, koska se esitys koskee muu-
29784: tosta voimassaolevaan lakiin eikä mitään sellaista kysymystä,
29785: jota olisi sovelias harkita anomusvaliokunnassa. Minä luulen
29786: myös, että asia sen kautta voittaisi.
29787:     Ed. Nuorteva: Ei minullakaan puolestani ole mitään sitä
29788: vastaan, että asia lakivaliokuntaan lähetetään. Voin peruuttaa
29789: pyyntöni ja yhtyä ed. Castreniin.
29790: 
29791:    Ed. Hagman: Minäkin puolestani pyytäisin, että tämä esi-
29792: tysehdotus lähetettäisiin lakivaliokuntaan. Samalla pyydän saada
29793: lämpimästi kannattaa esitysehdotuksessa mainittua tarkoitusta.
29794: 
29795:    Ed. Ahlroos: Då jag icke har varit i tillfälle att underteckna
29796: denna petition, ber jag att också för min ringa del få under-
29797: stöda densamma.
29798:        Es. ehd. n:o 21 lähetettiin lakivaliokuntaan sekä samoin
29799:     es. ehd. n:o 24: E h d o t u s 1a i k s i R i k o s 1a i n 3 8
29800: 1 u v u n 1 2 §:n muu u t ta m i se s ta (Liitteet lll,1s, siv. 91),
29801: 
29802:        jonka julkiluki ed. Käpy.
29803:            An. n:ot 188 ja 169: muutoksia Rikoslakiin koskevia.      1081
29804: 
29805: 
29806:     Oikeuksia maahan ja rakennuksiin sekä niiden rekisteröi-
29807:                        mistä koskevia.
29808:     Es. ehd. 23: E h d o t u s a s e t u k s e k s i M a a k a.a r e n
29809: 1 6 1 u v u n 1 5 §:n o s i t t a i s e s t a m u u t t a m i s e s t a
29810: (Liitteet 111,24, siv. 139),
29811:   jonka julkiluki ed. Oebhard, Hedvig, lähetettiin lakivaliokuntaan.
29812: 
29813:                Kirkollishallintoa ja -taloutta koskevia.
29814:     An. ehd. n:o 194: P a p p i e n p a 1k k o j e n u u d e s t a a n
29815: järjestämisestä kohtuullisemmalle kannalle
29816: (Liitteet V,s, siv. 152),
29817:     jonka ponnen julkiluki ed. Kallio, lähetettiin laki~ ja talous-
29818: valiokuntaan.                                           ·
29819:                   Muutoksia Rikoslakiin koskevia.
29820:      An. ehd. n:o 188: Lisäyksestä Riko s 1ai n voi-
29821: m a a n p a n o a s e t u k s e n 2 0 §:n 2 k o h t a a n (Liitteet
29822: III,19, siv. 93),
29823:      jonka ponnen osaksi perusteluista mainiten, luki julki
29824:     ed. Kares lausuen sen lisäksi: Perusteluissa viitataan erääseen
29825: kohtaan, joka laajalti tunnetaan kautta maan ja josta maatais-
29826: otoissa paljon valitusta kuuluu, nimittäin siihen, että viinan sa-
29827: lakaupittelijat harjoittavat liikettä jatkuvasti minkään estämättä,
29828: vaikka syyte heitä vastaan on nostettu, ainakin siihen asti kuin
29829: oikeudenkäynti on päättynyt. Tämä epäkohta varsinkin kul-
29830: jeskeleviin väkijuomakauppiaihin nähden on kipeästi tunnettu.
29831:     lähetettiin lakivaliokuntaan, samoin kuin myöskin
29832:      an. ehd. n:o 169: R i k o s 1 a i n m u u t t a m i s e s t a s i i-
29833: h e n s u u n t a a n, e t t ä e h d o II i s e II a t u o m i o II a t u-
29834: I i s i o 1e m a a n m a h d o II i s i m m a n 1a a j a a 1a r a n-
29835: k a i s u systeemi s s ä (Liitteet lll,17, siv. 88),
29836:     jonka ponnen luki julki ed. Vuolijoki, Sulo, samalla lisäten:
29837:    Anomus on siis samansisältöinen kuin se, jonka professori
29838: Serlachius teki pappissäädyssä 1905 vuoden valtiopäivillä. Sil-
29839: 1082                   Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
29840: 
29841: 
29842: loin se lähetettiin lakivaliokuntaan, mutta sieltä palattuaan se sai
29843: osakseen hiljaisen hautauksen. Toivon, että nykyinen uusi
29844: eduskunta suo tälle tärkeälle asialle suurempaa huomiota kuin
29845: vanha säätyeduskunta.
29846: Kalastuslainsäädäntöä ja kalastuselinkeinon elvyttämistä koskevia.
29847:     An. ehd. n:o 57: Haminan ja Haapasaaren 1u ot-
29848: sien palkkaukseen pidätettyjen kalastus-
29849: s a a r t e n j a 1 u o t o j e n 1 u o v u t t a m i s e s t a a s i a n-
29850: o m a i s i i n k u n t i i n k u u 1u v i e n s a a r i s t o 1a i s k y-
29851: 1i en käytettäväksi (Liitteet IV,u, siv. 94),
29852:    jonka ponnen julkiluki ed. Tulikoura ehdottaen sen lähet-
29853: tämistä talousvaliokuntaan, jonka tulisi, jos se katsoo tar-
29854: peelliseksi, hankkia valtiovarainvaliokunnan lausunto. Samalla
29855: puhuja lausui:
29856:     Tämän anomuksen perusteluissa mainitaan asiakirjoja ja
29857: keisarillisia ukaaseja, joiden nojalla on Virolahden, Vehkalah-
29858: den ja Kymin saaristokalastajilta aikanansa riistetty oikeus ka-
29859: lastaa entisillä kalastuspaikoilla ja annnettu ne Haapasaaren ja
29860: Haminan luotsien palkkaukseksi, joten siis Suomen kansan
29861: eduskunnalle pyydän vaan viitata perustelun loppuosaan.
29862:     An. ehd. johdosta käytti puheenvuoroa
29863:      Ed. Vikman: Tämän esillä olevan anomuksen johdosta pyy-
29864: täisin saada asianomaisen valiokunnan tietoon saattaa, että
29865: tämän asian järjestämiseksi on jo ryhdytty toista tietä toimen-
29866: piteisiin. Asianomaisten tai melkoisen osan asianomaisia pyy-
29867: dettyä minua ottamaan siitä selkoa, olen sen tehnyt ja saanut
29868: tietää, että asia on järjestettävissä hallinnollista tietä, siis ano-
29869: muksella senaattiin, ja tällaisen anomuksen laatimista varten
29870: on jo ryhdytty valmistaviin toimenpiteisiin.
29871:     Ed. Vuorimaa: Ed. Vikmanin lausunnon johdosta pyydän
29872: saada huomauttaa, että tästä asiasta on jo senaattiin muutamia
29873: vuosia sitte tehty hakemus laillisessa järjestyksessä. Mutta
29874: senaatti on jättänyt sen huomioon ottamatta, selittäen että ukaa-
29875: sissa, josta mainitaan anomuksessa, on laillisessa järjestyksessä
29876: myönnetty Haapasaaren luotseille kalastuspaikat Myös on il-
29877: moitettu, päinvastoin kuin ed. Vikman sanoi, ettei tätä asiaa
29878: voi järjestää muuten kuin eduskunnan suostumuksella. Kan-
29879: natan anomuksen lähettämistä talousvaliokuntaan.
29880:              An. n:ot 112 ja 156: apteekkiolojen järjestäminen.      1083
29881: 
29882: 
29883:     Ed. Listo: Koska tässä näkyy olevan kysymys jonkunlai-
29884: sista palkkatiluksista, niin tuntuu minusta oikeammalta, että
29885: tämä anomusehdotus lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.
29886:     An. ehd. n:o 57 lähetettiin talousvaliokuntaan.
29887:          Apteekkiolojen uudestaan järjestämistä koskevia.
29888:    An. ehd. n:o 112: A p t e e k k i o 1o j e n u u d e s t a a n
29889: järjestämisestä (Liitteet IV,1s, siv. 103),
29890:      jonka ponnen julkiluki ed. Arajärvi mainiten samalla, että
29891: niinkuin loppuponnessa ja perusteluistakin lähemmin näkyy, on
29892: tämä anomusehdotus syntynyt etupäässä seurauksena väkijuo-
29893: malainsäädäntöä suunniteltaessa; mutta kun muutkin näkö-
29894: kannat apteekkioloissa puhuvat samaan suuntaan kuin tämä
29895: anomus, niin olemme sen sitä suuremmalla syyllä tehneet ja
29896: pyydämme kunnioittavimmin, että tämä anomusehdotus lähe-
29897: tettäisiin laki- ja talousvaliokuntaan.
29898:      An. ehd. n:o 156: A p t e e k k i 1a i t o k s e n u u d e s t a a n
29899: j ä r j e s t ä m i s e s t ä (Liitteet IV,14, siv. 106),
29900:     jonka ponnen luki ed. Vikman mainiten, että niinkuin pon-
29901: sista käy ilmi, käy tämän anomuksen tarkoitus vastakkaiseen
29902: suuntaan kuin edellisen, mutta ehdottaen, että tämäkin ano-
29903: mus saisi seurata edellistä anomusta samaan valiokuntaan~
29904: mikä sitte päätökseksi tuleekin.
29905:     An. ehd. johdosta puheenvuoron saatuaan lausui:
29906:     Ed. Castren: Käsillä olevat anomukset koskevat niin sanot-
29907: tua reglementeerattua elinkeinoa, joka muodostaa poikkeuksen
29908: elinkeinolaista Kun kumminkin asia koskee elinkeinoa, joskin
29909: reglementeerattua, ja asia siis on likeisessä yhteydessä elinkeino-
29910: lain kanssa, olen minä sitä mieltä, että asia olisi lähetettävä
29911: sosiaaliseen valiokuntaan.
29912:     Ed. Palmen: Puheenaolevat anomukset koskevat minun
29913: mielestäni lähinnä elinkeinolakia, ja jos ne ovat aivan lähei-
29914: sessä yhteydessä juovutusjuomia koskevan lainsäädännön kanssa,
29915: niin siinä on yksi syy lisäksi, minkätähden anomukset kuului-
29916: sivat talousvaliokuntaan Talousvaliokunta on ennen sellaisia
29917: asioita käsitellyt Minusta tuntuu siltä kuin laki- ja talousvalio-
29918: kunta joka tapauksessa on nyt saanut siksi paljon asioita, et-
29919: 1084                 Istunto 19 p. kesäkuuta 1905.
29920: 
29921: tei kysymys mitenkään siellä ehdi tulla käsiteltäväksi. Minä
29922: luulen siis, että talousvaliokunta, ainakin niitten periaatteiden
29923: mukaan, joita aina tähän asti on noudatettu, olisi oikea tätä
29924: asiaa valmistamaan.
29925:    Ed. Renvall: Minä pyydän saada kannattaa ed. Paimenia.
29926:     Ed. Castren: En voi ymmärtää, että kysymys juovutus- -
29927: juomista olisi yhteydessä esilläolevan asian kanssa, koska
29928: kaikissa niissä kieltolakiesitysehdotuksissa, joita on jätetty edus-
29929: kunnalle, vaaditaan, ettei apteekeista suurten sakkojen ja apteek-
29930: kioikeuksien menettämisen uhalla saisi antaa väkijuomia muu-
29931: toin kuin lääkärin reseptillä. Tässä on kysymyksessä elinkei-
29932: noehdotus, joka minun mielestäni ehdottomasti samoin kuin
29933: muut elinkeinoja koskevat osat on käsiteltävä työväenasiain-
29934: valiokunnassa.
29935:     Ed. Arajärvi: Minä puolestani olen valmis peruuttamaan
29936: ensin tekemäni ehdotuksen ja yhtymään ennen kannatettuun
29937: esitykseen, jonka ed. Palmen teki.
29938:     Ed. Mikkola: Kyllä minä katson, että tämä asia kaikkein
29939: vähimmin kuuluu työväenasiainvaliokuntaan; se koskee elin-
29940: keinolakia, mutta elinkeinoa, joka vastedeskin tulee olemaan ja
29941: jonka täytyy tulla olemaan regleerattu. Se koskee elinkeinooikeutta,
29942: samalla kuin se on tärkeä taloudellinen kysymys. Katson siis,
29943: että se kuuluu laki- ja talousvaliokuntaan.
29944:     Ed. Hjelt: Pyysin puhevuoroa lausuakseni samaa, mitä ed.
29945: Mikkola jo ehti tuoda esille. Tässä kysymyksessä ovat oi-
29946: keudelliset näkökohdat ehdottomasti etusijalla, jotenka tämä
29947: anomusehdotus luonnostaan ei kuulu työväenasiainvaliokun-
29948: taan, vaan nähdäkseni parhaiten laki- ja talousvaliokuntaan.
29949:     Ed. Listo: Pyydän vaan saada mainita, että puhemiesneu-
29950: vosto, jossa valiokuntien puheenjohtajat ovat jäseninä, on ollut
29951: sitä mieltä, että tämä asia olisi menevä talousvaliokuntaan, ja
29952: minä ehdotan, että se sinne lähetetään.
29953:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
29954: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
29955: 
29956:     Ken tahtoo lähettää käsiteltävänä olevat anomusehdotukset
29957: laki- ja talousvaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, lähete-
29958: tään ne talousvaliokuntaan.
29959:           An. n:o 165: kuoletuslainoja nuorisoseurain rakennuksiin.      1085
29960: 
29961: 
29962:      Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten an. ehd.
29963: -n:ot 112 ja 156 oli päätetty lähettää talousvaliokuntaan.
29964: 
29965:           Joenperkauksia, suonkuivatuksia y. m. koskevia.
29966: 
29967:    An. ehd. n:o 157: Avustuksesta yksityiselle
29968: he n k i l ö II e t a i y h t i ö ll e s ä ä n n ö ll i s e n t a l v i l i i-
29969: kenteen ylJäpitämiseksi Maarianhaminasta
29970: Turku u n ja Tukholmaan (Liitteet Vll,49, siv. 157),
29971: 
29972:    jonka .ponnen julkiluki ed. Sundblom ehdottaen sen lähettä-
29973: mistä anomusvaliokuntaan.
29974:     Sen johdosta käytti puheenvuoroa:
29975: 
29976:     Ed. Palmen: Luulen, että kaikki kulkulaitoksia koskevat asiat
29977: jo vuosikymmenien aikana ovat lähetetyt rautatievaliokuntaan,
29978: joka, huolimatta sen nimestä, on käsitellyt kanavakysymyksiä
29979: ja muita kulkulaitosta koskevia asioita. Eiköhän olisj parasta,
29980: että tämäkin anomus menisi rautatievaliokuntaan.
29981:     Ed. Söderholm kannatti ed. Palmenin tekemää ehdotusta.
29982:     Ed. Sundblom: Under förutsättning att järnvägsutskottet
29983: närmast är att betrakta såsom ett allmänt kommunikationsut-
29984: skott har jag ingenting emot att petitionen remitteras tili nämnda
29985: utskott.
29986:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi lähetettiin an. ehd.
29987: n:o 157 rautatievaliokuntaan.
29988: 
29989:           Määrärahoja kansanvalistustarkoituksiin koskevia.
29990:      An. ehd. n:o 165 : K u o l e t u s l a i n a i n m y ö n t ä m i-
29991:  sestä nuorisoseurojen rakennusyrityksiin
29992:  (Liitteet 11,9, siv. 38),
29993:    jonka ponnen luki julki ed. Storbjörk ehdottaen sen lähet-
29994: tämistä anomusvaliokuntaan.
29995:     Puheenvuoroa käytti
29996:      Ed. Näs kannattaen mitä lämpimimmin anomusehdotusta.
29997:  1086                  Istunto 19 p. kesäkuuta 1907.
29998: 
29999:     Ed. Castren: Samalla kun lämpimästi kannatan anomuksen
30000: tarkoitusta että nuorisoseurojen rakennuksille annettaisiin val-
30001: tioapua, niin olisin sitä mieltä, että asia olisi lähetettävä valtio-
30002: varainvaliokuntaan.
30003:     Hyväksyttiin vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
30004:     Ken tahtoo lähettää asian anomusvaliokuntaan, vastaa jaa;
30005: jos ei voittaa, lähetetään se valtiovarainvaliokuntaan.
30006:    Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten an. ehd.
30007: n:o 165 oli päätetty lähettää valtiovarainvaliokuntaan.
30008: 
30009: 
30010:                   Terveys- ja sairashoitoa koskevia.
30011:     An. ehd. n:o 76: H e n g e II i s e n h o i d o n j ä r j e s t ä-
30012: m i s e s t ä h o u r u i n h o i t o 1a i t o k s i i n (Liitteet Vl,to,.
30013: siv. 83),
30014:     jonkå ponnen julkiluki ed. Sipilä,
30015:    lähetettiin tehdystä ehdotuksesta anomusvaliokuntaan                 ja
30016: samoin
30017:             Muistopatsasta j. V. Snellmannille koskeva
30018:    an. ehd. n:o 86: Aiotteesen ryhtymisestä muis-
30019: topatsaan pystyttämistä varten J. V. S ne 11-
30020: m a n i II e (Liitteet VJ,t2, siv. 55),
30021:     jonka julkiluki ed. Torppa. ynnä
30022:                           Eri aloja koskevia
30023:     an. ehd. n:o 147: Sisävesillä kulkevien rannik--
30024: k o 1a i v o j e n p ä ä II i k ö i II e s ä ä d e t t y j e n k e 1p o i-
30025: suusehtojen muuttamisesta sekä sellaisen
30026: kelpoisuuden saavuttamiseen soveltuvien
30027: merimieskoulujen perustamisesta (Liitteet VI,21,
30028: siv. 127),
30029:    jonka ponnet julkiluki ed. Snellman.
30030: 
30031:    An. ehd. n:o 148: Papinotto- oikeuden 1akka u t-
30032: t a m i se s ta(Liitteet I,2s, siv. 158),
30033:                An. n:o 121: kätilöiden paikkaamisesta kuntiin.         1087
30034: 
30035: 
30036:    jonka ponnen luki julki ed. Mikkola ehdottaen sen lähettä-
30037: mistä perustuslakivaliokuntaan, koska se läheltä koskee erioi-
30038: keuskysymystä.
30039:     An. ehd. lähetettiin perustuslakivaliokuntaan.
30040:    Tuomioistuinlaitosta ja oikeudenkäyntimenettelyä koskevia.
30041:      An. ehd. n:o 120: Korvauksen m yön t ä m i se s t ä
30042: y 1ei s i s t ä varoi s ta viat t o m asti· vangit u II e h en-
30043: k i 1ö II e t a i s i II e, j o k a o n k ä r s i n y t r a n g a i s t u k-
30044: s e n r i k o k s e s t a, j o t a h ä n m y ö h e m m ä n s e 1v i-
30045: t y k s e n m u k a a n e i o 1e k a a n t e h n y t (Liitteet III,2s,
30046: siv. 135),
30047:     jonka ponnen luki julki ed. Cederberg,
30048:     lähetettiin tehdystä ehdotuksesta lakivaliokuntaan.
30049:                   Terveys- ja sairashoitoa koskevia.
30050:     An. ehd. n:o 121: Kuntien v e 1voit ta m i se s ta
30051: palkkaamaan kätilöitä kuhunkin kuntaan
30052: (Liitteet VI,1s, siv. 61 ),
30053:    jonka ponnen ja osaksi perustelut luki julki ed. Gebhard,
30054: Hedvig,
30055:     lähetettiin anomusvaliokuntaan.
30056:    Pemstuslakivaliokunnan mietintö n:o 1 ehdotetun Suomen
30057: eduskunnan työjärjestyksen 30 §:n johdosta
30058: pantiin pöydälle ensi istuntoon, sekä samoin
30059:     vastatuodut ja eduskunnan jäsenille jaetut arm. esitykset
30060: n:ot 19-24.
30061: 
30062:     Seuraava istunto oli oleva huomenna kello 11. a. p.
30063: 
30064:     Istunto päättyi kello 10,4o i. p.
30065: 
30066:                                             Pöytäkirjan vakuudeksi:
30067:                                                 F. W. Kadenius.
30068: 1088                   Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
30069: 
30070: 
30071: 19. Torstaina 20 P• kesäkuuta 1907 klo II a. p.
30072:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi edustajat Johans-
30073: son, Naaralainen, Repo ja Vahe.
30074: 
30075: 
30076:     Ed. Naaralaiselle myönnettiin pyynnös tä lupa olla poissa
30077: istunnon alkuosasta.
30078: 
30079: 
30080:               lnterpellatsiooni poliisin lisäämisestä y. m.
30081:     Puhemies ilmoitti, sen johdosta että eduskunta eilisessä
30082: aamuistunnossa hyväksyi esitettäväksi ed. Nuortevan y. m. inter-
30083: pellatsioonikysymyksen, käyneensä tänään siviilitoimituskunnan
30084: päällikön puheilla joka selitti vastaavansa tehtyyn kysymykseen
30085: ensi syyskuunalussa, tullen päivästä syksyllä annettavaksi tieto.
30086: 
30087: 
30088:           Kysymys edustajain istumapaikkojen järjestämisestä.
30089:      Puhemies ilmoitti viimeisenä asiana tämän päivän istunnossa
30090: seuraavan, vaikka sitä ei ole kirjoitettuun esityslistaan ennätetty
30091: merkitä, kysymyksen istumajärjestyksestä, joka on oleva esitys-
30092: listalla siis 12:na asiana.
30093: 
30094: 
30095:                               Arm. esitykset,
30096:        jotka olivat olleet pöydällä, esitettiin nyt järjestänsä.
30097:      N:o 19 suostuotaverosta maJlasjuomien valmistamisesta, lähe-
30098: tettiin keskustelutta valtionvarainvaliokuntaan.
30099: 
30100:        N:o 20 kulkulaitosrahastosta.
30101: 
30102:        Keskustelu:
30103: 
30104:      Ed. Nevanlinna: Minulla ei ole tilaisuutta ottaa osaa tämän
30105:  asian käsittelyyn valiokunnassa. Mutta kun mielestäni tämä
30106:  armollinen esitys on kaikkein tärkeimpiä, mitä näillä valtiopäi-
30107:                  Arm. es. n:o 20: kulkulaitosrahastosta.       1089
30108: 
30109: villä esille tulee, huolimatta siitä, että se ehkä nimeltänsä ei ole
30110: niin huomiota herättävä, niin pyydän sen johdosta tässä tilai-
30111: suudessa saada lausua pari sanaa.
30112:      Ei enää liene mikään tuntematon asia, että meidän valtiomme
30113: rautatietalous on kipeä kohta. Uskallan omasta puolestani
30114: sanoa, että juuri valtiomme rautatietalous on sillä kannalla, että
30115: siitä, jollei pikaista muutosta vastakkaiseen suuntaan tapahdu,
30116: on muodostuva meidän vanhastaan erinomaisille valtion raha-
30117: asioille sangen arveluttava Akilles-kantapää.
30118:       En uskalla tällaisessa tilaisuudessa vaivata eduskuntaa pit-
30119: killä numeroluetteloilla. En kuitenkaan voi olla sanojeni tueksi
30120: huomauttamatta, että valtiorautateitten menot jo kymmenkunnan
30121: vuoden kuluessa ovat lisääntyneet paljoa nopeampaa vauhtia
30122: kuin tulot. Yhtenä kuvaavana todistuksena siitä asiaintilasta,
30123: johon olemme tässä kohdin joutuneet, pyydän saada mainita,
30124: että valtiorautateitten n. s. liikennevoitto niinikään jo vuosikym-
30125: menen ja enemmänkin on ollut aivan näennäinen numero. To-
30126: dellisuudessa valtiorautatiet ovat nielleet paljoa enemmän kuin
30127:  ne ovat tuottaneet, kun nimittäin otetaan huomioon kaikki niiden
30128:  menot. Katsoen näiden menojen laatuun osittain ylimääräisinä,
30129: ei tämä seikka tosin olisi semmoisenaan vielä niin aivan arve-
30130:  luttava. Mutta se tulee arveluttavaksi, kun näiden samojen yli-
30131:  määräisten menojen joukossa on useita, jotka laatunsa puolesta
30132:  oikeastaan olisivat suoritettavat valtiorautateitten antamilla
30133:  tuloilla. Toiseksi on tämä vaarallista sen tähden, että n. s. vaki-
30134:  naistenkin menojen joukossa on monta erää, jotka antavat aihetta
30135:  mitä suurimpiin huoliin valtiotalouden kannalta.
30136:       Tähän tulee lisäksi, että koko Suomen valtiovelka, niinkuin
30137:  yleisesti tunnetaan, on otettu yksistään meidän rautatieverkko-
30138:  amme varten. Mutta jo kauan aikaa se on vaatinut korkoansa
30139:  ja kuoletukseensa verovaroja. Siihen ei ole osapuilleenkaan
30140:  riittänyt valtiorautateitten antama n. s. liikennevoitto. Tällä
30141:  haavaa me olemme tässä suhteessa siinä tilassa, että valtiorau-
30142:  tateitten tuloista oikeastaan liikenee tuskin mitään tämän, rau-
30143:   tateihin kuitenkin kokonaan käytetyn valtiovelan kuoletukseen
30144:  ja korkoihin. Se näkyy m. m. siitä armollisesta esityksestä, joka
30145:   tässä juuri nyt on esillä, kun katselee sitä tulo- ja menoarviota
30146:  vuodelle 1908, jonka hallitus siinä kulkulaitosrahastolle ehdot-
30147:   taa. Sillä jos. ei ota pikkuseikkoja tässä huomioon, niin huo-
30148:   maa, että valtiolainaio vuotuismaksut ja muut korot, jotka ovat
30149:   kulkulaitosrahaston kannettavat, tekevät runsaasti sen verran
30150:   kuin se summa, joka vuosittain kulkulaitosrahastoon siirretään
30151:   paloviinaveroista. Jälkimäinen on 6 miljoonaa, valtiolainan
30152:   vuotuismaksut ovat 6,200,000 ja Vflltiorautateitten liikennevoitto
30153:   on laskettu vaan 2 1/2 miljoonaksi markaksi. Nämä kaksi erää
30154: 1090                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
30155: 
30156: 
30157: tekevät siis-yhteensä 8,500,000 markkaa ja mainitut menot teke-
30158: vät 6,500,000 markkaa. Siinä on siis korkeintaan 1 1/2 miljoo-
30159: nan erotus. Se on niin pieni summa, että se on melkein häviävä.
30160: Senvuoksi voi sanoa, että valtiorautateiden tuloista tuskin mitään
30161: liikenee valtiolainan korkoihin ja kuoletukseen.
30162:     Niinikään tiedetään kai jo varsin yleisesti, - niin vähän
30163: huomiota kuin yleisesti aivan viime aikoihin saakka julkisuu-
30164: dessa on tahdottu kiinnittää tähän seikkaan - että valtiorau-
30165: tateitten liikennemenot, n. s. puhtaat liikennekustannukset -
30166: siihen ei luettuna ollenkaan mitään ylimääräisiä menoja, uusia
30167: asemia, uusia vetureita j. n. e. - aivan pelättävässä määrässä
30168: rupeavat suuruudeltaan lähenemään bruttotulojen määrää. Sen
30169: osottaa myöskin tämä armollinen esitys, josta näkyy, että vuo-
30170: delta 1908 ei odoteta muuta kuin taaskin 2 1/2 miljoonaa net-
30171: totuloa. ja tämän vuoden tulo- ja menoarvio kulkulaitosrahas-
30172: tolle osottaa ainoastaan 1,658,000 markkaa tuota n. s. netto-
30173: voittoa, s. o. eroitusten bruttotulojen ja aivan puhtaasti vaki-
30174: naisten menojen välillä.
30175:     Sanoin jo, että tähän huonoon tulokseen eivät vaikuta aino-
30176: astaan ylimääräiset menot, vaan myöskin ne, jotka ovat riidat-
30177: tomasti vakinaisia ja jotka niiksi nimitetään, varsinaiset liiken-
30178: nekustannukset Nämä juuri ovat suunnattomasti nousseet jo
30179: pitemmän aikaa, kymmenkunta vuotta. Kun katselee sitä kerto-
30180: musta valtiovarain tilasta, joka V. j:n mukaan on näillekin valtio-
30181: päiville annettu, niin huomaa siitä, kuinka hallituksen puolelta
30182: juuri huomautetaan, että liikennemenojen nousussa ilmaantuu
30183: muutamia arveluttavia seikkoja. Sivulla 57 tuossa kertomuk-
30184: sessa valtiovarain tilasta huomauttaa valtiovaraintoimituskunta
30185: nimenomaan, kuinka vuosina 1904-05 sellaiset menot kuin
30186: kustannukset raiteiden ylläpidosta, veturien, tenderien ja vau-
30187: nujen kunnossapidosta osottavat lisäysprosenttia, joka on paljoa
30188: suurempi kuin vastaava prosenttiluku kaikista käyttö- ja kun-
30189: nossapitokustannuksista, jota vastoin, - lisää valtiovaraintoimi-
30190: tuskunta - palkat, vaikka edustaen melkoista osaa koko menon
30191: lisäyksestä, ovat nousseet vähäisen alemmassa suhteessa kuin
30192: koko menosumma.
30193:     Tämä lausunto valtiovaraintoimituskunnan antamassa kerto-
30194: muksessa heittää minun vakaumukseni mukaan valaistusta juuri
30195: todellisiin syihin valtiorautateitten antamien huonojen rahallisten
30196: tuloksien suhteen. Siellä vallitsee e p ä t a 1o u s, juuri näitten
30197: liikennekustannusten alalla. Se valitus onkin aivan yleinen ja julki-
30198: nen ja se kaikuu rautatielaitoksen omienkin parempien virkamies-
30199: ten kesken, että meidän rautatiehallintomme on täynnänsä huu-
30200: tavia epäkohtia, myöskin mitä tulee taloudelliseen hallintoon.
30201: Siellä vallitsee, niin kuuluu tuo valitus, leväperäisyys, tuhlaa-
30202:                   Arm. es. n:o 20: kulkulaitosrahastosta.        1091
30203: 
30204: vaisuus, välinpitämättömyys valtion edusta. jos olisi tilaisuutta
30205: ja vähän enemmän aikaa, niin olisi syrjäisenkin varsin helppo
30206: tuoda esille tässä suhteessa sitovia numerotodistuksia siitä
30207: aineistosta, jota rautatiehallitus itse vuosittain tuopi julkisuu-
30208: teen, niin huonossa kunnossa kuin meidän rautatietilastomme
30209: tosin - sekin taas jo monia vuosia - on ollut, siinä suh-
30210:  teessa nimittäin, että se, niinkuin yleensä meidän viralliset jul-
30211: kaisumme, on enimmäkseen raaka-ainesta, jota ei ole vielä var-
30212: sinaisesti käytelty, kaikkein vähimmin siitä vedetty johtopää-
30213: töksiä hallinnon tarpeitten ja suunnan valaisemiseksi.
30214:      Mutta niinkuin sanottu, näitten numerojen esittäminen, mitä
30215: tulee varsinaisiin liikennekustannuksiin, ei voi tulla sen enempää
30216: kysymykseen tässä lähetekeskustelussa. Minä olen ottanut
30217: tämän puheeksi sentähden, että, niinkuin jo sanoin, ainakin
30218:  meidän julkisessa elämässämme tähän asti on ylen vähän kiin-
30219: nitetty siihen huomiota, ja ne muutamat lausunno~ joita on
30220: näkynyt, on se sanomalehdistö, joka tässä maassa on nimeltään
30221:  »vaikutusvaltaisin», säännöllisesti painanut vaitiolon peitteen
30222: alle. Viime aikoina näyttää kuitenkin se ilahuttava muutos
30223: onneksi olevan tässä kohdin tapahtumassa, että tuolta »vaiku-
30224: tusvaltaisemmaltakin» taholta alkaa kuulua joku ääni, joka käypi
30225: uuteen suuntaan. Pyydän siinä suhteessa erittäin ilahuttavana
30226: ilmiönä saada viitata erääseen pari viikkoa sitten julkisuudessa
30227: näkyneeseen lausuntoon meidän rautateittemme hallinnosta, joka
30228: on esiintynyt täällä ilmestyvässä ruotsalais-saksalaisessa kauppa-
30229: lehdessä, ja jossa tämä hallinto saa mitä ankarimman arvoste-
30230: lun, ·juuri siltä kannalta, vaikka ei yksistään siltä, jota minä
30231: myöskin olen tässä esittänyt. Tähän lausuntoon pyydän edem-
30232: pänä vielä hiukan palata.
30233:      Minun vakaumukseni on järkähtämätön siinä suhteessa, että
30234: mitään korjausta näihin valtiorautateitten rahallisiin tuloksiin on
30235: aivan turha ruveta odottamaan, jollei perinpohjaista perkausta
30236: saada tässä kohdin toimeen. Se ei ole mikään helppo asia,
30237: minä myönnän sen. Kaikkein vähimmän syytän nykyistä hal-
30238: litusta siitä, ettei se ole lyhyenä puolentoista vuoden aikana
30239: saanut tässä asiassa mitään aikaan. Korjauksen aikaansaaminen
30240: on vaikeaa sentähden, että meidän rautatietaloutemme epäkohdat
30241: oikeastaan ovat jotakin, joka ei ole asetuksilla ja reklementeillä
30242: korjattavissa. Ihmisissä vika on. Se on vaan yksi ilmaus niistä ylei-
30243: sistä epäkohdista, jotka vallitsevat meidän virkamieslaitokses-
30244: samme yleensä, vaikka nämät epäkohdat tulevat niin räikeiksi ja
30245: taloudellisesti niin tuhoa uhkaaviksi, kun on kysymys valtiolaitok-
30246: sesta, jolla on niin suunnaton rahallinen merkitys kuin rauta-
30247: teiUä. Tämä virkamiehistössämme, valtiontoiminnassamme, val-
30248: linnut umpinaisuus, se seikka, että tämä virkamiesluokka kai-
30249: 1092                 Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
30250: 
30251: 
30252: kesta siitä paljosta puheesta huolimatta, jota pidetään siitä, että
30253: on tulvinut niin paljon kansan lapsia sen korkeaa herrassivis-
30254: tystä tärvelemään, umpinaisuus siinä luokassa, josta kaikki nämät
30255: hallitsevat ja pikku-hallitsevat ovat tulleet, tässä etupäässä on
30256: syynä. Meidän virkamiehemme olisivat olleet enemmän kuin
30257: ihmisiä, jos he eivät olisi tällaisesta järjestelmästä tärveltyneet.
30258: Sillä me ihmiset olemme nyt enimmäkseen sellaisia, että kun
30259: ei ole pakon ja kontrollin piiskaa meidän perässämme, niin
30260: harvoin mitään kunnollista työtä tulee. Meidän virkamiehemme,
30261: virastomme ja valtiolaitoksemme eivät nyt koskaan ole tarvin-
30262: neet tehdä työtä »pelvon ja vavistuksen alla». Mutta juuri se
30263: on se, mikä on kaikelle ihmistoiminnalle tarpeellista: työnteko
30264: pelvon ja vavistuksen alla.
30265:     Mutta jos siis tehtävä onkin äärettömän vaikea, niin siihen
30266: on välttämättä kuitenkin käytävä käsiksi. Sitä vaatii auttamat-
30267: tomasti jo meidän valtiotaloutemme terveys. Muistakaamme=
30268: rautatiebudgeettimme muodostaa kolmanneksen koko valtion-
30269: budgeetista. Nyt jo heitetään ja ollaan pakoitetut heittämään
30270: verovaroja kuusin, seitsemin miljoonin vuodessa peittämään
30271: niitä tulojen vajauksia, jotka valtiorautatiet antavat. Kuinka
30272: täällä jokaista 50,000 tahi l,OOO:kin markkaa sormien välissä
30273: pyöritelläänkään, ennenkuin se myönnetään! Jos on kysymys
30274: esim. koulun perustamisesta, joka maksaa 100,000 markkaa, niin
30275: se meistä monesta on hirmuisen suuri asia; ja sen pitääkin olla
30276: suuri asia Suomen valtion pienissä raha-asioissa. Mutta kun
30277: on puhe 3 a 4 miljoonan markan käyttämisestä joka vuosi
30278: kulkulaitosbudgeetin sisällä valmiitten rautateitten menotalou-
30279: dessa, niin siitä oikeastaan ei ole niin paljo keskusteltukaan,
30280: se on ollut jotakin muka välttämätöntä. Ja saattaahan olla niin.
30281: Minä en nyt puhu siitä. Minä puhun vaan siitä, kuinka ääretön
30282: merkitys puhtaasti rahalliselta kannalta näitten olojen korjaami-
30283: sella on.
30284:     Sanoin, että nykyinenkään hallitus ei ole saanut mitään
30285: aikaan tässä suhteessa. Silloin minä tietysti en kuitenkaan ole
30286: unohtanut, että tämä hallitus toki on asettanut sen komitean,
30287: joka jo aikaisemmin viimeisten lakimääräisien valtiopäiväin
30288: pyynnöstä oli määrätty valtiorautateitten talouden tutkimista
30289: varten. Tämä komitea on kai ollut myös työssä, on näkynyt
30290: joitakuita hajanaisia tietoja julkisuudessakin sen toimista. Mutta
30291: mitään sanottavaa asiallista sen töiden tuloksista ei ole sillä
30292: tavoin saatu ainakaan julkisuuteen, että siitä mitään lausuntoa
30293: vielä voisi antaa. Niinikään on näkynyt, että rautatiehallitus
30294: itse on koettanut kiinnittää huomiota noihin taloudellisiin epä-
30295: kohtiin, sekin kun on asettanut parisen niitä komiteoita, joita
30296: se sänänöllisesti kyllä asettelee etupäässä omien virkamiestensä
30297:                   Arm. es. n:o 20: kulkulaitosrahastosta.        1093
30298: 
30299: 
30300: keskuudessa. Yhden komitean on rautatiehallitus asettanut
30301:  tutkimaan vaunujen käyttämistä, siinä suhteessa nimittäin, käy-
30302:  tetäänkö niitä niin paljon kuin niitä voitaisiin käyttää, ja toisen
30303:  se on asettanut tutkimaan, miksi valtiorautateiden tutkimukset
30304: tulevat niin äärettömän kalliiksi. Nähtävästi on alote tässä suh-
30305:  teessa tullut juuri tuolta mainitsemaltani suurelta komitealta,
30306:  jonka hallitus on asettanut rautatielaitostamme tutkimaan. Vali-
30307:  tettavasti saattaa kuitenkin hyvin vähän apua odottaa näiltä
30308:  rautatiehallituksen komiteoilta. Siinä vieraskielisessä aikakaus-
30309:  lehdessä, johon viittasin, moititaan juuri erityisellä ankaruudella
30310:  sitä menettelyä, jota rautatiehallitus on osottanut näitä komi-
30311:  teoita asettaessaan, kun se on asettanut niihin etupäässä vain
30312:  omia virkamiehiänsä. Se on asettanut komiteaan, jonka tulee
30313:  tutkia, miksi rautatierakennukset tulevat niin kalliiksi, yhden
30314:  rakennusmestarin ja yhden ratainsinöörin, jotka ovat rautatien
30315:  palveluksessa ja joiden tehtäviin juuri kuuluvat nämät liian
30316:  kalliiksi tulevat työt. Edelleen on komiteaan pantu vielä yksi
30317:  arkkitehti rakennushallituksesta - hänkin siis virkamies - ja
30318:  ainoastaan kaksi muuta, jotka eivät ole virkamiehiä. Täydellä
30319:  syyllä mainitsemani sanomalehti leimaa tämmöisen menettelyn
30320:  mitä suurimmaksi virkamiesslentriaaniksi.
30321:       Minun täytyy suoraan sanoa, että olisin odottanut, että hal-
30322:  lituksen esityksessä kulkulaitosrahastosta olisi näkynyt edes
30323:  vähän enemmän merkkejä siitä, että meidän hallituksemme tajuaa
30324:  nämä epäkohdat ja tahtoo niitä vastaan tarmokkaasti taistella.
30325:  Sanon e n e m m ä n, sillä jokuneo viittaus siinä on. Esityk-
30326:  sessä puhutaan m. m. siitä, että saattaa toivoa, että ne pyrin-
30327:  nöt, joihin rautatiehallitus on ryhtynyt tässä viittaamieni epä-
30328:  kohtain korjaamiseksi, tulevat tuottamaan tuloksia. Valitetta-
30329:  vasti minä en uskaltaisi ollenkaan yhtyä tähän otaksumiseen,
30330:  jos se lausutaan tuossa muodossa. Ei nimittäin ole mitään
30331:  toiveita asian paranemisesta, jollei h a II i t u s tässä itse käy
30332:  ankarasti käsiksi. Rautatiehallitukselta odottaminen on aivan
30333:  turha, sillä olisi miltei luonnotonta, jos keskusvirasto, jossa on
30334:  olemassa niin vanhat epäkohdat, rupeaisi itsestään niitä poista-
30335:  maan ja osaisi itsestään niitä poistaa. Se ei tapahdu, ellei se
30336:  tiedä, että sillä on ankara pakko, että hallitus kotkan silmin
30337:  valvoo, että jokainen tehtävä, mikä voidaan tehdä, myöskin suo-
30338:  ritetaan. Mutta että hallitus olisi tällä kannalla, siitä en ole
30339: .mitään todistusta huomannut. Sanoin jo, että nykyiseltä halli-
30340:  tukselta ei toistaiseksi ole voinut paljoa tässä kohdin odottaa.
30341:  Sen syyksi jääpi näistä epäkohdista tietysti suhteellisesti vähän,
30342:  kun ne kerran ovat vuosikymmeniä vanhoja. Meidän keskimmäi-
30343:  nen ja ylin rautatiehallintomme on jo pitemmistä ajoista tässä
30344:   suhteessa suuresti syypää, ennen kaikkea siinä, että rautatiehalli-
30345:                                                             59
30346: 1094                  Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
30347: 
30348: 
30349: tuksen on annettu niin mielin määrin hoitaa ja määrätä puheena-
30350: olevia asioita. Hållitus on ollut oikeastaan vain rautatiehallituk-
30351: sen ehdotusten hyväksyjä. Kun yleinen mielipide on päälle päät-
30352: teeksi ollut samoissa käsissä, nim. meidän ruotsinmielisen ylä-
30353: luokkamme johtama, ja siinä on ollut uskonkappaleena, että
30354: meidän rautatiehallintomme on ollut mainiointa mitä maailmassa
30355: on -- samoin kuin meidän virkamiehistömme muka yleensä
30356: on ollut parasta mitä maa siinä suhteessa pääHänsä kantaa -
30357: ja valtiosäädyt, vanha kansaneduskunta, myös oli samojen aines-
30358: ten hallittavana, niin jokainen ymmärtää kuinka tämmöiseen
30359: asiantilaan on tultu.
30360:      Pyydän saada vielä kosketella sitä osaa tässä kipeässä koh-
30361: dassa, joka ulkonaisesti näyttää suurimmalta aiheelta siihen,
30362: että meidän rautateitten rahalliset tulokset ovat niin huonot,
30363:  se on: n. s. ylimääräisiä menoja valtion rautateillä, menoja uusiin
30364: rakennuksiin valmiilla radoilla (uusiin asemarakennuksiin y. m. s.)
30365: sekä uuteen liikkuvaan kalustoon (uusia vaunuja, uusia vetu-
30366: reita). Oli aika tässä pari vuosikymmentä takaperin, jolloin
30367: otaksuttiin tällaisia menoja tuskin ollenkaan tulevan. Kun ensi
30368: kerran tällaisia lisäys-, kompletteeraus- ja uudistusmenoeriä
30369: rupesi ilmestymään vakavammassa muodossa, niin ei valtio-
30370: päivilläkään asiaa otettu erinomaisen vakavalta kannalta. Muistan
30371: erityisesti, kuinka katsellessani näitä asioita vanhan eduskunnan
30372: ajoilta, tuli eteeni lausunto,jossa m. m. nykyisen senaatin talous-
30373: osaston varapuheenjohtaja lohdutti eduskuntaa sillä, että nämä
30374: menot sillä kertaa tosin olivat suuret; mutta se oli muka vain
30375: ohimenevä ilmiö. Suurempi kaukonäköisyys oli toisella valtio-
30376: valiokunnan jäsenellä, kirkollisasiaintoimituskunnan nykyisellä
30377: päälliköllä, joka ei suinkaan voinut tuohon käsitykseen yhtyä,
30378: vaan uskalsi lausua varmana, että puheena oleva menoerä päin
30379: vastoin tulee vuosi vuodelta kasvamaan ja muodostamaan kaik-
30380: kein tärkeimmän osan koko valtiorautateitten tulo- ja meno-
30381: arvioissa. Ja häneen yhtyivät muutamat muut pappissäädyn
30382: suomenmieliset jäsenet. Niin, nyt on kokemus jo näyttänyt,
30383: että jälkimäinen mielipide on ollut ainoa oikea ja että edelli-
30384: sessä ei ole ollut vähintäkään kaukonäköisyyttä. Vuosittain on
30385: jo pitkän ajan kuluessa useita miljoonia uhrattu uutisrakennuk-
30386: siin valmiilla radoilla ja uuden liikkuvan kaluston hankkimi-
30387: seen. Tämä tietysti ei ole voinut olla kokonaan vältettävissä,
30388: ensinnäkin jo siitä syystä, että kun meidän valtiorautatiet aikoi-
30389: naan rakennettiin, ne rakennettin silmällä pitäen paljoa pienem-
30390: pää liikettä kuin mikä nykyään on olemassa. Varsinkin on Helsin-
30391: gin-Riihimäen-Pietarin rata juuri tässa asemassa. Mutta näis-
30392: säkin suurissa ylimääräisissä menoissa on taas ilmiöitä, jotka sel-
30393: västi osottavat, että asiat eivät ole niin, kuin olla pitää. Jääväämät-
30394:                  Arm. es. n:o 20: kulkulaitosrahastosta.        1095
30395: 
30396: 
30397: tömät numerot, jotka tässä tahdon jättää senkin tähden esille
30398: tuomatta, että viime ylimääräisten valtiopäivien valtiovaliokunta
30399: esitti ne mietinnössään kulkulaitosrahastosta, osattavat nim.
30400: aivan kerrassaan hämmästyttävällä järjestelmällisyydellä, että
30401: sikäli kuin meidän valtiorautateille on lisää hankittu vaunuja,
30402: niin hyvin tavara- kuin matkustajavaunja, ja vetureja, vaunujen
30403: ja veturien käyttöintensiteetti ihan säännöllisesti on alentunut. Ja
30404: jokainen, joka jotakin tietää meidän valtiorautateittemme hoidosta,
30405: tietää, mitenkä notoorinen se tosiasia ja epäkohta on, jonka nämä
30406: numerot paljastavat. Niin kauan kuin pidettiin tässä suhteessa
30407: asioita vähänkään kireällä, niin kauan lisääntyi vaunujen ja
30408: veturien käyttöintensiteetti säännöllisesti. Mutta sitten kun
30409: ruvettiin myöntämään miljoonia toinen toisensa perästä uusien
30410: vaunujen ja veturien hankkimiseksi, intensiteetti väheni. Edel-
30411: leen jokainen, joka on kulkenut meidän rautateillämme - ja
30412: kuka sitä ei olisi tehnyt - tietää myös, mitenkä hyvää tilaa
30413: meillä rautatievaunuissa enimmäkseen on, varsinkin korkeam-
30414: missa luokissa. Meillähän on oikeastaan jo maan tapa, että
30415: ainakin jokaisella, joka on ostanut itselleen toisen luokan pile-
30416: tin, pitää olla kokonainen pitkä sohva käytettävänään; katsellaan
30417: heti kieroon toista, joka aikoo viereen, varsinkin jos on vähän
30418: illempi aika. Tämän tähden meillä kulkee hyvin paljon vaunuja
30419: puolityhjinä. Edelleen tiedetään, että junat muutamilla linjoilla
30420: juoksevat melkein toistensa perässä. Tämä on tietysti varsin
30421: mukavata, varsinkin yläluokalle, mutta kaikki tämä ilo tapahtuu
30422: nykyään Suomen kansan kustannuksella. ja se ei minun ymmär-
30423: tääkseni ole niinkuin olla pitää. Tässäkin kohdin näkyy, että
30424: kuta enempi on hankittu liikkuvaa kalustoa, sitä enemmän on
30425: myöskin ollut tilaisuus hankkia puolityhjinä ja kokotyhjinä kul-
30426: kevia niin hyvin matkustaja- kuin tavarajunia.
30427:     Olen rohjennut näin laajalti puhua tästä asiasta. Minä toi-
30428: von, että herrat sosialistijohtajat muun muassa ovat siitä huo-
30429: manneet, että meitä vihattuja »suomettarelaisia» sentään huvittaa
30430: muutamat muutkin asiat kuin vaan sen kuuluisan »kielikellon»
30431: soittaminen. Olen rohjennut lausua pitkäntaisen sanottavani
30432: sentähden, että kun Suomen kansan uusi eduskunta nyt kokoon-
30433: tuu aivan toisenlaisessa kokoonpanossa kuin entinen, ja, kuten
30434: ainakin minä uskon ja toivon, kaikissa näissä suhteissa toisen-
30435: laisten katsantokantojen ja ihanteiden läpitunkemana kuin mei-
30436: dän hautaan mennyt yläluokkaeduskuntamme, minä omalta osal-
30437: tani vaikuttaisin siihen, että tältä eduskunnalta ei jäisi huomaut-
30438: tamatta ne tehtävät, joita minun mielestäni uudella eduskun-
30439: nalla tällä tärkeällä alalla on. Se on nimittäin niin tärkeä, tämä
30440: ala, että me saamme heittää paperikoppaan monet kauniit yhteis-
30441: kuntapoliittiset suunnitelmat, jollei siinä saada korjausta aikaan.
30442: 1096                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
30443: 
30444: 
30445:      Lähinnä on tässä suhteessa tämän eduskunnan valtiovara1n-
30446: valiokunnalla tehtävää. Minun täytyy sanoa, että minua mel-
30447: kein säälittää tämän valiokunnan asema tässä suhteessa; se on
30448: niin vaikea. Se helpoittuu kuitenkin jossain määrin, jos tämä
30449: valiokunta, niinkuin minulla ei ole mitään syytä epäillä, oikein
30450: käsittää tehtävänsä. Eduskunnan, enempää kuin valiokunnan-
30451: kaan asia ei ole olla mikään komitea. Ei sen tarvitse esittää
30452: selvitystä. Sen tehtävä on, niinkuin jokainen hyvin tietää, k on t-
30453: r o II i n harjoittaminen. Jos se tämän tekee, jos se vaan kii-
30454: nittää huomionsa siihen, missä epäkohtia on, niin se minun
30455: luullakseni täyttää tyydyttävästi, jopa oivallisesti tehtävänsä.
30456: Tässä kohdin luulisin, että epäkohdat ovat numeroissakin siksi
30457: selvästi havaittavissa, että huomion kiinnittämiseksi niihin tarvi-
30458: taan oikeastaan vain hiukan avointa silmää ja hyvää tahtoa,
30459: ja kumpaakaan en luule tältä eduskunnalta ja sen valtiovarain-
30460: valiokunnalta puuttuvan. Korjauksien toimeenpano on halli-
30461: tuksen tehtävä, se on hallituksen raskas ja edesvastuunalainen
30462: tehtävä.
30463:      On ikävää, että nämät olot ovat niin kauan saaneet jatkua
30464: korjaamatta. Siinä on muiden muassa vanhalla säätyeduskun-
30465: nalla syntiluettelossaosa hyvin ikävä pykälä. Ja siinä seikassa,
30466: että säätyjen valtiovaliokunnat, joissa, niinkuin tiedetty, aina
30467: katsottiin olevan edustettuna kaikki, mitä tässä maassa on
30468: finanssineroa ja kykyä, ovat niin hämmästyttävällä, kuinka sanoi-
30469: sin: huomaamattomuudella kohdelleet näitä valtiorautateillämme
30470: ilmeisesti nousemassa olleita ja nousseita epäkohtia, minä puo-
30471: lestani näen yhden kuvaavan todistuksen siitä, kuinka tältä
30472: niin paljon kehutulta, tiedoilla ja taidoilla muka varustetulta
30473: eduskunnalta puuttui kykyä täyttämään tehtäväänsä, ja kuinka
30474: se siinäkin suhteessa meni ansaittuun hautaan.
30475: 
30476:     Sen<lattori Mechelin: Arvoisa puhuja on huomauttanut, että
30477: senaatti on antanut erityiselle komitealle tehtäväksi tarkoin tut-
30478: kia ne epäkohdat, joista hra Nevanlinna täällä on puhunut.
30479: Ennenkuin tuo komitea on jättänyt senaatille mietintönsä ja
30480: ehdotuksensa, ei tietysti voida ryhtyä toimenpiteisiin. siinä suh-
30481: teessa, josta nyt on kysymys. Eikä olisi ollut sopivaa, että
30482: armollisessa esityksessä olisi jo annettu jonkunlaista vakuu-
30483: tusta siitä, että nämä epäkohdat pian tulevat korjatuksi. Aina-
30484: han odotetaan ensin asian valmistelua, ennenkuin tehdään pää-
30485: töksiä ja annetaan määräyksiä.
30486:     Ed. Laine, Oskari: Pyysin puheenvuoroa kosketellakseni
30487: sitä onnetonta taloudellista asemaa, johon rautatietaloutemme
30488:                  Arm. es. n:o 20: kulkulaitosrahastosta.       1097
30489: 
30490: 
30491: on joutunut. Mutta edellinen puhuja on sen niin perinpohjin
30492: tehnyt, että minä voin siitä kokonaan luopua.
30493:      Sen sijaan pyydän saada kosketella muutamia yksityiskoh-
30494: tia arm. esityksen liitteestä. Tässä arm. esityksessä, mikäli se
30495: koskee liikkuvan kaluston lisäämistä, esitetään rakennettavaksi
30496: m. m. 20 uutta veturia, joiden menoarvio tekee 1,700,000 mark-
30497: kaa. Kuten edellinen puhuja jo mainitsi, tuntuu olevan puute
30498: kaikenlaisesta muustakin liikkuvasta kalustosta. Mutta hän
30499: myös viittasi siihen, että siitä ei oikeastaan ole puutetta, vaan
30500: vika on siinä, että tätä liikkuvaa kalustoa ei johdeta sillä kun-
30501: toisuudella kuin pitäisi.
30502:      M. m. vuonna 1905 ei veturien keskimääräinen kulkumäärä
30503: vuorokaudessa tehnyt muuta kuin 85 km., jommoinen määrä
30504: tuntuu ainakin näin maalaisesta niin sanomattoman vähäiseltä,
30505: että luulisi ehdottomasti voivan vetureita käyttää paljon suu-
30506: remmassa määrässä. ja jos todella päästäisiin siihen, ettei ve-
30507: tureita niin äärettömän paljon tarvitsisi lepuuttaa, niin voitaisiin
30508:  myös tulla toimeen esim. vähemmillä veturien lepuutuspilttuiila,
30509: joita niitäkin ehdotetaan uusia rakennettavaksi lähes puolen
30510: miljoonan markan arvosta. Samoin ehdotetaan rakennettavaksi
30511:  uusia matkustaja-boggievaunuja sekä ensimäisen ja toisen luo-
30512:  kan kaksi-akselisia vaunuja, m. m. viimeksi mainittuja neljä kap-
30513:  paletta ynnä vielä toisen ja kolmannen luokan yhdistettyjä mat-
30514:  kustaja-boggievaunuja kolme kappaletta. Minusta olisi aika jo
30515:  luopua varsinkin ensimäisen, mutta myös toisen luokan vaunu-
30516:  jen rakentamisesta, sillä koska kansamme jo mahtuu yhteen kama-
30517:  riin täällä eduskunnassakin, niin eiköhän pitäisi ruveta totutte-
30518:  lelemaan myös siihen, että maamme rautateillä voitaisiin mah-
30519:  tua samaan vaunuun, ja varsinkin kun, niinkuin edellinen
30520:  puhuja huomautti, rautateillämme toisen luokan matkustajat
30521:  todellakin kulkevat kerrassaan ruhtinaallisesti, joten aniharvoin
30522:  tapaa näissä vaunuissa ahdinkoa, ainakaan semmoista kuin
30523:  melkein aina tapaa kolmannen luokan vaunuissa. Minulla ei
30524:  ole ollut aikaa tehdä tilastoa, sen verran kuin se olisi ollut
30525:  mahdollista, siitä, miten mahdottoman paljon edullisemmin nuo
30526:  ensimäisen ja toisen luokan matkustajat pääsevät kulkemaan,
30527:  verrattuna kolmannen luokan matkustajiin, mutta umpimähkäi-
30528:  sestikin sen voi huomata, että ne ovat asetetut erittäin edulliseen
30529:  asemaan. Rohkenen siis valiokunnalle ehdottaa harkittavaksi,
30530:  eikö voitaisi näitä menoeriä ·kokonaan tällä kertaa poistaa.
30531:      Täällä jo erään kerran ennen keskustelussa ilmeni, miten sano-
30532:  mattoman kalliiksi kaikki työt meidän rautateillämme tulevat.
30533:  Kun silmäilee tässä liitteessä olevaa uudistustyökustannusehdo-
30534:  tusta, niin totisesti sen tästäkin tulee uskomaan. Siinä m. m.
30535:  ehdotetaan, että viidennen luokan asematalon rakentamiseksi
30536: 1098                 Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
30537: 
30538: 
30539: Orankullan pysäkille pitäisi varata 90,000 markkaa. Minusta
30540: tuntuu tämä summa siksi korkealta, että sillä pitäisi voida raken-
30541: taa jo kaksikin viidennen luokan pysäkkiä. En tahdo muihin
30542: eriin kajota; tämä jo yksistään riittää osoittamaan, että kyllä
30543: todellakin meidän rautatietyömme ja -rakennuksemme tulevat
30544: tavattoman kalliiksi. Toivoisin siis, että valiokunta ottaisi tämän-
30545: kin puolen asiassa tarkan harkinnan alaiseksi ja ehdottaisi toi-
30546: menpiteitä, joita se mahdollisesti voisi huomata, näitten epä-
30547: kohtain poistamiseksi.
30548: 
30549:      Ed. Vuorimaa: jokaisen talouden menestymiselle on vält-
30550: tämätöntä, että siinä noudatetaan säästäväisyyttä. jos se on
30551: yksityisen talouden menestymiselle välttämätöntä, vielä enem-
30552: män on se valtion taloudelle. Ellei siinä noudateta tarkkuutta,
30553: täsmällisyyttä ja säästäväisyyttä, niin varmaan valtion jäsenet
30554: eli yhteiskunta saavat tuntea itsessään siitä johtuvia vaikutuksia,
30555: niinkuin mekin täällä nyt jo olemme matkustajapilettien hinnan
30556: kohoamisella päässeet tämän tuntemisen alkuun. Meidän rau-
30557: tateittemme hallinto on, niinkuin edelliset arvoisat puhujat jo
30558: ovat täällä lausuneet, joutunut sellaiseen tilaan, että siellä ei
30559: enää noudateta yksinkertaisintakaan täsmällisyyttä, huolellisuutta
30560: ja säästäväisyyttä. He ovat myös yleisissä piirteissä esiintuo-
30561: neet ne syyt, jotka ovat tämmöisen asiantilan vaikuttaneet. Sen-
30562: tähden minä en enää tahdo uudestaan niistä puhua. Tahdon
30563: vaan lisätä muutamia yksityiskohtia.
30564:      Liikkuvaan kalustoon nähden, jonka lisäämiseen vaaditaan
30565: ensi vuodeksi kokonaista 4 miljoonaa markkaa, on edellisillä
30566: valtiopäivillä jo tehty muistutuksia. jokainen olemme olleet
30567: tilaisuudessa näkemään, kuinka tätä liikkuvaa kalustoa käyte-
30568: tään; olemme olleet tilaisuudessa näkemään kuinka esim. Vii-
30569: purin aseman ratapihalla ja vaihdepaikoilla makaa alituiseen
30570: satoja tyhjiä vaunuja, joita ei mihinkään käytetä. Olemme olleet
30571: tilaisuudessa näkemään, kuinka alituiseen suuria jonoja aivan
30572: tyhjiä vaunuja kulkee aivan vastakkaisiin suuntiin; olemme myös
30573: olleet tilaisuudessa näkemään ja kuulemaan, kuinka valtion rau-
30574: tatiet itse turhan takia kulettavat tarpeitansa pitkien matkojen
30575: takaa semmoisille paikoille, joissa olisi ollut tilaisuus saada
30576: samoja aineita aivan likeltä, ainoastaan sen tähden että esim.
30577: puiden hankkijat ovat joutuneet asemapäällikön kanssa josta-
30578: kusta syystä huonoihin väleihin.
30579:      jos sitten käännämme katseemme rakennuksiin, niin näemme
30580: meidän maassamme noudatettavan niitten suhteen semmoista
30581: ylellisyyttä, jota me emme näe missään maassa, ei edes Venä-
30582: jällä. jos menemme muihin maihin ja katsomme minkälaiset
30583: rautatieasemat siellä ovat, niin näemme, kuinka yksinkertaiset
30584:                  Arm. es. n:o 20: kulkulaitosrahastosta.        1099
30585: 
30586: 
30587: ne ovat. jos menemme Tanskaan tai Englantiin, niin näemme,
30588: kuinka tavattoman huokeat ja yksinkertaiset kaikki maaseudun
30589: pienemmät asemarakennukset ovat. Kuten nähdään rautatie-
30590: hallituksen esityksestä, tuhlataan täällä pienen viidennen luokan
30591: aseman rakentamiseksi 90,000 markkaa. Lisäksi vaaditaan esi-
30592: merkiksi uuteen Rajajoen tällä puolella rakennettavaan asemaan
30593: ei vähemmän kuin 861,000 markkaa, vaikka vähän matkan päässä
30594: on Terijoen asema, joka kyllä on suureksi rakennettu ja täy-
30595: dellisesti tyydyttää tarvista.
30596:     Sitte tahtoisin huomauttaa, millä kevytmielisellä tavalla raken-
30597: netaan muita rakennuksia. Täällä Helsingin asemalla on maa-
30598: larinverstas. Nyt joku rautatiehallituksen insinööri tai arkkitehti
30599: on katsonut, että se pitäisi muuttaa makasiiniksi ja sen sijaan
30600: rakentaa 1/2 miljoonaa maksava maalarinverstas fredriksbergiin.
30601: Samaten se on myös katsonut, että fredriksbergin konepajan
30602: ääreen olisi rakennettava uusi paja, joka vaatisi 150,000 mark-
30603: kaa, vaikka semmoinen jo löytyy Helsingin asemalla. Muistaak-
30604: seni kun fredriksbergin asema perustettiin ja rakennettiin, niin
30605: silloin rautatiehallitus perusteli sen semmoiseksi, jossa olisi
30606: rautatievaihdepaikkoja ja veturitalleja; ja nyt vaaditaan että tallit
30607: ovat rakennettavat taas Helsinkiin, josta pitäisi hajoittaa entinen
30608: paja. Tälläiset rakennusyritykset, joita rautatiehallitus esittää,
30609: ovat suorastaan tuhlausta.
30610:      Vielä on muutama sana sanottava virkamiehistöstä. Suo-
30611: men rautateillä käytetään liika paljon virkamiehiä ja alhaisille
30612: virkamiehille maksetaan liika vähän palkkaa. Ulkomaan maalais-
30613: rautatienasemia, esim. Englannissa, hoitaa yksi ainoa mies ja
30614: siellä kulkee kuitenkin monta kymmentä kertaa enemmän junia
30615: vuorokautta kohti kuin täällä. Täällä jokaisella vähäpätöisellä
30616: maalaisasemalla täytyy olla suuripaikkainen asemapäällikkö, eri
30617: sähköttäjä ja toisissa vielä konttoristi. Tässäkin suhteessa
30618: pitäisi siis täydellinen muutos tapahtuman. Semmoiset asemat
30619: voisi hoitaa aivan yksinkertainen mies, ei siinä tarvitse suurta
30620: oppia eikä paljon koulunkäyntiä.
30621:      Samoin on jäänyt vanhoista ajoista virkoja, joita nykyään
30622: ei ollenkaan kaivata, vaan joita ei kuitenkaan ole poistettu, kun
30623: uusia keksintöjä ja tapoja on otettu noudatettavaksi. Tiedämme
30624: esim., että joka ainoaa tavarajunaa seuraa 4-7-miehinen jarru-
30625: väestö ja kuitenkin on melkein kaikkiin juniin asetettu uuden-
30626: aikainen ilmajarrulaitos. Sentähden ei jarrumiehistö istukaan
30627: vaunuissa, vaan asettuu konduktöörin vaunuun tyhjäntoimitta-
30628: jana !oikomaan. Tällaiset virat, joita ei ollenkaan kaivata, voi-
30629: taisiin kokonaan poistaa.                   "
30630:      Mitä tarvittaviin palvelusmiehiin tulee, niin tiedetään, että
30631: niiden suhteen ollaan hyvin niukkoja. Ne pidetään melkein
30632: 1100                 Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
30633: 
30634: 
30635: nälkäpalkoilla. Niiltä vaaditaan, että heidän tulee 50 a 48 mar-
30636: kan kuukausituloilla yksinomaan tulla toimeen, sillä minkään-
30637: laista lisäansiota eivät he voi ajatellakaan. Näiden palkka olisi
30638: lisättävä ja sen sijaan vähennettävä kaikkia niitä ylimääräisiä
30639: ja turhia menoja, jotka eivät itse asiassa mitään vaikuta, vaan
30640: ainoastaan osottavat turhaa komeilemista, jota meidän maamme
30641: ei siedä ja jota kansamme ei tarvitse eikä kaipaa.
30642:      Näitäkin asioita pyytäisin valiokuntaa tällä kertaa ottamaan
30643: tarkan pohdinnan alaiseksi, ei jättämään niitä niin vähälle kuin
30644: ne ennen on valiokunnassa jätetty, vaan ryhtymään oikein tosi-
30645: toimena tutkimaan asiaa.
30646:      Mitä siihen komiteaan tulee, jonka hallituksen edustaja sanoi
30647: asetetun tätä asiaa pohtimaan, niin .yhdyn sen suhteen ed.
30648: Nevanlinnan lausuntoon. Siihen komiteaan on pantu yksin-
30649: omaan miehiä, jotka ovat, niinkuin sanotaan, kuten pukki puu-
30650: tarhamestarina. Kuinka he voisivat ryhtyä omiin töihinsä pa-
30651: rannuksia tekemään? Suomen kansan täytyy vaatia, että täm-
30652: möiseen komiteaan pannaan muita miehiä. Kyllä muillakin
30653: miehillä on järkeä ja kokemusta näissä asioissa eikä ainoastaan
30654: niillä, jotka itse ovat tällä toimialalla. Valiokunnan olisi otet-
30655: tava myös tämä huomioansa ja ehdotettava, että asetettaisiin
30656: erityinen komitea, johon suurimmaksi osaksi pitäisi kutsua mui-
30657: takin kansalaisia ja ainoastaan teknillisiä tietoja antamaan myös
30658:  rautatievirkamiehiä.
30659: 
30660:     Ed. Kivilinna: Voin kaikessa yhtyä siihen lausuntoon, jonka
30661: ed. Nevanlinna täällä jo on antanut. Pyydän vaan puolestani
30662: saada valaista rautatielaitoksemme taloutta muutamilla erikois-
30663: aloilla, jotka ymmärtääkseni osaltaan selvittävät sitä seikkaa,
30664: että taloudellinen tulos yhä huononemistaan huononee. Muu-
30665: ten en tarvinne sanoa, että ne tiedot, jotka minulla ovat annet-
30666: tavina, eivät ole sellaisia, jotka olisin saanut itse omasta koke-
30667: muksestani, vaan ne ovat sellaisia, joita ovat antaneet asian-
30668: tuntijat, sillä, niinkuin täällä on mainittu, rautatielaitoksemme
30669: huono tila on herättänyt huomiota myöskin sen omissa parem-
30670: missa virkamiehissä.
30671:     Täällä on erityisesti kiinnitetty huomiota siihen, että rautatie-
30672: kalusto, nimenomaan varsinkin liikkuva kalusto ja uutisraken-
30673: nukset, tulevat kovin kalliiksi. Aivan yleistä huomiota rautatie-
30674: virkamiesten keskuudessa on herättänyt se seikka, että tarkas-
30675: tus, mitä kaluston tilaan tulee, rautateillämme yleensä on miltei
30676: olematon. Se rajoittuu asiantuntijain lausuntojen mukaan aino-
30677: astaan siihen, että kolmen vuoden kuluttua poistetaan se, mikä
30678: on kelvotonta. Mutta mitään tarkastusta siitä, kuinka kalustoa
30679: on hoidettu ja missä kunnossa se sillä välin on ollut, ei pidetä.
30680:                  Arm. es. n:o 20: kulkulaitosrahastosta.        1101
30681: 
30682: 
30683: jos tarkastelee esim. meidän asemarakennuksiamme liikkuessaan
30684: rautateillä, niin huomaava tarkastaja selvästi tulee nähneeksi,
30685: että usein aivan läheiset asemat ovat erilaisessa kunnossa; toiset
30686: ovat lasketut rappeutumaan, toiset ovat kerrassaan ruhtinaal-
30687: lisesti varustetut, aivan tarpeettomastikin. On luonnollisesti
30688: selvää, että kummassakin tapauksessa tapahtuu valtiovarain
30689: tuhlausta. Sitä on tietenkin vaikea todistaa, mutta katson kum-
30690: minkin voivani mainita, että aivan yleinen käsitys rautatieläisten
30691: keskuudessa tässä kysymyksessä on se, että tämä riippuu siitä
30692: millaisissa, niinkuin sanotaan, papereissa asemapäällikkö on
30693: päällystönsä suhteen. Toisilta kielletään varoja korjauksiin,
30694: toisille sellaisia ylellisestikin myönnetään. Olkoon tuon asian-
30695: laita miten tahansa, mutta se on todistettavissa ja se on var-
30696: maa, että se, missä kunnossa asemarakennukset pidetään, riip-
30697: puu kun riippuukin paikallisen asemapäällikön toimenpiteistä.
30698: jos hän vaan pitää huolta korjaustarpeista, niin aina hänelle
30699: rahoja annetaan ja annetaan liiaksikin, ei pidetä mitään tarkas-
30700: tusta siitä, mihin ne käytetään. Ja jos hän laiminlyö huolen-
30701: pidon rakennuksista ja päästää ne rappeutumaan, niin ei ylem-
30702: pien viranomaisten puolelta katsota, että hän tehtävänsä täyttää.
30703: Voidaan sanoa, että kulkeehan meidän rautateillämme tarkas-
30704: tusjunia ja tarkastajia edes takaisin. Totta kyllä, että niitä kul-
30705: kee, mutta se, joka on nähnyt tarkastusjunat liikkeessä, tietää,
30706: että ne useimmissa tapauksissa viivähtävät vain hetkeksi, käväis-
30707:  tään asemasillalla, pistäydytään konttoorissa ja sanotaanpa toisi-
30708:  naan, että pääasia siinä tarkastuksessa on ravintolan tarkastus,
30709:  missä sellainen on olemassa.
30710:      Nimenomaan on täällä viitattu siihen, että liikkuvan kalus-
30711: ton uudistamiseen menee tavattomasti varoja ja se on aivan
30712: totta. Tässäkin ennakkoarviossa, joka on esillä, on valmiiden
30713: ratojen liikkuvan kaluston lisäämiseen laskettu 4 miljoonaa
30714:  markkaa, siis ei mikään pieni summa. Täällä on jo viitattu
30715:  siihen, että liikkuvaa kalustoa käytetään peräti tuhlaavasti. Niin-
30716:  kuin tiedämme, pitäisi tavaravaunut purkaa määrätyn ajan ku-
30717:  luessa, kaupungeissa 24 tunnin kuluessa lukuunottamatta yö-
30718:  aikaa ja maalla 2 vuorokauden kuluessa. Niinkuin kaikki rau-
30719:  tatiealalla palvelleet yksimielisesti vakuuttavat, niin tämä on
30720: yleisesti täydellisesti kuollut määräys. Kai~ki siinä suhteessa
30721:  riippuu siitä, kuinka paikalliset virkamiehet hoitavat kontrolli-
30722:  tehtäviään ja ne tuskin siitä ollenkaan välittävät. Kontrollin-
30723:  tarkastuksen pitäisi perustua niin sanottuihin vaunuilmoituksiin
30724:  ja vaunupäiväkirjoihin. Mutta kun ei mitään persoonallista,
30725:  mieskohtaista tarkastusta vuosikausiin tapahdu, niin määräyksiä
30726:  kierretään ja useilla asemilla, mikäli olen saanut tietää, ei pidetä
30727:  lainkaan niin sanottuja vaunupäiväkirjoja, joissa olisi sanottu
30728: 1102                 Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
30729: 
30730: 
30731: koska vaunut ovat tulleet ja koska lähteneet. Tiedän, että on
30732: rataosia, joilla ei liikennetarkastaja eikä hänen apulaisensa per-
30733: soonallisesti ole 4 vuoteen tarkastaneet, miten liikkuvaa kalus-
30734: toa käytetään. Voidaan kyllä sanoa, että liikennetarkastajilla
30735: on paljon kansliatehtäviä, mutta varsinkin viime aikoina on
30736: heille tietääkseni lisätty kaikenlaisia apulaisia, Jinjakirjureita ja
30737: muita sellaisia.
30738:      Tästä kaikesta on seurauksena se, että liikkuva kalusto jou-
30739: tuu asemilla seisomaan aivan tarpeettoman kauan ja luonnol-
30740: lisesti sitä tarvitaan silloin aina enemmän ja enemmän. Sano-
30741: taan: »exempla sunt odiosa», voisi kääntää: esimerkit herättä-
30742: vät pahennusta, mutta voinen kuitenkin mainita yhden tapauk-
30743: sen. Erään tavaran vastaanottaja ei sattuneesta syystä voinut
30744: kahteen viikkoon periä tavaroitaan. Kun hän lähti niitä peri-
30745: mään - kysymyksessä ei ollut mikään iso tavarapaljous -
30746: oli se vielä tavaravaunussa. Siellä se oli jo kaksi viikkoa sei-
30747: sonut ja kaikki muu tavara oli vaunusta purettu; ja tätä yhtä
30748: pientä kollia varten oli vaunua seisotettu näin kauan. Mutta
30749: makasiinivuokra kannettiin kyllä. Luultavasti tämä tapaus ei
30750: ole ainoa laatuaan. Vielä räikeämmin ilmenee rautatieläisten
30751: antamien tietojen mukaan tämä sama epäkohta silloin, kun
30752: liikkuvaa kalustoa käytetään valtion rautateitten omissa töissä.
30753: Niin sanottu rataosasto tavallisesti suorittaa suuria töitä, joissa
30754: tarvitaan tavaravaunuja suurissa määrin. Ei ole harvinaista,
30755: että niitä seisotetaan viikkokausia. Yksityisliikettä palvellen ne
30756: eivät sentään joudu seisomaan muuta kuin keskimäärin jonkun
30757: päivän liiaksi jokainen vaunu kerrallaan.
30758:      Esim. se suhde, joka on olemassa valtion rautateillä suori-
30759: tetuissa töissä käytetyn liikkuvan kaluston ja muun työvoiman
30760: välillä, on usein niin suhteeton, että siitä johtuu aivan tava-
30761: tonta tuhlausta. Luulen, että valaisen tätäkin kohtaa paraiten
30762: eräällä tosiasiallisella esimerkillä. Oli suoritettavana kerran eräs
30763: suurenmoinen kivityö, oli purettava parikymmentä vaunua. Sitä
30764: varten tilattiin veturi kolmenkymmenen kilometrin päästä. Pur-
30765: kaminen tapahtui yötisaikaan, ja yhden yön jälkeen ei jälkeä
30766: työstä näkynyt juuri lainkaan; ja kun sitten asiata tiedusteltiin,
30767: tuli selville, että purkamistyö oli annettu neljälle miehelle ura-
30768: kalle. Ymmärtäähän sen jokainen, ettei ne neljä miestä saa
30769: paljoakaan aikaan yhden yön kuluessa. Mutta sitä varten ku-
30770: letettiin sitten veturi ja sen miehistö 30 kilometrin päästä, mikä
30771: valtiolle tuli maksamaan arvatenkin toista sataa markkaa.
30772:      Täällä on vielä huomautettu siitä, että valtion rautateiden uutis-
30773: rakennuksetkin yleensä tulevat kalliiksi. Se on aivan luonnol-
30774: lista, että niin käy, ja jo sekin seikka, johon minä äsken viitta-
30775: sin, vaikuttaa siihen. En voi tässä suhteessa olla huomautta-
30776:                  Arm. es. n:o 20: kulkulaitosrahastosta.        1103
30777: 
30778: 
30779: matta erästä kohtaa, joka on yleensä tunnettu ratojen varsilla
30780: ja joka on se, että työn voimakkuutta, intensiteettiä, näillä uutis-
30781: rakennuksilla valvotaan peräti huonosti. Yleinen sananparsi,
30782: yleinen kulkupuhe siitä on se, että työmies, joka ei laiskuu-
30783: tensa ja huolimattomuutensa tähden kelpaa kenenkään muun
30784: työhön, se kyllä menestyy hyvästi valtion rautateiden töissä.
30785:     Tämän asian yhteydessä olisi tietenkin erittäin viekoittele-
30786: vaa koskea rautatielaitoksemme virkamiesoloihin, mutta se on
30787: nyt oikeastaan löyhässä yhteydessä tämän asian kanssa, ja toi-
30788: selta puolen siihen jo on viitattukin. Pyydän kumminkin huo-
30789: mauttaa muutamasta seikasta, joka on yhteydessä juuri tämän
30790: taloudellisen puolen kanssa.
30791:     On aivan syystä sanottu ja sanotaan, että virkamiehiä yleensä
30792: meidän rautateillämme on peräti liian paljon, kerrassaan tar-
30793: peettornai määrät, ja että ne ovat toinen toisensa tiellä. Siinä
30794: suhteessa voin yhtyä siihen, mitä ed. Vuorimaa äsken sanoi.
30795: Voidaan sanoa, että olisi korkeampien viranomaisten asiana
30796: pitää huoli siitä, että jokaisella virkamiehellä olisi tehtävää.
30797: Kyllähän sitä pitäisi laatia asemapäällikön työjärjestys ja lähet-
30798: tää se ylemmille viranomaisille vahvistettavaksi, mutta yleensä
30799: niitä ei lähetetä. Tarkastaja ajattelee kaiketi, että kun ne siellä
30800: asemalla sopivat keskenään, niin sopikoot jos jonkunlainen
30801: työjärjestys on olemassa, niin se koskee vain alempia virka-
30802: miehiä. Tosiasia on, että useilla asemilla, joilla liikenne ei ole
30803: erittäin suuri - kaksi matkustajajunaa menee toisaalla ja kaksi
30804: toisaalle päivässä - kaikki työt ovat niin tarkoin alempien viran-
30805: omaisten käsissä, että asemapäällikkö ei tee oikeastaan mitään.
30806: Pitävätpä rautatieläiset jo sitäkin verrattain suurena työteliäi-
30807: syytenä, jos asemapäälliköt matkustajajunan lähtiessä ilmesty-
30808: vät asemasillalle ja ilmoittavat että »saatte lähteä•. Mutta usein
30809: ei tehdä sitäkään.
30810:     Voin aivan täydellisesti yhtyä siihen, mitä ed. Vuorimaa
30811: sanoi siitä, että meidän rautateittemme virkamiehet eivät tahdo
30812: käydä käsiksi sellaisiin tehtäviin, jotka kuuluvat n. s. palvelus-
30813: väelle ja että sentähden monasti tarvitaan kaksinkertainen mie-
30814: histö sielläkin, missä yksinkertaisella hyvästi voitaisiin tulla toi-
30815: meen. ja mikäli rautatieläiset itsekin arvelevat, niin ei ollen-
30816: kaan tarvittaisi tuota jyrkkää eroa virkamiesten ja palvelusväen
30817: välillä, vaan tultaisiin paljoa vähemmällä toimeen ja saataisiin
30818: myös kykenevämpiä voimia, jos asiat järjestettäisiin niin, että
30819: ammattivalmistus olisi kummallakin ryhmällä yhteinen ja kel-
30820: volliset miehet saattaisivat kohota palvelusväestä virkamiehiksi.
30821:     Tämän yhteydessä pyytäisin aivan lyhyesti vielä huomaut-
30822: taa ainoastaan yhdestä seikasta, joka. myös on omiansa lisää-
30823: mään valtiorautateiden menoja. Niinkuin yleensä tiedetään
30824: 1104                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
30825: 
30826: 
30827: on postinhoito sangen usein asemapäällikön tehtävänä. Siitä
30828: ei ole mitään pahaa sanottavaa, kun on kysymys pienistä ase-
30829: mista, mutta suuremmiila asemiila johtuu siitä usein epäkohtia.
30830: Työtä kertyy paljon, ja silloin asemapäälliköt sangen yleisesti
30831: käyttävät sitä tapaa, että he pyytävät postihallitukselta määrä-
30832: rahaa apulaisen paikkaamista varten, mikä tietysti myönnetään.
30833: Mutta samalla he vetävät esiin erään rautatiehallituksen kierto-
30834: kirjeen, jossa määrätään alemmat virkamiehet avustamaan ase-
30835: mapäällikköä postinhoidossa, milloin työ käy liian raskaaksi.
30836: Täten he hoidattavat postinsa entisiilä apulaisillaan, mutta nos-
30837: tavat silti postihallituksesta rahat erityisen apulaisen paikkaa-
30838: mista varten, siis tarkoitusta varten, johon he eivät rahoja käy-
30839: iäkkään.
30840:      Epäkohtia rautatielaitoksemme alalta voisi tietenkin vetää
30841: esille hyvinkin paljon. Sen, minkä olen esittänyt, olen tehnyt
30842: verrattain lyhyesti. Olisin voinut puhua pitemmältäkin niiden
30843: tietojen johdosta, joita olen ollut tilaisuudessa saamaan, mutta
30844: luulen, että tämäkin riittää, varsinkin kun aikamme on varsin
30845: vähissä, osottamaan, minkälaisia epäkohtia rautateittemme talou-
30846: dessa on, ja yleensä että niitä on. Yhtyen edellisiin puhujiin
30847: toivon, että valiokunta tätä asiaa käsitellessään penkoisi tämän
30848: haaran meidän virkalaitostamme niin perinpohjin kuin siile suin-
30849: kin mahdollista on.
30850:     Ed. Schybergson: Det har icke varit vanligt vid föregående
30851: landtdagar att använda remissdebatterna tili polemik, men
30852: arten af de andraganden, som här hafva fällts, är sådan, att
30853: jag funnit nödigt och önskvärdt, att frågan redan i detta
30854: stadium af dess behandling erhåller en någof modifierad be-
30855: Jysning. De ärade föregående talarena hafva icke haft orätt
30856: i allt, långt därifrån. jag vill t. o. m. medgifva, att de an-
30857: märkningar, som af dem riktats emot järnvägsförvaltningen,
30858: träffa statshushållningen hos oss äfven i andra afseenden. Jag
30859: påminner mig ett tillfälle för tjugu år tiilbaka, då statsutskot-
30860: tets betänkande om finansrelationen förelåg uti borgareståndet
30861: och jag för min del tiilät mig att göra anmärkning därom, att
30862: misshushållning med statens medel egt rum. Då svarades mig
30863: ifrån statsutskottets sida, att jag icke hade så aHdeies orätt,
30864: men att det icke varit en misshushållning, men väl en förmö-
30865: gen mans hushållning. jag tror att de tider varda kommande,
30866: då vi icke vidare kunna sköta vår statshushållning på det sät-
30867: tet, utan snarare måste öfvergå tiii en fattig mans hushållning.
30868: Ty med alla de behof, som nu träda fram, kommer det väl
30869: att blifva nog så knappt med tillgångarna. Men jag vill med-
30870: gifva att, om en större hushållning än hittills, på något om-
30871:                 Arm. es. n:o 20: kulkulaitosrahastosta.       1105
30872: 
30873: 
30874: råde är af behofvet påkallad, så är det på järnvägarnas. Där-
30875: om, tror jag, vi alla äro ense. Tjänstemännens antal är för
30876: stort, det arbete, som utföres, för litet och det hela lämnar ett
30877: för klent resultat. Där finnas missförhållanden att rätta, men
30878: dessa missförhållanden ligga kanske djupare än de föregående
30879: ärade talarena hafva föreställt sig. Det är öfverhufvudtaget
30880: här i landet så, åtmistone numera, att medan man i tiden sade,
30881: att man skulle arbeta duktigt och taga duktigt betalt, så håller
30882: man nu på satsen, att betalningen skall vara duktig, men arbe-
30883: tet ringa. Det är såväl stora som små, som hålla på den sat-
30884: sen, och därigenom blir allt både dyrt och dåligt.
30885:       Man må emellertid allra minst skylla den nuvarande rege-
30886: ringen för att den icke skulle hafva haft ögonen öppna för
30887: dessa missförhållanden i fråga om järnvägarna. Jag påminner
30888: mig ett tillfälle år 1905 på hösten, när den dåvarande ordfö-
30889: randen i den stora komite, som af de föregående talarene be-
30890: rörts, f. d. senator Neovius, vände sig tili mig med förfrågan,
30891: huruvida jag icke ville inträda såsom medlem i komiten. jag
30892: var af mångahanda skäl nödsakad att afböja detta, men tillade
30893: tillika, att det icke är med komiteer missförhållanden af denna
30894: art afhjälpas, utan genom att tili chef för järnvägarne utse den
30895: rätta mannen. Och på hans förfrågan, hvem som, enligt min
30896: mening, var den rätta mannen, utpekade jag den person, som
30897: nu står i spetsen för kommunikationsexpeditionen, och som
30898: några veckor senare blifvit därtill utnämnd. jag tror att sa-
30899: ken nu är i rätta händer och jag vet af personlig erfarenhet,
30900: att vår nuvarande kommunikationschef med största bekymmer
30901: ser på de utaf hr Nevanlinna framhållna missförhållandena,
30902: och egnar sitt största intresse åt arbetet att uttänka ruedel tili
30903: afhjälpande af dem.
30904:      Jag bör slutligen framhålla, att vi ännu vid 1897 års landt-
30905: dag hade den glädjande erfarenheten, att våra järnvägar, de
30906: sämre inberäknade, lämnade ett netto af, om jag icke miss-
30907: minner mig, ombring 3 % på det i dem nedlagda kapitalet.
30908: Nedgången daterar sig från 1898, och det är omöjligt att un-
30909: der ett eller par år råda bot på hvad som då kom fullstän-
30910: digt på sned.
30911:      jag ville begagna mig af ordet för att framhålla, att vi väl
30912: alla skola vara med om att försöka afhjälpa hvad som på
30913: detta område utan tvifvel brister.
30914:     Ed. Huoponen: Ajan voittamiseksi lausun ainoastaan muu-
30915: taman sanan. Yhdyn kaikin tavoin näihin lausuntoihin, jotka
30916: asiallisilla syillä ovat osoittaneet, mitkä syyt ovat vaikuttaneet
30917: 1106                 Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
30918: 
30919: 
30920:  nyt kyseessä oleviin epäkohtiin, en tietysti puoluetarkoituksia
30921:  palvellen niinkuin useat muut lausujat ovat osottaneet.
30922:      Pyytäisin, että valiokunta kiinnittäisi mitä suurinta huomiota
30923:  siihen epäkohtaan, josta jo ennenkin olen ollut tilaisuudessa
30924:  huomauttamaan, vaan josta ei voi kyllin usein huomauttaa,
30925:  siihen nim. että työvelvollisuuksien pitäisi olla äärettömän pal-
30926:  jon korkeammalla valtionrautateillä kuin mitä ne itse asiassa
30927:  ovat. Nykyään on yleinen ja voimakas mielipide semmoinen,
30928:  että vaaditaan mitä lyhintä työaikaa ja niin paljon palkkaa kuin
30929:  mahdollista. Mutta en ole milloinkaan kuullut puhuttavan vas-
30930:  taavista velvollisuuksista. Kun katselee työvelvollisuuden täyt-
30931:  tämistä, mitenkä se on huonolla kannalla, niin kyllä se tekee
30932:  kipeätä. Täällä eduskunnassa on kyllä semmoisia jäseniä, joilla
30933:  on ollut johtonsa alaisena työväestöä; he voisivat antaa tässä
30934:  suhteessa, jos tahtoisivat, hyvinkin suurta valaistusta tähän
30935:  nyt kysymyksessä olevaan epäkohtaan, siihenkin, että työt val-
30936:  tionrautateillä nousevat äärettömän kalliiksi. Minulla puolestani
30937:  ei ole mitään sitä vastaan, että saadaan niin lyhyt työpäivä kuin
30938:  suinkin ja myös runsaasti palkkaa, mutta kyllä toivoisin, että
30939:  tästä puoleen ainakin niiden taholta, jotka tässä suhteessa voivat
30940: jotakin vaikuttaa, kiinnitettäisiin huomiota siihen, että tästä puo-
30941:  leen täytyy ruveta puhumaan myös velvollisuuksista tässä suh-
30942:  teessa.
30943:      Minulla ei ole mitään esimerkkejä, joilla voisin valaista, mi-
30944: tenkä huonoihin työtuloksiin tullaan valtionrautateillä, mutta
30945: eräältä toiselta alalta pyydän mainita esimerkin osoitukseksi,
30946:  miten vähän työtuloksia aikaan saadaan. Erään kivivuolu-osa-
30947: keyhtiön työhön hankittiin Saksasta 10 työmiestä, joille taattiin
30948:  10 markan päiväpalkka. Nämä saksalaiset tekivät ainoastaan
30949: 7 1/2 tuntia työtä päivässä. Oppilaita otettiin tähän liikkeeseen,
30950: joilla työt aijottiin saada suoritetuiksi. Yhtiö sai kuitenkin niin
30951: paljo tilauksia, etteivät nämä työvoimat millään tavoin riittäneet.
30952: Tämän johdosta tilattiin !isään työvoimaa »Oranit»-osakeyhti-
30953: öltä ja näille luvattiin 6 markkaa päivältä. Saksalaiset tekivät
30954: edelleen työtä 7 1/2 tuntia, ja suomalaiset keskimäärin 11 tuntia.
30955: Mutta kun saksalaiset saivat 10 markkaa ja suomalaiset 6 mark-
30956: kaa päivältä, niin tämä herätti tietysti suurta nurinaa suoma-
30957: laisten työmiesten keskuudessa. Seuraus tästä oli se, että toi-
30958: mitusjohtaja sanoi: »tehdään työt urakalla>>. Siihen suostuttiin
30959: ja nyt alkoi kilpatyönteko - sillä seurauksella että saksalaiset,
30960: jotka tekivät yhtä lyhyen työpäivän kuin ennenkin, saivat 12
30961: markkaa ja suomalaiset saivat 4 markkaa. Suomalaiset huo-
30962: mauttivat, että saksalaiset valitsivat parhaimpia kiviä ja se aihe-
30963: utti tällaisen huonon tuloksen suomalaisille. Silloin toimitus-
30964: johtaja antoi sen luvan, että suomalaiset saivat ensiksi valita
30965:                  Arm. es. n:o 20: kulkulaitosrahastosta.      1107
30966: 
30967: parhaimmat kivet. Suomalaiset menivät ja merkitsivät itselleen
30968: kivet ja ne vedettiin työpaikalle. Kun saksalaiset saivat tietää
30969: tämän, niin tulos tuli vieläkin musertavammaksi. Saksalai-
30970: set saivat 14 markkaa päivältä ja suomalaiset pysyivät 4 mar-
30971: kassa. Tämä yksi ainoa esimerkki, joka on todellisuuden kanssa
30972: aivan yhtäpitävä, puhuu kumoamattomasti sen puolesta, että
30973: me kyllä vaadimme kovaäänisesti oikeuksia, mutta harvoin huo-
30974: mautamme vastaavista velvollisuuksista. jos tähän suuntaan
30975: saa jatkua, niin kaikki työnteko valtiotaloudessamme nousee niin
30976: kalliiksi, että Suomen valtiotalous alenee alenemistaan ja me
30977: emme saa varoja niiden välttämättömien tarpeidemme tyydyt-
30978: tämiseksi, joita nykyään kaikilla eri aloilla tarvittaisiin. Tämän
30979: johdosta pyydän kohteliaimmin herroille sosialisteille lausua
30980: sen toivomuksen, että tästä puoleen ruvettaisiin myöskin toi-
30981: senlaisia ääniä virittämään, ettei ainoastaan vaadita oikeuksia,
30982: vaan myöskin kehoitetaan siihen, että tästä puoleen muistetaan
30983: myöskin vastaavia velvollisuuksia. Sillä oikeuden ja velvolli-
30984: suuksien täytyy olla sopusoinnussa.
30985:     Toivon, että valiokunta koettaa miettiä tätäkin puolta. joko
30986: on työt tästä puoleen annettava osuustoiminta-periaatteiden
30987: nojalla taikka urakkajärjestelmän perusteella, tai millä muulla
30988: tapaa hyvänsä. Joka tapauksessa tässä ilmenee epäkohta, ja
30989: ellei siihen voimakkaasti käydä käsiksi, niin siitä tulee onnetto-
30990: muutta meidän valtiotaloudellemme.
30991: 
30992:       Ed. Sivenius: Täällä on huomautettu, että edellisillä
30993: valtiopäivillä ei ole ollut tapana puhua varsin pitkälti remis!.
30994: sikeskustelussa. Tiedän varmasti mistä se johtuu. Edelli-
30995: set valtiopäivät eivät ylipäänsä ole tahtoneet koskaan aset-
30996: tuakaan arvostelemaan sitä laitosta, mistä nyt on kysymys.
30997: Tahdon minäkin säästää aikaa ja koettaa tuoda ajatukseni
30998: julkisuuteen mitä lyhyimmin.
30999:       On puhuttu paljon töiden kalleudesta, että rautatielai-
31000: toksissa tehdyt työt nousevat äärettömän suuriin ja mah-
31001: dottomiin summiin. Täällä on__edustaja Huoponen löytänyt
31002: vian sosialisteissa ja nimenomaan huomauttanut ,herroille
31003: sosialisteille", että meidän pitäisi ruveta saarnaamaan vel-
31004: vollisuuksia työväelle. Min_~ pyytäisin saada luvan huoma-
31005: uttaa herroille porvareille, etteivät he ajaisi kilometritehtaalle
31006: niitä työvoimia. joista he ovat parhaimman mehun imeneet.
31007: Nämä joukot tai ainakin enin osa niistä, jouduttuaan yksi-
31008: tyisten työnantajien työstä häädetyiksi kilometritehtaalle,
31009: tulevat silloin valtionrautateitten työhön. Tästä yksinker-
31010: taisesta syystä, jonka mainitsin, johtuu se, että valtionrau-
31011: tatiet saavat käytettäväkseen peräti huonoa työväkeä.
31012: 1108                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
31013: 
31014: 
31015:        Jos me tarkemmin tarkastelemme rautatielaitoksen hoi-
31016: toa ja siinä vallitsevaa järjestelmää, niin täytyy sen silmiin,
31017: joka vähänkin tuntee näitä oloja, pistää tuo äärettömän suuri
31018: huolimattomuus esim. polttoaineiden säilyttämisessä. Jokai-
31019: nen, joka on rautatieammattialaan hiemankaan perehtynyt,
31020: tietää, että polttoaineena rautateitten vetureissa käytetään
31021: halkoja, jotka ovat lahoja ja happamia, joista paras voima
31022: on haihtunut, kun ovat saaneet seistä pari vuotta sateessa
31023: ja talven lumiränteessä. Veturimiesten puolelta on useasti
31024: asiallisesti huomautettu, että rautatien varsilla sietäisi olla
31025: halkokatoksia, jommoisia olisi helppo rakentaa, koska niihin
31026: ei tarvita muuta kuin katto ja pylväät kattoa kannattamassa.
31027: Kun on puhuttu polttoaineiden säilytyspaikoista, on tämä
31028: saanut osakseen vain yksimielistä naurua, joka merkitsee
31029: aivan samaa kuin että kyllä herrat tietävät asian paljoa pa-
31030: remmin, he, jotka kerran kirjojakin lukevat. Ei ainoastaan
31031: siinä ole vika_, että halkojen säilyttäminen tapahtuu huonosti,
31032: sillä huonosti tapahtuu myös niiden jakelu, niiden osto ja
31033: niiden lastaus y. m. sen sellaiset. Eräs rautatien varikon-
31034: päällikkö on minulle persanallisesti sanonut, että konjakki
31035: näyttelee sangen suurta osaa halkoasioissa rautatiellä, ja tä-
31036: hän minun mielestäni voitanee luottaa, sillä tämä virkamies
31037: ei ollut itse ehdottomasti raitis, joten hänen ei voida edes
31038: olettaakaan puhuneen puolueellisesti.
31039:        Löytyy sitten toinen seikka, joka on äärettömän _pal-
31040: joa suurempi epäkohta halkoasioissa. Hallitus on nim. useissa
31041: eri paikoissa vahvistanut taksan, jonka mukaan työnteki-
31042: jöiiie maksettaisiin palkka halkojen purkamisesta ja lastauk-
31043: sesta varastoihin ja varastoista pois. Mutta nyt on etenkin
31044: viime aikoina ilmestynyt välikäsiä tällekin alalle ja nämä
31045: välikädet ovat ansainneet mahdottoman suuria summia ja
31046: pistäneet ne tietysti omaan taskuunsa. Tiedän, että ker-
31047: rankin on tehty rautatiehallitukselle ilmoitus, että tällaisessa
31048: välitysliikkeessä ovat yksilöt hyötyneet noin 45-54 markan
31049: välille päivässä, silloin kun halkotarhassa on käytetty 30
31050: työntekijää. Seuraus tästä on minulle tietämätön. Minkään-
31051: laista julkista tutkintoa ei ainakaan minun tietääkseni ole
31052: asiasta pidetty, joten näyttää edelleenkin siltä, että korppi
31053: ei korpin silmää puhkaise.
31054:       Kun nyt on ylipäänsä puhe niistä epäkohdista, jotka saat-
31055: tavat valtionrautatiet huonoon taloudelliseen asemaan, niin en
31056: usko, että rautatiehallitus on onnistunut turvaamaan laitok-
31057: sensa taloudellista asemaa ainakaan sillä, että se on pois-
31058: tanut III luokan matkustajavaunut pikajnnista, sillä julkinen
31059: tilasto kertoo meille joka vuosi, että UI luokan matl):ustaja-
31060:                  Arm. es. n:o 20: kulkulaitosrahastosta.        1109
31061: 
31062: 
31063: liike rautatiellä on ollut se, joka todellisuudessa on rauta-
31064: tielaitosta kannattanut ja ylläpitänyt, jota vastoin 1 luokka
31065: on tuottanut rautatielle kaikkein suurimmat kulungit ja kaik-
31066: kein pienimmät tulot. Olisin toivonut, että rautatiehallituk-
31067: sella olisi ollut niin paljon järkeä, että se olisi lisännyt pika-
31068: junaan yhden 111 luokan vaunun lisää eikä ottanut tuota ai-
31069: noata pois, niinkuin rautatiehallitus tänä keväänä teki. Joka
31070: on kulkenut pikajunan 111 luokassa, on huomannut, että
31071: se vaunu on niin käytetty, ettei siinä ole riittävää tilaa kai-
31072: kille matkustajille, ja näin ollen ihmetyttää todellakin sangen
31073: vahvasti se seikka, että tuo III luokka kokonaisuudessaan on
31074: poistettu.
31075:        Kun puhutaan vaunuista, niin puhutaan samalla myös
31076: vaunujen puutteesta ja mistä se ylipäänsä johtuu. Me tie-
31077:  dämme, ettei kamariteoria mitenkään lyö yhteen käytännön
31078: kanssa ja että viisaimmassakin kamarissa ei voi hoitaa asioita
31079:  sillä tavalla kuin niitä hoitaisivat ne kädet, jotka ovat hie-
31080:  man käytännöllisempiä. Näin ollen on vaunujen puute tul-
31081:  lut tuntuvammaksi juuri siitä yksinkertaisesta syystä, että
31082:  vaunujen tilaukset täytyy toimittaa pitkien matkojen pää-
31083:  hän, jossa virkamiehet istuvat tunnin ja kaksi kansliassaan
31084:  katsellen niitä ja sitten lähettävät uudelleen määräyksen
31085:  asianomaiselle, että se vaunu on siirrettävä sieltä sinne ja
31086:  sieltä sinne. Näin ollen tietävät rautatievirkamiehet kertoa
31087:  monta hullunkurista kaskua, kuinka 40-50 vaunua on kul-
31088:  jetettu yhteen suuntaan noin 150 kilometriä, ja kun samat
31089:  henkilöt ovat palanneet takaisin junan kanssa, ovat he saa-
31090:  neet nuo samat vaunut tuoda takaisin samaan paikkaan,
31091:  mistä ne lähtivät.
31092:         Sitä paitsi löytyy puolueellisuutta niin äärettömän suuri
31093:  määrä et~nkin siinä, mikä koskee tehtaitten ja rautateitten
31094:   virkakuntain keskinäisiä suhteita. Suurilla tehtailla makaa
31095:  useasti satoja vaunuja lastattuina, ja jos ne makaavat yli sen
31096:  määrätyn ajan, mikä yleensä korkein luvallinen aika on,
31097:   niin ei siitä tietysti puhuta mitään, sillä useimmat tehtaat
31098:   maksavat sellaisia pieniä juomarahoja asemapäälliköille,
31099:   jonkun 500 tai tuhannen markkaa, riippuen siitä, kuinka suuri
31100:   tuo vaunujen väärinkäyttö tehtaiden palveluksessa on ollut.
31101:   Mutta jos köyhän leipäpussi makaa aseman tavaramakasiinin
31102:   nurkassa yli tuon 24 tunnin ajan, on kokemusta, että siitä on
31103:   nyljetty tu_o vähin maksu 25 penniä makasiinivuokraa. Mutta
31104:   että tällaista tapahtuu suuressa määrin, siitä ei juuri tiede-
31105:   täkään mitään, ja toiseksi ne, jotka tietävät, pitävät kiltisti
31106:   suunsa kiinni, sillä tässäkin asiassa näyttelee usein konjakki
31107:   äärettömän suurta osaa.
31108:                                                            70
31109:  1110                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
31110: 
31111: 
31112:         Puhumattakaan siitä, että rautatievirkamieskunta meillä
31113:  on jokseenkin suuria herroja, niin osaavat ne myös sitä her-
31114:   ruuttaan varsin mahtavasti käyttää. Löytyy asemia, joissa
31115:  alimmat virkailijat, sähköttäjät ja kirjurit. saavat tehdä ja
31116:  hoitaa kokonaan koko ,lafkan", niinkuin sanotaan. Asema-
31117:  päällikkö yksinkertaisesti sanoo, että tässä on koko laitos,
31118:  mitä asemalle kuuluu, pitäkää huolta siitä, että asiat tulevat
31119:  hoidetuiksi. liän pitää tietysti hyviä päiviä, tai jos ei hyviä,
31120:  niin ainakin sellaisia kuin hän itse voi järjestää, ja näin ol-
31121:  len tulee usealla asemalla asemapäällikön virka varsinaisesti
31122:  vallan tarpeettomaksi, käytännössä sitä ei tarvita, vaikka
31123:  siitä virasta on niin paljon palkkaa, että siitä voisi työtäkin
31124:  tehdä. Löytyy eräs asema! jossa tiedetään asemapäällikön
31125:  olleen korkeintaan yhden ainoan kerran vuodessa virkapuki-
31126:  neessa, ja se osoittaa, ettei hänellä siinä tapauksessa ole liioin
31127:  virkansa kanssa ollut mitään tekemistä. Ja tämäkin tapah-
31128:  tui ainoastaan silloin kuin asianomainen tarkastajajuna saa-
31129:  pui, ja hänellä oli toivomuksia lausuttavana tarkastajille,
31130:  että hänen pitäisi saada parempi leivintupa ja saurta.
31131:        Kun asemapäälliköt yleensä osoittavat niin suurta huo-
31132:  lettomuutta, johtuu se siitä, että suuremmissa paikoissa heillä
31133:  on muita tärkeämpiä tehtäviä kuin rautatielaitoksen palvele-
31134: minen. Me tiedämme, että suuremmilla asemilla on välitysliike
31135:  melkein poikkeuksetta asemapäällikön huostaan annettu, ja
31136:  näin ollen johtuu siitä myöskin se, että asemapäällikkö toi-
31137: mii kokonaan tuon välitysliikkeen palveluksessa pitäen sa-
31138: moin niiden palveluksessa vielä rautatien alemmat virka-
31139: miehet sekä palvelijat omaksi hyväkseen. Tämä on sur-
31140: kea totuus ja saattaa vetää rautatievirkamiesten suuta hie-
31141: man kieroon, kun siitä puhutaan eduskunnassa, mutta ei
31142: auta enää. Siitäkin asiasta täytyy kerran saada loppu ja
31143: siitä luultavasti kerran tuleekin loppu, kun meidän eduskun-
31144: nalle on annettu anomus, joka juuri hyvin läheisesti kosket-
31145: tetee tätä samaista asiaa.
31146:        Täällä ed. Vuorimaa kertoi, että 7-miehiset jarrumie-
31147: histöt ovat junissa ja että ne nyt ovat käyneet tarpeettomiksi,
31148: kun ilmajarruna on varustettu tavarajunatkin. Pyydän ker-
31149: toa, että tähän asti ei junissa ole ollut kuin 4 tai .3 jarrumiestä
31150: ja että näiden jarrumiesten pääasiallinen tehtävä, kun uudet
31151: raskasmalliset koneet on saatu käytäntöön, ei ole enää jar-
31152: ruttaminen, joka on vaan nimellinen seikka, vaan heidän teh-
31153: tävänänsä on kuormitus ja vaunujen vaihto väliasemilla.
31154: mikä minun pienen kokemukseni mukaan ei ole niin pieni.
31155: ettei hyvinkin tarvitsisi neljän miehen seurata mukana ju-
31156: nassa sitä varten.
31157:                 Arm. es. n:o 20: kulkulaitosrahastosta.      1111
31158: 
31159: 
31160:        Tärkeä asia on jarrumiesten terveydelle tuo ilmajar-
31161: rujen käytäntöönotto, sillä sen kautta vatsakatarrit ja reuma-
31162: tismit, jotka ovat varsinaisia rautatieläisten tauteja, voivat
31163: vähentyä, kun ei heidän tarvitse enää olla 40 asteen pakka-
31164: sessa ulkona.
31165:        Kun kerran on tuosta suuresta tuhlauksesta puhuttu,
31166: mitä rautatielaitoksessa löytyy, niin minä ainakin omasta
31167: puolestani olen huomannut, että siellä on vielä kokonainen
31168: ammattikunta, jolla minun käsittääkseni ei ole mitään mer-
31169: kitystä rautatien tulopuoleen. Ja kun tulopuolesta, finanssi-
31170: asiasta on tässä kysymys, pidän tarpeellisena mainita, että
31171: nimittäin rautateillä löytyvät papit ja lukkarit ovat aivan
31172: hyödyttömiä virkamiehiä siinä laitoksessa. Voidaan väit-
31173: tää, että rautatiemiehen sielu tarvitsee päästä taivaaseen ja
31174: minäkin olen sitä mieltä, mutta kuitenkin on ainakin koke-
31175: mus osoittanut, että nämä varsinaiset rautatielaitoksen palk-
31176: kaamat papit ja lukkarit sitä sinne kaikkein vähimmin vie-
31177: vät. Sitä paitsi, jos edes pienipaikkainen palvelijakunta olisi
31178: ollut papin palkkauksesta ja lukkarin palkkauksesta tässä
31179: tapauksessa vapautettu, niin olisi sillä toimella ollut jonkun-
31180: laista hyötyä, mutta näin ollen, kun palvelijakunta edelleen
31181: saapi maksaa lukkarin sekä papin palkat asianomaisiin seu-
31182:  rakuntiin, missä he asuvat, on se aivan hyödytöntä. Meillä
31183:  on sitäpaitsi kansakoululaitos valtion rautateiden kannatta-
31184:  ma, joka suinkaan ei minun mielestäni ole ainakaan turha
31185:  taito~. mutta turha siinä tapauksessa, että mitään hyötyä se
31186:  ei liioin tuota rautatielle taloudellisesti, sillä jokainen kunta
31187:  olisi kuitenkin velvollinen rakennuttamaan rautatien suuren
31188:  aseman läheisyyteen kunnan kustannuksella kansakoulun;
31189:  mutta kun rautatielaitos tarjoo kunnalle sellaisen, ei kuntien
31190:  tarvitse välittää suuremmista kustannuksista eikä mistään.
31191:  He verottavat edelleen palvelijakuntaa ja rautatielaitos pitää
31192:  yllä kunnalle koulun, johon kunta ei edes saa valita johtokun-
31193:  tien jäseniä.
31194:         Kun on kerran rautatievarojen tuhlauksesta kysymys,
31195:  sopinee kysyä, mahtaneeko olla ihmisyyden nimessä sopi-
31196:  vaa, että asemapäällikkö, joka asuu kaupungissa, pitää val-
31197:  tion palkkaamia passareja, jotka käyvät lakaisemassa hänen
31198:  rappusensa, kantamassa halkoja ja vettä, oikein miespuolisia
31199:   passareita, niinkuin on tensikoita upseereilla. Eräällä ase-
31200:  malla, jossa tuli kysymykseen kolmen palvelijan lisääminen,
31201:  nousi hirveän kova juttu siitä, että palvelijakunta ei saa
31202:   olla vaativainen, mutta siitä ei noussut mitään kysymystä,
31203:  kun asemapäällikön piti saada itselleen valtion kustannuk-
31204:   sella miespuolinen palvelija.
31205: 1112                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
31206: 
31207: 
31208:        :Edelleen on aivan turhaa komeutta pitää rautatien pal-
31209: veluksessa sellaisia junia kuin kasöörijuna. Tällaiset junat
31210: tulevat verrattain kalliiksi, ne käyttävät polttoaineita ja ne
31211: tarvitsevat muutakin palvelijakuntaa, ja sitä paitse on niistä
31212: ollut usein sellainen haitta, että hyvin usein on kuultu suu-
31213: rista uhkaavista tapaturmista, joita kasöörijunat ovat vähällä
31214: aikaansaada siitä syystä, että ne kulkevat omilla epäsään-
31215: nöllisillä ajoilla. Niiden turvallisuuden suhteen olisi otettava
31216: huomioon se seikka, että kasöörijunia ei tarvitsisi lähettää-
31217: kään erikseen, vaan voisi tämä kasööri, koska hänkin on
31218: kerran ihminen, kulkea siinä junassa, jossa muutkin ihmiset.
31219:        Sitten voidaan kyllä teknilliseltä puolelta väittää erittäin
31220: tärkeäksi ja tarpeen vaatimaksi sitä seikkaa, että Suomen
31221: valtion rautateiden tarpeeksi ulkomailta tilattuja vaunuja lä-
31222: hetetään valvomaan pari insinööriä asianomaisiin tehtaisiin.
31223: Ainakin lyhytnäköisen henkilön, sellaisen kuin minun mie-
31224: lestäni näyttää tuo asia olevan aivan tarpeeton. Minä ole-
31225: tan, että meikäläisellä insinöörillä pitäisi toki oleman sen
31226: verran ammattitaitoa, että voisi tuon vaunutarkastuksen tai
31227: ylipäänsä rautatielaitoksen tilaaman veturin tarkastuksen
31228: toimittaa sen kotimaahan saavuttua, ettei sitä varten tarvit-
31229: sisi majailla ulkomailla monia vuosikausia.
31230:        Vielä on huomautettava eräs hyvin tärkeä seikka rau-
31231: tatielaitoksen tuhlauksesta. Ylipäänsä, kun tällä laitoksella
31232: on kansa isäntänään, asianomaiset virkailijat välittävät viis
31233: siitä, mitenkä taloutta yleensä hoidetaan. Lähellä Pietaria
31234: tehtiin kerran kivisilta, sellainen, jota ruotsinkielellä sano-
31235: taan plattiormuksi, ja tämä sattui tulemaan kolmetoista met-
31236: riä liian etäälle eräästä paikasta, jossa sen piti olla. Tämä
31237: 1.3 metriä ei ollut kovinkaan pitkä matka, mutta asianomai-
31238: nen insinööri ei tietysti sellaisesta pitänyt, ja tämä kivisilta
31239: täytyi repiä pois ja muuttaa, vaikkakin se oli tullut valtiolle
31240: maksamaan 13,000 markkaa: on itsestään selvää, että tämän
31241: kivisillan muuttamiseen kului melkein sama määrä. Tämä
31242: esimerkki osoittaa, millä tavalla ylipäänsä töitä toimitetaan.
31243:        Kun tässä armollisessa esityksessä sivulla 13 mainitaan,
31244: että esim. vesijohdon rakentamiseen Vesijärvestä Lahden
31245: asemalle ja varikkoon on otettu menoarvioon ei aivan pieni
31246: summa 92,000 markkaa, niin ihmetyttää se todellakin, mitä
31247: varten 2 kilometrin piirissä Lahden aseman seutuvilla löy-
31248: tyy kolme vedenottopaikkaa vetareita varten. :Että näistä on
31249: valitettu varikon vedenottopaikassa olevan huonoa vettä,
31250: <tll kyllä yksi syy, mutta mitä varten on sitten kahden kilo-
31251: metrin matkalla tehty kolme vedenottolaitosta? Kun pan-
31252: naan 112 kilometriä !isää ja on kesäinen aika, niin toimii va-
31253:                 Arm. es. n:o 20: kulkulaitosrahastosta.     1113
31254: 
31255: 
31256: jaan kolmen kilometrin kehän sisällä neljä vedenottolaitosta
31257: vetureita varten. Nyt näyttää 92,000 markkaa olevan aivan
31258: pieni erä vesijohdon rakentamisessa, mutta minä rohkenen
31259: väittää, että tässä asiassa tahdotaan sittenkin käyttää samal-
31260: laista tuhlausta kuin ennenkin ja että asia olisi aivan hyvin
31261: autettavissa paljon pienemmillä rahaerillä. Kun kerran kai-
31262: voja kaivetaan rautatien varsille muuallakin, ja kun tällekin
31263: rautatien varrelle on jo kolme kaivettu, niin voisi käsittääk-
31264: seni kunnostaa näitä entisiä sen verran, ettei tarvitsisi 92,000
31265: markan suuruista summaa heittää sellaiseen työhön.
31266:       Täällä ei ole kukaan vielä huomauttanut niistä suurista
31267: kassavaillingeista, joita rautateilläkin ylipäänsä esiintyy.
31268: Lienee paikallaan mainita siitäkin ja asettaa kysymyksiä,
31269: vaikka vastaustakaan ei saataisi, mihin toimenpiteisiin rauta-
31270: tiehallitus on mahtanut ryhtyä niiden 215,008 markan 16 p :n
31271: takaisin saamiseksi, jotka ovat kaikissa semmoisissa mak-
31272: samatta olevissa saatavissa kiinni. Tästä on suuri osa kassa-
31273: vaillinkeja. En ole varma, ovatko kaikki neljä erää sem-
31274: moisia, mutta ainakin kaksi niistä on kassavaillinkia. Sietäisi
31275: tosiaan olla sen verran ymmärrystä taloudenhoidossa, että
31276: tuollaiset 215,000 markan erät kerättäisiin sisään. Me tie-
31277: dämme, että rautatielaitos vaatii jonkunlaisia pikkutakuita,
31278: 2,000 tai 4;000 markan takuita alaisiltaan virkamiehiltä,
31279: mutta tiedämme, että sietäisi toki asiat järjestää paremmalle
31280: kannalle, jottei tulisi näin äärettömän suurta balanssia, sillä
31281: vähää vaille 1 14 miljoonaa tahtoo sanoa äärettömän paljon.
31282:       Yksi asia on minun sydämelläni ollut jo kymmenen
31283: vuotta, se nim, että jos rautatielaitoksessa tekee jonkun hai-
31284: rahduksen virkatoimessaan, niin siitä sakotetaan, mutta rau-
31285: tatien kasööreille on varattu n. s. laskuerehdysrahoja siltä
31286: varalta, että jos hän sattuisi syntiin lankeemaan, niin jo etu-
31287: käteen hänen virheensä otetaan huomioon. Minusta olisi
31288: oikeuden ja kohtuuden mukaista, että jos joku tekee ereh-
31289: dyksen virkatoimessaan, olkoonpa hän vaikka itse kasööri,
31290: niin pitäisi hänen omissa nahoissaan kärsiä, niinkuin sen saa
31291: kärsiä joku toinenkin, jos niin sattuu tekemään. Olisin hy-
31292: vin mielissäni, jos joskus näkisin sen ilopäivän koittavan,
31293: jolloin rautatielaitoksen kasööreiltä samoin kuin muidenkin
31294: valtiolaitoksen virkamiehiltä otettaisiin pois nuo laskurahat ja
31295: asetettaisiin virkamiesten sydämelle hiukan enemmän vas-
31296: tuuntunnetta valtion asioissa toimiessaan.
31297:       Ed. Aalto: Täällä on jo hyvinkin paljon tuotu esiin niitä
31298: kipeitä epäkohtia, joita rautatiehallinnossa ilmenee. Koetan
31299: sentähden supistaa puheeni niin lyhyeen kuin mahdollista.
31300: 1114               Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
31301: 
31302: 
31303:       Täällä on edustajille jätetty rautatietilasto vuodelta
31304: 1905. Tuon tilaston mukaan bruttotulo rautatiematkustaja-
31305: liikenteestä samalta vuodelta teki ensimmäisestä luokasta
31306: 223,889: 32, tehden siis matkustajaliikenteestä 1,68 pro-
31307: senttia; toisesta luokasta 3,566,508: 42, tehden 26,72 prosent-
31308: tia; kolmannesta luokasta 8,952,400: 92, siis 67,06 prosenttia
31309: matkustajaliikenteestä. Näkyy siis, että ensimmäinen ja toi-
31310: nen luokka eivät tuota puoltakaan siitä, mitä kolmas luokka
31311: tuottaa. Useissa junissa on kuitenkin ensimmäisen ja toisen
31312: luokan vaunuja enemmän kuin kolmannen luokan. Tällainen
31313: mettely osoittaa jo suurta tuhlausta, kun näiden luokkien
31314: vaunut eivät tuota puoltakaan siitä· mitä kolmas luokka tuot-
31315: taa, vaikka ovat paljoa kalliimpia. Ensimmäisen ja toisen
31316: luokan matkustajaliikennettä pidetään näin ollen yllä kol-
31317: mannen luokan kustannuksella. Joskin maksut ensimmäi-
31318: sessä ja toisessa luokassa ovat näennäisesti kalliimmat kuin
31319: kolmannessa, niin yksinkertainen laskutaito kuitenkin hyvin
31320: selvästi osoittaa, että kolmannen luokan vaunussa maksu
31321: sittenkin on kalliimpi. Ensimmäisen ja toisen luokan vau-
31322: nussa on paljo vähemmän tilaa kuin kolmannen luokan vau-
31323: nussa. Jos otamme määrätyn välimatkan ja: laskemme tulot
31324: eriluokkaisia vaunuja kohden, niin hämmästykseksemme
31325: näemme. että kolmannen luokan vaunut tuottavat paljoa
31326: enemmän ja kuitenkin tavallisesti toisen luokan vaunussa
31327: eivät tilat ole täynnä, niinkuin kolmannessa luokassa on
31328: asianlaita.
31329:        Jätetystä arm. esityksestä näemme kuitenkin, että
31330: taaskin ensimmäisen ja toisen luokan vaunujen osalle ehdo-
31331:  tetaan 425,500 markkaa, sen sijaan kolmannen luokan vau-
31332: nujen osalle vain 312,000 markkaa. Taaskin ehdotetaan
31333:  paljo huimaavampi summa ensimmäisen ja toisen luokan
31334: osalle kuin kolmannen luokan. Tässä on nimenomaan yk-
31335: sinkertaisesti vallitsevaa tuhlausjärjestelmää mitä tulee
31336:  matkustajavaunuihin nähden.
31337:        Jos vielä vertaillaan, mitä toisen luokan päiväboggie-
31338: vaunut tulevat maksamaan ja mitä kolmannen, edelliset kun
31339:  maksavat 38,000 markkaa kappale, jälkimäiset sen sijaan
31340:  28,000 markkaa, niin näemme tässäkin ei ainoastaan tuhlaa-
31341:  vaisuutta, vaan sitä suurta ylimielistä virkahenkeä, joka
31342:  meidän maassamme ilmenee. Toisia kuletetaan suurissa
31343: Joistovaunuissa hyvissä tiloissa, toisia yksinkertaisissa vau-
31344:  nuissa suuresa ahdingossa. Juuri tämä luokkajärjestelmä ja
31345: se tuhlaus, mitä siinä harjoitetaan, olisi valiokunnan tarkoin
31346:  otettava huomioon.
31347:                  Arm. es. n:o 20: kulkulaitosrahastosta.     1115
31348: 
31349: 
31350:          Me tiedämme myöskin, kuinka paljo ensimmäisen ja
31351:   toisen luokan makuuvaunuja nykyään junissa kulkee, niinpä
31352:   esim. Waasan yöjunassa kokonaista kaksi, kolmatta luokkaa
31353:   ei yhtään. Ja näihin vaunuihin nähden on suhde sama,
31354:   mitä tuottavaisuuteen tulee, kuin muihinkin vaunuihin näh-
31355:   den. Ja nytkin taas arm. esityksen mukaan ehdotetaan
31356:   rakennettavaksi lisää viisi ensimmäisen ja toisen luokan yh-
31357:   distettyä boggievaunua, jotka maksavat 42,700 markkaa
31358:   kappale. Kun se liike ei kannata, miksi aina vaan lisää täl-
31359:   laisia kulkuvälineitä hommataan? Sitä varten, että her-
31360:   roilla olisi yhä suurempi mukavuus matkoilla.
31361:          Boggievaunujen huono tuottavaisuus ilmenee vielä sel-
31362:   vemmin, jos lasketaan. miten paljo tulee maksamaan esim.
31363:   makuuvaatteiden käyttäminen niissä. Yksistään makuu-
31364:  vaatteiden pesuun menee kolmatta tuhatta markkaa kuukau-
31365:  dessa. Se tekee suuren joukon kolmattakymmentätuhatta
31366:  markkaa vuodessa. Ja tämäkin työ annetaan yksityisten
31367:  keinottelHain tehtäväksi. Koetettaisiin edes itse harjoittaa
31368:  tuollaista liikettä, joka on niin helppo ylläpitää. Silloin me-
31369:  notkin jossain määrin pienentyisivät.         Monenlaisia muita
31370:  makuuvaatteita näissä vaunuissa vielä käytetään, monet
31371:  palvelijat niitä varten palkataan. Onpa siis jotenkin suurta
31372:   tuhlaavaisuutta tämä, jota ensimmäisen ja toisen luokan
31373:  makuuvaunuihin nähden meidän maassamme harjoitetaan.
31374:         Rautateittemme keskushallinnon menot nousevat run-
31375:  saasti 11 14 miljoonaan markkaan. Ruvetaanpa katsele-
31376:  maan, eiköhän sieltäkin löytyisi semmoista, mikä tarpeet-
31377:  tomana sietäisi jäädä pois. Katse kääntyy silloin rautateit-
31378:  ten kilometrikonttoriin, jossa lasketaan nuo suuret palveli-
31379:  jain kilometrimaksut Kuten tiedämme, on rautatienpal_ve-
31380: liioilla konduktööreillä, jarrumiehillä, kulettajilla ja lämmit-
31381: täjillä, n. s. virstarahat, ja nyt pitää olla suuri joukko virka-
31382: miehiä laskemassa, kuinka paljo sille ja sille miehelle kuu-
31383: kaudessa tulee. Tuota on kymmeniä vuosia harjoitettu,
31384: mutta asia olisi yksinkertaisesti järjestettävissä siten, että
31385: se summa, joka arviolta tiedetään kullekin kuukaudessa tu-
31386: levan, lisättäisiin kuukausipalkkaan. Täten voisi tuntuvasti
31387: virkamjehiä vähentää, sillä paljo mitään muuta merkitystä
31388: tällä kanttorilla ei ole ollut. Tiedämme, että meille jäte-
31389: tyssä tilastollisessa julkaisussa ainoastaan kahdeksan lehteä
31390: on tuon kilometrikonttorin osalta toimitettua työtä. Tuo
31391: konttori voitaisiin siis kokonaan poistaa ja yhdistää sen ti-
31392: lastoa varten suorittama työ nyt jo olevaan tilastokonttoriin.
31393:         Täten varmaan voitaisiin säästää kymmeniätuhansia
31394: markkoja vuodessa.
31395: 1116                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
31396: 
31397: 
31398:        Mitä sitte virkavaltaisuuteen rautateillä tulee, niin siitä
31399: on täällä jo erikoisen sattuvasti huomautettu. Sanon vaan,
31400: että sellaista se on, että jos on rautatiellä virkamiehen alku-
31401: kin, mies, joka ei· ehkä vielä ansaitse sataakaan markkaa
31402: kuussa, niin se on kuitenkin sellainen herra, että vanhan
31403: palvelijan, joka saa opettaa tuota nuorta virkamiestä teke-
31404: mään työtä ja oppimaan tointaan, sen pitää käsi otsalla tai
31405: kumarrellen lähestyä häntä. Kun on nam virkamiesten
31406: laita, etteivät ne työhön ja toimeen uskalla tarttua, mikä ei
31407: näennäisesti ole heidän tehtävänsä, niin kyllä silloin todella-
31408: kin täytyy ainakin sillä alalla vaatia työkuntoa lisättäväksi.
31409:         Mitä vetureihin tulee, niin lyhyesti vaan mainitsen,
31410: että niistä on muuteltu milloin hiilien, milloin halkojen polt-
31411: tamista varten, ja siten tuhlattu suuriakin summia. Tämä
31412: osoittaa insinööritaidon kehittymättömyyttä.
31413:         Täällä on myöskin paljon puhuttu tuosta hyvin ylei-
31414: sesti tunnetusta vaunujen puutteesta ja niitten huonosta jär-
31415: jestämistavasta. Vaunuja siirrettäessä tapahtuu usein, että
31416: esim. Helsingistä lähetetään pitkä juna tyhjiä vaunuja Riihi-
31417: mäkeen ja sama juna saa vasta palatessaan ruveta jaka-
31418: maan niitä Riihimäen ja Helsingin välisille asemille, sen si-
31419: jaan että voisi niitä mennessään jättää, tullen sekin huo-
31420: keammaksi, että veturi saisi tyhjänä palata takaisin kuin
31421: kuormitettuna. Äskettäin kerrottiin varmana, että Orihve-
31422: den asemalla tuli vastakkain kaksi pitkää ylimääräistä junaa,
31423: jotka kulettivat tyhjiä vaunuja, toinen pohjoisesta päin
31424:  Tampereelle, toinen Tampereelta pohjoiseen päin.             Kun
31425:  tällaista järjestelmää harjoitetaan, niin kyllä se on hyvin
31426:  suurta tuhlaavaisuutta. Kuitenkin täytyy minun sanoa, että
31427:  sitä on koetettu parantaa, ainakin mikäli minä tunnen. Tie-
31428:  dän että monta kertaa tätä asiaa koskevia raporttikaavoja
31429:  on satojen, ehkä tuhansien markkojen arvosta hylätty, että
31430:  saataisiin käytännöllisemmät paperit, mutta asia ei näytä
31431:  siltä parantuneen. Nyt näytään hankkiuduttavan sitä var-
31432:  ten järjestämään aivan uusia virkamiehiä ja toivottavasti
31433:  asia nyt tulee parannetuksi.        Valiokunta voisi kuitenkin
31434:  kiinnittää huomionsa tähän seikkaan, koska se ei ole tähän
31435:  asti parantunut.
31436:         Sitte on mainittu kasööriiuna. Ne ovat aivan tarpeet-
31437:  tomia. Mielestäni ei kasöörien tarvitse kulkea niissäkään
31438:  junissa, missä muut matkustajat. Tämä asia voidaan jär-
31439:  jestää yksinkertaisemmin Tanskan tapaan, sieltä meidän
31440:   pitäisi saada selvä oppi. Siellä eivät kasöörit kulje linjalla
31441:  ollenkaan ja tanskalaiset ihmettelevät, että meillä Suomessa
31442:   sillä tavoin tuhlataan valtion varoja. Viime kesänä ·olin
31443:                 Arm. es. n:o 20: kulkulaitosrahastosta.      1117
31444: 
31445: 
31446: tilaisuudessa Kööpenhaminassa näkemään, että asia voidaan
31447: järjestää aivan yksinkertaisesti. Palkkalistat valmistetaan
31448: hallituksessa ja lähetetään postin tavoin asemapäällikölle
31449: tahi muille osaston päälliköille ja nämät yksinkertaisesti
31450: maksavat miehille. Moni asia on hyvin helppo järjestää,
31451: kun vaan löytyy järjestäjiä.
31452:         Mitä muuten tulee palv~lijavirkakuntaan, niin onhan
31453: tiettyä, että rautatienpalvelijakunnalla on paljoa enemmän
31454: ja paljo raskaampia töitä, mutta kuitenkin on monella ase-
31455: malla virkamieskunta aivan yhtä suurilukuinen kuin palve-
31456:  lijakuntakin.
31457:         Entä työajan pituus sitte. Meillä ovat virkamiehet vi-
31458:  roissaan 5-4, vieläpä .3 tuntia päivässä, palvelijakunta 8,
31459:  paikoin 10-12, jopa kiireellisenä aikana 16 tuntia työssä.
31460:  Nyt näytään täälläkin haluttavan, että palvelijakuntaa pi-
31461:  täisi enemmän vaan kiristää, mutta virkakunnasta ei puhuta
31462:  mitään. Berliinissä ollessani näin, että rautatien virka- ja
31463:  palvelijakunnan työn pituudella oli eroa vaan yksi tunti,
31464:  virkamiehet tekivät työtä 7 tuntia, palvelijakunta 8. Köö-
31465:  penhaminassa oli samoin yhden tunnin ero työajassa, virka-
31466:  miehet tekivät 6, palvelijakunta 7 tuntia. Meillä Suomessa
31467:   on ero vähintäin 3-tuntinen ja siitä ylöspäin.        Sanotaan,
31468:   että ulkomaalainen työmies tekee paljo paremmin työnsä;
31469:   miksei hän tee, kun ei häntä kohta, kun hän työn alkaa,
31470:   rääkätä, niin ettei työkunto kasva. Järjestettäköön meillä-
31471:   kin nuo suhteet enemmin toisiaan vastaaviksi, älköön rää-
31472:   kättäkö palvelijakuntaa jo alusta alkaen niin, ettei sen työ-
31473:   kunto pääse kehittymäänkään.          Mitä sitte tulee rautatie-
31474:   virkailijoitten palkkoihin, niin pyysi palvelijakunta viime
31475:   vuonna palkkain parantamista siten, että neljä alinta huo-
31476:   norumasti palkattua luokkaa kokonaan poistettaisiin, jotta
31477:   huonompipaikkaiset pääsisivät korkeammalle kohoamaan.
31478:   Hallitus ryhtyi asiaan, mutta ehdottj senaatille, että kaikki
31479:   huonoimmin palkatusta aina päätirehtööriin saakka ylennet-
31480:   täisiin 2 palkkaluokkaa. Tästä näemme, että missä paljo on,
31481:   sinne paljo pitäisi antaa, mutta missä vähä on, sinne ei juuri
31482:   mitään riitä. Sen arvaa, että tällainen palkkain lisäys mer-
31483:   kitsi alemmille 6--7 markkaa kuukautta kohti, ylemmille mo-
31484:   nia kymmeniä. Kun näin menetellään, ettei mitään keski-
31485:   näistä sopusuhtaisuutta noudateta, kyllä se herättää kat-
31486:    keruutta.
31487:          Sitte on arveltu, että ehkä saataisiin rautatien kustan-
31488:   nukset, kulut ja toimet paljo käytännöllisemmin paranne-
31489:    tuiksi. kun ruvettaisiin välikäsiä pitämään. Edustaja Huopo-
31490:    nen erinomaisesti täällä osoitti, kuinka se kävisi päinsä.
31491: 1118               Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
31492: 
31493: 
31494: Minä toivoisin, että valiokunta ottaisi tämän ehdotuksen huo-
31495: mioansa ja valtuuttaisi edustaja Huoposen tuollaisena väli-
31496: kätenä hankkimaan kokonaan saksalaista työväkeä meidän
31497: maahamme. Ehkä rautatietkin sitte kannattaisivat
31498:        Ed. Paasivuori: Täällä on nyt puhuttu siitä, mitenkä
31499: saataisiin rautatierakennukset halvemmiksi ja rautatielaitos
31500:  kannattavammaksi, kuin mitä se tähän asti on ollut. :Edus-
31501:  taja Huoponen, ikävä kyllä, että hän ei ole nyt täällä läsnä.
31502: on tehnyt sen syytöksen sitä kansallisuutta vastaan, johon
31503: edustaja Huoponen itse kuuluu, vieläpä kiihkokansallisena.
31504:  Minä edustaja Huoposena en viitsisi kuulua niin huonoon
31505: kansaan, jossa työntekijät ovat kaiken arvostelun alapuo-
31506: lella, eivät kelpaa mihinkään. Se on ihmeellistä, että meillä
31507: niin yksityiset työnantajat kuin eräät edustajat valtiopäivillä
31508: laulavat samaa laulua tuosta huonosta työväestä: se ei kelpaa
31509: mihinkään. Ulkomailla on paljo parempaa työväkeä, kotimai-
31510: nen ei siinä suhteessa ensinkään vastaa tarkoitustaan. Mutta
31511: kun tuo sama kelvoton työväki, työmiehet lähtevät ulko-
31512: maille, silloin isänmaallisuuden nimessä huudetaan: älkää
31513: menkö, pysykää isänmaassa. Miksi estetään noita kelvot-
31514: tomia menemästä?         Antaa heidän mennä, kyllä saadaan
31515: parempaa sijaan. Mutta kokemus osoittaa, että suomalai-
31516: nen työmies ulkomailla tulee aivan hyvin toimeen. Se elää
31517: siellä työllänsä paljon paremmin kuin herrat. Kysyttäköön
31518: vaan vaikka amerikkalaiselta työnantajalta, miten hän ar-
31519: vostelee suomalaista työmiestä. Hänen arvostelunsa on ai-
31520: van toinen kuin edustaja Huoposen.          Mutta suomalainen
31521: herra, kun se menee Amerikkaan tai jonnekin muualle, mihin
31522: hän kykenee? Korkeintaan hän kykenee maata kaivamaan
31523: ja siinäkin hä)1 ansaitsee kovin vähän; voi saada esim. puo-
31524: len päivän päästä tilin kouraansa. Näin on asiat todelli-
31525: suudessa. Minä voisin muuten kertoa jonkun esimerkin.
31526: joka puhuu edustaja Huoposen puhetta vastaan.           Ensiksi
31527: meillä ovat muutamat rautatiet tulleet paljonkin halvemmiksi
31528: niitten kustannusarviota. :Esim. Vaasan tien kustannusarvio
31529: oli jotain 28 miljoonaa ja sen tiedetään tulleen maksamaan
31530: vain 22 miljoonaa. Siis suomalaiset työmiehet tekivät tuon
31531: tien paljoa halvemmalla kuin mitä valtiosäädyt olivat tuon
31532: tien kustannuksiin arvostelleet. Ja sen hyvän työn tulok-
31533: sena jaettiin herroille lahjapalkkioita, joista työmiehet eivät
31534: saaneet penniäkään. Herrat joivat päälle päätteeksi. Vielä
31535: nekin kustannukset maksoivat satoja tuhansia, jotka kulu-
31536: tettiin sen johdosta, ·että tie tuli valmiiksi. Mutta työmie-
31537: hille ei paljoakaan juomia tarjottu. Muuten yhdyn niihin.
31538:                 Arm. es. n:o 20: kulkulaitosrahastosta.      1119
31539: 
31540: 
31541: jotka ovat olleet sitä mieltä, että meidän valtiorautateiltä
31542: joutaa hävittää koko ensimäinen ja toinen luokka. Jos kat-
31543: sellaan tätä ehdotusta, nähdään, että toisen luokan vaunut
31544: tulevat kaksi jopa kolmekin kertaa kalliimmaksi rakentaa
31545: kuin kolmannen luokan vaunut, ja kuitenkin ne kulkevat tyh-
31546: jinä. Ne eivät tuota mitään. Sen sijaan kolmannen luokan
31547: vaunut ovat täynnä, liiankin täynnä ja ovat ainoat, jotka
31548: Suomen valtion rautatiellä matkustajaliikenteessä jotakin
31549: tuottavat. Siis olen sitä mieltä, että nämä eriarvoisuuden,
31550: luokkalaitoksen pönkittämiseksi rakennetut ensimäisen ja
31551: toisen luokan vaunut poistetaan. Samoin asemarakennuk-
31552: silla poistettakoon toisen luokan ravintolahuoneet, samoin
31553: odotushuoneet, niin senkin kautta jonkun verran säästetään
31554: varoja.
31555:        Ed. Laine, 0. Fr.: En tahdo kauvan kuluttaa tätä kal-
31556: lista aikaa, mutta kuitenkin täytyy minun herra Huoposelle
31557: huomauttaa, vaikka hän ei olekaan täällä. Jos nyt hän on
31558: moittinut sosiaalidemokraatteja siitä, että todellakin kaikki
31559: työmiehet ovat yhtä hyviä ja että työ kulkee hitaasti rauta-
31560: teillä, että hyvällä syyllä minä heitän sen takaisin siinä
31561: merkityksessä, että se todellakin kuuluu meidän valtion insi-
31562: nööreillemme tuo työn hitaus. Monta kertaa sattuu niin, että
31563: työ on valmiiksi tehty ja insinööri tulee ja purkauttaa tuon
31564: työn kokonaisuudessaan, josta jo herra Sivenius toi yhden
31565: 13,000 markkaa maksavan tilityksen. Mutta tällaisia t'IJ)auk-
31566: sia tapahtuu vähän väliä rautateillä. Yhtä hyvällä syyllä,
31567: jos olisimme niin epäkansallisia, me herrat sosialistit, kuin
31568: herrat nuorsuomalaiset herra Huoposen suulla ovat täällä
31569: puhuneet, voisimme toivoa, että me tuottaisimme insinöö-
31570: rejä Englannista, jotka tietysti ovat teknillisesti enempi ke-
31571: hittyneitä, ettei tarvitsisi niitä töitä purkaa, mitä huonot työ-
31572: miehet tekevät.
31573:      Ed. Sirola: Erään vanhan rautatietyössä 40 vuotta
31574: toimineen rakennusmestarin kokemuksia olisi minulla tuota-
31575: vana esille näitten rautatietyöolojen valaisemiseksi. Hän
31576: on minulle näyttänyt asiakirjoja, joissa insinööri tuo häntä
31577: vastaan syytöksiä siitä, että hän ,kiihottaa" työväkeä insi-
31578: nööriä vastaan, kun hän kehoittaa nijtä pitämään säännöllisiä
31579: ruoka-aikoja, eikä sentakia, että insinööri sattuu tulemaan
31580: työmaalle juuri ruoka-aikana, pysymään 9-10 tuntia
31581: yhtä kyytiä syömättä. Hän palkkausasioissa on pitä-
31582: nyt työväen puolta ja tätä pitävät insinöörit erittäin raskaut-
31583: tavana seikkana häntä vastaan. Ja kun hän sitten esittää
31584: 1120               Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
31585: 
31586: 
31587: vastavalituksessa Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselle
31588: kaikenlaisista insinöörien tuhlauksista, joista voisi luetella
31589: koko pitkiä juttuja, niin samaan aikaan, kun tämä valitus on
31590: ylihallituksessa, saa tämmöinen insinööri korotuksen piiri-
31591: insinööriksi, mutta samaan aikaan tämä valtion töitä 40 vuot-
31592: ta johtanut mestari, joka oli rakentanut useimmat suurimmat
31593: ratapihamme, asemamme ja suurimmat siltamme, saa 40
31594: vuoden työn jälkeen kolme sataa markkaa vuotuista eläkettä!
31595: Tästä voisi paljon laajemmin puhua pieneksi esimerkiksi
31596: edustaja Huoposen esille vetämiin seikkoihin.       Pyytäisin
31597: myös juuri huomauttaa, että, kuten edustaja Schybergson
31598: jo tavallaan myönsi, työvireyden ja työkunnon esimerkkien
31599: on lähdettävä ylhäältä päin. Ja lisäksi on tämän työväen
31600: opittava tuntemaan, että he tekevät omaa työtänsä, kun he
31601: tekevät valtion työtä. He eivät silloin käytä väärin aikaan-
31602: sa, - joka nyt ei ole mitenkään ihmeteltävää, silloin kun he
31603: näkevät esimiehensä niin peräti kevyesti valtion aikaa ja va-
31604: roja kuluttavan .
31605:       .Ed. Wuorimaa: .Edustaja Schybergson puheensa lo-
31606: pussa lausui, nähtävästi puoluetarkoituksessa, että epäkoh-
31607: tia rautateillä olisi syntynyt vasta vuonna 1898. Pyydän
31608: huomauttaa, että jo 1897 vuoden valtiopäivillä tehtiin vaka-
31609: via muistutuksia sitä taloudellista suuntaa vastaan, joka rau-
31610: tatiehallituksessa oli alkanut.    Mitä edustaja Siveniuksen
31611: lausuntoon tulee, että tavarajunassa käytettäisiin ainoastaan
31612: 4 jarrumiestä, pyydän huomauttaa, että se kai riippuu väärin-
31613: käsityksestä. Totta kyllä, sivuraiteilla ja pienemmillä ra-
31614: doilla tavarajunissa käytetään 4, mutta Pietarin-Helsingin
31615: radalla 7. Ja kaikki asiantuntijat ovat sitä mieltä, että 2
31616: jarrumiehessä on kyllä tavarain purkamiseen, varsinkin jos
31617: konduktööri ottaa osaa siihen .. Ja ei kai edustaja Sivenius
31618: pidä konduktöörejä- niin suurina herroina, etteivät ne voisi
31619: puuttua kollyihin kiinni. R.autatiepappeihin nähden olen yhtä
31620: mieltä edustaja Siveniuksen kanssa siinä, että he ovat koko-
31621: naan tarpeettomia. Missä on suurempia asemia, siellä voi
31622: sopia sielunhoidosta paikkakunnan papiston kanssa, ja pie-
31623: nemmillä asemilla ei tarvita erityisiä jumalanpalveluksia.
31624:        Lopuksi lisään vielä, että pikajunissa seuraa kolme
31625: konduktööriä. Se on liikaa komeutta. Useimmissa .Eng-
31626: lannin junissa ei ole yhtään konduktööriä. Kaksi saisi tääl-
31627: läkin jäädä pois. .Eräs puhuja lausui vielä, että yhtä pitkä
31628: työpäivä olisi määrättävä kaikille rautatievirkailijoille. Sitä
31629: ei kuitenkaan voida tehdä. .Englannissa esim. keskusvaihto-
31630: laitoksen hoitajat suuremmilla asemilla ovat ainoastaan koi-
31631:      Ann. n:o 21: varojen osottamisesta kansakoululaitosta varten.   1121
31632: 
31633: 
31634: me tuntia työssä, koska työ on niin hermoja rasittava, ettei
31635: mies kauemmin kestä. Täällä on laita kai samoin.
31636:       Ed. Martikainen: Tärkein huomautus näyttää olevan
31637: unohtunut tästä keskustelussa, nimittäin se, että nykyiset
31638: etevimmät liikemiehet katsovat velvollisuudekseen kehoit-
31639: taa työväkeänsä järjestäytymään, ja minä myös kehoittaisin,
31640: että rautatiehallitus tekisi samoin kehoittaen työväkeänsä
31641: liittymään järjestöihin. Nämä järjestöt tulisivat sitte pitä-
31642: mään kaikista jäsenistään tarkkaa huolta ja myös vaatimaan
31643: niiltä velvollisuuksien täyttämistä. Se tapa, millä rautatie-
31644: hallitus on menetellyt sosialistisien henkilöiden järjestöjen
31645: suhteen, on minusta ala-arvoista.      Ajatuksen vapaus on
31646: siellä jonkun verran kielletty. Nämä seikat täytyisi ottaa
31647: huomioon, kuin myöskin se, että rautatieinsinöörit veivoi-
31648: tetaan ensin tarjoamaan osuuskunnalle töitään eikä ainoas-
31649: taan yksityisille. Minä olen ollut tilaisuudessa pyytämään
31650: työ- osuuskunnalle huonerakennustöitä, mutta sitä on kiel-
31651: letty ja työ annettu yksityisille lempilapsille ja vieläpä
31652: paremmilla ehdoilla.
31653:      Päätös:
31654:      Arm. esitys n :o 20 lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
31655: 
31656: 
31657:       Arm. esitys n :o 21 varojen osottamisesta kansakoulu-
31658: laitosta \Varten vuodeksi 1908 aiheutti seuraavan lausunnon:
31659:       Ed. :Vikman: Pyydän saada kiinnittää asianomaisen
31660: valiokunnan huomion pariin seikkaan esilläolevassa armolli-
31661: sessa esityksessä. Täällä on nimittäin 12 kohdassa esitetty
31662: määrärahoja 50,000 markkaa kansakoulujen havainto-opetus-
31663: välineitten ostamisen avustamista varten. Minä pyytäisin,
31664: että kansanopistot pääsisivät tähän samaan kategoriaan ja
31665: että kansanopistojen varalta tätä määrärahaa korotettaisiin
31666: 10,000 markalla.
31667:       Lisäksi pyydän saada huomauttaa siitä, että 15 koh-
31668: dassa, jossa puhutaan apurahoista kansanopistoille, on Ja-
31669: tetty huomioon ottamatta muutamia hyvin tärkeitä seikkoja.
31670: Tässä ehdotetaan nimittäin vuodeksi 1908 kansanopistoille
31671: rnyönnettäväksi tuo 150,000 markan määräraha, joka tänä
31672: vuonnakin on olemassa. Minä pyydän saada kiinnittää huo-
31673: miota siihen, että meillä on olemassa nyt jo 25 kansanopis-
31674: toa, jotka ovat toimineet enemmän kuin 2 vuotta tai tulevat
31675: 1122                  Istunto 20 p. kesäkuuta 1907
31676: 
31677: 
31678: ainakin ensi vuonna toimineeksi enemmän kuin 2 vuotta. Jo
31679: nämä 25 kansanopistoa, jos niistä kukin saa 6,000 markkaa
31680: vuotuista apurahaa, tulevat tarvitsemaan kaiken sen rahan,
31681: mikä tässä on esitetty. Mutta on huomattava, että maas-
31682: samme on yksi kansanopisto, joka on toiminut yhden vuoden,
31683: ja on jo lisäksi päätetty perustaa 5 kansanopistoa, jotka al-
31684: kavat toimintansa ensi syksynä. Nämä 6 kuuluvat siihen
31685: kategoriaan, jolle annetaan 3_,000 markan vuotuinen apuraha.
31686: Tästä esitetystä määrärahasta ei riitä näille tarvittavaa
31687: 18,000 markkaa. Näin ollen minä pyytäisin, että tämä
31688: 150,000 markan määräraha kansanopistoille korotettaisiin
31689: 20,000 :lla eli siis 170,000 markaksi.
31690:        Arm. esitys n :o 21 lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
31691: 
31692:       Arm. esitys n :o 22, varojen hankkimisesta niihin tar-
31693: peisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
31694:        1(eskustelu:
31695: 
31696:        Ed. Nevanlinna: Tiedän, että eduskunnan aika on vä-
31697: hissä. Luulen niinikään tietäväni, että suuri osa eduskun-
31698: nan jäsenistä odottaa erityisellä mielenkiinnolla sitä asiaa,
31699: jota varten hallituksen jäsenetkin tänne ovat saapuneet, en-
31700: kä sentähden tahdo pitkälti kuluttaa aikaa. Mutta katsoen
31701: taaskin sen asian erinomaiseen tärkeyteen, joka nyt on
31702: esillä, pyydän kuitenkin saada lausua pari sanaa.
31703:        Tämä arm. esitys poikkeaa jossain määrin siitä, mikä
31704: tähän asti on Suomen eduskunnalle vastaavasta asiasta an-
31705: nettu. Ja Suomen eduskunta näkee varmaan ilolla sen muu-
31706: toksen, joka on tapahtunut, sillä se viittaa siihen, että ny-
31707: kyistenkin perustuslakiemme puitteissa se yhtenäisyys val-
31708: tiovarain hoitoon katsoen, johon meidän on pyrittävä, on
31709: mahdollinen toteuttaa suuremmassa määrin kuin tähän asti.
31710:        Mitä tulee itse siihen asiaan, jota tämä esitys käsit-
31711: telee, niin tulee siinäkin asianomaisella valiokunnalla ole-
31712: maan erinomaisen raskas ja vastuunalainen tehtävä. Kysy-
31713: mys on valtion tulo- ja menoarvion järjestämisestä koko-
31714: naisuudessaan. Niinkuin tämä arm. esitys ja siihen liittyvät
31715: taulut osoittavat, on meidän valtion menotalous aivan, täy-
31716: tyy sanoa, huimaavaa vauhtia vakinaisettakin osaltansa ko-
31717: hoamassa. Tästä löytää todistukset kyllä paljon suurem-
31718: massa määrässä, kuin tästä esityksestä, siitä kertomuksesta
31719: valtiovarain tilasta, joka aikaisemmin on eduskunnalle an-
31720:               Arm. es. n:o 22: lisävarojen hankkimisesta.   1123
31721: 
31722: 
31723: nettu. Varmaankin hämmästyttävät nimittäin snna olevat
31724: tiedot siitä suunnattomasta menojen lisäyksestä, joka viime
31725: vuosina on valtion vakinaisessa menoarviossa tapahtunut,
31726: kun näet vakinaisten menojen lisäys vuodesta 190.3-07 te-
31727: kee kokonaista 261/2 miljoonaa markkaa; ja tämä tapahtuu
31728: menoarviossa, joka vuonna 1903 ei vielä tehnyt kuin noin
31729: 80 miljoonaa. Omasta puolestani tahdon tosin olla viimei-
31730: nen, joka pelkäisi valtiomenojen lisäämistä s e m m o i s e-
31731: n a a n. Tässä suhteessa riippuu kaikki siitä, minkälaisiin
31732: tarkoituksiin varoja käytetään, ja siitä, voidaanko ne käyt-
31733: tää todellakin kunnollisesti. Valtion talous ei ole muuta
31734: kuin kansan yhteistä taloutta. Ja kuta useampia tarpeita
31735: syntyy sellaisia, jotka kansa havaitsee paremmaksi tyydyt-
31736: tää yhteisin voimin, sitä enemmän tietysti nousee valtion
31737: menoarvio. Mutta tässä menojen nousussa, johonka nyt viit-
31738: tasin, on se huolustettava seikka, että, niinkuin senaatin val-
31739: tiovaraintoimituskunta itse erityisesti ilmoittaa, menojen
31740: nousu on suuremmassa määrässä kuin aikaisemmin tapah-
31741: tunut niiden menoarvion osien kohdalla, jotka eivät suora-
31742: naisesti eli ahtaammassa merkityksessä tule kansan sivis-
31743: tyselämän hyväksi. Niinkuin edellisessä valtiovarain ker-
31744: tomuksessa, niin on tässä nykyisessäkin taulu, joka jakaa
31745: valtion menot sivistystarkoituksiin ja hallintotarkoituksiin
31746: käyttämisen mukaan. Nämä taulut osoittavat nyt, niinkuin
31747: Yaltivaraintoimituskunta erityisesti huomauttaa, että siinä
31748: suhteessa, jossa hallintomenojen ja sivistystarkoituksiin suo-
31749: ranaisesti käytettyjen valtiovarain kokonaismäärät ovat toi-
31750: siinsa ja molempien summiin, on tapahtunut suurempia muu-
31751: t·)ksia nykyisinä vuosina kuin edellisten varainhoitokausien
31752: aikana. Ja muutokset ovat tapahtuneet juuri tähän epä-
31753: edulliseen suuntaan. On tunnettua ja valtiovaraintoimitus-
31754: kunta huomauttaa siitäkin erityisesti, mistä nämä hallinto-
31755: menojen lisäykset ovat johtuneet: etupäässä siitä suur em-
31756: moisesta menojen lisäyksestä, joka on tapahtunut siviili-
31757: hallinnossa ja joka todellakin on tavattoman suuri. Siinä
31758: valtion tulo- ia menoarviossa, joka tähän kohdistuu, ovat
31759: menot vuodesta 1903, jolloin ne olivat 7, 8 miljoonaa, nous-
31760: seet 11,100,000 markkaan 1907 vuoden menoarvion mukaan.
31761: Kertomuksessa huomautetaan, että tämä on tapahtunut etu-
31762: päässä niiden surien menojen johdosta, joita poliisivoimain
31763: lisääminen on vaatinut. Tämä asia on jo asetettu interpel-
31764: latsioonin aiheeksi, enkä minä tahdo siihen nyt sen enem-
31765: pää koskea. Valittaa kuitenkin täytyy, että muillakin hal-
31766: linnon aloilla menot nousevat niin huimaavaa vauhtia. Tässä
31767: suhteessa pyytäisin saada niillä syillä, ioita minulla on pari
31768: 1124               Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
31769: 
31770: 
31771: kertaa jo ollut kunnia tuoda esille, erityisesti laskea valtio-
31772: varainvaliokunnan huomion alaiseksi, että se ottaisi suunni-
31773: teltuja lisäyksiä tarkoin harkitaksensa. Hallitus ilmoittaa
31774: esim. esillä olevassa arm. esityksessä, että yhä edelleen
31775: lääninhallinnon kustannuksiin tarvitaan vieläkin tuntuvasti
31776: suurempia määrärahoja kuin ennen. Niinpä otaksutaan, että
31777: 5 :s pääluokka, johon juuri sisältyy siviilihallinto, on vuonna
31778: 1908, siis sinä varainhoitokautena, jonka raha-asiat nyt ovat
31779: järjestettävät, todennäköisesti vaativa vähän päälle 200,000
31780: markan menon lisäyksen. Selityksissä ilmoitetaan, että on
31781: epätietoista, voidaanko poliisimenoja vielä vähentää - tä-
31782: män asian jätän taas sikseen tällä kertaa. Mutta samalla
31783: ilmoitetaan, että lisäys on tarpeellinen m. m. kruununvontien
31784: ja kruununnimismiesten palkkojen parantamista varten. Mitä
31785: tulee kruununnimismiesten palkkaukseen, en tahdo sitä nyt
31786: ottaa käsittelyn alaiseksi. Se voi olla asia, jota saattaa eri
31787: lailla käsittää. Mutta mitä kruununvontien palkankorotuk-
31788: seen tulee, niin minä rohkenen lausua valtiovarainvaliokun-
31789: nalle sen toivomuksen, että se tämän asian alistaisi mitä
31790: vakavimman harkinnan alaiseksi. Näillä virkamiehillä on
31791: nyt jo 4,600 markkaa vakinaista palkkaa. Se on palkka,
31792: rtiinkuin ehkä yleisesti tiedetään, joka täydellisesti vastaa
31793:  esim~ lyseon lehtorin palkkaetuja. Lyseon lehtorin on kui-
31794:  tenkin pakko elää kaupungissa, hänen ammattivalmästuk-
31795:  sensa vaatii yleensä paljo suurempia kustannuksia kuin -
31796: kaikella kunnioituksella - herrojen kruununvoutien. Sitä
31797: paitsi meillä lyseon lehtorit ja koulunopettajat yleensä kan-
31798: sallisestikin edustavat sivistyselämässämme aivan toisen-
31799: arvoisia henkisiä pyrinnäitä kuin nyt puheenaolevat hallinto-
31800: virkamiehet. Kaikkeen tähän katsoen minusta ei miten-
31801: kään voi olla kohtuullista, että kruununvontien palkkoja ko-
31802:  rotettaisiin.
31803:        On muutamia muitakin kohtia nyt ehdotetussa menojen
31804: lisäyksessä, jotka varmaan vaativat tarkkaa harkintaa. Yk-
31805:  tyiskohtaisesti en kuitenkaan, niistäkin syistä, jotka alussa
31806: mainitsin, käy asiaan sen syvemmälti. Mutta eräästä muo-
31807:  dollisesta seikasta pyytäisin vielä saada arvoisalle valtio-
31808:  varainvaliokunnalle huomauttaa. Me olemme nykyään· hy-
31809:  vällä tolalla päästäksemme parempaan valtion tilinQjdon jär-
31810:  jestelmään kuin mitä meidän valtiomme raha-asioissa vuosi-
31811:  kymmenet on ollut voimassa. Mutta siinä suhteessa on edel-
31812:  leen ponnistuksia jatkettava. Nämätkin arm. esitykset an-
31813:  tavat aihetta sen toivomuksen lausumiseen, että valtiova-
31814:  rainvaliokunnan on syytä tässä kohden yhä edelleen har-
31815:  joittaa sitä painostavaa vaikutusta, joka tässä kohden on
31816:            Arm. es. n:o 22: lisävarojen hankkimisesta. 1125
31817: - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - ·------
31818: 
31819: ollut sen tehtävänä aina ensimmäisiltä valtiopäiviltä saakka.
31820: On ymmärtääkseni ylen tarpeellista, että eduskunnan pää-
31821: tökset raha-asioista myöskin muodollisessa suhteessa teh-
31822: dään täysin yhtäpitävästi sen tilijärjestelmän kanssa, joka
31823: on säädetty valtion raha-asiain hallinnossa noudatettavaksi.
31824: Siinä suhteessa antavat nämä esitykset jossakin määrin
31825: aihetta muistutuksiin, ennen kaikkea siinä suhteessa, että
31826: kulkulaitosrahaston tulo- ja menoarvio ei ole ehdotettu
31827: muodollisesti täysin sellaiseksi, kuin sen olla pitää, jos mieli
31828: voida valtion tilinpäätösten nojalla aikanaan tehdä tarkkoja
31829: vertauksia eduskunnan hyväksymäin ennakkolaskujen ja
31830: valtion tilien välillä.
31831:       Lopuksi en malta olla vähän taas soittamatta tuota
31832: ,kielikelloa". Asia nimittäin on se, että näiden hallituk-
31833: sen esitysten suomenkieliset kappaleet antavat aihetta hyvin
31834: painaviin muistutuksiin. Ne osoittavat mielestäni, että mei-
31835: dän nykyinen hallituksemme, kaikesta kehutusta suomen-
31836: mielisyydestään huolimatta, on laatinut ne ruotsinkielellä.
31837: Suomalaiset kappaleet ovat vaan käännöksiä, ja ne ovat mo-
31838: nin paikoin vielä hyvin kömpelöitä. Rohkenen lausua sen toi-
31839: vomuksen, että tällaista ei enää vastedes ole tapahtuva.
31840:       Ed. Vuorimaa: Yhdyn pääasiallisesti edelliseen puhu-
31841: jaan.    Pyydän ainoastaan huomauttaa vielä parista koh-
31842: dasta. Sivulla 26, jossa puhutaan hovioikeuksista, sanotaan
31843: että menoerää on täytynyt korottaa sentähden, että hovi-
31844: oikeuksiin tarvitaan ylimääräisiä osastoja.       Pyydän, että
31845: valiokunta ottaisi huomioon, että korotettuja menoja voisi
31846: välttää sen kautta, että hovioikeuksiin asetetaan niitä mie-
31847: hiä, jotka nyt nauttivat lakkautuspalkkaa ilman mitään viran
31848: toimitusta. Sitte on 29 sivulla komitean kustannukset. Tie-
31849: detään yleisesti, kuinka äärettömästi komiteat maksavat ja
31850: millä veltolla tavalla ne tekevät työtä, kuinka ne vähä väliin
31851: kokoontuvat Helsinkiin, istuvat päivän tai pari ja taas ha-
31852: joavat. Siten komitean työt kestävät vuosikausia ja vaa-
31853: tivat suuria kustannuksia valtionvaroista. Tämäkin seikka
31854: olisi otettava huomioon. Tulot kruunun omistamista sotilas-
31855: tiloista ovat tuottaneet ainoastaan 1,260,000 markkaa. Kun
31856: tiedetään, että niitä kuitenkin on viidettä tuhatta taloa, jotka
31857: kaikki ovat sangen tuottavia, ja siis eivät tuota täyttä 300
31858: markkaa talosta, on tämä tulos, joka on luonnottoman pieni,
31859: niin pieni, ettei se vastaa puoltakaan siitä, mitä odottaisi ja
31860: olisi luonnollista.
31861: 
31862:                                                         71
31863: 1126               Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
31864: 
31865: 
31866:       Ed. Paasikivi: Minä pyytäisin kääntää valiokunnan huo-
31867: miota noihin menoihin, jotka ovat menoarvion 15 pääluo-
31868: kassa, jotka koskevat eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. Tämä
31869: pääluokka on, kuten tunnettu, viimeisinä vuosina suuresti
31870: noussut. Minä sen vuoksi tahtoisin jättää valiokunnan har-
31871: kittavaksi, eikö näitä menoja voisi ylipäänsä saada vähe-
31872: nemään sillä tapaa, että hallituksen toimenpiteiden vuoksi
31873: viimeisinä aikoina viroistansa pois joutuneet virkamiehet,
31874: mikäli he ovat työkykyisiä, ylipäänsä saisivat tilaisuutta jäl-
31875: leen päästä valtiota palvelemaan niin suuressa määrässä kuin
31876: mahdollista, jotta valtion ei heille tarvitse turhanpäiten täl-
31877: laisia eläkkeitä ja apurahoja maksaa.
31878:       Ed. Paunu: Ylimalkaan tässä on puhe niistä epäkoh-
31879: dista, mitkä vallitsevat valtiotalouden menoerissä, mutta
31880: minun arveluni mukaan voisi myöskin luoda vähän huomiota
31881: tuloeriin. Muutamat tuloerät arvelisin nimittäin toisentapai-
31882: sella hoidolla saatavan paljoa suuremmiksi kuin mitä ne
31883: nykyään ovat. Täällä on mainittuna, että tulot kruunun
31884: maatiloista kaiken kaikkiaan nousevat 856,000 markkaan, ja
31885: niistä on sotilasvirkataloista saatu ainoastaan 400,000 mark-
31886: kaa. Kun tietää, mitenkä paljo näitä sotilastiloja on ja miten
31887: vanhanaikaisella kannalla niiden vuokrausjärjestelmä on,
31888: niin ei ole ollenkaan ihmettelemistä, että tulos on tällainen.
31889: Mutta vielä enemmän herättää huomiota se, että sotilasvir-
31890: katalojen metsistä tulot ovat ainoastaan 100.000 markkaa.
31891: Sitäkään ei ihmettele, joka tietää, millä tapaa näiden sotilas-
31892: virkatalojen metsänhoito on järjestetty. :Ensinnäkin jo ta-
31893: vallisista vuosikappaleista, mitkä sotilasvirkatalojen vuok-
31894: raajille annetaan, nämä vuokraajat, jos tila on vähänkin hy-
31895: vänlainen, saavat useampia tuhansia markkoja. Sitä paitsi
31896: saavat he niittymaista kaiken sen metsän, mitä tarvitsevat ta-
31897: lossa asumiseen. Täten valtion omaisuutta menee joka vuosi
31898: joka puustellia kohti toista tuhatta tai useampia satoja mark-
31899: koja. :Edelleen, missä valtio itse on myynyt metsää näistä
31900: virkataloista, niin se osuus, minkä virkatalon vuokraaja on
31901: saanut, on koko lailla räikeä. On semmoisia tapauksia, että
31902: virkatalojen vuokraaja on tällä tavoin saanut 100,000 jopa
31903: 200,000 markkaa metsärahoja, siis paljon enemmän kuin
31904: hän koko ajalla tulee valtiolle maksamaan vuokraa. Minä
31905: pyytäisin kiinnittää valiokunnan huomiota siihen seikkaan,
31906: eikö näitä kruununvirkataloja voitaisi ruveta toisella tapaa
31907: hoitamaan. Minä arvelisin paremmaksi, että sen mukaan
31908: kuin näiden nykyiset vuokrakaudet lopp!lvat, niitä ei enää
31909: sillä tapaa vuokrattaisi, vaan palstoitettaisiin ne tilattoman
31910:                    Arm. es. n:o 23: paloviinaverosta.           1127
31911: 
31912: 
31913: väestön haltuun annettavaksi. Silloin luulisin niistä saata-
31914: van tuloja paljon enemmän, ja samalla myöskin metsät sääs-
31915: tyisivät valtion haltuun.
31916:      Päätös:
31917:      Arm. esitys n:o 22 lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.
31918: 
31919: 
31920:    Arm. esitys n:o 23 verosta, joka paloviinan valmistamisesta
31921: on suoritettava sekä sanotun veron käyttämisestä.
31922:    Keskustelu:
31923:     Ed. von Alfthan: jag skulle för min del tillåta mig föreslå,
31924: att ärendet tili sin finansiella del i sin helhet skulle skickas tili
31925: statsutskottet, och tili ekonomiutskottet endast såvidt det rör
31926: fördelningen af den kommunerna tillkommande delen utaf brän-
31927: vinsmedlen eller 400,000 mark. Härtill förefinnes så mycket
31928: större skäl, som man i den nya L. 0. eftersträfvat att få hela
31929: budgetregleringen i alla afseenden förenad inom statsutskottet.
31930: för sådant ändamål har man ju utlämnat bevillningsutskottet
31931: och öfverfört dess funktioner på statsutskottet. förut var fak-
31932: tiskt ju regleringen af budgeten fördelad på tre särskilda ut-
31933: skott, nämligen statsutskottet hvad utgifterna beräffar, bevill-
31934: ningsutskottet hvad beträffar en del af bevillningen och eko-
31935: miutskottet såvidt det gälde en annan del af bevillningen.
31936:      jag har dessutom tydligt stöd för denna uppfattning uti
31937: § 43 L. 0., hvilken gifver uttryck åt denna afsikt om en en-
31938: hetlig behandling af budgeten, då däri säges: »Tili statsut-
31939: skottet hänskjutes ock Kejsaren och Storfurstens uti 26 § 2
31940:  mom. omförmälda proposition och propositioner om bevillnin-
31941: gar samt likatedes öfriga propositioner och hos landtdagen
31942:  väckta förslag angående finansiella frågor, som underligga
31943:  landtdagens afgörande.:. Det synes mig således vara alldeles
31944:  klart att saken tili sin finansiella del i sin helhet borde remit-
31945:  teras tili statsutskottet.
31946:     Ed. Torppa: Armollisen esityksen lakiehdotuksen toisessa
31947: pykälässä on eräs menoerä, joka ei voi minuun nähden näil-
31948: läkään valtiopäivillä jäädä koskemattomaksi. Tämä sama menoerä
31949: on ollut huomattavissa jo aikaisemminkin hallituksen ehdotuk-
31950: sena, ja sitä vastaan on tehty vakavia muistutuksia. Minä tar-
31951: koitan sitä lisäpalkkiota, mikä ehdotetaan syyttäjälle osottamas-
31952: taan erityisestä ahkeroimisesta paloviina-asetusten rikkomisia
31953: 1128               Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
31954: 
31955: 
31956: syytteeseen saatettaessa. Tämä menoerä tosiaan ei nouse mil-
31957: jooniin, joten rahalliselta kannalta en pidä sitä niin kovin suuri-
31958: arvoisena, mutta itse periaatteen kannalta on se mielestäni
31959: alentavaa syyttäjiin nähden. Minä en soisi, että asetuttaisiin
31960: sille kannalle, että tunnustettaisiin meidän valtion virkamiehet
31961: niin välinpitämättömiksi, että heitä täytyy erityisesti suositella,
31962: jotta he suorittaisivat sen, mikä heillä on tehtävänä, sekä että
31963: tämä suositus tapahtuu sitte vielä erityisen ylimääräisen kor-
31964: vauksen muodossa valtion varoista. Minun ymmärtääkseni
31965: tämmöinen menettely alentaa siihen määrään viranomaisia hei-
31966: dän luottamustoimessaan, että jo yksinomaan siltä kannalta
31967: toivoisin, että tästä kerrankin tehtäisiin loppu. Sen vuoksi
31968: minä nyt uudelleen, kuten minulla jo aikaisemmin edellisillä
31969: valtiopäivillä on ollut tilaisuus tästä samasta asiasta huomaut-
31970: taa, rohkenen valtiovarainvaliokunnan huomioon kiinnittää
31971: tämän kohdan, eikö valiokunta katsoisi syytä olevan saattaa
31972: pois paloviinan verojen menoerästä juuri tällaiset maksut.
31973: Minä tahdon vielä toistaa, että se jo itse periaatteen kannalta
31974: on meidän virkamiehiimme nähden siksi alentavaa, että tämän
31975: jo mielestäni pitäisi antaa täysi syy tällaisen erityisen kor-
31976: vauksen lakkauttamiseen.
31977:    Ed. Hedberg kannatti ed. v. Alfthanin mielipidettä.
31978:      Ed. Karhi: Koska esityksessä esitetään, että paloviinavero
31979: säilytettäisiin edelleen entisessä määrässä, nimittäin 1 mk. 20 p.
31980: litralta, niin minä toivoisin, että valiokunta, joka asiaa käsit-
31981: telee, koettaisi toimia siihen suuntaan, että tuo viinavero jos
31982: mahdollista saataisiin korotetuksi. Ehdottaisin sen korotetta-
31983: vaksi kahteen markkaan litralta.
31984:    Ed. Sirola luopui puheenvuorostaan.
31985:    Ed. Laine, Oskari: On jo useammilla valtiopäivillä tätä ennen
31986: huomautettu siitä epäkohdasta, mikä on ollut näiden paloviina-
31987: rahojen jaon järjestämisestä kunnille, nim. että tämä verojen
31988: jako on tähän asti tapahtunut manttaalin mukaan. Minua ila-
31989: huttaa, että armollinen esitys on pyrkimässä oikeaan päämää-
31990: rään näiden rahain jakamisessa kuntain kesken eli henkilöluku-
31991: järjestysperusteeseen. Kuitenkaan ei arm. esityksessä ole vielä
31992: voitu kokonaan luopua ottamasta manttaalia huomioon. Tosin
31993: koetetaan jonkun verran tasoittaa sitä vääryyttä, mikä näiden
31994: varojen suhteen tähän saakka on vallinnut, mutta ei ole roh-
31995: jettu astua täyttä askelta, ei ole rohjettu määrätä näiden rahojen
31996: jakoa tapahtuvaksi kokonaan henkilöluvun mukaan. Minä roh-
31997:                        Työjärjestyksen 30 §.               1129
31998: 
31999: 
32000: kenen valiokunnalle ehdottaa, että se korjaisi sen lopunkin,
32001: mikä esityksessä on laiminlyöty, ja ottaisi pelkän henkilöluvun
32002: näiden rahojen jakamisen perusteeksi kuntien kesken.
32003:    Päätös:
32004:    Arm. es. n:o 23 lähetettiin ed. v. Alfthanin tekemän ehdo-
32005: tuksen mukaan sekä talous- että valtiovarainvaliokuntaan.
32006: 
32007:       Arm. esitys n :o 24, tuulaakimaksun laskemisen perus ..
32008: teista, lähetettiin keskustelutta puhemiesneuvoston ehdotuk-
32009: sen mukaan talousvaliokuntaan.
32010: 
32011:              Eduskunnan työjärjestyksen 30 § :ää
32012: koskevasta muutoksesta.
32013:      Esitettiin perustuslaki'valiokunnan mietintö n :o 1 ehdo-
32014: tetun Suomen eduskunnan työjärjestyksen 30 § :n johdosta.
32015:      l(eskustelu:
32016:       Ed. Setälä: Pyysin puhevuoroa ainoastaan mainitak-
32017: seni että mietinnössä, se kun on ollut suurella kiireellä pai-
32018: nettava, on joitakuita painovirheitä. Suomalaisessa kappa-
32019: leessa viidennen sivun loppupuolella on muuan virhe: sano-
32020: taan: , työjärjestykseen määräämään", kun pitäisi olla: .,työ-
32021: järjestyksessään määräämään". Muut ovat vähäpätöiset ja
32022: tulevat korjattaviksi siihen osaan painosta, joka tulee asia-
32023: kirjoihin. Mitä ruotsalaiseen painokseen tulee, pyydän saa-
32024: da mainita että täällä eilen jaettiin korrehtuurivedoksia riit-
32025: tävä määrä, ja oli niissä vielä joku määrä tarkastamattomia
32026: painovirheitä. mutta tämä on tänä aamupäivänä kor'Ca,ttu
32027: uudella painoksena, joka on istunnon kuluessa jaeltu.
32028:       Ed. Söderholm: Såsom utaf utskottsbetänkandet fram-
32029: går, hafva tvänne olika meningar uti denna fråga gjordt sig
32030: gällande inom utskottet. Då jag har företrädt den mening,
32031: som är minoritetens, men det referat af min mening, som
32032: förekommer i betänkandet, blifvit affattadt utan kännedom
32033: om den del däraf, som redogör för pluralitetens åsikt, ber
32034: jag att här få göra några tilli!gg med anledning af den mo-
32035: tivering, som betänkandet upptager för pluralitetens räk-
32036: ning, jämte det jag i öfrigt återhämtar hvad motiveringen
32037: innehåller i fråga om minoritetens mening. På sid. 4 af ut-
32038: skottsbetänkandet säger utskottet att ständerna, enligt 38
32039: 1130               Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
32040: 
32041: 
32042: § R. F., hade initiativ i två former, i form af motionsrätt
32043: och i form af petitionsrätt, och däraf drager utskottet den
32044: slutsats, att bestämningen i sagda              paragraf   ,R.ik-
32045: sens ständer böra ej undandraga sig att sammankomma -
32046: - - - att rådslå med Kongl. Maj :t om the ärender, för
32047: hvilka Kongl. Maj :t them sammankallar" icke skulle hafva
32048: någon egentlig betydelse, och att interpellationsrätten där-
32049: för skulle kunpa utan vidare anses tillkomma landtdagen i
32050: den omfattning, som utskottets förslag innebär. Emellertid
32051: säger utskottet själft, att ständerna hafva initiativ i två for-
32052: mer, motionsrätt och petitionsrätt, d. v. s. i dessa fall är mo-
32053: narkens uteslutande rätt tili initiativ inskränkt. Men däraf
32054: följer enligt min tanke fullt logiskt att i öfriga afseenden mo-
32055: narkens initiativ icke är begränsadt.
32056:      Utskottets piuralitet åberopar sig dessutom på repre-
32057: sentationsreformkomitens memoriaiprotokoll.           Det är, så-
32058: som jag redan vid remissdebatten antydde, fallet, att komi-
32059: tens betänkande icke besvarar frågan i en riktning, som
32060: vore bevisande för majoritetens åsikt, men ifrån memoriai-
32061: protokol'let har man trott sig finna, att representationsre-
32062: formkomiten i själfva verket haft den åsikt, som betänkandet
32063: företräder. Jag vill icke sätta detta i fråga, men å andra si-
32064: dan är det fallet, att den bestämning, som ligger tili grund för
32065: förevarande bestämning i arbetsordningen, · nämligen § 32 i
32066: L. 0., måste i främsta rummet toikas efter sin ordaiydeise.
32067:        Utskottets piuralitet har dessutom trott sig från hrr
32068: Hermansons och Boismans reservation tili komitens betän-
32069: kande få stöd för sin uppfattning. Utskottet säger nämligen
32070:  på sid. 4: ,Detta framgår äfven af den tili betänkandet fo-
32071:  gade reservationen, hvilken undertecknats af hrr Hermansan
32072:  och Boisman. Dessa medgifva, att paragrafen, ifall fattan-
32073:  det af besiut däri uttryckligen icke förbjudes, kunde toikas
32074:  så, att fattande af besiut vore tillåtet". Af detta uttryck har
32075:  utskottet dragit den siutsats, att hrr reservanter anse, att
32076:  den ena toikningen skulle vara lika mycket värd som den
32077:  andra, d. v. s. att man med lika mycket skäl skulle kunna
32078:  komma till det resuitat, att landtdagen kunde fatta besiut i
32079:  anledning af en interpellation, som att Iandtdagen icke skulle
32080:  kunna göra det. Om man emellertid läser denna reservation
32081:  och beaktar det sammanhang, i hvilket den förekommer uti
32082:  komitens betänkande, så framgår det enligt min mening all-
32083:  deies klart, att reservanterna ingalunda ansett, att bägge
32084:  toikningarna vore lika berättigade; de anföra endast att en
32085:  sådan toikning sannolikt skulle försöka göra sig gällande.
32086:                        Työjärjestyksen 30 §.                 1131
32087: 
32088: 
32089:        )ivad diskussionen uti grundlagsutskottet vid senaste
32090: landtdag beträffar, så är det riktigt, att en sådan diskussion
32091: där egde rum, som utskottsbetänkandet gifver vid handen,
32092: men oberoende däraf måste jag vidhålla, att en diskussion i
32093: ett utskott, som icke föranledt beslut, icke kan vara afgö-
32094: rande gentemot den bestämning uti R.. F., som jag oivan
32095: antydt.
32096:        På sid. 3 uti utskottsbetänkandet förekommer sedan
32097: en motivering, som jag icke anser mig kunna förbigå. Det
32098: säges där, att det redan enligt 1869 års L. 0. varit vanligt
32099: att landtdagsman i R.. o. A. ställt spörsmål tiU ledamot af
32100: regeringen, som där hade säte och stämma, och att dessa
32101: spörsmål besvarats. Men hvad innebar detta? Det, att
32102: en representant ställer en fråga till en annan representant,
32103: som besvarar densamma.. kan icke vara i något afseende
32104: belysande för frågan om interpellationsrätten, äfven om i
32105: detta fal1 den interpellerade var medlem af landets regering.
32106: Ingen hade väl heller satt i fråga att R.. o. A., efter det stån-
32107: det inhämtat sådan medlems svar, skulle egt fatta beslut om
32108: någon dagordning hit eller dit. Denna sak har således in-
32109: genting med förevarande frågas rättsliga sida att göra.
32110:        På sid. 3 hänvisar utskottet sedan tili 69 § L. 0., och
32111: säger: ,Iivad angår fattande af beslut, stadgas i 69 § L. 0.,
32112: att talman må icke vägra framställande af proposition, utan
32113: så är, att han finner sådan åtgärd stridand~ mot grundlag
32114:  eller annan lag' '. 1 denna bestämning tror man sig också
32115: hafva funnit stöd för den uppfattning pluraliteten velat göra
32116: gällande. I själfva verket innehåller 69 § dock ingenting
32117: annat än ett uttalande om, att det är lag, som afgör, när be-
32118: slut öfverhufvud får fattas. Men det är just det, som här
32119: ~kall bevisas, om grundlagen tillåter att beslut fattas i an-
32120: ledning af interpellation eller icke.
32121:        Jag har velat framhålla dessa synpunkter såsom stöd
32122: för den åsikt, som betänkandet upptager såsom minorite-
32123: tens, och som jag för min del icke kan undgå att anse så-
32124: som den riktiga. Jag måste således förorda att 30 § får den
32125: lydelse, som minoriteten omfattat, nämligen att 2 :dra mom.
32126: skulle utgå och att 1 :sta mom. skulle affattas såsom på sid. 3
32127: uti det svenska betänkandet och på sid. 2 i det finska befän-
32128: kandet är föreslaget.
32129:       Ed. Setälä: Ydinkysymys asiassa on tietysti se, salliiko
32130: voimassa oleva perustuslaki keskustelua ja päätöstä inter-
32131: pellatsioonin johdosta vai eikö. Edellinen puhuja huomautti,
32132: että koska silloin, kun hallitusmuoto säädettiin, valtiosää-
32133: 1132                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
32134: 
32135: 
32136: dyillä oli ainoastaan anomus- ja esitysoikeus, hallitusmuoto
32137: tietysti ei sisällä mitään interpellatsioonioikeuteen nähden.
32138: Että säädyillä ei silloin ollut muuta alotemuotoa, kuin nämä
32139: kaksi, se on tietysti aivan oikein, mutta nykyinen Valtiopäi-
32140: Yäjärjestyshän on juuri lisännyt tuon kolmannen alotemuo-
32141: don. Valiokunta on puolestaan koettanut, ottaen huomioon
32142: V. J :n 48 ja 69 §§, selvittää, mitä nyt annettu interpellatsiooni-
32143: oikeus sisältää, koettanut todistaa että ei ole olemassa mi-
32144: tään perustuslain säännöstä, jota nyt, senjälkeen kuin inter-
32145: pellatsiooni-oikeus eduskunnalle on annettu, voitaisiin tuoda
32146: esiin keskustelun tai päätöksen kieltämiseksi.
32147:        Mitä tulee siihen, että ne kysymykset, joita ennen saa-
32148: tettiin tehdä hallituksen jäsenille erittäinkin ritaristossa ja
32149: aatelistossa, olivat toisenlaisia, kuin interpellatsiooni, sen on
32150: valiokunta itse lausunut, koska se on huomauttanut, että in-
32151: terpellatsiooniksi on katsottava vain sellainen hallituksen jä-
32152: senelle tehty kysymys, joka e r i t y i s e n ä a s i a n a
32153: otetaan esille. Entisessä eduskunnassa kysymyksen tekemi-
32154: nen hallituksen jäsenelle tietysti ei ole saattanut tapahtua
32155: muuta kuin ritaristossa ja aatelissa, jossa hallituksen jäseniä
32156: oli edustajina. Sitäpaitsi se on saattanut tapahtua myöskin
32157: plenum plenorumissa, jossa hallituksen jäsenet saattoivat olla
32158: saapuvilla, mutta tätä täysistunnon muotoahan peräti har-
32159: voin käytettiin säätyeduskunnan aikana, joten siis kysely ei
32160: siinä saattanut tulla mihinkään varsinaiseen kehitykseen.
32161: Perustuslakivaliokunnalla on tietysti joka tapauksessa ollut
32162: selvillä, että tämä oli jotakin toista kuin interpellatsiooni.
32163: Se on mainittuna mietinnössä ainoastaan itse interpellat-
32164: sioonin käsitteen selvittämiseksi.
32165:       Ed. Yrjö-l(oskinen, Y. 1(.: Valiokunnan ponnessa en-
32166: simäisessä kohdassa sanotaan m. m.: ,Kun keskustelu on
32167: julistettu päättyneeksi, esittää puhemies eduskunan hyväk-
32168: syttäväksi siirtymisen päiväjärjestykseen, jonka sanamuoto
32169: on seuraava: ,Kuultuansa annetun selityksen eduskunta
32170: siirtyy päiväjärjestykseen". Sitten seuraa saman ponnen
32171: toisessa kohdassa: jos tällaista yksinkertaista siirtymistä päi-
32172: väjärjestykseen ei hyväksytä, lykätään asia johonkin valio-
32173: kuntaan, jonka tulee ehdottaa perusteltu siirtyminen päivä-
32174: järjestykseen. Tahtoisin kysyä valiokunnan jäseniltä. onko
32175: tarkoituksena, että eduskunta, senjälkeen kuin asia palaa
32176: valiokunnasta, ei enään voi siirtyä yksinkertaiseen päivä-
32177: järjestykseen. Se ei käy selvästi esiin valiokunnan mietin-
32178: nö~tä, ja minusta olisi kuitenkin tärkeätä, että eduskunnalle
32179: säilyisi tämäkin oikeus.
32180:                        Työjärjestyksen 30 §.                1133
32181: 
32182: 
32183:       .Ed. Setälä: Tästä asiasta on tehty selkoa valiokunnan
32184: mietinnöstä sivulla 8, johon minä pyydän saada viitata. Py-
32185: kälä määrittelee yksinkertaisen ja perustellun päiväjärjes-
32186: tyksen sillä tavoin, että yksinkertaisen päiväjärjestyksen
32187: sanamuoto on täysin määrätty, mutta jos siihen jotakin, vaik-
32188: ka kuinka vähäistä, tulee lisää, niin sitä ei enää saata lukea
32189: yksinkertaiseksi, vaan se silloin muuttuu perustelluksi, niin-
32190: kuin onkin varsin luonnollista, kun eduskunta kerran on lä-
32191: hettänyt asian valiokuntaan. On melkein mahdotonta olet-
32192: taa, että eduskunta sen jälkeen kuin se on hylännyt pykälän
32193: ensimäisessä momentissa mainitun päiväjärjestyksen sana-
32194: muodon hyväksyisi sanasta sanaan samanlaisen.          .Epäile-
32195: mättä siihen silloin on tuleva jonkunmoinen perustelu .
32196: 
32197:       .Ed. Estlander: Då jag endast delvis deltagit i ären-
32198: dets behandling i grundlagsutskottet, så vill jag nu icke häller
32199: yttra mig närmare angående ärendet i dess helhet, vill endast
32200: anmärka, att jag i hufvudsak delar de betänkligheter hr
32201: Söderholm framhållit. D'ärjämte vill jag beträffande den del
32202: af utskottets betänkande jag varit med om, nämligen rö-
32203: rande sista momentet af § 32 framhålla, att enligt min tanke
32204: ordalydelsen af detta moment icke kan toikas annorlunda
32205: än att, då en gång frågan hänskjutits tili utskottets behand-
32206: ling, en enkel öfvergång tili dagordning icke mer kan före-
32207: komma .
32208: 
32209:       .Ed. Listo: .Edustaja Yrjö-Koskisen huomautuksen joh-
32210: dosta pyydän lausua käsityksenäni, että tietysti eduskun-
32211: nalla täytyy olla senkin p_~rästä kuin joku valiokunta on
32212: tällaisessa kysymyksessä lausuntonsa ja ehdotuksensa teh-
32213: nyt oikeus hyväksyä yksinkertainen siirtyminen päiväjär-
32214: jestykseen. Voihan käydä niin, ettei valiokunta onnistukaan
32215: tekemään sellaista ehdotusta, jonka eduskunta voisi hyväk-
32216: syä, ja että keskusteltaessa siitä ei myöskään eduskunnassa
32217: voida ehdottaa sellaista motiveerattua palaamista päiväjär-
32218: jestykseen, jonk.a eduskunta voisi hyväksyä. Niin ollen täy-
32219: tyy eduskunnalla olla oikeus ilman muuta siirtyä takaisin
32220: päiväjärjestykseen. Minusta ei tämä valiokunnan ponsi estäk-
32221: kään sellaista tapahtumasta; ja minä pyysin puheenvuor(}a
32222: vain ilmaistakseni tämän käsitykseni asiasta.
32223: 
32224:      .Ed. Danielson-Kaimari:    Minä pyydän huomauttaa,
32225: että melkoinen osa valiokunnan jäseniä on ollut sitä mieltä,
32226: että joku selventävä määräys siitä, että eduskunnalla on
32227: 1134                  Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
32228: 
32229: 
32230: täysi tilaisuus, kun asia palaa valiokunnasta, hyväksyä min-
32231: kälainen päiväjärjestys tahansa, olisi ollut otettava. Kun
32232: sitä tarkoittava ehdotus on valiokunnassa hylätty, ovat luul-
32233: lakseni kaikki sen jäsenet, yhtä ehkä lukuun ottamatta, käsit-
32234: täneet asian siten, että, niinkuin edustaja Listo on maininnut,
32235: eduskunnalla sittenkin on valta tämän työjärjestyksen mu-
32236: kaan hyväksyä sellainen siirtyminen päiväjärjestykseen, joka
32237: asiallisesti on yksinkertainen, vaikka se sanamuodoltaan
32238: poikkeaisikin siitä, joka on mainittu pykälän ensimmäisessä
32239: kohdassa. Se voi poiketa siitä esim. siten, että siinä ilmoi-
32240: tetaan asian olleen valiokunnassa käsittelyn alaisena.
32241:       Pyydän vielä herra Söderholmin lausunnon johdosta
32242: sanoa yhden pienen huomautuksen. Hän mainitsi, että jos
32243: valioktmnan käsitys hallitusmuodon 38 § :stä olisi oikea, ei
32244: pykälän puheena olevalla määräyksellä oli_si mitään sisällystä.
32245: Sillä on kuitenkin senkin selityksen mukaan, jonka valio-
32246: kunta on sille antanut, hyvinkin tärkeä sisällys, se velvoit-
32247: taa nim. eduskuntaa ehdottomasti käsittelemään kaikki ne
32248: arm. esitykset, jotka hallitsija jättää eduskunnan käsiteltä-
32249: viksi. Tämä sisällys on siinä sanojen mukaan, eikä valio-
32250: kunta ole suinkaan tahtonut kieltää, että se määräys sisäl-
32251: tyisi pykälään.
32252: 
32253:       Ed. Nevanlinna: Pyydän saada tämän keskustelun joh-
32254: dosta huomauttaa että, mikäli minä voin käsittää, tämä py-
32255: kälä, niinkuin se ehdotetaan, jättää eduskunnalle kokonaan
32256: vapaat kädet, mitä sen päätöksen laatuun tulee, jonka se
32257: tahtoo tehdä. Ainoa, mistä toinen momentti puhuu, on valio-
32258: kunnan ehdotus. Ja valiokunnallekin se jättää täysin va-
32259: paat kädet kaikessa muussa paitse siinä, että siinä on otak-
32260: suttu mahdottomaksi, että valiokunta voisi, sen jälkeen kuin
32261: se on asiaa käsitellyt, ehdottaa, sellaista siirtymistä päivä-
32262: järjestykseen hyväksyttäväksi, joka tuon ehdotuksen mukaan
32263: on ainoa, joka on nimeltään ,.yksinkertainen siirtyminen päi-
32264: väjärjestykseen''.
32265:        Päätös:
32266:    Mietintö hyväksyttiin.
32267: 
32268: 
32269:        lnterpellatsiooni hallitukselle Laukoo sukutilan Junastosta
32270: koskevassa asiassa.
32271:                    Interpellatsiooni Laukon asiassa.          1135
32272: 
32273: 
32274:    Ensinnä käytti. puheenvuoroa
32275:      Senaattori Ignatius: Senaatille on tehty interpellatsiooni
32276: siitä, mitkä syyt ovat aiheuttaneet, että hallitus on kieltäytynyt
32277: myötävaikuttamasta Laukan fideikomissin lunastamiseen ja sen
32278: luovuttamiseen tilan nykyisille torppareille. Kamaritoimituskun-
32279: nan päällikkönä, josta toimituskunnasta asia senaatin ratkaista-
32280: vaksi esitettiin, on minun asiani antaa tähän vastaus.
32281:      Ensiksi en kuitenkaan voi olla lausumatta sitä mielipidettä,
32282: että interpellatsiooni, jos sen kautta vain on tahdottu saada
32283: suora vastaus, ei nähdäkseni ollut tarpeen vaatima. Ne syyt,
32284: joiden vuoksi senaatti ei katsonut voivansa suostua T ottijärven
32285: ja Vesilahden kuntien Laukan fideikomissin lunastamisesta te-
32286: kemiin anomuksiin, ovat pääkohdissa tunnettuja jokaiselle, joka
32287: on lukenut sanomalehtien kertomuksia asiasta, ja interpellatsioo-
32288: nin arvoisa tekijä itse on saanut ei ainoastaan asiassa synty-
32289: neet pöytäkirjat, vaan myöskin muut asiakirjat nähtäväksensä.
32290: Vastaus oli siis hänelle tunnettu, ennenkuin kysymys voi tulla
32291: eduskunnan käsiteltäväksi.
32292:      Kuitenkin pyydän minä nyt, koska niin halutaan, saada
32293: esille tuoda muutamia seikkoja, jotka asiaa valaisevat.
32294:       Kuten mainittu, jätti T ottijärven kunnan valtuuttama asia-
32295: mies senaatille anomuksen, jossa kunta, torppariammattiosaston
32296: ehdotuksen johdosta ja viitaten Laukassa tapahtuneiden levot-
32297: tomuuksien ikäviin seurauksiin, pyysi, että senaatti ryhtyisi toi-
32298: menpiteisiin sanotun fideikomissin lunastamiseksi samalla ta-
32299: valla kuin Anjalan fideikomissin oli tapahtunut. Vesilahden
32300: kunnan puolesta jätettiin Hämeenlinnan kuvernöörin kautta sa-
32301: manlainen anomus.
32302:      Tässä oli siis olemassa anomus siitä, että valtio lunastaisi
32303: Laukan fideikomissin kauppakirjalla, joka kumoaisi fideikomis-
32304:  sin ominaisuuden maatilana ja muuttaisi sen nykyajan arvoa
32305: vastaavaksi rahapääomaksi. Mutta jo muodolliselta kannalta
32306: katsoen oli olemassa vakavia epäilyksiä siitä, oliko sellainen
32307: oikeustoimi mahdollinen. Kauppasopimuksen tekemiseen vaa-
32308:  ditaan kaksi asianosaisia, ostaja ja myyjä. Nyt puheenaole-
32309: vassa tapauksessa olisi ostajana Suomen valtio, mutta kuka
32310:  olisi myyjänä? fideikomisario ei ole fideikomissinsa omis-
32311:  taja, vaan ainoastaan haltija. Laukan fideikomissikirjassa, joka
32312:  on julkaistu Suomenmaan asetuskokoelmassa vuodelta 1890,
32313:  sanotaan nimenomaan, ettei fideikomissia saa koskaan vähen-
32314:  tää eikä muulla tavoin muuttaa. Jos nyt senkaltainen kauppa
32315:  kuitenkin voitaisiin tehdä, niin olisi siihen vähintäin hankittava
32316:  ei ainoastaan fideikomissin haltijan, vaan myöskin kaikkien nii-
32317:  den hänen sukulaistensa suostumus, joiden oikeutta tämä mah-
32318: 1136                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
32319: 
32320: 
32321: dollisesti koskisi. Senaatille jätetyt anomukset eivät kuitenkaan
32322: sisältäneet mitään viittaustakaan siihen, että Laukon fideikomis-
32323: sin haltija olisi suostuvainen vaihtamaan fideikomissin vuosi-
32324: korkoon eikä myöskään mitään selitystä siitä, mille kannalle
32325: muut sukutilan mahdolliset perilliset kysymykseen nähden aset-
32326: tuisivat. ja lopuksi eivät anomuksentekijät olleet edes oikeita
32327: asiallisia asiassa, joka koski yksityistä tilanhaltijaa ja hänen
32328: torppareitaan.
32329:      Näiden muodollisten syiden lisäksi, jotka aiheuttivat ano-
32330: muksen hylkäämisen, tuli vielä ne epäilykset, jotka senaatin
32331: keskuudessa enemmistön puolelta lausuttiin hallituksen lailli-
32332: sesta pätevyydestä kumota tai muuttaa lainvoimaa voittaneen
32333: fideikomissitestamentin määräykset. Sellainen valta, arveltiin,
32334: olisi myönnettävä hallitukselle vasta hallitsijan ja eduskunnan
32335: hyväksymän lain kautta.
32336:      Omasta puolestani olen edelleenkin tätä mielipidettä.
32337:      Nyt lausutusta voidaan ehkä vedota siihen seikkaan, että
32338: hallitus on lunastanut Anjalan fideikomissin sen haltijan ja
32339: alustalaisten yhteisestä anomuksesta. Mutta tässä kohdin on
32340: kuitenkin otettava huomioon, että Anjalan fideikomissi perus-
32341: tettiin Suomen valtion varoilla ja että sen perustaja oli maan
32342: hallitsija, joka senvuoksi myös voi kaikkien asiallisten suostu-
32343: muksella muuttaa sitä koskevia määräyksiä loukkaamatta ke-
32344: nenkään oikeutta. Laukon fideikomissi on sitävastoin lainvoi-
32345: man voittaneen testamentin kautta perustettu yksityisillä va-
32346: roilla ja sen perustaja on jo aikoja sitten kuollut.
32347:      Nämät olivat ne syyt, joiden vuoksi senaatti ei katsonut
32348: voivansa suostua anomukseen Laukon tilan lunastamisesta, jota
32349: anomusta muuten Laukon torpparit eivät olleet tehneet, niin-
32350: kuin kysymyksentekijä on lausunut, vaan olivat sen tehneet,
32351: kuten sanottu, Tottijärven ja Vesilahden kunnat. Laukon fidei-
32352: komissin haltijan ja hänen alustalaistensa väliset riidat samoin
32353: kuin niistä johtuneet valitettavat seuraukset jäivät siis senaatin
32354: päätöksen ulkopuolelle. Kuitenkin voi mielestäni hyvällä syyllä
32355: panna kysymykseen, olisiko senaatti, vaikkapa näitä esteitä ei
32356: olisi ollut olemassa, ollut oikeutettu Iunastustoimenpiteellä ryh-
32357: tymään par'aikaa kestävään ja tuomioistuimessa vireillä olevaan
32358: riitaan tilanhaltijan ja hänen alustalaistensa välillä.
32359:      En luule tarvitsevani huomautta siitä eroituksesta, joka on
32360: tavallisen työmiehen ja torpparin välillä. Kun edellinen tekee
32361: lakon, niin hän samalla kadottaa myös työpaikkansa. Lakko-
32362: tilasta johtuu, että sekä työnantajat että työmiehet kärsivät va-
32363: hinkoa, mutta kumpikin puoli on laillisessa oikeudessaan, sillä
32364: heidän välinen kontrahtinsa on lakannut. Lakossa oleva torp-
32365: pari sitävastoin nauttii palkkaansa suorittamatta työtään. Tämä
32366:                     lnterpellatsiooni Laukon asiassa.           1137
32367: 
32368: 
32369: ei ole kohtuullista eikä oikeaa. Mutta olkoon oikeuslaitoksen
32370: asia tutkia ja ratkaista, kuka on syypää Laukon surullisiin selk-
32371: kauksiin.
32372:     Ei liene muuten tuntematonta, että senaatti kyllä on koet-
32373: tanut aikaansaada sovintoa Laukon fideikomissin haltijan ja
32374: hänen alustalaistensa välillä, mutta on kohdannut ensinmaini-
32375: tun puolelta jyrkän kiellon. Aiottua sovintolautakuntaa ei sen-
32376: vuoksi voitu asettaa.
32377:     Ed. Vuolijoki, S.: Ensiksi pyydän lausua suuren ihmette-
32378: lyni siitä, että kotimaisella hallituksella on niin merkillinen kä-
32379: sitys interpellatsioonista, että muka tahdottaisiin interpellatsioo-
32380: nilla saada ainoastaan tietää, mitenkä se ja se asia on, millä
32381: tavalla senaatti on sen ja sen asian motiveerannut. lnterpel-
32382: latsioonin tarkoitus minun ymmärtääkseni on myös se, että
32383: saadaan tietää, mitä eduskunta sanoo tuosta motiveerauksesta,
32384: ja se tälläkin kertaa on tietysti päätarkoituksena ollut.
32385:     Odottaa jo sopi, että ne perustelut, joihin kotimainen hal-
32386: litus on nojautunut, antaessaan epäävän päätöksen alkuperäi-
32387: sesti Laukon ja Tottijärven alustalaisten tekemään anomukseen
32388: saada Laukko valtion välityksellä lunastetuksi ja tilattomalle
32389: väestölle luovutetuksi, olisivat jokseenkin heikkoja. Mutta täy-
32390: tyy sanoa, että ei kuitenkaan olisi luullut, että kotimainen hal-
32391: litus siihen määrin turvautuisi muotoseikkoihin kuin se tässä
32392: asiassa on turvautunut - tämmöisessä asiassa, joka ei koske
32393: yksistään muutamia satoja tai satoihin nousevia torppariper-
32394: heitä, vaan tavallaan koko Suomen torppariväestöä, sillä Lau-
32395: kon tapahtumat ja kotimaisen hallituksen menettely niiden suh-
32396: teen ovat herättäneet ääretöntä kiihtymystä yli koko maan, ovat
32397: herättäneet niin suurta kiihtymystä, että siitä olisi voinut tulla
32398: hyvinkin vakavat seuraukset. Mutta kuitenkin kotimainen
32399: hallitus on asiassa menetellyt yksinomaan tuommoisiin muo-
32400: dollisuuksiin nojautuen ja pannut päähuomion siihen, mitenkä
32401: voisi motiveerata epäävän päätöksensä.
32402:     Kamaritoimituskunnan arvoisa päällikkö, joka tältä paikalta
32403: tehtyyn interpellatsiooniin vastasi, sanoo käsityksensä olevan
32404: sen, että kotimaisella hallituksella ei ollut oikeutta tuskin asian-
32405: omaisten pyynnöstäkään mennä fideikomissin säännöksiä muut-
32406: tamaan tai kumoamaan. Toisen käsityksen on kuitenkin lau-
32407: sunut ilmi asiaa senaatissa esiteltäessä senaattori Ståhlberg.
32408: Hänen käsityksensä oli se, että hallitsija voi asianomaisten
32409: pyynnöstä pätevän syyn ilmaantuessa ryhtyä tämmöiseen asiaan,
32410: ja vielä lisäksi hänen käsityksensä oli se, että senaatti, jos se
32411: pitäisi sellaisen tilan lunastamisen valtiolle suotavana, voi muun
32412: muassa kunnan hakemuksesta, jopa omasta aiotteesiaan tiedus-
32413: 1138                  Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
32414: 
32415: 
32416: tella sukutilan haltijalta, haluaako hän valtion välityksellä saada
32417: sukutilan tilattomille luovutetuksi. Senaatin enemmistön käsi-
32418: tys oli kuitenkin se, jonka täällä kamaritoimituskunnan pääl-
32419: likkö juuri ilmitoi, ja siihen käsitykseen perustuen senaatti
32420: myös antoi epäävän päätöksensä. Kotimainen hallitus siis kiel-
32421: tää myötävaikutuksensa näin äärettömän suuren työriidan saat-
32422: tamisesta Sovinnolliseen ratkaisuun, ja erittäinkin tahdon panna
32423: merkille sen lausunnon, jonka kamaritoimituskunnan päällikkö
32424: antoi silloin, kun asia senaatissa esiteltiin. Hän lausui, että
32425: koska »on epäilyksenalaista, voiko hallitus asianomaisten pyyn-
32426: nöstäkään tämmöiseen seikkaan nojautuen» j. n. e. Kotimai-
32427: sen hallituksen tehtävä olisi tietysti ollut ensin hankkia selkoa,
32428: onko se epäilyksenalaista vaiko ei, mutta se ei käy ilmi siitä
32429:  lausunnosta, mikä niissä pöytäkirjoissa oli, jotka kamaritoimi-
32430: tuskunnan päällikkö mainitsi jätetyn interpellatsioonin tekijälle.
32431:  Kamaritoimituskunnan päällikkö mainitsi myös, että niissä asia-
32432:  kirjoissa, jotka jätettiin hallitukselle, ei ollut millään tavalla seli-
32433: tetty eikä todistettu, suostuuko fideikomissin nykyinen haltija
32434:  siihen, mitä anomuksentekijät olivat pyytäneet. Päinvastoin
32435:  mainitaan kyllä kahdessakin paperissa, että fideikomissin hal-
32436:  tija olisi suostuvainen siihen, ja vaikka se ei olisikaan mainittu,
32437:  niin ainakin minun käsitykseni on sama kuin senaattori Ståhl-
32438:  bergin, että kotimainen hallitus olisi siinä tapauksessa velvolli-
32439:  nen tiedustelemaan asiaa fideikomissin haltijalta. Mutta mikäli
32440:  minulla on ollut asianomaiselta esittelijäsihteeriitä tilaisuus kuulla,
32441:  niin sitä ei ole tapahtunut.
32442:       Yhtenä syynä siihen, että hallitus antoi epäävän päätöksen,
32443:  mainitaan myös se, että anomuksentekijät eivät olleet Laukon
32444:  torppareita. Alkuperäisesti oli se kuitenkin Laukon ja Totti-
32445:  järven torppariosasto, joka pani tämän asian vireille, mutta kun
32446:  he tahtoivat saada anomukselle suurempaa kantavuutta, hank-
32447:  kivat he siihen myös kahden kunnan suostumuksen. Laukon
32448:  ja Tottijärven torppariosaston anomus oli myöskin Vesilahden
32449:  ja Tottijärven kuntien nähtävänä, ja sentähden katson olleeni
32450:  aivan oikeutettu sanomaan, että asianomaiset torpparit olivat
32451:  anomuksen tehneet.
32452:       Sosiaalidemokraattien käsitys tämmöisestä asiasta on se,
32453:  että kotimainen hallitus kyllä voi tähän asiaan sekaantua ja voi
32454:   siihen myös ottaa ainakin aiotteen asian saattamiseksi onnelli-
32455:   seen ratkaisuun, jos se vaan tahtoo. Meillä on ennemmin pre-
32456:  judikaatti Haminan lampuotitiloista. Siellä oli riidelty vuosi-
32457:   kymmeniä, mutta kun riitaisuudet olivat muodostumassa siksi
32458:   uhkaaviksi, kun ne kärjistyivät kärjistymistään, silloin kotimai-
32459:   nen hallitus katsoi velvollisuudekseen käydä väliin, ja vaikka
32460:   kuuluisat suomalaiset juristit olivat selittäneet, että se maa,
32461:                    Interpellatsiooni Laukan asiassa.           1139
32462: 
32463: 
32464: missä Haminan lampuodit sijaitsivat, kuului semmoisiin maihin,
32465: joita perustuslain mukaan ei saa kaupungilta ottaa pois, niin
32466: tämä ei kuitenkaan estänyt senaattia saattamasta asiaa onnelli-
32467: seen ratkaisuun; se on nyt onnellisella tolalla ja toivottavasti
32468: tulee loppuun saakka saatetuksi siihen suuntaan, että Haminan
32469: Iampuodit voivat olla tyytyväisiä. Mutta kun hallitus Laukon
32470: torpparien anomuksessa ei tahdo antaa välittävää kättä, niin
32471: se osoittaa, että hallitus tahtoo harjoittaa luokkakostoa niitä
32472: torppareita vastaan, jotka olivat rohjenneet lakkoon käydä, jotka
32473: olivat rohjenneet käydä puolustamaan oikeuksiansa keskiaikaa
32474: muistuUavaa paroonia vastaan. Tahdon erityisesti panna mer-
32475: kille, että hallituksen käytös ja hallituksen motiveeraus muis-
32476: tuttaa tavattoman suuressa määrin niitä mielipiteitä, mitä halli-
32477: tuksen äänenkannattajassa, Hufvudstadsbladetissa, siihen aikaan
32478: oli julkilausuttu. Sitä suuremmalla syy11ä olisi hallituksen vei- ·
32479: vollisuus tämmöisessä asiassa ottaa edes initsiatiivi asian saat-
32480: tamiseksi onnelliseen ratkaisuun, jota se ei kuitenkaan tehnyt,
32481: koska Laukon ja Tottijärven torpparit eivät olleet ainoastaan
32482: oikeutetut, vaan vieläpä velvolliset ryhtymään lakkoon. Todis-
32483: taakseni sitä, että Laukon fideikomissin torpparit olivat vieläpä
32484: velvoitetut ja pakoitetut ryhtymään lakkoon, pyydän lyhyesti
32485: mainita muutamia tosiseikkoja, jotka oikeudenkäynnissä tulivat
32486: ilmi ja toteennäytetyiksi.
32487:      On yleisesti tunnettu asia, että Laukon torpparien oikeudel-
32488: linen asema on ollut kautta vuosikymmenien semmoinen kuin
32489: yleensä kaikkien torpparien, joilla ei ole ollut minkäänlaista
32490: kontrahtia. Laukossa oli luvattu monen vuoden kuluessa hank-
32491: kia torppareille kontrahdit, mutta tätä lupausta ei oltu täytetty.
32492: Ja tiedämme, että kun torpparilla ei ole kontrahtia, voi kartanon
32493:  herra vuosi vuodelta lisätä veroa. Ja niin on Laukossakin
32494: käynyt: veroa on lisätty harva se vuosi häädön uhalla. Torp-
32495:  parilla oli silloin valittavana kaksi mahdollisuutta: joko mennä
32496:  pois tai maksaa veroa lisää. Hän tietysti valitsi pienemmän
32497: pahan, maksoi lisättyä veroa. Mutta vaikka veroa lisättiin vuosi
32498: vuodelta, ei kuitenkaan lisätty niitä etuja, joita torpparilla oli
32499:  nautittavana, ei poikkeustapauksessakaan vähennetty veroa, vaan
32500:  vähennettiin etuja, vähennettiin laitumenkäyttöä, metsänkäyttö-
32501:  oikeutta, vähennettiin niittyjä. Häädön uhalla pakotettiin myös
32502:  tekemään tin~itöitä, semmoisia tinkitöitä, että jäävittömäin todis-
32503:  tajain mukaan meni yhdeltä mieheltä kaksikin hevospäivää tin-
32504:  kitöihin, minkä kartanon työnjohtaja katsoi, että hänen olisi
32505:  pitänyt suorittaa yhdessä päivässä. Verona oli muun muassa
32506:  hevospäiviä, mutta aivan mielivaltaisesti muutettiin niitä karta-
32507:  non herran puolelta miespäiviksi ja lisättiin aivan mielivallan
32508:  mukaan. Vaikka välipuheessa oli mainittuna, että verol} pitää
32509: 1140                 Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
32510: 
32511: 
32512: olla jaettuna tasaisesti pitkin vuotta, niin siitä huolimatta kar-
32513: tanon herra kuitenkin piti oikeutenaan ottaa muutamista tor-
32514: pista kaikki verot kesällä; on hyvin ymmärrettävää, että torp-
32515: parien oma maanviljelys silloin kärsi mitä suurimmassa mää-
32516: rässä. Vaikka laissa, jo 1734 vuoden laissa nimenomaan sano-
32517: taan, että veron pitää olla vissi, »vissi vuotuinen vuokra on
32518: välikirjassa määrättävä», käytti Laukon parooni siitä huolimatta
32519: niin sanottuja ylipäiviä. Joka paikassa, missä ne olivat taval-
32520: lisia, on niistä aina maksettu korvaus talon puolelta, markka
32521: tai vähemmän, mutta joka tapauksessa korvaus. Mutta Lau-
32522: kon ylipäivät erosivat siinä muista, että niistä ei maksettu pen-
32523: niäkään korvausta. Yleensä vuokravuoden alkaessa ei vuok-
32524: raaja ensinkään tiennyt, mitenkä korkeaksi hänen rasituksensa
32525: nousevat, sillä näiden ylipäivien ja muiden erinomaisen hie-
32526: nosti keksittyjen keinojen avulla voi kartanon herra seurata
32527: aivan pienimpiäkin vivahduksia vuokralaistensa maksukyvyssä.
32528: Vaikka vuokralaiset olivat sitoutuneet tekemään työpäiviä Lau-
32529: kon kartanoon, niin pantiin heidät häädön uhalla tekemään
32530: päiviä puolentoista peninkulman päässä olevaan Tottijärven
32531: kartanoon, mikä tietysti erinomaisessa määrässä lisäsi torppa-
32532: rien työrasitusta. Siinä määrässä johdonmukaista ryöstöjärjes-
32533: telmää harjoitettiin Laukossa, että yksin palovakuutusmaksujen
32534: suhteen oli kartanon herra mahdollisimman johdonmukainen.
32535: Palovakuutusmaksun suoritti torppari, mutta aina, kun vakuu-
32536: tettu rakennus paloi, piti torpparin rakentaa se uudestaan. Pa-
32537: lovakuutusmaksun taas kantoi siitä kartanon herra.
32538:      Välitön aihe lakkoon oli kuitenkin se niin sanottu :otaks-
32539: värkkipirtti», jonka jokainen eduskunnan jäsen tuntee sanoma-
32540: lehtien kertomuksista, niin ettei sitä tarvitse ruveta kuvaile-
32541: maan. Mainittakoon vaan, että siinä teurastettiin kaikki, mitä
32542: kartanossa yleensä teurastettiin, ja ettei sitä koskaan puhdis-
32543: tettu muuta kuin mitä torpparit puhdistivat. Ja ellen väärin
32544: muista, oli Laukon torpparien kontrahtien lopussa vielä se
32545: huomautus, että torpparien piti kulkea hattu kädessä kartanon
32546: portaiden ohi katsomatta siihen, istuiko siellä herrasväkeä vai
32547: ei. Tämä kaikki kävi niin sietämättömäksi, että torpparien pal-
32548: velijat kieltäytyivät menemästä työhön kartanoon. Siis palve-
32549: jat! Torppareilla ei siis ollut _mitään muuta keinoa kuin kään-
32550: tyä kartanon herran puoleen pyytämään jonkunlaista huojen-
32551: nusta, etupäässä taksvärkkipirtin korjausta. Mutta armollinen
32552: herra ei suostunut minkäänlaisiin neuvotteluihin. Siitä oli seu-
32553: rauksena lakko, lakosta luokkatuomio ja luokkatuomiosta häätö,
32554: ja kun asema oli niin pitkälle kärjistynyt ja herättänyt ääre-
32555: töntä huomiota ympäri maan, odotti jokainen kotimaisen hal-
32556: lituksen välintuloa, odotti, mitä tekee kotimainen hallitus. Ja
32557:                    Interpellatsiooni Laukon asiassa.           1141
32558: 
32559: 
32560: mitä teki kotimainen hallitus? Se lähetti armeijan poliiseja,
32561: lauman kotimaisia kasakoita, jotka siellä menettelivät niinkuin
32562: Itämerenmaakuntien rauhoittajat menettelivät sanomalehtikerto-
32563: muksista päättäen. Tässä pyydän uudistaa, mitä äsken sanoin,
32564: että hallituksen menettely tuntui luokkakostolta, koska vielä
32565: toisen kerran sinne lähetettiin sama mies, joka itse niyönsi
32566: piesseensä torppareita, ratsumestari Calonius - - - -
32567:    Puhemies: Se ei kuulu tähän asiaan vaan toiseen, poliisi-
32568: asiaan.   On pysyttävä tarkoin asiassa.
32569: 
32570:     Ed. Vuolijoki, S.: Minä katson tämän selvittävän asiaa. - - -
32571: Suuremmalla syyllä olisi sen lisäksi kotimaisen hallituksen pi-
32572: tänyt ryhtyä edes jonkinlaiseen initsiatiiviin asian saattamiseksi
32573: onnelliseen ratkaisuun tässä suhteessa, koska kotimainen halli-
32574: tus tahdittomalla käytöksellään viime vuoden kuluessa on tavat-
32575: toman suuressa määrässä lisännyt levottomuutta ja kiihtymystä
32576: torpparien keskuudessa, ja kotimaista hallitusta tavallaan voi-
32577: daan pitää osaltaan edesvastuussa siitä, että mitä ikävimpiä
32578: torpparilevottomuuksia ja torppalakkoja viime vuoden kuluessa
32579: ympäri Suomea sattui. Sillä kun torppariliike viime vuoden
32580: alussa nousi yhä enemmän ja enemmän, kun torpparit pitivät
32581: ympäri maata kokouksia ja kokouksissa laativat ponsia sekä
32582: valitsivat ja lähettivät miehiä suureen edustajakokoukseen Tam-
32583: pereelle, joka laati ponsia ja teki päätöksiä, niin olisi luullut,
32584: että kotimainen hallitus siihen komiteaan, jonka se asetti maa-
32585: talousoloja tutkimaan ja jota agraarikomiteaksi nimitetään, olisi
32586: ottanut edes jonkun henkilön, jonka tiedettiin olevan tämän
32587: Tampereen torpparikokouksen päätöksen takana. Se olisi epäi-
32588: lemättä hyvin suuressa määrin rauhoittanut kiihtynyttä ja kii-
32589: vastunutta mielialaa torpparien keskuudessa. Mutta sitä ei ko-
32590: timainen hallitus tehnyt, vaan sen sijaan asetti tähän komi-
32591: teaan neljän maakunnan suurimmat tilanomistajat, joka seikka
32592: oli omiansa vielä suuremmassa määrin herättämään kiihtymystä,
32593: suuttumusta ja vihaa torpparien keskuudessa, koska sillä tavoin
32594: katsottiin kotimaisen hallituksen halveksivan torpparien selvästi
32595: ilmitullutta oikeustajuntaa ja selvästi ilmituotuja vaatimuksia.
32596: Että torpparien kiihtymys tässä suhteessa oli täysin oikeutettu,
32597: sen osottaa se seikka, että vielä huhtikuussa tämän saman
32598: komitean torpparilakiehdotuksessa ei ollut edes kahden vuoden
32599: lyhintä mahdollista vuokra-aikaa, vaan sitä koskeva pykälä kuu-
32600: luu ainoastaan että »kontrahti maalla olevaan vuokraan tehtä-
32601: köön määräajaksi:., minimiä mainitsematta. Sanoin jo, että sitä
32602: suuremmalla syyllä olisi senaatin pitänyt ottaa initsiatiivi tämän
32603: asian saattamiseksi onnelliseen ratkaisuun, koska katson, että
32604:                                                           72
32605: 1142                  Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
32606: 
32607: 
32608: se tuolla käytöksellään on siihen määrin kiihottanut maan-
32609: vuokralaisia Suomessa, että levottomuuksia tämän johdosta on
32610: epäilemättä syntynyt. Nyt kun senaatti on asettanut keskuu-
32611: destaan komitean tarkastamaan sitä samaa agraarikomitean laki-
32612: ehdotusta, niin tahtoisin kamaritoimituskunnan herra päällikön
32613: kautta lähettää sellaisia terveisiä tarkastajille, että he aivan rau-
32614: hassa voivat mennä kesälaitumille, sillä ei sille laille tulla pa-
32615: nemaan mitään huomiota, koska hallitus on käytöksellään pa-
32616: kottanut muiden muassa sosiaalidemokraattisen ryhmän teke-
32617: mään oman ehdotuksen torpparilaiksi, joten ei sellaisen halli-
32618: tuksen armollista esitystä tässä asiassa enää kaivata. ja samalla
32619: pyytäisin huomautta, että, vaikka sitä kesälomaa pitennettäisiin
32620: pitemmälle kuin tavallista, niin sitä ei suinkaan Suomen kansa
32621: tulisi suremaan. Sillä semmoinen kotimainen hallitus, joka siinä
32622: määrin katsoo voivansa polkea kansan selvästi ilmitullutta
32623: oikeustajuntaa kuin kotimainen hallituksemme on nyt tehnyt
32624: tässä Laukon asiassa, semmoinen hallitus ei ansaitse istua
32625: enää päivääkään paikallaan. ja kun se hallitus eroaa, niin minä
32626: vakuutan, että Laukon torpparit tulevat murhemielin ajattele-
32627: maan niitä suuria eläkkeitä, joita armolliselta taholta heille mää-
32628: rätään, jos nimittäin heillä on sydäntä ottaa niitä vastaan.
32629:     Senaattori Ignatius: jos joku toimenpide on lain kannalta
32630: katsoen epäilyksen alainen, niin minä luulen, ettei mikään halli-
32631: tus voi siihen ryhtyä, jollei se tahdo olla itsevaltias. Mutta
32632: itsevaltias ei nykyinen hallitus Suomessa ole, ja siitä syystä
32633: ei senaatilla ole valtaa tehdä mitättömäksi, mitä kerran tuomio-
32634: istuimet ovat tuominneet. Se on jotenkin selvää, enkä olisi
32635: luullut, että minun olisi tarvinnut sanoa sitä. Mitä puhuja
32636: muuten lausui senaatista ja siitä, että senaatin menettely olisi
32637: kostoa, en luule tarvitsevani vastata siihen. Se oli solvaus,
32638: johon en ryhdy vastaamaaan, koska en katso sitä sopivaksi.
32639: 
32640:        Ed. Nuorteva: Kamaritoimituskunnan päälikön esiinty-
32641: minen tässä asiassa selvästi osottaa, että joko ei kyetä tai
32642: ei tahdota ymmärtää, mistä tällä kertaa on kysymys. Voi-
32643: massa oleva interpellatsioonioikeus pakottaa supistamaan
32644: kaikki hallituksen puoleen kääntymiset johonkin määrättyyn
32645: kysymykseen. Mutta minä ainakin tahtoisin käsittää tämän
32646: oikeuden ser. kaltaiseksi, että jokaisen interpellatsiooniky-
32647: symyksen lopussa ymmärretään ne sanat, jotka liitettiin
32648: äsken tehtyyn poliisi-interpellatsiooniin, nimittäin sanat:
32649: ,1 u a 1 e e k o h a II i t u s n ä i t t e n t o i m e n p i t e i t-
32650: :en kautta onnistuneensa täyttämään
32651: v e 1 v o II i s u u t e n s a p u o 1 u e e t t o m a n a ko k o
32652:                    Interpellatsiooni Laukan asiassa.        1143
32653: 
32654: y h t e i s k u n n a n e t u a j a e d i s t y s t ä v a 1v o-
32655: v a n a v a 1ta n a". Siitä on kysymys jokaisen interpel-
32656: latsioonin yhteydessä. Siitä on kysymys myös tässä asiassa.
32657:        Todellakin hämmästyttäväitä näyttää se, lievimmin sa-
32658: nottuna kevytmielinen tapa, jolla hallitus uskoo voivansa
32659: vastata kysymykseen, joka koskee koko Suomen köyhälis-
32660: tön alkeellisimpia oikeuksia. .Edellinen puhuja on jo selvästi
32661: ja sitovasti esiintuonut asian juriidiset puolet. Senaattori
32662: Ignatius on tahtonut tehdä uskottavaksi, että tässä asiassa
32663: juriidiselta kannalta katsoen senaatin väliin meneminen ei
32664: ole ollut mahdollinen. Kuitenkin hän myönsi, että tuostakin
32665: seikasta on ollut erimieljsyyttä hallituksen keskuudessa. Siis
32666: toisin sanoen, joku osa - en tiedä kuinka suuri - senaatin
32667: jäsenistä on ollut sitä mieltä, että ionkunlainen väliin mene-
32668: minen olisi ollut mahdollista. Siltä näkökannalta minä tah-
32669:  don lähteä.
32670:        Tiedämme, että tuollaiset lain tulkitsemiset eivät kos-
32671: kaan ole ehdottomasti sitovia. Tiedämme, että alituisesti
32672:  uudistuu sen tosiasian totuus, että laki on sellainen kuin se
32673: tulkitaan, ja senhän senaattori itse täällä myönsi sanoen, että
32674: muutamat senaatin jäsenet ovat olleet toista mieltä kuin hän.
32675:  Minä olen ehdottomasti sitä mieltä, että kysymyksessä täl-
32676:  laisessa kuin Laukan asia senaatin olisi pitänyt ryhtyä toi-
32677: meen, jos olisi ollut pienintäkin, kuinkakin pientä mahdolli-
32678:  suutta siihen. Minä uskallan sanoa senkin, että jos kysy-
32679:  myksessä oleva senaatin toimenpide olisi aiheuttanut jon-
32680:  kunlaisen muodottomuuden, niin senaatin sittekin olisi pitä-
32681:  nyt ryhtyä toimeen, sillä siinä asiassa oli liian suuria intres-
32682: sejä kysymyksessä.
32683:        Voidaksemme täysin käsittää, mitä Laukan asia oikeas-
32684:  taan on ja mitä sen ohessa on tapahtunut, meidän täytyy luoda
32685: silmäys siihen. Laukassa on elänyt voimakas torpparivä-
32686:  estö. Useimmat torpparit ovat eläneet siellä 50-60 vuotta,
32687:  vieläpä kauemminkin. Siellä on torppariperheitä, jotka jo
32688:  pari kolme sukupolvea ovat asuneet siellä, raivaten maata
32689:  aivan viljelemättömästä erämaasta. Siellä on perheitä, jotka
32690:  vuosikymmeniä ovat uhranneet kaiken elämäntyönsä maansa
32691:  viljelykseen. Tämä tosin on tapahtunut toisen maalla, toi-
32692:  nen on ollut tuon maan ,omistaja", mutta nuo torpparit, he-
32693:  hän ovat sen maan viljelleet, he ovat sen saaneet kuntoon,
32694:  heidän työllään ja heidän voimallaan Laukon ja Tottijärven
32695:  kunnat ovat muuttuneet niiksi viljaviksi pelloiksi, mitä ne
32696:  ovat. Krhittyneemmän oikeustajunnan kannalta juuri nuo
32697:  torpparit ovat oikeutetut tällä kertaa kysymyksessä olevaan
32698:  maahan. Juriidinen oikeus kieltää sen.          Meidän täytyy
32699: 1144                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
32700: 
32701: 
32702: myös olevien olojen tähden resigneerata tässäkin suhteessa.
32703:  myöntäen, että nykyään voimassa oleva juriidinen oikeus
32704:  on ristiriidassa kehittyneemmän oikeustajunnan kanssa.
32705:        Mutta jos tulee kysymykseen törkeä tämän oikeusta-
32706: junnan loukkaaminen, täytyy hallituksen yhteiskunnallisen
32707:  rauhan nimessä tehdä kaikki, minkä se voi estääkseen tuol-
32708:  laista tapahtumasta.
32709:        Mitä me näemme siellä nyt? Siellä ovat kaikki nuo
32710: torppariperheet häädetyt maantielle, maantieltä pellolle,
32711: pellolta metsään. Perh~et, jotka vuosikymmeniä ovat elä-
32712: neet siellä, tehden kovaa työtä, ovat yhtäkkiä muutaman
32713: kuukauden kuluessa menettäneet kaiken omaisuutensa, pu-
32714: humattakaan muista huutavista vääryyksistä, joita heille sen
32715: ohessa on tehty. Mutta tämä vahinko ei koske ainoastaan
32716: heitä. Se koskee koko meidän maatamme. Sillä niinkuin
32717: monet Wesilahden ja Tottijärven pitäjissä asuvista talolli-
32718: sista ovat sanoneet, Wesilahden ja Tottijärven kunnat jou-
32719: tuvat kokonaan autioiksi.          Peltoa siellä ei enää viljellä,
32720: koska ei ole viljelijöitä, siellä ei hoideta mitään, koska ei ole
32721: hoitajia. Sanomalehdi~sä on ollut uutisia, että sinne on tullut
32722: uusia torppareita. Me tahdomme vaan mainita, että ne torp-
32723: parit, jotka ovat tulleet sinne, ovat ihmisiä, joilla ei ole min-
32724: käänlaista kuntoisuutta. Sillä kunnon ihminen ei mene ta-
32725: loon, joka on toiselta ryöstetty. Sinne on tullut ihmisiä.
32726: jotka eivät kykene siellä mitään aikaansaamaan, jotka eivät
32727: kykene saamaan noita laajoja maita viljelyksen alai-
32728: siksi. Kuinka tätä kysymystä arvosteleekin, niin on selvää.
32729: että tässä on vääryys tapahtunut noita useampaa kymmentä
32730: torpparia kohtaan, jotka ovat tällaisen merkillisen tapahtu-
32731: man kautta tuomitut menettämään kaiken omaisuutensa, tuo-
32732: mitut lähtemään pois taivasalle, tuomitut syrjäyttämään
32733: kaikki tunteensa, tuomitut pakottamaan lapsensakin mene-
32734: mään taivasalle, kärsimään kylmyyttä ja nälkää. Toiselta
32735: kannalta taas op yhteiskunta kärsinyt suuren vahingon sen
32736: kautta, että joku osa ja melkoinen osa tämän maan alasta on
32737: joutunut autioksi. Tällaisen kysymyksen edessä me sei-
32738: somme. Minusta tuntuu todellakin - en löydä sopivaa sa-
32739: naa - todellakin kevytmieliseltä tällaisen situatsioonin yh-
32740: teydessä tuoda esille monenlaisia muodollisia pikkuseikkoja,
32741: vedota siihen tai tähän epäilyksenalaisena olevaan pykälään
32742: fideikomissin oikeuksista ja sen sellaisista. Minusta tuntuu
32743: kevytmieliseltä rajoittaa vastaus tällaisiin kysymyksiin ai-
32744: noastaan vetoamiseen siihen, että nuo torpparit ovat tehneet
32745: muka jonkinlaisen lainrikoksen ja sen takia nyt kärsivät an-
32746: saitun rangaistuksensa. Tällainen vastaus tQdellakin osoit-
32747:                    Interpellatsiooni Laukon asiassa.          1145
32748: 
32749: 
32750: taa, että hallitus, joka tällaisen vastauksen antaa, ei kykene
32751: arvostelemaan olevia oloja siltä kannalta kuin niitä tulisi ar-
32752: vostella.                                  ~
32753:        Laukan lakko ei ole mikään satunnainen ilmiö, se ei ole
32754: mikään seuraus jostakin tilapäisestä agitatsioonista, niinkuin
32755: meidän maamme yläluokka-lehdet ovat kaiken aikaa julista-
32756: neet. Joku yksityinen agitaattoriko voisi saada tällaista ai-
32757: kaan? Joku yksityinen kiihoittajako, niinkuin on sanottu,
32758: menisi puhumaan ja hänen vaikutusvaltansa olisi niin suuri,
32759: että hän muutamilla puheilla saisi tällaisen lakon syntymään
32760: ja johtamaan kaikkiin näihin seurauksiin? Suokaa anteeksi,
32761: hyvät herrat, tuo puhe on vähän liian lapsellista. Laukan
32762: lakko ei ole mitään muuta kuin luonnollinen ilmaus nykyään
32763: tapahtuvasta muutoksesta yleisessä oikeustajunnassa ja luon-
32764: nollinen seuraus siitä kehityksestä, jonka alaisina me olemme.
32765: Laukan lakko oli ilmaus torpparien vapautumishalusta. He
32766: olivat jo aikoja sitten huomanneet, että jonkun paroonin itse-
32767: valtias menettely ei suinkaan ollut millään tavalla puolustet-
32768: tavissa. He tunsivat sen sisimmässä sydämessään jo vuosia
32769: sitten. He olivat jo vuosikausia saaneet tuntea mitä tör-
32770: keimpiä loukkauksia tuon kartanon omistajan puolelta, puhu-
32771: mattakaan noista lakin-pois-päästä-ottamisista ja kumarta-
32772: misista ja ,herra parooniksi' ja sen sellaisesta tituleeraami-
32773: sesta, jota siellä on aivan ehdottomasti välttämättömänä pi-
32774: detty. Nämä sanat eivät ole mitään tyhjää puhetta, jotakin
32775: solvausta, niinkuin täällä ehkä suvaitaan sanoa, vaan ne ovat
32776: todistettavia seikkoja. Jos kuka on ollut lainrikkoja Laukan
32777: ja Tottijärven tiloilla, niin on se ollut joku muu henkilö kuin
32778: kartanon alustalaiset. Tämän ovat he tunteneet kau;m us-
32779: kaltamatta ilmi lausua tätä. Tulee silloin uusi aika. Kan-
32780: samme elää muutamia vuosia valtiollisen sorron alaisena,
32781: sorto painaa kaikilta tahoilta, kärjistyy yhä enemmän. Tu-
32782: lee ratkaisu, tulee päivä, jolloin kansa yhtenä miehenä nou-
32783: see kaatamaan vallassa olevaa sortoa. Ja sorto kaatuu.
32784: Miten tämä kansaan vaikuttaa? Kansassa syntyy vapauteen
32785: pyrkjminen. Mutta, hyvät herrat ja naiset! Kun meidän ylä·
32786: luokkamme taisteli sortoa vastaan ja kun tämä sorto loppui,
32787: niin he iloitsivat sen takia, että olivat päässeet siitä sorrosta.
32788: Mutta köyhälistö, köyhä kansa, kun se taisteli sitä sortoa
32789: vastaan - .tietysti monessakaan suhteessa ei niin itsetietoi-
32790: sesti kuin ne, jotka selvemmin saattoivat ymmärtää, mistä
32791: kysymys oli - he eivät kuitenkaan - minä uskallan sen
32792: sanoa huolimatta siitä, että se saattaa tuntua olevan vähän
32793: ristiriidassa tavallisten korulauseitten ja juhlapuheitten
32794: kanssa - he eivät koskaan ole tunteneet tuota Bobrikoffin
32795: 1146               Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
32796: 
32797: 
32798: sortoa niin kovin kuin kapitalismin sortoa. Kun kansamme
32799: sellaisena nousi sortoa vastaan ja tunsi vapauden tulevan,
32800: silloin oli köyhälistölle pääasiana vapautuminen aineellisesta,
32801: taloudellisesta sorrosta. Se oli tämä seikka, joka suurlakon
32802: päivinä kesken kaikkien juhlapuheitten ja korulauseitten
32803: soittoa katkaisi välit ja jakoi meidän kansamme niihin kah-
32804: teen ryhmään, jotka täällä ovat olemassa ja tulevat täällä
32805: olemaan.
32806:        Tahdoin tämän sanoa todistaakseni, valaistakseni sitä
32807: seikkaa, että Laukon lakko oli ilmaus kansan yli koko Suo-
32808: men tapahtuvasta vapautumispyrkimyksestä. .En voi olla
32809: huomauttamatta sitä todellakin valaisevaa seikkaa, että niin
32810: pian kun tämä kansa vapautumispyrkimyksissään yhä enem-
32811: män järjestäytyy selvälle pohjalle, tämä yhä enemmän tu-
32812: lisi mitä se todeHakin oli, nim. taistelua aineellista sortoa
32813: vastaan, sitä harvemmiksi kävivät meidän yläluokkalaisten
32814: juhlapuheet vapaudesta, juhlapuheet taistelusta sortoa vas-
32815: taan, sitä uhkaavammaksi kävi reaktsiooni, joka nyt on ke-
32816: hitt~nyt pitkälle ja kehittyy vielä pitemmälle, jollei ajoissa
32817: aseteta sille rajoja. Laukon lakko tapahtui hetkenä sellai-
32818: sena, jolloin suurlakon aikuiset korulauseet jo olivat jota-
32819: kuinkin unohtuneet vallassa olijoilta, tapahtui hetkenä sellai-
32820: sena, jolloin selvästi nähtiin, mihin päin köyhälistö pyrki. Ja
32821: minä uskallan vielä kerran väittää sen, minkä edellinen pu-
32822: huja on väittänyt, että yläluokan taistelu tätä torppariliikettä
32823: vastaan oli kahta eri laatua: ensinnäkin vaistarnainen itsen-
32824: säsäilyttämis-pyrkimys ja toiselta puolen luokka-kosto.
32825:         Silloin kun nuo surkean kuuluisat Laukon häädöt alkoi-
32826: vat, silloin kun poliisit olivat siellä harjoittamassa sitä, mi-
32827: hin tässä on viitattu, silloin meidän yläluokkalaiset sanoma-
32828: lehdet lähettivät sinne reporttereita, jotka sanomalehdissä
32829:  toivat esille ja julistivat räikeitä kuvia siellä tapahtuvista
32830: töistä. Mutta tämä ei kestänyt montakaan päivää.             Nuo
32831: kertomukset, joita julistettiin, olivat todellakin sitä laatua,
32832:  että vaikkapa ne kirjoitettiin yläluokkalaisten lehtiin kaikella
32833:  mahdollisimman suurella varovaisuudella ja käyttäen niin
32834:  vaaleita ja niin varovaisia värejä kuin suinkin, ettei vaan
32835:  millään tapaa liioiteltaisi, niin nuo kuvat olivat niin kamalia,
32836:  että jokainen ihminen, jolla on hiukankin sydäntä ruumiissa,
32837:  todellakin reageerasi niitä vastaan. Joku sanomalehti us-
32838:  kalsi vähän voimakkaammin kajota noihin juttuihin. Mutta
32839:  silloinpa alkoi sota. Se osa meidän kansastamme ja sen sa-
32840:  nomalehdistöstä, joka - minä uskallan sen sanoa - näkyy
32841:  suuressa määrässä vaikuttavan hallituksen , tekoihin ja me-
32842:  nettelyyn, se yhtäkkiä julisti avoimen sodan koko tätä juttua
32843:                    Interpellatsiooni Laukon asiassa.          1147
32844: 
32845: 
32846: vastaan. Silloin ruvettiin soittamaan sitä säveltä, ettei mi-
32847: tenkään sovi, ei mitenkään voi kajota tähän seikkaan, ei mi-
32848: tenkään sovi ruveta häiritsemään noitten luokkatuomioitten
32849: toimeenpanoa, ei mitenkään saa ruveta rajoittamaan tätä
32850: yläluokan kostonhimoa. Ja kumma kyllä, täällä eduskun-
32851: nassa on monta kertaa sanottu, että se vähänen joukko sa-
32852: noo itsellänsä olevan suuren vaikutusvallan, mutta kyllä
32853: myöskin näkyy sellainen olevan. Hallituksen ensi toimin-
32854: nassa näkyy jonkunlaisia oireita siitä, että se halusi jotain teh-
32855: dä. Kun sanomalehdissä julaistiin ensimmäiset räikeimmät
32856: kertomukset poliisin menettelystä siellä, silloin hallitus tai ai-
32857: nakin jokunen hallituksen jäsen empimättä lähetti sähkösano-
32858: man Hämeen läänin kuvernöörille vaatien häntä ryhtymään
32859: tarpeellisiin toimenpiteisiin ehkäistäkseen tätä mielivaltaa, jo-
32860: ka vielä tapahtui. Mutta seuraavana päivänä jo nähtiin noissa
32861: ruotsalaisissa katulehdissä komeita artikkeleita - kenen al-
32862: lekirjoittamia lienevät olleet- joissa kaikella mitä hirmuisim-
32863: malla voimalla hyökättiin tuota rakastettua hallitusta vas-
32864: taan ja leimattiin kokonaan kauheaksi ja kamalaksi, että se
32865: oli uskaltanut tähän asiaan kajota. Ja kumma kyllä. Kyllä
32866: tosiaan vähäsen nykyisinä aikoina nähdään kilttejä ihmisiä~
32867: mutta minun täytyy sanoa, että hallitus silloin rup~si kiltiksi.
32868: Se alistui eikä enään kajonnut tuohon seikkaan nimeksikään.
32869: Sanomalehdet lakkasivat siitä puhumasta, nekin lehdet jotka
32870: ensi alussa puhuivat vähäisen voimakkaammin kuin muut.
32871: yhtäkkiä lopettivat kaiken puhumisen siitä. Reaktsiooni tuli
32872: yhä tuntuvammaksi ja tuntuvam.maksi.
32873:        :Ensimmäinen yhteentörmäys Laukon paroonin ja Lau-
32874: kon torpparien välillä tapahtui talvella, mutta silloin ei hää-
32875: detty vielä kaikkia torppareita. Usea kymmen oli vielä hää-
32876: tämättä. Häädön jatkamista viivyteltiin ja viivyteltiin, odo-
32877: tettiin kuukausia ja taas kuukausia, siksi kunnes reaktsiooni
32878: olisi ottanut meidän koko yhteiskuntamme kouriinsa.             Ja
32879: sittekun oli saatu tarpeellisen kilteiksi puolet kuin toisetkin,
32880: silloin kaikessa hiljaisuudessa ruvettiin täydentämään sitä
32881: surunäytelmää siellä Laukassa, eivätkä meidän yläluokka-
32882: laisemme hiiskuneet siitä sanaakaan. Sillä välin oli halli-
32883: tukselle tehty tuo pyyntö, joka koski kartanon ostamista
32884: valtiolle. Nyt hallituksen olisi pitänyt tietää, ja minä olen
32885: vakuutettu siitä että se myöskin tiesi, kuinka kipeä tämä
32886: asia oli, ettei se koskenut jollekulle yksityiselle tapahtunutta
32887: loukkausta, vaan että tässä todellakin koko yhteiskunnallinen
32888: rauha oli kysymyksessä, oli kysymyksessä suuria taloudel-
32889: lisia etuja, mutta vielä suurempia siveellisiä. Vielä suurempi
32890: oli kysymys siitä, mihin kaikki tällainen johtaa.
32891: 1148               Istunto 20 p. kesäkuuta J 907.
32892: 
32893: 
32894:       No niin - - - minä tahdon nyt konstateerata vaan
32895: muutamia seikkoja. .Ensiksikin sen, että hallituksen menet-
32896: tely tässä asiassa todellakin on ollutluokkamenettelyä. Minä
32897: uskallan väittää ja voisin tämän väitteen todistaakin, että
32898: hallitus kaikissa näissä kysymyksissä on menetellyt orjalli-
32899: sesti sillä tapaa, kuin edellisen päivän Hufvudstadsbladet
32900: kirjoitti, ja mitä Hufvudstadsblad~t tällaisessa asiassa kirjoit-
32901: taa, sen tietänee jokainen.
32902:        Puhemies:   Kehottaisin puhujaa järjestykseen.
32903:       .Ed. Nuorteva: Mutta toisen asian tahdon myös
32904: tässä tapauksessa konstateerata, sen kevytmielisyyden,
32905: millä tahdotaan kajota tällaiseen suureen asiaan, kun halli-
32906: tuksen jäsenellä täällä tehtyyn kysymykseen ei ole mitään
32907: muuta vastattavaa kuin jonkinlaisia muodollisia vastauksia,
32908: kun ei ollenkaan uskalleta kajota asian ytimeen, kun ei ollen-
32909: kaan uskalleta ottaa esille sitä, että tässä olisi pitänyt jakaa
32910: todellista inhimillistä oikeutta eikä mitään luokkaoikeutta,
32911: kun ei ymmärretä, että Laukan asia samalla tapaa kuin useat
32912: muut samallaiset asiat ovat seurauksia yhteiskunnassa ta-
32913: pahtuvasta kehityksestä, seurauksia koko yhteiskunnan kes-
32914: kuudessa tapahtuvista liikkeistä, joista koko yhteiskunta on
32915: vastuunalainen; kun hallitus ei kykene tätä ymmärtämään,
32916: niin siHoin, hyvät herrat - - !
32917:       Senaattori Ståhlberg: Koska keskustelussa kuuluu kos-
32918: ketelluu myöskin senaatin vähemmistön kantaa tässä asiassa,
32919: pyytäisin täydentää kysymykseen jo annettua vastausta,
32920: pysyen kysymyksen rajoissa, mainitsemaila myöskin ne
32921: syyt, joitten tähden vähemmistö on tullut toisilla perusteilla
32922: samaan tuLokseen kuin senaatin enemmistökin.
32923:       Vähemmistön puolelta osaksi oltiin sillä kannalla, että
32924: hakemus Laukan tilan valtiolle lunastamisesta olisi hyljät-
32925: tävä sen tähden, että tilan haltija ei ollut siitä mitään hake-
32926: musta tehnyt. Omasta puolestani olen kuulunut vähem-
32927: mistöön seuraavista syistä.
32928:       .Erittäin suotavaa ja tärkeää epäilemättä olisi, että sel-
32929: laiset työriidat, kuin nyt puheena oleva, saataisiin sovin-
32930: nolla selvitetyksi, joll'ei muuten, niin valtion väliintulon
32931: kautta. Sitä vartenhan senaatti onkin, vaikka valitettavasti
32932: turhaan, kääntynyt Laukan ja Tottijärven sukutilan haltijan
32933: puoleen. Mutta tuossa tarkoituksessa valtio mielestäni ei
32934: saa menetellä siten, että se olisi omansa synnyttämään
32935: uusia ja kenties vielä laajempia riitoja ja selkkauksia. Näin
32936:         Interpellatsiooni Laukon asiassa.                      1149
32937: -----------·                 ----------------~--------
32938: 
32939: 
32940: 
32941: 
32942: kuitenkin kävisi, jos valtio ryhtyisi Innastamaan maatiloja
32943: työriidan ollessa vireillä tilan haltijan ja hänen alustalaistensa
32944: välillä. Ne yritykset, joita eräissä tilojen lunastettavaksi tar-
32945: jouksissa on te~ty ilmeisesti kohtuuttomien yksityisetujen
32946: keinottelemiseksi valtion kustannuksella, ja toiselta puolen
32947: se levottomuus ja työriitoihin taipuvaisuus, joka viime ai-
32948: koina on ollut maalaisväestön keskuudessa huomattavissa,
32949: osoittavat, että se pelko, johonka viittasin, ei olisi ollut turha.
32950: Jos valtio lunastamistoimenpiteillä ryhtyisi vireillä oleviin
32951: työriitoihin, niin se olisi epäilemättä omansa laajoissa pii-
32952: reissä herättämään sitä käsitystä, että maanomistaja voipi
32953: toimeenpanemalla rettelöitä ja häätöjä alustalaistensa keskuu-
32954: dessa saada maansa hyvästä hinnasta kaupaksi valtiolle, että
32955: alustalaiset voivat kieltäytymällä vuokravelvollisuuksiansa
32956: täyttämästä ja toimeenpanemalla selkkauksia maanomista-
32957: jan kanssa saada maat valtion varoilla itsellensä lunastetuiksi.
32958: Jos asetuttaisiin sille kannalle, että valtion on velvollisuus
32959: työriitoja poistaaksensa lunastaa tila, jolla tällainen riita on
32960: puhjennut, niin silloin valtiolla ei olisi sitä vapautta ja mah-
32961: dollisuutta lunastusasian arvoste1emiseen, joka sillä tulee
32962: olla, vaan valtion olisi pakko taipua kuinka liiallisiin vaati-
32963: muksiin tahansa ja lunastaa tila, vaikka se mahdollisesti so-
32964: veltuisi paljoa vähemmän pikkutilojen perustamiseen kuin
32965: moni muu tila, jonka lunastamiseen käytettävissä olevat val-
32966: tion varat eivät riitä.
32967:       Näistä syistä olen puolestani katsonut, että tätä nykyä,
32968: työriidan parast'aikaa kestäessä ja tuomioistuimissakin vi-
32969: reillä ollessa, valtion puolesta ei ole voitu ryhtyä toimen-
32970: piteisiin Laukon ja Tottijärven sukutilan valtiolle lunastami-
32971: seksi, ei edes tiedustelemaan tilan haltijalta, suostuisika hän
32972: puolestansa luovuttamaan tilan valtiolle ja tekemään sitä
32973: varten tarpeellisen alamaisen hakemuksen sukutilasäädök-
32974: sen muuttamisesta. Tällainen muuttaminen minun käsit-
32975: tääkseni, päinvastoin kuin senaatin enemmistön, kyllä voisi
32976: olla mahdollinen asianomaisten suostumuksella pätevistä,
32977:  painavista syistä, mutta myönnän että se on asia, josta on
32978:  ja saattaa olla eri mieliä, ja siitä syystä senaatti onkin juuri
32979: tämän asian johdosta antanut oikeustoimituskunnalle toi-
32980: meksi ottaa harkittavaksi, eikö olisi ryhdyttävä lainsäädäntö-
32981: toimenpiteeseen, jolla kysymys sukutjlan luovuttamisen
32982: mahdollisuudesta saatettaisiin selvälle kannalle.
32983:      :Ed. Schybergson: J ag har anledning att taga till ordet
32984: i denna fråga, emedan jag, tillfrågad af regeringsmedlemmar
32985: om, hvad de i saken böra tillgöra, svarat, att den enda utvä-
32986: 1150               Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
32987: 
32988: 
32989: gen ifrån svårigheterna var godsets inlösen. Jag har också
32990: tillrådt fideikommissarien att gå in därpå och icke hålla pre-
32991: tentionerna för höga.
32992:        De formella skäl, som anförts emot en sådan inlösen~
32993: förbiser jag ingalunda. Jag anser dock, att den omständig-
32994: heten, som hufvudsakligen kan anföras emot inlösen af ett
32995: fideikommiss, nämligen att de framtida egarnes rätt icke blir
32996: bevakad, förelegat i samma mån i fråga om Anjala majorat.
32997: som i fråga om Laukko fideikommiss. Och såvidt jag har mig
32998: bekant är det vanligt i Sverige, där ju fideikommissinstitutio-
32999: nen grundar sig på samma stadganden som hos oss, att fi-
33000: deikommiss öfvergå tili penningekommiss, och det är t. o. m.
33001: fallet med detta samma Laukko, att det tidigare, på 1700-
33002: talet, var fideikommiss, hvilket dock efter f'inlands förening
33003: med l(yssland byttes ut mot penningefideikommiss och i den
33004: formen måhända ännu existerar i Sverige. .En annan om-
33005: ständighet, som talar mot en inlösen och enligt min uppfatt-
33006: ning är viktigare, är den af senator Ignatius, liksom äfven af
33007: senator Ståhlberg påpekade, att den administrativa myndig-
33008: heten ogärna bör intervenera, medan domstolens arbete på-
33009: går. Men också den saken kunde man öfverse med. Lik-
33010: som i andra frågor ville jag också i denna framhålla och däri
33011: vara ense med hr Nuorteva, nämligen att dessa torparesträj-
33012: ker dock icke blott få bedömas efter arrendelagens paragra-
33013:  fer. C'e äro uttryck för den brytning, som för närvarande
33014:  eger rum i vårt samhälle.
33015:        Men allvarsammare och allvarsammast talar mot en in-
33016: lösningsåtgärd den omständighet, som nu med önskvärd tyd-
33017: lighet har framhållits af senator Ståhlberg, att nämligen, om
33018:  senaten inlöser ett gods, det första sträjk där utbryter, denna
33019: inlösen blir ett slags premium för öfverträdelserna, men icke
33020:  blott det, äfven vederbörande jordegare kan få ett premium
33021:  för vidtagandet af åtgärder, som framkalla missnöje. Vi
33022:  skola icke glömma att under denna tid bland de många an-
33023:  bud om inlösen, som gjorts tili styrelsen, förekommit sådana,.
33024:  som blott kunna gå under rubriken: försök tili oförtjänt vär-
33025:  deökning. Men framförallt har det varit ett hinder för rege-
33026:  ringen att gå så tili väga, som i interpellationen nu fram-
33027:  hålles, nämligen att på sätt äfven senator Ståhlberg
33028:  framhållit, de tiligångar, öfver hvilka regeringen dispone-
33029:  rar för detta ändamål, icke närmelsevis skulle räcka tili~
33030:  ifall den vägen inslås att, där missförhållanden uppstå, vare
33031:  sig tili följd af jordegarens eller torparens förvållande, en
33032:  inlösen från statens sida skall ega rum. Men jag vore be-
33033:  redd att medvärka tili att tillräckliga medel för ända-
33034:                   Interpellatsiooni Laukon asiassa.        1151
33035: 
33036: 
33037: målet ställas tili regeringens förfog_ande. J ag är icke någon
33038: vän af dessa kolonisationsföretag, dessa förslag tili fram-
33039: kallande af en ny småbrukarklass, som framträdt såväl i
33040: agrarkomitens senaste betänkande som i det tidigare af den
33041: s. k. subkomiten afgifna. Jag befarar att dessa personer,
33042: som förut icke äro jordbrukare, som förut icke hafva visat för-
33043: måga af sparsamhet och förvärf, och som komma tili ett om-
33044: råde, som icke är bebygdt, utan där alla byggnader skola
33045: af dem uppföras, jag befarar, att de själfva minst af alla
33046: skola tacka oss, men tili våra torpares förmåga att blifva
33047: själfständiga jordbrukare har jag tilltro. tlos dem finnas
33048: förutsättningar för framgång såsom själfständiga jordbru-
33049: kare. Jorden är af gammalt brukad inom samma familj, där
33050: finnes färdiga byggnader och några kostnader för deras
33051: uppförande tagas därför icke i anspråk. Tili en början må-
33052: ste den förre torparen möjligen göra dagsverken för att få
33053: debet och kredit att gå ihop. Men torparne äro dock ett
33054: materia}, hvaraf någonting och någonting godt kan göras.
33055: Jag vill icke säga att alla 70,000 torpare äro mogna därtili,
33056: men jag tror att 40,000 eller kanske 50,000 skulle kunna gö-
33057: ras tili själfständiga jordegare dem själfva och landet tili
33058: gagn. Det är för denna sak jag i många år kämpat. Och
33059: jag vili tillägga att jag icke tror att vi ens försummat tiden,
33060: ty ännu för ett tiotal år voro våra torpare icke i samma
33061: ställning i ekonomiskt och andra afseenden som de nu äro.
33062: Om vi genomfört reformen för tio år tillbaka, så är det ej
33063: sagdt att vi hade lyckats, men under dessa tio år har befolk-
33064: ningen på landet, den mindre jordbrukaren, torparen gått i
33065: så hög grad framåt, att däraf värkligen, som sagdt, kan gö-
33066: ras någonting godt.
33067:        Om vi vore ense därom, så återstår dock den frågan,
33068: huru medel för ändamålet skola kunna ställas tili regerin-
33069: gens disposition. 1 detta afseende vill jag påpeka att vi icke
33070: stå inför någonting nytt, som skall ggra_s, vi behöfva icke
33071: såsom vid järnvägsbyggnader inportera materia} för ända-
33072: målet och nedlägga stora kostnader därpå. Det är endast
33073: en öfverflyttning af de krediter, som nu gravera den en-
33074: skilda jordegaren, på statsverket. 1 stället för att våra kas-
33075: sor hafva skuldsedlar, intecknade i fastigheterna, skulle de
33076: få mottaga obligationer utfärdade af statsverket och saken
33077: skulle på detta sätt kunna ordnas. Det är sålunda icke ett
33078: utländskt lån; som erfordrades. Ett sådant skulle vi i när-
33079: varande tid icke kunna uppta,ga, allra minst tili de belopp,
33080: som här ko.mme i fråga. Utan det är ett inhemskt lån, i det
33081:  att själfva obligationerna skulle gå i likvid. Det är stora
33082: 1152               Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
33083: 
33084: 
33085: summor förslaget går ut på. Jag har icke hunnit egna denna
33086: fråga en detaljerad granskning, men jag tänker, att beloppet
33087: åtminstone kommer att uppgå tili 150 milioner mark. Men
33088: 150 miljoner å 41 12 tfo göra dock icke mer än 6,750,000, och
33089: af dessa skola väl de nya jordegarene kunna betala åtmin-
33090: stone 4 å 5 miljoner årligen. När åter tiderna blifva bättre
33091: och vårt land åter kan få biUig utländsk kredit, kan lånet
33092: efterhand konverteras tili 3112 tfo utländskt lån, - och då
33093: kan räkningen för statsverket gå ihop. J ag vill påpeka att
33094: om denna reform skulle genomföras, så kunde tillika de ti-
33095: digare inom representationen framställda önskningsmålen om
33096: gemensamhetsskogar eller kommunalskogar liksom äfven
33097: om gemensamma fiskevatten i ett sammanhang upptagas
33098: tili afgörande.
33099:        Ännu en omständighet, som jag icke bör förbigå. D'en
33100: sammanhänger med den af mig och herr senator Ståhlberg
33101: påpekade att jordegaren kan söka få en ersättning, som
33102: vida öfverstiger det skäliga. Vi hafva i detta afseende en
33103: ganska ledsam erfarenhet från järnvägsexpropriationerna,
33104: där jordegaren icke endast får lägenheternas värde ökadt,
33105: tack vare de förbättrade kommunikationerna, utan dessutom
33106: får betydlig direkt penningeersättning. Men vid inlösen för
33107: ändamål, sådana som det ifrågavarande, är man icke, såsom
33108: när en järnväg bygges, ovilkorligen i behof af ett visst om-
33109: råde, utan man kan lämna de jordegare å sido, som icke äro
33110: nöjda med skälig ersättning. Det är icke ringa svårig-
33111: het att genomföra en sådan sak, som denna. Men jag vill
33112: åberopa att efter afslutandet af torparstrejken på J okkis,
33113: där jag då ännu hade med förvaltningen att göra, en komite
33114: omedelbart tillsattes bestående af godsets förvaltare, två af
33115: torparena själfva valda medlemmar. kommunalnämdens ord-
33116: förande, som stod torparena nära, och en jurist. Inom några
33117: veckor var denna komite färdig med sitt förslag. Att det
33118: icke ännu realiserats, beror tili icke ringa del därpå, att tor-
33119: parene icke\ önska blifva gäldenärer tili enskilda bolag, låt
33120: så vara, att lång amortering dem beviljas. De befara att,
33121: när den onda tiden kommer och de möjligen icke kunna er-
33122: lägga annuiteterna, en utsökning skulle ega rum, medan där-
33123: emot de gentemot statsverket hafva det förtroende att un-
33124: der undantagsförhållanden stor hänsyn därtili tages.
33125:        Jag har ansett mig böra i detta sammanhang framkasta
33126: denna tanke tili den kraft och värkan den hafva kan. Jag
33127: vili tillägga att, enligt hvad jag hört uppgifvas, samma tanke
33128: uppstått oå annat håll och det är antagligt, att ett detalje-
33129: radt förslag gående i samma riktning som mitt uttalande
33130:                   Interpellatsiooni Laukon asiassa.         1153
33131: 
33132: 
33133: kommer att se dagen i tidskriften Aika. Pör öfrigt behöfva vi
33134: ej. tvista om uppfinnarrätten. Det förhåller sig med denna
33135: sak som .med kolonisationsfrågan, hvarom i går var tal.
33136: Det är endast annorstädes bepröfvade metoder, som komma
33137: till användning. Vi hafva här i landet inslagit samma förfa-
33138: rande beträffa_nde donationslägenheterna i Wiborgs län. Vi
33139: kunna nu fortgå på samma väg med större erfarenhet och
33140: med undvikande af en hel del misstag, som tidigare begåtts.
33141: Men framförallt kunna vi åberopa den storartade reform,
33142: som i detta afseende genomförts i lrland af den engelska re-
33143: geringen utan hänsyn till alla de agrarbrott, som där då på-
33144: gingo eller kanske just med hänsyn till dem.
33145:        Jag föreslår en enkel öfvergång till dagordningen. Jag
33146: vet, att regeringen har gjort kanske mer än handlingarna af
33147: sig visa, för att få en uppgörelse till stånd, och jag är öfver-
33148: tygad om att hela detta spörsmål är ett af dem, som rege-
33149: ringen egnat sitt allra största intresse.
33150:       Puhemies ilmoitti pyydetyn vielä 12 puheenvuoroa, jo-
33151: ten ei näyttänyt siltä kuin saataisiin päiväjärjestyksessä ole-
33152: vat asiat tänään loppuun käsitellyiksi yhtämittaisessa istun-
33153: nossa, vaan oli nyt pakko keskeyttää istunto ja kokoontua
33154: jälleen kello 6 i. p.
33155: 
33156: 
33157:      Istunto keskeytyi kello 4,25 i. p.
33158: 
33159: 
33160:       Kun kello 6 i. p. jälleen oli kokoonnuttu, ilmoitettiin
33161: tarkastusvaliokunnalta tulleessa kirjelmässä, että puheenjoh-
33162: tajaksi oli valittu edustaja Vuolijoki, V., ja varapuheenjohta-
33163: jaksi edustaja Ingman, Lauri.
33164: 
33165: 
33166:                       Eduskunnan loma.
33167:       Puhemies ilmoitti saaneensa vastaanottaa virallisen kir-
33168: jeen, jossa ilmoitettiin eduskunnalle myönnetystä lomasta .
33169: 
33170: 
33171:      .Edustaja Malmi!Vaaran pyyntöön saada olla pois ilta-
33172: istunnosta ja samoin edustaja Oikkosen pyyntöön saada olla
33173: poissa yksityisten asiain tähden myönnyttiin.
33174: 1154                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
33175: 
33176: 
33177:               Pankkivaliokunnan mietintö n :o 2.
33178:       Puhemies: Koska keskustelu saattaa jatkua ehkä kello
33179: 12 saakka, jolloin meidän täytyy lopettaa istunto, mutta
33180: esityslistalla on 10 :tenä päiväjärjestyksessä asia, nimit-
33181: täin pankkivaliokunnan mietintö n :o 2 tuhannen markan sete-
33182: leistä, joka olisi saatava loppuun käsitellyksi ja luultavasti
33183: sen käsittelemiseen ei mene monta minuuttia, pyydän kysyä,
33184: suostuuko eduskunta siihen, että tämä asia ensin esitetään
33185: ja käsitellään ja sen jälkeen siirrytään aamupäivällä käsi-
33186: teltyyn interpellatsiooniasiaan.
33187:        Ehdotuksen suostuttiin ja
33188:      esitettiin pankkivaliokunnan mietintö n :o 2 pankkival-
33189: tuusmiesten kirjelmän johdosta, joka koskee myöskin tuhan-
33190: nen markan arvoisten setelien käytäntöön ottamista.
33191:        Puheenvoroa käytti
33192:       Ed. Renvall: Vaikka ei suinkaan ole kehoittavaa pu-
33193: hua tässä eduskunnassa muodollisista seikoista tahdon kui-
33194: tenkin kiinnittää huomiota siihen, että minun mielestäni tässä
33195: on tapahtunut yksi muodottomuus, jonka minä tahtoisin saada
33196: korjatuksi. Puhutaan nimittäin Suomen eduskunnan pankki-
33197: valtuusmiehistä. Minun käsittäkseni ei löydy vielä mitään
33198: Suomen eduskunnan pankkivaltuusmiehiä. On olemassa ai-
33199: noastaan Suomen säätyjen pankkivaltuusmiehet. Siihen asti,
33200: että nykyisten Suomen valtiosäätyjen pankkivaltuusmiesten
33201: sijaan on valittu Suomen eduskunnan pankkivaltuusmiehet,
33202: on kai näiden virallinen nimi pysytettävä. liuomaa sen "sii-
33203: täkin, että pankkivaltuusmiesten kertomuksessa, joka on
33204: eduskunnalle jaettu, käytetään oikeata nimeä: ,Suomen
33205: Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten kertomus". Pyytäisin
33206: siis lyhyesti saada ehdottaa, että eduskunnan päätöksessä
33207: käytettäisiin oikeata nimeä, nimittäin ,Suomen Valtiosäätyjen
33208: pankkivaltuusmiehet'' puhuttaessa nykyisistä pankkivaltuus-
33209: miehistä.
33210:       Ed. Schybergson: Nuvarande bankfullmäktige äro vis-
33211: serligen utsedda af Pinlands ständer, men då Pinlands stän-
33212: der icke mera finnas, så kunna de icke hafva en bank, icke
33213: häller bankfullmäktige. Jag tror därför, att den af utskot-
33214: tet använda benämningen har goda skäl för sig, ty banken
33215: är landtdagens och fullmäktige äro fullmäktige för 1andtda-
33216:                    Interpellatsiooni Laukon asiassa.          1155
33217: 
33218: 
33219: gens bank. Iiärom var emellertid diskussion också i bank-
33220: utskottet, där skäl anfördes både för och emot.
33221:       Vi kunna i hvarje fall lugna oss med att denna oform-
33222: lighet, om den är att så betecknas, åtminstone är snart öfver-
33223: gående.
33224:      Päätös:
33225:       Mietintö hyväksyttiin.
33226: 
33227: Laukon sukutilan lunastamista ja niissä asuville vuokraajille
33228:                luovuttamista koskeva asia.
33229:      Keskustelua jatkettaessa käytti puheenvuoroa
33230:       .Ed. Renvall: Pyysin puheenvuoroa edustaja Sulo Vuo-
33231: lijoen puhuessa ja pyysin sitä sentähden, että tätä interpel-
33232: latsiooniasiaa tahdotaan vääntää aivan väärälle tolalle, että
33233: tahdotaan tämän interpellatsioonin varjossa puhua asiasta,
33234: johon soveltuu toisen interpellatsioonin yhteydessä koske-
33235: tella. Tahdon sentähden omalta osaltani koettaa, mikäli voin,
33236: kääntää asian asiallisiin rajoihinsa.
33237:       Kysymyksesä on tietääkseni kaksi asiaa. Toinen on se,
33238: miksei hallitus ole koettanut sovitella Laukon asiata. Sii-
33239: hen on vastattu hallituksen puolelta, ja senhän me kaikki
33240: muutenkin olisimme tienneet, että sovittelua on yritetty hal-
33241: lituksen puolelta, mutta että se on kohdannut toisen riitapuo-
33242: len puolelta vastustusta. Samoin tiedetään myöskin, että
33243: hallitus yksityisestikin on koettanut toista riitapuolta t,aivut-
33244: taa sovittelUtJn, mutta turhaan.
33245:        Toinen ja pääasiallinen kysymys koskee sitä, miksei
33246: hallitus ole lunastanut Suomen valtiolle Laukon fideikomissia.
33247: Tähänkin on vastattu senaatin puolelta ja tuotu esille
33248:  ne sitovat muodolliset seikat, jotka ovat senaattia estäneet
33249:  ryhtymästä tähän toimenpiteeseen, ellei senaatti olisi tah-
33250: tonut käydä virkavaltansa ulkopuolelle, asettua rikkomaan
33251:  tuomioistuinten päätöksiä, joihin toimeenpanevalla vallalla
33252:  ei ole mitään oikeutta, s. t. s. tehdä laittomuutta. On vas-
33253:  tattu myös asiallisiin seikkoihin vedoten ja osotettu, mitkä
33254:  ikävät johtopäätökset siitä olisivat johtuneet sekä yleiselle
33255:  rauhallisuudelle - mikä nyt on herroille sosialisteille niin erin-
33256:  omaisen lähellä sydäntä - että myöskin osotettu, miten se
33257:  vaikuttaisi kapitalistien rikastuttamiseksi, mikä tuskin lienee
33258:  saman ryhmän tarkoituksia. On siis näihin molempiin ky-
33259: 1156               Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
33260: 
33261: 
33262: symyksiin annettu vastauksia, jotka mielestäni ovat olleet niin
33263: sitovat kuin koskaan mikään vastaus on voinut olla. Ja edel-
33264: täkäsinhän saattoi arvata että vastauksen antaminen olisi
33265: niin perin helppo tässä asiassa.
33266:       Mutta on sitte moitittu hallitusta siitä, että se ei ole
33267: ottanut tarpeeksi huomioansa niitä sosiaalisia oloja, jotka
33268: nykyisen puutteellisen ja vaillinaisen vuokralainsäädännön
33269: kautta vallitsevat maanvuokraoloissamme. Mutta tässäkin
33270: kohden hallitus mielestäni on tehnyt mitä se on voinut. Se
33271: on asettanut komitean kysymystä varten, se on siihen kut-
33272: sunut - älkäämme arvostelko henkilöitä, minä ainakin sii-
33273: hen olen jäävi - kutsunut torppareitakin, jopa torpparin.
33274: joka on ollut Tampereen torpparikokouksessa. Tämä komi-
33275: tea on kuulustellut ekspertteinä torppareita ympäri Suomen.
33276: Mutta olkoon tämän asian laidan kuinka tahansa, komitea
33277: on nyt saanut valmiiksi mietintönsä. tlerra Sulo Vuotijoki
33278: on sen jo tuominnut täällä sillä ylimalkaisuudella, mikä on
33279: ominaista sille puolueelle, jossa hän katsoo asiakseen istua.
33280: ja arvostellut sen sellaisen ehdotuksen mukaan, jota agraari-
33281: komitea ei koskaan ole hyväksynyt. Mutta olkoonpa, että
33282: agraarikomitean lopullinenkin torpparilaki-mietintö olisi niin
33283: huono kuin se on, niin moitittakoon siitä agraari-
33284: komiteaa, mutta en tiedä, minkä järjen nimessä tästä
33285: voidaan hallitusta moittia.        Eihän hallitus ole vas-
33286: tuunalainen siitä, mitä sen asettamat komiteat päät-
33287: tävät oiketa tai väärää, viisasta tai tyhmää. Asia
33288: tulee joka tapauksessa sekä hallituksen että herrojen
33289: sosialistien toimenpiteen kautta näillä valtiopäivillä käsitte-
33290: lyn alaiseksi, ja silloinhan me saamme rauhassa ja asiallisesti
33291: keskustella todellisten mielipiteiden pohjalla eikä noin umpi-
33292: mähkäisesti lausua arveluitamme. Minä sentähden katson.
33293: että jos asia pidetään, niinkuin se olisi pidettävä, asiallisten
33294: rajojensa sisällä, interpellatsioonin tekijän puolelta ei ole
33295: tuotu minkäänmoisia moitteita hallitusta vastaan. Koetta-
33296: kaamme nyt malttaa mieltämme ja jättää kaikki poliisijutut
33297: siksi kun poliisijutuista syksyllä keskustelemme ja keskus-
33298: telkaamme yksinomaan siitä_, mitä hallitus on tehnyt torp-
33299: pari-olojen yakauttamiseksi Laukassa. Silloin luulen, että
33300: siitä ei voida hallitusta millään syyllä moittia. Jos enem-
33301: mistö ei kannata yksinkertaista päiväjärjestykseen siirty-
33302: mistä, jota minä p_uolestani pyydän saada kfl,nnattaa, me-
33303: nee asia perustuslakivaliokuntaan äsken hyväksytyn työjär-
33304: jestyksen pykälän mukaan ja tulee syksyllä esiin samoihin
33305: aikoihin kuin poliisijuttu.    Siihen asti meidän kai täytyy
33306: malttaa mieltämme, niin ikävää kuin se onkin, ja kärsiä tätä
33307:                   Interpellatsiooni Laukon asiassa.         1157
33308: 
33309: 
33310: nykyistä hallitusta kesälomineen syksyyn asti. Luulen, että
33311: sitte on hyvin helppo saada siinä muutos aikaan, jos niin tah-
33312: dotaan.
33313:        Ed . .Merinen: Hallituksen selityksessä sanotaan, että
33314: Laukon torpparit olivat laillisesti tuomitut. En tahdo väit-
33315: tää, ettei tuomio olisi ollut laillisesti kaikkia muotoseikkoja
33316: noudattaen toimeenpantu. Mutta sen asian käsittelyn, josta
33317: tuomio syntyi, uskallan väittää ei olleen laillista, koska ky-
33318: symyksessä on, kuten pöytäkirjasta näkyy, yksi ainoa torp-
33319: parien työsuoritusmatka, johon sisältyy kolme työpäivää.
33320: Kanteessa mainitaan kantajan puolelta, että torpparit jäivät
33321: pois työstä toukokuun 21, 22 ja 23 päivänä v. 1906. Tämän-
33322: lainen tapaus oli siis nyt lain-alainen. Kuitenkin oikeudessa
33323: on nimenomaan voitu todeksi näyttää, ettei ollut sitä kol-
33324: menkaan työpäivän rästiä, koska useammat torpparit olivat
33325: etukäteen tehneet enemmän. Nyt tuomitaan torpparit ny-
33326: kyisen maanvuokralain 43 § :n 5 kohdan mukaan, ja kuiten-
33327: kaan ei ollut kysymystä mainitun pykälän suhteen olema~­
33328: sakaan.      Asia on persoonaloukkauskysymys.        Kanteessa
33329: mainitaan nimenomaan, että oli saatu varoitus 26 päivänä
33330: samaa toukokuuta, ja sen jäiestä ei oltu saavuttu työhön.
33331: Kuitenkin saman kuun 29 päivänä ovat Laukon torpparit
33332: varoituksen saatuaan tarjoutuneet menemään työhön, mutta
33333: ei kelvanneet. Mutta tätä ei annettu oikeudessa todistaa, josta
33334: minullakin olisi ollut kunnia todistajana tulla kuulustelluksi.
33335: Nyt minä sen tässä voin tehdä. Tässä on siis, kuten edelli-
33336: set puhujat jo sanoivat, todellakin tapahtunut luokkatuomio,
33337: sillä jos kohtakin voidaan väittää, että alioikeudet saavat
33338: tehdä päätöksen, ja sille ei voi mitään, ei ole laissamme py-
33339: kälää, joka antaisi aiheen niin menetellä, että jotakin asiata
33340: ei käy todistaminen. Ei silloin ainakaan ole menetelty oikeu-
33341: denkäymiskaaren 17 luvun 33 §:n mukaan. Pöytäkirjassa
33342: mainitaan nimenomaan, että vastaajain puolelta pyydettiin
33343: saada todistaa asia. _Mutta sitä ei saatu. Kun sitten 29
33344: päivänä tuokokuuta tarjouskysymys Laukan paroonille teh-
33345: tiin, hän ei luvannut mistään hinnasta sopia, josta täällä on-
33346: kin mainittu. Minä uskon, että hän ei taivu. Mutta hän ei
33347: taipunut siihenkään, että torpparit olisivat saaneet tulla päi-
33348: viänsä suorittamaan, vaan vetosi nimenomaan siihen, että
33349: hänen persoonaansa oli loukattu, kun kerran oli menty taloon
33350: ja huudettu hänen persoonaansa alas, jonka vuoksi hän ei
33351: milloinkaan sopisi. (Asiaan!) Tästä oli kysymys, eikä noista
33352: kolmesta työpäivästä. Ja minun tietääkseni persoonalouk-
33353: kausta käsitellään rikoslain mukaan. Ei sen vuoksi pidetä
33354:                                                        73
33355: 1158               Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
33356: 
33357: 
33358: kansan oikeuskäsitteen mukaisena, että ensin ruvetaan syyt-
33359: tämään persoonaloukkauksesta ja sitten tuomitaan pois asun-
33360: nosta. Kuitenkin hallituksen selityksissä on sanottu. että asia
33361: on vireillä oleva asia, koska torpparit ovat vedonneet hovi-
33362: oikeuteen. Mutta onhan samalta taholta selitetty mainitun
33363: hovioikeuden olevan laittoman, joka sittemmin hajoitettiinkin.
33364: ei siis suurtakaan vartomista asian vireyden tähden enää.
33365: Niin ollen asiassa, kuten täällä edustaja Nuorteva mainitsi,
33366: on tahdottu kurittaa koko maamme torppariväestöä, eikä
33367: ainoastaan sitä ryhmäkuntaa, joka juuri Laukassa oli kysy-
33368: myksessä. Minä en, kuten sanoin, tahdo väittää, ettei se
33369: tuomio ollut hyvä ja oikea, mutta nyt, kun tätä muotoseik-
33370: kaa käytti torppari, se ei kelvannut. Kun varoitus annettiin,
33371: niin torpparit heti tarjoutuivat työhön. Minä nim. olen yksi
33372: niitä, joka olen ollut tarjautumassa työhön, mutta tämä muo-
33373: toseikka ei kelvannut. Vaikka se oli laillinen, niin sitä ei
33374: otettu huomioon, ja tuomio on syntynyt sellainen kuin se
33375: on. Kuitenkin tuomarin ojennusnuoran mukaan ei sellaista
33376: meidän maassa pitäisi voida syntyä, koska nimenomaan
33377: laissa sanotaan: jokaisella tuomiolla pitää olla selvät perus-
33378: teet ja todistukset tukena, sillä tuomari älköön mitään tuo-
33379: mitko muutoin kuin perusteitten ja todistusten mukaan. Jos
33380: kantaja ei voi mitään todeksi näyttää, niin on vastaaja vapaa,
33381: sillä kantajalla pitää olla kanteessansa perusteita ja todistuk-
33382: sia. Niitä perl!steita ei todistettu kantajan puolelta, ja kun
33383: vastaajain puolelta oli vastaväitteitä, niin niitä ei saatu todis-
33384: taa. Kaiken oikeuskäsitteen nimessä silloin täytyy kysyä,
33385: ovatko ne perusteet, joilla se laillinen tuomio syntyi, laiL-
33386: lisia.
33387:        .Ed. Tokoi: Täällä edustaja Renvall valitti sitä seik-
33388: kaa, että on tahdottu vetää asia väärälle tolalle, ja pyysi
33389: pysymään oikealla tolalla. Minä koetan nyt pysyä oikealla
33390: tolalla, keskustella asiasta todellakin vakavalta kannalta.
33391: Usein on täällä, muiden asiain yhteydessä, sopivissa ja sopi-
33392: mattomissa paikoissa, vedottu perustuslaillisiin, m. m. ve-
33393: dottiin siihen silloin, kun oli prokuraattorin kertomus esillä.
33394: Lienee syytä jonkun verran tässäkin kysymyksessä tarkas-
33395: taa asiaa siltäkin kannalta.
33396:       Täällä hallituksen jäsen suvaitsi vastauksessaan sanoa.
33397: että ei hallituksella ollut syytä ryhtyä estämään riitaa. Siis
33398: hallituksella, joka edustaa korkeinta valtaa maassa, ei ole
33399: syytä ryhtyä estämään riitoja ja selkkauksia maassa. Mutta
33400: kuitenkin minä tahtoisin viitata muutamiin kohtiin meidän
33401: perustusiaissa, jotka antavat aihetta siihen mielipiteeseen.
33402:                   Interpellatsiooni Laukon asiassa.         1159
33403: 
33404: 
33405: että hallituksella todellakin on syytä sekaantua tällaisiin va-
33406: kaviin riita-asioihin.
33407:        Me tiedämme, että meidän hallitusmuotomme tunnus-
33408: tetaan ainakin laillisessa järjestyksessä syntyneeksi ja ny-
33409: kyään voimassa olevaksi perustuslaiksi.         Me tiedämme
33410: myöskin, mitkä syyt aiheuttivat 1772 vuoden hallitusmuodon
33411: synnyn. Täällä alustuksessa nimittäin sanotaan: ,Koska
33412: me onnettomista kokemuksista olemme havainneet, että useat
33413: meidän kansalaisemme jalon vapauden nimessä ovat kaikki
33414: yhteiskunnan onnettomu_udeksi nousseet herruuteen, joka on
33415: tullut sitä kärsimättömämmäksi, kun se on syntynyt vallat-
33416: tomuudesta, vahvistettu omanvoiton pyynnöllä ja korvauk-
33417: ~illa". Näiden syiden nojalla täytyi hallituksen silloin ottaa
33418: valta itsellensä, sukutilojen rettelöiden ratkaisuun, jotka oli-
33419: vat syntyneet omanvoiton pyynnöllä ja kovuuksilla.
33420:        Jos todellakin ajattelee asiaa, niin eikö kysymyksessä
33421: oleva asia ole syntynyt aivan samalla tavalla?          Meidän
33422: nykyinen, vielä voimassa oleva hallitusmuotomme on ennen
33423: kaikkea myös voimallinen tällaisissa tapauksissa sekaantu-
33424: maan asioihin. Saman hallitusmuodon toisessa pykälässä
33425: sanotaan: ,Kuninkaan tulee hallita valtakuntaansa niinkuin
33426: Ruotsin laki sanoo; hänen eikä kenenkään muun, oikeutta ja
33427: totuutta vahvistaa, rakastaa ja varjella, mutta nurjuutta ja
33428: vääryyttä kieltää, hävittää ja polkea, kenenkään henkeä ja
33429: kunniaa, ruumista ja onnea turmelematta."          Mikä on se
33430: mahti, joka meidän maassamme nykyään edustaa hallitusta?
33431: Me tiedämme varmasti jokainen, että meidän kotimainen hal-
33432: lituksemme edustaa korkeinta valtaa tässä maassa, sillä oi-
33433: keudella, mikä on Yhdistys- ja Vakuuskirjan sekä Halli-
33434: tusmuodon perusteella korkeimmalle vallalle annettu. Sitte
33435: myös vielä sanotaan Yhdistys- ja Vakuuskirjan 1 § :ssä
33436: heti alussa: , - - -Tunnustamme me vielä olevan perintö-
33437: kuninkaan, jolla on täysi valta hallita, rauhoittaa, pelastaa ja
33438: Yarjella valtakuntaa sekä armahtaa ja antaa takaisin henki,
33439: kunnia ja omaisuus". Siis joka tapauksessa hallituksella, hal-
33440: litsijalla, on valta armahtaa ja antaa takaisin henki, kunnia
33441: ja omaisuus. Mutta kuitenkin me kuulimme täällä tänäpäi-
33442: vänä hallituksen edustajan sanovan, ettei sillä ole valtaa
33443: ja oikeutta sekaantua tällaisiin riita-asioihin.    Sen lisäksi
33444: vielä Yhdistys- ja Vakuuskirjan 5 § :ssä sanotaan: ,Koska
33445: oikea vapaus on siinä, että valtakunnan voimassa pitämistä
33446: varten vapaasti annetaan mitä tarpeelliseksi nähdään". Siis
33447: vapaasti voidaan antaa mitä tarpeelliseksi nähdään ollen-
33448: kaan loukkaamatta perustuslakia.
33449:        Täällä on tuotu esteeksi muodollisia seikkoja, jotka en-
33450: 1160                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
33451: 
33452: 
33453: nen kaikkea ovat sivuseikkoia, sillä ne ovat muodollista laa-
33454: tua. Me tiedämme, että meidän maamme syvien rivien kä-
33455: sitteet hallituksesta, hallitsiia-esivallasta ovat vieläkin ne,
33456: mitkä Yhdistys- ja Vakuuskirjassa vuodelta 1789 hallitsi-
33457: jalle kuuluvat. Kansamme syvät rivit nim. vielä tänäkin
33458: päivänä täydellisesti odottavat, että hallitsija, hallitus on oi-
33459: keutettu tätä valtaansa käyttämään maansa ja yhteiskun-
33460: tansa onneksi ja menestykseksi. Siitä syystä ei ole ihme,
33461: jos tässä kysymyksessä kansan syvissä riveissä on alkanut
33462: kuulua nurinaa juuri siitä seikasta, että hallitus tässä tapauk-
33463: sessa on tykkänään jäänyt syrjästäkatsoiaksi koko tapahtu-
33464: massa. Sillä se käsitys on vanhastaan niin imeytynyt kan-
33465: san veriin, että se on oikeutettu hallitukselta vaatimaan se-
33466: kaantumista tällaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä
33467: sillä vallalla, mikä sille kuuluu.
33468:       Tahtoisin vielä viitata siihen seikkaan, että meillä on ei
33469: aivan kauvan sitten sattunut tapauksia, jotka ovat antaneet
33470: tukea sille käsitykselle, että hallitus todellakin on oikeu-
33471: tettu sekaantumaan joissakin erinäisissä kysymyksissä.
33472: Muistetaanhan miten vuonna 1904 hallitus sekaantui erää-
33473: seen riitajuttuun Turun hovioikeudessa ja esti sen jatka-
33474: masta käsittelyään loppuun. Mistä syystä hallituksen valta
33475: olisi rajoitettu tällaisiin tapauksiin? Miksei se voi sekaantua
33476: tähänkin asiaan, jos kohta oikeusjuttu oli jo siitä nostettu?
33477: Sen lisäksi meillä on olemassa vielä vuoden 1864 pakkoluo-
33478: vutuslaki, joka myös säätää, että yhteiskunnan yhteiseksi
33479: tarpeeksi on maata otettava pakkoluovutuksellakin. Siinä
33480: ei ole mitään rajoituksia mitkä ovat erittäin ne tarpeet, joi-
33481: den takia tällainen pakkoluovutus voidaan panna toimeen.
33482: Jos kansan oikeuskäsitteiden mukaan pakkoluovutus milloin-
33483: kaan on ollut tarpeen maan ottamiseksi yhteiskunnan hy-
33484: väksi, niin olisi se kai paikallansa tällä kertaa.
33485:        Sanotaan, että tämä tila on fideikomissi eli sellainen
33486: sukukartano, jota ei voi myydä eikä luovuttaa. Mutta aina-
33487: kin 1734-vuoden laki edellyttää, että kuitenkin hallitus on
33488: ensi sijassa oikeutettu sen saamaan siinä tapauksessa, että
33489: suku on loppuun kuollut, vaan ei kukaan muu. Olisiko sitten
33490: hallitus, valtio, joka ensi sijassa on oikeutettu tällaisen fidei-
33491: komissin ottamaan haltuunsa? Olisiko se ollut voimaton
33492: tässä tapauksessa, kun kerran niin voimakas yhteiskunnalli-
33493: nen riita~ suorastaan periaatteellinen kysymys tuli esille,
33494: sekaantumaan asiaan. Sitä ei ainakaan kansan oikeuskä-
33495:  site usko, eikä siihen anna tukea meidän voimassaoleva
33496: perustuslakimmekaan. Täällä kenties tullaan väittämään,
33497: etteivät senaatin ohjesäännöt ole sellaiset, että ne antaisivat
33498:                    Interpellatsiooni Laukon asiassa.          1161
33499: 
33500: 
33501: siihen aihetta. Mutta otettakoon huomioon, että senaatin
33502: ohjesäännöt ovat myös perustuslain alaiset, ja tässä tapauk-
33503: sessa ennen kaikkea tahdon vedota juuri siihen perustuslakiin,
33504: jota on täällä käytetty aseena niin monissa eri tilaisuuk-
33505: sissa. Lisäksi vielä 1864 vuoden pakkoluovutuslain 6 § sää-
33506: tää, että erinäisissä tapauksissa on senaatin oikeustoimitus-
33507: kunnan velvollisuus tehdä esitys Hänen Maiesteetilleen pak-
33508: koluovutusasiassa. Ei senkäänlaista esitystä ole hallituksen
33509: puolelta tässä asiassa tehty. Siis joka tapauksessa monet
33510: vakavat seikat ovat omiaan tukemaan sitä voimakasta mie-
33511: lipidettä, että sittenkin hallitus on menetellyt tässä äärettö-
33512: män leväperäisesti. Ei ole mitään syytä löydettävissä, joka
33513: ei antaisi aihetta tällaisen mielipiteen ylläpitämiselle, ja siitä
33514: syystä minä eh pidä hallituksen selitystä tässä asiassa täy-
33515: sin tyydyttävänä. Se on ainoastaan muodollisuuksiin pe-
33516: rustuva selitys, vaan ei suinkaan missään tapauksessa hal-
33517: litus ole perusteellisesti, vielä vähemmin perustuslain mukai-
33518: sesti näyttänyt toteen, ettei sillä olisi ollut oikeutta sekaantua
33519: tähän todellakin vakavaan asiaan.
33520:       Näitä näkökantoja silmällä pitäen minä sentähden eh-
33521: dotan, että tämä asia lähetettäisiin perustuslakivaliokuntaan,
33522: enkä puolusta yksinkertaista päiväjärjestykseen siirtymistä.
33523:        Ed. Tikkanen: Koska a~ia mielestäni on pätevästi se-
33524: litetty, niin minä luovun puheenvuorosta ajan säästämiseksi
33525: ja kannatan edustaja Nuortevaa.
33526:        Ed. Castren: Edustaja Vuolijoki ilmoitti eduskunnalle,
33527: että vaan jotkut senaatin jäsenet olisivat olleet sitä mieltä,
33528: että valtion olisi ryhdyttävä Laukon sukutilan lunastukseen.
33529: Tämä ilmoitus oli väärä ja kiero. Se oli sitä väärempi ja
33530: kierompi, kun edustaja Vuotijoella on ollut kaikki senaa-
33531: tin asiakirjat käytettävänään ja hänen siis pitäisi tietää, mi-
33532: ten asian oikea laita on.
33533:        Asianlaita on sellainen, kuten senaatin puolelta jo on
33534: ilmoitettu että senaatin kaikki jäsenet ovat olleet sitä mieltä,
33535: ettei olisi ryhdyttävä Laukon sukutilan lunastukseen sen ano-
33536: muksen johdosta, jonka Tottijärven kunta oli tehnyt. Mutta
33537: tähän hylkävään tulokseen ovat eri ryhmät senaatissa tul-
33538: leet eri perusteilla.
33539:        Yksi ryhmä senaatissa hylkäsi anomuksen sillä perus-
33540: tuksella, jonka senaattori Ståhlberg eduskunnassa on esit-
33541: tänyt ja joka oli niin pätevä, etten minä puolestani voi ym-
33542: märtää, kuinka olisi voitu menetellä senaatissa toisin kuin
33543: on menetelty.      Toinen ryhmä senaatissa perusti mielipi-
33544: teensä siihen, että oli epäiltävää ja hyvinkin epäiltävää, voiko
33545: 1162                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
33546: 
33547: 
33548: ilman erinäistä molempien valtiomahtien lainsäätämistoi-
33549: menpidettä ryhtyä Laukon sukutilan lunastukseen, jos suku-
33550: tilan haltija olisikin siitä tehnyt pyynnön tai antanut ostoon
33551: suostumuksensa, joka ei ole tapahtunut. Tämä muodollinen
33552: syy on minusta yhtä pätevä kuin se asiallinen syy, joka on
33553: tuotu esille anomuksen hylkäämiseksi vastamainitun senaa-
33554: tin toisen ryhmän puolelta.
33555:         Ruotsissa on aina vuoteen 1810 ollut aivan sama lain-
33556: säädäntö kuin meillä sukutiloihin nähden. Sielläkin on ollut
33557: lainoppineita, jotka ovat arvelleet että voitaisiin muuttaa su-
33558: kutilan säätämisehtoja tarvitsematta ryhtyä erityisiin lain-
33559: säätämistoimenpiteisiin molempien valtiomahtien avulla.
33560: Lainoppineitten enemmistö on kuitenkin ollut vastakkaista
33561: mielipidettä. Asian näin epäilyksen ja riidanalaisena ollen
33562: ryhdyttiin Ruotsissa 3 p. huhtik. 1810 säätämään molempien
33563: valtiomahtien avulla laki sukutiloista, joka laki sisälsi sen,
33564: että jos sukutilanomistaja haluaa kiinnittää tilansa tai vaih-
33565: taa sen tiluksia toisiin taikka muuttaa sukutilan säätämis-
33566: ehtoja, niin voipi kuninkaallinen majesteetti yhdessä kor-
33567: keimman tuomioistuimen kanssa menetellä siten kuin lain-
33568: selityksistä on säädetty. Vaikka siis Ruotsissa oli saman-
33569: lainen lainsäädäntö sukutiloista ennen vuotta 1810 kuin meillä
33570: nykyään on, katsottiin Ruotsissa, että -tarvittiin molempien
33571: valtiomahtien säätämä laki, ennenkuin voitiin ryhtyä mihin-
33572: kään toimenpiteisiin sukutiloihin nähden. Senpä tähden on-
33573: kin katsottava oikeutetuksi se toimenpide, johon senaatti ai-
33574: van yksimielisesti on ryhtynyt, kun se näiden epäilysten
33575: vallitessa on jättänyt oikeustoimituskunnalle asiaksi harkita
33576: lainsäätämistoimenQ!teen aikaansaamista puheenalaisessa ky-
33577: symyksessä.
33578:         Täällä on uskallettu väittää, että senaatin puolelta on
33579: menetelty kevytmielisesti, niinkuin sanat kuuluivat, koska
33580: senaatti on muodollisten seikkain antanut estää itseään ryh-
33581: tymästä Laukon sukutilan lunastukseen, huolimata siitä, ettei
33582: sen haltija ole sitä vaatinut eikä pyytänyt. Muodoilla on
33583: kumminkin erinomaisen suuri merkitys valtiollisessa elä-
33584: mässä ja ennen kaikkea meidän valtiollisessa elämässä,
33585: heikko kansa kun me olemme. Ja sentähden ei tässä maassa
33586: saa eikä voi muotoja rankaisematta polkea. Sosialistit julis-
33587: tav1;lt, etteivät nykyiset yhteiskuntalait, koska ne sotivat työ-
33588: väen etuja vastaan, velvoita heitä, ne ovat ainoastaan muo-
33589: dollisia lakeja. Niin sosialistisen puoluehallituksen puolueju-
33590: listus. Sosialistit asettuvat sille kannalle, että jos joku laki
33591: on ristiriidassa työväen etujen kanssa, laki on ilman muuta
33592: syrjäytettävä. He vaativat tätä sadantuhannen tai satojen-
33593:                    lnterpellatsiooni Laukon asiassa.         1163
33594: 
33595: 
33596: tuhansien nimessä. Samaa vaaditaan toiselta taholta. On
33597: toinen mahti. joka vaatii 130 miljoonan nimessä, valtakunnan
33598: etujen nimessä meidän lakiemme syrjäyttämistä. Jos laki
33599: ei vastaa kansan oikeustajuntaa, on se muutettava, mutta
33600: ainoastaan laillisessa järjestyksessä.
33601:         Se seikka, että lakia käy ainoastaan laillisessa järjes-
33602: tyksessä muuttaminen, sisältää varmimman takeen siitä, ettei
33603: lakia heitetä syrjään yhden taikka toisen edun, luulotellun
33604: tai todellisen takia eikä minkään mahdin nimessä, olkoon
33605: se sisäinen tai ulkopuolella maata oleva.
33606:        Edustaja Vuolijoki on tarrannut agraarikomitean asetta-
33607: miseen, väittäen, ettei agraarikomiteaan ole jäseneksi nimi-
33608: tetty yhtään, joka olisi Tampereen kokouksessa ollut saa-
33609: puvilla. En tiedä, olisiko hallituksen jäseniä komiteaan nimi-
33610: tettäessä pitänyt ottaa huomioon sitä seikkaa, onko joku
33611: torppari ollut Tampereen kokouksessa vaiko ei, mutta kui-
33612: tenkin sattuu asianlaita olemaan sellainen, että edustaja Vuo-
33613: lijoen ilmoitus on aivan väärä. Sillä agraarikomiteassa on
33614: jäsenenä henkilö, torppari Tujunen, joka on puheenalaisessa
33615: kokouksessa ollut saapuvilla. Edelleen on komiteassa ollut
33616: jäsenenä sosialidemokraatti, kaksi muuta torpparia sekä pien-
33617: tilallisia. Väitös, että agraarikomiteassa olisi ollut jäseninä
33618: viisi suurtilallista on yhtä väärä kuin edustaja Vuolijoen
33619: muut ilmoitukset.       Komiteassa ei ollut muuta kuin yksi
33620: ainoa suurtilallinen. Muut tilalliset olivat tavallisia talonpoi-
33621: kaistilallisia.
33622:        Edustaja Vuolijoki on kehoittanut täällä saapuvilla ol-
33623: lutta hallituksen jäsentä viemään terveisiä hallituksen muille
33624: jäsenille, että nyttemmin on yhdentekevä, onko hallitus an-
33625: tanut valmistaa ehdotuksen uudeksi maanvuokralaiksi vaiko
33626: ei, sillä nyt ovat herrat sosiaalidemokraatit jo itse tehneet
33627: ehdotuksen torpparilaiksi. Onkohan tämä enää siivoa pu-
33628: hetta, tulkoon se kenenkä suusta tahansa? Mitähän olisi
33629: sosiaalidemokraattiselta taholta sanottu, jollei hallitus olisi
33630: asettanut komiteaa valmistamaan ehdotusta uudeksi torp-
33631: parilaiksi, eikä jättäisi näille valtiopäiville esitystä uudeksi
33632: maanvuokralaiksi? Varmaankaan silloin ei olisi säästetty
33633: sanoja hallitusta vastaan. Mutta kun hallitus ryhtyi toimen-
33634:  piteisiin uuden oikeuden ja kohtuuden periaatteille rakenne-
33635: tun maanvuokralakiehdotuksen valmistamiseksi armollisen
33636: esityksen antamista varten, niin sanotaan: me emme kaipaa
33637: mitään sellaista lakiehdotusta hallituksen puolelta.
33638:     - Vaikka nykyinen halLitus tekisi mitä tahansa, ryhtyisi
33639: kuinka laajoihin parannuspuuhiin hyvänsä tilattoman maa-
33640: laisväestön, torpparien ja työväen aseman parantamiseksi,
33641: 1164                  Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
33642: 
33643: 
33644: niin ei suinkaan hallituksen tarvitse toivoakaan saavansa mi-
33645: tään tunnustuksen sanaa sosiaalidemokraattisen puolueen
33646: puolelta. Tämä sosialistien menettely tietysti vaikuttaa kaik-
33647: kiin niihin, jotka haluaisivat parannuksia aikaansaada, mitä
33648: tympäistyttävimmällä tavalla. Se johtaa ehdottomasti sii-
33649: hen käsitykseen, että tehtäköön mitä tahansa, ryhdyttäköön
33650: mihin parannustoimiin hyvänsä, niin ei mikään tyydytä sosiaa-
33651: lidemokraattista puoluetta, sen ammottavaa kitaa ei mikään
33652: saa täytetyksi.
33653:        .Edustaja Nuorteva on sanonut, että köyhälistö, torppa-
33654: rit, tilattomat ja tehdastyöväestö eivät niin paljo kammoksu
33655: bobrikoffilaista järjestelmää kuin kapitalismia. Jos niin olisi
33656: asianlaita, olisi se todellakin surkuteltavaa. Minkälainen oli
33657: asema sortovuosina? Yhdistysvapaus, kokoontumisvapaus,
33658: sananvapaus poissa, kaikki ne lailiset aseet poissa. joilla köy-
33659: hälistö voi taistella kapitaalin väärinkäyttämistä vastaan.
33660: Kapitaali semmoisenaan ei suinkaan ole köyhälistön vasta-
33661: kohta, joka olisi hävitettävä. Kapitaali on välttämätön tuo-
33662: tantoväline.     Ilman kapitaalia ei mikään yhteiskunta voi
33663: edistyä, ei henkisesti eikä aineellisesti. Sosialistiselta taholta
33664: saar11ataan silmitöntä sotaa kapitaalia vastaan semmoisenaan,
33665: ilman että otetaan lukuun kapitaalin välttämättömyyttä ja
33666: tarpeellisuutta tuotantovälineenä. Maamme suurimpia puut-
33667: teita on juuri kapitaalien puute. Jos tässä maassa olisi
33668: enemmän kapitaalia, olisi epäilemättä köyhälistön asema
33669: paljon parempi kuin se tätä nykyä on .
33670:       .Edustaja Tokoi otti tulkitakseen maamme perustuslakeja.
33671: Moista laintulkitsemista en vielä näihin saakka ole kuullut.
33672: Se laintulkitseminen taisi olla ominaista edustaja Tokoille,
33673: ja tuskinpa vaan sosiaalidemokraattinen puolue voi sellaista
33674: laintulkitsemista hyväksyä.
33675:        Puhuja otti lähtökohdakseen hallituksen jäsenen anta-
33676: man aivan oikeaksi katsottavan selityksen, ettei hallitusval-
33677: lan sovi väliintyä oikeudenkäyntiin, vireillä oleviin riitoihin,
33678: keskeyttämällä niitä. Tämä nyt on yksi niitä ensimmäisiä
33679: ja alkuperäisimpiä periaatteita kaikissa oikeusvaltioissa,
33680: mutta se on salattu edustaja Tokoilta. Hallitusvalta ei saa
33681: ryhtyä oikeudenkäyntiin; hallitusvalta ja oikeudenkäyttö
33682: ovat erillään pidettävät. Mutta edustaja Tokoi ei edes py-
33683: sähdy siihen. Hän vetoo sortovuosien hirmuvaltaan ja ·sa-
33684: noo, että, samalla tavoin kuin silloin hallitusvalta oli kes-
33685: keyttänyt Turun hovioikeudessa vireillä olevia syytösjuttuja
33686: erinäisiä viranomaisia vastaan, samalla tapaa sen olisi pitä-
33687: nyt menetellä Laukon häätöjen johdosta vireillä olevissa
33688: oikeusjutuissa. Onko mokomampata kuultu?? Kun sorto-
33689:                    Interpellatsiooni Laukon asiassa.          1165
33690: 
33691: 
33692: valta ryhtyi laittomasti keskeyttämään tuomioistuinten oi-
33693: keudenkäyttöä, julistamalla että ne syytteet, jotka olivat vi-
33694: reillä kenraalimajuri Kaigorodoffia ynnä muita viranomaisia
33695: vastaan, olisivat keskeytettävät, niin tahtoo edustaja Tokoi,
33696: että meidän nykyisen hallituksemme, joka on kumminkin pe-
33697: rustuslaillinen hallitus, olisi noudatettava tätä sortovallan
33698: menettelyä .
33699:       .Edustaja Tokoi, jonka kanssa ei kukaan tässä eduskun-
33700: nassa voine laintulkinnassa kilpailla, on vedonnut vuoden
33701: 1789 Yhdistys- ja Vakuutuskirjan 5 kohtaan, joka kuuluu:
33702: .,koska oikea vapaus on siinä, että valtakunnan voimassapi-
33703: tämistä varten vapaasti annetaan, mitä tarpeelliseksi näh-
33704: dään, niin on Ruotsin kansana kieltämätön oikeus siitä kunin-
33705: kaan kanssa tuumia, sovitella, kieltää ja myöntää", jotka
33706: kaksi viimemainittua riviä edustaja Tokoi kuitenkin jätti lu-
33707: kematta. .Edustaja Tokoi ei näy käsittävän, että mainittu
33708: kohta koskee verotusoikeutta. Se säätää, että kun kansan-
33709: eduskunta on oikeutettu vapaasti antamaan, niin on sillä myös
33710: oikeus siitä sopia hallitsijan kanssa, tuumia, sovitella, kieitää
33711: ja myöntää. Minun ei tarvitse kauemmin viivytellä sellai-
33712: sessa laintulkitsemisessa.
33713:       Vihdoin on edustaja Vuolijoki vielä sanonut, että sellai-
33714: nen hallitus kuin nykyinen ei ansaitse hetkeäkään pysyä hal-
33715: litusohjaksissa. Päättäen siitä ilmoituksesta, minkä halli-
33716: tuksen jäsenet ovat yksityisille puolueryhmille tehneet,
33717: otaksun minä, että nykyinen hallitus ei näki~i mitään ker-
33718: naammin, kuin että sellaiset miehet kuin Sulo Vuotijoki ynnä
33719: muut hänen vertaisensa tarttuisivat hallitusohjaksiin, niin
33720: että he puolestaan saisivat luopua siitä asemasta, missä he
33721: tätänykyä ovat, jolloin ei yhtään ainoata tunnustuksen sanaa
33722: tule hallituksen osaksi, asemasta sellaisesta, jolloin miltei
33723: jokaainoa päivä syydetään hallituksen silmille mitä ansaitse-
33724: mattomimpia syytöksiä, asemasta sellaisesta, joka kävisi jo-
33725: kaiselle muulle ihmiselle mitä tuskallisimmaksi. Minä luu-
33726: len, että meidän nykyinen hallituksemme tervehtisi ilohet-
33727: kenä sitä päivää, kun se äänestettäisiin kumoon eduskun-
33728: nassa, sillä silloin siihen pääsisivät sosialistit tai suomettare-
33729: laiset tai suomettarelaiset ja sosialistit yhdessä kantamaan
33730: sitä edesvastuuta, joka enemmän kuin raskaana lepää nykyi-
33731: sen hallituksen hartioilla .
33732:      .Ed. Hokkanen: .Edustaja herra Castren sanoi täällä
33733: saarnattavan kapitalismia vastaan, vaikka on juuri ollut puhe
33734: Laukan paroonista ja hänen mielivaltaisesta menettelystään
33735: torppareitansa vastaan. Pyytäisin puolestani kysyä edus-
33736: 1166                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
33737: ----------------
33738: kunnalta, kuka on velvollinen auttamaan, tukemaan ja tur-
33739: vaamaan noita sorrettuja torppareita, kun Laukon herra pat-
33740: ruuna on mielivaltaisesti heitä kohtaan menetellyt. Kun nyt
33741: tuntuu siltä, että hallitus ei millään ehdolla voi ruveta heitä
33742: auttamaan, olisi hyvä minun saada tietää tämä, koska itse
33743: olen häädetyn torpparin poika, kuka on velvollinen autta-
33744: maan, tukemaan ja turvaamaan, kun yksityinen henkilö mie-
33745: livaltaisesti menettelee?
33746:       Ed. Kairamo: La ukon lakot, La ukon häädöt, La ukon
33747: rettelöt, niihin on jo vuoden aikaa laajoissa piireissä kiinni-
33748: tetty mitä suurinta huomiota, ja tätä huomiota ne epäilemättä
33749: myöskin ansaitsevat, sillä ne ovat meilläkin jo kauvan aikaa
33750: kyteneen agraarikysymyksen huolestuttavia ilmiöitä, joiden
33751: merkitystä me tällä hetkellä tuskin täysin kykenemme oival-
33752: tamaan. Niistä tiedoista, jotka julkisuudessa ovat tulleet tun-
33753: netuiksi Laukon kartanon oloista, me huomaamme, että siellä
33754: todellakin kauvan aikaa on vallinnut suuriakin epäkohtia,
33755: lainvastaisia menettelytapoja.       Ne ovat olleet sitä laatua,
33756: että todellakin oikeutettua tyytymättömyyttä ja nurinaa on
33757: voinut niitä vastaan syntyä kartanon lukuisissa alustalaisissa.
33758: Tämmöisiä epäkohtia, tämmöisiä laittomuuksia, jotka ennen
33759: olivat hyvinkin tavallisia, tavataan meillä yhä vielä varsin-
33760: kin erityisillä, jälkeenjääneillä paikkakunnilla, semmoisilla
33761: kuin juuri tämäkin suurkartano ja sen laajat tilukset vielä nä-
33762: kyvät muodostavan.
33763:       Me huomaamme myöskin kartanonomistajan, jonka
33764: koko olemus ja ilmiö on täydessä sopusoinnussa näiden epä-
33765: kohtien, näiden jälelle jääneiden olosuhteiden kanssa. Itse-
33766: päinen, mahtipontinen, vieraskielinen, epäkansallinen, ja tur-
33767: hanpäiväisesti ylvästelevä ja ylimielinen aatelisherra, joka
33768: ei ole, eikä tahdo, eikä voikkaan olla minkäänlaisessa persoo-
33769: nallisessa suhteessa lukuisten alustalaistensa kanssa, sanalla
33770: sanoen senmallinen parooni, joita niin viljalti tunnetaan Itä-
33771: merenmaakunnista ja jotka siellä ovat tulleet niin surullisen
33772: kuuluisiksi.
33773:       Minä mainitsin jo, että Laukassa vallitsevat epäkohdat
33774: tekevät hyvinkin ymmärrettäväksi, että siellä on saattanut
33775: syntyä mielten kuohua, mutta sittenkin oudoksuttaa se raju
33776: tapa, millä tämä tyytymättömyys on siellä puhjennut ilmi.
33777: On nimittäin huomattava, ja se on seikka, johon minusta ei
33778: ole täällä vielä kylliksi pantu huomiota, ettei ole yritettykään
33779: korjata näitä epäkohtia sitä tietä, jolla ne luultavasti olisi voitu
33780: ainakin suureksi osaksi korjata, nimittäin laillisen oikeuden-
33781: käynnin kautta. Ainakin on se lakimies, joka erityisesti on
33782:                    Interpellatsiooni Laukon asiassa.         1167
33783: 
33784: 
33785: ottanut perehtyäksensä näihin Laukon rettelöihin, julkisuu-
33786: dessa lausunut mielipiteenään, että torpparit, jos he olisivat
33787: ymmärtäneet tai jos he olisivat tahtoneet käyttää sitä turvaa,
33788: jonka nykyinenkin vuokralaki heille tarjoo, olisivat voi-
33789: neet saavuttaa, ellei juuri kaikkea, niin kuitenkin hyvin suu-
33790: ren osan ja juuri pääosan niistä vaatimuksista, joita he a_set-
33791: tivat. Torppareilla olisi minusta ollut sitä suurempi syy olla
33792: ryhtymättä siihen viimeiseen keinoon, johon he empimättä
33793: ryhtyivät, koska ei voinut olla heille tuntematonta, että
33794: laajoissa piireissä valistunut mielipide kannatti uuden lain-
33795: säädännön aikaansaamista, jotta nykyisen vuokralain tunne-
33796: tut puutteellisuudet saataisiin, mikäli mahdollista ja niin olan
33797: kuin mahdollista, poistetuksi, ja varsinkaan ei voinut torp-
33798: pareille olla tuntematonta, että heille läheisissä piireissä ah-
33799: kerasti ja ainakin heidän oman mielipiteensä mukaan me-
33800: nestyksellisesti tehtiin työtä juuri tähän samaan suuntaan.
33801: Ei voinut ·näille torppareille myöskään olla tuntematon asia,
33802: että juuri nämät kysymykset ja nykyisen vuokralain puut-
33803: teellisuudet aivan läheisessä tulevaisuudessa tulisivat maan
33804:  uuden eduskunnan eteen ja siellä perinpohjaiserrpotrdinnan
33805: .alaisiksi.
33806:        Sosiaalidemokraattisen puolueen taholta on alituisesti
33807: eikä vähimmin juuri tänä päiyänä esitetty se mielipide, että
33808: muodollisuuksia ei saa pelätä, muodollisuu}s:sien tähden muka
33809: ei saa olla toimeenpanematta niitä parannuksia, ryhtymättä
33810:  niihin toimenpiteisiin, jotka kulloinkin katsotaan tarpeelli-
33811: siksi elikkä välttämättömiksi kansan hyväksi. On merkille
33812:  pantava, että tällä taholla, niinkuin monesta tänään anne-
33813:  tusta lausunnosta jo käy ilmi, tahdotaan tällä tiellä mennä
33814:  niin pitkälle, ettei ole enää edes tarvis yrittääkään käyttää
33815:  niitä laillisia keinoja, jotka ovat olemassa, vaan että, niin
33816:  pian kuin huomataan, että joku seikka on vastuksena sille
33817:  kannalle, joka ennen muita tahtoo käydä kansanvaltaisena ja
33818:  edustaa, niinkuin sanotaan, ,todellista kansaa", niin pian voi-
33819:  daan päästä kaikista vaikeuksista ja kaikesta pulasta sillä
33820:  yksinkertaisella tempulla, että lailliset esteet julistetaan pel-
33821:  käksi muodollisuudeksi. Tämä on vallankumouksellista op-
33822:  pia, ja suotakoon minulle anteeksi, jollen minä ole voinut
33823:  päästä siitä käsityksestä, että syrjästä päin on juuri Laukon
33824:  juttua johdettu tässä vallankumouksellisessa hengessä, että
33825:  erityisessä tarkoituksessa on käytetty niitä todellisia epä-
33826:  kohtia ja niistä johtuvaa mielten katkeruutta, joka siellä on
33827:  saanut vapaasti kehittyä, on harjoitettu kiihoitusta, silmällä-
33828:  pitäen erityisen valtiollisen puolueen vaalitarpeita ja erityi-
33829:  siä tarkoituksia. 1a tätä kiihQitusta on harjoitettu vähääkään
33830: 1168               Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
33831: 
33832: 
33833: välittämättä siitä kurjuudesta, johon lukuisa, kokematon ja
33834: tietämätön maalaisväestö tämän kautta syöstiin, ja on häi-
33835: käilemättä heitetty tämä vaarallinen, palava kekäle rauhal-
33836: lisen maalaisväestön keskuuteen.
33837:        Tänään on muun muassa puhuttu luokkakostosta. Ei
33838: ole ensimmäinen kerta, kun se arvoisa edustaja, joka käytti
33839: tätä sanaa, on lähtenyt tulkitsemaan valtiollisten vastusta-
33840: jainsa motiiveja ja syyttänyt heitä mitä alhaisimmista vai-
33841: kuttimista. Minä olen iloinen siitä, että sosiaalidemokraatti-
33842: nen puolue ei, tietääkseni, yksimielisesti tässä kohden seiso
33843: hänen takanansa, sillä ei ole monta päivää siitä, kuin eräs tä-
33844: män puolueen ensimmäisistä johtomiehistä täällä jyrisevällä
33845: äänellä lausui tuomionsa eräästä toisesta edustajasta, jota
33846: hän syytti juuri tämmöisten invektiivien käyttämisestä.
33847: Koska herra puhemies ei ole tahtonut tähän asiaan käydä
33848: kiinni, niin jääköön se minunkin puolestani sikseen. Minä
33849: tahdon vaan lyhyesti sanoa, että tämäkin syytös olisi voinut
33850: olla taitavarumin lausuttu.
33851:        En tahdo puolestani syyttää yksin Laukon torppareita
33852: niistä epäjärjestyksistä ja siitä onnettomasta käänteestä,
33853: jonka asiat siellä ovat saaneet. Minä tahdon pysyä jo la{lsu-
33854: massani mielipiteessä, että tässä asiassa todistettavasti on
33855: ollut syrjäisiä vaikuttimia, jotka ovat käyttäneet hyväk-
33856: sensä kansan tietämättömyyttä ja kokemattomuutta.
33857:        Torpparien suhteen on otettava huomioon kaksi lieven-
33858: tävää asianhaaraa, nimittäin ensiksi se surullinen ja meille
33859: alentava tosiseikka, että yhteisen kansan keskuudessa- to-
33860: dellakin on peloittavassa määrässä levinnyt se mielipide~
33861: että oikeudenkäynnistä yleensä tällaisissa tapauksissa ei ole
33862: apua. Tulee muistaa, että kaikista vääryyksistä ja lainpol-
33863: kemisista huolimatta, jotka ovat Laukossa tapahtuneet, siellä
33864: ei ole ennen oikeutta käyty, paitsi kun kartanonomistaja on
33865: tahtonut jonkun torpparin häätää. Ja toinen seikka on
33866: se että, niinkuin täällä myöskin tänään aivan oikein
33867: on huomautettu, viime vuosien koko yhteiskunnalli-·
33868: nen kehitys ja varsinkin suurlakon vaikutus on ollut
33869: maalaisväestön keskuudessakin erittäin suuri. Minun ym-
33870: märtääkseni nämä molemmat seikat ovat otettavat huomioon
33871: silloin kun tahdotaan ymmärtää oloja Laukon kartanossa, ja
33872: ymmärtääkseni hallituksen olisi pitänyt enemmän kuin on
33873: tapahtunut antaa nämät lieventävät ja suurta huomiota an-
33874: saitsevat asianhaarat vaikuttaa toimintaansa.
33875:        Mutta minä en ole voinut päästä siitä käsityksestä, että
33876: itse asiassa hallitus ei ole tehnyt kaikkea sitä, mitä se olisi
33877: voinut tehdä ja mitä siltä olisi voinut odottaa. En ole voi-
33878:                    Interpellatsiooni Laukon asiassa.         1169
33879: 
33880: 
33881: nut päästä siitä käsityksestä, että hallituksen kanta on suu-
33882: reksi osaksi ja hyvin pitkän ajan kuluessa ollut toimetto-
33883: muutta ja neuvottomuutta. Niin paljon kuin minä puolestani
33884: olen tämmöisiä asioita voinut seurata, lienee kaikkialla maail-
33885: massa· se käsitys vallalla, että missä tärkeät taloudelliset
33886: edut joutuvat ristiriitaan keskenään, silloin on hallituksen
33887: asia tehdä voitavansa, jotta yhteentörmäys tulisi niin lie-
33888: väksi kuin mahdollista ja että sen tuottamat vahingot su-
33889: pistuisivat niin pieniksi kuin mahdollista. Minä voin myös-
33890: kin viitata siihen, että nykyinenkin hallitus on oivaltanut
33891: tämän tehtävänsä. Ainakin yhdessä tapauksessa on hallitus
33892: tällä tavalla ryhtynyt välitystoimenpiteisiin, silloin nimittäin,
33893: kun teollisuuden alalla uhkaava suuri lakko pääsi alkuun ja
33894: jolloin eräs hallituksen jäsen, niinkuin sitten huomattiin hy-
33895: vällä menestyksellä, asettui väliin ja sai vaaran torjut_uksi.
33896: Mutta kun maalaisoloissa ensimmäiset kuohut nousivat pin-
33897: nalle, kun agraarilevottomuudet, jotka kaikissa maissa ja
33898: kaikkina aikoina ovat osoittautuneet erittäin vaarallisiksi,
33899: niin pian kuin ne kerran pääsevät liikkeelle, kun nämä en-
33900: simmäiset oireet omassa maassamme tulivat näkyviin, niin
33901: huomaamme, että hallitus ei kyennyt keksimään mitään eri-
33902: tyistä toimenpidettä, jotta se olisi voinut asettua tehokkaasti
33903: uhkaavaa vaaraa vastaaw. Kun oikeudenkäynti oli alkanut
33904: ja kartanonomistaja oli saanut oikeutensa, kun torpparit oli-
33905: vat tuomitut, silloin he nöyrtyivät, ja olisivat olleet valmiit
33906: neuvotteluun, ja silloin myös minun mielestäni olisi ollut so-
33907: piva hetki, jolloin hallitus menestyksellä olisi voinut tähän
33908: tärkeään tehtäväänsä ryhtyä. Täällä on lyhyesti, mutta mie-
33909: lestäni aivan liian lyhyesti viitattu siihen.. että tässä suh-
33910: teessa todellakin on jotakin tehty, mutta että aijottu välitys
33911: joutui karille sen vuoksi, että tämä sama armollinen parooni
33912: ei suvainnut siihen suostua.
33913:       Meillä on viime vuosina eräillä tahoilla ahkerasti ja
33914: johdonmukaisesti toimittu siihen suuntaan, että auktoriteetti
33915: kaikilla julkisen elämän aloilla on koetettu repiä alas, ja siinä
33916: suhteessa on todellakin suuria saavutettu. Tämä toiminta
33917: on tapahtunut osittain alhaalta päin; itsekkäät pyrinnöt ovat
33918: siellä olleet määräämässä. Mutta se on tapahtunut myöskin
33919: ylhäältä päin ja ainakin yhtä suuressa määrässä. Siitä me
33920: taidamme kaikki olla yksimielisiä. Mutta minkälainen tulos
33921: lienee ollutkin, minä en luule, että auktoriteetti tässä maassa
33922: sittenkään on siihen määrään heikontunut, että sitovat voi-
33923: mat, jotka yhdistävät meidän yhteiskuntamme elimet, ovat
33924: siihen määrin höltyneet, että maamme hallitus olisi ollut
33925: pakoitettu tällä tavalla alistumaan yksityisen pöyhkeilevän
33926: 1170               Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
33927: 
33928: 
33929: ja itsepäisen kartanonomistajan mielijohteiden alle. Minusta
33930: hallitus olisi voinut tässäkin tapauksessa menetellä samalla
33931: tapaa kuin se menetteli Tampereella: lähettänyt sinne yh-
33932: den hallituksen jäsenen tai jonkun muun pätevän henkilön.
33933: kysymättä., tahtovatko vai eivätkö tahdo asianomaiset mi-
33934: hinkään neuvotteluun ryhtyä, ja jos silloin tämä Laukan pa-
33935: rooni ei olisi suvainnut siihen suostua, niin minä luulen, että
33936: asema olisi ollut toinen kuin nyt, kun hallitus nähtävästi ei
33937: ole mitään tällaista pakatusta yrittänyt, ja minä luulen, että
33938: hallitus olisi silloin voinut rauhallisesti asettua odottamaan
33939: armollisen paroonin ajatuksia ja hankkeita, kun hän huomaisi
33940: olevansa itse toisella puolella ja toisella puolella olevan
33941: maansa hallituksen ja sen takana valistuneen yleisen mieli-
33942: piteen, omat alustalaisensa ja niiden takana taas järjestyneen
33943: työväen taajat rivit.
33944:       Minä valitan, että tämä asia, jonka tunnustan olevan
33945: mitä tärkeintä laatua, on tullut esille eduskunnassa niin myö-
33946: hään, että on miltei mahdotonta omistaa sille kaikkea sitä
33947: huomiota ja tarkkaavaisuutta, jonka se epäilemättä ansait-
33948: see. Minä olen sitä mieltä, että varsinkin sen jälkeen, kun
33949: senaattori Ståhlberg on tänään tuonut esille myöskin senaa-
33950: tin vähemmistön mielipiteen tässä asiassa, että myöskin tämä
33951: seikka ansaitsee eduskunnan puolelta enemmän huomiota ja
33952: tarkempaa punnitsemista kuin mitä tällä hetkellä on mah-
33953: dollista sille antaa. Minä toivoisin sen vuoksi ja muuten
33954: koko asian laatuun nähden, että tämä asia tulisi lykätyksi
33955: valiokuntaan.
33956:        On ehdotettu perustuslakivaliokuntaa. Minä ymmärrän
33957: työjärjestyksen 30 § :n siten, että kenties juuri tässä asian-
33958: laatu vaatisi, että se lykättäisiin maatalousvaliokuntaan.
33959: Mutta koska ehdotus jo on tehty, minä en tahdo sitä ehdo-
33960: tusta vastustaa, ainakaan en toistaiseksi.
33961:        Minä pyydän vielä nimenomaan mainita, että, kun
33962: minä en hyväksy yksinkertaista päiväjärjestykseen siirty-
33963: mistä, minä teen sen siinä mielessä_, jonka edustajat Nevan-
33964: linna ja Danielson-Kaimari jo aikaisemmin tänään toivat
33965: esille, että nimittäin lykkäys valiokuntaan ei riistä eduskun-
33966: nalta sen toimintavapautta, että se siis myöhemmin, kun asia
33967: uudelleen tulee esille, voi vapaasti siitä päättää ja päättää
33968: siitä päiväjärjestykseen siirtymistä, jonka se silloin oi-
33969: keaksi harkitsee.
33970:     Ed. Mikkola: Minä pyysin puheenvuoroa en ryhtyäkseni
33971: puolustamaan Laukan omistajan menettelyä, jota minä puoles-
33972: tani en yksityiskohdittain tunne. Ei minun myöskään tarvitse
33973:                     Interpellatsiooni Laukoo asiassa.             1171
33974: 
33975: 
33976: ryhtyä puolustamaan hallitusta tässä kysymyksessä, koska hal-
33977: litus minun käsittääkseni on sen itse tehnyt niin täydentävästi ja
33978: tyhjentävästi, ettei siiriä kenelläkään, joka tahtoo ajatella ja tahtoo
33979: menetellä oikein, ole mitään Iisättävää eikä mitään moitittavaa.
33980: Minä tahdon ainoastaan huomauttaa muutamilla sanoilla siitä
33981: muotojen halveksimisesta, joka täällä on niin runsaasti esiin-
33982: tynyt juuri tämän interpellatsioonin tekijäin puolelta. Siitä sa-
33983: masta asiasta on täällä aikaisemmin pari muuta arv. puhujaa
33984: jo huomauttanut, juuri näistä muodoista niitten valtiollisten
33985: tapausten valossa, jotka eivät ole nykyhetkestä kaukana. Silloin-
33986: kin katsottiin valtiollisista syistä muodot voitavan syrjäyttää, ja
33987: jokainen tietää mikä oli seurauksena. Minä pyytäisin tälle arvoi-
33988:  salle interpellatsioonin alottajalle, ed. Vuolijoelle huomauttaa
33989:  erityisesti eräästä kohdasta näitten muotojen sivuuttamisessa.
33990:  Kun oli asevelvollisuusasetus, joka kaikissa osissa oli säätyjen
33991:  ja hallitsijan hyväksymä laki ja eräissä kohdin nautti perustus-
33992:  lain pyhyyttä, syrjäytetty nähtävästi myöskin samoilla syillä,
33993:  nim. että on pieni muotoseikka sysätä syrjään nuo lait ja samoin
33994:  vaan muotoseikka asettaa toiset sijaan, olivat kai kaikki silloin
33995:  yksimieliset siitä, että ainakin tuo syrjäyttäminen merkitsi Suo-
33996:  men maalle ja kansalle hyvin paljon. Sanoin väärin, eivät kui-
33997:  tenkaan kaikki olleet sitä mieltä. Sama mielipide, joka nyt on
33998:  tässä kysymyksessä esitetty, esiintyi jo silloin. Ettei ole niin
33999:  varsin vaarallista näitten muotojen syrjäyttäminen, sen on sama
34000:  arvoisa interpellatsioonin tekijä itse omaksunut itselleen jo
34001:  silloin ja hänelle täytyy antaa se tunnustus, että hän on joh-
34002:  donmukainen. Minulla on käsillä tässä eräs julkaisu, jonka
34003:  kymmenestä allekirjoittajasta hän on yksi - - -
34004:     Puhemies:    Eiköhän se mene syrjään asiasta.
34005:     Ed. Mikkola: Ed. Vuolijoki - - -
34006:     Puhemies: Kehoitan puhujaa pysymään asiassa.
34007:     Ed. Mikkola: Katson, että, kun on puhuttu laillisten muo-
34008: tojen syrjäyttämisestä, niin tahdoin esimerkkinä mainita mitä
34009: olen esille tuonut. Mainitsin siinä suhteessa erään seikan,
34010: joka juuri koskee arvoisan interpellatsioonin tekijää itseään,.
34011: todistukseksi siitä, mihin joudutaan, kun muodot syrjäytetään.
34012: Mutta koska herra Puhemies on katsonut, että tämä menee liian
34013: pitkälle itse asiasta, niin minä palaan sitte niihin kohtiin, joita
34014: täällä aikaisemmin on toisessa suhteessa tuotu esiin, nimittäin
34015: niihin perustuslain tulkitsemisiin, joita on täällä tehty, ja mai-
34016: nitsen ed. Tokoin lausunnon johdosta ainoastaan sen, että hänen
34017: olisi pitänyt lukea se perustuslain pykälä loppuun asti, jota
34018: hån alotti, nimittäin Hallitusmuodon toinen pykälä, jossa juuri
34019: 1172                 Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
34020: 
34021: 
34022: nimenomaan lausutaan, että kuninkaan tulee hallita valtakuntaa
34023: j. n. e. kenenkään henkeä ja kunniaa, ruumista ja onnea turme-
34024: lematta, jollei hän laillisesti ole syynalaiseksi tuomittu, ja kenen-
34025: kään irtainta tai kiinteää omaisuutta ottamatta ilman laillista
34026: tuomiota ja tutkintoa. Täällä on hallituksen puolelta selitetty ja
34027: se on muutenkin kaikille tunnettua, että vielä on vireissä riita-
34028: asia Laukon torpparien ja omistajan kesken. Nyt vaativat
34029: interpellatsioonin tekijät, että hallituksen olisi, ennenkuin tämä
34030: riita-asia on päättynyt, pitänyt käydä väliin ja siis tavalla tai
34031: toisella toimittaa niin, että torpparit olisivat tulleet oikeuksiinsa
34032: huolimatta siitä, olisiko omistaja voinut säilyä oikeuksissaan
34033: vai ei. Täällä on ilmoitettu, että omistaja ei suostunut vapaa-
34034: ehtoisesti mihinkään neuvotteluihin eikä myöskään oikeuksis-
34035: taan luopumaan. Hallituksella, jos se tahtoo olla, niinkuin
34036:  minä toivon, niin kauan kuin se hallitus on, laillinen hallitus
34037:  ja pitää kiinni laista ja oikeudesta, ei ollut mitään muuta mah-
34038: dollisuutta kuin noudattaa sitä menettelyä, mitä se on nou-
34039: dattanut.
34040:      Täällä on myös paljon puhuttu siitä ihannevaltiosta, mikä
34041:  on syntyvä silloin, kun sosialistien mielipiteet pääsevät voi-
34042:  tolle, kun ei enää tarvitse noudattaa muotoja, vaan oikeuden
34043:  todellista sisältöä on kaikissa kohdin noudatettava. Minä on-
34044:  nittelen tätä maata, kun tämä aika tulee, mutta pidän epäjohdon-
34045:  mukaisena, että arvoisat herrat sosialistit vaativat porvarilliselta
34046:  hallitukselta laillisten muotojen noudattamattomuutta, toisin
34047:  sanoen porvarillisilta sellaista ihannevaltiota, jolloin ei laillisia
34048:  muotoja tarvitse noudattaa. Muodostakoot oman hallituksensa,
34049:  jonka näitä ei tarvitse noudattaa, mutta he eivät ole missään
34050:  tapauksessa oikeutetut vaatimaan sitä hallitukselta, jonka tässä
34051:  suhteessa täytyy asettua aivan toiselle kannalle, täytyy pitää
34052:  kiinni siitä, mitä se katsoo maallemme ja kansallemme hyö-
34053:  dyksi, ja ennen kaikkea olevan laillista ja oikein.
34054:       Minä pyydän yhtyä siihen, että eduskunta tällä kertaa tah-
34055:  toisi yksinkertaisesti palata päiväjärjestykseen, koska tämä on
34056:  niin selvä, niin yksinkertainen asia, ettei siinä minkäänlaisia
34057:  valiokunnan selvityksiä kaivata. jos interpellatsioonin tekijäin
34058:  tarkoitus on antaa epäluottamuslause hallitukselle, niin voinevat
34059:  he kumminkin tehdä sen jossakin arvokkaammassa, jossakin
34060:   enemmän merkitsevässä asiassa kuin tällainen, jossa heillä
34061:   ilmeisesti on vastassansa maan laki ja kansan enemmistön
34062:   oikeuskäsitys.
34063:     Ed. Sirola: Minä voin hyvin kuvitella ed. Castrenin laillisen
34064: sydämen täyttyvän hiljaisella riemulla, hänen kuullessaan lail-
34065: lisuuden korkeaa veisua ed. Kairamon suusta. Että se tapahtui
34066:                     Interpellatsiooni Laukoo asiassa.           1173
34067: 
34068: 
34069: vallankumouksellista laittomuutta vastaan, on selvää, sillä valtio-
34070: kaappauksellisesta laittomuudesta hän ymmärrettävistä syistä ei
34071: voinut puhua. Minä koetan säästää arvoisaa keskustaa ja
34072: oikeistoa vallankumouksellisesta propagandasta ja koetan nou-
34073: dattaa muotoja.
34074:      Senaatissa kuuluu kohonneen ääni, joka sanoi, että senaatti
34075: olisi voinut omasta aiotteesiaan ryhtyä sellaiseen toimeen, että
34076: yksistään hallituksenkin toimesta Laukon fideikomissi olisi
34077: voitu lunastaa ja siten keskeyttää tämä kriisi, joka uhkaa ja
34078: joka on käynyt tälle maalle niin häpeälliseksi ja vaaralliseksi.
34079: Minä valitan, ettei laillisen senaatin oikeuskäsitys edes ole ollut
34080: tämä, silloin olisimme ainakin päässeet siitä muodollisuudesta
34081: keskustelemasta. ja siinä asiassa arvelen voivani hyvin jättää
34082: lakitieteen tohtori ja senaattori Ståhlbergin pätevyyden ed.
34083: Castrenin lainopillista pätevyyttä vastaan ja siirtyä edelleen.
34084:       Senaatti siis enemmistönsä mielipiteen mukaan ei voinut ryhtyä
34085:  omasta aiotteesiaan tällaiseen toimeen, eipä edes sittenkään,
34086: kun sitä, tosin sangen myöhään, vasta viime huhtikuussa, toi-
34087: selta asianomaiselta taholta tällaiseen toimeenpiteeseen kehoi-
34088: tettiin. Mutta eikö senaatti laillisia muotoja noudattaen olisi
34089: voinut tehdä mitään muuta? Senaattori Kairamo on huomaut-
34090: tanut, että se olisi oikeaan aikaan voinut auktoriteetillaan pai-
34091: nostaa Laukon paroonia sovintoon. No, siitä on senaatin
34092: taholta vastattu, ettei se käynyt, ja sanomalehdistä on näkynyt,
34093: että Laukon parooni on katkerasti valittanut sitä peräti vähäistä
34094: apua, jota hän on maamme hallitusviranomaisten puolelta naut-
34095: tinut kärsiessään katkerata vääryyttä alustalaistensa puolelta.
34096:  Ehkä tämä jo voi hieman puolustaa hallitusta tässä suhteessa.
34097:  Laukon parooni siis on pitänyt kiinteästi kiinni »oikeudestaan».
34098: Oikeudenkäynti on mennyt menoaan ja Laukon torpparit, jotka
34099: hyvissä ajoin ovat tarjoutuneet sovintoon, ovat saaneet häätä-
34100: mistuomion.
34101:       Entä sitten? Häätämistuomio pannaan täytäntöön. Panta-
34102: koon! Se on lain meno. Mutta samaan aikaan ilmenee laa-
34103:  jalti maassa tulkitseminen oikeuskäsityksestä, joka sanoo, että
34104:  tällainen laillinen meno on huutavaa vääryyttä. jos sitä ei
34105:  voida estää, jos sen täytyy tapahtua, niin ei ainakaan laki mah-
34106:  tane estää sen seurausten lieventämistä. jos torpparien täytyi
34107:  lähteä mäelle, niin mikä esti hallitusta toimittamasta heille kattoa
34108:  pään päälle? jos hallituksen taholta myönnettäisiin oikeaksi
34109:  se laajalti ilmennyt oikeuskäsitys, että tällaiset häädöt keskellä
34110:  kulttuuriyhteiskuntaa ovat meille häpeäpilkku, niin olisi halli-
34111:  tus voinut sen myös omaksua ja selittää, että: koska laillisten
34112:  muotojen takia, joita meidän erikoisissa oloissamme täytyy nou-
34113:   dattaa, näin surkeasti on täytynyt tapahtua, ja koskei ennätetä
34114:                                                              74
34115: 1174                  Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
34116: 
34117: 
34118:  molempien valtiomahtien yhteisvaikutuksesta sitä vielä ehkäistä,
34119:  niin hallitus väliaikaisesti lakia polkematta ryhtyy sellaiseen toi-
34120:  menpiteeseen, että mitään puutetta ja kurjuutta ei ainakaan
34121:  näitten torpparien keskuudessa saata ilmestyä, kunnes heille
34122:  voidaan toimittaa oikeutta, laiilistakin oikeutta! - Jos hallitus
34123:  tällä tavalla olisi turvannut näitten kurjuuteen joutuneitten torp-
34124:  parien aseman ja samalla nopeasti ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla
34125:  heidän asemansa voitaisiin vastaisuudessa vakiinnuttaa, niin
34126:  ehkäpä tämä asia olisi kokonaan toisenlaiselta näyttänyt. Jos
34127:  hallitus on ollut sitä mieltä, että fideikomissia ei voida ilman
34128:  muuta lunastaa, niin olisi se kyllä ennättänyt tämän eduskun-
34129:  nan kokoontumiseksi valmistaa arm. esityksen asiasta, joka olisi
34130:  tästä pälkähästä päästänyt. Olisipa se voinut myöskin valmis-
34131:  tuttaa sellaisen lakiesityksen, jota täällä nyt on pyydetty, että
34132:  torpparihäätöjä ei pantaisi toimeen, kunnes ennätetään korjata
34133:  maanvuokralaki.
34134:       Minä viittaan tällaisiin mahdollisuuksiin, jotka olisivat olleet
34135:  täysin lailliset, jotka olisivat koko lailla tämän asian väliaikai-
34136:  sesti järjestäneet ja kumminkin herättäneet kansassa jonkun
34137: verran luottamusta siihen, että on hyvää tahtoa edes niissä
34138:  seikoissa asettua kansan oikeudentunnon kannalle, joissa tämä
34139:  on näin valtaavasti ja voimakkaasti ilmennyt. - Mutta hallitus
34140:  ei tahtonut. - Se selitti nimenomaan, että torpparit, jotka ovat
34141: lakossa, ovat »eri asemassa» kuin palkkatyöläiset Toissa kesänä
34142:  oli Jokioisten torpparilakko ja kun sielläkin saatiin häätötuo-
34143:  mioita, niin niitä ei pantu käytäntöön, vaan isännistö sopi
34144: torppariensa kanssa, ja kun »laillisessa» sanomalehdistössä tie-
34145: tysti ankarasti moitittiin, ettei se pannut lakia käytäntöön, niin
34146: vastasi tämä Jokioisten isännistö - eli en väärin muista - että
34147: se katsoo maanvuokralain vanhentuneen ja arvelee, että maa-
34148: työväestön ei pidä olla toisessa asemassa kuin teollisuuspalk-
34149: katyöväestönkään, ja että siltä ei voisi riistää lakko-oikeutta. Se
34150: on kapitalismia, ed. Castren! Se on rehellistä vapaan kilpailun
34151: oppia, liberalismia, ja se on koko laiJla korkeammalla kuin se
34152: keskiaikainen feodaalinen katsantokanta, joka ilmenee Laukon
34153: paroonin menettelyssä ja sen puolustajoissa. Sillä Laukon pa-
34154: rooni ei kunnioita kapitaalia, koska hän antaa sitä mennä huk-
34155: kaan tälläisissa äärettömissä määrissä. Kuka laskee rahassa
34156: kaiken sen tappion, joka on tälle maalle kansantaloudellisesti
34157: tullut siitä syystä, että Laukoo parooni on persoonallisesti louk-
34158: kaantunut eikä tahdo sopia torppariensa kanssa! Kyllä sosiaali-
34159: demokraatit ymmärtävät kapitaalin arvon, työvälineitten, raaka-
34160: aineen ja koko kansantaloudellisen tuotannon arvon. Kapi-
34161: talismin väärinkäytöksistä voidaan keskustella, mutta tällä kertaa
34162: meidän ei tarvitse edes siitä puhua, vaan puhua feodalismin
34163:                     Interpellatsiooni Laukan asiassa.            1175
34164: 
34165: 
34166: väärinkäytöksistä ja kysyä, eikö edes olisi voitu noudattaa kapi-
34167: talistisia tapoja tässä?
34168:      Senaatti ei ole sillä kannalla kuin Jokioisten isännistö, se ei
34169: ole kapitalistisen liberalismin kannalla ja se ei tunnusta torp-
34170: pareita ja palkkatyöläisiä samanarvoisiksi lakkoa tehdessänsä.
34171: Se katsoo, että torpparit menettelevät lakkoa tehdessään huo-
34172: nommin kuin teollisuustyöväestö. Senaatin täällä antamassa
34173: ensimäisessä selityksessä sanotaan, että torpparit ovat »eri
34174: asemassa» kuin teollisuustyöväestö, koska he muka nauttivat
34175: palkkaa työstä, jota he eivät suorita. Minä merkitsen vaan
34176: tämän seikan, että senaatti tässä kannassaosa on jälellä kapi-
34177: talistisesta liberalismista. Ei tarvitse toivoa sitä sosialistiseksi,
34178: voidakseen sitä moittia!!
34179:      Meidän maassamme tapahtuu juuri ylimeno. Se on tapah-
34180: tunut jo jonkun vuosikymmenen, mutta muutamin paikoin,
34181: kuten Laukossa, vasta juuri nyt, tuo ylimeno feodalismista
34182: kapitalismiin, ja siinä tapahtuu aina murrosta, siinä aina jäävät
34183: jotkut henkilöt kärsimään. Samoinkuin jalkinetyöalalla paraikaa
34184: se seikka, että koneteollisuus tunkeutuu käsiteollisuuden tilalle,
34185: pakoittaa ihmisiä leivättömäksi ja hallitusta vaaditaan tulleilla ynnä
34186: muilla turvaamaan näitä työläisiä, hidastuttamaan kapitalistista
34187: kehitystä samoin näemme kapitalismin tunkeutuvan maata-
34188: louden alalle. Se on saattanut Laukon paroonin kohtuutto-
34189: masti yli kaikkien rajojen kiristämään torppareitansa ja silloin
34190: nämä ovat tulleet kapitalismin uhreiksi, tämän ylimenokauden
34191: uhreiksi, ja yhteiskunta, joka aina voittaa siirryttäessä korkeam-
34192: malle tuotannon a:;!eelle, olisi velvollinen tämän ylimenon uhreja
34193: turvaamaan väliaikaisesti, kunnes se voi heidän oikeudellisen
34194: asemansa toisin järjestää.
34195:      Ei siis olisi tarvinnut odottaa, että hallitus olisi ryhtynyt
34196: millään tavalla itsevaltiaaksi - ja ed. T okoin kuninkaalliset
34197: itsevaltiustulkitsemiset laittomasti syntyneen perustuslain perus-
34198: tuksella saavat jäädä minun puolestani hänen omaan laskuunsa.
34199: Mutta hallitus olisi lain rajojen sisäpuolella voinut ryhtyä no-
34200: peihinkin toimenpiteisiin, ettei kukaan sivistyneen yhteiskunnan
34201: keskuudessa olisi näkemässä nälkää ja vailla kodin turvaa, ja
34202: että näitten torpparien asema nopeitten laillisten toimenpiteitten
34203: kautta vakaantuisi.
34204:      Senaattori Ståhlberg on selittänyt, että tällainen toimenpide,
34205: jossa hallitus rientäisi turvaamaan torpparien asemaa, olisi vaa-
34206: rallinen, se saisi aikaan laajempia selkkauksia. Se on tuo vanha
34207: väite, että jos työväelle antaa tuumankaan perää, niin sen ruo-
34208: kahalu kasvaa joka päivä. Se on tuo sama ajatus, joka aina
34209: alussa lyödään työväen vaatimuksia vastaan: paras panna kova
34210: kovaa vastaan, niin ne väistyvät. Jokainen, jolla on jonkun
34211: 1176                 Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
34212: 
34213: 
34214: verran kokemusta tällaisista työtaisteluista, tietää, että mtssa
34215: ei alussa myönnetä vähää ja sitte aikaa myöten vähän enem-
34216: män, siellä saadaan kerran myöntää hyvin paljon. Niin on
34217: tässäkin. Jos senaatti olisi ryhtynyt turvaamaan Laukon torp-
34218: parien asemaa ja samalla tarmokkaisiin toimenpiteisiin, että hei-
34219: dät myös oikeudellisesti saatettaisiin vakavasti asettumaan rai-
34220: vaamilleosa tiloille, niin se olisi rauhoittanut Suomen torppari-
34221: luokkaa ja saanut sitä toivomaan, että heidän asemansa piankin
34222: voi parantua.
34223:      Mutta asiallisin selitys on kuitenkin se, että Laukon lunastus
34224: olisi tullut kovin kalliiksi. Jos mennään Junastamaan käyttä-
34225: mättä pakkoluovutuslakia, mennään ostamaan jotakin määrättyä
34226: maakappaletta, joka tahdotaan välttämättömästi, niin se luon-
34227: nollisesti nousee hirvittäviin hintoihin, kuten muistelemme sen
34228: kallionpalasen Imatran rannoilla nousseen. Mitä tässä suh-
34229: teessa olisi sanottava? Olisiko hallituksen ollut maksettava,
34230: jos Laukon parooni olisi suostunut, Laukosta hirvittäviä sum-
34231: mia vai eikö? Minä vastaan: ei. Sillä Laukko olisi täytynyt
34232: lunastaa pakkoluovutuksella 1 Jos ei siihen voimassa oleva
34233: laki riittäisi, olisi sitä täytynyt teroittaa. Ja eduskunnan kokoon-
34234: nuttua ei mitään vaikeutta olisi ollut siinä, vaan olisi saatu uusi
34235: laki, jos hallituksen taholta vaan olisi myönnetty, että Laukon
34236: tapahtumat ovat todellinen yhteiskunnallinen vaara ja se siis
34237: torjuttava. Ja jos olisi tahdottu siinä noudattaa laillisia muo-
34238: toja, olisi joko tätä maapalasta varten tai joitakin muita varten
34239: tai yleensä pakkoluovutuslakia laajennettu siinä määrässä, että
34240: se olisi käynyt mahdolliseksi.
34241:      Olen tahtonut tällaisia seikkoja viitata esimerkkinä siitä, että
34242: laillisia teitä olisi ollut, j o s o 1i s i o II u t hyvää tahtoa,
34243: mahdollinen pelastaa yhteiskuntamme siitä häpeästä, johonka
34244: se nyt on joutunut sallimalla keskuudessaosa sellaisia tapah-
34245: tumia, kuin ovat olleet Laukon uudistetut häädöt ja niitten
34246: yhteydessä tapahtuneet seikat. Eipä suotta maamme edellinen
34247: kenraalikuvernööri lausunut, että Suomi monessa suhteessa on
34248: vielä feodaalinen maa!
34249:      Jos voin päättää täällä annetuista lausunnoista, niin tämä
34250: asia menee valiokuntaan. Se keskustan (suomettarelaisten)
34251: puolelta tietysti ei sisällä mitään sitoumusta, että hallitus tässä
34252: saisi epäluottamuslauseen. Hehän aamupäivällä ja vielä nyt
34253: moneen kertaan teroittivat, että valiokuntaan lähettäminen ei
34254: suinkaan ole mikään epäluottamuslause, vaan päinvastoin voi
34255: valiokunnan lausunnon perusteella hallitus saada vielä perus-
34256: tellun luottamuslauseen.. Ja kun nämä pari kuukautta kuluvat,
34257: niin - - mikä ei olisi mahdollista viime lauvantaina kuule-
34258: mamme keskustelun jälkeen! Asia siis menee valiokuntaan,
34259:                    Interpellatsiooni Laukon asiassa.         1177
34260: 
34261: 
34262: ja minä ehdottaisin, että se menisi maatalousvaliokuntaan, joka
34263: niissä kohdin, joissa tarpeelliseksi katsotaan, kysyisi perustus-
34264: lakivaliokunnan lausuntoa. Saamme nähdä, kun syksyllä tänne
34265: palaamme, onko tällä tai jollakin toisella hallituksella eduskun-
34266: nalle esitettävänä selvä suunnitelma, joka vakiinnuttaisi kaik-
34267: kien maan torpparien aseman edes väliaikaisesti häätöä vastaan,
34268: niin kauvan kuin uusi maanvuokralaki voi tulla käytäntöön,
34269: onko hallituksella silloin pitempiä toimenpiteitä Laukon lunas-
34270: tamiseksi ilman kohtuutonta tuhlausta. ja silloinhan vasta tulee
34271: päätettäväksi, minkälainen lausunto päiväjärjestykseen siirtymi-
34272: sestä tulee annettavaksi. Meidän kantamme, jos eivät olot
34273: muutu, on vallan selvä.
34274:     Ed. Snellman: Sen jälkeen kun herrat senaattorit Ignatius
34275: ja Ståhlberg ovat antaneet täällä selityksensä tähän käsiteltä-
34276: vänä olevaan interpellatsiooniasiaan, olen puolestani valmis
34277: kannattamaan sitä ehdotusta, joka täällä on tehty, nimittäin että
34278: yksinkertaisesti siirrytään päiväjärjestykseen, sillä hallitus on
34279: tässä tehnyt kaiken sen, mitä sillä on ollut mahdollisuus tehdä.
34280:     Ed. af Ursin: Ed. Sirola on monessa suhteessa lausunut,
34281: mitä minä aijoin puhua. Sentakia ei minun tarvitse liian la-
34282: veasti tästä asiasta esittää mielipidettäni.
34283:     Taloudellisen elämän alalla on yhä enemmän se periaate
34284: päässyt vallalle, että valtion ei tule katsoa aivan välinpitämät-
34285: tömästi, mitenkä heikompi saa sortua väkevämmän edessä,              ,
34286: vaan valtion tulee tukea tätä heikompaa hänen taistellessaan
34287: väkevämpää vastaan. Se vanha oppi, että valtion ainoastaan
34288: on katsottava, että molemmat noudattavat n. s. oikeutta keski-
34289: kinäisissä suhteissaan taloudellisella alalla, on jo melkein tyk-
34290: känään hylätty. Tähän käsitykseen on tultu varsinkin sen
34291: kautta, että kansan alimmat kerrokset ovat astuneet esille vaa-
34292: timaan nekin osaansa yhteisestä hyvinvoinnista. Manchesterin
34293: oppi on hylätty, jälellä on ainoastaan rippeitä. Näyttää kui-
34294: tenkin siltä, kuin meilläkin niitä olisi jotakuinkin jälellä. Mei-
34295: dän hallituksemme ei ole katsonut voivansa ryhtyä tukemaan
34296: heikkojen taistelua väkevämpää vastaan tässä kyseessä olevassa
34297: asiassa. Ainakaan sen enemmistö ei ole tämmöiseen tukemi-
34298: seen ryhtynyt, koska fideikomissin luonto muka sitä estää.
34299: Täällä on jo huomautettu, että kuitenkin hallituksessakin oli
34300: vähemmistö, vieläpä oli niiden joukossa mies, jota meidän luul-
34301: laksemme täytyy pitää sekä lakimiehenä että hallitusmiehenä
34302: jotenkin suuressa arvossa. En tahdo tässä lausua mitään imar-
34303: telua, se on vain selvä tunnustus. Mutta se, että enemmistö
34304:  hallituksessa pääsi voitolle, näyttää kuitenkin selvästi, minkä-
34305: 1178                  Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
34306: 
34307: 
34308: laisessa niin sanoakseni formalistisessa lainhengessä toimitaan
34309: ja minkälaisessa formalistisessa valtiossa me elämme. Huoli-
34310: matta siitä, että löytyi vähemmistö senaatissa, joka ei katsonut
34311: olevan mitään esteitä senaatin puolesta ryhtyä Junastamaan eli
34312: hieromaan lunastusta asianomaisten kanssa, niin päätös kui-
34313: tenkin tuli sellaiseksi kuin se tuli. On otettava huomioon,
34314: että enemmistön mielestäni olisi pitänyt iyystin harkita, mitä
34315: kaikkea tässä asiassa oli kysymyksessä. Meidän koko yhteis-
34316: kuntamme oli kuohuksissa tämän asian takia. Kansan syvät
34317: rivit yksimielisesti - uskallan sanoa sen - olivat sillä puo-
34318: lella, että menettely laukon häädöissä oli aivan eriskummalli-
34319: nen lievimmin sanoen. Täällä on väitetty, että kansan suuri
34320: enemmistö seisoisi tämmöisen formalistisen laintulkitsemisen
34321: puolella. Se ei ole totta. Kansan suuri enemmistö seisoo
34322: senaatin vähemmistön puolella, joka vaati, että tässä olisi ollut
34323: meneteltävä sen laintulkitsemisen mukaan. Mutta senaatin vä-
34324: hemmistö katsoi kumminkin, ettei pitäisi ryhtyä tähän lunas-
34325: tukseen, muista syistä, ei lain puolesta. Ja syy oli, minun täy-
34326: tyy sanoa, hiukan omituinen. Se pelkäsi, että se mahdollisesti
34327: saisi lunastaa jumala tiesi kuinka monta tämmöistä tilaa, kun
34328: joku tilanomistaja tahtoisi ruveta rettelöimään työväestönsä
34329: kanssa. Minä kummastelen, että tämä näkökohta ei tullut huo-
34330: mioon otetuksi silloin, kun tosiaan löytyi semmoinen työnan-
34331: taja Turussa, joka värväsi kaikenmoisia työntekijöitä idästä ja
34332: toimitti ne Turkuun. Ja kun asiasta tuli suuri numero, kuiten-
34333: kaan ei niin suuri kuin laukon asiasta, katsoi hallitus sopi-
34334: vaksi aivan oikein (Ed. Renvall: Asiaan !) -              tämä on
34335: vertaukseksi - toimittaa nämä vieraat työntekijät valtion lai-
34336: valla kotiinsa.
34337:      Minun täytyy sanoa, että -- kaikella kunnioituksella senaa-
34338: tin vähemmistöä kohtaan - sen käsityskanta ei todista valtio-
34339: viisautta. Minun käsitykseni mukaan tulee valtiomiehen in
34340: casu harkita, mitenkä kukin asia on ratkaistava, ja siinä ottaa
34341: lukuun, mitä kansan suuren enemmistön oike1,1denkäsite sanoo,
34342: ellei olla aivan selvillä lain puustavista ja hengestä. Tätä ei
34343: ole tehty hallituksen puolelta. Kansan suuri enemmistö on
34344: selvästi lausunut mielipiteensä, ja mielestäni olisi ollut halli-
34345: tuksen asia ottaa tämä tarkan harkinnan alaiseksi, kun näin
34346: suuri asia oli kysymyksessä. Minä luulen, että tässä asiassa kansa
34347: on hallituksen menettelystä lausunut tuomionsa. Hallitus ei
34348: voi tässä asiassa saada kansan suurelta enemmistöltä mitään
34349: luottamuslausetta. Minä en sillä ole puhunut tässä suhteessa
34350: mistään muusta asiasta kuin laukon asiasta.
34351:      Hra Castren moitti meitä sosialisteja siitä, että, jos hallitus
34352: ei ryhdy tekemään lakia jostain asiasta, joka on sosialistien
34353:                      Interpellatsiooni Laukon asiassa.           1179
34354: 
34355: 
34356:  sydämellä, niin sitä moititaan meidän taholta, Ja JOS se sitä
34357:  ryhtyy tekemään, niin moititaan , taas. Minun täytyy tosiaan
34358:  kummastella tämmöistä lausuntoa. Me pidätämmel ehdotto-
34359:  masti itsellemme oikeuden joka kerta arvostella hallituksen me-
34360:  nettelyä. Jos se tosiaan laiminlyö jonkun asian esille ottami-
34361:  sen, lausumme me hylkäävän arvostelumme siitä. Ja jos se
34362:  sitte ryhtyy asiaan ja toimii semmoiseen suuntaan, joka ei
34363: voi meitä tyydyttää, niin me pidätämme itsellemme samanlai-
34364:  sen oikeuden.
34365:      Mutta en tahdo olla yksipuolinen tässä asiassa. Minun
34366: täytyy konstateerata, että tässä on hyväkin puolensa, vieläpä
34367: sangen hyväkin. Herra Standerskjöld-Nordenstam on tehnyt
34368: köyhälistölle äärettömän suuren palveluksen toisella tavalla.
34369: Minun käsitykseni mukaan on tämä suuri feodaaliherra julis-
34370: tettava Suomen suurimmaksi sosialistiseksi agitaattoriksi vii-
34371: meisinä aikoina. Minä epäilen, istuisika tässä eduskunnassa
34372: 80 sosialistista edustajaa, ellei herra Standerskjöld-Nordenstam
34373: olisi menetellyt niinkuin hän on menetellyt. Siinä suhteessa
34374: voisi toivoa esimerkin jatkuvan.
34375:      Täällä on esitetty tämän kanssa yhteydessä monta ehdo-
34376: tusta, mitenkä parannuksia olisi aikaansaatava. Niissä on muun
34377: muassa pantu likaomaan suuria, hyvinkin suuria summia; ei-
34378: len muista väärin oli puhe 150 miljoonasta tahi jotain sem-
34379: moista. En luule, että sosialistit tässä eduskunnassa milloin-
34380: kaan tulevat yhtymään semmoiseen ehdotukseen. Niinkuin ne
34381: esitettiin, tulisivat ne olemaan suuremmassa tai vähemmässä
34382: määrässä poisviskattua rahaa. Meidän käsityksemme on, että
34383: ainoastaan yksi keino voi auttaa, ja se sisältyy yhteen sanaan:
34384: viljelyspakko. Tämä aate on, kuten olen jo ennen julkisesti
34385: lausunut, yksi suurimmista aatteista, mitä on herännyt Suomen
34386: kansan uudemmalla ajalla. Pakkoluovutuksen aate on kasva-
34387: mistaan kasvanut kaikissa maissa, ja minä luulen, että se vä-
34388: hitellen täälläkin tulee tällä alalla asianomaisessa muodossa saa-
34389: maan yhä enemmän ja enemmän kannatusta.
34390:    Ed. Kannisto: Minä Juovun puheenvuorostani.
34391:      Ed. Rajala: Täällä on jo puhuttu puolelta ja toiselta tästä
34392: asiasta, ja ed. Kairamo juuri puhui niistä periaatteista, joista
34393: minäkin aijon puhua
34394:      Tunnustettava tosiasia on, että Laukan torpparit ovat saa-
34395: neet kestää rasituksia, jotka ovat luonnollisesti herättäneet heissä
34396: tyytymättömyyttä ja harmia. Minä olen sitä mieltä, että sosia-
34397: listiagitaattorit ovat, sen sijaan että olisivat Laukan torppareita
34398: neuvoneet laillista tietä etsimään oikeutta, kiihottaneet heitä
34399: 1180                  Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
34400: 
34401: 
34402: laittomiin tekoihin, jonka kautta he ovat joutuneet asemaan,
34403: josta heidän on varsin vaikea pelastua. Sosialistinen yllytys
34404: on Laukon torpparit saattanut sanomattomaan onnetto-
34405: muuteen ja kurjuuteen, ja minä luulen, että sosialistijohta-
34406: jien on nyt vaikea heitä pelastaa. Olen torppari ja tunnen
34407: kotipaikaltani torpparioloja, joissa kyllä on korjaamista. Mutta
34408: minä toivon korjauksia oloihin laillisia keinoja käyttämällä, ja
34409: olen huomannut, että nyt ollaan jo hyvällä alulla tässä suh-
34410: teessa. Koettakaa parantaa nyt, miten suinkin voidaan oloja,
34411: mutta karttakaa, sosialistit, semmoista laittomuuteen kiihotusta,
34412: joka on Laukon torpparit onnettomuuteen syössyt!
34413:      Ed. Nuorteva: Se oli erinomaisen nerokas se puhe, jonka
34414: ed. Kairamo piti. Se on niin kiertelevä ja kaarteleva - se on
34415: sitä suomettarelaista tyyliä sanasta sanaan. Kyllä siihen olisi
34416: syytä paljon kajota. Voisi yleensä sanoa paljon koko siitä
34417: roolista, siitä suurenmoisesta roolista, minkä sen puolueen
34418: edustajat ovat tässä jutussa pelanneet. Mutta vastatkoot he
34419: siitä itse. Minä en voi kuitenkaan olla merkille panematta,
34420: että tässä seikassa, jossa vaaditaan välittömiä toimenpiteitä,
34421: välitöntä apua, takerrutaan taas jälleen niihin saivarteluihin ja
34422: kiertelemisiin ja kaartelemisiin, jotka ovat niin erinomaisen tun-
34423: netut sen puolueen taholta. Yhtä vähän vaikuttaa edellisen pu-
34424: hujan katkismuksen lukeminen; jos se sitten oli hänen tai jon-
34425: kun muun kirjoittama, se on toinen asia.
34426:      Minä en tiedä, onko ollenkaan hyödyllistä tätä keskustelua
34427: jatkaa. Täällä ovat kaikki selvillä ja, niinkuin ed. Mikkola sa-
34428: noi, asia on todella selvää selvempi. Täällä on jo todistettu,
34429: hallituksen omat jäsenet ovat sen lausuneet, että hallituksella
34430: olisi ollut tilaisuus tarttua estämään näitä perin ikäviä selkkauk-
34431: sia muodolliseltakin kannalta katsottuna. Senaattori Ståhlber-
34432: gin puheesta minä en ainakaan huomannut, että hän näki siinä
34433: mitään muuta estettä kuin sen vaaran, joka olisi syntynyt sen
34434: kautta, että tällaisella tilan ostamisella olisi tehty prejudikaatti
34435: ja sillä tavoin ikäänkuin saatu kehoitus kaikenlaisille keinotte-
34436: lijoille ryhtymään myös yrittämään tuollaisella tavalla hankki-
34437: maan itselleen lisärikkauksia. Hallituksella siis olisi ollut tilai-
34438: suus. Hallituksella olisi ollut myös mahdollisuus. Jos olisi
34439: ollut hyvää tahtoa, olisi voitu varsin hyvin sovelluttaa pakko-
34440: luovutusta koskevat pykälät tähän, ja jos sekin olisi osottautu-
34441: nut mahdottomaksi, silloin se olisi voinut tä;)e eduskunnalle
34442:  jättää erikoisen lakiehdotuksen. Se on siis aivan selvä. Me
34443:  olemme kaiken tämän keskustelun kautta ehdottomasti tulleet
34444:  siihen uskoon, joka minun käsitykseni mukaan pitäisi olla jo-
34445:  kaisella, joka ennakkoluulottomasti on seurannut tätä keskus-
34446:                     lnterpellatsiooni Laukon asiassa.             1181
34447: 
34448: 
34449: telua, että hallitukselta tässä tapauksessa on puuttunut hyvää
34450: tahtoa, ainakin hallituksen enemmistöltä. Minä ymmärrän hy-
34451: vin minkätähden siltä puuttui tämä hyvä tahto, ja se on tässä
34452: jo muutamilla sanoilla esitetty, mutta kaipaa vielä vähän lisä-
34453: selvitystä.
34454:      Laukoo juttua on toiseltakin puoleta käsitetty yleisemmäksi
34455: jutuksi. Minä tiedän varmalta taholta, että Laukoo torppari-
34456: rettelöiden yhteydessä, samalla tavalla kun jokioisten torp-
34457: parilakkojen yhteydessä, asettui Suomen feodaalinen suurtilan-
34458: omistajaluokka yhtenä miehenä painostamaan sekä asianomaista
34459: tilanomistajaa että myös hallitusta. joku aika takaperin ennen
34460: Jokioisten lakkoa oli tuo Ypäjän lakko, joka oli itse asiassa
34461: samaa luonnetta. Muistan hyvin, kuinka silloin Suomen suur-
34462: tilojen omistajat pitivät Toijalassa yhteisen kokouksen, jossa
34463:  he, ainakin periaatteellisesti, päättivät vastustaa tällaisia ilmiöitä
34464: ja sopivassa tilaisuudessa antaa hyvän läksytyksen noille tor-
34465:  pan jusseille, ettei niinkään sovi nousta isoa maaherraa vas-
34466:  taan kuin vaan tahdotaan. jokioisten lakossa ilmeni aivan sa-
34467:  mat seikat. Minä olin niin lähellä sitä lakkoa, että voin jota-
34468:  kuinkin suurella varmuudella väittää ja esille tuoda, mitä siellä
34469:  on tapahtunut. Siellä samalla tavalla kuin Laukoo jutussakin
34470:  kartanonomistajat, osakeyhtiö ja sen edustajat asettuivat aivan
34471:  samalle jyrkälle, ylimysmieliselle kannalle torpparien vaatimus-
34472:  ten johdosta, ja Suomen suurtilallisten omistajien luokka seisoi
34473:  tämän vastustuksen takana tukemassa sitä. Mutta jokioisten
34474:  yhtiö oli - onneksi tässä tapauksessa - kapitalistisen yhtiön
34475:  käsissä, joka suuremmassa arvossa piti rahalliset voitot kuin
34476:  tuon ylimielisen kunniantunnon pyhyyttä. jokioisten osakeyh-
34477:  tiö laski markoissa ja penneissä, kuinka paljon lakon jatkumi-
34478:  nen tulisi maksamaan, ja vastoin kaikkien suurtilanomista-
34479:  jien kiukkua ja haukkumista ryhtyi sovitteluun torppareinsa
34480:  kanssa, joten lakko siten päättyi. Mutta Suomen suurtilan-
34481:  omistajien feodaalinen katsantokanta sai täydellisen vastakaiun
34482:  parooni Standerskjöld-Nordenstamin rinnassa e~enkin kun etu-
34483:  päässä ruotsalainen sanomalehdistö sitä niin suuressa mää-
34484:  rässä tuki. Mutta se tukeminen ei rajoittunut ainoastaan ruot-
34485:   salaiseen sanomalehdistöön. Senaattori Kairamo, joka, huoli-
34486:   matta tuosta kiertelemisestään ja kaartelemisestaan, kuitenkin,
34487:  jollen väärin käsitä, jossain määrin uskalsi sen verran sanoa,
34488:  että torpparit olivat tavallaan oikeassa, vaikka ne sentään, ne
34489:  sosialistikiihottajat suuremman synnin kantavat, hän uskalsi
34490:   sen sanoa, mutta olisi parempi, jos hän olisi mennyt sano-
34491:   maan sen silloin, kun hänen omat puoluetoverinsa Vesilahdella
34492:   menivät tukemaan tuota ylimysmielistä paroonia, josta ed. Kai-
34493:   ramo niin halveksivasti puhui.
34494: 1182                 Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
34495: 
34496: 
34497:     No niin, juttu on selvä. Tässä on ollut kaksi jyrkästi vas-
34498: takkaista mielipidettä. Toisen takana on ollut verrattomasti
34499: suurin kansan enemmistö, toisen takana pikkuinen sakki tilan-
34500: omistajia ja niitten vaikutuksen alle hallitus taipui. Siinä on
34501: asia ja siihen ei voi lisätä mitään, eikä siitä voida mitään ottaa
34502: pois. Minä tahdon vetää siitä sen johtopäätöksen, että hallitus
34503: tässä asiassa, niinkuin monessa muussakin, on toiminut vas-
34504: toin kansan ilmilausuttua mielipidettä, jota olisi voitu noudat-
34505: taa loukkaamattakin yhteiskunnallista auktoriteettivaltaa, jota
34506: kyllä tahdotaan tunnustaa välttämättömäksi ja oikeaksi. Ei ole
34507: siihen mitään lisättävää. Se tuntuu kyllä kummalliselta ehkä~
34508: että tältä puhujalavalta nuoret poikaset lausuvat näitä arvoste-
34509: luja h~lllitukselle. Mutta sekin seikka, että nuorten poikasten
34510: täytyy lausua opetuksia senaatilJe, se jollakin tavalla valaisee
34511: asiaa sekin.
34512:      Ed. Estlander: Det är ju icke underligt att de representan-
34513: ter, som väckt denna interpellation, begagnat tilifället att fram-
34514: föra och ifrigt göra gällande de framtidshägringar, hvilka de
34515: önska se realiserade också i vårt land. Och den öfvertygelse~
34516: sorn säkert på många håll uppbär denna åskådning, gör att
34517: man ingaluoda vill på något sätt motsätta sig att äfven dylika
34518: åsikter i detta sammanhang komma tilJ uttryck. Detta vill dock
34519: ingaluoda säga, att någon kunde gilla det sätt, på hvilket dy-
34520: lika uttalanden här hafva gjorts. Men det är också mot en
34521: annan sida af diskussionen här, som en gensaga torde böra
34522: inläggas. Ur alla dessa andraganden jag här häntydt tili, har
34523: framgått den uppfattning, den oryggliga och säkerligen också
34524: omkullrunkeliga uppfattningen, att detta parti, hvars språkrör
34525: dessa andraganden voro, skall hafva anspråk på att ensamt
34526: vara bestämmande i Jandet och att vara bestämmande jämväl
34527: här inom landtdagen. Dessa dryga yttranden gå ut på, att
34528: talarenas uppfattning, partiets intressen skola vara de enda gäl-
34529: lande. Och jämväl de utvägar, som man här anvisat såsom de
34530: där senaten bort och kunnat lagligen följa för frågans brin-
34531: gande i rätt stråt, vittna om samma åskådning. Också dessa
34532: föreslagna utvägar visa alldeles tydligt hän tili hvad jag nyss
34533: sade, tili den uppfattningen, att endast dessa partirepresentanter
34534: och deras åsikter skola få vara de enda gällande och erkän-
34535: nansvärda. Jag tror att det bör sägas, att landets.. representa-
34536: tion ännu icke är mogen för en dylik diktatur. An så länge
34537: är detta parti skyldigt att vara hvad det är, en meningsfrak-
34538: tion vid sidan af andra meningsfraktioner med intressen och
34539: rättigheter vid sidan af andra intressen och andra rättigheter,
34540: och detta inom det bestående samhällets ram.
34541:                    Interpellatsiooni Laukon asiassa.           1183
34542: 
34543: 
34544:     Hvad beträffar föreliggande interpellation, ville. jag för min
34545: del framhålla, att senaten varit skyldig att vid sitt handlingssätt
34546: ställa sig på de närvarande samhällsförhållandenas grund. Se-
34547: naten har varit skyldig att taga hänsyn tili de viktiga rättsgrund-
34548: satser, som uppbära detta samhälle, och jämväl tili de be-
34549: tydande och afsevärda samhällsintressen, som af denna fråga
34550: berörts på ett helt annat sätt än man här velat medgifva. Att
34551: undanrödja orsakerna tili de missförhållanden, och än mer tili
34552: det missnöje, hvilket från torparenes sida försports och hvil-
34553: ket allmänneligen är rådande inom detta och flere andra lager
34554: af befolkningen, det har klarligen icke varit för den nuvarande
34555: styrelsen möjligt redan med hänsyn tili den korta tid den va-
34556: rit i tillfälle att hafva landets ledning i sin hand. Jag ber få
34557: uttala, att de grunder, enligt hvilka senaten har handlat, synas
34558: mig vara i alla respektabla. Skulle någon anmärkning böra
34559: göras, så är det min personliga mening, att man kanske hade
34560: kunnat fordra af senaten en större konsekvens och fasthet i
34561: den position den intagit och bort intaga.
34562:     1 öfrigt vore jag, med hänvisning tili hvad jag här haft
34563: äran anföra, benägen att rösta för en enkel öfvergång tili dag-
34564: ordningen, men har dock ingenting emot att saken blir hän-
34565: skjuten tili utskott, då ju uti en sådan åtgärd ingalunda inne-
34566: ligger något uttryck utaf misstroende, utan fastmer en utred-
34567: ning af saken i de delar, där sådan har ansetts påkallad, torde
34568: kunna resultera äfven i en annan utgång. Då här föreslagits,
34569: att frågan skulle hänskjutas tili agrarutskottet, vill jag för min
34570: del göra gällande, att det icke kan komma i fråga, att utskot-
34571: tet finge i uppdrag att undersöka uppkomsten af torpareför-
34572: hållandena på Laukka gård och att afgifva något slags bedö-
34573: mande af dem, - ty detta bedömande hemfaller under veder-
34574: börande domstol - utan att det gäller att lämna den utred-
34575: ning, som måhända ännu begäres beträffande senatens hand-
34576: lingsmöjligheter med hänsyn tili gällande rättsordning, och
34577: härvid komma också grundlag och grundlagsförhållanden i
34578: fråga, samt jämväl frågans politiska innebörd. Ur denna syn-
34579: punkt sedt vili jag för min del motsätta mig en remiss tili
34580: agrarutskottet och yrkar, att remiss, om sådan befinnes nödig,
34581: sker tili grundlagsutskottet.
34582:     Ed. Viljakainen: Kesällä 1905 sisälsi eräs Tampereen kau-
34583: pungissa ilmestyvä sanomalehti laajan kertomuksen Laukan ja
34584: T ottijärven kartanoiden alustalaisten oloista ja elämästä. Se
34585: kertomus oli miehen tekemä, joka itse oli kasvanut mieheksi
34586: alustalaisena, käynyt ison kartanon päivätöissä ison osan elä-
34587: määnsä ja sitten lähtenyt ammattitietoja hankkimaan, joten hä-
34588: 1184                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
34589: 
34590: nellä voidaan sanoa olevan käytännöllistä kokemusta sekä jon-
34591: kun verran tietojakin tämänlaatuisia asioita arvostelemaan. Hä-
34592: nen kuvauksensa oli jotenkin sellainen, että puheena olevat
34593: alustalaiskylät - he asuvat oikeissa kylissä -- poikkeavat mui-
34594: den paikkakuntien alustalaisista siinä, että torpparien asunnot
34595: ovat puhtaat, osottavat asukasten hyvinvointia ja tyytyväisyyttä.
34596: Tätä kertomusta ja kuvausta vastaan, joka oli julaistuna kapi-
34597: talisessa lehdessä, mutta ei perustuslaillisessa lehdessä, en ole
34598: huomannut mitään vastalausetta enemmän torpparien puolelta
34599: kuin myöskään sosialistisissa lehdissäkään. Tuli sitten suur-
34600: lakko; sille on täällä puheissa myönnetty iso merkitys, niinkuin
34601: se ansaitseekin. Mutta siinä merkityksessä on jotain vähäisen
34602: omituista. On sanottu, että pidettiin kauniita puheita lakon
34603: tuottamista eduista ja myös vapaudesta ja kaikesta siitä hyvästä
34604: mitä maa oli saanut. Miten lienee näiden puheiden, mutta
34605: kyllä se on totta, että ilmoitettiin, että oli saatu entiset oikeu-
34606: det ja laajennettua vapautta, ja perustuslaillisten puolesta iloit-
34607: tiin myöskin siitä, että voitiin ruveta rakentamaan uudelle va-
34608: pauden ja lain pohjalle. Olen julkisuudessa käsitellyt niitä asi-
34609: oita, joilla tätä rakennusta piti tehtämän, ja sentähden olen jou-
34610: tunut käsittelemään myös Laukon lakkoa. Pyydän tässä antaa
34611: siitä muutamia kuvauksia.
34612:      Tampereen torpparikokouksen perästä kerrottiin, että Tam-
34613: pereelta ja Siuron lakkolaisten puolelta tehtiin ahkerata työtä
34614: Laukon alustalaisten kesken. Keväällä, kun touonteon piti alkaa,
34615: ilmoitettiin Laukon herralle, että päivätyöläispirtti on asumatto-
34616: massa kunnossa ja päivätyöläisten hevoset kurjalla hoidolla;
34617: täytyy laittaa pirttiin rautasängyt ja päivätyöläisten hevosille
34618: yhtä komeat olinsijat kuin taionkin hevosilla oli. Näissä eh-
34619: doissa oli jotain, joka vähän kummastuttaa, nimittäin se, että
34620: nämä vaatimukset lausuttiin niin äkkiä, ettei olisi luullut niitä
34621: laatuunsa katsoen niin pikaista parannusta kaipaavaksi, varsin-
34622: kin kun hevoset eivät kesällä tarvitse tallia, ja kun pirtissä kui-
34623: tenkin kesällä jotenkin tarkenee. Tiedän kyllä, että sekä pirtti
34624: että talli olisivat kaivanneet parannusta, mutta käsitän myös
34625: senkin, ettei kukaan noista työmiehistä kotonaankaan nukkunut
34626: rautasängyssä ja että tilanomistajaa tuskin voitaisiin velvoittaa
34627: laittamaan heille parempaa kuin missä he kotonaan nukkuvat.
34628:  Mutta kaikesta näkyykin, ettei ollut kysymys parannuksista,
34629: vaan että lakko piti välttämättömästi saataman toimeen ja että
34630:  lakossa piti torpparien ei ainoastaan voittaa ne oikeudet ja edut,
34631: joita he toivoivat, vaan että piti myös estää isäntä, talon omis-
34632:  taja, tekemästä mitenkään muutenkaan töitään, piti jätettämän
34633:  maat autioiksi. Kesällä julkaisin sanomalehdessä varoituksen,
34634:  että tällainen lakko ei pääty torpparien eduksi, vaan että maan-
34635:                     Interpellatsiooni Laukon asiassa.           1185
34636: 
34637: 
34638:  vuokralaki tekee siinä tehtävänsä. Minut jäävättiin silloin sosia-
34639:  listien puolelta sillä, etten ollut lakimies enkä ymmärtänyt näitä
34640:  asioita. No, kyllähän se totta onkin. Mutta maanvuokralain
34641:  luulin tuntevani, ja sen perusteella minä arveluitani lausuin;
34642:  ja aivan oikein, kun mentiin käräjiin, niin lakkolaisten asian-
34643: ajajalla, lakimiehellä, ei ollut muuta väitettävää, kuin että torp-
34644:  pareilla ei ole kirjoitettua kontrahtia. Se on kyllä ikävä juttu,
34645:  mutta tuossa mainitussa laissa on kuitenkin pykälä, joka turvaa
34646:  torpparin oikeuksiinsa, vaikkei kirjoitettua lakia olekaan, ja siinä
34647:  on vielä pykälä, joka· neuvoo keinon, millä tuo vastahakoinen
34648:  isäntä voidaan pakoittaa kootrahtia tekemään. Asianajaja me-
34649:  netti jutun, mutta lohdutti esimiehiään sillä, että maassa löytyy
34650:  hovioikeus, joka ei tuomitse samalla tavalla kuin kihlakunnan-
34651:  oikeus. Tämä teki kiusallisen vaikutuksen; hän ei sanonut
34652:  tuomiota laittomaksi, vaan sanoi, että on toki ylioikeus, joka
34653:  tuon päätöksen purkaa. Mitään purkua ei tapahtunut. Asia
34654: 'meni laillista menoaan ja kypsyi siksi, miksi se sitten talvella
34655:  muodostui.
34656:       Mutta siinä on pieni välikohta. Vesilahden kunnassa on
34657:  satoja ihmisiä, jollei tuhansia, jotka muistavat, mitä katovuosi
34658:  Suomessa merkitsee, ne muistavat, että jos vilja jää talven käsiin
34659:  tai halla sen panee, on paikkakunnalla nälkä. Niiden käsityksen
34660:  mukaan oli suuri synti, jos1vuoden kasvu syystä tai toisesta
34661:  jäisi latoihin korjaamatta. He menivät, sitten kuin talon omat
34662:  alustalaiset eivät suoneet mitään armoa isännälleen, ja auttoivat
34663:  tuota viljankorjuuta. Tämä teko on tuomittu kunniattomaksi, on
34664:  tuomittu rikokselliseksi. Siinä eivät, sanottakoon kansan oikeus-
34665:  tajuonasia mitä hyvänsä, kaikki kansalaiset ole tuossa tuomi-
34666:  ossa osallisena, vaan on niitäkin, jotka sanovat, että nämä
34667:  auttajat tekivät oikein. Sitten tuli se aika, jolloin noista, niin-
34668:  kuin alussa sanoin, rauhallisista hyvinvoivista asukkaista piti
34669:  ruveta tekemään keppikerjäläisiä, ajamaan pois asunnoistaan,
34670:  ja on hyvin selitettävää, että silloin nämä neuvonantajat olisi-
34671:  vat joutuneet tukalaan asemaan, koska olisi saattanut sattua,
34672:  että nuo häädetyt olisivat päätyneet sanomaan heille: annoitte
34673:  väärän neuvon.
34674:       Vaan poliisin varomattomuus ja taitamaton menettely pilasi
34675:  asian ja esti, ettei raakuus ja kurjuus saanut tulla oikeassa kar-
34676:  vassaan näkyviin, vaan muuttui poliisin hirmuteoksi sekä johti
34677:  yleisen mielipiteen harhaan. Täällä on puhuttu ihmisen louk-
34678:  kaamattomuudesta, mutta eiköhän siinä tapahtunut rikos louk-
34679:   kaamattomuutta vastaan, kun lakkoon ryhdyttäessä isäntä pan-
34680:   tiin kotiarestiin ja koetettiin vankeudella pakottaa häntä suos-
34681:   tumaan siihen, mitä alustalaiset vaativat.
34682: 1186                 Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
34683: 
34684: 
34685:      On moitittu Laukon isäntää epäinhimilliseksi. Siitä en osaa
34686: sanoa mitään, en ole miestä tuntenut, viime viikolla näin häntä
34687: vasta ensi kerran. Mutta vaikkapa kaikki se paha, mitä hänestä
34688: on sanottu, olisi tottakin, niin ei se suinkaan asiaa muuttaisi
34689: siihen nähden, minkälainen on hallituksen suhde häneen. Tu-
34690: leehan muistaa, että tuo kartano on sukukartano ja että suvun
34691: muilla jäsenillä on sitä enemmän tässä sanomista, mitä huo-
34692: nommaksi ja kelvottomammaksi tuo nykyinen haltija voidaan
34693: todistaa, on sitä enemmän syytä olla hänen tekojensa tarkas-
34694: tajana ja sellaisena estää, ettei hän heidän luvattaan suostu mi-
34695: hinkään suvun oikeutta loukkaavaan. On hyvin tärkeä ottaa
34696: tämä huomioon, sillä jos senaatti olisi saanutkin tuolta halti-
34697: jalta luvan sukutilan lunastukseen, niin suku silloinkin olisi pan-
34698: nut vastaan. Hallitusta on moitittu siitä, että se on menetellyt
34699: leväperäisesti, jättänyt tilaisuutta käyttämättä sovinnon saami-
34700: seksi. Tuollainen sovittelukin saattaa olla toisinaan vähän vaa-
34701: rallista. Kun tuli tietoon, että jokioisten torpparit olivat tehneet
34702: sovinnon, levitettiin hyvin ahkeraan ja laajoissa piireissä tietoja
34703: eli huhuja, että torpparien asiamiehet ja etusijassa se nuoru-
34704: kainen, joka lakkotoimintaa johti, olisi ottanut lahjoja ja pettänyt
34705: torpparien asian. Tällainen epäkiitollinen tehtävä ei ole mie-
34706: luista sovittelijalle. Omasta kokemuksestani tiedän, ettei näissä
34707: asioissa porvarillisten neuvot eiiä väliintulot auta, sosialisteja
34708: vain uskotaan.
34709:      Vielä on muutamia huomautuksia tehty siitä, mitenkä Lau-
34710: kon herra kohtelee alustalaisiaan. Siellä on kylvetty ja istu-
34711: tettu metsää laajoille aloille, kun kartanon mailta rupesi metsä
34712: loppumaan. Nämä istutukset eivät olisi mitenkään menestyneet,
34713: jos olisi päästetty karja näille istutuksille ensimäisinä kesinä
34714: istutuksen jälkeen. Se on tiettyä, että kun erotettiin ja aidattiin
34715: nuo istutetut alat, niin ne torpat, joita lähinnä ne olivat, kärsi-
34716: vät siitä, kun laidun supistui tai joutui kauemmaksi. Niin ker-
34717: tovat Vesilahden maanviljelijät asian.
34718:      Sitten on täällä kosketeltu sitä, että torppareille olisi pitänyt
34719: ostaa kartano. Mutta tässäkin oli este, joka ei ole niinkään
34720: vähäpätöinen. Kun lakkolaiset päättivät pyytää hallitukselta
34721: ostettavaksi kartanoiden tiluksia, tehtiin, niin kerrotaan - var-
34722: masti en tiedä - päätös, että ne, jotka eivät ole lakkoon yh-
34723: tyneet tai jotka myöhemmin olivat siitä luopuneet, olivat sol-
34724: jettavat ulos niistä oikeuksista, joita lakkolaiset tulisivat saa-
34725: maan, kun tilukset jaettaisiin heidän keskensä. Tätä sanottiin
34726: syyksi, minkätähden sukukartanon omistajat eivät olisi halun-
34727: neet saattaa niitä, jotka ovat pitäneet sanansa ja sopimuksensa,
34728: huonompaan asemaan kuin ne, jotka ovat välipuheen rikkoneet.
34729: Tämä on uusi näkökohta julkisena salaisuutena jokioistenkin
34730:                     Interpellatsiooni Laukon asiassa.            1187
34731: 
34732: 
34733: lakosta kerrotaan, että se oli syntynyt siitä syystä, että tahdot-
34734: tiin tuo yhtiö, joka omistaa ne tilukset, saattaa lakolla konkurs-
34735: siin ja sitten konkurssihuutokaupasta olisivat alustalaiset osta-
34736: neet tilan valtion avulla ja välityksellä sekä jakaneet sen sitten
34737: keskenään.
34738:      Laukon herrallakin tai Laukon sukukartanon omistajilla on
34739: kenties syytös hallitusta vastaan, jotenkin yhtä ankara kuin tältä
34740: toiselta taholta, ja se syytös elisi se, että hallitus ei ole kyen-
34741: nyt saattamaan häntä tai heitä oikeuksiinsa. Vaikka onkin oikeu-
34742: den tuomio olemassa, ei hän voi, niinkuin häädön tarkoitus
34743: on, vieläkään käyttää hyväkseen sitä omaisuutta, joka hänen
34744: käytäntöönsä on tuomittu.
34745:     Täällä on sanottu, että kaikki voi muuttua, kun saadaan uusi
34746: maanvuokralaki. Minä pelkään, että milloinkaan Suomessa ei
34747: synny semmoista maanvuokralakia, joka oikeuttaisi vuokraajan,
34748: sitten kuin hän on rikkonut välipuheensa, nauttimaan niitä tiluk-
34749: sia, jotka hän välipuheen nojalla on haltuunsa saanut.
34750:      Ed. Vuolijoki, S: En olisi puheenvuoroa pyytänyt enkä
34751: puheenvuoroa käyttämällä eduskuntaa vaivannut, mutta ed.
34752: Castren on siihen minut nimenomaan pakottanut, koska hän
34753: esiintyessään täällä on aivan tahallisesti väärin minun lausun-
34754: toani selittänyt- sanon tahallisesti: »väärin», sillä en voi otaksua,
34755: että siksi tottunut asianajaja kuin ed. Castren on selvästi pu-
34756: huttua, lausuttua sanaa väärin ymmärtäisi.
34757:      Ed. Castren väitti minun sanoneen, että osa hallitusta oli sitä
34758: mieltä, että hallituksen olisi pitänyt ryhtyä hankkimaan Laukkoa
34759: tilattomiile lunastettavaksi valtion välityksellä. Koska minua
34760: syytetään siis suorastaan vaihees-ta, niin minun on pakko lukea
34761: se paikka pöytäkirjasta, jotta ed. Castren saa tilaisuuden kuulla,
34762: mikä lausunto oli: • Toisen käsityksen on kuitenkin lausunut
34763: ilmi asiaa senaatissa käsiteltäessä senaattori Ståhlberg. Hänen
34764: käsityksensä oli se, että hallitus voi asianomaisten pyynnöstä
34765: pätevän syyn ilmaantuessa ryhtyä tällaiseen asiaan, ja vielä
34766: lisäksi hänen käsityksensä on se, että» j. n. e. Minä luulen,
34767: että läsnäoleva hallituksen jäsen voi todistaa ed. Castrenille,
34768: että tämä lausunto on yhtäpitävä sen kanssa, mitä hän on
34769: senaatissa asiaa esiteltäessa sanonut.
34770:      Mutta tässä yhteydessä tahdon nimenomaan huomauttaa
34771: siitä, että senaattori Ståhlberg on sekä sillä lausunnolla, jonka
34772: hän antoi senaatissa asiaa käsiteltäessä, että sillä, jonka hän
34773: täällä on antanut, tavallaan loistavasti kumonnut senaatin enem-
34774: mistön kannan. Senaatin enemmistö yhtyi pääasiassa senaat-
34775: tori lgnatiuksen lausuntoon ja kamaritoimituskunnan päällikön
34776: lausunnon sisällykseen, joka taas oli se, että hallitus ei voi
34777: 1188                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
34778: 
34779: 
34780: ryhtyä tähän asiaan , koska on epäilyksen alaista - ei siis
34781: varmaa, vaan epäilyksen alaista - voiko hallitus asian-
34782: omaisten pyynnöstä jättää asiaa semmoiseen ja semmoiseen
34783: ratkaisuun, ja toiseksi, koska anomuksentekijät eivät olleet
34784: esittäneet varmaa todistusta siitä, että sukutilan haltija tosiaan-
34785: kin olisi ollut halukas luovuttamaan valtiolle tilansa lunas-
34786: tettavaksi. Pyydän lukea yhden lauseen senaattori Ståhlbergin
34787: lausunnosta, jolla hän minun käsittääkseni aivan loistavasti ku-
34788: mosi senaatin enemmistön kannan taikka ainakin ilmaisi siinä,
34789: että hänen mielestään ne perustelut, jotka jo mainitsin senaatin
34790: enemmistöllä olleen, ovat kaikkea pontta ja perää vailla. Hän
34791: sanoo: Sen muodollisen seikan tähden, että hakija ei jo enna-
34792: kolta ollut esittänyt selvitystä tilanhaltijan suostumuksesta tilan
34793: lunastamiseen, saattoi senaatti tosin vetäytyä asiaa tutkimasta,
34794: vaan sitä ei suinkaan tarvinnut tehdä, semminkin kun asian
34795: tärkeys ja arkaluontoisuus vaativat siinä mikäli mahdollista täyttä
34796: ajattelevaisuutta.
34797:      Sitte väitti ed. Castren minun tältä puhujapaikalta valehdel-
34798: leen sanoessani, että agraarikomiteaan kutsuttiin neljä suur-
34799: maatilan omistajaa. Minun täytyy kai mainita ne nimeltä, koska
34800: agraarikomitean puheenjohtaja ei näy niitä tuntevan: Järvikylän
34801: Grotenfelt on yksi, herra Schybergson, joka kuuluu olevan jok-
34802:  seenkin läheisessä tekemisessä Jokioisten omistajien kanssa,
34803: toinen, Orismalan Björkenheim kolmas ja neljäs ed. Renvall,
34804: joka on läheisesti Värtsilän tilain kanssa tekemisessä. Nämä
34805: ovat ne neljä, joiden nimillä ei ole torpparipiireissä sellaista
34806:  kaikua, että ne luottamusta herättäisivät.
34807:      Edelleen sekä ed. Castren että Renvall väittävät minun sano-
34808:  neen, ettei agraarikomiteassa ole yhtään ainoata jäsentä, joka
34809: olisi ollut mukana Tampereen torpparikokouksessa. Tässä on
34810:  sanamuoto tärkeä, sillä minä tiedän, että Tampereen torppari-
34811:  kokouksessa oli mukana m. m. »Karjala»-lehden päätoimittaja
34812:  ja vaikka hän olisi agraarikomiteaan kutsuttukin, niin ei suinkaan
34813:  hän olisi ollut omiaan saamaan kiihtynyttä mielialaa torpparien
34814:  keskuudessa tyynnytetyksi. Sanoin, että siihen ei kuulu ketään,
34815:  joka oli tunnetusti Tampereen kokouksen kannalla; tarvittaessa
34816:  voin vedota pöytäkirjaan. Se agraarikomitean jäsen, joka täällä
34817:  mainittiin Tampereen torpparikokouksen asanottajana, ei aina-
34818:  kaan vastalauseessa osottanut olleensa Tampereen kokouksen
34819:  kannalla.
34820:      Älköön muuten ed. Castren pelätkö, että senaatti menee ku-
34821:  moon Laukon asian tähden, sillä pitäisi hänen tuntea siksi hyvin
34822:  hyvät ystävänsä suomettarelaiset, etteivät he rupea Laukon täh-
34823:  den senaattia kumoamaan, ja eilen minä väärin muista, niin
34824:  saman herra paroonin vainiolla, jota herra Kairamo sanoi epä-
34825:                    Interpellatsiooni Laukon asiassa.            1189
34826: 
34827: 
34828: kansalliseksi, sanoi korskeaksi ja käytti paljon semmoisia nimi-
34829: tyksiä, joista kuka sosiaalidemokraatti tahansa ylpeilisi, tuon
34830: saman paroonin valnioilla oli elonaikana ed. Kairamon puolue-
34831: tovereita. Omana käsityksenäni pyydän sanoa, ettei senaatti
34832: Laukan asian tähden nurin mene, ellei toisenlaisia asioita täällä
34833: ilmene, jotenka siis eivät sosialistit pääse senaattiin maan asioita
34834: kääntämään hyvin tai huonosti.
34835:     Koska minulla on puheenvuoro, niin pyydän saada huo-
34836: mauttaa ed. Kairamolle, joka niin kauniisti puhui, mitenkä kekäle
34837: heitettiin tuonne rauhallisen maalaisväestön keskuuteen, että
34838: torpparien asianajaja, joka kuuluu samaan puolueeseen kuin
34839: ed. Kairamo ja joka ei ole mikään sosiaalidemokraatti, on julais-
34840: sut kirjasen Laukan Jakosta, jossa hän sanoo, ettei Laukan
34841: lakko ollut suinkaan minkään kiihotuksen tulos, vaan että torp-
34842: parit kolme vuotta oman kertomuksensa mukaan olivat lakkoa
34843: hankkineet, ennenkuin se vihdoin puhkesi. Lakkoa johdettiin
34844: vallankumouksellisessa hengessä, sanoi Kairamo. Luullakseni
34845: se henki, joka lakossa oli, ei ollut yleensä enemmän tai vähem-
34846: män vallankumouksellinen kuin missä lakossa tahansa; ja mai-
34847: nitakseni esimerkin siitä, että sitä ei ollut vallankumoukselli-
34848: sessa hengessä johdettu, voin huomauttaa, että semmoinenkin
34849: mies kuin ratsumestari Calonius palasi sieltä aivan ehjin na-
34850: hoin takasin.
34851:     Lopuksi pyydän ed. Mikkolalle huomauttaa, että hänellä on
34852: tosiaan syytä ylpeillä passiivisesta vastarinnasta, niin surkean
34853: horjuvaa kuin se toisinaan kuuluukin olleen, sillä se on ainakin
34854: vienyt hänet agraarikomiteaan ylisihteeriksi.
34855: 
34856:        Ed. von Alfthan: Det är närmast hr Siralas andra-
34857: gande, som föranledt mig att nu uppträda. Detta andra-
34858: gande framfördes med mycken stor patos, och särskildt var
34859: det ett moment i detsamma, där hr Sirola stälde på den in-
34860: hemska regeringen, på hvilken så många fordringar blifvit
34861: stälda, en fordran så orimlig, att jag hvarken i tai eller i
34862: skrift förut sett dess like. Hr Sirola ansåg, att regeringen
34863: gjort sig skyldig tili ett stort fel, då den icke tog en faderlig
34864: hand om dessa torpare, hvilka hr Sirola medgaf att den var
34865: tvungen att efter laglig dom afhysa från sina innehafvande
34866: torp. Denna fordran, om man tager ut själfva maximen af
34867: densamma, dess k_ärna, skulle ligga däri, att en landsfaderlig
34868: regering skulle vara moraliskt förpliktad att skydda alla
34869: samhällsmedlemmar för följderna af deras egna dumheter,
34870: och denna uppgift är så omfattande, att den icke blott är öf-
34871: vermänsklig, utan t. o. m. öfverstiger gudomlig förmåga.
34872: :C'etta är nu den humoristiska sidan af saken, men den har
34873:                                                            75
34874: 1190                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
34875: 
34876: 
34877: också en tragisk sida, ty dessa torpare hafva utan tvifvel blif-
34878: vit underkastade särskilda förluster och obehag, och de äro
34879: väl icke siälfva ensamma skulden därtill, utan kunna väl
34880: hafva skäl att på något annat håll vänta, att man skall lätta
34881: deras börda, och detta håll är det, som dels uppmanat dem
34882: tili detta lagstridiga företag och som förmått dem att fram-
34883: härda i detta och afvisa alla billiga förlikningsförslag, som
34884: i tid blefvo framställda. Jag vill icke vidare söka utreda
34885: denna vidlyftiga Laukko-fråga. Såsom hr Nuorteva ut-
34886: tryckte sig, är den klar, hvarför remiss icke behöfdes, och
34887: landtdagen kan öfvergå tili dagordningen.
34888:       Men jag skall beröra en annan sida, nämligen beträf-
34889: fande bruk och missbruk af interpellationsrätten, och detta
34890: med hänsyn tili en liten kalkyl, som jag uppgjordt. Af landt-
34891: dagstiden återstå högst 50 arbetsdagar ,och då utskotten och
34892: stora utskottet skola arbeta, kan i gynnsamt fall landtdagen
34893: hafva högst 25 plena. Hvarje sådan här interpellation eller
34894: annan framställning i dagens brännande frågor tyckes hafva
34895: en viss benägenhet, särskildt om den skall remitteras nå-
34896: gonstädes, att upptaga den bättre delen af tvenne plena. Två
34897: sädana interpellationer hafva redan framställts och hänskju~
34898: tes frägan tili utskott, ätgår framdeles yttermera en dag.
34899: Skulle vi få fyra interpellationer tili under hösten, så blefve
34900: det yttermera 8 plena, som åtginge tili interpellationer.
34901: Borträknas dessa 9 plena, så återstå 17 plena, hvarunder vi
34902: skola fullfölia det storartade reformprogram, som innelig-
34903: ger i alla dessa propositioner, petitioner och motioner. som
34904: hafva sett dagen. Och jag vill säga, att skulle här finnas
34905: någon elak människa, som ville söka att förhindra reform-
34906: arbetet, så skulle han icke behöfva besvära sig mer än att
34907: framställa ett halft dussin interpellationer eller framställ-
34908: ningar i andra brännande frågor tili landtdagens behandling,
34909: och hela resultatet af landtdagsarbetet, för hvilket det finska
34910: folket betalar c. 1 miljon mark, skulle vara ,mycket
34911: skrik och litet ull". Såsom jag fattat interpellationsrätten,
34912: sådan den blifvit införd i vår L 0., så afser den, att represen-
34913: tationens olika delar skola kunna gifva uttryck åt sin uppfatt-
34914: ning om vissa frågor, där tvingande nödvändighet sådant
34915: påkallar, och regeringen samtidigt skall utan tidsutdräkt
34916: kunna framställa sin syn på saken. När detta har skett, de
34917: olika grupperna gjordt reda för sin uppfattning och regerin-
34918: gen gjordt reda för sin uppfattning, då är det väsentligaste
34919: uppnådt, som med interpellation afses. Därför synes det mig
34920: att vi kunde öfvergå tili dagordningen och icke remittera
34921: denna fråga tili något utskott för att hafva utsikt att under
34922:                   Interpellatsiooni Laukon asiassa.         1191
34923: 
34924: 
34925: de få arbetsplena, som återstå, få ett itererande af denna
34926: ganska öfverflödiga debatt, hvilken lika så gärna kunde fö-
34927: ras i tidningen .
34928:        .Ed. Renvall: Minä en vielä tahdo ruveta omistusoi-
34929: keuden periaatteen puolustamiseen, johon kerran kai on tul-
34930: tava ja joka tulee ottamaan paljo aikaa. Kerta toisensa
34931: perästä on kyllä siihen ikäänkuin kehoitettu, mutta minä
34932: nyt toistaiseksi katson, että me voimme sen välttää, ja minä
34933: toivon, että me kaikki pysymme sillä kannalla, että katsom-
34934: me edustavamme rehellisiä näkökohtia, joten on turhaa, että-
34935: me tässä rupeamme syyttelemään toisiamme ennakkoluu-
34936: loista. Minä luulen, että niitä löytyy kaikissa ryhmissä ja
34937: luokissa sekä alemmissa että ylemmissä. On turhaa sellai-
34938: sella ylimielisyydellä koettaa päästä asioita asiallisesti pe-
34939: rustelemasta ja esittämästä.
34940:        Mitä muuten tulee Laukon asiaan, niin on kai tämänkin-
34941: päiväinen pitkäveteinen keskustelu, jossa ei minun ymmär-
34942: tääkseni ole tullut paljonkaan uutta esille, viritetty yksin-
34943: omaan agitatsioonia varten.
34944:         Me tiedämme kaikki, että silloin kun suurlakko tapahtui,
34945: työväenluokan ja työväen puolueen taholta selitettiin, ettei
34946: tahdota mitään taloudellisia voittoja lakon kautta. Mutta
34947: kun sitten oli saavutettu se valtiollinen tarkoitusperä, johon
34948: pyrittiin, niin ei maltettu olla käyttämättä kansan kiihoittu-
34949: nutta mielialaa puoluetarkoituksiin ja sentähden siirrettiin
34950: tämä valtiollinen kiihtyminen taloudelli.selle alalle. Sen on
34951: niin selvästi täällä lausunut se eduskunnan varapuhemies, jo-
34952: ka edustaa sosialistista ryhmää. Hän on sanonut, että vapaa-
34953:  herra Standertskjöld-Nordenstam on ollut paras sosialisti-
34954: nen agitaattori. .Eikö tämä silloin tarkoita sitä, että hänen
34955: kauttaan on aikaan saatu suurinta sosialistista agitatsioonia?
34956:  Minä olen varma siitä, että vapaaherra Standertskjöld-
34957: Nordenstam ei suinkaan ole ilman sosialistien tahtomatta ja
34958:  taitavaa esiintymistä ruvennut heille todellakin palveluksia
34959:  tekemään. Ja minä en suinkaan niin ollen myöskään voi
34960:  hyväksyä hänen menettelyään. Mutta myöskin tämä päivä
34961: ja koko tämä interpellatsiooni osoittaa samaa, osoittaa, että
34962:  kiitos Laukon kurjuuden täällä istuu suureksi osaksi ne 80
34963:  edustajaa, jotka nyt lähetetään kesäksi hajalle vastaamaan
34964:  valitsijoilleen, mitä ovat suurista lupauksistaan aikaan saa-
34965:  neet.
34966:         Interpellatsioonin tarkoitus kai pitäisi olla joko halli-
34967:  tuksen kaataminen tai tukeminen. Mutta täällä on selitetty,
34968:  että tiedettiin jo ennenkin mitä hallitus on tehnyt, tiedettiin
34969: 1192                 Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
34970: 
34971: 
34972: ne vaikuttimet, joihin hallitus on vedonnut. Siis ei tarvittu
34973: mitään selvittelyä hallituksen puolelta siinä asiassa.       On
34974: myös sanottu: älkää peljätkö, että hallitus kaatuu Laukon
34975: takia, eivät suomettarelaiset ryhdy kaatamaan hallitusta
34976: Laukon tähden. Siis sosialistit ovat tietäneet, ettei tämä
34977: interpellatsiooni johda mihinkään hallituksen muutokseen.
34978: Minkätähden on tämä asia sitte otettu esille? Minä en ym-
34979: märrä muuta kuin että siinä on ollut keino koettaa niin palio
34980: kuin suinkin päästä puhtaiksi niiden kurjuuteen saatettujen
34981: henkilöiden silmissä, joita samainen puolue sekä palkattujen
34982: agitaattorien että sanomalehtien kautta on kiihoittanut mie-
34983: lettömiin ja laittomiin tekoihin, joita olisi voitu välttää, jos
34984: siinä puolueessa olisi ollut siksi edesvastuun tuntoa, että
34985: olisi tyytymättömille osoittanut niitä laillisia muotoja, joita
34986: löytyi epäkohtien korjaamiseksi.
34987:       Näin ollen minä uskallan toivoa, että herrat ja naiset
34988: sosialistit ovat niin käytännöllisiä ja niin ystävällisiä, että
34989: he nyt opettavat tämän keskustelun. Tämä keskustelu kai
34990: on tehnyt agitatoorisen vaikutuksen. Miksi me nyt vielä
34991: lähettäisimme sen valiokuntaan, ottaaksemme sen uudestaan
34992: pureskeltavaksemme, varsinkin kun saamme sen uudestaan
34993: esille poliisi-interpellatsioonin muodossa?       .Emmekö näin
34994: ollen voisi kaikessa ystävyydessä ja rehellisesti yhtyä siitä,
34995: että tämä asia nyt lopetetaan. Jokainen puolue on tässä
34996: mielipiteensä lausunut ja kai sosialistit ovat tässä esiintyneet
34997: niin hyvällä tykistöllä, että se vaikuttaa siihen asti, kun taas
34998: syksyllä kokoonnutaan. Minä uskallan sentähden, vedoten
34999: lyhyeen aikaan, joka meillä on syksyllä koossa ollessa,
35000: ehdottaa, että me nyt pyyhimme tämän asian päiväjärjes-
35001: tyksestä. Selvin ja ainoa keino siihen on se, että me hyväk-
35002: symme yksinkertaisen siirtymisen päiväjärjestykseen, joka,
35003: niinkuin näkyy työjärjestyksestä, ei sisällä ei kiitosta eikä
35004: moitetta, joka siis on sellainen kuin tähän agitatooriseen
35005: temppuun parhaiten soveltuu. (Hyvä! Hyvä!)
35006:       .Ed. Turkia: Pyysin puheenvuoroa sen hyökkäyksen
35007: johdosta, jonka suomettarelaiset tekivät edustaja Kairamon
35008: suun kautta meidän puoluettamme kohtaan. Ja näyttää siltä,
35009: että perustuslaillisten taholta yhdyttiin tuohon hyökkäyk-
35010: seen. Siihen käsiykseen sai . minut ainakin edustaja Ren-
35011: vallin viimeinen puhe. Sosialistinen puhuja meillä ei voi
35012: koskaan kiihoittaa puheillaan; hän kuvaa olevia oloja ja ole-
35013: vat olot ne kiihoittavat. Jos sosialistit voisivat kiihoittaa,
35014: niin luultavasti myös edustaja Renvall voisi antaa niin lujan
35015: vasta-kiihoituksen, että tuo sosialistien kiihoitus jäisi sikseen.
35016:                   Interpellatsiooni Laukon asiassa.        1193
35017: 
35018: 
35019: Mutta kun täällä nyt vallitsee porvarien keskuudessa sellai-
35020: nen ajatus, että Laukon lakko on alkanut sosialistisesta kii-
35021: hoituksesta, että sosialistit heittivät sinne tulisen kekäleen.
35022: niinkuin edustaja Kairamo sanoi, niin minä pyydän nyt edus-
35023: kunnan huomiota kääntää vähäksi ajaksi niihin oloihin, joissa
35024: Laukon torpparit elivät, ja arvostelemaan. olivatko nuo olot
35025: kyllin pätevät kiihoittamaan, vai tarvittiinko vielä erityi~tä
35026: kiihoitusta.
35027:        Niinkuin jokainen täällä olevista tietää, omistaa Lau-
35028: kon laajat alueet vapaaherra Standertskjöld-Nordenstam.
35029: Tämä suku on pitänyt näitä alueita hallussaan noin neljä-
35030: kymmentä vuotta. Sitä ennen oli Laukon omistanut joku
35031: Hallonblad niminen herra ja sitä ennen joku varatuomari
35032: Törngren, jotka kumpikin olivat pitäneet noita alueita noin
35033: kymmenkunta vuotta. Kerrotaan, että nykyinen parooni on
35034: ottopoikana otettu kartanoon ja omistaian kuoltua saanut
35035: periä nuo laajat alueet sekä myös paroonin arvon. Tämän
35036: paroonin omistamilla alueilla on noin 150 torppaa. Suuri
35037: osa näistä torppareista, niinkuin täällä mainittiin, ovat isil-
35038: tään perineet torppansa, jotka taas ovat perineet ne isiltään.
35039: Siellä löytyy torpparisukuja, jotka ovat asuneet Laukon
35040: mailla kolmattasataa vuotta. Isännät ovat muuttuneet ta-
35041: van takaa, mutta torpparit ovat suureksi osaksi samoja. He
35042: ovat jättäneet perimänsä torpat pojilleen, jotka taas ovat
35043: vuorostaan raataneet peltoja lisään ja suorittaneet veronsa
35044: silloiselle maanomistajalle.
35045:        Minulla on hallussani tilasto, jonka numeroihin voidaan
35046: luottaa. Sitä tilastoa ovat olleet keräämässä Laukon torp-
35047: parit ja he tuntevat kai jonkun verran niitä asioita. · Tuon
35048: tämän tilaston mukaan muutamia tietoja tässä julki. Tämä
35049: tilasto käsittää 128 torppaa. Näissä 128 torpassa on elänyt
35050: näihin asti 838 ihmistä, joista lapsia alle 12 vuotta on 240,
35051: yli 55 vuotta täyttäneitä vanhuksia 135. Useat näistä tor-
35052: pista ovat sellaisia mökkejä, että niissä on vain yksi asuin-
35053: huone. Joitakuita torppia löytyy sellaisiakin, joissa on kol-
35054: me, jopa neljäkin asuinhuonetta. Porvarislehdet viime tal-
35055: vena häätöjen aikana kertoivat, että Laukossa asutaan jo-
35056: tensakin tilavasti, mutta tämän tilaston mukaan siellä ei
35057: näytä kovinkaan loistavasti asuttavan, koska 128 torpassa on
35058: yhteensä 245 asuntoa ja niissä asuu 838 ihmistä. Silloin ei
35059: kannata puhua loistavista asunto-oloista. Mainitun tilaston
35060: mukaan on näillä 128 torpparilla hallussaan 1,079 1 12 heh-
35061: taaria maata, josta peltoa 886 hehtaaria ja niittyä 193 1 12
35062: hehtaaria. Tästä peltomaasta on 683 112 hehtaaria savimaata
35063: ja 202 112 ha niin sanottua ruoppamaata. Tilasto osoittaa,
35064: 1194                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
35065: 
35066: 
35067: että torppareitten joukossa on suuri luku sellaisiakin, joilla
35068: ei ole maata kuin yhden hehtaarin ala. Toisia taas löytyy,
35069: joilla on 15 - 20 ha jopa siitäkin yli. Heidän hallussaan
35070: oleva maa tekee keskimäärin vähän päälle 8 1 / 2 hehtaaria
35071: kutakin torppaa kohden.
35072:        Tämä torpparijoukko suorittaa vuosittain veroa kar-
35073: tanoon puhtaassa rahassa 5,432 markkaa, hevospäiviä 8,599
35074: päivää ja jalkapäiviä 4,929. Jos nyt lasketaan hevospäiväin
35075: hinnaksi 6 mk. päivältä ja jalkapäiviltä 3 mk. 50 p :iä, tekee
35076: se edellisistä 51,594 markkaa ja jälkimäisistä 17,251 mark-
35077: kaa 50 p :iä eli yhteen laskettuna kumpaisenkin laatuisista
35078: päivätöistä 68,845 mk. 50 p. Kun tähän otetaan vielä lisäksi
35079: rahassa suoritettu vero 5,432 mk., nousee vuotuinen vero
35080: 74,277 markkaan 50 penniin. Sitte nämä torpparit vielä suo-
35081: rittavat veroa luonnonantimissa, ja tuo luonnonantimissa suo-
35082: ritettu vero, laskien paikkakunnalla käypien kohtuullisten hin-
35083: tojen mukaan, tekee yhteensä 3,401 markkaa vuodessa. Kun
35084: laskee tämän summan edellä esitettyyn, rahassa ja päivä-
35085: töissä suoritettuun summaan, nousee näiden 128 torpparin
35086: kartanon herralle suorittama vuotuinen vero 77,678 markkaan
35087: 50 penniin. Jos tämä vero tasattaisiin yhtä suureksi kutakin
35088: torppaa kohti, tekisi se 606 markkaa 8 p. kunkin torpan
35089: osalle. Jos taas tuo vuotuinen vero jaettaisiin hehtaarin
35090: mukaan, tekisi se noin 71 markkaa 95 p. jokaista heh-
35091: taaria kohti.
35092:        Minä kysyn edustaja Kairamolta, eikö tällainen vero-
35093: tus jo kykene tarpeeksi kiihoittamaan, vieläkö siinä tarvi-
35094: taan erityisiä agitaattoria kiihoittamassa. Työväestön kes-
35095: kuudessa kutsutaan yleensä tuollaista verotusta nylkemi-
35096: seksi. Tämän lisäksi suorittavat puheena olevat torpparit
35097: palovakuutusmaksuja, joista täällä jo huomautettiin, vuosit-
35098: tain yhteensä 975 mk 93 p. Jos tor.ppa palaa, nostaa karta-
35099: non herra palovakuutusyhtiöltä vakuutusmaksun, joten näis-
35100: täkin karttunee jonkun verran kartanon herralle tuloja, jos
35101: tulipaloja sattuu tiheään.
35102:        Täällä on huomautettu, että kartanon herra on valitta-
35103: nut ruotsalaisissa lehdissä, että hän kärsii sortoa ja moittinut
35104: hallitusta, ettei se ole kyllin tehokkaasti käynyt häntä puol-
35105: tamaan. Minä nyt koetan tehdä selvää, kuinka suurta sortoa
35106: tuo herra on kärsinyt, etenkin katsoen siihen, kuinka suu-
35107: riksi hänen tulonsa ovat nousseet. Kun kartanon herra saa
35108: näiltä 128 torpparilta vuotuista veroa, rahassa laskettuna,
35109: yhteensä 77,678 mk. 50 p., niin kuinka suuriksi hänen tulonsa
35110: sitten nousevat. kun ottaa huomioon kaikki hänelle veroa
35111: suorittavat torpparit - sillä, niinkuin alussa huomautin, on
35112:                   Interpellatsiooni Laukon asiassa.         1195
35113: 
35114: 
35115: torpparien luku siellä noin 150. .En luule liioittelevani. jos
35116: sanon että, kun kaikki verot lasketaan yhteen, hänen saata-
35117: vansa nousevat 90,000 markkaan vuodessa. Mutta tässä ei
35118: vielä ole kaikki tulot, mitä tuo parooni saa. Täytyy ottaa
35119: huomioon, että kartanon hallussa on myös maita, jotka tuot-
35120: tavat jonkun verran. Niitä tuloja ei tosin voida varmoilla
35121: numeroilla osoittaa, niitä ei ole minun eikä luultavasti täällä
35122: toistenkaan edustajain taskussa. Mutta sopii niistä tehdä
35123: jonkunmoisia arvioita.
35124:        Itse tämä puheenna oleva kartano jakaantuu karjanhoi-
35125: toon ja maihinsa nähden kolmeen osaan, joista Tottijärvellä
35126: elätetään noin 80 lehmää, Laukassa noin 200 ja Joenpohjan
35127: kylässä noin 70, lypsävää nimittäin. Tämän lisäksi vielä
35128: löytyy joukko muuta karjaa. Kun kerran on noin suuri kar-
35129: jalauma., silloin täytyy myös olla heinämaita jonkunmoiset
35130: alueeet, jotta rehua piisaisi. Minkä verran sitten noin laaja
35131: karjanhoito tuottaa vuodessa, on liian vaikea ihan paikalleen
35132: arvata, mutta jos sanomme, että se tuottaa noin 40,000 m :kaa,
35133: niin luulen, ettei se ole kohtuuttoman korkeaksi arvioittu.
35134: Niin ollen nousee tämän sortoa kärsivän paroonin vuositulot
35135: 130,000 markkaan vuodessa.
35136:        Kun Laukan parooni ei ole tyytyväinen noin suuriin
35137: vuosituloihin, vaan hän tahtoisi kiskoa torppareilta vieläkin
35138: enemmän ja kun torpparit ovat kerran kiskomista ruvenneet
35139: vastustamaan ja tehneet lakon, niin täällä löytyy edustajia,
35140: jotka vielä antavat jonkun verran tunnustusta tälle paroo-
35141: nille. Kun Laukan parooni noihin suuriinkaan tuloihin näh-
35142: den ei ole ollut tyytyväinen, vaan on lähtenyt rettelöimään
35143: torppariensa kanssa, eikä ole tyytyväinen mihinkään sovit-
35144: teluun, kun hän on hävittänyt torppareilta asunnot, kun ihmi-
35145: set ja eläimet on siellä koetettu ajaa kylmän talven selkään
35146: tai kevätilmaan, niin olisikohan silloin väärin, jos hallitus
35147: todellakin olisi astunut väliin. Täällä on sanottu hallituksen
35148: puolelta, että hallitus ei ole voinut muka sitä tehdä. Mutta
35149: minä uskallan epäillä, että hallituksella ei ole ollut edes tah-
35150: toakaan siinä toimia mitään.
35151:       Täällä edustaja Renvall edellisessä puheessaan kehoitti
35152: keskustelemaan ainoastaan siitä, mitä hallitus on tehnyt
35153: torpparien eduksi Laukassa. Minä luulen, että siitä on hyvin
35154: vaikeata keskustella, sillä hallitus ei ole heidän edukseen teh-
35155: nyt mitään. Päinvastoin voimme keskustella siitä, mitä se
35156: olisi voinut tehdä ja mitä se ei ole tehnyt.
35157:        Se vahinko, joka johtuu hovin herran menettelystä, ei
35158: ole yhteiskunnalle suinkaan arvattava vähäiseksi, etenkin
35159: jos hän saa aikeensa täysin toteutumaan, jos hän saa ajaa
35160: 1196                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
35161: 
35162: 
35163: mailtaan pois tuon suuren torpparijoukon, joka kaikkine
35164: perheenjäsenineen nousee lähes tuhanteen henkeen. Minne
35165: joutuvat torpparien lapset ja vanhukset? Minä luulen, että
35166: jotkut kylmäjärkiset porvarit voivat sanoa, että menkööt
35167: vaivaistaloon. Mutta kykeneekö vaivaistalo kasvattamaan
35168: lapsia, siitä saattaa olla eri mieliä. Vaivaistalossa voi noista
35169: torpparien pienokaisista kasvaa huonoja ihmisiä, niinkuin
35170: sivistyneet tavallisesti sanovat, ja ajatelkaa mitä yksi sellai-
35171: nen voi tulla yhteiskunnalle maksamaan.
35172:       Nuo torpparit ovat muuten yhteiskunnalle äärettömän
35173: hyödyllistä väkeä, verraten etenkin joihinkin parooneihin.
35174: He hyödyttävät yhteiskuntaa monta kertaa enemmän kuin
35175: kaikki Suomessa löytyvät paroonit yhteensä. Ja ios he sai-
35176: sivat yhä edelleenkin olla torpissa, kuinka suurta hyötyä
35177: siitä saattaisikaan koitua yhteiskunnalle, sen sijaan kun hei-
35178: dän hyötyä tuottava työnsä nyt estetään. Samalla kun he
35179: saisivat elellä siellä, he kasvattaisivat lapsiaan kuunollisiksi
35180: kansalaisiksi, jotka taas vuorostaan tekisivät yhteiskunnalle
35181: hyödyllistä työtä. Nämä puheena olevat torpparit tuottavat
35182: suurta hyötyä yhteiskunnalle suoranaisten verojen muodossa,
35183: puhumattakaan välillisistä veroista. Nämä 128 torpparia
35184: perheine-en suorittavat valtiolle kruununverojen nimellä yh-
35185: teensä 723 mk 60 p. vuodessa. Kirkko heistä hyötyy 766 mk
35186: 84 p. vuodessa. Papeille suorittavat he yhteensä rahassa
35187: ja luonnonantimissa lähes 1,000 mk vuodessa. Kansakoulu
35188: saa myös heiltä jotensakin runsaan avun. Yhteen lasket-
35189: tuna suorittavat nuo torpparit noin 5,000 mk vuodessa suo-
35190: ranaisia veroja. Ajatelkaa, nuokin verot kutistuvat jonkin
35191: verran, jos parooni saa häätää heidät sieltä pois.
35192:        Mutta jos sitte katsomme, kuinka hyödyllinen tuo pa-
35193: rooni on yhteiskunnalle. Parooni ei ole laittanut Laukon
35194: maille yhtäkään torppaa eikä latoa tai muuta ulkohuonetta,
35195: vaikka niitä hänen käskystään on kyllä hajoitettu. Hän ei
35196: ole perannut yhtäkään peltosarkaa, ei kaivanut yhtäkään
35197: ojaa, jotka nyt hänen toimestaan joutuvat rappiolle. Hän ei
35198: ole sanalla sanoen tehnyt yhtäkään päivää hyödyllistä
35199: työtä---
35200:        Puhemies: Puhuja siirtyy vähän syrjäseikkoihin.
35201:      Ed. Turkia:     Hän on, niinkuin alussa mainitsin,
35202: saanut perinnöksi Laukon laajat alueet, jotka ovat tämän su-
35203: vun hallussa olleet noin 40 vuotta. Metsää tällä ajalla on
35204: myöty näiltä mailta yli 2,000,000 mk arvosta. Muuten voin
35205:                   lnterpellatsiooni Laukoo asiassa.         1197
35206: 
35207: 
35208: mainita, että alkuperäinen hinta tällä Laukon kartanolla knu-
35209: luu olleen 600,000 markkaa.
35210:       Kunnallisveroa ei tämä parooni suorita (Asiaan!) juuri
35211: suuremmassa määrässä kuin joku hänen torppareistaan
35212: (Asiaan!). Tämä on asiaa. Vesilahden kunnassa on hänen
35213: tulonsa laskettu vastaavan 150 veroäyriä, Tottijärven kun-
35214: nassa 30 veroäyriä. Veroäyrin perusteena on kummassakin
35215: kunnassa 100 mk. Verotus nousee noin 2 mk veroäyriltä.
35216: Parooni on siis verotettu ainoastaan 18,000 markan tuloista,
35217: vaikka me olemme laskeneet hänen tulonsa nousevan 130,000
35218: markkaan. Kun Laukon lakko alkoi, alennettiin tämä vero
35219: vielä puoleen Vesilahden pitäjässä. Siellä tämä verojen alen-
35220: nus tapahtui suomettarelaisten avustuksella. Tämä osoittaa,
35221: kuinka hyviä ystäviä suomettarelaiset ovat viikinkipatruu-
35222: nan kanssa, vaikka he toisinaan koettavat heitä täällä muka
35223: löylyttää.
35224:       Luulen, että näistä esimerkeistä olisi ·pitänyt jokaiselle
35225: selvitä, onko todellakin tarvittu Laukassa vielä erityistä kii-
35226: hoitusta. Eivätköhän nämät olot, missä torpparit ovat elä-
35227: neet, ole olleet tarpeeksi voimakkaita kiihoittajia lakon
35228: tekoon?
35229:       Edustaja Castren näytti täällä pelkäävän, että senaatti
35230: kaatuu ja sosialistit suomettarelaisten kanssa menevät se-
35231: naattiin. (Edustaja Castren: Ei pelkää!) Jokainen arvos-
35232: telee asioita itsensä mukaan. Porvarit eivät koskaan ryhdy
35233: mihinkään toimiin katsomatta yksinomaan oman luokkansa
35234: etua, tahi ne henkilöt, jotka toimivat, toimivat ainoastaan
35235: itse hyötyäkseen siitä. Me sosiaalidemokraatit olemme ot-
35236: taneet tämän kysymyksen ainoastaan siinä mielessä esille,
35237: että Laukon torpparit saisivat oikeutta, ja me pidämme sen
35238: oikeutena, että he saavat elää sillä maallaa jonka he qvat
35239: työllään ja hiellään raivanneet. Me emme tule pyrkimään
35240: senaattiin, sen saa edustaja Castren nähdä, jos senaatti
35241: kukistuu.
35242:       Ed. Paasikivi: Olen itse asiaan nähden samalla kan-
35243: nalla kuin edustaja Kairamo ja kannatan siis hänen ehdotuk-
35244: siansa. En kuitenkaan minäkään voi olla tässä lausumatta
35245: julki sitä, että minun nähdäkseni hallitus olisi voinut toimia
35246: enemmän kuin mitä se näkyy tehneen, siihen suuntaan, että
35247: asiat olisivat heti niin paljon kuin mahdollista tulleet sovin-
35248: nossa järjestetyiksi. Tietysti minäkin olen sitä mieltä, että
35249: ainoastaan laillisia muotoja ja laillisia keinoja hallituksen
35250: on mahdollista käyttää. Mutta kun ottaa huomioon, että
35251: tämä lakko, niinkuin täällä on jo huomautettu, sai alkunsa
35252: 1198                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
35253: 
35254: 
35255: suurlakon jälkimainingeissa ja silminnähtävästi on suureksi
35256: osaksi luettava juuri suurlakon aikoina valtaan päässeen ylei-
35257: sen mielialan konttoon. niin luulen, että ei olisi pitänyt olla
35258: voittamattomia esteitä saada Laukon isäntä taivutetuksi,
35259: vaikkapa mielestään anteeksiantavaisestikin katselemaan
35260: niitä tekoja, joihin torpparit olivat ymmärtämättömyydessään
35261: ryhtyneet. Tässä on vielä huomattava, että niissä piireissä,
35262: jotka ovat Laukon isäntää lähellä, mikäli minä olen havgin-
35263: nut, hyvin anteeksiantavaisesti katsellaan kaikenlaisia ta-
35264: pauksia, jotka suurlakon aikoina esiintyivät.         Täällä on
35265: meillä ollut jo sellaisia tapauksia esillä muitten asioitten yh-
35266: teydessä, ja kun sillä tavalla tosiaan tahdotaan heittää verho
35267: sen ylitse, mitä suurlakon aikana ja sen johdosta tapahtui,
35268: niin minun mielestäni tämä lakko on juuri yksi niitä, joissa
35269: tällaista verhoa ja peitettä olisi ennen kaikkea ollut käytet-
35270: tävä. En tahdo enempää tästä asiasta lausua, ja sekin, mitä
35271: olen sanonut, on jo tullut julki tuoduksi.
35272:        En oikeastaan tätä varten olisikaan puheenvuora pyy-
35273: tänyt, vaan tein sen edustaja Nuortevan lausunnon johdosta.
35274: Sosiaalidemokraatit täällä eduskunnassa ovat asettuneet,
35275: niinkuin he itse ovat lausuneet .,mestaroivalle" kannalle.
35276: Iie tahtovat asettua meidän muitten korkeiksi tuomareiksi
35277: ja sillä tavalla he luulevat kaiketi hyvinkin sekä asioita
35278: auttavansa että arvatenkin hankkivansa meille vielä jon-
35279: kunlaista ylimääräistä huvia. Minusta on jotenkin tarpee-
35280: ton tällainen menettely ja luulen voivani vaKuuttaa, että sii-
35281: hen ryhmään, johon minä kuulun, ei tällainen menettely ollen-
35282: kaan vaikuta.
35283:        Edustaja Nuorteva on puhunut suomettarelaisen puolu-
35284: een, niinkuin hän sanoi, kiertelemisestä ja kaartelemisesta
35285: tai jostakin sellaisesta. Niin, jos se, että asioita täytyy esit-
35286: tää useammilta puolilta, koska niillä on useampia puolia, on
35287: kiertelemistä ja kaartelemista, niin sittenkään ei voi päästä
35288: siitä, että täytyy esittää asiat usealta puolin. Niitä ei saa
35289: yksinkertaisiksi edes sellaisella lain tulkitsemisella kuin so-
35290: siaalidemokraattiselta taholta esim. edustaja Tokoin puo-
35291: lelta on esitetty, ja joka on lievimmin sanoen omituinen.
35292: Mutta minun nähdäkseni tällaisesta kaartelemisesta ja kier-
35293: telemisestä tuskin sosiaalidemokraateilla on syytä täällä
35294: puhua, sillä mikäli olen havainnut sosiaalidemokraattien
35295: esiintymisessä niin täällä kuin muuallakin on juuri johdon-
35296: mukaisuuden puute hyvin huomattava ja tässäkin inter-
35297: pellatsioonissa näen johdonmukaisuuden puutetta.          Mikäli
35298: olen voinut seurata sosiaalidemokraattien esiintymistä vaali-
35299: aikana ja ennenkin, on tällainen suurten tilojen osto aivan
35300:                   Interpellatsioon'i Laukon asiassa.       1199
35301: 
35302: 
35303: vastoin heidän periaatteitaan, se kuuluu meidän porvarillis-
35304: ten puolueitten ohjelmaan ja me tulemme tätä asiaa ajamaan.
35305: Mutta niin on ainakin minulle suoraan vastattu, kun min_ulla
35306: on ollut tilaisuus ja kunnia olla sosialistien kanssa sanoma-
35307: lehtiväittelyissä, että sillä puolen ei ollenkaan hyväksytä
35308: valtiovarojen käyttämistä tällaisiin tarkoituksiin. Mutta kun
35309: nyt sosiaalidemokraattien puolelta on nostettu kysymys sel-
35310: laisen tilan ostosta, jonka hinta, päättäen edustaja Turkian
35311: viimeisestä lausunnosta, arvatenkin nousisi useampiin mil-
35312: jooniin, niin siinä en minä voi nähdä johdonmukaisuutta eikä
35313: kiinnipitämistä heidän ennen lausumistaan periaatteista. Me
35314: porvarit olemme toisella kannalla: tällaisten suurten tilojen
35315: lunastaminen, palstoitaminen ja niiden asukkaille luovuttami-
35316: nen kuuluu meidän ohjelmaamme.
35317:       Muuten on tämä Laukan asia minuun tehnyt sen vai-
35318: kutuksen, että olen entistä innokkaammin, mikäli minulla sii-
35319: hen on ollut tilaisuutta, harrastanut ja työskennellyt uuden
35320: torpparilain aikaansaamiseksi - lain, joka turvaa torppa-
35321: reille heidän oikeutensa ja heidän työnsä hedelmät sekä
35322: samalla saa aikaan sen, että kohtuuttomuudet vuokramak-
35323: suissa ja vuokraehdoissa tulevat poistetuiksi. :Edustaja Tur-
35324: kian viimeinen lausunto - minä edellytän, että hänen tie-
35325: tonsa olivat oikeat - viittaa myöskin siihen, että tämän
35326: viimeksimainitsemani puolen turvaamista ja järjestämistä
35327: lainsäädännön kautta ei voi jättää huomioonottamatta.
35328:        :Ed. Danielson-l(almari: Me olemme koko sen ajan,
35329: jonka me olemme olleet kassa, miltei joka ainoassa täysi-
35330: istunnossa saaneet kuulla, mitä sosialistiset edustajat tahi
35331: oikeammin sanoen heidän johtajansa ajattelevat meistä por-
35332: varillisista ryhmistä ja nimenomaan myöskin niin sanotuista
35333: suomettarelaisista. Perin harvoin on sitä vastoin suoma-
35334: laisen puolueen keskuudesta lausuttu, mitä meidän piiris-
35335: sämme ajatellaan sosialistisesta ryhmästä ja sen johtajista.
35336: Ainoastaan silloin tällöin on joku nuorempi puolueemme jä-
35337: sen joutunut vähän kiihtyneeksi, niin että hänen on ollut
35338: vaikea malttaa mieltään ja olla sanomatta jotain vastauk-
35339: seksi. Mutta nyt lähenee eron hetki ja koska on katsottu
35340: asiaan kuuluvaksi ja työjärjestyksen mukaiseksi, että tuolla
35341: tavoin tuon tuostakfn täysi-istuntoja on käytetty toisten val-
35342: tiollisten ryhmäin arvosteluun, niin lienee välttämätöntä, että
35343: meidänkin puoleltamme lausutaan, miltä tuo ryhmä vasem-
35344: malla ja sen johtajat meistä näyttävät.
35345:        Ja silloin johdannoksi olkoon huomautettu miltä nuo
35346: johtajat ja ryhmän agitaattorit näyttivät meistä, ennenkuin
35347: 1200                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
35348: 
35349: 
35350: tänne tultiin kokoon. Tietysti ei siinä ole puhetta siitä, miltä
35351: kannalta he itse arvostelivat toimintaansa, me emme vaadi
35352: itsellemme taitoa katsoa heidän sydämiinsä, me sentähden
35353: emme puhu heidän tarkoituksistansa. Minä puhun yksistään
35354: siitä, minkä vaikutelman heidän toimintansa on tehnyt mei-
35355: hin syrjäisiin. Ja silloin minussa ainakin on juurtunut se
35356: käsitys, että tuolla taholla on saatu ohjelmaan suuri nyky-
35357: aikainen yhteiskunnallinen parannustehtävä, mutta että tämä
35358: suuri, tärkeä uudistusasia on saanut meidän maassamme ko-
35359: vin huonoja työntekijöitä, jotka eivät ole voineet meidän sil-
35360: missämme ainakaan toimia sillä tavoin, että olisi lainkaan
35361: vakautunut se käsitys, että he ovat suuren asiansa elähyt-
35362: tämiä sillä tavoin, että he tahtoisivat parantaa k o k o mei-
35363: dän yhteiskuntaamme. He ovat itse monta kertaa julista-
35364: neet, että he ajavat ainoastaan yhden kansaluokan asiaa.
35365: He ovat julistaneet toimintansa luokkataisteluksi ja he ovat,
35366: tosin toisinaan kieltäen sen, saarnanneet luokkavihaa, ja, he
35367: .ovat tehneet, mitä he ovat voineet, saadaksensa vihan
35368: yltymään. He ovat äärettömästi tämän kautta lisänneet vai-
35369: keuksia yhteiskunnallisten parannusten tielle.
35370:        Luottamus näihin johtajiin ei toisissa puolueissa siis
35371: suinkaan saattanut olla suuri, luottamus yhteistyön mah-
35372: dollisuuteen heidän kanssansa ei voinut olla sanottavan suuri,
35373: kun tänne kokoonnuimme.
35374:        Ja mitä me sitte täällä olemme kokeneet? Me olemme
35375: kuulleet suurenmoisia, kauas tähtääviä muutosehdotuksia,
35376: mutta me olemme samalla huomanneet, että koko siitä työstä,
35377: joka vuosisatain kuluessa on tapahtunut tässä maassa, ja jolle
35378: meidän yhteiskuntamme rakentuu, ei välitetä sanottavasti
35379: mitään. Ei tahdota antaa sille sitä merkitystä, että jatket-
35380: taisiin työtä hävittämättä perusteita, vaan Q.n ehdotettu pa-
35381: rannussuunnitelmia, jotka toteutettuina tietäisivät tosiaankin
35382: perusteitten häviämistä u s e i n - minä en sano tätä suinkaan
35383: kaikista ehdotuksista. Nämä ehdotukset ovat toisinaan olleet
35384: sellaisia, että kun esim. herra Schybergson sanoi kerran
35385: niistä, että on vaikea käsittää niitten tekijäin tarkoittavan
35386: täyttä totta, on vaikea käsittää näitä ehdotuksia vakavalta
35387: kannalta, niin silloin hän ei suinkaan lausunut ainoastaan
35388: omaa ajatustansa, vaan hän lausui käsityksen, joka on hy-
35389: vinkin yleinen meissä porvarillisissa. Mutta on ollut aivan
35390: erityisiäkin · asianhaaroja, jotka ovat tehneet sen, että mei-
35391: dän on ollut vaikea käsittää kaikkia ehdotuksia vakavasti
35392: ajatelluksi.     Kun esim. ehdotetaan sosialistiselta taholta
35393: yleistä oppivelvollisuutta ja meidän taholtamme vaaditaan,
35394: että tällainen ehdotus lähetettäisiin valtiovarainvaliokun-
35395:                    lnterpellatsiooni Laukon asiassa.         1201
35396: 
35397: taan siellä valmistettavaksi, niin ehdotuksen sosialistinen
35398: tekijä huomauttaa (Asiaan!) - minä pysyn asiassa, hyvät
35399: herrat! - että tässä ehdotuksesa ei ole mitään kohtaa, joka
35400: koskisi valtionvaroja. No niin, muissa porvarillisissa pii-
35401: reissä ajatellaan ja on laskettu, että yleisen oppivelvollisuu-
35402: den toimeenpaneminen meidän maassamme vaatisi noin 10
35403: miljoonan lisämenon, mutta kun sosiaalidemokraattinen edus-
35404: taja ensi riviltä ehdottaa tämän yleisen oppivelvollisuuden,
35405: niin silloin siinä ei ole kysymystä minkäänlaisesta Suomen
35406: valtion menojen lisäämisestä! Nyt me emme saata uskoa.• et-
35407: tä sosialistisessa ryhmässä on ainoatakaan edustajaa. joka ei
35408: käsittäisi sitä, että kysymys oppivelvollisuuden toimeenpa-
35409: nemisesta on tosiaankin mitä tärkein finanssikysymys. Kun
35410: siitä huolimatta vastustetaan asian lykkäämistä finanssikan-
35411: nalta tutkittavaksi, ja väitetään, että siinä ei ole finanssi-
35412: kysymystä, niin suotakoon anteeksi, jos me muut silloin
35413: emme käsitä sellaista ehdotusta vakavalta kannalta, vaan
35414: tosiaankin olemme sitä mieltä, että se on tehty jonkunlaisessa
35415: tarkoituksessa vaikuttaa ulospäin, täyttä totta itse asiassa
35416: tarkoittamatta.
35417:        Tällainen käsitys meillä on monesta sosialistisesta joh-
35418: tajasta, joka täällä on esiintynyt. Mitä sitä vastoin sosialis-
35419: tisen ryhmän suuri enemmistö maaseudulta tänne tullen
35420: ajattelee ja tarkoittaa, siitä meillä ei suinkan vielä ole riit-
35421: tävää käsitystä ja sentähden minä jätän lausumatta mitään
35422: ajatusta heidän kannastaan.
35423:        Mutta on vielä toinen puoli tätä asiaa. Täällä eräässä
35424: edellisistä istunnoista niinikään muuan noita johtajia kääntyi
35425: meidän puoleemme ja ilmoitti, ·että meidän porvarillisten
35426: t ä y t y y tottua kuulemaan hyvinkin paljon uutta siltä ta-
35427: holta, uutta, jota emme ennen ole kuulleet. Ja uutta me
35428: olemmekin kuulleet, kaikenlaiseen uuteen meidän on täytynyt
35429: tottua. Uutta ovat olleet nuo tuollaiset ehdotukset kuin tuo
35430: vastamainittu oppivelvollisuudesta, juuri saman henkilön te-
35431: kemä. Ja uutta on ollut kaikenlaista muuta, joka on uusiin-
35432: tunut näissä täysi-istunnoissa. Me olemme tottuneet kuule-
35433: maan arvosteluita meidän tarkoituksistamme, me olemme
35434: kuulleet, kuinka kunnattornia tarkoituksia meillä on, me olem-
35435: me kuulleet, kuinka tekopyhiä ne olivat, jotka esittivät epsi-
35436: mäisessä istunnossa valtiopäivien juhlallisen avaamisen jäl-
35437: keen tuon kysymyksen, millä tavoin kokoukset oli alettava.
35438:  Me kuulimme silloin puhuttavan ammattirukoilijoista ja joka
35439:  kerta, kun me olemme koettaneet ottaa huomioon sosialis-
35440:  tiselta puolelta tehtyjä ehdotuksia, kun olemme koettaneet
35441:  punnita ja miettiä, mitä niissä olisi oikeutettua, joka kerta me
35442: 1202                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
35443: 
35444: 
35445: olemme kuulleet, että porvarillisten t ä y t y y alistua, t ä y-
35446: t y y peräytyä. Me olemme huomanneet toisin sanoen~ että
35447: tuolla taholla ajatellaan, että meitä porvarillisia ei elähytä
35448: mitkään muut kuin huonot vaikuttimet. No jaa! Tämä täl-
35449: lainen lakkaamaton toisten puolueitten - saanko käyttää
35450: kansanomaista nimitystä - haukkuminen, se on uutta. Kyllä
35451: eduskunnassa ennenkin on törmätty kovasti vastatusten,
35452: kyllä porvarilliset puolueet ovat tehneet sen täälläkin, mutta
35453: uutta on kuitenkin tuo lakkaamaton joka ainoassa istunnossa
35454: uusiintuva haukunta, joka täällä on tapahtunut.
35455:        Ja ketkä ne ovat, jotka ovat tätä tehneet? Nuoriksi
35456: poikasiksi sanoi yksi heistä itseään äsken tässä. Eivätkö
35457: nämä nuoret hern;tt ollenkaan saata arvata, kuinka verrat-
35458: toman koomillisilta he näyttävät silloin, kun he niin kovin
35459: vakavina jakelevat nuhdesaarnoja joka taholle.
35460:       Niin, eronhetkihän pian on tulossa. Me emme ole tuh-
35461: lanneet monta sanaa vastaukseksi noihin hyökkäyksiin,
35462: mutta käsitykseni on, että se oli kerran tässä sanottava.
35463: Minä uudistan sen, vastaus kohdistuu muutamiin johtajiin
35464: ja muutamiin toisiin, jotka täällä ovat tuota kieltä käyttä-
35465: neet. Mitä enemmistö vasemmistossa ajattelee, sitä minä
35466: en tiedä. Missä määrin joku hyödyllin.en yhteistyö voi käydä:
35467: syksyllä mahdolliseksi, siitä ei myöskään vielä ole suuria
35468: tietoja, sen näyttäköön tulevaisuus, Se tulee ehkä riippu-
35469: maan siitä. missä määrin maalaiset voivat pitää johtajansa
35470: tuolla vasemmistossa jonkun verran kurissa.
35471:       Tämä asia ei ole suinkaan tarkasti kuulunut siihen asi-
35472: aan, joka on ollut esillä (ei! ei! huutoja vasemmistosta),
35473: mutta ne hyökkäykset, jotka tässäkin kysymyksessä juuri
35474: sosialistiselta taholta on tehty ja jotka eivät ole lain-
35475: kaan kuuluneet asiaan, ne suoranaiset hyökkäykset, jotka
35476: tosin tavallista lyhyemmin tänä iltana siltä taholta on an-
35477: nettu, ne ovat olle~t täysin riittävänä aiheena kerran lausu-
35478: maan ei mitään noitten herrojen tarkoituksesta - ne jääkööt
35479: heidän asiaksensa - mutta siitä vaikutuksesta, jonka he esiin-
35480: tymisellään ovat meihin muihin tehneet.
35481:       Mitä sitte tulee esillä olevaan kysymykseen, niin minä
35482: pyydän yhtyä siihen ehdotukseen, että asia lähetetään va-
35483: liokuntaan. Minä teen sen siitä syystä, että minä arvelen,
35484: että tämä kysymys tosiaankin voinee tulevana syksynä vielä
35485: vaatia oouskunnalta huomiota. Jos meneteltäisiin sillä ta-
35486: voin kuin sosialistinen ryhmä menetteli täällä viime lauan..
35487: taina, jolloin se puhujan kautta ensin julisti suurenmoisesti,
35488: että sillä taholla aina ollaan valmiita asian esille ottamiseen,
35489: asiain selvittämiseen ja sillä perustuksella puolustettiin esillä
35490:                    lnterpellatsiooni Laukon asiassa.         1203
35491: 
35492: 
35493: olleen kysymyksen siirtämistä valiokuntaan, mutta sitten
35494: kuitenkin puhuttiin ja äänestettiin sitä vastaan, - jos me-
35495: neteltäisiin sillä tavoin ja viitattaisiin siihen, että tämä kes-
35496: kustelu nyt jo on käynyt pitkäksi ja väsyttäväksi, ja että
35497: syksyllä on taas uudestaan väsyttävä keskutelu esillä, niin
35498: silloin kyllä olisi riittävä syy hyväksyä yksinkertainen siir-
35499: tyminen päiväjärjestykseen. Mutta, kuten sanottu, minä arve-
35500: len, että tämä asia vielä tulevana syksynä saattaa vaatia
35501: eduskunnan huomiota ja minä pyydän tässä lausua yhden
35502: ajatuksen, jota ei ole tähän saakka lausuttu.
35503:        Minä teen sen laki- ja talousvaliokunnan entisenä jäse-
35504: nenä vuoden 1900 valtiopäivillä, jolloin mainitussa valiokun-
35505: nassa nykyinen vuokralaki oli valmistelun alaisena. Silloin
35506: hyväksyttiin tuossa valiokunnassa pykälä, joka sittemmin
35507: tuli itse lakiinkin ja joka sisältää määräyksen, että jos se
35508: teko tai laiminlöynti, joka edelläkäyvän pykälän mukaan
35509: oikeuttaisi torpparin, vuokramiehen häätämisen, on tapah-
35510: tunut lieventävien asianhaarojen vallitessa tai jos vuokran-
35511: antaja käytöksellään on antanut aihetta tekiiän rikokselli-
35512: seen tekoon tahi laiminlyömiseen, tutkikoon tuomioistuin,
35513: onko vuokramies katsottava oikeutensa menettäneeksi. Kä.-
35514: sitän asian sillä tavoin, että kihlakunnanoikeus tutkiessansa
35515: Laukon asiata kylläkin olisi voinut - ja korkeimmat tuomio-
35516: istuimet vieläkin voisivat --,- löytää lieventäviä asianhaaroja,
35517: niin että ainakin osa tapahtuneita häätöjä vielä olisi peruu-
35518: tettavissa. Sillä kieltämätöntähän on, että Laukon omistaja
35519: on monella tavalla menetellyt siten, että hänen torppariensa
35520: lakko ei ole niin ankarasti tuomittava kuin se olisi, jos heillä
35521: olisi ollut toisenlainen isäntä. Hän ensiksikin ei täyttänyt
35522: vuokralain määräystä kirjallisten vuokrasopimusten antami-
35523: sessa. Todistettayasti hän sitäpaitsi on, elleivät kaikki tie-
35524: dot petä, antanut aihetta oikeutettuihin muistutuksiin muissa-
35525: kin suhteissa. Kun riidat syntyivät, niin hän kieltäytyi -
35526: sehän on ollut sanomalehdissä kerrottuna -             rupeamasta
35527: minkäänlaisiin neuvotteluihin torppariensa kanssa yhteisesti,
35528: vaan vaati jokaista yksityistä heistä tulemaan häneltä an-
35529: teeksi pyytämään. Tässä esiintyy katsantotapa, joka siinä
35530: määrin poikkeaa siitä, mikä nykyään on päässyt valtaan kai-
35531: kissa sivistysmaissa, että se maanomistaja, joka menettelee
35532: sillä tavoin, hän epäilemättä antaa aihetta tuomioistuimelle
35533: siihen käsitykseen, että on ollut vuokramiehillä lieventäviä
35534: asianhaaroja ja ettei siis lain ankarinta kovuutta pitäisi
35535: käyttää.
35536:        Minä arvelen, että tämä käsitys oli julkilausuttava ja
35537: että sitte, kun korkeampikin tuomioistuin on langettanut tuo-
35538:  1204                 Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
35539: 
35540: 
35541:  mion, voinee eduskunnalla olla kylläkin vielä aihetta ottaa
35542:  tutkittavaksi, eikö hallituksen pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin
35543:  harjoittaaksensa ainakin moraalista painostusta, niin että
35544:  epäkohdat ja väärinkäytökset, jotka ovat kansallemme hä-
35545:  peäksi, mitä pikimmin saataisiin tyydyttävällä tavalla pois-
35546:  tetuiksi.
35547:          Ed. Sirola: En olisi rohjennut kuluttaa eduskunnan ai-
35548:   kaa kauvemmin, jos ei siihen olisi minua pakottanut ed. v.
35549:   Alfthanin lausunto, jossa, käyttääkseni hänen omaa lause-
35550:   tapaansa, oli niin peräti ,paljon porua ja vähän villoja''. Hän
35551:   löi julki naurettavaksi minun väitteeni, että hallituksen ja
35552:   yhteiskunnan pitäisi jollakin tavalla turvata maanteille jou-
35553:   tuneita Laukan torprrareita. Minä ibmetteiisin tätä, jollen
35554:   tietäisi, kuinka peräti alhainen yhteiskunnallinen sivistys on
35555:   lukeneissakin yläluokkalaispiireissämme. Jos edustaja v.
35556:   Alfthan haluaa hankkia itsellensä Ruotsissa verrattain suurta
35557:   tunnustusta saavuttaneen tutkijan Casselin kirjasen Social-
35558:   politik, löytää hän sieltä lauseen, jossa sanotaan, että missä
35559:   taloudellisen ylimenokauden takia työläiset joutuvat tavalla
35560:   tai toisella kärsimään puutetta, on yhteiskunnan autettava
35561:   heitä tämän ajan yli. Sen olen sanonut ja sen olen sovitta-
35562: . nut tähän tapaukseen, koska ei yksin minun, vaan monen
35563:   muunkin, porvarillistenkin lausunnon mukaan, Laukan tapah-
35564:   tumat ovat ilmauksena taloudellisesta murroskaudesta, siir-
35565:   tymisestä -aiemmalta taloudelliselta asteelta ylemmälle, ja
35566:   Laukan torpparit ovat tämän ylimenokauden marttyyrejä.
35567:   Yhteiskunta on heille velkaa. ja se velka on suoritettava
35568:   ajoissa, ettei se tulisi liian myöhään.
35569:          Kun minä esityksessäni huomauttelin sellaisia seikkoja,
35570:   jotka osoittavat, että hallituksen olisi voinut olla peräti
35571:   helppoa laillisella tavalla avustaa näitä Laukan torppareja,
35572:   niin en suinkaan ollut unohtanut, että mielestäni reaalipoli-
35573:   tiikka olisi vaatinut hallitukselta koko lailla selkeämpää
35574:   tointa kuin mitä senaattori Ståhlbergin täällä refereeråttu
35575:   kanta edellyttäisi. Kyllä minä uskallan vaatia, että hallitus
35576:   kulkisi pienten, tässä tapauksessa kovin pienten muodolli-
35577:   suuksien yli. Sillä yksi mitta on hallituksen tekemässä tällai-
35578:   sessa muodollisuuksien ylikäymisessä, ja se on kansan ja kan-
35579:   ~aneduskunnan käsitys asiassa. Jos hallitus olisi pitänyt velvol-
35580:   lisuutenaan toimia nopeasti ja sitten mennyt muodollisuuksien
35581:   yli, ja sitten plisi tullut eduskunnan eteen ja lausunut: ,Olot
35582:   vaativat tämän, tuomitkaa!" niin olkoon se silloin itse tämän
35583:   menettelytavan.. tämän muodollisuuden rikkomisen puolesta
35584:   tuomiosta vapaa, jos se voi osoittaa sen välttämättömäk3i.
35585:                    Interpellatsiooni Laukon asiassa.           1205
35586: 
35587: Ei mikään reaalipolitiikka olisi estänyt tällaisessa tapauksessa
35588: sentapaisia lausunt_oja kuin esim., että hallitus olisi menetellyt
35589: aivan oikein. Mutta täällä näytti siltä kuin hallituksem_me
35590: todella ei olisi muodollisuuksien rajoittamana rohjennut kajota
35591: asiaan; päinvastoin, jos se olisi muodollisuuksia rikkonut,
35592: olisi se nähtävästi saanut siitä tältä eduskunnalta epäluotta-
35593: muslauseen.- Emme me, herra Estlander, halua ketään ter-
35594: roriseerata, emme me tahdo vähemmistönä pakottaa enem-
35595: mistöä, mutta me sanomme kantamme, ja kysymme eduskun-
35596: nalta, kuinka monta siihen yhtyy. J~ siihen meillä todella
35597: lienee oikeus.
35598:       Viimeinen lausunto, edustaja Danielson-Kalmarin, pa-
35599: kottaa luonnollisesti vastalausuntoon. Se erinomaisen hyvä
35600: lisäke tämän kysymyksen käsittelyyn, jonka lausunnon loppu
35601: sisälsi, sen pyydän kaikkien painamaan visusti mieleensä. ja
35602: tämä laillinen syy tietysti tulee tästä asiasta valituksia teh-
35603: täessä muitten syitten lisänä olemaan hyvä ja uusia interpel-
35604: latsiooneja tarvittaessa se on esitettäväksi. Sehän näyttää
35605: koko hyvältä argumentilta. Mutta mitä tulee siihen erohet-
35606: ken juhlalliseen lausuntoon, joka puolen tuntia täällä otti,
35607: niin siitä voi hyvin lyhyesti selvitä, Että edustaja Kaimari on
35608: meidät nimittänyt huonoiksi työntekijöiksi, on meille erittäin
35609: ilahuttavaa, sillä jos hän olisi pitänyt meitä hyvinä työnteki-
35610: jöinä, on selvää, että köyhälistö olisi meille päinvastaisen to-
35611: distuksen antanut!
35612:        Ja yhteen tulokseen olemme tulleet ja pidämme sitä
35613: tämän kuukauden vaivojen arvoisena. Se, että yhä suloi-
35614: semmat sovinnon siteet tämän käytävän yli sitovat oikeistoa
35615: ia keskustaa toisiinsa, on pidettävä koko pitkänä edistys~;ts­
35616: keleena. Se, että muodollisen puoluejankutuksen sijaan ylä-
35617: luokkalaisella taholla alkaa ilmetä selvää politiikkaa ja avoin-
35618: ta peliä, on todellakin erinomainen edistysaskel. Ja jos me
35619: olemme tämän suuren sovintopäivän joutumista millään ta-
35620: valla edistäneet, niin arvelen, että olemme tehneet tälle kan-
35621: salle erinomaisen palveluksen. (Hyvä!)
35622:       Senaattori Ståhlberg: Minä pyytäisin siitä asiasta, joka
35623: koskee työlakkoa Laukan tilalla, vaikka ei suorastaan sen
35624: valtiolle lunastamista, ilmoittaa vielä pari seikkaa, joihin näh-
35625: den on valitettu, että hallitus on tehnyt itsensä laiminlyön-
35626: tiin syypääksi. Mitä ensiksikin tulee edustaja Kairamon lau-
35627: suntoon, mitenkä hallituksen olisi pitänyt menetellä sovinnon
35628: aikaan saamiseksi, niin voin ilmoittaa, että hallitus on mel-
35629: kein aivan täsmälleen tehnyt juuri niinkuin sitä täällä neu-
35630: vottiin tekemään. Se on kääntynyt työnantajan puoleen
35631:                                                           76
35632: 1206                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
35633:                           --------------------
35634: 
35635: Laukon asiassa aivan samaten kuin Tampereen lakkoasias-
35636: sakin. :Ero on se, että työnantajat Tampereella suostuivat
35637: neuvotteluihin, työantaja Laukossa ei siihen suostunut.
35638:       Toinen seikka koskee sitä väitettä, ettei olisi ollenkaan
35639: otettu huomioon sitä hädänalaista tilaa, johon henkilöitä voisi
35640: joutua Laukon lakon ja häätöjen johdosta. Asianlaita on kui-
35641: ~enkin niin, että senaatista on asianomaiselle kuvernöö_rille
35642: mennyt nimenomainen käsky pitää vaarin siitä, että maini-
35643: tusta aiheesta johtuvasta hädästä ehkä hoitoa vaille jääville
35644: annettaisiin tarpeellista avustusta, ja erityisesti muistuttaa
35645: kuntaa siinä kohden täyttämään velvollisuutensa. Tämän
35646: johdosta on sitten tullut ilmoitus, että kunnan puoleen ei ole
35647: juuri ensinkään turvauduttu tarjona olevan avustuksen
35648: pyynnöllä.
35649:       Sille kannalle hallitus ei ole tähänkään asiaan nähden
35650: asettunut, että yhteiskunnan puolestaan pitäisi olla vaan kyl-
35651: mänä syrjästäkatsojana, silloin kun tapahtuu niitä yhteiskun-
35652: nallisia onnettomuuksia, joita suuret työriidat ovat. Mutta
35653: toisella puolen tässä kohden valtion ja hallituksen mahdolli-
35654: suudet eivät ole rajattomia. Ne eivät ole rajattornia nyt, ei ..
35655: vätkä tule rajattomiksi sittenkään, vaikka vastainen lainsää-
35656: däntö tarjoisikin paljon nykyistä tehokkaampia apukeinoja
35657: maanviljelyksenki_n alalla, niinkuin toisella alalla on tälle
35658: eduskunnalle jätetyssä lakiehdotuksessa esitetty säädet-
35659: täväksi.
35660:        Puheenalaistakaan luvallista tarkoitusta varten hallitus
35661: ei voi käyttää muita kuin laillisia keinoja ja sellaisia keinoja,
35662: jotka sen vakaumuksen mukaan ovat tarkoituksenmukaisia,
35663: jotka eivät erityisesti työriitoihin nähden, sen sijaan että tuot-
35664: taisivat rauhaa ja sovintoa ja saattaisivat rikkoutuneet välit
35665: jälleen eheiksi, päinvastoin aiheuta paljon laajemmalti ha-
35666:  jaannusta ja selkkauksia. Mutta tarkoituksenmukainen keino
35667:  ei nykyisissä oloissa suinkaan olisi ollut Laukon tilan lunas-
35668: tamiseen ryhtyminen. Niissä olosuhteissa, jotka tässä asiassa
35669:  olivat olemassa, olisi se päinvastoin ollut hyvinkin arvelut-
35670: tava. Se olisi ollut arveluttava ensiksikin torppariväestön,
35671: vuokralaisväestön aseman parantamiselle, ollut arveluttava
35672: sille suurenmoiselle edistystyölle tilattoman väestön aseman
35673:  kohottamiseksi, joka niin monelta taholta on pantu alulle, ja
35674:  se olisi erityisesti ollut arveluttava tarpeellisen työrauhan
35675:  säilymiselle maanviljelyselinkeinon alalla.
35676:        Muuten arvelen, että ne näkökohdat, jotka hallituksessa
35677:  nyt varsinaisesti esillä-olevaa asia ta, Laukon tilan lunasta-
35678:  misasiata, ratkaistaessa ovat olleet määräävinä, ovat käy-
35679:  neet kyllin selvästi esille senaatin puolesta tänä päivänä an-
35680:                   Interpellatsiooni Laukon asiassa.        1207
35681: 
35682: netuista selonteoista siitä, mitenkä siinä eri perusteluista on
35683: johduttu samaan epäävään tulokseen.
35684:       Ed. Brander: Mistä on kysymys - on pakko kysyä
35685: tältä arvoisalta eduskunnalta, jonka puheenjohtajan vasara
35686: 65 minuutin perästä hajoittaa meidät oman toivomuksemme
35687: mukaan. Mistä on kysymys ja mistä on ollut kysymys?
35688: Onko kysymys tuosta vanhasta lahonneesta feodaalijärjes-
35689: telmästä yleensä? Tuosta järjestelmästä, jonka historiallinen
35690: hetki on tullut minunkin mielestäni kuten meidän äärimmäi-
35691: sen vasemmistommekin mielestä. Minä pyydän vakuuttaa
35692: monen puolesta, että meitä on täällä monta, puolueisiin kat-
35693: somatta. jotka .vakaumuksesta ja velvollisJiudesta ajamme
35694: niin porvariston kuin köyhälistönkin asiaa. Meitä on täällä
35695: monta, jotka vielä pyydämme tästäkin lähtien ajaa koko kan-
35696: san asiaa ilman fraaseja, ja meillä on syksyllä vielä suuri työ
35697: edessä järjestää tätä vaikeaa torpparikysymystä.         Kuulun
35698: niihin, jotka asettavat päämääräkseen sen, että meidän täy-
35699: tyy kokonaan päästä irti torpparilaitoksesta ja vanhasta
35700: feodaalijärjestyksestä; rauha ei maaseudulla palaa, ennen-
35701: kuin tämä laitos on muinaismuistona. Mutta tästähän asiasta
35702: yleensä ei ole kysymys. Onko kysymys Laukon surullisen
35703: kuuluisasta torppariasiasta yleensä, sen sydämettömistä
35704: häädöistä, siellä vallinneista surullisista epäkohdista?     Ja
35705: onko kysymys siitä, että vaan jotkut ovat myötätuonolla tätä
35706: asiaa seuranneet? Pyydän vakuuttaa tässäkin, että tätä
35707: asiaa on myötätuonolla seurattu monella taholla, jätettäköön
35708: tässä ratkaisematta missä asiassa on tarpeeksi tuota myötä-
35709: tuntoa ja ymmärrystä. Tässä asiassa tarvitaan vielä paljon
35710: hyvää tahtoa, paljon työkykyä ja paljo kaukonäköisyyttä,
35711: niinkuin torppariasioissa yleensä, ennenkuin tämä vyyhti on
35712: selvitetty. On pakko konstateerata, että hyvää tahtoa ei
35713: ole ollut kylliksi viranomaisissa, jos asiaa koko laajuudessaan
35714: ajatellaan, mutta hyvää tahtoa, ymmärrystä ja kaukonäköi-
35715: syyttä ei, Jumala paratkoon, ole myöskään ollut kylliksi
35716: köyhälistön asianajajissakaan. Ei ole Laukon asiasta yleensä
35717: kysymys, tällä kertaa on vaan kysymys siitä interpellat-
35718: sioonista, joka koskee kysymystä, miksi hallitus ei ole ryh-
35719: tynyt toimenpiteisiin Laukon sukukartanon lunastamiseksi.
35720: Siitä on kysymys ja tähän kysymykseen saimme päivällä
35721: jo selvityksen. Selvitys ei olisi ollut tarpeeksi täydellinen,
35722: ei lähimainkaan, jos emme olisi saaneet kuulla sitä arvokasta
35723: lisäselvitystä, jonka saimme myöskin toisen hallituksen 'jä-
35724: senen puolelta. mutta ainakin minä kuulun niihin, jotka tä-
35725: män selvityksen jälkeen olivat tähän kysymyksenalaiseen
35726: 1208                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907
35727: 
35728: 
35729: asiaan nähden tyydytetyt. Minua eivät enää lainkaan va-
35730: kuuta ne mielipiteet, joita on lausuttu sen tueksi että tämä
35731: asia olisi lykättävä johonkin valiokuntaan, sillä ne perus-
35732: teet, jotka edustaja Kairamo toi esiin, eivät koske tätä yksi-
35733: tyistä asiaa erikseen, ne koskevat aikaisempia Laukan oloja.
35734:       Minusta asia on selvitetty ja, kuten sanoin_, varsinkin
35735: senaattori Ståhlbergin lausunnon kautta.          Pyydän vaan
35736: siinä suhteessa viitata eräisiin seikkoihin. Hallituksen mies-
35737: ten on ollut pakko ottaa tämä asia myöskin siltä kannalta,
35738: että päätöstä tässä tehtäessä on ajateltava niitä seurauksia,
35739: joita päätöksellä on muihin samantuontoisiin asioihin. On,
35740: ja ehkä täydellä syyllä, moitittu hallitusta siitä, että se jo nyt
35741: tapahtuneissa suurten tilojen ostoissa tilattornia varten on
35742: maksanut liiankin suuria hintoja ja kiinnittänyt liiankin monta
35743: miljoonaa, kun olisi huokeammallakin noita maita saatu. Ja
35744: on jo olemassa keinottelua suurtilallisten puolelta, kun tarjo-
35745: taan maatiloja pikkutilallisille valtion välityksellä. Tuo
35746: seikka on huomioon otettava ja ainakin minuun hallituksen
35747: selvitys juuri tästäkin syystä on varsin vakuuttavasti vai-
35748: kuttanut.
35749:       Minä sentakia yhdyn niihin, jotka ovat täällä ehdotta-
35750: neet, että eduskunta, saatuaan nyt näin lavean ja pitkän sel-
35751: vityksen asiassa hallituksen jäsenten puolelta ja eduskunnan
35752: puolelta, siirtyy yksinkertaiseen päiväjärjestykseen. Ne. asia-
35753: kirjat, jotka tänä iltana pikakirjoittajain kautta on saatu ko-
35754: koon, ne eivät häviä, ne kyllä seuraavat tämän eduskunnan
35755: arvoisia papereita, mutta en ymmärrä, mitä asiallista hyö-
35756: tyä olisi siitä, että tämä asia vielä syksyllä otetaan uudel-
35757: leen esille. Laukan asia kyllä tulee syksyllä uudelleen esille
35758: toisessa yhteydessä ja se ansaitsee esille tulla, mutta ei tämä
35759: erikoishaara Laukan asiaa.
35760:       Lopuksi pari sanaa tämän pitkän keskustelun johdosta.
35761: Minusta ei yksityiselle eduskunnan jäsenelle ole sopivaa
35762: eikä hänen arvonsa mukaista, että hän järjestelmällisesti ot-
35763: taa täällä toimittaakseen koulumestarin virkaa, ja pyydän
35764: anteeksi, jos minun Iausuntoni ymmärretään siksi, että minä
35765: tahdon esiintyä koulumestarina. Sen takia minä vakavasti
35766: pyydän arvoisalta eduskunnalta nyt erotessa, että me jät-
35767: täisimme osan järeää ja pienempää tykistöä kotiin kesän
35768: aikana ja että erityisesti jättäisimme kotiin sen tykistön, jolla
35769: ammumme toisiamme, kun meillä on niin paljo maalitauluja
35770: ulkopuolella itseämme. Pyydän, suokaa anteeksi, muistut-
35771: taa mieliin vanhaa sananparta: ,arvaa oma tilasi, anna arvo
35772: toisellekin". Oppikaamme kunnioittamaan toistemme rehel-
35773: lisiä vakaumuksia ja puhtaita tarkoitusperiä ja muistakaam-
35774:                   Interpellatsiooni Laukon asiassa.         1209
35775: 
35776: me, ei ainoastaan omaa yksityistä jäsenarvoamme, vaan
35777: myöskin koko eduskunnan arvoa niin hyvin oman maan
35778: kuin ulkomaittenkin silmissä, kun meillä kerran on maail-
35779: man kansanvaltaisin ja uudenaikaisin eduskunta. Pitäkääm-
35780:  me tätäkin mielessä eikä vaan omia mielijohteitamme ja
35781: .omia puoluepyyteitämme. (ijyvä!).
35782:       Ed. Tainio: Pyysin puheenvuoroa lausuakseni kiitok-
35783: seni suomalaisen puolueen tunnetulle ja tunnustetulle johtajalle
35784: hänen äskeisestä lausunnostaan. Sillä sen arvoinen se kyllä
35785: on. Minusta tuntui myöskin täällä työ menneen jotakuinkin
35786: hukkaan, mutta se lausunto vakuutti minua, niinkuin edus-
35787: taja Sirolaakin, että me olemme saaneet täällä jo paljon ai-
35788: kaan. Edustaja Schybergson ja koko tämä puoli täältä voi-
35789: vat iskeä niin kauniisti veljenkättä toisilleen, ja kun Suomen
35790: kansan enemmistö, joka kuitenkin on köyhälistön asemassa,
35791: huomaa sen ja tuntee sen, niin se on paljo viisastunut ja
35792: ()Saa sen mukaan menetellä. -Mutta mitä taas tulee yhteis-
35793: työhön syksyllä, me olemme siihen aina valmiit kenen kanssa
35794: tahansa kansallisella ja kansanvaltaisella pohjalla. Se kuu-
35795: lostaa, niinkuin se olisi lainattu Suomettaresta, mutta kyllä
35796: minä tarkoitan sillä täyttä totta, vaikka minä ehkä käsitän
35797: kansallisuuden hieman toisin, kuin ne, jotka sillä ratsasta-
35798: vat. Mutta olkoon sanottuna jo nyt, että sen yhteistyön
35799: perustana ei kuitenkaan ole eikä voi olla se, että routavuo-
35800: sien aikaiset sillanrakentajat julistettaisiin tässä maassa
35801: marttyyreiksi, johonka meitä täällä on tahdottu pakoittaa.
35802: Ja vielä käytän tilaisuutta lausuakseni ihmettelyni siitä,
35803: että arvoisa puhuja asetti rinnakkain viime lauantaisen kes-
35804: kustelun ja tämänpäiväisen keskustelun, aivan kuin olisi yh-
35805: dentekevää, keskustelemmeko me muutamista hovioikeuden
35806:  virkamiehistä, joilla on tuhansien markkojen suurui-
35807: set eläkkeet, vai puhummeko yhteiskunnallisen laimin-
35808: Jyömisen synneistä Laukon nälkää näkeviä torppareita vas-
35809:  taan. Meidän mielestä niillä asioilla on joltinenkin ero. Ja
35810: sitä paitsi me emme ole kiitollisia sille puolueryhmälle, joka
35811: meidän kanssamme äänestää asiata valiokuntaan, sillä me
35812:  tiedämme, että se ei tapahdu johdonmukaisuudesta eikä se
35813: tapahdu jalomielisyydestä, vaan siihen päätökseen pakotta-
35814:  vat sen puolueen lukuisat torppariäänestäjät, jotka kyllä
35815:  tarkkaan seuraavat tämänpäiväistä keskustelua ja sen tulok-
35816: sia. Siihen pakottaa välttämättömyys ja minä haluaisin sa-
35817:  noa sen puolueen edustajain menevän kotiansa sillä tiedolla,
35818: että ovat äänestäneet yhdessä tämän äärimmäisen oikeiston
35819:  kanssa.
35820: 1210               Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
35821: 
35822: 
35823:       Minun olisi tehnyt mieleni huomauttaa äskeiselle hal-
35824: lituksen edustajalle, mitä tulee kunnan velvollisuuteen pitää
35825: huolta sen puutteenalaisista, että Tottijärvellä on 13 taloa
35826: ja kaikki muut torppia, ja jos kunnan apuun vedotaan, niin
35827: kyseessä ovat Laukon parooni ja lakkolaiset. Minä en tiedä,
35828: pitäisikö lakkolaisten itse itseään auttaa vai ottaisiko halli-
35829: tus ja Laukon parooni niitä auttaakseen. Perin heikot tun-
35830: tuu olevan hallituksen edustajilla käsitykset puheenalaisesta
35831: asiasta; koko Tottijärven kuntaan ei jää kuin tuskin 100 työ-
35832: kykyistä miestä, jos lähtevät lakkolaiset pois, ja niille käy
35833: mahdottomaksi elättää noita lakkolaisia.
35834:       Yhdyn edustaja Sirolaan, että tämä asia lähetetään
35835: maatalousvaliokuntaan, joka saisi pyytää lausunnon perus-
35836: tuslakivaliokunnalta, jos se sen tarpeelliseksi näkee. Mutta
35837: minä lisään samalla, että kun meidän ryhmämme äänestää
35838: asiaa valiokuntaan, se jo meidän puoleltamme on epäluotta-
35839: wuslause hallitusta vastaan tässä asiassa. Toisinaan tun-
35840: tuu, niinkuin V. J :ssä olisi vika, kun ei saa epäluottamus-
35841: laust:tta antaa hallitukselle ilman, että asiaa ei lähetetä va-
35842: liokuni~an. Mutta siitä on se hyöty, että epäluottamuslause.
35843: voidaan valiokunnassa sen paremmin perustella.
35844:         Ed. Co:stren: Täällä ovat useat puhujat lausuneet, että
35845: hallituksen o!tsi pitänyt hankkia jotakin lievennystä Lau-
35846: kon hätääkärsiville torppareille. Hallituksen puolelta on jo-
35847: ilmoitettu, että h::tllitus on lähettänyt kirjelmän Hämeen lää-
35848: nin kuvernöörille, ;ossa nimenomaan veivoitetaan häntä pitä-
35849: mään huolta siitä, eaeivät Laukon torpparit kärsisi puutetta.
35850: Vieläpä on eräs arvo~<sa edustaja, edustaja af Ursin mennyt
35851: niin pitkälle, että julistc..a valtion asiaksi tukea taloudellisesti
35852: heikompaa tämän taiste!lessa taloudellisesti väkeväm.pää
35853: vastaan. Eiköhän, jos asi~a tarkemmin ajatellaan, tämä täl-
35854: lainen kanta johtaisi mitä eriskummallisimpiin tuloksiin ja
35855: saattaisi hallituksen tykkänäJn pois siitä tasapainosta, jota
35856: sen ehdottomasti täytyy vaarin0ttaa työnantajain ja työmies-
35857: ten välisissä taisteluissa. Jos valtion tulee lakkotaistelun
35858: aikana tukea taloudellisesti           heikompaa      väkevämpää
35859: vastaan, niin olisi siitä seura1.1ksena, että hallituksen
35860: tulisi,     jos köyhälistö lakkotaist~lussa on uupumaisil-
35861: laan, tukea sitä työnantajia va~~aan ja jos sulurr
35862: tehneet tehtaanomistajat taistelussa näyttäisivät joutu-
35863: van alakynteen, niin olisi siitä seura;\ksena se, että hal-
35864: lituksen pitäisi näitä auttaa. Ei missään .11aailmassa, ei mis-
35865: sään valtiossa hallitus ole asettunut tuo~1aiselle kannalle.
35866: Hallituksen ei pelkästään ole sallittava, että molemmat talou-
35867:                    Interpellatsiooni Laukon asiassa.          1211
35868: 
35869: 
35870: dellisesti taistelevat puolueet saavat määrättyjen rajojen si-
35871: sällä ja määrättyjä keinoja käyttämällä, työnantajat muodos-
35872: tamaila työsulkuja ja työntekijät muodostamaHa lakkoja, tais-
35873: tella toistensa kanssa. Hallituksen on myöskin, missä ei ole
35874: olemassa lainsäädännön tiellä syntynyttä välitystoimiorgaa-
35875: nia, koetettava, mikäli mahdollista vaikuttaa siihen suuntaan,
35876: että sovinto ennen työtaistelua taikka sen jo puhjettua mikäli
35877: mahdollista pian saadaan aikaan. Tätä tehtävää on halli-
35878: tus nyt kyseessäolevassa asiassa koettanut, vaikka turhaan,
35879: täyttää.
35880:        Mitä täällä on lausuttu siitä, että hallituksen olisi tullut
35881: sovelluttaa pakkoluovutus-asetusta Laukon sukutilan hank-
35882: kimiseksi valtiolle, niin ei minun tarvitse muuta kuin mai-
35883: nita, että voimassa olevan Pakkoluovutus-asetuksen sovel-
35884: luttaminen sellaisiin tapauksiin kuin nyt kyseessä ollut ei
35885: ole mahdollinen. Pakkoluovutustoimenpide ei siitäkään syys-
35886: tä olisi ollut mahdollinen että pakkoluovutettava kiinteimistö
35887: on sukutila, joka ei olisi voinut joutua pakkoluovutuksen esi-
35888:  neeksi enneu tarkoitusta varten eduskunnan ja hallitsijan
35889:  puolelta aikaansaatua lainsäätämistoimenpidettä.
35890:        Mitä tulee edustaja Vuotijoen väitteesen että hän olisi
35891:  lausunnossaan moittinut hallitusta siitä ettei se ollut agraari-
35892:  komiteaan kutsunut ketään henkilöä, joka olisi ollut Tampe-
35893:  reen torpparikokouksen päätöksen kannalla, niin pyydän
35894:  huomauttaa, että jos edusjaja Vuolijoki olisikin näin lausunut,
35895:  niin lienee kuitenkin hallituksen mahdoton tietää, ken on
35896: Tampereen torpparikokouksen päätöksen kannalla, ken ei.
35897:  Hallitus oli kutsunut agraarikomiteaan yhden sosialistin ja
35898:  kolme torpparien edustajaa sekä pienviljelijäin edustajaa;
35899:  nämä torpparien ja pienviljelijäin edustajat olivat ehdotta-
35900:  massa enemmistössä siinä alakomiteassa, joka torpparilaki-
35901:  ehdotusta käsitteli, seikka, jonka pitäisi olla tunnettu edus-
35902:  taja Vuolijoelle siitä selityksestä, minkä agraarikomitean ali-
35903:  sihteeri jl!lkaisi ,Työmiehen" palstoilla. Mitä suurtilallisiin
35904:  tulee, minä muistelen edustaja Vuolijoen sanoneen että niitä
35905:  oli viisi eikä neljä - (Huuto: :Ei!) Omasta puolestani en voi
35906:  lukea edustaja Renvallia suurtilalliseksi, vaikka hän omistaa-
35907:  kin vähän suuremman huvila-alueen, Turholma-saarella, ja
35908:  vaikka hän on osallisena eräässä metsäyhtiössä Ilomantsissa,
35909:  hän kun ei omista mitään suurtilaa. Vaan kentiesi edustaja
35910:  Vuoliioki katsoo asiata toiselta kannalta. :Edustaja S~hy­
35911:   bergsonilla taas on ollut osakkeita Jokioisissa, mutta ei hän
35912:   enään ole edes yhtiön osakkaanakaan. Mitä sitte herra
35913:   Grotenfeltiin tulee, on hänkin osakkaana eräässä kartano-
35914:   osakeyhtiössä - kuinka suuri osakas hän siinä on, on mi-
35915: 1212                Istunto 20 p. kesäkuuta 1907.
35916: 
35917: 
35918: nulle tuntematonta. - Mutta tosiasiana pysyy, että varsi-
35919: naisia suurviljelijöitä, sellaisia, jotka harjoittavat varsinaista
35920: suurviljelystä, ei ole agraarikomiteassa ollut muita kuin herra
35921: Björkenheim.
35922:        Edustaja Vuolijoen esitys senaatissa vallinneista mieli-
35923: piteistä Laukon kartanon ostoon nähden oli aivan yksipuo-
35924: linen. Kuten jo ensikerralla mainitsin ja kuten senaattori
35925: Ståhlberg on jo kahdesti ilmoittanut, oli koko senaatti sillä
35926: kannalla, ettei sen olisi ryhdyttävä ostamaan Laukon karta-
35927: noa, toiset jäsenet asiallisista syistä, toiset muodollisista.
35928:        Mitä edustaja Danielson-Kalmarin viimeiseen puheeseen
35929: tulee, näyttää sosiaalidemokraatisella taholla vallitsevan jon-
35930: kunmoista väärinkäsitystä, sillä ei ainakaan sen ryhmän
35931: puolelta, johon minulla on kunnia kuulua, ole herra Danielson-
35932: Kaimarilie annettu mitään valtuutta esiintyä puhumaan sen
35933: puolesta. Lausuntonsa on herra Danielson-Kaimari yksin-
35934: omaan antanut oman ryhmänsä puolesta.
35935:        Edustaja Turkian numeroita haittasi minun ymmärtääk-
35936: seni se vaillinaisuus, että ne olivat aivan yksipuoliset. Mai-
35937: nittiin mitä torpparit suorittavat, mutta ei tehty selkoa siitä
35938: mitä etuja torpparit nauttivat. Suuresti suotavaa olisi, että
35939: selvä, asiallinen ja tasapuolinen esitys hankittaisiin Laukon
35940: torpparin suorittamien verojen ja etujen suuruudesta, siitä,
35941: minkälaiset heidän suorittamansa rasitukset todellisuudessa
35942: ovat olleet.
35943:        Eräs arvoisa edustaja on täällä lausunut, että on mer-
35944: killistä, että nuorten miesten pitää esiintyä näyttämään van-
35945: hoista miehistä kokoonpannulle senaatille, mitenkä sen on
35946: meneteltävä. Mitähän merkillistä siinä on. Sillä onhan van-
35947: hoista ajoista asti tunnettu, että munat aina ovat olleet ka-
35948: noja viisaammat.
35949:       Mitä vihdoin tulee kysymykseen siitä, mihinkä valio-
35950: kuntaan esillä oleva asia olisi lähetettävä, jos se päätetään
35951: sinne lähetettäväksi, niin kannatan minä ehdottomasti sitä
35952: mielipidettä, että se olisi lähetettävä yksistään perustuslaki-
35953: valiokuntaan eikä mihinkään muuhun.
35954:       Ed. ai Ursin: Ainoastaan pari sanaa. Senaattori Ståhl-
35955: bergin viimeisen puheen johdosta tahdon teroittaa mieleen,
35956: että väestö itse välillisesti pyytämällä pyysi tilojen lunasta-
35957: mista. Edustaja Castrenille huomautan, että minä sanoillani
35958: ,valtion pitäisi tukea heikompaa" tarkoitin sitä, että halli-
35959: tuksen olisi pitänyt lunastaa tila. Ja lopuksi edustaja Daniel-
35960: son-Kalmarin rippisaarnan johdosta luulen voivani vakuuttaa,
35961:                    lnterpellatsiooni Laukon .asiassa.                     1213
35962: 
35963: että me emme välitä semmoisista rippisaarnoista, yhtä vä-
35964: hän kuin edustaja Palmenin pirteistä opetussaarnoista.
35965:      .Ed. Nuorteva: .En suinkaan aijo monta sanaa tuhlata.
35966: Mutta koska edustaja Oanielson-Kalmari teki minulle sen
35967: suuren kunnian, että hän täällä suuressa ja komeassa jäähy-
35968: väispuheessaan mainitsi myös minun erehdykseni, silloin kun
35969: oppivelvollisuus-esitysehdotusta käsiteltiin, niin minä tahdon
35970: myöntää, että minä todellakin erehdyin kieltäessäni, ettei se
35971: kuulu valtiovarainvaliokuntaan, ja tahdon täällä sen hänen
35972: mahdolliseksi tyydytyksekseen tunnustaa. Lausun vilpittö-
35973: män kiitoksen hänen kauniista jäähyväispuheestaan.
35974:      Äänestysesitykset ja päätökset:
35975:       1 :o. · Ken hyväksyy edotuksen: ,Kuultuansa annetun
35976: selityksen, eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen", vastaa
35977: jaa; jos ei voittaa. tulee asia lähetettäväksi valiokuntaan.
35978:       Lippuäänestyksessä annettiin 49 jaa- ja 124 ei-ääntä,
35979: joten asia oli päätetty lähettää valiokuntaan.
35980:       2 :o. Ken tahtoo lähettää asian perustuslakivaliokun-
35981: taan, vastaa jaa; jos ei voittaa, tulee asia lähetettäväksi maa-
35982: talousvaliokuntaan, jonka tuley tarpeellisissa osissa hankkia
35983: perustuslakivaliokunnan lausunto.
35984:       Huutoäänestyksessä selitti puheenjohtaja ei-äänten ol-
35985: leen voitolla, jonka johdosta edustaja Castren vaati lippu-
35986: äänestystä.
35987:       Puhemies nyt huomautti. että aika on jo kulunut niin
35988: pitkälle, ettei enää ehditä lippuäänestystä toimittaa en-
35989: nen kello 12, koska siihen kuluisi ainakin 20 minuuttia, jos se
35990: oikein joutuisestikin voisi. tapahtua.
35991:       Lippuäänestys on siis siirrettävä syyskuuhun ensimäi-
35992: senä asiana täällä toimitettavaksi, kun silloin kokoonnutaan .
35993:       .Edustaja Listo pani vastalauseen sellaista menettely-
35994: tapaa vastaan, että tässä vaadittiin lippuäänestystä.
35995:                                                         --   -- - - - -
35996: 
35997: 
35998:      Päiväjärjestykseen siirtyen esitettiin ja pantiin puhe-
35999: miesneuvoston ehdotuksesta pöydälle
36000:      pankkivaliokunnan mietintö n :o l, käsiteltäväksi yh-
36001: teydessä pankkivaltuusmiesten kertomuksesta annettavan
36002: mietinnön kanssa,
36003:      sekä ensimäiseen syyskuulla pidettävään istuntoon
36004: 1214                       Istnnto 20 p. kesäkuuta 1907.
36005: ---------- -   -----------~-..,.,.----              ---------
36006: 
36007:      lakivaliokunnan mietintö n :o l arm. esityksen n :o 4
36008: johdosta Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 4 § :n muuttami-
36009: sesta toisin kuuluvaksi.
36010: 
36011:       Esityslistalla vielä jälellä oleva asia, istumisjärjestyk-
36012: sestä, jäi myöskin ajan vähyyden tähden käsittelemättä.
36013: 
36014:       Seuraava istunto ilmoitettiin olevan ensi        syyskuun 2
36015: p :nä kello 11 a. p.
36016: 
36017: 
36018:        Istunto päättyi kello 11,53 yöllä.
36019:                                          Pöytäkirjan vakuudeksi:
36020:                                            F. W. Kadenius.
36021: 
36022: 
36023: 
36024:                                   ---
36025: