Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1907_IV | ASK_1907_I_III | ASK_1907_V | HAK_1907 | Liite_1907_I_IX | PTK_1907_I | PTK_1907_II | PTK_1907_III | PTK_1907_IV |

1: VALTIOPÄIVÄT v. 1907
2:         PÖYTÄKIRJAT
3: 
4: 
5:                         III.
6: 
7: 
8: 
9: SYYSKUUN 2 PÄIVÄSTÄ LOKAKUUN 8 PÄIVÄÄN.
10: 
11: 
12: 
13: 
14:                   --<·+·=-=--
15: 
16: 
17: 
18: 
19:                  HELSINGISSÄ 1907
20:         HELSINGIN UUSI KIRJAPAINO-OSAKEYHTIÖ.
21:     20. Maanantaina 2 p. syyskuuta 1907
22:                k:lo 11 a. p.
23: · Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Gripenberg,
24: Leppänen, Naaralainen, Paloheimo, Nuotio ja Nykänen.
25: 
26: 
27: 
28:     Esitettiin päiväjärjestykseen otettavaksi, kun kellään ei
29: ollut sitä vastaan muistuttamista, laki- ja talousvaliokun-
30: nan mietintö n:o 1 arm. esityksen n:o 5 johdosta, joka
31: sisältää ehdotuksen Laiksi kaavojen ja mallien suojele-
32: misesta.
33: 
34: 
35: 
36:             Vapautuksia valtiopäivätoimesta.
37:     Ed. Gripenberg oli ilmoittanut että hän valtion käsiteol-
38: lisuuskomitean asioissa ollessaan ulkomailla ei ollut voinut
39: huonojen kulkuneuvojen ja laivavuorojen takia saapua tämän-
40: päiväiseen istuntoon vaan että hän aikaisintaan huomenna
41: tänne saapuu.
42:     Puhemiehelle saapuneessa kirjelmässä ed. Jenny Nuo-
43: tio myötäliittämänsä lääkärintodistuksen nojalla pyysi edus-
44: kunnalta vapautusta valtiopäivätoimesta tämän vuoden syys-
45: ja lokakuun istunnoista. Samalla hän pyysi että hänen ti-
46: lallensa kutsuttaisiin varajäsen sosiaalidemokraattisesta ryh-
47: mästä Kuopion itäisestä vaalipiiristä.
48:     Mitä kirjelmän jälkimäiseen osaan tuli, ilmoitti Puhe-
49: mies V. J:n olevan siinä kohden selvän että mitään vara-
50: jäsentä ei voida kutsua sen tilalle, joka ainoastaan jok-
51: sikin ajaksi vapautetaan edustajatoimesta. Varajäsen tulee
52: kysymykseen ainoastaan silloin kun varsinainen jäsen koko-
53:                                                        77
54: 1216                   Istunto 2 p. syysk. 1907.
55: 
56: naan luopuu toimesta. Puhemies ei siis katsonut voivansa
57: esittää jälkimäistä osaa eduskunnan käsiteltäväksi, vaan ai-
58: noastaan pyynnön vapautuksesta, johon suostuttiin.
59:     Ed. Tainion kirjeellisesti ilmoitettua että hän aikoi mat-
60: kustaa tämän kuun 6-8 p:nä pidettävään Pohjoismaiseen
61: työväen kongressiin :Kristiaaniassa, jonka vuoksi hän pyysi
62: vapautusta edustajatoimesta IO päivän ajaksi syyskuun 2 päi-
63: västä alkaen,
64:    lausui puheenvuoron saatuaan:
65:     Ed. Palmen: Kun eduskunta nam alkaa uutta ja hy-
66: vin tärkeää työkautta, on hyvin tärkeää että alusta asti tu-
67: lee selväksi, että edustajatoimi on siksi tärkeä, että ainoas-
68: taan välttämättömät esteet voivat oikeuttaa edustajaa jää-
69: mään pois. Minä siis tässä asiassa sen valiokunnan kan-
70: nalta katsoen, johon ed. Tainio on valittu, tahdon ilmoittaa,
71: että ed. Tainio on muiden muassa siinä valiokunnassa sul-
72: jetuilla lipuilla valittu erääseen delegatsiooniin, jonka tulee
73: valmistaa asia, jonka minä olen katsonut siksi kiireelliseksi,
74: että olen ladottanut mietinnön, jotta se heti voisi tulla esille.
75: Jos joku edustaja, joka on valittu toimeen, jää pois 10 päi-
76: väksi ja koko asia sentähden saa lykkäytyä, tulee siitä aut-
77: tamatonta häiriötä. Minä voin sanoa että valtiovarainvalio-
78: kunnan työjärjestys ei mitenkään siedä viivytystä, ja jos
79: eduskunta katsoo päteväksi sen esteen, jonka herra Tainio on
80: ilmoittanut, täytyy minun sen valiokunnan esimiehenä, jossa
81: hän on, panna pöytäkirjaan ilmoitus, että minä en katso
82: mahdolliseksi valiokunnassa lykätä asioita sen mukaan. Minä
83: uudistan mitä olen sanonut tätä ennen: valtiopäiväjärjestys
84: asettaa siksi ankarat vaatimukset, että ainoastaan semmoiset
85: esteet, jotka ovat välttämättömiä, niinkuin terveydelliset syyt
86: tai laivavuorohäiriöt tai muut sellaiset, sopii tunnustaa es-
87: teiksi. Jos joku tahtoo lähteä kongresseihin mihin tahansa,
88: niin se on semmoista, jota minä en omasta puolestani katso
89: päteväksi esteeksi.
90: 
91:     Ed. Schybergson: Personligen beklagar jag, om hr
92: Tainio så länge skulle vara borta från våra sammanträden.
93: Ehuru vi icke äro af just samma mening i alla frågor, så
94: finner jag dock hans liffulla deltagande i debatten vara af
95: den art, att vi i hög grad skulle sakna det, om vi under en
96: så lång tid som IO dagar skulle måsta undvara detsamma.
97: Men detta är dock icke hufvudsaken. Hufvudsaken är den
98: af hr Palmen framhållna, att L. 0. förutsätter, att landt-
99:                     Vapaut. valtiopäivätoimesta.               1217
100: 
101: 
102: dagsmannauppdraget skall gå framom andra. Jag vill icke
103: yrka, att hr Tainios ansökan skall afslås, men jag vågar
104: hemställa tili hr Tainio själf att han måtte återtaga den-
105: samma.
106:     Ed. af Ursin: Minä olen ylipäänsä sitä mieltä, että
107: valtiopäivämiestointa on hoidettava ilman suurempia keskey-
108: tymyksiä. Mutta tahdon muistuttaa siitä, että eräs edustaja
109: täällä ennen yksityisiä asioitaan varten, joista sen enem-
110: pää ei selkoa tehty, muistaakseni sai vapautta ainakin koko-
111: naisen viikon. Ja minun mielestäni tämä ed. Tainion asia
112: on ainakin yhtä tärkeä kuin se, jonka takia tuo toinen edus-
113: taja pyysi vapautusta yhdeksi viikoksi toimestaan.
114:    Kun keskustelu oli päätetty, hyväksyttiin vastattavaksi
115: seuraava äänestysesitys :
116:    Ken hyväksyy ed. Tainion pyynnön saada vapautusta 10
117: päiväksi, vastaa jaa; jos ei voittaa on pyyntö hyljätty.
118:    Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten oli
119: hyväksytty ed. Tainion vapautuspyyntö.
120: 
121: 
122: 
123:                   Istuntosalin puhujalavat.
124:     Puhemies ilmoitti puhemiesneuvostossa olleen mietittä-
125: vänä puhujalavan siirtämisen vähän syrjempään, koska se olisi
126: kaikin puolin mukavampaa. Mutta salin arkkitehtuuri vaati
127: kahta puhujalavaa, yhden kummallekin puolelle puhemiehen
128: paikkaa, ja oli arkkitehdillä jo teetetty piirustukset siihen. Kun
129: eduskunnan työjärjestyksen 24 §:ssä mainitaan puhujalavasta,
130: niin katsottiin puhemiesneuvostossa asianmukaista olevan
131: ilmoittaa tästä muutoksesta eduskunnalle, siltä varalta että
132: eduskunnalla olisi tehtävänä jokin muistutus tätä ehdotusta
133: vastaan.
134:     Puheenvuoroa käyttäen lausui
135:    Ed. Castren: Koska mahdollisesti puhujalavan muuttami-
136: nen tulisi aikaansaamaan myöskin istuntojärjestyksen muutta-
137: misen, kuten ainakin minä olen asian käsittänyt, niin pyydän
138: ilmoittaa, että jos istuntojärjestys ja istuimet myös tulisi muutet-
139: 1218               Istunto 2 p. syyskuuta 1907·
140: 
141: taviksi, en voi ehdotusta kannattaa, ollen sitä mieltä, että
142: entinen järjestys kaikissa osissaan pysytettäisiin. Mutta sitä
143: tapausta varten että ehdotettu muutos sisältää ainoastaan
144: puhujalavan muuttamisen ja puhemiespöydän siirtämisen il·
145: man että edustajain istuimet siirretään minulla puolestani ei
146: ole mitään ehdotusta vastaan.
147: 
148:     Puhemies: Ed. Castrenin lausunnon johdosta pyydän
149: ilmoittaa, että tällä ehdotuksella ei ensinkään ole mitään teke-
150: mistä istuntojärjestyksen muuttamisen kanssa. Ehdotus on
151: siitä aivan riippumaton.
152: 
153:      Puhemiesneuvoston tekemä ehdotus hyväksyttiin.
154: 
155: 
156: 
157:                    V altiopäiväkalenteri.
158: 
159:    Puhemies kehoitti edustajia niin pian kuin suinkin ja
160: ainakin ennen kolmen päivän kuluttua ilmoittamaan osoit-
161: teensa kansliaan, kun oli tärkeätä saada valtiopäiväkalenteri
162: pian ilmestymään. Niihin edustajiin nähden, jotka eivät
163: tämän ajan kuluessa ilmoittaisi osoitettaan kansliaan, tulisi
164: merkittäväksi heidän entinen osoitteensa.
165: 
166: 
167: 
168: Laukon sukutilan lunastusta koskeva interpellatsiooni..
169: 
170:      Puhemies ilmoitti että täysi-istunnosta viime kesäkuun
171: 20   päivänä tähän täysi-istuntoon oli lykätty lippuäänestyk-
172: sen toimittaminen siitä, jätetäänkö perusteltu siirtyminen
173: päiväjärjestykseen ed. Sulo Vuotijoen tekemän ja Laukon
174: fideikomissia koskevan interpellatsioonin johdosta perustus-
175: lakivaliokunnan vaiko maatalousvaliokunnan valmistettavaksi,.
176: JOssa jälkimäisessä tapauksessa maatalousvaliokunnan asiana
177: oli niissä kohdin, joissa havaitsee sen tarpeelliseksi, hankkia.
178: perustuslakivaliokunnan lausunto.
179: 
180:      Vastattavaksi hyväksyttiin seuraava äänestysesitys:
181: 
182:    Ken tahtoo lähettää mainitun asian perustuslakivaliokun-
183: taan, vastaa jaa, jos ei voittaa, on eduskunta päättänyt lä-
184:                 Interpellatsiooni Laukon sukutil.           !219
185: 
186: 
187: 
188: hettää asian maatalousvaliokuntaan, jonka asiana on tarpeel-
189: lisiksi havaitsemissaan kohdin hankkia perustuslakivaliokun-
190: nan lausunto.
191:     Toimitetussa lippuäänestyksessä annettiin 45 jaa- ja 138
192: ei-ääntä, joten asia oli päätetty lähettää maatalousvalio-
193: kuntaan, jonka oli tarpeellisiksi havaitsemissaan kohdin
194: hankittava perustuslakivaliokunnan lausunto.
195: 
196:     Äänestyksessä oli hylätty 2 jaa- ja 3 ei-lippua senvuoksi,
197: etteivät ne olleet taitetut kokoon; sitä paitsi oli hylätty
198: myös 3 ei-lippua sentähden että ne olivat yhdessä siker-
199: mässä, jonka vuoksi näytti niinkuin ne olisivat olleet kaikki
200: yhden henkilön antamia.
201:    Päätöksen johdosta lausui puheenvuoroa käyttäen
202:    Ed. Castren: Pyytäisin nyt tehtyä päätöstä vastaan saada
203: pöytäkirjaan panna vastalauseeni. Olen jo ennen valtiopäi-
204: väin lykkäystä tapahtuneessa keskustelussa työjärjestystä
205: käsiteltäessä lausunut, minkä takia pidän ainoana oikeana että
206: kaikki interpellatsiooniasiat lykätään perustuslakivaliokuntaan.
207: Enkä luule, että eduskunta on alkanut onnellisen tolan ly-
208: kätessään asian erääseen satunnaiseen valiokuntaan.
209: 
210: 
211: 
212:              Lakivaliokunnan mietintö n:o 1
213: 
214:   arm. esityksen n:o 4 johdosta oikeudenkilymiskaaren
215: 17 luvun 4 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi, joka
216: viime keväästä oli pöydällä, esitettiin nyt ensi käsittelyn
217: alaiseksi suureen valiokuntaan lähetettäväksi.
218:    Puheenvuoron saatuaan lausui:
219:     Ed. Nuorteva: Pyydän huomauttaa, että mietintöön lii-
220: tettyyn vastalauseeseen ovat yhtyneet kaikki sosiaalidemo-
221: kraattisen puolueen edustajat lakivaliokunnassa, vaikka ereh-
222: dyksestä ainoastaan yksi nimi on tullut painetuksi vastalau-
223: seen alle.              -
224:   Ed. Söderholm: Med anledning af herr Nuortevas an-
225: dragande ber jag att få erinra om, att jag icke hade den
226: 1220               Istunto 2 p. syyskuuta 1907.
227: 
228: uppfattningen, att utskottets ledamöter hade förenat sig om
229: reservationen. Då den presenterades för utskottet, var den
230: undertecknad endast af en reservant. Jag hade därför så
231: mycket mindre anledning förmoda, att någon vidare reser-
232: vation var afsedd. I öfrigt ber jag att få förorda utskottets
233: förslag tili antagande.
234:     Ed. Nuorteva: En tarkoittanut lausuntoani minkäänlai-
235: seksi huomautukseksi siitä, että erehdys olisi tapahtunut
236: lakivaliokunnan puolelta. Erehdys tapahtui meidän edusta-
237: jain puolelta, sillä emme olleet tilaisuudessa allekirjoitta-
238: maan vastalausetta silloin, kun edustaja Hämäläinen sen
239: jätti. Tarkoitukseni oli vain täten saada yhtyä mainittuun
240: vastalauseeseen.
241:    Sen jälkeen mietintö lähetettiin suureen valiokuntaan.
242: 
243: 
244: 
245:    Istunnon alussa päiväjärjestykseen otettavaksi esitetty
246:   laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 1 pantiin
247: pöydälle puhemiesneuvoston ehdotuksesta ensi istuntoon,
248: joka oli oleva ensi perjantaina kello       11    a. p., ellei aikai-
249: sempaa kutsua tule.
250: 
251: 
252: 
253:    Istunto päättyi kello 12,15 p.
254:                                   Pöytäkirjan vakuudeksi:
255:                                      F. W. Kadenius.
256: 
257: 
258: 
259:        21. Perjantaina 6 p. syyskuuta 1907
260:                    klo 11 a. p.
261:     Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi edustajat Nuo-
262: tio ja Nykänen.
263:                        Uusia arm. es.                   1221
264: 
265: 
266:     Pankkivaliokunnalta saapuneessa kirjelmässä ilmoitet-
267: tiin että edustaja Nuotion sijaan valiokuntaan oli valittava
268: toinen varajäsen,
269:    ja kehoitti sen johdosta Puhemies valitsijamiehiä toimit-
270: tamaan mainitun vaalin.
271: 
272: 
273: 
274:    Ed. Nykäselle, joka sairauden tähden oli estetty saapu-
275: masta jo viime istuntoon, myönnettiin edelleenkin sen joh-
276: dosta vapautta.
277: 
278: 
279: 
280:         Poliisiasiassa tehdyn interpellatsioonin
281: johdosta sanoi Puhemies senaattori Liliuksen ilmoittaneen
282: saapuvansa vastaamaan ensi perjctntaina tämän kuun 13 päi-
283: vänä kello 12 p.
284: 
285: 
286: 
287:                   Uusia arm. esityksiä.
288:    Eduskuntaan saapui ilmoituksen jälkeen esittelijäsihteeri
289: Albrecht'in seuraamana senaattori Schildt"' joka lausui:
290: Kunnioitettava herra Puhemies!     Arvoisa Kansaneduskunta!
291:     Keisarillisen Suomen Senaatin määräyksestä on minulla
292: kunnia jättää Kansaneduskunnalle seuraavat Keisarillisen Ma-
293: jesteetin arm. esitykset, nimittäin
294:    n:o 25 tarttuvien kasvitautien ja vaHingollisten hyön-
295: teisten tuhotöitten ehkäisemiseksi Suomessa sekä
296:    n:o 26 Suomen valtionvaroista Valtakunnanrahas-
297: toon sotilastarpeisiin suoritettavasta apumaksusta.
298:    Puhemies ilmoitti eduskunnalle jätetyt arm. esitykset
299: otettavan perustuslainmukaisen käsittelyn alaisiksi.
300: 1222                Istunto 6 p. syyskuuta I907·
301: 
302: 
303:    Ensi käsittelyn alaiseksi esitettiin pöydällä ollut
304: 
305:    Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 1 arm esi-
306: tyksen n:o 5 johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi kaa-
307: vojen ja mallien suojelemisesta.
308:    Keskustelu:
309:     Ed. Häkkinen: Minun mielestäni tässä lakiehdotuksessa
310: valiokunta on vähän hutiloimalla tehnyt työtä. Tässä on
311: mielestäni paikoin muodollisia virheitä, joita ei voitane paino-
312: virheiksi lukea, ja myös sisällyksen suhteen 3 §:ssä on kaksi
313: kohtaa, jotka mielestäni ovat vähän ristiriidassa toistensa
314: kanssa. Ensimäisen kohdan lopussa oleva lause: »taikka ei
315: oleellisesti eroa ennen sillä tavoin tunnetuksi tulleesta kaa-
316: vasta», on mielestäni tarpeeton, koska ensimäisen pykälän
317: alussa jo sanotaan, »joka on sommitellut uuden ja omalaa-
318: tuisen kaavan.« Ensimäisen pykälän tarkoitus on määritellä
319: minkälaisia kaavoja voidaan rekisteröidä, ja kun tämä on
320: sanottu, on mielestäni tarpeetonta enää 3 §:n ensimäisen
321: kohdan lopussa sitä asiaa uusia.
322:     Sitten toinen kohta samassa pykälässä on mielestäni sel-
323: lainen, joka asettaisi toiset kaavojen ja mallien laatijat oikeu-
324: tetumpaan asemaan kuin toiset. Kun kerran ensimäisessä
325: kohdassa on mainittu: »kaavaa älköön pidettäkö uutena, jos
326: se, ennenkuin hakemus sen rekisteröiruisestä on rekisteri-
327: viranomaiselle tullut, jo on julaistu yleisesti saatavissa paino-
328: tuotteissa taikka käytetty julkisesti kaupaksi pidetyissä tuot-
329: teissa», niin minun mielestäni niillä, jotka tahtovat asettaa
330: kaavoja näytteille joko Venäjällä tai Suomessa tai ulko-
331: mailla, on tilaisuus rekisteröittää kaavansa ennen näyttelyyn
332: lähetystä, jos sitä tahtovat, eikä sen vuoksi ole tarpeellista
333: heille pidättää eri oikeutta näyttelyn jälkeen kuuden kuu-
334: kauden kuluessa hakea rekisteröimisoikeutta.
335: 
336:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut; puhuja tekee
337: hyvin ja jatkaa lavalta.
338: 
339:     Häkkinen: Niistä syistä minä ehdottaisin, että se toi-
340: nen kohta jätettäisiin kokonaan pois.
341:     6 §:ssä on mielestäni seikkoja, jotka sietäisi ottaa huo-
342: mioon. Olisi sopivampaa, että 4:s eli viimeinen kohta ase-
343: tettaisiin toiseksi, muutettuna seuraavalla tavalla. Neljän-
344: nessä kohdassa sanotaan: »Jos useamman kaavan rekiste-
345: röimistä haetaan, annettakoon tai lähetettäköön teollisuus-
346:                 Ltvm. n:o 1 kaavojen ja mall. suojel.        1223
347: 
348: 
349: hallitukselle kustakin kaavasta eri hakemusasiakirjat». Mi-
350: nun mielestäni olisi lyhempää ja yhtä sattuvaa sanoa: »Jo-
351: kaisesta rekisteröitävästä kaavasta on jätettävä teollisuushal-
352: litukselle eri hakemuskirja», ja silloin pykälä tulisi 2:sta koh-
353: dasta lähtien kokonaisuudessaan kuulumaan näin: »Jokaisesta
354: rekisteröitävästä kaavasta on jätettävä teollisuushallitukselle
355: eri hakemuskirja». »Jos hakija asuu Suomen ulkopuolella»
356: j. n. e. voisi olla 3:ntena ja neljäntenä se, mikä nyt mietin-
357: nössä on 3:ntena kohtana eli: »Jos hakija ilmoittaa» j. n. e.
358:      7 §:ssä on minun mielestäni tuntuva virhe. 1 kohdassa
359: sanotaan: »taikka että kaava ilmeisesti ei ole uusi tai oma-
360: laatuinen, hyljättäköön hakemus». Koska kerta 1 §:ssä teh-
361: dään aivan selvä ero uuden ja omalaatuisen kaavan välillä,
362: niin täytyy se ero löytyä myös tässä tapauksessa, joten siis
363: on tässäkin käytettävä »ja» »tai» sanan asemasta.
364:      8 §:n viimeisessä kohdassa sanotaan : »Rekisteröimisestä
365: on myöskin teollisuushallituksen toimesta niin pian kuin
366: mahdollista julaistava kuulutus virallisessa sanomalehdessä».
367: Minun mielestäni olisi sopivampaa käyttää seuraavaa muotoa:
368:  » Rekisteröimisestä on teollisuushallituksen toimesta viipymättä
369: julaistava kuulutus ~irallisessa sanomalehdessä.
370:      9 §:ssä olisi mielestäni eräässä kohdassa toinen sana pa-
371: remmin paikallaan. Pykälä kuuluu: »Jos hakemusta kaavan
372: rekisteröimisestä ei ole otettu tutkittavaksi, taikka jos se on
373:  hyljätty, taikka rauenneeksi julistettu, on päätöksestä ynnä
374: sen syz"stä kirjallisesti annettava tieto hakijalle, niinkuin 7
375:  §:ssä on siinä mainitusta tapauksesta säädetty<. Minusta
376: olisi parempi sanoa: »Päätöksestä ynnä sen perusteista on
377: kirjallisesti annettava tieto hakijalle» j. n. e.
378:      14 §:ään nähden minä kannatan toista vastalausetta, jonka
379:  ehdotlama muoto ensimäiseen kohtaan mielestäni on sopi-
380:  vampi kuin valiokunnan enemmistön kanriattama muoto.
381:  Vastalauseen ponsi kuuluu: »Jos kaava on rekisteriin otettu
382:  vastoin 1, 2, 3 tai 4 §:n säännöksiä, olkoon jokaisella, joka
383:  katsoo oikeutensa sen kautta loukatuksi niin myös 4 §:ssä
384:  mainituissa tapauksissa virallisella syyttäjällä valta tuomio-
385:  istuimessa vaatia rekisteröimisen kumoamista».
386:      I 5 §:ssä olisi mielestäni korjattava kohta. Siinä sanotaan
387:  .sivun lopusta: »Jos hänen olisi pitänyt tietää käytetyn kaa-
388:  van täällä rekisteröidyksi tai kaupaksi pidetyn tai myytäväksi
389:  maahan tuodun tuotteen luvatta valmistetuksi olkoon myös-
390:  kim j. n. e. Minä olen kenties paksupää, - mutta tätä
391:   kohtaa minä en vaan ymmärrä.            Ehdottaisin sen muu-
392:  tettavaksi seuraavalla tavalla: »Jos hän tietämättään, että
393:  kaava on täällä rekisteröity, käyttää sitä luvatta tuotteen val-
394: 1224                Istunto 6 p. syyskuuta 1907·
395: 
396: 
397: mistamiseen, tai kuljettaa siten valmistettuja tavaroita tänne
398: ulkomailta, olkoon velvollinen korvaamaan vahingon, mutta
399: älköönkä häntä silloin rangaistukseen tuomittako». Pykälän
400: ensimäinen kohta kuuluisi minun ehdotukseni mukaan koko-
401: naisuudessaan: »Jos joku, paitsi 13 §:ssä säädetyssä tapauk-
402: sessa, ilman suojelusoikeuden haltijan lupaa Suomessa val-
403: mistaessaan myytäväksi taideteollisuus-, käsityö- tai teollisuus-
404: tuotteita käyttää kaavaa, jonka tietää täällä rekisteriin otetuksi~
405: taikka tässä maassa kaupaksi pitää tai myytäväksi maahan
406: tuo sellaisen kaavan mukaan tehtyä tuotetta, joka hänen tie-
407: tensä on valmistettu ilman suojelusoikeuden haltijan suos-
408: tumusta, rangaistakoon vähintään 20, enintään 1000 markan
409: sakolla. Jos hän tietämättään, että kaava on täällä rekisteröity,
410: käyttää sitä luvatta tuotteen valmistamiseen taikka kuljettaa
411: siten valmistettuja tuotteita tänne ulkomailta, olkoon velvol-
412: linen korvaamaan vahingon, mutta älköön häntä silloin ran-
413: gaistukseen tuomittako. Näissä tapauksissa olkoon ainoas-
414: taan suojelusoikeuden haltijalla valta kanteen tekemiseen».
415: Muuten hyväksyn pykälän valiokunnan ehdottamassa muo-
416: dossa.
417:     16 §:ssä olisi mielestäni tämä muoto sattuvampi: »Mitä
418: 1 5 §:ssä on säädetty, sovellutettakoon silloinkin kuin kaavaa
419: on käytetty muussa mitassa, muilla väreillä ja muussa ai-
420: neessa taikka ainoastaan vähäpätöisiä muutoksia siihen teh-
421: den, sekä jos käyttäminen on tapahtunut kaavasta tehdyn
422: kuvan mukaan».
423:     17 §:ssä ehdottaisin myös tehtäväksi muutoksen. Pykä-
424: lässä sanotaan: »Jos joku on syytteen alaisena suojelusoikeu-
425: den loukkaamisesta, ja jos asiaa käsiteltäessä havaitaan, että
426: rekisteröiminen on tapahtunut vastoin 1, 2, 3 taikka 4 §:n
427: määräyksiä, olkoon syytetty edesvastauksesta vapaa». Minun
428: mielestäni kuuluisi seuraava muoto sujuvammalta: »Jos joku
429: on syytteenalaisena suojelusoikeuden loukkaamisesta, mutta
430: asiaa käsiteltäessä havaitaan rekisteröiminen tapahtuneeksi
431: vastoin 1, 2, 3 tai 4 §:n määräyksiä, on syytetty edesvastauk-
432: sesta vapaa>.
433: 
434:     Ed. af Ursin: Pyydän vaan saada kosketella toista py-
435: kälää, joka kuuluu: »Jos joku on sommitellut kaavan toi-
436: selta sen toimeksi saatuaan taikka muuten hänen varallensa?
437: olkoon kaavan tekijäoikeus ensinmainitulla, ellei toisin ole
438: ~ovittu:.. Siihen arvattavasti sisältyy, että jos työntekijä on
439: saanut työnantajalta toimeksi sommitella tälläista kaavaa~
440: niin on tekijäoikeus työnantajan. Samanlainen käsitys on
441: myös Saksan laissa vuosilta 1876 ja 1891 ja ellen erehdy
442:                 Ltvm. n:o 1 kaavojen ja mall. suojel.        1225
443: 
444: 
445: muidenkin maiden lainsäädännössä. Minun mielestäni tämä
446: ei ole nykyaikana oikea käsityskanta. Työntekijä on siksi
447: heikossa asemassa työnantajaan nähden että hän tuskin voi
448: käyttää hyväkseen tuota klausuulia lopussa »ellei toisin ole
449: sovittm. Mielestäni pitäisi tekijäoikeuden tämmöisessä ta-
450: pauksessa kuulua ainakin sekä työnantajalle että työntekijälle.
451: Elleivät he sovi keskenänsä, on asia ratkaistava laillisen
452: arvioimisen perustuksella tuomioistuimen edessä. Tämä asia
453: on kyllä tärkeä, sillä se suuressa määrin lisäisi kekseliäisyyttä
454: työntekijässä, jos hän saa melkoisen korvauksen siitä intelli-
455: genssistä, jonka hän on pannut tähän työhön. Minä ehdo-
456: tan siis, että tämä näkökohta otettaisiin huomioon.
457:     Ed. Pohjanpalo: Pyytäisin esilläolevaan ehdotukseen
458: nähden saada huomauttaa muutamista kohdista, joiden mie-
459: lestäni välttämättä tulisi siinä olla. Muun muassa olisi lakiin
460: jollakin tavalla saatava myöskin määräys siitä, että suojelus-
461: oikeus tai rekisterimerkki on tavalla tai toisella painettava
462: kaavaan tai malliin. Jos se tehdään, vältetään paljon selk-
463: kauksia, joita syntyy siitä, ettei rekisteröityyn kaavaan ole
464: mitään merkkiä painettu siitä että se tosiaan on rekis-
465: teröity. Tehtailijan tai käsityöläisen, kun hän tapaa sopivia
466: kuosia ja malleja, on muuten vaikea arvata ovatko ne rekis-
467: teröityjä. Voitaisiin välttää joutavia kyselyitä, kun laki ker-
468: ran määräisi että sellaisiin esineisiin on sopiva merkki pan-
469: tava, niin että selviäisi että ne on rekisteröity. Silloin jokai-
470: nen tietäisi välttää jäljentämistä.
471:      Samoin tulisi johonkin pykälään sovelluttaa sakko teh-
472: tailijalle tai käsityöläiselle, joka yli määrätyn ajan käyttäisi
473: rekisteröimismerkkiä. Siten voitaisiin olla varmoja siitä, että,
474: kun jonkun sellaisen tuotteen merkin aika loppuu, yleisö
475: sitä ilman muuta saa käyttää. Selvyyden vuoksi pitäisi
476: myöskin olla määräys siitä, että teollisuushallituksen tulee
477: vuosittain tehdä yhteenveto voimassa olevista rekisteröidyistä
478: kaavoista, joko itse viralliseen lehteen tai sen erityiseen liit-
479: teeseen. Ellei tällaista luetteloa ole, on useastikin hyvin
480: vaikea päästä selville mitkä ovat voimassa ja mitkä ovat la-
481: kanneet voimassa olemasta.
482:     Mitä lakiehdotuksen 14 §:ään tulee, tahtoisin yhtyä toiseen
483: -vastalauseeseen siinä, mitä tulee tämän pykälän sanoihin
484: ,taikka milloin se yleisen edun tähden muuten on tarpeenc
485: j. n. e., sillä toinen vastalause tuntuu minusta luonnölli-
486: semmalta. Saman pykälän toisessa kohdassa mainitaan, »että
487: jos joku on luvattomasti anastanut toisen kaavan ja saa-
488: nut sen rekisteröidyksi, niin loukattu on oikeutettu sillä
489: 1226               Istunto 6 p. syyskuuta 1907·
490: --------
491: 
492: perusteella vaatimaan rekisteröimisen kumoamista». En pitäisi
493: riittävänä, että on oikeutettu vaatimaan ainoastaan rekiste-
494: röimisen kumoamista, vaan tahtoisin vielä lisättäväksi, että
495: syyllisen on myös palkittava se vahinko, minkä hän on
496: tehnyt.
497:      15 §:ään nähden pitäisin, että sanat »jonka tietää täällä
498: rekisteriin otetuksi», poistettaisiin, koska siitä voi syntyä ai-
499: noastaan joutavia selkkauksia. Sillä jos joku rupeaa vaati-
500: maan vahingon korvausta, että toinen on väärinkäyttänyt
501: toisen oikeutta, niin hänen silloin pitäisi aina näyttää toteen,
502: että käyttäjä on tiennyt asian; muuten häntä ei voitaisi sa-
503: kottaa. Olisi siis paljoa selvempi, että mainitsemani sanat
504: poistettaisiin, koska monikin voisi tietämättömyyden varjon
505: alla ryhtyä kaavaa jäljittelemään ja siten kiertää lakia.
506:      Nämä kohdat pyytäisin evästyksenä huomioon otettaviksi
507: Ja harkinnan alaisiksi.
508: 
509:     Ed. Listo: Laki- ja Talousvaliokunnan puolesta olisi
510: kyllä jonkun verran vastattavaa niihin muistutuksiin, joita
511: täällä on tehty valiokunnan esillä olevaa lakiehdotusta vas-
512: taan. Mutta kun käsitän, että tämä keskustelu on ainoastaan
513: evästyskeskustelua suurelle valiokunnalle, jossa tämä asia
514: epäilemättä tulee perinpohjaisen pitelyn alaiseksi, ja kun asia
515: sen perästä joutuu toiseen lukemiseen eduskunnassa, niin
516: liehee tarpeetonta tällä kertaa kuluttaa eduskunnan kallista
517: aikaa.
518:     Olisi kyllä houkuttelevaa vähän tarkastaa, missä määrin
519: herrojen Ursinin ja Häkkisen vaatimukset lakiehdotuksen
520: toiseen ja neljänteen pykälään tehtävistä muutoksista ovat
521: sopusoinnussa heidän sosialististen periaatteittensa kanssa,
522: mutta jääköön sekin. Edustaja Pohjanpaloa pyytäisin rau-
523: hoittaa sillä, että ne määräykset, mitä hän haluaisi pantavaksi
524: lakiin, ainakin osaksi kuuluvat niihin hallinnollisiin määräyk-
525: siin, joita tämän lain mukaan senaatti voi antaa. Ne ovat
526: sellaisia järjestysmääräyksiä, joita voidaan antaa teollisuus-
527: hallituksen noudatettaviksi sen käsitellessä puheena olevaa
528: alaa koskevia asioita.
529: 
530:     Ed. Gebhard, Hannes: Olen pyytänyt sananvuoroa ai-
531: noastaan huomauttaakseni siitä, että ainakin joku niistä pu-
532: hujista, jotka tässä lähetekeskustelussa ovat esiintyneet, itse
533: istuu siinä suuressa valiokunnassa, johon mietintö lähetetään,
534: ja että siis olisi, jos tahdotaan täällä ollenkaan saada työtä
535: tehdyksi, hyvä, jos ne, jotka itse istuvat suuressa valiokun-
536:                 Ltvm. n:o I kaavojen ja mall. suojel.         1227
537: 
538: 
539: nassa, mikäli mahdollista, säästävät sanottavansa smne, sillä
540: asiathan tulevat siellä uudestaan esitetyiksi.
541: 
542:     Ed .. Ursin: Minä pyydän saada oikaista erään erehdyk-
543: sen. Äskeinen Iausuntoni kohdistui sattumalta arm. esityk-
544: seen, (naurua keskuksessa) eikä valiokunnan mietintöön, jota
545: minulla ei ole tässä käsillä. (naurua keskuksessa) Voihan sel-
546: lainen erehdys tapahtua; pyydän siitä nyt vaan huomauttaa.
547:    Ed. Schultz: Lag- och ekonomiutskottet förutsätter i sitt
548: förslag till lag om mönster och modeller, att endast sådana
549: ansökningar, som hafva inregistrering till påföljd, skulle beläg-
550: gas med afgift, medan åter den nåd. propositionen går ut från
551: den förutsättning, att alla ansökningar skulle beläggas med
552: en viss afgift, som föreslagits till 15 mark. Den uti nåd.
553: propositionen föreslagna afgiften anser jag hafva karaktären
554: af en ansökningsafgift, såsom den också uti lagberedningens
555: utarbetade förslag kallas. Jag anser för min del, att det vore
556: skäl att gå en medelväg, d. v. s. att för ansökan skulle upp-
557: bäras en ansökningsafgift och för registrering en inregistre-
558: ringsafgift, ty hvarje ansökan kommer att förorsaka den
559: myndighet, som har att befatta sig med dessa ansökningar,
560: icke endast arbete utan direkta utgifter, hvilka i det fall att
561: ansökan icke bifalles eller att den sedermera icke blir full-
562: följd, icke blifva godtgjorda. Jag skulle därlör vilja föreslå att
563: till § 6 skulle i slutet fogas det tillägg att en ansöknings-
564: afgift af 5 mark bör biläggas ansökan, äfvensom att uti § 8
565: talet 10 skulle utbytas emot 5, emedan det möjligen kunde
566: vara skäl att de sammanlagda afgifterna icke hållas högre än
567: utskottet föreslagit eller inalles 10 mark. Om ingen ansök-
568: ningsafgift behöfver biläggas, befarar jag, att industristyrel-
569: sen eller den myndighet, som kommer att ha att göra med
570: dessa saker, kommer att belastas och belamras med en massa
571: ansökningar, som kunde utgöra försök att i större eller mindre
572: grad efterapa andras ideer och redan förut inregistrerade
573: märken. Då nämligen ansökarene själfva icke hafva någon
574: skY.ldighet att undersöka, huruvida mönstret eller modellen
575: bhfvit inregistrerad, så öfverlämnar han hela besväret och
576: tungan åt industristyrelsen. J ag skulle därföre anhålla om
577: att dessa synpunkter skulle blifva beaktade vid behandlingen
578: af ärendet.
579: 
580:     Ed. Häkkinen: Edustaja Listan huomautuksen johdosta,
581: että muka 14 §:ssä lausumani mielipide sotisi sosialistisia peri-
582: aatteita vastaan, pyydän huomauttaa että 2 §:ssä on hyväksytty
583: 1228                Istunto 6 p. syyskuuta 1907.
584: 
585: 
586: yksilöllinen oikeus rekisteröittää työnsä, ja tämä laki koskee
587: senlaista oikeutta ainoastaan viiden vuoden ajaksi. Siis en
588: katso sen olevan sanottavammin ristiriidassa sosialististen
589: periaatteiden kanssa.
590:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin mie-
591: tintö suureen valiokuntaan.
592: 
593: 
594:    Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi istuntoon
595:    talousvaliokunnan mietintö n:o 1 arm. esityksen n:o
596: 24 johdosta, joka koskee tuulaakimaksun laskemisen
597: perustetta sekä
598:    kertomus hallituksen toimenpiteistä niiden päätös-
599: ten johdosta, jotka Suomenmaan valtiosäädyt 1904-
600: 1905 vuosien valtiopäivillä ovat tehneet ja jotka ovat
601: saaneet Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan ar-
602: mollisen suostumuksen ja vahvistuksen, kuin myös siitä,
603: mitä Keisarillinen Majesteetti muuten on viimemainituilla
604: valtiopäivillä olleiden keskustelujen nojalla suvainnut sää-
605: tää, ynnä
606: 
607:        vasta tuodut arm. esitykset n:o 25 ja 26,
608: 
609:    sen jälkeen kun viimeksimainitun arm. esityksen johdosta
610: puheenvuoroa käyttäen oli lausunut
611: 
612:     Ed. Danielson-Kaimari: Minä katson luonnolliseksi,
613: että asia pannaan pöydälle tulevaan tiistaihin, koska edelly-
614: tän, että jos hallituksen jäsenet toivoisivat jotakin toista
615: päivää tämän asian käsittelylle, niin he olisivat antaneet siitä
616: tiedon Puhemiehelle tai puhemiesneuvostolle. Minä oletan
617: nimittäin, että hallituksen jäsenet käyttävät jo ensimäistä ti-
618: laisuutta antamaan eduskunnalle ja kansalle tietoja ja vas-
619: tauksia niihin kysymyksiin, joita tämä anomus ehdottomasti
620: herättää. Siinähän herää kysymys ensiksi siitä, missä mää-
621: rin nyt hallituksemme sanat ja teot soveltuvat yhteen, mutta
622: tärkeämpi vielä kuin tämä kysymys on välttämättömyys saada
623: tietoa, millä tavoin kotimainen hallitus on toiminut, siitä kun
624: se pääsi hallituksen johtoon, saadaksensa meidän polttavan
625: sotilaskysymyksemme perustuslaillisella tavalla järjestetyksi,
626: ja myöskin mikä ohjelma sillä on tämän kysymyksen selvit-
627: tämiseksi läheisimmässä tulevaisuudessa. Minkäänlaista oh-
628:                  Vapautuksia valiokuntajäsenyydestä.         1229
629: 
630: 
631: 
632: jelmaa ei armollisessa esityksessä ole ja luonnollista on, että
633: eduskunta ja kansa, ennenkuin päätös tässä tapahtuu, kysyy
634: hallitukselta, mitä se on tehnyt ja mitä se aikoo tehdä, jotta
635: tulevan vuoden alusta tämä kysymys olisi toisella kannalla
636: kuin millä se nyt on. Toivottavasti tulee hallitus antamaan
637:  nämät vastaukset jo tulevana tiistaina.
638:    Samoin esitettiin ja pantiin pöydälle ensi istuntoon
639:    valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 1 sen kerto-
640: muksen johdosta, joka on eduskunnalle annettu Suomen
641: Postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuosina 1904-1905,
642: sekä
643:     anomusvaliokunnan mietintö n:o 1 eduskunnalle teh-
644: tyjen anomusehdotusten johdosta 50,000 markan suurui-
645: sen määrärahan myöntämisestä suomenkielisen kir-
646: jallisuuden kartuttamiseksi.
647: 
648: 
649: 
650:           Vapautuksia valiokuntajäsenyydestä.
651:     Puheenvuoron sai
652:     Ed. Nuorteva, lausuakseen: Pyydän eduskunnalta lupaa
653: saada erota lakivaliokunnan jäsenyydestä sekä anomusvalio-
654: kunnan varajäsenyydestä saadakseni tämän jäsenyyden jär-
655: jestykseksi toisella tavalla.
656:    Ed. Castren: Ed. Nuortevan pitäisi kumminkin perus-
657: lella tätä pyyntöä, ilmoittamalla minkä vuoksi hän tahtoo
658: vapautusta puheenalaisista toimista ja minkä vuoksi hän kat-
659: soo tarpeelliseksi, että asia uuden jäsenen ja varajäsenen
660: valitsemisen kautta toisella tavalla järjestetään.
661: 
662:      Ed. Nuorteva: Anomusvaliokunnassa herätettiin kysy-
663:  mys tästä asiasta sen johdosta, että edustaja Järvinen oli
664:  tullut valituksi vakinaiseksi jäseneksi kahteen valiokuntaan,
665:  ja niinpä anomusvaliokunnassa on useasti sattunut sillä tavoin,
666:  ettei siellä ole ollut täyttä jäsenmäärää. Saadakseni poistetuksi
667:  tämän epäkohdan olen tehnyt ehdotukseni aikoen siirtyä va-
668:  kinaiseksi jäseneksi anomusvaliokuntaan, jolloin lakivaliokun-
669:  taan tulee toinen jäsen minun tilalleni. Tietääkseni on herra
670:  Puhemiehelle jätetty toinen eron pyynti; edustaja Järvinen on
671: 1230               Istunto 6 p. syyskuuta 1907·
672: 
673: nimittäin pyytänyt vapautusta anomusvaliokunnan jäsenyy-
674: destä, jolloin minä tulisin hänen sijalleen.
675:    Puhemies: Pyydän ilmoittaa, että edustaja Järvinen on
676: tehnyt ilmoituksen, jossa hän pyytää eroa anomusvaliokun-
677: nan jäsenyydestä.
678:    Ed. Hagman: Katson velvollisuudekseni ed. Nuortevan
679: lausunnon johdosta, että anomusvaliokunta ei ole ollut täysi-
680: määräinen, huomauttaa, että kyllä valiokunta on ollut täysi-
681: määräinen siinä suhteessa, että se on ollut päätösvaltainen,
682: mutta se ryhmä, johon ed. Nuorteva kuuluu, ei ole ollut
683: täysimääräinen yhdessä kokouksessa.
684: 
685:    Ed. Castren: Ed. Nuortevan asiassa antaman selityk-
686: sen kuultuani pyydän saada ilmoittaa, että ainakaan minulla
687: ei ole mitään muistuttamista hänen ehdotustaan vastaan.
688: 
689:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, suostuttiin ed.
690: Nuortevan pyyntöön.
691:    Tämän jälkeen puheenvuoron saatuaan lausui
692: 
693:     Ed. Järvinen: Ed. Nuorteva on jo tuonut esille sen
694: seikan, että olen tullut valituksi vakinaiseksi jäseneksi kah-
695: teen valiokuntaan. Näin ollen en luonnollisesti voi molem-
696: missa olla saapuvilla. Tähän perustuen pyytäisin saada
697: erota anomusvaliokunnan jäsenyydestä.
698: 
699:    Pyyntöön suostuttiin.
700:     Viimeksi tehtyjen päätösten johdosta kehoitti Puhemies
701: valitsijamiehiä toimittamaan jäsenten vaalit eron saaneitten
702: sijaan.
703: 
704: 
705:    Seuraava istunto oli oleva ensi tiistaina kello 1 1 a. p.
706: 
707: 
708: 
709:    Istunto päättyi kello 12,07 päivällä.
710: 
711:                                   Pöytäkirjan vakuudeksi:
712:                                       F W. Kadenius.
713:                   Lausuntojen poistam. pöytäkirj.            1231
714: 
715: 
716: 
717: 
718:       22. _Tiistaina 10 p. syyskuuta 1907
719:                    k:lo 11 a. p.
720:   Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Gustafsson,
721: Hämäläinen, K., Hänninen, Kares ja Komu.
722: 
723: 
724:    Ed. K. Hämäläiselle myönnettiin yksityisten asiain tähden
725: lupa olla poissa tämän päivän istunnosta ja mahdollisesti
726: myöskin seuraavasta istunnosta sekä samoin ed. Komulle
727: tämän päivän istunnosta.
728: 
729: 
730: 
731:                   .Muutoksia -esityslistaan.
732:     Puhemies ilmoitti tämän päivän esityslistaan puhemies-
733: neuvostossa tehdyn pari muutosta, niin että asia n:o 7, joka
734: koskee suuren valiokunnan mietinnön n:o 1 käsittelyä, on
735: siirretty asiaksi n:o 4, joten välillä olevat kolme asiaa siirty-
736: vät vähän eteenpäin; numerolla 10 merkittyä asiaa, valtio-
737: varain- ja talousvaliokunnan yhteistä kirjelmää arm. es. n:o
738: 23 valmistelemisesta, ei voida vielä esittää, koskei asiaa ole
739: ratkaisevasti valmistettu.
740: 
741: 
742: 
743:         Lausuntojen poistaminen pöytäkirjasta.
744:    Puheenvuoroa pyysi nyt
745: 
746:     Ed. af Ursin lausuakseen: Eduskunnan viime istunnossa esi-
747: tin minä kaksi lausuntoa laki- ja talousvaliokunnan mietinnöstä,
748: koskeva malleja ja kaavoja, jotka lausunnot J-;erustuivat ilmei-
749: seen erehdykseen, erehdykseen muuten, johon minä en itse
750: edes alkuperäisesti ollut syypää. Vedoten V. J:n 70 §:ään
751: pyytäisin saada esittää eduskunnalle, että nämä kaksi lau-
752: suntoa kokonaisuudessaan sekä hra Liston repliikki minulle
753: tässä asiassa, jonka poistamiseen hän on suostunut, nyt pois-
754: tettaisiin pöytäkirjasta ynnä se, mitä tämän päivän istunnossa
755:                                                             78
756: 1232               Istunto 10 p. syyskuuta 1907.
757: 
758: nyt puhutaan ja mahdollisesti vielä puhutaan. Otaksun ni-
759: mittäin, ettei eduskunta tahdo lisätä pöytäkirjain laajuutta
760: tämmöisillä lausunnoilla, jotka eivät millään tavalla vaikuta
761: päätökseen.
762:     Ryhdyin muuten puhumaan remissikeskustelussa, koska
763: pelkäsin, että tämä asia tulisi suuressa valiokunnassa esille
764: aijotun poismatkustamiseni aikana.
765: 
766:    Ed. Listo: Pyydän, ed. af Ursinin kanssa yksityisesti
767: tehdyn suostumuksen mukaan kannattaa hänen ehdotustaan.
768: 
769:     Ed. Palmen: Minä en epäile että, vaikka nämä puheet
770: jätetään pois pöytäkirjasta, mitään vahinkoa ei tapahdu jäl-
771: kimaailmalle. Mutta siltä kannalta katsoen, että tulisi sään-
772: nöksi, että joka kerta, kun joku huomaa puhuneensa ilmei-
773: sesti erehdyttävästi, hän katsoisi olevansa oikeutettu vaati-
774: maan sellaisen lausunnon pyyhittäväksi pois pöytäkirjasta-
775: joka tietysti olisi hänelle hyvin hauskaa - rohkenen minä
776: olla sitä mieltä, että asialla on jonkunmoinen merkitys. Min-
777: kätähden pidetään pöytäkirjaa, jollei siltä varalta että saa-
778: daan todenperäinen kuva keskustelusta? Mutta todenperäinen
779: kuva keskustelusta ei ole saatavissa, jos ken tahansa, joka
780: huomaa sanoneensa jotakin tuhmaa, perästä päin saa lau-
781: suntonsa pöytäkirjasta poistetuksi. Hra af Ursin on sanan-
782: mukaisesti esittänyt että kaikki, mitä tänä päivänä puhutaan,
783: jäisi pöytäkirjasta pois. Minätoivon .että hra af Ursin tarkoitti
784: ainoasti tätä asiaa. Mutta siinä on vaan uusi todistus, kuinka
785: voidaan puhua suun viereen. Ei ole syytä laittaa kahden-
786: laisia lausuntoja, toisia julkisuutta varten, toisia pöytäkirjaa
787: varten. Tietysti sanomalehtien kautta juuri ne lausunnot,
788: jotka pyydetään poistettaviksi, tulevat erittäin maukkaiksi,
789: niin että tarkoitus saada lausunto häviämään, menee myt-
790: tyyn. Ajatukseni on siis se, että mitä puhutaan pöytäkirjaan
791: - jota varten meillä on pikakirjoittajat - tulkoon pöytäkir-
792: jaan ja jokainen vastatkoon siitä mitä puhuu.
793: 
794:     Ed. Schybergson: Misstag äro möjliga och ofta ganska
795: löjliga. Det fick hr af Ursin erfara vid senaste plenum, det
796: har jag och troligen andra, som deltagit i det offentliga lif-
797: vet, fått erfara nog så många gånger. Man får hålla till
798: godo därmed och saken blir icke bättre genom att man un-
799: derstryker det passerade såsom hr af Ursin nu gjort. För
800: min del kan jag icke finna någon anledning till att dessa
801: yttranden skulle utgå ur protokollet. Vi hafva från den må-
802:                   Lausuntojen poistam. pöytäkirj.            1233
803: 
804: 
805: nad, vi voro tillsammans på våren, kunnat hafva nästan lika
806: god anledning att stryka ut hälften af protokollet.
807: 
808:     Ed. ai Ursin: Otaksuin että hra Palmen ymmärtäisi
809: ilman että minun tarvitsisi sitä saivarrella, että kysymys oli
810: poistaa pöytäkirjasta, mitä tässä asiassa tänäpäivänä puhu-
811: taan. Minua muuten hyvin kummastuttaa vapaaherran lau-
812: sunto, kun muistan hänen esiintymisensä kerran aatelissa.
813: Useammathan taitavat muistaa hänen juttunsa herra Linde-
814: löfin kanssa.
815:    Ed. Setälä: Puolestani kannattaisin ed. af Ursinin ehdo-
816: tusta katsoen siihen, että asianomaisten kesken, joita kysy-
817: mys pääasiallisesti koskee, sopimus on tehty.
818: 
819:     Ed. Paltnen: Ed. af Ursin olettaa, että eräs lausunto,
820: jonka minä, muistaakseni 22 vuotta sitten, esitin ritaristossa
821: ja aatelissa, olisi jokaiselle tässä kamarissa tunnettu. Minä
822: en rohkene olettaa sitä. Voin ilmoittaa että, asia oli se että
823: kouluylihallituksen silloinen päällikkö teki lausunnossaan niin
824: ilmeisen erehdyksen että siitä tuli puhe; asianomainen pyyhki
825: sittemmin lausuntonsa pois pöytäkirjasta, jonka johdosta mi-
826: nun vastaukseni tuli häilymään ilmassa. Tein silloin asiasta
827: muistutuksen ja seurauksena oli että mainittu lausunto täy-
828: tyi panna takaisin pöytäkirjaan.
829:    Ed. Pykälä:     Kannatan hra af Ursinin pyyntöä.
830:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
831: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
832: 
833:     Ken hyväksyy ed. af Ursinin tekemän ehdotuksen, että
834: kaksi hänen viime istunnossa antamaansa lausuntoa ja siitä
835: silloin johtunut keskustelu pöytäkirjasta poistetaan, vastaa
836: jaa; jos ei voittaa, on ehdotus hylätty.
837: 
838:    Äänestyksessä annettiin 77 jaa- ja 105 ei-ääntä, joten ed.
839: af Ursinin ehdotus oli hylätty.
840: 
841:    Äänestyksessä käytetyistä lipuista oli 2 jaa-lippua hylätty,
842: koska olivat yhdessä, yksi ei-lippu avoin ja yksi lippu oli
843: tyhjä.
844: 1234               Istunto 10 p. syyskuuta 1907·
845: 
846:    Esitettiin ensi käsittelyn alaiseksi
847: 
848:    talousvaliokunnan mietintö n:o 1 arm. esityksen n:o
849: 24 johdosta, joka koskee tuulaakimak.sun laskemisen
850: perustetta.
851:    Keskustelu:
852:     Ed. Lagerlöf: Sen ohessa kun paaasiassa kannatan va-
853: liokunnan mietintöä, rohkenen ehdottaa, että eduskunta muu-
854: ten hyväksyessään arm. esityksen puolesiansa päättäisi, että
855: asiasta annettava asetus hyväksyttäisiin ainoastaan . kahdeksi
856: vuodeksi eikä, kuten on esitetty, viideksi vuodeksi. Ellen
857: suuresti erehdy, on jo olemassa melkoisia esitöitä uudeksi
858: lainsäädännöksi kaikista niistä veroista, joita kaupungit kan-
859: tavat liikenteestä. Ainakin lienee varmaa, että, kuten minä-
860: kin, moni pitää suotavana, että koko tämä verotusala niin
861: piari kuin suinkin asetettaisiin perinpohjaisen tarkastuksen
862: alaiseksi. Jos väkijuomalainsäädännön muuttuessa kaupunki-
863: kunnat menettävät osuutensa vähittäismyyntiyhtiöitten voit-
864: toon, käy tuommoinen tarkastus suorastaan välttämättömäksi.
865: Näin ollen olisi minusta arveluttavaa, jos tuulaakin kanto-
866: perusteet tällä kerralla järjestettäisiin niin pitkäksi ajaksi,
867: kuin on esitetty. Arveluitani lisää vielä se, että vakaumuk-
868: seni mukaan tullitariffiamme ennen viiden vuoden kuluttua
869: olojen pakosta täytyy ehkä suurestikin muuttaa. Tämän olen
870: tahtonut evästyksenä lausutuksi, kun asia ehkä lykätään suu-
871: reen valiokuntaan.
872: 
873:     Ed. Kares: Talousvaliokunnan jäsenenä pyydän ilmoit-
874: taa, että myöskin valiokunnassa oli asiasta, johon edellinen
875: puhuja kosketti, eri mieliä. Meitä oli ainakin neljä valio-
876: kunnanjäsentä, jotka puolustimme tuulaakimaksuperustetta
877: määrättäväksi lyhemmäksi ajaksi, kuin oli ehdotettu. Emme
878: katsoneet asiaa kuitenkaan siksi tärkeäksi, että olisimme liit-
879: täneet mietintöön vastalausetta, mutta säilytimme itsellemme
880: vapauden asettua lyhyemmän ajan puolelle, kun asiaa edus-
881: kunnassa käsitellään. Tässä edellinen puhuja jo lausui ne
882: perusteet, jotka minunkin mielestäni puhuvat sen puolesta,
883: että on tarpeetonta eduskunnan näin pitkäksi ajaksi kuin
884: viideksi vuodeksi sitoa itseään, eikä ainoastaan itseään, vaan
885: vieläpä kahdeksi vuodeksi sitäkin eduskuntaa, joka kokoon-
886: tuu tämän eduskunnan jälkeen, sillä todella kysymy-s voi hy-
887: vin helposti nousta tämän veron oikeutuksesta j. n. e. Pyy-
888:                    Tvm. n:o 1 .tuulaakimaksusta.           1235
889: 
890: dän siis myöskin kannattaa sitä mielipidettä, että ehdotettu
891: aika lyhennettäisiin.
892: 
893:     Ed. Perttilä, B.: Puolustaessani valiokunnassa hallituk-
894: sen esitystä puheenaolevassa kohdassa, oli minulla syynä se,
895: että katsoin, ettei tämmöisen asian, joka on aivan toisesta
896: verotusjärjestelmästä riippuvainen, pitäisi kovin usein tulla
897: eduskunnan käsiteltäväksi. Jos nyt, kuten täällä on sanottu,
898: tulee tullilainsäädännössä toimeenpantavaksi suuria muutok-
899: sia, jos todellakin tulli tulee kokonaan poistetuksi, jota minä
900: puolestani toivoo aivan pian tapahtuvan, niin silloinhan
901: häviävät itsestään nämä tuulaakimaksut eikä siis ymmärtääk-
902: seni merkitse mitään silloin että eduskunta päättää näin pit-
903: käksi aikaa. Esillä olevassa asiassa on vain pienet summat
904: kysymyksessä satamakaupungeille, lukuun ottamatta Helsinkiä,
905: jossa tuulaakimaksuista saatava tulo kohoaa jonkun verran
906: suuremmaksi. Olisin siis puolestani sitä mieltä, että ehdo-
907: tettu peruste voitaisiin pysyttää semmoisenaan.
908: 
909:     Ed. Huoponen: Edellisen puhujan lausuman mielipi-
910: teen lisäksi pyydän mainita, että valiokunnassa myöskin huo-
911: mautettiin, että jos tullilainsäädännön perusteet muuttuvat,
912: niin tuulaakimaksu lasketaan prosenteissa, joten asia on aivan
913: helposti sen mukaan järjestettävissä. Ei mitään käytäpnöl-
914: lisiä vaikeuksia siis synny tässä suhteessa, vaikka tullilain-
915: säädäntö muuttuisikin. Minä olen aivan samalla kannalla
916: kuin valiokunnan enemmistö, ettei aivan pienillä toisarvoi-
917: silla asioilla eduskuntaa vaivattaisi niin usein, kun on paljon
918: suurempia, syvemmälle käypiä uudistuksia eduskunnan huo-
919: lenpidon esineenä.
920:     Pyytäisin ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi valiokunnan
921: mietinnön, joka on yhtä pitävä arm. esityksen kanssa.
922: 
923:     Puhemies: Pyydän huomauttaa arvoisille edustajille,
924: ettei puhevuoroja saa pyytää sillä aikaa kun toinen puhuu.
925: 
926:     Ed. Ripatti: Kyllä me maalaiset sentään olemme ihme-
927: teltävän armeliaita. Onhan selvää, kuinka monessa suhteessa
928: kaupunkikunnat ovat paremmassa asemassa. Niiden toimeen-
929: tulo ei riipu hallaöistä, vesitulvista ja monenmoisista luon-
930: nonoikuista, kuten meidän maalaisten. Jo vuosikymmeniä
931: olemme nurkumatta suorittaneet varakkaammille kaupunki-
932: kunnille yhteisistä varoista niin sanottuja tuulaakimaksuja,
933: jotka eivät suinkaan ole niinkään vähäpätöiset, koska voivat
934: nousta miljooniin vuosittain. Ja sanottakoon mitä hyvänsä,
935:                    Istunto 10 p. syyskuuta It:yY].
936: 
937: 
938: övat nämä meidän maksumme tulleet kaupunkien kunnallis-
939: rasitusten helpottamiseksi yhteisen kansan kustannuksella.
940: Valiokunnan mietintö näyttää, että tätä epäjohdonmukaisuutta
941: olisi vielä jatkettava ainakin viisi vuotta. Ihmeteltävämmältä
942: vielä näyttää se, minkä yksityisiltä olen kuullut, että meidän
943: sosiaalidemokraattisen puolueemme edustajat valiokunnassa
944: ovat äänestäneet tätä viisivuotista sortoaikaa, vaikka he kyllä
945: muuten huutavat uudistuksia. Mielipiteeni olisi siis, että ai-
946: noastaan yhdeksi vuodeksi arrn. esitys hyväksyttäisiin, jolla
947: aikaa hallitus voisi mitä pikimmin eduskunnalle esittää uuden
948: esityksen, jonka kautta nuo kohtuuttomuudet tulisivat pois-
949: tetuiksi.
950: 
951:      Ed. Knuutila, K.: Samoin kuin valiokunnassakin pyy-
952: dän saada kannattaa ehdotusta että esitys aikamäärästä hy-
953: väksyttäisiin ainoastaan kolmeksi vuodeksi. Tämä siitä syystä,
954: että jos nykyinen eduskunta katsoisikin olevan sopivaa luo-
955: pua tämän kysymyksen täydellisestä uusille perusteille ohjaa-
956: misesta tai ehkä koko tämän maksumääräyksen poistamisesta
957: sillä perusteella, että monia muita paljo tärkeämpiä reformi-
958: kysymyksiä on käsillä, ei ole kuitenkaan minun mielestäni
959: johdonmukaista eikä sopivaa sitoa uuden eduskunnan käsiä
960: sillä, että hyväksyttäisiin aikamäärä viisi vuotta ja niin tavoin
961: estettäisiin sitä jo sen ensimäisellä istuntokaudella ottamasta
962: tätä asiaa perinpohjaisen käsittelyn alaiseksi.
963:      Kannatan ehdotusta, että aikamäärä hyväksyttäisiin ainoas-
964: taan kolmeksi vuodeksi.
965:    Ed. Vuorimaa: Suomen kansa lähetti edustajansa, aina-
966: kin useimmat uuteen eduskuntaan sillä toivomuksella, että
967: ne epäkohdat ja kohtuuttomuudet, jotka yhteiskuntaruumii-
968: seen ovat takertuneet aikojen kuluessa, korjattaisiin. Enim-
969: mät epäkohdat löytyvät verotusolojen alalla ja yksi semmoi-
970: nen epäkohta on tuulaakimaksut. Sen kautta satarnakau-
971: pungeille, joilla muutenkin on hyvät tulot, maakansa maksaa
972: lähes miljoonan markkaa vuosittain. Helsingin kaupunki
973: yksinään nauttii 240,000 markkaa tuloja tuulaakimaksuista.
974: Oikeastaan ne lähtevät maakansan taskuista, ilman että se
975: edes tietää näin· olevan laita ja kaupunkikunnat käyttävät
976: näitä varoja kunnallisten ulostekojensa vähennykseksi. Kor-
977: vaukseksi kustantavat he ainoastaan ne mitat ja painot, joita
978: pakka- ja tullihuoneessa käytetään. Tämä on selvästi vallan
979: kohtuuton verotus. Jos jaettaisiin tämä verotus tasan Suo-
980: men kunnille ja oletettaisiin että kaikki kunnat ovat yhtä
981: suuret, tulee joka kunta maksamaan 2,000 markkaa rannikko-
982:                    Tvm. n:o 1 tuulaakimaksusta.            1237
983: 
984: 
985: kaupungeille heidän kunnallismaksujensa suorittamiseksi. Jo-
986: kainen ymmärtää, että tämä on kerrassaan epäoikeutettua.
987: Kun nyt valiokunta kumminkin ehdottaa, että sama verotus
988: vielä jatkuisi, ei ainoastaan niin kauan, kuin entiset säädyt
989: tapasivat ehdottaa, nimittl:iin varainhoitokaudeksi, vaan koko-
990: naista viisi vuotta eteenpäin,
991: 
992:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
993:     Ed. Vuorimaa: niin en voi ymmärtää, että ainakaan tä-
994: ten käymme reformitietä, vaan aivan päinvastoin. Sitä paitsi
995: pitää ottaa huomioon, että tämä on ensimäinen kohta, joka
996: on joutunut eduskunnan päätettäväksi verotusasiassa. Jos
997: me nyt kohta alussa peräydymme ja rupeamme kerrassaan
998: vastakkaista suuntaa kulkemaan, kuin mitä kansa odottaa,
999: nimittäin verojen oikeudenmukaiseen tasoittamiseen, niin on
1000: seuraus se, että täytyy kaikissa seuraavissakin käydä samaa
1001: tietä. Voidaan sanoa että tuulaakimaksuverotus voidaan jär-
1002: jestää vasta tulliveron järjestämisen yhteydessä tai että se
1003: voidaan järjestää sitte kun koko meidän verotuslaitoksemme
1004: järjestetään. Se on kuitenkin turha veruke. Me emme kos-
1005: kaan pääse siihen, että koko verotusjärjestelmä yhtaikaa voi-
1006: daan järjestää ja muuttaa. Se on kerrassaan mahdotonta,
1007: verojärjestäminen voi tapahtua ainoastaan asteettaisesti sitä
1008: myöten kuin eri asiat tulevat käsittelyn alaisiksi. Tässä on
1009: ensimäinen verotusasia, jonka voimme oikeuden ja kohtuu-
1010: den kannalle asettaa. Sitä paitsi tuulaakivero ei riipu ollen-
1011: kaan yleisestä, muusta verotusjärjestelmästä. Tämä asia kos-
1012: kee kansakerrosten välistä verottamista yhtä toisen eduksi.
1013: Se koskee maalaiskansan verottamista kaupunkien hyväksi.
1014: Minä sentähden pyydän ehdottaa, että eduskunta ei hyväk-
1015: sytsl valiokunnan mietintöä tämmöisenään, vaan että edus-
1016: kunta, kun se lykkää asian, niinkuin sen täytyykin tehdä,
1017: suureen valiokuntaan, lausuu mielipiteenään, että tuulaaki-
1018: verotus on hyväksyttävä ainoastaan yhdeksi verotuskaudeksi
1019: tai yhdeksi vuodeksi ja että se samalla lausuu toivomuksen
1020: että ensi valtiopäiville, jotka kokoontuvat helmikuussa, halli-
1021: tus antaa arm. esityksen, jonka kautta nämät verot kohtuut-
1022: tomina poistetaan ja maakansa tai ne, jotka nyt maksavat
1023: kaupunkilaisille veroa, vapautetaan heille vastenmielisestä ja
1024: oikeudettomasta verotuksesta. ·
1025: 
1026:    Ed. Tulikoura: Ed. Vuorimaa on juuri tuonut esille ne
1027: näkökohdat, mitkä minäkin aijoin esittää, jonka vuoksi ly-
1028: hyesti pyydän eduskunnalle huomauttaa siitä, että nyt ky-
1029:                    Istunto 10 p. syyskuuta ICJ07.
1030: 
1031: 
1032: seessä ,oleva veroitus, nimittäin tuulaakimaksu, on siksi van-
1033: hentunut veroitusjärjestelmä~ ettei se enään ole nykyajan
1034: va;.ttimuksia ja pyrintöjä vastaava verojen järjestämistä mää-
1035: r~ttäessä. Näin ollen ja kun tämän veron määrääminen viisi
1036: vuotiseksi tulisi olemaan esteenä uusille reformikysymyksille,
1037: niiden käytännölliselle toteuttamiselle, yhdyn minä sentähden
1038: ed. Vuorimaan lausuntoon siinä, että tämä vero hyväksyttäi-
1039: siin ainoastaan yhdeksi vuodeksi.                   · ,
1040: 
1041:      Ed. Ylikorpi: Vaikka tämä asia onkin sitä .laatua, ett-
1042: e!I,lme voi näillä valtiopäivillä aikaansaada niitä muutoksia
1043: ja, parannuksia, joita tämä asia kaipaa, sillä se on tuotava
1044: esille anomuksen muodossa, pyydän kuitenkin kannattaa kaik-
1045: kea, mitä ed. Vuorimaa on täällä esiintuonut. Tämän ohessa
1046: en .kuitenkaan saata olla lausumatta ihmettelyäni siitä ettei
1047: valiokunta tätä asiaa käsitellessään ole havainnut olevan mi-
1048: tään asianhaaroja, jotka antaisivat aihetta tuulaakimaksun
1049: laskemiseen nykyisen perusteen mukaan. Ei edes se seikka,
1050: kuten tiedetään, että maalaiskunnat ovat pakoitetut syyttö-
1051: mästi tämän kautta ottamaan osaa kaupunkien kunnallismak-
1052: suihin, . ole antanut valiokunnalle siihen aihetta, vaan ehdot-
1053: taa valiokunta päinvastoin, että sanottu maksu entisen pe-
1054: rusteen mukaan hyväksyttäisiin vielä edelleen viideksi vuo-
1055:  deksi. Tästä selvästi näkyy, ettei valiokunta ole tahtonut
1056:  edes mitään korjausta tehdä tämän asian suhteen. Minun
1057:  mielestäni tämä on ilmeinen epäkohj:a, joka kaipaa pikaista
1058:  korj;;msta tulevaisuudessa.
1059: 
1060:     Ed. Perttilä, B.: Silloin kuin tästä asiasta oli evästys-
1061: keskustelu, ei eduskunnassa lausuttu valiokunnalle minkään-
1062: laista mielipidettä eikä valiokuntaan sen mukaan minun tietääk-
1063: seni myöskään ole lähetetty mitään evästyskeskustelua. Minä
1064: en tosiaankaan ole tätä asiaa .pitänyt minkäänlaisena suu-
1065: rena. periaatteellisena kysymyksenä. Minä olen ottanut asian
1066: aivan siltä yksinkertaiselta kannalta että, kun minkään puo-
1067: lueen edustajat eivät evästyskeskustelussa lausuneet mitään
1068: toivomuksia, valiokunta silloin vqi menetellä sen mukaan
1069: kuin .. hallituksen esitys on. Tämä kysymys riippuu tulliasi-
1070: oista ja jos ne järjestetään sillä tavalla kuin me sosiaalide-
1071: mokraatit ·tahdomme, niin kysymys tästä verotusjärjestelmästä
1072: raukee. Siinä on yksi peruste, jonka tähden minä en pidä
1073: tarpeellisena että siitä erittäin mainitaan. Minulla on se nä-
1074: kökohta ollut määrävänä että, jos jokaisilla valtiopäivillä tulisi
1075: kaikista näistä pienistä kysymyksistä pitkiä keskusteluja, se
1076: ei johtaisi mihinkään tuloksiin. Omasta puolestani minulla
1077:                     Tvm. n:o ·I tuulaakirnaksusta.            1239
1078: 
1079: 
1080: ei ole mitään sanomista, vaikka eduskunta ei nyt hyväksyisi-
1081: kään hallituksen esitystä ja eiköhän eduskunnalla ollekkin
1082: siihen täyttä oikeutta. Poistetaan koko vero yhdellä kertaa,
1083: niin· se tule6 käytännöstä pois.
1084: 
1085:     Ed. Heikkilä: Minusta ei tämä tuulaakimaksu ole niin
1086: yleinen kuin muutamat ovat sanoneet. Ei sitä jokainen maa-
1087: laiskunta maksa satamakaupungeille, sillä ei maalaiskunnissa
1088: ole tullikamaria. Muutoin minä olen yhtynyt valiokunnan
1089: mielipiteeseen, vaikka en suinkaan vastusta verotusjärjestel-
1090: män uudistuksia; Tässä ei minusta ole kysymys· mistään
1091: itsenäisestä verotuksesta, vaan ,.ainoastaan tuulaakimaksun
1092: suhteesta tullimaksuun. Jos niin vähäpätöisiä asioita hyvin
1093: usein otettaisiin täällä käsiteltäväksi, niin sillä ei muuta kuin
1094: viivytettäisiin todellisten uudistusten, todellisten reformien to-
1095: teutumista. Voisihan hallitus ja eduskunta vaikkapa joka
1096: vuosi tuhlata aikaa nyt puheenaolevain tuuiaakimaksujen kä-
1097: sittelemiseen, mutta kun semmoinen vaan olisi esteenä todel-
1098: listen verotusuudistusten toimeenpanemiselle, minä:' edelleen
1099: olen sitä mieltä kuin valiokunnassa olin, että ei ~ kuurnittaisi
1100: hyttysiä ja nieltäisi kameleja».
1101:      Ed. Schybergson: Jag anser mig böra anmäla, att jag
1102: i talmanskonferensen hållit på den mening, att tolagen icke
1103: är sådan bevillning, som i 61 § L. 0. afses, och att remiss
1104: tili störa utskottet af detta betänkande däclör ·icke vore be-
1105: höflig.
1106: 
1107:     Ed. Vuorimaa: Talousvaliokunnan puheenjohtajan lau-
1108: sunnon johdosta pyydän saada tehdä muutamia huomautuksia.
1109: Esillä oleva kysymys koskee verojärjeste1mää:. · Jos nyt edus-
1110: kunta pitkittää tuulaakiveron 5 vuotta eteenpäin, on luon-
1111: nollisena seurauksena että 5 vuotta eteenpäin siirtyvät myös-
1112: kin kaikki muut verotusjärjestelmäin reformit. Vedotaan taan-
1113: tumuksen puolelta luonnollisesti siihen, ettei voida mitään
1114: uutta verojärjestelmää toimeenpanna, koska eduskunta itse
1115: on 5 vuodeksi eteenpäin hyväksynyt jo yhden verotusasian.
1116: Että tuulaakivero nyt suorastaan voitaisiin kieltää, niinkuin
1117: minä . ymmärsin ed. Perttilän sanovan, on mahdotonta, sillä
1118: se ei ole laillista. Satamakaupungeilla on laillinen oikeus
1119: siihen, siksi kunnes se uuden lain kautta on kumottu.
1120:     Ed. Heikkilän puheeseen ei kannata vastata, sillä hän ei
1121: näytä ymmärtävän että kunnat tulevat maksamaan tuulaakia,
1122: vaikka ei tullikamareita niissä olekaan. Ed. Heikkiläkin .on
1123: maksanut tuulaakiveroa omasta kukkarostaan, ja maksaa yhäti
1124: 1240              Istunto 10 p. syyskuuta IfJ07.
1125: 
1126: 
1127: vaikka hän ei sitä tiedä. Pitäisi toki ottaa selvää asioista
1128: ennenkuin menee niistä .puhumaan.
1129:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin ta-
1130: lousvaliokunnan mietintö n:o 1 suureen valiokuntaan.
1131: 
1132: 
1133: 
1134: 
1135:    Arm. esitys n:o 25 tarttuvien kasvitautien ja va-
1136: hingollisten hyönteisten tuhotöiden ehkäisemiseksi
1137: Suomessa
1138: aiheutti seuraavan
1139: 
1140:    keskustelun:
1141:     Ed. Perttilä, B.: Minä olen ollut puhemiesneuvostossa
1142: sitä mieltä, ettei esilläoleva kysymys kuulu talousvaliokun-
1143: taan. Tämä asia on niin läheisessä tekemisessä maatalous-
1144: asioiden kanssa,. että minä pitäisin sen oikeana paikkana
1145: maatalousvaliokuntaa ja ehdotan siis, että asia lähetettäisiin
1146: maatalousvaliokuntaan.
1147:     Ed. Soininen: Minä pyytäisin saada kannattaa edellistä
1148: puhujaa. Minusta tämä on kysymys, joka aivan läheisesti
1149: koskee maataloutta ja siis luonnollisesti kuuluu maatalous-
1150: valiokuntaan.                                    ·
1151: 
1152:     Ed. Castren: Minä pyydän saada vastustaa tätä viimeksi
1153: tehtyä ehdotusta. Teen sen ensinnäkin sillä perustuksella,
1154: että maatalousvaliokuntaan, kuten tunnettu, on lähetetty ää-
1155: rettömän suuri joukko ei ainoastaan anomuksia, vaan myös-
1156: kin esitysehdotuksia. Sitä paitsi tulee sinne lähetettäväksi
1157: mitä tärkeimpiä hallituksen esityksiä, sellaisia kuin uusi torp-
1158: parilakiehdotus ja luultavåsti myöskin maan hankinnasta ti-
1159: lattomalle maalaisväestölle. Jos tahdotaan, että maatalous-
1160: valiokunnan tulee käsitellä loppuun nuo asiat, jotka kuulu-
1161: vat maamme polttavampiin kysymyksiin, niin ei silloin ole
1162: syytä lähettää nyt esillä olevaa arm. esitystä vastamainittuun
1163: valiokuntaan. Käsillä oleva arm. esitys ei myöskään ole niin
1164: pelkästään maataloudellista laatua, että se silläkään perus-
1165: tuksella olisi lähetettävä maatalousvaliokuntaan. Minä siis
1166: ehdotan, että esitys lähetetään talousvaliokuntaan.
1167:             Ann. es. n:o 25 kasvitaud. ja vahinkohyönt.     1241
1168: 
1169: 
1170:    Ed. Perttilä, B. luopui puheenvuorostaan.
1171: 
1172:    Ed. Söderholm: Jag ber att få understöda landtdagsm.
1173: Castrens förslag.
1174: 
1175:    Ed. Merinen : Minä pyydän kannattaa ed. Castrenin eh-
1176: dotusta, että asia lähetetään talousvaliokuntaan.
1177: 
1178:     Ed. Paasikivi: Niillä syillä, jotka ed. Castren on tuonut
1179: esiin, olen jo puhemiesneuvostossa kannattanut tämän arm.
1180: esityksen lähettämistä talousvaliokuntaan ja sen vuoksi yh-
1181: dyn hänen tässä asiassa lausumiinsa mielipiteisiin.
1182: 
1183:     Ed. Pykälä: Minä kyllä annan täyden arvon niille pe-
1184: rusteille, jotka ed. Castren on tuonut esiin, että nimittäin
1185: maatalousvaliokunnassa jo ilmankin on liian paljon työtä.
1186: Mutta valiokuntia valittaessa on pidetty silmällä, että niihin
1187: tulisi semmoisia jäseniä, jotka tuntisivat kutakin asiaa, ja,
1188: kuten tunnetaan, vahinkohyönteisten tuhotöiden tuntijat ovat
1189: juuri maatalousvaliokunnassa. Tämä asia koskee suorastaan
1190: maataloutta, ja on se meidän aikanamme ja vielä enemmän
1191: tulevaisuudessa pikkuviljelijöille hyvin tärkeä kysymys. Sen-
1192: tähden katson, että tämä asia on lähetettävä maatalousvalio-
1193: kuntaan. Luulen, että se siellä tulee paremmin ja asi-
1194: allisemmin käsitellyksi kuin talousvaliokunnassa.
1195: 
1196:     Ed. Perttilä, B.: Minusta on vielä yksi seikka puhumassa
1197: sen puolesta, että tämä kysymys lähetettäisiin maatalousva-
1198: liokuntaan, ja se on se, että maatalousvaliokunnassa on, ku-
1199: ten aikaisemmin sanottiin, tällä alalla tarkkoja tuntijoita. Sen
1200: mukaan, mitä minulle on kerrottu, pitäisi eduskunnan tarkin
1201: asiantuntija olla entinen senaattori Kairamo, joka kuuluu
1202: maatalousvaliokuntaan. Toiselta puolen epäilen, ettei talous-
1203: valiokunta ole kokoonpantu silmällä pitäen mitään maatalou-
1204: dellisia asioita. Ed. Castrenille en voi muuta sanoa kuin sen,
1205: että meilläkin talousvaliokunnassa on tärkeitä asioita, joiden
1206: pitäisi tulla käsitellyiksi ja joiden täytyisi jäädä, jos sinne
1207: tulisi asioita, jotka eivät sinne kuulu.
1208: 
1209:    Aänestysesitys ja päätös:
1210:    Ken tahtoo lähettää käsittelyn alaisen arm. esityksen ta-
1211: lousvaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on se päätetty
1212: lähettää maatalousvaliokuntaan.
1213: 1242               Istunto 10 p. syyskuuta 1cp7.
1214: 
1215: 
1216:    Äänestyksessä annettiin 69 jaa- ja 104:1eif.ääntä, joten
1217: arm. es. n:o 25 oli päätetty lähettää maatalousvaliokun-
1218: taan.                                                :
1219:     Äänestyksessä oli hylätty 2 avonaista jaa-lippua sekä 2
1220: jaa- ja 2 ei-lippua senvuoksi että ne olivat olleet niin yhdessä
1221: että näyhivät yhden henkilön antamilta.          '
1222: 
1223:    Puheenvuoron sai päätöksen johdosta:                .,
1224:     Ed. Castren lausuakseen: Minä pyydän saada panna
1225: vastalauseen eduskunnan nyt tekemää päätöstä vastaan, joka
1226: sisältää sen että maatalousvaliokunta, joka oli jo ryhtynyt
1227: käsittelemään lakiehdotuksia torpparilaiksi, on pakoitettu jät-
1228: tämään tämän käsittelyn sikseen ja ryhtymään tätä nyt sinne
1229: lykättyä arm. esitystä käsittelemään.
1230: 
1231:    Edellisen puhujan vastalauseeseen yhtyivät edustajat Si-
1232: ren, Vuolijoki, S., Martikainen ja Merinen.
1233:    Ed. Perttilä, B.: Minä pyydän· .._ -        -   -
1234: 
1235:    Puhemies: Ei saa keskustella uudelleen, vaan panna
1236: vastalauseen ja ilmoittaa, mihin on yhtynyt.
1237: 
1238: 
1239: 
1240: 
1241:   Arm. esitys n:o 26 Suomen valtiovaroista valta-
1242: kunnan rahastoon sotilastarpeisiin suoritettavasta apu-
1243: maksusta.
1244:    Keskustelu:
1245:     Senaattori M.echelin: Nyt esillä olevan armollisen .esi-
1246: tyksen johdosta on hra Danielson-Kalmari. viime istunnossa
1247: lausunut m. m., että on välttämätöntä saada tietää, "millä
1248: tavoin kotimainen .hallitus on toiminut · siitä, kun se pääsi
1249: hallituksen johtoon, saadaksensa meidän polttavan sotilasky-
1250: symyksemme perustuslaillisella tavalla järjestetyksi, ja myös-
1251: kin, mikä ohjelma sillä on tämän kysymyksen selvittämiseksi:
1252: lähimmässä tulevaisuudessa. Minkäänlaista ohjelmaa ei ar-
1253: mollisessa esityksessä ole ja luonnollista on, että eduskunta
1254: ja kansa ennenkuin päätös tässä tapahtuu, kysyvät hallituk-
1255: selta, mitä se on tehnyt tai aikoo tehdä, jotta tulevan vuo-
1256:      Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. nihast. sotilastarp. 1243
1257: 
1258: 
1259: den alusta tämä kysymys olisi toisella kannalla kuin mitä se
1260: nyt on. Toivottavasti tulee hallitus antamaan nämät vas-
1261: taukset jo tulevana tiistaina.»
1262:     On luonnollista, että se asia, joka nyt on lähetettävä va-
1263: liokuntaan käsiteltäväksi, johtaa ajatukset sen yhteydessä
1264: olevaan pääkysymykseen: maamme sotilaslaitoksen uudes-
1265: taan elvyttämiseen.
1266:     Senaatti ryhtyi jo joulukuun 21 p:nä v. 1905 valmistaviin
1267: toimenpiteisiin mainittua tarkoitusta varten. Silloin päätet-
1268: tiin lähettää hallitsijalle alamainen esitys, joka oli näin kuu-
1269: luva; :.Sittekun Suomen sotaväenasiat ovat olleet niiden pää-
1270: tösten ja määräysten alaisina, jotka Teidän Keisarillinen Ma-
1271: jesteettinne on armollisesti tehnyt 29 p:nä maaliskuuta ja 4
1272: p:nä marraskuuta tänä vuonna - se tahtoo sanoa v. 1905
1273: - annetuissa .julistuskirjoissa, on tämä asia yksi niitä, jotka
1274: kaipaavat ·uusia lainsäädäntötoimenpiteitä. Senaatti ei ole
1275: jättävä huolellisesti. harkitsematta kysymystä, millä tavalla ja
1276: minkä perusteitten mukaan mainittu lainsäädäntöasia olisi
1277: valmistettava, jotta se saataisiin tyydyttävästi ja pysyväisesti
1278: ratkaistuksi. Mutta vaikka senaatti ei vielä ole valmis T~i­
1279: dän Keisarillisen Majesteettinne armollisesti tutkittavaksi alis-
1280: tamaan ehdotusta tähän asiaan tarpeellisten alustavien töit-
1281: ten järjestämisestä katsoo senaatti tarpeelliseksi nyt jo ala-
1282: maisimmasti pyytää Teidän Keisarillista Majesteettianne
1283: omistamaan armollista huomiotanne eräälle toimenpiteelle,
1284: joka on mitä lähimmässä )' hteydessä uuden sotilaslain Suo-
1285: meen aikaansaamisen kanssa. Senaatissa on nimittäin aja-
1286: teltu, että uusien Suomen sotajoukkojen asettaminen kävisi
1287: melkoista helpommaksi, jos olisi olemassa kantajoukko, josta
1288: niille saisi harjoitusopettajia ja alapäällikköjä. Sellainen
1289: kantajoukko saataisiin ilman huomattavia vaikeuksia aikaan,
1290: jos Teidän Keisarillinen Majesteettinne suvaitsisi armollisim-
1291: masti käskeä, että hiljakkoin määrättyä henkivartioväen Suo-
1292: men tarkka-ampujapataljoonan hajoittamista ei ole loppuun
1293: saatettava, vaan pataljoona jätettävä yllämainittua tarkoitusta
1294: varten edelleen olemaan. Vielä on tämä pataljoonan up-
1295: seerikunta koossa ynnä alipäälliköt ja pienehkö määrä mie-
1296: histöä, jotka ovat pidetyt jälellä hajoituksessa tarvittavien
1297: virkatehtävien takia. Semmoisen luotettavan päällikkö- ja
1298: alipäällikkökunnan avulla voitaisiin lyhyessä ajassa luoda
1299: uusi täydellinen pataljoona ottamalla palvelukseen tarvittava
1300: määrä miehiä vapaaehtoisten sopimusten perusteilla. Sem-
1301: moista pataljoonan täydentämistapaa voidaan, niinkuin vii-
1302: meksi koolla olleet valtiosäädyt ovat lausuneet, käyttää tar-
1303: vitsematta sitä varten erityistä lainsäädäntötoimenpidettä. Jos
1304: 1244               Istunto 10 p. syyskuuta f907·
1305: 
1306: palvelukseen otetaan nuoria enintään 25 vuoden ikäisiä mie-
1307: hiä, niin joukko, mitä miehistön laatuun tulee, likipitäen vas-
1308: taisi sitä, minkälainen se on asevelvollisuuteen perustuvana.
1309: Ja kun sillä nyt olisi se erikoistarkoitus, että se olisi kanta-
1310: väkenä aliupseerien kehittämistä varten, niin näyttää senaa-
1311: tin mielestä siltä kuin tuo mainittu pataljoonan täydentämis-
1312: tapa, vaikkakaan asevelvollisuuden periaatetta ei noudatet-
1313: taisikaan, ei pitäisi olla omansa synnyttämään epäilyksiä.
1314: Kaartin pataljoona tulisi siten olemaan samassa asemassa
1315: kun se oli niinä vuosina, jotka kuluivat lähinnä ennen Suo-
1316: men sotojoukkojen asettamista v. 1878 annetun asevelvolli-
1317: suuslain mukaan.
1318:     Senaatti on ollut sitä mieltä, että sen on joutuisasti alis-
1319: tettava Teidän Keisarillisen Majesteettinne tutkittavaksi tämä
1320: ehdotus, sillä kantajoukon muodostaminen puheenalaista tar-
1321: koitusta varten kävisi hyvin vaikeaksi, jos toimenpiteisiin ei
1322: ryhdyttäisi, nyt kun kaartin pataljoonan upseerit ja aliupsee-
1323: rit vielä ovat tarjona. Tähän liitetyssä alamaisessa asetus-
1324: ehdotuksessa ovat ne säädökset yhdistettyinä, jotka senaatin
1325: mielestä olisivat tarpeen tämän asian järjestämiseksi» j. n~ e.
1326:     Tästä esityksestä ei ollut tarkoitettua tulosta. Kysymykseen
1327: oli sen vuoksi palattava toisesta lähdökohdasta. Senaatissa
1328: asetettiin valiokunta asian valmistamista varten. Valiokunta
1329: valtuutettiin käyttämään asiantuntijain apua. Semmoinen
1330: apu oli erittäin tarpeen sotilaallisten erityiskysymysten sel-·
1331: vittelyä varten sekä erilaatuisia sotajoukkoja ·koskevien kus-
1332: tannuslaskujen laatimista varten. Nämä työt suoritettiin syk-
1333: syllä v. 190(>. Syistä, joita en tässä voi tarkemmin koske-
1334: tella, huomattiin kuitenkin olevan asialle eduksi että uuden
1335: esityksen tekeminen hallitsijalle lykättiin jonkun verran myö-
1336: hemmäksi. Kokemus on myös osoittanut tarpeelliseksi että
1337: voitaisiin esittää tarkka selvitys siitä järjestyksestä ja niistä
1338: oikeudellisista periaatteista, joiden mukaan Suomen sotalai-
1339: tosta koskevan lainsäädännön tulee tapahtua. Ne sotilaslai-
1340: laitosta koskevat säännökset, jotka sisältyvät senaatin ehdo-
1341: tukseen uudeksi hallitusmuodoksi, vastannevat tätä tarkoi-
1342: tusta.
1343:     Siinä alamaisessa kirjelmässä tämän vuoden toukokuun
1344: 30 p:ltä, jonka senaatti lähetti Hänen Majesteettinsa käskystä
1345: laatimansa ehdotuksen ohessa armolliseksi esitykseksi apu-
1346: maksusta sotilastarpeita varten, on senaatti erittäin huomaut-
1347: tanut, kuinka tärkeätä olisi, että esityksestä selviäisi ettei
1348:  kyseessä olevaa apumaksua ole tarkoitettu uudistettavaksi,
1349: jota paitsi lausuttiin se vakaumus, »että Suomen kansa tah-
1350:  too suorittaa avustuksensa maansa ja keisarikunnan puolus-
1351:      Arm. es. n:o 26 aputnaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1245
1352: 
1353: tukseksi voimassa pitämällä sotaväkeä eikä rahavastiketta
1354: maksamalla;»
1355:    Mikäli senaatista riippuu ei ole viipyvä kauvan, ennen-
1356: kuin ehdotus uudeksi sotilaslaiksi on valmistuva.
1357: 
1358:    Puhemies ilmoitti että puhemiesneuvostossa oli päätetty
1359: ehdottaa käsittelynalainen arm. esitys lähetettäväksi valtio-
1360: varainvaliokuntaan, joka pyytäisi perustuslakivaliokunnalta
1361: lausuntoa, mikäli asia koskee perustuslain tulkitsemista.
1362: 
1363:     Ed. af Ursin: Vaikka, niin kuin hra Puhemies täällä
1364: huomautti, on otaksuttavaa, että tämä arm. esitys ainakin
1365: osaksi lykätään perustuslakivaliokuntaan, niin pyydän minä
1366: kuitenkin saada täällä esittää mielipiteeni siitä, koska minulla
1367: on sangen vähän tilaisuutta ottaa osaa perustuslakivaliokun-
1368: nan töihin.
1369:     Kun 1904-os vuosien valtiopäivien loppupuolella hallit-
1370: sija esitti säädyille ro,ooo,ooo Smk siirtämistä vuosittain kol-
1371: men vuoden kuluessa Venäjän valtiorahastoon, niin tapah-
1372: tui se, samalla kuin laittomat asevelvollisuuskutsunnat 1901
1373: vuoden lain mukaan toistaiseksi lakkautettiin, sillä edellytyk-
1374: sellä, että Suomen sotilaslaitoksen järjestämistä ei voitu lo-
1375: pullisesti ratkaista ennenkuin se komitea, joka oli asetettu
1376: ratkaisemaan eli tutkimaan yhteisen valtakunnallisen ja Suo-
1377: men paikallisen lainsäädännön alojen toisistaan rajoittamista,
1378: olisi suorittanut tämän tehtävänsä. Näitten sanojen sisälli-
1379: sen merkityksen oivaltaa jokainen ajatteleva suomalainen,
1380: varsinkin nyt, kun samanlaiset olot uhkaavat uudistua. Suo-
1381: men kansan valtava enemmistö oli, huolimatta niistä, jotka
1382: myönnytyksillä luulivat pelastavansa isänmaan, pannut an-
1383: karaa vastarintaa perustuslainvastaisesti säädetyn 1901 vuo-
1384: den asevelvollisnuslain toimeenpanoa vastaan, niin että hal-
1385: litus katsoi hyväksi maaliskuussa 1905, samalla kun keisa-
1386: rillinen asetus annettiin, peruuttaa nämä laittomat asevel-
1387: vollisuuskutsunnat. Että tähän peruuttamiseen suuresti olisi
1388: vaikuttanut muutamien yksityisten henkilöitten korvauslu-
1389: paukset, on mielestäni jotenkin, niin sanoakseni, naiivista us-
1390: kotella, vaikkakin tämä käsitys on sangen yleinen suurpoli-
1391: tiikan alalla. Mainittujen valtiopäiväin viimeisenä päivänä
1392: valmistui »erityisen valiokunnan>> mietintö säädyille jaetta-
1393: vaksi ja päätettäväksi, niin että säätyjen täytyi parissa, kol-
1394: messa tunnissa, eilen erehdy, antaa siihen vastaus. Ei ole
1395: kumma, että näin ollen tämä vastaus saa jonkuntaisen kii-
1396: ruullisuuden leiman, joka mielestäni olisi huomioon otettava.
1397: Pyydetty summa myönnettiin vuodeksi, kun ei täydellistä
1398:                     Istunto 10 p. syyskuuta H)07.
1399: 
1400: 
1401: selvitystä valtiobudgetista voitu saada, se tahtoo sanoa, kun
1402: ei voitu sanoa, salliiko valtiovarain tila koko summan anta-
1403: mista.. Se olisi tietysti seuraavilla valtiopäivillä tarkemmin
1404: tutkittava. Säädyt olivat siis suostuneet maksamaan 10,000.,000
1405: asevelvollisuusasian asettamisesta lailliselle tolalle, vaikka tie-
1406: tysti huolimatta tästä korvauksesta se oli sille toialle asetet-
1407: tava.
1408:     Erittäin on mielestäni huomioon otettava, ettei suurlakon
1409: jälkeen, jolloin kansan tahto jotenkin voimakkaasti puhkesi
1410: esille, 1905-06 vuoden valtiopäiville sattunut tulemaan mi-
1411: tään esitystä jälellä olevista 2o,ooo,ooo:sta, vaikka kyllä muuten
1412: suostun tavarojen tulo- ja menoarvion järjestämisestä vuodeksi
1413:  1go6-o7 esitys annettiin säädyille. Vasta nyt on hallitsija
1414: katsonut sopivan ajan olevan esittää yhtaikaa 2o,ooo,ooo:n
1415: maksamisen molemmista jälellä olevista vuosista. Mutta nyt
1416: on myöskin koko tuo 1901 vuoden perustuslainvastainen
1417: asevelvollisuuslaki marraskuun 4 päivän manifestin kautta
1418: 1905 tykkänään peruutettu, ja vuoden 1878 asevelvollisuus-
1419: laki on astunut täyteen voimaansa, vaikka hallituksen puo-
1420: lelta perustuslakia sivuuttamaHa se on jätetty täytäntöön pa-
1421: nematta. Ei siis nyt voi olla kysymys mistään korvauksen
1422: maksamisesta siitä, että asevelvollisuuskutsunnat, kuten edel-
1423: lisessä arm. esityksessä sanotaan, »toistaiseksi lakkautettiin».
1424: Hallitsija itse on suurlakon vaikutuksesta peruuttanut, kuten
1425: jo sanoin, koko tämän perustuslain vastaisen lain vuodelta
1426: 1901. Edellytykset ovat siis peräti muuttuneet.
1427:     Mainita sopii tämän yhteydessä, että vuosien 1902-04
1428: välillä on siirretty Venäjän valtiorahastoon tässä tarkoituk-
1429: sessa yli 14 miljoonaa markkaa, ja että minun tietääkseni
1430: ei vieläkään Suomen sotaväen kasarmeista ole suoritettu mi-
1431: tään vuokraa, ja että vielä lisäksi Suomen sotaväen kiväärit
1432: ovat, tietääkseni myöskin ilman korvausta, siirretyt Pietariin.
1433: Voi siis sanoa että Suomen kansa on koko sinä aikana,
1434: kunnes . vuonna 1905 1878 vuoden asevelvollisuuslaki astui
1435: voimaan, suorittanut melkoiset summat Venäjän muka
1436: meille antamasta· sotilaallisesta suojasta.         Viimemainitun
1437: 1878 vuoden asevelvollisuuslain 122 §, jolla on perustuslain
1438: pyhyys, määrää, että Suomen sotaväen varustamiseksi ja
1439: ylläpitämiseksi, - ja mitä sillä ymmärretään on valtiova-
1440: rainvaliokunnan toisessa mietinnössä vuoden 1897 valtiopäi-
1441: villä selitetty - on käytettävä sotilasrahaston varoja, ja mitä
1442: sen yli tarvitaan, suoritetaan niillä rahavaroilla, joita säädyt
1443: sitä varten ovat määränneet. Muista valtion rahastoista siis
1444: ei perustuslainmukaisesti voi suorittaa mitään maksua tähän
1445: tarkoitukseen, ennenkuin eduskunnan ja hallituksen yhtei-
1446:    Arm. es. n:ro 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1247
1447: 
1448: 
1449: sellä suostumuksella 122 § mainitussa asevelvollisuuslaissa
1450: on kumottu. Sitä paitsi edellyttävät Hallitusmuodon 50 §
1451: ja nykyisen V. J:n 27 §, että kaikki valtion tulot ovat maan
1452: hyödyksi ja parhaaksi käytettävät.
1453: 
1454:     On väitetty, että Venäjä meitä suomalaisia ulkonaisia
1455: vaaroja vastaan suojelee ja meitä siinä suhteessa tukee.
1456: Mutta me tahdomme, mikäli mahdollista, suojella itse itse-
1457: ämme, ja sentakia tehdä uhrauksia. Ja tämä tapahtuu siten,
1458: että senmukainen kotimainen kansanpuolustusohjelma luo-
1459: daan, joka on omiaan meitä suojelemaan ulkoa päin hyök-
1460: kääviä vihollisia vastaan. Siitä suojasta, jonka Venäjän sa-
1461: notaan meille antavan, suoritamme enemmän kuin riittävästi
1462: epäsuotuisain tullien muodossa. Sillä taloudellisella alalla
1463: ainakin nykyään on varsinainen suoja tai sen vastakohta
1464: haettava. Nuo 20 miljoonaa ovat siis mielestäni kokonai-
1465: suudessaan, eikä vaan osittain, perustuslain nojalla eduskun-
1466: nan määrättävissä. Siitä oikeudesta me emme voi luopua.
1467: Ja ne ovat kokonaisuudessaan kiellettävätkin, sitä vaatii Suo-
1468: men kansan arvo, se on sen »kunniavelka».
1469: 
1470:     Kummastelen suuresti että n. k. perustuslaillisella taholla
1471: löytyy semmoisia, jotka voivat ehdottaa niiden myöntämistä.
1472: Kun myöntyväisyyden kannattajat routavuosina peräänanta-
1473: misenaan muka pelastivat maan ja kansan- olkoonpa, että
1474: se tapahtui heidän paraan vakaumuksensa mukaan - silloin
1475: tuomitsivat perustuslailliset heidät isänmaan kavaltajiksi, ja
1476: sitä ankarammin, mitä syvemmälle he tässä politiikassaan
1477: luisuivat alaspäin. Luullaanko nyt että yleinen poliittinen
1478: tila maassamme on suuresti toinen? Kun 20 miljonaa idän
1479: taholta ehdotetaan myönnettäväksi, heikannetaan asemaa,
1480: vastustusasemaa, ja »ruokahalu kasvaa syödessä,» on tapana
1481: sanoa. Ei auta, että väitetään: myöntyminen tässä asiassa ei
1482: ole mikään laiton teko. Se on laiton, kun sillä estetään lail-
1483: lisen asevelvollisuuslain käytäntöön panemista tai uuden so-
1484: tilasjärjestelmän luomista. Laillisuuden palauttaminen este-
1485: tään siten, ja laittomuuden tilaa ylläpidetään. Jos perustus-
1486: lailliset tässä asiassa asettuvat myöntyväiselle kannalle, niin
1487: he eivät enää ole perustuslaillisia, ja he saavat astua alas
1488: korkealta jalustaltaan. Ja ellemme kaikki seiso yhtenä mie-
1489: henä vastassa, kun pitäisi lujalla vastustuksella palauttaa
1490: laillisuutta, silloin voimme hyvin helposti joutua perin vaa-
1491: ralliseen asemaan. Ainoaksi todelliseksi laillisuuden ja va-
1492: pauden esitaistelijapuolueeksi ehkä silloin kohta huomataan
1493: tässäkin maassa sosiaalidemokraattinen puolue yksin.
1494:                                                                79
1495:                     Istunto 10 p. syyskuuta 1907.
1496: 
1497:      Ed. Danielson-Kalmari: Asevelvollisuuskysymys on tätä
1498: nykyä epäilemättä maassamme polttavin ja kansa on oikeu-
1499: tettu vaatimaan, että ennenkuin se muodostaa lopullisen käsi-
1500: tyksensä tästä asiasta, sille on annettava kaikki ne tiedot,
1501: jotka muita velvollisuuksia rikkomatta voidaan sille antaa.
1502: Sentähden minä olen erittäin iloinen siitä, että se kysymys,
1503: jonka minä viime istunnossa tein, se kääntyminen kotimaisen
1504: hallituksen puoleen, on vaikuttanut, että talousosaston vara-
1505:  puheenjohtaja on saattanut eduskunnan ja myös kansan
1506: tietoon, mitä senaatti on tehnyt tämän kysymyksen saattami-
1507: seksi lailliselle kannalle. Nyt me tunnemme sen, nyt ei ole
1508:  arvatenkaan mitään peitetty, nyt voimme me, nyt voi Suo-
1509: men kansa lopullisesti muodostaa itselleen käsityksen siitä,
1510: mitä isänmaan asema ja etu tässä asiassa vaatii. Mutta se
1511: voi myöskin muodostaa itselleen käsityksen siitä, onko sen
1512:  nykyinen hallitus tässä kysymyksessä toiminut sellaisella
1513:  tavalla, että voidaan toivoa jälkimaailman myöntävän, että se
1514: on ollut tehtävänsä tasalla.
1515:       Se kysymys, jonka minä viime kerralla tein, velvoittaa
1516:  nähdäkseni minua eduskunnan edessä lausumaan tässä koh-
1517:  din käsitykseni. Mutta ennenkuin ryhdyn siihen, pyydän vii-
1518:  tata erääseen syrjäseikkaan lausunnossani, jotta ei jäisi mi-
1519:  tään, jossa olisin ajatukseni peittänyt. Minä lausuin täällä
1520:  viime perjantaina, että kun saimme nyt esillä olevan keisa-
1521:  rillisen esityksen, heräsi kysymys, ovatkohan hallituksen teot
1522:  ja sanat täydellisesti sopusoinnussa. Tahdon selittää mitä
1523:  minä tarkoitin.
1524:       Viime huhtikuussa senaatti, niinkuin herra Mechelinkin
1525:  täällä on muistuttanut, sai hallitsijalta käskyn valmistaa arm.
1526:  esityksen 20 miljoonan siirtämisestä valtakunnan rahastoon.
1527:  Tämä käsky sisälsi määräyksen, että esitysehdotus oli val-
1528:  mistettava samoilla perusteilla, joilla oli ollut vuosien 1904-05
1529:  säätykokoukselle annettu arm. esitys. Näitä perusteita oli
1530:  ennen kaikkia se, ettei esitetty eduskunnan päätettäväksi koko
1531:   rahamäärä, vaan että ainoastaan osa siitä oli tunnustettu
1532:  eduskunnan päätäutövallan alaiseksi. Eduskunta, niinkuin
1533:  tiedämme, ilmoitti, että sillä on oikeus päättää koko sum-
1534:  masta ja nyt tänä vuonna valmistaessaan arm. esitysehdo-
1535:  tuksen on senaatti ilmoittanut hallitsijalle, että valtiopäivien
1536:  käsitys oikeudestaan on eittämättömästi oikea ja sen mukaan
1537:  senaatti valmisti esityksen, jossa oli tunnustettu eduskun-
1538:  nalle oikeus päättää koko puheena olevasta summasta. Hal-
1539:   litsija ei ole hyväksynyt tätä senaatin esitysehdotusta. Hy-
1540:  väksyen kenraalikuvernöörin eroavan ehdotuksen hallitsija
1541:   on vahvistanut esitysehdotuksen, jossa jätetään ainoastaan
1542:     Ann. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   I249
1543: 
1544: 
1545: osa pyydettyä kysymyksessä olevaa rahamäärää eduskunnan
1546: päätettäväksi. Senaatti on jäsenensä kautta jättänyt tämän
1547: arm. esityksen eduskunnalle. Siinä se ei ole poikennut siitä
1548: tavasta, jota ennen on noudatettu tällaisessa tapauksessa.
1549: Mutta onhan aika nyt toinen kuin ennen, onhan juuri koti-
1550: maisen hallituksen keskuudesta ja sen lähimpien kannattajien
1551: piiristä kuulunut se vaatimus, että meidän hallitusmiestemme
1552: tulee tällaisessa tapauksessa menetellä aivan toisin kuin en-
1553: nen. Siinä edesvastuulain ehdotuksessa, jonka viimeiset val-
1554: tiopäivät hyväksyivät, oli määräys, joka sisälsi, että hallituk-
1555: sen jäsen, joka virallisella toiminnallaan edistää laittomuutta,
1556: on saatettava rikoslainalaiseen vastuuseen, ja lausuntoja on,
1557: jotka sisältävät sen, että juuri hallituspuoluelaisten mielestä
1558: kaikellainen myötävaikutus lainvastaiseen hallitsijan toimeen
1559: joutuu puheena olevan säännöksen alaiseksi. Niinikään siinä
1560: valtiomuotoehdotuksessa, joka äskettäin on tullut julkisuu-
1561:  teen, omituisella tavalla tosin, kotimaisen hallituksemme arvoa
1562:  ei suinkaan kohottavalla tavalla - on luettava pykälä, joka
1563:  tietää että, milloin Suomen senaatti huomaa, että hallitsijan
1564:  antama määräys on lainvastainen, tulee sen ilmoittaa tämä
1565: ja ehdottaa, että kysymyksessä oleva määräys peruutetaan
1566:  tai muutetaan ja samalla on sen ilmoitettava, että tuota mää-
1567:  räystä ei voi panna toimeen. Olkoon sallittu lausua että
1568:  kun sanat ovat tällaiset, heräsi väkisinkin senaattorin jättä-
1569:  essä nyt kysymyksessä olevan esityksen eduskunnalle tuo hil-
1570:  jainen tunne että tokkohan tässä sanat ja teot ovat täydelli-
1571:  sesti sopusoinnussa.
1572:      Mutta minä jo viime perjantaina mainitsin että tärkeämpi
1573:  kysymys kuin. se, tokko herra Mechelin ja hänen toverinsa
1574:  ovat kyenneet noudattamaan lausumiaan periaatteita, on tällä
1575:  hetkellä se kysymys, mitä he ovat tehneet ja saaneet aikaan,
1576:  jotta Suomen sotilaskysymys tulisi lähimmässä tulevaisuudessa
1577:   perustuslaillisella tavalla järjestetyksi, niin että meidän ei
1578:  tarvitsisi tässä kohden pelätä uusia laittomuuksia. Herra
1579:  Mechelin on nyt ilmoittanut, mitä he ovat tehneet. Voidak-
1580:  semme arvostella sitä, mitä he siis ovat tehneet, täytyy ym-
1581:   märtääkseni luoda katsaus siihen, mitä he tekivät siihen aikaan,
1582:  jolloin he eivät olleet hallituksessa eivätkä kantaneet siitä
1583:   edes·vastuuta. Ja luodessani tämän katsauksen taaksepäin
1584:   pysähdyn minä siihen kirjelmään, jonka hra Mechelin omasta
1585:  ja herrojen Donnerin ja Felix Heikelin puolesta 19 päivä
1586:   tammikuuta 1905 Pietarissa jätti maan kenraalikuvernöörille,
1587:   ruhtinas Obolenskille. Siinä kirjelmässähän hra Mechelin
1588:   ilmoittaa ruhtinas Obolenskille, millä tavoin hallitsija voisi
1589:   suostua valtiosäätyjen suureen anomukseen ilman että sen
1590:                     Istunto 10 p. syyskuuta 1907.
1591: 
1592: 
1593: kautta hän näkyisi joutuvan tuomitsemaan vääräksi edellisten
1594: vuosien hallintojärjestelmän Suoinessa. Hra Mechelin ja hä-
1595: nen kanssaan herrat Donner ja Felix Heikel jakoivat asiat,
1596: niinkuin kyllä valtiopäivätkin olivat tehneet, sellaisiin, joiden
1597: lopullinen ratkaisu vaati pitempiä valmistuksia ja sellaisiin,
1598: jotka voitiin heti ratkaista. Edelliset jakoivat he kahteen eri
1599: ryhmään. Ensimmäinen ryhmä sisälsi ne asiat, jotka koski-
1600: vat samalla Venäjän etuja kuin Suomenkin, ja hra Mechelin
1601: ja hänen toverinsa lausuivat tuossa kirjelmässä että nämä
1602: kysymykset piti jätettämän silloin hra Tagantsevin johdolla
1603: toimimaan määrätyn suomalais-venäläisen komitean asiaksi.
1604: Sitä vastoin muut kysymykset, jotka olivat puhtaasti suoma-
1605: laisia, piti jätettämän aivan erityisellä tavalla valmistettaviksi.
1606: Sääntönähän meillä on että valmistustyöt suorittaa Suomen
1607: senaatti. Mutta mainitut kolme herraa ehdottivat kenraali-
1608: kuvemöörille että sillä kertaa siitä järjestelmästä poikettaisiin.
1609: Piti nimitettämän komitea, jonka jäsenet valtiosäädyt saisivat
1610: ehdottaa ja jonka puheenjohtaja, niinkuin kirjelmässä huo-
1611: mautetaan, olisi oleva keskeymättömässä yhteistoiminnassa
1612: maan kenraalikuvernöörin kanssa. Kuka se nyt oli, joka
1613: tämän komitean puheenjohtajana sillä tavoin oli oikeastaosa
1614: astuva senaatin johtomiesten sijaan maamme asiain valmista-
1615: misessa, sitä ei kyllä kirjelmässä mainittu.
1616:     Kuten sanottu, paitsi näitä kysymyksiä, jotka vaativat pi-
1617: tempiä valmistuksia, hra Mechelin ja nuo muut tunnustavat,
1618: että on kysymyksiä, jotka ovat heti ratkaistavat. Ja samoin
1619: valtiopäivät olivat tehneet sen. Näitä kysymyksiä oli nyt
1620: myöskin sotilas-asia osittain, ei suinkaan pääasiassa, sillä hra
1621: Mechelinin kirjelmästä käy aivan selvästi näkyviin, että hän
1622: ajatteli sotilaskysymyksen lopullisen ratkaisun tuon hra Ta-
1623: gantsevin komitean ehdotettavaksi. Hän sanoo, että tämä
1624: kysymys vaatii pitkää työtä, on »oeuvre de longue haleine»,
1625: ja se kysymys, jos mikään, oli, niinkuin tiedetään, niitä, joita
1626: venäläiset ymmärsivät ja ajattelivat sekä Venäjän että Suo-
1627: men etuja koskeviksi; se oli, tämän kirjelmän mukaan, hra
1628: Tagantsewin toimintapiiriin kuuluvaa. Mutta tässä kirjel-
1629: mässä ehdotetaan, että heti ryhdyttäisiin lakkauttamaan kut-
1630: sunnat ainakin vuodeksi 1905· Ja vastikkeeksi tässä kirjelmässä,
1631: niin kuin kaikki tiedämme, tarjotaan rahamaksu. Sanotaan
1632: olevan aivan oikein että Suomenmaa suorittaa rahassa kor-
1633: vauksen, ja ilmoitetaanpa samassa kirjelmässä, että korvaus
1634: kohtuuden mukaisesti voidaan määrätä IO,ooo,ooo markaksi
1635: vuosittain. Mitään vuosimääriä ei tässä tarjouksessa ilmoi-
1636: teta, vaan tarjous näiden miljoonien maksamisesta ulottui
1637: siksi, kunnes asevelvollisuusasia saataisiin laillisella tavalla
1638:     Arm. es. n:o 26 apurpaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1251
1639: 
1640: 
1641: eduskunnan myötävaikutuksella pysyväisesti ratkaistuksi. Tä-
1642: män tarjouksen, tämän ehdotuksen mukaan on, se on kieltä-
1643: mätön asia, asevelvollisuusasia keväällä 1905 järjestetty.
1644: Siinä esityksessä, jonka hallitsija jätti valtiosäädyille 29 p:ltä
1645: maaliskuuta 1905, huomautetaan nimenomaan, hra Mechelinin
1646: kirjelmän mukaisesti, että asevelvollisuusasiaa Suomessa ei
1647: voitu lopullisesti ratkaista, ennenkuin se on ollut hra Tagantse-
1648: win johdossa olevan komitean valmistama, ja miltei käyttä-
1649: mällä hra Mechelinin sanoja lausutaan tässä esityksessä, että
1650: on havaittu kohtuulliseksi, että Suomenmaa suorittaa vuosit-
1651: tain 10,000,000 markkaa sen vastikkeeksi, että H. K. Majes-
1652: teettinsa suostuen valtiosäätyjen anomukseen on päättänyt
1653: lakkauttaa toistaiseksi asevelvollisuuslain toimeenpanon. Tämä
1654: oli siis täydellisesti suomalaiselta taholta lähteneen tarjouksen
1655: mukaista. Se poikkeus tässä on, että ei vaadita rahamää-
1656: räystä siksi kuin asia saadaan lopullisesti järjestetyksi, vaan
1657: tahdotaan se kolmeksi vuodeksi. Tässä on määräaika ase-
1658: tettu, jommoista ei ollut hra Mechelinin ehdotuksessa. Mutta
1659: tietysti tämä määräajan asettaminen, jota ymmärrettävästi
1660: kyllä hrat Mechelin, Donner ja Felix Heikel myöskin olivat
1661: ajatelleet, jos kohta eivät olleet sitä erittäin painostaneet,
1662: ilmeisesti tietää sitä, että hallitsija arm. esityksessä on anta-
1663: nut Suomen eduskunnalle ja Suomen kansalle lupauksen,
1664: että asevelvollisuuskysymyksen lopullista järjestelyä on joudu-
1665: tettava, niin että se on saatava puheenaolevan kolmen vuoden
1666: kuluessa järjestetyksi. Me voimme epäilemättä tarttua kiinni
1667: siihen, että tämä arm. esitys sisältää sellaisen lupauksen, kun
1668: se ilmoittaa, että kysymys oli valmistelun alaisena mainitussa
1669: komiteassa ja että, kun se siellä oli valmistettu, se sen jälkeen
1670: oli otettava lopulliseen ratkaisuun. Näissä mainituissa kohdissa
1671: siis on täydellinen sopusointu hra Mechelinin tarjouksen ja
1672: armollisen esityksen välillä olemassa, ei täydellisesti aina
1673: sanoihin nähden, mutta henkeen nähden. On olemassa toi-
1674: nen eroitus sitten ja se koski valtiosäätyjen oikeutta määrätä
1675: koko summasta, mutta siinä kohden valtiosäädyt käyttivät
1676: oikeuttaan päättää koko pyydetystä summasta. Ja kun hal-
1677: litsija ei evännyt näiden 10 miljoonan vastaanottamista, vaik-
1678:  kakin säädyt päättivät koko summasta, niin täytynee sanoa,
1679: että se väliaikainen järjestely, joka valtiosäätyjen ja hallitsijan
1680: päätöksen. kautta tuli toimeen 1905, oli sellainen kuin herra
1681: Mechelinin kirjelmässä oli ehdotettu.
1682:     Me olimme siis päässeet laittomista kutsunnoista sillä ehdolla
1683: että täältä suoritetaan 10 miljoonan sotavero. Mutta me tulim-
1684: me suorittamaan toisenkin hinnan, jota hra Mechelin, hänen
1685: toverinsa ja myös valtiosäätyjen enemmistö olivat toivoneet
1686: 1252                 Istunto JO p. syyskuuta 1907·
1687: 
1688: 
1689: ja arvaten uskoneetkin meidän pääsevän suorittamasta. Valtio-
1690: säädyt olivat jo suuressa anomuksessa, kuten tunnettu, niin
1691: sanoaksemme myöntäneet hallitsijalle oikeuden täydentää
1692: kaartin pataljoonaa vapaaehtoisilla. Hra Mechelin y. m. olivat
1693: puheenaolevassa kirjelmässä ruhtinas Obolenskille ehdotta-
1694: neet tätä samaa, mutta se ei ollut, tämän ehdotuksen toteut-
1695: taminen, minkäänlaisena sopimuksen ehtona. Valtiosäädyt,
1696: jotka, kuten sanottu, toivoivat että tällä tavoin meneteltäisiin,
1697: he eivät myöskään suostuessaan arm. esitykseen 29 p:ltä
1698: Maaliskuuta 1905 puhuneet sanaakaan siitä, että kaartin pa-
1699: taljoonan täydentäminen vapaaehtoisilla oli ehto, jonka he
1700: tekivät myöntäessänsä mainitun rahamäärän. Oli siis jätetty
1701: hallituksen päätäntävaltaan, millä tavoin, miten se aikoi me-
1702: netellä sitten, kun oli eduskunnan pyynnöstä vuoden kut-
1703: sunnat jätetty käytäntöön panematta. Valtiopäivien enemmis-
1704: tön keskuudessa näkyi kuten sanottu varmasti toivotun että
1705: venäläiseltä taholta suostuttaisiin täydentämään kaartin patal-
1706: joonaa vapaaehtoisilla, mutta jokainen, joka keväällä 1905
1707: vähäsenkään oli tilaisuudessa kuulemaan niitä mielipiteitä,
1708: jotka vallitsivat venäläisissä hallituspiireissä, saattoi jo silloin
1709: täydellä varmuudella olettaa että tämä toivomus ei toteu-
1710: tuisi. Meidän täytyy tunnustaa venäläisten vastustajiemme
1711: kunniaksi sillä kertaa, että he eivät lainkaan peitelleet sitä,
1712: myöskään ruhtinas Obolenski ei suinkaan peitellyt sitä, että
1713: oli mahdotonta toivoakaan kaartin pataljoonan täydentä-
1714: mistä vapaaehtoisilla ja että, jos kutsunnat jätettäisiin sik-
1715: seen, niin ettei niitä ollenkaan pantaisi sinä vuonna toimeen,
1716: niin seurauksena siitä olisi Suomen kaartin pataljoonan, Suo-
1717: men ainoan aseellisen joukon, täydellinen lakkautus. Ja niin-
1718: hän kävikin sitten kesällä vuonna 1905. Tämä lakkautus
1719: johtui aivan itsestään siitä että vuoden kutsunnat jätettiin
1720: sikseen ja vakuutettuina että näin tulisi käymään, Suomen
1721: silloinen senaatti, jonka sijaan hrat Mechelin, Donner ja Felix
1722: Heikel tahtoivat asettaa tuon erityisen komitean, Suomen
1723: silloinen senaatti ymmärtäen ja tuntien aseman oli ehdottanut
1724: virallisessa esityksessään että säilytettäisiin kutsunnat siinä
1725: määrin, kuin ne olivat tarpeen kaartin pataljoonan täydentä-
1726: miseksi, mutta että nämä tapahtuisi täysin perustuslaillisella
1727: tavalla niin että eduskunnalle jätettäisiin lakiehdotus siitä,
1728: millä tavoin nämä kutsunnat suoritettaisiin, niin että siis voi-
1729: taisiin perustuslaillisella tavalla säilyttää Suomelle oma koti-
1730: mainen, jos kohta pienikin joukko, jonka ympärille sitten
1731: Suomen vastainen uusi sotalaitos, minkälaiseksi se muodos-
1732: tuisikin, voisi järjestyä. Tämä silloisen senaatin yritys pe-
1733: lastaa maamme sotilaskysymys tulevaisuudessa joutumasta
1734:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1253
1735: 
1736: 
1737: aivan arvaamattomien vaikeuksien alaiseksi, raukesi tyhjiin
1738: sen ehdotuksen johdosta, jonka hra Mechelin jätti ruhtinas
1739: Obolenskille, vallankin kun viimemainittu sai sen vakaumuk-
1740: sen, jonka hän useasti lausui, että jos hän suostuisikin kan-
1741: nattamaan senaatin ehdotusta, minkä lupauksen hän ensin oli
1742: antanut ja jos hänen onnistuisi saada hallitsijan suostumus se-
1743: naatin ehdotukseen, niin hallitsijan esitys kutsuntain väliaikaises-
1744: ta järjestämisestä kuitenkin hylättäisiin silloisilla valtiopäivillä.
1745:     Sillä kannalla oli siis asia, kun marraskuun manifesti ilmes-
1746: tyi. Kaikki oli tapahtunut niinkuin silloisen valtiopäiväenem-
1747: mistön keskuudessa oli ehdotettu, siten vain että tämä me-
1748: nettely oli johtanut tärkeässä kohdassa kaartin pataljoonaan
1749: nähden tulokseen, joka ei voinut olla ehdottajille, mainitulle
1750: enemmistölle, enemmän kuin Suomen kansalle ylipäänsä
1751: muuta kuin äärettömän arveluttava. Marraskuun manifes-
1752: tissa sitten saatiin koko tuo laiton asevelvollisuusasetus vuo-
1753: delta 1901 kumotuksi, mutta sillä ei vielä ollut asevelvolli-
1754: suus ja sotilasasia ylipäänsä meillä järjestetty.
1755:     Mitä on nyt Suomen senaatti uudessa kokoonpanossansa
1756: tehnyt saadaksensa tämän äärettömän tärkeän kysymyksen
1757: laillisella tavalla järjestetyksi?
1758:     Me olemme kuulleet sen. Se riensi kohta senjälkeen kun
1759: se pääsi hallitusta johtamaan, esittämään hallitsijalle vielä
1760: kerran, että Suomen kaartinpataljoona oli säilytettävä, ehdot-
1761: tamaan, että hallitsija tässä kohdin peruuttaisi muutamaa
1762:  kuukautta aikaisemmin antamansa määräyksen. Se ei onnistu-
1763: nut tälläkään kertaa enemmän kuin sen jäsenet olivat onnistu-
1764: neet aikaisemminkaan yksityisissä yrityksissään. Ja siten siis
1765: meiltä puuttuu juuri heidän toimintansa tuloksena se keskusta,
1766: jonka ympärille vastainen sotilaslaitoksemme vuoisi muodostua.
1767: Ja mitä se on tehnyt, jotta se valmistelutyö tapahtuisi, jonka
1768: valtiosäädyt edellyttivät keväällä 1905 suostuessaan siihen,
1769: että 10 miljoonaa markkaa myönnettiin Venäjän valtiorahas-
1770: toon? Hallitsijan nimenomaisesti lausumana edellytyksenä
1771: oli, kuten sanottu, se, että asian lopullista järjestelyä valmis-
1772: teltaisiin ja voimme sanoa: välillisesti seuraa esityksestä, että
1773: tämän valmistelun piti olla - tietysti, jos ei aivan voittamat-
1774: tomia esteitä syntynyt - loppuun saatettu kolmen vuoden
1775: kuluessa. Onko tätä valmistelua tapahtunut? Ei ainakaan
1776: s'emmoisella tavalla kuin hra Mechelin oli olettanut ja ehdot-
1777: tanut kirjelmässään ruhtinas Obolenskille, nimittäin että se
1778: tapahtuisi tuossa hra Tagantsewin johtamassa suomalaisvenä-
1779: läisessä komiteassa. Ja kuitenkin, kuten sanottu, arm. esi-
1780: tyksessä juuri tämä valmistelu oli mainittu edelläkäyväksi ja
1781: välttämättömäksi, ja valtiosäädyt olivat hyväksyneet esityksen
1782: 1254               Istunto JO p. syyskuuta 1907.
1783: 
1784: 
1785: lausumatta tätä menettelyä vastaan minkäänlaista muistutusta.
1786: Tämä valmistelu ei ole tapahtunut siitä syystä, että Suomen
1787: senaatti on tehnyt sen työn miltei mahdottomaksi. Asia on
1788: nimittäin se, että mainitun komitean suomalaiset jäsenet, sii-
1789: hen nähden että enemmistö heitä kuului valtiolliseen ryh-
1790: mään, joka ei nauttinut nykyisen senaatin luottamusta ja joka
1791: puolestansa ei myöskään luottanut tähän nykyiseen senaat-
1792: tiin, katsoi velvollisuudekseen heti suurlakon jälkeen kääntyä
1793: senaatin puoleen asettamalla niinkuin sanotaan sijansa ja
1794: paikkansa mainitussa komiteassa senaatin käytettäväksi, siten
1795: että senaatti saisi ehdottaa hallitsijalle henkilöt, joiden val-
1796: tiollinen kanta paremmin kuin puheenaolevien henkilöiden
1797: soveltuisi senaatin jäsenten valtiolliseen kantaan. Tämä tapah-
1798: tui, kuten sanottu, suurlakon jälkeen marraskuussa vuonna
1799: 1905. Mutta vielä tänä päivänä eivät mainitun komitean suo-
1800: malaiset jäsenet ole saaneet minkäänlaista tietoa siitä, mitä
1801: senaatti on tehnyt tämän anomuksen, tämän tarjouksen joh-
1802: dosta, onko se hallitsijalle esitetty, ovatko he mainitusta ko-
1803: miteasta vapautetut vai eivätkö. Ja kuitenkin on - se tie-
1804: detään - venäläisellä taholla käytetty tätä seikkaa., että Suo-
1805: menmaa ei ole nyt edustettuna mainitussa komiteassa tai että
1806: sen edustus on epätietoisella kannalla, että sen jäsenet ovat
1807: asettaneet paikkansa hallituksen käytettäväksi, mutta että tätä
1808: kysymystä ei ole ratkaistu, - tätä tosiasiaa on tiettävästi
1809: venäläisellä taholla käytetty jonkinlaisena tekosyynä, sanoi-
1810: sinko verukkeena kysymyksen jättämiseksi epätietoiseen tule-
1811: vaisuuteen. Onko nyt senaatti menettelemällä tällä tavoin
1812: paraiten valvonut Suomenmaan etua ja täyttänyt velvolli-
1813: suutensa hallitsijaa ja maata kohtaan? Ja onko tämä yli-
1814: päänsä tapahtunut siinä tiedossa, että senaatti saattoi vastata
1815: tästä menettelystä, ja onko sen onnistunut saattaa käytäntöön
1816: toinen, maallemme annellisempi valmistelumuoto asevelvolli-
1817: suusasiamme lopulliseksi järjestämiseksi kuin se oli, jonka
1818: hra Mechelin aikaisemmin oli hyväksynyt ja jonka hallitsija
1819: oli esityksessään valtiosäädyille ilmoittanut? Minä olen hra
1820: Mechelinin lausunnosta huomannut, että senaatti on ajatellut
1821: aivan toisenlaista menettelytapaa. Mutta kysymys on, onko
1822: se siinä onnistunut, ja onko se siinä onnistuva. Sen ratkaisee
1823: tulevaisuus, ehkä läheinenkin. Mutta varmaa on, että senaatti
1824: menettelyllään on synnyttänyt suuren osan niitä vaikeuksia,
1825: jotka nyt ovat olemassa. Kummallista, enemmän kuin kum-
1826: mallista on, ettei tätä esitystä näistä miljoonista hankittu Suo-
1827: men eduskunnalle jo viime valtiopäivillä. Kenen asiana oli
1828: valvoa, ettei tässä kohden syntyisi minkäänlaista laittomuutta?
1829: Tottahan Suomen omat hallitusmiehet ovat tietäneet sen,
1830:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1255
1831: 
1832: 
1833: että mikäli julkisuudessa on ilmoitettu ja mikäli muutenkin
1834: vakuutetaan Venäjän valtiobudgettiin oli jo aikaisemmin otettu
1835: vuodeksi I<)06 ja 1907 nämä 10 miljoonaa. Oliko silloin asian
1836: mukaista, että kun tämä erä oli otettu Venäjän valtiobudgettiin,
1837: kun Venäjän hallitus oli käsittänyt Suomen valtiosäätyjen pää-
1838: töksen niin selväksi, että sen perustuksella voitiin tehdä tämä,
1839: ja kun mahdollisesti Suomen edustavalla taholla oli selitetty
1840: tämä käsitystapa oikeaksi, oliko silloin, kysyn sen, oikein,
1841: että Suomen senaatti niin vähän seurasi asiain kehitystä, ettei
1842: se rientänyt tekemään, mikä sille oli mahdollista uhkaavan
1843: laittomuuden estämiseksi ja hankkimaan eduskunnalle niin
1844: pian kuin suinkin armollista esitystä. Asia on saanut venyä,
1845: ja niin me nyt olemme siinä tilassa, että hallituksen edustaja
1846: ei voi lausua sanaakaan siitä, millä kannalla tämä kysymys
1847: .on 1:nä päivänä tammikuuta 1908 siinäkin tapauksessa, että
1848: eduskunta myöntäisi nyt pyydetyt 20 miljoonaa. Se on tule-
1849: vaisuuden asia, tulevaisuuden huoli, sanotaan ehkä, miten on
1850: tehtävä tulevana keväänä,jos silloin pyydetään tämä rahamäärä.
1851: Mutta syytä on kuitenkin ottaa huomioon, että nyt jo on puoli~
1852: virallisesti lehdessä, jota mainitaan Venäjän nykyisen hallituk-
1853: sen äänenkannattajaksi, lausuttu se vaatimus, että jos eivät
1854: suomalaiset tahdo suorittaa sotapalvelusta valtakunnan yleisessä
1855: sotajoukossa, niin heidän tulee suorittaa vuotuinen sotavero.
1856: Tämä johtaa siihen että, ellemme tahdo olla sokkosilla, mei-
1857: <iän täytyy tunnustaa itt;ellemme, että se ehdotus ehkä kyllä
1858: muutaman kuukauden kuluttua on edessämme, että on suo-
1859:  ritettava yhä edelleen tämä rahamääräys. Tärkeätä, erittäin
1860: tärkeätä olisi ollut, että kotimainen hallituksemme olisi voinut
1861: antaa eduskunnalle tässä kohden rauhoittavia tietöja, että se
1862: .olisi käyttänyt sitä aikaa, joka sillä on ollut - noin kaksi
1863: vuotta - valmistaakseen tätä maamme kaikkein polttavinta
1864: kysymystä lopulliseen onnelliseen ratkaisuun. Minä tiedän
1865: hyvin, että vaikeudet sittenkin olisivat epäilemättä olleet suu-
1866:  ret, mutta silloinkin olisi ainakin tehty, mikä olisi ollut mah-
1867: dollista. Nyt saattaa käydä niin onnettomasti, että tämän vit-
1868:  kastelun kautta me olemme kadottaneet ne hetket, jolloin
1869:  tämäkin kysymys olisi voitu saada suhteellisesti onnellisella
1870: tavalla ratkaistuksi ja että me olemme antaneet pahimmille
1871: vastustajillemme aikaa ja tilaisuutta ottaa tämä kysymys esille
1872: juuri silloin kuin heidän voimansa on suurin ja meidän vai-
1873:  kutusvaltamme pienin.. Jo ennen on käynyt niin, että juuri
1874:  ne miehet, jotka nyt johtavat kotimaista hallitustamme, ovat
1875: tietämättänsä auttaneet mitä suurimmassa määrin niitä hen-
1876:  kilöitä, jotka juuri asevelvollisuusasian alalla ovat tahtoneet
1877:  saada erikoisasemamme kokonaan hävitetyksi. Jo kenraali-
1878:                    Istunto 10 p. syyskuuta 1907·
1879: 
1880: 
1881: kuvernööri Bobrikoff-vainaja oli useamman kuin yhden ker-
1882: ran sanonut olevansa täysin valmis myötävaikuttamaan kut-
1883: suntain lakkauttamiseen, kunhan vaan viimeinenkin jäännös
1884: Suomen omaa sotaväkeä, Suomen kaartinpataljoona, saatai-
1885: siin samalla hävitetyksi. Ehkä hänen henkensä edustajat
1886: Venäjällä nyt mielihyvällä ovat myötävaikuttaneet siihen, että
1887: Suomen asevelvollisuusasia tällä tavoin on jäänyt ratkaise-
1888: matta, on jäänyt odottamaan siksi, kunnes he voivat saada
1889: sen esille sellaisessa venäläisessä eduskunnassa, jossa enem-
1890: mistön mielipiteet ovat saman hengen ilmauksia. Kaikki me
1891: hartaasti sydämen pohjasta toivomme, ettei näin kävisi, har-
1892: taasti me kaikki toivomme, että kotimainen hallituksemme
1893: todella olisi tehtävänsä tasalla tässä äärettömän tärkeässä
1894: asiassa ja että sen lopulta onnistuisi saada maamme etujen ja
1895: oikeudenmukaisesti asia järjestetyksi. Mutta epäilykset ovat
1896: tässä kohden tosiaankin suuria ja minä puolestani olen katso-
1897: nut sen suorastaan edustajavelvollisuudekseni lainkaan peittele-
1898: mättä esiintuoda käsitykseni ja ne epäilykset, jotka tietääkseni
1899: ovat vallalla hyvinkin laajoissa kansalais- ja valitsijapiireissä.
1900: 
1901:     Ed. Runebe:rg: Det är icke min afsikt att söka följa
1902: landtdagsmannen Danielson-Kaimari i det andragande han
1903: nyss har hållit. Han har där på sitt vanliga glänsande sätt
1904: sökt att prisa den senat, som närmast föregått den nuva-
1905: rande och riktat sitt skarpa och sinnrika tadel mot den nu-
1906: varande senatens åtgärder. Han har på sitt vanliga intres-
1907: santa sätt skildrat det vanliga människoödet, som träffar den
1908: enskilde och äfven träffar partier, nämligen huruledes de
1909: glänsande förhoppningar och föresatser, med hvilka man
1910: skrider tili ett arbete, så mången gång inför verklighetens
1911: bistra kraf krympa något samman. Jag vill som sagdt icke
1912: alls inlåta mig på denna sida af frågan. Det synes mig,
1913: som om den i frågans nuvarande skede ligger väsentligen
1914: på sidan af saken. Det är nu fråga om remiss till utskott
1915: utaf propositionen, och jag skall be att med anledning af
1916: denna remiss få uttala några synpunkter. Det kan själffal-
1917: let icke, förrän saken blifvit allsidigt beredd i utskott, komma
1918: i fråga att slutgiltigt uttala sig. Men jag anhåller att vid
1919: propositionens remiss få framhålla några synpunkter till ut-
1920: skottets beaktande. Det är uppenbarligen icke de rent finan-
1921: siella sidorna af saken, icke ens de formelt rättsliga, som
1922: äro af hufvudsaklig betydelse för frågans slutliga afgörande
1923: i den ena eller andra riktningen. Frågan är tili sin väsent-
1924: liga innebörd af allmänt politisk art och måste främst från
1925: denna synpunkt bedömas. Det synes dock, efter allt hvad
1926:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1257
1927: 
1928: 
1929: man har sig i saken bekant, vara säkert, att en vägran från
1930: landtdagens sida att godkänna det i propositionen framstälda
1931: krafvet, omedelbart skulle frammana en konflikt af allvar-
1932: sammaste slag. Hvilken form denna komme att ikläda sig
1933: må lämnas därhän. Jag vill endast nu påpeka, att ett för-
1934: ordnande om medlens utbetalande emot landtdagens beslut
1935: skulle stå i så afgjord strid mot vår uppfattning af vårt lands
1936: rättsliga ställning och nationella själfständighet, att det väl
1937: icke skulle kunna sättas i värkställighet af någon finsk senat
1938: med anspråk på folkets och egen aktning. Men hvilken
1939: gestaltning konflikten än närmast skulle taga, måste vi vara
1940: beredda på att den måste leda till en förnyad strid för hela
1941: vårt nationella själfbestånd på en tid, då fred är för oss mer
1942: än någonsin ett lifsbehof.
1943:     Jag är nu ingalunda den, som anser att vår internatio-
1944: nella politik alltid borde gå ut på undvikande af konflikter.
1945: Tvärtom! När det gäller själfva grunden för vår rättsord-
1946: ning och vårt nationella själfbestånd, och när de enskilda
1947: öfvergreppen, äfven om de hvar för sig äro af mindre bety-
1948: denhet, endast utgöra delar af ett system, som afser kull-
1949: störtandet häraf, fordrar en framsynt politik att icke gå ur
1950: vägen för konflikten genom eftergifter af rättsståndpunkten,
1951: icke ens i enskilda fall. Man kan annars lätt förlora mer
1952: på eftergifter än på strider, man kan förlora hela känslan
1953:  af rättsbegreppets betydelse för samfundslifvet och folkets
1954:  aktning för lag och samfundsordning. Ofärds- och förned-
1955: ringsårens historia och följder gifva oss outplånliga lärdo-
1956: mar i detta afseende.
1957:     Det ~ifves sålunda förvisso förhållanden, där det är en
1958: oeftergiflig plikt för dem, som bära ansvaret för landets öden,
1959:  att icke rygga tillbaka för en konflikt, äfven om man har
1960: fullt klart för sig de hotande faror en sådan bär i sitt sköte.
1961: Men för att man i vår ställning skall besluta sig för att in-
1962: låta sig på en konflikt af den vidtgående och djupt ingri-
1963:  pande innebörd, hvarom nu är fråga, måste man vara öfver-
1964: tygad om, för det första, att det verkligen gäller en lifssak
1965: för det nationella själfbeståndet. För det andra, och vikti-
1966: gaste, måste man vara förvissad om, att man därvid kan
1967:  intaga en fullkomligt säker och otvetydig rättsståndpunkt -
1968:  såväl i formelt som i sakligt afseende - såsom fallet var i
1969:  vårt folks strid mot den Plehve-Bobrikoffska omstörtnings-
1970:  och för~töringsregimen. I vårt ~äge är ?ett<~; det enda, som
1971:  kan skå.nka oss ~tyrka och uthaliighet 1 stnden. Den rent
1972:  praktiska betydelsen af, att i en sådan kamp kunna stöda
1973:  sig på sin klara, sakliga, lagliga rätt .må ej underskattas.
1974:                   Istunto 10 p. syyskuuta 1907·
1975: 
1976: 
1977: Utan detta stöd skola vi alltid draga det kortare strået, med
1978: detta stöd kunna vi, jämväl i hårda tider och med mörka
1979: utsikter trots allt hoppas på vår saks slutliga seger.
1980:      Huru förhåller det sig i antydda afseende med nu före-
1981: liggande sak? Ingen kan säga att dessa 20 miljoner, om
1982: också en nog så stor summa för våra förhållanden, skulle
1983: medföra landets utarmande och försvagande, så mycket min-
1984: dre som vi under dessa år icke haft några utgifter för mili-
1985: tärväsendet. Att vi icke själfva föranledt utan tvärtom med
1986: all makt motsatt oss denna »besparing» förändrar icke själfva
1987: sakförhållandet. Icke häller kan man med fog säga att detta
1988: kraf på bidrag till militärväsendet för de tre senaste åren
1989: skulle utgöra en länk utaf ett system, som sträfvar att tillin-
1990: tetgöra vår rättsordning och vårt nationella själfbestånd.
1991: Mycket återstår visserligen förrän den lagliga rättsordningen
1992: på alla områden af vårt autonoma lif bragts i sina riktiga
1993: gängor, men vi böra ej förneka att regeringssystemet sedan
1994: novembermanifestet i det väsentliga syftat till lagliga förhål-
1995: landens upprätthållande. Att andra och motsatta sträfvan-
1996: den med all makt söka göra sig gällande inom de mot oss
1997: fientliga lagren af det ryska samhället, kunna vi visserligen
1998: icke förneka och ej häller förbise. Men ännu åtminstone
1999: hafva de ej fått ledningen, och så länge kunna vi icke be-
2000: trakta det nu ifrågavarande krafvet såsom en enskild del af
2001: ett mot vårt själfbestånd riktadt förstöringssystem.
2002:      Och slutligen rättsståndpunkten för en vägran att utbe-
2003: tala den kräfda summan, den rättsståndpunkt, på hvilken
2004: man skulle kunna stöda sig i en, hela vårt själfständiga lif
2005: hotande konflikt. Huru förhåller det sig med den? Det min-
2006: sta, som kan sägas, är att den är i hög grad svag och osä-
2007:  ker. Det är visserligen sannt, att man måste anse att en
2008: allsidig och rättvis pröfning af sakförhållandet borde hafva
2009: ledt till att detta kraf icke vidare framstälts, ty nekas kan
2010:  icke att det tillkommit på grund af en för sig orättmätig
2011: fordran på ersättning för upphäfvandet af ett olagligt förord-
2012: nande och att en sådan fordran icke rättvisligen bort upp-
2013:  rätthållas sedan oriktigheten af det system, hvaraf detta för-
2014:  ordnande utgjorde en så väsentlig del, blifvit erkänd. Men
2015: häraf förändras icke vår skyldighet att fullt honorera våra
2016: förbindelser, äfven om vi iklädt oss dem på grund af nöd~
2017: tvång samt på grund af en i och för sig orättmätig fordran,
2018: och jag kan icke komma tili en annan mening än att en
2019:  opartisk granskning af handlingarna vid 1904-05 års landt-
2020: dag, den nåd. propositionen och ständernas därvid afgifna
2021:  svar, alltid måste leda tili den uppfattningen, att ständerna
2022:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1259
2023: 
2024: 
2025: å landets vägnar iklädt sig en sådan förbindelse, hvars upp-
2026: fyllande nu kräfves, om också ej i juridiskt bindande form.
2027: Monarken har i sin proposition föreslagit, att inställa till-
2028: lämpningen af värnepliktsförordningen mot att landet beta-
2029: lar ett bidrag till militärväsendet af 10 miljoner mark per år
2030: i tre års tid. Representationen svarar att förslaget kan god-
2031: kännas, men att på grund af tidens knapphet, summans stor-
2032: lek och omöjligheten att uppgöra budget för tre år, ansla-
2033: get beviljats för endast ett år. För tolkningen af svarets
2034: innebörd är statsutskottets af ständerna godkända betänkande
2035: af stor vikt, och ur detta framgår än mer otvetydigt, att för-
2036: slaget godkändes i dess helhet, ehuru det begärda anslaget
2037: på grund af för tillfället gällande förhållanden endast kunde
2038: medgifvas på ett år. Under sådana omständigheter synes
2039: det, som om omsorgen om landets ära icke mindre än om
2040: dess säkerhet kräfde att vi, utan att söka undflykter, fll sista
2041: skärfven fullgöra våra förpliktelser. Det bör icke ens med
2042: skenet af berättigande kunna sägas om oss, att vi med lätt-
2043: het gifva våra löften i nödens stund, och med samma lätt-
2044: het slingra oss undan, då tvånget åter lättas. Om möjligt
2045: än mer än annars är detta i vårt förhållande till Ryssland
2046: af utomordentlig vikt, att icke med rätta någon skugga kan
2047: kastas på vår vederhäftighet och tillförlitlighet.
2048:     Jag vill ej för denna gång mer i detalj inlåta mig på en
2049: utläggning af nyss berörda förhållande. Utskottet skall na-
2050: turligtvis egna denna sida en ingående granskning, och jag
2051: är öfvertygad om, att den måste leda till det anförda resul-
2052: tatet. I hvarje händelse måste man helt visst medgifva, att
2053: rättsståndpunkten för en vägran att utbetala den kräfda sum-
2054: man. är synnerligen svag, alltför svag för att därpå kunna
2055: stöda sig i en för landet måhända ödesdiger konflikt.
2056:     Såvidt mig nu synes, kunna vi därför icke vägra utbe-
2057: tala det kräfda beloppet, men själffallet synes att detta en-
2058: dast kan ske med fullt klart och otvetydigt häfdande af repre-
2059: sentationens rätt att besluta öfver hela den ifrågavarande
2060: utgiften, och tillika med otvätydigt utsägande af att bidrag
2061: i denna form, såsom äfven en föregående landtdag uttalat,
2062: endast kan komma i ifråga såsom provisorisk åtgärd för en
2063: kortare tid, och sålunda icke utgöra grunden för några kraf
2064: för framtiden. Vidare synes det såsom någon särskild be-
2065: villning för detta ändamål icke borde medgifvas, utan att ifråga-
2066: varande summa till hela sitt belopp borde utgå ur besparade
2067: statsmedel. Att nödvändigheten af militärfrågans ordnande i
2068: närmaste framtid med representationens medverkan kraftigt bör
2069: framhållas i detta sammanhang, synes likaså vara själffallet.
2070: I26o               Istunto 10 p. syyskuuta 1907.
2071: 
2072:    Jag hoppas att utskottet, eller utskotten, till hvilka frågan
2073: remitteras, skola grundligt utreda alla olika sidor af den-
2074: samma, så att landtdagen, då den återkommer från utskot-
2075: ten, med fullt medvetande om frågans viktiga innebörd och
2076: kännedom om därpå verkande förhållanden, kan fatta sitt
2077: definitiva beslut.
2078: 
2079:     Ed. Alkio: Näitä sotalaitoskorvausvaroja koskeva arm.
2080: esitys vuoden 1904-05 valtiopäivillä annettiin sen johdosta,
2081: että vuoden 1901 asevelvollisuusasetusta, joka oli syntynyt
2082: perustuslainvastaisessa järjestyksessä, oli lakattu sovellutta-
2083: masta käytäntöön. Silloisessa arm. esityksessä mainitaan ni-
2084: menomaan, että tämä tapa korvata Venäjän valtiolle Suomen
2085: osallisuus sotalaitoskustannusten korvaamiseen oli oleva väli-
2086: aikainen. Mainitaan vielä, että tämä korvaustapa oli aiheu-
2087: tunut ten johdosta, ettei valtiosäätyjen anomusta Suomen
2088: sotalaitoksen järjestämisestä voida lopullisesti ratkaista ennen:..
2089: kuin yleisvaltakunnallisen ja Suomen paikallisen lainsäädäntö-
2090: olojen toisistaan rajoittamista varten erittäin asetettu ko-
2091: mitea on suorittanut tehtävänsä. Valtiosäädyt hyväksyivät
2092: silloin kysymyksessä olevan maksun suoritettavaksi yhdeltä
2093: vuodelta, nähtävästi myöskin pitäen silmällä sitä, että sotalai-
2094: toskysymyksen laillisella pohjalla järjestäminen maassamme
2095: oli eroittamattomasti yhdistetty tämän rahallisen korvausky-
2096: symyksen jatkuvan käsittelyn kanssa. Suomen kansa seu-
2097: rasi silloin suurella levottomuudella tämän asian kehitystä.
2098: Tuhansissa kansalaiskeskuuksissa nousi kysymys: kuinka
2099: kauan tulee tämä laittomuuden välitila vielä kestämään ja
2100: minkälaista ratkaisutapaa tulee Pietarissa istuva komitea eh-
2101: dottamaan, sillä siinä onnettomassa laittomuuden ja epävar-
2102: muuden tilassa, missä maa oli edellisinä vuosina ja silloin
2103: vieläkin yhä jatkuvasti oli, ei 1878 vuoden asevelvollisuus-
2104: laitoksemme mielivaltainen lakkauttaminen suinkaan ollut vä-
2105: häpätöisimpiä. Kun asian jatkuva kehitys näin jäi riippu-
2106: maan Pietarin komiteasta, se ei suinkaan ollut omiansa mieliä
2107: pysyväisesti levollistuttamaan. Jäätiin odottavalle kannalle.
2108:  Mainittu vuoden 1904-05 valtiosäädyille annettu arm. esitys
2109:  tosin viittasi siihen, että asevelvollisuuskysymyksen lopullinen
2110:  valmistaminen tulisi ainakin suureksi osaksi riippumaan äsken
2111:  mainitsemani komitean lausunnosta. Mutta jo se seikka, että
2112:  laittomassa järjestyksessä syntynyttä asetusta oli mahdotto-
2113:  mana lakattu sovelluttamasta, antoi nyt aihetta uskomaan,
2114:  että asian lopullinen järjesteleminen perustuslaillista tietä oli
2115:  kuitenkin ensi tilassa odotettavisså.                        ,
2116:      Ann. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1261
2117: 
2118: 
2119:      Tarkastaessa nyt eduskunnalle jätettyä arm. esitystä kiin-
2120: tyy huomio heti siihen, että tässä ei sanallakaan mainita
2121: siitä, miten mahdollisesti sotalaitoskysymys maassamme lopul-
2122: lisesti järjestetään. Tämä vaillinaisuus johtaa heti siihen
2123: epäilykseen, että tämä kerta ei kentiesi olekaan viimeinen,
2124: jolloin Suomen eduskunnalle esitetään tässä muodossa kor-
2125: vata valtakunnan sotalaitosmenoja. Suomen sotalaitoskysy-
2126: myksen lopullinen järjestäminen on niin erottamattomasti
2127: yhdistettynä kysymykseen näitten korvausvarojen myöntämi-
2128: sestä valtakunnan rahastolle, että eduskunta mielestäni ei
2129:  voi ottaa lopullisesti käsiteltäväksi tätä varojen myöntämistä
2130:  muuta kuin mahdollisesti yhteydessä arm. esityksen kanssa
2131: siitä, miten maanpuolustuslaitos Suomessa on lopullisesti jär-
2132: jestettävä.
2133:       Keskusteltaessa tästä kysymyksestä on myös mainittu,
2134:  että valtiosäädyt vuonna 1905 oikeastaan jo lupasivat vaadi-
2135:  tun maksun kaikilta kolmelta vuodelta, vaan että se ainoas-
2136:  taan puuttuvan ajan vuoksi, kun ei enää ehditty tulo- ja
2137:  menoarviota tämän johdosta riittävästi muodostella, määrät-
2138:  tiin maksettavaksi vain yhdeltä vuodelta. Sen verran kuin
2139:  silloisista valtiopäiväasiakirjoista käy selville ei tätä ehdo-
2140:  tusta kuitenkaan saata pitää oikeana. Valtiosäädyt anomuk-
2141:  sessaan laillisten olojen palauttamisesta maahan tekivät tär-
2142:  keimmäksi asiaksi sen, että kysymys Suomen asevelvollisuu-
2143:  desta olisi perustuslaillista tietä lopullisesti ratkaistava. Keis.
2144:  Majesteetti silloin suvaitsi suostua valtiosäätyjen anomukseen,
2145:  lakkauttaa laittomat kutsunnat ja esittää rahallisen suorituk-
2146:  sen väliaikaisena korvauksena. Vastauksessaan valtiosäädyt
2147:   nimenomaan merkitsivät, että rahallinen vastike käsitettiin
2148:   tulevan kysymykseen ainoastaan lyhyeltä ajalta sekä ettei
2149:   asian perustuslain mukaista järjestelyä viivytettäisi yli tar-
2150:   peellisen ajan. Siitä on nyt kulunut yli kahden vuoden.
2151:   Kun meille nyt annetaan arm. esitys, josta puuttuvat jo nekin
2152:   viittaukset, jotka asian lopulliseksi järjestämiseksi olivat vuo-
2153:   den 1905 arm. esityksessä, puuttuu meiltä näin ollen sekä
2154:   oikeudellista että siveellistä pohjaa korvauksen myöntämiseen
2155:   edes samassa merkityksessä kuin valtiosäädyt sen tekivät
2156:   vuonna 1905.
2157:       Tässä arm. esityksessä sitä paitsi ehdotetaan eduskunnan
2158:   osotettavaksi ainoastaan pienempi erä, jota vastoin, paitsi soti-
2159:   lasrahaston varoja, valtiorahastoon säästyneistä varoista oso-
2160:   tetaan maksettavaksi 12,547,000 markkaa ilman eduskunnan
2161:   päätöstä. Koska käsitykseni mukaan arm. esitys jo tässä
2162:    suhteessa on jyrkästi ristiriidassa niiden perustuslainmääräys-
2163:    ten kanssa, jotka koskevat Suomen valtion varojen hoitoa,
2164: !262               Istunto 10 p. syyskuuta H)07.
2165: 
2166: 
2167: katson velvollisuudeksi asettaa valiokunnassa kysymyksen
2168: alaiseksi, eikö ann. esityksen vaillinaisuus sellaisenaankin
2169: aseta eduskunnalle jo täysin perustuslaillisia velvoituksia sen
2170: hylkäämiseen.
2171:     Olen lopulta sitä mieltä, että jos tämä arm. esitys tulisi
2172: hyväksytyksi, sisältäisi se samalla vaarallisen luopumisen siitä
2173: oikeudesta, mikä Suomella on perustuslaillisena valtiona jär-
2174: jestää maanpuolustusta ja verotusta. Arm. esityksen hyväk-
2175: syminen tässä muodossa sisältäisi periaatteellisen luopumisen
2176: näistä kalliista oikeuksista. Se merkitsisi sitä, että Suomi
2177: seuraavissa kehitysasteissa sotalaitosta koskevissa suhteissa
2178: menettäisi vähitellen kokonaan sananvaltansa, josta johtuvia
2179: käytännöllisiä seurauksia voi ainoastaan pelolla aavistaa. Sel-
2180: lainen on tällaisissa tapauksissa poikkeuksetta kehityksen
2181: kulku. Sen jälkeen kuin sellaiselle tielle astutaan, on myö-
2182: häistä ruveta kiistelemään perustuslaillisuuden periaatteesta,
2183: ja sen vuoksi olen sitä mieltä, että eduskunta ei nyt esillä
2184: olevan arm. esityksen nojalla voi ottaa lopullisesti käsitelläk-
2185: sensä kysymystä vaaditun rahamäärän maksamisesta Venä-
2186: jän valtakunnan rahastoon. Ennenkuin sellainen käsittely
2187: saattaa tulla kysymykseenkään, olisi saatava arm. esitys myös-
2188: kin siitä, miten maanpuolustuslaitos Suomessa tullaan lopul-
2189: lisesti järjestämään.
2190:     Ed. Pykälä: En tahdo menettää aikaa sellaiseen histo-
2191: riikki1n, jota tässä on pidetty asevelvollisuusasiamme vaiheista.
2192: Että meillä on velvollisuus isänmaata ja yhteistä valtaistuinta
2193: puolustaa, siitä ei suinkaan liene täällä kellään eri mieltä.
2194: Mutta yhtä selvää on myöskin, kenen aiheuttama on nykyi-
2195: nen olojen ristiriita meidän asevelvollisuuskysymyksessämme.
2196: Ei suinkaan Suomen asevelvollinen sotajoukko milloinkaan
2197: antanut aihetta korkeille venäläisille tarkastajille moitteeseen
2198: huonosta sotakunnosta, päinvastoin se useinkin sai osakseen
2199: ylistyksiä. Vielä vähemmin voitiin syyttää sitä uskottomuu-
2200: desta tai petollisuudesta tehtäviensä täyttämisessä valtaistuinta
2201: kohtaan. Mutta kuitenkin tämä sotajoukko meiltä riistettiin
2202: ilman valtiopäivien myöntymistä ja sen sijalle tarkoitettiin
2203: antaa väliaikainen, kansan eduskunnan mieltä kuulematta
2204: syntynyt asevelvollisuuslaki. Kun se ei onnistunut ja ase-
2205: velvollisuuslaki peruutettiin, myönsi Suomen kansan edus-
2206: kunta v. 1905 10 miljoonaa mk. sotaveroa sen johdosta, että
2207: Suomen ei persoonallista asevelvollisuutta tarvitse suorittaa.
2208: Nyt on taas kysymyksessä tuo sotavero, jonka pienestä sum-
2209: masta on annettu eduskunnalle esitys; suurempi summa tulee
2210: ehkä otettavaksi hallinnollista tietä. Mikäli voi seurata vir-
2211:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.    1263
2212: 
2213: 
2214: tauksia eri puolueitten sanomalehdissä ja saada selville niistä
2215: lausunnoistakin, joita täällä on tänään pidetty, ei olla vielä-
2216: kään täysin selvillä, mihinkä eri ryhmät tässä pyrkivät, lu-
2217: kuunottamatta tohtori Ursinin lausuntoa, josta täysin kävi
2218: selville, että hän on kielteisellä kannalla. N. s. perustuslail-
2219: linen ryhmä eritoten on viime aikoina vedonnut kansan ylei-
2220: seen mielipiteeseen kaikissa asioissa, mutta en usko että sillä
2221: nykyisessä menettelyssään olisi kansa takanaan. Sikäli kuin
2222: minä tunnen yleistä syvien rivien mielipidettä tässä asiassa,
2223: niin suuresti kun ne toivovatkin, että tämä kysymys onnelli-
2224: sesti tulisi ratkaistuksi, on mielipide siitä yhteinen, että
2225: eduskunnan ei ole myönnettävä nyt kysymyksessä olevia
2226: rahoja. Päinvastoin on kansa valmis suorittamaan asevel-
2227: vollisuutta persoonallisesti, jos se eduskunnan myötävaiku-
2228: tuksella vaan laiksi tulee. - Ei ole mitään takeita siitäkään,
2229: joudutetaanko asevelvollisuuskysymyksen ratkaisua tällä myön-
2230: tymisellä, vai yhäkö sitä lykätään hämärään ja tiedottomaan
2231: tulevaisuuteen.
2232:     Niistä lausunnoista, joita täällä on annettu, ei valiokunta
2233: suurestikaan hyödy syystä, että on asiaa kierretty puolelta
2234: ja toiselta ollenkaan kajoamatta ytimeen, kuten esim. suo-
2235: malaisen puolueen johtaja Danielson-Kaimari on tehnyt. Pyy-
2236: dän vaan lyhyesti määrätä kantani, myöskin valitsijoitteni
2237: puolesta, että vastustan varojen myöntämistä. Lausun sille
2238: valiokunnalle, joka asiaa tulee käsittelemään, että olkoot val-
2239: tiolliset näkökohdat kuinka tärkeät tahansa, tässä tulee ottaa
2240: huomioon ainoastaan mitä meidän perustuslakimme määrää.
2241: Maksakoon meille oma sotalaitos vaikka enemmänkin kuin
2242: 10 miljoonaa, silloin olemme kuitenkin perustuslaillisella poh-
2243: jalla, josta niin paljon on puhuttu ja josta nyt näytään ole-
2244: van niin kauvas luisumassa.
2245: 
2246:     Ed. Hjelt: Se arvoisa eduskunnan jäsen, joka alotti ny-
2247: kyisen keskustelun, lausui suuresti ihmettelevänsä, jos n. s.
2248: perustuslaillinen ryhmä myöntäisi nyt vaaditun sotaveron.
2249: Hänen ihmettelynsä on varmasti kasvanut kuullessaan ed.
2250: Runebergin puheen, jonka tahtoisin sanoa hautajaispuheeksi
2251: sille katsantokannalle, joka takavuosina oli hänen edusta-
2252: massaan ryhmässä määräävänä, katsantokanta, jonka mukaan
2253: oli velvollisuus noudattaa lain puustavia äärimmäisyyteen
2254: asti, kokonaan katsomatta, millainen seuraus siitä oli maalle
2255: ja kansalle. Tämä puhe on mielestäni erinomaisen kuvaava,
2256: se kuvaa sitä todellista asemaa, johon kehitys on vienyt sa-
2257: man ryhmän.
2258:                                                                     8o
2259:                     Istunto 10 p. syyskuuta H)O'J.
2260: 
2261:       Hra af Ursinin ihmettely on luullakseni jonkun verran
2262:   kasvanut hänen kuullessaan ed. Danielson-Kalmarin puheen.
2263:   Ne seikat, joihin hän siinä kosketteli, tämän kysymyksen esi-
2264:   historia, ovat omiansa nostamaan ihmettelyä, sanoisinko häm-
2265:   mästystä.
2266:       Minä puolestani pyysin puheenvuoroa oikeastaan vain saa-
2267:   dakseni alleviivata erästä erityistä kohtaa nyt esillä olevan
2268:   miljoonakysymyksen esihistoriasta.
2269:       Ed. Danielson-Kaimari ohimennen jo mainitsi, että sitä
2270:   rahamäärää, 10 miljoonaa markkaa vuotta kohti, jota 1905
2271:   vuoden valtiopäiville annetussa armollisessa esityksessä vaa-
2272:   dittiin Venäjälle maksettavaksi, ei esitetty siinä esitysehdo-
2273:   tuksessa, jonka silloinen kotimainen hallitus oli valmistanut.
2274:   Silloinen senaatti oli näet teettänyt tarkan selonteon kaikista
2275:   niistä menoista, joita maamme asevelvollinen sotaväki oli
2276:   vuotta kohti aiheuttanut, ja senaatti oli tämän selonteon poh-
2277:   jalla aluksi ehdottanut, että maamme Venäjälle suoritettava
2278:   sotavero saisi supistua vastaavaan määrään eli noin 6-7
2279:   miljoonaan markkaan vuodessa. Hyviä toiveita oli olemassa,
2280:   että Venäjän puolelta tähän summaan tyydyttäisiin.
2281:       Asiain tällä kannalla ollen pistäytyivät, kuten ed. Da-
2282:   nielson-Kalman jo mainitsi, silloisen vastustuspuolueen johto-
2283:   miehet väliin. He tarjosivat nämä 10 miljoonaa, esittäen
2284: · tämän tarjoumuksensa suurimmassa salaisuudessa kotimaisen
2285:   hallituksen selän takana ja karttaen kaikkea lojaalista yh-
2286:   teistoimintaa niiden eduskunnan jäsenten kanssa, jotka eivät
2287:   heidän ryhmäänsä kuuluneet. Ei sovi ihmetellä että tarjous,
2288:   joka eduskunnan silloisen vahvimman ryhmän nimessä teh-
2289:   tiin, joskin näin erinomaisen vähän sympaattisella, valonaralla
2290:   tavalla, oli tervetullut Venäjän, sodan rasittamalle rahalaitok-
2291:   selle. Tarjous hyväksyttiin Pietarissa ja sitten säädyt vuo-
2292:   rostaan hyväksyivät saman tarjouksen, tosin vaan yhdeksi
2293:   vuodeksi. Sen vekselin, jonka silloisen valtapuolueen johto-
2294:   miehet Pietarissa asettivat ja jonka säädyt sittemmin hyväk-
2295:   syivät, sen vekselin suorittamista vaaditaan nyt vähävarai-
2296:   selta kansaltamme.
2297:        Olen tässä vaan keveällä kädellä, muutamilla viittauksilla
2298:   koskettanut kysymyksessä olevan miljoonakysymyksen syntyä,
2299:   sivuuttaen kokonaan ne mieltä kiinnittävät detaljit, jotka liit-
2300:   tyvät tähän kysymykseen. Mutta pyydän saada lausua sen
2301:   toivomuksen, että se valiokunta tai ne valiokunnat, joiden
2302:   pohdittavaksi nyt esilläoleva armollinen esitys lykätään, tah-
2303:   toisivat ottaa vaivakseen mietinnössään objektiivisesti ja riit-
2304:   tävän täydellisesti valaista tämän tärkeän kysymyksen vai~
2305:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1265
2306: 
2307: 
2308: heita, joten kansamme, kun se tai jos se ottaa vaadittua
2309: sotaveroa suorittaakseen, myöskin täysin tuntisi nekin.
2310: 
2311:     Ed. Schybergson: Det ter sig mer än vanskligt att del-
2312: taga i denna debatt för den, som till grundprincip i vårt
2313: politiska lif för det närvarande uppställer satsen, att man
2314: skall stryka öfver de föregående mellanhafvandena och en-
2315: dast se framtiden an. Ty den ena efter den andra af tala-
2316: rena i dag hafva intagit den motsatta ståndpunkten, den ena
2317: efter den andra harl försökt yttermera rifva upp de gamla
2318: såren. Men jag må dock försöka så godt jag kan med hvad
2319: man kallar praktisk politik. Den har icke något godt namn,
2320: men för mig har benämningen opraktisk politiker om möj-
2321: ligt ännu sämre klang.
2322:     Det har varit tai om, hur vår värnepliktsfråga i framtiden
2323: skall komma att gestalta sig och må det förunnas också mig
2324: att yttra några ord därom. Jag sade vår värnepliktsfråga,
2325: men menade vår militärfråga. Hr Danielson-Kaimari om-
2326: nämnde det uttalande, som för någon tid sedan ingick i den
2327: ryska tidningen Rossija, hvilken med skäl anses vara den
2328: nuvarande ryska regeringens officiösa organ och där
2329: det icke gafs oss några andra alternativ än att blifva
2330: instuckna såsom värnepliktige i den ryska armen eller be-
2331: tala 10 millioner årligen. 1 det valet stannar väl vårt folk
2332: icke tveksamt. Jag förmodar att icke ens den talare, som
2333: började debatten i dag, skulle, om han måste välja mellan
2334: dessa två alternativ, komma att tveka i valet. Jag förmodar
2335: att hr af Ursin, äfven han i sådant fall, skulle föredraga den
2336: skatt hvarom nu är fråga. Men jag tror att det finnes en
2337: icke ringa del af vårt folk, som jämväl ställda i valet mellan
2338: värneplikten efter den gamla lagliga normen och en pen-
2339: ningeskatt måhända föredrager detta senare alternativ. Det
2340: är visserligen sant att värneplikten under tidernas lopp vann
2341: en viss popularitet. Man vande sig vid den. Men när man
2342: nu blifvit fri värneplikten, så tror jag att en icke ringa del
2343: af vårt folk ogärna skulle ånyo foga sig i den. Det bör
2344: märkas att värneplikten hos oss liksom annorstädes är eh
2345: tvångsutskrifning på grund af lottning och det må icke för-
2346: våna någon, om man öfverhufvud icke gärna finner sig i
2347: en sådan institution och i all synnerhet icke gör det sådan
2348: vår statsrättsliga ställning är, då vi sist och slutligen dock
2349: ingenting kunna uträtta med denna militär, utan densamma
2350: snarare är till, om jag så får säga, för principens skull. Jag
2351: vågar gå längre än så. Jag fäste mig uti hr Danielson-Kal-
2352: maris tal vid hans uttalande om vår gardesbataljon, denna
2353: 1266               Istunto 10 p. syyskuuta 1907.
2354: 
2355: 
2356:  sista ögonsten, som vi gingo miste om till följd af det kon-
2357:  stituella partiets misstag vid 1904-1905 års landtdag. Jag är
2358:  väl kättersk i den frågan, men sedan vår öfriga militär blif-
2359:  vit indragen, så gjorde denna åtgärd mot gardesbataljonen,
2360:  åtminstone på mig, ett föga betydande intryck. Det var ju
2361:  en trupp som mer än de andra var till blott för skenets skull
2362:  och som väl knappast, efter allt hvad som passerat under
2363:  en öfverskådlig framtid, kunde bli något slags utgångspunkt
2364:  för en ny lifskraftig militär. När jag på utrikesort såg no-
2365:  tisen om gardesbataljonens indragning, så hade jag nästan
2366:  på läpparne orden »olkoon menneeksi». Den hade dessu-
2367:  tom i många stycken den sista tiden icke hållit profvet, så
2368:  att man knappast kunde ha full sympati för den.
2369:      Denna min ståndpunkt i militärfrågan är för mig icke
2370:  ny. Redan vid urtima landtdagen 1899 vedervågade jag att
2371:  i anledning af värnepliktsutskottets betänkande vid dettas
2372:  föredragning framhålla, att i den statsrättsliga ställning, i
2373:  hvilken vi befinna oss, en arme på värnepliktens grund icke
2374:  är betingad, utan snarare, att värfvade trupper i mån af
2375:  våra resurser borde uppställas, alltså en återgång ske till
2376: förhållandena före värnepliktslagens antagande. Förmodligen
2377:  är emellertid icke heller denna lösning af frågan vidare möj-
2378:  lig. Efter hvad som passerat få vi nog en tid bortåt vänta
2379:  på uppställandet af egen militär i landet, och den bästa lös-
2380:  ningen vore antagligen den, hvilken man tänkte sig vid ett
2381: sammanträde på detta rum år 1905 på hösten. Jag var icke
2382: själf närvarande, men har af protokollen funnit, att flertalets
2383: mening då gick ut på, att vår militärfråga skulle lämnas be-
2384: roende tills fullt normala förhållanden mellan kejsardömet
2385:  och storfurstendömet åter inträdde; först då kunde den med
2386: framgång återupptagas. Och jag skulle nästan vilja försöka
2387: hålla mig fast vid den förhoppningen, att efter alla de svå-
2388: righeter, som denna militärfråga har beredt både oss och
2389: myndigheterna i kejsardömet, frågan nu, efter det dessa 20
2390: millioner beviljats, skulle lämnas hvilande och beroende på
2391: vidare utredning. Det kan ju hända, att detta är en öfver-
2392: drifven optimism, det är ju det sannolikaste att, såsom hr
2393: Danielson-Kaimari det framhöll, krafvet på 10 millioner åter-
2394: igen om ett år upprepas, och jag för min del, om jag då
2395: är med, är villig att taga äfven en sådan proposition under
2396: öfvervägande, ehuru jag vill hoppas, att andra möjligheter
2397: till frågans lösning skulle kunna påfinnas. Detta om fram-
2398: tiden. Jag gör mig icke några stora förhoppningar om den.
2399: Jag hör öfverhufvud icke till dem, som uti våra yttre tvi-
2400: stefrågor anser oss förfoga öfver så stora resurser, att vi
2401:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   126';
2402: 
2403: 
2404: kunna frammana ungefär hvilka konflikter som hälst. Jag
2405: är häri alldeles ense med hr Runeberg och finner icke, att
2406: hr Runebergs yttrande, såsom hr Hjelt påstod, varit något
2407: slags begrafningstal öfver det konstitutionella partiets dröm-
2408: mar och förhoppningar. Det vidhöll tvärtom, att när det
2409: gäller vår autonomi och det rättstillstånd, som blifvit oss af
2410: försynen förunnadt, vi då måste kämpa, äfven om vi ingen
2411: utsikt ha till framgång. Det innebar helt enkelt samma
2412: ståndpunkt, som lagutskottet intog vid 1900 års landtdag, då
2413: utskottet framhöll, att vi böra visa tillmötesgående emot de
2414: ryska anspråken, såvidt vi det kunna, men då det gäller vår
2415: tilivaro som nation, då måste vi afböj'a förslag i sådan rikt-
2416: ning. Denna min ståndpunkt är icke från i dag; jag gjorde
2417: den gällande äfven då den Bobrikoffska regimen var som
2418: häftigast och då å andra sidan chauvinismen var som störst.
2419:      Redan i våras yttrade jag, att de 10 millioner, som be-
2420: viljats af 1904-1905 års landtdag, voro väl använda, och
2421: jag tvekar icke att vidhålla denna min mening, ty det var
2422: redan på tiden, att ansvaret för konflikten flyttades från de
2423: värnepliktiges skuldror på landtdagen, på dem som voro an-
2424: svariga gent emot nationen. Och det var äfven af nöden,
2425: att resultaten af värnepliktssträjken säkerställdes, ty så föga
2426: motståndskraftiga de värnepliktige visat sig redan året förut,
2427: så var det för ingen del gifvet, att de varit starkare år 1905,
2428: och det hade då kunnat hända, att hela vår kamp hade varit
2429: förgäfves. Men jag går längre än så. Hade jag varit närva-
2430: rande vid 1904-1905 års landtdag, hade jag utan tvekan
2431: beviljat hela beloppet, beviljat de 10 millionerna för treårs pe-
2432: rioden. Det var ju dock, såsom en af våra mest framskjutna
2433: politiker vid privat sammanträde då yttrade i denna sak, endast
2434: en fråga om pointen, och jag kan verkligen icke fatta huru-
2435: som en del medlemmar af denna samma landtdag nu efteråt
2436: lägga så stor vikt på, att de dock icke beviljade summan för
2437: mer än ett år och därmed tycka sig kunna fritaga sig från
2438: ansvaret för hela saken och inslå en ton och en taktik, som
2439: är alldeles motsatt den, hvilken de då följde.
2440:      Men jämte det jag sålunda är villig att nu göra, hvad
2441: jag, om jag varit med år 1905, redan då skulle hafva gjort,
2442: nämligen bevilja de återstående lo millionerna, så gör jag
2443: det naturligtvis under den form, att landtdagen beviljar hela
2444: beloppet och ingaluoda medgifver, att en del däraf utan
2445: landtdagens tillgörande af senaten utbetalas. Jag är villig att
2446: medgifva, att bokstafven i detta afseende kan gifva anled-
2447: ning till annan tolkning, men jag har dock klart för mig,
2448: att beviljandet af en så stor summa som 20 millioner icke
2449: 1268              Istunto 10 p. syyskuuta 1907.
2450: 
2451: kan undgå att invärka på landtdagens bevillningsrätt, och
2452: att detta belopp, äfven om det tages ur allmänna statsmedel,
2453: därförinnan måste af landtdagen beviljas. En detalj härvid
2454: är den, huruvida medlen skola tagas af bevillningsmedel, tili
2455: någon del af öfverskottsstatsmedel eller ur militiefondens hop-
2456: besparade fonder. Det har anmärkts, jag vill minnas också
2457: af hr af Ursin i dag, att 22 § i värneplikslagen, hvilket stad-
2458: gande har grundlagsnatur, förutsätter att militiefondens till-
2459: gångar användas tili förmån för den inhemska militärens
2460: behof och äfven om man anser, att värnepliktslagen icke
2461: ens i fråga om grundlagsparagraferna vidare har giltighett
2462: så borde dock från äldre tider den grundtanke bibehållas,
2463: att dessa medel skola för den inhemska militärens behof an-
2464: vändas eller ock besparas. En disposition af dem, såsom
2465: det skedde vid 1905 års landtdag, var måhända icke riktig.
2466: Med afseende härå vore jag för min del mest benägen för,
2467: att hela beloppet skulle utbetalas af andra öfverskottsmedel.
2468:     Med den ståndpunkt, jag sålunda intager, är det för mig
2469: af underordnad betydelse, hvad som möjligen kan följa i
2470: händelse dessa 20 millioner icke utbetalas. Men då såväl
2471: uti offentligheten för öfrigt som också vid detta samman-
2472: träde dessa påföljder hafva framhållits, så må det tillåtas
2473: också mig att uppehålla mig vid dem. Följden af att dessa
2474: 20 millioner icke blefve beviljade vore väl enligt all sanno-
2475: likhet den, att de icke dess mindre utrekvireras såsom uti
2476: regeringens proposition utttryckligen säges och däraf åter
2477: följer, att den nuvarande senaten afgår. Detta är visserli-
2478: gen icke en oväntad eventualitet. Redan efter den skrif-
2479: velse, som regeringens chef på våren delgaf de olika landt-
2480: dagsgrupperna, har man haft all anledning att räkna med
2481: den nuvarande regeringens afgång och jag förmodar att en
2482: icke ringa del af kammaren med jämnmod skulle se detta.
2483: Men hvilken regering kommer i stället? Det är en trossats,
2484: hvars riktighet på flere håll nästan icke får ifrågasättas, att
2485: det gammalfennomanska partiet vore villigt att i så fall öf-
2486: vertaga regeringen. Jag kan dock icke förstå, huru man
2487: ens kan tänka sig en sådan eventualitet. Det gammalfen-
2488: nomanska partiet skulle icke under normala förhållanden
2489: öfvertaga regeringen, då ju koalitionen gentemot den med
2490: detsamma vore gifven. Men allraminst kan det komma ifråga,
2491: att partiet skulle göra det under förhållanden sådana som
2492: de hvilka uppstode om de 20 millionerna icke beviljades.
2493: Resultatet blefve därför såsom hr Runeberg framhöll, att vi
2494: icke vidare kunna påräkna en regering af personer, som
2495: hafva något som hälst anspråk på folkets eller egen aktning.
2496:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1269
2497: 
2498: 
2499: Det kommer i så fall att uppstå en situation ungefär sådan
2500: som den efter februarimanifestet. En hel del röster komma
2501: naturligtvis att höjas, som anse det vara en plikt för du-
2502: gande män att öfvertaga ansvaret, såsom det skedde t. ex.
2503: 1901 på sommaren, då det var talan om att flere framskjutna
2504: personer inom det konstitutionella lägret skulle ingå i rege-
2505: ringen och dessa äfven eventuelt förklarade sig därtill villiga.
2506: För min del tvekar jag em.~llertid icke att ställa mig på den
2507: motsatta ståndpunkten. »An kommer dag» och när den
2508: kommer, så blir den oss dyrbarare och klarare, om vi visat
2509: oss den värdiga, om vi icke på något sätt bidragit till detta
2510: olaglighetssystem, som utan tvifvel bryter ut, därest konflik-
2511: ten nu icke undvikes.
2512:     Vi måste sålunda bereda oss på en konflikt, på ett nytt
2513: olaglighetssystem. Hr Ursin har emellertid försäkrat att,
2514: om icke andra göra det, så skola nog socialisterna »yksin»
2515: hålla på lagligheten här i landet. Det är ju godt, att vi
2516: hafva det att bygga på. Jag hoppas nämligen, att hr Ursin
2517: icke i morgon anhåller, att denna del af hans yttrande skall
2518: utgå ur protokollet, utan står för det och hans parti med
2519: honom.
2520:     Men med den erfarenhet jag har från vårt folks kamp
2521: under de föregående åren, så behöfves det mycken uthål-
2522: lighet för att en sådan kamp skall kunna lyckligt genom-
2523: föras. Det är visserligen fallet att positionen i vissa af-
2524: seenden blir gynnsammare nu. Vi hafva gått miste om den
2525: utgångspunkt för vårt lands motstånd, som vi hade i värne-
2526: pliktssträjken, men vi hafva också undgått den fara, som låg
2527: i den ryska värneplikten. Samhället i stort blir icke i samma
2528: mån satt på prof som under de förgångna åren, dess lag-
2529: lighetskänsla utsättes icke för så starka frestelser, demorali-
2530: sationen behöfver icke sträcka sig så långt som då, och t.
2531: o. m. angifvarena komma icke att hafva lika stort fält för
2532: sin verksamhet. Den kan ju dessutom icke räcka vidare
2533: än ett tiotal, ett tjugutal år på sin höjd, och nationen skall
2534: väl räta upp sig också efter en dylik pröfning. Men hvad
2535: som dock är påtagligt är, att den reformernas tid, i hvilken
2536: vi trott oss vara inne, blir ett minne blott. Det kan ju fö-
2537: refalla egendomligt att jag, kapitalisten från topp tili tå,
2538: som icke tänker på någonting annat än huru kapitalet skall
2539: trifvas i landet, är den som med bekymmer föreställer mig
2540: en tid, då reformerna upphöra. Men saken är den, att när
2541: den praktiska politikern har att välja mellan två onda ting,
2542: så väljer han det mindre onda. Och med den erfarenhet
2543: vi hafva från de föregående åren, måste jag för min del
2544:                    Istunto IO p. syyskuuta I907·
2545: 
2546: 
2547: komma till det resultat, att olaglighet uppifrån eller rättare
2548: utifrån är det värsta onda vi kunna hafva. Men därjämte
2549: är det så med oss borgare i detta land, att när en ny landt-
2550: dagsordning på basen af allmän rösträtt kommit till stånd,
2551: så foga vi oss lojalt däruti och vilja önska bygga vidare på
2552: den basen. Vi önska att den demokrati, som med flygande
2553: fanor och klingande spel kommit till makten i vårt land,
2554: skall visa sig möjlig och icke förhindras i sitt arbete. Vi
2555: försöka sakta farten, men vi vilja för ingen. del medverka
2556: till en reaktion.
2557:      Då den nya landtdagsordningen antogs, hörde jag till
2558: dem, som vågade uttala en tvekan om hvad den skulle bära
2559: i sitt sköte. Och det mest oroande för mig var, att vår
2560: representation i dess nya form icke skulle kunna i samma
2561: mån som den gamla intaga denna hållning af på en gång
2562: värdighet och måttfullhet, som den gamla ständerförsamlin-
2563: gen, om jag möjligen undantager 1904-05 års landtdag,
2564: öfverhufvud intog i de frågor, där differens egde rum mel-
2565: lan vår ståndpunkt och ståndpunkten i kejsardömet. Om
2566: man följer med våra landtdagars historia, så är det anmärk-
2567: ningsvärdt, hurusom vi trots partiolikhet, trots fördelningen
2568: på fyra stånd, dock uti frågorna om vårt förhållande till kej-
2569: sardömet öfverhufvudtaget enades och fattade beslut som
2570: ledde till ett så pass lyckligt resultat, som förhållandena
2571: öfver hufvud taget det medgåfvo. Jag skulle önska, att det-
2572: samma kunde sägas om representationen i dess nya form,
2573: och att jag skulle hafva haft orätt i mina bekymmer. Jag
2574: vore glad om jag vid ett framtida tillfälle kunde öppet och
2575: offentligt erkänna detta.
2576:     J ag har ansett det vara min plikt att yttra mig i denna
2577: fråga, ehuru min åsikt går vidt skildt från andras, och ehuru
2578: det väl är fullständigt förgäfves. Den största gruppen inom
2579: landtdagen har redan genom sin främsta man sagt sitt nej
2580: till propositionen. I de andra grupperna finnes det säkert
2581: ett stort antal, som af politiska samvetsbetänkligheter icke
2582: kunna rösta för de 20 millionerna, och då är ju frågans
2583: öde afgjordt. Det är väl näppeligen ett lyckligt beslut, om
2584: beslutet blir sådant, men äfven det har måhända det goda
2585: med sig, att ett åskådningssätt, som bättre går ihop med
2586: vår politiska ställning, efterhand skall vinna ökadt inflytande
2587: i landet. Ingenting ondt sålunda utan något godt.
2588: 
2589:    Puhemies ilmoitti että koska on pyydetty muutamia pu-
2590: heenvuoroja eivätkä ne liene aivan lyhyitä, niin keskeyte-
2591: tään istunto kello 6:ksi i. p.
2592:      Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   I27I
2593: 
2594: 
2595: 
2596:    Istunto keskeytettiin kello 3,45 i. p.
2597: 
2598:    Kun kello 6 i. p. jälleen oli kokoonnuttu käytti puheen-
2599: vuoroa
2600:      Ed. Renvall: Ed. Hjelt on puhunut perustuslaillisen
2601: suunnan kuolemasta. Tämä ilonilmaus on kuitenkin hieman
2602: liian aikainen, sillä ei juuri sopisi puhua perustuslaillisen
2603: suunnan kuolemasta samana päivänä, jolloin kaikki puolueet
2604: tahtovat olla perustuslaillisia. Sosialistien puolelta on täällä
2605: lausuttu, että he ovat perustuslaillisia, jopa ainoita perustus-
2606: laillisia; maalaisliittolai!'>et ovat selittäneet samoin ja hra Da-
2607: nielson-Kalmari on herättänyt hra Hjeltin »hämmästyksen ja
2608: kummastuksen» kai siitä, että hän on käynyt nykyistä hallitusta
2609: arvostelemaan juuri perustuslailliselta kannalta. Hyvät herrat!
2610: Perustuslaillinen suunta ei ole kuollut, se ajatustapa on päin-
2611: vastoin koko meidän kansamme ajatustapa ja ehkä me pää-
2612: semme, kun tämä asia on ratkaistu, uudestaan koettelemuk-
2613: siin, jolloin nähdään, kuinka monta miestä jää myöntyväisyys-
2614: suunnan taakse.
2615:      Hra Danielson-Kalmarin esityksen johdosta olisi paljon
2616: sanottavaa, ehkä paremmin paljon lisättävää. Ja paljon olisi
2617: siitä ehkä myös poistettava. Sanalla sanoen, jos.otettaisiin siitä
2618: pois kaikki se, mikä siinä on puoluetarua ja puolueväritystä,
2619: niin luulen, että ei jälelle jäisi muuta kuin ne alastomat tosi-
2620: asiat, jotka Suomen kansa hyvinkin tunsi silloin, kun se
2621: suurlakossa syöksi senaatista pois sen puolueen, joka oli
2622: lokaan vetänyt meidän kansallistuntomme ja meidän oikeu-
2623: dentuntoamme loukannut. Ja niistä tosiasioista, jotka silloin
2624: olivat tunnetut tai myöhemmin olivat tulleet tunnetuiksi niistä
2625: toimenpiteistä, jotka johtivat asevelvollisuuskutsuntain lak-
2626: kauttamiseen, oli kaikessa tapauksessa, - sanottakoon näistä
2627: toimenpiteistä mitä hyvänsä,- seurauksena ensimäinen varma
2628: passiivisen vastarinnan saavuttama voitto.
2629:      En kuitenkaan tahdo viipyä näissä kysymyksissä. Minä
2630: arvelenkin, että nämä asiat ovat viritetyt sentähden, että
2631: pääasiaa mahdollisesti vähän peitettäisiin ja koetettaisiin tällä
2632: tavalla saada jonkinlaista korjausta sen tappion jälkeen, jonka
2633: suomettarelainen puolue täällä kärsi esittäessään niin sanotun
2634: Lagerlöfin anomuksen. Tahdon pysyä asiassa ja luulen,
2635: että meillä onkin nykyään enemmän syytä kohdistaa kat-
2636: seemme ja toimintamme juuri nykyhetkeen kuin repiä auki
2637: haavoja, jotka kuuluvat menneisyyteen ja joilla ei ainakaan
2638: ole meille suurtakaan merkitystä, jos todellakin olemme val-
2639: miit astumaan uuden sortoajan kynnyksen yli.
2640: 1272                Istunto 10 p. syyskuuta 1907.
2641: 
2642: 
2643:      Kun ottaa miettiäkseen sitä asiaa, joka sisältyy arm. esi-
2644: tykseen, niin on minun mielestäni siinä kolme kohtaa, jotka
2645: ikäänkuin ovat kiinteitä lähtökohtia arvostelulle. Ensimäinen
2646: tällainen kohta on silloin kysymys, missä määrin ovat 1904
2647: -05 vuoden valtiopäivät tehneet sopimusta näiden miljoonien
2648: maksamisesta, missä määrin on olemassa jonkinlaisia lupa·
2649: uksia? Täällä on jo esitetty yhden puhujan puolelta, joka
2650: on ollut mukana mainituilla valtiopäivillä, tähän seikkaan vai-
2651: kuttavia kohtia, ja minulle puolestani, joka olen myös myö-
2652: tävaikuttanut sen silloisen 10 miljoonan myöntämiseen, mi-
2653: nulle ainakin nämä syyt ovat päteviä. Minä katson ettei
2654: olisi meidän rehellisen kunniantuntomme kanssa täysin sopu-
2655: soinnussa, jos tahtoisimme kieltäytyä niistä johtopäätöksistä,
2656: jotka ilmeisesti seuraavat silloin tehdystä päätöksestä ja silloin
2657: annetuista lausunnoista ja selityksistä. Niin, se asia on per-
2658: soonallisesti minuun nähden sitova.
2659:      Toinen asia, joka minun mielestäni on huomioon otettava~
2660: on se muoto, jossa anomus on tehty. Minä puolestani en
2661: tästä asiasta tahdo pitemmältä lausua mielipidettäni, koska
2662: juuri tässä kohden asia tulee nähtävästi perustuslakivalio-
2663: kuntaan lykätyksi. Tahdon lyhyesti vaan mainita, että minä,
2664: niinkuin ehkä kaikki täällä, en voi katsoa mahdolliseksi hy-
2665: väksyä esityslj tässä muodossa, missä se nyt on annettu.
2666:      Kolmas kohta on sitten kysymys asevelvollisuus-asiasta.
2667: Kun tarkastamme tämän kysymyksen alkuvaiheita, niin on
2668: kai lähdettävä suuresta anomuksesta. Siinä valtiosäädyt anoi-
2669: vat, että heinäkuun 12 p:nä 1901 annettua asetusta olisi, pe-
2670: ruuttamalla hetimiten kutsunnat, lakattava käyttämästä, kun-
2671:  nes kysymys asevelvollisuudesta Suomessa tulee perustus-
2672: laillisessa järjestyksessä ratkaistuksi. Ja lisätään: »Kun väli-
2673:  aikaisia toimenpiteitä saattaa olla tarpeen siihen asti kuin
2674:  sotilaskysymys saadaan laillisesti järjestetyksi, saanevat valtio-
2675:  päivät vastaanottaa semmoista toimenpidettä koskevan armol-
2676: lisen esityksen, johon ei voida hallinnollista tietä ryh-
2677: tyä». Kun tämä suuri anomus maaliskuun loppupuolella
2678:  1905 esitettiin hallitsijalle, niin hyväksyi hän sen osittain, ja
2679:  siitä oli seurauksena julistuskirja 29 p:ltä maaliskuuta ja esitys
2680:  samalta päivältä. Nämä molemmat asiakirjat ovat sanamuo-
2681:  doltaan melkein yhtäpitävät. Arm. esityksessä sanotaan~
2682:  »Siihen katsoen että Valtiosäätyjen anomusta Suomen sota-
2683:  laitoksen järjestämisestä ei voida lopullisesti ratkaista, ennen-
2684:  kuin yleisvaltakunnallisen ja Suomen paikallisen lainsäädän-
2685:  nön alojen toisistaan rajoittamista varten erittäin asetettu
2686:  komitea on suorittanut tehtävänsä, H. M. Keisari-Suuriruhti-
2687:  nas näkee hyväksi, suostuen nyt koolla olevien Valtiopäivien
2688:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1273
2689: 
2690: 
2691: esitykseen, toistaiseksi nyt käytännöstä lakkauttaa kesäkuun
2692: 29 p:nä 1901 annetun asevelvollisuuslain», ja jatketaan:
2693: »ollen samalla Suomen valtiovaroista tammikuun 1 p:stä 1905
2694: -07 vuoden loppuun suoritettava valtakunnan rahastoon
2695: vuotuinen apulisä sotilastarpeisiin». Arm. esitys asettaa siis
2696: korvauskysymyksen eriämättömään yhteyteen asevelvollisuus-
2697: asian kanssa, ja Valtiosäädyt antaessaan vastauksensa hal-
2698: litsijan esitykseen terottamalla terottavat juuri tätä näkökohtaa.
2699: :Niissä valtiovaliokunnan ja erityisen valitusvaliokunnan mie-
2700: tinnöissä, joihinka sitten vastaus sana sanalta on rakennettu,
2701: on useammassa kohdassa huomautettu siitä, että tässä mil-
2702: joonakysymyksessä onkin oikeastaan sotalaitoksen alaan kuu-
2703: luva kysymys, niinkuin sanotaan erityisen valitusvaliokunnan
2704: mietinnössä. Valiokunta ja samoin Valtiosäädytkin vastauk-
2705: sessaan huomauttavat siitä, että tämä korvauskysymys yksin-
2706: omaan oli niitä väliaikaisia toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta
2707: asevelvollisuus voitaisiin uudestaan saada laillisella tavalla
2708: järjestetyksi. Vieläpä Valtiosäädyt samalla kun ne ilmoitta~
2709: vat, että on erityisesti tärkeätä, ettei tätä kysymystä asevel-
2710: vollisuuden järjestämisestä turhaan viivytetä yli tarpeellisen
2711: ajan, lausuvat suoraan, että »jos sotilaslaitoksen alalla alka-
2712: nutta lainvastaista hallitussuuntaa edelleen jatkuisi, mutta
2713: rahallista apua sotilaallisiin tarkoituksiin Suomen sotilasme-
2714: nojen vähäisen määrän perusteella kuitenkin vaadittaisiin,
2715: olisi olemassa täysin päteviä oikeudellisia syitä kieltäytyä
2716: sellaisia apumaksuja suorittamasta.»
2717:      Valtiosäädyt ovat siis nimenomaan asettaneet nämä kysy-
2718: mykset yhteen ja Valtiosäädyt ovat nimenomaan selittäneet,
2719: että miljoonien myöntäminen ei voi tulla kysymykseenkään
2720: muussa yhteydessä kuin edistääkseen hallituksen toimenpi-
2721: dettä laillisuuden palauttamiseksi sotilaslaitoksen alalla.
2722:      Kun tarkastamme nykyään meillä esilläolevaa esitystä,
2723: niin emme siinä huomaa minkäänlaisia jälkiä tästä käsitys-
2724: tavasta, vaan päinvastoin ilmenee selvästi, että tässä on yritys
2725: kokonaan erottaa miljoonakysymys ja sotilaskysymys toisis-
2726: taan, kysymykset, jotka edellisiltä vaiheiltaan ja säätyjen vas-
2727: tauksen kautta ovat eriämättömässä yhteydessä. Tämän joh-
2728: dosta on minun mielestäni mahdotonta, että eduskunta nyt
2729: päättäisi hyväksyä esitystä sellaisenaan, ilman että sillä on
2730: täydet takeet siitä, että hallitus todellakin tahtoo järjestää
2731: olot asevelvollisuuskysymyksen alalla laillisella tavalla.
2732:      Näin ollen seison minä sillä kannalla etten tahtoisi kieltää
2733: niitä miljoonia, joita tässä vaaditaan, vaan olisin valmis ne
2734: antamaan, mutta ainoastaan siinä tapauksessa että ne edel-
2735: lytykset, joiden vallitessa 10 miljoonaakin myönnettiin, uudes-
2736: I274               Istunto 10 p. syyskuuta H)07.
2737:           ----
2738: 
2739: taan palautetaan ja asia saatetaan lähemmäksi ratkaisuaan.
2740: Tämä on päämaali. Luulen myöskin että on olemassa keino,
2741: jonka kautta voidaan sovittaa yhteen nämät molemmat mie-
2742: lipiteet, toiselta puolen se mielipide että miljoonakysymyk-
2743: seen olisi suostuttava ja toiselta puolen se ajatustapa että
2744: asevelvollisuusasia olisi yhteydessä tämän asian kanssa saa-
2745: tava uudestaan sellaisen valmistuksen tolalle.
2746:     Sentähden minun ehdotukseni olisi että eduskunnan, samalla
2747: kun se ilmoittaisi ettei se tahdo olla täyttämättä sitä, mikä
2748: voidaan katsoa edellisten valtiopäivien siveellisesti luvanneen,
2749: kuitenkin täytyy pitää kiinni niistä edellytyksistä, joiden
2750: vallitessa tämäkin lupaus tehtiin ja että se sentähden toivoo
2751: hallitukselta asiassa uutta esitystä, joka sisältää varmat takeet
2752: siitä että asevelvollisuusasia tulee järjestettäväksi perustus-
2753: laillisella tavalla.
2754:      Tällaisen lupauksen antaminen ei ole mikään veruke asian
2755: kiertämiseksi. Sama eduskunta, joka tämän lupauksen an-
2756: taisi, olisi myöskin tilaisuudessa siitä päättämään. Siis olisi
2757: tällainen lupaus kaikissa muodoissa täydellisesti sitova. Ja
2758: samalla olisi se puolitiehen astumista, se olisi suoranainen
2759: rauhan tarjous Suomen kansan puolelta, se olisi samalla vii-
2760: sauden vaatimuksia täyttävä kuin myöskin mielestäni täydel-
2761: lisesti perustuslaillisen ajatustavan mukaista. Hallitsijamme,
2762: joka on marraskuun julistuskirjan kautta ilmoittanut tahto-
2763: vansa palauttaa lailliset olot Suomeen, saada Suomen kansa
2764:  uudestaan nauttimaan lain pyhyyden suojaa, hän ei voisi
2765: löytää minkäänlaista syytä voimakeinoihin ryhtymiseksi Suo-
2766: men kansaa vastaan, jos se tällaiselle tielle astuisi, jos se suo-
2767: rastaan ilmattaisi tahtovansa päästä uhkaavasta ristiriidasta,
2768: mutta samalla vakavasti toisi ilmi järkähtämättömän vaatimuk-
2769: sensa siitä että laillisuus myöskin sotilasalalla palautettaisiin.
2770:      Minä esitän tämän ehdotuksen omasta puolestani ilman että
2771: se ryhmä, johon minä kuulun, olisi minut siihen valtuuttanut.
2772: Mutta minä luulen ja toivon että tällainen kanta on ainoa,
2773: joka voi saattaa mielipiteet täällä mahdollisesti käymään yhteen,
2774: ainoa joka voi. estää meitä turhaan heittäytymästä niiden risti-
2775: riitojen ja koettelemusten pyörteisiin, joista täällä on puhuttu.
2776:      Minä olen kyllä suurimmalla mielihyvällä tänään kuullut
2777:  eri ryhmien puolelta lausuntoja siitä että tahdotaan laillisuus
2778: palautetuksi vaikkakin koteja rasittavilla uhrauksilla mieluum-
2779: min kuin suostutaan antamaan ilman takeita pois kansamme
2780: varoja. Minä näen näissä mielipiteissä Suomen kansan syvien
2781: rivienkin puolelta uhrauksiin altista laillisuustunnetta ja se
2782: on tietysti henkilöille, jotka ovat seisoneet samalla kannalla
2783: kuin minä meidän suurissa kysymyksissämme entisinä vuo-
2784:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1275
2785: 
2786: 
2787: sina, ollut hyvinkin ilahuttavaa. Mutta toiselta puolen minä
2788: pelkään että meidän kansamme sittenkään ei ole nyt edes
2789: niinkään paljon valmistunut kestämään sitä ainoata vasta-
2790: rintaa, mikä meillä on mahdollinen, nimittäin passiivista vasta-
2791: rintaa. Minä pelkään että tällainen laillinen vastarinta, niin
2792: paljon kuin tänään onkin vakuutettu perustuslaillisia tunteita,
2793: tulisi olemaan ajan pitkään mahdoton ja veisi selkkauksiin ja
2794: tapauksiin, joista me emme voisi hyvällä omallatunnolla kan-
2795: samme tulevaisuuden edessä vastata.
2796:     Ed. von Alithan: Dagens remissdebatt gifver åter en
2797: gång otvetydigt vid handen, hurusom en och samma sak,
2798: sedd från olika synpunkter eller under olika synvinkel kan
2799: gestalta sig olika. I en sak torde, oaktadt dessa olika sätt
2800: att se på saken, vi dock alla för unders skull vara ense,
2801: nämligen att den nu föreliggande frågan är utaf den största
2802: betydelse för hela Finlands både närmare och fjärmare framtid
2803: och för huru förhållandena här skola komma att gestalta sig.
2804: Dessa blifva väsentligen olika, ifall frågan tager utgången
2805: utaf ett beviljande med särskilda vilkor och förbehåll eller
2806: af ett afslag under uppställande af andra förutsättningar utaf
2807: ett eller annat slag. Väsentligen måste• det blifva antingen
2808: ett beviljande af anslaget eller ett afslag af detsamma. Inför
2809: en fråga af denna vitala betydelse för Finland i dess helhet
2810: borde representanterna här i denna kammare enligt mitt
2811: förmenande lösgöra sig från hvarje tanke uppå, huru afgöran-
2812: det kan värka uppå det ena eller det andra partiets fördel
2813: och värkligen känna sig och förnimma sig vara, hvar och
2814: en för sig personligen, som en utaf Finlands folks repre-
2815: sentanter, samt underkasta frågan och alla uppå densamma
2816: värkande omständigheter en kritisk pröfning och i enlighet
2817: därmed fatta sitt själfständiga beslut, såsom hvars och ens
2818: samvete bjuder. Jag vill icke ingå i någon saklig pröfning
2819: af frågan nu vid denna remissdebatt. Jag vill blott uttala
2820: den förhoppning, att det slutliga afgörandet skall vara grun-
2821: dadt på ett sådant noggrant och personligt öfvervägande,
2822: som jag här har antydt.
2823:     Ed. af Ursin: Pyydän saada lausua muutamia huomau-
2824: tuksia hra Schybergsonin puheen johdosta, varsinkin koska
2825: se muutamissa kohdissa erityisesti kohdistui minuun. Voihan
2826: olla hauskaa kuulla hra Schybergsonin välistä leikillisiä, vä-
2827: listä toisellaisia esityksiä. Minun täytyy sanoa, että minä en
2828: voi ottaa tässä tuota leikillistä puolta yhtään huomioon näin
2829: vakavassa asiassa; käsittelen esillä olevaa kysymystä hyvinkin
2830: vakavalta kannalta.
2831:                    Istunto 10 p. syyskuuta 1907.
2832: 
2833: 
2834:     Ensiksikin minusta on mahdotonta, kun näin tärkeä kysy-
2835: mys on eduskunnassa ratkaistavana, ottaa huomioon kaiken-
2836: moisia sanomalehtikirjoituksia, vaikkapa ne olisivatkin puoli-
2837: virallisia. Ne voivat aivan yhtä hyvin olla, niinkuin monasti
2838: on n,ähty, jonkinlaisia pelotuksia, joilla tahdotaan estää edus-
2839: tajia eduskunnassa kannattamasta sitä, mitä heidän mielipi-
2840: teittensä mukaan kansan suuri enemmistö ajattelee. Minun
2841: mielestäni on kansan edustajan velvollisuus asettua sille kan-
2842: nalle, että hän lausuu, mitä hän luulee kansan asiasta ajat-
2843: televan. Hän ei saa lausua, mitä hän itse vain siitä ajattelee,
2844: mutta etupäässä mitä kansa asiasta ajattelee. Voi olla toisiakin
2845: mielipiteitä edustajan toimesta. Minun käsitykseni on tämä.
2846:     Hra Schybergson on otaksunut, että sosiaalidemokraattinen
2847: ryhmä tulisi seisomaan, jos käsitin hänet oikein, ehdotetun
2848: rahaverotuksen ja vanhan asevelvollisuuden lain välillä. Pyy-
2849: dän saada huomauttaa, että minä eräässä paikassa lausu.n-
2850: nossani nimenomaan huomautin, että tätä vaihtopuolta ei ole
2851: olemassa näin ehdottomasti. Me tahdomme, että hallitus ensin
2852: järjestää sotalaitoskysymyksen perustuslaillisesti ja sitte pyytää
2853: veroja sotalaitostarpeisiin kuluneilta vuosilta. Voisihan olla
2854: mahdollista, että sjinä tapauksessa, että näin menetellään,
2855: meidänkin ryhmämme rupeisi ajattelemaan toisin, ottaessaan
2856: silloin tarkemmin harkitaksensa mitä tehdä. Mutta yllä mainit-
2857: tua järjestystä vaatii ehdottomasti kansan tahto, syvien rivien
2858: tahto ja näitten samojen syvien rivien selvä oikeudentunto. Mi-
2859: näkin puolestani olen vakuutettu, ettäjos kieltäydytään myöntä-
2860: mästä nuo 20 miljoonaa, ne määrätään maksettavaksi n. s. halli-
2861: tuksen rahoista, jotakuinkin niinkuin vuosina 1902-04 tehtiin.
2862: Onhan näissä hallituksen rahoissa heti käytettävinä ainakin kol-
2863: me kertaa niin suuri summa, mutta mielestäni on melkoinen
2864: ero, myöntääkö kansaneduskunta ilman mitään semmoista, mitä
2865: se ei katso oikeaksi myöntää, vai antaako se hallituksen me-
2866: netellä tämmöisessä asiassa, niinkuin se hyväksi katsoo. Jos nyt
2867: nykyinen hallitus, joka ei suinkaan ole huonompi kuin edel-
2868: liset - persoonallisesti minä tahtoisin sanoa: monessa suh-
2869: teessa parempi - ei voi seisoa paikallaan, jos minun käsi-
2870: tyskantani hyväksyttäisiin, niin olen vakuutettu, että kyllä
2871: sittenkin tulee löytymään niitä, jotka ottavat osaa uuteen hal-
2872: litukseen - ehkäpä itse hra ·Schybergsonkin. (Ed. Schy-
2873: bergson: Det var mera oförskämdt, uppriktigt sagdt ;) Kyllä
2874: minä luulen, että sosialistinen puolue sittenkin tulee tämmöi-
2875: sen uuden hallituksen suhteen asettumaan tarpeellisen tar-
2876: kastavalle kannalle ja pitämään huolta tarpeellisista uudistuk-
2877: sista eli »reformeista», niinkuin hra Schybergson mainitsi.
2878: Hra Schybergson voi olla täysin rauhallinen ja minä toivon,
2879:      Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1277
2880: 
2881: 
2882: että hän ensi yönä nukkuu aivan rauhassa. Minä en tule
2883: esittämään täällä mitään lausuntojeni poistamista pöytäkir-
2884: joista, jos hra Schybergson ja muut, huolimatta ruikutuksista,
2885: että ne tulevat niin pitkiksi ja laveiksi, tahtovat pitää siellä
2886: semmoisia lausuntoja, joita rehellisesti on ilmoitettu erehdyk-
2887: siksi. Selitykseni annettuani ei minulla sitä vastaan ole yh-
2888: tään mitään.
2889:     Lopuksi suotakoon anteeksi, että minä tosiaan käsitän hra
2890: Schybergsonin täysikarvaiseksi kapitalismin edustajaksi -
2891: siksi paljon minä olen jo seurannut hra Schybergsonin toimin-
2892: taa- huolimatta kaikista niistä kauniista ja liikuttavista refor-
2893:  miharrastuksista, joita hän täällä on esittänyt.
2894:     Des Pudels Kern: Luulen että on herättänyt hiukan pahaa
2895:  verta hra Schybergsonissa, että hän ylipäänsä kaikilla letkauk-
2896: sillaan sosialisteja vastaan ei ole saavuttanut sen enempää.
2897: 
2898:     Ed. Danielson-Kalmari: Ehkä minä ensiksikin en ole
2899: oikeutettu jättämään hra Renvallin äskeisiä sanoja aivan huo-
2900: maamatta. Hän sanoi, että minun puheessani tässä ennen
2901: päivällistä oli ollut :puoluetarua ja paljonkin. Kaiken sen,
2902: minkä minä silloin sanoin, perustin asiakirjoihin, joko pai-
2903: nettuihin tai kirjoitettuihin. Jos siis siitä huolimatta joku
2904: erehdys olisi ollut olemassa, niin minä olen oikeutettu vaati-
2905: maan, että ed. Renvall mainitsee sen. Jos hän ei voi sitä
2906: tehdä tänä iltana, suon minä hänelle mielelläni aikaa siksi
2907: kunnes asia uudestaan tule~ esille. Mutta jos hän tahtoo
2908: käydä rehellisestä miehestä, niin hän silloin todistaa sanansa
2909: tai peruuttaa ne.
2910:     Muuten hra Renvall tässä lausui seikkoja, jotka ymmär-
2911: tääkseni ovat ristiriitaisia. Hän arveli, että nyt ei enää voida
2912: nähdä, jos pahat ajat tulevat, mitään muuta kuin osoitteita
2913: siitä, että ollaan sillä kannalla, jota hän ja hänen ryhmänsä
2914: tässä takavuosina ovat edustaneet. Hän kysyi, missä olisi
2915: silloin muunlainen toiminta, ja sitte hän kuitenkin lopetti
2916: pqheensa sillä, että hän arveli, että tuo menettely, jota hän
2917: on tahtonut noudattaa, tuo passiivinen vastarinta se arvaten-
2918: kin tulee osoittautumaan kerrassaan mahdottomaksi tässä
2919: asiassa. Epäilemättä on muiden vähä vaikea ymmärtää, kuinka
2920: tällaiset lauseet soveltuvat yhteen. Minä käsitän ne joten-
2921: kin siten syntyneiksi, että hra Renvall ei nyt voi tyynesti
2922: keskustelua seurata. Ja eihän se olekaan tosiaan kummal-
2923: lista, sillä niin katkeraa pilleriä kuin se oli, jonka hra Schy-
2924: bergson tässä tarjosi hra Renvallille ja muutamille muille, en
2925:  luule heidän julkisesti aivan äskettäin saaneen. Sillä kyllä-
2926:  hän me »suomettarelaiset» olemme puhuneet kaikellaista ko-
2927:                    Istunto 10 p. syyskuuta 1907.
2928: 
2929: 
2930:  vaa ja ankaraa, mutta siihen nyt hra Renvall ja muut ovat
2931:  tottuneet. Mutta kun hra Schybergson tältä paikalta lausui,
2932:  että se menettelytapa, jota valtiosäädyt v. 1904-05 noudat-
2933:  tivat, poikkee siitä säädyllisestä esiintymistavasta, jolla Suo-
2934:  men eduskunta aina on kääntynyt hallitsijansa puoleen, niin
2935:  silloin minä arvelen, että tällainen huomautus niin läheiseltä
2936:  taholta tulleena kuitenkin saattaa miehen, joka ei ole aivan
2937: tyynimpiä, mahdollisesti hiukan hermostumaan.
2938:      Ja vielähän tässä on toinenkin seikka. Hermostumisen
2939:  aihetta saattaa hra Renvallilla ja muutamilla muilla olla
2940: myös siitä, että tämä heidän kannattamansa ja ylistämänsä
2941: hallitus on asettunut noudattamaan aivan toisenlaista menet-
2942: telyä kuin mitä herra Renvall ja myöskin tuon hallituksen
2943: jäsenet äskettäin vielä, ennenkuin he olivat tulleet hallituk-
2944: seen, noudattivat. Vai, minä kysyn sen, onko tosiaankin se
2945: tosiasia, että Suomen senaatti lähettää jäsenensä tänne edus-
2946: kunnalle tuomaan keisarillisen esityksen, joka senaatin oman
2947: selityksen mukaan sisältää laista poikkeavan ilmoituksen ja
2948: joka on tämän senaatin luottamusmiehiin kuuluvan henkilön
2949: varmentama, onko tämä sopusoinnussa niiden lauseiden kans-
2950: sa, joita mainitulta taholta on esitetty ja joissa on lausuttu,
2951: mitä täytyy vaatia isänmaalliselta hallitukselta meidän maassa?
2952:      Täällä muutamat puhujat- myöskin hrojen Runebergin
2953: ja Schybergsonin lausuntojen johdosta tahdon mainita tämän
2954: - ovat tavallaan vaatineet, ettei lähdettäisi arvostelemaan
2955: meidän nykyisen hallituksen toimintaa, millä taidolla, millä
2956: menestyksellä se on täyttänyt tehtävänsä. Tietysti näin ei
2957: ole sanottu, mutta on viitattu siihen, että syyttä on kaivettu
2958: esiin vanhoja asioita. Tuollainen huomautus hallituspuo-
2959: lueen keskuudesta vastustuspuolueelle lienee jokaisessa par-
2960: lamentissa vähän omituista, tuollainen pyyntö, että jätettäi-
2961: siin kritiikki, arvostelu sikseen. Mutta tähän voitaisiin epäi-
2962: lemättä suostua, jos olisi kysymyksessä sellaiset toimenpiteet
2963: senaatin puolelta, jotka ovat olleet ja menneet. Näin tosiaan-
2964: kaan ei nyt ole laita, kysymys ei ole niinkuin sanotaan viime
2965: vuoden sulaneesta lumesta, vaan niistä hallituspuolueen jä-
2966: senten ja senaatin johtomiesten toimista, jotka juuri ovat
2967: luoneet sen valtiollisen aseman, joka nyt on olemassa, ase-
2968: velvollisuuskysymykseen ja näihin 20 miljoonaan nähden, jotka
2969: ovat luoneet ne vaikeudet, joissa me nyt olemme ja jotka
2970: näyttävät, kuinka juuri tämä hallitus on tällä alalla saattanut
2971: asiamme aivan hyllyvälle pohjalle.
2972:      Olkoon vielä sanottu, että hra Schybergson erittäin tah-
2973: toi esittää, että oli hyvin vähäpätöinen asia, erehtyivätkö se-
2974: naatin johtomiehet, herra Mechelin y. m. toimiessaan niin>
2975:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.    1279
2976: 
2977: 
2978: että kaartin pataljoona lakkautettiin. Tietysti tällaisesta asi-
2979: asta voi olla eri mieltä. Minä luulen kuitenkin, että suh-
2980: teellisesti harva voi yhtyä tässä kohdin hra Schybergsonin
2981: mielipiteeseen, mutta minä ymmärrän, kuinka se on synty-
2982: nyt. Sillä kaikki, joilla on ollut tilaisuus seurata hra Schy-
2983: bergsonin valtiollista toimintaa, tietävät, että hän on vastoin-
2984: käymisissäkin hyvin valmis aina löytämään jonkun uuden
2985: pelastuskeinon, tosin taas hyvin pian siirtyäkseen johonkin
2986: muuhun. Ja juuri tälläkin alalla, asevelvollisuus- ja sotilas-
2987: kysymyksemme alalla, tunnemme, että hän takavuosina esitti
2988: pulman voittamiseksi aivan erityisen ehdotuksen, ja tämä
2989: ominaisuus, josta meillä on niin monta osoitusta, tekee sen
2990: että juuri hra Schybergson helpommin kuin useimmat muut
2991: voi kestää sellaisen kolauksen kuin minun ymmärtääkseni
2992: oli tuo että viimeinenkin suomalainen joukko meiltä riistet-
2993: tiin, niin että meillä sen jälkeen ei ole alaupseeristoa, eikä
2994: minkäänlaista ylempää upseeristoa, joka voitaisiin asettaa
2995: järjestämään ja opettamaan niitä kotimaisia joukkoja, jotka
2996: täällä toivottavasti tulevat asetettaviksi.
2997:      Mutta tämä kaikki kuuluu nyt kritiikkiin ja minä rajoituin
2998: aamupäivällä täydellisesti siihen, mitä myöskin hra senaattori
2999: Mechelin oli täällä kosketellut tai mikä oli läheisimmässä
3000: yhteydessä sen kanssa ja mikä johtui viime perjantaina teke-
3001: mästäni kysymyksestä. Mutta kaikkea tätä arvostelua tär-
3002: keämpi, paljoa tärkeämpi kuin se kysymys, onko tässä ereh-
3003: dytty, on epäilemättä se kysymys, mitä nyt on tehtävä, jotta
3004: päästäisiin asiaa järjestämään niin onnellisella tavalla kuin
3005: suinkin mahdollista on. Eikä minulla suinkaan siinä koh-
3006: den ole mitään syytä olla käyttämättä tätä tilaisuutta käsi-
3007: tykseni esiintuomiseksi.
3008:     Jonkun verran se synnytti minussa hämmästystä eli ou-
3009: doksumista, että senaattori Mechelin aamupäivällä ei mai-
3010: ninnut sanaakaan siitä, oliko hänen käsittääksensä eduskun-
3011: nan hyväksyminen tämä hallituksen esittämä esitys. Kun
3012: tiedämme sen, että senaatti puolestansa on ehdottanut koko-
3013: naan toisellaisen arm. esityksen, niin voisi syntyä se ajatus,
3014: että hallituksemme kotimainen esimies tässä ei tahtonut ke-
3015: hoittaa eduskuntaa hyväksymään esitystä. Mutta olen vakuu-
3016: tettu, että sellainen selittely olisi väärä. Sillä niinkuin aamu-
3017: päivällä luulen osottaneeni, on tapahtunut järjestely niin
3018: kokonaan hra Mechelinin ehdottama, ja hänen esittämänsä
3019: ehdot on niin täydellisesti täytetty, että hänen kannaltansa
3020: on suorastaan mahdotonta tehdä muuta kuin voimien mukaan
3021: toimia niin, että tämä arm. esitys pääasiassa tulee hyväksy-
3022: tyksi, että siis nuo 20 miljoonaa myönnetään. Se on siinä
3023:                                                                     81
3024: 1280               Istunto 10 p. syyskuuta I907·
3025: 
3026: 
3027: maarin hänen asiansa, että minä en voisi käsittää muuta
3028: kuin että hän ja hänen johtamansa hallitus siirtyisi heti pai-
3029: kaltaan niin pian kuin Suomen eduskunta tässä asiassa me-
3030: nisi tekemään päätöksen, joka osottaisi, että se ei tunnusta
3031: sitovaksi sitä, mitä hra Mechelin, Donner ja Felix Heikel valtio-
3032: päiväenemmistön nimessä vuonna 1905 esittivät Venäjän edus-
3033: tajalle. Ja näin ollen en ole voinut ymmärtää sitä puhetta,
3034: että hallituspuolueiden molemmissa ryhmissä voisi olla min-
3035: käänlaista epäilystäkään tämän summan suorittamisesta, sillä
3036: tuon puolueen ulkopuolella ei kuitenkaan ole voitu ajatella
3037: mahdolliseksi, että siinä niin vähän tunnustettaisiin sen joh-
3038: tomiesten antamat sitoumukset puoluettakin sitoviksi.
3039:     Suomalainen puolue nyt ei ole siinä asemassa. Se on
3040: puolueena tässä kohden vapaa. Kun nämä miljoonat ensi
3041: kerran myönnettiin, olisi se toivonut, niinkuin aamupäivällä
3042: mainitsin, toisellaista järjestelyä. Se ei tuonut tätä eriävää
3043: käsitystänsä valtiopäivillä silloin esille, jotta se ei sen kautta
3044: millään tavoin häiritsisi sitä sopimusta, joka oli syntynyt val-
3045: tiopäiväenemmistön ja Venäjän hallituksen edustajien välillä.
3046: Ja se on sittekin pysynyt tässä kohden ääneti. Se ei ole
3047: lausunut epäilyksiä nykyisen senaattimme menettelystä ase-
3048: velvollisuusasiassa niinä vuosina, jotka ovat kuluneet valtio-
3049: päivistä v. 1905. Se on tapahtunut tarkan harkinnan mu-
3050: kaan, jotta ei minkäänlaisia esteitä tehtäisi hallitukselle sen
3051: yrityksissä saada tämä maalle niin äärettömän tärkeä kysy-
3052: mys järjestetyksi. Vasta nyt, kun kysymys tulee esille sem-
3053: moisella tavalla, että edustajan velvollisuus on peittelemättä
3054: lausua käsityksensä, nämä epäilykset ja siihen liittyvä kri-
3055: tiikki on lausuttu julki. Ja suomalainen puolue valtiopäivillä
3056: v. 1905 ei asettunut, kuten sanottu, ei keskusteluissa eikä
3057: äänestyksessä vastustamaan sitä sopimusta, jonka hra Me-
3058:  Ghelin oli saanut aikaan. Mekin otimme sen vastaan, tosin
3059: vähän sekavilla tunteilla, ilon tunteilla, - joihin sekaantui
3060:  pelko eli aavistus, että vastapuolueitten toiveet eivät toteu-
3061: tuisi, - mutta me otimme sen vastaan. Me suostuimme sii-
3062: hen sopimukseen, että kun hallitsija oli lakkauttanut kutsun-
3063:  nat, kun hän oli luvannut valmistaa asevelvollisuusasian lo-
3064:  pullista järjestelyä suostuen eduskunnan suureen anomukseen,
3065: toisin sanoen siis perustuslain mukaisesti, niin meidän tuli
3066:  myös hyväksyä hänen asettamansa ehto, että nuo IO mil-
3067: joonaa myönnettäisiin ja myönnettäisiin siksi ajaksi, jonka
3068:  hän tahtoi, nimittäin kolmeksi vuodeksi. Suomalainen puo-
3069:  lue on kuten sanottu sekä pappissäädyssä että talonpoikais-
3070:  säädyssä äänestänyt sen puolesta jo v. 1905, että mainittu
3071:  rahasumma myönnettäisiin kolmeksi vuodeksi. Me katsoimme
3072:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   128r
3073: 
3074: 
3075: sen silloin suorastaan eduskunnan velvollisuudeksi emmekä
3076: luulleet eduskunnan arvon mukaiseksi ruveta aikaa tinkimään.
3077: Sopimus oli joko kokonaan torjuttava ja hyljättävä, niinkuin
3078: pieni ryhmä valtiopäivillä ehdotti, tahi se oli täydellisesti hy-
3079: väksyttävä niillä ehdoilla, jotka hallitsija tarjosi. Ja tämä
3080: katsantotapa on siitä asti ollut meille määräävänä. Sanomaleh-
3081: dissä on ollut mainittu, että äskettäin täällä on tapahtunut
3082: neuvottelu, jossa suomalaisen ryhmän edustajat saattoivat
3083: neuvotella maaseuduilta tänne kutsuttujen henkilöiden kanssa.
3084: Ja koska nyt eri tahoilta on tuotu esiin se kanta, joka eri
3085: tahoilla vallitsee, niin katson oikeaksi mainita, että tuossa
3086: kokouksessa aivan yksimielisesti, lukuun ottamatta sitä, että
3087: kaksi jäsentä syrjäseikassa lausui toistaiseksi olevansa eriä-
3088: vällä kannalla, katsottiin, että sopimus vuodelta 1905 oli sitä
3089: laatua että, niinkuin ed. Palmen pappissäädyssä jo v. 1905
3090: lausui, näiden miljoonien suorittaminen hallitsijan ehdotta-
3091: man kolmen vuoden kuluessa on Suomen kansan kunnia-
3092: velka. Me emme pane mitään painoa siihen, että rahakor-
3093: vaus alkuansa on kotimaisten valtiollisten vastustajiemme tar-
3094: joama. Me torjumme omassa keskuudessamme sen mieli-
3095:  piteen, että tässä on kysymyksessä yksistänsä herra Meche-
3096:  linin vekseli. Me torjumme kaikki semmoiset ajatukset, me
3097: julistamme vääräksi ne. Herra Mechelin ja hänen muka-
3098:  nansa herrat Donner ja Heikel ovat aikanansa voineet esiintyä
3099:  valtiopäiväenemmistön nimessä ja sillä tavalla moraalisesti
3100:  sitoa Suomen eduskuntaa ja koko Suomen kansaa ja sittem-
3101:  min on Suomen laillinen eduskunta hyväksynyt sen sopi-
3102:  muksen, jonka nämä herrat saivat aikaan. Eikä nykyinen
3103:  eduskunta ole meidän käsityksemme mukaan oikeutettu mil-
3104:  lään tavoin horjuttamaan tätä sopimusta, vaan on velvollinen
3105:  täyttämään sen ehdot viimeiseen asti. Tämä käsitys niin-
3106:  kuin sanottu on aivan yksimielisesti lausuttu suomalaisen
3107:  puolueen valtiopäiväryhmän ja sen laajennetun puolueval-
3108:  tuuskunnan kokouksessa. Luonnollista ja tiettyä on, ettei
3109:  tämä rahanmyönnytys saa tapahtua muulla tavoin, kun että
3110:  Suomen eduskunnan oikeus päättää koko rahasummasta tu-
3111:  lee noudatetuksi. Siinä kohden luulisin minä puolestani, että
3112:  voitaisiin tukea eduskunnan oikeutta pätevämminkin tai aina-
3113: .kin selvemmin ja muissakin kuin suomalaisissa piireissä käsi-
3114:  teitäväliä tavalla.
3115:      Nykyisen senaatin alistuksessa viitataan siihen peruste-
3116:  luun, jolla valtiopäivät 1905 vaativat itselleen päätäutöoikeutta
3117:  koko kysymykseen nähden. Siinä on pääkohtana se huo-
3118:   mautus että Suomen valtiovarat muodostavat eheän koko-
3119:   naisuuden, josta ei hallitsija yksinänsä voi siirtää ilman edus-
3120: 1282               Istunto 10 p. syyskuuta 1907·
3121: 
3122: kunnan päätöstä mitään osaakaan muihin tarkoituksiin käy-
3123: tettäväksi kuin sellaisiin, jotka ovat Suomen kansan hyväksi.
3124: Tämä selitys on epäilemättä kaikkein suomalaisten oikeaksi
3125: tunnustama, mutta myönnettäköön kuitenkin, että hallitsija
3126: voi käsittää asian sillä tavoin, että hän käyttäessänsä 10 mil-
3127: joonaa Venäjän sotalaitoksen tukemiseksi käyttää niitä myös-
3128: kin Suomen hyväksi. Sitävastoin se, joka tutustuu Suomen
3129: lakeihin ja uudempaan historiaan, tietää että näitten lakien
3130: mukaan hallitus ei ole oikeutettu käyttämään eikä ennen, kun
3131: sortoaika alkoi, yrittänytkään käyttää Suomen varoja sotilaal-
3132: lisiin tarkotuksiin muulla tavoin kuin mikä oli asevelvolli-
3133: suuslaissa määrätty. Kun 1878 vuoden valtiosäädyt hyväk-
3134: syivät asevelvollisuuslain, niin nimenomaan he ilmoittivat kä-
3135: sittävänsä asian siten, että vastaisuudessa ei saisi Suomen
3136: valtiovaroja käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin muuta kuin
3137: mainitussa laissa määrätyssä järjestyksessä. Nyt on hallit-
3138: sija asevelvollisuuden alalla ilmeisesti tahtonut palauttaa lail-
3139: lisuuden. Hän on tehnyt sen manifestillään maaliskuulta
3140: 1905 ja vielä täydellisemmin sitte marraskuun manifestilla.
3141: On mahdotonta ajatella, että jos asia täysin hänelle selvite-
3142: tään, hän voisi tahtoa sitä, että sittekin jäisi joku laittomuus
3143: tässä asiassa voimaan. Ja tämä väliaikainen järjestely olisi
3144: laiton, jos hallitsija yksiksensä vastoin vanhan asevelvolli-
3145: suuslain määräyksiä omasta päätöksestään siirtäisi Suomen
3146: valtiovaroja sotilaallisiin tarkoituksiin. Tähän päätökseen tar-
3147: vitaan ehdottomasti Suomen valtiopäiväin suostuinus. Sille
3148: pohjalle me voimme asettua ja tulemme epäilemättä joka
3149: ainoa eduskunnan jäsen sen tekemään.
3150:      Minä palaan hra Renvallin lausuntoon. Hän on tehtä-
3151: vään päätökseen nähden lausunut sen ajatuksen että meidän
3152: tulisi periaatteessa hyväksyä tämä maksu, mutta ilmoittaa
3153: että me voimme päättää nämä miljoonat maksettaviksi vasta
3154: sitte kun hallitus on antanut meille varmat takeet siitä, että
3155: kysymys lopultakin tulee perustuslaillisesti järjestettäväksi
3156: niinkuin 1905 vuoden arm. esityksessä viittaamalla silloin
3157: asetettuun komiteaan luvattiin. Tämä ajatus on lausuttu myös-
3158: kin sen edustajaryhmän keskuudessa, johon minä kuulun ja
3159: yksi niistä kahdesta edustajasta, jotka olivat osittain eriävällä
3160: kannalla, ajoivat juuri tätä mielipidettä. Mutta meidän ryh-
3161: mämme hylkäsi sen siitä syystä, että me olemme sitä mieltä,
3162: että, niinkuin aamupäivällä koetin näyttää, syy siihen, että
3163: asevelvollisuusasian lopullista järjestelyä ei ole valmisteltu
3164: siten kun 1905 vuoden arm. esityksessä luvattiin, suureksi
3165: osaksi, ehkä suurimmaksi osaksi on suomalaisten miesten, se
3166: on nykyisen senaatin, sillä kuten sanottu se on keskeyttänyt
3167:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1283
3168: 
3169: 
3170: sen valmistelutoimen, joka silloin oli alulla, saamatta aikaan
3171: minkäänlaista muuta valmistelua tällä väliajalla. Ja näin
3172: ollen tuntuu mahdottomalta että Suomen eduskunta voisi
3173: peräytyä sen lupauksen täyttämisessä, jonka se päätöksellään
3174: 1905 moraalisesti antoi.
3175:     Minä tiedän hyvin, että kaikki puhe siitä, että olisi pitä-
3176: nyt jatkaa sillä pohjalla, jonka herra Mechelin kirjelmässään
3177: ruhtinas Obolenskille esitti silloin, kun hän siinä puhuu hra
3178: Tagantsevin komitean tehtävistä ja joka sitte ilmautui arm.
3179: esityksessä, että kaikki puhe tästä on monelle kerrassaan
3180: pahennus. He eivät tahdo tietää siitä, että Suomen edus-
3181: kunta 1899 vuoden ylimääräisillä valtiopäivillä tarjosi sel-
3182: laista menettelyä, jota mainitun komitean asettaminen sisälsi.
3183: Ja minä olen huomannut myöskin senaatin alamaisesta alis-
3184: tuksesta, joka seurasi sen esitysehdotusta, että tuo kohta
3185: keisarillisessa esityksessä 1905 on kokonaan jätetty mainitse-
3186: matta. Ei ole lainkaan tartuttu kiinni siihen keisarilliseen
3187: lupaukseen, joka sisältyy tässä kohden mainittuun esitykseen.
3188: Mutta vaikka onkin siis johtavissa ja määräävissä piireissä
3189: tämä käsitys ilmeisesti vallalla, että pitää tehdä ikäänkuin
3190: olemattomaksi, mitä valtiopäivät 1899 hallitsijalle esittivät, si-
3191: käli kuin silloiset mielipiteet eivät enää ole mieluisia meille,
3192: ja tehdä ikäänkuin olemattomaksi, mikä tapahtui tämän val-
3193: tiopäivien lausunnon nojalla, niin sittekin minä sovitan saman
3194: katsantokannan, joka saattaa meidät vaatimaan, että 1905
3195: vuoden sitoumus empimättä täytetään, vaatimaan myöskin
3196: sitä, että jos hallitsija tarttuu kiinni niihin lupauksiin, jotka
3197: Suomen laillinen eduskunta ylimääräisillä valtiopäivillä 1899
3198: antoi, niin meidän on velvollisuus, ellei saada muuta sopi-
3199: musta aikaan, täyttää silloin annetut lupaukset, sillä niinkuin
3200:  täällä on tavallansa jo sanottu valtiopäivät eivät ole riippu-
3201: mattomia toisistansa. Kansa elää halki vuosikymmenien ja
3202: vuosisatojen, toinen sukupolvi sitoo toista. Me rakennamme
3203: sen pohjalle, mitä toiset ovat ennen meitä tehneet ja myös
3204:  luvanneet ja mihin ne ovat sitoutuneet. Suomen kansan
3205:  nimessä kaikki päätökset, kaikki lupaukset tässäkin asiassa
3206: <>vat tehdyt ja meidän on ehdottomasti katsominen, ettei vä-
3207: himmässäkään kohdassa päästä sanomaan että Suomen edus-
3208: kunta ei ole sen edelläkävijäin antamia sitoumuksia täyttänyt.
3209: 
3210:   Ed. Söderholm: Närmaste ändamålet med remissdebat-
3211: terna är själ:ffallet att öfverlägga om tili hvilket utskott ett
3212: förslag, som är öfverlämnadt till landtdagen, kan hänvisas.
3213: Såvidt jag har kunnat fatta, har under den debatt, som egt
3214: rum i dag, ingen talare berört denna sida af saken. Jag
3215:                   Istunto 10 p. syyskuuta 1907.
3216: 
3217: 
3218: ber därför för min del nu att få uttala mig därhän, att jag
3219: omfattar det förslag, som gjorts af talmanskonferensen, eller
3220: att den nådiga propositionen öfverlämnas till statsutskottet, som
3221: eger af grundlagsutskottet inhämta yttrande angående proposi-
3222: tionen, såvidt däruti beröras frågor, som angå grundlag. I
3223: stället hafva flere talare, utan att afvakta den beredning,
3224: som vederbörande utskott borde egna åt frågan, tagit ställ-
3225: ning för eller emot i densamma. Detta är en enligt min
3226: tanke icke remissdebattens uppgift, men hvarje talare är ju
3227: oförhindrad att göra så. Sin hufvudsakliga betydelse har
3228: debatten emellertid fått genom den uppfordran, som hr Da-
3229: nielson-Kalmari vid senaste plenum ställde till regeringen att
3230: afgifva förklaring om hvad den tillgjort i fråga om vår mi-
3231: litärfrågas lösning. Från den inhemska regeringens sida
3232: har svar gifvits. Detta har dock icke tillfredsställt hr Da-
3233: nielson-Kalmari. Man har också nu under debatten i dag
3234: fått erfara hvad det är som han klandrar regeringen för.
3235: Regeringen klandras för att den icke gått vidare på den
3236: väg, som anvisats för militärfrågans lösning, nämligen dess
3237: behandling uti rikslagsstiftningsväg. Regeringen får upp-
3238: bära ogillande för att densamma icke vidtagit åtgärder för
3239: upplifvandet af den komite, som egde förbereda rikslagsstift-
3240: ningen. Allt från det frågan om rikslagsstiftningen dök upp
3241: genom februari-manifestet har rikslagsstiftningen d. v. s. en
3242: lagstiftning, gällande för Finland, som skulle till större eller
3243: mindre del utföras genom andra än våra egna lagstiftnings
3244: organ icke varit populär i detta land. Det är riktigt såsom
3245: hr Danielson-Kaimari anförde, att Ständerna uti sitt svar på
3246: värnepliktspropositionen vid 1899 års landtdag gåfvo en an-
3247: tydan om införandet af en särskild ordning för stiftandet af
3248: lagar, gemensamma för Kejsaredömet och Finland, men så
3249: vidt därmed skulle kunnat afses sådan rikslagstiftning, jag
3250: nyss antydde, hade detta uttalande icke vunnit gehör uti ·
3251: landet. Landtdagen var icke sammankallad på basen af en
3252: sådan fråga och i detta ständersvar bör därför icke för fram-
3253: tiden inläggas ofvanberörda betydelse. Vid sådant förhål-
3254: lande och då det förslag till regeringsform, som den inhem-
3255: ska regeringen utarbetat, upptager att vår militärlagstiftning
3256: icke skulle utgöra någon gemensam fråga för kejsaredömet
3257: och oss, utan ordnas på samma sätt som alla andra våra
3258: lagstiftningsärenden, synes mig alldeles riktigt, att regerin-
3259: gen icke har vidtagit de utaf hr Danielson-Kaimari föreslagna
3260: åtgärderna, man måste tvärtom hålla regeringen räkning
3261: därför, om ock militärfrågan tyvärr icke blifvit löst.
3262:     Dessutom har hr Danielson-Kaimari riktat ett angrepp
3263:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1285
3264: 
3265: 
3266: emot senaten för dess åtgärd i fråga om den förevarande
3267: nåd. prop:s öfverlämnande till landtdagen.          Regeringen
3268: klandras här för någonting mer än att den skulle hafva be-
3269: gått ett politiskt felsteg. Hr Danielson-Kaimari ;=;äger, att
3270: uti det förslag till regeringsform, som senaten uppgjort,
3271: stadgas, att senaten icke borde skrida till verkställighetsåt-
3272: gärder af monarkens beslut uti frågor, som den finner olag-
3273: liga, utan att den borde hemställa till monarken om deras
3274: återkallande. Den tillämpning hr Danielson-Kaimari nu gif-
3275: vit åt denna bestämning, är emellertid icke riktig. Hade
3276: det varit fråga om en åtgärd, sådan som promulgerandet af
3277: en författning, som skall lända till efterrättelse, hade det
3278: gällt vidtagandet af förvaltningsåtgärder, som skulle bringas
3279: till verkställighet och dessa hade varit olagliga, då hade se-
3280: naten varit skyldig att icke vidtaga dessa verkställighetsåt-
3281: gärder. Här är fråga om någonting helt annat. Här är det
3282: fråga om en monarkens proposition skall få öfverbringas till
3283: folkrepresentationen. En proposition är icke någon defini-
3284: tiv åtgärd utan ett förslag, som folkrepresentationen kan
3285: vare sig godkänna eller förkasta. Dess öfverbringande till
3286: landtdagen~ har därför icke betydelse af värkställighets-
3287: åtgärd i den mening, som här är i fråga. Under hela vårt
3288: parlamentariska lif har det aldrig satts i fråga att icke vår
3289: inhemska regering skulle hafva varit förbunden att till landt-
3290: dagen befordra de propositioner som monarken för sådant
3291: ändamål till dem öfverlämnat. Då värnepliktspropositionen
3292: och öfriga propositioner vid 1899 års landtdag öfverbrag-
3293: tes till Ständerna af senaten, så satte ingen i fråga, att det
3294: skulle varit senatens skyldighet att vägra att tillställa landt-
3295: dagen dessa propositioner. Denna uppfattning måste fort-
3296: sättningsvis gälla och kan enligt min tanke icke undergå
3297: ändring, med mindre naturligtvis en positiv föreskrift i an-
3298: nan riktning kommer till. Men därom har tillsvidare ej va-
3299: rit fråga. Jag finner således, att det väsentliga i de angrepp,
3300: som riktades emot regeringen i denna angelägenhet, är full-
3301: komligt omotiveradt. Man har slutligen berört interiörer
3302: sådana, som fallit utom vår nuvarande regerings verksam-
3303: het. Dem har jag ingen anledning att yttra mig om, hälst
3304: jag beträffande dem eger alltför liten tillförlitlig kännedom.
3305: 
3306:     Ed. Setälä: Koska tämä keskustelu, joka nyt on käyn-
3307: nissä, on lähetekeskustelua, jonka tarkoituksena siis on an-
3308: taa niille eduskunnan jäsenille, jotka eivät kuulu asianomai-
3309: siin valiokuntiin, tilaisuutta tehdä huomautuksia, ja koska
3310: minä olen jäsenenä valiokunnassa, johon tämä asia ainakin
3311: 1286               Istunto 10 p. syyskuuta 1907.
3312: 
3313: 
3314: tärkeältä osalta on ehdotettu lähetettäväksi, niin en katso
3315: asiakseni esittää evästyksiä valiokunnille. Siihen minulla on
3316: sitä vähemmin syytä, kun minulla ei ole mitään uutta kan-
3317: taa esitettävänä niiden lisäksi, joita tänä päivänä jo on tuotu
3318: esiin. Minä en olisi käyttänyt ensinkään puhevuoroa, jollei
3319: ed. Danielson-Kalmarin aamupäivällä tekemä historiallinen
3320: esitys muutamissa kohdin kaipaisi täydennyksiä ja myöskin
3321: oikaisuja.
3322:     Ensimäinen kohta, johon tahtoisin kajota, on kysymys
3323: siitä, kuka on vastuunalainen siitä, että asevelvollisuusasia on
3324: joutunut semmoisen väliaikaisen järjestelyn alaiseksi kuin se
3325: joutui 1904-05 vuoden valtiopäivillä. Voidaan ehkä myön-
3326: tää, että suurin vastuu on niillä henkilöillä, jotka neuvotel-
3327: tuaan aatetoveriensa kanssa ensinnä antautuivat keskusteluun
3328: tuosta - sen mukaan kuin ainakin minulle on tunnettua -
3329: venäläiseltä taholta esiintuodusta ehdotuksesta, että Suomen
3330: asevelvollisuus suoritettaisiin rahavastikkeena. Tässä kohdin
3331: tietysti kukin yksityinen silloinen eduskunnan jäsen vastaa
3332: toimistaan. Ne henkilöt, jotka ensi sijassa antautuivat kes-
3333: kusteluihin, eivät ole antaneet eivätkä voineet antaa mitään
3334: sitoumuksia. He ovat saattaneet ilmaista ainoastaan oman
3335: mielipiteensä sekä niiden mielipiteen, joiden kanssa he ovat
3336: keskustelleet. Minun käsitykseni mukaan ei missään tapauk-
3337: sessa vastuusta voi vapautua kukaan, joka on ottanut osaa
3338: asian ratkaisuun ja äänestänyt sen puolesta, - olipa sitten
3339: puoltanut rahavastiketta yhdeksi vuodeksi tai kolmeksi vuo-
3340: deksi, ja olipa sitten ollut mukana yksityisissä neuvotte-
3341: luissa asiasta tai ei. Niinkuin ed. Danielson-Kaimari itse on
3342: huomauttanut, ei hän itse eikä kukaan hänen ryhmänsä mie-
3343: histä 1904-05 vuoden valtiopäivillä erityisessä valitusvalio-
3344: kunnassa eikä myöskään säädyissä tuonut esiin mitään eriä-
3345: vää mielipidettä, vaan he päinvastoin kaikki, niinkuin ed.
3346: Danielson-Kaimari nyt on nimenomaan maininnut, äänesti-
3347: vät sen puolesta, että rahavastike annettaisiin, ja vieläpä
3348: kolmeksi vuodeksi. En ymmärrä että se syy riittää kansan
3349: edustajalle vaitiolon tai myötävaikutuksen puolustukseksi,
3350: että hän sanoo, että hän ei ole tahtonut häiritä muka tois-
3351: ten tekemiä sopimuksia ja että asema - jos minä oikein
3352: ymmärrän - ei ollut semmoinen, että peittelemättä olisi voi-
3353: nut sanoa mitä tahtoi sanoa. Minun ymmärtääkseni kansan
3354: edustajan asema on aina semmoinen, että hän ei saa pelätä
3355: häiritä toisia .tai toisten mielipiteitä, ja se on aina semmoi-
3356: nen, että hänen peittelemättä täytyy vakaumuksensa lausua.
3357: Sen mukaan kuin käsitin, onkin ed. Danielson-Kaimari tä-
3358: nään iltapuolella pitämässään puheessaan myöntänyt, että
3359:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1287
3360: 
3361: 
3362: vastuu on yhteinen, joten siis siitä ei sen enempää sano-
3363: mista.
3364:     Toinen kysymys, jota minä puolestani en myöskään voi
3365: sivuuttaa, on kysymys entisen senaa#n kannasta asevelvolli-
3366: suusasian järjestelyyn vuonna 1905. Ed. Danielson-Kaimari
3367: huomautti aamupäivällä, että silloinen senaatti teki ehdotuk-
3368: sen asevelvollisuusasian järjestämisestä säätyjen puolelta hy-
3369: väksyttävällä lailla ja semmoisella tavalla, joka olisi Suo-
3370: melle säilyttänyt kaartin pataljoonan. Mutta minä luulen,
3371: että jos ainoastaan tämä mainitaan, silloin sangen tärkeitä
3372: kohtia entisen senaatin esityksestä jätetään syrjään. Lau-
3373: sunnossaan Valtiosäätyjen n. s. suuresta anomuksesta se-
3374: naatti puolsi asevelvollisuusasian väliaikaista järjestämistä
3375: siihen suuntaan, että »Valtiosäätyjen valtiosäännön mukai-
3376: sella myötävaikutuksella määrättäisiin, että 12 p:nä heinä-
3377: kuuta (29 p:nä kesäkuuta) 1901 annettua asevelvollisuusla-
3378: kia toistaiseksi ja siksi kun puheena oleva kysymys on saa-
3379: nut lopullisen ratkaisunsa, niinkuin tähänkin asti käytettäi-
3380: siin vain sen verran kuin Suomen kaartin tarkka-ampuja-
3381: pataljoonan täydentämiseksi tarvittaisiin, mutta Suomen ylei-
3382: sistä varoista sillä aikaa maksettaisiin apulisiä valtakunnan
3383: menojen suorittamiseksi sotilaallisia tarkoituksia varten>>.
3384: Tämä senaatin ehdotus ansaitsee kyllä täyden tunnustuksen
3385: siinä suhteessa, että siinä oli selvästi lausuttu Valtiosäätyjen
3386: myötävaikutuksen välttämättömyys asian väliaikaistakin jär-
3387: jestelyä varten, ja jos senaatin ehdotuksen mukainen esitys
3388: olisi valtiopäiville annettu, niin olisi kylläkin saatu aikaan se,
3389: että tämä seikka olisi tullut hallituksen puolelta tunnuste-
3390: tuksi. On edelleen lausuttava, että se oli erinomaisen val-
3391: tioviisas ehdotus. Saatettiin huomauttaa ylöspäin, että ase-
3392: velvollisuusasia tulee järjestettäväksi aivan »niinkuin tähän-
3393: kin asti», niinkuin sanottiinkin, aivan niinkuin 1901 vuoden
3394: asevelvollisuuslakia oli siihen asti sovellutettu. Alaspäin saa-
3395: tettiin huomauttaa: kaikkihan tapahtuu nyt kansan eduskun-
3396: nan suostumuksella ja siis täysin perustuslaillisella tavalla.
3397: Vieläpä saattoi toivoa, että kansa helposti johtuisi siihen kä-
3398: sitykseen, että ne, jotka olivat ihmisiä kehottaneet jäämään
3399: pois kutsunnoista, olivat olleet väärässä, koska nyt valtiosää-
3400: dytkin myöntäisivät että kutsuntaan oli mentävä, vieläpä nou-
3401: dattamalla juuri 1901 vuoden asetusta. Minä luulen, että
3402: vaikka kaartin pataljoona olisi sillä hinnalla voitu säilyttää,
3403: se hinta, 1901 vuoden asevelvollisuuslain sillä tavoin tun-
3404: nustaminen, olisi ollut liian kallis.
3405:     Tulee edelleen vielä huomauttaa että tämän lisäksi enti-
3406: nen senaatti myöskin nimenomaan ehdotti että apuHsiä val-
3407: !288               Istunto 10 p. syyskuuta H)O'].
3408: 
3409: 
3410: takunnan menojen suorittamiseksi sotilaallisia menoja varten
3411: olisi maksettava. Ed. Hjelt on tosin maininnut että silloisen
3412: senaatin ehdottama summa oli pienempi kuin IO miljoonaa.
3413: Mutta se kai tässä lopultakin on sivukysymys itse periaat-
3414: teellisen kysymyksen rinnalla; venäläiseltä taholta lienee al-
3415: kujaan vaadittu 15 miljoonaa eikä senaatin ehdotus vielä ol-
3416: lut esitykseen johtanut. Tuleehan lisäksi muistaa että enti-
3417: sen senaatin ehdotuksen mukaan kuitenkin olisi noiden 190
3418: miehen 'vuotuista kokoonkutsumista vahen ollut koko kut-
3419: suntakoneisto pidettävä voimassa, ja olisihan sekin jotain li-
3420: säksi maksanut. Edelleen ei käy unohtaminen että silloinen
3421: senaatti oli aivan ilman valtiosäätyjen suostumusta jo mak-
3422: sanut 14 miljoonaa Venäjän valtakunnanrahastoon. Ei siis
3423: näyttänyt ainakaan mitään vakavampia periaatteellisia epäi-
3424: lyksiä noita apulisiä vastaan silloisessa senaatissa vallinneen.
3425:     Minä tulen lopuksi siihen n. s. Tagantsewin komiteaan,
3426: josta ed. Danielson-Kaimari aamupäivällä puhui. Minä kuu-
3427: len ensi kertaa, tunnustan sen, että perustuslailliset olisivat
3428: ajatelleet että muka Tagantsewin komitea olisi jollakin ta-
3429: voin järjestänyt asevelvollisuusasian. Missä määrin jokin
3430: kohta eräässä kirjeessä, johon ed. Danielson-Kaimari aamu-
3431: päivällä viittasi, voi antaa tuollaiseen esitykseen aihetta, en
3432: voi sanoa, koska minulla ei tuota kirjettä ole. Mutta sen
3433: saatan sanoa että semmoinen käsitys ei milloinkaan ole ol-
3434: lut perustuslaillisissa piireissä vallitsemassa. Herra Daniel-
3435: son-Kaimari esitti asian sillä tapaa, että Tagantsewin komi-
3436: tean jäsenet suurlakon Jälkeen jättivät paikkansa hallituksen
3437: käytettäviksi, koska he kuuluivat ryhmään, jolla .ei ollut hal-
3438: lituksen luottamusta. Ja jos ymmärsin oikein, niin hän pa-
3439: hoitteli sitä, ettei hallitus suomalaisten jäsenten erottua ollut
3440: nimityttänyt uusia jäseniä tähän komiteaan. Tämä tiedon-
3441: anto hämmästytti minua jossain määrin kun sen kuulin, sillä
3442: niinkuin ed. Danielson-Kaimari itse mainitsi, Tagantsewin
3443: komitean suomalaiset jäsenet antoivat erohakemuksensa jo
3444: marraskuussa 1905, jolloin nykyistä hallitusta ei vielä ollut
3445: olemassa, ja silloinhan olisi ollut melkoinen anakronismi pu-
3446: hua epäluottamussuhteesta Tagantsevin komitean suomalais-
3447: ten jäsenten ja hallituksen välillä. Niiden tietojen mukaan,
3448: joita ehdin hätäisesti hankkia tänä väliaikana, olen saanut
3449: kuulla että asianlaita ei olekaan semmoinen kun ed. Dani-
3450: elson-Kaimari esitti. Tagantsevin komitean suomalaiset jä-
3451: senet antoivat yhteisen erohakemuksen 9 päivänä marras-
3452: kuuta; siinä oli siis mukana myös professori Hermanson,
3453: joka ei kuulu hra Danielson-Kalmarin ryhmään. Pääsyyksi ero-
3454: hakemukseensa komitean jäsenet mainitsivat »ne muuttuneet
3455:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1289
3456: 
3457: 
3458: olot, jotka heidän nimittämisensä jälkeen komitean jäseniksi
3459: olivat syntyneet, erittäinkin marraskuun 4 päivän julistuskir-
3460: jan julkaisemisen jälkeen». Epäluottamussuhteesta komitean
3461: ja senaatin jäsenten välillä ei minun saamaini tietojen mu-
3462: kaan mitään mainita. Kun erohakemus sittemmin lähetettiin
3463: Pietariin, niin nykyinen senaatti esitti, että koska puheen-
3464: alaisen komitean edellytykset ovat kadonneet, tähän eron-
3465: pyyntöön suostuttaisiin, ja samalla senaatti ilmoitti ettei uu-
3466:  sien jäsenien valitsemiseen ollut syytä.
3467:      Minun ymmärtääkseni oli senaatilla tämmöiseen ilmoituk-
3468: seen sangen päteviä syitä. Komiteahan oli asetettu valmis-
3469: telemaan »yleisvaltakunnallisen ja Suomen paikallisen lain-
3470: säädännön alojen toisistaan rajoittamista» ja tämä tehtävä
3471: oli kieltämättä perin arveluttava. Meidän suomalaisten on
3472: puolestamme vaikea tunnustaa ,yleisvaltakunnallista lainsää-
3473: däntöä», semmoista lainsäädäntöä, jota varten ei edes ole
3474: olemassa mitään lainsäädäntöorgaania. Ja hyvin vaikealta
3475: tuntuu kuvailla itselleen, millä tavalla semmoinen orgaani
3476: mainitunlaista valtakunnanlainsäädäntöä varten olisi edes
3477: luotavissa. Sitäpaitsi sopinee muistaa että myöskin Venäjän
3478: puolelta koko asia oli melkoisesti joutunut uuteen asteeseen,
3479: sen jälkeen kun I7/30 päivänä lokakuuta annettu manifesti
3480: oli julkaistu. Ed. Danielson-Kaimari vetoo kylläkin 1899
3481: vuoden valtiopäiväpäätökseen ja katsoo sen sisältävän jon-
3482: kunmoisen sitoumuksen, jos oikein ymmärsin, Suomen edus-
3483: kunnan puolelta »valtakunnanlainsäädäntöön ». Valtiosääty-
3484: jen vastauksessa sanotaan että >>jos Teidän Keisarillinen
3485: Majesteettinne katsoisi erityisen järjestyksen, jossa Keisari-
3486: kunnalle ja Suomelle yhteiset lait olisivat säädettävät, tar-
3487: peen vaatimaksi, valtiosäädyt odottavat että Teidän Keisa-
3488: rillinen Majesteettinne suvaitsisi perustuslainmukaisen käsit-
3489: telyn noudattamiseksi jättää valtiosäädyille arm. esitykset,
3490: jotka sisältävät ehdotuksen semmoiseksi maamme perustusla-
3491: kien muutokseksi, joka on siihen tarkoitukseen tarpeellinen.»
3492: Nämä sanat ovat hyvin varovaiset; ne eivät ehdottomasti
3493: suinkaan sisällä edes ajatusta valtakunnanlainsäädännöstä,
3494: vaan se »järjestys,» josta tässä puhutaan, saattaa aivan yhtä
3495: hyvin koskea semmoista järjestystä, jossa kummankin maan
3496: lainsäädäntövalta toimisi erikseen yhtäpitävien lakien aikaan-
3497: saamiseksi. Edelleen se sisältää ainoastaan sen, että jos
3498: tämmöistä järjestystä katsotaan tarpeelliseksi, valtiosäädyt
3499: odottavat esitystä asiasta. Mitään sitoumusta mahdollisen
3500: esityksen hyväksymiseen ei tästä kukaan voi lukea eikä se
3501: ollut edes mahdollinen.
3502: 1290               Istunto 6 p. syyskuuta 1907.
3503: 
3504: 
3505:     Oli miten oli, asianlaita on nyt se että Tagantsevin ko-
3506: mitea on kuollut, yhtä kuollut kuin 1901 vuoden asevelvolli-
3507: suuslaki. Ed. Danielson-Kalmarin aamupäivän lausuntoa mi-
3508: nun on vaikea ymmärtää muuten kuin siten, että hän toivoi
3509: että kumpikin näistä olisi vielä jollakin tavalla elossa, 1901
3510: vuoden asevelvollisuuslaki kyllä Suomen säätyjen myötävai-
3511: kutuksella väliaikaisesti hyväksyttynä. Mutta mitä tahansa
3512: nyt ajatteleekin rahavastikkeesta, - minä puolestani tahdon
3513: lausua etten saata asettua sille kannalle kuin hra Schy-
3514: bergson, että rahavastike vastaisuudessa olisi hyväksyttävä
3515: muoto asevelvollisuuden suorittamiselle, - niin missään ta-
3516: pauksessa ei pitäisi olla syytä toivoa että meillä tuon enti-
3517: senkin senaatin ehdottaman rahavastikkeen lisäksi vielä olisi
3518: olemassa sekä 1901 vuoden asevelvollisuusasetus että Ta-
3519: gantsevin komitea ainakin jossakin muodossa henkiin herän-
3520: neenä.
3521: 
3522:     Ed. Neovius, Dag:mar: Det var icke att uttala min
3523: åsikt om dessa 20 miljoner, som jag anhöll om ordet, utan
3524: för att beröra en sak, som vid dagens remissdebatt kommit
3525: fram. Jag förstår mycket väl att man i denna fråga har olika
3526: åsikter. Jag förstår också att man för att öfvertyga sina
3527: motståndare och dem, som tänka olika, framhåller alla sakliga
3528: skäl, som man kan påfinna, men denna dystra målning, denna
3529: skräck och hotpolitik, den har jag alls icke kunnat förstå.
3530: Jag tycker det icke är värdigt att försöka påvärka andra
3531: genom skrämskott. Och insynnerhet har det förvånat mig,
3532: att det är män, som kunnat stödja sig på dylika skäl.
3533: 
3534:     Ed. Pennanen: Suomen kansa ei ole tietääkseni mil-
3535: loinkaan tahtonut vetäytyä pois luonuoliisien velvollisuuksi-
3536: ensa täyttämisestä. Se ei ole sitä tehnyt sotilasrasituksiin-
3537: kaan nähden. Jo Ruotsin vallan aikana kantoi maamme suh-
3538: teellisesti suuren osan valtakunnan monasti hyvinkin raskaista
3539: sotilasrasituksista. Venäjän keisarikuntaan yhdistettynä suostui
3540: kansamme suorittamaan asepalvelusta yleisellä asevelvolli-
3541: suudella lain mukaan, jonka kansan silloinen eduskunta, val-
3542: tiopäivät, ja hallitsija olivat hyväksyneet noudatettavaksi ja
3543: jolla tärkeimmissä osissaan on perustuslain luonne. Vaikka
3544: tämä 1878 vuoden asevelvollisuuslaki on vielä tänäkin päi-
3545: vänä voimassa, on kansamme mielipahalla saanut nähdä
3546: sotajoukkonsa hajotettuna hallinnollisella toimenpiteellä,
3547: samalla kuin se myös sai nähdä ryhdyttävän sovelluttamaan
3548: kutsuntoja, joilla ei ollut Suomessa laillista pätevyyttä. Kuten
3549: kaikille on tunnettu, pyysivät 1904-05 vuosien valtiopäivät
3550:      Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1291
3551: 
3552: 
3553: noiden laittomien, niin paljon ristiriitoja synnyttäneiden kut-
3554: suntojen lakkauttamista, ja ne lakkautettiin. Mutta kun oli
3555: luonnollista, ettei Keisari ja Suuriruhtinas voinut yhdessä käden
3556: käänteessä järjestyttää takaisin koko asevelvollisuusasiaamme
3557: lailliselle tolalle, myönsivät sanotut valtiopäivät 10 miljoonan
3558: markan korvauksen vakantti-verona valtakunnan rahastoon.
3559: Tästä on kulunut jo kappaleen kolmatta vuotta. Aikaa olisi
3560: siis ollut jo aivan riittävästi joko ruveta sovelluttamaan voi-
3561: massa olevaa asevelvollisuuslakiamme tai antaa kansan edus-
3562: kunnalle esitys sotilaskysymyksen toisin järjestämisestä. Mutta
3563: kumpaakaan ei ole tapahtunut. Tämä nyt käsiteltävänä oleva
3564: arm. esitys ei myöskään sisällä viittaustakaan kumpaisesta-
3565: kaan, tässä vaan ilman muuta esitetään eduskunnan hyväk-
3566: syttäväksi uusi korvausvaatimus kahdelta vuodelta ja esite-
3567: tään siinä muodossa, että eduskunnalla ei olisi oikeutta päät-
3568: tää koko tuosta rahamäärästä, vaan ainoastaan verrattain pie-
3569: nestä osasta siitä.
3570:      Mitä nyt tulee tuohon mainittuun korvausvaatimukseen,
3571: joka tässä arm. esityksessä esiintyy, niin minun on täytynyt,
3572: muodostaessani itselleni kantaa tässä kysymyksessä, jättää
3573: syrjään kaikki sivuvaikuttimet ja katsoa yksinomaan sitä, minkä
3574: olen voinut harkita maalle ja kansalle parhaaksi. Käsityk-
3575: seni on se, että eduskunnalla on oikeus myöntää tällaista
3576: vakanttiveroa, jos se katsoo sen koituvan maan ja kansan
3577: parhaaksi. Mutta kyseessä oleva korvausvaatimus, voidak-
3578: seen tosiaan olla kansan parhaaksi, ei saisi millään tavalla
3579: hidastuttaa koko sotilaskysymyksemme lopullista järjestelyä, se
3580: ei saisi millään tavalla yhä edelleen pitkittää voimassa ole-
3581: van asevelvollisuuslakimme sivuuttamista. Olkoon että koko
3582: sotilaskysymys on monelle ihmiselle jo nykyään vastenmieli-
3583: nen, samoin kuin sotilasrasitus, mutta niin kauvan kuin maa-
3584: ilman mahtavat kansat katsovat asiakseen kumartaa niskansa
3585: kantamaan sotilasiestä, niin kauvan on Suomenkin kansan
3586: asiana valita ainoastaan kahden mahdollisuuden välillä: joko
3587: me tänne kustannamme sotaväkeä, joka kieleltään, miejel-
3588: tään ja kansallisuudeltaan on meille vieras, tai me voimassa
3589: olevan lakimme mukaan suoritamme asepalvelusta yleisellä
3590: asevelvollisuudella, omalla sotajoukolla, jota me voimme tar-
3591: vittaessa luottamuksella käyttää myöskin sisäisen järjestyksen
3592: ylläpitämiseen. Kumpi näistä kahdesta on maallemme pa-
3593: rempi, siitä ei ole epäilemisen varaa, ja siksi minä pidän,
3594: että jokainen toimenpide, joka hidastuttaa asevelvollisuus-
3595: kysymyksemme järjestämistä, ei ole maallemme hyödyksi.
3596: Meidän velvollisuutemme on kantaa sotilasrasituksia, siitä
3597: meidän ei tarvitse emmekä voi pyrkiä pois, mutta meidän
3598: 1292               Istunto IO p. syyskuuta 1907.
3599: 
3600: 
3601: oikeutemme on saada kantaa nuo rasitukset sillä tavalla kuin
3602: voimassa oleva hallitsijan vahvistama laki säätää. Mielestäni
3603: täytyy eduskunnalla, voidakseen nyt kyseessä olevasta sota-
3604: verosta päättää, olla tilaisuus päättää koko rahamäärästä eikä
3605: vain sen osasta. Ja vielä: eduskunnalla tulee mielestäni olla
3606: tietoisuus siitä, ettei korvauksen myöntäminen tule jatkamaan
3607: asevelvollisuuslakimme sivuuttamista, hidastuttamaan asevel-
3608: vollisuusasiamme johtamista täysin lailliselle tielle. Arm.
3609: esitys nykyisessä muodossaan ei tarjoa kumpaakaan näistä
3610: edellytyksistä. Sotilaskysymyksemme lopullinen järjestäminen
3611: ja korvauksen myöntäminen niiltä vuosilta, jolloin ei täällä
3612: ole kutsuntoja toimitettu, ovat niin läheisesti kietoutuneet
3613: toisiinsa, että toisen ratkaiseminen voi vaikuttaa toiseenkin.
3614:     Mielipiteeni on siis lyhyesti sanottuna se, että eduskun-
3615: nan on hyljättävä käsillä oleva arm. esitys tällä kertaa ja
3616: anottava ensi valtiopäiville uutta arm. esitystä koko sotilas-
3617: kysymyksemme uudestaan järjestämisestä ja sen yhteydessä
3618:  vakanttiveron myöntämisestä niiltä vuosilta, jolloin kutsuntoja
3619: ei ole toimitettu.
3620: 
3621:     Ed. Renvall: Minulla ei ole monta sanaa sanottavana.
3622: Ed. Setälä on minut vapauttanut ryhtymästä siihen ed.
3623: Danielson-Kalmarin vaatimaan selitykseen, jonka minä kyllä
3624: olisin ollut valmis antamaan nyt kohta. Siksi ilmeinen oli se
3625: värittelytyö,jonka valtioneuvos Danielson-Kaimari suorittimaa-
3626: latessaan meille entisyyden tapahtumat. Siitä voi sanoa,
3627: niinkuin eräs runoilija on sanonut: Minä maalaan niinkuin
3628: minä rakastan. Juuri tätä minä tarkoitin kun minä sanoin
3629: ed. Danielson-Kalmarin puheen sisältävän puolueväritystä.
3630: Asioita voidaan väritellä sillä, että niihin lisätään jotakin, ja
3631: myös sillä, että asioita ei kokonaisuudessa kerrota.
3632:     Hra Danielson-Kaimari on pyytänyt minulta selitystä myös
3633: erääseen toiseen seikkaan, nimittäin siihen ristiriitaan näh-
3634: den, joka muka oli huomattavissa minun puheessani perus-
3635: tuslaillisesta suunnasta. Minä kuitenkin luulen, että sen, joka
3636: minun sanojani vähän ajattelee, ei tarvitse tällaista ristiriitaa
3637: siinä ollenkaan nähdä. Minä sanoin perustuslaillisen suun-
3638: nan olevan vallalla, kun kaikki puolueet kilvan selittivät ole-
3639: vansa perustuslaillisella pohjalla, ja varsinkin minä näen
3640: lisätodistuksen siinäkin, että nykyistä senaattia . koetetaan
3641: moittia tuomalla esiin että se on· menetellyt niinkuin entinen
3642: senaatti. Minä katson että tällainen moitetapa on samalla
3643: jonkunlainen tunnustus perustuslailliselle kannalle. Mitä
3644: taas tulee lausuntooni siitä että minä pelkään että, jos sorto-
3645: vuodet uudestaan tulisivat, perustuslaillinen rintama ei pysyisi
3646:    Arm. es. n:ro 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1293
3647: 
3648: 
3649: eheänä, niin se johtuu siitä, niinkuin jokainen ymmärtää,
3650: että sanokaamme kymmenkunnan, kahdenkymmenen henkilön
3651: ajattelemattomuus voi sen särkeä, enemmän vielä kuin kym-
3652: mentuhansien myöntyväisyys sitä takavuosina heikonsi. Ja
3653: näiden muutamien kymmenien tekoja minä pelkään. Mutta
3654: minä olen toiselta puolen varma siitä, että ne joukot, jotka
3655: seisoivat myöntyväisyyskannalla, ei_vät enään tulisi sille kan-
3656: nalle asettumaan.
3657: 
3658:     Ed. Sirola: Täällä ovat taas monet puhujat laulaneet
3659: tuota virttä, että evästyskeskustelussa ei pitäisi mennä kovin
3660: pitkälle asiaan, etenkään ei pitäisi puhua niitten valiokun-
3661: nan jäsenten, joilla on tilaisuus asiaan valiokunnassansa
3662: vaikuttaa. Nyt on kuitenkin niin, että tällaisessa tärkeässä
3663: kysymyksessä on välttämätöntä merkitä pääpiirteitä, äärivii-
3664: voja jo silloin, kun se menee valiokuntaan, että eduskunnan
3665: jäsenet ovat tilaisuudessa väliaikana yhä enemmän tarkista-
3666: maan kantaansa. Myöskin on tärkeätä, että valitsijat ulko-
3667: puolella eduskuntaa vielä voivat jonkun verran siveellisellä
3668: oikeudellansa vaikuttaa valitsemiinsa edustajiin ja antaa hei-
3669: dän ymmärtää, miltä kannalta he valtuuttaessaan edustajansa
3670: ovat käsittäneet tällaiset seikat
3671:     Pitkässä keskustelussa täällä on käytetty sangen paljo
3672: neron lahjoja kauniilla aatteellisilla verhoilla, »oikeuden»,
3673:  »velvollisuuden», »siveellisyyden» j. n. e. verhota sitä alas-
3674: tonta ja sangen aikaisin tässä maailmassa keksittyä valtio-
3675: viisasta periaatetta, että »kultakuormaa kantava aasi kiipee
3676: korkeankin muurin yli». Suomen kansan edustajat koettavat
3677: tällä tavalla rakentaa kansan luota hallitsijan sydämeen ehe-
3678: äksi sitä siltaa, joka on katkennut ja jonka eteen jälleen yhä
3679: korkeammaksi näyttää kohoavan aukoton muuri. On siis sil-
3680:  mäiltävä tämän politiikan menestymismahdollisuuksia ja sen
3681:  vaikutuksia nykyisyyteen ja kansamme vastaisuuteen.
3682:      Heti alussa oli meillä ed. Danielson-Kalmarin lausunnossa
3683:  ilo ihailla sitä ylösrakentavaa näytelmää, joka syntyy, kun
3684:  suometarlaiset kiertävät puukkoa perustuslaillisuuden sydän-
3685:  haavassa. Se on tapahtunut täällä jo monasti ja tällä kertaa
3686:  se tapahtui ehkä tähän saakka suurimmalla menestyksellä,
3687:  kuten monet myöntävät lausunnot oikealta osottavat. Se
3688:  perustuslaillisuus, jota ed. Renvall on edustanut, on yksissä
3689:  vaaleissa jo saanut jokseenkin musertavan tuomion, ja jos
3690:  »armollinen Jumala», kuten ed. Castren sanoi, tai »sallimus»,
3691:  jota sanaa ed. Schybergson rakasti käyttää, lähimmässä tule-
3692:  vaisuudessa tarjoisi meille uudet vaalit, niin tuskinpa tarvitsee
3693:  olla profeetta ennustaessansa, että nykyinen oikeisto yhä
3694: 1294               Istunto 10 p. syyskuuta 1907.
3695: 
3696: 
3697: supistuu. Jos on totta ed. Renvallin lause, että Suomen kansa
3698: on kauttaaltaan perustuslaillista, niin on se totta vallan toi-
3699: sessa merkityksessä, kuin mikä sille sanalle tässä maassa on
3700: viime aikoina annettu. Jo säätyeduskunnan ihailluilta ajoilta,
3701: etenkin sen loppupuolelta, noilta > arvokkuuden ja kohtuu-
3702: den» ajoilta, joista ed. Schybergson puhui, on ollut Suomen
3703: kansalle, etenkin sen köyhälistölle, tiettyä, kuinka ontto tämä
3704: perustuslaillisuuden ja vastarinnan kaapu on ollut.
3705:     Ne tapaukset, joihin tässä on runsaasti viitattu ja jotka
3706: viime vuosina yhä enemmän ovat tätä käsitystä perustus-
3707: laillisuudesta vakiinnuttaneet, ovat kylläl vettä suomettarelais-
3708: ten myllyyn,! kuten ed. Danielson-Kalmarin ja Hjeltin y. m.
3709: lausunnot osottavat, mutta tämä mylly ei jauha jauhoja Suo-
3710: men kansalle, se mylly käy tyhjään, niinkuin ed. Danielson-
3711: Kalmarin kiertelevä ja kaarteleva lausunto lopulta osoitti.
3712: Mitä oli tämän lausunnon sisältö? Hän ensiksikin todisti
3713: jotenkin »terävästi ja nerokkaasti», kuten muistaakseni ed.
3714: Runeberg sanoi, että nykyinen senaatti on vikapää rikkomuk-
3715: siin, joista ikivanhojen lakien mukaan olisi seurauksena »lyhyt
3716: virsi». Mutta seuraavassa puheenvuorossa hän on valmis
3717: peruuttamaan tämän. Hänen lausuntonsa koetti valitsijoille,
3718: Suomen kansalle, uskotella, että hänellä ja hänen ryhmällänsä
3719: olisi tarjottavana parempia diplomaatteja tällaisia ratkaisevia
3720:  hetkiä varten, joita hän nyt katsoo menneen hukkaan niin
3721: paljon nykyisen senaatin laiminlyömisten takia. No, ny-
3722: kyinen senaatti on köyhälistön puolelta saanut tuomionsa.
3723: Sillä on siitä vakiintunut käsitys. Mutta minä luulen että
3724: tämä tuomio ei kohota edellisen senaatinkaan arvoa. Herrat
3725: siis riitelevät siitä, kuka nokkelammin voisi liikkua diploma-
3726: tian liukkailla lattioilla, ja siihen perustavat he puuhansa
3727: asevelvollisuusasian perustuslailliselle ratkaisulle, sille perus-
3728: tavat he senaatinvaihdoskysymyksensä y. m. ja saavat kai
3729: siitä saaliista riidellä.
3730:     Todellakin hämmästyttäisi, jollei olisi niin luonnollista,
3731: että ed. Danielson-Kalmarin toinen lausunto etenkin ensim-
3732: mäisen valossa, muuttui sellaiseksi,' että se pakkovero, jota
3733: koskevan arm. esityksen tänne tuominenkin jo on jonkinlai-
3734: nen valtiorikos, saa nimen »kunniavelka» j. n. e. Eikö täl-
3735: laisia sanoja kuullessa koko tuo ensimmäinen lausunto saa
3736: räiskyvien rakettien luonnetta, jotka lennettyään ilmaan räjäh-
3737: tävät ja haihtuvat. Ja perustuslailliselta puolelta jotakuinkin
3738: yleiseen käytetään sanoja )>moraalisesti sitovia lupauksia»
3739: j. n. e. Vain jotkut »viimeiset mohikaanit» vielä täällä ko-
3740: ettavat tuota viime vuosilta niin tutun laillisuuden loukkaa-
3741:   • Ann. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1295
3742: 
3743: 
3744: mattoman periaatteen vaikutusta, - hyvin ilmeisesti vähällä
3745: menestyksellä.
3746:     Täällä annettujen lausuntojen yleisestä sävystä eroaa mer-
3747: kitsevästi ed. Schybergsonin lausunto. Hän on kapitalisti
3748: kiireestä kantapäähän, kylläksi rehellinen myöntämään, että
3749: perustuslaillisen »liberalismin», tai miten minä sanoisin, unel-
3750: mat ovat rauenneet, usko johonkin »oikeuden» aatteeseen
3751: on pettänyt, »lain henkeen», joka muka leijailee paperilunt-
3752: tojen ympärillä ja suojelee niitten puolustajia. Hän ei anta-
3753: nut lausuntoansa kiertelevällä häpeän tunteella, niinkuin mo-
3754: net muut entiset aateritarit, vaan voipa vielä kehua jo aikai-
3755: semmin lakanneensa tarkkaan muotoja palvelemasta ja voi
3756: yhä vakuuttaa rakentavansa jollekin reaaliselle mahdille. Ja
3757: hän rakentaa tosiaankin sille reaaliselle mahdille, joka tällä
3758: hetkellä vielä on vallitsevana. Se on raha. Siltä kannalta
3759: laskee hän, kauppiaan kalkkyyleillä puhuu hän politiikasta,
3760: ja minun täytyy myöntää, että se on jo koko lailla tuntuva
3761: askel eteenpäin siitä sanaratsastuksesta, joksi muuten tällainen
3762: laillisuuskeskustelu niin helposti muuttuu. Kun hän sanoo
3763: että moni suomalainen kernaammin maksaa jonkun summan,
3764: ennenkuin menee palveler.1aan kotimaiseenkaan väkeen, on se
3765: totta, mutta kyllä minun täytyy sanoa, että se hänen suus-
3766: tansa kuulostaa hyvin hirtehiseltä totuudelta, katkeralta sur-
3767: kealta totuudelta. Ei ole meikäläisen velvollisuus, ei ole
3768: meikäläiselle sopivaa puhua vanhan asevelvollisuuden puo-
3769: lesta. Joka on ollut tilaisuudessa siinä kansalaisvelvollisuut-
3770: tansa täyttämään, tietää kyllä, kuinka vähän rakastettu ja
3771: suosittu se oli, ja tietää todeksi sen, minkä ed. Schybergson
3772: lausui kaartin pataljoonan suhteen, että etenkin viime aikoina
3773:  - lisään siihen: kun alkoi tulla idässä kouluutettuja upsee-
3774: reja -- että tämän armeijan henki alkoi olla peloittava sen
3775: johtajien puolelta. Mutta sittenkin täytyy lausua oudostuk-
3776: sensa, että maan porvarilliset luokat niin kevyesti uhraavat
3777: kokonaisen armeijan, kuin mitä keskustelu täällä osoittaa.
3778:  Se kierteleminen, jolla puhutaan vuoden 1878 asevelvollisuus-
3779:  asetuksesta osoittaa, että herroilla ei ole toivoakaan saada edes
3780:  sellaista asevelvollisuusasetusta voimaan, vaan että siitä kul-
3781:  kee mahdollisuuksien tie, kuten ed. Schybergson sanoi, V e-
3782:  näjän armeijaan saakka suoranaisesti. Hän koettaa osoittaa,
3783:  että tämän pakkoveron suorittamisella voitaisiin tätä kehitystä
3784:  viivyttää, mutta hän ei voi antaa mitään takeita siitä, kuinka
3785:  paljo se viivyttäisi, ja miten pitkälle mentäisi, jos se suunta,
3786: jolle tällä maksamisella kumarrettaisiin, yhä saa jatkua. On
3787:  merkittävä todellakin suureksi periaatteelliseksi eroksi, mak-
3788:  setaanko ilman muuta pakkovero vai koetetaanko kaikilla
3789:                                                                82
3790: 129()                 Istunto ro p. syyskuuta IC)07.
3791: 
3792: 
3793: mahdollisilla tarmokkailla toimenpiteillä saada aikaan kansan
3794: puolustus, jota, puhuttakoen rauhan aatteesta kuinka kau-
3795: niisti tahansa, kansat nykyisin varmasti tarvitsevat ja joka
3796: meidänkään kansallemme minun käsittääkseni ei suinkaan
3797: olisi mikään vaara, kuten hra Schybergson sanoi, vaan tekijä,
3798: jonka oikeutemme supistajat toki olisivat pakotetut ottamaan
3799: huomioon.
3800:     Useat tästä asiasta puhevuoroa käyttäneet ovat huo-
3801: mauttaneet sangen tarmokkaasti, että eduskunnan täytyy
3802: saada käsitellä koko laajuudessaosa kysymystä 20 miljoonasta
3803: eikä arm. esityksen puitteissa. Se näyttää kauniilta, mutta
3804: se tuntuu huvittavalta, kun jokaisen lausunnon takaa paistaa
3805: vallan selkeä käsitys, että tämän eduskunnan tulee saada
3806: vain myöntää nämä 20 miljoonaa, sillä monikaan näistä
3807: puhujista ei ole tahtonut merkitä, että tällä eduskunnalle
3808: olisi mahdollisuutta ja oikeutta kieltää niitä. Tosinhan jot-
3809: kut haluavat panna ehtoja. No, sanomattakin on selvää,
3810: että ehdot, jotka heitetään myönnettyjen rahojen jälkeen,
3811: eivät merkitse yhtäån mitään. Sen sijaan on jonkun verran
3812: periaatteellisempi ed. Renvallin lausunto, kun hän rupesi
3813: asettelemaan ehtoja edellä myöntämisen, mutta paljoa pitem-
3814: mälle ei sekään mennyt, se vaan tottuneitten juristien tavalla
3815: koetti todistaa lailliseksi sen, mikä kaiken Suomen kansan
3816: oikeuskäsityksen mukaan täytyy laittomuuden edistämiseltä
3817: tuntua. Näin ollen tämä ehdotus tulee mahdollisesti vielä
3818: salakavalammaksi kuin muut. Se antaa suurimman muodol-
3819: lisen laillisuuden toimenpiteelle, jota ei asiallisesti voida aina-
3820: kaan minun käsitykseni mukaan hyväksyä. Ja siksi arve-
3821: lenkin, että tämän ehdotuksen vaikutus ei voi olla suuri mei-
3822: dän ryhmään.
3823:     Täällä pelotellaan, ja on varsin oikein sitä vakavasti pa-
3824: heksuttu. Millä pelotellaan? Sillä, että olisi uudestaan esissä
3825: perustuslakitaistelu. Missä muodossa se ilmenisi? Asevel-
3826: vollisuusasiaan nähden mahdollisesti jonkunlaisina kutsunta-
3827: lakkoina, jos sellaisia taas tulisi kysymykseen. Minä arve-
3828: len, että ed. Schybergsonilla on varsin oikein, kun hän puhuu
3829: pahaa viimeaikaisista kutsuntalakoista, kun hän huomaut-
3830: taa, että ne muuttuivat niin heikoiksi, että alkoi peloittaa.
3831: Mutta hän ei muista, mistä se johtui. Se johtui siitä, että
3832: näitä kutsuntaiakkoja ajoivat perustuslaillisen ryhmän henki-
3833: löt, jotka eivät sisäisissä kysymyksissämme, ankarista ulko-
3834: naisista varoituksista huolimatta, oppineet mitään, ja joille
3835: kansan syvät rivit eivät siis voineet antaa luottamusta.
3836:     Tiedetään ja sanottakoon se nyt, että näitä asevelvolli-
3837: suuslakkoja myös paljon koeteltiin keinotekoisesti saada aikaan,
3838:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1297
3839: 
3840: 
3841: mutta sanottakoon tämän rinnalla, että vuosien kuluessa alkoi
3842: nousta yhä selkeämpi voima, joka näille asevelvollisuusla-
3843: koille antoi todellista sisällystä. Sitä ei voitane kieltää, ei
3844: ainakaan 1905 vuoden kesän ja loka- marraskuun tapausten
3845: jälkeen.
3846:      Asevelvollisuuskutsuntalakkoja ja niiden yhteydessä olevia
3847: seikkoja lienee meidän laillisillamme syytä peljätä, koska
3848: tällaisten tapausten yhteydessä vastaisuudessa hyvin luulta-
3849: vasti meidän oikeuslaitoksemme riippumattomuus yhä alenisi,
3850: ja koska on täysi syy pelätä, että sellaisissa tapauksissa voi-
3851: sivat meidän lakitieteelliset juristimme kylläkin löytää syytä
3852: kuritushuonetuomioihin. Ne taistelutavat, joita mahdollisesti
3853: voisi ilmetä ilman että ne olisivat sitä lajia, mitä hra Renvall
3854: täällä niin pelokkaasti muistutti, voisivat kuitenkin peloittaa
3855: meidän perustuslaillisiamme. Sen sijaan on minun käsittääk-
3856: seni hra Schybergsonin lausunto, että kuinka käy meidän
3857:  reformikautemme raukeamisen, aivan teeskennellen tarkoi-
3858: tettu. Ensinnäkin ne reformit, joita äärimmästä oikeustosta
3859: päin on toivossa, lienevät sitä lajia, ettei Suomen kansa niistä
3860:  paljoa kostuisi. Ja toiseksi voisihan sellaisia reformeja, joita
3861:  sen hallituksen suostumuksella pantaisiin toimeen, jonka ka-
3862:  malia toimenpiteitä täällä niin pelotellen ennustetaan, voisihan
3863:  sellaisia reformeja kylläkin saada myöntyväisemmän eduskun-
3864:  nan kautta. Hra Schybergson puhui niin paljon »mahdol-
3865:  lisesta eduskunnasta», joksi tietysti herroille olisi erittäin
3866:  mukava muuttaa tämä eduskunta. Eihän voisi ajatella mi-
3867:  tään toivotumpaa meidän äärimmäiselle oikeustollemme, kuin
3868:  että se saisi tämän eduskunnan pelotetuksi niin araksi, että
3869:  tämä suostuisi mihin painostuksiin tahansa, sillä missäpä nii-
3870:  den lopullinen raja on.
3871:       Hra Schybergsonin lausunnosta ei ilmennyt suoranaisesti,
3872:  mutta sen läpi paistoi eräs käsitys joka on lausuttu, se nimittäin
3873:  että meidän kapitalistinen porvaristomme ei enää katso itäistä
3874:  rajaa niin suurella kauhulla kuin ennen. Se on tehnyt kyl-
3875:  läksi kauppaa tämän rajan yli itse - en tarkoita valtiollista
3876:  kauppaa, vaan porvarillista, taloudellista kauppaa- ja tämän
3877:  ajan kestäessä on se oppinut siellä tapaamaan tovereita, ver-
3878:  taisia, joiden kanssa se on hyvästi sopinut ja joiden se katsoo
3879:  taloudellisten lakien mukaan yhä selkeämmin pääsevän mää-
3880:  räävään asemaan· sielläkin. Hra Schybergsonin pelko meidän
3881:  kotimaisten tapahtumien suhteen ei voi olla niin suuri kuin
3882:  hän ajattelee sitä tässä valossa, kun hän tietää että mitä
3883:  tahansa tapahtuukin rajan takana, se tapahtuu Venäjän por-
3884:  variston suostumuksella. Se ei siis tällä puolen rajaa voi
3885:   olla niin kovin pelottavaa meidänkään porvaristollemme. Ja
3886:                    Istunto IO p. syyskuuta 1907.
3887:                                                --------
3888: 
3889: tässä juuri eroaakin meidän porvaristomme ja työväestömme
3890: tie. Sillä samoin kuin porvaristo, kuten kapitalismi aina
3891: edellä kulkee yli kansallisuuksien ja valtakuntien rajojen,
3892: samalla tavalla myös työväestö etuineen ja oikeuksineen voi
3893: katsella yli rajojen ja voi rajan takana monasti löytää suuria
3894: joukkoja parempia ystäviä kuin hyvin monet rajan tällä puo-
3895: len ovat ja paljoa lähempänä istuvat.
3896:     Täällä, kuten jo huomautin, pidetään erittäin tärkeänä
3897: perustuslaillisena oikeutena saada myöntää nuo miljoonat
3898: hallitukselle. Minä luulen että hallitsijalla ei voi olla mitään
3899: sellaista »perustuslaillista oikeutta» vastaan, joka ei mitään
3900: muuta pyydä kuin tällaisiin pyyntöihin myöntyä. Mutta jos
3901: tahdotaan tästä eduskunnasta tehdä tällaisten mahdollisuus-
3902: pyrkimysten kätyriä, niin silloin on pantava vakava vasta-
3903: lause. Ei ole suurin vaara niissä läheisissä tapauksissa, jotka
3904: voivat tuntua katkerilta, ja jotka voivat vaatia uhrauk-
3905: sia. Suurin vaara on kansan oikeustajunnan heikontumi-
3906: sessa, ja se tapahtuu, jos tämä eduskunta alentuu tämän-
3907: tapaisiin myönnytyksiin. Tämän kansan täytyy saada hyvä
3908: käsitys yleisellä äänioikeudella valitusta eduskunnasta, olkoot
3909: ulkonaiset suhteet mitkä tahansa. Sillä jos tämän perustus-
3910: laillisen vapauden ja oikeuden käyttämisen takia tätä edus-
3911: kuntaa vastaan tähdätään ankarampia iskuja, ei se voi olla
3912: muu kuin tekosyy, ja silloin on meillä yhä suurempi aihe
3913: katsoa eteenpäin, kuten täällä niin paljon huomautetaan,
3914: katsoa eteenpäin yli lähimpien vuosien. Eikä tässä kysy-
3915: myksessä ole yhden tai toisen puolueen agitaattorineo etu, josta
3916: ed. Alfthan puhuu. Puolue, joka siveellisesti luottaa ohjel-
3917: maansa, menettelytapaansa, pitää sitä oikeana ja vakaumuk-
3918: sellisesti on sen omaksunut, se ei voi muuta kuin katsoa,
3919: että sen käsitys on tuleva koko kansan käsitykseksi, että sen
3920: menettelytapa ei voi olla vaarallinen eikä vahingollinen koko
3921: kansalle. On jo monasti osotettu, kuinka tässä kysymyk-
3922: sessä perustuslaillista, tai oikeammin, - koska tätä sanaa
3923: on niin paljon kulutettu ja väärin käytetty, - eduskunnal-
3924: lista periaatetta ei saa hämmentää, vaan täytyy se säilyttää
3925: kansallemme puhtaana. Ja käytännössä ja myös periaatteessa
3926: on tässä kysymys toisestakin seikasta, kysymys siitä, kum-
3927: malle voimalle rajan takana me haluamme antaa ehkä pienen
3928: kannatuksen. Sitäkö tahtoisimme heikontaa, joka on tämän
3929: eduskunnan Suomen kansalle lahjoittanut ja lupaa sitä tilai-
3930: suuden tullen tukea ja vahvistaa, ja tahtoisimmeko tukea
3931: sitä, joka tällä hetkellä uhkauksilla pakottaa tätä eduskuntaa
3932: toimeen, johon tämä kansa ei ole sitä valtuuttanut! (Hyvä!)
3933:     Ann. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1299
3934: 
3935: 
3936:      Ed. Ahmavaara: Kun minä kuulun siihen valiokuntaan,
3937: nimittäin valtiovarainvaliokuntaan, johon tämä asia lähetet-
3938: tänee, niin minulla ei olisi ollut tarvetta pyytää tässä asiassa
3939: puheenvuoroa, elleivät muutamat täällä annetut lausunnot
3940: olisi siihen suorastaan pakottaneet. En tahdo kosketella
3941: ollenkaan mille kannalle miljoonakysymyksen suhteen tulen
3942: asettumaan, koska minulla on valiokunnassa tilaisuus perus-
3943: teellisemmin mielipiteeni lausua. Koskettelen vain muuta-
3944: mia kohtia hra Danielson-Kalmarin lausunnossa.
3945:      Aamupäivällä hän täällä tahtoi erittäin painostaa sitä, että
3946: muka koko tämä miljoonakysymys olisi herännyt yksinomaan
3947: perustuslaillisissa piireissä ja että perustuslailliset olisivat
3948: yksistään syypäät kaikkeen siihen ikävyyteen mikä siitä on
3949: johtunut. Minä odotin tämän lausunnon jälestä, että valtio-
3950: neuvos Danielson-Kaimari asettuisi jyrkästi vastustamaan
3951: pyydettyjä miljoonia, sillä se olisi ollut siitä aivan selvään
3952: johtuvaa. Jos hän kerran pahoittelee, että on tällainen ky-
3953:  symys saatettu vireille ja että se on tapahtunut vastapuo-
3954:  lueitten toimesta, niin olisi luonnollista, että hän hylkäisi sen.
3955: Mutta nyt hän on iltapäivän istunnossa aivan selvästi va-
3956: kuuttamalla vakuuttanut, että sekä hän että koko se ryhmä,
3957: johon hän kuuluu, yhtenä miehenä puolustaa näitten mil-
3958: joonien myöntämistä. Mitä näin ollen merkitsee tämä pa-
3959: heksuva lausuntQ, josta koko tämä pitkä keskustelu on joh-
3960: tunut. Voisi ehkä vielä sanoa, että tällä tahdotaan todistaa
3961:  sitä, että sen ryhmän jäsenet, johon herra valtioneuvos kuu-
3962: luu, eivät ole edellisillä valtiopäivillä tätä asiaa kannattaneet.
3963:  Mutta senkin hän itse tunnusti, että he ovat asiaa kannatta-
3964:  neet. Ja näin ollen minusta jää jotenkin syrjäasiaksf se,
3965:  mitä yksityiset henkilöt ovat siellä tai täällä puhuneet tai
3966:  kirjoittaneet, sillä he eivät ole voineet antaa sitoumuksia
3967:  kenenkään muitten kuin itsensä ja muutamain ystäväinsä
3968:  puolesta. Minusta tässä on perustettava ainoastaan siihen,
3969:  mitä 1904-05 vuoden valtiopäivät ovat asiasta lausuneet.
3970:  Siellä on Suomen kansan puolesta puhuttu ja annettu si-
3971:  toumuksia. Ja siellä ei ole mitään erimielisyyttä, niinkuin
3972:  herra valtioneuvos tunnustikin, ollut hänenkään ryhmänsä
3973:  käsityksen kanssa. Hän tosin sanoi, ettei heidän käsityk-
3974:  sensä ollut samaa, vaan ettei eriävää kantaa tahdottu julki-
3975:  Iausua, kun ei muka tahdottu loukata toisin ajattelevia. Minä
3976:  en luule, että herra valtioneuvos uskoo itsekkään, että tämä
3977:  olisi yksimielisyyden syy ollut. Sillä kyllä siellä vanhan suo-
3978:  malaisen puolueen puolella on lausuttu vakaumus asiasta.
3979: Jos me luemme valtiopäivän asiakirjoista keskusteluja sää-
3980:  dyissä, niin näemme, että herra Danielsonin ryhmän miehet
3981: 1300               Istunto 10 p. syyskuuta 1907·
3982: 
3983: ovat tästä asiasta lausuneet paljon enemmän kuin koskaan
3984: me, jotka silloin olimme enemmistönä. Minulla tosin ei ole
3985: ollut tilaisuutta tutustua kaikkien säätyjen keskusteluihin,
3986: mutta ainakin talonpoikaissäädyssä vanhan suomalaisen puo-
3987: lueen miehet ovat tästä asiasta enemmän puhuneet ja lau-
3988: suneet eritt~in ilonsa siitä, että on annettu täänlainen esitys
3989: ja päästy sillä tavoin laillisuuden tielle. Ja eräs niinikään
3990: samaan ryhmään kuuluva edustaja lausui, että Jumala on
3991: kuullut ahdistetun kansan rukoukset. Ei siis ole vähintä-
3992: kään epäilystä siitä, ettei tässä olisi oltu aivan yhtä mieltä,
3993: ja aivan samalla kannalla. Mitä sitten maksaa vaivaa enää
3994: puhua päiväkausia asiasta ja koettaa sysätä syyt toisille,
3995: koska kerran kaikki ollaan yhtäsuuressa edesvastuussa. Mi-
3996: nusta tällainen ei ole oikein miehuullista. Siten kun hae-
3997: taan jonkunlaista esiliinaa moittiakseen asiaa, joka kuitenkin
3998: oikeaksi tunnustetaan. Sellainen väittely ei minusta ole pal-
3999: jon arvoinen.
4000:     Sama arvoisa edustaja on sanonut, että oli hyviä toiveita
4001: saada asevelvollisuusasia toisella tavalla ratkaistuksi, nim. en-
4002: tisen senaatin esityksen mukaan. Jääköön toistaiseksi, olisiko
4003: se ratkaisu, jota tuo senaatti ehdotti, ollut parempi. Mutta nä-
4004: mät toiveet taisivat olla jotenkin heikot ja vähäiset, sillä minä
4005: ainakin kuulin silloin sanottavan luotettavalta tahGlta, että
4006: silloinen kenraalikuvernööri Obolenski olisi sanonut, ettei
4007: hän mitenkään voisi esittää Majesteetille että hän antaisi jo
4008: hyväksymänsä ja vahvistamansa asetuksen Suomen edus-
4009: kunnan hyväksyttäväksi. Minä luonnollisesti en ole itse ollut
4010: kuulemassa tätä; niin kuulin vain kerrottavan. Mutta olipa
4011: tämä miten tahansa, niin on selvää, että olihan paljon hel-
4012: pompi taipua siihen, että vaikeaksi käynyt asiantila jollakin
4013: muulla tavalla muutetaan, kuin että hallitsijan olisi tullut
4014: eduskunnalle ehdottaa että se hyväksyisi lain, jonka H. M. Kei-
4015: sari jo oli vahvistanut ja moneen kertaan vakuuttanut kat-
4016: sovansa voimassa olevaksi. Sellainen ehdotus olisi ollut
4017: mahdoton tulla hyväksytyksi. Toiselta puolen olisi ollut taas,
4018: arvelen minä, jotenkin vaikeata Suomen eduskunnalle mennä
4019: hyväksymään asetus, vaikkapa vähän supistettuna, jota vas-
4020: taan vuosikausia oli taisteltu ja joka oli osoitettu laittomaksi.
4021: Totta kyllä, että se olisi tullut lailliseksi, jos eduskunta olisi
4022: sen hyväksynyt. Mutta kyllä olisi ollut vaikea tunnustaå
4023: tuo laki lailliseksi eduskunnan puolelta, sillä siitä olisi tullut
4024: hyvin ikävä esimerkki vastaisuutta varten, se nimittäin että
4025: kunhan suomalaisille pannaan ensin laittomalla tavalla toi-
4026: meen laki, niin kyllä ne sen lopuksi hyväksyvät. Tästä
4027: syystä juuri olisi eduskunnan puolelta ollut jotenkin mahdo-
4028:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1301
4029: 
4030: 
4031: tonta hyväksyä tällaista lakia. Eikä tällaisesta asian järjes-
4032: tämisestä olis1 ollut, niinkuin professori Setälä jo on laajem-
4033: masti esittänyt, mitään etua kenellekään muulle kuin sille
4034: katsantokannalle, joka kehoitti asevelvollisia ja kansaa tot-
4035: telemaan tätä laitonta lakia. Sille suunnalle kyllä olisi ollut
4036: etua, mutta ei Suomen kansalle, eikä sen tulevaisuudelle.
4037:     Mitä sitten kaartin pataljoonan lakkauttamiseen tulee, niin
4038: minä puolestani en usko sen olleen lainkaan seurauksen
4039: 1904-05 vuoden säätyjen päätöksestä. Kyllä se oli edeltä-
4040: päin päätetty ja suunniteltu, niinkuin kaikki muukin laitto-
4041: muus ja meidän sotalaitoksemme lakkauttaminen, joka sor-
4042: ron vuosina tapaktui. Ei ole ollenkaan oikeutta sanoa, että
4043: jos niin ja niin olisi tehty, niin se ja se ei olisi tapahtunut.
4044: Ne ovat vaan sellaisia luuloja, jotka eivät perustu mihinkään.
4045: Muuten on verrattain vähäpätöinen asia, olisiko noita muu-
4046: tamaa sataa miestä ollut vai ei. Myönnän, että olisi ollut
4047: hyvä, jos edes osa sotaväestämme olisi jäänyt hajoittamatta,
4048: mutta ei sillä asialla minusta niin suurta merkitystä ollut.
4049: Kun asevelvollisuus laillisella tavalla järjestetään, niin sen
4050: voi yhtä hyvin alkaa alusta kuin jos nuo pari sataa kaarti-
4051: laista meillä olisi ollut.
4052:     Mitä sitte venäläis-suomalaiseen komiteaan tulee, jonka
4053: lakkauttamista ja sitä, ettei sen annettu tehtäviään suorittaa,
4054: herra valtioneuvos on niin paljon valittanut, niin luulen, että
4055: Suomen kansan syvät rivit pitivät ilona että tällainen komi-
4056: tea lakkautettiin, sillä ei meillä ole suurta luottamusta tuol-
4057: laisiin sekakomiteoihin. Kyllä sen lakkautus oli onni maalle.
4058: Ja marraskuun lakkoviikosta se seurasi; eikä kellään pitäisi
4059: olla syytä~ sitä valittaa. Jos on totta, että hra Mechelinin
4060: kirjeestä käy selville, että hän olisi ajatellut tämän komitean
4061: kautta selvittää asiaa - sitä seikkaa minä en tiedä, kun en
4062: ole kirjettä nähnyt - , niin kyllä se ajatus ei ole ollut pe-
4063: rustuslaillisen ryhmän, sen minä voin vakuuttaa. Herra val-
4064: tioneuvos Danielson-Kaimari lausui, että senaatin olisi pitä-
4065: nyt keksiä parempi tie asian ratkaisulle kun kerran komitea
4066: lakkautettiin. Mutta mikäli minä käsitin senaatin varapu-
4067: heenjohtajan lausuntoa, niin senaatti on sen keksinyt, sillä
4068: hän sanoi nimenomaan, että senaatti ei ole viivyttelevä seik-
4069: kaperäistä asevelvollisuuslakia ehdottaessaan, ja käsitin tä-
4070: män sillä tavoin, että tarkoitettu ehdotus jo olisi tehty ja
4071: mahdollisesti lähetetty asianomaiseen paikkaan tai ainakin
4072: olisi sillä tiellä. Mutta käsitin, että ehkä valtioviisaus ei sal-
4073: linut selittää asiaa pitemmältä.
4074:     Sitten myös herra valtioneuvos valitti, ettei tätä esitystä,
4075: jos minä nimittäin häntä oikein ymmärsin, hallitus hankki-
4076: 1302                Istunto IO p. syyskuuta IC)07.
4077: 
4078: 
4079: nut jo viime valtiopäiville. Luullakseni on Suomen kansa
4080: tässä kohdin sentään aivan toisella kannalla. En luule, että
4081: eduskunta olisi hyvää sanonut sellaisesta hallituksesta, joka
4082: olisi mennyt pyytämään, että esittäkää nyt nuo 20 miljoo-
4083: naa maksettavaksi. Soisin, että tämä kysymys olisi nytkin
4084: esittämättä ja parempi jos ei koskaan tällaista esitystä olisi
4085: tullut. Ei siis ole senaatille laiminlyönniksi luettava sitä,
4086: ettei se tällaista esitystä hankkinut viime valtiopäiville, siihen
4087: sillä on ollut aivan luonnollinen syy.
4088:     Herra valtioneuvos Danielson-Kaimari lausui, että halli-
4089: tuksen esimiehellä ei ollut sanaakaan sanottavana siitä, millä
4090: kannalla asevelvollisuuslaki on järjestettynä tammikuun I
4091: päivänä 1908. Se nyt taitaa olla liian paljon vaadittu, sillä
4092: ei suinkaan yksikään suomalainen voi vakuuttaa eteenpäin,
4093: millä kannalla se ja se asia on, asioista, jotka eivät riipu
4094: meistä itsestämme, vaan joista määrää toinen vieras mahti.
4095: Ja jos hallitus on tässä asiassa esityksiä tehnyt, niin ei se voi
4096: mennä vakuuttamaan, että niin ja niin tulee käymään. Sellai-
4097: nen vaatimus on kohtuuton ja sellainen, jota ei voida täyttää.
4098:     Valtioneuvos Danielson-Kaimari sanoi viime lausunnos-
4099: saan myöskin, ettei herra Mechelin sanonut sanallakaan mi-
4100: tenkä eduskunnan olisi tämän esityksen suhteen meneteltävä
4101: olisiko se hyväksyttävä vai hylättävä. Luulen, että hallituk-
4102: sen jäsen olisi aivan väärin käsittänyt asemansa, jos hän
4103: olisi tullut maan eduskuntaan selittämään, että teidän pitää
4104: niin ja niin menetellä. Se ei kuulu hallituksen jäsenelle
4105: eikä hallituksen jäsen ole siihen edes oikeutettu - sen kai
4106: valtioneuvos Danielson-Kaimari tietää -, joten tuo hänen
4107: lausuntonsa on sellaisista puoluesyistä syntynyt lausunto,
4108: joka ei ole ollenkaan perusteltu eikä pidä paikkaansa. Minä
4109: ainakin olisin ensimäinen, joka panisin vastalauseen, jos
4110: hallituksen jäsenet tulisivat tänne neuvomaan miten meidän
4111: tulee asiat päättää.
4112:      Sama edustaja lausui, että on nykyisen hallituksen syy
4113: tähän" ikävään sekasortoon. Jokainen kumminkin tietää, että
4114: se sekasorto on paljon kauempaa haettava. Ei siitä voi syyt-
4115: tää ketään suomalaista. Mutta jos syy on kotimaisen halli--
4116: tuksen, niin kai tuo syytös on kohdistuva edelliseen halli-
4117: tukseen paljoa oikeutetummin kuin nykyiseen.
4118:      Eräs arvoisa eduskunnan jäsen moitti sitä, että täällä on
4119: peloteltu tässä asiassa, ja minustakin ovat tuollaiset pelo-
4120: tukset ikäviä. Eräältä taholta on peloteltu, että jos niin ja
4121: niin päätetään, niin sen puolueen asia on mennyt, se ja se
4122: puolue saa astua, niinkuin eräs arvoisa ed. sanoi, perustus-
4123: laillisuuden jalustalta alas y. m. semmoista. Nämä ovat sel-
4124:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1303
4125: 
4126: 
4127: laisia pelotuksia, jotka eivät vaikuta eivätkä saa vaikuttaa
4128: yhteenkään rehelliseen edustajaan. Ensinnäkin on selvää,
4129: että päätti eduskunta niin tai näin, se ei tee mitään laitto-
4130: muutta; sillä eduskunta on laillisesti oikeutettu päättämään
4131: asiassa. Ja toiseksi minun täytyy sanoa, että jos käsitän
4132: että puolue-etu olisi ristiriidassa sen kanssa, mistä isänmaalle
4133: ja kansalle tulisi hyötyä, niin kyllä silloin valitsen sen, josta
4134: on isänmaalle etua. Ja olen varma, että se ryhmä, johon
4135: kuulun, on valmis uhraamaan oman puolue-etunsa, jos isän-
4136: maan etu ·tulee sen kanssa ristiriitaan. Lausua jotain pe-
4137: lotusta puolue-etujen kadottamisesta tämän yhteydessä on
4138: kerrassaan sopimatonta.
4139:     Hra Sirolalle olisi paljonkin sanottavaa, mutta se ei taida
4140: maksaa vaivaa. En tiedä, millä oikeudella hra Sirola aset-
4141: tui nyt, niinkuin ennenkin, ripittämään kaikkia muita toisin
4142: ajattelevia niin pappamaisella tavalla kuin hän teki. Ei suin-
4143: kaan tämä voi perustua hänen ikäänsä, tietoihinsa tahi koke-
4144: mukseensa; se siis perustunee yksiomaan hänen röyhkey-
4145: teensä. Ei maksa vaivaa ruveta vastaamaan sellaisiin puheisiin.
4146: 
4147:     Ed. Danielson-Kalmari: Minä saatan jättää ed. Ahma-
4148: vaaran muistutukset arvoonsa. Kun minun ei onnistunut
4149: kahdella pitkällä lausunnolla ainoassakaan kohdassa saada
4150: häntä ymmärtämään mitä tarkoitin, niin se ei voi nytkään
4151: enää onnistua. Ja muuten käsitykset hänen ja minun välil-
4152: läni ovat monesta asiasta ilmeisesti niin eriäviä, ettei kannata
4153: vaihtaa paljon mielipiteitä. Muun muassa hän ilmoitti että,
4154: jos hallituksen jäsenet rupeaisivat neuvomaan eduskuntaa,
4155: miten sen olisi tehtävä, niin hän, hra Ahmavaara, panisi
4156: ankaran vastalauseen sitä vastaan. Hän ei näytä tietävän
4157: että perustuslaillinen eduskuntaelämä koko maailmassa vaatii
4158: sitä, että hallituksen jäsenet suoraan eduskunnan edessä lau-
4159: suvat ajatuksensa, puolustavat sitä ja koettavat saada edus-
4160: kunnan kannattamaan hallituksen mielipiteitä. Monessa muus-
4161: sakin kohdassa oli ed. Ahmavaaran lausunto tuollaisen tie-
4162: tämättömyyden tulos.
4163:     Ed. Söderholm teki pari muistutusta siivossa muodossa,
4164: jommoista hän aina käyttää, ja sentähden mielelläni niihin
4165: vastaan. Minun täytyy kuitenkin sanoa ettei hänkään seu-
4166: rannut lausuntoani sillä tavoin, että olisi täysin huomannut,
4167: mitä tarkoitin. Luulen, että tarkkaava kuulija aamupäivällä
4168: saattoi huomata, etten lukenut sitä nykyiselle senaatille viaksi,
4169: että se oli tuonut meille keisarillisen esityksen. Minä sanoin
4170:  nimenomaan, että sillä tavoin on menetelty ennen ja sillä
4171: tavoin on menetelty aina tässä maassa, mutta minä viittasin
4172: 1304                Istunto 10 p. syyskuuta H)O'].
4173: 
4174: 
4175: siihen, että tämä menettely on ilmeisessä ja räikeässä risti-
4176: riidassa niiden lausuntojen, niiden vaatimusten kanssa, joita
4177: tuolta suursanaiselta n. k. perustuslailliselta puolelta on täs-
4178: säkin asiassa esitetty, ja ristiriidassa myös nimenomaisen py-
4179: kälän kanssa senaatin esittämässä hallitusmuodossa; ed. Sö-
4180: derholm esitti tämän nykyisen arm. esityksen sisällyksen vää-
4181: rin. Siinä ei alisteta eduskunnan päätettäväksi sitä, saa-
4182: daanko siirtää suurempi tai pienempi summa Venäjän val-
4183: tionrahastoon, vaan Hänen Majesteettinsa ilmoittaa siinä, että
4184: hän on päättänyt eduskuntaa kysymättä siirtää useampia
4185: miljoonia, yli 12 miljoonaa Suomen markkaa, ja tuon ilmoi-
4186: tuksen, joka tietää välillisesti käskyn niille virkamiehille, joi-
4187: den on lopulta tämä siirto tehtävä, nimenomaan senaatille,
4188: tuon ilmoituksen senaatin jäsen tuo tänne. Tämä ilmoitus
4189: on niitä määräyksiä, joista sama senaatti valmistamassaan hal-
4190: litusmuodossa sanoo että, kun sellainen tulee sille, niin se-
4191: naatin tulee alamaisuudessa vastata että sita ei voida panna
4192: käytäntöön.
4193:     Tässä olen myös antanut vastauksen hra Sirolalle, joka
4194: menee niin pitkälle sanojeni väärinesittämisessä, että hän
4195: sanoo minun huomauttaneen, että olemassaolevain vanhojen
4196: lakien nojalla senaatti tällaisen menettelyn johdosta minun
4197: väitteeni mukaan olisi - en muista kuinka sanat olivat -
4198: olisi saanut hyvin lyhyen oikeudenkäynnin. Mitään sellaista
4199: en ole maininnut, huomautin vain, millaisessa ristiriidassa
4200: senaatin menettely oli ehdotettujen lakimääräysten kanssa.
4201:     Edustajat Renvall ja Setälä ovat - nimenomaan ed. Se-
4202: tälä, ed. Renvall vaan viittaamalla hra Setälän lausuntoon -
4203: koettaneet väittää, että minun esitykseni Tagantsevin komi-
4204: teaan kuuluvien suomalaisten jäsenten ilmoituksesta senaattiin
4205: marraskuussa 1905 olisi ollut kokonaan väärä. Jos minun
4206: sanani sattuivat sillä tavoin, että niistä voitiin tehdä se joh-
4207: topäätös, että olisi tarkoitus, että siinä kirjelmässä, joka jätet-
4208: tiin senaattiin, nämä suomalaiset jäsenet olisivat ilmoittaneet,
4209: että koska heillä ei ole uuden senaatin luottamusta eikä heillä,
4210: niinkuin minä sanoin, myös ollut luottamusta tähän uuteen
4211: senaattiin, - jos käsitettiin sanani niin, että olisin väittänyt,
4212: että tuossa alamaisessa senaattiin jätetyssä kirjelmässä, joka
4213: oli lopulta hallitsijalle asti esiteltävä, olisi ollut joku tuollai-
4214: nen oletus, niin silloin oletetaan, että minä olisin sanonut
4215: jotain suorastaan mieletöntä. Sillä useimmat meistä toki tie-
4216: tävät, ettei tuollaista sanota kirjelmässä, jolla on virallinen
4217: luonne. Sitä paitsi oli tämä kirjelmä, niinkuin täällä oikein
4218: on huomautettu, jätetty senaattiin ennenkuin vielä uudet jä-
4219: senet olivat astuneet virkaansa, mutta silloin kun kuitenkin
4220:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1305
4221: 
4222: 
4223: vanhat jäsenet jo olivat pyytäneet eroa virastaan. Sanoil-
4224: lani minä luulin sanoneeni ja ainakin nyt voin sanoa, että
4225: minä tarkoitin vain sitä, mitä suomalaisten jäsenten enem-
4226: mistö piti silmällä silloin, kun he pyysivät eroa puheena ole-
4227: vasta komiteasta.
4228:     Tässä on tahdottu esittää asia siten kuin minä olisin moit-
4229: tinut senaattia siitä, ettei se pysynyt Tagantsevin komitean
4230: pohjalla ja antanut sen toimia rauhassa. Olen nimenomaan
4231: sanonut, että senaatin olisi tullut, kun se lakkautti tämän
4232: komitean toiminnan, hankkia toinen valmistelumuoto asevel-
4233: vollisuusasialle, niin että tämä olisi edistynyt. Mutta senaatti
4234: ei ole saanut tätä kysymystä askeltakaan edistymään eteen-
4235: päin siitä, millä kannalla se oli marraskuussa 1905. Niiden
4236: useiden kuukausien aikana, jonka tämä senaatti oli ollut toi-
4237: messa, ei tämä maamme polttavin kysymys ollut lainkaan
4238: kulkenut onnellista kehitystä kohti., Ja jos senaatti ei saanut
4239: tätä kysymystä valmistetuksi jotain toista tietä, niin sen olisi
4240: ollut velvollisuus antaa asian kulkea eteenpäin sitä tietä,
4241: jonka hallitsija oli esityksessään valtiopäiville I 905 ilmoitta-
4242: nut noudatettavaksi, jonka ilmoituksen eduskunta otti vastaan
4243: lausumatta asiassa mitään muistutusta. Tämä on huomioon
4244: otettava, kun on arvosteltava puheenaolevaa kysymystä. Tä-
4245: män rinnalla että hallitus on antanut sellaisen ilmoituksen
4246: eduskunnalle että eduskunta on äänettömästi sen vastaan-
4247: ottanut ja äänettömyydellä hyväksynyt, tämän rinnalla mer-
4248: kitsee hyvin vähän se seikka, että puheenaoleva komitea ei
4249: ole nauttinut maassamme kansan suosiota. Jos senaatti -
4250: ja tässä minä taas uudistan, mitä minä aamupäivällä sanoin
4251: - jos senaatti onnistuu toista tietä kuin tuollaisen venäläis-
4252: suomalaisen komitean kautta saamaan Suomen asevelvolli-
4253: suusasian onnelliseen tulokseen, niin kyllä tässä maassa kaikki
4254: ovat siitä iloiset. Mutta vielä valitettavasti ei siltä näytä.
4255: Muistakaamme että hallituksemme jäsenet ovat olleet pako-
4256: tettuja istumaan venäläis-suomalaisessa komiteassa silloin kuin
4257: maamme valtiopäiväjärjestys oli valmistettava.
4258:     Täällä on paljon puhuttu entisen senaatin ehdotuksesta.
4259: Puolestani puhuin siitä hyvin vähäsen. Minä ainoastaan viit-
4260: tasin siihen, että suomalaisen puolueen keskuudessa oli epäi-
4261: lyksiä, tokko se menettely, jota perustuslaillisten enemmistö
4262: noudatti vuonna 1905{ kun laskettiin kaartinpataljoona alt-
4263: tiiksi, oli onnellinen, ja huomautin, että silloisen senaatin me-
4264: nettelyn kautta tämä olisi voitu välttää. Hra Setälä varmaan-
4265: kin suurena valttina on sanonut minulle että ed. Danielson-
4266:  Kaimari näyttää toivovan sitä että tässä maassa olisi 1901
4267: vuoden asevelvollisuusasetus jäänyt voimaan sekä myöskin
4268:                     Istunto 10 p. syyskuuta 1907.
4269: 
4270: 
4271: että hän näyttää toivoneen sitä että venäläis-suomalainen
4272: valtakunhan lainsäädäntökomitea olisi jäänyt voimaan. Minä
4273: käsitän hyvin, mitä herjaavaa tällaisessa huomautuksessa on
4274: tarkoitettu, mutta minä sanon suoraan sen, että vaikka en
4275: tuossa muodossa olisi tätä toivonut, niin olisin hartaasti toi-
4276: vonut, että oltaisiin vuonna 1905 keväällä päätetty sellainen
4277: menettely asevelvollisuusasiassa1 ettei meidän kansaamme
4278: olisi levinnyt se käsitys, että vallattomuus saa rehoittaa tässä
4279: maassa. Jokaisen ajattelevan täytyy tietää, että kun kysy-
4280: tään syitä, minkätähden vallattomuus niin hirvittävällä tavalla
4281: on ilmautunut kansamme keskuuteen, niin suurena tekijänä
4282: siinä on se käsitys, joka pääsi valtaan, kun kaikki kutsunnat
4283: keväällä vuonna 1905 lakkautettiin. Silloin laajoihin kerrok-
4284: siin, vallattomuuksiin ja anarkismiin taipuvien keskuuteen
4285: juurtui se käsitys että kaikki puhe esivallan voimasta ja sen
4286: kyvystä ylläpitää järjestystä maassa, on turhaa puhetta. Kal-
4287: liisti me olemme ostaneet sen huvin, jonka me saimme, sen
4288: tyydytyksen että kutsunnat vuonna 1905 kokonansa lakkau-
4289: tettiin.
4290:      Vasemmiston keskuudessa on noudatettu samaa esiinty-
4291:  mistapaa tässä asiassa kuin kauttaaltaan kaikissa suurissa
4292:  kysymyksissä. On vaikea uskoa, että ed. Sirola todenteolla
4293:  ei pystynyt ymmärtämään, että minun molemmat äskeiset
4294:  Iausuntoni täydellisesti soveltuivat yhteen ja täydensivät toi-
4295:  siaan, että ensimäisessä oli kritiikki esillä hallituksen toi-
4296:  mesta, toisessa sitävastoin mainittiin se kanta, joka on ollut
4297:  puolueellani ja minulla siitä asti kuin tämä kysymys nousi
4298:  esiin. Ei ollut nyt vasta jälkeen puolenpäivän herännyt tuo
4299:  ajatus, että noitten miljoonien maksaminen on kunniavelka,
4300:  koska vapaaherra Palmen 1905 vuoden valtiopäivillä käytti
4301: juuri sitä sanaa, että niiden suorittaminen kolmen vuoden
4302:  kuluessa on sellainen velka. Mutta muutenkin mainitun va-
4303:  semmiston ensimäinen puhetorvi, eduskuntamme ensimäinen
4304:  varapuhemies on ilmoittanut meille tänä iltana, ettei hänen
4305:  ja hänen puolueensa jäsenten käsityksen mukaan heidän ole
4306:  ollenkaan velvollisuus noudattaa omaa vakaumustaan, vaan
4307:  sitä, mitä kansa kulloinkin ;;tjattelee. Tässä ilmenee se tosi-
4308:  asia, että ne henkilöt, joiden valtiollinen kanta tulee esiin
4309:  tuollaisissa lausunnoissa, eivät ole huolineet hankkia itsel-
4310:  lensä selvyyttä valtiopäiväjärjestyksen ensimmäisistä periaat-
4311:  teista, ei edes siitä periaatteesta, joka tulee ilmi ja on lau-
4312:  suttu siinä valassa, jonka puhemies ja varapuhemiehet astues-
4313:  saan toimiinsa täällä tekivät. Joka ajattelee valtiopäiväjär-
4314:  jestyksen sisällystä, tietää hyvin sen, ettei ulkopuolella olevien
4315:  kansajoukkojen mielipide erityisissä kysymyksissä saa silloin
4316:      Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.   1307
4317: 
4318: 
4319: enää, kun me olemme tänne tulleet, olla ratkaisevana, vaan
4320: meidän on täytymys valtiopäiväjärjestyksen mukaan noudat-
4321: taa vakaumustamme, hankkia se meille ja sitä noudattaa.
4322: Toista on että, ennenkuin valitsijat meidät tänne lähettävät,
4323: he ovat oikeutettuja hankkimaan meiltä tiedon siitä, mille
4324: kannalle me ylipäänsä asetumme. On vastenmielistä ruveta
4325: tällaisia kaiken laillisen, perustuslaillisen ja eduskuntalailli-
4326: sen elämän alkeita esittämään, mutta kun jonkun puolueen
4327: ensimäinen luottamusmies tuo esiin sellaista tietämättömyyttä
4328: tällaisessa ydinkohdassa, niin täytyy lausua se, että siinä
4329: näkyy tosiaan olevan se juopa, joka erottaa Suomen edus-
4330: kunnan vasemmiston tämän kansan kaikista muista ryhmistä.
4331: 
4332:    Ed. Schybergson luopui puheenvuorostaan.
4333: 
4334:     Ed. Nuorteva: Tämän asian yhteydessä on tuotu esille
4335: paljon syrjaseikkoja, jotka ovat vieneet enemmän aikaa kuin
4336: mitä itse pääasia on ottanut. Niin houkuttelevaa kuin olisi-
4337: kin kajota näihin, en katso tarpeelliseksi sitä tehdä, tahdon
4338: vaan kosketella itse pääasiaan ja vastata muutamiin väittei-
4339: siin, joita täällä pitkin päivää on esille tuotu, kun on tah-
4340: dottu puolustaa sitä mielipidettä, että nämä varat on myön-
4341: nettävät.
4342:     Minä lähden ensinnäkin siitä, joka tässä kysymyksessä
4343: on tärkeintä, nimittäin onko tämä myöntäminen oikeutettu?
4344: Ed. Runeberg tänä aamuna piti asian aivan selvänä. Hän
4345: sanoi, että tämä eduskunta on velvollinen Junastamaan sen
4346: lupauksen, jonka entinen eduskunta asiasta on antanut. Muut
4347: puhujat ovat vähemmän tai enemmän selvästi yhtyneet hä-
4348: neen. Erittäinkin on ed. Danielson-Kalmari, ainakin minun
4349: ymmärtääkseni, esittänyt tämän seikan olevan sen, joka pää-
4350: asiallisesti on vaikuttanut siihen, että hänen ryhmänsä on
4351: tällaisen päätöksen tehnyt. En tiedä olenko käsittänyt vää-
4352: rin, mutta minusta näyttää että hra Danielson-Kaimari tahtoi
4353: tällä tavalla hiipiä perustuslaillisen puolueen selän taakse,
4354: väittäen hänkin, että se on entisen eduskunnan tekemä pää-
4355: tös, joka pääasiassa velvoittaa meitä, tätä nykyistä eduskun-
4356: taa, ilman muuta hyväksymään näiden rahojen myöntämisen.
4357: Olen puolestani aivan päinvastaista mielipidettä tässä suh-
4358: teessa, enkä katso ollenkaan että entiset eduskunnat, ol-
4359: kootpa ne mitä laatua tahansa, minkäänlaisilla ennakkopää-
4360: töksillä sitovat meidän vapaata toimintaamme. Minä luulen
4361: että tällainen sitoutuminen sokeasti noudattamaan kaikkea
4362: sitä, mitä entiset eduskunnat mahdollisesti ovat päättäneet
4363: tai päättämättä jättäneet, olisi yhtä suuri tai vielä suurempi
4364: 1308                Istunto ro p. syyskuuta 1907.
4365: 
4366: 
4367: häpeä kuin se, mistä ed. Danielson-Kaimari mainitsi, kun
4368: hän väitti että me sokeasti seuraamme vaikuttimia ja lu-
4369: pauksia, jotka saattavat olla ristiriidassa sen vakaumuksen
4370: kanssa, joka syystä tai toisesta myöhemmin kehittyy. Mutta
4371: koska tällainen väite on esiintuotu perustuslaillisenkin. puo-
4372: lueen taholta, tahtoisin viitata muutamiin seikkoihin sorto-
4373: vuosien ajoilta.
4374:      Muistaneehan yksi ja toinen, että kun Bobrikoffin ajan
4375: kestäessä useasti oli puhe siitä, että valtiopäivät kutsuttai-
4376: siin kokoon, silloin useat perustuslaillisen puolueen johtomie-
4377: histä olivat sitä mieltä, että olisi mitä suurin onnettomuus,
4378: jos valtiopäivät kutsuttaisiin kokoon, sillä silloin arveltiin, että
4379: myöntyväisyyssuunta saisi hyvinkin suuren edustuksen ja ar-
4380: veltiin että nämä valtiopäivät silloin olisivat antaneet jonkin-
4381: laisen vahvistuksen Bobrikoffilaisen ajan laittomuuksille. Jos
4382: näin olisi todellakin käynyt ja tällaisissa oloissa kokoon
4383: kutsuttu eduskunta olisi antanut jonkunlaisen pyhyyden
4384: leiman bobrikoffilaiselle ajalle, niin luulen harvan perästä-
4385: päin olevan valmiin sanomaan, että kaikki mitä se on päättä-
4386: nyt ja luvannut, on niin pyhää ja kumoamatonta, että meidän
4387: täytyy ehdottomasti lunastaa kaikki sen lupaukset. Yhtä vähän
4388: meillä on velvollisuus lunastaa ne lupaukset, jotka entinen
4389:  eduskunta on antanut, erittäinkin kun nämät lupaukset ovat
4390: tehdyt sellaisten olosuhteitten vallitessa kun näyttää. ·Onhan
4391:  tullut ilmi jotakuinkin selvästi, että silloista eduskuntaa suora-
4392: naisesti vedettiin nenästä. Muutamat perustuslaillisen puolueen
4393: johtomiehet pelasivat koko eduskunnan selän takana jonkin-
4394:  laisella naurettavalla yltäkylläisyydellä, luulivat itsellään ole-
4395: van niin suuren vallan, että saattoivat koko eduskunnan ni-
4396:  messä tehdä sitoumuksia, jotka sitten piti muitta mutkitta lu-
4397: nastaa. Minä luulen, että tuo tapa, millä silloinen nelisää-
4398: tyinen eduskunta sokeasti ja syventymättä asiaan puolen tai
4399: parin tunnin kuluessa saattoi hyväksyä näin pitkälle mene-
4400: vän asian, on, jos mikään, suuri häpeä. Tämä, jos mikään,
4401: 'Osoittaa että silloiset edustajat eivät noudattaneet omaa va-
4402:  kaumustaan, vaan sokeasti tekivät sen, mitä heidän enem-
4403:  män tai vähemmän tunnustetut puolue-johtomiehet katsoivat
4404: sopivaksi. On herättänyt paljon ihmettelyä yleisön keskuu-
4405: <lessa, kun on tullut ilmi ne sivuseikat, jotka silloin vaikut-
4406:  tivat tämän päätöksen tekemiseen. Tuo herrojen Mechelinin,
4407: Donnerin ja Heikelin käynti Pietarissa näyttää olleen koko-
4408:  naan tuntematon silloisen eduskunnan jäsenille tai ainakin
4409: suurimmalle osalle sen jäsenistä. Ei paljoakaan näytä tie-
4410: detyn niistä sitoumuksista, joita nuo hrat siellä olivat anta-
4411: neet. Olenpa kuullut että suorittamiseen suostuttiin kun aate-
4412:      Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp. 1309
4413: 
4414: lissäädystä päin väitettiin että tällainen myöntäminen olisi
4415: muka aivan välttämätön ja rahat myönnettiin voimatta, kyke-
4416: nemättä ja tahtomattakaan syventyä tämän asian todelliseen
4417: merkitykseen. Nyt perästäpäin ollaan hyvinkin alttiit puhu-
4418: maan asian vakavuudesta, puhutaan, kuinka asia on tar-
4419: kasti harkittava, mitenkä ei millään tavalla ole tehtävä en-
4420: nenaikaisia hätäisiä päätöksiä. Mutta silloin tätä ei otettu-
4421: kaan huomioon, sokeasti uskottiin jonkun puoluejumalan sa-
4422: noihin ja tehtiin, niinkuin hän oli käskenyt. Meillä, tällä
4423: eduskunnalla, ei ole vähintäkään velvollisuutta lunastaa täl-
4424: laisten olosuhteiden vallitessa tehtyjä lupauksia, vaan meillä
4425: jos kellä, on täysi valta ja velvollisuus syvästi harkita kaikki
4426: asiaan kuuluvat seikat, punnita toinen toistaan vastaan eri
4427: mahdollisuudet ja sitten valita se, joka meidän maallemme
4428: on edullisin.
4429:      Meidän ryhmämme taholta on jo sanottu, että näiden
4430: rahojen myöntäminen ei ole oikeutettua. Se on perustus-
4431: lainvastaista. Ensinnäkin sillä perusteella, että perustuslaki
4432: selvästi määrää, että maan rahat ovat käytettävät ainoastaan
4433: maan hyödyksi. Se on epäoikeutettua toisistakin syistä. Sen-
4434: kin takia, että meidän sotilasasiamme ei ole ratkaistu, ja että
4435: me siis emme ole itse syypäät tähän konfliktiin, joka täten
4436: on syntynyt. Monia muitakin syitä on tuotu esiin, joihin en
4437: tahdo tämän enempää kajota.
4438:      Ed. Runeberg väitti täällä, että tämä muka ei ole sellai-
4439:  nen kysymys, joka koskisi meidän maamme poliitillista ase-
4440:  maa tai tarkemmin sanottuna hän sanoi, että tähän venäläi-
4441: seltä taholta tulleeseen vaatimukseen me voimme myöntyä
4442: sentähden että se ei ole mikään hyökkäys meidän maamme
4443: itsenäisyyttä vastaan, hän sanoi ettei se sisällä mitään tuol-
4444: laista uhkausta meidän itsenäisyydellemme, niinkuin ne teot,
4445: ehdotukset ja asetukset, jotka olivat alkuna niin sanotulle
4446:  passiiviselle vastarinnalle. Minä olen aivan päinvastaista
4447:  mielipidettä. Luulen, että tämä on juuri niitä kysymyksiä,
4448: joita venäläiseltä taholta tahdotaan herättää saadakseen kon-
4449: fliktia aikaan. Olen vakuutettu siitä - ja onhan siitä niin
4450:  äärettömän monia todistuksia, jos vaan tahtoo tarkasti ja sel-
4451:  västi katsoa, mitä meidän ympärillämme tapahtuu - että
4452:  Venäjältä päin uudelleen suunnitellaan meitä kohtaan hyök-
4453:  käyksiä; jollei onnistuta tämän kysymyksen yhteydessä, niin
4454:  koetetaan toisen syyn perusteella synnyttää konflikti ja
4455:  sellaisen tulon me voimme hyvin vähäisessä määrässä vält-
4456: tää. Venäjällä päin voimistuu taantumus yhä enemmän ja
4457:  enemmän. Voimme olla vakuutetut siitä, että yksi myönty-
4458:  mys ei millään tavalla pelasta meitä toisesta samanlaisesta,
4459: 1310                Istunto 10 p. syyskuuta 1907·
4460: 
4461: 
4462: että meillä on taistelu edessämme ja että me emme voi sitä
4463: välttää. Minusta näyttää, että me seisomme aivan saman-
4464: laisen situatsioonin edessä, joka vallitsi silloin, kun niin sa-
4465: nottu Bobrikoffilainen aika alkoi. Tahdommeko me nyt taas
4466: lähteä myöntyväisyyspoluille, noudattaa tuota nähtävästi niin
4467: korkeassa kurssissa olevata katsantokantaa, että tarkoitus py-
4468: hittää välikeinot. Luulemmeko tällä yhdellä myöntämisellä
4469: pelastuvamme kaikista muista vaaroista, uskommeko ettei tä-
4470: män jälke~n tule mitään muita. Minä ihmettelen, että tällai-
4471: set väitteet ja kehoitukset tulevat siltä taholta, joka Bobri-
4472: koffin ajan aikana kaikista suurisuisimmin vastusti tällaista
4473: ajatuskantaa. Onko se nyt jo valmis siihen myöntymään?
4474:     Se katsantokanta, että me seisomme aivan välttämättö-
4475: män konfliktin edessä, on suuressa määrin vaikuttanut sii-
4476: hen menettelytapaan, jonka meidän ryhmämme on katsonut
4477: sopivaksi tässä kysymyksessä. Me emme voi myöntyä epä-
4478: oikeutettuihin vaatimuksiin, ja meidän täytyy varustautua
4479: taisteluun, josta on suoriuduttava kunniakkaammalla tavalla,
4480: kuin Bobrikoffin ajan taistelusta suoriuduttiin.
4481:     Ed. Renvall epäili, mahtaneeko aika olla sellainen, että
4482: yksimielinen vastarinta voi tulla kysymykseen. Uskallan
4483: väittää, ettei meillä koskaan ole ollut niin suotuisaa aikaa,
4484: ja juuri sentähden, että aika on sellainen kuin se nyt on,
4485: voisimme me uskaltaa ja meidän pitäisi uskaltaa ryhtyä tä-
4486: hän taisteluun. Me voimme nyt enemmän kuin koskaan en-
4487: nen odottaa, että tuosta taistelusta kunnialla suoriudutaan.
4488: Passiivinen vastarinta Bobrikoffin aikana ei johtanut mihin-
4489: kään. Miksikä ei? Sentähden että se alotettiin ja johdettiin
4490: taholta, jolla ei ollut minkäännäköistä luottamusta kansan
4491: syvien rivien keskuudessa. Se ei onnistunut sentähden, että
4492: meidän yläluokkamme oli kaikenlaisista »Maamme-kirjoista»
4493: ja muista kansan isänmaallisuutta ylistävistä kirjoista am-
4494: mentanut itselleen tietoja ja luonut itselleen käsityksen kan-
4495: san keskuudessa vallitsevista mielipiteistä, käsityksen sellai-
4496: sen, joka oli kerrassaan väärä. Se ei onnistunut senkään
4497: tähden, että kansa, joka oli yläluokan sortamana, joka oli
4498: kärsinyt kapitalistisen järjestelmän nurinkurisuutta, ei ollut
4499: millään tavalla taipuvainen sokeasti astumaan perästä, silloin
4500: kun yläluokkalaisklikki vaati sitä siihen. Passiivinen vasta-
4501: rinta ei voinut onnistua senkään tähden, että silloin tämän
4502: taistelun päämääriä ja tämän taistelun tarkoitusta selitettiin
4503: niin kovin abstraktisella tavalla, selitettiin tavalla ·sellaisella,
4504: jota ei voitu ymmärtää eikä käsittää kansan syvien rivien
4505: keskuudessa. Sen lähtökohdaksi ja sen selittämiseksi lau-
4506: suttiin kaikenlaisia kauniita lauseita, jotka mahdollisesti si-
4507:     Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäjän valtak. rahast. sotilastarp.    1311
4508: 
4509: 
4510: sälsivät jotakin, mutta joita kansan suuri enemmistö ei ym-
4511: märtänyt etenkin sen tähden, että ne tulivat siltä taholta,
4512: miltä ne tulivat. Mutta aika on nyt vallan toinen ja erittäin
4513: tämä kysymys, joka nyt on esillä, on luonteeltaan toista laa-
4514: tua, kuin ne, jotka silloin olivat esillä. Tämä on enemmän
4515: konkreettinen, enemmän kouraan tuntuva asia. Jos edus-
4516: kunta yksimielisesti kieltää kansanvarojen käyttämisen epä-
4517: oikeutettuihin tarkoituksiin ja jos tämän perusteella syntyy
4518: konflikti ja taistelu, jossa meidän täytyy puolustautua, niin
4519: uskallan väittää, että satoja kertoja suuremmat ovat ne jou-
4520: kot, jotka silloin yhtyvät taisteluun puolustamaan meidän it-
4521: senäisyyttämme. Silloin selvemmin ja paremmin ymmärre-
4522: tään, mikä on kysymyksessä, ymmärretään, että nyt on vas-
4523: tustettava ja mistä syystä vastustettava. Yksimielisyys ja vas-
4524: tustuksen suuruus tulee olemaan nykyoloissa paljoa suu-
4525: rempi kuin se konsanaan saattoi Jflla Bobrikoffin aikana vielä
4526: senkin tähden, että suurlakon päivät synnyttivät siksi paljon
4527: vapauden halua meidän maassamme, mielipiteet ovat siksi
4528: paljon kehittyneet ja sorron tunne käynyt siksi paljoa her-
4529: kemmäksi.
4530:     Minusta eduskunta ei voisi millään tavalla puolustautua
4531: kansan edessä, jonka edustajana se joka tapauksessa on,
4532: myöntämällä nämät varat venäläisten sotajoukkojen ylläpitä-
4533: miseksi. Ja koska mainitsin nuo sanat venäläisistä sotajou-
4534: koista, niin minun täytyy vielä lausua eräs näkökohta, jota
4535: täällä ei ollenkaan ole tuotu esille. Myöntämällä nämä 20
4536: miljoonaa Venäjän hallitukselle me palvelemme jotakin niin
4537: häpeällistä, niin mustaa ja niin synkkää, että jo sekin saat-
4538: taa veren kuohuksiin, kun ajattelee että me Suomen kansan
4539: köyhillä varoilla sellaista edistämme. Tuo 10 miljoonaa mark-
4540: kaa ei suinkaan olisi niin äärettömän suuri summa Venäjän
4541: valtakunnan .rahastossa, mutta siitä että Venäjä niin kiih-
4542: keästi sitä vaatii, me ymmärrämme että se tarvitsee noita
4543: varoja. Mihin se niitä tarvitsee? Se tarvitsee niitä yhä
4544: enemmän vahvistaakseen taantumusta, se tarvitsee niitä va~
4545: pausliikettä vastaan, se tarvitsee niitä käyttääkseen niitä kan-
4546: sanoikeuksien vastustamiseksi. Sellaisiin tarkoituksiinko me
4547: rupeisimme ~eille rahoja antamaan? Vaikkapa näiden raho-
4548: jen saanti venäläiseltä taholta olisi kuinka oikeutettu tahansa,
4549: vaikka heillä olisi kuinka pätevät syyt saada nämät rahat,
4550: niin minusta tämä olisi jo omiaan asettamaan koko asian
4551: hyvinkin arveluttavaan valoon. Suomen kansa joutuisi tällä
4552: tavalla auttamaan vapausliikkeen murhaajia, tulisi avusta-
4553: maan Venäjän . hallitusta kukistamaan sen, joka meille on
4554:  antanut sen oikeuden, jonka nojalla me täällä istumme. Se
4555:                                                                     83
4556: 1312               Istunto 10 p. syyskuuta 1907.
4557: 
4558: 
4559: olisi Venäjän kansan pettämistä. Minä uskallan väittää, että
4560: näiden rahojen kieltäminen olisi suuresta merkityksestä ei
4561:  ainoastaan meidän kunniallemme ja arvollemme vaan myös-
4562:  kin Venäjän edistysliikkeen elpymiselle. Venäjän vaiistuneet
4563: piirit, niin Venäjän itsetietoinen työväestö kuin muutkin va-
4564: paustaistelua ja vapausliikettä suosivat ainekset Venäjällät
4565: tulisivat lausumaan meille monta kovaa ja hyvin ansaittua
4566: paheksumisen sanaa, jos me myöntäisimme nämät rahat hei-
4567: dän liikkeensä kukistamiseksi. Vielä eilen tapasin erään ve-
4568: näläisen, joka ei suinkaan edusta niitä mielipiteitä, joita minä
4569: kannatan, vaan päinvastoin kuului Venäjän korkeimpiin pii-
4570: reihin ja vaikuttavimpiin virhamiehiin. Hänkin lausui että
4571: Venäjän valistuneissa piireissä jännityksellä odotetaan, minkä
4572: vastauksen Suomen eduskunta tulee tähän vaatimukseen an-
4573: tamaan, tuleeko se myöntymään siihen ja tällä tavalla lau-
4574: lamaan hautausvirren kaikelle suurlakon aikana voitetulle
4575: vapaudelle, tuleeko se näin häpeällisellä tavalla maksamaan
4576: sen hyvän, minkä Venäjän vapaamielisyys ja vapausliike
4577: ovat meille antaneet.
4578:      Minä en tahdo tästä asiasta enempää puhua. Minä vaan
4579:  ilmaisen suuren surkutteluni siitä käänteestä, joka mielissä
4580:  on tapahtunut. Taas toteutuu tuo vanha sananlasku: .. Ajat
4581: muuttuvat ja me muutumme aikojen kanssa.» Ne, jotka vielä
4582: muutama vuosi sitten jyrkästi lausuivat tahtovansa vastustaa
4583: Venäjältä päin tulevaa sortoa, ne jotka olivat ensimmäisiä
4584: kielen mitä katkerimmilla sanoilla soimaamaan niitä, jotka
4585: vakaumuksenkin nojalla omistivat toisellaisia mielipiteitä,
4586: nämät samat henkilöt tänä päivänä toinen toisensa perästä
4587: ovat esittäneet myöntyväisyyden katsantokantoja. Ed. Ren-
4588: vall täällä ihmetteli että koko eduskunta on tullut niin kovin
4589: perustuslailliseksi. Minä pyydän ihmetellä, että se on tullut
4590: niin kovin suomettarelaiseksi, että perustuslaillisetkin ovat
4591: suomettarelaisiksi muuttuneet.
4592:      Mutta palatakseni takaisin asiaan, minä katson, että olisi
4593: tehty paljo suurempi palvelus tälle asialle, jos tämä päivä
4594: olisi käytetty lausuntoihin sellaisiin, jotka olisivat meille se-
4595: littäneet, millä tavalla, millä pohjalla ja millä keinolla on
4596: järjestettävä se venäläisen taantumuksen vastustaminen, joka
4597: meillä kaikesta huolimatta on edessä. Minä pyydän vaan
4598: viitata V. J:n 61 §:ään. Esillä oleva asia on suostuntakysy-
4599: mys ja jotta tästä voisi syntyä päätös, vaaditaan 2/s anne-
4600: tuista äänistä. Sitä ei voida millään muulla tavalla selittää,
4601: ja suostuntaa varten vaaditaan tällä tavalla määritelty enem-
4602: mistö. Voin vakuuttaa että tällaista enemmistöä tämän asian
4603: puolesta ei tulla saamaan. Meidän on siis väkisinkin, tah-
4604:      Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäj. valtak. rahast. sotilastarp.   1313
4605: 
4606: 
4607: dommeko sitten tai ei, ajateltava ja täysin selvästi itsellemme
4608: selvitettävä se asiaintila, joka on odotettavissa. On arvioi-
4609: tava ja arvosteltava, mihin toimenpiteeseen venäläinen halli-
4610: tus saattanee ryhtyä ja millä tavalla voimme niitä vastustaa
4611: seisoen lakiemme pohjalla. Minä en ollenkaan, niinkuin äs-
4612: ken sanoin, pelkää että tällainen vastustaminen epäonnistuisi.
4613: En myöskään sitä pelkää, että meidän todelliset reformimme
4614: tämän kautta viipyisivät. Se on aivan turhaa huolenpitoa
4615: ed. Schybergsonin puolelta. Emme me saa tässä maassa
4616: mitään todellisia reformeja, mitään kouraan tuntuvia paran-
4617: nuksia, ennenkuin eduskunnanemme on hankittu vaitaa.
4618: Mutta tälle eduskunnalle emme saa valtaa ennenkuin kaikki
4619: laskut ovat selvillä itäpuolella rajaa olevan vallan kanssa,
4620:  ennenkun meillä on varma asema siihen vaitaan nähden. Ja
4621: minä olen vakuutettu siitä että tällaista varmaa asemaa emme
4622: saa minkäännäköisillä myöntymyksillä, emme saa sillä, että
4623:  rupeamme vastustamaan vapausliikettä, emme saa sillä, että
4624:  rupeamme myöntämään miljoonia markkoja vuodessa Venä-
4625: jän hallitukselle, jotta se näillä rahoilla ostaisi pistimiä ja
4626:  vereen upottaisi kaikki edistyspyrkimykset Venäjän maalla.
4627:  Emme sillä mitään itsenäisyyttä voita, emmekä sillä saa ikinä
4628:  mitään mahdollisuutta todellisten reformien toimeenpanoon.
4629:  Tämä siitä.
4630:      Minä lu~.1len ettei tästä kysymyksestä voida mitään muuta
4631:  sanoa eikä ole syytä mitään muuta ajatella kuin vaan tuota
4632:  seikkaa, millä tavalla ja millä keinolla parhaiten saadaan
4633:  semmoinen esiintyminen, joka takaa meille parhaita tuloksia
4634:  siinä taistelussa lakiemme puolesta, joka on meidän edes-
4635:  sämme.
4636:      Minun tekisi mieli huomauttaa ed. Ahmavaaralie niistä
4637: .sanoista, joita hän äsken käytti. Herra Ahmavaarana on se
4638:  minun mielestäni sangen vähäpätöinen kunnia että hän tältä
4639:  puhujalavalta on henkilökohtaisesti soimannut erästä edusta-
4640:  jaa, käyttänyt hänestä haukkumasanoja. Minä en suinkaan
4641:  vaadi että edustajalle ruvetaan antamaan muistutuksia tällai-
4642:  sen johdosta, mutta minä uskallan väittää että puhemiehellä
4643:  tässä tapauksessa olisi ollut paljo suurempi syy antaa hra
4644:  Ahmavaaralie se muistutus, kun kerran aikaisemmin.
4645: 
4646:       Ed. Castren: Aamupäivällä pitämässään pitkässä pu-
4647: heessaan käytti ed. Danielson-Kaimari t~asen tilaisuutta moitti-
4648: aksensa nykyistä hallitusta sen menettelystä erinäisissä asi-
4649: oissa. Koko tuo edeltä puolenpäivän pidetty puhe oli täh-
4650: dätty yksinomaan nykyistä hallitusta vastaan.        Nykyisen
4651: hallituksen viaksi oli edustaja Danielson'in mielipiteen mu-
4652: 1314               Istunto 10 p. kesäkuuta 1907·
4653: 
4654: kaan luettava kaartin pataljoonan hävittäminen, asevelvolli-
4655: suusasian järjestämisen raukeaminen, ja vihdoin nyt esillä
4656: olevan armollisen esityksen jättäminen eduskunnalle.
4657:      Mitä nyt ensimäiseen syytekohtaan tulee, on osotettu, että
4658: se keino, joka entisen, routavuosien Senaatin puolelta esi-
4659: tettiin kaartinpataljoonan pysyttämiseksi, oli sitä laatua, ettei
4660: Suomen kansan eduskunta olisi konsanaan voinut sitä hy-
4661: väksyä, se kun tarkoitti laittoman asevelvollisuusasetuksen
4662: vuodelta H)OI laillistuttamista, laittoman asetuksen, jota vas-
4663: taan Suomen kansa vuosikausia oli ponnistanut viimeisetkin
4664: voimansa. Kaartinpataljoonan hävittämiseen ei ollut se syy,
4665: jota täällä on luuloteltu. Vaan sen hävittäminen riippui siitä
4666: väärästä ja kaikkea todenperäisyyttä vailla olevasta rapor-
4667: tista, mikä silloisen kenraalikuvernöörin kautta jätettiin hal-
4668: litsijalle hänen oleskellessaan Suomen saaristossa, joka ra-
4669: portti sisälsi sen, että Suomessa oli 70,000 asestettua miestä
4670: valmiina, jotka odottivat ainoastaan kaartinpataljoonan palaa-
4671: mista Suomeen ryhtyäkseen ilmikapinaan. Tämän väärän ja
4672: kaikesta todellisuudesta poikkeavan raportin nojalla annettiin
4673: käsky kaartinpataljoonan hajottamisesta. Kaartinpataljoonan
4674: ei edes annettu saapua leiriharjoituksista aseineen Helsin-
4675: kiin takaisin, vaan siltä riistettiin aseet jo Pietarissa ja ko-
4676: mennettiin pataljoona ainoastaan pienissä plutoonissa palaa-
4677: maan takaisin Suomeen. Tämä oli todellinen syy kaartin-
4678: pataljoonan hajottamiseen eikä ne muut luulottelemiset, joita
4679: täällä on esiintuotu.
4680:      Toiseksi on ed. Danielson-Kaimari lukenut nykyisen hal-
4681: lituksen syyksi asevelvollisuusasian järjestämisen sikseen jättä-
4682: misen. Tämä olisi mainitun edustajan lausunnon mukaan ta-
4683: pahtunut siten, että nykyinen hallitus olisi ehdottanut niinkut-
4684: sutun Tagantsevin komitean lakkauttamista, komitean, joka
4685: tvöskenteli tuon tunnetun yleisen valtakunnan lainsäädännön
4686: aikaansaamista varten, komitean, mikä oli nostanut niin suuria
4687: huolia kaikissa Suomen valtiollisesti kehittyneissä kansalaisissa.
4688: Minun ymmärtääkseni on nykyisen hallituksen muiden ansioit-
4689: ten joukkoon luettava myöskin se, että se ehdotti tuon vaaran
4690: poistamista, joka uhkasi meitä valtakunnan lainsäädäntöä
4691: harkitsevan komitean muodossa. Ja epäilemättä päästi suu-
4692: rin osa Suomen kansasta kevennyksen huokauksen, kun tieto
4693: saapui, että tuo meille turmiota uhkaava komitea on lopet-
4694: tanut tehtävänsä.
4695:      Edelleen on ed. Danielson-Kaimari moittinut nykyistä
4696: hallitusta siitä, että se on jättänyt valtiopäiville nyt käsillä
4697: olevan arm. esityksen, jossa vaaditaan eduskunnan suostu-
4698:      Ann. es. n:o 26 apumaks. Venäj. valtak. rahast. sotilastarp.   1315
4699: 
4700: 
4701: musta ainoastaan 3,853,000 markan siirtämiseen valtakunnan
4702: rahastoon, jota vastoin yli 16 miljo0naa olisi suoritettava
4703: ilman valtiopäivien suostumusta sotilasrahaston- sekä yleisen
4704: valtiorahaston varoista. Koko tässä eduskunnassa ei liene kuin
4705: yksi mielipide siitä, että eduskunnan ei käy tällaista vaatimusta
4706: täyttäminen, jossa oletetaan, että hallitsijana puheenalaiseen
4707: kahteen rahastoon nähden on yksinmääräämisoikeus. Jos
4708: nykyinen senaatti olisi tehnyt itsensä virheenalaiseksi jättä-
4709: mällä käsilläolevan arm. esityksen nykyisille valtiopäiville,
4710: niin pyydän huomauttaa, että entinen senaatti jätti sisällöl-
4711: tään aivan samallaisen esityksen v. 1904-05 valtiopäiville.
4712: Säädyt lausuivat silloin peittelemättä, etteivät voi silloisen
4713: hallituksen jättämässä arm. esityksessä esiintuotua kantaa,
4714: jossa tehdään ero hallituksen rahojen ja eduskunnan raho-
4715: jen välillä, hyväksyä. Kun silloiset valiiosäädyt asettuen kan-
4716: nalle, että koko rahamäärän myöntäminen riippui säätyjen
4717: suostum-.::.ksesta, täten myönsivät 10 miljoonaa markkaa, vah-
4718: visti hallitsija Säätyjen päätöksen ja siis samalla Valtiopäi-
4719: vien käsityskannan. Sentähden ei voi olla kipeätä huomiota
4720: herättämättä, että huolimatta tästä, hallitus kuitenkin on
4721: katsonut hyväksi jättää eduskunnalle esityksen, joka on ra-
4722: kennettu samalle periaatteelle erotuksesta hallituksen ja edus-
4723: kunnan varoista kuin 1904-05 vuosien valtiopäiville jätetty
4724: mutta niitten hylkäämä.
4725:     Edusmies Danielson-Kaimari on kuitenkin myöntänyt, että
4726: aina siitä saakka kuin meillä on ollut laillinen kansanedus-
4727: kunta, on menetelty siten, ettei kotimainen hallitus, senaatti,
4728: ole kieltäytynyt jättämästä eduskunnalle mitään hallitsijan esi-
4729: tystä. Viimeksi pitämässään puheessaan edustaja Danielson-
4730: Kaimari kumminkin justeerasi, jos niin saan sanoa, mieli-
4731: pidettään siten, että se seikka, että nykyinen Senaatti on
4732: jättänyt Hallitsijan käsillä olevan esityksen eduskunnalle,
4733: on ilmeisessä ristiriidassa senaatin hallitsijalle jättämän eh-
4734: dotuksen kanssa Suomen Suuriruhtinaanmaan hallitusmuo-
4735: doksi.
4736:     Tämä väite antaa minulle aihetta tarkastaa nykyisen
4737: Senaatin ehdotusta hallitusmuodoksi mikäli koskee 25 §:n
4738: toista momenttia, joka kuuluu: »Jos niin kävisi, että jokin
4739: Keisari-Suuriruhtinaan päätös, joka on täytäntöön panta-
4740: vaksi senaatille ilmoitettu, huomattaisiin olevan lainvastainen,
4741: olkoon senaatti velvollinen alamaisesti esittämään että se pe-
4742: ruutettaisiin tai muutettaisiin ja samalla ilmoittamaan, ettei
4743: sitä voi täytäntöön saattaa.)) Lukemani § pitäisi osotttaa, että
4744: ehdotuksessa hallitusmuodoksi ei puhuta sellaisista toimen-
4745: piteistä kuin hallitsijan esityksen jättämisestä eduskunnalle,
4746: 1316               Istunto 10 p. syyskuuta rgo7.
4747: 
4748: 
4749: vaan Keisarin päätöksen täytäntöön panemisesta, siis täytän-
4750: töönpanotoimenpiteistä. Minun ymmärtääkseni ei siis edus-
4751: taja Danielson-Kalmarin tulkitseminen senaatin ehdottamasta
4752: Suomen Suuriruhtinaanmaan hallitusmuodon 25 §:stä pidä
4753: paikkaansa, eikä siis voi katsoa, että se seikka, että hallitus
4754: on jättänyt käsillä olevan esityksen säädyille, sotisi puheen-
4755: alaista pykäläehdotusta vastaan.
4756:      Kun arm. esitys jätetään eduskunnalle, on eduskunnalla
4757: valta asettua lailliselle pohjalle, hyväksyä ehdotus, jos se
4758: sisältää sellaista, mikä laillista on ja muuten hyväksyttävää,
4759: taikka hyljätä se, jos se sisältää sellaista, joka ei ole laillista
4760: eikä hyväksyttävää. Esityksen jättäminen eduskunnalle eroaa
4761: siis niistä toimenpiteistä, joista puhutaan hallitusmuotoehdo-
4762: tuksen 25 §:ssä.
4763:      Edustaja Danielson-Kaimari on vielä tehnyt yhden minun
4764: mielestäni enemmän kuin rohkean väitteen. Hän on sano-
4765: nut, että laittomien kutsuntain lakkauttaminen osaltaan olisi
4766: antanut aihetta siihen anarkismiin ja vallattomuuteen, mikä
4767: niin surkuteltavassa määrässä on viime aikoina meidän kan-
4768: sassamme ilmestynyt. Tämän johdosta pyytäisin saada sano-
4769: tuksi etten lainkaan usko, että laittomain toimenpiteitten lak-
4770: kauttaminen ja siis laillisuuteen palaaminen olisi antanut ai-
4771: hetta anarkismin ja väkivaltaisuuden ilmauksille tässä maassa.
4772: Minä etsin syyt toisaalta. Anarkismilla ymmärretään sitä
4773: suuntaa joka kieltää oikeusjärjestyksen sitovan voiman ja
4774: jättää itsekunkin indiviidin vapaaseen valtaan seurata oikeus-
4775: järjestystä vaiko ei. Luulen, että anarkismin ja väkivaltai-
4776: suuden juuret ovat etsittävät kahdelta taholta. Ensiksikin
4777: siitä opista, jonka nojalla on väitetty, että virkamies ja yksi-
4778: tyinen sorron uhatessa voipi oman harkintansa mukaan päät-
4779: tää, onko lakia noudatettava vaiko ei ja toiseksi siitä opista,
4780: jota on tuotu toiselta taholta esille ja jonka nojalla sanotaan,
4781:  etteivät yhteiskuntalait ole velvottavia, jos ne sotivat jonkun
4782: kansanluokan väitettyjä etuja vastaan, vaan että ne ovat
4783: mitättömiä. Näistä kahdesta opista, jotka itse asiassa pe-
4784:  rustuvat aivan samaan näkökantaan, ovat anarkismi ja val-
4785: lattomuus suoltaneet sukuperänsä.
4786:      Täällä on puhuttu viimeisistä mohikaaneista, verrattu
4787:  perustuslaillisia viimeisiin mohikaaneihin, häviävään indiaani-
4788: heimoon. Suurisuisia sanoja on kyllä totuttu tuolta taholta, jolta
4789:  tuo vertaus on tuotu esille, kuulemaan mutta nuo tuliaiset pu-
4790:  heet eivät ole ainoastaan suurisanaisia, ne ovat ennenaikaisia.
4791:  Oikeusjärjestystä, laillisuutta kaipaa jokainen kansalainen.
4792:  Se on yhtä kallis jokaiselle kansalaiselle, joka tahtoo välttää
4793:  sortoa kuin ilma, jota hän tarvitsee hengittämiseen. Se puo-
4794:      Ann. es. n:o 16 apumaks. Venäj. valtak. rahast. sotilastarp.   1317
4795: 
4796: 
4797: lue, joka kannattaa oikeusjärjestystä ja vaatii että lakia on
4798: noudatettava siksi kuin se. laillisessa järjestyksessä muute-
4799: taan tällainen puolue, joka samalla kannattaa edistystä se
4800: ei kuole, se ei ole häviävään indiaaniheimoon verrattava,
4801: mutta se elää, se varttuuja se paisuu. Luulen päinvastoin että
4802: sellainen ryhmä joka väittää, etteivät yhteiskuntalait, ole sito-
4803: via, vaikk'ei niitä ole laillisessa järjestyksessä lakkutettukaan,
4804: jos ne muka sotii tämän tai toisen kansanryhmän etua vastaan,
4805: sellainen ryhmä, kutistuu, niin pian kuin kansan oikeudentunto
4806: kasvaa ja valistus nousee, kouran kokoiseksi mohikaanijoukoksi.
4807: 
4808:     Ed. af Ursin: Herra Danielson-Kaimari moitti minua per-
4809: soonallisesti siitä, että minä omalla tavallani ja oman vakau-
4810: mukseni mukaan tulkitsen, mitenkä kansan edustajan tulee
4811: edustaa kansaa. Että minä siinä olisin puhunut sosiaalide-
4812: mokraattisen ryhmän puolesta, en usko. Muuten uskon kyllä,
4813: että sosiaalidemokraattisella ryhmällä on sama käsitys kuin
4814: minullakin. Hän vetosi, eilen erehdy, Valtiopäiväjärjestyksen
4815: 1 §:ään ja sitten johonkin »valaan». Minä en voi tietää, mikä
4816: se vala mahtanee olla, voin aavistaa, että se mahdollisesti
4817: on se vakuutus, josta puhutaan 23 §:ssä nykyisessä V. J:ssä
4818: ja että mahdollisesti herra Danielson-Kaimari kutsuu sitä
4819: vaiaksi sentähden, että häntä sanotaan sen puolueen johta-
4820: jaksi, joka aina, kun se kääntyy kansan puoleen, ratsastaa
4821: uskonnollisella keppihevosella. Ensimäinen pykälä V. J:ssä
4822: sanoo nyt, että Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiopäiville ko-
4823: koontunut eduskunta s. t. s. edustajat edustavat Suomen kansaa
4824: ja tuo n. s. »vala» sanoo, että minä vakuutan j. n. e. että tulen
4825: puolustamaan Suomen kansan oikeutta. Herra Danielson-
4826: Kaimari katsoo nyt hyväksi antaa pienen opetuksen minulle
4827: valtiotieteessä. Vaikka herra Danielson-Kaimari on sekä
4828: valtioneuvos että myöskin tahtoo käydä jostakin valtiomiehestä,
4829: niin minä kuitenkin pyydän saada huomauttaa, että tästä
4830: asiasta tosiaan on kaksi aivan eri käsitystä. Minä esitin oman
4831: käsitykseni, mutta huomautin samalla, että voi olla toinen ja
4832: onkin. Herra Danielson-Kaimari ja hänen sivuadjutanttinsa
4833: ovat kyllä ottaneet privileegioksi täällä vähä väliin ripittää
4834: ja pitää ripityssaarnoja sosialisteille. Onnea eteenpäin! Mutta
4835: minä pyydän sanoa suoraan, että herra valtioneuvoksen ja
4836: herra vapaaherran ripityssaarnat eivät yhtään imponeeraa ja
4837: että! me sosialistit emme tästä lähin aijo paljon välittää täm-
4838: möisistä suureromoisista ripityssaarnoista.
4839:     Minä pyydän vielä saada käyttää puhevuoroa niiden mus-
4840: tien kuvien johdosta, joita on maalattu sen perusteella, että
4841: mahdollisesti se hylkäämisehdotus, jonka minä tein, tulisi
4842: 1318                Istunto 10 p. syyskuuta If)07.
4843: 
4844: 
4845: eduskunnassa hyväksytyksi. Minä olen kuitenkin vakuutettu
4846: siitä, että idässä jotenkin tarkasti harkitaan, ennenkuin ryh-
4847: dytään semmoisiin toimenpiteisiin eduskunnan hylkäävän pää-
4848: töksen johdosta, jotka epäilemättä voisivat viedä kaikkiin nii-
4849: hin selkkauksiin, jotka seuraisivat Bobrikoffin toimenpiteitä.
4850: 
4851:     Ed. Ahmavaara: Minä en rupea ed. Danielson-Kalmarin
4852: kanssa väittelemään siitä, missä määrin meidän eduskun-
4853: taamme voi verrata ulkomaalaisiin eduskuntiin ja meidän
4854: hallitusta niiden ministeristöihin. Tiedän vallan hyvin, että
4855: meidänkin eduskunnassa on hallituksen jäsenillä oikeus lausua
4856: mielipiteensä. Mutta kun kysymys oli nyt siitä, että halli-
4857: tuksen jäsenen olisi pitänyt selittää hallitsijan kannasta eroava
4858: kantansa ja ruveta sitä vastaan protesteeraamaan, niin kyllä
4859: se oli semmoinen vaatimus, jota en luulisi minkään maan
4860: esimerkillä voitavan todistaa; ei minkään maan ministeristö
4861: asetu eduskunnassa hallitsijaa vastaan taistelemaan. Se on
4862: minusta sopimatonta ja sellaista, jota vastaan voi panna vasta-
4863: lauseen.
4864:     Edusmies Nuorteva suvaitsi antaa täällä minulle kovan
4865: varoituksen siitä, että olin käyttänyt muka loukkaavaa sanaa
4866: eräästä edustajasta. Ihmettelen, että se tuli taholta, jossa
4867: alituiseen käytetään mitä loukkaavimpia sanoja, ei ainoastaan
4868: yhdestä edustajasta vaan kaikista ei sosiaalisista ryhmistä,
4869: siitä kyllä meillä painettu pöytäkirja on todistuksena. Kun
4870: lausuin vaan yhdestä edusmiehestä aivan sitä, mikä vastasi
4871: hänen esiintymistään, niin tein sen tahallani, sillä en tahtonut
4872: syyttää kokonaista ryhmää siitä, mitä yksilö lausui, ja sitä
4873: paitsi se sana, jota käytin ei ollut muuta kun aivan oikea
4874: mainitun edustajan esiintymiseen katsoen.
4875:     Ed. Huoponen: En aikonut lainkaan käyttää puheen-
4876: vuoroa, semminkin kun jo sangen pitkän keskustelun vuoksi
4877: aika muutenkin on kulunut myöhäiseksi. Muutamat täällä
4878: annetut lausunnot ovat kuitenkin antaneet minulle erityisen
4879: aiheen pyytää puheenvuoroa. Tahdon sentähden lausua
4880: sanottavani mahdollisimman lyhyesti.
4881:     Kun nyt käsittelemme esillä olevaa arm. esitystä, niin on mie-
4882: lestäni lähtökohdaksi asetettava juuri se olotila, joka on tämän
4883: aiheuttanut, nim. 1904-05 vuoden maassa vallitseva laitto-
4884: muuden tila. Jokainen, joka vähänkin muistelee noita aikoja,
4885: tietää, kuinka suurta omantunnon tuskaa ja velvollisuuden
4886: ristiriitaa Suomen asevelvolliset nuorukaiset, niiden isät, äidit
4887: ja läheiset saivat kärsiä siitä, pitikö heidän poikansa olla
4888: poissa laittomista kutsunnoista vaiko noudattaa laitonta ase-
4889:      Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäj. valtak. rahast. sotilastarp.   1319
4890: 
4891: 
4892: velvollisuuskutsua. Kun valtiosäädyt 1904-05 olivat koolla,
4893: aikoi hallitus kaikesta huolimatta panna toimeen laittoman
4894: asevelvollisuuskutsunnan. Silloin oli valtiosäätyjen kunniakas
4895: velvollisuus ryhtyä kaikkiin laillisiin toimenpiteisiin saadak-
4896: seen tämän laittomuuden vallan murretuksi. Että se siinä
4897: onnistui, on jokaiselle tunnettua. Ja kun viesti vieri kautta
4898: Suomen että laittomat asevelvollisuuskutsunnat olivat peruu-
4899: tetut, tiedän että lukemattomat vanhemmat vuodattivat ilon
4900: ja kiitollisuuden kyYneleitä sen johdosta että tämä velvolli-
4901: suuksien ristiriita oli loppunut. Kun valtiosäädyt myönsivät
4902: 10 miljoonaa, en puolestani kuullut ainoatakaan moitteen
4903: sanaa julkisuudessa siitä että valtiosäädyt olisivat laittomasti
4904: menetelleet tässä kohden.
4905:     Minun mielestäni on kuitenkin tärkeätä tietää, millä kan-
4906: nalla yleensä säätyeduskunnassa oltiin, kun arm. esitys mil-
4907: joonien myöntämisestä tuli sen käsiteltäväksi. Olen odottanut,
4908: että joku saman eduskunnan, esim. talonpoikaissäädyn jäse-
4909: nistä, jotka olivat silloin mukana, olisi käyttänyt puhevuoroa
4910: ja selvittänyt esim. talonpoikaissäädyn kannan ylimalkaan
4911: tässä asiassa. Kun se ei ole tapahtunut, ainakaan sen käsityksen
4912: mukaan, jonka minä silloin asiasta sain, niin katson siinäkin
4913: suhteessa olevani velvollinen käyttämään puhevuoroa. Olen
4914: nyt ottanut asiakirjat esille, ja niistä käy selville että asian-
4915: omainen valiokunta, joka käsitteli tämän miljoonakysymyksen,
4916: yhden äänen enemmistöllä päätti ehdottaa varat myönnettä-
4917: väksi ainoastaan yhdeksi vuodeksi, mutta vähemmistö hyväksyi
4918: arm. esityksen että ne myönnettäisiin koko varainhoitokau-
4919: deksi, siis kolmeksi vuodeksi. Täällä eräs edustaja on huo-
4920: mauttanut että suomalaisen puolueen jäsenet olivat yksin-
4921: omaan olleet sillä kaunalla että varat olisivat olleet myön-
4922: nettävät kolmeksi vuodeksi. Tämän johdosta katson velvol-
4923: lisuudekseni huomauttaa että ainakin talonpoikaissäädyssä
4924: oli suuri vähemmistö, joka kuului vanhaan suomalaiseen puo-
4925: lueeseen. Pöytäkirjoista käy kuitenkin selville, että kun asia
4926: tuli esille, niin äänestyksessä annettiin 32 ääntä 24 vastaan,
4927: jotka annettiin varojen myöntämiseksi koko varainhoitokau-
4928: deksi. Tästä käy siis kieltämättömästi selville, että suuri osa
4929: nuorsuomalaisen puolueen jäseniä myös otti osaa tähän pää-
4930: tökseen. Samaan tapaan kävi äänestys pappissäädyssäkin.
4931:     Minä nyt en tahdo tässä kosketella siihen, miten valiokunnan
4932: perustelu on kauttaaltaan tämän koko varainhoitokaudeksi
4933: myöntämisen kannalla, ja mitenkä syynä siihen että se ehdotti
4934: yhden vuoden esitettäväksi vastauskirjelmässä hallitsijalle oli
4935: se että esitys tuli eduskunnalle vasta yhdennellätoista hetkellä.
4936: Täällä eräs edustaja on lausunut että silloisen säätyeduskun-
4937: 1320               Istunto ro p. syyskuuta 1907.
4938: 
4939: 
4940: nan jäsenet tuli nenästä vedetyksi. Katson kunniakkaaksi
4941: velvollisuudekseni silloisen eduskunnan jäsenenä ja nyt kan-
4942: san edustajana panna vastalauseeni tällaista herjaavaa arvos-
4943: telua vastaan. Pyydän huomauttaa edustajalle että hän voi
4944: olla elävästi vakuutettu siitä että säätyeduskunnan jäsenet
4945: olivat yhtä tietoisia ja itsenäisiä arvostelemaan kuin tämäkin
4946: kunnianarvoisa eduskunta. Ei heitä voinut kukaan nenästä
4947: vetää, kyllä jokainen oli tietoinen siitä, mitä kansan ja isän-
4948: maan etu kulloinkin vaati. Minä siis sekä omasta että tove-
4949: rieni puolesta, jotka ovat ottaneet osaa tähän päätökseen,
4950: panen julkisen vastalauseen tällaista herjausta vastaan.
4951:      Täällä on eräs edustaja huomauttanut että, jos eduskunta
4952: nyt hyväksyisi arm. esityksen, joka lainvastaisesti on esitetty,
4953: niin se hyväksyisi laittomuuden periaatteen, sillä kun se
4954: tahtoi välttämättömästi myöntää nämä varat, sanoi hän, niin
4955: koko eduskunta nyt on ottanut tämän kysymyksen koko laa-
4956: juudessaan käsittelyn alaiseksi; hän sanoi edelleen että, kun
4957: tämä ehdotus on lainvastaisesti esitetty niin se olisi sillä
4958: perusteella hylättävä. Tämän johdosta pyydän huomauttaa
4959: että samallainen mielipide vallitsi ylimääräisillä valtiopäivillä
4960:  I 899. Kuten kaikki tiedämme niin asevelvollisuusesitys silloin
4961: myös oli syntynyt lainvastaisella tavalla. Silloin osa edus-
4962: kunnan jäseniä tahtoi että valtiosäädyt panisivat vastalauseen
4963: tällaista laittomuutta vastaan ja lähtisivät tiehensä. Enem-
4964: mistö valtiosäätyjen jäsenistä katsoi kuitenkin velvollisuudek-
4965: seen, isänmaalliseksi, kunniakkaaksi velvollisuudekseen ottaa
4966:  asevelvollisuuskysymys koko laajuudessaan käsittelyn alai-
4967:  seksi, huolimatta siitä että se oli annettu lainvastaisessa jär-
4968: jestyksessä. Minä luulen että ylimääräisten valtiopäiväin
4969:  menettely silloin sai koko Suomen kansan yksimielisen hyväk-
4970: symisen osaksensa, ja me olemme siitä vakuutetut että ainakin
4971: ylimääräisten valtiopäiväin toiminta tulee kestämään historian
4972: tuomion.
4973:      Kun ne 30 miljoonaa pyydettiin valtiopäiviltä, oli tämä
4974: sama virhe esityksessä kuin silloinkin. Mutta valtiosäädyt
4975: eivät hylänneet esitystä sentähden että se oli vastoin perustus-
4976: lakia annettu, vaan ottivat koko kysymyksen uudestaan esille.
4977: Valtiosäädyt käsityksenään lausuivat että Suomen valtiosää-
4978: dyillä on ehdoton oikeus päättää koko varoista ja kun hal-
4979: litsija omaksuu tämän periaatteen, niin hän tunnustaa tämän
4980: käsityksen oikeaksi. Siitä ei pitäisi olla eri mieliä. Samalla
4981: tapaa nytkin - minä olen vakuutettu siitä - kun valiokunta
4982: ottaa' tämän kysymyksen käsittelyn alaiseksi, se ei millään
4983: tavalla voi hyväksyä sitä laittomuuden periaatetta, joka arm.
4984: esityksessä esiintyy, vaan perustuslaillisen oikeuden säilyttä-
4985:       Arm. es. n:o 26 apumaks. Venäj. valtak. rahast. sotilastarp.   1321
4986: 
4987: 
4988: minen on valiokunnalle, niinkuin meille kaikille, kunniavel-
4989: vollisuus.
4990:     Täällä on eräs puhuja, edustaja, joka asuu samassa lää-
4991: nissä missä minäkin, vakuuttanut että kansan pohjakerrokset
4992: yksimielisesti vastustavat näitten varojen myöntämistä. Kun
4993: minäkin olen kansan edustaja ja luulen että minäkin tunnen
4994: kansan mielipiteitä, niin katson, että rehellinen velvollisuus
4995: vaatii minua ilmoittaman, että minä olen tullut aivan päin-
4996: vastaiseen kokemukseen. -Minäkin olen sitä mieltä, että edus-
4997: tajan velvollisuus V. J:n mukaan on harkita oman vakaumuk-
4998: .sensa mukaan, mitä kansan ja isänmaan etu kulloinkin vaatii,
4999: mutta kansanvaltaisen edustajan velvollisuuksiin kuuluu myös-
5000:  kin ottaa selkoa, mikä käsityskanta vallitsee valitsijamiespii-
5001: reissä. Minä olen aina neuvotellut valitsijamiesteni kanssa
5002: sekä ennen että nyt, ja kun tämä äärettömän arkaluontoinen
5003: ja tärkeä asia vaatii, että edustaja on vuorovaikutuksessa
5004:  valitsijainsa kanssa, katsoin minäkin velvollisuudekseni kuu-
5005: lustella valitsijaini mielipiteitä. Aivan yhtä suuri väkijoukko
5006:  kuin minkä tämän eduskunnan jäsenistö muodostaa, oli saa-
5007:  punut tähän tilaisuuteen. Siinä käytettiin yli puolisataa
5008:  puheenvuoroa ja ainoastaan kaksi oli jyrkästi vastaan, kaikki
5009:  muut olivat sitä mieltä, että nämä pyydetyt varat oli myön-
5010:  nettävä. Mutta ne olivat myönnettävät sillä ehdolla, että
5011: -päästään kerrankin selville vesille tässä suhteessa, että arm.
5012:  esitys asevelvollisuusasian perustuslainmukaisesta järjestämi-
5013: sestä kansan eduskunnalle annetaan. Minä olen iloinen siitä,
5014:  että tämä suuri valitsijamiesten joukko on samalla kannalla
5015:  kuin minäkin. Minä nimittäin - eduskunnan pöytäkirjasta
5016:  tämä käypi selville - kuulun niihin, jotka silloin jo katsoivat
5017: velvollisuudekseen myöntää varat koko varainhoitokaudeksi.
5018:  Kun kerran periaatteessa voidaan myöntää yhdeksi vuodeksi,
5019:  niin katson, että ne voidaan myöntää myös kolmeksi vuo-
5020:  deksi, että hallitsijalle jää aikaa järjestää asevelvollisuusasia
5021:  perustuslaillisessa järjestyksessä. Minä olen siis aivan samalla
5022:  kannalla nyt niinkuin silloinkin.
5023:      Tätä vastaan huomautetaan, että vastaisuudessa voidaan
5024:  esittää sama vaatimus. Mutta kyllä minä luulen, että jokai-
5025:  sen pitäisi olla tietoisuudessa siitä, että jos Suomen edus-
5026:  kunta tekee semmoisen päätöksen, että tämä on viimeinen
5027:  loppusuoritus, se myöskin on pysyväinen. Suomalaisen sa-
5028:  noihin täytyy luottaa. »Sanasta miestä» on sananlasku, joka
5029:  on meille kaikille tunnettu. Minä olen vakuutettu siitä, että
5030:  jos uusi vaatimus tulee, eduskunta on sen yksimielisesti hyl-
5031:  käävä, ja jos sitten vastarintaan, taisteluun meidän täytyy
5032:  ryhtyä, niin kyllä pyydän vakuuttaa sille edustajalle, joka
5033: 1322               Istunto 10 p. syyskuuta 1907.
5034: 
5035: 
5036: epäili, ettemme olisi valmiit uuteen taisteluun, että kyllä
5037: minäkin puolestani asetun taistelijain riveihin. Minä olen
5038: vakuutettu siitä, että me vältämme historian ja sivistyneen
5039: maailman tuomion, kun Suomen kansa täyttää sen moraali-
5040: sen sitoumuksen, jonka Suomen kansan eduskunta sääty-
5041: eduskunnan aikana teki. Mutta jos uudet vaatimukset esi-
5042: tetään, silloin on Suomen kansan eduskunta yksimielisesti
5043: kieltävä. Sillä Suomen kansan, Suomen valtion perusvel-
5044: vollisuuksiin ja oikeuksiin kuuluu, että sillä on oma sota-
5045: laitos.
5046:     Ehdotan siis puolestani, että valiokunta, kun se harkit-
5047: see tätä asiaa, ottaa tämänkin näkökohdan huomioon.
5048: 
5049:    Ed. Danielson-Kaimari: Saattaa ehkä olla syytä joskus
5050: vähän valaista, missä määrin hra Castrenin, sanoisinko, ju-
5051: tut, pitävät yhtä todellisuuden kanssa. Mainitsen vaan yh-
5052: den esimerkin. Hän kertoi täällä minun väittäneeni, että
5053: anarkismi meidän maassamme on syntynyt siitä että laitto-
5054: mien kutsuntojen ei sallittu jatkua, vaan että ne keskeytet-
5055: tiin, ja sitten hän lähti todistamaan, kuinka juuri laittomuus.
5056: johtaa anarkismiin. Jokainen, joka kuuli, mitä minä sanoin,.
5057: tietää minun sanoneeni, että kutsuntojen täydellinen lak--
5058: kauttaminen on puolestansa, ei yksinomaisesti, vaikuttanut
5059: anarkismin leviämiseen. Se seikka siis, että ei laillisella ta-
5060: valla saatu meidän maassamme kutsuntoja jatkamaan.
5061:      Hra Huoponen on käsittänyt täällä tehdyt lausunnot vää--
5062: rin, kun hän sanoi täällä väitetyn, että vanha suomalainen.
5063: puolue yksinänsä olisi 1905 valtiopäivillä puolustanut näi-
5064: den miljoonien myöntämistä kolmeksi vuodeksi. Kyllä on.
5065: ollut tunnettu, että sekä pappis- että talonpoikaissäädyssä
5066: useat nuorsuomalaiset edustajat olivat samalla kannalla.
5067: 
5068:     Ed. Turkia: Minä olen kaiken keskustelun ajan ihmeek-
5069: seni seurannut sitä keveyttä, jolla meidän juristimme ovat
5070: syrjäyttäneet koko sen puolen kysymystä, onko ja missä
5071: määrin tämä kysymys perustuslain mukainen, ja onko se
5072: edes nimeksi kansan oikeudentunnetta vastaava. Usein, mo-
5073: nissa pikkukysymyksissä ovat meidän juristimme täällä esit-
5074: täneet vanhoja satavuotisia lakipykäliä, on tuotu Kustaa III:n
5075: aikuisia lakipykäliä esille, joilla on .koetettu todistaa asia joko
5076: vääräksi tai oikeaksi. Minä olisin toivonut että lakimiehet
5077: olisivat selittäneet, miten tämä kysymys voidaan sovelluttaa
5078: esim. Valtiomuodon 50 §:ään. Siellä sanotaan, että valtion
5079: varat ovat käytettävät maan hyötyä ja parasta silmällä pi-
5080:      Arm. es. n:o 26 apumahs. Venäj. valtak. rahast. sotilastarp.   1323
5081: 
5082: 
5083: täen. Sellainen ajatus löytyy mainitussa pykälässä ja sitä
5084: ajatusta tukevat V. J:n §§ 28, 43 ja 63. Jos nyt meidän
5085: täällä olevat lakimiehet ovat sitä mielipidettä, että Venäjän
5086: virkavaltaisen hallituksen tukemiseksi myönnetyt 20 miljoo-
5087: naa ovat maallemme hyödyksi ja paraaksi, niin kyllä todel-
5088: lakin silloin lakien tulkitsemistapa menee kovin pitkälle.
5089: Tämä olisi ollut lakimiesten tehtävä, mutta niinkuin sanoin,
5090: olen ihmetellyt, että on syrjäytetty noin tärkeä puoli asiasta.
5091: 
5092:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
5093:     Ed. Turkia: Muuten pyytäisin erittäin alleviivata ed.
5094: Danielson-Kalmarin sanat, jotka sisälsivät sen, että Suomen
5095: kansan kunniaveikana on suorittaa nuo kyseessä olevat mil-
5096: joonat. Jos ed. Danielson-Kaimari olisi sanonut, että sen
5097: ryhmän tai puolueen kunnia-asiana, johon hän kuuluu, on
5098: palvella Venäjän virkavaltaista hallitusta, että sen kunnia
5099: asiana on koettaa tukea ja pitää pystyssä sitä, niin minä
5100: olisin sivuuttanut tuon, vaan miksikä vedetään koko kansa
5101: tähän? Minä uskallan vakuuttaa, että se kansanluokka, jo-
5102: hon minä kuulun, tulee pitämään häpeällisenä tekona, jos
5103: eduskunta myöntää nuo miljoonat. Se ei pidä sitä kunnia-
5104: velkana, mutta häpeänä koko kansalle ja tälle eduskunnalle.
5105:     Minä olen kerran ennen jo huomauttanut tässä eduskun-
5106: nassa, että käsitteet kunniasta saattavat hyvin suuressa mää-
5107: rin erota. Siitä on tässäkin taas uusi todistus. Se ryhmä,
5108: johon minä kuulun, pitää kunnia-asianaan vapauden, edis-
5109: tyksen, kansanvaltaisuuden ja kaikkien sellaisten hyvien
5110: asioitten edistämisen. Mutta näyttää, että se ryhmä, johonka
5111: ed. Danielson-Kalmari kuuluu, pitää kunniavelkana, kunnia-
5112: asiana näitten vastustamisen. Sillä todistettavasti voidaan
5113: tuoda esille, että Venäjän hallitus tähän asti on kaikilla kei-
5114: noin taistellut vapauden, kansanvaltaisuuden ja kaiken hy-
5115: vän ja jalon polkemiseksi, ja jos pidetään kunnia-asiana
5116: tuollaisen vanhoillisen hallituksen tukemista, jos pidetään
5117: sille varojen myöntämistä kunniavelkana, niin silloin ollaan
5118:  apuna mainituiden aatteiden ja asioiden polkemisessa. Tämä
5119: osoltaa, että kunniakäsitteissä on tavattoman suuri ero.
5120: 
5121:     Ed. Mäkelin: Täällä on meidän porvaristomme tänä
5122: iltana aivan yksimielisesti tunnustanut sen tosiasian että
5123: asema on erittäin vakava ja erittäin sotkuinen. Minäkin yh-
5124: dyn siihen. Samalla he ovat hakeneet syntipukkia, yksi puo-
5125: lue toisensa perästä on syyttänyt toistaan. Olkoon sen asian
5126: kanssa miten hyvänsä, olkoon syyllinen kuka tahansa, se
5127: 1324               Istunto 10 p. syyskuuta 1907.
5128: 
5129: 
5130: on kuitenkin vanna että asema on vakava ja asia on sot-
5131: kuinen ja yhä sotkuisemmaksi meidän porvaristomme sitä
5132: vielä haluaisivat. Samalla kun he hakevat syntipukkia, sa-
5133: malla he johdonmukaisesti osottavat olevansa taipuvaiset te-
5134: kemään uutta syntiä. Tosiaankin, jos nuo pyydetyt varat
5135: myönnetään, muuttuu asema paljon sotkuisemmaksi, paitsi
5136: sitä että tulevat kansan oikeuskäsitteet horjuutetuiksi, niin
5137: saapi meidän uusi eduskuntamme sen leiman että se on tai-
5138: puvainen palvelemaan Venäjän taantumuksellista hallitusta.
5139: Ja jos kerran kansan oikeuskäsitteet horjuutetaan, niin on
5140: se, Jonas Castrenin luvalla sanoen, anarkismia. Jos kansan
5141: oikeuskäsitteet eksytetään siitä mikä on laillista, mikä lai-
5142: tonta -    eikä itse meidän valpas lainvartiamme Jonas Ca-
5143: stren ole väittänyt sitä että myöntäminen olisi laillinen -
5144: niin älkää siis hyvät herrat, saarnatko kansalle laittomuutta
5145: sentähden että eduskunta hyväksyisi nuo varat ja vielä koit-
5146: taisi kansalle vakuuttaa että kaikki on käynyt laillisessa jär-
5147: jestyksessä. Siitä kasvaa anarkia. Kuitenkin, vaikka tiedän
5148:  että porvarillinen ryhmä on erittäin taipuvainen myöntä-
5149: mään, ovat minun valitsijani vapaottaneet minut sitä pahaa
5150: tekemästä; he ovat kaikissa kokouksissa, useimmissa jyrkästi,
5151: asettuneet kielteiselle kannalle varojen myöntämisen suhteen.
5152: Ja uskon kaikesta vakuutuksesta huolimatta että useimpien
5153: edustajain valitsijat ovat tosiaankin samalla kannalla että
5154: maalle tapahtuu vääryys, jos nuo varat myönnetään. Ed.
5155: Danielson-Kaimari täällä kyllä huomautti että heidän ryhmäl-
5156: lään on ollut jonkunmoinen pienempi edustajakokous ja että
5157: he ovat saaneet yksimielisen valtuutuksen. Mutta ainakin
5158: se puolue, joka on minut valinnut, on kielteisellä kannalla
5159:  asiassa. Senpätähden toivoisin että valiokunnan ponsi asiassa
5160: tulisi kuulumaan lyhykäisesti että »ei».
5161: 
5162:    Päätös:
5163: 
5164:    Arm. esitys n:o 26 lähetettiin valtiovarainvaliokun-
5165: taan, jonka oli pyydettävä perustuslakivaliokunnalta lausun-
5166: toa, mikäli asia koskee perustuslakia.
5167: 
5168: 
5169: 
5170: 
5171:    Esitettiin pöydällä ollut suuren valiokunnan mietintö
5172: n:o 1 arm. esityksen n:o 4 johdosta oikeudenkäymiskaa-
5173: ren 17 luvun 4 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
5174:                 Suurvm. n:o I 0. K:n muuttamisesta.
5175: 
5176: 
5177:    Puheenvuoroa käyttäen lausui:
5178: 
5179:     Ed. N uorteva: Lakivaliokunnan mietintöön ·liitetyn vasta-
5180: lauseen perusteella pyytäisin ehdottaa että eduskunta palaut-
5181: taisi asian lakivaliokuntaan sellaisen muutoksen tekemistä
5182: varten että varaton syytetty kuten syyttäjäkin saisi yhteis-
5183: kunnan kustannuksella asettaa asiamiehen etujaan valvo-
5184: maan.
5185: 
5186:    Ed. Suomalainen kannatti ed. Nuortevan tekemää eh-
5187: dotusta yhtyen valiokunnan vähemmistön mietintöön liittä-
5188: mään vastalauseesen.
5189: 
5190:    Ed. Söderholm: För min del hemställer jag att stora
5191: utskottets förslag måtte godkännas.
5192: 
5193:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin
5194: vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
5195: 
5196:    Ken hyväksyy suuren valiokunnan käsillä olevan mletm-
5197: nön, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Nuortevan asiassa
5198: tekemä ehdotus hyväksytty.
5199: 
5200:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten suuren valio-
5201: kunnan mietintö oli hyväksytty ja asian toinen käsittely
5202: julistettiin päättyneeksi.
5203: 
5204: 
5205: 
5206: 
5207:    Esitettiin ja keskustelutta hyväksyttiin valtiovarain-
5208: valiokunnan mietintö n:o 1 Postisäästöpankin tilasta
5209: ja hoidosta vuosina 1904 ja 1905 annetun kertomuksen
5210: johdosta.
5211: 
5212: 
5213: 
5214: 
5215:    Esitettiin pöydällä ollut anomusvaliokunnan mietintö
5216: n:o 1 eduskunnalle jätettyjen anomusehdotusten johdosta
5217: 50,000 markan suuruisen määrärahan myöntämisestä
5218: suomenkielisen kirjallisuuden kartuttamiseksi,
5219:                  Istunto IO p. syyskuuta 1907.
5220: 
5221: 
5222:    Ja aiheutti se seuraavan
5223: 
5224:    keskustelun:
5225:     Ed. Kairamo: Kun olen lukenut niitä voimakkaita, me-
5226: heviä, ja 1 kuitenkin asiallisia anomusehdotuksia, joilla tämä
5227: asia on eduskunnassa viritetty, ja kun senjälkeen olen
5228: tutustunut nyt esillä olevaan valiokunnanmietintöön, olen
5229: tuntenut jotenkin samaa, kuin jos kirkkaitten, tuoksuavien
5230: hedelmien jälkeen minulle olisi syötetty jonkinlaista puoleksi-
5231: keitettyä raakelokompottia. Tässä mietinnössä on tosin uutta
5232: ja on myöskin hyvää. Mutta minusta pitää paikkansa se,
5233: että mikä siinä on uutta, se ei ole hyvää, ja mikä on hyvää,
5234: se ei taas ole uutta. Minä valitan, ettei ole paremmin voitu
5235: ottaa varteen eduskunnan työjärjestyksen määräystä, että
5236: mietintö on tehtävä tähän mahdollisimman lyhyt. Ymmär-
5237: tääkseni se, mikä mietinnössä on asiallisesti uutta, olisi
5238: mahtunut paljoa lyhempään esitykseen. - Koska mietinnön
5239: ponnet ovat laaditut siihen muotoon, että ne edellyttävät
5240: näitten varojen käyttämisessä noudatettavaksi mietinnön pe-
5241: rusteluita, täytyy niihin kajota, sillä puolestani en voi asettua
5242: valiokunnan kannalle.
5243:     Tahdon ensiksikin huomauttaa, että mietinnössä on eräs
5244: seikka, jota ei ollenkaan ole anomuehdotuksissa esitetty,
5245: eikä myöskään mietinnössä mitenkään perusteltu. Ehdote-
5246: taan nim., että näistä varoista myöskin voitaisiin myöntää
5247: matkarahoja. Vaikkapa kukaties joskus saattaa tulla sem-
5248: moisia tapauksia, että katsotaan edulliseksi käyttää näitä va-
5249: roja myöskin maan ulkopuolelle, niin en tahtoisi kuitenkaan
5250: eduskuntaa nimenomaan määräämään, että näistä varoista
5251: olisi säännöllisesti matkarahoja myönnettävä. Sehän ei ole
5252: ollut anomuksentekijäin tarkoituskaan.
5253:     Toiseksi on minusta vähemmin onnistunutta tai suoras-
5254: taan asialle haitallista, että on ehdotettu niin paljon yksi-
5255: tyisseikkoja, että on koetettu vahvistaa erityinen suunni-
5256: telma näitten varojen käyttämiselle. Mietinnössä luetellaan
5257: koko joukko eri tarpeita, jotka valiokunnan mielestä ennen
5258: kaikkea olisivat otettavat huomioon. Näitten tarpeitten jou-
5259: kossa mainitaan ensimmäisenä kaunokirjallisuus. Minä puo-
5260: lestani luulen, että tuotanto juuri tällä alalla yleisesti katso-
5261: taan jotakuinkin tyydyttävän ainakin kaikkein kipeimpiä tar-
5262: peita. Sitä vastoin on jätetty niinkin tärkeä ala kuin laki-
5263: tiede luettelosta pois. Jos kerran ryhtyy tämmöistä luetteloa
5264: laatimaan, voi tietysti helposti syntyä sarja hyvinkin paljon
5265: eroavia mielipiteitä ja helposti tapahtuu, että siitä tehtävästä
5266:        A vm. n:o 1 50,000 mk. määrärahasta suomenkiel. kirjall.   1327
5267: 
5268: 
5269: tuskin kunnolla suoriudumme tässä eduskunnassa. Luulen
5270: myöskin, että on kokonaan aiheetonta sitoa näitten varoJen
5271: käyttäjää tämmöisellä suunitelmalla.
5272:     Sitä paitsi on ehdotettu, että eduskunta valitsisi erityisiä
5273: luottamusmiehiä yhdessä neuvoin kirjallisuusseuran hankki-
5274: mien asiantuntijain kanssa valvomaan varain käyttämistä.
5275: Asetun tässä kokonaan vastalauseen kannalle. On selvä
5276: että, jos eduskunta kerran määräisi tämmöisiä luottamusmie-
5277: hiä, niin heillä joko on määräämisvalta varain suhteen taikka
5278: heillä ei ole tämmöistä määräämisvaltaa. Edellisessä tapauk-
5279: sessä minun ymmärtääkseni he kokonaan tärvelisivät asian,
5280: sillä pahasti täytyy pelätä, että kirjallisuusseuralle kävisi jo-
5281: tenkin vaikeaksi saada päteviä voimia kysymyksessä olevaan
5282: luottamustoimeen, jos henkilöt, jotka siihen pyydetään, toi-
5283: misivat tämmöisen eduskunnan asettaman toimikunnan käs-
5284: kyn alaisina. Jos taas näillä edustajilla ei ole ratkaisevaa
5285: määräämisvaltaa, niin he eivät myöskään jaksa täyttää sitä
5286: tehtävää, jota varten heidät nyt ehdotetaan.
5287:     Siinä on toinenkin vaikeus. Mietinnössä sanotaan, että
5288: näitten edustajain tarkoitus olisi valvoa, että varat tulisivat
5289: käytetyiksi eduskunnassa vallalla olevan käsityksen mukai-
5290: sesti.» Minä suuresti epäilen, onko yhtäkään edustajaa, joka
5291: tietää, mikä käsitys eduskunnassa on vallalla suomalaisen
5292: kirjallisuuden kartuttamisen suhteen ja onko ylimalkaan mi-
5293: tään semmoista mielipidettä olemassa, josta saattaisi sanoa,
5294: että se on eduskunnassa vallalla. Pyytäisin vastustaa tätä
5295: toimenpidettä ja johdonmukaisesti tarpeettomana vastustaa
5296: myöskin erityisen selonteon antamista eduskunnalle. Jos
5297: nämä varat kirjallisuuden seuralle myönnetään, niin ei ole
5298: minkäänlaista epäilystä siitä ettei Suomalaisen kirjallisuuden
5299: seura niistä tekisi täydellisesti ja seikkaperäisesti julkisuu-
5300: dessa selkoa, niinkuin se aina on tehnyt selkoa kaikista sen
5301: huostaan uskotuista varoista. Pääasia minusta on se, että
5302: semmoinen selonteko on olemassa ja että se on julkinen,
5303: niin että eduskunnalla on tilaisuus sitä tarkastaa, ja mikäli
5304: se katsoo syytä olevan, ryhtyä tarkoituksen mukaisiin toi-
5305: menpiteisiin sen johdosta. Mutta mitään asiallista hyötyä
5306: tuskin on odotettavissa siitä, että erityinen selonteko juuri
5307: näistä varoista lähetetään eduskunnalle. Meidän on aivan
5308: mahdotonta - se on ainakin minun vakaumukseni - täältä
5309: ruveta seikkaperäisesti ohjaamaan niitä toimenpiteitä, joista
5310: nyt on kysymys. Siihen eduskunta ei kykene. Ei ole edus-
5311: kunnan asia ruveta kilpailemaan semmoisten seurojen ja
5312: yhdistysten, esim. Kotikielen seuran, Vanamo-yhdistyksen ja
5313:                    Istunto 10 p. syyskuuta I907·
5314: 
5315: 
5316: muiden sellaisten seurojen kanssa, joiden tehtäviin tämä
5317: tosiaan kuuluu.
5318:     Olisi kenties sopinut odottaa, että valiokunta olisi koetta-
5319: nut lähemmin määritellä sen toimikunnan kokoonpanoa,
5320: jonka huostaan puheena olevien varojen hoito on aijottu
5321: jätettäväksi. Mutta koska näin ei ole tapahtunut, niin en
5322: puolestani katsoisi tätä miksikään erityiseksi puutteellisuu-
5323: deksi, sillä tämäkin seikka voidaan luullakseni huoleti jättää
5324: Suomalaisen Kirjallisuudenseuran asiaksi, semminkin kun
5325: seura jo on tätä asiaa käsitellyt ja tullut siihen vakaumuk-
5326: seen, että sellainen toimikunta on tarpeellinen. Minä luulen
5327: varmasti, että Kirjallisuuden Seura aivan hyvin kykenee tätä-
5328: kin asiaa tyydyttävällä tavalla järjestämään.
5329:     Myöskään en katso sopivaksi, että eduskunta rupeaa ala-
5330: maisesti anomaan, että näitä varoja myönnettäisiin määrä-
5331: ajaksi, aivan niinkuin joku tieteellinen seura tai yksityinen
5332: yhdistys tavallisesti tekee. Eduskunta lienee yksimielisesti
5333: tullut siihen käsitykseen että nämä varat ovat tarpeen vaati-
5334: mat, ja jos hallitus on tässä asiassa samaa mieltä kuin edus-
5335: kunta, niin ne tietysti myönnetään juuri määräajaksi, kentiesi
5336: kolmeksi, kentiesi viideksi vuodeksi, mutta kuitenkin määrä-
5337: ajaksi. Jos eduskunnan anomuksessa nimenomaan puhutaan
5338: ainoastaan määräajaksi myönnettävistä varoista, niin seuraus
5339: on, että eduskunnan asia on huolehtia niiden uudistamista.
5340: Tämä on minusta tarpeetonta. Minusta riittää, että tämä
5341: tarve konstateerataan; olkoon sillä seuralla, joka nämä rahat
5342: saapi, asiana pitää huolta siitä että varat uudistetaan silloin
5343: kun aika on ummessa. Olkoon myöskin hallituksen asiana
5344: tässä tapauksessa niinkuin muutenkin, asettaa näiden varo-
5345: jen suhteen sellaisia ehtoja, joihin eduskunnassa tapahtunut
5346: selvitys kentiesi antaa aihetta tahi jotka muuten mahdolli-
5347: sesti katsotaan tarpeellisiksi. Eduskunnan asia ei ymmär-
5348: tääkseni ole tässä säätää kaikenlaisia pikkumaisia ehtoja ja
5349: määräyksiä. Eduskunnan asia on puuttua asiaan siinä ta-
5350: pauksessa, että varoja ei käytetä tavalla, jota eduskunta
5351: hyväksyy. Jos tämmöinen tapaus esiintyy, silloin tietysti on
5352: huomautus tehtävä sillä tavalla, sillä voimalla, että se eh-
5353: dottomasti otetaan varteen.
5354:     Tällä perustelulla pyytäisin puolestani ehdottaa, että edus-
5355: kunta tekisi alamaisen anomuksen siitä että yleisistä varoista
5356: myönnettäisiin 50 tuhannen suuruinen vuotuinen määräraha
5357: suomenkielisen kirjallisuuden korottamiseksi sekä alkuperäi-
5358: sillä teoksilla että käännöksillä ja että varat jätettäisiin
5359: Suomalaiselle Kirjallisuudenseuralle hoidettaviksi ja käytettä-
5360: viksi.
5361:        Avm. n:o 1 50,000 mk. määrärahasta suomenkiel. kirjall.   1329
5362: 
5363: 
5364:     Tämä ponsi on asiallisesti täydessä sopusoinnussa niiden
5365: ponsien kanssa, jotka ed. Setälä y. m. ovat eduskunnalle
5366: jättäneet.
5367: 
5368:     Ed. Ingman, Lauri: Minäkin olen kiinnittänyt huomiota
5369: niihin luetteloihin, jotka löytyvät mietinnön sivuilla 2 ja 6
5370: kirjallisuuden aloista, joissa on olemassa pahimmat puutteet
5371: ja jotka siis kipeimmin kaipaavat avustusta. On mielestäni
5372: ilmeistä, että nämä luettelot ovat aivan epätäydellisiä, yli-
5373: malkaisia ja mielivaltaisesti tehtyjä. Niinkuin edellinen pu-
5374: huja huomautti, on erittäin tärkeitä tiedonhaaroja, joihin
5375: nähden suomalaisessa kirjallisuudessa on suuria aukkoja,
5376: mutta joita tässä ei ensinkään mainita. Luulen että, jos
5377: nämä luettelot jäävät motiveeraukseen, ne tulevat huomatta-
5378: vassa määrässä sitomaan sen toimikunnan toimintavapautta.
5379: joka joutuu kyseessä olevia rahoja hoitamaan, jos ne myönne-
5380: tään. Voidaan nimittäin aina vedota siihen, että eduskunta
5381: on avustuksen tarpeessa olevina ensi kädessä maininnut mie-
5382: tinnössä luetellut tiedonhaarat, ja voidaan siis, kun varat
5383: eivät kaikille riitä, sanoa että ne, jotka tässä eivät ole maini-
5384: tut, tulevat kysymykseen vasta sitte kun tässä mainittujen
5385: tiedonhaarojen tarpeet ovat tyydytetyt. Siitä olisi asian me-
5386: nestymiselle suuressa määrässä haittaa. Sentähden pyytäisin
5387: ehdottaa, että tätä koskevat lauseet sivuilla 2 ja 6 poistetaan
5388: mietinnöstä. Sivulta 2 olisi poistettava kolme lausetta alkaen
5389: sanoista: »Niinpä on syytä erikoisesti huomauttaa» j. n. e.
5390: ja sivulta 6 se lause, joka alkaa: ))Kun ajattelee mitkä kir-
5391: jallisuudenhaarat avustusta kaipaavat» j. n. e.
5392:     Sen ohessa pyydän kannattaa sitä ehdotusta, jonka edus-
5393: taja Kairamo täällä teki. Minäkin arvelen, että jos eduskunta
5394: osoittaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle sen luottamuk-
5395: sen, että anoo varoja sille myönnettäväksi, niin osoittakoon
5396: silloin myös sen luottamuksen, että jättää Kirjallisuusseuran
5397: päätettäväksi, millä tavalla nämä varat ovat käytettävät- ilman
5398: että eduskunta asettaa erikoisia tarkastusmiehiä ja ilman että
5399: Kirjallisuudenseuran tarvitsee tehdä näistä varoista toisella
5400: tavalla tiliä kuin muustakaan valtion avustuksesta, minkä
5401: tämä seura saa.
5402: 
5403:    Ed. Nuorteva: Koska minä anomusvaliokunnassa olen
5404: myötävaikuttanut esillä olevan mietinnön sekä sen ponsieri
5405: aikaansaamiseen, katson tarpeelliseksi tehdä muutamia huo-
5406: mautuksia viimeisten lausuntojen johdosta. Mitä tämän mie-
5407: tinnön pituuteen tulee, niin kyllä on totta, että se sietäisi
5408: paljonkin lyhentämistä ja voin lohdutukseksi sanoa, että sitä
5409: 1330               Istunto 10 p. syyskuuta 1907.
5410: 
5411: 
5412: jo anomusvaliokunnassa parannettiin, vaikka kyllä sitä olisi
5413: voinut parantaa vielä enemmänkin.
5414:      Mitä itse asiaan tulee, minä olen päinvastaista mielipidettä
5415: kuin ed. Kairamo. Kun eduskunta myöntää varoja niin tär-
5416: keään tarpeeseen kuin kirjallisuuden avustamiseen, sillä täy-
5417: tyy myös olla jonkunlaisia takeita siitä, että rahat käytetään
5418: tavalla, joka vastaa niitä- edellytyksiä, joilla näitä rahoja
5419: myönnetään. Jokainen tietää, kuinka suuressa määrässä kir-
5420: jallisuus vaikuttaa kansan mielipiteeseen, katsantokantaan j.
5421: n. e. Jos kirjallisuuden alalla tahdotaan erityisesti edustaa
5422: sitä tai tätä ajatussuuntaa, sillä voidaan paljo vaikuttaa
5423: puoleen ja toiseen. Ja että juuri kirjallisuutta hyvinkin paljo
5424: käytetään erilaisiin tarkoituksiin, se on tunnettu seikka. Tä-
5425: män johdosta minusta on aivan välttämätöntä, että edus-
5426: kunta ensinnäkin saa joitakin takeita siitä, että sen myöntä-
5427: mät rahat käytetään tavalla sellaisella, joka tekee mahdolli-
5428: seksi sen, että eduskunnassa ja siis kansan keskuudessa
5429: yleensä vallitsevat mielipiteet tulevat varteen otetuiksi silloin
5430: kun päätetään, minkälaista kirjallisuutta näillä rahoilla kus-
5431: tannetaan.
5432:      Olen myös sitä mieltä, että on hyvin tarpeellista mietin-
5433: nössä mainita ne erilaiset tieteen haarat, jotka olisivat avus-
5434: tuksen tarpeessa. Mitä niihin luetteloihin tulee, jotka ovat
5435: tässä mietinnössä, niin kyllä niiden johdosta voidaan tehdä
5436: huomautuksia, mitä niitten järjestykseen tulee. Täällä näkyy
5437: todellakin kaunokirjallisuus mainittuna ensimmäisenä, vaikka
5438: sille olisi voitu antaa vaatimattomampikin paikka. Mutta
5439: minusta se on vähäpätöinen seikka. Pääasia on, että mai-
5440: nitaan ne eri tiedonhaarat, jotka ovat avustuksen tarpeessa.
5441:     Tärkeintä tässä asiassa on kuitenkin se, millä tavalla
5442: eduskunta voisi valvoa sitä, että näitä rahoja oikein käyte-
5443: tään. Kyllä valiokunnassa harkittiin tätä seikkaa puolelta
5444: niinkuin toiseltakin. Siellä oli ehdotettu vieläkin jyrkempiä
5445: toimenpiteitä tämän tarkoitusperän saavuttamiseksi, nim. että
5446: tuo toimikunta, joka yhdessä Kirjallisuudenseuran ja muitten
5447: tieteellisten seurojen asettaman komitean kanssa määräisi
5448: näitten rahojen käyttämisen, olisi vieläkin suurempi. Välitys-
5449: ehtona hyväksyttiin sitte, että eduskunta valitsisi neljä jä-
5450: sentä, ja tämä tehtiin siitä nimenomaisesta syystä, että useat
5451: edustajat eivät voineet millään tavalla pitää niin varmana
5452: asiana sitä, että jos nuo varat annetaan Kirjallisuudenseuralle,
5453: eduskunta voisi ilman muuta luottaa siihen, että Kirjallisuu-
5454: denseura käyttää niitä tavalla sellaisella, joka vastaa ajan
5455: vaatimuksia. Valiokunnassa nimenomaan tuotiin esille se
5456: ajatus, että Kirjallisuudenseura on tässä suhteessa asetettava
5457:         Avm. n:o 1 50,000 mk. määrärahasta suomenkiel. kirjall.   1331
5458: 
5459: 
5460: jonkinlaisen kontrollin alaiseksi. Kyllähän meillä jo on ko-
5461: kemusta siitä, minkälaista kirjallisuutta Kirjallisuudenseura
5462: on kustantanut. Hyvin vähän on se kustantanut kirjalli-
5463: suutta sellaista, joka olisi esiintuonut ja edistänyt vapaamie-
5464: lisiä aatteita ja toiminut esim. meidän hyvin niukan sosio-
5465: loogisen kirjallisuuden kartuttamiseksi. Hyvin vähän on
5466: Kirjallisuudenseura ottanut huomioon niitä eri virtauksia,
5467: jotka vallitsevat niin tieteellisen kuin taiteellisen kirjallisuu-
5468: den alalla. Jokainen tietää että Kirjallisuudenseura on edus-
5469: tanut hyvinkin vanhoillista suuntaa, ja meillä ei ole minkään-
5470: laisia takeita siitä, että se vastaisuudessa tulisi olemaan va-
5471: paamielisempi. Se oli juuri tämä nimenomainen epäilys,
5472: jonka ainakin minä - en voi tätä sanoa muitten jäsenten
5473: puolesta kuin niiden, jotka kuuluvat samaan puolueryhmään
5474: kuin minä - tahdoin saada sanotuksi, koska täällä tahdo-
5475: taan nimenomaan vaatia, että Kirjallisuudenseura yksin näistä
5476: varoista päättäisi. Tietysti ehdotetut neljä jäsentä eivät mil-
5477: lään tavalla voi ratkaisevasti vaikuttaa siihen, rohikälaista
5478: kirjallisuutta kustannetaan, mutta heidän neuvoillaan ja mieli-
5479: piteillään oltsi kuitenkin jookimmoinen pakottava valta. Se
5480: toimikunta, jonka tehtävänä olisi käyttää näitä varoja, ei
5481: suinkaan voisi olla huomioonottamatta niitä mielipiteitä, joita
5482: nämä henkilöt esiin toisivat. Olen vakuutettu siitä, että ai-
5483: nakin jonkun verran enemmän tasapuolisuutta tällä tavalla
5484: saataisiin aikaan. Tällainen menettely ei muuten periaatteel-
5485: lisestikaan ole outo. Onhan meillä olemassa n. s. Antellin
5486: komitea, johon eduskunnan puolelta on valittu jäseniä, jotka
5487: valvovat näitten taiteellisten kokoelmien kartuttamista j. n. e.
5488: Nyt ehdotettu komitea olisi luonteeltaan samanlainen, vaik-
5489: kapa sen tehtävä olisi tietysti suuressa määrässä toisenlainen.
5490:      Mitä ed. Ingmanin pyyntöön tulee, että perusteluista ko-
5491: konaan otettaisiin pois viittaukset siihen, minkälaista kirjalli-
5492: suutta olisi etupäässä hankittava, niin minä en voi siihen
5493: millään tavalla yhtyä. Minusta eduskunta ei voi muuten
5494: kuin juuri mietintönsä kautta esiintuoda niitä puutteita, jotka
5495: ovat vallalla. Minä olen siis sitä mieltä että, vaikkapa myön-
5496: nän että mietintö voisi olla paljon lyhyempi ja lausunnot
5497: siellä ehkä sattuvammin sanotut j. n. e., se ajatussuunta, joka
5498: ilmenee tässä mietinnössä, kuitenkin olisi hyväksyttävä. Eh-
5499: dotan sen vuoksi, että esillä oleva mietintö ja sen ponsi hy-
5500: väksyttäisiin tällaisenaan.
5501: 
5502:    Ed. Gripenberg: Samalla kuin pyydän saada kannattaa
5503: mietintöön liitettyä vastalausetta pyytäisin saada esiintuoda
5504: pari huomautusta mietintöä vastaan. Mietinnössä sanotaan,
5505: 1332               Istunto JO p. syyskuuta 1907.
5506: 
5507: 
5508: että valiokunnan mielestä Suomalaisen Kirjallisuuden Seu-
5509: ralla on »mahdollisimman suuret edellytykset varojen tarkoi-
5510: tuksen mukaiseen ja oikeaan käyttämiseen. Sehän lukee
5511: piiriinsä runsaan määrän henkilöitä, joilla on sekä kykyä
5512: että harrastusta tässä esilletuleviin kysymyksiin. Niinikään
5513: se omistaa pitkäaikaisen kokemuksen tällä alalla ja on seu-
5514: ran tähänastinen toiminta takeena siitä, että varat voidaan
5515: uskoa sen käytettäviksi. Lisäksi on otettava huomioon se-
5516: kin etu, että tässä on valmiina jo toimessa oleva yhdistys,
5517: jota ei ole tarvis ensin ruveta järjestämään, vaan joka vii-
5518: pymättä, kun varat on päätetty myöntää, voi ryhtyä niitä
5519: käyttämään tarkoitukseensa». Lisäksi sanotaan vielä, että
5520: seura voi myöskin kutsua avuksensa lisävoimia nimenomaan
5521: tässä puheenaolevaa toimintaa varten. Kuitenkin tahtoo va-
5522: liokunnan enemmistö ehdottaa, että eduskunta valitsisi sii-
5523: hen toimikuntaan, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
5524: yhdessä muiden seurojen kanssa asettaa, neljä jäsentä.
5525: Miksi? Siitä syystä, jotta eivät »yksipuoliset näkökohdat pää-
5526: sisi siinä vallitseviksi, vaan että varat tulisi käytetyksi edus-
5527: kunnassa vallalla olevan käsityksen mukaisesti». Valiokun-
5528: nan enemmistö pelkää siis yksipuolisuutta, mutta se tahtoo
5529: panna toisen yksipuolisuuden tämän peljätyn yksipuolisuu-
5530: den sijaan. Tässä ei voi olla kysymys vallalla olevasta kir-
5531: jallisesta mielipiteestä eduskunnassa, sillä sehän olisi mah-
5532: dotonta. Tällä voidaan tarkoittaa ainoastaan eduskunnassa
5533: vallalla olevan puolueen valtiollista ja sosiaalista käsitystä.
5534: Mutta löytyyköhän ainoatakaan maata, jonka kirjallisuus
5535: olisi jonkun arvoinen, jossa tällä tavalla tahdotaan ikäänkuin
5536: tyrkyttää valtiollisia puoluenäkökohtia kirjallisuuteen. Eikö
5537: päinvastoin kaikkialla niissä maissa, joiden kirjallisuus todel·
5538: lakin on kehittynyt, vapautta tässä suhteessa pidetä kirjalli-
5539: suuden terveellisen kehityksen ensimmäisenä ehtona? Minä
5540: puolestani juuri sen vuoksi, että mietinnössä niin selvästi
5541: lausutaan, mitä tarkoitusta varten tämä lisäys, tämä ehto on
5542: tehty, tahtoisin jyrkästi sitä vastustaa. Tahtoisin etupäässä
5543: tulevien sukupolvien ja nuorison tähden pitää kiinni siitä
5544: periaatteesta, että kirjallisuuden kuten taiteenkin, pitäisi olla
5545: ala, johon meillä ei ole oikeutta sekoittaa puoluenäkökohtia.
5546:     Lopuksi, vaikka olenkin ensikertalainen näillä valtiopäi-
5547: villä, rohkenen kuitenkin lausua sen toivomuksen, että tämä
5548: olisi ensimmäinen ja viimeinen mietintö, joka jätetään edus-
5549: kunnalle muodollisessa suhteessa niin huonosti kokoonpan-
5550: tuna. Tahdon ainoastaan huomauttaa sivusta 6, jossa viisi
5551: lausetta peräkkäin alkaa sanalla »kun»: »Kun kysymyksessä
5552: olevia varoja» »ja kun siitä jaettaisiin», »Kun sitten muis-
5553:       Avm. n:o 1 so,ooo mk. määrärahasta suomenkiel. kirjall.   1333
5554: 
5555: 
5556: tamme», »Kun ajattelemme», »Kun sitten tulee» j. n. e. Si-
5557: tähän jo voi korrehtuurissa vaikkapa viimeisenä hetkenä
5558: korjata.
5559: 
5560:     Ed. Setälä: Pyydän ensinnäkin saada lausua iloni siitä,
5561: että valiokunta niin yksimielisesti on puoltanut tätä pyydet-
5562: tyä melkoista apurahaa, että se ilman mielipiteen eroavai-
5563: suutta on myöntänyt suomalaisen kirjallisuuden kaipaavan
5564: tätä kannatusta. Tästä ei tarvitse siis sen enempää puhua.
5565: Minä pyysin puhevuoroa ainoastaan myöskin puolestani lau-
5566: suakseni epäilyksiä noiden neljän valtuutetun valitsemista
5567: vastaan. Tämäntapainen ennakkopäätös voisi nimittäin joh-
5568: taa omituiseen menettelyyn muissakin tapauksissa. Saman-
5569: mukaisesti voisi vaatia, että eduskunnan pitäisi valita muu-
5570: tamia edustajia esim. Ratttiuden Ystävien toimikuntaan tai
5571: Kansanvalistusseuran johtokuntaan, tai valvomaan kansan-
5572: opistoapurahojen käyttämistä kansanopistojen hyväksi j. n. e.,
5573: yleensä, milloin apurahoja myönnetään eri yhdyskuntien
5574: edustamiin tarkoituksiin. Minusta ei esiintuotu esimerkki
5575: Antellin delegatsionista ole vertaukseksi oikein sopiva, sillä
5576: Antellin valtuuskuntahan syntyi sen aivan erityisen asian-
5577: haaran johdosta, että oli tehty lahjoitus nimenomaan Suo-
5578: men kansalle, lahjoitus, jota ei voida muulla tavalla hoitaa,
5579: kuin että Suomen kansa edustajiensa kautta asettaa hoito-
5580: kunnan. Mutta nyt ehdotettujen neljän eduskunnan valitse-
5581: man valtuutetun asema tulisi olemaankin toisenlainen kuin
5582: Antellin delegatsionin. Heillä ei tehdyn ehdotuksen mukaan
5583: kaiketikaan olisi mitään suurempaa päätäutövaltaa kuin muil-
5584: lakaan aiotun toimikunnan jäsenillä, ja näin ollen he eivät
5585: voisi aivan paljon vaikuttaa sen asian hyväksi, jota on tar-
5586: koitettu. En tietysti luule, että näiden neljän valtuutetun
5587: osanotto toimikuntaan missään suhteessa myöskään olisi vaa-
5588: rallinen, epäilemättä ei se mitään haittaakaan tuottaisi. Ja
5589: jos se todellakin voisi lisätä eduskunnan luottamusta puheen-
5590: alaisten varojen käyttämiseen, niin olkoon kernaasti men-
5591: neeksi! Mutta eiköhän tätä samaa tarkoitusta voida saavut-
5592: taa sillä, että on se uhka olemassa, että eduskunnalla on
5593: tilaisuus ensi kerralla kieltää tämä apuraha, jos sitä on huo-
5594: nosti käytetty. Sehän on paras uhka, mikä on olemassa
5595: sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran että asetettavan toi-
5596: mikunnan pään päällä.
5597:     Näin ollen en siis minäkään puolestani katsoisi olevan
5598: syytä neljän eduskunnan valittavan jäsenen asettamiseen.
5599: Se määräys voi olla kylläkin paikallaan, että varain käyttä-
5600: 1334                Istunto IO p. syyskuuta 1907.
5601: 
5602: 
5603: misestä on eduskunnalle selko tehtävä, mutta mietinnön
5604: toista pontta en pidä tarkoitusta vastaavana.
5605: 
5606:     Ed. Kivilinna: Valiokunnan jäsenenä pyydän vaan ilmoit-
5607: taa, että minä - ja luulen, etten ollut ainoa enkä ole vielä-
5608: kään ainoa - periaatteellisesti oikeastaan olin ja olen vielä-
5609: kin samalla kannalla kuin ed. Kairamo. Se, että olen yhtynyt
5610: kannattamaan ensimäistä pontta kokonaisuudessaan, johtuu
5611: siitä, että valiokunnassa esitettiin niin suurella painolla epäi-
5612: lyksiä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puolueettomuutta ja
5613: kykyä vastaan, etupäässä juuri sosiaalidemokraattiselta taholta,
5614: että katsoin sopivaksi suostua tällaiseen välitysehdotukseen,
5615: jonka mukaan selonteon muodossa eduskunnalle annettaisiin
5616: tilaisuutta valvoa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimia, en
5617: kyllä sentakia, että pitäisin sen erittäin tarpeellisena, mutta
5618: taittaakseni kärjen niiltä epäilyksiltä, joita lausuttiin.
5619:      Mitä mietinnön ulkoasuun tulee, niin olen minä varsin
5620: valmis myöntämään, että se on liian höyläämättömänä pääs-
5621: tetty valiokunnasta. Toivottavasti seuraavalla kerralla käyte-
5622: tään höylää tuntuvammin.
5623: 
5624:     Ed. Pykälä: Lyhyesti pyytäisin tästä mietinnöstä huo-
5625: mauttaa, että tässä ei ole mainittu mitään, että maanviljelys-
5626: kirjallisuus myös pitäisi ottaa huomioon. Jos mikään meillä
5627: on vähäinen ja puutteellinen, niin se on juuri maanviljelys-
5628: kirjallisuus. Mitä tulee siihen, että eduskunnalle ei jäisi mi-
5629: tään tarkastusvaltaa, on valiokunnan enemmistö ehdottanut
5630: vuosittaista selontekoa. En minäkään täydellisesti kannata
5631: sitä, että eduskunta valitsisi erityiset luottamusmiehet. Mutta
5632: kuitenkaan en Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa pidä niin
5633: korkealla kannalla, kun tääUä kehutaan, että sen viimeai-
5634: kainen toiminta on enemmän vienyt taaksepäin kuin eteen-
5635: päin on näkyvissä. Nykyajan kirjallisuutta harrastava yksin
5636: maalaisnuorisokin asettaa suuremmat vaatimukset kirjallisuu-
5637: delle, kun tähän asti. Kannatan sitä, että selko tehdään joka
5638: vuosi eduskunnalle, ja eduskunnalla on silloin oikeus tehdä
5639: niitä muistutuksia, mitä se katsoo välttämättömäksi.
5640: 
5641:     Ed. Hagman: Täällä on toiselta puolen moitittu että
5642: mietinnön perusteluissa on lueteltu erityisiä puutteita kirjalli-
5643: suudessamme, toiselta puolen että tästä luettelosta on jätetty
5644: pois muutamia kirjallisuuden aloja ja on tahdottu siihen li-
5645: sätä toisia aineita. Jos hyvällä tahdolla lukee tämän perus-
5646: telun, huomaa mielestäni aivan helposti että erityisten tieto-
5647: alojen luetteleminen on siellä ainoastaan esimerkin vuoksi.
5648:         Avm. n:o 1 50,000 mk. määrärahasta suomenkiel. kirjall.   1335
5649: 
5650: 
5651: Asiata käsitellessään katsoi valiokunta aivan luonnolliseksi
5652: velvollisuudekseen tällä tavoin viittaamalla niihin puutteihin,
5653: jotka vallitsevat kirjallisuudessamme, perustella sitä pontta,
5654: jonka se on esittänyt. Niistä monista muistutuksista, joita
5655: täällä on tehty valiokunnan mietintöä vastaan, jääpi pääasial-
5656: lisesti jälelle ainoastaan toisessa ponnessa mainittu asia nim.
5657: se, että valiokunnan enemmistö ehdottaa että eduskunta va-
5658: litsisi neljä jäsentä siihen komiteaan, jonka tulisi kyseessä
5659: olevia rahoja hoitaa. Täällä on nimenomaan sanottu 7 si-
5660: vulla, mistä syystä tämmöinen ehdotus on tehty. Sanotta-
5661: koon nyt mitä sanottaneekin, niin minä luulen kuitenkin,
5662: että meidän hyvin monen täytyy tunnustaa, mitä sosiaalide-
5663: mokraattiselta puolelta on esitetty, nim. että siinä kirjallisuu-
5664: dessa, joka meillä tätä nykyä on saatavissa, on se suuri puute,
5665: että ylipäänsä siinä ei ole edustettuna sitä kirjallista suun-
5666: taa,- varsinkaan ei yhteiskunnallisella ja valtiollisella alalla,
5667:  - jota suuri enemmistö kansastamme pitää oikeana. Erit-
5668: täin mainittiin valiokunnan tätä asiaa käsitellessä sitä seikkaa,
5669: että, jos ei eduskunnalla olisi oikeutta millään tapaa ottaa
5670: osaa määrättäessä näitten varojen käyttämisestä, niin se yksi-
5671: puolinen suuntaa, joka tähän asti on ollut vallalla kirjalli-
5672: suudessamme, jäisi yhä edelleenkin vallitsevaksi, että se ko-
5673: mitea, jonka haltuun raha uskottaisiin, voisi menetellä siten,
5674: että palkintoja jaettaisiin yksipuolisella tavalla, että matka-
5675: rahoja esim. annettaisiin yksistään sellaisille kirjailijoille, jotka
5676: harjoittavat kirjallista tointa ainoastaan sen suunnan palve-
5677: luksessa, jossa porvarilliset näkökannat vallitsevat. Valio-
5678: kunnan enemmistö on sitä mieltä, että sosiaalidemokraattisen
5679: puolueen keskuudesta esitetylle näkökohdalle voi antaa tun-
5680: nustuksensa, ja sen vuoksi tämä toinen kohta tähän panteen
5681: tuli lisätyksi. Itse puolestani olen nyt niinkuin silloinkin olin
5682: juuri tällä välittävällä kannalla, jonka tämä toinen ponsi il-
5683: maisee.
5684:      Täällä on sitte vastustettu myös sitä, mitä ensimmäisessä
5685: ponnessa on ehdotettu, että tämä apuraha määrättäisiin kol-
5686: men vuoden ajaksi. Valiokunnassa oli se mielipide vallitse-
5687: vana, että tämä kolmivuotinen aika, senvuoksi että se sisälsi
5688: varainhoitokauden, oli sopiva. Tämän ajan umpeenkuluttua
5689: eduskunta voisi uudistaa tämmöisen anomuksen. En minä
5690: siis voi ymmärtää, minkä tähden juuri tähän ehdotettu kol-
5691: men vuoden määräaika on voinut herättää vastustusta muu-
5692: tamissa puhujissa.
5693:      Tahdon lisätä, että mitä tulee niihin muistutuksiin, joita
5694: erityisesti on tehty valiokunnan mietinnön muotoa vastaan,
5695: minä olen kyllä ensimmäinen myöntämään että tämä on jo-
5696:                     Istunto ro p. syysk. 1907.
5697: 
5698: 
5699: tenkin pitkä. Sitä on kyllä lyhennettykin, mutta oli kuiten-
5700: kin asianhaaroja, jotka vaikuttivat sen, että valiokunta katsoi
5701: mietinnössä olevat selostukset tarpeellisiksi.
5702:      Täällä nyt on eräs arvoisa puhuja joltakin sivulta luke-
5703: nut muutamia lauseita, jotka alkavat sanalla »kun». Minusta
5704: on semmoinen saivartelu jotenkin etsittyä ja minä olisin suo-
5705: nut ettei sitä muistutusta olisi tehty siltä taholta, jolta se
5706: tuli. Se arvoisa edustaja, joka muistutuksen teki, olisi tehnyt
5707: paremmin, jos ei olisi sitä tehnyt, sillä kylläpä niitä virheitä
5708: sieltäpäin tulee suomenkieltä sekä puhuessa että kirjoittaessa.
5709:      Minä siis edelleen kannatan valiokunnan mietintöä.
5710: 
5711:     Ed. Peson~n: Olen hrojen Kairamon ja Ingmanin kanssa
5712: yhtä mieltä siitä, että kirjallisuusluettelot sivuilla 2 ja 6 ovat
5713: vaillinaiset. Koska kuitenkin nämä luettelot tahtovat olla
5714: ainoastaan esimerkkinä kannatusta kaipaavista kirjallisuuden-
5715: haaroista eikä minään suunnitelmana, jota Kirjallisuuden Seu-
5716: ran olisi noudatettava, niin en ole katsonut niitä vaarallisiksi,
5717: varsinkaan kun ensimäisessä ponnessakaan ei viitata mihin-
5718: kään suunnitelmaan, vaan puhutaan siinä ainoastaan niistä
5719: perusteista, joita valiokunnan mietinnössä esitetään.
5720: 
5721:     Ed. Nevanlinna: Kun asia on niin erinomaisen tärkeä 1
5722: että jokaisen isänmaan ystävän huomio on siihen pakostakin
5723: kiintynyt, ja kun ainakin minusta tuntuu siltä, kuin tämä asia
5724: olisi kääntymässä väärälle toialle tai ainakin voisi sille kään-
5725: tyä, niin olen minäkin rohjennut pyytää puheenvuoroa. Vää-
5726: rällä tolalla minä luulen tämän asian olevan, jos aikomus on
5727: ikäänkuin ruveta - jos niin saan sanoa - tilaamaan eri-
5728: koisenlaista suomalaista kirjallisuutta, olkoonpa vaan vaikka
5729: tilaamaan kirjallisuutta senlaatuista, kuin tämä eduskunta
5730: tahtoo. Ainakin minä olin käsittänyt niin hyvin ne anomus-
5731: ehdotukset, jotka tämän asian panivat vireille, kuin myöskin
5732: ne lausunnot, jotka sitä ennen olivat julkisuudessa tästä asi-
5733: asta tulleet esiin, aivan toisin. Minä olin käsittänyt ne kaikki
5734: lausunnoiksi, tunnustuksiksi siitä, että meidän kansallinen
5735: kirjallisuutemme on köyhää, puutteellista ja, ennen kaikkeat
5736: että se kituu aineellisen kannatuksen puutetta. Olin siis kä-
5737: sittänyt sen tarpeen, joka nyt eduskunnan eteen on kan-
5738: nettu, juuri tältä viimeksimainitulta kannalta, että nimittäin
5739: eduskuntaa pyydetään ryhtymään toimeen, jotta, mikäli mah-
5740: dollista, nuo aineelliset vaikeudet kansallisen kirjallisuutemme
5741: kehittymisen tieltä raivattaisiin. Näin minä tahtoisin tämän
5742: asian edelleen käsitettäväksi. Eduskunnalla olisi vain tuo
5743: yksi tehtävä: tehdä mitä se saattaa, jotta kansallinen kirjalli-
5744:        Avm. n:o I 50,000 mk. määrärahasta suomenkiel. kirjall.   1337
5745: 
5746: 
5747: suus voisi vähän edullisemmissa taloudellisissa oloissa kas-
5748: vaa, ei suinkaan siten että me rupeisimme tälle kirjallisuu-
5749: delle mitään uomia uurtamaan, mitään suuntia viittomaan.
5750: Ei toki tarvinne erityisemmin huomauttaa, että jos mikään
5751: toiminta voi viihtyä ainoastaan täydellisessä vapaudessa, niin
5752: tottahan se on kirjallisuus, olkoon se laatua tai toista. Me
5753: suomalaiset saamme sellaista kirjallisuutta, jommoisia me
5754: olemme; me itsehän sen luomme. Ja meidän tuleekin saada
5755: juuri semmoista kirjallisuutta kuin se tulee niistä henkilöistä,
5756: jotka kansamme keskuudessa yleensä harjoittavat kirjallista
5757: toimintaa, jotka siihen luonteensa lahjojen ja muiden omi-
5758: naisuuksiensa puolesta ovat kutsutut. Ne kirjoittavat sitä,
5759: mitä he kirjoittavat ja se muodostaa Suomen kansallisen kir-
5760: jallisuuden. Meidän tehtävämme on minun ymmärtääkseni
5761: vain, jos me tahdomme tätä kirjallisuutta edistää, pitää huolta
5762: siitä, että se voi ilman erinomaisempaa aineellista ahdinkoa
5763: tätä luonnollista kehityskulkuansa kulkea, mutta ei millään
5764: tavalla puuttua siihen, mihin suuntaan se menee tai on me-
5765: nemättä. Sen vaikuttavat aivan toiset seikat. Tällä tavalla
5766: minä ainakin tahtoisin tämän asian käsittää ja myös ne toi-
5767: menpiteet järjestettäviksi, joihin me ryhdymme. Meidän tulee
5768: siis oikeastaan vaan hankkia kirjallisuudenemme aineellista
5769: tukea. On selvää, että meidän täytyy, kun tämäkin asia tie-
5770: tysti on käytännön maailmassa järjestettävä, pitää huolta
5771: siitä, että joku korporatsiooni tai yleensä jotkut ihmiset otta-
5772: vat nämät rahat käyttääksensä, suorittaakseen kaikki ne
5773: välttämättömät käytännölliset toimenpiteet, jotka tämä asia
5774: vaatii, ja siinä suhteessa on ajateltu Suomalaisen Kirjallisuu-
5775: den Seuraa. Minä puolestani myös kannatan täydellisesti
5776: tätä ajatusta. Mutta minä käsitän tämänkin seuran tehtävän
5777: ehkä toisin kuin mitä olen ollut huomaavinani muutamista
5778: lausunnoista. Käsitän sen pä~asiallisesti vain yksinkertai-
5779: sesti toimeenpanevana. Sen on vain pidettävä huolta siitä,
5780: että nämät rahat tulevat tarkoitukseensa käytetyiksi, siis sii-
5781: hen, että niille henkilöille, joilla on lahjoja, kykyä, tilaisuutta
5782: rikastuttaa Suomen kansallista kirjallisuutta, todellakin näiden
5783: varojen kautta tätä t!laisuutta, sikäli kuin rahat riittävät, val-
5784: mistetaan. Se kirjallisuus, jota syntyy, tulee riippumaan siitä,
5785: minkälaisia ne henkilöt ovat, jotka juuri - jos niin saan
5786:  sanoa - sattuvat maassa olemaan kulloinkin kirjailijoita.
5787:  Kaunokirjallisuudenkin alalla tahtoisin, että asiat olisivat näin,
5788:  mutta omasta puolestani en ole käsittänyt, että kaunokirjalli-
5789:  suus varsinaisesti olisikaan niitä kirjallisuuden lajeja, joita
5790: tässä suhteessa olisi erityisesti ajateltava. Ja myös muunkin
5791: isänmaallisen kirjallisuuden alalla soisin ja toivoisin näin ole-
5792:                    Istunto 10 p. syyskuuta 1907·
5793: 
5794: 
5795: van. Isänmaan historian, sen valtion, sen yhteiskunnan, sen
5796: talouden, sen luonnon kuvaaminen, esittäminen, tutkiminen,
5797: se on tapahtuva niitten kirjailijain, niitten tutkijain kautta,
5798: jotka siihen ryhtyvät ja tulokset ovat laadultansa sellaisia
5799: kuin nämä kykenevät ne antamaan. Ne ovat käytettävät,
5800: nämä voimat, joita on saatavissa, ja ne painavat henkensä
5801: leiman, eikä mikään komitea, niihin teoksiin, joita he luovat.
5802: Nyt voidaan sanoa, että jossain määrin toisin on asian laita,
5803: jos on puhe käännöskirjallisuudesta, siinä kun pakostakin
5804: valikoiminen astuu etualalle. Myönnän sen, että jos olisi
5805: puhe yksistään käännösten hankkimisesta, niin asia voi muo-
5806: dostua toisin kuin mitä olen tässä koettanut esittää. Mutta
5807: minun ymmärtääkseni ei ole ollut tarkoitus käännösteosten
5808: hankkimiseen näitä varoja käyttää muuta kuin- niin sanoak-
5809: seni - riidattomissä tapauksissa, maailman kirjallisuuden
5810: klassillisten muistomerkkien siirtämiseksi meidän kielellemme.
5811: Ainoastaan tässä määrässä ja merkityksessä olen käsittänyt,
5812: että olisi aikomus käännöskirjallisuutta näillä varoilla kus-
5813: tantaa. Minä puolestani ainakin toivoisin, ettei mitään muuta
5814: käännöskirjallisuutta näillä varoilla ruvettaisi hankkimaan.
5815: Mutta jos tähän rajoitutaan, niin on myös käännöskirjallisuu-
5816: den alalla tämä tendenssinäkökohta aivan mitättömiin syr-
5817: jäytetty.
5818:     Näin ollen minusta on kerrassaan joutavaa ja niistä syistä,
5819: joita useat arvoisat puhujat ovat huomauttaneet, sitä paitsi
5820: sopimatonta, että eduskunta rupee olemaan - en voi aivan
5821: välttyä tuolta tunteelta, joka tahtoo pukeutua sanoihin -
5822: tulevien kirjailijaimme sensorina tai kustoksena. Minä en,
5823: niinkuin jo sanoin, käsitä toimeenpanevan seuran tehtävää
5824: tämmöiseksi ja vielä vähemmin minä saisin, että eduskunta
5825: siihen puuttuisi, sillä sensorina ei saa olla edes maan edus-
5826: kunta, kun on puhe hengen tuotteista. Mitä tuohon kerto-
5827: mukseen tulee, niin on minusta myös vallan turhaa viralli-
5828: suutta, että eduskunta vaatisi, että se kertomus, joka kuiten-
5829: kin näiden rahojen käyttämisestä tietysti tulee laadittavaksi,
5830: pitäisi erityisesti lähetettämän jokaisen meidän pöydälle. Me
5831: olemme muutenkin tilaisuudessa seurailmaan ja seurannem-
5832: mekin jokainen niitä ilmiöitä, jotka tämän toivottavasti saa-
5833: tavan apurahan kautta syntyvät. Ja jollemme sitä tee, niin
5834: tokkopa me silloin myöskään lienemme oikeat antamaan
5835: asiassa erinomaisempia neuvoja.
5836:     Pyydän senvuoksi saada kannattaa ed. Kairamon tekemää
5837: ehdotusta. Mielestäni on ylen tärkeää, että tässä asiassa
5838: ollaan alun pitäen oikealla tolalla. Luulen, että kirjailijamme
5839: ja kaunokirjallisuutemme muuten saa sanoa Suomen edus-
5840:       Avm. n:o 1 50,000 mk. määrärahasta suomenkiel. kirjall.   1339
5841: 
5842: 
5843: kunnastakin tuon vanhan sanan: Jumala varjelkoon meitä
5844: ystäviltämme.
5845:     Ed. Setälä: Siihen, mitä äsken lausuin, tahtoisin lisätä,
5846: että toisessa ponnessa on kuitenkin yksi seikka, joka kenties
5847: ansaitsee ponteen ottamista, vaikka kyllä luulen että tästä
5848: asiasta tulee huolta muutenkin pidettäväksi. Siinä puhutaan
5849: nim. toimikunnasta, jonka Kirjallisuuden Seura muiden kir-
5850: jallisten ja tieteellisten seurain avulla tarkoitusten edistämi-
5851: seksi asettaisi. Jos toinen ponsi hylättäisiin, olisi syytä pa-
5852: lauttaa ensimmäinen ponsi valiokuntaan siinä tarkoituksessa,
5853: että mainittu ajatus tulisi ponnessa lausutuksi. Ensimäisessä
5854: ponnessa olevan sanan »käytettäväksi» jälkeen sopisi mieles-
5855: täni lisätä esim.: »toimikunnan avulla, jonka mainittu seura
5856: yhdessä muiden kirjallisten ja tieteellisten seurain kanssa
5857: tarkoitusten toteuttamiseksi asettaa».
5858: 
5859:     Ed. Ingman, L.: Pyydän edustajain Hagmanin ja Pe-
5860: sosen lausuntojen johdosta huomauttaa, että ensimmäisessä
5861: ponnessa viitataan perusteluihin, siinä kun sanotaan että ne
5862: rahat, jotka annettaisiin Suomalaisen Kirjallisuusseuran hoi-
5863: dettaviksi, olisivat käytettävät »yllä esitettyjen perusteiden
5864: mukaisesti». Silloin täytyy etsiä »yllä esitettyjä perusteita»
5865: perusteluista, ja löydetään 6 sivulla esitys siitä, mitkä kirjal-
5866: lisuuden haarat Suomen Eduskunnan mielestä enimmin kai-
5867: paavat avustusta, ja Kirjallisuuden seura on velvollinen myös,
5868: kun se nämä rahat saa, noudattamaan sitä luetteloa, joka
5869: tässä on. Mutta nyt tuo luettelo mielestäni on aivan puut-
5870: teellinen. Maalainen kaipaa siitä maataloustieteitä, valtiomies
5871: valtiotiedettä, kasvatusopin edustaja kasvatusoppia, maantie-
5872: teen edustaja maantiedettä, minä kaipaan lisäksi erityisesti
5873: uskontotiedettä j. n. e. Ja selvää on, että, jos tämä luettelo
5874: jää tällaiseksi, niin nämä, mainitsematta jääneet, kirjallisuu-
5875: denhaarat tulevat kysymykseen vasta sen jälkeen kuin on
5876: tyydytetty ne tarpeet, jotka mietinnössä tärkeimmiksi maini-
5877: taan. Siis ponnen viittaaminen perusteluihin antaa kyseessä
5878: olevalle luettelolle varsin suuren merkityksen. - Muuten kä-
5879: sitän asian siten että, jos edustaja Kairamon loppuponsi hy-
5880: väksytään, Toimitusvaliokunta voi ilman muuta poistaa ne
5881: kohdat mietinnöstä, jotka eivät sovellu hänen ponteensa.
5882: Voin näin ollen luopua tekemästäni eri ehdotuksesta ja ilman
5883: muuta kannattaa edustaja Kairamon ehdotusta.
5884: 
5885:   Ed. Ahmavaara: Pyydän saada kannattaa ed. Setälän
5886: muodostamaa ponsilausetta.
5887: 1340                Istunto 10 p. syyskuuta 1907.
5888: 
5889: 
5890:     Ed. Hagman: Minä tahdon vain lausua sanan siitä huo-
5891: mautuksesta, jonka ed. Lauri Ingman teki sen johdosta että
5892: ponnessa sanotaan »käytettäväksi ylläesitettyjen perusteiden
5893: mukaisesti». Näillä sanoilla tietysti ei tarkoiteta, että nämä
5894: »perusteet» eli perustelut olisivat aiotut ohjeiksi, joita täytyisi
5895: kaikissa seurata. Kun ponnessa puhutaan perusteista, niin
5896: tarkoitetaan sillä sitä periaatteellista kantaa varain käyttämi-
5897: sen suhteen, joka mietinnössä esitetään. Jokainen ymmär-
5898: tänee, että lauseella ei tahdota määrätä, että mietinnössä esi-
5899: tetyt perusteet olisivat samaa kuin ohjeet, joita yksityiskoh-
5900: taisesti olisi seurattava varoja käytettäissä.
5901: 
5902:    Ed. Sillanpää: Ehdotan, että mietintö pantaisiin pöy-
5903: dälle seuraavaan istuntoon.
5904: 
5905:     Ed. Nuorteva: Kyllä minä olen sitä mieltä, että kaikki
5906: tässä mietinnössä on lausuttu ohjeeksi sille toimikunnalle, joka
5907: saa rahat huostaansa. Mitä varten muussa tapauksessa tämä
5908: mietintö olisi kirjoitettu? Ojennukseksi se on kirjoitettu, aina-
5909: kin minun ymmärtääkseni. Mutta ei tämä kuitenkaan estä
5910: minua tunnustamasta, että mietintö on puutteellisesti kokoon-
5911: pantu. Kannattaisin kyllä sitä, että mietintö palautettaisiin
5912: anomusvaliokuntaan itse mietinnön tarkastamista varten. En
5913: kuitenkaan tee tätä ehdotusta siltä varalta, että siitä tarvit-
5914: sisi äänestää. Tein sen vaan tunnustaakseni, että mietintö
5915: on puutteellisesti kirjoitettu.
5916: 
5917:     Ed. Gustafsson: Det, som hr Setälä i sitt senaste ytt-
5918: rande saknade, tyckes mig inneligga i utskottets första kläm,
5919: uti orden >>användas enligt ofvan angifna grunden. Hvad
5920: återigen den egentliga meningsskiljaktigheten beträffar, ber
5921: jag få framhålla att medlen dock utgöra so,ooo mark om
5922: året och att det hela i alla fall är ett något ovanligt före-
5923: tag. Jag anser således att ett beviljande för denna första
5924: gång på 3 år är riktigt och likaså att redogörelse bör af-
5925: gifvas. Sålunda ber jag få framhålla, att reservationen mot
5926: utskottets andra kläm bildar en medelväg mellan ingen redo-
5927: görelse och det alldeles öfverdrifna förslag i andra klämmen,
5928: som här särskildt af hr Nuorteva har försvarats. Såvidt jag
5929: vet, vore det alldeles exempellöst, att landtdagen sålunda
5930: skulle mänga sig in i ett dylikt företag i stället för att stå
5931: öfver detsamma. Såsom hr Nuorteva i utskottet först före-
5932: slog, skulle landtdagen tillsätta en särskild delegation, som
5933: skulle öfvervaka hela företaget, således ungefär såsom An-
5934: tellska delegationen eller bankfullmäktige eller något dylikt,
5935:                  An. ehd. siirt. toisiin valiokuntiin.       1341
5936: 
5937: 
5938: 
5939: hvilket hade mer mening än utskottets andra kläm.          Mi~ä
5940: siis puolustan vastalausetta.
5941: 
5942:    Ed. Martikainen: Pyydän kannattaa edustaja Sillan-
5943: pään tekemää ehdotusta mietinnön pöydälle panosta.
5944: 
5945:    Puhemies: Kun kaksi edustajaa on pyytänyt mietintöä
5946: pöydälle, niin se on tietysti pantava pöydälle.
5947: 
5948:     Ed. Danielson-Kalmari: Täytyy tietysti alistua siihen.
5949: Mutta kun minun tietääkseni ensimäisen kerran tapahtuu,
5950: että sittenkun asia on saatettu niin pitkälle, että keskustelu
5951: on päättynyt, pyydetään pöydälle panoa esittämättä minkään-
5952: laista syytä tahi ilman että edes voidaan käsittää erityistä
5953: syytä olevan, niin pyydän huomauttaa että tällainen menet-
5954: tely on kerrassaan outoa eikä sitä suinkaan olisi vastedes
5955: esimerkkinä noudatettava.
5956:   Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, pantiin ano-
5957: musvaliokunnan mietintö n:o 1 vielä pöydälle ensi is-
5958: tuntoon.
5959: 
5960: 
5961:     Vaikka kello jo oli yli II, päätettiin istuntoa vielä jatket-
5962: tavaksi, koska seuraavat päiväjärjestyksessä olevat asiat oli-
5963: vat vaan n. s. ilmoitusasioita, joista ei arveltu pitkiä keskus-
5964: teluja sukeutuvan.
5965: 
5966: 
5967: 
5968: 
5969: Anomusehdotusten siirtämisestä toisiin valiokuntiin.
5970:    Valtiovarainvaliokunnan alistuksen, joka koski kruu-
5971: nunvoutien virkojen lakkauttamista käsittelevän an. ehd. n:o
5972: 45 siirtämistä perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi
5973: ja jota puhemiesneuvosto oli puoltanut, eduskunta hyväksyi.
5974:     Anomusvaliokunnalta saapuneessa kirjelmässä valio-
5975: kunta alisti eduskunnan päätettäväksi että an. ehd. n:o 179,
5976: joka koskee vuotuisen määrärahan myöntämistä maanvilje-
5977: lysharrastusten elvyttämiseksi toimeenpantavia retkeilyjä var-
5978: ten, siirrettäisiin maatalousvaliokuntaan,
5979:                    Istunto IO p. syyskuuta 1907.
5980: 
5981: 
5982:  • sekä että passipakon poistamista koskeva an. ehd. n:o
5983: 134 siirrettäisiin lakivaliokuntaan.
5984:    Molempia alistuksia puhemiesneuvosto oli puoltanut.
5985: 
5986:    Asiassa puheenvuoroa käyttäen lausui:
5987: 
5988:     Ed. N eovius, A.: Beträffande ifrågavarande petition om
5989: passtvånget, ville jag förorda, att densamma skulle lämnas
5990: kvar i petitionsutskottet. Jag medgifver att skäl kunna an-
5991: föras för hvardera remissen, men frågan har en gång blifvit
5992: remitterad till petitionsutskottet och den hör nog också till
5993: sin natur dit. Det gäller endast att anhålla hos regeringen
5994: att en administrativ förordning måtte blifva förändrad. Läm-
5995: nas frågan kvar i petitionsutskottet, så finnes dessutom större
5996: möjlighet för att densamma blir behandlad. Lagutskottet
5997: har nämligen ett halft dussin propositioner, som först måste
5998: behandlas. Kommer således denna fråga dit, så blir den
5999: antagligen obehandlad. Petitionsutskottet har däremot en-
6000: dast petitioner och kan själf bestämma ordningen. Detta
6001: ärende är enkelt och kan afgöras på ett sammanträde, då
6002: åsikterna i saken äro ganska eniga. Jag tror därför att det
6003: vore bättre om denna petition skulle kvarstanna i petitions-
6004: utskottet.
6005: 
6006:     Ed. Rosenqvist, V. T.: Jag tror att denna petition har
6007: lika litet utsikt att medhinnas inom petitionsutskottet som
6008: inom lagutskottet. Petitionsutskottet har redan uppgjort sin
6009: arbetsordning och vill väl följa den. Denna petition skulle
6010: således komma till sist. Det är ju möjligt, att den kan af-
6011: göras vid ett sammanträde, men jag tror att denna möjlig-
6012: het Iigger närmare till hands om petitionen hänskjutes till
6013: lagutskottet. Jag skulle därför bedja att få understöda ut-
6014: skottets förslag.
6015:     Ed. von Alithan: Jag ber att få understöda hr Neovius'
6016: förslag.
6017: 
6018:    Ed. Nuorteva kannatti ed. Neoviuksen tekemää ehdotusta.
6019: 
6020:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, an. ehd. n:o
6021: 179 siirrettiin maatalousvaliokuntaan.
6022:    An. ehd. n:o 134 johdosta hyväksyttiin vastattavaksi
6023: seuraava äänestysesitys:
6024:     Kertomus hallituksen toimenpit. 1904-05 valtiop. päät. johd.   1343
6025: 
6026: 
6027:    Ken hyväksyy anomusvaliokunnan esityksen että an. ehd.
6028: n:o 134 siirretään lakivaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa,
6029: on tämä esitys hylätty.
6030:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten an. ehd.
6031: n:o 134 oli päätetty siirrettäväksi lakivaliokunnan käsi-
6032: teltäväksi.
6033: 
6034: 
6035:    Esityslistaan merkitsemättä jäänyt, mutta viime istunnossa
6036: pöydälle pantu kertomus hallituksen toimenpiteistä val-
6037: tiosäätyjen 1904-1905 vuosien valtiopäivillä tekemien
6038: päätösten johdosta pantiin vielä pöydälle ensi istuntoon.
6039: 
6040: 
6041: 
6042:    Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 2 arm. esityk-
6043: sen n:o 10 johdosta, joka koskee suosiuntaveroa pelikor-
6044: teista,
6045:    pantiin pöydälle ensi istuntoon.
6046: 
6047: 
6048: 
6049:    Ensi istunto oli oleva ensi perjantaina klo 1 1 a. p.
6050: 
6051: 
6052: 
6053:     Istunto päättyi kello 12,10· yöllä.
6054: 
6055:                                     Pöytäkirjan vakuudeksi:
6056:                                         F. W. Kadenius.
6057: 
6058: 
6059: 
6060: 
6061:                                                               ss
6062: 1344                    Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
6063: 
6064: 
6065: 
6066: 
6067:        21. Perjantaina 13 p. syyskuuta 1907
6068:                    klo 11 a. p.
6069:        Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Antila, Ca-
6070: stren, Hämäläinen, K., Hänninen, Lepistö ja Nuotio.
6071:        Puhemies mainitsi ed. Castrenin ilmoittaneen olevansa yk-
6072: sityisten asiain tähden estetty saapumasta istunnon alkupuoleen,
6073: samoin ed. Antilan yksityisten asiain tähden olevan estetty saa-
6074: pumasta tämän päivän istuntoon, e<J. af Ursinin pyytävän yksi-
6075: tyisten asiain tähden vapautusta ensi maanantaiksi, ja ed. Tuli-
6076: kouran yksityisten asiain tähden vapautusta ensi maanantaiksi
6077: ja tiistaiksi.
6078: 
6079:          Mainitut ilmoitukset ja pyynnöt eduskunta hyväksyi.
6080: 
6081: 
6082:                    Suostuntavero pelikorteista.
6083:          Esitettiin ensi käsittelyn alaiseksi
6084: 
6085:          valtiovarainvaliokunnan mietintö n :o 2 arm. esityksen n :o
6086: 10     johdosta, joka koskee suostuntaveroa pelikorteista.
6087: 
6088:      Keskustelu:
6089:       Ed. Huoponen: Eduskunta on kyllä lausunut sen toivo-
6090: muksen, että valiokunnan mietinnöt laadittaisiin niin lyhyeen muo-
6091: toon kuin suinkin. Tässä mietinnössä, jossa ehdotetaan kortti-
6092: leikkien verotuksen korottamista 1 kosketeliaan kuitenkin ainoas-
6093: taan asian taloudelliseen puoleen. Suostuntaveroja nimittäin tar-
6094: vitaan ja sillä perustellaan tätä korottamista, mutta ei mainita sa-
6095: naakaan toisesta minun mielestäni paljoa tärkeämmästä, siveelli-
6096: sestä puolesta. Olisin toivonut, että valiokunta olisi tähänkin
6097: viitannut ja lausunut sen toivomuksen, että tämä korotus aiheut-
6098: taisi myös kortinpelaamisen vähenemisen. Minä olen vakuutettu
6099: siitä, että valiokunnan jäsenet kyllä ovat tietoiset siitä, että joten-
6100: kin laajalla alueella Suomessa varsinkin Karjalassa kortinpeluu
6101: on muuttunut aivan kansallispaheeksi, jonka sekä siveelliset että
6102: kansataloudelliset seuraukset ovat äärettömät, johon en tahdo eri-
6103: tyisesti kajota. Tämän johdosta oli aikomus näillä valtiopäi-
6104: villä jättää anomus, jossa korttileikkien valmistaminen ja pelaa-
6105: minen kerta kaikkiaan kiellettäisiin, mutta kun oli suurenmoinen
6106:                Vvm. n:o 2 suostuntavero pelikorteista.         1345
6107: 
6108: 
6109: anomustulva, niin se jäi tekemättä. Minä olen vakuutettu siitä,
6110: että lähimmässä tulevaisuudessa tulee tämmöinen anomus kui-
6111: tenkin tehtäväksi. Olisin suonut, että tähän puoleen olisi kajottu
6112: tässa valiokunnan mietinnössä ja minä toivon, että tämä korotus
6113: puolestaan vaikuttaisi sen, että kortinpeluu vähän kerraltaan saa-
6114: taisiin vähenemään. Olen korotuksen kannalla ollut ennenkin
6115: ja hyväksyn sen siinä merkityksessä kuin olen esittänyt, mutta ei
6116: valtion tulolähteenä.
6117: 
6118:       Ed. von Alithan: Med anledning af hr Huoponens an-
6119: märkning skulle jag be att få framhålla att, fastän betänkandet
6120: verkligen är kort, så har hr Huoponen icke hunnit läsa igenom
6121: detsamma. Sista meningen på andra sidan i första stycket inne-
6122: håller nämligen i korthet just det som hr Huoponen sade. Hvad
6123: beträffar hr Huoponens förhoppning om att förhöjning af skat-
6124: ten med 40 penni skulle komma att i någon som hälst mån invärka
6125: på själfva kortspelet, så kan jag icke på något sätt styrka honom i
6126: denna förhoppning. Den blir nog utan värkan. Vili han gå tili
6127: förbudslagstiftning i denna fråga, så återstår det att se, hvilken
6128: värkan den här kunde hafva. Att upptaga i ett betänkande för-
6129: hoppningar, som säkert skulle komma på skam, vore enligt min
6130: .åsikt alldeles olämpligt.
6131: 
6132:        Ed. Hjelt: Pyydän saada lausua mielihyväni siitä, että
6133: valtiovarainvaliokunta on ilman minkäänlaista vastalausetta eh-
6134: dottanut pelikorttiveron korottamista. Yrityksiä tämän itsessään
6135: kyllä vähäpätöisen veron korottamiseksi on tehty jo ennenkin.
6136: Varsinkin viimeisessä säätykokouksessa oli esillä sama ehdotus,
6137: joka nyt esiintyy valiokunnan yksimielisenä ehdotuksena, mutta
6138: silloin tätä ehdotusta kannatti yksinomaan pappis- ja talonpoikais-
6139: sääty. Muut säädyt sen hylkäsivät, ja koska myöskin esitys
6140: puolsi pelikorttiveron jättämistä muuttumatta, niin oli pakko ra-
6141: kentaa säätyjen päätös sille pohjalle. Ne syyt, joita on eri ker-
6142: roilla tuotu esiin pelikorttiveron korottamista vastaan, ovat mi-
6143: nusta aina tuntuneet hyvin heikoilta, ja on oleva hupaista nähdä,
6144: tulevatko nämä epäilykset osoittautumaan ensinkään perustelluiksi,
6145: jos nyt, niinkuin toivottava on, pelikorttivero korotetaan. Veron
6146: korotus on, niinkuin sanottu, itsessään hyvin vähäpätöinen, mutta
6147: on ilahuttava ja hyvä, että me verotusasioissa ja niin tässäkin
6148: asiassa kuljemme oikeaan suuntaan.
6149: 
6150:       Ed. Kuisma: Yhdyn herra Huoposen lausuntoon.
6151: 
6152:       Ed. Rosenqvist. V. T.: Frågan har två sidor, en sedlig
6153:  och en ekonomisk. Jag är för min del öfvertygad om att den
6154:                      Istunto 13 p. syyskuuta 1907·
6155: 
6156: förhöjda bevillningsskatten i intet afseende kommer att invärka
6157: pä sedligheten i landet. Men jag är ocksä öfvertygad om att
6158: förhöjning af bevillningsskatten kommer att minska inkomster-
6159: na, ty i det afseende finnes erfarenhet frän Sverige. Jag vill
6160: dock icke gä närmare in på någon motivering af min stånd-
6161: punkt, hvilken gär ut pä att omfatta den nåd. propositionen i stället
6162: för utskottets betänkande, då ju denna fråga hänskjutits till
6163: stora utskottet, och jag där är i tillfälle att uttala mig.
6164: 
6165:       Ed. Vuolijoki, V.: Valiokunta on ollut sitä mielipidettä,
6166: että tällainen pieni veronkorotus ei todellakaan tulisi vaikutta-
6167: maan korttien käyttämiseen enemmän, kuin esim. mallasjuoma-
6168: tai paloviinaveron korottaminen on vaikuttanut juomiseen, ja
6169: sentähden se ei ole tahtonut siveellistä puolta tässä oikeastaan
6170: ollenkaan ottaa huomioon. V aliakunta on pääasiallisesti pitänyt
6171: tätä veroa varallisuusverona, sillä ne, jotka sen veron maksa-
6172: yat, ovat pääasiallisesti herraspelureita, jotka ostavat kapakassa
6173: kortit; köyhempi kansa, niinkuin tukkimiespelurit, ostavat käy-
6174: tettyjä kortteja.
6175: 
6176:       Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin
6177: valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 2 suureen valiokun-
6178: taan.
6179: 
6180:      Esitettiin kolmannen käsittelyn alaiseksi
6181: 
6182:      suuren valiokunnan mietintö n:o 1 arm. esityksen
6183: n:o 4 johdosta Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 4 §:n
6184: muuttamisesta toisin kuuluvaksi
6185:       ja hyväksyttiin mietinnön mukaisesti arm. esitykseen
6186: sisältyvä lakiehdotus muuttamatta.
6187: 
6188: 
6189:      Kertomus hallituksen toimenpiteistä valtiosääty-
6190: jen 1904-05 vuosien valtiopäivillä tekemäin päätös-
6191: ten johdosta.
6192:      Puheenvuoroa käyttäen lausui:
6193: 
6194:       Ed. N eovius, A. : Viktigt är visserligen att en landtdag
6195: fattar många och visa beslut ; men det förefaller mig vara icke
6196: mindre viktigt att den undersöker, huruvida och i hvilken mån
6197: föregående landtdagars beslut blifvit verkstälda i öfverensstäm-
6198: melse med sin bokstaf och anda och grundlagens föreskrifter.
6199:            Avm. n:o 1 50,000 mk. määrärah. suomal. kirjall.      1347
6200: 
6201: En utgångspunkt och underlag för en dylik undersökning har
6202: landtdagen' i de berättelser och relationer af olika slag, som af re-
6203: geringen öfverlämnas tili densamma. För att emellertid det sur-
6204: rogat för regeringsansvarighet, som inneligger i dessa berättel-
6205: ser, skall kunna i tillbörlig mån tillgodogöras och vidare utveck-
6206: las, förefaller det mig vara af betydelse, att dessa berättelser un-
6207: derkastas en grundlig uppmärksamhet och en konsekvent be-
6208: handling, och en sådan är icke möjlig utan en föregående bered-
6209: ning i utskott. Jag tillåter mig därför föreslå, att denna berät-
6210: telse blefve remitterad tili grundlagsutskottet.
6211: 
6212:       Ed. Estlander: Jag anhåller att få understöda det af hr
6213: N eovius gjorda förslaget.
6214: 
6215:      Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin kerto-
6216: mus perustuslakivaliokuntaan.
6217: 
6218: 
6219:        Määrärahasta suomalaisen kirjallisuuden
6220:                   kartuttamiseksi.
6221:       Esitettiin uudelleen pöydälle pantu anomusvaliokunnan mie-
6222: tintö n :o 1 eduskunnalle tehtyjen an. ehd. johdosta so,ooo mar-
6223: kan suuruisen määrärahan myöntämisestä suomalaisen kirjalli-
6224: suuden kartuttamiseksi.
6225: 
6226:       Keskustelu:
6227:       Ed. af Ursin: Kun tämä asia ensi kerran oli esillä, niin
6228: minä huomautin siitä, että, kun raha myönnetään, pitäisi olla ta-
6229: keita siitä, että kaikki eri vivahdukset, varsinkin historiallisella
6230: ja sosiaalisella alalla, tulisivat huomioon otetuiksi kirjojen jul-
6231: kaisemisessa. Tähän on kyllä viitattu itse anomuksessa, mutta
6232: kun katselee mietinnön loppuun, niin huomaa, että siellä löytyy
6233: vastalause, joka on omiaan haihduttamaan toivomusta, että tasa-
6234: -puolisuus tulisi valtaan. Minä olen kyllä allekirjoittanut ano-
6235: muksen, joka antaa huolenpidon koko tästä toimesta pääasialli-
6236: sesti Suom. Kirjallisuudenseuralle, mutta minä tiedän aivan hyvin
6237: ja sentähden siitä huomautinkin jo ensimmäisessä remissikes-
6238: kustelussa, että Suom. Kirjallisuudenseura seisoo jokseenkin van-
6239: hanaikaisella kannalla. Sitä varten tarvitaan juuri tuota delegat-
6240: sioonia, jonka asettamista vastalauseen tekijät ovat vastustaneet.
6241: Minä pyydän saada kaikin puolin kannattaa tällaisen delegatsioo-
6242: nin asettamista, sillä se voi ainakin jossain määrin ylläpitää tasa-
6243: puolisuutta tällä alalla.
6244:                       Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
6245: 
6246: 
6247:       Kun nyt kaksi viidesosaa eduskunnan jäsenistä on sosiaali-
6248: demokraatteja, niin tämä suuri ryhmä vaatii, kun se yhtyy varo-
6249: jen myöntämiseen, että historiallisella ja sosiaalipoliittisella alalla
6250: myöskin sen ryhmän mielipiteet tulevat huomioon otetuiksi, sil-
6251: loin kun rahat myönnetään. Minä suorastaan vaadin, että paine-
6252: taan semmoisia arvokkaita sosiaalidemokraattisia teoksia kuin
6253: Marxin ,Kapitaali" ja Lassallen teokset. Vastalauseen tekijäin
6254: puolelta voitaisiin sanoa, että se on selvää puolueellisuuden edis-
6255: tämistä.    Mutta samalla tavalla voisin minä sanoa, että jonkun
6256: porvarillisen kirjan julkaiseminen on ilmeistä puolueellisutta.
6257: Mitä muuten esim. Marxiin tulee, niin täällä ei ole paikka hänestä
6258: laveammin puhua, mutta tahdon sivumennen mamita, että sellai-
6259: nen suuri auktoriteetti kuin prof. W agener on täydellisesti myön-
6260: tänyt, että Marx on tieteellinen suuruus, ja mitä Lassalleen tulee,
6261: niin on yhtä kuuluisa kirjallisuuden arvostelija Brandes hänestä
6262: kirjoittanut myötätuntoisuutta uhkuvan elämänkerran. Se olkoon
6263: todistuksena, etten tässä kysymyksessä vaadi mitään joutavia.
6264: 
6265:        Ed. Järvinen, J.: Vaikka en olekaan anomusvaliokunnan
6266: jäsen, tahdon kuitenkin kansan kaikkein syvimpien kerrosten
6267: edustajana lausua mielipiteeni kysymyksenä olevasta 50,000 mar-
6268: kan myöntämisestä Suomalaisen Kirjallisuuden seuralle.
6269:        On ilahuttavaa, että uusi eduskuntamme on yksimielisesti
6270: myöntänyt kysymyksessä olevat rahat. Se on sitä enemmän mer-
6271: kille pantava, kun Eduskunnalla on suoritettavana syvälle käypiä
6272: reformeja, jotka mitä suurimmassa määrässä tulevat vaatimaan
6273: köyhän kansamme varoja. Kun on tehty esitys omakielisen kir-
6274: jallisuutemme avustamisesta, ovat köyhälistön edustajat unohta-
6275: neet ne monet sadat häädetyt perheet, jotka nyt harhailevat ilman
6276: kotoa, ilman kattoa talven varalle; ovat unohtaneet tuhannet tvöt-
6277: tömät, joiden vaimot ja lapset pyytävät, rukoilevat vaatteita ~er­
6278: hokseen ja leipää, edes kuivaa leipää. Nämä kaikki tällä kertaa
6279: sivuuttaen on köyhälistön tänne lähettämät edustajat rientäneet
6280: myöntämään varoja kirjallisuuttamme ja siis samalla sivistys-
6281: tämme varten.
6282:        Tätä kaunista taulua himmentää kuitenkin tummat varjot.
6283: Porvariston ja niistä varsinkin suomettarelaisten taholta on edus-
6284: kunnan sopusoiutua häiritty sora-äänillä ja ne ilmenevät anomus-
6285: valiokunnan mietinnön loppuun liitetyssä vastalauseessa.
6286:        Tahdon nyt hetkeksi kajota suomettarelaisten tekemään vas-
6287: talauseeseen.
6288:        Viime istunnossa edustaja Ingman, arvostellessaan edellä
6289: mainitun valiokunnan mietintöä, huomautti, että pitäisi ottaa lu-
6290: kuun myös uskonnollinen kirjallisuus.      Olen hänen kanssaan
6291: siinä yhtämieltä. Avustettakoon vaan teoloogistakin tieteenhaa-
6292:            Avm. n:o I   so,ooo mk. määrärah. suomal. kirjall.   1349
6293: 
6294: 
6295: raa, mutta sillä nimenomaisella ehdolla, että avustettavat teokset
6296: eivät saa olla tusinapostilloita, eikä kolportööriromaaneita, ei sel-
6297: laisia kirjoja, jotka vaan nukuttavat lampaita, jotta turpeat pai-
6298: menet paremmin rauhassa saisivat omaksi hyväkseen keritä villat
6299: laumansa selästä. Tällaista kirjallisuutta meillä on jo liiaksikin.
6300: Jos kysymyksessä olevilla so,ooo markalla tahdotaan avusta!! teo-
6301: loogista kirjallisuutta, niin se olkoon uudempaa raamatun kritiik-
6302: kiä ja vertailevaa uskontotiedettä. Olemmehan jo uudemman
6303: ajan lapsia, onhan jo tieteet luoneet uutta valoa kaikille elämän
6304: aloille, on aika jo päästää raikkaampaa ilmaa, terveempiä käsit-
6305: teitä kuivuneeseen tunkkeiseen kirkolliseen elämään. Se siitä.
6306:         Tehdyn vastalauseen lopussa mainitaan, että jos valiokun-
6307: nan enemmistön mielipide tulee hyväksytyksi, vedetään koko kir-
6308: jallisuuden avustaminen puolue-elämän taistelukentälle.
6309:         Oi nuo kiltit suomettarelaiset, jotka varovat puolue-elämää
6310: i a sen tuoksinaa !
6311: ·       Kokemuksemme puhuu kuitenkin toista kieltä, se sanoo,
6312: ettei mikään puolue armaassa maassamme ole vielä tähän asti
6313:  polkenut kansamme pyhimpiä tunteita siinä määrässä puoluelo-
6314:  kaansa, kuin juuri tuo sama puolue. Se on ottanut patenttioikeu-
6315: dekseen uskonnon, siveyden ja kansallisuuden.
6316:         Mene kirkkoon, kuuntele pappia; hänen pitäisi puhua päi-
6317: vän tekstistä, mutta hänpä selittääkin useimmissa tapauksissa suo-
6318:  mettarelaisten ohjelmaa. Kinkeritilaisuudet, jolloin pitäisi sieluja
6319: ylösrakentaa, ovat muuttuneet hetkiksi, jolloin kansan pohjaker-
6320: roksia haukutaan hengellisen ruuan asemasta. Kuulutetaan pi-
6321:  dettäväksi raamatunselitys. Näissä vaan sosialisteja parjataan.
6322: Näin menettelevät suomettarelaiset.
6323:         Vieläpä koululaitoskaan ei ole säilynyt.     U skallapa vaan
6324:  vähäpätöinen kansakoulunopettaja olla sosialisti, jo on sinua
6325:  puristamassa suomettarelainen johtokunta ja tapahtuupa johtokun-
6326:  nan puolesta vaikka kuinkakin huutavia vääryyksiä ei näistä mitään
6327: välitetä. Virkasi menetät.
6328:         Varmaan moni tässä sangen kunnioitettavassa eduskunnassa
6329:  tuuminee kuullessani näitä sanoja, että joutavia juttelee tuo sarka-
6330:  takki, sekottaa joukkoon aivan asiaan kuulumatointa. Ei ole asia
6331:  niin. Esille toin mainitsemiani esimerkkejä valaistakseni, miten
6332:  suomettarelainen puolue käytännöllisessä elämässä menettelee - ja
6333:  näitä merkille pannen tulemme näkemään, miten surkea teesken-
6334:  tely on vastalauseen loppuun liitetty lause muka puolue-elämän
6335:  pelosta.                                                           ,
6336:         Päinvastoin, juuri sitä mitä vastalauseen tekijät ovat varo-
6337:  vinaan, nimittäin puoluekynsiä, on kätkettynä heidän väitteesensä.
6338:  Tahdon todistaa lauseeni.
6339:        Otaksutaanpa, että Eduskunta hyväksyy valiokunnan enem-
6340: 1350                 Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
6341: 
6342: mistön tekemän mietinnön, että valitaan 4 miehinen komitea val-
6343: vomaan, miten Kirjallisuuden seura käyttää saamiaan so,ooo
6344: markkaa. Jos se hyväksytään, niin luonnollisesti tuohon pelät-
6345: tyyn 4 miehiseen joukkoon tulee kuulumaan ainakin yksi sosia-
6346: listi ja hänen äänensä vaikkapa vaan vähemminkin, pitää ottaa
6347: huomioon kirjavalinnassa. Silloin on ehkä hiukan vaikeaa avus-
6348: taa rutivanhoillista eli suorastaan sosialisteja kohtaan kieroa kir-
6349: jallisuutta.
6350:        Mutta jos edellytämme täytäntöön pantavaksi vastalauseen-
6351: tekijäin mielipiteen, että Eduskunta ei valitse puheenaolevaa komi-
6352: teaa, vaan jättää Kirjallisuuden seuralle rajoittamattoman val-
6353: lan, niin silloin joutuu rahat kokonaan porvariryhmien käsiin.
6354: Silloin on hyvä menetellä monasti mainittujen rahojen kanssa
6355: miten haluavat.
6356:        Ehkä väitettänee: täytyyhän' Kirjallisuuden seuran tehdä
6357: tili Eduskunnalle rahojen käytöstä. Tämä ei muuta asiaa. Meillä
6358: on vielä porvarienemmistö. Se hyväksyy Kirjallisuuden seuran
6359: kirjavalinnan, olipa se vaikka millaista tahansa ja vähemmistöön
6360: jäävät sosialistit saavat vielä kaiken päälle haukkumista suut sil-
6361: mät täyteen. Tällaiset puoluekynnet piiloutuvat vastalauseenteki-
6362: jäin väitteissä.
6363:        Meillä on muuten hyvä kokemus, miten käytetään valtion
6364: Yaroja kirjastoihin kirjoja ostettaissa. On kansakoulunopettajain
6365: kirjastot. Niihin antaa valtio vuosittain 25,000 mk. Mutta katse-
6366:  lepa noita hankittuja teoksia. Ei keskiajan munkkien käperty-
6367: neet pergamenttirullat olleet enemmän ahdasmielisiä ja jo mailleen
6368: mennyttä aikakautta edustavia kuin sanotut kirjastot. Niissä on
6369:  raamatunselityksiä, biblianselityksiä, johtoja vanhaan testament-
6370:  tiin, selityksiä uuteen testamenttiin. Suuri osa juuri näitä. Jos
6371: ilmestyy painosta joku reklameerattu patavanhoillinen teos, se
6372: heti hankitaan.
6373:         Ja että tämä tällainen valinta yhä edelleen tulee niissä val-
6374:  litsemaan, kyllä siitä asianomaiset sensuurit huolenpitävät.
6375:         Puheenaoleviin kirjastoihin kirjojen hankinta ja ostaminen
6376:  on harvoja poikkeuksia lukuunottamatta suomettarelaisten käsissä.
6377:  Näin lienee myös Kirjallisuuden seuran laita ja vähäHäkin logii-
6378:  kan taidolla voi vetää siis johtopäätöksen, että mikä suunta on
6379:  vallalla opettajakirjastoihin nähden, sitä myös sovellutetaan Kir-
6380:  jallisuuden seuraan ja siis myös tuohon so,ooo mk.
6381:         On siis kokonaan ajattelematonta ja taka-askel vanhoil-
6382: lisuuteen päin, jos uusi Eduskuntamme antaa pitkän aikaa pu-
6383: heenaolleet rahat vanhoilliselle Kirjallisuuden seuralle ilman ettei
6384: se saa valita valiokunnan enemmistön ehdoittamaa 4-miehistä ko- ·
6385: miteaa valvomaan, että kirjavalinta tulee vastaamaan uuden ajan
6386: vaatimuksia.
6387:            Avm. n:o 1 50,000 mk. määrärah. suomal. kirjall.     1351
6388: 
6389: 
6390:       Suokaa anteeksi arvoisat Eduskunnan herrat! Te olette
6391:  jo vuosisatoja olleet kansan henkisenä sensuurina, te olette kan-
6392: salle antaneet vaan sitä puretusta, minkä itse olette ensin pienis-
6393: täneet. Teille on vieraita kieliä taitavina avoinna olleet koko
6394: sivistyneen maailman kultuurikehitys. Te saatte seurata vapaita
6395: henkisiä virtauksia, mutta Savon sarkatakki ei ymmärrä muuta
6396: kuin Kalevan kansan kieltä, ei tiedä muuta kuin kotikuusen kuis-
6397: kehista, miksi siis tahdotte kieltää häneltä oikeuden itse saada
6398:  edes pienessä määrässä katsoa, minkälaista ravintoa Te hänelle
6399: tarjoatte.
6400:       Herrojen sensuuriaika on jo mennyt. Kansa tahtoo jo itse-
6401: kin ruveta ajattelemaan. Se tahtoo jo itse katsoa siihen henki-
6402: seen leipäkoriin, joka sen eteen pöydälle tuodaan, josta sille ruo-
6403: kaa tarjotaan. Juuri tätä samaa aatetta kannattaa anomusvalio-
6404:  kunnan enemmistö ja omasta puolestani pyydän saada yhtyä sii-
6405: hen anomusvaliokunnan enemmistön mielipiteeseen, että tämä
6406: nelimiehinen valiokunta on valittava ja vastalause hyljättävä.
6407: 
6408:       Ed. Danielson-Kaimari: Milloin on kysymys sellaisista
6409: merkkiteoksista maailman kirjallisuudessa kuin Marxin ,Kapi-
6410: taali" esimerkiksi on, silloin ei voi olla epäilystäkään siitä, että
6411: se on yhdistettävä suomalaiseen kirjallisuuteen niin pian kuin
6412: meillä on kykeneviä voimia toimittamaan se tyydyttävällä tavalla.
6413: Se myönnytys on tehtävä herra Ursinille. Ja ylipäänsä, mitä vaan
6414: todella arvokasta maailman kirjallisuudessa on, niin sen hankki-
6415: mista meidän henkiseksi omaisuudeksemme, meidän tietajemme
6416: piiriin, varmaan jokainen mielihyvällä tervehtii. Ei kenenkään
6417: tarvitse pelätä sitä, ettei tuollaisten teosten suomentaminen ole
6418: asia, jota tervehdittäisiin suurella ilolla, vaikkapa ymmär-
6419: retäänkin ne suuret virheet ja erehdykset, jotka luonnolli-
6420: sesti ovat löydettävissä juuri senlaisissa muutamissa suhteissa
6421: käänteen tehneissä teoksissa kuin esim. Marxin Kapitaali on.
6422: Mutta tästä ei seuraa, että saisi tulla johtavaksi periaatteeksi,
6423: että pitää yhdistää meidän kirjallisuuteemme teoksia katsomalla
6424: sitä, että jos on suomennettu joku porvarillinen teos, pitää vasta-
6425: kohdaksi hankkia joku sosialistinen tai päinvastoin. Tämän työn
6426: täytyy tapahtua sillä tieteellisellä tavalla kuin täällä viime ko-
6427: kouksessa jo huomautettiin välttämättömäksi, muuten koko tästä
6428: yrityksestä ei ole mitään hyötyä, ja jääköön sitte koko rahasum-
6429: ma ennen käyttämättä.
6430:        Minun täytyy vastustaa eduskunnan valitsemien jäsenten
6431: asettamista tuollaiseen kysymyksessä olevaan komiteaan siitä
6432: syystä, että menettely on ehdottomassa ristiriidassa kaiken sen
6433: kanssa, mikä on vakaantunut eduskuntien toimintapiirien ja teh-
6434: täviin nähden. Se myönnetään pitkällisen kokemuksen perus-
6435: 1352                 Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
6436: 
6437: tuksella kaikissa maissa, että eduskuntien tulee pysyä tuollaisista
6438: hallintoon kuuluvista - hallinto sana kaikkein laajimmassa mer-
6439: kityksessä      käsitettynä       toimenpiteistä erillään.    Meillä
6440: tulee kuitenkin olemaan aina riittävä tilaisuus, joko väli-
6441: kyseimien      tai muitten toimenpiteitten kautta saattaa puheen-
6442: alaiseksi ne mahdolliset yksipuolisuudet, jotka saattavat ilmaan-
6443: tua näitten rahojen käyttämisessä. Me voimme sillä tavalla pal-
6444: jon paremmin, kuin erityisesti valittujen jäsenten kautta vaikut-
6445: taa siihen, että rahat tulevat käytetyiksi tavalla, jonka kansam--
6446: me enemmistö hyväksyy.
6447:        Viimeisen puhujan, herra Järvisen lausunto täällä herätti
6448: tavallansa, minä sanon sen suoraan, vastakaikua. Sillä huoli-
6449: matta siitä katkeruudesta, joka siinä esiintyy, huolimatta siitä
6450: suuresta yksipuolisuudesta, jonka siinä luulin huomaavani, kuu-
6451: lin siinä ilmauksen siitä, että tosiaankin tätä nykyä Savon sarka-
6452: takit tahtovat laajentaa tietojaan ja ovat tulleet huomaamaan(
6453: että se tila, jossa ovat olleet, se henkinen ahdinkotila, jossa ovat
6454: olleet, on lopetettava ja näköala on saatava laajaksi. Mutta
6455: minä pyydän, että edustaja Järvinen ja kaikki muut, jotka hä-
6456: nen kanssaan tässä toivovat samaa, ymmärtäkööt sen, että jos.
6457: emme voikaan hyväksyä heidän ehdottaruaansa toimenpidettä, niin
6458: se tapahtuu siitä syystä, että me olemme vakuutetut, ettei se
6459: toimenpide veisi perille, vaan että on olemassa toisenlaisia mah-
6460: dollisuuksia sen tarkoitusperän saavuttamiseksi, joka meillä ja
6461: heillä on yhteinen.
6462: 
6463:       Ed. Yrjö-Koskinen, Y. K.: Kun esilläoleva asia pöydälle
6464: panon kautta on joutunut uuden, jatkuvan käsittelyn alaiseksi,
6465: pyydän minäkin vielä lausua muutaman sanan sen johdosta.
6466: Minä tahtoisin nimenomaan kiinnittää eduskunnan huomiota sii-
6467: hen, että mietinnön hyväksyminen semmoisenaan lienee jotenkin
6468: mahdoton asia. Puhumatta siitä, että mietinnön perustelut ovat
6469: varsin huonosti kokoonpannut ja sen vuoksi epäilemättä uudes-
6470: taan kirjoitettavat ennen kuin anomus lähetetään eteenpäin, niin
6471: itse tämä mietintö pansineen on jotenkin suora epäluottamus-
6472: lause Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa vastaan. Se ilmenee
6473: selvästi mietinnön perustelmista, mutta vielä selvemmin käy se
6474: ilmi eräistä lausunnoista, joita viime istunnossa ja tänään on esiin-
6475: tuotu. Neljän sensorin asettaminen silmällä pitämään ja valvo-
6476: maan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimintaa on jo itsessään
6477: aivan selvä epäluottamuslause tätä seuraa kohtaan             Minun
6478: mielestäni ei ole mahdollista, ei ainakaan sopivaa, eduskunnan
6479: tällä tavoin kääntyä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puo-
6480: leen. Sen verran kuin voin käsittää, on valittavana ainoastaan
6481: kaksi tietä: joko eduskunta luottamuksella jättää tämän asian
6482:            Avm. n:o r 50,000 mk. määrärah. suomal. kirjall.     1353
6483: 
6484: 
6485: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hoitoon, taikka uskoo tämän
6486: tärkeän toimen jollekin toiselle seuralle, yhdistykselle tai val-
6487: tuuskunnalle, johon sillä on täysi luottamu~. Jompikumpi. Kol-
6488: matta ehdotusta, mietinnön ehdottamaa, minä en saata pitää täysin
6489: siivona, enkä siis myöskään mahdollisena.
6490:        Omasta puolestani minä täydellisesti yhdyn niihin ehdo-
6491: tuksiin, joita edustajat Kairamo ja Lauri Ingman täällä edelli-
6492: sessä istunnossa toivat esiin, mutta hätätilassa saatan kannattaa
6493: myöskin vastalausetta niinenomaan sillä edellytyksellä, että mie-
6494: tinnön perustelut uudestaan kirjoitetaan.
6495:        Itse asiasta minulla ei ole sen enempää sanottavaa. Edus-
6496: taja Järvisen lausunnon johdosta vain tahtoisin vähän lisätä.
6497: Hän on puhunut kansakoulu-opettajakirjastojen kokoonpanosta,
6498: johon hän on tyytymätön. Hänen pitäisi kuitenkin tietää, yhtä
6499: hyvin kuin minunkin, että näitten kirjastojen kokoonpano pää-
6500: asiallisesti riippuu opettajien ehdotuksista. Heidän asiansa siis
6501: on määrätä, mitä niissä on ja heidän syynsä siis myös etupäässä
6502: on, jos ne eivät heitä tyydytä. Ne tarkastukset, joita opetta-
6503: jien tekemien ehdotuksien suhteen suoritetaan, eivät mainittavia
6504: muutoksia yleensä ole aiheuttaneet. Opettaja Järvinen saattaa siis
6505: syyttää etupäässä itseään, jos ei ole saanut opettajakirjastoaan sii-
6506: hen muotoon, johon olisi toivonut.
6507: 
6508:       Ed. Kivilinna: Alunpitäen en ajatellut käyvän tarpeen-
6509: seksi tähän keskusteluun enään sekaantua, mutta ne lausunnot,
6510: joita täällä on annettu, ovat tavallaan minua valiokunnan jäse-
6511: nenä ja samoin vastalauseen kannattajana pkottaneet siihen.
6512:       Ed. Ursin näyttää lähtevän siitä edellytyksestä, että
6513: meiltä porvareilta ei voi odottaa mitään muuta kuin täyttä oikea-
6514: oppista, ortodoksista suvaitsemattomuutta, samaan malliin, kuin
6515: me olemme tottuneet tapaamaan sillä suunnalla, jota hän itse
6516: edustaa. Puuttumatta enempää siihen asiaan voin vaan täydelli-
6517: sesti yhtyä valtioneuvos Danielson-Kalmarin lausuntoon siinä
6518: suhteessa. Sen puolen edustajat saavat olla aivan varmat siitä,
6519: ettei mikään todellinen merkkiteos senkään aatesuunnan puolelta,
6520: jota he edustavat, tule syrjäytetyksi.
6521:       Luulen, että meillä on syytä väittää, että todellakin olem-
6522: me saaneet oppia kokemaan jotenkin pitkälle menevää suvait-
6523: semattomuutta ja holhousta juuri sosiaalidemokraattisen aatesuun-
6524: nan puolelta, siellä missä se suinkin on siihen pystynyt. Voi-
6525: siuhan vedota monenlaisiin tapauksiin eduskunnan ulkopuolella,
6526: mutta minun ei tarvitse mennä ollenkaan sen pitemmälle, kuin vii-
6527: tata vaan niihin lausuntoihin, joita edustaja Järvisen puhe sisälsi.
6528: Kaikkien niitten tavallisten kilisevien kulkusten ohella, joita olem-
6529: me tottuneet löytämään joka ikisestä sosialistisesta esitelmästä,
6530: 1354                 Istunto I3 p. syyskuuta 1907·
6531: 
6532: puhuttakoen nussa muuten sitte mistä asiasta hyvänsä maan ja
6533: taivaan välillä, oli siinä selvä tarkotus päästä määräämään, mikä
6534: on pidettävä ajanmul.misena, mikä uuden aikaisena, mikä vapaa-
6535: mielisenä j. n. e. Yksin uskonnollisen kirjallisuuden suhteen
6536: tahtoo hän päästä määräämään, minkä henkistä kirjallisuutta
6537: siinä suhteessa saisi painattaa. Tämä, jos mikään, osottaa, että
6538: sillä puolen ollaan valmiit, missä se suinkin on mahdollista, tuka-
6539: huttamaan toiset ajatussuunnat. Meillä porvareilla ei ole syytä
6540: ryhtyä sellaiseen, sillä me, ainakin se ryhmä, johon minä kuulun,
6541: olemme täysin vakuutetut siitä, että meillä ei ole mitään syytä
6542: pelätä eri aatesuuntien tiedoksi tulemista. Päinvastoin ainakin
6543: minä puolestani toivoisin, että sosiaalidemokratiian opit todellakin
6544: tulisivat kansamme keskuudessa lähemmin tunnetuiksi sellaisina,
6545: kuin ne todellisuudessa ovat. Siitä minä en odota minkään-
6546: laista vahinkoa meidän asiallemme, päinvastoin hyötyä. Luulen
6547: olevani oikeutettu sanomaan, että jos nyt mahdollisesti herrain
6548: sensuuriaika on mennyt -ja kyllä minä ainakin puolestani kai-
6549: ken sensuuriajan toivoisin menneeksi, - niin näyttää sosiaalide-
6550: mokraattien sensuuriaika olevan tuntuvasti nousemassa.
6551:        Että meillä oli syytä tehdä vastalause, sen osoittaa tämä
6552: keskustelu päivän selvästi. Jos tällainen delegatsiooni asetetaan,
6553: ei siitä ole mitään muuta seurauksena, kuin että koko tämä
6554: homma vedetään puolue-elämän pyörteisiin, niin kuin se on ve-
6555: detty jo täällä. Ja sitä paitsi, mitä oikeastaan yksi sosialisti,
6556: taikka vaikkapa kaksikin tuollaisessa delegatsioonissa saisi aikaan.
6557: Jos todellakin me porvarilliset olisimme niin suvaitsemattomia,
6558: kuin sosiaalidemokraatit edellyttävät, niin he luonnollisesti äänes-
6559: tettäisiin kumoon. Senkään kannalta en ymmärrä, mitä tällä
6560: oikeastaan toivotaan saavutettavan.
6561:        Vaikka, niinkuin sanoin jo viime kerralla, olen periaat-
6562: teessa samalla kannalla kuin ed. Kairamo, niin luulen, että
6563: tämäkin keskustelu on näyttänyt, että meillä vastalauseen teki-
6564: jöillä oli syytä yhtyä siihen välitysehdotukseen, joka sisältyy va-
6565: liokunnan mietinnön ensimäiseen ponteen. Sillä niin valtava kuin
6566: epäluulo ja epäluottamus on toisella puolen, on minusta hyvin
6567: luonnollista, että jonkunlainen kontrolli, sen vertainen kontrolli,
6568: kuin sisältvv vuosittaisen kertomuksen vaatimiseen, saattaa olla
6569: paikallaan.· ·Että siitä olisi sanottavampaa haittaa, sitä en saata
6570: käsittää, mutta, niinkuin jo viime kerralla sanoin, kärjen taitta-
6571: jana siltä valtavalta epäluulolta, joka on olemassa, on sellainen
6572: kontrolli hyvä olemassa.
6573: 
6574:      Ed. Pärssinen :' Täällä on yksimielisesti hyväksytty se
6575: periaate että tuo 50 tuhatta markkaa vuosittain käytettäisiin ky-
6576: symyksessä olevaan tarkoitukseen. Mutta siitä on eri mielipi-
6577:            Avm. n:o 1 50,000 mk. määrärah. suomal. kirjall.      1355
6578: 
6579: 
6580: tetta, mitenkä sitä summaa voidaan niin käyttää, että tulos on
6581: tasapuolinen. Ja kummaliisiota on että ne, jotka tällä kertaa
6582: ovat Kirjallisuudenseurassa määräävinä, muka tasapuolisuuden
6583: nimessä esiintyvät kauheasti vastustamassa sellaisten aineksien
6584: pääsyä vaikuttamaan Kirjallisuudenseuraan, jotka siitä tähän-
6585: asti ovat olleet pois suljetut.
6586:        Mietin.nön. perusteluissa lausutaan nimenomaan, että olisi
6587: toivottava, että kirjallisuus tulisi edustamaan erilaisia tieteelli-
6588: siä suuntia ja katsantokantoja. Mutta miten on se mahdollista.
6589: jos kivenkovaan vastustetaan sellaisien henkilöiden pääsemistä
6590: tuohon toimikuntaan, jotka siellä kykenisivät edustamaan myös
6591: erilaisia katsantokantoja ja tieteellisiä suuntia? Toisin sanoen,
6592: jos siis tahdotaan, että tulos tulee tasapuolinen, niin minun mie-
6593: lestäni se edellyttää ettei estetä esim. yhden tai kahden sosiaali-
6594: demokraatin pääsemistä tuohon toimikuntaan, kuten tapahtuisi,
6595: jos eduskunta nyt päättäisi tehdä tuon 5 henkisen lisäyksen.
6596: Mutta tätä pelätään niin kauheasti. Minun mielestäni sosiaali-
6597: demokraattien vaatimus on ollut liian pieni ; olisi täytynyt vä-
6598: hintään vaatia 5 eduskunnan jäsentä tuohon toimikuntaan, jotta
6599: eduskunnassa vallitsevat puoluesuhteet olisivat tulleet siinäkin
6600: edustetuiksi.
6601:        Täällä on viitattu että, jos tuollainen lisäys tulisi kysy-
6602: myksessä olevaan toimikuntaan, se merkitsisi samaa kuin sen-
6603: suuri, painostus, toisen vastakkaisen ajatuskannan tukahdutta-
6604: minen j. n. e. Minä luulen että tämä toimikunta, joka kustan-
6605: taa kirjallisuutta, on pakotettu harjoittamaan tuollaista sensuu-
6606: ria joka tapauksessa. Kun se nimittäin ottaa esim. kaunokirjai-
6607: lijan kirjoja kustantaakseen, niin tietysti noiden tarjoilijain tulva
6608: on niin suuri, ettei voi tulla kysymykseenkään, että kuka tahansa
6609: saisi tämän seuran kautta kirjojaosa julkisuuteen. Siis tämä
6610: toimikunta on pakoitettu ratkaisevasti määräämään, mitkä kir-
6611: jat tämän raha-avun kautta pääsevät julkisuuteen. Ja jos se on
6612: niin yksipuolinen kuin täällä eräät muka vapauden nimessä sitä
6613: vaativat, niin seuraus on silloin, että ei ainakaan sellaiset kauno-
6614: kirjaillijat, jotka ovat köyhälistön riveistä, voi saada tämän
6615: kautta kirjojaosa julkisuuteen, vaikka heillä olisikin sellaisia
6616: teoksia että ne sen ansaitsisivat.       Päinvastoin voi paremmalla
6617: syyllä niille, jotka sanovat, että täällä on tahdottu harjoittaa sen-
6618: suuria, vasten silmiä paiskata heidän oman syytteensä ja sanoa
6619: että he itse pyrkivät täällä yksipuolisesti sensuroimaan ja mää-
6620: räämään, miten se apuraha, jonka eduskunta antaa, tulee käyte-
6621: tyksi. Täällä on kyllä koetettu lohduttaa ja selittää, ettei suin-
6622: kaan tarvitse pelätä.      Kyllä siellä kustannetaan sosiaalidemo-
6623: kraattisiakin teoksiakio Marxsin ,Kapitaalia" y. m.         Voi olin
6624: mahdollista, että jonkunlaiset tämänsuuntaiset tieteelliset vaikea-
6625:                      Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
6626: 
6627: 
6628: tajuiset kirjat saisivat armon ja pääsisivät julkisuuteen. Mutta
6629: miten olisi tähän suuntaan käypäin kansantajuisten kirjojen
6630: laita, joiden vaarallisuutta juuri enimmin pelätään. Sen sijaan
6631: voitaisiin kylläkin kapitalistisen tai porvarillisen katsantokannan
6632: mukaista kansantaloudellista kirjallisuutta vapaasti julkaista.
6633:         Sitä paitse ei Kirjallisuudenseura ole mikään sellainen seura,
6634: että voitaisiin sanoa köyhälistöllä olevan tilaisuutta pääsemään
6635:  sen jäsenyyteen.      Tähän jäseniksi pääsemiseen on olemassa
6636:  siksi vaikeat ehdot - jokainenhan tietää, että jäsenmaksu on
6637:  sangen suuri, luullakseni 24 markkaa - .. että työväenluokan jä-
6638:  senet eivät näitä ehtoja voi muuta kuin aniharvoissa tapauksissa
6639: täyttää. Ja näin on työmieheltä suljettu tilaisuus päästä vaikutta-
6640:  maan Kirjallisuudenseurassa tämän toimikunnan kokoonpanoon.
6641:  Näin ollen siis ne, joilla on rahaa niin, että he itse tai heidän
6642: ;ystävänsä ja hengenheimolaisensa voivat päästä sangen lukui-
6643: 'sasti, oikein kilpajuoksulla Kirjallisuudenseuraan jäseniksi, ne
6644:  nyt täällä, muka vapauden nim~ssä, esiintyvät vastustamassa
6645:  pientä yritystä siihen suuntaan, että köyhälistökin saisi jonkun-
6646:  laista, edes vähäistäkään sanavaltaa tässä asiassa.
6647:         Sitten on sanottu että, jos muka eduskunta nyt tässä näin
6648:  menettelee, että valitsee nuo 5 tai 4 ehdotettua henkilöä tuohon
6649:  toimikuntaan, niin kuka tietää, mitenkä esim. Raittiudenystävien
6650:  apurahoja jaettaessa menetellään. Jos eduskunta näkee 'tarpeel-
6651:  liseksi tällaiseen toimenpiteeseen ryhtyä, niin sillä on siihen täysi
6652:  vapaus, eikä mitkään tällaiset vetoamiset vanhoihin tapoihin saa
6653:  olla tämän eduskunnan toimenpiteen esteenä.
6654:         Kömpelöin on kuitenkin se väite, joka täällä myös on lau-
6655:  suttu, että muka tämän kautta vedetään kirjallisuuden edistämi-
6656:  nen kiistakapulaksi puoluetaistelussa. Mutta minusta tntuu että
6657:  tämänlaisessa pelossa, joka eräällä taholla ilmenee, päinvastoin
6658:  vivahtaa tuollaista puoluetarkoitusta. Jos nim. eduskunta tässä
6659:  tulee toimimaan tämän valiokunnan enemmistön suunnitelman
6660:  mukaan, vaikka, kuten toivomme, muuttamalla henkilöluvun vii-
6661:  deksi, niin seuraus on, että juuri sillä tavalla Kirjallisuudenseu-
6662:  ran toiminta tulee välttymään siitä epäluulosta, jonka alaiseksi
6663:  se päinvastaisessa tapauksessa ehdottomasti joutuu. Pitäisihän
6664:  kai jokaisen käsittää, että, jos eräät vissit porvarilliset puolueet,
6665:  jotka esim. Kirjallisuudenseurassa ovat enemmistönä ja määrää-
6666:  vinä, yksinään käyttävät tämän summan, niin pian ulkopuolelta
6667:  aletaan osoittaa niin suurta ja painostavaa tyytymättömyyttä.
6668:  ettei tämä toiminta ole lainkaan niin rauhallista ja kirjallisuuden
6669:  eduksi käypää, kuin jos asetetaan tuo 5 henkinen lisä toimikun-
6670:  taan, jolla täten tulee olemaan mahdollisimman täydellinen
6671:   luottamus.
6672:          Siis minun mielestäni kaikki ne syytökset, joilla täällä on
6673:           Avm. n:o I 50,000 mk. määrärah. suomal. kirjall.      1357
6674: 
6675: 
6676: tahdottu sosiaalidemokraatteja leimata, ovat niin epäonnistu-
6677: neita, että voimme ne heittää takaisin ja sanoa että yhtä vähän
6678: puheet sensuurista kun asian vetämisestä puolueriitain esineiksi
6679: ovat sellaisia että ne kohdistuvat, ei tännepäin, vaan sinne,
6680: missä tätä tasapuolista esitystä on vastustettu.
6681: 
6682:       Puhemies keskeytti asian käsittelyn, mainiten että ne puhu-
6683: jat, jotka vielä ovat puheenvuoroa pyytäneet, saavat sitä käyttää,
6684: kun keskustelua tässä asiassa jatketaan.
6685: 
6686: 
6687:      Esitettiin ulkopuolella päiväjärjestystä oleva
6688: 
6689:   poliisivoiman lisäämistä koskeva interpellatsiooni
6690: johon hallituksen puolesta vastasi seuraavasti
6691:        Senaattori Lilius: Suomen kansaneduskunnan puhemie-
6692: helle annetussa kirjelmässä ovat edusmiehet Hämäläinen, Nuor-
6693: teva ja Valavaara ehdottaneet kysymyksen esittämistä asianomai-
6694: selle senaatin jäsenelle siitä, mitkä syyt ovat aiheuttaneet
6695: maamme poliisivoimain kansanvaltaisuuden vaatimusten kanssa
6696: ristiriidassa olevaa suurta lisäämistä ja miksi senaatti ei ole ryh-
6697: tynyt toimenpiteisiin poliisin väärinkäytösten ehkäisemiseksi sekä
6698: katsooko senaatti tämän menettelytapansa ja edellä sanotun toi-
6699: menpiteensä kautta onnistuneensa täyttämään velvollisuutensa
6700: puolueettomana koko yhteiskunnan etua ja todellista edistystä
6701: valvovana valtana? Eduskunta on päättänyt, että tuon kysy-
6702: myksen saa esittää.
6703:         Poliisivoiman lisääminen on, sanovat arvoisat kysymyk-
6704: sentekijät, antanut erikoisen leimansa maamme viimeaikaiselle
6705: hallintotavalle. Se tapa ja henki, joka poliisin toiminnasta yleensä
6706: on ilmennyt, on ollut omiansa synnyttämään jyrkkää vastenmie-
6707: lisyyttä koko ,n. k. järjestysvaltaa" kohtaan. Senaatti ryhtyi,
6708: jatketaan kyselyssä, muodostamaan maatamme oikeaksi poliisi-
6709: valtioksi tuon sanan täydellisimmässä merkityksessä. Tuo hui-
6710: maava kehitys poliisivaltiota kohti on sangen monissa erikois-
6711: tapauksissa ja yleensäkin vaikuttanut järjestyksen häiriöitä syn-
6712: nyttävästi. Kyseessä olevan asiain menon ja poliisin mielival-
6713: taisten menettelytapojen jatkuessa on yhä enemmän ja enem-
6714: män alkanut näyttää siltä kuin koko tuo suuri poliisivoiman li-
6715: sääminen olisi sekä lähtökohtaansa että tarkoitusperäänsä nähden
6716: ennen kaikkea tähdätty juuri sitä kasvavaa kansanliikettä vas-
6717: taan, joka tarkoittaa työväenluokan ja samalla koko kansan ko-
6718: hottamista henkiseen ja aineelliseen hyvinvointiin ja valtiolliseen
6719:                      Istunto 13 p. syyskuuta 1907·
6720: 
6721: vapauteen Ja täysi-ikäisyyteen. Tällä tavalla välikysymyksessä
6722: sanotaan.
6723:        Näinkö siis viime vuosien oloja maassamme kuvataan,
6724: näinkö nykyisen hallituksen aikomuksia, sen lähes kaksi vuotta
6725: kestäneen uupumattoman työn tarkoituksia?
6726:        Helposti huomattava oli 1905 vuoden lopulla että eräissä
6727: kansalaisryhmissä ilmeni jonkunmoista tyytymättömyyttä, jopa
6728: kiihtymistäkin, joka ei voinut olla herättämättä huolta. Halli-
6729: tuksella, samoin kuin suurimmalla osalla kansaamme, oli kui-
6730: tenkin se varma toivo että nämä oireet, olojen yhä vakaannuttua
6731: ja ohjelmassa olleitten suurten uudistusten toteututtua, vähitel-
6732: len itsestään haihtuisivat. Jos kohtakin hallituksen velvollisuus
6733: siis oli pitää näitä ilmiöitä silmällä, eivät ne, ilmeten pääasialli-
6734: sesti sanoissa, antaneet aihetta erityisiin toimenpiteisiin. Tosin
6735: tapahtui sen ohessa tähän aikaan - 1905 ja 19o6 vuosien vai-
6736: heena - eri osissa maata sellaisiakin tekoja, jotka olivat arve-
6737: luttavaa laatua, mutta niidenkin suhteen oli sama toivo olemassa.
6738: Niinpä tehtiin lyhyessä ajassa sarja murtovarkauksia, joilla ei
6739: ollut tavallisen varkauden luonne ja joiden tarkoitukset. ainakin
6740: osaksi vasta jälkeenpäin kävivät selvemmin ilmi.         Varastettiin
6741: räjähdysaineita: Joulukuussa Lahdessa, Valkeakoskella, Turussa
6742: ja Kouvolassa, Tammikuussa 19o6 Kotkassa, Tyrväässä, Kyrös-
6743: koskella ja Voikan tehtaalla, joissa tilaisuuksissa hävisi pääasial-
6744: lisesti dynamiittia, kerran sellainenkin määrä kuin neljättäsataa
6745: kiloa. Saman kaltaisia murtoyrityksiä tehtiin Kuopiossa ja Ha-
6746: minassa. Joulukuussa 1905 lähti Lahdessa joukko ihmisiä olut-
6747: tehtaalle, särkivät ikkunoita, mursivat portin ja tunkeutuivat
6748: tehtaaseen, josta heidät kuitenkin saatiin karkoitetuiksi. Seuraa-
6749: van Tammikuun 2 p :nä saapui isompi väkijoukko Hauhon kun-
6750: nanhuoneeseen, mihin veroituslautakunta oli kokoontunut toi-
6751: mittamaan veroitusta, sekä keskeytti, syyttäen lautakuntaa puo-
6752: lueellisestä verotuksesta, virallista laatua olevan toimituksen.
6753: Kiihtelysvaarassa ryntäsi niinikään saman kuun 20 p :nä noin
6754: 6o :neen henkeen nouseva väkijoukko vastoin asianomaisten
6755: kieltoa kansakouluun pitääkseen kokousta, päätti häätää papin
6756: perheen, lähti pappilaan pannaksensa päätöksen toimeen perheen-
6757: isän ollessa sairaalassa, mutta otti vihdoin ojentuakseen läsnäol-
6758: leitten varoituksista ja luopui aikeistaan.
6759:        Luulisi että jokainen kansalainen, joka harrastaa kansam-
6760: me siveellistä kohottamista ja kohtuuttoman väkijuomain nautti-
6761: misen tuottamien onnettomuuksien ehkäisemistä, olisi kiitollinen,
6762: kun järjestysvalta toimii sellaisessa tarkoituksessa ja kernaasti
6763: antaisi apuaan. Niin kuitenkaan usein ei ole tapahtunut. Kun
6764: esim. muuan poliisikonstaapeli viikkoa myöhemmin vöaikana
6765: tässä kaupungissa yritti korjata juopuneen ·naisen kadulta, hyö-
6766:           Poliisivoiman lisäämistä koskeva interpellatsiooni.    1359
6767: 
6768: 
6769: kättiin poliisin kimppuun ja iskettiin häntä saiakavalasti veitsellä
6770: niskaan. Apuaan läsnä olevat eivät antaneet. Päinvastoin näkyi
6771: vähitellen käyvän tavaksi sellaisissa tilaisuuksissa asettua jär-
6772: jestysvaltaa suorastaan vastustamaan, Värtsilän tehtaalla olleen
6773: lakon aikana esiintyi joukko asestettua väkeä niin yleistä turval-
6774: lisuutta uhkaavalla tavalla että viran- ja asianomaisten oli pakko
6775: täältä pyytää järjestysvallan apua. Tyytymättöminä työnjohta-
6776: jaansa sai Tammikuussa 1906 joukko ulkotyömie:hiä Tampereella
6777: aikaan epäjärjestyksiä, otti hänet kiinni sekä asettui, järjesty-
6778: neen työväen taholtakin annetuista varoituksista huolimatta, jär-
6779: jestyksen ja laillisen työtaistelun ulkopuolelle.     Kun Pyhtään
6780: piirin nimismies Varjus virkavelvollisuutensa mukaisesti samassa
6781: kuussa oli Stockforsin tehtaan konttorissa toimeenpanemassa
6782: ulosottoa maksamattomien ulostekojen suorittamiseksi, niin lu-
6783: kuisa väkijoukko riisti häneltä rahat, sen sijaan että olisi käyt-
6784: tänyt laillisia keinoja .mahdollisen erehdyksen tai virkamahdin
6785: väärinkäyttämisen korjaamiseksi. Kuolajärvellä tuli nimismies
6786: Granlundin toimittaa tutkimus jonkun siellä tapahtuneen väki-
6787: vallan johdosta. Silloin esti sen sata-miehinen joukko.        Oloja
6788: sangen kuvaava oli se murha, jossa kirvesmies Tuores niinikään
6789: talvella 19o6 Helsingissä menetti henkensä, kuin myös se, mitä
6790: tämän teon yhteydessä tuli ilmi.        Saunalahden esikaupungissa
6791:  Viipurissa harjoittivat venäläiset sotamiehet helmikuun 17 päi-
6792:  vän vastaisena yönä väkivaltaa, rääkkäsivät ihmisiä ja rikkoivat
6793:  ikkunoita. Yhteentörmäys suomalaisten kanssa otti asettuakseen
6794:  vasta poliisin väliintulosta.     Nämät tapaukset ovat vaan esi-
6795:  merkkejä.
6796:         Ensimäinen laatuaan maassamme oli se teko, joka tapah-
6797:  tui täällä helmtkuun 26 päivänä 1906. Venäjän valtakunnan pan-
6798:  kin haaraosastoon hyökkää keskellä päivää toistakymmentä aseilla
6799:  varustettua miestä, ovenvartija ammutaan kuoliaaksi, toinen hen-
6800:  kilö haavoitetaan ja rahoja viedään 75,000 ruplaa. Tuoreessa
6801:  muistissa on vielä, kuinka pahantekijöitä kiinniotettaessa nämä
6802:  säälittä käyttivät aseitaan. Uhreiksi jäivät m. m. maaliskuun I
6803:  päivänä Tampereella poliisikomisarius Balkevitsch, konstaapeli
6804:  Grönfeldt ja muuan palokuntalainen.         Hämmästystä ja suurta
6805:  huolta herätti laajoissa piireissä se tapa, jolla lukuisasti poliisi-
6806:  kamarin edustalle kokoontunut väkijoukko siinä esiintyi.
6807:         Keväällä vuonna 19o6 jatkuneen Loviisan-Vesijärven
6808:  rautatienlakon aikana oli radalla jo tapahtunut ilkitöitä. Muita
6809:  katalampi oli yritys huhtikuun 29 päivänä räjähyttää Lahden
6810:  rautatiensilta dynamiitilla ilmaan.
6811:         Jo kevättalvella oli julkisuudessa alkanut kuulua vaatimuk-
6812:  sia järjestysvoiman lisäämisestä. Varmaan toivoen että tuollai-
6813:  set teot sittenkin olisivat ohimenevää laatua suurena murros-
6814:                                                              86
6815:                     Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
6816: 
6817: aikana, ei hallitus luullut olevan syytä vielä ulottaa toimenplter-
6818: tänsä niitä ulommaksi, joihin ne tällä alalla siihen asti olisivat
6819: keskiytyneet, eli olemassa olevan järjestysvallan kohottamiseen
6820: siitä rappiotilasta, jossa se viime vuosien jälkeen oli, sellaiselle
6821: kannalle että se mahdollisimman hyvin voisi turvata kansalaisten
6822: henkiä ja omaisuutta oikeudettomilta hyökkäyksiltä. Tuollainen
6823: maassamme ennen kuulumaton rikos, jonka tekijät eivät kam-
6824: monneet panna edes aivan syyttömäin matkustajain henkiä alt-
6825: tiiksi, pakotti nyt hallituksen järjestysvoiman lisäämiseksi sillä
6826: paikkakunnalla toukokuun 7 päivänä määräämään tarpeellisia va-
6827: roja, joiden maksaminen jatkui puolisen vuotta, sillä seurauk-
6828: sella ettei mitään erikoisempaa sieltäpäin sen jäiestä kuulunut.
6829:        Sillä välin oli maaliskuun lopulla 1906 Tampereen pellava-
6830: tehtaassa alkanut työlakko, johon huhtikuussa Lapinniemen teh-
6831: taan työväki liittyi. Jätän mainitsematta ne tapahtumat, jotka
6832: lakon kestäessä sattuivat ja vihdoin toukokuun alussa antoivat
6833: niille, jotka tahtoivat työtä tehdä, aihetta vedota järjestysvallan
6834: puoleen työvapautensa turvaamiseksi.        Hallituksenkin toimen-
6835: piteestä tapahtuneista välityksistä huolimatta olot kärjistyivät
6836: ja johtivat vihdoin toukokuun puolivälissä väkivaltaisuuksiin,
6837: jolloin ei säästetty edes tehtaan palveluksessa olevaa muun val-
6838: tion alamaista, jonka kotirauhaa yritettiin rikkoa.      Poliisivoi-
6839: man lisäystä täytyi muualta lähettää oman paikkakunnan melkein
6840: yöt päivät kestäneestä virantoimituksesta rasittuneen järjestys-
6841: vallan avuksi. Vähemmän tunnettua lienee, että ainoastaan hal-
6842: lituksen päättäväinen esiintyminen ratkaisevalla hetkellä ja jär-
6843: jestyksen samalla tapahtunut palauttaminen estivät sotaväen kut-
6844: sumista, josta ulkomaalaisten suojelemiseksi heidän edustajiensa
6845: puolesta jo oli määrä Pietarissa tehdä pyyntö. Tämä teki jär-
6846: jestysvallan vahvistamisen Tampereellakin tarpeelliseksi ja se-
6847: naatti valtuutti sentähden toukokuun 17 päivänä kuvernöörin sa-
6848: tunnaisesti lisäämään sen poliisivoimaa 50 ylimääräisenä miehellä.
6849:         Kun sen ohessa oli osottautunut etteivät maamme silloiset
6850: poliisimiehet aina olleet arkatuontoisiin tehtäviinsä täysin kyke-
6851: neviä ja kelvollisten järjestysvallan edustajain puutetta maaseu-
6852: duiltakin oli valitettu, katsoi Senaatti velvollisuudekseen, siitä
6853: tehdyn ehdotuksen mukaisesti, Toukokuun 31 p :nä tehdä alamai-
6854: sen esityksen määrärahojen myöntämisestä koulun perustami-
6855: seksi Helsingin poliisikunnan yhteyteen korkeintaan 6o miestä
6856: varten. Sen johdosta myönnettyjä varoja käytettiin kuitenkin
6857: vaan osa, koska koulu sittemmin väliintulleista syistä lakkau-
6858: tettiin.
6859:         Mutta yleistä turvallisuutta uhkaavia tekoja jatkui edel-
6860: leen. Viittaan vaan Muolan tapahtumiin Kesäkuun 12 p :nä 1906
6861:            Poliisivoiman lisäämistä koskeva interpellatsiooni.     1361
6862: 
6863: 
6864: ja hoitaja Geffertin siinä tapahtuneeseen murhaan kuin myös nii-
6865: hin hämmästyttäviin paljastuksiin, joita asian yhteydessä sittem-
6866: min on tehty, ratavartija Järvisen työntekijäin hyökkäykseen hä-
6867: nen kimppuunsa saman kuun 24 p :nä Paimiossa, siihen kuinka
6868: Räisälässä saman kuun 26 p :nä useat henkilöt, peitetyin kasvoin,
6869: ampumalla koettivat estää ulkomaalaiselle yhtiölle kuuluvan,
6870: 90,000 tukkia sisältävän lautan kokoamista, kun se          Vuoksessa
6871: oli hajonnut, asevarkauteen Heinäkuun 29 p :nä kapteeni Nybergin
6872: asunnossa Helsingissä, jolloin 74 browning-pistoolia hävisi, dyna-
6873: miittivarkauteen kauppias Tallbergin kellarista Espoossa seu-
6874: raavana p :nä sekä siinä varastettujen räjähdysaineiden löytöön
6875: osaksi täältä Helsingistä.
6876:         Kaksi viimeksimainittua tekoa oli jo niiden järkyttävien
6877: tapahtumien enteitä, jotka pari päivää myöhemmin seurasivat.
6878: Viaporin kapina, johon suomalaisiakin miehiä sekaantui, rautatie-
6879: kiskojen repimiset, sähkö- ja telefoonijohtojen katkaisemiset,
6880: uudistetut hyökkäykset räjähdysainevarastoihin ja vihdoin Haka-
6881: niemen ylen surkeat mellakat, joihin siviilipukuisia venäläisiä
6882: sotamiehiäkin otti osaa - nämä ovat vielä niin tuoreessa muistossa,
6883: ettei niitä tarvitse tässä sen lähemmin kuvata. Mitä Suomen
6884:  paraikaa koossa olevat Valtiosäädyt istunnossaan Heinäkuun I
6885: p :nä senastisten tapahtumain johdosta yksimielisesti, jos kohtakin
6886:  eri säädyissä eri sanoin, lausuivat, sen varmaan jokainen täällä
6887:  läsnäoleva muistaa. Ne antavat selvän viittauksen siitä, miten kan-
6888:  salaisteen tuli toimia ja esiintyä, jos sellaiset kohtaukset uudistui-
6889:  sivat, ja mikä hallituksen velvollisuus silloin oli. Jo seuraavana,
6890:  elokuun I p :nä antoi Senaatti ensi toimenpiteenään - käskyn
6891:  Kuvernööreille kaikilla laillisilla keinoilla koettaa ylläpitää yleistä
6892:  järjestystä ja turvallisuutta sekä estää väkivaltisuuksia ja rikol-
6893:  lisia yrityksiä ja, jos varsinainen poliisivoima ja lisäksi han-
6894:  kittu apumiehistö ei ollut tarkoitusta varten riittävä, heti aikaan-
6895:  saada järjestysvoiman tarpeellista lisäystä sellaisten kansalaisten
6896:   ja kansalaisyhdistysten vapaan myötävaikutuksen kautta, jotka
6897:  asettuivat järjestysvallan johdon alaiseksi. Varojen myöntämi-
6898:  sestä siten käsketyksi järjestysvoiman lisäämiseksi Senaatti elo-
6899:  kuun 4 p:nä teki alamaisen esityksen, jonka se perusteli muun
6900:  muassa seuraavaan tapaan:
6901:          ,Senaatti on ottanut harkittavaksi, mitkä toimenpiteet val-
6902:  tion puolelta ovat tarpeen, jotta estettäisiin ja vastustettaisiin
6903:   sellaisia laillisen järjestyksen loukkaamisia, joita vieläkin on pel-
6904:   jättävissä, koska väestössä on näyttäytynyt olevan ryhmiä, joissa
6905:   vhteiskunnalle vaarallinen lain halveksiminen on päässyt valtaan.
6906:   Oikeudenvastaisia ajatuksia ja vaatimuksia, joita levottomana
6907:   aikana ovat synnyttäneet kiihoittavat opit ja vaikutukset, ei val-
6908:   takäskyllä voida hävittää. Siihen tarvitaan valistuneitten ja yleis-
6909:                     Istunto 13 p. syyskuuta 1907·
6910: 
6911:  tä parasta harrastavien kansalaisten ahkera toiminta uutteran
6912:  kansanvalistustyön ohella.      Mutta tällainen tehtävä voi vain
6913: pitemmän ajanjakson kuluessa tulla ratkaistuksi. Nykyinen asi-
6914:  ain tila vaatii kuitenkin heti, että yleinen turvallisuus taataan ja
6915:  lain pyhyyttä vakavasti ja ankarasti voimassa pidetään. Siihen
6916:  ovat ne valtakeinot, mitkä Suomen valtioviranomaisilla on käy-
6917:  tettävänänsä, riittämä ttömä L"
6918:         Kun Helsingissä heinäkuun lopulla tapahtunut poliisilakko
6919:  sen ohessa yhä selvemmin oli osoittanut, - mikä jo ennestään
6920:  tiettiin - että riittävää määrää kelvollisia poliisimiehiä enti-
6921:  sellä, kovin alhaisella palkalla ei voitu saada, oli tämäkin huo-
6922:  mioon otettava varoja pyydettäessä. Tarvittavia lähempiä tie-
6923:  toja lisäyksen suuruudesta ja kustannusarvioita eri paikkakun-
6924: nilta kuitenkaan silloin vielä ei ollut käytettävänä; ja varojen
6925:  määrä ilmoitettiin sentähden vaan arviolta vuodelle 1906 soo,ooo
6926:  markaksi ja seuraavaa vuotta varten I,ooo,ooo markaksi.
6927:         Että tähän toimenpiteeseen oli päteviä syitä, sen osoitti-
6928:  vat myöskin Valtiosäätyjen saman päiVän ilta-istunnossaan ilman
6929: erimielisyyttä antamat lausunnot silloisen tilan johdosta sekä ke-
6930:  hoitukset poliisivoimain lisäämisestä ja vahvistamisesta. Viita-
6931:  ten pöytäkirjaansa .Heinäkuun 31 päivältä esimerkiksi Talon-
6932:  poikaissääty lausui ,syvän surunsa sen johdosta, että ryhmä
6933: maamme asukkaita, unohtaen velvollisuutensa Suomen kansalai-
6934: sina, on sekaantunut Viaporin linnassa raivonneeseen sotilaskapi-
6935: naan ja sen ohessa murhilla ja muilla väkivallanteoilla häirinnyt
6936: omankin yhteiskuntamme rauhaa. Silmälläpitäen niitä onnetto-
6937: muuksia yksityisille ja sitä vaaraa valtiolliselle olemuksellemme,
6938: joita mainittu rikokscllinen toiminta jo on tuotanut ja joita se
6939: edelleen, jos se saa jatkua, yhä enenevässä määrässä tuottaa,
6940: kehottaa sääty kaikkia niitä kansalaisia, joille Suomen menestys
6941: ja sisällinen itsenäisyys on rakas, yhteisin voimin tekemään työtä
6942: niiden epäsäännöllisten olojen poistamiseksi, joista rikosten syyt
6943: ovat etsittävät," jatkaen näin: ,Ottaen huomioon, että poliisi-
6944: voima maan pääkaupungissa ja osittain muillakin paikkakun-
6945: nilla, jouduttua edellisten vuosien sortojärjestelmän vallitessa pe-
6946: rinpohjaiseen rappiotilaan, ei suinkaan vieläkään täysin kykene
6947: tehtäväänsä, odottaa sääty, että hallitus, jonka viime sijassa tulee
6948: vastata järjestyksen ylläpidosta, viipymättä ryhtyy tarmokkaisiin
6949: toimiin saadakseen sanotun poliisivoiman niin sisälliseen kuntoon
6950: kuin mieslukuun nähden kaikkia oikeutettuja vaatimuksia vas-
6951: taavaksi".
6952:         Sama vaatimus tehtiin yleisesti sanomalehdissä.         Vaan
6953: tavasta ja muodoista oltiin eri mieliä ja ehdotuksia tehtiin eri-
6954: laisiakin. Siten kirjoi"tti Uusi Suometar elokuun 5 p :nä ,Mitä
6955: on tehtävä?" nimisessä kirjoituksessaan muun muassa:
6956:            Poliisivoiman lisäämistä koskeva interpellatsiooni.   r363
6957: 
6958: 
6959:        ,Että jotakin on tehtävä sellaisten tapausten estämiseksi,
6960: Jotta äsken olemme eläneet, siitä alkavat vähitellen kaikki olla
6961: selvillä. Ehdotuksia on hallituspuolueen lehdissä ollut esillä use-
6962: ampia. Mikä on tahtonut muodostettavaksi vapaita suojelus-
6963: kaarteja puolueisiin katsomatta, mikä kaikista puolueista kokoon
6964: pantuja. - - - - - - - - -
6965:        Hallituksen aikeista, koettaa saada suojeluskaarteja kokoon
6966: kuntien välityksellä, olemme aikaisemmin lausuneet mielemme.
6967: Lisäksi tahdomme vielä kerran painaa mieliin, että me pidämme
6968: kaikki yritykset aseellisten järjestysjoukkojen perustamiseksi
6969: muulla tavalla kuin että nämä joukot välittömästi edustavat val-
6970: tion valtaa ja että niiden hallinto ja johto on kokonansa valtion
6971: viranomaisten käsissä, ei ainoastaan lapsellisina vaan suorastaan
6972: turmiollisina. Mitä ovat aseet ilman sitä siveellistä auktoriteettiä,
6973: jonka ainoastaan valtion valta, oikeuden ja laillisen järjestyksen
6974: ylläpitäjänä, voi niiden kantaj ille antaa? - - -
6975: 
6976:        Mutta kun näin on laita, on sitä vähemmän suotavaa, että
6977: hallitus jää syrjästä-katsojana seisomaan sen asiain tilan ääressä,
6978: joka nyt on avautunut kansamme ja yhteiskuntamme eteen.
6979: Ryhdyttäköön viivyttelemättä perustamaan sotilaallisesti harjo-
6980: tettuja, säännöllisiä järjestysjoukkoja, jotka tarpeen mukaan sijoi-
6981: tetaan eri paikkoihin maata."
6982: 
6983:        Hallituksella on todellakin, kuten edellä olevasta näkyy,
6984: alkuaan ollut se mielipide, että tarkoitus paraiten ja vähimmillä
6985: kustannuksilla olisi saavutettavissa siten, että jossakin määrin
6986: lisätyn, hyvin valitun ja järjestetyn järjestysvallan rinnalle muo-
6987: dostettaisiin kaikista kansan kerrok~ista vapaaehtoisesti kokoon
6988: pantuja suojelusjoukkoja, tietysti varsinaisen järjestysvallan joh-
6989: don ja käskyn alaisina. Se sangen yleinen epäluottamus, joka
6990: tuollaisia suojeluskaarteja kohtaan ilmeni, ja kokemus Hakanie-
6991: men tapahtumain johdosta, saattoi kuitenkin hallituksen luopu-
6992: maan tästä ajatuksestaan. Niin pitkälle kuin äsken mainitussa
6993: kirjoituksessa oli ehdotettu, ei kuitenkaan näyttänyt olevan
6994: syytä mennä, varsinkin kun ehdotuksen toteuttaminen olisi ky-
6995: synyt aikaa ja ilmeisesti varojakin enemmän kuin suotava oli.
6996:        Hallitus näin ollen ei voinut muuta kuin keskittää toimen-
6997: piteensä yksinomaan varsinaisen järjestysvallan lisäämiseen ja
6998: asettamiseen yhä paremmalle kannalle. Kun sillä välin asian-
6999: omaisesta paikasta senaattia oli tullut perusteellisesti valmistettu
7000: ja seikkaperäisesti laadittu suunnitelma Helsingin kaupungin suh-
7001: teen, jossa muun muassa oli pidetty silmällä miehistön perin
7002: alhaisten palkkojen korottamista, teki Senaatti vihdoin elokun 10
7003: p :nä 1906 tunnetun alamaisen esityksensä. Vaikka tarkoitus oli
7004:                    Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
7005: 
7006: tarpeen vaatiessa käyttää pääkaupungin järjestysvoimaa myös-
7007: kin maaseuduilla, mikä aika ajoin on tapahtunutkin, Senaatti
7008: kuitenkaan ei katsonut olevan syytä mennä niin pitkälle kuin
7009: suunnitelma tarkoitti. Että Senaatti sen johdosta, että vähensi eh-
7010: dotetun lisäyksen 6oo :sta miehestä noin 400 :taan, eräiltä puolin
7011: sai osakseen ankaraa arvostelua, on tunnettu asia.
7012:         Ikäänkuin todistaakseen poliisivoiman lisäyksen tarvetta
7013: tapahtui edelleen lähinnä seuraavan ajan kuluessa sarja törkeitä
7014: rikoksia. Pudasjärvellä vapautettiin samaan aikaan rikoksesta
7015: vangittu talollinen Eliala väkivaltaisesti viranomaisten huostasta;
7016: lomakursseihin täällä elokuussa osaa ottavaa kansakoulunopetta--
7017: jaa Pääkköstä hätyytettiin Helsingin kaduilla, koska hän, joka
7018: kantoi lomakurssien merkkiä, muka kuului suojeluskaartiin; sa-
7019: man kuun I 5 p :nä löydettiin Vaasan läheisyydessä joukko luvat-
7020: tomasti maahan tuotuja ampuma-aseita; 16 p :nä ammuttiin Ho-
7021:  vinsaaressa rautatienjunaa; seuraavana päivänä varastettiin Ma-
7022:  sabyyn asemalta ampuma-aseita; 24 p:nä viskattiin Perkjärvellä
7023:  ratamestari Saarelaiset;~ asuntoa vastaan pommi; 26 p:nä ammuttiin
7024:  täältä Fredriksbergiin kulkevaa ruumisjunaa; kaksi päivää myö-
7025:  hemmin tapahtui Viipurin asemalla 68:n mauserpistoolin var-
7026:  kaus; 31 päivänä ryöstettiin rahastonhoitaja Tojkanderilta Vii-
7027:  purissa kadulla 20,000 markkaa rahaa; syyskuun I päivänä 1906
7028:  murhattiin Kaukaan tehtaan isännöitsijä Björkenheim, saman
7029:  kuun 4 päivänä ryöstettiin Yhdyspankin täkäläinen haaraosasto;
7030:  8 päivänä ryöstettiin Sydänmaan asemalta koko kassakaappi ; I 1
7031:  päivänä varastettiin Lappeenrannan tavaramakasiinista laatikko
7032:  revolvereja; kaksi päivää myöhemmin nousi Minkiön pysäkin
7033:  läheisyydessä junaan kolme naamioittua, aseella varustettua mies-
7034:  tä; seuraavana päivänä yritettiin murtautua ruutikellariin Viipu-
7035:  rissa; ijäkkäät Popoff-aviopuolisot murhattiin Sakkolassa; 17
7036:  päivänä varastettiin Vesijärven asemalla lukitusta tavaravaunusta
7037:  laatikko haulipyssyjä; 20 p :nä tuli niin järjetön rikos ilmi kuin
7038:  yritys dynamiitilla räjähyttää Helsingin kaupungin vesijohto
7039:  Eläintarhassa; Helsingissä tehtiin suurempi aselöytö; 25 päivänä
7040:  koetettiin räjähyttää talo n :o 22 Kasarminkadun varrella ilmaan,
7041:   jossa - puhumatta siitä, että toistasataa ihmistä olisi voinut
7042:  menettää henkensä, jos teko olisi onnistunut - ei edes suuren
7043:   sairaalan läheisyys ja siellä kärsivien kohtalo voinut pidättää jul-
7044:  mureita yrityksestään; seuraavana yönä tapahtui yhtä katala teko
7045:   Siltasaaren kadun n :o 2 :ssa, jolloin m. m. kaksi vanhaa naista
7046:  yösydännä oli menettää henkensä; seuraavana yönä jälleen pom-
7047:   miheitto, tällä kertaa Säämingin pitäjässä; ja päivää myöhem-
7048:   min Loviisan kaupungissa kumminkin kuusi murhapolttaa -
7049:   kaikki nämä ja monta muuta tekoa tuskin kahden kuukauden
7050:   kuluessa. On mahdotonta jatkaa Iuettelemista samaan tapaan.
7051:            Poliisivoiman lisäämistä koskeva interpellatsiooni.    1365
7052: 
7053: 
7054: Mutta koska syitä kerran on tiedusteltu, mainittakoon seuraavai-
7055: takin ajalta vaan joku esimerkki.          Viittaan pommilöytöihin
7056: Grahnin tehtaalla Sörnäisissä, Siltasaarenkadun n :o 7 :ssä ja
7057: muurari Laineen luona Takankadun varrella, 70,000 markan ryös-
7058: tämiseen kasööri Holmstenilta Viipurissa, ryöstöyritykseen Kou-
7059: volan pankissa, aselöytöihin Porissa, ja Suikin murhaan Muo-
7060: lassa viime vuonna, sekä tältä vuodelta: venäläisten sotamiesten
7061: mellakkaan Viipurin kaduilla ja talonmiehen Pitkäsen siinä ta-
7062: pahtuneeseen murhaan, murhapalttoon Myllykosken tehtaalla,
7063: poliisikonstaapeli Tirrosen murhaamiseen Vaasankadulla täällä,
7064: rahastonhoitaja Hahlin ampumiseen ja neiti Heinosen rääkkää-
7065: miseen Viipurissa, insinöörien Norrmenin ja Petterssonin mur-
7066: haan Taalin tehtaalla, murhayritykseen isännöitsijä Segercrantzia
7067: vastaan Nurmen tehtaalla, pommitehtaan löytöön Kivennavalla,
7068: 67,000 markan ryöstämiseen ja kuski Flinckhammarin ampumi-
7069: seen Kouvolassa, mellakoihin venäläisten ja suomalaisten välillä
7070: Säiniössä, jossa työmies Mitikka tapettiin, venäläisten sotamies-
7071: ten väkivaltaisuuksiin Lappeenrannassa heinäkuun 29 p :nä ja
7072: vihdoin viime elokuussa tehtaanisännöitsijä Hellmerin ryöstämi-
7073: seen Kuopiossa ja ryöstöihin Niirasen puodissa Viipurissa,
7074: kauppias Gorguno:ffilta Imatrassa, talonomistaja Laamaselta
7075: Puumalassa ja talolliselta Kurjelta Ruokolahdella, puhumatta-
7076: kaan muista saman kuun kuluessa tapahtuneista tapoista, murha-
7077: yrityksistä, pahoinpitelyistä ja ampumisista. Mitä eräitten ri-
7078: kosten tutkimuksissa on rikoksellisten järjestöjen olemassa
7079: olosta tullut ilmi, on yleisesti tunnettua.
7080:        Että näin levottomat olot pakottamana pakottivat senaat-
7081: tia milloin viranomaisten, milloin kuntien tai yksityisten pyyn-
7082: nöstä järjestysvoiman lisäämiseksi eri paikkakunnilla tuon tuos-
7083: takin käyttämään sitä varten osoitettuja varoja, on päivän selvä.
7084: Mutta siihen löytyi vielä toinenkin painava syy.         Niinkuin jo
7085: mainitsin, kuului Tampereen kohtausten johdosta ulkomaalais-
7086: ten edustajain puolelta keväällä vuonna 19o6 vaatimuksia sota-
7087: väen kutsumisesta palauttamaan järjestystä, koska hallitus muka
7088: ei omin voimin kyennyt sitä tekemään.           Sama oli asian laita,
7089: kun syyskuussa viime vuonna Kemijoen laaksossa olleitten työn-
7090: selkkausten aikana ruotsinmaalaisten yhtiöitten tavallista suu-
7091: remmat aineelliset edut olivat vaaranalaisina. Hallitukselle pitäisi
7092: kai olla ansioksi luettava että se on voinut torjua nämä vaatimuk-
7093: set, joiden seuraukset olisivat voineet olla hyvinkin arveluttavat.
7094: Varmaa on myöskin että voimakkaan järjestysvallan olemassa-
7095: olo on suuresti lisännyt yleistä turvallisuutta ja estänyt monta
7096: rikosta tapahtumasta.
7097:        lViitä sitten tulee siihen että maamme poliisi olisi tehnyt it-
7098: sensä syypääksi ,väärinkäytöksiin" ja että niitä olisi ,saanut va-
7099: 1366                Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
7100: 
7101: 
7102: paasti jatkua", niin sekin syytös on aiheeton. Nykyisen hallituk-
7103: sen käsitys järjestysvallan velvollisuuksista on siksi vakava ja
7104: se pitää järjestysvallan tehtävää puolueettomasti ja sävyisästi,
7105: mutta sam?-lla tarpeen vaatiessa pontevasti turvata ja suojata jo-
7106: kaista kansalaista, - kuulukoon hän mihin puolueeseen tahi
7107: luokkaan tahansa, - siksi tärkeänä, että hallitus ei saata jäädä
7108: välinpitämättömäksi, jos poliisimies todellakin rikkoisi siinä
7109: kohden. Sen osoitti muun muassa se seikka että, kun muutamat
7110: sanomalehdet viime talvena kertoivat, että Laukon torpparihää-
7111: döissä järjestystä ylläpitämään lähetetyt poliisimiehet olisivat
7112: tehneet itsensä syypäiksi aiheettomaan väkivaltaan, Senaatin Si-
7113: viilitoimituskunta käski toimeenpanemaan tutkimuksen. Tutki-
7114: mus tapahtui ; mutta tulos oli sellainen että hallitus ei katsonut
7115: olevan syytä virkasyytteen nostamiseen, varsinkin koska se, joka
7116: olisi tullut loukatuksi, itse ei ollut mitään ilmoitusta siitä tehnyt.
7117: Jos loukkauksia on tapahtunut, miksi ei niiden johdosta ole syy-
7118: tettä tai ilmiautoa asianmukaisessa järjestyksessä tehty? Voin
7119: esimerkiksi siitä että vetoaminen tuomioistuimeen ei ole ilman
7120: tulosta mainita, että Oulun Raastuvanoikeus hiljakkoin tuomitsi
7121: poliisimiehen rangaistukseen siitä, että hän järjestystä ylläpi-
7122: täessään oli oikeuden mielestä hairaantunut käyttämään pakko-
7123: keinoa, joka siinä tilaisuudessa oli oikeudeton. Muuta valitusta
7124:  Oulusta tietääkseni ei ole kuulunut eikä liioin Turusta tietooni
7125: tullut mitään mielivaltaisuutta poliisin puolelta. Arvoisat kysy-
7126:  myksen tekijät valittavat edelleen sitä että Kemijoen lakko-
7127:  alueelle lähetettiin muualta järjestysvoimaa. Siitä olen jo puhu-
7128: nut. Eihän toki olisi _ollut suotavampaa, että sinne toisten kun
7129:  Senaatin toimesta olisi lähetetty venäläistä sotaväkeä kotimaisen
7130:  järjestysvallan sijasta. Helsingin kaupungista esiintuodusta esi-
7131:  merkistä, Eduskunnassakin käsitellystä asiasta - muutoin ainoa,
7132:  joka erikoistapauksena mainitaan - minulla ei ole syytä nyt pu-
7133:  hua, koska se paraikaa on viranomaisten käsiteltävänä.
7134:         Mutta jo~ loukkauksia joskus olisikin tapahtunut, on louk-
7135:  kauksissakin eroa. Inhimillistä on erehtyä; mahdottomia ei saa
7136:  vaatia. Sillä järjestysvallan tehtävä on nykyaikoina ollut niin
7137:  vaikea: se on vaatinut niin suurta itsensä hillitsemistä sille
7138:  usein syydetyistä solvauksista ja sen osaksi tulleista vastustuk-
7139:  sesta huolimatta, että tosiaankin on kiitettävä, ettei kärsivällisyys
7140:  kuin ani harvoin ole puuttunut. Ja minä voin oman kokemukseni
7141:  nojalla vakuuttaa, että maamme poliisipäällystäkin täysin tuntee
7142:  vastuunsa ja toiminnassaan on tarkoittanut yksinomaan yleistä
7143:  parasta. On muutoin syytä muistaa, mitä sanomalehdet tiesivät
7144:  kesällä kertoa vapaasta Englannista, jonka poliisi kuitenkin on
7145:  kuuluisa inhimillisyydestänsä ja arvokkuudestansa. Ei edes se
7146:            Poliisivoiman lisäämistä koskeva interpellatsiooni.    1367
7147: 
7148: 
7149: voinut säilyttää malttiansa, kun sitä Lontoossa suuressa mielen-
7150: osotuksessa, poikkeustapauksessa, vastustettiin ja härnättiin.
7151:        Syytöksen, että maamme poliisi nykyisen hallituksen aikana
7152: olisi järjestelmällisesti tehnyt itsensä vikapääksi väärinkäytök-
7153: siin, sen minä siis päättävästi torjun.
7154:        Tämän jäiestä minulla ei ole paljon lisättävää kyselyn lop-
7155: puosaan.
7156:        Oikeus maan perii. Valtio- ja yhteiskuntajärjestys ovat
7157: kaiken inhimillisen yhteiselämän peruskivet ja ehdottomat edelly-
7158: tykset. Ne ovat pidettävät loukkaamattomina. Korjauksia tavo-
7159: tettaessa on kuljettava laillista edistyksen tietä ja siihenhän meillä
7160: nyt on mahdollisuutta enemmän kuin ennen. Yllätyksillä, muuta
7161: tietä saavutettu tulos ei ole mikään todellinen voitto. Ainoas-
7162: taan järjestetyissä oloissa, missä kulloinkin olemassaolevaa yh-
7163: teiskuntarakennusta ja voimassa olevan lain turvaamia oikeuk-
7164: sia tunnustetaan ja kunnioitetaan, saavutettu edistys on pysy-
7165: väistä laatua. Kun sitä vastoin oikeuskäsitteet ovat siinä määrin
7166: himmentyneet kuin edellä kerrotut rikokset osottavat, kun yksi-
7167: tyiset ja varsinkin kun rikokselliset järjestöt pyrkivät järkyttä-
7168: mään yhteiskunta-järjestystä, silloin on ensi sijassa hallituksen
7169: velvollisuus ehkäistä sitä. Se on sitä, jota nykyinen hallitus ar-
7170: vostelunalaisilla toimenpiteillään on koettanut tehdä. Vapautta se
7171: ei ole sortanut, vaan vallattomuutta koettanut estää. Ja minä,
7172: tässäkin torjuen vielä enemmän loukkaavan syytöksen, siis empi-
7173: mättä vastaan, että hallitus toimenpiteillään yhteiskuntaj ärj estyk-
7174: sen ylläpitämiseksi ja yleisen turvallisuuden vakaannuttamiseksi
7175:  juuri on pyrkinyt ,täyttämään velvollisuutensa puolueettomana
7176: koko yhteiskunnan etua ja todellista edistystä valvovana valtana".
7177: 
7178:       Keskustelu:
7179:       Ed. Nuorteva: Kun tämä välikysymys tehtiin keväällä,
7180: niin seuraavina pa1vma oli luettavana porvarillisissa sanomaleh-
7181: dissä ihmettelyä siitä, miksi välikysymyksessä ei ollenkaan mai-
7182: nittu näistä lukuisista rikoksista, joista senaattori Lilius täällä
7183: mainitsi, miksi ei ollenkaan tuotu esille edes olettamustakaan, että
7184: jonkinlaisia syitä tällaiseen poliisivallan lisäämiseen olisi ollut
7185: olemassa. Tämä poisjättäminen ei suinkaan tapahtunut erehdyk-
7186: sestä ja vielä vähemmän siitä syystä, että olisi tahdottu väittää,
7187: ettei tällaisia rikoksia ole tapahtunut.    Niitä on todellakin ta-
7188: pahtunut, tapahtunut hämmästyttävän paljon. Mutta koko tämä
7189: pitkä luettelo jätettiin mainitsematta sen johdosta, että pääasia
7190: tässä kysymyksessä ei ole se että rikoksia on tapahtunut. Se on
7191: tunnettu seikka, tunnettu surullinen tosiasia, sekin tavallaan ku-
7192: vaava sitä ajanjaksoa, jossa elämme. Pääasia tässä on kysy-
7193: 1368               Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
7194: 
7195: 
7196: myksen viimeinen ponsi. Onko hallitus menettelyllään kyennyt
7197: estämään rikoksia, onko se esiintymisellään ja toiminnallaan voi-
7198: nut täyttää tehtävänsä, niinkuin välikyselyssä sanottiin, ,puo-
7199: lueettomana koko yhteiskunnan etua ja edistystä tarkoittavana
7200: valtana ?" Siviilitoimituskunnan päällikkö on katsonut voivansa
7201: empimättä vastata myöntävästi tähän viimeiseen kysymykseen, ja
7202: koska käsitykset siitä ovat kuitenkin sangen erilaiset, niin pää-
7203: osa lausunnostani tulee siis koskemaan sitä.        Jo sanoin, ettei
7204: suinkaan kukaan kiellä, että tällaisia rikoksia on tapahtunut.
7205: Tunnustettava kuitenkin on, että äsken luetusta rikosluettelosta,
7206: joka kait tarkoitti olemaan jonkinlainen yleiskuvaus nykyisestä
7207: levottomasta ajasta, olisi voitu jättää pois koko joukko rikoksia,
7208: jotka kuuluvat noihin, kaikista rauhallisimpinakin aikoina tapah-
7209: tuviin rikoksiin, yksityisiin murhiin j. n. e. Mutta siitä huoli-
7210: matta että tästä pitkästä luettelosta otettaisiinkin pois nuo yksi-
7211: tyiset murhat, yksityiset varkaudet, jotka ovat aivan tavallista
7212: luonnetta ja joita tapahtuu jokapäiväisen elämän mitä järjesty-
7213: neimmissäkin oloissa, jäähän sinne kuitenkin koko joukko tapah-
7214: tumia, jotka tavallaan kuvaavat aikojen levottom.uutta ja joita ei
7215: voida laskea noihin tavallisiin rikoksiin, joita muutenkin tapahtuu,
7216: Mutta minua hämmästytti eräs seikka siviilipäällikön lausun-
7217: nossa. Hän alotti tämän pitkän luettelon ajalta suurlakon jäl-
7218: keen ja tämä luettelo oli todellakin tavattoman pitkä siihen saakka,
7219: kunnes poliisivoiman lisääminen alotettiin. Sitte tapahtui tuo
7220: herra senaattorin mielestä aivan välttämätön ja tarpeellinen työ,
7221: nim. poliisivoiman lisääminen. Olisin olettanut, että jos tämä
7222: toimenpide todellakin olisi ollut tarkoituksenmukainen, tuo pitkä
7223: luettelo olisi siihen loppunut. Mutta minusta tuntui, niinkuin
7224: tuo luettelo olisisi yhä paisunut ja paisunut. Se oli yhtä pitkä ja
7225: vielä pitempikin sen jälkeen kuin poliisivoimaa oli lisätty mo-
7226: nin kerroin. Tämä osoittaa, että hallituksen toimenpide ei ollut
7227: siis mihinkään johtunut, että rikoksia yhä edelleen jatkui, yhä
7228: enenevässä ja enenevässä määrässä. Siis hallitus ei onnistunut
7229: saavuttamaan sitä tarkoitusta, joka sillä mahdollisesti on ollut.
7230: Minä tahdon panna tämän merkille ennenkun ryhdyn yksityiskoh-
7231: taisesti perustelemaan niitä syitä, joiden johdosta tämä väliky-
7232: symys on tehty.
7233:        Voin täydellisesti yhtyä herra siviilipäällikön lausunnon
7234: loppuosaan, jossa hän ilmaisi mielipiteensä hallitusvallan tehtä-
7235: vistä. Meidänkin mielestämme hallitusvallan täytyy esiintyä kaik-
7236: kien puolueitten yläpuolella seisovana, oikeusjärjestelmää valvo-
7237: vana valtana. Me emme vähemmässäkään määrässä väitä, ettei
7238: oikeusjärjestelmää ole. ylläpidettävä. Se on ylläpidettävä mitä
7239: tarmokkaimmalla tavalla. Järjestystä täytyy yhteiskunnassa olla
7240:  ja kaikki, mitä herra senaattori loppulausunnossaan tästä asiasta
7241:            Poliisivoiman lisäämistä koskeva interpellatsiooni.   1369
7242: 
7243: 
7244: mainitsi, ei kaipaa mitään vastaansanomista meidän puolelta.
7245: Kysymys on vaan siitä, mitä tällä oikeusjärjestelmällä ymmärre-
7246: tään, ja millä tavalla olisi voitu estää todellisten rikosten tapahtu-
7247: minen, kysymys on siitä, oliko hyödyllistä ja tarkoituksenmu-
7248: kaista ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joihin on ryhdytty, ja onko
7249: syytä katsoa, että näissä toimenpiteissä on ollut jotakin toista,
7250: kuin ainoastaan sen oikeutetun ja kohtuullisen tarkoitusperän ta-
7251: voitteleminen, että oikeusjärjestelmää puolueettomasti ylläpidet-
7252: täisiin. Epäilemättä meidän aikamme on yhteiskunnalliseen rau-
7253: haan nähden paljo toisenlainen kuin jokunen vuosikymmen sitte.
7254: Siihen on syitä. Olemme eläneet ajan, jolloin vieras sortovalta
7255: tässä maassa vallitsi, jolloin tapahtui oikeusjärjestelmän louk-
7256: kauksia mitä törkeimmässä muodossa. Tapahtui paljo sellaista,
7257: joka kaikki oli omiaan järkyttämään oikeuskäsitteitä ja viekoitte-
7258: lemaan ihmisiä noudattamaan menettelytapoja, jotka olivat risti-
7259: riidassa oikeuskäsitteen kanssa. Ja epäilemättä vielä nytkin on
7260: yhteiskunnan keskuudessa löydettävissä suuri joukko aineksia,
7261: joiden oikeustajunta on niin vähäinen, että he ovat taipuvaiset
7262:  rikkomaan oikeusjärjestelmää vastaan, joka estää heitä seuraa-
7263: masta rikoksellisiakin vaistojaan. Mutta tällaista on ennenkin ol-
7264: lut olemassa.
7265:        Kun tämä hallitus astui paikallensa, olivat ajat tosin paljon
7266: levottomammat kuin koskaan ennen. Suurlakon päivät olivat he-
7267: rättäneet uusia toivomuksia, olivat tuoneet esille päljo kiihtymystä,
7268: paljo mielten kuohua ja voimme tunnustaa, että sillä hallituksella,
7269:  joka tällaisten aikojen vallitessa astui yhteiskunnan ohjaksiin, oli
7270: ehkä vastuunalaisempi tehtävä kun monella muulla. Sitä ei tah-
7271: dota kieltää, mutta samassa on sanottava, että jos joku kansalais-
7272: ryhmä tällaisena aikana ryhtyy niin vastuunalaiseen toimeen
7273: kuin yhteiskunnan oikeusjärjestelmän ylläpitäminen ja yhteiskun-
7274: nan kehityksen ohjaaminen, niin tällaiselta hallitukselta, tällai-
7275: selta miesryhmältä saattanee myös vaatia tavallista enemmän.
7276:        Koko se l'istiriita, joka tämän kysymyksen perusteella on
7277:  syntynyt, on, niinkuin monet muutkin asiat, selitettävissä sillä
7278: tavalla, että niissä piireissä ja niiden henkilöiden keskuudessa,
7279:  jotka ottavat tehtäväkseen vastata yhteiskunnan johtamisesta,
7280:  ei ollut käsitystä siitä, mitä maassa todellakin tapahtui, mitä
7281:  kansa arveli, minkälaiset pyrkimykset sillä oli, mitä se tahtoi ja
7282:  mitä oli etsittävä kaikkien niiden monenlaisten ilmiöiden alta,
7283:  jotka olivat näkyvissä. Aika oli kerrassaan erilainen kuin ennen.
7284:  Ihmisten katsantokanta oli paljo syvempi, monimutkaisempi, sen
7285:  alta oli etsittävä paljo muutakin kuin mitä niistä päältäpäin kat-
7286:  soen saattoi ajatella. Mutta niin ei kuitenkaan tehty yhteiskun-
7287:  nan johtavissa piireissä. Kun suurlakon viimeisinä päivinä ta-
7288:  pahtui ristiriitaa köyhälistöön kuuluvien ja porvaristoon kuulu-
7289: 1370               Instunto 13 p. syyskuuta 1907.
7290: 
7291: 
7292: vien aineksien välillä, ja kun tämän ristiriidan perusteella tapahtui
7293: selkkauksia jos jonkinlaisia, niin ei tahdottu käsittää niitä sillä
7294: tavalla kuin ne poliittisesti olisivat käsitettävät. Suurlakon vii-
7295: meisinä päivinä tapahtui rauhattomuuksia. Porvarillisissa leh-
7296: dissä tämä heti leimattiin jonkunlaiseksi rosvousyritykseksi, lei-
7297: mattiin ne mitä mustimmiksi teoiksi ja sanottiin, niinkuin sano-
7298: taan nytkin, että näiden rauhattomuuk~Sien alkusyynä ei ollut
7299: mikään muu kuin tavallinen rosvoamis- ja tappelemishalu j. n. e.
7300: Se viha, joka silloin ilmeni porvarillisten ja köyhälistöläisten
7301: piirien välillä, tuli tällä tavalla katkeraksi ja kärjistyneeksi alusta
7302: pitäen. Köyhälistön käsitys suurlakon viimeisten päivien j äl-
7303: keen oli yleensä se, että silloin suoritetun taistelun hedelmät
7304: eivät joutuneet niiden ainesten osalle, jotka sen taistelun ras-
7305: kaimman kuorman kantoivat.            Köyhälistö oli käsittänyt tuon
7306: vapaustaistelun sekä vaitiolliseksi taisteluksi, että myös taiste-
7307: luksi taloudellista sortoa vastaan, ja kun porvarillinen katsanto-
7308: kanta ja porvarilinen valta pääsi silloin valloille ja köyhälistö
7309: jäi niinkuin ennenkin kaiken tämän ulkopuolelle, niin selvää oli
7310: että tämän johdosta syntyi hirmuisen paljon katkeruutta, joka
7311: monessa tapauksessa juuri johti ristiriitoihin ja yksityisissä ta-
7312: pauksissa väkivaltaisuuksiin, silloin kun näillä eri katsantokan-
7313: noilla syystä tai toisesta oli tilaisuus törmätä yhteen.
7314:        Tällä tavalla me voimme selittää suuren osan niistä poik-
7315: keustilassa olevista väkivaltaisuuksista, jotka tapahtuivat silloin
7316: ja sen jälkeen. Ja minusta on jyrkästi eroitettava nämä toisista
7317: rikostapahtumista, sillä ne ovat juuri niitä rauhattomuuksia,
7318: niitä väkivaltaisuuksia, joita poliisivoimalla ja väkivallalla ei
7319: ikinä tukahuteta. Väkivaltaisuuksia, ristiriitoja, joiden alku-
7320: juuret ovat etsittävät ihmisten sielullisesta tilasta, joiden syyt
7321: ovat syvästi psykoloogista laatua, joiden syyt eivät ole poistet-
7322: tavissa senkään kautta, että panee satoja poliiseja yhtä ainoata
7323: ihmistä varten, sellaisia ristiriitoja ja sellaisia väkivaltaisuuksia
7324: ei estetä muula tavalla kuin että yhteiskunnallisen työn, valtiolli-
7325: sen toiminnan kautta niiden taholta, joiden käsissä oikeusjärjes-
7326: tyksen ylläpitäminen on, koetetaan poistaa näitä ristiriitoja, anne-
7327: taan niin vähän kuin suinkin tilaisuutta epäillä ja uskoa, että
7328: oikeusjärjestelmä, yhteiskunnallinen toimeenpaneva valta seisoo
7329: toisen tai toisen puolella. :Mutta yleisenä käsityksenä köyhälis-
7330: tön keskuudessa niin silloin kuin nytkin on, että hallitusvalta ja
7331: oikeusjärjestelmä tässä maassa yhtä paljon kuin muissakaan ei-
7332: vät ole puolueettomia, että ne palvelevat ja suojelevat luokkaetuja.
7333: Siitäkin pitkästä luettelosta, jonka hera siviilipäällikkö täällä luki,
7334: löytyisi paljon todistuksia tähän. Lukemattomia ovat ne tapauk-
7335: set, jolioin poliisivoimaa aiheettomasti on lähetetty suojelemaan
7336: kapitalistisia etuja jonkun työriitaisuuden sattuessa. Lukemat-
7337:            Poliisivoiman lisäämistä koskeva interpellatsiooni.   1371
7338: 
7339: 
7340: tornia ovat ne tapaukset, jolloin, kun tällaisia ristiriitoja kapita-
7341: listisen suunnan ja työtä tekevän luokan välillä on syntynyt, hal-
7342: litusvalta on empimättä asettunut väkevämmän puolelle, suojel-
7343: lut kaikin tavoin tätä kapitalistista valtaa ja lähettänyt näitä
7344: koko yhteiskunnan varoilla kustantamiaan järjestysjoukkoja avus-
7345: tamaan sitä työväenliikettä, työväenjärjestöjä vastaan, tällä ta-
7346: voin tehden vaikeaksi, useasti jopa mahdottomaksikin, kaikkien
7347: tällaisten työriitojen onnellisen ja rauhallisen ratkaisun. Ja täl-
7348: laisen risitiriidan pystyssä pysymistä on mitä suurimmassa mää-
7349: rässä edistänyt porvarillinen sanomalehdistö, joka tällaisissa ta-
7350: pauksissa aina on ollut ensimäisenä vaatimaan noita poliisijouk-
7351: koja kapitalistista valtaa suojelemaan. Tahdon huomauttaa vaik-
7352: kapa Laukon tapahtumista. Kuinka silloin porvarillisissa
7353: sanomalehdissä       julistettiinkaan, että nuo lakkolaiset ovat
7354: mitä suurimpia väkivallantekijöitä, että he tahtovat ryöstää,
7355: että yhteiskunnan täytyy ehdottomasti iähettää sinne suuri po-
7356: liisiarmeija tuota parooniraukkaa suojelemaan, he ryöstävät hänen
7357: talonsa, rikkovat hänen tavaransa j. n. e. ! Jos puolueettomasti
7358: olisi tätäkin seikkaa harkittu, olisi ymmärretty, ettei siellä ollut
7359: kysymys mistään tällaisesta, että siellä oli ainoastaan joukko
7360: rauhallisia maanviljelijöitä, jotka yksinomaan passiivisella tavalla
7361: taistelivat sitä sortoa vastaan, jonka alaiseksi he olivat joutuneet.
7362: Samanlainen esimerkki ovat nuo Tampereen lakot. Se, että jär-
7363: jestysvalta aina empimättä asettuu työnantajan puolelle, suoje-
7364: lee häntä, koettaa peloittaa lakkolaisia - tämä jo sellaisenaan
7365: herättää niin suurta kiihtymystä ja kiihkoa työläisten keskuu-
7366: dessa, että kun poliisivoima tapauksessa tai toisessa ryhtyy yllä-
7367: pitämään järjestystä, missä sitä todellakin tarvitaan, niin siinä
7368: syntyy heti kohta selkkauksia juuri tämän kiihkon, tämän vihan
7369: perusteella, joka on aivan luontainen sentähden, että järjestys-
7370: valta meidän yhteiskunnassamme, niinkuin monessa muussakin,
7371: palvelee työnantajain etuja työväkeä vastaan.
7372:        Olisihan syytä kajota muihinkin herra siviilipäällikön mai-
7373: nitsemiin esimerkkeihin, vaikkapa noihin Pohjanmaan lakkoihin,
7374: jotka oikeastaan ansaitsisivat oman historiansa. Herra siviili-
7375: päällikkö kyllä puhui niistä väkivaltaisuuksista, jotka siellä ta-
7376: pahtuivat, hän oli kyllä valmis meille väittämään, etä siellä todel-
7377: lakin tehtiin sellaisia . väkivallantekoja, joita järjestysvallan eh-
7378: dottomasti tuli estää, jottei vieras valta tulisi väliin sekaantu-
7379: maan. Mutta herra siviilipäällikkö ei puhunut mitään siitä sur-
7380: keasta ahdinkotilasta, johon nuo samat tukkityöläiset olivat jou-
7381: tuneet, tuon yhteiskunnan suojan alaisena olevan kapitalistisen
7382: järjestelmän painon alla. Tässä samassa salissa on ennenkin
7383: mainittu näiden Pohjanmaan tukkityöläisrettelöiden johdosta eräs
7384: seikka, joka herra siviilipäällikönkin olisi ollut hyvin sopiva mai-
7385:                     Istunto 13 p. syyskuuta ICJ07.
7386: 
7387: 
7388: nita, kun hän näitä kysymyksiä kosketteli. Työläisjoukko erä-
7389: maassa, monen penikulman matkan päässä läheisimpään asun-
7390: toon, ruotsalaisen kapitalistiyhtiön kourissa nääntyneenä ja väsy-
7391: neenä ravinnon puutteessa; seisovat nälissä monet päivät yhtiön
7392: omistamain ruoka-aittojen edessä. Mutta vihdoin nälkä voittaa
7393: ja nälän pakoittamina he ryhtyvät noita ruoka-aittoja tyhjentä-
7394: mään, ottamaan itselleen ravintoa. Tosin he punnitsivat tarkoin,
7395: mitä he ottavat, mutta tämä oli sittenkin ryöstöä ja siitä he sai-
7396: vat rangaistuksen - kuritushuoneessa istuu suurin osa heistä.
7397: Tietysti olisi ollut yhteiskunnan järjestysvallan kannalta katsot-
7398: tuna paljon parempaa ja laillisempaa, että nuo monet sadat ihmiset
7399: olisivat kiltisti istuutuneet ruoka-aittojen ääreen ja kiltisti kuolleet
7400: nälkään, etteivät olisi puhuneet mitään, eivät olisi millään tavoin
7401: ryhtyneet suojelemaan omaa henkeänsä - se olisi ollut paljon
7402: laillisempaa, paljon mieluisempaa. Mutta sitä he eivät kuitenkaan
7403: tehneet. On niin omituista, että ihmiset koettavat viimeiseen
7404: saakka ylläpitää henkeään. En nyt tätä tahdo millään tavoin
7405: sanoa selittääkseni, että ryöstöt ja väkivallanteot ovat suotavia,
7406: tahdon vaan panna merkille, että elämä nykyisessä kapitalisti-
7407:  sessa järjestelmässä useasti asettaa ihmiset olosuhteisiin sellai-
7408:  siin, jolloin ei enää kysytä, mikä on oikeus.
7409:         Mutta niinkuin jo sanoin, syrjään voipi jättää herra siviili-
7410: päällikön luettelon kaikista näistä rikoksista. Pääasia tässä on kui-
7411: tenkin se, että hallitusvalta toimenpiteittensä kautta ei ole onnis-
7412: tunut. Rikoksia jatkuu yhä, rauhattomuuksia yhä edelleen. Huo-
7413:  limatta siitä, että poliisivalta on lisääntymistään lisääntynyt, ei ole
7414: tarkoitettuja tuloksia saavutettu.         On saavutettu jotakin val-
7415: lan toista, on saavutettu se, että nykyään koko meidän maamme
7416: työväenluokan keskuudessa vallitsee mitä vakavin vastenmielisyys
7417:  poliisivaltaa vastaan. Mutta ei siitä syystä, että tämä taistelee
7418:  t o d e 11 i s ta rosvoamista ja ryöväämistä vastaan. Meidän ryh-
7419:  mämme ja ne kansan ainekset, joita se edustaa, ovat erinomaisen
7420:  kiitollisia hallituksellemme, jos se vihdoinkin saisi lopun kaikista
7421:  niistä rasvoista, joita täällä todellakin on. Mutta eipä sen ole
7422:  onnistunut sitä tehdä. Lukemattomia rikoksia on tapahtunut,
7423:  mutta huolimatta poliisivoiman äärettömän suurista toimista,
7424:  suuri osa rikoksentekijöistä ei ole vielä vangittu. Joku heistä
7425:  on joutunut kiini, joku heistä tulee kyllä saamaan sen, mikä hä-
7426:  nelle kuuluu ja tulee estetyksi vastaisuudessa rikoksia harjoitta-
7427:  masta, ainakin niin kauvan kuin on lukkojen ja telkien takana.
7428:  Mutta löytyy suuri joukko sellaisia rikostapauksia, joissa jär-
7429:  jestysvallan ei ole onnistunut pääsemään rikoksentekijäin perille.
7430:  Kerrassaan naiivilta tuntuu herra siviilipäällikön lausunto niistä
7431:  rikoksista, joita täällä Helsingissä oli tapahtunut m. m. Kasar-
7432:  minkadulla. Minusta se tapaus mitä loistavimmin todisti poliisi-
7433:            Poliisivoiman lisäämistä koskeva interpellatsiooni.   1373
7434: 
7435: 
7436: voiman lisäämisen tarpeettomuutta. Pommiräjähdys tapahtui ta-
7437: lossa, jossa asui satakuuta poliisia. Mitä varten ne poliisit siellä
7438: olivat sitten? Kylläpä se tuntuu vähän omituiselta, että talo,
7439: joka on täynnä poliiseja, räjähytetään ilmaan, ja nuo poliisit,
7440: jotka siinä talossa asuvat, eivät voi millään tavalla estää täl-
7441: laista tapahtumasta. Mitä varten he ovat sitten olemassa? Jos
7442: he kerran ovat olemassa sitä varten, että he estäisivät väkivaltai-
7443: suuksia, niin kyllä tuntuu kummalta, että tällainen väkivaltaisuus
7444: tehdään heidän nenänsä alla eikä tähän päivään saakka ole saatu
7445: selville, kuka sen on tehnyt. Toinen samanlainen tapaus on tuo
7446: väkivallan teko, joka tapahtui Siltasaarella, jossa viskaali Al-
7447: brechtin talo räjäytettiin ilmaan, talo, joka on ollut, ainakin mi-
7448: käli minä tiedän ja mikäli minulle on kerrottu, poliisin valvo:
7449: mana. Siis huolimatta isällisestä huolenpidosta, huolimatta kai-
7450: kesta tästä suunnattomasta poliisivoiman lisäämisestä, tällaisia vä-
7451: kivaltaisuksia tapahtuu poliisin nenän alla ja he eivät voi sitä
7452: estää, huolimatta siitä että niitä on paljon. Kyllä tämä tuntuu
7453: kummalta ja kumoaa kokonaan kaikki väitteet poliisivoiman
7454: lisäämisen tarpeellisuudesta.
7455:         Sanoin jo, että tämä rikosluettelo, jonka herra siviilipääl-
7456: likkö on täällä esittänyt, olisi oi_!seastan jaettava kahteen osaan.
7457: Siitä pitäisi ensin erottaa sellaiset rikokset, jotka ovat tavallisia
7458: rikoksia, tavallisia murhia, varkauksia, väkivallantekoja, joita
7459: tapahtuu jokaisessa yhteiskunnassa huolimatta järjestysvallan
7460: suuruudesta tai pienuudesta. Näihin rikoksiin nähden poliisi-
7461: vallan suunnaton lisääminen ei suinkaan ole ollut tarpeen. Sillä
7462:  jos poliisivoima lisättäisiin kuinka suureksi tahansa, ei silti voi
7463: asettaa poliisia jokaisen ihmsen viereen. Murhia tulee tapahtu-
7464: maan niin kauvan kuin kapitalistisen yhteiskunnan myrkyttämä
7465: ihmissuku on sellainen kuin se on. Yksityisiä varkauksia ja
7466:  ryöstöjä ei suinkaan estä poliisivalta, jos yhteiskunnassa löytyy
7467: henkilöitä, jotka nimenomaan tahtovat tällaista ammattinaan har-
7468:  joittaa. Järjestysvallan velvollisuus on tietysti koettaa mikäli
7469: mahdollista estää tällaista. Se käy päinsä siten, etä nämä rikoksen
7470: tekijät hyvin kehittyneen, ammattitaitoisen ja nerokkaan detektii-
7471: vilaitoksen kautta saadaan kiinni ja saatetaan edesvastaukseen
7472: teoistaan.
7473:         Mitä taas tulee noihin toisiin väkivaltaisuuksiin, rauhatto-
7474:  muuksiin joita ei voida katsoa tavallisiksi rosvoamis- ja ryö-
7475:  väämis-halun ilmaisuja oleviksi, joita täytynee katsoa meidän kiih-
7476:  tyneen aikamme ilmaisuiksi, niin minä luulen, että poliisivoimain
7477:  suuruus vhtä vähän tällaisiinkaan vaikuttaa. Tällaiset ristirii-
7478:  dat synty~ät syistä, jotka ovat syvältä etsittävät. Ihmiset, jotka
7479:  ovat tällaisen kiihtymisen vallassa, eivät poliisivoimaa pelkää.
7480:  Heidän rauhoittamiseksi tarvitaan jotakin toista ja se on sitä,
7481: 1374                Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
7482: 
7483: 
7484: jota kaivataan, jos tahdotaan tarkastaa nykyisen hallituksen toi-
7485: mintaa. Kaivataan sitä, että järjestysvalta ja hallitusvalta toi-
7486: minnallaan kaikkien kansakerrosten keskuudessa yhä enemmän
7487: juurruttaisi sen käsityksen, että se todellakin tahtoo olla puolu-
7488: eeton, että se todellakin tahtoo olla järjestysvalta, joka suojelee
7489: ei ainoastaan jonkun erityisen kansaluokan oikeuksia, vaan joka
7490: todellakin tahtoo seistä yläpuolella kaikkia puolueita, yläpuolella
7491: kaikkia muita kansalaisia, pitäen silmä,llä ainoastaan niitä velvol-
7492: lisuuksia, jotka sillä on. Tällaista minä en kuitenkaan usko
7493: voitavan sanoa meidän nykyisestä yhtä vähän kuin entisestäkään
7494: hallitusvallasta. Puhumattakaan siitä, että se on jonknu yksi-
7495: tyisen pikkupuolueklikin keskuudesta lähtenyt ja sen pönkittä-
7496: mänä pysynyt pystyssä, niin meidän, Suomen köyhälistön edus-
7497: tajain kannalta katsottuna, on ehdottomasti pidettävä tätä valtaa
7498: ja sen toimintaa luokkavaltana ja luokkatoimintana. Äärettö-
7499: män paljon enemmän työväen intressien valvomista vaaditaan
7500: hallitusvallalta yleensä ennenkuin syvien rivien keskuudesta pois-
7501: tetaan se epäluulo, että hallitusvalta todella on luokkavalta. Pal-
7502: jon todellista harrastusta ja paljon kaikkien oman luokkansa etu-
7503: jen valvomisen välttämistä tarvitaan hallintovallalta meidän
7504: maassamme, niinkuin monessa muussakin, ennenkuin kansa sel-
7505: laisenaan käsittää, että tämä hallitusvalta ei ole olemassa edis-
7506: tääksensä jotain yksityistä luokka- tai yksityistä puolue-etua,
7507: vaan pitää velvollisuutenaan ylläpitää koko kansan oikeuksia ja
7508: etuja.
7509:        Jos tässä valossa katselee meidän aikamme ilmiöitä, niin
7510: ehdottomasti on tultava siihen käsitykseen, että poliisivoimien
7511: lisääminen on ollut ensinnäkin aivan tarpeetonta. Se ·ei ole voi-
7512: nut estää yksityisiä rikoksia, se ei ole voinut estää mielten kuo-
7513: huessa syntyneitä rauhattomuuksia. Ja tämän viimeisen asian
7514: !<Uhteen minä uskallan mennä vielä pitemmälle. Minä uskallan
7515: väittää, että poliisivoiman nykyinen kokoonpano sekä suuruus on
7516: mitä voimakkaammalla tavalla omiaan yhä enemmän ja enemmän
7517: saamaan aikaan tällaisia rauhattomuuksia. Minä tahdon tämän to-
7518: distaa muutamilla tapauksilla meidän viimeisimpien päivien his-
7519: toriasta. Nuo mellakat, jotka täällä Helsingissä ovat niin taval-
7520: lisia - kyllähän useat niistä ovat sitä laatua, että joku juo-
7521: punut viinan kiihottamana hyökkää poliisin kimppuun - ovat
7522: useimmissa tapauksissa johtuneet siitä, että joukkojen keskuu-
7523: dessa elää niin voimakas vastenmielisyys poliisia ja poliisilaitosta
7524: vastaan, että se kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa tapauk-
7525: sissa todellakin purkautuu tuollaisiksi ilmiöiksi, joita ei voida
7526: estää kymmenenkään poliisi-automobiilin avulla.
7527:        Laukon tapahtumat ja poliisin esiintyminen siellä oli yksi
7528: sellainen tapahtuma, joka vielä juurrutti jo ennen ollutta vas-
7529:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.        1375
7530: 
7531: 
7532: tenmielisyyttä nykyistä poliisilaitosta vastaan. Herra siviilipääl-
7533: likkö täällä väitti, ettei Laukassa tapahtunut mitään sellaista,
7534: joka olisi antanut aihetta muistutuksiin poliisivoimaa vastaan.
7535: Tässä suhteessa minä uskallan olla aivan toista mielipidettä. Mi-
7536: käli minä tiedän tästä asiasta ei pantu mitään todellista tutkimusta
7537: aikaan, ei kuulusteltu kaikkia niitä henkilöitä, jotka mahdollisesti
7538: olisivat voineet antaa valaistusta tähän asiaan. Etupäässä tyy-
7539: dyttiin niihin lausuntoihin, jotka itse nuo rikollisiksi syytetyt
7540: olivat antaneet. Minun täytyy tunnustaa, että kun ensin kuulin
7541: Laukon tapahtumista ja poliisivalian esiintymisestä siellä, luu-
7542: lin, että tuo mahtoi olla vähän liioteltu. Olin tilaisuudessa myö-
7543: hemmin käymään siellä, jolloin tämän kiihtymys oli jo sentään
7544: koko joukon alempana ja vähempänä kuin se alussa oli. Olin
7545: itse siellä nähdäkseni, oliko mitään aihetta muistutuksiin polii-
7546: sin käytöksestä, ja kyllä minun täytyy sanoa, että se mitä siellä
7547: kuultiin, kun poliisivalta - en tarkoita poliisikonstaapeleita,
7548: jotka seisoivat hyvinkin vastenmielisesti katsellen tuota surkeata
7549: näytelmää, lausuen syvän inhonsa ja vastenmielisyytensä sitä ta-
7550: paa vastaan, jota siellä harjoitettiin - vaan korkeampi poliisi-
7551: valta, jolta olisi voinut odottaa paljo enemmän malttia ja taktil-
7552: lisuutta, kiroten, huutaen ja räyhäten siellä esiintyi. Kyllä se
7553: oli kauheata. Jos siellä joku uskalsi niin korkealle herralle. kuin
7554:  kruununvouti tehdä muistutuksen hänen kirouksiensa johdosta,
7555: niin kyllä sai kunniansa kuulla ja suun täyden uhkauksia, että
7556:  jollei lakata sellaisia muistutuksia tekemästä, niin ajetaan pois
7557: täältä mitä pikimmin.
7558:         Laukassa tapahtui poliisivallan väärinkäyttämistä paljon
7559:  enemmän silloin, kun poliisit siellä ensimäisen kerran kävivät,
7560:  ja tuo kovin traagillisissa olosuhteissa ilmennyt röyhkeys he-
7561:  rätti siksi syvää inhoa ja vastenmielisyyttä kansan keskuudessa,
7562:  että jo senkin perusteella poliisi on vihattu. Tahdon mainita
7563:  erään esirtJ.erkin. Kun tapahtui tuo kuuluisa katurähinä Sör-
7564:  nääsissä tai missä se oli, samana päivänä kun poliisi suvaitsi
7565:  ratsastaa kumoon tämän kansaneduskunnan jäseniäkin, koko
7566:  tämä rähinä sai alkunsa siitä, että sinne ilmestyi eräs ratsumes-
7567:  tari, joka oli tullut niin kovin kuuluisaksi Laukassa, ja tuo hen-
7568:  kilö oli siksi vastenmielinen, hänen nimensä, hänen persoonansa
7569:  jo sellaisenaan sen maineen kautta, minkä hän oli saanut, oli kiih-
7570:  dyttävästi vaikuttanut kansaan, joku alkoi häntä kivittää. Tä-
7571:  hän voidaan sanoa vastaan, ettei tämä ratsumestari tehnytkään
7572:  siellä kaikkea mistä häntä on syytetty. Paljon mahdollista, ettei
7573:  hän ole tehnyt tätä kaikkea, että hän on ollut enemmän viaton
7574:  kuin miltä asia näyttää. Mutta tosiasia on kuitenkin se, että hä-
7575:  nen esiintymisensä kiihtyneen väkijoukon keskuuteen vaikutti
7576:  niin kuin öljy tuleen. Tuon vastenmielisen henkilön esiintymi-
7577:                                                                 87
7578:                    Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
7579: 
7580: 
7581: nen vaikutti sillä tavalla, että väkijoukko yhä enemmän kiihtyi.
7582: Voitaneeka silloin sanoa viisaaksi, että järjestysvalta, jonka pi-
7583: täisi tämä tietää, pitäisi tuntea joukkojen psykologiaa tai aina-
7584: kin, jonka velvollisuus olisi tuntea sitä, ikäänkuin kiihoittaakseen
7585: lähettää tuonlaisen vastenmielisen henkilön ja tämän kautta kiih-
7586: dyttää rauhattomuuksia.
7587:        Tahdon kaikesta tästä vetää johtopäätöksen, että Siviili-
7588: päällikön kategoorinen vastaus, että hallitus todellakin on onnis-
7589: tunut onnellisella tavalla ratkaisemaan järjestyskysymyksen ja
7590: palvelemaan yhteiskunnan etua puolueettomana valtana, ei ole
7591: ainakaan meidän mielestämme paikkaansa pitävä. Hallitus ei
7592: ole onnistunut estämään yksityisiä rikoksia ja . poliisivoimain
7593: suuri lisääminen ei ikinä tule tällaista estämään, vaan siihen tar-
7594: vitaan vallan toisenlaisia voimia. Hallitus ei myöskään ole kyen-
7595: nyt tämän poliisivoimain lisäämisen kautta estämään väkijoukko-
7596: rauhattomuuksia. Niihinkin ovat syyt sellaiset, jotka vaativat
7597: vallan toisenlaista menettelyä, vaativat sitä, että hallitus ennen
7598: kaikkea hankkii itselleen luottamusta joukkojen keskuudessa, niin
7599: että todellakin uskotaan ja tiedetään, että se tahtoo olla kaikkien
7600: puolueitten yläpuolella seisovana järjestysvaltana.      Ja edelleen
7601: hallitus ei ole onnistunut saamaan tyydytystä aikaan kansan laa-
7602: jojen rivien keskuudessa, vaan kaikki nämä toimenpiteet, jotka
7603: ovat jääneet tarkoituksettomiksi, ja vieneet suuren määrän ra-
7604: hoja yhteiskunnan niukoilta varoilta, eivät ole vahingollisilla
7605: seurauksinaan rajoittuneet ainoastaan tuohon, vaan on todella -
7606: tämä ei ole mitään liioittelua eikä mikään vastuunalaisuuden tun-
7607: netta vailla oleva fraasi - poliisivoimain nykyinen tila vaikut-
7608: taa kiihdyttävästi joukkoihin. Tahtovatko herrat senaattorit
7609: väittää, että koko tuo. laaja väestö tuolla kaupungin varsinaisten
7610: rajojen ulkopuolella olisi mikään huligaani- ja rosvojoukko. Jos
7611: tuollainen joukko todellakin esiintyy tuollaisella rauhaa häiritse-
7612: väliä tavalla, niin kyllä kai siihen on löydettävissä jonkunlaisia
7613: syitä. Jos tätä asiaa pintapuolisesti katselee ja luulee kansaa
7614: suotta rähiseväksi roskajoukoksi, niin kuin meidän maamme por-
7615: varillinen sanomalehdistö suvaitsee tehdä, niin silloin tehdään
7616: sellainen erehdys, jonka seurauksista itse saadaan vastata. En
7617: tällä tarkoita puolustaa tällaisia rauhattomuuksia ja laittomuuk-
7618: sia, tahdon vaan panna merkille, että kun niitä sillä tavalla tah-
7619: dotaan ehkäistä, niin niitä ei ikinä saada ehkäistviksi, vaan ne
7620: tulevat yhä enemmän ja enemmän tavallisiksi.         ·
7621:        Mutta tällä kysymyksellä on vieläkin yksi puoli. Väkival-
7622: lalla ei koskaan rakenneta rauhaa, olkoonpa se väkivalta kuinka
7623: järjestettyä tai kuinka kiiltäviin takkeihin puettua tahansa. Vä-
7624: kivalta on aina väkivaltaa, ja kun aikoina sellaisina, jolloin
7625: yhteiskunnassa ilmenee syvälle, pitkälle meneviä, ja paljon mer-
7626:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.   1377
7627: 
7628: 
7629: kitseviä virtauksia, uskoo voivansa estää sen mahdollisesti va-
7630: hingollisetkin seuraukset väkivallalla, niin se on mitä suurin
7631: erehdys, sitä suurempi, kun tämä erehdys tapahtuu oikeusjärjes-
7632: tystä valvovan vallan puolelta. Mutta vielä suuremmaksi tulee
7633: tämä erehdys vielä, kun se aiheella tahi aiheettomasti kuitenkin
7634: antaa suurille joukoille sen varman vakaumuksen perusteelle
7635: perustuvan uskon, että tällainen poliisivoimain lisääminen ja täl-
7636: lainen yhteiskunnassa tapahtuvien levottomuuksien väkivallalla
7637: tukahuttaminen on itse asiassa tarkoitettu jotakin toista varten.
7638: Eihän se ole ensimäinen kerta, kun maailmassa on ollut sellaista.
7639: On sanottu vastustavansa anarkismiä, on sanottu vastustavansa
7640: väkivaltaisuuksia, mutta tällä vastustamisella on tarkoitettu jo-
7641: takin aivan toista. On tarkoitettu vastustaa sitä joukkojen itse-
7642: tietoisuuden heräämistä, joka nykyaikana niin valtavasti tapah-
7643: tuu, on tahdottu estää sen katsantokannan voitolle pääsemistä,
7644:  että kansan syvilläkin riveillä on yhteiskunnassa yhtä suuri oi-
7645: keus kuin muilla. Onhan ennenkin käytetty poliisivaltaa järjes-
7646: tynyttä työnväenliikettä vastaan ja tekosyyksi otettu aina erityi-
7647:  siä anarkistisia tekoja. Minä jo täällä sanoin, että mitä anatkis-
7648: tisiin tekoihin, rosvouksiin ja todellakin rikoksellisiin väkival-
7649:  taisuuksiin tulee, niin ei kukaan ole medän arvoisalle hallituksel-
7650:  lemme kiitollisempi kuin sosiaalidemokraattinen ryhmä, jos se
7651:  todellakin kykenee anarkismia estämään. Mutta me olemme va-
7652:  kuutetut siitä, että väkivaltaa käyttäen, väkivallalla koettaen rat-
7653:  kaista kaikki tällaiset yhteiskunnallisen kehityksen kautta synty-
7654:  neet ristiriidat, se juuri johtaa mitä suurimpaan anarkismiin.
7655: 
7656:       Ed. von Alithan: Jag vill att börja med gifva åt hr
7657: N uorteva ett rättvist erkännande för att den förra delen af hans
7658: andragande innehöil ett försök att i någon mån se kritiskt på
7659: den fråga, som utgör föremål för interpellationen, medan man
7660: icke kan spåra någon anmärkningsvärd grad af kritik i interpel-
7661: lationen själf. Vid ett tidigare plenum hade jag äran framhålla,
7662: hurusom samma sak, sedd från olika synpunkter och under olika
7663: synvinkel, gestaltar sig olika för betraktaren. Det sakförhållande,
7664: som af de ärade interpellanterna framhållits, eller orsakerna till
7665: polismaktens förstärkning, ser jag personligen i ett helt annat
7666: ljus. Sedan polisen tidigare skött sina åligganden på ett sätt,
7667: som tillfredsställt allmänheten, inmängdes i poliskåren under
7668: ofärdsåren dåliga och t. o. m. brottsliga element, hvilka genom
7669:  de då rådande förhållandena yttermera depraverades. Härige-
7670: nom förlorade polismakten efterhand allt anseende hos allmä.n-
7671: heten och undergräfde därigenom också aktningen för lag och
7672:  rätt. Kom så novemberstrejken 1995, som medförde en full-
7673:  ständig upplösning af poliskåren. Det måste då bli den nya lag-
7674:                    Istunto 13 p. syyskuuta I907·
7675: 
7676: 
7677: trogna regeringens första omsorg att få till stånd en ny, allmän-
7678: hetens förtroende åtnjutande ordningsmakt. En sådan uppgift
7679: var ingalunda lätt. Såväl befäl scm manskap från den tidigare
7680: lagliga polisen hade sökt sig nya värksamhetsområden, så att
7681: vid ordning och lydnad vant manskap icke fanns att tillgå, isyn-
7682: nerhet sedan tyvärr den inhemska militären några år tidigare
7683: hade blifvit fullständigt upplöst. Att poliskåren under sådana
7684: förhållanden att börja med skulle lyckas mindre väl i att rylla sina
7685: viktiga uppgifter, är ju en själffallen följd af de rådande för-
7686: hållandena, såsom det ju också visade sig vid tiden för det be-
7687: klagansvärda sorgespelet på Hagnäs torg. Om vi ville rikta ett
7688: angrepp mot regeringen i denna sak, så skulle detta klander när-
7689: mast gälla det förhållandet, att regeringen hyst alltför stort för-
7690: troende till Finlands befolknings lust och förmåga att, sedan
7691: lagliga förhållanden i väsentliga delar hade blifvit återstälda,
7692: själfmant medverka till upprätthållandet af lag och ordning och
7693: sålunda underlät att omedelbart skrida till en förstärkning af
7694: ordningsmakten, såsom från särskilda håll hade påyrkats och
7695: hvilket kunde anses pafva varit betingadt af den upphetsning,
7696: som efter novemberhändelserna rådde i landet. Interpellanterna
7697: framställa själfva i sin interpellation, att en märkbar förstärk-
7698: ning af ordningsmakten ägde rum först i september 1906, d. v. s.
7699: omedelbart efter revolten på Sveaborg i slutet af juli s~mma år.
7700: Ringaste mått af eftertanke bordc hafva låtit dem inse, att för-
7701: stärkningen af ordningsmakten utgjorde en direkt påföljd af
7702: dessa händelser samt af de talrika mord, plundringar och vålds-
7703: dåd, hvilka före och efter dessa händelser utförts och planlagts
7704: af personer, som på olika orter intagit en mer eller mindre le-
7705: dande ställning i den socialdemokratiska arbetarerörelsen på
7706: nämnda orter. Om det också bör framhållas, att äfven andra or-
7707: saker härtill hafva medvärkat, bär det socialdemokratiska partiet
7708: i sin helhet dock en dryg del i ansvaret för det sålunda uppkom-
7709: na sakläget, enär dess centralstyrelse under julidagarna utsände
7710: en o:fficiel uppmaning tili allmänheten att ansluta sig till den af
7711: kapten Kock proklamerade storsträjken under samma tid. Här-
7712: vid bör tillika beaktas, att den af partiledningen beroende social-
7713: demokratiska tidningspressen samtidigt gentemot tidigare om-
7714: nämnda brott och våldshandlingar intog en synnerligen tvetydig
7715: ställning, i det densamma på det borgerliga samhället vältrade
7716: hela ansvaret för dessa tilldragelser, sålunda undergräfvande de
7717: fåkunniges personliga ansvarskänsla. Man kan sålunda säga att
7718: regeringen snarare stälde sig ovillig till krafvet på polisstyr-
7719: kans ökande än att densamma skulle hafva särskildt omhuldat
7720: detsamma, men att regeringen i anledning af det socialdemokra-
7721: tiska partiets hufvudlösa upphetsningspolitik blifvit mot sin vilja
7722:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.   1379
7723: 
7724: 
7725: tvungen att skrida till en sådan åtgärd. Oeh det var just samma
7726: parti, hvars representanter nu vid landtdagen uttala sin förkas-
7727: telsedom öfver denna politiks oundvikliga påföljder. Förstärkt
7728: ordningsmakt måste ju nödvändigt upprätthållas, så länge sam-
7729: ma upphetsningspolitik, af hvilken jämväl nu till behandling före-
7730: liggande interpellation utgör ett uttryek, af soeialdemokratiska
7731: partiet fortsättningsvis upprätthålles. Det står närmast i den
7732: soeialdemokratiska partiledningens hand att så snart som möj-
7733: ligt göra den förstärkta polismakten öfverflödig genom att värka
7734: lugnande i stället för upphetsande på de folklager, som lystra till
7735: dess ledning. När det af partiet predikade klasshatet minskas i
7736: intensitet, skola våldsdåden aftaga, oeh då skall regeringen sä-
7737: kerligen med största tillfredsställelse genomföra en afsevärd be-
7738: sparing i utgifterna för polisväsendet. Ett lyekligt teeken i denna
7739: riktning föreligger äfven i partistyrelsens beslut att genom en
7740:  utsänd broskyr varna arbetarene för att låta sig af agitatorer
7741: förledas till våldsamheter, oeh må detta första teeken af vaknande
7742:  ansvarskänsla här taeksamt anteeknas.
7743:        När de ärade interpellanterna likstält ökningen i utgifterna
7744:  för polisväsendet under Bobrikoffs tid med ökningen under den
7745: nuvarande regeringen, göra de sig skyldiga till det logiska tel-
7746:  slutet att jämföra med hvarandra ojämförbara storheter. Den
7747:  Bobriko:ffska regeringen ökade polismakten för att utöfva våld
7748:  mot lagtrogna medborgare oeh förvandlade polisen från ord-
7749: ningsmakt till politisk polis.      Den nuvarande regeringen, som
7750:  saknat hvarje stöd i inhemsk militär, ökade polismakten för att
7751:  skydda lagtrogna medborgare mot våld, utöfvad af egna lands-
7752: män. Af ofärdsårens erfarenhet borde väl det soeialdemokratiska
7753:  partiet draga den slutsats, att hvad som vinnes med våld är af
7754:  kort bestånd, men hvad som vinnes på laglig väg, är organiskt
7755:  bestämmande för framtidens utveekling.
7756:        Herrar interpellanter klandra äfven regeringen för att
7757:  densamma sändt förstärkt ordningsmakt till sträjkområdet vid
7758:  Kemi älf. Den förefaller som om herrar interpellanter skulle
7759:  anse det höra till medborgarenes naturliga fri- oeh rättigheter
7760:  att vid sträjktillfällen nedskjuta olika tänkande, ty så långt gingo
7761:  förveeklingarne i Rovaniemi trakten, innan förstärkt ordnings-
7762:  makt ditsändes. För regeringen stod tydligen ingen annan ut-
7763:  väg öppen än att antingen låta befolkningen börja tillämpa
7764:  lynehjustice mot våldsmännen eller att ditsända militär, som san-
7765:  nolikt ieke skulle hafva gått lika mildt tillväga som den nu så
7766:  förkättrade polismakten, eller att sända folk från Helsingfors
7767:  och Aho, som voro de enda orter, där en del af ordningsmakten
7768:  under någon tid kunde undvaras.
7769: 1380                Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
7770: 
7771:       Hvad hänvisningen till Laukkofrågan angår, ar denna
7772: fråga ju nu föremål för agrarutskottets utredning, och däraf
7773: skall väl i sinom tid framgå, hvar hufvudansvaret bör sökas, och
7774: må denna fråga här stå öppen. Att ordningsmakten i vissa fall
7775: nödgas sätta våld mot våld, utgör icke blott dess rätt, utan det
7776: är dess plikt. Mot fredliga sträjkare har ordningsmakten aldrig
7777: inskridit. Det hafva icke ens interpellanterna gittat påstå. Men
7778: mot våldshandlingar, som störa allmän ordning - vid sträjker
7779: liksom vid alla andra tillfällen - är det otvifvelaktigt ordnings-
7780: maktens skyldighet att inskrida.
7781:        Hvad fallet Orasmaa beträffar, gifver den redan nu offent-
7782: ligt föreliggande utredningen otvifvelaktigt vid handen, att här
7783: har gjorts en elefant af en mygga, och ju mindre det socialde-
7784: mokratiska partiet rör vid denna sak, dess bättre blir det för par-
7785: tiets anseende, i händelse framdeles någon värklig orsak att be-
7786: klaga sig skulle komma att föreligga.
7787:        Herrar interpellanter beskylla regeringen för att vilja
7788: förvandla Finland till en ,polisstat i detta ords fullständigaste
7789: bemärkelse", såsom orden lyda. En dylik beskyllning, riktad
7790: mot en regering, som under förloppet af ett år genomfört allmän
7791: rösträtt i hittills okänd grad, som förvandlat representationsfor-
7792: men från klassrepresentation med 4 kamrar tili ett opröfvadt
7793: enkammarsystem och som dels förelagt, dels förberedt ett stort
7794: antal genomgripande socialpolitiska lagförslag, afseende det s. k.
7795: proletariatets bästa, en sådan beskyllning är helt enkelt löjlig.
7796:        Enär hela den nu föreliggande interpellationen synes mig
7797:  innebära ett dåligt bruk af interpellationsrätten, vill jag vörd-
7798:  samt föreslå, att landtdagen måtte besluta, att densamma skall
7799:  läggas till landtdagens handlingar.
7800: 
7801:     Ed. Huoponen: Vaikka siviilitoimituskunnan päällikkö, senaat-
7802: tori Lilius, antamassaan lausunnossa perinpohjin osoitti ne moninaiset
7803: rikokselliset syyt, jotka poliisikunnan väliaikaisen lisäämisen ovat
7804: aiheuttaneet, pyydän kuitenkin kiinnittää eduskunnan huomiota
7805: muutamiin väkivallantekoihin, jotka erittäin Viipurin läänissä ovat
7806: tapahtuneet, sillä Karjalan kansa tässäkin suhteessa ;>on kärsi-
7807: nyt sorrantaa enemmän kuin Suomi muU».
7808:     Tapahtumien seikkaperäinen esittäminen ei tietenkään tule
7809: kysymykseen, ainoastaan muuramia hajanaisia ääriviivoja tahtoisin
7810: vetää. Jo Geffertin ryöstömurha ja petomaisen Savinaisen nimen
7811: mainitseminen synnyttää kauhun tunteita. Minkälainen voima jär-
7812:  jestysvallan puolelta täytyikään panna liikkeelle mainitun julmurin
7813: kiiniottamiseksi! Samoin tiedämme, että Viipurissa ja muualla,
7814: kuten esim. Pölläkkälässä, on perustettu erityisiä rosvojärjestöjä.
7815: Viipurin rosvoliigaan kuuluu huomattava määrä Suomen rautateiden
7816:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.       1381
7817: 
7818: 
7819: palveluksessa olevia' henkilöitä: junain kuljettajia, konduktöörejä,
7820: asemamiehiä ja heidän esimiehiään, joista useimmat ovat kuuluneet
7821: työväenyhdistyksien ja punakaartien johtohenkilöihin. Viime mai-
7822: nittu rosvojärjestö, joka piti kokouksiaan ja varustautui tehtäviinsä
7823: myöskin Viipurin työväenyhdistyksen talolla, toimeen pani ryövä-
7824: yksiä, ryöstömurhia, aseiden varkauksia ja suunnitelmia junien suis-
7825: tamiseksi pois radalta; ryöväyksen toimeenpanoa varten. Kuinka
7826: suuri alennuksen tila onkaan siinä, että yhdellä ainoalla asemalla Suo-
7827: men rautateiden henkilökunnassa on olemassa niin suuri rosvojouk-
7828: kue! Ennen oli luottamus rautatienhenkilökunnan rehellisyyteen
7829: yleinen ja horjumaton. Mutta mainitun järjestön toiminta on tätä
7830: luottamusta suuresti järkyttänyt. Kernaasti tunnustettakoon, että
7831: rehellisiä, kunnon kansalaisia mainitussa henkilökunnassa edelleen-
7832: kin on olemasssa. Mutta minkäänlaista varmuutta siitä, kuka on
7833: rehellinen, kuka hautoo mielessään uusia rosvosuunnitelmia, ei ole
7834: olemassa. Valppaan ja lisätyn poliisikunnan tunnustukseksi on mai-
7835: nittava, että näiden rosvoliittojen perille on vihdoin päästy. Tästä
7836: huolimatta leviävät ryöväykset 'ja varkausyritykset niinkuin rutto
7837: saastutetulla alueella. Sanomalehdet kertovat joka päivä kau-
7838: histuttavia tapauksia tässä suhteessa, tänä päivänä viimeksi. Vaikka
7839: näin huolestuttava asiaintila on kieltämätön ja kaikille tunnettu, vaa-
7840: ditaan, tässä kaikesta huolimatta, selostusta, mikä poliisikunnan
7841: lisäämisen on aiheuttanut. Tämän lisäksi työväenpiireissä kova-
7842: äänisesti huudetaan, että Suomi muuttuu oikeusvaltiosta poliisi-
7843: valtioksi. Syystä voidaan kysyä, mitä työväen piireissä on tehty
7844: mainittujen väkivaltaisuuksien ehkäisemiseksi, että Suomi edelleen
7845: pysyisi oikeusvaltiona. Onko kansan joukkojen kiihoittaminen
7846: niin sanottuja porvarillisia vastaan oikeusvaltion periaatteiden va-
7847: kiinnuttamista? Kun julmia rikoksia pannaan toimeen ja ni~stä
7848: vaaditaan vastuunalaisiksi piirejä, joiden keskuudesta rikoksentekijät
7849: löydetään, silloin selitetään kaiken pahan olevan seurauksena nykyi-
7850: sestä porvarillisesta yhteiskunnan-järjestyksestä.       Ja kiihotusta
7851: kaikin tavoin jatketaan. Aivan äskettäin on eräässä sosialistisessa
7852: sanomalehdessä julaistu kirjoitus, jossa nykyisiä maanomistajia
7853: kutsutaan rosvoiksi, <<jotka työtätekeväitä väestöitä ovat jokaisen
7854: tuuman Suomenmaasta anastaneet. Maa on näiltä rosvoilta pois
7855: otettava joko lainsäädännöllä tai muulla väkivallalla, se on itse asiassa
7856: aivan yhdentekevä, riippuen kokonaan satunnaisista vaikutuksista
7857:  ja molemminpuolisista voimasuhteista<<. Lopuksi ilmoittaa kirjoit-
7858: taja työväestöllä olevan kyllin voimaa voidakseen ottaa maan työn-
7859: raatajain ikivanhalla perintöoikeudella.
7860:     Tällä tavoin kehoittamalla kehoitetaan työväestöä väkivallan-
7861: tekoihin. Tämä ei ole satua eikä mielikuvitusta, vaan pelkkää, sel-
7862: vää totuutta. Moinen väkivaltaoppi ja vaatimus poliisimiehistön
7863: vähentämiseen, kuinka mainiosti ne lopputarkoitusten saavuttami-
7864:                      Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
7865: 
7866: 
7867: seksi soveltuvat yhteen! Lopputarkoitusten saavuttamiseksi teh-
7868: dään työväenpiireissä kaikki, mikä mahdollista on, että yleisen
7869: järjestyksen valvojain vaikutus heikkenisi ja koko toiminta onois-
7870: tuttaisi saamaan kansan halveksurnisen ja pilkan esineeksi. Oiva
7871: keino lainalaisen yhteiskuntaelämän perusjuurien järkyttämiseksi!
7872: Kuinka peräti toisin suuret sivistyskansat menettelevät tässä suh-
7873: teessa! Että järjestysvalta on hyödyllinen ja välttämätön rauhalli-
7874: sen yhteiskuntaelämän turvaamiseksi, siitä on kaikilla elävä tietoi-
7875: suus. Järjestysvaltaa kunnioituksella kohdellaan ja tarpeen tullen
7876: auliisti autetaan. Kun katselee poliisin toimintaa ja vaikutusta esim.
7877: Lontoon suuressa jättiläiskaupungissa, on se kerrassaan ihmeteltä-
7878: vää, niinpä esim. valtakaduilla, jossa kaikenlaatuinen liike on niin
7879: suurenmoinen, että tuskin semmoista saattaa mielessään kuvitella,
7880: poliisi levittämällä äänettömänä kätensä saapi silmänräpäyksessä
7881: kaiken liikkeen pysäytetyksi jonkun uhkaavan vaaran ehkäisemi-
7882: seksi. Kunnioitus ja tottelevaisuus poliisin määräyksille on aivan
7883: ehdoton. Kuinka toisin meillä! Muistutan vaan Tampereen tapah-
7884: tumista sekä kansanjoukkojen menettelystä Savonlinnassa, Käki-
7885: salmessa, Mikkelissä ja aivan äskettäin Kuopiossa. Sen sijaan että
7886: kansa olisi ryhtynyt auttamaan järjestysvaltaa, pahantekijäin
7887: kiinni ottamiseen, ryhtyy se päinvastoin pahantekijää vapauttamaan
7888: poliisin huostasta. Tämmöisten kansanjoukkojenko huostaan, joiden
7889: oikeuskäsitys on tällainen, olisi kansalaisten rauhallisuus ja turvaa-
7890: minen uskottava?
7891:      Näistä tosiasioista välittämättä huudetaan kuitenkin, että Suo-
7892:  menmaa muuttuu oikeusvaltiosta poliisivaltioksi. lVIitä on sanottava
7893:  tällaisesta menettelystä? Eikö huuto oikeusvaltion hävittämisestä
7894:  ole aivan samanarvoinen kuin semmoinen raittiusharrastus, että
7895: suurissa kansan kokouksissa puhutaan ääni käheäksi kieltolain
7896:  aikaansaamiseksi, mutta ensimäisen tilaisuuden sattuessa ryhdytään
7897:  juopottelemaan. Tämmöinen kaksinainen menettely ei ole rehellistä
7898:  peliä, se on suorastaan inhottavaa.
7899:      En ole sotilas- ja poliisilaitoksen ihailija, päinvastoin toivon har-
7900:  taasti, että todellinen ihmisyys kaikkialla niin voimistuisi, että
7901:  tämmöisestä järjestelmästä päästäisiin joko vapaaksi tai niin vähään
7902:  määrään kuin mahdollista. Mutta idealistinkin tulee asettua olevien
7903:  olojen kannalle ja jokapäiväisyys puhuu voimakkaasti sen puolesta,
7904:  että väliaikaisen poliisikunnan lisääminen on ollut välttämätön.
7905:  Tällä ei suinkaan ole sanottu, että jokainen toimenpide poliisin
7906:  lisäämiseksi olisi ehdottomasti tunnustusta ansaitseva. Suurempiin
7907:  kaupunkeihin nähden on poliisivoimain lisääminen epäilemättä
7908:  hyvin harkittu, mutta sitävastoin pienemmissä kaupungeissa ja
7909:  erittäin harvaan asutuilla maaseuduilla saattaa se olla vähemmin
7910:  tarpeellinen, sillä mitäpä parin kolmen poliisin lisääminen harvaan
7911:  asutuilla maaseuduilla voisi aikaan saada. Siinä on voitu mennä
7912:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.      1383
7913: 
7914: 
7915: liiallisuuteen. Mutta toiminnan määrääjinä, siitä olen vakuutettu,
7916: on joka tapauksessa ollut kansan ja isänmaan yhteinen paras.
7917:      Poliisilaitoksessa on kuitenkin ala, joka minussakin on huolia
7918: herättänyt. Laajoissa piireissä on näet vallalla semmoinen käsitys,
7919: että poliisilaitoksen päällikkökunta, upseeristo, olisi jotakuinkin
7920: virkavaltainen ja mieleltään epäkansallinen. Jos niin on laita, olisi
7921: siinä suhteessa perinpohjainen muutos ja parannus saatava- aikaan.
7922:     Siitä, mitä edellä olen sanonut, käynee selville, että alinomaan
7923: uudistuvat väkivallanteot muodossa tahi toisessa ovat epäämättö-
7924: mänä todistuksena siihen, että Suomi auttamattomasti kulkee raa-
7925: kaalaiskansaa kohti, elleivät kaikki kansankerrokset ryhdy miehissä
7926: taistelemaan epäkohtien poistamiseksi ja yleisen rauhallisen yhteis-
7927: kuntaelämän palauttamiseksi. Tässä on meillä kaikilla suuri vel-
7928: vollisuus suoritettavana eikä vähemmin niillä, jotka nyt kovaääni-
7929: sesti huutavat poliisilaitosta vastaan. Voimakas, väsymätön valis-
7930: tustyö kansan syvien pohjakerrosten kohottamiseksi tietämättömyy-
7931: den ja hämärän mailta valoon ja valistukseen lienee ainoa auttava
7932: keino tässä suhteessa. Jos rauhallinen elämä kaikissa kansan ker-
7933: roksissa saataisiin vallitsemaan, silloin poliisihenkilökuntaa tullaan
7934: vähentämään mahdollisimman harvalukuiseksi. Tämmöinen muu-
7935: tos on mahdollinen ainoastaan sillä edellytyksellä, että jokaisen Suo-
7936: men miehen ja naisen kunniavelvollisuutena pidetään auttaa ja hel-
7937: poittaa järjestysvallan toimenpiteitä rauhan ja turvallisuuden säi-
7938: lyttämiseksi sekä sellaisella toiminnallaan näyttää raaka väkivalta
7939: inhimillisyydelle soveltumattomaksi.      •
7940:      Lopetan sillä hartaalla toivomuksella, että Suomen kansan elämä
7941: palautuisi säännölliseen uomaansa, että rakas rauha, sulo sopu
7942: piammittain pääsisi maassa vallitsemaan.
7943: 
7944:     Ed. Castren: Ed. Nuorteva on väittänyt, että hallitusvalta sen-
7945: sijaan, että sen olisi pitänyt esiintyä yhteiskunnan puolueettomana
7946: suojelijana, on empimättä suojellut kapitalistivaltaa, että hallitus-
7947: valta, sen asemasta että se olisi antanut työriitojen ja lakkojen ke-
7948: hittyä onnelliseen ratkaisuunsa- oikeammin edustaja Nuortevan kai
7949: pitäisi sanoa: aseelliseen ratkaisuun- on väliintynyt ja ehkäissyt tätä
7950: ratkaisua. Tämän väitteensä todisteeksi on edustaja Nuorteva ensin
7951: tuonut esille Laukon lakkojutun väittäen, että lakon tehneet torppa-
7952: rit olivat ainoastaan rauhallisia maalaisia, jotka taistelivat etujensa
7953: puolesta. Asian laita ei nyt kumminkaan ole sellainen kuin edustaja
7954: Nuorteva on väittänyt. Sillä väkivaltaa, ja hyvinkin törkeätä väki-
7955: valtaa yritettiin käyttämään ja käytettiinkin Laukon lakon alka-
7956: essa, väkivaltaa, joka teki hallitukselle välttämättömäksi velvolli-
7957: suudeksi väliintyä lähettämällä poliisivoimaa väkivaltaisuuksien
7958: ehkäisemiseksi. Kun puheenalainen lakko tehtiin, tapahtui se siten
7959: että lakkolaisten ja muitten heidän hengenheimolaistensatoihin nou-
7960:                      Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
7961: 
7962: 
7963: seva joukko punaisine lippuineen Laukan sukukartanon hallitsijan
7964: suostumuksetta marssi Laukan kartanon pihalle, jossa sen pääraken-
7965: nuksen edessä eräs sosiaalidemokraattisen puolueen agitaattori
7966: Leskinen kuuluutti lakon alkaneeksi, soimasi ja solvasi kartanon
7967: hallitsijaa, piti intohimoisia puheita, jota paitsi lakkolaisten puolesta,
7968: kuten oikeuden pöytäkirjat osoittavat, julistettiin, että Laukan kar-
7969: tanossa nyt vaan vallitsi >>nyrkkivalta ja korpilaki>>. Ryhdyttiinpä
7970: vielä pakottamaan karjanhoitajia yhtymään lakkoon, ja kun se ei
7971: onnistunut, kun eivät karjanhoitajat taipuneet sellaiseen eläin-
7972: rääkkäykseen, jolloin heidän olisi pitänyt jättää lehmät ruokkimatta
7973: ja lypsämättä, niin koetettiin heitä pakottaa ainakin kaatamaan
7974: maahan lehmistä lypsetyn maidon. Kun hallitus poliisivoimineen
7975: tällaiseen tilaisuuteen väliintyi, ei se tapahtunut kapitalistivallan
7976: kannattamista vaan kalliitten kansalaisoikeuksien suojaamista
7977: varten.
7978:     Edelleen on ed. Nuorteva samaa nurjaa väitettään todistaakseen
7979: toisena esimerkkinä maininnut Tampereen pellavatehtaan työlakon.
7980: Onko edustaja Nuortevalle tuntematonta, että Tampereen pellava-
7981: tehtaan lakkolaiset väkivallalla murtautuivat lakkotehtaan alueelle
7982: ja että he väki<>in tunkeutuivat yksityisten työnjohtajain asuntoihin
7983: harjoittaakseen siellä pakkoa ja väkinäisyyttä? Samalla tavalla kuin
7984: Laukoo jutussa, oli hallituksen ehdoton velvollisuus poliisivoiman
7985: kautta käydä suojelemaan väkivallalla uhattuja. Missä sovittelutoi-
7986: met taloudellisesti koko yhteiskunnalle turmiollisten lakkojen ja
7987: sulkujen ehkäisemiseksi ovit turhaan rauenneet eivätkä lakkolaiset
7988: työtaistelussaan mene lain rajojen ulkopuolelle, siellä on hallituksen
7989: asia antaa heidän rauhassa kamppailla. Mutta missä jompikumpi
7990: taisteleva puoli käyttää uhkauksia, pakatusta ja väkivaltaa, siellä
7991: täytyy hallituksen yhteiskuntajärjestyksen nimessä astua suojele-
7992: maan yksityisten kansalaisten laissa turvattuja oikeuksia. Edustaja
7993: Nuortevan väitteessä, että hallitus puheenalaisissa lakoissa olisi
7994: asettunut kapitalistivallan' suojelijaksi, ei siis lainkaan ole perää.
7995: Hallitus on niissä vaan astunut esille yleisinhimillisten oikeuksien,
7996: persoonallisen loukkaamattomuuden ja persoonallisen vapauden
7997: suojelemiseksi.
7998:     Edustaja Nuorteva on edelleen kosketellut Oulun läänin pohjoi-
7999: sessa osassa tehtyyn tukinhakkuulakkoon, jossa lakkolaiset väkival-
8000: taisesti murtautuivat työvontien ruokamakasiineihin luulotellen
8001: eduskunnalle että lakkolaiset tätä tehdessään olivat pakkotilassa,
8002: heidän kun joko oli valittava nälkäkuoleman tai luvattoman ruoka-
8003: varain anastuksen välillä. Tämäkin esitys on alusta loppuun saakka
8004: perätön. Kun tukkiyhtiöiden palveluksessa olleet talvityöntekijät,
8005: hakkuu- ja vetomiehet, keväällä palaavat kotiinsa, on heillä aina
8006: ollut melkoisen suuret säästöt mukanaan, työpalkat kun Oulun läänin
8007: pohjoisissa osissa ovat olleet verrattain korkeat. Näitä tähän saakka
8008:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.      1385
8009: 
8010: 
8011: tyytyväisiä työmiehiä yllytettiin lakkoon, ja he tekivät lakon. Heillä
8012: ei ollut valintana joko nääntyä nälkään tai murtautua ruokavara-
8013: makasiineihin, vaan lakon tehtyä jäivät he entisille työpaikoilleen
8014: väkivallalla estääkseen muita työtä tekemästä, ja ilmoittaen samalla
8015: työnantajille, että jollei heille lakosta huolimatta edelleen työpalk-
8016: koja suoriteta eikä ruokavaroja anneta. niin he ottavat ne väkivallal-
8017: la. Tämmöinen oli tuo tukkityön lakko koko raa' assa todellisuudes-
8018: saan.
8019:      Edustaja Nuorteva on lausunut ihmettelynsä siitä, että huoli-
8020: matta poliisivoimain lisäämisestä yhä edelleen tapahtuu pöyristyt-
8021: täviä rikoksia, eikä rikoksentekijöitä saada ilmi ja kiinni. Ed. Nuor-
8022: teva on arvellut, että näillä huolestuttavina tosiseikoilla täytyy olla
8023: syvät syynsä, ilman että edustaja Nuorteva on kyennyt ilmoitta-
8024: maan, missä syyt piilevät. Ed. Nuorteva sallinee, että tuon esille
8025: yhden syyn, joka minun ymmärtääkseni on vaikuttanut siihen, että
8026: törkeitä rikoksia yhä edelleenkin poliisivoimien lisäämisenkin jälkeen
8027: tapahtuu, ja rikoksentekijäin selville saaminen on varsin vaikea.
8028: Minun ymmärtääkseni riippuivat nämä seikat suuressa, kenties suu-
8029: rimmassa määrässä siitä kannasta, millä juuri sen puolueen sanoma-
8030: lehdistö, johon edustaja Nuorteva kuuluu, on asettunut maassamme
8031: tätä nykyä vallitsevaan rikoksellisuuteen, oikeusjärjestystä tukeviin
8032: yhteiskuntalakeihimme ja järjestysvaltaan nähden. Sosiaalidemo-
8033: kraattisen puolueen sanomalehdet, alkaensen pää-äänenkannattajasta,
8034:  Työmiehestä, ovat kaikin tavoin koittaneet lykätä kaikki viimeajan
8035:  kamalat rikokset porvarillisten ja nykyisen yhteiskuntalaitoksen
8036:  niskoille, ovatpa niitä ylistäneetkin ja toiset sosiaalidemokraattiset
8037:  lehdet ovat tehneet, minkä ikinä ovat voineet törkeiden rikosten ilmi-
8038:  tuomisen ehkäisemiseksi. (Ääniä vasemmistosta: valhetta!) Täällä
8039:  huudetaan valhetta! Malttakaa, hyvät herrat sosialistit ja säästäkää
8040:  arvostelunne siksi, kunnes olette kuulleet ne kaipaamanne todistuk-
8041:  set, joita sanojeni tueksi nyt käyn esittämään sosiaalidemokraatti-
8042:  sesta sanomalehtikirj allisuudesta, Alkakaamme sosiaalidemokraat-
8043:  tisen puolueen pää-äänenkannattajasta Työmiehestä. >>Työmie-
8044:  hessä>> N:o 40 vuodelta 1906 kirjoittaa nimimerkki >>Mikko>> otsak-
8045:  keella: >>Parjauksia vastaan>>, Tuoreen murhaajasta Majamäestä
8046:  seuraavalla tavalla:
8047:       >>Henkilö, joka oli joutunut tällaisen hurjan ilmiannon alaiseksi,
8048:  tunsi ihmisoikeutensa loukatuksi. Hänen rehellinen oikeutta ja
8049:  julkisuutta vaativa mielensä syttyi . Hän päätti paikalla vaatia
8050:  tilille sen, joka oli tehnyt rikoksen, ei ainoastaan häntä , vaan koko
8051:  hänen kansaansa vastaan, ampui hänet varattavaksi esimerkiksi
8052:  toisille, ei paennut. Hän oli vaan tehnyt kansalaisvelvollisuutensa.>>
8053:       49 n:rossa samana vuonna kirjoittaa pääkirjoituksessaan >>Työ-
8054:  mies>> otsakkeella: Toimintavapauttamme uhattu ryöstää» näin: >>Mi-
8055:  hin tuo perustuslaillinen bobrikoffilaisuus tulee ajamaan asian, jos
8056:                       Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
8057: 
8058: 
8059: se tosiaankin pääsee vielä suuremmassa määrässä •>Hufvudstads-
8060: bladet'in viittaamaan suuntaan? Se saattaa suuret joukot ihmisä
8061: ajattelemaan että aseilla taistelematon sosiaalidemokratiia ei ole tuottava
8062: köyhälistön tilaan parannuksia. Onko samalla pyyhäisty käsitys pois
8063: että parannuksia ei millään keinoilla saada? Ei suinkaan! J aukot
8064: sittenkin luottavat omiin voimiinsa. Venäläiselle sosiaalidemokra-
8065: tiialle ei suotu verettömän edistyksen väylää, osa siitä meni verisen
8066: vallankumousliikkeen uralle. Suomen yläluokkalaisten sellaiset
8067: kurituskeinot kuin Hufvudstadsbladetin esittämät vaikuttavat
8068: täällä kuten Hufvudstadsbladetin esittämiin verrattavat ovat vai-
8069: kuttaneet Venäjällä. Täälläkin saattaa rauhallinen edistysuria sal-
8070: paava kuristusjärjestelmä luoda - tai lisätä, jos on jo luonut- ryh-
8071: mäkunnan tahi puolueen, joka ivailee aseettoman sosiaalidemo-
8072: kratian >>siveellisiä voittoja•> ja pitää aseellisen taistelun välttä-
8073: mättömänä. Porvaristomme vanhoillinen osa luo sellaisen itämaisen
8074: sosiaalidemokratian edellytykset.>>
8075:     Selvä uhkaus, mille kannalle sosiaalidemokratiia tulee meidän
8076: maassamme kääntymään muka sen takia että Hufvudstadsbladetissa
8077: on kirjoituksia. jotka teroittavat järjestysvallan lisäämistä.
8078:      >>Työmiehen•> numerossa 21 sanotaan: nimimerkki Emilius' en
8079: allekirjoittamassa agitatsiooni-kirjoituksessa otsakkeella >>Tietämät-
8080: tömille•> >>Lait ja järjestelmät ovat niitä jotka sortavat ja orjuuttavat.
8081: Lain avulla voidaan nylkeä, riistää ja rosvota, lain avulla voidaan
8082: toiset kansanluokat tehdä toisten orjiksi» ja myöhempänä: >>Tah-
8083: dotko nähdä itse ja jättää jälkeentulevaisillesi Suomen, jossa on
8084: vallalla vakaa ihmisyyttä polkeva rosvovalta, vai sellaisen Suomen,
8085: jossa kansan tahto on korkein laki. Siis lakia ei tarvitse noudattaa,
8086: joka juuri on kansan tahdon ilmaus, vaan sosiaalidemokraattisen
8087: puolueen tahto on kansan tahto, ja se, eikä laki, on korkein laki.
8088:      Saman vuoden >>Työmiehen•> n:ssa 97 otsakkeella: •>Mitä on kirjoi-
8089: tettu laki•> sanotaan: »Vaan mitä tulee nykyisiin etuoikeutettujen
8090: luokkain lakeihin, niin ne todellisuudessa ovat vain lain irvikuvia ja
8091: kuitenkin juuri näitä on pidetty ja kunnioitettu aivan ylimaallisesti,
8092: vaikkakin näiden avulla on monasti lokaan poljettu kansan oikeus-
8093: käsitteet ja riistetty köyhälistöltäkin viimeinen leipäpala suusta•>. -
8094: >>Nykyisiä luokkalakeja kunnioittamaan ei velvoita meitä luonnon lait
8095: ei ihmisyys eikä oikeuskäsitys eikä myöskään niitä noudattamaan, vaan
8096: sen tekee ainoastaan ulkonainen pakko.•>
8097:      Voiko selvemmin lausua vallankumouksellis-anarkistista kantaa
8098: kuin lukemassani >>Työmiehen•> otteessa on lausuttu, voiko selvemmin
8099: julistaa ettei oikeusvaltiossa tahdota elää, ei oikeusvaltiota kannat-
8100: taa oikeusvaltiossa, jonka käsite sisältää sen että laki on yksistään
8101: laillisella tavalla muutettava, jos se huomataan epäedulliseksi toi-
8102: selle tai toiselle kansanluokalle, vaan ettei sitä jotkut yksityiset tai
8103:              Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.        1387
8104: 
8105: 
8106: joku kansaluokka saa väkivaltaisesti kumota tai julistaa mitättö-
8107: mäksi.
8108:      Punainen kaarti oli kuten tunnettu lähtenyt sosiaalidemokra-
8109: tiian helmasta. Sen edustajain kokouksessa 21 ja 22 päivältä heinä-
8110: kuuta rgo6 laadituissa ponsissa sanotaan seuraavasti: •>Jos hallituk-
8111: sen ehdotus kokoontumisvapaudesta tulee laiksi, niin punainen
8112: kaarti ei sitä tule tunnustamaan laiksi ja tulee se tekemään kaiken voi-
8113: tavansa sen toimeenpanemisen vastustamiseksi ja että kaikki poliisit
8114: poistetaan kokouksista ja juhlista, missä kaarti on järjestystä val-
8115: vomassa.>> Kumminkin oli hallituksen esitys vapaamielisin esitys
8116: kokoontumislaiksi, mitä vielä millään eurooppalaisella valtiolla on
8117: olemassa, mutta jo ennakolta sosialistiselta taholta julistettiin että,
8118: jos se tulee laiksi, niin tehdään kaikki voitava sen käyttämisen eh-
8119: käisemiseksi, se ei velvoita sosiaalidemokraatteja. Senaatin ehdotuk-
8120: sen johdosta yhdistyslaiksi lausuu Työmiehen no numerossa nimi-
8121: merkki Mikko otsakkeella •>Senaatin viimeinen suurtyö•> näin: •>Täl-
8122: lainen lakiehdotus ei voi Suomen työväessä herättää muuta kuin sy-
8123: vintä inhoa. Se päivä ei ikinä koita että Suomen kansa tällaista häpe-
8124: ällistä lakia noudattaisi. Hetki tulee, jolloin se orjuuttajansa puistaa.>>
8125:     Onko mokomampaa kuultu! Yhdistyslaki ehdotus semmoisena
8126: kuin hallitus sen esitti ja vanha eduskunta sen hyväksyi oli vapaa-
8127: mielisempi kuin lait yhdistyksistä missään muussa maassa. Halli-
8128: tus sen hyväksymistä puolsi, mutta se ei saanut vahvistusta kor-
8129: keimmassa paikassa juuri vapaamielisyytensä takia. Siitä huoli-
8130: matta vastustaa sosiaalidemokraattisen puolueen pää-äänenkannat-
8131: taja tuota lakiehdotusta, joka vaan muka herättää siinä syvintä
8132: inhoa ja uhittelee hallitusvaltaa tavalla, joka ei jätä jälelle mitään
8133: epäilystä uhkauksen laadusta.
8134:     Geffertin murhan johdosta kirjoitetaan Työmiehen 134 nume-
8135: rossa otsakkeella <<Veriteko<< seuraavaa: •>Syynä epätoivoiseen tekoon,
8136: jos se todella on sulkulaisten tekemä, on siis epäilemättä ollut työn-
8137: antajan puolelta harjoitettu työnkielto. Nälkiintynyt kiusattu työ-
8138: mies ei aina kykene erottamaan sopivia todella köyhälistöä hyödyt-
8139: täviä taistelukeinoja sopimattomista ja ehdottomasti paheksutta-
8140: vistakin, vieläpä suorastaan vahingoittavistakin. Julman verityön
8141: syynä on siis herrojen työnantajain harjoittama nälkä-agiteeraus.•>
8142:     Samassa Työmies lehden n:ssa on Viipurin sosiaalidemokraatti-
8143: sesta lehdestä •>Työ•>-lehdestä otettu uutinen, koskeva Albin Hämä-
8144: läisen ja Reinholt Hyvärisen vangitsemista, jotka olivat Geffertin
8145: murhaan osallisina. Siinä sanotaan: •>Tutkimukset ovat täysin sorto-
8146: vuosien toimenpiteitä muistuttavia ja salaperäisiä.>>                 ;·
8147:     Työmiehen n:ssa 176 otsakkeella •>Katutaistelu<< alla olevien
8148: kaskujen joukossa sanotaan erään Hakasalmen taistelussa kaatu-
8149: neen suojeluskaartiin kuuluneen kansalaisen kuoleman johdosta:
8150: 1388                Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
8151: 
8152: 
8153: •>Eräs kuoleva lahtarikaartilainen sanoi: >>rahan tähden minä tässä
8154: kaadun».>>
8155:      Voiko ajatella jotakin raaempaa, jotakin inhottavampaa, jotakin
8156: kaikkea ihmisyytttä enemmän polkevata! Kuolon majesteetin
8157: edessä vaikenee ainakin hetkeksi vastustajatkin, mutta siitä huoli-
8158: matta katsoo sosiaalidemokraattisen puolueen pää-äänenkannattaja
8159: arvonsa mukaiseksi tämän kansalaistaistelussa kaatuneen kansalai-
8160: sen vielä kylmenemättömän ruumiin ääressä sopivaksi lausua täl-
8161: laisia raakuuksia. Muistettakoon, miten saksalaisen sosiaalidemo-
8162: kraattisen puolueen johtaja Bebel lausui Stuttgartissa pidetyssä
8163: sosiaalidemokraattisessa kokouksessa ranskalaisen sosialistin raa-
8164: kuudesta: >>raakuudet vahingoittavat ainoastaan sitä, joka niitä
8165: käyttää aseina toisia vastaan.>> Oppikaat tästä saksalaisesta sosiaali-
8166: demokraattisen puolueen päälliköstä edes jotain, ainakin mitä raa-
8167: kuuksien välttämiseen tulee.
8168:       Disponentti Björkenheimin murhan johdosta lausutaan Työmie-
8169: hen 202 n:ssa tuolla kuvaavalla otsakkeella: >>Taaskin murhaajaksi
8170: tehty>> seuraavaa: >>Monet suomalaiset anastajaryhmät elävät kuin
8171: suomukset silmissä. He eivät näe omien luokkapyyteittensä ulko-
8172:  puolelle. Eivät aina edes, mikä heidän omissa teoissaan voi olla
8173: heille ja niille vaarallista. Eivät ota edes huomioon meikäläisten
8174:  huomautuksia. Olemmehan lukemattomia kertoja varoittaneet:
8175:  älkäät kuristako viimeisilleen tätä kansaa, älkää salvatko siltä
8176:  kaikkia sen tilan parantamisen keinoja, älkää vaivatko kuin metsän-
8177:  petoja köyhälistön kärsimyksille lievennyksiä puuhaavia. Minna
8178:  Canthin Topra-Heikit ovat varoittaneet samoin näyttämöltä. His-
8179:  torialliset opetukset mistä maasta hyvänsä, nykyisin huomattavim-
8180:  min Venäjällä.
8181:       Kaikesta huolimatta ovat valitettavan useat suomalaisherrat
8182:  panneet täällä täytäntöön ryssäläiskurssin, jolle räikeimmät venäläiset
8183:  esimerkit sopivat malliksi. Kuinka herrat ovat kuristelleet kansaa
8184:  Kyminlaaksossa! Kuinka siellä Voikan patruunat karkoittivat
8185:  useita työorjia nälkään ja maanpakoon niiltä seuduilta. >>Sivisty-
8186:  neitten>> -oppineitten herrojen on pitänyt tietää, mitä sellainen vai-
8187:  nottuihin ja karkoitettuihin synnyttää. Katkeruutta, kostonhalua.
8188:  Sitä synnytti bobrikoffilainen sorto niihin >>sivistyneisiin», niin että
8189:  he hyväksyivät sortajan murhaamisen ja ja kukittivat murhaajan.
8190:  Ja sellaiset hyväksyivät, joille bobrikoffilaissorto oli tuottanut va-
8191:  hinkoa, vaan joita se kuitenkaan ei vielä ollut ehtinyt syöstä niitä
8192:  äärimmäiseen hätään kuin suomalaiset pikku bobrikoffilaiset syök-
8193:  sevät työläisiään. Maanpakoonajo Tukholmaan nauttimaan sen ylelli-
8194:  syyksistä oli kyllä raaka ja paheksuttava, mutta pakoittaminen näl-
8195:  kään, viluun ja sellaiseen epätoivoon ettei tiedä, mistä elintarvetta
8196:  henkipitimiksi saa, on toki vielä raaempaa, epäinhimillisempää ja
8197:  julmempaa. Ja kuitenkin näyttää että >>sivistyneet» ovat sitä jär-
8198:             Poliisivoiman hsäystä koskeva interpellatsiooni.       1389
8199: 
8200: 
8201: jestelmällisesti harjoittaneet. He ovat vainonneet työläisiä yhteis-
8202: kunnallisten mielipiteittensä takia. He ovat merkinneet erityisiä
8203: henkilöitä •>mustiin kirjoihinsa•>. Niitä on pantu pois yhdestä työ-
8204: paikasta. Niitä on ilmiannettu toiselle työnantajalle. Urkkija- ja
8205: ilmiautojärjestelmä niin noiden pikkubobrikoffilaisten omassa kes-
8206: kuudessa. V ainotuista on usea saanut kokea: ei saa työtä yhdessä,
8207: ei toisessa, ei kolmannessa paikassa, ei hän - vaikka toiset saavat.
8208: Kamala tila. Kielletään totutulla ammattityöllä hankkimasta elin-
8209: tarpeita itselleen ja rakkaille omaisilleen. •>Poikottaus•> mitä kur-
8210: jinta laatua.
8211:      Se on ollut perin useain suomalaisherrain yhtä mieluisaa urheilua
8212: kuin sunnuntaimetsästys. Kamariurheilua. Leikkiä ihmisten ki-
8213: duttamisella. Neeron hirmutöihin verrattavaa pirullisuutta.•>
8214:      Samaan suuntaan jatketaan vielä pitkälti samassa kirjoituk-
8215: sessa. Ei yhdelläkään sanalla paheksuta murhantekijän kamalaa
8216: tekoa, vaan koetetaan lykätä edesvastuu tästä murhatyöstä porva-
8217: rillisten n. s. herrain niskoille.
8218:      Työmiehen 217 n:ssa kirjoittaa nimimerkki Y. S. otsakkeella
8219: •>Se senaatin peseminen•>: •>Sosiaalidemokraattinen puolue suree sy-
8220: västi että kansalle mahtikäskyillä säädetään lakeja, joitten olemassa
8221: olo ei ole omiaan laillisuuden käsitettä vahvistamaan. Se koettaa
8222: niitä muuttaa, vallassaoHjat niitä puolustavat poliiseilla. Nya Pres-
8223: sen! Kumpi edistää mielivaltaa ja epäjärjestystä? •>
8224:      Työmiehen 222 numerossa kirjoitetaan otsakkeella •>Ne räjäh-
8225:  dykset•> pommiräjähdysten johdosta poliiseja ja virallista syyttä-
8226:  jää Albreht'iä vastaan: >>Sortojoukko syyttäköön siis omia sorto-
8227:  toiiniaan, jos kosketellut teot ovat heistä riippumattomien laittamia
8228:  ja heitä vastaan todella tähdättyjä; sortoluokat hävetkööt historian
8229:  ja sivistyneen maailman edessä, jos he itse tai jotkut heidän osat ovat
8230:  laittaneet moisia, viattomien naisienkin henkiä uhanneita räjäh-
8231:  dyksiä tehdäkseen siten aiheita, joihin viitaten ryhtyvät uusiin ku-
8232:  ristustoimiin.•>
8233:       Ollaan otaksuvinaan sosiaalidemokraattisen puolueen pää-äänen-
8234:  kannattajassa että nuo kamalat pommiatentaatit olivat porvaril-
8235:  listen toimeenpanemia tarkoituksessa saada aihetta työväenliikkeen
8236:  kuristustoimiin.
8237:       Työmiehen 24 n:ssa vuodelta 1907 nim. -s. kirjoittaa otsak-
8238:  keella •>Poliisit ja me»: •>Bobrikoffit antoivat Suomessa ennen lake-
8239:  jaan Suomen kansaa tai sen perustuslaillisten mieltä kuulematta.
8240:  Perustuslailliset eivät hyväksyneet niitä lakeja, kun ne oli säädetty
8241:  heidän valtiopäiväinsä päätöksettä ja vaativat että kansa ei niitä
8242:  lakeja noudattaisi ja koettivat itse olla niitä noudattamatta. Niiden
8243:  lakien täytäntöönpanijoita de vainosivat, pilkkasivat ja häpäisi-
8244:  vät ja järjestivät täytäntöönpanijoille kaikenlaisia esteitä.
8245:       Suomen vähävaraiset ovat nyt samassa suhteessa perustuslail-
8246: 1390                 Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
8247: 
8248: 
8249: lisiin, harvainvaltaisiin kuin myös ne perustuslailliset olivat ennen
8250: bobrikoffilaisuuteen. Perustuslaillisten lait näet on säädetty yhtä
8251: varmasti kansan mieltä kuulematta kuin Bobrikoffin lait ennen oli-
8252: vat. Mikään kansan enemmistö ei ole niitä hyväksynyt. Mikään
8253: työväestö ei ole niille antanut tunnustusta. Bobrikoffit saattoivat
8254: aseelliseen voimaan turvautuen lakejaan noudatettaviksi, Suomen
8255: >>perustuslailliset>> saattavat myös aseelliseen voimaan turvaten har-
8256: vain säätämiä ukaaseja kansan enemmistönkin noudatettavaksi.>>
8257:      Onko raaempaa oppia kuin sitä, mitä nimimerkki -s tuossa kir-
8258: joituksessaan istuttaa, nimimerkki -s, jonka omistaja itse lienee
8259: eduskunnan jäsen?
8260:      Meidän yhteiskuntamme lait, siis rikoslakikin, joka ei ole työväen
8261: hyväksymä eikä muka kansan enemmistön hyväksymä, se on yhden
8262: arvoinen kuin bobrikoffilainen laki. Sitä ei tarvitse totella. Onko
8263: kummaa, jos rikoksen taimet tuollaista oppia päivä päivältä saamat-
8264: taessa vähitellen kasvavat rehoittavaksi puuksi, joka myrkyllisellä
8265: varjollaan uhkaa peittää koko meidän maamme.              .
8266:      Työmiehen 51 n:ossa kirjoittaa nim. S. L-n otsakkeella >>Laki ja
8267: oikeus>>: Lain kunnioitus vähenee, laillisuuskäsitteet höltyvät,
8268: näin valittavat porvarilliset. Vai ettekö hyvät herrat huomaa että
8269: kun kansa alkaa käsittämään teidän omien tekojenne kautta, että
8270: teidän lakinne on vaan laki eikä oikeutta siitä löydy, niin eihän se voi
8271: asettaa sellaista lakia yläpuolelle oikeutta vaan se asettaa oikeuden
8272: etusijalle ja vaatii sellaista lakia, joka todella on laki ja oikeus.>> (hyvä-
8273: huutoja vasemmalta).
8274:      Työmiehen 130 n:ossa nim. Spartakus otsakkeella >>Adressipuuhan
8275: johdosta>> (Keisarille ehdotetun adressin johdosta laittomuuksien
8276: poistamisesta): Mutta - meidän ja porvarillisten välillä on aina
8277: suuri >>mutta>> - hyväksyessämme tämäntapaisen toimenpiteen,
8278: jonka esittämistavasta meillä arvattavasti tulee hyvinkin eri mieltä
8279: porvarillisten kanssa, pidämme velvollisuutenamme huomauttaa
8280: kaikesta siitä, mitä kansan pohjakerrokset pitävät suurena laitto-
8281: muutena, kaikesta joka loukkaa kansan luontaista oikeudentunnetta
8282: ja johon ovat syynä omat vallanpitäjämme ja valtaluokkamme.
8283: Heidän laittomuuksiansa, joita he itse >>laillisuudeksi>> nimittävät,
8284: olemme paljastaneet tuon tuostakin, olemme osoittaneet, kuinka
8285: näiden heidän toimiensa kautta koko tuo >>laillisuuden>> käsite on
8286: tullut sekä ivan että vihan esineeksi; olemme todistaneet että hei-
8287: dän syynsä on se että >>lain pyhyys>> on kadottanut tenhovoimansa.
8288: Jos kerran lait ilmeisesti ovat epäpyhiä, niin ei niitä pyhiksi saada
8289: katkismussaamojen eikä sapelien avulla. Sen todistuksen me tah-
8290: domme tulikirjaimin painaa kaiken kansan - eikä vähimmin ylä-
8291: luokan - tietoisuuteen.>> (hyvä vasemmalta!).
8292:      Sitten on Työmiehen 55 n:ossa pääkirjoitus otsakkeella >>Ne äskei-
8293: set murhat - Pirullisia vaalivehkeitä>>: >>Meidän mielestä oli pyhänä
8294:              Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.        139r
8295: 
8296: 
8297: velvollisuutena vihdoinkin ruveta pääsemään selville, mitkä ryhmät
8298: noita anarkistitöitä oikein järjestävät. Epäluuloa lankeaa luonnolli-
8299: sesti niihin, jotka niitä vainajain vielä hautaamattakin ollessa
8300: käyttävät poliitillisiin tarkoituksiinsa sosiaalidemokratiiaa vas-
8301: taan. Tällä kertaa - kuten monasti ennen - tekevät siten
8302: eräät ruotsinmieliset vanhoillisryhmät. Mutta että ruotsinmielisiä
8303: rahapohatoita nyt olisi murhan järjestäjinä, tuntuu toisista syistä
8304: vähemmän luultavalta. Nehän äskenkin murhatut ovat olleet
8305: siksi pidettyjä herroja ruotsalaisella taholla että ei olisi luullut heissä
8306: toisissa olevan niin suuria konnia että olisivat valinneet Taalinteh-
8307: taan insinöörin anarkiiansa uhriksi, saadakseen käyttää tuhotyötä
8308: aiheena sosiaalidemokratiiaa vastaan. Minä en tunne murhattua
8309: herra insinööri Norrmenia-mutta jos hän olimustimpain taantumus-
8310: herrain mielestä liian vapaamielinen mies ja siitä syystä on katsottu
8311: joutavan sanotulla tavalla uhriksi. Murhatun herra Norrmenin veli,
8312: pankinjohtaja Helsingissä, on ainakin Helsingin valtuustossa useissa
8313: työväkeä koskevissa asioissa ollut inhimillisemmällä kannalla kuin
8314: vanhoillisimmat pataviikingit.
8315:     Silti ei minusta näytä. mahdolliselta otaksuma että mustimmat
8316: viikingit itse olisivat, saadakseen taantumukselliselle kuristukselle
8317: aihetta, sentään tuhotuttaneet joukostaan niin kovin teknillisesti
8318: etevän henkilön kuin itse insinööri Norrmenin vakuutetaan olleen.
8319: Sellaisen tuhoaminenhan olisi vahinko ei ainoastaan yhden puolueen
8320: etujen vaan koko kansan teollisuus- ja liike-elämän kannalta.
8321:     Mutta saattaa löytyä toisia anastafaluokan mustan taantumuksen
8322: ryhmiä, jotka voisivat luulla itselleen etuja toisen anastajaryhmän mies-
8323: ten tuhoamisesta tai muuten anarkisista ilmiöistä. Sekin on vain eräs
8324: mahdollisuus, eräs oletus, mutta mielestäni asian tutkimuksessa
8325: huomioon otettava. Silloin voisi vetää yhteyteen muutkin murhat,
8326: joita on tehty perustuslaillisen puolueen henkilöitä vastaan ja koet-
8327: taa ottaa selville niitten yhteyttä.>>
8328:     Siis ollaan tässäkin kirjoituksessa otaksuvinaan että Taalin teh-
8329: taalla tapahtuneet murhat olisivat jonkun äärimmäisen porvarilli-
8330: sen puolueen toimeenpanemat.
8331:     Tulemme sitten Työmiehen 77 n:ossa olevaan kirjoitukseen,
8332: jonka ovat allekirjoittaneet puoluetoimikunnan puolesta Edvard Val-
8333: pas, eduskunnan jäsen, ja Matti Turkia, niinikään eduskunnan jäsen.
8334: Tässä sanotaan: >>Älkäämme pysähtykö, vaan innostakoot entiset
8335: saavutetut voitot meitä yhä uusiin ponnistuksiin. Puoluetoimikun-
8336: nan lausunto. Kauan olivat kansamme syvät kerrokset ilman val-
8337: tiollista valtaa, ilman valtiollista äänioikeutta, kauvan ovat riistäjä-
8338: luokat Venäjän virkavallan avulla saaneet olla yksin määräämässä
8339: yhteiskunnassamme. Kauan ovat he saanut haaskata kansamme
8340: yhteisiä varoja ja varallisuutta, keinotelia suunnattomia rikkauksia
8341: itselleen ja nylkeä kansan pohjakerroksia. Kansan pohjakerrok-
8342:                                                                   88
8343:                      Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
8344: 
8345: 
8346: silla ei näihin aikoihin asti ollut edes sen verran sananvaltaa että oli-
8347: sivat voineet kieltäytyä olemasta nyljettävinä. Köyhälistön täytyi,
8348: kuin teurastettavaksi määrätyn raavaan, alistua riistäjäin imet-
8349: täväksi.
8350:      Kurjaksi muuttui kansan enemmistön asema maassamme riis-
8351: täjien mielivallan vallitessa. Eipä ihme, jos se vähin erin alkoi kas-
8352: vattaa tyytämttömyyttä riistäjiä ja heidän järjestelmäänsä koh-
8353: taan. Tyytymättömyys ajoi toimintaan riistäjiä vastaan. Köyhä-
8354: listö alkoi liittyä yhteen. Se alkoi käsittämään että yksimielisyys
8355: on voimaa. Yhdistyksiä syntyi, kunnes viimein perustettiin työ-
8356: väen puolue. Se kasvatti köyhälistöön yhä enemmän itsetietoi-
8357: suutta. Riistäjät eivät tuosta ottaneet oppiakseen. Eivät parannuk-
8358: sia toimeenpanneet. Uusia kuristuslakeja vaan suunnittelivat.
8359: Tyytymättömyys tuosta kasvoi kasvamistaan, kunnes se bobrikoffi-
8360: laisen kuristusjärjestslmän aikana alkoi jo muuttua katkeruudeksi.
8361:      Bobrikoffilaisen järjestelmän aikana jakautuivat riistäjät kah-
8362: teen vastakkaiseen joukkoon: toinen näistä vastusti bobrikoffilaisia
8363: mielivallan määräyksiä ja koetti kieltää kansaa niitä noudattamasta.
8364: Toinen taas niitä noudatti ja kehoitti kansaa niitä noudattamaan.
8365: Järjestynyt työväki, joka ei hyväksynyt kotimaisten riistäjien mieli-
8366: valtaisia määräyksiä, joita he lakien nimellä kunnioittivat, ei myös-
8367: kään voinut antaa tunnustusta Venäjän virkavallan mielivaltaisille
8368: manifesteille.~
8369:     Tässä kirjoituksessa asetetaan kuten selvästi käy ilmi, meidän
8370: nykyiset yhteiskuntalait samanvertaisiksi kuin sortovuosien aikana
8371: ilmestyneet laittomat asetukset. Tällä tavallako kansan lainkuuli-
8372: aisuustunteita kasvatetaan?
8373:     •>Työmiehen•> 159 n:ssa kirjoittaa nim. Y. S. otsakkeella •>Ottaa
8374: mistä saa•>:     •>Ja sosiaalidemokratiia noudattaa järjestelmällisiä
8375: taistelumuotoja, se noudattaa porvarillisenkin yhteiskunnan lakeja
8376: koettaen ne rauhallisella eduskunnallisella tavalla muuttaa. Mutta
8377: missä niitten kuristus käy sietämättömäksi, uskaltaa se myös ne
8378: rikkoa.•>
8379:     Tämän nimimerkin käyttäjä lienee hänkin tämän eduskunnan
8380: jäsen.
8381:      Nämä muutamat otteet, ja samallaisia voitaisiin poimia kuinka
8382: paljon hyvänsä •>Työmiehestä>>, osottavat, mille kannalle sosiaali-
8383: demokraattisen puolueen pää-äänenkannattaja on asettunut voi-
8384: massa oleviin lakeihin ja oikeusjärjestykseen nähden. Ei sanallakaan
8385: ole moitittu murhia, ryöstöjä ja väkivallantekoja, ei sanallakaan ole
8386: koetettu istuttaa kansaan lainkuuliaisuutta, vaan yksistään vastak-
8387: kaista käsitystä. Ei sanallakaan ole köyhälistölle lausuttu että jos
8388: lait ovat sille epäedullisia, ovat ne laillisella tavalla muutettavat,
8389: vaan istutettu sitä oppia, etteivät ne sido, eivät velvota, niitä saa ja
8390: täytyy rikkoa ja että se on ansio, että niitä rikotaan. Luulevatko
8391:             Poliisivoiman lisäystä koskeva irterpellatsiooni.       1393
8392: 
8393: 
8394: herrat sosiaalidemokraatit, että tuo suuri alhaiso ymmärtää tätä
8395: millään muulla tavalla kuin sillä, että sen omasta mielivallasta riip-
8396: puu, tahtooko se lakia noudattaa vai asettua yhteiskuntalakien ulko-
8397: puolelle.
8398:      Tullaan toiseen sosiaalidemokraattiseen lehteen.
8399:      Mac Kela kirjoittaa Turussa ilmestyvässä sosialistilehdessä:
8400:      >>Olen minäkin ajatellut Suomen valloittamista paroonien ja rust-
8401: hollarien käsistä. Mutta minä en tunnusta heillä olevan siihen maa-
8402: han mitään sellaisia oikeuksia, jotka heiltä olisi rahalla lunastettava.
8403: Jokainen tuuma Suomen maata on alkujaan kuulunut työtäteke-
8404: välle väestölle. Suuret alat siitä on joko väkivallalla taikka viek-
8405: kaudella ja kaikenmoisella keinottelulla ryöstetty niiltä, joille se
8406: työnoikeudella olisi kuulunut. Rosvot ovat kyllin kauan saaneet
8407: nauttia saaliistaan.
8408:      Se on heiltä otettava pois- joko lainsäädännöllä taikka muulla
8409: väkivallalla, on itse asiassa aivan yhden tekevä, riippuen kokonaan
8410: satunnaisista vaikuttimista ja molemman puolisista voimasuhteista.
8411: Maan on tämän pallon tärkeimpiä tuotantolähteitä ja se on tuleva
8412: työntekijäin yhteisomaisuudeksi. Se on enää ainoastaan ajan kysy-
8413: mys. Ostaa sitä rahattomat eivät voi, vaan ottaa työnraatajain iki-
8414:  vanhalla perintöoikeudella.
8415:     Eikä ole rosvolla mitään oikeutta vaatia korvausta takaisin otetusta
8416:  ryöstösaaliista. Ainoastaan silloin kun ei ole voimaa riittävästi, täy-
8417:  tyy antautua rosvon kanssa neuvotteluihin ja jättää hänelle osa
8418:  saaliista.
8419:      Mutta Suomessa on työväellä kylliksi voimaa, kun se vaan tu-
8420:  lee sen tuntemaan. Turha sen on ottaa suorittaakseen sotakulunkeja
8421:  ennen aikojaan, ilman koettelematta.>>
8422:       Tästäkin kirjoituksesta käy ilmeisesti selville, että jos järjestys-
8423:  valtaa ei olisi olemassa niin tämä sosialistilehti heti paikalla ryh-
8424:  tyisi riistämään maanomistajilta kaiken heidän omistamansa maan.
8425:  Ja jos kiinteätä omaisuutta voidaan ryöstää, miksei. irtainta omai-
8426:  suutta, ja jos kerran omistusoikeus ei ole loukkaamatoin, niin miksi
8427:  olisi niitten kansalaisten ihmishenki pyhää, jotka eivät ole sosiaali-
8428:  demokraattien kannalla. Johtopäätökset antavat itsensä.
8429:      En vielä voi olla koskettelematta erääseen kirjoitukseen, jonka eräs
8430:  sosiaalidemokraattiseen puolueeseen kuuluva edustaja, edustaja Si-
8431:   rola, on antanut kirjailija Juhani Aholle Laukon juttua koskevan sa-
8432:   nanvaihdon johdosta. Kirjailija Aho oli lausunut, ettei intohimojen,
8433:  ei väkivallan teoilla Laukon torppariasiassa oltu voitettu mitään,
8434:   vaan päinvastoin syösty torpparit onnettomuuteen. Tähän vastaa
8435:   mainittu eduskunnan jäsen seuraavasti: >>Sitä tekisi todella mieli
8436:   uskoa, kun lukee hänen, (nimittäin Juhani Ahon) lapsellisen lausun-
8437:   non siitä, ettei intohimoilla eikä väkivallalla mitään korjata. Minä
8438:   viittaan vaan vallankumouksen historiaan, jota porvarillisimmatkin
8439: 1394                  Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
8440: 
8441: 
8442:  luettavat lapsilleen. Se kertoo. kuinka väkivallalla korjataan. Johan
8443:  vanha roomalainen sanoi: •>mitä eivät lääkkeet paranna, rauta paran-
8444:  taa; mitä ei rauta, tuli.•> Tehköön jokainen eduskunnan jäsen johto-
8445:  päätöksensä: tämän lauselman sisällöstä sovellutettuna Laukon
8446:  juttuun.
8447:      Mutta sosiaalidemokraattisen puolueen ansioluettelo laittomuu-
8448:  teen nähden ei vielä läheskään ole tyhjennetty edellä esiintuomillani
8449:  todistuksilla. Minun on pakko vielä kosketella niitä oloja. jotka
8450:  vallitsevat siinä valtioväivämiespiirissä, jota minun on kunnia edus-
8451:  taa. Täällä on tosiaankin sosiaalidemokraattisen puolueen kanta
8452:  mitä tärkeimpiin rikoksiin nähden pöyristyttävä.              Tunnettu
8453:  asiahan on, että anarkistinen suunta ja kamalat väkivallanteot,
8454:  ovat Viipurin läänissä ja Viipurin kaupungin tienoilla esiintyneet
8455:  yleisemmin kuin muissa osissa maatamme. Mistä tämä johtuu,
8456:  kysyttänee. Siihen on ollut montakin syytä. Ensinnäkin on siellä
8457:  oltu lähempänä Venäjällä vallitsevia rauhattomia oloja yleensä, toi-
8458:  seksi on Bobrikoffin aikaisen vallan aiheuttama sekasorto sikäläisen
8459:  kansan keskuudessa ollut suurempi kuin muualla ja kolmanneksi
8460:  kuljeksivat työväenjoukot siellä epäluotettavampia kuin muualla,
8461:  ne kun matkalla lännestä itäänpäin ja päinvastoin pitävät Viipurin
8462:  lääniä ja Viipurin kaupunkia pysyväisenä majapaikkana. Sitte on
8463:  Karjalan väestön luonne vilkkautensa tähden vastaanottavaisempi
8464:  niin huonoille kuin hyville aatteille. Vihdoin näyttävät sosialistien
8465:  johtomiehet siellä olevan, jos mahdollista, vieläkin tunnottomampia
8466: kuin muualla ja heidän sikäläinen äänenkannattajansa vieläkin kun-
8467: nottomampi kuin muut sosialistien äänenkannattajat Suomessa.
8468: Viimeisen väitökseni todistaiDiseksi lienee paikallaan, että tässä
8469: hiukan seikkaperäisemmin koskettelen Viipurin läänissä ja Viipurin
8470: kaupungissa tapahtuneisiin tärkeisiin väkivallantekoihin, sitä suu-
8471: remmalla syyllä, koska nämä seikat puolestaan osottavat, miten
8472: välttämätöntä hallituksen toiminta poliisivoiman vahvistamiseksi
8473: on ollut.
8474:     Monien dynamiittivarkauksien jälkeen oli insinööri 0. Geffertin
8475: ryöstömurha ensimäinen Viipurin läänissä syntyneen rikosliittokun-
8476: nan toimeenpanema verityö sielläpäin. Niinkuin oikeustutkimuk-
8477: sessa on käyn.yt selville, oli tätä kauhistuUavaa tekoa valmisteltu ja
8478: suunniteltu Pölläkkälän työväenyhdistyksen talolla ja olivat monet
8479: tämän työväenyhdistyksen johtomiehet mukana sitä suunnittele-
8480: massa. Istuuhan mainitun työväenyhdistyksen puheenjohtaja Gab-
8481: riel Korpela sekaantumisestaan tuohon kauhistuUavaan tekoon lin:..
8482: nassa, vähemmin johtavista miehistä puhumattakaan. Mainitulla
8483: työväenyhdistyksen talolla säilytettiin Pölläkkälän punasen kaartin
8484: kiväärit, jotka monet todistajat näkivät siellä, joilla kivääreillä insi-
8485: nööri Geffert sitten ammuttiin. Nämät kiväärit oli tuonut paikka-
8486: kunnalle äsken mainitun työväenyhdistyksen puheenjohtaja G.
8487:              Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.       1395
8488: 
8489: 
8490: Korpela. N. s. veljeys eli rosvousvalanteko tapahtui puheena olevalla
8491: työväenyhdistyksen talolla julkisesti työväenyhdistyksen jäsenten
8492: tieten. On aivan mahdotonta ajatella, etteivät myöskin työväen-
8493: yhdistyksen johtomiehet Viipurissa tästä tienneet,' koskapa olivat
8494: mitä läheisimmässä vuorovaikutuksessa Pölläkkäläisten kanssa ja
8495: joko itse tai lähettämänsä agitaattorit tuon tuostakin kävivät paik-
8496: kakunnalla. Kun sitten murha oli tapahtunut ja oli koetettava saada
8497: rikoksentekijät oikeuden käsiin, niin miten menettelivät silloin nuo
8498: työväenyhdistyksen johtomiehet Pölläkkälässä ja Viipurissa sekä
8499: heidän lähettämänsä joukot sielläpäin. Heidän toimestaan oli vä-
8500: estö koko Pölläkkälän tienoilla niin terroriseerattu, niin kauhun alai-
8501: seksi tehty, että se tuskin uskalsi hengittää. Rikoksen paljastami-
8502: seksi todistajat eivät uskaltaneet todistaa juuri mitään, kuten asiaa
8503: tutkittaessa saatiin vahvistetuksi. Heitä uhattiin murhalla, kuole-
8504: man tuomiolla, jos puhuisivat totta. Kun paikkakunnan nuorsuo-
8505: malainen lehti kävi tunnettujen tosiasioitten nojalla asioihin käsiksi
8506: ja vaati yleistä mielipidettä nousemaan rasvoja vastaan, syyttämättä
8507: tietysti sanallakaan sosiaalidemokraattista puoluetta mistään, kävi
8508: Viipurin sosialistilehti •>Työ>> vimmatusti sen sekä järjestysvallan
8509: kimppuun. Murhan tapahduttua kesäkuun I I p:nä ei Viipurin sosia-
8510: listilehti >>TyÖ>> hiiskunut siitä sanaakaan ennenkuin vasta kesäkuun
8511: I6 p:nä, jolloin se, kertomatta tapahtumaa objektiivisesti, ainoastaan
8512: ivallisesti huomautti, että joku tai jotkut ovat murhanneet Muolan
8513: Suursaaren sahanisännöitsijän sekä ryöstäneet hänen rahansa.
8514: •>Kaikki osottaa,>> lausui tämä sosiaalidemokraattinen lehti, >>että se
8515: on tehty samalla tavalla kuin ennen jo niin monta ryöstömurhaa.
8516: On ryöstetty postia ja rautatiekassoja y. m. ja poikkeuksetta ovat
8517: nämä roistotöitten tekijät olleet täällä kristillisen kirkon jäseniä.
8518: Mutta ei koskaan ole syytetty kirkkoa noitten murhien toimeenpane-
8519: misesta, vaikka siihen olisi ollut usein ainakin välillisesti perusteet.>>
8520: Sitte syyttää >>TyÖ>>-lehti porvarillisia lehtiä, että ne muka panevat
8521: tämän murhan sosiaalidemokraattisen puolueen syyksi ja on epäi-
8522: levinään, tokkopa vaan murhaajat ovat edes sosiaalidemokraattisen
8523: puolueen jäseniä. >>Lapsetkin tässä maassa tietävät,>> väitti tämä
8524: sosiaalidemokraattinen lehti, >>ettei punaisilla kaarteilla ole aseita>>.
8525: Seuraavissa numeroissaan sättii se seudun nuorsuomalaista lehteä
8526: mitä törkeimmin santarmimaiseksi, katalaksi j. n. e., kun se kertoo,
8527: mitä rikosta tutkittaessa on saatu ilmi.
8528:     Yhä katalampiin keinoihin käytiin mainittujen sosialistien
8529: puolelta rikollisten ilmisaamisen peittämiseksi ja viranomaisten
8530: toimenpiteitten vaikeuttamiseksi konnantyön tekijäin ilmisaami-
8531: seksi. Heidän toimestaan pidettiin Pölläkkälässä suuri kansalais-
8532: kokous, minkä kaiken todennäköisyyden mukaan olivat kokoon
8533: kutsuneet itse murhamiehet tai murhajuttuun sekaantuneet ja kertoo
8534:                     Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
8535: 
8536: 
8537: mainitsemani sosialistilehti siitä kesäkuun 30 p:nä numerossaan 71
8538: huomattavalla paikalla seuraavaa:
8539: 
8540:                        <<M u o 1 a n v e r i t y ö.
8541: 
8542:     <<Kansalaiskokous pidettiin Muolan Pölläkkälässä t. k. 27 p:nä,
8543: jossa oli saapuvilla 200-240 h,enkilöä. Kokous keskusteli Suur-
8544: saaren sahan isännöitsijän 0. Geffert-vainajan murhan johdosta
8545: pidettyjen poliisikuulustelujen menettelytavasta ja yhtyi laajan
8546: keskustelun perästä seuraaviin ponsiin:
8547:      Kansalaiskokous vaatii seikkaperäiset tiedot poliisitutkinnosta
8548: siitä, mitkä seikat ovat katsottavat aiheuttaneen Reinhold Hyvä-
8549: risen ja Albin Hämäläisen (henkilöt, jotka sittemmin täydellisesti
8550: todistettiin murhaajiksi) vangitsemisen ja täältä pois viemisen.
8551: Sillä perusteella, että kansalla yleensä on käsitys, että mainitut hen-
8552: kilöt eivät ole missään osallisuudessa Geffert-vainajan murhaan ja
8553: koska he voivat näyttää toteen, missä ovat silloin olleet, vaatii kan-
8554: salaiskokous että vangitut ovat päästettävät vapaiksi.
8555:      Koska yleisen kansan keskuuteen on levinnyt huhu, että Gef-
8556: fert-vainaja, tehtailija Ahlström ja prokuristi Mäkelä olivat aiko-
8557: neet murhan edellisenä iltana lähteä matkalle ja että heidän kes-
8558: kenään on ollut riitaa, ja että Geffert silloin oli kieltäytynyt mat-
8559: kalle lähtemästä sekä että tehtaan konttorissa kävi joku vieras
8560: herrasmies, niin kansalaiskokous katsoo että nykyinen laki vaatii
8561: viranomaiset ottamaan tarkan selvän tämän huhun perusteista j.n.e.•>
8562:      Sellainen kansankokous! Sellaiset päätökset! Sellainen sosia-
8563: listinen lehti, joka antautuu niitten levittäjäksi!
8564:      Muun kurjuutensa lisäksi sisältää tämä kansan nimessä tehty
8565: päätös, joka on joko itse murhamiesten tai heidän avustajiensa
8566: vaatima, senkin väitöksen, että herrat olisivat muka riidellessään
8567: toisiaan ampuneet ja että murhaaja siis mahdolisesti olisikin herra
8568: Ahlström, josta viranomaisten olisi otettava tarkka selvä. Kun
8569: tähän lisätään, että juuri viattomaksi vakuutetut Reinhold Hyväri-
8570: nen ja Albin Hämäläinen ovat oikeuden päätöksellä tuomitut mur-
8571: hasta elinkautiseen vankeuteen, ja että heidän rikollisuutensa tältä
8572: heidän vapauttaan vaativalta kansalta ei voinut olla niin peitetty
8573: kuin luettu päätös edellyttää, niin selviää, miten saastaista peliä
8574: siellä kansan ja vapauden nimessä on koetettu harjoittaa. Kansa
8575: ja vapaus! Silloinkin kun murhantekijät ovat irti päästettävät.
8576:     Mutta ei vaan nouse yhtäkään ääntä sosialistien taholta moista
8577: kälmimäistä menettelyä vastaan! Järjestysvalta ja sitä tukeva
8578: sanomalehdistö sitävastoin leimataan Bobrikoffilaiseksi, inhoitta-
8579: vammaksi kuin santarmit j. n. e., kun ne kaikista vaikeuksista
8580: huolimatta ja roskajoukon uhkauksista välittämättä koittivat
8581: päästä rikoksentekijäin jälille, mikä ei ollut suinkaan helppo moi-
8582:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.    1397
8583: 
8584: 
8585: sissa olosuhteissa. Niinpä Muolaan punainenkaarti, jonka keskuu-
8586: desta murhaajat olivat, joka punainen kaarti järjestänsä kuului
8587: sosiaalidemokraattiseen puolueeseen, ja jonka kivääreillä murha
8588: oli tehty ja jonka aseiden hoitaja murhaaja Hämäläinen oli, >>osotti
8589: hyvin uhmaavaa käytöstä rikoksentutkijoita vastaan>>. >>Puna-
8590: kaartilaiset eivät tahtoneet päästää murhaaja Hämäläistä poliisi-
8591: kuulusteluun.>> ja kun Hänäläinen kuitenkin saatiin kuulusteltavaksi,
8592: niin kaarti pani lähetystön kuulustelupaikalle tarkoituksella tun-
8593: keutua huoneeseen >>valvomaan muka viranomaisten toimenpiteitä,>>
8594: joihin he muka eivät voineet luottaa. Punakaartilaisten uhkaavan
8595: esiintymisen vuoksi ja varoen kostotoimia eli paikkakunnan väestö
8596: alituisen pelon vallassa. Yhä edelleen mainittu sosialistinen >>Työ>>-
8597: lehti sätti melkein joka numerossaan järjestysvaltaa ja seudun
8598: nuorsuomalaista lehteä >>Karjalaa>> jutun penkomisesta, jopa murhan
8599: vuoksi paikkakunnalla liikkuvia etsiviä poliisia oikein nimiltä
8600: mainiten.
8601:     Heinäkuun 7 p:nä 74 numerossaan julkaisi Työ-lehti huomatta-
8602: valla paikalla >>ciserolla>> ja kaksinkertaisella välikkeellä painetun
8603: näin kuuluvan kehoituksen kansalle: >>Virka- ja poliisivallan perin
8604: kummallisten laittomain tutkintojen ja vangitsemisien johdosta pi-
8605: detään Muolaan Pölläkkälän työväen talolla huomenna sunnuntaina
8606: klo 2 p:llä kansalaiskokous. Saapukaat tähän tilaisuuteen kaikki,
8607: jotka ette hyväksy sitä että vapauttanne riistetään teiltä ilman
8608: syytä.    Kansalaisia Pölläkkälässä.>> Tämän kansalaiskokouksen
8609: jälkeen julkaisi >>Työ>> IO p:nä heinäkuuta numerossa 75 kaksinker-
8610: taisella välikkeellä painetun näin kuuluvan kirjoituksen: >>Muolaan
8611: verityö. Kansalaiset vaativat totuuden ilmi. Suuri kansalaiskokous
8612: pidettiin sunnuntaina t. k. 8 p:nä klo r p:llä Pölläkkälän T. Y. talon
8613: pihalla. Laulettiin aluksi köyhälistön laulu. Tämän jälkeen valit-
8614: tiin puheenjohtajaksi toveri Pihlman ja kirjuriksi toveri Reinikai-
8615: nen. Useita puheenvuoroja käytettyä hyväksyttiin yksimieliseti
8616: seuraavat ponnet:
8617:     »r) Lailliset olot ovat maassamme. Näin herrat ovat kansalle
8618: huutaneet. Todistaakseen kauniita sanojaan antavat he alaistensa
8619: kätyrien toteuttaa laillisuutta. Ympäri maata on sattunut tapah-
8620: tumia, jotka osoittavat, kuinka santarmimaiseksi nykyisten poliisi-
8621: viranomaisten menettely on tullut. Varsinkin täällä Pölläkkälän
8622: sahalla on siinä suhteessa laittomuus kohonnut huippuunsa. Useam-
8623: pia viattomia kansalaisia on laittomasti vangittu. Heikkoja vaimoja
8624: on uhkauksilla peloteltu valehtelemaan. Pikku lapset ovat jätetyt
8625: yksin avonaisiin huoneisiin ilman mitään hoitoa ja peräänkatsojaa,
8626: kun poliisit ovat kuljettaneet äidit pois. Mitään eivät poliisiviran-
8627: omaiset ole tehneet laillisesti ja oikeuden mukaisesti ja kun heiltä
8628: ei ole sellaista edes odotettavissakaan, niin vaatii kansalaiskokous
8629: että viattomasti ja syyttä vangitut heti päästetään irti, että kaikki
8630:                      Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
8631: 
8632: 
8633: poliisitutkinnot pidetään julkisesti ja että aivan heti pannaan
8634: asianomaisessa oikeudessa toimeen tutkinto, jossa viattomasti
8635: epäillyt kansalaiset voivat todistaa syyttömyytensä. Muuten toi-
8636: voo kokous että oikeat rikoksentekijät hetimiten saataisiin rangais-
8637: tuksen alaiseksi, mutta vaatii että kaikki asiaa koskevat seikat tulee
8638: ehdottomasti tapahtumaan julkisesti ja laillisesti.
8639:     2) Kokous lausuu samassa ankaran paheksumisensa niille por-
8640: varillisille sanomalehdille, jotka ovat tehneet vääriä ja hävittörniä
8641: syytöksiä paikkakunnan järjestynyttä työväkeä kohtaan. Varsinkin
8642: halveksumme Karjala-lehteä, joka tässä asiassa on osottautunut
8643: olevansa oikea konnamainen ammattivalehtelija.
8644:     3) Viattomasti vangituille henkilöille vaatii kokous maksetta-
8645: vaksi täydellisen vahingonkorvauksen, jonka suorittakoot laittomat
8646: vangitsijat, tahi, jollei niillä varoja löydy, Ahlströmin toiminimi,
8647: jonka sahanhoitaja on antanut vangitsemiskäskyjä.
8648:     Vielä toivoo kokous että kaikki todellista laillisuutta harrasta-
8649: vat kansalaiset panisivat ympäri maata toimeen kokouksia, joissa
8650: lausuisivat mielipiteensä asiasta.
8651:     Valittiin toimikunta, jonka tuli käydä läänin kuvernöörin luona
8652: vaatimassa että julkinen ja laillinen tutkinto asiassa toimitettaisiin.
8653:     Lähetystön jäseniksi tulivat työmiehet Korpela Pölläkkälästä,
8654: sama mies, joka nyt istuu vankeudessa, Pihlman Antreasta ja agit.
8655: A 1ttio Viipurista sekä varalle toimittaja Valavaara, joka nyt istuu
8656: eduskunnan jäsenenä ja räätälimestari Lehtovaara Viipurista.
8657: 
8658:     Läsnä oli noin 6oo-Joo kansalaista. Käytettiin kiivaita pu-
8659: heenvuoroja.     Innostus yleinen. Lopuksi kaikui voimakkaasti
8660: työväen marssi.
8661:     Kuten näkyy valittiin tähän kansalaisten vapautta turvaavaan
8662: komiteaan kansanedustaja Valavaaran seuraksi muun muassa sa-
8663: mainen Pölläkkälän työväenyhdistyksen puheenjohtaja Korpela,
8664: joka nyt istuu vankeudessa murhajutussa tekemästään väärästä
8665: valasta y. m. sekaantumisestaan siihen, agitaattori Matti Autio,
8666: joka murhan tapahtuma-aikana sattui oleskelemaan murhapaikan
8667: tienoilla, sekä muutamia muita >>järjestyksen ja laillisuuden ystäviä>>
8668: niinkuin sanottiin. Näiden herrojen käsiin olisi kai hallituksen
8669: viranomaisten pitänyt jättää laillisen tutkinnon valvominen tässä
8670: samaisessa murha-asiassa, jos se olisi tahtonut odottaa >>kansan>>
8671: kannatusta, ja kun se ei näin tehnyt, toisin sanoen oli kuuro >>kansan>>
8672: äänelle, on se bobrikoffilainen kaikkine poliisineen, onhan se selvää
8673: ja luonnollista. Tuo 6-JOO lukuinen >>kansa>> väitti kokuksessaan
8674: m. m. poliisiviranomaisten >>Uhkauksilla>> peloitelleen >>ihmisiä va-
8675: lehtelemaan». Nyt on kuitenkin yksi tämän surkean jutun surku-
8676: teltavimpia ja kauhistuttavimpia ilmiöitä se, että juuri tuon >>kan-
8677: san>> puolelta on pakotettu monia kymmeniä ihmisiä todistamaan
8678:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.      1399
8679: 
8680: 
8681: väärin murhaajien eduksi. Monia näistä todistajista on jo tuomittu
8682: väärästä valasta ja sangen moni tulee pian alkavissa käräjissä ase-
8683: tettavaksi syytteeseen, mutta aina vaan jatkoi useinmainittu sosia-
8684: listilehti toisten asetoverien avustamana sotaansa järjestysvaltaa
8685: ja sitä tukevaa sanomalehdistöä vastaan. Ja kun sen oli muuten
8686: enää vaikea saada kantavuutta sanoilleen tässä likaisessa asiassa,
8687: kansa kun ei sittenkään yleisemmin hyökännyt järjestysvallan
8688: kimppuun sen vaikeassa tehtävässään ponnistellessaan, koetti se
8689: uskotella kansalle, että •>porvarit ovat rahoillaan palkanneet mustan
8690: sotnian tekemään konnantöitä punasen kaartin laskuun j. n. e.<<
8691: Niinpä kirjoittaa tuo samainen sosialistilehti •>Työ•> 73 numeros-
8692: saan m. m.:
8693:      •> Juuri tämä antaa syytä olettamiseen, että todellakin, jos •>Kar-
8694: jalan» juttu aselajien muodosta on tosi, olisi mahdollista sellainen
8695: katala yritys työväestöä vastaan, että porvarit rahoillaan ostamilla
8696: aseilla ja varoilla ovat palkanneet mustasotniansa tekemään konnan-
8697: töitä punasen kaartin laskuun, niin saadakseen tehdä vahinkoa
8698: sosiaalidemokraattiselle puolueelle. Siis mitä katalin keino polii-
8699: tillisen vastustajansa kukistamiseksi olisi porvareilla suunniteltu.
8700: Musta sotnia on pakotettu nostamaan rauhattomuuksia. Ne tehdään
8701:  punasen kaartin nimeen. Näin etsitään aihetta saada kukistetuksi
8702:  asevoimalla työväestön järjestöt. Tällaiseen kauheaan uhkapeliin
8703: ovat ryhtyneet rahaporvarit kukistaakseen poliittisen vastusta-
8704:  tajansa.>>
8705:       >>Voisimme jatkaa todisteluja kuinka pitkälle tahansa. Mutta
8706:  ajatteleva ihminen huomaa jo selvästi •>Karjalan•> nykyisestä suun-
8707:  nasta, mihin se aikoo kansaa kiihoittaa. Emme todellakaan tiedä
8708: sitä, onko sillä taholla enää vastuunalaisuuden tunnetta olemassa.
8709:  Mutta olisi kuitenkin kansanvaltaisien pyrintöjen vastustamiseksi-
8710:  kin käytettävä keinoja, jotka eivät niin suoraan kuin •>Karjalan»
8711: käyttämät ja puolustamat, veisi koko kansaamme vaaralliselle pin-
8712:  nalle. Olisi mielestämme jo aika kaikkien oikeutta puolustavien
8713:  kansalaisten kääntää inholla selkänsä moisille vehkeilijöille.
8714:  Varsinkin kun tiedämme, että he näihin kataliin keinoihin ryhtyvät
8715:  oman aseman säilyttämisen tähden. Meidänkin porvaristollamme
8716:  on siis mustasotnia ja he näkyvät innolla koettavan saada täällä
8717: uudistumaan Itämerenmaakunnan verilöylyt.>>
8718:       Yhtä korkeata moraalia kuin edellinen osoittaa myöskin Porissa
8719:  ilmestyvän •>Sosialdemokraatti•>-nimisen lehden seuraava uutinen,
8720:  joka on myös julkaistu •>Työn» 75 numerosssa:
8721: 
8722:   <<M u o 1aan veri työ, p r o v o kaato r i en vehkeitä.
8723: 
8724:     Jotenkin varmojen todisteiden perusteella ovat muutamat hen-
8725: kilöt tulleet siihen käsitykseen, että Muolaan verityö on muuta-
8726:                      Istunto 13 p. syyskuuta 19()7.
8727: 
8728: 
8729: mien saaliinhaluisten yksilöiden toimeenpanemaa provokatsioonia,
8730: tarkoitettu vahingoittamaan sosiaalidemokraattista puoluetta ja
8731: punaisia kaarteja. Tutkimuksia jatketaan, ja olisi toivottavaa,
8732: että kaikki henkilöt, jotka asia:::sa jotakin vihiä saavat, kysyttäessä
8733: niistä empimättä selkoa tekisivät, ja jos tietonsa ovat kiireellisiä,
8734: niin viipymättä ilmoittaisivat poliisille.>>
8735:     Oliko siis ihme, jos seudun väestö moisilla keinoilla saatiin viha-
8736: mieliseksi rikosta tutkivia poliisiviranomaisia vastaan ja että koko
8737: tuo kauhistuttava rikos oli seudun väestön viranomaisia kammovan
8738: menettelyn tähden jäädä hämäryyden verhoon.
8739:     Tämmöisissä oloissa on hallituksen järjestysvalta saanut taistella
8740: veritöitten tekijöitä ja heidän suojelijoitaan vastaan. Kansalaiset,
8741: jotka ylvästelevät oikeuden-, vapauden- ja järjestyksen rakkaudel-
8742: laan y. m. hyvillä avuillaan, eivät ole ainoastaan olleet passiivisina
8743: rosvojen ja murhamiesten oikeuden käsiin saattamisessa, vaan ovat
8744: käyneet päinvastoin julkista sotaa järjestysvaltaa ja sitä tukevaa
8745: sanomalehdistöä vastaan murhamiesten eduksi - vaikkakin on-
8746: neksi huonommalla menestyksellä kuin alussa uskoivat. Jos nyt
8747: hallitus poliisivoimaa vahvistamatta olisi jättänyt kansalaisten
8748: hengen ja omaisuuden moisten kansanainesten armoille, eikä olisi
8749: tarmokkaalla kädellä käynyt tuota anarkiiaa tukehuttamaan, niin
8750: olisi kaikki oikeuden turva kansalaisilla ollut menetetty muka •>kan-
8751: san tahdon•> nimessä, jonka ilmaisijaksi sellaiset työväenyhdistyk-
8752: set kuin Pölläkkälän ja Viipurin julistaisivat itsensä.
8753:     Semmoinenko se on tuo •>kansan tahto•>, josta täälläkin on tänä
8754: päivänä niin paljon puhuttu ja sanottu, että >>kansan tahto on kor-
8755: kein laki». •>Kansan•> tahto ei ole tämän eikä tuon kansanryhmän
8756: tahto, mutta kansan tahto on se tahto, joka esiintyy sen laillisen
8757: edustajan, eduskunnan kautta ja kukaan ei ole oikeutettu väärin-
8758: käyttämään •>kansan>> tahdon pyhää nimeä omien katatien tarkoitus-
8759: teosa hyväksi.
8760:     Tulemme sitten toisiin, Viipurin puolessa viimeaikoina tapahtu-
8761: neisiin murhiin ja ryöstöihin.
8762:     Kohta Geffertin murhan jälkeen tapahtui Räisälässä suurta huo-
8763: miota herättäneitä järjestyksen häiriöitä. Pyssymiehet ammuskeli-
8764: vat rantametsissä tukkilauttaa kuljettavia miehiä ja ahdistelivat
8765: poliisiviranomaisia. Monia muitakin huolestuttavia järjestyksen-
8766: häiriöitä tapahtui, joten hallitus oli pakotettu ryhtymään poliisi-
8767: voiman vahvistamiseen. Mutta siirtykäämme niistä tuohon sur-
8768: kean kuuluisaan Viipurin rosvoliittokuntaan.
8769:     Oliko kumma että sosiaalidemokraattien siipien suojassa, kun
8770: sen viipurilainen äänenkannattaja niin julkealla tavalla oli taistellut
8771: Muolaan rosvojärjestön hyväksi, muodostui se suuremmoinen
8772: rosvoliittokunta, joka Viipurista käsin on ulottanut haaransa mel-
8773: kein kautta koko maan. Tämän jättiläsjärjestön veri- ja rosvotyö-
8774:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.     1401
8775: 
8776: 
8777: työsuunnitelmista ovat arvoisat edustajatkin kuulleet niin paljon,
8778: ettei tässä tarvitse käydä niitä lähemmin selvittelemään. Tekihän
8779: se virallisessa kokouksessaan m. m. suunnitelmia Nikolain kirkon
8780: räjähyttämisestä ilmaan, silloin kun 1906· vuoden valtiosäätyjen
8781: piti siellä viettää viimeisen säätyvaltiopäivien lopettajais-jumalan-
8782: palveluksen., Kaksi liiton jäsentä kävi varta vasten Helsingissä
8783: paikkoja lähemmin tarkastamassa, mutta kun liiton käytettävänä
8784: ei sillä kertaa sattunut olemaan niin tarpeellista määrää dynamiit-
8785: tia näin suurta konnantyötä varten, raukesi hanke. Tämäkin käypi
8786: aivan todistettavasti selville oikeuden asiakirjoista puheenalaista
8787: liittokuntaa vastaan vireillä olevassa jutussa.
8788:      Kasöörien Tojkanderin, Holmstenin ja Hahlin kassanryöstöt
8789: ynnä niiden yhteydessä tehdyt verityöt y. m. ovat tämän kamalan
8790: järjestön näkyviä hedelmiä. Sen matka-asiamiehet kiertelivät ym-
8791: päri maata ja sen toimihenkilöinä kuuluisa Savinainenkin oli.
8792:      Kurja ja kelvoton olisi se hallitus, joka jättäisi maan ja kansan
8793: moisten järjestöjen käsiin, koettamatta mikäli mahdollista edes
8794: poliisivoimaa vahvistamalla turvata kansalaisten henkeä ja omai-
8795: suutta sen laajoja ja pirullisia suunnitelmia vastaan. Ovatko
8796: meidän sosialistimme tulleet ajatelleeksi, missä tilassa kansalaisten
8797: turvallisuus tässä maassa - ja erittäinkin Viipurin läänissä -
8798: olisi, jollei hallituksen järjestysvalta tarmokkaasti olisi kiiruhtanut
8799: moisia järjestöjä paljastamaan ja niitten rikollisia jäseniä vangit-
8800: semaan? Te sanotte: >>Kansa itse pitää järjestystä,>> ei siinä halli-
8801: tuksen poliisivoima muka auta. Niin, kansa!
8802:      Edellä osoitin, millä tavalla >>kansa itse>> Pölläkkälän tienoolla
8803: oli järjestystä pitänyt>>. Katsotaanpas nyt, miten meikäläinen
8804: sosialistinen »kansa>> itse Viipurin kaupungissa sen on tehnyt. Ken-
8805: tiesi se on orniansa hiukan selvittämään asemaa.
8806:      Kuten tähänastisessa oikeudenkäynnissä on selvinnyt, on tuo
8807: kysymyksessä oleva hirmuinen rosvoliittokunta pitänyt useimmat
8808: kokouksensa Viipurin työväenyhdistyksen talolla. Siellä on vannottu
8809: »Veljeysvala>> s. o. rosvousvala, sormet pöydällä makaavan mauser
8810: pistoolin päällä. Sieltä on lähetetty keskellä päivää miehiä naamioi-
8811: tettuina ryöstämään ja murhaamaan, ikäänkuin jollekin mielen-
8812: osoitusretkelle vaan. Kahvia juoden talon emännöitsijän makeit-
8813: ten leivosten kanssa, on siellä noin vaan sivumennen päätetty ka-
8814: söörijunan suistamisesta kiskoilta, murhaamisesta ja ryöväärnisestä,
8815: aivan kuin olisi kysymyksessä joku ~porvareille>> tehtävä vähäpä-
8816: töinen kolttonen. Ja murhapäätöksen tehtyä on sitten päätetty
8817: mennä miehissä - teaatteriin!
8818:      Ne eivät kai edustaja Sirolan mielestä ole mitään >>viimeisiä
8819: mohikaaneja» ne, jotka noin >>aatettaan» ja asioitaan ajavat. Ne
8820: kai ovat tulevaisuuden puolueen todellista kantajoukkoa, oikeita
8821: reaalipoliitikkoj a!
8822: 1402                Istunto 13 p. syyskuuta 1907,
8823:          --------------------·-----~~
8824: 
8825: 
8826: 
8827: 
8828:      On vaikeata ajatella, ettei yhdistyksen johtohenkilöitten piirissä
8829: olisi ollut pienintäkään aavistusta siitä, mihin tarkoituksiin jäsenet
8830: työväenyhdistyksen huoneustoa käyttivät ja mihin tunnetut yh-
8831: distyksen jäsenet naamioiduin kasvoin noin joukolla lähtivät. Jollei
8832: heillä mitään aavistusta tuosta kaikesta ollut, niin tarvitsevat he
8833: todellakin poliisia omalla talollaankin; vaikkapa sinne sisälle onkin
8834: päässyt ainoastaan jäsenkortilla tai tunnussanan ovenvartijalle
8835: sanomalla.
8836:      Ja tuo liittokunnan jäseniksi joutunut joukko sitten, mikäli
8837: se nyt jo on saatu paljastetuksi, mitä väkeä se on? Tuntunee mo-
8838: nesta uskomattomalta kun sanon, että se on - Viipurin •>järjesty-
8839: neen työväen•> kermaa. Tämä on kuitenkin kamala tosiasia,
8840: joka ei parane sillä että sitä peitellään. - Se ei ole sitä kaikkein
8841: kurjinta n. s. •>ryysyköyhälistöä•> tai muuten •>järjestyneen työväen>>
8842: vanavedessä kulkevaa joukkoa, johon yhdistyksen toiminnan olisi
8843: ollut mahdoton ulottua; se on ollut, kuten sanottu, Viipurin sosia-
8844: listijoukon kermaa, sen huippuja. Ainoastaan yksi tähän saakka
8845: tietoon tulleista liittokunnan jäsenistä lienee noina ryöstö-aikoina
8846: ollut työväenyhdistyksen ulkopuolella. - Useat noista ovat sikä-
8847: läisten sosialististen yhdistysten luottamusmiehiä tai toimihenki-
8848: löitä, ollen monet hyvinkin edesvastuullisissa toimissa. Mai-
8849: nittakoon tässä heistä vaan muutamia: - Raunio, - joka jo on
8850: tuomittu murhasta elinkautiseen vankeuteen - oli Rautatieläisten
8851: liiton Viipurin osaston rahastonhoitaja y. m.; Vihavainen - jolle
8852: jo on tuomittu kuritushuonerangaistusta, vaan jonka lisärikoksia
8853: vielä tutkitaan - oli Viipurin työväenyhdistyksen järjestysvalio-
8854: kunnan puheenjohtaja y. m.; V äinölä - rosvoliittokunnan yli-
8855: johtaja - oli punaisen kaartin ylipäällikkö, jäsen punaisen kaartin
8856: koko maata käsittävässä johtavassa toimikunnassa y. m.; Koskimies
8857: - tuomittu rosvouksistaan kuritushuoneeseen ja odottaen päätöstä
8858: muista rikoksistaan - oli jäsen Viipurin työväenyhdistyksen jär-
8859: jestysvaliokunnassa, missä kuritushuoneeseen ryöstöstä tuomittu
8860: Ristseppäkin ilmoitti olleensa jäsenenä; Elis Himanen, joka oli
8861: punaisen kaartin varapäällikkö ja toimiva jäsen työväenyhdistyk-
8862: sessä, on ollut rosvoliittokunnan varapäällikkö ja vähän aikaa yli-
8863: päällikkö; Hurme - rosvoliittokunnan rahastonhoitaja ja tilapäi-
8864: nen johtaja - oli edustajana asemamiesten Turussa pitämässä
8865: yleisessä kokouksessa j. n. e.; Kukkanen ja Kyyrö taasen toimivia
8866: jäseniä Karjalan esikaupungin työväenyhdistyksessä, jäseniä rauta-
8867: tieläisten sääntökomiteassa j. n. e. Sanalla sanoen: melkein kaikki
8868: rosvoliittokunnan vangitut jäsenet ovat ulkopuolistenkin tietojen
8869: mukaan olleet yhdessä tai toisessa luottamustoimessa sikäläisissä
8870: sosialistisissa järjestöissä, ja tunnusti työväenyhdistyksen talon-
8871: hoitajatarkin kaikkien syytettyjen olevan ~hyvin tunnettuja ja
8872:              Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.      1403
8873: 
8874: 
8875:  ahkeraan nähtyjä työväenyhdistyksen•> vierailta suljetulla talolla.
8876:  - Vielä vapaalla jalalla olevissa liittokunnan jäsenissä tai syyte-
8877:  tyissä on niinkin merkillisiä miehiä kuin sosiaalidemokraattisen
8878:  puolueen entinen edusmiesehdokas. Lieneepä rosvoliittokunnan
8879:  •>matkustava asiamies•> J. A. Vartiainenkin sikäläisten sosialistien
8880:  johtomiehiä; suurlakon aikana oli hän työväen Kl.kkokomitean
8881:  huomatuimpia miehiä.
8882:       Ja tuo moniin kymmeniin nouseva todistajain lauma? Astuipa
8883:  heistä miten siivon, valistuneen ja rehdin näköinen sosialistina tun-
8884:  nettu henkilö tahansa, niin kaikki ovathe-jotain yksityistä poik-
8885:  keusta lukuunottamatta- joko pitemmän tai lyhemmän ajan olleet
8886:  liittokunnan jäseninä, sekä mauserpistoolin päällä, joka on levännyt
8887:  pöydällä raamatun asemasta, tehneet tuon •>veljeysvalan». Tuntuu
8888:  todellakin melkein siltä, että jos tuon kamalan liittokunnan paljasta-
8889:  minen voisi täydellisesti ja perinpohjaisesti tapahtua, niin sen ulko-
8890:  puolelle tuskin jäisi montakaan Viipurilaista miehuusvoimissaan
8891:  olevaa sosialistia, kourallinen mohikaaneja vaan.
8892:      Tuntuu aivan käsittämättömältä, miten niin suuri joukko sii-
8893:  voina ja kunniallisina pidettyjä työläisiä on voinut joutua puheena-
8894:  olevaan rosvoliittokuntaan, vaikkei heistä vasta kuin pieni osa ehti-
8895:  nytkään takertua itse rosvotekoihin, kun poliisi pääsi väliin. Asi-
8896:  asta saa kuitenkin jonkunlaisen käsityksen, kun lähemmin syventyy
8897:  asiassa syntyneisiin oikeuden pöytäkirjoihin.
8898:      Ensiksikin alussa mainitut omituiset olot, sitten Venäjän vallan-
8899: kumouspyrinnöt, sosiaalidemokraattisen puolueen toimesta val-
8900: mistettu toinen suurlakko, punakaartit j. n. e. Rikolliset ainekset,
8901: kuten esim. tämän rosvoliittokunnan johtajat, osasivat taitavasti
8902: kietoa pauloihinsa alkujaan pahaa tarkoittamatlomia työmiesjouk-
8903: koja, mikä oli sitä helpompaa, kun heidän lukemansa sosialistiset
8904: sanomalehdet joka numerossaan mustasivat voimassa olevia lakeja
8905: ja järjestysvaltaa, agitaattorit vielä räikeämmin.
8906:      Jäseniksi saatujen oli tehtävä n. k. weljeysvala>>, jonka jälkeen
8907: alkoi mitä ankarin pakotus johtajien puolelta heitä kohtaan, kuole-
8908: man rangaistus oli valmiina pienimmästäkin peräytymisyrityk-
8909: sestä. Rehellisimmätkin jäseniksi viekotetut tunsivat ikäänkuin
8910: he olisivat •>myyneet sielunsa paholaiselle•>. Miten kauheisiin sielun-
8911: tuskiin ja ristiriitaisuuksiin ne monet liittokunnan jäsenistä jou-
8912: tuivat, jotka eivät alkujaan olleet valmistautuneet kataliin rosvon-
8913: töihin, kun liittokunnan tarkoitus heille täysin alastomana paljastui,
8914: näkyy m. m. Viipurissa vangittujen A. Kukkasen ja J. L. Kyyrön
8915: sekä monien muitten oikeuteen antamista kertomuksista. He
8916: olivat todellakin, kuten sanovat >>kahden tulen välissä, laki toisella
8917: fa färfestö hirveine pakkokeinoineen toisella puolella•>. Ei ollut heillä
8918: turvaa siinä, että olisivat menneet sosialistisen puolueen johto-
8919: miesten luo, apua anomaan järjestöjen hirmuvaltaa vastaan, jotta
8920:                       Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
8921: 
8922: 
8923: nama olisivat käyneet koko vaikutusvaltansa voimalla näitä hir-
8924: vittäviä järjestöjä kukistamaan. Päinvastoin ne lehdissä ja muuten
8925: hyökkäsivät mitä vimmatuimmin niitä toisten puolueiden sanoma-
8926: lehtiä ja järjestysvaltaa vastaan, jotka paljastamalla moisten järjes-
8927: töjen olemassa oloa kokivat siten vapauttaa kuoleman uhkaa pel-
8928: kääviä ihmistaukkoja rosvojen teiltä, jonne olivat pakotuksesta
8929: joutuneet.     Kuvaavana seikkana mainittakoon tässä sikäläisen
8930: sosialistilehden johtava kirjoitus 2I p:ltä helmik. I907 n:o 44, jossa
8931: mitä julkeimmin hyökätään sikäläisten rautatieläisten kimppuun
8932: siitä syystä että nämä kauhistuneina ammattikuntansa keskuu-
8933: dessa rehottavasta anarkiiasta ja väkivallasta lausuivat siitä pa-
8934: heksurnisensa ja puhdistaaksensa ammattikuntansa mennyttä mai-
8935: netta tahtoivat käydä puhdistamaan rivejänsä rikollisista ainek-
8936: sista. Näin kirjoittaa Viipurin sosialistilehti otsakkeella >>Puhdistau-
8937: tumisinto>>: >>Aina kun Suomessa tapahtuu jokin rikos, niin puolu-
8938: eessa alkaa hälinä. Porvarilliset puolueet riemulla rientävät yhä
8939: uudestaan teroittamaan mieliin sosiaalidemokraattisen kiihotuksen
8940: turmiollisuutta, se kun aiheuttaa moisia tekoja. Heidän mielestään
8941: on todistamattakin selvää, että sosiaalidemokratiia se on syypää
8942: kaikkiin rikoksiin.
8943:       Ja sosiaalidemokraatit, he taas yhä uudestaan torjuvat itsestään
8944:  moisia syytöksiä. Suurella tuskalla he vakuuttamistaan vakuut-
8945:  tavat, ettei se ole heidän syynsä, etteivät he kiihoita tällaisiin tekoi-
8946:  hin, etteivät he edes hyväksy niitä, että he ovat puhtaat kuin viat-
8947:  tomat lapset. Todellakin on jotain lapsellista näissä vakuutuksissa.
8948:  Luulisi sosiaalidemokraattisen itsetietoisen työväestön katsovan
8949:  yli olan porvarillisten syytöksiä ja korkeintaan nauravan niille voi-
8950:  mastaan tietoisina. Mutta nyt uusiutuu yhä sama näytelmä: porva-
8951:  rillisten taholta irvistellään: teidän syy se on, te sen teitte. Ja sosi-
8952:  aalidemokraatit, nämä voimakkaat, itsenäiset, taipumattomat ih-
8953:  miset, lyövät rintoihinsa ja itkien huutavat: ei, ei se ole meidän
8954:  syymme, me emme tehneet sitä, voi kun meitä ei uskota. Mutta
8955:  porvarilliset nauttien sosiaalidemokraattien tuskasta ja pelosta,
8956:  yhä ärsyttelevät: mutta sittenkin se on teidän syynne. Mutta sit-
8957:  tenkin se on teidän tekonne.
8958:       Syrjästä katsojalta tämä alkaa tuntua naurettavalta. Ja tie-
8959:  tysti porvarillisetkin hiljaa nauraa virnistelevät sille hälinälle, jonka
8960:  heidän syytöksensä synnyttävät sosialidemokratien leirissä. To-
8961:  dellakin toivoisi enemmän oman arvon säilyttämistä sosialidemo-
8962:  kratien taholta.
8963:       Mutta hälinä alkaa mennä jo niin pitkälle, ettei se enään ole
8964:  vain naurettava, vaan jo vaarallistakin, vaarallista sosialidemo-
8965:  kratien itsetietoisuudelle. Sitä todistaa äskettäin >>Työ>>-lehdessä
8966:  julaistu rautatieläisten >>julkinen paheksuminen>>. Siinä näet luva-
8967:   taan jo ryhtyä tekoihin, jotka loukkaavat jokaisen itsetietoisen ja
8968:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.      1405
8969: 
8970: 
8971: valistuneen ihmisen - vapaamielisen porvarinkin eikä vaan sosiali-
8972: demokraatin - oikeudentunnetta.
8973:      Onko >>pakokauhu>>, vai miksikä sitä sanoisi, jo siinä määrässä
8974: vallannut rautatieläisparat, ettei heidän järkensäkään enään tottele.
8975: Kovia sanoja säästämättä lausuvat he paheksumisensa tavallisesta
8976: murhasta entiselle toverillensa, joka jo on joutunut viranomaisten
8977: käsiin ja siis saa varmasti lainmukaisen >>ansaitun>> rangaistuksensa.
8978: Vieläpä toverit tarjoutuvat, oikein pyytävätkin olla apulaisina
8979: viranomaisille syyllisten ilmisaamiseksi. Sopiiko tällainen urkkij a-
8980: tehtävä tosiaankin sosiaalidemokraateille?
8981:      Mutta ei siinä kyllä. Paheksumisen lausujat menevät niin pit-
8982: källe, että ryhtyvät itse ja yllyttävät päällystöään urkkimaan on-
8983: nettomien toveriensa entisyyttä, mainetodistuksia y. m. sekä tah-
8984: tovat »armotta>> ajetuiksi pois työstä kaikki ne, jotka jollakin tavalla
8985: ovat erehtyneet rikkomaan nykyaikaisia nurinkurisia lakeja vastaan.
8986: Heiltä siis kerrassaan riistetään mahdollisuus todellisella työllä
8987: ansaitsemaan leipäänsä. Mitä heille silloin jää jälelle, kuin mennä
8988: rikoksien tielle.
8989:      Toverit! Älkää toki menettäkö järkeänne pelosta porvarien
8990: mielipiteen edessä.
8991:      Älkää ruvetko kilpailemaan riistäjienne kanssa toverienne sor-
8992: tamisessa. Älkää unohtako, että tämä yhteiskunta ja sen lait ovat
8993: kieroja, että rikoksentekijät ovat onnettomia riistämisjärjestelmän
8994: uhreja, että heitä varten on poliisit, oikeudet, vankilat, kahleet, kan-
8995: salaisluottamuksen menettäminen, jotka ovat omansa jo riittävästi
8996: tekemään heidän kohtalonsa katkeraksi, ilman että toverien tar-
8997: vitsee painaa heitä, musertaa heitä paheksumisellaan. Ei sovi tällä
8998: tavalla vastata porvarien syytöksiin.
8999:      Onneksi tiedän että sosialidemokratien riveissä on itestietoisiakin
9000: ja siveellisesti tarmokkaita ihmisiä, jotka eivät rupea porvarillisten
9001: syytöksistä pelästyneinä heittämään kiviä jo ilmankin avuttomiksi
9002: ja vaarattamiksi tehtyihin >>rikoksentekijöihiU».
9003:      Toivottavasti he saavat pelosta hämmästyneet toverinsa jär-
9004: kiin.>>
9005:      Ehkä tämä jo riittää osottamaan, millainen sosialistien äänen-
9006: kannattaja Viipurissa on. Mutta tarkastakaamme, mille kannalle
9007: Sosialistinen Aikakauslehti tässä maassa on asettunut, lehti, joka
9008: edustaa muka n. s. tieteellistä sosialismia, onko se vähintäkään
9009: poikkeavalla kannalla siitä, mitä täällä on muista sosiaalidemokra-
9010: tiian äänenkannattajista esitetty. Sosialistisen Aikakauslehden
9011: toimittajia ovat m. m. edustajat Sulo Vuolijoki ja Yrjö Sirola.
9012: Sosialistisen Aikakauslehden numerossa 6 vuodelta 1906 otsakkeella
9013: >>Laillisuus ja sosialideiuokratit» kirjoitetaan m. m. näin: >>Nykyjään
9014: ovat lait meillä sortavia luokkalakeja. Ensikseenkin ne suurim-
9015: maksi osaksi ovat laaditut juuri vallassa olevan vähemmistön,
9016: J406                 Istunto 13 p. syyskuuta 1907·
9017: 
9018: 
9019:  porvarillisen riistäjäluokan valtaa ja etua silmällä pitäen: kansan
9020:  enemmistölle ovat ne kuristavia kahleita. Toiseksi ovat myös vä-
9021:  hemmistö-luokan laatimia ilman, että muulla osalla kansaa kuin
9022:  harvoilla vallassa olevilla olisi ollut mitään määräämisvaltaa niitä
9023:  säädettäessä. - Sen vuoksi me oikeudettoman kansan jäsenet peri-
9024:  aatteellisesti katsoen seisomme kaikkien nykyisten lakien ulkopuo-
9025:  lella, emmekä tunne olevamme millään tavalla niihin sidottuja. Fors-
9026:  san kokouksessa sen selvästi ilmaisimme kaikille yläluokkain lain-
9027:  valtuuttamille kansanruoskijoille, jotka vaativat, että meidän pi-
9028:  täisi heidän vääriä lakejansa kumartamaan. Ja kun tahdomme ku-
9029:  mota nykyjään voimassa olevia luokkalakeja, olemme kyllä oikeutettuja
9030: turvaamaan n. s. >>laittomiin>> keinoihin, milloin sen edulliseksi kat-
9031:  somme, sitäkin suuremmalla syyllä, jos näemme, ettemme voi oikeuk-
9032:  siamme nykyisen luokkalaillisuuden tiellä saavuttaa. Väärää lakia
9033: rikkomalla me rakennamme oikeata lakia.>>
9034:       Kaunis periaatteellinen kanta! Onko kummeksittavaa millai-
9035: sia vallitsee tuossa suuressa sosialistijoukossa, kun ne, jotka muka
9036:  ovat tieteellisen sosialismin edustajia, julkeavat asettua tällaiselle
9037:  periaatteelliselle kannalle.
9038:       Saman aikakauskirjan Lokakuun kirjoituksessa >>Anarkia"'fifa
9039:  vallankumous>> sanotaan m. m. numeroissa 17 ja r8: >>Noita viime
9040:  aikaisia väkivallantekoja ei kuitenkaan voi katsella eikä arvostella
9041:  aivan samalta kannalta. Friarin teko on yksi sellainen, jota ei voi
9042:  sekoittaa esim. niihin pommiräjähdyksiin, joita salaperäiset terro-
9043: ristit ovat Helsingissä toimeenpanneet. Se esiintyy pikemmin epä-
9044: toivoiseen asemaan ajetun proletarin epätoivoisena itsepuolustuk-
9045: sena kuin minään väkivaltaisena hyökkäyksenä.>> Ja etempänä:
9046: >>Ja samattaisilta näyttävät myöskin fotkut muut, suurten lakkofen fa
9047: työnsulkujen yhteydessä työväen puolelta hiljan tapahtuneet väkival-
9048: taisuudet.>> - Ehkä tämä riittää Sosialistisen Aikakauslehden osaksi.
9049:      Sosiaalidemokraattinen puolue eduskunnassa vaatii poliisivoi-
9050: man vähentämistä huolimatta suuresta rikollisuudesta ja laillisuu-
9051: den tunteen arveluttavasta heikkenemisestä. Eikö sosiaalidemo-
9052: kraattisella puolueella ole silmiä eikä korvia? Eikö se ole nähnyt,
9053: miten rikosten lukumäärä kasvamistaan kasvoi, ennenkuin järjestys-
9054: valtaa enennettiin? Eikö se ole kuullut niitä hätähuutoja, joita
9055: murhattujen perheiden vaimot ja lapset korottavat niistä murha-
9056: töistä, joitten uhriksi heidän puolisonsa ja isänsä ovat joutuneet ja
9057: jotka ovat villiintyneitten rosvojoukkojen ja yksilöjen aikaansaa-
9058: mia? Se ei ole näkemätön, se ei ole kuuro. Mutta kun se. asiain
9059: näin ollen vaatii poliisivoiman vähentämistä, sisältää tämä vaati-
9060: mus sen, että yhteiskunnan porvarilliset ainekset ja ne muut yksi-
9061: tyiset kansalaiset, jotka eivät kuulu sosiaalidemokraattiseen puo-
9062: lueeseen, olisivat jätettävät uhreiksi tuolle >>kansan•> tahdolle, jonka
9063: ilmauksesta minä olen tuonut esimerkkejä esille.
9064:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.        1407
9065: 
9066: 
9067:     Koko tämä interpellatsiooni näyttää sisältävän sen, että tämä on
9068: sosiaalidemokraattisen puolueen tarkoitus. Uskallan sanoa, että
9069: tämä interpellatsiooni on häväistys ei ainoastaan sosiaalidemokraat-
9070: tiselle puolueelle itselleen, vaan häväistys sille kansalle, jonka kes-
9071: kuudessa se on nostettu. Jokaisen valtion, joka tahtoo olla oikeus-
9072: valtion, täytyy ylläpitää järjestysvaltaa, sillä järjestysvalta tukee
9073: oikeusjärjestystä ja oikeusjärjestys taasen on välttämätön edelly-
9074: tys kaikelle aineelliselle ja henkiselle vaurastumiselle? Se turvaa
9075: jokaisen kansalaisen loukkaamattomuuden ja vapauden. Mutta
9076: jos järjestysvaltaa ei ole olemassa oikeusjärjestystä ylläpitämässä,
9077: niin me joudumme anarkiian valtaan. Tarkoitetaanko sitä tällä
9078: interpellatsioonilla?
9079:     Antakaa herrat sosialistit epäluottamuslause hallitukselle. Jo-
9080: kainen oikein ajatteleva ihminen tässä maassa huomaisi kuitenkin,
9081: että se sisältää moitteen lausumisen siitä, että hallitus on turvannut
9082: yhteiskuntaa suuria järjestyneitä rosvoliittokuntia vastaan ja koet-
9083: tanut ylläpitää sitä oikeusjärjestystä, joka on sivistyskansan ensim-
9084: mäinen tunnusmerkki. Antakaa epäluottamuslause, mutta silloin
9085: myös saatte olla varmat siitä, ettei tuollaisen taktiikan kautta -
9086: sillä taktiikkaahan kaikki teidän esiintymisenne on eduskunnassakin
9087: - teidän rivinne enene, mutta että ne vähenevät, ne vähenevät
9088: viimeisten mohikaanien vertaisiksi.
9089:      Puhemies ilmoitti ajan jo kuluneen niin pitkälle, että täy-
9090: tyi keskeyttää istunto ja jatkaa sitä kello 6 i. p.
9091: 
9092: 
9093:        Istunto keskeytyi kello 4 i. p.
9094: 
9095: 
9096:       Kun istunto kello 6 i. p. jälleen alkoi, ilmoitti Puhemies
9097: edustajain Schultzin ja I. Hoikan olevan erityisten asiain takia
9098: estetyn saapumasta loppuosaan istuntoa sekä K. Knuutilan lop-
9099: puosaan tätä istuntoa sekä viimemainitun pyytävän vapautusta
9100: toimestaan huomispäivänä.
9101:       Ilmoitukset ja pyynnöt hyväksyttiin.
9102: 
9103: 
9104:        J atkettaessa keskustelua poliisin lisäämistä koskevan inter-
9105: pellatsioonin johdosta
9106:        käytti puheenvuoroa:
9107:       Ed. Rosenqvist G. G.: Det förefaller, åtminstone för ett
9108:  borgerligt förstånd, helt naivt, att man i en tid, då hvarje tid-
9109:                                                                 89
9110: 1408                Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
9111: 
9112: ningsblad är uppfylldt af berättelser om de mest grofva och upp-
9113: rörande kränkningar af den bestående samhällsordningen, på
9114: allvar uppkastar den frågan : ,hvarför behöfva vi en ökad och
9115: förstärkt ordningsmakt ?" Vill man då verkligen till regeringen
9116: ställa den frågan, hvarför den söker att upprätthålla ordning och
9117: skick i detta land, hvarför den söker att skydda oskyldiga med-
9118: borgares lif och egendom, eller menar man, att allt detta under
9119: en så upprörd tid som de år, hvilka vi genomlefvat, varit möjligt
9120: utan en fast och stark ordningsmakt? Vill man då verkligen
9121: hafva ett svar på den frågan, om en tid, som lagt i dagen en så
9122: exempellös kriminalitet, som den nuvarande, är i behof af en fast
9123: och stark ordningsmakt? Man hade snarare kunnat vänta, att
9124: till regeringen hade stälts den frågan, hvarför denna regering
9125: så länge hyste förtroende till det röda gardets samhällsbevarande
9126: och samhällsordningen skyddande tendenser, innan den på ett
9127: energiskt sätt skridit in. Men jag har icke begärt ordet för att
9128: från några nya eller gamla synpunkter belysa denna enligt min
9129: åsikt redan fullt klara och tillräckligt belysta fråga om ordnings-
9130: maktens ökande och orsakerna härtill, utan för att med några
9131: ord beröra en omständighet, som står i sammanhang med sät-
9132: tet för väckandet af denna fråga. Det är icke naivt, utan enligt
9133: min mening i hög grad beklagansvärdt, att den interpellations-
9134: rätt, som blifvit införd uti den nya landtdagsordningen, begynt
9135: få en sådan användning som fallet varit såväl i våras som nu.
9136: Jag är öfvertygad om, att hvar och en, som varit med om anta-
9137: gandet af denna nya landtdagsordning, genom att godkänna den
9138: däri ingående bestämningen om interpellationsrätten, alls icke
9139: afsett att skapa ett medel åt partitaktiken att på ett pojkaktigt
9140: sätt mästra åtgärder fullt motiverade och fullt förklarliga från
9141: regeringsmaktens sida. Vi hafva visserligen här begynt vänja
9142: oss vid att de mest allvarliga och för vårt land mest vitala frågor
9143: timtal diskuteras företrädesvis från partiintressenas, från parti-
9144: hatets trånga, för att icke säga futtiga synpunkter. Skall då
9145: också den interpellationsrätt, som i den nya landtdagsordningen
9146: blifvit inrymd åt representationen, begynna användas för att
9147: tjäna dessa syften? Säkert är, att den därigenom helt och hållet
9148: förlorar den karaktär, man afsåg att skänka densamma, och sä-
9149: kert är, att vi därigenom icke komma åt regeringen, utan blott
9150: bidraga till att sänka vårt eget, d. v. s. representationens anseende
9151: och aulctoritet. - J ag har begärt ordet, emedan jag ansett det
9152: vara skäl, att här i denna sal en gensaga mot detta sätt att be-
9153: gagna sig utaf den nya interpellationsrätten måtte komma tili
9154: uttryck.
9155:            Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.   1409
9156: 
9157:        Ed. V alavaara: Mielestäni tämän asian ydinkohta on
9158: siinä suunnassa, johon poliisilaitoksemme on ohjattu, sen jälkeen
9159: kuin nykyinen kotimainen hallitus on pitänyt ohjia tässä maassa
9160: käsissään.
9161:        Tosin meillä virastot jo ammoisista ajoista asti ovat koh-
9162: delleet varsianaista kansaa komentavalla töykeydellä, mutta vasta
9163: sen jälkeen, kun tuotannon kehitys teki työväestön kehittymisen
9164: välttämättömäksi, joka taas vuorostaan teki välttämättömäksi
9165: työväen pyrkimykset työajan lyhentämiseksi ja palkkojen paran-
9166: tamiseksi, toisin sanoen vasta, kun olevat olot synnyttivät varsi-
9167: naisen työväenliikkeen, vasta sen tukahuttamiseksi alettiin täs-
9168: säkin maassa astua nopeassa tahdissa kohti poliisivaltiota.
9169:         Ne periaatteet, joita autuaasti edesmennyt herra Bobri-
9170: koff piti ojennusnuoranaan tämän maan yksinvaltiaana diktaatto-
9171: rina, olivat hänen kannaltaan varsin hyvin ymmärrettävissä.
9172: Teeskentelemättömän rehellisesti osoitti hän, että hallituksen, joka
9173: ei hallitse maata kansan tahdon mukaan, tulee muodostaa tarkoi-
9174: tuksensa täyttäjäksi luja sekä salainen että julkinen poliisilaitos.
9175:         Mutta yhtä ymmärrettäväitä ei tunnu se, että kotimainen
9176: hallituksemme, joka sai vallan käsiinsä jälkeen marraskuun val-
9177: lankumouksen, jatkaa autuaasti nukkuneen hra Bobrikoffin aat-
9178: teiden toteuttamista, varsinkin mikäli se koskee poliisilaitoksen
9179:  menojen ja poliisin lisäämistä, sellaisella innolla, josta edesmen-
9180: nyt varmaan häntä olisi kiittävä.
9181:         Kun v. 1903-1904 tilinpäätöksen mukaan poliisilaitok-
9182:  sen kustanuksiin oli käytetty 329,000 mk. enemmän kuin edel-
9183:  lisinä vuosina, lausuttiin tästä v. 1904-1905 valtiopäivillä anka-
9184:  ria arvosteluja, eikä syyttä. Mutta nyt· v. 1907 ovat sanotut
9185:  menot menoarvion mukaan lisääntyneet 3,8o6,558 mk., kun Hel-
9186:  singissä on nykyään poliisi joka 104 henkilöä kohti, ja kun kau-
9187:  pungin jokaisen asukkaan - lastenkin - kesken jaetaan ne me-
9188:  not, jotka poliisilaitos Helsingissä nielee, tulee sitä 17 mk. 6g
9189:  p:iä. Suhde muissa kaupungeissa on sama. Näin pitkälle ei
9190:  liene vielä päästy missään maassa, joten Suomen eduskunnalla
9191:  on täysi syy kysyä: mihin aikoo hallitus lopettaa?
9192:         Hallituksen selityksessä ja muutamien edellisten edustajain
9193:  lausunnoissa tahdotaan antaa kysymyksessä-olevassa asiassa se
9194:  käsitys, että hallitus on pitänyt poliisien lisäämisen vaikutta-
9195:  vana tekijänä niitä murhia ja ryöväyksiä, joita valitettavasti on
9196:  toimeenpantu viime aikoina. Todellisuudessa asia näyttää ko-
9197:  konaan toiselta. Hallitus oli suunnitellut poliisien lisäämisen jo
9198:  ennen näitä tapahtumia, ja niissä asiakirjoissa, joita hallitus on
9199:  alaisilleen virastoilleen lähettänyt ja vastaanottanut, puhutaan
9200:  toista kieltä. Mainittujen asiakirjojen perusteluissa lausutaan
9201:  julki ajatuksia, jotka antavat aihetta oletukseen, että näillä toi-
9202:                     Istunto 13 p. syyskuuta 1~7.
9203: 
9204:  menpiteillä on tahdottu antaa isku työväestön henkisille ja ai-
9205: neellisille pyrinnöille.
9206:         Pyydän tehdä siteerauksia mainituista asiakirjoista, jotta
9207: arv. edustajat tulisivat vakuutetuiksi, että olettamukseeni on ollut
9208:  riittävästi aiheita. Tämän sitä suuremmalla syyllä, koska ne tu-
9209: kevat kansamme enemmistön käsitystä, että hallituksemme ei ole
9210:  tähän tarkoitukseen käyttäneet kansamme vähiä varoja, ettei se
9211: ole lisännyt poliiseja ja poliisien palkkoja rauhan ja turvallisuu-
9212: den ylläpitämiseksi, vaan tehdäkseen mahdottomiksi vähävarais-
9213: ten vapautumispyrkimykset.
9214:         Kuten tiedetään, alkoi hallitus varsinaisen poliisiohjelmansa
9215: toteuttamisen poliisikoulun muodostamisella. Vuodelta 19o6 ke-
9216: säk. 23 p :nä on senaatti myöntänyt tähän tarkoitukseen 122,000
9217: markkaa.
9218:         Tämä hallituksen toimenpide herätti maassamme yleistä
9219: suuttumusta. Oppilaitten käytös kansaa kohtaan kuvastuu siitä,
9220: että kansan keskuudessa vallan yleisesti kutsuttiin mainittua ope-
9221: tuskuntaa ,lahtarikaartiksi". Pian tultiin vakuutetuiksi myös
9222: siitä, että laitoksessa tahdottiin kasvattaa poliiseihin sellaista
9223: henkeä, että he olisivat taipuneet käymään ,sovittajiksi" työn ja
9224: pääoman välisissä riitaisuuksissa omalla tavallaan ja pääoman-
9225: omistajain eduksi.
9226:         Tähän oli sitäkin suurempi syy, kun hallitus kehoitti
9227: omasta aloitteestaan - erityisellä kiertokirjeellä läänin kuver-
9228: nöörejä vaikuttamaan poliisivoiman lisäämiseksi, johon tarkoi-
9229: tukseen hallitus on aulis myöntämään varoja.
9230:         Tällä kehotuksella oli vallan ihmeteltävä vaikutus. Ensin
9231: Hämeen läänin kuvernööri pyytää senaatilta 78o mk. ylimääräis-
9232: ten konstaapelien palkkaamiseksi Hämeenlinnan kaupunkiin yh-
9233: den kuukauden ajaksi, koska kuvernööri oli mainitun kaupungin
9234: poliisin lähettänyt pitämäänjärjestystä Laukon ja Jokioisten kar-
9235: tanojen alueilla, missä oli p u h j en n u t 1a k k o. Kuvernööri
9236: ei puhu mitään, mistä syystä lakko on puhjennut, mutta erityisesti
9237: viivaa hän alle sanat: ,torpparit mainituissa kartanoissa ovat
9238: rauhattomia ja kiihoitettuja".
9239:        Vuonna 19o6 elokuuta 16 p :nä on hallituksemme luullut
9240: torpparien lakon tarkoittavan poliisien hanJ<:kimista mainituille
9241: alueille ja kuvernöörin esitys on hyväksytty.
9242:         Erittäin merkittävä on se, että Viipurin läänissä laillise-
9243: nakin aikana käydään edellä muuta Suomea tällä alalla, jos se
9244: vaan on mahdollista.
9245:        V. 1906 kesäkuun 7 p :nä anoo Kotkan kaupungin poliisi-
9246: mestari 6 ylimääräisen poliisikonstaapelin paikkaamista varten
9247: mainittuun kaupunkiin 2,500 mk. Anomustaan Viipurin läänin
9248: kuvernööri11e perustelee hra poliisimestari, että ,Kotkassa on
9249:            Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.    14II
9250: 
9251: 
9252: äärettömän paljon työkansaa, josta syystä kaupungin rauhalliset
9253: asukkaat ovat joutuneet vaaranalaiseen tilaan.        Todistukseksi,
9254: että ,vaaranalaisuus on kauhistuttavaa" liittää hra poliisimestari
9255: anomukseensa erään tilaston siitä - vaaranalaisesta tilasta, jo-
9256: hon kaupungin rauhalliset asukkaat ovat suuren työväenjoukon
9257: vuoksi joutuneet. Nämät kauheat asiat ovat seuraavan laisia:
9258:          · Pienempiä varkauksia                          9·
9259:            Vieraan tavaran anastamisia                   2.
9260:            Ilkitöitä                                      I.
9261:            Taskuvarkauksia                               2.
9262:            Näpistelyjä                                   3·
9263:            Vahingon laukaus kuoleman seurauksella         1.
9264:            Irtolaisuus                                   1.
9265:            Ryöväys                                       1.
9266:            Häiriön matkaansaattaminen                    1.
9267:        Tilasto osoittaa,ettei ole tapahtunut mitään sellaista, joka
9268: poikkeaisi erityisesti edellisestä järjestyksen tilasta, tai joka
9269: osoittaisi, että järjestystä olisi häiritty enemmän kuin entisinä-
9270: kään kuukausina. Pöliisimestarilla ei ole siis ollut todellista
9271: syytä valittaa, että tY.Ökansan paljous olisi Kotkan rauhallisia
9272: asukkaita häirinyt tai saattanut heitä vaaranalaiseen tilaan.
9273: Poikkeus edellisestä on tuossa vahinkolaukauksessa, mutta on
9274: syytä epäillä, että 6 poliisin lisääminen sellaisia vahinkoja ehkäi-
9275: see, sillä niitä on sattunut itse poliiseillekin.
9276:       Viipurin läänin kuvernööri puoltaa anomusta ,lämpimästi"
9277: ja lisää siihen kainosti, että senaatin olisi se hyväksyttävä
9278: koska työväestö siinäkin osassa hänen lääniään tekee ehtimiseen
9279: lakkoja ja tuottaa suurta vaaraa rauhallisiin oloihin.
9280:        Senaatti selittää päätöksessään, että se on tarkastanut ku-
9281: vernöörin sekä poliisimestarin kirjelmää ja on siis tullut vakuu-
9282: tetuksi, että kauheat olot ovat vallalla Kotkassa, ja pyyntöön
9283: suostuttiin.
9284:        Vuonna 19o6 elokuun 16 p :nä anoo Viipurin läänin kuver-
9285: nööri Viipurin poliisien lisäämiseksi ja palkkojen parantamiseksi
9286: 36,500 markkaa. Perusteluissaan sanoo hän, että kotsoen ny~yi­
9287: siin lakkoaikoihin on poliiseja yleensä lisättävä. Hänkin, kuver-
9288: nööri, on lähettänyt Viipurista poliiseja Lamposaaren sahalle,
9289: jossa on lakko, ja tukkilaisten lakkopaikalle Unnunkoskelle.
9290: Nojautuen poliisimestarin kirjelmään ja sitä puoltaen suosittaa
9291: kuvernööri senaatille anomukseen suostuttavaksi.
9292:        Senaatti suostuu, koska senkin mielestä lakkovartioita tar-
9293: vitaan.
9294:        V. 1906 syyskuun 1& päivänä anoo Kotkan poliisirnestari
9295: taas poliisivoiman lisäämistä. Keväällä väitti hän, että kaupun-
9296: gin rauhalliset asukkaat ovat vaaranalaisessa tilassa työkansan
9297:                     Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
9298: 
9299: paljouden tähden. Nyt syksyllä selittää herra poliisimestari, että
9300: Kotkan lukuisasti kokoontuneen työväestön · oikeuskäsitteet ovat
9301: hämmentyneet, jotta ne tekevät vaan lakkoja, ja siksi on polii-
9302: seja lisättävä.
9303:        Kuvernööri on samaa mieltä ja ehdottaa, että senaatti
9304: myöntyy anomukseen sekä vielä seuraavaan ehdotukseen: Ku-
9305: vernööri pitää välttämättömänä, että nämä poliisit, - jotka erit-
9306: täin lisätään sitä varten, kun työväestön oikeuskäsitteet ovat häm-
9307: mentyneet, jotta ne tekevät lakkojakin - varustetaan ampuma-
9308: aseilla ja remeleillä.
9309:        Kuvernööri anoo, että v. 19o6 annetaan tähän tarkoituk-
9310: seen 4,740 ja v. 1907 15,6oo markkaa. Hallituksella ei ole mi-
9311: tään vastaan muistuttamista, että työväestön oikeuskäsitteitä ale-
9312: taan täten selvitellä.
9313:        Samaan aikaan kääntyy Lappeenrannan kaupungin virasto
9314: anomaan poliisivoiman lisäämiseksi 8,875 markkaa, koska hei-
9315: dän mielestään poliisivoima on ylen riittämätön. Anomuksensa
9316: perustelussa selittävät mainitut viranomaiset, että Lappeenran-
9317: nan kaupungilla on tiheään asuttu esikaupunki, jonka asukkaista
9318: on poliisille suuri vastus ja työkansa on levotonta näinä levotto-
9319: mina aikoina. Pahana seikkana pitävät he myöskin sitä, että
9320: kaupunki on läpikulkupaikkana lähiseudun tehtaitten työväestölle.
9321: Tähän katsoen on Lappeenrannan kaupungin poliisivoimaa lisät-
9322: tävä.     Viipurin läänin kuvernööri pitää myöskin erittäin ras-
9323: kauttavana sitä seikkaa, että tiheään asuttu esikaupunki ja lähei-
9324: set tehtaat ovat täynnä työväestöä, ja samaa mieltä on hallituk-
9325: semme, koska se myöntää sanotut rahat.
9326:        V. 1907 toukokuun 21 päivänä on senaatti myöntänyt Vii-
9327: purin poliisilaitoksen 20 poliisin lisäämiseksi 18,900 markkaa ja
9328: browning-revolverien ostamiseksi ja patruuniin yhteensä 2,000
9329: markkaa, koska edelliset varustukset ovat riittämättömät, katsoen
9330: työväestön rauhattomaan tilaan.
9331:         Näistä asiakirjoista käy selville, että hallitus on kehoit-
9332: tanut lisämään poliisivoimaa ja myöntänyt siihen varoja työ-
9333:  väestön pyrkimysten ehkäisemiseksi. Näiden asiakirjain perus-
9334: teluissa ei siis puhuttu mitään ei ryöväyksistä eikä murhista.
9335:        Ed. Castren lausui tältä paikalta äsken tälle eduskun-
9336:  nalle kaikki ne väitteet, joita me jo olemme tottuneet noin liki
9337: parin vuoden ajan lukemaan kaikista sanomalehdistä, jotka kat-
9338: sovat oikeudekseen levittää sellaisia tietoja sosiaalidemokraattisesta
9339:  liikkeestä. Niissä siis ei ollut mitään uutta. Ne eivät siis myös
9340: kaipaa korjauksia. Mutta hän teki myöskin - riittämättömien
9341: tietojensa vuoksi Viipurin läänin oloista - varsin tuntuvia ereh-
9342: dyksiä. Asia on sillä tapaa, että Viipurin läänissä on todellakin
9343: majaillut Viipurin seutuvilla samoin kuin muillakin paikoilla
9344:              Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.    1413
9345: 
9346: 
9347:   erinlaisia rosvokoplia, mutta näiden rosvojoukkojen alkujuuret
9348:   ovat kokonaan toisaalta etsittävät, kuin ed. Castren ja pari
9349:   muuta edellistä puhujaa ovat olettaneet tai tahtoneet oletettavaksi.
9350:   Se kuuluisa rosvopäällikkö Savinainen, josta tahdotaan väittää,
9351:   että hän on sikäläisen työväenyhdistyksen jäsen, ei sitä kuiten-
9352:   kaan ole ollut. Tämä on yksi tosiasia. Toinen tosiasia on se,
9353:   että mainittu Savinainen Ön saanut alkuopetuksensa ja toimi-
9354:   nut kokonaan toisenlai~issa seuroissa, kuin ne ovat, joita ed.
9355:   Castren tässä luetteli. Ne aseet, joista syytettynä vankeudessa
9356:   istuu entinen Pölläkkälän työväenyhdistyksen puheenjohtaja, ei-
9357:  vät ole punaisen kaartin aseita. Me voimme hankkia todistuksia
9358:   siihen, että mainittu entinen työväenyhdistyksen puheenjohtaja
9359:  Korpela on kulkenut silloin asioilla, jotka ovat hyvin lähellä
9360:  niitä arvoisia edellisien puhujien piirejä, jotka ovat tältä paikalta
9361:  puhuneet.
9362:          Sitte se Viipurin rosvokopla. Lähimmässä tulevaisuu-
9363:   dessa tulemme saamaan tässä asiassa vielä seikkaperäisempiä ja
9364: --selvempiä todistuksia - tämän sanon sen vuoksi, että sikäli, kun
9365:  tätä asiaa tutkitaan Viipurin raastuvanoikeudessa, todistuksista
9366:  alkaa käydä varsin selvästi selville, että tässäkin jutussa on hau-
9367:  dattuna joku sangen vaivainen ja rääkyvä viimeinen mohikaani
9368:  entisistä järjestöistä, jotka niin paljon tuottivat aseita hallitus-
9369:  herrain kiusaksi, jotka olivat pakoitetut sen mukaan kuin täällä
9370:  selitettiin, lisäämään poliisivoimia. Sen voimme todistuksien pe-
9371:  rustuksilla varsin selvästi jo lausua julki, että mainitun rosvo-
9372:  koplan johtaja - sillä tällaisen johtajan toimi annetaan usein
9373:  väärille henkilöille, niinkuin tässäkin tapauksessa - oli itse asi-
9374:  assa poliisi Kontiainen, josta niin sangen vähän mainitussa raas-
9375:  tuvanoikeudessa puhutaan. Ja mikä sitä kummempi, tämä sama
9376:  poliisi Kontiainen on samaan aikaan, kun hän on ollut mainitun
9377:  rosvoliiton jäsen, ollut myöskin poliisin asiamiehenä ja järjes-
9378:  telmällisesti tehnyt raportteja päämiehelle, jonka asiamiehenä
9379:  hän on ollut. (Ed. Tainio: Hauskoja tietoja!) Aina siitä het-
9380:  kestä asti, kuin kassööri Tojkander ryöstettiin, on hän tehnyt
9381:  raportteja näistä olettamistaan tai todellakin siihen liittoon kuu-
9382:  luneista kymmenkunnasta jäsenistä ja heidän toiminnastaan -
9383:  säännöllisesti. Ja koska hän on niitä päämiehelleen lähettänyt,
9384:  täytyy tulla siihen oletukseen, joka tulee lähimmässä tulevai-
9385:  suudessa todistetuksi, että poliisilaitokseen kuuluvan miehen tai
9386:  miehien on täytynyt tietää, että mainitunlainen rosvokopla on
9387:  olemassa. Poliisi Kontiainen on ollut tämän rosvokoplan johta-
9388:  jana, yllyttänyt sitä tekemään ryöväyksiä, suunnitellut niitä hei-
9389:  dän kanssaan yhdessä ja samaan aikaan aina antanut tietoja
9390: niistä mainitulle päämiehelleen. Hän tuli vangituksi vasta sen-
9391: 1414               Istunto 13 p. syyskuuta 1907·
9392: 
9393: 
9394: jälkeen, kun oli antanut ilmi ja saattanut vankeuteen kaikki joh-
9395: tamansa miehet, koska hän siis oli käynyt tarpeettomaksi. To-
9396: distettavasti kerrotaan muuten sitä paitsi, että hänen vaimolleen
9397: nykyään maksetaan viisi markkaa päivässä, vaikka poliisi Kon-
9398: tiainen itse on istunut jo pitemmän aikaa Viipurin läänin vanki-
9399: lassa. Minun ei ole onnistunut saada vielä selville, kuka nämä
9400: rahat lähettää, mutta tietysti on joillakin syytä maksaa, koska
9401: ne kuitenkin hänelle kuuleman mukaan säännöllisesti saapuvat
9402: perille.
9403:         On varsin hyvä puhua, on varsin hyvä syyttää, on varsin
9404: hyvä tehdä viittauksia, kun tiedetään varmasti, että nykyii,än
9405: eräällä suunnalla olisi suuresta merkityksestä, jos voitaisiin siir-
9406: tää nuo kaikki huligaanien työt, noiden samojen huligaanien,
9407: jotka ennen ovat olleet varsin haluttuja ja varsin mieluisia palve-
9408: lijoita sielläpäin, noin vaan ilman muuta jonkun valtiollisen puo-
9409: 1ueen laskuun (Iloisuutta kesku§tassa).
9410:         Näissä jutuissa on kietoutunut yhteen nun äärettömän
9411: monta seikkaa. Tiedetään varsin hvvin, että tähän maahan on
9412:  toimitettu aseita. Tiedetään mvöskin varsin hvvin, että tässä
9413:  maassa on ollut salaisia järjestöjä, joihin on koottu ja joihin on
9414:  kuulunut tuhansia kunnon kansalaisia. Kun sitten näistä jär-
9415:  jestöistä ja niihin kuuluvista jäsenistä on yksi ja toinen sattu-
9416:  malta tai tietämättään joutunut yhteen varsinaisten rosvoliittojen
9417:  kanssa, silloin häntä syytetään kaikista niistäkin töistä, joita en-
9418:  nen pidettiin kauniina tekoina. Sellaisia esimerkkejä on m. m.
9419:  siinä Viipurin asevarkaudessa, browning-revolverien varkau-
9420:  dessa tullut esille. Olen nimittäin vakuutettu siitä, että sama poliisi
9421:  Kontiaisen rosvoliitto tiesi, että aseita oli saapunut Viipurin ase-
9422:  malle. Mutta asemamiehet ja asemalla olevat rautatien palveli-
9423:  jat - täytyy eroittaa nimittäin asevarkaus ja kassööriryöväys,
9424:  vaikka raastuvanoikeudessa nämä kaksi asiaa on sekoitettu yhteen
9425:  - nämä rautatienpalvelijat luulivat, kuin heitä kehoitettiin vie-
9426:  mään aseet pois Viipurin asemalta, että heidän on tehtävä nyt sa-
9427:   malla tapaa, kun oli tehty useampia kertoja ennen, ja he siis me-
9428:   nivät ja yksinkertaisesti ottivat sieltä nämä browning-revolverit,
9429:   sillä he olivat liiton jäseniä ja pitivät siis täytenä oikeutenaan ja
9430:   täytenä velvollisuutenaan koplia ne omiin tarkoituksiinsa. Mutta
9431:   nyt sattui tässä niin onnettomasti, että nämä olivat taas tarkoite-
9432:   tut toisiin tarkoituksiin, sillä tässä maailmassa on niin paljon
9433:   tarkoituksia ja niin paljon koplia ja liittoja, että me olemme oi~
9434:   keastaan hukassa noiden liittojen kanssa. Kun sitte kävi niin,
9435:   että he luulivat tekevänsä teon, josta ennen olivat kauniit ja
9436:   hienot naiset panneet kukkia napinläpeen, niin nytkin he tulivat
9437:   tehneeksi teon, josta ilmoitettiin, että ne saavat luopua virois-
9438:   taan ja palveluksestaan rautatiellä, sillä tällä kertaa ei brow-
9439:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.   1415
9440: 
9441: 
9442: ning-revolverien siirtäminen yön aikana tavaramakasiinista ollut
9443: kunnioitettu. Sillä tavalla saattaa maailmassa käydä. Varsin
9444: merkillisiä todistuksia oli viimeisen edellisessä ja viimeisessä
9445: raastuvanoikeudessa asevarkausjutussa. Toiset edustajat eivät
9446: tietysti tule seuranneeksi yleensä tuollaisia oikeusjuttuja, eivätkä
9447: ne nyt sen arvoisia itse asiassa olekaan, jos ei edustaja Castren
9448: niitä olisi täällä siksi tehnyt. Niin siellä muun muassa - minä
9449: nyt siteeraan kokonaan vaan ainoastaan sitä, mitä silloin raas-
9450: tuvanoikeudessa todistettiin - siellä muun muassa todisti· ensiksi
9451: eräs ajuri, että hän on ajanut paljo aseita Viipurissa - niitä oli
9452: <Oikeastaan lukemaUoman paljon - ja että hän on ollut tekemi-
9453:  sissä jos kuinka paljo tällaisten aseitten kanssa. Mutta sitte hän
9454: luetteli varsin kummeksittavia nimiä, jotka olivat näitten asioitten
9455:  kanssa yhteydessä. Minä en pidä tarpeellisena näitä nimiä mai-
9456: nita. Minä olen kertonut koko tämän jutun sen vuoksi, että arv.
9457: edustajat olisivat niin viitelijöitä ja hakisivat mainitut raastu-
9458:  vanoikeuden pöytäkirjat ja silloin he tulisivat vakuutetuiksi, että
9459:  tällä asialla on toisenkinlainen luonne kuin minkälaiseksi sen on
9460:  edustaja Castn~n tahtonut maalata. Tämän todistuksen, mutta,
9461:  monaisemmin vahvisti asemamies Maidell ja lisäsi siihen
9462:  vielä varsin merkillisiä seikkoja. Kuten sanottu tämä juttu itse
9463: :asiassa on vielä keskeneräinen ja, jos Sallimus tai Jumala tai
9464:  miksi häntä sanomme, jos se meille elon päiviä suo, niin minä
9465: ,olen vakuutettu siitä, että nämä samaset asevarkaudet ja aseitten
9466: ·kuljettamiset tulevat eroitettavaksi rosvoliigoista.      Minä olen
9467:  myös vakuutettu siitä, että tulee vielä selville, mikä osa kussakin
9468:  rosvoliigan johtajan toimessa ja suunnittelussa on poliisiasiamie-
9469:  hillä ja poliisivakanssia nauttivilla henkilöillä; ja minä olen myös
9470:  vakuutettu siitä, että ennenkuin tämä koko häätanssi on loppuun
9471:  suoritettu, yleensä tästä asiasta käsitykset tulevat siksi, mikä
9472:  siitä nyt jo on varsin laajoilla kansajoukoilla tässä maassa.
9473: 
9474:       Ed. Hämäläinen: Ne perusteet poliisivoiman lisäämi-
9475: sen syistä, jotka herra siviilitoimituskunnan päällikkö täällä on
9476: esittänyt, tuntuvat osittain keinotekoisilta, ja ainakin näyttävät
9477: suuressa määrin toisilta kuin miltä ne näyttää asiakirjoissa ja
9478: miltä ne näyttävät sen mielipiteen valossa, joka vallitsi silloin
9479: kun senaatti alotti suuremmassa määrässä lisätä poliisivoimaa.
9480: Silloin ei voitu sanoa yleisessä mielipiteessä olevan sellaista tur-
9481: vattomuuden tunnetta, joka olisi vaatinut sen tapaiseen ja niin
9482: laajaperäiseen toimenpiteeseen ryhtymistä kuin mihin sittemmin
9483: on ryhdytty. Viaporin kapina oli ohimenevää laatua, ja senaatti-
9484: han ryhtyi noihin järjestystoimenpiteisiin vasta mainitun kapi-
9485: nan jälkeen. Ei se siis voinut toimenpiteillään estää tätä kapi-
9486: naa eikä ne voineet näin ollen olla sen kanssa suoranaisessa yhtey-
9487:                     Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
9488: 
9489: dessä. Mutta vaikka kansan keskuudessa ei tunnettukaan tällais-
9490: ten toimenpiteiden tarvetta, niin sitä kiivaammin touhusivat hal-
9491: litusherrat sellaisissa toimissa. Senaatti lähetti 1 päivänä elo-
9492: kuuta viime vuonna kuvernöörille kiertokirjeen, jossa se kehoitti
9493: niitä lisäämään järjestysvoimaa ja jossa kirjeessä muun muassa
9494: lausuttiin: ,Jos v.arsinainen poliisivoima ja lisäksi hankittu
9495: apumiehistö eivät ole tarkoitusta varten riittävät, kehoitetaan
9496: kuvernöörejä heti aikaansaamaan järjestysvoiman tarpeellista li-
9497: säämistä sellaisten kansalaisten ja kansalaisyhdistysten vapaan
9498: myötävaikutuksen kautta, mitkä asettuvat järjestysvallan joh-
9499: don alaisiksi, ja saa herra kuvernööri yllämainittua tarkoitusta
9500: varten yleisistä varoista käyttää tarvittavan määrän, josta aika-
9501: naan on ilmoitus tehtävä. Sen ohessa on herra kuvernöörin vel-
9502: vollisuus koettaa saada kunnat laillisen oikeutensa mukaisesti
9503: myöskin puolestansa ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin jär-
9504: jestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseksi kunnassa".
9505:        Seuraavan kehoituskirjeen eli paremmin kiihoituskirjeen
9506: lähetti senaatti kuvernööreille 14 päivänä syyskuuta. Siinä ilmoi-
9507: tettiin että senaatti oli onnistunut saamaan keisarilliselta Majes-
9508: teetilta luvan käyttää varsinaisista valtiovaroista Helsingin polii-
9509: sin lisäämiseen vuonna 1906 arviolta 6oo,ooo markkaa ja vuonna
9510: 1907 1,300,000 markkaa sekä poliisin lisäämiseen muissa kau-
9511: pungeissa vuonna 19o6 noin 300,000 markkaa ja vuonna 1907
9512: noin 6oo,ooo markkaa.       Alemmat hallintoviranomaiset lienevät
9513: joutuneet osittain vaikeaan asemaan toimeenpannessaan senaa-
9514: tin määräyksiä, joita vastaan kansan keskuudessa oli olemassa
9515: vihamielisyyttä. Ainakin niissä asiakirjoissa, millä kuvernöörit
9516: ja muut alemmat viranomaiset perustelevat järjestysvallan lisää-
9517: mistä, ei yleensä esitetä sellaisia perusteita kuin herra siviilitoi-
9518: mituskunnan päällikkö on täällä esittänyt. Kun senaatti oli lä-
9519: hettänyt nuo kaksi kirjettä, näyttävät kuvernöörit ja alemmat vi-
9520: ranomaiset tietenkin käsittäneen velvollisuudekseen ryhtyä laaja-
9521: peräisemmin lisäämään järjestysvaltaa, vaikka sellaiseen ei olisi-
9522: kaan tarvetta. Niinpä näyttää Oulun läänin kuvernööri saaneen
9523: vaikeaa miettimistä siitä, mitenkä hän uskaltaisi tällaista järjes-
9524: tysvaltaa panna pystyyn, kun kansan keskuudessa se käsitettiin
9525: tarpeettomaksi, oltiin semmoista hommaa kohtaan vihamielisellä
9526: kannalla. Tästä kuvernööri kirjoittaa kirjeessä senaatille m. m.
9527: seuraavaa: ,Kun Oulun lääni on alueeltaan avara ja siellä ole-
9528: vat työmaat, joilla epäjärjestyksiä ·s;;atetaan lakkojen johdosta
9529: olettaa syntyvän, ulottuvat laajoille aloille lääniä, on selvää että
9530: rauhattomuuksien puhjetessa jotenkin suuri poliisivoima on pi-
9531: kaisen tarpeen vaatima. Näin ollen katson minä, että voidakseni
9532: tällaisissa poikkeustapauksissa hiukankin vallita olosuhteet, ai-·
9533: nakin 50 miehen poliisivoima pitäisi olla järjestysvallan tarpeen
9534:            Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.    1417
9535: 
9536: 
9537: vaatiessa käytettävissä. Vaan toiselta puolen, säännöllisten olo-
9538: jen vallitessa, niin suuressa määrässä lisääminen ja lääniin sijoit-
9539: taminen vakinaisen poliisikunnan lisäksi tuottaa voittamattomia
9540: vaikeuksia, riippuen varsinkin eräistä tämän läänin asujamiston
9541: ominaisuuksista. Pohjois-pohjalainen, joka yleensä on kunnolli-
9542: nen ja järjestystä rakastava, samalla kuin hän on suuressa mää-
9543: rin itsetietoinen ja erityisesti vapauden haluinen, ei yleensäkään
9544: suotuisin silmin katso poliisia eikä kernaasti liity sen riveihin. -
9545: Vakinainen poliisi vielä suvaitaan, vaan kaikkinainen sen vah-
9546: vistaminen herättää vastenmielisyyttä.
9547:        Sen nojalla, mitä edellä olen esittänyt, olen vakuutettu
9548: siitä, että niin suuri ylimääräinen poliisivoima, kuin edellä
9549: olen esittänyt tarvittavan ainoastaan poikkeustapausten varalta,
9550: vaikkapa tilapäinenkin, mikä poliisivoima varsinaisesti olisi kes-
9551: kitettävä Ouluun, ei luultavasti järjestystä turvaisi, vaan päin-
9552: vastoin olisi omiansa aikaan saamaan epäjärjestyksiä ja niin
9553: muodoin olisi enemmän vahingoksi kuin hyödyksi".
9554:        Vaan sanomalehdistä olen minä havainnut, että Uuden-
9555: maan läänin kuvernööri on keisarilliseen senaattiin tehnyt esi-
9556: tyksen, että Helsingin kaupungin poliisikuntaa lisättäisiin siinä
9557: määrin, että osa siitä tarpeen vaatiessa voidaan maasuduillekin
9558: lähettää. Tämä asiain järjestely on minun käsittääkseni erittäin
9559: sopiva, sen kautta kun tulisi suurelta osalta vältetyksi edellä-
9560: huomauttamani ylimääräisen poliisivoiman toimeenpanemisesta
9561: johtuvat epäkohdat". Kuvernööri siis esitti, että Helsinkiin pe-
9562: rustettaisiin niin suuri poliisivoima, että täältä voitaisiin tarpeen
9563: vaatiessa lähettää poliisvoimaa Ouluunkin. Tämän esityksen se-
9564: naatti hyväksyi. Tästä Oulun läänin kuvernöörin kirjeestä siis
9565: selviää, että kansa oli tuollaista toimenpidettä kohtaan niin viha-
9566: mielisellä kannalla, että herra kuvernööri piti arveluttavana seik-
9567: kana ryhtyä senaatin käskemiin toimenpiteisiin, koska hän sanoi,
9568: että sellaisen poliisivoiman lisääminen ja Ouluun sijoittaminen
9569: ei turvaisi järjestystä, vaan olisi omansa aikaansaamaan järjes-
9570: tyksen häiriöitä. Kun me siis olemme väittäneet, että järjestys-
9571: vallan lisääminen monessakin tapauksessa on vaikuttanut kiihoit-
9572: tavasti ja synnyttänyt järjestyksen häiriöitä, niin näkyy tämän
9573: väitteen tueksi olevan virallisiakin lausuntoja. Kun senaatti siitä
9574: huolimatta, vaikka tuollaisia käsityksiä poliisivoiman lisäämisen
9575: seurauksista lienee ollut muuallakin, on ryhtynyt poliisivoimaa
9576: lisäämään, niin ei voi olla väärin sanoa, että sen kautta on suo-
9577: ranaisesti aiheutettu järjestyksen häiriöitä.
9578:        Siitä huolimatta, että senaatti hyväksyi Oulun läänin ku-
9579: vernöörin esittämän käsityskannan, lisättiin kuitenkin poliisivoi-
9580:  maa Oulun läänin kaupunkeihin niin paljon, että kustannukset
9581: lisäyksestä arvioittiin 30,000 markaksi vuodelta. Senaatin liet-
9582:                    Istunto 13 p. syyskuuta H)O'J.
9583: 
9584: soma poliisi-innostus näkyy sitten tarttuneen alempiin hallinto-
9585: viranomaisiin kautta maan. Useat kuitenkin esittäessään po-
9586: liisivoiman lisäämistä näyttävät tärkeimpänä lisäystä puoltavana
9587: perusteena pitävän sitä, että varoja sitä tarkoitusta varten oli
9588: olemassa. Yllämainitut senaatin kirjeet näyttävät sitä paitsi joh-
9589: taneen väärinkäytöksiin kuvernöörien puolelta. Niinpä Turun
9590: ja Porin lääni.n kuvernööri ryhtyi, vaikka ei päteviä syitä ollut
9591: poliisivoiman lisäämiseen, niin laajaperäisesti kehittämään polii-
9592: sivoimaa läänissään, että siitä syntyi viime vuoden osalle gg,8o6
9593: markan 6o pennin menoarvio ja tämän vuoden osalle 344,120
9594: markkaa. Miehistöä lisättiin yksistään Turussa 146 :lla. Ja noin
9595: suuremmoisiin toimenpiteisiin ei ollut sen parempia perusteita,
9596: kuin että se tapahtui noudattaen senaatin määräystä, kuten herra
9597: kuvernööri kirjelmässään mainitsi. Vaikka tyÖväen järjestöt ja
9598: työlakkoihin joutuneet työläiset eivät ole vaatineet hallitukselta
9599: poliisivoimaa lakkomaille, ovat herrat kuvernöörit kuten esim.
9600: Hämeen, Oulun, Kuopion ja Viipurin lääneissä isällisestä huo-
9601: lenpidostaan juuri työlakkojen varalta selittäneet tarvittavan li-
9602: sättyä poliisivoimaa. Ja tätä seikkaa he käyttävät huomattavana
9603: perusteena toimiessaan senaatin määräyksen mukaan. Tällaisilla
9604: perusteilla on senaatti hyväksynyt suuria rahasummia käytettä-
9605: väksi. Että kansan keskuudessa vleensä ei ollut olemassa sel-
9606: laista poliisi-innostusta, jota oli h~llituksen piireissä, se näkyy
9607: siitäkin, että senaatin kehoitus kunnille yleensä kaikui kuuroille
9608: korville. Senaatti nimittäin, kuten sanottu, kehoitti kuvernöö-
9609: reille lähettämissään kirjelmissä, että myös kuntia olisi kehoitet-
9610: tava järjestämään ylimääräistä lisättyä poliisivoimaa. Mutta
9611: sellaistahan ei oJe ainakaan huomattavasti tapahtunut. Ja yhtä
9612: huonoja tuloksia näkyi olleen kehoituksesta jonkunmoisten va-
9613: paitten kaartien järjestämiseen, sellaisten kaartien, jotka tarvit-
9614: taessa ryhtyisivät poliisin riveissä toimimaan. Yrityksiä tosin
9615: on tähän suuntaan tehty ja senaatti on osoittanut suosiollista huo-
9616: miota ja avustusta sellaisia kohtaan. Olihan Mikkelin läänin
9617: kuvernööri 4,750 markan hinnalla ostanut revolvereja niille sa-
9618: doille kansalaisille, jotka lupasivat vapaaehtoisina astua taistelu-
9619: riveihin vapaita kansalaisia vastaan. Senaatti tietysti vahvisti
9620: kaupan. Muuten on omituista, että väitetään hallituspuolueitten
9621:  ja hallituksen taholta, että senaatin järjestystoimenpiteistä olisi
9622: yleensä pitänyt saada sellainen käsitys, että niitä johtaa puolu-
9623:  ettomuus ja että näitten toimenpiteitten ei missään tapauksessa
9624:  olisi pitänyt kiihottaa mieliä. Kun kuitenkin muistaa, minkälai-
9625:  nen käsitys yleensä levisi n. k. suojeluskaartin toiminnasta, tuon
9626:  kaartin, joka esiintyi m. m. niissä tunnetuissa Hakaniemen mel-
9627:  lakoissa, kun muistaa, minkälainen käsitys kansan keskuudessa
9628:  syntyi tätä kaartia kohtaan, niin tuntuu kummalliselta, että se-
9629:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.    1419
9630: 
9631: 
9632: naatti juuri näitten tapausten jälkeen viitsi kehoittaa yli maan
9633: järjestämään samanluontoisia kaarteja. Senaatti ei liene ollut
9634: niin kokonaan vailla selvyyttä asemasta, ettei se olisi käsittänyt,
9635: millä mielellä tällaisia toimenpiteitä tultaisiin ottamaan vastaan.
9636:        Muistakin syistä poliisilaitos nykyiseen tapaansa järjestet-
9637: tynä ei voi herättää väestössä luottamusta.
9638:        Räikeänä todistuksena poliisin väärinkäytöksistä on m. m.
9639: Oulun viimetalviset poliisiselkkaukset. Näistä selkkauksista muu-
9640: ten on mainittu tiedustelun perusteluissa, mutta siviilitoimitus-
9641: kunnan päällikkö sivuutti ne melkein äänettömyydellä. Nämä
9642: selkkaukset aiheutti typerällä ja taitamattomalla menettelyllä hal-
9643: lituksen nimittämä poliisimestari.       Nuo tapahtumat joutuivat
9644: paikkakunnanaan yleisen arvostelun alaiseksi, ja melkein yleinen
9645: mielipide oli, että juuri herra poliisimestarin menettely aiheutti
9646: nämä selkkaukset.       Herra poliisimestari suorastaan erotti 24
9647: miestä poliisilaitoksesta ja sillä tapaa saivat nuo vakavat selk-
9648: kaukset alkunsa. Poliisimestarin menettely oli siihen määrään
9649: typerä, ettei edes läänin kuvernöörikiiän voinut sitä hyväksyä.
9650: Mutta asiat kehittyivät niin pitkälle, että nuo poliisit tulivat
9651: lopullisesti eroitetuiksi ja yleensä sellaisilla syilläi joita ei voi
9652: pitää pätevinä. Ja silloin tuotiin paikkakunnalle poliisivoimaa
9653: Helsingistä.     Ennen noita tapauksia ei yleensä Oulussa ollut
9654: tapahtunut minkäänlaisia rauhattomuuksia.         Yleensä oli siellä
9655: ollut aivan rauhallista. Mutta niin pian kuin Helsingistä tuotiin
9656: väliaikaista poliisivoimaa, synty siellä heti sen jälkeen rauhatto-
9657: muuksia. Poliisin käytös yleisöä kohtaan oli niin töykeä, että
9658: se synnytti ääretöntä mieltenkiihkoa. M. m. tammikuun 29 päi-
9659: vänä poliisi paljasti aseensa kadulla, jolloin syyttömät henkilöt
9660: saivat maistaa miekaniskuja. 30 päivän iltana taas poliisit toi-
9661: meenpanivat pieksäjäisiä ja syyttömiä raahattiin poliisiputkaan,
9662: jossa olivat joutuneet mitä tunnottomiruman kohtelun esineeksi.
9663:        Kuvaavana näytteenä siitä, millä tapaa nämä herrat koh-
9664: telivat yleisöä ja kohtelivat niitä, joita oli otettu poliisiputkaan,
9665: mainittakoon, että kun eräskin syyttömästi poliisiputkaan viety
9666: illalla oli huomauttanut, että hänen pitäisi päästä aamulla niin
9667: aikaiseen pois, että ennättäisi työhön, vastattiin hänelle: ei sinun
9668: tarvitse siitä huolehtia, sillä aamulla sinut hirtetään. Muuten
9669: nämä Helsingin poliisit yleensä tituleerasivat paikkakunnan työ-
9670: väestöä sellaisilla voimalauseilla, että ne ovat liian siivottomia
9671: tässä kerrottaviksi. Myös helmikuun 3 päivänä poliisi pieksi
9672: ja rääkkäsi useita viattomia henkilöitä, niiden joukossa sairaita
9673: ja heikkoja vanhuksia; myös erästä kaupungin valtuuston jäsentä
9674: lyötiin oman talonsa portilla piiskalla niin kovasti, että syntyi
9675: verihaavoja. On väitetty, että poliisilaitoksen johto on yleensä
9676: ollut puolueettomalla kannalla, mutta vaikka esimerkiksi Oulun
9677: 1420                Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
9678: 
9679: poliisilaitoksen päällikkökuntaan kuuluvat henkilöt ovat olleet
9680: hyvinkin räikeitä puoluemiehiä, niin silti miehistöön nähden ase-
9681: tettiin sellaiset vaatimukset, että poliisi ei saa olla sosialisti j.
9682: n. e. Ja tällaisella syyllä sitte toimeenpantiin erottamisia. Mutta
9683: herrojen porvarien mielestä kaikesta huolimatta on aivan aihee-
9684: tonta puhua poliisin väärinkäytöksistä. Tässä tapauksessa saat-
9685: tavatkin he pitää lieventävänä asianhaarana sitä, että esim. Ou-
9686: lussa rääkätyksi tulleet henkilöt olivat työväenluokkaan kuuluvia.
9687:        Perustuslaillisella taholla pidetään yleensä nykyisen polii-
9688: sin kykyä sangen korkeana ja väitetään, että se kykenee olemaan
9689: kansan luottamuksen arvoinen. Mutta mitä on oikeastaan tehty
9690: silmällä pitääkseen sitä että poliisi ansaitsisi tämän luottamuk-
9691: sen.     Tämän       luottamuksen saamistako varten on jär-
9692: jestelmällisesti     erotettu polii~ilaitoksesta rehellisimmät ja
9693: kunnollisimmat miehet ja haalittu sijaan sellaista väkeä,
9694: josta tiedetään ainoastaan, että se on valmis kaikessa
9695: sokeasti tottelemaan päälliköiden komentoa?            Sitä vartenko
9696: on hankittu semmoinen pykälä poliisin virkapukuja koskevaan
9697: asetukseen, että konstaapelit ja ylikonstaapelit saavat tarpeen
9698: tullen olla varustettuina kivääreillä? Sitä vartenko senaatti piti
9699: tarpeellisena Keisarilliselle Majesteetille selittää, että se kyllä on
9700: valmis viime hädässä turvautumaan venäläiseen sotaväkeen? Si-
9701: täkö varten hallitus on aina ollut altis luovuttamaan poliiseja
9702: yksityisten kapitalistien vahtipalvelukseen, että nämä paremmin
9703: onnistuisivat työväkeä kiristäessään.
9704:         Tunnettua on, että esim. Helsingin poliisivoimaa on niin
9705: huimasti lisätty, että sen suuruutta tuskin muut voivat tarkkat!_n
9706: sanoa kuin viranomaiset; laitoksen miesluku lienee lähes 900 ;
9707: niiden joukossa ovat poliisimestari apulaisineen ja 7 poliisiup-
9708: seeria, kukin 6,ooo markan vuosipalkalla. Yleensä on palkkoja
9709: lisätty, ja menot tuon menettelyn kautta jo tänä vuonna yksis-
9710: tään Helsingin poliisilaitoksessa ovat kolmatta miljoonaa mark-
9711: kaa, s. o. lähes kolmasosa siitä, mitä vuotuiset menot olivat Suo-
9712: men sotaväestä.
9713:         Kun taloudelliset ristiriidat ja yhteiskunnalliset epäkohdat
9714: ovat arveluttavassa määrässä lisääntyneet ja olisi kaivattu vasta-
9715: vaikutukseksi tarmokasta uudistuspolitiikkaa hallituksen· puolelta,
9716: niin mitä on hallitus tehnyt? Se on selittänyt, että täytyy tais-
9717: tella ajan henkeä vastaan ; mutta kiihotuksen tuottamaa vaiku-
9718: tusta ei voiteta yksin mahtikäskyllä, siihen tarvitaan enemmän,
9719: selitti se, että se katsoi siihen tarvittavan suurta, hampaisiin asti
9720: asestettua poliisivoimaa. Elämisen oikeuksista taisteleville työ-
9721: läisille ei hallituksen taholta tarvitse tarjota muuta kuin ruos-
9722: kaa ; vai mitä muuta on tehty esim. työriitaisuuksien suhteen?
9723:         Täällä on herra Castren antanut selityksen Pohjolan tukki-
9724:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.     1421
9725: 
9726: 
9727: työläisten lakossa sattuneista tapauksista. Mutta tämä selitys
9728: on kerrassaan väärä. Ensinnäkin niiden tapausten yhteydessä
9729: on mainittava, että nuo lakkopaikat olivat 1 1 penikulman päässä
9730: asutuilta seuduilta, ja sitte, että niillä miehillä, jotka ottivat va-
9731: rastoista ruokatavaraa, oli saatavia yhtiöltä,. jotenka he siis otti-
9732: vat ruokatavarat palkkaansa vastaan, vaikka ottivatkin niitä omin
9733: tuuminsa.
9734:         Herra Castren on täällä laajaperäisessä luentosarjassaosa
9735: esittänyt erityisiä väkivallantapauksia, mutta hän ei ole kuiten-
9736: kaan tuollaisia väkivallantöitä ja anarkistisia tekoja vastaan mi-
9737: nun käsittääkseni lausunut periaatteellista tuomiotansa. Onhan
9738: tunnettua, että tällaisista tapauksista ovat aikaisemmin muut olleet
9739: tilaisuudessa ja pakotetut lausumaan mielipiteensä kuin työväestö.
9740: Sellaisia tekoja on tapahtunut aikaisemmin kuin sosialistista lii-
9741: kettä tässä maassa on ollut olemassakaan. Kun sellaisia tapahtuu
9742: myös työväen keskuudessa, niin on selvää, että niistä lausutaan
9743: mielipide. Niiden mielipiteiden ei tarvitse olla hyväksyviä, mutta ne
9744: saattavat olla selittäviä. Mutta onhan tunnettua, että väkivaltaisia
9745: tekoja on porvarillisella taholla valmistettu ja suorastaan ihailtu,
9746: silloin kun nämä väkivaltaiset teot ovat olleet porvaristolle eduksi.
9747:         Sosiaalidemokraattien taholla ei liene koskaan niin imelästi
9748:  ja runollisen imartelevasti kirjoitettu väkivaltaisista taisteluta-
9749: voista kuin on kirjoitettu ja puhuttu porvarillisella taholla. Esim.
9750: kenraalikuvernööri Bobrikoffin murhasta puhuttiin ylistelevästi
9751: sen tapauksen jälkeen, ja vielä vuosikausia sen jälkeen on kir-
9752: joitettu tapauksen johdosta niin leimuavia artikkeleita, että herra
9753: Castren olisi saanut paljon suuremman ja juhlalllisemman kokoel-
9754: man, jos olisi suvainnut leikata niitä artikkeleita täällä luettavak-
9755: seen. Tuota imartelua ei suinkaan ole annettu yksistään perustus-
9756: laillisella taholla, vaan on sitä esiintynyt suomettarelaiseltakin
9757: taholta, vaikka paljon varovaisemmassa muodossa. Muistan ol-
9758: leeni eräässä suomettarelaisten puoluekokouksessa Oulussa viime
9759: syksynä. Siellä arvoisa avauspuheen pitäjä erittäin runollisella
9760: tavalla kuvasi sitäkin tapausta, joka heidät oli vapauttanut sorta-
9761: jasta. Tässä kokouksessa oli puhujina n. k. vanhan suomalaisen
9762: puolueen johtomiehiä Helsingistä. enkä kuullut kenenkään heistä
9763: panevan vastalausetta sitä avajaispuhujan lausuntoa vastaan. He-
9764: kin siis lienevät tavallansa hyväksyneet väkivallantyön ylistämisen.
9765:         Herra Castren on lausuntonsa yhteydessä sanonut, että so-
9766: siaalidemokratian politiikka eräissä suhteissa johtaa anarkiaan.
9767: Mutta kyllä se anarkiaan johtava politiikka on tavattavissa aivan
9768: toiselta taholta, ja herra Castren on valmis sellaista politiikkaa
9769: kannattamaan ja imartelemaan. Täällä oli keväällä puhe poliisin
9770: toiminnasta, ja herra Castren silloin suvaitsi lausua sellaisen
9771: ajatuksen, ettei hän hyväksy piiskan käyttämistä poliisin puolelta,
9772:                     Istuntö 13 p. syyskuuta 1907.
9773: 
9774: 
9775: täytyy käyttää kovia aseita, ampuma-aseita ja muita kovia aseita.
9776: Siis nykyään kun on oikeutettua poliisin asestaminen ei ainoastaan
9777: miekalla, vaan myös revolvereilla ja kivääreillä, niin joka tapauk-
9778: sessa täytyisi edustaja Castrenin mielestä käyttää kansaa vastaan
9779: kiväärejä ja miekkoja. Eiköhän tämä jos mikään ole anarkiaan
9780: johtavaa, eiköhän jo yksistään se, että tällaisia käsityksiä ja mieli-
9781: piteitä hallituspuolueen edustaja esittää eduskunnassa, ole omansa
9782: synnyttämään sellaista mielialaa, josta voi olla seurauksena anar-
9783: kismia?
9784:        Vaikkakin olisi olemassa syitä, jotka pakottavat tarmok-
9785: kaaseen järjestyksen valvontaan, niin ei tämä seikka silti pyhitä
9786: kaikkia niitä typeriä ja vahingollisia menettelyjä, mihinkä poliisi
9787: ryhtyi, eikä tämä seikka silti pyhitä hallituksen laiminlyömisiä
9788: toisessa suhteessa. Onhan käsitettävää, ettei suinkaan poliisi-
9789: voiman lisäämisellä ja sen kehittämisellä voida tyytymättömyyttä
9790: yhteiskunnassa ehkäistä, vaan se voidaan ehkäistä tyytymättö-
9791: myyden syiden poistamisella.         Miksei hallitus, jonka taholta
9792: selitetään, kuinka muiden muassa juoppous suuresti vallitsee ja
9793: kuinka poliiseja tarvitaan korjaamaan juoppoja poliisiputkaan,
9794: ole eduskunnalle esittänyt kieltolakiehdotusta ja sillä tavalla teh-
9795: nyt poliisin tarvetta pienemmäksi, ja miksei monilla muilla aloilla
9796: ole ryhdytty uudistuspolitiikkaan? Ei ryhdytä poistamaan epä-
9797: kohtia, vaan järjestetään ja suureunetaan poliisivaltaa ja siten
9798: koetetaan pakkokeinoilla säilyttää epäkohtia. Monista epäkoh-
9799: dista on porvaristolla hyötyä niinkuin esim. väkijuomaliikkeen
9800: olemassaolosta. Siksi ei niitä epäkohtia poisteta, vaan koete-
9801: taan niitä äärettömyyksiin asti kasvatetun poliisivoiman avulla
9802: pitää pystyssä, jotta porvaristo voisi nauttia niitä tulolähteitä,
9803: mitä sillä on olemassa.
9804:        Minusta siis näyttää, että hallituksen poliisitoimet eivät ole
9805: puolueettomia, ja kun tämä käsitys on päässyt leviämään, ei
9806: tuon suuntainen poliisivoima ole omansa lisäämään rauhallista
9807: mielialaa. Tuosta seikasta ja kaikkialla näkyvästä varojen tuh-
9808: lauksesta voi päättää, että senaatin järjestyspolitiikka on sitä laa-
9809: tua, että sitä ei voi pitää viisaana eikä yleisen edun kannalta su-
9810: vaittavana.
9811: 
9812:       Ed. af Ursin: Herra E. G. Palmen on eräässä Valvo-
9813: jassa julkaistussa kirjoituksessa vuonna 1904 lausunut seuraa-
9814: vat sanat: ,Meillä on nähty ja nähdään yhä, että suunnattomia
9815: (raha)määriä välistä on annettu tarkoituksiin, joita ei kansan
9816: yleinen käsitys eikä tiedekään kannata. Oikeus- ja sivistysval-
9817: tion vastakohtana on ammoisista ajoista ollut poliisivaltio, ja me
9818: olemme nähneet, millaisia ponnistuksia viime aikoina on tehty,
9819: jotta Suomi sellaiseksi muuttuisi." Tämän lausui herra vapaa-
9820:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.        1423
9821: 
9822: 
9823: herra tarkastaessaan Suomen budgettia.            Lausunto on atvan
9824: oikea ja se pitää täydelleen paikkansa vielä nytkin kolmen vuo-
9825: den perästä. Ero on se, että meillä kolme vuotta sitten oli viro-
9826: laisia ja sen kaltaisia poliiseja ja nyt meillä on n. s. kotimaisia.
9827: Mutta minä luulen, että useimmista tuntuu paljon vastenmieli~
9828: semmältä saada piiskaniskuja kotimaisilta miehiltä kuin virolai-
9829: silta. ( Äärimäisestä oikeistosta: smakfråga !)
9830:         Todistukseksi yllämainitulle lauseelle pyydän vaan aivan
9831: lyhyesti saada mainita muutamia numeroita. Vuonna 189(} olivat
9832: poliisilaitoksen menot 200,000 markkaa. Vuonna 1906 ne olivat
9833: 400,000 markkaa, vuonna 1904 noin 1,5oo,ooo, vuonna 1905
9834: 1,834,000 ja olivat silloin menneet jo 40,000 yli arviolaskunkin,
9835: sekä vuonna 1906 noin 2,630,000 markkaa. Tämä viimeinen
9836: summa jää nykyisen hallituksen kontolle. Näiden kaikkien me-
9837: nojen lisäksi tulee vielä, että kaupunkien lisäapu samaan tarkoi-
9838: tukseen nopeasti on kasvamassa miljoonaa kohti. Meidän po-
9839: liisilaitoksestamme on siis jo saatu kokonainen sotajoukko. Näyt-
9840: tää siltä kuin tahdottaisiin saada se korvaamaan varsinaista
9841:  sota joukkoa.
9842:         Viimeisenä päivänä vuonna 1904 lausuivat Suomen säädyt
9843:  suuressa anomuksessaan seuraavasti: ,Useitten maamme kau-
9844:  punkien poliisilaitoksia on suunnattomasti laajennettu, sillä seu-
9845:  rauksella, että valtiolle ja kunnille on siitä koitunut kohtuutto-
9846:  man suuria kustannuksia. Yhtäkaikki on poliisihoito yleensä
9847:  huonontunut, mikä johtuu siitä, että poliisilaitoksen johto on an-
9848: nettu sopimattomille henkilöille." Tämäkin säätyjen väite pitää
9849:  pääasiassa paikkansa nytkin. Bobrikoffin poliisi toimitti kurjan
9850:  tehtävänsä niin sanoakseni tasapuolisesti kaikkia kansalaisia vas-
9851:  taan. Se oli, niinkuin eräs arv. puhuja täällä oikealla puolella
9852:  lausui, jonkunlainen poliitinen poliisilaitos. Nyt me olemme siir-
9853:  tyneet toiselle tolalle. Me olemme saaneet niin sanoakseni so-
9854:  siaalisen poliisilaitoksen. Nykyinen poliisilaitos menettelee, niin-
9855:  kuin täällä jo - minun ei sen takia tarvitse siihen enään kajota
9856:  - on toteen näytetty edellisten puhujien puheessa, sillä tavalla
9857:  kuin se olisi oikeastaan tai etupäässä alempien, siivompienkin
9858:  kansalaisainesten kurissa pitämiseksi luotu, (hyvä-huutoja vasem-
9859:  malla). Poliisi on kylliksi monta kertaa näyttänyt ettei se tosiaan
9860:  käsitä tehtäväänsä oikein. Se on, niinkuin jokainen, joka tah-
9861:  too asioita jotak'uinkin avoimilla silmillä katsella, voi nähdä,
9862:  ollut käytöksessään raaka ja suuresti nagaikkaa rakastava sen
9863:  sijaan, että sen olisi pitänyt arkaluontoisessa tehtävässään mene-
9864:  tellä aivan toisin. Se on suorastaan rikkonut rikoslain 16 luvun
9865:  6 §:lää vastaan, ja vaikka se itse rikkoo lakia, niin se vaatii kan-
9866:   salaisia kunnioittamaan lakia. Se laahaa rauhallisia kansalaisia
9867:  poliisikonttoriin asioista, joitten kanssa niillä ei ole mitään teke-
9868:                                                                 90
9869:                     Istunto 13 p. syyskuuta I907·
9870: 
9871: 
9872: mtsta ja vaikka sen pitää asianomaisissa tapauksissa useimmiten
9873: se tietää.
9874:        Vastakohdaksi meillä vallitsevalle poliisin menettelylle pyy-
9875: dän minä täällä saada esiintuoda erään poliisivaltioksi sanotun
9876: valtakunnan, Preussin, ministerin sanat hänen äsken pidetyssä
9877: puheessaan: ,Poliisin entisen pääasiallisesti kielteisen toiminnan
9878: lisäksi, joka on julkisen turvallisuuden ylläpitäminen ja sen rikkou-
9879: tumisen ehkäiseminen, tulee uusi positiivinen huolenpito kansa-
9880: laisten hyvinvoinnista. Sen takia tulee poliisivirkailijain, ensi-
9881: mäisestä viimeiseen saakka, olla selvillä siitä, että heidän velvol-
9882: lisuutenaan on väestön palveleminen ja sen hyvinvoinnista huo-
9883: lehtiminen, mikäli se heidän tehtäviensä puitteisiin mahtuu".
9884:        Mikä nyt on seuraus meidän poliisimme menettelytavasta?
9885: Seuraus on ollut se, että poliisi on niittänyt siitä aivan ilmei-
9886: sesti kansan vihan. Ja kun kansan viha on syttynyt, niin on aivan
9887: selvä seuraus sekin, että poliisivoimaa tulee yhä edelleen lisätä.
9888:          Luullaan yläpiireissä, että vahva poliisivaltio on kansan
9889: onneksi, mutta se on ilmeinen harhaluulo. Tunnettu professori
9890: Harms Saksassa lausuu eräässä puheessaan: ,Luuletteko te,
9891: että ylen suuri poliisiturva yhteydessä valtiollisen alaikäisyyden
9892: kanssa on paras turva kansalaisten onnelle ?" Ja tuo tunnettu
9893: sukkela ranskalainen poliitikko Talleyrand sanoo aivan sattuvasti,
9894: että pajuneteilla, se tahtoo tässä sanoa poliisisapeleilla ja senkal-
9895: taisilla aseilla voi saada kaikkea muuta toimeen paitse rauhalli-
9896: sia oloja.
9897:         Miksi nyt, jos me vielä tarkemmin tutkimme asiaa, meillä
9898: olot ovat tämmöiset? Ne johtuvat ensiksi niin sanoakseni van-
9899: hoista synneistä, jotka yläluokka on tehnyt alempia kansanker-
9900: roksia kohtaan. On ollut koko joukko epäkohtia, joita olisi ai-
9901: koja sitte pitänyt korjata. Olisi aikoja sitte pitänyt ryhtyä re-
9902: formityöhön, ankariin uudistuksiin. Olisi pitänyt ottaa paljon
9903: enemmän huomioon varsinaisen kansan, syvien rivien toivomuk-
9904: sia, mutta sen sijaan on vuosikymmeniä katsottu ainoastaan ylä-
9905: luokan etuja, ainakin niin vähässä määrässä syvien rivien toi-
9906: vomuksia ettei siitä paljoa voi puhua. En tarvitse täällä tuoda
9907: esimerkkejä. Maanvuokralaki on loistava esimerkki ja kuristus-
9908: pykälä 1899 vuoden elinkeinolainehdotuksessa. Meillä on ollut
9909: ja on vieläkin koko joukko luokkalakeja ja me elämme luokka-
9910: valtiossa.                                             .
9911:        Täällä huomautti edellinen puhuja kieltolaista. Herra se-
9912: naattori Lilius sanoi että poliisia tarvitaan juopumusta vastaan.
9913: Kansa vaatii aivan yksimielisesti, huolimatta pienestä, jos niin
9914: saan sanoa, nurkkakunnasta, yleistä kieltolakia.         Välittämättä
9915: tästä hallitus, selvään uhmaillen kansan tahtoa, esittää kunnalli-
9916: sen kieltolain. Jos nyt tulevaisuudessa taas tulee kysymys polii-
9917:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.    1425
9918: 
9919: 
9920: sivaltiosta ja sanotaan, että tarvitaan poliisia juopuneita vastaan,
9921: niin tottakai taas pestään käsiä ja sanotaan, että sitä tarvitaan
9922: lisää yleisen turvallisuuden suojaamiseksi. Kun noin vuosikym-
9923: men takaperin joku yksityinen kansalainen harrastuksesta ja
9924: rakkaudesta näitä syviä riviä kohtaan ryhtyi huutamaan Hukka-
9925: sen niiden hyväksi, silloin leimasi hyvinkin etevä mies nykyisessä
9926: hallituksessa tämän henkilön joksikin turhapäiväiseksi agitaatto-
9927: riksi, josta ei tarvitse pitää mitään lukua. Ja kun kansan syvät
9928: rivit nousevat ylös itsetietoisina ja heitä kehoitetaan vaatimaan
9929: parempia elämänehtoja - ja tämä voi tapahtua ainoastaan ylä-
9930: luokan kustannuksella - silloin leimaa täällä oikeistolla eräs pu-
9931: huja sen luokkavihan kylvämiseksi. Mutta me olemme tulleet
9932: toiseen aikaan. Kansa on noussut ja pyrkii taloudelliseen va-
9933: pauteen. Kun silloin muutamat yltiöpäät, ikävä kyllä, väkival-
9934:  taisesti käyvät toteuttamaan tätä tarkoitusperää, käyvät korjaa-
9935:  maan niitä epäkohtia, joita yläluokka on huolimattomuudellaan
9936:  luonut, silloin huudetaan poliiseja, silloin huudetaan: tarvitaan
9937:  enemmän poliiseja, yhä enemmän poliiseja.         Silloin puhutaan
9938:  ,upphetsningspolitiikasta", silloin unohdetaan, kuka se oikeastaan
9939:  kansaa alkuperäisesti on kiihoittanut.
9940:          Herra Castren on, ja minä olen hänelle siitä kiitollinen -
9941:  räikeissä väreissä kuvannut, miten kurjassa tilassa tosiaan mei-
9942:  dän yhteiskuntamme ja yhteiskunnalliset olomme ovat juuri
9943:  yläluokan laiminlyömisen takia. Koko hänen pitkä esitelmänsä
9944:  oli ankara saarna nykyistä porvarillista yhteiskuntaa vastaan.
9945:   Sen takia minä kuulin sen sekä ilolla että surulla. Herra Castren
9946:   todisti, että meillä on koko joukko luokkalakeja, joita kansan
9947:   siveellinen oikeustajunta ehdottomasti hylkää, mutta joita ei ylä-
9948:   luokka tahdo poistaa ilman taisteluja.       Syyttäköön silloin it-
9949:   seänsä! Tuomarin ohjeessa sanotaan: ,Rahvaan paras on kor-
9950:   kein laki. Se, joka on hyödyksi rahvaalle, se on lakina pidet-
9951:   tävä, vaikka kirjoitettu laki sanain mukaan toisin kuuluisikin".
9952:          Minä tunnen aivan hyvin, mitä herrat lakimiehet tahtovat
9953:   tähän sanoa, mutta se aate, joka siinä piilee, on ehdottomasti
9954:   oikea. Ja koko tämä ohjesääntö ja edellinen esitys näyttää, mi-
9955:   hin surkeisiin oloihin tullaan, kun ei lakia pian korjata kansan
9956:   oikeuskäsityksen mukaan.
9957:          Sanottiin aikoinaan että Bobrikoffin venäläiset lait eivät
9958:    velvoita ja nyt sanotaan taas, kun eivät lait hyvin monessa suh-
9959:    teessa vastaa kansan oikeuskäsitystä, että yläluokan luokkalait
9960:    eivät velvoita. Bobrikoffin aikana vallitsi murha. Bobrikoffin
9961:    säädökset veivät johdonmukaisesti siihen.       On pelättävä, että
9962:    nykyiset luokkalait, ellei yläluokka tahdo niitä pian korjata, vie-
9963:    vät yhä enemmin samoihin tuloksiin.
9964:           Kuka on syypää? Surkeata se on, sen minä myönnän.
9965:                     Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
9966: 
9967:         Näyttää siltä kuin herra Castren olisi hiukan vanhentu-
9968:  neella kannalla omassa tieteessään. On hyvin helppo sanoa ja
9969: on aina ennen sanottu: ,Tuo mies on lurjus, hän on rangaistava
9970: ansion mukaan. Nykyään uusi kriminaalinen tiede, professori
9971: Listin ja muiden edustama, hakee ja selittää syyt, millä tavalla
9972: on tultu tähän tilaan, ja olisi hyvä, jos meidänkin herrat juristit
9973: antaisivat enemmän arvoa tälle menettelylle ja tuomitsisivat sen
9974:  mukaan. Syyt ovat nurjissa sosiaalisissa oloissa, se mielipide
9975:  astuu vhä enemmän voimaan tieteessäkin.
9976:         Täällä ovat useat sanoneet, että sosiaalidemokratiian kon-
9977: tolle tulevat anarkistiset teot. Millä oikeudella se sanotaan? So-
9978: siaalidemokraattinen puolue on jo melkein täsmälleen vuosi sitte
9979:  julistanut, että se ei ole minkäänlaisessa solidaarisuudessa täl-
9980: laisten anarkistien kanssa. Ne ovat kulkeneet väkisin niin sa-
9981: noakseni meidän vanavedessä. Ne ovat juosseet meidän jäljis-
9982: sämme, niinkuin ne ovat juosseet ulkomaillakin, mutta ne, jotka
9983: ovat tosiaan seuranneet näitä asioita, he tietävät, että ulkomailla-
9984: kin ne saivat olla siellä jonkun aikaa, kun luultiin, että ne olivat
9985: jonkinlainen vasemmisto sosiaalidemokraattisessa          liikkeessä,
9986: mutta kun huomattiin, mitä he oikeastaan tarkoittivat, niin ne
9987: suljettiin pois ja kun ne tahtoivat tulla Lontoon internatsionaa-
9988: liseen kokoukseen, niin ne ajettiin ulos. Kun yllä mainittu julis-
9989: tus on tapahtunut jo vuosi sitten, niin ei hallitus saa mennä sa-
9990: nomaan, että tarvitaan lisää poliisijoukkoja sen takia, että anar-
9991: kismi olisi kasvamassa, kun on hyviä toiveita, että, kun sosiali-
9992: demokratiia ei niitä millään tavalla hyväksy, se päinvastoin on
9993: vähenemässä.
9994:         Herra Huoponen puhui Lontoon poliiseista.        Minä tun-
9995: nen myös hiukan tätä poliisia, koska minä olen muuutamia viik-
9996: koja Lontoossa ollut ja minä voin vahvistaa sen, mitä herra
9997: Huoponen sanoi. Mutta minä tiedän myös, että Lontoon poliisi
9998: menettelee aivan toisin kuin meidän poliisimme. Lontoon po-
9999: liisit eivät enää, niinkuin kyllä ennen, ärsytä kansalaisia lainrik-
10000: komiseen, he eivät enää käy piiskalla niiden selkään; he kohte-
10001: levat yleisöä lujasti, mutta arvokkaasti. Se on ainakin minun
10002: kokemukseni siitä ja sen takia annetaan sille tosiaankin kunnioi-
10003: tusta ja arvoa.
10004:        Minulla ei nyt ole tässä numeroita käytettävänä, jotta
10005: voisin verrata missä suhteessa esim. Helsingin poliisivoima on
10006: muiden suurkaupunkien poliisivoimaan, mutta minä luulen us-
10007: kaltavani sanoa, että se on ainakin Lontooseen nähden vähintäin
10008: kaksinkertainen ja kuitenkaan ei tämä maa mahda olla sellainm
10009: kauhea rikosten maa (huutoja: on.) Lontoon kaupunki on päin-
10010: vastoin tunnettu suurrikosten pääpesäksi.
10011:        Kun nyt tämä on selitetty, niin minun käsitykseni mukaan
10012:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpallatsiooni.    1427
10013: 
10014: 
10015: hallituksella ei ole vähääkään syytä lisätä poliisivoimaa tässä maas-
10016: sa vaan päinvastoin vähentää. Poliisia lisäämällä ei oloja paranneta,
10017: niinkuin minä ja muut olemme täällä esittäneet, poliisi tulee yhä
10018: enemmän tarpeettomaksi sen mukaan kuin reformeja toimeenpan-
10019: naan alempien kansakerrosten hyväksi, mikäli tosiaan noudate-
10020: taan k a n s a n t a h t o a. Jos niin tehdään, niin tullaan
10021: kuten sanoin, toimeen paljon pienemmällä poliisivoimalla kuin
10022: mitä Suomessa nyt on. Kaikki muut toimenpiteet ovat turhat
10023: eivätkä vie mihinkään pysyviin tuloksiin, kuten Talleyrand sanoo:
10024: ,pajuneteilla ja poliisisapeleilla saadaan toimeen kaikkia muuta,
10025: mutta ei rauhallisia oloja".
10026: 
10027:        Ed. Bäck: Minäkin olen yhtynyt niihin, jotka ovat lausu-
10028: neet siviilitoimikunnan päällikölle kiitollisuutensa hänen asialli-
10029: sesta ja valaisevasta lausunnostaan. Täällä on tahdottu tänä il-
10030: tana heikantaa tämän lausunnon vaikutusta sillä, että on koeteltu
10031: todistaa, että ne rikokset, jotka ovat näinä vuosina maassamme
10032: tapahtuneet, ovat muka jossain yhteydessä n. k. aktiivisen vas-
10033: tarinnan kanssa. Tällä tavalla kuitenkin minun mielestäni vede-
10034: tään keskustelu syrjäseikkoihin. Eihän interpellatsioonin teki-
10035: jäkään ole tehnyt senaatille kysymystä siitä, mitenkä rikokset
10036: ovat syntyneet ja missä suhteessa ne ovat menneisyyteen. Hän
10037: on kysynyt, minkätähden poliisivoimaa on lisätty. Minä en ota
10038: tutkiakseni, missä suhteessa viime vuosien rikokset ovat n. k.
10039: aktiiviseen vastarintaan. Tämä on mielestäni sivuseikka. Pää-
10040: asia on, että rikoksellisuus on äärettömän suuressa määrässä kas-
10041: vanut. Tämän on itse interpellatsioonin tekijäkin tämänpäiväi-
10042: sessä lausunnossaan tunnustanut. Rikos on aina rikos, oli se
10043: sitten missä yhteydessä menneisyyteen tahansa.         V allattomuus
10044: on aina vallattomuus. Minä uskallan mennä niinkin pitkälle mah-
10045: dollisista tuomioista ja vastaväitteistä huolimatta, että tuomitsen
10046: senkin työn rikokseksi, kun sortajan sydämeen lennätetään kuo-
10047: lettava nuoli. Minä nim. en voi irtautua sen miehen sanasta, joka
10048: lausui : ,Joka miekkaan tarttuu hänen pitää myös miekkaan
10049: hukkumaan". Jos nyt pidämme kiinni siitä, että rikoksellisuus
10050: on maassamme kasvanut, eikö meidän sitte täydy antaa nykyiselle
10051: hallitukselle tunnustustamme siitä, että se on koettanut ehkäistä
10052: tätä rikoksellisuutta? Missään kulttuurivaltiossa ei kärsitä val-
10053: lattomuutta. Ranska on vapauden syntymämaa, mutta ranska-
10054: laiset politikoitsijat ovat niin ymmärtäväisiä, että he voivat tehdä
10055: eroituksen vapauden ja vallattomuuden välillä. Täällä on tänä-
10056: päivänä sanottu, että kun mahtavia virtauksia ilmaantuu kansan
10057: keskuudessa, niin ei hallitus saa niitä väkivallalla ehkäistä sil-
10058: loinkaan, kun nämä virtaukset esiintyvät vallattomuuden muo-
10059: dossa. Näin sanoi interpellatsioonin tekijä. Tätä periaatetta ei
10060: J428                Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
10061: 
10062: 
10063: Ranskassa, tuossa radikaalisessa Ranskassa noudateta.            Arv.
10064: edustajat ovat varmaankin seuranneet tuota liikettä etelä-Rans-
10065: kassa, viinin viljelijäin keskuudessa. Sekin oli mahtava virtaus,
10066: mutta kun tämä virtaus meni vallattomuuteen, silloin hallitus
10067: pelkäämättä voimakkaasti astui sitä vastaan. Ja kun siitä teh-
10068: tiin interpellatsiooni Ranskan edustajakamarissa, niin kamari oli
10069: niin ymmärtäväinen, että se antoi tunnustuksensa hallitukselle
10070: siitä että se oli tehnxt lopun vallattomuudesta. Minä toivon, että
10071: Suomen ensimäinen kansallinen eduskunta on niin ajatteleva,
10072: että sekin antaisi tunnustuksensa hallitukselle siitä, että se on
10073: koettanut tehdä lopun vallattomuudesta, joka kaikista vastaväit-
10074: teistä huolimatta maassamme vallitsee.
10075:         Interpellatsioonin tekijä ed. Nuorteva väitti, siviilitoimi-
10076: tuskunnan päällikön asiallisesta lausunnosta huolimatta, että po-
10077: liisin lisäys on tarpeeton. Hän koetti myös todistaa tätä väi-
10078: tettään, mutta minun mielestäni se tapahtui sillä tavalla, että
10079: vastoin tahtoani tulin kysyneeksi: uskooko hän itsekään siihen mitii
10080: hän sanoo. Ed. Nuorteva todisti nimittäin väitettään sillä, että
10081: hallituksen toimenpiteet eivät ole johtaneet mihinkään tulok-
10082: seen. Ed. Castren on täällä jo tänä päivänä valaisevasti antanut
10083: ed. Nuortevalle vastauksen juuri tässä suhteessa. Hän on selvästi
10084: todistanut että pääsyy, minkätähslen hallituksen toimenpiteet ei-
10085: vät ole johtaneet toivottuun tulokseen, on juuri se seikka, että
10086:  sosiaalidemokraattinen sanomalehtiryhmä maassamme ei ole toi-
10087: minut sillä tavalla kuin sen olisi pitänyt toimimaan. Ed. Castren
10088: luki monta todistusta, ehkäpä nämä todistukset jäävätään, ehkäpä
10089: niitä koetetaan selittää siten että Jie tulevat interpellatsioonin te-
10090: kijän hyväksi. Olkoon tämän asian laita miten hyvänsä. Minä
10091:  puolestani tahdon mainita yhden todistuksen, joka ,on omansa to-
10092:  distamaan että sosialistinen sanomalehdistö on tehnyt itsensä syyl-
10093:  liseksi kansan yllyttämiseen.
10094:         Täällä on tänä päivänä puhuttu tuosta kamalasta murhasta,
10095:  joka tapahtui Taalin tehtaalla; siellähän Högberg ampui kaksi
10096:  ihmistä. Sama Högberg sanoi poliisitutkinnossa, kun häneltä
10097:  tiedusteltiin syytä hänen kamalaan tekoonsa, että syy, minkä-
10098:  tähden hän oli tuon kamalan työnsä tehnyt, oli se kiihoitus, joka
10099:  oli hänelle annettu sosiaalidemokraattisen puolueen sanomaleh-
10100:  dissä. Minä toivon ettei Högbergin todistusta jäävätä.           Ed.
10101:  Castren on täällä tänä päivänä puhunut itkevistä vaimoista, jotka
10102:  ovat surreet vainajiensa kohtaloa. En tahdo niistä puhua. Pu-
10103:  hun Högbergistä, joka vankilassa epätoivoisena suri kauheaa te-
10104:  koansa. Hänen epätoivonsa meni niin pitkälle, se tuli niin sy-
10105:  väksi ja valtavaksi, että hän viimein lopetti elämänsä. Minun
10106:  mielestäni tämä oli tapaus, jonka olisi pitänyt herättämään sosia-
10107:  lististen ammattipolitikoitsijain omaatuntoa.
10108:            Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.   1429
10109: 
10110: 
10111:        Herra Nuorteva puheessaan antoi tietysti läimäyksen halli-
10112: tukselle. Hallituksessa, senaatissa on pääsyy nykyajan rikoksel-
10113: lisuuteen. Ja millä tavalla? Siten että hallitus ei ole ymmärtä-
10114: nyt niitä demokraattisia virtauksia, jotka voimallisina liikkuvat
10115: meidän kansassamme. Minun täytyy nytkin sanoa, että epäilen
10116: tokkohan herra Nuorteva, kun hän näin lausui, puhui vakaumuk-
10117: sensa mukaisesti. Eikö meidän hallituksemme ole koettanut ym-
10118: märtää kansamme vapauden rientoja, eikö se ole koettanut ym-
10119: märtää ja tyydyttää sitä voimakasta demokraattista henkeä, joka
10120: nyt puhaltaa keskuudessamme? Jos tahdomme olla rehellisiä,
10121: kuulummepa sitte mihin puolueeseen tahansa ja ajattelemmepa se-
10122: naatista mitä hyvänsä, niin meidän täytyy myöntää, että senaat-
10123: timme on antanut arvoa juuri tälle demokraattiselle kansan hen-
10124: gelle. Meillä on yleinen äänioikeus, yksikamarijärjestelmä j. n. e.
10125: Onhan sekin tosiasia, että edustaja Nuorteva on voinut tehdä
10126: merkillisen interpellatsiooninsa, todistus siitä, että meidän
10127: hallituksemme on käsittänyt kansamme demokraattisia vaati-
10128: muksia.
10129:        En tahdo täällä kauemmin puhua, täällä on jo niin pitkiä
10130: puheita pidetty. Tahdon lopuksi vaan kajota yhteen seikkaan.
10131: Suomen sosiaalidemokraatit ovat luvanneet luoda uuden Suomen,
10132: Suomen, jossa vapaus, oikeus, ihmisrakkaus asuu. Tässä uu-
10133: dessa Suomessa on tietysti oleva parempia ihmisiä kuin ne, jotka
10134: asuvat meidän ,porvarillisessa, huonossa isänmaassamme". Epäi-
10135: len kuitenkin, tokkohan sosiaalidemokraatit meidän maassamme,
10136: ainakaan sillä kannalla kuin he nyt ovat, voivat luoda noita pa-
10137: rempia ihmisiä. Ja jos joku rikos tapahtuu, silloin ei sosiaalide-
10138: mokraattisissa sanomalehdissä koskaan koeteta herättää rikok-
10139: sentekijän vastuunalaisuustunnetta. Kun joku juopottelee, niin
10140: se tietysti on yhteiskunnan vika. Siinä voi olla jotakin perää,
10141: mutta kyllä kai se on myös juopottelijan vika. Sitä eivät kui-
10142: tenkaan sosiaalidemokraatit tahdo myöntää; syyttävätpä he kirk-
10143: kojen ehtoollisviiniäkin. Jos joku varastaa, ei se tietysti ole
10144: varkaan vika, vaan yhteiskunnan. Jos joku murhaa, ei se ole
10145: murhaajan syy, ei. Luullaanko todellakin, että tällä tavalla voi-
10146: daan kasvattaa sellaista kansaa, joka voi kärsiä, joka voi tehdä
10147: työtä, joka voi ottaa vastaan ei ainoastaan elämän iloisia, vaan
10148: myöskin synkkiä vastoinkäymisen päiviä. Ei ! Tuollaisella kas-
10149: vatuksella synnytetään vaan raukkamaisia ihmisiä, joilta koko-
10150: naan puuttuu voimaa ja ennen kaikkea persoonallista edesvastuun-
10151: tunnetta.
10152:        Minä uskallan lausua toivomuksenani sen, että herra Nuor-
10153: tevan interpellatsiooni pannaan paperien joukkoon, ettei se siis
10154: anna aihetta mihinkään toimenpiteeseen. Minun mielestäni herra
10155: Nuortevan oma lausuntakin on ollut paras todistus siitä, että hän
10156: 1430                Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
10157: 
10158: 
10159: itsekin on sitä mieltä, että hänen interpellatsiooninsa oli taktil-
10160: linen erehdys.
10161: 
10162:        Ed. Pykälä: Saadakseni lähtökohdan nyt kysymyksessä
10163: olevalle asialle, täytyy ottaa suurlakosta kiinni. Jokainen tietää
10164: tuon puhdistavan myrskyn, joka Suomessa silloin kävi. Olisi
10165: luullut, että kaikki puolueet, kaikki kansankerrokset silloin oli-
10166: sivat ryhtyneet todelliseen luovaa.n työhön, luomaan uutta yhteis·-
10167: kuntaa, jota niin kipeästi kaikki kaipaavat, mutta puoluekiukku
10168: ja toistensa ymmärtämättömyys tuli silloin vasta kaikessa lois-
10169: tossaan näkyviin.       Entisiä hallituspuoluelaisia syytettiin siitä,
10170: kuinka suuria tyranneja ne olivat ja kuinka paljon ne tuottivat
10171: isänmaalle pahaa. Olisihan silloin voitu unohtaa tuo ja ruveta·
10172: tekemään parempaa, kun kerran oli tilaisuus. Tuo suurlakon
10173: huumaus oli niin voimakas, että meidän herrat sosialistien joh-
10174: tajat juopuivat siitä luulosta, että valta on luiskahtanut heidän
10175:  käsiinsä. Ruvettiin järjestämään kautta maan punakaartia ja sa-
10176:  nottiin, että sillä hoidetaan maan poliisivoimia ja pide-
10177: tään järjestystä yllä tarpeen tullen. Aivan oikein, tarkoitus
10178: hyvä - mutta mihin tuloksiin siitä johduttiin? Niillä toimi-
10179: tutettiin sotilasharjoituksia, niitä komennettiin marssimaan ja
10180:  kestämään, annettiin säännölliset ohjeet ja määräykset, valittiin
10181:  päähallinto Helsinkiin ja vihdoin viimein ilmestyi heille oma
10182:  Gaponinsa, toisin sanoen Kock. Tämä otti koko suuren liik-
10183:  keen hoitonsa ja antoi päiväkäskynsä niinkuin ainakin armeijalle.
10184:  Tätä julistettiin saloilla ja kylissä, että tämä on se köyhälistön
10185:  armeija, jolla köyhälistö itselleen raivaa tien valtaan. Oli myös
10186:  olemassa Suomen kaarti, oli n. s. kaartin pataljoona. Mutta
10187:  tämä ei voinut riittää. Meidän herrat porvarit täällä Helsin-
10188:  gissä muodostivat kolmannen kaartin, n. s. suojeluskaartin, ja
10189:  nämä kolme kaartia nyt pitävät silmällä kuka tässä vihdoin vii-
10190:  mein vallassa pysyy.       Venäläisellä valtiomahdilla hajoitettiin
10191:  ensin Suomen kaarti ja kotimaisella hallitusmahdilla suojelus-
10192:  kaarti ja punainen kaarti. Nyt ei olisi ollut kaartia ensinkään,
10193:  muta hallitus rupesi luomaan n. s. poliisikaartia niitten tilalle.
10194:  Siis kaartitta ei mitenkään voida Suomessa olla, se on itsestään
10195:  selvä. Minkä verran hallituksella oli aihetta ruveta järjestä-
10196:  mään poliisikaartia, se on tässä täysin selvästi näytetty. Niin
10197:  vähän kuin minä olen poliisivaltion ihailija, niin pakostakin mei-
10198:  dän täytyy turvautua ennemmin poliisivaltaan kuin rosvoval-
10199:  taan; kolmatta mahdollisuutta tässä ei ole valittavissa. Jos herrat
10200:  sosialistit olisivat tuon valtavan kansaliikkeen koettaneet ohjata
10201:   todelliseen valistustyöhön ja järkevään, ajattelevaan toimintaan,
10202:  olisivat he tehneet suuremman palveluksen kuin kiihoittaessaan
10203:   toisia kansanluokkia vastaan.      Minä olen juuri siitä seudusta,
10204:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.     1431
10205: 
10206: 
10207: jota tänään on täällä niin monta kertaa mainittu, nim. Pölläk-
10208: kälästä, - Pölläkkälän työväenyhdistyksen talo näkyy minun
10209: ikkunaani ja olen jotenkin likeisessä tekemisessä niitten henki-
10210: löitten kanssa, jotka täällä ovat tänään monta kertaa mainitut.
10211: Tämän työväenyhdistyksen toiminta oli kaikkea muutakin kuin
10212: työväenliikettä suurlakon jälkeen. Siellä kävi kiihoittajia, agi-
10213: taattoreita, mutta järkevää johtoa ei siinä ilmestynyt. Tunnettu
10214:  Suursaaren sahan lakko, joka oli myös kiihottajien toimeenpa-
10215: nema, päättyi isännöitsijä Geffertin murhaan. Täällä on jo niin
10216: selvän selvästi valaistu murhan syy ja seuraukset, ettei minun
10217: tarvitse niihin enempää kajota. Samaan aikaan Kiviniemessä
10218: tapahtui myöskin Popoffin murha, jota täällä niinikään on mai-
10219: nittu. Siinä myöskin oli Pölläkkälän järjestyneen työväen yh-
10220: <listys johtotoimissa. Joulukuun 15 p :nä tapahtui ihan naapu-
10221: rissani Suikin mutha ja sen verran kuin siinäkin päästiin jälille,
10222: oli siinä järjestynyt työväki johtamassa, vaikka todella Räisä-
10223: 1än työväenyhdistyksen jäsenet, tuon suurmurhaajan Savinaisen
10224:  johdolla. Täällä on mainittu, mitä ne vangitut ovat sanoneet,
10225:  jotka rikokset ovat tehneet. Minä myöskin voin mainita mitä
10226:  Suikin murhaaja Hiili sanoi. Hän tunnusti itse oikeudessa, että
10227: bän oli viimeinen, joka huivia kiristi. Muolan käräjillä, silloin
10228: kun hän sai tuomionsa, pyysi hän minua viemään terveiset van-
10229: hemmilleen. Hän sanoi olevansa rikollinen perinnöllisesti, hä-
10230: nen isänsä oli hänelle ohjeita antanut, hänen äitinsä oli häntä
10231: aina neuvonut hyvään. Mutta hänellä oli niin voimakas vasta-
10232: vaikutus rikoksiin, että hän ei ehkä koskaan olisi tullut niitä
10233: tehneeksi, ellei hän olisi joutunut sosialidemokraattisen agitaat-
10234: torin kiihotuksen alaiseksi.      Lukiessaan näitä kiihoittavia kir-
10235:  joituksia hän ymmärsi ne yksipuolisesti ja joutuessaan suur-
10236: rosvon Savinaisen vaikutuksen ~laiseksi hänen kohtalonsa päät-
10237: tyi tuohon kamalaan tekoon. Hän mainitsi tutkimusvankeuden
10238: aikana Viipurin linnassa, että hän ei voinut nukkua neljään yö-
10239: hön silloin kun hän vietiin linnaan. Olin myöskin mukana vangit-
10240:  semassa häntä; hän sanoi aina ajatelleensa isäänsä, oliko hän
10241: ,ehkä vangittu samasta rikoksesta, johon hän ei ollut syypää.
10242: Sunnuntaina kun menin kirkkoon, sanoi hän, en joutanut seuraa-
10243:  maan papin sanoja, sillä omaatuntoani kaivoi, vaan minä rau-
10244: battomana vaanin silmilläni ympäri kirkkoå näkyisikö missään
10245: harmaahapsista isääni. - Se vaivasi tätä nuorta miestä. Hiili
10246: 1ähetti tovereilleen Räisälään nämä terveiset: Etsikää valistusta,
10247:  bankkikaa itsellenne tietoja, ei murhilla tätä maailmaa paran-
10248:  neta; omatuntoni on minut tuominnut eikä maallinen oikeus. -
10249: Jos tätä selitettäisiin suurille laumoille, niin luulen, että poliisi-
10250: voima kävisi osaltaan tarpeettomaksi.
10251:        Tässä on jo annettu vastauksia herra Nuortevan selityk-
10252: 1432                 Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
10253: 
10254: sun. Minäkin meinasin sanoa, ettei se sisältänyt mitaan muuta
10255: kuin tunnustuksen, että hallitus on ollut oikeutettu tässä asiassa
10256: miin tekemään kuin se on tehnyt. En voi olla ed. Castn!nille,
10257: -niin paljon kuin eräissä kohdin yhdynkin häneen - huomaut-
10258: tamatta siihen hänen väitteeseensä, että paikkakunnan väestö
10259: muka olisi rikoksellisia suojannut tuolla Vuoksen laaksossa teh-
10260: dyissä. Pölläkkälän y. m. murhissa, en voi olla paikkakuntalai-
10261: sena ja paikkakuntalaisten edustajana panematta vastalausetta
10262: hänen ehkä vasten tahoaan lausumaansa sanaan. Ne, mitä oli:
10263: suojelijoita Savinaisella ja muilla, eivät olleet paikkakuntalaisia,
10264: vaan heitä suojeltiin Käkisalmen, Räisälän ja Kaukolan saloilla,
10265: missä ei mikään valistus ole käynyt, vaan ainoastaan sosialistien
10266: agitaattorit. Ei suinkaan paikkakunnan väestö suojelusta anta-
10267: nut. Paikkakuntalaiset olivat näistä tapahtumista niin kauhuis-
10268: saan, että jokainen talo oli varustettu aseilla, sellaisetkin talot,
10269: joissa ei ikinä ollut aseita käytetty, lähettivät vartavasten mie-
10270: hiä Viipuriin ostamaan aseita suojellakseen itseään noilta kau-
10271: heilta rosvojoukoilta. Jokaisen talon ikkunat olivat siihen aikaan,
10272: jolloin tuli tehdään, peitetyt paksuilla matoilla ja ryyjyillä, ettei
10273: voisi näkyä ikkunan läpi. KQkonaiset kylät ja seudut olivat
10274: ikäänkuin haudan hiljaisuudessa ja pimeydessä. Tällaisen vai-
10275: kutuksen olivat sosialistit tehneet sillä paikkakunnalla.           Niin
10276: likellä kuin minä seisonkin herroja sosialisteja - minä olen ehkä.
10277: ensimäisiä, jotka ovat tässä maassa sosialistisia oppeja selittä-
10278: neet - , niin en koskaan ole ymmärtänyt, että rosvouksilla voi-
10279: daan mitään sosialistista enemmän kuin mitään muutakaan yh-
10280: teiskuntaa luoda. Jos kuka tuntee yhteiskunnassa olevat puutteet
10281: ja virheet, niin maalaisväesö; ketäpä ne enemmän painavat kuin
10282: meitä maalaisia. Mutta me emme koskaan turvaa aseisiin em-
10283: mekä rosvouksiin, me koetamme päästä valistuksen tietä oikeu-
10284: den voittoon. Jos tätä sosialistitkin tahtovat, niin me voimme
10285: käsi kädessä taistella kurjuutta kärsivän köyhälistön puolesta.
10286: Mutta me maalaiset emme voi koskaan tarjota ystävän kättä,
10287: niin kauan kun itse sosialistien johtajat sanomalehdissään ylis-
10288: tävät murhaa ja kiihoittavat rikoksiin. Niin katkeraa kuin tämä
10289: on kuulla, niin ei se myöskään ole hauskaa sanoa.
10290:        Ed. Valavaara mainitsi myöskin, että               kysymyksessä
10291: oleva Korpela, Pölläkkälän työväenyhdistyksen johtaja, olisi ollut
10292: niin likellä perustuslaillisia tai porvarillisia, että sai niiltä aseita~
10293: Pyydän edustaja Valavaaralie huomauttaa, että hän ei kykene
10294: sitä todistamaan. Mainittu henkilö oli paikkakunnallaan siina
10295: huudossa, ettei kukaan kunnon kansalainen laskenut häntä niin
10296: likelle, että olisi hänen kanssaan ruvennut sellaisista asioista kes-
10297: kustelemaan. Millä punainen kaarti hankki aseita? Se hankki
10298: kootuilla varoilla. Minullakin oli tilaisuus nähdä keräyslistat.
10299:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.     1433
10300: 
10301: 
10302: johon oli merkitty 6oo markkaa, joukossa sadankin markan ena
10303: - en lähde sanomaan, minkä puolueen jäsenet olivat noita sadan
10304: markan eriä merkinneet. se ehkä ymmärretään ilman sitäkin.
10305: Tällaista toimintaa oli punakaartilla ainakin siellä ja ehkä lienee
10306: ollut koko maassakin, vaikka sitä koetetaan todellisuudessa sa-
10307: lata. Sanoihan Kockikin, kun Viaporin kapina ei onnistunut:
10308: Nyt kaivetaan aseet maahan siksi, kun tulee parempi tilaisuus.
10309: Tämä todistaa, että on niitä aseita ollut muuallakin, ei ainoastaan
10310: Räisälässä ja Muolassa.
10311:        Täällä on puhuttu niin paljon ja valaistu asiaa siksi paljon,
10312: ettei siihen enää mitään sanottavaa ole. On totta, että rauhal-
10313: lisiin maaseutuihin, johon niitä ei ole pyydetty ja joissa niitä ei
10314: olisi tarvittu, on lähetetty poliseja, mutta on ymmärrettävä, että
10315: virheitä tehdään aina, missä ei voida seisattua kohtuullisuuteen,
10316: vaan mennään yli äyräitten. Jos tahdotaan päästä poliisival-
10317: lasta, niin jokaisen kansalaisen on pyrittävä siihen, ettei sitä
10318: tarvita, eikä vaadittava, että hallituksen asia on johtaa meitä.
10319: Sitä tietä pääsemme siihen, mutta emme muuten. Ruvetaan nyt
10320: näyttämään, että poliisi on tarpeeton tästä lähtein. Kyllä luullakse-
10321: ni hallitus mielellään hävittää poliisin mitättömän pieneksi. En tah-
10322:  do ylistää hallitusta, ettei se olisi tehnyt virheitä, mutta en myös-
10323:  kään voi kannattaa interpellatsioonia, ~ttei hallituksella olisi ollut
10324:  todellista aihetta poliisivoiman lisäämiseen. Hallituksen selityksen
10325:  saatuamme katson, että tämä keskustelu jo täysin valaisee, mihin
10326:  eduskunta pyrkii, ja ehdotan, että pitemmittä keskusteluitta siir-
10327:  rytään päiväjärjestykseen, joten hallituksen selityksen ja tämän
10328:  keskustelun annetaan olla vastauksena kysymykseen.
10329: 
10330:       Ed. Tainio: Tässä ei oikein tiedä, kummalleko täällä vas-
10331: taa, herra siviilipäälliköllekö vai ed. Castrenille, he kaksi
10332: näyttävät kuuluvan niin läheisesti yhteen. Minä hyvin hyvällä
10333: syyllä uskon, että kun siviilipäällikkö, senaatton, e1 keh-
10334: dannut olla niin hävytön kuin tunnettu ed. Castren, niin kuitenkin
10335: samassa toimistossa on (huutoja: järjestykseen, järjestykseen!)
10336: laadittu ne asiapaperit, joita täällä on pari tuntia luettu. Näin
10337: ollen minun täytynee pitää myös ed. Castrenia hallituksen
10338: puolivirallisena edustajana. Sentähden ehkä tulen kiinnittämään
10339: pikkuisen suuremman huomion hänen saarnaansa kuin se an-
10340: saitsisi, sillä oikeastaan se ei ansaitsisi mitään. Hän oli kyllä
10341: nlmistanut hirveän raskaita syytöksiä sisältävän asiakirjan, esitti
10342: sen tunnetulla puhujataidonaan ja kuitenkaan ei tässä huoneessa
10343: ollut yhtään edustajaa, johon se olisi vaikuttanut (huutoja: on
10344: kyllä, on kyllä!), sillä kukaan ei ottanut sitä vakavalta kannalta;
10345: olemme tottuneet herra Castrenin leikillisyyteen ja sentähden sitä
10346:  katsotaan kuin klovnia sirkuksessa. Jos sen esittäjänä olisi ollut
10347: 1434                Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
10348: 
10349: 
10350: joku toinen henkilö, (huutoja eri tahoilta) -kiitoksia paljon! -
10351: (huutoja: Puhemies kutsuu järjestykseen) niin ehkä olisi (huutoa!)
10352:        Ja mitä taas tulee itse tähän asiaan, niin me jo ennakolta
10353: hyvin tiesimme, millä tavalla tämä interpellatsiooni tullaan täällä
10354: vastaanottamaan.       Me tiesimme ennakolta aivan hyvin, että
10355: saamme täällä niskaamme kaikki ne ikivanhat syytteet anarkis-
10356: mista ja jos jostakin, mutta siitä huolimatta sen teimme, sillä
10357: se oli välttämätöntä. Se puhdistaa jonkun verran asemaa ja sen
10358: kautta toivottiin myöskin tilaisuutta - jos tämä asia nimittäin
10359: lähetettäisiin valiokuntaan - saada selvyyttä eräisiin seikkoihin,
10360: joista puolueitten välillä on riidelty. Täällä nyt jo on ihmeen
10361: omituisia, ristiriitaisia väitteitä heitetty toinen toisiaan vastaan.
10362: Ed. Castn!n tiesi kertoa, että paikkakunnan väki suojeli Pölläk-
10363: kälässä noita roistoja, Savinaista ja muita. Ed. Pykälä kumoaa
10364: sen jyrkästi, että näin on tapahtunut, että muka sosialistit sen
10365: tekivät, mutta senhän tekivät perustuslailliset (naurua), senhän
10366: teki Matti Läheniemi, joka oli tuon kuuluisan Karjalan mahdin
10367: päällikkö ja perustuslaillisten parhaita luottomiehiä (hyvä! hyvä!)
10368: Matti Läheniemi, joka oli tunnettuja toimihenkilöitä ja nauttii
10369: koko Karjalan perustuslaillisten suosiota, piti suurlakon loppu-
10370: juhlassa puheen, jossa selvin sanoin viittasi, ettei toiminta vielä
10371: tähän lopu, tämän jälkeen alkaa toisenlainen toimintakausi, ja
10372: silloin siellä perustuslailliset huusivat: hyvä.
10373:        Ja kun me toivomme tämän asian lähettämistä valiokun-
10374: taan ja olemme tätä esittäneet, niin olisi siinä selvitettävä vielä
10375: eräs toinenkin seikka : tuomitaanko ainoastaan köyhät roistot
10376: vai tuomitaanko rikkaatkin, onko murha tai ryöstö luvallinen
10377: silloin, kun sen tekee yläluokkaan kuuluva henkilö yläluokkalais-
10378: ten suostumuksella ja onko se ainoastaan silloin moitittava, kun
10379: sen tekee köyhä, sivistymätön ja valistumaton, niinkuin täällä
10380: usein on huomautettu. Meillä on tutkimatta vielä eräitä pommi-
10381: historioita, mutta, jos haluttaisiin ruveta perinpohjaiseen pyyk-
10382: kiin, niin olen jotakuinkin varma, että saataisiin tarkkoja tietoja
10383: niistä ja niihin syylliset eivät löydy täältä vasemmalta (huutoja:
10384: todistuksia!). Todistukset tulevat olemaan liian murhaavia sil-
10385: loin kun minä ne annan. (Naurua.) Olisin toivonut, ettei minun
10386: olisi tarvinnut tulla täällä tällaisen asian kanssa esille - vaikka
10387: voihan joukko samallaisia vielä vastakin esille tulla - , mutta
10388: se on ed. Castrenin tyhmyys, joka pakottaa tällä tapaa esiinty-
10389: mään. Hän alkaa provoseerata täällä pitkällä rikoslistalla -
10390: ja miltei samalla tavalla menetteli sivilipäällikkö -. Täällä syy-
10391: tetään sosiaalidemokraattista puoluetta, aivan kuin mikään puo-
10392: lue voisi vastata yksityisen jäsenensä työstä:. Ja vaikka Pölläk-
10393: kälän työväenyhdistys olisi täynnä anarkisteja ja vaikkei siellä
10394: olisi yhtään sosialistia, ei sillä ole tuomittu vielä sosiaalidemok-
10395:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.    1435
10396: 
10397: 
10398:  raattinen puolue. Saattaa olla, että meillä on sellaisia yhdistyk-
10399:  siä joissa on suuri joukko anarkisteja, joita emme saa pois, koska
10400:  he eivät ole tarpeeksi rehellisinä esiintyneet, mutta ei heillä ole
10401:  naamassa kylttiä enemmän kuin ed. Castrenilla siitä, mihinkä
10402:  puolueeseen he kuuluvat. (Naurua).
10403:         Ed. Castren aina tiesi erittäin raskauttavana asianhaarana
10404:  huomauttaa, jos rikollinen kuuluu tai oli joskus kuulunut
10405:  työväenyhdistykseen. Muistelen että eräs surullisen kuuluisa
10406:  Karsten oli aikoinaan Castrenin asianajotoimistossa, olisikohan
10407:  siveellinen turmelus sieltä tarttunut. (Naurua). Logiikka on
10408:  ainakin yhtä hyvää kuin ed. Castrenilla.
10409:         Se olin minä, joka huusin: valhetta, silloin kun ed. Castren
10410:  väitti, että sosiaalidemokraattinen sanomalehdistö olisi puolta-
10411: nut rikoksia, tehnvt kaiken voitavansa tällaisten rikollisten ilmi-
10412: tulon estämiseksi ]. n. e. Ja minä rohkenen yhä edelleen uudistaa
10413:  tämän hieman törkeän sanan, joka kuitenkin oli niin paikallaan.
10414:  En käytä sitä mielelläni, mutta kun meitä vastaan esiinnytään
10415:  jotenkin törkeästi, niin se on siten kuin ed. Danielson-Kaimari
10416:  sanoi, että sellainen nahka sietää sellaisen parkin (Naurua).
10417:         Sosiaalidemokraattinen sanomalehdistö on tehnyt enem-
10418: män, oikeastaan tehnyt kaiken, mitä tässä maassa tehty on, anar-
10419: kismin vastustamiseksi, ja ilman sosiaalidemokraattista puoluetta
10420:  ja jollei sen voima olisi ollut siksi suuri kuin se on, tämä maa
10421: ei olisi suurlakon vaiheista suoriutunut sillä tavalla kuin se suo-
10422: riutui (hyvä! hyvä! vasemmistosta). Olen kuullut että senaat-
10423: tori Mechelin on joskus luvannut Pietariin, että hän rauhoittaa
10424: tämän maan. Se olisi ollut mahdottomuus kvmmenelle Mecheli-
10425: nille ilman meitä. Jos tätä maata on onnist~ttu rauhoittamaan,
10426: siitä koko ansio, niin kiittämätön työ kun se onkin, on sosiaali-
10427: demokraattisen puolueen. Mutta siitäkö, että me emme ole on-
10428: nistuneet siinä paremmin, te meitä syytätte? Ja se, että me
10429: emme ole onnistuneet siinä paremmin, sehän johtuu juuri siitä
10430: vastustuksesta, jota porvaristo on harjoittanut koettaessaan kyl-
10431: vää epäluuloa sitä ainoaa liikettä vastaan, joka kuitenkin antaa
10432: niille tulevaisuuden toiveen, sellaisille Högbergeille ja muille,
10433: joilta se toivo on aikoja sitte jo kadonnut. Anarkismi on sen
10434: työläisen katsantokanta, jolla ei ole toivoa paremmasta, sosia-
10435: lismi antaa toivon parempaan, se opettaa ihmisiä ajattelemaan,
10436: panee heitä itsenäiseen työhön ja toimintaan, se kasvattaa heitä.
10437: Ja sitä paitsi ilman sitä, mitä olisi ollut koko perustuslaillinen
10438: puolue ja liike tässä maassa, se, joka ylpeilee täällä laillisuudesta
10439: ja yhtä mittaa ylpeilee sillä, sekin kaikki vielä on niitten ansio,
10440: jotka ovat osanneet juuri tuon köyhälistön herättää itsenäiseen
10441: työhön ja ajatteluun ja näyttää sille, että elämässä on muutakin
10442:                     Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
10443: 
10444: 
10445: eikä vaan paljasta työtä ja nälkää, vaikka sitähän sillä vaan kai
10446: toivottaisiin olevan.
10447:         Sellaiset yksityiset sanomalehtileikkaukset, kuin ed. Ca-
10448: stren esitti, ovat aina mitä suurimmassa määrin valheellisia.
10449: Sieltähän oli jätetty pois joko alku tai loppu, ehkä keskeltäkin,
10450: sinne oli kelvannut lause sieltä tai täältä. Jos minä rupeisin
10451: sillä tavalla ed. Castrenin puheen karsimaan sieltä tai täältä,
10452: niin jokainen luulisi häntä hulluksi.
10453:         Mutta kyllä me olemme sanoneet ja väittäneet, ettei riitä
10454: se, että murhaajat tuomitaan ja saatetaan ne rangaistukseen.
10455: Sillä ei murhia poisteta. Täytyy poistaa todella rikollisuuden
10456: syy, sillä joskin murha on rangaistava ja murhaajaa moitittava,
10457: niin ei se yksinomaan riitä, kuten ed. Bäck luulee, sillä määrätyt
10458: olosuhteet synnyttävät määrättyjä mielialoja ja henkilöitä ja si-
10459: käli kuin olosuhteet voidaan muuttaa, sikäli muuttuu näiden
10460: henkilöiden työ ja toiminta. Kun sosialistinen sanomalehdistö
10461: on noiden murhien syitä selitellyt yhteiskunnallisiksi, on se siten
10462: tahtonut vaikuttaa vallassa oleviin, huomauttaa niille, että jos ha-
10463:  luatte rauhaa, jos haluatte järjestystä tässä maassa, niin poista-
10464:  kaa epäkohdat sikäli kuin se teidän voimastanne riippuu. Me
10465: kyllä olemme aina tienneet meidän velvollisuutemme: se on si-
10466:  vistyksen ja valistuksen levittäminen ja työläisjoukkojen jär-
10467:  jestäminen ei yksistään paljojen puheitten ja agitatsioonin kautta,
10468:  vaan sillä vakavalla tavalla, jolla toistakymmentä vuotta on työ-
10469:  väenyhdistyksissä valistustyötä harjoitettu ja jonka kautta on
10470:  saavutettu hämmästyttäviä tuloksia. Ja jos nämä tällaiset seikat
10471:  katsotaan murhan puoltajiksi, niin tarvitaan todella ammatti-
10472:  asianajaja, joka ottaa väärän asian rahan edestä puoltaakseen.
10473:         Ed. Castrenilla oli kylliksi röyhkeyttä sanoa, että interpel-
10474:  latsioonin tarkoituksena olisi muka saattaa tämä maa ryöstö- ja
10475:  anarkistiliigojen haltuun. Silloinhan kyllä olisi ollut syytä kut-
10476:  sua puhujaa järjestykseen, mutta minä pidän enemmän vapau-
10477:  desta ja annan puheenjohtajalle tunnustuksen, ettei hän kutsunut
10478:  järjestykseen, niin törkeä kuin tuo väite olikin, törkein mitä
10479:  tässä eduskunnassa on koskaan heitettv. Ei sille riitä meidän
10480:  pienten hävyttömyydet, sellaiselle suurelle mestarille. (Naurua!)
10481:  - Eikö todellakaan voida nähdä tällaisessa vakavassa asiassa
10482:  mitään muuta kuin saattaa maamme anarkistiliittojen terrori-
10483:   seerattavaksi, vaikka tiedetään, kuinka peloittavassa maarassa
10484:  vihamielisyys poliisin ja kansanjoukkojen välillä kasvaa. Tap-
10485:  peluita kansanjoukon ja poliisin välillä harva se päivä. Tämän-
10486:  päiväinen ,Työmies" kertoo Mikkelistä, kuinka siellä joukko po-
10487:  liiseja ja kansaa tappeli keskenään ja haavoittuneita tuli joukot-
10488:   tain, ja kuinka siellä siviilipukuinen poliisi huiskutti sapelia il-
10489:   massa huutaen että ,päät poikki perkeleiltä, minun henkeni ei
10490:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.   1437
10491: 
10492: 
10493: palj~ maksa".     Silloin, jos poliisi esiintyy tällä tavalla ja suta
10494: saapt esimiehiltään kiitoksia, niin kyllä meillä silloin on syytä
10495: tehdä pieni kysymys asianomaiseen paikkaan, että mitä siellä on
10496: tehty tällaisten epäkohtain korjaamiseksi. Ja sitä paitsi - mei-
10497: dän velvollisuutemme on kerta kaikkiaan sanoa, että poliisivoi-
10498: mien lisäämisellä ei mitään maata koskaan rauhoiteta. Minä
10499: haluaisin kysyä siviilitoimituskunnan päälliköltä, kuinka suu-
10500: ressa määrässä Venäjällä on onnistuttu. Siellä on käytetty mil-
10501: joonia sadottain, siellä on poliisia joka nurkassa, joka talossa so-
10502: taväkeä ja poliiseja yhtä paljon kuin ketään muita ihmisiä yh-
10503: teensä. Eikä siellä siltä lopu terrori, ei siltä lopu murhat. Huo-
10504: mataan siis, että vika on muualla. Ja vaikka Venäjällä tehtäi-
10505: siin joka miehestä poliisi, vaikka olisi poliiseja kuinka paljon
10506: enemmän tahansa, ei se lopu siellä, sitä tietä ei palaannu rauha
10507: ja järjestys. Jos me emme ole täällä sen verran oppineet, kyllä
10508: sietää silloin jo muistuttaa.
10509:         Nyt kun olen ollut tässä näin laillisella kannalla ja ed. Ca-
10510: stren meille vielä monta kertaa huomautti, että ,laki on lailli-
10511: sella tavalla muutettava", niin minä haluaisin kysyä, millä tavalla
10512: lait ovat syntyneet. Yleensä kaikki lait. Eivätkö kaikki lait
10513: ole väkivalian· tulosta?      Väkivalta jokaisen hallitus-suvun oi-
10514: keuden perustana, väkivalta tai vallankumous jokaisen valta-
10515: oikeuden perusteena. Väkivalta tai voima se on jokaisen lain,
10516:  jokaisen valtion turva, eikä laki sinänsä. Ja kun sitä lakia nyt
10517: täällä niin jumaloidaan, niin onhan syytä muistuttaa että ei yk-
10518:  sikään ainoa sivistysvaltio pysyisi päivääkään pystyssä ilman ki-
10519:  väärien ja kanuunien suojaa. Sellaiset ovat meidän lakimme.
10520: Täällä on sanottu, että ne ovat luokkalakeja. Ne eivät ole ainoas-
10521:  taan luokkalakeja, vaan kuristuslakeja ja pakkolakeja. Sillä joka
10522:  ainoa valtio nykyisessä muodossaan lysähtää paikalla kasaan,
10523:  tai pirstautuu, kun otetaan pois kiväärit ja pistimet, joilla lakeja
10524:  pidetään voimassa, sen jälkeen ei niitä kukaan kunnioita niiden
10525:  siveellisen arvon takia sentähden etteivät ne tyydytä kansan si-
10526:  veellisyyden ja oikeuden tunnetta. Ja jokainen maa ja kansa
10527:  rikkoo nuo lait niin pian kuin sillä on siihen voimaa. Meillä oli
10528:  eräs laki voimassa ja käytännössä Bobrikoffin aikana; meillä
10529:  oli voimaa ja me murskasimme sen. Jos Suomen työväellä olisi
10530:  ollut voimaa enemmän, jos sillä tänä päivänä olisi voimaa enem-
10531:  män kuin sillä on, se olisi tehnyt toisin jälkeenpäin kuin se teki
10532:  ja samalla tavalla menettelisi koko maailman työväki ; eikä ai-
10533:  noastaan työväki vaan koko maailman ihmiset sinänsä. On tur-
10534:  haa ruveta puhumaan sillä tavalla meille laeista. Mehän· kun-
10535:  nioitamme niitä jonkunlaisen keskinäisen sopimuksen perusteella,
10536:  kun voimasuhteet ovat epävarmat, ja meillä erityisesti senkin täh-
10537:  den, että tulee ottaa huomioon myös voimasuhteet ulospäin. Ei
10538:                     Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
10539: 
10540: 
10541: ole tarvis tuoda esiin semmoisia fraaseja, vaan on pysyttävä
10542: enemmän reaalisella pohjalla, niin kunnioituskin vastustajaa koh-
10543: taan olisi vähän suurempi, varsinkin kun tiedämme, miten lakia
10544: kaikki lakimiehet ja asianajajat halveksivat. Sillä jos ne afaisi-
10545: vat vaan laillisesti oikeita asioita, niin tuskin olisi käräjäkäyntiä.
10546: Mutta ei ole koskaan niin huonoa asiaa, ettei sitä asiaa puolusta-
10547: maan saisi asianajajaa, vaikka olisi kuinkakin väärässä. Laki·
10548: on niinkuin luetaan ja se riippuu niin paljon asianajajista ja
10549: muista sellaisista. Oikeus ja laki ovat sittenkin kaksi eri asiaa
10550: ja oikeutta olemme sanoneet jo ennen kunnioittavamme, sen
10551: edessä kumartavamme, mutta ei lakia, jos laki ei ole sopusoin-
10552: nussa oikeuden kanssa. Sitä paitsi on huomattava vielä, että pu-
10553: heenaolleista sanomalehtilausunnoista useimmat olivat kirjoitetut
10554: ennen kun työväellä oli äänioikeutta ja se muuttaa paljon asiaa.
10555: Työväen sanomalehdistö on tuntuvasti muuttunut sen jälkeen,
10556: kun työväki sai äänioikeuden ja muuttuu yhä enemmän sitä mu-
10557: kaa kuin luottamus eduskunnan hedelmälliseen työhön kasvaa,
10558: siis olosuhteitten mukaan. Eikä työväen lehtien kanta riipu toi-
10559: mittajista, sillä kyllä työväki meillä itse toimittaa lehtensä. Niit-
10560: ten lausunnot kuvaavat työväen yleisen käsityksen. Jos meidän
10561: sanomalehdistömme on kuinka vallankumouksellinen tahansa, ei
10562: se ole toimittajien vika eikä ansio, se on yleisön, jota lehti pal-
10563: velee. Meidän lehtemme ovat toisenlaisessa asemassa kuin
10564: porvarillisten lehdet. Niiden suuntaa ei määrätä puoluehallin-
10565: nossa; puoluehallinnon suunnan määrää puolue ja sen lehdet.
10566: Lähdetään väärästä päästä, kun syytetään sanomalehdistöä ; se
10567: ilmaisee ainoastaan lukijainsa ajatukset, se on niiden tulkki.
10568:        Ed. Castrenin puheessa olisi hyvin paljon korjaamisen
10569: alaista, mutta ei niihin viitsi kajota, eivät ne ole sen arvotsta.
10570: Mutta voisin hänelle vielä tehdä erään kysymyksen. Mahtaneeko
10571: hän tietää, mistä ovat kotosin ne grafton-kiväärit, joita käytet-
10572: tiin Geffertin murhassa. Eiköhän ed. Castrenilla ole hyvin tark-
10573: koja tietoja noista kivääreistä. Minä en ehdottomasti vaadi vas-
10574: tausta, mutta kyllä olisin iloinen, jos sen saisin. Ja tätä älköön
10575: kutsuttako provokatsiooniksi, sillä kuka käskee lakimiehen te-
10576: kemään tuhmuuksia. Minä luulen, että ed. Castren voisi vastata
10577: tähän kysymykseen hyvin tyhjentävästi, jos vaan tarvittaisiin.
10578: Siihen kysymykseen sisältyy kyllä sen jälkeen paljon enemmän;
10579: minä vaan tahdoin opastaa oikealle tolalle, kyllä minä kysyä voin
10580: sen jälkeen miltei yhtä paljon kuin Albrecht.
10581:        Täällä arvoisa senaattori pahoitteli sitä, että järjestysvalta
10582: ei saa apua yleisöltä, että yleisö järjestysvaltaa vastustaa, sen si-
10583: jaan että sen tulisi sitä auttaa.      Enhän minä ole vanha mies,
10584: paljon nuorempi kuin herra senaattori, mutta olen minä nähnyt
10585: Suomessa toistakin. Helsingissäkin yleisö on ollut sangen aulis
10586:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.        1439
10587: 
10588: 
10589: avustamaan poliisia. Se oli silloin kun översti · Gordie oli poliisi-
10590: päällikkönä. Silloin tultiin toimeen paljon pienemmällä poliisi-
10591: voimalla ja järjestys oli tyydyttävän hyvä. Yleisöstä ei riipu
10592: tämä suhde. Niin kauan kun poliisi pysyy sellaisena kuin meidän
10593: nykyinen poliisi on, niin yleisö ei koskaan sitä auta.' Sellainen
10594: poliisi pysyy voimattomana, sillä yleisö halveksii sellaista polii-
10595: sia, halveksii sitä sentähden, että sitä johdetaan huonosti, sen
10596: päälliköissä vallitsee virkavaltainen henki. Ja varsinkin köyhä-
10597: listö halveksii sitä sentähden, että poliisiksi pyrkijäitä ei vaadita
10598: mitään muuta tutkintoa kuin että hän tuntee vastenmielisyyttä
10599: köyhälistön liikettä kohtaan. Kaikista muista puolueista sinne
10600: kyllä kelpaa, sillä ehtona poliisiksi pääsemiseen on sosialistiviha,
10601: ja kun tällainen ehto asetetaan, kyllä tiedämme, millä tavalla täl-
10602: lainen poliisi järjestynyttä työväkeä kohtelee. Minä olen myös-
10603: kin kuten ed. Huoponen ja tohtori af Ursin ollut ulkomailla ja
10604: nähnyt, kuinka siellä poliiseja kunnioitetaan, esim. Amerikassa
10605: ja Englannissa ja Skandinaavian maissa. Olen nähnyt suuren
10606: suuren väentungoksen, 2 a 3,000 henkilöä, joita yksi ainoa poliisi
10607: piti kurissa. Sen ei tarvitse pitää järjestystä. Jos poliisi joskus
10608: jotakin sanoo, niin sitä paikalla totellaan ilman muuta. Mutta
10609: se poliisi ei ole koskaan menettänyt arvoansa yleisön silmissä. Ja
10610: niin meilläkin asian laita voisi olla. Mutta meillä olisi tehtävä
10611: puhdistus päällikkökunnassa. Vasta sen jälkeen kun meillä ale-
10612: taan saada toisenlaisia poliiseja, silloin alkaa se saada apua ylei-
10613: söltä ja silloin yleisö kunnioittaa sitä. Ja silloin huomataan myös,
10614: että meillä nyt on kolme kertaa enemmän poliiseja kuin mitä tar-
10615: vitaan. Kysymys ei ole siitä, millä tavalla työväki kohtelee polii-
10616: seja, vaan millä tavalla poliisi kohtelee heitä. Eikä meidän työ-
10617: väkemme aina ole kohdellut poliisia vihamielisesti, vasta nyt se on
10618: tullut sille päälle ja sen on poliisi siihen opettanut. Sitä paitsi
10619: onhan yleisesti tunnettu asia, että poliisi kohtelee ihan eri tavalla
10620: n. s. herrasmiehiä ja työmiehiä. Työmies voi saada hyvin tör-
10621: keitä käskyjä, jopa lyöntejäkin, ja viedään putkaan mitä pienim-
10622: mistäkin rikoksista, kun sen sijaan herrasmiehet saavat olla sika-
10623: humalassa kadulla ja räyhätä niin paljon kun mieli tekee eikä
10624: poliisi ollenkaan sekaannu asiaan. Minä katselin yöllä täällä
10625: Helsingissä maisterinvihkiäisten jälkeen ja ihmettelin, ettei mis-
10626: sään maailmassa ole .niin hyvää poliisia kuin täällä Helsingissä :
10627: kadut täynnä humalaisia valkolakkisia ja ne huusivat ja räyhäsi-
10628: vät, ettei työväki koskaan pahemmin. Mutta minä ihailin, kuinka
10629: hyvä poliisi oli, se ei puhunut mitään. Tässä asiassa on menty
10630: niin pitkälle, että on eräillä paikkakunnilla ruvettu tekemään
10631: poliisista ivaa. Tampereella eräs liikemies heittäytyi humalai-
10632: seksi, pukeutui tavallista vähä hienommin ja esiintyi sitten ka-
10633: dulla kuin sikahumalainen. Hän sai pian koko väkijoukon pe-
10634:                                                                 91
10635:                    Istunto 13 p. syyskuuta ICJ07.
10636: 
10637: 
10638: raansä. Väkijoukko vaati poliisia viemään häntä putkaan, mutta
10639: poliisi käänsi selkänsä ja lähti kiireesti pois, siksi kuin kokeileva
10640: kauppias löysi ajurin ja pääsi yleisön näkyvistä pois. Hän oli
10641: tahtonut ikäänkuin vedon perästä näyttää tuttavilleen, ettei poliisi
10642: koske herd.smieheen, ja hän pääsi tarkoituksensa perille. Kun
10643: työväki tämän näkee ja samalla huomaa, miten poliisi sitä itseään
10644: kohtelee, niin ompa ihme, jollei se ala sellaista poliisia halvek-
10645: sua. Siis kun näitä kireitä välejä arvostellaan, niin pitää ottaa
10646: huomioon toinenkin puoli. Se on minun mielestäni tärkeää.
10647:        Olisi paljon muutakin vielä sanottavaa tästä herra senaat-
10648: torinkin esityksestä. Mutta tämä niin sanoakseni periaatteelli-
10649: nen puoli riittää, niin etten ryhdy kaikkiin yksityiskohtiin. Sivu-
10650: mennen sanoen voin mainita yhden kohdan senaattorin puheesta:
10651: Hän sanoi, että rikoksia ilmestyy ikäänkuin todistamaan lisätyn
10652: poliisivoiman tarpeellisuudesta, se on, että rauhattomuuksia jat-
10653: kui yhä edelleen j. n. e. Minä kyllä olen arvellut ihan samaa kuin
10654:  herra senaattorikin, että meillä sattui rauhattomuuksia ainoas-
10655: taan todistukseksi lisätyn poliisivoiman tarpeellisuudesta.
10656:         Meillä on tahdottu lisätä poliisivoi maa, sitä on tahdottu
10657:  vanhoillisimmalta taholta sitä varten, että sitä voitaisiin käyt-
10658: tää työtaistelussa työväkeä vastaan, ja sitä onkin käytetty häi-
10659:  käilemättömällä tavalla ei ainoastaan suojelemaan työnantajia,
10660:  vaan myös suojelemaan lakon rikkojia. Mutta on sitäkin vähän
10661:  sääli, että pannaan parikymmentä poliisia suojelemaan paria-
10662:  kymmentä lakon rikkojaa. Mutta on sitä vielä käytetty suoras-
10663:  taan lakkolaisten yhteistoiminnan estämiseksi, on käytetty rähi-
10664:  nöiden synnyttämiseen. Poliisi on synnyttänyt epäjärjestyksiä
10665:  myös tässä maassa ja sitte sen johdosta hakannut ihmisiä, niin että
10666:  ovat saaneet maata viikkokausia sairaaloissa.        Mutta jos pan-
10667:  naan minkäänlaista tutkintoa toimeen tästä, niin poliisi pääsee
10668:  muutaman kymmenen markan sakolla tai jollakin sellaisella.
10669:  Muttä nämähän ovat asioita, jotka ovat paljastettuja aikoja sit-
10670:  ten sanomalehdissä, niin ettei tarvitse minun niitä yksityiskoh-
10671:  taisesti ruveta selittelemään.
10672:         Mitä siihen Lahden rautatiesillan räjähyttämiseen tulee,
10673:  niin ei ole todistettu, miltä puolelta se räjähyttäminen oli aijottu
10674:  toimittaa. Tällaisia räjähyttämisiä panevat toimeen ne, joilla
10675:  on hyötyä siitä, että lakkolaiset joutuvat huonoon maineeseen.
10676:  Se on vanha tapa. Tätä on sanottu työväen lehdissä, ja hyvin
10677:  useassa tapauksessa huomataan, jos ruvetaan etsimään syitä, että
10678:  syyllinen on toinen puolue, jonka edut lakkotaistelussa vaativat,
10679:  että työväki pitää saattaa huonoon huutoon. Sen kautta koete-
10680:  taan valloittaa puoluelleen yleinen mielipide ja valtiomahti, sillä
10681:  silloin on helpompi voittaa lakkotaisteluissa.
10682:         Sitte täällä mainitsi myöskin herra siviilipäällikkö tuon
10683:             Poliisivoiman lisäystä kos~eva interpellatsiooni.    1441
10684: 
10685: 
10686: Taalintehtaan murhajutun ja siitä puhui myös ed. Bäck
10687: ison ajan. Minä ihmettelen että tällaisessa niin sanoakseni yh-
10688: teiskunnallisessa rikosluettelossa otetaan huomioon mielipuolien
10689: työt. Sattuuhan houruinhoitoloissa ja milloin missäkin, että joku
10690: mielipuoli tekee töitä, joitten mukaan ei ainakaan suurta yleisöä
10691: arvostella. Minä olen tuntenut ja kysynyt useilta tämän Hög-
10692: bergin tuttavilta ja he ovat kaikki yksimielisesti selittäneet, että
10693: hän ei ollut täysin normaali, vaikka ei hän ollut aivan niin vaa-
10694: rallinen, että olisi tarvinnut telkeitten taakse panna. Ja mitä
10695: sitte tulee siihen hänen sanaansa, että hän olisi villiytynyt luki-
10696: essaan sosialistisia lehtiä, niin en voi väittää suorastaan vas-
10697: taan, ettei hän olisi näin sanonut, mutta asia on se, että hänet oli
10698: eroitettu pois Taalintehtaan työväenyhdistyksestä jo paljoa ai-
10699: kaisemmin, ja että hän oli uhannut ampua Taalintehtaan työväen-
10700: yhdistyksen johtomiehet samalla tapaa kuin ne insinöörit. Hän
10701: oli alituisesti moittimassa työväenliikettä siitä, että se on liika
10702: maltillinen, ja lupasi siitä syystä ampua johdossa olijat. Ja tässä
10703: suhteessa olisi ed. Bäck saattanut ottaa huomioon insinööri
10704: Norrmenin sanat, jotka hän kuolinvuoteellaan sanoi, ettei nim.
10705: tästä murhasta pitäisi syyttää mitään järjestöä. Nimenomaan
10706: tahtoi hän ennen kuolemaansa puhdistaa Taalintehtaan työväen-
10707: yhdistyksen, ettei sen päälle lankeaisi pienintäkään epäluuloa, juuri
10708: sentähden, että tunsi persoonallisesti Högbergin ja tiesi, minkä-
10709: laiset olosuhteet olivat. Joka sitäpaitsi tuntee Högbergin historian
10710: tarkemmin ihan pienestä pojasta asti, niinkuin minä otettuani
10711: murhan tähden selvän siitä, käsittää myöskin hänen tekonsa var-
10712: sin hyvin. En tahdo kuitenkaan tässä ruveta eduskunnan aikaa
10713: kuluttamaan kertomalla, minkälainen se on.
10714:        Esillä olevassa poliisijutussa on vielä eräs hämmästyttävä
10715: asia, ja se on poliisimiehistön palkat. Kysymyksessä ei ole aino-
10716: astaan poliisivoiman lisääminen, mutta myös poliisien palkat.
10717: Polisikomisarjuksella esim. on palkkaa 5,000 markkaa vuodessa
10718: eikä vaadita minkäänlaisia tutkintoja, ei minkäänlaista sivistys-
10719: maaraa. Kunhan osaavat nimensä piirtää, siinä kaikki. Ja sillä
10720: tavalla saattaakin meillä kohota komisariuksen asemaan minkä-
10721: lainen roisto tahansa, niinkuin Bobrikoffin aikana tapahtuikin.
10722: Ja näillä sitten on vuotuista palkkaa 5,000 markkaa. Miehistön
10723: palkka on taas 2,200 a 2,700 markkaa. Siis paljon paremmat
10724: palkat kuin monella alalla, joihinka vaaditaan ainapa yliopisto-
10725: tutkintoja, puhumattakaan sellaisesta kuin liikealasta. Ehkä tätä
10726: selitettäisiin sillä tapaa, että on pantu palkat niin hyviksi, jotta
10727: saataisiin parempi poliisimiehistö, koska huonolla palkalla sinne
10728: ei tule kunnollista väestöä. Mutta ei tule kunnollista väestöä,
10729: niin kauan kuin johto pysyy entisissä käsissä, ei tule sinne kun-
10730: nollista väkeä, niin kauvan kuin välit suuren yleisön kanssa py-
10731:                     Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
10732: 
10733: syvät niin kireinä kuin ne nyt ovat. Nyt kunnon mies halveksuu
10734: koko tointa, tietää siinä joutuvansa asemaan, jota hän ei voi sietää.
10735: Siitä syystä on ollut ihan turhaa kohottaa palkkoja, kun ei sa-
10736: malla ole pantu toimeen toisenlaisia muutoksia itse järjestyksessä.
10737:        Anarkismia vastaan tätä poliisivoimaa on oltu lisäävinään,
10738: mutta kyllä minä olen ihan syvästi vakuutettu, että tämän lisää-
10739: misen lopullisena tarkoituksena on ollut sosiaalidemokraattisen työ-
10740: väenliikkeen vastustaminen. Syy ja aihe löydetään aina helposti
10741: anarkismista, mutta todelliset syyt ovat syvemmällä. Ja meidän
10742: hallituksemme vika, sen auttamaton heikkous on se, että se on
10743: ollut liian taipuvainen, hämmästyttävässä määrässä taipuvainen
10744: noudattamaan meidän vanhoillisimman ruotsalaisen sanomaleh-
10745: distön vaatimuksia. Meillä on näyttänyt, niinkuin Hufvudstads-
10746: bladet komentaisi meidän hallitustamme ja niinkuin sieltä talosta,
10747: Hufvudstadsbladetin toimituksesta tätä maata hallittaisiin. Siel-
10748: tähän kaikki nämä tällaiset ehdotukset ovat ensiksi tulleet, ne on
10749: esitetty uudestaan ja uudestaan ja lopuksi senaatti ,yleisen mieli-
10750: piteen" pakosta, se tahtoo sanoa Frenckell-herran pakosta taipui.
10751: Tällaista hallitusta ei voi suuresti kunnioittaa. Ja se, että se
10752: asettuu vain yhden pienen kansaluokan opinioonin ohjattavaksi,
10753: se ei osata valtiomieskykyä. Tämä voipi olla epäkohteliaisuus,
10754: mutta se on totta, sentakia, että hyvä hallitus, etevä valtiomies
10755: ottaa huomioon aina kansan enemmistön tahdon ja toiveet ja to-
10756: teuttaa niitä sikäli kuin se on mahdollista, eikä antaudu pienen,
10757: vanhoillisen rahavaltaisen nurkkakunnan kätyriksi, kuten meidän
10758: hallituksemme on tehnyt.
10759: 
10760:      Puhemies: Kutsun puhujaa järjestykseen.
10761:      Tainio: Minä ehdotan          että interpellatsiooni lähetetään
10762: perustuslakivaliokuntaan.
10763: 
10764:       Senaattori Lilius : Pyydän vaan ilmoittaa, etten katso mah-
10765: dolliseksi vastata sillä tavalla esitettyyn lausuntoon, millä äskeinen
10766: puhuja lausuntonsa esitti, niin paljo kuin siihen olisikin vastaa-
10767: mista. (Hyvä! hyvä!).
10768: 
10769:      Ed. Schybergson: Jag hoppas att kammaren ursäktar mig
10770: om icke heller jag kan inslå sammaton som herr Tainio. Min röst
10771: och min förmåga räcka icke tili.
10772:        Det har gått interpellanterna såsom det går dem, hvilka
10773: önska gräfva grop åt andra. De hafva själfva fallit i den. Detta
10774: intryck befästes under förmiddagens sammanträde, och det har
10775: förblifvit, i trots af att den socialdemokratiska fraktionen skickat
10776: i elden först sin vördade chef, hr af Ursin, och sedan hans
10777:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.     1443
10778: 
10779: främste adjutant, herr Tainio, som vi ju nu fått höra för första
10780: gången efter hans långa frånvaro, om möjligt ännu norsk-mors-
10781: kare än förut, och i trots af att vi ju också fått höra unga, förut
10782: opröfvade, men såsom jag vill hoppas lofvande förmågor. In-
10783: trycket har dock, såsom sagdt, fortbestått.
10784:        J ag har icke af diskussionen kunnat finna annat än att
10785: på ordningsmaktens debetsida kommit endast några fönnenta öf-
10786: verilningar i Laukko och uppe vid strejkerna i österbotten, men
10787: på motsatta sidan hela denna långa förteckning, som civilchefen
10788: framlagt för oss. Då den upplästes kom jag att tänka: hafva vi
10789: nu verkeligen orkat genomlefva allt detta under några få år? Och
10790: då jag nu, såsom hr Danielson-Kaimari vid senaste sammanträde
10791: sade, har en viss benägenhet att söka finna utvägar och se saker-
10792: nas bättre sidor, så kom jag på den tanken, att, då vi hafva orkat
10793: genomlefva allt detta och dock behållit någon del af vår arbets-
10794: förmåga och energi, så kan situationen här i landet måhända till
10795: slut reda sig. Men som sagdt. där blef ett saldo, en differens
10796: emellan ordningsmaktens kreditsida, om jag så får kalla den, och
10797: debetsidan, som är rent af enorm, såsom ju också interpellanten
10798: Nuorteva framhållit med stort eftertryck. Hr Nuorteva var vis-
10799: serligen af den åsikt att man med ordningsmakten ingenting för-
10800: mådde däremot, samt att, eftersom dessa brott fortgått äfven ef-
10801: ter ordningsmaktens ökning, denna ökning alls icke varit tili nå-
10802: gon nytta. Han kunde ju med sin bevisföring, som synbarligen
10803: stödde sig på satsen ,post hoc propter hoc" kunnat gå längre,
10804: ända därhän att han kunde ha föreställt sig att, om vi alls ingen
10805: polis hade haft, så skulle heller inga brott förekommit. Ungefär
10806: sådan var hans tankegång. För min del tror jag dock att hvarje
10807: sundt tänkande människa måste komma tili den slutsats, att om
10808: vi nödgats bevittna en sådan mängd förbrytelser i detta land,
10809: trots det att polisen blifvit bättre, så skulle de varit än talrikare,
10810: om icke polisen förstärkts.
10811:        Emellertid hade hr Nuorteva icke orätt, då han delade för-
10812: brytelserna i sådana, som direkt härrörde af den brytningsperiod
10813: vi nu genomlefva, och förbrytelser i vanlig mening. Det är icke
10814: något tvifvel om, att då det gäller t. ex. agrarförbrytelser eller så-
10815: dana, som framträda vid konflikter emellan arbetsgifvare och ar-
10816: betare, man endast på reformernas väg kan komma tili en lösning
10817: af frågorna och eventuellt icke heller på den vägen utan måste
10818: låta tiden hela såren, måste låta tiden återigen bringa det på rätt,
10819: som under svåra brytningsförhållanden vridits på sned.           Men
10820: också ifråga om förbrytelser, som direkt härröra från den poli-
10821: tiska situationen, gäller det dock äfven i fråga om dem att i vissa
10822: fall en stark polismakt är ovillkorligen nödvändig. Jag ber att
10823: i detta afseende få beröra Hagnäs-katastrofen. Jag vill icke dö-
10824: 1444                Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
10825: 
10826: ma om den. Lät oss kalla den en katastrof, en oundviklig sam-
10827: hällsolycka, sädan konflikten emellan samhällsklasserna hade till
10828: följd. Hvad som emellertid är pätagligt är att stormen lade sig
10829: det första ett militärkommando ryckte ut.         Och det har dock
10830: kanske icke utan skäl sagts att, om detta kommando icke ryckt
10831: ut, sä hade en plundring af Helsingfors stad förestätt. Det är
10832: pätagligt att, om vi dä redan haft en kraftig och pälitlig polis,
10833: sä hade militär icke alls behöft tillkallas. Men tillika hade an-
10834: tagligen hela katastrofen kunnat undvikas.       J ag har i detta af-
10835: seende att åberopa mig på en af socialisterna i borgareständet vid
10836: senaste landtdag - visserligen icke en socialist frän novemberda-
10837: garna, utan en af äldre datum och därför naturligtvis nägot för-
10838: legad och numera icke erkänd af sitt parti, men enligt min tanke
10839: värd att vara det. Dä han sökte taga arbetarena och röda gardet
10840: i försvar, framhöll han, att vi dock mäste se det hufvudsakliga
10841: felet däri att polisen i Helsingfors var för svag.
10842:        Men lätom oss öfvergå till hr Nuortevas andra kategori, de
10843: s. k. vanliga brotten, hvilka icke härröra direkt af vare sig strej-
10844: ker eller den politiska situationen. Äfven dessa måste, under en
10845: brytningstid som den närvarande, i aUra högsta grad tilltaga, och
10846: de päkalla ovillkorligen en förstärkning af ordningsmakten. Jag
10847: kommer så väl ihåg under värnepliktsstrejkens tider, hurusom
10848: det ingalunda för dem, som då sökte drifva på strejken, var en
10849: främmande tanke, att många af dem, som då bragtes till olyd-
10850: nad mot auktoriteterna, sedan, när normala förhållanden skulle
10851: inträda, svårligen återigen skulle kunna komma i normala gän-
10852: gor. Jag tror att icke blott de suometarianska bladen, utan flere
10853: inom kagalen insågo faran häri, men funno att den under de gifna
10854: förhållandena måste riskeras. Men äfven oberoende häraf måste
10855: under den Bobrikoffska perioden känslan af vördnad för lag och
10856: öfverhet i högsta grad gå förlorad. Och så kommo alla dessa
10857: angifvare, alla dessa, som stodo i polisens och de dåvarande myn-
10858: digheternas sold. Huru ofta talades icke om hvar alla dessa
10859: skulle hamna. Det var gifvet att de, då pornmla förhållanden in-
10860: trädde, måste hamna uti brottets armar och fängelserna. Och
10861: vidare: då vi tänka på alla dessa arbetskonflikter, som naturligt-
10862:  vis haft till följd att en mängd arbetare afskedats och icke vidare
10863:  kunnat antagas i arbete, så få vi yttermera en grupp arbetslösa,
10864:  som också mer eller mindre hlifvit hänvisade tili ett oregelbundet
10865:  lif. Det är naturligt, att under sådana förhållanden dessa af hr
10866:  Nuorteva s. k. vanliga brott ökats och att polisstyrkan måste för-
10867:  stärkas för att i någon mån kunna behärska alla dessa oroliga
10868:  element.
10869:        Jag vill nu icke gå in på frågan om hvem som har hufvud-
10870:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.    1445
10871: 
10872: felet tili sakernas nuvarande tillstånd. J ag ser så gärna, att hrr
10873: socialdemokrater kunna göra sig fullkomligt oskyldiga i saken.
10874: Det är för saken af underordnad betvdelse, såsom hr Valavaara
10875: upplyste med så stor detaljkännedom,· att man nästan kunde fun-
10876: nit honom lämplig såsom kronovittne i de karelska rättegångarna,
10877: om Karjalan-Mahti eller Voima eller röda gardet eller någon an-
10878: nan ,liitto" befinnes vara den skyldige. Hufvudsaken är att vi
10879: stå inför en situation, där ordningsmakten måste stärkas. Det är
10880: visserligen sannt att såväl Talleryrand som hr af Ursin äro af
10881: den åsikt, att man med poliser och sablar icke kan åstadkomma
10882: lugn och fred. Jag vill tro, att de på olika vägar, såsom de stora
10883: filosoferna, kommit tili denna i hufvudsak och för normala för-
10884: hällanden riktiga uppfattning, men så abnorma som förhållan-
10885: dena äro hos oss för närvarande, så måste vi hafva en stark polis-
10886: makt. Och framförallt,- härmed vill jag vända mig mot hr Tai-
10887: nio- måste denvara väl aflönad. Det är få statsfunktionärer, om
10888: hvilka detta gäller i samma grad.
10889:         Civilchefen framhöll i sitt svar på interpellationen att rege-
10890: ringen redan i slutet af år 1905 och början af påföljande år fun-
10891: nit teeken tili det börjande själfsvåldet. Så gjorde nog andra
10892: också, och det felades icke dem, som fäste uppmärksamheten på
10893: att regeringen ju förr dess hellre borde vidtaga åtgärd för poli-
10894: seos förstärkande och framförallt för dess bringande i ett bättre
10895: skick. Om därför en anmärkning i detta afseende mot regerin-
10896: gen vore befogad, så vore det, på sätt hr Rosenqvist framhållit,
10897: den, att regeringen för sent vidtagit med denna åtgärd, för sent
10898: reformerat polisen. Men jag kan föstå, att regeringen i det sista
10899: hoppats, att den sundq. känslan hos nationen ändock skulle få öf-
10900: verhanden, i hvilket fall sådana åtgärder kunnat undvikas. Det
10901: är med samhällssjukdomarna som med andra sjukdomar, att t. o.
10902: m. den skicklige läkaren tili en början försöker använda lindriga
10903: medel, innan han skrider tili ingripande åtgärder. Och vi bor-
10904:  gare äro tilifreds med att regeringen åtminstone numera, såsom
10905: också af civilchefens svar framgår, anser ovägerlig lydnad för lag
10906:  och sträng ordning vara oeftergifliga.
10907:         Hr Tainio var den första, som påyrkade att denna inter-
10908:  pellation skall remitteras tili utskott. Han tyckes sålunda icke
10909:  anse slaget förloradt, såsom jag för min del hade tänkt det. Jag
10910:  vet emellertid icke huru landet ligger. Måhända skall det lyckas
10911:  hr Tainio att få majoritet såsom senaste vår i fråga om Orasmaa-
10912:  affären. Men uppriktigt sagdt, stor fröjd hafva vi icke haft af
10913:  vårt ingripande då. Det blir nog, såsom jag förutsade, en myc-
10914:  ket stor pannkaka och ingenting vidare. Och j ag tror verkligen
10915:  icke, att kammaren har anledning att åtminstone i polissaker gifva
10916:                     Istunto 13 p. syyskuuta IC)07.
10917: 
10918: hrr socialdemokrater ledningen. Det vore att göra bocken tili
10919: trädgårdsmästare.
10920:       Jag föreslår enkel öfvergång tili dagordningen.
10921: 
10922:       Ed. Näs: Det har nu inte varit min afsikt att vid detta
10923: tillfälle tala om nödvändigheten eller icke nödvändigheten af en
10924: polis- och rättsbetjäning. Denna sak har blifvit så tillräckligt
10925: omordad här af de föregående talarene och isynnerhet af landt-
10926: dagsmannen Castn!n, att jag anser ett vidare ordande därom frän
10927: min sida alldeles öfverflödigt, hälst jag icke tänker behälla ordet
10928: sä alltför länge. Icke heller vill jag söka kritisera socialdemokra-
10929: tin, ehuru den i värt stilla samhälle nog visat sig nästan för myc-
10930: ket maktlysten. Men hvad socialismens företrädare i öfrigt i re-
10931: formatoriskt afseende beträffar, i socialpolitiskt samhällsförbätt-
10932: rande syfte på lagstiftningens väg, så är jag villig att understöda
10933: desamma, och jag tänker hvarje förnuftig människa gör detsamma.
10934: Sålunda kunna vi understöda dem i deras sträfvanden t. ex. för
10935: militärbördornas lyftande och krigens afskaffande eller sträfvan
10936: att åtminstone göra dem mindre barbariska än förut. Desslikes
10937: kan man arbeta tillsammans med socialisterna för skiljedomstolars
10938: upprättande för biläggande af uppkomna folkeliga tvister och
10939: mellanhafvanden o. s. v. Vidkommande socialdemokraternas huf-
10940: vudsyftemål, nämligen egendomsgemenskap och gemensamt ar-
10941: bete, så tror jag att ett samhälle, uppfördt på en så vacklande
10942: grund, snart likt byggnaden i det förbistrade Babel komme att
10943: sammanstörta, emedan denna samhällsbyggnad är uppförd på en
10944: temligen lös grundval, som vi på svenska helt enkelt kalla lättja
10945: och afundsjuka. Ett samhälle, bygdt på sådan lös grund, som
10946: socialisterna här framhållit, utan några lagens väktare och dylikt,
10947: kan aldrig ega bestånd, och ett sådant lagens samfund tillkom-
10948: mer endast banditer, tjufvar och rackare.
10949: 
10950:        Ed. Häkkinen: En aikonut esiintyä tässä asiassa, mutta
10951: eräs äskeinen etevä puhuja, ed. Castren sai minut siksi innostumaan,
10952: että päätin käyttää puheenvuoroa.
10953:     Kuten sanottu, en ollut aikonut esiintyä puhujana enkä sen-
10954: tähden arvannut varustautua niinkuin ed. Castren. Mutta kun
10955: annettiin päivällisloma, niin käytin aikaa hyväkseni ja etsin käsiini
10956: sanomalehtiä saadakseni niistä aineksia kuten ed. Castren. Ed.
10957: Castren etsi aineksensa työväenlehdistä, minä taas kokosin niitä por-
10958: varillisista lehdistä. Niitä voisin lukea pitkältäkin, paksut piukat,
10959: mutta säästääkseni eduskunnan aikaa, esitän niistä ainoastaan ly-
10960: hyitä yhteenvetoja. Tämän teen silmällä pitäen sitä seikkaa, että
10961: me maalaisilimiset Keskisuomessa emme ole juuri politiikasta huvi-
10962: tettuja. Mutta taloudelliset seikat, ne meitä huvittavat ja herättä-
10963:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.       1447
10964: 
10965: 
10966: vät tarkkaavaisuuttamme, Siltä varalta, että muutkin maalaiset
10967: maassamme ovat yhtä huvitettuja samanlaisista seikoista, pyydän
10968: esittää yhteenvetoja poliisiasiasta, varsinkin pitäen silmällä Helsingin
10969: poliisilaitosta. Me maalaiset olemme valmiit uskomaan, että polii-
10970: seja ei tarvita. Suurissa laajoissa pitäjissä maalla ei ole kuin yksi
10971: nimismies ja yksi tai ehkä korkeintaan kaksi poliisikonstaapelia, ja
10972: kuitenkin näiden avulla kymmenet tuhannet ihmiset pidetään järjes-
10973: tyksessä. Sentähden emme tahdo uskoa, että Helsingissäkään tar-
10974: vitaan niin äärettömän paljon poliiseja ja niiden ylläpitämiseen niin
10975: suuria summia kuin siihen todella käytetään. Avatakseni maalaisten
10976: silmät pyydän siis esittää vähän tilastoa tältä alalta, tilastoa Helsin-
10977: gin kaupungin poliisilaitoksen menoista viimeisten vuosikymmenen
10978: kuluessa.
10979:     Vuonna 1897 eli ennen Babrikoffin aikoja palveli Helsingin poliisi-
10980: laitoksessa poliisimestari, jonka palkka teki noin 7000 'markkaa ja
10981: palkkio 4000, yhteensä n,ooo markkaa, poliisitarkastaja, joka sai
10982: 4000 markkaa palkkaa ja 3000 markkaa palkkiota, yhteensä 7000
10983: markkaa, sihteeri, jolla oli palkkaa 2000, ja palkkiota 1200 mk, yh-
10984: teensä 3200 m, kaksi notariota, joilla oli kummallakin palkkaa
10985: 2400 mk, yhteensä 4800 mk, kolme kanslistia, joista yhdellä oli palk-
10986: kaa 1200 mk ja palkkiota saman verran, toisilla taas palkkaa IOOO
10987: mk ja palkkio 1000 mk, yhteensä 4400 mk, vahtimestari, jolla oli
10988: palkkaa noo markkaa, rikosasiain komisarius, jolla oli palkkaa 4000
10989: ja palkkiota 2000 makkaa, yhteensä 6ooo markkaa, etsivän osaston
10990: komisarius, jonka palkka oli 2000 markkaa ja palkkio 18oo markkaa,
10991: yhteensä 3800 markkaa, neljä keskusosaston komisariusta, joilla
10992: oli palkkaa a 2000 ja palkkiota a 1000 markkaa, yhteensä heillä
10993: 14,400 markkaa, kolme ylikonstaapelia, joilla oli palkkaa a 1000 ja
10994: palkkiota a 8oo mk, yhteensä 5400 markkaa, sekä neljä, joilla oli
10995: palkkaa a 900 markkaa ja palkkiota a 8oo markkaa, yhteensä 68oo
10996: markkaa. Viisi, joilla oli palkkaa 16oo markkaa, yhteensä 8ooo
10997: markkaa, viisi, joilla oli palkkaa 750 mk ja palkkiota saman verran,
10998: yhteensä heillä 7500 mk, kolme konstaapelia, joilla oli palkkaa ja
10999: palkkiota yhteensä 1500 markkaa kullakin, kolme, joilla oli palkkaa
11000: yhteensä 4500 markkaa, kaksitoista, joilla oli 700 markkaa palkkaa
11001: ja palkkiota saman verran, yhteensä 16,8oo markkaa, kaksikym-
11002: mentä konstaapelia, joilla ku)lakin oli palkkaa ja palkkiota 1300
11003: markkaa, yhteensä 26,ooo markkaa, 28 a 1200 markkaa, yhteensä
11004: 33,600 mk, 28 a IIOO mk, yhteensä 30,800, 30 a 1000 markkaa, yh-
11005: teensä 30,000 markkaa, 8 ylimääräistä a 750 markkaa, yhteensä 6ooo
11006: markkaa. Sitten oli vielä opetuspoliisi, joka sai palkkiota 400 mark-
11007: kaa, ja siveyspoliisi, joka sai saman verran, varastonhoitaja, jolle
11008: maksettiin 120 markkaa, sekä lääkäri, joka sai rooo markkaa. Yh-
11009: teensä oli siihen aikaan Helsingin poliisilaitoksessa 163 poliisipalveli-
11010: jaa, ja nousivat kaikki kustannukset yhteensä 231,820 markkaan.
11011:                      Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
11012: 
11013:      Menemme sitten Bobrikoffin aikaan. Silloin tapahtui suuri muu-
11014: tos. Vuonna 1903 oli pollisimestarilla palkkaa 7000 markkaa ja palk-
11015: kiota 6500 markkaa, yhteensä 13,500 markkaa. Poliisimestarin van-
11016: hempi apulainen sai palkkaa 6ooo mk, ja 4000 markkaa palkkiota, yh-
11017: teensä 10,000 markkaa, nuorempi apulainen 5,000 palkkaa, 3,000 palk-
11018: kiota, siis 8,ooo, yksi sihteeri 3,200 palkkaa, 1,8oo palkkiota, yhteensä
11019: 5,ooo, kaksi notariota, joista toinen sai 2,000 palkkaa, 2,000 palkkiota,
11020: yhteensä 4,ooo, ja toinen 2,400 palkkiota. Kanslisteista yksi sai 1,500
11021: palkkiota ja kolme 1,200, yhteensä 3,6oo. Vahtimestaria oli yksi, joka
11022: sai 1,200 palkkaa. Rikosasiain etsivän osaston johtajalla oli 5,ooo
11023: markkaa palkkaa ja 3,000 palkkiota, yhteensä 8,ooo markkaa, kes-
11024: kusosastossa komisario sai 3,000 palkkaa ja 2,000 palkkiota, yhteensä
11025: 5,000. Komisarioita oli kuusi kappaletta, joista kukin sai 2,000
11026: palkkaa ja 2,000 palkkiota, yhteensä 24,000. Kolme komisariota
11027: sai 2,ooo palkkaa ja 1,6oo palkkiota, yhteensä 1o;8oo. Ylikonstaa-
11028: pelia oli kuusi kappaletta, joista kukin sai 1,ooo palkkaa ja 8oo palk-
11029: kiota, 620 vaatetusapua, yhteensä 2,420 mk eli kaikkiaan 14,520 mk.
11030: Toisenlaisia ylikonstaapeleita oli neljä, joilla oli vähemmän palkkaa
11031: nimittäin 900 palkkaa ja 8oo palkkiota, vaatetusapua 620 mk, yh-
11032:  teensä kaikilla 9,280 mk. Sitten oli ylikonstaapelia viisi, joilla kul-
11033: lakin oli 8oo palkkaa ja 8oo palkkiota, yhteensä vaatetusavun kanssa
11034:  2,220 mk. Ja vielä oli viisi sellaista, jotka saivat 750 palkkaa ja
11035: saman verran palkkiota sekä lisäksi vaatetusapua, niin että nuo viisi
11036:  tulivat yhteensä saamaan 12,720 mk.
11037:      Yli palkkaussäännön oli konstaapelia 15, jotka saivat 750 mk
11038:  palkkaa ja 750 palkkiota ja lisäksi vaatetusapua, yhteensä 1,960 mk
11039:  ja kaikkiaan 29,400 mk, kolmekymmentä konstaapelia, joista kukin
11040:  sai 700 mk palkkaa ja 700 mk palkkiota sekä lisäksi vaatetusapua,
11041:  yhteensä 1,86o mk. Heille tuli kaikkiaan 55,8oo mk. Vielä 40 sem-
11042:  moista, joilla oli 650 mk palkkaa ja saman verran palkkiota sekä
11043:  vaatetusapua, jotta heille tuli 1,706 mk eli kaikille yhteensä 70,400
11044:  mk, 55, joilla oli 6oo palkkaa ja 6oo palkkiota, vaatetusapua 360 mk,
11045:  siis 1,66o mk eli kaikkiaan 91,300 mk, 65 konstaapelilla oli 550 mk
11046:  palkkaa, 550 palkkiota, vaatetusapua 460 mk, yhteensä 1,560 mk,
11047:  kaikkiaan 101,400 mk, 75 konstaapelia, joilla oli soo mk palkkaa
11048:  soo mk palkkiota, vaatetusapua 460 mk, 1,460 mk, joista tulee kokoon
11049:  summa 109,500. Ylimääräisiä oli 40, jotka kukin saivat 750 palkki-
11050:  ota, vaatetusapua 360, yhteensä 44.400 mk. Samana vuonna oli
11051:  varastonhoitaja, joka sai palkkiota 300 ja lääkäri 2,400 mk. Yh-
11052:  teensä oli Bobrikoffin aikana poliisimiehiä Helsingissä 365 ja heidän
11053:  palkkansa nousi yhteensä 649,520 mk vaatetusavun kanssa.
11054:      Mutta kun siirrytään perustuslailliseen hallitusaikaan, nousevat
11055:  palkat ja myöskin miesten luku koko lailla tuntuvasti. Poliisimes-
11056:  tari sai silloin 7,ooo mk palkkaa, 6,500 palkkiota, 1,500 lisäpalkkiota,
11057:  yhteensä 15,000. Poliisimestarin vanhempi apulainen sai 6,ooo palk-
11058:              Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.       1449
11059: 
11060: 
11061: "kaa, 4,000 palkkiota, yhteensä 10,000. Nuorempi apulainen sai s.ooo
11062:  palkkaa, 3,000 palkkiota eli 8,ooo yhteensä. Sihteeri sai 3,200 mk
11063: j>alkkaa, 1,800 palkkiota, lisäpalkkiota a 1,000 mk eli yhteensä 6,000.
11064:  Yksi notario sai 2,000 palkkaa, 2,000 palkkiota, yhteensä 4,000.
11065: Sitte oli vielä yksi notario, jolla 2,400 palkkiota. Kanslisteistä oli
11066:  yhdellä 1,soo, yhdellä 2,400 mk ja kolmella 1,200 palkkaa. Vahti-
11067:  mestarillaoli palkkaa 1,200 mk. Poliisiupseereita oli 7, joista jokai-
11068: sella oli 6,ooo mk palkkiota eli yhteensä 42,000, rikosasiain komisario,
11069:  jolla oli palkkaa s.ooo ja palkkiota 3,000, yhteensä 8,ooo. Komi-
11070: :sarioilla keskusosastossa oli yhdellä 3,ooo palkkaa ja 2,000 palkkiota,
11071: .soo lisäpalkkiota, yhteensä s.soo. Kuudella heistä oli 2,000 palkkaa
11072: ja 2,000 palkkiofa ja sitten lisäksi vielä 1,000, kaikkiaan heillä 30,000.
11073:  Vielä oli kolme komisariota, joilla oli 2,000 palkkaa, 1,6oo palkkiota
11074:  sekä 400 lisäpalkkiota, yhteensä 4,000, eli kaikkiaan 12,000. Yli
11075:  palkkauslistan oli kaksi, joilla oli 4,000 palkkaa, yhteensä 8,ooo.
11076: Sitten oli ylikonstaapelia kuusi, joilla oli kullakin 2,700 palkkaa, joten
11077:  kaikkien kuuden ylikonstaapelin palkat tekivät yhteensä 16,200.
11078:  Vielä oli ylikonstaapelia neljä, joilla oli kullakin 2,700 palkkaa, yh-
11079:  teensä 10,800. Samoin S konstaapelia, joillaoli 2,22opalkkaa ja palkan-
11080:  lisäyksiä 480 mk kullakin, niin että tulee yhteensä 13,soo ja vielä 6
11081:  kappaletta konstaapeleja, joista kullakin 2,120 palkkaa. Heidän
11082:  kaikkien palkka nousee lisäpalkkioiden kanssa yhteensä 16,200.
11083: .Sitten oli yli palkkaussäännön 29 ylikonstaapelia, joilla oli kullakin
11084:  2,700 palkkiota, yhteensä 78,300. Konstaapeleita oli vielä 1S kap-
11085:  paletta, joilla kullakin palkkaa 2,200 mk eli yhteensä 33,000. Vielä
11086: -oli 30 konstaapelia ansaiten yhteensä palkan lisien kanssa 66,ooo mk,
11087:  40 konstaapelia, joilla kullakin oli 1,706 mk palkkaa, ja 440 mk palk-
11088:  kalisää eli yhteensä 88,ooo. Konstaapeleita oli SS semmoista, joilla
11089:  kaikilla oli yhteensä palkkaa 121,000 mk. Sitten on 6s semmoista,
11090:  joilla on palkkaa 1,s6o ja lisäpalkkiota 640 mk, niin että yhteensä
11091:  tulee heille 143,000. 7S konstaapelia on, joilla 1,460 palkkaa, 760
11092:  mk palkkiota, yhteensä r6s,ooo sekä 40, joilla on 1,IIO palkkaajakun
11093: :siihen pannaan lisäpalkka 1090 mk, tulee heille yhteensä 88,ooo.
11094:  Varastonhoitajalla on 3,6oo palkkaa. Lääkäri saa palkkaa 3,soo.
11095:  Kaikkiaan on tänä vuonna eli v. 1907 834 miestä Helsingin poliisin
11096:  palveluksessa, joiden palkanlisäys tekee Bobrikoffin aikaan verraten
11097:  sievosen summan eli yhteensä noin 1,302,180 mk. Palkkoja menee
11098:  kaikkiaan Helsingin poliiseille 1,9S1,700 mk. Poliisien luvusta puut-
11099:  tuu vielä joitakuita, jotka ovat senjälkeen asetetut, kun tämä tilasto
11100: ·on saatu. Poliisilaitoksella on vielä muita menoja, esim. palveluk-
11101:  sessa syyttömästi vahingoittuneiden vaatteiden ~orjaukseen, kun
11102: .ei ole saatu korvausta syytteen alaisilta ja lahjapalkkioita erinomai-
11103: sesta poliisipalveluksesta noin 4,ooo mk, kuvernöörin käytettäväksi
11104: J>alvelustoimissa erityisiin tarkoituksiin tiliä vastaan 8,ooo mk, tar-
11105: veaineita tilintekoa varten 4,000 mk, puhtaaksikirjoitusta varten
11106: 1450                 Istunto 10 p. syyskuuta IfJ07.
11107: 
11108: 
11109: 5,000 mk., Venäjänkielen kääntäjille 3,000 mk, kuvernöörin käytet-
11110: täväksi, ainoastaan kenraalikuvemöörille tapahtuvaa tilitystä vas-
11111: taan 5,000 mk, harjoittelijoille palkkiota tilintekoa vastaan 3,000<
11112: mk, vaatetukseen ylikonstaapeleille 22,670 mk, ratsupoliisien hevos-
11113: ten ylläpitoon 41,6oo mk, poliisimestarin hevosten ylläpitoon 1,500
11114: i.nk, ja reservin tarvekalujen kunnossapitoon 500 mk. Näitä seka-
11115: laisia menoja tulee yhteensä ei vähemmän kuin 123,600 mk, ja kun
11116: siihen summaan lasketaan miehistön palkkana I,951,700 mk, niin
11117: tulee Helsingissä poliisilaitos vuodessa maksamaan 2,075,300 mark-
11118: kaa.
11119:      Kun polisien luku on 834 miestä, siis äärettömän suuri, niin luulisi
11120: järjestyksenpidon Helsingin kaupungissa olevan niin hyvän, ettei mi-
11121: tään epäjärjestyksiä tapahtuisi. Mutta kuten nyt juuri täällä on puhut-
11122: tu ja usein nähty, on Helsingissä paljon epäjärjestyksiäkin tapahtunut
11123: ja rikoksiakin. Rikoksien luku ei ole vähentynyt siitä, että poliiseja
11124: on lisätty. On mainittu, että heinäkuun 29 ja elokuun 4 päivän vä-
11125: lisenä aikana tuomittiin Helsingissä pikkurikoksista 292 henkilöä
11126: noin 5:stä aina 70 markan sakkaon taikka vastaavaa vankeutta 4-14
11127: vuorokauteen.. Elokuun 5-10 välisellä ajalla tuomittiin pikku-
11128: syistä vaan 320 henkeä 5-no markan sakkoihin tai vankeutta 4-21
11129: vuorokauteen. Vielä voin mainita että esim. elokuun 27 päivänä
11130: oli raastuvan oikeuden toisessa osastossa - vaan yhdessä osastossa
11131: yhtenä päivänä - käsiteltävänä pikkurikosasioita 78 juttua. Kuu
11132: näihin tulee lisäksi vielä varkaukset, murhat ja muita sellaisia suuria
11133: rikoksia, niin todellakin on summa suuri. Kun rikoksia Helsingin
11134: kaupungissa on tehty näin lukuisasti, vaikka poliisilaitos on suuri ja
11135: kallis, niin todistaa se järjestelmän heikkoutta.
11136:      Siis ei näy poliisien paljous tekevän sitä vaikutusta kuin sillä
11137: tarkoitettiin. On hyv.in kuvaavaa, mitä sanoi aikanaan Saksan suuri
11138: rautakansleri Bismark, että huonosti kasvatettu, kyvytön ja vähä-
11139: tietoinen poliisi on maalle ja kansalle onnettomuus; sillä järjestyksen
11140: ja turvallisuuden asemesta se aiheuttaa epäjärjestyksiä ja turvatto-
11141: muutta. Mielestäni tämä Bismarkin lausunto on hyvin soveltuva
11142: meidän poliisilaitokseen, mikäli se toteutuu tämän tilaston perustuk-
11143: sella Helsingin kaupungissa. Onko sitten totta, että Suomen poliisit
11144: olisivat huonosti kasvatettuja? Minä myönnän, että meidän polii-
11145: simme ovat tiedollisesti sivistyneitä, ainakin poliisipäälliköt, koska:
11146: ovat kasvatetut korkeassa kadettikoulussa. Ehkä monet muut
11147: poliisiherroista ovat kasvatetut samassa koulussa. Ei heiltä siis
11148: tiedollista sivistystä puutu. Mutta moraalinen sivistys, mitenkä
11149: sen kanssa on? Pnko se totta, mitä kerrotaan, että raakoja sanoja
11150: käytetään virantoimituksessa? Se ei oikeastaan todista paljon mo-
11151: raalia. Mitä tulee miehistön sivistysmäärään, niin täällä on huo-
11152: mautettu, ja tiedetään muutoinkin ettei vaadita mitään erityistä
11153: pätevyyttä ehdoksi poliisitoimeen pääsemiseen. Onhan se silloin luon-
11154:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpeHatsiooni.        1451
11155: 
11156: 
11157: nollista, että siihen antautuu henkilöitä, joilla ei ole älyllistä eikä
11158: moraalista sivistystä, puhumattakaan käytännöllisestä sivistyksestä.
11159: Kenenkä on velvollisuus valvoa, että tämmöiseen tärkeään laitokseen
11160: tulisi miehiä, jotka kykenevät todella esiintymään kansan edessä
11161: niin sivistyneinä ja tartllokkaina, että todella voisivat tehtävänsä
11162: toimittaa? Luonnollisesti se on hallituksen tehtävä. Kun niin ei
11163: ole kuitenkaan tapahtunut, kun tällaista polisilaitoksessa huomataan,
11164: mitä täällä on mainittu, niin itsestänsä nämät seikat todistavat,
11165: miten hallitus on siinä asiassa käyttäytynyt. Ei ole kumma, jos
11166: Suomen kansa, köyhälistö, maalaiskansa varsin usein on tyytymätön
11167: asiain menoon, kun yksistään Helsingin poliisilaitos nielee yli kaksi
11168: miljoonaa markkaa vuodessa köyhän kansan varoja. Se toivoo,
11169: kansa toivoo täydellä oikeudella, että poliisilaitoksen menoja pienen-
11170: nettäisiin. Se voidaan tehdä palkkoja pienentämällä ja miehistön
11171: lukua supistamalla. Kolme toivomusta on siis: Pitäisi poliisien
11172: lukua vähentää, äärettömästi vähentää, palkat alentaa ja sivistys-
11173: määrää korottaa. Ammattisivistystä varsinkin olisi korotettava.
11174: 
11175:     Ed. Malmivaara: Minä en ole pitkillä puheilla tähän asti edus-
11176: kunnan aikaa viivyttänyt, enkä aio sitä paljon tälläkään kertaa kysyä.
11177: Tuntuu vaan velvollisuudelta lausua julki, mitä minä olen tämän
11178: iltaisesta keskustelusta oppinut.
11179:     Minusta näyttää, että se interpellatsiooni, jota on käsitelty, ei ole
11180: aivan hyödytön. Se on ensinnäkin aiheuttanut siviilitoimituskun-
11181: nan päällikön esittämään eduskunnalle kansamme viimeaikaisesta
11182: historiasta erään merkillisen lehden, joka puhuu synkkää kieltä, niin
11183: synkkää, että tuskinpa sellaista ennen on meidän aikakirjoihimme
11184: kirjoitettu: se kertoo paljosta synnistä ja paljoista kyyneleistä. Se
11185: kertoo meidän joutuneen niin kauvas, että osaa meidän kansastamme
11186: täytyy jo asevoimalla hallita. Ja miten voisikaan toisin olla, kun
11187: Suomen eduskunnassakin pyrkii olemaan ylinnä keskusteluissa rii-
11188: ta ja kiukku. Tämä keskustelu sisältää toiseksi kehoituksen minulle
11189: ja muille edustajille menemään itseensä, tarkastamaan mikä osa
11190: minulla on kansani villiintymiseen. Minkä verran minusta johtuu
11191: pakko poliisivoiman lisäämiseen? Mitä kylvöä minä kylvän, vihan
11192: siementäkö, vai rauhanko, jota tämä kansa nyt enin kaipaisi? Mitä
11193: minun puheeni tänä iltana on vaikuttanut eduskuntaan? mitä se
11194: vaikuttaa siihen väestöön, joka sen huomenna sanomalehdistä lukee?
11195: - Ja kolmas hyöty, mikä minulla on tästä keskustelusta ollut, on
11196: että se on ainakin minun mieleeni entistä elävämmin tuonut erään
11197: vanhan kirjan, joka sanoo: älä juovu viinasta, älä v~rasta, älä tapa,
11198: älä vanno väärin! Sitä kirjaa on Suomen kansa paljon ennen luke-
11199: nut; se lukee sitä osalta vielä nytkin. Ja missä sitä luetaan, siellä ei
11200: poliiseja tarvita. Mutta siitä kirjasta luopuminen, sen pilkkaaminen
11201: tulee kansallemme kalliimmaksi kuin mikään muu. Mitä useampi
11202: 1452                 Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
11203: 
11204: siitä vieraantuu, sitä enemmin tarvitsee poliisivoimaa lisätä; siitä'
11205: ei päästä.
11206:     Täällä on moitittu hallitusta sen lisäämisestä, mutta minä joudun
11207: moittimaan itseäni, kun en kansan edustajana kykene ohjaamaan
11208: kehitystä siihen suuntaan, että tämä kirja tulisi jälleen Suomen kan-
11209: salle kalliimmaksi kuin muut, että siihen heräisi kunnioitus kaikkien
11210: sydämmissä. Sitä mukaa kuin sinne palajaminen tapahtuu, päästään
11211: poliisivaltiosta vapaiksi, ja silloin pääsee Hallitus myöskin siitä ras-
11212: kaasta velvollisuudesta, jonka alla sen nyt täytyy surra, kun sen täy-
11213: tyy lisätyllä poliisivoimalla yleistä turvallisuutta suojata.
11214: 
11215:     Ed. Pesonen: Kun siviilitoimituskunnan päällikkö antoi selityk-
11216: sen siihen välikysymykseen, joka täällä on ollut esillä, niin näytti
11217: siltä, että sen jäiestä ei ole enään mitään asiallista sanottavana niiden
11218: taholta, jotka ovat kysymyksen herättäneet. Ja vaikka keskustelu
11219: on pitkälle kulunut, ni,in ei todellakaan ole mitään sellaista huo-
11220: mautusta tehty, joka vähimmässäkään määrässä halventaisi anne-
11221: tun selityksen arvoa. Ne paljot puheet, joita on täällä tosin pidetty
11222: hallitusta ja hallituksen toimenpiteitä vastaan, ovat nim. liikkuneet
11223: toisella alalla, kuin mistä kysymys on.
11224:     Ensiksikin on suuri joukko puheita liikkunut sen kysymyksen
11225: alalla, mistä ovat nykyisessä yhteiskunnassa olevat epäkohdat joh-
11226: tuneet. Ja vallan luonnollisesti sosiaalidemokraatit ovat tahtoneet
11227: osoittaa, etteivät he ainakaan yksinään ole epäkohtia aiheuttaneet,
11228: vaan että epäkohdat ovat johtuneet muistakin syistä. Luulen, että
11229: me kaikki voimme olla yksimielisiä siitä, että epäkohdat ovat todella-
11230: kin johtuneet monenlaisista syistä, eivätkä suinkaan yksistään so-
11231: siaalidemokraattisista. Mutta eihän hallituksen jäsenen selitys sitä
11232: väittänytkään, että sosiaalidemokraatit yksin olisivat aiheuttaneet
11233: nykyiset ikävät olot. Tuo puhe jo, että syytetään toisiansa siitä,
11234: että on epäkohtia olemassa, osoittaa vain todeksi sen, mitä hallituksen
11235: jäsenen selityksessä sanottiin, että nim. asiain tila on sellainen, että
11236: se aiheuttaa erityisiä toimenpiteitä.
11237:     Edelleen on keskustelu liikkunut sen kysymyksen alalla, kutka
11238: meistä ovat syyllisiä, ja ymmärrettävästi kyllä tässäkin tapauksessa
11239: sosiaalidemokraatit tahtovat osoittaa, etteivät he yksinään ole aiheut-
11240: tamassa epäjärjestyksiä. Minä luulen että me emme siinäkään tahdo
11241: ruveta heitä jyrkästi vatsustamaan, vaan saattanemme myöntää,
11242: että epäjärjestyksiä aiheuttavat muutkin. Tahdon vaan muistuttaa
11243: ettei tässäkään suhteessa hallituksen puolelta annetussa selityksessä
11244: ollut minkäänlaista erikoista moitetta sosiaalidemokraatteja vastaan.
11245: Olkoot epäjärjestykset aiheutuneet noiden tai näiden kansan ryh-
11246: mien puolelta, kun ne kerran ovat olemassa, niin tarvitaan niitä torjua
11247: ja sen vuoksi lisätä poliisivoimaa. Siis keskustelu tässäkin suhteessa
11248:              Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.       1453
11249: 
11250: 
11251: on vain todistanut oikeaksi sen, mitä hallituksen antamassa selityk-
11252: sessä on väitetty.
11253:      Sitten vielä on keskustelu liikkunut kolmannella alalla, nim. sillä,
11254: minkälainen nykyinen poliisilaitos on, ja on sitä paljon moitittu, jopa
11255: on moitittu vieläpä alempienkin poliisimiesten palkkojen suuruutta.
11256: Ja kummallista kyllä, on moitteita annettu niitten puolelta, jotka
11257: ovat tähän asti vaatineet, että alemmassa asemassa oleville henki-
11258: löille lisättäisiin palkkoja. Tämä keskustelu minun mielestäni olisi
11259: ollut paikallaan, jos olisi tehty välikysymys siitä, miksi hallitus pitää
11260: huonoa poliisia. Mutta eihän välikysymys sellainen ollut, vaan
11261: koski se toista seikkaa. En tunne lähemmin oloja poliisilaitoksessa
11262: enkä siis omasta puolestani väitä sitä enkä tätä.- Mutta ei se seikka,
11263: että siinä mahdollisesti on epäkohtia olemassa, millään tavalla osoita
11264: sitä ettei sitä olisi tarvittu lisätä, korkeintaan se aiheuttaa sen vaati-
11265: muksen, että poliisivoimaa on ei ainoastaan lisättävä, vaan myöskin
11266: koetettava kaikin puolin parantaa.
11267:      Yksi ainoa asia minun käsittääkseni on täällä tuotu esiin, joka
11268: koskee jollain lailla itse pääkysymystä. On nim. väitetty, ettei ole
11269: sen kautta saatu järjestystä aikaan, että on lisätty poliisivoimaa.
11270: Minä puhun ainoastaan omasta kokemuksestani. Muistan hyvin ne
11271:  ajat, jolloin meillä valtion kannattama poliisivoima oli heikko; Ja
11272:  silloin meidän persoonallinen turvallisuutemme oli hyvin uhattu ja
11273:  vaarassa. Luulen että sen muistavat muutkin. Mutta sitä myöten
11274:  kun on poliisivoimaa ·vahvistettu, ovat kansalaiset alkaneet tuntea
11275:  itsensä turvallisemmaksi tässä maassa. Ja mikäli olen liikkunut
11276:  maaseudulla, olen kaikkialla huomannut suurta tunnustusta annetta-
11277:  van hallitukselle sen johdosta, että hallitus on lisännyt poliisivoimaa
11278:  ja että kansalaiset voivat tuntea nyt itsensä turvallisemmiksi kuin
11279:  ennen tunsivat. Tämän .johdosta ainakin minä puolestani olisin
11280:  pakotettu väittämään, että poliisivoiman lisäämisestä on ollut hyö-
11281:  tyä. Mutta samalla olen valmis tunnustamaan, ettei siitä ole ollut
11282:  niin paljon hyötyä, kun me olisimme toivoneet. Mutta mepä lienem-
11283:  rnekin kai yhtä mieltä siinä, ettei poliisivoiman lisäämisestä yksistään
11284:  koidu hyötyä kansalle. Tarvitaan sitä, johon edellinen puhuja viittasi,
11285:  tarvitaan, että kansassa kunnioitus yhteiskuntajärjestystä kohtaan
11286:  vahvistuu ja että tämän kunnioituksen takana on sitä kannustamassa
11287:   ja ylläpitämässä kunnioitus korkeimpaan siveelliseen, sanon: juma-
11288:  lalliseen maailmanjärjestykseen. Jos sosiaalidemokraatit tahtovat
11289:  tehdä työtä meidän muitten kansalaisten kanssa tällä alalla, niin he
11290:  tekevät paremmin, jos lakkaavat järkyttämästä kansan uskon perus-
11291:   teita ja rupeavat pikemmin rakentamaan tässä suhteessa eikä re-
11292:   pimään.
11293:       Näin ollen minä puolestani olen velvollinen yhtymään siihen eh-
11294:   dotukseen että siirryttäisiin yksinkertaiseen päiväjärjestykseen.
11295: 1454                    Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
11296: 
11297:       Ed. Renvall: Minä voin olla hyvin lyhyt. Minä pyysin puheen-
11298:   vuoroa ainoastaan ed. af Ursinin kysymyksen johdosta, koska siinä
11299:   tyynemmässä muodossa tuotiin esille muutamia mielipiteitä, joita
11300:   sitte on uusittu toinen toisensa perästä ja jotka kaipaavat jonkun-
11301:  laista lyhyttä selvitystä.
11302:       Syyt sosiaaliseen rikoksellisuuteen olkoot missä tahansa; ne pois-
11303:  tetaan yksinomaan sosiaalisella reformityöllä. Siitä olemme kaikki
11304:  yksimieliset ja se on asia, joka ei ollenkaan koske nyt käsiteltävänä
11305:   olevaa kysymystä. Että porvarilliset puolueet ovat tämän asian
11306:  ymmärtäneet, osoittavat aivan tarpeeksi ne reformiohjelmat, jotka
11307:  kaikkien puolueiden keskuudessa ovat syntyneet ja jotka kilpailevat
11308:  minkä maan reformiohjelmien kanssa tahansa. Toinen asia on sitte
11309:  se, millä tavalla on estettävä niitä rikollisuuden hetkellisiä ilmauksia,
11310:  jotka sattuvat levottomana aikana. Ne johtuvat tosin näistä syistä,
11311:  mutta on pakko ne ehkäistä ja alaspainaa jo ennenkuin reformityö
11312:  on tehty loppuun. On puhuttu kieltolaista. Jos hallitus esim. an-
11313:  taisi kieltolakiesityksen, tuskin sillä vielä juoppous loppuisi. Vaa-
11314:  dittaisiin aikaa, ennenkuin se olisi saanut kasvattaa kansaa periaat-
11315:  teittensa mukaiseksi. Jos talo palaa, niin eihän silloin auta ruveta
11316:  ajattelemaan, mikä ruiskukone olisi paras tu1en sammuttamiseksi, vaan
11317:  silloin täytyy käydä käsiksi niillä keinoin, jotka silloin on saatavissa.
11318:  Ja että meidän kansassamme on ollut äärettömän paljon olkoonpa
11319:  sosialistisista tai poliitillisista syistä karttunutta hetkellistä rikokselli-
11320:  suutta, siitä ei nyt pääse mihinkään. Se luettelo, minkä siviilitoi-
11321:  mikunnan päällikkö on antanut, on peloittavan runsas ja se asiallinen
11322:  ainehisto, jonka ed. Castren on täällä selaillut, täydentää sitä. Jos
11323:  tästä voidaan sanoa, että ·meidän oikeusvaltiomme on muuttumai-
11324:  sillaan, niin voidaan yhtä hyvin sanoa, että se on ollut muuttumai-
11325:  sillaan oikeusvaltiosta rosvovaltioksi kuin koskaan poliisivaltioksi, ja
11326:  minä luu1en, että sittenkin poliisivaltio seisoo ylempänä tällaista lai-
11327:  tonta anarkistista rosvovaltaa. Ja siitä olemme lisääntyneen poliisi-
11328:  voiman kautta pelastuneet.
11329:      Onkin jyrkimpienkin puhujien puolelta tunnustettu, että on
11330: tällaista anarkismia meidän maassamme. On selvää, että voi
11331: olla kokonaisia sosiaalidemokraattisia yhdistyksiä anarkistisiä, että
11332: ne eivät ole voineet mitään; ne ovat koettaneet ajaa pois anarkismia,
11333: mutta se pysyy siellä. Eräässä sosialistilehdessä sanotaan: rosvot ja
11334: ryövärit pois meidän riveistämme, siinä selitetään, kuinka viljavaiti
11335: niitä siellä on. Nämä ovat omiansa tekemään riitelemättömäksi
11336: sen tosiasian, että meillä on anarkian virtauksia maassamme, sitä ei
11337: kukaan kiellä, ja jos niitä on, niin niitä on parannettava ripeällä so-
11338: sialistisella toiminnalla, mutta niiden ilmaukset ovat alaspainettavat
11339: ja ihmisten omaisuus, turvallisuus ja vapaus on turvattava näiden
11340: hyökkäyksiltä ja siihen vaaditaan juuri niinun ymmärtääkseni po-
11341: liiseja.
11342:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.        1455
11343: 
11344: 
11345:     Lopuksi eräs asia. Sanottiin, että poliiseja on tarvittu. Mihin
11346: niitä on tarvittu? On tarvittu 10 poliisia suojelemaan kymmentä
11347: lakonrikkojaa. Tämä hämmästyttää ja kauhistuttaa minua. Eikö
11348: siis vaivainen työmies saa vaatia itselleen sitä suojaa järjestysvallan
11349: puolelta, mitä korkeammalla yhteiskunta-asteella oleva henkilö?
11350: Eikö eduskunta valmistu nyt kokonaisuudessaan kääntymään hal-
11351: litsijan puoleen anomuksella yhden ainoan työmiehen takia Kalle
11352: Prokopen saattamiseksi Suomessa tuomittavaksi. En ymmärrä että
11353: voi poliisia moittia siitä, että poliisi on tahtonut suojella yhtä työ-
11354: haluista ja yhtä lakkorikkuria. Olkoon että lakkorikkuri on monen
11355: mielestä vähemmän sympaattinen henkilö, hänkin on suojeltava
11356: laillisissa oikeuksissaan.
11357:      Kun minä kerran olen tällä sijalla, niin minä pyytäisin saada
11358: lausua vielä pari sanaa. Meidän ei pidä tappaa interpellatsiooni-
11359: oikeuttamme liiallisella rähinällä. Täällä jo kerran ennen,, kun Lau-
11360: kon asia oli esillä, esiintyi eräs eduskunnan ehkä nuorin jäsen senaatin
11361: vanhinta jäsentä kohtaan tavalla, joka herätti kaikissa ihmisissä,
11362: joilla on jonkunlaista säädyllisyyden tunnetta, häpeätä, ja joka mi-
11363: nun mielestäni oli sellainen, että jos se tulisi tavaksi täällä, se aivan
11364: oikeuttaisi hallituksen jokaista jäsentä olemaan antamatta vastausta.
11365: Täällä on nyt taas toisen kerran esiinnytty tänä iltana sillä tavalla,
11366: että senaatin jäsen ei ole voinut katsoa ihmisarvolle sopivaksi vastata.
11367: Jos tämä tulee tavaksi, niin me olemme hyvin pian päässeet inter-
11368: pellatsioonioikeudesta ja siihen kai me emme pyri.
11369: 
11370:     Ed. Castren: Katson asiakseni muutamilla sanoilla vastata niille
11371: edustajille, jotka ovat esiintyneet minun lausuntoani vastaan.
11372:     Ed. Valavaaran lausunto oli pilkusta pilkkuun sama ja hänen
11373: taktiikkansa yhtäläinen kuin se, jota hänen toimittamansa •>Työ•>-lehti
11374: edusti Pölläkkälän, s. o. Geffertin murhaan nähden. Minä valaisin
11375: tuon murhaasian tosiseikoilla eikä ed. Valavaara sitä vastaan edes
11376: yrittänytkään väittää. Murha-aikana koetti ed. V alavaara •>kansan•>
11377: nimessä osoittaa että Muolan murhamiehet olivat viattomia ja, kuten
11378: sanat kuuluivat, ,todistettavasti, pois paikkakunnalta." Mutta nyt
11379: ne kumminkin istuvat linnassa murhasta tuomittuina eikä edustaja
11380: V alavaarakaan yrittäne enää pysyä aikaisemmissa väitteissään.
11381: Nuo murhamiehet eivät sittenkään olleet, kuten edustaja Valavaara
11382: julkesi •>Työ•>-lehdessä väittää, porvareita eikä mustasotnialaisia,
11383: vaan sosialisteja. Samoin on laita Viipurin liittokunnan kanssa.
11384: Ne kunniattomat väitökset poliisien ja porvarien suhteesta siihen,
11385: joita ed. V alavaara katsoi arvolleen sopivaksi tuoda eduskunnassa
11386: esille, ne ovat samanarvoiset kuin hänen toimittamansa •>Työ•>-lehden
11387: väitökset Geffertin murha-asiassa. Viipurin rosvoliittokunnan todis-
11388: tukset eivät riipu Kontiaisen todistuksesta yksistään, kuten ed. Va-
11389: lavaara on väittänyt, joka Kontiainen muka olisi ollut poliisin pal-
11390:                                                                 92
11391:                      Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
11392: 
11393: 
11394: veluksessa. Kontiaisen todistukselle ei ed. Valavaara näytä panevan
11395: suurta merkitystä, koska hän ei ole sosialistien toimihenkilöitä, kuten
11396: kaikki muut rikostoverinsa. Mutta on myöskin sosialisteja, puhdas-
11397: verisiä sosialistejä jotka, kuten asiassa syntyneet pöytäkirjat osoitta-
11398: vat, ovat tarkalleen vahvistaneet Kontiaisen kertomukset kaikissa
11399: kohdin oikeiksi. Sellaisia ovat Kukkanen, Kyyrö ja myös osaksi
11400: Ristseppä.
11401:     Ed. Valavaara on tehnyt koko joukon hämäriä salaviittauksia,
11402: Minä olisin suonut että ed. Valavaara olisi avonaisesti tuonut tässä
11403: eduskunnassa päivän valoon kaiken sen, minkä hän muka katsoo
11404: raskauttavaksi perustuslaillista suomenmielistä puoluetta vastaan
11405: eikä tyytynyt salaperäisiin viittauksiin. Olen vakuutettu että tämä
11406: puolue tulee Valavaaran paljastuksista huolimatta pysymään aivan
11407: yhtä puhtaana kuin ennenkin.
11408:     Edelleen on edustaja Valavaara tehnyt jonkunlaisen hämärän
11409: viittauksen nojautuen todistaja Maydelliu todistukseen. Maydell'in
11410: todistus, joka on olemassa oikeuden pöytäkirjoissa, jotka ovat mi-
11411: nulla saapuvilla, on aivan epämääräinen ja yksistään muiden ker-
11412: tomuksiin ja huhuihin perustuva. Ed. Valavaara on väittänyt että
11413: Savinainen ei kuulunut Pölläkkälän työväenyhdistykseen. Minä
11414: en ole sitä väittänytkään; hän kuului Antrean työväenyhdistykseen
11415: jonka jäsen hän oli. Vielä on ed. Valavaara puhunut Pölläkkälän
11416: työväenyhdistyksen puheenjohtajasta Korpelasta ja sanonut että
11417: hän seisoo lähellä kahta niitä puhujaa, jotka ovat täällä esiintyneet.
11418: Avonaista kieltä, ed. Valavaara! Ketkä ovat nuo puhujat ja keitä
11419: on Korpela seisonut lähellä? Lausukaa se julki! Minä en ainakaan
11420: persoonallisesti ole nähnyt, en tuntenut enkä ollut vähimmässäkään
11421: tekemisessä mainitun Korpelan kanssa.
11422:      Lopuksi on ed. Valavaara lausunut että joltakulta hämäräitä
11423: taholta maksettaisiin viisi markkaa erään rosvoliittokuntaan kuulu-
11424: neen vangitun vaimolle. Miksei herra Valavaara julkisesti lausu,
11425: miltä taholta ja keitten toimesta tuo maksu suoritetaan? Avonaisuus,
11426: ennen kaikkea avonaisuus!
11427:      Ed. Hämäläinen on väittänyt että minä olisin sanonut ettei po-
11428: liisi saa käyttää piiskaa vaan kiväärejä. Ilmeinen vääristely! Mitä
11429: minä olen lausunut, käypi esille tämän eduskunnan pöytäkirjoista
11430: ed. Orasmaan juttua käsiteltäessä, silloin kun se palasi 7-miehisestä
11431: valiokunnasta. Lausuin silloin että Kalliovuoren kahakoissa, jolloin
11432: suuri kansajoukko yhteistuumin ryhtyi väkivaltaa harjoittamaan
11433:  järjestysvaltaa vastaan, poliisi olisi voimassa olevan rikoslain osotta-
11434:  massa järjestyksessä ja nojalla ollut oikeutettu käyttämään aseita.
11435:      Ed. af Ursin on sanonut että poliisi on kiihoittanut >>kansan>> vihaa,
11436:  että meillä on luokkalakeja, joita >>kansa>> hylkää, koska ne eivät ole
11437:  >>kansan>> oikeuskäsitteen kanssa sopusoinnussa. Mitä ed. af Ursin
11438:  tarkoittaa kansalla? Kansa ei ole yksistään meidän maamme so-
11439:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.       1457
11440: 
11441: 
11442: siaalidemokraattinen ryhmä, mutta kansan muodostavat meidän
11443: maamme kaikki kansalaisryhmät. Onkohan se aivan varmaa, edus-
11444: taja af U rsin, että meidän kansamme sanan oikeassa merkityksessä
11445: pitää kaikkia lakejamme luokkalakeina? Sosiaalidemokraatinen
11446: puolue, siis yksi kansanryhmä epäilemättä tekee niin, mutta sosiaali-
11447: demokraatinen puolue ei ole Suomen kansa. Meidän lakimme ovat
11448: herra af Ursinin käsityksen mukaan luokkalakeja, sentakia että mei-
11449: dän maahamme ei ole perustettu sosialistista valtiota, sellaista pakko-
11450: valtiota, jota sosialistit haaveksivat. Mutta kulunee aikoja, ennen
11451: kuin tuo tulee tapahtumaan; minä ainakin uskon ettei se päivä konsa-
11452: naan koita, jolloin maailmassa vallitsee puhtaasti sosialistinen valtio.
11453: Kansat edistyvät, mutta järjellisellä tiellä, vapauden tiellä, eivätkä
11454: sosialistisen pakkovaltion toteuttamiseksi.
11455:      Täällä on väitettv että tuo tunnettu Läheniemi kuuluisi perustus-
11456: lailliseen puolueeseen ja että hän olisi pitänyt suurlakon päättyessä
11457: lopettajaispuheen. Tässä viimemainitussa väitteessä ei ole pienintä-
11458: kään perää. Sellaista puhetta ei ensiksikin mainittu Läheniemi ole
11459: pitänyt ja toiseksi julistettiin Sortavalan kokouksessa jo vuonna 1906
11460: että Läheniemi ei kuulu eikä saisikaan kuulua perustuslailliseen suo-
11461: menmieliseen puolueeseen.
11462:      Täällä on sanottu että hallitus on tarkoittanut poliisivoiman lisää-
11463: misellä tehdä tyhjäksi työväenliikettä. Jos tämä olisi hallituksen
11464: tarkoitus, niin ei sen suinkaan tarvitsisi ryhtyä poliisin lisäämiseen
11465: tätä tarkoitusta varten, sillä kyllä ed. Tainio pitää huolen työväen
11466: liikkeen tyhjäksi tekemisestä. Jos moinen edustaja saa yhä edelleen
11467: olla sosiaalidemokraattisen puolueen ja työväen liikkeen etupäässä,
11468: niin kyllä hän, kuten tänä päivänä on nähty, pitää huolen siitä että
11469: se liike taittaa niskansa.
11470:      Minun olisi sitten tuleminen niihin väitteisiin, joita vastamainittu
11471: edustaja täällä on tehnyt. Mutta yhtä vähän kuin hallituksen jäsen
11472: on katsonut sopivaksi vastata tällaiseen esiintymiseen, yhtä vähän
11473: katson minä soveliaaksi siihen vastata. Tahdon ainoastaan vastata
11474: yhteen hänen tekemäänsä suoranaiseen kysymykseen, kysymykseen
11475: tiedänkö minä mistä Pölläkkälän työväenyhdistyksen Graftonkivää-
11476:  rit oli saatu. Siihen minä vastaan: Minä en tiedä sitä (ed. Tainio:
11477:  En minä kysynyt sitä), minä en tunne sitä, minä en tiedä enkä tunne
11478:  mistä Graftonkiväärit ovat sinne tai muuanne tulleet (ed. Tainio:
11479: En minä sitä kysynyt).
11480:      Täällä on aivan oikein huomautettu että syyt rikoksellisuuteen
11481:  saattavat olla moninaisia ja ettei siinä ole kyllä että poliisivoimaa
11482:  lisätään, mutta että myöskin täytyy poistaa ne yhteiskunnalliset
11483:  syyt, jotka ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat rikosten syntymiseen.
11484:  Tämän johdosta tahtoisin kysyä, eikö nykyinen hallituksemme ole
11485:  tehnyt kaikkea voitavaansa näiden syiden poistamiseksi, ehdottamalla
11486:  eduskunnalle sekä entiselle että nykyiselle uusia lakeja, jotka tar-
11487:                      Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
11488: 
11489: 
11490: koittavat suurten kansankerrosten henkisen ja aineellisen aseman
11491: parantamista. Mutta millä tavalla näitä esityksiä on otettu vastaan
11492: juuri siltä taholta, jonka parasta ne etupäässä tarkoittavat? Millä
11493: tavalla otettiin vastaan lakiehdotus kokoontumisvapaudesta, millä
11494: tavalla otettiin vastaan esitys uudeksi vaalilaiksi, esitys yhdistys-
11495: vapaudesta, millä tavalla hallituksen asettaman komitean ehdotus
11496: torpparilaiksi? Eihän ole mahdollista tyydyttää kansakerroksia,
11497: puolueita, ja puolueen jäseniä, jotka eivät tahdo tulla tyydytetyiksi.
11498:      Edelleen on täällä lueteltu joukko numeroita siitä, mitä poliisi-
11499: voima eri vuosina on maksanut ja nykyään maksaa meidän maas-
11500: samme. Nämät numerot eivöt semmoisenaan merkitse niin mitään.
11501: Sillä poliisivoimain palkkaamiseen käytettävään rahasumman suu-
11502: ruus riippuu siitä, hninka paljon poliisivoimia tarvitaan. Ja siitähän
11503: on kysymys, ovatko poliisivoimat olleet tarpeelliset. Siihen on vas-
11504: tattu kaikkien niitten puolueitten puolelta, joiden edustajat tähän
11505: saakka ovat käyttäneet puhepuoroa, paitsi sosiaalidemokraattiselta
11506: taholta, tunnustamaila hallituksen selitykset poliisivoiman lisäämi-
11507: seen nähden olleen täysin tyydyttäviä.
11508:     Kuten jo edelliset arvoisat puhujat on huomauttaneet, ei oleasiasta
11509: syntyneessä keskustelussa voitu tuoda esille lainkaan sellaisia syitä,
11510: jotka olisivat omansa kumuamaan hallituksen arvoisan jäsenen esille
11511:  tuomaa selitystä. Kaikki siviilitoimituskunnan päällikön esilletuo-
11512:  mat tosiasiat pysyvät siis voimassa ja jos kerran nuo tosiasiat pysyvät
11513: voimassa, silloin sisältävät ne myöskin vastauksen siihen, onko poliisi-
11514:  voimaa aiheettomasti lisätty vaiko ei. Yhtä vähän on yksikään
11515: edustaja sosiaalidemokraattiselta taholta kyennyt väittämään etteikö
11516: sosiaalidemokraattiselta taholta «Työmlehessä>>, >>Työssä>>, >>Sosialisti-
11517: sessa aikakauslehdessä<< ja muissa sosialistein lehdissä olisi lausuttu
11518: sitä, mitä minä olen esille tuonut. Jokunen on maininnut että ot-
11519:  teeni ovat olleet katkonaisia. Minä olen luetllut jokaisen lehden
11520:  numeron, josta ote on poimittu. Tarkastakaa, herrat sosialistit ja
11521: Te tulette; epäilemättä huomaamaan tästä tarkastuksesta, että ei
11522:  otteeni ole sellaisia katkonaisia kappaleita, jotka antaisivat väärän
11523:  käsityksen puheenalaisten sosialistilehtien kannasta rikoksiin ja
11524:  rikoksentekijöihin sähden.
11525:       Minäkin puoletani myös yhdistyn niihin, jotka kannattavat
11526:  yksinkertaiseen päiväjärjestykseen palaamista.
11527:      Lopuksi sananen. Täällä on muuan puhuja esiintynyt tavalla,
11528:  joka sotii kaikkea ulkonaista säädyllisyyttä vastaan. Jos me tah-
11529:  domme ettei tämä eduskunta muutu räyhääjien temmellyspaikaksi,
11530:  niin silloin täytyy, jos eduskunnan jäsenet itse eivät pysty itseänsä
11531:  hillitsemään eivätkä oivalla, mikä on heidän ja eduskunnan arvon
11532:  mukaista mikä ei, puhemiehen pitää huolta siitä että Valtiopäivä-
11533:  järjestyksen säädösten nojalla sekä hallituksen jäsenet että yksityi-
11534:  set turvataan moisia kansan edustajia vastaan.
11535:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.        1459
11536: 
11537: 
11538:      Ed. Alkio: Pyysin puheenvuoroa saadakseni minäkin merkitä
11539: kantani esillä olevassa kysymyksessä. En ole koskaan· ollut poliisi-
11540: laitoksen varsinainen ystävä. Ja minä odotin senvuoksi jonkinlai-
11541: sella jännityksellä tämän päivän keskustelua ja arvelin, että se inter-
11542: pellatsiooni, josta täällä on ollut kysymys, tultaisiin perustelemaan
11543: tosiasioilla, tavalla, joka todella antaisi aihetta siihen, että eduskunta
11544: saisi syytä antaa epäluottamuslauseen hallitukselle. Näin odotin
11545: siksi, että minusta interpellatsioonioikeus Suomen eduskunnassa on
11546: otettava vakavalta kannalta, varsinkin siihen nähden että meillä
11547: interpellatsioonioikeus samalla on jossain määrin kysymys poliitti-
11548: sesta menettelytavasta, joka vaikuttaa myös maan rajojen ulkopuo-
11549: lelle. Mutta mitä enemmän olen tätä keskustelua kuunnellut, sitä
11550: enemmän olen tullut vakuutetuksi siitä, että koko tämä välikysely
11551: on ollut turhanpäiväinen. Se on ollut .sitä siksi, että ymmärtääkseni
11552: se on enemmän johtunut periaatteellisista syistä kuin tosiasiain tai
11553: tapahtumain johdosta, jotka olisivat siihen pakoittaneet. Ja sen
11554: vuoksi on minun tunnustaminen, että olen valmis kannattamaan tässä
11555: kysymyksessä siirtymistä yksinkertaiseen päiväjärjestykseen.
11556:      Mutta tämän johdosta pyydän vielä saada viitata eräisiin seik-
11557: koihin, jotka tavallansa ovat minun käsityskantani perustuksena.
11558: Meillä ei kansan ja poliisien välinen suhde ole muodostunut sellai-
11559: seksi, mitä se nyt on, ainoastaan viime vuosien aikana. Minun muis-
11560: taakseni jo silloin, kuin tässä maassa muodostettiin nykyinen maa-
11561: poliisilaitos, kansan vastenmielisyys tätä laitosta vastaan oli varsin
11562: yleinen. Eikä se vastenmielisyys nytkään vielä ole muuttunut toi-
11563: seksi. Tämä vastenmielisyys johtuu erityisesti siitä, että niinä ai-
11564: koina, jolloin maapoliisilaitos maassamme perustettiin, ei siihen ollut
11565: minkäänlaisia järjellisiä syitä. Ja sen vuoksi on maaseudulla yleensä
11566: tätä laitosta vastaan ollut vastenmielisyyttä, että maapoliisilaitos
11567: vähitellen on muodostunut enemmän tai vähemmän nimismiesten
11568: palvelijajoukoksi. Kun nykyinen hallitus katsoi sopivaksi korottaa
11569: nimismiesten palkkoja ilman että heidän työvelvollisuutensa olisi
11570: lainkaan viime aikoina kasvanut tai muuten tähän palkankorotuk-
11571: seen aihetta antanut, se synnytti mielipahaa. Ja niinpä oli eräässä
11572: eduskuntaryhmässä kysymys siitä, että juuri tämän kysymyksen
11573:  johdosta olisi interpellatsiooni tehtävä. Mutta se jätettiin kummin-
11574: kin tekemättä sen vuoksi, että edellytettiin tärkeämpiä ja parempia
11575: aiheita välikysymyksen tekemistä varten esiintyvän. Sillä, niinkuin
11576:  jo äsken sanoin, tuollaista välikyselyoikeutta, sitä on meidän maas-
11577:  samme käsiteltävä arvokkaana tavalla eikä sillä tavoin, että se jou-
11578: tuu yleisen pilkan ja naurun alaiseksi.
11579:      Mutta vielä pyytäisin sanoa muutakin. Kuunnellessani tänä
11580: päivänä keskustelua tässä eduskunnassa, keskustelua, joka yleensä
11581:  ei ole poikennut niistä muistakaan keskusteluista, joita täällä edelli-
11582:  sinä päivinä on tapahtunut ja joissa puolueet ovat törmänneet voi-
11583:                        Istunto 13 p. syysk. 1907.
11584:                                        ---------------------
11585: makkaasti toisiansa vastaan, olen taasen joutunut kerran kysymään
11586: sitä, onkohan tässä todellakin tarkoitettu Suomen kansan parasta?
11587: Ja minun on täytynyt itselleni vakuuttaa, että puolueintressit, puo-
11588: luetarkoitukset ovat olleet tänäkin päivänä keskustelussa paljon suu-
11589: rempana tekijänä kuin mitä meillä nykyisellä hetkellä olisi aihetta
11590: antaa niille voimaa. Ja sen vuoksi ajattelin kuunnellessani syrjästä
11591: tämän keskustelun loppupuolella pyytää puheenvuoroa, huomaut-
11592: taakseni siitä että, kun me siellä maaseudulla olemme viime vuosina
11593: joutuneet poliitillisten tapausten mylläkkää seuraamaan, olemme
11594: joutuneet vähitellen ikäänkuin jonkunlaisen poliittisen sairaaloi-
11595: suuden, poliittisen kulkutaudin alaisiksi. Me olemme monta kertaa
11596: viime aikoina toivoneet, että tämä sairaaloisuus loppuu, kun edus-
11597: kunta, johon kansan paraat miehet kokoontuvat, pääsee käsittele-
11598: mään asioita, joilla voitaisiin tämn maan olot järjestää niin, ettei
11599: täällä ijankaiken tarvitse riidan vallita eri ryhmien välillä. Ja kun
11600: ajattelee niitä paljastuksia, joita täällä tehdään yhtä myötään puo-
11601: luetaistelussa, en pitäisi niitä niin vaarallisina, jos ne jäisivät vaikut-
11602:  tamaan vaan yksinkertaisesti meidän mieliimme. Mutta minulla
11603: on semmoinen käsitys, että tuolla, jossa meidän maamme valtiolliset
11604: ohjakset oikeastaan ovat, siellä ei erikoisella myötätuntoisuudella
11605: katsella meidän eduskuntamme nykyistä koossaoloa eikä sen kokoon-
11606: panoa. Ja minUlla on sen johdosta herännyt epäilys, että myös
11607: eräänlaiset paljastukset tämän eduskunnan keskuudessa, joilla on
11608: tarkoituksena kukistaa ja kurittaa vastapuolueita, lopultakin koitu-
11609: vat meidän omille niskoillemme sangen raskaiksi ja painaviksi.
11610:  (Hyvä! Hyvä!) Ja sen vuoksi ajattelen, että meidän tämän keskus-
11611: telun päätyttyä, olisi koetettava päästä siihen, että me vähemmän
11612: urheilisimme sukkeluuksillamme, sanasutkauksilla ja varsinkin ai-
11613: heettomilla soimauksilla ja loukkaussanoilla, sillä luulen, että mei-
11614: dänkin joukossamme, jotka koetamme olla vaiti ja kuunnella, myös
11615: olisi jossain määrin kykyä ja taitoa käyttää haukkumasanoja. Mutta
11616: jos me kaikin siihen ryhtyisimme, niin miksi luulisitte tämän edus-
11617: kunnan muodostuvan? (Hyvä! Hyvä!)
11618:      Täällä on tänä päivänä koetettu saada nykyisestä hallituksesta
11619: todistetuksi, että se on tarkoituktella asettunut valvomaan porva-
11620: rillisten luokkaetuja. Minä taasen olen sitä mieltä, että tuollainen
11621: väite ei olekaan tullut vakaumuksesta. Eihän nykyinen hallitus
11622: kielläkään olemasta porvarillinen, jotenka on luonnollista, että sillä
11623: on myös porvarillisuuden virheet. Mutta kun on kysymyksessä
11624: aika sellainen, jota me nyt elämme, jolloin Suomessa on olemassa
11625: niin paljo rikollisuutta, niin paljon yhteiskunnallista epäjärjestystä,
11626: kuin meillä sitä nykyään on, niin en todellakaan ymmärrä, mitenkä
11627: hallitukselta voitaisiin pyytää muuta kuin sitä, että se paraan käsi-
11628: tyksensä mukaan koettaa saada järjestystä siihen yhteiskuntaan,
11629: jonka etunenässä se on, ja jossa se on järjestyksestä edesvastuussa.
11630:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.       qtit
11631: 
11632: 
11633: Minäkin uskon, että kapitalistisen yhteiskuntajärjestyksen vuodet
11634: ovat vuosikymmenissä tai ainakin vuosisadoissa luetut. Otaksun
11635: että meillä täällä Suomessa sosiaalidemokraatit jo sangen lyhyen ajan
11636: kuluttua voivat saada eduskunnassa ehdottoman enemmistön. Sil~
11637: loin tulee sosiaalidemokraattien asiaksi osottaa, millä tapaa he yllä~
11638: pitävät järjestystä ja takaavat siitä silloin, kun nousee uusi taistelu
11639: niitä anastuksia vastaan, joita silloin mahdollisesti tullaan tekemään.
11640: Sillä ei ole lainkaan edellytettävissäkään, että kun sosiaalidemokraa~
11641: tista järjestelmää ruvetaan käytännössä toteuttamaan meidän olois·
11642: samme, jossa on vaan sangen harvoja todella periaatteellisia sosiaali-
11643: demokraatteja, ettei silloin kaikkien niiden kanssa, joiden omai-
11644: suussuhteisiin tullaan tavalla tai toisella lainsäädäntötietä koskettele-
11645: maan, syntyisi myöskin voimakas taistelu aivan samalla pohjalla,
11646: jonka sosiaalidemokratia nykyään periaatteessa omistaa- siis omis·
11647: tusoikeudesta. Ja sen vuoksi toivoisin, että tämän keskustelun lo-
11648: pussa jäisi kuitenkin kaikkiin se käsitys, että jokainen liike, jokainen
11649: puolue yhteiskunnassa pyrkii hallituksessa ollen toteuttamaan pa-
11650: raimpia periaatteitansa ilman, että sillä on tarkoituksena yksinomaan
11651: itsekkäästi sortaa muita. Niin korkealta kannalta käsitän minä
11652: jokaisen hallituksessa kulloinkin olevan ryhmän käsittävän velvolli-
11653: suutensa. Ja kun tulee se aika, jolloin sosiaalidemokraateilla on
11654: hallitseva valta, niin olen ainakin minä valmis tunnustamaan ja usko-
11655:  maan, että sosiaalidemokraatit silloin panevat liikkeelle paraimmat
11656:  voimansa ja parhaimmat tarkoituksensa hallitaksensa tätä maata
11657:  niinkuin osaavat ja voivat.
11658:      Minä siis kaiken lopuksi ehdotan siirtymistä yksinkertaiseen päivä-
11659:  järjestykseen.
11660: 
11661:     Ed. Turkia: Niistä senaatin asiakirjoista, joista otteita täällä
11662: esittivät ed. Valavaara ja Hämäläinen, käy jotensakin selväksi että
11663: poliisivoiman luonnoton lisäys on tapahtunut siinä tarkoituksessa,
11664: että poliisia tultaisiin käyttämään työväen liikettä vastaan. Niissä
11665: asiakirjoissa ei puhuta mitään rosvotöistä, ryöstöistä eikä murhista,
11666: vaan ainoastaan työlakoista. Ja työlakkoja, niinkuin tiedetään,
11667: eivät tee rosvot eikä ryövärit vaan hyvin järjestynyt työväki, ja kun
11668: niitä varten on lisätty poliisivoimaa, niin silloin on tarkoitus koettaa
11669: hidastuttaa, tai mikäli mahdollista lopettaa maasta työväenliike.
11670: Kaikki rosvojutut ovat minun käsittääkseni sivuseikkoja, joilla
11671: koetetaan pääasiaa, tuota perussyytä peittää.
11672:     Esimerkiksi siinä pitkässä luettelossa, jossa lueteltiin viime ai-
11673: kuiset tapahtumat, ryöstöt, murhat ja muut sen sellaiset tapahtu-
11674: mat, oli mainittuna sellaisia asioita, jotka eivät mikäli minä tunnen,
11675: ole menneistä vuosista kovinkaan paljon poikkeavia. Näyttää että
11676: kun tuota ainehistoa on kasattu, siihen on täytynyt kerätä monen
11677: moista tavaraa.
11678:                      Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
11679: 
11680: 
11681:     Siinä luettelossa esim. mainitaan, että Stockforsin tehtaalla
11682: Pyhtäällä on tapahtunut jotakin tavatonta ja että sekin on muka
11683: puolestaan aiheuttanut poliisivoiman lisäämistä. Minä tunnen tuon
11684: tapauksen. Olin siihen aikaan Kotkassa. Olen Kotkassa kasvanut
11685: ja tunnen Kotkan ja sen ympäristön oloja jotenkin tarkkaan ja voin
11686: vakuuttaa, että siitä asti kuin minä muistan, siellä on joka vuosi
11687: tapahtunut sellaista kuin senaattori Lilius mainitsi. Asian laita on
11688: niin, että Kotkan samoin kuin Kyminlaakson tehtailla ja sahoilla
11689: työskentelee suuret joukot muualta saapunutta työväkeä, joka tulee
11690: sinne etenkin kesäaikana työhön. Nuo muualta tulevat työläiset
11691: ovat kirjoissa kotipuolessaan ja maksavat sinne veronsa, ja kun he
11692: Kotkassa työskentelevät kesän aikoina, niin heitä verotetaan myös
11693: Kotkaan. Työläiset eivät tahtoisi suorittaa veroa kahteen paikkaan.
11694: He eivät suorita vapaaehtoisesti. Ryöstövouti saapuu tehtaan tai
11695: sahan konttoriin, tiliä maksettaissa, hänellä on luettelo mukana
11696: ryöstettävistä työläisistä. Hän odottaa ja kun hän huomaa työmie-
11697: hen, jolta on ryöstettävä, kiirehtii hän luukulle, josta rahoja anne-
11698: taan, ja koettaa asianomaisen kanssa kilpailla siitä, kumpi rahat
11699: saa. Tällaisia näytelmiä suoritetaan siellä joka sahalla ja lähes joka
11700: vuosi. Jos työmies on kyllin sukkela, niin hän koppaa rahansa, eikä
11701: anna niitä ryöstövoudille ja sillä hyvä. Jos ryöstövouti saa kopa-
11702: tuksi rahat, ottaa hän niistä rästinä olevat verot ja hänelle tulevan
11703: palkan, eikä työmiehellä ole mitään vastaan sanomista. Yksitoista
11704: vuotta takaperin jouduin minä Kotkassa sanomalehtipolemiikkiin
11705: tällaisessa asiassa erään ryöstövoudin kanssa. Tämä ryöstövouti
11706: esiintyi ryöstöjä toimitettaessa niin sopimattomasti, että minun täy-
11707: tyi turvautua julkiseen sanaan. Sellaiset levottomuudet, joista se-
11708: naattori Lilius mainitsi, eivät ole siellä uusia.
11709:      Kyseessä olevan asian johdosta puhuin nimismies Variuksen
11710:  kanssa, jota kohtaan tämä muka tavaton väkivallanteko tapahtui
11711: Stockforsissa. Kysyin, eikö olisi parasta jättää koko asia sikseen,
11712:  kun tuo tapahtuma laadultaan ei ole uusi, vaan näyttää täällä syö-
11713:  pyneen luihin ja ytimiin, ja kun siitä viranomaisten puoleltakaan ei
11714:  ole ennen pantu ahtaalle. Hän myönsi, että asia on vähäpätöinen,
11715:  mutta kun asia on mennyt niin pitkälle, että se on tullut julkisuuteen
11716:  ja kun siihen on määrätty toinen nimismies syyttäjäksi, niin hän ei
11717:  voi asiaa sanottavasti auttaa. Lupasi kuitenkin tehdä mitä voi,
11718:  jotta asia tulisi niin lieväksi kuin suinkin.
11719:      Kun siis hallitus nojaa tuollaisiin juttuihin, todistaakseen aseman
11720:  vakavuutta ja puoltaakseen menettelytapaansa, niin se todistaa sitä,
11721:  ettei ole tosisyitä mihin nojata. Samanlaisia vähäpätöisiä ovat olleet
11722:  myös levottomuudet Hauholla ja Värtsilässä.
11723:      Loviisan-Vesijärven radalla tapahtunut rautatiensillan räjäyt-
11724:  tämisyritys oli niitä päävaltteja, joita täällä hallituksen puolelta
11725:  esitettiin, mutta tämän asian yhteydessä jätti herra senaattori mai-
11726:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsioonL        1463
11727: 
11728: 
11729: nitsematta erään tärkeän seikan. Ja se seikka on se, että vieläkään
11730: ei ole tullut selville, kuka tämän räjähdyksen yritti panna toimeen
11731:  (huutoja oikeistosta: Yhden tekevää) ja miksi se ei ole tullut selville,
11732: lienee siihen suurimpana syynä kai se, että räjähdyspaikalta löydet-
11733: tiin nenäliina ja rautalapio, joissa oli nimikirjaimet 0. P. Paikka-
11734: kunnalla olevien kenenkään muun nimeen nuo kirjaimet ei sopineet
11735: kuin erään paikkakunnan poliisin. Tästä saapi jokainen tehdä sen-
11736: mukaisia johdelmia kuin huvittaa.
11737:     Räjähdykset täällä Helsingissä taas eivät suinkaan liene olleet
11738: tarkoitetutkaan niin kauheiksi kuin niitä on koetettu kuvitella, sillä
11739: luulisinpa, että, vaikkapa olisi kokemattomampikin dynamiitin kä-
11740: sittelijä, niin jonkunverran hän voi arvostella sen räjäyttämisvoimaa
11741: ja määritellä, paljonko sitä tarvitaan ennenkuin kivimuuri menee,
11742: hajalleen tai kuinka paljon sitä tarvitaan ennenkuin pikku puuraken-
11743: nus, niinkuin Siltasaarella oli, hajoaa. Siis katsoen siihen, että nuo
11744: paukaukset olivat niin voimattomat, en ainakaan minä voi otaksua
11745: että siinä olisi ollut vakavaa aikomusta. Aikomus lie ollut vaan
11746: toimittaa jonkinmoinen merkkilaukaus, joka kuuluisi hiukan kauem-
11747: maksi. Sillä eilen väärin muista, oli samaan aikaan Pietariin lähe-
11748: tetty anomw;, jossa puhuttiin poliisin kivääreillä asestamisesta.
11749:     Ed. Castren täällä huomautti, että hallitus on ollut ja sen täytyy
11750: olla tasapuolinen lakkotapauksissa. Esim. kun lähetettiin Laukon
11751: lakkomaille poliiseja, niin siihen olivat muka pätevät syyt. Hän
11752: muun muassa mainitsi, että torpparit siellä yrittivät kaataa paroonin
11753: omistamaa maitoa maahan. No, kun poliisia kerran lähetettiin
11754: estämään torppareita kaatamasta paroonin omistamaa maitoa maa-
11755: han, niin minä olisin myös toivonut etteivät he olisi kaataneet torppa-
11756: rien omistamaa maitoa, jos olisivat kerran olleet tasapuolisia. Nyt
11757: ovat kuitenkin huhti- ja toukokuun ajalla hallituksen lähettämät
11758: poliisit tehneet yksityisille torppareille suunnattomia vahinkoja.
11759: Siellä on toimitettu katselmus, sen ovat toimittaneet puolueettomat
11760: henkilöt. Tässä on minulla pöytäkirjan ote, jonka katselmuksen
11761: pitäjät ovat nimikirjoituksillaan varmentaneet. Pöytäkirjasta käy
11762: ilmi, että siellä on särjetty irtainta omaisuutta 1,470 m:kan arvosta,
11763: joka on torpparien yksityisomaisuutta. Samassa katselmuksessa
11764: kävi myös selville, että paleltuneen karjan arvo, joka kuoli kylmän
11765: tähden, niinkuin vasikoita y. m. teki 135 mkaa. Koko karjataloudel-
11766: linen vahinko torppareille, mikä siellä on tehty hallituksen avustuk-
11767: sella, nousee ei vähempään kuin 6,024 markkaan. Minä pyytäisin
11768: kysyä hra Castrenilta, onko tämä todellakin puolueetonta menettelyä,
11769: kun mennään muka estämään ettei paroonille tulisi Initään vahinkoa,
11770: mutta samalla tehdään toiselle riitapuolelle mitä suurinta vahinkoa?
11771:     Sellaisia asioita, kuin esim. Friarin teko Kaukaan tehtaalla, ei
11772: pitäisi tällaisiin asioihin ensinkään yhdistää, sillä mitäpä poliisi voi
11773: sellaisten tekojen tekijöille. En luule että poliisi, olipa se kuinka
11774:                      Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
11775: 
11776: 
11777: perustuslaillinen tahansa, voi nähdä kenenkään sydämmeen, aikooko
11778: hän murhata tai ei. Sitä paitsi ne henkilöt, jotka ovat itse saaneet
11779: kärsiä sen tapaista vainoa kuin Friari, he paraiten tietävät, että
11780: tarvitaan erittäin hyvä moraali, erittäin voimakas tahto, teräksinen
11781: tarmo, ennenkuin voi säilyä tuollaisista teoista, kun joutuu oikein
11782: kapitalistien painettavaksi. Minä olen esim. saanut kokea vielä
11783: pitemmälle menevää vainoa kuin Friari. Noin kymmenen vuotta
11784: sitte ajettiin minua takaa kuin metsän petoa pitkin Suomea. Työ-
11785: paikan kuin sain, niin herrat, jotka minua vainosivat, lähettivät heti
11786: tietoja minusta ja taas minut boikotettiin työpaikasta. Minä tun-
11787: nustan rehellisesti, että olin silloin hyvin likellä semmoista epätoivon
11788: tekoa. Ajatelkaa henkilöä, joka omantuntonsa mukaan ei ole
11789: tehnyt pienintäkään vääryyttä kellekään, joka pyhimmän vakau-
11790: muksensa mukaan on toiminut ja sentähden saa kärsiä syyttömästi
11791: vainoa, saa nähdä nälkää ja vilua, maata portaitten alla, kuten her-
11792: rojen koirat! Ihmekö jos silloin yksityinen kosto herää; sitä ei estä
11793: minkäänmoiset poliisit. Siis kun asia otetaan kerran esille, täytyy
11794: arvostelijain kuvitella itsensä siihen asemaan, jossa tekijä oli ja tuo-
11795: mita sitten vasta.
11796:     Täällä on koetettu muka todistusten avulla sysätä murhat ja
11797: muut roistomaiset teot sosiaalidemokraattisen puolueen laskuun.
11798: Minä olen sellaisessa asemassa, että olen jonkun verran paremmin
11799: tilaisuudessa pitämään silmällä asemaa kuin jotkut muut edustajat.
11800: Meillä on noin puolitoista tuhatta yhdistystä, niiltä saapuu kirjeitä
11801: yhtenään ja myös yksityisiltä. Minä saan usein niistä kirjeistä tie-
11802: tää minkälaista väkeä missäkin paikkakunnalla risteilee. Kysytään
11803: myös usein mikä mies se on, joka matkustelee siellä ja siellä, se puhuu
11804: sellaista ja sellaista ja toimii sitä ja sitä. Voin vakuuttaa, että agi-
11805: taattoreina kulkee miehiä, joiden nimeä minä en ennen ole koskaan
11806: kuullut. Niitä kulkee, mutta kenen varoilla, se on minulle vielä
11807: arvoitus. Kun meitä syytetään että me muka suosisimme rikolli-
11808: suutta, että me panisimme rikoksia toimeen, niin yhtä hyvällä syyllä
11809: ja vieläpä paremmalla me voisimme sanoa, että ne ovat porvarillisia
11810: jotka niin toimivat. Sillä nuo agitaattorit, joita ei meidän puo-
11811: lueemme palkkaa ja joista me emme ole saaneet vielä selkoa kuka
11812: niitä palkkaa, ne eivät meitä kiitä. Ne haukkuvat meitä ainakin
11813: yhtä paljon kuin herra Castren tai ehkä vieläkin enemmän: he käyttä-
11814:  vät vaan toista kieltä. He koettavat kylvää epäluuloa kansaan,
11815: jopa järjestyneisiin joukkoihinkin, että se puolueneuvosto ju toimi-
11816: kunta on muka herrojen ostama, pelaavat yhdessä herrojen kanssa.
11817: Samalla nuo salaperäiset kiertäjät yllyttävät jos jonkunlaisia tekoja
11818:  tekemään. Jos ne olisivat meikäläisiä tai meille edes ystävällisiä,
11819: eivät ne suinkaan koettaisi järkyttää sosiaalidemokraattisen puolue-
11820: neuvoston auktoriteettia.
11821:      Kun ottaa huomioon sen ajan, jolloin bobrikoffilainen järjestelmä
11822:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.       J46S
11823: 
11824: 
11825: vallitsi tässä maassa, kun ottaa huomioon sen menettelytavan, mitä
11826: senaikuinen hallitus käytti ja mitkä olivat ne syyt, jotka tekivät sen
11827: menettelytavan sellaiseksi kuin se oli, niin voi jotensakin arvostella
11828: nykyistäkin hallitusta. Bobrikoffin aikana lisättiin poliiseja tuntu-
11829: vasti. Edustajat muistanevat että järjestyneen työväen taholta
11830: pantiin mielenosotuksia poliisivoiman luonnottoman lisäyksen joh-
11831: dosta toimeen. Sellainen tehtiin m. m. Senaatintorilla; perustus-
11832: lailliset, ainakin osa, yhtyivät meihin. Lausuttiin ankaria pahek-
11833: sumisia siitä luonnottomasta lisäyksestä, valtionvarain haaskauksista
11834: ynnä niistä epäkelvollisista aineksista, mitä poliisikunnassa oli.
11835: Bobrikoffilaisten virkailijain taholta selitettiin silloin, että jos maa
11836: rauhoittuisi, ei tarvittaisi niin paljon poliiseja.
11837:      Siihen aikaan oli järjestetty sekä salainen että julkinen poliisi.
11838: Salaisia poliiseja tuppautui työväenyhdistyksiin; toiset niistä olivat
11839: niin ovelia että menettelyllään saavuttivat jonkun verran kannatusta.
11840: He osasivat joidenkuiden eri henkilöiden suhteen asettaa sympatiansa
11841: niin että saivat jonkun verran luottamusta, jopa toisinaan jokuheistä
11842: onnistui niin, että pääsi työväenyhdistystenkin luottamustoimiin.
11843: Nuo hallituksen poliisit tai urkkijat koettivat ottaa selkoa, mitä työ-
11844: väen piireissä piili ja samalla he koittivat lietsoa rikoksellisuutta,
11845: koettivat saada työväkeen tartutetuksi sellaista, josta olisi ollut huo-
11846: not seuraukset. Jopa menivät julkisetkin poliisit niin pitkälle, että
11847: kuten muistetaan tuli Helsingin raastuvanoikeudessa selville, että
11848: yksin poliisiupseeritkin olivat osallisina ikkunain särkemiseen ja
11849: katukahakoihin, josta sitten työväkeä syytettiin. Kun työväen
11850: puolelta vaadittiin poliisin vähentämistä, viitattiin viranomaisten
11851: puolelta noihin rikoksiin ja levottomuuteen.
11852:     Sen ajan hallituksella oli tarkoitus, niinkuin tiedetään, saada maa
11853: niin tukalaan asemaan kuin suinkin, saada työväenliike juuritetuksi
11854: pois, saada suoraan sanoen käyntiin täysi bobrikoffilainen järjestelmä,
11855: jonka tarkoituksen jokainen tietää. Kun poliiseja ei silloin saatu
11856: tavallisilla ehdoilla palvelukseen, täytyi niille korottaa palkkoja.
11857: Poliisin tehtävä oli silloin kovin epäkiitollinen. Kun nykyinen hal-
11858: litus astui satulaan, on seurattu jotenkin samaa menettelytapaa
11859: poliisien palkkaukseen nähden. Poliiseja ei ole saatu, kai ei ole saatu,
11860: koska on täytynyt lisätä palkkoja yli vielä bobrikoffilaisajan koro-
11861: tuksen. Se todistaa ettei poliisintehtävä ole kovinkaan mieluisa,
11862: sillä työttömyyttä löytyy joka aika maassa ja jos ei poliisina tarvitsisi
11863: toimia työväenliikettä vastaan tai jos ne tehtävät olisivat oikeuden
11864: käsitteiden kanssa yhtäpitäviä, niin olisi kai poliiseiksi menijöitä,
11865: ilman, että palkkoja tarvitsisi kovin suuresti nostaa.
11866:      Minun käsitykseni tästä asiasta on se, että jos hallitus omaisi
11867: sellaisen katsantokannan, että työväen liike on yhteiskunnallisen
11868: järjestelmän tulos, ja että sitä ei voida poliisivoimalla eikä minkään-
11869: moisilla väkivaltaisilla keinoilla poistaa, jos hallitus omaisi tämän
11870:                      Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
11871: 
11872: 
11873: katsantokannan, eikä komentaisi poliiseja lakkomaille, heittäisi työ-
11874: lakot pääoman ja työn väliseksi taisteluksi, eikä muutenkaan suunnit-
11875: telisi työväen liikkeen kuristamista, niin silloin tultaisiin toimeen
11876: puolta vähemmällä poliisivoimalla ja silloin myös lakkaisivat tai aina-
11877: kin vähenisivät provokatooriset teot. Kun nykyisen hallituksen tar-
11878: koituksille on poliisijoukon luonnoton suuruus aivan välttämätön,
11879: niin yhtä tärkeätä on poliisijoukkojen luonnottomalle suuruudelle
11880: rosvojoukkojen olemassa olo. Jos ei olisi salaisesti järjestettyjä
11881: rosvojoukkoja, joihin hallitus osoittaa: katsokaa, maa on rauhaton!
11882: niin noin luonnottoman suurta poliisijoukkoa ei voitaisi pitää.
11883:     Hallitus, jonka suunnitelmat ovat kansalle niin vastenmielisiä,
11884: että se niiden toteuttamiseksi tarvitsee noin luonnottoman suuren
11885: poliisivoiman, sellainen hallitus minun mielestäni saisi vetäytyä syr-
11886: jään ja antaa tilaa paremmalle. Muuten yhdyn ed. Tainioon, että
11887: asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan.
11888: 
11889:      Ed. Runeberg: Jag hade icke tänkt begäraordet i denna fråga.
11890: Ehuru jag icke var i tillfälle att själf deltaga uti landtdagens förhand-
11891: lingar under våren, så har jag ändock bland annat tagit kännedom
11892: om den beräkning, som en representant, jag tror det var representan-
11893: ten Pärssinen, anstälde öfver, huru betydande summor utaf folkets
11894: surt förvärfvade medel, som öddes bort på tomma diskussioner under
11895: hela dagars lopp, och det syntes mig från första början vara klart och
11896: otvetydigt, att den interpellation, som i dag skulle behandlas, icke
11897: kunde leda till något praktiskt resultat, ja det syntes vara alldeles
11898: klart, att den icke ens syftade tili något praktiskt resultat, till någon
11899: åtgärd från landtdagens sida. Det syntes alldeles otvetydigt, att den
11900: endast afsåg att utgöra en led uti den serie af diskussioner, som hafva
11901: försiggått under denna landtdag, diskussioner, som åsyfta att lämna
11902: tillfälle för det ena eller andra partiet att som man säger komma åt
11903: eller förgöra det andra, eller för flere partier att förena sig om att slå
11904: ihjäl regeringen. Den försiggångna diskussionen har tillfullo bekräf-
11905: tat detta. Så hafva vi åter lagt en rad till i raden af de många dagarna
11906: förut. Den ena dagen stöter hr Danielson-Kaimari dolken i det
11907: konstitutionella partiets hjärta och hr Sirola jublar öfver att såret
11908: är dödligt, den andra dagen fattar hr Jonas Castren uti klubban och
11909: för den med väldig kraft samt krossar det socialdemokratiska partiet
11910: till små smulor, en tredje gång förena sig det socialdemokratiska och
11911: det konstitutionella partiet för att aflifva det många gånger förut
11912: aflifvade suometarianska partiet. Man strider och angriper hvar-
11913: andra och framkastar tillmälen, hvilka närma sig, för att icke säga
11914: öfverskrida, gränsen af hvad man bland anständigt folk kallar an-
11915: gifvelser. Så fortgår slagtningen från morgon tili kväll, och slag-
11916: fältet ligger beströdt med lik. Cui bono? Till hvems fröjd? J ag
11917: behöfver icke besvara den frågan. J ag tror utan något svar, att hvar
11918:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.     1467
11919: 
11920: 
11921: och en af oss vet tili hvems fröjd. Det är sannt, att de ihjälslagna
11922: partierna stiga upp igen följande dag och se ut alldeles liksom förut,
11923: och naturligtvis äro alla lika oskyldiga och lika förträffliga, som de
11924: varit förut. Men det är dock icke så. Om de icke blifvit skralskjutna
11925: af sina motståndare, så hafva de blifvit skralskjutna af sig själfva,
11926: och den som lider på det är hela folket.
11927:     Under hela denna dag, där det radats ord efter ord, vackra ord
11928: och fula ord, har diskussionen nästan helt och hållet rört sig på sidan
11929: om den sak, som är före. J ag vili nu fråga af hvar och en, som åhört
11930: denna diskussion, huru mycket, om man pröfvar densamma, som
11931: verkligen finnes kvar rörande själfva frågan, rörande själfva inter-
11932: pellationen därom, huruvida regeringen haft grundad anledning att
11933: föröka polisstyrkan och huruvida det varit en tvingande nödvändighet
11934: att skapa en stark ordningsmakt, som kunde utöfva något inflytande
11935: i den tid, i hvilken vi lefva. Civilchefens redogörelse var ju ett sak-
11936: ligt och fullt belysande svar på interpellationen. J ag, och jag tror
11937: mången med mig, är tacksam för att denna redogörelse affattats i så
11938: värdig, så lugn och sakrik form. Den var fullt tilifredsställande,
11939: hvad beträffar besvarandet af frågan, om det var nödvändigt att
11940: öka polisstyrkan. Den var också fullt tilifredsställande i afseende
11941: å ådagaläggandet af att den polisstyrka, som landet nu förfogar öfver,
11942: i det väsentliga - man kan icke tala om enskilda undantag här och
11943: där - fullgör sina åligganden i syfte att skydda den enskilde, icke
11944: endast de lagtrogne, såsom hr v. Alfthan på förmiddagen sade, utan
11945: likasåväl den, som icke är lagtrogen, med ett ord att skydda hvarje
11946: person, han må förhålla sig si eller så, mot öfvervåld, skydda hans lif
11947: och hans egendom. Civilchefens redogörelse var, såsom sagdt, i detta
11948: afseende tilifredsställande. Men den var i hög grad nedtryckande
11949: för hvar och en, som har sitt folks ära och lycka kär. Den vari hög
11950: grad nedslående för den, hvilken liksom jag alltid har trott och ännu
11951: trots allt tror på frihetens makt tili det goda.
11952:     Det, som egentligen föranledde mig att begära ordet, oaktadt den
11953: långt framskridna tiden, och oaktadt kostnaden för folket för hvarje
11954: ord som förlänger diskussionen, var ett uttalande af hr Nuorteva på
11955:  förmiddagen, hvilket uttalande icke synes mig hafva blifvit riktigt
11956: besvaradt. Hr Nuorteva utbredde sig med en viss fyndighet och
11957: icke utan skicklighet i framställningen öfver huruledes, oaktadt polis-
11958: styrkans stora ökande, brotten icke hafva aftagit, icke hafva upp-
11959: hört att finnas tili, och han anförde detta såsom ett bevis för att
11960:  ökandet af polisstyrkan och skapandet af en verklig effektiv ordnings-
11961:  makt icke ledt och icke kan leda till något resultat.
11962:     Hr Jonas Castren svarade att detta berodde på det socialdemo-
11963: kratiska partiet och särskildt på den socialdemokratiska partipres-
11964:  sens upphetsande arbete. För min del måste jag finna detta svar
11965:  minst sagdt ensidigt och ytterst ofullständigt. Det kan ju icke för-
11966:         Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
11967: ---------------------------
11968: 
11969: nekas, att ett skrifsätt, sådant som framgick ur hvad hr Castren upp-
11970: läste i dag, i någon mån bidragit tili de bedröfliga resultat, som vi
11971: alla sett. Men orsaken tili brottens stegring under de sista åren lig-
11972: ger dock mycket djupare och har en mycket bredare grund. J ag
11973: vore snarare benägen att närma mig de talare, som i kväll hafva fram-
11974: hållit, huruledes en stor del af dessa brott äro beroende på missför-
11975: hållanden i samhället. Missförhållanden i samhället och bland män-
11976: niskor i allmänhet hafva alltid existerat och komma alltid att existera,
11977: -och den, som litet känner människonaturen och de förhållanden, som
11978: göra att en människa utvecklas tili en brottsling, vet nogsamt, att
11979: brotten alltid hafva sin orsak i de förhållanden, under hvilka den
11980: brottslige lefvat, att dessa orsaker äro att söka på många olika håll,
11981: och att man måste hysa medkänsla med brottslingen och att man
11982: egentligen knappast kan tillräkna honom det personligen såsom skuld.
11983: Men allt detta är omständigheter, som ligga alldeles på sidan om den
11984: fråga, som nu är före. Orsakerna till dessa brott må vara hvilka
11985: som hälst, och man må hysa huru stor medkänsla som hälst med
11986:  brottslingen, så måste vi, sålänge vi lefva i ett samhälle, söka för-
11987: hindra begående af sådana brott. Vi måste skydda, - och detta
11988:  kan icke ske genom annat än en verksam ordningsmakt -, samhället
11989:  måste skydda den enskilde för dylika våldsamma öfvergrepp, ty
11990:  annars inträffar det, som antyddes af en talare, att hvar och en måste
11991:  taga sitt skydd i egen hand, och att vi i stället för den lagliga rätten
11992:  och ordningsmakten måste gripa tili den knutna näfvens rätt, den
11993:  knutna näfven med pistol eller hvad man har till hands. Då komma
11994:  vi tili det, att hvar och en måste försvara sig själf, och vi hafva åter
11995:  urtillståndet, allas krig mot alla.
11996:      Hr Nuorteva säger nu, att denna ordningsmakt icke kan förhindra
11997:  brott. Ja, visserligen. J ag är i detta afseende alldeles ense med
11998:  hrr Talleyrand, af Ursin och Schybergson, och jag tror det är många
11999:  som äro ense med oss däri, att en polismakt aldrig skall kunna för-
12000:  hindra brott att begås. Nog är det utvecklingen och förbättringen
12001:  af de samhälleliga förhållandena, som efterhand skola minska brot-
12002:  tens antal. Men jag frågar hr Nuorteva, om med den kännedom han
12003:  har om människonaturen, han verkligen tror, att, om det skulle stå
12004:  fritt för hvarje röfvare, som plundrar en bank eller enskild person,
12005:  att göra detta utan att ordningsmakten ingriper, detta icke skulle
12006:  smitta. Tror han icke, att det skulle finnas fem, tio eller hundra
12007:  personer, som skulle tycka, att detta är ett bekvämt sätt att skaffa
12008:  sig sitt lifsuppehälle, eftersom han icke hindras på något sätt? Ja,
12009:  man hindrades väl af sina bättre känslor och af socialismens läror,
12010:  hvilken framställning ju är alldeles sann och riktig, men jag tviflar
12011:  på att dessa predikningar skulle hindra, att den ena efter den andra
12012:  skulle gripa tili brottets väg, om det skulle stå fritt att göra det utan
12013:  hinder af en ordningsmakt. Och vi kunna vara öfvertygade om att, -
12014:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.      1469
12015: 
12016: 
12017: om vi icke nu hafva kunnat utrota brotten mot person och egendom
12018: från vårt land, så skulle dessa, om vi icke hade haft någon ordnings-
12019: makt att stöda oss på, hafva vuxit tili i ofantligt större proportion.
12020:     J ag framhöll redan att civlichefens redogörelse är af den art, att
12021: den tillfullo motiverar polisstyrkans förstärkande. Polisstyrkans
12022: stora ökning är ett ondt, därom är jag ense med socialdemokraterna,
12023: men det är ett nödvändigt ondt, för att vi måtte undgå ett ännu
12024: större ondt. Och dagens diskussion med alla de långa andraganden,
12025: som vi fått höra, har, såvidt jag kunnat följa med densamma, åtmins-
12026: tone icke i någon punkt vederlagt detta eller ådagalagt att polis-
12027: makten skulle varit riktad mot arbetarenas sträfvanden. Jag vill
12028: därför liksom flere föregående talare föreslå, att landtdagen skulle
12029: öfvergå tili dagordningenr och jag hoppas att denna skall syfta tili
12030: positivt arbete med blick för, att en genomförd reform, om också
12031: liten, har oändligt mycket större värde än alla stora ord och fraser
12032: om omhvälfningar och verldsförbättringar, som ligga i ett aflägset
12033: fjärran.
12034: 
12035:     Ed. Danielson-Kalmari: Tämä päivä on tosiaan ollut kansalli-
12036: sen surkeuden päivä, sillä yhteiskuntamme syvimmät mätähaavat
12037: ovat selvästi tulleet kaikkien näkyviin ja kuuluviin. Mielellään silloin
12038: jokainen pysyisi tästä keskustelusta erillään, jonka ei välttämättö-
12039: mästi täydy siihen sekaantua. Mutta ehkä kuitenkin voidaan vaa-
12040: tia, että jokaisen puolueen ryhmän keskuudesta lausutaan se käsitys,
12041: joka siellä on vallalla päivän keskustelussa esillä olevaan kysymyk-
12042: seen nähden. Pyydän sentähden saada lausua oman kantani.
12043:     Minä viime valtiopäivillä yhdyin niihin, jotka lausuivat sen aja-
12044: tuksen, että Viaporin kapinan yhteydessä sattuneet surulliset ta-
12045: paukset velvoittivat meitä voimiemme mukaan yrittämään siveel-
12046: lisiä ja yhteiskunnallisia parannuksia, niin että vallitsevat epäkohdat
12047: saataisiin poistetuiksi ja sillä tavoin pohja lasketuksi, jolle eheämpi
12048: yhteiskunta, kuin tämä nykyinen, voitaisiin rakentaa. Mutta sa-
12049: malla minä yhdyin, ja ylipäänsä suomalaisen puolueen jäsenet yhtyi-
12050: vät, siihen lausuntoon, että olot ovat sellaiset, että oli syytä kansan
12051: edustajien kehoittaa hallitusta, jonka tuli vastata järjestyksen yllä-
12052: pitämisestä maassa, ryhtymään tarmokkaisiin toimenpiteisiin jär-
12053:  jestysvallan kohottamiseksi, niin sisälliseen kuntoon kuin mieslu-
12054: kuunkin nähden. Mitä siihen asti maassamme oli tapahtunut suur-
12055:  lakon jälkeen, se näytti meistä riittävästi osoittavan, että oli ryh-
12056:  dyttävä järjestysvallan kaiken puoliseen kohottamiseen ja vahvista-
12057:  miseen. Ja mikä sen jälkeen tässä maassa on tapahtunut, se minun
12058:  nähdäkseni osoittaa, että kansan edustajat silloin olivat täysin oi-
12059:  keassa. Se todellakin mieltä järkyttävä luettelo, jonka siviilitoi-
12060:  mituskunnan päällikkö täällä on meille esittänyt, on sellainen his-
12061:  toriallinen todistuskappale, että kun tulevaisuudessa tutkitaan, tokko
12062: 1470                 Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
12063: 
12064: 
12065: tosiaan olot maassamme olivat sellaiset, että tavallista enemmän
12066: järjestysvaltaa kysyttiin, niin kyllä yksinänsä tämä luettelo antaa.
12067: siihen vastauksen.
12068:    Me siis emme voi muuta kuin antaa tunnustuksemme hallitukselle
12069: sen johdosta, että se tällä alalla on koettanut täyttää velvollisuuttaan.
12070: Onko se siinä kohdin mennyt pitemmälle maan varojen käyttämisessä,
12071: kuin olisi ollut välttämätöntä, se on kysymys, johon näin vain ilman
12072: perinpohjaista seikkaperäistä tutkimusta ei voi antaa vastausta.
12073: Sehän kyllä on selvä, että varoja tässä on kysytty enemmän, kuin
12074: kukaan saattoi ennalta ajatella. Että näitä varoja tarvitaan aina-
12075: kin toistaiseksi vielä tähän samaan tarkoitukseen suurissakin mää-
12076: rin, sitä osotti minun ymmärtääkseni se tosiasia, että edelleen vielä
12077: tavallista paljoa suuremmassa määrässä tapahtuu meillä järjestyksen
12078: kaikkein pahempia rikkomuksia, ja vielä minun täytyy lisätä, että
12079: kyllä täällä on lausuttu tänään asioita, jotka panevat uskomaan,
12080: että kun ne ajatukset leviävät painetun sanan avulla halki maamme,
12081: niin monessa kodissa ne ovat omiansa vahvistamaan sitä ajatusta,
12082: että kyllä yksityinen saattaa, joko oman tahi luokkansa kohottami-
12083: seksi taloudellisessa suhteessa ryhtyä maan lakia rikkomaan. Ja
12084: niin kauvan kuin tällaisia käsityksiä kansaan levitetään, nimenomaan
12085: tältä sijalta, niin kauvan, vaikkapa puhujat sitä eivät olisikaan tar-
12086: koittaneet, niiden kautta kylvetään siemen, joka velvoittaa yhteis-
12087: kuntaa vahvistamaan sitä voimaa, jota viime kädessä on lain rikkojia
12088: vastaan.
12089:     Toinen on sitten kysymys, onko hallitus myöskin voinut kohottaa
12090: järjestyksen valvojien sisällistä kuntoa, sillätavoin kuin kansan edus-
12091: tajat viime vuonna toivoivat. Että tässäkin kohden joku kohoaminen
12092: on tapahtunut, se lienee kieltämätön tosiasia. Että kuitenkin on ta-
12093: pahtunut paljon sellaistakin, joka osoittaa, että poliisimme eivät suin-
12094: kaan .vielä ole kohonneet sille asteelle, johon heitä on välttämättö-
12095: mästi saatava, se näyttää myös kieltämättömältä. Mutta minä
12096: puolestani olen tässä kohden valmis antamaan täyden arvon sille
12097: huomautukselle, että yhtäkkiä ei ole voitu kohottaa meidän poliisi-
12098: laitostamme täysin tyydyttävälle kannalle. Siihen määrin oli to-
12099: siaankin se käsitys kansaamme laajalti levinnyt, että voitiin ryhtyä
12100: kaikenlaiseen vallattomuuteen ja väkivaltaisuuteen. Siihen mää-
12101: rään tämä käsitys on levinnyt, että jälkiä siitä epäilemättä täytyy
12102: ilmaantua myös yleisen järjestyksen valvojissa jonkun ajan.
12103:     Että nimenomaan tuo lukuisa poliisimiehistö esiintyy vielä nyky-
12104: jänsäkin ehkä paljon useammin, kuin mitä minä tiedän, kansalaisia
12105: loukkaavasti, raa'asti, kaikin puolin moitittavasti, se on mahdollista
12106: ja se on luullakseni vielä ymmärrettävissä, enkä minä olisi sellaisista
12107: tapauksista suinkaan valmis hallitusta moittimaan, sillä minä en
12108: luule, kuten sanottu, että tässä kohden yht'äkkiä on voitu täydellistä
12109: parannusta saada aikaan. Mutta arveluttavampaa on, jos kor-
12110:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.         1471
12111: 
12112: 
12113: keampien järjestyksen valvojien keskuudessa sattuu sellaista, joka
12114: näyttää, että he eivät ymmärrä tehtäväänsä yhteiskunnassa. Ja
12115: sellaista on sattunut. Oli ehkä jonkun verran varomatonta siviili-
12116: päälliköltä ottaa puheeksi asejuttuja poliisiolojen yhteydessä, sillä
12117: tiedetäänhän, että ollaan jouduttu niinkin pitkälle, että ainakin
12118: yhden poliisivirkamiehen on täytynyt virastansa luopua menette-
12119: lynsä johdosta aseitten kuljettamiseen nähden, ja maaseudulta eri
12120: osista maata on kyllä tiedossa tapauksia, jotka selvästi osoittavat,
12121: että noitten kysymysten yhteydessä asianomaiset poliisivirkamie-
12122: het eivät ole ymmärtäneet sitä, että he ovat asetetut tasapuolisesti
12123: samalla lujuudella tukahuttamaan kaikkia lain rikkomisia. Voidaan
12124: sanoa, että kyllä hallitus tässäkin kohden on syytön, eihän se ole
12125: ylipäätänsä nimittänyt niitä poliisivirkamiehiä, jotka ovat osottautu-
12126: neet toimessansa enemmän tai vähemmän kykenemättömiksi, mutta
12127: valitettavasti on kuitenkin sanottava, että on nimitetty tällä ajalla,
12128: joka on kysymyksessä, ainakin joku ylempi poliisivirkamies ja säi-
12129: lyttänyt toimensa senkin jälkeen, kun julkisuudessa on osoitettu,
12130: että hän oli ja on kaikin puolin omansa vaikeuttamaan järjestyksen
12131: ylläpitoa siitä syystä, että hän itse on toiminut tavalla, joka sisältää
12132: mitä pahimman järjestyksen ja lain rikkomisen. Oulussa tapahtu-
12133: neitten poliisirettelöitten yhteydessä sisälsi siellä ilmestyvä >>Kaiku>>-
12134: lehti yksityiskohtaisen kertomuksen, mitenkä Oulun virkaatoimittava
12135: poliisimestari oli esiintynyt Turussa noitten niin surullisten lakko-
12136: tapausten aikana. Viittaamalla poliisitutkinnossa pidettyyn pöy-
12137: täkirjaan osotettiin, että mainittu virkaatoimittava poliisimestari,
12138: muuan luutnantti, oli ollut kotirauhaa mitä pahimmalla tavalla rik-
12139: kavien - ja tuomarien ruumiillista koskemattomuutta häiritsevien
12140: kansanjoukkojen johdossa ja ensimäisenä Turun hovioikeuden jäse-
12141: niä rääkkäämässä. Hän ei kieltänytkään tätä. Hän on itse poliisi-
12142: tutkinnossa sen tunnustanut. Ja tämän miehen maamme hallitus
12143: nimitti virkaatoimittavaksi poliisimestariksi ensin Loviisan kaupun-
12144: kiin ja sitten Ouluun. Tämä asianhaara kerrottiin seikkaperäisesti
12145: Kaikulehdessä. Kaiun kirjoitus oli sitte 5 päivänä helmikuuta tänä
12146: vuonna painettu Uuteen Suomettareen, ja sen on täytynyt tätä
12147: tietä- minä en voi muuta ymmärtää- joutua hallituksen tietoon.
12148: Kun kuukausmääriin ei kuulunut, että tutkimus olisi pantu tässä
12149: asiassa toimeen, kun ei mainittu poliisimestari tiettävästi millään
12150: tavoin väittänyt näitä tietoja vääriksi, kun ei hänen päällikkönsä,
12151: Oulun läänin kuvernööri, mikäli tiedetään, ryhtynyt mihinkään toi-
12152: menpiteisiin eikä myöskään senaatti, niin oli huhtikuun 27 päivänä
12153: Uudessa Suomettaressa uusi kirjoitus pääkirjoituksen sijalla, jossa
12154: tämä asia kerrotaan ja vedotaan hallitukseen kysymällä, katsooko
12155: se, että tuon tapainen henkilö, joka on sillä tavoin unohtanut itsensä,
12156: on sopiva järjestyksen valvoja, Ei tämä toinenkaan kirjoitus tiet-
12157: tävästi ole aiheuttanut minkäänlaista muutosta, edelleen kuuluu
12158:                                                                  93
12159:                      Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
12160: 
12161: 
12162: mainittu henkilö toimivan Oulun kaupungin poliisien johtajana.
12163: Tässä maassa on laajoja kansankerroksia, joista tämä tapaus on kuu-
12164: lumaton skandaali. Se on käsittämätön, sillä ei voida ymmärtää,
12165: mikä se on, joka vaikuttaa, että hallitus asettaa arvonsa vaaran alai-
12166: seksi sillä tavoin kuin tässä on tapahtunut. Minä myönnän sen,
12167: tämä on kaikkein arveluttavin yksityistapaus, mitä minä tunnen.
12168: On ollut kysymys siitä, pitäisikö sekin saattaa välikysymyksen kautta
12169: hallituksen vastattavaksi. Siihen ei ole ryhdytty toivossa, että aihe
12170: poistettaisiin, mutta asia on ollut mainittava nyt esillä olevan väli-
12171: kysymyksen yhteydessä, koska se on omansa näyttämään, että,
12172: vaikka täytyykin antaa hallitukselle tunnustus sen toimista poliisi-
12173: hoidon alalla, niin on sen toiminnassa kuitenkin synkkiäkin syrjä-
12174: puolia.
12175:      Mainitsemani seikka ei luullakseni vaikuta eduskunnan lopulliseen
12176: päätökseen. Ainakaan minä en tahdo sen perustuksella ehdottaa
12177: syrjäytymistä puhtaasta ja yksinkertaisesta päiväjärjestyksestä,
12178: sillä viimeiseen asti toivon ja olen toistaiseksi vakuutettukin, että
12179: kun asia on saatettu eduskunnan puheeksi, niin ei ole kuluva pitkää
12180:  aikaa, ennenkuin sellainen loukkauskivi kuin tuon tapaisten henki-
12181:  löiden käyttäminen järjestyksen valvojina poistetaan. Minä en
12182:  suinkaan tahdo sanoa sitä, ettei indemniteettiä, anteeksi antoa
12183:  saisi tulla, niidenkin osaksi, jotka täällä lakkoaikana, sen huu-
12184:  mauksessa, kokonaan unohtivat, mitä laki ja järjestys vaatii. Mutta
12185:  sellaiset henkilöt pysykööt kuitenkin syrjässä järjestyksenvalvojain
12186:  keskuudesta, sillä minkä arvon voivat tuollaisen henkilön käskyn
12187:  alaiset hänelle antaa, mitä ajattelee se väkijoukko, jonka keskuu-
12188:  dessa hänen on esiintyminen järjestyksenvalvojana, kun paikkakun-
12189:  nan sanomalehti on hänestä totuuden mukaan kertonut pöyristyttä-
12190:  vän rikoksen.
12191:       Mahdollista on, että voidaan osoittaa toimenpiteitä poliisiupsee-
12192:  rien puolelta useitakin, jotka näyttävät, että heidän keskuudessaan
12193:  vallitsee valitettavassa määrässä tuo ylönkatse kansanjoukkoja.
12194:  yhteistä kansaa, köyhälistöä ja >>raakalaisjoukkoja>> vastaan, niinkuin
12195:  toisinaan kuulee sanottavan. Mutta täytyy toivoa, että ajan pit-
12196:  kään, suhteellisesti lyhyessäkin ajassa, hallituksen onnistuu teroittaa
12197:  tällaisiin henkilöihin se tieto, että elleivät he voi asettua alimpienkin
12198:  kansalaisten kannalle ymmärtämään heitä, antamaan heille ja heidän
12199:   tunteilleen arvoa ja kohtelemaan heitä täysin tasa-arvoisina kansa-
12200:  laisina, niin ei heille voi järjestyksen valvominen onnistua, eikä voi
12201:  se epäluottamus kadota, joka tätä nykyä kieltämättä vallitsee polii-
12202:   sia vastaan laajoissa piireissä. Jos hallituksen onnistuu tässä kohdin
12203:   saattaa nyt alottamansa työ onnelliseen tulokseen, on se silloin täyt-
12204:   tänyt sen tehtävän, jonka Suomen viimeinen säätyeduskunta yksi-
12205:   mielisesti sille antoi. Toivossa, että näin käy, minäkin puolestani
12206:   yhdyn niihin, jotka ovat sitä mieltä, että meidän ei tällä hetkellä
12207:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.        1473
12208: 
12209: 
12210: tarvitse tehdä muuta kuin siirtyä yksinkertaiseen päiväjärjestykseen.
12211: (Sosialistein puolelta: Ohoo!)
12212: 
12213:    Senaattori Lilius: On ehkä valtioneuvos Danielson-Kalmarin
12214: lausunnon johdosta syytä huomauttaa, että poliisimestarit eivät ole
12215: senaatin nimitettävissä.
12216: 
12217:      Ed. Tainio: Minulla on muutamia huomautuksia tehtävänä
12218: vieläkin ed. Castrenille. Hän väitti nim. että Savinainen on ollut
12219: Antrean työväenyhdistyksen jäsen ja siinä on yhtä paljon perää kuin
12220: siinä, että Karsten oli Castrenin asianajotoimistossa, se tahtoo sanoa,
12221: että Savinainen oli puolitoista vuotta aikaisemmin erotettu Antrean
12222: työväenyhdistyksestä sen johdosta että hänen toimintaansa ei hy-
12223: väksytty. Jos kerran hän yhdistyksestä erotettiin sen johdosta,
12224: ettei se hänen toimintaansa hyväksynyt, niin onhan silloin tällaisen
12225: yhdistyksen kanta tarpeeksi selvästi leimattu. Silloin on valheellista
12226: syyttää semmoista työväenyhdistystä, joka sen kautta on koettanut
12227: puhdistautua. Ja senjälkeen vasta hän liittyi Karjalan kansan mah-
12228: tiin, jonka johtajana oli tunnettu perustuslaillisten suosija Lähe-
12229: niemi. Ja koska ed. Castren väitti, että Läheniemi ei olisi pitänyt
12230: puhetta Viipurissa suurlakon jälkeen, niin minä pyydän saada yhä
12231: uudelleen pysyä väitöksessäni ja voin sen todistaa täällä milloin
12232: tahansa useamman täällä eduskunnassa olevan edustajan todistuk-
12233: sella. Hän piti semmoisen puheen Viipurin raatihuoneen salissa ja
12234: huomautti, että, niin kauvan kuin sortoa on, täytyy aseellista toi-
12235: mintaa käyttää.
12236:      Ja mitä tulee sitten täällä esiintymiseen ja siihen tapaan, niin
12237: ed. Castren on kaikista sopimattomin henkilö kenellekään muistu-
12238:  tuksia antamaan. Mitä minuun persoonallisesti tulee, niin enpä minä
12239:  kehtaisi ketään kohdellakaan sillä tavoin kuin ed. Castren, sillä hän
12240:  näytti niin loistavaa esimerkkiä. Ja jos onnistuisin vielä toisen ker-
12241: ran hänen suunsa yhtä hyvin tukkimaan, kuin äsken, niin olisin
12242:  tyytyväinen, sillä minä olen toivonut saada lopun siitä esiintymis-
12243:  tavasta. jota ed. Castren käyttää ja siinä ei taida muut keinot auttaa.
12244:     Ehkä ed. Alkio teki hyvinkin yleisen huomautuksen, kun hän sanoi,
12245: että on odottanut yksityiskohtaisia seikkoja tuotavan täällä enemmän
12246:  esille, ja niitä olisi ollut meillä miltei lukemattomiin saakka, mutta me
12247:  olemme päinvastoin tahtoneet niitä välttää, välttää mahdollisim-
12248:  man paljon, sillä yleensä on tiedossa niin paljon, rajattomasti tapa-
12249:  uksia, esim. Caloniuksen menettely Laukossa ja se suosio, mitä hän
12250:  edelleen nauttii, ainakin yhtä painava asia kuin se Oulun luutnantin,
12251:  poliisimestarin säilyminen virassaan. Olemme tarkoituksella koet-
12252:  taneet saada tästä periaatteellisemman keskustelun, sillä kyllä niitä
12253:  yksityiskohtaisia olisi voitu luetella kuinka paljon tahansa, mutta
12254:  eivät ne muuta eivätkä itsessään vahvista sitä hallitussuuntaa, joka
12255: 1474                Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
12256: 
12257: on ollut vallitsemassa. Kysymyksessä ei ole ainoastaan poliisien
12258: lukumäärä, vaan se henki joka siellä vallitsee, ja se henki on sama
12259: kuin hallituksen henki, ja hallituksen henki ei ole sopusoinnussa
12260: aikamme hengen kanssa. Kansanvaltaisuus ei ole ulottunut yleensä
12261: meidän yläluokassamme sanoja pitemmälle, ja kuitenkin elämme
12262: sellaista aikaa, että tarvittaisiin jotain muutakin rauhan ja järjestyk-
12263: sen säilyttämiseksi kuin vaan poliisivoimaa.
12264:     Minä olisin myös hyvin tyytyväinen tähän välikysymykseen, jos-
12265: minä voisin olla yhtä vakuutettu kuin ed. Danielson-Kalmari, että.
12266: tämä surullisen kuuluisa Caloniuksen virkatie olisi poliisilaitoksesta
12267: katkaistu. Mutta paha kyllä, minulla ei ole sitä luottamusta, sen-
12268: tähden että sen verran toki hallitus voi maksaa siitä avustuksesta,
12269: minkä se tänä päivänä keskustasta saa, ja hinta on todellakin pieni.
12270: Pitäisi vielä tulla paljon suurempia myönnytyksiä siitä, minä sanon,
12271: hämmästyttävästä tuloksesta, mihin tämä keskustelu johtaa. Me
12272: olemme lukeneet Suomettaresta useampia kirjoituksia, joissa meitä
12273: sosiaalidemokraatteja on esitetty ruotsalaisen virkavallan liittolai-
12274: sina sen tähden että me emme ole olleet halukkaat erään kysymyksen
12275: tähden antamaan epäluottamuslausetta nykyiselle senaatille. Mutta
12276: mitä me sanomme huomenna? Pilatus ja Herodes tulleet ystäviksi
12277:  (naurua). Ed. Castren sanoi kerran täällä, että valtioneuvos Da-
12278: nielson-Kalman ei puhunut tämän oikeiston puolesta, kun tänä ke-
12279: väänä erottiin, mutta kyllä minä nyt uskon, että kyllä te yhteen
12280: kuulutte (naurua vasemmistosta). Ja jos nyt tulee kysymykseen,
12281: kuka tukee sitä epäkansallista hallitusta - en minä muista niitä
12282: kaikkia Suomettaren fraaseja, siihen kuuluu 5---{) laatusanaa: epä-
12283: kansallinen, ylimysmielinen, en niitä kaikkia nyt muista - minä
12284: tiedän, että sitä hallitusta tukee tämä keskusta. Minä onnittelen
12285: sitä, sillä tästä kuherruksesta tulee hyvät häät.
12286:     Sitten täällä on pari puhujaa lausunut, että täällä interpellat-
12287: sioonioikeutta pitäisi suojella ja säilyttää. Jos nim. ei esiinnyttäisi
12288: hallituksen jäseniä vastaan tarpeellisella kohteliaisuudella ja hovi
12289: miehen maneerilla, niin ne kieltäytyvät vastaamasta eduskunnan
12290: kysymyksiin. Saattavathan ne sen tehdä, mutta silloin minun kä-
12291: sittääkseni alkaa eduskunnan taistelu hallitusta vastaan. Sitä tu-
12292: losta me emme säikähdä. Kysymys on todellakin siitä, kumpiko
12293: on ylempi, eduskuntako vai hallitus, senaatti. Ja jollei senaatilla
12294: olekaan tarkemmin määriteltyä vastuuvelvollisuutta eduskunnalle,
12295: niin kuitenkin se ryhmä, mihinkä minä kuulun, asettuu sille kannalle
12296: käytännössä, niinkuin sellainen vastuuvelvollisuus olisi. Ja jos siis
12297: sen mukaan, millä tavalla mikäkin kysymys esitetään, millä tavalla.
12298: hallituksen jäseniä arvostellaan, ne kieltäytyvät vastaamasta, niin
12299: minä pidän sen joko turhana ylpeytenä tai noloutena. Jos samat
12300: hallituksen jäsenet olisivat täällä eduskunnassa, niin kuin täällä
12301: onkin entisiä senaattoreja, niin saisivat he tyytyä samaan kohte-·
12302:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.      1475
12303: --------~--------
12304: 
12305: 
12306: 
12307: 
12308: luun eikä mitään erityistä muistutusta sitä vastaan esitettäisi. Jos
12309: he taas vetäytyvät kuoreensa vain sentähden, että ovat hallituksen
12310: jäseniä, niin minä ainakin miltei koko ryhmän puolesta voin sanoa,
12311: että me käsittelemme hallitusta eduskunnan jonkinlaisena toimeen-
12312: panevana valiokuntana, (hyvä), ei sen enempänä eikä parempana;
12313: Ja jollei se sitä vielä ole, niin kyllä me pyrimme siihen, että se siksi
12314: tulee. Niin että se hallituksen edustajan vaitiolo sentähden, että
12315: hän ei pitänyt minun menettelyäni täysin hienona, kohteliaana, ei
12316: ainakaan minuun vaikuta. Ja jos joskus toisen kerran joudun te-
12317: kemiseen sellaisen hallituksen kanssa kuin nykyinen ja sellaisen po-
12318: liisipäällikön kanssa kuin nykyinen, jonka hallitsemassa poliisilaitok-
12319: sessa vallitsevat sellaiset surullisen kuuluisat epäkohdat, en suinkaan
12320: tule niillä edellytyksillä samoissa oloissa kohteliaammin esiinty-
12321: mään.
12322: 
12323:     Ed. af Ursin: Olisin mieluummin ollut puhumatta sen enempää
12324: tästä asiasta, sillä minusta se jo on jotenkin selvä. Mutta minun
12325: täytyy ehkä kuitenkin kajota kahden edustajan väitteisiin ja sen
12326: takia pyydän saada lausua muutamia huomautuksia.
12327:     Herra Castren on kysynyt suoraan minulta, luulenko niinä että
12328: kansa on ainoastaan sosiaalidemokraattinen ja ovatko siis ainoastaan
12329: niiden säätämät lait lakeja. Minä olen sanonut ja olkoon siinä vas-
12330: taus samalla, että meillä on koko joukko luokkalakeja, jotka ovat
12331: syntyneet säätyedustuksen aikana, jolloin sanottiin, että Suomen
12332: säädyt edustavat Suomen kansaa, mutta eivät ne edustaneet. Kun
12333: hallitus -- pysyäkseni jo ennen mainitussa esimerkissäni -- esitti
12334: jonkunlaisen torpparilain, niin Suomen kansan edustajat laittoivat
12335: siitä aivan selvästi luokkalain, siitä me emme pääse mihinkään.
12336: Herra Castren on myöskin tehnyt jotenkin rohkean väitteen ja sano-
12337: nut, ettei ole voitu kumota hallituksen selityksiä tässä asiassa. Eikö
12338: hän ja muut ole yhtään ottanut huomioon, että useista niistä todis-
12339: tuskappaleista, joita täällä on esitetty, aivan ilmeisesti käy selville,
12340: että on pyydetty poliisivallan lisäämistä lakkojen takia. Täällä on
12341: jo monta kertaa huomautettu, että ei aina ole kysymys ryöstöistä,
12342: vaan monta kertaa lakoista ja että sentähden on pyydetty poliisivoi-
12343: man lisäämistä. On sanottu, että me sosiaalidemokraatit olisimme
12344: vastuunalaiset kaikenmoisista anarkistisista kirjoituksista, olkoon
12345: ne vaikkapa puolueen lehdissä julaistuina. Ei koko p11olue ole vas-
12346: tuunalainen sellaisesta, ainoastaan puoluehallinnon julistusten mu-
12347:  kaan saa puoluetta arvostella. Sosiaalidemokraattien lehdissä on
12348: paljon kirjoituksia niinkuin esim. ranskalaisessa ~L'Humanite~ leh-
12349: dessä, jotka vivahtavat anarkismiin ja joilta ei ole kielletty tilaa,
12350: mutta ei puolue mene niistä sentään vastaamaan.
12351:     Minä en ole yhtä suuri rahårnies kuin ed. Schybergson, mutta
12352: kyllä minäkin pyydän saada esittää pienen laskun poliisilaitoksen
12353:                      Istunto 13 p. syyskuuta ICJ07.
12354: 
12355: 
12356: suhteen, joka lasku pitää paikkansa. Toisella puolella on tämän
12357: laitoksen raaka, laiton ja itämaalaisuuteen vivahtava esiintyminen
12358: ja tarpeettomuus monen monessa lakkotilaisuudessa, ja toisella puo-
12359: len on kansan viha, joka kohdistuu etenkin upseeristoa eli korkeampia
12360: poliisimiehiä vastaan. Tästä seuraa johtopäätöksenä hallitukselle,
12361: että poliisilaitos on humaniseerattava, tehtävä inhimillisemmäksi
12362: kohtelussaan ja että sen lukumäärä on vähennettävä. Ei kansaa
12363: saa, niinkuin täällä sanottiin, lakia ja järjestystä tottelemaan, jos
12364: vielä kannatetaan tämmöistä poliisilaitosta. On hyvin luultavaa, että,
12365: niinkuin eräs puhuja täällä kauniisti lausui, tästä asiasta tulee •>pannu-
12366: kakkU>>, se arvattavasti tarkoittaa että siirrytään yksinkertaiseen päi-
12367: väjärjestykseen. Mutta minä luulen, että vaikka niin tapahtuisikin
12368: - epäilemättä voitoksi sosiaalidemokraateille, - niin on kuitenkin
12369: saavutettu sangen paljon. Tämä interpellatsiooni on siis tosiaan
12370: vienyt, niinkuin herra Runeberg toivoi, •>käytännöllisiin tuloksiin.•>
12371: 
12372:     Ed. Sirola: Olen pakotettu parilla lyhyellä sitaatilla osoittamaan,
12373: mitä laatua edustaja Castrenin siteeraustapa on. Hän luki juhlalli-
12374: sella äänellä Sosialistisesta Aikakauslehdestä seuraavan lauseen
12375: Friarin teosta: •>Se: esiintyy pikemmin epätoivoiseen asemaan ajetun
12376: proletarin epätoivoisena itsepuolustuksena kuin minään väkivaltai-
12377: sena hyökkäyksenä.•> - - Hän jätti kuulijat siihen uskoon, että
12378: tällä lauseella tuommoinen teko sekä hyväksytään että puolustetaan.
12379: Ja kuitenkin seisoo seuraavalla rivillä: »tuollaista itsepuolustustakaan
12380: ei sosialidemokratia voi hyväksyä!•> Sitaatti siis saa jotakuinkin
12381: toisen värin jo tämän kautta. Mutta jos hän olisi vaivaantunut
12382: ja mennyt vähän pitemmälle samassa artikkelissa, olisi hän huoman-
12383: nut lauseen, jossa sanotaan, että tällaiset anarkistiset teot kaikki
12384: edistävät vastavallankumousta. Väite että tällaista lukevan prole-
12385: tariaatin, joka rehellisesti haluaa luokkansa parasta, mieleen siitä
12386: jää käsitys, että tällaiset teot hyödyttävät hänen luokkaansa, on to-
12387: dellakin omituista logiikkaa.
12388:     Edustaja Castren sanoi juhlallisella äänellä: Ettekö kuule kaik-
12389: kien niiden vaimojen ja lasten valituksia, jotka ovat joutuneet kärsi-
12390: mään tämän ajan myrskyistä. Kyllä ne kuullaan, mutta niitä ko-
12391: vemmin kaikuu koko sen ajan kärsimykset, jotka tällaisen murros-
12392: kauden ovat luoneet. Onhan varsin tunnettu tosiasia, että esim.
12393: Ranskan vallankumouksen hirveät historian kertomat väkivaltai-
12394: suudet olivat kuitenkin vain pieni murto-osa kaikesta siitä, mitä
12395: katolinen kirkko ja itsevaltius olivat yhdessä kansaa vastaan rikko-
12396: neet, ennenkuin tämä puhkesi esiin. Joka siis näitä itkee, itkeköön
12397: enemmän sitä kehitystä, joka on ne luonut, älköönkä teeskennelkö.
12398:     Siinäkin suhteessa on herra Schybergson jälleen niin paljo kor-
12399: keammalla ja selvemmällä kannalla, kun hän rehellisesti myönsi, että
12400: näin todella on, ja että murrosaika on rikolliset teot luonut. Mutta,
12401:              Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.      1477
12402: 
12403: 
12404:   lisäävät monet kohauttaen olkapäitään: minkä me sille voimme! Ja
12405:   minkä sille todella voikaan?!
12406:        Kun Suursaaren sahalla koko talvi nälkiinnytettiin työväkeä
12407:   työsululla niin että ne tuon tuostakin kääntyivät epätoivoisilla kir-
12408:   jeillä puoluetovereitten puoleen pitkin maata, jotka taas olivat yhtä
12409:   ahdistetussa asemassa kuin hekin, niin olisiko ihme, jos se paikka
12410:   joutuisi jonkunlaisen anarkian keskipisteeksi. Ja kun jokaisen lakon
12411:   jälkeen: metallityöriidan jälkeen täällä Helsingissä, Tampereen suu-
12412:   ren lakon jälkeen j. n. e. heitetään kymmenittäin työläisiä maan-
12413:   tielle; kun heidät näin heitetään epätoivoisina maantielle eivätkä
12414:   mistään muusta paikasta saa työtä, koska työnantajilla on musta
12415:   kirja; kun tällaista tapahtuu ja nämä kodittomat työttömät kuljeksi-
12416:   vat ympäri maata, niin onko ihme että keskustankin herrojen täy-
12417:   tyy myöntää näitä varten tarvittavan poliiseja!? Vaikka niille
12418:   vuosi vuodelta keräillään varoja kuinka paljon tahansa, niin eivät
12419:   ne Ameriikkaan kaikki pääse. Sosiaalidemokraatit ovat tavatto-
12420:   milla uhrauksilla paljon lähettäneet meren taakse, jotta ne eivät olisi
12421:   täällä anarkiaa levittämässä, mutta niitä on liiaksi paljon.
12422:        Toinen ed. Castrenin sitaatti koskee minua lähemmin. Minä
12423:   esitin kirjoituksessani viittauksia siitä, kuinka kapitalismi tässä
12424:   maassa on riistänyt Suomen metsät, kuinka tukkiliikkeet ovat otta-
12425:   neet haltuunsa maat ja mannut •>oikein ja väärin•>, useimmiten väärin,
12426:   kuinka tällä tavalla kansa on jäänyt kodittomaksi, kuten tilastolliset
12427:   tiedot osoittavat, niin että esim. maanomistajien luku kansan väki-
12428: " lukuun verrattuna pysyy arveluttavan alhaisena, kun kauppiaat ja
12429:   kaikenlaiset luoton antajat yhä maalaisrahvasta orjuuttavat. Tällä
12430:   tavalla kapitalismi ilmeisesti harjoittaa sitä, mitä ei voi muulla
12431:   sanalla nimittää kuin riistämiseksi. Nuorsuomalaisten kokouksessa
12432:   - siitä ei ole pitkää aikaa kulunut- sanottiin Raja-Karjalan kaup-
12433:   piaita verenimijöiksi, - vaikkei tosin sittekään ole mitään Raja-
12434:   Karjalan talonpoikain hyväksi tehty! Se valaisee asemaa. Minä
12435:   viittasin, että tämän kapitalismi-anarkismin rinnalla on rosvo-anarkia,
12436:   joka on yhtä suuri sosialidemokratian perivihollinen, huomautin,
12437:   kuinka pitkä matka näistä molemmista on sosiaalidemokratiaan,
12438:   sanoin että kansan terve oikeudentunto julistaa, että työntekijät,
12439:   tuottajat, ovat oikeutetut, he, eivätkä muut, määräämään työn tuot-
12440:   teiden jaosta, ja että sosiaalidemokratia noudattaa järjestelmällisiä
12441:   taistelumuotoja, se noudattaa porvarillisenkin yhteiskunnan lakeja,
12442:   koettaen rauhallisella eduskunnallisella tavalla ne muuttaa, mutta
12443:   missä se ei ole mahdollista, missä niiden puristus käy sietämättö-
12444:   mäksi, uskaltaa se myö3 ne rikkoa! Miksi ed. Castren pysähtyy tä-
12445:   hän. Minä jatkoin: »tämä on joko poikkeus, kuten Pohjolan tukkilais-
12446:   ten menettely tai vallankumous, kuten suurlakkomme, kumpaakaan
12447:   ei kansan oikeudentunto tuomitse.~ Poikkeamisen lain kirjaimesta
12448:   myöntää meidän lakimme henki, kuten useasti siteeratut viittaukset
12449:                      Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
12450: 
12451: 
12452: tuomarin ohjeihin osoittavat. Ei siis mitenkään meidän tarvitse
12453: kantaa syytöksiä rosvoudesta ja rosvouden levittämisestä, kuten ed.
12454: Castren on täällä antanut ymmärtää. Mitä tulee vallankumoukseen,
12455: on se historiallinen tosiasia ja niin yleinen tosiasia, että tietääkseni
12456: kaikki tunnetut perustuslait Europassa ja muualla rakentuvat suora-
12457: naisemmin tai epäsuoremmin vallankumoukselle laittomana ilmiönä.
12458: Kun se on tällainen tosiasia, miksi ei se ala mennä ed. Castreninkin
12459: päähän, ja miksi hän yhä uudelleen vallankumouksellisuudesta täällä
12460: lyö suurta rumpua. - Olisihan sitä siteemamista Sosialistisesta
12461: Aikakauslehdestä enemmänkin, mikä kyllä taitaisi asiaa hieman
12462: valaista ja olisihan sitä hyvä porvarillisten aikakauslehtien lauseilla
12463: tehdä muutamia alkeellisia huomautuksia uudenaikaisemmassa rikos-
12464: opissa, mutta siitäkin on täällä jo huomautettu.
12465:      Täällä ovat jotkut halveksuneet muutamia viittauksellisia paljäs-
12466: tuksia tai, kuten he sanovat, >>ilmiantoja~. Eihän sellaisilla ole kau-
12467: nista kaikua tässä maassa ja etenkin se pilkkanauru, vahingonilo,
12468: joka suometarlaiskeskustassa tällaisista asioista syntyy, saattaa yhä
12469: enemmän vakiintumaan sen käsityksen, kuinka mätäpaiseinen paha
12470: tässä on kysymyksessä. Mutta kuitenkin, mitä täällä on sanottu,
12471: on kaikki ollut sellaista, joka on jo julkista sanomalehtiviittausten
12472: kautta eikä siis ole kellekään mitään vahinkoa voinut aikaansaada.
12473: Sosiaalidemokraattisen puolueen kokouksessa Oulussa, kuten sen pai-
12474: nosta julkitullut pöytäkirja osoittaa, nostivat muutamat puhujat
12475: kysymyksen, missä suhteessa saa sosiaalidemokraatti olla porvaril-
12476: lisiin kansanasestuspuuhiin, ja siellä sanottiin, että olkaa varovaiset,
12477: sillä ratkaisevalla hetkellä istutte te vankilassa ja porvarilliset pese-
12478: vät kätensä. Tämä hieman valaisee, tämäkin, kysymyksessä olevan
12479: asian eri puolia. Ja hieman ymmärrettäväksi se tulee sellaisen lau-
12480: sunnon valossa kuin ed. Castrenin ja muiden. Nuo suorat ja selkeät,
12481: ei suinkaan peitetyt, vaan porvarillisista lehdistä hyvin tunnetut
12482: ilmiannot sosiaalidemokraatista puoluetta vastaan, ei vain ilmiannot,
12483:  vaan perusteettomat syytökset, ne kylläkin yhtä varmasti kuuluvat
12484: kauvas ja tekevät kai vaikutuksensa!
12485:      Yksityiskohtiin, kuten Hakaniemen taisteluun, tänä levotto-
12486:  mana aikana, josta ed. Schybergson sanoi, että onhan sen yli
12487: päästy ja päästään kai eteenkinpäin, ei minun tarvitse kajota.
12488:  Minä tulenkin itse tämän asian ytimeen, jota ymmärtääkseni ei vielä
12489:  ole aivan selvästi sanottu, tuohon useasti tehtyyn kysymykseen,
12490:  mitä sitten sosiaalidemokratit tekisivät, mitä he ehdottavat murros-
12491:  aikain levottomuuksien tullessa, millä tavalla he luulevat kansan
12492:  pääsevän sen yli ettei tarvitse järjestysvaltaa lisää. Meidän tahol-
12493:  tamme on huomautettu monasti, että ainoa keino kansan rauhoitta-
12494:  miseen on sen itsehallinnon vakiintuminen m. m. järjestysvaltaa
12495:  koskevissa kysymyksissä. On tietysti lähinnä kysymys kunnalli-
12496:  sesta itsehallinnosta. Maalaiskunnista tulee tuon tuostakin huomau-
12497:              Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.       1479
12498: 
12499: 
12500:  tuksia, niinkuin täällä maalaisedustajat ovat sanoneet: minkätähden
12501:  tarvitsee tänne poliiseja lähettää, me itse pidämme järjestyksen
12502:  yllä? Kaupungeissa sanottaisiin myöskin niin, mutta jokainen tässä
12503:  tietää, minkälaiset kunnalliset olot ovat esim. Helsingin kaupungissa,
12504:  ja jokainen tietää, minkänäköistä tunnetta, mitä käsitystä yhteen-
12505:  kuuluvaisuudesta voi proletaarilla olla sellaisessa yhteiskunnassa,
12506: kuin Helsingin kunta on; onko ihme että täällä tarvitaan monenker-
12507:  taista poliisivoimaa, niin että todella ulkomaalaiset, jotka täällä
12508:  käyvät, kysyvät, kuinka täällä kulkee 4-5 poliisia rinnakkain, se
12509:  näyttää sekä huvittavalta, että oudoksuttavalta! Ja mitä on tehty,
12510:  että kunnallinen äänioikeutemme, joka on tämän kunnallisen itse-
12511:  hallinnon perustus, saataisiin ajoissa korjatuksi. Senaatti on asetta-
12512:  nut komitean myöhään ja eduskunnallinen toimi tässä asiassa juuri
12513:  tämän samaisen senaatin viivytyksen takia voi myöskin tulla myö-
12514:  hään, kuten ed. Schybergson kaikelle reformitoiminnalle on ennusta-
12515: ·nut. Onhan taantumus edessämme! Mitä on saatu aikaan sillä
12516:  paljolla lainsäädännöllä ja puuhalla, jota on nähty suurlakon jälkeen?
12517:  Säätyeduskunta on istunut koko vuoden koossa, se on uudistanut
12518:  meidän Valtiopäiväjärjestyksemme. Hyvä! Se on saanut valmiiksi
12519:  perustuslakisäädökset kansalaisvapauksista ja niitä rajoittavia eri-
12520:  koislakeja. Mutta ettekö käsitä, että tämä kaikki on valtiollista
12521:  paperiperustuslakia, silloin kun voimakkaampi valta sen pyyhkii
12522:  poi~.    Sen sijaan kunnallinen äänioikeus, johonka saakka ei itäisessä
12523:  naapurimaassakaan kovin pitkälle virkavalta jaksa ulottaa kynsiään,
12524:  kunnallinen itsehallinto olisi lohdutuksena pimeinäkin aikoina. Kun-
12525:  nallinen äänioikeus antaisi köyhälistölle jotakin toivoa, jotakin edis-
12526:  tysmahdollisuutta, silloinkin kun valtiollinen uudistustie on tuk-
12527:  keessa. Mutta, kuten sanottu, sen uudistuksen saaminen näkyy
12528:  kysyvän aikaa. Eikähän sitä ihmettelekään. Tiedetäähän se, että
12529:  se on suurempi vallankumous kuin oli valtiollisen äänioikeuden laa-
12530:   jentaminen. Sitä valtiollista äänioikeutta, s. o. tämän eduskunnan
12531:  päätöksiä, voidaan estää toimeentulemasta, mutta kunnat hoitaisivat
12532:   kuitenkin omia asioitaan. Ne myös valvoisivat järjestystä ja pun-
12533:   nitsisivat, mitä todellakin tarvitaan uhrata järjestysvaltaan. Täm-
12534:  möisissä asioissa tiedetään että kansan itsehallinto kykenee pitämään
12535:   järjestystä, ja samoin on laita muittenkin semmoisten reformisuun-
12536:  nitelmien, jotka olisivat muuttaneet omistussuhteita, jotka olisivat
12537:  saaneet aikaan köyhälistöluokan taloudellista kehittymistä, jotka
12538:  olisivat tehneet sen luokkana kansalaiskuntoisemmaksi. Se on lai-
12539:   minlyöty ja siitä todellakin lankeaa sangen suuri syy senaatin nis-
12540:  koille. Tämä on mitä oleellisimmassa yhteydessä poliisikysymyksen
12541:  kanssa. Sillä jos tällaista reformitointa olisi todellisella tarkoituk-
12542:  sella kiirehditty, niin ei olisi tarvittu näihin väliaikaisiin poliisili-
12543:  säyksiin ryhtyä.
12544:       Ed. Schybergson osasi joku hetki takaperin ennustaa, että tästä
12545:                      Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
12546: 
12547: 
12548: interpellatsioonista tulee pannukakku. Minä pelkään, ettei se pan-
12549: nukakku maistu hyvältä herrojen suussa. Te tiedätte kaikki, että
12550: tämä eduskunta tu1i kokonaan kääntämään tämän maan kehitys-
12551: suuntaa toisaalle, ja että useimpien ryhmien edustajat tässä eduskun-
12552: nassa, lukuunottamatta ehkä sen kahdeksatta osaa taikka niille pai-
12553: koille, tulivat tänne, mikäli voi päättää keväällä annetuista lausun-
12554: noista, sillä varmalla päätöksellä, että maan toimeenpaneva valta,
12555: hallitus uudistetaan, jotta eduskunta ja hallitus yhdessä voisivat
12556: tarmolla ryhtyä sisäiseen uudistustyöhön ja puolustaa maata ulko-
12557: naisia sen kehitysmahdollisuuden rajoittamisia vastaan. Nyt on
12558: toinen ääni kellossa. Täällä on jo huomautettu, että kourallinen
12559: Turun hovioikeuden virkamiehiä ja yksi poliisimestari ovat paljoa
12560: tärkeämmät suometarlaisille kuin koko sen kehityssuunnan kukistus,
12561: jota he ovat kaksi vuotta herkeämättä joka päivä kielen karkeim-
12562: milla sanoilla solvanneet, ja jolle he ratkaisevalla hetkellä antavat
12563: - luottamuslauseen. Puhutaan puoluetaktiikasta, puhutaan puo-
12564: luepolitiikasta. Millä nimellä tällaista sanottaisiin? Luulihan sen
12565: jo olleen selvän tämän kansan valtavalle enemmistölle, että se-
12566: naatti, otettuaan ratkaisevana aikana maan ohjakset käsiinsä ilman
12567: että sen henkilökunta oli tämän kansan luottamusta erikoisemmin
12568: ansainnut, olihan se olevinaan selvää, että tällainen maan hallitus
12569: ei kykenisi luotsaamaan sitä lävitse myrskyisen ajan, ei kykenisi
12570: käyttämään kansan hyväksi sitä lyhyttä lomaa, jonka maatamme
12571: alituisesti painaneet ulkonaiset ahdistukset hetkeksi meille soivat.
12572: Luclihan tämän jo olevan selvää ja odotettiinhan tältä eduskunnalta
12573: jotakin enemmän. Ja minä muistutan, että vaarallisin asia, mitä te
12574: voitte tälle kansalle antaa, on se, että siltä horjahtaa luottamus tähän
12575: eduskuntaan. Ja siltä horjahtaa varmasti se, jos hallitus tässä asi-
12576:  assa, joka juuri koskee koko viimeaikaisen suuotamme ydintä, jos
12577:  se tässä saa luottamuslauseen. (Vasemmistosta: >>Hyvä! Hyvä!>>)
12578: 
12579:     Ed. Pärssinen: Minä tulen hyvin vastenmielisesti tänne lavalle
12580: tässä asiassa, mutta ed. Castrenin ju1keat solvaukset ovat minut
12581: pakottaneet sellaiseen. Hän on nimittäin sanonut, että jos viipuri-
12582: laiset työväenliikkeen eturivin toimivat henkilöt seulotaan, kukapa
12583: sen tietää, onko siellä enää ketään, joka ei ole rosvoliitoissa. Voiko
12584: sellaista suu tukossa kuulla? Minä en kuitenkaan käy tässä edellisten
12585: puhujain tapaan pitkästi tekemään selvää siitä, mistä syistä on tullut
12586: rauhattomuuksia ja mistä syystä on lisätty poliisivoimaa j. n. e.
12587: Semmoiset tehtävät eivät kuulu minulle. Minäkin olen Viipurin
12588: työväenliikkeessä 7 vuotta tehnyt työtä ja melkein kaikki vapaa-
12589: iltani ollut mukana, enkä minä ole sieltä saanut semmoisia vaikutuk-
12590: sia kuin ed. Castren täällä nyt on kertonut. Kumman puhe on to-
12591: dempi, ed. Castrenin vaiko minun. Minä olen nähnyt, että tämä
12592: työväenliike on siellä esiintynyt työväkeä kohottavasti, järjestystä
12593:              Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.       1481
12594: 
12595: 
12596:  lisäävästi. Se on pannut työväkeä kehittämään henkisiä voimiansa,
12597:  se on antanut sille toivoa paremmasta vastaisuudesta ja innostanut
12598:  sitä tällaiseen taisteluun, ja siis siellä on· ollut kohottava merkitys
12599:  eikä kansaa alasrepivä, niinkuin täällä on koetettu uskotella. Mutta
12600:  tämän julkisen työväenliikkeen rinnalla on kytenyt semmoista sa-
12601:  laista toimintaa, joka nyt tahdotaan panna työväen niskoille. Onko
12602:  näillä syytöksillä, joita ed. Castren täällä teki, tarkoitus vetää joku
12603:  meikäläisistä tekemään ilmiantoja, onko tarkoitus saattaa meidät
12604:  semmoiseen kuohumuksen tilaan, että me tekisimme kunniaUomia
12605:  ja häpeällisiä ilmiautoja ja siten häpäisisimme itsemme. Me olemme
12606:  nyt kuitenkin niin maltilliset, että me emme semmoisiin ilmiautoihin
12607:  rupee, vaikka meillä olisi niin erinomainen tilaisuus; ja ne ilmiannot
12608:  tulisivat olemaan vaikeita muutamille täällä, jotka ovat pitäneet
12609:  suurta suuta meitä vastaan. Mutta nyt me olemme niin kauhean
12610:  maltilliset, ettemme kiusastakaan tee niitä. (Naurua). Kun me
12611:  olemme paljastaneet ed. Castrenin halpamaisen tarkoituksen, niin
12612:  minä luulen että se puolue, joka tällaisia tarkoituksia hyväksyy, se
12613:  perustuslaillinen puolue, ei kauankaan Karjalan kannaksen kansan
12614:  luottamusta nauti. (Hyvä).
12615: 
12616:       Ed. Danielson-Kalmari: :·Minä en odottanut, että siviilipääl-
12617:   likkö antaisi vastauksen, joka osoittaisi sellaista heikkoutta, kuin hä-
12618:   nen vastauksensa osottaa. Sillä kuka olisi uskonut sitä, että olot ny-
12619:   kyään meidän maassamme ovat sellaiset, ettei hän, siviilitoimitus-
12620:   kunnan päällikkö ja hänen kanssaan Suomen senaatti saa estetyksi
12621:   sitä, että täydelleen sopimaton henkilö, muuan aliluutnantti, tulee
12622: ' nimitetyksi poliisimestariksi. Onko tosiaankin meidän senaattimme
12623:   vaikutusvalta mennyt niin äärettömästi alaspäin? Silloin se lienee
12624:   ainakin yhtä vähäinen kuin oli sorron aikana sen senaatin, :oka astui
12625:   toimeen tietäen että sen valta oli oleva perin vähäinen. Herra se-
12626:   naattorin vastaus oli sitä laatua, että se helposti voisi herättää kysy-
12627:   myksen, eikö asia sittenkin olisi lähetettävä valiokuntaan. Mutta
12628:   minun päätöstäni se ei kuitenkaan muuta. Sillä on tärkeätä, että
12629:   tänä päivänä tulee selville, että sosiaalidemokraattinen ryhmä ei
12630:   voi odottaa minkäänlaista kannatusta yrityksissä, joitten tarkoituk-
12631:   sena nähtävästi ei ole mikään muu kuin vaikeuksien synnyttäminen
12632:   hallitukselle.
12633:       Herrat Sirola ja Tainio näkyvät joutuneen aivan pois suunniltaan
12634:   sen johdosta, että suomalainen puolue ei kannata sosiaalidemokraat-
12635:   tien esillä olevaa ehdotusta. Minä tahdon vastata siihen aivan suo-
12636:   raan, että minä ilolla käytän jokaista tilaisuutta, jolloin periaatteeni
12637:   sallii minun yhtyä täällä toisella puolen salia oleviin ryhmiin taiste-
12638:   lussa sosiaalidemokraattien mahdottomia ehdotuksia vastaan. Sillä
12639:   sen ovat sosiaalidemokraatit nyt jo opettaneet meille, että heidän
12640:   reformiharrastuksiinsa ei käy lainkaan luottaminen. Siinä määrin
12641:                    Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
12642: 
12643: 
12644: he väärentävät kaikkea, mikä heidän eteensä tulee, voidaksensa
12645: vaan herättää kansanjoukoissa epäluuloa muita kansalaisia vastaan.
12646: Sen ovat herrat Tainio ja Sirola äskenkin osottaneet. Niinpä esim.
12647: herra Sirola täydelleen väärentää, kun hän koettaa esittää suoma-
12648: laisen puolueen kannan tässä asiassa jonkunlaiseksi luottamuslau-
12649: seeksi sille suunnalle, jota nykyinen hallitus edustaa. Kyllä me
12650: olemme niin usein osoittaneet kantamme siinä kohden, ettei tarvitse
12651: joka kerta lausua sitä ilmi. Ainoastaan se, joka lähtee enemmän
12652: taikka vähemmän tahallaan väärentämään, voi tuoda esiin sellaisia
12653: väitteitä kuin herra Sirola äsken.
12654: 
12655:     Ed. Castren: Tarkoitukseni ei ole enää kovinkaan kauvan vai-
12656: vata eduskuntaa. Kuitenkin on minun pakko vastata muutamien
12657: edellisten puhujain lausuntoon, koska en voi jättää niitä koskette-
12658: lematta.
12659:     Ed. Tainio väitti ensimäisessä lausunnossaan, että tilallinen Lähe-
12660: niemi olisi pitänyt puheen suurlakon lopettajaisissa Viipurissa.
12661: Viipurin suurlakko lopetettiin urheilukentällä ja siellä ei esiintynyt
12662: mitään Lähenientä, mutta eräässä yksityisessä illanvietossa, joka
12663: pidettiin raatihuoneella, esiintyi joukko kansalaisia, puhuen muiden
12664: joukossa sosialistit Hilja Pärssinen, Mikko Piirainen ja myöskin
12665: Matti Läheniemi. Vaikka asia on itsessään varsin vähäpätöinen
12666: pysyn kumminkin kiinni väitteessäni siitä ettei edustaja Tainion il-
12667: moitus ollut oikea.
12668:     Ed. af Ursin on tehnyt melkoisen peräytymisretken edellisestä
12669: lausunnostaan. Ensimäisessä lausunnossaan väitti edustaja Ursin
12670: että meidän lakimme ylimalkaan ovat luokkalakeja, joita >>kansa•> ·
12671: ei hyväksy ja jotka eivät vastaa ~kansan>> oikeudentuntoa. Jälki-
12672: mäisessä puheessaan edustaja Ursin kumminkin koko joukon supisti
12673: tätä väitettään. Hän lausuu nyt, että voimassa oleva torpparilaki,
12674: toisin sanoen maanvuokralaki on luokkalaki. Mutta nykyisen voi-
12675: massa olevan torpparilain todellakin kansa, siis kaikki puolueet, ei
12676: ainoastaan sosiaalidemokraattinen puolue, joka ei yksistään ole Suo-
12677: men kansa, tunnustaa olevan korjattavan. Senpätähden ovatkin
12678: kaikki puolueet maassamme rientäneet ehdottamaan korjauksia
12679: puheenalaiseen lakiin ja näitten korjausehdotusten hedelmät toivot-
12680: tavasti nähdään jo tässä eduskunnassa.
12681:     Satna arvoisa puhuja on lausunut, että on pidettävä kiinni ainoas-
12682: taan siitä, mitä puoluehallitus sosialistisissa lehdissä lausuu, eikä
12683: siitä, mitä yksityiset kirjailijat kirjoittavat. Tällaisella väitteellä
12684: ei sosiaalidemokraattinen puolue voi vapauttaa itseään edesvastuusta
12685: lehtiensä sisällöstä, sillä puolueen on vastaaminen siitä hengestä,
12686: missä sen lehdet toimitetaan. Mitä sitten tulee puoluehallituksen
12687: julistuksiin, niin oli minulla kunnia lukea yksi sellainen, josta huo-
12688:              Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.       1483
12689: 
12690: 
12691: kuu aivan sama laittomuuden henki, kuin se, mikä esiintyy yksityis-
12692: ten kirjoituksissa sosiaalidemokraattisissa lehdissä.
12693:      Ed. Sirola on nähnyt vaivaa koettaessaan osoittaa, että minä
12694: muka olisin katkonaisesti esittänyt Sosialistisesta Aikakauslehdestä
12695: poimimiani otteita. Väitteensä todisteeksi on edustaja Sirola tuo-
12696: nut esille otteeni kirjoituksesta Friiarin murhasta. Otteessa sano-
12697: taan, kuten ed. Sirolakin julkiluki, että <<Friiarin teko onyksisellainen,
12698: jota ei voi sekoittaa esim. niihin pommiräjähdyksiin, joita salaperäi-
12699: set terroristit ovat Helsingissä toimeenpanneet. Se esiintyy pikem-
12700: min epätoivoiseen asemaan ajetun proletaarin epätoivoisena itse-
12701: puolustuksena kuin minään väkivaltaisella hyökkäyksenä.>> Tuon-
12702: nempana lisätään: »Samoin näyttävät myöskin jotkut muut suur-
12703: lakkojen ja työn sulun yhteydessä työväen puolelta hiljan tapahtu-
12704: neen väkivaltaisuudet olevan.>> Totta on että kirjoituksessa jäiestä-
12705: päin ja ikäänkuin sivu mennen mainitaan että murhatyö ei itsessään
12706: ole hyväksyttävä. Puheenalaisessa otekohdassa siis ensin selitetään
12707: että tuo murhatyö, joka tapahtui ainakin vuosi sen jälkeen kun mur-
12708: hantekijä oli erotettu palveluksesta, oli itsepuolustusta. Tämä on
12709: tuota sosialistien tavallista taktiikkaa: Ensinnä puolustetåan ·kai-
12710: kin tavoin tuollaisia kauhistuttavia tekoja ja sitte lopussa sanotaan,
12711: niinkuin tässäkin oli sanottu, ettei sitä kuitenkaan käy hyväksyminen.
12712: Mutta minkälaisen vaikutuksen tuontapainen kirjoitus tekee sivisty-
12713: mättömään lukijaan, suureen yleisöön, työväen laumoihin. Sen vai-
12714: kutuksen, etteihän tuo murha ollutkaan muuta kuin itsepuolustusta;
12715: siis hyväksyttävä.
12716:       Erästä toista otekohtaa yritti ed. Sirola myöskin asettamaan sa-
12717:  maan katkonaisuuden valoon, mutta yritys ei lainkaan onnistunut.
12718:  Minun siis ei tarvitse tuota turhaa yritystä torjua. Vastauksessaan
12719:  ed. Sirola otti taasen puhuaksensa vallankumouksesta. Missä tar-
12720:  koituksessa? Samassa tarkoituksessa, jossa alituisesti uhmaillen
12721:  puhutaan Sosialistisessa Aikakauslehdessä ja sosialistisissa lehdissä
12722:  vallankumouksesta. Ummistavatko sosiaalidemokraatit silmänsä
12723:  sille tosiseikalle, että laillisuus pääpiirteissään on palautettu ja että
12724:  porvarilliset kansalaisluokat puolestaan pyrkivät mahdollisuutta
12725:  myöten täyttämään niitä yhteiskunnallisia juopia, joita on olemassa
12726:  eri kansankenoksien välillä? Mitä varten sitten vallankumouksesta
12727:  puhutaan, mitä varten sillä alituisesti uhataan, mitä varten maala-
12728:  taan vallankumous tietämättömän työväen, rahvaan ja samalla por-
12729:  varillisten silmien eteen? Kiihotuksena edellisille ja pelotuksena
12730:  jälkimäisille. Tuollainen taktiikka ei ole hyödyllinen. Sen taktii-
12731:  kan nojalla eivät koskaan sosiaalidemokraatit tule meidän maassam-
12732:  me voittamaan pysyväistä alaa. (Hyvä!)
12733:       Ed. Sirola on lausunut, että jollei tämä eduskunta sosiaalidemo-
12734:  kraattisen puolueen komentosanoja noudattaen päätä antaa nyt
12735:  käsillä olevan välikyselyn johdosta epäluottamuslausetta hallituk-
12736:                      Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
12737: 
12738: 
12739: selle, niin katsokoon eduskunta, millä tavalla •>kansa•> tulee sellaista
12740: menettelyä arvostelemaan. Olkaa huoleti ed. Sirola! •>Kansa•> ei
12741: ole sosiaalidemokraattinen puolue. Me tyynesti odotamme, millä
12742: tavalla Suomen kansa tulee tätä asiaa arvostelemaan. Minä olen
12743: vakuutettu siitä, että Suomen kansan suuri enemmistö tulee leimaa-
12744: maan tuota hankettanne, saada hallitus kukistetuksi sen takia että
12745: se on suojellut rauhallisten kansalaisten omaisuutta ja henkeä, ansai-
12746: tulla tavalla. Olkaat, herrat sosialistit, varmat siitä ettei teillä
12747: tästä taktillisesta hyökkäyksestä tule olemaan vähintäkään hyötyä,
12748: mutta katkerata katumusta, vaikka myöhään.
12749:     Olisihan minun jotakin sanottavaa edustaja Hilja Pärssiselle
12750: hänen niin suureksi väittämänsä maltillisuuden vuoksi, joka itse tosi
12751: teossa oli mitä kiihkoisinta intohimoisuutta. Mutta kun sosialisti-
12752: nainen vakuuttaa toista ja esiintyy toisena, niin onhan se anteeksi
12753: annettava. (Naurua). Muutama kysymys vaan edustaja Pärssiselle.
12754: Pyytäisin kysyä ed. Pärssiseltä, mitenkä ed. Pärssinen selittää sen
12755: seikan, että Viipurin rosvoliittokunnan kaikki murha- ja rosvosuun-
12756: nitelmat ovat olleet tuntikausien keskustelujen alaisina ja tulleet
12757: päätety1.ksi Viipurin työväenyhdistyksen talossa? Onko mahdollista,
12758: onko uskottavaa että Viipurin työväenyhdistyksen johtokunta on
12759: ollut tietämätön näistä ja miksei se ole pitänyt huolta siitä, ettei sen
12760: huoneusto olisi muuttunut ryövärien pesäpaikaksi.
12761:      Näillä minun esille tuomillani tosiseikoilla, jotka pysyvät tosi-
12762: seikkoina, ei ole tarkoitettu saada puheenalaista edustajaa tekemään
12763: ilmiantoja. Ei! Mutta sillä tarkoitetaan sitä, että työväenliikkeen
12764: johtajien on karistettava pois liepeistään ne anarkistiset ainekset,
12765: jotka itse teossa ovat olleet ne, jotka ovat olleet määräävinä, hallitse-
12766: vina ja päättävinä Viipurin työväenyhdistyksen talolla. Koko
12767: Viipurin työväenyhdistyksen talo on ollut rosvoliittokunnan hallussa.
12768: Tämän suuresti valitettavan asianhaaran, joka käy esille sanomaleh-
12769: distä ja oikeuden pöytäkirjoista, olen rohjennut tuoda ilmi, ei ilmi-
12770: autoja tehdäkseni, vaan osottaakseni, millä surkuteltavilla harhateillä
12771: sosiaalidemokraattinen puolue on. Vasta viime hetkellä- tapahtu-
12772: ma, joka näyttää ajatukselta, kun arvattiin, että interpellatsioonin
12773: johdosta tuotaisiin esille näitä valitettavan kamalia tosiasioita - on
12774: vihdoin viimeinkin sosiaalidemokraattinen puoluehallitus nähnyt
12775: sopivaksi antaa moitelauseensa moisista väkivallan teoista. Mutta
12776: me jäämme odottamaan, mikä henki, huolimatta tästä moitelauseesta
12777: tulee puhumaan Sosialistisessa Aikakauslehdestä, Työmiehestä ja
12778: muista sosialistisista lehdistä. Näyttäköön sosiaalidemokraattinen
12779: puolue että sillä todellakin on moraalista rohkeutta irtaantua ky-
12780: seenalaisista rosvoaineksista. Näyttäkää, että teidän suuntanne
12781: ei ole, niinkuin se tähän asti on ollut, anarkistinen. (Alas, vasem-
12782: malta).
12783:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.       1485
12784: 
12785: 
12786:     Ed. Hänninen: Tämän pitkän keskustelun jälkeen ollaan niin
12787: väsyksissä ja nälkäkin jo on, että tuntuu ihan vastenmieliseltä ryhtyä
12788: näihin roskaisiin asioihin. Muutamat seikat kuitenkin väkisinkin
12789: pakottavat vaivaamaan yleisöä, vaikkakin on jo kovin myöhä.
12790:      Olisi kai velvollisuus kaikkein ensiksi koettaa selittää, mikä niitä
12791: rosvoja on vienyt sinne Viipurin työväenyhdistykseen. Täytyy
12792: myöntää, että kyllähän sitä on ihan mahdoton selittää, syystä ettei
12793: ole varmoja tietoja. Voi lausua arveluja puoleen ja toiseen. Ensi-
12794: mäinen arvelu on se, että ne ovat tavalla tai toisella kavaltaneet it-
12795: sensä sosiaalidemokraattien joukkoon, vaikka ovatkin anarkistia, ja
12796: siinä sitten keinotelleet itselleen työväen luottamusta, niin että heitä
12797: on pantu luottamustoimiin. Se voi kyllä olla mahdollista, jos he
12798: julkisissa kokouksissa ovat taitavasti teeskennelleet itsensä hyviksi
12799: sosiaalidemokraateiksi. Jos he sitten ovat olleet jonkun verran lah-
12800: jakkaita, niin pian ovat he itselleen kannatusta saaneet. Onhan
12801: ennen nähty ulkomaalaisen työväenliikkeen historiasta, että hallituk-
12802: sen kätyreitä on sillä tavalla mennyt työväen järjestettyihin riveihin,
12803: saaneet luottamustoimia ja käyttäneet niitä väärin kiihoittaakseen
12804: työväkeä tekoihin.
12805:      Täällä Helsingissä on meillä kokemusta juuri samallaisesta Bobri-
12806: koffin ajalta. Muistutan eräästä tapauksesta. Helsingin kadulla
12807: levitettiin hyvin raakoja julistuksia, joissa mitä raaimmilla sanoilla
12808:  kiihoitettiin murhiin. Mutta annas olla. Oliko se suomettarelainen
12809:  vai bobrikoffilainen poliisikomisarius, hän piti aivan luonnollisena,
12810:  että sieltähän ne ovat aivan järjestyneen työväen leiristä ja järjesty-
12811:  nyt työväki oli syypää. Hänellä oli jotenkin sama oletus kuin ed.
12812:  Castrenilla. Minä en tällä vertauksella tahdo erityisesti loukata,
12813:  mutta samallaisia ne joka tapauksessa ovat. Komisarius Pekonen
12814:  vaati minut tutkittavaksi poliisikamariin. Ed. Castren vaatinee
12815:  meidät tutkittaviksi samanlaisesta anarkistisesta syytöksestä .. Minä
12816:  kuuntelin kaksi tuntia komisarius Pekosen esitelmää, jossa hän to-
12817:  disteli, että työväenliike on anarkistinen. Täällä olen nyt useampia
12818:  tunteja kuunnellut puheita, joissa samanlaisia syytöksiä tuodaan
12819:  esille. Kun sitten perusteltiin syitä, minkätähden työväenliike olisi
12820:  anarkistinen Pekosen mielestä, niin ei päästy muihin tuloksiin, kuin
12821:  siihen, että komisarius Pekonen selitti sen olevan anarkistisen, sen-
12822:  tähden että se tahtoo eräitä vapauksia, joita myös anarkistit tahtovat.
12823:  Työmies-lehdessä oli siihen aikaan kirjoituksia painovapaudesta ja
12824:  muista semmoisista asioista. Minun oli helppo selittää, että jos sen
12825:  mittakaavan mukaan arvostellaan, niin enin osa maailman ihmisiä
12826:  on pidettävä anarkisteina. Ja kuinka kävi noitten lappujen kanssa?
12827:  Perustuslailliset herrat muistaakseni todistivat, että ne laput olivat
12828:  henkilöitten laittamia, jotka olivat sen poliisiherran kanssa yhtey-
12829:  dessä. Eräs yhteydessä olleista, Hokkanen, istuu kai vielä tänäkin
12830:  päivänä asiasta linnasta. Minä arvelen, että työväenyhdistyksissä
12831:                     Istunto 13 p. syyskuuta If)07.
12832: 
12833: 
12834: ehkä olevista anarkisteista voi kyllä osa olla sellaisia, jotka ovat yh-
12835: den tai toisen porvarisryhmän kanssa yhteydessä. Ei niitten ryh-
12836: mien tarvitse olla suomalaisia. Ulkomaalaisissa lehdissä näkyy
12837: olleen julistuksia, että jotkut muut ryhmät tahtovat saada levotto-
12838: muuksia aikaan, ei ainoastaan Suomessa vaan ulkomailla yleensä,
12839: tuhotakseen ulkomailla erään maan vapaustaistelijoille myönnettyä
12840: olemisoikeutta.
12841:     Kun nuo asiat vielä ovat näin tutkiruattomat, niin kyllä pitäisi
12842: välttää, olla tekemättä niin rumia ja törkeitä syytöksiä kuin täällä
12843: on tehty. (Hyvä!) Mutta vaikka näitä vastaväitteitä esitettäisiin
12844: kuinka paljon:tahansa, niin ei suinkaan ole luultava, että sillä mitään
12845: voidaan meidän porvarillisiin vaikuttaa. Hehän nyt käyttävät kai-
12846: kenlaisia epämoraalisia keinoja työväenliikettä vastaan, ja me käsi-
12847: tämme, että monet esitelmät, mitä täällä on pidetty, tarkoittavat
12848: työväenliikkeen mustaamista. Kapitalistiset lehdet tulevat huo-
12849: menna käyttämään niitä lauseita, ja ne jo tänäänkin niitä käyttävät.
12850: Nya Pressenissä jo esitetään ed. Castrenin puheen johdosta tämän
12851: suuntaisia tiedonantoja: •>Syyt anarkistisiin tekoihin ovat suuressa
12852: määrin etsittävät sosiaalidemokraattisista sanomalehdistä, erittäinkin
12853: Työmiehestä.•> Tämmöinen väärä päätelmä on tehty ed. Castrenin
12854: täällä pitämän puheen perusteella. Onko tämä kaunista? Ja mitkä
12855: olivat ne muka anarkistiset synnit, jotka ed. Castren oli Työmiehestä
12856: lainannut? Minä olin useita sen nyt esittämistä sepustuksista luke-
12857: nut jo ennen ja koetin nytkin kuunnella tarkasti, missä niistä olisi
12858: edes anarkismin vivahdusta. Ja tosiaan luulen huomanneeni sitä
12859: eraassa. Se oli siinä kirjoituksessa, joka koski Tuoreen murhaa.
12860: Jos, niinkuin ed. Castren mainitsi, murhaajasta oli sanottu, että hän
12861: täytti kansalaisvelvollisuutensa, niin täytyy myöntää, että siten oli
12862: annettu murhalle tunnustus, ja semmoinen lauseparsi on ehdotto-
12863: masti anarkistinen. Minä muistelen, vaikka hyvin hämärästi, että
12864: tästä kirjoituksesta oli riitaa jo heti sen jälkeen, kun se oli lehdessä
12865: julaistu. Sen oli kirjoittanut eräs nuorukainen, joka ei nyt kuulu
12866: lehden toimitukseen, ja vanhemmat toimittajat kai antoivat hänelle
12867: siitä nuhteita. Mutta tuo kirjoitus oli juuri niiden kirjoitusten mu-
12868: kainen, joita Bobrikoffin aikana oli hyvin paljon perustuslaillisissa
12869: lehdissä, joissa annettiin tunnustusta prokuraattorin murhaajalle,
12870: Bobrikoffin murhaajalle j. n. e. Se ei ollut mikään sosialidemokraat-
12871: tinen mielipide, se oli niitä porvarillisiä yksilöllisyyteen perustuvia
12872: mielipiteitä. Puheenaolevan kirjoituksen kirjoittaja ei siis ollut
12873: vielä siihen aikaan edes vielä täydellisesti sosiaalidemokratian kan-
12874: nalla.
12875:     Toinen kohta ed. Castrenin esittämistä, jota en voinut hyväksyä,
12876: oli se Työ-lehdestä, jossa moititaan Viipurin rautatieläisosastoa siitä
12877: että se oli paheksunut sikäläisiä tekoja. Se kirjoitus vaikutti ensi
12878: kertaa sitä lukiessani pöyristyttävästi minun karvoihini. Mutta
12879:              Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.         1487
12880: 
12881: 
12882: olen varma, että kun meidän eduskuntamme, s. o. puoluepäivämme
12883: tulevat, niin kyllä me ilman Jonas Castreninkin apua kirjoitustemme
12884: suhteen tiedämme tehdä tarpeellisen puhdistuksen. Mitä muihin kir-
12885: joituksiin tulee, niin hyvät herrat eivätkai tunne sosiaalidemokratian
12886: periaatteitakaan, kun he koettavat niistä löytää anarkismia, koetta-
12887: vat löytää anarkismia sellaisista selityksistä kuin että sosialiset syyt,
12888: se yhteiskunnallinen kurja asema, se ahdistettu tila, missä köyhät
12889: ihmiset elävät, kiihoittaa murhiin ja muihin rikoksiin. Ovatko
12890: nämä anarkistisia mielipiteitä? Ne eivät ole edes pelkkiä sosialide-
12891: mokraatisia mielipiteitä, vaan niitä hyväksyvät monet juriidilli-
12892: sestikin oppineet henkilöt Euroopassa. Niitä on esim. Wienin oi-
12893: keustieteen ent. professori Anton Menger ja saksalainen tohtori
12894: Aschaffenburg. Voisi luetella loistavia nimiä koko joukon, voisi
12895: esittää niiden teoksista koko joukon asioita, jos herrat niin tahtovat,
12896: näyttääkseen, että he antavat arvoa tälle ajatustavalle, ja että he
12897: myös johtavat siitä toisenlaisen rikoksen poistamissuunnitelman
12898: kuin teikäläisillä herroilla on olemassa.
12899:      Ed. Castren näytti lukeneen erittäin hyvästi muutamia Työmies-
12900: lehden artikkeleita. Se on erittäin ilahuttava asia, jotta sitä lehteä
12901: luetaan, vahinko vaan, että ed. Castren on kasvanut niin toisenlai-
12902: sissa elinsuhteissa, etteivät mitkään aatteet häntä saa kääntymään
12903: sosialidemokraatiksi. Jos olisi toivoa, että saisimme hänet käänty-
12904: mään, niin epäilemättä saisimme hyvän agitaattorin puolueellemme,
12905: jolle mielellämme maksaisimme I50 markkaa kuukaudessa. Mutta
12906: mitkään hyvät aatteet eivät voi kääntää ed. Castrenia, ja todistaa se,
12907: että mitkään yksityiset kirjoitukset eivät saa villityksi ihmistä mihin
12908: suuntaan hyvänsä. Eikä sen nuorukaisen kirjoitus, jota mainitsin
12909: anarkistiseksi, siis yksin ole voinut villitä.
12910:      Eräs italialainen ministeri on sanonut, että sananvapaus on hyvä,
12911: sen avulla tosin esitetään paljon vääriä mielipiteitä, mutta sen avulla
12912: myös voi esittää toisia mielipiteitä, jotka kumoavat noita vääriä.
12913:  Jos siis Työmies-lehden yhdessä numerossa voisikin esittää tällaisen,
12914:  niinkuin minä käsittäisin, anarkistisen kirjoituksen, niin samassa
12915: lehdessä on monta tätä suuntaa va~tustavaa. Kun ed. Castren on
12916: sitä lehteä lukenut, siitä lausuntoja ottanut, on hän tahtonut välttää
12917:  lausuntojen esittämistä, jotka ehkä hänenkin Inielestään olisivat
12918:  anarkismia vastustavia. Ja semmoisia lausuntoja on kuinka monta
12919:  hyvänsä. Jos olisin tahtonut perusteellisesti kumota ed. Castrenin
12920:  mielipidettä, niin olisin pyytänyt aikaa itselleni viikkokauden, teh-
12921:  nyt leikkauksia ja tuonut tietoni esiin ja lukenut edes yhden päivän
12922:  niitä täällä. Olen varma, että Työmies-lehdestä olisi löytynyt niin
12923:  paljon anarkismia vastustavia mielipiteitä. En ole tahtonut ryhtyä
12924:  vaivaamaan eduskuntaa noin suurella tehtävällä, sillä luulen, ettei
12925:  täällä ole niin paljon anarkisteja, että tarvitsisi valistaa niitä käänty-
12926:  mään sosialidemokraateiksi. Tuskin on täällä edes yhtään. Sattu-
12927:                                                                   94
12928:                       Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
12929: 
12930: 
12931: malta on minulla tässä esitettävänä muutamia lausuntoja. En tee
12932: sitä sen takia, että tahtoisin valistaa herroja, vaan saadakseni hiukan
12933: vastapainoa ed. Castrenin lausunnoille edes pöytäkirjaan. Kädes-
12934: säni on lentokirja, joka on otettu ylipainoksena Työmies-lehdestä,
12935: ja tässä on seuraava pätkä:
12936:      >>Saattaessa tuolla ja muulla tavalla sekä järjestyneiden osan että
12937: järjestymättömien epäilemään työväenpuoluetta ja estymään luot-
12938: tamasta sen auttavaisuuteen jäävät lukuisat köyhät ymmälle, mihin
12939: oikeastaan on turvauduttava. Tuollainen epätietoisuus niissä, joi-
12940: den kuitenkin jokaiset solukatkin pyrkivät yksipuolisten rasitusten
12941: alta vapautumaan, sallii syntyä runsaasti harhaisia kuvitteluja.
12942: Joissakin voi kehittyä ihan epätoivon kamalata mielentilaa. Kuinka
12943: omituisia, melkein sairaloisia, luonteita tapaakaan olojen synkiksi
12944: ja toivottomiksi tekemissä köyhissä, siellä yhteiskunnan perimmäi-
12945: sissä sakkakerroksissa. Niissä on ihmisiä, jotka päivät pääksytysten
12946: kiusaantuvat, siitä että työ koneen kanssa tai muuten vaivaa yksi-
12947: puolisesti ja liiallisesti vain eräitä ihmisosia, sallimatta toisille käyttö-
12948: tilaisuutta. Toiset osat rasittuvat uuvuttaviin asti, toiset osat ovat
12949:  pakotettuja kuihtumaan käytäntötilaisuuden puutteessa. Mitä ei
12950:  käytetä, sehän tuskallisesti ja vitkallisesti heikentyy, muodostuak-
12951:  seen, jos käyttötilaisuuden puutetta jatkuu kauan, rudimentäärisiksi
12952:  osiksi j. n. e. Samaten kuin ihmisen surmaaminen tuottaa tuskia,
12953:  samaten tuolla tavalla erikoisten pienoisosain kuihduttaminen ihmi-
12954:  sessä. Olosuhteellisista syistä on työväessä siten melkoisesti perin
12955:  tuskallisia luonteita. Ei ole hyvä olla, vaan kuihduttavan paha.
12956:  Elämään miltei alinomainen tyytymättömyys. Sietääkseen sitä
12957:  eksytään käyttämään edes hetkiksi unhottamaan saatavia keinoja.
12958:  Alkoholin menekille on siten oloissa edellytyksiä. Ainakin tajutto-
12959:  mana rypöessä on mielenrauhaa. J uopottelemisen huumausasteilla
12960:  näyttäytyy kuitenkin katkeruus, mitä jokapäiväisyydessä on luon-
12961:  teeseen kasaantunut. Elämässä perin kiusatut purkavat raivoaan
12962:  tappeluissa. Purkautumisvimma on usein niin villi, että isketään
12963:  mihin ja kehen sattuu. Olen nähnyt säälittäviä olentoja, jotka hur-
12964:  jasti iskeilevät tuppipuukkoaan seinään, purevat raa'asti narskutel-
12965:  len hampaita ja tiristävät kiukun purskuttamaa itkuvettä silmistään.
12966:  Sellaiset yhteiskuntamme epäkohtain kehittämät luonteet ovat perin
12967:  vaarallisia. Maaseuduilla sattuu, että isketään teräaseilla eläimiin.
12968:  Helsingin katukäytävillä on tapahtumia, että epäkohtain raivomieli-
12969:  seksi tekemä on, selvänä tai pöhnässä, iskenyt puukolla, pullolla tai
12970:   kivellä ihan iskijällekin outoa ohikulkijaa tai ystäväänsä. Raivo
12971:   kääntyy itseäkin vastaan. Helsingissä rutkautti ruokapaikassa,
12972:   useiden läsnä ollessa, eräs kovanonnen synkistyttämä suutarinveitsen
12973:   rintaansa, seurauksella että pian kuoli. Hirvittävän monia sellaisia
12974:   tapauksia löytyisi. Ne todistaisivat inhimillisen mielentilan, psyko-
12975:   logian, tutkijoille, että kapitalistisen järjestelmän olosuhteet syn-
12976:              Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.      1489
12977: 
12978: 
12979: kimmillä kohdillaan synnyttävät luonteita, joita voisimme sanoa
12980: anarkistisiksi. Kun noita luonteita on kaikissa kapitalistisen jär-
12981: jestelmän maissa, niin sehän todistaa, että täytyy löytyä noita kau-
12982: histuttavia synnyttävät syyt. Niiden vaikutuksen on nähty mene-
12983: vän, joko suorastaan niiden alaisina olevissa tai väli11isesti niitä vas-
12984: taan ottavissa, niin pitkälle, että on kehitetty anarkistisia epäkohtain
12985: poistamiskeinoja. Sellaisia jotka tyydyttävät noita luonteita. Niitä
12986: kuuluu olevan kovin useanlaatuisia. Hirvittävinä ovat tunnetut
12987: n. s. poliitilliset murhat. Noista petomaisuuksista on jo pakko puhua
12988: Suomessakin. Humaaniset aineko;:et eivät hyväksy niitä ensinkään
12989: niiden raa'an, julman ja yksilöitä kauheasti kärsimään saattavan
12990: laadun takia. Sosialidemokraatiset työväenliikkeet ulkomailla hyl-
12991: käävät ne, tuomitsevat ja vastustavat niiden käyttämistä, joskin
12992: koettavat selittää yhteiskunnallisia epäkohtia niitä aiheuttaviksi.
12993: syiksi. Suomalaisen työväenliikkeen ei ole erikoisesti tarvinnut
12994: edustajakokouksessa määritellä noihin nähden kantaansa, kun työ-
12995: väen keskuudessa ei ole ennen ilmennyt huomattavia oireita. Vasta
12996:  äsken havaittiin Helsingissä. Eräs >>proletäärikomitea>> levitti, kuten
12997:  lehdissä jo kerrottiin, murhaa taistelukeinona puoltavaa sepustusta.
12998:  Moista petomaista koetettiin kytkeä järjestyneen työväen toimiin.
12999:  Helsingin työväenyhdistys ilmaisi luonnollisesti, vaikuttaakseen etu-
13000:  päässä köyhälistöön, että se ei kuulu työväenpuolueen taistelukei-
13001:  noihin. Suomen kaikki työväenyhdistykset ovat tietenkin valmiit
13002:  tekemään yhtä jyrkän pesäeron, estämään anarkistit, mikäli suinkin
13003:  voidaan, vaikuttamasta yhdistysten piirissä ja olemasta yhdistyk-
13004:  stssa. Myös on nuuskittava, ettei sellaisia petoksella pääsisi, sillä
13005:  sellaisilla, jos ne salakavalat tunkevat niitä vastustaviin yhdistyksiin,
13006:  ei ole muuta tarkoitusta kuin yhdistysten valllngoittaminen, siten
13007:  että he petoksella antaisivat aihetta niiden virallisesti ehkä lakkautta-
13008:  miselle. Moisella vahingoittamisella voivat he yrittää epäjärjestyk-
13009:  sellisen mielen työväestöön kartuttamista ja tuolla omien joukko-
13010:  jensa lisäämistä.
13011:       Miksi me sitte vastustamme anarkisteja? jos he tarkoittavat epä-
13012:  kohtain poistamista hirmutöillä? Ensiksi sentähden että me emme
13013:  hyväksy murhia. Toiseksi sentähden, että erikoisia yksityisiä mur-
13014:   haamalla ei voida, eikä millään nykyishetkellisellä tempulla, muuttaa
13015:   järjestelmää. Kolmanneksi siitä syystä, että anarkistiset yhteis-
13016:   kuntakuvitelmat, päämäärät, ovat jo nimeltäänkin ja useat suunni-
13017:   telmiltaan sellaisia, että niiden saavuttamista voi pitää aivan mah-
13018:   dottomana. Neljänneksi siitä syystä, että sellaiset murhatyöt eivät
13019:   saa niin runsaasti kannattajia, että anarkisteilla olisi oleva kyllin
13020:   voimaa pannakseen yhteiskuntasuunnitelmansa käytäntöön, sillä
13021:   murhan käyttäminen työntää ehdottomasti inhimillisimmät ainek-
13022:   set sitä inhoamaan ja sitä vastustamaan, siis anarkismin vastusta-
13023:   jiksi.
13024:                      Istunto JO p. syyskuuta 1907.
13025: 
13026: 
13027:     Kun se sisältää petomaisuutta ja mahdottomuuksia, on se kerras-
13028: saan hyljättävä, ja niitä aineksia, joita epäkohtain heihin synnyttämä
13029: luonne siihen vetäisi, koetettava pelastaa pois. Tätä varten tarvi-
13030: taan sellainen työväenliike, johon mahdollisimman suuri osa pimeis-
13031: säkin sokkeloissa synkistettyjä luottaa. Itsenäisenä ja hyvin jär-
13032: jestyä sallitulla työväenliikkeellä on moista vaikutusta. Ensiksi
13033: vähentää se luonneanarkistisuutta synnyttäviä syitä. Siten esim.
13034: että lyhentää työaikaa. Jokainen minuutti, mikä voitetaan työ-
13035: aikaa lyhentämällä, vapauttaa niitä ihmisosia, joita yksipuolinen
13036: työ liiaksi kiusaavasti ja ärsyttävästi rasittaa, ja samalla suo vapaata
13037: aikaa, jona toiset, yksipuolisen työn liian toimettomiksi pakottamat
13038: ihmisolemuksen osat pääsevät vilkkaampaan liikehtimis- ja kehitty-
13039: mistilaisuuteen. Pyydän ajattelemaan niitä näkymättömän pieniä-
13040: kin osia, ihmeteltäviä eläviä osia, joita ihmisessä on lukemattomia
13041: miljooneja. Sellaisten laskeminen sopusointuisempaan vaikutuk-
13042: seen sekä mahdollisimman monia niistä kehittävään ympäristöön
13043: vähentää olemuksen epäjärjestyksellisyyttä, anarkistisuutta, ja ih-
13044: miskokonaisuuden luonne tulee säröttömämmäksi. Työväenliik-
13045: keen nuo ihmisluonnetta muuttavat vaikutukset ovat liian vähän
13046: huomioonotettuja, sillä niidenhän aiheuttama kehitys tapahtuu usein
13047: kuin huomaamatta yksilöissä. Selvemmin on havaittu, että järjes-
13048: tynyt työväenliike vähentää anarkismia, sillä juuri että saa lukuisien
13049: muuten synkistyttämien epäkohtain vaikutusten alaisien uskomaan,
13050: että työväenliike- on kykenevä joskus poistamaan epäkohtain kidut-
13051: tavaa vaikutusta. Tuo usko on valonsäteenä arvaamattoman mo-
13052: nissa, pimennoissa olemaan pakotettujen sydämissä. Tuo vetää
13053: niistä väkeä murhia kammoksuvan ja inhimillisen menettelytavan
13054: suosioksi. Vetää niin suuressa määrässä, että esim. Belgiassa vä-
13055: heni anarkismia, sittekun siellä tehtiin järjestetyn työväenliikkeen
13056: edistäminen pahimmista vainoista vapaaksi. Ulkomaalaiset halli-
13057: tukset, jotka tuon seikan ymmärtävät, sallivat olla järjestetyn työ-
13058: väenliikkeen, vieläpä sosialidemokraatisen, estääkseen anarkismin
13059: levenemistä, vaikka itse ovatkin sosialdemokraatisen liikkeen hyl-
13060: kääjiä. Siten sattuu se ihme, että hallitus ja sosialidemokraatia
13061: heikontavat samaa yhteiskunnallisen sairauden tuotetta.>>
13062:     Hyvät herrat. Jos ed. Castrenilla olisi ollut oikein paljon totuu-
13063: denrakkautta, oikein paljon rehellisyyttä, eiköhän niiden edellisten
13064: lausuntojen yhteydessä olisi sopinut myös ottaa huomioon tätä kir-
13065: joitusta, joka oli painettuna jo vuonna 1904 Työmiehessä ja siitä on
13066: otettu ylipainoksena tähän. Sitte hän täällä, ellen erehdy, mainitsi,
13067: että puolueen puolelta on vasta nyt, hiukan tämän kokouksen edellä,
13068: esitetty jonkunlainen julistus rosvouksia vastaan. Eikö hän lausu-
13069: nut vähän siihen tapaan (huuto: niin!) Tämän väitteen ensin teki
13070: jo aikaisemmin Helsingin Sanomissa eräs alakerran kirjoittaja ja nyt
13071:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.     1491
13072: 
13073: 
13074: voisi tulla tähän johtopäätökseen, että ed. Castren ja kirjoittaja on
13075: sama henkilö - - -
13076: 
13077:    Puhemies: Ei se kuulu asiaan.
13078:     Ed. Hänninen: Mutta tällä välin tapahtui kuitenkin eräs hu-
13079: vittava ihme. Me kirjoitimme Työmieheen tästä asiasta hyvin pit-
13080: kän artikkelin ja tässä artikkelissa todistettiin, että lokakuun 13-14
13081: päivänä vuonna 1906 oli puolueneuvoston kokous ja siinä keskustel-
13082: tiin rosvouksista ja lausuttiin erittäin jyrkkä tuomio ja sitte hyväk-
13083: syttiin ponsi, joka on ollut julkaistuna kaikissa työväenpuolueen leh-
13084: dissä ja luultavasti useat porvarillisetkin lehdet ovat sen ottaneet
13085: työväen lehdistä. Se kuuluu tällä lailla: •>Koska yleisesti tiedetään,
13086: että maassamme viime aikoina tapahtuneita hämäräperäisiä ryöstöjä,
13087: ryöstö- ja murhapolttoyrityksiä, varkauksia ja pommiräjähdyksiä
13088: ovat toimeenpanneet täällä muodostuneet, siveellisessä rappiotilassa
13089: olevain henkilöiden johtamat rosvosakit, joissa todennäköisesti on
13090: ollut mustasotnialaisiakin aineksia, ja koska jotkut väittävät puo-
13091: lueessamme olevan joitakuita sellaisia henkilöitä, jotka poiketen
13092: puolueemme periaatteiden mukaan järjestetyn luokkataistelun tieltä
13093: olisivat antautuneet osallisiksi moisiin rikoksellisiin ja sosialidemo-
13094: kratian asialle turmiollisiin hommiin, niin velvottaa puolueneuvosto
13095: kaikkia puolueeseen kuuluv·ia järjestöjä pitämään tarkkaa huolta
13096: jäsenistään ja heti ryhtymään puolueemme järjestösääntöjen mukaan
13097: sellaisten jäsenten erottamiseen, jotka huomataan olevan osallisina
13098: tuollaisissa rikoksellisissa ja väkivaltaisissa hommissa.•>
13099:      Voin hankkia paljon todisteita, että semmoinen päätös tehtiin
13100: neuvostossa ja että se on julistettu. On huomattava vielä, että Hel-
13101: singissä pidettiin suuri kokous Ylioppilastalolla; siinä kokouksessa
13102: tehtiin samansuuntainen päätös ja niinikään vaadittiin erottamista.
13103: Tuollainen erottaminen lienee jossakin yksityistapauksessa pantu
13104: käytäntöön. Mutta mitenkä voi kaikissa tapauksissa sitä panna
13105: käytäntöön, kun ei saada tietää, kutka ovat anarkisteja, kun ne ovat
13106: salassa. Eihän sovi pelkkien epäluulojen takia erottaa, koska se
13107: saattaa johtaa hirveisiin väärinkäytöksiin, vaan sitte vasta, kun voi-
13108: daan todistaa ja silloin, kun teidän raastuvat ja teidän poliisit luo-
13109: tettavasti todistuttavat joitain anarkisteiksi, kyllä ne silloin karsi-
13110:  taan pois työväenpuolueesta, siitä ei ole epäilemistä.
13111:      Edellä oli vuosilta 1904-1906 varmoja lausuntoja sitä punaista
13112: peikkoa vastaan. Tämän väliseltä ajalta voisi poimia Työmiehestä
13113:  kuinka paljon hyvänsä sellaisia lausuntoja. Kun oli äänioikeus-
13114:  taistelu Suomessa kireimmillään, silloin vaadittiin Työmies-lehdessä
13115: äänioikeutta sen perusteella, että siten voitaisiin saada aikaan uudis-
13116:  tuksia. Me selvitimme, että jos äänioikeus saadaan, niin köyhälistön
13117:  joukot rupeavat luottamaan siihen, ja siten vähitellen vuosien ku-
13118: 1492                 Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
13119: 
13120: 
13121: luessa ehkä kasvaa luottamus parlamenttaarisiin taistelutapoihin,
13122: ja kun niin käy, niin anarkismi häviää. Bobrikoffin aikana emme
13123: saaneet edes laittaa lujia ammattiyhdistyksiä. Tiedetäänhän, että
13124: suomettarelainen senaatti silloin ei suvainnut vahvistaa sääntöjä
13125: eräille semmoisille keskusliitoille, että kaikki saman ammatin työläi-
13126: set kuuluisivat yhteen liittoon. Se teki kaikenlaista hankaluutta
13127: niitten suhteen ja oli alinomainen pelko, että ammattiyhdistyksiä
13128: hajotettaisiin. Köyhälistö ei luottanut niiden olemassaoloon. Ei
13129: voitu rahoja panna niihin, ei voitu kehittää semmoisia ammattiyh-
13130: distyksiä siihen aikaan, että köyhälistö niihin luottaisi. Siinä on
13131: ollut myös yksi syy, minkätähden työväestö ei kylliksi luottanut näi-
13132: hin keinoihin, vaan jotkut ovat eksyneet syrjäpoluille. Äänioikeus-
13133: taistelun aikana vielä huomautettiin, silloin kun te, hyvät herrat,
13134: vastustitte äänioikeuden antamista nuorisolle, meidän taholta, että
13135: voisi sen antaa siitä syystä, eikä ainoastaan oikeuden takia, että nuo-
13136: riso vedettäisiin parlamenttaariseen toimintaan sillä tavalla, eikä niin
13137: helposti eksyisi anarkistisiin toimiin.
13138:     Sosiaalidemokraatit ovat siis kaikilla keinoilla koettaneet luoda
13139: oloja, joissa anarkismia ei olisi, ja porvarit ovat koettaneet säilyttää
13140: sellaisia oloja, joissa anarkismia mahdollisimman paljon versoisi.
13141:      En tahdo tällä kertaa tämän enempää jatkaa tästä anarkistiju-
13142: tusta, tietysti olette hyvin kiitollisia, kun en jatka. Mutta poliisi-
13143: asiaan täytyy minun vielä kajota.           •
13144:     Täällä valitettiin, ettei ole esitetty mitään tosiasioita, ja kun
13145: tosiasioita ei ole esitetty, niin hallitusta ei ole vähääkään moitittava,
13146: ei ole paheksuttava hallituksen menettelyä. Jos tosiasioita lähdet-
13147: täisiin luettelemaan, niinpä löydettäisiin hyvin paljon ylipäänsä.
13148: Pyydän vaan muutamia kohtia esittää.
13149:      Kun poliisilaitos joutui nykyisen hallitussuunnan haltuun, koe-
13150: tettiin poliisilaitoksen palveluksessa säilyttää muiden muassa sel-
13151: laista henkilöä, joka oli aiheuttaa tunnetun verikahakan kansalais-
13152: lakon aikana, josta seikasta nostettiin kovia protesteja. Sitte tästä
13153: poliisilaitoksesta ruvettiin perkaamaan ehkä anarkistisia aineksia,
13154: sellaisia, jotka Bobrikoffin aikana olivat tehneet itsensä epäluulon
13155: alaisiksi, kaikenlaisiin synteihin vikapäiksi. Se oli aivan oikein mei-
13156: dän mielestä. V aan kaikkia niitä aineksia ei lie perattu, vaan se,
13157: jonka luultiin taipuvan uutta järjestelmää hyväksymään, lie sääs-
13158: tetty.
13159:     Mutta kun poliisikuntaan meni alussa joitakin sosiaalidemokraat-
13160: tejakin, jotka toivoivat siitä jotakin parempaakin, niin heitä erotet-
13161: tiin hyvin kummallisilla syillä. M. m. erotettiin joitakuita sentäh-
13162: den, että he hommailivat poliisiyhdistystä, jossa toverikurin avulla
13163: olisi kasvatettu hyvää henkeä poliisilaitokseen, ja kun he esittivät
13164: parannusvaatimuksia ja vielä päälliseksi olivat niin röyhkeitä että
13165: esiintyivät niiden puollustajina rehellisesti, niinkuin sosiaalidemokraat-
13166:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.        1493
13167: 
13168: 
13169: tein tapa on esiintyä. Mutta kun sitten uusia miehiä pantiin sijaan,
13170: oli niistä hauskoja juttuja lehdissä. Kerrotaan eräästä annoksesta
13171: uusia harjoittelijoita, joita tuotiin Helsinkiin, että ne ryyppäsivät
13172: niin paljon, että konduktöörin täytyi ajaa eräitä heistä pois junasta.
13173: Heillä oli viinapulloja mukanaan. Uudet panivat joskus tappeluja
13174: toimeen. Näitä uusia poliiseja tavattiin juovuksissa kaduilla, niin
13175: että yleisönkin täytyi toimittaa heitä putkaan. Tietysti ei suinkaan
13176: kaikki konstaapelit ole olleet tällaisia, mutta osa näkyy olleen kui-
13177: tenkin.
13178:     Poliisikuntaa on sitten käytetty köyhälistöä vastaan. Täällä on
13179: mainittu siitä kultaisesta kokousvapaudesta. Mutta kerran, kun
13180: Helsingistä lähti eräs joukko työväkeä vähän ulos kaupungista pie-
13181: nelle kävelyretkelle ja meni sisään erääseen tupaan seuraa pitämään,
13182: niin poliisi, joka on vielä virassaan, ajoi heitä sieltä pois. Tämä asia
13183: on todistettu raastuvan oikeudessa. Samoin on raastuvan oikeu-
13184: dessa nykyään käsiteltävänä eräs tapaus, kun poliisi hajoitti kul-
13185: kueen, joka teki niin suuren synnin että kävi kunnioittamassa erästä
13186: haudattua henkilöä. Mutta tietysti tällaiset rikokset eivät ole raas-
13187: tuvan oikeudessa silloin tutkittavina, kun porvarilliset tekevät sa-
13188: manlaisia kulkueita suuruuksiensa haudoille, vaikkei olisikaan polii-
13189: silta lupaa pyydetty.
13190:      Nämä ovat vähempiä syntejä, mutta tietoja suuremmista syn-
13191: neistä olisi paljon. Minulla olisi täällä jotenkin runsas kokoelma
13192: kirjeitä Oulusta, jotka valaisevat, miten poliisi siellä on menetellyt.
13193: Minun täytyy, niin ikävää kuin se onkin, lukea muutamia otteita
13194: näistä:
13195:      •>Helmikuun 2 päivän illalla poliisikonstaapelit - - - hyökkäsi-
13196:  vät kimppuuni taloni portilla, ilman että olisin mitään ääntänyt, ja
13197:  vaikka heidän kolhiessaan ilmoitin olevani talon isäntä, ei se muuta
13198:  vaikuttanut kuin että iskut kovenivat, joten verissäpäin lopulta pää-
13199: sin heidän käsistään.•>
13200:      •>lsonkadun kulmasta läksimme mekin kotiamme kohti, mutta
13201:  emme ehtineet kuin puoliväliin risteystä, muurari Jaakko Hätäiän
13202:  talon kohdalle, niin kolme poliisia yhtäkkiä pujahtivat mainitun
13203:  talon porttikäytävälle. Samassa mekin seisahdimme katsomaan.
13204:  Mainitussa porttikäytävässä oli kaksi eli kolme ilimistä. Samassa
13205:  kuulin Hätäiän äänen, jonka hyvin tunsin, sanovan: Me seisomme
13206:  omalla portillamme. Eräs poliiseista, jota en tuntenut, lausui: J as-
13207:  soo, sinä olet sitte isäntä, ja samassa alkoi kuulua läiskeitä kuin myös-
13208:  kin naisen äänellä siunailemisia. Tämän tehtyä poliisit taasen pala-
13209:  sivat nätisti keskelle katua ja läksivät hiljaisuudessa marssimaan
13210:  eteenpäin niinkuin ei mitään olisi tapahtunut. Päätimme mennä
13211:  Hätäiän asuntoon katsomaan, miten hänen kävi ja kyseleen, mitä
13212:  tämä poliisien menettely tarkotti, johonka Hätäläkään ei voinut
13213:  mitään syytä sanoa muuta kuin että heillä näytti olevan halu hei-
13214: 1494                  Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
13215: 
13216: 
13217: luttaa pamppuaan, jonka näki hänen poskestaankin ja korvasta,
13218: josta veri juosta tillitteli. Kysäsin Hätälältä, etkö puolustanut
13219: itseäs, vai annoit ilman vähintäkään syytä järjestyksen valvojan
13220: rikkoa järjestystä. Siihen vastasi Hätälä, ettei.>>
13221:      >>Olimme kaupungilta kotia menossa tammik. iltana klo ro- I I
13222: välillä. Näimme, että Kirkko- ja Hallituskadun risteyksessä seisoi
13223: suuri joukko poliiseja keskellä katua. Samojen katujen risteyksessä
13224: laitakäytävällä seisoi kolme nuorukaista, jotka näyttivät koulupo-
13225: jilta. Yhtäkkiä, ilman että pojat olisivat mitään virkkaneet, hyök-
13226: kää yksi poliiseista heidän luo ja ärjäsi: Mitä te seisotte, lähtekää
13227: pois tästä, jota komentaa kaksiiheti totteli, lähtien rivakasti poistu-
13228:  maan. Kolmas sanoi: Eihän me ole mitään pahaa tehneet. Poi-
13229:  kaparka alkoi saada iskuja niskaansa. Lyöjällä oli kummista val-
13230:  mistettu lyöntiase. Tätä rääkkäystä tehdessään lyöjä kehui, että
13231:  kyllä me teitä Pohjolan p-tä opetamme. Helmik. r pnä olimme
13232:  kotia menossa. Näimme kadun kulmassa useampia poliiseja ja poi-
13233:  kasia ja tyttösiä ihan tungokseen asti kadulla. J oltain puolelta kuu-
13234:  lui jonkunmoista huutoa. Sen kuultua hyökkäsi poliisilaumasta
13235:  yksi väkijoukkoon ja sieppaa yhden pienen poikasen nurin ja alkaa
13236:  rääkätä poikaa. Mekin kuulimme, että se huuto oli kuulunut toi-
13237:  saalta, joten se poika, jonka poliisi oli kynsiinsä siepannut, oli syytön,
13238:  jonka johdosta moni rupesi huutamaan, että laskekaa irti se poika,
13239:  elkää sitä rääkätkö. Silloin hyökkää poliisi poikaparkaa puolusta-
13240:  via henkilöitä kohti, pamppu ojennettuna ja huusi: pitäkää suunne
13241:  kiinni eli saatte tekin s-n koirat.>>
13242:      >>Olin tulossa kotiani vaimoni seuraamana illalla. Näin tulevan
13243:  useita naisia nuorukaisten seurassa, jotka hätäisesti vaan meluamatta
13244:  tulivat kirkolta päin. Vaimoni kehotuksesta menimme porttikäy-
13245:  tävään. Ehdimme juuri seisahtua. Silloin sivuuttivat mainitut
13246:  nuorukaiset porttikäytävän juoksujalassa, useita poliisimiehiä jälessä
13247:  lyödenoikeaan ja vasempaan, karjuen että kaikkien täytyy mennä,
13248:  seistä ei saa. Samassa tuli yksi ja löi minua raa'asti pampulla kor-
13249:  valle, että lensin tunnotanna maahan. Veri vuoti korvistani ja
13250:  oisin jäänyt siihen, ellei vaimoni olisi virottanut että toinnuin jaloil-
13251:  leni. Järjestyksen valvoja oisi rientänyt pois tekonsa täytettyä,
13252:  vaan vaimoni huomautti häntä, kysyen saapika noin lyödä syyttö-
13253:  mästi kipeätä miestä. Silloin oli hänkin saada samanlaisen iskun,
13254:   vaan hän arvasi väistyä muistuttaen vieläkin törkeästä teosta, josta
13255:   taas poliisi yltyi mahtiinsa tarttuen sapelin kahvaan, kuitenkaan
13256:   kerkiämättä paljastaa sitä, kun toiset toverinsa kiirehtivät uusla
13257:   uhreja tempaamaan, joten mulle suotiinarmo jäädä vertavuotavana.
13258:   Arvelin: voi näitä maailman lakeja ja järjestyksen mahtia suurta<<.
13259:       »Tammik. 31 p. illalla olivat teatteriharjoitukset t. y:n talolla.
13260:   Muiden poistuttua klo ro:ltä jatkettiin harjotuksia. Hetkisen ku-
13261:   luttua kuului huuto: Poliisit hakkaavat ihmisiä! Riensin yhdessä
13262:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.      1495
13263: 
13264: 
13265: toisten kanssa ottamaan selkoa asiasta. Saavuttuamme paikalle
13266: oli siellä jo;l kahakka. Ainoastaan poliisit olivat kovin hermostu-
13267: neita, kiroten pohjalaisia ja uhaten opettaa heitä, sekä tekivät hyök-
13268: käyksiä katukäytävälle, jossa kulki yleisöä. Heidän nimittäessä
13269: kansalaisia lurjuksiksi, huomautin heidän käyttäytymään säädylli-
13270: semmästi. Silloin tarttuivat he kiini ja raahasivat poliisivankilaan.
13271: Tämä kaikki tapahtui s:ssä minuutissa. Poliisiputkan kansliassa
13272: nimitettiin minua saatanan sosialistiksi sekä uhattiin käyttää kaik-
13273: kia t. v. y:n jäseniä tyrmässä, jolloin kyllä taipuvat. Eteishuoneessa
13274: hakattiin paraikaa erästä henkilöä mitä julmimmasti, minulle annet-
13275: tiin isku päähän, jolloin pudotin lakkini, sekä sitte sysäyksiä rintaan.
13276: Näiden toimituksien päätyttyä puristettiin kurkusta, jolloin huu-
13277: maannuin. Putkassa, jonne ei annettu mitään makuuvaatteita,
13278: olisi kaiketikin suvaittu pitää jos kuinka kauvan, ellenolisi ankarasti
13279: vaatinut vapautusta klo IO:ltä a. p., johon vastahakoisesti suostuttiin
13280: sekä annettiin haaste yleisen rauhan rikkomisesta ja metelöimisestä.
13281: Oikeudessa raukesi juttu omaan mitättömyyteensä. Pahoin pitelyt
13282: jätettiin oikeudessa huomioon ottamatta.>>
13283:      Täältä Helsingistä voitaisiin vetää esille kaikenlaisia seikkoja,
13284: mutta jätän ne nyt ja pyydän vaan lukea muutamia todistuksia
13285: Laukon tapahtumista. On väitetty että Laukassa sikäläisten su-
13286:  rullisen kuuluisien tapahtumain johdosta olisi pantu toimeen jon-
13287:  kunlainen tutkimus. Mutta asianlaita on niin, että tämän tutki-
13288:  muksen toimeenpanivat sellaiset henkilöt, jotka ehkä itse olivat jos-
13289: sain määrin, jollei osallisia niin ainakin myötätuntoisia tuollaisille
13290:  hankkeille, ja niinpä ne selitykset, joita korkeat herrat ovat antaneet
13291:  näistä seikoista, ovat valaisevia. Ratsumestari Calonius muiden
13292:  muassa tunnusti selityksessään, että kaksi kevyttä piiskaniskua on
13293:  annettu, ja huomautti, ettei se paljon tuntunut, kun torppareilla on
13294:  paksu takki. Mutta minulla on täällä asiakirjoja. Herra Castrenkin
13295:  ehkä luottaa hiukan, ellei paljon, tämmöisiin asiakirjoihin. Se on
13296:  >>ote Tampereen kaupungin raastuvanoikeuden pöytäkirjasta Touko-
13297:  kuun 3 päivältä 1907.>> Tässä jutussa kuulusteltiin suuri joukko
13298:  todistajia, joiden todistuksia tässä mainitaan. Voidaan tosin ehkä
13299:  huomauttaa, että ne ovat olleet jäävillisiä. Mutta Tampereella oli
13300:  jäävimuistutuksia tekemässä kantajan asiamies ja virallinen syyt-
13301:  täjä, siis kaksi lainoppiuutta herrasmiestä. Oikeusto hylkäsi jäävi-
13302:  muistutukset, joten näitä todistuksia voi pitää ainakin jonkun ver-
13303:  ran pätevinä. Nämät todistukset ovat jotenkin kauniita.
13304:       Niinpä kertoi esim. todistaja Välilä että häätöä Halisevan tor-
13305:  passa toimitettaessa oli väkijoukkoon ratsain tullut kaksi poliisia
13306:  Verstaan torpasta päin ja kaksi, joista toinen oli ollut upseerin pu-
13307:  kuun puettuna, Silfverbergin torpasta johtavata tietä ja olivat näi-
13308:  den yhdyttyä ja väkijoukon, jossa oli ollut lapsiakin, aljettua pak-
13309:   sussa lumessa juosta ratsastavien edellä upseerin puvussa oleva polii-
13310:                     Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
13311: 
13312: 
13313: stmtes raa' asti huutaen väkijoukolle piiskallaan useita kertoja lyönyt
13314: erästä väkijoukossa ollutta Jooseppi Lehtoa, joka käsiään eteen asettaen
13315: oli koettanut suojella itseään sekä muut ratsastavat käyttäen kirous-
13316: sanoja hevosen selästä nyrkillään iskeneet vieressä olevia, selittäen
13317: todistaja, että väkijoukko, joka koko ajan oli käyttäytynyt siivosti,
13318: oli menossa - - ->>
13319:     Eräs toinen todistaja, Nestor Telkkä, kertoo kuinka eräs upseerin
13320: pukuun puettu ratsastaja, joka kuten muutkin ratsastavista oli käyt-
13321: tänyt kiromasanoja. oli väkijoukolle huutanut: •>Roistot kyllä minä
13322: teidät opetan•> ja kymmeniä kertoja lyönyt Jooseppi Lehtoa piiskalla;
13323: ja kuinka häätöä Rosenlundin torpassa toimitettaessa joukko jalka-
13324: ja ratsastavia poliiseja, mukana eräs upseerin pukuinen poliisimies
13325: olivat >>joukon luo saavuttuaan, alkaneet käyttäytyä sopimattomasti,
13326: lyöden m. m. upseerinpukuun puettu mies rottingin tapaisella aseella
13327: erästä Herman Humalajaa ja muitakin sekä että eräs ratsastavista
13328: aidasta ottamalla seipäällä erästä Kalle Koivistoa, jonka sen vuoksi
13329: oli täytynyt paeta aidan yli, jota paitsi jalkapaliisit olivat aseenaan
13330: käyttäneet tuppea sapelineen.•> Sama todistaja oli Tennvikin torpan
13331: häätötilaisuudessa nähnyt, kuinka väkijoukkoa vastaan, johon kuu-
13332: lui kymmenkunta ihimstä, oli >>ratsain tullut upseerinpukuinen mies
13333: ja poliisi, joista ensiksi mainittu, huutaen väkijoukkoa lähempänä
13334: oleville ratsupoliiseille: •>Antakaa niille selkaän oikein perkeleesti
13335: ja lyökää niitä oikein saatanasti,•> oli matkalla väkijoukkoon ratsasta-
13336: nut kumoon erään miehen, jota torpasta jälkeenpäin tulleet jalka-
13337: poliisit alkaneet lyödä käyttäen aseenaan tuppea sapeleineen ja oli
13338: väkijoukko, joka oli käyttäytynyt siivosti ja poliisien tullessa ilmoit-
13339: tanut poistuvansa, ratsastavien poliisien ahdistamana paennut maan-
13340: tien vieressä olevaan hakaan, jossa joukkoa vieläkin oli ahdistettu,
13341: jota paitsi todistaja oli torpan pihamaalta kuullut huudon •>ottakaa
13342: sapelit•> - - -•>
13343:     Näin voisi jatkaa todistuksia Laukon mailta. Mutta arvelen,
13344: että nämä jo riittävät valaisemaan tuota nykyisen hallituksen me-
13345: nettelyä poliisiasiassa. Sellaisesta menettelystä ei voi sanoa muuta,
13346: kuin että se on sekä raakamaista että rikoksellista sekä sitä suurem-
13347: massa määrässä paheksuttavaa, kun sitä menettelyä johtamassa oli
13348: poliisiherra, joka kaiketi on kasvatettu Suomen kadettikoulussa ja
13349: siis saanut jotenkin korkean sivistyksen. Jokainen rehellinen ja
13350: kansalaisrauhaa rakastava suomalainen tuskin olisi voinut muuta
13351: odottaa kuin että asiasta olisi pidetty luotettava tutkimus, koetettu
13352: saattaa syylliset edesvastuuseen. On kyllä valitettava asia, että ne,
13353: jotka kärsivät näistä lyönneistä, eivät nähtävästi ole tehneet mitään
13354: alotetta syytteen no~tamiseen, mutta se johtui siitä, että näistä
13355: iskuista kärsineet henkilöt ovat olleet rahvaan miehiä, ja ne eivät
13356: suomalaisilta oikeusistuimilta ole tottuneet odottamaan itselleen
13357: oikeutta. Sen takia he nähtävästi eivät ole ryhtyneet näissä asioissa
13358:              Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.       1497
13359: 
13360: toimenpiteisiin, ehkä eivät myöskään sentähden, että heillä ei ole
13361: ollut rahoja millä palkata herroja asianajajia valvomaan sitä pyhää
13362: oikeusjärjestystä, josta he niin kauniisti täällä puhuvat. Mutta olisi
13363: voinut toivoa, että tuon poliisiupseerin korkeat esimiehet olisivat
13364: sopivalla tavalla ryhtyneet asiaan. Mutta sen sijaan -            minulla
13365: ei ole asiakirjoja, mutta perustuslaillisella taholla kai luotetaan •>Hel-
13366: singin Sanomiin•> yhtä paljon kuin asiakirjoihin - on mainitussa leh-
13367: dessä tällainen uutinen: •>Eilisessä poliisimestarin päiväkäskyssä
13368: luettiin seuraavaa: Se ratsukomennuskunta, joka aliratsumestari
13369: Caloniuksen johtamana oli lähetetty Laukkoon ja Tottijärvelle järjes-
13370: tystä ylläpitämään häätöjä toimeenpantaissa, palasi tämän kuun 19
13371: p:nä velvollisuutensa täytettyään. Siitä mallikelpoisesta tavasta,
13372: jolla tehtävä suoritettiin, kiitän päällystöä ja miehistöä. Tämän
13373: ohessa tahdon vielä verran huomauttaa, että kun poliisijoukkue lähe-
13374: tetään järjestystä ylläpitämään, on sen velvollisuus laillisilla keinoilla
13375: hankkien saada tottelevaisuutta osakseen. Tämän on ratsumestari
13376: Caloniuksen johtoon uskottu komennuskunta tehnyt yhtä hyvin
13377: pontevuudellaan kuin väittämällä tarpeetonta ankaruutta. Vielä
13378: kerran kiitän aliratsumestari Caloniusta, ylikonstaapeli Kuokkasta,
13379: sekä konst:iapeleita.•>
13380:     Näin korkeat herrat esimiehet menettelevät? Nekö antavat
13381: tuolle raa'alle kansalaisten ruoskimiselle mitä jaloimmat tunnustuk-
13382: set ja mitä sulirumat kiitokset? Kun sitte toisissa kansalaispiireissä,
13383: sosiaalidemokraattien piireissä on rohjettu arvostella sekä ratsumes-
13384: tari Caloniuksen että kiitosta antaneen upseerin menettelyä toisella
13385: tavalla, niin mitä arvostelusta on seurannut? Minä olen saanut
13386: sakkoa 150 markkaa Helsingin raastuvan oikeudessa, jossa nämä
13387: asiakirjat kuitenkin ovat olleet todistuskappaleina - -
13388: 
13389:    Puhemies: Raastuvanoikeuden juttu ja että teitä on sakotettu,
13390:              J atkakaa.
13391: ei kuulu asiaan.
13392: 
13393:     Hänninen: Kun tällaista on saanut tapahtua eikähallituksen ta-
13394: holta ole millään tavalla ryhdytty ehkäisemään eikä myöskään pois-
13395: tamaan poliisitoimista sellaisia henkilöitä, jotka noihin hämmästyt-
13396: täviin tekoihin ovat tehneet itsensä syypäiksi, niin kyllä kansalla
13397: itsellään tai sen osalla edustajainsa kautta on velvollisuus hiukan
13398: sekaantua asiaan. Me emme suinkaan tee sitä sen takia, että sai-
13399: simme joitakuita pois viroista, vaan teemme sen paljon suuremmista
13400: syistä. Me arvelemme, että jos tällaista poliisijärjestelmää jatkuu,
13401: voi se johtaa ehkä hyvinkin karualoihin selkkauksiin. On huomat-
13402: tava, että monessa paikassa maaseudulla on maalaisväestöä, jonka
13403: on viime aikoihin asti täytynyt tehdä kovin pitkiä työpäiviä. Eihän
13404: voi mitenkään odottaa, että sillä väestöllä olisi suuria tietoja yhteis-
13405: kunnallisista asioista ja muista tähän kuuluvista seikoista. Se
13406:                        Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
13407: 
13408: 
13409: väestö saattaa olla mieleltään kiihkeää. Meillä on usein saatu koke-
13410: muksia, jotka osoittavat, että väkivaltaisuudet saattavat olla mah-
13411: dollisia. Todistukseksi kerron yhden tapauksen. Puhelin kerran
13412: erään maalta olevan torpparin kanssa. Hän valitti, miten taas hei-
13413: dän puolessaan on niin ja niin ihmisettömästi häädetty torppareita,
13414: ja kysyi, millä keinoin asiaa voitaisiin auttaa. Minä en tietysti voi-
13415: nut neuvoa hänelle mitään varmaa keinoa häätöjen estämiseksi, sillä
13416: eihän torppareilla ole oikeutta, vaikka laki on olemassa, eivätkä he
13417: siis voi estää niitä. Hän tuli luottavaiseksi, vaikka minulla oli kau-
13418: lus kaulassa ja vaikka semmoisille ei yleensä tahdota luottavaisesti
13419: puhua. Hän kuitenkin kertoi, että heidän puolessaan aijotaan ruveta
13420: estämään häätöjä. Siellä otetaan kättä pitempi kouraan, ja kun
13421: häätöjä tulee, niin kokoonnutaan siihen paikkaan, missä häätö aijo-
13422: taan toimittaa, ja sillä kättä pitemmällä estetään häätö. Se oli tie-
13423: tysti anarkistinen toimenpide torpparien puolelta, ja me koetimme
13424: niin järjestää asioita, että sosiaalidemokraattiset agitaattorit menivät
13425: niille paikoille, ja minä luulen, että nämä sosiaalidemokraattiset agi-
13426: taattorit - meidän anarkistien agitaattorit, kuten ed. Castren sa-
13427: noisi - mahdollisesti ovat voineet vaikuttaa, että siellä täällä torp-
13428: parien keskuudessa on ruvettu luottamaan siihen, että ehkä äänioi-
13429: keuden avulla saataisiin jotakin apua, tai on ruvettu käsittämään,
13430: että semmoiset vimmatyöt voisivat olla kaikille turmiollisia. Mie-
13431: liala maaseudulla voi siis monin paikoin olla sellainen, että jos vaan
13432: väestöä kiihoitetaan tuollaisilla keinoilla kuin poliisiupseerit Laukossa
13433: ovat kiihoittaneet, niin voi syntyä meteleitä. Huomatkaa, että
13434: Rumeeniassa, jossa maataviljelevää väestöä nykyään ahdistetaan
13435: yhtä armottomasti ja raaemmin kuin Suomessa- vaikkein raaempia
13436: keinoja paljon voi keksiä - syntyi maalaisväestön keskuudessa ka-
13437: pina, ja useissa lausunnoissa, joita minä olen lukenut ulkomaalaisista,
13438: porvarillisistakin lehdistä, selitettiin aivan varmasti, että syyt kapina-
13439: liikkeeseen olivat tavaton kansan nylkeminen, sen huonossa tilassa
13440: pitäminen ja sitten poliisi- ja virkavallan taholta toimitettu ärsytys.
13441: Porvarilliset menettelivät siellä sillä tavalla. Meidän sosiaalidemo-
13442: kraattien mielestä on Suomessa ollut samanlaisia vaaroja, mutta
13443: onneksi ne eivät vielä ole saattaneet yhteentörmäyksiin. . Mutta jos
13444: poliisi olisi useammin niin raa'asti menetellyt tai sitä jatkaisi, niin
13445: voisi olla mahdollista, että siellä täällä puhkeaisi hyvin ikäviä selk-
13446: kauksia, jotka kerran vauhtiin päästyään voisivat käydä uhkaaviksi.
13447: Meillä sitäpaitsi ovat olot sitä arveluttavampia, kun tiedetään lähes
13448: aina olevan väijymässä ulkopuolisen vaaran, ja jos sieltä käsin aijo-
13449: taan taantumusta tänne tuoda, niin voidaan myöskin lähettää torp-
13450: pariväestön keskuuteen anarkismin kiihottajia, jotka voivat ärsyttää
13451: mielipiteitä ja saada aikaan selkkauksia. Sellaistalie jo tapahtunut
13452: viime vaalien aikana. Eräät agitaattorit ovat saarnanneet: älkää
13453: äänestäkö sosiaalidemokraatteja, älkää äänestäkö ketään! Sellaiset
13454:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.      1499
13455: 
13456: 
13457: agitaattorit lienevät olleet toimitettuja jostain maan ulkopuolelta,
13458: joten vaara voipi olla suuri. Jotta saataisiin tilaa jonkunlaiselle
13459: rauhalliselle kehitykselle, pitäisi jollakin tavoin saada nuo raakalais-
13460: työt poliisilaitokse~ta häviämään. Jollei nykyinen hallitus kykene
13461: sitä tekemään, niin pitäisi rauhallisen edistyksen nimessä saada halli-
13462: tus muuttumaan. (•>Hyvä!•> vasemmistosta.)
13463: 
13464:     Ed. Rannikko: Tämän pitkän, jo kohta 12 tuntia kestäneen
13465: keskustelun aikana on sosiaalidemokraattisen puolueen puolelta
13466: Suomen köyhälistön nimessä esiinnytty täällä eduskunnassa sellai-
13467: sella käytöksellä ja sellaisella lausetavalla, joka ei suinkaan ole kun-
13468: niaksi Suomen köyhälistölle, sitä vähemmän Suomen kansanvaltai-
13469: selle eduskunnalle. Mutta koska on tunnettua, että Suomessa vielä
13470: on köyhälistöä, joka ei kuulu sosiaalidemokraattiseen puolueeseen ja
13471: joiden edustajana minäkin olen tässä eduskunnassa, rohkenen panna
13472: sellaista käytöstä vastaan, jota tässä on osoitettu, mitä jyrkimmän
13473: vastalauseen.
13474: 
13475:     Senaattori Nybergh: Minä pyysin puheenvuoroa pääasiallisesti
13476: torjuakseni sen syytöksen, jonka arv. edellinen puhuja, herra Walpas,
13477: teki meidän Suomen oikeuslaitostamme vastaan, hän kun sanoi, että
13478: meidän oikeuksissamme tuomitaan eri tavalla sen mukaan, mihin
13479: yhteiskuntaluokkaan henkilö kuuluu. Meidän oikeuslaitoksemme
13480: tosin on vanhentunut, sillä on vanhat muodot, mutta siinä on hyvä
13481: henki, ja me voimme sen sanoa, että meidän oikeuslaitoksemme on
13482: yhtä hyvä kuin muissakin sivistysmaissa, mitä sen henkeen tulee.
13483:     Asian näin ollen minä voin kysyä, niinkuin moni muu: miks' eivät
13484: ne henkilöt, jotka muka Laukon häätöasiassa ovat tulleet loukatuiksi,
13485: miks'eivät ne ole itse kääntyneet oikeuteen hakemaan lain turvaa?
13486: Sehän tässä maassa on ammoisista ajoista ollut yleinen tapa; loukattu
13487: hakee itse oikeuttansa, ja hän sen saa, jos se hänelle on tuleva.
13488:    Minun täytyy myöskin, koska minulla on sananvuoro, lausua häm-
13489: mästykseni ja syvä paheksumiseni siitä kun täällä on sanottu, että
13490: hallitus muka on lisännyt poliisivoimia sortaakseen työkansaa. On-
13491: han täällä niin monta rikosta lueteltu, rikoksia, joista sosiaalidemo-
13492: kraattinen puolue on sanonut itsensä irti, että ne monet rikokset yksi-
13493: nään ovat olleet täysin pätevä syy hallitukselle lisäämään poliisivoi-
13494: maa, niinkuin on tehty. Ja työväenliikkeelle itselleen on järjestyk-
13495: sen ylläpitäminen tärkeä asia. Sillä niin pian kuin työväenliike
13496: jättää vallankumouksen tien ja kääntyy tavalliselle edistyksen tielle,
13497: niin silloin on järjestysvoima ja järjestyksen ylläpitäminen sille yhtä
13498: tärkeä kuin jokaiselle muulle reformiliikkeelle yhteiskunnassa. Hal-
13499: litus on kyllä hyvin tiennyt, niinkuin täällä on lausuttukin, että jär-
13500: jestysvoiman lisääminen ei yksinään ole kylliksi, vaan että tarvitaan
13501: edistystyötä myöskin syvemmässä merkityksessä. Mutta Roomaa
13502: 1500                  Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
13503: 
13504: 
13505: -ei rakennettu yhdessä päivässä. Onhan jo tämän hallituksen tuskin
13506:  kaksivuotisella ajalla saatu aikaan niin suuri sarja lakiehdotuksia,
13507:  että niiden pitäisi todistaman, että hallitus on pyrkinyt myöskin
13508:  kehitystä edistämään. Onhan saatu aikaan uusi valtiopäiväjärjes-
13509:  tys, onhan saatu aikaan laki kokoontumisvapaudesta, onhan tehty
13510:  esitys yhdistyslaiksi, ja esitys laiksi hallituksen jäsenten vastuunalai-
13511:  suudesta, onhan tehty lakiehdotus uudeksi elinkeinolaiksi, ja onhan
13512:  paraikaa tekeillä lakiehdotus uudeksi maanvuokralaiksi. Eikö siinä
13513: jo ole kylliksi todisteita? Minä luulen voivani sanoa, että kyllä hal-
13514:  litus jaksaa tehdä niin paljon lakiehdotuksia edistykselliseen suun-
13515:  taan, kuin eduskunta suinkin jaksaa niellä.
13516: 
13517:     Ed. Castren: Ainoastaan muutama sana. Kun on syntynyt
13518: puhe anarkismista, niin täytyy olla selvillä, mitä anarkismilla ym-
13519: märretään. Anarkismi on tieteilijäin yhtäpitäväisen käsityksen
13520: mukaan sellainen suunta, joka ei tunnusta mitään oikeusjärjestystä,
13521: joka tahtoo sen poistettavaksi, jättäen itsekullekin yksilölle elää ja
13522: toimia kuten hän tahtoo. Sellainen on anarkismi. Kun sosiaali-
13523: demokraattisissa lehdissä väitetään, etteivät nykyiset yhteiskunta-
13524: lait, ettei nykyinen oikeusjärjestys ole sitova eikä työväenluokkaa
13525: velvoittava, niin sisältää sellainen kanta selvän anarkistisen piirteen.
13526: Kun minä tässä eduskunnassa luin Työmiehestä otteita, jotka todis-
13527: tivat, että sekä Työmies että useat muut sosialistiset lehdet, yksin
13528: Sosialistinen Aikakauslehtikin, olivat asettuneet tälle kannalle, kuu-
13529: lin minä täällä sosiaalidemokraattisen puolueen taholta huudettavan
13530: >>oikein!>> (vasemmalta: niin huudettiin!) Tunnustettiin siis tuo luke-
13531: missani otteissa esiintyvä kanta oikeaksi, ja kun se tehtiin, omaksut-
13532: tiin samalla tuo anarkistinen piirre, joka täten tuli todistetuksi.
13533: 
13534:     Ed. Tikkanen: Kun hallituksen syytösluettelossa mainittiin
13535: Kiihtelyksen tapahtumista, tahdon asiaatuntevana lausua siitä muu-
13536: taman sanan.
13537:     Jo suurlakon aikana sai Kiihte.yksen vieläkin virassa oleva ro-
13538: vasti seurakuntalaisilta huomautuksen omituisen menettelytapansa
13539: johdosta- joka itse asiassa on huomautuksen arvoinen -että hänen
13540: olisi parempi jättää paikkansa, koska ei mitenkään säily sopusointu
13541: ja rauha sielunpaimenen ja seurakuntalaisten välillä. Tätä kehoi-
13542: tusta ei rovasti kuitenkaan noudattanut. Kuulumatta mihinkään
13543: järjestyneihin johti Kiihtelyksessä eräs varakas henkilö käsitystä
13544: siihen suuntaan, puhuen että aika on vielä siihen määrään laiton,
13545: että voipi ottamalla ovet ja ikkunat pois paikoiltaan häätää ulos
13546: sanotun rovastin. Minulta tuli Kiihtelyksen kunnan esimies pyytä-
13547: mään punasen kaartin jäseniä edes 50 henkeä pitämään turvallisuutta
13548: yllä, jotta ei mitään rauhattomuutta tapahtuisi. Kyseltyäni asiaa
13549: tarkemmin, katsoin paraaksi kieltää koko tuon punasenkaartin hen-
13550:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.    1501
13551: 
13552: 
13553: 
13554: kilöitten lähettämisen, vaan sen sijaan Joensuun kaupungin työväen-
13555: yhdistykseen kuuluvana ja silloisena johtavana henkilönä katsoin
13556: tarpeelliseksi lähettää kolme miestä pitämään silmällä, miten siellä
13557: käypi. Kehoitin heitä nimenomaan puhumaan kokoontuneelle
13558: kansanryhmälle, etteivät he ryhtyisi tuollaiseen tekoon, johon heitä
13559: oli yllytetty. Kun meidän miehet saapuivat paikalle, tietämättä
13560: että sinne oli piilottautunut järjestysmiehiä, poliiseja, tekivät he
13561: tehtävänsä sen mukaan kuin heille neuvottu oli. Ja niinkuin halli-
13562: tuksen tiedonannossa sanotaan, keskeytyi teko. Se on luettava
13563: yksistään sosiaalidemokraattien ansioksi.
13564:      Meistä maalaisista on sangen ikävää tuntea sortoa, tuntea rau-
13565: hattomuutta ja olla kireissä väleissä sielunpaimenen kanssa. Tuo
13566: mainittu rovasti on itse asiassa sellainen, että eipä huonokuntoinen
13567: tohdi mennä millekään asialle hänen luokseen, kun menee, niin hyök-
13568: käys niskaan on tarjolla. Tällä tavalla on laita. Ei ole kumma,
13569: jos ymmärtämättömässä maalaisväestössä, jolla ei ole sivistystä,
13570: herää anarkistinen henki, ja vielä enemmän sen tähden, että joku
13571: sivistyneempi heitä siihen kiihoittaa. Toivottavaa olisi, että nämä
13572: tämänlaiset teot lakkaisivat. Täällä on aivan selvästi ja valaise-
13573: vasti selitetty, millä tavalla näistä tämmöisistä teoista päästäisiin.
13574: Poliisiasioista puhuttaessa tahdon mainita Joensuun kaupungin po-
13575: liisivoiman lisäyksen syyn. Kun alkoi huhu kuulua, että Joensuun
13576: kaupunkiin lisätään poliisivoimia, antoi se meille aihetta ajatella:
13577: Minkä tähden? Emme tienneet, tniksi tuohon rauhalliseen kaupun-
13578: kiin oli lisättävä poliiseja. Ei ollut pienintäkään syytä sanottiin,
13579: ehken voipi jotain tapahtua, ei ole mitään rauhattomuuksia tähän
13580: päivään asti tapahtunut, josta edes sanomalehtiuutiset olisivat voi-
13581: neet kertoa. Me kansalaisina ajattelemme: miksi yhteiskuntaa tällä
13582: tavalla pitää ohjata ja ajaa sitä päämäärää kohti, joka tuo enemmän
13583: ja enemmän kärsimyksiä köyhälistölle. Kun käypi sellaisissa tor-
13584: pissa, jotka ovat maan sisään kaivetut ja joissa isät ja äidit monen
13585: lapsen kanssa ovat pakotetut elämään, panee se ajattelemaan: Min-
13586: kätähden yhteiskunta tällaista surkeutta keskellänsä säilyttää?
13587: Siitä taas johtuu ajatus toiseen kysymykseen: Miksi rauhallisissa
13588: paikoissa tuhlataan varoja semmoiseen, johon niitä ei tarvitsisi tuh-
13589: lata ja säästetään siinä, missä pitäisi niitä käyttää? Kun tämä kat-
13590: santokanta pääsee enemmän juurtumaan kansaan, ei enää voitane
13591: todenteolla syyttää sitä rikkomuksista, joita se tietämättömyydes-
13592: sään voi tehdä.
13593:      Mitä muuten tuohon hallituksen esille tuomaan Kiihtelysvaaran
13594: tapahtumaan tulee, oli sen synty itse asiassa sellainen, ettei siitä
13595: suinkaan niin suurta melua ja sotaa olisi pitänyt syntyä. Mutta,
13596:  niinkuin on sanottu, sillä nähtävästi on tahdottu ajaa puoluetarkoi-
13597: tuksia s. o. leimata sosiaalidemokraattinen puolue mustaakin mus-
13598:  temmaksi.
13599: 1502                 Istunto 13 p. syyskuuta 1907.
13600: 
13601:    Ed. Pesonen: Tahdon vain lyhyesti ilmoittaa, että se, mitä ed.
13602: Valpas mainitsi Helsingin poliisimestariasiasta heti suurlakon jälkeen,
13603: on kokonansa perätöntä. Koska tunnen asian vallan tarkoin, niin
13604: olen katsonut velvollisuudekseni tämän lyhyesti mainita.
13605: 
13606:    Ed. Nuorteva: Minulla ei ole muuta sanottavana kuin että kun
13607: edustajat Bäck ja Runeberg refereerasivat muutamia lausuntoja, he
13608: väärensivät niitä täydellisesti. Minä en rupea ajan vähyyden täh-
13609: den sen tarkemmin niitä selittelemään, mutta tahdon tämän vain
13610: saada pöytäkirjaan merkityksi. Muuten soisin, ettei tätä keskus-
13611: telua enää pitennettäisi.
13612: 
13613:      Ed. V aljakka: Täällä on jo osittain mainittu niistä toimenpi-
13614: teistä, mihin Mikkelin läänin kuvernööri ryhtyi poliisivoiman lisää-
13615: miseksi viime vuonna, mutta mainitsen vielä tästä muutamia seik-
13616: koja tämän yhteyteen.
13617:      Viime syksynä Mikkelissä ei tyydytty ainoastaan siihen, että po-
13618: liisivoimaa kaupungissa oli lisätty yhdellä ylikonstaapelilla, 5 van-
13619: hemmalla ja 8 nuoremmalla konstaapelina, vaan tämän poliisivoi-
13620: man lisäksi hommattiin vielä Ioo-miehen suuruinen salainen suoje-
13621: luskaarti ja näille 75 browning-revolveria ja niihin kuuluvat 7,500
13622: patruunaa, jotka maksoivat 4,500 markkaa. Tämän suojeluskaartin
13623: perustamisen johdosta silloin pidettiin kansalaiskokous, jossa koe-
13624: tettiin saada selville, ketä tuohon aseilla varustettuun kaartiin kuu-
13625: lui, mutta siitä ei saatu selvää, vaikka sitä kuvernööriitä tiedusteltiin
13626: julkisesti sanomalehden palstoilla. Minun tietääkseni Mikkelissä
13627: olot siihen asti, kuin myöskin sen jälkeen, ovat olleet erittäin rauhal-
13628: liset. Siis näytti tuo poliisivoiman lisääminen ja salainen suojelus-
13629:  kaarti aivan tarpeettomalta. Lisäksi voin vielä mainita, että siellä
13630: on tultu toimeen noin 6-7 vuotta takaperin 4 a 5 poliisilla. Bobri-
13631: koffin aikana tosin poliisivoimaa lisättiin ja sitä silloin perustuslailli-
13632: setkin paheksuivat, mutta nyt >>laillisena aikana>> kun on poliisivoi-
13633: maa lisätty, niin heikäläiset ovat tuon toimeenpiteen hyväksyneet.
13634:      Siitä, Initen poliisiviranomaiset täyttävät velvollisuutensa, pyy-
13635: dän vain lyhyesti mainita, että kesän ajalla olin itse tilaisuudessa
13636: näkemään, kuinka Mikkelin poliisimestari itse mitteli pampullaan
13637: erään maamiehen selkää ja samalla ratsullaan ratsasti jalkakäytä-
13638: välle, kun ei tahtonut saada miestä kiinni. Myöskin on kokemuksia
13639: siitä, miten herra poliisimestari on aiheettomasti sekaantunut työ-
13640: väenjärjestöjen kokouksiin. Minä nimittäin kutsuttiin poliisikama-
13641: riin erään kokouksen johdosta, johon oli kutsuttu ainoastaan puo-
13642: lueen jäseniä, tekemään selvää kokouksen tarkotuksesta. Herra
13643: poliisimestari tahtoi sovelluttaa tuon kokouksen pitoon uutta ko-
13644: koontumislakia, minkä hyvistä puolista täällä on niin paljon puhuttu.
13645: Koetin selvittää, että kokous on ainoastaan järjestyneitä työläisiä
13646:             Poliisivoiman lisäystä koskeva interpellatsiooni.        1503
13647: 
13648: 
13649: varten, joten ei rauhattomuutta ole odotettavissa. Mutta siitä huo-
13650: limatta uhattiin kokous hajottaa, jollei poliisiviranomaisia saisi olla
13651: kokouksessa läsnä. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että meidän
13652: poliisiviranomaiset eivät osaa tulkita kokoontumislakia sillä tavalla,
13653: että kansalaisilta ei kokoontumisvapautta riistettäisi.
13654:     Vielä mainitsen, että viime viikon lopulla, lauantaina, on Mik;-
13655: kelissä ollut jonkunmoinen katumellakka poliisien ja kansajoukon
13656: kesken. Siellä poliisi on paljastanut miekkaosa ja lausunut: >>ettekö
13657: te perkeleet väisty, kyllä minä opetan» ja siten on uusittu aivan sa-
13658: manlaisia lauseparsia, joita kuultiin viime talvena Laukassa. Kaha-
13659: kassa myöskin useat poliisit olivat paljastaneet sapelinsa, joita huite-
13660: livat ympärilleen seurauksella, että eräs mies sai sapelin iskusta kas-
13661: vonsa halki ja toiselta mieheltä meni joitakuita sormia poikki.
13662:     Mielestäni nykyinen poliisijärjestelmä on osottautunut liiaksi
13663: virkavaltaiseksi, ja kun poliisia käytetään niin monenlaisiin tehtäviin,
13664: on siitä seurauksena luonnollisesti kansan luottamuksen menettä-
13665: minen.
13666: 
13667:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, esitti puhemies vas-
13668: tattavaksi seuraavan äänestysesityksen:
13669: 
13670:    Ken hyväksyy ehdotuksen: >>Kuultuansa annetun selityksen,
13671: eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen,>> vastaa jaa; jos ei voittaa,
13672: lähetetään asia perustuslakivaliokuntaan, jonka tulee ehdottaa pe-
13673: rusteltu siirtyminen päiväjärjestykseen.
13674: 
13675:     Äänestyksessä annettiin no jaa- ja 75 ei-ääntä, joten eduskunta
13676: oli hyväksynyt yksinkertaisen siirtymisen päiväjär-
13677: jestykseen.
13678:    Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi istuntoon
13679:    maatalousvaliokunnan mietintö n:o 1 eduskunnassa
13680: tehdyn an. ehd. n:o 3 johdosta. joka koskee valtionavustuksen
13681: myöntämistä yksityisestä alotteesta perustettavalle
13682: maanviljelyslyseolle, sekä
13683:    laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 2 arm. esityk-
13684: sen n:o 6 johdosta, joka koskee eräiden kirkollisten maksu-
13685: jen taksoittamisen perusteita.
13686: 
13687:    Muu osa päiväjärjestystä siirrettiin ensi istuntoon, jolloin ensiksi
13688: jatketaan aamupäivällä keskeytynyttä käsittelyä anomusvalio-
13689: kunnan mietinnöstä n:o r.
13690:                                                                 95
13691: 1504                 Istunto 17 p. syyskuuta I907·
13692: 
13693: 
13694:    Ed. Laineelle myönnettiin yksityisten asiain tähden lupa olla
13695: poissa valtiopäivätyöstä huomenna ja maanantaina.
13696: 
13697: 
13698:    Seuraava istunto oli oleva ensi tiistaina kello 6 i. p.
13699: 
13700: 
13701:    Istunto päättyi kello 3,04 a. p.
13702: 
13703:                                         Pöytäkirjan vakuudeksi:
13704:                                            F. W. Kadenius.
13705: 
13706: 
13707: 
13708:          24. Tiistaina 17 p. syyskuuta 1907
13709:                       klo 6 i. p.
13710:     Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi edustajat Gebhard,
13711: Hannes, Hämäläinen, K., Huotari, Merinen, Nuotio, Nykänen,
13712: Pykälä, Tulikoura, Tuunainen ja Yrjö-Koskinen, E. S.
13713:     Edustajat E. S. Yrjö-Koskinen ja Gebhard ilmoitettiin sairau-
13714: den takia olevan estetyt saapumasta tämän päivän istuntoon.
13715:     Edustajat Pykälä, Tuunainen ja Huotari pyysivät yksityisten
13716: asiain takia vapautusta tämän päivän istunnosta, Häyrynen ja
13717: Koskeiin ensi perjantain istunnosta, ed. Leppänen yksityisten
13718: asiain takia kahdesta seuraavasta istunnosta, perjantaisesta ja tiis-
13719: taisesta.
13720:     Yllämainitut pyynnöt eduskunta hyväksyi.
13721: 
13722:             Muutoksia valiokuntien jäsenyydessä.
13723:    Valitsijamiehiltä saapuneessa kirjelmässä ilmoitettiin että pank-
13724: kivaliokuntaan varajäseneksi ed. Nuotion sijaan oli valittu
13725: ed. Järvinen,
13726:     lakivaliokuntaan ed. Nuortevan sijaan ed. Tikkanen,
13727:     anomusvaliokuntaan vakinaiseksi ed. Nuorteva ja vara-
13728: jäseneksi ed. Jalava.
13729:        Puheenvuoron saatuaan lausui:
13730: 
13731:     Ed. Suomalainen, J.: Koska on viime aikoina sattunut eräitä
13732: kertoja, jonka lakivaliokunnan jäsenet paraiten tuntevat, ettei
13733: ole voinut olla kaikkia meidän ryhmämme jäseniä lakivaliokunnassa,
13734: ehkäpä rautatievaliokunnassakin, johon myös kuulun, koska ~on mah-
13735:              Määrärahasta suomenkieliseen kirjallisuuteen.       1505
13736: 
13737: 
13738: dotonta, kun istunnot ovat samaan aikaan, olla kahdessa valiokun-
13739: nassa, niin pyydän, että valittaisiin lakivaliokuntaan joku henkilö,
13740: joka on vähemmän estetty ja suostuttaisiin eronpyyntööni.
13741: 
13742:     Pyyntöön suostuttiin ja kehoitti puhemies valitsijamiehiä va-
13743: litsemaan toisen jäsenen lakivaliokuntaan.
13744:    Esitettiin ja lähetettiin keskustelutta valtiovarainvalio-
13745: kuntaan
13746:    kertomus siitä mitä on tehty niiden muistutusten
13747: johdosta, jotka valtiovarainvaliokunta 1904-1905 vuo-
13748: sien valtiopäivillä oli tehnyt valtiovarain tilasta silloin
13749: annetun kertomuksen johdosta,
13750:    mikä liitteenä seuraa kertomusta valtiovarain yleisestä tilasta,
13751: joka aikaisemmin jo oli lähetetty valtiovarainvaliokuntaan.
13752: 
13753:    Määrärahasta suomenkielisen kirjallisuuden kar-
13754:                    tuttamiseksi.
13755:    Esitettiin jatkuvan käsittelyn alaiseksi
13756:    anomusvaliokunnan mietintö n:o I eduskunnalle tehtyjen an. ehd.
13757: johdosta so,ooo markan suuruisen määrärahan myöntämisestä suo-
13758: menkielisen kirjallisuuden kartuttamiseksi.
13759:    Keskustelu:
13760:    Ed. Brkko: Minä pyydän tässä kannattaa vastalausetta, siis
13761: että valiokunnan ensimäinen ponsi hyväksyttäisiin, vaan toinen
13762: hylättäisiin. Minä kyllä myönnän, että olisi mahdollisesti syytä
13763: epäillä puolueellisuutta näitten varojen käyttämisessä, jos Kirjalli-
13764: suuden Seura yksinään valitsisi ne henkilöt tai sen toimikunnan,
13765: joka varojen käyttämisestä päättää. Mutta, niinkuin tunnettu,
13766: on varojen käyttämistä varten ehdotettu erityinen järjestö, johon
13767: Kirjallisuuden Seura valitsisi ainoastaan pienen osan jäseniä ja suu-
13768: rimman osan erityiset tieteelliset ja kirjalliset yhdistykset tai jär-
13769: jestöt, jotka Kirjallisuuden Seura vuosittain kutsuisi ottamaan osaa
13770: tähän yhteistyöhön. Minun käsittääkseni ei näin ollen voi olla
13771: mitään epäilystä, eikä pelkoa siitä, että tultaisiin puolueellisesti
13772: näitä varoja käyttämään. On nimittäin huomattava, että luonnol-
13773: lisesti kukin näistä seuroista ja yhdistyksistä valitsee semmoisia
13774: henkilöitä, joilla paitsi asiantuntemusta on myös harrastusta suoma-
13775: laisen kirjallisuuden kehittämiseen, ja että nämä henkilöt koettavat
13776: pitää huolta siitä, että heidän alansa tulee kaikin puolin hyvin kir-
13777: jallisuudessa edustetuksi. Minä siis täydellä luottamuksella jätän
13778: varojen käyttämisen sen järjestön hoidettavaksi, 1oka anomus-
13779: ehdotuksissa ehdotettiin.
13780: IS06                 Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
13781: 
13782: 
13783:      Ed. Palmen: Suomen eduskuntalaitoksen perusteena oli vielä
13784:  äsken säätyjako, ja epätyydyttävä oli tämä pohja, luokkahenki saattoi
13785:  useinkin vaikuttaa päätöksiin, vaikka säätyjen tulikin silloisen
13786:  valtiopäiväjärjestyksen mukaan edustaa, ei omia etujansa, vaan
13787:  koko kansan. Niinpä tuo vanha valtiopäivärakennus revittiinkin,
13788:  jättääkseen tilaa uudelle ajanmukaisemmalle. Mutta vaikka meillä
13789:  nyt on yleisiin vaaleihin nojautuva eduskunta, on, välistä väkisin-
13790:  kin, tunkeutunut mieleeni kysymys, emmeköhän ole joutuneet ojasta
13791:  allikkoon. Valtiosäädyt ovat Suomessa uudemman ajan kuluessa
13792:  olleet edustuksena 43 vuotta. Tämän kamarin tähänastinen työ-
13793:  aika supistuu 43 päivään; mutta pelkään pahoin, että tämä kansan-
13794:  valtainen eduskunta on antanut julkisuuteen tärkeämpiä i luokka-
13795:  itsekkäisyyden ilmauksia, kuin konsanaan vanha säätylaitos on sen
13796:  tehnyt. Melkein täytyy mennä takaisin vapauden ajan loppupäiviin,
13797:  jolloin tavattomassa määrässä turmeltunut puolue-elämä kaivoi
13798:  sekä vapauden että silloisen hallituksen haudan, löytääksemme
13799:  siksi naiivista, sanon vielä kerran siksi naiivista, ja peittelemätöntä
13800:  itsekkäisyyttä, mikä joskus on esiintynyt täällä ja valiokuntain
13801:  kokouksissa, kun on tullut joku asia käsiteltäväksi, joka on koskenut
13802:  koko isänmaata. Me saimme viimeisenä istuntopäivänä kuulla jo-
13803:  tenkin samanlaista: >>Me vaadimme - vai sanottiinko: >>minä
13804:  vaadin>> - että Marxin ja Lassallen teokset suomennetaan», lausui
13805:  ed. af Ursin. Aikoneemuuten kieltää kaikansalliskirjallisuudelta avun.
13806: Edustajat Järvinen ja Pärssinen eivät olleet huonompia hekään.
13807: Edellinen suvaitsi ilmoittaa puhuvansa kaikkien syvimpien kerros-
13808:  ten edustajana, vaikkei taida olla edes omassa vaalipiirissään yksin-
13809: oikeutettu olemaan syvien kerrosten edustajana. Vähintäin yksi
13810: sosialisti varoja jakamaan, muuten kirkko, suomettarelaiset ja tämän
13811: kamarin kurja enemmistö saavat väärinkäytöksiä aikaan, sanoivat
13812: molemmat puhujat. Mentiinpä jo varmuudella määräämään, mitä
13813: kirjallisuutta, tai oikeammin mitä mielipiteitä, mitä aatesuuntia
13814: saa palkita, mitä ei. Muista keskusteluista on kuultu samaa tai pa-
13815: hempaa. Missä ei omalle ryhmälle koidu etuja jostain ehdotuk-
13816: sesta, puhutaan joskus aivan niin kuin kaikkien muiden oikeus ei
13817: merkitsisi yhtään mitään. Tämä kaikki on mielestäni siksi huoles-
13818: tuttava, että täytyy lausua suoraan, mitä siitä ajattelen. En mene
13819: puhumaan siitä käskevästä sävystä, siitä diktaattorin tapaisesta
13820: äänestä, jolla meille annetut käskyt joskus esitetään, sillä toivon,
13821: että kokemus saa asianomaiset ymmärtämään, mitenkä kansan-
13822: edustajan siinä kohden tulee esiintyä.
13823:      Veisi nyt tietysti aivan kauvaksi, jos rupeaisi seuraamaan ed.
13824: Järvisen kaikkia hyppyjä ja harppauksia aineen ulkopuolelle. Mutta
13825: muutamissa kohdin en voi olla vastalausetta panematta hänen väit-
13826: teilleen, joitten luulisi olevan pikaisuudessa syntyneitä, mutta jotka
13827:               Määrärahasta suomenkieliseen kirjallisuuteen.
13828: 
13829: 
13830: puhuja luki paperista, joten täytynee otaksua, että puhuja on vah-
13831: vasti harkinnut väitteitään.
13832:     Jätän aivan sikseen sen kylläkin odottamattoman uutisen, jonka
13833: puhuja meille esitti, että tämän kamarin herrat edustajat- naiset
13834: kaikeksi onneksi jäivät ulkopuolelle syytöstä - ovat jo vuosisatoja
13835: olleet kansan henkisenä sensuurina. Kyllä tämä syytös kuuluu peloit-
13836: tavalta joka tapauksessa. Lähinnä se muistutti erästä paikkaa tun-
13837: netussa huvinäytelmässä >>Kuopion takana>>, joka ei koskaan tule
13838: lausutuksi, kutkuttamatta kuulijakunnan nauruhermoja erinomai-
13839: sessa määrässä. Mutta leikki sikseen. Voi nauraa tuollaiselle lause-
13840: parrelle, jota parlamenttikielellä ulkomailla sanotaan suusta pääste-
13841: tyksi sammakoksi. Mutta mikä ei naurata, on se sanomaton ja suun-
13842: naton katkeruus, millä puhuja näytti katselevan Suomalaisen Kir-
13843: jallisuuden seuraa. Siitä ed. af Ursin suvaitsi antaa arvostelun. että
13844: se on >>jokseenkin alkuperäisenä kannalla>>, ja ed. Pärssinen valitti
13845: jäsenmaksujen suunnatonta kalleutta, ikäänkuin sekin olisi isku
13846: kansan syvejä rivejä vastaan. Äskettäin saimme kuulla, että ed.
13847: Erkko koetti mennä samaan suuntaan niin pitkälle, kuin vaan
13848: siivet kannattivat. Minun täytyy kuitenkin sanoa, että nämä syy-
13849: tökset ovat sitä laatua, ettei tarvitse niistä suuresti huolia. Jos en
13850: erehdy, ei ed. af Ursin koskaan, ei ainakaan vielä vuosi sitten su-
13851: vainnut edes pyrkiä jäseneksi Kirjallisuudenseuraan, niin että se
13852: voi selittää, minkätähden hänen tietonsa siitä seurasta ovat hyvin
13853: alkuperäisenä kannalla. Mutta muutenkin näkyy selvästi, että tie-
13854: dot tästä seurasta ovat valitettavan heikot. Niinpä minun täytyy
13855: sanoa, että jos ed. Järvinen kenties on hautonut mielessään jon-
13856: kunmoisia hämäriä muistoja siitä, mitä hän on kuullut so-luvun
13857: oloista, jos hän kenties muistaa, että tässä maassa oli kielletty mi-
13858: tään painattamasta suomeksi, että oli siihen aikaan ja myöhemmin
13859: virkavaltainen joukko, joka teki voitavansa estääksensä suomen-
13860: kielistä väestöä kaikista oikeuksista, ja tämä on sovitettu Kirjalli-
13861: suuden seuraan, niin voisi ymmärtää sitä kuohuvaa vihaa, millä
13862: hän tässä esiintyi, mutta tuskinpa muuten. Voi siis olla paikallaan
13863: ilmoittaa, ei muille mutta hänelle, että Suomalaisen Kirjallisuuden
13864: Seura tuntuvarumin kuin mikään laitos tai mikään yksityinen tässä
13865: maassa on ollut luomassa sitä suomenkielistä kirjallisuutta, jonka
13866:  avulla kansan taajat rivit nyttemmin voivat, luopumatta omasta
13867:  äidinkielestään, päästä tietoon siitä, mitä sivistysvirtauksia on tässä
13868:  maassa ollut, mitä ulkomailla. Hän voi myös saada tietää, että
13869: ei ole tässä maassa, eikä luultavasti missään Euroopan maassa yh-
13870:  tään seuraa, joka siihen määrään on nojautunut syvien rivien myötä-
13871:  vaikutukseen, ei ainoastaan siinä, että sen etevin mies oli matalasta
13872:  mökistä lähtenyt, vaan siinä, että seura vielä tähän viimeiseen päi-
13873:  vään saakka joka ikinen vuosi saa tieteelliseen työhönsä paljon
13874:  apua, arvaamattoman tärkeää apua taajain rivien miehiltä ja nai-
13875: rso8                 Istunto 17 p. syyskuuta 1907·
13876: 
13877: 
13878: silta, jotka eivät ehkä ole koulua käyneet, mutta jotka tämä seura
13879: kuitenkin on ymmärtänyt liittää isänmaalliseen ja tieteelliseen
13880: työhön. Se jos mikään taitaa osoittaa, että tämä seura on todella-
13881: kin täyttänyt suuren tehtävän maansa ja kansan palveluksessa.
13882:     Ehkä minun sopii lisätä sekin tiedonanto, että nuo jäsenmaksut,
13883: jotka, jos tahtoisi laskea sen ajan mukaan kuin keskimäärin jäsenet
13884: ehtivät kuulua seuraan, tekisivät yhden markan vuotta kohti, vaikka
13885: niitä mukavuuden vuoksi kannetaan kerta kaikkiaan - eivät ole
13886: mitään muuta kuin yksityisten kansalaisten vapaasti suorittama
13887: vero tarkoituksiin, joihin valtio noin 40 vuoden kuluessa ei suvainnut
13888: antaa yhtään penniä, Siihen aikaan, ja kunnes yksityiset kansa-
13889: laiset rupesivat antamaan testamentteja, seura saattoi tulla toimeen
13890: yksistään sen kautta, että kansalaiset vapaasti maksoivat tuon veron.
13891: Ehkä tämäkin seikka on omiaosa johonkin määrin hiljentämään
13892: sitä ääntä, millä koetetaan leimata pahaksi ja moitittavaksi kaikki,
13893: mikä koskee tuota seuraa.
13894:      Nämä maksut, niin pieniä kuin ne olivatkin ja ennen kaikkea
13895: se vaatimattomuus, jolla lähes puolen vuosisadan kuluessa Kirjalli-
13896: suuden Seuran toimivat miehet ja johtohenkilöt tekivät työtä, -
13897: he kun eivät vaatineet työläistä tehtävistään tuskin niin paljon
13898: palkkaa kuin nykyaikana huonoinkin puhtaaksikirjoittaja saisi,
13899: tavallisestipa tekivät ihan ilmaiseksi työtä, - nämä seikat yhteensä,
13900: uhraavaisuus toiselta, vaatimattomuus toiselta puolen, tekivät mah-
13901: dolliseksi, että Kirjallisuuden Seura, jolla ei ollut yhtään mitään
13902: varoja yhteiskunnalta ja jonka olemassa olosta syvät rivit siihen
13903: aikaan eivät tieneet mitään, saattoi lyhyessä ajassa laskea kansalli-
13904: suutemme kulmakiven, julkaista Kalevalan, Kantelettaren ja muita
13905: semmoisia teoksia, jotka ijäti pysyvät tärkeimpinä muistomerk-
13906: keinä Suomen kansan alkuperäisistä oloista.
13907:      Ja sitten kun tämä jakso oli mennyt ohitse, kun vähitellen ru-
13908: vettiin milloin vähäisten valtioapujen, milloin testamenttien muo-
13909: dossa, sekä yhä edelleen tuon moititun jäsenmaksun avulla vähän
13910: laajempiin yrityksiin, jotka vaativat yhä enemmän kustannuksia,
13911: on saatu toimeen suuremmoisia tieteellisiä ja kirjallisia yrityksiä,
13912: niin suuria, ettei mikään tieteellinen seura tässä maassa ja - minä
13913: uskallan vielä kerran lisätä - ei missään muussakaan maassa voi
13914: vetää tälle seuralle vertoja.
13915:      Jos viimeisinä vuosikymmeninä olot ovat muuttuneet siinä
13916: kohdin, että uusia miehiä vanhojen kuollessa on astunut toimeen,
13917: niin on henki pysynyt samana. Me voimme ylpeydellä sanoa, että
13918: sama isänmaallinen, uhrautuvainen suunta ja samainen ylevä, kor-
13919: kea aatteellinen kanta, joka oli Lönnrotin ja Snellmanin ajalle ominai-
13920: nen, yhä edelleen on pysynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa oh-
13921: jeena. Soisin että arvoisat puhujat suvaitsisivat siinä seurassa edes
13922: tulla käymään, jolleivät jäseniksi tahdo tulla, ennenkuin rupeavat
13923:               Määrärahasta suomenkieliseen kirjallisuuteen.       1509
13924: 
13925: 
13926: lausumaan syytöksiä, jotka todella muodostavat ruman pilkun tä-
13927: män kamarin pöytäkirjassa.
13928:     Valtiolliset riitakysymykset sitä vastoin ovat olleet tämän niin
13929: kuin ainakin useampien tieteellisten seurojen ulkopuolella, vieläpä
13930: siinä määrässä, että todellakin voi tutkia vuosikymmenien pöytä-
13931: kirjoja ja asiakirjoja löytämättä vähintäkään mahdollisuutta pa-
13932: nettelunkaan avulla esittää tätä seuraa vaitiolliseksi seuraksi,
13933: joka olisi ajanut taantumuksen asiaa ja muuta sellaista, jota arva-
13934: tenkin nämät muutamat edustajat puheessaan ovat tarkoittaneet.
13935:     Semmoiset suuret tutkimukset kuin esim. suomalaiset itsenäiset
13936: kansanrunouden tutkimukset, jotka ovat tietä raivaavia koko Eu-
13937: ropan samanlaisine tutkimuksille ja uutuudellaan ja rohkeudellaan
13938: ovat herättäneet huomiota muualla, semmoiset äärettömän raskaat
13939: tehtävät kuin nuo suuret sanakirjat, jotka seura on saanut aikaan,
13940: semmoiset työt kuin Shakespeare'in ikimuistettavien neron tuot-
13941: teitten suomentaminen, ja useat muut julkaisut, kaikki nämä ovat
13942: sitä laatua, että ne tosiaankaan eivät mitenkään liity puolueriitoihin.
13943: Jos nyt mahdollisesti kaksi teosta erikseen, Herknerin ja Ehebergin
13944: tunnetut teokset, jotka katsotaan sen arvoisiksi, että ne kuuluvat
13945: miltei jokaisen edistyneen sivistyskansan kirjallisuuteen, ovat he-
13946: rättäneet herrojen ja ronvien sosialistien paheksumista tässä kohdin,
13947: niin pyydän kuitenkin huomauttaa, että joskaan nämä teokset eivät
13948: ole Marxin reseptien mukaiset, niin on niiden asiallinen sisällys sitä
13949: laatua, että ken tahtoo tutustua yhteiskuntatalouden kysymyksiin,
13950: joka tapauksessa ei voi muuta kuin omaksi haitakseen jättää täm-
13951: möiset teokset lukematta. Ja niillä on ollut vielä yksi merkitys,
13952: joka ei ole vähäinen, sillä niillä on raivattu tie kirjallisuuden haa-
13953: ralle, jolla ennen tuskin oli edustajaa Suomen kirjallisuudessa.
13954: Jokainen, joka tällä alalla vastedes liikkuu, saa käyttää sitä hiih-
13955: dettyä latua, jonka Kirjallisuuden seura julkaisemalla näitä teoksia
13956: on saanut tehdyksi kansansa hyväksi.
13957:     Tuommoinen on yleensä Kirjallisuuden Seuran vaikutus ollut.
13958: Voisin jatkaa kauan, mutta tyydyn sanottuun ja lisään, että se ylevä
13959: ja kauttaaltaan tahraton isänmaalle ja kansallemme omistettu toi-
13960: minta, jonka tämä seura on liittänyt Suomen kansan historiaan,
13961: todellakin olisi ansainnut palkinnoksi - jollei kiitosta niin ainakin
13962: että koetetaan hillitä vihaa ja suuttumusta siksi, kun on ehditty
13963: ottaa asiasta selkoa. Minä en ainakaan tiedä, sen sanon uudestaan,
13964: minkä maan historia voi osottaa meille seuran ja tieteellisen yhdis-
13965: tyksen, joka vähillä varoilla 8o vuodessa olisi saanut semmoista
13966: aikaan.
13967:     Jos tahdotaan käyttää niitä varoja, jotka vastedes joko kirjalli-
13968: suuden seuran tahi jonkun muun seuran käytettäväksi tulevat, esim.
13969: Marxin maailmankuulun teoksen suomentamiseen, niin en saata
13970: suinkaan muuta sanoa kuin että sillä rikastutetaan suomenkielistä
13971: l:SIO               Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
13972: 
13973: 
13974: kirjallisuutta, jos kohta tämä teos, joka on maailman kirjallisuuden
13975: vaikeimmin tajuttavia luomia, arvatenkin olkoon millä kielellä
13976: tahansa painettu, tulee pysymään arvoituksena sille, joka ei ole
13977: valmis tuntikausia omistamaan yhden ainoan sivun miettimiselle.
13978: Minä luulen, sanon sen suoraan, että useimmat niistä, jotka meillä
13979: ja muualla puhuvat uljaasti Marxista ja vannovat hänen sanansa
13980: luotettavaisuuteen, eivät tunne Marxista muuta kuin että voivat
13981: jäljitellä muutamia huomattavia väitteitä, jotka jäljentäjät tai jäl-
13982: jentäjäin jäljentäjät tavallisesti esittävät melkoista huonommin kuin
13983: oppi-isä itse. Ennen kaikkea olen havainnut, että se materialistinen
13984: kanta, joka on Marxille ja hänen koululleen ominainen, on tässä
13985: eduskunnassa esiintynyt liiankin selvänä. Sen perustuksella, minkä
13986: olen saanut, seurattuani monta vuotta Saksan etevimpiä sosia-
13987: listisia äänenkannattajia, voin sanoa, etten ole mistään sellaista ta-
13988: vannut. Kyllä luulen että oppi-isät Saksassa ottaisivat korvasta
13989: kiinni meidän herroja ja pyytäisivät heitä vähän enemmän lukemaan.
13990: Niin vanhat pedagoogit tekivät.
13991:      Mutta olkoon miten on, se on totinen tosi, että herrat sosialistit
13992: meillä eivät kykene vähimmässäkään määrässä vapautumaan siitä
13993: käsityksestä, että miesluku, se se kaikki ratkaisee: missä vain on
13994: enemmän päitä, luullaan olevan enemmän järkeä, ja niinpä eletään·
13995: hyvin iloisesti eteenpäin ja toivotaan että kahdesta viidesosasta
13996: pian tulisi viisi viidesosaa. Kernaasti minun puolestani, jos vaan
13997: esiintyy kykyjä, mutta se minun täytyy sanoa, että kun tässä nimen-
13998: omaan ajatellaan, että miesluku tekee kaiken, täytyy minun sanoa,
13999: että vaikka Kirjallisuuden Seura tai joku muu seura olisi pelkkiä
14000: sosialisteja, niin ei asia olisi sillä ensinkään parannettu.
14001:      Tahdotteko tietää, millä tavalla Kirjallisuuden seura työskentelee?
14002: Siinä on ollut tuhansia jäseniä, mutta luulen että olen ollut mukana
14003:  äänestyksessä ainoastaan yhden kerran, paitsi vaaleissa ja vuosi-
14004: kokouksissa. Tässä seurassa on valitettavasti hyvin harvoja työn-
14005: tekijöitä, ainoastaan kaksi,kolme. kussakin tehtävässä. Meitä muita
14006:  jäseniä on koko joukko, sadottain ja tuhansittain, jotka eivät koko-
14007:  uksiin saavu, eivätkä äänestyksiä tarvitse; Kirjallisuuden seurassa
14008:  saadaan ehtimiseen nähdä että ainoastaan harvoilla on tietoa ja älyä,
14009:  mutta ne lausuvat sanansa, eikä suuri joukko mene sitä repimään eikä
14010:  vaatimaan että meidän tahtomme mukaan kaikki pitää järjestää.
14011:  Si~lläkin on asianlaita sama kuin kaikissa muissakin henkisissä ja
14012:  aatteellisissa yrityksissä, että kellä on kykyä, se ratkaisee. Löytyy
14013:  latinalainen sananparsi, jonka pitäisi olla monelle tunnettu, että ääniä
14014:  ei aina ole laskettava, vaan niitä voi joskus punnita.
14015:      On varsin tarpeellista lausua tämä ja herrojen sopisi miettiä
14016:  sitä. Sillä totta puhuen, vaikka tulisikin yksi sosialisti tuohon Kir-
14017:  jallisuuden Seuran toimikuntaan- en tiedä ovatko herrat ajatelleet
14018:  sens).lurihallitusta tai jotakin muuta valiokuntaa, joka saisi olla
14019:               Määrärahasta suomenkieliseen kirjallisuuteen.           I5II
14020: 
14021: 
14022: jarruttamassa todellista edistystä - niin voin vakuuttaa että kir-
14023: jailijat, tiedemiehet ja taiteilijat ovat siksi oikullista väkeä, että
14024: kyllä jokainen heistä tekee työtä oman päänsä mukaan, eivät he ota
14025: toimiakseen sen mukaan kuin herrat mahdollisesti suvaitsevat vaatia.
14026: Te luulette että, kun on olemassa sellainen ylihallitus, jolla on hyvä
14027: rahapussi, niin se saisi olla työnantajana ja lähettäähengen ja aatteen
14028: työmiehiä mihin tahansa. Mutta nämä työmiehet eivät ole sillä
14029: tavalla käskettävissä, kyllä ne tekevät, mitä oma mieli ja taipumus
14030: käskee, eivät ne lainkaan ota palvellakseen kultaista vasikkaa; raha-
14031: määräys on välttämätön painatus- ja elatuskustannuksiin, mutta
14032: aatteita ei rahapussin avulla synnytetä. On ollut tarpeellista sanoa
14033: tämä, sillä se materialistinen kanta, joka täällä esiintyy niin suuresti,
14034: vaatii jotain vastalausetta.
14035:       Voin vielä huomauttaa muutamista seikoista, jotka ovat tär-
14036: keitä. On ajateltu että pitäisi eduskunnan asettaman valiokunnan
14037: käyttää näitä varoja. Epäilen suuresti, ollaanko oikealla tolalla, jos
14038:  ruvetaan enentämään edu:;;kuntadelegatsiooneja. Minun kokemuk-
14039: <:;eni niistäkin, joissa olen ollut mukana, on ollut sellainen, että joskin
14040:  täytyy testamentintekijän tahtoa noudattaen pitää muutamasta
14041: sellaisesta valiokunnasta kiinni, saapi suuresti epäillä, onko onnellista
14042: että eduskunta panee kokoon jonkinmoisia ylihallituksia. Meillä on
14043:  Antellin delegatsiooni, Längmanin varoista pankkivaltuusmiehet
14044:  antavat lausuntonsa, mutta tiedämme myöskin että juuri sentähden
14045: että valtiollinen laitos, jossa puolueet taistelevat vallasta, on tullut
14046:  välillisesti varojen jakajaksi, on syntynyt varsin suuret vastukset.
14047:  Valtiolliset näkökohdat ovat monasti vaikuttaneet vaaliin, ja siitä
14048:  seuraus ei ole suinkaan ollut onnellinen. Siitä on joskus seurannut
14049:  ja tulee varmaan vastedes seuraamaan, jos tahdotaan pysyä tässä
14050: tavassa, että asiantuntemus väistyy ja puoluenäkökohdat astuvat
14051: ·sijaan. On mahdoton ajatella, että asiantuntemus erilaisissa asi-
14052: .oissa - kirjallinen, tieteellinen ja taiteellinen ymmärrys - olisi
14053:  jakautunut Suomen kansalle täsmälleen jokaisessa erikoishaarassa
14054:  juuri niin kuin puolueet ovat saaneet edustajia tähän eduskuntaan,
14055:  ja jos rupeisi kuinka tarkan suhteellisen laskutavan tai muiden
14056:  sukkeluuksien avulla määräämään tuota tasapainoa, niin emme saa-
14057:  vuta hyvää tulosta. Minun kokemukseen perustuva vakaumukseni
14058:  .on se, että mitä enemmän voidaan asettaa delegatsiooneja pitämällä
14059:  yksistään asiain ymmärrystä silmällä ja jättämällä sikseen puolue-
14060:  näkökohdat, sitä parempi se on asialle. Ja minä lisään: opetukset
14061:  Suomen-Ruotsin vapauden ajasta ovat siksi varoittavaa laatua,
14062:  etten voi muuta sanoa kuin että tämä eduskunta on kerrassaan vää-
14063:   rälle toialle kääntymäisillään, jos se luulee, että sen pitää ottaa ol-
14064:  lakseen jonakin hallinnon keskipisteenä, joka delegatsiooneilla ja
14065:   muilla valiokunnilla koettaa hallita vieläpä valtiopäivien väliaika-
14066:   nakin, jolloin kuitenkin perustuslain mukaan eduskunta ei ole vai-
14067: 1512                 Istunto 13 p. syyskuuta 1907·
14068: 
14069: kuttamassa. Oikea on että sananvalta jätetään niille, jotka ovat
14070: asianharrastuksesta ottaneet toimiakseen jossakin asiassa. Ei tar-
14071: vitse heiltä vaatia kertomusta muuta kuin julkisuuteen, sillä jos
14072: näiden varojen käyttämisestä pitää antaa eduskunnalle erikoinen
14073: kertomus, on eduskunnan sitä harkittava ja lähetettävä valiokun-
14074: taan, valiokunnan taas, yhden tai kahden, tulee antaa lausunnot, ja
14075: niin siitä tulee meille lisäksi asioita, mutta semmoisia, jotka eivät
14076: sovellu eduskunnalle. Vapauden aikana, kun eduskunta sekaantui
14077: kaikkeen, ei se voinut suorittaa kunnollisesti niitäkään asioita, joita
14078: se perustuslain mukaan oli kutsuttu ratkaisemaan.
14079:     Tyydyn mainitsemaan tämän ja !isään vielä, että olen täydel-
14080: leen alkuperäisten anomusten ja vastalauseen kannalla, jota edustaja
14081: Kairamo ja joku muu on kannattanut. Mielestäni olisi varsin tar-
14082: peellista, että eduskunta oikeuttaisi toimitus- tai jonkun muun valio-
14083: kunnan, ehkäpä anomusvaliokunnan, muodostamaan uuden perus-
14084: telun, sillä valiokunnan antama mietintö ei ole sellainen, että se kel-
14085: paisi semmoisenaan ponsien perusteluksi.
14086: 
14087:      Ed. Käkikoski: Sen jälkeen kuin ed. Palmen on puhunut, minä
14088: oikeastaan olisin voinut luopua puheenvuorostani, sillä hän on lausu-
14089: nut useita niistä ajatuksista, joita olin aikonut esiintuoda, ja lausunut
14090: tietysti monin verroin paremmin kuin minä koskaan olisin voinut
14091: tehdä. Mutta koska olen yksi vastalauseen allekirjoittajista, ja
14092: tämän vastalauseen kimppuun on ankarasti käyty, niin katson vel-
14093: vollisuudekseni lausua muutaman sanan.
14094:     Mielestäni sosialistit ovat täällä tehneet aivan liian suuren nu-
14095: meron niistä neljästä edustajasta, joita eduskunnan pitäisi valita
14096: mainittuun kirjalliseen toimikuntaan, varsinkin kun heidän osakseen
14097: ei voisi tulla niistä muuta kuin yksi, korkeintaan kaksi. Olemme
14098: nyt jo tässä eduskuntatyössä kyllin kokeneet, ettemme päälukumme
14099: nojalla saa asioita menemään, vaan meidän aatteittemme todelli-
14100: nen menestys riippuu siitä, minkä verran meissä on henkistä ete-
14101: vyyttä ja todellista työkykyä. Koska näin on laita eduskunnassa,
14102: jossa kuitenkin on niin paljon arkipäiväisiä asioita esillä, niin kuinka
14103: paljon enemmän on niin laita kirjallisessa työssä. Kirjallisuuden
14104: maailma, jos mikään, on sellainen kuningaskunta, jossa ei kukaan
14105: saa kansalaisoikeutta ainoastaan äänilippunsa nojalla, ja jossa halli-
14106: tusvaltaa ei ole kenelläkään muulla kuin sillä, jolla henkistä ete-
14107: vyyttä on. Tätä hallitusvaltaa ei kukaan kiellä sosialisteilta, mutta
14108: sitä ei kukaan myös voi heille antaa äänioikeuden nojalla.
14109:      Vaikka noiden neljän jäsenen vaikutus tulisikin olemaan ver-
14110: rattain vähäinen tuossa kirjallisessa toimikunnassa, niin oli meistä
14111: periaatteellisesti väärin hyväksyä noiden neljän jäsenen asettamista,
14112: sillä siitä, joka äänilippunsa, äänivaltansa nojalla koettaa vallita
14113:              Määrärahasta suomenkieliseen kirjallisuuteen.
14114: 
14115: 
14116: hengen maailmassa, tulee auttamattomasti sensori, ja siitä syystä
14117: me katsoimme olevamme velvolliset panemaan vastalauseen.
14118:     Sitten tahtoisin sanoa muutaman sanan erään omituisen kohdan
14119: johdosta rouva Pärssisen lausunnossa. Hän lausui siihen suuntaan,
14120: että kun avustusta annetaan, voisi syntyä kirjallisia tuotteita niin
14121: paljon, että tuon toimikunnan täytyisi arvostella, sillä olisi vara
14122: valita. Hän näkyy pelkäävän sitä, mitä me kaikki muut toivomme.
14123: Mehän olemme huolehtineet siitä, että syntyy niin vähän kirjallisia
14124: tuotteita, että ei ole varaa valita, ei kustantajilla eikä liioin osta-
14125: jillakaan. Ja paras mitä voisi toivoa, olisi että syntyisi todellakin
14126: niin paljon, että täytyisi valita, että ensikertalaisten kokeilijain
14127: täytyisi uudestaan ja kentiesi yhä uudestaan kirjoittaa tekeleensä,
14128: ennenkuin ne olisivat siinä kunnossa, että ne ansaitseisivat tulla
14129: julkisuuteen. Se vaan kohottaa, kehoittaa ja kannustaa. Eikä
14130: saa edes näyttää siltä, l'Uin me pelkäisimme kritiikkiä, pelkäisimme
14131: valikoimista.
14132:      Vielä toinen omituinen seikka. Minä olen jo kauan ihmetellyt
14133: erästä asiaa. Jo keväällä aijoin siitä puhua, nyt sen täytyy vih-
14134: doinkin tulla esille. Olen ihmetellyt sitä erinomaista varmuutta,
14135: jolla nämä nuoret sosialistijohtajat rupeavat ajamaan kansan sy-
14136: vien rivien asiaa. He luulevat yksin ymmärtävänsä, mikä kansan
14137: paras on, ja esiintyvät erinomaisen suurella varmuudella. Rouva
14138: Pärssinen esim. lausui niin varmasti tuomionsa niistä, jotka ovat
14139: vastalauseen tehneet ja tätä asiaa ajaneet. Ne muka tahtovat sor-
14140: taa köyhälistöä, ja mitä kaikkea siinä hänen puheessaan oli. Ja
14141: kuitenkin näyttää, niinkuin hän ei muistaisi mitä anomuksissa on
14142: lausuttu. Sivulla I I lausutaan esim. ed. Yrjö-Koskisen y. m. ano-
14143: muksessa: >>Suomalaisen kansan keskuudessa on paljon kätkettyjä
14144: voimia, jotka köyhyyden masentamina eivät koskaan pääse kehit-
14145: tymään kirjailijoiksi. Kirjalliselle alalle pyrkivää työntekijää la-
14146: mauttaa se tieto, että ani harva meidän pienen, kielellisesti kahtia
14147: jaetun kansamme keskuudessa voipi kirjallisella työllä hankkia it-
14148: sellensä tyydyttävän toimeentulon, ja siitä syystä monen vähä-
14149: varaisen kirjallisen kyvyn täytyy kuluttaa voimansa muissa pa-
14150: rempipalkkaisissa töissä. Nämä työvoimat on saatava irti.» Köy-
14151: hien työvoimien takia tässä on toimeen ryhdytty eikä suinkaan
14152: rikasten, ja köyhiä työvoimia meidän kirjallisuudessamme on pal-
14153: jon enemmän kuin aineellisesti rikkaita. Tämän anomuksen alle-
14154: kirjoittajien joukossa, jotka juuri köyhien työvoimien puolesta pu-
14155: huvat, ei ole yhtään sosialistia, mutta kyllä on syvien rivien lapsia,
14156: niitä, jotka polttavan tiedonhalun ahdistamina istuivat palava päre-
14157: tikku toisessa kädessä ja kynä toisessa, hankkiessaan itselleen ah-
14158: mien niitä vähäisiä aarteita, joita 186o- ja 187o-luvulla oli suoma-
14159: laisessa kirjallisuudessa, siihen aikaan, jolloin meidän muutamat
14160: nuoret sosialisti-johtajamme vielä makasivat kehdossa. Minä en
14161:                      Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
14162: 
14163: 
14164: tiedä, mikä se on, joka näitä herraskodeissa kasvaneita nuoria sosi-
14165: alisteja oikeuttaa käyttämään tämmöistä kieltä, ajaaksensa kansan
14166: syvien nv1en asiaa. Jos heillä itsellään olisi vähänkään kokemusta
14167: niistä kärsimyksistä ja siitä tiedonjanosta, mitä me köyhän kansan
14168: lapset olemme kokeneet, silloin he luultavasti esiintyisivät vähem-
14169: mällä varmuudella.
14170: 
14171:      Ed. Vuorimaa: Liian suuri merkitys on annettu tälle vaati-
14172: mattomalle mietinnölle ja varsinkin sen toiselle ponnelle. Jos saisi
14173: päättää niistä lausunnoista, joita on julkilausuttu, niin olisi tämän
14174: mietinnön toteuttaminen omiansa antamaan jollekulle puolueelle
14175: suuren ylivallan kirjallisuudessa ja synnyttämään kirjallisuuden
14176: alalla puoluekiistoja ja puoluetaisteluja. Kuitenkaan tällä asialla,
14177: semmoisessa vaatimattomassa muodossa kuin se valiokunnan mie-
14178: tinnössä esiintyy, ei ole mitään tekemistä puolueasioitten kanssa.
14179: Valiokunta on pitänyt puhtaasti käytännöllisiä seikkoja lähtökoh-
14180: tana, kun se on muodostanut pontensa. Todellinen arvokas kir-
14181: jallisuus lähtee ihmiselämän ja kansanelämän ilmiöistä voidak-
14182: seen hedelmää tuottavana palata sinne takaisin. Jos se vieraantuu
14183: siitä, niin se ennen pitkää kangistuu kaavoihinsa ja jähmettyy.
14184: Varsinkin osottaa meille kirjallisuuden historia että, jos sitä valtio
14185: kokonaan tukee tai jos se suureksi osaksi sitä tukee, niin silloin
14186: on jähmettymisen vaara sangen likellä. Me tiedämme mitä nykyääri
14187: ajatellaan esim. Ruotsin akatemiasta ja osaksi Ranskan akatemi-
14188: asta, jotka ovat kokonaan valtion tukemia. Kirjallisuuden tulee
14189: olla mitä likeisimmässä yhteydessä kansanelämän kanssa ja niiden
14190: virtausten kanssa, jotka siinä liikkuvat, niin ettei se ennen pitkää
14191: muodostu ainoastaan viralliseksi kansliatoimeksi. Nämä näkö-
14192: kohdat kun valiokunta on huomioon ottanut, ei se kuitenkaan sillä
14193: ole sanonut että Suomalaisen Kirjallisuuden Seura olisi jähmettynyt
14194: kaavoihinsa. Päinvastoin, kaukana siitä. Mutta kun Kirjallisuu-
14195: den Seura saa näinkin suuren valtion kannatuksen kuin 50 tuhatta
14196: markkaa, niin on tarpeen vaatimaa ja hyödyllistä että on Kirjalli-
14197: suuden Seurallakin jonkunlainen side, joka sitoo sen likeiseen yh-
14198:  teyteen sen kansanelämän virtausten kanssa, jotka eduskunnassa
14199: semmoisena kaikkein selvimmin esiintyy. Sillä siinä jos missään
14200:  ne sekä valtiolliset että kansalliset liikkeet, jotka kansassa liikkuvat,
14201: esilletulevat. Että ne henkilöt, joita eduskunta valitsisi, olisivat
14202: sensoreja, ei suinkaan sekään puhuja ole tarkoittanut, joka niin on
14203: lausunut. Ystäviähän ne ovat, kunniajäseniä oikeastaan, jotka Kir-
14204:  jallisuudennseuralle jo läsnäolollaan vakuuttavat että Suomen edus-
14205:  kunta tunnustaa kirjallisuuden suuren, korkean arvon ja että se
14206: myöskin tunnustaa Kirjallisuudenseuran suuren työn Suomen kir-
14207:  jallisuuden kohottamiseksi. Kun täällä eräs puhuja on esittänyt
14208: että kysymyksessä oleva menettelytapa olisi jotain ennen kuuluma-
14209:               Määrärahasta suomenkieliseen kirjallisuuteen.
14210: 
14211: 
14212: tonta, niin jos se niin olisikin, ei sen tässä eduskunnassa pitäisi an-
14213: taa aihetta puheenaolevan ponnen hylkäämiseen. Sillä jos silmäi-
14214: Iemme eduskunnan rivejä, niin näemme että meidän seassamme on
14215: myöskin naisia, jotka ottavat osaa lainsäädäntötyöhön. Sekin on
14216: jotakin ennen kuulumatonta, ja kuitenkaan ei kukaan voi väittää
14217: että se olisi mitään haittaa aikaansaanut.
14218:     Sitte on kohta, jonka eräs puhuja on esille tuonut ja joka on asi-
14219: allisempi, nimittäin että lainsäädäntökunnan työ on jyrkässä risti-
14220: riidassa hallinnollisen toiminnan kanssa. Teoriassa on tämä väite
14221: vallan oikea, mutta kaikissa teorioissa on myöskin poikkeuksia ja
14222: me tiedämme, niinkuin vapaaherra Palmen on täällä jo myös mai-
14223: ninnut, että itse Suomen eduskuntakin on tehnyt näitä poikkeuk-
14224: sia. Sillä on delegatsiooneja ja siis hallintotoimia finanssien alalla,
14225: taiteen ja muullakin alalla. Se asettaa pankkivaltuusmiehiä, dele-
14226: gatsioonit Antellin ja Längmanin rahastoja varten. Samoin jaka-
14227: vat Norjan suurkäräjät yhden Nobelin palkinnoista j. n. e. Kuinka
14228: asiaa siis katsottaneekin, ei voi ymmärtää, minkätähden valiokunnan
14229: toista pontta on niin kovasti vastustettu.
14230:     Mitä muuten mietinnön ulkomuotoon tulee, tunnustetaan kyllä
14231: ettei se ole mikään nerontuote. Mutta ei se ole ylipäänsä sen huo-
14232: nompi eikä parempi kuin monet muutkaan valiokunnan sekä entiset
14233: että nykyiset että tulevat mietinnöt. Näistä syistä ja seisoen valio-
14234: kunnan päätöksen takana ehdotan että eduskunta ilman muuta hy-
14235: väksyy valiokunnan mietinnön ja myös sen toisen ponnen.
14236: 
14237:     Ed. Setälä: Minä lausun ensinnäkin mielipahani siitä, että täm-
14238: möinen asia, josta kaikki varsinaisesti ovat yhtä mieltä, on joutunut
14239: riitakapulaksi aivan vähäpätöisen sivuseikan vuoksi, seikan, jonka
14240: tähden minusta ei olisi tarvinnut hermostua puolelta eikä toiselta.
14241: Minä tahdon tietysti nyt käyttäessäni puheenvuoroa rajoittua vain
14242: itse asiaan.
14243:     Minä sanoin puolestani, kun tämä asia oli ensi kerran esillä, etten
14244: luullut olevan mitään todellista haittaa siitä, että eduskunta valit-
14245: sisi neljä edustajaa siihen toimikuntaan, jonka tulisi käyttää puheena
14246: olevia varoja, ja lausuinpa vielä että, jos eduskunnan luottamus
14247: varojen oikein käyttämiseen siten vahvistuisi, tämmöinen valinta
14248: voisi kernaasti käydä laatuunkin. Minun mielestäni ei myöskään
14249: tarvitsisi pelätä sitä jonkinmoista epäsuoraa epäluottamuslausetta
14250: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa kohtaan, jonka kenties tämän mie-
14251: tinnön toisen ponnen hyväksyminen voitaisiin katsoa sisältävän. Mutta
14252: pääasia mielestäni on se, että nämä toimikunnan jäsenet, jotka edus-
14253: kunta valitsee, joutuisivat todellakin sangen omituiseen asemaan. Mi-
14254: nun käsittääkseni ei ole sopivaa, tuskin edes eduskunnan arvon mu-
14255: kaista, että se ikäänkuin rinnastettuna erinäisille,tieteellisille seuroille
14256: valitsisi edustajia yhteiseen toimikuntaan. Minun mielestäni tässä voi
14257: rsr6                 Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
14258: 
14259: 
14260: ainoastaan kaksi mahdollisuutta tulla kysymykseen: joko se, että
14261: eduskunta valitsee erityisen valtuuskunnan eli delegatsioonin, joka
14262: todella päättäisi kyseessä olevien rahojen käyttämisestä, - täm-
14263: möistä ei kuitenkaan kukaan ole ehdottanut, - tai sitten ettei se
14264: valitse mitään edustajia ensinkään. Jäsenten valitseminen edus-
14265: kunnan puolelta tällaiseen toimikuntaan olisi kieltämättä prejudi-
14266: kaattina, joka johtaisi kenties kuinka pitkälle, jäsenten valitsemi-
14267: seen kenties mihin toimikuntaan.
14268:      Minä ymmärrän että keskustelun alaisella ehdotuksella on oike-
14269: astaan tahdottu korjata erästä puutetta, aukkoa, jonka on ajateltu
14270: syntyvän uuteen toimikuntaan, sitä nim. että siinä ei todennäköi-
14271: sesti tulisi olemaan yhtään sosiaalidemokraattia. Eihänkyllä sosialide-
14272: mokraaattien pääsyä tieteellisiin seuroihin ole millään tavalla estetty,
14273: mutta harvoin heitä kuitenkin on nähty näiden seurojen kokouksissa,
14274: joten siis on hyvin vähän luultavaa että heidän edustajansa tieteel-
14275: listen seurojen kautta tulisi asetettavaan toimikuntaan. Mutta eikö-
14276: hän tätä puutetta ole asian harrastajaio puolelta mahdollista auttaa
14277: toisella tavalla? Eikö sosialismi, joka meidän maassamme on saanut
14278: 8o edustajaa eduskuntaamme, ole siksi voimakas että se voi saada
14279: aikaan tieteellisen yhdistyksen sosialismia varten, yhdistyksen,
14280:  joka sosialismin periaatteiden nojalla, mutta tieteellisellä tavalla
14281: käsittelisi niitä suuria kysymyksiä, jotka kuuluvat sosialismin oh-
14282:  jelmaan? Ja jos tämmöinen seura syntyy, ei saata olla vähintäkään
14283: epäilystä siitä, että sen edustajia kutsutaan myötävaikuttamaan
14284:  siinä toimikunnassa, jonka asettamisesta kaikki näkyvät olevan yhtä
14285: mieltä.
14286:      En tahdo jatkaa pitemmältä. Koska on olennaiseksi asiaksi
14287:  katsottava että asian toteuttamista varten tulee asetettavaksi eri
14288:  seuroja edustava toimikunta, niin tahdon uudistaa sen jo viime
14289:  kerralla tekemäni ehdotuksen, että tämä asia tulisi mainituksi myös-
14290:  kin ponnessa, vaikka kyllä ymmärränkin sen voivan kuulua niihin
14291:  perusteisiin, joihin ponsi viittaa. Edelleen minäkin puolestani yh-
14292:  tyisin siihen, että valtuutettaisiin joko anomus- tai toimitusvalio-
14293:  kunta jokseenkin vapaasti käsittelemään tämän mietinnön perus-
14294:  teluja, kun eduskunnan anomus hallitsijalle tulee laadittavaksi.
14295: 
14296:        Puhemies: Puhuja siis pysyy entisessä ehdotuksessaan.
14297:    Ed. Gustafsson: Till det jag senaste gång i största korthet ytt-
14298: rade vid tnidnattstid ber jag få tillägga några få ord, naturligtvis i
14299: sak. Hr Kairamos understödda förslag tili omformulering af den första
14300: klämmen motiverar icke någon återremiss tili utskottet, då det-
14301: samma är både formelt och sakligt fullkomligt klart. Det innebär
14302: bland annat, att ur dessa medel reseunderstöd åt litteratörer icke
14303: kunde beviljas. Det finnes skönlitterära författare, till och med
14304:              Määrärahasta suomenkieliseen kirjallisuuteen.
14305: 
14306: 
14307: ganska betydande, hvilka så att säga komma tili rätta med sitt eget
14308: land och sitt eget folk och icke från utländska resor hafva erhållit
14309: några nämnvärda ingifvelser för sin produktion. Men det finnes å
14310: andra sidan författare med mer omfattande fantasi, hvilka säkert
14311: hafva nytta af dylika resor. Huru skulle t. ex. en nutida författare
14312: kunna skildra vår tids sociala rörelse utan att hafva personlig kän-
14313: ning af densamma i något af de stora kulturländerna, J ag hoppas
14314: att Finska Litteratursällskapet också i denna punkt kommer att
14315: hålla sig tili det riktiga och ingalunda missbruka dessa reseunderstöd.
14316: Och då nu hr Kairamo och de, som förenat sig med honom, vilja
14317: gifva detta anslag åt Litteratursällskapet utan någon redogörelse-
14318: skyldighet för landtdagen och på obestämd tid, så synes det mig,
14319: att de också kunde hafva förtroende tili Sällskapet i afseende å rese-
14320: understöden.
14321:      Här har vidare förutsatts att de luckor, som finnas i den finska
14322: litteraturen, borde fyllas i något slags kronologisk ordning, såsom
14323: de här i betänkandet - naturligtvis blott såsom exempel - upp-
14324: tagits. Detta förefaller mig vara en synnerligen sökt och rent af be-
14325: synnerlig tolkning. Utskottet afser ju att medlen skola användas af
14326:  Litteratursällskapet jämte andra föreningars representanter och
14327:  att dessa representanter tilisammans skola uppgöra den närmare
14328:  planen för medlens användning för att få, såsom det heter, >>en slut-
14329:  lig praktisk lösning>> af frågan tili stånd.>>
14330:      J ag måste således anse att den första klämmen i utskottsbetän-
14331:  kandet är fullt tillfredsställande. Däremot måste jag fortfarande
14332:  opponera rnig mot andra klämmen. J ag ber att få framhålla, att i
14333:  en sak, som gäller so,ooo mark om året, folkets röst nog kommer
14334:  att höras och olika meningar att göra sig gällande i tidningar och på
14335:  annat sätt. Hvad särskildt de sociala sträfvandena vidkommer,
14336:  så hafva ju socialisterna med sina 8o medlemmar här i kammaren
14337:  vid behandlingen af redogörelsen för medlens användning samma
14338:  möjlighet att göra sig gällande som genom att utse en eller högst
14339:  två representanter tili den ifrågavarande delegationen. Af dylika
14340:  representanter väntar jag icke något synnerligt, vare sig nytta eller
14341:  skada, men de kunna ändå invärka störande på detta rent litterära
14342:   arbete genom att där fungera såsom ett slags politiska busar- jag
14343:   menar öfverherrar - och tillsättandet af dylika tycker jag är full-
14344:   kornligt onödigt. Minä siis puolustan ensimäistä pontta, vastus-
14345:   tan toista ja vastustan myös lähettämistä takaisin valiokuntaan.
14346: 
14347:      Ed. af Ursin: On sangen hauska kuulla tänään ja viimein,
14348:  kun oli tästä asiasta kysymys, että niin etevät miehet kuin herrat
14349:  Danielson-Kaimari ja Palmen tahtovat kannattaa ainakin Marxin
14350:  >>Kapitali»n painattamista. Tosin he eivät hiiskuneet mitään Las-
14351:  sallesta. Tämä tietysti ei tapahtunut ilman hyvää syytä. Marx,
14352:                       Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
14353: 
14354:  jos kohta hän ei olekaan niin vaikeatajuinen, kuin herra Palmen
14355:  otaksui, - en tiedä, onko herra Palmen lukenut häntä - on kui-
14356:  tenkin hiukan vaikeatajuisempi kuin Lassalle. Lassalle, joka oli,
14357:  kuten tunnettu, tiedemies hänkin, - tosin ei niin suuri kuin Marx
14358:  - osasi samalla erinomaisen hyvin, niin sanoakseni herättävästi,
14359:  esittää sosialismin oppia, ja minä arvaan, ettei Lassalle muka siitä
14360:  syystä liioin tule kysymykseen kyseessä olevassa kääntämisessä.
14361:  Muuten minä en ole suinkaan tarkoittanut, että edes nämä kaksi
14362:  riittäisi, vaikka olen maininnut heidät suurimpina edustajina.
14363:  Saattaisiuhan lisäksi mainita Engelsin ja Kautzkyn ynnä monet
14364:  muut.
14365:       Pari kolme puhujaa täällä ovat sanoneet, että kysymyksessä
14366:  olevasta: asiasta on tehty suuri numero. Kukapa oikeastaan suuren
14367:  numeron siitä on tehnyt? Valiokunta on ehdottanut, että asetet-
14368:  taisiin delegatsiooni, mutta valiokunnan mietintöön tässä kohden
14369: ovat muutamat kirjoittaneet vastalauseensa ja minun mie-
14370:  lestäni on nyt hyvin suuri numero tehty siitä, että tämä vastalause
14371:  tulisi hyväksytyksi. Se johtuu epäilemättä siitä, että pelätään,
14372: ettei Suomalaisen Kirjallisuuden Seura saisi yksipuolisesti oman
14373: mielensä mukaan menetellä näitten rahojen kanssa. Tosiasia ni-
14374:  mittäin on, että löytyy sosiaalisella alalla kaksi suurta maailman-
14375: katsomusta. Siitä me emme pääse. Ja toinen tosiasia on, että Suo-
14376: malaisen Kirjallisuuden Seura, jonka puoleen meidän nyt pitäisi
14377: ehdottomalla luottamuksella kääntyä, ei ole julaissut mitään kirjoja
14378:  toisen suuren maailmankatsannon pohjalla. Onhan se kyllä julais-
14379:  sut Herknerin >>Työväenkysymys>>-nimisen teoksen, mutta niinkuin
14380: jokainen tietää, Herkner ja Sombart ja heidän kaltaisensa eivät ole
14381: sosialisteja, vaan porvarillisia radil>:aaleja. Kun nyt asia on tällai-
14382: nen, ei ole kumma että sosialistinen ryhmä ei voi ehdottomalla luot-
14383:  tamuksella antaa puheenaolevaa tointa Suomalaisen Kirjallisuuden
14384: Seuralle, se sanottakoon aivan suoraan. Se epäilee, että Seura yhä
14385: edelleen julkaisee yhtä yksipuolista kirjallisuutta sosiaalisella alalla.
14386:      En nyt katso asiaan liioin kuuluvaksi kajota herra Palmenin
14387: pitkiin juttuihin materialistisesta historiankatsomuksesta ja muusta
14388: semmoisesta ja suurella paatoksella esitetystä kultaisen vasi-
14389: kan palvelemisesta ja sen torjumisesta. Minäkin voisin puoles-
14390: tani sanoa, että porvarillisella taholla palvellaan hyvin paljon tätä
14391: kultaista vasikkaa, vieläpä palvellaan kirjallisuudessakin juuri
14392: sillä, että siinä julaistaan yksipuolisesti kapitalistisia teoksia eikä
14393: sosialistisia yhtään. Niinkuin sanoin, siitä voisi puhua ainakin yhtä
14394: paljon kuin herra Palmen, mutta se ei suorastaan kuulu tähän asi-
14395: aan. Herra Palmenin esitys on niitä tavallisia letkauksia sosialis-
14396: mille, joista me emme paljoa välitä.
14397:      Nyt me ehdotamme tuommoisen delegatsioonin asettamista
14398: juuri siitä syystä, että delegatsiooni voisi punnita tasapuolisesti
14399:               Määrärahasta suomalaiseen kirjallisuuteen.
14400: 
14401: 
14402: näitä asioita. Kun jossakin korporatsioonissa on eri katsantokan-
14403: tojen edustajia, niin tietysti asiaa harkitaan monipuolisesti eri ta-
14404: hoilta, jokainen pääsee, vaikka olisi yksinkin toista mieltä, aina-
14405: kin puhumaan toiseen suuntaan. Siis lyhyesti sanoen: asia tulee
14406: tasapuolisesti ja puolueettomasti pohdituksi. Täällä on jo eräs
14407: edellinen puhuja aivan oikein sanonut, että kirjallisuuden tulee
14408: kuvastaa sitä, mitä kansassa liikkuu. Tähän asti ei Suomalaisen
14409: Kirjallisuuden Seura ole valvonut tätä, se on yksipuolisesti valvonut
14410: sosiaalisella alalla n. s. kapitalistisen maailmankatsannon teosten
14411: julkaisemista. Siis tasapuolisuus on ollut kaukana. Jotta nyt sai-
14412: simme asiat uudelle paremmalle tolalle, on tämmöinen delegatsiooni
14413: ehdotettu. Myönnän mieleiläni, että se on jotakin uutta, mutta
14414: me emme ylipäänsä voi ratsastaa kaikella vanhalla, jos me maail-
14415: massa jotakin edistystä tahdomme aikaan saada.
14416: 
14417:     Ed. Heikkilä: Jos valiokunnan toista pontta olisi vastustettu
14418: joltakin muulta taholta kuin mitä nyt on tapahtunut, olisi sitä vä-
14419: hän helpompi ymmärtää. Sillä toisen ponnen vastustaminen juuri
14420: niillä perusteilla, joita keskustelussa sen vastustajat ovat esille tuo-
14421: neet, sisältää ilmeisesti epäluottamuslauseen eduskunnalle. Tulisi
14422: muka suuri vahinko näiden varain käyttämisessä, Suomalaisen Kir-
14423: jallisuuden Seuran toimintaa tässä muka vaikeutettaisiin, jos edus-
14424: kunta valitsisi edustajia ehdotettuun toimikuntaan. Erittäin-
14425: kin ed. Palmen toi selvemmin esille, mistä tuo epäluottamuslause
14426: eduskunnalle johtuu, nimittäin siitä, että kansan eduskunta, jota
14427: vanha luokkaeduskunta oli teoriassa, on nyt myös käytännössä sitä
14428: ja sellaisena mennyt ojasta allikkoon, s. o. kun kansanvaltaisesti
14429: valittu eduskunta on nyt kokoontunut ja sinne on sattunut pujah-
14430: tamaan semmoisia, jotka eivät ole porvareita. Siitä syystä pitäisi
14431: annettaman epäluottamuslause eduskunnalle. Vaikka minulla tä-
14432: hän ryhmään kuuluvana olisi enemmän syytä kuin herra Palmenilla
14433: tuohon epäluottamuslauseeseen, en minä sittenkään ole niin luokka-
14434: vihaa kantava. Täällä on enemmistö porvarillisiä, mutta sitten-
14435: kään minä en tahdo epäluottamuslausetta. Tarkoitukseni on siis huo-
14436: mauttaa, että äänestäessämme valiokunnan toisesta ponnesta sa-
14437: malla äänestämme myös, sen keskustelun perusteella, mikä täällä
14438: on tapahtunut, epäluottamuslausetta eduskunnalle.
14439:      Minulla on vielä toinen huomautus, ja se aiheutuu ed. Erkon
14440: lausunnon johdosta. Ed. Erkko nimittäin sanoi olevansa taipuvai-
14441: nen yhtymään tämän toisen ponnen poisjättämiseen ja asettumaan
14442: siis vastalauseen tekijäin kannalle. Vastalauseen tekijäin ilmeinen
14443: tarkoitus näyttää olevan työntää myöskin muut tieteelliset seurat
14444: tästä pois, kuin ainoastaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, sillä
14445:  olisivathan he muussa tapauksessa laittaneet toisenlaisen vastalau-
14446: seen, eikä juuri tämmöistä, jossa valiokunnan toista pontta vaan
14447:                                                                96
14448: 1520               Istunto 17 p. syyskuuta 1907·
14449: 
14450: 
14451: tahdotaan hylättäväksi. Kun siis äänestämme tämän toisen pon-
14452: nen pois, silloin äänestämme myös kaikki muut tieteelliset seurat
14453: näiden varain käyttämisestä pois ja se jääpi yk~>inomaan Suoma-
14454: laisen Kirjall;suuden Seuran huostaan. Pidän velvollisuutenani
14455: tehdä tämän huomautuksen, kuten huomautin, ed. Erkon lausunnon
14456: johdosta.
14457:     Minusta nähden ei nyt, kun kysymys on keskustelussa tällaiseksi
14458: muodostunut, voi asettua muulle kannalle kuin puolustamaan mie-
14459: tietöä tällaisenaan. Jos olisi liikuttu vain näissä rajoissa, ettei
14460: eduskunnan tarvitse sen enempää tehdä kuin mitä ensimäisessä
14461: ponnessa ssanotaan, että varainkäyttäjä tekee niistä tiliä eduskun-
14462: nalle, olisi asia hieman toinen. Mutta keskustelussa on asia saanut
14463: ilmeisesti semmoisen luonteen että nyt, kun eduskunta oa mennyt
14464: ojasta allikkoon, tulee suuri vaara, jos semmoinen eduskunta valit-
14465: see edustajia tuommoisten varain käyttämistä valvomaan. Näin
14466: ollen minäkin, vaikka alkujansa olin vähän sitä mieltä, ettei eduskun-
14467: nan tarvitsisi tähän toimeen ryhtyä. en voi muuta kuin kannattaa
14468: valiokunnan mietintöä semmoisenaan.
14469: 
14470:        Ed. Komu: Ymmärtääkseni tämän laveaperäiseksi men-
14471: neen keskustelun ytimenä on vaan kysymys ; sopiiko eduskunnan
14472: valita jäseniä siihen toimikuntaan, joka tulisi huolehtimaan, että
14473: nuo rahat, mitkä valiokunta esittää, tulevat paraiten käytetyiksi.
14474: Minä en näe tuollaisessa valitsemisessa mitään arveluttavaa. On-
14475: han luonnollista, että kun näinkin suuri summa kansan varoja
14476: luvataan, myös pidetään läheisesti huolta siitä, että rahat tulevat
14477: edullisimmin käytetyiksi.
14478:       Tämä kysymys ei ole aivan samanluontoinen kuin monet
14479: muut kysymykset, joissa raha-apua myönnetään. Kaikki tiedäm-
14480: me ja myönnämme, mitenkä kirjallisuudella voidaan paljon avus-
14481: taa tai myöskin vastustaa jotakin erityistä kehityssuuntaa, vie-
14482: läpä erityistä puoluetta. Ja kun tässä tapauksessa, niinkuin va-
14483: liokuntakin perusteluissaan mainitsee, varat olisivat käytettävät
14484: niin, että ne tulisivat eduskunnassa vallalla olevan mielipiteen
14485: mukaisesti käytetyiksi, on ymmärtääkseni paras keino se, että
14486: eduskuntakin nimittää jäseniä toimikuntaan.
14487:       En tiedä, mitenkä tuollaiseen toimikuntaan jäsenten valitse-
14488: minen loukkaisi Suomalaista Kirjallisuudenseuraa, josta täällä
14489: niin paljo on puhuttu. On sanottu valitsemispäätöksestä, että se
14490: on suora epäluottamuslause Suomalaiselle Kirjallisuudenseuralle,
14491: mutta siitä voi olla kullakin omat mielipiteensä. Ja vaikka päätös
14492: ei luottamuslauseelle näyttäisikään, en tahtoisi, että se muutettai-
14493: siin vuotuiseksi so,ooo markkaa sisältäväksi luottamuslauseeksi.
14494: Ei kaikilla kansankerroksilla ole erikoisesti odotettavaa sanotulta
14495:              !Määrärahasta suomalaiseen kirjallisuuteen.      I52I
14496: 
14497: 
14498: seuralta sellaista kirjallisuutta, jota ne kaipaavat ja jonka takia
14499: ne nyt edustajiensa kautta tuon suuren summan myöntävät.
14500:        Täällä on huomautettu, että eihän vasemmistoon paljoakaan
14501: vaikuta, jos toimikuntaan eduskunnan puolelta valitaan jäseniä;
14502: tulisihan ainoastaan muutama henkilö vasemmistosta siihen kuu-
14503: lumaan, eikä hän voisi tehdä ryhmän mielenmukaisia päätöksiä.
14504: - Sitä vähemmän luulisi silloin olevan aihetta vastustaa toimi-
14505: kunnan asettamista, kun siinä kuitenkin vastustavat ryhmät tuli-
14506: sivat määrääviksi, kuten uskotellaan.
14507:        Aikaisemmassa keskustelussa joku puhuja lausui, mitenkä
14508: kaikissa maissa on tullut yleiseksi se käsitys, että eduskuntien
14509: ei olisi tartuttava tällaiseen hallinnolliseen toimenpiteeseen
14510: - hallinnollinen toimenpide laajimmassa merityksessä käsi-
14511: tettynä - ja sanottu, että eduskunnalle jää tilasuutta riittä-
14512: västi ottaa varainkäyttö esille eduskunnassa välikyselyn tai muun
14513: toimenpiteen muodossa. Tuskinpa tällainen näkökanta, jos se ote-
14514: taan määrääväksi, kumminkaan hyvin paljo itse asiaa muuttaa.
14515:  Olla erillään ja ei olla erillään! Eiköhän parempi ole, että edus-
14516: kunta heti päättää mitä läheisimmästi huolehtia tuon 50,000 mar-
14517: kan tarkoitukseensa käyttämisestä.
14518:        Täällä on puhuttu sensuurista. Mielestäni on se huono
14519: vertaus, tällaisessa tapauksessa aivan käymätön. Jos joku rahoja
14520:  myöntää määrättyyn tarkoitukseen, on aivan oikeutettua, että
14521: määrääjä myös katsoo, mitenkä varat käytetään, vieläpä on osalli-
14522: sena käytössä osottamassa, mikä on rahojen myöntämisen tarkoi-
14523:  tuksena ollut. AinakiQ niillä monilla vasemmistoon kuuluvilla,
14524:  jotka tämänkin eduskunnan lyhyenä koossaolon aikana ovat saa-
14525:  neet kulkea hovioikeuksissa painoviranomaisten nostamien juttu-
14526:  ien tähden, on toinen käsitys sensuurista.       Minun mielestäni
14527:  ~aliokunnan ponnet ovat hyvät. Sen muutoksen kuitenkin hy-
14528:  väksyn niihin, että sana n e 1 j ä muutetaan sanaksi: v i i s i.
14529: 
14530:       Ed. Hagman: Pääasiasta näkyy eduskunta olevan yksi-
14531: mielinen valiokunnan kanssa, että nim. on pyydettävä 50,000
14532: markan määräraha suomalaisen kirjallisuuden kartuttamiseksi.
14533: Mitä sitte ponsiin tulee, niin ensimäisen ponnen suhteen tehtiin
14534: jo edellisessä keskustelussa muutamia pienempiä muistutuksia.
14535: Tahdottiin nimittäin valiokunnan ensimäisestä ponnesta poistaa se
14536: ehdotus, että määräraha myönnettäisiin kolmeksi vuodeksi, ja sen
14537: sijaan ehdotettiin, että tätä määrärahaa pyydettäisiin rajattomaksi
14538: ajaksi. Syyt, minkä vuoksi valiokunta puolestaan on tullut yksi-
14539: mieliseen päätökseensä, on se, että kun kysymyksessä oleva kirjal-
14540: linen yritys on laadultaan aivan uusi, olisi valiokunnan mielestä
14541: edullista ensiksi saada sen menestymisestä jonkinlaista kokemusta.
14542: Semmoinen kokemus voidaan saavuttaa kolmessa vuodessa. Jos
14543: 1522               Instunto 17 p. syyskuuta 1907·
14544: ~--~-------------------------------------
14545: 
14546: 
14547: 
14548: 
14549: tämä kokemus osoittautuu hyväksi, niin tehdään kol~en vuoden
14550: päästä uusi anomus, ja silloin pyydetään näitä määrärahoja vaik-
14551: kapa kuinka pitkäksi ajaksi, miksipä ei määräämättömäksikin
14552: ajaksi. Jos taas niin olisi, että kokemus ei näyttäisi tyydyttäviä
14553: tuloksia, niin silloin olisi tilaisuus jättää anomus uudistamatta.
14554: Sitä vastoin eduskunta, jos se nyt heti ensi kerralla anoo tätä
14555: kannatusta rajoittamattomaksi ajaksi, ja tämä kannatus myön-
14556: netään, tavallaan sitoo kätensä tässä asiassa.
14557:        Toiseksi on valiokunnalla ehdotustaan tässä kohdin muo-
14558: dostaessaan ollut tukea toisessa anomusehdotuksessa, jossa nimen-
14559: omaan puhutaan yhdestä rahainhoitokaudesta. Näistä syistä va-
14560: liokunta yksimielisesti päätti ehdottaa ajan rajoittamista ja tämän
14561: kannatuksen myöntämistä kolmeksi vuodeksi.
14562:        Mitä sitte tulee selontekovelvollisuuteen, jota jotkut puhu-
14563: jat ovat pitäneet tarpeettomana, niin siitäkin on puhuttu ainakin
14564: toisessa anomusehdotuksessa, ja valiokunnassa on sitä pidetty niin
14565: luonnollisena asiana, ettei siitä ole vallinnut muu kuin yksi mieli.
14566: Saanen ehkä huomauttaa, että valiokunta tällä ehdottamallaan
14567: selonteolla on tarkoittanut ainoastaan lyhyttä kertomusta, vedosta,
14568: varain käyttämisestä. Varsinaisen tilityksen varain käyttämisestä
14569: valiokunta on ajatellut jätettäväksi asianomaiselle valtionvirastolle,
14570: niinkuin mietinnöstä näkyy.
14571:        Mitä tähän ensimäiseen ponteen tulee, niin on valiokunta
14572: muodostanut sen aivan yksimielisesti, ja merkinnee sekin jotain.
14573: Näin ei ole tapahtunut toisen ponnen suhteen, sehän käy selville
14574: mietintöön liitetystä vastalauseesta. Että tähän ponteen kuiten-
14575: kaan sisältyisi epäluottamuslausetta Kirjallisuuden seuraa vas-
14576: taan, kuten täällä eräs arv. edustaja asian ollessa ensi kertaa
14577: esillä oletti, ei pidä ollenkaan paikkaansa. Valiokunta päinvas-
14578: toin selvin sanoin lausuu vakaumuksensa, että juuri mainittu
14579: seura on oleva varain luotettavin käyttäjä. Mietinnön seitsemän-
14580: nellä sivulla sanotaan nimenomaan, että ,Suomalaisen Kirjalli-
14581: suuden Seuralla pitäisi olla mahdollisimman suuret edellytykset
14582: varain tarkoituksenmukaiseen ja oikeaan käyttämiseen. Sehän
14583: lukee piiriinsä runsaan määrän henkilöitä, joilla on sekä kykyä
14584: että harrastusta tässä esillä tuleviin kysymyksiin ; niinikään se omaa
14585: pitkäaikaisen kokemuksen tällä alalla, ja on seuran tähänastinen
14586: toiminta takeena siitä, että varat voidaan uskoa sen käytettäviksi".
14587: Minkäänlaista epäluottamuslausetta Suomalaisen Kirjallisuuden
14588: Seuraa vastaan ei siis valiokunnan puolelta ole lausuttu.
14589:        Täällä on väitetty, että jos eduskunta puolestaan valitsisi
14590: neljä jäsentä tähän komiteaan eli lautakuntaan, joka yhdessä Kir-
14591: jallisuuden Seuran ja muiden tieteellisten ja kirjallisten seurain
14592: kanssa tulisi aijottua yritystä toteuttamaan, niin tämä yritys sen
14593: kautta vedettäisiin puoluetaistelun piiriin. Niinhän nimenomaan
14594:               Määrärahasta suomalaiseen kirjallisuuteen.
14595: 
14596: 
14597: edellisessä keskustelussa mainittiin. Pyydän nyt tämän johdosta
14598: ensinnäkin muistuttaa siitä, että eihän valiokunnan ulkopuolella-
14599: kaan, niiden puolelta, jotka ovat tämän asian panneet vireille, ole
14600: ajateltu, että Kirjallisuuden Seura yksin, välittömästi tulisi hoita-
14601: maan tätä kirjallista yritystä. Tiedämmehän, ~ttä on jo kauan
14602: puhuttu ja kirjoitettu akatemiasta, komiteasta, lautakunnasta, jo-
14603: hon ei Kirjallisuuden Seura yksin, vaan monet muutkin seurat ja
14604: yhdistykset valitsevat jäseniä. Jos tahdomme sanoa, mitä ajatte-
14605: lemme, niin on se sitä, ett'eivät meidän seuramme eivätkä yhdis-
14606: tyksemme, olkootpa ne nyt tieteellisiä taikka kirjallisia, sen pa-
14607: hempi ole niin puhtaita puoluevärityksestä, että me voisimme olet-
14608: taa, ettei puoluetaistelua syntyisi tuossakin aijotussa komiteassa,
14609: johon nuo seurat asettaisivat jäsenet, vaikkakaan siihen ei tulisi
14610: ollenkaan eduskunnan valitsemia jäseniä. Ei ole mielestäni ym-
14611: märrettävissä, että yksin nuo henkilöt, jotka eduskunta valitsisi
14612: tähän komiteaan, toisivat siihen mukanaan tuon pelätyn puolue-
14613: taistelun. Tämä pelko siis oikeastaan koskee sitä tai niitä sosiaa-
14614: lidemokraattiseen ryhmään kuuluvia kansalaisia, jotka mahdolli-
14615: sesti tulisivat valituiksi tähän komiteaan, ja näiden tähden kai
14616: tätä toista pontta oikeastaan niin kovasti vastustetaankin. Mutta
14617: kyllä kai jokaisen meistä täytyy myöntää, ettei esim. tämä edus-
14618: kunta sillä puhdistuisi puoluetaistelusta, että koko vasemmisto
14619: täältä poistettaisiin. Minä en siis jaksa käsittää, että yksistään
14620: vhden tai kahden sosiaalidemokraatin läsnäolo tuossa lautakun-
14621: i-Iassa, josta on puhe, tuottaisi siihen puoluetaistelun. Kyllä se tai-
14622: taa osata sinne muutenkin. Mutta mitä tuo tahi nuo jäsenet voi-
14623: sivat tehdä tuossa lautakunnassa, on mielestäni se, että ne olisivat
14624: tilaisuudessa siellä edustamaan sitä ajatussuuntaa, jonka sosiaali-
14625: demokraattinen puolue omaksuu, ja oikeus ja kohtuus mielestäni
14626: käskee, että se suunta todellakin puheenaolevassa lautakunnassa
14627: saapi ja voipi olla edustettuna.
14628:         Tämä ajatus on minulla ollut määräävänä, kun olen tämän
14629: kohdan suhteen omistanut valiokunnan enemmistön mielipiteen.
14630: Sosiaalidemokraattiselta puolelta tehtiin valiokunnassa paljoa jyr-
14631: kempi ehdotus kuin tämä oli. Sitä puolestani en voinut hyväksyä,
14632: mutta tähän välittävään ehdotukseen minä saatoin yhtyä, ja sitä
14633: minä kannatan tälläkin hetkellä. Kyllähän minä ymmärrän, että
14634: semmoisen kovan ottelun perästä, . mikä täällä tapahtui muutama
14635: päivä sitte, voipi käydä niin, että tällaisella kannalla ei ole min-
14636: käänlaisia toiveita päästä vaikutukseen, mutta onhan minulla kui-
14637: tenkin tilaisuus lausua se toivomus, että me voisimme tämmöi-
14638: sessä pienessä asiassa ojentaa veljes- tai sisaruskäden sille ryh-
14639: mälle, joka niin hartaasti on toivonut tämmöistä määräystä tähän
14640: ponteen. Eihän ollenkaan ole ollut puhetta siitä, niinkuin joku
14641: puhuja täällä näkyi olettaneen, että eduskunta asettaisi tämän
14642:                     Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
14643: ---------------------                               ·----~------··-----
14644: 
14645: 
14646: 
14647: 
14648: lautakunnan semmoisenaan. Ei millään tavalla. Näkyyhän sel-
14649: västi tästä valiokunnan mietinnöstä, että se ehdottaa että Kirjalli-
14650: suuden Seura yhdessä muiden tieteellisten ja kirjallisten seurojen
14651: kanssa tämmöisen lautakunnan asettaisi, ja tämä pieni lisä-ehdotus
14652: toisessa ponnessa sisältää vaan , että eduskunta sCJ.isi siihen valita
14653: neljä jäsentä.
14654:        Täällä on sitte puhuttu myöskin mietinnön takaisin lähettä-
14655: misestä valiokuntaan siinä tarkoituksessa, että perustelut muutet-
14656: taisiin. Voihan niinkin tapahtua, se on kyllä usein ennenkin ta-
14657: pahtunut, mutta pelkään puolestani, että kun valiokunta on mie-
14658: lipiteensä lausunut, sillä ei ole sen parempaa ehdotettavana. U s-
14659: kallan siis edelleen kunnioittaen pyytää että eduskunta hyväksyisi
14660: valiokunnan mietinnön.
14661: 
14662:       Ed. Rosenqvist V. T.: J ag skall endast hålla mig tili den
14663: fråga uti föreliggande ärende, som hufvudsakligast har berörts
14664: vid diskussionen i dag, d. v. s. det förslag, som framträder uti ut-
14665: skottsbetänkandets klämmar, och det, som ingår i reservationen.
14666: J ag kan för min del icke helt och hållet förneka, att det ligger
14667: någonting berättigadt uti betänkandets andra kläm, liksom jag
14668: också icke kan godkänna, att man har kallat den delegation af 4
14669: personer, som representationen skulle utse, till en censurkomite.
14670: Det skulle denna delegation ju på intet sätt utgöra. Detta oak-
14671: tadt kan jag icke godkänna utskottets betänkande. Förslaget där
14672: synes mig först och främst vara opraktiskt. Det är opraktiskt,
14673: att landtdagen utser medlemmar uti en literär delegation. Och
14674: för det andra är jag öfvertygad om att det man åsyftat med dessa
14675: 4 personers väljande icke på något sätt kommer att realiseras.
14676: Jag fäster mig nu icke vid att det i betänkandet säges, att det till-
14677: hör dem att se tili, att de inom landtdagen härskande åsikterna
14678: och tänkesätten komma tili sin rätt vid vai af litteratur; det är ju
14679: själffallet fullkomligt omöjligt för någon att taga reda på hvilka
14680: åsikter och tänkesätt, som härska i landtdagen.         Jag tror att
14681: detta redan påpekats vid diskussionen undcr föregående plenum.
14682: Men den andra synpunkten, -som tvifvelsutan har mera berätti-
14683: gande, kan icke häller förvärkligas, nämligen att dessa 4 personer
14684: skulle kunna förhindra att ensidiga synpunkter blefve gällande.
14685: Här har nog redan tillräckligt framhållits, hurusom det är omöj-
14686: ligt för en el!er två personer, som möjligen hysa ifrån Litteratur-
14687: sällskapets bestyrelse afvikande åsi.kter, att genomdrifva sin åsikt.
14688: Det gäller ju nu här att skapa garantier för att denna rundliga
14689: summa, hvarom anhållan göres, skall komma att användas på det
14690: bästa möjliga sätt tili befordran utaf god litteratur på finska språ-
14691: ket. De faktorer, som åstadkomma dessa garantier, äro väl sak-
14692: kännedom och erfarenhet, och båda dessa faktorer förefinnas,
14693:               Määrärahasta suomalaiseen kirjallisuuteen.         1525
14694: 
14695: såvidt jag förstår, hos Finska Litteratursällskapet. Men då kan
14696: man uppställa frågan: Förefinnes också inom detta sällskap god
14697: vilja att verkligen taga hänsyn tili olika meningsriktningar och
14698: olika åsikter. Jag för min del tror att en sådan god vilja finnes
14699: inom detta sällskap. Men skulle den icke finnas där, så är jag
14700: öfvertygad om, att saken i intet afseende blefve bättre, om en
14701: fyramannanämd utaf landtdagen utsåges. Dessutom böra vi ju
14702: erinra oss, att Finska Litteratursällskapet, enligt förslaget uti re-
14703: servationen, icke endast har att aflämna redogörelse för landt-
14704: dagen, utan äfven, hvad som är af ännu större vikt och som jag
14705: anser att i intet afseende får utelämnas, att detta anslag beviljas
14706: blott på 3 ar. Har detsamma då i något afseende blifvit miss-
14707: brukadt, så beviljas det icke mera eller också beviljas det under
14708: andra vilkor. Redan denna möjlighet skall väl utgöra en maning
14709: för Finska Litteratursällskapet att taga hänsyn tili alla berättigade
14710: fordringar, som framställas med hänsyn tilllitteraturen uti landet.
14711:        En ärad talare har här framhållit att, ifall man antoge re-
14712: servationen och således utskottsbetänkandets andra kläm helt och
14713: hållet lämnades bort, däraf skulle följa, att Finska Litteratursäll-
14714: skapet icke ens behöfde förstä.rka sig med representanter från an-
14715: dra sällskap. Detta är nu emellertid icke fallet. Läser man be-
14716: tänkandet, så finner man, att det är allas mening att Litteratur-
14717: sällskapet skall förstärkas ; och detta står därför fast, om också
14718: detta icke uttryckligen utsäges i klämmen. Kortligen : J ag ber
14719: att få förorda reservationen.
14720: 
14721:        Ed. Kairamo: Olen pakotettu lyhyesti oikaisemaan erään
14722: kohdan ed. Gustafssonin lausunnosta, joka johtuu ilmeisestä vää-
14723: rinkäsityksestä. Olen käsittänyt anomusvaliokunnan mietinnön si-
14724: ten, että sen kautta matkarahain myöntäminen tulisi ainakin sään-
14725: nölliseksi, kenties pakolliseksi. Ensimäisestä lausunnostani käy
14726: kyllin selville, etten suinkaan tahtoisi vastustaa näiden varain
14727: käyttämistä myöskin tarkoituksia varten maan ulkopuolella.
14728: Mutta en tahtoisi tehdä matkarahain myöntämistä pakolliseksi,
14729: vaan tahtoisin tässäkin suhteessa myöntää Suomalaiselle Kirjalli-
14730: suuden Seuralle täyden vapauden harkita ja päättää, tarvitaanko
14731: ja missä määrin tämmöisiä matkarahoja myöntää. Minulla on
14732: siis se luottamus tähän seuraan, jota ed. Gustafsson kaipasi lau-
14733: sunnossani, ja olen siis juuri samalla kannalla, jonka käsitin
14734: olevan myöskin ed. Gustafssonin.
14735:        Me olemme nyt eduskunnan istuntoajan keskivaiheilla.
14736: Verrattain vähän on eduskunta vielä saanut aikaan, ja tavaton on
14737: se työtaakka, joka lepää meidän hartioillamme. Olemme siinä
14738: asemassa, että huolella ajattelemme, voimmeko todellakin täyttää
14739: niitä suuria vaatimuksia ja toivomuksia, joita kansa edustajilleosa
14740: IS26               Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
14741: 
14742: 
14743: asettaa. Ja varmuudella voimme sanoa, että eduskunnan työaika
14744: aina vastedeskin tulee olemaan niukka.     Totta tosiaan tuntuu,
14745: kuin meillä ei olisi syytä lähteä hakemaan kaikenmoisia pikku-
14746: tehtäviä eduskunnan varsinaisten tehtävien ulkopuolelta, tehtäviä,
14747: joita ei mikään eduskunta vielä ole huomannut käytännöllisiksi ja
14748: tarkoituksenmukaisiksi.
14749: 
14750:       Ed. Helkiö: Valiokunnan mietinnössä sivulla 2 lausutaan,
14751: että kansallisen sivistyksen lujin pohja on kansan omakielisessä,
14752: arvokkaassa ja sen oman hengen mukaisessa kirjallisuudessa. Tä-
14753: mä lienee epäilemättä oikein, ja sellaisen syntymiseksi tulee jokai-
14754: sen sivistyskansan uhrata työtä ja varoja, jos se tahtoo suorittaa
14755: tehtävänsä kansojen suuressa sisaruspiirissä. Mutta kun nyt on
14756: kysymys kymmenien tuhansien markkojen myöntämisestä Suoma-
14757: laisen kirjallisuuden kartuttamiseksi, niin herättää se luonnollisesti
14758: syvää vastuunalaisuuden tuntoa jokaisessa kansamme tulevaisuutta
14759: ajattelevassa ja painetun sanan vuosisatoihin ulottuvaa vaikutusta
14760: käsittävässä kansamme j äsenessä.        Nousee vastustamattomaHa
14761: vakavuudella eteen kysymys, saadaanko tällä rahamäärällä jaloa,
14762: arvokasta ja kansan oman hengen mukaista kirjallisuutta. · Eh-
14763: käpä saadaan, ehkäpä ei. Ei voitane salata, että maamme sadoissa
14764: kodeissa löytyy tuhansia kansalaisia, jotka ovat joutuneet tätä sa-
14765: laisesti epäilemään. Ja tätä epäilystä ei voitane tuomita aivan ai-
14766: heettomaksi, jos tarkastetaan, minkälaista alkuperäistä ja kään-
14767: nös-kirjallisuutt~ on viime vuosien kuluessa maamme Iukevalie
14768: yleisölle ja sen kasvavalle kansalle tarjottu. Tämä kirjallisuus
14769: ei suinkaan aina ole ollut arvokasta, ja vielä vähemmän se on ol-
14770: lut kansamme oman hengen mukaista, siveellisesti jaloa. Usein
14771: on laita ollut päinvastoin. Ja tämä on asiantila, joka tällaisena
14772: uhrauksen hetkenä saattaa tosiaankin huolettaa. Tähän seikkaan
14773: viittaa valiokuntakin mietinnössään, kun se sivulla 3 sanoo, ettei
14774: suinkaan aina parhain ja vakavin kirjallisuus ole tullut käänne-
14775: tyksi, ja samoin, että kaunokirjallisuuden alalla valitetaan synty-
14776: vän usein heikkoja teoksia. En tiedä, mistä syystä tämä ala-arvoi-
14777: suus, tämä heikkous yleensä katsottanee kirjallisuuteemme tulevan.
14778: Voinee sitä aavistaa. Siitä voinee kyllä olla eri mieliä. Niinpä
14779: valiokunta esim. viittaa siihen, ettei hyvällä kirjallisuudella ole tar-
14780: peeksi suurta menekkiä. Sanotaan, että kysyntä synnyttää tuotan-
14781: non. Mutta tästä me saisimme verrattain huonon käsityksen kir-
14782: jailijoittemme moraalista. Mietinnössä sanotaan myöskin, ettei
14783: kirjailijoilla monestikaan ole ollut riittävästi aineellisia varoja
14784: uhratakseen tarpeeksi aikaa kypsyneiden teoksien luomiseen .Me
14785: kristillismieliset kansalaiset käsitämme kyllä nämä syyt olevan
14786: olemassa. Mutta perussyyt tähän ilmiöön käsitämme löytyvän
14787: siinä, että kansa yleensä ja monet sen kirjailijakyv.yt ovat vie-
14788:              Määrärahasta suomalaiseen kirjallisuuteen.
14789: 
14790: 
14791: raantuneet raamatun yksinkertaisesta, suurenmoisesta ja oikea-
14792: mielisestä sanasta ja hengestä. Kun aivan hyvin tunnen valit-
14793: sijoitieni - ainakin sen suuren osan - katsantokannan tässä
14794: asiassa ja tiedän monen syvästi surevan sitä, että kirjallisuuteen
14795: on ilmestynyt epäilyttävä määrä teoksia, joita ei hyvällä omalla
14796: tunnolla voi laskea lastensa käsiin sen luettavaksi, niin olen tä-
14797: män tahtonut tuoda esiin, varsinkin kun itse puolestani myöskin
14798: tunnen suurta vastuunalaisuutta siitä, mihin nyt kansan varoja
14799: aijotaan käyttää. Kuitenkin kannatan näiden varojen myöntä-
14800: mistä, toivossa, että huonon kirjallisuuden sijaan mahdollisim-
14801: man parasta saataisiin, sillä rakastan sitä, että kansamme kirjal-
14802: lisuus kukoistaisi. Olenkin lausunut tämän vain sentähden, että
14803: se, joka näitä varoja vastaisuudessa tulee hoitamaan, tätäkin
14804: puolta kansamme katsantokannasta tahtoisi huomioon ottaa.
14805:        Muuten pidän tarpeettomana tämän mietinnön palautta-
14806: mista valiokuntaan. Kannatan puolestani tähän liitettyä vasta-
14807: lausetta, siinä luottamuksessa, että tätä tietä myöskin ne mieli-
14808: piteet, joita tässä esiin toin, tulevat huomioon otetuiksi.
14809: 
14810:          Ed. Käkikoski: Anomusvaliokunnan puheenjohtajan lau-
14811: sunnossa oli eräs kohta, joka hiukkasen kaipaa, sanoisinko oikai-
14812: sua tai täydennystä.     Anomusvaliokunnan puheenjohtaja, neiti
14813: Hagman selitti syyt, joiden johdosta valiokunta oli ehdottanut
14814: varoja myönnettäväksi kolmeksi vuodeksi, ja mainitsi huomat-
14815: tavana syynä sen, että valiokunta olisi ajatellut, että yritys olisi
14816: ikäänkuin jonkinmoista kokeilua, että nämä varat voitaisiin kiel-
14817: :t:ääkin. Ensi hetkessä minä en voinut ymmärtää, että sellaista
14818: olisi lausuttu, mutta koska edustaja Rosenqvist, joka on myös
14819: anomusvaliokunnan jäsen, myöskin viittasi siihen, niin on kyllä
14820: mahdollista, että tämmöistä on lausuttu, mutta minun tietääkseni
14821: .se on lausuttu ainoastaan sivumennen, ainakaan ei ole ollut vai-
14822: kuttavana syynä tämmöiseen päätökseen se, että olisi ajateltu,
14823: että tämä kannatus kiellettäisiin tai että se olisi ikäänkuin ko-
14824: keeksi, vaan kyllä todellakin valiokunta ajattelee, että tämä raho-
14825: jen myöntäminen tulisi pysyväiseksi, ettei se olisi ollenkaan het-
14826: ken oikuista riippuvainen, vaan olisi todellakin pysyväisesti las-
14827: kettu perustus suomalaisen kirjallisuuden kehitykselle.      Mutta
14828: minkä takia ei ehdotettu epämääräistä aikaa, johtui minun ym-
14829: märtääkseni, ainakin minun päätökseeni vaikutti se, että luultiin
14830: muodollisista syistä sopivan paremmin tuommoinen ehdotus kol-
14831: meksi vuodeksi, mutta ajateltiin, että se aina kolmen vuoden ku-
14832:  luttua uudistettaisiin. Ei se nyt johdu siitä, että olisi kolmi-
14833: vuotiskautta pidetty varainhoitokautena, sillä tiedämmehän, että
14834: varainhoitokausi ei ole kolme vuotta, mutta lausuttiin se syy, että
14835: edustajain valtakirjat ovat kolmeksi vuodeksi annetut, ja olisi asi-
14836: IS28                 Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
14837: 
14838: 
14839: allista, että varat myönnettäisiin juuri siksi ajaksi, jolloin edus-
14840: tajain valtakirjat ovat voimassa.
14841:         Sitten ed. Heikkilän lausunnossa oli eräs kohta, jota
14842: tahtoisin oikaista. Hän lausui, että vastalauseen tekijät olisivat
14843: tahtoneet sulkea kirjallisesta      toimikunnasta        pois    kaikki
14844: muut tieteelliset ja kirjalliset seurat, paitsi Kirjallisuudenseuran
14845: Kyllä se on meille aivan vieras ajatus, ei sellaista ajatusta ole ollut.
14846: Me, jotka emme ole hyväksyneet valiokunnan toista pontta sem-
14847: moisenaan, me olemme hyväksyneet ensimmäisen, jossa on sanat:
14848: ,,esitettyjen perusteiden mukaisesti", ja niihin ,perusteihin" kuu-
14849: luu se, että Kirjallisuuden Seura yhdessä toisten tieteellisten seu-
14850: rojen valitsemien henkilöiden kanssa näitä asioita hoitaisi.
14851:         Vielä on kolmas seikka. Ed. Vuorimaa puolustaessaan va-
14852: liokunnan mietintöä sitä kritiikkiä vastaan, mitä on tehty sen muo-
14853: don johdosta, sanoi, että tämä ei ole muodoltaan huonompi eikä
14854: parempi kuin muutkaan mietinnöt. Onko se huonompi tai pa-
14855: rempi, sitä en minä ensikertalaisena voi arvostella aivan tarkasti,
14856: mutta minun mielestäni tämmöinen puolustustapa ei ole sopiva,
14857: vaan minä anomusvaliokunnan jäsenenä, kantaissani varsin suu-
14858: reksi osaksi edesvastausta tämän mietinnön heikoista puolista, en
14859: tahdo ruveta puolustamaan sitä tällä tavalla. Jos on heikkoutta
14860: muissakin mietinnöissä, niin se ei oikeuta meitä millään ehdolla
14861: tekemään heikkoa työtä, vaan kyllä meidän täytyy ottaa se kri-
14862: tiikki vastaan, minkä me saamme ja koettaa tehdä niin hyvää
14863: työtä kuin voimme. Ja jos kritiikki tosiaankin on oikeutettua.
14864: niin en minä tahdo olla mukana torjumassa sitä semmoisella
14865: syyllä. Samalla kun mainitsen tästä ed. Vuorimaan lausunnosta,
14866: niin tahdon myös, koska siihen nyt on aihetta, lausua mielipahani
14867: siitä tavasta, jolla valiokunnan puheenjohtaja ensimmäistä kertaa.
14868: keskusteltaessa puolusti tämän valiokunnan mietinnön muotoa.
14869:  Se syy, että on edustajia, jotka valitettavista historiallisista syistä
14870: ovat oppineet suomenkieltä vasta aikaihmisinä, eivätkä siitä
14871: syystä voi vapaasti, aivan täydellisen virheettömästi .käyttää pu-
14872: heessaan suomenkieltä, ei millään ehdolla oikeuta meitä puolusta-
14873: maan valtiopäiväin asiakirjojen huonoa muotoa. Onnetonta olisi,
14874:  jos me ensikertalaiset tämmöisillä syillä koettaisimme torjua kri-
14875: tiikkiä, vaan kyllä se on parempi, että me, ensikertalaiset niin-
14876: kuin muutkin, otamme kritiikin vastaan koko sen ankaruudessa.
14877:  Se on ainoa keino kasvattaaksemme tätä eduskuntaa pyrkimään
14878: niin korkeita ihanteita kohden työn täydellisyyden suhteen kuin
14879:  suinkin mahdollista on.
14880: 
14881:      Ed. Vuolijoki. Väinö: Pyysin puheenvuoroa parin lau-
14882: sunnon johdosta, joita en mielestäni saa jättää sinään ohi me-
14883: nemään.
14884:               Määrärahasta suomalaiseen kirjallisuuteen.           I$29
14885: ---------                                           ---- ----
14886: 
14887:        Ed. Palmen täällä antoi lausunnon, joka ei paljoa eronnut
14888: siitä ennen valtiopäiviä kuullusta lausunnosta, jonka espissanka-
14889: rit näistä valtiopäivistä olivat antaneet: ne ovat ,pöbellandtdag",
14890: roskaväkivaltiopi;iivät. Mielestäni vapaaherra Palmenin ja tä-
14891: män lausunnon välillä ei ollut juuri suurta eroa. Olemme kuul-
14892: leet, että täällä on tekeillä jonkunlainen koalisatsioonihallitus. Oli-
14893: sin luullut, että läheneminen mielipiteissä olisi tapahtunut oikealta
14894: keskelle eikä keskeltä päin oikealle, mutta tämä lausunto todistaa,
14895: että läheneminen tapahtuukin niin päin. Ed. Palmen viittasi pu-
14896: heessaan m. m. sosiaalidemokraattisten edustajain kypsymättömyy-
14897: teen ja siihen hävittömään vastustushaluun, joka muka olisi il-
14898: mennyt. Minä kyllä käsitän ed. Palmenin äkäisyyden ja hermos-
14899: tumisen varsinkin, kun hän tässä yht~ydessä mainitsee valiokuntaa
14900: itsessään, sillä tämän asian ei olisi pitänyt antaa syytä niin perin
14901: hermostuneeseen lausuntoon, kuin minkä vapaaherra Palmen an-
14902: toi. Pitäisihän voida ymmärtää,, että, vaikka annammekin Kir-
14903: jallisuuden Seuran entiselle työlle kaiken arvon, kuitenkin meidän,
14904: nuorten, maailmankatsomus suuresti eroaa niiden vanhojen her-
14905: rojen maailmankatsomuksesta, jotka ovat Kirjallisuuden Seuran
14906: johdossa.
14907: 
14908:       Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
14909:       Ed. Vuolijoki: Se, mitä he pitävät sopivana ja hyvänå ja
14910: oikeana, ei aina meidän mielestämme ole sitä.        Ja he kirjalli-
14911: suutta valitessaan valitsevat tietysti sen mukaan, mitä he pitävät
14912: oikeana, ja silloin jäävät ne näkökohdat huomioon ottamatta,
14913: jotka me tahtoisimme huomioon otettavaksi. Luulen että esim.
14914: sellaiset merkkiteokset, muutamia mainitakseni, kuin Darwinin
14915: ja Hreckelin, tai sanoaksemme Marxin, Lassallen tai Voltairen ja
14916: Renanin teokset vielä hyvin kauan saavat odottaa suomeksi jul-
14917: kaisemista, jos tämä asia yksinomaan jää Kirjallisuuden Seuran
14918: huoleksi.
14919:        Toinen lausunto oli viime istunnosta, ed. Danielson-Kal-
14920: marin. Hän sanoi, että jos tällaisia ehtoja pannaan, niin jääköön
14921: koko homma sikseen. Ainakin ajatus oli tämä, sanoja en tarkoin
14922: muista. Minun täytyy sanoa, että tämä lausunto tuntuu hyvin
14923: omituiselta siltä taholta, jolla on tahdottu suomalaisuuden ja Suo-
14924: malaisen kirjallisuuden harrastus ottaa monopooliksi. Minä jä-
14925: tän eduskunnan arvosteltavaksi, minkälaista Suomalaisen kirjal-
14926: lisuuden harrastusta se on, jos tästä syystä, että eduskunta kysy-
14927: myksessä olevaan komiteaan valitsisi neljä jäsentä, koko asia jä-
14928: tettäisiin sikseen.
14929:        Täällä ovat jotkut puhujat, muistaakseni ed. Käkikoski,
14930: kysyneet, millä oikeudella me puhumme kansan syvien rivien ni-
14931:                     Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
14932: 
14933: 
14934: messä. Me puhumme sillä oikeudella, että ne ovat valinneet mei-
14935: dät, me puhumme sillä oikeudella, että ne rivit, jotka ovat meidät
14936: valinneet, ovat syvempiä, kuin ne, jotka ovat valinneet ed. Käki-
14937: kosken.
14938:        Itse puolestani en pidä valiokunnan mietintöä erittäin on-
14939: nistuneena. Pidän tämän tavankin, että eduskunta valitsisi neljä
14940: jäsentä, vähemmän onnistuneena. Mutta minusta tässä ei ole
14941: muuta valittavana. En tahtoisi enää asiaa valiokuntaan palau-
14942: tettavaksi. Luulen, ettei se paljoakaan siellä parane. Paremman
14943: puutteessa olen valmis hyväksymään valiokunnan mietinnön sel-
14944: laisenaan.
14945: 
14946:       Ed. Danielson-Kalmari: Edellisen puhujan lausunto pa-
14947: kottaa minua sanomaan muutamia sanoja. Minä viittasin viime
14948: kerralla siihen, että mahdollisesti eduskunnan päätös voisi muut-
14949: tua sellaiseksi, että saattaisi olla parempi, jos rahamääräyksestä
14950: ei tulisi mitään, ja minä pysyn tässä ajatuksessa. Se ei tapahdu
14951: siitä syystä että sillä taholla, johon minä kuulun, oltaisiin kos-
14952: kaan ajateltu että suomalaisen kirjallisuuden kartuttaminen olisi
14953: meidän monopoolimme. Sellaisen ajatuksen lausuminen on suo-
14954: rastansa naurettava, siihen ei ole minkäänlaista aihetta..     Mutta
14955: tätä asiaa, suomalaisen kirjallisuuden kartuttamista, voi lämpi-
14956: mästi harrastaa, vaikkakin on vakuutettu, että sen eduksi ehdote-
14957: tut toimenpiteet ovat kerrassaan sopimattomia. Ja minä olen va-
14958: kuutettu, että jos eduskunta nyt pyrkisi, kun sillä ensi kerralla
14959: näennäisesti on siihen tilaisuutta, valitsemaan jäseniä tämän ta-
14960: paiseen toimikuntaan, niin se olisi onneton teko, siitä syystä, en-
14961: sinnäkin, että se tällä alalla juuri, jossa on kysymys kirjallisuu-
14962: desta, olisi mitä pahin harhaisku, se vahingoittaisi sitä asiaa, joka
14963: täällä on kysymyksessä; ja lisäksi se houkuttelisi eduskunnan
14964: uralle, joka monessa muussakin asiassa voisi viedä ihan harhaan.
14965: Se olisi kirjallisuuteen nähden, ymmärtääkseni, harhaisku sentäh-
14966: den että se saattaisi esille aivan toisenlaisia näkökohtia, kuin ne
14967: ovat, joiden pitää olla määrääjinä.
14968:        Anomusvaliokunnan puheenjohtaja piti aivan luonnollisena,
14969: koska nyt kaikenlaiset seurat saavat valita edustajia tuohon toi-
14970: mikuntaan, että valtiopäivätkin valitsevat siihen jäseniä. Ja, ar-
14971: veli hän, jos nuo seurojen edustajat voivat joutua keskenänsä rii-
14972: taan ja jonkunlaista puoluetaistelua heidän välillä syntyä, niin
14973: mitä pahempaa siinä on, jos eduskuntakin valitsee puolueiden mu-
14974: kaan jäseniä tähän lautakuntaan.        Erotus on kuitenkin se, että
14975: kaikki ne seurat, jotka tulisivat olemaan tuossa lautakunnassa
14976: edustettuina, saisivat tämän oikeuden sentähden että ne edustavat
14977: ja ajavat jotakin kirjallista tointa, ja ovat jonkun erityisen kirjal-
14978: lisen alan edustajia, kun sitä vastoin valtiopäiväin edustajat tässä
14979:               Määrärahasta suomalaiseen kirjallisuuteen.          1531
14980: 
14981: lautakunnassa olisivat ainoastaan valtiollisten puolueharrastusten
14982: edustajia.
14983:        Vielä muuan muistutus. Eduskunta ei voi valita näitä jä-
14984: seniä, hankkimatta ensin siihen itsellensä hallitsijan suostumusta.
14985: Katsommeko tosiaankin tämän vaalin sellaiseksi, että meidän on
14986: välttämätöntä jättää koko tämä kysymys, tämä kirjallisuuden kar-
14987: tuttamisen edistäminen, riippumaan siitä, arvosteleeka hallitsija,
14988: arvostelevatko hänen neuvonantajaosa sen sopivaksi, että edus-
14989: kunta valittujen jäsentensä kautta on tieteellisten ja kirjallisten
14990: seurojen ohella päättämässä mainittujen varojen käyttämisestä.
14991: 
14992:       Ed. Piirssinen: En käsitä. mitä yhteyttä tällä sivistysky
14993: symyksellä, joka nyt on esillä, on niiden nuhteiden kanssa, joita
14994: me olemme vapaaherra Palmenilta saaneet. Minä kuitenkin roh-
14995: kenen ajatella, että se on sellaista suurta asiallisuutta, jota meidän
14996: täytyy oppia kokemaan tai ymmärtämään. En tahdo paljon poi-
14997: keta asiasta, mutta kun muut ovat pitäneet pitkiä saarnoja siitä,
14998: miten eduskunnan työ tulee onnistumaan ja miten ei, niin tahtoi-
14999: sin lisätä siihen mietintöön, jossa lausuttiin, ettei se ole joukko
15000: joka määrää j. n. e. vaan se on kyky, joka täällä eduskunnassa
15001: lopullisesti ratkaisee ja vie voittoon, ettei kyky yksin riitä, vaan
15002: meillä sosiaalidemokraateilla on vielä muuhunkin uskoa, meillä
15003: on uskoa asiamme oikeuteen ja me uskomme, että sen lopultakin
15004: täytyy voittaa.
15005:        No niin, noista nuhdesaarnoista minä pääsin semmoiseen
15006: käsitykseen, että niillä oli tarkoituksena sovittaa tähän se vanha
15007: suomalainen sananlasku, että ,suutari pysyköön lestissään" ja työ-
15008: väenluokan edustajat pitäkööt su1,msa kinni, kun on kysymys si-
15009: vistyskysymyksistä, eivät he niistä mitään ymmärrä. Semmoinen
15010: hieno viittaus siinä lausunnossa huokui. Mutta minun mielestäni
15011: kuitenkin sosialistitkin ovat uskaltaneet puhua senvuoksi, että
15012: heillä nyt kumminkin on henkisiä harrastuksia, vaikka he ovat ol-
15013: leetkin pakoitetut niitä tukahduttamaan, kun kuuluvat tuohon
15014: luokkaan, jonka täytyy henkisiä harrastuksiaosa syrjäyttää ja
15015: elättää itseänsä ruumiillisella työllä. Myöskään ne vastustavat
15016: lausunnot, joita täällä on niin lukuisasti satanut, eivät kykene
15017: sitä tosiasiaa poistamaan, että nim. taide ja kirjallisuus ovat ol-
15018: leet suljettu ala, jossa työväen luokalla on ollut hyvin vähän te-
15019: kemistä, ja jonka hedelmistä työväenluokka on hyvin vähän pääs-
15020: syt osalliseksi. Ja minä luulen, ettei kukaan muu niin hyvin kuin
15021: työväenluokan edustajat tai ne, jotka ovat nimenomaan itse kär-
15022: sineet tuosta ulossulkemisesta, ymmärrä, mitä kirjallisuus kai-
15023: paisi nimenomaan köyhälistöön nähden, eikä siis tältä kannalta
15024: suinkaan ole kohtuutonta toivoa, että tuonne valiokuntaan pääsisi
15025: yksi tai korkeintaan kaksi henkilöä tuomaan niittenkin toiveita
15026: 1532               Istunto I7 p. syyskuuta 1907.
15027: 
15028: 
15029: julki, jotka tähän saakka ovat melkein kokonaan olleet sivistyk-
15030: sestä, tieteestä ja taiteesta osattomia. Sitäpaitsi on täällä jokai-
15031: nen tunnustanut, että esiintyy kirjallisuudessakin eri suuntia ja
15032: tämä jo mielestäni on kyllin pätevä syy puoltamaan valiokunnan
15033: mietintöä ja sillä muutoksella, jonka minä esitin, että jäsenluku
15034: tulisi viideksi.
15035:        Neiti Käkikoski sanoi, että minä olisin sanonut pelättävän
15036: arvostelua ja että olisin lausunut jotakin sellaista toivomusta.
15037: että tämän apurahan avulla pitäisi ala-arvoisen kirjallisuuden tul-
15038: vaa lisätä. Sitä minä en suinkaan sanonut, vaikka minä sanoin,
15039: että toimikunta voi olla yksipuolinen arvostelussaan, kun siellä on
15040: yksipuoliset katsantokannat edustettuna. - Aivan lyhyesti sanoen,
15041: täällä ei ole kyetty sitäkään kumoamaan, ettei Kirjallisuuden
15042: Seuran jäsenehtona ole m. m. 24 markan suoritus, johon ei työläi-
15043: sillä ole varaa.
15044:        Neiti Käkikoski puhui hyvin vanhan ja meille tutun kau-
15045: niin laulun siitä, mitenkä köyhä lapsi lukee päre toisessa kädessä
15046:  ja toisessa kirja. No niin, jospa minä lisäisin tähän vielä sur-
15047: keamman kuvauksen semmoisista, joilla ei ole tähänkään tilai-
15048: suutta, joiden on täytynyt keskeyttää koulunsa ja jotka ovat pu-
15049: sertaneet itkua senvuoksi, että ne eivät ole päässeet kansakouluun.
15050: Ja jos minä vielä kertoisin, että täällä on sosiaalidemokraateissa
15051: paljon edustajia, joilla on semmoisia äänestäjiä, että niillä ei ole
15052:  edes pärettäkään panna palamaan - kun kerran niin koreasti
15053: täällä ruvetaan puhumaan, niin minäkin puhun sillä lailla.
15054:        Täällä on pilkattu kovasti sitä, että nämä vasemmistolaiset
15055: ovat niin nuoria ihmisiä. Minun mielestäni on hyvin hauska ny-
15056: kyaikana olla nuori, voi paljon paremmin olla aikansa mukana
15057: kuin jos olisi vanha, ja sitäpaitsi, nuoruus on semmoinen vika,
15058: että se häviää itsestään. (Hyvä).
15059: 
15060:        Ed. ai Ursin: Olen koettanut kuulla jotakuinkin tark-
15061: kaan niitä vastaväitteitä, joita on tehty tätä vaiiokunnan mietin-
15062: töä kokonaisuudessaan vastaan. Mutta minun täytyy sanoa, että
15063: ne ovat minun mielestäni olleet sangen heikot. Se oudostuttaa
15064: ehkä täällä oikeata puolta, jos minä sanon, että ne ovat olleet yhtä
15065: heikot kuin syyt poliisin lisäämiseksi.
15066:        Täällä on ed. Danielson-Kaimari puhunut - minä toivoin
15067: häneltä kuitenkin saavani kuulla jotakin enemmän - aivan yli-
15068: malkaisesti, että se ,vahingoittaa asiaa", se on ,harhaisku" ja
15069: ,,pitäisi olla aivan toisenlaisia näkökohtia" ja siihen suuntaan.
15070: Nämä ovat yleisiä lauseita, jotka eivät yhtään kohdistu ytimeen,
15071: joka täällä on esitetty aivan selvin sanoin, että 2 15 Suomen edus-
15072: kunnasta tahtoo tämmöisen takeen, s. t. s. 2 15 Suomen kansasta.
15073: Jos Sj 5 ei myönny siihen, niin olkoon menneeksi. Mutta emme me
15074:               Määrärahasta suomalaiseen kirjallisuuteen.          1533
15075: 
15076: anna tälle toiminnalle silloin minkäänlaista luottamusta. Arvat-
15077: tavasti tämäkin päätös, joka tässä luultavasti sukeutuu, on alku
15078: siihen suuntaan, jota on ennustettu ja jonka ed. Tainio konsent-
15079: reerasi sanoihin, että ,kuherruksen perästä tulee kohta häät".
15080: Nämä häät taitavat olla jo ehkä ensi sunnuntaina ja jos ne eivät
15081: ole silloin, niin tulevat hiukan myöhemmin.
15082: 
15083:        Ed. Huoponen: Vaikka kysymys so tuhannen markan myön-
15084: tämisestä Kirjallisuuden Seuralle on jo kQlmessa istunnossa jou-
15085: tunut perinpohjaisen harkinnan alaiseksi, on mielestäni eräs näkö-
15086: kohta vielä jäänyt koskettelematta, johon tahtoisin aivan lyhy-
15087: käisesti kajota.
15088:        Jos valiokunnan mietintö hyväksytään, tietää se, että edus-
15089: kunta asettaa nelihenkisen sensuurin. Selvää on, että jokainen
15090: puolue tietysti valitsee tähän toimeen ensimäiset luottamusmie-
15091: hensä, jotka kaikin puolin voivat tätä kunniakasta ja ansiokasta
15092: tehtävää hoitaa kansan onneksi ja menestykseksi. Otaksutaan
15093: nyt, että kaikkien puolueiden luottamusmiehet eivät asu pääkaupun-
15094: gissa, ajatellaan, että vasemmistolaiset valitsevat luottamusmie-
15095: hensä esim. Turusta tai Oulusta. Onko nyt mahdollista, että nämä
15096: miehet saapuvat jokaiseen Kirjallisuuden Seuran toimeenpane-
15097: maan kokoukseen vai pitäisikö heidän vakituisesti muuttaa pää-
15098: kaupunkiin tätä tointa hoitamaan? Joka tapauksessa tämän mie-
15099: tinnön hyväksyminen tietää sellaista toimenpidettä, että eduskun-
15100: nan tulee noille luottamusmiehille maksaa palkkaa. Tulee siis
15101: eduskunnan varsinaisia virkajärjestöjä muodostettavaksi. Jos nyt
15102: sosialistien kannalta tätä asiaa katselee, niin tiedämmehän, että
15103: heidän ohjelmaansa kuuluu paljo palkkaa ja vähä työtä, tai ainakin
15104: niin lyhyt työaika kuin mahdollista, jotenka siis selvää on, ettii.
15105: eduskunnan myöskin tulee määrätä jotenkin korkea palkka näille
15106: luottamusmiehille.
15107:         Ja kuten ensimäisessä istunnossa on osotettu, niin tämä
15108: periaate veisi äärettömän laajalle moninaisilla aloilla, kun epäile-
15109:  mättä kaikille niille seuroille ja yhdistyksille, jotka henkisillä tai
15110:  taloudellisilla aloilla meidän maassamme toimivat, myös pitäisi
15111:  valita erityiset tarkastajat, joiden tulee saada nauttia palkkaa.
15112:  Siitä tulisi semmoinen virkakoneisto, ettei kaksisatainen edus-
15113:  kunnan jäsenistö siihen riittäisi, vaan sen pitäisi olla monenker-
15114:  tainen. Onko tässä vaatimuksessa, jos sitä johdonmukaisesti ru-
15115:  vetaan noudattamaan, mitään yhdenmukaisuutta sen huudon kans-
15116:  sa, joka vaaliagitatsioonin aikana oli niin yleinen, että Suomi on
15117:  virkamiesten luvattu maa, että virkapaikkoja ja -palkkoja on vä-
15118:  hennettävä? Eiköhän päinvastoin tämän mietinnön hyväksymi-
15119: nen tiedä, että Suomen virkamieskoneistoa monenkertaisesti lisä-
15120:  tään?
15121: 1534               Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
15122: 
15123: 
15124:       Olen tahtonut ainoastaan tämän näkökohdan merkille pan-
15125: tavaksi, ja pidän puolestani jo Suomea kyllin virkamiesten luvat-
15126: tuna maana, jottei enää muuta virkamieskoneistoa tarvita. Jos
15127: Kirjallisuuden Seura käyttää väärin tätä luottamusta, niin edus-
15128: kunta ei vastedes myönnä varoja, ja sillä hyvä.
15129: 
15130:        Ed. Palmen: Minua kummastuttaa, kuinka ihmisen muisti
15131: voi olla lyhyt. Näyttää siltä, kuin eräät jo olisivat kokonaan
15132: unohtaneet sen mielentilan, jota heidän puolueensa puhujissa huo-
15133: mattiin viime istunnon aikana. Bi ole syytä puhua hermostumi-
15134: sesta, jos muistetaan muutamia kohtauksia viime perjantain istun-
15135: nosta. Mitä minuun tulee, minä olen pysynyt tarkalleen siinä
15136: järjestyksessä, jonka V. J. 48 § suo jokaiselle meistä, puhua kai-
15137: ken sen laillisuudesta, mitä täällä tapahtuu. Ja kun täällä näkyy
15138: unohtuneen, mitä V. J :n 1 pykälä sisältää, että me edustamme
15139: Suomen kansaa eikä mitään erikoisryhmää, niin minä olen oikeu-
15140: tettu siitä muistuttamaan. Kun sen lisäksi kuulen, että yksi meidän
15141: kansamme kauniimpia muistoja, Kirjallisuudenseuran Bo-vuo-
15142: tista toimintaa, häväistään sillä tavalla, ettei törkeä tietämättö-
15143: myyskään enää riitä puolustukseksi, niin minä olen oikeutettu
15144: sitäkin vastustamaan. Ne sanat, jotka täällä lausutaan, ne kai-
15145: kuvat ympäri maata, niitä luetaan kaikkialla, ja jos tämmöinen
15146: kova syytös saa tulla lausutuksi ilman että sitä vastustetaan, arvel-
15147: laan siinä ehkä olevan jotakin perää. Sentähden katson olevani
15148: oikeutettu torjumaan tämmöisiä lausuntoja, varsinkin koska mi-
15149: nulla aikoinaan on ollut se kunniakas toimi, että sain antaa ku-
15150: vauksen siitä, mitä Kirjallisuudenseura 50 vuoden kuluessa on
15151: tehnyt.
15152:        Sen tulkinnan, minkä edustaja Vuolijoki ja Pärssinen tah-
15153: toivat antaa minun sanoilleni, jätän huoleti sikseen. Taidanpa
15154: vielä olla oikeutettu vastaamaan qeille, että jos joku tahtoo tah-
15155: rata muistoansa, hänep pitää tehdä se itse. Muut eivät sitä voi
15156: tehdä.
15157:        Mitä muuten minuun tulee, luulen tuntevani myötätuntoi-
15158: suutta köyhälistöäkin kohtaan. Tämä kanta alkoi 40 vuotta sitte,
15159: ja olen sen mukaan toiminut jokaikinen vuosi. Ei ole sitä maa-
15160: kuntaa Suomessa, jossa minulla ei olisi ollut tilaisuutta pitää
15161: esitelmiä, Savon saloilla, Karjalan kankahilla, Pohjanmaan vil-
15162: javilla tasangoilla, puhumattakaan lähimmistä maakunnista. Taa-
15163: jain rivien hyväksi olen koettanut toimia, vanhuuteni on antanut
15164: minulle siihen tilaisuutta. Voin myöskin vaktiuttaa rouva Pärs-
15165: siselle ymmärtävinäni, mikä etu on nuorilla, kun on pitkä vai-
15166: kutusaika edessään.
15167:        Mitä noihin arveluihin tulee jostakin koalisatsiooneista ja
15168: muusta, mitä täällä ennustettiin, se ei kuulu tähän, enkä ole siitä
15169:               Määrärahasta suomalaiseen kirjallisuuteen.          1533
15170: 
15171: anna tälle toiminnalle silloin minkäänlaista luottamusta. Arvat-
15172: tavasti tämäkin päätös, joka tässä luultavasti sukeutuu, on alku
15173: siihen suuntaan, jota on ennustettu ja jonka ed. Tainio konsent-
15174: reerasi sanoihin, että ,kuherruksen perästä tulee kohta häät".
15175: Nämä häät taitavat olla jo ehkä ensi sunnuntaina ja jos ne eivät
15176: ole silloin, niin tulevat hiukan myöhemmin.
15177: 
15178:        Ed. Huoponen: Vaikka kysymys so tuhannen markan myön-
15179: tämisestä Kirjallisuuden Seuralle on jo kQlmessa istunnossa jou-
15180: tunut perinpohjaisen harkinnan alaiseksi, on mielestäni eräs näkö-
15181: kohta vielä jäänyt koskettelematta, johon tahtoisin aivan lyhy-
15182: käisesti kajota.
15183:        Jos valiokunnan mietintö hyväksytään, tietää se, että edus-
15184: kunta asettaa nelihenkisen sensuurin. Selvää on, että jokainen
15185: puolue tietysti valitsee tähän toimeen ensimäiset luottamusmie-
15186: hensä, jotka kaikin puolin voivat tätä kunniakasta ja ansiokasta
15187: tehtävää hoitaa kansan onneksi ja menestykseksi. Otaksutaan
15188: nyt, että kaikkien puolueiden luottamusmiehet eivät asu pääkaupun-
15189: gissa, ajatellaan, että vasemmistolaiset valitsevat luottamusmie-
15190: hensä esim. Turusta tai Oulusta. Onko nyt mahdollista, että nämä
15191: miehet saapuvat jokaiseen Kirjallisuuden Seuran toimeenpane-
15192: maan kokoukseen vai pitäisikö heidän vakituisesti muuttaa pää-
15193: kaupunkiin tätä tointa hoitamaan? Joka tapauksessa tämän mie-
15194: tinnön hyväksyminen tietää sellaista toimenpidettä, että eduskun-
15195: nan tulee noille luottamusmiehille maksaa palkkaa. Tulee siis
15196: eduskunnan varsinaisia virkajärjestöjä muodostettavaksi. Jos nyt
15197: sosialistien kannalta tätä asiaa katselee, niin tiedämmehän, että
15198: heidän ohjelmaansa kuuluu paljo palkkaa ja vähä työtä, tai ainakin
15199: niin lyhyt työaika kuin mahdollista, jotenka siis selvää on, ettii.
15200: eduskunnan myöskin tulee määrätä jotenkin korkea palkka näille
15201: luottamusmiehille.
15202:         Ja kuten ensimäisessä istunnossa on osotettu, niin tämä
15203: periaate veisi äärettömän laajalle moninaisilla aloilla, kun epäile-
15204:  mättä kaikille niille seuroille ja yhdistyksille, jotka henkisillä tai
15205:  taloudellisilla aloilla meidän maassamme toimivat, myös pitäisi
15206:  valita erityiset tarkastajat, joiden tulee saada nauttia palkkaa.
15207:  Siitä tulisi semmoinen virkakoneisto, ettei kaksisatainen edus-
15208:  kunnan jäsenistö siihen riittäisi, vaan sen pitäisi olla monenker-
15209:  tainen. Onko tässä vaatimuksessa, jos sitä johdonmukaisesti ru-
15210:  vetaan noudattamaan, mitään yhdenmukaisuutta sen huudon kans-
15211:  sa, joka vaaliagitatsioonin aikana oli niin yleinen, että Suomi on
15212:  virkamiesten luvattu maa, että virkapaikkoja ja -palkkoja on vä-
15213:  hennettävä? Eiköhän päinvastoin tämän mietinnön hyväksymi-
15214: nen tiedä, että Suomen virkamieskoneistoa monenkertaisesti lisä-
15215:  tään?
15216: 1534               Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
15217: 
15218: 
15219:       Olen tahtonut ainoastaan tämän näkökohdan merkille pan-
15220: tavaksi, ja pidän puolestani jo Suomea kyllin virkamiesten luvat-
15221: tuna maana, jottei enää muuta virkamieskoneistoa tarvita. Jos
15222: Kirjallisuuden Seura käyttää väärin tätä luottamusta, niin edus-
15223: kunta ei vastedes myönnä varoja, ja sillä hyvä.
15224: 
15225:        Ed. Palmen: Minua kummastuttaa, kuinka ihmisen muisti
15226: voi olla lyhyt. Näyttää siltä, kuin eräät jo olisivat kokonaan
15227: unohtaneet sen mielentilan, jota heidän puolueensa puhujissa huo-
15228: mattiin viime istunnon aikana. Bi ole syytä puhua hermostumi-
15229: sesta, jos muistetaan muutamia kohtauksia viime perjantain istun-
15230: nosta. Mitä minuun tulee, minä olen pysynyt tarkalleen siinä
15231: järjestyksessä, jonka V. J. 48 § suo jokaiselle meistä, puhua kai-
15232: ken sen laillisuudesta, mitä täällä tapahtuu. Ja kun täällä näkyy
15233: unohtuneen, mitä V. J :n 1 pykälä sisältää, että me edustamme
15234: Suomen kansaa eikä mitään erikoisryhmää, niin minä olen oikeu-
15235: tettu siitä muistuttamaan. Kun sen lisäksi kuulen, että yksi meidän
15236: kansamme kauniimpia muistoja, Kirjallisuudenseuran Bo-vuo-
15237: tista toimintaa, häväistään sillä tavalla, ettei törkeä tietämättö-
15238: myyskään enää riitä puolustukseksi, niin minä olen oikeutettu
15239: sitäkin vastustamaan. Ne sanat, jotka täällä lausutaan, ne kai-
15240: kuvat ympäri maata, niitä luetaan kaikkialla, ja jos tämmöinen
15241: kova syytös saa tulla lausutuksi ilman että sitä vastustetaan, arvel-
15242: laan siinä ehkä olevan jotakin perää. Sentähden katson olevani
15243: oikeutettu torjumaan tämmöisiä lausuntoja, varsinkin koska mi-
15244: nulla aikoinaan on ollut se kunniakas toimi, että sain antaa ku-
15245: vauksen siitä, mitä Kirjallisuudenseura 50 vuoden kuluessa on
15246: tehnyt.
15247:        Sen tulkinnan, minkä edustaja Vuolijoki ja Pärssinen tah-
15248: toivat antaa minun sanoilleni, jätän huoleti sikseen. Taidanpa
15249: vielä olla oikeutettu vastaamaan qeille, että jos joku tahtoo tah-
15250: rata muistoansa, hänep pitää tehdä se itse. Muut eivät sitä voi
15251: tehdä.
15252:        Mitä muuten minuun tulee, luulen tuntevani myötätuntoi-
15253: suutta köyhälistöäkin kohtaan. Tämä kanta alkoi 40 vuotta sitte,
15254: ja olen sen mukaan toiminut jokaikinen vuosi. Ei ole sitä maa-
15255: kuntaa Suomessa, jossa minulla ei olisi ollut tilaisuutta pitää
15256: esitelmiä, Savon saloilla, Karjalan kankahilla, Pohjanmaan vil-
15257: javilla tasangoilla, puhumattakaan lähimmistä maakunnista. Taa-
15258: jain rivien hyväksi olen koettanut toimia, vanhuuteni on antanut
15259: minulle siihen tilaisuutta. Voin myöskin vaktiuttaa rouva Pärs-
15260: siselle ymmärtävinäni, mikä etu on nuorilla, kun on pitkä vai-
15261: kutusaika edessään.
15262:        Mitä noihin arveluihin tulee jostakin koalisatsiooneista ja
15263: muusta, mitä täällä ennustettiin, se ei kuulu tähän, enkä ole siitä
15264:                Määrärahasta suomalaiseen kirjallisuuteen.         1535
15265: 
15266: kuullut sanaakaan; se sikseen. Mutta kyllä täytyy tunnustaa,
15267: että kun selitetään, ettei voi luottaa Kirjallisuuden Seuran tasa-
15268: puolisuuteen ja toiselta puolen luetellaan Voitairesta alkaen Re-
15269: naniin asti ja matkalla Lassallet ja Häckelit ja muut, niin kyllä
15270: ne, jotka ovat esittäneet, että nämä kaikki ovat suomennettavat,
15271: eivät ole antaneet hyvää todistusta omasta tasapuolisuudestaan.
15272: Mutta mitä siihen tulee, jota eräässä puheessa äsken saimme
15273: kuulla, mitä 2 /s vaatii j. n. e., niin riittää vastata, että siihen
15274: olemme jo tottuneet.
15275:        Tahtoisin muuten sanoa, että herroilla sosialisteilla ja sosia-
15276: listien valitsijoilla on olemassa erinomaisen hyvä keino tarjona,
15277: jos tahtovat näihin asioihin vaikuttaa; ken tahtoo jotakin maa-
15278: ilman kirjallisuuden helmiä liitetyksi suomenkieliseen kirjallisuu-
15279: teen, pitäköön itse huolen siitä, että tehdään kelvollista työtä.
15280: Kyllä luulen, että missä arvokasta hyvin käännetään, ei puutu
15281: palkintoa. Ja vielä parempi on, jos voisi esiintyä heidän jou-
15282: kostaan niitä kykyjä ja neroja, jotka voivat itse luoda uutta.
15283: Käännöskirjallisuus on hyvin tärkeä, mutta minun täytyy sanoa,
15284: että Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla on ollut tavallisesti kä-
15285: det täynnä niitä tehtäviä, jotka välittömästi liittyvät meidän oman
15286: kansamme kehitykseen ja välistä ,oma maa on mansikka, muu
15287: maa mustikka". Ja koska täällä on syötetty sananlasku ja, niin
15288: ehkä saan minäkin muistuttaa erästä sananlaskua, jota herrojen
15289: sosialistien voi olla hyvä muistaa, nimittäin ,ettei kukko käskien
15290: laula, jollei laula käskemättä". Tehkää itse mitä täällä tarvitaan;
15291: älkää aina syyttäkö muita ettei tule tehtyä.
15292:        Mitä muuten itse kysymykseen tulee, tahdon sanoa, että
15293: pysyn horjumatta siinä vakaumuksessa, mikä minulla on ollut
15294: siitä saakka, kun sain historiallisten opintojeni kautta nähdä,
15295: mihinkä mentiin, kun koetettiin vapauden aikana luoda sääty-
15296: hallitusta. On monessa kohdin tummin muisto Suomen ja Ruot-
15297: sin kansan elämässä, kun kansa koetti valittujen edustajiensa
15298: kautta sekaantua kaikkeen ja sen kautta itse takertui erehdyksiin.
15299: Näilläkin valtiopäivillä on niin paljon työtä, että on hyvä, jos
15300: siitä tärkein osa saadaan toimitetuksi. Ei ole liioin hyvä, jos
15301: valtiolliset puolueet vedetään tuomareiksi tai sensoreiksi hoiho-
15302: rnaan kirjallisia ja tieteellisiä rientoja. Ainoastaan vapaa vakau-
15303: mus ja vapaa toiminta saa näitä versomaan.
15304: 
15305:        Ed. Aalto: On hyvin kerskaavasti sanottu ettei joukot
15306: mitään erityistä aikaansaa, jollei ole tietoa. Mutta kyllä on toi-
15307: selta puolen silläkin lailla ettei tieto mitään aikaan saa, jollei ole
15308: joukkoja takana. Jos suuri sotasankari lähtee sotatantereille suu-
15309: rilla tiedoilla varustettuna, niin mitä hän siellä tekee, jollei jouk-
15310: koja ole selän takana. Manittu puhe on näin ollen farisealaista
15311:                                                               97
15312:                      Istunto 17 p. syyskuuta I907·
15313: 
15314: 
15315: itsekiittämistä suurista tiedoista, joita on monta kertaa hankittu
15316: juuri ,valtion lihavain patojen ääressä", niin kuin kansan suussa
15317: sanotaan. Tuollaiseen suureen itserakkauteen kukistui aikanaan
15318: Kreikan kaunis tiede ja edistyskin. Muuten minä tahtoisin juuri
15319: huomauttaa, että jostakin rikkaasta ylimysperheestä lähtenyt hen-
15320: kilö, jolla ei ole koskaan mitään puutetta ollut, jolle on kotoa
15321: kaikki varattu, joka on saanut monet koulut käydä, hänellä ei ole
15322: lähimainkaan sitä käsitystä tiedonhalusta, mikä on monella köy-
15323: hästä perheestä lähteneellä. Lähteä 7-8 vuotiaana kotoa paimen-
15324: pojaksi, saada töintuskin katekismuksen käsiinsä, joutua maail-
15325: maan, tehtaaseen syöpäläisten ja lian käsiin, saada vatsansa tus-
15326: kin koskaan täyteen, koettaa kuitenkin aina tyydyttää tiedonha-
15327: luaan työnsä ohessa, työn raskaan päätyttyä lähteä tietoja etsi-
15328: mään, olla sairaana ja väsyneenä ja aina vaan hankkia tietoa;
15329: ei ole rahaa, että saisi kunnolla kirjoja, täytyy saada lainatuksi,
15330: hankkia mistä hyvänsä - semmoinen on köyhän kohtalo.
15331:         Tässä eduskunnassakin on monta sellaista edustajaa,
15332: jotka tuolla tavalla ovat tietoja itselleen hankkineet, tuolla ta-
15333: valla elämän koulussa käyneet. Sitä eivät voi arvostella, niin-
15334: kuin jo sanoin, ylimysperheistä lähteneet, millainen elämä on
15335: ollut, kuinka raskasta teidon hankkiminen. Ja kuitenkin sitten pilka-
15336: ten sanotaan, että ne tiedot ovat niin sangen pienet. Pelätään kun
15337: tuon ryhmän edustajat myöskin tahtoisivat ja haluaisivat päästä
15338:  ylimmän kirjallisuuden valvomiseen, valvomaan, että se tulisi
15339: halvaksi ja sellaiseksi, että kansa voisi siitä hyötyä. Hyötyy se
15340:  nytkin, mutta täällä on todistettu, että niissä piireissä on han-
15341:  kittu sangen vähän toiselta näkökannalta olevaa kirjallisuutta.
15342:  Sanotaan, että siellä ovat kädet täynnä työtä: ,hankkikaa itse" !
15343:  Eikö sitte niillä joukoilla ole kädet täynnä, joiden on valvot-
15344:  tava suurten köyhälistöjoukkojen kehitystä ja edistystä. Suuret
15345:  ne joukot ovat, sen osottaa vasemmisto, koska niin monta edus-
15346:  tajaa on tänne lähetetty. Kyllä heilläkin on kädet täynnä työtä
15347:  kohottaessaan niitä joukkoja. Ja nyt kun se tahtoisi saada köy-
15348:  hänkin kansan luottamuksen suomalaisen kirjallisuuden kohotta-
15349: mistoimintaan, nyt tahdotaan se kuitenkin estää. Kun sosialistit
15350:  haluaisivat edes yhden edustajan mainittuun valtion rahoilla kan-
15351:  natettavaan suureen kirjallisuuseuraan, niin sehän osottaa, että
15352:  he tahtoisivat, että kansan pohjakerrokset rupeisivat luottavam-
15353:  min siihen katsomaan. Ja jos siihen yksikin heidän joukostaan
15354:  tulisi, niin olisi köyhälistö valmis ymmärtämään, että sen pyrki-
15355:  myksille ruvetaan antamaan enemmän arvoa kuin tähän saakka.
15356:  Mutta jollei tätäkään suvaita, niin on varmaa, että juopa sillä
15357:  tavalla vaan suurenee. Elleivät porvarilliset puolueet halua, että
15358:  juopa pienennetään, niin voivat he kyllä tässäkin asiassa tuota
15359:   juopaa suurentaa.
15360:               Määrärahasta suomalaiseen kirjallisuuteen.        1537
15361: 
15362:       Ed. Setälä: Minä pyytäisin ainoastaan saada tehdä erään
15363: pienen korjauksen äskeiseen lausuntooni. Kannatin sitä ehdo-
15364: tusta, että valtuutettaisiin joko anomus- tai toimitusvaliokunta
15365: jokseenkin vapaasti käsittelemään tämän mietinnön perusteluja,
15366: kun anomus hallitsijalle tulee laadittavaksi. Tahtoisin kuiten-
15367: kin peruuttaa kannatukseni, koska katson tällaisen valtuutuksen
15368: tarpeettomaksi. Toimitusvaliokunta on ennenkin katsonut täm-
15369: möisissä tapauksissa olevansa oikeutettu koettamaan mietinnöstä
15370: ottaa sen pääkohdat ja muodostelemaan sen asianmukaiseksi.
15371: En siis luulisi tämmöistä valtuutusta tarvittavan.
15372: 
15373:         Ed. Turkia: Minä pyytäisin huomauttaa herra Huopo-
15374: selle, joka täällä tiesi jutella, että sosialistien ohjelmaan kuuluu
15375: ,paljo palkkaa ja vähä työtä", että sosialistien puolueessa ei ole
15376: sellaisia, joilla on paljo palkkaa. Ne löytyvät sieltä teidän puo-
15377: lueestanne. Sellaisia meidän puolueessamme kyllä on äärettömän
15378: paljo, jotka tekevät tavattomasti työtä.
15379:         Minä en näe tässä valiokunnan ehdotuksessa enkä sen pon-
15380: sissa mitään sellaista, että siinä ehdotetuista henkilöistä tulisi
15381: jonkunmoinen sensuurikomitea, että nuo neljä henkilöä, jotka
15382: valitaan, tulisivat harjoittamaan sensuroimista. Herra Huopo-
15383: nen näytti pelkäävän, että niin tulisi käymään. Ja mikä pa-
15384: hinta; hän pelkäsi sitä, että kun hän ei ole helsinkiläinen, hän
15385: ei pääsisi siihen sensuurikomiteaan. Tuollaiset pelkäämiset ovat
15386: minun käsittääkseni aivan aiheettomia.
15387:         Herra Palmen huomautti puheessaan, että häntä ilettää ma-
15388: terialistinen kanta. Minun täytyy tunnustaa, että minua ilettää
15389:  se suomettarelaisten kuuluisa suvaitsevaisuus, joka tässä on tul-
15390: lut niin tavattoman selvästi ilmi. Olemmeko koskaan ennen näh-
15391: neet suurempaa suvaitsevaisuutta, kuin millä tässä kysymyk-
15392:  sessä suomettarelaiset ovat esiintyneet. On kysymyksessä aino-
15393: astaan yksi sosialidemokraatti taikka korkeintaan kaksi, mutta
15394: ne, jotka tähän asti ovat esiintyneet muka suvaitsevaisina, nos-
15395: tavat aika jytäkän siitä. Herra Palmen sanoi myös, että sosia-
15396:  listit luottavat aina päälukuun. Onko tässä nyt otettu pääluku
15397:  huomioon, kun ponnessa sanotaan: ,että, sittenkun tämä anomus
15398: on tullut hyväksytyksi, eduskunta siihen toimikuntaan, jonka mai-
15399:  nittu seura muiden kirjallisten ja tieteellisten seurain avulla tar-
15400:  koituksen toteuttamiseksi osoittaa, valitsee neljä jäsentä". Aja-
15401:  tellaan nyt, että Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja muut va-
15402:  listusseurat valitsevat yhteensä 21 edustajaa. Eduskunta valit-
15403:  see neljä, joiden joukkoon tulee yksi sosialidemokraati. Luot-
15404:  tavatko nyt tässä sosialidemokraatit päälukuun, kun yksi heistä
15405:  tulee 24 porvarin joukkoon? Jos on vähänkään pontta herra
15406:  Palmenin sanoissa, että ne ovat henkiset kyvyt, jotka tällaisissa
15407:                      Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
15408: 
15409: 
15410: asioissa määräävät, niin tarvitseeko silloin 24 henkilön pelätä
15411: yhtä eri katsantokannan miestä? Näyttää siltä, että suometta-
15412: relaiset eivät luota henkisiin kykyihinsä eikä päälukuun. Ne pel-
15413: käävät, pelkäävät joka tapauksessa, mutta minä en käsitä oikein,
15414: mitä.
15415:        Eräs kunnia-arvoisa vanhus, nimittäin neiti Käkikoski tiesi
15416: täällä kertoa, mitenkä vanhaan aikaan, ennen sitä aikaa, kuin isä
15417: lampun osti, luettiin päretikun valossa. Minä kuitenkin uskallan
15418: epäillä, tokko neiti Käkikoski koskaan on päretikun valossa lu-
15419: kenut.
15420:        Kun suomettarelaiset käyvät noin suvaitsevaisiksi, että pel-
15421: käävät yhden sosiaalidemokraatin pääsyä tuollaiseen valis-
15422: tuskoplaan; toivoisin minä, että he sitä ennen, kuin näin pitkälle
15423: menevät siinä kehutussa suvaitsevaisuudessaan, lukisivat kirkko-
15424: postillasta pari värssyä.
15425: 
15426:      A.änestysesitykset ja päätökset:
15427:       I :o Ken vastaehdotukseksi mietinnölle hyväksyy ed. Kai-
15428: ramon tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed.
15429: Setälän tekemä ehdotus hyväksytty vastaehdotukseksi.
15430: 
15431:      Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
15432: 
15433:       2 :o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Setälän tekemän
15434: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotukseksi hy-
15435: väksytty mietintöön liitetty vastalause.
15436: 
15437:      Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
15438: 
15439:      3 :o Ken hyväksyy vastaehdotukseksi ed. Setälän tekemän
15440: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotukseksi hy-
15441: väksytty ed. Pärssisen tekemä ehdotus.
15442: 
15443:      Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
15444: 
15445:       4:0 Ken hyväksyy mietinnön ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei
15446: voittaa, on sen sijaan hyväksytty ed. Setälän tekemä ehdotus.
15447: 
15448:      Äänestyksessä annettiin 86 jaa- ja 102 ei-ääntä, joten oli
15449: hyväksytty ed. Setälän ehdotus että mietintö oli palau-
15450: tettava takaisin valiokuntaan uudestaan muodostettavaksi hänen
15451: ehdottaruaansa suuntaan.
15452:                            Paloviinaverosta.                      1539
15453: 
15454: 
15455:   Paloviinan valmistamisesta suoritettavasta verosta.
15456:      Esitettiin pöydällä ollut seuraava valtiovarain- ja ta-
15457: lousvaliokunnan yhteinen kirjelmä, syyskuun 7 p:ltä, n:o
15458: ro koskeva sitä osuutta, joka kumpaisellakin näistä valiokunnista
15459: on oleva arm. es. n:o 23 käsittelyssä:
15460: 
15461:                        Suomen Eduskunnalle.
15462:       Eduskunnan pöytäkirjan otteen mukaan kesäkuun 20 p :ltä
15463: 1907 N :o 189 on armollinen esitys N :o 23, siitä verosta, joka
15464: paloviinan valmistamisesta on suoritettava, sekä sanotun veron
15465: käyttämisestä, lähetetty valmistelevaa käsittelyä varten niinhyvin
15466: Valtiovarain- kuin Talousvaliokuntaan, nimittäin edelliseen, mi-
15467: käli se koskee veron määrää ja jälkimmäiseen mitä tulee verosta
15468: kertyvien varojen käyttämiseen. Mutta kun tämä jako on näyt-
15469: tänyt olevan ristiriidassa asiasta Eduskunnassa tapahtuneen lähe-
15470: tekeskustelun kanssa ja asianomaisten valiokuntain jäsenet ovat
15471: olleet erimielisiä siitä, miltä osalta mainittu armollinen esitys
15472: olisi kummankin valiokunnan käsiteltävä, niin ovat molemmat
15473: valokunnat, puhemiesneuvoston kehoituksesta, tänään pitäneet yh-
15474: teisen kokouksen, jossa yksimielisesti katsottiin kysymysten palo-
15475: viinan valmistuksen silmälläpidosta ja syyttäjäin palkitsemisesta
15476: sekä kunnille jaettavasta vero-osuudesta kuuluvan Talousvaliokun-
15477: nalle ja kysymyksen jälelle jäävän verotulon käyttämisestä Val-
15478: tiovarainvaliokunnalle, jota vastoin valiokuntain jäsenistä 21 tah-
15479: toi valmistettavasta paloviinasta suoritettavan veromäärän ehdot-
15480: tamisen olevan Valtiovarainvaliokunnan asian ja 15 Talousvalio-
15481: kunnan asian. Tästä ilmoittaen Valiokunnat kunnioittaen alis-
15482: tavat asian Eduskunnan ratkaistavaksi.
15483:            Valtiovarainvaliokunnan Talousvaliokunnan
15484:                               puolesta:
15485:          E. G. Palmen.                       Emil Perttilä.
15486:       Käsittelyn aluksi lausui :
15487:       Puhemies: Kun tämä asia koskee valiokuntain työsuun-
15488: nitelmaa, on puhemiesneuvosto katsonut asiaksensa valmistella
15489: sitä ja on puhemiesneuvoston mieli asiasta seuraava:
15490:        Mitä ensinnäkin asian muodolliseen puoleen tulee, niin
15491: eduskunta, lähettäessään esityksen valiokuntaan, selvästi päätti,
15492: että valtiovarainvaliokunta saisi ottaa asian käsiteltäväkseen, mitä
15493: tulee koko sen valtiotaloudelliseen eli finanssipuoleen, talousvalio-
15494: kunta ainoastaan, mikäli koski kunnille tulevaa osaa viinarahoista
15495: eli tuota 400,000 markan määrärahan jakamista. Tämä nyt mitä
15496: muodolliseen puoleen tulee.
15497:        Mitä taas itse asialliseen puoleen tulee, niin sisältää talous-
15498: 1540                  Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
15499: 
15500: 
15501: ja valtiovarainvaliokuntain kirjeessä tehty ehdotus asiallisen muu-
15502: toksen eduskunnan äsken mainittuun päätökseen; ja puhemies-
15503: neuvosto katsoo puolestaan myös, että eduskunnan päätöksessä
15504: on korjaamisen varaa. Puhemiesneuvoston enemmistö on kui-
15505: tenkin katsonut parhaimmaksi tehdä asiassa toisellaisen ehdotuk-
15506: sen kuin valiokunnat. Sen sijaan kuin valiokunnat yksimielisesti
15507: ehdottavat, että talousvaliokunta käsittelisi arm. esityksen 2 § :ssä
15508: kosketeltuja molempia määrärahoja, mutta ovat eri mieltä siitä,
15509: kumpiko valiokunta ehdottaisi paloviinaveron määrän, katsoo pu-
15510: hemiesneuvoston enemmistö, että arm. esitys, se kun kauttaal-
15511: taan koskee verotusta, olisi V. J :n 43 § :n ·mukaan kokonaisuu-
15512: dessaan lykättävä valtiovarainvaliokuntaan, mutta valtiovarain-
15513: valiokunta oikeutettaisiin tarpeellisiksi katsomissaan osissa vaa-
15514: timaan talousvaliokunnan lausuntoa.
15515: 
15516:    Keskustelu. ,
15517:     Ed. Palmen: Luonnollista on, kun nämät valtiopäivät laillansa
15518: ovat ensimmäiset, että se päätös, joka tehdään asiain käsittelyyn
15519: nähden, saattaa saavuttaa pitemmälle ulottuvaa vaikutusta kuin
15520: ainoastaan näiksi kuukausiksi. Jos yksimielisesti tehdään joku
15521: työjakoa koskeva päätös näillä valtiopäivillä, tullaan epäilemättä
15522: ensi vuonna ja vastedes sanomaan että, koska jo ensi kerralla oltiin
15523: siinä kohdin yksimieliset, niin tämä asia on selvä eikä muutosta enää
15524: voi tehdä. Siihen nähden minä vaikkakin epäillen olen katsonut
15525: oikeaksi esittää asian kokonaisuudessaan eduskunnalle.
15526:     Jotakuinkin vähäinen enemmistö, on molempien valiokuntien
15527: yhteisissä keskusteluissa ollut voittopuolella. Pääasia on mielestäni
15528: se, että saadaan aikaan niin järkiperäinen työnjako kuin mahdollista.
15529: Ei tahdota että mikään asia tulisi kahdessa valiokunnassa punnitta-
15530: vaksi, josta tietenkin seuraa että toinen valiokunta voi ehdottaa
15531: yhtä, toinen toista. Kysymys viinaverosta on niitä asioita, joilla
15532: on kaksi eri puolta, molemmat tärkeät. Kysymys on tähän asti
15533: paraasta päästä ollut valtiovaroja koskeva asia: on alkujaan etu-
15534: päässä katsottu sitä, mitenkä saataisiin suuria tuloja. Mutta aikaa
15535: voittaen kysymys yhä enemmän on saanut siveellis- yhteiskunnallisen
15536: luonteen. Kysymys kiellosta on nyttemmin mielestäni se, jossa
15537: paapaino on. Nyt on tunnettua, että ne ehdotukset, jotka koskevat
15538: siveellis- yhteiskunnallista puolta, eli kieltokysymys koko laajuudes-
15539: saan on lykätty talousvaliokuntaan. Finanssikysymykset, rahava-
15540: raston tilaa koskevat kysymykset menevät valtiovarainvaliokuntaan.
15541: Minä puolestani epäilen sitä työnjakoa, että verokysymys semmoise-
15542: naan menisi valtiovarainvaliokunnan käsiteltäväksi, sillä hyvin tär-
15543: keä osa koko kysymystä jää kuitenkin talousvaliokunnan haltuun.
15544: Talousvaliokuntaan on kieltoesitykset ja -anomukset lähetetyt ja jos
15545:                             Paloviinaverosta.
15546: 
15547: 
15548: kieltokysymyksen tilapäisesti tai ainaiseksi rauetessa raittiushar-
15549: rastukset kääntyvät sille tolalle, että hyvin tuntuvalla verotuksella
15550: koettavat ehkäistä viinan käyttämistä, niin siitä seuraa että vero-
15551: kysymys oikeastaan on talousvaliokunnan valmistettava. Tässä
15552: niinkuin tullilainsäädännössä askel suuresta verosta kieltoon on mi-
15553: tättömän vähäinen. Silloin kun verotus on vähäinen, saattaa sanoa,
15554: että kysymys on kokonaan rahavarakysymys. Minä tähän nähden
15555: ja jottei eduskunta tulisi niin ikävään välikäteen, että yksi sen valio-
15556: kunta ehkä heikolla enemmistöllä kannattaisi yhtä näkökohtaa,
15557: kieltolakinäkökohtaa, ja toinen ehkä samoin äänestyksen perästä
15558: tulisi vastakkaiseen kantaan, kannattaen veron korottamista, katson
15559: parhaaksi että nyt tehdään muutos: sanottaisiin että kysymys vero-
15560: määrästä jää talousvaliokunnan valmistettavaksi. Sitte kun talous-
15561: valiokunta on käsitellyt noita eroittamattomassa yhteydessä olevia
15562: kysymyksiä, joko kieltoa tai korkeata veroa, ja eduskunta on tehnyt
15563: päätöksensä, on kysymys muissa osissa helposti ratkaistavissa joko
15564: yhtäänne tai toisaanne. Jos eduskunta tahtoo etupäässä pitää tätä
15565:  rahaverona, niin siinä tapauksessa saattaa määrätä kaikki laskut ja
15566: järjestyssäännöt sen mukaan. Jos sitä vastoin raittiusperiaatteet
15567: .ovat ratkaisevina, niin tulee ihan toisenlainen käsittely kysymyksen
15568: osaksi.
15569:      Minä siis katsoen siihen, mitenkä saadaan järkiperäinen työnjako,
15570:  ehdottomasti pitäisin parhaana, että kysymys talousvaliokunnan
15571: valmistamana tulee eduskuntaan ja että siitä ensiksi eroitetaan se
15572: kysymys, joka on sen kulmakivi, veron määrä, ehdollisesti kielto.
15573:  Kun se kysymys on selvillä, on talousvaliokunnan helppo määrätä,
15574:  mitä järjestystoimia tarvitaan tuon periaatteen toteuttamiseksi, ja
15575: valtiovarainvaliokunnan laskea mitä tuloja sen kautta saadaan ja
15576:  ehdottaa kuinka ne ovat käytettävät.
15577:      Yksi syy, eikä aivan vähäpätöinen, puhuu vielä tämän työnjaon
15578:  puolesta. Valtiovarainvaliokunta on nykyänsä, koska se on kahden
15579:  entisen valiokunnan sijassa, saanut sellaisen työtaakan että ainakin
15580:  nykyään ainoastaan huolestuneena mielellä katselee, mitenkä on
15581:  mahdollista saada suoritetuksi kaikki, mikä valiokunnalle kuuluu.
15582:  Jos tahdotaan pysyä tässä periaatteessa että jokainen asia, joka on
15583:  valtiovarain kanssa yhteydessä, kuuluu sinne, niin tulisi puoletkaikista
15584:  kysymyksistä valtiovarainvaliokunnan valmistettaviksi. Itse asi-
15585:  assa tuo tilitys- ja finanssikysymys on eroitettava valtiovarainvalio-
15586:  kunnan alaksi, mutta nyt puheena oleva asia on mielestäni pääpai-
15587:  noltaan siveellis- yhteiskunnallinen kysymys. Sentähden minä luuli-
15588:  sin olevan onnellisinta että talousvaliokunta saisi valmistaa ja edus-
15589:  kunnalle esittää, mikä vero olisi maksettava.
15590: 
15591:    Ed. von Alithan: Jag beklagar mycket att jagi denna sak måste
15592: vara af diametralt motsatt uppfattning emot frih. Palmen. Då jag
15593:                      Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
15594: 
15595: 
15596: ursprungligen väckte förslag om att frågan skulle remitteras såsom
15597: det tidigare beslutet gaf vid handen, skall jag be att få motivera
15598: hvarför jag ännu står på samma ståndpunkt. För det första är det
15599: utan tvifvel en vådlig praxis om landtdagen inslår på metoden att
15600: rifva upp tidigare beslut. Detta är något som vi borde undvika,
15601: emedan detsamma kunde leda till ledsamma konsekvenser. För det
15602: andra är det näppeligen fråga om, hvilken mening den ena eller andra
15603: har om det lämpliga när L. 0. klart och tydligt gifver vid handen
15604: hvad som måste ske. J ag skall be att i sådant afseende få läsa upp
15605: första delen af 2 mom. i 43 §, som lyder på följande sätt: >>Till stats-
15606: utskottet hänskjutes ock Kejsarens och Storfurstens i 26 § 2 mom.
15607: omförmälda proposition och propositioner om bevillningar samt lika-
15608: ledes öfriga propositioner och hos landtdagen väckt förslag angående
15609: finansiella frågor, som underligga landtdagens afgörande.>> Utaf
15610: samtliga skatter, hvilkas bevillning å landtdagen ankommer, utgör
15611: denna den största och man kan i ingen händelse antaga att, om lag-
15612: stiftaren velat undantaga den största skatten från denna bestämning.
15613: han skulle underlåtit att därom särskildt skrifva. För öfrigt ingår
15614: i den följande delen af samma moment i L. 0. en uttrycklig bestäm-
15615: ning, som under de senare landtdagarna blifvit praktiskt följd, nämli-
15616: gen att utgiftsfrågor och anslagsfrågor icke blefvo definitivt afgjorda
15617: innan statsutskottet i sista handen därom afgifvit yttrande. Då
15618: man med detta sakförhållande sammanställer att bevillningsutskottet
15619: helt och hållet blef slopadt just i afsikt att föra hela budgeten, både
15620: inkomster och utgifter, till statsutskottet för att möjliggöra en enhet-
15621: lig behandling af sakerna, så är det alldeles påtagligt att statsutskot-
15622: tet, om det också har knappt om tid - och det har det, det erkänner
15623:  jag- dock enligt L. 0. klara och tydliga bokstaf och anda är tvunget
15624:  att handlägga denna fråga. J ag vill tillika fästa uppmärksamheten
15625:  vid att precist på samma sätt förfares med den bevillning, som antag-
15626:  ligen kommer att bli den näst största, nämligen maltskatten. Emot
15627:  den kan precis samma etiskt-sociala betänklighet framhäfvas, som
15628:  beträffande bränvinsskatten. Således skulle den också böra gå till
15629:  ekonomiutskottet. Med ett ord: ekonomiutskottet borde vara ett
15630:  bevillningsutskott och statsutskottet på sin höjd handlägga stämpel-
15631:  bevillningen, där likvisst också liknande omständigheter kunde åbe-
15632:  ropas, så att sist och slutligen all bevillning skulle komma att behand-
15633:  las af ekonomiutskottet. J ag kan därför icke anse hr Palmens be-
15634:  visning i denna del hålla streck. H vad för öfrigt den omständighet
15635:  beträffar, att förbudslagen handlägges af ekonomiutskottet, så inver-
15636:  kar detta icke på föreliggande sak, då i ingen händelse denna för-
15637:  budslag kan träda i kraft under loppet af nästa finansår. Under
15638:  sådana förhållanden skulle jag vara mest benägen att yrka på för-
15639:  kastande både af talmanskonferensens förslag och hr Palmens yr-
15640:  kande, men för att icke inveckla frågan, vill jag dock stanna vid tal-
15641:                            Paloviinaverosta.                      1543
15642: 
15643: manskonferensens förslag, förutsatt att detsamma förstås rätt. Frå-
15644: gan om dispositionen af de 400,000 mark, som i alla fall undandragas
15645: från skattens intrader och kommer kommunerna tillhanda, är icke
15646: utaf finansiell natur. Det är ett servitut, som följer med skatten
15647: {)Ch som man icke kan undgå och denna del af propositionen, som är
15648: ganska vidlyftig och som afser en alldeles ny fördelningsgrund, träffar
15649: mycket nära den korumunala ekonomin, emedan den gifver åt en
15650: del kommuner och tager bort från andra. Detta är tillika den del
15651: af propositionen, som gifver mest arbete och då ekonomiutskottet
15652: för närvarande icke har under handläggning några nådiga propo-
15653: :sitioner, så synes det mig vara rätt och billigt att ekonomiutskottet
15654: skulle öfvertaga behandlingen af propositionen i denna del. Men
15655: då talmanskonferensens förslag i denna sak lämnar full frihet och
15656: möjlighet för statsutskottet att öfverlämna denna del utaf propositio-
15657: nens behandling åt ekonomiutskottet med anhållan om dess yttrande
15658: i saken, så vill j ag för min del förena mig om talmanskonferensens
15659: förslag under det uttryckliga förbehåll att ekonomiutskottet verkli-
15660: gen öfvertager denna del af arbetsbördan, hvilken under förevarande
15661: förhållanden icke på något sätt kan medhinnas i statsutskottet.
15662: 
15663:     Ed. Kares: Minun ymmärtääkseni tässä asiassa on kaksi lähtö-
15664: kohtaa, jotka ovat otettavat huomioon. Ensiksikään ei V. J. tässä
15665: kohden suinkaan ole selvä, vaan voidaan tämä kysymys valiokuntaan
15666: lähettämisestä V. J:tä loukkaamatta ratkaista miten parhaiksi näh-
15667:  dään. Toiseksi tahtoisin edellistä puhujaa vastaan huomauttaa,
15668: -että eduskunnan edellisellä kerralla tästä asiasta tekemä päätös ei
15669: >Ollut sekään millään tavalla selvä. Se oli kyllä jotenkin selvä, että
15670:  veron määrääminen sillä kertaa jäi valtiovarainvaliokunnalle, mutta
15671:  myös oli selvä, että eduskunnan silloisen päätöksen mukaan talous-
15672: valiokunnalle jäi täydellisesti kysymys näiden varojen käyttämisestä,
15673: siis myös niiden varojen käyttämisestä, jotka ovat kulkulaitosrahas-
15674:  toon määrätyt. Se on eduskunnan nimenomainen päätös pöytäkir-
15675: jan mukaan, joskin sitte lausunnot, joita evästyskeskustelussa on
15676: annettu, menevät toiseen suuntaan. Tämän tahdon vaan huomaut-
15677: taa siltä varalta, että minun ymmärtääkseni ei tätä asiaa vastassa
15678: ole mikään V. J:n määräys eikä myöskään eduskunnan päätös, vaan
15679: voidaan asia järjestää miten tahdotaan. Minun nähdäkseni on puhe-
15680: miesneuvosto tätä lopullista ehdotusta tehdessään katsonut asiaa
15681: kokonaan finanssikysymyksenä. Täällä on vapaaherra Palmen jo
15682: huomauttanut, että varsinkin viime aikoina, viimeisimmillä valtio-
15683: päivillä on tätä kysymystä käsiteltäessä otettu huomioon myös se
15684: seikka, että itse tämä veron määrääminen voi myös olla ehkäise-
15685: mässä väkijuomain liian ylellistä käyttämistä. Niin tietysti tästä
15686: asiasta voi olla eri mieliä. Voidaan sanoa, ettef tämä paloviinaveron
15687: lisääminen vaikuta mitään juoppouteen, väkijuomain enempään tai
15688: 1544                Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
15689: 
15690: 
15691: vähempään käyttämiseen. Tästä voidaan, kuten sanottu, olla eri
15692: mieltä. Siitä me kuitenkin voimme kaikki olla yksimielisiä, että jos
15693: veron vähentäminen tai lisääminen koskee vaan 10 penniä j. n. e.,
15694: niin tämä ei varmaankaan vaikuta juomiseen sitä eikä tätä. Mutta
15695: emme kuitenkaan voi sanoa, etteikö veron lisääminen hyvin tuntu-
15696: vassa määrässä vaikuttaisi väkijuomien käyttämiseen. Jos väki-
15697: juomaveroa lisätään oikein paljon, niin voi tämä asettaa maamme
15698: väkijuomatehtaat hyvin vaikeiden konjunktuurien alaisiksi, kon-
15699: junktuurien sellaisten, jotka tekevät niiden liikkeen hyvinkin vai-
15700: keaksi. Luulen, että meidän on tämä seikka pidettävä mielessä
15701: tulevia aikoja varten. Tämän eduskunnan suuri enemmistö kyllä
15702: hyvin jyrkästi vaatii kieltolakia, mutta me emme saa kuitenkaan
15703: niin täydellisesti elää tämän kieltolain merkkien alaisina, ettemme
15704: ajattelisi sitä, että tulevaisuudessa voi hyvinkin pian tulla aikoja,
15705: jolloin meidän täytyy taas katsella uusia teitä väkijuomatulvan estä-
15706: miseksi maassamme, ja minä uskon, että yksi tällainen tie ja tehokas,
15707: tie, jos vaan kyllin pitkälle siinä menemme, on juuri väkijuomaveron
15708: määrääminen kyllin korkeaksi. Kun minä siis sittenkin pidän tätä
15709: väkijuomaveroa kysymyksenä, joka vaikuttaa siveelliseen puoleen
15710: tässä asiassa, vaikuttaa väkijuomien käyttämiseen, niin minä tah-
15711: toisin kannattaa tämän veron määräämisen pitämistä talousvalio-
15712: kunnan asiana, en sentähden, että pitäisin talousvaliokuntaa minään
15713: erityisenä siveysmittarina, vaan sentähden, että ylimalkaan on kai
15714: jo tavaksi tullut, että talousvaliokunnan asiana ovat kaikki ne kysy-
15715: mykset, jotka ovat yhteydessä kieltoperiaatteen kanssa, jotka voi-
15716: vat jollakin tavoin vaikuttaa väkijuomain käytännön ehkäisemiseen
15717: meidän maassamme. Se on jo vakaantunut tapa, ja minä luulen,
15718: että siitä tavasta ei ole syytä toistaiseksi luopua. Kun minä siis
15719: ehdotan väkijuomaveron määräämisen jättämistä talousvaliokun-
15720: nalle, en tee sitä sentähden, ettei meillä talousvaliokunnassa olisi
15721: yllin kyllin työtä, vaan katselen sitä etupäässä tulevien aikojen va-
15722: ralta, pidän sitä prejudikaattina, ennakkopäätöksenä, josta tulevai-
15723: suudessa voi olla turmiollisiakin seurauksia. Ja jos vielä voitaisiin-
15724: kin keskustella tästä kysymyksestä, voiko paloviinaveron määrää-
15725: rninen vaikuttaa sinne tai tänne paloviinan käyttämiseen nähden,
15726: niin ei voine olla epäilystä siitä, että kysymys paloviinaasetusten
15727: valvomisesta, kysymys siitä, onko tästä valvomisesta maksettava
15728: korvausta poliisimiehille j. n. e., on hyvin läheisessä yhteydessä tämän
15729: kieltoperiaatteen kanssa. Ja varsinkin jos ajattelemme jonkunlaista
15730: kieltolakia, oli se sitten kunnallinen tai yleinen, niin juuri tämä val-
15731: vontakysymys silloin tulee peräti tärkeäksi. Näin katsellen ainakin
15732: tämä kysymys valvonnasta ja korvauksista on oleva sen valiokunnan
15733: asiana, jolle tämä kieltolakiasia luonnostaan kuuluu. Edellinen
15734: puhuja on jo aivan' oikein huomauttanut, että talousvaliokunnan
15735: aivan luonnollisimpana asiana olisi järjestää tuo kunnille tuleva osuus
15736:                             Paloviinaverosta.                      1545
15737: 
15738: viinaverorahoista. Sehän vaikuttaa niin tuntuvasti kuntien ta-
15739: louteen, maksetaanko se vero manttaalin mukaan vai henkilö perus-
15740: teen mukaan, että tämä on huomiossa pidettävä, ja jos kerran myön-
15741: netään, että talousvaliokunnan toiminta-alaan kuuluvat tällaiset
15742: seikat, niin kyllä kai on luonnostaan lankeava, että tämä voittovaro-
15743: jen jako kuuluu talousvaliokunnan alaan.
15744:     Minä siis kannatan valtiovarainvaliokunnan ja talousvaliokun-
15745: nan yhteistä päätöstä sellaisenaan kaikissa muissa kohdissa, paitsi
15746: siinä, että talousvaliokunnalle myös jätetään itse paloviinaveron
15747: suuruuden määrääminen.
15748: 
15749:     Ed. Soininen: Täällä on käsitelty kysymystä viinaveron mää-
15750: räämisestä myöskin raittiuden kannalta, ja pyysin puhevuoroa vähä-
15751: sen tätä kohtaa kosketellakseni. Minä luulen, että se on ylipäänsä
15752: vanhentunut kanta raittiudenharrastajien kesken, että juoppoutta
15753: voitaisiin ehkäistä korkean veron kautta. Minulla ei ole täällä mu-
15754: kana numeroita, mutta luulisin voivani osoittaa, että kokeilut ulko-
15755: maillakin ovat vieneet siihen tulokseen, että suuretkin korotukset
15756: ovat osoittautuneet varsin turhiksi, kun on kysymys jouppouden
15757: ehkäisemisestä veron kautta. Onhan se muuten ymmärrettävää,
15758: sillä jos kerran ihminen on juoppo, niin kyllä hän panee likoon vii-
15759: meisenkin penninsä hankkiakseen väkijuomia. Ainoastaan ne, jotka
15760: käyttävät alkoholijuomia, esim. mallasjuomia, pöytäjuomina, voisi-
15761: vat, jos hinta nousee suureksi, jättää ne pois, mutta sekin on hyvin
15762: epävarmaa, ellei tuo korotus ole aivan tuntuva. Jos voisimme yh-
15763: dellä kertaa korottaa näiden juomain hintaa kaksin- tai kolmen ker-
15764: taiseksi, niin se mahdollisesti ainakin joksikin aikaa estäisi niiden
15765: menekin nousemista ja pysymistä entiselläänkin. Mutta tämmöinen
15766: korotus on meidän oloissamme mahdoton, sillä meitä on uhkaamassa
15767: ulkomaiden kilpailu, ja jos väkijuomain hinnat korotettaisiin tuohon
15768: määrään, niin seuraus olisi se, että saisimme täällä ulkomaiset väki-
15769: juomat kotimaisten sijaan; ja se kai ei ole tulos, jota kukaan täällä
15770: pitää suotavana. Se on juuri tämä seikka, että ulkomaiden kilpai-
15771: lu estää meitä riittävästi korottamasta väkijuomain hintaa, joka
15772: tekee asian lopultakin raittiuden kannalta aivan yhdentekeväksi tai
15773: vastustettavaksikin, sillä siitä voi olla eräs seuraus, joka ei ole suo-
15774: tuisa raittiusliikkeelle: se nimittäin, että korkea vero ainoastaan
15775: kokoo valtion varastoon suuria summia, jotka saadaan väkijuomista,
15776: ja valtiontalous sillä tavoin tehdään riippuvaksi tästä tulolähteestä.
15777: On siis vaikeampaa päästä irti tuosta liikkeestä, kun siihen on tilai-
15778: suutta ja kansa sitä tahtoo. Puolestani tahtoisin kannattaa puhe-
15779: miesneuvoston ehdotusta, kun se sisältää sen, että valtiovarainvalio-
15780: kunta voi pyytää lausuntoa niissä kohdin, joissa se tarpeelliseksi
15781: katsoo, myös talousvaliokunnalta Semmoisena kohtana, jossa lau-
15782: sunto olisi tarpeellinen, on minun mielestäni kysymys viinanpolton
15783:                        Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
15784: 
15785: 
15786: tarkastamisesta ja valvonnasta, samoin kuin myös niistä perusteista,
15787: joiden mukaan nuo 400,000 markkaa, jotka on annettu kunnille, on
15788: kuntien kesken jaettava. Pyydän siis kannattaa puhemiesneuvoston
15789: ehdotusta tässä asiassa.
15790: 
15791:     Ed. Listo: Koska minä kuulun niihin puhemiesneuvoston jäse-
15792: niin, jotka ovat kannattaneet puhemiesneuvoston ehdotusta tässä
15793: asiassa, niin pyydän saada lyhyesti tehdä selkoa siitä näkökannasta,
15794: joka minuun tässä kysymyksessä on vaikuttanut. Ensiksikin minä
15795: käsitän valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n sillä tavoin, että kaikki suos-
15796: tuntaa koskevat arm. esitykset ovat ehdottomasti lähetettävät val-
15797: tiovarainvaliokuntaan. Sen sijaan minä en voi V. J:n 42 §:stä, joka
15798: määrää talousvaliokunnan tehtävät, lukea, että suostuntaveroa kos-
15799: kevat kysymykset olisivat siihen valiokuntaan lähetettävät. Yksin
15800: tämä muodollinenkin seikka minun käsitykseni mukaan määrää, että
15801: paloviinaveroa koskeva arm. esitys on lähetettävä valtiovarainvalio-
15802: kuntaan.
15803:     Ed. Palmen on oman kantansa tueksi tuonut esiin paloviinaveron
15804: siveellis-yhteiskunnallisen puolen. Sillä on kyllä epäilemättä huo-
15805: mattava sija tässä kysymyksessä, mutta minä en saata käsittää val-
15806: tiovarainvaliokunnan tehtävää juuri niin ahtaasti kuin miksi ed.
15807: Palmen, hänen lausunnostaan päättäen, on sen käsittänyt. Hän on
15808: nimittäin esittänyt, että valtiovarainvaliokunnalla on tekemistä
15809: ainoastaan numeroiden ja ylimalkaan suostuntaesitysten rahallisen
15810: puolen kanssa, toisin sanoen valtiovarainvaliokunta tulisi olemaan
15811: täällä eduskunnassa jonkunlaisena rahatoimikamarina. Minä luu-
15812: len, että meidän on käsitettävä valtiovarainvaliokunnan tehtävä
15813: vähän tärkeämmäksi, nimittäin, ettei se käsittele ja arvostele yksis-
15814: tään niitä numerosarjoja, joita suostuntaesitykset asettavat edus-
15815: kunnan eteen, vaan myös sitä, mitä nämä numerosarjat tulevat maan
15816: talouteen ja koko kansamme oloihin vaikuttamaan. Jos olen voi-
15817: nut oikein ymmärtää aikaisempien valtiopäivien valtiovaliokuntien
15818: toimia, niin ovat ne käsittäneet tehtävänsä sillä tavalla, kuin tässä
15819: nyt olen koettanut esittää. Ja jos minä oikein käsitän valtiovarain-
15820: valiokunnan tälle eduskunnalle antamaa ensimmäistä mietintöä, joka
15821: koski korttipeliveroa, niin oli valiokunta siinä kosketellut myöskin
15822: asian siveellis-yhteiskunnallista puolta, olipa kosketellut siinä määrässä,
15823: että oli jättänyt arviolaskut siitä, mitä pelikorttisuostunta tulisi tuot-
15824: tamaan, mietinnöstä pois. Jos nyt niin olisi, että valtiovarainvaliokunta
15825: suuren työtaakkansa tähden ei ehtisi kiinnittää huomiotaan laajem-
15826: malle kuin itse numerosarjoihin, niin onhan sillä käytettävänä se
15827: keino, jota puhemiesneuvosto nyt on ehdottanut, että se hankkii
15828: kysymyksen muista puolista lausunnon toisista valiokunnista, ja näi-
15829: den on luonnollisesti velvollisuus antaa lausuntonsa paraan ymmär-
15830: ryksensä mukaan. Sillä tavoin kuin puhemiesneuvosto on ehdotta-
15831:                             Paloviinaverosta.                       1547
15832: 
15833: nut asiat käyteltäviksi, tullaan ehdottomasti käytännöllisimpiin
15834: tuloksiin, sillä kysymykset tulevat sillä keinoin koko laajuudessaan
15835: yhtaikaa eduskunnan käsiteltäviksi. Jos sitä vastoin menetellään
15836: niinkuin ed. Palmen on ehdottanut, niin saisimme eduskuntaan ensin
15837: käsiteltäväksi talousvaliokunnan mietinnön, joka saattaisi ehkä
15838: mennä siihen suuntaan, kuin ed. Kares äsken lievästi viittasi, että
15839: talousvaliokunta säälisi meidän viinapolttimaidemme omistajia ja
15840: ehdottaisi, että paloviinavero laskettaisiin alemmaksi kuin arm. esi-
15841: tyksessä on ehdotettu. Ja eduskunta havaitsisi, että talousvalio-
15842: kunnan perustelmat ovat hyvät ja hyväksyisi valiokunnan ehdotuk-
15843: sen sekä lähettäisi päätöksensä valtiovarainvaliokunnalle käskyllä,
15844: että valiokunta ottaisi tämän huomioonsa. Valtiovarainvaliokunta
15845: tekisi tietysti paraansa noudattaakseen eduskunnan määräystä,
15846: mutta sittenkun laskut ovat lopullisesti tehtävät koko meidän val-
15847: tiomme kulunkiarviosta, niin huomattaisiin, että eduskunnan tekemä
15848: päätös onkin mahdoton panna toimeen, sillä tarvitaan korkeampaa
15849: paloviinaveroa kuin mitä eduskunta oli päättänyt. Silloin ei auta
15850: valtiovarainvaliokunnan muuta kuin ehdottaa, että eduskunta repisi
15851: auki vähää aikaisemmin tekemänsä päätöksen ja korottaisi paloviina-
15852: veroa. Semmoiseen tulokseen voidaan hyvin helposti tulla ja sen-
15853: tähden on minun käsitykseni mukaan käytännöllisempää, että jär-
15854: jestetään asiain valmistelu sillä tavoin, että eduskunta voi yhdellä
15855: kertaa ottaa kysymyksen koko laajuudessaan käsiteltäväksi ja rat-
15856: kaistavaksi. Ja sellaiseen järjestämiseen tarjoutuu käytännöllisim-
15857: mäksi keinoksi juuri se menettely, jonka puhemiesneuvosto on tässä
15858: esittänyt. Minä pyydän siis saada sitä kannattaa.
15859: 
15860:      Ed. Yrjö-Koskinen, Y.K., Ensinnäkin minä pyytäisin ed. Ka-
15861: resta vastaan saada huomauttaa, että eduskunnan päätös tässä asi-
15862: assa on aivan selvä. Stenogrammin mukaan eduskunta on päättänyt
15863: yhtyä ed. Alfthanin tekemään ehdotukseen, joka sisälsi sen, että ai-
15864: noastaan kysymys 400,000 markan käyttämisestä olisi talousvalio-
15865: kunnan asia, muu kaikki siirrettäisiin valtiovarainvaliokunnan käsi-
15866: teltäväksi. Siitä ei siis saata olla ensinkään epäilystä, mitä eduskunta
15867: tässä asiassa on ennen päättänyt, vaikka erehdyksen kautta sittem-
15868: min pöytäkirja on tullut virheelliseksi. Samoin minä olen sitä mieltä,
15869: että V. J:n henki tässä asiassa ei anna sijaa minkäänlaisille epäilyk-
15870: sille, vaikka myönnänkin, että sanamuoto ei ole niin ehdottoman
15871: sitova, ettei siitä mihinkään voisi päästä.
15872:      Minä muuten en saata ymmärtää ed. Palmenin kantaa tässä asi-
15873: assa. Me käsittelemme paraikaa mallasjuomaveroa valtiovarain-
15874: valiokunnassa ja se vero on epäilemättä aivan samanluontoinen kuin
15875: paloviinavero. Mallasjuomaveron koroitus voi vaikuttaa palovii-
15876: naveron korotuksen ja päinvastoin. Olisi mitä luonnottominta, että
15877: mallasjuomaverokysymys käsitellään toisessa valiokunnassa ja palo-
15878:                      Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
15879: 
15880: 
15881: viinaverokysymys toisessa. Ne kuuluvat välttämättömästi samaan
15882: valiokuntaan. Mutta asianlaita on nyt se, että mallasjuomavero-
15883: kysymys jo on valtiovarainvaliokunnan käsiteltävänä; sinne siis
15884: ehdottomasti kuuluu myös paloviinaverokysymys. Sen siirtäminen
15885: valtiovarainvaliokuntaan on eduskunnan päätöksen mukaista, se on
15886: V. J:n hengen vaatimaa ja senvuoksi katson, että tämä asia on sem-
15887: moisenaan koko finanssikannaltaan jätettävä valtiovarainvaliokun-
15888: nan käsiteltäväksi.
15889: 
15890:     Ed. Palmen: Se on aivan oikein, että matiasjuoma-asia ja viina-
15891: asia ovat luonteeltaan jokseenkin samat, nim. niin pian kuin tullaan
15892: siksi pitkälle, että kielto kummassakin voi tulla kysymykseen, mutta
15893: en tiedä, että kukaan vielä olisi vaatinut ehdotonta kieltoa mallas-
15894: juoma-valmistusta vastaan. Ja kun sitä paitsi oli ilmeisesti selvä
15895: päätös eduskunnan puolelta olemassa, niin siinä ei auttanut muu,
15896: kuin että siihen kysymykseen oli ryhdyttävä. Mitä paloviinakysy-
15897: mykseen tulee, oli asia sitä vastoin sellainen, että valiokunnille tuli
15898: ilmeisesti virheellinen käsky, jota ei kukaan katsonut mahdolliseksi
15899: noudattaa. Ja toiseksi on se suuri ja tärkeä asia huomioon otettava,
15900: että eduskunta on lähettänyt talousvaliokuntaan asetusehdotukset,
15901: jotka tarkoittavat kieltolakia. Ed. Listolle tahdon huomauttaa,
15902: että tullaan vielä pahempaan sokkeloon hänen ehdottaruansa tavan
15903: mukaan, sillä silloin saattaa eduskunta ensiksi päättää, että viina on
15904: verotettava, ja sitten tulee toinen valiokunta ehdottamaan kielto-
15905: lakia, nim. että koko viinan valmistus saisi lakata. Siitä tulee vielä
15906: pahempia asioita. Minusta kieltolaki ja korkea vero kuuluvat eh-
15907: dottomasti yhteen, ja sen mukaan minä olen ehdottanut menettely-
15908: tavan.
15909: 
15910:     Ed. Kares: Vaan lyhyesti huomautan ed. Soiniselle, että on tar-
15911: peetonta väitellä siitä, vaikuttaako veromäärän korottaminen väki-
15912: juomain nauttimisen vähentämiseen. Se ei vaikuta, jos lähdemme
15913: siitä olettamuksesta, mistä ed. Soininen lähti, että nim. kaikki väki-
15914: juomain nauttijat nauttivat väkijuomia himosta. Minä en kuiten-
15915: kaan sitä usko. Jos himo on vaikuttamassa, silloin tietysti ei koro-
15916: tus vaikuta mitään. Mutta meillä on paljon väkijuoman nauttijoita,
15917: jotka nauttivat tavasta eikä himosta, ja niille merkitsee paljon, ovatko
15918: väkijuomat kalliimpia tai halvempia. Sitten hän oli yksimielinen
15919: minun kanssani siitä, että hyvin tuntuva korotus voi estää nautintoa,
15920: mutta että tuntuvampaa korotusta ei voida saada aikaan tullisuh-
15921: teittemme takia. Minulla oli tämä tiedossa, kun äsken puhuin,
15922: mutta minun käsitykseni on se, että me voimme vaikuttaa tullilain-
15923: säädäntöön niin paljon, että sieltä ei tule estettä. Sitten sanottiin,
15924: että tulee paljon varoja veroina ja se voi estää väkijuomalainsäädän-
15925: nön kehitystä kieltolakisuuntaan. Uskon, ettei eduskunta anna
15926:                            Paloviinaverosta.                      1549
15927: 
15928: 
15929: tämän seikan koskaan vaikuttaa itseensä, niin että ne varat, mitkä
15930: ovat tulleet väkijuomista, olisivat esteenä niille uudistuksille, joita
15931: tässä asiassa esitetään. Ed. Listo oli kuullut väärin, kun hän lausui
15932: minun arvelleen, että talousvaliokunta voisi ehdottaa väkijuoma-
15933: veron alentamista. Sellaista en ole sanonut. Ainakaan tämä valio-
15934: kunta ei sitä tekisi.
15935: 
15936:    Äänestysesitys ja päätös:
15937:     Ken hyväksyy asiassa puhemiesneuvoston tekemän ehdotuksen
15938: vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Palmenin tekemä ehdotus hyväk-
15939: sytty.
15940: 
15941:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten oli hyväksytty pu-
15942: hemiesneuvoston tekemä ehdotus asiassa.
15943: 
15944: 
15945: 
15946: Eräiden kirkollismaksujen taksoittamisen perusteista.
15947:     Ensimäisen käsittelyn alaiseksi esitettiin
15948: 
15949:    laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 2 arm. esit. n:o 6 joh-
15950: dosta, joka koskee eräiden kirkollisten maksujen taksoittamisen
15951: perusteita.
15952: 
15953:     ja lähetettiin se keskustelutta suureen valiokuntaan.
15954: 
15955: 
15956: 
15957: 
15958:             Kaavojen ja mallien suojelemisesta.
15959:     Toisen käsittelyn alaiseksi esitettiin
15960: 
15961:     suuren valiokunnan mietintö n:o 2 arm. es. n:o 5 johdosta,
15962:  joka sisältää ehdotuksen laiksi kaavojen ja mallien suojelemisesta,
15963: 
15964:     ja huomautti Puhemies että V. J:n mukaan niissä kohden, missä
15965:  suuren valiokunnan mietintö poikkeaa asiaa käsitelleestä laki- ja
15966:  talousvaliokunnan mietinnöstä tai arm. esityksestä, ainoastaan suu-
15967:  ren valiokunnan mietintö nyt esitetään, joten siihen haluttavat muu-
15968:  tokset nyt oli ehdotettava.
15969: I550                   Istunto 17 p. syyskuuta 1907·
15970: 
15971: 
15972:        Lakiehdotuksen §:t I-3 hyväksyttiin järjestänsä keskustelutta.
15973: 
15974:                                   li §.
15975: 
15976:    Keskustelu:
15977:     Ed. Palmen; Minun täytyy sanoa, että asiallisesti en katsoisi
15978: kovin vaaralliseksi, jos toinen tai toinen näistä muodostuksista tulisi
15979: hyväksytyksi, mutta siihen nähden, että uusi muodostus on päässyt
15980: voitolle kenties vain sen kautta, että suuren valiokunnan jäsenistä
15981: peräti monet olivat poissa joko ilmoitettuaan esteen tai ilmoitta-
15982: matbi' sitä, niin en voi sanoa muuta kuin että päätös on aivan satun-
15983: naiseksi katsottava. Saapuvilla oli yhteensä 49 jäsentä, vaikka 6o
15984: kuuluu suureen valiokuntaan, ja koska suuren valiokunnan keskus-
15985: telut eivät ole julkisia, tahdon että tämä tieto tulee pöytäkirjaan.
15986: Koko suuri valiokunta voi tulla vieläkin vastuksellisemmaksi osaksi
15987: valtiopäiviä kuin se ilmeisesti jo on. jos jää sattuman varaan, kuinka
15988: monta siellä on äänestämässä. Tässä tapauksessa on kolmen hen-
15989: kilön satunnaisesta kannasta riippunut, tuleeko tämä asia käsiteltä-
15990: väksi uudestaan vai jääkö se tehtyyn päätökseen. Minä puolestani
15991: luulen, että alkuperäinen päätös on parempi, ja pikemmin pysyisin
15992: snna. Erikseen tahdon merkitä tämän päivän pöytäkirjaan että
15993: mitä arveluttavin epäkohta syntyy, jos ei pidetä kiinni siitä, että
15994: valtiopäivämiehen ehdoton velvollisuus on olla saapuvilla ja lausua
15995: mielipiteensä suuressa valiokunnassa, ken on siihen valittu. Minä
15996: kannatan valiokunnan mietintöä.
15997: 
15998:      Ed. Ingman, Lauri: Mielestäni armollisen esityksen muodostus
15999: tässä §:ssä jonka laki- ja talousvaliokuntakin on ehdottanut hyväk-
16000: syttäväksi, on parempi kuin suuren valiokunnan. Arm. esityksessä
16001: kuuluu §: >>jos kaavassa on pahennusta aikaansaattava esitys, taikka
16002: jos sen käyttäminen olisi vastoin lakia tai hyviä tapoja, älköön sitä
16003: rekisteriin otettako.>> Siitä on suuri valiokunta poistanut määräyk-
16004: sen >>pahennusta aikaansaattava esitys>> ja >>vastoin hyviä tapoja.>>
16005:      Mielestäni yhteiskunnalla nyt ei ole syytä antaa mitään erikoista
16006: tekijäoikeudenturvaa sille, joka sommittelee kaavan, jossa on pa-
16007: hennusta aikaansaattava esitys tai jonka käyttäminen on vastoin
16008: hyviä tapoja. Eikä suuri valiokunta ole sitä erityisesti väittänyt-
16009: kään. Mutta se lausuu mietinnössään, että >>hallinnolliselle viran-
16010: omaiselle ei olisi suotavasiinä-s. o. 4:nnessä §:ssä tarkoitettua-täy-
16011: dellistä ja yksinomaista valtaa arvostella, millainen kaavassa oleva
16012: esitys saattaa olla pahennusta aikaansaattava ja vastoin hyviä ta-
16013: poja.>> Se viranomainen, joka joutuu lähinnä tuota arvostelemaan,
16014: on Teollisuushallitus. Mutta 9 §:n mukaan on Teollisuushallituksen
16015: päätöksestä vielä oikeus valittaa Senaatin talousosastoon. Arvelen
16016:                 Laki kaavojen ja mallien suojelemisesta.               I$ 51
16017: ---------------------
16018: näin ollen, ettei ole erikoista syytä pelätä, että tätä pykälää tultaisiin
16019: käyttämään niin ahtaassa mielessä, että sen kautta estettäisiin mitään
16020: sellaista, jota yhteiskunnan kannalta ei tarvitsisi estää.
16021:     Pyydän näin ollen yhtyä vapaaherra Palmenin ehdotukseen, että
16022: toinen pykälä hyväksyttäisiin arm. esityksen - ja siis myös laki- ja
16023: talousvaliokunnan - ehdotuksen mukaan.
16024: 
16025:     Ed. Sirola: Suuren valiokunnan enemmistön mielipiteen puolesta
16026: ei todellakaan tarvitsisi monta sanaa sanoa. Siellä suuren valiokun-
16027: nan kokouksessa tuotiin esiin ja monipuolisesti valaistiin juuri se
16028: käsitys, joka sitte tuli suuren valiokunnan päätökseksi, että yhteis-
16029: kunnan puolelta on sopimatonta panna kaksi laitosta tuomitsemaan
16030: >>säädyllisyyttä ja hyviä tapoja,>> että on epäjohdonmukaista antaa
16031: hallinnollisille viranomaisille tällaista valtaa, kun yleinen laki ja
16032: tuomioistuin siinä suhteessa ovat pätevämmät, ja kun niiden edessä
16033: asianomainen on tilaisuudessa puolustautumaan, ja kun näiden joka
16034: tapauksessa luulisi riittävän siihen tarkoitukseen, mitä tässä tavotel-
16035: laan. Siis tässä on aivan riittävä suuren valiokunnan käsitys, että
16036: mikä kerran on vasten lakia, s. o. minkä tuomioistuin säädyttömäksi
16037: ja sopimattomaksi tuomitsee, se älköön saako rekisteröimisen turvaa,
16038: mutta mitä vastaan taas tuomioistuin tällaista tuomiota ei voi lausua,
16039: siltä älköön myöskään kiellettäkö sitä turvaa, minkä laki muuten
16040: antaa.
16041: 
16042:     Ed. Castren: Minä pyytäisin myös saada merkitä kantani käsillä
16043: olevan pykälän suhteen. Meidän lainsäädännössämme on jo ole-
16044: massa aivan samanlaisia määräyksiä kuin se, joka arm. esityksessä
16045: ja valiokunnan mietinnössä oli ehdotettu, mutta jonka suuri valio-
16046: kunta on poistanut. Niin on asianlaita esim. voimassa olevissa
16047: laeissa leimoista ja patenteista. Kannatan arm. esitystä ja laki-
16048: ja talousvaliokunnan mietinnön vastaavaa pykälää hylkäämällä suu-
16049: ren valiokunnan ehdotuksen.
16050: 
16051:     Ed. Malmivaara: Pyydän vaan huomauttaa herra Sirolan pu-
16052: heen johdosta, että rekisteriviranomaisen on paljon helpompi arvos-
16053: tella, mikä on pahennusta tuottavaa ja hyviä tapoja vastaan sotivaa,
16054: kuin mikä sotii vastoin lakia. Ja joka tapauksessa, kun kaava ilmoi-
16055: tetaan rekisteröitäväksi, ei se voi tulla suoranaisesti tuomioistuimen
16056: käsiteltäväksi, ja jos se kerran rekisteröidään sekä siten laillistutetaan,
16057: niin on tuomioistuimen vaikea mennä siitä laittomuuden tähden
16058: enään sakottamaan.
16059: 
16060:     Ed. Käpy: Minä tahtoisin myös ed. Sirolalle huomauttaa, että
16061: joskin suuren valiokunnan mietintö hyväksyttäisiin, siinäkin tapauk-
16062: sessa kaksi viranomaista saattaisi tulla arvostelemaan, koska esitys
16063:                                                                   98
16064: 1552                   Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
16065: 
16066: 
16067: on vastoin lakia, sillä teollisuushallituksen tietysti, kun rekisteröi-
16068: mistä pyydetään, täytyy arvostella tämä seikka. Tuomioistuimen
16069: käsiteltäväksi taas ei kysymys tule muussa tapauksessa, kuin jos
16070: asiassa nostetaan syyte. Eivät siis ne syyt, joita ed. Sirola toi esiin,
16071: puolusta suuren valiokunnan mietinnön hyväksymistä.
16072:     Minäkin kannatan laki- ja talousvaliokunnan ehdotusta.
16073: 
16074:     Ed. Paasikivi: Sen lisäksi, mitä tässä on lausuttu suuren valio-
16075: kunnan ehdotusta vastaan, pyytäisin vielä huomauttaa, että rikos-
16076: laki ei määrää rangaistusta tällaisen kaavan käyttämisestä. Niitä
16077: kyllä saa käyttää, jos niitä käyttää esim. kotonansa, mutta rikos-
16078: laissa on määrätty rangaistus ainoastaan pahennusta aikaansaavien
16079: kuvien ja esitysten esille panemisesta, jotenka luulen että sentapaista
16080: säännöstä, minkä suuri valiokunta on ehdottanut, tulee olemaan
16081: jotenkin vaikea käytäntöön sovelluttaa.
16082: 
16083:     Ed. Neovius: Jag villi korthet anmäla att jag är af samma me-
16084: ning som stora utskottet i denna fråga. Här är fråga om inregistre-
16085: ring och hindrar icke den omständigheten, att ett mönster icke kan
16086: inregistreras, mönstrets spridning. Tvärtom blir spridningen mycket
16087: mindre försvårad, då hvem som hälst kan eftergöra detta mönster.
16088: Då här stadgas, att mönster, som strider mot lag, icke får inregistreras,
16089: synes mig tillräcklig säkerhet förefinnas i det afseende, som i proposi-
16090: tionen har afsetts. J ag understöder därför stora utskottets förslag.
16091: 
16092:     Ed. Sirola: Ed. Paasikivelle pyydän huomauttaa, etten käsitä,
16093: mitä turvaa tarvitsisi sellainen kaava ja malli, joka ainoastaan säily-
16094: tettäisiin kotona; arvelen että sellainen, jolle haetaan julkinen· rekiste-
16095: röimisturva, tarkotetaan asetettavaksi julkisuuteen ja asetetaankin,
16096: ja siis tulee tämän lain alaiseksi.
16097: 
16098:     Ed. Valpas: Minä myös pidän aivan riittävänä sitä rikoslaissa
16099: olevaa määräystä, että pahennusta levittävien kuvien esille panemi-
16100: nen on rangaistava. Minä pyydän ed. Sirolalle huomauttaa eräästä
16101: edusta, joka tällä lakipykälällä tässä muodossa on sen edellä, mitä
16102: täällä edustajat Ingman ja muut ovat ehdottaneet. Tällä on se etu,
16103: että jos yleisiä siveellisyyssuojeluksia yleisessä laissa lisätään, niin ne
16104: tulevat samalla myös lisäsuojelukseksi näille kaavoille, tarvitsematta
16105: tehdä muutoksia kaavoja koskevissa laissa ja tämmöinen etu on minun
16106: mielestäni niin suuri, että tulisi tämä pykälä hyväksyä tässä muodossa
16107: 
16108:    Aänestysesitys ja päätös:
16109:    Ken kannattaa suuren valiokunnan mietintöä 4 §:ään nähden,
16110:                Laki kaavojen ja mallien suojelemisesta.               1553
16111: 
16112: vastaa jaa: jos ei voittaa, on laki- ja talousvaliokunnan ehdotus tässä
16113: kohden hyväksytty.
16114: 
16115:   Äänestyksessä annettiin 71 jaa- ja 93 ei-ääntä joten 4 § oli
16116: hyväksytty laki- ja talousvaliokunnan mietinnön mu-
16117: kaan.
16118:    5 § hyväksyttiin keskustelutta.
16119:    6 §:n johdosta käytti puheenvuoroa:
16120:      Ed. Cederberg; Vid behandlingen af lagförslaget i stora utskot-
16121: tet gjorde jag en anmärkning mot denna paragraf. Då jag icke känner
16122: mig öfvertygad af de skäl, med hvilka jag då bemöttes, tillåter jag
16123: mig här upprepa denna anmärkning. Utskottet har föreslagit att de
16124: ord uti 6 § första stycket, som följa efter orden >>afbildning af mönster
16125: i två exemplar» och som innehålla bestämningar om inregistrerings-
16126: afgiften, skulle utgå, men att däremot uti 8 § motsvarande bestäm-
16127: ning skulle införas, dock sålunda ändrad, att afgiften skulle variera
16128: från IO tili roo mark beroende på industristyrelsens bestämmande
16129:  Utskottet har sålunda föreslagit en betydande höjning af afgiftens
16130:  belopp. Minimibeloppet är visserligen obetydligt lägre än den fixa
16131:  afgift, som i propositionen är föreslagen, men det upplystes i stora
16132: utskottet utaf lag- och ekonomiutskottets ordförande, att denna mi-
16133:  nimiafgift vore så låg, att den i de flesta fall icke skulle motsvara in-
16134:  registreringskostnaden, utan ofta öfverskridas och sålunda i regeln
16135:  komma att tangera det belopp, som uti propositionen är föreslaget.
16136:  Då det för ernåendet utaf den med lagförslaget afsedda nyttan är af
16137:  största vikt att afgiften <>tälles så låg som möjligt och då vidare sö-
16138:  kandens intresse kräfver att han redan vid ansökningens inlämnande
16139:  noga känner till de kostnader, med hvilka ansökningen är förenad,
16140: så anser jag icke något skäl föreligga att afvika från propositionens
16141:  förslag, där afgiften är faststäld en gång för alla till 15 mark. Detta
16142:  belopp torde anses utgöra det, som motsvarar själfva kostnaderna,
16143:  enär man uti öfriga lagar, som behandla inregistrering, har faststält
16144:  detta samma belopp. För afgiftens fastställande till så låg som
16145:  möjlig, talar enligt min mening också den omständigheten, att denna
16146:  lag afser att gagna uppfinningar utaf mindre ekonomisk betytelse
16147:  eller så att säga uppfinningar utaf mindre valör, än dem som förlänas
16148:   patenträttsskydd, hvarför uppfinnarena böra drabbas af möjligast
16149:   låga afgifter. A andra sidan måste man taga i betraktande, att något
16150:  afseende icke får fästas vid den ekonomiska vinst, som lagens använ-
16151:   dande möjligen skulle komma att inbringa staten, emedan denna
16152:   vinst i alla fall måste blifva obetydlig. På dessa grunder tillåter jag
16153:   mig föreslå att första stycket uti 6 § skulle återställas uti den lydelse,
16154: 1554                  Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
16155: 
16156: 
16157: som samma stycke hade uti propositionen, med undantag af att den
16158: ändring, som är gjord beträffande ordet >>industristyrelsen», bibehålles,
16159: och att en häraf betingad ändring sedermera vidtages vid behand-
16160: lingen af 8 § i lagförslaget. J ag medgifver visserligen att detta mitt
16161: ändringsförslag vann mycket litet gehör i stora utskottet och
16162: icke häller har jag väl utsikt att nu få detsamma godkändt. Men
16163: då jag icke kan inse annat än att förslaget är berättigadt, så har jag
16164: ansett mig böra vidhålla detsamma.
16165:    Ed. Ahlroos: J ag ber att få understöda hr Cederbergs förslag.
16166: 
16167:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vastat-
16168: tavaksi seuraava äänestysesitys :
16169:    Ken hyväksyy suuren valiokunnan mietinnön 6 §:ään nähden,
16170: vastaa jaa; jos ei voittaa, on asiassa hyväksytty ed. Cederbergin te-
16171: kemä ehdotus.
16172:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten 6 § oli hyväk-
16173: sytty.
16174:    §:t 7-13 hyväksyttiin järjestänsä keskustelutta.
16175:    14 §:n kohdalla käytti puheenvuoroa
16176:     Ed. Cederberg: Såsom 14 § är stiliserad i stora utskottets förslag,
16177: anser jag att densamma icke alldeles motsvarar utskottets vid sakens
16178: behandling fattade beslut. Den senare meningen i första stycket
16179: af svenska upplagan lyder nämligen: >>Lag samme vare, där det
16180: allmännas fördel påkallar registreringens upphäfvande, hvarvid lik-
16181: väl skyddsrättens innehafvare skall ur allmänna medel erhålla skälig
16182: ersättning.>> Uttrycket >>lag samme vare•> kunde antagas hänföra
16183: sig till bägge de fall, som omnämnas i första meningen, men så är icke
16184: fallet, utan afser detsamma att allmän åklagare äger rätt att, där det
16185: allmännas fördel påkallar, utföra talan om registrerings upphäf-
16186: vande. Enligt min mening bör därför stiliseringen lyda: >>Ena-
16187: handa rätt tillkommer åklagare, där det allmännas fördel påkallar
16188: o. s. v.•> Därjämte förefaller det mig som om också slutet af samma
16189: mening vore något stympad, då där säges: ~kall ur allmänna medel
16190: erhålla skälig ersättning.•> Det bör väl hellre lyda: •>Skall ur all-
16191: männa medel erhålla skälig ersättning för honom]:därigenom till-
16192: skyndad skada.>>
16193: 
16194:     Ed. Paasikivi: Vaikka en pelkääkään, että tässä mitään epäsel-
16195: vyyttä tulisi esiintymään, niin olen kuitenkin valmis kannattamaan
16196: ed. Cederbergin tekemää ehdotusta, koska se on tarkempisanainen.
16197:                Laki kaavojen ja mallien suojelemisesta.          1555
16198:                                                  ----------------
16199:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vastat-
16200: tavaksi seuraava äänestysesitys ;
16201: 
16202:     Ken hyväksyy suuren valiokunnan mietinnön 14 §:ään nähden,
16203: vastaa jaa; jos ei voittaa, on hyväksytty ed. Cederbergin tekemä eh-
16204: dotus että ensimäisen kohdan viimeinen lause kuuluisi seuraavasti:
16205: Sama oikeus olkoon virallisella syyttäjällä, kun reki<;teröimisen ku-
16206: moaminen on yleisen edun tähden tarpeen, jolloin kuitenkin suoje-
16207: lusoikeuden haltijalle on valtion varoista kohtuullinen korvaus suo-
16208: ritettava hänelle siitä koituneesta vahingosta.
16209: 
16210:    Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten 14 §;ään näh-
16211: den oli hyväksytty ed. Cederbergin tekemä ehdotus.
16212: 
16213:    §:t 15-18 hyväksyttiin järjestänsä keskustelutta.
16214:    19 §:n johdosta puheenvuoroa käyttäen lausui
16215:     Ed. Listo : Tämän mietinnön ensimäisessä lukemisessa moitti
16216: ed. Häkkinen laki- ja talousvaliokuntaa siitä, että se on tätä asiaa
16217: hiukan huolimattomasti pidellyt. Todistaakseen tätä oli ed. Häkki-
16218: sellä muistuttamista melkein jokaista pykälää vastaan tässä laki-
16219: ehdotuksessa. Nyt kun olemme päässeet lakiehdotuksen viimeiseen
16220: pykälään, pyydän huomauttaa, että suuri valiokunta yhtä vähän
16221: kuin eduskuntakaan on ottanut yhtään ainoata ed. Häkkisen muutos-
16222: ehdotuksista huomioonsa. Merkitsemällä tämän pyydän laki- ja
16223: talousvaliokunnan puolesta saada kuitata sen kohteliaisuuden, jonka
16224: ed. Häkkinen valiokunnalle mainitulla tavalla osotti.
16225: 
16226:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, 19 § hyväksyt-
16227: tiin ja samoin lakiehdotuksen otsake.
16228:    Lakiehdotus oli siis menevä takaisin suureen valiokuntaan, sana'"
16229: muodoltaan semmoisena kuin se eduskunnan päätöksellä nyt oli
16230: hyväksytty.
16231: 
16232: 
16233:    Puhemies mainitsi että kello nyt on yli I I ja jätti eduskunnan
16234: päätettäväksi vieläkö istuntoa jatketaan.
16235: 
16236:     Ed. Schybergsonin huomautettua että, jos puhemies jaks~a,
16237: niin kyllä edustajainkin täytyy jaksaa.
16238: 
16239:    päätettiin istl111toa edelleen jatkaa.
16240: 1556                Istunto 17 p. syyskuuta 1907.
16241:                                                     --------
16242: 
16243:    Toisen käsittelyn alaiseksi esitettiin ja keskustelutta hyväk-
16244: syttiin
16245:    suuren valiokunnan mietintö n:o 3 arm. es. n:o 24
16246: johdosta, joka koskee tuulaakimaksun laskemisperustetta,
16247: 
16248:    joten asian toinen käsittely julistettiin päättyneeksi.
16249: 
16250: 
16251: 
16252:    Maatalousvaliokunnan~ mietintö n:o 1 an. ehd. n:o 3
16253: johdosta, joka koskee valtionavustuksen myöntämistä yk-
16254: sityisestä    alotteesta perustettavalle maanviljelysly-
16255: seolle,
16256:    pantiin pöydälle ensi istuntoon,
16257:    sen jälkeen kun puheenvuoroa käyttäen oli lausunut:
16258: 
16259:    Ed. Huoponen: Asian tärkeyteen nähden ja myöhäiseen aikaan
16260: katsoen pyytäisin eduskuntaa yhtymään ehdotukseen, että mietintö
16261: pannaan pöydälle seuraavaan istuntoon.
16262:     Ed. Ahmavaara: Minulla oli kyllä aikomus lausua mielipiteeni
16263: asiasta, mutta ~oska mietintöä on pöydälle pyydetty ja niin paljon
16264: puheenvuoroja pyydetty, niin kannatan tehtyä ehdotusta.
16265: 
16266: 
16267: 
16268:    Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi istuntoon
16269: 
16270:     työväenasiainvaliokunnan mietintö n:o 1 arm. es.
16271: n:o 14 johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi työstä leipo-
16272: moissa,
16273:    lakivaliokunnan mietintö n:o 2 arm. es. n:o 8 johdosta,
16274: joka koskee muutettuja määräyksiä eräiden Rikoslain
16275: 13 luvussa mainittujen rikosten syytteeseen pane-
16276: misesta,
16277:    anomusvaliokunnan mietintö n:o 2 an. ehd. n:o 152
16278: johdosta naisten taloudenhoito-opetuksen järjestämisestä
16279: ja sen avustamisesta valtiovaroilla,
16280:    sekä samoin, koska se oli kiireellistä laatua, vaikkei se ollut-
16281: kaan päiväjärjestykseen otettu
16282:                       Puhemiehen kulujen korvaus.                1557
16283: 
16284:     puhemiesneuvoston ehdotus työsuunnitelmaksi täy-
16285: si-istuntoja ja valiokuntia varten, ynnä
16286:    Antellin kokoelmain hoitoa varten asetetun val-
16287: tuuskunnan kertomus.
16288: 
16289:                Puhemiehen kulujen korvaus.
16290:    Viimeistä päiväjärjestyksessä olevaa asiaa käsiteltäessä johti
16291: puhetta, Puhemiehen esteellisenä ollen, ensimäinen varapuhemies.
16292: 
16293:     Esitettiin, luettiin julki ja hyväksyttiin seuraava valtiova-
16294: rainvaliokunnalta tullut kirjelmä n:o I6 syysk. I6 p:ltä:
16295: 
16296:                    Suomen Eduskunnalle,
16297: 
16298:     Valtiopäiväjärjestyksen 53 §:n mukaan on valtiovarainvaliokun-
16299: nan asiana eduskunnan päätettäväksi ehdottaa, kuinka suuri määrä-
16300: raha puhemiehen tulee saada niiden kulujen korvaukseksi joita hä-
16301: nellä valtiopäiväin aikana on.                                   ,
16302: 
16303:     Tämän johdosta saa valtiovarainvaliokunta eduskunnan päätettä-
16304: väksi kunnioittavimmin ehdottaa että puheena oleva korvaus nyt
16305: koossa olevain valtiopäiväin ajalta on oleva 2,500 markkaa kuukau-
16306: dessa.
16307:                  Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
16308:                             E. G. Palmen.
16309:                                                     l Vartiovaara.
16310:    Seuraava istunto oli oleva ensi perjantaina kello 6 i. p.
16311: 
16312:    Istunto päättyi kello II,47 yöllä.
16313: 
16314:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
16315:                                                F. W. Kadenius.
16316: 
16317: 
16318: 
16319:     25.    Perjantaina 20 p. syyskuuta 1907
16320:                     k:lo 6 i. p.
16321:   Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi edustajat Helkiö, Huttu-
16322: nen Häyrynen Kaskelin, Leppänen, Nuotio, Orasmaa ja Valavaara.
16323:                     Istunto 20 p. syyskuuta I907·
16324: 
16325: 
16326:     Puhemies ilmoitti että edustajat Huttunen, Valavaara ja Oras-
16327: maa ovat pyytäneet vapautusta tämän päivän istunnosta yksityis-
16328: ten asiain takia sekä ed. Merivirta tämän istunnon loppupuolesta,
16329: edustajat Mäkelin ja Jalava vapautusta ensi tiistain istunnosta,
16330: ed. Koskinen vapautusta huomispäiväksi ja maanantaiksi.
16331: 
16332:       Edellämainitut ilmoitukset ja pyynnöt hyväksyttiin.
16333: 
16334: 
16335:           Vapautuksia valiokuntajäsenyydestä.
16336:       Puheenvuoron sai :
16337: 
16338:    Ed. Sirola lausuakseen: Koska on mahdotonta toimia kah-
16339: dessa valiokunnassa yhtä aikaa, pyydän vapautusta lakivaliokun-
16340: nan jäsenyydestä.
16341: 
16342:       Ed. Jalava: Pyydän sen tähden vapautusta anomusvalio-
16343: kunnan varajäsenyydestä, kun ryhmä päätti siirtää minut jäse-
16344: neksi lakivaliokuntaan, ja olen ennestään kahdessa valiokunnassa
16345: varajäsenenä, joten en luonnollisesti näissä kaikissa ehdi työs-
16346: kentelemään.
16347: 
16348:         Ed. Pykälä; Katson että sellainen vapautuksen pyytä-
16349:  minen on turhan aikaista. Vähän väliä sieltä sosialistien ryh-
16350: mästä on pyydetty vapautusta ja taas tulee toinen toisen tilalle,
16351:  joka ehkä viikon parin perästä tekee saman pyynnön. Eduskun-
16352: nan työjärjestys määrää, että eduskunnan jokaisen jäsenen on
16353:  kuuluttava valiokuntaan, mutta tuon ryhmän jäsenet vaihtelevat
16354: vähän väliä ja löytyy kokonainen ryhmä tässä eduskunnassa, joka
16355:  ei ole missään valiokunnassa. Minä vastustan molempia pyyn-
16356:  töjä.
16357:      Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
16358: tattavaksi seuraavat äänestysesitykset;
16359:      1 :o Ken hyväksyy ed. Sirolan pyynnön päästä vapaaksi laki-
16360: valiokunnan jäsenyydestä, vastaa jaa; jos ei voittaa, on se hylätty.
16361:      Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten eduskunta oli
16362: hyväksynyt ed. Sirolan vapautuspyynnön.
16363:      2 :o Ken hyväksyy ed. Jalavan anomuksen päästä anomus-
16364:  valiokunnan vara jäsenyydestä, vastaa jaa; jos ei voittaa, on se
16365:  hylätty.
16366:      Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten ed. Jalavan
16367: vapautuspyyntö oli hyväksytty,
16368:                 Vapautuksia valiokuntajäsenyydestä.           1559
16369: 
16370:     ja kehoitti Puhemies valitsijamiehiä toimittamaan asianmu-
16371: kaiset vaalit eron saaneiden sijaan.
16372: 
16373:    Päätöksen johdosta puheenvuoron saatuaan lausui:
16374: 
16375:    Ed. Danielson-Kalmari; Minä pyydän tehdyn päätöksen
16376: johdosta lausua epäilykseni siitä, onko se menettely oikein, että
16377: eduskunta vapauttaa jonkun jäsenen ja päättää mihin valiokun-
16378: taan hänen on jääminen. V. J :n mukaanhan määräävät valitsija-
16379: miehet, mihin valiokuntaan edustaja joutuu. Tekemällä sellaisen
16380: päätökseen kuin nyt ja joskus ennenkin eduskunta ymmärtääkseni
16381: sekaantuu tehtävään, joka on oikeastaan vaan valitsijamiesten.
16382: Minä en tahdo nyt tehdä minkäänlaista ehdotusta, vaan pyydän
16383: ainoastaan, että puhemiesneuvosto ottaisi miettiäksensä, onko lau-
16384: sumassani epäilyksessä niin paljo perää, että olisi syytä vastedes
16385: menetellä toisin. Minä kyllä käsitän asian siten, että eduskunta
16386: voi päättää, että edustajan ei tarvitse kuulua vakinaisena jäse-
16387: nenä kahteen valiokuntaan, mutta päätös siitä, missä valiokun-
16388: nassa hänen tulee työskennellä, on ymmärtääkseni valitsijamies-
16389: ten.
16390: 
16391:    Ed. Söderholm; Mig veterligt har det under tidigare landt-
16392: dagar alltid varit sed att, då landtdagsman önskat blifva befriad
16393: från uppdraget att vara ledamot uti utskott, han kommit till
16394: vederbörande stånd och anhållit om befrielse. Denna befrielse
16395: har då antingen beviljats eller afslagits.    Samma förfarande
16396: synes mig fortsättningsvis vara på sin plats, och har jag därför
16397: ingen anledning att biträda yrkandet, att den utaf hr Danielson-
16398: Kaimari nu väckta frågan skulle remitteras tili talmanskonfe-
16399: rensen.
16400: 
16401:     Ed. Danielson-Kalmari; Edellinen puhuja ei vastannut siihen
16402: kysymykseen, jonka minä tässä esitin. Minä lausuin myöskin sen.
16403: että ymmärtääkseni eduskunta voi vapauttaa jonkun jäsenen va-
16404: liokunnan keskuudessa, mutta silloin kun hän kuuluu kahteen va-
16405: liokuntaan, niin luullakseni V. J :n sanat oikeastaan vaatisivat
16406: sitä, että valitsijamiehet harkitsisivat, mihin valiokuntaan hänen
16407: tulee jäädä. Minä tiedän kyllä, että tässä kohden nyt jo näilläkin
16408: valtiopäivillä on parissa tapauksessa päässyt voimaan toisenlai-
16409: nen menettely, mutta kun nyt määrätään traditsiooni tulevaisuutta
16410: varten, niin arvelen, että tämä asia olisi otettava tarkemman har-
16411: kinnan alaiseksi.
16412: 
16413:    Puhemies: Minun ymmärtääkseni ei puhuja tehnyt mitään
16414: ehdotusta, että eduskunnan olisi asiasta tehtävä varsinainen pää-
16415:                     Istunto 20 p. syyskuuta 1907.
16416: 
16417: 
16418: tös, vaan ainoastaan lausui suotavaksi, että tässä kohden käy-
16419: tettäisiin V. J:n mukaista menettelyä?
16420:     Ed. Danielson-Kaimari: Aivan oikein.
16421: 
16422:                    Laki työstä leipomoissa.
16423:    Ensi käsittelyn alaiseksi esitettiin
16424:     työväenasiainvaliokunnan mietintö n!o I arm. esityksen n:o 14
16425: johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi työstä leipomoissa,
16426:    Keskustelu;
16427:    Ed. Karhi: Ilolla on tunnustettava, että, jos tämä esillä oleva
16428: lakiehdotus valiokunnan mietinnön mukaisesti tulee hyväksytyksi,
16429: niin on maassamme epäilemättä tehty lainlaadinqan alalla suuri
16430: edistysaskel oikeaan suuntaan.
16431:     Koska en voi täydellisesti yhtyä mietintöön enkä myös kum-
16432: paankaan vastalauseeseen, niin tahdon esittää eriävän mielipi-
16433: teeni erinäisiin kohtiin. Nykyaikana hyvin yleisesti työntekijäin
16434: puolelta vaaditaan, että lainlaadinnan kautta olisi määrättävä
16435: normaalityöpäivä. Tämä on sellainen vaatimus, jota tulisi aika-
16436: naan ottaa huomioon. Minun käsittääkseni, silloin kun pisintä
16437: työpäivää käydään määrittelemään, on tarkoin otettava huomioon
16438: työn laatu, työhuoneet ja niihin liittyvät erityisseikat. Umpi-
16439: mähkään ei voida määritellä kaikille ammateille varsinkaan nyky-
16440: oloissa esim. 8-tuntista työpäivää. Jos kaikissa ammateissa olisi
16441: yhtä pitkä työaika, niin se ei suinkaan olisi tasapuolista, sillä
16442: tasapuolisesti asiaa arvosteltaessa ei voida aikaa pitää yksin-
16443: omaan mittarina. Työn laadun tulisi olla työajan määrääjänä.
16444: Nyt kun eduskunnalla on ensi kerran tällaisen työajan määräämi-
16445: nen päätettävänä, niin minä toivoisin, että se tapahtuisi edellä-
16446: mainitsemieni perusteitten mukaisesti. Kun käydään arvostele-
16447: maan, kuinka pitkä työpäivä olisi kohtuullinen leipuriammatin alal-
16448: la, silloin on juuri otettava huomioon työn laatu ja ne olosuhteet,
16449: joissa työ on suoritettava. Valiokunta on mietinnössään aivan
16450: oikein julkituonut ne epäedulliset olot, joissa leipurien on pakko
16451: työskennellä. Siinä m. m. mainitaan, että heidän työnsä on ras-
16452: kasta ja terveydelle vahingollista. Minäkin voin todistaa tämän
16453: aivan oikeaksi, sillä olen erään osuuskunnan johdossa, jonka lei-
16454: pomoissa työskentelee lopulleen toistakymmentä työntekijää. Noin
16455: pari kolme vuotta sitten otettiin työhön voimakkaita, terveitä
16456: naisia. Tämän lyhyen ajan työskenneltyään leipomossa ovat he
16457: suuresti laihtuneet ja poskilta puna kadonnut muuttuen kasvojen
16458: väri harmaaksi. Miespuoliset työntekijät, jotka kauemmin ovat
16459: tällä alalla työskennelleet, ovat niin laihoja ja heikkoja, että erään-
16460: kin työntekijän määräsi lääkäri sairashuoneeseen levähtämään ja
16461:                        Laki työstä leipomoissa.
16462: 
16463: 
16464: lihoomaan. Heillä on ollut 9- ja JO-tuntinen työpäivä ja työ-
16465: huoneet kohtalaiset, siis nykyoloissa edullisimpia olosuhteita, mitä
16466: tällä alalla on.
16467:      Kokemukseni perusteella rohkenen edelleen pysyä samalla kan-
16468: nalla kuin evästyskeskustelussakin, että 8-tuntinen työpäivä on
16469: kyllin riittävä leipuriammatissa. Siis yhdyn tässä suhteessa toi-
16470: seen vastalauseeseen.
16471:      Väite, mikä esille tuodaan mietinnössä, että tämä olisi liian
16472: jyrkkä uudistus, ei saa asian ratkaisuun vaikuttaa. Niinkuin
16473: edellä jo mainitsin, on jo 9-tuntinenkin työaika tällä alalla ollut
16474: käytännössä. Kun kerran tunnustetaan jokin oikeaksi, niin pan-
16475: takoon se myös käytäntöön.
16476:      Mitä tulee aikaan, milloin vuorokaudessa työtä saa tehdä,
16477: olen hiukan eri kannalla kuin mietintö ja toinen vastalause. Mie-
16478: tinnössä esitetään, että työ saisi tapahtua kello 6 aamulla ja kello
16479: 9 illalla välisellä ajalla. Toisessa vastalauseessa vaaditaan kello
16480: 6 aamulla - kello 8 illalla. Tätä aikamäärää päätettäessä tun-
16481: tuu hiukan siltä, kuin ei kaikkia näkökohtia olisi tarpeeksi otettu
16482: huomioon. Toisen ehdotuksen mukaan tulisi työskentelyaika ole-
16483: maan 15 tuntia ja toisen ehdotuksen mukaan 14 tuntia. Jos aja-
16484: tellaan, että kahta vaikkapa 8-tuntistakin työvuorotusta käytet-
16485: täisiin ja kumpaisellekin vuorolle laskettaisiin ainoastaan puolen
16486: tunnin ruokailuaika, niin se vaatisi yhteensä 17 tuntia. Kahden
16487: työvuoron käyttäminen varsinkin suurissa leipomoissa on vält-
16488: tämätön, sillä nykyisten vaatimusten mukaan uudenaikaisine kal·
16489:  liine koneineen ja uunineen sekä tilavine työhuoneineen tulevat
16490:  ne maksamaan siksi paljon, ettei kannata niitä pitää suurinta osaa
16491:  vuorokautta joutilaina. Mietinnössä kyllä puhutaan kahdesta työ-
16492:  vuorosta ja mainitaan, että ne voivat työskennellä jonkun osan
16493:  päivää yhtaikaa.      Se on ehkä mahdollista, vaan silloin täytyy
16494:  työhuoneitten olla tavattoman tilavia, jota ne eivät kumminkaan
16495:  ole. Tässä on otettava myös huomioon, että kahden työvuoron
16496:  työntekijät tulisivat työskentelemään toisessa tapauksessa kaksi ja
16497:  toisessa kolme tuntia yhdessä samoissa työhuoneissa. Tämän
16498:  kautta pilaantuisi tietysti ilma tavattoman paljon, joka vaikut-
16499:  taisi työntekijäin terveyteen epäedullisesti ja luonnollisesti tulisi
16500:  se jossain määrin vaikuttamaan myös leivoksiin. Tämän vuoksi
16501:  olisi yhdessä työskenteleminen saatava supistumaan niin lyhyeksi
16502:  kuin suinkin tai kokonaan estetyksi. Koska kumminkaan ei ole
16503:  kaiketi mahdollista yhdessä työskentelemistä kokonaan välttää
16504:  näin saadakseen asia edullisemmaksi työntekijöille ja valmisteille,
16505:  niin rohkenen esittää, että työ saisi kestää kello 10 :een illalla.
16506:       Tätä vastaan voidaan väittää, niinkuin toisessa vastalauseessa
16507:  mainitaan, että työntekijöitä tämän kautta estettäisiin osaa otta-
16508:  masta luento- ja esitelmäkursseihin, jalostaviin iltahuveihin j. n. e.
16509:                     Istunto 20 p. syyskuuta 1907·
16510: 
16511: 
16512: Tämä on kyllä totta, vaan tulee ottaa myös huomioon, ettei asia
16513: muutu juuri ollenkaan edullisemmaksi, jos työ lopetettaisiin joko
16514: 8 :n tai 9 :n aikaankin, sillä työn päätyttyä on työntekijä jonkun
16515: verran väsynyt, jonka vuoksi hän mielellään hetken levähtää. Hän
16516: peseytyy ja syö illallisensa ja silloin on aika jo niin kulunut,
16517: ettei ole puhettakaan ottaa osaa esitelmätilaisuuksiin eikä juuri
16518: muuhunkaan. Kun on kaksi vuoroa, niin on hän silloin tilaisuu-
16519: dessa joka toinen viikko viettämään joutoiltojaan parhaansa mu-
16520: kaan, ja sitä paitsi joka lauantai-ilta ja koko sunnuntaipäivä on
16521: hänellä myös käytettävänään. Joka toisen viikon aamupäivät ovat
16522: myös käytettävinä vapaasti; vaikkapa kirjallisuudesta hankkiak-
16523: seen itselleen henkistä virkistystä.
16524:     Onhan paperiteollisuuden alalla aijottu panna käytäntöön,
16525: jos lie jo pantukin, kolme 8-tunnin vuoroa, jota vastaan en ole
16526: huomannut työväen lehtien moitetta lausuvan, vaan jos olen oikein
16527: kirjoituksia ymmärtänyt, niin ovat he pitäneet sen suurena voit-
16528: tona itselleen.
16529:     Lopuksi pyydän myös ehdottaa, että toinen pykälä kokonaan
16530: poistetaan, joka koskee yötyötä. Tämän teen senvuoksi, koska
16531: en katso minkääntaisen yötyön tällä alalla ja niin vähässä mää-
16532: rässä kuin on esitetty tarpeelliseksi ja koska ylityö on jossain
16533: määrin sallittu.
16534: 
16535:        Ed. v. Alithan; J ag har med stor tillfredsställelse hälsat
16536: den nådiga propositionen i ämnet, så mycket mer som jag år 1907
16537: var i tillfälle att förorda de åtgärder, som vid landtdagen voro
16538: föreslagna beträffande undersökningarnas anställande. J ag tror att
16539: de svårigheter, som äro förenade med upphäfvande af nattarbetet,
16540: nog med god vilja skola kunna så godt som fullständigt öfver-
16541: vinnas. Det är emellertid så, att när man stiftar en lag sådan som
16542: denna, så får man icke låta föranleda sig till ett alldeles ensidigt
16543: handlingssätt och gå så långt med bestämningar att man därige-
16544: nom väsentligen skadar hela den näringsgren, hvarom fråga är,
16545: utan måste man gifva lagförslaget formen utaf en förnuftig kom-
16546: promiss emellan stridiga intressen. Om nu bestämningarna i den
16547: nådiga propositionen skulle blifva lag, så kan ingen människa
16548: säga annat än, att detta skulle innebära ett ofantligt stort fram-
16549: steg gentemot förhållandena sådana de hittills gestaltat sig. Och
16550: det förefaller mig som om den nådiga propositionen i hufvudsak
16551: skulle hafva löst konflikten emellan de stridiga intressena på ett
16552: mer tillfredsställande sätt än utskottet och att de utaf utskottet fö-
16553: reslagna tilläggen snarare skulle vara egnade, åtminstone de flesta
16554: af dem, att skjuta öfver målet och, med förbigående af sakens
16555: väsentliga del, införa sådana bestämningar, som i hög grad
16556: skulle åstadkomma rubbning inom yrket själft. Tillika synes det
16557:                         Laki työstä leipomoissa.
16558: 
16559: 
16560:  mig som å andra sidan vissa tilläggsbestämningar skulle hafva
16561:  varit af nöden, hvilka utskottet dock icke beaktat.
16562:        Hvad nu beträffar frågan om, hvilken tid på dygnet arbe-
16563:  tet skulle få börja, så har jag varit i tillfälle att konferera med
16564:  bageriyrkesidkare, hvilka försäkrat, att det är en väsentlig skill-
16565:  nad ifall arbetet får börjas redan kl. 5 på morgonen eller kl. 6.
16566:  De säga nämligen att det i medeltal räcker ungefär 7 timmar efter
16567:  arbetets påbegynnande innan produkterna äro ute i handeln. Det
16568:  är något olika för olika slag af produkter, men en del kommer
16569:  dock icke tidigare ut än 7 timmar efter arbetets påbegynnande.
16570:  Om då arbetet påbörjas kl. 5 om morgonen, så kunna yrkesid-
16571:  karne i medeltal mellan kl. I 2 och I hafva ut hela sin produktion
16572:  i handeln, och handeln med bröd börjar egentligen först, när alla
16573:  sorter ärco tillgängliga, så att icke uppköpare skola behöfva gå
16574:  flere gånger om dagen till samma butik för att först få en sort
16575:  och sedan en annan, hvilket för konsumenterna skulle innebära
16576: stora olägenheter. Då nu middagstiden vanligen inträffar mellan kl.
16577:  2 och 4, så är det viktigt att brödet skall vara i tid färdigt till den-
16578: na hufvudmåltid. Tillika är det icke utan en viss sanitär våda,
16579: ifall brödet konsumeras alldeles färskt från ugnen, utan att först
16580:  få stå någon timme. Det är således frågan, huruvida icke hela
16581:  den brödkonsumerande allmänheten, och dit höra vi allesamman,
16582: både arbetare och icke-kroppsarbetare, skulle erfara väsentliga
16583: olägenheter af att brödet icke skulle blifva färdigt tidigare än
16584: omedelbart före hufvudmåltiden, och frågan är, huruvida icke
16585: denna olägenhet bör skattas högre än att arbetet skulle få påbe-
16586: gynnas en timme tidigare. Då det är fråga om att i hufvudsak
16587: öfvergå till en 9-timmars arbetsdag inom bageriyrket, så skulle
16588: de arbetare, som påbörja arbetet kl. 5, vara lediga redan kl. 2 på
16589: dagen. De skulle således för det första kunna taga sig en, om
16590: jag så får kalla det, förmiddagshvila, och dessutom skulle de,
16591: då de hafva kvällen ledig, kunna lägga sig tidigt och stiga tidigt
16592: upp. Att detta skulle innebära något hälsovådligt kan ingen män-
16593: niska påstå. Under sådana hälsovådliga förhållanden lefde våra
16594: förfäder samt och synnerligen för icke så lång tid tillbaka utan
16595: att taga någon skada. Det kan snarare anses vara en hälsosam
16596: lefnadsordning att lägga sig tidigt och stiga tidigt upp. Det sy-
16597: nes mig således som om utskottet i § I infört en förändring, som
16598: innebär en väsentlig försämring.
16599:        Vidare har utskottet helt och hållet strykt söndagsarbetet
16600: i konditorierna.     Äfven här synes det mig att man lämpligen
16601: hade kunnat gå en annan väg. Det är klart att man bör söka
16602: komma därhän, att icke inom något yrke arbetare skola vara.
16603: sysselsatta söndag efter söndag, men om man för den sakens
16604: skull går till den motsatta ytterligheten och fullkomligt förbju-
16605:                     Istunto 20 p. syyskuuta I907·
16606: 
16607: der all yrkesutöfning om söndagarna på det speciella gebit, som
16608: här nu är fråga om, så skjuter man alldeles öfver målet. Det
16609: hade varit lyckligare att lösa konflikten sålunda, att arbetsgif-
16610: varena skulle åläggas att hafva så stor personal, att arbetarena
16611: turvis skulle kunna få sin söndag fri och att de, som då under
16612: söndagen vore upptagna, i stället skulle erhålla en veckodag fri.
16613: Med dylik jämkning skulle man uppnå mycket bättre resultat
16614: och icke åstadkomma någon väsentlig och gifven skada. Detta
16615: är nämligen ett område, på hvilket hela den stora allmänheten
16616: skulle blifva lidande. Man gjorde nyligen i Paris ett försök att
16617: förbjuda servering på restaurationer och dylikt under söndagar.
16618: Vi veta alla huru länge denna lag höll sig. Den varade icke
16619: många veckor. Denna lagbestämning skulle nu innebära något
16620: liknande. Sådana resultat kommer man till, när man skjuter öfver
16621:  målet och icke försöker uppnå det väsentliga, utan af ren kitts-
16622: lighet går för långt. Det är nu för en stor del af allmänheten en
16623:  t·ekreation att röra sig ute om söndagarna, dricka en kopp kaffe
16624: och äta en bakelse på ett konditori eller något dylikt. Skall nu
16625: allt detta strykas för tomt principrytteri, då fullkomligt godt
16626:  skydd på annan väg kan åstadkommas ? Denna paragraf synes
16627:  mig därför böra återremitteras till socialutskottet för att omre-
16628:  digeras i sådant syfte, som jag här haft äran framställa.
16629:         Hvad beträffar utskottets inskränkning utaf det eventuelt
16630:  tillåtna nattarbetet till 5 dagar, så synes mig däremot vara
16631:  mindre att invända.          Detta gäller nu endast de stora
16632:  årligen återkommande hälgdagarna, och t. o. m. inom ut-
16633:  skottet har knappast något yrkande gjorts, att man icke
16634:  där skulle delvis kunna tillgripa nattarbetet. Om man nu
16635:  vill vara försiktig och säga, att om det möjligt under året
16636:  kunde inträffa någon händelse, som särskildt skulle påkalla en af-
16637:  vikelse från denna generella bestämning, så kunde man, såsom
16638:   reservanterna föreslå, hålla en latitud utaf fem dagar i reserv,
16639:  hvilka dock endast i undantagsfall, där särskildt oväntade om-
16640:   ständigheter hafva inträffat, skulle få tillgripas. Men så synes
16641:  det mig vara kittsligt igen att, då det nu i praktiken kommer att
16642:   gälla dessa fem årligen återkommande hälgdagar, bageriidkarena
16643:  för hvarje gång skola måsta besvära myndigheterna och sig själfva
16644:   med särskilda ansökningar. H varför kunna de icke få ingifva
16645:   sin ansökan för ett år i sender, när man ändock på förhand vet.
16646:   hvilka nätter det kommer att gälla? Det synes mig att en omre-
16647:   digering af paragrafen i detta afseende vore behöflig.
16648:         Hvad åter beträffar den absolut stränga tillämpningen af
16649:   9-timmars arbetsdagen, så hafva bageriidkare för mig uppgifvit,
16650:   att en 9-timmars arbetsdag skulle för flertalet arbetare kunna
16651:   tillämpas utan olägenhet fqr näringens idkande, men att detta
16652:                        Laki työstä leipomoissa.
16653: 
16654: 
16655: icke vore möjligt för alla kategorier, särskildt för ugnsarbetaren
16656: och hans assistent. Dessa borde enligt regeln arbeta 10, ja ända
16657: tili mellan 10 och II timmar dagligen, för att icke själfva till-
16658: verkningen skulle blifva utsatt för våda eller för stora kostnader
16659: och olägenheter. Man kunde nu fråga sig, huruvida det icke
16660: vore möjligt att under särskild kontroll med yrkesinspektörs be-
16661: gifvande och efter särskild privat öfverenskommelse mellan ar-
16662: betsgifvare och arbetare för vissa undantagskategorier en något
16663: utsträckt arbetstid skulle kunna få förefinnas. Det är nog ditåt
16664: 3 § syftar. Men jag är icke fullt öfvertygad om, att den är till-
16665: räckligt effektiv. Här synes mig också, att en kompromiss borde
16666: komma tili stånd emellan den teoretiska fordran på 9-timmars
16667: arbetsdag och det praktiska lifvets fordran, på att beaktande bör
16668: fästas vid med yrket förenade säregna omständigheter vis a vis
16669: denna detalj med ugnsarbetarena.
16670:        Straffbestärnningen i § 5 förefaller mig äfven ganska egen-
16671: domlig. En sådan latitud från 10 tili 700 mark kan jag icke
16672: eriura mig att jag förut skulle hafva sett. Det synes mig att
16673: minimuru här är för lågt och maximum för hogt. Om det blir
16674: nödvändigt att sätta ut någon bestämning utöfver hvad den nå-
16675: diga propositionen innehåller, så synes mig ändå att den här in-
16676: gående bestämningen fordrar en korrigering.
16677:        Vidare synes det mig att utskottet för litet berört de svå-
16678: righeter, som uppstå genom de s. k. hembagerierna. Om jag icke
16679: alldeles misstager mig, så ingår i den norska lagen några särskilda
16680: bestämningar, hvilka hafva tilikommit på den grund att gårds-
16681: egare, som tillika varit bagare, i form af skenhembageri hafva
16682: kringgått bestämningen uti lagen. Vili man nu för undvikande
16683: af detta hafva några slags bestämningar, så kunde de tagas i öf-
16684: verensstämmelse med den norska lagen.
16685:        Dessa vore nu de hufvudanmärkningar jag skulle hafva aft
16686: göra emot denna lag, hvars tillkomst utan tvifvel är att hälsas
16687: med tacksamhet, men hvilken, för att verkligen blifva en lag som
16688: kan vinna popularitet och hållbarhet och icke kräfva omedelbara
16689: ändringar, icke får skjuta öfver målet vare sig i den ena eller
16690: andra riktningen. Jag hoppas att stora utskottet skall noga pröfva
16691: dessa omständigheter och i de delar, där sådant befinnes erforder-
16692: ligt, återremittera betänkandet tili socialutskottet för uppgörande
16693: af nytt förslag.
16694: 
16695:       Ed. Runeberg; Det är med stor tillfredsställelse, som jag
16696: tagit kännedom om socialutskottets nu föreliggande betänkande.
16697: Det synes mig som om man hade skäl att taga detta, det första
16698: utskottsbetänkande berörande en social-politisk reformfråga vid
16699: denna landtdag, såsom ett godt förebud.     Betänkandet ter sig
16700:                     Istunto 20 p. syyskuuta 1907·
16701: 
16702: såsom ett teeken till att ett fruktbringande samarbete mellan
16703: regeringen och representationen samt mellan de olika menings-
16704: grupperna inom denna skall blifva möjligt äfven på det sociala
16705: reformarbetets område, då man en gång beträder värklighetens
16706: fasta mark. Man kunde ju hafva haft orsak till någon misströstan
16707: i dctta afseende. De ändlösa allmänna principdebatterna under
16708: den finska enkammarens första barndomsålder, liksom de om så
16709: föga ömsesidig förståelse vittnande debatterna i partipressen
16710: hafva nog varit egnade att ingifva en sådan misströstan.
16711:        Men det har gått såsom det lyckligtvis ofta går. Förhål-
16712: landena gestalta sig väsentligen annorlunda när man en gång sti-
16713: ger ned från de stora frasernas svindlande höjd till den platta
16714: jorden och det lif, som i värkligheten på den rör sig. Lagförsla-
16715: get rör ju en social politisk reformfråga af mycket betydande
16716: principiel och icke ringa praktisk bärvidd. Det är framlagdt af re-
16717: geringen, af denna regering, som vi så ofta fått höra kaUas hög-
16718: konservativ, för att icke säga reaktionär ny-Bobriko:ffsk o. s. v.
16719: Det har dryftats och bearbetats inom utskottet af representan-
16720: terna för de olika klasserna och meningsriktningarna inom landt-
16721: dagen, af - , om jag fortfarande får använda den gängse termi-
16722: naiogin - , proletärer och roffare, samhäll§omstörtande utopi-
16723: ster och stockkonservativa, och slutresultatet blir, såsom af be-
16724: tänkandet synes, ett praktiskt, ett praktiskt förslag, i dess väsent-
16725: ligaste del icke motsagdt af någon inom utskottet, om också så-
16726: som naturligt är i en fråga af denna art, där hvarje åtgärd vär-
16727: kar icke blott i den afsedda riktningen utan i många olika rikt-
16728: ningar, tilltron tili de föreslagna åtgärdernas gagn icke är den-
16729: samma hos alla och tvekan om en del detaljbestämningars ända-
16730: målsenlighet hos många förefunnits, såsom jämväl nogsamt fram-
16731: går af utskottsbetänkandet. Detta har dock icke hindrat uppnåen-
16732: det af ett resultat, och de slutliga meningsolikheter, som framsta
16733: i betänkandet jämte vidfogade reservationer, röra endast några
16734: få i och för sig visserligen icke oviktiga, men i j ämförelse med
16735: det hela föga betydande enskilda detaljer: 5 eller 10 dagars möj-
16736: lighet tili extra nattarbete, 8 eller 9 timmars arbetsdag, arbets-
16737: dagens afslutande kloekan 8 eller 9 på aftonen, tilHälle till en
16738: natts arbete i det undantagsfall att tre hälgdagar följa på hvar-
16739: andra, eller absolut förbud för hälgdagsarbete, se där allt. Mot-
16740: satsen mellan olika meningsriktningar är icke så stor, som man
16741: velat utmåla den. Viljan tili ett e:ffektivt socialt reformarbete i
16742: syfte att skydda de svaga i samhället gör sig kraftigt gällande
16743: hos regering och representation. Teeken till allt detta kan man
16744: finna i utskottets betänkande. Må vi hoppas att de icke skola
16745: svika och att särskildt det nu föreliggande principielt och prak-
16746: tiskt viktiga lagförslaget skall i stora utskottet och vid landtda-
16747:                         Laki työstä leipomoissa.
16748: 
16749: 
16750: gens plenum få en behandling, som i lika mån som dess behand-
16751: ling i socialutskottet må vara egnadt att leda tili definitivt resultat.
16752:        För min del vill jag nu, när frågan öfverlämnas till stora
16753: utskottet, uttala den önskan, att stora utskottet skall finna det
16754: möjligt att !;Odkänna socialutskottets förslag med den detaljänd-
16755: ring som i forsta reservationen påyrkats. Det synes mig som om
16756: det praktiska behofvet skulle påkalla någon förökning af det an-
16757: tal nätter, under hvilket arbete kaa medgifvas, utan att därigenom
16758: lagens hufvudändamål, arbetsskyddet, i nämnvärd mån skulle för-
16759: ringas. Däremot synes mig icke de i andra reservationen påyr-
16760: kade förändringarna trots Leopold v. Rancke, Macaulay och Kant
16761: kunna förordas. Vid hvarje lagstiftning, på nu ifrågavarande
16762: område måhända än mer än annars, är det af vikt att i möjligaste
16763: mån lämna tillfälle tili en anpassning efter förändrade förhållan-
16764: den och att följaktligen, där sådant låter sig göra, icke vidtaga
16765: onödigt hastiga, svårt utjämnade förändringar. Man kan med
16766: skäl lämna till framtiden en fortsatt utveckling i den inslagna
16767: riktningen, hvarvid man tillika får bygga på under tiden vunnen
16768: erfarenhet, hvilken nu så godt som helt och hållet saknas. H vad
16769: särskildt 8 timmars arbetsdag i stället för 9 timmars angår, så
16770: har visserligen för hr af U rsin och många med honom det fyndiga
16771:  slagordet om dygnets tredelning med 8 timmar i hvarje del fått
16772:  betydelsen af en allena saliggörande trosdogm, men det borde
16773: vara klart att frågans afgörande i hvarje särskildt fall icke bör
16774:  ske efter oföränderlig mali utan att frågan måste bedömas olika
16775:  i olika fali med hänsyn tili lokala och tidsförhållanden, olika yr-
16776:  ken o. s. v. Så mycken och så beaktansvärd sanning det än lig-
16777:  ger i satsen, att en förkortning af arbetstiden icke i motsvarande
16778:  grad betingar en minskning af arbetsmängden, utan stundom t. o.
16779:  m. kan innebära motsatsen, så kan man dock icke hälier i detta
16780:  afseende godkänna ett så ytligt och schablonmässigt resonnement
16781:  som det den ärade andra reservanten i saken framlagt. Jag för
16782:  min del skulle således yrka på och hoppas, att stora utskottet
16783:  niåtte godkänna socialutskottets betänkande med den förändring
16784:  som första reservationen innebär.
16785: 
16786:       Ed. Pesonen: Siihen, mitä ed. Alfthan täällä lausui erittäin-
16787: kin pyhätyöstä, olisi kyllä sanomista, mutta kun meillä nyt on lä-
16788: hetekeskustelu suureen valiokuntaan, niin en ryhdy mihinkään po-
16789: lemiikkiin. Omasta puolestani tahdon vaan saada sanotuksi, että
16790: on ilahuttavana seikkana merkille pantava, että tässä lakiehdo-
16791: tuksessa pyritään pyhätyön poistamiseen. Jo arm. esityksessä oli
16792: menty tähän suuntaan, mutta erittäinkin työväenasiain valiokun-
16793: nan mietinnössä on otettu, sanoisinko, jättiläisaskel sinnepäin.
16794: Kuitenkaan ei valiokunta ole katsonut voivansa ehdottaa pyhä-
16795:                                                                99
16796:                     Istunto 20 p. syyskuuta I907·
16797: 
16798: työn aivan täydellistä poistamista. Toisessa, ed. af Ursinin kir-
16799: joittamassa ja monen muun hyväksymässä vastal~useessa, on sen
16800: sijaan ehdotettu, että pyhätyö tulisi kokonaan poistetuksi. Minä
16801: puolestani antaisin täyden tunnustuksen tälle herra Ursinin aja-
16802: tukselle. Samalla, kun muuten kannatan ensimmäistä vastalau-
16803: setta toiseen pykälään nähden, toivoisin siis että tämän toisen py-
16804: kälän toinen momentti, jossa sanotaan, että milloin kolme pyhä-
16805: päivää seuraa perätysten, voidaan yksi niitten välinen yö lukea
16806: edellämainittuihin viiteen yöhön, nimittäin sellaisiin, joina yötyö
16807: on sallittu, poistettaisiin.
16808:     Pyydän kunnioittavimmin, että suuri valiokunta ottaisi tä-
16809: män toivomuksen suosiolliseen huomioonsa.
16810: 
16811:      Ed. af Ursin: Vaikka olenkin suuren valiokunnan jäsen,
16812: niin katson kuitenkin työväenasiain valiokunnan puheenjohtajana
16813: minulla olevan oikeuden kajota muutamiin täällä esille tuotuihin
16814: seikkoihin tätä lakiehdotusta vastaan.
16815:     Pyydän ensin saada kääntyä herra Runebergin puoleen ja lau-
16816: sua puolestani, että minäkin olen mielihyvällä ottanut osaa tä-
16817: män lain laatimiseen, sillä siinä on valiokunnassa tosiaan tullut
16818: ilmi totista pyrkimystä kaikkein jäsenten kesken parempiin oloi-
16819: hin kyseessä olevalla alalla. Myöskin me äärimmäisellä vasem-
16820: mistolla tahdomme saada reformeja toimeen; olkoon esillä oleva
16821: lakiehdotus siitä yhtenä todistuksena. Että sen käsittelyssä on eri-
16822: mielisyyttä ilmestynyt, sehän on aivan luonnollista. Kuitenkaan
16823: en voi katsoa eriäviä mielipiteitä niin pieniksi kuin arvoisa puhuja
16824: täällä arveli. Onko työpäivä 8- tai 9-tuntinen, ei ole niin aivan
16825: pieni asia; pakotetaanko työntekijää mahdollisesti tekemään työtä
16826: jouluaattoinakin, ei myöskään ole aivan pieni asia j. n. e. Mutta
16827: niinkuin sanoin, minä katson myöskin hyväksi enteeksi, että
16828: voimme saada työväestölle reformeja aikaan lainsäädännön avulla.
16829:     Niistä muistutuksista, joita tätä lakiehdotusta vastaan nyt on
16830: tehty, kajoan sitte herra Karhin tekemiin.         Hän on eraassä
16831: asiassa käynyt pitemmälle, kuin kukaan valiokunnassa: hän on
16832: tahtonut poistaa yötyön täydelleen; meidän sosiaalidemokraattien
16833: ryhmässä valiokunnassa ei myöskään mielellään kannatettu yö-
16834: työtä, mutta me tahdoimme näyttää, että mekin voimme alistua
16835: tosiolojen alle. Me emme tahdo harjoittaa mitään ,principryt-
16836: teri", vaan koska olot vielä ovat sellaiset, että täytyy myöntyä
16837: muutamien öiden käyttämiseen, niin olemme alistuneet. Meidän
16838: mielestämme on kuitenkin 5 yötä aivan riittävä määrä. On ni-
16839: mittäin huomioon otettava, että nämät yöt tarvittaisiin juuri,
16840: kun on suuria juhlia. Ja että me olemme osanneet jotakuinkin
16841: oikeaan, näyttää se, että olemme ikäänkuin jääneet keskitiehen.
16842:     Siihen, mitä herra Karhi huomautti ensimmäisestä pykälästä,
16843:                          Laki työstä leipomoissa.
16844: 
16845: 
16846:   ajasta kello 6--9, tulee minun ensin muistuttaa, että luultavasti
16847:   herra Karhin esityksessä oli joku virhe, ellen väärin kuullut.
16848:   Arm. esityksessä ei ollut puhetta kello w:stä. Mutta sehän on
16849:   pienempi asia. Kaikissa tapauksissa on tätä asiaa pohdittu, ja
16850:   me olemme asiantuntijoiden lausuntojen nojalla katsoneet aivan
16851:   mahdolliseksi pitää jonkunlaista yhteistä aikaa molemmille vuo-
16852:   roille, missä semmoista tulee kysymykseen, ilman haittaa.
16853:         Herra von Alfthan on sanonut, että meidän olisi pitänyt käydä
16854:    jonkunlaista järjellistä keskitietä. Sitä juuri olemme koettaneet
16855:   tehdä, ja olemme tulleet sen nojalla tähän tulokseen. Herra
16856:   von Alfthan sanoo, että työprosessiin tarvitaan 7 tuntia. Minä
16857:    en usko, että tämä on oikein, sillä asiantuntijat työntekijäin
16858:   puolelta sanovat, että tämä työprosessi ei tarvitse enempää kuin
16859:   3 tuntia, jos työ toimitetaan rivakasti. Työnantajat eivät ole
16860:    itsekään siinä kirjoituksessa, jonka he valiokunnalle lähettivät,
16861:   huomauttaneet tästä mitään, mikäli muistan, niin ett'en tiedä, mistä
16862:   tämä herra von Alfthanin tieto on saatu. Herra von Alfthan
16863:   on vielä sanonut, että jos ei asianomaista työtä aloiteta kello 5,
16864:   niin syntyy jonkunlainen terveydellinen vaara, kun syödään liian
16865:   tuoresta leipää. On nyt huomioon otettava, että herra Runeberg,
16866:    joka myöskin on asiantuntija lääketieteen alalla, ei huomauttanut
16867:    tästä mitään, niin että se ei taida olla niinkään vaarallista. Jos
16868:   jotain vaaraa on, niin sopiihan syödä edellisen päivän leipää, se
16869:    on ainakin varmasti terveellistä. Me olemme ehdottaneet kello
16870:   ·6 työn alkamiseksi, koska olemme arvelleet, että täytyy antaa
16871: · leipurityöntekijänkin nukkua yönsä rauhassa eikä herättää häntä
16872:    jo kello 4. Niinkuin perusteluissa on sanottu, tulisi näet tämä
16873:   olemaan todellisuudessa seurauksena. Herra von Alfthan on päin-
16874:   vastoin kuin herra Pesonen pitänyt kiinni sunnuntaityöstä. Huo-
16875:    limatta siitä, mikä ajatus kullakin on uskonnon alalla, olemme
16876:    kuitenkin otaksuneet, että löytyy uskonnollisiakin työntekijöitä,
16877:   emmekä ole tahtoneet sen takia pakottaa heitä sunnuntaityöhön.
16878:    Mitä herra von Alfthanin puheeseen Ranskan sunnuntaityöstä
16879:   tulee, niin ehkä herra von Alfthan tietää yhtä hyvin kuin minä
16880:    ja muut, että vaikka siellä tosin säädettiin sellainen laki, se po-
16881:    liittisista syistä jossain määrin peruutettiin. Herra Ch~menceau ja
16882:    kumppanit pelkäsivät asemansa muuten horjuvaksi. Lopuksi herra
16883:    von Alfthan kummasteli sakkojen outoja määriä 10-700 mark-
16884:    kaan ja arveli, että olisi ehkä syytä korottaa alempaa ja alentaa
16885:    ylempää määrää. Siitä on ollut valiokunnassa eri mieliä. Minä-
16886:    kin arvelen, että alempi määrä olisi korotettava, ja sitä on myös-
16887:    kin perustelussa perusteltu. Mutta mitä tulee ylemmän määrän
16888:    alentamiseen, niin se ei merkitse juuri paljoa, sillä se tulee luul-
16889:    tavasti kokemuksen nojalla hyvin vähän käytäntöön, olkoon se
16890:   ;oo, 6oo tai 500 markkaa. Että nyt olisi määrättävä 9-tuntinen
16891: 1570               Istunto 20 p. syyskuuta 1907·
16892: 
16893: 
16894: työpäivä yhden ainoan uuniassistentin takia, se minusta on vä-
16895: hän liikaa. Muuta e.:;imerkkiä ei herra von Alfthan tuonut esiin.
16896: Jos se ei mene yhdellä, niin otettakoon sitte kaksi uuniassis-
16897: tenttia. Aivan välttämätöntä on panna myöskin kotileipomot lain
16898: alaisiksi, sillä ellei niitä oteta mukaan, niin luultavasti konkur-
16899: renssi kävisi varsinaisille leipureille aivan murhaavaksi. Myön-
16900: netään kyllä mielellään, että tarkastus kyllä kotileipomoiden suh-
16901: teen on vaikea, mutta se on autettava tavalla tai toisella.
16902:     Muut asiat eivät ainakaan tässä tilaisuudessa kaipaa mitään
16903: vastausta.
16904: 
16905:      Ed. Ahlroos: Det nu föreliggande betänkandet i anledning
16906: af propositionen tili landtdagen med förslag tili lag angående
16907: arbetet i bagerier, är det första spörsmålet angående arbetareskydd
16908: vår enkammare har sig förelagdt att afgöra. Den frågan fram-
16909: ställer sig osökt; månne enkammaren representerar demokratin,
16910: eller skola argetarerepresentanterna här endast få uppträda såsom
16911: opposition. Förslaget har grundligt diskuterats inom utskottet
16912: och arbetarerepresentanterna hafva framlagt sina önskningsmål.
16913: Röster hafva nog höjts från arbetsgifvarehåll att föreliggande
16914: förslag är ensam stående i hela den civiliserade världen och
16915: skulle Iända till yrkets ruin. Men från samma håll har det
16916: medgifvits, att Norge redan varit norsk-morskt nog och anta-
16917: git en liknande lag, utan att yrket såsom näringsdrift gått under.
16918: Detta är sålunda intet argument för att motarbeta den utveck-
16919: ling tili en drägligare och människovärdigare ställning arbetaren
16920: sträfvar tili. Under ståndspresentationen, då de burgnare klas-
16921: serna förde hela folkets talan, funnos några framsynta och för
16922: den sämre lottade medmänniskans väl ömmande representanter,
16923: som inom landtdagen genom petitioner blottade missförhållandena
16924: och förde de djupa ledens talan.       Men de voro få. De fingo
16925: nedlägga ett stort själfuppoffrande arbete för att genom statistik
16926: och en mängd bevismaterial öfvertyga sina ståndsbröder. Och
16927: dock strandade många behjärtansvärda frågor.          Huru mycket
16928: hafva icke undersökningarna och statistiken angående förhållan-
16929: dena inom bageriyrket kostat, innan vår nuvarande demokratiskt
16930: sinnade regering utvärkat en proposition för den arbetande klas-
16931: sens höjande till en drägligare ställning. Nu har arbetarene
16932: själfva förunnats att inom representationen genom sina represen-
16933: tanter handlägga detta lagförslag. Reservationerna bevisa endast
16934: arbetarerepresentanternas önskan om en stegvis fortgående ut-
16935: veckling och de burgnare utskottsmedlemmarnas olika åskådning.
16936:     Anmärkningar hafva här gjorts om önskvärdheten af att
16937: utsträcka rättigheten tili nattarbete till IO nätter om året. Då
16938: man betänker, att lagförslaget tillåter 5 nätter och dessutom
16939:                        Laki työstä leipomoissa.                  1571
16940: 
16941: JOO öfvertidstimmar just tili ett forceradt arbete för att tillvärka
16942: bröd till konsumenternas behof vid större högtider, marknader
16943: o. s. v., anser jag det vara oskäligt att begära en större utsträck-
16944: ning af nattarbetet. Jag vill icke bemöta alla de anmärkningar,
16945: som här gjorts, ty det har utskottets ordförande redan gjort,
16946: men jag är säker på att arbetarena för en lång tid skulle blifva
16947: nöj da, om lagen blefve godkänd i sitt nuvarande skick med de
16948: ändringar, som i andra reservationen föreslås. Blir den däremot
16949: korrigerad i den utsträckning och riktning hr von Alfthan önska-
16950: de, så skall den åstadkomma stort missnöje bland arbetarena och
16951: de skola åter föranledas att kämpa för en drägligare tillvaro.
16952: 
16953:        Ed. Hjelt: Minulla on tilaisuus suuressa valiokunnassa käyt-
16954: tää puheenvuoroa nyt esillä olevassa asiassa, ja tahdon, siihen
16955: katsoen, supistaa sanottavani mahdollisimman lyhyeksi.
16956:     Esillä oleva mietintö ja lakiehdotus on laatuansa ensimäinen.
16957: Se tarkoittaa erikoismääräysten aikaansaamista erityisellä elin-
16958: keino-alalla. On sentähden aivan luonnollista, että tässä asiassa
16959: on niin valiokunnassa kuin eduskunna~sakin esiintynyt hyvinkin
16960: eriäviä mielipiteitä. Äskeinen keskustelu on tässä kohden hyvin
16961: valaiseva. Pääkohdista on valiokunta kuitenkin, kuten mietintö
16962: osottaa, voinut yhtyä, ja aivan yleisesti on siinä tunnustettu vält-
16963: tämättömäksi ehdottaa jotenkin pitkälle meneviä rajoituksia lei-
16964: puriammatin alalla.
16965:     Tahdon vaan parissa kohdin puolustaa valiokunnan kantaa,
16966: koska nähtävästi ainakin herra von Alfthan ei ole täysin käsittänyt
16967: niitä syitä, jotka ovat valiokuntaa johtaneet ehdotuksensa laati-
16968: misessa. On pidettävä mielessä, kun on puhe siitä, että työpäivä
16969: alkaisi vasta kello 6 aamulla eikä kello 5, että valiokunta toi-
16970: sessa paikassa lakiehdotusta puoltaa hyvin tärkeää muutosta nykyi-
16971: siin työoloihin. Valiokunta ehdottaa nimittäin, että työntekijäin pi-
16972: täisi asua ulkopuolella työpaikkaa, että he eivät saisi, kuten tä-
16973: hän saakka, olla isännän ruuassa eivätkä asua hänen luonaan.
16974: Tämä pakottaa siihen, että työmiehen täytyy käyttää jotenkin
16975: pitkää aikaa päästääkseen työpaikalle ja voidakseen ryhtyä työ-
16976: hön, josta siis johtuu, että työmiehen täytyy lyhentää yölepoansa.
16977:     Herra von Alfthan oudoksui niitä sakkomääräyksiä, joita
16978: valiokunta ehdottaa, ja ilmoitti, ettei hän tunne sellaisia sakko-
16979: määriä missään muussa lainsäädännössä. Pyydän saada viitata
16980: mietinnön 10 :teen sivuun, jossa valiokunta nimenomaan mainit-
16981: see, että uudessa työväen suojeluslainsäädäntöehdotuksessa ehdo-
16982: tetaan juuri tämä sama sakkomäärä eli 700 markkaa korkeim-
16983: maksi.
16984:     Mitä tulee tuohon kysymykseen, onko syytä rajoittaa työpäivä
16985: 8-tuntiseksi, niin on valiokunnassa arvan kautta päätetty, että
16986: 1572                Istunto 20 p. syyskuuta 1907.
16987: 
16988: 
16989: työpäivä olisi ehdotettava 9-tuntiseksi, ja vähemmistö, s. o. va-
16990: liokunnan muut 8 jäsentä, on vastalauseen kolmannessa osassa
16991: tuoneet esiin eriävän mielipiteensä. Minun täytyy sanoa, että
16992: vastalauseessa esitetty todistelu ainakaan minuun ei vaikuta mil-
16993: lään tavalla vakuuttavasti. Minusta on aivan mahdotonta asettaa
16994: kaivostyömiesten työ leipuriammatin työntekijäin työn rinnalle,
16995: eli sanoa, että edellisten työ on ,yhtä ikävää ja rasittavaa" kuin
16996: leipurien, ja sellaisen todisteluo pohjalla vaatia myöskin meidän
16997: maassamme leipuriammatin alalla työpäivää heti lyhennettäväksi
16998: 8-tuntiseksi. Yhtä vähän merkitystä on sillä väitteellä, että eräässä
16999: Austraalian kaupungissa, Melbournessa, on leipurien työaika
17000: vähennetty 8-tuntiseksi.     Eivät edes ne 7 nimeä, jotka vas-
17001: talauseessa tuodaan esille, m. m. uudemman filosofian isän Kantin'
17002: sekä Englannin kuuluisan historioitsijan Macaulayn, nähdäkseni
17003: riitä niitä todistamaan, että Suomessa olisi tätä nykyä leipurien
17004: työaika lyhennettävä tuntia enemmän kuin mitä valiokunta eh-
17005: dottaa.
17006:     Enemmän kuin uskalias on vastalausujain väite, että kaikkialla,
17007: missä 8-tuntinen työpäivä on ollut käytännössä, sen vaikutukset
17008: kaikin puolin ovat olleet sangen tyydyttävät. Ei ole pitkää aikaa
17009: siitä, kun sanomalehdissä kerrottiin, että Ranskan arsenaaleissa
17010: saavutettu kokemus ei suinkaan ollut kaikin puolin sangen tyy-
17011: dyttävä - päinvastoin.
17012:     Lyhyesti sanoen, kaikki syyt nähdäkseni puhuvat sen puo-
17013: lesta, että jos kerran työpäivä tässä erikoisammatissa lyhenne-
17014: tään melkoista yli sen tuntimäärän, mikä meidän maassamme
17015: on tavallinen, ei pidä heti mennä 8-tuntiseen työpäivään.
17016:      Valiokunnan puheenjohtaja mainitsi, että jos hyväksytään laki-
17017: ehdotuksen toisen pykälän 2 :ssa momentissa esitetty ehdotus,
17018: että milloin kolme pyhäpäivää seuraavat perätysten, yhtä näiden
17019: välistä yötä saadaan käyttää työhön, tästä voisi johtua, että esim.
17020: jouluyönäkin pakotetaan työmiestä työhön. Tämä pelko on mie-
17021: lestäni aivan aiheeton. Tällainen mahdollisuus on kokonaan ulko-
17022: puolella kaikkea todennäköisyyttä, sillä ehdottamamme lainkohta,
17023: josta puheenjohtajakin oli yksimielinen muitten kanssa, vaatii
17024: nimenomaan, että lupaa yötyön toimeenpanemiseen on pyydettävä
17025: maistraatilta tai kunnallislautakunnalta ja silloin on näillä viran-
17026: omaisilla oikeus harkita, onko päteviä syitä sellaisen luvan anta-
17027: miseen. On siis olemassa täydet takeet siitä, että jouluyön rau-
17028: haa ei tulla häiritsemään.
17029:     Tahdon vielä mainita vain sen, että on aivan aiheetonta pe-
17030: lätä, että ylipäätään kahvilat olisivat suljettavat sunnuntaisin sen
17031: takia, että konditoriatyö tulisi yöllä kielletyksi. Sillä voidaan edel~
17032: lyttää, että kyllä sokerileipomot voivat asettaa työnsä niin, että
17033: löytyy riittävästi kahvileipääkin sunnuntaiksi. Luulen, että herra
17034:                        Laki työstä leipomoissa.                 1573
17035: 
17036: von Alfthanin pelko sunnuntaikahvin häviäruisestä on ennen-
17037: aikaista.
17038:     Herra Runeberg lausui ilonsa siitä, että tämä esitys on an-
17039: nettu eduskunnalle ja katsoi voivansa kiittää sitä kantaa, jolle va-
17040: liokunnan enemmistö on asiassa asettunut. Tahdon vaan siinä
17041: kohden korjata hänen lausuntoansa, että tätä esitystä ei voida
17042: hänen sanantapaansa käyttäen sanoa ,uus-bobrikoffilaisen halli-
17043: tuksen" aikaansaamaksi. Sama esitys oli nimittäin esillä jo kol-
17044: matta vuotta sitten silloisen ,bobrikoffilaisen hallituksen" toi-
17045: meenpanosta ja sen esittämänä. Ikävä kyllä, silloisista säädyistä
17046: kaksi, aatelis- ja porvarissääty, ei katsonut silloisissa oloissa
17047: voivansa esitystä käsitellä, ja yksin sen takia ovat leipuriammatin
17048: alalla löytyvät epäkohdat jääneet korjaamatta tähän hetkeen
17049: saakka.
17050: 
17051:     Ed. Paasivuori: Tätä lakiehdotusta on täällä nyt arvosteltu
17052: kahdelta eri puolelta. Toisten mielestä on lakiehdotuksessa muu-
17053: tamissa kohdin tyydytty liian vähään, ja toisten mielestä on
17054: menty liian pitkälle. Ed. Karhi tahtoisi, että työ alkaisi kello
17055: kuusi ja loppuisi kello ro illalla. V aliakunta on tässä asiassa
17056: käyttänyt leipurityöntekijöitä asiantuntijoina, joiden mielipidettä
17057: on kysytty. Ja heidän mielestään voi työhuoneessa järjestää
17058: työn niin, että siellä keskipäivällä voi olla kahdetkin työntekijät
17059: !Yhtaikaa. Sillä työtä ei vo.ida alkaa koko työntekijämäärällä
17060: yhtaikaa, vaan aiottavat siellä muutamat aikaisemmin kuin toi-
17061: set, joten työ käy tällä tavalla järjestäminen. Valiokunta on kat-
17062: sonut, niinkuin täällä tohtori af Ursin jo mainitsi, että jos työ
17063: loppuu vasta kello 9 illalla, niin se estää työntekijöitä ottamasta
17064: osaa sivistyspyrintöihin, luentoihin ja muihin sellaisiin työväkeä
17065: jalostaviin tilaisuuksiin.
17066:     Sunnuntai- .ja yötyön suhteen meni ed. Karhi tässä pitem-
17067: mälle kuin valiokunta, ja minulla ei ole sitä vastaan mitään; jos
17068: eduskunta siihen yhtyy, niin minä myös mielihyvällä näen, että
17069: tuo toinen pykälä, jossa ehdotetaan myönnettäväksi yötyötä viisi
17070: työyötä vuodessa, tykkänään poistetaan.
17071:     Mutta sitten on tärkein kysymys työajan pituuden määrää-
17072: minen, joka seikka valiokunnassa on ratkaistu 9-tuntisen työpäi-
17073: vän hyväksi. En ole kuullut vielä kehään päteviä motiiveja,
17074: millä puolustettaisiin pitempää kuin 8-tuntista työpäivää. Peri-
17075: aatteessa myöntävät kaikki työnantajatkin, jotka vähänkin ovat
17076: asiantuntijoita työpäivän lyhennystä ja sen vaikutuksia kos-
17077: kevissa kysymyksissä, että 8 tuntinen työpäivä on oikeu-
17078: tettu vaatimus.      Useat sekä kotimaiset       että    ulkomaiset
17079: lääkärit, jotka ovat tutkineet sosiaalipoliittisia kysymyksiä,
17080: myöntävät, eWi työpäivän lyhennys terveydelliseltäkin kan-
17081: 1574               Istunto 20 p. syyskuuta IC)07.
17082: 
17083: 
17084: nalta katsoen on oikeutettu.          Samoin myöntävät porvarilli-
17085: setkin kansantaloustieteen tutkijat, että työväen vaatimuksista
17086: ainakin 8 tunnin työpäivä on oikeutettu ja järkevä. Jos kerran
17087: työväen luokkaa tahdotaan sivistää, sen sivistvskantaa kohottaa
17088: niin on välttämätöntä, että sille suodaan aikaa· itsensä kehittämi~
17089: seen. Ei suinkaan työväkikään voi hankkia itselleen tietoja ja
17090: oppia, ilman, että ei sille suoda siihen aikaa. Olen edellisissä
17091: istunnoissa täällä kuullut muutamain henkilöiden puolelta puheita,
17092: jotka pitävät itsensä sivistyneinä, jotenkin osotettavan tänne
17093: vasemmalle, että me täällä vasemmalla olemme niin oppimatto-
17094: mia ja sivistymättömiä. Syy siihen on, että me olemme saaneet
17095: raataa, ja täällä toisella puolella olevat ovat saaneet istua kou-
17096: lun penkeillä, silloin kuin työntekijät ovat saaneet pitää huolta
17097: sivistyneen luokan välttämättömistä elintarpeista.      Juuri tältä
17098: sivistykselliseltä kannalta katsoen on 8 tunnin työpäivän toteut··
17099: taminen ei ainoastaan oikeutettu vaan myöskin välttämätön.
17100:      Mitä tulee 8 tuntiseen työpäivään teollisuusalalla, niin teol-
17101: lisuuden harjoittajain pätevin vastaväite sitä vastaan on ulkomaa-
17102: lainen kilpailu. Siihen silloin vedotaan, kun tulee kysymykseen
17103: vastustaa 8 tuntista työpäivää. Mutta leipurialalla ei voida edes
17104: tätäkään seikkaa tehdä esteeksi ; tällä alalla ei ole ulkomaalaista
17105: kilpailua. Jos voitaisiin todistaa, että 8 :ssa tunnissa ei voida
17106: valmistaa niin paljon leipää kuin tarvitaan, niin se olisi jonkin-
17107: lainen vastaväite, jolla olisi jotain arvoa. Mutta semmoista nyt
17108: ei ole voitu todistaa, joskin sitä voidaan ehkä väittää. Täällä ei
17109: tosin ole kukaan sitä väittänytkään, eikä valiokunnassakaan ole
17110: ne, jotka ovat puolustaneet 9 tuntista työpäivää, tuoneet oikeas-
17111: taan mitään pätevää vastaväitettä esille, jolla puolustettaisiin
17112:  pitempää kuin 8 tuntista työpäivää. Ja näin ollen minä ehdotan,
17113:  että eduskunta yhtyisi lakiehdotuksen toiseen vastalauseeseen, ja
17114:  hyväksyisi leipureille 8 tuntisen työpäivän.
17115: 
17116:     Ed. Renvall: En ole pyytänyt sanavuoroa nyt esillä olevasta
17117: ehdotuksesta mielipidettä lausuakseni, vaan pyysin puheenvuoroa
17118: sentähden, että mielestäni täällä on pantava vastalause sitä ta-
17119: paa vastaan, että suuren valiokunnan jäsenet toinen toisensa jäl·
17120: keen tuovat esille asioita, joita he ovat tilaisuudessa esittämään
17121: suuressa valiokunnassa. (Hyvä!) Nyt ei ole vielä kulutettu
17122: kuin kaksi tuntia tähän keskusteluun. Mutta ei saa tulla tavaksi,
17123: että joka kerta, kun käsiteltävänämme on suuria lakiehdotuksia,
17124: samat miehet, jotka istuvat valiokunnassa, ensin evästävät ne
17125: sinne, ja että sitten kun asiat palaavat valiokunnasta ja lähetetään
17126: suureen valiokuntaan, samat miehet taas evästävät ne suureen
17127: valiokuntaan ja uudestaan siellä tietysti viisautensa latelevat.
17128: Tällä tavoin kulutetaan aikaa viisi, kuusi kertaa niin paljon kuin
17129:                        Laki työstä leipomoissa.                  1575
17130: 
17131: tarvittaisiin. Minä ymmärrän, että lehterit ja sanomalehtimie-
17132: het ovat haitaksi tässä pyrinnössäni, sillä kyllä ne ovat ne, jotka
17133: saavat herrat täällä puhumaan. Minä toivon kuitenkin, että me
17134: niin paljon rakastamme tätä yhtä kamaria, että koetamme siitä
17135: tehdä työkykyisen eduskunnan. Mutta työkykyiseksi se ei tule,
17136: ellei ruveta sellaista parlamentaarista tapaa noudattamaan, että
17137: me emme keskustele täällä niistä asioista, joista olemme tilaisuu-
17138: dessa keskustelemaan vastedes suuressa valiokunnassa.
17139:      Minun täytyy kohdistaa tämä paheksumislausuntoni niitä en-
17140: tisiä valtiopäivämiehiä ja suuren valiokunnan jäseniä kohtaan,
17141: jotka täällä ovat esiintyneet. Juuri tällä tapaa monet muut kuin
17142: leipurit saavat jäädä paljon kauemman odottamaan uudistusten
17143: toteuttamista, eikä sen kautta, että säädyt edellisillä valtiopäi-
17144: villä eivät katsoneet voivansa työskennellä oloissa, jolloin hallitus
17145: e1 perustuslakeja eikä laillisuutta tunnustanut. (Hyvä!)
17146: 
17147:     Ed. Sipponen: Tahdon vaan suuren valiokunnan huomioon
17148: saattaa eräitä seikkoja pienistä maalaisleipomoista, joista nämä
17149: eroavat suurista kaupunkiliikkeistä. Mitenkä lasketaan ehdotetun
17150: työpäivän pituus? Yksityisessä pienessä maalaisleipomossa, jossa
17151: itse leipomon omistaja ei ole leipuri, vaan käyttää vierasta työ-
17152: miestä, leipurityön laadun mukaan saa, sitte kun alustukset on
17153: pantu, odottaa kauan aikaa, ennenkuin pääsee todelliseen työhön,
17154: ennenkuin taikina on valmis paistettavaksi. Jos nyt lakiehdo-
17155: tuksen tarkoituksena on, että nämä joutotunnit luetaan pois työ-
17156: päivän pituudesta, niin silloin ei minulla olisi mitään sitä vas-
17157: taan sanomista.
17158:     'I'oinen seikka, mikä pienen maalaisleipuriliikkeen suhteen on
17159: huomattava, on se, että niissä - ainakin meidän paikkakunnassa
17160: on kaksi semmoista leipuria - alkuviikosta maanantaina ja tiis-
17161: taina, jopa monasti useampinakin päivinä, ei leipurilla ole mitään
17162: työtä. Loppuviikosta saattaa tapahtua, että muutaman kerran
17163: tarvitsisi tehdä 12 tuntia, jopa pitemmältäkin työtä. Silloin lei-
17164: purityöntekijä mielellään tämän tekee, kun on saanut monta päi-
17165: vää olla jouten. Nyt lakiehdotuksessa määrätään, että ylityöstä
17166: aina täytyy maksaa 50 o/o· Mutta minusta olisi suotavaa, että
17167: olisi olemassa sellainen lakipykälä, joka osoittamassani tapauk-
17168: sessa soisi helpotusta yötyöstä suoritettavasta lisämaksusta ja
17169: että siis työnantaja työtekijänsä kanssa tekemän sopimuksen mu-
17170: kaan saisi tämmöisissä tapauksissa muutamana päivänä teettää
17171: työtä vähän pitemmänkin työpäivän.
17172:      Nämä näkökohdat tahtoisin siis saattaa suuren valiokunnan
17173: huomioon, jos se mahdollisesti voisi sovelluttaa vähäsen toisen-
17174: laisia määräyksiä pieniin maalaisleipomoihin kuin kaupunkileipo-
17175: 1576                Istunto 20 p. syyskuuta I907·
17176: 
17177: 
17178: moihin. Muuten yhdyn valiokunnan mietintöön kannattamalla
17179: ensimäistä vastalausetta.
17180: 
17181:     Ed. af Ursin: Minun täytyy kai ensin kääntyä herra Ren-
17182: vallin puoleen, koska hänen koskettelemansa periaatteellinen ky-
17183: symys on ensi kädessä ratkaistava. Hän sanoi, ettei ole sopivata,
17184: että täällä suuren valiokunnan jäsenet esiintyvät tämmöisissä
17185: asioissa. Se riippuu suuressa määrin siitä, mikä käsitys kullakin
17186: on suuresta valiokunnasta. Siitä on ollut kysymys suuressa va-
17187: liokunnassakin, mutta sanottakoon se täälläkin.
17188:     Kun Valtiopäiväjärjestyksen laatiminen oli kysymyksessä,
17189: katsottiin vähän vanhoillisemmalla kannalla, jos niin saan sanoa,
17190: tarpeelliseksi myöntyä yleiseen äänioikeuteen ja yksikamariin,
17191: vaikkakin nämä myönnytykset, ainakin tuo jälkimäinen, tehtiin
17192: verta vuotavalla sydämmellä. Mutta silloin haettiin jonkinlaisia
17193: takeita siitä, ettei minkäänlainen liiallinen demokratia saisi val-
17194: taa tässä yksikamarissa ja silloin löydettiin Norjasta eräs laitos,
17195: joka on hyvin tunnettu, ja niin pantiin sanottu suuri valiokunta
17196: toimeen, johon tarkoitettiin valittavaksi 200 henkilöstä 6o kaik-
17197: kein viisainta miestä. Minä luulen että hra Renvall ja minä
17198: olemme myöskin noiden 6o viisaan miehen joukossa. Käsitykseni
17199: tästä suuresta valiokunnasta on nyt lyhyesti se, että se on aivan
17200: sivullinen laitos ja että varsinainen työ on kohdistuva tähän yksi-
17201: kamariin - huolimatta lehtereistä. Muuten minä ainakin aijon
17202: valiokunnan puheenjohtajana huolimatta hra Renvallin huomau-
17203: tuksesta, jos se kohdistui minuunkin, pidättää itselleni oikeuden
17204: puhua täällä silloin, kuin tämmöiset tärkeät lakiehdotukset ovat
17205: käsiteltävinä.
17206:     Sitten minä aivan lyhyesti käännyn hra Hjeltin puoleen, joka
17207: teki jonkuntaisen yrityksen kumota ne väitteet, jotka ovat toisessa
17208: vastalauseessa 8 tuntisesta työpäivästä. Se yritys oli mielestäni
17209: sangen onnistumaton, sillä moni tietää, että Ranskan arsenaaleissa
17210: ja muissa valtion laitoksissa toimeenpannun 8-tuntisen työpäivän
17211: onnistumattomuuden porvarillisellakin taholla myönnetään johtu-
17212: neen siitä, että samalla aikaa siirryttiin kappaletyöstä päivätyöhön.
17213: Se oli liian suuri muutos, että kappaletyö yhtaikaa poistettiin. Että
17214: hra Hjelt sitten aivan lyhyesti sivuutti Melbournen esimerkin ilman
17215: minkäänlaisia perusteluita ja vain sanoi, että se tapahtui toisessa
17216: maassa, se ei ansaitse mitään vastausta. Muuten on meidän maas-
17217: samme, mikäli tiedän ja luulen voivani sanoa aivan varmaan,
17218: kaikilla aloilla, jossa 8-tuntinen työpäivä on toimeenpantu, niin-
17219: kuin paperiteollisuuden, kirjapainon ja muualla, oltu siihen sekä
17220: työnantajain että työntekijäin puolelta aivan tyytyväisiä.
17221:     Mitä jouluaaton säätämiseen työpäiväksi tulee, niin suotakoon
17222:                       Laki työstä leipomoissa.                 1577
17223: 
17224: anteeksi, että ainakin joku voi luulla, että, jos on suuri kiire
17225: jouluaikana, maistraattikin ehkä siihen suostuu.
17226:     Muuten saan lopuksi huomauttaa, että kaikki sosiaalidemok-
17227: raatit valiokunnassa ovat kannattaneet sakkomääräystä so-700
17228: mk perusteluissa mainituista syistä. Ja voin samassa lisätä, että
17229: koko sosiaalidemokraattinen ryhmä on sitä mieltä.
17230:     Ed. Perttilä, B.: Minun mielestäni pitäisi hra Renvallin tie-
17231: tää se, minkä hän on suuressa valiokunnassa kuullut, että meillä
17232: vasemmistolaisilla on se käsitys, että suuri valiokunta on jonkin-
17233: lainen kuoppa, johon tahdotaan haudata kaikki ajatukset, niin
17234: että ne eivät suureen maailmaan tule koskaan ilmi. Silloin kuin
17235: suuri valiokunta saatiin aikaan, niin tämä tietysti on ollut tar-
17236: koituskin. Mutta me sosiaalidemokraatit, joilla ei koskaan ole
17237: tahtoa peittää tekojamme eikä töitämme eduskunnassa, tulemme
17238: vastaisuudessakin pitämään siitä kiinni, että kaikki tärkeimmät
17239: keskustelut tulevat tapahtumaan eduskunnassa eikä suuressa valio-
17240: kunnassa. Siitä eivät saa meitä vasemmistolaisia hra Renvallin
17241: muistutukset, vaikka niitä tulisi joka 15 minuutin päästä, muut-
17242: tamaan kantamme. Minä omasta puolestani sanon sen. Siksi
17243: selvään on sanottu, että suuri valiokunta ei ole muuta kuin kuoppa.
17244: ja minusta sellaisen mehen, joka on kirjoittanut ,Velka on mak-
17245: settava" ei tarvitsisi tulla muistuttamaan sillä tavoin kun on ky-
17246: symys maksusta.
17247: 
17248:     Ed. Renvall: Lausun vaan kymmenen sanaa. Ed. Tainio
17249: suuressa valiokunnassa uhkasi tappaa valiokunnan vaikenemalla,
17250: herrat af Ursin ja Perttilä uhkaavat nyt tappaa eduskuntatyön
17251: puhumalla. Herra Tainion ehdotusta en pelkää, mutta luulen,
17252: että on syytä pelätä jälkimäistä ehdotusta.
17253:     Mikä hyöty siitä sosiaalidemokratialle olisi, sitä minä en voi
17254: käsittää.
17255: 
17256:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi lähetettiin työväen-
17257: asiainvaliokunnan mietintö n:o 1 suureen valiokun-
17258: taan, jonne asiassa pidetty keskustelu oli myötä seuraava.
17259: 
17260:     Esitettiin ensimäisen käsittelyn alaiseksi ja lähetettiin
17261: keskustelutta suureen valiokuntaan
17262: 
17263:    lakivaliokunnan mietintö n:o 2 arm. esityksen n:o 8 joh-
17264: dosta, joka koskee muutettuja määräyksiä eräiden Rikos-
17265: lain 13 §:ssä mainittujen rikosten syytteeseen pane-
17266: misesta.
17267:                      Istunto 20 p. syyskuuta 1907.
17268: 
17269: 
17270:    Esitettiin jatkuvan toisen käsittelyn alaiseksi
17271:    suuren valiokunnan mietintö n:o 2 arm. esityksen n:o
17272: 5 johdosta, joka koskee lakiehdotusta kaavain ja mallien
17273: suojelemisesta,
17274:     ja hyväksyttiin mietintö           keskustelutta,   joten toinen kä-
17275: sittely julistettiin päättyneeksi.
17276: 
17277: 
17278: 
17279:   Esitettiin toisen käsittelyn alaiseksi ja keskustelutta hy-
17280: väksyttiin
17281:    suuren valiokunnan mietintö n:o 4 arm. esityksen n:o
17282:           joka koskee suostuntaveroa pelikorteista ja ju-
17283: 10 johdosta,
17284: listettiin siis toinen käsittely päättyneeksi.
17285: 
17286: 
17287:    Esitettiin toisen käsittelyn alaiseksi
17288:    suuren valiokunnan mietintö n.o 5 arm. esityksen n:o
17289: 6 johdosta, joka koskee eräiden kirkollisten maksujen tak-
17290: soittamisen perusteita,
17291:    jonka johdosta puheenvuoroa käytti
17292: 
17293:     Ed. Sirola: Viitaten asianomaisen valiokunnan mietintöä seu-
17294: ranneesen vastalauseesen ja sen johdosta viime istunnossa lausut-
17295: tuihin mielipiteisin, ehdotan minä tämän arm. esityksen hylkää-
17296: mistä.
17297: 
17298:    Ed. Paunu kannatti ed. Sirolan ehdotusta.
17299: 
17300:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vastat-
17301: tavaksi seuraavaa äänestysesitys:
17302: 
17303:     Ken hyväksyy käsillä olevan suuren valiokunnan mietinnön,
17304: vastaa jaa; jos ei voittaa, on hyväksytty ed. Sirolan tekemä ehdotus,
17305: että lakiehdotus hylättäisiin.
17306: 
17307:    Äänestyksessä annettiin 97 jaa- ja 83 ei-ääntä, joten suu-
17308: ren valiokunnan mietintö oli hyväksytty ja asian toinen
17309: käsittely jnlistettiin päättyneeksi.
17310:                   Valtion avusta maanviljelyslyseolle.            1579
17311: 
17312:    Esitettiin kolmannen käsittelyn alaiseksi ja keskustelutta
17313: lopullisesti hyväksyttiin
17314: 
17315:    suuren valiokunnan mietintö n:o 3 arm. esityksen n:o
17316: 24 johdosta tuulaakimaksun laskemisen perusteista.
17317: 
17318: 
17319: 
17320:        Valtion avustuksesta maanviljelyslyseolle.
17321:    Esitettiin pöydällä ollut maatalousvaliokunnan mietintö n:o I
17322: an. ehd. n:o 3 johdosta, joka koskee valtionavustuksen myöntämistä
17323: yksityisestä alotteesta perustettavaTie maanviljelyslyseolle.
17324: 
17325:    Keskustelu:
17326:      Ed. Setälä: Kun se anomusehdotus, johon valiokunnan mie-
17327: tintö perustuu, esitettiin eduskunnalle, pyysin asiaa pöydälle panta-
17328: vaksi lausuakseni sen johdosta muutamia periaatteellisia näkö-
17329: kohtia. Siihen ei kuitenkaan silloin suostuttu, joten siis nyt vasta,
17330: valiokunnan mietinnön valmistuttua, saatan tehdä sen, mitä silloin
17331:  aijoin.
17332:      Se ehdotus, joka mietinnössä, samoin kuin alkuperäisessä ano-
17333: musehdotuksessa esiintyy, tähtää hyvään ja oikeaan päämäärään
17334: siinä että se, niinkuin lähetekeskustelussa mainittiin, pyrkii luo-
17335: maan uutta muotoa korkeampaa alkeisopetusta varten, muotoa,
17336: jonka tunnusmerkkinä on käytännöllisten aineiden lisääminen ope-
17337: tusohjelmaan sekä vieraiden kielien ja matematiikan vähentämi-
17338: nen. Ja voisimme lisätä, että sille myös on tunnusmerkillistä se,
17339: että se ei silmämääränään pidä, ainakaan yksinomaan, ylioppilas-
17340: tutkintoa, vaan myös muita elämänaloja. Tämä kaikki on hyvää.
17341: Mutta sitävastoin epäilyttää minua jonkun verran, onko ehdotus
17342: osannut oikeaan siinä, että se on johtunut jonkunlaiseen sekamuo-
17343: toon ammattikoulun ja kansalaiskoulun vä1illä. Anomuksenteki-
17344: jöillä on nähtävästi itselläänkin ollut tarve erityisesti panna painoa
17345: aijotun koulun ohjelman yleissivistykselliselle puolelle. Erityisesti
17346: huomautetaan maanviljelyslyseon kurssien sopivaisuudesta sanoma-
17347: lehdentoimittajille ja myös kansakoulunopettajille. Minun mie-
17348: lestäni tässä puolessa onkin pääpaino, jos tässä on todella tarkoitus
17349: luoda uusi muoto korkeammalle alkeisopetukselle. Minä olen en-
17350: simäinen tunnustamaan maanviljelyksen suurta merkitystä koko
17351: kansamme elämälle; mutta minä en sittenkään saata olla lausumatta
17352: sitä käsitystä, ettei korkeammankaan alkeisopetuksen tarkoituksena
17353: ole kasvattaa enemmän maanviljelijöitä kuin käsityöläisiä tai kaup-
17354: piaita tai pappeja tai lakimiehiä tai lääkäreitä, vaan sen tarkoituk-
17355: sena on kasvattaa kansalaisia. Minä katsoisin erittäin tärkeäksi,
17356: 1580                Istunto 20 p. syyskuuta 1907·
17357: 
17358: 
17359: että nykyiseen klassillisen ja reaalilinjan rinnalle kouluihimme pe-
17360: rustettaisiin uusi, kolmas linja, niin sanoakseni kansalaislinja, joka
17361: supistaisi klassillisten ja uusien kielien sekä myös matematiikan oppi-
17362: määrää, mutta joka sen sijaan keskittyisi nykyajan sivistysainesten
17363: ympärille. Tässä linjassa tulisi opetusaineisiin kuulumaan jokai-
17364: selle kansalaiselle tärkeitä tietoja. Sen ohjelmaan olisi aivojen
17365: yksipuolisen kehittämisen ohessa otettava myöskin käden kehitys,
17366: ja tiedon alkeisiin tutustumisen rinnalla otettava myös tutustumi-
17367: nen siihen elämään, joka elää ympärillämme, tutustuminen inhi-
17368: millisen työn erilaisiin muotoihin. Tämmöisen koulun luominen on
17369:  ainakin Tanskassa ollut päiväjärjestyksessä. Tällaisen koulun tu-
17370: lisi pitää tehtävänään nuorukaisten kasvattamista, joilla r8 ikä-
17371: vuotta täytettyään olisi kylläkin edellytyksiä harjoittaa opintoja
17372: yliopistossa, jos heidän halunsa vie siihen suuntaan, mutta joilla
17373: olisi edellytyksiä myöskin toimimaan kaikilla muilla elämänaloilla.
17374:      Kysymys siis tätä ehdotettua koulumuotoa arvosteltaessa on
17375: minulle se, missä määrässä tämä ehdotettu opisto todella toteuttaisi
17376: tämmöisen kansalaislinjan tehtävää. Sitä on tietysti perin vaikea
17377: sanoa ennen kun sitä on toteutettukaan. Minä kuitenkin luulen
17378: että tässä ehdotettu koulu melkoisessa määrässä voisi >>kansalais-
17379: linjaa>> vastata, vaikkakin minä puolestani tästä esitetystä ohjel-
17380: masta kaipaan sitä käden harjoitusta ja sitä työn muotoihin tutus-
17381: tumista, jota minun mielestäni tämmöisen kansalaislinjan tulisi
17382: tarjota.
17383:      Minä epäilen myöskin onko erinomaisen onnistunut ajatus,
17384: että tämmöinen koulu sijoitettaisiin Helsinkiin. Olkoonpa vain
17385: oikein, että teoreettinen ja käytännöllinen opetus maanviljelyksen
17386: alalla ovat erotettavat toisistaan, mutta nykyajan kasvatusopilli-
17387: sessa keskustelussa on esitetty usein vaatimus, että semmoinen
17388: koulu, joka tavoittelee erityisesti käytännöllisiä päämääriä, joka
17389: pitää myös silmällä oppilaan ruumiillista kasvatusta ja kehitystä,
17390: että semmoinen koulu sijoitettaisiin juuri maaseudulle. Tätä vaati-
17391: musta on monessa muussa maassa koetettu toteuttaakin. Luulisi
17392: että juuri maanviljelyslyseo jos mikään sopisi paraiten maaseudulle.
17393: Luulisi ainakin sen koulun jos minkään siellä olevan omassa oikeassa
17394: ympäristössään. Onko myöskään se eduksi että, koulu- ainakin
17395: siltä näyttää - on suunniteltu vaan miesoppilaita ·varten eikä yh-
17396: teiskouluksi, jääköön tässä sikseen.
17397:      Kaikesta tästä huolimatta minä katsoisin kuitenkin tämmöisen
17398: koulun kannatettavaksi, sillä minä luulisin sen todella voivan valmis-
17399: taa tietä sille uudelle linjalle, kansalaislinjalle, minkä syntymistä
17400: toivon. Katsoen maanviljelyselinkeinon merkitykseen ja tämän
17401: koulumuodon uutuuteen katsoisin myöskin että tämäntapaista
17402: koulua pitäisi kannattaa runsaamminkin kuin näitä tavallisia ylei-
17403: siä koulumuotoja.
17404:                   Valtion avusta maanviljelyslyseolle.
17405: 
17406: 
17407:     Minä siis yhdyn valiokuntaan siinä, että jos tämmöinen oppi-
17408: laitos yksityisestä alotteesta perustetaan - ja minä tahtoisin kui-
17409: tenkin lisätä - jos se osottautuu hyvin tarkoitustaan vastaavaksi
17410: sitä valtion varoilla kannatettaisiin, Mutta minä en voi yhtyä valio-
17411: kuntaan siinä, että se kehoittaa eduskuntaa pyytämään kanna-
17412: tusta olemattomalle opistolle. Valtion kannatuksen myöntäminen
17413: riippuu tietysti monesta seikasta. Ei se riipu yksistään koulujen
17414: ohjelmasta, vaan se riippuu siitä, että siinä on hyvä johto, että siinä
17415: on pätevät opettajat ja että siinä ylipäänsä on kelvollinen järjestys.
17416: Nämä ovat seikkoja, jotka tietysti yleensä ovat ammattimiesten
17417: arvosteltavia eivätkä varsinaisesti saata kuulua ,eduskunnan piiriin,
17418: mutta aivan mahdotonta on eduskunnan, niinkuin jokaisen muunkin,
17419: arvostella, missä määrin semmoinen koulu, joka ei vielä ole synty-
17420: nytkään, täyttää näitä ehtoja. Minä tahdon sanoa väärinkäsi-
17421: tyksen välttämiseksi, että minä en ollenkaan epäile että kaikki
17422: nämä ehdot voidaan täyttää, mutta minä en myöskään ymmärrä,
17423: että on mitään syytä luulla, ettei tämmöinen laitos silloin saisi val-
17424: tioapua, etenkin kun ilmoitetaan että maanviljelysopetusta varten
17425: asetettu komitea on tämänsuuntaista oppilaitosta periaatteen kan-
17426: nalta yksimielisesti puoltanut. Minä tähän katsoen pidän siis ano-
17427: muksen tekemistä tässä asiassa yhtä tarpeettomana kuin sopimat-
17428: tomana. Sillä onhan todellakin sangen sopimatonta kääntyä hallit-
17429: sijan puoleen anoen, että, jos semmoinen koulu kuin tässä ylempänä
17430: on esitetty perustetaan ja siitä hyvä tulee, sille annettaisiin apua.
17431:  Ennenhän on aina koulualalla käyty sitä tietä, että on ensin perus-
17432: tettu koulu, on näytetty mihin se kelpaa, ja sitten vasta anottu
17433: sille apua.
17434:      Minä kannatan edelleen valiokunnan ajatusta siinä, että tämmöi-
17435:  sen oppilaitoksen läpikäyneille olisi annettava oikeus päästä yli-
17436:  opiston maanviljelystaloudelliseen tiedekuntaan, metsänhoito-opis-
17437:  toon j. n. e. Mutta minä en saata yhtyä valiokuntaan siinä, että edus-
17438:  kunnan tulisi tämmöistä oikeutta anoa koululle, jota ei edes vielä ole
17439:  perustettukaan. Oikeus päästää oppilaita yliopistoon ja muihin korkea-
17440:  kouluihin riippuu tietysti osittain aineiden laadusta ja suoritettujen
17441:  kurssien määrästä, osittain koulun yleisestä kunnollisuudesta, sa-
17442:  nalla sanoen asioista, joita syntymättömään kouluun nähden on
17443:  aivan mahdoton arvostella. Eihän valiokunta ole katsonut, niin-
17444:  kuin se mietinnössään lausuu, asiakseen yksityiskohtaisesti tar-
17445:  kastaaa edes itse koulun suunnitelmaa. Niinkuin lausuin, minä
17446:  katson suotavaksi ja toivottavaksi, että koulu saa, jos se perustetaan
17447:  ja jos se on kunnollinen ja täyttää asetetut vaatimukset, tuommoi-
17448:  sen päästöoikeuden, mutta minä en katso mahdolliseksi lähteä edus-
17449:  kunnan puolelta sitä pyytämään ennenkuin itse koulu on olemassa,
17450:  ennenkuin sillä on olemassa selvä ohjelma sekä esitettynä että myös
17451:  ohjelma toteutettuna.
17452:                      Istunto 20 p. syyskuuta 1907.
17453: 
17454: 
17455:     Minä puolestani siis ehdottaisin, että eduskunta tämän mietin-
17456: nön johdosta yhtyisi seuraavaan lausuntoon: että eduskunta, lau-
17457: suen suotavaksi että jos yksityisestä alotteesta perustetaan sellai-
17458: nen oppilaitos kuin valiokunnan mietinnössä on esitetty ja se osoittau-
17459: tuu tarkoitustaan vastaavaksi, sille myönnettäisiin valtionvaroista
17460: tarpeellista kannatusta, antaisi anomuksen tekemisen asiasta tällä
17461: kertaa raueta.
17462: 
17463:     Ed. Hagman: Edellinen puhuja on jo useassa kohden lausunut
17464: jotenkin samaa, mitä minäkin olin ajatellut. Pyydän kuitenkin
17465: saada lausua muutamia ajatuksia.
17466:     Arvattavasti kaikki voimme olla yksimielisiä siitä, että sellai-
17467: nen opisto, josta tässä on puhetta, olisi tarpeen vaatima ja hyödylli-
17468: nen. Mutta sen verran, kuin tulee näkyviin tästä valiokunnan
17469: mietinnöstä, on mielestäni tämän oppilaitoksen ohjelma vielä niin
17470: epätäydellinen, että ainakin minun olisi hyvin vaikea yhtyä sem-
17471: moiseen päätökseen, että eduskunta nyt jo ennakkuudelta pyytäisi
17472: semmoiselle opistolle valtioapua.       Itse anomuksentekijäkin on
17473: myöntänyt, että tämän oppilaitoksen oppisuunnitelma on taval-
17474: lansa keskeneräinen, että sitä viimeiseen hetkeen asti on muuteltu,
17475: niinkuin hän itse sanoo. Tämä minusta jo osoittaa selvästi, että olisi
17476:  epäjohdonmukaista eduskunnalle mennä pyytämään suurta valtio-
17477: apua tällaiselle laitokselle. On huomattava, että niiden monien
17478: puutteiden joukossa, joita tämä suunnitelma kärsii, on myöskin se,
17479: että ei ole missään mainittu siitä, minkälaisia kelpoisuusehtoja
17480: vaadittaisiin tämän koulun johtajilta, tämän koulun opettajilta.
17481: Siinä mitä sen sijaan on ilmaistu tästä oppisuunnitelmasta, on mie-
17482: lestäni paljon semmoista, joka osoittaa, että tämä koulu, jos se muo-
17483: dostettaisiin semmoiseski, kuin mietinnössä on esitetty, tulisi jon-
17484: kinlaiseen erikoisasemaan muiden lyseoiden rinnalla. -Huomautan,
17485: että tätä koulua nimenomaan sanotaan lyseoksi. Tahdon viitata
17486: muutamaan näistä seikoista, jotka asettaisivat tämän koulun ja sen
17487: oppilaat aivan erikoiseen asemaan. Täällä on ehdotettu, että luku-
17488: kausmaksut tehtäisiin erittäin alhaisiksi, 25 mk. lukukaudelta eli
17489: 50 mk. vuodelta. Me tiedämme, että toisissa yksityislyseoissa täy-
17490: tyy asettaa nämä maksut monta vertaa korkeammiksi. Paitsi tätä,
17491: että nämä koulut tässä suhteessa asetettaisiin erikoisasemaan luku-
17492: kausmaksuihin nähden, on vielä ehdotettu, että 1j 3 :lle oppilaista joka
17493: luokalla valmistettaisiin vapaapaikat ja vielä sen lisäksi annettai-
17494: siin ainakin viisi apurahaa jokaisella luokalla.    Onhan kyllä suo-
17495: tavaa, että oppilasten vanhemmat voisivat saada lapsillensa niin
17496: helppoa opetusta kuin mahdollista, mutta täytyy myöskin ottaa huo-
17497: mioon, että jonkinlaista yhdenmukaisuutta tässä suhteessa seurataan
17498: eri oppilaitosten kesken. Sitä paitsi mitä tulee siihen hakukelpoi-
17499:                   Valtionavusta maanviljelyslyseolle.
17500: 
17501: 
17502: suuteen, joka myönnettäisiin tämän oppilaitoksen läpikäyneille
17503: oppilaille, niin siinäkin suhteessa he tulisivat erikoisasemaan verrat-
17504: tuna muihin lyseoihin. Toisessa ponnessa on näet sanottu, että niille
17505: annettaisiin oikeus tutkintojen suorittamiseen yliopiston maan-
17506: viljelystaloudellisessa tiedekunnassa, metsäopistoissa j. n. e. ja että
17507: he saisivat samat oikeudet kuin ylioppilaat päästäkseen kansakoulu-
17508: opettajan virkoihin. Voi kyllä hyvin ymmärtää, että kun on eh-
17509: dotettu näin alhaiset lukukausimaksut ja että kolmas osa oppilaista
17510: joka luokalla olisi vapaaoppilaita ja sen lisäksi vielä annettaisiin
17511: useita apurahoja kullakin luokalla, silloin on päästy niin korkeaan
17512: valtion kannatussummaan kuin mikä täällä on ehdotettu. On ni-
17513: mittäin laskettu, että koulu ensimäisenä vuotena tarvitsisi 22,400
17514: mk. Mietinnöstä ei tule ilmi, olisiko aikomu.<> alkaa yhdellä luokalla
17515: vai useammalla yht'aikaa. Kolmantena vuotena, jolloin kuiten-
17516: kin viimeistään olisi kaikki kolme luokkaa toimessa, sen yllä-
17517: pitämiseen tarvittaisiin 32,000 mk., siis enemmän kuin 10,000 mk.
17518: luokkaa kohden. Niin suurta valtioapua ei millekään lyseolle
17519: maassamme anneta. Mitä muitten lyseojen kustannuksiin tulee,
17520: niin täällä Helsingin kouluissa lienee menoja keskimäärin 7,000 mk.
17521: luokkaa kohden, tässä uudessa lyseossa ne nousisivat yli 10,000 mk.
17522: luokkaa kohden.
17523:     Edellinen puhuja jo lausui epäilyksensä siitä,' tokko on aijottu
17524: tätä koulua yhteiskouluksi. Mistään tässä mietinnössä ei saa selkoa,
17525: mitenkä tässä suhteessa on ajateltu. Minä puolestani rohkenen
17526: kuitenkin olettaa, että se ajatus kumminkin on mietintöön kät-
17527: kettynä, että tämä koulu voisi olla yhteiskoulu. Minä en sen-
17528: tähden tahdo kajota siihen kohtaan sen enempää.
17529:     Mutta täällä on toinen seikka, johon herra Setälä on jo sivu-
17530: mennen kosketellut, nimittäin se, että koulu on ehdotettu perustet-
17531: tavaksi Helsinkiin. Tämä minun mielestäni ei olisi ollenkaan suota-
17532: vaa. Lienee meille useimmille tunnettua, kuinka kasvatusopilli-
17533: sissa piireissä yhä enemmän ja enemmän voittaa alaa se ajatus, ettei
17534: pitäisi kouluja koota niin paljon kaupunkeihin, vaan päinvastoin
17535: levittää niitä maaseuduille. Näitten maaseutukoulujen hyväksi
17536: voisi nyt luetella pitkän rivin eri etuja, mutta minä jätän sen teke-
17537: mättä, ja vetoan vaan siihen yleisesti vallitsevaan mielipiteeseen,
17538: että koulujen asema olisi parempi, ehdottomasti parempi maaseu-
17539:  duilla. Voimmehan kyllä sanoa, että maaseuduilla on vaikeampi
17540: esim. saada opettajia, vaikeampi saada hyviä opetusvälineitä j. n.
17541: e. Mutta mitä nyt opettajien saantiin tulee, niin ne koulut, jotka
17542: nykyään ovat sijoitetut maaseuduille, eivät ole mielestäni osoitta-
17543: neet, että niillä olisi huonommat opettajat ylipäänsä kuin kaupun-
17544: kienkaan kouluilla. Mitä opetusvälineihin tulee, niin onhan kyllä
17545: totta, että teennäisiä, teko-opetusvälineitä olisi verrattain vaikea
17546: saada maalle, mutta muistakaamme sitä, että koko ympäristö
17547:                                                              100
17548:                      Istunto 20 p. syyskuuta 1907.
17549: 
17550: 
17551: olisi oppilaille maaseuduilla yksi ainoa suuri opetusväline, jonka
17552: vertaa me emme koskaan kaupungeissa voisi saada. Jo auringon-
17553: paiste ja raitis ilma, jota täällä tuskin saamme, olisi niin suuri opetus-
17554: neuvo, että se korvaisi monen muun teennäisen opetusneuvon
17555: puutteen.
17556:      Vielä minä tahtoisin puolestani tehdä muistutuksen sitä opetus-
17557: aikaa vastaan, joka on mietinnössä ehdotettu. On nimittäin arveltu,
17558: että pohjana tulisi olemaan viisivuotisen alkeiskoulun kurssi, sitten
17559: kolme vuotta tässä lyseossa, se tekisi kahdeksan vuotta. Mutta
17560: on nimenomaan sanottu, että toisen ja kolmannen vuoden välillä
17561: tulisi järjestettäväksi kullekin oppilaalle jonkunlainen harjoitus-
17562: vuosi. Hänen pitäisi toisin sanoin olla yhden vuoden poissa toisen
17563: ja kolmannen luokan välillä, ja sitten tulla takaisin. Sillä tavalla
17564: tämä oppimäärä siis kasvaisi yhdeksänvuotiseski. En tahdo sanoa,
17565: etteikö se voisi olla pedagoogisessa suhteessa hyvinkin edullista,
17566: kenties myöskin terveydellisessä suhteessa. Mutta ainakin minulla
17567: on se kokemus vanhemmista ja holhojista, että aika on heille rahaa.
17568: J oc; he voivat valita semmoisen koulun välillä, jossa on yhdeksän-
17569: yuotinen kurssi ja semmoisen välillä, jossa on kahdeksanvuotinen
17570: kurssi, niin tavallisesti - sen on kokemus osoittanut - valitsevat
17571: he tämän lyhemmän kurssin. Tämäkin mielestäni on seikka, joka
17572: ansaitsee miettimistä.
17573:      Sen johdosta, mitä minulla tässä on ollut kunnia lausua, minä-
17574: kään puolestani, niinkuin jo alussa sanoin, en voisi yhtyä siihen, että
17575: eduskunta nyt lähtisi pyytämään valtioapua tämmöiselle opistolle,
17576: jonka opppisuunnitelma vielä on näin epätäydellinen.
17577: 
17578:      Ed. Oljemark: Då jag för min del tagit nu föreliggande utskotts-
17579: betänkande i närmare öfvervägande, så måste jag säga att detsamma
17580: i första hand tilltalat mig sympatiskt. J ag har nämligen funnit i
17581: detta några tankar eller ideer, som jag skulle anse vara af stor bär-
17582: vidd och också pedagogiskt riktiga. Först och främst skulle j ag
17583: ,vilja särskildt framhålla en tanke, som detta betänkande gifver un-
17584: derstöd åt, nämligen den att vår skol- eller elementarundervisning
17585: framdeles alltmer må utvecklas i den riktning, att vi få s-klassiga
17586: elementarskolor med afslutade kurser, på hvilka vi sedan bygga
17587: vidare. Det är visserligen sannt, att detta betänkande icke direkt
17588: afser att genast genomföra en sådan anordning, men man kan dock
17589: säga, att detsamma gifver stöd åt en utveckling i den riktningen.
17590: Det är det ena. Det andra, som jag ville framhålla, är en pedago-
17591: gisk tanke, som uttalats af en framstående tysk pedagog och varmt
17592: understödts af en känd folkhögskoleman i Norge, den uppfattnin-
17593: gen nämligen att för vår ungdoms uppfostran det vore i hög grad
17594: hälsosamt, att under den s. k. öfvergångsåldern ett eller annat år
17595: syssla med praktiska arbeten, jordbruk eller handtverk, för att
17596:                  Valtion avusta maanviljelyslyseolle ..
17597: 
17598: 
17599: kroppsligen mer utvecklas och få sinne för det praktiska, och seder-
17600: mera återgå till att fortsätta studierna. Denna tanke träder sär-
17601: skildt starkt fram i detta betänkande, ja man kan säga att fram-
17602: gången utaf detta lyceums verksamhet i hög grad bygger på den
17603: erfarenhet, som dessa ungdomar skulle vinna under de år de skulle
17604: praktisera, sedan de slutat sin skolgång i ett vanligt lyceum för att
17605: sedermera återgå tili ett landtbrukslyceum.
17606:      Vidare ville jag framhålla att grundandet af ett sådant landt-
17607: brukslyceum i någon mån kunde bilda en motvikt mot den stora
17608: produktionen af studenter, som för närvarande förekommer i vårt
17609: land, och som står i samband därmed, att man för närvarande varit
17610: synnerligen ifrig att inrätta samskolor icke endast i städerna, utan
17611: äfven ute på landsbygden på många ställen, hvarigenom man på-
17612: tagligen drar de ungas uppmärksamhet allt mer från landthushåll-
17613: ningen, från de praktiska näringamas område, och riktar intresset
17614: åt andra håll, som i detta afseende verkar menligt. Det är ett all-
17615: mänt kändt förhållande, att vi i Finland för närvarande producera
17616: i förhållande till folkmängden nästan dubbelt så mycket studenter
17617: som i Danmark. J ag vill framhålla detta exempel, emedan man
17618: ofta pekar på Danmark såsom ett lämpligt föredöme för oss. I detta
17619: afseende kunde sådana landtbrukslyceer motverka denna strömning.
17620:       När jag sedan vidare sökt göra mig närmare förtrogen med det
17621: program, som uppgjorts för detta landtbrukslyceum, så har det ej
17622: kunnat rtndgå mig som folkhögskoleman att finna, att om vi frånse
17623:  de främmande språken, d. v. s. det andra inhemska språket och
17624:  tyskan, det som återstår, i det stora hela är samma program, som vi
17625:  hafva för folkhögskolan och de därpå bygda landtmannavinter-
17626:  kurserna, d. v. s. om man tager i betraktande, att man sträfvar till
17627:  att få äfven 2-åriga landtmannavinterkurser. Då uppstår frågan: be-
17628:  höfva vi ett sådant landtbrukslyceum för att genomföra detta pro-
17629:  gram, eller kunna vi nå det på andra vägar? J ag anser att af besva-
17630:  randet af detta spörsmål i hög grad beror, huru man bör ställa sig
17631:  till den frågan. För min del skulle jag anse, att vi icke behöfva med
17632:  nödvändighet ett sådant lyceum för att genomföra det program, som
17633:  här afsetts. Ty det man afser är, att unga män skola få tillfälle att
17634:  inhämta kunskap i landtbruk, ifall de äro intresserade för landt-
17635:  bruksnäringen, efter det de genomgått fem klasser i ett lyceum.
17636:  En underbyggnad af fem klasser i ett lyceum är ingalunda till skada,
17637:  utan erfarenheten har visat, att den kan vara till nytta äfven för
17638:  sådana som tänka genomgå landtmannavinterkurser eller hela två
17639:  sådana för att därunder förfullständiga sina insikter på landthus-
17640:  hållningens område. Jag skulle anse, att t. o. m. den senare anord-
17641:  ningen är fördelaktigare, emedan påtagligen den undervisning i
17642:   landthushållning, som kan meddelas vid tvänne sådana på hvar-
17643:   andra följande vinterkurser, där man fordrar af eleverna större
17644:                     Istunto 2a p. syyskuuta 1907·
17645: 
17646: 
17647: magenhet ach ackså större erfarenhet på landtbrukets amråde än
17648:  man kan fardra af dessa ynglingar, sam vid r6 eller 17 år skala mat-
17649: taga denna undervisning i ett lyceum, blir mer effektiv. Ty det,
17650: sam enligt min tanke just är den svaga punkten i landtbrukslyceet,
17651: är, att eleverna äro för unga för att tillgadanjuta den fackundervis-
17652: ning, sam här afses, på ett sådant sätt, att det skulle lända dem
17653: till tillbörlig nytta. Då de slutat en 5-klassig kurs i lyceum, så ära
17654: de amkring 15 år. De skulle då praktisera ett år vid landtbruk, men
17655: de ära i regeln för svaga för att kunna deltaga i arbetet, ach detta
17656: blir för dem mer eller mindre ett lekverk. Kanske blir det sådant,
17657: att det t. a. m. afskräcker dem från landthushållningen eller verkar
17658: förlamande på deras intresse, emedan krafterna ej matsvara det,
17659: ach på denna praktik, sam icke kan blifva på någat sätt af bety-
17660: delse, skulle sedan denna undervisning bygga vidare. J ag måste
17661: säga, att man måste ställa sig tviflande, huruvida resultatet, hvad
17662: insikterna särskildt på landthushållningens amråde beträffar, skall
17663: kunna blifva af betydelse. Jag vill icke uttala mig am de andra
17664: ämnena, de humanistiska ach de naturvetenskapliga; där hafva de
17665: naturligtvis lika stara utsikter att förkafra sig, sam andra liknande
17666: ynglingar i lyceer. Men särskildt hvad landtbruksundervisningen
17667: vidkammer, trar jag för min del, att den icke kan kamma att fullt
17668: matsvara sitt ändamål.
17669:      Det är ännu en sak, sam förvånat mig, ach sam jag här ville på-
17670: peka. Då man uti betänkandet framhåller, att den undervisning
17671: i landtbruk, sam här skulle meddelas, amfattar 50 °/0 mer än det, som
17672: meddelas i Mustiala, så kunde man få det intrycket, att de, sam
17673: genamgått landtbrukslyceet, vare mer inkamna på landtbrukets
17674: område än de agronamer, som absalverat fullständig kurs i Mustiala.
17675: Det kan väl aldrig vara meningen? Om äfven timantalet skulle
17676: vara detsamma eller kanske litet större - det vill jag ej här uttala
17677: mig am utan vidare - så spelar det emellertid en mindre väsentlig
17678: rall. Ty de, sam på Mustiala åtnjutit undervisning, hafva varit
17679: studerande, sam åhört föreläsningar, ach am de åhört ett större
17680: eller mindre antal föreläsningar, betyder det ej så mycket. Det berar
17681: mer af de studier de bedrifvit, ach de kurser som fardras ach sam
17682: de skala aflägga examen uti. En sådan uppgift sam denna, måste
17683: jag sålunda anse i viss mån missvisande ach vilseledande . emedan
17684: den icke kan hafva sin matsvarighet i verkligheten.
17685:     Det, sam jag sålunda velat framhålla, såsom svagheten i detta
17686: pragram, är att jag för min del icke trar, att man kan nå det syfte-
17687: mål, sam afsetts, meni stället anser jag, att man bättre kan nå det
17688: genam landtmannavinterkurser, främst genam tvååriga sådana, sam
17689: man tänkt inrättade i stället för Kranabargs mellanskala på landt-
17690: bruksundervisningens område. När elever kamma till sådana kurser,
17691: hafva de större magenhet och större förutsättningar att kunna draga
17692:                   Valtionavusta maanviljelyslyseolle.
17693: 
17694: 
17695: tillbörlig nytta utaf den genomgångna kursen. Man kunde visserligen
17696: invända, att dessa landtmannavinterkurser nu bygga på folkskolans
17697: grund närmast, eller på folkhögskolan, och att de elever, som man
17698: tänkt skulle komma till detta landtbrukslyceum, skulle hafva något
17699: mer förkunskaper, eller i vissa afseenden kunde vara mer utvecklade i
17700: teoretiska färdigheter, men som jag redan tidigare omnämnt, så har
17701: detta icke så stor betydelse. De förkunskaper de hafva, behöfva
17702: de mycket väl vid genomgåendet af landtmannavinterkurserna,
17703: och där komma de mer i beröring med personer från landsbygden,
17704: som sträfva till insikter på detta område. Ser man saken sålunda
17705: från demokratisk synpunkt, så finner man ej stöd för grundandet
17706: af sådana landtbrukslyceer. Man får kanske hällre den uppfattningen,
17707: att det vore egnadt gifva stöd åt klassmotsatserna, att eleverna i
17708: landtbrukslyceerna vore sådana, som från förmögna hem önskat
17709: vinna en ökad insikt på landthushållningens område, och att landt-
17710: mannavinterkurserna mer vore afsedda för personer af allmoge-
17711: befolkningen. Men vår tids sträfvan vill ingalunda understöda så-
17712: dant, utan tvärtom att få klassmotsatserna att så mycket som
17713: möjligt försvinna, och då vore det påtagligen fördelaktigt, om unga
17714: män från olika samhällslager i samma skolor skulle vinna samma
17715: utbildning. Det blir då mellan dem en vexelvärkan, som för dem
17716: själfva är af betydelse liksom också för inhämtandet af de kunska-
17717: per, som de vilja förvärfva.
17718:      Med detta har jag sålunda mer i princip tagit detta betänkande
17719: i betraktande. J ag vill icke för min del ändå, ehuru j ag funnit
17720: ganska graverande omständigheter, som tala mot detsamma, för-
17721: kasta det utan vidare såsom sådant, d. v. s. själfva iden, utan anser
17722: jag det kan vara nog så lyckligt, om man på enskild väg får den
17723: förvärkligad och vinner nödig erfarenhet. Ty man kunde ju nästan
17724: förmena, att en sådan församling som denna icke är sammansatt
17725: af pedagoger eller personer, som skola bedöma sådana projekt som
17726: detta. När en sådan fråga, som denna, hänskjutes tilllandtdagens
17727: afgörande, borde man hafva något mer konkret att hålla sig till.
17728: Man borde redan hafva börjat med ett sådant lyceum och kunna
17729: uppvisa något resultat och sedan komma till landtdagen och begära
17730: understöd. Frågan synes sålunda för tidigt väckt och hade först
17731: senare bort komma fram här. Jag ställer mig dock ingalunda af-
17732: visande mot själfva iden. I stället skulle jag vilja närmast under-
17733: stöda det uttalande, som gjordes af hr Setälä. Det motsvarar när-
17734: mast min uppfattning. Det finnes ännu en del detaljer, på hvilka
17735: man kunde ingå i nä1mare kritik. Det ha redan ett par föregående
17736: talare gjort, så jag anser det nu icke nödvändigt att göra det. Det
17737: är dock en sak, som särskildt fäst min uppmärksamhet vid dessa de-
17738: taljer. Bland de många förmåner manfordrarfördeelever, som genom-
17739: gått detta lyceum, utan att man vet på hvilken ståndpunkt de äro,
17740: 1588                Istunto 20 p. syyskuuta 1907.
17741: 
17742: 
17743: då de afslutat sin kurs, är också den, att de utan vidare skulle få
17744: bedrifva studier vid landtmäteriafdelningen i polyteknikum, en
17745: fordran, som jag icke kan biträda, just med hänsyn tili den ringa
17746: omfattning, som matematikundervisningen är afsedd att erhålla
17747: uti detta lyceum. Men det är som sagdt endast en detalj, som i huf-
17748: vudsak icke spelar så stor roll. Det kunde varit lämpligare, att uti
17749: detta betänkande alls icke upptaga de förmåner, som en elev, hvilken
17750: genomgått detta lyceum, kunde få. Det måste afgöras och bedömas
17751: af fackmyndighet på detta område. Det är en sak, som också för
17752: frågans behandling icke får spela någon afgörande roli, utan själfva
17753: grundiden måste vara bestämmande. Och, som jag redan tidigare
17754: framhöll, så har denna i viss mån tilitalat Inig, ehuru jag funnit en
17755: svaghet bland annat däri att syftemålet lika väl kan emås äfven
17756: på andra vägar. J ag vill dock i hufvudsak understöda den riktning,
17757: som tagit sig uttryck i detta utskottsbetänkande.
17758: 
17759:     Ed. Pesonen: Maanviljelyslyseokysymyksen yhteydessä herää
17760: mieleen se epäkohta valiokuntiemme asettamisessa, että meillä ei
17761: ole mitään erityistä, pääasiallisesti koulumiehistä kokoonpantua
17762: kouluasiain valiokuntaa, niin että tällainen kysymys, joka ei ole ai-
17763: noastaan maataloudellista laatua, vaan suureksi osaksi koulukysy-
17764: mys, olisi kouluasiainvaliokunnassa voinut kasvatusopillisessa suh-
17765: teessa tulla enemmän ja perinpohjaisemman pohdinnan alaiseksi
17766: kuin Initen on voinut tapahtua luonnollisesti maatalousvaliokun-
17767: nassa.
17768:     Tätä huomauttamaani epäkohtaa on kuitenkin suuressa määrin
17769: korjannut se seikka, että maatalousvaliokunta, kiitettävästi kyllä,
17770: on asiantuntijana kuulustellut etevätä koulumiestä, edustaja Soi-
17771: nista. Siinä asiahaarassa on jo' takeita siitä, että tässä mietinnössä
17772: ei puutu hyvinkin kauas kantavia kasvatusopillisia näkökohtia.
17773: Tässä suhteessa voin paljossa yhtyä siilien, Initä ed. Oljemark lau-
17774: sui. Tahdon minäkin puolestani huomauttaa, että on epäilemättä
17775: eduksi ettei pyritä siilien, että kaikki nuorukaiset, jotka koulutielle
17776: antautuvat, käyvät nykyiset 8-luokkaiset lyseot läpi, sitten suo-
17777: rittavat ylioppilastutkinnon ja pyrkivät edelleen opinteille sitä
17778: tietä. Kyllä on välttämättömän tarpeellista, että nuorukaiset jo
17779: aikaisemmin, suoritettuaan suunnilleen sellaisen kurssin, joka nyky-
17780: jään suoritetaan lyseon 5-llä ensimmäisellä luokalla, alkavat vetäy-
17781: tyä eri haaroille valmistuakseen erityisiin elämän tehtäviin. Sille
17782: ajanmukaiselle ajatukselle on toteuttamista ehdotettu tässä mietin-
17783: nössä ja minä puolestani olen erittäin mieltynyt siihen Inietinnön
17784: puoleen. Lukuunottamatta sitä epäkohtaa, johon ed. Setälä viittasi,
17785: että nim. ehdotettu lyseo olisi jonkunlainen sekamuoto ammatti-
17786: koulusta ja kansalaiskoulusta, jonka epäkohdan minäkin luulen
17787: siinä löytäneeni, on siis tätä aatetta, että tahdotaan toimittaa am-
17788:                    Valtionavusta maanviljelyslyseolle.
17789: 
17790: 
17791: mattikouluja viisi luokkaa lyseon kurssista suorittaneille, pidettävä
17792: erittäin onnistuneena. Toinen hyvä puoli tässä mietinnössä on se,
17793: että siinä pidetään erittäin hyvää huolta maanviljelysammatista.
17794: Se ammattihan ansaitsee todellakin tulla monipuolisen harkinnan
17795: alaiseksi ja täytyy ryhtyä hakemaan keinoja, millä korjattaisiin tätä
17796: meille niin erinomaisen tärkeätä, jollen sanoisi tärkeintä ammattia.
17797:     Tästäkin, mitä nyt olen lausunut, käynee selväksi, että kaikin
17798: puolin pidän kysymyksessä olevan yrityksen kannatusta ansaitsevana.
17799: Kuitenkin on mietinnössä sangen arveluttavia epäkohtia. Olen jo
17800: yhteen sellaiseen viitannut, siihen nim., ettei tämä mietintö ole voi-
17801: nut, luonnollisista syistä kyllä, olla monipuolisen ja perusteellisen
17802: kasvatusopillisen harkinnan alaisena. Jos tätä mietintöä olisi use-
17803: ammalta puolelta harkittu siinä suhteessa, niin olen vakuutettu siitä,
17804: että olisi päästy semmoiseen tulokseen, johon ainakin kaikki koulu-
17805: miehet voisivat yhtyä. Toiseen epäkohtaan on jo muiden puolelta
17806: kajottu, siihen nimittäin, että pyydetään kannatusta olemattomalle
17807: opistolle. Tahdon vain lisätä pari sanaa.
17808:     Epäkohta ei ole yksin siinä, että pyydetään kannatusta olemat-
17809: tomalle opistolle, jopa sellaiselle, jonka suunnitelma ei ole ollut kaikin-
17810: puolisen harkinnan ja pohdinnan alaisena, ei ainakaan sitä mietin-
17811: nöstä ilmene, vaan on tässä sekin epäkohta, että yksi olematon
17812: opisto erittäin asetetaan edulliseen asemaan. Anomuksentekijä,
17813: ed. Gebhard, nimenomaan huomauttaa, että pitäisi aluksi perustaa
17814: vain yksi tällainen opisto. Ajatus voi olla kiitettävä, mutta jos nyt
17815: joku näkisi hyväksi perustaa toisen, kolmas kolmannen? Tästä
17816: huolimatta ehdotetaan mietinnössä, että yhdelle vain annettaisiin
17817: kannatusta, että yksi opisto näiden olemattomien joukosta mono-
17818: poliseerattaisiin, siitä tehtäisiin semmoinen opisto, joka olisi niin
17819: hellän huolenpidon esineenä valtion puolelta kuin ei mikään opisto·
17820: meidän maassamme ole ollut. En tahdo sanoa mitään epäilystä
17821: etteivät ne henkilöt, jotka kaiketi ovat ajatelleet muodostaa tällaisen
17822: monopoliseeratun opiston, kykenisi opistoa luomaan. Mutta mah-
17823: dollista on, että on joku toinen kansalaisryhmä, joka myös pystyisi
17824: opiston luomaan. Nyt kuitenkaan, jos semmoinen anomus jätettäi-
17825: siin kuin nyt on esillä, ei olisi eduskunnan tarkoitus anoa kannatusta
17826: muuta kuin sille yhdelle ainoalle olemattomalle ja tuntemattomalle.
17827:     On tuntunut ikävältä tulla siihen johtopäätökseen, että tämä
17828: anomusehdotus ei antaisi aihetta toimenpiteeseen. Se on tuntunut
17829: ikävältä senvuoksi, että asia on niin erinomaisen kannatettava.
17830: Mutta tämä ikävyys on haihtunut, kun olen huomannut tästä mie-
17831: tinnöstäkin, että mietinnön kirjoittajat niinkuin anomuksentekijäkin
17832: tietävät vallan hyvin, että hallitus tulee antamaan ilman muuta
17833: kannatusta, jos todellakin tällainen opisto muodostuu ja osoittautuu
17834: kannatusta ansaitsevaksi.
17835:     Ed. Setälä on jo huomauttanut, kuinka maanviljelysopetus-
17836:                       Istunto 20 p. syyskuuta 1907.
17837: 
17838: 
17839: komitea, anomuksentekijän tiedonannon mukaan, yksimielisesti on
17840: ilmoittanut suosivansa asiaa ja tulevansa hallitukselle esittämään,
17841: että valtio tukisi yritystä. Kun on näin hyviä toiveita siitä, että
17842: hyvä yritys ei tule kohtaamaan vastustusta, vaan päinvastoin kan-
17843: natusta hallituksen puolelta, niin minä saatan hytyä ed. Setälän teke-
17844: mään ehdotukseen.
17845: 
17846:     Ed. Ahmavaara: Monessa kohden ovat edelliset puhujat jo lau-
17847: suneet niitä ajatuksia, joita minussakin on herännyt tätä mietintöä
17848: lukiessani. Olen kyllä valmis tunnustamaan mielihyvällä anomuk-
17849: sentekijäin ja myös valiokunnan hyvän tarkoituksen, hauska on
17850: nähdä että valiokunta tässä asiassa on ollut yksimielinen, mikä
17851: seikka on hyvänä todistuksena sen harrastuksista maamme pääelin-
17852: keinon, maanviljelyksen kohottamiseksi.
17853:     Mutta tällaisen opiston merkitys kumminkin suuressa määrin
17854: riippuu siitä, miltä kannalta sitä arvostellaan. Jos rupeaa sitä ar-
17855: vostelemaan varsinaisen maanviljelijän, pikkuviljelijän kannalta,
17856: jommoisia meidän maassamme eniten on, niin tuon opiston arvo ei
17857: ole kovinkaan suureksi arvattava. Se on sellainen keskikoulu,
17858: johon vähävaraisella maanviljelijällä ei ole mahdollisuutta lapsiaan
17859: panna. Ja senvuoksi se jää kentiesi suurimmaksi osaksi suurvilje-
17860: lijäin ja varakkaampien lasten kouluksi, josta näillä sitten on tilai-
17861: suus jatkaa opintojaan yliopistossa.
17862:     Pienviljelijöille, varsinaiselle maalaiskansalle, tarvitaan toisen-
17863: laisia kouluja, niille tarvitaan sellaisia pienempiä yksi tai kaksi-
17864: vuotisia kouluja, jopa talvikursseja, joita nykyjään on ruvettu har-
17865: rastamaan, ja jotka epäilemättä etukädessä ovat hyödyksi varsi-
17866: naiselle talonpoikaiselle pikkuviljelijälle. Meillä useinkin ehkä jossain
17867: määrin erehdytään siinä, että aletaan ylhäältäpäin, kun pitäisi al-
17868: kaa alhaaltapäin. Myönnän kyllä että tällä koululla on toisessakin
17869: suhteessa tärkeä merkitys kuin että se on ainoastaan suurtilailisten
17870: ja varakkaampien maanviljelijäin ammattitaidon kohottajana, sillä
17871: tarkoitushan on, että tämän koulun läpikäyneistä saadaan sittem-
17872: min maanviljelysneuvojia, agronoomia, ja muita sellaisia, joista tie-
17873: tysti välillisesti tulee etua pikkuviljelijöillekin. Mutta luulen, ettei
17874: meillä kuitenkaan tarve tällä alalla ole erittäin polttava; onhan
17875: meillä kuitenkin korkeampi maanviljelyskoulu, joka nykyään on siir-
17876: tymäisillään yliopistoon, jotenka suurempaa puutetta näistä maa-
17877: talousneuvojista ja virkamiehistä ei sittenkään taitane tulla olemaan.
17878:    lTällä kaikella olen tahtonut sanoa, ettei varsinaista n. k. maa-
17879: henkeä tällaiset keskikoulut ole omiaan herättämään, ja siltä kan-
17880: nalta katsottuna ei niiden arvo ole erittäin korkeaksi laskettava.
17881: Mutta onhan tietysti tärkeätä maan pääelinkeinolle, että· korke-
17882: ampaa tietoa omaavia maanviljelijöitä, sekä niitä, jotka viljelevät
17883:                   Valtionavusta maanviljelyslyseolle.              1591
17884: 
17885: 
17886: omaa maata että toisille antavat neuvoja, löytyy. Ja sellaisena
17887: tällä ehdotetuna koululla ehkä on suurikin merkitvs.
17888:      Tahdon vielä lisätä siihen, mitä äsken sanoin,. että vähempiva-
17889: raiset maanviljelijät eivät pysty tätä hyväkseen käyttämään, sen sei-
17890: kan että koulu on ehdotettu pemstettavaksi Helsinkiin, missä asu-
17891: musolot ovat kovin kalliita. Näin ollen, huolimatta siitä jos saakin
17892: valtioapua, on useimman vähävaraisen vaikea sinne pyrkiä.
17893:      Toisessa ponnessa on jo edeltäpäin pyydetty että puheena olevan
17894: opiston läpikäyneet saisivat oikeuden jatkaa oppiansa ei ainoastaan
17895: korkeammassa maanviljelystieteessä yliopistossa, vaan myöskin
17896: polyteknikumissa maanmittariosastolla. Vieläpä pyydetään että
17897: opiston käyneet tulisivat pääsemään samoilla ehdoilla kansakoulun-
17898: opettajiksi kuin ylioppilaat. Tässä siis kylläkin on sellainen portti,
17899: jonka kautta hyvin suuri osa koulun läpikäyneistä pyrkii kor-
17900: keampaa opetusta saamaan eri aloilla ja hyvin moni niistä tulee
17901: muille aloille, eikä ainoastaan maanviljelyksen. Mutta kaikista
17902: näistä epäilyksistä huolimatta minä, niinkuin sanoin, pidän tätä
17903: ()pistoa korkeamman maanviljelyksenopetuksen kannalta katsot-
17904: tuna hyvinkin tärkeänä. Mutta tässä tulee eteen se muodottomuus,
17905: josta täällä on huomautettu, että pyydetään apua koululle, joka ei
17906: vielä ole olemassa ja josta ei edes tiedetä muuta kun aivan yleis-
17907: piirteissä, minkälaiseksi se tulee. Olisin toivonut että valiokunnan
17908: mietintö tässä olisi ollut vähän laajempi. Tiedän kyllä että työ-
17909:  järjestyksen 13 §:ssä sanotaan että valiokunnan mietintöjen tulee
17910: olla niin lyhyitä kuin suinkin, mutta sitä en kuitenkaan olisi suonut
17911: .että näin tärkeässä asiassa asian kustannuksella lyhennetään mie-
17912: tintöä niin paljon kuin tässä on tapahtunut. Viitataan nimittäin
17913: opiston ohjelmasta puhuttaessa •>Aika»-nimiseen aikakauskirjaan.
17914: -Se nyt lienee kuitenkin ennen kuulumatonta että valtiopäiväasia-
17915: kirjoissa viitataan aikakauskirjaan tai sanomalehteen, sillä kyllä
17916: olisi ollut tärkeätä ottaa mietintöön tällaiset seikat, jotka koskevat
17917: ,()piston ohjelmaa, sitäkin paremmalla syyllä kun opistoa ei ole ole-
17918: massa. Jos opisto olisi ollut olemassa, niin silloin ei olisi ollut tar-
17919:  vis seikkaperäisesti asiaa selvittää. En tarkoita että eduskunnan
17920:  pitäisi määritellä opiston ohjelmaa seikkaperäisesti, mutta tarkoi-
17921: tan sitä, että eduskunnalla pitää olla tieto, mille se apua pyytää;
17922:  näin vajanaisilla selityksillä on jotenkin hämäräperäistä, minkä-
17923:  laiseksi laitos, jolle apua pyydetään, tulee. Anomuksentekijä sa-
17924:  maten kuin valiokunta viittaa vaan mainittuun aikakauskirjaan
17925: .selittämättä tarkemmin. Mietinnössä on muitakin vajanaisuuksia.
17926:  Viitataan näet siihen että hallituksen asettama maanviljelysoppi-
17927:  koulukomitea on myöskin puolustanut tämmöistä laitosta, vaan
17928: siitäkään ei puhuta laajemmin. Olisin toivonut että tuo komitean
17929:  lausunto olisi pantu tähän mietintöön, sillä luultavasti se on vähän
17930: laajempi, koska komitea kerran on asian käsitellyt.
17931: 1592                 Istunto 20 p. syyskuuta 1907.
17932: 
17933: 
17934:     Tähän katsoen minun olisi oikeastaan tultava samaan ponteen
17935: kuin ed. Setälä ehdotti, mutta en kuitenkaan soisi että asia, joka
17936: maanviljelysopetuksen kannalta katsottuna on tärkeä, tulisi noin
17937: vaan tällä kertaa hyljätyksi, vaikkakin luulen olevan hyYiä toi-
17938: veita että, jos tällainen oppilaitos syntyy, se tulisi saamaan valtio-
17939: apua, koska sitä valtion asettama komiteakin jo on puoltanut. Sen
17940: ohessa voi minusta panna epäilyksen alaiseksi, onko parempi että
17941: tällainen laitos syntyy yksityisenä oppilaitoksena kuin kerrassaan
17942: valtion oppilaitoksena, koska kerran melkein samat kustannukset
17943: valtiolle tulevat olemaan, apuahan pyydetään siksi runsaasti että
17944: se on melkein koko kustannusarvio. Minusta on kyllä paikallaan
17945: että tällaiseen tärkeään ammattiopetukseen uhrataan vähän enem-
17946: män kuin muihin kouluihin. Mutta kun siihen uhrataan kerran pal-
17947: jon valtionvaroja, niin voi panna kysymykseen kuten jo sanoin,
17948: eikö tämä laitos ole tehtävä kokonaan valtion kouluksi. Minä luon-
17949: nollisesti en tunne kouluoloja, jotta voisin varmasti arvostella, -
17950: sanotaan että siltä kannalta saattaa olla yksityiskoulu parempi,
17951: siinä kun voi pikemmin muuttaa ohjelmaa ellei ensimäinen ole on-
17952: nistunut j. n. e. - mutta en luule näiden asioiden olevan niin vai-
17953: keita järjestää, vaikka koulu olisi valtion koulukin. Sen. vuoksi
17954: pyydän esittää seuraavan ponnen: että hallitus ottaisi harkittavak-
17955: seen, eikö valtion puolelta olisi ryhdyttävä tämänsuuntaista koulua
17956: ensi tilassa perustamaan.
17957: 
17958:     Ed. Räsänen: Minua puolestani on suuresti miellyttänyt tuo
17959: kouluhomma. Jos mieli maanviljelyksen pysyä muun kehityksen
17960: tasalla, niin epäilemättä meillä nuoret miehet ja naiset tarvitsevat
17961: sen tapaisia kouluja. En aijo tässä puhua mitään tuon koulun val-
17962: tioavusta enkä ohjelmasta, sen jätän muiden tehtäväksi. Sen si-
17963:  jaan rohkenen takertua vähän pitemmäksi aikaa erääseen puoleen,
17964: vaikkakin siihen pari edellistä puhujaa jo on viitannut. Puolestani
17965: olen ainakin kokonaan epätietoinen siitä, mikä on tarkotus, tahdo-
17966: taanko tästä tehdä yhteiskoulu, yhteislyseo pojille ja tytöille, vai
17967: tahdotaanko yksinomaan poikakoulua? Minun on vaikea uskoa,
17968: että kysymyksenherättäjä, joka on niin pitkälle toteuttanut tasa-
17969: arvoisuusaatteen, että on oman elämäntoverinsa tuonut mukanaan
17970: eduskuntaankin, tarkattaisi todella sellaista taka-askelta. Eikä
17971: siitä anomuksessa eikä mietinnössäkään suoraan sanota. Mutta
17972: kysymyksen asiakirjoihin kuuluu myös tuo Aika-lehden näytenu-
17973: mero ja siinä mielestäni tulee täydelleen ilmi, että tarkoitus on tehdä
17974: koulu ainoastaan poikia varten. Siellä sanotaan tuon koulun tar-
17975: koitukseksi m. m. valmistaa hyviä ammattimiehiä Oiuille tiloille,
17976: maanviljelysvirkamiehiä, kuten maamiestalvikurssien opettajia, kon-
17977: sulentteja ja sen sellaisia, sekä sanomalehtimiehiä maaseutusanoma-
17978: lehtiin. Se on minusta hauska suunnitelma. Pyytäisin vain kysyä:
17979:                   Valtioavusta maanviljelyslyseolle.               1593
17980: 
17981: 
17982: m1ssa valmistetaan tulevaisuudessa noiden maanviljelijäin valistu-
17983: neita vaimoja, sellaisia, jotka raikkaan maahengen läpitunkemina
17984: asemansa maanviljelijäin vaimona ja jonkunmoisen mallitalon emän-
17985: tänä oikein ymmärtävät, vaimoja, jotka kaikessa kykenevät mie-
17986: hensä harrastuksia seuraamaan? Missä valmistetaan maanviljelys-
17987: virkanaisia, esim. opettajattaria talous-, puutarha-, karjanhoito-
17988: ja meijerikouluihin? Tarkoitan, missä annetaan heille perinpohjai-
17989: nen, asianmukainen, arvokas teoreettinen pohja? Ja lopuksi vielä:
17990: missä valmistetaan sanomalehtinaisia maaseutulehtiin? Riittääkö
17991: näiden valmistukseen nuo vanhat koulut, joista on sanottu, että ne
17992: kielten paljoudella pyrkivät oppilaista kasvattamaan todellisia papu-
17993: kaijoja ja jotka ylenmääräisellä järkeä teroittavalla matematiikalla
17994: pyrkivät kuolettaruaan heräävän hengen, tappamaan kaiken har-
17995: rastuksen ympärillä uhkuvaan elävään elämään. Ei totisesti! Jos
17996: kerran nuo vanhat koulut ovat riittämättömiä, yksipuolisia ja epä-
17997: käytännöllisiä maanviljelysalalle autautuvien miesten kasvatukseen,
17998: niin sitä ne ovat myös sille alalle autautuville naisille.
17999:     Tästä johtuu mielestäni aivan luonnollisena ajan vaatimuksena,
18000: että tuon koulun, jos siitä joskus jotakin tulee, täytyy olla yhteis-
18001: koulun. Ja minä luulen, ettei ole oikeastaan mitään syytä eri-
18002: mielisyyteen tässä asiassa. Yhteiskouluharr juuri on oppikopluis-
18003: tamme se koulumuoto, jonka kansamme on rakkaimpana omistanut,
18004: uhraten sen hyväksi monin paikoin hyvin paljon. Emme luullak-
18005: seni tiedä yhteiskoulun tuloksista mitään muuta kuin hyvää. Ei
18006: liene myöskään syytä pelätä, että juuri maanviljelysalalla yhteis-
18007: kouluaatteen toteuttaminen olisi jotenkin vaikeampaa ja vaaralli-
18008: sempaa kuin muilla aloilla.
18009:     Varmaa myös on, että tuollainen koulu on juuri naisille tarpeelli-
18010: nen. Lienette jokainen nähneet maatlakin nykyisen sivistyksemme
18011: kitukasveja, esim. sellaisia tyttökoulun käyneitä talontyttäriä, jotka
18012: kaupunkielämässä kouluvuosina, viiden kuuden lapsuusvuoden ku-
18013: luessa, ovat kokonaan vieraantuneet maalaiselämästä, sen töistä,
18014: harrastuksista ja pyrkimyksistä. Koulunsa lopetettuaan he eivät
18015: ole herrasväkeä eivätkä talonpoikia, se on, he oikeastaan tahtoisivat
18016: kuulua herrasväkeen, mutta siihen heitä ei oteta, ja talonpoikiin
18017: kuuluakseen he taasen ovat liika >>fiinejä>>. Nämä tällaiset ovat to-
18018: della sellaisia sivistyksen kitukasveja, jotka ovat temmaistut irti
18019: omasta oikeasta maaperästään, tulematta uuteenkaan istutetuksi.
18020: He kaikkein vähimmin useammissa tapauksissa kelpaavat maanvil-
18021: jelijän vaimoksi, vielä vähemmin jonkunmoisen maanviljelysmalli-
18022: talon emännäksi. He kärsivät itsekin usein elämänsä onttoudesta.
18023: Ja jos ei joku >>nappulaherra>> pelasta heitä, niin ei ole muuta neuvoa,
18024: kuin leipähuolien ja toimeentulon mahdottomuuden vuoksi maalla
18025: antautua kilpailuun virkamiesalalla, opettajaksi tai joksikin muuksi,
18026: ilman että tarvitsee olla siihen vähintäkään harrastusta. Siten he
18027: 1594                 Istunto 20 p. syyskuuta 1907.
18028: 
18029: 
18030: myöskin puolestaan lisäävät kaupungeissa tuota sivistynyttä köy-
18031: bälistöä, jota jo niin surkean paljon ennestäänkin on. Eikö todella
18032: pitäisi kaikella tavoin entistä enemmän heille viitata uusia, terveitä
18033: toiminta-aloja, jotka olisivat lähempänä heidän omia entisiä olojaan ..
18034: Onhan sitä jo kyllä alotettukin, mutta vielä paljon enemmän kuin
18035: .ennen on viitattava ja avattava heille mahdollisuuksia uusille aloille.
18036: Eikä se ole edes vaikeatakaan, sillä naiset itsekin alkavat osoittaa
18037: pyrkimystä siihen suuntaan. Tunnen jo ainakin muutaman sivisty-
18038: neen naisen, joka on maanviljelyskoulussa, tarkoituksessa tulla
18039: maanviljelijäksi omalla tilallaan. En tiedä ovatko tällaiset tapaukset
18040: vielä muuta kuin poikkeuksia, mutta tulevaisuudessa voivat ne ta-
18041: vallisiksikin tulla. Paljon yleisenpää kuin tämä, on kuitenkin jo
18042: naisten keskuudessa pyrkimys opettajiksi maanviljelysaloilla. Niiksi
18043:  tullakseen tarvitsevat he luonnollisesti yhtä perinpohjaisen valmis-
18044: tuksen kuin miehiset opettajat. Yhtä tärkeä tehtäväkin heillä
18045: siinä on. Ja kun nuo tulevaisuuden suuret agraarisuunnitelmat
18046:  toteutettaviksi tulevat, niin luonnollisesti heidän merkityksensä ja
18047: lukunsa täytyy suuresti lisääntyä.
18048:      On vielä eräs ala, joka näihin asti on ollut melkein yksinomaan
18049: miesten rauhoitettu alue. Se on sanomalehtiala. Kuitenkin on yhtä
18050: van:J}.aa kuin luonnollista ja välttämätöntäkin, että läheisen tule-
18051: vaisuuden maalaislehdissä täytyy olla naisella yhtä tärkeä paikka
18052:  toimituksessa kuin ikinä miehelläkin. Mutta siihen kelvatakseen
18053:  täytyy naisen samoin kuin miehenkin tutustua maalaiskysymyk-
18054: siin, kansantaloustieteeseen sekä yhteiskunta- ja valtio-oppiin,
18055:  ja luulen, että siihen ha olisivat paraiten tilaisuudessa juuri tuossa
18056:  maanviljelys-yhteiskoulussa.
18057:      Varma on, että yksinomaan poikakouluna tuo aijottu lyseo tu-
18058: lisi vaan osaltaan yhä enemmän syventämään juopaa naisen ja mie-
18059: hen harrastusten ja ja elämän katsomuksen välillä kodissa. Se tulisi
18060:  myöskin yhteiskunnassa yhä enemmän vaikeuttamaan naisen toi-
18061:  minta-alojen valintavapautta, sillä luonnollisesti nuo perinpohjai-
18062: semman ammattisivistyksen saaneet miehet hyvin helposti työn-
18063:  täisivät tieltään naiset kilpaillessaan leipäkannikasta. Sellaista
18064:  koulua me emme tarvitse! On luultavaa luonnollisista syistä, että
18065:  alussa tuollaiseen kouluun tulisi vähemmän oppilaiksi naisia, mutta
18066: se seikka ei suinkaan saisi estää avaamasta koulun ovia sellaisille
18067:  naisille, joilla sinne halua olisi ja varmaan niiden luku vuosi vuodelta
18068:  kasvaisi. Sellaisen maanviljelyskoulun me tarvitsemme. Ainoastaan
18069: sellaisen perustamista kannatan ja sitäkin maaseudulle.
18070: 
18071:    Ed. Pykälä: Ilahuttavaa on nähdä, että on otettu esille kysy-
18072: mys maanviljelyslyseosta eli maanviljelysopastajain ja maanvilje-
18073: lysvirkamiesten kasvatuksesta, joita minä ymmärrän tässä oppilai-
18074: toksessa valmistettavan, vaikka asiantuntijat kuuluvat olevan tästä
18075:                     Valtioavusta maanviljelyslyseolle.              I59S
18076: 
18077: eri mieltä. Nimihän sen jo sanoo. Olisi ollut aika jo aikoja ennen ryh-
18078: tyä tämän suuntaisiin toimiin. Mutta yksi kohta, joka minut on pan-
18079: nut käyttämään puheenvuoroa tässä asiassa, on se, että puhutaan
18080: kokeista. Mitä varten tällä alalla tarvitsisi tehdä kokeita? Tiede-
18081: täänhän, että maanviljelys tarvitsee kykyjä eikä ainoastaan palkan-
18082: nauttijoita. Tiedetään myöskin, että meillä on kouluista hyvin tun-
18083: tuva puute. Me maaseutulaiset emme saa lapsiamme kouluun, kau-
18084: punkikoulut ovat oppilaita täynnä - jos kellä maalaisella olisikin
18085: varoja pikkusen lapsiaan kouluttaa. On myöskin kansan keskuu-
18086: dessa hyvin tunnettu yleisenä sananpartena, että vanhempaan pol-
18087: veen kuuluvat maanviljelysvirkamiehet eli n. s. agronoomit eivät
18088: ole saaneet sellaista kasvatusta kuin nykyinen maanviljelys vaatii.
18089: Heidän tietopuolinen sivistyksensä ei ole kehuttavaa, käytännöl-
18090: linen sitäkin htikompi. Missä lienee ollut syy siihen, että niin on,
18091: mutta valitettavasti asianlaita niin on. Nehän kävivät tavallisesti
18092: kaupungin lyseossa ja saivat viimeisen voitetun Mustialassa, siis
18093: maalla, mutta, kuten sanoin, kunnollista ei vanhempaan aikaan
18094: niistä saatu. Ehkei ollut syy siinä, että maaseudulla ei olisi kyetty
18095: niitä valmistamaan, mutta minun luullakseni syy oli tykkänään
18096: toisaalla. Kansan seassa kuuli hyvin usein sanottavan, että tuon
18097: kirkkoherran ja kruununvoudin poika tulee aina samalla lakilla
18098: Helsingistä, se ei valkeaa lakkia saakaan. Joka kevät uudistuu sama
18099: näytelmä ja toivotaan, että nuori herra tulisi ylioppilaaksi mutta
18100: siitä ei tule mitään, ehkä vihdoin viimein suurilla ponnistuksilla.
18101: Silloin ei ole toivoakaan, että hän voisi lähteä muulle opintielle, ei
18102: edes ruveta papiksi. Hänet lähetetään Mustialaan ja hänestä teh-
18103: dään agronoomi. Nämät agronoomit ottivat Suomen pääelinkienon,
18104: maanviljelyksen, hoitoonsa. Siitä syystä vanhempi agronoomiluokka
18105: ei nauti sitä luottamusta kansan seassa kuin sillä todellisuudessa tulisi
18106: olla. Nyt ehdotetaan, että maanviljelyslyseo perustettaisiin Hel-
18107: sinkiin. Mitä varten juuri Helsinkiin? Eikö se olisi yhtä hyvä.
18108: maaseudulla? Ei suinkaan liene tarkoitus ruveta tulevia maanvil-
18109: jelysopettajia ja virkamiehiä kasvattamaan Helsingin kauppiasten
18110: pojista. Eiköhän niillä pitäisi olla synnynnäistä innostusta alaansa
18111: ja jos tätä pidetään silmällä, silloin ne ovat etsittävät maanviljeli-
18112: jäin lapsista. Toinen asia on se, että sanotaan, että tämä lyseo
18113: olisi kokeeksi perustettava Helsinkiin siitä syystä, että pääkaupungissa
18114: olisi kykeneviä opettajavoimia saatavissa. Minä myönnän sen, että.
18115: täällä on kykeneviä opettajavoimia saatavissa, mutta jos tässä pide-
18116: tään taloudellisia etuja silmällä, niin kyllä minun luullakseni tulee
18117: taloudellisesti edullisemmaksi viedä opettajat maaseudulle kuin
18118: tuoda oppilaat tänne. Sen kautta vältettäisiin vielä se siveellinen
18119: vaara, josta jo on huomautettu, että tulevat maanviljelysvirkamie-
18120: het saisivat vieraita vaikutuksia, joita kaupunki antaa. Täällä kit-
18121: ketään maahenki pois - sitä ei voida kieltää. Ja kun he sitten tule-
18122:                      Istunto 20 p. syyskuuta 1907.
18123: 
18124: 
18125: vat maalle, ovat he vieraat sille aatteelle, johon ovat valmistuneet.
18126: Meillä on olemassa Mustiala ihan käyttämättömänä, kun korkein
18127: maanviljelysopetus siirrettiin yliopistoon. Miksi ei voitaisi valtio-
18128: varoilla perustaa sinne jotenkin laaja maanviljelyslyseo, ja jos kat-
18129: sotaan Mustiala sopimattomaksi joissakin suhteissa, niin Kurkijoen
18130: maanviljelyskoulun yhteyteen maanviljelyslyseo voitaisiin perus-
18131: taa. On maaseudulla monta muutakin sopivaa paikkaa, johon se
18132: voitaisiin siirtää. Oppilas maaseudulla tulisi toimeen 40 markalla
18133: kuukaudessa, kun sen sijaan kaupungissa täytyy maksaa 100 mark-
18134: kaa, ja kuten täällä jo sanottiin, maalla toki olisi valoa ja raitista
18135: ilmaa, jota Helsingissä ei ole. Ne ovat yhtä välttämättömiä tule-
18136: ville maanviljelysvirkamiehille kuin maanviljelyskasveillekin. Niin
18137: kannatettava kuin tämä yritys onkin, en kuitenkaan ainakaan tässä
18138: muodossa voi siihen yhtyä, vaan yhdyn pikemmin niihin puhujiin,
18139: jotka ovat mielipiteenään lausuneet, että se tällä kertaa annettai-
18140: siin raueta ja että hallitus ryhtyisi täällä esitettyihin toimenpiteihin
18141: ennen pitkää ja pontevasti.
18142:     Loppulauselmaksi yhdyn ed. Ahmavaaran lausuntoon sillä lisä-
18143: yksellä, että puheena ollut oppilaitos perustettaisiin maaseudulle.
18144: 
18145:     Ed. Alkio: Tästä asiasta on jo hyvin paljon puhuttu, niin että
18146: se jo voisi riittää, mutta pyydän kuitenkin tuoda esiin muutamia
18147: puolia, joita edellisissä lausunnoissa ei ole tuotu esiin.
18148:     Niissä perusteluissa Aika-lehdessä sekä eduskunnalle jätetyssä
18149: anomuksessa, joissa nyt esillä olevan maanviljelyslyseon periaatteet
18150: tarkemmin esitetään, mainitaan sen tulevan valmistamaan oppilais-
18151: taan pääasiassa: r:o hyviä ammattimiehiä omalla tilallaan; z:o ky-
18152: keneviä johtomiehiä maataviljelevälle väestölle; 3:0 maanviljelys-
18153: virkamiehiksi vähemmillä vaatimuksilla kuin ne, jotka ovat kus-
18154: tantaneet itselleen yliopistosivistyksen, kuten maamiestalvikoulu
18155: jen opettajia ja maamiesseurojen konsulentteja; 4:0 sanomalehti-
18156:  miehiä, jotka pystyisivät käsittelemään entistä enemmän ja asialli-
18157: semmin maalaiskysymyksiä ja >>maalaisten kannalta>>. s:o valmis-
18158: taisi koulu tilaisuutta jatkamaan opintoja yliopiston maataloudelli-
18159: sessa osastossa, metsäopistossa, polyteknikossa ja eläinlääkärikorkea-
18160: korilussa.
18161:     Minä en luonnollisesti kykene lausumaan mitään siitä oppioh-
18162: jelmasta, joka tätä maanviljelyslyseota varten on laadittu, mutta
18163: sen sijaan rohkenen lausua ajatukseni siitä yhteiskuntapoliitillisesta
18164: luonteesta, joka koulun tarkoitukseen näyttää myöskin liitetyn.
18165:     Ensinnäkin uskallan lausua sen ajatuksen, että n. s. pikkuvilje-
18166: lijät eivät voisi tätä koulua mitenkään hyödykseen käyttää välittö-
18167: mästi. Heille tulee sen oppimäärä aina tulemaan liian laaja ja liian
18168: kallis, vapaaoppilaspaikoista huolimattakin. Olen kyllä vakuutettu
18169:                    Valtionavusta maanviljelyslyseolle.           1597
18170: 
18171: siitä, että sangen monet pikkuviljelijäinkin pojat kyllä tulevat tässä
18172: maanviljelyslyseossa oppia etsimään. Mutta useimmat heistä tule-
18173: vat sen jälkeen antautumaan muille aloille. Harvoista harvat pa-
18174: laavat leipäänsä ansaitsemaan pikkuviljelijöinä. Eikä syynä tähän
18175: ole yksinomaan se, että pienviljelijäin elämän taistelu on kovempi
18176: kuin virkamiehen, vaan se, että hänen elämänkatsomuksensa ja
18177: ihanteensa tulevat Helsinkiin sijoitetussa koulussa suunnatuiksi
18178: elämäntapoihin ja vaatimuksiin, joita voi vaan kaupunki muka-
18179: vuuksineen tyydyttää. Ja ajatelkaammehan vain, mihin yhteis-
18180: kunnallisiin ihanteisiin voi helsinkiläinen koulu ja ympäristö innos-
18181: taa nuorta pikkuviljelijää? Voiko nuorukainen, joutuessaan Her-
18182: kules-tienhaaraan, täällä helpostikin omata sellaisen >>maahengen>>,
18183: joka innostuttaisi häntä .elämään maaseudun hiljaisessa yksinäi-
18184: syydessä, kieltäytymyksissä, mahdollisesti verrattain sivistymät-
18185: tömässä ympäristössä, etäällä kaikista niistä sivistyksen huvittele-
18186: vista ja viihdyttävistä välikeinoista, joihin hän Helsingissä parhaana
18187: nuorukaisaikana tottui? Sitä en usko. Mikäli minä ymmärrän,
18188: on maaseutusivistyneitten keskuudessa tavattavan yleisen henkisen
18189: uneliaisuuden yhtenä tärkeänä syynä se, että Helsinki on ollut hei-
18190: dän ensimmäinen maailmanrakkautensa. Ja kun se on loppunut, on
18191: jälellä vaan leipärakkaus.
18192:      Maanviljelys on elinkeino, joka kaupunkilaisen koulusivistyksen
18193: saaneille kansalaisille näyttää säännöllisesti jäävän sivuasiaksi,
18194:  jopa suorastaan vastenmieliseksi asiaksi. En usko koulujen oppiai-
18195:  neiden järjestelmien siihen vaikuttavan niinkään paljoa. Pääasi-
18196:  assa luulen sen tapahtuvan kannattamattomuus-syistä sekä maan-
18197:  viljelyselinkeinon vaikeuden ja vihdoin maalaiselämää vierovain
18198:  maailmankatsomusten vuoksi. Yhä säännöllisemminhän lakkaavat
18199:  maaseutuvirkamiehetkin harjoittamasta maanviljelystä tulojensa
18200: lisänä. Yksinkertaisempi ja lielpompi on kääntyä ~ianomaisiin
18201:  paikkoihin palkankorotusanomuksilla. Maanviljelys on heille vai-
18202:  valoista eikä se kannata. Piirilääkäri, kihlakunnantuomari, ruunun-
18203:  vouti, kansakoulunpiiritarkastaja ynnä monet muut virkamiehet,
18204:  joilla vain suinkin on tilaisuutta, pakenevat virkapiirinsä keskus-
18205:  tasta kaupunkiin, oli se miten syrjässä tahansa. Sillä kaupunki
18206:  vain vastaa nykyaikaisten sivistysihanteitten vaatimuksia. Har-
18207:  voissa tapauksissa tapaa korkeampaa koulusivistystä saaneen mie-
18208:  hen pikkuviljelijänä, kai siksi, että pikkuviljelyksen tuotanto ei
18209:  jaksa vastata niitä yhä kasvavia elämänvaatimuksia, joita korke-
18210:  ampi sivistys omistajassaan synnyttää. Vain suurtilallisina tapaa
18211:  korkeampaa koulusivistystä saaneita kansalaisia. Miksi? Siksi
18212:  kaiketikin, että puhtaasti kapitalistisen tuotantotavan sovellutta-
18213:  minen käy mahdolliseksi suurtiloilla ja siten tulojen lisääminen ja
18214:  siitä seurauksena kasvaneitten elämänvaatimusten tyydyttäminen.
18215:      Tämän kaiken käsitän johtuvan siitä, että koulut nykyaikaisen
18216:                      Istunto 20 p. syyskuuta 1907·
18217: 
18218: 
18219: kaupunkielämän keskuudessa melkein poikkeuksetta joutuvat pal-
18220: velemaan kapitalistisen kaupunkielämän vaistoja. Eikä näitä vais-
18221: toja vastaan suuntautuva sosialistinenkaan yhteiskunnallinen liike
18222: voi maaseutuelämämme nykyisen hetken suurelle elintarpeelle kas-
18223: vatuksen alalla suurtakaan palvelusta tehdä.
18224:     Tästä syystä rohkenen lausua sen ajatuksen että, jos tämä koe-
18225: maanviljelyslyseo perustetaan Helsinkiin, se ei tule jaksamaan he-
18226: rättää maahenkeä, eivätkä kokeet siinä suhteessa tule tulemaan tyy-
18227: dyttäviä. Sillä <;en teoreettisen >>maahengen», mitä koulu eteväin
18228: opettajain kautta kylvää, sen jaksaa helsinkiläinen jokapäiväinen
18229: elämä nuorukais-sieluista perinpohjin hävittää. Nuorukainen siinä
18230: ijässä, jolloin hän tulisi tässä koulussa olemaan, on niin perinpohjin
18231: ympäristössä ja toveripiirissä vallitsevain virtausten lapsi, että
18232: teoreettinen maahenki ei häneen paljoakaan pysty.
18233:     Sitä vastoin arvelen, että tämänkaltaisen koulun luonnollinen
18234: paikka olisi maaseudulla, jossain sellaisessa paikkakunnassa, missä
18235: pikkuviljelys on kehittyneempi.       En tietysti väitä, että maahenki
18236: ja sille pohjalle rakentava, uudistava maailmankatsomus aina var-
18237: masti ja taatusti eläisivät voimakasta elämää, jos tämä koulu tulisi
18238: maaseudulle. Mutta pidän varmana, että sillä olisi olemassa suuria
18239: edellytyksiä. Mitä ne uudistavat maailmankatsomukset ovat, joita
18240: tarkoitan, siitä en halua tässä puhua. Mutta selvyyden vuoksi ol-
18241: koon sahottuna kaikessa lyhyydessään, että niiden tarkoituksena
18242: olisi sovelluttaa sivistyselämä enempi maantuotantosuhteitten kanssa
18243: sopusointuun, saada maaseutuelämä luomaan uusia sivistysihan-
18244: teita, joiden mukaan maataviljelevä väestökin kerran pääsisi siitä
18245: henkisen köyhäläisyyden asemasta, joihon kaupunkeihin keskittynyt
18246: sivistyselämä heitä nykyään luonnonlain välttämättömyydellä pa-
18247: koittaa.
18248:     Nyt sanotaan: Jos maanviljelyslyseo viedään maaseudulle, sinne
18249: ei voida saada niin kykeneviä opettajavoimia kuin on saatavana
18250: Helsingissä. Sen lisäksi olen ottanut huomioon kyllä sen, että koulu
18251: tietysti tuleeperustettavaksi sinne, mihin vastainen kannatusyhtiö sen
18252: päättää perustaa. Ja nämä seikat kai lopulta tällä kertaa yhdessä
18253: ratkaisevat koulun paikan. Näin ollen epäillen kannatan apuraho-
18254: jen myöntämistä siinäkin tapauksessa. Tuleehan näinkin uudistet-
18255: tujen periaatteiden mukaan toimiva opisto vaikuttamaan ainakin
18256: jonkin verran uudistavasti meidän maanviljelysvirkamiestemme kas-
18257: vatukseen. Ja sekin on jo tärkeä seikka, jopa niin tärkeä, että se
18258: yksin vakuuttaan tälle koululle perustamisoikeuden. Mutta tästä
18259: maanviljelyslyseosta en rohkene otaksua tulevan sitä koulua, joka
18260: tulisi vaikuttamaan käänteen tekevästi maahengen itsetietoisuu-
18261: teen herättämiseksi. Helsingissä sellainen koulu ei ole oikeassa pai-
18262: kassaan. Sellaiset koulut täytyy tavalla taikka toisella saada maa-
18263: seudulle. Kun niiden aika tulee, silloin toivoakseni on elämänpakko
18264:                   Valtionavusta maanviljelyslyseolle.             1599
18265: 
18266: ja kehityksen luovat voimat jo ehtineet puristaa esiin opettajavoi-
18267: mia, jotka voivat ottaa maalaisihanteiden ja elinkeinokykyjen kas-
18268: vattamisen elämäntehtäväkseen. Silloin ei mikään tosisyy enään
18269: saata estää Muhamettia menemästä kiven luokse, ei estää Suomen
18270: kansan parhaita maatalouselämän opettajia asettumasta maa-
18271: seudulle elämään välittömässä vuorovaikutuksessa niiden elämän-
18272: olojen kanssa, joiden kohottamista heidän elämäntyönsä tarkoittaa.
18273: Sillä kokemus tulee kyllä pian opettamaan, että koulumies saa oppia
18274: saman vakavan tosiasian kuin pappikin. Että hänen, saavuttaakseen
18275: vaikutusta, tulee saarnata enemmän käytännöllisen esimerkin kuin
18276: puheen voimalla.
18277: 
18278:      Ed. Soininen: Tässä mainittiin, että maatalousvaliokunta olisi
18279: käyttänyt minua asiantuntijana. Pyydän sen johdosta sanoa, että
18280: olen ollut asiantuntijana valiokunnassa ainoastansa sikäli kun kysy-
18281: mys oli kansakoulunopettajain hakukelpoisuuden myöntämisestä
18282: niille, jotka ovat läpikäyneet tämän oppilaitoksen, enkä missään
18283: muussa. Minä voin kuitenkin suurella ilolla ja mielihyvällä puoles-
18284: tani tervehtiä tätä mietintöä, kun olen nähnyt, että valiokunta aivan
18285: yksimielisesti puoltaa sen anomuksen tarkoitusta, jonka allekirjoit-
18286: taja minäkin olen. Minä tahtoisin huomauttaa siitä, että jo ammat-
18287: tikouluna tämä uusi opisto puoltaa varsin hyvin paikkansa. On
18288: muistettava, että se kaiketi jäisi ainoaksi maanviljelyskeskikouluksi
18289: ja että <Se semmoisenaan olisi huokeampi kuin Kurkijoen koulu, joka
18290: nykyänsä on olemassa, mutta on aijottu muutettavaksi maamies-
18291: talvikurssi-oppilaitokseksi. Tuommoinen keskikoulu lienee välttä-
18292: mättömästi tarpeellinen, ja juuri tästä sen asemasta aminattikouluna
18293: tulee myös se erikoisasema, johon tämä koulu on ehdotettu asetetta-
18294: vaksi, jos sitä verrataan muihin lyseoihin ja oppikouluihin, niinkuin
18295: täällä on tehty.
18296:      En kuitenkaan tahdo sen enempää puhua tämän asian puolesta,
18297: vaan paremmin ottaa puheeksi sen merkityksen varsinaisena yleistä
18298: sivistystä tarkoittavana oppilaitoksena, jota se myös pyytää olla.
18299: Minä tahtoisin alleviivata sitä seikkaa, että tämä on meidän koulu-
18300: oloissamme ensimmäinen vakava pyrkimys muuttaa oppikoulu
18301: meillä kylläkin teoreettisesta, tosielämälle kylläkin vieraasta suun-
18302: nasta käytännöllisemmäksi, saattamaan sitä likemmäksi tosiolojen
18303: tarpeita. Semmoisena yrityksenä on tämä minusta aivan erityisen
18304: tärkeä, ja olisi sitä joka taholta ilolla tervehdittävä. Sitä ei tässä
18305: ole voitu olla tunnustamatta. Myöskin ne, jotka ovat vastustaneet
18306: koulua nyt ehdotetussa muodossa, ovat tunnustaneet tämän aiotteen
18307: merkityksen ja tärkeyden.
18308:       Nyt on huomattava, että alote tehdään erinomaisen varovai-
18309: sessa muodossa. Pyydetään ainoastaan valtioapua yksityisen kou-
18310: lun kannattamiseksi, josta muodostettaisiin tuommoinen koekoulu,
18311:                                                             lOI
18312: 1600                 Istunto 20 p. syyskuuta 1907.
18313: 
18314: 
18315: joka ikäänkuin tunnustelisi tietä laajemmille muutoksille meidän
18316: oppikoulujemme suunnittelussa, eikä tahdota yhdellä iskulla luoda
18317: mitään yleistä, uutta koulumuotoa. Tämän kautta poistuu mie-
18318: lestäni hyvin moni epäilys, joka muuten olisi omiansa syntymään,
18319: kun on puhe näinkin uusimuotoisesta koulusta kuin tämä on. Enkä
18320: minä ihmettele, että täällä on sitä vastaan tehty monta epäilystä.
18321: Minä tahtoisin puoltaa sitä nimenomaan tuommoisena koekouluna.
18322: Sillä jos me tahdomme eteenpäin kasvatuksellisissa asioissa ja var-
18323: sinkin koulualalla, niin meidän täytyy vihdoinkin hyljätä tuo tapa,
18324: että kaikki tehdään teoriiassa valmiiksi kamarissa ja sitte se pannaan
18325: käytäntöön. Meidän täytyy pyrkiä eteenpäin sillä tavalla, että ensin
18326: perustamme tuommoisia koekouluja ja käytämme hyväksemme niitä
18327: kokemuksia, jotka niistä saadaan, ennenkuin lähdetään laajemmille
18328: aloille. Minä luulen, että tuommoisesta koulusta voidaan saada
18329: hyviä kokemuksia sellaisiakin koulu-uudistuksia varten, joista pro-
18330: fessori Setälä täällä alussa puhui.
18331:     Kun tämä nyt on minun käsittääkseni tuommoinen koelaitos,
18332: niin ehkä ei olisi syytä täällä ottaa paljo puheeksi sen varsinaista
18333: tarkoituksensa vastaavaisuutta, mutta kun sitä on täällä kosketeltu,
18334: niin pyydän minäkin saada siihen vähän kajota. On arveltu, että se
18335: olisi yleisenä sivistyslaitoksena liian yksipuolinen, se kun valmistaisi
18336: vaan yhtä erityistä ammattihaaraa varten, sen sijaan että sen pitäisi
18337: valmistaa ylipäänsä käytännöllistä elämää varten. On myös ar-
18338: veltu, että se aika, jolloinka tämä ammattivalmistus alkaisi, olisi
18339: liian varhainen, että se yleisen sivistyksen nimessä olisi lykättävä
18340: vähän myöhäisempään ikäkauteen. Mitä tähän ensimmäiseen muis-
18341: tutukseen tulee, niin tahtoisin kiinnittää huomiota siihen, että tämä
18342: ammattisivistys ei ole kuitenkaan niin laaja, että se sanottavasti
18343: haittaisi tuota yleistä sivistystä. On arveltu, että koulun kolmella
18344: luokalla olisi yhteensä 28 viikkotuntia, ja niistä olisi vaan I8 omis-
18345: tettu varsinaiselle ammattivalmistukselle, siis vähän vähemmän
18346: kuin I/5· Ja tämäkin ammattisivistys on sitä laatua, että se mitä
18347: likemmästi liittyy luonnontieteen opetukseen, se on ikäänkuin sen
18348: käytännöllisenä sovelluttajana elämään ja semmoista sivistystä, joka
18349: on tarpeen tai ainakin hyödyllinen kaikille. Se sopii yleensä erin-
18350: omaisesti niille, jotka maaseudulla asuen pyrkivät korkeampaan,
18351: perinpohjaisempaan sivistykseen. Tässä on paljon puhuttu siitä,
18352: että tämä oppilaitos on aijottu sijoitettavaksi Helsinkiin. Minä
18353: luulen, j'!ttä kun sitä on ehdotettu, niin on ajateltu ensiksikin täällä
18354: olevan paremman tilaisuuden saada hyviä opettajia ja toiseksi pi-
18355: detty tarpeellisena, että tämä ensimäinen yritys, tämä koeyritys
18356: olisi niin tarkan ja huolellisen valvonnan alaisena kuin mahdollista.
18357: Mutta en voi muuta luulla, kuin että se tyyppi, jos se osoittautuu
18358: hyväksi, sitte oikeastansa saisi jalansijan ja käytännöllisen merkityk-
18359: sensä maaseudulla. Ja minun täytyy sanoa, että kuunnellessani
18360:                     Valtionavusta maanviljelyslyseolle.              r6or
18361: 
18362: 
18363: sitä esitystä, jonka ed. Pykälä ja varsinkin ed. Alkio tässä äskettäin
18364: antoivat maaseudun eduista tämmöisen oppilaitoksen paikkana kau-
18365: punkiin verraten. en voinut muuta kuin olla heidän kanssansa siinä
18366: suhteessa hyvin paljon yhtä mieltä. Minä luulen, että he ovat kos-
18367: ketelleet erittäin tärkeää yhteiskunnallista kysymystä, kun ovat
18368: ottaneet puheeksi sen, mitenkä saataisiin sivistynyt säätykin maalla
18369: viihtymään ja mitenkä yleensä saataisiin maalaiset, vaikka he sivis-
18370: tykseen pääsevät, maaseuduilla viihtymään. Minä sen vuokr;i luulen,
18371: että olisi hyvä ottaa vieläkin tarkan harkinnan alaiseksi, eikö sitte-
18372: kin voitaisi tätä ensimäistäkin koulua maaseuduille sijoittaa.
18373: Mutta olkoon nyt sen asian miten tahansa, niin maaseutua varten
18374: se on ajateltu, ja kun sitä pitää mielessään, ei tämä ammattisivistys,
18375: mikä siinä annetaan, voi tuntua liialliselta. Pitäähän meidän muis-
18376: taa, että meidän maassa ehkä noin 75 °/o koko asukasluvusta on
18377: tavalla tai toisella maalaiselämää elävää ja maalaistyötä tekevää.
18378: Ja tämä suurilukuinen väestö on nyt juuri viime aikoina osoittanut,
18379: että siinä asuu erittäin voimakas sivistysharrastus. On ollut häm-
18380: mästyttävää nähdä, että toinen toistansa noita nykyään niin muo-
18381: dissa olevia yhteiskouluja on syntynyt maaseuduilla, jopa siinä mää-
18382: rässä, että on herättänyt asianomaisissa piireissä huolestumista. On
18383: ajateltu, että tästä kasvatetaan oppiuutta köyhälistöä, joka ei saa
18384: paikkaa missään tässä maassa. Ja tältäkin paikalta äsken viitattiin,
18385: että Suomessa jo valmistetaan ylioppilaita tuntuvasti enemmän,
18386: kuin esim. Tanskassa, ja voin sanoa, että tuskin yhtään sivistysmaata
18387: on Euroopassa, jossa suhteellisesti niin paljon ylioppilaita valmistuu
18388: kuin täällä Suomessa. Se on huolestuttava ilmiö tavallansa, jos
18389: yhteiskoulut saavat jäädä yhä edelleen semmoisiksi kuin ne ovat.
18390: Mutta jos niille annetaan tämmöinen käytännöllinen suunta, niin
18391: minä luulen, että kaikki tämä pelko on aivan turhaa ja on päinvastoin
18392: ilolla tervehdittävä sitä pyrkimystä, mikä maaseuduilla nyt on niin
18393: suuressa voimassa juuri tässä kohden.
18394:      On arveltu, että maalaisväestölle ei tällä koululla olisi merkitystä.
18395:  Jos ymmärsin ed. Ahmavaaran oikein, hän jotakin semmoista sanoi
18396:  ja muutkin ovat tuoneet esille, ettei se ainakaan varattornia varten
18397:  ole. Olkoon sen asian mitenkä tahansa, se väestö, joka jaksaa kan-
18398:  nattaa yhteiskouluja maaseuduilla, se jaksaa kannattaa näitäkin ja
18399: sitä varten nämä koulut ovat paikallaan.
18400:      Sitte sanottiin myöskin, että ammattisivistys ehkä alkaa liian
18401:  aikaisin, etteivät oppilaat voisi vielä sitä käyttää hyväkseen. Tämä
18402:  antaa minulle aihetta mainita, että aivan äskettäin oli Englannissa
18403:  valtion asettama komitea, joka otti tarkan pohdinnan alaiseksi, missä
18404:  ijässä olisi paras alkaa ammattivalmistus, ja tultiin siihen päätökseen,
18405:  että juuri toisen vuosikymmenen keskipaikka, noin 15 vuoden ikä,
18406:  on paras aika. Ei sitä pitäisi alkaa ennemmin, se vahingoittaa
18407:  yleistä sivistystä, mutta ei sitä myöskään pitäisi lykätä myöhemmin,
18408: I6o2                    Istunto 20 p. syysk. 1907.
18409: 
18410: 
18411: sillä silloin harrastukset ovat jo niin laajalle levinneet, että on vaikeaa
18412:  enää varsinaista ammattiharrastusta herättää, jos se on tarkoitu<;
18413:  saada erittäin kauas kehittymään. Myöskin tahdon mainita, että
18414:  Geneven kaupungissa on tätä nykyä oppikoulu haaraantunut juuri
18415: tältä asteelta neljään eri linjaan: yksi on klassillinen, latinakoulun
18416: linja, toinen realikoulun linja, kolmas teknillinen linja ja neljäs semi-
18417: narilinja. Teknillinen linja, joka valmistaa juuri käytännöllistä
18418:  elämää varten semmoisessa kaupunkiyhteiskunnassa kuin on Geneven
18419: kanttooni, se minusta hyvin vastaa tätä maanviljelyslinjaa, joka
18420: tässä on ajateltu Suomen maalaisväestöä varten. Ja jos teknillinen
18421: sivistys voi alkaa I5 vuoden ijässä, miksei silloin maanviljelysopetus.
18422: Tuleehan meidän muuten muistaa, että I5 vuoden ikäisinä maalais-
18423:  pojat melkein kaikki, jotka ovat työssä, ovat jokseenkin täydessä
18424: maanviljelystyössä.
18425:     Tätä ehdotusta vastaan on sitten tuotu eräs muistutus, joka tun-
18426: tuu ainakin ensimältä hyvinkin pätevältä, se nimittäin, että tässä
18427: on pyydetty valtioapua koululle, joka ei vielä ole olemassa. Minä
18428: puolestani annan tälle muistutukselle sen verran arvoa, että luulisin
18429: tarpeelliseksi antaa hallitukselle tässä anomuksessa semmoisen eväs-
18430: tyksen eli vallan, että se antaisi koululle valtioapua ainoasti siinä
18431: tapauksessa, että huomaisi sen tarkoitustaan vastaavaksi. Silloin
18432: tietysti tämä koulu jo olisi olemassa, kun se saapi valtioavun, ja huo-
18433: mattava on, että muutkin yhteiskoulut saavat valtioavun jo ennen-
18434: kuin ovat täysin valmiit, jo monta vuotta ennenkuin päästävät oppi-
18435: laita yliopistoon. Minusta olisi syytä tällä kertaa juuri tehdä anomus
18436: tästä eikä vain rajoittua tuommoiseen ylimalkaiseen lausuntoon asian
18437: suotavuudesta. Sillä onhan tämä koulu kuitenkin niin erilainen ja.
18438: muista eroava alote, että hallitus ehkä tarvitsisi tuommoisen sysäyk-
18439: sen eduskunnan puolelta runsaasti avustamaan tällaista koulua.
18440: Se voisi silloin vähemmillä epäilyksillä valtiovaroja tähän tarkoituk-
18441: seen käyttää. Jos ei nyt anota eikä olla varmoja siitä, että valtio-
18442: avustusta saadaan ajoissa, niin on mahdollista ja ehkä hyvinkin pe-
18443: lättävää, ettei löydy niitä henkilöitä, jotka uskaltavat panna tämän
18444: koulun alkuun. Ja jos tämä alote jäisi todellisesti raukeamaan siitä
18445: syystä, niin minu<;ta se olisi sangen ikävä tulos tämän illan keskuste-
18446: lusta.
18447:     Tahtoisin vielä kosketella muutamia yksityiskohtia tässä, minäkin,
18448: jättäen tosin monia semmoisia seikkoja koskettelematta, joihin ehkä
18449: vielä muilta tahoilta vastataan. Minäkin puolestani soisin, että
18450: tämä olisi yhteiskoulu ja olen sitä semmoiseksi ajatellut. Siitä en
18451: sen enempää puhu. Mutta tahdon kiinnittää huomiota siihen seik-
18452: kaan, että täällä on todellakin ehdotettu valtiovaroja hyvin paljon
18453: runsaammin kuin millekään muulle yksityiselle oppikoululle tähän
18454: saakka on tässä maassa annettu. Se vähän oudostuttaa ensin, mutta
18455: mielestäni valiokunta on koko hyvin perustellut tämän pyyntönsä.
18456:                    Valtionavusta maanviljelyslyseolle.
18457: 
18458: 
18459: sillä, että ammattiopetus ylipäänsä on kalliimpaa kuin muu opetus
18460: - tarvitaan laboratoorioita ja koekenttiä ja muita semmoisia -,
18461: sillä, että tässä ehdotetaan paljon vapaapaikkoja, ja sillä, että tässä
18462: ehdotetaan koulumaksut paljon alhaisemmiksi kuin mitä ne tavalli-
18463: sissa yksityislyseoissa ja yhteiskouluissa ovat. Lisäksi on huomatta-
18464: va, ettei valiokunta pannessaan mainitse mitään erityistä rahamää-
18465: raa. Sen vuoksi mielestäni voin yhtyä valiokuntaan siinä, että an-
18466: nettaisiin runsaasti apurahaa. Mutta jos tämä kerta saa niin run-
18467: saasti valtiovaroja käytettäväkseen, niin mielestäni olisi myöskin
18468: pidettävä huolta siitä, että ne tulevat hyvin käytetyiksi. Minä olen
18469: kaivannut mietinnössä ja ponnessa jonkunlaista viittausta siihen,
18470: mitenkä tätä oppilaitosta valvottaisiin. Jos ei siitä mitään sanota,
18471: niin seuraa, että valvonta olisi samanlainen kuin muitten yksityis-
18472: oppikoulujen, mutta huomattava on, että tätä nykyä kouluylihalli-
18473: tuksen valvonta tässä suhteessa ei suinkaan ole varsin ankara, on
18474: ehkä liiankin vähäinen. Mutta se on kuitenkin ymmärrettävissä,
18475: kun näillä kouluilla on ylioppilastutkinto semmoisena tarkastuksena,
18476: joka varsin suuressa määrässä koettelee koulun kelvollisuutta. Nyt
18477: tässä oppilaitoksessa on ajateltu ylioppilastutkinto poistettavaksi.
18478: Siinä tarvittaisiin jonkinlaista huolenpitoa tuosta valvonnasta.
18479:      Sen johdosta, mitä on tässä sanottu, minä pyytäisin pääasiassa
18480: saada puoltaa tätä anomusta, mutta ehdottaisin kuitenkin, että se
18481: lähetettäisiin maatalousvaliokuntaan takaisin muutettavaksi siihen
18482: suuntaan, että lisättäisiin tähän alkuun esim. näin: >>että jos yksityi-
18483: sestä alotteesta perustetaan senkaltainen oppilaitos kuin ylempänä
18484: on esitetty ja se osottautuisi tarkoitustaan vastaavaksi, sille myön-
18485: nettäisiin tarpeellista kannatusta.>> Siis lisättäisiin sanat: >>ja osot-
18486: tautuu tarkoitustaan vastaavaksi.>> Edelleen olisi pyydettävä maa-
18487: talousvaliokuntaa harkitsemaan, eikö tätä oppilaitosta sittenkin
18488: voitaisi ajatella maaseudulle sijoitetuksi. Vielä olisi valiokunnan
18489: tehtävä semmoinen muodollinen muutos, että ensimmäisen ponnen
18490: loppuosasta muodostettaisiin uusi ponsi. Siinä muodossa kuin se
18491: nykyjään on, se voi antaa aivan väärän käsityksen siitä tarkoituk-
18492: sesta, joka luultavasti valiokunnalla on, sillä sen voisi ymmärtää niin,
18493: että opiskelurahojen myöntäminen olisi ehtona valtiovarojen antami-
18494: seen. Siis valtio asettaisi itsellensä ehdon. Jos pantaisiin puoli-
18495: piste sanojen •>ja että valtiovaroista myönnettäisiin riittävän suuria
18496: opiskeluapurahoja•> eteen, ja koko loppu siitä alkaen olisi uutena pon-
18497: tena, niin tämä epäselvyys kokonaan katoaisi.
18498: 
18499:    Ed. von Alithan: Vaikka en tosin voi kaikissa yksityis-kohdissa
18500: yhtyä tähän mietintöön, olen ottanut sen vastaan erinomaisella mieli-
18501: hyvällä. Niinkuin useat puhujat ovat viitanneet, on nykyään sem-
18502: moinen oppilastulva yliopistoon, että se on oikein kauheaa. Olen
18503: kauan sitä peljännyt ja pelkään yhä enemmän, siitä on tulemassa se
18504:                      Istunto 20 p. syyskuuta 1907.
18505: 
18506: 
18507:  literaattiköyhälistö, josta on hyvin vähän siunausta maallemme, ja
18508:  sen vuoksi katson mielihyvällä kaikkia yrityksiä, jotka ovat ehkäise-
18509:  mässä sitä tulvaa ja vievät enemmän praktilliseen suuntaan. Tämä
18510:  yritys, josta nyt on puhe, on siihen suuntaan viittaava ja katson sen
18511:  olevan onnellisen ja hyvän yrityksen. Tosin en katso hyväksi sitä,
18512:  että tämmöinen lyseo asetettaisiin Helsinkiin. Kun oppilaat pieninä
18513:  tulevat tänne Helsinkiin, niin tarttuu heihin suurkaupungin henki ja
18514:  luulen, että suuri joukko niitä oppilaita, jotka tulisivat tänne maalta
18515:  agrikultuuria oppimaan, tulisivat lopullisesti supistamaan koko agri-
18516:  kultuurinsa Helsingin esplanaadiin eikä sen pitemmälle. Päinvastoin
18517:  olisi parempi, jos Helsinkiläiset lapset vietäisiin maalle ja saataisiin
18518:  poistumaan täältä terveellisempiin ja luonnollisempiin oloihin. (Hyvä!)
18519:  Olen sitä mieltä, että jos tämä anomus hyväksytään, se olisi tehtävä
18520:  nimenomaan sillä ehdolla, ettei tuota koulua tuoda Helsinkiin vaan
18521:  maalle (hyvä!), joko, niinkuin ed. Pykälä sanoi, Mustialaan tai Kur-
18522:  kijoelle tai johonkin pienempään maaseutukaupunkiin, joka olisi
18523: siihen sopiva. Pääseikka on, ettei se vaan suinkaan tule Helsinkiin.
18524:      Voidaan kyllä sanoa, että Helsingissä voisi helpommin saada hy-
18525:  viä opettajia, mutta tämä on enemmän rahakysymys. · Jos tarvitaan
18526: enemmän rahoja, niin suostutaan antamaan enemmän rahoja, niin
18527: että voi saada hyviä opettajia lähtemään maalle tätä asiaa harrasta-
18528: maan. Kyllä olisi ollut suotavaa, että joku yhtiö olisi jo ollut koolla,
18529: jolla olisi jonkunverran varoja uhrata tähän yritykseen. Silloin olisi
18530: ollut joitakin takeita, että siitä jotain tulee. Mutta ehkä tämä yritys
18531: on niin uusi, ettei yhtiötä ole ehditty saada kokoon, enkä sen vuoksi
18532: tahtoisi hyljätä tätä asiaa.
18533:      On myös ehdotettu - luulen että se oli ed. Ahmavaara - että
18534: valtio ottaisi asian haltuunsa, että tästä tulisi valtionlaitos. Se ei
18535: olisi aivan onnellista sen mukaan kuin minä ymmärrän, sillä kaikki
18536: mitä valtio ottaa käsiinsä, tulee jollain lailla jäykäksi. Tämä on,
18537: niinkuin ed. Soininen sanoi, koe, ehkä sitä täytyy muodostella ja
18538: muutellasinne tai tänne, ja jos se täytyy tehdä byrokraattisemmalla
18539: tavalla, tulee se hyvin vaikeaksi; jos taas siinä on yksityinen yhtiö,
18540: niin sen voipi paljon paremmin muodostella. Kun on saatu kylläksi
18541: kokemusta, voipi ehkä valtio anastaa koulun ja laittaa uusia saman-
18542: laisia, jos ensimäinen onnistuu. Koko asia maksaa rahoja eikä aivan
18543: vähääkään, mutta vähempiin asioihin on valtio uhrannut rahoja.
18544: En katso sitä niin suureksi asiaksi, menköön vaikka roo,ooo mk.; jos
18545: yritys onnistuu, niin olisi se hyvä asia maallemme. Jos taas se ei
18546: onnistu, niin ehkä siitä saamme niin paljon kokemusta, että toinen
18547: yritys onnistuu paremmin. Olen valmis hyväksymään anomuksen,
18548: mutta nimenomaan sillä ehdolla, että koulu sijoitettaisiin maalle eikä
18549: Helsinkiin.
18550:                     Valtionavusta maanviljelyslyseolle.              16o5
18551: 
18552: 
18553:     Ed. Kairamo: Niinkuin tämän uuden koulun nimikin osoittaa,
18554: on se tarkoitettu semmoiseksi, että se muodostuisi varsinaisen oppi-
18555: koulun ja ammattikoulun rajalla olevaksi. Tästä uuden laitoksen
18556: luonteesta aiheutuivat ne verrattain pienet erimielisyydet, jotka
18557: asiaa valiokunnassa käsiteltäessä tulivat ilmi, ja siitä johtuvat
18558: myös monet niistä muistutuksista, jotka nyt illan kuluessa täällä
18559: eduskunnassa on lausuttu julki. Valiokunta on puolestansa etu-
18560: päässä katsellut uutta yritystä ammattikoulun kannalta. Sen vuoksi
18561: se myös on katsonut voivansa pääasiassa hyväksyä sille tehdyt kus-
18562: tannusarviot, vaikka ne, niinkuin täällä on huomautettu, nousevat
18563: tuntuvasti yli sen, mitä tähän asti oppikouluille valtion puolesta on
18564: myönnetty. On nim. huomattava, että ammattiopetus yleensä
18565: muodostuu kalliiksi, opetusvälineet kun siinä ovat kalliimmat kuin
18566: oppikouluissa. Tässä tapauksessa erityisesti kuuluu oppisuunnitel-
18567: maan myös kemian opetus, joka, niinkuin kaikki tietävät, aina on
18568: suhteellisesti hyvin kallis, se kun vaatii m. m. erityistä oppisalia.
18569:     V aliakunta ei puolestansa lähtenyt seikkaperäisemmin sitä suun-
18570: nitelmaa tarkastamaan, joka on koulua varten julaistu. Se on tyyty-
18571: nyt vaan siihen, että on huomannut sen johtavan aatteen, jolle uusi
18572: laitos on ajateltu rakennettavaksi, kaikin puolin hyväksyttäväksi,
18573: ja katsonut sen suunnitelman, joka sitä varten on laadittu, myöskin
18574: pääpiirteissään tyydyttäväksi. Valiokunnan on täytynyt otaksua,
18575: että jos uudelle koululle myönnetään valtion avustus, hallitus myös-
18576: kin tarkemmin punnitsee sitä oppisuunnitelmaa, joka koulua varten
18577: ehdotetaan. Hallituksella on sitä varten parempaa tilaisuutta kuin
18578:  eduskunnalla. Monet niistä muistutuksista, joita täällä on tehty,
18579: olisivat ehkä jääneet tekemättä, jos arv. puhujat yksinkertaisesti
18580: olisivat asettuneet sille kannalle, että fakkiviranomaiset tietysti aikoi-
18581: naan riittävästi tutkivat koulun opetussuunnitelmaa, ennenkuin val-
18582: tioavustus lopullisesti myönnetään.
18583:     Täällä on huomautettu, että nyt pyydetään avustusta olematonta
18584: koulua varten. En voi kieltää, että itse asiassa tämä anomus siinä
18585: suhteessa saattaa tuntua oudolta. Mutta aivan ilman prejudikaattia
18586: sellainen avustus ei sittenkään olisi. Tahdon vaan muistuttaa siitä,
18587: että vanha säätyeduskunta aikoinaan lämpimästi kannatti sitä ano-
18588: musta, joka tarkoitti nykyisen keskuslainarahaston perustamista,
18589: laitosta siis, joka jälkeenpäin on erittäin hyvällä menestyksellä toi-
18590: minut, mutta josta, silloin kun säädyt yhtyivät sitä kannattamaan,
18591: ei tiedetty juuri enemmän kuin tästä koulustakaan. Se seikka, että
18592: :nyt anotaan avustusta ainoastaan yhdelle koululle, ei minun ymmär-
18593: tääkseni suinkaan tarkoita sitä, että yhdelle koululle hankittaisiin
18594: jonkunlainen monopooli, niinkuin täällä on lausuttu. Jos tämä aate
18595: osottautuu oikeaksi ja hyväksi, ja jos sen mallin mukaan useampia
18596: kouluja maaseudulla tai muissa kaupungeissa syntyy, niin toivotta-
18597: vasti hallitus menettelyllään ei tahdo antaa aihetta semmoiseen syy-
18598: 1006                  Istunto 20 p. syyskuuta 1907.
18599: 
18600: tökseen, että se tahtoisi monopoolia kasvattaa. Minun täytyy sanoa,
18601: että jos todellakin jo tällainen koulu olisi perustettu, jos se olisi toi-
18602: messa tunnettujen henkilöiden johdolla ja sen puolesta tehtäisiin
18603: eduskunnassa anomus, niin sen anomuksen kannattaminen tuntuisi
18604: ainakin minusta paljoa vastenmielisemmältä kuin tässä tapauksessa,
18605: jolloin on kysymys ainoastaan siitä, että eduskunta antaa voimak-
18606: kaan kannatuksensa uudelle periaatteelle.
18607:     Monta vastalausetta on synnyttänyt se valiokunnan mietinnön
18608: kohta, jossa, tosin vaan esimerkkinä, esitetään koulun perustamista
18609: Helsinkiin. On lausuttu ajatuksia sekä puolelta että vastaan. Myös
18610: valiokunnassa eri katsantokannat ovat tässä kohden törmänneet
18611: yhteen. Kuitenkin on kenties syy muistaa, että maanviljelyksen
18612: alalla kehitys käy juuri siihen suuntaan, että teoreettinen opetus
18613: ikäänkuin pyrkii pois maaseudulta. Me tunnemme kyllä, että Mustia-
18614: lan opisto on vuosikymmeniä toiminut laadultaan ainoana laitoksena
18615: koko maassa, mutta meidän täytyy myös tunnustaa, että se maa-
18616: henki, joka siellä on ollut vallalla, ei suinkaan ole ollut erittäin voi-
18617: makas. Mutta toiselta puolen, mistä päin on maahenki viime ai-
18618: koina puhaltanut voimakkaammin kuin juuri Helsingistä!
18619:     Ne perustelut, jotka mietinnössä mainitaan, koulun sijoittaminen
18620: Helsinkiin, kustannukset ja useat muut seikat ovat otetut mietintöön
18621: ainoastaan asian valaisemiseksi, mutta valiokunta ei puolestaan suin-
18622: kaan ole sitoutunut siihen eikä tahtonut tehdä valtionavustuksen
18623: myöntämisen ehdoksi, että koulu on perustettava Helsinkiin. Jos
18624: siis alote syntyy muualla kuin pääkaupungissa, niin valiokunnan
18625: ehdottaman ponnen mukaan hallitus on esteetön ottamaan sen huo-
18626: mioon, yhtä hyvin kuin jos se perustetaan Helsinkiin.
18627:     Eräs arvoisa puhuja on suurella touhulla ottanut esille kysymyk-
18628: sen oppilaitten sukupuolesta, esittäen naiskysymyksen miltei koko
18629: laajuudessaan. Tämä voimanponnistus on kuitenkin tällä kertaa
18630: aiheeton. Arvoisa puhuja nähtävästi ei tunne, että maanviljelyksen
18631: alalla tie jo on täydellisesti auki niille naisille, jotka tahtovat sitä
18632: kulkea. Sekä Mustialaan, Kurkijoelle että yliopiston maanviljelys-
18633: taloudelliseen osastoon on pääsy naisoppilaille vapaa. Mutta tähän
18634: asti ovat aniharvat naiset käyttäneet hyväkseen tätä opintietä, jo-
18635: tenka kysymys siitä, otetaanko naisoppilaita uuteen kouluun vai ei,
18636: tuntuu toisarvoiselta. Sen vuoksi ei myöskään valiokunta ole anta-
18637: nut sille suurempaa huomiota. Mutta koska kysymys tästä on viri-
18638: tetty, voin vakuuttaa, ettei valiokunnassa yksikään ääni noussut
18639: sitä vastaan että myöskin naisoppilaita otettaisiin kouluun, enkä
18640: luule, että vastustusta siinä suhteessa on muualtakaan odotettavissa.
18641:     Se toivomus, jonka ed. Ahmavaara lausui, että koulu mieluum•
18642: min olisi tehtävä valtion kouluksi, ei vastaa valiokunnan kantaa.
18643: Valiokunta on ottanut huomioon sen tosiseikan, että edistys ja uudis-
18644: tus koulualalla meidän maassamme monessa tärkeässä tapauksessa
18645:                     Valtionavusta maanviljelyslyseolle.              r6o7
18646: 
18647: on tapahtunut juuri sillä tavalla kuin nytkin ehdotetaan, nim. yksi-
18648: tyisten alotteen kautta. Luulen että tämä tie tässäkin tapauksessa
18649:  olisi kaikin puolin suotava. Jos koulu osottautuu tarkoitustaan
18650: vastaavaksi, jos se aate, jolle se rakentuu, on oikea, silloin on myös
18651: aika, että valtio suuremmassa määrässä ryhtyy sitä omissa oppilai-
18652: toksissaan toteuttamaan. Ensi aluksi, niin kauan kuin koko laitos
18653: on ainoastaan kokeeksi katsottava, ovat tietysti mahdolliset puut-
18654: teellisuudet helpommin poistettavissa, jos se on yksityisen käsissä,
18655: kuin jos se esiintyy valtiolaitoksena.
18656:      Ed. Oljemarkin lausunnosta olen merkinnyt erään kohdan, jossa
18657: hän vertaa tätä uutta koulua Mustialaan, ikäänkuin anomuksente-
18658: kijän tarkoitus olisi ollut tämän koulun kautta perustaa laitos, joka
18659: vastaisi Mustialan nyt päättyvää opistoa. Tämä nyt ilmeisesti joh-
18660: tuu väärinkäsityksestä, sillä mietinnössä ehdotetaan, että oppilaat,
18661: jotka pääsevät maanviljelyslyseosta, saisivat jatkaa yliopistossa, ja
18662: yliopiston maanviljelystaloudellinen tiedekunta se se vastaa Mustia-
18663: lan opistoa, eikä tämä lyseon tapainen koulu. Vieläkin vähemmän
18664: sopii vertailu nykyisiin maamiestalvikursseihin, jotka luonteeltaan
18665: ja tarkoitukseltaan ovat aivan toista kuin mitä tällä koululla tar-
18666: koitetaan.
18667:      En tahdo nyt lähteä vastaamaan kaikkiin muistutuksiin, joita
18668: täällä on tehty. Useimmat jäävät mielestäni aiheettamiksi siinä
18669: tapauksessa että hyväksytään tuo edellämainittU periaate, että nim.
18670: emme tässä lähde tarpeettomasti ja hyvin vähäisellä menesty.nisen
18671: toivolla yksityiskohtia myöten harkitsemaan pedagoogisia fakki-
18672: kysymyksiä.
18673: 
18674:     Ed. Paasikivi: Minä en ole tässä asiassa ammattimies, sillä en
18675: ole koulumies enkä maanviljelijä, ja sen vuoksi katselen tätä asiaa
18676: ainoastaan terveen järjen, voisin sanoa: >>talonpoikaisen järjen>> kan-
18677: nalta.
18678:      Täällä on ensiksikin tehty tätä mietintöä vastaan muodollisessa
18679: suhteessa muistutuksia. On sanottu, että tämä mietintö on liiaksi-
18680: kin lyhyt ja onpa vielä katsottu, että kun tässä viitataan erääseen
18681: >>Aika>> nimisessa aikakauskirjassa olleesen suunnitelmaan, niin olisi se
18682: ollut tähän otettava, mikäli siihen nojaudutaan. Maku on erilainen
18683: eri ihmisillä, mutta me olemme kyllä ottaneet huomioon, että mikä
18684: on välttämätöntä mietinnössä perusteluksi, se on siinä myöskin
18685: esitettävä. Minun nähdäkseni anomus oli niin laajasti perusteltu
18686: ja sisälsi aivan riittävästi tosiasioita, jotta jo ilman tuota Aikaleh-
18687: dessä ollutta kirjoitusta opiston suunnitelman pääpiirteet kyllä tuli-
18688: vat lukijalle selviksi. Viittaus >>Aika>>-lehteen tehtiin ainoastaan sen
18689: vuoksi, että se, joka tahtoi saada asiasta tarkempaa selkoa, voi siihen
18690: kääntyä. Sitä paitse >>Aika>> lehden kirjoitus on niin laaja, että kat-
18691: J608                  Istunto 20 p. syyskuuta 1907.
18692: 
18693: 
18694: soimme mahdottomaksi ja vastoin työjärjestyksen selvää maa-
18695: räystä olevaksi ottaa sitä tähän esitykseen edes refereerattuna.
18696:      Minäkin, joka olen anomuksen allekirjoittanut, olen kyllä odotta-
18697: nut vastustusta anomusta vastaan. On luonnollista, että uusi asia
18698: saa vastustusta ja ellei se saisi aikaan vastustusta, niin voisi siitä
18699: kenties päättää, että se on huono asia. On sanottu, että tämä opisto
18700: sellaisena kuin sitä on suunniteltu, on seka-opisto, joka tarkoittaa yh-
18701: deltä puolelta yleissivistyksen hankkimista, toiselta puolen ammatti-
18702: sivistyksen antamista. Siinä kohden onkin osattu pääasiassa oi-
18703: keaan. Tarkoituksena on tosiaankin antaa sekä yleissivistystä että
18704: ammattisivistystä, ja on katsottu että se ammattisivistyskin, mikä
18705: tässä tulisi annettavaksi, on riittävä niihin tarkoituksiin, jotka ano-
18706: muksessa ja mietinnössä ovat mainitut, ennen muita ammattisivis-
18707: tykseksi itsenäisille maanviljelijöille, mutta toiseksi myöskin opin-
18708:  tojen jatkamiseksi yliopiston maanviljelystaloudellisen tiedekunnan
18709: osastossa ja muissa opistoissa, joista täällä on puhuttu. Mikäli voin
18710: käsittää, ei tällaisestä järjestelmästä voi olla muuta kuin hyötyä.
18711: Ed. Setälä on esittänyt pääpiirteet >>kansalaiskoulun>> suunnitelmaksi,
18712: niinkuin hän sitä kutsui, ja jos oikein sen käsitin, niin hänen tarkoi-
18713: tuksenaan olisi, että tulisi lyseoiden ja yhteiskoulujen ylempiä luokkia
18714: vastaavia kouluja, joissa annettaisiin yleistä sivistystä, tosin lähem-
18715: pänä käytännöllistä elämää olevaa, kuin mitä nykyään lyseoissa
18716: opetussuunnitelmaan sisältyy, mutta tämä koulu ei olisi kuitenkaan
18717: valmistuksena millekään erikoiselle ammattialalle. Luulen kuiten-
18718: kin, että 8-g vuotinen yleissivistys meidän maassamme on kansal-
18719: lisvarallisuuteemme katsoen liian pitkä ja liian kallis, jotta se voitai-
18720: siin panna perustukseksi, jonka pohjalle vasta varsinainen ammatti-
18721: opetus jatkuisi, ja jos sitä voidaan lyhentää, niin sitä ei olisi minun
18722: nähdäkseni muuksi kuin eduksi katsottava.
18723:      Täällä on niittenkin puolelta, jotka eivät asiata kohtaan muuten
18724: ole asettuneet aivan vastustavalle kannalle, huomautettu, että on
18725: anottu avustusta olemattomalle koululle. Tähän huomautukseen
18726: on jo vastattu. Ed. Kairamo on esittänyt entisestä valtiopäiväkäy-
18727: tännöstä tapauksia, joissa myös on vastedes perustettaville laitok-
18728: sille, niinkuin osuuskassojen keskuslainarahastolle, anottu valtio-
18729: apua, ilman että siinä kohden on mitään muodottomuutta havaittu
18730: olevan. Tietysti olisi hyvä, jos tämä oppilaitos olisi saatu jo aikaisem-
18731: min perustetuksi, ja jos se olisi ollut jo muutaman vuoden toimessa,
18732: sekä olisi voinut näyttää, mihinkä se kelpaa ja mitä siitä voipi tulla.
18733: Huomattavaa kuitenkin on, että. tämän laitoksen perustaminen vaatii
18734: suhteellisesti paljon varoja, ja - niin ikävä kun onkin sanoa, -
18735: meidän maanviljelijämme ovat köyhiä. Kauppakouluja kyllä saa-
18736: daan kaupungeissa perustetuksi. Kaupunkikunnat perustavat niitä,
18737: ja yksityiset varakkaat liikemiehet avustavat niitä, mutta toinen
18738: on tällaisen opiston laita, ja minä pelkään jotenkin pahasti, että jos
18739:                     Valtionavusta maanviljelyslyseolle.
18740: 
18741: 
18742: tämä asia jäisi vaan yksityisten varaan, siitä mahdollisesti ei tulisi
18743: mitään. Varmaa siitä tietysti en voi lausua.
18744:     Täällä on jo huomautettu, että ammattiopetus ja ammattioppi-
18745: laitosten ylläpito on paljoa enemmän varoja kysyvä kuin tavallisten
18746: oppilaitosten perustaminen ja voimassapitäminen. Pyydän vaan
18747: huomauttaa, että asetuksen mukaan, joka annettiin vuonna 1904,
18748: myönnetään valtiovaroista jokaiselle kauppaopistolle, jossa on vain
18749: kaksivuotinen lukukurssi, aina z8,ooo markkaan vuotuista valtio-
18750: apua, nimittäin 4/5 kaikista kuluista. Sitä paitsi on annettu vielä
18751: perustaruiskustannusten korvaukseksi useita tuhansia markkoja ja
18752: näitä on myönnetty juuri yksityisille yhdistyksille, ja tämä apu anne-
18753: taan heti ilman että kauppaopiston tarvitsee olla yhtään vuotta ollut
18754: toiminnassa. - Mainittakoon vielä maanviljelysopetuksen alalta,
18755: että se opisto, joka lähinnä vastaa tätä nyt aijottua, nimittäin Kurki-
18756: joen ylempi maanviljelyskoulu, maksoi vuoden 1903 menosäännön
18757: mukaan - minulla ei ole ollut käsillä myöhempää menosääntöä -
18758: 71,100 markkaa ja Harjun alempi maanviljelyskoulu, joka on sijoi-
18759: tettu valtion tilalle, maksoi 42,700 markkaa. Tästä näkyy, miten
18760: ammattiopetus on kallista ja mitenkä valtio juuri tällä alalla on pako-
18761: tettu käyttämään suhteellisesti paljon varoja. Tältä ammattiope-
18762: tuksen kannalta tulee esillä olevaa kysymystä avustuksen myöntä-
18763: misestä puheena olevaa opistoa varten välttämättömästi arvostella.
18764:     Ed. Hagman on tehnyt muutamia muistutuksia esillä olevaa
18765: mietintöä vastaan. Hän on muun muassa katsonut jonkunlaiseksi
18766: puutteeksi sen, ettei ole esitetty, minkälaisia kelpoisuusehtoja joh-
18767: tajilta ja opettajilta tässä opistossa tulisi vaadittavaksi. Olisi kuitenkin
18768: ollut jotenkin vaikea ryhtyä tällaisia kysymyksiä selvittämään, eikä
18769: siinä kohden tarvitsekaan muuhun viitata, kuin että ne kelpoisuus-
18770: vaatimukset, jotka ylipäänsä meidän yksityisissä oppilaitoksissamme
18771: opettajille pannaan, ovat hyvin vähäiset ja vaivontakin niihin nähden
18772: jotenkin vähäinen, eikä kuitenkaan ole siltä kannalta muistutuksia
18773: tehty yksityiskoulujen valtion avustusta vastaan.
18774:     Ed. Hagmanin toinen huomautus, että tämä oppilaitos tulisi jon-
18775: kunlaiseen poikkeusasemaan, verrattuna muihin yksityisiin oppilai-
18776: toksiin, on aivan oikea. Se onkin juuri tarkotuksena. Tämä johtuu
18777: siitä että tässä on kysymys, kuten jo usein on mainittu, ammattiope-
18778: tuksen antamisesta, eikä minkään tavallisen yleissivistyksen ja -ope-
18779: tuksen antamisesta, jollaista tavalliset yhteiskoulut ja muut yksityi-
18780: set oppilaitokset tarkoittavat.
18781:     Mitä täällä on muuta lausuttu tätä ehdotusta vastaan, siihen ovat
18782: ed. Soininen ja Kairamo jo vastanneet. Minä kuitenkin tahtoisin
18783: vielä lausua pari sanaa ed. Ahmavaaran väitteen johdosta, johonka
18784: myös ed. Alkio on yhtynyt, ettei ehdotetusta lyseosta olisi hyötyä
18785: Suomen pikkuviljelijöille. Sillä tavalla kuin yritys on suunniteltu,
18786: tulisi kuitenkin jo pikkuviljelijöistä yksi ja toinen olemaan tilaisuu-
18787: I6IO                 Istunto 20 p. syyskuuta 1907·
18788: 
18789: 
18790: dessa opiston läpikin käymään. Mutta huolimatta siitä, että tähän
18791: opistoon ei tulisi yksikään ainoa pikkuviljelijä, niin siitä olisi kuiten-
18792: kin juuri Suomen pienviljelykselle etua. Sitähän meidän maanvil-
18793: jelyksemme, niin pieni - kuin keskikokoinen, kaipaa, että se saisi
18794: riittävässä määrässä yleissivistystä sekä ammattitaitoa omistavan
18795: luokan, joka todellakin kykenisi astumaan sen johtoon ja valvomaan
18796: maanviljelyksen etua. Eihän pienviljelys ole niin erikoinen ryhmä,
18797: joka olisi täydelleen erotettu keski- ja suurviljelyksestä, vaan tälläkin,
18798: niinkuin useimmilla muillakin aloilla, on raja alemmasta asteesta
18799: ylempään aivan huomaamaton. Ei siinä voi sellaisia raja-aitoja eri
18800: maanviljelijäryhmien välille asettaa.
18801:     Täällä on paljo moitittu sitä, että tämä ensimäinen opisto on
18802: aijottu perustettavaksi Helsinkiin. Sen johdosta katson olevan syytä
18803: ilmoittaa, että valiokunnassakin siitä paljon keskusteltiin ja mieli-
18804: piteet olivat eriävät toisistansa. Mutta valiokuntahan ei olekaan
18805: ponnessa tätä ehdottanut, vaan ainoastaan sivumennen perusteluissa
18806: maininnut, että tämä ensimäinen oppilaitos on aiottu Helsinkiin
18807: perustettavaksi, - siitä syystä, että se kannatusyhdistys, jota on
18808: tätä varten jo jonkun verran valmisteltu, on ajatellut sen perusta-
18809: mista tänne. Itse puolestani minulla ei ole aivan varmaa mielipi-
18810: dettä siitä, onko tosiaankin opiston perustaminen Helsinkiin paras,
18811: mutta tämä tietysti riippuu sen yksityisen kannatusyhdistyksen
18812: päätöksestä, joka tätä oppilaitosta puuhaa.
18813:     On vihdoin katsottu, että eduskunnan on vaikea ryhtyä anomaan
18814: tälle uudelle oppilaitokselle sellaisia etuja, joita toisessa ponnessa
18815: mainitaan, nimittäin oikeutta opintojen jatkamiseen yliopistossa
18816: ja ponnessa mainituissa korkeakouluissa. Minun nähdäkseni ei sii-
18817: näkään kuitenkaan ole niin suuria epämuodollisuuksia. On luon-
18818: nollista, että sellaiset oikeudet edellyttävät tehokasta valvontaa val-
18819: tion puolelta. Valiokunta on neuvottelujen jälkeen kuitenkin jättä-
18820: nyt mietinnöstänsä pois valvontaa koskevat lauselmat ja ehdotukset
18821: siitä syystä, että on katsottu tarpeellisten määräysten antaminen
18822: tässä kohden hallituksen asiaksi. Vaikeata olisikin edeltäkäsin siinä
18823: kohden mietinnössä määräyksiä ehdottaa, sillä arvatenkin eri viran-
18824: omaiset ja osaksi toiset, kuin mitkä hoitavat valvontaa valtion puo-
18825: lelta nykyisiin tavallisiin yksityisoppilaitoksiin nähden, tulisivat
18826: saamaan tämän tehtävän, mutta täytyyhän luottaa siihen, että jos
18827: avustus myönnetään, hallitus tulee sen nauttimiseen liittämään tar-
18828: peellisia ja aivan riittäviä määräyksiä. On luonnollista että tarkka
18829: valvonta on valtion puolelta asetettava. jotta uusi oppilaitos tosiansa-
18830: kin toimintaansa nähden täyttää kohtuulliset vaati~ukset.
18831: 
18832:    Ed. Brander: Tälle kysymykselle on jo täällä omistettu toista-
18833: kymmentä puhevuoroa, ja monen mielestä voisi kenties olla syytä jo
18834: supistaa lausuntoja. Mutta siihen nähden että tässä eduskunnassa
18835:                    Valtionavusta maanviljelyslyseolle.            r6n
18836: 
18837: on uhrattu monin kerroin enemmän puhevuoroja ainakin minun mie-
18838: lestäni vähemmän tärkeille asioille, niin rohkenen pyytää hetkeksi
18839: huomiota.
18840:     On ollut ilahuttavaa huomata, että se uusi yritys, joka sisältyy
18841: esillä olevaan anomukseen, on saavuttanut niin paljon asiallista kan-
18842: natusta ja tunnustusta melkein kaikilta tahoilta. Ne vastaväitteet
18843: ja epäilykset, joita on tuotu esiin, ovat pääasiallisesti muodollisia.
18844: Toisekseen on aivan luonnollista, että kun suunnaltaan näin uusi asia
18845: astuu päiväjärjestykseen, niin sen täytyy herättää epäilyksiä ja kysy-
18846: myksiä. Enkä lainkaan ihmettele, että suurimmat epäilykset tule-
18847: vat oppikoulujen taholta, sillä oppikoulujen henkilöille tässä on kai
18848: sittenkin enimmän uutta. Ammattitaholla epäilykset eivät ole var-
18849: sin suuria, vaan on ehdotusta siellä enimmäkseen mielihyvällä ja
18850: ilolla tervehditty. - Tämän asian käsittely hajaantuu väkisinkin
18851: monihaaraiseksi sen takia, että on kyseessä koulu, joka, niinkuin on
18852: huomautettu, on samalla oppikoulu ja ammattikoulu ja arvostelu
18853: muodostuu suuressa määrin erilaiseksi aina sen mukaan, katsotaanko
18854: asiaa oppikoulun vaiko ammattikoulun puolelta. Molemmin puolin
18855: on täällä tuotu useita mielipiteitä esille. Koetan olla kohdistamatta
18856: selvityksiäni ja vastaväitteitäni niihin kohtiin, joita täällä muuta-
18857: mat edelliset puhujat jo ovat selvitelleet. Pakosta on kuitenkin
18858: uudelleen kosketeltava muutamia kohtia, jotka mielestäni eivät vielä
18859: ole tulleet kyllin selvitellyiksi.
18860:     On pidettävä mielessä, että mitä tässä ammattipuoleen tulee, on
18861: kysymyksessä keskikoulutarpeen tyydyttäminen. Täällä on jo esi-
18862: tetty, että sellainen tarve on varsin suuri, sitten kuin nykyinen maan-
18863: viljelyskorkeakoulu astuu askeleen ylemmäksi, muuttuu varsinaiseksi
18864: korkeakouluksi ja sijoittuu Helsinkiin, ja kun varsinkin ammatti-
18865: piireissä mielipiteet Kurkijoen ylemmästä maanviljelyskoulusta ovat
18866: melkein poikkeuksetta siihen suuntaan käyviä, että tällä koululla ei
18867: keskikouluna ole varsinaista tehtävää meidän oloissamme. Niin
18868: ollen on meillä piakkoin aika, jolloin maanviljelyksen alalla ei ole
18869: mitään keskikoulua. Tahdon tästä huomauttaa, että sille komi-
18870: tealle, joka nykyään työskentelee, tehdäkseen ehdotuksia alemman
18871: maanviljelysopetuksen järjestämiseksi, hallitus on antanut tehtä-
18872: väksi ehdottaa, mitenkä Kurkijoen koulun laitokset vastaisuudessa
18873: olisivat käytettävät. Siis siltäkin taholta on tuosta nykyään ainoasta
18874: maanviljelyskeskikoulusta lausuttu hylkäävä arvostelu.
18875:     Tämän yhteydessä en voi olla kajoomatta erääseen kohtaan,
18876: johonka ed. Oljemark erityisesti kiintyi. Tahdon tässä saada lau-
18877: sutuksi sen, että minunkin mielipiteeni käyvät hänen kanssaan yhteen
18878: siinä kohden, että jos ajattelemme maata viljelevän väestömmesuurta
18879: enemmistöä; niin niiden laveampi ammattiopetus on kulkeva juuri
18880: niitä samoja suuntia, joita hän tarkoittaa. En kuitenkaan tahdo
18881: 16!2                 Istunto 20 p. syyskuuta 1907·
18882: 
18883: 
18884: tässä ryhtyä viittaamaankaan, mit~nkä tuo opetus muutoin on aijottu
18885: järjestää. Se kuuluu tämän asiah ulkopuolelle.
18886:      Täällä on ehkä painavimpana muistutuksena mietintöä vastaan
18887: huomautettu sitä, että on ehdotettu anottavaksi avustusta olematto-
18888: malle koululle. Tässä on kai kieltämättä muodottomuus, jos asiaa
18889: katsotaan oppikoulun kannalta, taikka oikeammin sen käytännön
18890: kannalta, mikä sillä taholla on ollut vallitsemassa. Mutta ammatti-
18891: koulujen taholla tämä muodottomuus ei ole lainkaan tavatonta.
18892: Meillä on, varsinkin viime vuosina, myönnetty apurahoja varsin
18893: monille ammattikouluille, useammalle maamiestalvikoululle, ennen-
18894: kuin niitä on ollut olemassa, jopa on sellaisiakin tapauksia, ettei paik-
18895: kakaan ole aivan tarkoin ollut tiedossa. Tässä kai on havaittu, että
18896: ammattiopetuksemme maanviljelyksen alalla on ollut siksi vaillinai-
18897: nen ja pääelinkeinoomme nähden siinä määrin riittämätön, että ta-
18898: vattomatkin toimenpiteet ovat ansainneet huomiota.
18899:       Lienee paikallaan huomauttaa vielä eräästä seikasta, joka sel-
18900: vittää, miksi anomuksentekijät ovat tahtoneet saada asian esille
18901: eduskunnan kautta. Kyseessä olevan koulun perustaminen kysyy
18902: valmistuksia, ei ainoastaan kustannuksiin nähden, vaan muutamiin
18903: muihinkin seikkoihin nähden, joiden suhteen täytyy olla joitakin
18904: takeita olemassa, ennenkuin koulun mahdolliset perustajat voivat
18905: ryhtyä toimenpiteisiin ja ennenkuin vanhemmat uskaltavat kes-
18906: keyttää lastensa koulunkäynnin.            Tulen tässä kohtaan, jota
18907:  keskustelussa ei vielä ole esiintuotu. Kuten mietinnöstäkin näkyy,
18908:  vaikka aivan lyhyesti ja sivumennen, mutta tarkemmin anomuk-
18909: sessa, on tarkoitus, että lyseon eli yhteiskoulun. oppilas käytyänsä
18910:  viisi vuotta oppikoulua eroo koulusta, ja hänelle hankitaan sovelias
18911:  harjoittelupaikka maaseudulla kokonaiseksi vuodeksi. Tämä kes-
18912:  keytys, joka kasvatusopillisesti, ammatillisesti ja nuorten ruumiilli-
18913: seen kehitykseenkin nähden merkitsee hyvin paljon, merkitsee myös
18914:  vastaisiin oppilaihin ja heidän vanhempiinsa nähden sangen paljon.
18915: Vanhemmat, niinkuin heidän lapsensakin, tarvitsevat takeita siitä,
18916:  että tulee todellakin olemaan koulu, jossa erityisessä tarkoituksessa
18917:  keskeytettyä koulunkäyntiä päästään jatkamaan.
18918:       Muutenkin on erityisesti pidettävä mielessä tämä harjoittelu-
18919:  vuosi ennen maanviljelyslyseoon tuloa. Toivoisin, että se seikka,
18920: että harjoittelu on kelpoisuus- ja pääsyehtona kouluun, olisi omiaan
18921:  hälventämään niitä aivan luonnollisia epäilyitä, joita monella on
18922:  <oiitä, että maahenkeä ei tässä koulussa tulisi kylliksi olemaan. Maa-
18923:  hengelle koetetaan antaa vahvat juuret jo ennenkuin maanviljelys-
18924:  lyseon toiminta aikaakaan. Ja näitä juuria koetetaan voimistaa
18925:  sillä tavoin, että oppilaille välikesiksikin hankitaan käytännöllistä
18926:  harjoittelua. Täten koetetaan oppilasta yhä enemmän kiinnittää
18927: siihen maaperään, jo~sa maanviljelijän ja ammattimiehen täytyy
18928:  aina pysyä kinni.
18929:                     Valtionavusta maanviljelyslyseolle.
18930: 
18931: 
18932:     Täällä ovat jo edelliset puhujat selvittäneet sitä seikkaa, että
18933: ammattiopetus yleensäkin ja erityisesti maatalousalalla on kallista.
18934: Tahdon vaan lyhyesti kosketella tätä asiaa ja sanoa, että se on liian-
18935: kin kallista, ja että meidän on koetettava saada sitä melko lailla hal-
18936: vemmaksi. Mutta siihenkään emme pääse pitkillä harppauksilla,
18937: vaan täytyy tyytyä lyhempiin kerrallaan. Pyydän oppikoulujen
18938: edustajille huomauttaa, että pitempiaikaisen tilaston mukaan kaksi-
18939: vuotinen maanviljelyskoulun käynyt oppilas maksaa valtiolle noin
18940: rsoo a 2000 mk. Jos koulu on ollut yksityisellä tilalla, niin noin
18941: rsoo mk, jos valtion tilalla, niin noin 2000 markkaa. Tämä jo on
18942: varoituksena, ettei ole vain ilman muuta suositeltava tällaista kou-
18943: lua valtionkouluksi. On sitä patsi muitakin syitä, jotka varoittavat
18944: uudensuuntaisia kouluja valtion huostaan jättämästä.
18945:     On myöskin jo huomautettu, että maanviljelyslyseolla tulisi var-
18946: sin tärkeänä tehtävänä olemaan valmistaa oppilaita korkeampaa
18947: maanviljelysammattiopetusta varten. Nykyään on tämä erityi-
18948: sesti huomioon otettava, kun tiedetään, että maanviljelysammatti-
18949: miesten, niinsanottujen agronoomien kasvatus ja sivistys tulee tästä-
18950: lähtien jopa monin verroin kalliimmaksi kuin ennen sekä aikaan
18951: että rahaan nähden. On sanottu, ettei meillä ole puutetta näistä
18952: ammattimiehistä. Tahdon väittää ja vakuuttaa, että niistä on jo
18953: nyt varsin tuntuva puute, ja että puute uhkaa läheisessä tulevai-
18954: suudessa tulla arveluttavaksi. Sen vuoksi on ajateltava keinoja,
18955: jotka saisivat aikaan sen, ettei syntyisi liian paljon vaikeuksia agro-
18956: noomien valmistamiselle.
18957:      Sivumennen olen pakoitettu koskettelemaan erästä kohtaa, jota
18958: täällä niinikään jo on selvitetty, nim. onko tarkoitus saada maan-
18959: viljelyslyseoista yhteiskouluja vaiko ainoastaan mieskouluja. Ve-
18960: toan erääseen vanhempaan tosiseikkaan. Noin seitsemän vuotta
18961: sitten kääntyi Suomen N aisyhdistys silloin koossa olevan yksityis-
18962: luontoisen maanviljelysseurain asettaman maanviljelysopetusko-
18963: mitean puoleen pyytäen että tämä komitea ottaisi myös harkitak-
18964: seen, mitenkä maanviljelysopetus naisia varten olisi järjestettävä.
18965: Komitea selvisi kysymyksessä hyvin lyhyesti. Se mietintönsä lau-
18966: sunnossa sanoo että komitea maanviljelysopetusta suunnitellessaan
18967: on asettunut sil1e kannalle, että maanviljelysopetuksen täytyy olla
18968:  avoinna molemmille sukupuolille, niinkuin meidän maatalouttakaan
18969: ei voi ajatella ilman molempien sukupuolien yhteistyötä. Ja koska
18970: asia tuotiin siksi laveasti esille, pyydän lausua huudahduksena mei-
18971: dän naismaailma11e, missä he ovat viipyneet kun eivät ole tulleet
18972: ammattikouluihimme, m ssä he ovat viipyneet, kun meillä tähän
18973:  asti on olemassa vaan yksi ainoa naisagronoomi! Vika ei ole ollut
18974: siinä, että heitä olisi vierottu, vaan heitä on turhaan odotettu. Mutta
18975:  heitä silti yhtä hartaasti odotetaan, sillä heillekin avautuu tästä puo-
18976: lin entistä laveampi ja avarampi työmaa.
18977:                      Istunto 20 p. syyskuuta 1907.
18978: 
18979: 
18980:     Maatalousvaliokunnassa on ollut kyllä eri mieliä muutamista yksi-
18981: tyiskohdista, mutta ne eivät ole olleet niin suuret, että olisi jouduttu
18982: vastalauseisiin. On päin vastoin koetettu niitä välttää, jotta tällai-
18983: nen tärkeä asia esiintyisi eduskunnassa eheänä. Ja niinkuin täällä
18984: on huomautettu, yksi niitä seikkoja, joista on ollut eri mieltä, on se,
18985: onko tällainen koulu sijoitettava Helsinkiin vai maaseudulle. Olen
18986: itse niitä, jotka alunpitäen ovat epäilleet, onko todellakin oikein,
18987: että tällainen koulu sijoitetaan Helsinkiin. Mutta olen tyyntynyt
18988: ja asettunut sille kannalle, että tämä on toisarvoinen kysymys ja
18989: myöskin ajatellut ettei kauvan kulu ennenkuin tällainen koulu kyllä
18990: syntyy maaseudullekin ja juuri varsinaisiin maaseutukyliin, eikä
18991: pikkukaupunkeihin, sillä ehdottomasti pidän Helsinkiä parempap.a,
18992: kuin maaseudun pikkukaupunkeja. Muuten tämä kysymys, Hel-
18993: sinkiinkö vaiko maaseudulle, on osa suuresta kysymyksestä oppi-
18994: koulu-alalla, joka kuuluu: onko meidän edelleen keskitettävä kou-
18995: lujen sijoitus kaupunkeihin, vai eikö olisi todellakin aika suunnata
18996: kulku maaseudun terveempiin, raittiimpiin oloihin.
18997:     Valiokunnassa on toisilla jäsenillä ollut myöskin arveluita, että
18998: anottavat rahamäärät ovat ehkä liian suuret, mutta syistä, joita
18999: tässä jo aikaisemmin olen esittänyt, ovat nuo epäilyt jätetyt syrjään,
19000: eikä niiden takia ole ryhdytty vastalausetta tekemään. Vielä on
19001: erityisesti huomautettu, että maanviljelyslyseo tulisi erikoisasemaan
19002: muihin oppikouluihin nähden. Tämä on aivan totta. Mutta totta
19003: on myöskin että oppikoulut ja virkamiesura aivan viimeisiin aikoihin
19004: asti ovat vetäneet puoleensa nuorison parhaat kyvyt. On liiankin
19005: surkea totuus tuossa vanhassa sananparressa vähälahjaisesta pojasta,
19006: että >>jos ei se muuksi kelpaa, niin kelpaahan toki maanviljelijäksi.>>
19007: Suokaa sentähden tällaiselle koululle erikoisasema, ainakin käänne-
19008: aikana, ja minä vakuutan ett'emme kauvan erikoisasemaa kaipaa.
19009:     Olen ehkä toisten mielestä puhunut liiankin kauvan. Lopuksi
19010: vielä ajatukseni lyhyesti siitä, miksi sittenkin on ollut tarpeen ja
19011: hyödyllistä, että kysymys maanviljelyslyseosta on tullut eduskunnan
19012: kautta esiin. Olin maanviljelysopetuskomiteassa jo vuosi sitten
19013: tilaisuudessa tutustumaan tähän uuteen kouluohjelmaan ja kuten
19014: täällä on esitetty, komitea asettui ehdotuksen suhteen yksimieli-
19015: sesti puoltavalle kannalle. En kuitenkaan tullut· ajatelleeksikaan,
19016: että ehdotus tulisi eduskunnassa esille. Kun minulle sitten edus-
19017: kunnan työkauden alussa tarjottiin tilaisuus allekirjoittaa valmis
19018: anomus, tein sen mielihyvällä, enhän tahtonut olla hyvästä yrityk-
19019: sestä poissa. Keskustelu, mikä täällä on virinnyt, osottaa että kysy-
19020: mys on ansainnut eduskunnan huomiota ja olen nyt yhä enemmän
19021: vakuutettu siitä, että aijottu koulu vast'edes saa niin hyvin hallituk-
19022: sen kuin kansankin kannatusta ja huomiota osakseen. Valiokun-
19023: nan jäsenenä en millään tapaa tahdo panna sellaista ehdotusta vas-
19024: taan, että mietintö palautettaisiin valiokuntaan jossakin kohdin
19025:                    Valtionavusta maanviljelyslyseolle.           1615
19026: 
19027: 
19028: täydennettäväksi, sehän osottaisi jo sekin suurta harrastusta edus-
19029: kunnan puolelta, vaikka toisaalta en näe mahdottomaksi että se
19030: tässäkin muodossa tulisi hyväksytyksi.
19031: 
19032:     Ed. Slätis: Såsom medlem af agrarutskottet anhöll jag tidi-
19033: gare om ordet. Sedan dess har emellertid en mängd talare be-
19034: mött de inkast, som blifvit gjorda gentemot förevarande förslag.
19035: Jag skulle likväl önska få i största korthet belysa saken också ute-
19036: slutande från praktisk synpunkt. Behofvet af jordbrukslärare
19037: och instruktörer samt konsulenter för landtbrukssällskapen är
19038: ganska kännbart. Det möter icke ringa svårighet nu för tiden
19039: att få tillräckligt med dylika praktiska undervisare. Felet ligger
19040: också mycket däruti att skolor för deras utbildning saknas. Landt-
19041: bruket behöfver mycket krafter och framförallt skolade krafter.
19042: Tillsvidare har det varit svårt att fylla detta behof. En hei
19043: mängd krafter gå nu förlorade för jordbruket. Det finnes en
19044: mängd ynglingar, som afslutat sin skolgång på fjerde och femte
19045: klassen uti lyceerna och som därefter kastas in på andra banor.
19046: Det vore lyckligt om man kunde länka dessas uppmärksamhet
19047: uppå jordbruket. Vi veta ju att det uti studentexamen vanligen
19048: är matematiken och språken, som vålla svårigheterna att aflägga
19049: denna examen. Uti landtbrukslyceernas program hafva just
19050: dessa ämnen fått en mindre omfattning. Matematiken läses där
19051: mindre och språken likaså. Det är endast åt tyskan man lämnat
19052: något större utrymme. Skulle nu eleverna, som genomgå landt-
19053: brukslyceet, icke behöfva aflägga studentexamen, så kunde på
19054: detta sätt en hei mängd krafter tillgodogöras för jordbruket.
19055: Det behöfves såväl praktiska jordbrukare som också jordbruks-
19056: lärare och instruktörer. Utsikten för att en större mängd skall
19057: kunna egna sig åt jordbruket och inhämta högre jordbruksunder-
19058: visning är därför större, då de utan att behöfva aflägga student-
19059: examen kunna förskaffa sig högre fackutbildning uti landtbruks-
19060:  fakulteten. Att iden om ett landtbrukslyceum öfverallt har vun-
19061: nit medhåll och äfven i afton här i representationen rönt endast
19062:  ringa motsägelse, är en glädjande omständighet och talar godt
19063:  för att denna ide skall kunna förverkligas. Ty om tanken är
19064:  riktig och god, så skall man nog också med litet vilja kunna hitta
19065:  på den riktiga formen för undervisningen. Gentemot landtdags-
19066:  mannen Oljemarks anmärkning att landtmannavinterkurserna väl
19067:  skulle motsvara kurserna uti landtbrukslyceet vågar jag för min
19068:  del inlägga en gensaga. Af landtmannavinterkursernas elever
19069:  fordras icke vidare än folkskoleunderbyggnad och de kunna där-
19070:  för icke tillgodogöra sig undervisningen lika väl som elever,
19071:  hvilka utgått från femte klassen i lyceum.
19072: 
19073:                                                            102
19074:                     Istunto 20 p. syyskuuta 1907·
19075: 
19076: 
19077:    Ed. Kallio: Täällä ovat useat puhujat huomauttaneet siitä
19078: kuinka oudolta tuntuu, että annetaan jollekin koululle valtioapua
19079: ennen kuin sitä on perustettukaan ja todella se onkin huomiota
19080: herättävä, mutta siitä huolimatta on kuitenkin valiokunta ehdot-
19081: tanut tällaista kannatusta ja se osoittaa puolestaan, että asia,
19082: joka on kysymyksessä, ansaitsee täyttä tunnustusta. Ja tunnus~
19083: tusta tämä ansaitseekin, sillä se vihdoinkin käy luomaan uusia
19084: uria meidän vanhentuneille koulumuodoillemme. Meidän tähän-
19085: astiset koulumme eivät ole suotavassa määrässä voineet yleissi-
19086: vistyksessä avustaa monia elämän eri aloja. Tämä on huomat-
19087: tava etenkin maanviljelysammattiin nähden, varsinkin nyt kun
19088: Mustialan opistokin vielä lakkaa ja maanviljelyskorkeakoulu
19089: muuttuu yliopistoon, joten maanviljelysammattiin jos tahtoo
19090: enemmän tietopuolisesti perehtyä, niin on se liiaksi aikaa ja va-
19091: roja kysyvä ja osittain tarkoitusperästään vieroova. Yliopistom-
19092: me rehtori tämänvuotisessa avajaispuheessaan huomautti meidän
19093: onttoja koulumuotojamme, huomauttaen siitä, kuinka suuri juopa
19094: meillä on sivistysoloissamme, kansakoulusivistyksen ja yleissivis-
19095: tvksen saaneiden välillä. Hän osoitti miten meidän kouluolois-
19096: samme kaivataan suuresti tämän juovan tasoittamista niin sano-
19097: tun keskikoulun kautta. Tämä koulumuoto ei varsinaisesti tar-
19098: koita tuollaista keskikoulua, vaan tulisi hänen mamttsemansa
19099: keskikoulu olemaan pohjana tällekin koululle, mutta siitä huoli-
19100: matta on tälläkin koululla juuri tuollainen keskikoulun luonne.
19101: Tämänsuuntaisen oppikoulun edut tavallisen lyseosivistyksen rin- ·
19102: nalla ovat monet niihin nähden, jotka aikovat asettua etenkin
19103: maanviljelijöiksi. Meidän lyseokasvatuksella on se suuri onttous,
19104: ettei kasvateta lainkaan oppilaita yleiseen kansalaissivistykseen,
19105: joten sen suorittaneet nuorukaiset ovat jokseenkin kypsymättö-
19106: mät yhteiskuntakysymyksissä. Tätä suurta puutetta voinee eh-
19107: doteltu koulumuoto jossain määrin korvata, kun sen oppiaineena
19108: tulee olemaan muun muassa kansantaloustiede, valtio- ja yhteis-
19109: kuntaoppi ja maanviljelyksen kansatalous. Nämä oppiaineet yk-
19110: sistään ovat jo siksi tärkeitä että täytyy suuresti valittaa sitä ettei
19111: niitä ole ennen lyseoissamme opetettu. Näissä oloissa, jolloin
19112: kansamme poliittinen tasa-arvoisuus on toteutettu, on tällä kan-
19113: salaissivistyksen kasvatusmuodolla kauaksi kantava merkitys var-
19114: sinkin maata viljelevään kansaan nähden, joten täytyy sanoa että
19115: maatalousvaliokunta on lähtenyt todella oikeasta päästä maalais-
19116: olojen korjaamiseen. Tämä mainitsemani kasvatuksellinen puoli
19117: on minusta perin tärkeä jo senkin tähden että se luonteeltaan on
19118: likempänä jokapäiväisen arkielämän todellisuutta, paljoa likempänä
19119: kuin nykyiset lyseot. Tätä elämää ihantelevaa luonnetta lisää se
19120: käytännöllinen harjoitteluvuosi, joka kouluunpääsöehtona vaadi-
19121: taan. Tämä harjoitteluvuosi on minusta peräti tärkeä ja tulisi sitä
19122:                  Valtionavusta maanviljelyslyseolle.           1617
19123: 
19124: 
19125: ankarasti noudattaa, ettei se tulisi vaan tuollaiseksi muodollisuu-
19126: deksi, kuten se oli Mustialan oppilaitoksessa.        Tämän uuden
19127: maanviljelyslyseon henki pitäisi saada nimeään ja tarkoitustaan
19128: vastaavaksi ja sentähden sen oppilailla tulisi olla käytännöllistä
19129: taitoa maanviljelysammattiin ja kunnioitusta käytännölliseen
19130: työhön. Tähän käytännöllisyyteen ja itse ammatti-innostukseen
19131: olisi pantava erittäin painoa oppilaita tähän oppilaitokseen valit-
19132: taessa.
19133:      Se seikka, että oppilaat olisivat harrastukseltaan, elämänta-
19134: voiltaan ja katsantokannaltaan niin lähellä todellista elämää kuin
19135: suinkin, on minusta tässä uudessa järjestelmässä erittäin tär-
19136: keätä. Tätä silmällä pitäen olivat minusta kesätkin käytettävät
19137: vielä tarkemmin käytännölliseen harjoitteluun kuin anomuksen-
19138: tekijä näyttää suunnitelleen. Silmällä pitäen tätä käytännöllisen
19139: ja tietopuolisen kasvatuksen sopusointuisuutta ei minustakaan Hel-
19140: sinki ole tälle opistolle sopiva paikka. Minusta olisi paljon onnel-
19141: lisempaa, jos nämä laitokset olisivat paremmin kansan keskuu-
19142: dessa, jossain maanviljelyskeskuksessa. Meillä on jo muutamin
19143: paikoin maassamme perustettu kouluja, jotka johtavat yliopistoon.
19144: Jos ne omaksuisivat tämän suunnitellun koulumuodon, niin minä
19145: luulen, että osuttaisiin paremmin oikeaan kansalaiskasvatukseen
19146: nähden. Nykyinen koulukasvatus kaupungeissa, ulkona ja sisällä,
19147: on niin vieras todelliselle maalaiselämälle, jossa kaikessa täytyy
19148: niin tarkkaa säästäväisyyttä noudattaa, jotta olisi tärkeätä, että
19149: näissä maanviljelyslyseoissa voitaisiin säilyttää paremmin koko
19150: kansan todellista taloudellista kehitystä vastaava luonne. Meillä
19151: johtaa tätä nykyä jo 64 oppilaitosta nuorukaisia yliopistoon ja
19152: siten on saavutettukin, kuten täällä on huomautettu, sellainen oppi-
19153: lastulva, ettei mikään Euroopan maa voi tässä suhteessa vertoja
19154: vetää.     Nykyinen kasvatusmuoto vieroittaa kumminkin oppi-
19155: laat pois pääelinkeinostamme ja useat tämän koulun käyneet jäävät
19156: kaupunkeihin. Näin ollen jää maaseutu aina kylmille, se juuri,
19157: joka ennen kaikkea tarvitsisi todellista elämään sovitetun sivis-
19158: tyksen lämpöä. Olisi pyrittävä siihen, että harrastus pääelin-
19159: keinoomme kasvaisi siinä määrässä, että tuo kansainvaellus
19160: kaupunkeihin vihdoinkin lakkaisi. Yhtenä apukeinona luulisin
19161: juuri olevan tämmöisen korkeamman sivistyksen, joka ammatti-
19162: taitoisesti voisi puristaa luonnosta suurimmat antimet. Olisi suo-
19163: tava, että tämäntapaisen koulun voisi lähimmässä tulevaisuu-
19164: dessa perustaa maalle jollekin vaikka valtion koulutilalle.
19165: Tässäkin tapauksessa tulisi tietysti jyrkästi vaatia harjoittelu-
19166: vuosi yksityisten tiloilla. Tällä, että se sijoitettaisiin vaikkapa
19167: jonnekin valtion koulutilalle, olisi se hyvä puoli, että opettajan
19168:  johdolla voisi silloin oppilaita harjoittaa kesän aikana esim. koe-
19169: kenttien hoidossa, maanmittauksessa, metsänhoidossa, viljelys-
19170: 1618                Istunto 20 p. syyskuuta 1907
19171: 
19172: 
19173: suunnitelmien teossa j. n. e. Tällä en tarkoita, että käytäntö ja
19174: teoriia tulisivat näissä talviaikana yhdistettäviksi, vaan olisi tällä
19175: koulumuodolla muutamia käytännöllisiäkin edellytyksiä, jota ei
19176: harjoittelussa yksityisten tiloilla voi saada. Pääasia on kummin-
19177: kin se, että koetetaan nämä koulut muodostaa niin lähelle käy-
19178: tännöllistä tosielämää, kuin suinkin, jolloin ne voivat luoda meille
19179: uutta voimaa ja intoa yleistä kansalaissivistystä tähtääväliä luon-
19180: teellaan. Tätä kaipaa aikamme ja kehityksemrne ja sentähden
19181: minusta on kannatettava juuri tämänsuuntaista oppilaitosta. Kui-
19182: tenkin täytyy minun yhtyä siihen lausuntoon, jonka täällä pro-
19183: fessori Soininen esitti ja yhtyä sihen hänen ponteensa, että asia
19184: palautettaisiin hänen mainitsemillaan syillä takaisin maatalousva-
19185: liokuntaan.
19186: 
19187:    Ed. Karhi: Luovun puheenvuorosta ja kannatan valiokun-
19188: taan lähettämista.
19189: 
19190:     Ed. Leppälä: Voin luopua puheenvuorostani, koska asia nyt
19191: tulee lähetettäväksi valiokuntaan ja palaa sieltä jälleen eduskun-
19192: taan, jolloin siitä on tilaisuus sanoa ajatuksensa, jos joitakin
19193: uusia ajatuksia vielä on sanottavana.
19194:     Muuten en voi olla lausumatta hämmästystäni, joka johtui yli-
19195: opiston opettajan lausunnosta, jossa hän ehdotti kyseessä olevan
19196: asian hylkäämistä. Saako tästä lukea sen, kuinka meidän yliopis-
19197: tomme ymmärtää maalaisharrastuksia ja tahtoo niitä tyydyttää
19198: tai oliko se satunnaista. Minä sydämmestäni soisin, että se olisi
19199: satunnaista.    Lopuksi toivoisin, että muutkin yhtyisivät asian
19200: lähettämisestä valiokuntaan.
19201: 
19202:     Ed. Käkikoski: Sen jälkeen kuin minä pyysin puheenvuoroa,
19203: on jo lausuttu ne ajatukset, joita ajattelin tuoda esille. On vaan
19204: eräs seikka, josta aivan lyhyesti tahtoisin huomauttaa. Täällä
19205: on hyvin innokkaasti puolustettu tämän uuden koulun perusta-
19206: mista maalle ja ymmärrettäväähän onkin, että tahdotaan täm-
19207: möistä koulua maaseudulle. Mutta vaikka lämpimästi harras-
19208: tankin sitä aatesuuntaa, joka tahtoo yleensä kouluja vetää maa-
19209: seuduille, niin tämän maamme ensimäisen maanviljelyslyseon pe-
19210: rustamista Helsinkiin kuitenkin kannattaisin siitä syystä, että
19211: tämä laitos on ensimäinen laatuaan, ja Helsingissä sillä on paraat
19212: henkiset voimat henkisessä keskuksessa. Ne yhteiskoulut, jotka
19213: maaseuduille perustetaan, eivät ole ensimäiset laatuaan, vaan ne
19214: voivat rakentaa Helsingissä lasketulle perustukselle. Jos saa-
19215: daan tämä koulu voimakkaasti toimimaan Helsingissä, niin saa-
19216: daan se hyvälle kannalle. Silloin on varma, että tulee perus-
19217: tettavaksi useampiakin kouluja ympäri koko maan. Jos se taas
19218:                   Valtionavusta maanviljelyslyseolle.
19219: 
19220: 
19221: haudataan johonkin kaukaiseen seutuun, jossa se ei saa kylliksi
19222: henkistä kannatusta, niin voipi tapahtua, että se kutistuu tuo-
19223: hon alkumuotoonsa. Siitä syystä juuri, jotta tämä koulumuoto
19224: saisi niin voimakkaat siivet kuin mahdollista, minä kannattaisin
19225: sen Helsinkiin perustamista. Minä muuten pyydän kannattaa
19226: valiokunnan mietintöä.
19227: 
19228:     Ed. Pesonen: Sen johdosta, että on huomautettu, että osuus-
19229: kassojen keskuslainarahastolle eduskunta on etukäteen pyytänyt
19230: valtion kannatusta, tahdon huomauttaa, että on suuri ero olemassa
19231: rahalaitoksen perustamisen ja kolmiluokkaisen maanviljelyslyseon
19232: perustamisen välillä, mitä taloudellisiin edellytyksiin tulee. Maa-
19233: miestalvikursseihin, joista ed. Brander huomautti, ei ole tietääk-
19234: seni eduskunta koskaan ennakolta kannatusta antanut. Muuten
19235: niittenkin lausunnoista, jotka ovat anomuksen puolella, on sel-
19236: västi käynyt ilmi, että anomuksenkannattajat ovat tietoisia siitä,
19237: että anomus on muodoton siinä, että pyydetään kannatusta ole-
19238: mattomalle opistolle.
19239: 
19240:     Ed. Pullinen:      Pidän riittävänä ne lausunnot, jotka täällä
19241: ovat sekä kysymyksessä olevan koulun että mietinnön puolesta
19242: annetut, mutta kun muutamat puhujat ovat tähän kouluun näh-
19243: den asettuneet viivyttelevälle ellei kokonaan vastustavalle kan-
19244: nalle, niin tahdon mainita, että tämä kouluhanke heti, kun se
19245: tuli sanomalehtien kautta tiedoksi, herätti kaikkialla maanvil-
19246: jelijöitten kesken ilmeistä vastakaikua. Maanmiehille selvisi, että
19247: korkeampaan maanviljelysopetukseen nähden tulisi tämän koulun
19248: kautta tapahtumaan suuri ja tarpeellinen parannus, ja sentähden
19249: on yleensä maanviljelijöitten yhtymätilaisuuksissa lausuttu se toi-
19250: vomus, että koulu saataisiin niin pian kuin mahdollista aikaan.
19251: Valiokunnan mietintö vastaa ammattimiesten toivomuksia, sillä
19252: sen ehdottamaa tietä kävisi mahdolliseksi, että koulu pian voisi
19253: alkaa toimintansa. Jos taas, kuten täällä on ehdotettu, ei teh-
19254: täisi varsinaista anomusta koulun avaamiseen nähden, vaan tyy-
19255: dyttäisiin jonkinlaiseen toivomuslausuntoon, tulisi koulun alka-
19256: minen epäilemättä siirtymään useampia vuosia eteenpäin. Sama
19257: tulisi tulokseksi, jos apurahan ehdoksi määrättäisiin, että koulu
19258: on sijoitettava maalle, sillä käytännölliset hankaluudet epäile-
19259: mättä tässäkin tapauksessa tulisivat viivyttämään sitä.
19260:     Huomauttamalla yksinomaan tätä käytännöllistä puolta kan-
19261: natan valiokunnan mietintöä sellaisenaan.
19262: 
19263:     Ed. Laine, Oskari: Täällä on tämän asian hyväksi ja puo-
19264: lesta jo niin paljon puhuttu, että siltä kannalta katsoen minun ei
19265: olisi tarvinnut käyttää puhevuoroa. Kuitenkin silloin, kun pyy-
19266: 1620                Istunto 20 p. syyskuuta I907·
19267: 
19268: sin puhevuoroa, ei ollut maanviljelijöitten puolelta esiintynyt kuin
19269: pari puhujaa, joten katsoin suotavaksi, että täällä useampikin
19270: maanviljelijä esiintyisi.
19271:      Minua kummastutti ed. Ahmavaaran lausunto, kun hän piti
19272: tämän koulun meille maanviljelijöille tarpeettomana ja väitti, et-
19273: tei siitä voi tulla pikkuviljelijöille hyötyä. Hän piti meidän olo-
19274: jamme kylliksi hyvällä kannalla, että meillä on tarpeeksi etevät
19275: maanviljelijäin opettajavoimat          Minusta tämmöinen lausunto
19276: osoittaa sitä, kuin arv. edustaja ei kunnollisesti tuntisi sitä ase-
19277: maa, missä meidän maanviljelijämme ovat ja heidän kykyänsä
19278: ammatissaan. Pyydän viitata entisen talonpoikaissäätymme toi-
19279: mintaan maanviljelyksemme kohottamiseksi, maanviljelystalou-
19280: den kehittämiseksi. Tämän säädyn asiakirjat puhuvat niin lannis-
19281: tavaa kieltä maanviljelijäin kykeneväisyydestä edustamaan it-
19282: seään tässä säädyssä, että sen parempaa todistusta ei tähän voine
19283: vetää esiin.
19284:      Mitä sitten tulee asian siihen puoleen, että meillä olisivat
19285: esim. agronoomimme kylliksi kykeneviä opettajiksi kouluis-
19286: samme ja neuvojiksi meidän maanviljelijöiden keskuudessa, niin
19287: kyllä minun täytyy tässäkin suuresti valittaa, että olot ovat vielä
19288: niin puutteellisella kannalla ja että meidän agronoomiemme am-
19289: mattisivistyksen kohottamiseksi tarvitaan vielä hyvin paljon,
19290:  jotta he todellakin kunnollisesti kykenisivät opettaja- ja opastaja-
19291: tehtäviään täyttämään. Kykeneviä henkilöitä kyllä heidän jou-
19292:  kossaan löytyy, mutta yleensä on sillä alalla heikkoutta vielä liian
19293:  paljon. Täällä on vakavasti vastustettu koulun sijoittamista
19294:  Helsinkiin. En suinkaan ihaile sitä, että tänne Helsinkiin kaikki
19295:  työnnetään, ikäänkuin maaseudun kustannuksella, mutta kyllä
19296:  minun vakaumukseni tässä asiassa on se, että juuri täällä Helsin-
19297:  gissä pitäisi tämmöinen kokeilukoulu panna alkuun. On sanottu,
19298:  ettei täältä Helsingistä lähde maahenkeä. Minusta on tällai-
19299:  nen väite aivan väärä. Mistäpä sitä maahenkeä viime vuosina
19300:  olisi lähtenyt, ellei juuri täältäpän. Ja tämä minulle antaa syytä
19301:  kannattaa sitä, että koulu aluksi sijoitetaan Helsinkiin.
19302:      Oppikoulujen opettajien puolelta on täällä huomautettu, että
19303:  maatalousvaliokunta on ollut liian heikko käsittelemään · täm-
19304:  möistä kysymystä, kuin siellä ei muka ole ollut tarpeeksi peda-
19305:  googisia kykyjä. Minusta näitä on sillä aivan tarpeeksi ollut ja
19306:  onnittelen sitä siitä, ettei siellä ole ollut niitä liian paljon.
19307:       Pyydän lopuksi kannattaa mietintöä täydellisesti.
19308: 
19309:     Ed. Käpy:     Pyydän myöskin kannattaa ed. Soinisen ehdo-
19310: tusta, kuitenkin sellaisella muutoksella, että valiokunta muodos-
19311: taisi ponnen tähän suuntaan kuuluvaksi: ,että jos yksityisestä
19312: alotteesta perustetaan senkaltainen oppilaitos kuin ylempänä on
19313:                   Valtioavusta maanviljelyslyseolle.            1621
19314: 
19315: 
19316: esitetty ja se antaa takeita siitä että se tulee olemaan tarkoitus-
19317: taan vastaava, sille myönnettäisiin valtiovaroista tarpeellista kan-
19318: natusta''. Tämän hieman eroaa hra Soinisen ehdotuksesta; siinä
19319: suhteessa nimittäin, että tämän mukaan ei puheenalaisen oppilai-
19320: toksen välttämättömästi tarvitsisi olla ollut toiminnassa ennenkuin
19321: sille valtionkannatusta annettaisiin, kunhan vaan olisi takeita
19322: siitä että se on tarkoitustaan vastaava.
19323: 
19324:     Ed. Helkiö: Meidän varsinaisten maalaistaronpoikain pitäisi
19325: oikeastaan hävetä, että tämä kysymys, joka meitä niin tavattoman
19326: läheltä koskee, on syntynyt täällä Helsingissä, ja täältä käsin tuotu
19327: esiin. Tämä selvää selvemmin todistaa, kuinka auttamattoman
19328: noloja ja kykenemättömiä kaikellaisten aiotteiden tekemiseen
19329: omissakin asioissamme olemme. Ja toiselta puolen se todistaa
19330: sitä, ettei täällä Helsingissäkään niin aivan ilman maahenkeä olla:
19331: onhan sitä täälläkin. Se on kyllä surkea asia, että ne suuret kan-
19332: salaisjoukot, jotka maassamme maanviljelyksestä elävät, ovat niin
19333: alhaisella sivistyskannalla, etteivät ymmärrä omaa asiaansa ajaa.
19334: Mutta sentähden tässä tarvitaankin erikoisia toimenpiteitä; ja on
19335: hyvä että on kansan riveistä lähteneitä miehiä, jotka, vaikka kor-
19336: keammasta sivistyksestä osallisiksi päässeitä, kuitenkin ovat
19337: maaseudulle ja sen kansan asialle uskollisina pysyneet.        Nämä
19338: toki onneksi tuovat esiin ehdotuksia, joita kansa itse ei osaa julki
19339: lausua, vaikka se kärsii puutetta ja tuntee tarvetta parempaan.
19340: Ja sen vuoksi tuntuu minusta siltä kuin tämä kysymys onnelli-
19341: sesti ratkaistuna ja toteutettuna olisi maalaisten onni, ja siksi
19342: tulee sitä ehdottomasti kannattaa.
19343:      Jos maalaisolot siis ovat surkealla kannalla, niin yhtä sur-
19344: kealla kannalla ovat koht'sillään nykyiset päämäärättömät opis-
19345: keluolomme. Kun katselee täällä Helsingissä lukuisia ylioppilas-
19346: parvia, jotka kantavat valkoista lakkia, niin tuntuu siltä kuin
19347:  suuret joukot olisivat ilman muuta tarkoitusta, kuin vaan saa-
19348:  daksensa valkoisen lakin, sivistyksensä hankkineet. Mutta tämä
19349:  ei voi olla mikään päämäärä - ja virkapaikkoja ei riitä. Senkin
19350:  tähden on välttämätöntä, että tämä uusi maanviljelyslyseo saa-
19351:  daan aikaan, jotta on toivoa, että sieltä lähtee enemmän kuin tä-
19352:  hän asti meidän maanviljelijäin riveihin korkeamman sivistyk-
19353:                           1
19354:  sen saaneita henkilöitä nostamaan sitä tosiaan alhaista sivistys-
19355:  tasoa, jossa nykyään olemme. Kannatan sentähden lämpimästi
19356:  tätä mietintöä ja sen ponsia semmoisinaan.
19357: 
19358:    Ed. Oljemark: J ag vill för min del endast i korthet bemöta
19359: hr Kairaroos påstående, att jag skulle ha jämfört detta landt-
19360: brukslyceum med Mustiala; det har jag icke gjort, utan jäm-
19361: förelsen hade jag närmast från hr Gebhards uppsats i Aika,
19362: r6zz                Istunto 20 p. syyskuuta ICJ07·
19363: 
19364: 
19365: där han talar om att landtbruksundervisningen i detta institut
19366: skulle omfatta 50 % mera än det, som meddelas i Mustiala. Jag
19367: ville för min del göra gällande, att denna jämförelse var miss-
19368: visande, emedan man icke kunde förutsätta att de, som hafva ge-
19369: nomgått landtbrukslyceet, hade mera insikt än de, som genom-
19370: gått Mustiala, utan snarare tvärtom. Det var således en påtag-
19371: lig missuppfattning af mitt yttrande, som gaf anledning tili hr
19372: Kairamos inlägg.
19373:      Äfven i en annan punkt ville hr Kairamo bemöta mitt inlägg.
19374: Det blefve för vidlyftigt att närmare ingå på denna omständig-
19375: het. J ag vill endast helt kort omnämna ett par reela fakta, som
19376: föranledt mig tili jämförelsen med landtmannavinterkurserna,
19377: nämligen dels att man i stället för Kronoborgs landtbruksinstitut
19378: har tänkt inrätta tvååriga landtmannavinterkurser för att ersätta
19379: mellanskolorna pä jordbruksområdet och dels att programmet
19380: för lyceet med afseende å ämnes- och timfördelning ganska mycket
19381: närmar sig det man sammanfattar uti en folkhögskolekurs, fortsatt
19382: med tvååriga landtmannavinterkurser. Jag kan icke komma
19383: från det att personer, som genomgå sådana kurser, skola vara
19384: vida mera inkomna och duktiga på landthushållningens område,
19385: än de, som genomgått ett landtbrukslyceum. Det var detta jag
19386: ville framhålla. För öfrigt har jag nog hvad grundiden vidkom-
19387: mer velat understöda ett försök att inrätta landtbrukslyceer. Så-
19388: dana kunna ju ändå hafva sin särskilda uppgift.
19389: 
19390:    Ed. Soininen: Minä kyllä voin yhtyä siihen muodostukseen,
19391: jonka herra Käpy on tehnyt.
19392: 
19393:     Ed. Ahmavaara: Kun ed. Pykälä kannatti minun ehdotus-
19394: tani sillä lisäyksellä että koulu ei tulisi Helsinkiin, niin minä olen
19395: sen johdosta hieman muodostanut ponttani, jotta ed. Pykäläkin
19396: voisi siihen yhtyä. Se kuuluisi : ,Että hallitus ottaisi harkitta-
19397: vakseen, eikö valtion puolelta olisi ryhdyttävä tämänsuuntaista
19398: koulua ensitilassa perustamaan sopivaan paikkaan maassamme".
19399: Minullakin on aivan sama käsitvs, ettei Helsinki ole sopiva
19400: paikka tällaiselle koululle, mutta· ei minusta tätäkään mahdolli-
19401: suutta suorastaan voi kieltää.
19402:     Ed. Laineelle pyytäisin huomauttaa, etten ole sanonut mitään
19403: semmoista kuin hän on minun suuhuni pannut. Minulla on
19404: tässä painettu keskustelupöytäkirja lausunnostani, ja suna sa-
19405: notaan: ,Myönnän kyllä että tällaisella koululla olisi toisessakin
19406: suhteessa tärkeä merkitys kuin ainoastaan suurtilallisten ja varak-
19407: kaampien maanviljelijäin ammattitaidon kehittämiseksi, sillä
19408: tarkoitushan on, että tämän koulun läpikäyneistä saadaan sittem-
19409: min maanviljelysneuvojia, agronoomeja ja muita sellaisia, joista
19410:                    Valtioavusta maanviljelyslyseolle.               1623
19411: 
19412: 
19413: tietysti tulee välillisesti myös etua pienviljelijöille". Se on aivan
19414: toista kuin mitä ed. Laine minun väitti lausuneen.
19415: 
19416:     Ed. Snellman: Maalaisena ja maanviljelijänä minäkin mitä
19417: lämpimimmin kannatan maanviljelysopetuksen edistämistä ja jär-
19418: jestämistä. Mutta siltä en kannata sitä siinä muodossa kuin valio-
19419: kunnan mietinnössä on esitetty, sillä siinä puuttuu tämän koulun
19420: suhteen varmuus siitä, missä määrin se todella tulisi vastaamaan
19421: niitä tarkoituksia, joita maanviljelysopetuksen edistäminen tulisi
19422: opistarnaiseen varsinaiseen maanviljelykseen nähden kaipaamaan.
19423: Pyytäisin kannattaa ed. Ahmavaaran ehdotusta.
19424: 
19425:     Ed. Gebhard, Hedvig: Täällä puhutaan niin paljon siitä,
19426: että nyt pyydetään valtioapua olemattomalle koululle.     Tahdon
19427: sen johdosta huomauttaa, että ainoastaan 4 kuukautta sitte se-
19428: naatti antoi verrattain suuren valtioavun olemattomalle koululle,
19429: nimittäin ruotsinkieliselle talouskoululle naisia varten Uudella-
19430: maalla. Siis löytyy prejudikaatti siitä, että valtioapua voidaan
19431: antaa olemattomalle koululle. Se nimittäin ei edes vieläkään tä-
19432: näkään päivänä ole alkanut toimintaansa. Tämä olkoon sanottu
19433: herra Pesoselle ja muille jarruttajille.
19434: 
19435:    Ed. Pesonen: Pyydän viimeisen lausunnon johdosta huo-
19436: mauttaa, että sille koululle, josta edellinen puhuja mainitsi, ei
19437: eduskunta ole koskaan pyytänyt valtion kannatusta.
19438: 
19439:    Aänestysesitykset ja päätökset:
19440:     1 :o. Ken vastaehdotukseksi mietinnölle hyväksyy ed. Setä-
19441: län tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdo-
19442: tukseksi hyväksytty ed. Ahmavaaran tekemä ehdotus.
19443:     Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
19444:    2 :o. Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed.    Setälän tekemän
19445: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotukseksi hy-
19446: väksytty ed. Soinisen tekemä ehdotus.
19447:     Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
19448:     3 :o. Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, vastaa jaa; jos
19449: ei voittaa, on ed. Soinisen tekemä ehdotus hyväksytty.
19450:     Lippuäänestyksessä annettiin 98 jaa- ja 81          ei-ääntä,   joten
19451: maatalousvaliokunnan mietintö n:o 1 oli hyväksytty.
19452:                   Istunto 20 p. syyskuuta 1907.
19453: 
19454:    Puhemiehen tällä välin poistuttua johti puhetta toinen vara-
19455: puhemies.
19456: 
19457:    Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi istuntoon
19458:    valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 3 tarkoituk-
19459: senmukaisen huoneuston hankkimisesta Suomen
19460: Eduskunnalle,
19461:    rautatievaliokunnan mietintö n:o 1 eduskunnalle teh-
19462: dyn an. ehd. (n:o 52) johdosta, joka koskee rautateitten hal-
19463: linnossa olevien maanviljelysammattia rasittavien epä-
19464: kohtien poistamista,
19465:    rautatievaliokunnan mietintö n:o 2 eduskunnalle teh-
19466: dyn an. ehd. (n:o r8g) johdpsta tutkimuksen toimeenpane-
19467: misesta, missä määrässä tavaraliikennettä rautatiellä
19468: voitaisiin supistaa sunnuntai- ja juhlapäivinä,
19469:    anomusvaliokunnan mietintö n:o 3 eduskunnalle teh-
19470: tyjen an. ehd. (n:ris 32, 51) johdosta mielisairaalain perusta-
19471: misesta,
19472:    puhemiesneuvoston ehdotus lisäykseksi työjärjes-
19473: tyksen 8 §:ään,
19474:    seitsenmiehisen valiokunnan ehdotus valtiopäivillä
19475: suhteellisen vaalitavan mukaan toimitettavista vaa-
19476: leista.
19477: 
19478:    Seuraava istunto oli oleva ensi tiistaina kello 6 i. p.
19479: 
19480: 
19481: 
19482:    Istunto päättyi kello 1,12 yöllä.
19483: 
19484: 
19485:                                        Pöytäkirjan vakuudeksi:
19486: 
19487:                                           F. W. Kadenius.
19488:                         Valiokuntavaaleista.                     1625
19489: 
19490: 
19491: 
19492: 
19493:      26.    Tiistaina 24 p. syyskuuta 1907
19494:                      klo 6 i. p.
19495:     Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Gebhard, Han-
19496: nes, Heikkilä, Jalava, Mäkelin, Nuotio, Paloheimo, Tainio ja
19497: 1'okoi.
19498: 
19499:     Puhemies ilmoitti, että edustajat Paloheimo ja Gebhard, Han-
19500: nes sairauden takia ovat estetyt saapumasta tämän päivän istun-
19501: toon, että ed. Tokoi pyytää vapautusta tämän päivän istunnosta
19502: yksityisten asiain takia, ed. Karhi yksityisten asiain takia va-
19503: pautusta ensi viikon istunnoista, ed. Slätis vapautusta ensi per-
19504: jantaista tämän kuun 27 päivästä kello 6 i. p. 1 p :ään lokakuuta
19505: kello 12 p., ed. Sipponen vapautusta ensi viikon tiistain ja per-
19506: jantain istunnoista, ed. Snellman vapautusta tämän viikon viime
19507: istunnosta ja ensi viikon ensi istunnosta.
19508: 
19509:    Edelläolevat   ilmoitukset ja vapautuspyynnöt eduskunta hy-
19510: väksyi.
19511: 
19512: 
19513: 
19514: 
19515:            Muutoksia valiokuntajäsenyydessä.
19516:    Valitsijamiesten puolesta ilmoitettiin, että oli valittu jäseniksi
19517: 
19518:     lakivaliokuntaan ed. Sirolan ja J. Suomalaisen sijaan ed.
19519: Jalava ja Laine, M.. sekä varajäseneksi ed. M,_ Laineen sijaan
19520: ed. S. Rantanen,
19521: 
19522:    anomusvaliokuntaan ed. J alavan sijaan ed. Aromaa, V.
19523: 
19524: 
19525: 
19526:                   Istuntosalin puhujalavat.
19527:     Puhemies huomautti, että nyt oli saatu kaksi puhujalavaa,
19528: joita edustajat saavat käyttää kumpaa hyvänsä. Samoin tulevat
19529: äänestykset nyt tapahtumaan kahdessa eri paikassa ja on sitä var-
19530: ten laadittu aakkosjärjestyksessä eri luettelot, niin että toinen
19531:                    Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
19532: 
19533: 
19534: puoli edustajia, ne, jotka istuvat salin vasemmalla puolella, tule-
19535: vat sille puolen äänestämään, ja ne, jotka istuvat oikealla puo-
19536: lella, tulevat toiselle puolelle.
19537: 
19538:    Puheenvuoron saatuaan lausui sen jälkeen:
19539: 
19540:     Ed. Alkio: Minä pyysin puheenvuoroa sen johdosta, että
19541: mielestäni se tapa, jolla täällä eduskunnassa toimitetaan uudis-
19542: tusvaaleja valiokuntiin, ei ole oikea eikä eduskunnan työjärjes-
19543: tyksen kanssa yhtäpitävä. Tähän erityisesti antaa aihetta minulle
19544: se seikka, että eduskunnan työjärjestys ei varsinaisesti määrää,
19545: millä tavalla uudistusvaali valiokuntaan siinä tapauksessa on toi-
19546: mitettava, että joku henkilö pyytää siitä erota. Mikäli minä olen
19547: kuullut, toimitetaan uudistusvaali etupäässä sillä tavalla, että kun
19548: jonkun ryhmän edustaja pyytää eroa valiokunnasta, sama ryhmä
19549: ryhmäkokouksessaan määrää, kuka tulee hänen sijaansa. Valit-
19550: sijamiesten toimi on silloin muodollinen tehtävä, nim. hyväksyä
19551: se vaali, jonka joku ryhmä on toimittanut. Mikäli minä -käsitän,
19552: ei tämä tapa ole millään tavalla sovelias, varsinkaan siihen näh-
19553: den, että se kokonaisuudessaan sotii eduskunnan työjärjestyksen
19554: 7 § :ää vastaan.
19555:     Minua on tämä asia jo kauvan kiusannut, sen johdosta, että
19556: tässä eduskunnassa on olemassa eräs ryhmä, jonka jäsenillä ei
19557: ole minkäänlaista paikkaa valiokunnissa, sen vuoksi, että hei-
19558: dän äänimääränsä alkuperäisissä valiokuntavaaleissa ei voinut riit-
19559: tää siihen, että se olisi saanut valiokuntaan edustajia. Mutta
19560: minulla ei ole ollut tilaisuutta ottaa asiaa esille ennenkuin nyt,
19561: kun on jaettu eduskunnan kalenteri, josta olen saanut selville,
19562: missä määrin muitten ryhmäin jäsenet ovat valiokunnissa edus-
19563: tettuina. Olen saanut nyt selville, että 8 edustajaa kuuluvat kol-
19564: meen valiokuntaan kukin; 19 edustajaa kuuluu kahteen valio-
19565: kuntaan kukin, 32 jäsentä yhteen valiokuntaan vakituisena jäse-
19566: nenä ja yhteen varajäsenenä; 102 edustajaa kuuluu vakinaisena
19567: jäsenenä yhteen valiokuntaan kukin ja 29 kuuluu varajäsenenä
19568: kukin yhteen valiokuntaan. Ainoastaan 7 jäsentä tässä eduskun-
19569: nassa ovat sellaisia, jotka eivät ollenkaan kuulu mihinkään valio-
19570: kuntaan ja ne ovat kaikki maalaisliiton edustajia, jotka niin ollen
19571: emme ole olleet tilaisuudessa valvomaan tämän liiton maailman-
19572: katsomuksia.
19573:     En tästä olisi tietysti ottanut puhetta muuten, sillä onhan pa-
19574: rempi istua kuin seisoa, mutta minua on lopullisesti pakottanut
19575: tähän se seikka, että mielestäni niillä valitsijoilla, jotka ovat
19576: meidät lähettäneet tähän eduskuntaan, on myöskin ollut tarkoitus
19577: kauttamme etujaan ja käsityksiään eduskunnassa valvoa. En ole
19578: saanut ennen lepoa, ennenkuin olen lausunut tämän mielipiteeni ja
19579:                          Valiokuntavaaleista.
19580: 
19581: 
19582: sillä täyttänyt velvollisuuteni valitsijoitani kohtaan. Sillä eivät
19583: täällä muut aja meidän etujamme, vaan täytyy meidän itsiemme
19584: olla omina asianajajinamme. Tahdon eduskunnalle erittäin huo-
19585: mauttaa, että kun kaikkien muitten ryhmien kaikki jäsenet ovat
19586: valiokunnissa, täällä ovat nämä 7 edustajaa, jotka eivät ole ruis-
19587: saan valiokunnassa. Näihin edustajiin kuuluu muitten muassa
19588: yksi, joka on kotoisin Suomussalmen pitäjästä ja joka erinomai-
19589: sella tarkkuudella tuntee tämän nälkämaan olot. Mikäli tiedän,
19590: on tällä eduskunnalla paljon kysymyksiä ratkaistavana, joiden
19591: on tarkoitus järjestää oloja Perä-Pohjolan nälkämailla niin, että
19592: kun nälkä siellä irvistelee, sen väestön ei olisi pakko aina olla
19593: apua pyytämässä etuoikeutetuilta ja rikkaammilta mailta. Minun
19594: mielestäni olisi ainakin ollut erityinen syy antaa paikka valiokun-
19595: nassa tälle edustajalle, siihen nähden että hänen takanansa on
19596: suuri joukko köyhää väestöä, jonka oikeutta Suomen eduskunta
19597: nyt ilmeisesti polkee. Kuten äsken sanoin, valitsijamiehet eivät
19598: ole täyttäneet velvollisuuttaan eduskunnan työjärjestyksen 7 § :ssä
19599: mainitulla tavalla. He eivät nimittäin ole katsoneet, missä määrin
19600: olisi paikkoja tarjottavana eli sovellutettavana kullekin edusta-
19601: jalle, vaan ovat useatkin heistä sovelluttaneet itsellensä paikan
19602: parissa kolmessakin valiokunnassa, mutta syrjäyttäneet muita
19603: eduskunnan jäseniä, antamatta heille mitään valiokunta-paikkaa.
19604:  Se on kyllä luonnollista, että tällaiseenkin menettelyyn on oikeus,
19605: eikä sitä mikään laki voi täällä estää, varsinkaan nykyisissä oloissa,
19606:  jolloin järjestytään kiireestä kantapäähän pitämään silmällä, että
19607: vaan puolueen edut tulevat valvotuiksi. Mutta minä tahdon
19608: merkitä, että tämä jossain määrin antaa valitsijamiesten toimille
19609: pikkumaisuuden leiman. Sen vuoksi olen tällä kertaa tahtonut
19610: panna vastalauseen sellaista menettelyä vastaan. Huomautan sa-
19611: malla nimenomaan, että meillä ei ole tarkoitus pyytää valiokunta-
19612: paikkoja. Jo alussa mainitsin, että parempi meidän on istua kuin
19613:  seisoa. Mutta tämän huomautukseni olen ollut velvoitettu teke-
19614:  mään sekä omien että näiden muiden edustajain valitsijain puo-
19615: lesta. Ja näin olen luullakseni velvollisuuteni täyttänyt. Meillä,
19616:  puheenaolevan ryhmän edustajilla ei ole kai muuta neuvoa tästä
19617:  lähin kuin täyttää tehtävämme siten, että näissä julkisissa täysi-
19618:  istunnoissa koetamme saada lisätä eduskunnan pöytäkirjoja.
19619: 
19620:     Puhemies: En tahtonut keskeyttää puhujaa, kun kerran tu-
19621: lin antaneeksi hänelle puhevuoron. Mutta minusta hänen lausun-
19622: tonsa ei kuulunut siihen asiaan, jonka yhteydessä hän nyt otti
19623: puhuaksensa, vaan olisi hän voinut esittää lausuntonsa silloin,
19624: kun tulee esille tämän päivän päiväjärjestyksen 12 kysymys: Eh-
19625: dotus valtiopäivillä suhteellisen vaalitavan mukaan toimitetta-
19626: vista vaaleista. En sen vuoksi voi antaa enempiä puhevuoroja
19627: 1628                Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
19628: 
19629: tässä, vaan on niillä, jotka tahtovat jotain samasta asiasta lausua,
19630: tilaisuus esittää mielipiteensä silloin, kun mainittu 12 :s asia tu-
19631: lee esille. Katson siis, että voimme siirtyä päiväjärjestyksen en-
19632: simäiseen asiaan.
19633: 
19634: 
19635:  Ehdotus laiksi kaavojen ja mallien suojelemisesta.
19636:    Esitettiin kolmannen käsittelyn alaiseksi
19637:    suuren valiokunnan mietintö n :o 2 a arm. esityksen n :o 5 joh-
19638: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi kaavojen ja mallien suoje-
19639: lemisesta.
19640:    Puhemies ilmoitti ed. Häkkisen kirjallisesti pyytäneen saada
19641: pöytäkirjaan tämän asian yhteydessä seuraavan lausunnon:
19642:     Ed. Häkkinen: Valtiopäiväjärjestyksen 48 pykälän mukaan
19643: on jokaisella kansan edustajalla oikeus lausua mielipiteensä kai-
19644: kista niistä asioista, joita eduskunnalle esitetään sekä myös kai-·
19645: ken sen laillisuudesta, mitä asiain käsittelyssä tapahtuu. Sano-
19646: tunalainen oikeus ei ole ainoastaan niitten ehdotusten julkituomi-
19647: seen, joille esittäjät saa edustajain kannatusta vähemmässä tai
19648: enemmässä määrässä, vaan myös niittenkin mielipiteitten julki-
19649: tuomiseen, joille puhuja ei onnistu eduskunnassa kannatusta
19650: saamaan.
19651:     Kun eduskunnan täysi-istunnossa Syyskuun 6 p :nä oli esillä
19652: Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N :o I Keisarillisen Majes-
19653: teetin armollisen esityksen johdosta sisältävä ehdotuksen laiksi
19654: kaavojen ja mallien suojelemisesta, käytin Valtiopäiväjärjestyk-
19655: sen 48 pykälän myöntämää oikeutta esittäen mainittuun lakieh-
19656: dotukseen muutamia asiallisia ja useita muodollisia muutosehdo-
19657: tuksia, mitkä mielestäni olisivat lakiehdotusta selventäneet ja ly-
19658: hentäneet.
19659:     Kun sittemmin suuri valiokunta, jonne asia lähetettiin, ei
19660: kumminkaan ottanut muutosehdotuksiani huomioon ja kun sa-
19661: notun lakiehdoituksen vähemmän merkityksen vuoksi sekä edus-
19662: kunnan niukan ajan säästämiseksi asian toisessa käsittelyssä en
19663: enää vaatinut esittämiäni muutoksia eduskunnan harkittavaksi,
19664: katsoi ed. Listo tarpeelliseksi ilman asiallista yhteyttä lakiehdo-
19665: tuksen käsittelyn kanssa lausua ilonsa siitä, ettei minun ehdotuk-
19666: seni tulleet suuressa valiokunnassa eikä eduskunnassa huomioon
19667: otetuiksi, joten hän luuli olevansa oikeutettu ivallisesti minua
19668: kohtelemaan.
19669:     Moinen esiytyminen ja lausunto on tarkoitukseltaan senlainen
19670: että sillä tahdotaan ehkäistä sekä minua että mahdollisesti mui-
19671:            Ehdotus laiksi kaavojen ja mallien suojelemisesta.    1629
19672: 
19673: 
19674: takin edustajia vapaasti tuomasta eduskunnassa esille eroavaa
19675: mielipidettään. Mutta tämän vuoksi on ed. Liston lausunto mie-
19676: lestäni tarkoitukseltaan V. J :n vastainen.
19677:     V. J :n 48 pykälän 2 kohdan mukaan ei edustaja saa lausua
19678: yksityisestä henkilöstä pilkallisia tai muutoin sopimattomia sa-
19679: noja, mutta ed. Liston lausunto minulle oli pilkallinen, joten se
19680: siinäkin suhteessa on mielestäni V. J :n vastainen.
19681:     Näin ollen on eduskunnan täysi-i_stunnossa I7·9·07. ed. A.
19682: Liston minuun kohdistama lausunto lakivastainen sekä tarkoi-
19683: tukseltaan että sisällöltään. Mutta tapaus johti ajatukseni lapsi-
19684: maailmaan, missä usein sattuu, että keskenään kinastelevat lap-
19685: set, taikka se heistä, joka luulee vastustajansa voittaneensa, lau-
19686: suu ilkkuen : Ähäh, kutti ! Ähäh, kutti ! Lienee aihetta ed. Lis-
19687: ton esiintymistä pitää saman arvoisena, joten voin sen täten ilman
19688: muuta hänen hyväkseen kuitata. Pyydän kohteliaimmin, että tämä
19689: Iausuntoni otettaisiin pöytäkirjaan ed. Liston minulle kohdiste-
19690: tun lausunnon jälkeen.
19691: 
19692:       Ed. Listo: Kamarin täytynee antaa ed. Häkkiselle hänen
19693: · lausuntonsa anteeksi, sillä aivan ilmeisesti hän ei ymmärrä mitä
19694:   l1än tekee. Jos ed. Häkkinen tahtoo ottaa vaivakseen kävelylle
19695:   lähtiessään joskus pistäytyä minun kotonani, niin olen valmis
19696:   siellä pitämään hänelle tästä laillisuuskysymyksestä tarpeenmu-
19697:   kaisen opetuspuheen. (Naurua). lV[inä en tahdo pakottaa edus-
19698:   kuntaa sitä kuulemaan. (Hyvä).
19699: 
19700:      Ed. Ahmavaara: Olen jo kerran ennen tässä eduskunnassa
19701:  samanlaisen puheen jäiestä merkinnyt vastalauseeni pöytäkirjaan,
19702:  tahtoen sillä ilmaista käsitykseni olevan, että on Valtiopäiväjär-
19703:  jestystä vastoin se, kun otetaan uudelleen väitelläkseen asiasta,
19704:  jossa jo keskustelu on lopetettu. Esilläolevassa kysymyksessä lo-
19705:  petettiin keskustelu jo edellisessä istunnossa. Minä senvuoksi
19706:  siksi, kuin herra Puhemies hyväntahtoisesti selittää, minkä no-
19707:  jalla tällaista tapahtuu, lausun sen käsityksen, että tällainen on
19708:  vastoin Valtiopäiväjärjestystä. Kysymyksessä ei ole mikään
19709:  pieni asia. Me saamme alituiseen tällaisia saarnoja kuulla, jos
19710:  tätä sallitaan.
19711: 
19712:     Puhemies : Edusmies Ahmavaaran lausunnon johdosta huo-
19713:  mautan että edustaja Häkkinen on kirjallisesti työjärjestyksen 20
19714:  § :n mukaan pyytänyt saada esittää mielipiteensä sen laillisuu-
19715:  desta, mitä täällä eräässä asiassa tapahtui, enkä ole V. J :n nojalla
19716:  katsonut voivani sitä häneltä kieltää, semminkin kun ed. Häkki-
19717:  nen sai tehdä lausuntonsa samaa asiaa käsiteltäissä, jossa hänen
19718:  mielestään oli laillisuuteen nähden ollut muistuttamista.
19719:                     Istunto 24 p. syyskuuta I907·
19720: 
19721:     Kun kesknstelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin
19722: lakiehdotus sellaisena, kuin se toisessa käsittelyssä oli päätetty,
19723: josta asianomaisille valiokunnille pöytäkirjan otteella oli tieto an-
19724:  nettava.
19725: 
19726: 
19727:                  Suostuntavero pelikorteista.
19728:     Esitettiin kolmannen käsittelyn alaiseksi
19729: 
19730:    suuren valiokunnan mietintö n :o 4 arm. esityksen n :o 10 joh-
19731: dosta, joka koskee suostuntaveroa pelikorteista.
19732: 
19733:     Kun ei kukaan pyytänyt puheenvuoroa, ilmoitti Puhemies V.
19734: J :n 65 § :n nojalla kuitenkin olevan tarpeen toimittaa lippuäänes-
19735: tys, koska asia koskee lisättyä suostuntaa. Puhemiesneuvostossa
19736: tosin oli lausuttu sekin mielipide että voitaisiin pöytäkirjaan vaan
19737: merkitä yksimielinen hyväksyminen, mutta kun tästä ei oltu yksi-
19738: mielisiä, vaan osa puhemiesneuvoston jäseniä oli katsonut, että
19739: lippuäänestys olisi ehdottomasti toimitettava, olisi parasta sellai-
19740: seen ryhtyä.
19741:     Vastattavaksi hyväksyttiin seuraava äänestysesitys:
19742:     Ken hyväksyy pelikorteista suoritettavan suostuntaveron siten
19743: korotettuna kuin valtiovarainvaliokunta ja suuri valiokunta ovat
19744: sen ehdottaneet, vastaa jaa, ken ei sitä hyväksy, vastaa ei; jos ei
19745: jaa-äänien luku ole vähintäin 2 j 3 annetuista äänistä, on ehdotus
19746: korotetusta suostunnasta rauennut.
19747: 
19748:     Äänestyksessä annettiin 177 jaa-ääntä ja 8 ei-ääntä, joten
19749: eduskunta kolmannessa käsittelyssä oli hyväksynyt korotetun
19750: suostuntaveron pelikorteista. Tästä oli tieto valiokunnille
19751: annettava.
19752: 
19753:   Kirkollisten maksujen taksoittamisen perusteista.
19754:     Esitettiin kolmannen käsittelyn alaiseksi
19755:     suuren valiokunnan mietintö n :o 5 arm. esityksen n :o 6 joh-
19756:  dosta, joka koskee eräiden kirkollisten maksujen taksoittamisen
19757:  perusteita,
19758:      joka keskustelutta hyväksyttiin, joten asia siis kolmannessa
19759: käsittelyssä oli hyväksytty. Tästä oli tieto valiokunnille annettava.
19760:                   Antellin valtuuskunnan kertomus.
19761: 
19762: 
19763:   Antellin kokoehnain hoitoa varten asetetun valtuus-
19764: kunnan kertomus, jonka puhemiesneuvosto oli ehdottanut lä-
19765: hetettäväksi valtiovarainvaliokuntaan
19766: 
19767:    aiheutti seuraavat puheenvuorot:
19768: 
19769:     Ed. Setälä: Antellin valtuuskunnan kertomuksessa kerro-
19770: taan sivuilla 18---2o, kuinka pitkälle on päästy kansatieteellisen
19771: ulkomuseon perustamisessa pääkaupunkiin. Sen paikaksi on mää-
19772: rätty Seurasaari, ja sanotaan, että on ostettu eräs n. s. karjakata
19773: Maalahden pitäjästä. Tämä on taphtunut aluksi, mutta sivulla 19
19774: selitetään: ,Tarkoituksena on eri osista maata vähitellen ostaa
19775: entisaikaisia, tyypillisiä rakennuksia ja rakennusryhmiä, jotka
19776: valaisevat kansamme rakennustapaa ja asunto-oloja entisaikoina:
19777: savupirttejä Karjalasta, Savosta ja Hämeestä, tupia Ahvenan-
19778: maalta ja Satakunnasta, saunoja, riihiä, aittoja ylisineen tai ilman
19779: niitä, pari taloryhmää, kirkkovenheitä, keinuja y. m." Kun tie-
19780: tää, minkä hävityksen alaisena kaikki vanha varsinkin kansa-
19781: tieteellisellä alalla jo vuosikymmeniä on ollut maassamme, niin
19782: ei kansatieteen harrastajilla ja puheenalaisen ulkomuseon ystä-
19783: villä saata olla muuta toivomusta kuin se, että tämä ohjelma tar-
19784: mokkaasti ja mitä pikimmin toteutettaisiin. Valtuuskunnalla ei
19785: kuitenkaan näytä olevan varsin suuria toiveita tämän ajatuksen
19786: toteuttamisesta. Se katsoo kyllä voivansa ostaa rakennuksia ja
19787: onpa se sanomalehdissä olleen uutisen mukaan saanut tänä ke-
19788: sänä lahjaksi savupirtin y. m. rakennuksia. Mutta niiden hoito
19789: ja hyöty käy mitättömäksi, jos ne jätetään paikalleen entisen
19790: omistajan hoidettavaksi, niinkuin sivulla 20 sanotaan tulleen tuon
19791: Maalahdelta ostetun karjakodan osaksi, ,kunnes museokysymys
19792: on kehittynyt lähemmäksi ratkaisuaan"        Valtuuskunta on kui-
19793: tenkin ehdottanut ulkomuseon perustamista Seurasaarelle ,nyt
19794: juuri alkavalla valtiopäiväkaudella", koska nim. sivulla 32 sa-
19795: notaan, ettei tähän katsoen ennen suostuntavaroista määrättyä
19796: määrärahaa saisi vähentää. Tämä pyyntö tuntuu kuitenkin liian
19797: vaatimattomalta, jotta ulkomuseo-ohjelman toteuttaminen kävisi
19798: mahdolliseksi. Sivulla 18 mainitaan Tukholman Skansenia meille
19799: aijotun ulkomuseon malliksi. Skansen on kyllä ollut toimessa jo
19800: toista kymmentä vuotta, mutta sen ylläpitämiseksi meneekin ny-
19801: kyään yli 8o,ooo kruunua vuodessa, josta summasta Tukholman
19802: kaupunki antaa 15,000. Vaikka meidän ulkomuseo ei milloinkaan
19803: tulisi Skansenin vertaiseksi, niin arvata sopii, että sen hoito jo
19804: alussa vaatii melkoisia summia, joita tuskin saadaan jo ennen
19805: toisiin tarkoituksiin määrätyn määrärahan säästöistä.
19806:      Ulkomuseo on laitos, jolla ei ole merkitystä yksistään vain
19807: tieteelle tai pelkkää huvia varten. Sillä on aivan erityinen teh-
19808:                                                            I03
19809: 1632                Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
19810: 
19811: 
19812:   tävänsä sivistyksen palveluksessa: se antaa mökkeineen, savu-
19813:   pirtteineen kuvan siitä, mitenkä ihminen on edistynyt viljelyksen
19814: . tiellä vuosisatojen kuluessa. Tähän katsoen minä rohkenisin toi-
19815:   vomuksena lausua, että Antellin valtuuskunta todellakin ryhtyisi
19816:   toteuttamaan ulkomuseo-ohjelmaa, koska se kerran, niinkuin tässä
19817:   kertomuksessa sivulla 18 sanotaan, katsoo semmoisen laitoksen
19818:   toimeensaamisen työalaansa kuuluvaksi. Samassa pyytäisin, että
19819:   asianomainen valiokunta ottaisi huomioon ulkomuseon perusta-
19820:   misesta aiheutuvat epäilemättä suuremmat menot kuin mitä val-
19821:   tuuskunnan kertomuksessa on edellytetty.
19822: 
19823:     Ed. Neovius, D.: Att sådana samlingar som de Antellska
19824: betraktas som viktiga bildningsmedel är ju allmänt bekant.
19825: Också hos oss ha på denna grund samlingarna hållits öppna för
19826: allmänheten vissa tider på dygnet, nämligen 12-3.        Nu äro
19827: emellertid de flesta medlemmar af samhället upptagna af arbe-
19828: te just denna tid på dagen. Jag ville 9ärför lämna tili utskottets
19829: beaktande, huruvida icke detsamma kunde uttala sig i den rikt-
19830: ning, att dessa samlingar också skulle hållas öppna någon tid på
19831: eftermiddagen eller en längre tid på hälgdagarna, så att de per-
19832: soner, som äro upptagna på förmiddagen, skulle blifva i tillfälle
19833: att besöka samlingarna.
19834: 
19835:     Ed. Nissinen: Tahtoisin mitä lämpimimmin kannattaa ed.
19836: Setälän ilmituomaa kantaa, siis tällaisen ulkomuseon perusta-
19837: mista ja sen perustamista hetimiten. Ulkomuseon merkitys on
19838: suuri varsinkin koulunuorisolle; se herättää kiintymystä isän-
19839: maahan ja halua tutustua siihen. Kuten ed. Setälä täällä mainitsi,
19840: on Ruotsissa kuuluisa Skansenin museo tässä kohden malliksi
19841: kelpaava laitos. Sen ylläpitämiseen antaa Tukholman kaupunki
19842: 15,000 kr. ehdolla, että kaikki Tukholman koululapset saavat
19843: siellä käydä ilmaiseksi. Eiköhän meillä valtio voisi antaa kan-
19844: natusta tällaiselle ulkomuseolle ja voisihan rahojen antamisen eh-
19845: tona olla esim. se, että valtion koululaiset saisivat käydä siellä
19846: ilmaiseksi.
19847:     Vielä yksi asia.       Kun eduskunta ryhtyy valitsemaan val-
19848: tuuskuntaa Antellin kokoelmia varten, valtuuskuntaa, joka
19849: vuodesta 1908 ottaa huolekseen Antellin kokoelmien hoi-
19850: don, niin       pyytäisin tässä saada huomauttaa, että sii-
19851: hen Valtuuskuntaan valittaisiin jäseniä tai jäsen myöskin toisesta
19852: sukupuolesta, siitä joka ei ennen ole ollut siinä edustettuna. Täl-
19853: laisten kokoelmien hoidossa ja esineiden hankinnassa voisi nai-
19854: sellakin olla tärkeä tehtävä. Nykyinen valtuuskunta onkin työs-
19855: sänsä käyttänyt naisapua. Jos kerran naisella: on kykyä näissä
19856: asioissa, niin on silloin luonnollista, että sellaisia henkilöitä tulisi
19857:                   Naisten taloudenhoito-opetuksesta.
19858: 
19859: 
19860: valtuuskunnan valita.     Kun katselee Antellin _kokoelmia, niin
19861: löytyy siellä paljon sellaista, joka kuuluu varsinaisesti naisten
19862: alaan. Luonnollista siis on, että naistenkin täytyy päästä näitä
19863: kokoelmia hoitamaan ja valvomaan.
19864: 
19865:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin mainittu
19866: kertomus valtiovarainvaliokuntaan, johonka asiassa pidetty
19867: keskustelu oli myötäseuraava.
19868: 
19869: 
19870: Naisten taloudenhoito-opetuksen järjestämisestä ja sen
19871: avustamisesta valtion varoilla.
19872:     Anomusvaliokunnan mietintö n:o 2 an. ehd. n:o 152 johdosta,
19873:     Keskustelu:
19874:     Ed. Gebhard, Hedvig: Kun nyt eduskunnan käsiteltävänä on
19875: ensi kertaa naisten tekemä anomus, niin on meidän naisten mie-
19876: luista panna merkille, että valiokunta yksimielisesti ehdottaa sen
19877: hyväksymistä. Harvat anomuksentekijät nähnevät v:aatimuksensa
19878: niin muuttumattomina valiokunnasta palaavan kuin nyt me. Ellei
19879: eduskunta asetu toiselle kannalle, niin ei meillä siis oikeastaan
19880: ole muuta tekemistä kuin niijata ja kiittää Suomen naisten puo-
19881: lesta.
19882:      Viime istunnosssa lausuttiin kmtenkin jotain, joka antaa mi-
19883: nulle aihetta huomauttamaan, etta tällä kysymyksellä on suurempi
19884: kantavuus kuin mitä moni kenties olettaa. Käsiteltäessä mietin-
19885: töä maanviljelyslyseosta kysyt l:räs puhuja, miksei kukaan ajattele
19886: maanviljelijäin vaimojen ja tyttärien, maamme vastaisten emän-
19887: tien kehitystä, heidän ty9llåän kun kuitenkin on niin suuri mer-
19888: kitys kokonaisuuden menestymiselle. Tänään hän saa vastauksen
19889: tähän kysymykseen. Juuri tämä anomus ajattelee heitä. Nai-
19890:  set on saatava kykeneviksi suorittamaan osuutensa kodin töissä
19891:  taloudenhoito-opetuksen kautta, joka, samalla kuin se on ylei-
19892: nen, myös on tarkoituksenmukainen ja tehokas, ja tämä opetus
19893: on ulotettava kaikkiin kansankerroksiin. Se on tämän anomuk-
19894:  sen tarkoitus. Yksi toimenpide tässä suhteessa olisi esim. laaja
19895:  koulukeittiöjärjestelmä kansakoulujemme yhteydessä        Kuinka
19896:  suuri merkitys tuommoiselle opetukselle muualla annetaan, osottaa
19897:  esim. Ruotsm valtiopäivien viimevuotinen päätös, jonka kautta
19898:  myönnettiin 6o,ooo kruunun vuotuinen määräraha koulukeitto-
19899:  opetukselle.
19900:      Mutta sanoin, että tällä anomuksella on suurempi kantavuus.
19901:  Se tarkoittaa enempää kuin varsinaisia kotiaskareita tavallisessa
19902:  merkityksessä, ruoanlaittoa, lasten hoitoa, ompelua, puhtaana-
19903:                     Istunto 24 p. syvskuuta 1907·
19904: -----------------
19905: pitoa j. m. s. Suoranaisten kotiaskareitten ja ammattityön vä-
19906: listä rajaa ei nimittäin aina ole helppo vetää. Etenkin on näin
19907: laita eräässä elinkeinossa ja erään kansaryhmän naisiin katsoen,
19908: nim. maanviljelyksen. Varsinkin pienviljelyksessä naisen työn
19909: raja siirtyy ison matkan kodin seinien ulkopuolelle.           Hänhän
19910: hoitaa elukat, lehmät, porsaat, kanat, hän pitää huolta maito-
19911: taloudesta ja hänen hoidossaan on puutarha. ' Sentähden: jotta
19912: pieniviljelys kannattaisi, jotta maanviljelyksen sivuelinkeinoja
19913: osattaisiin oikein käyttää hyväkseen, on yhtenä ehtona sekin,
19914: että kodin naispuolisilla jäsenillä, samoin kuin miespuolisillakin
19915: on taitoa ja kykyä toimittaa osansa työssä. Pienviljelyksen lu-
19916: vatussa maassa, Tanskassa, kuuluu yhä useampiä ääniä, jotka
19917: sanovat, että menestys suureksi osaksi riippuu pienviljelijäin vai-
19918: mojen tiedoista ja kykeneväisyydestä. Ja muutamassa suuressa
19919: neuvottelukokouksessa, joka Tukholmassa viime keväänä käsit-
19920: teli kysymystä pieniviljelyksen edistämisestä, samaten eräs koke-
19921: neimpia pieniviljelijöitä lausui, että nykyisin naisten kasvatus
19922: hänen työosuuttansa varten on tärkein kohta pieniviljelijäin ope-
19923: tuksessa. Näissä molemmissa maissa sanotaan myös, että jaet-
19924: taessa palkintoja pieniviljelyksestä harvoin annetaan korkeampia
19925: palkintoja, missä palkintolautakunta ei olisi voinut havaita vai-
19926: mon apua hoitoon kokonaisuudessaan. Se taloudenhoito-opetus,
19927: josta tämä mietintö puhuu, on meillä sen vuoksi saatava suurten
19928: kansanryhmäin hyväksi, on saatava ulottumaan niin laajalle, että
19929: se täyttää myös sellaisia tarpeita, joihin nyt olen viitannut.. Muut
19930: maat alkavat jo toteuttaa tätä ajatusta. Meidänkin on nyt saatta-
19931: minen hapuilevat kokeilumme säännölliseksi järjestelmäksi.
19932:      Mitenkä sitte tuollainen uudenaikainen emäntäkoulu on jär-
19933: jestettävä, tuottaakseen parhaat hedelmät? Tämä asia, samaten
19934: kuin moni muukin tehtävä, johon en nyt tahdo puuttua, on sen
19935: komitean selvitettävä, jota mietinnön toinen ponsi ehdottaa. On
19936: tosin tuotu esiin epäilyksiä, tokkohan komitea naisten talouden-
19937: hoito-opetuksen järjestämistä varten ollenkaan on ta.rpeellinen.
19938: Itse anomuksessa esitetään kuitenkin riittävästi. esimerkkiä siitä,
19939: minkälainen säännöttömyys ja kirjavuus nykyisin vallitsee meillä
19940: juuri tässä suhteessa, niin että kysymyksen vakava selvitys on
19941: täysin perusteltu vaatimus. Jos me kerran tunnustamme, että
19942: naisten taloudenhoito-opetuksella on suuri merkitys kansallemme,
19943: ei sen järjestämistä siis myöskään ole jätettävä yksityisten käsiin.
19944: Kun on ollut kysymys puutarhakoulujemme, karjanhoitokoulu-
19945: jemme, meijerikoulujemme ja maanviljelyskoulujemme uudestaan
19946: järjestämisestä, niin on pidetty kylläkin tarpeellisena, että se teh-
19947: dään asiantuntevan komitean avulla, joka saattaa perusteellisesti
19948: tutkia ja pohtia asiata. Ja kun on kysymys kotiteollisuuden vir-
19949: kistyttämisestä, on tarkoitusta varten asetetun komitean mielestä
19950:                   Naisteu taloudenhoito-opetuksesta.             1635
19951: 
19952: 
19953: välttämätöntä, että kotiteollisuusopetus, siis taasen opetus, Jarjes-
19954: tetään säännöllisellä, järkiperäisellä tavalla. Eiköhän sitte nii-
19955: den naisten ammattiopetuksella, joiden on hoitaminen maamme
19956: koteja, ole aivan yhtä suuri merkitys meidän yhteiskunnallemme?
19957:     Pyydän saada ehdottaa, että mietintö muuttumattomana hy-
19958: väksyttäisiin.
19959: 
19960:      Ed. Gripenberg: Minä pyydän saada lämpimästi kannattaa
19961: esillä olevaa mietintöä, ja lausun toivomukseni, että siinä ehdo-
19962: tettu komitea pian asetettaisiin. Toivon myös, että tämä komitea
19963: ottaisi harkitakseen ei ainoastaan kiinteäin talouskoulujen opetus-
19964: suunnitelmaa, vaan myös kiertäväin talouskoulujen järjestelmää,
19965: sillä meidän harvaan asutussa maassamme tulee juuri tämänkal-
19966: taisella opetuksella olemaan suuri merkitys maamme naisten
19967: enemmistölle, joilla ei ole varoja tai tilaisuutta käydä varsinaisissa
19968: talouskouluissa. Tähän kokemukseen on tullut Suomen Nais-
19969: yhdistys, joka jo viisitoista vuotta on toimittanut kiertäviä talous-
19970: kursseja kansalaisille. Sitä todistaa myös se seikka, että Ruot-
19971: sissa Bohuslänin ja Norrlannin talousseurat jo useita vuosia Juuri
19972:  Suomen Naisyhdistyksen kiertävien kurssien ohjelman mukaan,
19973: joka on heidän tiedokseen tullut, ovat toimeenpanneet tällaisia
19974: kursseja, joitten luku yhä kasvaa. Irlannissa on hallitus suurella
19975: innolla toimeenpannut kiertäviä talouskursseja. On nim. katsottu,
19976: että juuri sillä tavalla voidaan kaikkien paraiten opettaa varatta-
19977: mille naisille taloudenhoitoa. Mutta näissä maissa on huomattu,
19978: että, jotta tällaiset kurssit voisivat työskennellä menestyksellä,
19979: käytännöllisesti, täytyy niillä olla tarkkaan määrätty ohjelma.
19980:  Muuten voipi tapahtua, että opettajatar, ellei hänellä ole sellaista
19981: vahvistettua ohjelmaa, voi joutua kiusaukseen kurssien kautta
19982: opettaa kaikenlaisia turhia ruokalajeja köyhille perheenemännille.
19983:      Lopuksi lausun myös toivomuksen, että se riittävä valtio-
19984: apu, jota mietintö puoltaa sellaisille talouskouluille, jotka ovat
19985: tarkoitusperäisesti järjestetyt, mitä pikemmin annettaisiin maam-
19986: me kahdelle suurimmalle talouskoululle: Helsingin kasvatusopilli-
19987:  selle keittokoululle ja Tampereen talouskoululle, joista edellinen
19988: on ainoa, joka valmistaa talouskoulunopettajattaria koko maata
19989: varten. Pyydän vielä lämpimästi saada kannattaa mietintöä.
19990: 
19991:     Ed. Kanervo: Pyydän myöskin kannattaa tätä anomusta
19992: varsinkin koska siinä puolletaan opetusta myöskin köyhälistön
19993: naisille. Jokaiselle tiettyä on, miten suuresta arvosta olisi talou-
19994: denhoidon opetus köyhälistön naisille, tiedämme, miten epäter-
19995: veellistä ruokaa he laittavat lapsilleen ja perheilleen. Tämä on
19996: suuri vaara koko kansalle, ja koska siihen kohtaan on mietin-
19997:                     Istunto 20 p. syyskuuta 1907.
19998: 
19999: 
20000: nössä huomiota pantu, tahdon sitä erityisesti sen johdosta kan-
20001: nattaa.
20002:     Tiedämme, että niinkauvan kuin köyhälistön naiset eivät ym-
20003: märrä antaa tarpeellista merkitystä hyvälle ja terveelliselle· ra-
20004: vinnolle, eivät he myöskään pane suurempaa arvoa vaatimuksille,
20005: että saisivat varoja, mistä laittaa parempaa ruokaa.. Vasta sit-
20006: ten kun he käsittävät sen merkityksen, joka hyvällä taloudenhoi-
20007: dolla ja hyvällä ruualla on ihmisen henkiselle ja ruumiilliselle
20008: hyvinvoinoille; silloin vasta osaavat he panna suurempaa painoa
20009: työpalkkansa kohottamiselle, sekä miestensä palkankorotusvaati-
20010: muksillekin.
20011: 
20012:    Ed. Soininen: Minäkin pyydän saada kannattaa mietinnön
20013: hyväksymistä sellaisenaan.
20014:     Kun tämä tärkeä asia nyt on puheena, niin lienee syytä huo-
20015: mauttaa, että kansakouluilla ja seminaareilla asian luonnon mu-
20016: kaan epäilemättä olisi oleva tärkeä sija siinä suunnitelmassa,
20017: jonka ehdotettu komitea todennäköisesti on tekevä kotitalousope-
20018: tuksen järjestämiseksi koko maassit.        Onhan ulkomailla kaik-
20019: kialla kansakoulu yksi tärkeimpiä välikappaleita hyvän talouden-
20020: pidon taidon levittämiseksi kansan keskuuteen.         Meilläkin on
20021: tässä asiassa jo tehty jonkunlainen alote. Sillä Koulutoimen Yli-
20022: hallitus on kysynyt naisseminaareilta, eikö niista tuleville kan-
20023: sakouluopettajattarille voitaisi antaa opetusta kotitaloudessa, jotta
20024: he sitten vuorostansa kansakoulujen kautta sitä taitoa levittäisi-
20025: vät kansaan. Jos ei meillä tätä nykyä ole mitään vielä siinä suh-
20026: teessa saatu aikaan, ei syy siihen ole hyvän tahdon puute eikä
20027: se, ettei olisi kylliksi asian tärkeyttä tajuttu, vaan käytännöllisiä
20028: hankaluuksia on hyvin paljon. Muuten asian käsittely tätä tietä
20029: ei vielä olekaan loppuun suoritettu.
20030:     Pitäisin sen vuoksi suotavana, että kun tämä komitea asete-
20031: taan ja se rupeaa asiaa pohtimaan, myöskin tämä puoli asiasta
20032: saisi sen suunnitelmassa ansaitun huomion ja sijansa.
20033: 
20034:     Ed. Schybergson: Rouva Gebhardin lausunnon johdosta pyy-
20035: täisin saada sanoa, ettei naisten ensinkään tarvitse niiata ja kiit-
20036: tää, ainakaan ei tällä kertaa. Olisihan päinvastoin meillä mie-
20037: hillä syytä kiittäa naisia siitä, että tällainen hyvä ehdotus on ilmes-
20038: tynyt.     Mutta ylipäätänsä, kun me nyt olemme täällä kaikki
20039: valtiopäiväjärjestyksen mukaan ,valtiopäivämiehiä", sekä miehet
20040: että naiset, niin voisimme kenties jättää nämät erityiset miesten
20041: ja naisten keskinäiset kumartamiset.
20042: 
20043:     Ed. Setälä: Tämän anomusmietinnön toinen ponsi on suoma-
20044: laisessa muodossaan jonkun verran epäselvä tai ainakin kankea.
20045:                   Naisten taloudenhoito-opetuksesta.
20046: 
20047: 
20048: Olen tahtonut mainita tämän varatakseni itselleni toimitusvalio-
20049: kunnassa sitä suuremmalla perustuksella tilaisuuden ehdottaa sii-
20050: hen muodollista muutosta.
20051: 
20052:     Ed. Kares: Minäkin hyväksyn kyllä mietinnön ja ponnet
20053: sellaisinaan, vaikkakin täytyy sanoa, että olisin toivonut, että
20054: tässä mietinnössä olisi ainakin jossain määrin noudatettu sitä,
20055: mitä anomuksessa oli, niin sanoakseni, viittaavasti noudatettu.
20056: Anomuksessa oli, näet, jossain määrin koeteltu luokitella niitä
20057: erilaisia talouskoulumuotoj a, mitä meillä nykyään on käytännössä.
20058: Tämä puoli on jäänyt kokonaan mietinnön perusteluista pois,
20059: mainitsematta. Minä uskon, että se olisi tärkeää varsinkin siihen
20060: komiteaan nähden, joka tätä asiaa asetetaan pohtimaan. Tässä
20061: on komiteaan nähden viitattu vaan, että siihen täytyy kuulua joku
20062: työväen luokasta, ja se on erittäin hyvä toivomus, mutta kyllä
20063: kai siihen täytyy lausua sekin toivomus, että siihen pannaan hen-
20064: kilöitä, jotka tuntevat niitä eri koulumuotoja, jotka ovat olemassa.
20065: Jos komitea ilman tällaista asiantuntemusta asetetaan, niin teh-
20066: dään koulumuotoja, jotka eivät sovi kaikkiin oloihin. Minä huo-
20067: mautan, että esim. kansanopiston emäntäkoulu toimii siksi paljon
20068: erilaisissa oloissa, että tarvitaan tällaisia asiantuntijoita. Samoin
20069: kiertäväin koulujen opettaja toimii aivan toisissa oloissa. Tä-
20070: män kaikki olisi pitänyt ottaa hlfomioon, ja sen vuoksi olisi pitä-
20071: nyt mietinnön perusteluissa olla huomautus tästä eri koulumuoto-
20072: jen olemassa olosta ja että nämät erilaiset koulut on kysymyksessä
20073: olevassa komiteassa edustettavat. Tämän kaiken pitäisi komitean
20074: saada huomioonsa, jos mielitään tehdä siitä sellainen, että se vas-
20075: taa tarkoitustaan.
20076: 
20077:      Ed. Käkikoski: Pyysin puheenvuoroa ed. Kareksen lausun-
20078: non johdosta. Valiokunta on laatiessaan tätä mietintöä noudat-
20079: tanut työjärjestyksessä lausuttua toivomusta, että mietinnöt olisi-
20080: vat niin lyhyitä kuin mahdollista. Ja siihen nähden, että anomus-
20081: ehdotus oli niin laaja, oltiin sitä mieltä, että mietinnön ei tar-
20082: vitsisi olla tämän laajempi. Olemme käsittäneet asian niin, että
20083: anomusehdotus ja mietintö ovat yhdessä luettavat, ja mitä mie-
20084: tinnöstä puuttuu, se mielestämme on anomusehdotuksessa ohjeena
20085: sille komitealle, joka tulee asetettavaksi. Juuri siitä syystä, ettei
20086: eduskunnalla olekaan tarkoituksena laatia mitään yksityiskoh-
20087: taista ohjelmaa talouskouluopetusta varten, vaan että ohjelman
20088: laatiminen on komitean tehtävä, on valiokunta katsonut olevansa
20089: velvollinen laatimaan mietinnön näin suppeaksi. Muuten on kyllä
20090: erinomaisen hyvä, että täällä eduskunnassa lausutaan toivomuksia
20091: ja ohjeita sille komitealle, joka vastaisuudessa tulee tämän tär-
20092: keän tehtävän suorittamaan meidän maassamme. - Tämän tahdon
20093:                     Istunto 20 p. syyskuuta 1907·
20094: 
20095: vaan saada lausutuksi ed. Kareksen lausunnon johdosta, puolus-
20096: tukseksi mietinnölle.
20097: 
20098:    Päätös:
20099:    Mietintö hyväksyttiin.
20100: 
20101:     Puhemiesneuvoston ehdotus työsuunnitelmaksi täysi-is-
20102: tuntoja ja valiokuntia varten nykyisillä valtiopäivillä.
20103:     Alkulause hyväksyttiin keskustelutta ja samoin järjestänsä eri
20104: valiokuntia koskevat kohdat, kunnes
20105: 
20106:    maatalousvaliokuntaa koskevaa kohtaa esitettäessä
20107: 
20108:    käytti puheenvuoroa:
20109:     Ed. Vuorimaa: Kun silmäilee maatalousvaliokunnan työsuun-
20110: nitelmaa, niin kääntyy huomio heti siihen, että se on tavattomasti
20111: supistettu. Ja kuitenkin on tälle valiokunnalle lähetetty nykyi-
20112: sessä eduskunnassa olevat kaikkein tärkeimmät anomusehdotukset
20113: ja asiat, joilla on niin suuri kan.tavuus ettei sellaista ole millään
20114: muilla asioilla tätä nykyä. Olen sentähden kysynyt eräältä valio-
20115: kunnan jäseneltä tämän asian laitaa ja hän on ilmoittanut, että
20116: paitsi keisarillisia esityksiä ja välikysymyksiä, torppariasia tai
20117: maanvuokralaki on niin laaja, että tuskin paljon muuta työtä
20118: tästä valiokunnasta enää voi lähteä. Ja kuitenkin on sinne lähe-
20119: tetty m. m. niin tärkeä asia kuin luottolaitos meidän maanviljeli-
20120: jöillemme. Me tiedämme, kuinka suunnattomasti meidän pientilal-
20121: lisemme ja tavalliset talonpoikaistalot ovat velkaantuneet ja nään-
20122: tyneet epäedullisten ja epävarmojen velkojen alla. He ovat kauan
20123: odottaneet luottolaitoksen järjestämistä, joka helpottaisi heitä
20124: nykyisenä murronaikana maanviljelyksen alalla, niin että he voi-
20125: sivat kääntyä uusiin viljelystapoihin ja sentähden myöskin seu-
20126: rata taloudellisesti ja henkisesti mukana yleisessä kehityksessä.
20127: Tämän asian järjestämistä he kiihkeästi odottavat ja se onkin
20128: maallemme erinomaisen suuri arvoinen, sillä maan ja yhteiskun-
20129: nan hyvinvointi riippuu juuri siitä, että maataviljelevä kansa voi
20130: seurata edistymisen askeleita.
20131:      Jos nyt olisi niin, ettei maatalousvaliokunta voisi ottaa tätä
20132: asiaa käsiteltäväkseen, niin tulisi siitä vahinko meidän maanvil-
20133: jelijöillemme. On kyllä sanottu, ettei maailma vielä lopu ensi
20134: vuonna, että ensi vuonna voitaisiin uudestaan ottaa tämä asia
20135: esille. Mutta pyydän huomauttaa, että tätä asiaa on jo niin kauan
20136:                   Työsuunnitelma valiokuntia varten.
20137: 
20138: 
20139: odotettu, että jokainen viivytys herättää maanviljelijöissä epä-
20140: toivon tunnetta ja viivyttää myöskin heidän taloudellisen asemansa
20141: parantamista.
20142:        Sitten on toinen suuri asia, joka myöskään varmaan tämän
20143: nykyisen työsuunnitelman mukaan ei voi tulla esille, jollei eri-
20144: tyisiin toimiin ryhdytä, ja se on tilattoman väestön maanhankinta-
20145: asia. Hekin ovat vuosikymmeniä odottaneet parannusta ase-
20146: maansa. Huomautan vaan siitä tosiasiasta, että jo IO vuotta
20147: sitten entisessä eduskunassa tehtiin esitys heidän tilansa paran-
20148: tamiseksi ja silloinkin se hylättiin. Jos se nyt taas ajan puutteen
20149: tähden lykättäisiin, niin olisi se omansa herättämään sellaista
20150: luuloa suuressa osassa kansaamme, että nykyinenkään eduskunta
20151: ei tahdo tarmokkaasti ryhtyä heidän taloudellisen asemansa pa-
20152: rantamiseen. Tässä asiassa, jos missään, pitää paikkansa tuo
20153: vanha roomalaisten sananparsi ,periculum in mora".
20154:     Näitten tärkeitten asiain tähden, jotka niin likeisesti kos-
20155: kevat juuri maalaiskansan elämää, pyytäisin ehdottaa, että koska
20156: maatalousvaliokunta ei voi niin monta tärkeäa ehdotusta saada
20157: päätetyksi, eduskunta ryhtyisi jakamaan maatalousvaliokunnan
20158: kahtia. Olen kyllä kuullut jonkun sanovan, ettei löytyisi kylliksi
20159: sopivia jäseniä kahtiajakoon, mutta minä luulen, että asianlaita
20160: ei ole semmoinen. Muissa valiokunnissa löytyy jäseniä, jotka
20161: ymmärtävät ja ovat perehtyneet maatalousasioihin ja joita voi-
20162: daan asettaa lisäksi kahtia jakaantuneeseen valiokuntaan. Löy-
20163: tyy esim. pankkivaliokunta, jolla on sangen vähän työtä, ja jossa
20164: on useita jäseniä, perehtyneitä maatalousasioihin. Myöskin löytyy
20165: muita jäseniä, jotka eivät vielä ole missään valiokunnassa ja voivat
20166: tulla kysymykseen. Tämä asia on niin suuresta merkityksestä
20167: meidän maataviljelevälle väestöllemme, että toivon eduskunnan
20168: päättävän jakaa maatalousvaliokunnan kahtia.
20169: 
20170:      Ed. Paasikivi: Ed. Vuorimaan lausunnon johdosta pyydän
20171: ensiksikin huomauttaa, että maatalousvaliokunnan työsuunnitel-
20172: man loppulauseessa nimenomaan sanotaan, että ,valiokunta ei
20173: ole voinut tällä kertaa tehdä pitemmälle työsuunnitelmaa". Asia on
20174: nimittäin sellainen, että ne kysymykset, jotka valiokunnassamme
20175: ovat käsittelyn alaisina, etupäässä maanvuokra-asia, josta arm.
20176: esitys tulee pian eduskunnalle annettavaksi ja josta on tehty kaksi
20177: esitysehdotusta eduskunnassa, ovat niin laajatöisiä ja niin vai-
20178: keasti ratkaistavia, ettei, ennenkuin on päästy edes niitten toisen
20179: lukemisen puoliväliin, voida sanoa, mitä valiokunnassa ehditään,
20180: mitä ei ehditä. Sitä paitsi on meillä kaksi arm. esitystä sekä li-
20181: säksi tuo laajaperäinen välikysely Laukon asiassa, joka myös on
20182: ottanut valiokunnan aikaa. - Valiokunta on katsonut, että maan-
20183: vuokralakikysymyksen loppuun saattaminen näillä valtiopäivillä
20184:                     Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
20185:          -----------                        -------------------
20186: on nykyään aivan ensimäisten tehtävien joukkoon asetettava. Ja
20187: tämä laajaperäinen työ on ehtinyt vasta puoliväliin valiokunnassa.
20188:     Mitä sitte tulee kysymykseen maan hankkimisesta tilattomalle
20189: väestölle, niin siitä on tosin anomusehdotuksia tehty useitakin,
20190: jotka ovat valiokuntaan lähetetyt, mutta täällä eduskunnassa on
20191: ilmoitettu ja sitä paitsi on muutenkin tunnettua, että hallitus tu-
20192: lee siitä asiasta antamaan esityksen, ellei näille valtiopäiville, niin
20193: ainakin tuleville, ja se asia tulee silloin kuitenkin uudestaan kä-
20194: sittelyn alaiseksi. Senvuoksi ei valiokunta ole katsonut, ennen-
20195: kuin ainakin maanvuokralaista ollaan selvillä, olevan syytä ot-
20196: taa sitä asiaa esille, koska sen käsittelyä ei sillä voitaisi yhtään
20197: jouduttaa.
20198:      Kysymys valtion lainausliikkeen järjestämisestä, johonka ed.
20199: Vuorimaa viittasi, on kyllä tärkeä, mutta huomattava, kuiten-
20200: kin on, että uudet valtiopäivät kokoontuvat ensi helmikuussa,
20201: eikä tässä siis ole kysymyksessä kuin parin kolmen kuukauden
20202: aika. Se ,periculum in mora", se viivästymisen vaara, mikä
20203: näiksi pariksi kolmeksi kuukaudeksi lykkäämisestä syntyisi, ei
20204: olisi niin aivan suuri. On kyllä luultavaa, että valiokunta vuok-
20205: ralain, arm. esitysten ja Laukon interpellatsioonin ynnä maanvil-
20206: jelyslyseoa koskevan asian lisäksi, jotka jo ovat olleet esillä, eh-
20207: tii käsitellä ehkä vielä pari muutakin ja mahdollisesti juuri
20208: maanviljelysluotto-oloja koskevan kysymyksen. Luotto-oloja kos-
20209: keva kysymys on anomuksena esitetty ja käsitellään siis anomuk-
20210: sena. Senvuoksi sen käsittely eduskunnassa on paljoa yksinker-
20211: taisempi kuin lakikysymysten, ja mahdollisesti se ehditään edus-
20212: kunnassa vielä käsitellä. Sitä vastoin epäilen, tokko valiokun-
20213: nalla on tilaisuus ottaa esille myöskin maan hankkimista tilatto-
20214: malle väestölle koskevia kysymyksiä, ellei arm. esitystä jo näille
20215: valtiopäiville anneta, mikä on epätietoista.
20216:      Ed. Vuorimaa myös viittasi siihen, että valiokunnan tulisi
20217: jakaautua osastoihin. Asianlaita on, mikäli minä ymmarran,
20218: kumminkin sellainen, että tuskinpa juuri ketään maatalousvalio-
20219: kunnan nykyisistä jäsenistä taikka ainakin hyvin harva voisi erota
20220: vuokralain käsittelystä. Jos siinä kohdin tahdotaan jotakin muuta
20221: käsittelytapaa, niin silloin minusta olisi välttämätöntä valita val-
20222: lan uusi valiokunta tilattoman väestön maanhankkimiskysymystä
20223: käsittelemään. Kuitenkin epäilen, voitaisiinko asiata silläkään
20224: tavalla jouduttaa. Ja kun uudet valtiopäivät helmikuussa ko-
20225: koontuvat, niin tässä ei nyt kuitenkaan ole niin hengenhä.tää,
20226: eikä tämä maailma kahden tai kolmen kuukauden kuluessa mene
20227: nurin, vaikkapa jonkun asian käsittely lykkäytyisikin. Sitä vas-
20228: toin jos vuokralain käsittely nyt lykkääntyy näiltä valtiopäiviltä
20229: tuleville valtiopäiville, niin se tulee olemaan hyvin suurena esteenä
20230: muitten maalaisasioitten käsittelylle.        Senvuoksi valiokunnan
20231:                  Työsuunnitelma valiokuntia varten.
20232: 
20233: 
20234: mielestä on koetettava, mikäli suinkin on mahdollista, saattaa
20235: vuokralakiasia päätökseen näillä valtiopäivillä ja tulevilla valtio-
20236: päivillä maanhankkimiskysymys tilattomalle väestölle ynnä mitä
20237: siihen kuuluu.
20238: 
20239:       Ed. Castren: Edellisen arvois!n puhujan lausunnon jälkeen
20240: minulla puolestani ei enään ole paljoa sanottavaa eikä lisättävää.
20241: Pyydän täydellisesti saada yhtyä niihin näkökohtiin, joita maa-
20242: talousvaliokunnan puheenjohtaja, ed. Paasikivi, on esille tuonut.
20243: Tahdon kumminkin lisätä vielä muutaman sanan.
20244:      Maatalousvaliokunta on katsonut, että uuden maanvuokralain
20245: aikaansaaminen, joka käsittäisi eri maanvuokralajeja, on kaikista
20246: tärkein asia, mikä valiokuntaan on lähetetty. Jos missään on
20247: olemassa ,periculum in mora", kuten ed. Vuorimaa sanoi, niin
20248: tässä asiassa. Senpätähden ei maatalousvaliokunta ole säästänyt
20249: vaivojaan eikä aikaansa tämän asian käsittelemiseen eikä tule sitä
20250: vastedeskään säästämään, vaan kiiruhtamaan sen käsittelyä mi-
20251: käli suinkin mahdollista. Ne asiat, jotka ed. Vuorimaa täällä
20252: mainitsi, nim. luottolaitosten aikaansaaminen meidän pientilallisia
20253: varten ja maanhankinta tilattomalle maalaisväestölle, ovat kieltä-
20254: mättä kaikkein tärkeimpiä parannuskysymyksiä, jotka ovat päi-
20255: väjärjestyksessä meidän maassamme. Mutta kuten ed. Paasikivi
20256:  jo täällä on huomauttanut, ei tulene mahdottomaksi maatalousva-
20257: liokunnalle käsitellä ainakin edellistä kysymystä, joka, kuten
20258:  vastamainittu edustaja ilmoitti, anomuksen muodossa on saapu-
20259:  nut valiokuntaan. Mitä taasen jälkimmäiseen kysymykseen tu-
20260: lee, niin se käsittää ensiksikin kysymyksen maanhankinnasta tilat-
20261: tomalle maalaisväestölle ostamalla yksityisten omistuksessa olevia
20262:  tiloja ja alueita sekä toiseksi kysymyksen kruununmaitten asus-
20263:  tamisesta. Nämät molemmat maanhankintakysymykset ovat par-
20264:  aikaa hallituksessa käsiteltävinä ja tulee kaikkein viimeistään ensi
20265:  valtiopäivillä annettavaksi esitys molemmista asioista. Mahdol-
20266:  lista voisi olla, kuten olen saanut kuulla, että jompikumpi näistä
20267:  asioista jo näille valtiopäiville jätettäisiin esityksen muodossa.
20268:  Tämä kumminkin on vielä epätietoista.
20269:      Jos maatalousvaliokunta nyt jakaantuisi kahteen osastoon,
20270:  niin riistettäisiin siltä pois puolet kaikitsa niistä tärkeistä voi-
20271:  mista, jotka ehdottomasti tarvitaan maanvuokralain käsittelemistä
20272:  varten. Tällainen toimenpide ei olisi viisas; se olisi myöskin en-
20273:  nenaikainen. Vasta silloin, kun nähdään, mitä kaikkia kysymyk-
20274:   siä maatalousvaliokunta ehtii näillä valtiopäivillä loppuun käsi-
20275:  tellä, vasta silloin, kun on saavutettu varmuus tässä kohden, voi
20276:  mahdollisesti kysymys maatalousvaliokunnan jakamisesta tulla
20277:  esille.
20278:       Minä puolestani siis asetun, kuten edellinen arvoisa puhuja-
20279:                     Istunto 24 p. syyskuuta I907·
20280: 
20281: kin, sille kannalle, että ed. Vuorimaan ehdottarua toimenpide
20282: maatalousvaliokunnan jakamisesta kahtia on edellämainituista
20283: syistä vielä ennenaikainen.
20284: 
20285:      Ed. Tulikoura: Ne kysymykset, jotka, kuten ed. Vuorimaa
20286: mainitsi, ovat minunkin m~lestäni maalaisille, pientilallisille ja
20287: tilattomalle väestölle, kiireimmät kysymykset, joitten toteutta-
20288:  mista tältä eduskunnalta odotetaan. Tos näitten toteuttaminen
20289: :yhä lykättäisiin ajasta toiseen, niin lun"llakseni maalaisväestö kä-
20290:  visi siitä hvvin rauhattomaksi. Kannatan senvuoksi ed. Vuori-
20291: maan ehdotusta maatalousvaliokunnan kahtia jakamisesta, jos se
20292: vaan suinkin lisävoimien hankkimiseen nähden on mahdollista.
20293: 
20294:       Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi hyväksyttiin maa-
20295: talousvaliokuntaa koskeva kohta ja esitti puhemies eduskunnan vas-
20296: tattavaksi ed. Vuorimaan ehdotukseen nähden seuraavan äänes-
20297: tysesityksen:
20298:      Ken hyväksyy ed. Vuorimaan tekemän ehdotuksen, vastaa
20299: jaa; jos ei voittaa, on se hyljätty.
20300: 
20301:     Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten ed. Vuorimaan
20302: tekemä ehdotus oli hyljätty.
20303:       Työväenasiainvaliokuntaa koskeva kohta hyväksyttiin keskus-
20304: telutta, joten koko työsuunnitelmaehdotus oli hyväksytty.
20305: 
20306:      Tarkoituksenmukaisen huoneuston hankkimisesta
20307: ~duskunnalle.
20308:    Esitettiin valtiovarainvaliokunnan yllä mainittua asiaa kos-
20309: keva mietintö n :o 3·
20310:     Keskustelu :
20311:     Ed. Huoponen: Schiller laulaa kellolaulussaan:
20312:                  ,Se ompi lahja ihmiselle,
20313:                  Ett' ensin miettii mielessään
20314:                  Ja mittaa järjen mittehellä
20315:                  Mink' aikoo tehdä työllähän".
20316:     Tämä runoilijan kehotus olisi mielestäni varteen otettava, kun
20317: eduskuntahuoneen rakentamisasiaa käsitellään.      Jokaisen edus-
20318: kunnan jäsenen tulisi ensin miettiä mielessään ja sitten mitata
20319: järjen mittehellä että tärkeä kysymys saisi onnellisimman ratkai-
20320: sun. Jos säätyeduskunta aikanaan Säätytalon rakentamiskysy-
20321: mystä käsitellessään olisi tulevaisuuden kasvavia vaatimuksia sil-
20322:           Tarkoituksenmukaisesta hhoneustosta eduskunnalle.     1643
20323: 
20324: 
20325: mällä pitänyt, tämä nyt käsiteltävänä oleva rakennusasia ei olisi
20326: päiväjärjestyksessä. Kuten tietty joutui silloin, kun Säätytalon
20327: rakentamisesta päätettiin, kaksi säätyä kahta vastaan ja yhteen-
20328: sovituksessa valiokunnan enemmistö kannatti talon rakentamista
20329: nykyiselle. paikalle, vähemmistö vastalauseessaan ehdotti Sääty-
20330: talon rakentamista Observatoorion mäelle. Paitsi istuntohuonetta
20331: kolmea säätyä varten kuului ehdotukseen myöskin suuri juhla-
20332: sali kaikkien säätyjen yhteisistuntoja varten. Tämmöinen tilava
20333: kokoushuone täyttäisi nyt oivallisesti nykyisen kamarin vaatimuk-
20334: set. Mutta silloin soivat yhtä kauniisti säästäväisyyden sävelet
20335: kuin nykyään, samoin senaatin ja ennen kaikkea Ritarihuoneen
20336: läheisyyden tarpeellisuus olivat ne ihmeelliset vaikutuskeinot,
20337: joilla asia ratkaistiin tunnettuun tapaan. Hauskuuden vuoksi so-
20338: pinee tämän ohella sivumennen mainita, että silloisen porvaris-
20339: säädyn jäsenten kesken miehestä mieheen kerrottiin, että porva-
20340: rissääty ei voi suostua talon rakentamiseen Observatoorionmäelle
20341: sentähden o:ttä erään säädyn jäsenen, Rönnbäckin, olisi vaikea,
20342: miltei mahdoton niin korkealle kiivetä. Erinomainen vaikutin!
20343: Mutta leikki sikseen. Päätös ja tulos siitä on tunnettu. Samoja
20344: painostuksia, joita silloin käytettiin, käyttää nyt vastalauseen
20345: kirjoittaja vaikuttaakseen, että eduskunta, ilman perinpohjaisem-
20346: paa selvittelyä, päättäisi lisärakennusten rakentamisesta Sääty-
20347: talolle. Valiokunta on mietinnössään jo kumonnut ne syyt, joi-
20348: hin vastalauseessa kajotaan. Muutaman kuukauden lykkäys asian
20349: perinpohjaista selvittelyä varten, kuten valiokunta ehdottaa, on
20350: niin luonnollinen ja oikeaan osattu ettei siihen ole aihetta sen
20351: enempää kajota. Samoin ne kuvitellut vaikeudet, joita muka
20352: matkan etäisyys vaikuttaisi, jos eduskunta päättäisi talonsa ra-
20353: kennuttaa jonnekin muuanne, ei niin pienessä kaupungissa kuin
20354: Helsinki vielä on, merkitse mitään. Muutaman minuutin hukka
20355: jonkun asiakirjan kuljettamiseen on tuskin sanomisen arvoinen.
20356: Vielä arvelee vastalauseenkirjoittaja että sanotun rakennuksen
20357: läheisyys ja siitä aiheutuva läheinen vuorovaikutus olisi myös
20358: huomioon otettava. Minä puolestani arvelen, että keskinäinen
20359: vuorovaikutus kansaneduskunnan ja hallituksen kesken ei suin-
20360: kaan riipu mainittujen rakennuksien läheisyydestä eikä niiden
20361: etäisyydestä. Kylläkai se on henkinen aatepiiri sekä yhteiskunta-
20362: ja valtiotaloudellinen käsitys, joka yhdistää tai vieroittaa eikä
20363: suinkaan se seikka että joku rakennus on muutamia satoja metriä
20364: kauempana tai lähempänä.
20365:     Mitä rahalliseen puoleen tulee, on se tietysti aina otettava va-
20366: kavan harkinnan alaiseksi. Huomioon ottamalla Säätytalon ny-
20367: kyisen arvon ja sen lisäksi parin miljoonan rahanmäärän korjauk-
20368: siin, jos sekään riittää, karttuu siitä yhteensä jo niin sievoinen
20369: summa että sillä määrällä pitäisi saada aivan uusi ja täysin tar-
20370:                     Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
20371: 
20372: 
20373: koitustaan vastaava rakennus. Säästäväisyyden sävel s01p1 vas-
20374: talauseessa ja kenties sitä illan kuluessa koko lailla helkytellään.
20375: Se kuuluu niin kauniilta, kansanomaiselta. Mitähän jos kiinnit-
20376: täisimme huomiotamme siihen seikkaan, että esim. Suomen rauta-
20377: tiellä rakennetaan asemarakennuksia, jotka nielevät muine mu-
20378: kavuuslaitoksineen lähemmäs ro miljoonaa, vaikka rautateiden
20379: kannattavaisuus menee vuosi vuodelta huimaavaa vauhtia alas-
20380: päin, mutta siitä ei ole suuriakaan sanottavaa. Mutta annappas
20381: kun tulee kysymykseen yhden ainoan rakennuksen rakentaminen
20382: Suomen kansaneduskunnalle, silloin me puhumme aivan liikutta-
20383: van kauniisti säästäväisyyden kultaisesta avusta ja miten köy-
20384: hän kansan varoja on säästettävä. Todellakin liikuttavaa! Eikö-
20385: hän olisi valtiotalouteen nähden kaikin tavoin edullisempi, jos
20386: eduskunta kaikilla aloilla koettaisi noudattaa niin suurta sääs-
20387: täväisyyttä kuin suinkin eikä kohdistais'i tätä säästäväisyyden
20388: harrastusta erikoiseksi avuksi vain silloin kun on kysymys edus-
20389: kuntatalon rakentamisesta.        Kyseessä oleva asia on mielestäni
20390: niin suuriarvoinen että eduskunnan pitäisi Suomen arkkitehti-
20391: kunnalle suoman tilaisuutta jaloon kilvoitteluun järjen mittehellä
20392: parhaimmasta luomisesta Suomen kansanvaltaisen eduskunnan
20393: talon rakentamiseksi. Jos kilpailu julistetaan, olen vakuutettu
20394:  siitä että tarkoitus tulee yli odotuksen toteutumaan.
20395:       Mitä rakennuksen paikkaan tulee, oJisi siinäkin järjen mitte-
20396:  lyä käytettävä. Kansan kauneuden aisti on meidän päivinämme
20397:  siihen määrään kehittynyt, että talorakennuksia suunniteltaessa
20398:  luonnon kauneus otetaan huomioon, missä se suinkin on mah-
20399:  dollista. Olen vakuutettuna siitä, että eduskunnan jäsenten kes-
20400:  ken tämäkin puoli on kehittynyt kauneimpaan kukkaan.            Jos
20401:  Säätytalo lisärakennuksen aiheuttamien kulujen kera nousee jota-
20402:  kuinkin yhtä suureen rahamäärään kuin aivan uuden talon raken-
20403:  taminen. on mielestäni siinä tapauksessa luonnon kauneudelle eh-
20404:  dottomasti annettava ratkaiseva merkitys.       Onneksi on luonto
20405:  Helsingissä varannut semmoisen paikan, joka luonnonkauneu-
20406:  teen katsoen vastaa kaikkein korkeimpia vaatimuksia. Observa-
20407:  toorinmäki on mielestäni sellainen. Jos taitaisin, niin laulaisin
20408:  sen ylistämiseksi kauniin laulun.       Mutta en yritäkään ihanaa
20409:  luonnon kauneutta köyhällä kuvailemisella tärvellä. Mutta jokai-
20410:  nen, joka jossain määrin saattaa luonnon kauneutta ihastella,
20411:  menköön mainitulle mäelle silloin, kun aurinko kirkkaasti valai-
20412:   see ja linnut visertelevät viheriässä puistikossa. Mielikuvituk-
20413:  sen avulla voipi silloin loihtia mitä kauneimman kuvan. Tuossa
20414:  edessä on kaunis kaupunki. Tuolla siintää meri, josta raikas tuu-
20415:   lenhenki vahvistavasti hivelee. Tuolla viihdyttävä saaristo. Ja
20416:   sitten tuo vihreä samettinurmikko, lehvät, puut ja kukkaisten so-
20417:  vusuhtainen värien loiste. Talvimaisema vetää vertoja kesän su-
20418:           Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.      1645
20419: 
20420: 
20421: loudelle. Kauniina kimaltelee jään pinta, valkoinen lumivaippa
20422: verhoaa puut ja pensa.,at kuun paisteessa, sähkövalossa, sanoin
20423: selittämättömään loistoon. Mikä olisi luonnollisempaa kuin se,
20424: että Suomen kansan eduskuntarakennus seisoisi uljaana tuolla
20425: korkeudessa halliten koko kaupunkia. Todellakin oiva paikka jo
20426: vertauskuvallisestikin siihen toimintaan ja vaikutukseen nähden,
20427: joka siinä talossa suoritettaisiin Suomen kansan ja rakkaan isän-
20428: maan onneksi ja menestykseksi. Laivoilla saapuvat matkustajat
20429: lausuisi uljas talo tervetulleiksi maan pääkaupunkiin. Kaikkein
20430: katse ja huomip kiintyisi tähän Suomen kansan eduskunnalleen
20431: pystyttämään taloon. Ja tulevillekin sukupolville se olisi epää-
20432: mättömänä todistuksena siihen, että yksikamarisella kansanval-
20433: taisella eduskunnalla oli ihanteellisempi mieli, kehittyneempi kau-
20434: neudenvaatimus ja avartuneempi käsitys kuin entisellä säätyedus-
20435: kunnalla tätä asiaa ratkaistessaan. Kun lainsäätäjä, suuremmoi-
20436: sen luonnon ympäröimänä ryhtyisi tärkeään tehtäväänsä, vaikut-
20437: taisi kaikki kohottavasti, ylentävästi. Toivoa sopii, että pienet,
20438: ahtaat näköpiirit ja puoluesairaloisuudet jäisivät tänne tasan-
20439: golle haihtuakseen olemattomiin. Tähysteleminen luonnon suu-
20440: remmoiseen kokonaisuuteen keskittäisi eduskunnankin huomio-
20441: kykyä ja toimintaa suuren kokonaisuuden, kansan ja isänmaan
20442: hvväksi.
20443:   · 'Ja mitä merkillisintä, on se, että juuri tämä paikka, missä täh-
20444: titieteellinen asema sijaitsee, olisi nyt vielä saatavissa ja varsin
20445: kohtuullisilla hinnoilla. Olen asianomaiselta luotettavalta taholta
20446: saanut selville, että kysymys tähtitieteellisen aseman siirtämisestä
20447: on ollut jo pitemmän aikaa vireillä, sillä paikka tähtitieteellisiä
20448: tutkimuksia ja havaintoja varten ei enää vastaa täysin tarkoitus-
20449: taan. Jos yliopistolla ei olisi ollut muita suuria rakennusparan-
20450: nuksia, olisi tämä tähtitieteellinen laitos jo muutettu sopivaan
20451: paikkaan. Ja tämmöisen laitoksen muuttaminen veisi aikaa noin
20452: vuoden verran, jolloin paikka olisi käytettävänä. Paikan arvioi-
20453: miseen, niin sanottiin, voisi valita erityisen tutkijakunnan, johon
20454:  yliopisto ja eduskunta valitseisivat jäsenet. Lunastuskulun on
20455: arveltu nousevan noin JOO,ooo, korkeintaan 400,000 markkaan.
20456:  Rakennustontiksi tarvittavan lisämaan, jos tähtitieteellisen kes-
20457: kusaseman maa-ala ei riittäisi, Helsingin kaupunki epäilemättä
20458:  luovuttaisi kohtuullista korvausta vastaan.       Kun tämän lisäksi
20459:  ottaa huomioon, että yliopisto tarvitsee välttämättömästi aivan
20460:  läheisessä tulevaisuudessa uuden rakennuksen luentoja varten,
20461:  voisi Säätytalon, jos eduskunta niin tahtoisi, luovuttaa yliopis-
20462: tolle tahi käyttää muihin valtion tarkoituksiin, kuten komitea-
20463:  töihin, hallinnolliselle tuomioistui_melle - jos semmoinen saadaan
20464:  -tahi johonkin muuhun tärkeään tarpeeseen. Joka tapauksessa
20465:  on ehdottomasti selvää, että Säätytaloa semmoisenaan voidaan
20466:                      Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
20467: 
20468: 
20469: käyttää varsin mamwsti. Varojen tuhlauksesta nam ollen ei ole
20470: puhettakaan. Päinvastoin juuri säästäväisyyden syyt kehotta-
20471: malla kehoittavat eduskuntaa päättämään aivan uuden talon ra-
20472: kentamisesta.
20473:     Sanotusta käynee selville, että kysymyksenalainen eduskunnan
20474: talon rakennuskysymys ei ole voinut joutua niin perinpohjaisen
20475: harkinnan alaiseksi, kuin asian tärkeys vaatisi. Kannatan sen-
20476: tähden että valiokunnan mietintö ponsineen hyväksytään, kum-
20477: minkin sillä lisäyksellä, että valittava valiokunta toimeenpanisi
20478: yleisen kilpailun piirustuksen saamiseksi eduskuntataloa varten,
20479: sekä ottaisi selkoa soveliaasta rakennuspaikasta, mutta etupäässä
20480: kiinnittäisi huomiota siihen, että Observatoorion mäki saataisiin
20481: tähän tarkoitukseen käytettäväksi.
20482: 
20483:      Ed. Runeberg: I motsats till föregående talare ber jag få under-
20484:  stöda reservationen och särskildt bestämdt motsäga det förslag,
20485:  som utskottets pluralitet uti betänkandet framlägger. J ag vet att
20486:  utskottet har att påräkna en mycket kraftig bundsförvandt uti den
20487:  allmänt mänskliga benägenheten att uppskjuta och åter uppskjuta
20488:  afgörandet utaf en fråga, som erbjuder svårighet att afgöra och som
20489:  icke med nödvändighet påkallar ett omedelbart beslut. Det är så
20490:  mycket naturligare att gifva efter för denna benägenhet för uppskof,
20491:  som man, såsom också här och alltid är fallet, kan stöda uppskofvet
20492:  med det talande, och skenbarligen goda skälet, att man behöfver
20493:  införskaffa utförligare upplysningar, och att en fråga endast kan
20494:  vinna på att dylik ny och fullständigare utredning anskaffas. Så går
20495:  det såsom det så ofta gått, man uppskjuter och uppskjuter på
20496: nytt, man införskaffar nya utredningar och åter nya utredningar,
20497:  och tiden går förlorad och man står lika tveksam, som man stått
20498: förut. I hvarje händelse synes det mig som om, förrän man besluter
20499: sig för att uppskjuta och införskaffa ny utredning, man vore skyldig
20500: att göra för sig klart, huruvida den utredning man afser är af den art,
20501: att den i väsentlig mån kan invärka på frågans afgörande uti den
20502: ena eller andra riktningen. Det synes mig nu vara otvetydigt, att
20503: den utredning, som utskottet föreslår, icke kan leda frågan jag vill
20504: säga ett enda steg framåt i afseende å möjlighet att fullständigt
20505: kunna bedöma den, förrän afgörandet. Utskottet föreslår att landt-
20506: dagen skulle tillsätta en delegation, som skulle ega att den r februari
20507: rgo8 tilllandtdagen inkomma med förslag i ärendet jämte ritningar
20508: och approximativt kostnadsförslag. Hvad är det nu för en utred-
20509: ning, som en sådan kommission skulle kunna lämna till den r febru-
20510: ari. Det synes otvetydigt, att icke någon annan utredning kan in-
20511: förskaffas till dess än en utredning om de tomter, som kunna komma
20512: i fråga, äfvensom hvilket pris dessa tomter skulle betinga sig. Nu är
20513: det väl klart, att om man en gång vill besluta sig för att söka en an-
20514:           Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.         1647
20515: 
20516: 
20517: nan tomtplats än den till sin belägenhet förträffliga, på hvilken stän-
20518: derhuset för närvarande befinner sig, så är det otvifvelaktigt att en-
20519: dera den plats, som utskottet berör i sitt betänkande, eller någon an-
20520: nan kan erhållas; hvarför också icke möjligen den af den föregående
20521: talaren så vackert lofprisade platsen på Observatoriibärgen. Det är
20522: icke nu häller något tvifvel om, att någon användbar plats står att
20523: få, och den utredning, som i det afseendet kan åvägabringas till den
20524: I februari I908, ställer icke frågan väsentligen i annat skede, än den
20525: för närvarande har. Vi kunna äfven nu fatta beslut i saken med full
20526: förvissning om att, om man vill lämna den plats, där ständerhuset
20527: ligger, så kan man erhålla en annan för uppförandet af ett nytt hus.
20528: Priset för denna tomt, om det är några hundratusen mark mer eller
20529: mindre, har icke någon väsentlig betydelse för frågans afgörande.
20530:      Den utredning, som i afseende å dessa omständigheter kan åväga-
20531: bringas, skulle sålunda efter mitt förmenande icke hafva någon
20532: väsentlig betydelse för hufvndfrågans afgörande. Nu säger visser-
20533: ligen utskottet, att denna kommission skulle till I februari I9o8
20534: inkomma med förslag i ämnet jämte ritningar och approximativt
20535: kostnadsförslag. Jag kan dock icke betrakta detta uttryck annat än
20536: som en arkitektonisk prydnad på klämmen, icke såsom något ut-
20537: tryck för en värkligen praktisk tanke. Ty icke kan man väl tänka
20538: sig möjligheten att till nämnda tid ritningar och kostnadsförslag,
20539: som skulle kunna läggas till grund för en jämförelse mellan det nu
20540: förefintliga förslaget till ständerhusets ombyggnad och de nya pro-
20541:  jekten skulle fås tillstånd. Det skulle väl icke kunna vara någon
20542: möjlighet att åstadkomma sådana utan att på sätt eller an-
20543: nat införskaffa fnllständiga ritningar, sannolikt genom utlysande
20544: af offentlig täflan och fullständig granskning af dessa ritningar och
20545: kostnadsförslag. Annars kan landtdagen icke hafva möjlighet att
20546: pröfva, huruvida det nya eller gamla förslaget är bättre, och det hela
20547: måste väl dock gå ut på åstadkommandet af den bästa möjliga
20548: byggnad för landtdagen för ett rimligt pris. En sådan jämförelse
20549: kan icke värkställas på grund af ritningar och kostnadsförslag, som
20550: skulle kunna fås till I februari I908. Utskottet säger själft, att man
20551: icke utaf några betänkligheter bör afhålla sig från att införskaffa
20552: full utredning i frågan. J ag anser också att, ifall man icke kan
20553: principielt besluta sig för det förslag, som nu föreligger i arkitekt
20554: Nyströms projekt, så är man tvungen att införskaffa full utredning
20555: i frågan genom åstadkommande af fullständiga ritningar och ett
20556: förslag, som är jämförbart med arkitekten Nyströms förslag, så att
20557:  man kunde afgöra med någon värklig grund, hvilketdera som leder
20558: till ett bättre resultat.
20559:      J ag vill ännu påpeka att, äfven om man skulle kunna få en så-
20560: .dan utredning, som utskottet nu afser, till den I februari I9o8; så
20561: vore detta, uppskof icke af så ringa betydenhet, som utskottet söker
20562:                                                               104
20563:                      Istunto 24 p. syyskuuta 190'].
20564: 
20565: 
20566: framhålla, då utskottet säger att byggnadsarbetet ändå icke kunde
20567: påbörjas förrän på våren. Det är naturligt att, för att detta skall
20568: kunna ske, så skulle det vara påkalladt, att de ritningar, som hu
20569: föreligga, skulle granskas och omarbetas i de delar, som äro nöd-
20570: vändiga, och nödiga förberedelser omedelbart vidtagas. Om där-
20571: emot förslaget kommer till pröfning först i februari månad, så är
20572: det väl fullkomligt säkert, att byggnadsarbetet icke kan påbörjas
20573: samma vår, ett effektivt byggnadsarbete nämligen. Men denna
20574: omständighet är ju utaf mindre betydenhet, äfven om arbetet däri-
20575: genom skulle uppskjutas ett år. Men man kan väl vara förvissad
20576: om, att uppskofvet ingalunda skulle stanna vid ett år. Det vackra
20577: föredrag, som kammaren nyss åhört, bär ju vittne om, hvilka vidt-
20578: sväfvande planer, som lätt komma fram, så snart man gifver sig
20579: att söka nya tomter. Den plats, som af den föregående talaren så
20580: varmt förordades, och som ju sknlle vara en från många synpunk-
20581: ter vacker plats - ändamålsenligheten vill jag lämna därhän -
20582: skulle påkalla i hvarje händelse en mycket lång tid, innan den kunde
20583: komma i fråga. Först skall plats anskaffas för observatoriet och
20584: så ett nytt observatorium uppföras, förrän man kan tänka på att
20585: påbörja byggnaden, och med den kännedom man har om, hvilka
20586: svårigheter det erbjuder att genomföra sådana företag, så vet man
20587: att detta icke skulle gå hastigt.
20588:     Man har framhållit i utskottet, och äfven i reservationen berö-
20589: res frågan, hvilken betydelse platsen för landtdagens hus har. För
20590: min del är jag villig att ansluta mig i detta afseende närmast till
20591: den uppfattning, som reservanterna gjort gällande. Det är icke
20592: tvifvel om, att landtdagshusets närhet till senaten, banken, arkivet
20593: och till de centrala ämbetsverken är utaf mycket stor betydelse
20594: för landtdagsarbetet. Det är ju ständigt och jämt som utskotten,
20595: isynnerhet stats- och bankutskotten och främst och framförallt
20596: utskottens sekreterare, behöfva stå i nära och lätt beröring med
20597: de nämnda inrättningarna. Nu säger man, att det går lätt att
20598: skicka ett bud och afhämta ett papper, en handling, som behöfves,
20599: men det är icke på det sättet beröring mellan utskotten och värken
20600: i allmänhet försiggår. Det är ofta man icke på förhand känner utan
20601: behöfver söka efter handlingar, som man vill hafva, och få upp-
20602: lysningar genom att vända sig till den eller den personen, År då
20603: kommunikationen mycket försvårad, så kommer det icke att äga
20604: rum. Upplysningen uteblifver, och det är just bristen på sådana,
20605: som kan blifva af mycket väsentlig negativ betydelse för landt-
20606: dagsarbetets sakenliga förlopp.                                   i
20607:     För frågans principiella afgörande skulle jag därför hålla före,
20608:  att landtdagen nu i det väsentliga disponerar öfver den utredning,
20609: som vi i början af nästa år skulle kunna hafva, och att man i själfva
20610: värket likaväl nu som då kan fatta sitt beslut angående den prin-
20611:           Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.       1649
20612: 
20613: 
20614: cipiella ståndpunkten. För min del tvekar jag icke att därvid
20615: stanna vid denna uppfattning, att landtdagshuset borde byggas
20616: på den plats, där ständerhuset för närvarande finnes. Platsen är,
20617: såsom nämndes, i afseende å sitt läge förträfflig. Den erbjuder
20618: möjlighet för den ifrågasatta utvidgningen, och vi hafva ett förslag
20619: uppgjordt utaf den arkitekt, som mer än någon annan har tänkt
20620: sig in i den föreliggande uppgiften, arbetat sig in i densamma och
20621: visat sig vara mäktig af att lösa den på ett tillfredsställande sätt.
20622: Det är ju säkert den omständigheten, som mer än mångt och mycket
20623: annat uppväckt tvekan, att kostnadsförslaget uppgår till ett så
20624: betydligt belopp, men ingen kan hysa någon tvekan därom, att upp-
20625: förandet af ett nytt hus skulle blifva ännu dyrare, om det skall
20626: erbjuda samma bekvämlighet, samma ändamålsenlighet, som det
20627: nu föreliggande förslaget. Och såsom det framgår utaf den gransk-
20628: ning , som blifvit af de sakkunniga och i utskottet anställd, så synas
20629: icke några väsentliga anmärkningar mot ändamålsenligheten utaf
20630: arkitekten Nyströms förslag kunna med skäl framställas eller upp-
20631: rätthållas. Frågan om de anmärkningar, som från estetisk syn-
20632: punkt kunna göras, är väl dock af mindre betydelse. Det före-
20633: faller som om man icke skulle hafva någon sannolik u tsikt till, a tt
20634: genom nya förslag komma tili bättre resultat eller ens tili lika godt
20635: resultat, som det, som skulle framgå ur ett principielt godkämtande
20636: utaf den plan arkitekten Nyström föreslagit. J ag skulle på de skäl,
20637: som äro anförda i reservationen, och de som af mig nu anförts, an-
20638: sluta mig tili reservationen, och anser för den händelse, att reser-
20639: vationen icke skulle antagas, att betänkandets förslag icke heller
20640: borde godkännas, utan ärendet då återremitteras för omedelbart
20641: vidtagande at åtgärder tili införskaffande af fullständig utredning
20642: genom uppgörandet af fullständiga ritningar och förslag i saken.
20643: 
20644:     Ed. Ahlroos: Då jag lä:;te betänkandet, förvånade det mig att
20645: reservationen, som afser att vara sparsam med landets tillgångar,
20646: icke undertecknats af socialdemokratiska arbetarer~presentanter,
20647: hvilka ändå i tid och otid ropa att herrarna slösa med folkets pengar.
20648: Hvar har deras omtanke och hushållsaktighet nu försvunnit? De
20649: svara väl, att de gjort upp förslaget af praktiska och andra ända-
20650: målsenliga skäl. Men hvarje förnuftig människa förstår mycket
20651: väl, att det är en väsentlig skillnad mellan 2 miljoner och 4-5 mil-
20652: joner mark. Om landtdagshuset blir i stil med sin omgifning på
20653: sin nuvarande plats eller på annat ställe i Pirttistil är väl en smak-
20654: sak. Mer väger argumentet, att landtdagshuset bör vara i närheten
20655: af senat, arkiv, bibliotek och de centrala ämbetsverken. För öfrigt
20656: skola vi sätta värde på fädrens minne, hedra denna historiska plats
20657: med folkets representanthus. Pengar behöfva vi tili skolor och an-
20658: dra nyttiga ändamål. Då använda vi dem tililandets gang och tili
20659:                     Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
20660: 
20661: 
20662: dess förkofran. Hvad hufvudstadens järnvägsstation beträffar, så
20663: är den nödvändig för den stora trafikens skull. Landtdagshuset
20664: behöfves endast för zoo representanter och det är nödvändigt att
20665: skyndsammast få ett eget hus. J ag ber att få ansluta mig till reser-
20666: vationen och, därest den förfaller, understöda herr Runebergs för-
20667: slag.
20668: 
20669:     Puhemies: I anledning af den senaste talarens andragande
20670: vill jag meddela att, såvidt jag förstod, hr Runeberg icke gjorde
20671: något särskildt förslag, utan understödde reservationen.
20672: 
20673:     Ed. Torppa : Käsiteltävänä olevasta valiokunnan mietinnöstä
20674: käypi ilmi, että jo valiokunnan keskuudessa ovat mielipiteet tähän
20675: kysymykseen nähden jakautuneet kahtia. Toiset valiokunnan jä-
20676: senistä, nimittäin vähemmistö, vastalauseen tekijät, ovat puolusta-
20677: neet sitä käsityskantaa, että tarkoituksenmukainen edvskunta-
20678: talo olisi saatava aikaan laajentamalla nykyistä säätytaloa. Enem-
20679: mistö sitävastoin on katsonut, että asia ei vielä ole tarpeeksi val-
20680: mistettu, jonka vuoksi enempi valmistaminen olisi tämän asian
20681: valaisemiseksi aikaan saatava. Ja kun jo täälläkin eduskunnassa
20682: kaksi edellistä puhujaa, eli oikeammin kolme ovat ilmestyneet
20683: eriävillä mielipiteillä, niin on syytä lausua käsityksensä tässä asi-
20684: assa ja sen vuoksi minäkin olen ottanut vapauden lausua ajatukseni,
20685: kun pidän kysymystä siksi tärkeänä ja kauaksi tähtäävänä, etten
20686: tahdo tehdä itseäni syypääksi siihen, etten ole omaa vakaumustani
20687: ja käsitystäni esiintuonut.
20688:     Minun käsitykseni liittyy valiokunnan enemmistön mielipiteen
20689: kanssa yhteen. Vaikka minä kaikissa kohdin en voikaan hyväksyä
20690: valiokunnan lausumia periaatteita, jotka ilmenevät mietinnössä,
20691: niin kuitenkin se perusajatus, mikä siinä on lausuttu, minua parai-
20692: ten tyydyttää. Minä nimittäin huomaan tarkastaissani asiaa, että
20693: nykyisen säätytalon laajentamisella, semmoisena kuin sitä on eh-
20694: dotettu, ei voitaisi saada tarkoitustaan vastaavaa ja ajanmukaista
20695: uutta eduskuntataloa aikaan. Tässä on nähdäkseni useampia vai-
20696: keuksia olemassa. Ensinnäkin se alue, jossa säätytalo sijaitsee, on
20697: niin suppea ja ahdas, että siihenkin nähden minusta käypi joten-
20698: kin vaikeaksi saada uutta taloa tarkoitustaan vastaavaksi ja ajan-
20699: mukaiseksi säätytaloa laajentamalla. Ja kun ottaa lukuun sen
20700: seikan, että täytyisi hyvin suuressa määrässä nykyistä säätytaloa
20701: rikkoa monissa sen osissa, ennen kuin sitä voitaisiin muodostaa
20702: ja kehittää sellaiseksi, että se voisi tyydyttää tarkoitettua tarvet-
20703: ta, niin sillä tavalla jouduttaisiin hävittämään jo muuten muuta tar-
20704: koitusta varten hyvin sopiva laitos. Ja sitäpaitsi on minulla yksi
20705: näköpuoli, jota minä myöskin pidän tärkeänä tämän vanhan sääty-
20706: talon säilyttämiselle. Se on se, että minä tahtoisin tuleville suku-
20707:           Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.        1651
20708: 
20709: 
20710: polville jättää muiston Suomen nelijakoisen säätylaitoksen sääty-
20711: talosta. Sitä voitaisiin kyllä semmoisenaan käyttää sopiviin tar-
20712: koituksiin, kuitenkin säilyttämällä eheänä. Tässäkin on yksi puoli,
20713: joka minua johtaa siihen käsitykseen, että tätä entistä säätytaloa
20714: ei olisi rikottava ja muodostettava toiseksi, kuin mikä se nykyään
20715: on. Ja kun ehdotukset kustannuksiksi tämän säätytalon laajenta-
20716: miseksi nousevat jo siihen määrään korkeiksi, että ne tavoittelevat
20717: miljoonia, niin arvelen, että, jos uusi ja ajanmukainen ja tarkoitus-
20718: taan vastaava eduskuntatalo tehdään muuhun sopivaan paikkaan,
20719: se ei tule olemaan niin suuri, kun otetaan lukuun, että jääpi jälelle
20720: se pääoma, mikä on uhrattu nykyiseen säätytaloon ja joka siinä jää
20721: käytettäväksi. Täällä on jo viitattu moniin tarkoituksiin, joihin sääty-
20722: taloa voitaisiin erinomaisen sopivalla tavalla käyttää, esim. yliopis-
20723: ton tarpeisiin, y. m. yleisiin tarkoituksiin. Ja minun mielestäni
20724: olisikin säätytalorakennus siinä suhteessa varsin sopivalla paikalla
20725: ja hyvin hyvästi käytettävissä.
20726:     Mitä tulee vastaiseen kansaneduskuntatalon paikkaan, olen
20727: minä siinä suhteessa samalla kannalla kuin ed. Huoponen on täällä
20728: lausunnoo;saan esiittänyt. Tähtitominmäki Helsingissä on minun
20729: mielestäni sopivin paikka, jos uutta paikkaa on valittava. Ja sen
20730: vuoksi minä mielelläni näkisin, että uusi eduskuntatalo saisi sijansa
20731: juuri tällä paikalle. Jos ajatellaan Töölön osaa täällä Helsingissä,
20732: johon valiokunta on perusteluissaan viitannut ja arvellut myöskin
20733: siellä löytyvän sopivan paikan uutta eduskuntataloa varten, niin
20734: pidän minä Tähtitomin mäkeä monessa suhteessa paljon sopivam-
20735: pana Töölön seutua.
20736:     Näin ollen minä pyydän vain lyhyesti mainita, että tulen kan-
20737: nattamaan valiokunan tekemää ponsiehdotusta kuitenkin sillä
20738: muutoksella, jonka ed. Huoponen on tehnyt. Tällä tavoin mie-
20739: lestäni voitaisiin tämä kysymys saada tarkemman ja perinpohjai-
20740: semman selvityksen alaiseksi, joten voitaisiin toivottavasti päästä
20741: asiassa yksimielisempään ja, niinkuin minä toivon, onnellisempaan
20742: päätökseen.
20743: 
20744:      Ed. Pykälä: Koska on kysymyksessä siksi tärkeä asia kuin uu-
20745: den eduskuntatalon rakentaminen, niin en ollenkaan katso pahaksi,
20746: joskin menetetään vuosi tai pari asiaa tarkemmin tutkittaessa.
20747: Pidän vähän niinkuin hätiköimisenä ne valmistukset, jotka jo~'on
20748: tehty uuden eduskuntatalon suhteen, kun ei ole aikoinaan annettu
20749: vapaan kilpailun ratkaio;ta uuden eduskuntatalon muotoa ja paik-
20750: kaa, vaan jätetty piirustusten laatiminen yksityiselle arkkitehdille,
20751: sillä perustuksella että hän on Säätytalon piirustukset tehnyt~ja
20752: siis muka tavallansa omistaa monopoolin tässä suhteessa. >;Tämä
20753: on jo pieniä kustannuksia vaatinut, mutta, jos myönnetään,; että
20754: paikka, jossa Säätytalo sijaitsee, on tarkoitukseensa sopimaton,
20755:                      Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
20756: 
20757: 
20758: siitäkin syystä, että ympäristö hallitsee eduskuntataloa eikä edus
20759: kuntatalo ympäristöä, ei pidä toista tyhmyyttä tehdä entisen kus·
20760: tannuksella. \.'bdyn täydellisesti, niinkuin se ryhmäkin, johon mi-
20761: nulla on kunnia kuulua, valiokunnan enemmistöön, että uuden edus-
20762: kuntatalon muoto ja paikka annettaisiin vapaan kilpailun ratkais-
20763: tavaksi. Kannatan lisäksi ed. Huoposta siinä, että uusi eduskunta-
20764: talo tulisi Tähtitornivuorelle. Kilpailua olisi joudutettava niin,
20765: että eduskunnan ensi kerran kokoontuessa asia voitaisiin ottaa lo-
20766: pullisen käsittelyn alaiseksi.
20767: 
20768:     Ed. Pohjanpalo: Minäkin pyydän valiokunnan mietintöön näh-
20769: den lausua yksityisenä n:ielipiteenä, että nykyinen vanha Sääty-
20770: talo on ehdottomasti säilytettävä sellaisena, kuin se on. Ei ole lain-
20771: kaan sopivaa, että sitä ruvetaan muokkaamaan miksikään muuksi,
20772: Olen vakuutettu siitä, että tekisimme hyvin huonon palveluksen
20773: tuleville polville, jos menisimme tätä muistomerkkiä nyt muutta-
20774: maan. Olen sitä mieltä, että Suomen uudelle eduskunnalle on ra-
20775: kennettava oma ajanmukainen rakennus. Ja sellainen on sijoitet-
20776: tava sopivaan paikkaan. Jos Tähtitornivuoren siihen tarkoitukseen
20777: voisi saada, niin ehdottomasti uusi eduskuntatalo olisi rakennet-
20778: tava sinne, sillä tämä vuori on asemaansa nähden, kuten ed. Huo-
20779: ponen sille jo kiitosvirsiä lauloi, tosiaankin verraton. Tahtoisin li-
20780: sätä vielä, että tuon uuden eduskunnan fasaadi olisi tehtävä koti-
20781: maisesta graniitista, jommoisia mietteitä näkyy valiokunnassakin ol-
20782: leen. On nyt kerta kaikkiaan sillä tavalla, että nuo graniittifasaadit
20783: täällä meidän karussa pohjolassamme tekevät turvallisen vaikutuk-
20784: sen ja ovatkin siis paljo suurempiarvoisia kuin samanlaiset fasaadit
20785: etelämaissa.
20786:     Pitäisin lisäksi luonnollisena, että tämän uuden talon piirustuk-
20787: sista julistettaisiin kilpailu yksinomaisesti kotimaisten arkkitehtien
20788: kesken. Menen niin pitkälle, etten halua tämän talon rakentami-
20789: sessa käytettäväksi ulkolaisia arkkitehtejä eikä myöskään myön-
20790: nettäväksi heille mitään oikeutta kilpailuun. Tahtoisin, että Suomen
20791: omat pojat saisivat keskenänsä kilpailla siitä, minkälaisen tuon
20792: uuden eduskuntatalon tulee olla.
20793:     Oivallan aivan hyvin, että valiokunta miettiessään tätä asiaa
20794: on suurena tekijänä pitänyt rahakysymystä eikä syyttä, sillä nykyi-
20795: set olot ja nykyisen eduskunnan kokoonpano viittaavat siihen,
20796: että tästä lähtien on tässä maassa alettava noudattamaan säästäväi-
20797: syyttä. Säästäväisyyshän on suuri hyve, mutta onko se juuri tässä pai-
20798: kallaan, aiitä minä ainakin olen eri mieltä. Me voimme monella tavalla
20799: muuten säästää nuo miljoonat. Vaan nythän rakennetaan oma
20800: koti ei ainoastaan tälle uudelle eduskunnalle, mutta tuleville edus-
20801: kunnille, ja sentähden ei meidän tässä tarvitse ottaa kaikkia sääs-
20802: täväisyyden periaatteita niin huomioon kuin monessa muussa koh-
20803:           Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.        1653
20804: 
20805: 
20806: dassa. Nythän on kysymyksessä Suomen kansaneduskunnan oman
20807: talon rakentaminen, ja olen vakuutettu siitä, ettei kukaan tosi suo-
20808: malainen siinä suhteessa halua kitsailla, ei niin, että rakennuksesta
20809: tulisi joku pahanpäiväinen hökkeli, vaan toivoo, että siitä tulee
20810: tälle maalle ja sen arvolle sopiva talo, joka vieraillekin, jotka joskus
20811: matkoillaan sattuvat poikkeamaan tänne pohjolaan, on merkkinä
20812: siitä, että tuossa talossa tämän karun maan eduskunta majailee.
20813:     Mitä sitten tulee siihen, että tämän puuhan takia menetettäisiin
20814: aikaa, niin se ei ole niinkään suuriarvoinen asia, jos nyt toistaiseksi
20815: saamme tyytyä vähän sopimattomiinkin huoneisiin. Rahallisessa
20816: suhteessa tulee tämä halvemmaksi näin asua. Kaikessa tapauksessa
20817: on kuitenkin nyt tarkasti harkittava, ettei mennä rakentamaan
20818: taloa, jonka sijaan piankin saadaan rakentaa uusi.
20819:      Pyytäisin siis ehdottaa valiokunnalle, että se hankkisi täydelliset
20820: tiedot siitä, millä tavalla ja mistä maksusta Tähtitornivuorella oleva
20821: rakennuspaikka saataisiin ja, jos se jotakuinkin sopuhinnoista on
20822: lunastettavana, lunastaisi sen ja sitte julistaisi kilpailun ainoastaan
20823: kotimaisten arkkitehtien kesken uuden talon rakennuspiirustusten
20824: tekemiseksi. Muuten pyytäisin, koska asia on tärkeä, että kysy-
20825:  mys pantaisiin pöydälle ensi istuntoon, jotta saataisiin vielä tarkem-
20826:  min miettiä erikoiskohtia.
20827: 
20828:     Ed. Sipponen : Keväällä, kun valiokuntaistunnot alkoivat,
20829: olin minä ensi kerran tilaisuudessa näkemään säätytalon muhkean
20830: sisustuksen. Juhlalliselta ja tosiaan ruhtinaalliselta tuntui tämä
20831: rakennus. Ajatuksiini tuli, että kyllä täällä Helsingissä on paljon
20832: komeutta, ehkäpä paljon ylellisyyttäkin. Mutta kun sain kuulla
20833: komitean mielipiteen, että tämä muhkea talo nyt olisi jätettävä
20834: ja tehtävä eduskunnalle aivan uusi rakennus, niin kyllä tämä teki
20835: minuun hämmästyttävän vaikutuksen. Ja kun lähemmin tarkaste-
20836: lin valiokunnan perusteluja, niin en niissä mielestäni löytänyt kyl-
20837: lin päteviä syitä, minkätähden olisi ryhdyttävä tuohon suuremmoi-
20838: seen hommaan, joka tietysti kysyisi paljon uhrausta, paljon varoja,
20839: joita meidän köhällä kansallamme ei liioin ole. V aHokunta tekee
20840: perusteluissaan ensin selvää siitä, että asiantuntijat ovat tässä asi-
20841: assa eri mieltä. Toiset ovat olleet entisen säätytalon suurentamisen
20842: puolella, toiset ovat olleet sitä vastaan. Tämä huomautus mielestäni
20843: on puoltamassa entisen säätytalon uudistamista, kun asiantuntijain
20844: mielipiteet ovat jakautuneet kummallekin puolelle. Sitten valio-
20845: kunta tekee sen huomautuksen, että valiokuntatöille, että valtio-
20846: päivätöille olisi jossain määrin edullista, että eduskuntatalo olisi
20847: lähellä senaattia, keskusvirastoja, yliopiston kirjastoa y. m. paikkoja,
20848: mutta sitten valiokunta huomauttaa, että ulkomailla eduskunta-
20849: talot ovat pitempien matkojen päässä ja ilman haittaa. Tähän en
20850: 1654                  Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
20851: 
20852: siis tahdo kosketella, sillä tietysti ei niin suuria etäisyyksiä tule,
20853: että ne nyt niin suuresti voisivat haitata.
20854:      Täällä on koetettu väittää, että uuden eduskuntatalon rakenta-
20855: minen ei tulisi niin kovinkaan kalliiksi. Mutta kuitenkin sen olen-
20856: nollisesti käsittää, että sen täytyy tulla monta vertaa kalliimmaksi
20857: kuin vanhan suurentaminen, sillä sitä varten täytyisi lunastaa maa,
20858: ja sitä paitsi entinen säätytalo jäisi käyttämättä. Tosin sanotaan,
20859: että sitä johonkin tarkoitukseen tarvitaan, mutta sellaista tuntuvan
20860: kipeätä tarvista ei nyt heti alussa liene.
20861:      Kyllä minuakin ilahdutti se, mitä ed. Huoponen täällä toi esille.
20862: Olisi ylevätä, olisi ihanata ja jaloa saada oikein muhkea ja oikein
20863: mukava eduskuntatalo ja vieläpä niin korkealle mäelle kuin hän
20864: on esittänyt. Hän ihaili lintujen laulua, kukkien tuoksua, meren
20865: kauneutta ja kaikenlaista näköalaa. Mutta minä ajattelen tästä
20866:  asiasta toisin. Suomen eduskunta ei valtiopäiville kokontuessaan
20867: tulisi milloinkaan kuulemaan lintujen viserrystä enempää kuin
20868: nauttimaan puiden huminasta ja kukkien tuoksusta, sillä silloinhan
20869: päinvastoin tällä korkealla mäellä pakkasen vinkuva vihellys tah-
20870: too kylmällä henkäyksellään tervehtiä jokaista, joka ylämäkeen
20871:  astuu. Siis itse eduskuntaan nähden ei siinä suhteessa istuntojen
20872:  aikana olisi mitään miellyttävää, vaan jäisi tämä kauneus ainoastaan
20873: ulkomaalaisten ja Helsinkiläisten ihailtavaksi. Näin ollen ei maa-
20874: seudun kansalla olisi mitään hyötyä tuohon lisärakennukseen uh-
20875: raamistaan miljoonista.
20876:      Katsokaamme asiaa vielä taloudelliselta kannalta. Moni ta-
20877: lollinen tahtoisi itselleen ja lapsilleen laittaa pienen hökkelin sijasta
20878: kauniin rakennuksen, missä tietysti olisi mukava asua, mutta kun
20879: varat tulevat kysymykseen, niin täytyy tämä jättää. Näin on mi-
20880: nun mielestäni meidän köyhän maammekin laita. Kun se saa jo
20881: kylliksi tarkoituksen mukaisen rakennuksen entiseen paikkaan,
20882: niin ei meidän sopisi käydä eduskuntarakennuksella komeilemaan
20883: ja suurvalloille esimerkkiä näyttämään. Olen kuullut Helsingin
20884: herrain puhuvan, että heidän mielestään ei näytä kovinkaan kau-
20885: niilta, kun köyhä työläinen kantaa silkkipukua. Minun mielestäni
20886: ei sekään näyttäisi kovinkaan kauniilta, että köyhä Suomi tahtoisi
20887: kilpailla rikkaitten ulkovaltojen kanssa eduskuntatalon laittami-
20888: sesta, kun se sillä kuitenkaan ei saisi autetuksi monilukuisia todelli-
20889: sia tarpeitaan. Vastalauseessa on sanottu, että eduskuntatalo tu-
20890: lisi uuteen paikkaan rakennettuna 2 milj. markkaa kalliimmaksi.
20891: Olen kyllä teettänyt pieniä asuinrakennuksia, joiden kustannukset
20892: eivät nouse yhteenkään miljoonaan, mutta minä olen kumminkin tul-
20893: lut kokemaan, että jos rakennus liitettäisiin johonkin entiseen ra-
20894: kennukseen vähillä korjauksilla, niin tämä tulee monta vertaa hal-
20895: vemmaksi kuin uuden rakentaminen.
20896:     Näin ollen en katso tällä kertaa olevan syytä ryhtyä uuden ko-
20897:          Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.      1655
20898: 
20899: 
20900: mean eduskuntatalon rakentamiseen, kun sitäpaitsi monelta taholta
20901: on puolustettu rakennuksen suurentamista entiselle paikalleen.
20902: 
20903:     Ed. von Aidhan: Hr Vuolijoki förde mig en vacker solbelyst
20904: dag upp på ett högt bärg. Det var på bärget i Fjälldal. Och jag
20905: måste erkänna att han inledde mig i en svår frestelse, ty det var en
20906: nog vacker och dominerande plats. Och ett härligt hus uppfördt
20907: på denna plats blir utan tvifvel en synnerligen stor prydnad för
20908: staden, om också detta hus icke skulle ligga vid en öppen plats, ty
20909: det gör det icke, utan densamma är omgifven af gator, men det ligger
20910: dock i afslutningen af Fredriksgatans gatuprofil och kan därigenom
20911: synas på håll. J ag måste erkänna att en utaf mina många svag-
20912: heter är att älska vackra byggnader, särskildt i Helsingfors, och jag
20913: tänkte därför, att det icke skulle vara så illa, om man skulle få
20914: landtdagen och höga kronan att kasta ett obestämdt antal miljoner
20915: på att uppföra ett mycket vackert palat.s tilli Helsingfors. Det var
20916: nu frestelsen. Men när jag sedan hunnit öfvervinna det första in-
20917: trycket af denna frestelse, så tog igen min ansvarskänsla som landt-
20918: dagsman öfverhand och jag frågade mig: har Finland verkligen råd
20919: att kasta bort öfverflödiga miljoner på byggandet utaf ett prakt-
20920: fullt landtdagshus, när ett så stort antal sociala reformer, som alla
20921: kosta mycket pengar, vänta på sin lösning, och när otvifvelaktigt
20922: för hvarje 2 eller 3 miljoner, som vi kasta bort på ett håll, andra
20923: kanske viktigare och mera väsentliga frågor få skjutas upp utaf
20924: brist på penningar. J ag undrade mycket öfver hr Pykäläs stånd-
20925: punkt i saken. När han var så bestämd och dedderad för sig och
20926: hela sin grupp beträffande det dyrare byggnadsföretaget, så undrade
20927: jag just på om agrarerna i landet skickat hit sina representanter
20928: för att bygga dyra stenhus i Helsingfors, och jag undrade på hvilken
20929: rimlig nytta jordbruket kunde hafva däraf.
20930:     Här har nu utöfver de i betänkandet och reservationen åter-
20931: kommande förslagen under kvällens lopp dykt upp hr Huoponens ·
20932: poetiskt belysta förslag om uppförandet af ett hus på Observatorie-
20933: bärget. Hr Huoponen tyckte att ett uppskof på 3 månader nu in-
20934: genting betydde, om man kan få detta praktfulla hus uppfördt på
20935: denna härliga plats. Jag skulle nu tro, att hr Huoponen icke rik-
20936: tigt räknat med almanackan i handen. Dessa 3 månader äro hlott
20937: ett uppskof med afgörandet af frågan. Huru länge byggandet af
20938: ett hus där på Observatoriebärget skulle uppskjuta hela saken är
20939: en helt annan sak, ty såvidt jag åtminstone har reda på saken, så
20940: kan enligt naturens ordning två olika föremål icke samtidigt intaga
20941: samma plats. Innan man kan uppföra ett landtdagshus på Obser-
20942: vatoriebärgets tomt, måste observatoriet först flyttas bort och in-
20943: nan man kan göra det, så måste igen ett nytt observatorium upp-
20944: föras och därtill skall också vara täflingsritningar. Att allt detta
20945:                      Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
20946: 
20947: 
20948:  skulle förskjuta sakens afgörande med 3 eller 4 år är alldeles klart,
20949:  och det är ingalunda alls fråga blott om månader. Vidare är tomten,
20950:  sådan den nu är, otvifvelaktigt för trång. J ag kan icke åtaga mig
20951:  att vara profet, men så mycket kan jag säga, att icke afstår Helsing·
20952:  fors stad så lätt en tumsbredd mark af Observatoriebärget, sedan
20953:  staden en gång med så stora kostnader fått detsamma i det skick det
20954:  nu är. Osäkert är om staden öfverhufvud under några som helst
20955:   vilkor afstår tomten i fråga, och afstår staden densamma, så icke blir
20956:   det till skänks. Så mycket är säkert.
20957:       I öfrigt är jag nog af den åsikt, att, om vi engång skola inlåta
20958:   oss på en historia, som räcker ett obestämdt antal år, så kan det
20959:   vara skäl att anordna en täflan mellan arkitekterna. Men jag skulle
20960:   dock fortsättningsvis anse, att man efter pröfvandet af alla på saken
20961:   invärkande omständigheter icke kan komma till annat, än att man
20962:   bör gå den andra vägen. Jag skall bedja att i korthet få kritisera
20963:   några punkter i statsutskottets betänkande.
20964:      På sidan 12 i betänkandet beröres frågan om priset för tomten. Nå-
20965:   got egentligt värkligt anbud härom föreligger alls icke. På en förfrågan
20966:   hos Helsingfors Drätselkammare om hvad den ifrågavarande tomten
20967:   i Tölö skulle kosta, uppgafs det, att Drätselkammaren trodde, att
20968:   minimivärdet skulle bli den i reservationen upptagna summan, d.
20969:   v. s. 6o mark för m 2 eller 66o, ooo mark för tomten. Detta var mi·
20970:   nimivärdet, hvarför troligt är att summan kan bli ännu mycket
20971:   större. Och staden kommer icke att känna någon frestelse att
20972:   sälja tomten i fråga, ty tomterna i Tölö stadsdelen äro mycket
20973:   efterfrågade och komma nog att gå åt och det ti11 mycket höga pris,
20974:   allt efter som staden förmår planera gatorna. Staden behöfver
20975:   icke cedera något af sin ekonomiska rätt för att få tomten att gå åt
20976:   och har icke heller råd att göra det, ty det blir för staden ett mycket
20977:   dyrt företag att planera dessa stadsdelar.
20978:        Hvad första klämmen i utskottsb'etänkandet beträffar, så har
20979: . hr Runeberg mycket klart kritiserat densamma. Man får ingen tyd-
20980:   lig utredning om den tid, som utskottet här tänkt sig såsom nöd-
20981:   vändig. Den andra delen af klämmen är också, affattad i mycket
20982:   försiktiga och sväfvande ordalag och säger därför ingenting. Hvad är
20983:   au ett nämnvärdt belopp? Är det en half miljon eller 1 miljon
20984:   mark eller hvad är det? Och hvad är det ungefärliga värdet på
20985:    det nuvarande ständerhuset med därtill hörande tomt. l.Jtskottet
20986:    opererar här med alldeles obestämda siffror för att göra sannolikt,
20987:    att utskottets kostnadsförslag icke skulle komma att väsentligen
20988:    öfverstiga det nu föreliggande, som är bygdt på värkligen faktiska
20989:    beräkningar och säkra grunder. Dock skulle jag här Iita mig till
20990:    det uttalandet, som också utan någon förbindelse afgafs af arkitek-
20991:    terna Saarinen och Tarjanne i utskottet, då de ansågo, att minsta
20992:    kostnaden för uppförandet af huset oberäknadt tomten och det
20993:             Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.       1657
20994: 
20995: 
20996: utan ädelt material, blott enkel stuck, skulle komma att stiga till
20997: 3 a 3 1/2 miljoner mark, hvilken beräkning dock afgafs under uttryck-
20998: lig reservation, att det kan blifva mera kanske t. o. m. 4 a 4 1/ 2 mil-
20999: joner. Huru mycket det slutligen blir kan ingen människa veta,
21000: icke ens arkitekterna själfva, förrän de uppgjort noggranna kalkyler.
21001: Jag vill icke beskylla dem för deras uppgifter, men icke drogo de
21002: väl till med alltför mycket mera än de trodde, att huset minst skulle
21003: komma att kosta. Därtill kommer sedan kostnaderna för tomten,
21004: som kan uppskattas till omkring 1 miljon mark, vidare kostnaderna
21005: för täflingsritningar, delegationer och experter, som skola pröfva
21006: täflingsritningarna m. m. m. m. Alla dessa summor sammanlagdt
21007: göra att man får lof att tänka sig följande tvänne möjligheter: an-
21008: tingen att för två miljoner mark uppföra ett hus, som faktiskt är
21009: fullt användbart, på allt sätt värdigt och lämpligt för ändamålet,
21010: kanske för decennier framåt samt lämpligt beläget och som inom
21011: en bestämd tid, nämligen tili 1gn, kan blifva för sitt ändamål fär-
21012: digt eller också ett för en kostnad utaf minst 5 miljoner mark någon
21013: gång i världen efter 2, 3 eller 4 års längre tid, än det första huset kan
21014: bli färdigt, få att annat landtdagshus, som till äfventyrs blir en
21015: mycket vacker prydnad för Helsingfors stad och som möjligen är
21016: uppfördt i mycket vacker stil, renässans, gotik, pirtti eller någon an-
21017: nan stil, som täflingarna sedan gifva vid handen. För mig ställer
21018: sig saken då mycket enkel. Då jag står i valet mellan dessa två
21019: möjligheter, så måste jag sätta min förkärlek för vackra palats i
21020: Helsingfors å sido och taga det billigare förslaget samt spara de tre
21021: miljonerna tili viktigare reformer. Ty hvad som nu talas om att
21022: landtdagens anseende skulle fordra, att densamma bor i ett stort
21023: palats, så nog är det ändå så, att icke beror landtdagens anseende
21024: på det hus, i hvilket den bor, utan på det arbete, som den samma
21025: utför till Finlands bästa.
21026: 
21027:     Ed. af Ursin: Itse asiassa voin sanoa täydelleen kannattavani
21028: vapaaherra Paimenia. Kun harkitsee tätä asiaa, niin tulee etenkin
21029: ottaa huomioon kolme seikkaa: aika, raha ja paikka. Mitä aikaan
21030: tulee, niin, jos me tyydymme muuttamaan puheena olevan huone-
21031: uston eduskunnan asunnoksi, pääsemme ehkä sinne 19II, muuten
21032: niinkuin edellinen puhuja sanoi, ehkä noin 1914, ehkä vasta 10 vuo-
21033: den päästä tästä 1ukien. Tämmöiset asiat, niinkuin nykyinen
21034: säätytalo on näyttänyt, voivat venyä aivan suuresti.
21035:    Mitä rahaan tulee, en vähääkään epäile yhtyä edelliseen puhujaan,
21036: että se huoneusto, joka uudestaan rakennetaan sopivaan paikkaan,
21037: tulee maksamaan vähintään 5,ooo,ooo mk. Tehtäköön kustannus
21038: arvio 4,ooo,ooo mk. tai vaikkapa vain kolmeliekin miljoonalle,
21039: niin kyllä vähin prosentti, joka on pantava lisää, on kolmekymmentä,
21040: mutta usein paljon enempi. Kustannusarvio rakennuksen muutta-
21041:                     Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
21042: 
21043: 
21044: miseksi tuskin nousee yli kahden miljoonan ja mitä kauemmaksi
21045: asia lykkäytyy, sitä kalliimmaksi se tulee, sillä työpalkat ja muut
21046: menot yhä nousevat.
21047:     Herra Huoponen on täällä tehnyt hiukan pilkkaa säästäväisyy-
21048:  destä. Minun mielestäni se on aivan sopimatonta; meidän velvolli-
21049: suutenamme on tässäkin asiassa säästää ja minä ehdotan, huoli-
21050:  matta herra Ahlroosin puheesta, tässä säästäväisyyttä. Huomau-
21051: tan siitä, että epäilemättä joko hyvällä tai pahalla tulemme kohta
21052:  maksamaan zo miljoonaa ja ensi valtiopäivillä tulee esitys ehdotto-
21053: masti 10 miljoonasta ja joka vuosi edeskinpäin. Meillä on paljon
21054: muita menoja, se on otettava huomioon, paljon reformeja tehtä-
21055: vänä, jotka vaativat rahaa. Minun käsitykseni mukaan pitäisi
21056: nuo mahdollisesti säästyvät z miljoonaa markkaa panna vanhuuden-
21057: vakuutuksen perustuskassaksi työväestölle. Se ei yhtään haittaisi.
21058:     Mitä paikkaan tulee, niin se on minusta hyvinkin tärkeä kysy-
21059: mys. Aivan oikein on herra Palmen sanonut, että tämmöinen edus-
21060:  kunnan talo on asetettava keskelle kaupunkia. On puhuttu Ob-
21061: servatoorivuoresta; se on äärettömän kaunis paikka ja minä olin
21062: kauheasti liikutettu herra Huoposen esityksestä, mutta rakennus
21063: siellä ei tule keskelle kaupunkia, varsinkin jos ajattelee vähän edem··
21064: mäksi, että kaupunki nyt ei laajene sinne päin, vaan aivan toiseen
21065: suuntaan ja eduskuntatalo on kai tarkoitettu joksikin monumen-
21066: taaliseksi rakennukseksi, joka rakennetaan tulevaisuutta varten.
21067: Tulevaisuudessa siis tulevat matkan pituudet kylläkin huomioon
21068: otettaviksi.
21069:     Nyt sanotaan että kyllähän vanha talo saadaan realiseeratuksi;
21070: minä en luule sen olevan niinkään helppoa. Voihan sanoa, että.
21071: valtio voisi sitä käyttää, vaikkapa suurta kauttoorikoulua varten,.
21072: mutta eivät ne vanhat talot niin ilman muutoksia, ilman kustannuk-
21073: sia sovi toiseen tai toiseen tarkoitukseen. En siis voi tulla muuhun
21074: käsitykseen, kuin että herra Palmen on ottanut tässä kaikki käy-
21075: tännölliset näkökohdat huomioon.
21076:     Mitä taiteellisessä suhteessa herra Nyströmin ehdotukseen tulee,
21077: niin sanottakoon siitä mitä tahansa, se on kerrassaan kaunis.
21078: Se on erityistä tyyliä, joka ei ehkä kaikkia miellytä, mutta kyllä
21079: minä puolestani uskallan kutsua hänen piirustuksiaan suorastaan
21080: kauniiksi, vaikka niissä voi olla toinen tai toinen puutteellisuus.
21081:     Olen asettunut herra Palmenin kannalle, mitä itse asiaan tulee.
21082: Mutta toiselta puolen minä en voi nähdä, että olisi minkäänlaista
21083: haittaa siitä, että asia lykkääntyy neljä kuukautta edespäin. Se
21084: on siksi vähäinen aika, että sitä minun käsitykseni mukaan ei voi
21085: ottaa lukuun minkäänlaisena haittana. Päinvastoin, en tarkoita,
21086: että saisimme tämmöisellä lykkäämisellä jonkunlaista uutta kirk-
21087: koa muiden jo olemassa olevien lisäksi, mutta on mahdollista, että
21088: tämmöisen lykkäämisen kautta voi ilmestyä uusia ehdotuksia, jotka
21089:           Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.       1659
21090: 
21091: 
21092: ehkä vielä paremmin vastaavat tarkoitustaan. Herra Runeberg
21093: väitti - jos oikein muistan - että olisi joku >>arkitektonisk pryd-
21094: nad>>, jos väittää, että tämmöisellä lykkäämisellä voitaisiin saada
21095: uusia luonnoksia, uusia ehdotuksia. Luulen, että semmoisten saanti
21096: on kyllä mahdollista ja otaksun, että valiokunnan enemmistö on
21097: ottanut tämän asian huomioon, kun se arvelee, että saadaan jotakin
21098: toimeen mainitun ajan kuluessa. Myönnän, että arkkitehtuurin,
21099: rakennustaiteen pitäisi kuvastaa, jos mahdollista, kansan luonnetta
21100: ja myöskin mitä sisällä tapahtuu. Minä tosiaan en ole, mitä parla-
21101: mentti-rakennuksiin tulee, huomannut mitään semmoista, vaikka
21102: olen nähnyt jonkun tusinan parlamentti-rakennuksia, en edes Buda-
21103: Pestissä ja Lontoossa, joissa on kauniimmat rakennukset tällä alalla.
21104: Päinvastoin olen kyllä nähnyt, että liian vähän on otettu huomioon
21105: tämä vaatimus, kuten esim. Wienissä. Annettakoon sen takia tämän
21106: asian levätä 4 kuukautta ja hankittakoon muualtakin luonnoksia
21107: ja esitettäköön sitten kaikki, mitä on saatu helmikuun alkuun ensi
21108: vuonna ja asetettakoon myös semmoinen delegatsiooni, jossa on eri
21109: suuntia edustettuna ja sitten kun kaikki tämmöinen monipuolinen
21110: valmistus on asiassa tehty, annettakoon se sitten lopullisesti edus-
21111: kunnan päätettäväksi. Kannatan valiokunnan mietintöä.
21112: 
21113:     Ed. Nissinen: Pyytäisin saada huomauttaa eräästä seikasta,
21114: joka mielestäni myöskin on otettava huomioon tätä asiaa käsitel-
21115: täessä. Tuskin on olemassa toista pääkaupunkia, joka olisi niin
21116: köyhä avonaisista paikoista ja puistoista kuin Suomen pääkaupunki.
21117: Avonaisten paikkojen ja puistojen merkitys on kuitenkin tervey-
21118: dellisessä suhteessa yleisesti tunnustettu. Ne ovat kaupungille
21119: yhtä tärkeitä terveydellisessä suhteessa kuin keuhkot ihmiselle.
21120: Jos nykyinen säätytalo laajennetaan esilläolevien piirustusten mu-
21121: kaan, tulisi Helsinki menettämään tuon pienen, mutta sentään ter-
21122: veellisen ja hauskan puiston, joka nyt leviää säätytalon ympärillä,
21123: ja joka on suureksi iloksi senpuoleiselle Helsingille, koska siellä on
21124: muuten ainoastaan yksi puisto: Liisan puisto. Ja meidän tulee huo-
21125: mata, että tätä säätytalon puistoa, paitsi Kruunuhaan asukkaita,
21126: käyttää vielä lähes 500 koululaista joka päivä. Ne kaksi koulua,
21127: jotka sijaitsevat tämän puiston vierellä, ovat molemmat sijoitetut
21128: omiin taloihinsa, ja tulevat siis olemaan sillä paikalla pysyviä. Kun
21129: siis tässä puhun säätytalon puiston säilyttämisestä, niin ajattelen
21130: niitten tuhansien nuorten terveyttä ja hauskuutta, jotka sillä tie-
21131: noolla tulevat oppiajallansa oleskelemaan. - Kukaties Helsingin
21132: kaupunki tulisi tekemään Suomen kansalle vielä ehdotuksen saada
21133: säilyttää tämä puisto kaupungille, ja mahdollisesti edullisilla eh-
21134: doilla olisi senvuoksi valmis luovuttamaan jonkun toio;en tontin
21135: eduskuntataloa varten, esim. Tähtitornivuorella. Näihin asioihin
21136: nähden, pyydän siis saada ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan pon-
21137: I66o                Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
21138: 
21139: 
21140: nen: >>että kysymys tarkoituksenmukaisen huoneuston hankkimi-
21141: sesta Suomen eduskunnalle kokonaisuudessaan jätetään eduskunnan
21142: keskuudesta tai sen ulkopuolelta valitun s-jäsenisen valtuuskunnan
21143: valmistettavaksi, ollen tämä valtuuskunta velvollinen helmikuun
21144: ensimmäiseksi päiväksi Igo8 antamaan eduskunnalle ehdotuksen
21145: asiasta sekä luonnospiirustukset ja likimääräiset kustannusarviot,
21146: etupäässä silmälläpitäen eduskunnan talon rakentamista Tähti-
21147: tornivuorelle, kuin myös jättämään tilaisuutta kilpailulle eduskunta-
21148: talon luonnospiirustusten ja likimääräisen kustannusarvion val-
21149: mistamista varten; että rakennushankkeen kokonaisuuskustannuk-
21150: set eivät saa suuresti nousta korkeammaksi kuin z miljoonaksi mar-
21151: kaksi yli sen arvon, joka on nykyisellä säätytalolla tontteineen, sekä
21152: että valtiovarainvaliokunnalle annetaan tehtäväksi ehdottaa, millä
21153: tavalla jäsenet tähän valiokuntaan ovat valittavat, sekä määrätä
21154: heille suoritettava korvaus, ynnä esittää sen määrärahan suuruus,
21155: joka tarvitaan valtuuskunnan menoihin.>>
21156: 
21157:      Ed. Arajärvi: Niinkuin valiokunnanmietinnöstä näkyy, olen
21158: minäkin ottanut osaa varajäsenenä tämän asian käsittelyyn valio-
21159: kunnassa. Kuitenkin näyttäisi siltä kuin minä olisin ollut valio-
21160: kunnan enemmistön kannalla. Päinvastoin minä kumminkin lau-
21161: suin aivan epäämättömästi olevani samalla kannalla kuin vastalau-
21162: seen tekijät, vaikkakaan en varajäsenenä ollut enää tilaisuudessa
21163: ottamaan osaa siihen kokoukseen, jossa asia lopullisesti käsiteltiin.
21164:      Tämän seikan pyydän panna merkille etenkin siitä syystä, että
21165: minä en tahdo olla mukana niitten kanssa, jotka siksi kevytmieli-
21166: sellä tavalla kansan miljoonia käyttelevät, kuin minun ymmärtääk-
21167: seni valiokunnan mietinnön allekirjoittajat tekevät.
21168:      On minusta koko lailla outoa, että valiokunta on niistä perus-
21169: teista, jotka se on esittänyt mietinnössään, tullut sen luonteisiin
21170: ponsiin kuin näkyy ja täällä vielä on puollettu. Valiokunta nimen-
21171: omaan sanoo sen, jota ei kukaan yksityinenkään voinut vastaan
21172: panna valiokunnan kokouksessa, että professori Nyström on hänelle
21173: annetun työn suorittanut kaikkiin tärkeimpiin osiin nähden sangen
21174: ansiokkaasti. Ainoastaan jossain määrin, sanoo valiokunta, voi
21175: tehdä huomautuksia suunnitelman ulkoasua vastaan.
21176:      Kun valiokunta perusteluissaan lausuu tuollaista niin kategoo-
21177: risessa muodossa kuin se sen tekee, niin en minä puolestani ainakaan
21178: käsitä, kuinka niistä voisi johtua sellaisiin loppuponsiin, mihin va-
21179: liokunta on tullut.      Ainut seikka, joka ehkä tukee valiokunnan
21180: ponsia, on se, kun mietinnön I2 sivulla mainitaan >>että jos rakennus
21181: tehtäisiin Fjälldaliin, niin se olisi Helsingin kaupungille hyödyksi.
21182: Siellä tontin hinnat nousisivat ja ihmiset rupeaisivat rakentamaan
21183: sinne.>>
21184:      Kuinka hataralla taikka paremmin sanoakseni, runollisella kan-
21185:           Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.       1661
21186: 
21187: 
21188: nalla tässä kysymyksessä ollaan, on minusta tullut aivan selväksi
21189: sen jälkeen, kuin valiokunnan mietintö jo on lopullisesti valmistettu
21190: ja allekirjoitettu. Parina viimeisenä päivänä näetten on kaupun-
21191: gilla, sanomalehdissä ja nyt eduskunnan istunnossa esitetty asiassa
21192: uusi puoli, josta aikaisemmin ei ole tiedetty mitään. Se nim., että
21193: Observatomitontti on ihan kuin itsestään käytettävissä, minun ym-
21194: märtääkseni liitelee vielä täydellisesti pilvissä, aivan niinkuin herra
21195: Huoposen puhe ja se rakennus, jota hän sille paikalle jo pystyttää.
21196:     Minä puolestani olen edelleen sillä kannalla, kuin valiokunnassa,
21197: ja mielipiteessäni olen vakiintunut niitten lausuntojen johdosta, ioita
21198: täällä on annettu. Finanssinäkökannat pakottavat ehdottomasti
21199: hyväksymään mietintöön liitetyn vastalauseen, jota on ymmärtääk-
21200: seni tuettu sellaisella tavalla, että sen pitäisi saada vastakaikua
21201: kautta koko maan. Jos se tulee hyväksytyksi niinkuin minä puo-
21202: lestani toivon, niin ei mitenkään kukaan voi sanoa, ettei olisi no-
21203: peasti ja halvalla saatu tarkoituksenmukaista eduskuntataloa, joka
21204: on pääasia.
21205:     Kuten sanottu, minä puolestani hyväksyn aivan empimättä
21206: mietintöön liitetyn vastalauseen.
21207: 
21208:     Ed. Palmen: Kun minä jo vastalauseessa olen ollut tilaissuudessa
21209: esittämään ne näkökohdat, jotka etupäässä ovat olleet minulle ojen-
21210: nusnuorana, niin saattaisi tuntua oudolta, että yleensä vielä pyydän
21211: sananvuoroa. Mutta täällä on kuitenkin esitetty muutamia asi-
21212: oita siinä valossa, että joku torjuminen minun puoleltani saattaa.
21213: olla tarpeellinen, vaikka täällä viimeistä edellinen puhuja ja myöskin
21214: herra v. Alfthan ovat monessa kohdin valaisseet, kuinka hataroita
21215: - minun ei ole mahdollista käyttää sen lievempää sanaa - nuo
21216: muistutukset ovat olleet, varsinkin alkaen ensimäisen puhujan lau-
21217: sunnosta. On aivan tarpeetonta ruveta laukkaamaan kilpaa hänen
21218: mielikuvituksensa ja runollisen henkensä kanssa. On huomattavaa,
21219: että raha-asioissa, kuten saksalainen sanoo, leikkipuheet eivät ole
21220: paikallaan. Jos tämä köyhä kansa helposti saa panna kolme tai
21221: viisi miljoonaa lisää johonkin tarkoitukseen, ja tämä meno on väl-
21222: tettävissä, niin minä sekä kansalaisena että tätä nykyä valtiovarain-
21223: valiokunnan jäsenenä katson olevani velvollinen ottamaan säästä-
21224: misen mahdollisuuden huomioon, sillä ei niitä miljoonia kasva niin
21225: helposti täällä karussa Suomessa että niitä voisi noin keveällä sydä-
21226: mellä viskata pois. Kaikki, mitä herra Huoponen puhui, oli samaa
21227: laatua, esim. kun hän yhtäkkiä myöskin suvaitsi ilmoittaa, että nyt
21228: tarvittaisiin pari miljoonaa korjauksiin vanhaan Säätytaloon, jos
21229: edes se riittäisi. Jos herra Huoponen suvaitsisi lukea mietinnön,
21230: niin hän siitä näkisi, että 12g,ooo markkaa arkkitehdin tekemän
21231: arvion mukaan tarvitaan korjaukseen vanhassa Säätytalossa, ja
21232: sillä hinnalla tultaisiin saamaan yksi rappu siirretyksi, sitäpaitsi
21233: 1662                 Istunto 24 p. syyskuuta 1907·
21234: 
21235: 
21236: muutamia ovia muutetuksi, ja vielä pappissäädyn salin yläpuoli
21237: käytettäväksi kirjastona. Pääosa tuosta 12g,ooo markasta, joka on
21238: melkoista pienempi kuin kolmatta miljoonaa, mems1 sellaisiin
21239: tarkoituksiin, jotka tulevat ehdottomasti tarpeellisiksi, sillä jollei
21240: valtiovarainvaliokunta näillä valtiopäivillä tuota kustannusta eh-
21241: dota, niin kyllä se ensi valtiopäivillä on pakotettu ehdottamaan
21242: muutoksia, jotta saataisiin arkistolle enemmän tilaa. Kirjavarasto
21243: ja arkisto ovat siinä tilassa, että lisäyksiä tarvitaan ennen kolmen
21244: vuoden kuluttua, niistä emme pääse. Älkäämme siis liioitelko,
21245: että kaikki se, mitä tarvitaan suuren rakennuksen aikaansaamiseksi,
21246: menisi ainoastaan korjauksiin. En muuten huoli luetella niitä vir-
21247: heitä, joita oli herra Huoposen puheessa. Huomasin, että kuulijoista
21248: moni myhäili, ehkei ansaitse ottaa näitä virheitä lähemmin va-
21249: laistaviksi. Mutta kyllä täytyy sanoa, että siinä ei ollut myhäile-
21250: misen aihetta, vaan vakavaan huoleen, kuin täällä kaksi tai kolme
21251: puhujaa rupesi selittämään, ettei nyt tarvitse kitsastella, he muka
21252: harrastavat kaikissa asioissa säästäväisyyttä, mutta tässä asiassa
21253: se ei ole tarpeen. Joku täällä myöskin mainitsi, että liian upeita
21254: rautatieasemia rakennetaan. Minä, joka olen ollut edellisillä valtio-
21255: päivillä mukana moittimassa sitä upeutta ja sitä kevytmielisyyttä,
21256: jolla on pantu menemään hyvin paljon varoja, jopa miljooniakin
21257: turhaan, tahdon olla johdonmukainen ja minun täytyy sanoa, että
21258: jos voidaan Suomen eduskunnalle saada kahden miljoonan lisämak-
21259: sulla täydelleen tarkoituksenmukainen talo, niin katson velvolli-
21260: suudekseni tyytyä siihen, liioin koska stiilikysymykset ja Helsin-
21261: gin koristaminen sekä yhden tai kahden yksityisten koulun varusta-
21262: minen puutarhalla ja muut semmoiset asiat eivät suinkaan kuulu
21263: niihin asioihin, joita varten minulla ja meillä on oikeutta mennä
21264: uhraamaan miljoonia. Ei kansa ole meitä lähettänyt tänne siksi,
21265: että pitäisi hankkia hyvä puisto koululle, jolla taitaa olla zoo oppi-
21266: lasta tai niillä paikoin. Kyllä koulu voi hankkia itselleen, jos tahtoo,
21267: sellaisen edun muualla; muuttakoon toiseen paikkaan. Kyllä Hel-
21268: singissä on monta koulua, joille samanlainen puisto olisi tarpeen.
21269: Ja kuinka hataroita nuo arvelut ovat, nähdään siitä, että samat hen-
21270: kilöt, jotka surevat sitä, jos hävitettäisiin se pienoinen puutarha,
21271: joka on Säätytalon itäpuolella, eivät rahtustakaan pelkää, että ru-
21272: vettaisiin osaksi hävittämään sitä todellakin suurta puistoa, jonka
21273: Helsingin kaupunki muistaakseni uhraamaHa toista sataa tuhatta
21274: markkaa on luonut Observatoorion vuorelle! Samalla kun sanotaan,
21275: ettei pidä hävittää Säätytaloa - se oli muistaakseni herra Torppa
21276: joka sitä selitti - ei ajatella ensinkään, että koko tähtitieteellinen
21277: observatoori kylläkin kalliine rakennuksineen tulisi revittäväksi
21278: maan tasalle, joten sille siis ei jäisi mitään arvoa. Tämä ei ole sääs-
21279: täväisyyttä.
21280:     Koska erikseen puhutaan tähtitieteellisesstä observatooriosta,
21281:             Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.                  1663
21282: 
21283: 
21284: niin minun täytyy kertoa eräs asia, joka voi hämmästyttää monta
21285: täällä. Täällä on kerrottu asia sillä lailla, ikäänkuin olisi vanha
21286: ja soyittu asia, että se rakennus ei mitenkään kelpaa, että se olisi
21287: muutettava j. n. e. Meitä on yliopiston miehiä täällä viisi tai kuusi,
21288: ja minä olen jokaiselta kysynyt, ja vaikka me olemme olleet mikä
21289: 30, mikä 40 vuotta yliopistossa, ei kukaan meistä ole koskaan kuullut
21290: yhtään ehdotusta vakavasti harkitun, että tuo observatoori olisi
21291: hankittava pois. Ehdotus on niin uusi, että, jollei ole lukenut jotakin
21292: sanomalehteä, joka taisi tulla ulos eilen- minä en ole sitä lukenut
21293: - tai kuullut, mitä täällä on sanottu, voi sanoa, ettei siitä koskaan ole
21294: ollut puhetta ennen. Päin vastoin, kun observatoorion viereen aja-
21295: teltiin Säätytalo rakentaa vuosina I884-I885, niin otettiin hyvin
21296: tarkasti huomioon, kuinka voitaisiin aijottua rakennusta laittaa niin,
21297: että se ei tulisi häiritsemään tähtitornin observatsiooneja. Sillä,
21298: jollei muistoni ihan petä, jos observatoorio hävitetään ja muutetaan
21299: toiseen paikkaan, niin siitä tulee lisää ääretön työ, jotta saataisiin
21300: vastaiset observatsioonit sopimaan edellisiin. Niin tarkasti niissä
21301: laskuissa lasketaan, että siinä vähäinen paikanmuutos voipi suuresti
21302: vaikuttaa. En tahdo katsoa tuota asiaa päänäkökohdaksi, tahdon
21303: vaan panna huomiota siihen, että, jos tähtitieteellinen obs,~er._.,...,ra;UtCLa...ou.r.uio'------
21304: on hankittava pois, niin siihen minun laskujeni mukaan ei voi mennä
21305: vähempää kuin 10-12 vuotta ennen kun uusi observatoorio on ole-
21306:  massa. Tahdotaanko lykätä eduskuntatalon asia niin kauaksi? Äl-
21307: köön puhuttako kuukausista, älköön puhuttako parista vuodesta.
21308:  sillä on aivan mahdotonta tieteen kannalta, että tieteellinen laitos
21309: kuin yliopisto jäisi ajaksi observatoriota vaille. Kun Turku oli pa-
21310: lanut, niin tähtitieteellisen observatoorion puutteessa tähtitieteen
21311:  professori sai jäädä Turkuun palolta säilyneeseen observatoorioon
21312:  siksi kun nykyinen observatoorio oli valmis; ei katsottu tieteellisen
21313:  tutkimuksen arvoiseksi lakkauttaa tutkimuksia vuosikausiksi. Ei
21314:  ole myöskään aivan pitkää aikaa siitä, kun yliopisto suurilla kus-
21315:  tannuksilla rakensi tähtitorniin lisäksi refraktoritornin, tornin, joka
21316:  on rakennettu yksinomaan sitä varten, että uudenaikainen kiikari
21317:  voisi olla käytettävissä. Kyllä voi sanoa, että jos kerran sille pai-
21318:  kalle ruvetaan ajattelemaan uutta eduskuntataloa-puhumattakaan
21319:  niistä esteistä, joita Helsingin kaupunki voi hankkeelle tehdä, kun
21320:  se on ensiksi laittanut sille kauniin puutarhan, joka silloin olisi osit-
21321:  tain hävitettävä - niin siihen tulee menemään sangen pitkä aika.
21322: Siltä kannalta katsoen minun siis täytyy sanoa, että valiokunnanenem-
21323:  mistön ehdotus Fjälldalista kuitenkin on johonkin määrin mahdolli-
21324:  nen, sillä mainittu paikka on lunastamalla saatavissa, jos tahdotaan
21325:  lunastaa se noin miljoonan markan hinnasta, niinkuin se minun
21326:  luullakseni tulisi maksamaan; otan silloin lukuun kaikki laskut,
21327:  joita kaupunki arvatenkin tulisi vaatimaan.
21328:       Olisi muuten hyvä ottaa edes vähänkin edellisen ajan rakennus-
21329:                                                                          105
21330:                      Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
21331: 
21332: 
21333: kokemukset huomioon. Pyydän saada mainita kaksi esimerkkiä,
21334: jotka osottavat, millä lailla tämmöiset rakennuskysymykset muo-
21335: dostuvat todellisuudessa eikä vaan mielikuvituksessa. Kun ensi
21336: kerran mainittiin, että säätytalo on tarpeen - se oli r863 vuoden
21337: valtiopäivillä - puhuttiin, että r8,ooo markkaa riittäisi. Seuraa-
21338: villa valtiopäivillä sanottiin siihen tarvittavan r8o,ooo markkaa.
21339: Sitä seuraavilla valtiopäivillä puhuttiin jo puolesta miljoonasta,
21340: ja kun asiaa seuraavalla kerralla tuumittiin, laskettiin jo kokonainen
21341: miljoona tarvittavan. Sitte askel askeleelta joka kerran, kun asia
21342: uudestaan tu1i esille, havaittiin tarvittavan joku puoli miljoonaa tai
21343: koko miljoona lisään, kunnes vihdoin r885 vuoden valtiopäivillä
21344: nousi suuri myrsky tuota kustannusten kasvamista vastaan, ja niinpä
21345: säätytaloa supistettiin niin, että se monessa kohdin ei tullut riittä-
21346: väksi ja tyydyttäväksi. Jos me nyt rupeamme tätä samaa tanssia
21347: uudistamaan ja jatkamaan - minä sanon me, vaikka tiedän, etten
21348: itse silloin ole mukana - jos sitä ruvetaan jatkamaan ro vuotta,
21349: niin olkaa huoleti, hyvät herrat ja naiset, voin lyödä vetoa siitä, että
21350: silloin 6 tai 8 miljoonaa ei riitä, niin paljon kaikki hinnat nousevat.
21351: Nähtiin myöskin eräästä toisesta esimerkistä, kuinka käy, kun asi-
21352: oita kovin vitkastellaan. Tarvittiin kansallismuseo. Se oli 20
21353: vuotta sitten, kun sitä ensiksi pyydettiin. Tehtiin piirustukset ja
21354: jos silloin olisi kaikkeen suostuttu, olisi arvatenkin saatu jokunen
21355: rakennus 400,000 markalla. Mutta kysymys jäi pitkän odotuksen
21356: esineeksi. Kun se sitten oli miltei valmistumaisillaan, ja piirustuk-
21357: set olivat olemassa, jotka saivat säätyjen puoltolauseen, arveltiin,
21358: että 8oo,ooo olisi riittävä. Mutta sitten tuli taiteilijain ja arkki-
21359: tehtien puolesta oikein valtava opinionimyrsky. Kilpailu oli tar-
21360: peen ja uudet taiteen vaatimukset olivat otettavat huomioon ja
21361: kaikki piti saataman ·paljoa huokeammaksi kuin oli ajateltu. Ja
21362: se paljoa huokeampi talo tulee maksamaan kaksi kertaa niin paljon
21363: kuin tuo moitittu liian kallis! Epäilemättä saadaan kyllä hyvin upea
21364: koristus Helsingille, enkä tietysti sitä katuisi, mutta kyllä minun täy-
21365: tyy sanoa, että kymmenen vuotta on mennyt tutkimukselta hukkaan,
21366: sillä suuresti ovat kokoelmat kärsineet sillä aikaa, kun tutkimus on
21367: ollut lamassa. Lisäksi ei voi kieltää, että uusi rakennus tulee mak-
21368: samaan kaksinkertaisesti, vaikka oli luvattu huokeammaksi. Kaikki
21369: nämä seikat voidaan todistaa painetuista asiakirjoista. Toivon. että
21370: että nämä viittaukset jo riittävät.
21371:       Jos meillä todella tässä maassa olisi varaa rajattomiin,
21372: niin miksemme vo1s1 pitää Säätytaloa muistomerkkinä tai
21373: ehkä kaikenmoisten komiteain varalla. On hyvin anteliasta tuo
21374: että muutamien komiteain varalta, joiden hyyryt vuodessa saattai-
21375: sivat kenties edustaa ro,ooo markkaa, pidettäisiin 2 miljoonan ra-
21376: kennus käytettävissä ja tyhjänä puolen vuotta. Mutta minä luu1en,
21377: että siihenkään meillä ei ole varoja. Minä en pääse mihinkään siitä
21378:           Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.       1665
21379: 
21380: 
21381: laskusta, että vähintäin miljoona, arvatenkin enemmän, menee uu-
21382: teen tonttiin; että edelleen, kuten valtiovarainvaliokunnan käyttä-
21383: mät molemmat ammattimiehet, herrat Tarjanne ja Saarinen tun-
21384: nustavat, 3 tai 3 I/2 miljoonaa tarvitaan rakentaakseen uudelle pai-
21385: kalle suunnilleen yhtä suuren talon, - siis ei mukavampaa, kuin
21386: minkä herra Nyström on ehdottanut. Mutta tuommoiset laskut,
21387: jotka on tehty aivan umpimähkään, hyvin helposti pettävät, joten
21388: kyllä luulen voivani sanoa, että siihen menee yli 3 miljoonaa, luulta-
21389: vasti 4 tai 5 miljoonaa, kun myös tonttikustannus otetaan lukuun.
21390: Meidän ei tule ottaa huomioon, että Säätytalon hinta ja sen tontin
21391: hinta on se tai se. Yksityinen voi luovuttaa pois, mitä hänellä on,
21392: valtio tuskin voi sitä tehdä, sen täytyy käyttää, mitä sillä on. Epäi-
21393: lemättä Suomen kansa tulee saamaan maksaa ja hankkia tarvittavat
21394: varat, ja parempi on hankkia kaksi miljoonaa kuin viisi miljoonaa,
21395: siitä ei pääse mihinkään.
21396:     Minä olen turhaan sekä täällä että valtiovarainvaliokunnassa,
21397: kun on sanottu, että Säätytalosta ei voi kelvollista tulla, odottanut
21398: tietoja, mitkä ovat nuo huudetut puutteet ja mitkä ne toivomukset,
21399: joita ei toteuteta uudella ehdotuksella. Valtiovarainvaliokunnassa
21400: kysyttiin arkkitehdiltä, kysyttiin valiokunnalta. Ei vastausta.
21401: Täällä käynee samoin. Minä en voi muuta kuin sen kokemuksen
21402: perustuksella, joka minulla on valtiopäivätyöstä, sanoa, että itse
21403: eduskunta Nyströmin ehdotuksen mukaan saisi hyvän keskustelu-
21404: salin, jossa se voi kokoontua, paremman kuin tämä on, vieläpä niin
21405: suuren, että siihen mahtuisi 40 edustajaa lisää, mikä saattaa olla
21406: paikallaan, jos ajattelee pitkää tulevaisuutta. Minä en saata nähdä
21407: muuta kuin että valiokunnille samoin tulisi hyvä tila. Valiokun-
21408: nilla on nykyänsä hyvin ahdasta, niillä on kullakin vain yksi huone.
21409: Useimmat tarvitsisivat jonkun sivuhuoneen, ja se toivomus on suun-
21410: nitelmassa täytetty. Tämä maksaa tietysti, mutta joka tapauksessa,
21411: jos valtiopäivätyö siitä edistyy, sitä ei pidä moittia. I,isäksi tarvi-
21412: taan huoneita ryhmäkokouksille. Nykyänsä on suuri suru ja vai-
21413: keus, mitenkä voi saada yhtaikaa tilaa kaikille ryhmille. Mutta
21414: siitä on pidetty huolta. Kaikki muut .mukavuudet, jotka voidaan
21415: vaatia ja jotka voivat työtä edistää, ovat otetut huomioon. Minä
21416: olen ihan turhaan odottanut saada yhtään ainoaa asiallista vasta-
21417: huomautusta, missä on tuo suuri puute, jota nyt moititaan.
21418:     On moitittu myös tyyliä. Mutta mitä tyyliin tulee, niin siitä
21419: voidaan olla eri mieltä. Mikä tahtoo yhtä tyyliä, mikä toista. Jos
21420: nyt jotkut tahtovat uutta, niin ajateltakoon, että sillä vanhallakin
21421: kuitenkin voi olla jonkunmoinen oikeus tässä maailmassa.
21422:     On myös puhuttu eduskunnan arvosta. No, jos eduskunnan
21423:  arvo ja eduskunnan vaikutus todella kasvaisivat suhteellisesti sen
21424:  mukaan, miten miljoonia mätetään uuteen huoneustoon, jos tämän
21425:  eduskunnan vaikutus maan asioihin riippuisi siitä, että olisi rakennus
21426: 1666                 Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
21427: 
21428: 
21429: korkealla vuorella, joka näkyy jo peninkulman päästä, kun laivalla
21430: tullaan Helsinkiin, niin minä olisin valmis menemään pitkälle. Mutta
21431: Jumala paratkoon, ei Suomen eduskunta ole siinä asemassa, että
21432: ulkonainen koristus tulee sitä auttamaan. Sentähden olen valmis
21433: tinkimään yhtä ja toista pois niistäkin piirustuksista, jotka jo ovat
21434: olemassa, syystä ettei niin paljon koristuksia tarvita. Jos voidaan
21435: tulla toimeen vähemmällä kuin 2 miljoonalla, niin menisihän se, kun
21436: vain saadaan tarkoituksenmukainen ja hyvä talo. Voin omasta
21437: kokemuksestani sanoa, kuinka vähän vieras matkailija kunnioittaa
21438: maata sen mukaan, kuinka monta miljoonaa on mätetty eduskunta-
21439: taloon. Kun olin Buda-Pestissä ja tarkastin Unkarin tuhatvuotista
21440: näyttelyä, niin minun täytyy sanoa, että miltei epämiellyttävin
21441: kaikesta, mitä näin, oli parlamenttitalo, johon oli mätetty muistaak-
21442: seni 26 miljoonaa guldenia, eli kaksi kertaa niin paljon Suomen mark-
21443: koja. Jos Suomen kansa panee 5, 6 miljoonaa tai enemmän edus-
21444: kuntataloonsa, niin se ei ole sen pahempi tuhlaus kuin mitä Unkarin
21445: kansa on tehnyt, mutta älköön uskottako, että kukaan meitä siitä
21446: kunnioittaa. Ja otettakoon huomioon, millä tavoin me vastaamme
21447: noiden taajojen rivien edessä, jotka todellakin - se tunnustetaan
21448: kaikkien puolueitten ja ryhmien puolelta - tarvitsisivat apua, tar-
21449: vitsisivat huojennusta, tarvitsisivat tietoja ja aineellista apua. Mi-
21450: tenkä me vastaamme niille, jos sanotaan: ensimäinen päätös, minkä
21451: tämä uusi säästäväinen eduskunta teki, oli, että tähän puheenaole-
21452: vaan rakennukseen saa mennä tarpeettomasti 3 miljoonaa tai ehkä
21453: enemmänkin. Minä en voi ottaa sitä vastuuta päälleni ja minun
21454: täytyy lisätä: oltakoon täällä kuinka eri mieltä tahansa muuten,
21455: mutta jos mennään asian ytimeen ja otetaan huomioon, mitä tuo
21456: ajanhukka vielä vaikuttaa korottamalla kaikki hinnat, niin kyllä
21457: täytyy vakavasti punnita mielessään, ennenkuin menee antamaan
21458: myönnytyksensä tuommoisille utuisille tuulille, jotka täällä on edessä.
21459: Onhan suorastaan mahdotonta sanoa, että neljässä kuukaudessa
21460: täytyy saada perinpohjainen suunnitelma. Viime valtiopäivät an-
21461: toivat asiaksi hankkia tietoja, hankkia piirustuksia j. m. s. Yksi
21462: vuosi, siis 12 kuukautta, tarvittiin noiden piirustusten tekemiseen,
21463: ja nyt luullaan, että neljä kuukautta riittäisi kilpailujen pitämiseen,
21464: suunnitelmain tekemiseen, kauppojen tekemiseen tontista ja muitten
21465: töitten suorittamiseen! Tämä on yhtä mahdotonta kuin jos joku
21466: pyytäisi delegatsioonin avulla ottaa kuuta alas taivaalta. Jos ker-
21467: ran tahdotaan perinpohjaista tutkimusta, niin uhrattakoon IO vuotta.
21468: Mutta minä pelkään, että jos tuon tutkimuksen pitäisi olla oikein
21469: perinpohjainen, niin pitäisi määrätä, että se oikeastaan vasta olisi
21470: valmis tuomiopäivän aattona. (Hyvä! Hyvä!)
21471: 
21472:    Ed. Schybergson : Efter det bifall, som följde den senaste tala-
21473: rens påpekande af, att vi möjligen skulle få vänta till domedag innan vi
21474:           Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.          1667
21475: 
21476: 
21477: få ett nytt landtdagshus, så är det i sanning betänkligt att dock hålla
21478: på en uppfattning motsatt frih. Palmens. J ag vill dock vedervåga
21479: detta och börja med de där miljonema, om hvilka man nu har talat
21480: och. som varit den röda tråden särskildt i den senaste talarens andra-
21481: gande. . Det gäller lyckligtvis icke 20 miljoner denna gång, men
21482: många nog ändock, der är jag villig att erkänna. Men man får icke,
21483: då det är fråga om byggnadsföretag, lemna ur räkningen att därvid
21484: två moment böra tagas i betraktande, nämligen anläggningskostna-
21485: derna och de årliga utgifterna. Vid de flesta byggnadsföretag, som
21486: komma till stånd för statsvärkets räkning, utgöra de årliga utgifterna
21487: låt oss säga 30 ofo af anläggningskostnaderna. Om vi bygga ett nytt
21488: sjukhus, että nytt lärovärk, ett hus för ett nytt ämbetsvärk, så är
21489: det icke den ena miljonen, hvilken går åt till byggnaden, som ensam
21490: är att beakta, utan vi böra vara medvetna om, att med den nya bygg-
21491: naden följa allehanda nya utgifter till kanske 3oo,ooo mark årligen.
21492: Då det däremot gäller uppförandet af ett landtdagshus, så gestalta
21493: sig årskostnaderna lika antingen detsamma bygges såsom minorite-
21494: ten föreslagit eller ett helt och hållet nytt hus kommer till uppförande.
21495: Vi hafva sålunda endast att räkna med differensen i anläggningskost-
21496: naden.
21497:      Men om man ock anser att en merkostnad af ett par miljoner
21498: mark för ett landtdagshus spelar en stor roll, så bör man dock icke
21499: försöka inbilla någon, att vi därigenom i fråga om utgifterna för de
21500: medellösa klasserna eller i fråga om de reformer, som öfverhufvud
21501: påyrkas, komma att det minsta fördröjas i vårt arbete. Som sagdt,
21502: miljonerna i sitt värde, sparsamhet håller jag gärna på, så tror jag,
21503: att man i denna debatt gjort dem, på sätt en föregående talare yttrade
21504: om en del resonnemang i utskottsbetänkandet, till ett slags arkitek-
21505: tonisk prydnad, som man har nytta af i sin utläggning, men som i
21506: själfva värket icke uti en nationshushållning har så mycket att betyda.
21507:      J ag öfvergår till en annan del af frågan, nämligen till den om
21508: observatoriitomten. Frih. Palmen sade, att hvarken han eller någon
21509: af de andra här närvarande universitetslärarne kände till, att det ens
21510: skulle hafva varit fråga om observatoriets flyttning. Och dock
21511: nämde frih. Palmen att, när förslag gjordes om att ständerhuset skulle
21512: placeras nedanför observatoriet, var man tvungen att taga hänsyn
21513: till observatoriets intressen, så att det icke skulle störas genom att
21514: ständerhuset komme för nära inpå. För min del har jag hört upp-
21515: gifvas, att observatoriet skulle anses vara från vetenskaplig synpunkt
21516: ytterst olämpligt placeradt. J ag kommer icke ihåg, hvar jag sett
21517: uppgiften härom, om det var den tid jag var medlem af Helsingfors
21518: drätselkammare eller i något annat sammanhang, men jag påminner
21519: mig bestämdt att jag för ett antal år sedan, låt så vara tio eller mer,
21520: erhöll det meddelandet, att observatorium, trots den omräkning,
21521: som skulle blifva nödvändig, i händelse af dess förflyttning, måste
21522: 1668                   Istunto 24 p. syyskuuta I907·
21523: 
21524: flyttas, ifall dess vetenskapliga värksamhet skulle kunna med sam-
21525: vetsgrannhet bedrifvas. Ty efter det Helsingfors stad tillvuxit så-
21526: som deri det gjort, kunde ett astronomiskt observatorium, så nära
21527: intill byggnaderna och så utsatt för rök m. m. som det är, icke på
21528: ett tillförlitligt sätt fungera. Det kan hända att jag minnes orätt,
21529: men om så icke är fallet, utan vi i hvarje händelse skulle stå inför
21530: den eventualiteten, att observatorium flyttas och att platsen sålunda
21531: blefve disponibel, månne vi icke då skulle ångra, att vi icke tänkte
21532: oss denna möjlighet för landtdagshusets placering.
21533:      Frih. v. Alfthan har å Helsingfors stads vägnar försäkrat att
21534: Helsingfors stad icke skulle gifva en tums bredd mark till det om-
21535: råde, som nu innehafves af observatorium. Meningarna vexla och
21536: jag förmodar, att frih. v. Alfthan är fullt invigd uti stadens nuva-
21537: rande tyranners åsikt, men jag påminner mig från den tid jag var
21538: med, att det för Helsingfors stadsfullmäktige var ett mycket stort
21539: bekymmer, att utsikten från Observatoriebärget hindrades af de höga
21540: byggnaderna rundt omkring, och att förslag t. o. m. väckts om att
21541: man i närheten af den plats, där observatorium står, skulle för-
21542: söka genom byggande af terrass öppna denna utsikt öfver haf-
21543: vet, hvilken man satte nästan mer värde på en på promenaderna
21544: och plantcringarna. Skulle landtdagshuset uppföras här, så är det
21545: gifvet, att detta intresse skulle på sätt eller annat tillgodoses J ag
21546: kan icke rätt förstå frih. v. Alfthans ståndpunkt, då han försöker
21547: att hos hrr landtdagsmän, som till stor del äro hemma från lands-
21548: bygden, antyda att det icke är skäl att förse Helsingfors med vackra
21549: byggnader, utan att vi snarare borde ställa oss på en mot hufvudsta-
21550: den fiendtlig ståndpunkt i detta afseende. Helsingfors är väl ändock
21551: landets hufvudstad, och blir väl allt mer och mer erkänd såsom så-
21552: dan. Då vackra offentliga byggnader uppstå i Helsingfors, äro de
21553: dock landet och hela vårt folk till glädje. Frih. Palmen talade om
21554: nationalmuseum och beklagade sig öfver att det blir så mycket dy-
21555: rare, än afsedt varit. Hufvudsaken är att det tillika blir så ofantligt
21556: mycket bättre.
21557:      Man har sagt att på fyra månader alls ingen utredning kan komma
21558: till stånd. Men man kan i så fall åtminstone få en negativ utredning.
21559: Man kan få en utredning om att universitetet icke vill afstå ifrån
21560:  denna plats, att dess disposition för ändamålet icke är möjlig, men
21561: man kan säkert också få ett kostnadsförslag för ett landtdagshus på
21562:  denna plats, lika tillförlitlig eller lika otillförlitlig, som det kostnads-
21563: förslag, hvilket nu är uppgjordt för det gamla ständerhusets till-
21564:  byggnad. Ty kostnadsförslag gör man dock säkrast efter kubik-
21565:  innehåll, och när man en gång vet, huru stor man vill hafva byggna-
21566:  den, så kan man utan svårighet beräkna detta. Det är icke fråga
21567:  om detaljritningar och detaljkostnadsförslag. Detaljritningar taga
21568:  alltid tid att uppgöra. Men man kan på jämförelsevis kort tid få
21569:           Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.        1669
21570: ------
21571: 
21572: uppgjorda förslag, af hvilka man förmår bilda sig en åsikt i saken och
21573: det är därför jag liksom hr af Ursin, med hvilken det är angenämt att
21574: denna gång få vara af samma åsikt, tror att vi endast kunna hafva
21575: nytta af det föreslagna fyra månaders uppskofvet. Däremot är jag
21576: viliig att erkänna, att i händelse vi besluta oss för en annan plan, än
21577: den af hr Nyström uppgjorda, det då icke är tvifvel om, att vi komma
21578: att få räkna med sju, kanske tio år, innan representationen kan kom-
21579: ma att flytta in i sitt nya hus. Men huru länge fick icke vår ständer-
21580: representation hålla tiligodo med att flytta från den ena olämpliga
21581: lokalen tili den andra? Huru länge fick icke den svenska riksdagen
21582: trifvas i. sitt gamla, för de ändrade förhållandena helt och hållet
21583: olämpliga hus? Och ehuru jag hörde tili dem, som icke önskade att
21584: vi skulle flytta hit tili Brandkårshuset, så måste jag erkänna, att vi
21585: reda oss helt bra här, och jag förmodar att t. o. m. det bekymmer,
21586: som den yttersta venstern hade därför, att den såg sig tvungen att
21587: ha regeringens representanter vid sin sida, numera något aftagit,
21588: då ju regeringsbänkama mestadels stå tomma.
21589:      J ag hörde tili dem, som vid 1905-1906 års landtdag ansågo det
21590: ligga i sakens natur, att vi skulle nöjas med en tillbyggnad tili det
21591: gamla ständerhuset. Det föreföll mig så naturligt, att så skulle ske.
21592: J ag ansåg också Bankfullmäktiges åtgärd att vända sig till professor
21593: Nyström vara riktig, men det har gått såsom det mestadels går, när
21594: man skall reparera gamla byggnader och ändra om dem för nya syf-
21595: ten. Vi kunna ju, såsom herr Palmen gjorde det, säga, att anord-
21596: ningama äro tämmeligen tillfredsställande, men fullt tillfredsstäl-
21597: lande äro de icke. Och hvad som är säkert är, att en utgift af två
21598: miljoner för en sådan omändring synes vara betänklig. J ag är beredd
21599: att använda fem miljoner för ett nytt fullt ändamålsenligt hus, men
21600: jag iir icke benägen att använda två miljoner för en remont, med
21601: hvilken man skämmer bort det gamla, men icke får något nytt, som
21602: är värkligen värdefullt.
21603:      J ag vili slutligen erkänna ännu en försyndelse, nämligen, att jag,
21604: då det i tiden var fråga om att förlägga ständerhuset till sluttningen
21605: af Observatorieberget, hörde till dem, om hvilka hr Huoponen talade
21606: och hvilka motsatte sig förslaget, delvis därför att byggnaden skulle
21607: komma att ligga obekvämt. Det var nu icke blott den saken att
21608: själfva platsen icke var central, som därvid var bestämmande. Så
21609: är t. ex. stortingshuset i Kristiania för ingen del centralt beläget.
21610: Skall kommunikation med ämbetsverken ega rum, så är ett afstånd,
21611: som tager några minuter mer eller mindre i anspråk, dock icke af så
21612:  alltför stor betydelse. Hvad som däremot för mig skulle spela en
21613:  viss roll, och därom kan jag instämma uti hr Palmens yttrande, är,
21614:  att jag icke skulle vilja att denna nya landtdagsbyggnad på något
21615:  sätt skulle få karaktären af skrytsamhet, såsom fallet tyckes vara
21616:  med den af både honom och friherre af Ursin omnämnda parlaments-
21617:                       Istunto 24 p. syyskuuta I907·
21618: 
21619: 
21620: byggnaden uti Budapest. Det var nog en bidragande anledning tili
21621: att jag i tiden icke var med om projektet att förlägga ständerhuset
21622: tili Observatoriebärgens sluttning, men jag kan icke neka, att ett
21623: landtdagshus, där observatorium nu står, måste liksom ju också
21624: observatorium det gör, blifva enbart vackert, icke skrytsamt. En
21625: byggnad där måste blifva någonting alldeles ovanligt förnämt, och
21626: jag kan icke nu helt och hållet värja mig för att den sidan af saken
21627: spelar in, då jag i alla fall vill bevara möjligheten af att landtdagshu-
21628: set förlägges dit, och det är detta jag afser, då jag förenar mig med
21629: dem, hvilka yrka på ärendets öfverlämnande åt en delegation, som
21630: till nästa landtdagssession skulle komma in med vidare utredning i
21631: ämnet. J ag har icke behof af att förena mig med någon af de afvi-
21632: kande resolutionsförslag, som framställts. J ag medgifver att stats-
21633: utskottets klämmar kunna tåla någon korrigering, men jag finner
21634: att äfven inom dem allt det kan rymmas, som vi, hvilka hålla på
21635: denna upphttning, önska, nämligen att möjlighet för en annan anord-
21636: ning än den af professor Nyström föreslagna icke skall afskäras. J ag
21637: ber att få förena mig om utskottets klämmar.
21638: 
21639:     Ed. Vuolijoki, Väinö: Valiokunnan enemmistö on tässä asiassa
21640: oikeastaan ollut hyvin paljon alakynnessä vapaaherra Palmenista.
21641: Hänellä nimittäin on ollut valmis ehdotus, aina pieniin detaljeihin
21642: saakka tehty piimstus, jonka pankkivaltuusmiehet ovat valtiova-
21643: rainvaliokunnalle jättäneet, ehkä jonkun verran sen valtuuden yli
21644: mennen, jonka viimeinen säätykokous antoi. Sillä minä luulen että
21645: se 25 tuhatta markkaa, jonka säädyt sitä varten myönsivät, ei tule
21646: riittämään niiden piimstusten täydelliseen maksamiseen, jotka pank-
21647: kivaltuusmiehet ovat teettäneet. On valiokunnassa ollut sen v;wksi
21648: hankala tapella olemattoman ehdotuksen puolesta tätä valmista ja
21649: monessa suhteessa sangen onnistunutta Nyströmin ehdotusta vas-
21650: taan. Hyvällä syyllä on voitu sanoa, että teidän lukunne eivät pidä
21651: paikkaansa, ja kun on kutsuttu asiantuntijoita ja ne ovat sanoneet
21652: arvioita, paljoko semmoinen rakennus tulisi maksamaan, niin on
21653: vastattu, että kaikki tällaiset arviot häilyvät ilmassa, mutta tässä
21654: on tarkka kustannusarvio. Ja tätä vastaan ei ole oikeastaan voitu
21655: mitään sanoa. Jonkun verran voi väittää, ettei sekään aivan täy-
21656: dellisesti pidä paikkaansa, mutta on luonnollista, että semmoiseen
21657: detaljeerattuun kustannusarvioon on ollut parempi luottaa kuin
21658: ilmassa häilyviin lukuihin.
21659:     Sitte se paikkakysymys. Ed. Palmen on muistuttanut, ties
21660: kuinka monta kertaa, siitä työnpaljoudesta, joka valtiovarainvalio-
21661: kunnalla on. Hän tietää että valiokunnalla ei ole ollut minkään-
21662: laista mahdollisuutta tarkoin harkita tätä paikkakysymystä. Ne
21663: hintamääräykset, jotka ilmoitetaan Fjälldalin alueesta, ovat raha-
21664: toimikamari-jäsenten yksityisesti antamia numeroita. Merkillistä
21665:           Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.         1671
21666: 
21667: 
21668: kyllä rakennuskonttorista saatiin toisenlaisia numeroita, nimittäin
21669: että Fjälldalissa maksaa tontti 15 markkaa neliömetri, kun mietin-
21670: nössä sanotaan, että se maksaa 6o markkaa. Kaikki nämä olivat
21671: asioita, jotka vakaannuttivat valiokunnan enemmistöä siitä ettei
21672: asia ollut siinä tilassa, että siitä voidaan päättää. Minä luulen ettei-
21673: vät kaikki valiokunnan enemmistöstäkään olleet sillä kannalla että
21674: Nyströmin ehdotus olisi hylättävä, vaan arvelivat että pitää kuu-
21675: lustella mahdollisia tontteja ja hintoja että olisi jotakin pohjaa niille
21676: kustannusarvioille, joita arkkitehdit ovat siellä noin ulkoa antaneet~
21677: - Täällä on sanottu, ettei minkäänlaisia piirustuksia voida saada
21678: 4 kuukaudessa. Olen puhunut tästä arkkitehtien kanssa ja ne va-
21679: kuuttavat, että sellaiset luonnospiirustukset, kuin tässä on tarkoitus,
21680: joiden pohjalle voidaan tehdä kustannusarvio, voidaan erittäin hel-
21681: posti saada 4 kuukaudessa. He mainitsivat, että kun ulkomailla
21682: suuriin yleisiin rakennuksiin julaistaan piirustus-kilpailuja, siellä
21683: usein tehdään luonnospiirustukset, joitten mukaan sitte varsinaiset
21684: kilpailupiirustukset tehdään ja he olivat sitä mieltä, että 4 kuukau-
21685: dessa ainakin näistä muutamista asianhaaroista, paikasta ja suru-
21686: mittaisesta kustannusarviosta, voi saada selvän.
21687:     Mitä muuten vapaaherra Palmenin miljooniin tulee, joilla hän
21688: niin äärettömästi täällä peloittelee, niin minä puolestani pidän yhtä
21689: luotettavina asiantuntijoina arkkitehdit ja niin monta kuin olen
21690: niitä tavannut, ne kaikki sanovat, että voidaan saada 3 tai 3 rjz mil-
21691: joonalla semmoinen talo, joka vastaa yhtä täydellisesti eduskunta-
21692: talon tarkotusta kuin Nyströmin ehdottama. He sanoivat että tie-
21693: tysti voidaan käyttää ro miljoonaa, jos eduskunta varoja myöntää,
21694: mutta 3 miljoonalla voidaan saada aivan tarkotustaan vastaava ra-
21695: kennus. Jos otetaan huomioon, että nykyisen säätytalon tontti on
21696: aikanaan maksanut soo,ooo markkaa ja että sen arvo on siitä alkain
21697: suuresti noussut ja että valtio aina tulee tarvitsemaan sellaisia julki-
21698: sia rakennuksia tarkotukseen tai toiseen, - olen varma että ro vuo-
21699: den päästä puheenaoleva paikka on erinomaisen kallisarvoinen -
21700: kun otetaan huomioon tämä, niin voidaan helposti laskea nykyisen
21701: säätytalon arvoksi r rjz, jopa z miljoonaa. Lisäämällä nämä Ny-
21702: strömin kustannusarvion 2 miljoonaan saadaan 4 miljoonaa mark-
21703: kaa, jolla summalla käsittääkseni pitäisi saataman sekä tontti että
21704: uusi eduskuntatalo. Tällä edellytyksellä valiokunta ehdottaakin
21705: delegatsioonin asettamista. Ei siis niillä sosiaalidemokraateilla,
21706: jotka puolustavat mietintöä, ole ollut miljoonien tuhlau::; tarkotuksena,
21707: kyllä ne ovat ottaneet myös säästäväisyysnäkökohdat huomioon.
21708: Minä vielä huomautan että Nyströmin kustannusarvio nousee lähes
21709: r/2 miljoonalla, jos talo aijotaan päällystää graniitilla ja tiedän että
21710: hyvin moni eduskunnan jäsen tahtoisi saada eduskuntatalon koti-
21711: maisella kivellä päällystetyksi. Luulen että 4 miljoonalla tontti-
21712: neen päivineen saadaan uusi eduskuntatalo vieläpä graniitilla pääl-
21713:                       Istunto 24 p. syyskuuta 1907·
21714: 
21715: 
21716: lystettynä. Uuden talon rakentaminen on sentähden mielestäni
21717: pikemmin säästäväisyyttä kuin tuhlausta.
21718:     Minusta paraiten todistaa sitä, kuinka valmistamaton tämä kysy-
21719: mys on, se seikka, että oikeastaan vasta tänä iltana ensi kerran on
21720: vakavasti mainittu Observatoorion vuorta. Toiselta puolen vakuu-
21721: tetaan, että observatoorio hyvinkin pian tullaan muuttamaan pois,
21722: toiselta puolen vapaaherra Palmen väittää ettei sitä ole aijottukaan
21723: muuttaa pois. Tämäkin on asianhaara, jota valiokunta ei yhtäkkiä
21724: voi saada selville, vaan täytyy jättää tuollaisen valtuuskunnan
21725: asiaksi ottaa tarkempi selvä asiasta. Kaikki tämä todistaa, että
21726: kysymys on täällä niin epäkypsä kuin se useille valiokunnan jäse-
21727: nillekin oli. Kerron vaan, että kun minut valittiin siihen pieneen
21728: osastoon, joka valiokunnassa tätä asiaa valmisteli, niin kävi se näin.
21729: Kun illalla jäsenet valittiin, niin seuraavana aamuna valiokunta
21730: kokoontui, ja silloin minun eteeni tuotiin painettu mietintö, arviolta
21731: noin 20 sivua laaja, ja sitä ruvettiin sitten lukemaan ja korjailemaan:
21732: •>Tuo pilkku ei ole oikein, tuo on vähän huonoa suomea•> j. n. e. Se
21733: oli aivan täydellisesti valmiiksi lopulliseen muotoon kirjoitettu mie-
21734: tintö. Se luettiin läpi, ja kun uskalsin sanoa, etten tätä asiaa oikeas-
21735: taan vielä tuntenut enkä ollut valmis äänestämään, niin tämä epä-
21736: varmuus tai sanoisinko vastustaminen - etten kohta ollut valmis
21737: kirjoittamaan tuon valmiin mietinnön alle - on herättänyt hyvin
21738: pahaa verta valiokunnassa. Minä kyllä ymmärrän vapaaherra Pai-
21739: menia varsin hyvin. Hän on tämän asian oikeastaan pankkivaltuus-
21740: kunnassa valmistanut, on ollut lähettämässä arkkitehti Nyströmiä
21741: ulkomaille, on ollut tarkastamassa piirustuksia ja niitä korjaamassa.
21742: Se on siis tavallaan hänen omaa työtään, jota hän täällä puolustaa.
21743: Minä ymmärrän sen suuren lämmön, millä hän tahtoo tätä asiaa
21744: perille ajaa. Enkä minä omasta puolestani ole vieläkään niin varma,
21745: etteikö kuta kuinkin tähän tapaan kuin arkkitehti Nyströmin ehdo-
21746: tus on, uusi eduskuntatalo tulisi rakennettavaksi. Mutta minä en
21747: kumminkaan ole päässyt asiassa sellaiseen varmuuteen kuin vapaa-
21748: herra Palmen, että minä olisin kohta valmis hyväksymään nuo arkki-
21749: sehti Nyströmin ääretöntä loisteliaisuutta ja tuhlausta ainakin ulko-
21750: asuun nähden osoittavat piirustukset.
21751:     Mitä muuten niihin erittäin, sanoisinko kauniisiin sanoihin tulee,
21752: joita vapaaherrat Alfthan ja Palmen ovat puhuneet kansan taajoista
21753: riveistä, kuinka he muka eivät voi vastata niiden edessä että tuhla-
21754: taan miljooneja, niin minä tahtoisin huomauttaa, että kun on valtio-
21755: varainvaliokunnassa vähän katsellut sitä työtä, mitä edellisillä valtio-
21756: päivillä on tehty, täytyy sanoa, ettei olisi näiltä vanhoilta valtiopäivä-
21757: miehiltä täällä sellaisia lausuntoja odottanut. He ovat niin monta
21758: kertaa Suomen taajoille riveille rohjenneet vastata siitä työstä, jota
21759: he ovat valtiovaliokunnassa tehneet, että kyllä heidän olisi pitänyt
21760: voida tässäkin asiassa vastata siitä kahdesta miljoonasta, mikä mah-
21761:           Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.           1673
21762: 
21763: 
21764: dollisesti tulee käytettäväksi. Sillä se ei ole tuhlausta, kuten jo sanoin,
21765: vaan säästyy valtiolle nykyisen Säätytalon ja sen tontin muodossa.
21766:      Vapaaherra Alfthan on valiokunnassa moneen kertaan vakuut-
21767: tanut että Helsingin kaupunki tulee nylkemään eduskunnalta mah-
21768: dollisimman korkean hinnan eduskuntatalon tontista vallankin kun
21769: -on mainittu Fjälldalin tontteja. Valiokunnassa on huomautettu,
21770: että kaupungille pitäisi olla erinomaisen edullista, jos sellaiseen uu-
21771: teen kaupungin osaan, kuin Töölön kaupunginosaan, tulee tällainen
21772: suuri yleinen rakennus, kuin eduskuntatalo on, sillä sehän vaikut-
21773: taa, että tonttien hinnat suuressa määrässä kohoavat ja kaupunki
21774: siis tulisi tekemään erinomaisen hyvän kaupan myödessään tahi luo-
21775: vuttaessaan kohtuullisestakin hinnasta tuon tontin Suomen valtiolle.
21776: Oli sen vuoksi mieluista kuulla, että edustaja Schybergsonin ajatuk-
21777: set kävivät vähän samaan suuntaan kuin mitä minä olen valiokun-
21778: nassa ajatellut. Minä en sentähden voi pitää tuota ilmoitettua
21779: 66o,ooo markan hintaa oikeana, vaan luulisin puolestani- ja uskon,
21780: että neljän kuukauden ajalla se saadaan selville - että Helsingin
21781: kaupunki antaa sen halvemmasta hinnasta. Minusta nekin ovat
21782: asianhaaroja, jotka tulevat vaikuttamaan lopullisen päätöksen teossa.
21783:      Täällä on puhuttu äärettömän paljon siitä suuresta viivytyksestä,
21784: joka tässä tulisi tapahtumaan. Ed. Schybergson on maininnut 10
21785: vuotta, joka ehkä tulisi kulumaan. Minä en luule sitä. Kysymyk-
21786: sessä voi olla korkeintaan kahden vuoden viivytys, jos eduskuntatalo
21787: päätetään rakentaa uuteen paikkaan eikä nykyiselle Säätytalon ton-
21788: tille. Ja tällaisen suuren rakennuksen suunnittelemisessa ei yhden
21789: vuoden pitäisi merkitä paljon, sillä me kyllä tulemme toimeen täällä
21790: sen yhden tai kaksi vuotta, mitä tämä rakennushomma ehkä vie
21791: enemmän aikaa. Eikä nämä nykyiset huoneustot ole niinkään huo-
21792: not. Meillä on suuri sali täällä, ja verrattain paljon huoneita nykyi-
21793: sessä Säätytalossa, enkä ole toistaiseksi suurempaa hankaluutta huo-
21794: mannut siitäkään, että nämä talot ovat toisistaan näin erillään. Ei
21795:  tämänkään seikan siis pitäisi vaikuttaman estävästi eduskuntatalon
21796: uudestarakentamiseen.
21797:      Ed. af Ursin on täällä lausunut, että uusi eduskuntatalo tulee
21798: tavattoman kalliiksi pääasiallisesti työpalkkojen kohoamisen takia.
21799: En olisi odottanut sosiaalidemokraattiselta edustajalta juuri sellaista
21800: lausuntoa, että se kalleus johtuu työpalkkojen kohoamisesta, ja että
21801: eduskuntataloa sen takia ei olisi uudestaan rakennettava.
21802:      Minä siis kannatan valiokunnan mietintöä.
21803: 
21804:     Ed. Näs: Jag har tili en del blifvit förekommen af hrr v. Alfthan
21805: och Palmen, så att jag icke tror mig hafva vidare att tillägga i denna
21806: fråga. J ag ber därför att få understöda dem, hvilka förordat reser ·
21807: vationen.
21808:                      Istunto 24 p. syyskuuta 1907·
21809: 
21810: 
21811:      Ed. Antila: Vastalauseen allekirjoittajana olisin jättänyt puhe-
21812: vuoron tästä asiasta käyttämättä, mutta koska täällä on maalais-
21813: edustajain puolelta tehty muistutuksia entisen Säätytalon suurenta-
21814: mista vastaan, niin sen vuoksi minäkin tahdon maalaisten edustajana
21815: lausua tässä muutamia ajatuksia.
21816:     Täällä ovat useat puhujat tahtoneet tehdä turhaksi sitä säästä-
21817: väisyysajatusta, jota toiset ovat tämän asian yhteydessä esittäneet.
21818: Minä ymmärrän helsinkiläisiä edustajia tässä asiassa sangen hyvin,
21819: sillä toisilla näistä on epäilemättä Helsingin kaupungin etu kysymyk-
21820: sessä, toisilla taas, niinkuin esim. viimeisellä puhujalla, on kysymyk-
21821: sessä helsinkiläisen työväen etu. Me maalaiset emme minun mie-
21822: lestäni voi asettua näitä näkökantoja kannattamaan, vaan meidän
21823: täytyy ottaa huomioon niiden sankkojen maalaisparvien etu, joita.
21824: edustamassa me täällä olemme Muutamat puhujat ovat jo mainin-
21825: neet, mitä voitaisiin niillä miljoonilla saada toimeen, joita kuluu, jos-
21826: aivan uusi eduskuntatalo uudelle paikalle rakennetaan. Minä olen
21827: vapaaherra Palmenin kanssa aivan yhtä mieltä siitä, että ne numerot.
21828: joita on mainittu uuden eduskuntatalon puolustajien puolelta tämän
21829: talon hintana, eivät sinnepäinkään voi tulla riittämään, ja nämät
21830: numerot perustuvatkin vain sanoihin >>luulen>> ja >>luullaan>>, mutta.
21831: kuiva todellisuus tässä asiassa on peräti toinen. Jos nyt entisen
21832: Säätytalon lisärakennus tulee maksamaan 2 miljoonaa-eikä kukaan
21833: tahtone sitä vastaan väittää, päinvastoin on sanottu ettei sekään
21834: riitä- niin minun yksinkertaisella järjelläni ei voi käsittää, mitenkä
21835: eduskuntatalo, tarpeeksi suuri uudelle tontille rakennettuna, joka
21836: tontti myös pitää ostaa, voitaisiin saada sillä hinnalla, mistä täällä
21837: on puhuttu. On myöskin toiselta puolen väitetty, että tämä sääty-
21838: taloehdotus on liian koristeltu, liian upea ja siis turhanpäiväisesti
21839: kallis. Mutta ihmeellistä, että tämän Säätytalon lisärakennuksen
21840: vastustajain puolelta on myöskin sanottu, ettei olisi eduskunnalle
21841: kunniaksi ruveta rakentamaan hökkeleitä. Tämä on jotenkin räikeä.
21842: ristiriita ja minun mielestäni tässä asiassa löytyy tuota ristiriitaa
21843: monessa muussakin kohdassa kuin tässä mainitsemassani. On mai-
21844: nittu, että professori Nyströmin valmistamia ehdotuksia ja piirus-
21845: tuksia ynnä muita varten on tarvittu käyttää 25,000 markkaa. Mutta
21846: jos nyt ruvetaan uutta paikkaa hakemaan, julistetaan piirustuskil-
21847: pailu ja tehdään täydelliset kustannusarviot, niin mitenkähä:n paljon
21848: siinä tarvitaan käyttää rahoja? Ja kuitenkin tämän uuden paikan
21849: löytäminen, niin että siitä tulisi totta, on siksi epävarmaa, että minä
21850: totta puhuen en tahtoisi myöntää niitä rahoja, joita uusien piirustus-
21851: ten hankkimiseen, kustannusarvioihin ynnä muihin tarvitaan, sillä
21852: siinä kuluu vähintäänkin kaksi kertaa se määrä, mikä nykyään pu-
21853: heena olevia ehdotuksia varten on tarvittu käyttää. Minä tahtoisin
21854: maalaisten edustajana muistuttaa, että kansan tarpeet ovat siksi
21855: suuria ja siksi vaativia, että me emme todellakaan hyvällä omalla-
21856:           Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.         1675
21857: 
21858: 
21859: tunnolla voi uhrata rahoja, niinkuin niitä tulee uhrattavaksi, jos
21860: tykkänään uusi talo rakennetaan.
21861:      On mainittu Helsingin asematalo. Siitä talosta onkin jo paljon
21862: puhuttu. Se rakennushanke on saavuttanut huomiota maalaisten-
21863: kin keskuudessa. Ankaria tuomioita olen minä omin korvin kuullut
21864: maalaisten lausuvan niistä, jotka ovat tämän talohankkeen aikanaan
21865: panneet alkuun, laittaneet kansalle niin suuret uhraukset, kuin siinä
21866: tulee kysymykseen. Minä en tahdo olla mukana niissä toimissa,
21867: joiden kautta uuden eduskuntatalon rakennushankkeessa tultaisiin
21868: joutumaan samaan tulokseen kuin se, josta juuri mainitsin.
21869:      Jos eduskunta voipi saada aikaan niitä päätöksiä uudistuksissa,
21870: joita kansa välttämättömästi odottaa ja haluaa, niin jo muutamat
21871: kymmentuhannetkin saati sitten miljoonat ovat niiden uudistusten
21872: toimeenpanossa siksi välttämättömät, että monta kertaa tuo tuomio,
21873: josta äsken mainitsin, tullaan uudistamaan, jos niin ajattelematto-
21874: masti menetellään, kuin nyt on aikomus.
21875:      Kun ensikerran tänä iltana kuulin puhuttavan siitä uudesta pai-
21876: kasta nim. Tähtitomin vuoresta, rupesin minä epäilemään, että puhe
21877: Tähtitornin vuoresta oli keksitty yksiomaan tätä iltaa varten ja kuul-
21878: tuani vapaaherra Palmenin lausunnon tulin jotenkin vakuutetuksi
21879: siitä että todellakin asianlaita niin on. Olen myöskin käynyt katso-
21880:  massa sitä paikkaa Fjälldalissa, jota on eduskuntatalon paikaksi
21881: ehdotettu, eikä käy kieltäminen ettei se ole luonnon kaunis, varsinkin
21882: kun sen lähin ympäristö tulee asutuksi, raivatuksi ja sievistetyksi.
21883:  Mutta epäkäytännöllinen se kaikessa tapauksessa on sentähden, että
21884: se on niin pitkän matkan takana. Jos mille puolelle tässä katsoo
21885:  joko Tähtitomin vuoreen tai Fjälldaliin, niin täytyy tulla siihen käsi-
21886:  tykseen, että on taloudellisesti epäedullista ja käytännöllisesti sangen
21887:  vaikeata asettua niitä paikkoja puolustamaan, enkä minä todella-
21888:  kaan ymmärrä maalaisia, jotka sille kannalle asettuvat, mutta helsin-
21889:  kiläisiä sitävastoin sangen hyvin, sillä siitä tulee Helsingin kaupun-
21890:  gille suuria etuja. Niinkuin sanottu en minä kuitenkaan tahdo näitä
21891: etuja tueta, vaan toivoisin että eduskunta pysyy siinä ehdotuksessa,
21892:  joka vastalausessa esitetään, sillä se tulee epäilemättä tyydyttämään
21893:  sangen suurta osaa meidän kansastamme.
21894: 
21895:     Ed. Knuutila, K.: Pyysin puheenvuoroa kannattaakseni asiassa
21896: valiokunnan mietintöä ja sitä siitä syystä, että joka tapauksessa on
21897: oikein ja johdonmukaista, että tämmöisessä tärkeässä ja laajakan-
21898: toisessa kysymyksessä otetaan asiasta selvä joka puolelta. Mieles-
21899: täni tähän asti kyllä on otettu selvyyttä siitä, mitä kaikkea on yhtey-
21900: dessä vanhan Säätytalon eduskuntataloksi muodostaruisasian kanssa,
21901: mutta toisaalta ei voida sanoa sitä, että olisi hyvin paljo hankittu
21902: selvyyttä siihen, mitä on sen asian kanssa yhteydessä, jos tahdottai-
21903: siin uuteen paikkaan rakentaa talo Suomen kansan enuskunnalle.
21904:                      Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
21905: 
21906: 
21907: Minä siis tahtoisin, niinkuin sanoin, kannattaa valiokunnan mieli-
21908: pidettä, mutta yhdyn vastalauseen kannattajiin siinä, että aika-
21909: määrä, jonka kuluessa valtuuskunnan tulisi antaa lausuntonsa edus-
21910: kunnalle, on liian lyhyt ja ehdotan siis, että se asetettaisiin huhtikuun
21911: r päivään asti. Siten saataisiin kaksi kuukautta aikaa lisää valtuus-
21912: kunnan työlle ja kumminkin olisi eduskunta ensimäisellä istuntokau-
21913: dellaan tilaisuudessa asiasta lopullisesti päättämään.
21914:    Ed. Perttilä, B luopui puheenvuorostaan.
21915:     Ed. Ripatti: Tässä on jo puhuttu kyllin niistä hankaluuksista
21916: sekä hyvistä puolista. jotka ovat esillä uuden eduskuntatalon raken-
21917: tamisessa, mihinkä kysymyksenalaisista paikoista se sitte rakennet-
21918: taisiinkin, etten tahtoisi enää siihen takertua. Mutta koko keskus-
21919: telun aikana olen odottanut, eivätkö meidän nuoret herrat sosialistit
21920: tuo esille, mitä sanovat meidän kansamme pohjakerrokset, koska
21921: melkein joka istunnossa muulloin he ovat sanoneet, että me tie-
21922: dämme, mitä kansamme pohjakerrokset sanovat, sillä he ovat meidät
21923: valinneet. Mutta näyttää siltä, kuin he tänä iltana olisivat sen unoh-
21924: taneet. Vaikka kuulun porvarilliseen puolueeseen, uskallan kum-
21925: minkin sanoa, että maalaisväestömme pohjakerrokset eivät hyväksy
21926: tällaista tuhlausta, jossa, vaikkei aivan tarkkoja numeroita kyllä
21927: ole tuotu esille, kaikesta päättäen kumminkin näyttää tulevan kah-
21928: desta miljoonasta kysymys, ja se on vähäväkisten maalaisten mie-
21929: lestä jo koko suuri summa. Sillä voidaan maaseudulla jo edesauttaa
21930: monia köyhiä perheitä. Nyt me vaan Helsingin kauneusaistia tuki-
21931: simme. Koko vaaliaikanahan sitä huudettiin, että valtiovarojamme
21932: on tuhlattu ja nyt me uusi eduskunta heti noudattaisimme samaa
21933: tapaa, pettäisimme siis valitsijamme.
21934:     On puhuttu siitäkin, että ulkomaalaisten tulisi nähdä, kun he
21935: tänne tulevat, miten uusi eduskunnan talo loistaa. Niin, tähän ao;;ti
21936: me olemme kilpailleet heidän kanssansa virkamiespalkoillamme.
21937: Nyt täytyisi meidän lähteä uhkeilla rakennuksilla heidän kanssaan
21938: painia lyömään. Rautateittemme asemia on täällä eräs puhuja
21939: sanonut liian ylellisiksi. Niin on todella laita, ja sitä maalaisväestön
21940: pohjakerrokset kyllä ovat oudoksuneet ja nureksuneet. Mutta sa-
21941: maa menettelyä me noudattaisimme, jos me myöntäisimme vaikkapa
21942: vain nuo kaksikin miljoonaa liikamenoja.
21943:     Ed. Vuolijoki arveli, että ro vuoden perästä nykyisen Säätyta-
21944: lomme tontin arvo on monin kerroin kalliimpi kuin nykyään. Mi-
21945: nusta tämä on vastoin sosialismin periaatteita, sillä olenhan kuullut
21946: heidän sanovan, että kiinteimistöjen hintojen pitää aleneroan eikä
21947: nouseman.
21948:     Oikeastaan pyysin puheenvuoroa sitä varten, että täällä eräs
21949: puhuja sääli entisen Säätytalon ympärillä olevaa puistoa, mutta
21950: edustaja Palmen antoi jo siihen hänelle selvikkeen, en tahdo siis sii-
21951:           Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.        1677
21952: 
21953: 
21954: henkään takertua. Tahdon vaan mainita, että pääperusteissaan
21955: tulen kannattamaan valiokunnan mietintöön liitettyä vastalausetta.
21956: 
21957:     Ed. Martikainen: Viimeiselle puhujalle pyytäisin ensinnä huo-
21958: mauttaa, että siltä samalta taholta oltiin aivan hiljaa silloin, kun oli
21959: kysymys 20 miljoonan luovutuksesta; nyt on hänenkin mielestään
21960: kysymys vain kahdesta miljoonasta.
21961:     Muuten olen, silmäillessäni professori Nyströmin suunnitelmia
21962: ja piirustuksia tullut huomaamaan ensinnäkin että entinen rakennus,
21963: joka on hänen !uomansa, on niin loisteliaasti rakennettu, ettei aina-
21964: kaan meidän suomalaisten yksinkertainen tapa ja silmä voi sitä hy-
21965: väksyä, eikä se ole läheskään meidän makumme mukainen. Sitä
21966: paitsi se äärettömän suuria pinta-aloja kysyvä, melkein tyhjän pant-
21967: tina oleva eteinen rappukäytävineen on suuresti turhan panttina ja
21968: on suuresti lisännyt niitä äärettömiä kustannuksia, joita sen raken-
21969: tamiseen on käytetty. Se 129,000 markkaa, josta täällä on huomau-
21970: tettu, on myös aivan suoraan niinkuin veteen heitetty Se ei siis ole
21971: säästäväisyyttä kun näinkin lujaa ja kallista rakennusta ruvettaisiin
21972: repimään muutosten tähden. Muuten yleensä akustiikka näissä
21973: huoneustoissa, joita valiokunnat ovat töissään käyttäneet, samoin
21974: kuin porvarissäädyn ja muut istuntosalit ovat erittäin kehnoja; ei
21975: tahdo kuulua puhe edes toisesta päästä pöytää toiseen päähän. Maa-
21976: talousvaliokunnassa täytyy jo erityisellä esiripulla jakaa huone, että
21977: kuultaisiin toisesta päästä pöytää toiseen. Tämän saman professo-
21978: rin suunnitelmana minä tietysti oletan, että se suuri 2 miljoonaa
21979: kysyvä rakennus tulee melkein saman suuntaiseksi tai ainakin yhtä
21980: huonosti vastaamaan niitä vaatimuksia, joita me oletamme. Jos
21981: katselemme tuota rakennusta koristeineen ja laitteineen, tultaisiin
21982: siihen äärettömään suuressa määrässä käyttämään Suomen kansan
21983: varoja aivan hukkaan tai turhuuteen. Professori Nyström näyttää
21984: olevan mestari jos ryhdyttäisiin joitakuita ulkomaalaisia loistora-
21985: kennuksia muodostelemaan. Mutta sitä en tiedä, kuinka voimakas
21986: luova kyky hänessä löytyisi, jos sanottaisiin että nykyaikaan Suo-
21987: messakin kehittyneeseen tyyliin pitäisi tuo rakennus muodostaa.
21988: Ja juuri sentähden että tiedän meidän maassa löytyvän äärettömän
21989: paljon arkkitehtejä, eteviäkin arkkitehtejä, maailman maineen saa-
21990: vuttaneita arkkitehtejä, uskaltaisin näiden tulevalle työlle antaa
21991: suuremman painon kuin herra Nyströmin. Ne tulisivat varmasti
21992: osaamaan paremmin luoda kansan vaatimuksia vastaavaksi tämän
21993: rakennuksen, jos heille annettaisiin tilaisuutta siihen..
21994:     Täällä kai ed. Sipponen jo mainitsi että tulee erittäin suurta tuh-
21995: lausta käytettäväksi, jos ryhdyttäisiin uutta rakennusta rakenta-
21996: maan, mutta minulla oli tilaisuus käydä katselemassa niitä kustan-
21997: nusarvioita, joita oli tämänkin luonnoksen mukaan ehdotettu. Siellä
21998: oli 15,000 markkaa pistetty kyökin kalustukseen ja olihan siellä
21999:                       Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
22000: 
22001: 
22002: so,ooo markkaa pantu johonki kattokoristukseen ja 10,000 markkaa
22003: porstuan kattolaseihin sekä 18,ooo markkaa puolentoista metrin
22004: korkuisen seinäpaneelin rakentamiseen, jotka voitaisiin saada paljon
22005: huokeammalla ja yhtä aistikkaita.
22006:     En täällä puhu siitä, mikä paikka olisi kaikkein paras tälle uu-
22007: delle eduskuntatalolle, mutta olen aivan jyrkästi sillä kannalla ettei
22008: sitä vaan maalaisenkaan silmillä katsoen saisi upottaa siihen hau-
22009: taan, johon professori Nyström on sen ehdottanut ja ed. Palmen ynnä
22010: monet muut ovat siinä suuresti olleet osallisina. Sillä eihän ne kallis-
22011: arvoiset kupoolit y. m., joista arkkitehdit ovat huomauttaneet, tulisi
22012: mihinkään näkymään, sillä korkeat rakennukset ja kivimuurit ovat
22013: ympärillä ja onkohan tarkasti laskettu peruste, jolle aijotaan raken-
22014: taa, sillä muistaakseni oli lähellä kivimuuri, joka vajosi siksi paljon
22015: maan sisään, että kaupungin hallitus tahtoi sen purettavaksi. Kiin
22016: huono on peruste, enkä tuohon suohon tahtoisi upottaa eduskunta-
22017: taloa. Jos siihen tahdottaisiin rakentaa, menisi itse perustaan jo
22018: satoja tuhansia. Minä täydellisesti yhdyn siihen. mitä valiokunnan
22019: enemmistö on ehdottanut.
22020: 
22021:      Ed. Huoponen: Kun minulla 0li tilaisu11s tänään antaa •>ilmassa-
22022: liitelevä•> lausuntoni, niin silloin ennustin, että täällä tultaisiin soitta-
22023: maan kaunista säästäväisyydensäveltä. Tämä ennustus on loista-
22024: vasti toteutunut. Yksi toisensa perästä on mitä liikuttavarumasti
22025: puhunut säästäväisyyden kultaisesta avusta. Jos nyt varsinaiset
22026: kansanedustajat, maalaiset niinkuin sanotaan, tästä asiasta erittäin
22027: huolehtisivat, niin sen minä nyt kuitenkin ymmärrän, mutta että niin
22028: tekevät myös herrat von Alfthan ja Palmen, jotka todellakin ovat
22029: valtiovarainvaliokunnassa liikkuneet suurilla summilla, niin se mi-
22030: nua todellakin ihmetyttää. Vapaaherra von Alfthan huomautti,
22031: kuinka mahdotonta olisi saada Tähtitornirakennus siirretyksi toiseen
22032: paikkaan yhden vuoden kuluessa, ja vapaaherra Palmen sanoi, että
22033: siihen menisi mahdo11isesti 10-12 vuotta, vieläpä ilmoitti, että täällä
22034: on paljon yliopiston opettajia, joista muutamat ovat jo 30-40 vuotta
22035: palvelleet yliopistossa, eivätkä ole edes kuulleetkaau. että tämmöises-
22036: tä muuttohommasta olisi ollut kysymystäkään. Minä valitan suu-
22037: resti, että niin monen vuosikymmenen toiminta yliopistossa on niin
22038: vähän hedelmöittänyt, ettei tämmöinen asia ole selvillä, kun jo yksin
22039: lomakurssien lukkarillakin, joka on yliopistossa ollut vaan muuta-
22040: mia kuukausia hoitamassa laulunopetusta, on tämä asia selvillä.
22041:       Ed. Antila on täällä huomauttanut, että tiedonanto tähtitorni-
22042:  rakennuksen muuttamisesta toiseen paikkaan olisi vain keksintöä
22043: tämän nyt kyseessä olevan ehdotuksen puolustukseksi. Kyllä nyt
22044:  asia on sillä lailla, että tässä ei ole mitään keksittyä. Minä kävin
22045:  tänä päivänä yliopiston rehtorin, valtioneuvos Hjeltin luona keskus-
22046: telemassa tästä asiasta. ia hän sanoi, että tähtitornirakennuksen
22047:            Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.         1679
22048: 
22049: 
22050: siirtäminen toiseen paikkaan on jo monta vuotta ollut kysymyksessä,
22051: sillä se ei enää mitenkään vastaa tarkoitustaan, ja hän tuli aivan
22052: iloiseksi kuultuaan, että semmoinen mahdollisuus voisi olla, että
22053: eduskuntatalo rakennettaisiin tälle kohdalle ja sillä tavoin saataisiin
22054: sysäys tarpeelliselle muuttoaikeelle. Vielä hän valitti, että professori
22055: Donner, joka juuri tekee näitä havaintotutkimuksia, ei ole kotona,
22056: sillä tämä siirtäminen olisi hänellekin mieluinen asia, sekä mainitsi,
22057: että Espoon tien varrella on sopiva paikka, johon tähtitornin raken-
22058: nus muutettaisiin. Tämän muuttaminen olisi jo otettu kysymykseen
22059: ellei yliopistolla olisi ollut muita tähdellisempiä rakennushommia.
22060: Ei tässä siis ole ollut ilmassaliiteleinistä eikä mitään keksintöjä, vaan
22061: tässä ovat perustuksena tosiasiat. Valitan, että herrat professorit
22062: tietävät tästä kysymyksestä niin vähän. Valtioneuvos Hjelt selitti,
22063: että tämmöisen rakennuksen muuttaminen veisi aikaa yhden vuoden.
22064:  Minä en nyt voi ymmärtää, kuinka tämmöisessä asiassa voidaan
22065:  mennä niin suuresti liioittelemaan kuin täällä on tehty. Ehkä valtio-
22066:  neuvos Hjelt ei osannut täydelleen oikeaan, mutta kun puhutaan IO
22067:  ja I2 vuodesta ja sitten lisätään sitä vuosimäärää aina tuomiopäivään
22068:  saakka, niin se nyt menee siinä määrin liiallisuuteen, ettei kukaan
22069:  sitä pidä mahdollisena.
22070:      Mainitsin jo täällä paljon puhutusta säästäväisyydestä. Herra
22071:  von Alfthan ei nyt liene tässä saapuvilla, mutta kerron kuitenkin,
22072:  kuinka me eräänä päivänä suunnittelimme keinoja, kuinka Suomen
22073:  kansaa verotettaisiin, ja jos oikein tiedän, niin on valtiovarainvalio-
22074:  kunta tehnyt samoin. Se on ehdottanut monenkertaista veronli-
22075:  säystä mallasjuomille, talousvaliokunnalta vaaditaan lausuntoa viina-
22076:  veronmääräyksestä. Herra Alfthanin kanssa juuri laskettiin, kuinka
22077:  korkealle tässä saatettaisiin mennä, ja tulimme yksimielisiksi siitä,
22078:  että me voimme päättää ne hyvinkin korkealle, niin että, kun on
22079:  luultavaa, että kieltolakia ei ainakaan ennen kahta, kolmea vuotta
22080:  saada, niin jos eduskunta hyväksyy nämä korotukset, niin parissa
22081:  kolmessa vuodessa on tullut paljon enemmän, paljon useampia mil-
22082:   joonia kuin mitä koko tämä rakennus maksaa. Minä pyydän tällä
22083:  lohduttaa niitä herroja, joilla on huolehtimisen esineenä, millä ta-
22084:   valla varoja saadaan. Mutta leikki sikseen.
22085:       Ed. Vuolijoki on aivan oikein ed. af Ursinille huomauttanut, ettei
22086:   hänen suinkaan olisi ollut soveliasta panna syyksi sitä, että työmies-
22087:   ten palkkojen kohoaminen tekee esteitä tässä suhteessa. En siis
22088:   vastaa siihen. Epäonnistuneena pidän hänen sukkeluuttaan, kun
22089:   hän sanoo, että Säätytaloa voitaisiin käyttää vaikkapa kanttorikou-
22090:   luna. Siihen minä voisin vastata, että sitä yhtä hyvin voitaisiin
22091:   käyttää käännöspaikkana, jossa suomennettaisiin sitä kuuluisaa
22092:   Marxin »Kapitaalia>> j. n. e. Joka tapauksessa on varmaa, että sel-
22093:   laisessa asemassa oleva rakennus aina saa hyödyllistä tointa. Ylio-
22094:   pistonrehtori Hjelt nimenomaan huomautti, kuinka yliopistolle käy
22095:                                                                106
22096:  x68o                 Istunto 24 p. syyskuuta I907·
22097: 
22098: 
22099:  välttämättömäksi saada uusi rakennus että luentoja voitaisiin hoitaa
22100:  yliopistossa. Eikös siinä olisi vanhalle Säätytalolle kyllin arvokas
22101:  tehtävä, tehtävä joka pitäisi taloa käytännössä joka päivä lukuvuo-
22102:  sien aikana eikä ainoastaan muutamana kuukautena niinkuin vapaa-
22103:  herra Palmen huomautti. En voi ymmärtää sitä laskuperustetta,
22104:  mikä johtaa siihen, ettei oteta ollenkaan huomioon, että Säätytalon
22105:  nykyinen arvo pysyy muuttumatta, sillä sitähän voidaan käyttää
22106:  valtioelämässä. Jos vielä otetaan huomioon että Säätytaloon kuuluu
22107: vapaa tontti, josta myymällä voitaisiin saada kenties yhtä paljon
22108: kuin uuden talon tontti tulee maksamaan, niin kyllä uuden talon
22109: menoista on tehty liian suuri numero.
22110:      Olen katsonut velvollisuudekseni pyytääkseni tätä puheenvuo-
22111: roa osottaakseni, että puhe tähtitieteellisen keskustan siirtämisestä
22112: toiseen paikkaan ei suinkaan ole mitään ilmassa liitelemistä, vaan
22113: perustuu tosiasian vakavalle pohjalle. Tämä seikka jo selvään osoit-
22114: taa, kuinka tärkeää on, että kysymyksen lopullinen ratkaisu siirre-
22115: tään seuraavaan vuoteen, sillä siten se ainakin saa monipuolisemman
22116: valaistuksen ja jokainen eduskunnan jäsen voi paremmalla omalla-
22117: tunnolla kuin mitä nyt tapahtuisi, ottaa osaa päätökseen.
22118: 
22119:       Ed. Ahmavaara: En luullut tarvitsevani tässä asiassa puheen-
22120:  vuoroa käyttää, mutta kun minun mielestäni on yksipuolisesti, jopa
22121:  väärinkin tulkittu valiokunnan mietintöä, niin olen pakoitettu muu-
22122:  taman sanan sanomaan.
22123:      Täällä on peloteltu miljoonilla ja suurilla kustannuksilla, on sa-
22124:  nottu kevytmieliseksi valiokunnan mietintöä, se kun muka miljoo-
22125:  nille ei pane mitään arvoa. Tällaiset lausunnot todellakin osoitta-
22126:  vat jonkunlaista kevytmielisyyttä. Kun valiokunnan toisessa pon-
22127:  nessa määritellään, ettei rakennus saa tulla maksamaan paljon yli
22128:  kahden miljoonan markan, siihen lisättynä nykyisen säätytalon arvo,
22129:  niin onhan siinä takeita, ettei kymmeniin miljooniin mennä. Mutta
22130: ei sillä hyvä. Valiokunnan mietintö ei vielä tiedä edes sitä, että on
22131: ehdottomasti uusi talo rakennettava, sillä sen ensimäisessä ponnessa
22132: sanotaan ehdotetun valtuuskunnan tehtävästä >>ynnä sen ohessa har-
22133: kitsemaan, josko ja missä suhteessa nyt käsilläoleva professori Ny-
22134: strömin valmistama ehdotus voitaisiin tehdä yksinkertaisemmaksi ja
22135: halvemmaksi.>> Olin alunpitäen valiokunnassa sitä mieltä, että ny-
22136: kyistä säätytaloa olisi laajennettava ja olen vieläkin tällä kannalla,
22137: vaikkakin minua jonkun verran ovat horjuttaneet tältä kannalta
22138: asiaintuntijain ja muitten asiasta antamat lausunnot. Missään ta-
22139: pauksessa en tahdo tälle kannalle asettua niin sokeasti, että kieltäisin
22140: kaiken harkitsemisen asiassa ja sen vuoksi en olisi valmis heti hyväk-
22141: symään nykyisen säätytalon laajentamista. Minulla oli aikomus
22142: valiokunnassa tehdä vastalause, jossa olisin esittänyt sitä näkökan-
22143: taa että pitäisi ottaa kysymyksen al.aiseksi, eikö nykyistä säätytaloa
22144: voitaisi laajentaa paljon halvemmalla kuin kahden miljoonan markan
22145:            Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.       1681
22146: 
22147: 
22148: kustannuksilla, ja eikö sen ohessa voitaisi ottaa tutkittavaksi, josko
22149: tultaisiin toimeen sillä, että rakennettaisiin siihen vain yksi suurempi
22150: istuntosali, joten tuo parlamenttitalon rakennus näin ollen saisi jäädä
22151: melko kauvas tulevaisuuteen, nim. sellaisen rakentaminen, joka vas-
22152: taisi kaikkia ajan ja taiteen vaatimuksia. Mutta kun valiokunnan
22153: mietinnön luin - sillä en ollut silloin valiokunnan istunnossa, kuin
22154: tämä lopullisesti muodostettiin - niin huomasin, että se sisältää
22155: myöskin tämän vaatimuksen, ja senvuoksi luovuin tästä vastalau-
22156: seesta. Se kohta nim., jonka vasta luin, sisältää, että sen ohessa
22157: kuin otetaan tarkastettavaksi uuden eduskuntatalon laittaminen
22158: muuanne, myöskin, ellei löydetä kohtuullisella hinnalla muualta,
22159: sopivaa paikkaa tarkastetaan, eikö laajennusta voitaisi halvemmilla
22160: kustannuksilla saada toimeen. Nämät syyt ovat mielestäni siksi
22161: painavia, että täytyy antaa niille arvoa, ja jäädä odottamaan pari
22162: kolme kuukautta.
22163:      On puhuttu paljon siitä, että siirtäminen ensi valtiopäiviin vetää
22164: paljon aikaa ja asialla on kiire, mutta eihän kolmessa kuukaudessa.
22165: mikä on valtiopäivien välillä, voitaisi puheena olevaan rakennukseen
22166: yhtään kiveä panna, koska eduskunnan päätös, vaikka se päättäisi-
22167: kin laajentaa säätytalon, ei tulisi saamaan vahvistusta ennenkuin
22168:  aivan lopulla väliaikaa tahi mahdollisesti vasta ensi valtiopäivä ai-
22169: kana, ja kaikessa tapauksessa vasta ensi talvena, jolloin ei enää paljon
22170: ehdittäisi rakentaa. Ei siis myöhästyttäisi paljoa, vaikka asia jätet-
22171: täisiinkin ensi valtiopäivillä ratkaistavaksi.
22172:      Olen tämän tahtonut senvuoksi sanoa että, kun asetun valiokun-
22173:  nan kannalle, se ei ehdottomasti minun puolestani tiedä sitä, että
22174:  uuteen paikkaan olisi uusi eduskuntatalo rakennettava. Minuun
22175:  on vaikuttanut se näkökanta, että kun kerta ammattimiesten -
22176:  arkkitehtien puolelta - väitetään, että aivan samoilla kustannuk-
22177:  silla kuin mitä nykyisen säätytalon lisärakennuksiin tarvitaan lisät-
22178:  tynä säätytalon arvo saadaan ajanmukainen eduskuntatalo toiseen
22179:  paikkaan, niin rakennettakoon, jos tarkastus siihen tulokseen vie,
22180:  mutta ellei tarkastus siihen vie, niin puolustan ehdottomasti nykyisen
22181:  säätytalon laajentamista. Kun asetun tälle kannalle, niin aivan
22182:  helposti rohkenen ottaa vastuulleni sen kansan kovan tuomion josta
22183:  täällä on puhuttu. Minä olen vakuutettu, että kansa hyvin käsittää,
22184:  ettei tässä ole mikään muu kysymyksessä kuin. asiain tarkempi har-
22185:  kitseminen eikä suinkaan tuhlaus.
22186:       Kun täällä on puhuttu maalaisten mielipiteistä ja kaikesta muusta
22187:  tuollaisesta totuttuun tapaan, niin nyt se ei paljon merkitse. Täällä
22188:  ovat toiset maalaiset aivan päinvastaisella kannalla ja ne ovat yhtä
22189:  hyviä maalaisia kuin nekin, jotka ihmettelevät, että maalaiset voivat
22190:  asettua valiokunnan mietinnön kannalle. Nämä puheet eivät suin-
22191:  kaan ajatteleville asiaa paranna. Jokaisen täytyy oman harkintansa
22192:  mukaan asia päättää ja toisilla ei ole yhtään syytä sitä ihmetellä.
22193:  En usko, että eduskunnan jäseniin vaikuttaisi niin halvat syyt kuin
22194: !682              Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
22195: 
22196: ne, että helsinkiläiset tahtovat Helsinkiä koristaa ja Helsingin työ-
22197: väelle palkkoja hankkia. Kyllä kaikki luullakseni pitävät pääasiana,
22198: että saataisiin uusi ajanmukainen eduskuntatalo.
22199:    Minulla ei ole muuta sanottavaa. Näistä syistä kannatan valio-
22200: kunnan mietintöä.
22201: 
22202:    Ed. Valpas: Täällä Helsingissä on ollut hallituksessa aris-
22203: tokraattisia herroja pitkät ajat. Ne herrat lienevät arvelleet,
22204: ettei suinkaan Suomessa ikinä sellaista laitosta tarvita, johon
22205: edustajat valittaisiin yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella. Ei-
22206: vät ole varanneet kansaneduskunnan rakennukselle paikkaa. Sää-
22207: tytalon paikka on sille varsin epämukava. Tuntuisipa melkein
22208: inhottavalta ajatella, että eduskuntatalon kahdella puolen, ehkä
22209: kolmellakin puolen tulisi olemaan vain kapeita katuja. Niitä
22210: näytään suosittavan varsin lämpimästi suomettarelaisella taholla.
22211: Sillä taholla on hyväksytty paljon muutakin ryssäläistä. Sano-
22212: tut kapeat kadut mui~tuttavat ryssäläisiä katuja, kuten esim. Aa-
22213: teliskatua Räävelissä, jotenka on luonnollista, että suomettare-
22214: lainen vapaaherra mielellään sietää ja suvaitsee niitä. Olisi hyvä
22215: jättää Säätytalo suurentamatta. Säilyisi puistonpätkä. Se tulisi
22216: edelleen olemaan hyvä ei ainoastaan lähikoulujen oppilaille, vaan
22217: yleensä kaupungin kansalaisille, jotka voisivat viivähtää siellä.
22218: Sitä paitsi olisi mukavaa näyttää ulkomaalaisille, jos niitten jos-
22219: kus pälkähtäisi päähän käydä katsomassa, sitä historiallista paik-
22220: kaa, jossa tehtiin ensimäinen päätös niistä kymmenestä miljoo-
22221: nasta.
22222:     Joskin eduskuntatalo rakennettaisiin tähän paikkaan, niin mi-
22223: nun mielestäni olisi suuresti epäilyttävää, olisiko Säätytaloa laa-
22224: jennettava nykyisen suunnitelman mukaan. Täällä on jo huo-
22225: mautettu, että professori Nyströmin suunnitelma on ehkä hyvin
22226: kallis. Vielä on huomautettu, että Säätytalo tuli maksamaan hy-
22227: vin paljon. Olen kuullut työväen taholta valitettavan samaa ja
22228: siellä on huomautettu, että professori Nyströmin suunnitelmat
22229: ylipäänsä maksavat hyvin paljon, varsinkin kun on kysymys ylei-
22230: sestä rakennuksesta. Jos tuolle tontille aijottaisiin eduskunta-
22231: rakennus tehdä, niin on luultava, että se voitaisiin saada aikaan
22232: ison joukon halvemmalla, mutta ainoastaan sillä ehdolla, että
22233: joku toinen arkkitehti tekisi piirustukset ja johtaisi rakennutta-
22234: mista. Rakennus voisi tulla yksinkertaisempi, varsinkin kun se
22235: tulisi kahden kadun väliin, josta ei paljo mitään näkyisi etäälle.
22236: Taiteelliset vaatimukset eivät järin suuresti tulisi kysymykseen.
22237:     Täällä on kehuttu professori Nyströmin piirustusten taiteelli-
22238: suutta. Meidän ryhmän ainoa tohtorimies, af Ursin, on antanut
22239: täyden tunnustuksensa niille. Täytyy myöntää, että näissä (näyt-
22240: tää piirustuksia) pilarikoristuksissa on vähän sellaista, joka miel-
22241:            Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.        1683
22242: 
22243: 
22244: lyttää työmiestäkin, mutta jos katsellaan yläkoristuksia, niin koko
22245: tuo ylälaitos muistuttaa jokseenkin suuressa määrässä Jerusa-
22246: lemin hävitystä. Jos niissä oletettaisiin olevan jotain taiteel-
22247: lista symboolia, niin olettaisi niiden kuvaavan vapaaherra Pal-
22248: menin puheita.
22249:     On hyvin ikävä asia, että täällä on Helsingin nykyisten valta-
22250: herrain taholta esitetty mielipiteitä, jois'ta käypi selville, että sillä
22251: taholla ei oikein tahdottaisi myöntää paikkaa, jos tuo rakennus
22252: tahdottaisiin uudelle paikalle rakentaa. Vapaaherra v. Alfthan
22253: on viitannut siihen. Rahatoimikamarin herrat ovat antaneet
22254: 'föölön ehdotetusta paikasta hyvin kummastuttavan lausunnon.
22255: Vastalauseentekijät huomauttavat siitä, että ne ovat arvioinneet
22256: tontin hinnaksi 6o markkaa neliömetriltä. Se seikka antaa ai-
22257: hetta muistamaan eräitä toisia tonttimyönnytyksiä.            Helsingin
22258: valtaherrat ovat myöntäneet paljon paremmilla liikepaikoilla,
22259: esim. Siltasaarella, puolta halvemmalla tontteja, silloinkun niitä
22260: ei ole luovutettu Suomen kansan tarkoituksiin, vaan mahdolli-
22261: sesti joillekin yksityisille keinottelijoille, jotka ehkä ovat olleet
22262: joissakin suhteissa niihin valtaherroihin, jotka keinottelijoille -
22263: 
22264:    Puhemies: Ei kuulu asiaan, mitä puhuja nyt sanoi; puhuja
22265: ei saa poiketa asiasta.
22266: 
22267:    Ed, Valpas : Minulla oli tarkoitus esimerkeillä hnomauttaa
22268: että tontteja on annettu halvemmalla. Ehkä olisivat Töölön ton-
22269: titkin myönnettävissä puolta halvemmalla, kuin rahatoimikamarin
22270: taholta on mainittu. Jolleivät valtaherrat mielisuosiolla tahtoisi
22271: halvemmalla myöntää, niin ehkä yleinen mielipide voisi jonkun
22272: verran vaikuttaa. Jos ruvettaisiin vaatimaan, niin kyllä sen vaa-
22273: timuksen takana olisi enemmänkin kuin vaan järjestynyt työväki.
22274: Ellei muita paikkoja olisi, niin sopisi näitäkin seikkoja tutkia vä-
22275: hän tarkemmin. Mutta täällä on tuotu varsin ihastuttavasti esiin
22276: mahdollisuus rakentaa eduskuntatalo Kiikaritornin mäelle, ja se
22277: seikka on minun mielestäni niin suuriarvoinen, että olisi välttä-
22278: mätöntä saada tämä asia edelleen käsiteltäväksi.
22279:     Valiokunnan mietinnön tekijät ovat olettaneet, että heidän
22280: ajattelemassaan ajassa voitaisiin hankkia luonnospiirustukset,
22281: kustannusarviot ja muut sellaiset. Ehkä jotkut arkkitehdit, niin-
22282: kuin täällä on mainittu, voisivat sen tehdäkin, mutta kyllä se
22283: useassa tapauksessa voisi käydä varsin vaikeaksi. Mikäli mi-
22284: nu1la on ollut kokemusta pienemmissä rakennushommissa, olen
22285: saanut sen käsityksen, että arkkitehdeille täytyisi myöntää pitempi
22286: aika, jos tahtoisi heiltä perusteellisempia ja tarkemmin harkit-
22287: tuja ehdotuksia. Senvuoksi olisin valmis kannattamaan jo täällä
22288: mainittua ehdotusta, että aikaa pitennettäisiin ensi vuodesta huh-
22289:                       Istunto 24 p. syyskuuta 1907·
22290: 
22291: tikuun I pa1vaan. Tämä olisi mielestäni suureksi eduksi. Tällä
22292: kertaa olisi tarpeetonta tehdä mitään määräyksiä siitä, kuinka
22293: suuri määrä korkeintaan voitaisiin myöntää tarkoitukseen. Ehkä
22294: voitaisiin saada parempia ehdotuksia, jos ei ehdotuksen tekijöitä
22295: sidottaisi mihinkään varmoihin rahamääräyksiin. Sitte kun eh-
22296: dotukset olisivat tulleet, olisi eduskunnalla vapaus, kun sillä
22297: kustannusarviot ja muut' ovat tiedossaan, menetellä harkintansa
22298: mukaan. Mielestäni olisi toinen kohta valiokunnan ehdotuksessa
22299: jotenkin tarpeeton, vaikka en nimenomaan ehdota sitä poistetta-
22300: vaksi. Mutta ajan tahtoisin pidentää huhtikuun I päivään.
22301: 
22302:    Ed. Eloranta: En ~onut asiassa ottaa puheenvuoroa, mutta
22303: kolme seikkaa pakottivat minun sen tekemään. Ensiksikin täy-
22304: tyy huomauttaa, että täällä keskustassa oltiin joku päivä sitten
22305: hyvin uhrautuvalla kannalla siinä kysymyksessä, joka koski erään
22306: suuremman rahaston kartuttamista, ei vähemmällä kuin IO :nillä
22307: miljoonilla. Nyt samalta puolelta on ilmestynyt henkilöitä, jotka
22308: pitävät tavattomasti kansan rahakukkarosta kiinni.         Erityisesti
22309: tahtoisin siinä suhteessa huomauttaa ed. Antilaa ja kysyä, missä
22310: hän oli silloin, kun oli kysymys muka ,Suomen kansan kunnia-
22311: velasta", 20 miljoonasta, kun hän nyt vasta on ilmestynyt, jolloin
22312: ei kysymys ole ollenkaan sitä laatua eikä niin suuresta summasta.
22313: Näyttää siis, kun keskustassa olisi tullut reaktsiooniaika! Sitä
22314: vastaan täytyy merkitä se tosiasia, ettei kansan pohjakerrokset
22315: koskaan nuijaa asiassa, ei varoissakaan, kun on todelliset tarpeet
22316: kysymyksessä. Senvuoksi minä luulen oikein tulkitsevani kan-
22317: san pohjakerroksienkin mieltä, kun sanon, että olisi rakennettava
22318: eduskunnalle uusi rakennus. Täällä on nimittäin tänä iltana tul-
22319: lut selvästi esille, ettei paljoakaan suurempi tulisi menoarvio uuden
22320: eduskunnantalon rakentamisesta olemaan, kuin jos Säätytaloa
22321: korjattaisiin. Ja luulen tulkitsevani, sanon vieläkin, kansan poh-
22322: jakerroksien mielen, kun lausun toivomuksen, että jätettäisiin
22323: vanha Säätytalo ikäänkuin hirmuisena muistomerkkinä eheänä
22324: seisomaan, ikäänkuin näkyvänä merkkinä todistamaan, että sen
22325: talon sisässä on tehty päätöksiä - -
22326: 
22327:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut, kehotan puhujaa
22328: jatkamaan puhujalavalta.
22329: 
22330:   Ed. Eloranta: - jotka ovat vieneet kansan pohjakenoksien
22331: joukossa monelta melkein viimeisenkin leipäpalan suusta pois.
22332: Luulen siis, että kansa yhtyy lausuntooni, kun sanon: pysyköön
22333: Säätytalo nelisäätyisen aikakauden muistomerkkinä! Pysyköön
22334: se sinä näkyvänä kohteena, johon kansan kiroukset sitä aikaa
22335: kohtaan voivat kohdistua. Ja vielä luulen tulkitsevani kansan
22336:            Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.      1685
22337: 
22338: 
22339:  pohjakerrosten ajatuksen, kun sanon: säilyköön se eheänä sen
22340:  ajan porvarillisia, anarkistisia, toimenpiteitä selvästi näyttävänä
22341:  muistomerkkinä ja vakavana varoituksena uudelle eduskunnalle,
22342:  että sen työn tulee kansanvaltaisuuteen nähden olla aivan päin-
22343:  vastaiseen suuntaan menossa, kuin mikä lain henki edellisessä
22344:  säätylaitoksessa yleensä näkyi olevan.
22345: 
22346:      Ed. Castren: Keskustelun aikana on täällä säikytelty niitä,
22347:   jotka ovat uskaltaneet olla toista mieltä kuin vastalauseen tekijät,
22348:   kansan pohjakerrosten mielipiteillä, on singoiteltu ympäriinsä
22349:   säästäväisyyden näkökohtia, niinkuin räiskyviä raketteja, jotta
22350:   niiden räjähdysten pelosta vastustajat hämmästyisivät ja peräy-
22351:   tyisivät. On kuvailtu, kuinka mahdottoman kalliiksi uuden tontin
22352:  hankkiminen tulisi ja kuinka uuden eduskuntatalon rakentami-
22353:  nen tulisi maksamaan suunnattomia, Jumala tiesi kuinka kor-
22354:  keita summia. Minun täytyy tunnustaa, etteivät nuo pelotukset
22355:   ja säikytykset ole ainakaan minuun mitään vaikuttaneet. Päin-
22356:  vastoin ovat ne todistuksena siitä heikkoudesta, joka esiintyy
22357:  niiden kannassa, jotka puolustavat vastalausetta.        Minun ym-
22358:  märtääkseni olisi suurinta tuhlaavaisuutta, jos kansaneduskunta
22359:  päättäisi paiskata 2 miljoonaa ja enemmänkin vanhan eduskunta-
22360:  laitoksen paikkaamiseen ja lisäämiseen. Ja vielä anteeksianta-
22361:  mattomampaa tuhlaavaisuutta, jopa suorastaan kevytmielisyyttä
22362:  - jota sanaa täällä on hyvin usein käytetty - olisi, jos kansan
22363:  eduskunta ratkaisisi esillä olevan kysymyksen koettamatta mitä
22364:  tunnollisemmalla tavalla hankkia selkoa, miten kansan eduskun-
22365:  nalle saataisiin sen arvon mukainen uusi asunto.
22366:       Täällä on vapaaherra Palmen lausunut ihmettelynsä siitä, että
22367:  on varmana asiana kerrottu Tähtitornin siirtämisestä, huolimatta
22368:  siitä, että hänellä ja muistaakseni, kuten hän mainitsi, 6 :lla yli-
22369:  opiston professorilla ei ollut vähintäkään aavistusta koko asi-
22370: asta, jonka johdosta sittemmin erinäiset puhujat ovat vetäneet
22371:  sen johtopäätöksen, että puhe tähtitornin siirtämisestä olisi kaik-
22372: kea pontta ja perustusta vailla. Mutta näin ei ole kumminkaan
22373: asianlaita. Tähtitornin siirtäminen on jo vuosikausia ollut kes-
22374: kustelun alaisena yliopiston piireissä. Siitä on nykyinen tähti-
22375: tieteen edustaja yliopistossa, professori Donner, keskustellut monta
22376: kertaa yliopiston rehtorin kanssa ja se on virallisesti ollut käsi~
22377: teltävänä yliopiston meteoroloogisessa valiokunnassa, joka yksi-;
22378: mielisesti on tullut siihen tulokseen, että meteorolooginen laitos
22379: samoin kuin tähtitorni kumpikin olisivat mikäli mahdollista pian
22380: siirrettävät nykyisiltä paikaltaan yhteiselle tontille. Meteoroloogi-
22381: nen valiokunta on nimittäin tullut siihen käsitykseen, että erinäiset
22382: tieteelliset laitokset, kuten meteorolooginen keskuslaitos, obser-
22383: vatoorio y. m. olisivat sijoitettavat samaan paikkaan, joten ne
22384: !686                Istunto 24 p. syyskuuta I907·
22385: 
22386: tulisivat suojaamaan toinen toistaan samalla kuin vähemmän alaa
22387: tarvittaisiin, jos kaikki puheenalaiset laitokset sijoitettaisiin tois-
22388: tensa viereen kuin jos rakennettaisiin kukin eri tontille. Tähti-
22389: tieteen edustaja on jo yksityisesti kääntynyt kaupunginvaltuus-
22390: ton puheenjohtajan puoleen pyytäen tonttiasian esille ottamista
22391: kaupunginvaltuustossa vielä tämän syksyn kuluessa. Meteoro-
22392: looginen valiokunta on nimittäin tullut siihen tulokseen, että olisi
22393: pyydettävä Helsingin kaupungin valtuustoa luovuttamaan puheen-
22394: alaisia tieteellisiä laitoksia varten yhteinen tontti B j älbon alu-
22395: eella.
22396:      Edustaja Palmenin tietämättömyys asiassa osottaa, ettei his-
22397: torian tutkimuksen edustajilla yliopistossa ole vähintäkään yhteyt-
22398: tä tähtitieteen tutkijain kanssa. 'rätä on edustaja Huoponen kum-
22399: mastellut. Minua se ei kummastuta, sillä historiallisen tutkimuk-
22400: sen edustajathan tutkivat tapahtumia maapallolla, jota vastoin täh-
22401: titieteellisen tutkimuksen edustajat tutkivat taivaan kappaleita,
22402: niitten kiertokulkua taivaan rannoilla ja tapahtumia siellä
22403:  (naurua).
22404:      Yliopiston observatoorin tontti on siis ostettavissa.         Mitä
22405:  hintaan tulee, on se yliopiston päätettävä, mutta on minulle asian-
22406:  omaiselta taholta ilmoitettu, etteivät rakennukset tonttineen -
22407:  tontti kuuluu myöskin yliopistolle - kentiesi tulisi nousemaan
22408:  yli 30o,ooo markan.
22409:      Mitä sitten tulee kysymykseen siitä, olisiko yliopistolle kuu-
22410:  luva tähtitornin tontti riittävä uutta eduskuntataloa varten, on
22411:  asianlaita sellainen, että paitsi sitä alaa, jolla itse observatoorira-
22412:  kennus ja sen tornit sijaitsevat, on yliopistolla vielä sen tontille
22413:  kuuluva samansuuruinen ala eteläänpäin, joka ala muodostaa ob-
22414:  servatoorion n. s. puutarhan. Minä puolestani rohkenen arvella,
22415:  että puheenalainen tonttiala kokonaisuudessaan siihen kuuluvine
22416:  puutarhoineen mahdollisesti riittäisi uuden eduskuntatalon raken-
22417:  tamista ja sijoittamista varten, mutta jos niin ei oliskaan laita, jos
22418:  pahemmassa tapauksessa tarvittaisiin joku alue lisää, niin sitä
22419:  ainakaan ei tarvittaisi niin paljon, että sen takia observatoorin
22420:  puistot tulisivat turmelluiksi, seikka, joka suurella pauhulla ja
22421:  kammoksuttavana syynä eduskuntatalon sijoittamista vastaan ob-
22422:  servatooriovuorelle on täällä esille tuotu.
22423:      Vapaaherra von Alfthan on säikytellyt eduskuntaa sillä, että
22424:  kaupunginvaltuusto, nuo kaupungin ,tirannit", joiksi ed. Schy-
22425:  bergson niitä nimitti, tulisivat kiskomaan mitä korkeimman hin-
22426:  nan siitä lisäalasta, joka tarvittaisiin uutta eduskuntataloa var-
22427:  ten. Minulla on kumminkin parempi käsitys Helsingin kaupun-
22428:  ginvaltuustosta kuin vapaaherra von Alfthanilla. Rohkenen us-
22429:   koa, että Helsingin kaupunginvaltuusto ei Suomen kansan edus-
22430:   kuntaan nähden tekisi itseänsä syypääksi tuollaiseen menettelyyn,
22431:           Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.       1687
22432: 
22433: 
22434: joka olisi - sanokaamme se suoraan - kaikkea säädyliisyyttä
22435: vailla.
22436:      On edelleen sanottu, että reformiparannuksiin, kansan suu-
22437: ren enemmistön, sen pohjakerrosten, sen köyhälistön aineellisen
22438: ja henkisen aseman parantamista varten kysytään suuria sum-
22439: mia ja että olisi tuhlausta, anteeksi antamatonta tuhlausta, jos
22440: kansaneduskunnan taloon uhrattaisiin suurempi summa kuin nuo
22441: kaksi miljoonaa, jotka vastalauseen kannattajat puolustavat mää-
22442: rättäviksi vanhan Säätytalon lisärakennuksella muodostettavaksi.
22443: Reformeihin, parannuksiin tarvitaan kyllä rahoja, ne rahat ovat
22444: hankittavat ja ne täytyy hankkia. l\,futta Suomen kansanedus-
22445: kunnan taloa varten tarvitaan myöskin rahoja ja ne rahat ovat
22446: nekin hankittavat, jopa siihen määrään asti, että sellainen talo
22447: saadaan rakennetuksi, joka vastaa perustuslaillisen valtion edus-
22448: kunnan arvoa ja sen merkitystä meidän kansamme kehityksessä.
22449:      Ed. Antila on puhunut niistä suurista eduista, jotka koitui-
22450: sivat Helsingin kaupungille uuden eduskuntatalon rakentami-
22451: :sesta uudelle tontille. Ed. Antilaita jäi kuitenkin mainitsematta,
22452: mitkä nuo edut olisivat ennen niitä etuja, jotka vanhan sääty-
22453: talon lisärakennuksella varustaminen tuottaisi Helsingin kaupun-
22454: gille. Aineelliset edut olisivat molemmissa tapauksissa yhtäläi-
22455: set. Se etu olisi kumminkin Helsingin kaupungilla. Jos uusi
22456: eduskuntatalo sijoitettaisiin observatoorion vuorelle, olisi tosin
22457: siitä se etu maan pääkaupungille, että se olisi kaunistuksena sille,
22458: mutta ei ainoastaan Helsingin kaupungille, se olisi kaunistuksena
22459: koko sille kansalle, jota eduskunta edustaa. Rohkenen uskoa, ettei-
22460: vät nuo pohjakerrokset, joilla täällä on pelotettu, lainkaan
22461: panisi pahaksensa, jos eduskunta myöntää ja käyttää niin paljon
22462: varoja kun tarvitaan kansan eduskunnan arvon mukaisen talon
22463: hankkimiseksi.
22464:      Muutoin pyydän saada kannattaa ed. Nissisen ehdottamaa
22465: pontta. Se eroaa valiokunnan enemmistön ehdotuksesta pääasial-
22466: lisesti siinä, että ed. Nissisen ponnessa nimenomaan on sanottu,
22467: että valtuuskunnan tulisi etupäässä pitää silmällä eduskuntatalon
22468: rakentamisen mahdollisuutta observatooriovuorelle, kuin mvös-
22469: kin siinä, että sen mukaan luonnospiirustukset ·ja kustanims-
22470: arvio olisivat hankittavat kilpailun kautta. Minusta tuntuu siltä
22471: kuin olisi tosiaankin syytä täydentää valiokunnan pontta edustaja
22472:  Nissisen ehdottamilla lisillä.
22473:      Esillä olevaa asiaa käsiteltäessä näyttää sillä käsityksellä ole-
22474: van eduskunnassa lukuisia edustajia, jotka eivät tahdo eduskunta-
22475: taloa sijoitettavaksi vanhan säätytalon tontille syystä, ettei uutta
22476: viiniä olisi kaadettava vanhoihin leileihin. Tahdon ymmärtää,
22477: käsittää ja oivaltaa tuota sellaises~a käsityskannassa ilmenevää
22478: ajatusta, mutta minun on lisättävä etten suinkaan voi hyväksyä
22479: !688                 Istunto 24 p. syyskuuta H}O'].
22480: 
22481: 
22482: sitä karkeaa ja soivaavata muotoa, johon tuo ajatus on           pukeu-
22483: tunut.
22484: 
22485:     Ed. Yrjö-Koskinen, Y. K.: Täällä on paljon puhuttu sokä
22486:  valiokunnan mietinnön puolesta että sitä vastaan. Minä en aijo
22487:  näiden lausuntojen lukua enää lisätä; pyysin puhevuoroa etu-
22488:  päässä vain kohdistaakseni huomion yhteen kohtaan, joka mielestä-
22489:  ni ei ole tullut täällä tarpeeksi valaistuksi. On koetettu väittää, että
22490:  uuden eduskunta-huoneen rakentaminen ei tulisi ensinkään halvem-
22491:  maksi kuin vanhan säätytalon muodostaminen eduskunnan tarpeita
22492:  varten. Ja tämän todistamiseksi on tehty jota kuinkin tämmöinen
22493:  lasku: Säätytalo tontteineen on osapuille 2 miljoonan arvoinen.
22494:  Jos se ei tule käytetyksi eduskunnan tarkoituksiin, niin jää sen
22495:  raha-arvo, nuo 2 miljoonaa, vapaaksi ja voidaan ottaa huomioon
22496: uuden eduskuntahuoneen kustannuksia arvioidessa. Siinä meillä
22497:  siis olisi 2 miljoonaa markkaa. Kun sitten on laskettu, että van-
22498: han säätytalon muodostaminen eduskuntahuoneeksi tulisi maksa-
22499: maan 2 miljoonaa, niin tällä tavoin saadaan toiset 2 miljoonaa.
22500: Eduskunnalla olisi täten käytettävänänsä 4 miljoonaa, ilman että
22501:  se ensinkään vielä kuluttaisi varoja enemmän kuin jos se muo-
22502:  dostaisi vanhan säätytalon eduskunta-huoneeksi. Ja kun on las-
22503: kettu, että uusi eduskuntahuone voidaan 4 miljoonalla rmarkalla
22504: aikaan saada, niin ei se siis tulisi kalliimmaksi kuin säätytalon
22505: muodostaminen puheena olevalla tavalla. Joka oli todistettava.
22506:      Mitä eduskunta arvelee tästä laskutavasta, sitä en tiedä. Joka
22507: tapauksessa se jossain määrin kuvaa valiokunnan tapaa tehdä
22508: laskuja tässä asiassa, ja minua koko laskutapa ei missään tapauk-
22509: sessa tyydytä. En ota ensinkään huomioon sitä mahdollisuutta,
22510: että vanha säätytalo voitaisiin myydä, sillä pidän varmana, että
22511: siitä ei mitään kunnollista hintaa saataisi. Sitä vastoin minä
22512: hyvin voin käsittää, että sille voidaan löytää joku toinen käytäntö,
22513: vaikka valiokunnassa tosin ei ole osattu esiintuoda mitään ehdo-
22514: tusta tässä suhteessa. Mutta ymmärtääkseni jos vanha säätytalo
22515: käytetään johonkin muuhun tarkoitukseen, niin sen raha-arvo,
22516: nuo 2 miljoonaa samalla käytetään tuohon muuhun tarkoitukseen.
22517: Jos siis eduskunta hyväksyisi tämän viimeksi mainitun vaihto--
22518: puolen, niin ei se tietäisi mitään muuta kuin että eduskunta on
22519: myöntänyt tuon 2 miljoonan arvon johonkin, tällä hetkellä tosin
22520: jotenkin vähän tunnettuun tarkoitukseen ja samalla sitä paitsi
22521: olisi pakotettu hankkimaan 4 miljoonaa uutta eduskuntahuonetta
22522: varten. Tämä on tavallisen logiikan mukaan aivan auttamaton
22523: johtopäätös.
22524:      Lisäksi tulee, että nuo 4 miljoonaa, joista nyt on puhe, eivät
22525: todellisuudessa ole muuta kuin pelkkiä tuulen tupia. Sekä Fjäll-
22526: dalin kukkula että Observatoori-vuori ovat epäilemättä kauniita
22527:           Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.      1689
22528: 
22529: 
22530: paikkoja, mutta ne ovat samalla vaativia paikkoja. Jos edus-
22531: kuntahuone jommallekummalle näistä päätetään rakentaa, niin
22532: voidaan jo heti aluksi ilman empimättä sanoa, että tontti yksi--
22533: nään tulee maksamaan vähintäinkin pyöreän miljoonan. Arkki-
22534: tehdit ovat sitten kyllä luvanneet rakentaa eduskunnalle huo-
22535: neen 3 tai 3 ~/2 miljoonalla markalla. Ja arvattavasti he tämän
22536: lupauksensa voivat täyttää. Mutta minä olen aivan varma siitä,
22537: että kun lopulta on tuumasta ryhdyttävä toimeen, niin sekä arkki-
22538: tehdit että joukko asianymmärtäjiä niiden kanssa tulee huuta-
22539: maan, että kun eduskunta nyt kerran rakentaa itsellensä oman
22540: talon joko Fjälldaliin tai Observatoori-vuorelle, niin sekä paikan
22541: vaativa luonne että tietysti eduskunnan oma arvo eivät mitenkään
22542: voi sallia, että eduskunta tyytyisi rakennukseen, joka saadaan 31 j 2
22543: miljoonalla. Ja näin, ennenkuin arvataankaan, on toinen verta
22544: miljoonia pyörimässä. Kun tämä asia minulle on täysin selvä
22545: ja kun muutenkin olen valmis päättämään eduskuntahuoneen
22546: asettamista vanhan säätytalon yhteyteen, niin minä en katso voi-
22547: vani avustaa eduskuntaa sille tuhlaavaisuuden tielle, jolle nyt ol-
22548: laan kääntymässä.
22549: 
22550:    Ed. Palmen: Pyysin sanavuoroa lähinnä sen johdosta, mitä
22551: ed. Vuotijoki täällä puhui. En tahdo kuluttaa aikaa menemällä
22552: selittämään niitä seikkoja valiokunnan käsittelystä, joita hän katsoo
22553: sopivaksi täällä esittää. En häpeä ensinkään sitä, että olen val-
22554: mistanut kesän kuluessa mietinnön ja vieläpä ladottanut sen, jotta
22555: valiokunnan jäsenet pääsisivät tilaisuuteen sen lukemaan. Se oli
22556: ainoa mahdollisuus, millä valtiovarainvaliokunta saattoi kahden
22557: kuukauden kuluessa saada 14 mietintöä tehdyksi. Minä sitä
22558: vastoin olisin suuresti häpeissäni, jos laiminlyömiseni kautta ta-
22559: pahtuisi, että tämä eduskunta saisi istua hyvän osan marraskuuta
22560: sen tähden, jotta valiokunta töissään tulisi valmiiksi. Minä en
22561: ole siis siinä kohden mennyt ulkopuolelle oikeuttani, ja se seikka,
22562: että ed. Vuolijoki sattumalta vasta päivää ennemmin tuli asian-
22563: omaiseen delegatsiooniin, riippui siitä, että varsinainep. valittu,
22564: sosialistiseen ryhmään kuuluva jäsen oli poissa, joten uusi oli
22565: valittava. Siinä ei ollut mitään, josta voitiin muita moittia.
22566: Mutta kyllä minun täytyy sanoa, että jos kerran tahdotaan kertoa
22567: siitä, mitä valiokunnassa on puhuttu, niin voin ilmoittaa, että neljä
22568: eri kantaa on ollut valiokunnassa ja täällä. Ensin pidettiin Män-
22569: tymäkeä 'töölöössä aivan hyvänä ja sopivana paikkana, sitte huo-
22570: mattiin Siltasaari erinomaisen sopivaksi, ihan ehdottomasti.
22571: Yht'äkkiä huomattiin sitten Fjälldal paremmaksi paikaksi, entiset
22572: eivät kelvanneet mihinkään. Ja nyt ei enää Fjälldal kelpaa, vaan
22573: on uusi eduskuntatalo rakennettava Observatoorion vuorelle!
22574: Jos vielä saamme elää kaksi tai kolme päivää eteenpäin, niin sano-
22575: 1690                Istunto 24 p. syyskuuta 1907·
22576: 
22577: taan varmaan: ,Ei Observatoorin vuori kelpaa mihinkään", ja
22578: taas on keksitty joku uusi paikka. Niin kevyesti on asiaa käsitelty
22579: ja se myös todistaa jotakin. Kun Fjälldalin puolustukseksi mai-
22580: nitaan vanhan kaupungin surkean kapeista kaduista - oliko se
22581: ed. Valpas tai joku muu - niin täytyy sanoa, että ei ole otettu
22582: huomioon, millainen vahvistettu kaupungin asemakaava on. Jos
22583: tahdotte koettaa mitata Temppeli- ja Lutherinkadut, tulette huo-
22584: maamaan, että ne eivät ole kuin ehkä metriä leveämmät kuin
22585: Kirkkokatu ja Rauhankatu. Se toivo siis, että Fjälldaliin saisi
22586: jotakin hyvin upeata, uuden ajan muistomerkiksi, on kovin epäil-
22587: tävä. Ed. Vuotijoki tahtoi lisäksi tehdä epäiltäväksi, mitä minä
22588: olen ilmoittanut Fjälldalin tonttihinnoista.      Minulla ei ole ne
22589: tiedot täällä taskussa, vaan ne ovat kotona. Rahatoimikamarin
22590: puheenjohtaja on joka tapauksessa pyynnöstä kirjallisesti ilmoit-
22591: tanut, että rahatoimikamari ei ole oikeutettu lausumaan mitään
22592: varmaa hinnoista, mutta koska pyydetään heti vastausta, niin raha-
22593: toimikamarin jäsenet kaikki lausuvat yksityisenä ajatuksenaan,
22594: että se hinta ei missään tapauksessa tätä nykyä ole alempi kuin
22595: 6o mk. neliömetriltä; mutta tämän sanovat he ilman mitään sitou-
22596: musta. Tavallisen ihmisen järjen mukaan tässä on kolme suurta
22597: takaporttia, joista pääsee ulos. Rahatoimikamari on äskettäin
22598: arvostellut Fjälldalin tienoilla olevaa laajaa aluetta, jonne aja-
22599: teltiin yleistä sairaalaa, ja kun laskettu hinta nojautuu niihinkin
22600: arvioihin, niin minulla on täysi syy olettaa, että 66o,ooo markkaa
22601: on vähin, mitä kysymyksessä olevasta Fjälldalin alueesta pyy-
22602: dettäisiin. Otettakoon lisäksi huomioon, että siinä tulee vielä kus-
22603: tannuksia kaduista ja muista, niin me olemme oikeutetut laske-
22604: maan, että Fjälldalin tonttihinta tulee helposti nousemaan mil-
22605: joonaan. ainakin jos kaupasta tehdään sitova sopimus vasta, kun
22606: on kulunut joku vuosi kilpailuihin, tiedusteluihin, kysymyksiin
22607: j. n. e.
22608:      Kun näistä asioista puhutaan, niin herra Schybergsonin teke-
22609: mät muistutukset pikemmin saattavat kohdistua minuun, sillä
22610: minulla on varsin elävä muisto siitä, millä lailla Säätyhuone-
22611: asiaa käsiteltiin 188o-luvulla. Minä silloin, omituista kyllä, sa-
22612: tuin olemaan niiden joukossa, jotka eivät tahtoneet pitää sitä sum-
22613: maa, mikä silloin katsottiin välttämättömäksi, liioiteltuna. Mutta
22614: minun täytyy huomauttaa, että jos minä silloin olin valmis me-
22615: nemään kahteen miljoonaan asti, tapahtui se syystä, että Suomen
22616: eduskunta silloin oli ilman kattoa, ilman huoneita. Vaikkapa sil-
22617: loin tulikin kaksi miljoonaa kysymykseen, niin minä käsitin, että
22618: minulla oli oikeus suostua siihen. Mutta jos meillä jo on hyvä
22619: talo, niin sitä ei ole oikun tähden viskattava pois, sentähden,
22620: että yksi tahtoo yhtä tyyliä, toinen toista, yksi vaatii sen rakennet-
22621:           Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle     1691
22622: 
22623: 
22624: tavaksi Mäntymäelle, toinen Observatoori-vuorelle,           kolmas
22625: kukaties minne.
22626:      Kun edustajat Vuolijoki ja Huoponen, käyttämällä kaikkea
22627: sitä myrkkyä, joka heillä saattoi olla kielellään ja sydämessään,
22628: tahtoivat huomauttaa, että minä olen ollut valtiopäivillä mukana
22629: monessa asiassa miljoonia määräämässä, enkä ole ollut mukana
22630: säästämässä, niin tunnustan täydellisesti, että valtiopäivämies ei
22631: 30 vuoden kuluessa ole voinut koskaan, ei yhdessäkään säätyko-
22632: kouksessa, esiintyä virheettömänä. Pyydän kuitenkin saada ker-
22633: toa herra Vuolijoelle, jonka opinnot valtiopäivä-asiakirjoissa ovat
22634: alkaneet muutama viikko sitten, että minä olen ollut siksi opne-
22635: ton, että minä kolmilla ensimäisillä valtiopäivillä olin niin vä-
22636: hemmistössä, ettei ollut muuta kuin 3 a 4 edustajaa, jotka olivat
22637: samaa mieltä kanssani, ja niillä harvoilla valtiopäivillä, jolloin
22638: minä luulin voivani kuulua säädyn enemmistöön, sattui olemaan
22639: sillä tavoin, että aina vähän väliä vaikeissa kysymyksissä tuli
22640: kaksi säätyä kahta vastaan. Se, joka tuiee tänne ja saattaa puhua
22641: 8o edustajan puolesta, ei taida tietää, miltä tuntuu aina olla vä-
22642: hemmistössä. Ja kun minä melkein aina olen ollut vähemmis-
22643: tössä, niin on paljon päätöksiä tehty, joista en vastaa ensinkään.
22644: Jos suvaitaan silmäillä säätykokouksen pöytäkirjoja ja valiokun-
22645: tien vastalauseita ja muita, niin minä luulen, että voin kestää
22646: senkin syytöksen, joka täällä tehtiin niin suurella mahtiponti-
22647: suudella.
22648:      Ed. Martikainen rupesi puhumaan yhtä ja toista rakennuk-
22649: sesta, - hän on luultavasti nähnyt vaivaa ottaakseen selkoa
22650: niistä laskuista, joita arkkitehti Nyström on tehnyt - ja hän su-
22651: vaitsi ilmoittaa, että 129,000 markkaa pantaisiin ,veteen", jos
22652: niillä ruvettaisiin korjaamaan vanhaa säätytaloa. Minä olen
22653: edellisessä lausunnossani jo ilmoittanut, että suuri osa tästä sum-
22654: masta, ehkä suurin osa, tarvitaan joka tapauksessa, jos Sääty-
22655: taloa edes 3 tai 4 vuotta käytetään. Sillä ilman arkistoa ei voida
22656: tulla toimeen, ja meidän kirjasto ja arkisto ovat siksi vähäiset,
22657: etteivät ne mitenkään riitä. Niitä varten tarvitaan ehdottomasti
22658: tilaa. Ne varat eivät siis ole viskatut veteen. Mitä sitten tulee
22659: ed. Martikaisen huoleen siitä, että rakennus uppoaa, koska
22660: Kjällmanssoninkin rakennus vastapäätä kallistui, niin voin il-
22661: moittaa, että se osa kustannuslaskua, joka tarkottaa perustuksen
22662: rakentamista Säätytalon itäpuolelle, on aivan varma, urakka-
22663: miehet ovat, tarkasti laskettuaan, sanoneet siitä hinnasta otta-
22664: vansa rakentaakseen täydelleen tukevan perustuksen.          Huolet
22665: siinä suhteessa olivat siis aivan tarpeettomat. Mutta jos tahdo-
22666: taan ruveta yksityisiä arkkitehtejä sättimään ja soimaamaan,
22667: niinkuin täällä on - hyvin sopimattomasti kyllä - tapahtunut,
22668: ja vedotaan siihen, että se huone, jossa maatalousvaliokunta nyt
22669: 1692                Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
22670: 
22671: 
22672:  istuu, ei sovellu valiokuntahuoneeksi, niin sopinee huomauttaa,
22673:  että eihän se ole koskaan aijottukaan valiokuntahuoneeksi. Sen-
22674:  tähden vain että oli suuri puute huoneista, täytyi ottaa pikakir-
22675:   joittajien entinen sali valiokuntahuoneeksi; se on aivan liian iso
22676:  eikä ollenkaan sopiva siihen tarkoitukseen.
22677:       Se, mikä todellakin jokaista saattaa epäilyttää, on että niin
22678:  suuri summa, kuin 2 miljoonaa tarvitaan lisärakennusta varten.
22679:   Sen minä olen myöntänyt heti alusta asti ja sentähden minä juuri
22680:  vastalauseessani olen pysynyt sillä kannalla, että kysymys olisi
22681:  osaksi pidettävä avonaisena: asiantuntijat ja piirustuksen tekijä
22682:   itse saisivat harkita, missä voidaan päästä tarpeettomista kustan-
22683:  nuksista ja liiallisesta korjauksesta. Mutta kun se nyt herättää
22684:  huomiota, että 200 edustajan keskustelua ja työtä varten tarvi-
22685:   taan niin suuria summia, niin pyydän kysyä :          Eikö kukaan
22686:  näistä herroista ole sattunut huomaamaan tänne tullessaan mi-
22687:  ten pitkä jono, miten sadottain ihmisiä seisoo kadulla odotta-
22688:   massa, että pääsisivät sisälle? Ajatellaanko todella, että tämä
22689:   Palokuntatalo lehtereineen on niin tyydyttävä ja mainio, kun joka
22690:   ikinen kerta ulkona seisoo pari sataa henkeä, jotka odottavat si-
22691:   säänpääsyä ja useat saavat mennä pois? Tässä ei ole ainoastaan
22692:   meidän kahdensadan oikeus kysymyksessä, vaan asia koskee
22693:   myös yleisöä, ja siinä suhteessa tulisi, mikäli minä olen luullut
22694:   havaitsevani, uusi talo tarjoamaan melkoista paremmat edelly-
22695:   tykset. Sentähden minä en voi muuta ymmärtää, kuin että hy-
22696:   vin moni niistä muistutuksista, joita on tehty, on jotakuinkin vä-
22697: . hän paikkansa pitävä.
22698:       Täällä on ed. Pykälä ensimäisenä maalaispuolueen nimessä
22699:   luvannut, ettei tulla suremaan, vaan annetaan tarvittavat miljoo-
22700:   nat, vaikkapa enemmänkin. Minä en tiedä, ovatko maalaispuo-
22701:   lueen valitsijat erikseen lähettäneet teitä tänne sitä varten, mutta
22702:   ainakin minä käsitän hyvin hyvästi, että. asia näyttää erilaiselta
22703:   maalaisen kannalta ja helsinkiläisen kannalta katsoen. Kyllä niin
22704:   on, sanokaamme suoraan, että sen, jolle Helsinki on lähin pala-
22705:   nen isänmaata, on hauska ajatella, että kaupunki kasvaa ja kau-
22706:   nistuu; ne, jotka tahtovat ostaa tontteja ja rakentaa niille, saavat
22707:   erinomaiset mahdollisuudet miljoonien voittamiseen. Jos tahtoo
22708:   kolkolle kalliolle, joka kutsutaan Fjälldal, panna useita miljoonia,
22709:  niin silloin samalla ympäristö kohoaa arvossa. Niinpä tässäkin
22710:   tapauksessa suuri lahja annetaan pääkaupungille. Tämä maa on
22711:   antanut ennen monta miljoonaa Helsingille lahjaksi. Suomen
22712:   kansa kokonaisuudessaan on tehnyt Helsingistä sen, mikä se nyt
22713:   on; muuten Helsinki olisi viheliäinen pikkukaupunki.           Mutta
22714:   olenpa helsinkiläinen tai en, minä en katso hyväksi, että yhä edel-
22715:   leen tuhlataan rahoja yhteen paikkaan sillä tapaa, varsinkin kun
22716:   me voimme tulla toimeen ilman semmoisia suuria uhrauksia.
22717:          Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.       1693
22718: 
22719: 
22720:      Herra Huoponen on puhunut täällä paljon. Minä en tiedä,
22721:  tokko tämä eduskunta suuresti välittää pitemmistä selityksistä.
22722:  Kyllä minä myönnij.n, että lukkari on paljon lähempänä taivasta
22723:  ja tähtiä kuin professori parka. Minä myönnän, että me matoiset
22724:  professorit Runeberg, Rosenqvist, Gustafsson j. n. e., mitä me
22725:  raukat tietäisimme yliopiston asioista. Lukkari sen tietää, sillä
22726:  hän on ollut lomakursseilla kolme kertaa. Kernaasti minun puo-
22727:  lestani. Minä saan kuitenkin sanoa herra Iukkarilie: Tiedon
22728:  alku on siinä, että tietää kuinka vähän tietää. Herra lukkari ei
22729:  ole päässyt tähän tietoon vielä. Mutta minä hämmästyn niitä tie-
22730:  toja, joita herra Huoponen täällä esitti. Kun kello on paljon, en
22731:  ole voinut telefoneerata yliopiston rehtorille saadakseni oikais-
22732:  tuksi, mitä täällä puhuttiin. Mutta jos ne sanat jäävät pöytäkir-
22733:  jaan muuttamatta, olen varma, että rehtori Hjelt ei ole tyytyväi-
22734:  nen siihen kertomukseen, joka annettiin. Sillä jos rehtori Hjelt
22735: on sanonut, että yhdessä vuodessa voi toimittaa observatoorion
22736:  muuttamisen yhdestä paikasta toiseen, niin hän ei ainakaan ole
22737: ajatellut semmoista mielettömyyttä, että yhdessä vuodessa olisi
22738:  rakennukset ja muutkin selvillä. Minä istuin arvelemassa itsek-
22739:  seni, kuinka olisi mahdollista, että me, jotka olemme olleet niin
22740:  kauvan yliopistossa ja käyneet uskollisesti konsistoriossa ja ko-
22741: kouksissa, emme tietäisi että yliopistossa on kysymys tähtitie-
22742: teellisen observatoorion muuttamisesta, ei vähääkään.           Mutta
22743: minä olen onnellinen, kun herra Castren tuli ja selvitteli sen
22744: asian. Hän kertoi että ,yliopiston meteorolooginen valiokunta",
22745: oli asiaa käsitellyt. Ehkä se on vähän hämmästyttävää, mutta
22746: minun tietämättömyyteni on sittenkin niin suuri, etten tiedä, eikä
22747: kukaan ihminen tässä maassa eikä koko maailmassa tiedä, että
22748: Suomen yliopistossa edes on mitään meteoroloogista valiokuntaa.
22749: Ken tuntee ulkomaan kieltä, tietää, että meteorolooginen valio-
22750: kunta merkitsee semmoista valiokuntaa, joka tutkii säitä eli il-
22751: mastoseikkoja ja joskin ilmat tulevat taivaasta ja tähdet ovat
22752: taivaalla, niin ei siltä ole sanottu, että meteorolooginen valiokunta
22753: tutkii ja johtaa tähtitieteellisiä observatsiooneja. Mutta selitys on
22754: siinä, että Helsingissä on Tiedeseura ja sillä on meteorolooginen
22755: observatoorio ja se ,observatoorio" -sana on eksyttänyt ed. Huo-
22756: posta ja ed. Castrenia. He ovat kuulleet puhuttavan meteoroloo-
22757: gisen laitoksen muuttamisesta, se on epäedullisessa paikassa, kos-
22758: ka rautatie ja muu sille tekee haittaa. Ja nyt nuo herrat ovat se-
22759: koittaneet meteoroloogisen observatoorion, joka on Kaisanie-
22760: messä ja tähtitieteellisen observatoorion, joka on Observatoorio-
22761: vuorella, ja sillä viisaudella he nyt ovat koettaneet ylösrakentaa
22762: tätä arvoisaa eduskuntaa. Tämä todistaa, kuinka tärkeä on, että
22763: asiantuntemus on mukana kysymyksiä ratkaistaessa. Minä olen
22764: kiitollinen, että minä olen edustaja Castrenin avulla voinut päästä
22765:                     Istunto 24 p. syyskuuta IC)07.
22766: 
22767: sen arvoituksen perille. Mitä rehtori Hjelt on puhunut ed. Huo-
22768: posen kanssa, se jää omaan arvoonsa. Että rehtori Hjelt ja pro-
22769: fessori Donner ystävyksinä joskus ovat voineet puhua tähtitie-
22770: teellisen observatoorion muuttamisesta, on mahdollista, vaikka
22771: eivät ole sattuneet mainitsemaan siitä meille, jotka täällä olemme.
22772: Mutta se on varmaa ja pitää paikkansa, että mitään tuommoista
22773: ilmatieteellistä valiokuntaa ei koko yliopistossa ole koskaan ollut
22774: eikä sitä ole. Eikä semmoinen olematon valiokunta siis ole voi-
22775: nut mitään päättää tässä asiassa, vaikka herrat Castren ja Huo-
22776: ponen kertovat mitä suurimmalla ponnella, mitä se on päättänyt
22777: ja ihmettelevät historian professorien tietämättömyyttä. Siihen
22778: se koko kysymys päättyy, ja ehkä tämä nyt riittää yhdeksi kertaa,
22779: kun koetetaan näin saippuarakkoja puhaltamaHa saada aikaan ko-
22780: meaa ja loistavaa. Loistava saadaan, mutta ei kestävää.
22781: 
22782:   Ed. af Ursin: Aika on pitkälle kulunut, niin että en tahdo
22783: puhua sen enempää asiasta. Katson vaan velvollisuudekseni
22784: kiittää ed. Schybergsonia vapaaherra-arvosta, jonka hän on suo-
22785: nut minulle, ja kun se tulee niin hallitusta lähellä olevalta taholta,
22786: niin se on minulle sitä hauskempaa.
22787: 
22788:    Ed. Pykälä:        Täällä on paljon puhuttu säästäväisyydestä
22789: niitten puolelta, jotka vastustavat uuden eduskunnantalon raken-
22790: tamista, mutta se tuntuu vähän kummalliselta säästäväisyydeltä,
22791: kun sen huomioon ottaminen toisessa kohden ei ole johdonmukai-
22792: nen. Väitetään, ettei tuon vanhan paikkaamisessa saisi tulla ky-
22793: symykseen muut kuin Nyströmin piirustukset. Miksei voitaisi
22794: yhtä hyvin tutkia, voisiko toinen sen tehdä halvemmalla. Kun
22795: on katsellut noita piirustuksia, niin on väkisin tullut huomaa-
22796: maan, että niissä on kaikenmoisia koristeita ulkona ja sisällä,
22797: jotka ennen pitkää ja nyt jo ovat menettäneet merkityksensä ra-
22798: kennuskoristeina. Niillä on vain semmoinen merkitys, että kai-
22799: kenmoinen lika ja roska kokoontuu niille, joten ennen pitkää ne
22800: ovat niin julmia, ettei kukaan niitä viitsi katsella. Katsokaam-
22801: me kaikkia noita Helsingin rakennuksia ja niitten koristuksia,
22802: kuinka kuluneita ne nyt ovat. Ehkä ne, jotka puhuvat paikkaa-
22803: misesta, eivät ole ottaneet huomioon, minkälaisesta paikkaami-
22804: sesta oikein on kysymys.       Kustannusarviossa mainitaan esim.
22805: kuudesta oven reijästä, jotka ovat lasketut tulevan maksamaan
22806: 1,500 markkaa kappale. Kukapa meistä ennen on Käynyt tuom-
22807: moisesta ovesta. Tehtäköön ne vaikkapa ebenholzista tai mistä
22808: puusta tahansa, niin eivät ne niin kalliiksi voisi tulla, ellei olisi
22809: ajateltu ylellisyyttä eikä yksinkertaisuutta, monesta muusta koh-
22810: dasta puhumatta.
22811:     Vapaaherra von Alfthan sanoi täällä, että maalaisliittolaiset
22812:           Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.         1695
22813: 
22814: 
22815: ovat tulleet rakentamaan miljoonarakennuksia.        Samoin toinen
22816: vapaaherra on sanonut, että minä olen ollut valmis jakamaan
22817: miljoonia. Minulla on tässä pikakirjoituksena antamani lausunto
22818: eikä siinä mainita mitään miljooneista, vaan että on otettava sel-
22819: vää, minne uusi eduskuntatalo on rakennettava. M. m. ovat
22820: edustajat Antila ja Sipponen maininneet, etteivät he valitsijainsa
22821: edessä voi vastata siitä, että kansan varoja tuhlataan. Minä voin
22822: teille vapaaherrat ja muut herrat sanoa, että minä voin vastata
22823: valitsijoilleni tästä yhtä hyvin kuin siitä, että te myönnätte 20
22824: miljoonaa maalle vieraisiin tarkoituksiin. Kyllähän sitä jokai-
22825: sella on vastaamista valitsijainsa edessä, joten siitä ei ole syytä
22826: kiistellä. Mutta kolmen vuoden perästä vasta voidaan tehdä tili
22827: siitä, kenen kontolle vastaukset jäävät. Tässä on taas niin paljon
22828: riidelty ja tietysti sanomalehdet tulevat käyttämään hyväkseen
22829: tätä keskustelua kertoakseen, miten maalaiset ja sosialistit ovat
22830: vastustaneet vanhan paikkaamista ja heittäneet miljoonia uuteen.
22831:      Mistä sitten mahtaa johtua se, että sanotaan kuluvan IO vuotta,
22832: ennenkuin uudesta mitään valmista tulisi. Kun keväällä tänne
22833: tulimme, ei asematalosta näkynyt muuta kuin maa, jolle se oli
22834: tuleva. Sen jälkeen oli kuukauden lakko, ja nyt se kohta on vesi-
22835: katon alla. Minä tiedän että miljoonataloja on rakennettu Hel-
22836: singissä 1 1 j 2 vuodessa. Ei niihin kymmeniä vuosia ole kulunut.
22837: Olkoon miten on, mutta miksi täällä pelätään kilpailua ja miksi
22838: on tahdottu tehdä tästä asiasta yksityisen monapooli ja nyt heti
22839: paikalla ryhtyä työhön. Ja sitä tahtovat juuri ne henkilöt, jotka
22840: ovat 30 vuotta olleet säätytalosta päättämässä. Suomen eduskun-
22841: nan pitäisi nyt panna sinetti kaiken sen päälle, mitä tuossa edus-
22842: kuntatalossa on tehty. Mutta niin tyhmiä me emme ole, vaan
22843: tahdomme odottaa kolme kuukautta ja tutkia, mitä se tulee mak-
22844: samaan. Itse puolestani asetun siis sille kannalle, että on toimi-
22845: tettava tutkimuksia sekä siitä, mikä tulee halvemmaksi, mikä kal-
22846: liimmaksi, kuin myös siitä, mihin paikkaan uusi eduskuntatalo on
22847:  rakennettava.
22848: 
22849:    Ed. Turkia: Minun täytyy tunnustaa, ottä oikein sydämeni
22850: on lämmennyt kuunnellessani niitä kauniita säästäväisyys-saar-
22851: noja, joita porvarit ovat tänä iltana pitäneet. Vahinko vaan on,
22852: että ne ovat pidetyt hiukan sellaisen asian yhteydessä, johon ne
22853: eivät oikein sovellu. Jos esim. ne liikuttavat sanat miljoonien
22854: tuhlauksesta, jotka ed. Palmen täällä lausui, olisivat lausutut sil-
22855: loin, kun keskusteltiin poliisikysymyksestä, niin minä olisin huu-
22856: tanut: hyvä! Mutta asian laita on nyt sillä tavoin, että hyvät-
22857: kin puheet tuntuvat ainoastaan jutuilta, kun ne pidetään sopi-
22858: mattomaan aikaan. Oikein sääliä herätti, kun ed. Palmen valitti,
22859: mitä hän vastaa niille syvien nv1en kerroksille, jotka kärsivät
22860:                                                               107
22861: 16<}6               Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
22862: 
22863: puutetta ja hätää, kun nämä kysyvät, mitenkä miljoonia haaska-
22864: taan. Vaikka olenkin koko joukon nuorempi häntä, niin pyytäi-
22865: sin kuitenkin neuvoa miten hän voi syville riveille vastata. So-
22866: pisihan todenperään luvata, että tästä lähtien porvarit, etenkin
22867: suomettarelaiset, vähentävät ainakin toisella puolella valtion vir-
22868: kamiesten suuria eläkkeitä. Sillä tavoin säästetään vuosittain vä-
22869: hintäin 2 miljoonaa markkaa. Samoin myös voi ed. Palmen tun-
22870: nustaa niille, jotka häntä tilille vaativat tuhlauksesta, että tuo
22871: päätös poliisijutussa oli vähemmin harkittu. Vähennettäköön so-
22872: pivan hetken tullen luonnottoman suurta poliisivoimaa puolella.
22873: Sillä tapaa säästetään puolentoista miljoonaa markkaa vuodessa.
22874: Sitä paitsi jos suomettarelainen puolue peruuttaa sen väitteen,
22875: että noitten 20 miljoonan markan suoritus Venäjän sotilasrahas-
22876: toon ei ole sen puolueen kunniavelka, lohduttaa tämä luullakseni
22877: hyvin suuressa määrässä kansan syviä rivejä.
22878:      Usein on ed. Palmen torunut etenkin meitä vasemmalla puo-
22879: lella olevia, että pidetään puheita lehtereille. Minä olen haista-
22880: nut ed. Palmenin puheista tähän saakka suurimman osan olleen
22881: tarkoitettu lehteriyleisöä varten.       Nyt hän suorastaan paljasti
22882: kantansa sanoessaan, että lehtereillä on liian vähän väkeä. Hän
22883: tahtoisi sinne paljon enemmän. Minä olen siinä aivan yhtä
22884: mieltä hänen kanssansa, mutta minä epäilen, tokko vanhaan Sää-
22885: tytaloon, vaikka sitä suurennettaisiinkin, sopisi juuri paljoakaan
22886: enemmän yleisöä kuin tämänkään talon lehtereille, sillä arkki-
22887: tehti Nyströmin piirustuksesta näkyy, että sanomalehtimiehille-
22888: kään ei varata muuta kun 10 paikkaa. Kun ei ole mitään var-
22889: muutta siitä, että siellä tulisivat lehterit kylliksi suuriksi, ja koska
22890: ollaan sitä mieltä, että ihmisiä pitäisi päästä suuret joukot kuun-
22891: telemaan, mitä tyhmyyksiä eduskunnassa kullo!nkin puhutaan,
22892: niin senvuoksi juuri kannattaisin kokonaan uuden talon raken-
22893: tamista, jossa otettaisiin sekin puoli huomioon, että lehtereillä
22894: olisi riittävästi tilaa.
22895:      Muuten ne syyt, mitä täällä on esitetty vanhan Säätytalon
22896: epäkelpoisuutta vastaan, ettei korjaamallakaan saataisi siitä kun-
22897: non kalua syntymään, hyväksyn puolestani, mutta tämän lisäksi
22898: minulla on eräs omintakeinen epäilys. Se vanha nelijakoinen
22899: luokkalaitos oli sen liikkuvan aineksen puolesta, jota kutsuttiin
22900: kunnianarvoisten säätyjen nimellä, niin vanhoillista, niin kaikelle
22901: kansanvaltaisuudelle vierasta ja vihamielistä, että kun esim. vuo-
22902: sien 1904-05 valtiopäivillä koetettiin kansanvaltaistuttaa kahta
22903: säätyä nimittäin porvaris- ja talonpoikaissäätyä, jotta niihin olisi
22904: päässyt ihmisiä muutenkin kuin ainoastaan rahapussin ja mant-
22905: taalin perusteella, tällaista pientä kansanvaltaisi:uttamisyritystä
22906: ei kuitenkaan saatu menemään läpi. Kansan 'täytyi ryhtyä niin
22907: voimakkaisiin toimenpiteisiin, että koko säätyjen kokoonpanon
22908:          Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.    1697
22909: 
22910: 
22911: perusteet kumottiin. No, kun vanhat säädyt olivat niin kansan-
22912: valtaisuudelle vieraat (Huuto: Asiaan!), niin minä epäilen,
22913: tokko siitä vanhasta säätylaitoksen rakennuksestakaan voitaisiin
22914: saada edes laittamalla niin kansanvaltaisuudelle suopeata laitosta,
22915: että sinne tämä uusi kansanvaltaisesti kokoonpantu eduskunta
22916: sopisi.
22917:     Suurta huolta on herättänyt myös se, mihin vanhaa
22918: Säätytaloa käytettäisiin. Sitä on ehdotettu kanttorien kouluhuo-
22919: neustoksi, Marxin ,Das Kapitalin" suomennushuoneeksi ja jos
22920: vaikka miksi. Minä luulen, että kyllä sille huoneustolle käyttäjiä
22921: on. Ei suinkaan se aivan tyhjänä jouda olemaan. Sitä voidaan
22922: käyttää esim. raastuvanoikeuden istuntoja varten; kyllä se siihen-
22923: kin soveltuu. Sitä paitsi on luultavaa, että hallituksen taholta
22924: tullaan jatkamaan poliisivoiman luonnotonta lisäämistä yhä edel-
22925: leenkin, niinkuin kaikki merkit osottavat. Poliisilaitos tulee tar-
22926: vitsemaan siis huoneustoa, eikä suinkaan meidän isänmaallinen
22927: porvaristomme henno kieltää (hyi'), jos vanhaa Säätytaloa käy-
22928: tettäisiin niin isänmaalliseen tarkoitukseen kuin esim. poliisien
22929: harjoituksia varten. Yläkerros kelpaisi kyllä virastohuoneiksi.
22930: Siis näitä näkökohtia silmällä pitäen, ei se jää käyttämättä.
22931:     Useat täällä ovat tehneet jo ehdotuksia, miten uutta eduskunta-
22932: taloa rakennettaisiin. On ehdotettu fasaadi tehtäväksi harmaasta
22933: graniitista j. n. e. Minä en siitä tahdo ajatustani lausua, mutta
22934: sen sijaan pyytäisin huomauttaa, että kun sitä rakennetaan, ei työ-
22935: väelle maksettaisi kovin pieniä nälkäpalkkoja. Sen sijaan voi-
22936: taisiin supistaa kaikenlaisia sentapaisia lahjoituksia, joita tähän
22937:  saakka on tehty pomomiehille, kun valtion varoilla on jotakin
22938:  rakennettu. Niiden suhteen voitaisiin kyllä säästää, mutta työ-
22939:  väelle tulisi maksaa kohtuullisesti.
22940: 
22941:    Ed. Rapola: Se tapa, jolla ed. Valpas ja Eloranta äskei-
22942: sissä lausunnoissaan käsittelivät tätä kysymystä, sai minun pyy-
22943: tämään puhevuoroa. Nyt on sen lisäksi ed. Turkiakin käsitellyt
22944: kysymystä samaan suuntaan. Mitä erittäin tulee viimeksi mainit-
22945: tuun puhujaan, näyttää siltä, kuin ei hän yleensä osaisi puhua
22946: mistään asiasta sotkematta siihen ummet ja lammet asiaan kuu-
22947: lumattomia. Nämä herrat tahtovat väkisin vääntää tämän kysy-
22948: myksen puolueasiaksi ja saada tästä itsellensä mieluista aihetta
22949: hyökkäyksiin eduskunnan keskustaa vastaan, .jossa he tuntuvat
22950: näkevän vaarallisimman vastustajansa.      Muutamille henkilöille
22951: näkyy olevan mahdotonta käsittää ja käsitellä mitään asiaa
22952: muuna kun puolueasiar.a. Minä puolestani en näe esillä ole-
22953: vassa kysymyksessä vähintäkään puoluevivahdusta.        Että tä-
22954: mä käsitykseni ei liene väärä, sitä kai todistaa            sekin
22955: seikka, että sekä valiokunnassa että tänäkin iltana täällä
22956: r698                Istunto 24 p. syyskuuta 1907.
22957: 
22958:  tapahtuneessa keskustelussa mielipiteet ovat jakautuneet puolue-
22959:  rajoihin katsomatta.
22960:      Mainitsemani edustajat löysivät jotakin ivan aihetta siinä,
22961:  että jotkut puhujat keskustassa olivat vaatineet eduskuntatalon
22962:  rakentamisessa noudatettavaksi säästäväisyyttä. Minä puolestani
22963:  en katso siinä olevan mitään ivan aihetta. En nimittäin kuulu
22964:  niihin, joiden mielestä säästäväisyys on vanhanaikainen ja hyl-
22965:  jättävä ominaisuus.
22966:      Minun nähdäkseni ovat ne, jotka ovat vastustaneet valiokun-
22967:  nan mietintöä, kokonaan erehtyneet, kun lähtevät siitä otaksu-
22968:  misesta, että valiokunnan ehdotus tietäisi jotakin tuhlaamista.
22969:  Mikä on nyt sitten tämän valiokunnan ehdotus? Valiokunta eh-
22970:  dottaa, että kysymys tarkoituksenmukaisen huoneuston hankki-
22971:  misesta Suomen eduskunnalle jätettäisiin sitä varten asetetun val-
22972:  tuuskunnan valmistettavaksi. En minä näe tässä ehdotuksessa
22973:  vielä mitään, joka aiheuttaisi tarpeetonta tuhlaamista.       Tässä
22974:  ehdotetaan vaan asian enempää harkitsemista. Jäähän eduskun-
22975: nalle sitte vielä valta hyljätä tämän valtuuskunnan ehdotukset,
22976:  ios se huomaa, että ne todella sisältäisivät aiheetonta tuhlaa-
22977:  ~ista. Ja ettei valtuuskunta nyt edes esittäisi eduskunnalle mi-
22978:  tään ehdotusta, joka veisi suuriin tuhlauksiin, on valiokunta sitä
22979:  varten tehnyt mietintönsä toisen ponnen, jossa se panee mää-
22980:  rän, mihin summaan rakennuskustannukset saavat nousta.
22981:      Tosin on myöskin väitetty, että tällainen valtuuskunta ei en-
22982: nätä mitään ehdotusta valmistaa siksi määräajaksi, joka tässä
22983: esitetään, helmikuun 1 päiväksi 1908. Eräs asiantuntija, jolta
22984: olen varta vasten tätä asiaa tiedustellut, on minulle kuitenkin va-
22985: kuuttanut, että sellainen ehdotus hyvin ennätetään saada valmiiksi
22986: tuohon määrättyyn aikaan. Onko siis itse asiassa mitään me-
22987: netetty, jos nyt asetetaan tällainen ehdotettu valtuuskunta, onko
22988: menetetty aikaa ?      Minun nähdäkseni ei ole menetetty aikaa,
22989: sillä missään tapauksessa ei voitaisi, vaikkapa nyt päätettäisiin-
22990: kin jo tänä iltana, että nykyistä Säätytaloa on laajennettava,
22991: ryhtyä työhön vielä tänä syksynä. Sillä kaikki ovat olleet siitä
22992: yksimielisiä, että professori Nyströmin piirustukset jonkun ver-
22993: ran kaipaavat korjaamista ja nämä korjailemiset kai vaikuttai-
22994: sivat, ettei tänä syksynä ennätettäisi työtä aloittaa siinäkään ta-
22995: pauksessa, että. päätös tulisi sellainen, että eduskunnalle hanki-
22996: taan huoneusto laajentamalla nykyistä Säätytaloa. Jos siis tässä
22997: ehdotettu valtuuskunta on valmistanut ehdotuksensa ensi helmi-
22998: kuun 1 päivään, ei minun käsittääkseni rakennustyö tämän takia
22999: ole viivästynyt.
23000:     Täällä pari puhujaa ehdotti sensuuntaista muutosta valiokun-
23001: nan ponsiin, että niissä lausuttaisiin tälle ehdotetulle valtuuskun-
23002: nalle vielä tarkemmin ohjeet työn suorittamista varten. Niinpä
23003:            Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.     1699
23004: 
23005: 
23006: on ehdotettu, että nimenomaan tässä ponnessa mainittaisiin, että
23007: valiokunnan tulee tutkia Observatooriomäen paikkaa, ja myös-
23008: kin on lausuttu, että valtuuskunnan pitäisi toimeenpanna kilpai-
23009: luja. Minä vastustan näitä ehdotuksia. Valiokunnan ponsi an-
23010: taa kyllä ehdotetulle valtuuskunnalle niin laajan valtuuden, että
23011: se tällaisenakin sallii sekä Observatooriomäen että minkä muun
23012: paikan tahansa tutkimista ja sallii myös, jos valiokunta niin kat-
23013: soo sopivaksi, kilpailujen järjestämisen. Minä siis kannatan va-
23014: liokunnan ponsia muuttumattomina.
23015: 
23016:     Ed. Heininen: Paljon on jo puhuttu ja aikaa kulutettu tähän
23017:  asiaan. Myöskin on tullut puhutuksi siitä, mistä minä aioin pu-
23018: hua enkä senvuoksi enää tahdo vaivata eduskuntaa. Ainoastaan
23019:  pikkuisen kuitenkin tahtoisin sanoa. Eri mieliä on siitä, mihinkä
23020:  eduskunnan talo on tehtävä, onko entinen Säätytalo lisärakennuk-
23021:  silla uudistettava senlaiseen uuteen muotoon kuin esilläolevat pii-
23022: rustukset osoittavat, vai onko uudelle rakennukselle hankittava
23023: uusi tontti ihan uuteen paikkaan. Siksi paikaksi on ehdotettu
23024: Fjälldalin kukkula, mutta toistakin paikkaa on ajateltu. Tästä
23025: ensimäisestä paikasta tahtoisin vähän puhua, koska tuota toista
23026: paikkaa on paljon enemmän vastustettu. Fjälldal on ylevä paikka
23027:  ja Säätytalo yleisenä rakennuksena olisi sieltä kauas näkyvä, jos
23028: nyt ulkonaiseen näköön tahdotaan panna arvoa. Mutta käytän-
23029: nölliseltä puolen sillä ei ole mitään etuja vaan päinvastoin hait-
23030: taa siltäkin kannalta katsoen, että kun eduskunta joutuu siellä
23031: istumaan talvisaikana, silloin siellä usein raivoavat myrskyt ja
23032: vallitsevat kylmät ilmat. Toinen haitta on se, että eduskuntalaiset
23033: eivät niinkään helposti saa sielläpäin kortteeria, joten heillä tulee
23034: olemaan pitkä matka eduskuntatalolle, kun heidän on pakko asua
23035: kaupungin muissa osissa. Kolmas asia on se, että eduskunta-
23036: talon rakennus tulee siellä paljoa kalliimmaksi kuin Säätytalon
23037: tontilla. On arvioittu, että Säätytalo tonttineen on 2 miljoonan
23038: markan arvoinen. Mutta kun ei ole todistettu, että Säätytaloa
23039: tarvitaan valtion tarpeisiin edellämainitun summan arvosta ja
23040: kun ei myöskään ole toteennäytetty, että Säätytalo voisi saada
23041: ostajan, joka maksaa siitä tuon 2 miljoonaa markkaa, niin on Sää-
23042: tytalon rakentaminen uudelle paikalle ihan suoraa varain tuhlaa-
23043: mista. Tätä ei meidän maassa saisi tehdä, sillä ei meidän valtiol-
23044: lamme ole mitään ehtymätöntä tulolähdettä, joka ei koskaan voisi
23045: kuivua. Koska nykyäänkin valtion tulot hädin tuskin peittävät
23046: sen menot ja koska Säätytalon arvio tässä tulee peittämään osan
23047: niistä kulungeista, joita tarvitaan eduskuntatalon kustantamiseen,
23048: niin olen sitä mieltä, että ne siihen kävtettäisiin eikä) uhrattaisi
23049: uusia miljoonia uuden tontin ostoon. ·Muuten yhdyn kannatta-
23050: maan mietinnön vastalauseen tekijöitä.
23051:                     Istunto 24 p. syyskuuta 1907·
23052: 
23053:    Ed. Pennanen: Minulla ei tähän istuntoon tullessani ollut
23054: vakaantunutta mielipidettä siitä, mihinkä Suomen kansanedus-
23055: kunnan uusi talo olisi rakennettava, eikä tämän illan pitkä kes-
23056: kustelukaan ole voinut minulle luoda vakaumusta tässä asiassa.
23057: Päinvastoin, jos minulla sellaista olisi ollut, se mahdollisesti olisi
23058: häipynyt tämän illan keskustelussa, sillä täällä on puhuttu niin
23059: paljon sekä todella että leikillä paikan jos toisenkin puolesta.
23060: Minä olen ylip~.änsä enemmän kallistunut tuon vanhan Säätyta-
23061: lon tontin puolelle. Minä pidän sen paikan hyvänä, mutta minä
23062: en suinkaan rohkene väittää, että se paikka olisi kaikista paras
23063: ja käytännöllisin. Tämän illan keskustelu vastakkaisine mieli-
23064: piteineen on omansa todistamaan, että valiokunnan enemmistö
23065: on osannut aivan oikeaan, kun se ehdottaa lisäselvityksen hank-
23066: kimista ja minä voin lyhyin sanoin yhtyä kannattamaan tätä va-
23067: liokunnan ehdotusta. Minä en edes voi kannattaa sitä lisäehdo-
23068: tusta, jonka ed. Nissinen on tehnyt ja joka asettaa Observatoorio-
23069: vuoren etualalle muita. Jääkööt paikat vapaasti arvosteltaviksi.
23070: Tässä on miljoonatuhlauksista turha puhua, sillä valiokunnan
23071: ehdotus, kuten monta kertaa on huomautettu, ottaa huomioon
23072: myöskin säästäväisyysperiaatteet.
23073: 
23074:    Ed. Castren: Minun täytyy valittaa, etten sattunut olemaan
23075: saapuvilla silloin kun edustaja Palmen antoi viimeisen lausun-
23076: tonsa asiassa. Mutta minulle on ilmoitettu, että edustaja Pal-
23077: men olisi väittänyt, että minun esitykseni Tähtitornirakennuksen
23078: siirtämisestä olisi tuulesta temmattu.      Tämän johdosta katson
23079: minä asiakseni ilmoittaa, että olen saanut esittämäni tiedot tähti-
23080: tieteen edustajalta yliopistossa, professori Donnerilta. Ja estääk-
23081: seni edustaja Paimenia väittämästä ettei ilmoituksessa olisi perää,
23082: koska muka professori Donner on kaksi kuukautta sitten ulko-
23083: maamatkalla, niin pyydän lisätä, että professori tänä iltana kello
23084: I I saapui kaupunkiin ja tänne saapumisensa jälkeen antoi pu-
23085: heenalaiset tiedot minulle. Tietoni meteoroloogisesta valiokun-
23086: nasta, joka todellakin on olemassa, jospa tosin ei yliopiston me-
23087: teoroloogisena valiokuntana mutta tiedeseurana ja jossa valiokun-
23088: nassa on yliopiston professoreita edustajina, olen saanut juuri
23089: professori Donnerilta, joka on ilmoittanut, että meteoroloogisessa
23090: valiokunnassa on virallisesti otettu esille kysymys ei ainoastaan
23091: meteoroloogisen keskusaseman, joka sekin on olemassa, huolimatta
23092: edustaja Palmenin väitteestä, muuttamisesta vaan myöskin tähti-
23093: tornin siirtämisestä Observatooriovuorelta Bjälbossa oleville ton-
23094: teille. Tämän jälkeen rohkenen uskoa, ettei arvoisa eduskunta
23095: epäile esitykseni todenperäisyyttä, huolimatta edustaja Palmenin
23096: luulottelemisista ja esiintuomista kieroista väitteistä.
23097:          Tarkoituksenmukaisesta huoneustosta eduskunnalle.     1701
23098: 
23099: 
23100:    Ed. Huoponen: Vapaaherra Palmenin lausunnon johdosta
23101: pyydän ainoastaan ilmoittaa väärinkäsityksen välttämiseksi, etten
23102: ole sanallakaan kosketellut ilmatieteellistä keskuslaitosta, josta
23103: kyllä olen selvillä, siitä yksinkertaisesta syystä, ettei se koske
23104: tähtitieteellistä keskusasemaa, josta nyt on kysymys.       Muuten
23105: jätän eduskunnan arvosteltavaksi vapaaherra Palmenin esiinty-
23106: misen tässä eduskunnan huoneustossa, mitenkä arvokkaasti hän
23107: siinä onnistui korkeaan ikäänsä ja huomattavaan sivistyskan-
23108: taansa katsoen.
23109: 
23110:    Ed. Nuorteva: Minä luulen, että hyvin melkoinen osa niistä
23111: miljooneista, joiden arvellaan mentvän tällaiseen laitokseen, kuluu
23112: siitä syystä, että maksetaan tarpeettoman suuria summia niistä
23113: töistä, joita suoritetaan valtiolle. Kun uusi eduskuntatalo ote-
23114: taan rakennettavaksi, minä toivoisin, ettei sen töitä annettaisi
23115: ainakaan Sandvikin osakeyhtiön suoritettavaksi, koska se on kat-
23116: sonut sopivaksi kahdesta tällaisesta puhujalavasta nylkeä 2,000
23117: markkaa.
23118: 
23119:    Puhemies: Se ei kuulu tähän asiaan.
23120:    Aänestysesitykset ja päätökset:
23121: 
23122:     I :o Ken vastaehdotukseksi mietinnölle hyväksyy      vastalau-
23123: seen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotukseksi hyväksytty
23124: ed. Nissisen tekemä ehdotus.
23125: 
23126:    Huutoäänestyksessä tunnustettiin ei-äänien olleen voitolla.
23127: 
23128:    2 :o Ken hyväksyy vastaehdotukseksi ed. Nissisen tekemän eh-
23129: dotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Huoposen tekemä
23130: ehdotus hyväksytty vastaehdotukseksi.
23131: 
23132:    Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
23133: 
23134:    3 :o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Nissisen tekeman
23135: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotukseksi hy-
23136: väksytty ed. Knuutilan tekemä ehdotus.
23137: 
23138:    Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
23139: 
23140:     4 :o Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, vastaa jaa; jos ei
23141: voittaa, on sen sijaan ed. Knuutilan tekemä ehdotus hyväksytty.
23142: 1702                  Istunto 24 p. syyskuuta I907·
23143: 
23144: 
23145:    Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten valiokun-
23146: nan mietintö oli hyväksytty.
23147: 
23148: 
23149:    Puhemies huomautti ajan nyt kuluneen niin pitkälle ettei voi
23150: ryhtyä mihinkään uusiin asioihin muuta kun ehkä toimittaa tar-
23151: peelliset asioiden pöydällepanot, jos eduskunta siihen suostuu.
23152: 
23153:    Sen johdosta puheenvuoron saatuaan lausui:
23154: 
23155:    Ed. v. Alfthan: Minä pyytäisin ehdottaa, että tämä katkera
23156: kalkki juotaisiin loppuun. Päivä päivältä tulee enemmän työtä
23157: ja jos ruvetaan lykkäämään istunnosta istuntoon asioita, tästä ei
23158: tule mitään. Minun mielestäni sopii täällä nyt istua vaikka kello
23159: 4 :ään tai 5 :een. (Ei-huutoja!).
23160: 
23161:   Puhemies: Työjärjestyssäännön mukaan ja koska täällä kuuluu
23162: lukuisia vastalauseita, minä en katso voivani jatkaa istuntoa,
23163: vaan on se keskeytettävä. Pöydällepano voitanee kuitenkin tehdä.
23164: 
23165: 
23166:        Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi istuntoon:
23167:     perustuslakivaliokunnan mietintö n:o ~. 2 uuden
23168: hallitusmuodon säätämistä koskevien an. ehd. (n:ris r ja 59)
23169: johdosta.
23170: 
23171:     pankkivaliokunnan mietintö n:o 3 Suomen Pankin
23172: hallintoa ja tilaa vuosina 1905 ja 1906 koskevan tar-
23173: kastuksen johdosta,
23174:     jota jälkimäistä asiaa käsiteltäessä puhemiehen esteellisenä
23175: ollen, koska hän oli pankkivaltuusmiehenä toiminut, puhetta johd
23176: ensimäinen varapuhemies.
23177: 
23178: 
23179:        Ensi istunto oli oleva ensi perjantaina kello 6 1. p.
23180: 
23181:        Istunto päättyi kello   I ,22   yöllä.
23182: 
23183:                                                 Pöytäkirjan vakuudeksi:
23184: 
23185:                                                    F. W. Kadenius.
23186:           Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista;   1703
23187: 
23188: 
23189: 
23190: 
23191:     27. Perjantaina 27 J?· syyskuuta 1907
23192:                  klo 6 1. p.
23193:      Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Castren, Höijer,
23194: Lagerlöf, Leppälä, Leppänen, Nuotio, Paasikivi, Paloheimo, Slä-
23195: tis, Snellman ja Valavaara.
23196: 
23197:     Puhemies ilmoitti että ed. Valavaara oli ilmoittanut sairau-
23198: den takia olevansa estetty saapumasta tämän illan istuntoon, että
23199: ed. Castren ja Paasiktvi tärkeitten valiokuntatöitten tähden oli-
23200: vat pyytäneet vapautusta tämän illan istunnosta, ed. Leppälä,
23201: Höijer ja Leppänen yksityisasiain takia vapautusta tämän päivän
23202: istunnosta, ed. Sippola, Siren, Lepistö ja Viitanen yksityisasiain
23203: takia ensi tiistain istunnosta, ed. Ingman, L., ja Alkio yksityis-
23204: asiain takia vapautusta ensi tiistaiksi ja keskiviikoksi, sekä ed.
23205: Oljemark yksityisten asiain takia vapautusta ensi tiistaiksi, kes-
23206: kiviikoksi ja torstaiksi.
23207: 
23208:    Edellämainitut ilmoitukset ja pyynnöt hyväksyttiin.
23209: 
23210: 
23211:   Rautateitten hallinnossa olevien, maanviljelys-
23212: ammattia rasittavien epäkohtien poistamisesta.
23213:    Esitettiin pöydällä ollut rautatievaliokunnan mietintö n :o       1
23214: eduskunnalle tehdyn an. ehd. ( n :o 52) johdosta.
23215: 
23216:    Keskustelu:
23217:     Ed. Kares: Esillä olevaa mietintöä lukiessani en ole voinut
23218: olla ihmettelemättä sitä hellävaraisuutta, millä valiokunta on pi-
23219: dellyt anomuksen tekijäin anomuksessaan esittämiä rautatieliik-
23220: keessä esiintyviä hyvinkin painavia epäkohtia, epäkohtia, jotka
23221: erityisesti rasittavat maamme pääelinkeinon, maanviljelyksen har-
23222: joittajia. Valiokunta on näihin epäkohtiin nähden, joita anomuk-
23223: sen tekijät valittavat, viitannut vaan joko siihen, että rautatie-
23224: hallitus jo on ryhtynyt asianomaisiin toimenpiteisiin näitten epä-
23225: kohtien korjaamiseksi, tai myöskin siihen, että asia muka on val-
23226: lan mahdoton auttaa. Tätä samaa virttä olemme ylimalkaan
23227: kuulleet melkein maailman alusta asti tässä maassa, varsinkin sil-
23228: loin, kun on ollut puhetta jonkun maaväestöä painavan epäkoh-
23229: dan korjaamisesta. ,On ryhdytty toimenpiteisiin" tai ,on asia
23230: mahdoton auttaa", ne ovat ikäänkuin lyödyt leimaksi, joiden tur-
23231:                    Istunto 27 p. syyskuuta 1707.
23232: 
23233: vissa on viivytelty ja useimmiten tapettu kaikki parannusta tar-
23234: koittavat toimenpiteet. Luonnollista on, että valiokunta senjäl-
23235: keen, kun se on ensin vetistänyt anomuksen-tekijäin vaatimukset
23236: jotenkin mitättömiksi, päättyy ponsissaan jonkunlaisiin, sanoi-
23237: sinko, kiltin lapsen toivomuksiin, tehden ne toivomuksetkin vielä
23238: niin venyviksi ja ylimalkaan mitään sanomattomiksi kuin mah-
23239: dollista. Mietinnön ensi ponnessa esim. toivotaan vaan hyvää
23240: jatkoa rautatiehallituksen hyville pyrkimyksille vaunujen puut-
23241: teen poistamiseksi. Kokonaan jätetään syrjään se seikka, mistä
23242: anomuksen tekijät ovat huomauttaneet, että eduskunnan puolelta
23243: pitäisi ehdottomasti hyvin pontevasti vaatia maanviljelijäin am-
23244: mattitarpeiden kuljetukselle hyvin kiireellistä nopeutta.      Ano-
23245: muksentekijät pyytävät, että niille olisi annettava etusija toisten
23246: tavaroitten joukossa. Syyt, millä valiokunta perustelee tämän
23247: etuisuuden mahdottomuutta, ovat koko lailla heikkoja. Maini-
23248: taan m. m. syyksi se, että ei voi tietää, mitkä ovat maanviljelyk-
23249: sessä tarvittavia aineita. Se on todellakin hyvin merkillinen syy.
23250: Jos nyt kaikista ei voisikaan tietää, niin ainakin voi sen tietää
23251: niistä, mistä anomuksen tekijät erityisesti m~initsevat, nim. rehut,
23252: siemenet ja lannoitusaineet ja niin poispäin. On myös tuotu
23253: esiin se seikka, että teollisuustuotteilla usein on hyvinkin kiire
23254: ja teollisuudenharjoittajilla voi olla vaunujen puutteesta suuria
23255: tappioita, kun laivat odottavat j. n. e. Tämä on kieltämättä totta.
23256: Mutta ne, jotka ovat satamakaupungeissa olleet, tietävät, että
23257: kauppiaat oman voitonhimoosa tähden useinkin jättävät tava-
23258: rainsa tuomisen viimeiseen hetkeen. Sitten syntyy kova kiire,
23259: kun laiva on rannassa odottamassa, ja tietysti tällä tavoin tarvi-
23260: taan vaunuja ääretön määrä yht'äkkiä. Kun katselee esim. oloja
23261: muutamissa Länsi-Suomen satamakaupungeissa, kun tavarat
23262: tuodaan laivan seisoessa rannassa, millä kiireellisellä menolla niitä
23263: hommataan, saa olla jotenkin varma siitä, että kyllä tämän kii-
23264: reen aikana maanviljelijäin tavarat saavat odottaa, jotta liike-
23265: miehet saavat ensin tavaransa kuljetetuksi. Ehdottomasti olisi
23266: eduskunnan vaadittava tätä anomuksentekijäin pyytämää etui-
23267: suutta maanviljelijäin tarpeille ja tuotteille. On monta sellaista
23268: tarvetta, joita maanviljelijäin on vallan mahdoton odottaa, jos
23269: hän mielii saada koko tulevan vuoden toimestaan minkäänlaista
23270: tulosta. Siementen on mahdoton odottaa, samoin myös lannoitus-
23271: aineitten on useissa tapauksissa hyvinkin vaarallista pitkiä aikoja
23272: odottaa. On siis ponteen saatava tässä kohdin suoranainen edus-
23273: kunnan painostusvaatimus, että tämä etuisuus on maanviljelyk-
23274: sessä tarvittaville tuotteille saatava.
23275:     Sitten on ensimäisestä ponnesta kokonaan jäänyt pois eräs
23276: kohta, josta mietinnössä puhutaan, mutta en tiedä, minkätähden
23277: valiokunta on katsonut sen voivansa jättää ponnesta pois. Kun
23278:            Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista.   1705
23279: 
23280: 
23281: nimittäin puhutaan vaunujen puutteesta, niin aivan oikein huo-
23282: mautetaan, että on ehkä mahdotonta lisätä katettuja vaunuja,
23283: mutta sen sijaan mietinnössä sanotaan, että olisi ehdottomasti li-
23284: sättävä vaunupeitteitten määrä ja niitä pidettävä hyvässä kun-
23285: nossa. Tämänkin seikan on valiokunta jättänyt ponnesta pois
23286: ja saanut ponnen sellaiseksi, joka ei oikeastaan sano mitään.
23287: Tämä kohta olisi saatava ponteen lisätyksi.
23288:      Toinen ponsi on myöskin ehdottomasti heikko. Siinäkin jä-
23289: tetään asiat kokonaan rautatiehallituksen ja rautatien asemapääl-
23290: 1ikköjen hyvän tahdon varaan. Sanotaan vaan, että ilmoitustapa
23291: e0n maaseuduilla tehtävä tehokkaammaksi. Minun ymmärtääkseni
23292: ei tämmöistä venyvää lausetapaa ollenkaan tarvita. Meidän olisi
23293: -ehdottomasti ponteen pantava vaatimus, että maaseuduilla on en-
23294:  sin annettava kirjallinen ilmoitus kaikille tavarain tuottajille tu-
23295: levista tavaroista. Mutta ei ainoastaan sitä, vaan täällä on mie-
23296: tinnössä kylläkin huomautettu eräästä seikasta, nimittäin siitä,
23297: että rautatieasemat olisivat saatavat telefooni-yhteyteen liikkeen-
23298: liarjoittajien kanssa. Tässä jos missään on hyvinkin kipeä epä-
23299: kohta meidän rautatieoloissa. Minä tiedän omasta kokemukses-
23300: tani, mitenkä eräällä asemalla on vaatimalla vaadittu, että asema
23301: yhdistettäisiin paikkakunnan telefoonilinjaan. Asemalta on noin
23302:  30 syltä telefoonikeskusasemalle, mutta tätä vaatimusta ei ole
23303: saatu ajetuksi koskaan perille. On mainittu, että se riippuu ase-
23304: mapäällikön hyvästä tahdosta, ja sitä hyvää tahtoa usealta ase-
23305:  mapäälliköltä täydellisesti puuttuu. On herrojen asemapäällik-
23306: köjen mielestä liian suuri vaiva, että heidän pitää telefoonissa
23307:  vastailla ihmisille, jotka kysyvät tavaroitaan. Tästä on saatava
23308:  jyrkkä ja ehdoton loppu. On pantava vaatimukseksi, että missä
23309: vain tilaisuutta siihen on, on valtion rautatieasemat yhdistettävät
23310: paikkakunnan telefooniverkkoon. Sitä valitusta on kuulunut niin
23311:  Joka paikasta kautta maan, että se ei saa enää jäädä entiselleen.
23312:  Siis toiseen panteen ehdottaisin lisättäväksi jyrkän vaatimuksen
23313:  lippuilmoituksesta siellä, missä telefoonia ei ole, ja myöskin sen,
23314:  että asema on saatava telefooniverkkoon yhdistetyksi.
23315:       Sitten tahtoisin vielä huomauttaa, että neljäs ponsi rahti-alen-
23316:  nuksesta muutamille maanviljelijäin t~rpeille ja maanviljelys-
23317:  tuotteille on sekin todellakin liian venyvä. Siinä on jätetty tämä-
23318:  kin asia kokonaan rautatietaloudesta riippuvien seikkojen varaan,
23319:  - jos rautatietalous sallii tämmöistä rahdinalennusta.          Minä
23320:  luulen kuljettavan väärään suuntaan, jos tahdomme rautateiden
23321:  nykyistä huonoa taloutta korottaa sillä tavoin, että maanviljelyk-
23322:  sessä tarvittaville tuotteille pidetään hyvin korkea rahtimaksu.
23323:  Kyllä meidän täytyy keksiä toisia keinoja rautatietalouden pa-
23324:  rantamiseksi. Kyllä kai oikea suunta olisi se, että pikkuvilje-
23325:  lijäimme asemaa ja heidän työtään maanviljelyksen hyväksi olisi
23326:                     Istunto 27 p. syyskuuta ICJ07•
23327: 
23328: 
23329: koetettava auttaa valtion puolelta niin paljon kuin mahdollista
23330: myöskin sillä tavoin, että heidän tuotteitaan ja heidän viljelyk-
23331: seensä tarvitsemia aineita kuljetetaan rautatiellä niin halvalla rahti-
23332: maksulla, kuin suinkin mahdollista on. Sentähden tahtoisin tä-
23333: män ponnen muodostetuksi siihen suuntaan, että siinä todellakin
23334: eduskunta vaatii rahtimaksujen alentamista muutamille maan-
23335: viljelystuotteille, joista anomuksentekijät jo anomuksessaan
23336: huomauttavat.
23337:     Kaiken yllämainitsemani perusteella minä siis ehdotan, että
23338: eduskunta lähettäisi tämän mietinnön takaisin rautatievaliokun-
23339: taan sitä varten, että sen ponnet muodostettaisiin esittämääni
23340: suuntaan sellaisiksi, että niissä rautatiehallitukselle asetetaan ai-
23341: van asiallisia ja määrättyjä vaatimuksia eikä tällaisia venyviii
23342: toivomuksia.
23343: 
23344:     Ed. Pullinen: Vertaillessani tätä mietintöä kysymyksessä
23345: olevaan anomukseen olen tullut siihen käsitykseen, että ne ovat
23346: vallan eri katsantokantoja silmälläpitäen laaditut. An~muksen­
23347: tekijä on asettunut maanviljelyksen ja maanviljelijäin edun kan-
23348: nalle, jota vastoin mietinnön laatijat mielestäni ovat pääasialli-
23349: sesti asettuneet rautatien etuja valvomaan. He ovat ruvenneet
23350: selittelemään ja lieventelemään mitä. epäkohtia, joitä on olemassa
23351: meidän maanvilj elystarvetavaraimme kul jetuksessa.        Varsinkin
23352: on ponsissa tämä erotus silmiinpistävä. Anomuksen ponsi on
23353: selvä ja päättävä. Siinä sanotaan, että ryhdyttäisiin sellaisiin
23354: toimenpiteisiin, että maanviljelysammattia painavat epäkohdat
23355: rautatiealalla ensi tilassa korjattaisiin. Mutta mietinnön ponnet
23356: siihen sijaan ovat ainoastaan jonkunmoisia toivomuksia. Epä-
23357: kohdat tällä alalla ovat kuitenkin siksi räikeitä ja niin yleisesti
23358: tunnettuja, että emme voi jättää enää asiaa toivomusten varaan.
23359: Täällä on edellinen puhuja maininnut useita epäkohtia. Niiden
23360: lisäksi huomautan paria. Maidon rahti on esim. varsin kohtuut-
23361: toman kallis. Se on siihen määrään kallis, että se tekee mai~
23362: don kuljetuksen pitemmillä matkoilla melkein mahdottomaksi.
23363: Itä-Suomessa, jossa olisi paljon tilaisuutta lähettää maitoa Pieta-
23364: riin, on tämä seikka ollut suurena vaikeutena. Viipurin ja Pie-
23365: tarin välillä, 130 kilometrin matkalla, on esim. maksettava mai-
23366: dosta rahtia noin 1 / 5 maidon hinnasta.     Kun tähän otetaan li-
23367: säksi, että lämpimiä ja jäähdytysvaunuja, jotka ovat tarpeellisia,
23368: melkeinpä välttämättömiä muutamina vuoden aikoina, on hyvin
23369: vaikea, melkeinpä mahdotonta saada, muuten kuin varsin kor-
23370: kealla rahtierotuksella, niin tulee hyvin vaikeaksi kilpailla maidon
23371: myynnissä Pietarissa, ja olisi niin ollen saatava samoja muka-
23372: vuuksia ja samoja etuja kuin kilpailijoilla on Venäjän. puolella,
23373: kun ne lähettävät maitoa Pietariin.
23374:            Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista.   1707
23375: 
23376:     Myös on suuria epäkohtia siinä v.astuunalaisuudessa, jossa
23377: rautatie on sillä aikaa, kun tavarat ovat rautatien kuljetettavana.
23378: Se on varsin puutteellinen ja lisäksi sellainen, ettei tahdo saada
23379: sitä korvausta, johon rautatie olisi velkapää. On hyvin tavallista,
23380: että maanviljelystavarat kastuvat ja pilaantuvat kuljetettaessa,
23381: että niitä jonkun verran häviää ja joku säkki katoaa lastista.
23382: Maitoa kuljetettaessa on lisäksi hyvin yleistä, että joku astia on
23383: vajanainen, joka usein on aiheutunut siitä, että maitoastioita kul-
23384: jetettaessa liikutellaan huolimattomasti. Tämä vastuunalaisuus
23385: olisi saatava paljo varmemmalle ja vakavammalle kannalle esim.
23386: siten että rautatievirkamiehet, eikä yksinään palveluskunta, olisi-
23387: vat velvoitettavat tarkastamaan tava,rat, silloin kun ne otetaan
23388: vastaan, ja hoitamaan niitä kunnollisesti kuljettaessa, sekä sitten
23389: aina olisi suoritettava se korvaus, mikä asian osaiselle on tuleva,
23390: jos joku vahinko on tapahtunut. Nyt on lisäksi tuo korvauksen
23391: hakeminen niin monimutkainen, että se saa monen korvauksen
23392: hakijan luopumaan koko hommasta. Varsinkin on tällainen epä-
23393: kohta usein ilmestynyt Pietarin asemalla, josta on ollut aivan
23394: mahdotonta saada mitään selvitystä tai vastausta tällaisiin ano-
23395: muksiin.
23396:     Maanviljelijäin puolesta on jo aikaisemmin lausuttu toivo-
23397: muksia tällaisten epäkohtain korjaamiseksi, mutta ne eivät ole
23398: tuottaneet mitään tuloksia. Maanviljelys- ja talousseurain edus-
23399: miesten kokouksessa 1904 päätettiin tehdä alistus senaattiin, että
23400: kalkin rahti alennettaisiin, jotta tämän tärkeän maanparannusai-
23401: neen kuljetus pitemmille matkoille tulisi mahdolliseksi. Sama
23402: kokous teki myös alistuksen maidon rahdin alentamisesta, mutta
23403: nämä alistukset eivät ole tietääkseni vieneet mihinkään tulokseen,
23404: tuskin niihin on saatu mitään vastaustakaan.
23405:      Meillä on myös tietääkseni olemassa lisätty rautatiehallitus,
23406: jossa on jäseninä maanviljelijöitäkin, mutta tätä hallitusta, kuten
23407: tunnettu, ei ole vuosikausiin kutsuttu kokoon.         Maanviljelijät
23408: eivät siis tätäkään tietä ole olleet tilaisuudessa tuomaan esiin
23409: näkökantojaan, kun maanviljelystarvetavarain kuljetusta koske-
23410: via asioita on rautatiehallituksessa järjestetty.
23411:     Tämä mielestäni on kylliksi todistamaan, ettemme enää saa
23412: tyytyä toivomuksiin, vaan että on koetettava päästä tehokkaam-
23413: piin toimenpiteisiin. Minä luulen, että ainoana keinona tähän
23414: olisi, että anoisimme komitean asettamista, joka ottaisi selvit-
23415: tääkseen tässä suhteessa vallitsevat epäkohdat ja koettaisi saada
23416: aikaan mahdolliset parannukset. Tähän komiteaan olisi, paitsi
23417: rautatievirkamiehiä, kuten tähän asti on rautatiealalla ollut taval-
23418: lista, myös kutsuttava maanviljelijöitä. Silloin olisi takeita, että
23419: maanviljelyksen edut tulisivat selvitetyiksi, silloin olisi myös toi-
23420: veita, että kävisi selväksi, että maanviljelystarvetavarain kuletuk-
23421:                     Istunto 27 p. syyskuuta IC)07.
23422: 
23423: 
23424: sesta on rautatielle sekä. koko maan taloudelle, paitsi välitöntä,
23425: myös suurta välillistä hyötyä. Tähän ehdotukseen komitean aset-
23426: tamisesta ovat minulle antaneet aihetta myös mietinnön perus-
23427: telut. Niissä on nimittäin monessa kohdassa mainittu, että valio-
23428: kunnalla ei ole ollut käytettävissä tietoja tai että siltä on puut-
23429: tunut seikkaperäisiä selvittelyjä voidakseen tehdä ehdotuksia pa-
23430: rannusten aikaansaamiseksi.
23431:     Näin ollen pidän välttämättömänä, että asetetaan komitea täl-
23432: laisten tietojen ja selvitysten hankkimista varten, vaikkakin toi-
23433: saalta on tunnettua, että meidän komiteamme ovat varsin hitaita;
23434: mutta voisihan ainakin lausua toivomuksena, että tämä komitea täl-
23435: lä kertaa ryhtyisi nopeampaan toimintaan. Näin ollen ehdotan, että
23436: tämä mietintö palautetaan rautatievaliokuntaan kehotuksella, että
23437: valiokunta esittäisi ponnessaan komitean asettamista näiden epä-
23438: kohtain tutkimista varten. Samalla lausun toivomuksena valio-
23439: kunnalle, että se ottaisi myös perustelut uudestaan käsitelläkseen
23440: ja koettaisi laatia ne samaan henkeen kuin anomuksen peruste-
23441: tutkin ovat; silloin vasta ne mielestäni vastaavat todellista tar-
23442: vetta.
23443: 
23444:      Ed. Gebhard, Hannes: On ollut masentavaa olla maanvil-
23445: jelijäin toivomusten esittäjänä tässä asiassa. Ei ollut masentavaa
23446: se, kun täällä eräässä edellisessä maanviljelijäin toivomuksia kos-
23447: kevassa asiassa eräät kaupunkilaisten lihapatojen ylt~kylläisyy­
23448: dessä eläneet tahtoivat kieltää eduskunnan kannatusta yhdeltä
23449: ainoalta maanviljelijäin ammattikoululta. Se ei masentanut sen-
23450: vuoksi, että kielto tuli siltä taholta mistä se tuli.     Jos sitä ei
23451: olisi tullut, niin olisimme ruvenneet epäilemään, että tuo anomus
23452: ei ollutkaan kovin suuriarvoinen.
23453:      Mutta tämä on masentavaa, että kokonainen valiokunta, jossa
23454: istuu suuri joukko maanviljelijäin lähettämiä edustajia, yksimie-
23455: lisesti asettuu, niinkuin täällä edellinen puhuja sanoi, aivan maan-
23456: viljelijäin toivomusten vastaiselle kannalle. Tämä anomus ei ollut
23457: suinkaan tehty yksinomaan maanviljelijäin etujen kannalta, sillä
23458: minä puolestani en ole ajanut enkä koskaan tule ajamaan maan-
23459: viljelijäin yksityisetuja, vaan sellaisia, joissa maanviljelijäin ja
23460: yhteiskunnan edut käyvät yhteen. Eikä mietintö ole mielestäni,
23461: niinkuin edellinen puhja sanoi, laadittu niin paljo rautatielaitok-
23462: sen etuja, kuin enemmän rautatievirkamiesten näkökantoja nou-
23463: dattaen. Tässä on siis se vastakohta olemassa, että maanvilje-
23464: lijäin ja yhteiskunnan yhteiset edut ovat toisella puolen ja rauta-
23465: tievirkailijain henki toisella puolen. Ja se on tämä rautatienvir-
23466: kailijain henki, joka huokuu vastaan mietinnöstä. Eikä se ole
23467: kummakaan, sillä jo lukiessani mietintöä arvasin sen, minkä sit-
23468: temmin olen eräältä valiokunnan jäseneltä saanut kuulla, nim.
23469:            Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista.     1709
23470: 
23471: 
23472: että rautatievaliokunta on asiantuntijana kuulustellut ainoastaan
23473: rautatienvirkailijoita. On aivan oikein, että se on kääntynyt rau-
23474: tatievirkailijain puoleen saadakseen selvitystä asiassa, mutta se
23475: minua kummastuttaa, että rautatievaliokunta on yksinomaan kuun-
23476: nellut rautatievirkailijoita ja antanut heidän anomusta vastaan
23477: polemiseeraavan henkensä päästä vallitsemaan mietinnössä. Min-
23478: kätähden, kun virkailijat rupesivat polemiseeraamaan anomusta
23479: vastaan, ei silloin käånnytty niiden puoleen, jotka seisoivat ano-
23480: muksen takana, jotta he olisivat olleet tilaisuudessa antamaan
23481: rautatievaliokunnalle vastatietoja ja vastaselvityksiä.
23482:      Se anomus, joka aiheutti tämän mietinnön, on tahallaan tehty
23483: niin lyhyeksi kuin mahdollista. Mutta jos se ei johda enempään
23484: kuin mitä nämä vetistetyt ponnet lupaavat, niin täytyy anojain
23485: tuoda toisella kerralla tänne syntiluettelo, joka ainakin tulee ole-
23486: maan yhtä pitkä kuin se, minkä senaattori Lilius täällä aikai-
23487: semmin luki, syntiluettelo sattuneista epäkohdista pitkin rautatie-
23488: linjaa salomaissamme, missä talonpojat kenenkään kuulematta
23489: saavat kärsiä alituisesti harmia ja tappioita sen johdosta, millä
23490: tavalla rautatiehallintoa hoidetaan.
23491:      Edellinen puhuja on tuonut esille muutamia heikkoja kohtia
23492: mietinnössä; tahdon vielä mainita lisää pari.             Valiokunta on
23493: ollut hyvin tyytyväinen, puhuessaan siitä; että maaseudunkin ase-
23494: mapäällikköjen tulisi postikorttien kautta antaa tieto tavaran
23495: vastaanottajille. Meillä Helsingissä tämä postikorttitieto riittää,
23496: sillä posti jaetaan täällä 5 a 6 kertaa päivässä, mutta maaseu-
23497: dulla useinkin tavaran vastaanottajalle tulee posti ainoastaan kaksi
23498: kertaa viikossa, siis aivan liian myöhään, jos mieli olla tarpeel-
23499: lista hyötyä tällaisesta ilmoituksesta. Telefooneista on sanottu,
23500: että ne tulisivat muka rautatiel<J,.itokselle liian kalliiksi. Asian-
23501: laita on kuitenkin se, että nyt jo on telefooni monilla asemilla,
23502: vaikka se on järjestetty sillä tavalla, että ainoastaan asemapääl-
23503: likkö voi sitä itse käyttää, mutta yleisö ei ole tilaisuudessa sitä
23504: käyttämään kääntyessään hänen puoleensa. Ja aivan turhaa on
23505: mietinnössä jaaritella siitä, miten kalliiksi tulisi hankkia telefooni
23506: maalla ,kaikille asemille", sillä anomusehdotuksessa vaaditaan, et-
23507: tä asemat yhdistetään ainoastaan ,paikkakunnan telefooniverk-
23508:  koon". Se koskee siis ainoastaan niitä asemia, jotka jo ovat val-
23509:  miin telefooniverkon sisässä tai laidassa.
23510:       Mitä taasen tulee kysymykseen korvauksesta, niin jokainen,
23511:  joka on viivyskellyt rautatieasemilla, on nähnyt, mitenkä mei-
23512:  dän rautatiepalvelijakuntamme käsittelee tavaroita aivan kuin
23513:  elettäisiin sotatilassa, ja ne tavarat, joita heitellään, olisivat vihol-
23514:  listen tavaroita. Yksi ainoa liike on minulle ilmoittanut, että
23515:  tänäkin kesänä kun se on lähettänyt maanviljelijöille niittoko-
23516:  neita, kymmeniä niistä on saapunut eri ~semille säpäleinä. Maan-
23517:                  Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
23518: 
23519: viljelijät ovat tulleet monta peninkulmaa asemalle saadakseen niit-
23520: tokoneen, millä olisivat voineet tämän kesäisen sadon korjata,
23521: mutta kone on säpäleinä senvuoksi, että rautatiepalvelijakunta on
23522: pidellyt sitä huolimattomasti. Välttämätöntä siis on, että saadaan
23523: rautatielaitos ottamaan itse vastaan tavarat eikä antamaan tava-
23524: ran lähettäjän lastata vaunut j~ merkitä rahtisetelille, että ne
23525: ovat otetut vastaan ,lähettäjän ilmoituksen mukaan"; sen täytyy
23526: itse ottaa vastaan tavarat ja vastata siitä, mitä on ottanut vastaan.
23527:      Sitte on mietinnön viimeisessä ponnessa puhuttu siitä, että
23528: kuletusmaksu muutamille tarveaineille alennettaisiin, jos se val-
23529: tionrautateiden taloudellista tulosta huomattavarumin huononta-
23530: matta katsotaan mahdolliseksi. On aivan luonnollista, että rau-
23531: tatien tuloja ei voida vaatia maanviljelijänkään kannalta huonon-
23532: nettavaksi. Mutta kun tiedetään, että esim. eräs maitokauppias
23533: Itä-Suomesta, kysyessään rautatiehallitukselta, paljonko tulisi
23534: maksamaan yksi ainoa vaunu, joka kulkisi joka päivä Pietarin
23535: radalla Pietariin vieden maitoa, sai siihen vastauksen, että se
23536: tulisi maksamaan s6,ooo markkaa vuodessa, sekä toiselta puolen,
23537: että jos tahdotaan lähettää rikkihappoa vaikkapa vain 10 kiloa,
23538: niin sitäkin varten pannaan aina erityinen vaunu, josta menee
23539:  rahtimaksua ainoastaan noin markka kultakin matkalta eli siis noin
23540: 300 markkaa vuodessa, niin tässä on jo sellainen epätasaisuus, jota
23541:  ei voi vaitiolalla syrjäyttää. Sillä tämä maidon rahdin kalleus on
23542:  osaltaan vaikuttanut sen, että esim. Helsingissä maito tätä nykyä
23543:  maksaa maidon ostajalle 7 penniä litralta enemmän kuin mitä
23544:  useimmat maanviiljelijät saavat. Minä tahdon vaan mainita, että
23545:  esim. Baselissa, joka on yhtä suuri kaupunki kuin Helsinki, ero
23546:  sen hinnan välillä, minkä maanviljelijä saa ja minkä kaupunki-
23547:  lainen maksaa, on vain yksi ainoa penni.          Meillä on tietysti
23548:  monta muuta kohtaa kuin rautatierahti, jotka vaikuttavat tuon
23549:  suuren eron, mutta minä uskon, että tässä on myös rautatierah-
23550:  dissa kohtuuttomuutta. Tästäkin näemme siis, että ei ole kysy-
23551:  mys yksistään maanviljelijäin eduista, vaan että tässä yleinen
23552:  etu vaatii tasoituksia ja parannuksia.
23553:      Mikäli minä ymmärrän, on tässä anomuksessa vaadittu sel-
23554:  laisia parannuksia, jotka tulisivat lisäämään rautatieliikennettä
23555:  ja sen kautta myös rautateittemme tuloja. Lisäksi ovat nämät
23556:  vaatimukset sellaisia, jotka olisivat omiansa lisäämään maamme
23557:  tuotantokykyä juuri sen vuoksi, että ne olisivat helpotukseksi
23558:  maanviljelyselinkeinolle. Sentähden minä toivoisin, että tämän
23559:  mietinnön käsittely tänään ei olisi, niinkuin esittelylistassa sano-
23560:  taan, ,ainoa ja lopullinen", vaan että se lähetettäisiin valiokun-
23561:  taan takaisin ja määrättäisiin, että valiokunta koettaisi saada
23562:  tähän mietintöön läpe~nsä, ei virkamieskannalta polemiseeraavaa
23563:  käsittelymuotoa, vaan asiallinen, oikeita näkökohtia silmällä pitävä
23564:            Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista.         I7II
23565: 
23566: 
23567: käsittely, joka päättyisi samansuuntaiseen panteen kuin anomus-
23568: ehdotuskin, nimittäin että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimenpitei-
23569: siin, että siinä esitetyt ,maanviljelysammattia painavat epäkohdat
23570: Suomen Valtionrautateitten hallinnossa ensi tilassa korjattaisiin".
23571: Silloin on hallituksella myös tilaisuus asettaa komitea sitä varten,
23572: jos se katsoo tarpeelliseksi. Mutta silloin on myös tilaisuus panna
23573: aivan heti toimeen monet niistä parannuksista, joita nyt vaaditaan.
23574: 
23575:     Ed. Alkio: Minäkin toivoisin, ettei tämän kysymyksen käsit-
23576: tely eduskunassa tällä kertaa olisi viimeinen, ja senvuoksi minä
23577: kannatan sitä ehdotusta, että se palautettaisiin valiokuntaan kor-
23578: jattavaksi siihen suuntaan kuin edelliset puhujat jo ovat lausuneet.
23579:     Meillä ovat viime aikoina kaikki olleet tilaisuudessa näkemään,
23580: mitenkä sanomalehtemme ovat alkaneet sisältää valituksia siitä,
23581: kuinka Suomen rautatielaitos ei ainoastaan taloudellisesti, vaan
23582: myös siveellisesti ei nykyisellä hetkellä kykene tyydyttämään niitä
23583: oikeutettuja vaatimuksia, joita kansalaiset sille asettavat. Kun
23584: täällä tehtiin anomus, joka tässä nyt on esillä, heräsi epäilemättä
23585: useitten mielessä, jotka maasudulla ovat katselleet sitä tapaa,
23586: millä rautatielaitos siellä kohtelee kansalaisten oikeutettuja vaati~
23587: muksia, suurikin ilo, että nyt saatetaan kansan eduskunta tilai-
23588: suuteen käsittelemään sitä millä tavalla näitä epäkohtia saataisiin
23589: korjatuiksi.
23590:      Minunkin täytyy sanoa, että olen tätä mietintöä hämmästyk-
23591: sellä lukenut. Sillä, niinkuin edelliset puhujat ovat viitanneet,
23592: on tuntunut siltä, että tämän mietinnön teossa jollakin tavalla ovat
23593: olleet mukana myös rautatienvirkamiehet.          Niinkuin edellisen
23594: puhujankin lausunnosta nyt huomasinkin, on joitakuita rautatien-
23595: virkamiehiä ollut tässä neuvonantajina, ja se antaa luonnollisen
23596: selityksen siihen, miksi mietintö on tämmöinen. Pyydän erityi-
23597: sesti viitata siihen seikkaan, mikä koskee siemenviljan kuljetusta
23598: Suomen rautateillä. Anomuksessa on nimenomaan mainittu siitä,
23599: miten esim. Viipurin läänissä ollaan pakoitettuja käyttämään Ve-
23600: näläistä kauransiementä, senvuoksi että länsisuomalainen kaura,
23601: joka monessa suhteessa on paljoa parempaa, tulee liian kalliiksi
23602: vedättää rautatietä Viipurin lääniin, kuin rautatierahti on niin
23603: kallis. Seuraus on se, että länsisuomalainen ja eteläpohjamaalainen
23604: siemenkaura saadaan viedä lahden ylitse Ruotsiin ja osittain Eng-
23605: lantiin, jota vastoin Viipurin lääni saa säännöllisesti ostaa kaura-
23606: siemenensä Venäjältä. Mikä seuraus siitä on maanviljelykselle,
23607: ymmärtää jokainen, tietäessään, että venäläinen kaura tarvitsee
23608: pari viikkoa pitemmältä kypsyäkseen ja että se on neljännen osan
23609: vähemmän satoista kuin länsisuomalainen ja pohjalainen kaura.
23610: Mimm ymmärtääkseni rautatievaliokunnalla, silloin kuin se kä-
23611: sittelee tällaista kansantaloudellista kysymystä, ei ole minkään-
23612:                                                                    108
23613: 1712               Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
23614: 
23615: laista siveellistä oikeutta viitata siihen,.että tässä olisi kysymys jon-
23616: kunlaisista ammattikunnan erikoisoikeuksista, sillä tämä on kan-
23617: santaloudellinen kysymys, joka meidän maassamme merkitsee pal-
23618: joa enemmän kuin mitä rautatievaliokunta näyttää tajuavan. Ja
23619: senvuoksi on minun ajatukseni mukaan aivan yksinkertainen ja sel-
23620: vä asia, että eduskunnan tulee vaatia rautatievaliokunnan muodos-
23621: tamaan tässä suhteessa ehdotuksensa siihen suuntaan, että silloin
23622: kuin siemenviljan siirtäminen maanpaikasta toiseen tulee kysymyk-
23623: seen, silloin ei mitään sellaisia esteitä saa olla olemassa, vaan on
23624: rautatiehallituksen tehtävä kaikki voitavansa, että esteet poiste-
23625: taan.
23626:      Täällä on myös huomautettu siitä, mitenkä maidon kuljetuk-
23627: sessa suunnattomat vaikeudet tekevät sen, että kaupungeissa mai-
23628: don hinta usein kohoaa ja maaseudulla ei maidosta saada riit-
23629: tävää hintaa. Tässä suhteessa kohtaa usein voittamattomat vai-
23630: keudet niitä seutuja, mistä maidon vientiä kaupunkiin harjoite-
23631: taan.     Siinä suhteessa mitä edellinen puhuja lausui tästä asi-
23632: asta, yhdyn lämpimästi kannattamaan häntä ja ehdotan, että rau-
23633: tatievaliokunta ottaa senkin asian huomioon. Lausun vielä, ettei
23634: tässäkään ole kysymys mistään jonkun kansaluokan erikoisoike-
23635: uksista, vaan kaikkien kansanluokkien eduista. Tässä varsinkin
23636: sattuu niin omituisesti, että kaupunkilais- ja maalaiskaosan edut
23637: käyvät yhteen.
23638:      Täällä on jo huomautettu tavarain ilmoittamistavasta rauta-
23639: tiellä. Jokainen maalainen tie'eää, että sellainen säädös, jonka ano-
23640: muksessa mainittu rautatiehallituksen kiertokirje sisältää, että
23641: nim. rautatienvirkamiehille myönnetään 1 u p a antaa tietoja tele-
23642: foonitse tai muuten tavaran saapumisesta asemalle, ei merkitse mi-
23643: tään. Me olemme saaneet tottua siihen, että milloin virkamiestä täs-
23644: sä maassa tulee johonkin velvoittaa, täytyy olla pakoittavat lait pa-
23645: kottamassa häntä siihen. Nyt on asianlaita sillä tavoin, että useissa
23646: paikoissa maata ovat kansalaiset, liikkeenharjoittajat y. m. koet-
23647: taneet asettaa rautatiesemille omalla kustannuksellaan telefoonin.
23648: Mutta rautatievirkamiehet eivät useissakaan paikoissa ilmaiseksi
23649: hoida näitä telefoneeja, vaan niistä saadaan vielä maksaa. Asian-
23650: laita on jo siinä kohden ristiriitainen oikeuskäsitteen kanssa, että
23651: rautatiepalvelijat eivät saisi kantaa mitään tällaista lisämaksua
23652: tehtävästä, jonka .he ainakin kaupungissa säännöllisesti ovat pa-
23653: kotetut suorittamaan siten, että tavaran saapumisesta ilmoittavat
23654: ilmoituskorteilla. Senvuoksi arvelen ettei olisi ollenkaan liiaksi
23655: vaadittu, jos valiokunta asettuisi mietinnössään vaatimaan, että
23656: milloin tavarat saapuvat rautatieasemille joko rautatiepakettina,
23657: tai rahtitavarana, niistä on hetimiten joko telefoonilla ilman muuta
23658: maksua ilmoitettava tavaran vastaanottajalle, jos hänen luokseen
23659: telefooni on, mutta ellei sellainen käy laatuun, silloin on käytet-
23660:            Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista.   1713
23661: 
23662: 
23663: tävä samaa ilmoitustapaa kuin kaupungeissa, nim. korttijärjes--
23664: telmää, minkä luulen useissa tapauksissa hyvin vastaavan tarkoi-
23665: tustaan.
23666:      Kolmas seikka, josta pyydän vielä saada huomauttaa, on tapa,
23667: jolla rautateillä käsitellään tavaroita. Mielestäni ei mikään estäisi
23668: velvottamasta rautatiehallitusta nimenomaan vastaamaan kaikesta
23669: sen haltuun jätetystä tavarasta. Silloin rautatiehallitus voisi vel-
23670: voittaa myös rautatien palveluksessa olevia virkamiehiä ja palve-
23671: lijoita menettelemään tavaroiden kanssa sillä tavalla, että ne eivät
23672: särkyisi ja ettei yleisö tulisi vahinkoa kärsimään. Kun yleisö,
23673: joka rautatietä käyttää, tällä tavoin tulisi tilaisuuteen vaatimaan
23674: joka tapauksessa korvausta särkyneistä ja rikotuista tavaroistaan,
23675: olisi rautatiehallitus nimenomaan myös velvoitettava siihen, että
23676: se yrittäisi ottaa kaikilla tavoin selkoa, milloin rautatienpalveli-
23677: kunta huolimattomuudesta on tehnyt itsensä syypääksi tavarain
23678: rikkomiseen. Sillä mikäli minulla on asian tuntemusta, tiedän että
23679: suureksi osaksi tavarain rikkomiseen rautateillä on syynä anteeksi-
23680: antamaton huolimattomuus. Niinkauvan kuin eduskunnan valio-
23681: kunta käsittelee rautatieoloja niin lieväliä kädellä kuin tässä on
23682: tapahtunut, ei tällainen huolimattomuus lakkaa, vaan on eduskun--
23683: nan järjestyttävä vaatimaan, että suurempaa huolellisuutta myös
23684: tässä tapauksessa noudatetaan, ja silloin yleisön tavarat tulevat
23685: myös kunnollisesti hoidetuiksi rautatiellä.
23686:      Kaiken tämän perusteella pyydän ehdottaa, että eduskunta pa-
23687: lauttaa mietinnön valiokuntaan takaisin lisättynä näillä vaatimuk-
23688: silla ja sillä toivomuksella, että se sieltä tulee uudistettuna takaisin
23689: eduskuntaan.
23690: 
23691:      Ed. Antila: En tahdo ruveta kertomaan sitä, mitä edelliset
23692: puhujat jo tästä ovat sanoneet, _pyydän vain saada mainita, että
23693: olen täydellisesti heidän kanssaan samaa mieltä. Mutta sen lisäksi
23694: tahtoisin minä vielä esittää muutamia asianhaaroja, jotka todista-
23695: vat, että rautatien sekä virkamies- että palvelijakunta ovat todel-
23696: lakin aivan liian suuressa määrässä huolimattomia, etten sanoisi
23697: tunnottornia yleisön sekä kohtelemisessa että myös tavarain kä-
23698: sittelemisessä.    Sillä muuten ei voi todellakaan käsittää niitä
23699: vaurioita, joita rautatiellä kuljetettaville tavaroille usein tapahtuu.
23700: Täällä jo ed. Gebhard mainitsi, kuinka tämänkin suven kuluessa
23701: on kymmenittäin yhden ainoan liikkeen lähettämiä niittokoneita
23702: särkynyt. En ole ollut tilaisuudessa nähdä, millä tavalla rauta-
23703: tien palveluskunta käsittelee rautatiellä kuljetettavia tavaroita,
23704: mutta usein olen ollut tilaisuudessa sekä itse vastaanottamaan
23705: että näkemään muiden vastaanottamia särjettyjä tavaroita. Olen
23706: myös ottanut vastaan väkirehuja ja lannoitusaineita, joista on
23707: puuttunut se säkkiluku, mikä on ollut merkittynä rahtikirjaan .
23708: 
23709:                               •
23710:                      Istunto 27 p. syyskuuta 1907·
23711: 
23712:  Kun maalaiset jo nykyaikana ovat tottuneet panemaan toimeen
23713:  yhteisostoja ja ovat koettaneet sen kautta saada tavaroitaan niin
23714:  kohtuullisilla hinnoila ostetuksi kuin mahdollista, niin tämä tava-
23715:  roiden sekä rikkoutuminen, että katoaminen kohottaa luonnollisesti
23716:  niille tavaroille hintaa, niin että usein lopussa on tavara kalliimpi
23717:  kuin jos se olisi ostettu joltakulta lähiseudun kauppiaalta. Tällä
23718:  tavalla täytyy yhteisostojen kärsiä ja kärsiä sillä tavalla, että
23719:  niistä täytyy niitä harjoittavan yleisön luopua. Eikä sitä tar-
23720:  vitse luulla, että nekään tavarat, joita kauppiailta ostetaan, olisi-
23721:  Yat tämmöisen käsittelyn jälkeen aivan kohtuullisessa hinnassa,
23722:  sillä epäilemättä kauppiaidenkin ostamat tavarat lopuksi saavat
23723: hinnan lisää siitä, että rautatien palveluskunta on tavaroiden kä-
23724:  sittelyssä harjoittanut tunnottomuutta. Se on toisin sanoen:
23725: viimeisessä luvussa saavat maalaiset, pienviljelijät, ja usein san-
23726: gen vähävaraiset pienviljelijät, jotka esim. väkirehuja ja lannoi-
23727: tusaineita taloutensa parantamista varten ostavat, maksaa sen
23728: vahingon, joka on syntynyt tästä rautatien palvelijakunnan huoli-
23729: mattomuudesta ja tunnottomuudesta.
23730:       Rautatievaliokunta mietinnössään on minunkin mielestäni,
23731: niinkuin täällä on mainittu, asettunut jotenkin veltolle kannalle
23732: tätä asiaa kohtaan. Sillä kyllä on myönnettävä että jos rautatie-
23733: palvelijakunnan sivistysmäärää kohotetaan, niin siitä koituu ai-
23734: kojen kuluessa, ehkä vuosikymmenien perästä, jossakin määrin
23735: toivottua apua asialle, sen kautta ei voi tulla täydellistä paran-
23736: nusta, sillä aina tulee löytymään semmoisia tunnottomia, huoli-
23737: mattomia henkilöitä, joita ei voida saada velvollisuuttaan täyt-
23738: tämään muuten kuin ainoastaan ankarien ja täsmällisten säädös-
23739: ten kautta.
23740:      Mitä rautatie-virkamiehistöön tulee, voidaan siitä sanoa, jos
23741: poikkeuksia tosin löytyykin, että ne kohtelevat yleisöä niin, kuin
23742: he ja rautatielaitos olisivatkin asetetut palvelemaan näiden rauta-
23743: tievirkailijain eikä yleisön etua. En tahdo ruveta kertomaan
23744: useampia asioita.       Mutta mainitsen vaan että eräällä suurella
23745: rautatieasemalla, missä sitä asemaa käyttävä yleisö hyvin suuressa
23746: määrässä on kärsinyt rautatielaitoksen ilmoittamisvelvollisuuden
23747: puutteellisuudesta, tätä asiantilaa korjataj<seen sitä asemaa käyttä-
23748: vä yleisö päätti hankkia asemalle telefoonin, omalla kustannuksel-
23749: laan maksaa vuosikustannukset tästä telefoonista ja sen hoidosta,
23750: mutta tämän aseman virkailijoita ei saatu myöntymään siihen,
23751: että he olisivat ottaneet tätä telefoonia käyttääkseen.
23752:      Tämä mielestäni antaa täydellisen syyn heittää tämmöisen
23753: virkamiehistön päälle se syytös, joka täällä jo on heitetty. Minä
23754: olen anomuksen tekijäin kanssa yhtä mieltä tässä telefooni-asias-
23755: sakin, sillä minun mielestäni eivät telefoonilaitokset ainakaan suu-
23756: remmilla asemilla ja siellä, missä asemta käyttävällä yleisölläkin
23757: 
23758:                                         •
23759:            Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista.   I7IS
23760: 
23761: 
23762: on telefooni, tule niin kalliiksi, ettei niitä voida valtion puolesta
23763: niille kustantaa ja myös velvoittaa virkamiehistöä näiden telefoo-
23764: nien kautta tavaraa tilaavalle yleisölle ilmoituksia tekemään.
23765: Sillä lippujärjestelmä, jota rautatievaliokunta esittää, on tosin
23766: monessa tapauksessa hyvä, mutta se ei kaikissa tapauksissa voi
23767: täyttää sitä nopeata ilmoittamistarvetta, joka useinkin on vält-
23768: tämätön. Kun maalaiset panevat yhteisostoja toimeen ja näihin
23769: yhteisosastoihin on liittynyt kymmeniä osakkaita, niin se toimi-
23770: mies, joka näitä yhteisostoja hoitaa, on hyvin usein pahassa pu-
23771: lassa, jos hän saa ilmoituslipun asemalta silloin, kun tavaravaunu
23772: on seisonut siellä pari kolme vuorokautta ja tämä kuitenkin saat-
23773: taa tapahtua, sillä ei posti kuljeta näitä lippuja niin nopeaan,
23774: ettei se voisi tulla tapahtumaan. Sentähden olisi ehdottomasti
23775: mielestäni niille paikkakunnille, niinkuin sanottu, m1ssa asemaa
23776: käyttävällä yleisöllä on telefooni, valtion puolesta hankittava ase-
23777: maHekin sellainen, jonka kautta virkailijat olisivat velvoitetut
23778: antamaan tietoja tavaraa tilaavalle yleisölle.                  ,
23779:     Minä pyydän saada yhtyä kannattamaan tohtori Gebhardin
23780: täällä esittämää pontta, niinkuin kokonaisuudessa kannatan tä-
23781: män asian takaisin valiokuntaan lähettämistä.
23782: 
23783:        Ed. Tulikoura: Arvoisain edellisten puhujain jälkeen ei
23784:  minulla olisi paljoakaan mitään sanottavaa, mutta kun useim-
23785: mat ovat puhuneet anomuksen perusteista koko kansan taloudelli-
23786:  selt'!- kannalta ja kun mielestäni valiokunta on mietintöänsä pe-
23787: rustellut enemmän maata viljelevän väestön kantaa silmällä pitäen,
23788: niin pyytäisin maata viljelevään väestöön kuuluvana muutaman
23789: sanan lausua.
23790:        Vaikka meillä maanviljelijöillä on kylläkin ollut tietoisena,
23791: että me muihin ammattikuntiin sekä virkakuntiin nähden olemme
23792: olleet ikäänkuin lapsipuolen asemassa, jos vaan on ollut kysymyk-
23793: sessä ammattitalouden kohottaminen, toimintamahdollisuuksien,
23794: ja taloudellisen aseman tukeminen yhteiskunnan toimenpiteen
23795: kautta, olemme tästä huolimatta rauhallisesti odottaneet ja itse
23796: kukin koettaneet omin neuvoimme mennä eteenpäin ja voittaa
23797: esteet, mitkä ovat voitettavissa olleet. Mutta kun nykyiset olevat
23798: olot, työarvon nousun ynnä muun kulutuksen kautta, ovat johta-
23799: neet maanviljelijänkin sellaiseen asemaan, että on käynyt aivan
23800: välttämättömäksi saada maansa niin tuottavaksi kuin suinkin
23801: mahdollista ja kun tuotantokyvyn kohottamiseksi tarvitaan maam-
23802: me karun luonnon tähden ehdottomasti lannoitusaineita ynnä
23803: muita maanviljelystarvetavaroita, jotka ovat pitkien matkojen ta-
23804: kaa kuletettavat, on meitä näitten kuletuksessa kohdannut sel-
23805: laisia esteitä, joitten voittamiseen eivät enää riitä yksityisten eikä
23806: pienempien yhteiskuntien toimenpiteet. Sentähden kun kysymyk-
23807:                       Istunto 27 p. syyskuuta 1907·
23808: 
23809: 
23810:   sessä oleva anomus oli eduskuntaan jätetty, olivat pienviljelijät
23811:  tieteni sillä· paikkakunnalla, josta minä olen, varsin tyytyväisiä
23812:   siitä. Ja heidän toivonsa anomuksessa esitettyjen tarkoituspe-
23813:   rien toteutumisesta todellisuudessa ei ollut mitään tuuleutupien
23814:   rakentamista, vaan johtui se tositarpeista. Joita tässä asian
23815:   vuoksi pyytäisin muutamia mainita, en kulkupuheitten taikka sa-
23816:   nomalehtikertomusten nojalla, vaan oman mieskohtaisen koke-
23817:   mukseni ja tuntemukseni perustuksella.
23818:        Joku aika takaperin yhtyi meitä pienviljelijöitä suurempi
23819:   joukkio yhteistoimintaan hankkiaksemme lannoitusaineita kevät-
23820:   kylvöä varten. Noin maaliskuun lopulla teimme eräältä kauppa-
23821:   yhtiöltä ostoksemme, joka teki kahdeksan vaununlastia. Myyjä
23822:   lupasi lähettää tavaramme ajoissa, niin pian kuin suinkin mahdol-
23823:   lista. Aika läheni, jolloin niitä olisi tarvittu. Kirjoitettiin myy-
23824:   jälle, mikä on esteenä, kun ei tavaroita kuulu. Vastaus oli: ei
23825:   saa vaunuja rautatiellä. Joku aika tämän jälkeen saimme kirjeen,
23826:   että tavarat kuitenkin vihon viimein oli lastattu. Ne olisivat vie-
23827:   läkin voineet saapua oikeaan aikaan. Mutta tuon jälkeen, kun
23828:   tavarat oli ilmoitettu lastatuiksi, odotimme lähes kokonaisen vii-
23829:   kon, mutta tavaroita ei vaan kuulunut, vaikka matka rautateitse
23830:   ei ollut kuin ehkä vähän päälle 200 kilometrin. Me palkkasimme
23831:   miehen etsimään, mihin nuo 8 vaunua olivat eksyneet. Eivät ne
23832:   olleetkaan kaukana vastaanottopaikasta, mutta kukaties kuinka
23833:   kauan ne olisivat viipyneet, jos ei niitä olisi menty sieltä hake-
23834:   maan. Saimme lopultakin tavarat. Aika olikin jo hyvin täpä-
23835:   rällä. Oli nimttäin kulunut 2-3 päivää enemmän, kuin olisi saa~
23836:   nut kulua, sillä aikomus oli ollut niitä talvikelillä viedä perille,
23837:   mutta nyt se oli jo käynyt mahdottomaksi.
23838:        Tavarat siis saapuivat, mutta minkälaisessa kunnossa! Kun
23839: · mentiin purkamaan, oli suuri osa ostostamme - joka oli tuomas-
23840:   kuonaa-, pilaantunut, sentähden että vaunujen pohjalla oli pak-
23841:   sulta vettä. Mutta tämä vesi ei ollut sateesta tullut, sillä ilmat
23842:   olivat keväiset, poutaiset ilmat ja vauqut oli peitetty jotakuinkin
23843:   hyvillä peitteillä, vaan nähtiin, että se oli tullut talvisista j.äistä,
23844:   mitkä olivat sulaneet vaunun silloilla. Siis oli tuo tavara Englan-
23845:   nista tullut Suomeen pilaantumattomana, Suomessa lastattu rau-
23846:   tatievaunuun pilaantumattomana, mutta tuolla lyhyellä matkalla,
23847:   ennen kun. se käyttäjän käsiin tuli, oli siitä lähes puolet pilaantu-
23848:   nut. Jokainen maanviljelijä tietää, mitä merkitsee, jos tuomas-
23849:   kuona kastuu. Se on osan arvoansa menettänyt.               Mutta me
23850:   saimme kuitenkin maksaa siitä täyden hinnan.
23851:        Tällaisia esimerkkejä olisi paljonkin, mutta tahdon lisäksi
23852:   vaan mainita yhden. Meitä pienviljelijöitä oli samoin yhtynyt
23853:   yhteistoimintaan ei kauan sitte hankkiaksemme väkirehuja. Lä-
23854:   hetyspaikalta oli taas vähän yli 200 kilometriä rautatiematkaa.
23855:           Rautatiellä -vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista.   1717
23856: 
23857: 
23858: Kun lähettäjä oli ilmoittanut ajan, milloin tavarat olivat lähete-
23859: tvt, laskimme, että korkeintaan kolme vuorokautta menee mat-
23860: kustusaikaa ja kaksi vuorokautta on vielä tilaisuus seisottaa niitä
23861: vaunuissa, kuten meille oli sanottu, ja että siis viiden vuorokau-
23862: den kuluttua ne varmasti olisivat saatavissa. Lähdimme silloin
23863: yli 40 hevosella hakemaan niitä tuloasemalta varmoina, että· ne
23864: nyt jo olisivat saapuneet. Mutta mitä vielä, ei siellä niitä ollut.
23865: Odotimme seuraavaa junaa, joka tuli illalla, jos ehkä sen mukana
23866: olisi tavara saapunut, mutta ei tullut. Odotimme seuraavan päi-
23867: vän junaa. Ei tullut vieläkään. Hevosilta ja miehiltä oli loppu-
23868: nut eväät. Ei sentähden muuta keinoa kuin lähteä kotiin ilman
23869: kuormaa. Tavarat tuhvat sitte noin päivän tai kahden jälkeen.
23870: Kun yhdyskunta-alue oli laaja, ei ollut mahdollista koota uudel-
23871: leen noita 40 tai 50 hevosta, vaan olimme pakoitetut palkkahe-
23872: vosilla ajattamaan tavarat vuokrattuihin suojiin.
23873:     Nämä asiat panivat meidät pienviljelijät ihailemaan kyseissä
23874: olevaa anomusta ja toivomaan, että rautatieolot järjestettäisiin
23875: myöskin meidän tarpeittemme mukaisesti. Mutta valiokunta ei
23876: ole. näitä juuri huomioansa ottanut, vaan on ensi tilalle asetta-
23877: nut mietinnön perusteluina teollisuuden tuotteet. Näillä ei kyllä-
23878: kään milloinkaan liene niin kiirettä rautatievaunujen saantiin,
23879: jos vaan tahdotaan ajoissa pitää huoli, kun on mahdollisuuksia
23880: saattaa tavaroita lastauspaikalle jo päivää .tai kahta, kolmea en-
23881: nen lastauksen alkua. Mutta toista on meillä maanviljelijöillä
23882: esim. lannoitusaineiden saannissa, sillä ne tuodaan Suomeen ke-
23883: väällä juuri ensimäisen avoveden aikana, jolloin on kylvöaika ja
23884: siis ne myöskin ovat kiireesti saatettavat kuluttajan käsiin. Jos
23885: viipyvät joitakuita päiviä kylvön jälkeen, niin ovat karlottaneet
23886: osan arvoansa. Sen vuoksi ajattelin, että valiokunta, asettaes-
23887: saan teollisuustuotteet etusijalle on tässä osunut harhaan. Mutta
23888: vielä kummallisemmalta tässä mietinnössä näyttää, kun valio-
23889: kunta perustellessaan sitä, mitenkä tavarat voitaisiin säilyttää.
23890: rautatiellä, ottaa ikäänkuin tekijäksi, että rautatiepalveluskunta
23891: on ensin sivistettävä. Tässä kajahtaa korvaan tuo vanha tuttu
23892: sävel meille maalaisille: odottakaa, kun me kaikki muvt olemme
23893: ensin saaneet tarpeeksemme, niin kyllä teillekin ehkä vielä vä-
23894: hän jäännöksiä riittää.
23895:      Kuten sanoin, ovat arvoisat edelliset puhujat jo lausuneet
23896: kaikki, mitä minulla olisi muuta ollut lausuttavaa, ja siis yhdyrt
23897: tohtori Gebhardiin että asia palautettaisiin takaisin valiokuntaan.
23898: 
23899:     Ed. Sivenius: Minä käsitän, että rautatievaliokunta on yksi
23900: niitä valiokuntia eduskunnassa, jotka tulevat olemaan alinomai-
23901: sen kanuuna- ja kuularuiskusateen esineenä. Ja minä käsitän
23902: myöskin, että tämä on alkusoittoa siihen suureen haukkumiseen
23903:                     Istunto 27 p. syyskuuta 1907·
23904: 
23905: 
23906: mikä sitten tulee tapahtumaan, kun kaikki hyljätyt rautatieano-
23907: mukset tulevat esille. Minä en tahdo millään tavalla väittää, et-
23908: tei näissä epäkohdissa olisi perää, joita on esiintuotu rautatie-
23909: hallintoa koskevissa asioissa, vaan tahdon ainoastaan merkitä sen
23910: että mahdotonta tuntuu olevan minkäänlaisilla kuivilla pykälillä
23911: ja määräyksillä saada asioita paranemaan silloin, kun epäkohdat
23912: ovat niin äärettömän huutavat, kuten ne nyt todellisuudessa ovat.
23913: Sitä paitsi ei eduskunta käsittääkseni voi ojentaa kättä kaikkiin
23914: sellaisiin pikkuasiohin ja niiden järjestämiseen, jotka oikeastaan
23915: kuuluvat rautatiehallitukselle, ja ellei rautatiehallitus kykene
23916: niitä poistamaan, ei eduskunta voi kättänsä niihin ulottaa.
23917:     Täällä on varsin hirveästi rtwskittu sitä seikkaa ettei maan-
23918: viljelystarpeille ehdottomasti anneta sijaa rautatiellä kuljetukseen
23919: nähden. K vllähän se olisi erittäin ihanteellista, erittäin kaunista
23920: että niin tapahtuisi. Tahtoisin mennä niin pitkälle, että sosiali-
23921: seeraisimme rautatielaitoksemme siihen määrään, ettei kenen-
23922: kään tarvitsisi pileteistä mitään maksaa. Silloin se olisi minun-
23923: kin ihanteitteni tasalla. Mutta kun ei asianlaita ole niin, niin em-
23924: me voi ajatella että maanviljelystarpeille annettaisi sen suurem-
23925: pia etuja kuin niillä todellisuudessa on. Tiedämme että rautatie-
23926: laitos kuljettaa elävät elukat ensimäisellä kiireellä ja ensimäi-
23927: sellä etuoikeudella ja me käsitämme että ne kuuluvat maanvilje-
23928: lykseen. Ruokatavara on samoin ihan ensimäisessä junassa lä-
23929: hetettävä, mitä kiireimmin ja me käsitämme että se kuuluu maan-
23930: viljelystavaroihin. Muuttotavarat ovat myöskin ensimäisellä kii-
23931: reellä lähetettävät ja ne kuuluvat myöskin· maanviljelystavaroihin.
23932: Lukuisat ~uonamiehet ja torpparithan muuttavat myöskin rauta-
23933: tietä myöten syksyllä ja kevät-kesällä. Tässä on pääasiallisesti
23934: mainittu ne päätekijät, jotka maanviljelykseen kuuluvat ja joita
23935: etukädessä rautateillämme kuljetetaan.
23936:     Mitä tulee niihin luokituksiin, joita täällä on mainittu, niin
23937: voin huomauttaa, että valiokuntakin' perusteluissaan huomaut-
23938: taa sitä seikkaa, että kuonat, kainiitit, luujauhot ja muut sellaiset,
23939: mitä maanviljelijä tarvitsee lannoitus-aineiksi, kuuluvat jo kuu-
23940: denteen eli aivan alimpaan tavaraluokkaan, niin että jos niille
23941: jonkunlaista alennusta saataisiin aikaan, niin olisi liikenneohje-
23942: sääntö kokonaisuudessaan perusteellisesti muutettava siinä suh-
23943: teessa että luokitus tapahtuisi vallan kokonaan toisen perusteen
23944: mukaan kuin nykyään. Tavaran luokituksessa voi kyllä tehdä
23945: useampia muistutuksia kun selailee liikenneohjesääntöä, mutta
23946: minun mielestäni se ei ole rautatievaliokunnan asiana, vaikkakin
23947: se ehkä olisi ollut mahdollista, että sellainen teko olisi jostakusta
23948: tuntunut suotavalta. - Täällä on moitittu muun muassa sitä
23949: että ilmoitustapa ei ole valiokunnalta saanut sen parempaa tai te-
23950: hokkaampaa pontta. Ei ole minun käsitykseni mukaan mahdol-
23951:           Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista.   1719
23952: 
23953: 
23954: listakaan että voisimme saada jokaiselle rautatieasemalle tele-
23955: foonia. Väittämättäkin se kävisi liian kalliiksi eikä suinkaan
23956: voi olla kysymystäkään siitä että pienemmät pysäkintapaiset sekä
23957: neljännen ja viidennen luokan asemat tulisivat varustetuiksi te-
23958: lefoonilla. Semmoisillabao ei siitä olisi mitään hyötyä, sillä var-
23959: sinkin sydänmailla pienemmissä paikoissa ei löydy telefooniverk-
23960: koa niin lähellä että sitä voisi saada vähemmillä kustannuksilla
23961: aikaan. Tässä on rautatievaliokunta mielestäni osannut aivan
23962: oikeaan. Suuremmissa paikoissa, missä löytyy telefooniverkko,
23963: löytyy telefooni myöskin rautatieasemalla. Jos telefoonissa löy-
23964: tyy jotakin epäsäännöllisyyksiä, ei se ylipäänsä ole rautatiehalli-
23965: tuksen vika, vaikka ylipäänsä en ole rautatiehallituksen suosija,
23966: täytyy minun sanoa että kun telefooni löytyy ja se on rautatiehal-
23967: lituksen puolesta ylöspantu, on sitä myös oikeus käyttää kaiken-
23968: laisiin puheluihin ja kyselyihin asianomaisilta virastoilta kulloin-
23969: kin esiintyvissä asiossa. Jos siis sellaisia epäkohtia löytyy ole-
23970: massa, joihin täällä on viitattu, Qiin ei asianqmainen voi syyttää
23971: muuta kuin itseään siitä noloudesta, ettei vaadi rautatievirka-
23972: miestä täyttämään velvollisuuttaan niinkuin hänen tulisi.
23973:     Jos nyt vielä alennettaisiin rahtimaksuja maanviljelijäin su-
23974: loiseksi eduksi, niin olisi siitä ehdottomasti seurauksena, että
23975: teollisuudenharjoittajain leirissä nousisi hirveä kapina. Hekin
23976: tulisivat itseään eduskunnassa edustamaan ja vielä kuuluvammin
23977: huutamaan, että noille annetaan mutta meille ei. He valittaisi-
23978: vat kuinka ajat teollisuusmaailmassa huononevat, kuinka työväki
23979: korottaa palkkoja, kuinka isännät eivät ansaitse mitään, kuinka
23980: rahtimaksut vievät toisen puolen tuotantovoitosta. Näin he virit-
23981: täisivät kauniita virsiä siitä, kuinka kurjassa asemassa he ovat,
23982: ja vaatisivat lisää etuja. Meidän täytyisi, jos me sitä tapaa pi-
23983: täisimme, ehdottomasti tulla siihen, että rautatiellä kuljettaminen
23984: kaikille tulisi aivan vapaaksi. Silloin ei tulisi kuljetusmaksusta
23985: riitaa eikä kiistaa.
23986:     Täällä on hyvällä syyllä puhuttu siitä, että rautatiellä käsi-
23987: tellään tavaroita varsin huolimattomasti.       Minä myönnän sen.
23988: Sehän on kauan aikaa tunnettu, valitettava asia. Tämä oli kyllä
23989: minulla myös huolena valiokunnassa, ja siksi juuri tulikin perus-
23990: teluissa mainituksi se seikka, että rautatiepalvelijoita sietäisi jon-
23991: kun verran ammatillisesti kasvattaa, vaatia heiltä pääsyehtona
23992: rautatielle jotkut pienemmät kurssit, jotta rautatiehenkilökunnan
23993: ammattitaito kohoaisi.
23994:     Täällä on sanottu, että eduskunnan olisi käytävä anomaan
23995: jonkuntaisen komitean asettamista. Minä en ole ylipäänsä komi-
23996: teain ihailija, mutta saattaisihan sekin ehkä olla hyvä. Kuiten-
23997: kin täytyy minun tätä seikkaa jonkun verran vastustaa sillä
23998: syyllä, että rautatiehallitus jo on asettanut komitean. Ja minusta
23999:                    Istunto 27 p. syyskuuta I907·
24000: 
24001: on aivan vhdentekevää, kuka komitean asettaa, rautatiehallituska
24002: vaiko sen~atti, sillä ne näyttävät nykyään olevan hyvin läheisessä
24003: yhteydessä, niin ~ttä sama henki tulisi vallitsemaan kummankin
24004: asettamassa komiteassa.
24005:      Täällä on mainittu, että rautatievaliokunta on käyttänyt asian-
24006: tuntijanaan jotakin rautatienvirkamiestä. Minä en voi käsittää,
24007: kuka tuo rautatievirkamies saattaisi olla. Minä en ole yhtään
24008: ainoata kertaa ollut poissa rautatievaliokunnan istunnoista, mutta
24009: en minä ole sentään nähnyt yhtään rautatienvirkamiestä käytet-
24010: tävän asiantuntijana. Minä en voi otaksua muuta kuin että tässä
24011: on liikkeellä joku harhatieto, miltä taholta se sitte lienee lähtenyt
24012: alkuun. Jos taas tällä asiantuntijana kenties tarkoitettanee minua,
24013: niin en voi tietä~, missä määrin siinäkään osataan oikeaan, sillä
24014: jos minä ehkä olisinkin ollut sellaisena, en minä ainakaan missään
24015: tapauksessa ole ystävällisissä väleissä rautatiehallitukseen -
24016: seikka, johon minulla on omat persoonalliset syyni.
24017:      On kyllä totta, että rautatievaliokunnan sihteeri lienee tiedus-
24018: tellut rautatiehallitukselta, mihin toimenpiteisiin rautatiehallitus
24019: epäkohtien poistamiseksi ön ryhtynyt, ja rautatiehallitukselta on
24020: hän luultavasti saanut sellaisia tietoja kuin hän ilmoitti, että rau-
24021: tatiehallitus on asettanut komitean epäkohtia poistamaan. Tästä
24022: ei meillä suinkaan ollut ennen tietoa kuin sihteeri sen meille
24023: ilmoitti.
24024:      Täällä on vielä huomautettu, että niittokoneet ovat hyvin usein
24025: olleet säpäleinä, kun ne on saatu ulos rautatieltä. Kukapa tahtoo
24026: väittää vastaan, että niittokoneet voivat mennä rikki ja että niitä
24027: on menyt rikki. Minä tahdon huomauttaa sitä seikkaa - en
24028: suinkaan puolustukseksi, mutta päästäksemme siihen kultaiseen
24029: tasapuolisuuteen, että niittokoneet ja niiden osat lastataan lähet·
24030: täjän toimesta, joten siis rautatiehallitus on kokonaan vapaa edes-
24031: vastuusta ainakin mitä niiden koneiden lastauksiin lähetysasemilla
24032: tulee. Toinen seikka on se, että kun niittokoneet otetaan ulos
24033:  rautateiltä, niin eihän tietystikään voi tulla kysymykseen, että
24034:  rikkinäiset koneet tarvitsisi ottaa ulos, sillä useimmissa tapauk-
24035: sissahan on asianlaita ·niin, että vastaanottaja itse saapi ottaa
24036:  Yaunusta pois raskaammt tavarat, joita rautatiepalvelija näiden
24037: määräyksien mukaan ei ole edes velvollinen ottamaan vaunusta.
24038: Tämä johtuu tietysti siitä, että rautatiehallitus on katsonut, että
24039:  toisellainen määräys tuottaisi hankaluuksia, jopa olisi mahdoton
24040:  noudattaa, sillä maanviljelijät voisivat vaatia, että yhden ainoan
24041:  asemamiehen - tavallisesti heitä on pienemmillä asemilla päi-
24042:  vittäin työvuorossa yksi -:- pitäisi ehdottomasti siirtää vaunusta
24043:  joitakin raskaampia tavaroita, ja sehän ei suinkaan olisi yhdelle
24044:  miehelle mahdollista;
24045:      Täällä on edelleen huomautettu siitä, kuinka sanomalehdet
24046:           Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista.   1721
24047: 
24048: 
24049: 
24050: ()Vat sisältäneet valituksia yhdestä ja toisesta rautatiealaan kuu-
24051: luvasta epäkohdasta. Onhan aivan päivänselvä asia, että nam
24052: on tapahtunut. Minusta se todistaa rautatiehallituksen jonkin-
24053: 1aista kykenemättömyyttä hoitamaan asioita, sillä jos ei näin olisi
24054: laita, niin ei sanomalehdilläkään olisi mitään valittamista. Jos
24055:  tämä anomus olisi ollut toisellainen, nimittäin sen suuntainen,
24056: -että kysymyksessä olisi ollut kokonainen perinpohjainen uudistus
24057:  rautatiehallituksessa, niin olisi tämä rautatievaliokunnan mietintö
24058:  tullut kokonaan toisenlainen. Minä olisin kyllä ollut hyvin ha-
24059: lukas sanomaan yhtä ja toista paljo karkeampaakin kuin mitä
24060: minä tässä nyt olen sanonut, mutta kun minä valiokunnassa kä-
24061: -sitin, että tämä anomus olisi varsin venyvä ja mieto, niin on
24062:  paras, että me tässä asiassa olemme yhtä venyviä ja mietoja,
24063: niin emme voi tulla syyllisiksi siihen, että me olemme pidelleet
24064:  rautatiehallitusta liian ,kovakouraisesti".
24065:      Sanotaan, että valiokunta on käyttänyt tuollaista varsin sive-
24066:  levää kieltä, ettei se ole ruoskinut. Minä tahtoisin sanoa sen
24067:  tosiasian, että nykyään on ruoskiminen oikeastaan kiellettyä tai
24068: e<linakin vähemmän suotavaa. Kun joku on uskaltanut ruoskia
24069:  rautatiehallitusta, on siitä ollut äärettömän pahoja seurauksia.
24070:  Senaatti on ollut aivan yhtä mieltä siitä, ettei sitä saa ruoskia,
24071: ei saa käyttää sellaista kieltä, joka vaatii täyttämään velvollisuuk-
24072:  sia, vaan pitää puhua kauniisti. Senaatti on antanut muistutuksia
24073:  ja huomautuksia henkilöille, jotka ovat muistuttaneet rautatie-
24074: lmllitusta. Meidän ei pitäisi tässäkään kysymyksessä mennä niin
24075:  pitkälle, että mahdollisesti eduskuntakin saisi muistutuksen hal-
24076:  lituksen taholta, ja sitä minä en toivo.
24077:       Täällä on puhuttu ylipäänsä siitä palvelijoiden sekä rauta-
24078:  tievirkamiesten tunnottomuudesta. Onhan se totta, että jokaisella
24079:  ammattialalla löytyy tunnottornia ihmisiä, huolimattomia ja huns-
24080:  vottej a, niinkuin sanotaan.
24081:       Mutta minä tahdon vielä vedota niihin, jotka täällä ovat esiin-
24082:  tyneet maanviljelijäin puolustajina ja kysyä heiltä, eikö heidän
24083:   joukossaan olekaan niitä yhteiskunnan tunnottornia ihmisiä ja
24084:  ovatko he todella niin hyviä, ettei heistäkin voisi löytää satoja,
24085:  vaikka tuhansia esimerkkejä samoin kuin rautatien palveluskun-
24086:  nassakin. En tahdo puhua heidän puolestaan, tahdon vaan sanoa,
24087:  että aivan yhtä paljon kuin rautatiehenkilökunnasta, voi löytää
24088:  semmoisia esimerkkiä suurviljelijöiden ja pikkuivljelijöiden jou-
24089:  kosta. Sitä todistavat ne lukuisat rettelöimiset palvelijoitten
24090:  kanssa, joista aina kuullaan. Kyllä kuolevainen ihminen on aina
24091:  paha, olkoon hän rautatiellä tai missä tahansa.
24092:       Täällä on sanottu, että pitäisi lähettää mietintö takaisin va-
24093:  liokuntaan. Mitä varten? Epäluottamuslausettako varten rau-
24094:  tatiehallitukselle, josta senaatti ehdottomasti toruisi? Jos sel·
24095: 1722               Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
24096: 
24097: 
24098: lainen olisi tarkoituksena, en tiedä, mitä oikeastansa rautatieva-
24099: liokunnalla olisi silloin asiassa tehtävä. Jos rautatievaliokunta
24100: uudestaan muodostaisi ponnet vaikka kuinka jyrkkään muotoon,
24101: vetoan uudelleen siihen, että sanat paperilla eivät merkitse mi-
24102: tään. Ihmisyys täytyy olla yli kaiken, ja ellei ihmisellä ole ihmi-
24103: sellinen luonne, ei se lain kovan kouran pakoituksestakaan tehtä-
24104: väänsä kunnolla täytä.
24105:     Minusta näyttää siltä, että kun tätä tietä kuljetaan, niin on
24106: eduskunta tahtonut sanoa, että ellei kulkulaitostoimikunnan puo-
24107: lesta ryhdytä sellaisiin toimenpiteisiin, että asiat paranevat, edus-
24108: kunta saa itselleen todistuksen ~itä, että tämä nykyinen laitos,
24109: jolla on nuorat käsissänsä rautateillä, ei todella kykene tässä suh-
24110: teessa sitä tehtävää tekemään, mihin se on asetettu. Ja näin
24111: ollen, jos valiokunnan mietintö tässä muodossa hyväksyttäisiin
24112: ja siitä ei olisi mitään hyötyä, voisimme seuraavilla valtiopäivillä
24113: sanoa, ettei sellainen hallitus kelpaa ja täällä tehdä jonkuntaisen
24114: toisen anomusehdotuksen, johon minäkin olisin valmis vaikka
24115: ensimäisenä nimeni allekirjoittamaan.
24116: 
24117:      Ed. Schultz: För min del finner jag det ganska egendom-
24118: ligt att de föregående talarena, hvilka nästan alla höra tili dem,
24119: som undertecknat petitionen, funnit så mycket skäl att klandra
24120: utskottets klämmar. Man har nämligen påstått, att utskottets
24121: klämmar vore mer än lofligt beskedliga. Om man emellertid
24122: jämför dem med petitionens kläm, så tror jag denna kläm i alla
24123: fall icke skall gifva efter i beskedlighet. Det hade varit rikti-
24124: gare att petitionärerna själfva, då de nu tyckas vara på det klara
24125: med botemedlen, framstält dessa i sitt yrkande. Emellertid är
24126: detta icke fallet. Men uti själfva motiveringen finnas nog på
24127: sid. 6 yrkanden framstälda i fem särskilda punkter. Utskottet
24128: har försökt behandla dessa yrkanden punkt för punkt, och har
24129: också därför kommit sig tili de klämmar, som finnas i utskotts-
24130: betänkandet. Det har påståtts, att utskottet skulle hafva förbisett
24131: jordbrukarnes intressen och m€r behandlat denna sak från tjän-
24132: stemannasynpunkt. Det är emellertid icke fallet, och de jord-
24133: brukare, som hafva deltagit uti utskottets arbete, äro tili stor del
24134: just de personer som undertecknat petitionen, och de hafva ingen-
24135: ting i sak haft att anföra mot behandlingen. Utskottet har försökt
24136: ställa sig så opartiskt som möjligt och försökt att finna de utvägar,
24137: som vore möjliga. utan att på något sätt kollidera med olika in-
24138: tressen. Här har påståtts, att utskottets första kläm endast ut-
24139: talat ett hopp om, att järnvägsstyrelsen skulle vidtaga vidare åt-
24140: gärder för vagnsbristens afskaffande. Emellertid står det ut-
24141: tryckligen i klämmen, att järnvägsstyrelsen måtte åläggas att
24142: allt fortsättningsvis vidtaga energiska åtgärder för aflägsnande
24143:            Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista.   1723
24144: 
24145: 
24146: af den vid statsjärnvägarna för närvarande rådande svåra vagns-
24147: bristen. N ågon annan kläm har väl utskottet icke gärna kunna1
24148: formulera. Det är fallet, såsom det framgår i betänkandet, att
24149: järnvägsstyrelsen den 26 februari innevarande år utfärdat ett
24150: cirkulär till sina respektive tjänstemän med särskilda föreskrifter,
24151: hvarigenom man hoppas att vagnsbristen kunele förminskas. Det
24152: är väl dock riktigare, att man först inväntar, om någon slags
24153: bot följer häraf eller icke. Det har också framhållits, ehuru orik-
24154: tigt, att järnvägsstyrelsen endast skulle tillåta sina tjänstemän
24155: att använda telefon för att underrätta emottagaren om anländt
24156: gods, men fallet är att järnvägsstyrelsen ålägger dem att under-
24157: rätta emottagarena, isynnerhet dem, till hvilka hela vagnslaster
24158: anländt. Det kan visserligen påstås, att i andra klämmarna nå-
24159: got bestämdare yrkanden kunnat göras, men utskottet har emel-
24160: lertid icke ansett det nödigt. Här har talats om notifikations·-
24161: kort och om anskaffande af telefoner till alla stationer. Men det
24162: är möjligt att det kan gifvas ännu effektivare åtgärder, om sa-
24163: ken kommer under ordentlig behandling och utredning anskaf-
24164: fas. En sådan utredning kan icke åligga järnvägsutskottet, lika
24165: litet som landtdagen, utan det är styrelsen, som får vidtaga åt-
24166: gärder att saken underkastas pröfning. Här har redan en f.öre-
24167: gående talare framhållit en stor del af de synpunkter, som gjorts,
24168: inom järnvägsutskottet gällande. Jag vill därför icke vidare up-
24169: pehålla mig därvid. Jag vill endast anmärka, att under den dis-
24170: kussion, som nu pågått i halfannan timmas tid, inga nya synpunk-
24171: ter framhållits, på hvilket sätt man skall råda bot på det onda,
24172: som man är på det klara med att förefinnes i järnvägsdriften, men
24173: väl har man framfört en mängd exempel, som visa, att frågan
24174: icke är så lätt löst. För min del är jag öfvertygad om, att sa-
24175: ken icke kan lösas på annat sätt, än att styrelsen tillsätter en ko-
24176: mite, och därtill har den ju full anledning på grund af de kläm-
24177: mar utskottet kommit till. Då först kan frågan i hela dess vidd
24178: underkastas ordentlig beredning och en ordentlig utredning fås
24179: till stånd. Jag skulle därför föreslä, att utskottsbetänkandet
24180: godkännes.
24181: 
24182:    Ed. Sipilä: Täällä ovat useimmat edelliset puhujat lausu-
24183: neet kyseessä olevasta valiokunnan mietinnöstä mielipiteitä, jotka
24184: osoittavat, ettei valiokunnan valmistama keitos lainkaan ole edus-
24185: kunnan maun mukainen. Aineksia siinä on ylipäänsä kaikkia,
24186: mitä kaivataankin, mutta pippuria puuttuu, sitä siis kaivataan.
24187: Lienee turhaa käyelä puolustamaan tätä valiokunnan mietintöä,
24188: mutta tahtoisin kuitenkin vielä sen lisäksi, mitä jo täällä ed.
24189: Sivenius lausui, asian valaisemiseksi tuoda esiin muutamia seik·
24190: koja.
24191:                     Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
24192: 
24193: 
24194:      Sen mukaan mitä valiokunnan tietoon tuli keskustelujen ku-
24195: luessa, ovat olot rautateillämme tähän aikaan sellaiset, että kyllä
24196: siinä melkein näyttää olevan ikäänkuin joku Augias-talli puhdis~
24197: tettavana, ja että siihen tarvittaisiin todellinen Herkules toimit-
24198: tamaan puhdistustyötä.        Rautatievaliokunta ei suinkaan omaa
24199: minkään Herkuleen voimia ja en sentähden ihmettele, että sen
24200: työn tulokset erään puhujan mielestä näyttävät ikäänkuin kiltin
24201: lapsen toivomuksilta. Tämän selitykseksi tahdon vaan huomaut-
24202: taa, että ,alla äro barn i början och du i samma smörjan''.
24203: Valiokuntaa sitte syytetään, että se on asioita liian hellävarai-
24204: sesti ja ehkä johonkin määrin puolueellisestikin käsitellyt, että
24205: se muka olisi ajanut rautateitten parasta ja asettanut maanvil-
24206: jelijäin edut vasta toiseen sijaan. Tämä syytös minusta ei ole
24207: oikeutettu. Sillä kun valiokunta tätä asiaa lähti käsittelemään,
24208: niin oli sillä edessänsä kaksi seikkaa, jotka vaikuttivat asian käsit-
24209: telyyn. Toiselta puolen on tunnettua, että rautatieliikenteemme
24210: ei nykyään likimaillekaan kannata, vaan siitä on tappiota maal-
24211: lemme. Toiselta puolen vaaditaan yhä uusia etuisuuksia, jotka
24212: tietysti vaativat uusia kustannuksia rautatielaitoksen puolelta.
24213: Nämä seikat silmäimme edessä koetimme tasapuolisesti asiaa har-
24214: kita niin, ettei rautatielaitoksen etuja yksipuolisesti valvottaisi.
24215: ei myöskään jonkun eri kansaluokan etuja, vaan koko maan ja
24216: koko kansan etuja tasapuolisesti. Että mietintö tuli lausutuksi
24217: niin lievässä, ehkä liian kiltissä muodossa, kai johtui osaksi
24218: siitä, kun muistimme, ettemme istu rautatiehallituksessa käs-
24219: kyjä antamassa, vaan olemme täällä kansan puolesta antamassa
24220: neuvoja, miten epäkohdat voitaisiin korjata. Ettei mietintöön
24221: otettu kaikkia seikkoja, mitä tässä on esiintuotu, se tuli siitä,
24222: että olemme ehkä väärin käsittäneet tällaisten ponsien luonteen.
24223: Pienimmät erityisseikat olemme maininneet mietinnön peruste-
24224: luissa ja olemme sitte koettaneet laatia ponnet sillä tavalla, että
24225: nämä pienimmätkin seikat niihin mahtuisivat.
24226:      Minun täytyy muuten huomauttaa, että itse tämä anomuseh-
24227: dotus on meille ollut ohjeena näitä ponsia laatiessamme. Siellä
24228: on harvennetuilla kirjaimilla painettu, että anomuksentekijät,
24229: se tahtoo sanoa, maanviljelijät etupäässä toivoisivat muutoksia,
24230: jotka koskisivat 1 :o tavaravaunujen käyttämistä, 2 :o rautatie-
24231: laitoksen vastuunalaisuutta sen kuljetettaviksi annetuista tava-
24232: roista, 3 :o tavaroitten saapumisen ilmoittamista vastaanot-
24233: tajille, 4 :o tavaroiden säilytystä asemilla, sekä 5 :o erinäisten
24234: rahtitavaroiden luokitusta.     Tässä järjestyksessä on valiokunta
24235: näitä asioita käsitellyt ja on pyytänyt myöskin laatia ponnet jo-
24236: honkin määrin vastaaviksi näitä näin selvästi lausuttuja toivo-
24237: muksia.
24238:     Täällä puhuttiin paljo mietinnön puutoksista, ja kernaasti
24239:            Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista.   1725
24240: 
24241: 
24242: myönnämme, että siinä puutoksia täytyy olla. Onhan se alkavais-
24243: ten ensimäinen tekele, ja eihän ihmistyö koskaan ole täydellistä.
24244:      Ed. Sivenius täällä jo vastaili niihin moitteisiin, jöita täällä
24245: on esitetty. Minun ei tarvitse siis niihin enää kosketella. Mitä
24246: tulee tuohon syntiluetteloon, jonka ed. Gebhard arveli tarpeelli-
24247: seksi, niin voin sanoa, että kyllä valiokunnassa asian käsittelyjen
24248: kestäessä tuli esille niin pitkä syntiluettelo, etten luule ensinkään
24249: tarpeelliseksi niitä uudistaa eikä lisätä.
24250:      Tässä on puhuttu, ettei ponsissa mainita telefoonia. Valio-·
24251: kunta ei katsonut sitä tarpeelliseksi ponsissa mainita, koska siitä
24252: jo rautatiehallituksen viime helmikuussa antamassa kiertokir-
24253: jeessä puhutaan ja terotetaan virkamiehille sen käyttämistä ylei-
24254: sön hyödyksi. Että taas kaikille asemille voitaisiin hankkia tele-
24255: fooni, lienee mahdotonta vielä tätä nykyä, kun monessa seudussa
24256: ei minkäänlaista telefooniverkkoa ole olemassa: ja hankkia tele-
24257: fooni yksinomaan rautatietä varten tulisi arvatenkin aivan liian
24258: kalliiksi.
24259:      Sivuutan muut tässä tehdyt huomautukset. Tahtoisin vaan
24260: vielä painostaa tuota vaatimusta, että valiokunnan pitäisi yksin-
24261: omaan pitää silmällä maanviljelijäin etuja ja maanviljelykseen
24262: kuuluvain tavarain kuljetusta. Valiokunta on täällä peruste-
24263: luissaan huomauttanut, että maanviljelystavarat painon mukaan
24264: tekevät ainoastaan 1 j 6 siitä tavaramäärästä, mikä vuosittain kul-
24265:  jetetaan rautateillämme, ja ettei siihenkään nähden voida näitä
24266: tavaroita asettaa sellaiseen asemaan, että sen kautta vielä paljo
24267: suurempi asia tulisi nähtävästi kärsimään niin kuin täällä myös-
24268: kin on perusteluissa huomautettu.
24269:      Mitä tulee niihin eri seikkoihin, joita ed. Tulikoura täällä niin
24270:  monenkaltaisia veti esiin, niin toivoisin ettei täällä eduskunnan
24271:  aikaa kulutettaisi yksityisasioita kertomalla, ja toiseksi luulen,
24272: että puhujan kokemus on saatu yksityisradan varrella, eikä siis
24273: liene myöskään sovellutettava koko rautatieverkkoomme.
24274:      Muuten on minustakin turhaa tätä mietintöä palauttaa valio-
24275:  kuntaan. Voitaisiin vain samat asiat sanoa jyrkemmin, sekoit-
24276:  taa keitokseen enemmän pippuria, mutta tokkohan siitä olisi sa-
24277:  nottavaa hyötyä asiain menolle. Minun luullakseni rautatiehalli-
24278:  tus ymmärtää yskän, vaikka eduskunnan ajatukset ja toivomuk-
24279:  set esitetäänkin näin kiltissä muodossa. Ja minun ymmärtääk-
24280:  seni sisältyy ponsiin pääasiassa se, mitä tässä on tahdottukin nii~
24281:  hin sisällyttää. Olen puollestani hyvin kiitollinen niistä evästyk-
24282:  sistä ja ohjeista, mitä täällä on annettu. Toivon, että niistä on
24283:  vastaisuudessa hyötyä.
24284: 
24285:     Ed. Kares: Minä pyysin puhevuoroa oikeastaan sitä varten
24286: että kun ed. Gebhardin tekemä ehdotus lopullisessa muodossaan
24287:                     Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
24288: 
24289: sisältää ne ajatukset, mitä minäkin lausuin, luovun ehdotukses-
24290: tani ja yhdyn ed. Gebhardin ehdotukseen pitkien äänestysten
24291: välttämiseksi.
24292:     Mutta täällä on kuitenkin sen jälkeen esiintynyt muutamia
24293: rautatievaliokunnan jäseniä, jotka ovat puolustaneet rautatie-
24294: valiokunnan mietintöä. On omituinen katsantokanta se, mitä ed.
24295: Sivenius ja rautatievaliokunnan puheenjohtaja ovat esittäneet.'
24296: Ed. Sivenius sanoi, että on niin paljon epäkohtia, ettei millään
24297: tavalla voi niitä korjata, ja kun niitä on niin paljon, niin anne-
24298: taan kaikki olla vanhallaan. Ja rautatievaliokunnan puheenjoh-
24299: taja sanoi, että olot rautateillämme ovat oikea Augias-talli, jota
24300: on mahdoton puhdistaa. Johtopäätös on se, että annetaan kaikki
24301: olla ennallaan. Se on minun ymmärtääkseni käsityskanta, jota
24302: me eduskunnassa emme voi pitää ohjeena työllemme ja toimillem-
24303: me. Sitte valiokunnan puheenjohtaja sanoi, että kyllä me olem-
24304: me kosketelleet kaikkia asioita samassa järjestyksessä kuin ano-
24305: musehdotuksessakin. Kyllä se on totta. Samassa järjestyksessä
24306: on kosketeltu, mutta kaikkia kosketeltu sillä tapaa, että voisi ne
24307: sisällyttää yhteen lauseeseen. Mietintö on anomuksen tekijöille
24308: vastauksena: mitä oikeastaan turhia jorisette, ei ole mitään
24309: syytä valittamiseen.
24310:     Telefoonista on mvöskin mainittu. Asia on niin, ettei suu-
24311: remmillakaan asemilla· läheskään aina ole telefooneja. Se riip-
24312: puu asemapäällikön suosiosta ja mielivallasta. Mainittiin että
24313: on tullut valiokunnassa esiin suuri syntiluettelo, kun on asiasta
24314: keskusteltu. Miksi ei siitä syntiluettelosta ole mitään valiokun-
24315: nan mietinnössä mainittu.
24316: 
24317:     Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut, ehkä puhuja tulee
24318: jatkamaan puhujalavalta.
24319: 
24320:     Ed. Kares: Täällä on tuotu esiin se seikka, ettei voida antaa
24321: maanviljelystuotteille minkäänlaista etuoikeutta, koskapa on vaan
24322: kuudes osa rautateillä kulkeneista tavaroista maanviljelystava-
24323: roita. Se on parhaana todistuksena siitä, mitenkä huonossa ase-
24324: massa maanviljelijäin tuotteet ovat rahtimaksuihin nähden. To-
24325: siasia on, ettei maanviljelijän kannata käyttää tuotteittensa kul-
24326: jetukseen rautatietä. Ja sen tähden näemme kaikkialla rautatei-
24327: den varsilla, että varsinkin pikkuviljelijät mieluummin vetävät
24328: kuorman hevosella kaupunkiin jotenkin pitkiäkin matkoja, kuin
24329: käyttävät rautatietä, sen tähden että rautatierahti tulee niin kal-
24330: liiksi, että heidän ei kannata, jos he tahtovat jotakin hintaa tava-
24331: roistaan saada, käyttää rautatietä kuljetukseen, vaan vetävät
24332: kuormansa hevosilla.
24333:     Olisi yhtä ja toista muutakin huomautettavaa rautatievalio-
24334:           Rautatiellä valilts. maanvilj. haittaav. epäkohdista.         1727
24335: 
24336: 
24337: kunnan miesten puolustusten j ahdasta. Kiinnitin etupäässä huo··
24338: miotani siihen, että ed. Sivenius erityisesti tahtoi ajaa teollisuu-
24339: den etuja maanviljelyksen etujen rinnalla ja mainitsi, että jos
24340: nyt suostutaan maanviljelijöitten vaatimuksiin, toisella kertaa
24341: tulevat teollisuuden harjoittajat tekemään valituksia. Minä luu-
24342: len, että tässä maassa on teollisuuden etuja siksi paljon ajettu
24343: maanviljelyksen etujen kustannuksella, ettei eduskunnan tarvitse
24344: tässä ruveta erityisesti silmällä pitämään näitä teollisuuden etuja
24345: tässä asiassa.
24346:     Minä yhdyn ed. Gebhardin ehdotukseen.
24347: 
24348:     Ed. Pennanen: Monet edelliset puhujat ovat lausuneet sen
24349: toivomuksen, että tämä mietintö lähetettäisiin takaisin valiokun-
24350: taan. Minä toivon samaa. Ja toivon sen lisäksi, että se synti-
24351: rekisteri, jota tässä on rautatiehallitusta vastaan esitetty, voitai-
24352: siin ainakin nyt tässä keskustelussa supistaa ja mahdollisesti tar-
24353: vittaissa jatkaa seuraavassa keskustelusa. En siis yritäkkään ker-
24354: tomaan mitään yksityisjuttuja rautatiehallinnon leväperäisyydestä.
24355: Yhdyn kannattamaan ed. Gebharclin tekemää ehdotusta tämän
24356: miet-innön takaisin valiokuntaan lähettämisestä.      Pippuria ei
24357: siellä mielestäni tarvitsisi panna yhtään lisään, suolaa ehkä vä-
24358: hän enemmän.
24359: 
24360:     Ed. Suomalainen, 1.: Rautatievaliokunnan jäsenenä otin pu-
24361: heenvuoron pääasiassa tarkoituksessa, kannattaakseni ed. Sive-
24362: niusta, mutta tahtoisin erityisesti kajota erääseen seikkaan, joka
24363: myöskin hyvin tärkeänä seikkana tuli esille rautatievaliokunnan
24364: keskusteluissa ja joka on omaansa aiheuttamaan vaunujen puu-
24365: tetta rautatiellä. Tuli nimittäin esiin, että asemapäälliköt useilla
24366: asemilla nykyään harjoittavat jonkinmoista asioimis- tai välitys-
24367: toimintaa, josta mahdollisesti voisi johtua puolueellinen vaunujen
24368: jakelu. Mutta tämä asia ei kumminkaan ole aivan täydellisessä
24369: yhteydessä käsilläolevan anomuksen kanssa ja se tulee toisaalla
24370: elinkeinolakiehdotuksen kanssa tässä eduskunnassa esille, jonka
24371: vuoksi en siihen sen enempää kajoa.
24372:     Tahdon vaan mainita, että jos me yksi aateluus kukistetaan,
24373: meidän ei käy nostaminen toista aateluutta. Senvuoksi rautatie-
24374: valiokunnan on täytynyt käsitellä asiaa aivan puolueettomalta
24375: kannalta katsoen yhden niinkuin toisenkin ammattiluokan etuja.
24376: 
24377:     Ed. Alkio: Kaikki rautatievaliokunnan jäsenet, jotka täällä
24378: ovat esiintyneet, ovat ilmituoneet erään ajatuksen, joka mielestäni
24379: pitäisi olla kokonaan vieras esilläolevalle kysymykselle, nim. sen
24380: ajatuksen, että anomu~sella olisi tarkoitettu erityisesti valvoa
24381: jonkun erikoisen kansanluokan tai ammattiluokan etuja. Vas-
24382:                                                                   109
24383:                    Istunto ;n p. syyskuuta 1907·
24384: 
24385: tustan jyrkästi, että kysymys on ollenkaan sen laatuinenkaan,
24386: vaan tässä on kysymys eräästä Suomen kansantaloudessa olevasta
24387: epäkohdasta, joka sellaisenaan pitää tulla tavaUa tai toisella kor-
24388: jatuksi, sillä se on tällä hetkellä erityisesti kohdistunut maanvil-
24389: jelystä rasittavaksi ja sen vuoksi ei maanviljelijäin ammattiluokka
24390: erityisesti siitä kärsi, vaan koko Suomen kansantalous.
24391:      Täälla on ed. Sivenius erityisesti maininnut siitä, että jos
24392: maanviljelyksen tuotteille koetettaisiin antaa sellaisia etuja kuin
24393: anomuksessa on esitetty, niin seurauksena olisi, että teollisuus-
24394: miehet tulisivat perässä vaatimaan samanlaisia etuja. Sen joh-
24395: dosta pyydän erityisesti huomauttaa siitä, että tässä maassa on
24396: teollisuuden etuja saatu valvoa maanviljelyksen kustannuksella
24397: vuosikymmeniä, siten että maanviljelyskoneista esim. on ollut ver-
24398: rattain korkea tuontitulli ilman että millään tavalla olisi toiselta
24399: puolen koetettu turvata maanviljelyksen tuotteita ulkomaisen tuo-
24400: tannon rinnalla. Monessa muussa maassa on ollut viljan vienti-
24401: tulli. Jos tässä olisi kysymys viljan tuontitullin asettamisesta,
24402: silloin voisi nousta kysymys siitä, että nyt tahdotaan maanviljeli-
24403: jäin erityisetuja valvoa. Mutta kun kysymys ei ole mistään
24404: muusta kuin siitä, että nykyään polkeenalaisessa asemassa oleva
24405: maanviljelystuotanto voitaisiin saada omassa maassa kehitetyksi
24406: sille kannalle, että toiselta puolen maata voitaisiin siirtää sopi-
24407: valla tavalla rautateitse esim. siemenviljaa - josta olisi seurauk-
24408: sena että siellä, mihin tätä siemenviljaa vietäisiin, maanviljelyk-
24409: sen tuotanto voisi kohota edullisemmaksi ja paremmaksi - niin
24410: se on kansantaloudellinen eikä minkään yksityisen luokan am-
24411: mattikysymys.
24412:      Ed. Sivenius kosketteli täällä minun mielestäni sangen omi-
24413: tuisesti erästä kohtaa. Hän nimittäin lausui, että eikö pikkuvilje-
24414: lijäissä ole mitään semmoisia virheitä, joita tässä on moitittu
24415: rautatievirkamiehissä olevan. Ellen ole väärin käsittänyt, on
24416: ed. Sivenius tässä suhteessa asettunut jossain määrin sitä maail-
24417: mankäsitystä vastustavalle kannalle, jota hän ainakin puoluemie-
24418: henä minun tietääkseni edustaa, sillä eihän tässä ole kysymys yk-
24419: löistä, vaan eräästä järjestelmästä, josta johtuu että rautatien-
24420: virkamiehistö ja palvelusväestö ovat muodostuneet sellaisiksi,
24421: että niitä täytyy julkisesti moittia sentähden, että molemmat
24422: ovat yhteiskunnan, valtion ja kansan palvelijoita. Mikäli minä
24423: tiedän, eivät pikkuviljelijät ole valtioon semmoisessa suhteessa
24424: kuin virkamiehet, ja ymmärtääkseni semmoinen moite julkisesti
24425: esiintuotuna eduskunnassa lankeaa ehdottomasti moittijan omille
24426: hartioille. Ed. Sivenius on myös huomauttanut siitä, että olisi
24427: syytä jäädä odottamaan, parannukset tulevat kyllä.        Ja saman-
24428: suuntaisen lausunnon antoi myöskin täällä rautatievaliokunnan
24429: puheenjohtaja sanoen, että kun lievässä, kauniissa muodossa sa-
24430:            Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista.   1729
24431: 
24432: 
24433: notaan, niin kyllä kai rautatiehallitus on valmis korjaamaan asiat,
24434: kun se saa tietää, että virheitä on olemassa. Ed. Sivenius mai-
24435: nitsi lisäksi siitä, että toivomukset, jotka täällä tehdään, pannaan
24436: paperille vain. Mutta minun ymmärtääkseni kaikki mitä täällä
24437: teemme pannaan vain paperille ja hiessä päin tehdään työtä laki-
24438: pykäläin muodostamiseksi paperille. Sen vuoksi on kummallista,
24439: että joku, joka on ollut mukana tässä työssä, saattaa sanoa, ettei
24440: tästä paperille panosta ole mitään hyötyä. Käsitän, että ne syyt,
24441: joita rautatievaliokunnan puolelta on mietinnön puolustukseksi
24442: tuotu esiin, ovat kokonaan perustusta vailla.
24443:     Minä puolestani yhdyn ed. Gebhardin ponteen ja kannatan
24444: sitä, ettei äänestys tarvitsisi tulla kysymykseen minun äsken te-
24445: kemistäni ehdotuksista.
24446: 
24447:      Ed. Aalto: Täällä on puhuttu paljon ilmoitustavasta rauta-
24448: teillä.    Ja se on todella seikka, jolla voidaan paljon korjata
24449: sitä asiaa, mistä tässä on valitettu. Nykyään, kuten tiedetään,
24450: jaetaan ilmoituskortit tavaran saapumisesta yleisesti postin kautta.
24451: Tämä tapa joku vuosi takaperin ulotettiin maaseudullekin siten,
24452: että tavaran vastaanottajat saavat asemapäällikön kanssa erityi-
24453: sesti sopia asiasta. Täällä on huomutettu, että on paikkoja, joi-
24454: hin posti tulee pari kertaa viikossa, ja että näin ollen tuo kortti-
24455: tapa ei ole oikea. Mutta kyllä asianlaita on niin, että rautatie on
24456: kovin kaukana sieltä, minne posti tulee vain kaksi kertaa viikossa,
24457: joten sellaiset paikat eivät rautateitse tuota juuri mitään. Kyllä
24458: yleensä sellaisiin paikkoihin tulee posti joka päivä, jotka ovat niin
24459: läheisessä tekemisessä rautatien kanssa, että asianomaiset itse
24460: sieltä hakevat tavaransa.
24461:      Mitä sitten noihin telefooneihin tulee, niin kyllä vaatimus nii-
24462: den suhteen on jotenkin aiheeton, sillä tuskinpa telefoonejakaan
24463: sellaisilla paikkakunnilla on olemassa, jonne posti pari kertaa vii-
24464: kossa kulkee, joten sinne on yhtä vaikea päästä telefoonilla kuin
24465: kortillakaan. Jos taas tarkoitettaisiin, että rautatiehallituksen
24466: tulisi laittaa telefooneja kaikkiin metsäkyliin ja syrjäpaikkoihin,
24467: niin kyllä se tulisi liian kalliiksi. Rautatievaliokunnassa on näin
24468: oilen katsottu, että ilmoitustapa saadaan kyllin tehokkaaksi siten,
24469: että rautatiehallitus antaa määräyksen korttisy§teemin ulottami-
24470: sesta ilman eri sopimuksia kaikille tavarain saajille.
24471:      Sitä vastoin on tässä mietinnössä mielestäni se vika, että tä-
24472: mä ilmoituspakko on ehdotettu koskevaksi .ainoastaan rahtitava-
24473: roita. Mutta saapuuhan maanviljelystavaroita tavattoman paljon
24474: pikatavaroinakin, ja nämät lähetykset ovat tavallisesti kiireelli-
24475: sempiäkin. Mutta vaikka siis minusta tämä ilmoittamismääräys
24476: olisi kohdistettava myös pikatavaroihin, niin tuntuu minustakin,
24477: kuten tällä on mainittu, että tämä päämäärä käytännössä saavu-
24478:                       Istunto 27 p. SJY:skuuta I907.
24479: ---------------------
24480: tetaan itsestäänkin, jotenka ei tämän pienen muutoksen vuoksi pi-
24481: täisi olla tarpeen lähettää kysymystä takaisin valiokuntaan.
24482:     Sitten on täällä moit.tien puhuttu rautatienpalvelijakunnasta
24483: ja annettu sille tavattoman suuri syy. Näistä h1,1omautuksista
24484: voisi tulla siihen käsitykseen, että rautatielle on otettu liian kova-
24485: kouraisia miehiä palvelukseen. Mutta minusta ei voi mitenkään
24486: panna rautatiepalvelijain syyksi sitä, että jotkut suuret koneet,
24487: joita lähettäjät lastaavat, vastaanottajat purkaavat, saapuvat va-·
24488: hingoittuneina vastaanottajalle; kyllä syy useimmiten on siinä,
24489: että tavarat lähetetään huolimattomasti.
24490:     Mutta jos todella rautatiepalvelijoissakin on syytä, niin se
24491: etupäässä aiheutuu siitä, ettei yleensä pidetä silmällä yksinomaan
24492: rautatiepalvelukseen pyrkiväin kuntoa ja tarkkuutta, vaan monia
24493: muitakin näkökohtia. Ensinnäkin on hyvin monessa tapauksessa,
24494: ei tosin kaikissa vaan kuitenkin usein tärkeimpänä näkökohtana
24495: valintaa tehtäessä hakijan kielitaito, siis kunnon määrääjänä kieli-
24496: kysymys. Myös on varsinkin viime aikoina useassa tapauksessa
24497: rautatielle pääsy riippunut miehen mielipiteistä. Jos olet sosialisti,
24498: niin älä tule, vaikka olisit kuinkakin kunnon mies. Näin ei tie-
24499: tysti joka tapauksessa ole ollut asianlaita, mutta kuitenkin hyvin
24500: monesti. Siis miehen mielipiteet kunnon määrääjänä. Kun täl-
24501: laiset näkökohdat ovat määräävinä palvelijoita rautatielle otet-
24502: taissa niin voi edellyttää, että sinne joutuu jos jonkinlaisia, sel-
24503: laisiakin, jotka eivät voi kunnolla täyttää tehtäviään.
24504:     Huomattava on myöskin, että varsinkin maaseudulla löytyy
24505: melkein joka asemalla n. k. harjoittelijoita, jotka eivät saa mitään
24506: palkkaa muuta kuin silloin, kun saavat olla vakinaisten miesten
24507: virantoimittajina. On luonnollista, että tällaisilta harjoittelijoilta
24508: ei tietystikään voi vaatia, mitä vaaditaan vakipaiselta.           Tässä
24509: suhteessa olisi tehtävä se muutos, ettei otettaisi toimeen sellaisia
24510: henkilöitä, joilta ei voi vaatia mitään suurempaa vastuunalaisuuta,
24511: vaan että kaikki rautatiepalvelijat olisivat sellaisia, joille voitai-
24512: siin asettaa täysi vastuunalaisuus toimintaansa nähden.
24513:     Yksi sangen tärkeä seikka kysymyksessä olevain epäkohtain
24514: poistamiseksi on, kuten valiokunnassakin on huomautettu, rautatie-
24515: palvelijain ammattisivistyksen kohottaminen. Mutta se riippuu
24516: hyvin suuressa määrin meidän rautatievirkamiehistämme, ja nämä
24517: taasen ovat tässä kohden varsinkin viime aikoina osottaneet hyvin
24518: suurta leväperäisyyttä. Niinpä esim., kun joku aika sitten täällä
24519: Helsingissä pidettiin niin tärkeä tutkinto kuin konduktööritutkinto
24520: on, niin niitä 30 miestä, jotka tutkintoa varten olivat saapuneet.
24521: kuulusteltiin ainoastaan kaksi tuntia, josta ajasta kuitenkin suurin
24522: osa kului teen juontiin, siitä huolimatta, että tutkittavat aineet olivat
24523: koko laajat. Kun tällaista huolimattomuutta harjoitetaan virkamies-
24524: ten puolelta tässä kohden, niin eipä todella voi ihmetellä, että palve-
24525:            Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista.   1731
24526: 
24527: 
24528: lijakunta on huolimatonta eikä täytä tarkoin tehtäviänsä. Virka-
24529: miehiä minusta tässä suhteessa pitäisi paljon enemmän kovistaa,
24530: heitä pitäisi opettaa käsittämään, että ovat kansan palvelijoita eikä
24531: kansan käskijöitä. Mutta nykyään, ikävä kyllä, varsinkin maa-
24532: seudulla näkee, että rautatievirkamiehet ovat paikkakunnan suu-
24533: rimpia herroja, ja liikettä käyttävän yleisön täytyy hyvin nöyrästi
24534: alistua heidän mielivaltansa alaiseksi.
24535:     Minusta valiokunta, kun se ehdottaa, että rautatiehallitusta
24536: käsketään kehoittamaan kaikkia asianomaisia täyttämään velvol-
24537: lisuutensa, mikäli saapuneista tavaroista ilmoittamiseen tulee,
24538: on tehtävänsä täyttänyt.
24539:     Täällä ovat jo rautatievaliokunnan puheenjohtaja ja ed. Sive-
24540: nius erikoisesti huomauttaneet, että mietinnössä on tuotu esiin
24541: kaikki, mitä anomuksessa on pyydettykin. Minusta on, mikäli
24542: ymmärrän, asianlaita niin, sillä täällä ei ole niin paljoa tuotu
24543: puutteita esiin kuin olisi tarpeen, jos tahdottaisiin kaikki puut-
24544: teet poistaa. Eihän anomuksesta voi tehdä sen suurempaa asiaa
24545: kuin mitä siinä on tarkoitettu. Minusta olisi ollut viisaampaa,
24546: että alusta pitäen, olisi vaadittu koko rautatietariffi uudistetta-
24547: vaksi; silloin olisi voitu pitää täydellinen tarkastus ja kohdistaa
24548: erityinen tutkimus kaikkiin tavaralajeihin.
24549:     Mitä sitten tulee ed. Tulikouran huomautukseen, niin on tun-
24550: nettua, että jos tavaraa tarvitseva tilaa jotakin, niin hän lähettä-
24551: jäitä voi saada ilmoituksen, että tavara on jo lähetetty, vaikkei
24552: se vielä olisi valmistunutkaan, joten ei kaikkea syytä voi rauta-
24553: tiehallituksen niskoille panna; kyllä ne ovat suurkauppiaat, jotka
24554: monta kertaa keinottelevat.
24555:     Vaunujen puutteesta on anomuksessa myös mainittu, ja siitä
24556: on valiokunnassakin ollut puhe. Mutta mikäli tiedän, on halli-
24557: tuksen puolelta ryhdytty viime aikoina tarmokkaisiin toimenpi-
24558: teisiin tämän epäkohdan poistamiseksi, ja tokkopa se nyt aivan
24559: yhtäkkiä poistuisi, vaikkakin enemmän pippuriakin tähän pon-
24560: teen asetettaisiin.
24561:     Äsken täällä huomautettiin, että tokkopa asia siitä paranisi,
24562: vaikka kuinkakin kovia sanoja rautatiehallitukselle kohdistettai-
24563: siin. Keväällä, kun täällä eduskunnassa oli puhe kaikista noista
24564: epäkohdista rautatiehallituksessa, niin rautatievirkamiesten äänen-
24565: kannattaja huomautti m. m., että kun tulee joku suuri liiketappio
24566: tehdaslaitoksessa, niin se aiheuttaa myrskyisen yhtiökokouksen.
24567: Tällaisissa yhtiökokouksissa on aina asian tuntevia henkilöitä.
24568: Nyt on tullut jonkinlainen liikepula rautatielaitoksessa ja on luon-
24569: nollista sen vuoksi, että yhtiökokouksessa s. o. eduskunnassa on
24570: myöskin myrsky nousemassa. Mutta ero on siinä, että eduskun-
24571: nassa on asiantuntemattomia henkilöitä, joiden lausunnoille ei
24572: voi varsin suurta arvoa antaa. Kun tällaista kuuluu, niin onko
24573: 1732                Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
24574: 
24575: luultavaa, että vaikka tästä pippuria rautatiehallituksesta annet-
24576: taisiin, se mitään merkitsisi?
24577:     Se, mitä tässä asiassa puhuttiin, koskee suureksi osaksi suo-
24578: malaista yleisöä. Mutta kun joku suomalainen huomautti rauta-
24579: tievirkamiesten epäkohteliaisuudesta, niin huomautetaan siihen,
24580: että kohteliaisuus on suomalaisille niin kovin raskasta. Nyt tie-
24581: tysti vaaditaan, että suomalaisten maanviljelijäin tulisi olla ruotsa-
24582: laisille rautatieherroille hyvin kohteliaita. Arvelen, että jos ko-
24583: vempia sanoja lausuttaisiin, niin se ei auttaisi. On alettava pe-
24584: rusteellisemmin, kun ruvetaan koko perkansta tekemään.
24585:      Minä kannattaisin tätä valiokunnan mietintöä tällä kertaa täl-
24586: laisenaan. Mutta kun vastaisuudessa tätä asiaa ruvetaan penko-
24587: maan, niin minusta ei olisi mentävä sitä tietä, jota nykyään ehdo-
24588: tetaan mehtäväksi, nim. hallituksen kautta, vaan eduskunnan itse
24589: olisi asetettava komitea kaikkia näitä epäkohtia tutkimaan. Sil-
24590: loin eduskunta saisi mieleisensä komitean ja ehkä asian myöskin
24591: mielensä mukaan järjestetyksi.
24592: 
24593:     Ed. Knuutila, Mikko: Minä tuskin olisin puheenvuoroa pyy-
24594: tänyt, jos en olisi sattunut pyytämään enhen kuin rautatievalio-
24595: kunnan puheenjohtaja oli puhunut. Mutta kun kerran puheen-
24596: vuoroa pyysin, niin täytyy joku sana sanoa. Rautatievaliokunta
24597: ei ole katsonut itselleen soveliaaksi kajota niihin hyökkäyksiin,
24598: mitä tämä eduskunta pitää tapana tehdä. Se on pysynyt siinä
24599: asiassa, mitä anomuksessa vaadittiin. Täällä on tuotu esiin kaikki
24600: syyt jo ennen, ettei niistä tarvitse puhua, ja minä ehkä menenkin
24601: vähän toiseen suuntaan. Anomuksessa on sanottu, että rauta-
24602: tiellä vaunujen sijoittaminen on hyvin huonossa järjestyksessä.
24603: Se on totta, mutta syy on siinä asiassa vähän edempänä. Mei-
24604: däh rautatieverkkomille on jo semmoinen, että sitä ei voida jär-
24605: jestää niin, että vaunut saataisiin kulkemaan niinkuin tarve vaa-
24606: tisi. Jos vaunut joutuvat kulkemaan pohjoiseen, Tornioon, ja
24607: niitä sitte tarvitaan Savon radalla, tulee liian pitkiä mutkia, jotka
24608: vievät aikaa. Meidän pitäisi ensin saada kaksi poikkirataa - se
24609: olisi suuri edistysaskel.     Sitte voitaisi asiat järjestää paljoa
24610: paremmin, jos poikkiratoja saataisiin. Rautatieverkkomme olisi täy-
24611: dellisempi. Ja ketä syytetään rautatieverkkomme puutteellisuu-
24612: desta? Ei suinkaan rautatievaliokuntaa, vaan vanhempia rauta-
24613: tievaliokuntia ja eduskuntaa ettei se ole ottanut sitä ennen huo-
24614: mioon, joka kuitenkin ehkä pikaisuudessa on otettava huo-
24615: mioon. Muuten on puhuttu tässä paljon siitä, että rautatiet eivät
24616: kannata. Siihen jokainen tuntenee syyt. On monin verroin poh-
24617: joisessa, sitte kun rautatie tehtiin, rautatiepalvelijoita ja virka-
24618: miehiä lisätty.      Kaksinkerroin joka luokkaa ja palkkoja
24619: on nostettu ja niitä aina vaaditaan nostamaan.              Ne ovat
24620:           Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista.   1733
24621: 
24622: 
24623: sellaisia  epäkohtia, joita e1 ole helppo parantaa eteen-
24624: päinkään.    Ei nykyään muutå kuulukaan kuin että palk-
24625: koja pitää nostaa ja työtä vähentää. En luule sen tulevan suu-
24626: reksi eduksi rautateinemme tulevaisuudessa. Ed. Alkio sanoi,
24627: että häntä hämmästyttää rautatievaliokunnan mietintö. No, ed.
24628: Alkiota luullakseni on hämmästyttänyt koko ajan kaikki toimet.
24629: Minä en ole sillä kannalla. Minä toivon ja odotan, että jos tältä
24630: maailman kansanvaltaisimmalta eduskunnalta vaaditaan tavallista
24631: enempää, niin ehkä se sen tekeekin. Mutta palaan tähän rauta-
24632: tievaliokunnan mietintöön. Luulen, että jos se palautetaan valio-
24633: kuntaan takaisin, niin kyllä se tulee samanlaisena tänne taas; se
24634: on siksi asiallinen.
24635:    Ed. Pullinen: Kun ed. Gebhardin ehdotus sisälsi samaa kuin
24636: minunkin ja on vielä laajempikin, niin luovun ehdotuksestani ja
24637: kannatan hänen ehdotustaan.
24638:     Muuten tahdon mainita, että valiokunnan jäsenen, ed. Sive-
24639: niuksen puolustus muodostui varsin hyväksi ylistyspuheeksi sekä
24640: rautatiehallitukselle että oleville oloille. Se antaisi aihetta huo-
24641: mautuksiin, mutta toivon, että siihen tulee tilaisuus sitten kun
24642: mietintö uudestaan palaa valiokunnasta.
24643:     Ed. Tulikoura: Ed. Sipilä selitti, että ne asiat, joista minä
24644: puhuin, koskisivat yksityisratoja. En tiedä, mistä ed. Sipilä nuo
24645: tietonsa on hankkinut, mutta kuitenkin saan sanoa, että ne eivät
24646: ole toisia. Sillä tapahtumat, joista puhuin, koskevat juuri näitä
24647: valtion ratoja. Sitten myös minua oudoksuttaa, että ed. Sipilä
24648: sanoi minun puhuneen yksityisistä asioista, jotka eivät kuulu tä-
24649: hän. Minä luulen, että yksityisasioita ovat kaikki. Yksi asia
24650: yhdeltä puolelta, toinen toiselta puolelta. Ne olisivat korjattavat,
24651: nuo yksityiset epäkohdat.
24652:     Ed. Bäck: Många äro de anmärkningar, hvilka i afton an-
24653: förts mot utskottsbetänkandet. Jag vill ingalunda påstå, att detta
24654: betänkande är något mästerverk. Dock må till järnvägsutskot-
24655: tets försvar anföras, att petitionsmemorialet, hvilket i detta be-
24656: tänkande blifvit behandladt, är hopsvarfvadt med en sådan obe-
24657: räknelig tankeflykt, att det är nästan omöjligt att åstadkomma
24658: någonting koncist och koncentreradt med ledning utaf detsamma.
24659: Jag vågar föreslå att betänkandet måtte godkännas, och uttalar
24660: jag ännu den förhoppning att, ifall så skulle ske, det måtte
24661: lyckas hr Gebhard att till nästa landtdag åstadkomma ett mera
24662: koncist petitionsmemorial i samma ämne.
24663:     Ed. Gebhard, Hannes: Ed. Bäckin lausunnon johdosta pyy-
24664: dän ensiksi saada sanoa, että jos joku arvostelukykyisempi hen-
24665: kilö kuin hän lukee anomuksen ja tämän mietinnön, tulee hän
24666: 1734                Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
24667: 
24668: 
24669: aivan päinvastaiseen tulokseen. Kun tämä keskustelu on veny-
24670: nyt liian pitkäksi, tahdon vaan lyhyesti lausua, että onnittelen
24671: rautatiehallitusta, tuota rautatiehallitusta, jota koko arvosteluky-
24672: kyinen yleisö puoluekantaan katsomatta pitää kelvottomana, siitä
24673: että se on täällä saanut kokonaisen rivin sosialisteja puolustamaan
24674: itseänsä ja rautatievirkamiehistöä.
24675:     Ed. Vuolijoki, Sulo: Pyysin puheenvuoroa kannattaakseni
24676: niitä, jotka ovat ehdottaneet, että tämä asia lykättäisiin uudel-
24677: leen valiokuntaan. Sillä mielestäni olisi kaikkia muuta kuin kun-
24678: niaksi eduskunnalle, jos tämmöinen mietintö hyväksyttäisiin, jossa
24679: oikeastaan ainoa asia, mitä varmasti sanotaan, on luottamuslause
24680: rautatiehallitukselle. Sanotaan nimittäin, että se "yhä edelleen
24681: ryhtyisi tarmokkaisiin toimenpiteisiin", ikäänkuin sen toimenpiteet
24682: olisivat tähän saakka olleet tarmokkaat.
24683:     Täällä eräs edusmies, muistaakseni Aalto, sanoi ettei tämä asia
24684: siitä parane, jos panteen pannaan jyrkempi sanamuoto k.uin siinä nyt
24685: on. Minua kummastuttaa se epäluottamus, mitä hän tällä lausunnol-
24686: laan osottaa eduskunnalle. En olisi odottanut, että siltä taholta,
24687: johon hän kuuluu, olisi tällaista lausuntoa annettu. Yleensä mie-
24688: tinnön ponsi suuressa määrässä muistuttaa mieleeni venäläisten
24689: virkamiesten mietinnöt, joissa sanotaan ylimalkaisin sanoin, että
24690: ,parannuksia on aikaansaatava jos mahdollista".           Sillä paitsi
24691: luottamuslausetta hallitukselle tämä mietintö ei sisällä juuri muuta
24692: kuin mainitun lyhykäisen toivomuksen.
24693:      Muuten kummastuttaa minua, että täällä pari suomettarelaista
24694: edusmiestä, jotka ovat allekirjoittaneet sen anomuksen, jonka joh-
24695: dosta tämä mietintö on syntynyt, ovat myöskin voineet allekir-
24696: joittaa tämän mietinnön, josta ed. Gebhard sanoi, että jos järke-
24697: västi lukee mietinnön, huomaa sen olevan ristiriitaisen anomuk-
24698: sen kanssa. Nämät edustajat ovat Nykänen ja Vahe.
24699:     Ed. Mäkelin: Ei ole mitään johdonmukaisuutta siinä, että
24700: osan järjestyssäännöistä rautatiehallitukselle laatisi eduskunta, yksi
24701: osa jätettäisiin sen itsensä laadittavaksi. Ei ole mielestäni myös-
24702: kään johdonmukaista, että tavaran luokittelussa yksi osa mää-
24703: rättäisiin eduskunnassa, toinen rautatiehallituksessa. Minulla ei
24704: ole sitä vastaan mitään, että tavaran luokittelu siirretään edus-
24705: kuntaan, eikä sitä vastaankaan, että järjestyssäännöt laaditaan
24706: eduskunnassa. Mutta käsittääkseni olisi parempi, että ne asiat
24707: hoitaisi toinen. 1'ähän asti ne ovat olleet rautatiehallituksella,
24708: eikä eduskunnalla. Ei valiokunta voinut ehdottaa niiden siirtä-
24709: mistä eduskunnalle.
24710:     Mitä epäluottamuslausuntoon rautatiehallitukselle tulee, saat-
24711: taa olla herroilla kyllä lähimmässä tulevaisuudessa tilaisuus näyt-
24712: tää, minkä verran sitä kykenevät antamaan.
24713:            Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. eväkohdista.   1735
24714: 
24715: 
24716:      Ed. Sipilä: Minä vaan tahdon ed. Tulikouran lausunnon joh-
24717: dosta täällä huomauttaa, että hän minun tietääkseni asuu yksityisra-
24718: dan varrella ja siis luullakseni käyttää sitä tarpeisiinsa, joten hän
24719: etukädessä lienee saanut kokemuksensakin siitä. Mitä muuten
24720: tulee siihen, että olisin sanonut, että yksityisseikat eivät kuulu tä-
24721: hän asiaan, niin en sillä tavoin sanonut, vaan lausuin sen toi-
24722: vomuksen, ettei eduskunnan kallista aikaa kulutettaisi yksityis-
24723: tapahtumien kertomiseen.
24724:      Mitä tulee ed. Vuolijoen lausuntoon, niin se minua kerrassaan
24725: hämmästyttää. En ymmärrä millä ihmeen tavalla hän on saanut
24726: sen käsityksen, että mietintö on jonkunlainen luottamuslause rau-
24727: tatiehallitukselle. Täytyyhän meidän tunnustaa, että rautatiehal-
24728: litus on ryhtynyt asioita korjaamaan, koskapa se on näistä kierto-
24729: kirjeitä alaisilleen lähettänyt. ,Maastahan pienikin ponnistaa".
24730: Katsokaamme nyt ensin, mitä se saa aikaan ja ryhtykäämme sitte
24731: kovempiin toimenpiteisiin, jos vastedes niin tarvitaan. - Muuten
24732: luulisin eduskunnan jo kypsyneen asiasta äänestämään.
24733: 
24734:     Ed. Kirves: Minä en saata olla huomauttamatta muutamata
24735: seikkaa, jota ed. Gebhard erinomattain alleviivasi, nimittäin että
24736: rautatiellä säretään niittokoneita. Mikäli minä tunnen näitä asi-
24737: oita, niin minä itse puolestani en saata mitään anteeksiantaa ehqot-
24738: taa niille lähettäjille, jotka niittokoneita lähettävät niin huonosti
24739: suojattuina. Samoin kuin muistakin koneista, joita rautatiellä
24740: lähetetään, sillä ne ovat niin surkeassa tilassa annettu lähetettä-
24741: viksi, että niistä puuttuu kaikki suojus. Sitten on otettava huo-
24742: mioon se seikka, että palvelijakuntaa ei ole niin paljo, että ne
24743: kerkiäisivät huolellisesti purkaa tavarat vaunuista. Siinä suh-
24744: teessa olisi virkamiehiä enemmän velvoitettava. Kun on virka-
24745: mies jokaista palveluskunnan kolmea jäsentä kohti, niin voitaisiin
24746: näitä virkamiehiä velvoittaa auttamaan palvelijakuntaa vaunujen
24747: lossaamisessa. Täällä on tahdottu hypätä yli siitä, mistä aita on
24748: matalin. Mutta niin vähäinen kuin palvelijakunta nyt on, niin sen
24749: on mahdoton kaikkea säännöllisesti toimittaa, niillä on niin paljon
24750: kiirettä ensin valtion töissä ja sitten vielä tahtovat asemapääl-
24751: liköt heillä teettää omia töitään. - Minä kannattaisin, että mietintö
24752: lähetettäisiin takaisin valiokuntaan.
24753:     Jos herra Gehhani ja te muut tahdotte antaa epäluottamuslau-
24754: seen rautatiehallitukselle, niin olkaa hyvä ja tehkää interpellat-
24755: swoni ja sanokaa sitten vasta, että me kannatamme hallitusta.
24756: 
24757:    Ed. Sivenius: Tahdon vielä lyhyesti lausua muutaman sanan
24758: ed. Alkiolle. Hän sanoi, että tämä ei ole ammattikunnallinen kysy-
24759: mys. Minä tahdon huomauttaa, että jo anomusehdotuksen tekijäl-
24760: läkin tämä oli ammattikysymyksenä, koska hän anomusehdotuksen
24761:                     Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
24762: 
24763: ponnessa sanoo >>että ylempänä esitetyt maanviljelysammattia vai-
24764: vaavat epäkohdat - poistettaisiin.>> Täällä olisi paljon vastaile-
24765: mista ja niitä voisi jaaritella vaikka parisen viikkoa. Mutta en niihin
24766: nyt kajoa. Sitä minä vaan ihmettelen, että saa kuulla niin hassuja
24767: leikillisyyksiä kuin että sanotaan meidän olevan rautatiehallituksen
24768: kannattajia, ihailijoita, ylistelijöitä tai mitä oikein tahdottaneekaan
24769: sanoa. Se on, lievimmin sanoen, äärettömän suuri erehdys muuta-
24770: malla taholla.
24771:    Ed. Schybergson: Minusta tämä anomus siinä muodossa, jonka
24772: anomuksentekijät ovat sille antaneet, niinkuin myöskin sellaisena,
24773: joksi valiokunta sen on muodostanut, olisi kokonaan hylättävä.
24774: Valiokunnan jäsenet ovat hyvilläkin syillä moittineet anomusta.
24775: Anomuksentekijät taas melkein yhtä hyvillä syillä valiokunnan mie-
24776: tintöä. Minusta näyttääsiltä että niin anomusehdotus kuin valiokunnan
24777: mietintökin olisivat jotenkin epäonnistuneita ja liika paljon yksityis-
24778: kohtiin meneviä. Eihän ole sopivata, että tämmöisessä anomuksessa
24779: puhutaan ilmoitustavastakin, niinkuin mietinnössä tehdään, vielä
24780: ponsissakin. En myöskään voi hyväksyä, että asia olisi lähetettävä
24781: takaisin valiokuntaan, sillä siinä tapauksessa me saamme toistaa
24782: tämän saman keskustelun vielä kerran. Minä siis pyydän saada
24783: ehdottaa, että tämä anomus tällä kertaa hylättäisiin.
24784:     Ed. Nevanlinna: Viimeisen arvoisan puhujan ehdotus olisi mi-
24785: nusta, jos se toteutuisi, hyvin onneton päätös asialle. Kun tämä
24786: asia kerran on tullut eduskunnassa esille, niin tietäisi minusta näet
24787: tuon ehdotuksen hyväksyminen sitä, että eduskunta ei ole havain-
24788: nut tällä alalla olevan sellaisia epäkohtia, jotka ansaitsisivat korjaa-
24789: misen pyytämistä. Myönnän kyllä, että ne epäkohdat, joista on
24790: puhe, koskevat ainoastaan yhtä osaa niistä monista, joita rautatiellä
24791: on olemassa. Mutta tämä osa on kuitenkin niin tärkeä, että edus-
24792: kunta voi siihenkin huoleti kiinnittää hallituksen huomiota. Sitä
24793: vastoin olen aivan yhtä mieltä edellisen puhujan kanssa siitä, että niin
24794: yksityiskohtiin meneväksi, kuin tämän mietinnön ponsi nyt on, edus-
24795: kunnan ei pidä anomustansa tehdä. Hallituksen asia on harkita
24796: ja määrätä ne yksityiset toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä. Edus-
24797: kunnan olisi vaan osotettava suunta siihen ja siinä tarkoituksessa
24798: pyydän saada kannattaa ehdotusta asian lykkääruisestä takaisin
24799: valiokuntaan.
24800:    Ed. Vasastjema kannatti ed. Schybergsonin ehdotusta.
24801:    Äänestysesitykset ja pä.ä.tökset:
24802:     I:o Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön sellaisenaan, vastaa
24803: jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotukseksi hyväksytty ed. Gebhardin
24804: tekemä ehdotus.
24805:                Tavaraliik. supist. rautatiellä juhlapäivinä.      1737
24806: 
24807:    Äänestyksessä annettiin 8r jaa~ ja 96 ei-ääntä, joten vastaeh-
24808: dotukseksi oli hyväksytty ed. Gebhardin tekemä ehdotus.
24809: 
24810:     z:o Ken hyväksyy ed. Gebhardin tekemän ehdotuksen, vastaa
24811: jaa; jos ei voittaa, on hyväksytty ed. Schybergsonin tekemä ehdotus
24812: että anomus olisi hylättävä.
24813: 
24814:    Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten oli hyväk-
24815: sytty ed. Gebha:rdin tekemä ehdotus että mietintö oli menevä
24816: takaisin valiokuntaan muodostettavaksi hänen ehdottaruaansa suun-
24817: taan.
24818: 
24819: 
24820:    TavMaliikenteen supistamisesta rautatiellä sun-
24821: nuntai• ja juhlapäivinä
24822:    Esitettiin pöydällä ollut rautatievaliokunnan mietintö n:o 2 edus-
24823: kunnassa tehdyn an. ehd. (n:o rR9) johdosta, tutkimuksen toimeen-
24824: panemisesta, missä määrässä rautatiellä voitaisiin tavaraliikennettä
24825: supistaa sunnuntai- ja juhlapäivinä.
24826: 
24827:    Keskustelu:
24828:    Ed. Yrjö-Koskinen, B. S.: Eduskunta on tänäiltana tehnythir-
24829: vittävän pitkän ja ikävän rautatiematkan sekajunalla. Minä ehdo-
24830: tan että nyt koitetaan muullaisia kulkuneuvoja ja ensi työksi ilman
24831: keskusteluja hyväksytään tämä valiokunnan mietintö, joka mieles-
24832: täni on kaikin puolin hyvä.
24833: 
24834:     Ed. Malmivaara: Samalla kun lausun iloni siitä, että tälläinen
24835: anomusehdotus kuin se, jonka johdosta tämä mietintö on syntyn}1:,
24836: on jätetty eduskunnalle ja että se on tullut taholta, josta sitä tuskin
24837: monikaan odotti, kummastuttaa minua se muutos, jonka VaHokunta
24838: on tämän anomuksen ponteen tehnyt. Anomuksessa pyydettiin
24839: että Hänen Majesteettinsa suvaitsisi asettaa komitean tutkimaan,
24840: missä määrässä voitaisiin entisestään supistaa rautatieliikennettä
24841: sunnuntai- ja juhlapäivinä ja että tähän komiteaan saisi palvelija-
24842: kunta puolestaan yleisen kokouksen päätöksen mukaan ehdoittaa
24843: kolme ja virkamieskunta kaksi jäsentä. Valiokunta on suonut tälle
24844: anomukselle tarpeellista huomiota, mutta on siirtänyt toivomuksen,
24845: minkä anomuksentekijäin ponsi sisälsi tätä asiaa käsittelemään ase-
24846: tettavan komitean kokoonpanosta, ponnesta vähemmän huomattuun
24847: paikkaan, perusteluihin. Mahdollistahan on, että se sieltäkin tulee
24848: huomatuksi, mutta ei se olisi mielestäni ponttakaan turmellut. Mutta
24849: ikävämpää on, että valiokunta ehdottaa tuon komitean tutkitta-
24850:                      Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
24851: 
24852: 
24853: vaksi ainoastaan sen, minkä verran tavaraliikennettä voitaisiin sun-
24854: nuntai- ja juhlapäivinä valtion rautateillä supistaa, kun anomuksen
24855: tekijät tarkoittivat koko rautatieliikennettä. En tahdo ehdoittaa
24856: valiokunnan ponnen hylkäämistä, mutta lausun ainoastaan toivo-
24857: muksen, että hallituksen toimesta asetettava komitea saisi tämän
24858: asian koko laajuudessaan käsiteltäväkseen. Aivan huoletta voitai-
24859: siin tavaraliikenne Suomen valtion rautateillä sunnuntai- ja juhla-
24860: päivinä poistaa, koska se on voitu tehdä niissäkin maissa, joissa rauta-
24861: tieliikenne on paljoa suurempi kuin meillä. Ja minä luulen, että, jos
24862: vain hyvää tahtoa olisi, voitaisiin jonkun verran supistaa myös mat-
24863: kustajaliikennettä. Tietysti väitetään tätä vastaan, että meidän
24864: rautateittemme huono talous ei sitä kestä. Kyllä se sen kestää.
24865: mutta vaikeampi on sen kestää sitä vastuuta, mikä tulee jumalallisten
24866: sääntöjen rikkomisesta. Ne kansat, jotka tunnustavat sapattikäskyn
24867: pyhyyden, nauttivat kuten tiedämme runsainta aineellista siunausta,
24868: kun sitävastoin sen polkeminen tuo ehdottomasti mukanansa ran-
24869: gaistusta. Suomen eduskunnassa on jo kauvan pidetty tästä asiasta
24870: ääntä. Se on uudelleen ja uudelleen tullut esiin kaikilla valtiopäi-
24871: villä kymmenkunta vuoden kuluessa, mutta ilman sanottavia tu-
24872: loksia. Hurskaat rautatiepalvelijakunnan piirissä huokaavat sen
24873: kuorman alla, minkä pyhätyö heille tuottaa. Se kuorma on paina-
24874: nut monen jo niin alas, että ainoa kirja, mikä junissa sunnuntaipäi-
24875: vinä kuljettaessa luettavaksi tulee, on kortit. Asiassa on nyt jälleen
24876: käännytty Suomen uuden eduskunnan puoleen. Ehkä se nyt he-
24877: rättää enemmän vastakaikua kuin ennen, niissäkin piireissä joiden
24878: käsissä tähän kysymykseen nähden valta on.
24879: 
24880:     Ed. Rosenqvist, V. T.: Såsom den föregående talaren framhöll,.
24881: är föreliggande fråga icke ny, utan har framträdt vid flere föregående·
24882: landtdagar. J ag föreställer mig äfven att den aldrig skall erhålla
24883: en sådan lösning, som skulle tillfredsställa alla olika intressen. För
24884: min del är jag öfverhufvud nöjd med det resultat, till hvilket utskot-
24885: tet har kommit och som funnit sitt uttryck uti utskottsbetänkandets.
24886: motivering. Det synes mig, som om utskottet stält sig i det stora.
24887: hela på en fullt hållbar ståndpunkt, i det att utskottet å ena sidan
24888: tagit tillbörlig hänsyn till den trafikerande allmänhetens kraf och
24889: å andra sidan beaktat järnvägspersonalens berättigade fordringar
24890: på söndagshvila. J ag kan därför godkänna utskottsbetänkandet.
24891: Det är blott en punkt utaf mindre betydenhet, mot hvilken jag ber
24892: att få göra en anmärkning. I slutet af motiveringen heter det: »På
24893: det att saken måtte bli mångsidigt pröfvad allaredan i komiten, har
24894: utskottet tänkt sig att till medlemmar i densamma skulle utses tvänne
24895: järnvägstjänstemän, tre af betjäningen samt en affärsman och en
24896: landtbrukare.P Det kan ju icke anses på något sätt olämpligt att
24897: utskottet sålunda i motiveringen angifver huru detsamma tänkt sig
24898:                 Tavaraliik. supist. rautat. juhlapäivinä.          1739
24899: 
24900: att komiten skulle blifva sammansatt; men då utskottet också i kläm-
24901: men söker fasthålla detta, i det att utskottet säger: >>att en på ofvan-
24902: nämdt sätt sammansatt komite måtte nedsättas,>> så synes detta mig
24903: vara att gå allt för långt uti att utpeka för regeringen huru komiten
24904: bör sammansättas. J ag anser icke att utskottets tanke beträffande
24905: komitens sammansättning är oriktig, men jag tycker, att det icke
24906: är lämpligt att uti klämmen upptaga detta. Det är icke lämpligt,
24907: att landtdagen fastslår det medlemmarnas antal i komiten skall vara
24908: fem och att de skola tagas från det eller det området. Om man en
24909: gång inslår denna väg, så skall väl det följande steget helt enkelt
24910: blifva, att landtdagen utpekar de personer, som regeringen bör in-
24911: sätta uti sina komiteer. - På grund af hvad jag haft äran framhålla
24912: tager jag mig friheten föreslå att klämmen ä'ndras så, att orden >>på
24913: ofvannämdt sätt sammansatb> helt och hållet utgå, hvarigenom
24914: klämmen komme att lyda: >>Att en komite måtte nedsättas för att
24915: undersöka och föreslå i hvad mån godstrafiken å finska statsjärnvä-
24916: garna kunde inskränkas under sön- och hälgdagar.»
24917: 
24918:     Ed. Helkiö: Valiokunnassa esillä olevan mietinnön pontta muo-
24919: dosteltaessa toin eriävän mielipiteeni tästä asiasta esiin. En kuiten-
24920: kaan katsonut sopivaksi ja tuskinpa olisin ollut, valiokunnan vara-
24921: jäsenenä, oikeutettukaan tekemään tavallista vastalausetta. Pyy-
24922: dän sentähden tässä lyhyesti esittää ajatukseni.
24923:     Minusta sunnuntai- ja juhlapäivätyö rautateillämme on alun
24924: pitäen ollut epäilyttävä harha-askel yhteiskuntataloudellisessa elä-
24925: mässämme. Se on ollut vääryys rautatiehenkilökuntaa, heidän elä-
24926: määnsä, ehkäpä usein omaatuntoakin vastaan, he kun ovat olleet
24927: pakotetut lepopäivinä työhön, jota tuskin ovat saattaneet pitää vält-
24928: tämättömänä, vielä vähemmän kristillisen rakkauden vaatimana.
24929: Se on samalla ollut loukkaus suuren kansan enemmistön vanhaa si-
24930: veellistä vakaumusta ja, kuten mietinnössä sivulla 3 sanotaan, >>sen
24931: elämään lujasti kiintynyttä hyvää tapaa vastaan, tapaa, joka vaatii
24932: lepopäivän pyhänä ja häiritsemättömänä pitämistä.>> Mutta se on
24933: ennen kaikkea rikos sitä selvää ja kumoamatonta perustuslakia vas-
24934: taan, jonka kansojen historia lieriee todistanut yleispäteväksi, louk-
24935: kaamattomäksi ja pyhäksi, ja jonka meidänkin kansamme historia
24936: siksi todistanee.
24937:     Lakipykälät sellaiset kuin: älä tapa, älä varasta, älä tee väärää
24938: valaa, lienevät jostakin merkityksestä ja niitten syrjäyttäminen
24939: jokapäiväisestä käytännöstä on aina tuonut ja varmasti tuo yhteis-
24940: kuntaan mätää. Vai mitä meidän päiviemme elämän ilmiöt todis-
24941: tavat?
24942:     Mutta jos mainitsemillani lainkohdilla on yhteiskunnallinen ja
24943: yksilöllisesti kumoamaton merkitys, niin tottapa silläkin lainkohdalla
24944: joka sanoo: pyhitä lepopäivä, mahtaa olla samallainen, merkitys.
24945:                      Istunto 27 p, syyskuuta 1907.
24946: 
24947: 
24948:  Kaikki laillistettu tarpeeton työ ja liikenne pelkästään aineellisten
24949:  arvojen saavuttamiseksi ja lisäämiseksi lepopäivinä sotii jyrkästi
24950:  tätä pykälää ja sen tarkoittamaa päämäärää, yksilöiden onnelli-
24951:  suutta vastaan.
24952:        Mistä sunnuntai- ja juhlapäivätyö yleensä johtuu, voidaan
24953:  käsittää, ja millä sitä on puollettu ja tullaan puoltamaan, on
24954: edeitäpäin selvää. Mutta onko tämä ehdottomasti välttämätöntä.
24955: sitä meillä ei kai ole vielä tarkoin tutkittu. Kun valiokunta on tun-
24956: nustanut tässä jonkunlaisen paheen olevan kysymyksessä, paheen,
24957: jota nyt tahdotaan käydä poistamaan, niin onko sen poistaminen silloin
24958: tarpeeksi perinpohjin suoritettu, kun vain osa pahasta poistetaan.
24959: Minä olisin tahtonut tässä suhteessa otettavaksi koko askeleen. Oli-
24960: sin asetettavan valiokunnan tehtäväksi toivonut myöskin sen, minkä
24961: ed. Malmivaara jo toi esiin, että komitea olisi tutkinut, eikö rautatie-
24962: liikennettä yleensä pyhäpäivinä voitaisi lopettaa.
24963:     Tämä ehdotukseni kantanee kuulumattoman ahdasmielisyyden
24964: äärimmäistä leimaa; minä uskon sen. Yleensä jos joku pahe yhteis-
24965: kuntaan on syöpynyt, niin että se on tavaksi tullut, niin sen poista-
24966: mista pidetään mahdottomana. Tahdon vaan musituttaa, mitenkä
24967: joku vuosi sitten ehdottoman kieltolain vaatijoita ja kannattajia
24968: pidettiin suorastaan hupsumaisina henkilöinä. Mutta aika on tuo-
24969: nut aivan toisen katsantokannan ja minä olen varmasti vakuutettu
24970: siitä, että tämäkin kysymys, joka, kuten ed. Malmivaara jo huomautti,
24971: kyllä on ollut meillä pitemmän aikaa vireillä, vähitellen saa sellaisen
24972: kantavuuden, joka viepi toivottuun tulokseen, mikäli kansan elä-
24973: mässä ja mielipiteessä korkeampi käsitys pyhäpäivän tarkoituksesta
24974: selvenee.
24975:     Minä sentähden ehdottaisin mietinnön ponnen kuuluvaksi näin:
24976: >>että ylempänä mainittuun tapaan kokoonpantu komitea asetettai-
24977: siin tutkimaan ja ehdottamaan, missä määrässä liikennettä Suomen
24978: valtionrautateillä voitaisiin sunnuntai- ja juhlapäivinä supistaa,
24979: taikka olisiko mahdollista sitä sanottuina päivinä kokonaan poistaa.>>
24980:     Sen vaarallisempi tämä ehdottamani lisäys ei nyt ole, kuin että
24981: ehdotan komitean työn ulotuttamista koko laajuudessaan tälle alalle.
24982: Tutkimuksen tulosten eduskunnalle tiedoksi tultua saataisiin kai
24983: sitte nähdä, onko sunnuntai- ja juhlapäivätyö tällä alalla mahdollista
24984: poistaa.
24985: 
24986:     Ed. Renvall: Minä puolestani pyydän kannattaa ed. Rosenqvis-
24987: tin tekemää ehdotusta. Minun mielestäni on sopimatonta ponnessa
24988: määrätä millä tavalla tämän komitean tulisi olla kokoonpantu, ja
24989: voin siis tässä kohden viitata vaan siihen, mitä ed. Rosen-
24990: qvisti jo lausui. Minua jo epäilyttää sekin, että asia on pantu pe-
24991: rusteluihin, varsinkin kun nämä perustelut tämmöisessä muodossa
24992: eivät mielestäni vastaa tarkoitustaan. Tässä on nimittäin kysy-
24993:                  Tavaraliik. s~pist. rautat. juhlapäivinä.         1741
24994: 
24995: 
24996: myksessä kolmen eri asianomaisen edut. Tässä on kysymyksessä
24997: henkilökunnan etu saada sunnqntailepoa, toiseksi tässä on kysy·
24998: myksessä matkustavanyleisön ja liikemaailman etu, ja kolmanneksi
24999: tässä on kysymyksessä valtionrautateiden taloudelliset edut. Minun
25000: ymmärtääkseni komiteassa, joka on kokoonpantu niinkuin mietin-
25001: nössä on ehdotettu, on sunnuntailepoa edustamassa 5 henkilöä, kolme
25002: varsinaiseen palvelijakuntaan kuuluvaa, kaksi virkamiehiin kuulu-
25003: vaa, ja sitten olisi matkustavanyleisön ja liikemaailman etua valvo-
25004: massa yksi maanviljelijä ja yksi liikemies. Mutta missä ovat sitten
25005: ne jäsenet, joiden varsinaisena tehtävänä olisi tarkastaa rautateiden
25006: taloutta ja pitää siitä huolta? Minä en tahdo ehdottaa tätä muu-
25007: tettavaksi. Voipihan ajatella asiaa niinkin kuin tässä on ajateltu.
25008: Voihan rautatievirkamieskunnan keskuudessa ehkä olla henkilöitä,
25009: jotka omaavat tarpeeksi laajanäköisyyttä myöskin ymmärtääkseen
25010: ja ottaakseen huomioon myöskin rautateiden taloudellisen puolen.
25011: Mutta aivan sopimattomana pidän, että pannaan ponteen tällaisia
25012: määräyksiä.
25013:     Tämän tähden, niinkuin sanottu, pyydän saada kannattaa ed.
25014: Rosenqvistin tekemää ehdotusta, että mietintö hyväksyttäisiin
25015: mutta sen ponnesta poistettaisiin sanat: •> Ylempänä mainittuun
25016: tapaan kokoonpantu.>>
25017: 
25018:    Ed. Bäck: J ag begärde ordet för att understöda det utaf hr
25019: Rosenqvist gjorda förslaget. Det kan kanske anses vara oegentligt
25020: att en utskottsmedlem uttalar en åsikt, som afviker från utskottsbe-
25021: tänkandet, men jag anser mig ändå vara berättigad att göra detta,
25022: emedan jag redan inom utskottet förfäktat just den tanke, för hvilken
25023: hr Rosenqvist här gjorde sig tili tolk. J ag ber därför att få under-
25024: stöda hr Rosenqvists förslag.
25025: 
25026:     Ed. Vuorimaa': Kun keväällä annettiin ehdotus pyhärauhan
25027: säätäruisestä rautatievirkailijoille, herätti se yleistä tyytyväisyyttä
25028: kaikissa niissä, jotka ylipäänsä panevat arvoa pyhärauhalle, ennen-
25029: kaikkia rautatiemiespiireissä. Odotettiin, että eduskunnan kautta
25030: nekin saisivat nauttia niitä etuja, mitä muutkin kansalaiset saavat,
25031: nauttia rauhassa pyhänsä. Sentähden on herättänyt vähän petty-
25032: mystä se, että rautatievaliokunta on käsitellyt asiaa ainoastaan puo-
25033: littain. Mikä siihen on ollut syynä, se ei näy mietinnössä, mutta
25034: arvattavasti se on se, joka on tullut esille myöskin muutamien pu-
25035: hujien lausunnoista, että on tahdottu katsoa liikemiesten etua. Mi-
25036: nun mielestäni eivät liikemiesten edut ole niin suuret, että niitä pi-
25037: täisi tässä ottaa lukuun. Jos me katsomme muita maita, joissa on
25038: paljon suurempi liikenne, niin me huomaamme, että siellä on suuressa
25039: määrin pyhinä supistettu, ei ainoastaan tavaraliikennettä, vaan
25040: myöskin matkustajaliikennettä. Englannissa esim. on kaikki pai-
25041: 1742                 Istunto 25 p. syyskuuta 1907.
25042: 
25043: kallismatkustajaliike kokonaan lakkautettu. Sunnuntaisin eivät
25044: kulje muut kuin expressijunat, ja tavaraliike on myöskin supistettu
25045: mitä pienimpään määrään. Kuitenkin siellä liikutellaan tavaroita
25046: vallan toisessa määrin kuin meillä, ja siellä on suurkaupunkeja vallan
25047: toisessa merkityksessä kuin meillä. Mikseivät meidän liikemie-
25048: hemme myöskin soisi koko suurelle rautatiepalvelijakunnalle ja vir-
25049: kamiehistölle sunnuntailepoa? Luulen, ettei se tulisi millään tapaa
25050: vähentämään heidän etuansa. Että se tulisi vähentämään rauta-
25051: teiden tuloja, siinä ei minun ymmärtääkseni myöskään ole mitään
25052: perää. Ne, jotka matkustavat, matkustavat kyllä sen sijaan arki-
25053: päivinä.
25054:     Minä pyytäisin sentähden ehdottaa, että mietintö palautettaisiin
25055: takaisin valiokuntaan siinä tarkoi~uksessa, että se ei ainoastaan pe-
25056: rusteluissaan tarkemmin perustelisi myöskin matkustajaliikenteen
25057: supistamista, vaan että ponsi myöskin muodostettaisiin sellaiseksi
25058: kuin ed. Helkiö on jo ehdottanut, erityisesti mainitsematta tavara-
25059: liikenteestä. Ponnen lause kuuluisi siis: •>missä määrin liikennettä
25060: Suomen valtionrautateillä voitaisiin sunnuntai- ja juhlapäivinä
25061: supistaa.•>
25062: 
25063:     Ed. Sipilä: Tahdon vaan ed. Rosenqvistin huomautukseen
25064: mainita, että valiokunnassa kyllä on jo ollut tästä puhetta. Siellä
25065: tehtiin ehdotus, että valiokunta suorastaan pannessaan mainitsisi,
25066: että tämä anottu komitea olisi niin kokoonpantava kuin täällä mai-
25067: nitaan, mutta pidimme siten mentävän liian kauvas alalle, joka ei
25068: valiokunnalle kuulu. Enemmistön vaatimuksesta otettiin kuitenkin
25069: perusteluihin ehdotus tämän komitean kokoonpanosta, ja ponnessa
25070: viitattiin perusteluihin. Ajattelimme että olisi mahdollista tällä
25071: tavoin saattaa hallituksen tietoon, mitä eduskunta tässä toivoo.
25072:     Muuten olisi kyllä toivottavaa, että vaikkapa kaikkikin liikenne
25073: pyhäpäivinä lakkautettaisiin. Valiokunta ei kuitenkaan tohtinut
25074: niin pitkää askelta ehdottaa; myöskin huomautettiin että matkustaja-
25075: liikenne verrattain vähän lisää työtä rautatiehenkilökunnalle.
25076: 
25077:    Ed 1. Hoikka:        Minä kannatan ed. Vuorimaan ehdotusta.
25078: 
25079:     Ed. Nevanlinna: Täällä on jo kyllä esitetty useita valiokunnan
25080: mietinnöstä jonkun verran poikkeavia ehdotuksia, mutta siitä huo-
25081: limatta en voi olla lisäämättä näiden ehdotoksien lukumäärää vielä
25082: yhdellä. Minusta ei ole oikein, että eduskunta asioissa, joissa ei ole
25083: siihen pakottavaa aihetta, ulottaa lausuntonsa, siis toimenpiteensä,
25084: alalle, joka koskee sitä tapaa, sitä menettelyä ja niitä keinoja, joilla
25085: hallinnon alalla toimeenpantavat korjaukset ovat aikaan saatavat.
25086: Tämä on minun ymmärtääkseni oleva hallituksen asia. Hallitusta
25087: on suorastaan mahdotonta hoitaa, jollei niillä miehillä, jotka sitä
25088:                 Tavaraliikent. supist. rautat. juhlapäivinä.
25089: 
25090: 
25091: hoitavat, ole tässä suhteessa vapaat kädet. He kantavat vastuun-
25092:  alaisuuden, heidän pitää sentähden myös saada määrätä, mikä tapa
25093:  ja menettely kulloinkin on edullisin, ja jota siis on käytettävä hallin-
25094: nossa aikaansaatavien parannuksien toteuttamiseksi. Näin ollen
25095: minusta olisi tässäkin mietinnössä tehtävä vastaava muutos ja se
25096: olisi se, että eduskunta ei nimenomaan lähtisi pyytämään juuri komi-
25097:  tean asettamista, vaan ainoastaan lausuisi toivomuksensa itse sen
25098: muutoksen laadusta, joka on aikaansaatava. Mutta minä en voi
25099: muutenkaan aivan kokonaan yhtyä tähän valiokunnan ehdotukseen.
25100: Valiokunta on, kuten anomuskin, asettunut sille kannalle, että ainoas-
25101: taan tavaraliikennettä on käytävä supistamaan. Tosin ei valiokun-
25102: nan mietintö sisällä minkäänlaista selvitystä siitä, eikö tämä supista-
25103: minen olisi mahdollinen panna toimeen myöskin mitä tulee matkus-
25104: tajaliikenteeseen. Minä en ollenkaan tahdo epäillä sitä seikkaa, että
25105: supistukset jälkimäisellä alalla ovat paljoa vaikeammat toimeen-
25106: panna ja että näiden supistuksien siis myös täytyy supistua vähem-
25107: paan. Mutta kun toiselta puolen mietinnöstä puuttuu kaikki selvi-
25108: tys siitä, eikö olisi mahdollista ainakin jonkun verran supistaa mat-
25109: kustajaliikennettä ja kun toiselta puolen tiedetään, että muissa
25110: maissa ja paljoa kehittyneemmissä kuin meidän, tässä suhteessa
25111: supistuksia on voitu panna toimeen, niin minäkin yhdyn niihin, jotka
25112: tämän asian tahtoisivat tässä anomuksessa huomioon otettavaksi
25113: sillä tavalla nimittäin että anomuksen ponsi saisi niin yleisen muodon,
25114: että se lausuisi suotavaksi supistukset myöskin matkustajaliikkeen
25115: suhteen sikäli kuin ne havaitaan mahdollisiksi. Mutta jos näin me-
25116: netellään, niin on myös valiokunnan perusteluja jossain määrin muu-
25117: tettava, jotta johdonmukaisuus perustelujen ja ponnen välillä saa-
25118: vutettaisiin. Valiokunta on mennyt jotenkin varomattomasti mie-
25119: tintönsä 3 sivulle panemaan yhden pienen sanan. Se lausuu nimit-
25120: täin itsestään selväksi, että kaikki matkustajajunat ovat säilytettä-
25121: vät. Jos tämä sana perusteluihin jääpi, niin perustelu kieltämättä
25122: tulee epäjohdonmukaiseksi verrattuna sellaiseen ponteen, jota minä
25123: olen puolustanut. Mutta perustelut olisivat vielä toisessakin suh-
25124: teessa muutettavat. Jos ehdotukseni toteutuisi ja ponnesta siis
25125: poistettaisiin se, mikä koskee komitean asettamista, joten pyydettäi-
25126: siin ainoastaan hallitusta ryhtymään tarpeellisiin toimiin, niin olisi
25127: ymmärtääkseni kuitenkin syytä, että eduskunta kirjelmässään ilmai-
25128: sisi olevansa täysin selvillä siitä, että asia saattaa vaatia selvittä-
25129: mistä, ja tämä ajatus olisi silloin perusteluissa lausuttava.
25130:     Näin ollen pyytäisin saada ehdottaa, että mietintö palautettaisiin
25131: valiokuntaan siinä tarkotuksessa, että valiokunta muodostaisi pon-
25132: nen suunnilleen näin kuuluvaksi: että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin
25133: toimenpiteisiin, jotta sunnuntai- ja juhlapäiväin liikenne valtiorauta-
25134: teillä tulisi supistetuksi vähimpään mahdolliseen ja että perustelut,
25135: niin hyvin, mitä tulee matkustajaliikenteen supistamiseen kuin myös
25136:                                                                IlO
25137: 1744                 Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
25138: 
25139: 
25140: selvityksen hankkimisen tarpeellisuuteen tulisivat tämän mukai-
25141: sesti muutetuiksi.
25142:     Kun minulla kerran on puheenvuoro tässä asiassa, pyydän saada
25143: lausua mielipahani siitä, että nämä rautatievaliokunnan molemmat-
25144: kin mietinnöt, jotka tänä iltana ovat olleet esillä, eivät puhtaasti
25145: kielellisessä ja muodollisessa suhteessa vastaa niitä vaatimuksia,
25146: joita minun mielestäni kohtuullisesti on asetettava Suomen edus-
25147: kunnan asiakirjoja kohtaan. Tällä uudella eduskunnalla on paljon
25148: >>ystäviä>>, jotka eivät ehkä niin erittäin suopein silmin katsele niitä
25149: vikoja ja puutteellisuuksia, olkoot pieniäkin, joihin se saattaa tehdä
25150: itsensä syypääksi. Minusta on sitä tärkeämpää, ettei tämä edus-
25151: kunta tämmöisillä tyhjänpäiväisyyksillä anna aihetta siihen syyt-
25152: teeseen, ettei uusi eduskuntamme voisi ylläpitää, vaikkapa kehit-
25153: tääkin myöskin muodollisessa suhteessa täysin täsmällistä, täysin
25154: pätevää kirjoittamis-, lausumis- ja esittämistapaa.
25155: 
25156:     Ed. Pesonen: Siihen ed. Malmivaaran ehdotukseen, että otet-
25157: taisiin harkittavaksi, eikö valtionrautateillä voitaisi sunnuntai- ja
25158: juhlapäivinä supistaa myöskin matkustajaliikennettä, pyytäisin
25159: minäkin yhtyä. Ed. Rosenqvistin ajatusta, että ponnessa ei mai-
25160: nittaisi, millä tavalla komitea on kokoonpantu, saan niinikään kan-
25161: nattaa. Vieläpä menisin niinkin pitkälle kuin ed. Nevanlinna, ettei
25162: nimittäin ponnessa tarvittaisi komiteaa nimenomaan mainita. Minä
25163: siis yhdyn ed. Nevanlinnan pyyntöön mietinnön palauttamisesta
25164: takaisin valiokuntaan.
25165: 
25166:     Ed. Pykälä: Pyysin puheenvuoroa kannattaakseni sitä, että
25167: rautateitten tavaraliikenne supistettaisiin mahdollisimman vähään,
25168: vaikka tykkänään lopetetaan, minulla ei ole mitään sitä vastaan.
25169: Mutta minua ihmetyttää se papilliselta taholta tehty ehdotus, että
25170: matkustajaliikenne supistettaisiin. Pitäisihän pappien tietää, että
25171: harvaan asutuissa seurakunnissa kirkkoväki kulkee suureksi osaksi
25172: rautateillä. Ja kun nyt valitetaan, että kirkossa on vähän kävijöitä,
25173: niin tulisi tuo supistaminen tuntuvasti vaikuttamaan kirkonkäyn-
25174: tiin. Ehkä höyrylaivat seuraisivat perässä, ja seuraus olisi päin-
25175: vastainen, kuin mitä tässä ajatellaan. Minä ainakin toistaiseksi
25176: olen sillä kannalla, että matkustajaliikennettä ei pitäisi supistaa.
25177: Kannatan valiokunnan mietintöä, mutta en komitean asettamista.
25178: Ehkä hallitus voi tämmöisen asian_ratkaista ilman komiteaa.
25179: 
25180:     Ed. Turkia: Minä pyytäisin puolestani lausua mielihyväni sen
25181: johdosta, että porvaristo on osottanut niin äärettömän suurta suo-
25182: siota meidän ehdotuksellemme, joka nyt tässä valiokunnan mietin-
25183: tänä esiintyy. Täytyy myöntää, että ajat ovat muuttuneet äärettö-
25184: män paljon. Tässä joku aika takaperin taisteli meitä vastaan koko
25185:                Tavaraliikent. supist. rautat. juhlapäivinä.        1745
25186: 
25187: porvarijoukko pappeineen, kun me työlakkojen avulla vaadimme
25188: pyhätyön poistamista. Muuten minä hyväksyisin mietinnön pon-
25189: sineen sellaisenaan, sillä minusta tuntuu, niinkuin se hyvä olisi oikeaa
25190: hyvää, mitä porvarien puolelta nyt tarjotaan, kun tahdottaisiin sa-
25191: malla kertaa matkustajaliikennettäkin supistaa, sillä kyseessä olevan
25192: mietinnön hyväksyminen on jo pitkä askel sieltä päin.
25193:     Ed. Malmivaara ihmetteli, että puheena oleva ehdotus on tullut
25194: täältäpäin ja sanoi, että •>kaikkein vähimmin olisi voinut sitä sieltä
25195: päin odottaa.•> Pyydän tähän huomauttaa, että työväki ei ole ollut
25196: tähän asti tilaisuudessa tuomaan tämän tapaisia asioita esiin, ei var-
25197: sinkaan valtiopäivillä. Se vaatimus on esitetty kyllä kymmeniä
25198: kertoja työlakkojen muodossa, mutta jotenkin huonolla menestyk-
25199: sellä. Muuten matkustajaliikenteen lopettaminen pyhäpäivinä tuot-
25200: taisi tavatonta hallaa evankeliumijuhlille, sillä ne pidetään pyhä-
25201: päivinä ja niihin rientää etäämpääkin ihmisiä. Minä sentähden hy-
25202: väksyisin, että toistaiseksi supistettaisiin ainoastaan tavaraliikenne-
25203: puolta.
25204: 
25205:     Ed. Kivilinna: Pyytäisin vaan kannattaa ed. Nevanlinnan te-
25206: kemää ehdotusta. Ed. Turkian kiitoksen johdosta pyytäisin sanoa,
25207: ettei kestä kiittää.
25208: 
25209:    Ed. Vuorimaa: Koska sen jälkeen, kun minä tein ehdotukseni,
25210: täällä on tehty täydellisempi ehdotus, nim. ed. Nevanlinnan, niin
25211: minä myös kannatan sitä.
25212: 
25213:    Ed. Merivirta: Minä myös kannatan ed. Nevanlinnan ehdotusta
25214: ja samalla pyydän huomauttaa, että ennenkuin rautateitä Suomessa
25215: on ollutkaan, on kansa käynyt kirkoissa ja on taitanut käydä enem-
25216: män kuin rautateitten tultua. Eivätkä kirkoissa kävijät rautateitä
25217: tarvitse. Sentähden voidaan matkustajaliikennettä kyllä supistaa
25218: sunnuntai- ja juhlapäivinä. Minä kannatan mietinnön palautta-
25219: mista takaisin valiokuntaan.
25220: 
25221:     Äänestysesitykset ja päätökset:
25222:     r:o Ken hyväksyy vastaehdotukseksi mietinnölle ed. Rosen-
25223: qvistin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Nevan-
25224: linnan tekemä ehdotus vastaehdotukseksi hyväksytty.
25225: 
25226:     Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
25227: 
25228:   z:o Ken hyväksyy mietinnön, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed.
25229: Nevanlinnan tekemä ehdotus hyväksytty.
25230:                          Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
25231: 
25232: 
25233:        Äänestyksessä annettiin 90 jaa- ja 82 ei-ääntä, joten siis valio-
25234:     kunnan mietintö oli hyväksytty.
25235: 
25236: 
25237:                    M.ielisairaalain perustamisesta.
25238: •      Esitettiin pöydällä ollut anomusvaliokunnan mietintö n:o 3 edus-
25239:     kunnassa tehtyjen an. ehd. (n:ris 32, 51) johdosta, mielisairaalain
25240:     perustamisesta.
25241:        Keskustelu:
25242:        Ed. Palmen: Minulla ei ole aikomusta puhua siitä, kuinka tär-
25243:      keää on antaa tarkotuksenmukaista hoitoa mielisairaille, sillä minä
25244:      tunnustan täydelleen, että tämä on humaanisuuden kannalta kat-
25245:     soen tärkeimpiä tehtäviä mitä voi olla. En myöskään mene arvos-
25246:      telemaan, mikä osa maata etupäässä tarvitsisi tuota apuneuvoa sai-
25247:      rasten hoitoon; sitä puolta asiaa en ole ehtinyt tutkia. Mutta yksi
25248:     puoli asiaa, joka on periaatteellisesti hyvin tärkeä, joka vaikuttaa
25249:      valtiopäiväasiain käsittelyyn yleensä, täytyy minun tässä esittää.
25250:          Me luemme mietinnön ja huomaamme, että tässä annetaan kan-
25251:      natusta anojain esittämälle toivomukselle ja huomaamme, että mie-
25252:     tinnössä puhutaan siitä, että se, mitä on tehtävä, tulee >>verrattain
25253:     kalliiksi;•> mutta turhaan etsimme yhtäkään viittausta, miten paljon
25254:     rahoja tässä on kyseessä. Sitten tulee kyllä viisi eri kohtaa ponnessa,
25255:     mutta minun täytyy sanoa, että sen vähäsen ajan kuluessa, joka
25256:     minulla on ollut käytettävissä mietinnön tutkimiseen, en ole tullut
25257:     selville siitä, miten monta sairas-sijaa tässä oikeastaan tarkoitetaan.
25258:     Mutta kun olen ottanut huomioon, että esim. Pitkäniemen keskus-
25259:     laitoksessa, joka alkuaan oli laitettu 355 sairasta varten ja joka sit-
25260:      ten ellenerehdy on laajennettu, rakennuskustannukset ensin lasket-
25261:     tiin nousevan 2 miljoonaan puolinaista laitosta varten, mutta itse
25262:     asiassa nousivat 2,450,000 markkaan; kun me lisäksi otamme huo-
25263:     mioon, että hoitokustannukset siinä nousevat 225,000 markkaan
25264:     vuodessa, niin ei tarvitse paljon laskea tullaksemme selville, mitä se
25265:     merkitsee, kun valiokunta tahtoo hankkia hoitoa ja sairas-sijoja
25266:     yhteensä 3,500 mielisairaalle. Niin monta sairas-sijaa merkitsee
25267:     niitten perusteitten mukaan, jotka tähän asti ovat näyttäytyneet
25268:     maassa oikeiksi, varsin pientä summaa, summaa, joka, vaikkapa
25269:     luulisi miljoonia olevankin tässä maassa runsaasti, kuitenkin pelottaa,
25270:     noin 24 I/2 miljoonaa rakennuskustannuksia ja noin kolmatta miljoo-
25271:     naa vuotuisia hoitokustannuksia.
25272:         Minua kummastuttaa, että valiokunta on käsittänyt tehtävänsä
25273:     niinkuin se on käsittänyt, ettei se ole katsonut tarvitsevansa edes
25274:     mainita, mitä tätä nykyä maksavat sairas-sijat ja mielisairasten hoito.
25275:     Siinähän on ainoa perustus, kun tässä ryhdytään asiaan. Sillä mitä
25276:                       Mielisairaalain perustamisesta.                 1747
25277: 
25278:  on mietintö? Mietintö on tietysti semmoinen asiakirja, jonka perus-
25279:  tuksella eduskuntaa pyydetään hyväksymään jotakin ehdotusta.
25280:  Mihinkä tullaan, jos mietintö esitetään sillä lailla, että ainoastaan
25281:  toivomus lausutaan, että asian aatteellinen puoli vaan esitetään ja
25282:  käytännöllinen puoli, eli kysymys mikä on mahdollista panna toimeen
25283:  lyhyessä ajassa, jää syrjälle? Sillä lailla tullaan siihen, että edus-
25284:  kunta, kenties asiaa tuntematta ja luottaen valiokuntaansa, uskaltaa
25285:  kannattaa ehdotusta, ja vuoden tai parin perästä tulee näkyviin toi-
25286:   nen puoli asiaa, kun saadaan nähdä, mitä se maksaa. Jos silloin
25287:   tulee kysymykseen summa, joka nousematta niin suureen summaan,
25288:   kuin tämän tarpeen täydellinen tyydyttäminen vaatisi, joka tapauk-
25289:   sessa saattaa nousta 7 tai 6 miljoonaan, niin tämä on kylläkin pelot-
25290:   tava tulos herättääkseen epäilystä. Minä oletan, että anomusvalio-
25291:   kunta on ajatellut sen asiana olevan esittää toivomus, jonka jälkeen
25292: . toinen valiokunta saisi tarkastaa, mitä se maksaa. Minä pyydän
25293:   kuitenkin huomauttaa, että tämä menettelytapa veisi meidän töi-
25294:   tämme hyvin ikävätie tolalle, sillä siinä tapauksessa eduskunta sään-
25295:   nöllisesti saisi panna pöydälle mietinnöt ja vaatia lisäselvitystä toi-
25296:   saalta, ennen kun se voisi päättää, ja me tulisimme silloin kadotta-
25297:   maan arvaamattoman paljon aikaa.
25298:       Koska anomusvaliokunta on tänään laskenut pöydälle myös toi-
25299:   sen mietinnön, missä niinikään on pysytty vain asian aatteellisella
25300:   puolella, nim. tuberkuloosin vastustamisesta, joka on myös hyvin
25301:   tärkeä kohta ja jota tiedän täydellisesti kannattaa, ja siinäkin on
25302:   jätetty numerot sikseen, pyydän, koska asialla on hyvin suuri peri-
25303:   aatteellinen puoli, huomauttaa, että meidän töittemme edistämiseksi
25304:   olisi parempi, että ammattivaliokunta aina ottaisi tarkemmin har-
25305:   kittavakseen ei ainoastaan, mikä on suotavaa, vaan myös, kuinka
25306:   sitä vähitellen voipi toteuttaa. Esim. tässä kohden qlisi meille, jotka
25307:   pikimmältä vaan ehdimme lukea läpi mietinnön, tärkeää, kun meillä
25308:   on paljon muutakin valtiopäivillä tehtävää, ettei tarvitsisi ruveta
25309:   laskujen ja tietojen etsimiseen, vaan saisimme heti tietää, mitä valio-
25310:   kunta tahtoo. Sitä minä en saa noista viidestä ponnesta selville,
25311:   siihen tarvittaisiin numerotietoja lisäksi. Pyydän sanoa, että jos
25312:   luotetaan siihen, että se on valtiovarainvaliokunta, joka voi laskut
25313:   tehdä, niin edellytetään työtapaa, joka ei ole käytännöllinen. Valtio-
25314:   varainvaliokunta tietysti, jos eduskunta kerta on päättänyt, että
25315:   tähän tarkoitukseen tarvitaan esimerkiksi 3-4 miljoonaa vuodessa,
25316:   on velvollinen ehdottamaan, mistä varat saadaan. Mutta jos jokai-
25317:   sessa anomuksessa, joka vaatii rahamenoja (ja useimmat anomukset
25318:   ovat sitä laatua), ammattivaliokunta vain puhuu asian tärkeydestä
25319:    ja valtiovarainvaliokunnan asiaksi jääpi tutkia, mitä se maksaa, niin
25320:    minä voin ilmoittaa, että valtiovarainvaliokunta ei riitä semmoisena
25321:    kuin se on. Kyllä sinne saa panna jäseniä lisää, ehkä kaksi, kolme
25322:    kertaa niin paljon, jotta se ehtisi, eikä se sittenkään ehtisi suorittaa
25323:                      Istunto 27 p. syyskuuta 1907·
25324: 
25325: 
25326: tehtäväänsä. Tässä on siis periaatteellinen asia edessä, joka koskee
25327: meidän työtapaamme, ja se on siksi tärkeä, että minun mielestäni
25328: olisi syytä, kadottamatta aikaa pitempiin puheisiin, onko se tai tämä
25329: maan osa etupäässä avun tarpeessa, vaatia ensin tarkkoja tietoja,
25330: miten suuriksi aijotaan näitä laitoksia, jotta tietäisi, onko tässä tar-
25331: peen 6 miljoonaa menoja rakennuskustannuksiin vai 8 miljoonaa vai
25332: ehkä 10. Meille on ylen tärkeä tietää, kuinka tuo asia on ammatti-
25333: valiokunnan mielestä järjestettävä. Vasta kun se on selvillä, kan-
25334: nattaa ruveta tutkimaan yksityiskohdissa, mitä tässä on myönnettävä.
25335:     Minä pyydän siis, että asia palautettaisiin valiokuntaan, jotta
25336: saisimme selvitystä siihen kysymykseen, joka on asian aineellinen
25337: puoli, miten suuria maksuja valiokunta puolestaan on· ajatellut.
25338: J otten tarvitsisi uudelleen vaivata eduskuntaa, pyydän sanoa, että
25339: samallaisista periaatteellisista syistä, jotka tässä olen esittänyt, minun
25340: täytyy, kun aikanaan tulee tuberkuloosimietintö, samoin vaatia tuota.
25341: selvitystä, ennenkuin voidaan sitä käsitellä. Se on aivan välttä-
25342: mätön tieto jokaiselle, että ammattivaliokunta, joka on harkinnut
25343: asiaa aatteen kannalta, lausuu ihan selvin sanoin, mitä se tahtoo.
25344: 
25345:      Ed. von Alfthan: J ag anhöll om ordet i samma syfte som just
25346:  blifvit af hr Palmen framhållet. Hvad själfva saken beträffar, så
25347:  hafva de ärade petitionärerna på ett mycket godt och utmärkt sätt
25348:  ådagalagt det för resten sedan länge kända behofvet af ökade sjuk-
25349: platser för sinnessjuka, och de hafva tillika affattat sin kläm på ett
25350:  mycket förtjänstfullt sätt. Petitionärerna hafva nämligen tagit hän-
25351:  syn till den praktiska omständigheten, att reformen icke kan genom-
25352:  föras utan penningar, och de föreslå bestämda årliga anslag att upp~
25353: tagas på budgeten för att användas till detta ändamål, nämligen
25354: 6oo,ooo mark. .Detta sätt att taga saken är både ideelt riktigt och
25355: praktiskt, ty det innebär att skrida till reformer icke såsom tyskarna
25356: säga >>ins Blaue hinein>>, utan så att man bygger på reel och praktisk
25357: bas. Det förefaller mig såsom om utksottets behandling utaf saken
25358: skulle innebära en väsentlig försämring utaf petitionerna, särskildt
25359: hvad beträffar petitionsmemorialet n:o 18. Tillika har denna sak
25360: en mycket viktig principiell innebörd, såsom hr Palmen redan fram-
25361: hållit. Uti den nya L. O:s § 63 finnes införd en bestämning, som noga
25362: gifver vid handen, buru man är tvungen att i sådant fall som detta
25363: förfara. Där säges nämligen: »Har landtdagen ingått i pröfning
25364: af frågan om anslag af medel, som stå tili landtdagens disposition
25365: eller om petition rörande statsvärket, innan statsutskottet aflämnat
25366: betänkandet rörande statsverkets tillgångar och behof, skall beslut i
25367: sådana frågor anses såsom villkorligt och slutligt afgörande fattas
25368: i sammanhang med behandlingen af statsutskottets nämda betän-
25369: kande, där ej landtdagen i förekommande fall annorlunda förord-
25370: nar.>> Enligt denna best:imning bör således landtdagen vid hvarje
25371:                      Mielisairaalain perustamisesta.               1749
25372: 
25373: 
25374: petition, som rör en utgift från statsfonden, uttryckligen bestämma,
25375: att denna utgift skall vara definitiv, i hvilket fall det åligger stats-
25376: utskottet att påfinna medel till utgiftens betäckande. Där så icke
25377: sker, uppskjuter landtdagen den slutliga pröfningen utaf frågan och
25378: lämnar den beroende uppå den utredning beträffande möjligheten
25379: att åstadkomma nödiga penningemedel, som detta betänkande skall
25380: innehålla. Det synes mig därför, att vi i intet fall nu kunna skrida
25381: till någon slutlig och definitiv behandling af föreliggande petitions
25382: memorial, därest icke landtdagen uttryckligen sådant besluter.
25383:      Beträffande frågan om kostnaderna försökte jag i går på förmid-
25384: dagen skaffa mig någon utredning, om hvad dessa skulle stiga till.
25385: Från statsinventariet fick jag då följande uppgifter angående kost-
25386:  naderna för några nu förefintliga sinnessjukhus i landet. Lappvi-
25387:  kens sjukhus har kostat 64o,ooo mark, Pitkäniemi 2,5JO,ooo mark
25388: och Fagernäs anstalt 2,1oo,ooo mark. Arsbudgeten för I,appviks
25389: sjukhus är 126,ooo mark, för Pitkäniemi 331,000 mark och för Fager-
25390: näs 225,000 mark i afrundade tal. Härifrån skall dock rättvisligen
25391:  afdragas de legosängsafgifter, som inflyta. Dessa belopp äro dock
25392: så pass ringa, att de icke spela någon större finansiel roll. Utskottet
25393: har nu, utan att närmare angifva storleken af dem, förordat, att!man
25394: skulle inrätta 2 nya centralanstalter och det utan tidsutdrägt, d.-v. s.
25395: genast, såvidt jag kan förstå betydelsen utaf uttrycket >mtan tids-
25396:  utdrägt.>> Man måste då, när behofvet af dessa anstalter förklaras
25397: så ytterst trängande, tänka sig, att de ingalunda skulle blifva mindre,
25398:  utan snarare större än Pitkäniemi. Dessa två anstalter skulle såle-
25399: des kräfva en anläggningskostnad af något öfver 5 miljoner mark
25400: och en årlig underhållskostnad af 66o,ooo mark. Om vi då tänka
25401: oss, att upptagningsanstalten och utvidgningen af de äldre anstal-
25402: terna skulle stiga till samma belopp, som en dylik centralanstalt,fså
25403: skulle vi få en utgift af inemot 8 miljoner mark i kapital och en årlig
25404: underhållskostnad af 1 miljon mark. Detta är siffror, som på ett
25405: mycket allvarsamt sätt invärka på landets hushållning och icke alls
25406: lättvindigt kunna utan vidare beslutas, utan att man först noggrannt
25407:  pröfvar, huruvida dessa medel kunna å-;tadkommas och huruvida
25408: dessa ändamål böra gå framom andra ändamål, eller om vi helt en-
25409: kelt af statsfattigdom skola vara tvungna att väntamed uppfyllandet
25410:  af dessa önskningsmål, såvidt vi ej anse dem så trängande, att stats-
25411: lån måste upptagas för att fylla desamma. Några disponibla medel
25412: finnas nämligen nu icke, såvidt jag kan öfverskåda landets tillgångar
25413:  för närvarande.
25414:      Hvad utskottet anför om förhållandena i andra länder, vill jag
25415: icke tvifla på, men vi måste tänka oss, att då frågan sist och slutligen
25416: skall ordnas, så bör man icke på staten ensamt vältra hela denna
25417:  börda. Man måste tänka sig någon förnuftig proportion mellan de
25418: fordringar man i antydt afseende ställer på staten och de fordringar
25419: 1750                 Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
25420: 
25421: man ställer på kommunen samt den privata företagsamheten. I flere
25422: europeiska länder är behofvet af sjukvård till stor del täckt genom
25423: privatanstalter, som icke kosta staten eller kommunen någonting.
25424:     Allt detta är förhållanden, som böra närmare utredas, innan man
25425: skrider till slutliga genomgripande reformer. Då betänkandet så-
25426: lunda icke innehåller den grundliga utredning, som en stor finansiel
25427: reform skulle betinga, synes det mig vara nödvändigt, att betänkan-
25428: det återremitteras till utskottet för att biläggas någon slags approxi-
25429: mativ kalkyl öfver kostnaderna och någon bestämning om den tids-
25430: rymd, inom hvilken utskottet tänkt sig detta program. Sedermera
25431: bör väl betänkandet remitteras till statsutskottet för utredning utaf,
25432: hvarifrån de penningemedel skola erhållas, som under instundande
25433: budgetperiod för ändamålet kunna komma att blifva anslagna.
25434: 
25435:     Puhemies: Viime lausunnon johdosta huomautan että minusta
25436: vapaaherra v. Alfthanin ehdotus, että asia olisi menevä valtiovarain
25437: valiokuntaan, ei itsestään seuraa V. J:n 63 §:stä; pidän sen vuoksi
25438: hänen äsken mainittua esitystään erityisenä ehdotuksena.
25439: 
25440:     Ed. Karhi: Minä puolestani olen mielihyvällä lukenut valio-
25441: kunnan mietinnön, joka pääasiallisesti perusteluihin ja ponsiin näh-
25442: den on yhtä pitävä sen kanssa, mitä anomuksissa on esitetty.
25443:      Minusta valiokunta on siinä suhtees~;a osannut oikeaan, että se
25444: on ehdottanut tällaista asteettaista järjestelmää toimeenpantavaksi,
25445: sillä minun käsittääkseni ponnet viittaavat siihen suuntaan että näitä
25446: laitoksia ei ole yhdellä kertaa toimeenpantava, vaan vähitellen perus-
25447: tettava, ensin Oulun, sitten Viipurin läheisyyteen j. n. e. Sen ano-
25448: muksen, jonka minä luin, perusteluissa huomautettiin, kuinka ääret-
25449: tömän kalliiksi tällaiset laitokset tulevat, mutta toiselta puolen huo-
25450: mautettiin, kuinka kipeään tarpeeseen ne olisivat juuri meidän maassa,
25451: jossa tällä alalla on äärettömän paljon lyöty laimin. Niinkuin ylei-
25452: sesti on tunnustettu, kunnat ja yksityiset ovat tässä suhteessa ääret-
25453: tömän raskaan taakan alla, ja että valtion olisi ryhdyttävä mitä pi-
25454: kemmin toimenpiteisiin helpoittaakseen niiden taakkaa.
25455:      Anomuksessa, jonka luin, ehdotettiin, kun pelättiin, ettei voitaisi
25456: yhdellä kertaa saada rakennetuksi keskuslaitosta Oulun tienoille,
25457: että mentäisiin asteettain eteenpäin ja että anottaisiin 6oo,ooo mark-
25458: kaa tähän tarkoitukseen. Tämä olisi minun mielestäni valiokunnan-
25459: kin ollut otettava huomioon; olisi ollut hyvä, jos se olisi tehnyt ehdo-
25460: tuksen tähän suuntaan, sillä, kuten huomaamme, tulee täällä kova
25461: vastavirta tätä anomusta vastaan sentähden, että otaksutaan, että
25462: olisi yhdellä kerralla pantava kaikki toimeen. Minä ymmärrän tä-
25463: män asian sillä tavalla, että kun tällaiseen toimenpiteeseen ryhdy-
25464: tään, niin eduskunta antaa vallan kotimaiselle hallitukselle tämän
25465:                       Mielisairaalain perustamisesta.
25466: 
25467: 
25468: toimeenpanemiseen, ja on luonnollista, että se tulee sitä mukaan sen
25469: tekemään kuin lllaan varat sallivat.
25470:     Ehdottaisin kumminkin, että tähän lisättäisiin sellainen ponsi,
25471: jossa anottaisiin, että tähän tarkoitukseen toistaiseksi käytettäisiin
25472: 6oo,ooo markkaa vuodessa; sitten vastaisuudessa, kuin asiat näyttä-
25473: vät lisää vaativan, anottaisiin lisää. Tällainen määräys olisi minusta
25474: sopiva, jotta ei tarvitsisi pelätä liiaksi varoja käytettävän yhdellä
25475: kertaa. Toivoisin että valiokunnan mietintö yksimielisesti hyväk-
25476: syttäisiin tällä lisäyksellä.
25477: 
25478:     Ed. Tervaniemi: Kun Lapin kihlakunnan kunnissa, ikävä kyllä,
25479: on paljon mielisairaita, joille on koetettu saada sijaa yleisissä laitok-
25480: sissa, mikä kuitenkin harvoin on onnistunut, joten on täytynyt hoitaa
25481: mielisairaita kovinkin kurjissa, jopa inhoittavissakin oloissa, niin
25482: olen erittäin suurella mielihyvällä nähnyt, että anomusvaliokunta on
25483: mietinnössään ottanut hellästi huomioon Lapinmaan vaikeat olot ja
25484: kulkuhankaluudet ja siitä syystä ehdottanut mielisairasten vastaan-
25485: ottolaitoksen perustettavaksi Lapin kihlakuntaan. Kun kuitenkaan
25486: valiokunta ei ole likemmin voinut määrätä paikkaa, johon laitos olisi
25487: sijoitettava, niin pyytäisin huomauttaa että Kittilä, joka on Lapin
25488: kihlakunnan harvaan asutun väestön keskuspaikkana, ja jonne sai-
25489: rasten kuletus joka kulmalta on sopiva, ja jossa sitäpaitsi kihlakun-
25490: nan ylemmät virkamiehet asuvat, olisi sopiva tämän mielisairasten
25491: vastaanottolaitoksen perustamispaikaksi.
25492: 
25493:     Ed. Hoikka, Matti: Tämän anomusvaliokunnan mietin
25494: nön perusteluista ei käy selvill€, mitkä syyt, vaikuttimet ja katsanto-
25495: kannat ovat olleet valiokunnassa määräävänä tekijänä, kun se on
25496: tullut siihen tulokseen että se lopullisesti ehdottaa vastaanottolai-
25497: tosta perustettavaksi Lapin kihlakuntaan. Siinä kohden valiokun-
25498: nan mietintö on hyvin hyvä todistus siitä asiantuntemuksesta,
25499: millä etelä-suomalaiset hyvin usein Peräpohjolaa koskevia asioita
25500: käsittelevät. Minä en ainakaan ymmärrä, mitä anomusvaliokunta
25501: on tarkoittanut ehdottaessaan tuon vastaanottolaitoksen perusta-
25502: mista Lapin kihlakuntaan. Jos oikein ymmärrän vastaanottolai-
25503: toksen tarkoitusta, niin minä luulen että niissäkin hoidetaan mieli-
25504: sairaita samalla tavalla kuin tavallisesti muissakin sairaaloissa sekä
25505: asianhaarain ja vaatimusten mukaan niistä siirrytään keskuslai-
25506: tokseen. Asiain näin ollen on aivan sopimatonta, että täältä tihe-
25507: ään asutusta paikkakunnasta lähdetään kuljettamaan vaivaloisia
25508: matkoja Lappiin ja sieltä kenties hyvinkin pian takaisin. Ei auta
25509: sivuuttaa sitäkään seikkaa, että Lapissa huonojen kulkuneuvojen
25510: vuoksi kaikki elintarpeet ovat perin kalliit ja asiain näin ollen houruin-
25511: hoito tulee siellä myös paljon rasittavammaksi.
25512:     Valiokunnassa asiaa käsiteltäessä näkyy olleen asiantuntijoina
25513: 1752               Istunto 27 p.· syyskuuta 1907.
25514: 
25515: 
25516: pari lääkäriäkin, mutta hekin näkyvät unohtaneet sen seikan, että
25517: tuolla kaukana kylmässä Lapissa ei noilla sairailla ole mitään mah-
25518: dollisuutta saada sitä heidän niin hyväksi kehumaansa auringon-
25519: kylpyä, jota he kehuvat välttämättömäksi. Totta on, ettei Rova-
25520: niemikään missään lämpimässä vyöhykkeessä ole, mutta kyllä se
25521: on kuitenkin koko joukon sopivaromaHa paikalla.
25522:    On kuitenkin vielä eräs seikka, jota ei myöskään auta noin vaan
25523: sivuuttaa, ja se on se, ettei Lapinkaan hulluja mielestäni sovi min-
25524: kään puoskarin haltuun uskoa. Epäilen, ettei tuonne Lappiin ole
25525: aina lääkäreitä saatavissa. Kokemushan näkyy osoittavan sitä,
25526: että liian usein ja liian kauan ovat lääkärien virat siellä auki.
25527:     Näistä syistä ehdotan, että vastaanottolaitos, sen mukaan kuin
25528: anomuksentekijä on sitä anonut, perustettaisiin Rovaniemelle.
25529: 
25530:     Ed. Hoikka, Iisakki: Vapaaherra Palmenin maintsemat miljoo-
25531: nat ja vapaaherra Alfthanin samoin mainitsemat suunnattoman
25532: suuret rahasummat ovat minua niin hämmästyttäneet tässä kysy-
25533: myksessä olevassa asiassa, että epäilen, voinko enään sanoa mitään.
25534:     Anomusvaliokunta on tässä toisessa kohdassa ehdottanut vas-
25535: taanottolaitosta Lapin kihlakuntaan. Kukapa sitä ollenkaan me-
25536: nisi Lapin kihlakunnan mielisairailta kieltämään, että he tulisivat
25537: saamaan inhimillisen hoidon, mikä tavallisesti maamme muissakin
25538: mielisairashoitoloissa tarjotaan.
25539:     Huhtikuun ZI päivänä olin suuressa Pohjanperää käsittävässä
25540: kansalaiskokouksessa Rovaniemellä, jossa huomasin monen monta
25541: Lapin kihlakuntalaistakin. Tähän ja toisiin kansalaiskokouksiin
25542: olin kutsuttu heidän valitsemana edustajana ottamaan vastaan n.
25543: s. valtiopäiväevästyksiä. Tässä kokouksessa oli sosialisteja, perus-
25544: tuslaillisia, nuorsuomalaisia ja suomettarelaisia sekä ruotsalaisia,
25545: ja kaikilla oli sama mieli ja vaatimus, että tämä anomusehdotuk-
25546: sessani ehdotettu mielisairasten parantola ja koti tulisi asetettavaksi
25547: Rovaniemeen. Samalla tavalla huhtikuun 24 päivänä Kemijärvellä,
25548: johon myös olin kutsuttu saapumaan, olivat kaikki puolueisiin kat-
25549: somatta, yksimieliset mielisairaalan saamisesta ja että sen piti tulla
25550: Rovaniemeen, niin että nämät molemmat kokoukset näyttivät -
25551: kun oli päästy vähän hengähtämään vaalikiihkosta - kuin olisi
25552: puoluehenki loppunut maailmasta, kaikki kun olivat niin yksimieli-
25553: siä, ettei saattanut erottaa mitään puolueita. Siihen on aivan luon-
25554: nolliset syyt, ja näiden syiden takia olisin pitänyt hyvin suotavana,
25555: että anomusvaliokunta asiaa käsitellessään olisi ottanut vaivakseen
25556: katsoa tätä meidän pienoisen Suomemme karttaa ja sen pohjoista
25557: osaa, minkälaisissa oloissa siellä nämä pohjoiset seurakunnat ovat.
25558: Mutta minä epäilen, että se tuskin sitä on tehnyt, sillä eräissä koh-
25559: dissa valiokunnan mietinnössä saattaa niin yksinkertainen mies kuin
25560: minä tulla semmoiseen käsitykseen, että valiokunta on pitänyt Rova-
25561:                      Mielisairaalain perustamisesta.              1753
25562: 
25563: nientä pohjoisempana kuin Lapin kihlakuntaa ja siis hyvin lähellä
25564: Norjan rajaa. Valiokunnan mietinnöstä on hyvin mahdollista tullut
25565: tähän käsitykseen. Se siitä.
25566:     Mutta vielä tarpeellisempaa olisi ollut, että anomusvaliokunta
25567: olisi ottanut selvää siitä, mihin Lapin kihlakunnan väki on tahtonut
25568: tämän laitoksen ehdottaa. Olen ollut tilaisuudessa antamaan valio-
25569: kunnalle tiedon väkiluvusta niin hyvin Lapin kihlakunnassa kuin
25570: siitä osasta pohjoista Oulun lääniä, mihin tuota mielisairaslaitosta
25571: on aijottu. Nämä tilastolliset tiedot, jotka minun mielestäni olisi
25572: pitänyt olla kaikkein tärkeimmät saada tietää, puuttuvat hyvin
25573: arvoisan valiokunnan mietinnöstä kokonaan. Vuodelta 1905 osat-
25574: tavat tilastolliset luvut seurakuntien väkiluvun Lapin kihlakunnassa
25575: seuraavaksi: Muonionniskassa 1,225 henkeä, Enontekiöisissä 912,
25576: Kittilässä 3,290, Inarissa 1,460, Utsjoella 1,489, Sodankylässä 4,122.
25577: Koko Lapin kihlakunnan väkiluku yhteensä teki siis rr,498 henkeä
25578: Siis rr,ooo ja nämä 400 päälle! Ajatelka"! Suomessa on seurakun-
25579: tia, joissa on paljo suurempi henkiluku kuin koko tässä kurjassa
25580: Lapin kihlakunnassa. Että nyt näitä rr,ooo henkeä varten, mitä
25581: niistä Luoja on nähnyt hyväksi erottaa mielisairaiksi, jos asia sem-
25582: moiseksi valmistuisi ja kypsyisi, tehtäisiin niin suuret ja rahalliset
25583: uhraukset rakentamalla sinne kaukaiseen Lappiin mielisairaala, se
25584: on aivan mahdotonta. Eikä siihen ole tarvettakaan, ei ensinkaan.
25585: On ollut jo 20 vuotta Rovaniemellä niin sanottu sairashuone, jota
25586: kansa pohjolassa kutsuu lasareetiksi, ja tähän Rovaniemen sairas-
25587: huoneeseen on sairaiden tuonti ollut hyvin. helppo. Sitä vaivaa
25588: eivät ole lappalaiset koskaan valittaneet, että heidän pitää tuoda
25589: sairaansa Rovaniemelle. Päinvastoin he ovat hyvin kiitolliset ja
25590: iloiset että sairashuone ja lääkäri ovat niin lähellä saatavissa.
25591:      Pääperusteena niissä mainitsemissani kansalaiskokouksissa, jotka
25592: nimenomaan ovat katsoneet minun velvollisuudekseni esittää täällä
25593: tätä asiaa, on ollut Rovaniemen asema noihin muihin paikkakun-
25594: tiin nähden. Lapin seurakunnista on Kittilän kirkolta 15 penin-
25595: kulmaa Rovaniemen kirkolle, se on sille paikalle kirkonkylää, mihin
25596: kysymyksessä olevaa laitosta on ajateltu. En muista oikein var-
25597: maan kaksitoistako vaiko kolmetoista peninkulm11a on Sodanky-
25598: län kirkolta ja se on taas eri maantien haara. Sitte on 8 ja puoli
25599: peninkulmaa Kemijärven kirkolle ja siitä 9 peninkulmaa Kuola-
25600: järven kirkolle, ja sinne käyvät valmiit maantiet eri haaroille. Näistä
25601: eri haaroista ei voida kesän aikana maantietä myöten kulkea miten-
25602: kään muuten kuin matkustamaila ensin Rovaniemelle alas eri suun-
25603: nilta. Lähteäkö sieltä sitten Lappiin, Kittilään 15 peninkulmaa
25604:  takaisin? Tämä olisi todellakin hullun tietä.
25605:     Rohkenen verrata Kemin kihlakunnan pohjoista osaa ymmyr-
25606: käiseen tarhaan, jossa pisinkään matka ei ole kymmentä peninkul-
25607: maa suurempi. Tällä alueella on yhdeksän seurakuntaa, joista oli
25608: 1754                Istunto 27 p. syyskuuta 1907·
25609: 
25610: 
25611: puhe tuossa kansalaiskokouksessa, nimittäin: Ylitornio, jossa 3,857
25612: henkeä, Turtola 1,646 henkeä, Kolari 1,742, Kemijärvi 4.415, Kuola-
25613: järvi 3,551, Tervola 2,953, Simojoen pohjoispäähän äskettäin pe-
25614: rustettu Rannan seurakunta noin 1,8oo henkeä, Kemin maaseura-
25615: kunta 5,767 henkeä ja Rovaniemi 9,686 henkeä. Luvut ovat otetut
25616: tilastollisista tiedoista vuodelta 1905. Huomatkaa, Rovaniemi
25617: 9,686 henkeä. Näistä tulee yhteensä 34,029 henkeä. Siis Rova-
25618: niemen pitäjän väkiluku on lähes yhtätuhatta vähempi kuin koko
25619: Lapin kihlakunnan. Voin sanoa, että laittaa Lappiin mielisairasten
25620: hoitola on samaa kuin jos olisi ehdotettu tässä valiokunnan mietin-
25621: nössä Ouluun perustettava sairaanhoitolaitos Suomussalmelle. Se
25622: olisi yhtä järkevää, sillä Suomussalmella on kerran sattunut tapaus,
25623: että mielisairas on ampunut lukkarin, ja siinä voisi olla perustus
25624: sellaiseen ehdotukseen; muuta minä en tiedä. Samaa olisi ollut,
25625:  jos Kuopion Niuvanniemen laitosta olisi aikoinaan ehdotettu Rauta-
25626: vaaralle tai J uukaan, tai jos valiokunta olisi ehdottanut Viipuriin
25627: perustettavan sairaalan Impilahdelle tai Salmiin. Asia on aivan
25628: sama. Näin ollen pitäisi olla selvää jokaiselle, joka tahtoo puolu-
25629: eettomasti asioita punnita ja tervettä järkeä käyttää, että laitos on
25630:  aivan ehdottomasti perustettava Rovaniemelle. Näihin syihin kat-
25631: soen rohkenen arvoisalle eduskunnalle ehdottaa, että anomusvalio-
25632: kunnan mietinnön n:o 3:n toinen kohta tulisi kuulumaan näin:
25633:  että yleisillä valtiovaroilla rakennettaisiin ja ylläpidettäisiin Lapin
25634:  ja Kemin kihlakuntaa varten yleinen mielivikaisten vastaanotto-
25635: laitos Rovaniemen kirkonkylään vähintäin 250 heikkomieliselle.
25636: Lisäksi ehdotan ennen mainitsemistani syistä, että mietintö lähe-
25637: tettäisiin takaisin valiokuntaan. Pyydän myöskin yhtyä siihen,
25638: mitä vapaaherra Palmen ehdotti, että valiokunta samalla ottaisi
25639: harkitakseen ja tarkemmin punnitakseen, mitä tämmöinen vastaan-
25640: ottolaitos suunnilleen tulisi maksamaan.
25641: 
25642:     Ed. Alkio: Kun tämä anomus lähetettiin valiokuntaan, silloin
25643: olin tilaisuudessa jo huomauttamaan siitä, että keskuslaitos, joka
25644: oli ehdotettu perustettavaksi Oulun tienoille, tulisi määrättäväksi
25645: Oulun ja Vaasan läänin rajamaille. Pyydän nyt uudistaa tämän
25646: ehdotukseni varsinkin siihen nähden, että, niinkuin yleisesti tunne-
25647: taan, Vaasan läänistä äsken kävi täällä eräs lähetystö sekä valio-
25648: kunnalle että myöskin hallitukselle huomauttamassa tällaisen lai-
25649: toksen tärkeydestä ja tarpeellisuudesta myös Vaasan lääniin. Mutta
25650: pyysin puheenvuoroa erityisesti huomauttaakseni myöskin siitä,
25651: että esillä olevassa mietinnössä ei ole mitään mainittu tohtori Ly-
25652: beckin ehdotelmista, jota valiokunta sanomalehtien tiedonautojen
25653: mukaan oli asiantuntijana käyttänyt, eikä siitä, mitä valiokunta
25654: hänen suunnitelmistaan on ajatellut. Tässä tohtori Lybeckin ehdo-
25655: tuksessa, mikäli, niinkuin sanoin, se sanomalehtien kautta tuli tie-
25656:                       Mielisairaalain perustamisesta.              1755
25657: 
25658:  doksi, kiinnitin erityisesti huomiotani siihen, että hän kokonaan
25659:  vastusti nykyaikaisten suurten laitosten perustamista ja sitä vastoin
25660:  ehdotti, että kuusi uutta pienempää keskuslaitosta, n. s. piirilaitosta
25661:  olisi perustettava, kukin kolmea sataa sairasta varten, seuraaviin
25662:  paikkoihin: Rovaniemelle, Kouvolaan, Kajaaniin, Uuteenkaarle-
25663:  byyhyn, Saarijärvelle ja Joensuuhun. Paitsi näitä lausui hän suo-
25664:  tavaksi, että perustettaisiin pienempiä laitoksia Kuusamoon, Sys-
25665:  mään, Rautalammille ja Savonlinnan tienoille. Erityisesti on toh-
25666:  tori Lybeckin ja valiokunnan ehdotuksissa huomattava se seikka,
25667:  että valiokunnan ehdotuksen mukaan, mikäli tiedän, tulisi kukin
25668:  sairassija maksamaan noin 6,ooo markkaa, tohtori Lybeckin ehdo-
25669:  telman mukaan taas 2,500 markkaa suuremmissa laitoksissa ja vaan
25670:  2,000 pienemm1ssa. Muuten oli tohtori Lybeckin ehdotelma koko
25671:  lailla kokonainen siihenkin nähden, että hän oli nimenomaan laske-
25672:  nut, että näitten hänen ehdottamiensa suurempien laitosten perus-
25673:  taminen ja rakentaminen tulisi maksamaan yhteensä neljä ja puoli
25674:  miljoonaa markkaa ja pienempien 1,2oo,ooo markkaa. Minä sen
25675:  vuoksi ajattelin huomauttaa siitä, että eduskunnalla olisi nyt syytä,
25676:  jos mietintö palautetaan valiokuntaan, velvottaa valiokuntaa an-
25677:  tamaan lausuntonsa myöskin siitä, mitä se on ajatellut tohtori Ly-
25678:  beckin ehdotelmista. Niinkuin viime aikoina on saatu havaita,
25679:  on meidän maassamme houruinhoitolaitoksia kovin vähän verraten
25680:  siihen, kuinka paljon niitä tarvittaisiin. Joitakin laajempia toi-
25681:  menpiteitä, kuin mitä nyt esim. valiokunnan ehdotelmien kautta
25682: voidaan toteuttaa, olisi senvuoksi tarpeen. Yhtenä sellaisena varsin
25683: onnistuneena toimenpiteenä pitäisin minä tohtori Lybeckin ehdotusta,
25684: mikäli sitä tunnen.
25685:      Edellisen perusteella pyytäisin saada ehdottaa, että mietintö
25686: lähetettäisiin takaisin valiokuntaan sitä varten, että valiokunta
25687: saisi tehdä tarkempaa selkoa tohtori Lybeckin ehdotelmasta sekä
25688:  antaa lausuntonsa sen toteuttamismahdollisuuksista sekä että
25689: valiokunta antaisi selonteon siitä rahamäärästä, mikä sen ehdotuk-
25690: sen toteuttamiseksi tarvitaan.
25691:      En yhdistä tähän sitä toivomustani, jonka lausuntoni alussa
25692: tein, vaan pyytäisin erityisenä ehdotuksena laskea äänestyksen
25693: alaiseksi seuraavaa: Että jos valiokunta edelleen pysyy nyt teke-
25694: mässä ehdotuksessa, muuten Oulun läheisyyteen ehdotettu keskus-
25695: laitos sijoitettaisiin Vaasan ja Oulun läänin rajamaille.
25696: 
25697:     Ed. Pärssinen: Minun mielestäni ne asiat, joita tässä mietin-
25698: nössä tuodaan esille, osoittavat, miten on tehty suuria laiminlyön-
25699: tejä eräissä asioissa. Ja kun täällä esitettiin, että on epäiltävää,
25700: mistä saadaan varoja ja syytetään, ettei valiokunta enempää ole
25701: kiinnittänyt huomiota siihen, mistä varoja tulisi, niin minä puoles-
25702: tani haluaisin lausua, että tässä on kysymys niin kipeästä tarpeesta,
25703:                      Istunto 27 p. syyskuuta If)07.
25704: 
25705: 
25706: että varojen puute ei saa tulla tällaisessa asiassa kysymykseen. Siis
25707: minä puolestani en katso valiokunnan tässä tehneen virhettä, kun
25708: se on mietintönsä tässä muodossa eduskunnalle lähettänyt. On kyllä
25709: valtiolla sellaisia menoja, joita voidaan todenteolla ryhtyä supista-
25710: maan, kuten suuret virkamiesten palkat ja muut sen semmoiset,
25711: että tällaisiin asioihin riittää varoja, ja jos ei riitä, niitä otettakoon
25712: sitten vaikka valtiolaina.
25713:     Mutta asia, josta tahdoin puhua, oli se, että minä kaipaan näissä
25714: ponsissa sitä, että näissä mielisairaaloissa olisi vapaapaikkoja vähä-
25715: varaisia varten. Voidaan tätä vaatimusta vastaan tuoda se väite,
25716: että kunnat pitävät huolta mielisairaista ja ovat velvolliset sitä
25717: tekemään. Mutta minä en tahtoisi vähävaraisten edustajana tyy-
25718: tyä siihen, että mielisairasten hoito jäisi yksinomaan kunnille, niin-
25719: kuin tähän asti on ollut. Esim. Viipurin pitäjässä on kunnan hoi-
25720: dossa 27 vähävaraista mielisairasta, jotka ovat vaivaistalolla ja
25721: siis saavat hoitoa vaivaishoitolaitoksen puolesta. Voi saada käsi-
25722: tyksen, minkälaista hoitoa nuo mielisairaat saavat, kuin tietää, että
25723: niiden hoitokustannukset tekevät noin 30 penniä vuorokaudessa
25724: henkeä kohden. Jos nyt kunnat voivat tällä tavalla vaivaishoidon
25725: kautta järjestää mielisairasten hoidon, niin tämä hoito on niin
25726: puutteellista, että sitä ei voida pitää riittävänä. Mutta jos ne ovat
25727: tottuneet pääsemään näin vähillä hoitokustannuksilla, on epäiltä-
25728: vää, ovatko ne hyvin valmiit lähettämään mielisairaitaan näihin
25729: valtion laitoksiin, joissa mielisairasten hoito tulee paljon kalliim-
25730: maksi. Sen vuoksi minä olisin kaivannut näissä ponsissa sellaista
25731:  vaatimusta, että näihin mielisairaaloihin järjestetään vapaasijoja
25732: varattornia varten. Jos nim. niissä olisi vissi määrä vapaasijoja,
25733:  niin silloin kunnat voisivat näitä vapaasijoja käyttää hyväkseen
25734: ja kuntien kustannukset täten huojennettaisiin ja ne silloin paljoa
25735:  paremmin olisivat alttiit uhraamaan. Kun ne nimittäin saisivat
25736: osan vähävaraisista mielisairaista parantoloihin, niin ne olisivat
25737: valmiit puolestaan lisäkustannukset suorittamaan, niin että loput-
25738: kin voitaisiin niihin sijoittaa ja siis päästäisiin siitä, että mielisai-
25739: raita hoidetaan niin, kuin niitä nyt hoidetaan. Siis minä en odota,
25740: että parannus tulee vähävaraisiin nähden täydelliseksi, niinkauan
25741:  kun asia on yksinomaan kuntien huostassa ja sen lisäksi epäilen,
25742: että yleinen kunnallinen äänioikeus voi viipyä niin kauan, ettei ole
25743: sanottu, että tuota tietä tulee riittävää parannusta.
25744:      Minä olisin siis toivonut näihin ponsiin tuollaista lisäystä.
25745:      Mitä muuten tulee niihin paikkoihin, joita täällä on esitetty,
25746: niin minä puolestani pidän ne hyvin onnistuneena ja mitä tulee ed.
25747:  I. Hoikan puheisiin siitä, että tämä mietintö on puutteellinen, kun
25748: ei siihen ole pantu tilastoa Lapin väkiluvusta eikä niitä matkoja,
25749:  jotka on Kittiiästä Sodankylään j. n. e., niin minä luulen, ettei niitä
25750:  tässä mietinnössä kaivata asiaan, kuulumattomina ja toiseksi ei kai
25751:                       Mielisairaalain perustamisesta.                 1757
25752: -------------------------
25753: 
25754: 
25755: niistä n,ooo Lapin asukkaasta kaikki ole hulluja. Mitä syytä siis
25756: olisi ollut niiden lukumäärää tähän mietintöön panna.
25757: 
25758:      Ed. Kivilinna: Voi varsin hyvin ymmärtää, että tästä kysy-
25759: myksessä olevasta mietinnöstä kaivataan numerotietoja ja tietoja
25760: kustannuksista. Se riippuu siitä, mille kannalle asiassa asetutaan.
25761: Jos olisi kysymys siitä, olisiko yleensä ryhdyttävä näihin toimen-
25762: piteisiin tai ei, niin silloin tietysti olisi aivan luonnollista, että kus-
25763: tannuksista tietoja annettaisiin. Nyt ei kuitenkaan asian laita ole
25764: niin, vaan me olemme kai kaikki siitä yksimieliset, että toimenpi-
25765: teisiin tässä asiassa on ryhdyttävä. Myöskin siinä tapauksessa kä-
25766: sittääkseni olisi kustannusarvio aivan välttämätön, että anottaisiin
25767: jotakin aikaansaatavaksi jonkun määrätyn ajan kuluessa. Silloin
25768: pitäisi tietysti olla selvillä, paljonko koko tuo yritys tulee maksa-
25769: maan ja paljonko vuosittain voidaan siihen tarkoitukseen uhrata
25770: tai aijotaan uhrata. Valiokunta ei ole tietääkseni ajatellut asiaa
25771: kummallakaan näistä tavoista. Valiokunta on tahtonut esittää
25772: suunnitelman, jota olisi käytävä toteuttamaan, ei minkään määrä-
25773: tyn ajan kuluessa, vaan siinä määrin kuin valtion varat riittävät.
25774: Sitä varten valiokunta on esittänyt, mitä ensin olisi tehtävä, ja mitä
25775: sitten j. n. e. Pyydän sitä paitsi huomauttaa, että keskuslaitoksen
25776: perustaminen ei suinkaan merkitse, että se heti paikalla rakenne-
25777: taan valmiiksi, vaan se voidaan perustaa rakentamalla talousraken-
25778: nukset, ja sairas-sijoja voidaan vähitellen vuosi vuodelta lisätä.
25779: Valiokunta ei siis ole ajatellut, että tulisi tarpeelliseksi tehdä selvää
25780: kustannuksista, varsinkin kun ne tiedot, jotka olemme saaneet,
25781: käyvät verrattain ristiin.
25782:      Minä voin kyllä mainita ne numerot, jotka meille on annettu ja
25783:  ne kyllä valaisevat tämän yrityksen rahallista puolta. Voin jo etu-
25784: käteen mainita, että niiden numeroiden mukaan tullaan koko yri-
25785: tykseen nähden loppusummaan, joka paljon enemmän lähenee ed.
25786:  Palmenin kun ed. Alfthanin numeroita. Sen mukaan kuin tohtori
25787: Sibelius asiantuntijana ilmoitti, on tähän saakka, nykyisellä raken-
25788:  nustavalla, sairas-sija tullut maksamaan noin 6,ooo markkaa, jos
25789:  rakennetaan laitos niin suureksi kun se voidaan lääkärin hoitoa ja
25790:  muuta tekniikkaa silmällä pitäen, eli noin 700 sairaalle. Suurempaa
25791:  ei voida käytännölliseltä kannalta katsoen rakentaa. Pienemmät
25792:  olisivat paremmat, sanoi asiantuntijamme, jos nim. katsotaan,
25793:  että meillä on rahaa kuinka paljon tahansa. Jos pannaan tällainen
25794:  laitos pohjaksi, niin se tulisi tämän laskun mukaan maksamaan
25795:  4,200,000 Smk., ja kaksi laitosta siis 8,4oo,ooo Smk. Jos siihen sitten
25796:  lisäksi pannaan se, mitä entisten laitosten laajentaminen tulisi mak-
25797:  samaan, niin nousisi summa tietysti toisellekymmenelle miljoonalle.
25798:      Kuinka kalliiksi näiden entisten laitosten laajentaminen tulisi,·
25799:  on hyvin vaikea sanoa. Siihen vaadittaisiin seikkaperäisiä tietoja.
25800:                     Instunto 27 p. syyskuuta 1<)07.
25801: ----------------------------
25802:   Toisessa laitoksessa voidaan päästä halvemmalla, toisessa tulee
25803:   lisäsairassijojen hankkiminen kalliimmaksi. Jos vielä otetaan maan-
25804:   viljelyssiirtolat lukuun, niin on lopputulos luultavasti kuitenkin se,
25805:   että koko suunnitelma toteutettuna tulisi maksamaan lähes 20 mil-
25806:   joonaa markkaa. Niinkuin sanottu, ei valiokunnan tarkoitus ole,
25807:   että tämä toteutettaisiin heti, vaan että se toteutettaisiin ao;teettain
25808:   siinä järjestyksessä kuin asia on täällä esitetty ja siinä määrin kuin
25809:   valtionvarat sen sallivat. Me olemme valiokunnassa katsoneet,
25810:  että anomusvaliokunnalla ei ole mitään mahdollisuutta mennä päät-
25811:   tämään, kuinka paljon valtion varoja tähän tarkoitukseen voitaisiin
25812:   vuosittain uhrata, sillä sillä ei ole tarvittavia asiatietoja. Jos kui-
25813:   tenkin eduskunta katsoo näitä tietoja tarvitsevansa, niin tietysti
25814:   valiokunta ne tulee antamaan, mikäli se voi. Minä puolestani kui-
25815:   tenkin epäilen, tokko me voimme sen tarkempia numeroita antaa
25816:   kuin mitä tässä olemme olleet tilaisuudessa luettelemaan niiden
25817:   ilmoitusten perusteella, joita asiantuntijat ovat esittäneet. Ja hei-
25818:   dänkin keskuudessaan käyvät, kuten sanoin, mielipiteet ristiin.
25819:   Tohtori Lybeck luuli saatavan sairaaloita 3,500 markalla sairas-sijaa
25820:   kohden, mutta hänen ehdotuksensa nähtävästi perustui siihen, että
25821:  ne ovat rakennettavat kokonaan toiseen malliin kuin tähän asti, suu-
25822:  reksi osaksi puusta, mikä lienee jotenkin vaikeata jo niissä säilytettä-
25823:  vien sairasten laatuun nähden. Noudattamalla suurempaa säästä-
25824:   väisyyttä ja joitakin uusia rakennustapoja voitaisiin tietysti päästä
25825:   alemmaksi kuin tähän asti rakennetuissa laitoksissa, mutta siinä
25826:  suhteessa lienee perin vaikeata ruveta tekemään mitään ennakko-
25827:  laskuja. Siinä tapauksessa, että tämä asia lykätään takaisin valio-
25828:  kuntaan näitä tietoja varten ja samalla tahdotaan epdotusta siitä,
25829:  kuinka pitkän ajan kuluessa tämä suunnitelma olisi pantava käy-
25830:  täntöön, pitäisi valiokunnan tietysti päästä selville siitä, kuinka
25831:  paljo vuosittain voidaan tähän tarkoitukseen uhrata. Niinkuin
25832:  sanoin, niin me katsoimme, että anomusvaliokunnalta ei tämmöistä
25833:  arvioimista voida kohtuudella vaatia, vaan sellaisessa tapauksessa
25834:  meidän tietysti olisi pyydettävä lausuntoa valtiovarainvaliokun-
25835:  nalta. Senvuoksi minä ehdotan, että jos asia lykätään takaisin valio-
25836:  kuntaan ed. Palmenin tekemän ehdotuksen mukaan, lisättäisiin,
25837:  jollei katsota, että anomusvaliokunnalla ilmankin on siihen oikeus,
25838: että sen on pyydettävä valtiovarainvaliokunnan lausuntoa. Tämä
25839: tästä.
25840:      Mitä paikkoihin tulee, niin emme me suinkaan ole unohtaneet
25841: katsoa Suomen karttaa. Sitä on tutkittu sangen tarkasti. Ei liioin
25842: myöskään ole unohdettu ottaa selvää tilastosta, ja siinä suhteessa
25843: me olemme katsoneet tilastoa mielenvikaisista tärkeämmäksi kuin
25844: tilastoa Lapin kaikista asukkaista. Siinä suhteessa voin mainita,
25845: että sellaisia sairaita, jotka tarvitsevat hoitoa suljetussa laitoksessa,
25846: lasketaan Lapin kihlakunnassa ja läheisissä pitäjissä olevan niin
25847:                       Mielisairaalain perustamisesta.                 1759
25848: 
25849: 
25850: vähän, että Rovaniemeen pyydetty sairaala tuskin tulisi saamaan
25851: sataa sairasta ja niinmuodoin tulisi suhteellisesti perin kalliiksi. Sen
25852: lisäksi on otettava huomioon, että Rovaniemi kohdakkoin tulee
25853: olemaan rautatien päässä ja menettämään sentakia suureksi osaksi
25854: sen merkityksensä keskuspaikkana, joka sillä tähän saakka on ollut,
25855: tai oikeammin sen merkitys tulee aivan toisenlaiseksi. Valiokun-
25856: nassa tuntui tarpeettomalta sovittaa tällaisia suurempia keskus-
25857: laitoksia suuren liiketien päähän. Sellaisia mielettömyyksiä ei
25858: valiokunnassa suinkaan ole ajateltu, kuin että sairasten pitäisi,
25859: tultuaan esim. Kuolajärveltä tai Kemijärveltä tai Sodankylästä
25860: Rovaniemelle matkustaa taas pohjoiseenpäin I5 peninkulmaa Kit-
25861: tilään, vaan ajateltiin, että kun he kerran tulevat sinne, niin on silloin
25862: pieni asia jatkaa junalla matkaa Ouluun. Siib,enkin nähden pidet-
25863: tiin sairaalaa Rovaniemellä tarpeettomana. Vastaanottolaitos poh-
25864:  joisempana pidettiin sen sijaan tarpeen vaatimana; nimenomaanmai-
25865:  nittiin Kittilää. Kuitenkin katsottiin, ettei valiokunnalle kuulu
25866:  tehdä tässä asiassa seikkaperäistä ehdotusta, eikä liioin eduskunnalle,
25867:  vaan sen tekevät luonnollisesti ammattimiehet.
25868:        Täällä on sitä paitsi kosketeltu tohtori Lybeckin antamaa lau-
25869:  suntoa. On valitettavaa. että se referaatti, joka oli sanomalehdissä,
25870:  - ainakin se, minkä minä näin - oli peräti virheellinen. Jos se
25871:  olisi ollut oikea, niin ed. Alkio tuskin olisi antanut lausuntoaan. Ero
25872:  tohtori Lybeckin ja tohtori Sibeliuksen lausuntojen välillä oli yksin-
25873:  kertaisesti ainoastaan siinä, että tohtori Lybeck tahtoi pienempiä
25874:  300 hengen sairaaloita, ja niitä useampia, tohtori Sibelius taas eh-
25875:  dotti suurempia, aina 700 sairas-sijaa sisältäviä sairaaloita, ja sitä
25876:  yksinomaan taloudellisista syistä. Hän nimenomaan lausui, että
25877:  jos valiokunta ja eduskunta katsovat, että meillä on varoja panna
25878:  tähän asiaan miten paljon tahansa, niin ettei sitä puolta tarvitse
25879:  katsoa, niin laitetaan sitten vaikka vielä pienempiä. Ne ovat lääke-
25880:  tieteen, lääkärien kannalta edullisempia. Luku 700 on sellainen
25881:  raja, johonka saakka voi mennä. Silloin voi kuitenkin vielä yksi
25882:  ylilääkäri hoitaa sairaalaa useamman alilääkärin avulla. Sama tulee
25883:  olemaan asianlaita jo 300 hengen sairaaloissa. Niissä tarvitaan yli-
25884:  lääkäri ja ainakin pari apulaislääkäriä. Näin selitti asiantuntijaksi
25885:   kutsuttu tohtori Sibelius. Näin ollen siis, kun nämä ehdotukset
25886:   eroovat niin vähän, ja kun toiselta puolen tohtori Lybeckin ehdotus
25887:   olisi kysynyt suurempia varoja, niin valiokunta ei hetkeäkään epäil-
25888:   lyt, kummanko ehdotuksen kannalle se asettuisi.
25889:   ~ii~ Mitä vapaapaikkoihin tulee, niin ed. Pärssinen jo itse huomautti
25890:   siitä, miksei valiokunta ole katsonut tarpeelliseksi niistä puhua.
25891:   Tietääksemme nykyään voimassa olevien vaivaishoitoa koskevien
25892:   asetusten mukaan kunnat ovat velvolliset hankkimaan sairassijoja
25893:   varattomille mielisairaille. Että heitä hoidetaan vaivaishoidossa,
25894:   joka ei suinkaan vastaa tarkoitustaan, riippuu siitä, ettei keskus-
25895:                                                                 rrr
25896:                     Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
25897: 
25898: 
25899: laitoksissa ole sairaspaikkoja saatavissa. Kun niitä saadaan, niin
25900: silloin ei mikään estä kuntia käyttämästä niitä, ja vaivaishoidon
25901: tarkastelija voi aivan helposti pakottaa kunnat täyttämään vel-
25902: vollisuutensa tässä suhteessa.
25903: 
25904:    Ed. Vuorimaa: Sen lisäksi, mitä ed. Kivilinna täällä on lausunut,
25905: pyydän vielä saada lisätä muutamia selityksiä. Ed. Palmen on
25906: lausunut että hän kaipaa seikkaperäisiä numeroita ja kustannuslas-
25907: kuja. On mahdotonta niitä antaa sentähden että anomusvaliokun-
25908: nan tarkotus on ollut järjestää mielisairasolot maassamme niin tyy-
25909: dyttävälle kannalle, että niiden kautta tulisi jokainen tai ainakin
25910: suurin osa mielisairaita saamaan hoitoa. Se on huomannut, että sitä
25911: varten tarvitaan entisten lisäksi kaksi suurta mielisairaalaa. Kun ne
25912: rakennetaan, silloin ne ainakin pitkiksi ajoiksi tyydyttävät kaikki
25913: sen tarpeen, mikä meidän maassamme on. On nimittäin laskettu,
25914: että tarvitsee noin 50 °/o mielisairaista hoitaa suljetussa laitoksessa.
25915: Toiset 50 °/0 hoidetaan nykyaikaisen hoitotavan mukaan niin sano-
25916: tuissa maanviljelyssiirtoloissa, joista ne vähitellen siirretään sitä
25917: myöten kun paranevat ensin vieraisiin ja sitte lopuksi omaan ko-
25918: tiinsa. Sentähden on kerrassaan mahdotonta antaa seikkaperäisiä
25919: numeroita kustannuksista, sillä tämmöinen järjestys toimeenpan-
25920: naan, niinkuin edellinen puhuja jo lausui, vähitellen. Kun rakennus-
25921: aineiden hinnat sekä työpalkat vaihtelevat, vaihtelevat kustannus-
25922: laskutkin. Jos olisi laadittu jonkinlaiset laskusuunnitelmat, eivät
25923: ne kuitenkaan olisi pitäneet paikkaansa.
25924:     Ed. Alfthan on lausunut, että on muodotonta, ellei tämmöiseen
25925: ehdotukseen pantaisi myös laskelmia. Mutta minä pyydän muis-
25926: tuttaa, että vuonna r87R, jolloin eduskunta anoi yleistä järjeste-
25927: lyä mielisairaiden hoidossa maassamme, se ei myöskään mietintöön
25928: pannut minkäänlaisia laskelmia. Se anoi, että järjestettäisiin vas-
25929: taanottolaitoksia eri kaupunkeihin ja kaksi mielisairaalaa, yksi Kuo-
25930: pion ja toinen Tampereen seutuville, mutta mitään seikkaperäistä
25931: laskua kustannuksista ei tehty eikä luonnollisista syistä voitukaan
25932: tehdä.
25933:     Ed. Alfthan on vielä lausunut, että olisi syytä jättää mielisai-
25934: raitten hoito valtion, kunnan ja yksityisten huostaan. Valiokunnassa
25935: on kyllä ollut puheenalaisena että asia jätettäisiin yksityisten huos-
25936: taan, mutta sitä on vastustettu siitä oikeutetusta syystä, että ulko-
25937: maalla on tultu siihen kokemukseen, että varsinkin köyhemmät.
25938: ja vähävaraisemmat käytetään tunnottomalla tavalla tekemään työtä
25939: yksityisten henkilöitten hyväksi. Ne tavallaan tulevat semmoiseen
25940: tilaan, joka on paljoa huonompi kuin kotieläinten tai juhtain tila.
25941: Yksityisissä laitoksissa voidaan menestyksellä hoitaa ainoastaan
25942: semmoisia mielisairaita, jotka ovat varakkaista kodeista ja joiden
25943: omaiset pitävät silmällä, etteivät yksityiset niitä exploateeraa.
25944:                       Mielisairaalain perustamisesta.                1761
25945: 
25946: 
25947: Siinä on syy, minkävuoksi ei meidän maassa, jossa on suhteellisesti
25948: paljon köyhiä, ole edullista ruveta tukemaan ja edistämään yksi-
25949: tyisten mielisairaalain syntyä.
25950:      On vielä tehty muistutus siitä, ettei mietinnössä ole mitään
25951: mainittu vapaapaikoista. Siitäkin on valiokunnassa ollut puhetta
25952: ja se on tahallaan jätetty pois, sillä nykyisenkin järjestelmän mukaan
25953: varattomat saavat ilmaiseksi hoitoa valtion yleisissä laitoksissa.
25954: Niinkuin tiedämme, ovat kunnat velvolliset maksamaan niistä vai-
25955: vaisista, jotka ovat vaivaishoidon alaisia; toiset, jotka eivät suoras-
25956: taan ole vaivaishoidon alaisina, vaan ovat muuten vähävaraisia,
25957: saavat muutamien kuukausien perästä hakea Lääkintähallituksen
25958: kautta Senaatilta ensin alennusta ja lopuksi kokonaan vapautusta
25959: maksuista. Todellisuudessa on siis sekä vaivaishoidon alaisilla että
25960: muilla vähävaraisilla tilaisuus ilman mitään muuta nykyisenkin jär-
25961: jestelmän mukaan saada täydellisiä vapaapaikkoja.
25962:      Mitä nyt siihen tulee, että mietintö lähetettäisiin takaisin valio-
25963: kuntaan sitä varten, että siihen laadittaisiin kustannusarvio, niin
25964: minun mielestäni siihen ei ole mitään aihetta. Edellinen puhuja
25965: on maininnut, että sairassija on laskettu tulevan Suomessa maksa-
25966: maan 6,ooo markkaa ja tunnetaan, että viimeisissä sairaaloissa,
25967: mitä Saksassa on rakennettu uuden rakennustavan mukaan, sairas-
25968: sijat ovat tulleet maksamaan 3,100 markka:1. Valiokunnassa las-
25969: kelmat tulisivat siis mielivaltaisiksi, niitä voisi alentaa ihan puoleksi,
25970: enkä sen vuoksi ymmärrä, mitä hyötyä eduskunnalle olisi, jos se
25971: saisi näin epämääräisiä summia käytettäväkseen. Mielestäni mie-
25972: tintö sisältää yleisen järjestelmän, joka on välttämätön toimeenpanna
25973: että pääsisimme muiden sivistysmaiden perässä vähäsenkin kulke-
25974: maan. Myös inhimillisyys vaatii, että katsomatta uhrauksiin,
25975: Suomen kansakin valmistaa niin paljon kuin mahdollista on hoitoa
25976: niille onnettomille henkilöille, jotka ovat mielisairauden kautta
25977: yhteiskunnasta erotetut, sitä enemmän vielä, koska nykyinen tiede
25978: on osoittanut, että jos ne pian tulevat lääkärin säännöllisen hoidon
25979: alaiseksi, niin suuri prosentti niistä voidaan periä takaisin yhteis-
25980: kunnalle.
25981:     Sentähden mma ehdotan että valiokunnan mietintö ei turhan
25982: takia lähetettäisi takaisin valiokuntaan, vaan että se semmoisenaan
25983: hyväksyttäisiin.
25984: 
25985:     Ed.von Alithan: J ag skall be att i korthet få korrigera ett par
25986: missuppfattningar, den ena af hr Kivilinna. De siffror jag anförde
25987: voro beräknade efter de förhandenvarande anstalterna. J ag sade:
25988: under förutsättning, att man tager kostnaden för Pitkäniemi, så
25989: ställer sig saken så och så. J ag inlät mig inte i kalkyler öfver total-
25990: kostnaden för tillfredsställandet af hela behofvet. Likaså vill jag
25991: korrigera hr Vuorimaas uppfattning så till vida, att jag icke yrkat
25992:                      Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
25993: 
25994:  på att enskilda skulle öfvertaga alit detta. J ag framhöll, att man
25995: borde hafva klart för sig, till hvilken del staten skall vara pliktig att
25996: öfvertaga denna sjukvård, till hvilken del kommunerna skola bidraga
25997: och tili hvilken del det skall anses ankomma å enskilda. I öfrigt
25998: upplyser hr Kivilinnas andragande ganska bra om, huru utskottet
25999: tänkt sig saken. Petitionärerna hafva nämligen tänkt sig saken på
26000: ett mycket bestämdt, ett mycket rationelt sätt, nämligen så, att i
26001: årsbudgeten skulle upptagas ett bestämdt belopp för detta ändam.'\.1,
26002: hvilket skulle år efter år användas ända tills behofvetärfylidt. Det är
26003: någonting reelt och fast och någonting, som jag är beredd att under-
26004: stöda framom utskottets betänkande, ifall det skall bli föremål för
26005: behandling i saken i stället för att återremitteras. Däremot äro ut-
26006: skottets klämmar ett slag i luften, en from önskan om att man skall
26007: råda bot för ett missförhållande, som varit allmänt bekant och för
26008: hvars rättande åtgärder redan vidtagits, så långt man ansett statens
26009: förmåga gå. Medicinalstyrelsen har redan flere gånger fäst upp-
26010: märksamheten därvid och förberedande arbeten för uppförande af
26011: centralanstalten i Uleåborg hafva redan påbegynts. Hela saken
26012: beror mera på brist på penningar, än på bristande vilja att uppmärk-
26013: samma densamma. Vili man blott stanna vid uttalandet af en from
26014: önskan, så är betänkandet riktigt. Men då tjänar det till ingenting.
26015: J ag hade emellertid, då detta var så energiskt uttryckt i klämmen
26016: n:o r, uppfattat saken så, att däri skulle inneligga ett yrkande, att
26017: senaten skulle skrida tili värkställighet. Detta dock nu för sig.
26018:     Så skulle jag be att yttermera få ingå i pröfning af, huru saken
26019: gestaltar sig i förhållande till I.,. 0. Jag måste säga, att jag fort-
26020: sättningsvis därutinnan intager en annan ståndpunkt än den, som
26021: hr talmannen framhållit. För det första bör med § 63 jämföras §
26022: 43, tili hvilken jag icke tidigare velat hänvisa, men där uttryckligen
26023: säges, att till statsutskottet hänskjutes hos landtdagen väckta för-
26024: slag angående finansiela frågor, som underligga landtdagens af-
26025: görande. J ag har icke yrkat, att denna sak nu skulle hänskjutas
26026: till statsutskottet, utan jag har yrkat på återremiss till petitions-
26027: utskottet i sakens nuvarande läge, för att detta utskott måtte till
26028: betänkandet foga några kalkyler och några bestämda uppgifter 0m,
26029: hvilka anspråk man stälier på staten under instundande budget år,
26030: och att saken sedermera af statsutskottet skulie behandlas. Men hvad
26031: i öfrigt beträffar själfva principen, måste jag yttermera anse att min
26032: tolkning af § 63 håller sträck, och fastän det är så sent tiliåter jag
26033: mig fästa landtdagens uppmärksamhet uppå, att här föreligger ett
26034: mycket viktigt prejudikat. I § 63 står: •>Har landtdagen ingått i
26035: pröfning af fråga - - - - - elier petition rörande statsvärket o.
26036: s. v.•> Här föreligger nu en petition, själfva den petition, som till
26037: landtdagen blifvit inlämnad, och petitionsutskottets förslag tilllandt-
26038:                       Mieltsairaalain perustamisesta.
26039: 
26040: 
26041: dagspetition, som nu utgör föremål för pröfning af det utlåtande
26042: petitionsutskottet angifvit.                        ·
26043:     I petitionen begäres att ett årligt belopp af 6oo,ooo mark skall
26044: på budgeten upptagas och utgör detta en sak, som på det allra när-
26045: maste intresserar statsvärket. Det intresserar statsverket med
26046: 6oo,ooo mark, om nämligen detta blir landtdagens beslut. Man kan
26047: icke tala om att detta af utskottet framställda förslag till petition
26048: utgör landtdagens petition, som är föremål för landtdagens pröfning.
26049: Ty den blir landtdagens petition först sedan landtdagen fattat beslut
26050: i saken. Nu ligger saken så, att landtdagen kan fatta beslut om peti-
26051: tionen i allmänna ordalag utan något re<?lt innehåll, såsom petitions-
26052: utskottet här har föreslagit, eller också kan landtdagens beslut blifva
26053: att godkänna petitionärernas kläm, som innefattar fordran på 6oo,ooo
26054: mark för året på budgeten för detta ändamål. J ag måste säga att
26055: saken är så viktig, att här kräfs åtgärder, och att man får lof att
26056: skaffa penningar för ändamålet, vore det också med lån eller med
26057: nya skatter. I valet emellan petitionärernas kläm oc.h petitionsut-
26058: skottets betänkande, skulle jag vilja godkänna petitionärernas kläm,
26059: att man skall upptaga 6oo,ooo mark om året för ändamålet, Un-
26060: der sådana förhållanden skulle ett sådant beslut, därest det nu skulle
26061: af landtdagen fattas, måsta blifva villkorligt enligt 63 §, intill dess
26062: man ser hvarifrån penningarne skola tagas eller intill dess betän-
26063: kandet om statsvärkets tillstånd ingått.
26064: 
26065:      Ed. Ahmavaara: Selvittelyn tarpeellisuus siitä, mitä nama
26066: valiokunnan mietinnössä ehdotetut laitokset tulisivat maksamaan,
26067:  riippuu tietysti paljon siitä, millä varoilla ne aijotaan kuctantaa.
26068: Jos ne aijottaisiin suostuntavaroilla rakentaa, niin tietysti olisi
26069: välttämätön saada tarkat laskut mitä ne tulevat maksamaan, jotta
26070: valtiovarainvaliokunta voisi osottaa niihin varoja. Mutta jos,
26071: kuten minä luulen, ne on tarkoitus kustantaa yleisillä valtion va-
26072: roilla, joita ei vielä eduskunta lopullisesti määrää, silloin eivät nuo
26073: laskut ole niin välttämättömiä. Mutta kyllä minä sittenkin, vaikka
26074: viimemainituista varoistakin ne kustannettaisiin, katsoisin tarpeel-
26075: liseksi, että mietintö lähetettäisiin takaisin valiokuntaan, jotta va-
26076: liokunta ottaisi yleissummin ehdottaakseen, mitä sen mielestä nuo
26077: laitokset tulisivat maksamaan. Tämän teen senkin vuoksi, että asia
26078: tulisi silloin selvemmäksi, hallitus kun näkisi, minkä kokoisiksi
26079: nämä laitokset on tarkoitettu. Nyt, kun ei tarkemmin puhuta,
26080: minkä kaltaisiksi nämä laitokset on ajateltu, eikä edes tarkemmin
26081: kuinka suuria, on jotenkin hämärää, mitä oikeastaan on tarkoitettu.
26082: Mutta jos määrätään suunnilleen, kuinka suuria ne tulevat olemaan ja
26083: tehdään surumittainen kustannusarvio, mitä ne tulisivat maksamaan,
26084: niin se olisi asialle selvyydeksi. Vaikkapa tämä ei nyt olekkaan ai-
26085: van niin välttämätön, kuin se olisi siinä tapauksessa, jos kustannuk-
26086:                     Istunto 29 p. syyskuuta 1907.
26087: 
26088: 
26089: set suostuntavaroista maksettaisiin, niin minä siis kuitenkin suna
26090: suhteessa kannatan vapaaherra Palmenin ehdotusta, että mietintö
26091: menisi takaisin valiokuntaan rahamääräyksiä varten.
26092:     Mitä sitten tulee ehdotettujen laitosten paikkoihin, niin minusta
26093: on valiokunta siinä suhteessa ylipäänsä onnistunut hyvin. Mieles-
26094: täni ei olisi ollenkaan onnellista, jos rakennettaisiin, niinkuin ed.
26095: Alkio ehdotti, yhteinen keskuslaitos Vaasan ja Oulun läänejä var-
26096: ten. Tässä ei nim. ensinkään säästettäisi, yhteisen laitoksen kuin
26097: pitäisi olla hyvin suuren. Kuulin eräältä lähetystöltä, joka täällä
26098: äsken kävi, että Vaasan läänissä on niin paljon mielisairaita, että
26099: varsin hyvin siellä tarvitaan oma laitos. Oulun läänissä on laita
26100: sama. Näin ollen on parempi, että rakennetaan sen mukaan kuin
26101: varat riittävät molempiin lääneihin, oma laitos, toisella kertaa toi-
26102: seen, eikä yritetäkään yhteisiä laitoksia, jotka ajan pitkään osottau-
26103: tuvat epäkäytännöllisiksi kumpaisellekin läänille. Minä siis ensim-
26104: mäisen ponnen suhteen kannatan valiokunnan mietintöä.
26105:     Toisen ponnen suhteen on täällä ollut paljon eri mieliä, olisiko
26106: tuo vastaanottolaitos perustettava Lapin tai Kemin kihlakuntaan.
26107: Olen samaa mieltä kuin ed:t Hoikat kumpaisetkin, että jos se tar-
26108: koitettaisiinJyhteiseksi Lapin ja Kemin kihlakunnille, silloin se eh-
26109: dottomasti pitäisi olla Rovaniemellä. Sillä Kittilä ja mikä paikka
26110: Lapin kihlakuntaa tahansa on semmoinen, ettei sinne Kemin kihlakun-
26111: nasta kukaan lähde sairaitaan viemään, koska heillä on lyhempi
26112: matka ja paremmat kulkuneuvot Ouluun. Mutta minusta tar-
26113: vitsisi kumpikin paikkakunta pienen vastaanottolaitoksen: Ke-
26114: min kihlakuntaa varten näin ollen olisi sopiva paikka Rovaniemi ja
26115: Lapin kihlakuntaa varten Kittilä. Kumpi on etusijaan asetettava,
26116: on vaikea sanoa, mutta väkiluvun suuremmuuteen katsoen voittaa
26117: Kemin kihlakunta, vaikkakin minä koko joukon tinkisin siitä las-
26118: kusta, jonka ed. Iisakki Hoikka teki. Hän sai nim. 3 f,Ooo asukasta
26119: tähän piiriin, mutta silloin hän laski mukaan m. m. Kemin kunnan.
26120: Ei kuitenkaan ole tunnettu eikä uskottavaa, että Kemin kunnasta
26121: lähdettäisiin viemään sairaita Rovaniemelle 12 peninkulman päähän,
26122: kun heillä on ro peninkulman päässä Oulu, mihin keskuslaitos on
26123: ehdotettu. Kemin kunnan saa siis jättää pois näistä väkilukulas-
26124: kuista. Samoin Ylitornion kunnan ja koko Tornionjoen laakson. Ylitor-
26125: nion kirkolta on 6 peninkulmaa Tornion rautatien asemalle, jota vas-
26126: toin Rovaniemelle sieltä pitäisi matkustaa Kemin kautta. Samoin
26127: myöskin ainoastaan vähäinen osa Ylä-Simoa tulisi käyttämään
26128: Rovanientä. Mutta tästä huolimatta tulisi Kemin kihlakunta asu-
26129: kaslukunsa puolesta olemaan suurempi. Siitä syystä olisi vastaan-
26130: ottolaitos ensi sijassa rakennettava Rovaniemelle, mutta, niinkuin
26131: sanottu, Kittilään olisi sellainen myöskin rakennettava. On sanottu
26132: että pitkistä matkoista huolimatta Lappalaiset tyytyvät Rovanie-
26133: meen, mutta tietysti he ottaisivat sen mieluimmin lähemmäksi.
26134:                     Mielisaaraalain perustamisesta.
26135: 
26136: 
26137:    Hyväksyn valiokunnan mietinnön mainitulla muutoksella, mutta
26138: täydennystä varten kannatan sen lähettämistä takaisin valiokuntaan.
26139: 
26140:     Ed. Torppa: Kun keskustelun kuluessa ei yksikään puhujista
26141: ole asettunut periaatteellisesti vastustavalle kannalle valiokunnan
26142: tekemiin ehdotuksiin nähden, niin siinä suhteessa ei kai kaivattane
26143: suurempaa puolustusta näitten laitosten tarpeellisuudesta.
26144:     Minä olen aikaisemmin ollut tilaisuudessa lähemmin ottamaan
26145: selkoa mielisairaalain merkityksestä ja vaikutuksesta mielisairait-
26146: ten parantumiseen nähden. Viime valtiopäivillä minä y. m. jätimme
26147: talonpoikaissäädyssä anomuksen, jossa oli ammattimiehen tarkka
26148: selonteko tällaisten laitosten vaikutuksesta mielisairaitten parantu-
26149: miseen, ja se selonteko osoitti selvästi, kuinka suuressa määrässä
26150: ovat mielisairaalat voineet vaikuttaa mielisairaitten parantumiseen
26151: sen mukaan, kuinka pian on ollut saatavissa tällaisia parantoloita
26152: sairaitten käytettäväksi. Pikaista apua saaneiden prosentti paran-
26153: tuneisiin nousi aina 8o saakka. Sen sijaan niiden parantuneiden
26154: luku, jotka olivat joutuneet pitemmän aikaa olemaan ilman apua,
26155: oli paljon harvalukuisempi. Tämä osoittaa tällaisten laitosten mer-
26156: kityksen erittäin tärkeäksi. Sen nojalla minäkin periaatteen kan-
26157: nalta täydellisesti kannatan niitä ajatuksia, mitkä valiokunta on
26158: esittänyt.
26159:     Eräässä suhteessa kuitenkin tuntuu minusta, kuin ei valiokunta
26160: olisi osannut täydellisesti oikeaan, määrätessään näitten laitosten
26161:  asemapaikkoja. Valiokunta ehdottaa keskuslaitoksille asemapai-
26162: kaksi Oulun kaupungin läheisyyttä, toisessa sijassa Viipurin lää-
26163: niä, ja sen lisäksi vielä erityistä vastaanottolaitosta Lapin kihla-
26164: kuntaa varten. Tällä tavoin ymmärtääkseni ei voitaisi saada tasai-
26165: sesti jaetuksi matkoja sairaitten kuletusta varten sairashuoneisiin,
26166:  mikäli se koskee ensimainittua, sillä niinkuin tunnettu, on Oulun-
26167: lääniä varten olemassa erityinen sairashuone jo Oulun kaupungissa,
26168:  samoin Vaasan lääniä varten Vanhassa Vaasassa. Nämät laitokset
26169:  kuitenkin ovat niin pieniä, etteivät ole tyydyttäneet sitä tarvetta,
26170:  mikä nykyään on olemassa näissä lääneissä. Senvuoksi olisi saa-
26171:  tava sopivalla tavalla sijoitetuksi uusi keskuslaitos mielisairaita
26172:  varten näitä läänejä varten. Mitä tulee Oulun ja Vaasan läänien
26173:  tarpeisiin, ymmärtääkseni voitaisiin nämät tyydyttää yhteisellä
26174:  keskuslaitoksella, kuten minä y. m. edellisillä valtiopäivillä, talon-
26175:  poikaissäädyssä anoimme. Tällä tavoin voitaisiin välttää kahden
26176:  suuremman keskuslaitoksen rakentamista ja voimassa pitämistä
26177:  näitä läänejä varten.
26178:      Tähän nähden rohkenen ehdottaa, että mietintö palautettaisiin
26179:  valiokuntaan siinä suhteessa takaisin, että ensimäinen kohta ponsi-
26180:  lauseessa muodostettaisiin siten, että siinä ensimäisessä ponnessa
26181:  sanottaisiin: Kaksi uutta keskuslaitosta viipymättä perustettai-
26182:                      Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
26183: 
26184: 
26185: siin ensi sijassa Oulun ja Vaasan läänien rajaseutuun, Oulun radan
26186: varrelle j. n. e.
26187:     Minä teen tämän muutosehdotuksen valiokunnan mietintöön
26188: yksinomaan siitä syystä, että täten voitaisiin supistaa menoja tun-
26189: tuvasti ja samalla tyydyttää suurempaa tarvetta.
26190: 
26191:     Ed. Tokoi: Me olemme täällä jo tarpeeksi kuulleet ylösrakenta-
26192: vaisia maantieteellisiä esitelmiä Lapinmaan kihlakunnasta ja mah-
26193: dollisesti ;:;aatavista aurinkokylvyistä niillä seuduin. Ollakseni harva-
26194: sanainen ja välttääkseni sitä, että joku vanha veteraani saisi pitää
26195: nuhdesaarnan meille, pyydän yhtyä siihen mielipiteeseen, jonka
26196: ed. vapaaherra Palmen esitti, että mietintö palautettaisiin takaisin
26197: anomusvaliokuntaan siitä syystä, että me vaatisimme jonkunmoisen
26198: menoarvion, kuinka paljon ehkä välttämättömästi olisi tarpeel-
26199: lista läheisessä tulevaisuudessa, minkä kokoinen summa voisi
26200: jossain määrin tyydyttää tätä tarvetta. Täällä on sanottu, ettemme
26201: saa olla säästäväisiä tällaisessa kysymyksessä. Herra varjelkoon
26202: minua siitä synnistä tällaisessa tapauksessa! Mutta joka tapauk-
26203: sessa täytyisi olla koko summa silloin määriteltynä, kun valtion tulo-
26204: ja meno-arvioista täytyy lopullisesti päättää. Tahtoisin m. m. suo-
26205: sitella tuota summaa, jonka anomuksentekijät ehdottavat, nim.
26206: 6oo,ooo markkaa vuodessa, toiseksi, että valiokunta antaisi siitä
26207: lausunnon, onko se riittävä, vai pitäisikö olla enempi. Siitä syystä
26208: ehdotan, että se palautettaisiin takaisin anomusvaliokuntaan sillä
26209: edellytyksellä, että se saisi jonkinlaisen arvion, mikä tätä tarkoi-
26210: tusta varten tarvittaisiin.
26211: 
26212:     Ed. Palmen: Tämä asia on koko meidän työtavallemme niin
26213: tärkeä, että kun valiokunnan jäsenet koittavat puolustaa ehdotta-
26214: maansa menettelyä, niin minun todellakin vielä täytyy huomauttaa,
26215: mihin se vie. Sovitettakoon tämä sama menettely esim. rautatie-
26216: valiokuntaan!     Jos rautatievaliokunta, joka saa lukemattomia
26217: anomuksia, katsoisi asiakseen, huolimatta muusta, ehdottaa kaikki
26218: mitä mieli tekee, välittämättä siitä, onko tarpeen pyytää 50 miljoo-
26219: naa vai roo miljoonaa, onko rakennusajaksi ajateltu vuosi, viisi
26220: vuotta vai kymmenen vuotta, niin eduskunta ei voisi päättää yhtään
26221: mitään. Mutta nyt me olemme aivan samallaisessa tilassa. Jos
26222: joku tulee pyytämään jotain, olkoonpa hallitukselta tai eduskun-
26223: nalta, on tietysti ensin kysymys, mitä hän tahtoo. Mitä voisi halli-
26224: tus vastata, jos sille tulisi tällainen anomus? Ensimmäinen kysymys
26225: on, mitä eduskunta tarkoittaa. Ed. Kivilinna on arvellut, ettei
26226: valiokunta ole tahtonut esittää mitään epävarmaa, mutta minun
26227: täytyy sanoa, että tämä, jos mikään, on epävarmaa, kun ei kukaan
26228: tiedä, onko suunnitelma tarkotettu vuosisadaksi vaiko vuosikym-
26229: meneksi, vai mitenkä se on aijottu. Ponsissa on kuitenkin jotain
26230:                      Mielisanaalain perustamisesta.
26231: 
26232: 
26233: johtoa; sanotaan: viipymättä kaksi laitosta. Kun nyt pidän kiinni
26234: tästä sanasta >>viipymättä>>, täytyisi lisäksi tietää, mitä nämä kaksi
26235: keskuslaitosta merkitsisivät. Pitkänniemen keskuslaitos oli aluksi
26236: rakennettu 455 sairaalle, mutta täydellisenä se tarjoa sijaa 8oo:lle.
26237: Onko nyt kysymyksessä kaksi täydellistä laitosta vai kak~i puoli-
26238: nai"ta? Jos joku puhuu palasta, en tiedä vielä mitään; minun täy-
26239: tyy myös tietää, kuinka suuri pala on kysymyksessä. Erotus ei
26240: suinkaan ole merkitystä vailla, sillä jos tarkoitetaan kahta Pitkänie-
26241: men suuruista laitosta, sellaisena kuin Pitkäniemi alussa oli, niin
26242: se tietää, että viipymättä tarvitaan 5 miljoonaa markkaa ja sitte
26243: joka vuosi 25o,ooo markkaa hoitokustannuksiin; mutta jos tarkoi-
26244: tetaan >>viipymättä>> kahta niin suurta laitosta kuin Pitkäniemi täy-
26245: dellisenä edustaa, tarvitaan heti 10 miljoonaa markkaa rakennus-
26246: kustannuksiin ja sitte vähintäin puoli miljoonaa vuotuisia ylläpito-
26247: kustannuksia. Tietenkin eduskunta ja valtiovarain valiokunta,
26248: voidakseen lausua mitään asiasta, ensin kysyvät, mitä anomusvalio-
26249: kunta tarkoittaa. Siitä syystä ei asia ole autettavissa sillä, että ano-
26250: musvaliokunnan mietintö lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, sillä
26251: siinä tapauksessa valtiovarainvaliokunta saa ottaa koko asian alusta
26252: pitäin tutkittavakseen, sen täytyy kuulustella herroja asiantunti-
26253: joita, tohtoreita Sibeliusta, Lybeckiä ynnä muita, sen täytyy uudes-
26254: taan punnita, mitä on tarpeen. Mutta ei ole edullista, että kaksi
26255: valiokuntaa saa samaa asiaa tutkia.
26256:     Täällä herra Kivilinna puhui siihen suuntaan, ettemme tiedä,
26257: miten varojen laita on, mitä varat myöntävät. Mutta minun täy-
26258: tyy huomauttaa, ettei valtiotaloudessa asianlaita ole sellainen, että
26259: toimiin ryhdytään vain sen mukaan kuin varoja löytyy. Koko
26260: kansan taloudessa voidaan käyttää säästyneitä varoja, voidaan
26261: hankkia niitä uusilla veroilla tai lainaamaila tai pyrkiä siihen että
26262: muita menoja säästämällä saadaan uusiin tarpeisiin varoja. Mutta
26263: eduskunta saattaisi todellakin hämmästyä, jos valtiovarainvalio-
26264: kunta tutkimatta asiaa rupeaisi näihin toimiin. Yksi näistä keinoista
26265: on kyllä suotava, se nimittäin että voitaisiin entisiä tarpeettomia
26266: veroja säästämällä hankkia uusiin tarpeisiin varoja, mutta jokai-
26267: nen, ken on näihin asioihin perehtynyt, tietää, että uusia veroja
26268: voidaan päättää tuokiossa, mutta että kun tahdotaan tehdä säästöjä,
26269: niin niiden toimeenpano saattaa vaatia vuosia ehkä enemmänkin.
26270:     Minä en pane ensinkään painoa siihen kysymykseen, jonka ed.
26271: Ahmavaara näytti katsovan tärkeäksi, onko nämä varat otettavat
26272: suostunta- vai muista varosita, sillä meidän täytyy pyrkiä siihen,
26273: niinkuin hallitusmuotoehdotuksissa ja kaikissa meidän päätöksis-
26274: sämme on lausuttu, ettemme tunnusta lainkaan eroa hallitsijan va-
26275: rojen ja eduskunnan varojen välillä; kaikki varat ovat kansan va-
26276: roja, kaikki sellaisia, että eduskunnan tävtyy pitää lukua niistä.
26277: Tulkoot nämä rahamäärät n. k. valtiorahastosta tai myönnettäköön
26278:                     Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
26279: 
26280: 
26281: suostuntavaroista, joka tapauksessa eduskunnan tulee harkita tämä
26282: asia; se on luonnollista. Mutta meidän täytyy, jos emme tahdo saada
26283: aivan arvaamattomia selkkauksia aikaan, vaatia, että se valiokunta,
26284: joka ammattivaliokuntana tutkii asiaa, myös lausuu selvästi, mitä
26285: pitää pyytää. Joskus kun joku asia on ollut aivan uusi ja tunte-
26286: maton, on eduskunta tyytynyt esittämään toivomusta, mutta siihen
26287: liittyy silloin pyyntö, että hallitus tutkisi asiaa. Mutta kun nyt
26288: olemme jo tulleet niin pitkälle, että voimme melkein sadan mar-
26289: kan kohdalle määrätä, mitä entiset sairassijat maksavat, niin mei-
26290: dän täytyy sanoa suoraan, mitä tässä on kysymyksessä. Tämä ky-
26291: symys on niin suuri ja tärkeä, että meidän koko työmme viime viik-
26292: koina tulee mahdottomaksi, ellemme tule tästä selville, sillä siinä
26293: tapauksessa valtiovarainvaliokunnan mietintö kaikista menoista ja
26294: tuloista muodostuu sellaiseksi sokkeloksi, että siitä saattaa keskus-
26295: tella vaikka viikkokaudet, tulematta mihinkään selvyyteen. Sen-
26296: tähden täytyy sitä ennen olla yksityiskohdat asiallisen tärkeytensä
26297: mukaan punnitut. Tämä muistutukseni koskee sekä tätä asiaa,
26298: että tuberkuloosimietintöä, joka ensi istunnossa tulee esitettäväksi.
26299: Numerojen selvitys on ehdottomasti tarpeen, jos ei tahdota, että
26300: kaikki asiat sekotetaan yhteen samaan keskusteluun, jolloin ei mi-
26301: tään selvää tule. Minä puolestani katsoisin luonnolliseksi, että puhe-
26302: mies vaatisi selvää vastausta siihen, halutaanko ensin kuulostella
26303: valiokuntaa, jotta voidaan tietää, mitä tahdotaan; sitte vasta saattaa
26304: mennä pitemmälle.
26305: 
26306:      Ed. Raunio: Täällä onkin jo hyvin -seikkaperäisesti annettu
26307: selityksiä siitä, minkävuoksi me asetuimme näitä paikkoja määrät-
26308: täessä mietinnössä olevalle kannalle. Kuitenkaan en voi olla li-
26309: säksi mainitsematta sitä seikkaa, joka erityisesti perustuu asian-
26310: tuntijain lausuntoihin ja varsinkin kun katsoo sitä tilastoa, joka
26311: osoittaa mielenvikaisten luvun suuruutta Vaasan sekä Oulun lää-
26312: russa. Ensiksikin asiantuntijat lausuvat, että on välttämätöntä
26313: silloin, kun rakennetaan joku suurempi mielenvikaisten parannus-
26314: laitos, että se rakennetaan johonkin suuremman liikepaikan lähei-
26315: syyteen, siitä syystä että hoitajatkin tuolla mielenvikaisten laitok-
26316: sessa tulevat muussa tapauksessa mielenvikaisiksi. Heidän täytyy
26317: ehdottomasti olla yhteydessä suuremman liiKemaailman kanssa.
26318: Näin ollen ed. Torpan ja Alkion ehdotus, että tuollainen suurempi
26319: keskuslaitos Vaasan ja Oulun lääniä varten keskitettäisiin maaseu-
26320: dulle jonkun radan varteen, minun mielestäni ansaitsee tulla huo-
26321: mioon otetuksi. On otettava huomioon suurempi liikennepaikka
26322: edellä mainitsemistani syistä.
26323:      Toisek<>i, kun katsotaan niitä numeroita, jotka osoittavat mielen-
26324: vikaisten luvun suuruutta, niin näemme, että Vaasan läänissä on
26325: käsilläolevan tilaston mukaan, joka kuitenkin on vielä todellista
26326:                      Mielisairaalain perustamisesta.
26327: 
26328: 
26329: alhaisempi, mielenvikaisten luku todellisuudessa nyt jo suurempi
26330: :kuin käsillä oleva tilasto osoittaa, jonka mukaan on 1,129 mielen-
26331: vikaista. Oulun läänissä on yhdeksättäsataa mielisairasta.
26332:     Näin ollen on paljon mahdollista, että vastaisuudessa tulee pe-
26333: rustettavaksi erityinen mielisairaala Vaasan lääniä varten. Nyt
26334: mahdollisesti voidaan, varsinkin jos Pitkäniemen keskuslaitos laa-
26335: jennetaan, Vaasan läänin eteläisestä ja itäisestä puolesta siirtää
26336:  mielisairaita sinne ja Vaasan läänin pohjoisista osista voidaan niitä
26337: .lähettää Ouluun. Se ei ole niin pitkä matka. Mutta voi olla mah-
26338: -dollista, että se lääni tarvitsee erityisen mielisairaalan.
26339:     Näitä näkökantoja silmällä pitäen valiokunta tuli siihen mieli-
26340: piteeseen, että Oulun seudulla tuo paikka on oikeaan osattu.
26341: 
26342:     Ed. Haveri: Senjälkeen kun pyysin puheenvuoroa, on ed. Torppa
26343: jo lausunut ne motiivit, mitkä minunkin nähdäkseni puhuvat Poh-
26344: janmaan mielisairaalan perustamisen puolesta Vaasan ja Oulun lää-
26345: nin rajalle. Tahtoisin vain lisätä vielä sen, että onhan tunnettua,
26346: -että Vaasan läänin väkiluku on lähes toista vertaa suurempi kuin
26347: Oulun läänin. Näin ollen ei ole ensinkään kohtuutonta, jos vaaditaan,
26348: -että tämä Pohjanmaan mielisairaala valtionvaroja säästettäessä
26349: tälläkertaa rakennettaisiin välimatkoihin nähden parhaalle paikalle.
26350:     Yhdyn siis niihin ehdotuksiin, joita jo on lausuttu useampiakin,
26351: -että kyseessä oleva sairaala tällä kertaa rakennettaisiin Oulun ra-
26352: ·dan varteen Vaasan ja Oulun läänin rajamaille.
26353: 
26354:      Ed. Karhi: Ed. Raunio toikin jo ilmi muutamia näkökohtia,
26355: mitkä olivat määräämässä keskuslaitoksen sijoittamista Oulun seu-
26356: tuville. Tahtoisin tähän lisäksi vielä huomauttaa senkin, että kun
26357: <Otamme huomioon Kuusamon perukat, Kajaanin kihlakunnan länsi-
26358: <Osan ja muut Oulun laajat ympäristöt, niin epäilemättä on keskus-
26359: laitos sopivin Oulun tienoolle. Jyrkästi vastustan sen sijoittami;;ta
26360: •Oulun ja Vaasan läänin rajoille, sillä Pitkäniemeen on siksi lyhyt
26361:  matka, että sinne voi viedä mielisairaita etelä osasta Vaasan lääniä,
26362: ja pohjoisosasta lääniä Ouluun.
26363:      Täällä on mainittu, että anomusvaliokunnan olisi pitänyt tehdä
26364: jonkunlainen kustannusarvio näitä mielisairaaloita varten. Minusta
26365: se on tarpeetonta, sillä kustannusarvion tekeminen ei suinkaan olisi
26366: paikallaan. Tällä kertaa kustannusarvio voisi olla toisenlainen,
26367:  toisena vuonna toisenlainen eikä se siis ollenkaan pitäisi paikkaansa.
26368: Sen vuoksi ei anomusvaliokunnalta pitäisi tätä vaatiakaan. Sitä-
26369: paitsi hallitus tuntee tarkemmin asiat. Se on asettanut komitean
26370: suunnittelemaan koko mielisairaitten hoitoa ja miten se olisi vastai-
26371: suudessa järjestettävä. Hallituksella on siis tarkemmat tiedot siitä,
26372: kuinka paljon ne tulevat maksamaan. Minusta on pääpaino se, että
26373: tämä mietintö tällaisenaan hyväksyttäisiin sillä lisäyksellä, m{nkä
26374: I770                 Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
26375: 
26376: 
26377: täällä tein, sillä on luonnollista, että täytyy olla summa määrättynä,
26378: kun tällaisiin toimenpiteisiin ryhdytään, ja että tämä summa olisi
26379: käytettävä valtion yleisistä varoista.
26380: 
26381:     Ed. Kirves: Täällä ovat edustajat Kivilinna ja Vuorimaa anta-
26382: neet niin äärettömän hyvän neuvon, sen nimittäin, että kunnat ovat
26383: velvolliset hoitamaan mielisairaitaan ja lisäksi, että kunnat saavat
26384: ilmaiseksi näitä sairaita valtion hoitolaitoksiin. Olisi k-yllä hyvä,
26385: jos asia niin olisi, mutta minulla on toinen ajatus näistä seikoista.
26386: Ensiksikin voidaan väittää, että Viipurin kaupunki kyllä tekee
26387: hulluja, mutta se ei pidä niistä huolta, vaan jättää ne maalaiskunnan
26388: hoidettavaksi. Eivät ne myöskään sovi valtion hoitolaitoksiin,
26389: joten täytyy Viipurin maalaiskunnan saada vielä hoitolaitos entisen
26390: lisäksi. Vielä on sanottu, että vaivaishoidon tarkastaja velvoitta-
26391: koon kuntia pitämään niistä huolta. Kyllä hän velvoittaakin.
26392: Viipurin maalaiskunnan vaivaishoitokustannukset tekivät vuonna
26393: 1906 noin 68,ooo markkaa ja vuonna 1907 ovat ne jo 1oo,ooo markan
26394: paikoilla. Mutta kuka nämä maksaa? Viipurin kaupunki ei niitä
26395: maksa, vaikka se työntää houruja meille hoidettavaksi. Kannat-
26396: taisin sentähden ed. Pärssisen ehdotusta että vapaapaikkoja mai-
26397: nituissa laitoksissa pitäisi olla. Muuten kannatan sitä ehdotusta,
26398: että 6oo,ooo markkaa vuosittain myönnettäisiin näiden laitosten
26399: perustamiseen.
26400: 
26401:     Ed. Hoikka, 1.: Siltä varalta että, niinkuin toivon, kysymyksessä
26402: oleva valiokunnan mietintö lähetetään uudestaan valiokuntaan, pyy-
26403: dän mainita erään tärkeän seikan, joka äsken unohtui mainitsematta.
26404: Jos kysymyksessä oleva mielenvikaisten laitos tulisi rakenAettavaksi
26405: Rovaniemelle, voin mainita, että sinne perustettuun sairashuonee-
26406: seen, kun sen rakentamisesta aikoinaan oli kysymys, valtio oli hyvin
26407: aulis antamaan mainittuun rakennukseen jommoisenkin joukon ra-
26408: kennuspuita kruunun metsistä. Niitä on, niinkuin pohjalaiset yleensä
26409: peräti hyvin tietävät, tilaisuus hyvillä ehdoilla, vetomatkoilla ja hy-
26410: vällä tilalla saada kruunun metsistä.
26411:     Mitä tulee matkaan Kemin ja Ylitornion tienoilta sekä Rovanie-
26412: meltä Oulun sairaalaan, josta seikasta meillä ed. Ahmavaaran kanssa
26413: tuli pikkukina, on sanottu että Rovaniemen kirkolta ja Kemistä,
26414: joka on melkein seutukunnan rajalla eteläpäässä, ei olisi kuin pari
26415: kilometriä Tornioon. Torniosta on kuitenkin I I 1j2 peninkulmaa
26416: Rovaniemelle ja 12 peninkulmaa Ouluun. Ylitorniosta on nykyään
26417: maantie Ylitornion pohjoisrajalle Raanojärvelle ja kun valmistuu
26418: maantie Rovaniemelle, tulee matka Ylitorniosta Rovaniemelle ole-
26419: maan 8 peninkulmaa. Näin ollen pidän matkaa näistä paikoista
26420: Rovaniemeen lyhempänä kuin matkaa Ouluun.
26421:                       Mielisairaalain perustamisesta.              1771
26422: 
26423:      Ed. Runeberg: Med afseende å syftet i betänkandet vill jag helt
26424: och hållet förena mig med utskottet. J ag vill äfven förena mig med
26425: utskottet, hvad själfva sakfrågoma beträffar, åtminstone i de flesta
26426: hänseenden, men det synes mig som om utskottet skulle hafva gifvit
26427: klämmama i sitt betänkande en sådan form, att däraf hos enhvar
26428: måste uppstå den föreställningen, att här vore fråga om alldeles be-
26429: stämda yrkanden, som skulle påkalla bestämda kostnadsförslag, och
26430: att det därför vore nödvändigt att uppgöra en fullständig kostnads-
26431: beräkning, förrän en petition aflåtes. Det synes mig som om i denna
26432: fråga, liksom i så många andra, det hade varit skäl att från represen-
26433: tationens sida mera principielt uttala önskningsmål, hvilka icke
26434: utmynna i yrkande på någon bestämd åtgärd, som skulle nödvändig-
26435: göra kostnadsberäkninger. Det är i formuleringen af utskottets
26436: kläm en del omständigheter, som föranleda och lämnat stöd för den
26437: fordran fran särskilda talares sida, att ordentliga kostnadsförslag
26438: skulle uppgöras. I första klämmen heter det: >>att två nya central-
26439: anstalter utan tidsutdrägt inrättas.>> En sådan bestämdt formulerad
26440: fordran skulle ju själffallet nödvändiggöra ett bestämdt anslag. För
26441: min del skulle jag dock hålla före, att frågan icke nu befinner sig i
26442: det skede, att landtdagen skulle hafva skäl att besluta tili vissa an-
26443: slag, större eller mindre, utan vore det lämpligare, om landtdagen
26444: mera i allmänhet skulle uttala ett önskningsmål. J ag skulle därför
26445: föreslå, att landtdagen jämte godkännande af betänkandet skulle
26446: återremittera detsamma i och för en omformulering af klämmama
26447: i ett något allmännare syfte, ungefär så lydande: det ville landtdagen
26448: i underdånighet hos H. K. M. anhålla, att kraftiga åtgärder vidtagas
26449: till förbättring af sinnessjukvården i landet såväl genom de nuvarande
26450: vårdanstaltemas utvidgning som genom anläggande af nya central-
26451: anstalter, i första rummet en i närheten af Uleåborg, äfvensom genom
26452: anläggande af jordbrukskolonier. Att tala om att man utan tidsut-
26453: drägt skulle anlägga två nya centralanstalter, är föga lämpligt. Detta
26454: öfverstiger våra tillgångar och dessutom kan det icke komma i fråga
26455: att bygga två anstalter på en gång. Därför sknlle detvara skäl att
26456: säga: >>i första rummet en i närheten af Uleåb0rg,>> den andra anstalten
26457: och eventuelt den tredje och den fjärde kunna sedan lämnas till fram-
26458: tiden. Beträffande de enskilda önskningsmål, som i klämmama
26459: upptagas, ville jag för min del förorda bibehållandet i andraklämmen
26460: af ett uttalande om upptagningsanstalters inrättande inom Lapp-
26461: markens härad. Däremot synes mig femte klämmen i utskottets
26462: betänkande vara af så underordnad betydelse och af så enskild art,
26463: att den saklöst kunde bortlämnas. Detta gäller ju en omständighet,
26464: på hvilken uppmärksamheten nogsamt är fäst, och som icke behöfver
26465: representationens understöd. Hvad åter själfva frågan i dess helhet
26466: beträffar, så kan man visserligen säga, att ett dylikt allmänt utta-
26467: lande från landtdagens sida är ett fromt önskningsmål, som icke har
26468:                     Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
26469: 
26470: 
26471: någon praktisk betydelse. Men så är dock icke fallet. l)ttalande
26472: af ett sådant önskningsmål från representationens sida utgör såväl
26473: en påstöt som isynnerhet ett stöd för regeringen och ett stöd för fack-
26474: männen, för hvilka denna fråga ju ingalunda är ny eller främmande
26475: och det tvingande behofvet väl bekant. J ag tviflar också på, att
26476: frågan vid denna landtdag skulle kunna bringas i ett sådant skede,
26477: att vi skulle kunna föreslå en bestämd summa eller ett bestämdt
26478: årligt anslag för detta ändamål. J ag skulle således föreslå, att be-
26479: tänkandet jämte godkännande af detsamma i dess allmänna syfte,
26480: återremitteras till utskottet i och för omformulering af klämmarna
26481: i en något allmännare affattning i det syfte jag här föreslagit.
26482: 
26483:     Ed. Kivilinna: En tahdo puhua enään kustannusarvion hankki-
26484: misesta. Tietysti, jos kerran pidetään luonnollisena, että eduskunta
26485: ei voi tehdä pyyntöä ylimalkaisessa muodossa jättäen hallituksen
26486: harkittavaksi, missä määrässä tai kuinka nopeaan se on toteutetta-
26487: vissa ja harkittavaksi myös, mistä rahat tähän ovat saatavat, tie-
26488: tysti silloin on kustannusarvio tehtävä ja valiokunnan luonnollisesti
26489: koetettava se tehdä. Mutta minä pyytäisin, että eduskunta siinä
26490: tapauksessa nimenomaan antaisi valiokunnalle selvät ohjeet siitä,
26491: mitä arvioita ja mitä ehdotuksia sen oikeastaan on tehtävä. Ym-
26492: märtääkseni ei nimittäin riitä pelkkä kustannusarvio koko suunni-
26493: telmaan nähden. Jotta sillä olisi jotakin merkitystä, tulee tehdä
26494: ehdotus, paljoko vuosittain pitäisi tähän tarkoitukseen uhrata ja
26495: luonnollisesti myöskin, mistä nämä rahat ovat otettavat.
26496:     Sen sijaan tahtoisin hiukkasen kosketella tulevien mielisairaalain
26497: sijoittamista. Jos mielisairaala sijoitettaisiin eteläpuolelle Oulua,
26498: Vaasan ja Oulun läänin rajoille, niin minusta tuntuu siltä, että koko
26499: Pohjois-Suomen asukkaat erinomaisen hyvällä syyllä voisivat väit-
26500: tää tulleensa syrjäytetyiksi, sillä matkat siellä ovat niin pitkät ja
26501: niin harvaan asutut että Oulu jo sinänsä sijaitsee puolivälissä Suo-
26502: mea. Jos laitos sitten vielä siirretään eteläänpäin, kyllä silloin Poh-
26503: jois-Suomen asukkaille tulevat tavattomat matkat. Se jo määrää
26504: minusta sen, että etelämmäksi Oulua sairaalaa tuskin voi ajatella.
26505: On sitä paitsi otettava huomioon, että kun uusia sairassijoja saadaan
26506: ja sellainen saadaan nimenomaan Ouluun, tungos nykyisissä tulee
26507: pienemmäksi ja silloin Vaasan läänin asukkaat, jotka ovat verrattain
26508: lähellä Pitkänientä, voivat sijoittaa mielisairaansa sinne.
26509:     Mitä sitte pohjoisempaan Suomeen tulee, niin lienee kai luonnol-
26510: lista, että varsinaista mielisairaalaa Rovaniemeen tai muualle sinne
26511: ei voi ajatella. Se tulee niin suhteettoman kalliiksi. Nousee sitten
26512: kysymys, mihin vastaanottolaitos olisi perustettava, Rovaniemelle
26513: tai Lapin kihlakuntaan. Kun rautatie Rovaniemelle valmistuu,
26514: niin liike Rovaniemen eteläpuolella kääntyy varmasti suurimmaksi
26515: osaksi Ouluun. Kemistä hyvä joukko pohjoiseenpäin tullaan etu-
26516:                       Mielisairaalain perustamisesta.              1773
26517: 
26518: päässä käyttämään Oulua liikekeskuksena eikä Rovanientä. Silloin
26519: on aivan luonnollista, että he kuljettavat sairaansa Ouluun eikä
26520: Rovaniemeen. Koko Tornion jokilaakso tahi ainakin sen alaosa
26521: ei missään tapauksessa tule lähettämään sairaitaan etelään maantietä
26522: myöten Tornioon ja sitten taas rautatietä pohjoiseen Rovaniemelle,
26523: vaan tulevat ne niinikään lähettämään ne Ouluun. Jos nyt vastaan-
26524: ottolaitos olisi Rovaniemen kirkonkylässä, niin silloin siitä olisi hyö-
26525: tyä etupäässä Rovaniemeläisille ja kolmelle pitäjälle, nim. Kuola-
26526: järvelle, Kemijärvelle ja Sodankylälle, olisi hyötyä sen verran että
26527: heiltä säästyisi rautatien matka Rovaniemeltä Ouluun tultuaan ensin
26528: Rovaniemelle. Minusta tuntuu sangen omituiselta, että tämän
26529: rautatiematkan, yhden päivän rautatiematkan säästämiseksi pitäisi
26530: tänne vastaanottolaitos perustaa. Sen sijaan, jos se sijoitetaan poh-
26531: joisemmaksi, Kittilään esim., niin se tulee hyödyttämään pohjoisinta
26532: Lapin osaa, niitä seutuja, jotka ovat kaikkein huonoimpia kulkuneu-
26533: voihin nähden, tulee hyödyttämään ainakin Inarin Utsjoen, Enon-
26534: tekiön ja kaiketi myös Muonionniskan asukkaita, paitsi Kittiläläisiä
26535: luonnollisesti. Matkat täällä ovat tavattoman pitkät. Vastaan-
26536: ottolaitos IS peninkulman päässä pohjoiseen rautatiestä tulisi silloin
26537: olemaan levähdyspaikkana, ennenkuin sairaita tarpeen vaatiessa
26538: eteenpäin lähetettäisiin. Siellä se puolustaa paikkaansa, Rovanie-
26539: mellä se ei oikeastaan hyödyttäisi mitään muuta, kuin että se sääs-
26540: täisi rovaniemeläisiltä, kuolajärveläisiltä, kemijärveläisiltä ja sodan-
26541: kyläläisiltä yhden päivän rautatiematkan. Ja sitä paitsi pitää ottaa
26542: huomioon että meidän maassamme on muitakin syrjäisiä seutuja
26543: kuin nämät. Aivan samalla syyllä kuin Rovaniemen voisivat Kuu-
26544: samon, Kajaanin seutujen, Raja-Karjalan, ehkä muittenkin paikka-
26545: kuntien asukkaat vaatia paikallisia vastaanottolaitoksia, ja se käy-
26546: nee kuitenkin mahdottomaksi. Minun täytyy siis pysyä siinä käsi-
26547: tyksessä, että vastaanottolaitoksen sijoittaminen Rovaniemen kir-
26548: konkylään ei olisi onnistunut toimenpide.
26549: 
26550:     Ed. Danielson-Kalmari: Täällä ovat jotkut ajatelleet asiaa
26551: sillä tavoin, että eduskunta kääntyy hallituksen puoleen, pyytäen että
26552: hallitus perustaa kysymyksessä olevat laitokset ja hankkii varat niihin,
26553: arvostelee paljonko tähän tarkotukseen varoja menee ja hankkii ne.
26554: Tämä muistuttaa niitä aikoja, jolloin ei vielä oltu selvillä siitä, että
26555: eduskunta, koska myöntää kansan puolesta suostuntavaroja, on
26556: velvollinen pitämään silmällä kaikkia tärkeämpiä valtiomenoja.
26557: Onhan sääntö Valtiopäiväjärjestyksessäkin, että suostuntavaroja on
26558: myönnettävä ainoastaan, mikäli valtion vakinaiset tulot eivät riitä.
26559: Tästä johtuu nyt ehdoton velvollisuus, eikä yksinänsä oikeus, edus-
26560: kunnalle myöskin pitää niin tunnollisesti kuin suinkin silmällä vaki-
26561: naisten valtiovarain käyttämistå ja arvostella tärkeämpiä menoja,
26562: 1774                Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
26563: 
26564: 
26565: joihin näitä vakinaisia valtiovaroja käytetään. Nyt on kysymyk-
26566: sessä toimenpide, joka täydellisesti toteutettuna tulee vaatimaan
26567: useita miljoonia - on mainittu että lähes zo miljoonaa voisi tulla
26568: kysymykseen. Näin ollen näyttää minusta aivan sopimattomaita
26569: eikä mitenkään Valtiopäiväjärjestyksen hengen mukaiselta, että me
26570: tekisimme- niinkuin monet ovat ajatelleet- ilman minkäänlaista
26571: kustannusarviota sellaisen päätöksen, joka oikeuttaisi hailituksen
26572: käyttämään kymmeniä miljoonia puheenaolevaan tarkoitukseen ja
26573: jonka johdosta hallitus pakottaisi eduskunnan suostuntavarojen muo-
26574: dossa hankkimaan vastaavan summan muihin tarkoituksiin. Täl-
26575: laisesta menettelystä toivottavasti tämä uusi eduskunta kuitenkin
26576: nyt kerta kaikkiaan luopuu ja toimii ihan toisin. Minusta näyttää
26577: luonnolliselta, että me tällä kertaa palautamme mietinnön takaisin
26578: anomusvaliokuntaan, siinä tarkoituksessa että valiokunta mietin-
26579: nössään esittäköön kuinka tärkeätä on, että valtion puolesta ryhdy-
26580: tään toimenpiteisiin houruinhoidon edistämiseksi, ja että samalla
26581: pyydettäisiin, että hallitus antaa niin pian kuin se katsoo sen mah-
26582: dolliseksi ja tarpeelliset selvitykset on saatu aikaan, eduskunnalle
26583: arm. esityksen näiden laitosten perustamisesta.
26584:     Kyllä tässä tosiaankin on niin suuri valtiomeno kysymyksessä,
26585: että olisi kerrassaan kevytmielistä, ellei eduskunta vaatisi itsellensä
26586: sananvaltaa näiden laitoksien kustannusarvioiden hyväksymisessä,
26587: tietysti ei yksityiskohdissa, vaan siten että kumminkin loppusummat
26588: ovat eduskunnan määrättävissä. Ellei muistini petä, on eduskunta
26589: ollut mukana päättämässä, eikä ainoastaan anomassa, esim. Pitkä-
26590: niemen suuren laitoksen perustamista.
26591:     Kuten sanottu, minä yhdyn niihin puhujiin, jotka ovat ehdotta-
26592: neet mietinnön palauttamista valiokuntaan. Mutta minä teen sen
26593:  nimenomaan siinä tarkoituksessa, että hallitukselta pyydetään arm.
26594: esitystä puheenaolevassa asiassa.
26595: 
26596:     .Äänestysesitys ja päätös:
26597:     Ken hyväksyy ed. Palmenin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos
26598: ei voittaa, on eduskunta päättänyt ryhtyä asiallisesti päättämään
26599: itse mietinnöstä.
26600: 
26601:     Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten mietintö
26602: oli palautettava takaisin valiokuntaan uudestaan muodos-
26603: tettavaksi ed. Palmenin ehdottamalla tavalla.
26604: 
26605: 
26606:    Puhemies mainitsi vielä olevan useampia asioita käsittelemättä,
26607: mutta kun aika nyt on kulunut jo niin pitkälle, niin täytynee jättää
26608: ne ensi istuntoon.
26609:                            Pöydälle panoja.                           1775
26610: 
26611:    Sen johdosta lausui puheenvuoron saatuaan
26612: 
26613:     Ed. Renvall: Kun kerran toisensa perään on sattunut että edus-
26614: kunnan istunnot ovat kestäneet yli puolenyön, niin minä puolestani
26615: pyytäisin saada lausua toivomuksena puhemiesneuvostolle että täysi-
26616: istuntoja pidettäisiin tästä lähin aamupäivästä alkaen. Minä en
26617: ymmärrä, miten muuten voidaan selvitä asioista. Joka kerta jää
26618: 7-8 a.<>iaa pöydälle ja nyt vasta alkaa tulla suurempia asioita valio-
26619: kunnista ja silloin ne kaikki ahtaantuvat muutamiin harvoihin ko-
26620: kouksiin, jolloin eduskunnan jäsenille käy mahdottomaksi asioita
26621: kunnoliisesti vaim;staa.
26622: 
26623: 
26624:    Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi istuntoon
26625:     anomusvaliokunnan mietintö n:o 1 a määrärahan
26626: myöntämisestä suomenkielisen kirjallisuuden kartuttami-
26627: seksi,
26628:    anomusvaliokunnan mietintö n:o 4 eduskunnalle tehty-
26629: jen an. ehd. (n:ris 61, n6, 15) johdosta, keuhkotautisairaalain
26630: perustamisesta
26631:   valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 4 Antellin
26632: kokoelmain hoitoa varten asetetun valtuuskunnan an-
26633: taman kertomuksen johdosta.
26634: 
26635: 
26636:    Seuraava istunto oli oleva ensi tiistaina kello 6 i. p.
26637: 
26638:    Istunto päättyi klo 1,45 yöllä.
26639:                                        Pöytäkirjan vakuudeksi:
26640:                                               F. V. Kadenius.
26641: 
26642: 
26643: 
26644:          28. Tiistaina 1 p. lokakuuta 1907
26645:                      klo 6 i. p.
26646:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Alkio, Antila, Han-
26647: nes Gebhard, Ingman, Karhi, Lagerlöf, Lepistö, Nuotio, Oljemark,
26648: Paasikivi, Runeberg, Sipilä, Sipponen, Siren, Snellman ja Viitanen.
26649:                                                                 II2
26650:                       Istunto I p. lokakuuta 1907.
26651: 
26652: 
26653:     Puhemies ilmoitti että ed. Lagerlöf ja Gebhard, Hannes sairauden
26654: tähden olivat estetyt saapumasta istuntoon, että ed. Antila yksityis-
26655: ten asiain tähden pyysi vapautusta tämän illan istunnosta, v. Alfthan
26656: istunnon jälkipuoliskosta, Heiskanen istunnon loppu-osasta ja ensi
26657: perjantain istunnosta, Laakso ensi torstaiksi ja ehdollisesti perjan-
26658: taiksi, Ala-Kulju ensi perjantaiksi, sekä Castren vapautusta tärkei-
26659: den valiokuntatöiden takia tämän istunnon loppu-osasta.
26660:     Edellä olevat ilmoitukset ja pyynnöt hyväksyttiin.
26661: 
26662: 
26663: 
26664:                   Poissaolo valiokuntatöistä.
26665:     Kirjelmässä syyskuun z8 p:ltä oli valtiovarainvaliokunta ilmoit-
26666: tanut, viitaten työjärjestyksen ro §:ään, että valiokunnan varsinainen
26667: jäsen, ed. Tainio on 7 kertaa jäänyt pois valiokunnan kokouksista
26668: täyttämättä niitä ehtoja, joita sanottu ro § edellyttää.
26669:     Puhemiesneuvosto tämän johdosta ehdotti että eduskunta pöytä-
26670: kirjaan lausuisi ed. Tainion menettelyn olevan kyllä vastoin Valtio-
26671: päiväjärjestyksen säännöstä, mutta kun tämä tapaus on ensimäinen,
26672: joka eduskunnalle ilmoitetaan, ei eduskunta sen johdosta ryhdy eri-
26673: tyiseen toimenpiteesen.
26674: 
26675:    Sen johdosta puheenvuoroa käyttäen lausui:
26676: 
26677:      Ed. Tainio: Tämä asia tulee esille odottamattani. Se ehto, jota
26678: en ole täyttänyt, rajoittuu siihen, että en ole ilmoittanut syytä, miksi
26679: minä olen jäänyt pois valiokunnan kokouksista. Ilmoitus kyllä on
26680: tapahtunut. Syyni saattavat olla hyvinkin päteviä. Ensiksikin
26681: pyydän huomauttaa, että valiokunnan ei ole koskaan tarvinnut päät-
26682: tää mitään asiaa vajalukuisena. Varajäsenet ovat olleet aina saapu-
26683: villa. Sen lisäksi poissaoloni koskee etupäässä suostuntaverokysy-
26684: mysten käsittelyä, erityisesti mallasjuomasuostunnan käsittelyä,
26685: josta asiasta mietintö juuri näkyy jaetun eduskunnalle. Yhtenä
26686: poissaoloni syynä on ollut se, että valtiovarainvaliokunnan jäsenyys,
26687: johonka kuulun, ja jonka puheenjohtajana on vapaaherra Palmen,
26688: näin ensikertalaiselle antaa enemmän kotityötä, kuin mitä jaksaa hoi·
26689: taa. Toiseksi niillä varajäsenillä meidän ryhmästämme, jotka ovat
26690: olleet läsnä, on ollut esillä olleeseen asiaan suurempi harrastus kuin
26691: minulla, ehkäpä suurempi asianituntemuskin, ja siitä syystä olen
26692: pitänyt sopivana jäädä pois, silloin kun olen tiennyt varajäsenen
26693: tilalle astuvan henkilön, joka niitä asioita enemmän harrastaa. Minä
26694: pidän tätä menettelytapaa yleensä suotavana ja esimerkiksi kelpaa-
26695: vana. Miksipä vakinainen jäsen estäisi varajäsentä käyttämästä
26696: puhe- ja äänestysoikeutta, kun kuitenkin työjärjestys velvoittaa
26697:                         Poissaolo valiokunta töistä.                   1777
26698: 
26699: varajäsenet aina olemaan saapuvilla. Jos ei eduskunta tässä mitään
26700: 'muuta päätöstä tekisi, kuin vain hyväksyisi puhemiesneuvoston esi-
26701:  tyksen, niin aijon minä yhä edelleen käyttää samaa tapaa kuin tähän-
26702:  kin asti, jos olen varmasti vakuutettu siitä, että varajäsenillä on esillä-
26703:  oleviin asioihin enemmän sanomista kuin minulla ja suurempaa asiain-
26704:  tuntemusta sekä lämpimämpää harrastusta. Ehdotan, että puhe-
26705:  miesneuvoston esitys hyväksyttäisiin.
26706: 
26707:     Ed. Palmen: Minulle on varsin odottamatonta, että annetaan
26708: sellainen selitys, kuin nyt on annettu. Mikäli nimittäin muistan,
26709: oli seitsenmiehisessä valiokunnassa, jonka jäsenenä minäkin olin,
26710: työjärjestystä tehtäessä erimielisyyttä kysymyksessäoleva9.n ro §:ään
26711: nähden, jonka toimeenpano nyt on aiheuttanut ilmoituksen, ja tuli
26712: mainittu pykälä lopullisesti herra Tainion ehdotuksen mukaan sen
26713: muotoiseksi kuin se nyt on. Minä silloin epäilin, olisiko mahdollista
26714: tuota määräystä täyttää, varsinkin Varajäseniin nähden, mutta silloin
26715: sitä puolustettiin eikä mainittu sanaakaan siitä, että valiokuntien
26716: olisi määrättävä, kuinka suuri vajalukuisuus saisi olla, ei puhuttu
26717: siitä, mitä asioita yksityinen pitäisi sopivana harrastaa, eikä liioin,
26718: että olisi joku poikkeus myönnettävä suostunta-asioita varten. Sa-
26719: nottiin päinvastoin, että olisi tärkeätä kasvattaa edustajia ymmärtä-
26720: mään, että tässä on velvollisuus kyseessä ja että pitää tutustua asioi-
26721: hin. Oli vähän kovaa, että tuo määräys ulotettiin kaikkiin vara-
26722:  jäseniin nähden, mutta kun tuommoinen määräys kerran on ole-
26723:  massa, niin olemme pitäneet siitä kiinni, enkä ymmärrä varsinaisiin
26724: jäseniinkään nähden mahdolliseksi muuta, kuin että pidämme kiinni
26725:  tämän kamarin hyväksymästä työjärjestyksestä ja sen 10 §:stä. Ainoa,
26726:  jota voisi syystä tässä esittää moitteena valtiovarainvaliokuntaa ja
26727:  sen puheenjohtajaa vastaan, on se, että olen odottanut seitsemän
26728:  kertaa ja antanut seitsemän kertaa kulua, vaikka kolmen kerran jo
26729:  pitäisi riittämän. Näistä seitsemästä kerrasta olen muistaakseni
26730:  neljä kertaa kysynyt valiokunnalta eikä kukaan ole tiennyt mitään,
26731:  rniksikä ed. Tainio on ollut poissa, mutta ed. Tainio on vaan jäänyt
26732:  pois. Tämä on vastoin eduskunnan tekemää päätöstä. Me olemme
26733:  koettaneet noudattaa tehtyä päätöstä.
26734: 
26735:      Ed. Schybergson: Hr Tainio kan icke tro, huru klädsam hans
26736:   anspråkslöshet var under hans sista uppträdande. Han framhöll,
26737:  hurusom suppleanterna i utskottet både i intressen och sakkännedom
26738:  vida öfvergingo honom. Men jag ber att få fästa hr Tainios upp-
26739:  märksamhet vid, att det icke är han, som har att bedöma den saken,
26740:  utan de personer, som valt honom till utskottet och utsett honom till
26741:  .ordinarie medlem och de andra till suppleanter,
26742:                      Istunto I p. lokakuuta 1907·
26743: 
26744: 
26745:     Ed. Tainio: Vapaaherra Palmen ei omaa nähtävästi hyvää
26746: muistin lahjaa. Minä olen kuullut ennemmin hänen tehneen ivaa
26747: siellä valiokunnassa, että kysymyksessä oleva työjärjestyksen pykälä
26748: olisi minun ehdottamani ja senmuotoisena, kuin olen ehdottanut. Se
26749: on erehdys. Pykälä, mikä koskee varajäsenten velvollisuutta olla
26750: aina saapuvilla, on minun ehdotuksestani, ei tämä, mikä koskee vaki-
26751: nrusta Jasema. Sitä paitsi vapaaherra Palmenilla on huono muisti
26752: eräässä toisessakin asiassa. Hän sanoo minun olleen ilmoittamatta
26753: poissa neljä kertaa. Minä olen ollut ilmoittamatta vain kak~.i kertaa.
26754: Jollei ilmoitus saavu perille, sitä en voi auttaa, mutta sikäli kuin
26755: tiedän . onkin ilmoitus joka kerta saapunut valiokunnalle, lukuunotta-
26756: matta noita kahta kertaa, jolloin en ole ilmoitusta lähettänyt. -
26757: Mitään poikkeusasemaa minä en ole halunnut saada suostuntavero-
26758: kysymyksellekään. Mutta minä pidän yhä· edelleen kiinni siitä
26759: periaatteesta, että varajäsenille, joitten muuten, jos kaikki vakinaiset
26760: olisivat aina saapuvilla, täytyisi työjärjestyksen mukaan istua sään-
26761: nöllisesti valiokuntien kokouksissa saamatta yhtään kertaa tuoda
26762: mielipiteitään julki, on tilaisuus mielipiteittensä julkituomiseen val-
26763: mistettava niissä kysymyksissä, joissa joku vakinainen jäsen havaitsee
26764: olevansa vähemmän kompetentti kuin varajäsen tai vähemmällä
26765: harrastuksena on seurannut asiaa.
26766:     Mitä ed. Schybergsonin kohteliaisuuteen minun vaatimattomuu-
26767: teni johdosta tulee, niin minä pidän kohteliaisuuksista ja olen tottu-
26768: nut niihin ennenkin ed. Schybergsonin puolelta. Mutta sen voinee
26769: ed. Schybergson myöntää, että minä näitten varajäsenien persoo-
26770: na11isena ystävänä, puoluetoverina, voinen arvostella heidän harras-
26771: tustansa ainakin yhtä hyvin kuin valiokunnan muut jäsenet, ja heidän
26772: asiantuntemuksensa on siellä kyllä ilmennyt. Minä yhä edelleen
26773: ehdotan, että puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään.
26774: 
26775:     Ed. Danielson-Kalmari: Ed. Tainio on kahteen kertaanilmoit-
26776: tanut hyvinkin suoraan, että hän ei aijo noudattaa eduskllll11an työ-
26777: järjestystä. Tämän johdosta näyttää minusta välttämättömältä
26778: että kysymys lykätään takaisin. puhemiesneuvostoon.
26779: 
26780:    Ed. Huoponen: Minä kannatan viimeksi tehtyä ehdotusta.
26781: 
26782:     Ed. Tainio: Minä yhdyn ed. Danielson-Kalmarin ehdotuksen
26783: ja luovun alkuperäisestä.
26784: 
26785:     Ed. Schybergson: J ag kan icke ens denna gång förena mig med
26786: hr Tainio, utan föreslår jag för min del, att någon återremiss icke
26787: måtte ega rum, ty först när hr Tainio har satt sitt onda uppsåt i vär-
26788: ket, kunna vi taga frågan ånyo under öfvervägande.
26789:                          Poissaolo valiokuntatöistä.                 1779
26790: -----------------------
26791: 
26792:    Ed.Danielson-Kalmari: Minä saatan puolestani peruuttaaeh-
26793: dotukseni huomauttaen kuitenkin, että ed. Tainion lausunto sisälsi
26794: loukkauksen eduskuntaa kohtaan. Mutta on mahdollista. että tässä
26795: kohden häneen nähden on meneteltävä toisin kuin meneteltäisiin
26796: säännöllisesti.
26797: 
26798:    Ed. Huoponen: Minä luovun, koska ehdotuksentekijä on luo-
26799: punut ehdotuksestaan.
26800: 
26801:     Ed. Tainio: Kaikkien väärinkäsitysten välttämiseksi pyydän
26802: huomauttaa, että tarkoitukseni ei ole ollut loukata eduskuntaa, enkä
26803: ole ilmoittanut, että minä tulen yhä edelleen työjärjestystä rikko-
26804: maan. Sillä kyllähän minä osaan löytää syyn poissaolooni, jos minua
26805: huvittaa ilmoittaa sairautta tai muuta sellaista, niinkuin täällä on
26806: yleinen tapa. Mutta minä haluan olla pikkuisen rehellisempi ja
26807: ilmoittaa yksinkertaisesti, että minä jään pois ja varamies astuu ti-
26808: lalle. Jos minut pakottamana pakotetaan etsimään syitä, niin kyllä
26809: niitä löytyy, mutta minä pitäisin ne asialliset motiivit, joita olen esit-
26810: tänyt niin tärkeinä, että niiden takia olisin halunnut yhtyä ed. Daniel-
26811: son-Kalmarin lausuntoon, että asia olisi lähetettävä puhemiesneu-
26812: vostoon. Ehkäpä työjärjestyksessä on tässä kohden vika eikä mi-
26813: nussa, sillä minä aina yhä pidän kiinni siitä että varajäsenille pitää
26814: myöntää mikäli mahdollista tilaisuutta - -
26815: 
26816:    Puhemies:        2   minuuttia on kulunut.
26817: 
26818:     Ed. Tainio: valiokunnassa ottaa osaa keskusteluun sikäli kuin
26819: joku vakinainen jäsen huomaa, että täyttävät toimensa valiokunnan
26820: hyödyksi jossakussa erikoisasemassa paremmin kuin vakinainen
26821: jäsen, tämä sitä suuremmalla syyllä kuin meidän puoleltamme ennen
26822: valiokunnan vaaleja oli ilmoitettu, että emme ole täysin varmoja
26823: siitä, mitkä kysymykset mihinkin valiokuntaan lähetetään. Siitä
26824: syystä vaalien toimittaminen on hieman vaikeata. Ja kun muuten-
26825: kin on huomattu tarpeelliseksi usein vaihtaa valiokunnan jäseniä, on
26826: tapahtunut, että joku jäsen pyytää luopua valiokunnasta, toinen
26827: samaan aikaan toisesta ja valitsijamiehet valitsevat sitten nämät taas
26828: toisiin valiokuntiin. Tällä tavalla vaihdetaan paikkoja, joka minun
26829: mielestäni on kokonaan tarpeetonta, jos käytetään varajäseniä enem-
26830: män ja sen mukaan miten kunkin tajpumukset ja tiedot soveltuvat
26831: kussakin eri tapauksessa. Siitä syystä minä pidin sopivana yhtyä
26832: ed. Danielson-Kalmarin ehdotukseen, että asia lykättäisiin takaisin
26833: puhemiesneuvostoon, jotta se olisi antanut aihetta työjärjestyksen
26834: muuttamiseen, siihen suuntaan kuin minä olen tässä esittänyt. Siis
26835: kysymyksessä ei ole mikään loukkaus eduskuntaa kohtaan, vaan ihan
26836: asiallinen selvitys. Ja minä olen kyllä tietänyt, että ed. Palmen
26837:                        Istunto I p. lokakuuta 1907.
26838:                                               ~~~---------
26839: 
26840: 
26841: 
26842: 
26843: koettaa saada tämän asian eduskunnassa keskusteltavaksi, mutta
26844: minä en ole pitänyt sitä pahana, ja tietänyt sen, että hän olisi vaati-
26845: nut yhtä mittaa, että minun olisi pitänyt ilmoittaa syyt, mutta en
26846: ole sittenkään sitä tehnyt, sillä minä halusin saada tämän asian tänne,
26847: jotta se antaisi aihetta johonkin sananvaihtoon. Jos minun täytyy
26848: keksiä syitä, niin minulla on niitä ääretön varasto toistaiseksi, kun
26849: minä aijon antaa varajäsenen astua paikalleni.
26850: 
26851:     Ed. Palmen: Minä luulen todellakin, että se joka ilmoittaa, että
26852: hänellä on ääretön varasto syitä jäädä pois valiokunnan kokouksesta,
26853: on tehnyt asialleen huonon palveluksen. Siitä näkee, että kansalai-
26854: set ovat tehneet huonon vaalin, kun ovat valinneet tämmöisen edus-
26855: tajan ja valitsijamiehet ovat tehneet huonon vaalin, kun ovat valin-
26856: neet tämmöisen edustajan valiokuntaan. Sekä edustajan toimi että
26857: valiokunnan jäsenen toimi minusta on ihan ehdoton velvollisuus ja
26858: nojaudun tässä V. J:n 15 §:ään, joka, vaikka se nimenomaan puhuu
26859: eduskunnan kokouksista, samassa tarkoittaa eduskunnan työtä yleen-
26860: sä. Siinä sanotaan että, ellei ole hyväksyttävää estettä, voi eduskunta
26861: tuomita edustajan menettämään palkkionsa j. n. e. Tältä kannalta
26862: Ininä olen arvostellut asiaa, enkä katso olevan mitään syytä ruveta
26863: pitempään sananvaihtoon tästä asiasta. Minun äsken antamani
26864: tiedot ovat päivä päivältä merkityt muistikirjaan_. ja oikeat; minä
26865: olen joka kerta kysynyt valiokunnassa, onko kukaan voinut ilmoittaa,
26866: onko ed. Tainio ilmoittanut esteen, mutta minä olen, kuten valiokun-
26867: nan jäsenet tietävät, monta kertaa saanut vastauksen, ettei kukaan
26868: tiedä siitä mitään. Se suuri määrä syitä, joita näkyy joka vastauk-
26869: seen karttuvan yhä enemmän, minusta parhaiten osoittaa, että ed.
26870: Tainiolla on hyvin huono asia puolustcttavanaa'l.
26871: 
26872:     Ed. Schybergson: I sitt sista andragande var hr Tainio icke
26873: lika anspråkslös, som i det första. Han slog sig för sitt bröst och sade
26874: att han var redligare än de andra •>rehellisempi kuin toiset» och när
26875: han slutade med en sådan förklaring, som den hr Palmen framhöll,
26876: så blir det icke mycket öfrigt för oss andra. Det var kanske ett oför-
26877: siktigt sagdt ord af honom, men det bör dock framhållas, att han
26878: bättre skall taga sig till vara framdeles, då han yttmr sig.
26879: 
26880:     Ed. Yrjö-Koskinen, B. S.: Minä ehdotan, että eduskunta an-
26881: taa nuhteen ed. Tainiolle. Tunnettua kyllä on, että löytyy muutamia
26882: edustajia - ja kentiesi kokonainen ryhmä - jotka luulevat rehelli-
26883: syyttä yksinomaisuudekseen; mutta kun se käsitys tuodaan julkisesti
26884: esille eduskunnan kokouksessa, niin se myös ansaitsee julkisen nuhteen.
26885: 
26886:    Puhemies: Vapaaherra Yrjö-Koskisen lausunnon johdosta saan
26887: huomauttaa, että en katso voivani ottaa hänen ehdotustaan tässä
26888:                    Suhteellisista vaaleista valtiopäivillä.
26889: 
26890: 
26891: yhteydessä käsiteltäväksi, sillä nyt on kysymys siitä, mihin toimen-
26892: piteisiin ryhdytään sen johdosta, että ed. Tainio on ollut poissa valtio-
26893: varainvaliokunnan kokouksista.
26894: 
26895:     Ed. Tainio: Ed. Schybergsonin lausunto antaa minulle aihetta
26896: myöntää, että minä ehkä sanoin ajattelemattomasti väärin: en rehelli-
26897: sempi kuin muut edustajat. Tahdon vaan väittää että tätä syiden
26898: etsimistä on käytetty; ilmoitetaan syitä, jotka eivät ole aina täysin
26899: asian mukaisia.
26900: 
26901:    Kun     keskustelu    oli   julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin
26902: puhemiesneuvoston tekemä ehdotus.
26903: 
26904: 
26905:   Esitettiin pöydällä ollut kysymys lisäyksestä työjärjes-
26906: tyksen !8 §:ään ja keskustelutta hyväksyttiin puhemies-
26907: neuvoston asiassa tekemä ehdotus.
26908: 
26909: 
26910:            Suhteellisista vaaleista valtiopäivillä.
26911:                                       '
26912:    Esitettiin pöydällä ollut ehdotus määräyksiksi valtiopäivillä
26913: suhteellisen vaalitavan mukaan toimitettavista vaaleista.
26914: 
26915:    Keskustelu:
26916:       Ed. Pykälä: Minä vaan pyydän muistuttaa siitä lausunnosta,
26917: jonka ed. Alkio viime tiistai-istunnossa antoi sen kysymyksen joh-
26918: dosta, joka lykättiin esillä olevan asian yhteyteen. Huomautan edus-
26919: kunnan työjärjestyksen 7 §, jossa mainitaan, että kaikkien eduskun-
26920: nan jäsenten tulisi kuulua johonkin valiokuntaan. Niin ei kuitenkaan
26921: asianlaita ole. Tiedetään, että ed. Runeberg ei kuulu mihinkään
26922: valiokuntaan. Sama on myöskin maalaisliiton seitsemän jäsenen
26923: laita.
26924:       Mitä tulee suhteelliseen vaalitapaan, niin siitä ei käy selville muuta
26925: kuin että vaalit ovat toimitettavat suhteellisesti ja kuitenkin voi edus-
26926: kunnan istuntoaikana valiokuntapaikkoja joutua auki eikä niitä ole
26927: täytetty suhteellisen vaalitavan mukaan, vaan on se ryhmä, jonka
26928: paikkoja on jäänyt auki, täyttänyt ne. Tähän katsoen pyytäisin
26929: ehdottaa, että ne vaalit, jotka ovat tapahtuneet ulkopuolella sitä
26930: järjestystä, jonka suhteellinen vaalitapa määrää, julistettaisiin mität-
26931: tömiksi ja määrättäisiin valitsijamiehet toimittamaan ne laillisessa
26932: j iirjestyksessä.
26933:                      Istunto r p. lokakuuta 1907.
26934: 
26935: 
26936:     Puhsmies Ed. Pykälän ehdotuksen johdosta pyydän huomaut-
26937: taa, että semmoista ehdotusta ei voida nyt ottaa esille, koska se on
26938: asiasta syrjässä.
26939: 
26940:     Ed. Setälä: Vaikka minulla on ollut tilaisuus olla mukana tätä
26941: ehdotusta laatimassa, pyytäisin sittenkin saada tehdä sen viimeiseen,
26942: 12 §:ään erään lisäehdotuksen, jonka kokemus ainakin perustuslaki-
26943: valiokunnassa näyttää tekevän tarpeelliseksi. 12 § loppuu sanoilla:
26944: >>Toimitus- ja tarkastusvaliokuntaan määrättäköön kuitenkin tästä
26945: riippumatta se luku varamiehiä minkä eduskunta puhemiesneuvos-
26946: ton ehdotuksesta päättää.>> On siis katsottu tässä tapauksessa tar-
26947: peelliseksi, että varamiesten luku ei ole rajoitettu siihen, mitä ylem-
26948: pänä on sanottu, että nim. varamiehiä määrätään kutakin ehdokas-
26949: listaa kohti niin monta, että niiden luku on lähinnä suurempi kolmas-
26950: osaa listalle 7 §:n mukaan tulevien paikkojen määrästä. Viimeksi-
26951: mainittu luku, kolmasosa, on tietysti mielivaltainen, eikä varajäsen-
26952: ten luvulla ole oikeastaan mitään merkitystä, jos kerran yleensä nou-
26953: datetaan sitä tapaa että asianomaisen ryhmän varajäsen astuu vaki-
26954: naisen Jasenen sijaan. Toimitus- ja tarkastusvaliokuntaan katsoen
26955: on nyt jo edeltäpäin arvattu, että tulee tarpeelliseksi asettaa useam-
26956: pia varajäseniä kuin mitä ensimäinen lause säätää. Mutta aivan
26957: sama voi sattua muihinkin valiokuntiin nähden. Minä huomautan
26958: erittäin sitä, että perstrtslakivaliokunnan varajäsenistä monet ovat
26959: aivan ehdottomasti eristetyt, ollen itse muiden valiokuntien puheen-
26960: johtajina, joten se vaara on lähellä, että valiokunta helposti tulee
26961: päätöskyvyttömäksi. Tämmöisten tapausten varalta pitäisi edus-
26962: kunnalla olla mahdollisuus lisätä varajäsenien lukua, ja sen vuoksi
26963: ehdottaisin, että §:n loppuun lisättäisiin seuraava lause: >>Jos johon-
26964: kin muuhun valiokuntaan havaitaan tarvittavan useampia varajä-
26965: seniä, tehköön puhemiesneuvosto siitä eduskunnalle ehdotuksen.>>
26966: Tämä ehdotus on kyllä minulla puolestani valmiiksi muodosteltuna.
26967: mutta kenties on hyvän järjestyksen mukaista. että asia kuitenkin
26968: palautetaan seitsenmiehiseen valiokuntaan siinä tapauksessa, että
26969: tämä lisäys hyväksyttäisiin.
26970: 
26971:    Ed. Heikkinen: Ed. Pykälä sanoi jo kaiken sen, mitä minä tah-
26972: doin sanoa, joten voin luopua puheenvuorostani.
26973: 
26974:      Ed. Söderholm: Det arbete, som åligger landtdagsutskotten, är
26975: ett beredningsarbete. Det är själffallet att de personer, som utses
26976: till medlemmar uti utskotten, böra vara lämpade för detta berednings-
26977: arbete. Vid landtdagens början fördelade de olika grupperna sina
26978: medlemmar på utskotten allt efter de större eller mindre förutsättnin-
26979: gar de hade för värksamhet i de olika utskotten. Det förslag, som
26980: nu väckts af hr Setälä, går ut på, att tili utskotten skulle kunna
26981:                   Suhteellisista vaaleista valtiopäivillä.
26982: ---~-----~--------
26983: 
26984: 
26985: 
26986: 
26987: längre fram under landtdagens lopp utses extra suppleanter, därvid
26988: afseende icke kunde fästas vid om dessa suppleanter lämpa sig för
26989: det ifrågavarande utskottet eller icke. Detta är enligt min tanke
26990: icke lyckligt. Om, såsom hr Setälä mycket riktigt anmärkte, det
26991: mött svårigheter för en del suppleanter, t. ex. uti grundlagsutskottet,
26992: att deltaga i utskottets arbete, därför att de äro ordinarie medlemmar
26993: i andra utskott, så beror det på att landtdagen i början af sin värk-
26994: samhet i ungdomlig ifver tyckte sig kunna lösa alla de frågor, som i
26995: en eller annan form blifvit hänskjutna till landtdagen, och därför
26996: tillsatte en större mängd utskott, är landtdagen i själfva värket hade
26997: krafter till. Om landtdagen framdeles mera ekonomiserar med till-
26998: :sättandet af utskott och mer tänker på hvad den verkligen kan hinna
26999: med, så tror jag, att denna sak reder sig af sig själf, då behöfver man
27000: icke tänka på att hafva i alla utskott så många suppleanter, att man
27001: icke skulle få lämpliga personer för detta ändamål. J ag nödgas där-
27002: för motsätta mig det af hr Setälä gjorda tilläggsförslaget.
27003: 
27004:     Ed. Setälä: Pyytäisin ainoastaan saada huomauttaa, että ehdo-
27005: tukseni pitää yhtä edellisillä valtiopäivillä noudatetun käytännön
27006: kanssa. Pappissäädyssä ainakin valittiin kolmas ja neljäskin vara-
27007: jäsen erinäisiin valiokuntiin, kun nähtiin lisäjäseniä tarvittavan.
27008: Jos joillakuilla valtiopäivillä on vähemmän valiokuntia kuin näillä,
27009: niin silloin on tämmöinen menettely sitä mahdollisempi, sitä enem-
27010: män on mahdollista saada varajäseniä, jotka eivät ole muualla kiinni,
27011: ja sitä useammille eduskunnan jäsenille saattaa valmistaa tilaisuutta
27012: seurata valiokuntatyötä. Saatan ajatella, että esimerkiksi perustus-
27013: lakivaliokuntaan tahdotaan varalle valita semmoisia jäseniä, joiden
27014: toivotaan jossakin erityisessä asiassa astuvan vakinaisten sijaan,
27015: mutta joita ei ole ajateltukaan pysyviksi varajäseniksi,heitä kun tar-
27016: vitaan vakinaisina jäseninä muihin tehtäviin. Näin ollen, olisi juuri
27017: suotavaa, että valiokunnalla olisi niin sanoakseni toinen sarja vara-
27018: jäseniä, jotka voisivat tavallisten esteiden sattuessa astua sijaan ja
27019: että nuo varajäsenet, joita on tahdottu varata joitakuita aivan erityi-
27020: siä tapauksia varten, saisivat astua sijaan vaan silloin, kun heitä
27021: erityisesti tarvittaisiin. esim. siinä tapauksessa että erimielisyys nou-
27022: datettavasta menettelystä syntyisi puhemiehen ja eduskunnan välillä.
27023: 
27024:     Ed. Käpy: Siihen nähden, ettei suureen valiokuntaan valita
27025: varajäseniä, mutta tämän ehdotuksen II§ on laadittu sellaiseen muo-
27026: toon, ikäänkuin varamiehiä olisi määrättävä suurta valiokuntaakin
27027: varten, ehdotan, että tämä ehdotus palautetaan valiokuntaan takai-
27028: sin, jotta II § tulisi niin muutetuksi, että siitä kävisi selville, ettei
27029: se koske suuren valiokunnan vaalia.
27030:                      Istunto 1 p. lokakuuta 1907·
27031: 
27032: 
27033:    Ed. Kallio: Pyydän saada kannattaa ed. Setälän tekemää eh-
27034: dotusta.
27035: 
27036:     Ed. Brander: Minä myös pyydän saada kannattaa ed. Setälän
27037: ehdotusta. Sen hyväksymisestä ei koidu mitään haittaa valiokun-
27038: nille, mutta siitä koituu hyötyä eduskunnan yksityisille jäsenille, ja
27039: voidaan välttää se kohtuuttomuus, mikä nykyisillä valtiopäivillä
27040: on tapahtunut, kun eräitä edustajia on jäänyt ulkopuolelle valio-
27041: kuntia.
27042: 
27043:     Ed. Estlander: I anledning af hr Setäläs förslag ber jag att få
27044: uttala min anslutning till de åsikter hr Söderholm gjort gällande.
27045: Då hr Setälä dessutom särskildt framkastat den tanken att supplean-
27046: terna kunde väljas till utskott för behandling utaf något särskildt
27047: ärende, så vill jag för min del göra gällande, att ett sådant förfarande
27048: knappast kan vara öfverensstämmande med L. O:s anda och mening
27049: med afseende å suppleanternas val, liksom det för öfrigt också sanno-
27050: likt vore egnadt att åstadkomma oreda vid ärendenas behandling
27051: inom utskottet.
27052: 
27053:     Ed.Danielson-Kalmari: Ed. Setälä ehdottaa että lisäjäsenien
27054: valitseminen valiokuntiin tapahtukoon ainoastaan puhemiesneuvos-
27055: ton ehdotuksesta. Siinä on minun ymmärtääkseni aivan riittävät
27056: takeet, niin että on mahdoton ajatellakaan, että sopimattomia hen-
27057: kilöitä tulisi valittavaksi, niinkuin ed. Söderholm edellytti.
27058: 
27059:     Ed. Kares: Minäkin kannatan asian lähettämistä takaisin seit-
27060: senmiehiseen valiokuntaan sen muodostamista varten rz §:ssä siihen
27061: suuntaan, kun ed. Setälä on maininnut, ja samoin myös, koska I I §-
27062: aivan selvästi on muodollisessa suhteessa vaillinainen, sillä siitä voi
27063: tulla siihen käsitykseen, että myöskin suureen valiokuntaan vara-
27064: miehiä valitaan, ja se ei ole valtiopäiväjärjestyksen mukaista, kanna-
27065: tan ed. Kävyn tekemää ehdotusta.
27066: 
27067:    Ed. Söderholm: J ag ber med anledning af hr Danielson-Kalmaris
27068: yttrande endast att få nämna, att det i slutet af landtdagen vanligen
27069: icke finnes folk att tillgå för besättandet af suppleanter uti viktigare
27070: utskott. J ag tror saken icke är hjälpt därmed att frågor om ökandet af
27071: antalet suppleanter genom talmanskonferensen öfverlämnas till
27072: landtdagen.
27073: 
27074:     Ed. Setälä: Tahdon ainoastaan lisätä, että jos varajäseniä ei ole
27075: käytettävänä, niin luultavasti puhemiesneuvosto ei tee ehdotusta
27076: varajäsenten lisäämisestä johonkin valiokuntaan. Ehdottamani
27077: lisäys tarkoittaa ainoastaan sen mahdollisuuden varaamista puhe-
27078:                  Uuden hallitusmuodon muuttamisesta.
27079: 
27080: 
27081: miesneuvostolle, että se voi tehdä tämänlaatuisen ehdotuksen, jos
27082: siihen syytä ja mahdollisuutta on.
27083: 
27084:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin ehdo-
27085: tuksen 10 ensi pykälää sellaisineen.
27086: 
27087:    11 §:ään nähden hyväksyttiin vastattavaksi seuraava ää-
27088: nestysesitys:
27089:    Ken hyväksyy I I §:n seitsenmiehisen valiokunnan ehdotuksen
27090: mukaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on se menevä takaisin valiokuntaan
27091: uudestaan laadittavaksi ed. Kävyn ehdottamaan tapaan.
27092: 
27093:    Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten 11 § oli päätetty
27094: palauttaa takaisin valiokuntaan.
27095:   12 §:ään nähden hyväksyttiin vastattavaksi seuraava ää-
27096: nestysesitys:
27097:     Ken hyväksyy 12 §:n valiokunnan ehdotuksen .mukaan, vastaa
27098: jaa; jos ei voittaa, on pykälä päätetty palauttaa takaisin valiokun-
27099: taan uudestaan laadittavaksi ed. Setälän ehdottarualla tavalla.
27100: 
27101:    Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten 12 § oli päätetty
27102: palauttaa takaisin valiokuntaan muodostettavaksi ed. Setälän
27103: ehdottamaan tapaan.
27104: 
27105: 
27106:            Uuden hallitusmuodon säätämisestä.
27107:    Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 2 uuden hallitusmuodon
27108: säätämistä koskevien an. ehd. (n:ris r ja 59) johdosta.
27109: 
27110:    Keskustelu:
27111:     Ed. Estlander: I allt väsentligt kan jag vara ense om den fram-
27112: ställning grundlagsutskottet gifvit rörande nödvändigheten af att
27113: landtdagen nu skulle vända sig tili monarken med en petition därom
27114: att grundlagsenligt lagstiftningsinitiativ blefve taget till ernående
27115: med det snaraste af en kodifierad och enligt tidens kraf förbättrad
27116: regeringsform. Anledningen till en dylik petition är också uti be-
27117: tänkandet klart angifven, dels uti den ålderdomlighet och i många
27118: stycken svårfattlighet, som kännetecknar de urkunder, uti hvilka
27119: vår rätt är förvarad, dels också uti nödvändigheten att tillgodose de
27120: inom det allmänna folkmedvetandet uppkomna krafven på tidsenlig
27121:                       Istunto 1 p. lokakuuta 1907.
27122: 
27123: 
27124: förbättring af vårt statsskick med särskild hänsyn tili en utvidgniug
27125: af folkrepresentationens rätt. Betydelsen af den här föreslagna
27126: petitionen synes mig vara att landtdagen därmed på ett kraftigt sätt
27127: understöder syftet med den inhemska rådkammarens bemödanden
27128:  att åstadkomma det nödiga lagstiftnings- och lagändrings initiativet.
27129: Det är att hoppas att dessa gemensamma bemödanden af folkets
27130: representanter och monarkens finska rådgifvare skola leda till ett
27131: lyckligt slut.
27132:     Jag nämnde att jag i allt väsentligt omfattar grundlagsutskottets
27133: framställning. Grundtanken uti densamma har varit att jämte erin-
27134: rande om af de formella brister, som jag nyss antydde, framställa de
27135: väsentliga, allmänt erkända och genom en lång erfarenhet bekräftade
27136: önskningsmålen om en nydaning. I en punkt finner jag emellertid
27137: betänkligt att i allo ansluta mig till ustkottets framställning. På
27138: pag. 5 af betänkandet har utskottet föreslagit ett yrkande, om att
27139: latidtdagen blefve delaktig af myndighet äfven på det finansiella
27140:  lagstiftningsområdet i och med framställandet af budgeten i dess
27141: helhet, äfvensom delaktig i regleringen och förvaltningen af statens
27142: inkomstbringande egendom och inrättningar samt uti fastställandet
27143: af en för regeringen förpliktande ekonomisk eller hushållsplan. De
27144: betänkligheter jag beträffande detta förslag till ett uttaladt önsknings-
27145: mål hyser har jag emellertid ansett mig böra endast på detta sätt
27146: reservationsvis framhålla. H vad beträffar denna del af utskottets
27147: framställning, så anser jag att densamma innebär ett öfverskridande
27148: af den allmänna planen för detta petitionsmemorial, såsom jag nyss
27149:  angaf densamma, ty det önskningsmål, som här upprepats, åtmin-
27150: stone uti den vidsträckta form detsamma har iklädts, kan icke sägas
27151: vara ett allmänt kändt eller erkändt önskningsmål. Det hör icke tili
27152:  dem, som allaredan rotfäst sig uti det allmänna medvetandet såsom
27153: en nödvändig och lycklig förbättring. Man kan icke säga att
27154: härom finnes en stadgad uppfattning. Det hade också därför varit
27155: sakenligare, om detsamma skulle hafva behandlats uti en särskild
27156: petition och föranledt till en särskild framställning uti de delar det-
27157: samma befunnits innehålla erkännansvärda önskningsmål. Det
27158: hade också kräft en utförligare motivering än det nu varit möjligt
27159: för utskottet att i detta sammanhang gifva detsamma. Uti en sådan
27160: särskild framställning skulle också önskningsmålet från landtdagens
27161: sida kunnat noggrannare och tydligare preciseras än hvad nu är fallet. ·
27162: Då nu emellertid detta yrkande har influtit uti utskottets motivering,
27163: så anser jag mig också böra antyda mini viss mån afvikande mening
27164: i sak. Den begäran om utvidgade rättigheter, som landtdagen här-
27165: med skulle framställa, hänför sig nu icke allenast tili rätt att förfoga
27166: öfver statens egendom med afseende å de allmänna grundsatsema
27167: för denna egendoms skötsel utan också till uppgörande af en mera
27168: detaljerad hushållsplan, rörande t. ex. statens förvaltning af forst-
27169:                   Uuden hallitusmuodon säätämisestä.
27170: 
27171: 
27172: väsendet eller statens domäner o. s. v. samt till fastställandet af taxor
27173: eller afgifter och dylikt för användandet af statens kommunikations-
27174: anstalter och öfriga inrättningar. I och med att ett dylikt förhållande
27175: skulle blifva lag, så skulle man komma att bryta med en uti den
27176: svensk-finska rätten sedan ålder gällande och erkänd grundsats,
27177: nämligen den att monarken eger tilllandets gagn och bästa förordna
27178: angående kronans gods och inkomster. En dylik utvidgad bestäm-
27179: ningsrätt kan häller icke anses följa af det allmänt erkända önsknings-
27180: målet att landtdagen grundsatsenligen 'skulle erhålla rätt till gransk-
27181: ning af budgeten i dess helhet och till pröfning om huru statens in-
27182: komster blifvit använda. Äfven enligt bestående rätt eger landt-
27183: dagen göra gällande sina önskningsmål i petitionsväg och kan sålunda
27184: allaredan invärka i den riktning den det önskar på statens hushåll-
27185: ning. Men för ett framgångsrikt vårdande om statens egendom,
27186: synes främst vara af nöden att enhetlighet och stabilitet uti förvalt-
27187: ningen samt en viss sjäfständighet hos dem, som närmast skola utföra
27188: den fastställda ekonomiska planen, skola vara för handen. Det
27189: synes mig kunna ifrågasättas om icke förutsättningarna för en dylik
27190: stabilitet och enhetlighet snarare äro att finna under regeringens
27191: ledning än under folkrepresentationens. J ag tvekar icke att uttala
27192: att man särskildt hos oss, där för närvarande en brytning i tänke-
27193: sätten på det ekonomiska och politiska området är rådande, kan
27194: hafva skäl att hysa tvekan, huruvida en dylik förvaltning under landt-
27195: dagens delaktighet blefve till fromma för staten. Det kunde lätt
27196: hända att genom oförenliga önskningsmål å båda sidor en sund och
27197: ostörd utveckling af berörda grenar af statshushållningen skulle komma
27198: att äfventyras. Därjämte bör det icke heller förbises att landtdagen,
27199: om den värkligen egnade sig åt denna förvaltningsvärksamhet, skulle
27200: blifva öfverhopad med ett arbete, hvars börda komme att nedtynga
27201: landtdagens värksamhet på dess rätta gebit, nämligen det värkliga
27202: lagstiftningsarbetet.
27203:     Jag vill icke längre fördjupa mig i denna fråga, jag upprepar hvad
27204: jag redan antydde, att jag endast diskussionsvis velat framhålla min
27205: afvikande mening. I öfrigt ber jag att få förorda betänkandet.
27206: 
27207:     Ed. Kallio: Ei ole kolmea vuotta kulunut siitä, kun silloinen
27208: eduskunta lähetti hallitsijalle n. s. suuren anomuksen, jossa tuotiin
27209: esille se tila, johon maa oli poikkeusoloissa joutunut. Lähin huolen-
27210: pito kohdistui silloin siihen tärkeään elinkysymykseen: saada arvoonsa
27211: vahvistettu oikeutemme, jota oli järkytetty ja syvästi loukattu, ja
27212: sentähden kohdistettiin sen pelastamiseksi kaikki voimat. J änni-
27213: tyksellä odotettiin vastausta tähän anomukseen. Suurlakko toi sen
27214: ja siten saatiin pohja taas jalkojemme alle. Mikään laki ei voi kum-
27215: minkaan ijäisesti vastata muuttumattomana kansan elinehtoja ja
27216: tarpeita, ja sentähden olikin heti tämän jälkeen ryhdyttävä oloja
27217:                         Istunto I p. lokakuuta 1907.
27218: 
27219: 
27220: korjaamaan ajan vaatimusten tasalle. Paljon on jo saavutettu, vaan
27221: tärkeä perustuslaki- ja hallitusmuotokysymyksemme, joitten puut-
27222: teellisuus ja epämääräisyys on viime aikoina tullut yhä selvemmin
27223: näkösälle, ovat yhä ennallaan. Sitä paitsi ovat ne monista erilaisista
27224: säännöksistä riippuvia ja siten melkein mahdottomia kansan syvien
27225: rivien ymmärtää, sillä ne vaativat lainopillisia selvittelyjä, joita kan-
27226: salla ei ole.
27227:     Anomuksessa, samoin kuin mietinnössä on asiallisesti huomau-
27228: tettu näiden lakien puutteellisuudesta ja samalla osoitettu, kuinka
27229: peräti tärkeää kansan menestymiselle on, että sen eduskunnalla on
27230: oikeus meno- ja tuloarvion laatimiseen ja sisälliseen hallintoon näh-
27231: den. Meillä on tässäkin sangen pitkälle menevä monarkkia vallalla
27232: niin hyvin tuloihin kuin menoihin nähden, joita tietysti ei voi nykyi-
27233: sen järjestelmän avulla saada pysymään sopusuhtaisilla kansan kat-
27234: santokannan ja tarpeitten kanssa, sillä tämä järjestely kysyy tietysti
27235: tarkkaa kansan tarpeitten tuntemista.
27236:     Tähän nähden on tärkeää, jopa välttämätöntäkin että kansan
27237: eduo;kunta saa tässä laajennetun oikeuden. Samalla vaikuttaisi se
27238: myös luottamusta herättävästi ulospäin, .kun kansa huomaisi, että
27239: hallitsijallakin on halua tukea kansan hyvinvointia ja menestystä sel-
27240:  ventämällä uudemman lainsäädännön kautta asemamme, niin ettei
27241: olisi tilaisuutta väärinkäsitykseen ja erilaisiin tulkitsemisiin, joita
27242: nykyään on saatu liiankin katkerasti kokea.
27243:     Lähes 50 vuotta on kulunut siitä, kun silloinen hallitsija Aleksan-
27244: teri II tunnusti jo itse, että nämä perustuslait eivät olleet aikaansa
27245: vastaavia, ja paljon on senkin jälkeen kehitys kulkenut edelleen,
27246:  mutta nämä lait ovat yhä ennallaan. Asemamme vaatii siis poltta-
27247:  vasti korjausta ja sentähden kannatan mielihyvällä tätä perustus-
27248: lakivaliokunnan mietintöä ja pontta.
27249: 
27250:     Ed. Sirola: Ei ole kenellekään tuntematon se omituinen ontu-
27251: vaisuus, joka meidän perustuslaeissamme ilmenee. Ne ovat raken-
27252: netut sen kaksipuolisen valtio-opillisen katsantokannan mukaan,
27253: joka erottaa hallituksen ja kansan kahdeksi eri valtiomahdiksi, joi-
27254: den edut useastikin ovat keskenääu ristiriidassa, ja joiden etuja ja
27255: niiden valvomisen rajoja määräämään on tarvittu kummallekin eri
27256: perustuslakisääntönsä: toisaalle hallitusmuoto ja toisaalle eduskun-
27257: taa koskeva osa eli valtiopäiväjärjestys.
27258:     Tällaisinaan ovat pohjoismaiset perustuslait olleet vuosisatoja.
27259: Ja kauas on kehitys kulkenut siitä alkuperäisestä valtiomuodosta,
27260: pohjoismaisesta kansanvallasta, joka ilmaistiin Ruotsin maanlain
27261: yksinkertaisilla sanoilla, että kansalla on oikeus ottaa ja erottaa ku-
27262: ningas. Sinä hetkenä, jolloin Suomi erotettiin Ruotsista, oli Ruot-
27263: sissa vallinnut jotenkin pitkälle menevä itsevaltiuden aika vasta-
27264: painona sille, n. k. vapauden ajalle, jota kahdeksastoista vuosisata
27265:                   Uuden hallitusmuodon säätämisestä.
27266: 
27267: 
27268: läpeensä oli eletty. Kustaa III:n kaksi valtiokaappausta jäivät
27269: Suomen perustuslaeiksi silloin, kun Suomi erotettiin Ruotsista,
27270: mutta Ruotsi itse samana hetkenä vapautui näistä ja loi jonkun-
27271: verran kansanvaltaisemman valtiojärjestyksen itselleen.              Mei-
27272: dän perustuslaeissamme on viime vuosisadan kuluessa tapahtunut
27273: se kehitys, että toinen puoli, kansan eduskuntaa koskeva, on kehit-
27274: tynyt, toinen, hallitusmuoto, jäänyt kehittymättä. Ja tämä onkin
27275: olosuhteisiin nähden ollut luonnollista; sillä perustuslaki itsessään
27276: ei ole muuta kun sanoja, pala paperia. Jos se kuvastelee todellisia
27277: voimasuhteita yhteiskunnassa, pysyy se voimassa, jos se niitä lak-
27278: kaa kuvastelemasta, silloin se sivuutetaan tai muutetaan; tämä ta-
27279:  pahtuu joko vallankumouksen tai valtiokaappauksen kautta. Suo-
27280: messa on eduskuntaan nähden tapahtunut vallankumous; viime
27281:  vuonna näet vaihtui nelisäätyinen eduskunta yksikamariseksi kan-
27282:  saneduskunnaksi. Tämä merkitsi sitä, että voimasuhteet kansan-
27283: luokkien ja säätyjen kesken maassa olivat sikäli vaihtuneet, että eri
27284:  säätyjen etuoikeuksille rakennettu eduskuntalaitos ei enää voinut
27285: pysyä voimassa, sen täytyi muuttua.
27286:      Maamme perustuslakien toisen puolen suhteen on sensijaan ta-
27287: pahtunut pitkin viime vuosia yrityksiä päinvastaiseen suuntaan.
27288:  Jo se seikka, että maan laillinen eduskunta, valtiopäivät, eivät puo-
27289:  leen vuosisataan ollenkaan olleet kokoonkutsuttuina, merkitsi osit-
27290:  taista valtiokaappausta. Ja sen jälkeenkin on tuon tuostakin ta-
27291:  pahtunut sellaista, että hallitsija on laajentanut toimintapiiriään
27292:  laajemmalle kuin mitä meidän kansamme oikeuskäsitystä tulkitta-
27293:  essa on pidetty perustuslainmukaisena. Viimekuluneina vuosina
27294:  olemme myös tuollaisen yrityksen nähneet. Hallitsijan taholta on
27295:  kyllä selitetty, että hän ei ole tahtonut rajoittaa sitä perustuslaillista
27296:  oikeutta, jonka hän on kansalle vahvistanut. Mutta me emme voi
27297:  auttaa, että meidän käsityksemme mukaan kuitenkin tällaista on
27298:  tapahtunut. Ja tällaista vastaan on meidän kansamme keskuu-
27299:  dessa noussut voimakkaita virtauksia, joiden johdosta hallituskin
27300:  on peräytynyt ja osittain palannut sen laintulkitsemisen pohjalle,
27301:  jota Suomenlaillinen eduskunta on edustanut.
27302:      Nyt on meidän kansamme välttämättömänä pyrkimyksenä päästä
27303:  tällaisesta epäselvyydestä, päästä siitä että hallitsija voi edes mil-
27304:  lään muotoa selittää pysyvänsä laillisuudessa silloin, kun se me-
27305:  dän mielestämme ei ole asianlaita. Meidän perustuslakiemme epä-
27306:  määräinen muoto ·on ollut jonkunverran, tosin vaan jonkun verran
27307:  mutta kuitenkin muodollisena aiheena tällaisille selittelyille. Ja
27308:  mitä selvemmäksi perustuslait saataisiin, sitä parempi olisi meidän
27309:  taholtamme pitää kiinni oikeuksistamme. Onhan maita ja kansoja,
27310:  joissa kehitys suurempaan kansanvaltaan ja hallitsijavallan rajoit-
27311:  tamiseen käy ilman perustuslain uudistuksia, kuten e sim. on laita
27312:  Englannissa, jossa traditsionilla on siksi voimakas vaikutus, ettei
27313: 1790                   Istunto 1 p. lokakuuta 1907.
27314: 
27315: 
27316: ole tarpeellista vaihtaa lain sanoja. Meillä on toisin. Meillä on erit-
27317:  täin tärkeätä koettaa saada paperille tarkkaan sanamuotoon jokai-
27318: nen askel, minkä meidän kansanvaltamme voi astua eteenpäin uus-
27319: aikaisen kehityksen tietä. -- Tämä esillä oleva anomus tarkoittaa
27320: pääsemistä siihen, mutta sen ulkonainen muoto, anomusasu, jo il-
27321: maisee erittäin suuren puutteen meidän perustuslaeissamme, sen
27322: että eduskunnalla ei ole esitysoikeutta perustuslakikysymyksissä.
27323: Eduskunta staa vain anoa, että hallitsija teettäisi armollisen esityksen
27324: sanotuista asioista. Tässä seikassa piilee myöskin se yksimielisyys,
27325: jolla tämä anomus eduskunnassa on valmistettu. Tämän ano-
27326: muksen yleinen muoto, se seikka että se ei voi erityisen tarkasti
27327: mennä yksityiskohtiin, on aiheuttanut sen että edustajat, joiden val-
27328: tiollinen katsantokanta usein suurestikin eroaa toisistansa, ovat
27329: voineet tähän yhtyä. Tämän tarkoituksena on saada hallitsijan
27330: puolelta alote armolliseen esitykseen, jota käsitellen pykälä pykä-
27331: lältä eduskunta on tilaisuudessa ilmaisemaan eroavan käsityksensä.
27332:      Lähimpänä huomautuksena siitä, kuinka saman sananmuodon
27333: alle voi sopia erilaisia käsityksiä, mainitsen tässä vain sen osan, joka
27334: käsittelee eduskunnan finanssivaltaa. Siinä vaaditaan eduskun-
27335: nalle oikeutta ottaa osaa koko valtion tulo- ja menoarvion määrää-
27336: miseen. Siitä ei valiokunnassa ole oltu eri mieltä. Mutta jos olisi
27337: edessämme lakipykälät ja niiden mukaan tarkasti määriteltäisiin,
27338: miten on meneteltävä kussakin tapauksessa, jossa eduskunnan ja
27339: hallitsijan käsitys jostakin tulo- ja menoarvion kohdasta joutuisi
27340: ristiriitaan, siitä ei enää voida yksimielisyyttä saada. Täällä onkin
27341: jo tämän asian yhteydessä esiintynyt ensimäinen puhuja huomaut-
27342: tanut että yksi sana tässä anomuksessa jo menee yli sen, mihin hän
27343: voi yhtyä. Hänen valtio-opillisen käsityskantansa mukaan ei edus-
27344: kunnalla näet pitäisi olla toimivaltaa tunkeutua aloille, jotka sen
27345: käsityskannan mukaan kuuluvat hallitukselle. Jos puoleen tai toi-
27346: seen tämän anomuksen puitteista olisi edetty, olisi huomattu saman-
27347: tapaista erimielisyyttä. Valiokunnassa jo ilmeni pyrkimyksiä tämän
27348: anomuksen yhteydessä ilmaista käsityksiä siitä, mihinpäin maan vir-
27349: kamiesoloja olisi kehitettävä, kuinka maan itsehallintolaitoksia olisi
27350: kehitettävä pitemmälle, kuinka olisi järjestettävä maan virkamies-
27351: koneisto ja hallintokoneisto keskinäiseen vuorovaikutukseen, niin
27352: että maan virkakoneisto hallituksesta alempiin virkamiehiin saakka
27353: olisi itsehallinnollisesti edesvastauksellinen, ei ylöspäin esimiehis-
27354: tölle, vaan sllle kansalle, jota se palvelee. Syistä, jotka täällä ensi-
27355: mäinen puhuja toi esille, nimittäin että aivan yleistä mielipidettä
27356: emme voisi vielä saada kaikkien näiden - osittain yksityiskohdis-
27357: saan tarkasti määrittelemättömienkin - anomusten puolelle, aihe-
27358: utti että tämä anomus tahdottiin saada kokonaiseksi, eheäksi, yksi-
27359: mieliseksi pyrkimykseksi saada armollinen esitys aikaan. Sen sijaan
27360: olisi erehdyttävää, jos sanottaisiin, että tämän anomuksen tarkoi-
27361:                   Uuden hallitusmuodon muuttamisesta.
27362: 
27363: 
27364:  tuksena on tukea kotimaisen hallituksen yritystä saada juuri sellai-
27365:  nen hallitusmuotoesitys kuin se on ehdottanut. Jos sen yksityis-
27366:  kohdista ruvettaisiin keskustelemaan, oltaisiin hyvinkin eri mieltä
27367:  ja arvelenpa että tämän eduskunnan enemmistö ei yhtyisi moniinkaan
27368:  niistä säädöksistä, jotka tässä esityksessä ovat, siksi että haluttai-
27369:  siin tarkemmin merkitä se kansanvaltainen virtaus, joka meidän
27370:  maassamme vallitsee.
27371:      Tässä anomuksessa on kohta, johon pidän myöskin velvollisuu-
27372: tenani viitata. Kappaleessa, jossa puhutaan oikeueslämälle hankit-
27373:  tavista takeista, sanotaan että tuomarien erottamattomuuden peri-
27374:  aate joka on tärkeänä oikeudenkäytön puolueettomuuden takeena,
27375: on perustuslakien vanhoja periaatteita. Jos se otettaisiin aivan
27376:  tarkkaan, muodollisesti, en katsoisi voivani siihen yhtyä. On totta,
27377: että se on vanha periaate. Mutta silti se ei ole sellaisenaan vastaava
27378: uudemman kansanvaltaisuuden käsitystä. Se on tarkoitettu ja mer-
27379: kitsee tässä aivan eittämättömästi sitä, että hallitsijalla ei ole oleva
27380: mielivaltaista erottamisoikeutta tuomareihin nähden. Mutta jos
27381: tahdotaan sanoa että tuomari, pysymällä lain kirjaimessa, s. o. jos
27382: hän ei anna aihetta suoranaisiin syytöksiin lain rikkomisessa, olisi
27383: silti toimeensa täysin pätevä, täytyy ilmaista eroavan käsityksensä.
27384: Tuomari, kuten kaikki muutkin toimitsijat, on oleva kansan ar-
27385: vostelun alainen ja hänen on jätettävä paikkansa silloin kun kansa
27386: - tietysti laissa määrättävällä tavalla - ilmaisee käsityksenään
27387: hänen pätevyydestään toimeensa, hänen pätevyydestään yleisen
27388: oikeuskäsityksen tulkkina sen, että hän on kelvoton. Mutta tämä
27389: käsitys on siksi pitkälle tähtäävää, että sen esille ottaminen tässä
27390: yhteydessä ei ole näyttäytynyt tarkoituksenmukaiselta, etenkin kun
27391: siitä ei ole tehty erityistä anomusta. On muitakin kohtia, joista
27392: sekä on tehty yksityisanomuksia ja tulevat siis aikanaan niiden yh-
27393: teydessä esille, että myöskin sellaisia, jotka tällä kertaa ovat jätetyt
27394: tekemättä. Ei ole näet jätetty huomioon ottamatta sitä seikkaa,
27395: että yksistään tällaisella anomuksella ei pitkälle meneviä kansan-
27396: valtaisuuden vaatimuksia näillä aloilla ole näytty voitavan toteut-
27397: taa. Mainittakoon vaan, että esim. säätyjen >>suuri anomus>>, josta
27398: täällä on huomautettu, ei aiheuttanut hallitsijan puolelta muuta-
27399: kuin pieniä osittaisia myönnytyksiä, kun säätyjen enemmistön
27400: luottamushenkilöt olivat tehneet pitkälle meneviä lupauksia rahal-
27401: lisesta korvauksesta (30 miljoonaa). Sen sijaan suuri anomus suu-
27402: rimmalta osalta meni lävitse suurten kansanliikkeitten yhteydessä.
27403: Minä huomautan, että yksikamarijärjestelmästä ei ole anomusta
27404: eduskunnan puolelta tehty eikä näinkään laajasta äänioikeudesta
27405: kuin nyt on, mutta ne ovat silti toteutetut.
27406:      Kun tällaiseen anomukseen ryhdytään, oltakoon silloin myös
27407: tietoisia siitä, että anomus voi antaa aihetta toimenpiteisiin, armol-
27408: liseen esitvkseen, vain sikäli kuin yhteiskunnallinen elämä maassa
27409:                                                               113
27410: 1792                 Istunto 1 p. lokakuuta 1907.
27411: 
27412: 
27413: osottaa hallitsijalle, että tällainen muutos on välttämätön. Muo-
27414: dollinen perustuslakien uudistus, vanhojen perustuslakien uudestaan
27415: kirjoittaminen - samalla sisällöllä, uusilla sanoilla - sehän voi ta-
27416: pahtua, mutta eduskunnan vallan laajentaminen tapahtuu ainoastaan
27417: sikäli kuin se osoittautuu välttämättömäksi. Ja se osoittautuu
27418: välttämättömäksi sikäli kuin kansan taloudellinen elämä kohoaa,
27419: kuin valtioelämän, lainsäädännön ja hallinnon käsiteltäväksi tulee
27420: kehittyneen, taloudellisesti voimakkaan yhteiskunnan asioita. Jos
27421: siis halutaan meidän hallitusmuotoamme oleellisesti uudistaa, niin
27422: on muistettava, että siihen on lähdettävä vahvistamalla kansan ta-
27423: loudellisia voimia. Tässä suhteessa eroaa meidän käsityksemme jyr-
27424: kästi siitä muodollisperustuslaillisesta käsityksestä, jonka mukaan
27425: valtiomuotoja kehitetään anomusten, eduskuntakäsittelyjen kautta
27426: sanoilla ja teoriioilla. Se eroaa siitä käsityksestä, joka ilmeni esim.
27427: viimeisen edellisten valtiopäivien menettelyssä, ne kun muodolli-
27428: sesti ryhtyivät jarrutustoimiin, s. o. koettivat asettaa hallitusta
27429: ahtaalle kieltäytymällä lainsäädäntötoimesta ja samalla hylkäsivät
27430: sen ehdotuksen, joka tarkoitti kansan oleellisten voimien vahvista-
27431: mista yleisen äänioikeuden myönnytyksellä. Meidän käsityksemme
27432: lähtee siitä, että on voimakkaasti vahvistettava kansamme talou-
27433: dellisia voimia. Kun tämä tapahtuu, niin sikäli myöskin kansanval-
27434: taiset perustuslakivaatimukset olojen välttämättömyydellä sopivina
27435: hetkinä menevät lävitse.
27436:      Samalla kun ehdotan tämän anomuksen hyväksymistä, olen
27437: tahtonut tuoda julki sen kansanvaltaisen käsityksen, joka elähyt-
27438: tää ryhmää, johon kuulun, ja luullakseni osittain suurempaakin
27439: osaa eduskuntaa. Arvelen, että juuri tämän käsityksen julkituo-
27440: misella ja sen asettamisella tunnussanaksi tämän kansan valtiolli-
27441: sille pyrkimyksille parhaiten tuetaan tällaisten yritysten läpimenoa
27442: hallitsijan luona.
27443: 
27444:    Ed. Schybergson luopui puheenvuorostaan.
27445: 
27446:     Ed. Rosenqvist,G. G.: Jag har för min del såsom medlem af
27447: grundlagsutskottet tili en del delat den uppfattning, som hr Est-
27448: lander här har gjort gällande. J ag har varit ense med honom där-
27449: utinnan, att det utaf honom berörda momentet på sid. 5 lämpligast
27450: kunnat lämnas bort från detta betänkande, emedan det i själfva
27451: värket, såsom det synes äfven mig, öfverskrider den allmänna planen
27452: och syftet med ifrågavarande betänkande. Ty syftet med detta be-
27453: tänkande är icke att vara en reservoar för alla möjliga önsknings-
27454: mål, som kunna hysas inom den ena eller andra gruppen inom landt-
27455: dagen. I själfva värket uttalas här ett önskningsmål beträffande
27456: hvilket, såsom hr Estlander framhållit, meningarna ännu icke äro
27457: stadgade, och ett önskningsmål, som hade kräft en utförligare moti-
27458:                   Uuden hallitusmuodon säätämisestä.                1793
27459: 
27460: 
27461: vering. Men jag delar icke hr Estianders från utskottets ståndpunkt
27462: afvikande uppfattning i sak. J ag tror fastmer att detta önsknings-
27463: mål står i så nödvändigt samband med det tidigare berörda önsk-
27464: ningsmålet om utvidgandet af ständernas själfbeskattningsrätt, att
27465: det ena önskningsmålet, så att säga drager det andra med sig, och
27466: jag fruktar icke att i längden en allt för snabb omkastning i prin-
27467: ciperna vid förvaltningen af statens egendom skall göra sig gällande,
27468: därigenom att ständernas rätt utvidgas äfven på detta område.
27469: 
27470:     Ed. Setälä: En ollut aikonut tässä asiassa käyttää puheenvuo-
27471: roa, koska edellisetkin puhuiat ovat lausuneet kaikessa pääasiassa
27472: yhtyvänsä siihen, mitä tässä anomuksessa on anottu. Koska kui-
27473: tenkin ed. Estlanderin eroava kanta on saanut jonkinlaista kanna-
27474: tusta, joskaan ei täydellistä, viimeisen puhujan lausunnon kautta,
27475: tahtoisin sen johdosta sanoa vain pari sanaa.
27476:      Valiokunta on lähtenyt siitä ajatuksesta, että olisi kansan itse-
27477: verotusoikeudelle tärkeätä, että eduskunnalla olisi tilaisuus olla
27478: osallisena myöskin sen taloudellisen suunnitelman määräämisessä,
27479:  jonka kautta valtion tuloa tuottavasta omaisuudesta ja laitoksista
27480: tuloja hankitaan. Onhan ymmärrettävää, että esim. valtion metsiä
27481: saatetaan hoitaa sillä tavalla, että ne tuottavat melkoisia tuloja,
27482: mutta niitä saatetaan myös hoitaa sillä tavalla, etteivät ne tuota
27483: mitään tuloja. Voidaan ajatella rautateiden, vieläpä postin suhteen
27484: sellaisia liikeperiaatteita noudatettaviksi, että nämät laitokset ovat
27485: todella tuloa tuottavia laitoksia, taikka sellaisia, että ne kannattavat
27486: itse itsensä, tai voidaan niitä ajatella hoidettaviksi sillä tavalla,
27487:  että ne ovat niin sanoakseni hyväntekeyäisyyslaitoksia, tappiota
27488: tuottavia yrityksiä. Tällaisten johtavien periaatteiden, s. o. itse
27489:  valtiotaloudellisen suunnitelman määräämisessä pitäisi eduskunnan
27490: saada olla osallisena, sillä tällä osallisuudella on todellakin, niinkuin
27491: mietinnössä on huomautettu, suuri merkitys sekä kansan itsevero-
27492:  tusoikeudelle että myöskin kansalaisten yksityistaloudelle.
27493:      Ed. Estlander mainitsi, että eduskunnan oikeuden laajentaminen
27494:  tälle alalle ei olisi sopusoinnussa ruotsalais-suomalaisen oikeuden
27495:  kanssa. On kuitenkin huomattava, että Ruotsin nykyinen hallitus-
27496:  muoto, joka olennaisesti rakentuu samalle vanhalle perustalle kuin
27497:  meidän hallitusmuotomme, nimenomaan säätää, että valtion omai-
27498:  suutta hoidetaan niiden perusteiden mukaan, jotka valtiopäivät
27499:  määräävät. Ei siis voitane sanoa, että tässä on kysymys poikke-
27500:  uksesta niistä periaatteista, joille ruotsalais-suomalainen oikeus
27501:  nojautuu.
27502:      Mitä tulee siihen, että jos hallitus määrää hoitoperusteet, suu-
27503:  rempi pysyväisyys eli stabiliteetti on saavutettavissa, niin luullak-
27504:  seni tämä väite voitaisiin tuoda esiin yleensä kaikkea eduskunnan
27505:  osanottoa vastaan valtiotaloudellisella alalla.
27506: 1794                   Istunto I p. lokakuuta 1907·
27507: 
27508: 
27509:    Koska ed. Sirola ei ole puheessaan tehnyt mitään varsinaista
27510: ehdotusta, joka poikkeaisi siitä, mitä valiokunta on esittänyt, niin
27511: en tahdo hänen lausuntoansa lähemmäksi puuttua.
27512: 
27513:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin
27514: valiokunnan mietintö muuttamatta.
27515: 
27516: 
27517: 
27518:   Suomen Pankin hallintoa ja hoitoa v. 1905-1906
27519:                koskeva tark~stus.
27520:     Esiteltäessä pankkivaliokunnan mietintöä n:o 3 Suomen Pankin
27521: hallintoa ja tilaa vuosina 1905 ja 1906 koskevan tarkastuksen johdosta
27522: 
27523:    johti puhetta Puhemiehen esteellisenä ollen ensimäinen vara-
27524: puhemies.
27525: 
27526:    Ensinnä pyysi puheenvuoroa
27527: 
27528:     Ed. Ahmavaara ilmoittaakseen pöytäkirjaan että hänkin es-
27529: teellisenä ollen tässä asiassa ei ota osaa äänestykseen.
27530: 
27531:     Puhemiehen ehdotuksesta ryhdyttiin ensin mietinnön yleiskä-
27532: sittelyyn: jolloin puheenvuoroa käyttivät
27533: 
27534:     Ed. Vikman: Koska sitä puolta asiasta, josta minulla oli aiko-
27535: mus lausua muutama sana, ei ole marginaalissa mainittu ja tämä
27536: siitä syystä, ettei koko asian sitä puolta ole otettu huomioon pankki-
27537: valtuusmiesten kertomuksessa eikä myöskään pankkivaliokunnan
27538: mietinnössä, niin pyytäisin nyt saada tuoda sen ensiksi esille. Asia
27539: koskee sitä, että useat kansalaiset ovat olleet huomaavinaan, että
27540: Suomen Pankin haarakonttoria perustettaessa ei ole menetelty
27541: aivan johdonmukaisesti eikä aivan sen mukaan, kuin tarve olisi
27542: vaatinut.
27543:     Suomen Pankin haarakonttoreista on puolet perustettu ennen
27544: vuotta r88o ja r88o-luvulla sitte neljä, nimittäin vuonna r884 Joen-
27545: suuhun ja vuonna r887 Jyväskylään, Mikkeliin ja Sortavalaan.
27546: Kaikki nämä r88o-luvulla perustetut haarakonttorit ovat sellaisia,
27547: että niitten liike Suomen Pankin kertomuksen mukaan on yhä edel-
27548: leen kaikista pankin haarakonttoreista pienintä. Seuraava haara-
27549: konttori on sitten perustettu vuonna r89o ja perustettiin se, niin-
27550: kuin on käynyt selville asiakirjoista, ~en jcl:>dosta, että Kotkan kau-
27551: pungin valtuusto oli edellisenä vuonna nimenomaan pyytänyt sinut>
27552: haarakonttoria avattavaksi. Lisäksi käypi vuoden 1897 valtiopäi-
27553:                  Suomen Pankin hallinnosta ja hoidosta.            1795
27554: 
27555: vien asiakirjoista selville, että silloin on ollut puhe siirtää haara-
27556: konttori Joensuusta, joka oli osottautunut hyvin vähän kannatta-
27557: vaksi, Hämeenlinnaan ja tarkotus oli siirtää se sinne kaikkine hen-
27558: kilöineen päivineen.
27559:     Sen jälkeen ei olemitään haarakonttoreita perustettu ja kuitenkin
27560: on sittemmin ilmeisesti liike-elämä useitten syitten vuoksi keskit-
27561: tynyt muutamiin uusiin kaupunkeihin siinä määrin, että nämä
27562: liikkeen vilkkautensa nojalla ovat oikeutetut odottamaan Suomen
27563:  Pankin haarakonttorin avaamista niissä. Hämeenlinnan haara-
27564: konttorin perustamista lienee pääasiassa perustettu sillä, että lää-
27565: nien pääkaupungit tarvitsevat tällaisia haarakonttoreita, jotta lää-
27566: ninrahasto voipi olla läheisessä yhteydessä Suomen Pankin haara-
27567: konttorin kanssa. Mutta ymmärtääkseni tämä ei ole aivan välttä-
27568: mätöntä. Sen sijaan olisi epäilemättä suuremmassa määrässä edul-
27569: lista Suomen Pankin liikkeelle, jos sellaiset maaseutukaupungit
27570: kuin esim. Hanko, taikka Lahti, taikka Rauma, taikka joku muu vil-
27571: kasliikkeinen kaupunki saisivat tällaisen konttorin. Minä tahdon
27572: jättää asianomaisesta harkinnasta riippuvaksi, onko silloin viisaam-
27573: paa siirtää joku jo olemassa oleva haarakonttori toiseen paikkaan,
27574: vai onko parempi perustaa kerrassaan uusia haarakonttoreja. Ym-
27575: märrän kyllä, ettei ole Suomen Pankin kannalta katsoen viisasta
27576: lähteä yksityispankkien kanssa kilpailemaan haarakonttorien pe-
27577: rustamisesta, koska yksityispankit tahtovat haarakonttoreja pe-
27578: rustaa nimenomaan tai ainakin suurimmaksi osaksi talletuksien ke-
27579: räämistä varten.
27580:     Joka tapauksessa olen tahtonut tämän ajatuksen tuoda esille,
27581: koska olen kuullut siinä kohden hyvin laajoissa piireissä valituksia.
27582:    Mitä tulee itse mietinnön erikoisiin kohtiin, niin jätän niistä puhu-
27583: misen siksi, kunnes ne tulevat esille. Ehkä niistä saapi toiselta
27584: puolen jättää ajatuksensa lausumattakin, sillä ne tulevat täällä puhu-
27585: tuiksi liiankin moneen kertaan.
27586: 
27587:     Ed. Schybergson: Haarakonttorien laita on melkein sama kuin
27588: rautateittenkin: kaikki kaupungit tahtovat haarakonttorin itselleen.
27589: Mutta minun mielestäni koko haarakonttori politiikka on hyvinkin
27590: vaarallinen. Koska Suomen pankilla on niin vähän varoja lainaus-
27591: liikettä varten, niin olisi hyvä, ettei uusia haarakonttoreita ensin-
27592: kään perustettaisi, vaan päinvastoin olisi hyvä, jos vanhatkin lak-
27593: kautettaisiin. Mutta tämä kysymys nyt ei ole ylipäänsä voinut olla
27594: pankkivaliokunnassa esillä. Siihen meillä ei ole ollut mitään aihetta.
27595: 
27596:     Kun yleiskeskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin
27597: ensin yksityiskohtaisessa käsittelyssä keskustelutta pankkihal-
27598: linnon korkopolitiikkaa yleensä koskevat kohdat, pank-
27599:                        Istunto I p. lokakuuta I907·
27600: 
27601: kivaltuusmiesten käsittelemiä asioita mietinnön 6-7 si-
27602: vuilla sekä 8 sivun alkupuolella olevat kohdat.
27603: 
27604:    26 §:n johdosta puheenvuoron saatuaan lausui
27605:      Ed Söderholm: Det hade synts mig önskligt, att så länge språk-
27606: lagstiftningen hos oss ännu är på den fot, som den är för närvarande,
27607: bankutskottet icke upptagit denna sak eller sökt få en förändring
27608: tili stånd. Då så emellertid har skett, så ber jag endast för min del
27609: få i korthet ansluta mig till den reservation, som angifvits af hr Schy-
27610: bergson.
27611: 
27612:      Ed. Estlander: Också jag anser mig böra konstatera den obil-
27613: lighet, som kännetecknar betänkandet i denna del samt att man
27614: icke ens tagit hänsyn till en så moderat och billig fordran, som den i
27615: hr Schybergsons reservation uppställda. Om sakens utgång vid detta
27616: tillfälle lär intet tvifvel behöfva förekomma. Jag ämnar därför
27617: icke inlåta rnig på diskussion i en fråga, som framdeles dock torde
27618: med nödvändighet komma upp, men vill endast inlägga en protest
27619: emot det berättigade i det åskådningssätt, som tagit sig uttryck i
27620: betänkandet.
27621: 
27622:     Ed. Runeberg: Endast några ord. Jag vill icke taga kammarens
27623: tid i anspråk för en utförligare diskussion i en fråga, där man, efter
27624: allt hvad man efter betänkandet kan döma, måste anse, att saken
27625: på förhand är afgjord. Men jag kan ändå inte underlåta att uttala
27626: min anslutning till den reservation, som finnes fogad tili betänkandet.
27627: Liksom hr Schybergson finner äfven jag, att icke något som helst vä-
27628: gande skäl kan anföras för, hvarför man skulle försätta Finlands Bank
27629: i en annan ställning beträffande språkförhållandena än öfriga ämbets-
27630: verk och folkets allmänna innrättningar. Det synes mig också, som
27631: om det skulle stå i strid med ändamålsenligheten och det sunda för-
27632: nuftets fordringar, att man vid anordnandet af språkförhållandena
27633: i Finlands Bank skulle fullkomligt förbise det sakförhållandet, att
27634: finska folket är ett tvåspråkigt folk. att en icke så alldeles obetyd-
27635: lig del af det finska folket har tili modersmål det svenska språket,
27636: och att det icke finnes någon som helst sannolikhet för att denna
27637: del af det finska folket skulle öfvergifva eller uppgifva sitt språk,
27638: lika litet som man någonsin sett ett folk eller någon del af ett folk
27639: uppgifva sitt språk. Under sådana omständigheter synas nu ända-
27640: målsenligheten och förnuftet fordra, att språkförhållandena uti
27641: folkets allmänna inrättningar, såvidt det praktiskt är möjligt, så
27642: ordnas, att de olika delarne af folket kunna känna sig utgöra verk-
27643: liga beståndsdelar af det hela och att man icke vidtager sådana an-
27644: ordningar, som skulle leda till att en större eller mindre del utaf
27645:                  Suomen Pankin hallinnosta ja hoidosta             1797
27646: 
27647: folket skulle separeras, afskiljas ifrån folkets öfriga delar. Vårt folk
27648: är ju icke i andligt och materielt afseende så rikt, att vi skulle hafva
27649: råd att afstå ifrån någon del af de intellektuela och materiella kraf-
27650: ter, som kunna användas till folkets gemensamma gagn. Jag är
27651: öfvertygad att den tid varder kommande, när ett sådant betraktelse-
27652: sätt skall göra sig gällande också hos vårt folk, meni den tid, som nu
27653: är, då vialla mer eller mindre äro yra af den nationalistiska och demo-
27654: kratiska hvirfveln, i hvilken vi nu befinna oss, så är det väl icke att
27655: räkna på, att tillbörlig hänsyn skall tagas till slika synpunkter och
27656: vill jag därför för närvarande inskänka mig till att utan att inlåta
27657: mig på en närmare diskussion af de praktiska sidorna af frågan,
27658: förena mig rned reservanten.
27659: 
27660:    Ed. Ahlroos: J ag ber äfven i korthet att få ansluta mig till hr
27661: Schybergsons reservation. som afser häfdandet af den andra inhem-
27662: ska språkgruppens rätt.
27663: 
27664:     Ed. Lindroos: On mainittu valiokunnan mietintöä vastaan
27665: muun musasa, että se ei ole kohtuuden mukainen. Sen väitteen
27666: kumoamiseksi ei kai tarvinne sanoa muuta kuin että onko entinen
27667: asiain tila Suomen Pankissa ollut kohtuuden mukainen? Laitos,
27668: joka kantaa Suomen Pankin nimeä, on siinä määrin umpiruotsa-
27669: lainen, että sille, joka ei taida ruotsinkieltä, on asema pankkivalio-
27670: kunnassa kerrassaan mahdoton. Jok'ikinen todiste, asiakirja on
27671: ruotsinkielinen, ja niin ollen on suomalaisen mahdotonta päästä sel-
27672: vyyteen, mitenkä pankin asioita on hoidettu ja siis sanoa niistä var-
27673: maa mielipidettänsä. Kun meidän eduskuntalaitoksemme uusimi-
27674: sensa jälkeen on tullut luonteeltaan, kokoonpanaltaan aivan toisen-
27675: laiseksi kuin entinen, ja kun siihen on tullut aineksia vieläpä miltei
27676: suurin osa sellaisia, joilla ei ole molempien kotimaisten kielten tai-
27677: toa, on tämä Suomen Pankin kielikysymyksen järjestäminen tällä
27678: tavalla kuin valiokunnan enemmistö ehdottaa aivan välttämätön.
27679: Sillä mitä merkitystä katsotaan olevan esim. valiokunnan tarkas-
27680: tuksella, jos siinä on joukko henkilöitä, jotka eivät ymmärrä todiste-
27681: kappaleesta sitä eikä tätä? Kun taasen pankin kirjanpitokielenä
27682: ei käytännöllisistä syistä voi olla muuta kuin yksi kieli, ei siis voi
27683: sovittaa sinne tuota meille muilla aloilla esiintyvää kaksikielisyyttä,
27684: jonka vuoksi siis on ainoa järkevä muutos tällä alalla se, jonka valio-
27685: kunta esittää. Kun myöskin pankin hallinnon kieli riippuu tavatto-
27686: man suuressa määrässä kirjanpitokielestä ja kun voi käydä myös-
27687: kin niin, että pankkivaltuusmiehiksi valitaan henkilöitä, joilla ei
27688: ole molempien kotimaisten kielien taitoa, on myöskin aivan luon-
27689: nollista, että tämän hallinnonkin kieli muuttuu samaksi kuin kirjan-
27690: pitokieli on eli suomeksi. Tästä ei kenenkään pitäisi saada sitä
27691: käsitystä, että tässä toista kieltä tahdottaisiin polkea. Käytän-
27692:                        Istunto r p. lokakuuta 1907·
27693: 
27694: 
27695: nöllisyys ja ainoa mahdollinen tapa järjestää tätä asiaa on maa-
27696: rännyt tämän ehdotuksen, jota vain näillä muutamilla sanoilla olen
27697: tahtonut selvitellä varsinkin sen vuoksi, koska sitä on tahdottu
27698: sanoa kohtuuttomaksi.
27699: 
27700:      Ed. Schybergson: Minä koetan mikäli osaan vastata herra
27701: Lindroosille suomeksi. Herra Lindroos kysyi, onko suomenkielen nykyi-
27702: nen asema valtionpankissa kohtuullinen? Minä puolestani vastaan:
27703: ei. On ollut suurikin virhe Suomen Pankin hallinnon ja sen valtuus-
27704: miesten puolelta, ettei tällä alalla ole seurattu samaa tapaa kuin
27705: muissakin virastoissa. Se tavallinen sitkeys, joka virkamiesten
27706: keskuudesa vallitsee, on tälläkin alalla ollut vaikuttamassa. Minä
27707: kyllä ymmärrän, että suomenkielen nykyinen asema Suomen Pan-
27708: kissa on suomenkielisille loukkaavaa ja että muutos siinä kohden siis
27709: on toimeen pantava. Mutta eikän asia sillä parane, että taas tehdään
27710: loukkaus ruotsinkielistä kansanainesta kohtaan. Ja loukkausta on,
27711: jollei ruotsinkielellä ole enää mitään paikkaa Suomen Pankin hal-
27712: lintokielenä.
27713:      Tämä kysymys on, periaatteellisesti tosin hyvinkin suuri, mutta
27714: asiallisesti vähäinen. Jo lähetekeskustelussa mainitsin, että kie-
27715: lellä ylipäänsä on pieni merkitys sellaisessa laitoksessa kuin Suo-
27716: men Pankki ja pankit yleensä ovat. Suulliset tiedonannot kuiten-
27717: kin ovat pääasiana, ja ne tapahtuvat tietysti sillä kielellä, jota yleisö
27718: käyttää, siis suomenkielellä niissä kaupungeissa, missä suomi on
27719: pääkielenä, ruotsinkielellä taas, missä yleisö käyttää ruotsia, molem-
27720: milla kielillä,missä käytetään sekä suomen-että ruotsinkieltä. Tässä
27721: suhteessa ei siis tule tapahtumaan mitään muutosta.
27722:      Mitä taas kirjevaihtokieleen tulee, niin minä jo keväällä mainit-
27723: sin, että kirjevaihto pankeissa on hyvin yksinkertainen. Pankkien
27724: kirjeet tavallisesti ovat sellaiset, että ne edeltäkäsin painetaan ja
27725: sitte ainoastaan täytetään nimillä ja numeroilla. Useat taikka
27726: useimmatkin virkamiehet eivät ensinkään ota osaakaan pankin
27727: kirjevaihtoon.
27728:      Mitä taas pöytäkirjoihin tulee, niin sellaisia ei pankeissa ylimal-
27729: kaan tehdä. Tehdään ainoastaan pieniä memoriaalipöytäkirjoja,
27730: joihin niinikään kirjoitetaan ainoastaan numerot ja nimet.
27731:      Kirjanpito ei sekään ole kielen kannalta aivan monipuolista.
27732: On melkein yhdentekevää, kirjoitetaanko >>herra>> vaiko >>herr», >>maa-
27733: liskuu>> vaiko >>mars>> j. n. e. Ylipäänsä siinä ei esiinny muuta kuin
27734: numeroita. Pankeissa on ainoastaan yksi kirja, jossa myös käyte-
27735: tään vähän termejä, mutta eihän silläkään ole kielen kannalta mi-
27736: tään merkitystä. Siis ei tästä muutoksesta tulisi olemaan suomen-
27737: kielelle suurta voittoa eikä ruotsinkielelle suurta tappiota. Mutta
27738: juuri sentakia minä en ymmärrä, minkätähden ryhdytään tällai-
27739: seen toimenpiteeseen, joka ainakaan minun mielestäni ei ole oikeu-
27740:                  Suomen pankin hallinnosta ja hoidosta.           1799
27741: 
27742: tettu, joka minun ymmärtääkseni menee äärimmäistenkin kieli-
27743: ohjelmain rajain yli.
27744:     Olen muuten vakuutettu siitä, että jos minun vastalauseeni
27745: hyväksyttäisiin, niin tulos tulisi olemaan aivan sama kuin valio-
27746: kunnan enemmistön ehdottaman ponnen mukaan. Kun pankki-
27747: valtuusmiehet suurimmaksi osaksi tulevat olemaan suomenkieli-
27748: siä, ja johtokunta nytkin on suurimmaksi osaksi suomenkielinen,
27749: niin eiköhän samaa tulosta saavutettaisi silläkin tavalla kuin minä
27750: olen ehdottanut, mutta ilman että ruotsalaista kansanainesta lou-
27751: kattaisiin?
27752:     Vaikkakaan minun vastalauseeni ei tietysti saa tässä eduskun-
27753: nassa enemmistöä, niin minä kuitenkin toivon, että mielipide maassa
27754: on sillä kannalla, että tämä minun vastalauseeni pidetään oikeu-
27755: tettuna.
27756: 
27757:     Ed. Lindroos: Herra Schybergson näytti, mitenkä vähäpätöi-
27758: nen asia tämä itsessään on, jotenka minun ei siis tarvitse siitä puo-
27759: lesta sen enempää puhua, ja se siis myöskin todistaa, että tämän
27760: kielikysymyksen ratkaisun tällä tavalla ei pitäisi loukata ketään,
27761: koska se on niin vähäpätöinen ja koska kielellinen vapaus, tasa-arvo
27762: niillä aloilla, missä se oikeastaan tulee pankin seinien ulkopuolelle,
27763: edelleen säilyy. Jos nyt hiuskarvalleen tahtoisi analyseerata,
27764: kärsiikö ruotsinkieli tästä muutoksesta, niin olen siksi rehellinen,
27765: että minun täytyy sanoa, että se siitä nyt jonkun verran kärsii,
27766: mutta se on minun mielestäni sittenkin pienempi haitta kuin suo-
27767: malaisilla tähän asti on ollut ja käytännölliselle valtiopäivätyölle
27768: se muutos on vastaisuudessa aivan välttämätön. Me olemme saa-
27769: neet odottaa niin kauan, ja kun odotuksesta ei ole mitään hedelmiä
27770: koitunut, ovat muutokset tulleet perinpohjaisiksi, kun niihin on
27771: ryhdytty; se on luonnonlaki. Myöskin siitä katsantokannasta, jota
27772: ruotsalainen aines tämänkin laitoksen hoidossa on aikojen kuluessa
27773: seurannut, johtuu tämä perinpohjainen muutos. Minulla ainakaan
27774: ei, enkä usko että kellään muullakaan valiokunnan jäsenellä millään
27775: tavalla on tarkoitus loukata ruotsinkieltä Suomen Pankissa, mutta
27776: kyllä nyt on luonnollista, että sen kirjanpito- ja hallintokieli, kun
27777: se ei käytännöllisistä syistä voi olla muuta kuin yksi, on suomenkieli.
27778: Sehän toivoakseni pitäisi olla selvä meille kaikille, mitä muuten
27779: ajattelemmekin kielikysymyksen ratkaisusta muilla aloilla.
27780: 
27781:     Ed. Schybergson: Mitä kirjanpitokieleen tulee, olisi kentiesi
27782: vaikea käyttää sekä ruotsinkieltä että suomenkieltä, mutta silläkin
27783: alalla voisi kumminkin haarakonttori sellaisella pai_kkakunnalla,
27784: missä ruotsinkieli on enemmistön kielenä, käyttää raporteissaan
27785: ruotsinkieltä. Mitä hallintokieleen tulee, niin ei ole suurempi vai-
27786: keus käyttää molempia kieliä Suomen Pankissa kuin muissakaan
27787: 1800                  Istunto 1 p. lokakuuta 1907·
27788: 
27789: 
27790: keskusvirastoissa. Siellä käytetään muitakin kieliä hyvin paljon,
27791: yhtä paljon melkein kuin kotimaisia. Mutta niinkuin herra Lind-
27792: roos täällä lausui, kun ruotsalainen virkamiehistö ei .ole ajoissa seu-
27793: rannut ajan virtaa, niin on tehtävä perinpohjainen muutos. Se
27794: luultavasti tulee olemaan lakina muilakin kielen käytännön aloillla.
27795: Vaan minä en voi katsoa sellaista menettelyä kohtuulliseksi.
27796: 
27797:     Ed. Ahmavaara: Herra Schybergson myönsi täällä, että suo-
27798: menkielen asema Suomen Pankissa nykyään ei ole oikea, sillä kun
27799: ei ole hänenkään mielestään sitä oikeutta, mikä sille olisi tuleva.
27800: Minä iloitsen tästä lausunnosta. Jos tämä olisi sillä taholla ennen
27801: käsitetty, niin nytkään ei olisi valiokunnan tarvinnut tästä nimen-
27802: om:;dsta päätöstä tehdä. Mutta seikka on se, että joka kerta, kun vä-
27803: hänkin oikeuksia vaaditaan maan suuren enemmistön kielelle, silti
27804: ollenkaan sortamatta ruotsinkieltä-jota minä puolestani en myös-
27805: kään tahtoisi tehdä - huudetaan sitä vääryyttä, mikä tästä muka
27806: koituu ruotsinkielelle. Se on kummallinen oikeus, kun yhden kahdek-
27807: sannen osan maan asujamistakielen täytyy olla vallitsevana laitoksissa,
27808: jotka ovat koko maan ja kansan laitoksia. Tämä ei ole oikeutta,
27809: vaan se on vääryyttä. Ja kun ei tästä vääryydestä muuten tule
27810: loppua, niin siinä täytyy tulla lainsäädännön väliin.
27811:     Sitte on herra Schybergson täällä osottanut, kuinka kovin vähä
27812: pätöinen tämä asia muka on, Pankissa kun ei muka tehdä pöytä
27813: kirjoja eikä juuri paljon muitakaan kirjoja paitsi numeroita ja kuun-
27814: nimiä, ja hänestä on samaa, millä kielellä kuukausinimet ovat, nu-
27815: merot tietysti ovat samat kumpaisellakin kielellä. Kun se nyt on
27816: niin äärettömän vähäpätöinen asia, niin miksi siitä sitten niin paljon
27817: puhutaan. Kyllä kai kaikki ruotsinkielen ystävät saavat olla va-
27818: kuutettuja siitä, että ei ainakaan niin kauan kuin Suomen Pankissa
27819: ou nykyinen virkakunta, siellä sorreta ruotsinkieltä, vaan kyllä
27820: palveliaan ruotsinkielistä kansanosaa ruotsinkielellä aivan mieli-
27821: hyvällä. Siitä ei tarvitse ollenkaan olla epäilystä, että meidän virka-
27822: miehiltämme tässä suhteessa hyvää tahtoa puuttuisi. Mutta kyllä
27823: pankin kirjoissa sentään on paljon muutakin kuin vaan numeroita
27824: ja kuumääriä. Tehdään kai sentään jonkunlaisia pöytäkirjojakin
27825: itse pankin johtokunnassakin, oliko ne sitten painetuita tai kirjoitet-
27826: tuja, se on yhdentekevä.~ Herra I,indroos on jo todistanut, että pank-
27827: kivaliokunnassa on suomenkielisten jäsenten ollut mahdoton ymmär-
27828: tää, millä tavoin pankkia on hoidettu, kun kaikki kirjat, mitä sinne
27829: on lähetetty, ovat olleet ruotsinkielisiä. Minä voin todistaa aivan
27830: samaa siltä lyhyeltä ajalta, minkä olen ollut pankkivaltuusmiehenä.
27831: Suomalaisen on siellä mahdoton päästä asioista selville. Pankki-
27832: valtuustossa pidetään pöytäkirjoja myöskin ja ne ovat yksinomaan
27833: ruotsinkielisiä.
27834:     On sanottu, että pankin kirjanpito- jos oikein ymmärsin herra
27835:                  Suomen Pankin hallinnosta ja hoidosta.
27836: 
27837: 
27838: Schybergsonia - voisi osittain käydä kahdellakin kielellä. Mutta
27839: viime talvena, kun tästä pankkivaltuustossa oli puhe, vastattiin,
27840: että se on mahdottomuus. Ja minä luulen, että onkin, jos ei aivan
27841: mahdoton, niin ainakin hyvin vaikeaa kumpaisellakin kielellä kir-
27842: janpitoa hoitaa, sillä ei niitä kirjoja kaksinkertaisia tehdä.
27843:     Jos jossakin pankissa, joka on ruotsalaisella paikkakunnalla, pi-
27844: detään ruotsinkielistä kirjanpitoa, niin siitä ei kukaan tule napise-
27845: maan, sillä se kai ei ole muuta kuin oikeus. Mitä kirjeisiin tulee,
27846: joista herra Schybergson sanoi, ettei niitä muka paljonkaan lähe-
27847: tetä, on asiahita kuitenkin niin, että koko pankin hallinnon sekä
27848: valtuuston kirjeet ovat lähetetyt tähän asti suurimmaksi osaksi
27849: yksinomaan ruotsinkielellä myöskin suomalaisille paikkakunnille.
27850: Ja tämä kai nyt ei ole kuitenkaan oikein. Jonkun verran tässä
27851: suhteessa on viime talvena tehty parannusta, mutta hyvin vähän,
27852: on nimittäin pankkivaltuuston kirjevaihdossa ruvettu käyttämään
27853: kumpaakin kieltä.
27854:     Kannatan tätä valiokunnan mietintöä aivan mielihyvällä. Olisin
27855: kyllä suonut, ettei tästä olisi tarvinnut mitään päätöstä tehdä valio-
27856: kunnassa, sillä minusta asian pitäisi olla niin luonnollinen päättä-
27857: mättäkin, että Suomen Pankissa suomenkieltä on käytettävä. Mutta
27858: kun sitä nyt ei saada muuten siellä käytäntöön, niin on hyvä, että
27859: on selvänä, mitä eduskunta tässä kohden ajattelee.
27860: 
27861:     Ed. Lindroos: Minä en suinkaan luule, että pidettäisiin ter-
27862: veellisenä, jos Suomen Pankkia käsitellään aivan kuin jotakin muuta
27863: keskusvirastoa jok'ikisessa suhteessa, ja että se sellaisena on
27864: käsitetty, sen minä katson juuri suureksi viaksi ja on pankin,
27865: kumminkin, niin valtiopankki kuin onkin, ensi kädessä pitäisi
27866: olla afäärilaitos eikä mikään keskusvirasto. Suomen Pankki on tosi-
27867: aankin muodostunut jonkun keskusviraston kaltaiseksi ja hoidetaan
27868: samojen periaatteitten mukaisesti. Herra Schybergson on perillä
27869: näistä asioista ja tietää, mitenkä mahdotonta, suoraan sanoen, on
27870: kaksikielinen kirjanpito ja mitenkä epäkäytännöllinen on kaksi-
27871: kielisyys afäärilaitosten hallinnossa, jotenkasitä ei tarvinne sen enem-
27872: pää selvittää. Toivottavasti, kun tämäkin laitos saa hieman uutta
27873: tuulta purjeisiinsa, se vähitellen muodostuukin siksi, mitä sen
27874: pitäisi todellisuudessa olla, eikä siksi valtion keskusviraston tapai-
27875: seksi laitokseksi, jona se tähän asti oni ollut, se tosiaankin pää-
27876: see rahamarkkinain varmentajaksi ja ohjaajaksi tässä maassa ja
27877: myöskin ryhtyy valvomaan vähän toisella tavalla kauppaa ja teolli-
27878: suutta kuin mitä se tähän asti on tehnyt.
27879: 
27880:    Ed. Cederberg: Med anledning af hr Ahmavaaras senaste ytt-
27881: rande, vill j ag hafva erinradt, att hr Schybergsons förslag ingalunda inne-
27882: !802                  Istunto I p. lokakuuta 1907.
27883: 
27884: 
27885: bär, att finskan skulle uteslutas från sin rättmätiga plats inom för-
27886: valtningen i Finlands Bank. Det afser endast att lämna svenskan
27887: rum i de fall, där svenskan med större skäl än finskan rättvisligen
27888: bör komma till användning, eller vid korrespondens med afdelnings-
27889: kontoren i svenska trakter och vid betjäning af den svenska talande
27890: allmänheten samt vid korrespondens med den. Då bör ju svenskan
27891: komma till användning, och just genom att antaga hr Schyberg-
27892: sons förslag, kan denna användning ske på lagens grund. Däremot
27893: sätter det förslag, i hvilket denna kläm är affattadt, ett totalt hinder
27894: för svenskans användning i korrespondens och det är ingalunda
27895: rättvist. Jämte det jag är villig erkänna, att orättvisa förelegat
27896: vis a vis finska språkets användande vid centralkontoret och kan-
27897: ske flere af dess afdelningskontor, så vill jag nu ingalunda, att man
27898: skall inslå enhanda väg, och göra det andra språket orättvisa. Ge-
27899: nom antagandet af hr Schybergsons förslag komma vi just till det
27900: som lämnar åt hvardera språken den rätt, som detsamma bör anses
27901: hafva.
27902: 
27903:     Ed. Schybergson: Herra Ahmavaara lopetti viimeisen lausun-
27904: tonsa näillä sanoilla: Suomen Pankissa ainoastaan suomenkieltä on
27905: käytettävä. Miksei ylipäänsä sanota: Suomessa on ainoastaan suo-
27906: menkieltä käytettävä. Se olisi johdonmukaista. Mutta onhan
27907: täällä sentään kaksi kotimaista kieltä, ainakin vastaiseksi. Sen,
27908: minä kyllä olen huomannut, ettei herra Ahmavaara voinut perehtyä
27909: pankkiasioihin, onko siihen nyt syynä ruotsinkieli tai joku muu.
27910: Minua kummastutti, että hän puhui esim. johtokunnan pöytäkir-
27911: joista. Niitä ei ole muuta kuin erityisissä nimitysasioissa. Muista
27912: asioista vaan tehdään lyhyt memoriaalipöytäkirja. Minä en tahdo
27913: enempää jatkaa tätä keskustelua, mutta vieläkin sanon, että enem-
27914: mistö täällä varsin vähäsen voiton takia loukkaa vähemmistöä.
27915: 
27916:     Ed. Setälä: On valitettava, että tässä asiassa katumus on ollut
27917: niin <nyöhäinen, että näin perinpohjaista muutosta on täytynyt eh-
27918: dottaa. Samoinkuin ed. Ahmavaara, minäkin olisin toivonut, että
27919: pankkivaltuusmiehet ja pankin hallinto olisivat toimineet niin, ettei
27920: erityismääräyksiä olisi tarvittu Suomen Pankkiin nähden, vaan että
27921: siihen olisi aikanansa ainoastaan tullut kohdistumaan se, mitä maas-
27922: samme yleensä kielilain alalla tulee säädettäväksi. Minä huomau-
27923: tan kuitenkin, että ed. Schybergsonin ehdotus ei ole niin kohtuulli-
27924: nen kuin miltä se näyttää, sillä nykyinen kielilainsäädäntö jättää
27925: liian suuren valitseruisvallan virkamiehille. Keskuslaitosten virka-
27926: miehet saavat nimittäin useissa tapau~sissa itse määrätä sen kielen,
27927: jota he tahtovat käyttää, ja suomenkielen käyttäminen tulisi näin
27928: ollen suureksi osaksi riippumaan pankin hallinnon hyvästä tahdosta
27929: Kokemus on kuitenkin osoittanut, että meillä ei ole syytä luottaa
27930:                   Suomen Pankin hallinnosta ja hoidosta.
27931: 
27932: 
27933: siihen että vain hyvä tahto korjaa kielelliset epäkohdat Suomen Pan-
27934: kin hallinnossa. Ed. Schybergsonin ehdotus ei siis vie siihen pää-
27935: määrään, mitä se tarkoittaa,
27936: 
27937:     Ed. Ahmavaara: En muista tarkoin, lopE'tinko äskeisen Iausun-
27938: toni sanalla >>ainoastaan>>, mutta ei se niin aivan väärin ollut, jos niin-
27939: kin lopetin. Minä kannatin valiokunnan pontta ja niin ollen olisin
27940: toivonut tulevan selvästi esiin mitä tarkoitin, nimittäin, että pankin
27941: hallinnon ja kirjanpidonkieleksi on tuleva suomi, ja että niin pitää
27942: olla, siitä olen tullut vakuutetuksi. Ja siksi pitää tulla suomen-
27943: kielen yksistään, koska ei ole mahdolli.sta kumpaistakin kieltä aina-
27944: kaan kirjanpidossa käyttää. Mitä sitten tulee siihen, että en olisi
27945: perehtynyt pankkiasioihin, niin en suinkaan rupea siitä riitelemään
27946: ed. Schybergsonin kanssa, sillä perehtymiseni hänen rinnalla on siinä
27947: suhteessa aivan mitätön. Mutta siinä kohden, mitä hän toi esille
27948: minun perehtymättömyyteni todisteeksi, ampui hän epäilemättä
27949: väärään, sillä pöytäkirjoja kyllä tehdään, koska olen lukenut niitä
27950: pöytäkirjoja, joitajohtokunta on m. m. pankkivaltuustolle lähettänyt,
27951: kutsuttakoon niitä nyt sitte memoriaaleiksi tai miksi tahansa. Me-
27952: moriaali ei kuitenkaan ole suomalainen sana, kyllä ne siis ovat pöytä-
27953: kirjoja tahi muistiinpanoja, joskin lyhyitä. Tässä suhteessa minä
27954: olen aivan hyvin perehtynyt asioihin.
27955: 
27956:     Ed. Renvall: Minua puolestani ovat hyvinkin loukanneet nii-
27957: den lausunnot, jotka ovat perustelleet valiokunnan mietinnön eh-
27958: dotusta sillä, että koska suomenkieltä on tähän asti sorrettu, tulee
27959: nyt samalla mitalla mitata. Minun mielestäni tämä on kerras-
27960: saan loukkaavaa sille suomalaisuudelle, mikä nyt astuu maan oh-
27961: jaksiin. Minä tahtoisin nyt, kun tämä lausunto kai ensi kerran
27962: täällä lausutaan, pahna vastalauseeni sitä vastaan juuri suomalai-
27963: suuden nimessä. Minä käsitän suomalaisuutta toisella tapaa kuin
27964: tällaiseksi kostopolitiikaksi.    Minä en myöskään voi yhtyä sel-
27965: laiseen mielipiteeseen, joka lausuu, että Suomessa tulee yksin suo-
27966: menkielen olla vallalla. Ja minä luulen, että suurin osa niistä,
27967: jotka valtiollisissa asioissa lukeutuvat samaan ryhmään kuin minä,
27968: myöskään eivät niin ajattele, joskin ehkä sanat joskus voivat
27969: siltä kuulostaa.
27970:      Mitä· itse tähän asiaan tulee, niin olen koittanut tarkkaavasti
27971: seurata keskustelua. Mietinnöstä ja vastalauseesta on ollut hyvin
27972: vähän johdatusta. Minä olen silloin huomannut, että täällä ylei-
27973: sesti tunnustetaan, että pankin kirjanpidossa on mahdollinen ai-
27974: noastaan yksi kieli, ja se on hyvinikn helposti käsitettävissä. Ja
27975: minä en myöskään luule, että yhden kielen käyttäminen pankin
27976: kirjanpidossa voi olla toiselle tai toiselle kieliryhmälle loukka:\-
27977: vaa. Sehän· on pankin täysin sisäisiä asioita. Mutta pankin hal-
27978:                       Istunto r p. lokakuuta 1907.
27979: 
27980: 
27981: lintoon nähden voi olla asianlaita toinen, varsinkin kun ajattelee
27982: sellaisten paikalliskonttorien hallintoa, jotka toimivat puhtaasti
27983: ruotsalaisella seudulla. Tässä kohden olisin minä hyvinkin val-
27984: mis yhtymään herra Schybergsonin vastalauseeseen, jos se voisi
27985: johtaa niihin tuloksiin, joihin voisi luulla, vastalausetta lukemalla,
27986: vastalauseen johtavan. Mutta niinkuin ed. Setälä täällä huo-
27987: mautti, ovat juuri meidän virkakielenlainsäädännön alalla olot niin
27988: kierot, että joskin ne yleiset määräykset, jotka ovat olemassa vi-
27989: rastoista, ulotettaisiin Suomen Pankkiin, niin silloin ei tulisi koh-
27990: tuus ja oikeus tyydytetyksi. Minun täytyy sentähden tässä koh-
27991: den seisoa pankkivaliokunnan kannalla. Toivon, että edustaja
27992: Schybergsonin ehdotus uudestaan tulee eduskunnassa keskuste-
27993: lun ja päätöksen alaiseksi yhteydessä kielilainsäädäntömme pe-
27994: rusteiden määräämisen kanssa.
27995: 
27996:    Ed. Schybergson: Herrojen Setälän ja Renvallin lausunnon
27997: johdosta on velvollisuuteni ilmoittaa, että nykyisen johtokunnan
27998: puolelta - niinkuin mietinnössäkin sanotaan - ei olisi mitään
27999: estettä suomenkielen käyttämistä vastaan pankin virallisena kie-
28000: lenä. Niinkuin jo ensimäisessä lausunnossani ilmoitin, on johto-
28001: kunnassa nykyään kolme suomenmielistä jäsentä ja päätirehtööri
28002: on nimenomaan ilmoittanut, että hän puolestansa on valmis perin-
28003: pohjaiseen muutokseen tässä suhteessa ja että syy siihen, ettei
28004: tämä muutos jo ole tapahtunut, on se, että pankkivaltuusmiesten
28005: v. 190(} tehty päätös ei ole tullut johtokunnan tiedoksi.     Kun
28006: pankkivaliokunta kirjallisesti pyysi selvityksen asiassa pankki-
28007: valtuuskunnalta, niin valiokunta sai semmoisen vastauksen, ettei
28008: siitä oikeastaan mitään selvinnyt. Minun täytyy lukea se, sillä
28009: se on valaiseva ja ainakin minun täytyy tehdä se syystä, että pan-
28010: kin johtokunta tulisi oikeaan valoon.          •
28011: 
28012:   Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
28013:    Ed. Schybergson: Pankkivaliokunta lähetti pankkivaltuus-
28014: kunnalle seuraavan kirjeen:       ,Pankkivaliokunta pyytää täten
28015: kohteliaimmin kysyä mihin toimenpiteisiin on ryhdytty pankki-
28016: valtuusmiesten 19 päivänä marraskuuta 190(} tekemän päätöksen
28017: johdosta suomenkielen käytännön lisäämiseksi pankin hallin-
28018: nossa". Vastaus oli seuraava: , Pankkivaliokunnan pankkival-
28019: tut.lskunnalle osoitetun kirjelmän johdosta I2 päivältä kuluvaa
28020: kuuta saavat pankkivaltuusmiehet kunnioittaen ilmoittaa, että
28021: pankin kotimaisia käyttäjiä, niin hyvin pääkonttorissa kuin maa-
28022: seudulla, palvellaan sillä maan kielellä, jota itsekukin pankin puo-
28023: leen kääntyessään on käyttänyt. Mitä pankin hallintoon muuten
28024: tulee, on huomattava, että pankin johtokunta ja pankkivaltuus-
28025:                 Suomen Pankin hallinnosta ja hoidosta.           18os
28026: 
28027: miehet kirjevaihdossa keskenään, samoin kuin myös pankkival-
28028: tuusmiehet kaikessa kirjeenvaihdossaan käyttävät maan kumpaa-
28029: kin kieltä rinnakkain. Pankin konttorit käyttävät toiset ruotsin-
28030: kieltä, toiset, nykyään neljä luvultaan, ovat suomenkielisessä
28031: kirjevaihdossa johtokunnan kanssa".
28032:     Mutta mitään vastausta itse asiassa pankkivaliokunta ei saanut.
28033: Kun herra Setälä moitti etupäässä pankin johtokuntaa huolimat-
28034: tomuudesta tässä asiassa, niin t;\ytyi minun tuoda esiin nämät-
28035: kin yksityiseikat.
28036: 
28037:    Ed. Ahmavaara: Minä olin kyllä kuullut huhuna kerrottavan,
28038: että pankin johtokunta on todellakin vastannut sillä tavalla kuin
28039: ed. Schybergson nyt kertoi, nimittäin että se ei tiedä tämän tai-
28040: vaallista siitä, että pankkivaltuusto jo viime marraskuussa päätti
28041: vaatia suomenkielen käyttämistä myöskin pankin kirjevaihdossa
28042: ja ylipäänsä sen asioimistoimessa. Minä en rohjennut tätä äsken
28043: tuoda esiin siitä syystä, että en uskonut sitä todeksi. Mutta nyt
28044: me kuulemme, että pankkivaliokunnan puheenjohtaja vakuuttaa
28045: niin sanotun. Minä olen hyvin kiitollinen hra Schybergsonille,
28046: että hän tämän ilmoitti, sillä se jos mikään todistaa mitä kaikkia
28047: verukkeita voidaan tuoda esteeksi, kun halua puuttuu. Minä en
28048: voi selittää missä syy on siihen, että pankkivaliokunnan päätös
28049: ei ole virallisesti mennyt johtokuntaan. Sen lähettämisestä oli
28050: monta kertaa puhe ja minä en ole uskonut, ettei sitä olisi tehty.
28051: Mutta olkoonpa tuon ilmoituksen kanssa miten tahansa, niin eikö
28052: pankin hallinto todellakaan tiedä vielä sitä, että tässä maassa ja sen
28053: virastoissa vaaditaan käyttämään suomenkieltä. On tämä sentään
28054: kummallista puolustusta, se on niitä vanhan ajan byrokraattisia
28055: puolustuksia, jonka vuoksi ei olisi luullut tässä eduskunnassa enää
28056: voitavan tuoda esiin; se on todellakin kuvaavaa, että kun ei ole vi-
28057: rallista käskyä saatu, ei tehdä mitään. Kyllä on surkeata, jos täl-
28058: laisten, sanoisinko, verukkeitten taakse vetäydytään silloin, kun
28059: on kysymyksessä kansan kielen käyttäminen. Kun pankkivalio-
28060: kunta lähetti kysymyksen pankkivaltuustolle siitä, missä määrin
28061: suomenkieltä käytetään Suomen Pankissa, silloinkaan ei puhuttu
28062: mitään pankkivaltuustossa ettei johtokunta ole saanut tietoa tästä
28063: asiasta ja silloin vastattiin kysymykseen alastomasti niinkuin asia
28064: oli. Oli kyllä tarkoitus panna siihen vastaukseen vähän muutakin,
28065: mutta se jätettiin pois, sillä se oli ainakin minun mielestäni sem-
28066: moista, joka ei sovi puolustukseksi. Mutta asia on, niinkuin jo
28067: ensi lausunnossani sanoin, että viime talvesta alkaen on pankki-
28068: valtuusmiesten kirjeenvaihdossa käytetty myöskin suomenkieltä
28069:  ja niin olisi pitänyt johtokunnankin tehdä. Mutta nyt on kuultu,
28070: että syy siihen, miksi Suomen Pankin johtokunta ei käytä suomen-
28071: kieltä on se, ettei se tiedä sitä vaadittavan. Minä pelkään, jos
28072:  r8o6                Istunto r p. lokakuuta 1907.
28073: 
28074: 
28075:  ei hyväksytä valiokunnan mietintöä, sama syy vot olla olemassa
28076:  vielä tulevanakin vuonna.
28077: 
28078:     Ed. Schybergson: Minä en lainkaan pelkää sitä, sillä jos
28079:  pankkivaltuustoon tulee miehiä, jotka paremmin valvovat tätä
28080:  asiaa, niin kyllähän se sitte järjestetään niiden mielipiteen mukaan.
28081:  Tästä asiasta huolehtiminen kuitenkin on etupäässä pankkivaltuus-
28082:  miesten toimena. Ei väitettykään, että johtokunta tässä olisi ollut
28083:  vastahakoisella kannalla. Kun kerran pankkivaltuusmiehet teki-
28084:  vät päätöksen tässä asiassa, niin olisihan heidän pitänyt valvoa,
28085:  että päätös olisi tullut toimeen pannuksi.
28086: 
28087:     Ed. Ahmavaara: Vaikka en pyytänytkään puheenvuoroa, niin
28088:  kun se minulle annettiin, käytän kuitenkin tilaisuutta hyväkseni
28089:  lausuakseni herra Schybergsonille, että huolehtiminen päätöksen
28090:  toimeenpanemisesta olisi ollut pankkivaltuuskunnan puheenjoh-
28091:  tajan ja sihteerin velvollisuus.
28092: 
28093:     Ed. Helkiö: Minuun on tehnyt erittäin hyvän vaikutuksen.
28094:  kun herra Schybergson on täällä esiintynyt suomenkielellä ja vie-
28095:  läpä esiintynyt sillä varsin helposti. Hyvä oli niinikään kuulla
28096:  hänen edellisessä puheessaan lausuvan, että ehdotetut kielelliset
28097:  muutokset ovat tavattoman pienet ja helposti toteutettavissa.
28098:  Tämä asiain helppous on erikoisen ilahuttavaa ja suureksi eduksi
28099:  meille suomalaisille. Eihän meidän näin ollen siis tarvitse tehdä
28100:  suurta loukkausta maamme toiskielistä kansanosaa vastaan Suo-
28101:  men Pankin kieliasiaa järjestettäessä, niinkuin oikein ja nyky-
28102:  oloissa luonnollisinta on.
28103: 
28104:    Äänestysesitys ja päätös.
28105:      Ken hyväksyy 26 § :ään nähden valiokunnan mietinnön, vastaa
28106:  jaa; jos ei voittaa, on tässä kohden hyväksytty mietintöön liitetty
28107:  vastalause.
28108:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten 26 § oli hy-
28109: väksytty mietinnön mukaan.
28110:     Vasta tehdyn päätöksen johdosta ilmoittivat vastalauseensa
28111: dus tajat Ahlroos, Näs ja Storbjörk.
28112: 
28113:   Uusia seteleitä koskevan kohdan johdosta käytti
28114: puheenvuoroa
28115: 
28116:    Ed. Ahlroos: Jag skulle uttala önskningsmålet att Finlands
28117: Banks sedlar hädanefter tryckas inom landet.
28118:                 Suomen Pankin hallinnosta ja hoidosta.
28119: 
28120: 
28121:    Ed Schybergson: Den fråga, som af hr Ahlroos berörts,
28122: är mer invecklad, än herr Ahlroos förmodar och kan icke utredas
28123: med några få ord. Den har varit före många gånger, men man
28124: har kommit tili det resultat, att tryckningen af sedlar af större
28125: valör lämpligen sker utomlands och endast underskrifningen och
28126: numreringen försiggår här hemma. Det är af vikt att sedel-
28127: tillvärkningen försiggår på olika ställen, i hvilket fall en för-
28128: falskning lättare kan förekommas.
28129: 
28130:   Mietinnön ehdotus hyväksyttiin.
28131:     Mietinnön seuraavan, 1 u o t on a n t o a    koskevan           k o h-
28132: d a n johdosta lausui mielipiteensä:
28133: 
28134:    Ed. Huoponen: Miet:nnön lopulla koskettelee valiokunta lä-
28135: hetekeskustelussa tehtyä ehdotusta, että myöskin pienviljelijöille
28136: annettaisiin Suomen Pankissa luottoa. Valiokunta on hylännyt
28137: tämän ehdotuksen samoilla syillä, joilla mainitussa keskustelussa
28138: tehtyä ehdotusta vastustettiin. En tiedä, olisiko kukaan eduskun-
28139: nan jäsen epätietoinen Suomen Panklin vasituisesta tehtävästä hoitaa
28140: liikettä niin, että maan raha-asiat ovat vakavalla ja turvallisella kan-
28141: nalla. Valiokunta mietinnössään mainitsee, miten mahdottomaksi
28142: kävisi pitempiaikaisten kuoletuslainain myöntäminen pienviljeli-
28143: jöille. Pyydän tämän johdosta kohteliaimmin kysyä, milloin ja mis-
28144: sä sellainen ehdotus on tehty. Ainakaan minä en muuta ehdottanut
28145: kuin, että täysin vakavaraiset pienviljelijät, jotka asuvat pankin
28146: toimintapiirin läheisyydessä, saisivat lyhytaikaista luottoa saman
28147: periaatteen mukaan kuin pienet liikkeen harjoittajat. Tämä, mie-
28148: lestäni luonnollinen ja täysin oikeutettu vaatimus, sai, kuten muis-
28149: tetaan, osakseen mitä ankarimman vastustuksen. Kaikki aukto-
28150: riteetit pantiin liikkeelle. Siinä saatiin selville hypoteekkiyhdis-
28151: tyksen peloittava kokemus, osuuspankin opetukset pienviljelijän
28152: avustukseksi j. n. e. loppumattomiin, mitä vaan runsas mieliku-
28153: vitus saattaa synnyttää.       Käsittämättömältä kuitenkin tuntuu,
28154:  kuinka valiokunta saattaa puhua ehdotuksesta kuoletuslainain
28155: myöntämisestä pienviljelijöille; semmoista ehdotusta ei ollut tehty,
28156:  ja arvelen puolestani, ettei sellaista vastaisuudessakaan tulla teke-
28157:  mään.
28158:      Kysymys oli yksinkertaisesti siitä, että jos kerran Suomen
28159:  Pankki myöntää luottoa pienille liikkeenharjoittajille kaupungeis-
28160:  sa, esim. suutareille, räätäleille, rihkamakauppiaille, jotka usein-
28161:  kin omaavat sangen vähän omaa omaisuutta, usein tuskin lain-
28162:  kaan, niin pankin saman periaatteen mukaan pitäisi antaa lyhyt-
28163:  aikaista luottoa vakavaraisille maanviljelijöillekin. Tämä vaatimus
28164:  on mielestäni niin luonnollinen ja oikea, että täytyy ihmetellä,
28165:                                                               II4
28166: 1808                  Istunto 1 p. lokakuuta 1907.
28167: ------~--       ..   ~~----
28168: 
28169: 
28170: 
28171: 
28172: kuinka sellaista voidaan vastustaa. Väärinkäsitysten välttämi-
28173: seksi pyydän mainita, että pankki minulle kyllä on luottoa myön-
28174: tänyt. Mutta esim. naapurille, jolla saattaa olla enemmän omai-
28175: suutta kuin minulla, ei sitä ole myönnetty, ja siitä huolimatta mi-
28176: ten pätevät takausmiehet hänellä on ollutkin, siitä yksinkertai-
28177: sesta syystä, että hän on talollinen. Luulen, että eduskunnassakin
28178: on monta jäsentä, jotka voisivat tämän todistaa todeksi. Onko
28179: tällaisessa menettelyssä johdonmukaisuutta? Tämmöinen menet-
28180: tely on mielestäni loukkaus vakavaraisia maanviljelijöitä kohtaan.
28181: Tämän epäkohdan poistaminen oli kysymyksessä eikä mikään muu,
28182: ja varmaa lienee, että tästä epäkohdasta tullaan huomauttamaan,
28183: kunnes moinen säätyeroitus tulee poistetuksi. Jos suutarit, rää-
28184: tälit ja rihkamakauppiaat saavat luottoa, tulee maanviljelijänkin
28185: sitä saada. Ellei tämmöinen yhtäläisyyden periaate pankin vasi-
28186: tuiseen vaikutukseen nähden ole mahdollinen, vaatii johdonmu-
28187: kaisuus, että luotto mvös edellisiltä kielletään.
28188:     Tämän johdsta sa.ån kunnioittaen ehdottaa, että eduskunta
28189: lähettäisi mietinnön takaisin valiokuntaan siinä tarkoituksessa,
28190: että mietinnön perustelut tässä kohden muutetaan ja että se päät-
28191: tyisi seuraavaan ponsilauseeseen:
28192:      että luottoa on annettava pikkuliikkeen harjoittajille ja maan-
28193: viljelijöille yhtäläisen periaatteen mukaisesti.
28194: 
28195:    Ed. Arajärvi: En sanamuodolleen muista, mitä evästyskes-
28196: kustelussa tässä asiassa lausuttiin, mutta minä luulen, että keskus-
28197: telun yleinen sävy kävi siihen suuntaan kuin valiokunta on esit-
28198: tänyt.
28199:        Herra Huoponen on luullakseni jonkun verran koettanut
28200: parantaa evästyskeskustelussa antamaansa lausuntoa nyt täsmäl-
28201: lisemmin harkitsemaliaan esityksellä. Mutta vaikka näin onkin,
28202: niin minun ymmärtääkseni ehdotus on tarpeeton ja ehdotan sitä
28203: siis hylättäväksi, sillä pankin johtosääntö jo velvoittaa kaikkeen
28204: siihenkin, mitä ed. Huoponen nyt ehdottaa.
28205:      Minä muuten luulen hänen esittämänsä toivomuksen johtu-
28206: van sellaisista ylimalkaisista puhetavoista ja käsityksistä, joita val-
28207: litsee ei ainoastaan Suomen Pankkiin vaan kaikkiinkin pankkeihin
28208: nähden. Kuten sanottu, minä puolestani ehdotan tehtyä ehdo-
28209: tusta hylättäväksi, sillä jos ottaa vaivakseen lukea pankin johto-
28210: säännön 2 § :n, niin siitä kyllä selviää pankin tehtävä. Siihen
28211: sisältyy myöskin se ehdotus, jonka ed. Huoponen nyt on tehnyt.
28212: 
28213:     Kun vasta käsiteltykin kohta oli hyväksytty, oli siis valiokun-
28214: nan mietintö kokonaisuudessaan hyväksytty ja oli asi-
28215: asta pankkivaltuusmiehille kirjelmällä tieto annettava.
28216:                      '
28217:               Määrärahasta suomalaiseen kirjallisuuteen.         ISo<)
28218: 
28219: 
28220:      Määrärahasta suomenkielisen kirjallisuuden
28221:                   kartuttamiseksi.
28222:      Esitettiin pöydällä ollut anomusvaliokunnan mietintö n:o I a
28223: eduskunnalle tehtyjen an. ehd. (n:ot IO ja 36) johdosta 50,000
28224: markan suuruisen määrärahan myöntämisestä suomenkielisen kir-
28225: jallisuuden kartuttamiseksi.
28226: 
28227:   Keskustelu:
28228:    Ed. Renvall: Minä en suinkaan käy väittämään, ettei esillä
28229: deva mietintö olisi sopusoinnussa eduskunnan tekemän päätöksen
28230: kanssa. Mutta minä en voi olla lausumatta paria sanaa ponnen
28231: sanamuodostelun johdosta. Minun ymmärtääkseni on tämä ponsi
28232: laadittu stilistisesti aivan mahdottomaan muotoon. Puhumatta-
28233: kaan siitä, että siinä on kaksi relatiivilausetta sisäkkäin, on koe-
28234: tettu yhteen ponteen ja yhteen lauseeseen yhdistää 3-4 eri asiaa
28235: ja sentähden onkin saavutettu sellainen tulos, että on melkein
28236: mahdotonta päästä selville siitä, mitä ponnessa lausutaan, ellei
28237: ihan sanasta sanaan käy hakemaan subjektejä, predikaatteja ja
28238: objekteja. Tämän tähden rohkenen ehdottaa, että tämä asia pa-
28239: lautetaan anomusvaliokuntaan, jotta anomusvaliokunta muodos-
28240: taisi ponnen sellaiseksi, että se olisi kaikissa suhteissa täysin ta-
28241:  juttava ja että eri asiat lausuttaisiin eri ponsissa. Tässä on,
28242: niinkuin sanottu, neljä asiaa yhdessä. Minä teen tämän ehdo-
28243: tukseni, en suinkaan sen tähden, että tahtoisin tätä asiaa vii-
28244: vvttää enkä sen tähden, että tahtoisin asianomaiselle valiokun-
28245: nalle mitään ikävyyksiä, vaan sentähden, että, ylimalkain katsot-
28246: tuna, ponnen pitää olla sellaisen, että se sellaisenaan kelpaa edus-
28247: kunnan päätökseen otettavaksi. Nykyisessä muodossa katson
28248: minä ponnen olevan mahdottoman hyväksyä .
28249: 
28250:  . Ed. Yrjö-Koskinen B. S.: Puolestani myönnän, ja luulta-
28251: vasti muutkin valiokunan jäsenet myöntävät, että tämä ponsilause
28252: -osaltaan todistaa suomalaisen kirjallisuuden kaipaavan kehittä-
28253: mistä. Mutta me saimme määrätyn käskyn eduskunnalta lisätä
28254: panteen edustaja Setälän ehdottaman lauseen. Me olemme sen
28255: tehneet niin hyvin kuin se on meidän vallassamme ollut. Ettei
28256: pontta tarvitsisi uudestaan lähettää valiokuntaan, ilmoitan, että
28257: siinä on painovirhe: ,hoidettavaksi ja" sanojen jälkeen on pilkku
28258: jäänyt pois. Pyydän, että edustajat virheen korjaavat ja hyväk-
28259: syvät ponnen.
28260: 
28261:     Ed. Pesonen: Ed. Renvallin olisi pitänyt tehdä huomautuk-
28262: sensa silloin, kun tästä asiasta viime kerralla keskusteltiin. ,
28263: 1810                Istunto 1 p. lokakuuta 1907.
28264: 
28265: 
28266:     Kun keskustelu oli julistettu     päättyneeksi, hyväksyttiin
28267: valiokunnan mietintö,
28268: 
28269:     josta päätöksestä, joka V. J:n 63 §:n mukaan oli ehdollinen,
28270: asianomaisille valiokunnille ja myöskin valtiovarainvaliokunnalle
28271: pöytäkirjannotteella oli tieto annettava.
28272: 
28273: 
28274:          Keuhkotautiparantolain perustamisesta.
28275:    Anomusvaliokunnan mietintö n:o 4 eduskunnalle tehtyjen an.
28276: ehd. (n:ris 6r, rr6, rs) johdosta keuhkotautiparantolain perusta-
28277: misesta.
28278: 
28279:    Keskustelu:
28280:     Ed. Runeberg: Då vid senaste plenum frågan om vård-
28281:  anstalter för sinnessjuka behandlades af landtdagen, framhöll
28282:  jag, att en fråga af sådan beskaffenhet icke kunde sakenligt utre-
28283: das utaf ett landtdagsutskott så långt, att man på denna utredning
28284:  kunde grunda bestämda, mer i detalj gåen~ förslag, och före-
28285:  slog jag därför en förädring af klämmen, åsyftande att tillgodose
28286:  detta. Vid samma tillfälle framhöll hr Danielson-Kalmari, att
28287: förslag af denna art, som kräfde så betydande bidrag af stats-
28288: medel, och som lämnade i utsikt att i framtiden äfven anslag
28289: för dylika ändamål kunde påkallas, icke borde öfverlämnas tili
28290:  regeringens slutliga afgörande, utan att man skulle anhålla om
28291: propositions föreläggande tili landtdagen i saken.           Hvardera
28292: dessa förslag vunno icke något understöd och kommo icke ens
28293: under omröstning. Men det oaktadt tiliåter jag mig i den nu
28294: föreliggande frågan försöka göra gällande likartade synpunkter,
28295: då jag är öfvertygad om, att det bristande understödet mer
28296: berodde på den sena timmen, då förslagen framkommo, än därpå,
28297: att de icke skulle hafva fö.rtjänt beaktande.
28298:      Utskottet föreslår i det nu föreliggande betänkandet, att landt-
28299: dagen skulle petitionera om uppförande tili en början af tvänne
28300: folksanatorier för lungsiktiga och tvänne för skrofulösa barn.
28301: Men någon slags utredning om, hvad dessa inrättningar skulle
28302: kosta i anläggning och i årligt underhåll, finnes icke ens antydnings-
28303: vis. Utredningen om, hvilken plats, som lämpligast skulle väljas
28304: för dessa sanatorier, är jämväl mycket bristfällig och ofullständig
28305: och om, att regeringen skulle omedelbart skrida tili anläggning af
28306: tvänne sådana sanatorier för lungsiktiga och tvänne för skrofulösa.
28307: Det gäller visserligen icke så stora summor som för ändamåls-
28308:                 Keuhkotautiparantolain perustamisesta.
28309: 
28310: 
28311: enliga centralanstalter för sinnessjuka. Men det är dock ganska
28312: betydande summor, som komme i fråga. Ett sådant folksanato-
28313: rium bör vara afsedt för omkring hundra patienter, och vi kunna
28314: icke räkna på en kostnad understigande en 8,ooo mark per säng,
28315: 8oo,ooo mark sålunda för hvarje af dessa lungsotssanatorier, och
28316: en årskostnad som, då något nämnvärdt bidrag icke skulle vara
28317: att påräkna från patienternas afgifter, väl skulle stiga till en
28318: 400,000 mark årligen för hvarje. Det är sålunda ganska bety-
28319: dande summor, som här äro i fråga, och vi kunna dock icke frånse
28320: nödvändigheten af att stöda sig på några ekonomiska beräknin-
28321: gar, då man skrider till anhållan om bestämda åtgärders vid-
28322: 1agande.
28323:     H vad återigen platserna beträffar för dessa sanatorier, sa ar
28324: det ju en gifven sak, att ett sådant folksanatorium, det första
28325: som kommer att byggas i landet, bör komma till sydösterbotten
28326: eller någonstädes till trakten där, icke därför att jag skulle på
28327: något sätt godkänna den motivering, som både i utskottsbetän-
28328: kandet och i reservationen ingår, för valet af lämplig plats för
28329: ett sanatorium, ty detta beror i alldeles underordnad grad på
28330: tuberkulosdödligheten i trakten. Utskottet såväl som reservan-
28331: terna har lagt särskild vikt på, att sådana sanatorier borde place-
28332: ras på trakter, där lungsotsdödligheten är synnerligt stor. Detta
28333: har dock icke någon nämnvärd betydelse för frågans afgörande.
28334: Den lämpliga platsen bör väljas efter helt andra synpunkter.
28335: Några timmars längre eller kortare resa betyder icke nämnvärdt,
28336: betyder så godt som ingenting, då det gäller en sådan sjukdom
28337: som lungsot, och en sådan vård, som sanatorievården, hvilken, om
28338: densamma skall hafva betydelse, bör fortgå många månader, ja
28339: år. För den, som söker en sådan vård, betyder några timmars
28340: längre eller kortare väg till sanatoriet ingenting i jämförelse med
28341: de fordringar, som annars ekonomiskt och i andra afseenden stäl-
28342: las på honom. Det är sålunda icke därför jag anser att det för-
28343: sta sanatoriet borde komma till sydösterbotten, utan på grund af
28344: frågans utveckling, icke precis, såsom utskottet i klämmen
28345: :säger, därför att regeringen redan skulle uppgjort förslag till
28346: anläggande af ett sådant i sydösterbotten, utan därför att repre-
28347: sentationen har petitionerat om anläggande af ett dylikt, och åt-
28348: gärder vidtagits för undersökning af förhållandet.         För icke
28349: 1änge sedan har Medicinalstyrelsen fått order om att värkställa
28350: undersökning för anläggandet af ett sanatorium i sydösterbotten,
28351: men något förslag finnes ännu icke uppgjordt i detta afseende.
28352: Allt nog, det är väl tämligen klart, att det första bör förläggas
28353: någonstädes i denna trakt, men beträffande det andra sanatoriet,
28354: som utskottet föreslagit, synes det redan af utskottsbetänkandet,
28355: huruledes olika meningar med skäl kunna göras gällande om den
28356: 1812                  Istunto 1 p. lokakuuta 1907.
28357: 
28358: 
28359: lämpliga platsen för detsamma. Jag finner sålunda icke, att den
28360: utredning, som föreligger uti betänkandet, skulle kunna utgöra
28361: ett stöd för landtdagen att decidera, på hvilken plats ett sådant
28362: sanatorium lämpligen borde placeras. öfverhufvud synes det icke
28363: häller vara skäl, att nu omedelbart besluta och bestämma om an-
28364: läggandet af tvänne sanatorier för lungsiktiga och tvänne för
28365: skrofulösa barn, ty såsom redan nämndes, kräfva dessa anlägg-
28366: ningar ganska betydande kostnader, och det kunde hända att det
28367: vore skäl och riktigt, att vi skulle successivt skrida till anläg-
28368: gandet af dem. Det är redan ett stort framsteg, om vi få ett af
28369: hvardera slaget och man bör icke kräfva att det bygges två på
28370: en gång. Vidare bör beträffande dessa sanatorier enligt min
28371: uppfattning det af hr Danielson-Kaimari vid senaste plenum med
28372: anledning af vårdanstalter för sinnessjuka föreslagna förfaran-
28373: det godkännas, d. v. s. landtdagen borde anhålla om proposition
28374: i saken angående anläggandet af dessa sanatorier.
28375:      Men till dessa omständigheter, som påkalla en förändring af
28376: klämmarna i utskottets förslag, kommer ännu en del andra, som
28377: jag skall be att få försöka åtminstone antydningsvis framhålla.
28378: Utskottets betänkande grundar sig på den förutsättning, att det
28379: vid bekämpandet af lungsoten förnämligast skulle gälla att an-
28380: skaffa så många vårdplatser som möjligt åt de af lungsot an-
28381: gripna. Denna synpunkt är alldeles riktig, då det gäller vården
28382: af sinnessjuka. Där är det hufvudsaken, att man anskaffar så
28383: många platser, att de möjliggöra en ändamålsenlig vård af så
28384: stort antal som möjligt af de sjuka. Men vid bekämpandet af
28385: tuberkulosen ställa sig förhållandena väsentligen annorlunda. Där
28386: kan det aldrig ens bli fråga om att få en lämplig sjukhusvård åt
28387: annat än en mycket ringa del af de utaf lungsot angripna. Det
28388: dör årligen i Finland omkring 8,000 personer i lungsot. Huru
28389: många som äro angripna af lungsot i förhållande till dödsfallen,
28390: är omöjligt att med någon slags säkerhet kunna säga, men för-
28391: visso är det betydligt öfver IO sjuka på hvarje dödsfall, sanno-
28392: likt närmare 20, i hvarje händelse således öfver IOo,ooo lungsots-
28393: sjuka, som finnas i landet. Det är icke tänkbart att anskaffa
28394: sjukhusplatser, som skulle kunna tillgodose sjukvård, annat än för
28395: en mycket ringa del af dessa sjuka. Och denna sjukdom är af
28396: den art, att det i själfva värket icke bör eftersträfvas, att de
28397: sjuka för hela sjukdomstiden vårdas på sjukanstalt, utan upp-
28398: giften måste riktas på vården i hemmen, på att där möjliggöra
28399: en ändamålsenlig vård, äfven genom understöd åt de sjuka och
28400: deras familjer, att inskränka smittfaran tili minsta möjliga, allt
28401: medan han kan efter sjukdomens beskaffenhet till en ganska vä-
28402: sentlig del vara i värksamhet.
28403:     Vid kampen mot lungsoten blir sålunda icke den främsta upp-
28404:                 Keuhkotautiparantolain perustamisesta.
28405: 
28406: 
28407:  giften anläggandet af sjukvårdsanstalter och allra minst stora
28408:  centrala sådana, med karaktär af sanatorier, utan hufvuduppgif-
28409:  ten blir organiserandet af upplysnings- och understödsarbetet och
28410:  vården af de sjuka, dels i deras hem, dels i små, lokala vårdan-
28411:  stalter, kommunala och allmänna sjukhus. Särskildt är det en
28412:  anordning i detta afseende, som på de senare åren allt mera vun-
28413:  nit erkännande såsom en af de förnämsta och bästa former för
28414:  detta bekämpande utaf sjukdomen. Det är i Frankrike de så-
28415:  kallade dispensaires antituberculeuses hafva sitt ursprung, d. v.
28416:  s. inrättningar, som afse dels sjukhus, i hvilka man kan isolera
28417:  de sjuka, som nödvändigt behöfva isolering men dels och huf-
28418:  vudsakligen att genom i hemmen inträngande upplysnings- och
28419:  understödsarbete bekämpa sjukdomen. Detta sker genom i sam-
28420:  manhang med dessa sjukhus inrättade byråer, som utsända sko-
28421:  lade sjuksköterskor, diakonissor, eller sjukvårdare tili de hem,
28422:  där sjukdomen finnes, och hvilka där undervisa, huru den sjuka
28423: skall anordna sitt lif för att skydda _sin omgifning och hvilka,
28424:  där nödigt är, lämna materielt understöd för möjliggörandet här-
28425:  af. Sådana sjukhus i förening med upplysnings- och under-
28426: stödsbyråer kunna då anläggas i större eller mindre skala allt ef-
28427: ter medlen och tillgångarna och syfta till att föra ut kampen
28428:  emot sjukdomen tili de enskilda hemmen, till de små kretsarna,
28429: till kommuner och samhällen. Det är därför icke såsom utskot-
28430: tet har framhållit, rcgeringens plikt att öfvertaga ledningen af
28431: kampen mot tuberkulosen. Ej häller ankommer det såsom ut-
28432: skottet anser på regeringen att med alla tili buds stående medel
28433: skrida tili vidtagandet af åtgärder för att förebygga tuberkulo-
28434: sens spridning. Och icke häller borde, såsom .utskottet säger i
28435: sitt betänkande, man fatta sitt beslut under ,förutsättning att
28436: regeringen skrider tili en organiserad, energisk kamp mot tuber-
28437: kulosen i hela dess utsträckning". Det är icke därpå det kommer
28438: an; regeringen kan i detta afseende göra jämförelsevis litet. Den
28439: organiserade energiska kampen emot tuberkulosen måste ske på
28440: det enskilda initiativets och på den kommunala själfvärksamhe-
28441: tens grund och föras ut uti enskildheter i hvarje litet samhälle,
28442: icke koncentrera sig på stora vårdanstalter för vårdandet af de
28443: sjuka. Utskottets hela uppfattning går ut från en alldeles an-
28444: nan åsikt. Utskottet säger i sin tredje kläm: ,att privata tuber-
28445: kulossanatorier, såväl större som mindre så ock kommunala så-
28446: dana, understödas med tillräckligt statsbidrag för att i dem måtte
28447: kunna upplåtas så många friplatscr som möjligt". Också här
28448: möter sålunda samma åskådningssätt att det skulle gälla skapa så
28449: många sjukvårdsplatser som möjligt. Det är, som jag framhållit,
28450: icke detta, som är hufvuduppgiften i fråga om tuherkulosens be-
28451:                      Istunto I p. lokakuuta 1907.
28452: -~~----------
28453: 
28454: 
28455: 
28456: 
28457: kämpande, ehuru det är en alldeles riktig synpunkt, då det är
28458: fråga om sinnessjukhusvården.
28459:     Frågan om sanatorier för skrofulösa barn är en fråga, där
28460: man måhända står på osäkrare bas än i frågan om lungsots-sana-
28461: torier och andra åtgärder för bekämpandet af lungsoten.           I
28462: hvarje fall synes det,mig för tidigt att nu omedelb_art yrka på
28463: uppförandet af tvänne sådana folksanatorier för skrofulösa barn.
28464: Vi hafva ett enda sådant på privat initiativ tillkommet sanato-
28465: rium, och detta är endast ett sommarsanatorium nära Hangö,
28466: vid Högsand. Det vore väl sannolikt det ändamålsenligaste, att
28467: det första sanatoriet för skrofulösa barn, som vore öppet hela
28468: året om, skulle förläggas i samband med detta sommarsanatorium
28469: vid Högsand, litet mera inåt landet men öppet både sommar
28470: och vinter, hvarigenom det kunde kombinera sin värksamhet med
28471: det som redan finnes. Men i hvarje händelse skulle det, hvad
28472: sanatorier för skrofulösa barn beträffar, vara ändamålsenligt att
28473: först få ett och sedan ett annat.
28474:     Det kunde nu naturligtvis finnas mycket att beröra, såväl med
28475: anledning af utskottsbetänkandet, som af saken i allmänhet, då
28476: den ju är af en så oändligt stor bärvidd. Men jag har velat sär-
28477: skildt framhålla, att man icke bör koncentrera sina krafter och
28478: uttömma sina resurser i en riktning, som helt säkert är mindre
28479: ändamålsenlig, d. v. s. på anläggandet af sanatorier. Sanatorier
28480: är någonting, som nog bör finnas och behofvet af ett folksana-
28481: torium är ju synnerligen stort, men dessa sanatorier få icke vara
28482: det, som blir det hufvudsakligaste sträfvandet, och få icke taga
28483: i anspråk så mycket medel, att det icke finnes någonting öfver
28484: för de värksamma, hufvudsakliga åtgärdena i kampen emot tu-
28485: berkulosen. Kampen mot tuberkulosen skall icke främst gå ut
28486: på att lämna sjukvård åt de sjuka, utan på att förhindra sjukdo-
28487: mens utbredning och sålunda motarbeta densamma. Stora mäng-
28488: der af lungsiktiga måste och böra fortsättningsvis få lefva i värk-
28489:  samhet och arbeta. Detta är nödvändigt; allra minst under våra
28490:  förhållanden kan man tänka sig annat än den, låt vara, hårda
28491:  nödvändigheten, att de sjuka i mån af sina krafter måste uppe-
28492:  hålla sin värksamhet. Men man måste sträfva därhän att detta
28493:  i möjligaste mån underlättas och att faran för utbredning af
28494:  sjukdomen inskränkes.
28495:      Jag skulle sålunda vilja anse, att man icke bör ställa sig på
28496:  den ståndpunkt, att det är regeringen, som skall ställa sig i
28497:  spetsen för en organiserad, energisk kamp emot tuberkulosen,
28498:  utan det är samhället i dess helhet, den kommunåfa själfvärksam-
28499:  heten och det privata initiativet, som skall göra det, och just i
28500:  dessa tider har man också hos oss försökt komma till organise-
28501:  ring af en sådan på privat initiativ tillkommen förening för be-
28502:                 Keuhkotautiparantolain perustamisesta.           1815
28503: 
28504: 
28505:  kämpandet af tuberkulosen. Sådana nationalföreningar till be-
28506:  kämpande af tuberkulosen finnas väl numera i alla kulturländer
28507: och i själfva värket hafva dess föreningar i de skilda länderna
28508:  varit de, som måhti.nda i främsta rummet öfvertagit ledningen af
28509:  den organiserade, · energiska kampen mot tuberkulosen. På re-
28510:  geringen och landtdagen skulle väl sedan ankomma att i vissa
28511:  delar understöda och befordra en sådan värksamhet. Anläggan-
28512:  det af sådana folksanatorier, som nu äro i fråga, måste väl ock an-
28513: komma på regeringen och denna förening i den utsträckning,
28514:  som man kommer att finna nödvändig. En annan uppgift, som
28515: ankommer på regeringen och som synes icke behöfva landtda-
28516:  gens understöd, är en utvidgning af de allmänna sjukhusen i den
28517:  riktning, att de kunna mottaga lungsiktiga till vård. På grund
28518: af de synpunkter, som jag sökt framhålla, skulle )ag be att få
28519:  föreslå, att betänkandet skulle åter remitteras till utskottet i och
28520:  för en omformulering af klämmarna uti följande syfte och i un-
28521:  gefär följande affattning: landtdagen skulle anhålla
28522:      för det första ,att regeringen med det snaraste måtte låta
28523:  uppgöra förslag och till landtdagen afgifva proposition om in-
28524:  rättandet af ett eller tvänne folksanatorier för lungsiktiga med
28525:  billiga eller afgiftsfria platser, äfvensom om inrättandet af ett el-
28526:  ler tvänne liknande sanatorier för skrofulösa barn".
28527:      Jag skulle kunna vara färdig att med användandet af loku-
28528: tionen i utskottets betänkande säga, att man borde anhålla att re-
28529:  geringen skulle låta uppgöra och till landtdagen afgifva förslag
28530: om inrättandet ,till en början" af ett sanatorium, men måhända
28531:  är det dock riktigare att hålla, såsom jag här sagt, på inrättandet
28532: af ett eller tvänne folksanatorier. Det kan ju hända att det
28533: kunde uppgöras förslag till tvänne, ehuru jag icke kan föreställa
28534:  mig annat än att, om regeringen kommer med proposition till
28535: landtdagen, så kan det ske mycket snart, om det gäller ett, men ·
28536:  dröjer betydligt längre, om det blir två sanatorier. Därför borde
28537: ·det lämnas, om det blir ett eller tvänne.
28538:      För den andra klämmen ville jag föreslå lydelsen: ,att vid
28539:  de allmänna sjukhusen måtte, där sådant lämpligen kan ske, in-
28540:  rättas afdelningar för sjuka, lidande af tuberkulos".
28541:      Det är nämligen fallet att detta lämpligen kan ske vid en
28542:  del sjukhus, men icke vid andra och att också denna åtgärd icke
28543:  kan med ens utföras i alltför stor utsträckning, men det vore en
28544:  åtgärd utaf stor betydelse och i hög grad ändamålsenlig. Till
28545:  detta kan man icke anse en proposition till landtdagen vara nödig.
28546:      För tredje klämmen skulle jag vilja föreslå följande lydelse:
28547:      ,att privata och kommunala företag och inrättningar för be-
28548: kämpande af tuberkulos, och särskildt sjukhus förenade med upp-
28549:                     Istunto I p. lokakuuta 1907.
28550: 
28551: 
28552: lysnings- och understödsbyråer måtte, där de befinnas vara än-
28553: damålsenligt planlagda, understödas med tillräckliga statsanslag".
28554:      Såsom jag redan antydde torde detvara en uppgift, som borde
28555: ankomma å regeringen, att understöda sådana.privata och koru-
28556: munala företag och inrättningar för bekämpandet af tuberkulos,
28557: som befinnas ändamålsenligt planlagda, och särskildt ville jag
28558: betona dessa sjukhus' förenande med upplysnings- och understöds-
28559: byråer, emedan dessa inrättningar äro de, som hafva den största
28560: uppgift sig förelagd och den största framtid för sig i kampen
28561: mot tuberkulosen. Det har visat sig öfverallt. Hos oss hafva
28562: vi ej kommit längre än att vi hafva i Helsingfors en sådan in-
28563: rättning vid Maria sjukhus.
28564:      Det är inrättningar af antydda art, som i främsta rummet
28565: komma att möjliggöra en framgångsrik kamp emot tuberkulosen.
28566:      H vad slutligen beträffar utskottets sista kläm, där utskottet
28567: föreslår ,att regeringen måtte med det snaraste afgifva förslag
28568: till lag om tuberkulosens bekämpande", skulle jag vilja under-
28569: stöda denna kläm med uteslutande af orden ,med det snaraste".
28570: Ty, såsom utskottet själft har framhållit, är frågan om åstad-
28571: kommande af en sådan tuberkulos-lagstiftning ingalunda en så
28572: brådskande och trängande fråga som en del andra. Det är nu
28573: icke precis fallet, såsom utskottet tyckes antaga, att en sädan lag
28574: nödvändigt skulle komma att innehålla detaljerade bestämningar
28575: och åsyfta stränga tvångsåtgärder. Det är alldeles icke menin-
28576: gen att en sådan tuberkuloslag skall innehålla detaljbestämmelser
28577: Gch ännu mindre att den skall åsyfta stränga tvångsåtgärder, men
28578: i allmänhet är en lag rörande tuberkulosen en sak af jämförelse-
28579: vis underordnad vikt, som dock kan kräfva nog så stora förbere-
28580: delser, och det är icke skäl att, såsom utskottet gör det, yrka på,
28581: att regeringen måtte med det snaraste afgifva proposition i detta
28582: afseende.
28583: 
28584:    Ed. Danielson-Kalmari: Niinkuin edellinen puhuja huo-
28585: mautti, niin viime täysi-istunnossa, kun oli kysymys paranto-
28586: loista eli hoitolaitoksista mielenvikais'ille, ehdotin anottavaksi
28587: arm. esitystä asiasta seuraaville tai joillekin myöhemmille valtio-
28588: päiville. Samanlaiset näkökohdat, jotka silloin aiheuttivat ehdo··
28589: tukseni, tekevät sen, että minä nytkin pyydän saada ehdottaa anot-
28590: tavaksi hallitukselta esitystä. Nämä näkökohdat ovat pääasial-
28591: lisesti kahta eri laatua. Ensimäinen on se, että on kysymyksessä
28592: kansallemme ja yhteiskunnallemme niin tärkeä ja muuten niin
28593: suurenlainen toimenpide, että on luonnollista, että kansanedus-
28594: kunta on mukana lopullisesti siitä päättämässä. Nyt on ehdo-
28595: tettu, että kansaneduskunta lausuisi mielipiteensä sen selvittelyn
28596: pohjalla, jonka valiokunta on meille antanut. Mutta yksin jo tämä
28597:                 Keuhkotautiparantolain perustamisesta.
28598: 
28599: 
28600: selvittely näytää, että vielä tarvitaan lisää. Ja se selvittely, jonka
28601: ammattimies, professori Runeberg, on tässä meille antanut, todis-
28602: taa vieläkin selvemmin sen, että kysymys nykyään ei ole sillä
28603: asteella, että eduskunta tekisi oikein, jos se menisi lausumaan
28604: seikkaperäisesti mielipiteensä siitä, montako kansanparantolaa lä-
28605: himmässä tulevaisuudessa on perustettava, mihin paikkoihin maata
28606: ne ovat perustettavat ja ylipäänsä siitä, millä tavoin taistelua
28607: keuhkotautia vastaan maassamme on käytävä. Mutta, kuten sa-
28608: nottu, tämä asia on niin tärkeä, että kansaneduskunnalla tulee
28609: olla osansa, kun se lopulta järjestetään. Sentähden on minun
28610: ymmärtääkseni pyydettävä, että hallitus, sittenkun tarpeelliset tut-
28611: kimukset on loppuun saatettu, antaa asiasta eduskunnalle arm.
28612: esityksen. Mutta asialla on sitä paitsi toinen puoli, nimittäin
28613: rahallinen, ja tämä painaa ainakin yhtä paljon vaa'assa kuin tuo
28614: toinen, silloin kun on ratkaistava kysymys, pitääkö meidän nyt
28615: jo niin sanoakseni umpimähkään pyytää, että hallitus ryhtyy pu-
28616: heenaolevia parantoloita toimeenpanemaan, tai tuleeko meidän
28617: pyytää täydellistä selvitystä ja vaatia eduskunnalle myöhemmin
28618: sananvaltaa, enemmän kuin nyt olisi mahdollista, asian yksityiskoh-
28619: dissa. Tässä pyydän minä saattaa mieliin, mitä minä viime ker-
28620: ralla mainitsin, kun oli kysymys hoitolaitoksista mielenvikaisille.
28621: Nytkin on kysymyksessä pitempiaikainen valtiomeno, niin suuri,
28622: että eduskunnan tulee olla mukana päättämässä siitä, mikä erä
28623: otetaan tähän tarkotukseen tarvittavista varoista tulevan vuoden
28624: menoarvioon. Jos me näin kehoitamme hallitusta käyttämään
28625: miljoonia - muistutan siitä, että viime kerralla puhuttiin 20
28626: miljoonaan nousevast~ valtionmenosta - jos me tällä tavoin ke-
28627: hoitamme hallitusta miljoonia käyttämään oman harkintansa mu-
28628: kaan ainoastaan meidän yleiseen suuntaan nähden määriteltyjen
28629: toivomustemme perusteella, niin me täydellisesti luovumme siitä
28630: ajatuksesta, että Suomen eduskunnan tulee olla mukana myös-
28631: kin valtion menoarviota määrättäessä. Ja vaikka me nyt emme
28632: ajattelisikaan sitä, että eduskunta olisi mukana valtion menoar-
28633: vion erityiskohtia määrättäessä, niin meidän on kuitenkin ottami-
28634: nen ehdottomasti huomioon, että kehoittamalla hallitusta käyttä-
28635: mään tällä tavoin miljoonia puheena oleviin tarkoituksiin, me sa-
28636: malla ennalta saatamme eduskunnan siihen tilaan, että se tule-
28637: villa valtiopäivillä on pakotettu suostuntaverojen muodossa hank-
28638: kimaan valtion käytettäväksi saman määrän tuloja, jonka halli-
28639: tus eduskunnan kehoituksesta käyttä.ä yleisen valtiorahaston va-
28640: roista nyt kysymyksessä oleviin laitoksiin. Siitä syystä on ym-
28641: märtääkseni ehdottomasti välttämätön asia, että tällaisissa sei-
28642: koissa vast'edes pyydetään hallitukselta esitystä, niin että edus-
28643: kunta voi arvostella asian vaatiman rahallisen menon ja, vasta
28644:                       Istunto I p. lokakuuta I907·
28645: 
28646: 
28647: kun tarpeellinen selvitys siitä on saatu, päättää tämän menon
28648: suoritettavaksi.
28649:     Edellinen puhuja on pääasiallisesti ehdottanut tätä samaa,
28650: mutta hän meni ymmärtääkseni jo liiaksi yksityiskohtiin. Vaikka
28651: hän huomautti, että kysy)Jlys vielä ei ole riittävästi selvitetty,
28652: niin hän, omien ammattitietojensa ja ammattikokemuksensa hou-
28653: kuttelemana, lähti ehdottelemaan, että eduskunta nyt tekisi pää-
28654: töksen, näitten hänen antamiensa tietojen ja hänen lausumansa
28655: käsityksen nojalla. Niinpä hän ehdotti, että eduskunnan tulisi
28656: anoa, että nyt oleviin sairaaloihin perustettaisiin erityisiä osas-
28657: toja keuhkotautisia varten. On hyvin mahdollista, että tämä hä-
28658: nen ehdotuksensa on kaikin puolin käytännöllinen. Mutta minä
28659: lausun siihen nähden samaa, minkä minä lausuin valiokunnan
28660: mietintöön nähden, joka kuitenkin sekin näkyy perustuvan am-
28661: mattimiehen lausuntoon, - että asia ei joudu nyt eduskunnan
28662: päätettäväksi yksityiskohdissa niin selvitettynä, että meidän olisi
28663: syy lausua näistä yksityiskohdista tällä kertaa niin paljon kuin
28664: hän on ehdottanut. Meidän tulis~ - minä uudistan sen - minun
28665: käsittääkseni pysyä enemmän yleisissä puitteissa, joten kaikkien
28666: eri mielipiteitten käy mahdolliseksi tällä kertaa yhtyä, ilman että
28667: me vielä lähdemme lausumaan mitään sellaista, josta meillä tu-
28668: lee olla aivan lopullinen ja varma selvitys. Ja minä pyydän tässä
28669: kohden vielä huomauttaa sitä, että on tärkeätä, että hallitus on
28670: se, joka esittää eduskunnalle tämän selvityksen, sillä se on halli-
28671: tus, jonka lopulta tulee vastata siitä, että selvitys on riittävä. Jos
28672: me menemme jonkun yksityisen eduskunnan jäsenen, vaikkapa
28673: puheenaolevalla alalla kuinkakin vaikuttavan jäsenen lausunnon
28674: nojalla tekemään päätöksemme, niin me vapautamme hallituksen
28675: siitä vastuunalaisuudesta, joka kuitenkin lopulta tulee olla juuri
28676: sillä asian yksityiskohtiin nähden. Hallitus voi silloin aina ve-
28677: dota siihen, että eduskunta on jo kehoittanut sitä toimimaan mää-
28678: rätyllä pohjalla, se ei katso tarpeelliseksi tutkia asiaa itse poh-
28679: jaan ja perustukseen nähden.
28680:      Minä rohkenen siis ehdottaa, että ponsi tehtäisiin jonkun
28681: verran yleisemmäksi kuin mitä herra Runeberg on ehdottanut.
28682: Ajatukseni on, että mietintö palautetaan anomusvaliokuntaan
28683: muodostettavaksi siten, että sen arm. esityksen lisäksi, josta pu-
28684: hutaan mietinnön viimeisessä ponnessa, anottaisiin hallitukselta
28685: esitystä kansanparantolain perustamisesta keuhko- ja risatautisia
28686: varten valtiovaroilla, niinkuin myöskin yksityisten tahi kuntain
28687: alotteesta perustettujen tahi tästälähin perustettavien tuberkuloo-
28688: siparantolain kannattamisesta valtioavulla.
28689:      Jos ponsi muodostetaan näin yleiseksi, niin minä luulen, että
28690: se tulee sisältämään ne kohdat, joihin nähden vallitsee täydelli-
28691: nen yksimielisyys. Siitä jää pois osa sitä, mitä valiokunta on
28692:                 Keuhkotautiparantolain perustamisesta.          r8rg
28693: 
28694: 
28695: ehdottanut, ja osa sitä mitä ed. Runeberg on ehdottanut, mutta
28696: nämä pois suljetut kohdat ovat sellaisia, jotka paraiten otetaan
28697: esille vasta sitten, kun hallitus on jättänyt eduskunnalle esityksen
28698: asiasta.
28699: 
28700:    Ed. af Ursin: Minä voin monessa kohdin yhtyä herra Rune-
28701: bergiin, mutta toisissa minä taas olen eri mieltä. Eräässä selon-
28702: teossa, jonka suuren saksalaisen yhdistyksen, - joka on perus-
28703: tettu tuberkuloosin ehkäisemiseksi - keskuskomitea on 23 päi-
28704: vänä toukokuuta tänä vuonna pidettyä yleistä kokousta varten
28705: julaissut, sanotaan, että ,sairaat ylipäänsä eivät tahdo tuopua
28706: perheistään ja ennen kuolevat niiden keskuudessa, kuin antautuvat
28707: tarkoituksenmukaisen hoidon alaisiksi sairashuoneissa. Sen takia
28708: on välttämätöntä, että keuhkotautiparantolat niin järjestetään,
28709: että sairaiden niihin astuessa ei tarvitse poistua liian kauaksi
28710: kodistaan, ja vielä niinkin, että he tuntevat olonsa siellä jotenkin
28711: kotoiseksi eivätkä laitoksessa huomaa sairashuoneen leimaa".
28712: Tämä näkökohta on mielestäni koko tässä kysymyksessä ratkai-
28713: seva. Jos niin on, seuraa siitä, että tulisi etupäässä perustaa pie-
28714: nempiä parantoloita yli maan. Siinä mietinnössä viime vuodelta,
28715: jonka ruotsalainen kansanyhdistys tuberkuloosin ehkäisemiseksi
28716: on julaissut tuberkuloosiparantolain rakentamisesta, lausutaan
28717: seuraavasti: ,För att den nytta dessa sjukhus äro afsedda att
28718: medföra skall fullt göra sig gällande, få de icke vara för fåtaliga
28719: och för att de icke måtte blifva för få, erfordras att de ej må
28720: göras för dyra". Voipi sanoa, että tämmöiset pienet parantolat
28721: tulisivat kalliimmiksi kuin suuret. On myönnettävä, että jossain
28722: määrin kustannukset nousisivat. Minulla ei ole käsillä semmoi-
28723: sia numeroita, jotka aivan sopisivat vertailuksi, mutta väittää voi
28724: sittekin ettei tämän näkökohdan pitäisi liioin peloittaa. Ruotsa-
28725: laiset pienemmät parantolat ovat tulleet maksamaan noin 2,000
28726: kruunua sairaspaikkaa kohti, saksalaiset suuret taas yleensä vaih-
28727: televat 2,5oo-6,soo Rmkk. välillä, kummankin äskenmainitun
28728: selonteon mukaan. Mutta jos kohta nämä pienemmät parantolat
28729: ympäri maan tulisivatkin hiukan kalliimmiksi, niin se korvattai-
28730: siin; mitä valtion avustukseen tulee, sillä, että, kun kunnat ja yk-
28731: sityiset saisivat käydä niitä perustamassa, mikäli tarve vaatii,
28732: valtion tulisi minun käsitykseni mukaan niitä kannattaa puo-
28733: lella summalla kaikista kustannuksista. Me voisimme silloin ai-
28734: kojen kuluessa tarpeen mukaan saada tällaisia parantoloita ym-
28735: päri maan; kun niitä arvattavasti ei nousisi kuin sieniä maasta,
28736: ne eivät tuottaisi valtiolle kerraltaan aivan suuria rasituksia.
28737: Minun käsitykseni mukaan meidän tulisi kohdistaa pääpaino
28738: tässä kysymyksessä tämmöisiin pieniin parantoloihin ja me pää-
28739: sisimme siten pikemmin käytännöllisiin tuloksiin.
28740:                     Istunto I p. lokakuuta   19 07.
28741: 
28742: 
28743: 
28744:      Mutta minun mielestäni on vielä eräs toinen näkökohta huo-
28745: mioon otettava, .kun on kysymys valtion kannatuksesta. Se on
28746: niiden seurojen riittävästi avustaminen, jotka ovat perustetut tai
28747: perustetaan tuberkuloosin vastustamiseksi. Minä olen käsittänyt
28748: asian niin, että nämä seurat etupäässä hoitaisivat sitä puolta,
28749: jonka erinomaista tärkeyttä herra Runeberg täällä aivan oikein
28750: teroitti mieliin. Käsitykseni mukaan ovat nuo Lillen kaupun-
28751: gista Ranskasta kotoisin olevat dispenseerit (saksalaiset Fiihr-
28752: sorgeanstalten), sekä konvalesenttikodit ja kesäparakit eli Döcke-
28753: rin parakit ynnä muut semmoiset laitokset ja toimenpiteet mitä
28754: suurimmasta merkityksestä kysymyksessä olevassa asiassa. Ja
28755: edellyttäen, että tuberkuloosiseurat ottaisivat näiden laitosten pe-
28756: rustamista erittäin valvoakseen, minä ehdotan, että näitä seuroja
28757: runsaasti ja riittävästi kannatettaisiin valtion puolelta.
28758:      Herra Runeberg on täällä jo selittänyt, mitä nämä dispensee-
28759: rit tarkoittavat: sieltä saavat sairaat neuvoja, lääkärin apua, vie-
28760: läpä aineellistakin apua. Konvalesenttikodit ovat epäilemättä yhtä
28761: tärkeät: sillä ei ole kylläksi, että sairas viedään johonkin paran-
28762: tolaan ja kohta sen perästä taas viskataan ulos köyhyyteensä
28763: maailmaan, jossa hän silloin, niinkuin kokemus on osoittanut,
28764: hyvin usein saa tautinsa takaisin. Näistä asioista voisi paljon
28765: puhua, mutta se veisi liian pitkälle.
28766:      En tahdo silti suinkaan vastustaa sitä, että valtio kävisi perus-
28767: tamaan muutamia suurempiakin kansan parantoloita keuhkotau-
28768: tisia varten, mutta minä en voisi mainituilla perusteilla katsoa,
28769: että tämä toimenpide olisi etusijaan asetettava. Sen takia minä-
28770: kin jättäisin pois valiokunnan mietinnön ensimmäisestä ponnesta
28771: sanan ,aluksi", koska on mahdollista, että riittäisi kaksi paranto-
28772: laa jotenkin pitkäksi ajaksi, jos nim. noita pieniä kanrtatetaan ja
28773: siirretään ympäri maata, ja koska minäkin otan huomioon, että
28774: varallisuutemme ei myönnä suurten parantoloiden perustamista
28775: aivan rajattomassa määrässä. Muuten jättäisin tässä kohden
28776: hallituksen määrättäväksi, mihin suuret parantolat sekä risatau-
28777: tisia lapsia varten perustettavat parantolat olisivat sijoitettavat.
28778:      V aliakunnan viimeisen ponnen hyväksyn semmoisenaan. Pyy-
28779: täisin esitetyn perusteella ehdottaa 1) että kunnallisille ja yksi-
28780: tyisille tuberkuloosiparantoloille, etupäässä pienemmille, annettai-
28781: siin valtion varoista tehokasta kannatusta, vähintäin puolet kai-
28782:  kista kustannuksista, ehdolla että ainakin toinen puoli sairaspai-
28783: koista olisi maksuton; 2) että keuhkotautisia varten valtion va-
28784: roilla rakennettaisiin kaksi suurempaa kansanparantolaa, joissa
28785: enin osa sairaspaikoista olisi maksuton; 3) että risatautisia lapsia
28786:  varten valtio niinikään rakentaisi kaksi kansanparantolaa riittä-
28787:  vällä määrällä vapaapaikkoja; 4) että tehokkaalla valtioavulla
28788: tuetaan niitä seuroja, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen keuhko-
28789:                 Keuhkotautiparantolain perustamisesta.           r82r
28790: 
28791: 
28792: taudin taudin ehkäisemiseen; 5) että hallitus ensi tilassa antaisi
28793: Valtiopäivilie lakiehdotuksen tuberkuloosin vastustamiseksi. Voi-
28794: sin esittää nämä ponnet tänä iltana ratkaistaviksi, sillä mielestäni
28795: valtiolla täytyy olla varoja tähän tarpeeseen siinä määrin kuin
28796: olen ehdottanut. Mutta koska täällä nyt on ehdotettu, että asia
28797: palautetaan valiokuntaan ja tämä arvattavasti muutenkin tulee
28798: päätökseksi, niin pyydän minäkin yhtyä niihin, jotka tätä pyytä-
28799: vät, sillä toivomuksella, että nämä ponsiehdotukset otettaisiin va-
28800: liokunnassa huomioon ponsia uudestaan muodostettaessa.
28801: 
28802:     Ed. v. Alfthan: Då jag tager för gifvet att betänkandet
28803: återremitteras i likhet med betänkandet om sinnessjukhus, så an-
28804: ser jag det olämpligt att ingå i vidlyftig sakenlig behandling af
28805: betänkandet i dess nuvarande skick. Jag vill blott i förbigående
28806: anföra att det synes mig som om utskottet skulle hafva satt en
28807: alltför öfvervägande vikt på åstadkommande af sjukhus och i
28808: andra rummet skjutit de öfriga åtgärderna, hvilka kosta mycket
28809: mindre penningar och gifva mycket bättre resultat, särskildt hvad
28810: upplysningsarbetet rörande barnens vård och riktiga föda beträf-
28811: far. Jag tror att man där med små penningesummor kunde
28812: åstadkomma bättre resultat i kampen mot tuberkulosen än med
28813: stora penningar utkastade på sjukhus. För att icke inveckla frå-
28814: gan, vill jag icke göra något särskildt yrkande beträffande tor-
28815: men för remissen, men det synes mig lämpligt att utskottet skulle
28816: försöka få till stånd några kostnadssiffror till upplysning åt landt-
28817: dagen angående hvilka summor det kan blifva fråga om. J ag
28818: inskränker mig därför tili att förorda det af hr Danielson-Kaimari
28819: framstälda återremissförslaget. J ag gör det så mycket hällre,
28820: som jag förmodar att petitionsutskottet vid en förnyad pröfning
28821: utaf sinnessjukhusfrågan i anledning af senast skedda remiss
28822: skall komma till den slutsatsen, att denna fråga icke kan lösas
28823: på annan väg än genom en anhållan om nåd. prop. i ämnet. Vi
28824: skulle då få ett likartadt förfaringssätt i hvardera fallen.
28825: 
28826:    Ed. Kivilinna: Niihin näkökohtiin, joita varsinkin ed. D a-
28827: nielson-Kalmari on tuonut esille, voin minä, niin valiokunnan jä-
28828: sen kuin olenkin ja tämän mietinnön laatimisessa mukana ollut
28829: kuin olenkin, täydellisesti yhtyä, ja siinä suhteessa varsinkin,
28830: mitä tulee asian rahalliseen puoleen, kannatan asian lykkäämistä
28831: anomusvaliokunnan uudestaan käsiteltäväksi.          Mutta minä en
28832: katsoisi, että eduskunnalla on syytä sitoa anomusvaliokunnan kä-
28833: siä siinä määrin, ettei se saisi ehdottaa joitakuita toimenpiteitä,
28834: joita se katsoo siksi valmistetuiksi, siksi perustelluiksi, että edus-
28835: kunta niistä kyllä voisi mielipiteensä lausua, samalla kun se
28836: pyytää armollista esitystä. Tämä kysymys ei nimittäin minun
28837:                     Istunto I p. lokakuuta 1907.
28838: ---~----   -----           ---------~~-------------
28839: 
28840: 
28841: 
28842: 
28843: käsittääkseni ole niin valmistamaton, kuin täällä on yksi ja toi-
28844: nen väittänyt. Onhan olemassa tuberkuloosikomitean laaja mie-
28845: tintö; se on tehnyt työtä vuosikausia, vieläpä perusteellista työtä.
28846: Siihen nojaa valiokunta ehdotuksensa eikä siis mihinkään omiin
28847: arveluihin. Sitä paitsi on valiokunnalla vielä takanansa asiassa
28848: asiantuntija, tohtori Reijo-Vaara, jota minun luullakseni täytynee
28849: pitää ehkä paraimpana asiantuntijana, mitä nimenomaan tervey-
28850: denhoitoon maaseudulla tulee. Luullakseni hän tuntee ehkäpä
28851: paraiten nämät asiat käytännölliseltä puolelta. Sellaisia kohtia,
28852: joista minun mielestäni eduskunta kyllä voisi lausua mieilpiteensä,
28853: samalla kun se pyytää armollista esitystä, on esim. kysymys näiden
28854: parantolain vähimmästä lukumäärästä. Pyydän huomauttaa, että
28855: valiokunta siinä suhteessa ei suinkaan ole ehdottanut mitään
28856: mahdottomia, kun se ehdottaa kahta. Tuberkuloosikomitea on
28857: laskenut, että koko hoitotarpeen tyydyttämiseksi, mikäli se paran-
28858: toloilla on tyydytettävissä, tarvittaisiin 6 parantolaa. Jos valio-
28859: kunta silloin pyytää yhtä kolmatta osaa siitä, niin eihän se ole
28860: mikään mahdottomuus, ja jos vielä lisäksi otetaan huomioon,
28861: että nuo parantolat tuberkuloosikomitean laskujen mukaan tulisi-
28862: vat olemaan noin sadalle sairaalle, niin eihän nuo 200 sairassijaa
28863: mikään kohtuuttomuus ole niihin kymmentuhansiin keuhkotautia
28864: sairastaviin nähden, joista ed. Runebergkin täällä puhui. Minun
28865: nähdäkseni tällaisen, sanoisinko, minimivaatimuksen asettamisesta
28866: voisimme kyllä päättää. Ei myöskään ole minun mielestäni perää
28867: siinä väitteessä, että valiokunta olisi pannut pääpainon näille pa-
28868: rantoloille ja luullut niiden kautta saavutettavan paraita tulok-
28869: sia. Valiokunta on mietinnössään kyllä huomauttanut, että kai-
28870: kenlaisilla toimenpiteillä, jotka tarkoittavat kansan vastuskyvyn
28871: lisäämistä ja yleensä kaikenlaisilla ehdättävillä toimenpiteillä
28872: on suuri merkitys ; niinpä on kiinnitetty huomiota myös juuri
28873: valistustoimenpiteisiin, on puhuttu         toimenpiteistä   lasten-
28874: hoidon edistämiseksi.       Kaikki nämät kysymykset ovat ol-
28875: leet    valiokunnassa esillä, mutta me olemme katsoneet,
28876: että nämä ovat sellaisia kysymyksiä, ettei valiokunta voi
28877: mennä ehdottamaan mitään seikkaperäisiä toimenpiteitä siinä suh-
28878: teessa, eikä liioin eduskunta. Meillä ei ole tarpeellista asiantun-
28879: temusta päättääksemme niistä mitään. Sentähden valiokunta ei
28880: ole ehdotuksissaan puhunutkaan tällaisista toimenpiteistä mitään,
28881: vaan on puhunut ainoastaan sellaisista, joiden suhteen se katsoo
28882: voivansa jotain varmaa ehdottaa ja niiden joukkoon kuuluu juuri
28883: parantolat.
28884:      En pidä mahdottomana sitäkään, että eduskunta voisi samalla
28885: kuin se armollista esitystä pyytää, jotakin lausua näiden paran-
28886: tolain paikoistakin, vaikkakin siinä suhteessa pikemmin voisi
28887: tinkiä valiokunnan ehdotuksista kuin parantolain luvun suhteen.
28888:                 Keuhkotautiparantolain perustamisesta.
28889: 
28890: 
28891: Mitä ensin etelä-Pohjanmaahan tulee, niin sinne on jo tuberku~
28892: loosikomitea ehdottanut parantolaa ; sinne on, niinkuin meille on
28893: ilmoitettu, hallituksen toimesta jo parantola tekeillä. Meille on
28894: nimittäin ilmoitettu, että lääkintähallitus on saanut määräyksen
28895: ehdottaa paikkaa etelä-Pohjanmaalle ja rakennusylihallitus· saa-
28896: nut määräyksen tehdä kustannusarvio. Se kysymys on siis niin
28897: pitkällä, että todellakaan siinä ei ole muuta tehtävänä kuin, niin-
28898: kuin me ehdotamme, pyytää hallitusta jouduttamaan asiaa. Mitä
28899: tulee toiseen paikkaan, niin sitä ehkä on vaikeampi määrätä, mutta
28900: kyllä siinäkin merkinnee jotain se tosiasia, että Kuopion läänissä
28901: tuberkuloosi-kuolevaisuus on kaikkein suurin. Mitä tähän tuber-
28902: kuloosi-kuolevaisuuden merkitykseen tulee parantolan paikkaa mää-
28903: rättäissä, niin kyllä ainakin meidän asiantuntijamme pani sille
28904: suurta painoa ja juuri siksi piti aivan luonnollisena, että ensi-
28905: mäinen parantola tulee etelä-Pohjanmaalle. Minä ymmärrän ja
28906: valiokunnassa on käsitetty varsin hyvin se seikka, että parantolain
28907: paikkaa nim. paikkaa ahtaimmassa merkityksessä, määrättäissä,
28908: täytyy ottaa huomioon paikan sopivaisuus yleensä. Mutta valio-
28909: kunta on ajatellut, että niin laajan alueen sisäpuolella kuin etelä·
28910: Pohjanmaan tai Kuopion läänin täytynee löytyä joku paikka,
28911: joka terveydellisessä suhteessa paikallisoloiltaan vastaa niitä
28912: vaatimuksia, joita keuhkotautisanatooriolle on asetettava, ehkä
28913: minä myöskään ymmärrä, ainakaan näin maallikon silmillä kat-
28914: soen, että olisi yhdentekevää, onko niillä, jotka etupäässä tarvit-
28915: sevat tätä sanatooriota, pitkä ja vaikea matka vai lyhyt ja verrat-
28916: tain helppo. En voi torjua sitä käsitystä, että tälle näkökannalle
28917: paikkaa määrättäissä täytyy panna huomiota. En myöskään ym-
28918: märrä, että olisi mitään syytä luopua pyytämästä esitystä, tätä
28919: täällä ehdotettua tai sitä, jota jo valiokunta on mietinnössään
28920: ehdottanut, ,ensi tilassa", sillä kyllä kaiketi tämä kysymys on
28921: niin tavattoman tärkeä ja kyllä tämän kysymyksen ratkaisua
28922: varten on tehty niin äärettömän vähän, että todellakin voidaan
28923: pyytää tätä esitystä ,ensi tilassa". Minä siis voin varsin mie-
28924: lelläni yhtyä siihen, että tämä mietintö palautetaan valiokuntaan
28925: sitä varten, että se muodostetaan siihen suuntaan, että pyydetään
28926: armollista esitystä, mutta minä yhtyisin tähän ehdotukseen nimen-
28927: omaan siinä muodossa, ettei valiokunnan käsiä sidottaisi aivan
28928: ylimalkaiseen ponteen, vaan annettaisiin sille oikeus ehdoittaa
28929:  sellaisia toimenpiteitä, joiden suhteen se katsoo riittävää selvi-
28930: tystä jo olevan olemassa.
28931: 
28932:     Ed. Malmivaara: Kun on joutunut näkemään keuhkotau-
28933: din yhä enenevää voimaa ja tuhoja Etelä-Pohjanmaan rotevan kan-
28934: san keskuudessa, ei voi muuta kuin syvällä säälillä ajatella niitten
28935: seutujen kohtaloa, jos ei ryhdytä tekemään, mitä suinkin voidaan,
28936:                                                            IIS
28937:                      Istunto I p. lokakuuta I907·
28938: 
28939: 
28940: tuberkuloosin levenemisen ehkäisemiseksi niillä seuduin. Kun
28941: minä jätin anomuksen eduskunnalle keuhkotautisten parantolan
28942: perustamisesta Etelä-Pohjanmaalle, en minä niinkään ajatellut
28943: sitä vaikutusta, mitä hoito tällaisessa parantolassa tuottaisi tau-
28944: din jo tartuttamissa, vaan enemmän sitä vaikutusta, mikä täl~
28945: laisella parantolalla olisi seutunsa asukkaisiin, se kun opettaisi
28946: noudattamaan puhtautta ja varjelemaan, mikäli mahdollista, ter-
28947: veitä ihmisiä tartunnan levenemiseltä ja niin kasvattaisi seutunsa
28948: kansaa vastustamaan keuhkotautia pahimpana vihollisenansa.
28949: Näistä syistä näyttää hyvin tärkeältä saada parantola juuri etelä-
28950: Pohjanmaalle, jossa tämän taudin surmaamien luku muutamissa
28951: kunnissa jo lähentelee so % kaikista kuolleista. Anomusta jät-
28952: täessäni tiesin kyllä, että asiasta jo löytyi valmis säätypäätös ja
28953: että hallituksen puolelta on jo ryhdytty toimenpiteisiin tämän
28954: päätöksen toteuttamiseksi, mutta minä.pyysin kuitenkin eduskun-
28955: nan myötävaikutusta siinä toivossa, että eduskunnan päätös kuka
28956: tiesi jouduttaisi asian nopeaa ratkaisua. Seudun väestön puolesta
28957: olen kiitollinen anomusvaliokunnalle, että se on kiinnittänyt tähän
28958: asiaan suosiollista huomiota, ja kun nyt vielä sellainen auktori-
28959: teetti kuin professori Runeberg on tunnustanut, että etelä-Poh-
28960: janmaa kaipaa keuhkotautisten parantolaa, rohkenen toivoa, että
28961: kysymys saa eduskunnaltakin kannatusta. Mitä tällainen laitos
28962: tulee maksamaan, on toisarvoinen asia, kun on kysymyksessä
28963: kansan henki ja tulevaisuus.
28964:      Mitä valtioneuvos Danielson-Kaimari on täällä lausunut, an-
28965: saitsee epäilemättä suurta tunnustusta. Mutta jos hänen ehdotta-
28966: mallansa tavalla asia nyt vielä palautetaan valiokuntaan ja etelä-
28967: Pohjanmaata koskeva parantola-kysymys vielä jää tietämättömän
28968: tulevaisuuden varaan, olisi tämä ikävää ikävämpi siitäkin syystä.
28969: kun se ehkäisisi niitä toimenpiteitä, joihin Hallitus jo kysy-
28970: myksen ratkaisemiseksi on ryhtynyt ja olisi omansa masentamaan
28971: sitä toivoa, mikä etelä-Pohjanmaan väestössä hallituksen toimen-
28972: piteitten johdosta on herännyt. Tämä tuntuisi liikaa kovalta, var-
28973: sinkin kun joka tapauksessa, vaikka kuinka perinpohjaisesti hal-
28974: litus vielä kysymystä tutkituttaisi ja selvityttäisi, tulos tulee ole-
28975: maan sama, että yksi tällainen parantola on etelä-Pohjanmaalle
28976: rakennettava ja, kuten luulen, toinen Kuopion lääniin, jonka
28977: väestö lähinnä etelä-Pohjanmaata enin tämän taudin tuhoa kärsii.
28978:      Minä luulen keskustelua tänä iltana kuunneltuani, että edus-
28979: kunnan päätökseksi jää mietinnön lähettäminen takaisin valio-
28980: kuntaan, mutta minä rohkenen samalla ehdoittaa, että eduskunta
28981: veivoittaisi valiokuntaa, ellei ponnessa, minkä se laatii, niin aina-
28982: kin perusteluissa huomauttamaan hallitusta, että uuden esityksen
28983: anominen ei ole tarkoitettu estämään hallitusta jo valmiiksi pää-
28984: tetyn keuhkotautisten parantolan perustaruisasiassa etelä-Pohjan-
28985: maalle.
28986:                Keuhkotautiparantolain perustamisesta.
28987: 
28988: 
28989:     Ed. Rosenqvist, G. G.: Jag begärde egentligen ordet för att
28990: understöda det förslag, som gjorts af hr Runeberg. Sedan dess
28991: har hr Danielson-Kaimari gjort ett annat förslag, hvilket, som
28992: det synes mig, icke väsentligt skiljer sig från hr Runebergs,
28993: men måhända i någon mån konsekventare tillämpar de principer
28994: beträffande petitioner af detta slag, som hr Runeberg sökt göra
28995: gällande, hvarför jag ber att få understöda hr Danielson-Kal-
28996: maris förslag. Jag förstår icke, i motsats tili den senaste talaren,
28997: att detta förslag vore egnadt att motarbeta eller hindra redan mer
28998: eller mindre färdiga planer från regeringens sida. Jag under-
28999: stöder således hr Danielson-Kalmaris förslag.
29000: 
29001:     Ed. Virkkunen: Valiokunta on, pohtiessaan tätä kysymystä,
29002: asettunut yleensä sille kannalle, että alustavat toimenpiteet asi-
29003: assa ovat suunniteltavat niihin paikkakuntiin, joissa keuhkotauti
29004: on yleisimmin levinnyt ja joissa parannuskeinoja kipeimmin tar-
29005: vitaan. Tätä ajatusta on ammattimiehen taholta keuhkotautisten
29006: parantoloihin nähden väitetty jotenkin toisarvoiseksi. Minulla
29007: tietysti ei voi olla asiassa mitään ratkaisevaa mielipidettä, mutta
29008: en kuitenkaan voi itseltäni salata, että kun tämmöisiä paranto-
29009: loita aijotaan perustaa, ja jos tämä perustaminen tapahtuu siinä
29010: laajuudessa kuin vuoden 1898 tuberkuloosikomitea on ehdottanut,
29011: niin tuntuu luonnolliselta, että niitä perustettaisiin juuri niihin
29012: maanpaikkoihin, joissa tauti on enin levinnyt ja tarve siten kipein.
29013: Valiokunta on käsityskantansa mukaisesti ehdottanut, että yksi
29014: parantoloista sijoitettaisiin Kuopion lääniin, ja perustellut käsi-
29015: tystänsä sillä, että siinä läänissä tilastollisten tietojen mukaan
29016: tämä tauti on enemmän levinnyt kuin missään muualla maas-
29017: samme.      Mietintöön liitetyn vastalauseen allekirjoittajat ovat
29018: tahtoneet siirtää tämän Kuopion lääniin anotun ja ehdotetun pa-
29019: rantolan etelämmäksi ja sijoittaa sen Kouvolan-Viipurin väli-
29020: selle seudulle. En suinkaan tahdo kieltää, ettei viimemainitul!a-
29021: kin paikkakunnalla tällaista laitosta tarvittaisi, mutta pyydän
29022: kuitenkin saada tässä lausutuksi, että ne syyt, jotka vastalauseen
29023: allekirjoittajat ovat maininneet ja joilla he ovat koettaneet to-
29024: distaa Kuopion läänin sopimattomuutta tämmöisen parannuslai-
29025: toksen alueeksi, eivät mielestäni ensinkään ole ratkaisevaa laatua.
29026: Huomautetaan esim., että Kuopion läänissä on kaksi eri kulku-
29027: reittiä, toinen Karjalan, toinen Savon puolella, ja että niistä
29028: aiheutuyat huonot kulkuneuvot tekevät hankaluutta parantolan
29029: käyttämiselle. Tällainen syy ei mielestäni ole juuri minkään-
29030: arvoinen, kun otetaan huomioon että Savon ja Karjalan
29031: puolella Kuopion läänissä olevien kaupunkien väli ei ole
29032: kuin vähän yli kymmenkunta penikulmaa, ja semmoinen
29033: etäisyys ei tietysti merkitse sanottavaa sairasten kuljetta-
29034: misessa.     Mielestäni se seikka, että keuhkotauti, mikäli ti-
29035: 1826                Istunto I p. lokakuuta ICJO'J.
29036: 
29037: 
29038: Iastoilisista tiedoista käy ilmi, myös Pohjanmaalla on hy-
29039: vin suuressa määrässä levinnyt, puhuisi sen puolesta, että täm-
29040: möinen sairaala olisi saatava aikaan Kuopion läänin läntisiin
29041: osiin, sillä sitä voisivat myös Pohjanmaan sairaat käyttää hy-
29042: väkseen. Edelleen mainitaan syynä, minkä vuoksi tuommoisen
29043: parantolan sijoittaminen Kuopion lääniin ei olisi paikallaan, se,
29044: että siellä on jo ennestään - ei tosin juuri Kuopion läämssä.
29045: mutta Savon maakunnassa - Takaharjun parantola. Mitä tä-
29046: hän parantolaan tulee, niin se ei ensinkään vastaa sitä tarvetta,.
29047: jonka tyydyttämistä tällä anomuksella on tarkoitettu. Se ei ole
29048: ensinkään mikään kansap parantola, vaan yksityinen laitos, joka
29049: on aijottu koko maata varten ja jonka vähäinen vapaapaikkojen
29050: lukumäärä ja muuten kalliit sairassijat tekevät sen aivan vai-
29051: keaksi, milteipä mahdottomaksi vähävaraisemman kansano!'an
29052: käyttää.
29053:      Nämä seikat jo mielestäni osottavat, että mitään perusteel-
29054: lisia syitä ei tässä vastalauseessa tuoda esiin sairaalan sijoitta-
29055: mista vastaan Kuopion lääniin. Minä puolestani pitäisin t:illai-
29056: sen laitoksen sijoittamisen sinne sitä luonnollisempana, kun tässä
29057: läänissä tauti on yleisempi kuin muualla. Mitä paikan val.in-
29058: taan tulee, on valiokunta siis mielestäni yleensä osannut oike:tan;
29059: mutta kun asian tästäkin puolesta on syntynyt eri mielipiteitä,
29060: kun tämä laajaperäinen kysymys paitsi sitä vielä kaipaa lisä-
29061: selvitystä, ja koska se myös on hyvin tuntuva rahallinen kysy-
29062: mys, niin pyytäisin saada kannattaa valtioneuvos Kalmarin ehdo-
29063: tusta.
29064: 
29065:     Ed. Paasivuori: Keuhkotautiparantola köyhälistön kannalta
29066: katsoen on hyvin tärkeä. Tiedämme tilaston mukaan, että köy-
29067: hälistöä, tehdastyöväkeä ja käsityöläisiä kuolee keuhkotautiin pal-
29068: joa enemmän kuin muita kansalaisia, vielä paljoa enemmän kuin
29069: mitä maalaistyöväestöstä keuhkotaudin uhriksi joutuu. Valio-
29070: kunta on käyttänyt keuhkotuberkuloosikomitean mietintöä läh-
29071: teenä tälle mietinnölle. Tässä samassa mietinnössä on jonkun
29072: verran tilastoa eri ammateista, jotka erittäin sairastuvat ja kuo-
29073: levat keuhkotautiin. Tästä tilastosta selviää se aivan hyvästi,
29074: että juuri tehdastyöläisiä ja käsityöläisiä keuhkotauti eniten sur-
29075: maa.     Keuhkotautiparantolat eivät yksistään riitä poistamaan
29076: epäkohtaa; on koetettava keksiä keinoja, millä vastustetaan keuh-
29077: kotaudin levenemistä työväestön keskuudessa. Tämän vastusta-
29078: miseksi on epäilemättä tärkeämpiä ensiki'ikin työväestön asunto-
29079: olojen parantaminen sekä myöskin työhuoneiden parantaminen,
29080: niiden terveydellisten suhteiden, työhuoneiden tilavuuden lisäämi-:
29081: nen ja ilmavaihdon parantaminen. Kun hallitusta pyydetään ryhty-
29082: mään toimenpiteihin ja ehdottamaan lakiehdotusta, jonka kautta
29083: päästäisiin vastustamaan keuhkotaudin levenemistä, pyydän huo-
29084:                Keuhkotautiparantolain perustamisesta.
29085: 
29086: 
29087: mauttaa, että työväen suojeluslain pikainen korjaaminen ja pa-
29088: rantaminen on tässä suhteessa varsinaisen työväestön kannalta
29089: hyvinkin tärkeä sekä ammattitarkastuksen parantaminen, joka
29090: tällä kertaa on meillä hyvin huonolla kannalla. On niin vähän
29091: ammatin tarkastajia, että ne eivät ehdi tarkastaa työpaikkoja.
29092: Työhuoneissa, tehtaissa ja verstaissa voi menestyä kaikellaiset
29093: epäterveelliset olot, jotka aiheuttavat suurta kuolevaisuutta työ-
29094: väestön keskuudessa. Minä pääasiassa yhdyn tohtori Ursinin
29095: ehdottamiin ponsiin, mutta siinä seikassa, minne tuo toinen suu~
29096: rempi keuhkotautiparantola sijoitetaan, on mielestäni vastalause
29097: tässä paikallaan. Mielestäni Kouvolan seutu on sekä terveellinen
29098: että myöskin hyvien kulkuneuvojen keskuspisteessä, johon tulee
29099: eri maakunnista rautateitä, niin että se senkin vuoksi hyvin sopii
29100: sellaiseksi. Minä puolestani tahtoisin vastustaa sen sijoittamista
29101: Kuopion lääniin siitä syystä, että Kuopion läänissä on tehdas-
29102: työväkeä ja käsityöläisiä mont<! vertaa vähemmän kuin mitä
29103: on Kyminlaaksossa ja Viipurin seudulla. Näiden paikkakuntien
29104: tehdastyöväen ja käsityöläisten lukumäärä on hyvän joukon 30
29105: tuhannella, kun sen sijaan Kuopion läänissä tilaston mukaan löy-
29106: tyy tfhdastyöväkeä ja kiisityöläisiä yhteensä vähän yli 5,000.
29107: Koska nyt on kieltämätön tosiasia, että juuri tehdastyöväki ja
29108: käsityöläiset eniten sairastuvat keuhkotautiin, on mielestäni Kou-
29109: vola sittenkin sopivampi paikka tuolle toiselle parantolalle kuin
29110: Kuopion lääni. Kannatan vastalausetta.
29111: 
29112:     Ed. Raunio: Minun mielestäni ei suinkaan' tässä kysymyk-
29113: sessä, vaikka se lähetetäänkin valiokuntaan takaisin sitä varten,
29114: että valiokunta tyytyisi pyytämään asiassa armollista esitystä,
29115: valiokunnan silti tarvitsisi käsittää sitä sillä tavalla, ettei sillä
29116: olisi minkäänlaista lähempää valtaa tehdä ehdotuksia sairaaloi-
29117: den paikoista ja lukumäärästä y. m. Tunnettua on, että työ-
29118: väestön olot ovat sellaiset, kuin ed. Paasivuori sanoi, että juuri
29119: työväestön keskuudessa keuhkotauti luonnollisista syistä tekee
29120: enimmän tuhoja. Ja vaikkapa työväen suojeluslainsäädännön
29121: kautta, mikäli sitä parannetaan, saadaankin jonkun verran paran-
29122: nusta tässä asiassa, niin kumminkin asema pysyy kauemman aikaa
29123: sellaisena, että tuollaiset parantolat ovat välttämättömät. Sillä
29124: vaikka asema hiukan paraneekin asunto-oloihin, ravintojärjestyk-
29125: seen ja työhuoneisiin nähden, ei se kuitenkaan ainakaan lähei-
29126: sessä tulevaisuudessa niin muutu ettei parantoloita tarvittaisi.
29127: Jos nim. tuollaisia sairaita hoidetaan kotona, vaikkapa paranne-
29128: tuissa olosuhteissa, on kumminkin se vaara tarjona, että he levit-
29129: tävät tartuntaa ympäristölle, vaikkapa sitä koetetaankin tuol-
29130: laisen mietinnössä ehdotetun tuberkuloosilainsäädännön avulla
29131: ehkäistä. Ja kun valiokunta on katsellut niitä numeroita, joita
29132: tuberkuloosikomitean mietinnössä esiintyy, sekä myös kuullut toh-
29133:                       Istunto I p. lokakuuta 1907.
29134: 
29135: 
29136: tori Reijo-Vaaraa asiantuntijana, on havaittu, että ehdottomasti
29137: suurin kuolevaisuusprosentti on etelä-Pohjanmaalia sekä Kuopion
29138: läänissä. Ja Kuopion läänissä on todistettavasti paljon köyhää
29139: väestöä, vaikka siellä ei varsinaista tehdastyöväestöä olisikaan,
29140: kuten esim. Kyminlaakson seuduissa. Mutta maalaisväestö on
29141: siellä kumminkin köyhässä asemassa elävää. Sen vuoksi minä
29142: pidän sen seikan hyvinkin pätevänä, että toinen parantola perus-
29143: tettaisiin Kuopion lääniin, varsinkin siitä syystä vielä, että Oulun
29144: läänin itäisellä puolella asuva köyhälistö voisi käyttää hyväk-
29145: seen Kuopion lääniin sijoitettua sairaalaa, koskapa liike Kajaa-
29146: nista Kajaanin-Iisalmen rataa pitkin kävisi helposti Kuopion seu-
29147: duille. Sikäli kuin Takaharjun parantolaa laajennetaan valtion
29148: kannatuksella hankkimalla köyhille maalaissairaille vapaapaikkoja
29149: ja tilaisuutta saada siellä hoitoa, saattaisivat Kouvolan, Joen-
29150: suun ja Viipurin seutulaiset käyttää sitä hyväkseen. Yhtä help-
29151: poa on heidän matkustaa Takaharjulle kuin Oulun läänissä ja
29152: Kuopion läänissä asuvien köyhien. Sen vuoksi en ensinkään kan-
29153: nata vastalausetta. Toivoisin, että jos valiokunta edelleenkin
29154: saa jotakin tarkempaa ehdottaa paikkojen suhteen, valiokunnan
29155: mietintöä tässä suhteessa kannatettaisiin.
29156: 
29157:      Ed. Runeberg: J ag begärde ordet närmast med anledning af de
29158: af hr Malmivaara uttryckta farhågorna, att återremiss i det syfte hr
29159: Danielson-Kaimari och jag föreslagit skulle fördröja frågans behand-
29160: ling. Jag tror att man icke behöfver befara något sådant. Frågan
29161:  angående anläggandet af ett folksanatorium uti södra Österbotten
29162: befinner sig uti det förberedande stadiet, och förarbetena fortgå allde-
29163: les oberoende af det beslut, som nu kan fattas i kväll. I ingen händelse
29164: kunna planerna komma till utförande så hastigt, att det icke långt tidi-
29165: gare kan hinna komma proposition tili nästa landtdag, som ju sam-
29166: manträder om några månader. Att frågan om ett folksanatorium i
29167: södraösterbotten skulle fördröjas, torde sålunda icke behöfva befaras.
29168:    · Jag ber yttermera att i anledning af detta folksanatorium i södra
29169: Österbotten få påpeka en omständighet, som jag äfven berört i mitt
29170: förra yttrande. Vi kunna lätt tänka oss, huru liten hjälp ett sådant
29171: sanatorium på IOO platser i själfva verket lämnar emot den sjukdom,
29172: som man vill bekämpa, d. v. s. mot tuberkulosen i södra Österbotten,
29173: hvilken ju har uppträdt med en fruktansvärd intensitet och tyckes
29174: vara uti tilltagande. Huru litet hjälper det, om ett sådant ringa.
29175: fåtal utaf samtliga insjuknade beredes plats på ett sjukhus. Man
29176: må, icke tro, att då man anslår de medel, man kan disponera öfver,
29177: till..~t sådant sjukhus, man därmed uppfyllt det väsentliga och huf-
29178: vudsakliga. Hufvudsaken är att på de orter, där sjukdomen sålunda
29179: breder ut sig, kunna utforska, hvilka förhållanden, eller riktigare ·
29180: rnissförhållanden, som betinga denna alldeles säregna utbredning af
29181: sjukdomen, och att sedan bekämpa dessa missförhållanden på de
29182:                  Keuhkotautiparantolain perustamisesta.
29183: 
29184: 
29185:  platser, där de yppa sig. Det hjälper icke, eller hjälper åtminstone
29186:  i mycket ringa mån, att ett hundratal sjuka beredes plats på ett sa-
29187:  natorium. . Man har därför också på senare tider allt mer begynt
29188:  vidtaga åtgärder i nu antydd riktning. I Sverige har man under de
29189:  senaste åren uti en trakt, där ungefär likadana förhållanden gjort sig
29190:  gällande som i södra Österbotten, inrättat en sådan undersöknings-
29191:  och upplysningsbyrå som jag nämnde om, men med en vidsträck-
29192:  tare uppgift, d. v. s. såsom socialhygienisk undersökningsanstalt,
29193:  som värkar just på den ort, där missförhållanden gjort sig gällande,
29194:  och där undersökningar anställas, om hvilka missförhållanden äro,
29195:  på hvilka sjukdomens utbredning beror och huru man lämpligast
29196:  skall kunna bekämpa dem på platsen.
29197:     Det har i kväll särskilda gånger såsom stöd för utskottets förslag
29198:  om anläggandet framförallt af sanatorier, anförts tuberkuloskomi-
29199:  tens utlåtande. Vi böra icke förbise, att denna komite arbetade på
29200: en tid, då man just befann sig i början af den organiserade kampen
29201:  emot tuberkulosen, ty man måste komma ihåg, att hela organisatio-
29202:  nen af striden mot tuberkulosen såsom folksjukdom är jämförelsevis
29203: ny. Tuberkuloskomiten arbetade, som sagdt, på den tid, då man
29204: befann sig uti början af detta arbete, och då sanatorieiden var den,
29205: som behärskade sinnena, och gjorde det isynnerhet hos oss under
29206: inflytande af åskådningssättet i Tyskland, der sanatorieiden har sitt
29207: urspruug och sin förnämsta utbredning. Sedan dess har man i vä-
29208: sentliga afseenden kommit till andra uppfattningar och andra medel.
29209: Och då tuberkuloskomitt?n föreslagit sex folksanatorier, medan ut-
29210: skottet nöjt sig med två, så kan man ha skäl att anse dessa två icke
29211: vara ett minimum utan snarare ett maximum för långa tider framåt.
29212:     J ag begärde vidare ordet med anledning af frågan om formule~
29213: ringen af återremissen. Uti väsentliga afseenden kan jag öfverens-
29214: stämma med hr Danielson-Kalmari, särskildt däri, att klämmar, som
29215: landtdagen kunde omfatta med enighet, böra vara så litet detalje-
29216: rade som möjligt, och att de klämmar, som jag hade äran föreslå,
29217: måhända i några punkter innehöllo detaljer, som kunde lämnas bort.
29218: För att icke så många förslag skola föreligga till omröstning, anhåller
29219: jag att få återtaga den andra utaf de klämmar jag föreslagit, hvilken
29220: kläm gick ut därpå, att landtdagen skulle petitionera, att regeringen
29221: vid de allmänna sjukhusen skulle inrätta afdelningar för lungsots-
29222: sjuka. Detta vore visserligen en viktig och riktig åtgärd, men en
29223: åtgärd, som väl icke behöfver landtdagens understöd, och som är af
29224: den art, såsom hr Danielson-Kalmari ganska riktigt framhållit, att
29225: den kunde behöfva en fullständig, faktisk och grundlig utredning
29226: för att landtdagen skulle kunna med full säkerhet uttala sig.
29227:     Vidare finnes det uti den af mig föreslagna tredje klämmen en
29228: punkt, som visserligen rör en sak af synnerligen stor vikt, men som
29229: dock beträffar en sådan enskildhet, att den vällämpligen kunde utgå,
29230:                       Istunto I p. lokakuuta 1907.
29231: 
29232: 
29233: d. v. s. mellanmeningen >>särskildt för sjukhus förenade med en upp-
29234: lysnings- och undersökningsbyrå.>> Såsom jag hade äran framhålla,
29235: berör detta måhända själfva kärnpunkten uti kampen mot tuberkulo·
29236: sen, och det, hvarpå man egentligen skall tikta sitt arbete, om man
29237: dll komma till bestående resultat. Men det är i alla fall en detalj,
29238: som kan inr:vmmas uti den allmännare affattningen. För omröst-
29239: ningens skull anhåller jag därför att den andra klämmen skulle utgå
29240: nch att mellanmeningen >>särskildt för sjukhus förenade med en upp-
29241: lysnings- och undersökningsbyrå>> äfvenledes skuile utgå. Då sam-
29242: manfaller, såvidt jag kan finna, mitt förslag i sak: väsentligen med hr
29243: Danielson-Kalmaris,l och borde kunna om sig förena flertalets röster.
29244: 
29245:     Ed. Malmivaara: Ei voi tietysti tulla kysymykseenkään, että
29246: minä ryhtyisin väittelemään professori Runebergin kanssa keuhko-
29247: tautiparantolain hyödyllisestä vaikutuksesta ympäristöönsä. Pyy-
29248: dän vaan saada hänen äskeiseen lausuntoansa lisätä kokemuksen
29249: nojalla erään tosiseikan. Niin kaukana kuin Takaharjun parantola
29250: onkin etelä-Pohjanmaalta, on sen vaikutus jo ulottunut minun koti-
29251: seudulleni saakka. Ne kymmenkunta sairasta, jotka ovat sieltä
29252: saaneet Takaharjun parantolassa sijaa, ovat kotiin palattuaan nou-
29253: dattaneet aivan uutta ter:veydenhoitotapaa, ja sillä opettaneet tuntu-
29254: vasti ympäristöään. Jos keuhkotautisten parantola saataisiin li-
29255: kemmäksi, elähyttää kumminkin minua se toivo, että sen läheisyys
29256: tulisi vaikuttamaan täydellisen revolutsioonin kansan· tähänastisessa
29257: terveydenhoitotavassa.
29258:    Kun, mikäli olen huomannut, minun äsken tekemääni ehdotusta ei
29259: kukaan ole kannattanut, ja se hyvin mahtuu tohtori Kivilinnan teke-
29260: mään ehdotukseen, niin pyydän saada kannattaa hänen ehdotustansa.
29261: 
29262:     Ed. Sirola: Itse sairaalain perustamisen, niitten paikat ja sellai-
29263: set seikat saa aivan kernaasti jättää tilaston ja ammattimiesten rat-
29264: kaistavaksi. Minä en uskalla sille alalle antautua. Mutta minua
29265: pani pyytämään puheenvuoroa ed. Ursinin lausunto, koska siinä
29266: otettiin esille erittäin tärkeä periaate, joka mielestäni tässä ansaitsee
29267: kaikkea kannatusta, se että kunnallisia ja seurojen perustainia avus~
29268: tus- ja neuvomisasemia, toipumiskoteja ja sellaisia avustettaisiin ja
29269: edistettäisiin. Minun nähdäkseni tuollaisiin suuriin parantoloihin,
29270: jotka kylläkin ovat välttämättömiä, kumminkin usein lähdetään
29271: liian myöhään ja niistä usein tullaan kotia liian aikaisin, joten ne
29272: ovat etupäässä sairasten hoitoa varten, heidän vaivaiosa helpotta-
29273: mista varten, kun sen sijaan tällaiset lähempänä olevat asemat ja
29274: parantolat tarkoittaisivat terveydenhoitoa, sairauden torjumista
29275: sen alussa ja siten tartunnan ehkäisemistä.
29276:      Minä pyysin puheenvuoroa kannattaakseni tohtori Ursinin ehdo-
29277: tusta, sikäli, että tämä kolmas kohta, niin muodostettuna kuin hän
29278:         Keuhkotautiparantolain perustamisesta.
29279: ------------·------------                              -~--~--------~---~---
29280: 
29281: 
29282: 
29283: 
29284: sen esitti, siirrettäisiin pääasiaksi, ja sen jälkeen seuraisi ensimäinen
29285: ja toinen kohta. Mitä taas tulee neljänteen kohtaan hallituksen an-
29286: tamista esityksistä asiassa, ei se mielestäni sulje pois sitä, että valio-
29287: kunta voisi tälle asialle antaa herra Danielson-Kalmarin ehdottaman
29288: muodon, että hallitus näistä asioista tekisi esitykset. Ensimäiset
29289: pykälät olisivat siten evästyksenä tälle. Kannatan siis herra L: rsinin
29290: ehdotusta kolmanteen pykälään nähden ja arvelen, että neljäs kohta
29291: olisi muodostettava siten kuin herra Danielson-Kaimari senehdotti,
29292: niin että ne sopi<;ivat yhteen.
29293: 
29294:    F.d. Rajata kannatti ed. Kivilinnan tekemää ehdotusta.
29295: 
29296:      Ed. Vuorimaa: Kannatan ed. Danielson-Kalmarin ehdotusta
29297: siinä suhteessa, että mietintö lähetetään anomusvaliokuntaan takai-
29298: sin muodostettavaksi siten, että hallitus antaisi eduskunnalle arm.
29299:  esityksen kansan keuhkotautiparantolain perustamiseksi.
29300:      Pyydän sen lisäksi lausua muutaman sanan niiden lausuntojen
29301:  johdosta, joissa Kuopiota ehdotettiin sopivaksi paikaksi tähän tarko-
29302: tukseen. Kansan parantola kai on rakennettava semmoiseen paik-
29303:  kaan, jonne varattomallakin on helppo ja huokea päästä. Sitä ei
29304: sovi siis rakentaa mihinkään sydänmaahan, kauas kulkureitiltä, vaan
29305: rautatien varsille ja läheisyyteen. Jos nyt rakennetaan Kuopion
29306: lääniin sairaala, niin se täytyy rakentaa joko Karjalan tai Kuopion
29307:  radan varrelle. Kaavin tai Kuusjärven pitäjiin, jotka ovat Kuopion
29308:  ja Joensuun keskivaiheilla, ei sitä sovi rakentaa, koska sinne on hyvin
29309:  vaikea pääsy, vaikea ruuan saanti ja muutkin suhteet sopimattomat.
29310:  Mutta jos se rakennetaan esim. Kuopion läheisyyteen, niin silloin
29311: ainoastaan kolme piirilääkäripiiriä tulee saamaan hyötyä sairaalasta,
29312: siis aivan pieni määrä keuhkotautisia. Ja vaikka näissä piireissä
29313: keuhkotauti onkin sangen suuresti levinnyt, niin kuitenkin se hen-
29314: .kilömäärä, joka tästä parantolasta tulisi hyötymään, olisi sangen
29315: pieni. Ed. Runeberg onkin jo maininnut, ettei se tuberkelisairasten
29316: määrä, joka löytyy jossain piirissä, ole määräävä keuhkotautiparan-
29317:  tolain paikalle, vaan muutkin suhteet ja ainoastaan osaksi keuhko-
29318:  tautisten luku. Ja tämä luku on varmaan Kouvolassa paljon suu-
29319:  rempi kuin Kuopion seudussa, sillä Kouvolan ympäristöltä on I4
29320:  piirilääkärin piiriä aivan lähellä kun sitä vastoin Kuopion ympäris-
29321:  töltä on ainoastaan kolme. Ja samaten myös, jos parantola raken-
29322:  nettaisiin Joensuun puoleen, olisi sielläkin ainoastaan kolme piiri-
29323: lääkärin piiriä, ja tulisi se lisäksi sijaitsemaan aivan liian lähellä
29324: Takaharjun parantolaa. Eräs puhuja tosin on kyllä täällä maininnut,
29325: että Takaharjun parantola on yksityinen, mutta pyydän huomauttaa,
29326: ·että valiokunnan mietinnön kolmannessa ponnessa mainitaan, että
29327: :Se seikka on otettu huomioon ja että siinä sentähden pyydetään
29328: yksityisille parantoloille annettavaksi valtioavustusta varattomain
29329:                       Istunto I p. lokakuuta 1907.
29330: 
29331: 
29332: sinne sijoittamiseksi. Kaiken tämän perustuksella luulen, että Kou-
29333:  vola on paljon edullisemmassa asemassa kuin Kuopio konsanaan.
29334:     Pyydän muuten huomauttaa, ed. Runebergin lausunnon johdosta,
29335: kun hän lausui, että pienet parantolat, kunnallis-parantolat ja sen
29336: suuntaiset ovat edullisemmat kuin suuret parantolat, ensinnäkin,
29337: että kunnallisparantolain toimeen saaminen on hyvin epäiltävää;
29338: kunnat tuskin rupeavat, tai ainakin hyvin harvoissa tapauksissa,
29339: laittamaan mitään parantoloita. Ja mitä yksityisestä initsiatiivistä
29340: ayntyviin parantoloihin tulee, niin täytyy ottaa lukuun, että niistä
29341:  ainoastaan poikkeustapauksissa voi tulla varattoman kansan paran-
29342: toloita. Ne enimmäksi osaksi tulevat palvelemaan ainoastaan va-
29343: rakasta kansanosaa ja vaan pienimmässä määrässä varatonta, joka
29344: kuitenkin ennen kaikkea parantoloita tarvitsee. On myös totta.
29345: etteivät parantolat yksinomaan voi poistaa keuhkotautia, mutta
29346: ne ovat kuitenkin omiaan suuresti keuhkotaudin leviämistä estämään,
29347: ne kun ovat paikkoja, joissa keuhkotauti-sairaat ainakin jonkun
29348: aikaa säilyvät pääsemättä levittämään ympärilleen niin paljon kuin
29349: muuten keuhkotaudin tartuntaa.
29350:     Mitä sitten siihen ed. Runebergin esitykseen tulee, että keuhko-
29351: tautiparantoloita tai paviljonkia rakennettaisiin kaupunkiin suurten
29352: sairaalain yhteyteen, olen aivan toista mieltä siinä suhteessa. Koite-
29353: taanhan esim. Saksassa tällaisia laitoksia sijoittaa niin paljon kun
29354: mahdollista maaseuduille, ilma kun kaupungeissa ei lainkaan ole ter-
29355: veellistä keuhkotautisille. sen sijaan maaseutu sopivilla, varsinkin
29356: korkeammilla seuduilla on huomattu erittäin edulliseksi. Siitä syystä
29357: nuo paviljongit sairashuoneitten yhteydessä eivät varmaankaan ajan
29358: pitkään tulisi osottautumaan tehokkaiksi, vaan kyllä niitä olisi ru-
29359: vettava sijoittamaan maaseuduille.
29360:     Muuten olen sitä mieltä, että juuri valtion velvollisuus on ottaa
29361: huostaansa keuhkotautiparantolat, eikä ainoastaan yksityisten,
29362: kuten ed. Runeberg täällä on tahtonut ehdottaa, koska ainoastaan
29363: siten se osa kansaa, joka keuhkotautiparantoloita tarvitsee, nimittäin
29364: varaton, voi tulla niistä osalliseksi.
29365: 
29366:     Ed. Nuorteva: Kun tämä asia oli esillä anomusvaliokunnassa.
29367: en ollut tilaisuudessa ottamaan osaa asian käsittelyyn koko sen laa-
29368: juudessa. Tahdon sentähden nyt merkitä jossain määrin eriävän
29369: kantani. Olisin mielelläni suonut, että anomusvaliokunta tässä ano-
29370: muksessa olisi hyväksynyt ed. Höijerin sisäänjättiimän anomuksen
29371: kannan, joka koski tällaisten parantolain perustamista joka lääniin.
29372: Onhan selvää, että ehdotettavilla toimenpiteillä on äärettömän suuri
29373: merkitys, mutta eivät ne kaikkia voi parantaa. Ed. Paasivuori jo
29374: huomautti, että syyt tuberkuloosin levenemiseen ovat etupäässä
29375: etsittävät huonoista asuin- ja ravinto-oloista ja niiden poistamiseksi
29376: tarvitsisimme paljon perinpohjaisempia ja pitemmälle meneviä toi-
29377:                  Keuhkotautiparantolain perustamisesta.
29378: 
29379: 
29380: menpiteitä kuin jonkun miljoonan myöntämisen parantolain raken-
29381: tamiseksi. Nämä parantolat tarkoittavat tietysti lieventää niitä
29382: tuskia ja sitä våivaa, joka on olemassa tuberkelitautisilla ja siinä
29383: suhteessa on tarkoin otettava huomioon, että tällaisia parantoloita
29384: on täysin riittävä määrä ja että hoito niissä on varattomille maksu-
29385: ton. Mutta koska minä täydellisesti yhdyn niihin mielipiteisiin,
29386: joita ed. Danielson-Kaimari täällä esitti, en tahdo tehdä mi-
29387: tään nimenomaista ehdotusta. Olisin kuitenkin sitä mieltä,
29388: että kun tämä kysymys lähetetään takaisin valiokuntaan, valiokun-
29389: nalle annettaisiin vapaammat kädet, niin että se voisi myöskin tässä
29390: suhteessa tuoda esiin tähän suuntaan meneviä mielipiteitä. Mitä ed.
29391: a.f Ursinin ehdotukseen tulee, johon ed. Sirola on yhtynyt, on se mi-
29392: nusta aivan sama, minkä valiokunta on ehdottanut tämän anomuk-
29393: sen viimeisessä ponnessa, sillä tämän anomuksen viimeinen ponsi
29394: voi sisältää kaiken senkin, minkä ed. af Ursin täällä on ehdottanut.
29395: Ehdotus ymmärtääkseni tarkoitti juuri niitä ehdättäviä toimenpi-
29396: teitä, jotka voisivat sisältyä siihen tuberkuloosilainsäädäntöön, josta
29397: esitys pyydetään.
29398: 
29399:     Ed. Danielson-Kalmari: Ed. Sirola teki ehdotuksen, joka näh-
29400: tävästi jonkun verran perustui väärinkäsitykseen, niinkuin viimeinen
29401: puhuja jo huomautti. Minä en tahdo siitä puhua sen enempää, mutta
29402: pyytäisin panna painoa siihen seikkaan, että herrojen af Ursinin ja Si-
29403: rolan ehdotuksen mukaan eduskunnalla ei tulisi olemaan sitä tilaisuutta
29404: päättää näitten laitosten vaatimista kustannuksista, joka käsittääk-
29405: seni on aivan välttämätön, jos me tahdomme tulevaisuudelle varalle
29406: ruveta luomaan täällä menettelyä, joka takaa eduskunnalle osalli-
29407: suuden maan yleisten valtiovarojen määräämisessä. Se on luullak-
29408: seni periaatteellisesti ja käytännöllisesti tavattoman tärkeä, että nyt
29409: jo alusta alkaen, kun tämä uusi eduskunta ryhtyy toimeen, käy sel-
29410: väksi, että meidän täytyy ruveta menettelemään toisin kuin on me-
29411: netelty edellisillä valtiopäivillä, kun valtiosäädyt kokoontuivat 3,
29412: 4 tai 5 vuoden kuluttua. Nyt meillä on aivan toisellaiset mahdolli-
29413: suudet, kun eduskunta kokoontuu joka vuosi, ja sentähden myös
29414: aivan toisellainen velvollisuus itse pidättää eduskunnalle tilaisuus
29415: olla mukana menojen määräämisessä. Sentähden minä en millään
29416: ehdolla saata yhtyä kannattamaan edustajain af Ursinin ja Sirolan
29417: ehdotusta.
29418: 
29419:     Ed. Suomalainen,J.: Minä pyydän saada yhtyä niihin, jotka
29420: ovat täällä kannattaneet niin laajaperäisesti perustettavia keuhko-
29421: tautiparantoloita, että ne ulotettaisiin joka lääniin. On selvä to-
29422: siasia, niinkuin täällä puheissakin tänä iltana on ilmennyt, että suuri
29423: merkitys tulisi olemaan näillä laitoksilla taudin vastustamiseen näh-
29424: den ympäristössä. Jos nyt perustettaisiin vaan kaksi parantolaa,
29425: 1834                  Istunto 1 p. lokakuuta 1907.
29426:                                                      -~------~---   ----
29427: 
29428: niin ei niihin tulisi paljoakaan mahtumaan. Äskeiset puhujat täällä
29429: vastustivat sitä, ettei Kuopion lääni tulisi olemaan mikään sellainen
29430: paikka, että se laajemmassa määrässä tarjoaisi parantola-asukkaita.
29431: Mutta minä uskallan mennä mainittuin sairaiden paljoudesta kuo-
29432: pionlääniläisenä kilpailemaan muiden kanssa, vaikka ei nyt olekkaan
29433: aivan tarkkoja numeroita käsillä. Ehdottaisin sen vuoksi, jos ei
29434: vielä sitovaa ehdotusta ole tehty, joka lääniin sijoitettavaksi pienen
29435: parantolan, eikä niin suuria kuin edelliset puhujat ehkä ovat tarkoit·
29436: taneet ehdottamillaan kahdella parantolalla.
29437: 
29438:     Ed. Komu: Minä en suinkaan pyri olemaan mikään asiantuntija
29439: näiden parantolain alalla. Mutta siltä varalta, että valiokunta lä-
29440: hemmin tulisi osoittamaan kahden parantolan paikan, tahdoin vaan
29441: lausua käsitykseni, että valiokunnan enemmistön mielipide on oik-e-
29442: ampi kuin vastalauseen tekijäin. Vastalauseen tekijät ja niiden
29443: puoltajat täällä eivät koetakaan kumota sitä tosiasiaa, että keuhko-
29444: tauti kaikkialla maassa tekee tuhojaan, joten näin ollen, sijoitetta-
29445: koon parantolat mihin tahansa, ei niissä tule olemaan potilaitten
29446: puutetta, kunhan vaan ei noudateta vanhaa taktiikkaa, jotta laitok-
29447: set laitetaan yksiomaan varakkaille. Vastalauseen tekijät esittävät
29448: tuekseen jonkun verran tilastoa, mutta tilasto, niin valikoitu kuin
29449: onkin, osoittaa, että kun esim. Iisalmen, Kuopion ja R~tutalammin
29450: piirien kuolevaisuussuhdetta vertaa Sortavalan, Salmin ja Muolan
29451: piirien kuolevaisuuteen, on ero ainoastaan 0,3 tuhatta kuoleman
29452: tapausta kohden, ellen aivan väärin muista. Jos toinen parantola
29453: sijoitetaan Kuopion lääniin Iisalmen seuduille, silloin sitä myöskin
29454: voivat käyttää Oulun läänin kaakkoisosan väestöstä sellaiset, jotka
29455: eivät voi lähteä etelä-Pohjanmaalle, jonne meneminen vaatisi sa-
29456: massa määrässä varoja ja vaivaa kuin lähteminen Kouvolan seuduille,
29457: jos sinne parantola perustettaisiin.
29458: 
29459:     Ed. Sirola: Koska tulin tehneeksi epätarkan ehdotuksen, tahdon
29460: sitä nyt korjata. Minä kannatan ed. af U rsinin ehdotusta kokonai-
29461: suudessaan ja sen lisäksi ehdotan uuden ponnen, jota minä äsken
29462: etsin ed. Danielson-Kalmarin ehdotuksesta, mutta jota en silloin
29463: sieltä eroittanut, nim. että yllämainittujen toimenpiteitten rahalli-
29464: sesta puolesta annettaisiin esitys eduskunnalle. Se olisi uusi lisä-
29465: ehdotus. Sen ohessa käytän tilaisuutta huomauttaakseni että on
29466: pelätty, etteivät kunnat ja yksityiset seurat erityisellä halulla ryh-
29467: tyisi tällaisia parantoloita ja laitoksia perustamaan. Asia on todella-
29468: kin niin, ja etenkin nykyisten äänioikeusolojen vallitessa on pelättä-
29469: vääkin että meidän kuntamme hidastelisivat tällaisissa seikoissa.
29470: Mutta sikäli kuin kunnalliset äänioikeusolot saadaan korjatuiksi ja
29471: sikäli kuin köyhälistö, joka erityisesti tuberkuloosista kärsii, pääsee
29472: määräävään asemaan, sikäli olen varma, että se tulee tekemään voi-
29473:                  Keuhkotautiparantolain perustamisesta.
29474: 
29475: 
29476: tavansa saadakseen mahdollisimman useihin paikkoihin tällaisia
29477: taudintorjumisasemia, koska se kansantaloudellisesti katsottuna lo-
29478: pultakin tulee halvemmaksi.
29479: 
29480:      Ed. Pykälä: Kaikista niistä lausunnoista päättäen, mitä tänä
29481: iltana on annettu, ei näytä olevan muuta kuin yksi mieli siitä, että
29482: parantolat olisivat välttämättömän tarpeelliset. Mutta eräs kohta
29483: on tullut jätetyksi huomioon ottamatta, se nim. onko jo tehty kaikki
29484: mitä voidaan tehdä tuberkuloosin ehkäisemiseksi. En ole nähnyt
29485: muuta kuin yhden ainoan lentokirjasen, jota on kansaan levitetty -
29486: en sitäkään muualla kuin erään lääkärin vastaanottohuoneessa.
29487: En ole myöskään missään suuremmassa tilaisuudessa kuullut pidettä-
29488: vän esitelmiä tämän taudin vaarallisuudesta. Pyytäisin valiokun-
29489: nalle huomauttaa, että olisi otettava huomioon, että levitettäisiin
29490: lentokirjasia ja toimitettaisiin lentokirjasten kautta kansan tiedoksi
29491: tämän taudin vaarallinen luonne, sen alkuvaiheet ja tuntomerkit,
29492: joista sen olemassa olo käy selville.
29493:      Mitä tulee siihen, että valiokunta on esittänyt tilastoa tuberkuloo-
29494: sikomitean mietinnöstä, niin ei ole ollenkaan mainittu, minkälaisiin
29495: tuloksiin on päästy nykyään jo olevissa keuhkotautiparantoloissa,
29496: nim. Nummelassa ja Takaharjulla. Olisin ollut hyvin valmis näke-
29497: mään valiokunnan mietinnössä, mikä prosenttimäärä terveitä on
29498: näistä laitoksista laskettu pois. Otin vaivaksi viime heinäkuussa
29499: käydä Takaharjun parantolaa katsomassa. Siellä ei voitu sanoa
29500: sitä prosenttimäärää. Tapasin neljä henkilöä, jotka olivat siellä
29501: olleet ja he sanoivat parantolasta lähtiessään tunteneen itsensä ter-
29502: veiksi, mutta tauti on tavannut heidät uudestaan. En tavannut
29503: yhtään sellaista, joka olisi sanonut olevansa täydellisesti parantunut.
29504: Pyytäisin myös, kun näyttää, että mietintö lykätään valiokuntaan
29505: takaisin, lausua. että valiokunta ottaisi näistä kahdesta parantolasta
29506: selvää, minkä verran niissä on potilaita todellakin parantunut ja
29507: liittäisi ne tiedot siihen uuteen mietintöön, joka tietysti tullaan anta-
29508: maan. En missään tapauksessa voi olla sillä kannalla, että yhtä
29509: kyytiä päätettäisiin sairaalat rakennettaviksi; mieluummin kannat-
29510: taisin ed. Danielson-Kalmarin ehdotusta, että asia lykättäisiin halli-
29511: tuksen käsiteltäväksi ja että se siis tulisi armollisena esityksenä,
29512: jonka vuoksi tietysti olisi toimitettava seikkaperäiset selvitykset
29513: kaikista näistä näkökohdista.
29514:      Mitä tulee rakennettavien sairaalain paikkoihin, niin keuhkotau-
29515: tiset ovat sellaisia, jotka eivät ole heikkoja sairaita sairaalaan men-
29516: nessä. Jos kerran keuhkotautinen on kykenemätön pitkiä matkoja
29517: matkustamaan, silloin on myöhäistä hänen parantolaan meneminen.
29518: Sen vuoksi katsoisin, että nämä kaksi ensin rakennettavaksi tulevaa
29519: parantolaa olisivat ikäänkuin koeasemia, ettei suurempia summia
29520: lyötäisi yhtä kyytiä kiinni, ennen kuin nähdään mitä kokemuksia
29521:                       Istunto I. p. lokakuuta H)Ct;.
29522: 
29523: 
29524: niistä saadaan. Siinä kohden katson, että Kouvola olisi hyvien
29525: kulkuneuvojensa takia ensimmäinen sopiva paikka; ehkäpä ala-
29526: Pohjanmaalta löytyy toinen. Paljon riippuu myöskin siitä, mistä
29527: löydetään sopiva paikka, johon parantola voidaan rakentaa. Kun
29528: Takaharju rakennettiin, kerrottiin että oli vain muutamia harvoja
29529: paikkoja, joita lääketieteellisesti voidaan täysin pätevästi hyväksyä
29530: siihen tarkoitukseen. Katson että eduskunta ei ole tällä kertaa
29531: valmis päättämään paika"ta, minne parantolat sijoitetaan ja yhdyn
29532: täydellisesti ed. Danielson-Kalmarin ehdotukseen, että pidettäisiin
29533: silmällä, mistä edullisin paikka löytyy eikä ainoastaan sitä, mikä olisi
29534: miltäkin kannalta mieluista.
29535: 
29536:     Ed. af Ursin: Minä pyydän saada yhtyä ed. Sirolan tekemään
29537: lisäykseen. Minun ehdotuksessani olisi se paraimmiten s:nä kohtana.
29538: Täten tulisi ed. Danielson-Kalmarin ehdotus otetuksi minun tekemäni
29539: ehdotuksen lisäksi.
29540: 
29541:     Ed. Kirves: Minä pyysin puheenvuoroa pääasiassa vastustaak-
29542: seni edustajien Ursinin ja Sirolan ehdotusta. He nimittäin ehdotta-
29543: vat, että kunnat tahi yhtiöt rakentaisivat parantoloita ja valtio kan-
29544: nattaisi niitä. Onhan meillä Takaharjun parantola. Siellä on ro6
29545: sairas-sijaa ja niistä 24 vapaapaikkaa. Jos sinne tahtoo päästä
29546: vapaalle sijalle, niintäytyy odottaa ainakin noin pari vuotta. Haki-
29547: joista on 30 olo kuollut ennen kuin ovat sinne päässeet. Tämän
29548: huomautan sitä varten, että jos yksityiset perustavat parantoloita,
29549: niin ne pitävät enemmän huolta sellaisista, joilta saavat rahaa, kuin
29550: niistä, joilta eivät saa. Mitä sitten tulee siihen, että kuntien olisi
29551: perustettava sairaalat, niin minä luulen että sitä ehdotettaessa ei ole
29552: otettu huomioon mistä kunnat saisivat tarvittavat varat. Nyt jo
29553: ovat maalaiskunnat siksi rasitetut, ettei niiden niskoille enää voi
29554: mitään veroja panna. Siksi raskas on niiden verotaakka, että ne
29555: olisivat kiitolliset, jos ne pääsisivät kunnallisten keuhkotautisairaa-
29556: loiden perustamisesta. Sen vuoksi minä olen sitä mieltä, että valtio-
29557: varoilla ne olisi perustettava ja ylläpidettävä, ettei niitä jätettäisi
29558: enemmän kuntien kuin yksityistenkään perustamisen varaan. Jos
29559: ne yksityisten perustettaviksi jätetään, niin käy niinkuin Takahar-
29560: julla, että saa maksaa neljä, viisi, jopa seitsemänkin markkaa vuoro-
29561: kaudessa, jota ei kannata köyhän maksaa. Sitä paitsi on Taka-
29562: harjun parantolastakin tietoja, ettei se kannata, vaikka maksut ovat
29563: niin kalliiit. Viime vuodelta ilmoitetaan olleen ro,ooo markkaa tap-
29564: piota, vaikka se nauttii valtion avustusta.
29565:     Minä siis vastustan sellaisia toimenpiteitä ja kannatan ed. Da-
29566: nielson-Kalmarin ehdotusta, mikäli se koskee keuhkotautisairaa-
29567: loiden perustamista valtion varoilla huomioon ottaen vapaat paikat.
29568:                 Keuhkotautiparantolain perustamisesta.
29569: 
29570: 
29571:     Ed. Danielson-Kalmari: Väärinkäsityksen välttämiseksi tah-
29572: toisin huomauttaa, että niinkin muutettuna kun ed. Sirolan ja af
29573: Ursinin ehdotus nyt on esitetty, se ei sovellu yhteen minun ehdotuk-
29574: seni kanssa. Sillä minä panen painoa siihen, että ponnet laaditaan
29575: sellaisiksi, että eduskunta ei ennakolta sido käsiään. Sitävastoin ei
29576: mikään estä valiokuntia perusteluissa lausumasta mielipidettään,
29577: kunhan sitä ei esitetä muuna kuin seikkana, mielipiteenä, joka otetta-
29578: koon huomioon, kun hallitus valmistaa esityksensä seuraaville valtio-
29579: päiville. Siihen mahtuu aivan hyvin sekin, mitä ed. Malmivaara
29580: on tahtonut lausuttavaksi, nimittäin ettei esityksen pyytäminen
29581: suinkaan estä hallitusta jatkamasta niitä toimia, joihin se on ryhty-
29582: nyt jo edellisen säätyanomuksen perusteella.
29583: 
29584:     Ed. af Ursin: Herra Danielson-Kalmarin selityksestä huoli-
29585: matta m\nä en voi ymmärtää mitään muuta, kuin että pääasiassa
29586: hänen esityksensä sisältyy minun ehdotukseeni. Muuten on ehdo-
29587: tettu, että asia lykättäisiin valiokuntaan ja siellä sitä saataisiin muo-
29588: kata paremmaksi. Mitä ed. Kirveen puheeseen tulee, niin huomau-
29589: tan vaan, että ed. Sirolan ja minun ehdotuksessa on nimenomaan
29590: sanottu: •>ehdolla että ainakin toinen puoli sairaspaikoista olisi mak-
29591: suttomia.•>
29592: 
29593:     Ed. Sirola: Ed. Kirveen lausunnon johdosta minä huomautan,
29594: että se perustuu täydelliseen väärinkäsitykseen. Me emme olevaa-
29595: tineet, että kunnat velvoitettaisiin perustamaan tällaisia sairashuo-
29596: neita, eikä että yksityisten perustamia sairashuoneita avustettaisiin,
29597: vaan sanotaan meidän ehdotuksessamme ainoastaan, että kuntien
29598: ja yksityisten seurojen perustamille asemille ja kuunailisille paranto-
29599: loille olisi annettava avustusta. Sitte toiseksi ed. Kirves otti asian
29600: kokonaan nykyisten kunnallisten verotusolojen kannalta ja kunnallis-
29601: miehenä pelkäsi tätä. Minä huomautan, että siinähän on tarkoitus
29602: saada perinpohjaisia uudistuksia toimeen, ja viittasin vielä siihen
29603: kansantaloudelliseen käsitykseen, että sittenkin tulee tämä tuberku-
29604: loosin vastustaminen kunnallista tietä halvemmaksi kuin suurem-
29605: pien parantolain perustamisen kautta. Ja minusta se on myös näkö-
29606: kohta, sillä niin hyvin valtion kuin kuntienkin varat tulevat kansan
29607: kukkarosta.
29608: 
29609:     Ed. Kirves: Minä pyydän ed. Sirolan huomautukseen vastata,
29610: etten minä käsittänyt väärin hänen ehdotustaan. Kyllä minä otin
29611: huomioon sen, että äänioikeusolot tekevät muutosta siinä kohden.
29612: Mutta minä otin asian yksinkertaisesti siltä kannalta, että ehdotto-
29613: masti valtion täytyy ottaa haltuunsa keuhkotautisten hoito. Sillä ei
29614: kunta jaksa parantoloita ylläpitää. Valtiolla on suurempi mahdolli-
29615:                        Istunto 1 p. lokakuuta 1907·
29616: 
29617: 
29618: suus kuin maalaiskunnilla tai yksityisillä yhtiöillä sellaisia laitoksia
29619: ylläpitää.
29620: 
29621:    Äänestysesitykset ja päätökset:
29622:    1:o Ken vastaehdotukseksi mietinnölle hyväksyy ed. Danielson-
29623: Kalmarin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vasta-
29624: ehdotukseksi hyväksytty ed. Kivilinnan tekemä ehdotus.
29625:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
29626: 
29627:    z:n Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Danielson-Kalmarin
29628: tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotukseksi
29629: hyväksytty ed. af Ursinin tekemä ehdotus.
29630:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
29631: 
29632:    3:0 Ken hyväksyy mietinnön ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei
29633: voittaa, on sen sijaan hyväksytty ed. Danielson-Kalmarin tekemä
29634: ehdotus.
29635:    Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten ed. Danielson
29636: Kalmarin tekemä ehdotus oli hyväksvtty.
29637: 
29638: 
29639:     Antellin kokoelmain valtuuskunnan kertomus.
29640:     Puhemies mainitsi että vaikkakin aika oli kyllä puoliyön tienoissa,
29641: niin ehkä jaksetaan kuitenkin ottaa vielä käsiteltäväksi viimeinenkin
29642: päijärjestyksessä oleva asia.
29643: 
29644:    Esitettiin pöydällä ollut valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 4
29645: Antellin kokoelmain hoitoa varten asetetun valtuuskunnan kertomuk-
29646: sen jo4dosta.
29647: 
29648:    Kun ei yleiskeskustelua haluttu, ryhdyttiin käsittelemään eri
29649: ponsia, jolloin keskustelutta hyväksyttiin järjestänsä ponnet si-
29650: vuilla 1, 2, 3, 4 ja 5·
29651: 
29652:    Siv. 5-6 olevan määrähoj a kokoelmain hoitoa var-
29653: ten vuosiksi 1908-1910 koskevan ponnen johdosta käytti
29654: puheenvuoroa:
29655: 
29656:   Ed. Danielson-Kalmari: Tässä ehdotetaan 9000 markkaa kol-
29657: meksi vuodeksi vuosittain suoritettavaksi suostuntavaroista. Minä
29658:              Antellin kokoelmain valtuuskunnan kertomus.         1839
29659: 
29660: 
29661: kannatan itse menoerää, mutta katson, että määräys >>suostuntava-
29662: roista>> ei ole tässä yhteydessä hyväksyttävä. On nimittäin muis-
29663: tettava että V. J:n mukaan valtiovarainvaliokunnan tulee vasta
29664: siinä tapauksessa ehdottaa suostuntavaroja käytettäväksi, että ylei-
29665: set valtiovarat eivät riitä. Valtiovarainvaliokunta ei vielä ole tut-
29666: kinut lopullisesti tätä asiaa ja nyt on valiokunta, noudattaen tosin
29667: toisinaan noudatettua vanhaa tapaa, jo tässä yhteydessä ehdoittanut
29668: suostuntavaroja käytettäväksi, mutta koska sellainen menettely
29669: on ehdottomasti väärä ja ristiriidassa V. J:n kanssa, niin pyydän
29670: ehdottaa, että sana >>suostuntavaroista~ tässä poistetaan ja poisto
29671: ilmoitetaan toimitusvaliokunnalle.
29672: 
29673:    Ed. Nevanlinna: Pyydän saadakannattaa ed. Danielson-Kalma-
29674: rin ehdotusta. Minustakin on tärkeätä, että se periaate, johon hän
29675: viittasi, tulee aivan poikkeuksettomasti kaikessa eduskunnan toi-
29676: minnassa ja kaikissa sen päätöksissä noudatetuksi.
29677: 
29678:     Ed. Nissinen: Vaikka asia, josta haluaisin muutamia sanoja
29679: lausua, tulee esille vasta myöhemmin, niin haluaisin nyt jo kuitenkin
29680: siitä puhua, koska siinä kohden Pi ole mitään pontta. Valtiovarain-
29681: valiokunta nim. lausuu että tarvitaan syvemmälle menevää val-
29682: mistelua - - -
29683: 
29684:    Puhemies huomautti tähän kohtaan tultavanmyöhemmin ja että
29685: tämäkin asia kyllä sitte esitetään.
29686: 
29687:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vastatta-
29688: vaksi seuraava äänestysesitys:
29689: 
29690:     Ken hyväksyy kysymyksenalaisessa kohdassa mietinnön ehdo-
29691: tuksen, vastaa jaa, jos ei voittaa, on sen sijaan ed. Danielson-Kalma-
29692: rin tekemä ehdotus hyväksytty.
29693: 
29694:     Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten oli hyväksytty
29695: ed. Danielson-Kalmarin tekemä ehdotus.
29696: 
29697:    Siv. 6 oleva rahatieteellisiä kokoelmia koskevan lu-
29698: ettelon painattamista koskeva      kohta h.Yväksyttiin
29699: keskustelutta.
29700: 
29701:    S i v. 6--7 olevan k o h d a n johdosta käytti puheenvuoroa:
29702: 
29703:    Ed. Nissinen: Valtiovarainvaliokunta on lausunut, että tarvi-
29704: taan syvemmälle menevää valmistelua, ennenkuin eduskunta voi
29705: ottaa kysymyksen ulkomuseota varten myönnettävistä varoista har-
29706:                                                        u6
29707:                       Istunto I p. lokakuuta 1907.
29708: 
29709: 
29710: kinnan alaiseksi. Valiokunta ehdottaa: siis, että kysymys tätä nykyä
29711: voisi jäädä sillensä ja että uusi valtuuskunta vasta asian suhteen
29712: toimeen ryhtyisi. Mutta valiokunta ei silloin ole ottanut huomioon
29713: sitä asiaa, että ulkomuseon perustaminen on kiireellistä laatua juuri
29714: sen vuoksi, että lahjoituksia on olemassa, vanhoja arvokkaita raken-
29715: nuksia, joiden lahjoittaja vaatii niitä pois muutettaviksi entisiltä
29716: paikoiltaan. Näiden rakennusten purkaminen, kuljettaminen ja
29717: jälleen kokoonpaneminen vaatii siis kiireellisesti varoja. Koska
29718: valiokunta kuitenkin myöntää, että ulkomuseotoivomus itsessään
29719: ansaitsee täyttä kannatusta, rohkenen tässä ehdottaa, että eduskunta
29720: myöntäisi ulkomuseota varten sooo markan suuruisen rahasumman
29721: vuotuise'lti.
29722: 
29723:     Ed. Palmen: Jäävinalaisena en ole ollut valiokunnassa tätä asiaa
29724: käsiteltäessä, mutta olen ollut tilaisuudessa antamaan tietoja muuta-
29725: mista seikoista, jotka saattavat olla asian arvostelemisessa tarpeen.
29726: Mitä tulee kysymykseen ulkomuseosta, jota asiaa nykyinen valtuus-
29727: kunta on koettanut valmistella, minä m. m. olin tilaisuudessa esittä-
29728: mään äsken tehtyjä ehdotuksia. Ne olisivat vaatineet maksua van-
29729: hojen rakennusten ostoon kerta kaikkiaan muistaakseni 3160 mark-
29730: kaa, mutta tämä summa on vähin osa niistä menoista, jotka ulko-
29731: museon valmistamiseen vaaditaan, sillä nuo vanhat rakennukset
29732: ovat purettavat ja tuotavat Helsinkiin, ja jos tahdotaan että ne pari-
29733: satavuotisilla kestäisivät Helsingin kosteaa ilmanalaa, on tarpeen
29734: erityisiä valmistuksia, ennenkuin rakennusainekset uudestaan pan-
29735: naan entiseen järjestykseen. Lisäksi tulee vielä vahtien hankkimi-
29736: nen y. m. Muun muassa oli ehdotettu, että jonkun vanhan mökin
29737: eläjät saisivat tulla tänne vahdiksi, mikä kyllä on sen mukaista, mitä
29738: Tukholmassa on noudatettu. Minä olin tilaisuudessa saattamaan
29739: nämä asiat valtiovarainvaliokunnan tietoon, mutta juuri se seikka,
29740: että eduskunta nyt rupeisi noin suuriin menoihin ja ryhtyisi ikään-
29741: kuin hankkimaan elättejä, se epäilytti, ja kun asia oli Anteilin val-
29742: tuuskunnassa kaksi päivää myöhemmin esillä, niin valtuuskunta
29743: tosin havaitsi voivansa määrätä varoja sen rakennuksen tänne ku-
29744: lettamiseen, joka oli lahjaksi saatu, mutta ei silloin vielä voinut myön-
29745: tää varoja muihin tarkoituksiin. Ei tietenkään ole mahdotonta,
29746: missä oikein arvokas rakennus on tarjona, että se lunastetaan Antellin
29747: lahjavaroilla; tämähän on arvokkaan esineen hankkimista, mutta
29748: kysymys on jo"ka tapauksessa hyvin monimutkainen sentähden, että
29749: vähin osa kustannuksia menee rakennusten ostoon; Helsinkiin tuo-
29750: minen, kuntoon asettaminen ja säännöllinen ylläpitäminen saattavat
29751: vaatia arvaamattoman suuria kustannuksia. Minä olen hyvin val-
29752: mis tunnustamaan suotavaksi, että kansamme muinaisjäännöksiä
29753: saadaan säilymään ja että niitä täälläkin asetetaan Seurasaarelle
29754: nähtäväksi- siinä kohden on koetettu tehdä valmistuksia -,mutta
29755:              Antellin kokoelmain valtuuskunnan kertomus.           1841
29756: 
29757: 
29758: minun täytyy tunnustaa, että kyllä tässä niin suuret ja määrältään
29759: vielä tietämättömät summat tulevat kysymykseen, että valtiovarain-
29760: valiokunta syystä on vaatinut vähän tarkempaa selkoa. Ainakaan
29761: ei mitään vahinkoa tapahdu siihen kysymykseen nähden, joka erito-
29762: ten näkyy pelottaneen asianharrastiaja, että eräs lahjaksi saatu ra-
29763: kennus ei tulisi käytetyksi. Sitä varten on jo määrätty rahoja, niin
29764: että rakennus kyllä saadaan tänne. Mutta jos niin suuressa mää-
29765: rässä ruvetaan tätä ulkoilmamuseoasiaa harrastamaan kun Antellin
29766: valtuuskunnan pöydällä olevat ehdotukset tarkottavat, niin ei ole
29767: sanottu että nyt ehdotettu summa enää kolmen vuoden päästä riit-
29768: täisi. Minusta on varsin luonnollista, että jos tämmöinen tarve on
29769: suostuntavaroilla tyydytettävä, siitä hankitaan tarkempia tietoja ja
29770: voipi toivoa, kun pian valitaan uusi valtuuskunta, että erityisiä asian-
29771: tuntijoita, joita ei ole nykyisessä valtuuskunnassa, tulee valituksi,
29772: Silloin saattaa asialle jo muutamien kuukausien perästä antaa seik-
29773: kaperäisen selvityksen. Juuri tämän seikkaperäisen selvityksen
29774: tähden luulisin voivamme varsin hyvin odottaa ensi valtiopäiviä.
29775:  Tunnustan täydellisesti että tarkoitus on hyvä, mutta mihinkä asti
29776:  nuo vaatimukset vievät, pitäisi vähän paremmin tietää kuin mitä
29777: tätä nykyä tiedetään.
29778: 
29779:     Ed. Sirola: Edellisen puhujan tiedonanto että tuo lahjoitus, joka
29780: on kokoelmiin ulkoilmamuseota varten jo tehty, jo taatusti olisi tänne
29781: saapumassa, saattaa minut hieman ajattelemaan, sillä olin aikonut
29782: etupäässä juuri sen perusteella, että lahjoitettu torpparakennus tänne
29783: saataisiin, ehdottaa jonkunlaista avustusta. Minä arvelen, ettei
29784: edustaja Nissisen ehdotukseen missään tapauksessa voida yhtyä, se
29785: kun käsittää suuren summan ja asia on ilmeisesti vielä vähän valmis-
29786: tettu. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja on arvellut, että
29787: tästä asiasta voitaisiin ensi valtiopäiväkautena ottaa kysymys ja
29788: silloin mahdollisesti myöntää määrärahoja, jotka otettaisiin vuoden
29789: 1909 menoarvioon, --jos oikein käsitin. Ei siis nyt ole kovin kiirettä;
29790: kumminkin olen katsonut, että tämän ulkoilmamuseon alkuunsaa-
29791: miseksi olisi annettava pieni summa alkuunpanovaikeuksien voitta-
29792: miseksi ja arvelen että vuodeksi 1908 myönnettäisiin ·z,ooo markkaa
29793: tähän tarkoitukseen.
29794: 
29795:      Ed. Jalava: Minä pyytäisin saada kannattaa ed. Sirolan teke-
29796:  mää ehdotusta. Samalla myöskin pyytäisin lausua jonkinlaisen
29797:  toivomuksen tälle eduskunnalle tai oikeammin kohdakkoin valitta-
29798:  valle valtuuskunnalle. Kun nyt on kyseessä ulkoilmamuseon pe-
29799:  rustaminen ja tänne pitäisi etupäässä hankkia historiallisia raken-
29800:  nuksia, minun mielestäni tämä valtuuskunta tekisi tavattoman hy-
29801:  vin, jos se tällaisen rakennuksen hankkisi, muistomerkin tuleville
29802:  sukupolville, hankkisi sen tuolta I<aukon hävitetyistä ja hajalle re-
29803:                       Istunto 1 p. lokakuuta 1907.
29804: 
29805: 
29806: vityistä torpista. Siellä löytyy torppia useampia, jotka ovat hajo-
29807: tetut ja kun yksi niistä tulisi tänne museoon samaan kuntoon asetettua
29808: kuin missä ne ovat siellä nytkin, niin ne tulisivat sellaisina vielä kau-
29809: vas jälkeentuleville sukupolville kertomaan siitä laillisuuden ajasta
29810: ja laillisuuden työstä, jota nykyaikana niin suuresti ylistellään. Lau-
29811: sun tämän vaan toivomuksena.
29812: 
29813:     Ed. Danielson-Kalmari: Ed. herra Sirola ei ole ehdottanut mi-
29814: tään suurta summaa, mutta kuitenkin täytyy sanoa että hänen ehdo-
29815: tuksensa minua suuresti epäilyttää. Mihin joudumme, jos eduskunta
29816: ryhtyy päättämän menoeriä vain yksityisen edustajan kehotuksesta,
29817: joka päälle päätteeksi ei koetakaan esittää seikkaperäistä perusteina
29818: ehdottaruansa summan hyväksi? Muualla, missä on pitempi koke-
29819: mus, ollaan tällaisissa asioissa varovaisia, jos kohta ei mennäkään
29820: niin pitkälle kun esim.Englannissa, missä ei parlamentti myönnä
29821: mitään rahaerää, ellei hallitus ole sitä ehdottanut. Minä luulisin
29822: ettei pitäisi hyväksyä ed. Sirolan ehdotusta, vaan jättää tällä kertaa
29823: puheena oleva asia sikseen.
29824: 
29825:     Ed. Martikainen: Kun tässä on tänä iltana oltu anteliaalla tuu-
29826: lella toisissa asioissa, niin Ininä tahtoisin että muutettaisiin hiukan
29827: verran suuntaa ja ruvettaisiin antelemaan tavarassa. Minä keräsin
29828: Salmista muutamia merkillisiä esineitä, joista tärkein oli Mantsin
29829: saaren vanha jumala, noin 70 kiloa painava kivisilmäinen ukko.
29830: Tahtoisin kernaasti antaa sen kokoelmiin ja toivoisin samalla, että
29831: varakkaat maalaisisännät, joiden maalla löytyy merkillisiä mökkejä,
29832: myöskin lahjoittaisivat yllä mainittuun tarkoitukseen jottei niitä
29833: tarvitsisi ostaa.
29834: 
29835:     Ed. Sirola: Edellisen puhujan viimeisen lausunnon johdosta
29836: huomautan, että sellaisissa mökeissä asuu tavallisesti köyhää kansaa,
29837: joka ei ole tilaisuudessa Suomen kansalle tällaisia lahjoituksia teke-
29838: mään, vaan joka kernaasti ottaisi pienen korvauksen luovuttamas-
29839: taan omaisuudesta.
29840:     Mitä tulee minun ehdotukseeni, niin se oli perustamaton sen takia,
29841: etten tahtonut kuluttaa enää pitemmälti aikaa, vaan arvelin, että
29842: kun noin pienet summat ovat kysymyksessä, niin ne voitaisiin myön-
29843: tää,- tiedetäänhän että tällainen rakennus on ostettu ja toinen lah-
29844: joitettu, niin olisi se hankittava tänne. Mutta nyt on kysymys siitä,
29845: täytyykö meidän jättää se hirsiläjäksi vai valmistetaanko Seura-
29846: saarta sellaiseen kuntoon, että siellä voisi muinaisesineitä säilyttä
29847: Siksi Ininä en epäillyt tätä ehdotusta tehdessäni, enkä vieläkään sitä
29848: kovin peloittavana pidä. Täällä on myönnetty suuria summia,
29849: 3,000 markkaa jonkun rahakokoelman luettelon tekemiseen. Minä
29850:              Antellin kokoelmain valtuuskunnan kertomus.           1843
29851: 
29852: 
29853: arvelen että tämä menoerä ei ole yhtään kevytmielisempi, pikemmin
29854: päinvastoin.
29855: 
29856:     Ed. v. Alfthan: Hr Sirolas förslag, som visserligen icke omfattar
29857: någon stor summa, omfattar emellertid en stor princip, nämligen att
29858: 1andtdagen skulle börja öfvertaga kostnaden för underhållet af ett
29859: sådant friluftsmuseum. Det är icke några små saker man kastar
29860: sig in uti. Det förefaller som om iden om Skansen i Stockholm skulle
29861: sväfva för flere af dem, som här förfäktat iden om ett sådant museum.
29862: Iden är vacker, men den kräfver en budget på roo,ooo mark om året.
29863: Dessutom är det att märka, att Skansen är ett afslutadt område, till
29864: hvilket man betalar entrc, hvartill komma diverse bidrag från fester
29865: samt äfven anslag. Nu är det emellertid föga troligt, att Helsingfors
29866: stad skulle låta afstänga Fölisön från fritt tillträde för befolkningen.
29867: Museet skulle således måsta komma att utan några som hälst direkta
29868: inkomster bekostas helt och hållet med landets allmänna medel, och
29869: detta är ett företag, som landtdagen knappast kan utan närmare
29870: beredning kasta sig in uti. Då hvarje sådan utredning saknas, synes
29871: det mig vara mindre väl betänkt att nu inlåta sig på inrättandet af
29872: ett sådant museum, synnerligast som frågan om åstadkommandet af
29873: ett sådant lika väl kan väckas nästa vår som nu. Någon särskild
29874: anledning till skyndsamhet föreligger icke häller. Jag skulle därför
29875: förorda afslag på hr Sirolas förslag och godkännande af betänkandet.
29876: 
29877:   Ed. Schybergson: Intresset i denna sak synes vara mycket lifligt.
29878: Äfven jag har, såsom förmodligen åtskilliga andra medlemmar af
29879: kammaren, i dag blifvit vidtalad att lägga mig ut för saken vid sam-
29880: manträdet i afton, men jag svarade ungefär såsom hr Danielson-
29881: Kalman, att saken först bör beredas af den Antellska delegationen
29882: och sedan kan vid nästa landtdag föredragas. J ag afböj de sålunda
29883: att fullgöra uppdraget.
29884: 
29885:   Ed. Yrjö-Koskinen, Y. K: Minä en tahdo itse asiasta, ulkoihna-
29886: museon perustamisesta, sanoa tässä yhteydessä mitään. Huomautan
29887: vain sen lisäksi, mitä täällä on jo lausuttu, että eduskunta myöntä-
29888: mällä nuo z,ooo tai 5,000 markkaa sitoo kätensä edeltäkäsin asiassa,
29889: joka ei ole tarkoin harkittu. Mutta sellaista sitovaa päätöstä ei
29890: eduskunnan minun mielestäni pitäisi tehdä, vaan tulisi odottaa, niin-
29891: kuin useat puhujat täällä ovat ehdottaneet, siksi että asia saadaan
29892: täysin selvitetyksi.
29893: 
29894:    Ed. Setälä: Minä puolestani olisin suonut, että Antellin valtuus-
29895: kunta olisi asiaa tarkemmin vahnistellut. Mutta huomattavaaon,että
29896: Antellin valtuuskunnan lausunnossa on jo periaatteellisesti katsottu
29897: ulkomuseon aikaansaamisen kuuluvan valtuuskunnan toimiin, koska
29898:                      Istunto 1 p. lokakuuta 1907.
29899: 
29900: 
29901: valtuuskunta on jo ryhtynyt tekemään ostoksia tätä tarkoitusta
29902: varten. Minä puolestani olisin valmis yhtymään neiti Nissisen eh-
29903: dotukseen, mutta koska· se ei ole saanut kannatusta, niin tällä ker-
29904: taa puolestani yhdyn ed. Sirolan tekemään ehdotukseen.
29905: 
29906:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vastatta-
29907: vaksi seuraava äänestysesitys:
29908: 
29909:     Ken hyväksyy mietinnön kysymyksenalaisen kohdan, vastaa jaa;
29910: jos ei voittaa, on päätetty siihen tehdä sellainen lisäponsi, jonka ed.
29911: Sirola on ehdottanut.
29912: 
29913:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten mietinnön eh-
29914: dotus oli hyväksytty.
29915: 
29916:    Samoin hyväksyttiin 7 sivulla oleva kirjelmää Keis.
29917: Majesteetille koskeva kohta, joten koko mietintö oli käsitelty
29918: 
29919:    ja olivat päätökset nytkin V. J:n 63 §:n mukaan olevat ehdolliset,
29920: josta ilmoitus valtiovarainvaliokunnalle oli annettava.
29921: 
29922: 
29923: 
29924:    Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi istuntoon::
29925: 
29926:    lakivaliokunnan mietintö n:o 3 arm. esityksen n:o 3
29927: johdosta oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja julkisista
29928: asianajajista,
29929:   valtiovarainvaliokunnan· mietintö n:o 5 arm. esityksen
29930:                joka koskee suostuntaveroa mallasjuo- .
29931: n:o 19 johdosta,
29932: main valmistamisesta,
29933:    pankkivaliokunnan mietintö n:o 4 eduskunnan pank-
29934: kivaltuusmiesten johtosäännöstä.
29935: 
29936: 
29937:    Seuraava istunto oli oleva ensi perjantaina kello I I r,'z a. p.
29938: 
29939: 
29940:    Istunto päättyi kello r yöllä.
29941: 
29942:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
29943:                                               F. W. Krtdeniu~.
29944:           Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asiauajajista.   1845
29945: 
29946: 
29947: 
29948: 
29949:      29. Perjantaina 4 p. lokakuuta 1907
29950:                klo 11,30 a. p.
29951:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi edustajat Alakulju,
29952: Heiskanen, Lehtinen, Nuotio ja Salminen.
29953: 
29954:     Puhemies ilmoitti että ed. Salminen oli pyytänyt yksityisten
29955: asiain tähden vapautusta tämän päivän istunnosta, ed. Huoponen
29956: ja Nykänen yksityisten asiain tähden vapautusta ensi tiistain is-
29957: tunnosta. Pyyntöihin suostuttiin.
29958: 
29959: 
29960: 
29961:      Vapautus suuren valiokunnan jäsenyydestä.
29962:     Sen johdosta että yksi suuren valiokunnan jäsen oli puhemies-
29963: neuvostolle ilmoittanut sairauden takia pyytävänsä vapautusta tästä
29964: toimesta, oli puhemiesneuvosto, kun V. J:ssä ei nimenomaan ole
29965: määrätty, millä tavoin täytevaalit suureen valiokuntaan olisivat
29966: tapahtuvat, päättänyt eduskunnalle esittää että tällaisissa tapauk-
29967: sissa vaalilain analogiian mukaan eroavan sijaan astuu se edustaja,
29968: joka on lähinnä vuorossa samalla listalla, kuin eroava.
29969: 
29970:    Puhemiesneuvoston tekemä ehdotus hyväksyttiin.
29971: 
29972:     Ed. Gebhard, Hannes: oli ilmoittanut sairauden takia pyytä-
29973: vänsä vapautusta jäsenyydestä suuressa valiokunnassa. Pyyntö hy-
29974: väksyttiin, ja oli edellä, tehdyn päätöksen nojalla hänen sijaansa
29975: jäseneksi suureen valiokuntaan astuva samassa vaalilistassa lä-
29976: hinnä vuorossa oleva ed. Helkiö.
29977: 
29978: 
29979:    Ehdotus laiksi oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja
29980:                julkisista asianajajista.
29981:    Esitettiin ensi käsittelyn alaiseksi
29982: 
29983:    lakivaliokunnan mietintö n:o 3 arm. esityksen n:o 3 johdosta,
29984: joka sisältää ehdotuksen laiksi oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja
29985: julkisista asianajajista.
29986: 
29987:    Keskustelu:
29988:                      Istunto 4 p. lokakuuta 1907.
29989: 
29990: 
29991:     Ed. Vuorimaa: Kun kyseessä oleva mietintö lähetetään suureen
29992: valiokuntaan, niin pyytäisin saada evästykseksi lausua muutamia
29993: sanoja sen johdosta.
29994:     Ensimäisessä pykälässä myönnetään Suomen kansalaisille. jotka
29995: ovat hyvämaineisia ja katsotaan asiamiestoimeen kykeneviksi, oi-
29996: keus olla asiamiehinä alioikeuksissa. Mutta jos vertaamme tätä ensi-
29997: mäistä pykälää seuraaviin pykäliin ja koko lakiesityksen henkeen, niin
29998: tu1emme huomaamaan, että on jotenkin illusoorista, että muutkin
29999: kuin ainoastaan asiamiesyhdistykseen kuuluvat henkilöt voivat
30000: avustaa asiamiehinä toisia kansalaisia. Me voimme ajatella, kuinka
30001: asia todellisuudessa muodostuu, kun tästä pykälästä huomaamme,
30002: että se on alaoikeus, joka määrää, kuka on asiamiestoimeen pystyvä.
30003: Jos ajatellaan, että maassamme on asiamiesyhdistys, joka on saanut
30004: lain voiman, ja sitten ajatellaan, että on 6o kihlakuntaa ja niissä
30005: keskimäärin 4 käräjäkuntaa ja jokaisessa käräjäkunnassa tu1ee
30006: esille keskimäärin noin IOO riita-asiaa, niin saamme talvikäräjiksi
30007: 400 ja syyskäräjiksi 400 riita-asiaa joka kihlakunnassa, s. o. 8oo
30008: asiaa. Kun asiat ovat tällä tavalla, kehittyy asia siten, että lail-
30009: listettu asiamiesyhdistys lähettää joka kihlakunnanoikeuteen esim.
30010: kaksi jäsentänsä ajamaan asioita. Kun oikeuteen saapuu noita
30011: asianajajia, on vallan luonnollista, että oikeuden täytyy määrätä juuri
30012: heidät ajamaan asioita alaoikeudessa, koska he ovat siihen toimeen
30013: täydellisesti kykeneviä ja yksinoikeutettuja ja siis kieltää muut,
30014: jotka eivät ole niin kykeneviä ja etuoikeutettuja kuin tutkinnon
30015: suorittaneet. Seurauksena on se, että itse asiassa ei kenkään muu
30016: kuin ainoastaan asiamiesyhdistykseen kuu1uva jäsen saa ajaa kansa-
30017: laisten asioita alaoikeuksissa. Voidaan sanoa, että kihlakunnan-
30018: oikeushan voi antaa luvan paikkakunnalliselle henkilölle, joilla on
30019: asianomaisen luottamus, myös ajaa asioita. Mutta kun ajattelemme,
30020: että nykyisissä oikeuksissa lautamiehillä on hyvin vähän sanotta-
30021: vaa, että harva lautamies on niin lujaluontoinen, että hän rohkenee
30022: asettua tuomaria vastaan, ja että tuomarikin kuuluu asiamiesyh-
30023: distykseen, niin silloin on luonnollista, ettei kukaan muu kuin aino-
30024: astaan asiamiesyhdistyksen jäsen voi tulla asianajajaksi paikka-
30025: kunnalla. Mietinnön perusteluissa kyllä kielletään, että tuomari-
30026: kin voisi kuu1ua asiamiesyhdistykseen, mutta itse asiassa hänkin
30027: tu1ee olemaan asiamiesyhdistyksen jäsen, sillä I I § määrää, ettei
30028: tutkinnon suorittanutkaan henkilö kelpaa asianajajaksi muuta kuin
30029: ainoastaan yhdessä asiassa alaoikeudesa, ellei hän saa erityistä lupaa
30030: oikeudessa. Siitä syystä jokainen nuori mies, joka on suorittanut
30031: yliopistossa oikeudellisen tutkinnon, näkee edulliseksi ja välttä-
30032: mättömyydeksi kohta kirjoittaa itsensä asianajoyhdistyksen jäse-
30033: neksi Helsingissä. Ja kun hän tulee varatuomariksi ja istuu käräjiä,
30034: niin hän kuuluu tähän yhdistykseen, on maksanut siihen jäsenmak-
30035: suja, on myöskin tullut osalliseksi kaikkiin niihin etuihin, mitä täm-
30036:            Oikeudenkäytivaltuusmieh. ja julkis. asianajajista.     1847
30037: 
30038: 
30039: möinen yhdistys tarjoo ja hänellä ehkä on etuja siitä vielä sittenkin,
30040: kun hän luopuu kaikista viroistaan ja vetäytyy pois julkisesta toi-
30041: minnasta. Samalla tavalla on muodostunut esim. Englannin asian-
30042: ajoyhdistys, jolla on niin suuri valta, että ilman sen tahtoa ei voida
30043: mitään suurempaa siellä toimeensaada. Tämä asianajo-yhdistys
30044: on sitonut valtansa alaiseksi koko Englannin julkisen ja yksityisten
30045: elämän, se hallitsee ei ainoastaan miljoonia vaan satoja miljoonia,
30046: sillä on suuret taloryhmät, koko kortteliryhmät Lontoon kaikkein
30047: suurimmissa tiikepaikoissa, Strandin varrella, johon kaikki asian-
30048: ajajat jopa tuomaritkin vetäytyvät vanhoilla päivillään tai vielä
30049: toiminnassa ollessaan elämään mukavuudessa, Asia on muodostu-
30050: nut tällaiseksi sen kautta, että asianajo on eksploateerattu kokonaan
30051: yhden ainoan yhdistyksen haltuun. Tämä yhdistys määrää kaikki,
30052: määrää kuinka asiat ovat hoidettavat, kuinka heidän jäsenensä ovat
30053: toimitettavat ja kuinka suuret prosentit asioiden antamista tuloista
30054: on maksettava yhdistyksen kassaan. Meidänkin maassamme sa-
30055: manlaisen lain toimeen tultua samanlainen järjestelmä vähitellen
30056: myös kehittyy ja kasvaa, siitä ei päästä mihinkään. Sitä paitsi ei
30057: ole lakiehdotuksessa mitään pykälää, joka suorastaan kieltää, että
30058: esim. tuomari, joka istuu joko väliaikaisena taikka vakinaisenakin
30059: tuomarina, ei saisi kuulua asiamiesyhdistykseen. Päinvastoin sano-
30060: taan 5 §:n 2 momentissa, että asianajoyhdistykseen voivat kuulua
30061: muutkin kuin ainoastaan julkiset asianajajat.
30062:      Kysytään sentähden, minkätähden tahdotaan tämmöistä lakia
30063: Suomen kansalle, jonka kautta syntyisi uusi suuri virkakunta, ja
30064: virkakunta, joka on sitä mahtavampi ja voimakkaampi kun se tulee
30065: yksityisen hallinnon alle, kun suuri kurinpitovalta annetaan koko-
30066: naan yksityisille yhdistyksen toimikunnalle? Näin kysytään, ja
30067: kysytään syystä. Tähän voidaan vastata, ettei tässä ole kysymyk-
30068: sessä mikään virkakunta, koska se ei nauti mitään palkkaa valtio-
30069: kassasta. Mutta vaikkakaan se ei nauti palkkaa valtiokassasta,
30070: niin sitä suurempaa palkkaa yksityisten kansalaisten taskuista.
30071: On kyllä tosin täällä rz §:ssä koetettu rajoittaa nykyisten asian-
30072: ajajain kiskomisia. On laitettu erityiset taksat, joiden kautta muka
30073: estettäisiin liiallinen kiskominen. Mutta paitsi että taksat ovat
30074: sangen runsaalla mitalla otetut, jotenka se joka tapauksessa tulee
30075: paljon kalliimmaksi kuin jos yksityinen kansalainen, johon toisella
30076: on luottamusta, saa ajaa asiaa, niin samalla §:llä on taksa tehty aivan
30077: illusooriseksi, sen kautta, että on pantu toinenkin perustus asiamies
30078: palkkioille nim. sopimus. Ajatellaan, että asiamiesyhdistyksen
30079: johtokunta määrää että jokaisesta asiasta on otettava keskimäärin
30080: esim. roo markkaa. Nyt kun ei saa kenkään muu asioita oikeudessa
30081: ajaa, niin täytyy pakosta sen, joka tahtoo asianajajaa käyttää,
30082: maksaa sata markkaa; siitä ei pääse poikki eikä yli. Ja jos sitten
30083: vedotaan taksaan, niin asiamies voi huomauttaa: laki sanoo myöskin,
30084:                      Istunto 4 p. lokakuuta 1907.
30085: -~-----------
30086: 
30087: 
30088: 
30089: 
30090: että saadaan sopimuksia tehdä; minä en tahdo taksan mukaan toi-
30091: mia, minä toimin sen pykälän mukaan, joka sanoo, että saa tehdä
30092: eri sopimuksia; jollet maksa sen sopimuksen mukaan kun minä
30093: tahdon, niin aja itse asiasi. Tällainen laki tulee ennen kaikkia vähä-
30094: varaisille haitaksi. Varakkaat kyllä voivat kustantaa itselleen asia-
30095: miehen, vaikka se enemmänkin maksaa, mutta vähävaraiselle talon-
30096: pojalle tai vähävaraiselle maalaistyömiehelle on mahdotonta ottaa
30097: asianajaja, jotenka hänen täytyy joko itse ajaa asiansa tai jättää
30098: se o::illen"ä. Ja niin muodostuu asia sellaiseksi kuin Englannissa,
30099: ettei siellä tuhannesta eikä parista kolmestakaan tuhannesta mar-
30100: kasta kannata ruveta mitään asiaa ajamaan, sillä asiamiehet vievät
30101: silloin sen, mitä paraimmassa tapauksessa voitettaisiin. I I §:ssä on
30102: sanottu että jos joku muu kuin asianajoyhdistyksen jäsen tahtoo
30103: yleisesti ajaa asioita alioikeudessa, hakekoon siihen oikeudelta luvan.
30104: Siis ei edes juriidisen tutkinnon suorittanut henkilö saa ajaa kuin
30105: yhden ainoan asian alioikeudessa. Mutta jos nyt sattuisi kaksi
30106: henkilöä tarvitsemaan häntä ja pyytämään häntä saapumaan ala-
30107: oikeuteen, niin hänen täytyy toista asiaa ajaaksensa pyytää oikeu-
30108: delta lupaa saada esiintyä asianajajana tässä oikeudessa. Siis täy-
30109: tyy siirtää toisiin käräjiin se asia, joka on esillä ollut, ja jossa hänen
30110: piti asiamiehenä oleman, sen johdosta että hän ei kuulu asiamies-
30111: yhdistykseen.
30112:     Mitä sitte ylioikeuksiin tulee, niin toinen pykälä kytkee kaiken
30113: asianajon siellä niihin henkilöihin, jotka kuuluvat asianajoyhdistyk-
30114: siin; ei kukaan muu siellä saa ajaa asioita kuin se, joka kuuluu täl-
30115: laiseen yhdistykseen, paitsi jossain yksityistapauksessa. Nyt voi-
30116: daan sanoa, että niin on tähänkin asti ollut laita, että ainoastaan
30117: tutkinnon suorittanut saa ylioikeuksissa ajaa ihmisten asioita.
30118: Mutta että näin on, sen ei suinkaan tarvitse todistaa, että se on oikea
30119: asiantila. Eikä se vielä kauan näin ole ollutkaan; vuoden I897 val-
30120: tiopäivillä saatiin tämmöinen ehdotus toteutetuksi, kun kuvailtiin
30121: säädyille, että siten saataisiin estetyksi tottumattomien asianajajain
30122: toiminnasta useinkin aiheutuva asiain sekoittaminen, että sen kautta
30123: asiat tulisivat erittäin huokeiksi ja helposti ratkaistaviksi j. n. e..
30124: Mutta todellinen seuraus tästä muutoksesta on ollut se, että, kun
30125: muinoin saatiin lähettää asiakirjat hovioikeuden tai senaatin vahti-
30126: mestarille tai muulle tutulle henkilölle, jotka toimittivat ne perille,
30127: ja ottivat siitä kaksi markkaa, I markan tai ei mitään, niin nyt täy-
30128: tyy jokaisen asiakirjan perille ylioikeuteen jättämisestä maksaa
30129: asianajajalle 20 mk. Asia on siis tullut ainoastaan kymmenkertai-
30130: sesti kalliimmaksi, silti kuitenkaan mitään voittamatta, sillä eihän
30131: suinkaan asiaa sillä tavalla paremmin selvitetä, että asiakirjat jättää
30132: perille joku asiamiesyhdistyksen jäsen kuin jos sen tekee joku vahti-
30133: mestari, Ja sitä paitsi hyvin harvat ovat ne tapaukset, joissa yli-
30134:            Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajajista.   1849
30135: 
30136: 
30137: oikeuksissa tapahtuu asiallinen tai suullinen kuulustelu; tavallisesti
30138: siellä kaikki asiat ajetaan kirjallisesti.
30139:     Että siis vedotaan siihen, että asia on tähän asti ollut tällä ta-
30140: valla, se ei mielestäni mitään merkitse. Päinvastoin olisi tehtävä
30141: ja varmaan tullaankin ensi valtiopäiville jättämään anomus-
30142: ehdotuksia siihen suuntaan, että tämä kohta muutetaan niin, että
30143: jokainen rehellinen ja hyvämaineinen kansalainen saa olla sen hen-
30144: kilön asianajajana, jolla häneen on luottamusta, ja että jokainen
30145: Suomen mies saa käyttää sitä rehellistä ja hyvämaineista kansa-
30146: laista, johon hänellä on luottamusta, sekä yli- että alaoikeudessa.
30147:     Perustelussa on kyllä 5 sivun loppupuolella sanottu, että asia-
30148: miesyhdistys on sentähden tarpeellinen, että se ei ainoastaan kehit-
30149: täisi ammatillista tietoisuutta, vaan myös kohottaisi asianajoyhdis-
30150: tyksen yleistä henkeä. Lähetekeskustelussa täällä esitettiin, minkä-
30151: lainen se henki on, joka elähyttää nykyisiä Suomen asianajajia.
30152: Täällä tuotiin esille kuvauksia siitä, minkälaisiin muodottomuuksiin
30153: on tultu esim. palkkioitten suhteen, kuinka on asianajajia, jotka
30154: tunnottomuudessaan ovat vieneet ei ainoastaan puolet, vaan ehkä
30155: kaiken sen, minkä he voittavat asiamiestensä puolesta, voidaan
30156: mainita asianajajia, jotka, kun sata tuhatta markkaa ovat voitta-
30157: neet, ovat siitä vieneet 6o,ooo markkaa omaan taskuunsa ja ainoas-
30158: taan jäännöksen, ikäänkuin armosta, antaneet niille, joitten asiata
30159: ovat ajaneet, tuotiin esille, kuinka depraveerattu henki vallitsee
30160: meidän asiamiehissämme. I,uullaanko nyt sitten että tämmöinen
30161: asiamiesyhdistys, jossa nämä :;tdvokaatit yhtyvät yhteen ja saavat
30162: lain voiman ajaa yksin asioita Suomenmaassa, vaikuttaisi sen että
30163: parempi moraalinen henki kehittyisi meidän asianajajissamme.
30164: Kuinka se on mahdollista että depraveerattu advokaattikunta, kun
30165: se yhtyy yhteen, voi tulla moraaliseksi. Minä en sitä ymmärrä.
30166: Hyvin vanha oppi on se että huono puu ei voi hyviä hedelmiä tuottaa
30167: ja että huonosta lähteestä ei voi makeata vettä juosta. Minä en
30168: sano tätä kaikista asiamiehistämme. Onneksi meidänkin asiamie-
30169: hiemme joukossa on semmoisia, joita ei voi lukea tuohon depra-
30170: veerattuun asianajajajoukkoon. Mutta kuka sen sanoo että eivät
30171: juuri nämä depraveeratut asianajajat pääse hallitsevaksi asianajaja-
30172: yhdistyksen johtokuntaan. Ja jos kerran ne pääsevät yhdistyksen
30173: hallitukseen, kuinka sitte voidaan sanoa etteivät ne juuri sitä samaa
30174: henkeä loisi siihen yhdistykseen, joka on heidän vaikutuksensa
30175: alaisena, varsinkin kun heille annetaan niin suuri valta kuin tämä
30176: laki heille antaa. Ja suuren vallan antaa tämä laki asiamiesyhdis-
30177: tyksen johtokunnalle yhdistykseen kuuluvan asiamiehen ylitse.
30178: Se voi ei ainoastaan saattaa niille sakkoa, vaan se voi myöskin mää-
30179: rätä että ne ovat erotettavat ja vaikka eivät voikaan päätöstä toi-
30180: meenpanna, voivat sitä vaatia maan hovioikeudessa. Ajatellaan
30181: nyt, minkälaista meidän puoluekiihkosta rikkaassa maassamme
30182: rSso                 Istunto 4 p. lokakuuta 1907·
30183: 
30184: 
30185: syntyisi tämän kautta. Ajatellaan esimerkiksi että joku suomen-
30186: mielinen tai sosialistien asianajaja ajaisi asiaa sillä tavalla että esim.
30187: perustuslailliseen ryhmään kuuluva asiamiesyhdistyksen johto-
30188: kunta sitä ei hyväksyisi. Silloin voidaan ajatella että puoluekiih-
30189: kon vallassa asiamiesyhdistys katsoisi että jäsen on rikkonut asian-
30190: ajajasäädyn arvoa,. Hän vetoisi silloin esim. Turun hovioikeuteen,
30191: ja Turun hovioikeus katsoisi että hän on poliittisesti epäluotettava
30192: ja että hän siis on asianajajasäädyn arvoa alentanut. Ja sentähden
30193: voi hovioikeus tuomita hänet kelvottomaksi asianajajaksi. Tämä
30194: on yksi esimerkki vaan siitä, minkälaisiin riitaisuuksiin ja epäkoh-
30195: tiin voidaan tämän lain hyväksymisellä tulla.
30196:     Lopuksi minun täytyy ihmetellä sitä että, vaikka Suomen kan-
30197: salle jaetaan yhä sivistystä, rakennetaan yhäti uusia kouluja, Suo-
30198: men kansa kasvaa tiedoissa ja taidossa, sittekin koetetaan sille panna
30199: holhooja, holhooja, joka sitoo sen itseensä. Ennen muinoin, niinä-
30200: kin aikoina, jolloin ei ollut mitään kouluja, oli jokaisella Suomen kan-
30201: salaisella oikeus esiintyä toisen puolesta sen oikeutta valvomaan.
30202: Nyt ei enää olisi oikeutta, vaikka Suomen kansa kasvaa tiedossa ja tai-
30203: dossa. Luulen että eduskunta tekee suuren erehdyksen, jos se hyväk-
30204: syy tämän lain. Vanha eduskunta, jolle sitä jo tarjottiin ja tyrkytet-
30205: tiin monta kertaa, sen kielsi. Uusi kansanvaltainen eduskunta
30206: ottaisi nyt niskoilleen tuon juriidisen holhouksen, josta se varmaan
30207: ei hevillä pääse, kun se kerran on joutunut sen alle.
30208:     Kaikkeen tähän katsoen pyytäisin puolestani suurelle valiokun-
30209: nalle ehdottaa että se tekisi ponnen, jossa se ilmoittaa että armolli-
30210: nen esitys ei anna aihetta eduskunnan puolesta mihinkään toimen-
30211: piteeseen (Hyvä! hyvä!).
30212: 
30213:     Ed. Huoponen: Kun käsillä oleva armollinen esitys lähetettiin
30214: asianomaiseen valiokuntaan, oli minulla silloin jo tilaisuus lausua
30215: vastustava mielipiteeni tässä asiassa. Mitä enemmän olen asiaa
30216: miettinyt, sitä enemmän olen tullut vakaantuneeksi tämän mieli-
30217: piteen oikeudesta. Lähtökohtana kysymyksessäolevan armollisen
30218: esityksen ilmestymiselle on pidettävä tietysti säätyeduskunnan
30219: harrastukset kansan ja yhteiskunnan hyödyksi, niinkuin mietin-
30220: nöstäkin käy selville. Tiedän että ritaristossa ja aatelissa sekä por-
30221: varissäädyssä oli paljo lainoppineita, jotka huomasivat että kansa
30222: välttämättömästi tarvitsee tämmöisiä oikeudenkäyntivaltuusmie-
30223: hiä ja julkisia asianajajia. Sitä vastoin varsinainen kansanedustus,
30224: talonpoikaissääty, jonka juuri pitäisi tarvita näiden herrojen apua,
30225: ei tämmöistä tarvetta lainkaan tuntenut ja samoin pappissääty,
30226: joka seisoo hyvin lähellä kansan mielipiteitä ja tuntee niiden tar~
30227: peet, ei myöskään tiennyt puheenaolevasta tarpeesta. Näiden kah-
30228: den säädyn vastustuksesta aina asia raukesi. Kysymys on siis
30229:            Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajajista.   1851
30230: ----·
30231: tuote menneiltä ajoilta ja semmoisena sitä on tervehdittävä ja ar-
30232: vosteltava.
30233:     Vastustavan mielipiteeni lähtökohtana on minulla se että jokai-
30234: sen ihmisen luonnolliseen oikeuteen pitäisi kuulua oman asiansa
30235: ajaminen alimmasta oikeudesta aina ylimpään oikeuteen saakka.
30236: Jos minulla itselläni on se vakaumus että voin ajaa tämän asian,
30237: niin luulisi että yhteiskunnan pitäisi tämmöinen oikeus myöntää.
30238: Jos minä en itse luule itseäni kykeneväksi hoitamaan omaa asiaani,
30239: niin täytyy tietysti minulla samoin kuin jokaisella yksilöllä olla
30240: kieltämätön oikeus jättää tämän asian valvominen sille, johon eh-
30241: dottomasti luotan. Tämä on niin luonnollinen ihmiselle kuuluva
30242: oikeus, ettei siitä pitäisi olla eri mieliä. Jos minä kärsin oikeuden-
30243: käynnissä vahingon, ei yhteiskunnalla ole siitä mitään vahinkoa.
30244: Minä henkilökohtaisesti siitä vastaan. Tämä vastuunalaisuus tulee
30245: tietysti vastaisuudessa sitä helpommaksi, mitä enemmän kansan
30246: sivistys kasvaa. Oppivelvollisuuden kautta kansan sivistystä ko-
30247: hotetaan ja yksilöitten ymmärtäväisyys tietysti tulee yhä enem-
30248: män kehittymään. Siis vaara tässä suhteessa - jos semmoista
30249: lainkaan on - tulee päinvastoin vähenemään. Minä siis pidän
30250: lainsäädäntöä marraskuun 23 päivältä 1898 semmoisena toimen-
30251: piteenä, joka ensi tilassa on saatava kumotuksi.
30252:     Ed. Vuorimaa on täällä jo aivan oikein huomauttanut, minkä-
30253: laiseen olotilaan tämä nykyinen lainsäädäntötoimenpide on käy-
30254: tännöllisessä elämässä johtanut. Muutamia esimerkkejä tämän
30255: asian valaisemiseksi pyydän saada eduskunnalle mainita. Kun tämä
30256: lainoppineiden menopooli-lainsäädäntö vahvistettiin, niin yksi ainoa
30257: lakimies jätti Viipurin hovioikeuteen 6oo valitusta samana vuonna,
30258: saman verran, minkä vahtimestarit olivat jättäneet. Täällä jo mai-
30259: nittiin kuinka kansa, joka tarvitsi valitustietä hakea muutosta hovi-
30260: oikeudessa, pääsi paljoa helpommalla siten, että vahtimestari jätti
30261: asiakirjat sisään. Näinköhän tuo asia paljon parani siitä, että lain-
30262: oppineet ryhtyivät tätä vahtimestarin ennen harjoittamaa tointa
30263: jatkamaan, jättämään tällaiset kirjoitetut asiapaperit asianomai-
30264: seen oikeuteen? Minä puolestani en näe, mitä etua siitä olisi oike-
30265: utta hakevalle ollut. Me tiedämme tapauksia, että kansalaisluotta-
30266: muksen menettänyt henkilö on kirjoittanut valituksen ylempään
30267: oikeuteen ja juristi on pannut koreasti nimensä siihen alle ja jättä-
30268: nyt hovioikeuteen, ja se on mennyt täydestä. Mutta loistavimman
30269: esimerkin, mihin tämmöinen monopoolijärjestelmä on vienyt, mai-
30270: nitsen erään tapauksen Turun hovioikeudesta. Turun hovioikeus
30271: noin kaksi vuotta sitten sakotti erästä asianajajaa siitä, että tämä
30272: oli huonosti hoitanut asianajovelvollisuuttaan. Juristit ovat sitä
30273: mieltä, etteivät he milloinkaan muka erehdy. Tämäkin asianajaja
30274: valitti tietysti Keisarillisen Senaatin oikeusosastoon, ja valituksensa
30275: perusteluissa hän mainitsee, että hän on suuren asianajotoimiston
30276:                     Istunto 4 p. lokakuuta 1907.
30277: 
30278: 
30279: palveluksessa ja että hänelle käy aivan mahdottomaksi lukea kaikkia
30280: niitä asiakirjoja, jotka tähän asianajotoimistoon jätetään: hän sanoo:
30281: >>onko se mahdollista, että minun pitäisi kaikki nämä asiakirjat
30282: läpikäydä?>> Tämä juristi piti aivan luonnottomana, että hänen pi-
30283: täisi tutkia kaikki ne asiat, jotka asianajotoimistoon jätetään. Hän
30284: yksinkertaisesti piirtää vaan nimensä alle ja jättää hovioikeuteen,
30285: ja sillä hyvä. Kansan ja yhteiskunnan etuako tällä tavalla valvotaan?
30286:      Jos tulee kysymys asianajotoimesta, niin minä puolestani
30287: en tiedä, onko meidän maassamme ja onko koko maailmassa, niin-
30288:  kuin täällä kerran sanottiin, mitään sellaista tapahtumaa, että asian-
30289:  ajaja olisi kieltäytynyt asianajotoimesta sentähden ettei hän asiaa
30290: ymmärtäisi. Päinvastoin minä olen tehnyt sen havainnon, että jo-
30291:  kainen joka ryhtyy asianajotointa harjoittamaan, tuntee oikein
30292: sisäisen kutsumuksen, että Luoja on hänet erityisesti varustanut tätä
30293:  tointa harjottamaan. Mutta kuinka toisenlaisiin johtopäätöksiin
30294:  tullaan, kun menemme muille käytännöllisen elämän aloille. joissa
30295:  todella tarvittaisiin lainoppineiden mielipidettä kuulla! Kuvaavana
30296:  esimerkkinä voidaan mainita talousvaliokunnasta tapaus, missä tär-
30297:  keitä lainsäädäntötoimenpiteitä kysyviä asioita on käsittelyn alai-
30298:  sena. Muutamissa tärkeissä asioissa olemme pyytäneet saada lain-
30299:  oppineiden lausuntoja, olemme kääntyneet lakitieteen professorien
30300:  ja lakitieteen tohtorien puoleen saadaksemme heiltä selvitystä asi-
30301:  assa. Mutta he sanovat: <<me emme ole tutkineet tätä alaa, me
30302:  emme voi antaa tästä lausuntoa•>. Tämä on todellakin erittäin oloja
30303:  kuvaavaa. Lakitieteenprofessori ja -tohtori sanovat, että he eivät
30304:   pysty antamaan lausuntoa asiasta, koska he eivät ole kyseessä ole-
30305:   vaa alaa tutkineet ja siihen perehtyneet. Mutta onko koskaan kuultu
30306:   varatuomarin tai hovioikeuden auskultantin tunnustavan: >>Minä
30307:  en ole perehtynyt tähän•>. Ei, kyllä ne kaikki sanovat ja tunnusta-
30308:   vat, että he ovat ainoat, jotka kykenevät asianajotointa harjoitta-
30309:   maan. Kun eduskunnalla on paljon tärkeitä asioita suoritettavana,
30310:  en katso voivani tätä pitemmältä jatkaa. Nämä esimerkit osoitta-
30311:   vat, kuinka tämä lainsäädäntötoimenpide on aivan mahdoton ja
30312:   tarpeeton, jos varsinkin ajattelee kertomaani esimerkkiä talous-
30313:   valiokunnasta, jossa, kun todella tarvittiin lainoppineiden lausuntoa,
30314:   sitä ei saatu, vaan semmoisten, jotka eivät ole lainoppineita, täy-
30315:   tyi siellä tutkia ja perehtyä asiaan ja antaa eduskunnalle esitys
30316:   tärkeässä lainsäädäntötoimenpiteessä. Silloin kun tarvitaan yksin-
30317:   kertaista juriidillista neuvoa, silloin lainsäädäntö pakottaa turvaa-
30318:   maan asianajajain apuun, Täytyy kysyä, onko siinä mitään johdon-
30319:   mukaisuutta. Semmoista johdonmukaisuutta en minä puolestani
30320:   ainakaan ymmärrä.
30321:       Edellä sanotun nojalla rohkenen kunnioittaen ehdottaa, että
30322:   kansan eduskunta lopullisessa käsittelyssä hylkäisi käsillä olevassa
30323:    valiokunnan mietinnössä olevan asetusehdotuksen ja vastaukses-
30324:            Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajajista.    1853
30325: 
30326: 
30327: saan Keisari-Suuriruhtinaalle ilmoittaisi ei voineensa hyväksyä
30328: arm. esitystä, sekä samalla anoisi armollista esitystä tuleville valtio-
30329: päiville 23 päivänä marraskuuta r8g2 annetun asetuksen kumoa-
30330: misesta sekä taksan säätämisestä niille, joita käytetään oikeuden-
30331: käyntivaltuusmiehinä. Tämmöisen taksan aikaansaaminen on tietysti
30332: äärettömän tärkeä, jotta niiden hyväksi, jotka käyttävät lainoppinei~
30333: den apua, rajoitettaisiin näiden korvausvaatimus mahdollisimman vä-
30334: häiseksi. Minä en siitä tahdo enemmän puhua, mutta ainakin lau-
30335: suisin toivomuksena, että kun hallitus antaa ehdotuksen tässä asi-
30336: assa, palkat asetettaisiin järkevään suhteeseen muihin yhtä tärkei-
30337: hin toimialoihin verrattuna. Jos esim. vertaamme lääkärin ja j u-
30338: ristin tehtäviä toisiinsa, niin luulen että lääkäri on ainakin yhtä
30339: tarpeellinen kuin juristi sekä yksilön että yhteiskunnan edun kan-
30340: nalta. Jos lääkärin ja lainoppineiden palkkavaatimuksia vertaa
30341: toisiinsa, niin onhan niillä yhtä suuri ero kuin yöllä ja päivällä.
30342: Minä toivon että ne pannaan sopivaan suhteeseen keskenään, kun
30343: tästä taksasta tullaan aikanaan päättämään.
30344: 
30345:     Ed. Pykälä: Sen jälkeen kun eritoten ed. Vuorimaa ja Huopo-
30346: nen ovat puhuneet, ei minulla ole paljoa lisättävänä. Pyytäisin
30347: vain, jos jotakin vielä tulisi tästä tekeleestä, huomauttaa muutamia
30348: kohtia, joita olen muistiin pannut.
30349:     3 §:ssä jo mainitaan, että asianajaja toimeensa ryhtyessään tahi
30350: yhtyessään asianajoyhdistykseen, antaa kirjallisen vakuutuksen,
30351: että hän rehellisesti täyttää tehtävänsä. Tämä on ensimäinen ku-
30352: vaus, mitä varten tämä laki on välttämätön. Se osoittaa, että on
30353: lähdetty siltä pohjalta, että asianajajat ovat jo menneet niin alas,
30354: ettei niiden nykyiseen auktoriteettiin enään luoteta, vaan että niitä
30355: olisi sidottava jollakin siteellä, että ne pysyisivät kansan luotta-
30356: muksessa.
30357:     7 §:ssä puhutaan asianajajaneuvostosta. Se on jonkunmoinen
30358: virasto, asianajajayhdistyksen hallitus. Mutta ei sanota, maksa-
30359: vatko asianajajat itse tuon neuvoston kulut, mutta ei myöskään
30360: ole sanottu, että ne ovat valtion maksettavat. Onhan sitte hyvä
30361: tilaisuus pyytää valtiolta kannatusta keskuslaitoksen ylläpitä-
30362: miseksi.
30363:     Vielä mainitaan 12 §:ssä, että asianajajalla on oikeus pidättää
30364: kundinsa asiakirjat siksi kun hän on saanut suorituksen kuluista.
30365: Jos tämä tulisi laiksi, niin mitä siitä seuraisi? Nyt tulisi esim.
30366: asianajopalkasta riita ja asianajaja pidättäisi kansalaisen asiakir-
30367: jat luonansa. Tämän pitäisi jatkaa asiaa edemmäksi, mutta asia-
30368: kirjat ovat panttina, joten hän ei voi sitä tehdä. Voiko tämä täl-
30369: lainen olla lain hengen kanssa mitenkään sopusoinnussa?
30370:      Myöskin mainitaan samassa pykälässä siitä, että jos oikeuspal-
30371: koista syntyy riita, se oikeus, mikä asiaa viimeksi on käsitellyt, tulee
30372:                       Istunto 4 p. lokakuuta I907·
30373: 
30374: 
30375: ratkaisemaan tuon kysymyksen. No niin, joku köyhä on nyt kat-
30376: sonut, että häneltä menee liian paljon palkkaa ja hänen tulisi sen-
30377: tähden alkaa uusi riita asianajajansa kanssa ja ottaa taas toinen
30378: asianaJaJa. Näin hänen riitansa voisi jatkua Jumala ties minne
30379: asti ja hän olisi aina kiinni paljaissa palkkariidoissa.
30380:     Nämät muistutukset nähtävästi eivät anna aihetta mihinkään,
30381: sillä ehkä jo on selvää, että eduskunta tulee koko tämän ehdotuksen
30382: hylkäämään niillä perusteilla, joita ed. Vuorimaa ja Huoponen täällä
30383: ovat esittäneet. Se pohja, joka on otettu tähän lähtökohdaksi, että
30384: asianajoa harjoittavat kaikenmoiset hylkiöt ja heittiöt ja että siinä
30385: on yhteiskunnan suojeltava kansalaisia, se ei ole oikea lähtökohta.
30386: Täällä voitaisiin tuoda tuhansia esimerkkejä siitä, miten lainoppi-
30387: neet asianajajat ovat nylkeneet kansaa kahta ovelarumin kuin maal-
30388: likkoasianajajat. Minä yhdyn täydellisesti edellisiin puhujiin vielä
30389: sillä lisäyksellä, että niin suuri vastustus on kansassa tätä sa-
30390: maa kysymystä vastaan, että minä en ainakaan uskalla tämän
30391: puolesta äänestää. Oma vakaumukseni sotii sitä vastaan, enkä vielä
30392: valitsijoittenikaan puolesta uskalla asiaa kannattaa. Kun minä
30393: menen kotiin, niin voisi joku rehellinen ihminen joutua minun pahoin
30394: pitelystä syytteen alaiseksi, jos minä tätä puolustaisin.
30395: 
30396:     Ed. Vuolijoki, S.: Evästyskeskustelussa jo lausuin vakavia
30397: epäilyksiä sillä olevan mietinnön perustuksena olevan arm. esityk-
30398: sen suhteen, kun tahdotaan monopoliseerata koko asianajo määrä-
30399: tyn kansanluokan, asianajajain, tutkinnon suorittaneitten asian-
30400: ajajien käsiin, kun vielä yleisesti on tunnettu ja myönnetään, että
30401: asianajajasäädyssä vallitsee huono yläluokkalaishenki. Mietinnön-
30402: kin perusteluissa sanotaan, että asianajajat <<Ovat rangaistuksetta
30403: voineet tehdä itsensä syypäiksi tekoihin, jotka, olematta varsinai-
30404: sesti rikollisia kuitenkin ovat vastoin hyvää järjestystä>>. Kun pe-
30405: rusteluissa siis kaikki tämä myönnetään, niin sitä omituisempaa on,
30406: että lakiehdotus kuitenkin perustuu kokonaan sille, että monopoli-
30407: seerataan koko asianajotoimi tämän huonoa henkeä täynnä olevan
30408: säädyn käsiin ja että tahdotaan vielä asettaa tämä sääty, josta anne-
30409: taan noin huono arvostelu, tuomariksi omassa asiassaan. Asian-
30410: ajajayhdistys tulisi nim. ehdotuksen mukaan tuomitsemaan eri-
30411: näisiä asianajajayhdistyksen keskuudessa sattuneita hyvää tapaa
30412: vastaan loukkaavia asioita. Siis tämä huonohenkinen sääty voisi
30413: esiintyä tuomarina omassa asiassaan, mitä yleensä oikeudenkäy-
30414: tössämme on koetettu välttää.
30415:     Yleensä esillä olevassa lakiehdotuksessa on tahdottu vahvistaa
30416: oikeudenkäytön kautta yläluokan asemaa. Se näkyy siitäkin, että
30417: I I §:ssä ehdotetaa11: henkilö, joka tahtoo yleisesti ajaa asioita
30418: jossakin alioikeudessa, eikä ole asianajajayhdistyksen jäsen, hake-
30419: koon siihen luvan oikeudelta. Oikeudessa nyt päättää kihlakun-
30420:            Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajajista.    1855
30421: 
30422: 
30423: nantuomari. Omituista on, ettei valiokunta ole tähän määräävään
30424: sijaan asettanut lautakuntaa.
30425:     Täällä on jo kyllä laajasti selitetty, mitä äärettömiä epäkohtia
30426: siitä on, että hovioikeudessa ei saa ajaa asioita muut kuin määrätyn
30427: tutkinnon suorittaneet. On kerrottu kuvaavia esimerkkejä siitä,
30428: mihinkä tämmöinen menettely on johtanut. Voin lisätä näitten
30429: esimerkkien lukua mainitsemalla, että Laukon lakkolaiset saivat
30430: eräänkin asianajajan kautta maksaa I,700 markkaa siitä, että hei-
30431: dän juttunsa vedottiin hovioikeuteen. Tämä jo pöyristyttää luontoa.
30432: Voin vielä lisätä, että heiltä on mennyt oikeudenkäyttöön yli zo,ooo
30433: markkaa. Näin paljon menee rahoja, jos meillä köyhä ihminen
30434: rupeaa hakemaan oikeuden kautta lain turvaa.
30435:     Pitkittä puheitta yhdyn siis kolmeen edelliseen puhujaan, jotka
30436: ovat olleet sitä mieltä, että lakiehdotus hylättäisiin. Tahdon erit-
30437: täin painostaa sitä, että arm. esitys, joka esillä olevan mietinnön
30438: on aiheuttanut, minun mielestäni kuuluu niitten esitysten luokkaan,
30439: joilla hallituksen taholta tahdotaan viivyttää merkitsevien tärkeit-
30440: ten reformien toimeenpanemista. Vaikka hallitus on nähnyt, että
30441: yleinen mielipide maassa vaatii ehdottomasti suuria reformeja ja
30442: että on äärettömän kauan puhuttu varsinkin kolmesta tärkeästä
30443: reformista, kieltolaista, kunnallisesta äänioikeudesta ja torppari-
30444: laista, niin hallitus syytää eduskunnalle kymmenittäin arm. esityksiä
30445: pienistä asioista, milloin karviaismarjoista, milloin yläluokkaa kos-
30446: kevista oikeudenkäyntivaltuusmiehistä, notariaattilaitoksesta, jotka
30447: hyvin minun mielestäni voisivat levätä seuraaviin valtiopäiviin.
30448: Mutta missä viipyy hallituksen esitys kieltolaista, missä yleisestä
30449: kunnallisesta äänioikeudesta? Esitystä torpparilaista ei myöskään
30450: vielä ole eduskunnalle jätetty. Tämän perustuksella katson olevani
30451: oikeutettu sanomaan, että eduskunta on tähän asti menetellyt
30452: liiankin suosiollisesti hallituksen esityksiä kohtaan, koska se ei ole
30453: enemmän käyttänyt sitä tapaa, jonka oletan tästä lähtien tulevan
30454: käytäntöön, jos hallitus ei menettelyään muuta.
30455: 
30456:     Ed. Käpy: Vaikka tämä ensimäinen lukeminen oikeastaan
30457: onkin evästystä suureen valiokuntaan, niin minä kuitenkin siihen
30458: nähden, että tähän asti annetut lausunnot itse asiassa eivät ole
30459: olleet evästystä siinä tarkoituksessa, että annettaisiin suurelle valio-
30460: kunnalle neuvoja, miten tämä lakiehdotus olisi parannettava tar-
30461: koitustaan vastaavaksi, vaan ovat sisältäneet pääasiallisesti vaatimuk-
30462: sen, että koko tahiehdotus on hylättävä, katson asiakseni muuta-
30463: milla sanoilla korjata niitä ilmeisiä väärinkäsityksiä, jotka minun
30464: ymmärtääkseni vallitsevat yhdessä osassa eduskuntaa ja toivon,
30465: että ainakin jossakin määrin onnistuisin hälventämään mainittuja
30466: väärinkäsityksiä,
30467:     Jo evästyskeskustelussa keväällä pidettiin ääretöntä porua siitä,
30468:                                                                117
30469:                      Istunto 4 p. lokakuuta 1907.
30470: 
30471: 
30472: että tämän lakiehdotuksen tarkoitus on jollakin tavalla monopoli-
30473: seerata asianajotointa ja valitettiin, että tämän kautta tahdotaan
30474: yleisö tehdä aivan riippuvaiseksi näistä kunnottomista lakimie-
30475: histä. Silloin monestakin lausunnosta tuli siihen käsitykseen, ettei-
30476: vät arvoisat lausujat ensinkään olleet perehtyneet arm. esitykseen.
30477: Ja nytkin aika ajoin tuntuu siltä kuin eivät ne, jotka täällä ovat
30478: mielipiteitä lausuneet, olisi tarkoin lukeneet lakivaliokunnan mie-
30479: tintöä tai ainakaan ymmärtäneet, mitä esillä olevalla mietinnöllä
30480: on tarkoitettu. Minä myönnän kyllä, että esillä oleva asia on ver-
30481: rattain vähäpätöinen ja että eduskunnalla olisi paljon tärkeämpiä
30482: tehtäviä, paljon suurempia uudistuksia ajettavana kuin korjata
30483: niitä puutteellisuuksia, mitä asianajolaitoksessamme löytyy. Mutta
30484: minä luulen sittenkin, että eduskunta voi tässäkin ottaa jonkun-
30485: moisen edistysaskeleen, jollakin tavalla järjestää nykyistä asian-
30486: tilaa tällä alalla paremmalle kannalle kuin millä se tähän asti
30487: on ollut. Jos lyhyesti lausun ajatukseni siitä, mitä etuja valiokunta
30488: tällä lakiehdotuksella on tarkoittanut saavuttaa, niin ne sisältyvät
30489: siihen, että ammattiasianajajat tulisivat asetetuksi jonkunmoisen
30490: kurinpitojärjestelmän alaisiksi ja myöskin, että tuo kohtuuton
30491: palkkioitten ottaminen ja kiskominen tulisi supistetuksi ja järjes-
30492: tetyksi kohtuullisiin rajoihin.
30493:     Tuomarina ollessa monastikin tulee huomaamaan, etteivät ri-
30494: koslain määräykset riitä kunnottoman asianajajan oikaisemiseen.
30495: Tällainen kuunoton asianajaja hän ei suorastaan riko rikoslakia
30496: vastaan, vaan hän menettelee asianajossa sillä tavalla, ettei sitä
30497: voi pitää siveellisesti oikeana. Ja silloin tuomioistuin monastikin
30498: kaipaa jonkunmoista kurinpito-oikeutta, jollaista tähän asti on tyk-
30499: känään puuttunut. Asianajajayhdistysten tarkoitus on juuri har-
30500: joittaa tällaista kurinpitoa jäsentensä yli. Täällä on huomautettu,
30501: että kun asianajajain keskuudessa vallitsee huono lrenki, niin eihän
30502: ole mitään toiveita, että heidän itsensä harjoittama kurinpito olisi
30503: minkään arvoista. Mutta huomattava on, että asianajajayhdistyk-
30504: set tulisivat olemaan tuomioistuinten valvonnan alaisina. Pää-
30505: osasto on senaatin oikeusosaston valvonnan alaisena ja haaraosas-
30506: tot ovat kunkin asianomaisen hovioikeuden valvonnan alaisina.
30507: Sen lisäksi on valiokunta arm. esitykseen lisännyt nimenomaisen
30508: määräyksen siitä, että tuomioistuimen, joka havaitsee asianajaja-
30509: yhdistyksen jäsenen rikkoneen, niinkuin 7 §:ssä sanotaan, on siitä
30510: ilmoitettava asianomaisen osaston hallitukselle. Siis tuomioistui-
30511: mille on asetettu suoranainen velvollisuus valvoa, että asianajajat
30512: eivät saa, niinkuin monasti tähän asti on tapahtunut, antautua
30513: tekoihin, joita täytyy pitää siveellisesti hyljättävinä. Valiokun-
30514: nassa on kyllä huomattu se, että asianajoneuvostolle ei voi ·antaa
30515:  aivan laajaa kurinpitovaltaa, ja sentähden onkin ehdotettu, että
30516:  jos jäsenen rikkomus on sen laatuinen, ettei asianajoneuvosto katso
30517:           Oikeudenkäynti valtuusmieh. ja julkis. asianajajista.   1857
30518: 
30519: 
30520: sen olevan sovitettavissa vähemmällä seurauksella, s. t. s. varoi-
30521: tuksena tai sakolla, asia tulee alistettavaksi hovioikeuden ratkais-
30522: tavaksi, jolla on oikeus rangaista tätä asianajajayhdistyksen jä-
30523: sentä, joko erottamalla hänet yhdistyksestä määräajaksi, enintään
30524: kahdeksi vuodeksi, tahi ainaiseksi. Täällä on väitetty, että mei-
30525: dän hovioikeutemme ovat tätä nykyä niin puolueellisia, ettei näille-
30526: kään voi uskoa tällaista kurinpitovaltaa. Ikävä kyllä, että tässä
30527: väitteessä tätä nykyä kylläkin näyttää olevan perää. Mutta täl-
30528: laisen kiihkomielisen puolueellisuuden täytyy olla ohimenevää
30529: laatua, se ei voi kestää ijankaiken. Jos meillä tuomioistuimet
30530: aina olisivat puolueellisia, silloinhan olisi kaikki meidän työmme
30531: eduskunnassa turha, meidän ei kannattaisi laatia mitään lakia.
30532: Mutta ei pidä arvostella yleisiä asioita tällaisten yksityistapausten
30533: pohjalla, vaan pitää huomata että tällaiset tapaukset sittenkin
30534: ovat ainoastaan poikkeustapauksia.         Hovioikeuden päätöksistä
30535: saa vielä myös hakea muutosta ylemmässä tuomioistuimessa.
30536:     Mitä sitten tulee asianajajatoimen monopoliseeraukseen, niin
30537: on huomattava, että armollisessa esityksessä ja valiokunnan mie-
30538: tinnössä ei ole lainoppineille asianajajille annettu minkäänmoisia
30539: oikeuksia, joita ei heillä tähän astikin olisi ollut. Alioikeuksissa
30540: saa yhä edelleen ajaa asioita muutkin kuin tutkinnon suorittaneet
30541: lainoppineet aivan samalla tavalla kuin tähänkin asti, jos he ni-
30542: mittäin ovat saaneet oikeudelta luvan. Tämä määräys on ollut voi-
30543: massa lähes ro vuotta eikä ole mitään valituksia kuulunut siitä,
30544:  että alioikeudet olisivat tässä kohden menetelleet millään tavalla
30545:  puolueellisesti; päinvastoin on kaikkialla annettu E>sim. nimismie-
30546: hille ja ymmärtäväisille poliisikonstaapeleille, vaikka eivät ole lain-
30547:  opillista tutkintoa suorittaneet, lupa ajaa asioita alioikeuksissa.
30548: Siis ei yleisö suinkaan ole pantu riippuvaksi siitä, että heidän täy-
30549:  tyy asianaj ajiksi hankkia lakimiehiä. Eikä mitään syytä ole tähän
30550:  pelkoon vastaisuuteenkaan nähden, sillä mitään muutosta tässä
30551:  kohden ei ole ehdotettu eikä ajateltu.
30552:      On vielä väitetty, että oli aivan tarpeeton se lain muutos, joka
30553:  määrättiin r8g8 vuoden asetuksessa, ettei ylioikeuksissa saa kukaan
30554:  muu kuin lainopillisen tutkinnon suorittanut ajaa asioita. On huo-
30555:  maute'ttu, että hovioikeuksissa esim. vahtimestarit paljoa huo-
30556:  keammasta palkkiosta toimittivat asioita kuin mitä lainoppineet
30557:  asianajajat toimittavat. Minä en pidä tuota muutosta, joka r8g8
30558:  tapahtui, niin aivan tärkeänä ja suurena muutoksena, mutta
30559:  en ole kuullut siitä sanottavia valituksia, vaikkakin sopimusva-
30560:  paus palkkioihin nähden tähän asti on ollut ihan rajaton. Nyt
30561:  asetetaan asianajajille entisten määräysten lisäksi taksa ja tämä
30562:  taksa epäilemättä tulee tasoittamaan ja estämään kaikenlaisia väärin-
30563:  käytöksiä. Muutamia haittoja epäilemättä on ollut siitä entisestä
30564:  järjestyksestä, että kuka hyvänsä sai ylioikeuksissa ajaa asioita.
30565:                        Istunto 4 p. lokakuuta 1907.
30566:             ----
30567: 
30568:  Huonoja juttuja, joita ei kukaan lakimies olisi jättänyt hovioike-
30569:  uteen siitä syystä, että hovioikeus olisi sakoittanut laintuntevaa
30570:  asiamiestä väärän asian ajamisesta, jätettiin hovioikeuksiin vahti-
30571:  mestarien kautta. Tällaista vahtimestaria, jolla ei ole laintunte-
30572: musta ja jolta sitä ei voi vaatiakaan, ei hovioikeus katsonut voi-
30573:  vansa sakottaa väärän asian ajamisesta, sillä ei voinut kohtuu-
30574:  della katsoa että hän vasten parempaa tietoansa oli ajanut väärää
30575:  asiaa, kun hänellä ei ollut lainopillisia tietoja eikä hän pystynyt
30576:  asiaa arvostelemaan, oliko se oikea vai väärä. Nyt sitä vastoin,
30577: kun asianajo hovioikeuksissa on ollut yksinomaan lainoppineiden
30578: tehtävänä, ovat hovioikeudet paljoa ankarammin arvostelleet
30579:  asianajajia, ja ainakin Turun hovioikeudessa on jokaisessa asiassa,
30580:  jossa vähänkin on ollut syytä sakottaa asiamiestä, sakkoa annettu
30581: ja aika runsaasti. Jos sitte joku asiamies, kuten ed. Huoponen
30582: huomautti, valittaa senaattiin ja sanoo että hänellä on niin paljon
30583: asioita hoidettavana, ettei hän ole niihin ehtinyt perehtyä, niin sel-
30584: lainen muutoksenhaku on ymmärtääkseni aivan aiheeton. kyllä
30585: hän saa sakkonsa pitää. Sen erikoistapauksen, josta ed. Huoponen
30586: mainitsi, minäkin tunnen: Siinä tosin asianajaja pääsi vapaaksi
30587: sakosta, mutta sillä perusteella, että hän armahdettiin armahdus-
30588: kirjan nojalla, joka oli annettu perintöruhtinaan syntymän joh-
30589: dosta. Siis tämmöinen onnellinen sattuma hänet pelasti sakosta,
30590: kyllä hän muuten minun luullakseni olisi saanut sen pitää.
30591:      On kyllä huomautettu, että taksa löytyy, joka asianajajain
30592: palkkioita järjestää, mutta on epäilty, johtuuko siitä taksasta mi-
30593: tään hyötyä, ja kysytään millä tavalla tuomioistuin sen kohtuuden
30594: löytää, vaikka lakivaliokunta onkin ehdottanut tuomioistuimelle
30595: oikeuden alentaa sovittuakin palkkiota, jos se menee kohtuutto-
30596: muuksiin. Mutta taksa kaiketikin tulee juuri olemaan kohtuuden
30597: ohjeena ja taksa on jätetty eduskunnan lausuntoa varten meidän
30598: harkittavaksemme. Lakivaliokunta on jossakin määrin tätä tak-
30599: saa alentanut; ehkäpä sitä on vieläkin syytä alentaa. Siitä voi-
30600: daan keskustella ja saattaisi olla suurelle valiokunnalle hyötyä,
30601: jos evästys kohdistettaisiin taksan arvostelemiseen, onko se liika-
30602: nainen vai kohtuullinen.
30603:     Minä, kuten jo aikaisemmin sanoin, en pidä tätä asiaa niin suu-
30604: renarvoisena, että sen kohtalosta kannattaisi surra, ja luulenkin
30605: että, jos eduskunta tämän lakiehdotuksen hylkää, tyytyväisyys on
30606: oleva aivan yleinen. Lakimiehet, ammattiasianajajat ovat tyyty-
30607: väisiä, nauravat partaansa ja sanovat, eihän tuo uusi eduskunta
30608: ymmärtänytkään meidän kynsiämme leikata. Ja Suomen kansa
30609: on tyytyväinen, nauraa partaansa ja sanoo, eipä annettukaan
30610: ammattiasianajajille monopoolia. Mutta ruotsalainen sananlasku
30611: sanoo: •>Se paraiten nauraa, joka viimeksi nauraa•>, ja minä luulen
30612: että asianajajat, jos tämä lakiehdotus hylätään, nauravat vielä
30613:           Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajajista.
30614: 
30615: 
30616: silloinkin, kun Suomen kansan naama alkaa muuttua sangen hap-
30617: pamen näköiseksi.
30618: 
30619:     Ed. Suomalainen, J.: Koska olen myöskin rautatievaliokun-
30620: nan jäsen enkä senvuoksi ollut tilaisuudessa lakivaliokunnassa
30621: seuraamaan asian lopullista valmistelua, niin en ole voinut panna
30622: vastalausetta eräisiin kohtiin, joissa valiokunnan vähemmistö,
30623: joihin minäkin kuulun, periaatteellisesti oli toista mieltä. Tahdon
30624: nyt ainoastaan lyhyesti ilmoittaa yhtyväni. edustaja Vuorimaan
30625: pitemmältä perusteltuun lausuntoon samalla kun olen pakoitettu
30626: valitsijaini puolelta ilmoittamaan, etteivät hekään toivo tällaisen
30627: erikoisen monopoolin syntymistä erityisille ammattiryhmille, joka
30628: järjestettäisiin erityisellä lainlaadinnalla.
30629: 
30630:     Ed. Nuorteva: On sangen epäkiitollista täällä ruveta virittä-
30631: mään jotakin toista säveltä kuin edellisten puhujain enemmistö
30632: on virittänyt. Mutta kuitenkin tämän asian käsittelyyn osaa otta-
30633: neena minun täytyy lausua monessa kohden eriävä mielipiteeni
30634: tämän lakiehdotuksen suhteen. Välttääkseni pitkiä juttuja voin
30635: pääasiassa yhtyä edustaja Kävyn lausuntoon. Minusta on var-
30636: sin väärin ruveta vastustamaan tällaista lakia - joka tosin itses-
30637: sään on vähäpätöinen ja vähä merkitsevä - väittämällä että sen
30638: tarkoitus on jossain määrin parantaa asianajajain olosuhteita.
30639: Tämän lain päätarkoitus on ilmeisesti, niinkuin ed. Käpy äsken
30640: sanoi, estää ne väärinkäytökset, jotka ovat johtuneet siitä, että
30641: asianajajilla ei ole tähän saakka ollut mitään kurinpitoa, ei ole ollut
30642: minkäänlaista valtaa, joka olisi voinut ohjata heitä vähän toiseen
30643: suuntaan kuin mihin he tähän saakka ovat kulkeneet. Myönnän
30644: kernaasti että tässä laissa on kohtia, joista voidaan olla sangen eri-
30645: mielisiä. Näin on varsinkin laita, mitä tulee asianajon monopoli-
30646: seeraamiseen, eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että tämän laki-
30647: ehdotuksen 2 § hylättäisiin ja annettaisiin kaikille kansalaisille
30648: oikeus ajaa asioitaan ylioikeuksissakin. Mutta tämä seikka ei ole
30649: missään välittömässä yhteydessä tämän lain tarkoituksen kanssa
30650: sellaisenaan. Ainakin lakivaliokunnassa olemme ottaneet asian
30651: siltä kannalta, että pitäisi saada jonkinlaisia sulkuja asianajaja
30652: vallan väärinkäyttämiselle. Voidaan arvostella lakia ja erittäin-
30653: kin sen yhden kohdan pitäisi tulla arvostelun alaiseksi. Olisi erin-
30654: omaisen hyvä, jos voitaisiin keksiä joku keino, joka paremmin
30655: järjestäisi kurinpitoasiaa kuin puheenaoleva lakiehdotus tekee.
30656: Asianajajayhdistyksen menettelytavasta kurinpitoasioissa riippuu
30657: tämän lain koko merkitys. Asianajajayhdistys on se valta, jonka
30658: käsissä kaikki kurinpito on, jollei kaikki, niin ainakin suurimmaksi
30659: osaksi. Se voi jossain määrin vaikuttaa siihen, etteivät asianajajat
30660: nylje yleisöä kohtuuttomasti. Tätä vastaan voidaan väittää, ku~
30661: I86o               Istunto 4 p. lokakuuta 1907.
30662: 
30663: 
30664: ten täällä on tehtykin: asianajajaneuvosto on kokoonpantu asian-
30665: ajajista, siis tietysti luokkatietoisena laitoksena tulee ankarasti
30666: valvomaan asianajajain etuja. Tätä on tosin koetettu välttää sillä,
30667: että viimeinen ratkaisuvalta on asianajajaneuvostolta siirretty
30668: tuomioistuimelle, mutta tätäkin vastaan voidaan sanoa, että tuo-
30669: mioistuin on tässä kohden aivan samallainen kuin asianajajaneu-
30670: vosto: se tulee valvomaan asianajajain etua vastoin yleisön etua.
30671: Minä myönnän että tässä väitteessä on hyvinkin paljon perää.
30672: Oikeuslaitoksemme ollessa nykyisellä kannallaan ei siinä vallitseva
30673: henki anna meille suuriakaan takeita siitä, että tuomioistuimet
30674: tulevat asettumaan asianajajain väärinkäytöksiä vastustavalle kan-
30675: nalle. Mutta ehkä voidaan tehdä joku ehdotus, jonka kautta asian-
30676: ajajain väärinkäytöksiä voitaisiin paremmin estää. Kun asiaa
30677: käsiteltiin lakivaliokunnassa, niin oli minulla tässä asiassa omin-
30678: takeinen käsitys, jonka pyytäisin täällä ilmilausua, joko se sitten
30679: kelvannee johonkin tai ei.
30680:     Asianjajaneuvostolla olisi äärettömän suuri merkitys ja se voisi
30681: hyvin suuressa määrässä ehkäistä asianajajain väärinkäytöksiä,
30682: jos se ei olisi puolueellinen. Tämä kävisi mahdolliseksi siten, että
30683: asianajajaneuvostoissa olisi muillakin kuin asianajajilla tilaisuus
30684: olla asioita päättämässä. Lakivaliokunnassa ehdotin, että asian-
30685: ajajaneuvosto olisi valittava sillä tavalla, että joku osa, jopa suurin
30686: osa sen jäseniä olisi maallikoita, asianajajakunnan ulkopuolella
30687: olevia henkilöitä. Jos me jollain tavalla onnistuisimme järjestä-
30688: mään asian tälle kannalle, niin minun luullakseni hyvin suuri osa
30689: sitä epäluuloa, joka vallitsee tätä lakia vastaan, voisi kadota. Sil-
30690: loin voitaisiin asianajajaneuvostolle antaa vieläkin suurempi valta
30691: kuin mitä sille on annettu tässä lakiehdotuksessa. Sille voitaisiin
30692: antaa discipliinivalta sanan täydellisessä merkityksessä, sillä voisi
30693: silloin olla oikeus erottaa asianajajayhdistyksen jäsenyydestä sel-
30694: lainen jäsen, joka on menetellyt yleisöä kohtaan vilpillisesti. Silloin
30695: voitaisiin hyvällä luottamuksella antaa tämän asianajajaneuvoston
30696: ratkaistavaksi myöskin kaikki ne riidat, jotka syntyisivät asian-
30697: osaisten ja asianajajain välillä sovituista palkoista. Asiain ollessa
30698: nvkyisellään, kun nämät riidat joutuvat oikeuden ratkaistavaksi,
30699: myönnän kernaasti löytyvän hyvin vähän takeita siitä että nämä
30700: oikeudet tulevat tarpeellisessa määrässä valvomaan yleisön etuja
30701: asianajajia vastaan, ja myönnän senkin, että nykyisissä olosuhteissa
30702: lienee vaikeaa keksiä joku käytännöllinen muoto, jolla me voisimme
30703: saada maallikkojäseniä tähän asianajajaneuvostoon. Se kyllä kä-
30704: visi siten että täällä ruvettaisiin laatimaan erityisiä sääntöjä, eri-
30705: tyistä vaalilakia tätä tarkoitusta varten. Mutta kun olen siinä
30706: toivossa, että meillä ennen pitkää tapahtuu muutos kunnallisissa
30707: äänioikeusoloissa, ja kun silloin myös tapahtuu muutos kunnallis-
30708: ten virastojen kokoonpanossa, niin voitaisiin helposti ajatella että
30709:           Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajajista.    1861
30710: 
30711: 
30712: näiden entistä kansanvaltaisempien kunnallisviranomaisten kautta
30713: saataisiin tavalla tai toisella valituksi asianajajaneuvostoihin maal-
30714: likkoj äseniä.
30715:     Joka tapauksessa asetun jyrkästi sitä vastaan että tätä lakia
30716:  ruvetaan sellaisenaan hylkäämään, sillä se sisältää sen epäilemättä
30717: hyvän ajatuksen, että asianajajatoimi organiseerataan ja annetaan
30718: yhteiskunnalle takeita siitä, että asianajolaitos palvelee yleisön
30719: etuja. Lakiehdotuksen eri pykälistä voidaan olla eri mieltä, ja
30720: paras palvelus tehtäisiin asialle siten, että ruvettaisiin kohdista-
30721:  maan keskustelu eri pykäliin ja ehdottamaan toimenpiteitä, joilla
30722: voitaisiin saada aikaan se, että asianajajaneuvostot tulisivat to-
30723: della palvelemaan yleisön etuja.
30724: 
30725:     Ed. Hoikka, 1.: Minä en ole lakimies, vaan yksinkertainen ta-
30726: lonpoika, mutta olen pyytänyt puheenvuoroa, koska kansa siellä
30727: pohjolassa kansalaiskokouksessa nimenomaan pani minun velvol-
30728: lisuudekseni lausua heidän puolestansa, mikä käsitys heillä tästä
30729: asiasta on olemassa. Yhdistyn kaikin puolin siihen, mitä täällä
30730: ed. Vuorimaa on jo selittänyt, minun puheeni ei tule olemaan pitkä
30731: eikä monisanainen.
30732:      Kansakoulujen ja kansanopistojan kautta on meidän kan-
30733: saamme alettu kehittää, ja totta näidenkin kansanvalistuslaito~ten
30734: kautta kansa tulee siksi kykeneväksi, että se voi omia pikkaraisia
30735:  asioitaan alioikeuksissa ajaa, vieläpä korkeammissakin oikeuksissa,
30736: jos ei se tähän asti olisikaan ollut kyllin kykenevä. En tässä käy
30737: puhumaan asianajajien kansan nylkemisestä, josta voisi kyllä
30738: monta esimerkkiä ja tapausta tuoda esiin, mutta ne ovat mie-
30739: lestäni yksityisiä seikkoja enemmän kuin yleisiä, ja siis jätän
30740: sen puolen sikseen. Lyhyesti vaan mainitsen, että kansan käsi-
30741: tys tästä sille tarjotusta lakiehdotuksesta yleensä on sellainen -
30742: ja se kävi ilmi mainitsemassani kansankokouksessakin- että tässä
30743: sille annetaan kiviä leivän asemesta. Pyydän lisätä omasta puo-
30744: lestani, että jos asianajajat tahtovat parantaa heidän keskuudes-
30745: saan vallitsevaa epämoraalista henkeä, niin miksi he eivät perusta
30746: keskuudessaan yhdistystä, niinkuin meillä on monia muitakin yh-
30747: distyksiä. Minkä vuoksi pitää kansa panna heidän yhdistyksensä
30748: holhouksen alaiseksi?
30749:    Näistä syistä, mitä olen tässä yksinkertaisestijalyhyesti maininnut,
30750: vastustan tätä ehdotusta yhdistyen ed. Vuorimaahan, että se lähe-
30751: tetään suureen valiokuntaan siellä: tapettavaksi.
30752: 
30753:     Ed. Alkio: Minä pyydän saada kannattaa ed. Vuorimaan
30754: täällä antamaa lausuntoa. En aikonut pyytääkään puhevuoroa,
30755: mutta johduin sen tekemään sen johdosta, että kaksi valiokunnan
30756: jäsentä, nim. ed. Käpy ja sosiaalidemokraattisen puolueen jäsen
30757: !862                 Istunto 4 p. lokakuuta 1907.
30758: 
30759: 
30760: valiokunnassa ed. Nuorteva ovat minun mielestäni täällä esittä-
30761: neet semmoisia ajatuksia, jotka tässä istunnossa täytyvät tulla
30762: jossakin määrin kumotuiksi. Ed. Käpy lausui nimittäin, että tässä
30763: on tarkoituksena korjata ilmeisiä väärinkäytöksiä. Samaa aja-
30764: tusta kannattamaan on täällä myöskin yhtynyt ed. Nuorteva, ja
30765: molemmat ovat myöskin lisäksi lausuneet sen ajatuksen, että ne,
30766: jotka täällä ovat asettuneet vastustamaan tätä mietintöä, eivät
30767: ole ymmärtäneet, mistä on kysymys. Minun mielestäni ei tämmöi-
30768: nen lausunto ole paikallaan, varsinkaan sosiaalidemokraattisen
30769: puolueen edustajalta, puolueen, joka nimenomaan on julistanut
30770: periaatteekseen ja näittenkin valtiopäivien edellä ilmoittanut
30771: edustavansa sitä ajatusta, että oikeudenkäynti on saatava mak-
30772: suttomaksi. Ne, jotka ovat asettuneet vastustamaan tätä mietin-
30773: töä, lähtevät nimenomaan siltä kannalta, että oikeudenkäynti
30774: ei saa tässä maassa millään muotoa tulla monopoliseeratuksi siten,
30775: että, niinkuin varsinkin tarkemmin käy selville toisesta vastalau-
30776: seesta, mihin pyritään, erityinen ammattikunta saa yksinoikeuden
30777: ajaa ihmisten asioita. Kysymys oikeudenkäyntiapulaisista on
30778: syntynyt sivistyksen kasvamisen yhteydessä.           Oikeudenkäynti
30779: apulaisten tarve on tullut sitä suuremmaksi, mitä enemmän oppi-
30780: neita asianajajia on ruvettu oikeuksissa käyttämään. On lausuttu,
30781: että tämä tarve on nykyään syntynyt erityisesti sen johdosta,
30782: että oikeuksissa on niin paljon käytetty nurkka-asianajajia, jotka
30783: ovat sekottaneet ja sotkeneet asioita. Mutta mikäli minä olen ym-
30784: märtänyt asiaa, ei tarve ole syntynyt sen johdosta, vaan, niinkuin
30785: jo mainitussa vastalausee'.ssa nimenomaan lausuttiin, että oikealle
30786: pohjalle päästään tässä pyrkimyksessä vasta silloin, kun on tultu
30787: siihen, että kaikissa oikeuksissa ovat vaan oppineet asianajajat
30788: oikeutettuja asioita ajamaan. Tätä katsantokantaa vastaan minä
30789: ainakin tahtoisin panna vastalauseeni. Sillä minusta on pyrittävä
30790: siihen, että oikeuden käynti tulee maksuttomaksi, että siis myös
30791: köyhä samalla tapaa kuin varakaskin tulee saamaan oikeuksissa
30792: oikeutta. Tässä perustutaan siihen, että jos nyt tulisi määritellyksi
30793: tarkoin ne taksat, joiden mukaan oikeudenkäyntiapulaiset saavat
30794: ottaa itselleen maksua, siitä olisi seurauksena, että voitaisiin estää
30795: tuo niin sanottu asianajajien kiskominen, josta myöskin tässä mie-
30796: tinnössä on puhuttu. Minä kumminkin pelkään, että semmoinen
30797: estäminen ei tulisi tämän lain kautta mahdolliseksi, vaan päin-
30798: vastoin siinä syntyisi useinkin sellaisia yhteensattumuksia, että
30799: riita tulisi asianajajan ja hänen valtuuttajansa välillä oikeuden-
30800: käyntipalkkiosta, ja silloin olisi, niinkuin täällä äsken huomautet-
30801: tiin, asianajajan valtuuttaja pakotettu ottamaan uuden asiamie-
30802: hen, joka taasen ajaisi hänen asiaansa.                            ,
30803:     Täällä on ed. Käpy huomauttanut siitä, että tässä on tarkoituk-
30804: sena saada ammattiasianajajat kurinpitotoimen alaiseksi. Mutta
30805:            Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajajista.
30806: 
30807: 
30808: kurinpitoa tulisi pitämään ainoastaan saman ammattiyhdistyksen
30809: jäsenet, jolloin on syytä muilla kansalaisilla pelätä sitä, että kurin-
30810: pitotoimet eivät tulisi vastaamaan tarkoitustaan. Minun luul-
30811: lakseni on varsinkin siinä suhteessa syytä asettaa kysymyksen-
30812: alaiseksi, minkälaiset rikokset asianajajayhdistys katsoisi rangais-
30813: tustoimenpiteitä tarvitsevan. Tässä laissa kyllä nimenomaan pu-
30814: hutaan siitäkin, että rikoksellisuus tulisi ankarasti rangaistavaksi,
30815: mutta siinä ei puhuta mitään siitä, minkälaiset ovat ne rikokset,
30816: joita rangaistaan. Tältä kannalta katsoen on mielestäni välttä-
30817: mätöntä, että jos tällainen laki tulisi säädetyksi, rikosten laatu
30818: lueteltaisiin, mutta niinkuin tiedämme, asianajajat käsittelevät
30819: useinkin oikeuskysymyksiä aivan eri tavalla kuin muut kansalai-
30820: set. Ja niinpä, kun asianajo on ammatti, joka rahalla palkitaan,
30821: ja joka samalla myös on elinkeinoammatti, siitä on lyhyt askel
30822: siihen, että myöskin oikeuskäsitteet heidän keskuudessaan ovat eri-
30823: laiset kuin niiden, jotka heidät ovat valtuuttaneet. Tämän lain
30824: mukaan ,kun otamme huomioon sen, että asianajotoimi on elin-
30825: keinoammatti, jossa ei makseta oikeuden vöitosta, vaan voitosta
30826: yleensä, emme koskaan tulisi pääsemään m. m. siitä, etteivät rik-
30827: kaat voisi saada itselleen paremmin palkattuja apulaisia kuin va-
30828: rattomat, ja että nämä paremmin palkatut henkilöt ovat henki-
30829: löitä, jotka kyllä osaavat määrätä palkan tavalla tai toisella näi-
30830: den sangen venyvien lakimääräystenkin ulkopuolella -- siitä saamme
30831: olla aivan varmat.
30832:     Muuteri olen puolestani ihmetellyt sitä, etteivät sosiaalidemo-
30833: kraattisen puolueen edustajat ole mietintöön liittäneet edes vasta-
30834: lausetta, joka viittaisi siihen, että eduskunnassa on sellaisia ryh-
30835: miä, jotka pyrkivät maksuttomaan oikeudenkäyntiin tässä maassa.
30836: Olen puolestani siis sitä mieltä, että sellainen ajatussuunta pitäisi
30837: olla siinä lakiehdotuksessa, joka nyt on esillä, ainakin jollakin ta-
30838: voin esiintuotuna.
30839: 
30840:     Ed. Ingman, Lauri: Kun olen suuren valiokunnan jäsen, mi-
30841: nun ei tarvitse tässä evästyskeskustelussa antaa mitään neuvoja
30842: tai ohjeita suurelle valiokunnalle, mutta tahtoisin sen sijaan antaa
30843: niille edustajille, jotka tahtovat tappaa esillä olevan lakiehdotuk-
30844: sen, eräitä eväitä. Minä nimittäin tahtoisin kehoittaa heitä ennen
30845: ensi istuntoa tarkasti lukemaan ja miettimään tähän valiokunnan
30846: mietintöön liitettyä toista vastalausetta. Tästä toisesta vasta-
30847: lauseesta, joka on asiantuntijan kirjoittama. he voivat löytää ne
30848: todelliset syyt, joita voidaan esittää tämän lakiehdotuksen hylkää-
30849: miseksi. Ei tarvitse silloin enää mielikuvitustaan pinnistää kek-
30850: siäkseen kaikenlaisia juttuja monopooleista ja muusta, joihin laki-
30851: ehdotus ei anna pienimmässäkään määrässä aihetta, vaan vastus-
30852: tajat löytävät tässä todellisia syitä, joihin voivat vedota. Mutta
30853:                      Istunto 4 p. lokakuuta 1907
30854: 
30855: 
30856: epäilen, tulevatko he silloinkin samaan lopputulokseen kuin tä-
30857: nään ovat tulleet.
30858: 
30859:     Ed. Sirola: Ed. Huoponen ehdotti, että pyydettäisiin uutta
30860: armollista esitystä asetuksen marraskuun 23 päivältä 1898 kumo-
30861: amiseksi ja taksaksi oikeudenkäyntivaltuusmiehille. Minä pyytäi-
30862: sin huomauttaa, että tämän toisen pykälän yhteydessä olisi edus-
30863: kunta nyt jo tilaisuudessa kumoamaan puolestansa tämän asetuk-
30864: sen vuodelta 1898, joka koskee asianajotoimen rajoittamista yli-
30865: oikeuksissa, ja myös nyt tilaisuudessa korjaamaan tämän taksan,
30866: mitä tähän liittyy ja saamaan sen mieleiseksensä. Muuten olen
30867: myös sitä mieltä, että asianajajain monopoliseeraamista virallisen
30868: järjestämisen kautta ei voida pitää sopivana keinona asianajaja-
30869: säädyn kohottamiseksi, vaan vie se usein ja tässä tapauksessa
30870: erittäin päinvastaiseen tulokseen, kun sen sijaan tämänkin lain
30871: yhteydessä voitaisiin tehdä jotain asianajajasäädyn kohottami-
30872: seksi toista tietä.
30873: 
30874:     Ed. Vahe: Minä en tahdo vaivata eduskuntaa enää jatkamalla
30875: sitä sarjaa, millä on puolustettu tämän lakiehdotuksen kumoa-
30876: mista, vaan pyytäisin yhtyä niihin, jotka ovat ehdottaneet tämän
30877: armollisen esityksen hylkäämistä.
30878: 
30879:       Ed. Mikkola: Tämä kysymys on, kuten arvoisat edustajat tie-
30880: tävät, jo aikaisemmin ollut esillä monilla valtiopäivillä. Ja se
30881: on silloin aina syystä tai toisesta mennyt myttyyn. Nyt se on taas
30882: jossain määrin uudessa muodossa esillä. Ja näkyy selvästi, että
30883: ne samat ainekset, samoihin kansanluokkiin kuuluvat edustajat,
30884: jotka sen ovat aikaisemmilla valtiopäivillä tappaneet, nytkin ovat
30885: valmiit sen tekemään, nim. talonpojat ja papit; ja nyt on niiden
30886: lisäksi vielä tullut sosialistit ja lukkarit.
30887:       Tämä on aivan luonnollista, ja minä asianajajana tunnustan.
30888: että asianajajat puolestaan ainakaan eivät tahdo tällaista lakia,
30889: eivät ainakaan ne asianajajat, jotka tahtovat säilyttää toimin-
30890: nalleen rajattoman vapauden, vapauden sellaisen kuin nykyinen-
30891: kin laki heille myöntää niin yhdessä kuin toisessakin suhteessa.
30892: 1il äin ollen on siis selvää, että toivomus tästä laista ei ole tullut
30893: asianajajain puolelta. Eivätkä asianajajat yleensä nytkään tällä
30894: hetkellä tällaista lakia erityisesti toivo eivätkä suosi. Mutta kyllä
30895: minun toiselta puolen täytyy sanoa, etten voi käsittää niitä perus-
30896: teita ja motiiveja, joita täällä niiden arvoisain puhujain puolelta
30897: on tuotu esille, jotka nyt tässä kysymyksessä ovat esiintyneet.
30898: Ja väärinkäsityksen välttämiseksi täytyy minunkin koskettaa
30899: eräisiin kohtiin varsinkin ed. Vuorimaan lausunnossa, kohtiin,
30900:           Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajajista.   1865
30901: 
30902: 
30903: jotka ilmeisesti aiheutuvat joko väärinkäsityksestä tai kaikessa
30904: tapauksessa ovat harhaan johtavia.
30905:     Ed. Vuorimaa nim. mainitsi, että koko oikeus saada kenen
30906: tahtoo asianajajaksi, tulisi illusooriseksi sen kautta, että alioikeu-
30907: det saisivat määrääruisvallan siinä suhteessa. Kuitenkaan ei to-
30908: dellisuudessa tässä kohden minkäänlaista muutosta tapahdu sii-
30909: hen, mitä nykyinen laki säätää. Jos oikeuksissa itsessään ei tapahdu
30910: muutosta, niin ei kai mitään väärinkäytöstä tässä suhteessa siis
30911: uudenkaan lain johdosta ole pelättävissä.
30912:     Sitte lausui ed. Vuorimaa, että tämän lain mukaan olisi sitä-
30913: kin vähemmän turvaa tuomioistuimista, kun tuomarit itse toden-
30914: näköisesti kuuluisivat asianajajayhdistyksiin, ja lautamiehillä ei
30915: olisi oikeudessa mitään sanomista. Mutta jos ed. Vuorimaa tarkas-
30916: taa lakejamme, niin huomaa hän, että meidän kihlakunnanoikeuk-
30917: sissamme on lautamiehillä ratkaiseva sananvalta, jos ne ovat yksi-
30918: mielisiä, ja voivat äänestää tuomarin kumoon.
30919:     Ja vielä väitti ed. Vuorimaa, että lainopillisen tutkinnon suo-
30920: rittaneiden henkilöiden tulisi tämän lain mukaan vastedes pyytää
30921: lupaa ajaa asioita alioikeuksissa. Valiokunnan perusteluista täy-
30922: tyy kuitenkin nimenomaan käydä selville, ettei se voi tulla kysy-
30923: mykseen, sillä useimmissa tapauksissa asianajoa harjoittavat,
30924: tuomaritutkinnon suorittaneet henkilöt ovat yleisesti asianajo-
30925: yhdistyksen jäseniä, eikä milloinkaan saata tulla kysymykseen.
30926: että oikeus voisi tai tahtoisi kieltää tuollaiselta henkilöltä oikeu-
30927: den ajaa asioita.
30928:    Ed. Vuorimaa mainitsi vielä, kuinka suuria rikkauksia asianaja-
30929: jat Englannissa ovat koonneet ja kuinka he siellä omistavat kau-
30930: punginosia ja miljoonia. Mutta kyllä minä olen omasta puolestani
30931: vakuutettu siitä, että niiden taksojen mukaan, joita tässä on eh-
30932: dotettu, ja meidän maamme köyhissä oloissa, ei tällainen miljoo-
30933: nain kokoaminen voi tulla kysymykseen; ei niitä miljoonia mei-
30934: käläisillä asianajajilla ole tähänkään saakka ollut, eikä tämä laki
30935: mvöskään anna siihen tilaisuutta, se on varma.
30936:   - Sitten ovat useat puhujat täällä kysyneet, mikä on lopullisesti
30937: tämän lain tarkoitus. Siihen vastaa jo arm. esitys perusteluissaan,
30938: että sen tarkoitus on kolmenlainen, nim. kohottaa asianajajain
30939: ammattitaitoa, saada järjestystä näissä oloissa aikaan, ja estää
30940: väärinkäytöstä palkkioitten ottamisessa. Vaikka toisista syistä
30941: olenkin valiokunnan ehdottaman lakiehdotuksen muotoa vastaan,
30942: niin puolestani kuitenkin katson, että kaikissa tapauksissa tällä
30943: lakiehdotuksella tulisivat nämät tarkoitusperät suuressa määrin
30944: saavutetuiksi.
30945:     Sitten mainitsi ed. Vuorimaa, että tässä lakiehdotuksessa ei
30946: ole minkäänlaista turvaa mielivaltaisten palkkioitten ottamista
30947: vastaan asianajotoimesta. Lakiehdotuksessa on kuitenkin nimen-
30948: 1866                 Istunto 4 p. lokakuuta 1907.
30949: 
30950: 
30951: omaan lausuttu, että palkkiot ovat kannettavat vahvistetun tak-
30952: san mukaan ja ainoastaan poikkeustapauksia varten on säilytetty
30953: sopimusvapaus, mutta sellainen sopimusvapaus, jonka oikeus
30954: jäiestäpäin milloin tahansa voi poistaa, alentamalla, jos palkkio
30955: on kohtuuton, sen kohtuulliseen määrään. En siis mitenkään
30956: voi ymmärtää, mitenkä ed. Vuorimaan väitös tässä kohden voisi
30957: pitää paikkaansa.
30958:     Useammatkin puhujat ovat maininneet, että tämä laki tulisi
30959: erittäin haitalliseksi vähävaraisille siten, että se jollakin tavoin
30960: monopoliseeraisi asianajo-oikeuden. En usko, että vähävarais-
30961: ten olot voisivat tulla tukalammiksi kuin ne nykyäänkään ovat.
30962: Eihän vähävarainen tähänkään asti ole saanut asianajajaa, jos ei
30963: hänellä ole ollut maksaa sitä, mitä asianajaja vaatii, eikä ole edes
30964: niiden puolelta, jotka ovat tahtoneet tätä lakia vastustaa, ehdo-
30965: tettu, että asianajajain pitäisi tulla valtion virkamiehiksi tai hei-
30966: dät velvoitettaisiin ajamaan asioita ilmaiseksi. Ed. Vuorimaa ky-
30967: syi edelleen, että kuinka on mahdollista, että asianajo-yhdistyk-
30968: sistä, joihin liittyy sellaisia henkilöitä, joilla on huono henki, voi
30969: koitua mitään hyvää, sillä, lausui hän, huono puu ei voi hyvää
30970: hedelmää kantaa. Mutta siitähän on, minun ymmärtääkseni,
30971: johdonmukaisena seurauksena, että asianajotoimi pitäisi tässä
30972: maassa kokonaan kieltää, toisin sanoen, kiskoa puu ylös juu-
30973: rinensa voidakseen tuon pahan estää, eikä suinkaan se, · että
30974: asiain pitäisi jäädä lain kautta järjestämättä niinkuin tähänkin
30975: saakka.
30976:     Ed. Huoponen mainitsi, että:' jokaisella ihmisellä täytyy olla
30977: luonnollisena oikeutenaan ajaa omaa asiaansa, eikä ainoastaan se,
30978: vaan myöskin käyttää asiaansa ajamassa sitä henkilöä, johon hän
30979: luottaa. Tahtoisin kysyä, eikö jokaisella ihmisellä ole luonnolli-
30980: nen oikeus hoitaa esim. terveyttänsä ja ruumistansa ja eikö hä-
30981: nellä ole luonnollinen oikeus antaa terveytensä ja ruumiinsa sen
30982: henkilön hoidettavaksi, johon hän luottaa. Mutta minkätähden
30983: on laki katsonut sopivaksi kieltää lääkärinammatin harjoittamisen
30984: keneltä tahansa ja katsonut rangaistavaksi puoskaroimiseksi, jos
30985: sitä harjoittaa joku, joka ei ole lääkäri.
30986:     Täällä myöskin ed. Alkio viimeksi tahtoi saada lähempää sel-
30987: vyyttä siitä, miksi ei suuremmalla huolella ole pidetty kiinni peri-
30988: aatteesta, että kaikilla kansalaisilla tästä puoleen olisi oikeus-apua,
30989: siis myös asianajajat kaikissa tapauksissa ilmaiseksi. En ymmärrä,
30990: mitä ed. Alkio tarkoittaa. Tarkoittaako hän, että asianajajista
30991: pitäisi tulla valtion virkamiehiä, vai tarkoittaako hän, että yksin-
30992: kertaisesti olisi ainoastaan säädettävä laki, että kukaan yksityi-
30993: nen asianajaja ei saa ottaa asianajamisesta maksua. Jos edellinen
30994: on tarkoituksena, niin luulen, että· valtionvaramme eivät siihen
30995: tarkoitukseen riittäisi, jos taas jälkimäinen on tarkoituksena, niin
30996:           Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajajista.    1867
30997: 
30998: 
30999: luultavasti ei ketään lainoppiuutta eikä lainoppimatontakaan
31000: löytyisi, joka voisi tällaisella toimella ajan pitkään elää, joten siis
31001: asianajajia tässä maassa ei ensinkään tulisi olemaan olemassa. Ed.
31002: Alkio mainitsi vielä, että tässä laissa pitäisi luetella ne rikokset,
31003: joista tällainen kurinpitotuomioistuin, jota tässä on esitetty, saisi
31004: rangaistukseen tuomita. Mutta koko tämä lakiehdotushan onkin
31005: laadittu juuri sellaisia rikkomuksia varten, jotka eivät ole varsi-
31006: naisia, rikoslaissa lueteltuja rikoksia, vaan ainoastaan sellaisia
31007: sopimattomuuksia, jotka haittaavat yleisöä ja alentavat kaikkien
31008: rehellisten asianajajien arvoa.
31009:     Tämä ainoastaan pieneksi oikaisuksi niihin moniin, minun
31010: ymmärtääkseni, aivan tarpeettorniin väitteisiin, joita täällä on tätä
31011: lakiehdotusta vastaan tehty. Niinkuin allekirjoittamastani toi-
31012: sesta vastalauseesta näkyy, olen kyllä tämän lakiehdotuksen hyväk-
31013: symistä vastaan sellaisena kuin valiokunta on sen ehdottanut,
31014: mutta en sitä periaatetta vasta~, että asianajaja-ammatin alalla
31015: niinkuin muissakin ammateissa, tarvittaisiin lainsäätäjän väliin-
31016: tuloa ja järjestämistoimenpiteitä. Mutta näiden lainsäätämistoi-
31017: menpiteiden täytyy olla olevien olojen pohjalla, niiden täytyy olla
31018: asteettaisia ja kehittyä järkevään suuntaan. Ja jos niin tapahtuu,
31019: on kaikissa tapauksissa voitettu enemmän kuin nykyään, jolloin
31020: asianajajat ovat aivan järjestymättömiä. Ja jos ne, jotka nyt
31021: täällä esitetyillä perusteilla tahtovat saada tämän lain kumoon,
31022: siinä onnistuvat, niin epäilemättä, niinkuin ed. Käpy mainitsi,
31023: he myöhemmin tulevat näkemään, että on asiassa suuresti ereh-
31024: dytty, kun ei ole ryhdytty järkevällä tavalla ja ajoissa tätä alaa
31025: lainsäädännön avulla järjestämään.
31026: 
31027:     Ed. ..Martikainen: En voi uskoa, että lakimiehet olisivat tätä
31028: ehdotusta tehdessään pitäneet silmällä kansan parasta. Kyllä
31029: minä uskallan väittää ed. Kävyn ja Mikkolan puheiden tarkoitta-
31030: neen toista, se on asianajajain etua, ja jos ehdotus sellaisenaan-
31031: kin, kuin miksi valiokunta on sen korjannut, tehtäisiin laiksi,
31032: niin se tulisi olemaan äärettömän rasittavana taakkana rah-
31033: vaalle, sillä se taksa, joka mietinnön lopussa on ehdotettu ja jota
31034: sitten tarpeen mukaan saisi vielä ylentääkin, on kerrassaan sietä-
31035: mätön. Ehdottaisin, kuten ed. Vuorimaa, että mietintö suuresta
31036: valiokunnasta palautettaisiin tappotuomion seuraamana eduskun-
31037: taan.
31038: 
31039:     Ed. Huoponen: Ed. Kävyn lausunnon johdosta pyydän omasta
31040: puolestani ilmoittaa, että olen lukenut tämän mietinnön ja vasta-
31041: lauseen, ja sikäli kun luulen ne kyllä ymmärtänyt. Ed. Ingman
31042: on nimenomaan teroittanut toisen vastalauseen lopullisia tarkoi-
31043: tusperiä mietittäviksi. Juuri tämä vastusperiaate, jota olen esit-
31044: I868                 Istunto 4 p. lokakuuta I9Q7.
31045: 
31046: 
31047: tänyt, on tietoinen tämän lakiehdotuksen lopullisesta tarkoituk-
31048: sesta, joka on se, että asianajajain pitäisi saada alioikeuksista
31049: alkaen ajaa yksityisten asiat. Minä tietysti vastustan kaikkea sel-
31050: laista. Merkillinen seikka on se, etteivät hovioikeuden Jase-
31051: net ole kuulleet mitään valituksia vuoden I8g8 lakisäännöstä
31052: vastaan. Se on valitettava seikka. Mutta minä puolestani voin
31053: ilmoittaa, että valitus on maaseuduilla yleinen, ainakin meidän
31054: paikkakunnallamme.
31055:     Mitä ed. Mikkola puhui lääkäriperiaatteesta ja asianajajaperiaat-
31056: teesta, niin eihän niitä voi verrata samana päivänäkään toisiinsa. Sillä
31057: jos epäkompetentti lääkäri määrää lääkkeeksi mvrkkyä ja myrkyn
31058: saaja sitä nauttii, niin siitä heittää henkensä heti, mutta jos ottaa
31059: tuhman asianajajan, niin siinä menettää vaan muutamia markkoja.
31060: (Naurua). Tämän vaan tahdoin lausua, en halua ruveta polemisee-
31061: raamaan sen pitemmältä.
31062:                                    •
31063:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin laki-
31064: valiokunnan mietintö n:o 3 suureen valiokuntaan.
31065: 
31066: 
31067: 
31068:    M.allasjuomavero ja mallasjuomain tehdasmaitten
31069:                       valmistus.
31070:    Esitettiin ensi käsittelyn alaiseksi
31071: 
31072:     valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 5 arm. esityksen n:o I9
31073: johdosta, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistuk-
31074: sesta.
31075: 
31076:     Puheenvuoroa käyttäen lausui:
31077: 
31078:    Senaattori Ståhlberg: Niistä muutosehdotuksista,            joita
31079: esillä olevassa valiokunnan mietinnössä on ehdotettu armolliseen
31080: esitykseen, pyydän kosketella eräitä, jotka ovat omansa herättä-
31081: mään vakavia epäilyksiä.
31082:     Tärkeänä tarkoitusperänä mallasjuomien suostuntaveroa ja
31083: valmistamista koskevaa esitystä laadittaissa on hallituksella ollut
31084: miedompien mallasjuomain valmistuksen ja käyttämisen edistä-
31085: minen. Erityisenä aiheena tähän on ollut sekin, että valtiosää-
31086: dyt olivat anoneet selvitystä siitä, millä ehdoilla ja millä tavalla
31087: miedoille mallasjuomille voitaisiin suoda veronvapautusta. Sekä
31088: terveellisenä ravintoaineena vähävaraisten niukassa ravinnossa
31089: että väkevämpien juomain, juovutusjuomain, syrjäyttäjänä on
31090: miedoilla mallasjuomilla siksi tärkeä merkitys, että niitä pitäisi
31091:           Mallasjuomavero ja mallasjuom. tehdasm. valmistus.    1869
31092: 
31093: 
31094: olla saatavana niin teknillisesti hyvin valmistettuja, niin hyviä,
31095: niin huokeahintaisia kuin suinkin mahdollista. Tätä tarkoitusta
31096: ei kuitenkaan ilmeisesti edistetä, vaan suuresti ehkäistäisiin sillä,
31097: että oluttehtaissa valmistettua mietoakio mallasjuomaa edelleen
31098: verotettaisiin, jopa moninkertaiseksi korotetulla verolla. Kalja-
31099: tehtaita siten kyllä tultaisiin suosimaan, mutta suosimaan kaljan
31100: ja kaljankäyttäjien kustannuksella; ja jos taas verotuslainsää-
31101: dännöllä tahdotaan ahdistaa olut-tehtailijoita, niin ei juuri tunnu
31102: johdonmukaiselta, että heitä ahdistetaan miedomman juoman, ei
31103: oluen, valmistamisessa, eikä sitäkään tarkoitusta olisi ajettava
31104: miedompia mallasjuomia tarvitsevien haitaksi.         Väärinkäsitys-
31105: ten estäminen sellaisissakin tehtaissa, joissa valmistettaisiin sekä
31106: veronalaista väkevää mallasjuomaa että verosta vapaata mietoa
31107: mallasjuomaa, pitäisi olla riittävän tarkastuksen ja tehokasten
31108: rangaistusmääräysten avulla kylläkin mahdollinen, semminkin
31109: kun rikollisella mallasjuoman valmistajalla on se uhka edessään,
31110: että häntä voidaan, valiokunnan ehdotuksen mukaan jo ensi ker-
31111: ralla, julistaa kykenemättömäksi mallasjuomien valmistusta har-
31112: joittamaan ja johtamaan. Kun vielä lisäksi kansantaloudellisen
31113: säästäväisyyden kannalta ilmeisesti olisi paras, että nykyisen
31114: olut-teollisuuden pääomia, valmiita laitoksia ja työvoimia yhä
31115: enemmän alettaisiin käyttää mietojen mallasjuomien valmista-
31116: miseen, niin rohkenen toivoa, että armollisen esityksen sekä en-
31117: simmäisen että kolmannen vastalauseen kanta tässä kohdin tulee
31118: suuressa valiokunnassa ja eduskunnassa hyväksyttäväksi.
31119:      Valiokunta on ehdottanut toisenkin muutoksen, joka niinikään
31120:  näyttää ehkäisevän mietojen mallasjuomien laajemmalti käytän-
31121: töönsaattamista, nimittäin sen että mietojen ja väkevien mallas-
31122:  juomain raja alennettaisiin niin alhaalle kuin kahteen volyymi-
31123: prosenttiin, sen sijaan kun se Tanskassa, jossa miedot mallasjuo-
31124:  mat menestyksellä ovat voittaneet alaa juovutusjuomilta, on yli
31125:  2,8 volyymiprosenttia.     Armollisessa esityksessä ehdotettu raja
31126:  2,5 volyymiprosenttia ei pitäisi raittiuden kannaltakaan olla arve-
31127:  luttavaa, semminkään kun väkeviä tämän rajan ylimeneviä mal-
31128:  lasjuomiakin saa valmistaa ja kun kotitekoinen kaljakin usein
31129:  lienee parin, kolmen prosentin väkevää.       Sitä rajaa, joka nyt
31130:  säädetään, tullaan arvattavasti pitämään myöskin oluen ja kaljan
31131:  rajana mallasjuomien myyntiä koskevia säännöksiä käyttäissä.
31132:  Kotona tehdyn oluen kaupaksi pitäminen on rangaistuksen uhalla
31133:  kielletty. Sentähden on kovin alhaisesta rajasta se vaara tarjona,
31134:  että tavallisen kotitekoisen kaljan valmistaja, jolla ei ole keinoja
31135:  eikä koneita sen seikan selville saamiseen, onko juoman vierre-
31136:  voima viisi astetta tai enemmän Ballingin asteikon mukaan, ja
31137:   sen estämiseksi että juoma käymisen kautta ehkä saa hiukan ta-
31138:  vallista suuremman väkevyyden, voipi, jos hän tuota tavallisen
31139:                     Istunto 4 p. lokakuuta 1907·
31140: 
31141: 
31142: kaljan laatuista juomaa myy, joutua lainrikkojaksi ja rangaistuk-
31143: sen alaiseksi, joka ensi kerralla on vähintäin 2S, korkeintaan ISO
31144: markkaa ja kolmannella kerralla vähintäin ISO, enintäin soo
31145: markkaa.
31146:     Mutta erittäinkin erääseen kolmanteen valiokunnan tekemään
31147: muutosehdotukseen nähden on tärkeätä pitää silmällä sitä kai-
31148: kessa verolainsäädännössä huomioon otettavaa seikkaa, että jos
31149: mennään liian pitkälle, lakkaa tarkoitetun tarkoituksen vaikutus,
31150: samalla kun voidaan aikaansaada jotain sellaista, jota ei ole tah-
31151: dottu eikä tarkoitettu. Nykyinen mallasjuomavero on epäile-
31152: mättä aivan liian alhainen ja arm. esityksessä onkin sentähden
31153: katsottu voitavan ehdottaa niin tavattoman suurta veron koro-
31154: tusta kuin sen enentämistä kolminkertaiseksi entisestään, 1 mar-
31155: kasta 3 markkaan 10 kilolta maltaita. Se on mahdollista m. m.
31156: siitä syystä, että mallasjuomain valmistusvero verrattain helposti
31157: voipi siirtyä kohtaamaan kulutusta. Mutta onpa rajansa tälläkin
31158: mahdollisuudella, ja syystä voipi epäillä, eikö valiokunnan eh-
31159: dottamassa korotuksessa yhdellä kertaa 4 markkaan so penniin
31160: ole enemmän kuin mitä mallasteollisuus voi kestää kovin suuretta
31161: häviöttä. Siitähän supistuisivat taas tietysti mallasverosta lähte-
31162: vät lisätulot, joitten hankkimista valiokunta on pitänyt tämän
31163: lainsäädäntötoimen päätarkoituksena.       Voisihan kyllä katsoa,
31164: että valtion kyllä kannattaa tyytyä vähempään tuloon, kunhan mal-
31165: lasjuomien kulutus saadaan vähennetyksi. Mutta siinä suhtees-
31166: sapa tuleekin veron korotus aivan tehottomaksi, jos se menee sel-
31167: laisen rajan yli, että muussa maassa valmistetun tavaran maahan
31168: tuonti käypi kannattavaksi. Valiokunnan mietinnössä olevista
31169: tiedoistakin näkyy, että Venäjältä tuonti tässä kohdin lähinnä
31170: voi tulla kysymykseen. Selvää lienee, että meidän taholtamme ei
31171: ole ilman aivan pakottavia syitä ryhdyttävä koskemaan Venäjän
31172: ja Suomen välisiin tullisuhteisiin, niistä voimassa oleviin maa··
31173: räyksiin ja siten panemaan vireille kysymystä, josta ei voi tietää,
31174: mihin se johtaisi ja päättyisi. Sen tarkoitusperän kannalta, joka
31175: koettaa pyrkiä ehkäisemään juovutusjuomain käyttämistä niitä
31176: veroittamalla, ei tietysti ole mitään voitettu sillä, jos suomalai-
31177: sen oluen sijasta juodaan venäläistä. Niinikään on valtiotulojen
31178: laita, jos korkealla valmistusverolla verotetun kotimaisen tavaran
31179: sijasta voidaan käyttää alemmalla tullimaksulla saatavaa tavaraa
31180: toisesta maasta. Siten erään rajan yli menevä mallasjuomaveron
31181: korotus tulisi vaikuttamaan ainoastaan sen, että venäläistä olut-
31182: teollisuutta keinotekoisesti asetettaisiin edullisempaan asemaan
31183: suomalaisen olutteollisuuden rinnalla, eikä tässä olisi edes stta
31184: mahdollisuutta kuin kauppasopimuksia tehtäessä, että voi koet-
31185: taa korvaukseksi saada vastaavia etuja muille oman maan teolli-
31186: suuden tuotteille. Mutta ei siinä kyllä, että veron korotuksen
31187:                         Muutoksia rikoslakiin.
31188: 
31189: 
31190: tarkoitukset jäisivät saavuttamatta.     Sen kautta aiheutuvalla
31191: maahantuonnilla saattaisi olla suorastaan haitallisiakin vaiku-
31192: tuksia. Puhumattakaan siitä, mitä tuo kilpailu vaikuttaisi Suo-
31193: men mallasteollisuuteen, menetettäisiin se etu, joka nyt on ole-
31194: massa siinä, että mallasjuomain Suomeen tuonnilla ei ole käy-
31195: tännöllistä merkitystä Venäjän teollisuudelle ja sen etuja valvo-
31196: valle kauppapolitiikalle. Nyt puheenaolevan tavaran laatuun näh-
31197: den tuo etu kenties ei ple kovinkaan vähäinen m. m. mallasjuoma-
31198: lainsäädäntömme järjestämisessä Suomen erikoisaloja ja tarpeita
31199: vastaavalle kannalle.
31200:      Huomioon ottaen ne näkökohdatkin, joihin olen viitannut,
31201: pitäisi voida verrattain turvallisesti ryhtyä siihen veronkorotuk-
31202: seen, joka arm. esityksessä on ehdotettu, mutta tuskin sitä suu-
31203: rempaan eikä ainakaan niin suureen, kuin valiokunta on ehdot-
31204: tanut, nostaen valmistusveron suunnilleen yhtä korkeaksi, jopa
31205: korkeammaksikin, kuin tuontitulli Venäjältä on. Valiokunta ar-
31206: velee kyllä, että rahtikustannukset kuitenkin estävät oluen tuon-
31207: nin lisäytymisen; mutta tässä ei saa jättää huomioon ottamatta,
31208: että meillä useinkin ulkomainen tavara on enemmän haluttua kuin
31209: yhtä hyvä tai parempikin omarnainen ja että asiantuntijat pitä-
31210: nevät venäläistä olutta laadultaankin vaarallisena kilpailijana.
31211: Rahtikustannukset eivät yksinään nouse niin suuriin määriin, että
31212: ne saattaisivat maahantuonnin kannattamattomaksi. Niinpä esim.
31213: rautatierahti Pietarista Viipuriin on, aina sen mukaan kuinka
31214: suuressa määrin tavaraa kuletetaan, ainoastaan 2,1, 1,9 ja 1,6 pen-
31215: niä koko pullolta olutta tai 1,8, 1,6 ja 1,3 penniä litralta astiassa
31216: tuotaessa. Laivalla kuletettaessa rahtikustannus arvattavasti on
31217: vieläkin melkoisesti vähäisempi. Pennin parin rahti sellaiselta
31218: tavaralta, josta vero yksistään olisi alun toistakymmentä penniä
31219: litralta, ei kovinkaan paljoa paina. Jos siis tahdotaan turvata
31220: sitä, jota valiokuntakin näyttää tarkoittavan, nim. että valmistus-
31221:  veron korotuksella ei aiheutettaisi lisääntynyttä mallasjuomien
31222: maahantuontia, niin valmistusvero on jätettävä tuntuvasti alem-
31223: maksi tuontitullin määrää.
31224:      Pyydän, että esittämäni näkökohdat suuressa valiokunnassa
31225:  vielä otettaisiin harkinnan alaisiksi.
31226:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin valtio-
31227: varainvaliokunnan mietintö n:o 5 suureen valiokuntaan.
31228: 
31229:                    Muutoksista rikoslakiin.
31230:     Esitettiin toisen käsittelyn alaiseksi pöydällä ollut
31231:     suuren valiokunnan mietintö n :o 6 arm. esityksen n :o 8 joh-
31232:                                                             II8
31233:                     Istunto 1 p. lokakuuta 1907·
31234: 
31235: dosta, joka koskee muutettuja määräyksiä eräiden rikoslain 13
31236: luvussa mainittujen rikosten syytteeseen panemisesta.
31237:     Keskustelu:
31238:    Ed. Nuorteva: Niillä perusteilla, jotka on lausuttu valiokun-
31239: nan mietintöön liitetyssä vastalauseessa, pyydän lyhyesti ehdoit-
31240: taa, että eduskunta hylkäisi nyt kysymyksessä olevan arm. esi-
31241: tyksen.
31242:     Ed. Hämäläinen:        Pyytäisin kannattaa edellisen puhujan
31243: ehdotusta.
31244:       Ed. Ingman, Lauri: Tämä asia ei tietysti ole niitä kaikkein
31245: suurimpia, mutta luulen kuitenkin, että pienen edistyksen tämän-
31246: kin arm. esityksen hyväksyminen voisi tuottaa. Ensinnäkin tah-
31247: don huomauttaa siitä, että kysymys syytteen nostamisesta nyt ky-
31248: seessä olevissa asioissa tulisi kotimaisten viranomaisten ratkais-
31249: tavaksi. Mielestäni on pidettävä etuna, jos tuollaisia ikäviä
31250: pyykkejä ei tarvitsisi viedä rajan toiselle puolelle, vaan ne voi-
31251: taisiin kokonaan pestä täällä kotona. Toiseksi kyseessä oleva
31252: lakimuutos tuottaisi sen edun, että siinä mainittujen asiain kä-
31253: sittely tulisi jonkun verran joutusammaksi. Se olisi asianomai-
31254: sille edullista, sillä esim. aivan äskettäin luin, että joltakin, joka
31255: on sekaantunut tämmöiseen juttuun, on kielletty oikeus tulla sa-
31256: nomalehden vastaavaksi toimittajaksi, kunnes juttu on päättynyt.
31257: Tällaisia seikkoja huomioon ottaen on pidettävä suotavana, -
31258: niinkuin kaikessakin oikeudenkäyqnissä, - että asia voidaan rat-
31259: kaista niin pian kuin suinkin. Ja kolmas etu ehdotetusta lakieh-
31260: dotuksesta olisi se, että prokuraattorille jäisi valta harkita - laki-
31261: valiokunnan ehdotuksessa sanotaan ,harkittuaan kaikki asiaan
31262: vaikuttavat seikat", - onko syytä tehdä syyte esim. sellaisissa
31263: tapauksissa, kun rikos kyllä on todistettavissa, mutta on niin
31264: kauan sitten tapahtunut tai siksi vähäpätöinen, ettei mikään val-
31265: tion etu suorastaan pakoita syytteen tekemiseen. Luulisin, että
31266: tästä johtuisi, että tämänlaatuisten syytteiden lukumäärä jonkun
31267: verran vähenisi, sillä mikäli minulla on tiedossa täytyy senaatin
31268: nykyään tehdä alistus syytteen herättämisestä, milloin vaan ri-
31269: kos on tapahtunut ja on todistettavissa, ilman sen enempää mah-
31270: dollisuutta harkita, onko rikos sittenkään senlaatuinen, että se
31271: ansaitsee tulla syytteeseen pannuksi. Edellä mainitut seikat siis
31272: mielestäni puhuvat arm. esityksen hyväksymisen puolesta, kui-
31273: tenkin siinä muodossa, minkä lakivaliokunta sille on antanut.
31274:      On kvllä totta että sosialidemokraattiselta taholta on tuotu
31275: esille useita vastaväitteitä ja että sillä taholla näkyy olevan suuri
31276: vastenmielisyys koko muutosta vastaan. Luulen, että perussyy
31277:                          Muutoksia rikoslakiin.
31278: 
31279: 
31280: mainitsemaani vastenmielisyyteen on se, minkä ed. Turkia remis-
31281: sikeskustelussa lausui ilmi, nimittäin pelko, että jos tämä asia
31282: tulee kotimaisten viranomaisten ratkaistavaksi, tulee itse asiassa
31283: tällaisten syytteiden lukumäärä lisääntymään. Ed. Turkia lau-
31284: sui silloin että, jos arm. esitys hyväksytään, on luultavaa, että
31285: meidän viranomaisemme tekisivät tällaisia syytöksiä hyvin usein.
31286: ,Etenkin luulen", lausui hän, ,että sitä tultaisiin työväen sanoma-
31287: lehdistöä kohtaan käyttämään kovin ahkeraan.           Luuloteltaisiin
31288: esim. että se tai se kirjoitus, tai ne ja ne sanamuodot loukkaisivat
31289: Hänen Majesteettinsa kunniaa, nostettaisiin oikeusjuttu ja asian-
31290: omainen sakotettaisiin tai tuomittaisiin linnaan. Mutta jos nämä
31291: jutut olisivat menneet Hänen Majesteettinsa itsensä tarkastetta-
31292: viksi, niin kuka tietää, olisiko niistä koskaan nostettu oikeus-
31293: juttua." Mielestäni tässä lausunnossa ilmenee sellainen, sanoi-
31294: sinko epäluulo kotimaisia viranomaisiamme vastaan, joka kyllä
31295: on historiallisesti hyvin selitettävissä, sillä vallitsevat historial-
31296: liset olot ovat tehneet, että rahvas usein syystä on jonkunlai-
31297: sella epäluottamuksella omia kotimaisia viranomaisia arvostellut.
31298: ja on ajateltu, että ehkä hallitsija arvostelee asioita tasapuolisem-
31299: min ja lievemmin kuin kotimaiset viranomaiset. En kuitenkaan
31300: luule; että tässä tapauksessa ja meidän aikanamme enää olisi syytä
31301: asettua tälle kannalle. Sillä jos tätä lakia ruvettaisiin kohtuutto-
31302: masti käyttämään ja sovelluttamaan, niin onhan eduskunnalla
31303: käytettävissä keinoja, joiden kautta se voi pitää huolta siitä, että.
31304: lakia käytetään järjellisesti. Näin ollen pyydän kannattaa laki-
31305: valiokunnan mietinnön hyväksymistä.
31306: 
31307:   Ed. Alkio kannatti vastalausetta.
31308:     Ed. Nuorteva: Tämä asia olisi kai mennyt päätöksen alai-
31309: seksi ilman pitempiä keskusteluja, enkä usko, että tämä keskus-
31310: telu enään kenenkään mielipiteeseen vaikuttaa. Mutta koska ed.
31311: Ingman on tuonut esille muutamia väitteitä, katson tarpeelliseksi
31312: niihin vastata.
31313:     Se pieni edistysaskel, josta ed. Ingman puhui, on todellakin
31314: niin pieni, että minun on vaikeata sitä havaita. Sanotaan olevan
31315: edullista, että asiat tulevat kotimaisten viranomaisten ratkaista-
31316: viksi sen sijaan kuin, että ne kuten nyt ovat rajan taakse
31317: lähetettävät. Kyllä tämä pitää paikkansa muihin asioihin nähden,
31318: mutta minusta se sopii vähemmän tässä tilaisuudessa. Meidän täy-
31319: tyy pitää silmällä, että tämä koskee erikoisasiata, etupäässä kun-
31320: nianloukkausasioita ja minun mielestäni on aivan väärin, että
31321: näissä annetaan ratkaisuvalta henkilöille, joita kunnianloukkaus
31322: ei ollenkaan koske, ja että se henkilö, jota mahdollisesti tässä
31323: tapauksessa on loukattu, jää kokonaan tällaisen vaikutusmahdolli-
31324:                     Istunto 4 p. lokakuuta 1907.
31325: 
31326: 
31327: suuden ulkopuolelle. Tämä on pääasiallinen syy, jonka nojalla
31328: tätä lakiehdotusta on vastustettu ja perusteluissa on jo tarpeen
31329: selvästi sanottu se mielipide, joka on ollut vastalauseen allekir-
31330: joittajina. Meillä ei ole mitään syytä vielä suuremmassa mää-
31331: rässä ruveta laajentamaan sitä poikkeusasemaa, johon hallitsi-
31332: jat kaikkina aikoina ovat olleet asetetut. Tätä vastaan on väi-
31333: tetty, että hallitsijan pt;rsoonan loukkaminen on jo sellaisenaan
31334: jossain määrin erilainen teko kuin tavallinen kunnianloukkaus,
31335: hallitsijan persoonassa kun muka loukataan valtiomahtia. Tätä-
31336: kin käsityskantaa vastaan voitaisiin sanoa hyvin paljon. Mutta
31337: se veisi meidät liian pitkälle ja jokainen tietää, että me ainakaan
31338: emme voi tällaista katsantokantaa hyväksyä. Sen mielipiteen, että
31339: hallitsija on oikeudellisesti erikoisasemaan asetettava, alkujuuret
31340: ovat etsittävät muinaisesta muinaisuudesta, jolloin pakanallisten
31341: uskontomuotojen vallitessa hallitsijaa pidettiin jumalallisena olen-
31342: tona ja hänelle vaadittiin se kunnia, joka oli jumalaHekin annettu.
31343: Vaikkapa kehitys on siitä asti mennyt pitkälle eteenpäin ja on
31344: jo ruvettu vähitellen vapautumaan ennakkoluuloista, niin tästä
31345: käsityksestä on jyrkästi pidetty kiinni ja keinotekoisesti ylläpi-
31346: detty tällaista ajatustapaa. Sentähden on lainsäädäntökin kehit-
31347: tynyt tämän ajatuskannan mukaisesti.             Vastalauseessa sa-
31348: notaan, että hallitsijan asettamisesta tällaiseen erikaisase-
31349: maan       johtuu     yhteiskunnallisia vaaroja, sillä hallitsijan,
31350: jolla on niin tärkeitä velvollisuuksia ja niin vastuun-
31351: alainen tehtävä, hänen jos kenenkään pitäisi olla julkisen arvos-
31352: telun alainen, ja se, että kaikki arvostelu ehkäistään, tuottaa
31353: hyvin paljon haittoja. Muuten uskallan yhä edelleen olla siinä
31354: epäluulossa, että jos tämä asia tulee kotimaisten viranomaisten
31355: ratkaistavaksi, niin näiden majesteettirikosjuttujen luku ei suin-
31356: kaan vähene. En katso ollenkaan mahdolliseksi, että viranomaiset
31357: suna tapauksessa rupeisivat suopeammin katsomaan tällaisia jut-
31358: tuja, kuin ne nyt katsovat. Jos majesteettirikosjuttu on annettu
31359: ilmi, joutuu se nykyisen lain mukaan meidän viranomaistemme
31360: harkittavaksi, ja ainoastaan siinä tapauksessa, että he katsovat
31361: olevan syytä majesteettirikosjutun nostamiseen, he vetoavat hal-
31362: litsijaan ja hallitsija silloin ratkaisee, onko aihetta nostaa syyte
31363: vaiko ei. Jos asia asetetaan sille kannalle kuin nyt on ehdotettu,
31364: niin jäisi ennalleen kaikki se mikä nyt on voimassa. Mutta ma-
31365:  jesteettirikosjuttujen lukuun lisääntyisi se määrä, jonka hallit-
31366: sija mahdollisesti olisi jättänyt ilman seurausta, jos ne olisi pantu
31367: hänen ratkaistavakseen. En sano tätä siitä syystä, että pitäisin
31368: hallitsijaa tässä suhteessa armollisempana ja suopeampana täl-
31369: laisia juttuja kohtaan kuin meidän viranomaisetkaan ovat, mutta
31370: minä tuon tämän esille yksinkertaisena laskuopillisena esimerk-
31371: kinä, joka muodollisessa suhteessa todistaa sen, että majesteetti-
31372:                         :Muutoksia rikoslakiin.
31373: 
31374: 
31375: rikosjuttujen lukumäärä nyt ehdotetun menettelyn kautta ei sum-
31376: kaan vähene.
31377:     Mitä tulee ed. Lauri Ingmanin sanoihin, että me saisimme
31378: pestä tämän pyykin täällä kotona ja että meidän ei pitäisi vaivata
31379: hallitsijaa esittämällä hänelle kaikki ne kirjoitukset, joissa häntä
31380: mahdollisesti on loukattu, niin minusta tämä tuntuu liian suurelta
31381: huolenpidolta hallitsijan persoonaa kohtaan. Jos jotakin on kir-
31382: joitettu hallitsijan persoonasta, niin se on tietysti jossain mää-
31383: rin tarkoitettu hänenkin luettavakseen. Luonnollisesti mahdol-
31384: lisuus tähän on sangen vähäinen, hyvin harvoin kai tapahtuu,
31385: että hallitsija todellakin saa käsiinsä näitä kirjoituksia, mutta
31386: ainakin hän saa ne sen kautta, että majesteettirikosjuttua vireille
31387: pantaessa hänellä on tilaisuus tutustua siihen, mitä hänestä on
31388: sanottu. Tämä saattaa tuntua hyvin heikolta lohdutukselta sekin,
31389: mutta kyllä kai sillä jossain tapauksessa saattaa olla jotakin mer-
31390: kitystä. Kyllä minä puolestani saatan vakuuttaa, että jos minulla
31391: olisi jotain erityistä sanottavaa ja minulla olisi edes jonkunlainen
31392: toivo siitä, että se saattaisi päästä hallitsijan korviin, niin kyllä
31393: minä riskeeraisin majesteettirikosjutunkin, jos voisin otaksua, että
31394: se tulee hänen luettavakseen.
31395:     Mitä ed. Ingman puhui siitä, että perussyy meidän puolelta
31396: tehtyyn vastalauseeseen olisi epäluulo omia viranomaisiamme vas-
31397: taan, niin pyydän sanoa, että hän oli väärässä. Perussyy on se,
31398: ettemme tahtoisi yleensä eikä siis tässäkään suhteessa asettaa
31399: hallitsijaa erikoiseen asemaan. Että tuo mainittu epäluulo on
31400: y k s i syistämme, jolla olemme tahtoneet asiaa vastustaa, sitä en
31401: kiellä. En nimittäin usko, että meidän viranomaiset tulevat näitä
31402: majesteettirikosjuttuja käsittelemään lievemmin kuin niitä tähän
31403: asti on käsitelty. Päinvastoin voin otaksua, että aikoina sellai-
31404: sina, jolloin poliitillinen nöyryys ja monarkistinen ajatustapa yhä
31405: ~'nemmin kehittyä niinkuin se näyttää kehittyvän, voidaan virka-
31406: miesten keskuudessa pitää kunnianasiana vetää ihmisiä edesvas-
31407: tuuseen jokaisesta vähäpätöisestäkin lausunnosta, joka annetaan
31408: niin korkeasta persoonasta kuin hallitsija heidän mielestä on.
31409: 
31410:      Ed. Hämäläinen, K.: Nykyään, kuten sanottu käy näiden
31411: majesteettirikosjuttujen vireille paneminen siten, että niistä teh-
31412: dään ilmiauto senaattiin, ja senaatti sitten harkitsee, onko syytä
31413: esittää sitä Pietariin. Se väite siis ei ole paikallaan, joka täällä
31414: lausuttiin, että nykyään ei olisi suomalaisilla viranomaisilla har-
31415: kitsemisoikeutta, onko jostain ilmiannosta syytä tehdä esitys Pie-
31416: tariin. Kyllä me olemme nähneet sanomalehdistä, että senaatti,
31417: kun on tehty ilmiantoja, joskus on hylännyt ne selittäen, ettei ole
31418: syytä esittää asiaa Pietariin, mutta useimmiten se on myöskin
31419: harkinnut, että on syytä esittää Pietariin ratkaistavaksi, onko
31420:                     Istunto 4 p. lokakuuta 1907.
31421: 
31422: 
31423: syytettä nostettava. Nyt, kuten sanottu, muuttuisi asianlaita si-
31424: ten, ettei senaatin tarvitsisi esittää asiaa Pietariin lopullisesti
31425: ratkaistavaksi, vaan kysymyksen syytteen nostamisesta ratkaisisi
31426: prokuraattori. Tarkoitus tällä lainmuutoksella on hyvin selvä ja
31427: perusteet siihen ovat hyvin selvät. Ne eivät ole sellaisia kuin ed.
31428: Ingman mainitsi, että olisi tarkoitus saada meidän kotimaisille
31429: viranomaisillemme enemmän vaikutusvaltaa, vaan ne ovat sellai-
31430: set, että on tarkoitus saada näitä juttuja enemmän vireille, on
31431: tarkoitus tehdä mahdolliseksi näiden juttujen nopeampi käsittely
31432: ja lukuisampien henkilöiden syytteeseen saattaminen. Sillä, ku-
31433: ten tiedetään, on aiotteen tähän lainmuutokseen tehnyt kenraaliku-
31434: vernööri ja hän kuulemma on perustellut tällaisen lain muutoksen
31435: tarpeellisuutta sillä, että puheenaolevien rikosten lukumäarä siitä
31436: lähtien, kun ennakkosensuuri lakkautettiin, on tuntuvasti lisään-
31437: tynyt. Nyt kun on olemassa ratkaisuvalta Pietarissa, käy jon-
31438: kun verran hitaasti rangaistuksien toimeenpano näissä jutuissa.
31439: Mutta kun ratkaisuvalta saataisiin Suomessa oleville viranomai-
31440: sille. niin silloin se kävisi paljon joutuisammin, ja voitaisi tällai-
31441: sia asioita ratkaista paljon enemmän, saattaa ihmisiä rangaistuk-
31442: seen paljoa suuremmassa määrässä.
31443:      Tämä seikka, että senaatti on ottanut huomioon kenraaliku-
31444: vernöörin ehdotuksen ja ryhtynyt laatimaan tätä armollista esi-
31445: tystä, näyttää hyvin omituiselta, kun ei ole muuta vaikutinta eikä
31446: muuta perustusta kuin se, että näitä juttuja pitäisi saada enem-
31447: män, koska muka rikoksia on ruvennut tällä alalla ilmaautumaan
31448: paljoa enemmän, ja siis pitäisi tehdä asian käsittely yksinkertai-
31449: semmaksi ja joutuisammaksi, että ihmisiä saataisiin enemmän
31450: rangaistukseen. Näyttää hyvin omituiselta, että lakiehdotus ko-
31451: timaisen hallituksemme puolelta eduskunnalle esitetään tällai-
31452:  sessa tarkoituksessa. Ja- että tällä lainmuutoksella tulisi olemaan
31453: tällaiset seuraukset, että tosiaankin enemmän tulisi oikeuksissa
31454:  käsiteltäväksi majesteettirikosjuttuja, se on myönnetty aivan suo-
31455:  raan esim. lakivaliokunnassa niitten taholta, jotka ovat sitä kan-
31456:  nattaneet. Ja onhan selvä, että kun senaatti esittää asioita Pieta-
31457:  riin, niin siellä, vaikkei oltaisikaan suopealla kannalla niitä koh-
31458:  taan, joita vastaan ilmiauto on tehty, kumminkin silloin tällöin
31459:  sentään hylätään tällainen senaatin tekemä esitys, ja siitä siis jää
31460:  &yytös nostamatta. Mutta kun tällaista astetta ei tulisi olemaan
31461:  eikä siis mitään juttuja lähetettäisi Pietariin, niin tulisi syytös
31462:  vireille jokaisesta jutusta, jonka prokuraattori on harkinnut sel-
31463:  laiseksi että siitä syytös on nostettava.
31464:      Me tiedämme viimeaikaisesta kokemuksesta, millä tavalla la-
31465:  kia tässä kohden on sovellettu. Ilmiautoja on tehty kyllä kaikissa
31466:  yhteiskunta asemissa olevia vastaan, varsinkin niin on tehty sano-
31467:  malehtiä vastaan. Nyt on kumminkin huomattava että senaatti
31468:                         Muutoksia rikoslakij.n.
31469: 
31470: 
31471: on jotenkin tavallisesti hylännyt nämä ilmiannot sanomalehtiä
31472: vastaan, siinä tapauksessa, kun ne ovat koskeneet jotakin n. s.
31473: porvarillista sanomalehteä, mutta sitä vastoin on suuri joukko
31474: vireillä juttuja työväen sanomalehtiä vastaan ja työväen sanoma-
31475: lehtien toimittajia vastaan. Sellaisia juttuja on vireillä m. m.
31476: sosiaalidemokraattisia sanomalehtiä Hämeen W oimaa, Kansan
31477: Tahtoa, Forssan sanomia, Kansan Lehteä ja Sosialidemokraattia
31478: vastaan. Sitä paitsi ruotsinkielisen sosialidemokraattisen lehden
31479: Arbetarenin toimittaja minun tietääkseni on parhaillaan kärsi-
31480: mässä seitsemän kuukauden vankeusrangaistusta tällaisen tuo-
31481: mion johdosta. Nuo jutut, mitä on nostettu sosiaalidemokraatti-
31482: sia sanomalehtiä vastaan majesteettirikoksen nimellä, ovat mo-
31483: nasti johtuneet vähäpätöisistä suomennetuista uutisista. M. m.
31484: Oululaista lehteä ,Kansan Tahto" vastaan nostettiin Vaasan ho-
31485: vioikeudessa majesteettirikosjuttu nom 10 sentimeterin pituisesta
31486: suomennetusta uutisesta. Muistan hyvin, että samanluontoisia
31487: uutisia samaan aikaan kierteli muissakin lehdissä, niitä kierteli
31488: paljon räikeämpiäkin porvarillisessa sanomalehdissä.     Mutta ei
31489: edes painoasiain ylihallitus ole niistä tehnyt ilmiautoa senaattiin
31490: eivätkä ne siis ole tulleet syytteen alaisiksi, eivätkä ole tietysti
31491: ansainneetkaan tulla syytteenalaisiksi. Mutta silloin katsottiin
31492: ansaitsevan esittää asia syytteen alaiseksi, kun oli samantapainen
31493: juttu ollut työväen lehdessä.
31494:      Sitä. paitsi on otettava huomioon, että rangaistukset näistä
31495: majesteettirikoksista ovat hyvin ankarat, joten koko se lainsää-
31496: däntö, joka koskee rangaistuksia majesteettirikoksista ja näiden
31497: juttujen vireille panemisesta, olisi uudistettava. Kun nyt tästä
31498: huolimatta, vaikka tämä lainsäädäntö on tällaisella jonkin verran
31499: barbaarisella kannalla, tehdään esitys lain muutoksesta siinä tar-
31500: koituksessa, että ihmisiä pitäisi voida enemmän teljetä vankiloi-
31501: hin näistä asioista, niin muuttuu asia vielä kummallisemmaksi.
31502: Pikemmin olisi odotettu, että senaatti, kun kenraalikuvernööri oli
31503: sille huomauttanut kyseenalaisen lainmuutoksen tarpeellisuudesta,
31504: olisi asettunut sille kannalle, että samassa yhteydessä, eli ennen
31505: kuin se ryhtyi tällaisen lainmuutoksen ehdottamiseen, myöskin
31506: kaikki näitä majesteettirikoksia koskevat rangaistusmääräykset
31507: olisivat muutettavat ja saatettavat sopusointuun muiden saman-
31508: laisten kunnialoukkausmääräysten kanssa. Kun kumminkin täl-
31509: laiseen muutokseen, joka koskisi rangaistusmääräyksiä, ei ole
31510: ryhdytty, niin on tästäkin syystä erittäin hyvä, että tämä juttujen
31511: vireille-panemistapa pysyy sellaisenaan niin kauvan ainakin, kun
31512: tämä asia kokonaisuudessaan otetaan käsittelyn alaiseksi. Sillä
31513: kun nämä jutut täytyy lähettää Pietariin, niin aina asiat siinä
31514: jonkun verran viipyvät eivätkä herrat ennätä tehdä työtä tässä
31515: suhteessa niin paljon. Jos taas tällainen ehdotus hyväksyttäisiin,
31516:                      Istunto 4 p. lokakuuta 1907·
31517: 
31518: 
31519: niin suomalaisille virkaherroille tulisi verrattain helpoksi laittaa
31520: vaikka kaikki tvöväenliikkeen luottamushenkilöt vankilaan ma-
31521: jesteettirikosten ·nimellä.
31522:     Täällä sanottiin, että pitäisi hylätä lakiehdotus asianajajan-
31523: yhdistyksestä jo siitäkin syystä, että senaatti saisi tarpeellisen
31524: huomautuksen, ettei se tuon arvoisia esityksiä laittaisi eduskun-
31525: nalle. Minusta olisi tällainen huomautus paikallaan tämän asian
31526: yhteydessä. Täällä joku aika sitten sanoi muudan hallituksen
31527: edustaja, että hallitus kerkiää antamaan eduskunnalle lakiehdo-
31528: tuksia niin paljon kuin eduskunta jaksaa niellä. Jos me ajatte-
31529: lemme, että ne lakiehdotukset tulevat olemaan samaa laatua kuin
31530: tämäkin, ei ole todella eduskunnan asemaa hauska ajatella. Ja
31531: kun sieltä kerran samanlaatuisia esityksiä on odotettavissa niin
31532: runsaissa määrin, niin sitä enemmän tarpeellista olisi minusta
31533: tehdä huomautus kotimaiselle hallitukselle, ettei se tosiaankaan
31534: tällaisia sepustuksia enää eduskunnalle esitä, ja se huomautus olisi
31535: annettava siten, että tämä ehdotus hylättäisiin.
31536:     Ei ole laisinkaan ihmeteltävää, että porvarillisten puolueitten
31537: edustajat lakivaliokunnassa ovat asettuneet tämän armollisen esi-
31538: tyksen puolelle. Minä en sitä laisinkaan ihmettele, sillä tiedän,
31539: että sen johdosta, että työväenliike Suomessa on viime aikoina
31540: suuressa määrin kasvanut ja kehittynyt, olisi erittäin mieluista
31541: monille porvarillisille saada aikaan sellainen laki, jolla voitaisiin
31542: tämän liikkeen edistymistä jarruttaa. Mutta tällainen jarrutta-
31543: taminen pakkokeinoilla hyvin huonosti johtaa toivottuihin tulok-
31544: siin. Siinä suhteessa pitäisi olla olemassa lukuisia esimerkkejä.
31545: Muistakaamme vaan kokemuksia Saksasta n. k. sosialistilain
31546: ajoilta, ja on niitä esimerkkejä lukuisia muitakin. Ja nekin esi-
31547: merkit, joita äsken mainitsin, että lyhyen ajan kuluessa on nos-
31548: tettu kanteita melkein kaikkia Suomessa ilmestyviä työväen leh-
31549: tiä vastaan, osattavat hyvin hyvästi, että jos tämä lainmuutos
31550: pannaan toimeen, tulee tästäkin jonkunmoinen sosialistilaki, että
31551: näitä juttuja tullaan sitten panemaan vireille työväen lehtiä vas-
31552: taan vielä suuremmassa määrin. Tämäkin seikka hyvin vähän
31553: houkuttelee hyväksymään tällaista lakia.
31554:     Minä siis, kuten edellinenkin puhuja, ehdotan, että eduskunta
31555: hylkäisi käsillä olevan armollisen esityksen.
31556: 
31557:      Ed. Yrjö-Koskinen, B. S.: Valiokunta on ymmär-
31558: tääkseni tarpeettoman monin sanoin esittänyt sitä käsityskantaa,
31559: joka vastalauseessa on saanut omituisen muotonsa. Sitävastoin
31560: valiokunta oman kantansa puolustukseksi mainitsee ainoastaan
31561: yhden lainopillisesti lyhyen lauseen: ,ett'ei etenkään maan Hallit-
31562: sijaa voida häntä vastaan tehtyihin kunnianloukkausrikoksiin
31563: nähden pitää asianomistajana sanan tavallisessa merkityksessä,
31564:                          Muutoksia rikoslakiin.
31565: 
31566: 
31567: eikä siis asettaa yhdenveroiseksi valtion muitten jäsenten kanssa".
31568: Minä arvelen, että tätä kantaa, jota valiokunta edustaa, olisi kan-
31569: nattanut vähän lavearumin esittää siitäkin syystä, että vastalau-
31570: seen käsitys ei nyt tänä päivänä astu ensikertaa esille tässä edus-
31571: kunnassa, vaikka se tänä päivänä astuu ensikerran julkisessa is-
31572: tunnossa. Sanoiksi saatettuna tämä käsityskanta kuuluisi: Val-
31573: tionpäämies on suhteissaan muihin kansalaisiin samalla oikeudel-
31574: lisella asteella kuin hekin, ja periaatteellisesti tasa-arvon kannalla.
31575: Osoittamaan tämän käsityskannan kieroutta kenties riittäisi viit-
31576: taus niiden maiden perustuslakeihin, joissa valtionpäämies on ai-
31577: noastaan valtion korkein virkamies. Sekä yhdysvaltain että
31578: Ranskan tasavallan perustuslaissa muun muassa säädetään, että
31579: tasavallan presidenttiä ei, niin kauvan kuin hän on virkansa toi-
31580: mituksessa, saa mistään muusta rikoksesta haastaa oikeuteen kuin
31581: ainoastaan valtiopetoksesta, ja tämäkin syytös voi tapahtua ai-
31582: noastaan edustajakamarin aloitteesta.         Se on luonnollista, että
31583: muissa suhteissa, joihin kansalaiset joutuvat valtionpäämieheen,
31584: tällainen näkökanta vieläkin selvemmin astuu näkyviin. Minä
31585: saan toisesta kansalaisesta puhua, mitä ikinä tahdon. Minä saan
31586: alentaa hänen kunniaansa julkisuudessa. Minä saan valehdella
31587: hänestä. Jos hän katsoo olevan syytä, kuten sanotaan ,kysyä
31588: kunniansa perään", niin hän haastaa minut oikeuteen, ja minä
31589: saan ansaitun rangaistuksen. Toiselta puolen: jos minä kansa-
31590: laistoverini sanoissa tai teoissa näen jotakin sellaista, jota minä
31591: katson huonoksi ja halveksittavaksi, niin saan sen vapaasti hänelle
31592: ilmaista. Ei minulla ole pakko säilyttää tuttavuutta hänen kans-
31593: saan, eikä millään tavalla osoittaa hänelle kunnioitusta. Aivan
31594: toinen on kaikessa tässä valtion päämiehen laita, siitä yksinker-
31595: taisesta syystä, että hän edustaa koko valtiota ulospäin.
31596:     Pyydän valaista tätä katsantokantaa esimerkillä siitä syystä,
31597: että täällä eduskunnassa nyt lausutaan mielipiteitä, joitten luulisi
31598: olevan kotoisin lastenkamarista. Joku aika sitte ed. Nuorteva ja
31599: minä yhdessä katselimme erästä pilakuvaa, joka esitti häntä, ed.
31600: Nuortevaa, puhujalavalla. Yhdennäköisyys oli hyvin osattu, ja
31601: irvikuvaus ilmeni pääasiallisesti siinä, että ed. N uortevan muo-
31602: dossa oli nähtävänä vanhuutta ja elämänkokemusta, jota emme
31603: täällä ole tottuneet siinä näkemään. Tahdon kysyä, olisimmeko
31604: me nauranneet niin sydämmellisesti kuin silloin, jos sama pila-
31605: kuva olisi esittänyt tämän maan hallitsijaa. Minä luulen, että ed.
31606: Nuorteva, kuten minäkin, olisi pitänyt sellaista ihan sopimatto-
31607: mana. Syy on, kuten sanottu, aivan selvä. Ei mikään kansa
31608: voi sallia, että jokainen joutilas irvihammas rupeaa piirtelemään
31609: valtion päämiehen kuvia, minne haluaa, tahi että jokainen valtiol-
31610: linen poropeukalo ryhtyy arvostelemaan hänen tekojaan tavalla,
31611: joka olisi sopimatonta yksityisenkin henkilön töitä arvosteltaessa.
31612: 188o                  Istunto 4 p. lokakuuta 1907·
31613: 
31614: Tämä periaate, se se on pidettävä voimassa ja tunnustettava.
31615: Silti ei ole sanottu, ettei hallitsijan julkisia tekoja saisi arvostella.
31616: Mutta, paitsi että arvostelun tulee pysyä tarkasti totuuden ra-
31617: joissa, vaaditaan lisäksi, että arvostelija joka hetki muistaa, ke-
31618: nestä on kysymys, kenen tekoja arvostellaan. Ei tämä ole mitään
31619: ihmisen jumalallista kunnioitusta; kansa kunnioittaa s111ä itseään
31620: ja sitä valtiollista asemaa, johon se historillisten vaiheiden kautta
31621: on päässyt kohoamaan.
31622:     Minä saatan myöntää, että meidän oloissamme tätä minun
31623: mielestäni selvää ja luonnollista käsityskantaa jonkin verran kaih-
31624: taa se tosiasia, että meidän valtionpäämme on samalla Venäjän
31625: valtakunnan hallitsija. Mutta, kuten jokainen ymmärtää, tämä
31626: seikka myöskin kehoittaa meitä toisesta syystä noudattamaan
31627: samallaista menettelyä. Tämä asia ainakin on niitä, joissa valtio-
31628: viisaus, sekä terve järki ja kansallinen kunniantunto sopivat yh-
31629: teen. - On aivan mahdollista, että näiden rikosjuttujen luku
31630: lisääntyisi sen kautta, että käsittely jätettäisiin yksinomaan riip-
31631: puvaksi kotimaisista viranomaisista; ei siitä syystä, että niitä
31632: lukuisammin nostettaisiin, vaan sen vuoksi, että Hallitsija useim-
31633: missa tapauksissa kysyttäessä ilmoittaa, ettei hän pidä asialla
31634: väliä. Mutta toisaalta minä periaatteellisesti pitäisin kiinni siitä,
31635: että juuri kotimaisten viranomaisten, nim. kansan korkeimpain
31636: oikeudenvalvojain asia on tässä valvoa kansan kunniaa. - Tie-
31637: tysti siinä tapauksessa, että tämmöinep laki hyväksytään, hallit-
31638: sijalle täytyy jäädä se armahdus-oikeus, joka hänellä on rikos-
31639: asioissa.
31640:      Ne syyt, joiden nojalla valiokunta puolestaan on pitänyt omaa
31641:  käsitystään asian järjestelystä parempaa kuin arm. esitystä, ovat
31642: minusta niin selvästi tuodut esiin, ettei niitä tarvitse puolustaa.
31643:  Minä kannatan mietintöä.
31644: 
31645:     Ed. Suomalainen: Minä pyydän lyhyesti vaan saada yhtyä
31646: vastalauseeseen.
31647: 
31648:     Ed. Castren: Lukiessani vastalausetta en ole voinut olla
31649: kiinnittämättä huomiotani erääseen vastalauseessa olevaan lau-
31650: seeseen, joka minusta on tuntunut enemmän kuin oudolta. Tämä
31651: lause, joka on löydettävänä vastalauseen toisen kappaleen viiden-
31652: neltä riviltä, kuuluu: ,hallitsijan tekojen hänen yksinvaltiaana
31653: ollessaan pitää ehdottomasti olla julkisen arvostelun alaisena".
31654: Jokainen ajatteleva järkevä lukija, joka on lukenut tämän lau-
31655: seen ja verrannut sitä siihen, mitä edellä ja jälempänä sanotaan,
31656: ei voi tätä lausetta ymmärtää muulla tavoin kuin jos olisi sa-
31657: nottu, että hallitsijan tekojen pitäisi ehdottomasti olla julkisen ar-
31658: vostelun alaiset, koska hallitsija on yksinvaltiaana Suomessa.
31659:                        Muutoksia rikoslakiin.                  1881
31660: 
31661: 
31662:      Mitä tietää oikea~~aan tämä lause? Onko arvoisain vasta-
31663: lauseentekijäin tarkoitus väittää, että Suomen Suuriruhtinas on
31664: yksinvaltiaana Suomessa? Jos tämä on tarkoitus, pyytäisin kysyä,
31665: onko vastalauseentekijöille tuntematonta, että meillä on perustus-
31666: laillinen hallitusmuoto, ja että tämä hallitusmuoto velvoittaa hal-
31667: litsijaa hallitsemaan Suuriruhtinaskuntaa tämän hallitusmuodon
31668: mukaan, vai mitä tällä lauseella oikeastaan ymmärretään ?
31669: 
31670:   Puhemies: Kaksi minuuttia on kuulunut.
31671:    Ed. Castren Mitä ed. Hämälainen täällä on lausunut siitä,
31672: että viralliset syyttäjät ja oikeudenkäyttö meidän maassamme oli-
31673: sivat menetelleet puolueellisesti ja tehneet erotusta silloin, kun
31674: on ollut kysymys sosiaalidemokraattisten ja porvarillisten leh-
31675: tien saattamisesta syytteeseen majest:eettirikoksesta, hallituksen
31676: tarkoituksista tätä arm. esitystä annettaessa, on tuota tavallista
31677: niin monesti tässä eduskunnassa valitettavastti kyllä kuultua ja
31678: tämän eduskunnan arvoa alentavaa agitatsioonipuhetta, johon ei
31679: todellakaan kannata vastata.
31680: 
31681:    Ed. Söderholm: I lagutskottets betänkande hafva skälen
31682: för och emot i denna fråga redan blifvit framhållna och i stora
31683: utskottet ytterligare utvecklade, så att jag icke har skäl att
31684: vidare uppehålla mig vid dem. Men jag har ansett mig böra
31685: taga till ordet med anledning af tvänne talares yttranden beträf-
31686: fande de inhemska myndighetern~s ställning till majestätsförbry-
31687: telserna enligt nu gällande lagstiftning och sådan den skulle
31688: komma att gestalta sig i det af lagutskottet omfattade lagför-
31689: slaget. För närvarande ankommer det på senatens justitiede-
31690: partement att till monarken inberätta rörande majestätsförbry-
31691: telser, om hvilka angifvelse gjorts. Att i visa fall senaten icke
31692: ansett sådan anmälan behöfva göras, har icke berott därpå, att
31693: senaten icke funnit skäl tili åtalet såsom sådant, utan därpå att
31694: senaten icke eger annan befogenhet än att, då icke tillräckliga
31695: bevis synas föreligga, på sådan grund underlåta att göra hem-
31696: ställan tili monarken, men senatens hemställan innebär icke för-
31697: slag att åtal bör ega rum eller icke. Enligt det af lagutskottet
31698: antagna lagförslaget blir den högsta myndighetens ställning till
31699: majestätsförbrytelserna en helt annan.        Enligt detta förslag
31700: skulle det ankomma på prokuratom att pröfva icke endast, huru-
31701: vida tillräcklig bevisning föreligger, utan också huruvida saken
31702: är af den betydelse eller har passerat så nyligen, att värkligen
31703: skäl till åtal föreligga. Det är sålunda ett helt annat slags pröf-
31704: ning, som den inhemska högsta åklagaremyndigheten skulle kom-
31705: ma att ha enligt lagförslaget. Att häraf draga slutsatsen att,
31706: 1882                 Istunto 4 p. lokakuuta 1907·
31707: 
31708: om detta lagförslag blir antaget och faststäldt, antalet åtal för ma-
31709: jestätsförbrytelser skulle komma att ökas, finnes ingen anledning
31710: tili. Atminstone kan man icke af lagförslaget draga sådana
31711: slutsatser. Om man håller sig tili den erfarenhet man har från
31712: de senaste tiderna, så har man skäl att antaga, att åtalen för
31713: majestätsförbrytelser komme att minskas.
31714:      Jag vill därjämte yttra mig om hr Hämäläinens uttalandt"
31715: att i lagutskottet pluraliten, då den fattade det beslut, som här
31716: föreligger såsom utskottets betänkande, hade besjälats af den
31717: tanken att få någon slags munkafte lagd pä yttrandena i arbetare-
31718: bladen. Något sådant uttalande förekom hvarken i lagutskottet
31719: ej eller har något dylikt framskymtat ur något yttrande, som
31720: där fällts. Tvärtom voro de skäl, som voro för lagutskottets plu-
31721: talitet bestämmande, just de i betänkandet angifna och inga andra,
31722: men de äro icke af det slag, som hr Hämäläinen ville låta påskina.
31723: 
31724:     Ed. Nuorteva: Minun täytyy ed. Castrenille huomauttaa,.
31725: ettei vastalauseessa ole käytetty sanaa ,itsevaltias" vaan ,yksi-
31726: valtias" ja tämä sana on käytetty samassa merkityksessä kuin
31727: ruotsinkielessä käytetään sanaa ,monark".          Se vaan lyhyesti
31728: selitykseksi, että tätä sanaa ei ole tarkoitettu siinä merkityksessä
31729: kuin ed. Castren epäili .
31730:     .i\sken sanoin epäileväni, että kun meidän yhteiskunnassamme
31731: pääsee valloille jo nyt hyvin tuotuvassa määrässä näkyvissä oleva
31732: ja erittäin ed. Yrjö-Koskisen lausunnosta ilmitullut monarkisti-
31733: nen katsantokanta, silloin ruvetaan tällaisen lain vallitessa hyvin
31734: suuressa määrässä ahdistamaan mitä viattomimpiakin lausuntoja,
31735: jotka koskevat keisarin persoonaa. Jätän kajoamatta niihin hal-
31736: pahintaisiin vitseihin ja sutkauksiin, joita ed. Yrjö-Koskinen
31737: katsoi arvelleen sopivaksi lasketella, tahdon vaan lyhyesti huo-
31738: mauttaa, että olen aivan päinvastaista katsantokantaa, mitä näi-
31739: den n. s. majesteettirikosjuttujen laatuun tulee, kuin mitä hän'
31740: sanoi.
31741:     Mitä tulee siihen, että valtion päämiestä vastaan ei sovi nos-
31742: taa syytettä eikä häntä saa haastaa mistään muusta rikoksesta·
31743: kuin valtiopetoksesta, niin se ei kuulu tähän asiaan. On vallan toista
31744: se, ettei valtion päämiestä saada syyttää jostakin rikoksesta. Tästä-
31745: ei ole tällä kertaa kysymys, vaan siitä, onko Hallitsijan määrät-
31746: tävä syytteen nostamisesta kunnianloukkausasioissa, vai onko
31747: tämä tehtävä annettava meidän viranomaisillemme. Aniharvoissa·
31748: maissa on asianlaita viimeksimainittu, vaan useissa riippuu syyt-
31749: teen nostaminen hallitsijan omasta käsityskannasta, katsooko härr
31750: itseään loukatuksi vai eikö. Uskallan yhä edelleenkin väittää,
31751: että tämä katsantokanta saattaa olla niin tavattoman erilainen·
31752: ja sen, mitä meidän viranomaisemme mahdollisesti liiallisessa
31753:                         Muutoksia rikoslakiin.
31754: 
31755: 
31756: virkainnossaan ja monarkististen rakkaudentunteiden vallitessa
31757: katsovat loukkaavaksi, joku tervejärkinen ja terveesti asiaa ajat-
31758: televa ihminen katsoisi vallan vähäpätöiseksi asiaksi.
31759:     Jos me nyt otamme sellaisen esimerkin esille kuin mitä ed.
31760: Yrjö-Koskinen täällä moitti, että hallitsijan persoonaa ruvettaisiin
31761: jonkunlaisissa pilakuvissa esittämään j. n. e., niin minusta tämä
31762: ei olisi ollenkaan pois tieltä. Humoristinen esitystapa saattaa
31763: monesti sisältää erittäin paljon hyvääkin ja sattuvasti vaikut-
31764: taa siihen ihmiseen, jota se esittää. Karikatyyreilläkin on ollut
31765: merkitvksensä, enkä ollenkaan tahdo asettua siinä suhteessa niin
31766: erinorri'aisen ylimieliselle, monarkistiselle ja vanhoilliselle kan-
31767: nalle kuin ed. Yrjö-Koskinen asettui, lausuen sen seikan, että hal-
31768: litsijaa uskalletaan tuollaisissa kuvissa esittää, jo sellaisenaan ole-
31769: van kerrassaan sopimattoman ja hylättävän.
31770:      Niinkuin jo sanoin, ne käsitykset, jotka tästä asiasta val-
31771: litsevat, ovat siksi erilaiset ja syvälle juurtuneet, ettei maksa vai-
31772: vaa ruveta niistä tässä suhteessa kiistelemään. Mitä ed. Yrjö-
31773: Koskinen täällä jutteli, se herättää minussa sen hurskaan toi-
31774: vomuksen, että Jumala varjelkoon meitä, jos ed. Yrjö-Koskinen
31775: pääsisi prokuraattoriksi.
31776: 
31777:      Ed. Cederberg: J ag begärde ordet i anledning af den af
31778: hrr N uorteva och Hämäläinen framhållna åsikten, att den lag-
31779: förändring, som här är afsedd, endast skulle medföra, att maje-
31780: stätsförbrvtelser skulle oftare beifras än hvad      rm
31781:                                                     är fallet, då
31782: hemställa~ göres till monarken. Antalet åtal skulle enligt deras
31783: tanke komma att ökas med de brott, om hvilka hemställan gjorts.
31784: men om hvilka förordnats, att åtal icke borde ega rum. Hrr
31785: Nuortevas och Hämäläinens uppfattning härom kan jag icke
31786: dela, och j ag är ense om den vedrläggning af denna åsikt, som
31787: hr Söderholm här gjorde. Jag behöfver därför ej uppehålla mig
31788: därvid. Jag vill endast ytterligare erinra om, att utskottet har
31789: gjort en i mitt tycke ganska väsentlig förändring uti propositio-
31790: nen, då det infört uti sitt förslag den bestämningen, att proku-
31791: ratorn må förordna till åtal om brottet, därest han pröfvar att
31792: de förhanden varande omständigheterna därtill gifva anledning.
31793: Utskottet använder således här ett annat uttrvck än det, som
31794: förekommer i 13 kap. 5 § strafflagen, enligt hvilken lag anmälan
31795: om majestätsbrott bör göras, då skäl föreligger. Således om
31796: skäl, som möjliggöra den för brottet angifnes fällande till ansvar
31797: föreligga, så bör alltid enligt 13 kap. 5 § anmälan göras. Men
31798: detta har lagutskottet velat undvika genom att införa en för-
31799: ändrad bestämmelse i sitt förslag.
31800: 
31801:   Ed. Turkia:   Pyysin puheenvuoroa ed. Ingmanin lausunnon
31802: johdosta. Kun evästyskeskustelussa asetuin hallituksen esitystä
31803:                      Istunto 4 p. lokakuuta I907·
31804: 
31805: 
31806: vastustavalle kannalle, ei minulla ollut määräävinä ne motiivit,
31807: joihin ed. Ingman tahtoi nojata. Otin asian siltä kannalta, että
31808: jokaisella yksilöllä, ihmisenä, olkoon oikeus nostaa kanne kun-
31809: nianloukkauksesta sekä muista jutuista, jos hän sen katsoo tar-
31810: peelliseksi.   Ketään en tahdo asettaa erityisen suojeluk-
31811: sen tai holhouksen alle, ellei hän ole sellaisessa tilassa, että se
31812: katsotaan tarpeelliseksi. Lausuntoni alussa nimenomaan huomau-
31813: tin, että käsitteet kunniasta saattavat suuressa määrässä erota,
31814: ja sillä perusteella, että jotkut henkilöt eivät voi aina arvostella
31815: loukkaako joku lausunto sen tai sen henkilön kunniaa tai ei, sillä
31816: perusteella minä pyysin vastustaa sitä ehdotusta. En vastusta
31817: sitä sen vuoksi, että tahtoisin antaa epäluottamuslausetta koti-
31818: maisille viranomaisille ja antaa samalla puoltalauseen venäläisille
31819: viranomaisille. Tällaista ei suinkaan minun puheestani tavata,
31820: mutta ehkä keskustassa olevien. Minä en hyväksyisi, että esim.
31821: ed. Ingman kanoniseerattaisiin sellaiseksi, jonka kunniata val-
31822: vomaan asetettaisiin senaatti tai prokuraattori, ja sama käsitys
31823: minulla on kaikkien ihmisten suhteen. Jos ed. Ingman sekä
31824: useat muut täällä olevat porvarit todistavat, että hallitsija on sel-
31825: laisessa tilassa, että hän tarvitsee suojelusta tai holhousta, niin
31826: sitte minäkin voin mietinnön hyväksyä.
31827: 
31828:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
31829:     Ed. Turkia: Minä tiedän sen, että paljaasta sulasta kohte-
31830: liaisuudesta hallitsijaa kohtaan tämän eduskunnan porvaristo
31831: tulee hyväksymään tämän mietinnön. Minä tiedän myös sen,
31832: että kun tämä tulee hyväksytyksi, niin sulasta kohteliaisuudesta
31833: myös senaatti ja sen prokuraattori tulevat toimimaan hallitsijalle
31834: mieliksi, ja kun toimitaan mieliksi, niin täytyy nostaa kunnian-
31835: loukkausjuttuja niin paljon kuin suinkin mahdollista, että hallit-
31836: sija näkee: pitäväthän ne siellä minun kunniastani huolta. Kun
31837: minä vastustan mietintöä, niin vastustan sitä siitä syystä, että
31838: pelkään likakilpailua sillä alalla.
31839:     Kun olen jotensakin varma, että tämä mietintö hyväksytään
31840: tällaisenaan, niin en saata olla myös lausumatta, että mahdolli-
31841: sesti saamme seuraavaksi lainsäädäntökaudeksi hallitukselta esi-
31842: tyksen, jossa ehdotetaan, että Bobrikoffin muisto asetetaan sa-
31843: mallaiseen asemaan kuin nyt hallitsijan kunnia.
31844: 
31845:   Puhemies: Kutsun puhujan järjestykseen.
31846:    Ed. Castren: Minä en voi auttaa sitä että ed. Nuortevan se-
31847: litys tuosta huomauttamastani lausunnosta ei tunnu täysin tyy-
31848: dyttävältä. Sanat: ,yksinvaltias" ja ,itsevaltias" lienevät yhtä
31849:                         Muutoksia rikoslakiin.                     r885
31850: 
31851: ja samaa. Mutta jos verrataan vastalauseen ruotsalaista kappa-
31852: letta, niin sanotaan siinä vastaavassa kohdassa: ,Monarkens hand-
31853: lingar i hans egenskap af själfhärskare borde ovilkorligen vara un-
31854: derkastade offentlig kritik". Hallitsijahanon ,monark" ja yksinval-
31855: tias eli itsevaltias on ,s j älfhärskare". Minä tahdon uskoa, että mah-
31856: dollisesti on ollut tarkoitus lausua toisin. Mutta nyt tulee epäile-
31857: mättä vastaiselle tutkimukselle vastalauseen allekirjoittajain vas-
31858: talause esiintymään siinä valossa, että he ovat väittäneet, että itse-
31859: valtius on Suomessa vallitsemassa. Suotavaa olisi sentähden
31860: ollut, että vastalauseentekijät olisivat ymmärtäneet pitää jonkun
31861: verran huolta vastalauseestaan, jos todellakin heidän tarkoituk-
31862: sensa oli lausua jotakin toista kuin mitä he ovat lausuneet, jot-
31863: tei sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen vastalauseen kappale
31864: antaisi vastaiselle tutkijalle väärää käsitystä.
31865: 
31866:    Ed. Vuolijoki, Sulo: Ed. Yrjö Koskisen lausunnon johdosta
31867: tahtoisin huomauttaa, että jos jokainen valtiollinen poropeukalo
31868: saa kiittää hallitsijan tekoja, niin siitä tietysti seuraa, että jokai-
31869: nen valtiollinen poropeukalo saa niitä myöskin moittia. Muuten
31870: herra Yrjö-Koskisen lausunto on minua vaan vahvistanut siinä
31871: vakaumuksessa, että tämä esitys on ehdottomasti hyljättävä.
31872: (Hyvä!)
31873: 
31874:    Ed. Nuorteva: Tahdon huomauttaa ed. Castrenille, että tämä
31875: sana yksinvaltias ehkä on sopimattomasti valittu kielellisessä
31876: suhteessa eikä tarkoita mitään muuta kuin ainoastaan lausua sen,
31877: että hallitsija on semmoinen persoona, jonka yläpuolella ei ole
31878: mitään valtaa, ja jos ed. Castn~nia pelottaa kovasti, että tällainen
31879: lausunto jää asiakirjoihin, niin pyydän huomauttaa, että keskus··
31880: telu myös jää asiakirjoihin ja siihen voidaan tarpeellisia komen-
31881: taarioita ottaa. Kyllä tästä itsevaltias sanasta voitaisiin laajem-
31882: massakin merkityksessä enemmän keskustella, mutta se ei kuulu
31883: tähän.
31884:     Kun minulla kerran on puheenvuoro, niin tahdon täydentää
31885: mitä äsken sanoin. Vapaaherra Yrjö-Koskinen ihmetteli, minkä-
31886: tähden mietinnössä niin vähäisessä määrässä kosketeliaan perus-
31887: teluita ja niin suuri huomio annetaan vastalauseelle. Pyydän
31888: siihen huomauttaa, että valiokunnassa tapahtui ensimäisessä lu-
31889: kemisessa tämän asian esillä ollessa, että jäi 8 ääntä 8 vastaan.
31890: Siis vähemmistö ei suinkaan ollut niin vähäinen, se oli sangen
31891: tuntuva, ja kun asia ensi lukemisessa ratkaistiin, niin se piti rat-
31892: kaista arvalla ja Jumala ei ollut sillä kertaa hallitsijan, vaan se
31893: tosiaan oli vastalauseen tekijän puolella, niin että vastalause
31894: voitti. Minä toivoisin, että niin uskonnollinen mies kuin vapaa-
31895: 1886                Istunto 4 p. lokakuuta 1907·
31896: 
31897: herra Yrjö-Koskinen tahtoisi tässä kohden nähdä Jumalan sor-
31898: men, niinkuin sanotaan.
31899: 
31900:     Ed. Danielson-Kaimari: Luulisi kaikkien myöntävän sen,
31901: että meillä on edullista ja on suotavaa että, milloin nostetaan
31902: kanne tällaisissa asioissa, kysymys ratkaistaan meidän maassam-
31903: me, meidän kansassamme vallitsevan oikeuskäsityksen mukaan,
31904: ja niin tulee tapahtumaan jos armollinen esitys ja valiokunnan
31905: mietintö hyväksytään. Tämä maali on ainakin paljon helpompi
31906: saavuttaa, jos ratkaisu tässä kohden on oman maan miehen, pro-
31907: kuraattorin tehtävä eikä niinkuin nyt tapahtuu, ilmoitus, joka pe-
31908: rustuu todistettuun asiaan, välttämättömästi on tehtävä rajan toi-
31909: selle puolelle, jolloin päätökseen luonnollisesti voi vaikuttaa ai-
31910: van toisellainen oikeuskäsitys kuin se, joka vallitsee meidän kan-
31911: sassamme. Tästä syystä minä pidän esillä olevaa ehdotusta eh-
31912: dottomana edistyksenä.
31913: 
31914:    Ed. Alkio: Yhtyessäni kannattamaan vastalausetta olin kyllä
31915: kiinnittänyt huomiota siihen lausemuodostukseen, josta ed. Castren
31916: on ottanut erityisesti huomauttaakseen. Mutta minä olen käsit-
31917: tänyt sen todeliakin sillä tavalla, ja käsitän yhä edelleenkin, että
31918: lausemuodostuksen puolesta saattaa vastata. Minä nim. ensin-
31919: näkin käsitän niin että mitä Suomen raha-asiain hoitoon tulee,
31920: ei siinä suhteessa eduskunnalla ole oikeastaan mitään sanavaltaa
31921: suurimpaan osaan Suomen rahavarojen hoidossa.              (Väärin!
31922: väärin!). Kyllä asianlaita on semmoinen ettei Suomen edus-
31923: kunnalla ole suurimpaan osaan rahaasiain hoidossa sanavaltaa (ed,
31924: Danielson-Kalmari: Ei lainkaan niin!). Nykyään on eduskun-
31925: nalle esitetty eräs arm. esitys, joka koskee rahavarojen myöntä-
31926: mistä Venäjän sotalaitoksen kannattamiseksi. Siinä suhteessa on
31927: eduskunnan keskuudessa tietääkseni ollut kysymyksessä protes-
31928: teerata sitä käsitystapaa vastaan, että siirrettäisiin suurin osa
31929: näistä rahavaroista valtakunnanrahastoon eduskunnan mieltä kuu-
31930: lematta. Mikäli käsitän on siis syytä tähän ajatustapaan, joka
31931: vastalauseessa ilmenee itsevaltiuden periaatteeseen nähden, jota
31932: tahdotaan meillä sovelluttaa. Sitäpaitsi on olemassa eräs puoli,
31933: jota tässä voipi huomauttaa, se seikka nim. että kaikkein useim-
31934: pien lakienkin voimaantulemiseksi vaaditaan ehdottomasti hallit-
31935: sijan myöntymys tai lopullinen sana. Jos eduskunta laatisi vaikka
31936: minkälaisia lakeja ja hallitsija tahtoo ne evätä ja kieltää, niin ne
31937: eivät tule voimaan. Silloin minun ymmärtääkseni tätä menette-
31938: lytapaa sopii sovelluttaa vastalauseen sanamuodostukseen. Tässä
31939: tapauksessa hallitsija on yksinvaltias.
31940:     Muuten mitä tulee itse tähän kysymykseen, niin kun on tah-
31941: dottu olettaa että suomalainen viranomainen olisi soveliaampi
31942:                         Muutoksia rikoslakiin.
31943: 
31944: 
31945: ratkaisemaan, mikä menettelytapa missäkin tapauksessa hallitsi-
31946: jan kunnian suojaamiseksi on oikein, niin minun käsittääkseni
31947: ainakin meillä on kokemus osoittanut, että milloin byrokraattiset
31948: voimat pyrkivät Suomen hallinnossa vaikuttamaan, milloin sii-
31949: hen on erityisiä edellytyksiä olemassa, suomalainen viranomainen
31950: on osoittanut usein tässä tapauksessa erinomaista halua olemaan
31951: sangen kekseliäs keksimään niitä syytetapauksia, j oihinka tällai-
31952: set rikokset mahdollisesti antaisivat aihetta. Minä senvuoksi pel-
31953: kään että jos tällainen laki tulisi säädetyksi, niin siitä saattaisi
31954: olla seurauksena, kuten useat muutkin puhujat ovat huomautta-
31955: neet, että meillä olisi paljon useammin esillä kysymyksiä majes-
31956: teettirikoksista kuin mitä nykyisin on laita.                    ,
31957: 
31958:     Ed. Valpas: En viitsi paljon sekaantua näin korkeihin astot-
31959: hin. Huomautan vaan hiukan ed. Castrenin lausunnon johdosta.
31960: Hän takertui niin kauhiasti sanaan ,yksinvaltias". Olen havain-
31961: nut täällä Suomessa kahdenlaisia selityksiä, jotka voisi sovellut-
31962: taa tähän kohtaan. Toiset väittävät että meillä Suomessa on
31963: Suuriruhtinas ja että nimeen ,Suuriruhtinas" ei oikeastaan kuu-
31964: luisi nimi ,Majesteetti". Muistaakseni professori Hermanson-
31965: kin on esittänyt vähän jotakin siihen tapaan (Naurua keskus-
31966: tasta!). Mutta Venäjällä kuuluu keisarin nimen yhteyteen ma-
31967: jesteetti ja olisivat majesteettiloukkaukset siis loukkauksia venä-
31968: läistä majesteettia vastaan. 'fäytynee myöntää, jotta majesteetti
31969: siellä joissakin asioissa esiintyy, yksinvaltiaana, joskin olisi sel-
31970: laisia käsityksiä, ettei se täällä ensinkään esiintyisi yksinvaltiaana.
31971: Siten voi olla ymmärrettävissä, miksi vastalauseen tekijät ovat
31972: maininneet yksinvaltiaasta.
31973:      Täällä on vielä erittäin käyty sen sosiaalidemokraattien hy-
31974: vin ilkeästi esittämään mielipiteen kimppuun, että jos meikäläi-
31975: set herrat saisivat vallan nostaa syytteitä, he käyttäisivät tätä
31976: valtaansa hyvin puolueellisesti. Aivan oikein on porvarilliselta
31977: taholta huomautettu, etteivät he tule käyttämään sitä puolueelli-
31978: sesti. Ja niin se on heidän omasta mielestään. He tekevät yli-
31979: päänsä kaikki tehtävänsä puolueettomasti. Tekivät he tehtäviä
31980: mitä hyvänsä, niin ne ovat tietysti koko kansan hyväksi, eikä
31981: mitään puolueellisuutta niissä ilmaannu. Semmoinen käsitys on
31982: minun mielestäni aivan oikeutettu heidän kannaltaan, se on hei-
31983: dän luokkakäsityksensä ja maailmassa on nyt sillä lailla, jotta kä-
31984: sitykset muodostuvat eri luokkien mukaan. Marxin väite oikeus-
31985: käsitykseen nähden pitää siinä jotakuinkin paikkansa.            Mutta
31986: meillä toisilla on toisenlaisia luokkakäsityksiä. Ja me arvoste-
31987: lemme sitä, mitä toisilla tahoilla arvostellaan hirveän puolueet-
31988: tomaksi ja oikeaksi, usein hirveän vääräksi ja epäoikeutetuksi ;
31989: niin on laita juuri majesteettiloukkauksiin nähden. Voisin lue-
31990:                                                              II9
31991: !888                 Istunto 4 p. lokakuuta 16o7.
31992: 
31993: 
31994: tella pitkälti esimerkkiä, minkälaista porvaristaholta pidetään
31995: loukkauksena, mutta joka meidän mielestämme ei ole loukkaus.
31996:      Täällä ovat suomettarelaiset puolustaneet syyttämisvallan an-
31997: tamista porvareille. Mainitsen sentähden muutamia esimerkkejä
31998: heidän käsityksistään. Niitä on meillä varastossa varsinkin siltä
31999: Bobrikoffilais-ajalta. Silloinhan oli suomettarelaiset painoasia-
32000: miehet, jotka ainakin osaksi toteuttivat käytännössä suometar-
32001: laisia luokkakäsityksiä. Meille suometarlaiset painoasiamiehet
32002: ilmoittivat telefoonissa hyvin usein, että jos se ja se asia otetaan
32003: lehteen ulkomaalaisista lehdistä, se on majesteettiloukkaus, josta
32004: rangaistaan lehden lakkauttamisella. Ja toisinaan ilmoitettiin,
32005: että jos sana ,majesteetti" kirjoitetaan pienellä ämmällä, se on
32006: majesteettiloukkaus, se on rangaistava. Jos pannaan majestee-
32007: tista joku asia pikku-uutisiin, niin se on rangaistava, tai jos sijoi-
32008: tetaan majesteetti-julistus venäläiseen osastoon, on se majesteet-
32009: tiloukkaus, tai ellei sitä panna artikkelien edelle lehteen, se on
32010:  majesteettiloukkaus. Ne olivat sen ajan luokkakäsityksiä. Ja
32011:  jos sillä ryhmällä, joka silloin piti valtaa, olisi ollut tarve tehdä
32012:  oikeudessa syytöksiä, niin kyllä se olisi tehnyt niitä tuollaisista
32013:  syistä. Kuka takaa, ettei Suomessa vielä joskus tule valtaan puo-
32014:  lue, joka pitää noin pikkuarvoisia syitä majesteettiloukkauksina.
32015:  Kuka takaa, ettei nykyinen hallituspuolue kehity vähän siihen
32016:  suuntaan. Sillä on jo, niinkuin täällä on huomautettu, hyvä halu
32017:  etsiä suosiota Pietarista päin, ja sen suosion saamiseksi panee se
32018:  tietysti meitä kapinallisia sosiaalidemokraatteja syytteeseen ja il-
32019:  moittaa että näin ja näin paljon on taas pantu syytteeseen. Täten
32020:  se saa sitä suosiota samalla kuin se puolestaan luulee lyövän kaksi
32021:  kärpästä yhdellä iskulla: luulee myös vahingoittavansa sosiaali-
32022:  demokraatista puoluetta, kun vähentää siltä joitakuita voimia
32023:  joksikin ajaksi tyrmään.
32024:      Kun tuo pieneltä näyttävä asia voi lisätä erikoisen vallassa
32025:  olevan porvarisluokan vaikutusvaltaa, lisätä sen valtaa sosiaali-
32026:  demokratiaa vastaan ja sillä tavalla vahingoittaa kansan kehitystä,
32027:  niin on aivan kohtuutonta ja aivan liikaa vaatia, että me sosiaali-
32028:  demokraatit tulisimme sitä kannattamaan.
32029: 
32030:    Ed. Söderholm: Med anledning af hr Sulo Vuolijokis utta-
32031: lande att, om man engång får uttala sitt gillande af monarken,
32032: man äfven bör få uttala ogillande, ber jag att få framhålla, att
32033: det är en sak att uttala sitt ogillande och en annan sak att göra
32034: det på ett kränkande sätt.
32035: 
32036:    Ed. Nuorteva: Pyydän vaan lyhyesti ilmoittaa ed. Alkiolie
32037: että tätä sanaa kirjoittaessa en ottanut ensinkään sitä näkökoh-
32038: taa huomioon, jonka hän täällä esitti.
32039:                           Muutoksia rikoslakiin.
32040: 
32041: 
32042:    Ed. Yrjö-Koskinen B. S.: Eräs edusmies on täällä kaUhis-
32043: tunut sitä ajatusta, että minä joskun tulisin prokuraattoriksi. Se
32044: nyt taitaa olla mahdotonta. Mutta en minä tiedä, mikä estäisi
32045: nuoria sosialisteja joskus kohoamasta siihen asemaan. Minä en
32046: yleensä ymmärrä, mistä syystä sosialistit niin kauheasti pelkäävät
32047: asian ratkaisun jättämistä kotimaisen viranomaisen huostaan,
32048: kun nämä kotimaiset virkapaikat ovat heille avoinna. Onhan heitä
32049: muun muassa viime aikoina kehoitettu astumaan kotimaiseen hal-
32050: litukseen ; mutta ei heissä ole siihen rohkeutta.
32051: 
32052:     Ed. Danielson-Kalmari: Ed. Valppaan viimeinen lausunto on
32053: käsitettävissä, kun muistaa että se on sama kunniallinen mies, joka
32054: sanomalehdessänsä koetti saada arvostelukykyistä lukijakuntaansa
32055: uskomaan, että se oli suomalainen puolue, joka oli ostanut insinööri
32056: Norrmenin murhaajan hänen kamalaan tekoonsa. Muuten luulisi
32057: että sosialidemokraattisen puolueen periaatteet johtaisivat siihen
32058: että he koettaisivat vaikuttaa maan prokuraattoriin, saada hänet
32059: sillä tavalla vaikutusvaltansa ja mielipiteittensä alaiseksi, että hän
32060: virkatoimessaan tulisi noudattamaan heidän puolueensa käsitystä.
32061: Sitä he eivät nyt tahdo, mutta tahtovat säilyttää päätäutövallan
32062: meidän maallemme täydelleen vierasten piirien käsissä, sillä luonnol-
32063: lista on että tällaisissa asioissa, jos kohta hallitsija tekisikin lopullisen
32064: päätöksen, tulee olemaan meidän maallemme vierailla henkilöillä ja
32065: heidän lausunnoillaan hyvin paljo vaikutusta hänen päätökseensä.
32066: Johdonmukaista sekin! Se ei ole ykistään ministerivaltiosihteeri
32067: joka tässä tulisi ratkaisemaan, vaan siinä tulee vaikuttamaan ne hen-
32068: kilöt, jotka Venäjällä määräävät, milloin majesteettirikokset ovat
32069: syytteeseen pantavat.
32070: 
32071:     Ed. Schybergson: Jag har icke rätt att innehållamedde betänk-
32072: ligheter, jag hyser emot den föreslagna lagstiftningsåtgärden. J,ag
32073: tror väl att man, såsom lagutskottets ordförande liksom äfven hr
32074: Cederberg försäkrat, med denna åtgärd afsett en minskning af antalet
32075: åtal för majestätsförbrytelser och jag medger att den föreslagna åt-
32076: gärden under vanliga förhållanden låter försvara sig. Under vanliga
32077: förhållanden är det utan tvifvel riktigt, att monarken icke själf be-
32078: sväras med frågor af denna art. Men jag befarar att, såsom våra
32079: förhållanden gestalta sig, den sista väfvan blir värre än den första,
32080: om detta förslag antages. Hr Danielson-Kalmari framhöll i sitt
32081: första andragande, att han ansåg det vara ett framsteg, att ärenden
32082: af denna art i sista hand behandlas af inhemska myndigheter. J ag för-
32083: stod icke honom först, då han ju icke kunde anse ministerstatssekrete-
32084: raren och dennes föredragning hos monarken vara på sidan om vår
32085: rättsordning. Men hr Danielson-Kaimari förklarade i sitt senare
32086: andragande att han afsåg sådana vederbörande, som rätteligen icke
32087: 1890                   Istunto 4 p. lokakuuta 1907.
32088: 
32089: 
32090: hafva att med finska ärenden taga befattning, men i dessa saker
32091: kunde göra sitt inflytande gällande. Tills vidare har detta icke visat
32092: sig vara fallet. Senatens framställningar, angående majestätsför-
32093: brytelser hafva ju i regeln behandlats såsom ärenden af underordnad
32094: betydelse. Men om härefter afgörandet i sista hand öfverlämnas
32095: åt finsk myndighet, så följer däraf utan tvifvel, att just de krafter,
32096: som hr Danielson-Kaimari afsett, sättas i rörelse, antingen genom
32097: den ryska tidningspressen eller på andra vägar, och jag fruktar att
32098: prokuratorn kommer i en ställning, som blir honom och de finska
32099: myndigheterna öfver hufvud ytterst obekväm.
32100:     Jag tror såsom friherre Yrjö-Koskinen att resultatet af den före-
32101: slagna åtgärden blir en betydlig ökning af åtalen för majestätsför-
32102: brytelser. J ag delar hans uppfattning därom, att dessa förnärmel-
32103: ser emot monarken äro ovärdiga, och jag skulle önska, att de kunde
32104: förekommas. Men liksom den röda fanan är mest ofarlig, när den
32105: får utveckla sig, göra dessa åtal saken icke bättre utan sämre.
32106:     Sist och slutligen kan jag i ett stycke gifva hr Nuorteva rätt.
32107: Så afskild, som vår monark själffallet är från den offentliga meningen
32108: i detta land, kan det finnas anledning, att han åtminstone genom
32109: dessa anmälningar får kännedom om, att tillfredsställelsen icke alltid
32110: är odelad.
32111:     I alla fall, denna lagstiftningsåtgärd har såsom många andra
32112: tvänne sidor. Jag har ansett mig böra oförbehållsamt framhålla
32113: den sida, som enligt min tanke dock praktiskt taget är den öfvervä-
32114: gande, nämligen att vi komma från askan i elden. Resultatet blir
32115: helt säkert annat än det man afsett. (Bra!)
32116: 
32117:     Ed. Ingman, Lauri: Ed. Turkiaa ei näytä enäänoikeinmiellyttä-
32118: vän hänen lausuntonsa remissikeskustelussa, vaan hän koettaa
32119: päästä siitä väittämällä, että olisin esittänyt sen väärin. Sitä en
32120: kuitenkaan voi myöntää. Hän kyllä teki alussa sen huomautuksen,
32121: että on vaikeata päättää, milloin jonkin kunniata on loukattu, milloin
32122: ei, mutta koko hänen lausuntonsa sen jälkeen tarkoitti todistaa sitä,
32123: että Hänen Majesteettinsa on arvostellut ja edelleen tulisi arvostele-
32124: maan kunnianloukkausasioita lievemmin kuin meidän kotimaiset
32125: viranomaisemme. Ed. Turkia sanoi remissikeskustelussa: löytyy
32126: lukuisia esimerkkejä siitä, että on tehty ilmiauto Hänen Majesteet-
32127: tinsa kunnian loukkaamisesta; asia on mennyt virkateitse Hänen
32128: Majesteettinsa tarkastettavaksi; ja meidän kotimaiset viranomaisem-
32129: me, jotka ovat aivan varmasti olleet käsittävinään, että tämä mitä
32130: suurimmassa määrässä loukkaa Hänen Majesteettinsa kunniaa, ovat
32131: erehtyneet. Hänen Majesteettinsa on antanut epäävän lausunnon
32132: kunnianloukkausjutun nostamisesta. Ja minkätähden? Kai sen-
32133: tähden että Hänen Majesteettinsa on katsonut, ettei hänen kunniansa
32134: ole siinä tai siinä kohdassa loukattu.•> Sitte seuraa se osa ed. Turkian
32135:                          Muutoksia rikoslakiin.                                    1891
32136:                          --   -------·----   . -------------   ----~--------------------
32137: 
32138: 
32139: 
32140: 
32141: lausuntoa, jonka tässä ensiksi luin. Ei näitä jälkiä umpeen luoda,
32142: kun ne ovat painetut ja ovat kenen tahansa nähtävissä.
32143:     Ed. Hämäläinen lausui, että motiivit niillä, jotka puolustavat
32144: esillä olevaa ehdotusta on se, että saataisiin lukuisampia syytteitä,
32145: saataisiin työväen johtqmiehet vankilaan j. n. e., ja yritti mielestäni
32146: antaa sen käsityksen, että valiokunnan enemmistölläkin olisi tuollai-
32147: set motiivit. Olisi ollut suotavaa, että ed. Hämäläinen olisi esiintuo-
32148: nut edes muutamia lausuntoja valiokunnasta, joista tämä kävisi
32149: näkyviin. Sillä ellei sitä todisteta, niin tietysti ed. Hämäläinen
32150: huomaa, että hänen lausuntonsa tässä kohdin on paljasta loan heit-
32151: tämistä muita kohtaan, mutta se ei satu heihin vaan loanheittäjään
32152: itseensä.
32153: 
32154:     Ed. Danielson-Kalmari: Olisi varmaan lähinnä toisten asia, eh.
32155: kä hallituksen jäsenten, lausua ajatuksensa siitä, onkohraSchybergson
32156: oikeassa, kun hän arvelee, että maan prokuraattori voi helposti joutua
32157: vierasten vaikutusten alaiseksi. Mutta minä tahdon kuitenkin häntä
32158: vastaan huomauttaa, että onhan kieltämätön asia, että nykyisen
32159: lainsäädännön vallitessa kenraalikuvernööri ensi sijassa vaikuttaa
32160: siihen, tuleeko majesteettirikoksesta kanne nostettavaksi vaiko ei.
32161: Hänkin on maallemme paljoa vieraampi mies kuin koskaan maan
32162: prokuraattori. Mutta olot voivat kehittyä hyvin helposti siksi, että
32163: kenraalikuvernöörin rinnalla tulevat saamaan sananvaltaa ne henki-
32164: löt, joiden mieltä Venäjällä kysytään silloin, kun päätös tehdään
32165: siitä, milloin kanne majesteettirikoksesta tapahtuu. Tämä näyttää
32166: minusta ehdottoman varmalta. Muuten herra Scyhbergson arveli,
32167: että jos nämä kannekysymykset joutuvat hallitsijan itsensä tietoon,
32168: on siitä se etu, että hän siten saa jotain tietoa maassamme vallitse-
32169: vasta mielipiteestä. Mitä hän saa? Sen vain että hänen tietoonsa
32170: saatetaan muutamat loukkaavat sanat. Tokko tämä tieto on juuri
32171: erittäin edullinen meidän maallemme, sen jätän hra Schybergsonin
32172: itsensä ratkaistavaksi.
32173: 
32174:    Ed. Hänninen,Valpas: Ehkäsallitaan hiukan vastata sivuasiaan.
32175: Ed. Danielson-Kaimari on tämän majesteettisuojeluksen yhteydessä
32176: puhunut eräästä suomalaista puoluetta vastaan tehdystä loukkauk-
32177: sesta. Siitä kai ei voi tämän jutun yhteydessä puhua, vaan voitanee
32178: siitä tehdä erikoinen esitys sitte, kun tulee uusi anomusaika. Se
32179: artikkeli, jonka ed. Danielson-Kalman mainitsi olleen Työmiehessä,
32180: kosketteli tosin Norrmenin murhaa, mutta mainitussa artikkelissa
32181: ei muistaakseni nimenomaisesti syytetty suomalaista puoluetta, ios
32182: se on se artikkeli, jota minä tarkoitan. Siinä oli vaan epämääräisesti
32183: sanottu, että mahdollisesti joku toinen puolue on ollut siihen vai-
32184: kuttamassa. Se voitiinkin tehdä sen perusteella että Suomessa oli
32185: myöskin tapahtunut ennen Hertzensteinin murha, jota ei luettane
32186:                      Istunto 4 p. lokakuuta 1907.
32187: 
32188: 
32189: suomalaisen puolueen syyksi.      Ei kaikkia viittauksia tarvitse siten
32190: ottaa puolueasianu.
32191: 
32192:      Ed. Turkia: Ed. Ingman näytti epäilevän, etten muistaisi re-
32193: missikeskustelussa käyttämääni puheenvuon~a. Pyydän vakuuttaa,
32194: että muistan sen vallan hyvin, mutta en hyväksy sitä selittämistapaa,
32195: mitä ed. Ingman on käyttänyt. Nyt ei ole kysymys venäläisestä
32196: ja suomalaisesta virastosta. Nyt on kysymys hallitsijasta ja hänen
32197: kunnianloukkausjutuistaan, joitten nostaminen siirrettäisiin suoma-
32198: laiselle virastolle. Siis hallitsija on toisella puolen ja suomalainen
32199: virasto toisella puolen. Kun remissikeskustelussa huomautin, että
32200: jos tuollainen siirto tapahtuu, jos kanteen nostaminen jää proku-
32201: raattorin haltuun, tulee niitä enempi nostetuksi kuin näihin saakka,
32202: niin samaa mieltä olen yhä edelleen. Kun huomautin, että on tapauk-
32203: sia, jolloin hallitsijalle on tehty ilmiantoja, mutta hän ei ole nähnyt
32204: hyväksi niitten johdosta nostaa kunnianloukkausjuttuja, en tahtonut
32205: sillä väittää, että hän olisi ollut niin armollinen tai jalomielinen, että
32206: sentähden olisi jättänyt kanteen nostamatta, vaan hän on käsittänyt
32207: asian siten, että hänen kunniataan ei ole loukattu. Puheeni alussa
32208: sanoin, että käsitteet kunniasta ja sen loukkaamisesta eroavat suu-
32209: resti ja sitä tahdoin todistaa. Näitä näkökohtia silmällä pitäen
32210: ehdotin hallituksen esityksen hylkäämistä ja olen sillä kannalla yhä
32211: edelleen.                              ·
32212: 
32213:     Ed. Hämäläinen, K.: Minä olen pakotettu huomauttamaan ed.
32214: Ingmanin lausunnon johdosta, että hän esitti väärin minun edellisen
32215: lausuntoni. Kun minä sanoin, että alotteen tähän lainmuutokseen
32216: on tehnyt maan kenraalikuvernööri nostaen asiasta senaatissa kysy-
32217: myksen ja perustellen sen sillä, että puheenalaisten rikosten luku-
32218: määrä on sen jälkeen kun ennakkosensuuri lakkautettiin, tuntuvasti
32219: lisääntynyt, tein minä tästä sen johtopäätöksen, että perussyynä
32220: tähän lain muutokseen oli se, että piti saada nämä jutut pikeminin
32221: käsiteltäviksi, jolloin olisi mahdollisuus käsitellä lukuisampia juttuja
32222: lyhyemmässä ajassa. Minä sanoin, että tästä muutoksesta tulisi
32223: ehdottomasti olemaan semmoinen seuraus, että noitten juttujen luku-
32224: määrä enenisi. Samassa yhteydessä Ininä huomautin, että lakivalio-
32225: kunnassa on rehellisesti myönnetty arm. esityksen puolustajain ta-
32226: holta että tällainen seuraus tulee todellakin olemaan. Minä en ole
32227: sanonut sen enempää lakivaliokunnan toisten jäsenten motiiveista,
32228: mutta todistaa voidaan, että mainitsemani myönnytys heidän puo-
32229: leltaan on tehty.
32230: 
32231:   Ed.Schybergson: I anledning af hrDanielson-Kalmaris yttrande
32232: ber jag få framhålla, att åtal för majestätsförbrytelser kunna vara
32233: af flerehanda slag. Jag förmodar att majestätsförbrytelser, som ske
32234:                           Muutoksia rikoslakiin.
32235: 
32236: 
32237: i form af endast skymfande och råhet, behandlas efter förtjänst, d. v.
32238: s. lämnas utan afseende, vare sig att nuvarande förfarande iakttages
32239: eller det som af utskottet föreslås. Men andra majestätsförbrytelser
32240: kunna förekomma, där allvarsord uttalas, allvarsord, hvilka förtjäna
32241: att komma längre än till inhemska myndigheter. Hvad som emel-
32242: lertid för mig i denna sak är det väsentligaste, är, att en s. k. majestäts-
32243: förbrytelse, så länge den ännu är under handläggning och så länge
32244: det ännu är oafgjordt, huruvida åtal i anledning af densamma skall
32245: anställas cller icke, är en sak af ringa betydenhet samt äfven af dessa
32246: vederbörande, som hr Danielson-Kaimari har frammanat, sålunda
32247: bedömes. Men i och. med detsamma finsk myndighet har nedlagt
32248: en sak af ifrågavarande beskaffenhet, får den betydelse. Då blir den
32249: ett vapen i handen hos dessa ryska vederbörande, som vilja komma
32250: åt våra finska myndigheter.
32251:      Det är därför jag tror, att hela detta lagförslag, så väl menadt det
32252:  än är, är olyckligt hopkommet. J ag behöfver ju icke säga, att då jag
32253:  föreslår ett förkastande af propositionen, jag icke gör det på grund
32254:  af reservanternas motivering. J ag finner att vi böra afböja propo-
32255:  sitionen, men tillika uttala att motiveringen icke godkännes. Expe-
32256:  ditionsutskottet skulle i sådant fall vid affattningen af svarsskrifvel-
32257:  sen endast låta inflyta en anmälan om att propositionen icke kunnat
32258:  af 1andtdagen antagas.
32259: 
32260:     Senaattori Nybergh: Kun täällä on niin paljon puhuttu siitä,
32261: että majesteettirikosjutut tulisivat lisääntymään ja langettavia tuo-
32262: mioita enemmän näkymään kuin ennen, niin ei muisteta, että eihän
32263: asia siitä riipu, mitä prokuraattori on syyttänyt, vaan asia riippuu
32264: vihdoin siitä, mitä oikeus katsoo oikeaksi. Minä luulen ja olen siitä
32265: vakuutettu, että oikeuden asema tulee vastedes olemaan paljon
32266: enemmän riippumaton kuin tähän asti. Tähän astihan on ollut se
32267: ikävä seikka vallitsemassa, että senaatin oikeusosaston puheenalai-
32268: siin rikoksiin nähden on täytynyt sekaantua asioihin, jotka eivät vielä
32269: ole oikeuksissa olleet vueillä, lausumalla mielipiteensä siitä, onko
32270: syytä nostaa syytettä vai onko asia jätettävä sillensä. Sellainen
32271: lausunto voi olla omansa vaikuttamaan asian käsittelyyn tuomio-
32272: istuimessa, kun maamme ylin oikeus siten ennakolta jo ikäänkuin
32273: lausuu mielipiteensä asiasta. Siitä päästäisiin tämän järjestelmän
32274: nojalla, jonka mukaan prokuraattori yleisenä syyttäjänä määrää,
32275: onko asiasta syyte nostettava vai ei.
32276:     Muuten pyydän saada huomauttaa, ettei kaikissa mai'3sa yleisenä
32277: sääntönä ole, että kaikki kunnianloukkausasiat yksinomaan riippu-
32278: vat siitä, tahtooko asian omistaja nostaa kannetta vai ei. On ni-
32279: mittäin useissa maissa säädetty, että milloin viranomaisia syytetään,
32280: on yleisellä syyttäjällä syyttäruisoikeus ja sellaista järjestelyä voidaan
32281: hyvillä syillä perustella.
32282:                      Istunto 4 p. lokakuuta I907·
32283: 
32284: 
32285:    Ed. Schybergson: Den senaste ärade talaren har rätt däri,
32286: att det är en oegentlighet att högsta justitieinstans tager befattning
32287: med dessa frågor, förrän det sker i egenskap af dömande myndighet,
32288: men detta kunde lätt afhjälpas genom att den befattning, kejserliga
32289: senaten nu tager med saken i justitiedepartementet, öfverflyttas på
32290: prokuratorn.
32291: 
32292:     Ed. Danielson-Kalmari: Herra Schybergsonin tätä edellinen
32293: lausunto johti yhä edelleen asian suorastaan poliittiselle alalle. Tah-
32294: don häntä vastaan sanoa vaan sen, että hänen ajatuksensa kulku
32295: minun ymmärtääkseni johdonmukaisesti veisi siihen, ett~ meidän
32296: tulisi pyrkiä siirtämään senaatin ratkaisuvallasta niin paljon meille
32297: vaarallisia asioita kuin suinkin hallitsijan itsensä päätettäväksi.
32298: Sillä tavoin meillä monessa tapauksessa olisi parempi tuki kuin tätä
32299: nykyä vieraalta taholta syntyviä hyökkäyksiä vastaan. Mutta
32300: sitähän uraa me nyt emme tahtone kulkea.
32301: 
32302:     Ed. Schybergson: Ne eivät ole vaarallisia nykyisen jär-
32303: jestyksen vallitessa, mutta ne tulevat vaarallisiksi, jos prokuraattorin
32304: määrättäväksi tulee, onko syytettä alotettava vaiko ei.
32305: 
32306:     Ed. Danielson-Kalmari: Ed. Schybergson ei ole ymmärtä-
32307: nyt minun viime lausuntoani. Minä tarkoitin sitä, että jos menetel-
32308: täisiin johdonmukaisesti niinkuin hän tahtoo, niin meidän tnlisi
32309: siirtää niistä asioista, joita senaatti nyt käsittelee ja ratkaisee, pois
32310: hallitsijan itsensä päätettäviksi sellaiset asiat, jotka ovat joutuneet
32311: venäläisten hammasteltavik.:;'.
32312: 
32313:     Ed. Paasikivi: Nykyistä järjestelmää vastaan, että Majes-
32314: teettirikoksista on syyte nostettava vasta sen jälkeen, kun hallitsija
32315: on siitä antanut määräyksen, voi myös huomauttaa, että se voi olla.
32316: omiaan vaikuttamaan tuomioistuinten vapaaseen menettelyyn, sillä
32317: kun tuomioistuin tällaisia asioita käsitellessään tietää, että hallitsija
32318: itse sitte kun asiain kulku on hänelle esitetty ja kaikki siihen vai-
32319: kuttavat asianhaarat on ilmaistu, on katsonut, että tässä on tapah-
32320: tunut sellainen loukkaus, josta syyte on tehtävä, niin ei voi muuta
32321: nähdä kuin että tällainen tosiasia on myös omiaan häiritsevästi vai-
32322: kuttamaan tuomioistuimiin. Jos valiokunnan ehdottarua uusi jär-
32323: jestelmä saatettaisiin voimaan, niin tuomioistuimet tulisivat tunte-
32324: maan itsensä vapaammiksi käsitellessään tällaisia asioita. Tätä
32325: näkökohtaa ei minun havaitakseni tässä pitkässä keskustelussa vielä
32326: ole esiintuotu.
32327: 
32328:    Ed. af Ursin: Herra Schybergson on täällä aivan sitovasti
32329: näyttanyt toteen, että jos prokuraattori esittää tämmöiset majes-
32330:                           Muutoksia rikoslakiin.
32331: 
32332: teettirikokset hyljättäviksi, niin ryhtyvät voimat idässä asiaan.
32333: 'l'ästä seuraa, että prokuraattori katsoo velvollisuudekseen, jos mah-
32334: dollista, ottaa tämmöiset asiat esille ja puoltaa niitä, ja silloin lisään-
32335: tyy juuri näiden majesteettirikosten lukumäärä. Vielä on otettava
32336: huomioon, että prokuraattori ohjesääntönsä kautta suuressa määrin
32337: riippuu kenraalikuvemööristä. Muutenhan olisi, niinkuin herra
32338: Schybergson täällä jo viittasi, agitatoorisessa suhteessa suotavaa,
32339: että majesteettirikosten luku lisääntyisi, sillä se tuottaisi sosiaali-
32340: demokraatiselle liikkeelle voittoa.
32341: 
32342:     Senaattori Nybergh: Herra Schybergson lausui äsken, samalla
32343: kuin hän näkyi myöntävän, että nykyinen järjestelmä sekin on sopi-
32344: matoin, että siitä voitaisiin päästä sellaisella lainsäädäntötoimen-
32345: piteellä, joka kohdistuisi yksinomaan siihen, että senaatin oikeus-
32346: osasto vapautettaisiin siitä harkitsemisvallasta ja velvollisuudesta,
32347: joka sillä nyt on. Minä voin kuitenkin vakuuttaa olevan ihan il-
32348: meistä, että sellaisella lainsäädäntötoimenpiteellä, joka rajoittuisi
32349: ainoastaan siihen kohtaan, ei olisi vähintäkään toivoa tulla hallitsijan
32350: hyväksymäksi. Se näkyy selvästi siitä muutoksesta, joka tähän
32351: .arm. esitykseen on tehty Pietarissa.
32352: 
32353:    Ed. Sirola: En voi olla merkitsemästä ed. Paasikiven lausun-
32354: nossa ilmennvttä tunnustusta sille meidän usein esittämällemme
32355: katsantokann~lle, että tämän maan oikeuslaitos ei ole vallan riippu-
32356: maton idästä päin tulevasta painostuksesta.
32357: 
32358:     Ed. Neovius: Jag understöder hr Schybergsons förslag där-
32359: utinnan, att propositionen måtte förkastas och äfven därutinnan att
32360: reservationens motivering icke måtte godkännas.
32361: 
32362:     Ed. Danielson-Kalmari: Herra af Ursinia vastaan täytyy
32363: minun huomauttaa, että hän joko on aivan onnettomasti valinnut
32364: sanansa, tai ei hän tunne esillä olevaa asiaa, kun hän puhuu siitä,
32365: ·että prokuraattori tulisi tämän lakiehdotuksen mukaan ehdottamaan
32366: kanteen nostamista ja puoltamaan sitä. Tarkoitusharr on, että hän
32367: päättäisi onko kanne tehtävä. Lisäksi hra lJrsin varmaan käsitti
32368: asian kokonaan väärin, kun hän puhui siitä, että prokuraattori ohje-
32369: sääntönsä mukaisesti on riippuvainen kenraalikuvemööristä. Eihän
32370: toki tällaise<;sa asiassa, jossa säädetään erityinen laki prokuraattorin
32371: asemasta ja tehtävistä, tarkoitus ole asettaa häntä kenraalikuver-
32372: nööristä riippuvaiseksi.
32373: 
32374:   Ed. Estlander: Det motiv, som nu senast under d.iskussionen an-
32375: förts för förkastandet af lagutskottets förslag, synes rnig vara det, att
32376: man befarat att därigenom skulle uppstå svårigheter i politiskt afseende,
32377: 1896                Istunto 4 p. lokakuuta I907·
32378: 
32379: ity nämligen att anmärkningar skulle allt talrikare göras mot det
32380: sätt, på hvilket prokuratorn komme att handhafva denna honom
32381: åhvälfda ömtåliga befogenhet. Det synes mig emellertid att man
32382: härvid glömmer, att fullkomligt samma svårigheter kunna uppstå
32383: under den nuvarande situationen, blott med den skillnad, att under
32384: den nuvarande situationen missnöjet och beskyllningarna komma att
32385: rikta sig mot domstolarna, som tilläfventyrs icke i alla fall, där åtal
32386: väckts, afgåfve fällande utslag. Under sådant förhållande kan jag
32387: icke inse att någonting vinnes genom att afböja det af lagutskottet
32388: gjorda förslaget. Då man därjämte måste erkänna att i hvarje fall
32389: utskottets förslag har företräden, och att genom dess antagande
32390: själfva förhållandet vinner en sakenligare reglering, så skulle jag för
32391: min del anse rnig kunna förorda utskottsbetänkandet.
32392: 
32393:    Ed. af Ursin:      Herra Danielson-Kaimari tahtoo nähtävästi
32394: saivarrella sanoja. Minä tarkoitin •>esittämisellä hyljättäväksi•>,
32395: että prokuraattori puolestansa tämmöisiä asioita esittää yleisölle
32396: toimivaltansa nojalla hyljättäväksi.
32397: 
32398:     Ed. Schybergson: Hr Estlander skulle hafva rätt, ifall antalet
32399: åtal för majestätsförbrytelser icke genom den nya anordningen ökas.
32400: Men om de ökas, såsom jag, liksom hr Yrjö-Koskinen, tager för gif-
32401: vet, då eger hr Estianders resonnemang icke riktighet, ty då kommer
32402: klandret att i så många flere fall träffa både prokuratorn och dom-
32403: stolarna. Gentemot hr Danielson-Kalmaris senaste anmärkning
32404: mot mig får jag nämna, att jag värkligen icke förstod den följdriktig-
32405: het, hvarom han talade. Jag förstod den icke häller nu, då han i sin
32406: jämförelse sammanförde fullkomligt heterogena saker.
32407: 
32408:     Ed. Estlander: Det synes mig att man alltför mycket har fäst
32409: vikt vid den förmodan, som man småningom ansett som visshet,
32410: att nämligen åtalen i och med den nya anordningen skulle komma
32411: att ökas. Jag tror man härvid har för mycket fäst sig vid att det
32412: under tidigare år icke varit vanligt att dylika åtal förekommit. Denna
32413: sed, huru aktningsvärd den än varit, tyckes numera likväl hafva för-
32414: ändrats. Det förefaller som om de senare tidernas erfarenhet skulle
32415: visa att med det nuvarande systemet åtalen kunna ökas i precis
32416: samma mån, som om förändring sker.
32417: 
32418:    Äanestysesitykset ja päätökset:
32419:    1:0 Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Nuortevan tekemän
32420: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa on vastaehdotukseksi hyväk-
32421: sytty ed. Schybergsonin tekemä ehdotus.
32422:    Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
32423:                    Pankkivaltuusmiesten johtosääntö.
32424: 
32425: 
32426:    z:o Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, vastaa jaa; jos ei
32427: voittaa, on ed. Nuortevan tekemä ehdotus hyväksytty.
32428: 
32429:     Lippuäänestykseen ryhdyttäessä mainitsi puhemies äänestyksen
32430: tuloksen ilmoitettavan iltapäivällä, jolloin istunto alkaisi kello 6.
32431: 
32432:    Istunto keskeytyi kello 4 i. p.
32433: 
32434: 
32435: 
32436:    Kun kello 6 i. p. jälleen oli kokoonnuttu myönnettiin ed. Möm-
32437: mölle yksityisten asiain tähden vapautusta ensi ti~staiksi.
32438: 
32439: 
32440: 
32441:                   Muutoksista rikoslakiin.
32442:    Aamuistunnossa toimitetun äänestyksen tuloksena ilmoitettiin
32443: annetun 96 jaa-ääntä ja 85 ei-ääntä, joten mietintö oli hyväk-
32444: sytty, ja asian toinen käsittely julistettiin päättyneeksi.
32445: 
32446: 
32447:            Pankkivaltuusmiesten johtosääntö.
32448:    Esitettiin pöydällä ollut pankkivaliokunnan mietintö n:o 4 edus-
32449: kunnan pankkivaltuusmiesten johtosäännöstä.
32450: 
32451:    Puheenvuoron saatuaan lausui:
32452: 
32453:     Ed. Söderholm: Som bekant har landtdagen i dag fått ifrån
32454: bankutskottet emottaga ett nytt betänkande angående val af bank-
32455: fullmäktige och revisorer samt deras suppleanter. Då detta betän-
32456: kande icke kan i dag handläggas utan måste bordläggas till följande
32457: sammanträde och det synes mig att återigen det betänkande, som
32458: vi i dag hafva till behandling, förutsätter, att val borde försiggå så-
32459: snart instruktionen för bankfullmäktige är antagen, men detta val
32460: å andra sidan icke kan ega rum, innan vi hafva klart för oss huru
32461: många suppleanter för bankfullmäktige och revisorer vi · anse oss
32462: böra välja, skulle jag hemställa att nu föreliggande betänkande skulle
32463: ytterligare bordläggas.
32464: 
32465:     Ed. Schybergson: Bordläggningen kommer väl att beviljas
32466: såsom vanligt är. Men jag hemställer dock hos dem, som gjort för-
32467: slaget om bordläggning, att de skulle återtaga detsamma, enär det
32468:                      Istunto 4 p. lokakuuta 1907·
32469: 
32470: 
32471: ligger vikt på att vi, då vi hafva tid att behandla detta ärende, också
32472: skulle göra det, helst det i fråga om valet af bankfullmäk:tige har sin
32473: betydelse, huru denna instruktion kommer att bli affattad. Däremot
32474: hindrar ju ingenting att uppskjuta själfva valet. Som sagt, ifall de
32475: ärade herrar, som yrka på bordläggning, vidhålla sitt yrkande, kan
32476: därvid ingenting göras, men då vi en gång för undantags skulle hafva
32477: godt om tid, vore det all anledning att icke uppskjuta behandlingen
32478: af detta ärende.
32479: 
32480:      Ed. Cederberg: Trots den vädjan som hr Schybergson gjorde
32481: tili förslagsställaren, skulle jag ändå be att få understöda hans förslag.
32482: 
32483:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, pantiin mietintö
32484: vielä pöydälle ensi istuntoon.
32485: 
32486: 
32487: 
32488:     Eduskuntatalon rakentamista varten asetettava
32489:                     valtuuskunta.
32490:   Esitettiin ja luettiin julki seuraava valtiovarainvalio-
32491: kunnalta tullut kirjelmä n:o 35 lokakuun 3 p:ltä 1907:
32492:                   Suomen eduskunnalle.
32493: 
32494:    Sittenkun Eduskunta, hyväksymällä viime syyskuun 24 päivänä
32495: Valtiovarainvaliokunnan mietinnön N:o 3 tarkoituksenmukaisen
32496: huoneiston hankkimisesta Suomen Eduskunnalle, on jättänyt Valtio-
32497: varainvaliokunnan asiaksi ryhtyä sellaisiin toimiin kuin sanotun
32498: mietinnön kolmannessa ponsilausessa edellytetään, on Valiokunta,
32499: jonka keskuudessa oli ilmennyt erimielisyyttä siitä, voisiko edus-
32500: kuntatalon asiaa valmistamaan valittava Valtuuskunta ryhtyä toi-
32501: meensa ennenkuin se olisi saanut Hallitsijan vahvistuksen, tästä
32502: kysymyksestä pyytänyt Perustuslakivaliokunnan lausuntoa. -
32503: Viimemainitun Valiokunnan antama lausunto päättyy ponteen »ettei
32504: Valtiovarainvaliokunnan kirjelmässä mainittu eduskuntatalon asiaa
32505: valmistelemaan valittava Valtuuskunta voi oikeud~llisesti sitovalla
32506: tavalla toimia, ennenkuin sen asettaminen on saanut Hallitsijan
32507: vahvistuksen.»
32508:    Tämän johdosta saaValtiovarainvaliokunta kunnioittaen ehdottaa
32509: 
32510:                  että Eduskunta alamaisessa kirjelmässä anoisi
32511:               Keisarilliselta Majesteetilta vahvistusta sellaisen Val-
32512:               tuuskunnan asettamiselle kuin edellämainitussa mie-
32513:               tinnössä on ehdotettu.
32514:                  Eduskuntatalon rakent. valtuuskunta.            1899
32515: 
32516:     Koska Hallitsijan vahvistusta ei voida odottaa ennenkuin Edus-
32517: kunta tänä vuotena eroaa, olisi Valiakunnan mielestä välttämätöntä
32518: hetimiten suorittaa Valtuuskunnan vaali. Ja kun valiokunnan neu-
32519: vottelussa on havaittu, että Valtuuskunnan jäseniä valittaessa asian
32520: laatuun nähden monta eri näkökohtaa olisi huomioon otettava, pyy-
32521: tää Valiokunta ehdottaa, että Eduskunta ajan säästämiseksi uskoisi
32522: vaalin toimittamisen Valtiovarainvaliokunnalle. Valiokunta nn va-
32523: kuutettu siitä, että Valtuuskunnan jäsenet huomaavat mahdolliseksi
32524: käyttää eduskuntatalon asian selvittämiseen sitäkin aikaa, joka
32525: ku1uu ennenkuin Eduskunnan päätös on ehtinyt saavuttaa vahvis-
32526: tuksen.
32527:     Valtuuskunnan jäsenille tulevan palkkion on Valiokunta mää-
32528: rännyt 15 markaksi jokaiselta istuntopäivältä helsinkiläisille ja
32529: samaksi määräksi istunto- ja matkapäiviltä maaseutu1aisille, minkä
32530: ohessa viimemainituille tulisi korvaus matkaku1uista.
32531:     Valtuuskunnan käyttövaroiksi on VaHokunta katsonut riittävän
32532: kolmekymmentätuhatta (30,000) markkaa, minkä rahamäärän käyt-
32533: tämisestä tili on annettava 1908 vuoden valtiopäiväin Valtiovarain-
32534: valiokunnalle.
32535:     Viitaten ylläolevaan saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa:
32536: 
32537:                  että Eduskunta päättäisi jättää eduskuntatalon
32538:              asiaa valmistelemaan asetettavan Valtuuskunnan valit-
32539:              semisen Valtiovarainvaliokunnan ensi tilassa tehtä-
32540:              väksi; sekä
32541:                  että Eduskunta sanotun valtuuskunnan käyttö-
32542:              varoiksi tilintekovelvollisuudella 1908 vuoden valtio-
32543:              päiväin Valtiovarainvaliokunnalle osattaisi 30,coo
32544:              markkaa.
32545: 
32546:                Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
32547:                            E. G. Palmen.
32548:                                                ]. Wartiovaara.
32549: 
32550:    Kirjelmän eri ponnet järjestänsä keskustelutta hyväksyttiin.
32551: 
32552: 
32553: 
32554:    Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi istuntoon
32555: 
32556:    maatalousvaliokunnan mietintö n:o 2 arm. esityksen
32557: n:o 25 johdosta tarttuvien kasvitautien ja vahingollisten
32558: hyönteisten tuhotöitten ehkäisemiseksi Suomessa,
32559: IC)OO              Istunto 8 p. lokakuuta 1907·
32560: 
32561: 
32562:    valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 6 arm. esityksen
32563: n:o 2r johdosta, ioka koskee varojen osottamista kansakou-
32564: lulaitosta varten vuodeksi 1908,
32565:    pankkivaliokunnan mietintö n:o 5, koskeva pankki-
32566: valtuusmiesten, pankin tilintarkastajain ja heidän va-
32567: ramiestensä vaalia.
32568: 
32569: 
32570:    Puhemies ilmoitti seuraavan istunnon olevan, siihen nähden että
32571: on varsin vähän asioita ja niistä ainakin kaksi vain ensi käsittelyä
32572: varten, ensi tiistaina kello 6 i. p.
32573: 
32574:     Istunto päättyi kello 6,32 i. p.
32575: 
32576:                                         Pöytäkirjan vakuudeksi:
32577: 
32578:                                              F. W. Kadenius.
32579: 
32580: 
32581: 
32582:          30. Tiistaina 8 p. lokakuuta 1907
32583:                      klo 6 i. p.
32584:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi edustajat Brander,
32585: Gripenberg, Kalliokorpi, Lagerlöf, Mantere, Mänty, Mömmö, Nuotio,
32586: Paloheimo, Schultz, Sirola, ja Viljomaa.
32587:     Pyynnöstä myönnettiin ed. Sirolalle, Kalliokorvelle ja Schultzille
32588: yksityisten asiain tähden vapautusta tämän päivän täysi-istun-
32589: nosta, sekä ed. Sipilälle, Malmivaaralle ja Pulliselle yksityisten
32590: asiain tähden ensi perjantain istunnosta.
32591: 
32592: 
32593: 
32594:            Eduskuntatalon valtuuskunnan vaali.
32595:    Valtiovarainvaliokunnalta saapuneessa kirjelmässä n:o 37 loka-
32596: kuun 7 päivältä ilmoitettiin että valiokunta eduskunnan tämän kuun
32597: 4 päivänä tekemän päätöksen nojalla oli valinnut sen valtuuskun-
32598: nan jäseniksi, minkä oli valmistettava eduskuntatalon asiaa, arkki-
32599: tehdit Armas Lindgrenin ja Yrjö Sadeniemen sekä ed.
32600: Schybergsonin V. Vuotijoen ja vapaaherra Y. K. Yrjö-
32601: Koskisen.
32602:                  Tarttuv. kasvitaud. ja vahinkohyönteis.              H)OI
32603: 
32604: 
32605: 
32606:  Ehdotus laiksi tarttuvien kasvitautien ja vahingol-
32607:    listen hyönteisten tuhotöiden ehkäisemiseksi.
32608: 
32609:    Esitettiin ensi käsittelyn alaiseksi
32610: 
32611:    maatalousvaliokunnan mietintö n:o 2 arm. esityksen n:o 25 joh-
32612: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi tarttuvien kasvitautien ja va-
32613: hingollisten hyönteisten tuhotöiden ehkäisemisestä.
32614: 
32615:    Keskustelu:
32616:      Ed. von Alithan: Nähtävästi valiokunta ei ole oikein päässyt
32617: perille siitä mistä täällä on kysymys, kun se ehdottaa tämän arm.
32618: esityksen hylkäämistä. Kun on tällainen asia kysymyksessä, niin
32619: sen korjaaminen sillä lailla, että eduskunta tekisi joka mahdollisuutta
32620: varten erikoisesti sopivan lain, on niin monimutkainen, että siinä
32621: ajassa, joka kuluisi, ennen kuin sellainen laki valmistuisi, voisi syn-
32622: tyä niin suuria vahinkoja, että ne tuskin olisivat enään autettavissa;
32623: se olisi jotenkin samaa kuin jos tässä kaupungissa tulipalon sytty-
32624: essä kaupunginvaltuusmiehet kutsuttaisiin kokoon neuvottelemaan
32625: siitä, miten tulipalo olisi sammutettava.
32626:      Jos nyt valiokunnassa todella ei ole ollut semmoisia jäseniä, jotka
32627: tässä asiassa olisivat olleet erikoistuntijoita, niin olisihan valiokunta
32628: voinut kääntyä jonkun tiedemiehen puoleen, joka olisi voinut asiaa
32629: selvittää, ennenkuin mietintö annettiin. Niin ei nyt ole tapahtunut,
32630: mutta sen vastalauseen laadinnalla, joka on tähän mietintöön liitetty,
32631: näkyy sillä tavalla tehdyn, ja siitä käy myös ilmeisesti selville, että
32632:  tämä arm. esitys olisi hyväksyttävä.
32633:      En tahdo mennä pitemmälle tässä asiassa; tahdon vaan vielä
32634:  lisätä, että minulla on täällä esillä se esitys, joka Englannissa on asian-
32635: omaisten puolesta annettu semmoisia paikkoja varten, joissa tämä
32636:  nyt kysymyksessä oleva tauti raivoaa. Ja kyllä mielestäni Englan-
32637:  nin maa on niin vapaa maa, ja Englannin kansa niin vapaa kansa,
32638:  että jos ne voivat alistua tällaiseen menettelyyn, niin eiköhän meidän
32639:  sopisi tehdä samoin. Ja onhan lisäksi huomattava, että jos hallitus
32640:  todella jossain tapauksessa menettelisi sillä tavalla että sitä ei voi-
32641:  taisi hyväksyä, niin synnyttäisihän se epäilemättä kritiikkiä ja asia
32642:  voitaisiin kyllä perästäpäin saada korjatuksi, mutta mitä ei voi
32643:  saada korjatuksi, on se aika, joka menee hukkaan, ennenkuin täl-
32644:  laisissa tapauksissa muuten voi ryhtyä sopiviin toimenpiteisiin.
32645:       Koska siis tämä arm. esitys, mikäli voin ymmärtää, on aivan
32646:  oikeutettu, pyytäisin saada ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi
32647:   sen vastalauseen, joka tähän mietintöön on liitetty.
32648: 1902                 Istunto 8 p. lokakuuta 1907.
32649: 
32650: 
32651:     Ed. Kairamo: Se, mitä hallitus eduskunnalta armollisessa esityk-
32652: sessään pyytää, ei suinkaan ole mikään pieni asia, se pyytää
32653: jotenkin rajattoman toimivallan, milloin vaan joku semmoinen kasvi-
32654: tauti maassa ilmenee, minkä hallitus harkitsee olevan sitä laatua,
32655: että se kaipaa erityisiä toimenpiteitä, olipa niinkin että nämä kos-
32656: kevat yksityisen Oinistusoikeuttakin. Täytyy sanoa, että kaiken
32657: sen jälkeen, mitä eduskunnassa jo kesäkuussa lausuttiin meidän
32658: viranomaisten ja virkamiesten muodollisesta käsityksestä ja heidän
32659: kaavamaisesta menettelytavastaan yleensä, niiden monien tilaisuuk-
32660: sien jälkeen, joissa sama käsitys myöhemminkin on julkilausuttu
32661: eduskunnassa, on todellakin se luottamus, minkä hallitus nyt on
32662: eduskunnalle osottanut, kerrassaan suuremmoinen. Valitettavasti
32663: en puolestani voi tähän luottamukseen vastata.
32664:     Tosin en ole voinut tätä asiaa ottaa niin kovin juhlalliselta kan-
32665: nalta, kuin miltä vastalauseen tekijät ovat sen ottaneet. Olen päin-
32666: vastoin ajatellut, että ne heikkoudet, jotka armolliessa esityksessä
32667: tulevat esille, johtuvat siitä, että tämä esitys on valmistettu sem-
32668: moisissa hallituspiireissä, jotka yleensä ovat jotenkin vieraat lain-
32669: säädännölle. Olen ajatellut, että näinmuodoin hallitus on hieman
32670: taitamattomasti takertunut näihin >>tikkelperipensaisiin,>> mutta että
32671: se siitä kyllä suoriutuu ilman että mitään suurempaa vahinkoa siitä
32672: syntyykään. Joka tapauksessa on armollisen esityksen alun ja lop-
32673: pupuolen välillä siksi suuri loogillinen harppaus, etten minä puoles-
32674: tani voi sitä seurata. Vastalauseen tekijät ovat koettaneet täyttää
32675: tämän aukon. Ne esittävät asian niinkuin täällä olisi kysymys josta-
32676: kin suuresta periaatteellisesta käännekohdasta, sanovat, että jollei
32677: esitystä nyt hyväksytä, niin me jäämme ainakin 3 kuukautta jälelle
32678: siitä, mitä vapaassa Englannissa on tapahtunut.
32679:     Myöskin edellinen arvoisa puhuja on viitannut tähän Englannin
32680: esimerkkiin, aivan niinkuin vertaaminen Englannin hallituksen ja
32681: Englannin parlamentin välisiin suhteisiin olisi meidän oloihimme
32682: nähden aivan luonnollisin ja suorin vertaus, mitä tällä maapallolla
32683: voidaan tehdä. En voi auttaa, että aivan tahtomatta tulee tämän
32684: johdosta ajatelleeksi Kuopuksen isännän sanaa, että onhan kuitenkin
32685: minun kurkkuni ja sinun laivapumppusi välillä pieni ero. Englannin
32686: hallitus ei todellakaan tarvitse tämmöisiä tarkkoja määräyksiä, se
32687: nauttii eduskunnan luottamusta, se tietää sen ja voi sen mukaan
32688: myöskin esiintyä ja toimia. Parlamentti antaa huoleti hallitukselle
32689: täydellisen ja avonaisen valtakirjan, sillä se tietää, että jos tätä val-
32690: takirjaa ei käytetä tarkoituksen mukaisesti, niin seuraukset siitä
32691: ovat myöskin selvät. Minun käsitykseni mukaan meidän nykyinen
32692: armollinen hallituksemme itse asiassa juuri tarvitsee yksityiskohtiin
32693: menevän asetuksen, sillä hallitus ei kykene käyttämään nyt ehdo-
32694: tettua, melkein rajatonta toimivaltaa, olkoonpa vaikka rajoitetulla
32695: alalla. Se ei kykene sitä käyttämään, eikä uskaltai:::i sitä käyttää
32696:                  Tarttuv. kasvitaud. ja vahinkohyönteis.
32697:                                                      -----
32698: 
32699: 
32700: niinkuin asia vaatisi, sillä se tietää, ettei sillä ole tarpeeksi kannatusta
32701: maassa ja sen täytyy juuri sen vuoksi pakostakin aina turvautua
32702: juuri pykälien suojaan. En puolestani suinkaan periaatteellisesti
32703: vastusta avonaisen valtakirjan antamista; olen valmis ensimäisenä
32704: sen myöntämään, mutta vasta silloin, kun meillä eduskunnan ja
32705: hallituksen suhde on suunnilleen sama kuin Englannissa.
32706:     Tahtoisin myöskin huomauttaa eräästä toisesta kohdasta. Ar-
32707: mollisessa esityksessä puhutaan ja myöskin vastalauseen tekijät
32708: puhuvat asiantuntijoista, joiden tulisi täyttää sitä asiantuntemuksen
32709: tarvetta, joka hallituspiireissä luonnollisesti on olemassa. Yleensä
32710: meidän maassamme on sangen helppo päästä asiantuntijaksi, aina-
32711: kin saada asiantuntijan nimi. Saattaa tapahtua, että perhosten
32712: tuntija esiintyy yleisenä kasvitautien asiantuntijana, saattaa tapah-
32713: tua - minä luulen että ennen pitkään saamme siihenkin tutustua -
32714: että sanskriitin professori esiintyy asiantuntijana agraarikysymyk-
32715: sissä. Muistaakseni joku hyväntahtoinen puhuja lähetekeskuste-
32716: lussa kunnioitti minuakin tällä arvonimellä, en tiedä, mistä syystä.
32717: Mutta asia on, ikävä kyllä, se että meillä kasvitautien alalla kyllä
32718: löytyy henkilöitä, jotka tuntevat yhtä ja toista näistä asioista, mutta
32719: mitään varsinaista asiantuntijaa meillä ei ole koko maassa. Meillä
32720: ei ole mitään sellaista asiantuntijaa, jolle todella voisi luottamuksella
32721: jättää, niinkuin tässä tulisi tapahtumaan, epäilemättä ratkaisevan
32722: päätösvallan niinkin tärkeistä asioissa kuin mistä nyt on kysymys.
32723: Vastalauseentekijät puhuvat asiantuntijoista niinkuin heitä olisi
32724: aivan rajaton määrä ja niinkuin ei tarvitsisi muuta kuin kysyä, kyllä
32725: he vastauksen antavat. Siinä suhteessa he pettyvät. Valitetta-
32726: vasti me olemme siinäkin hyvin paljon jälellä Englannin oloista.
32727:     Tältä paikalta on, ei kauvan aikaa sitten eräs hallituksen jäsen
32728: komeasti lausunut, että kyllä hallitus valmistaa asetusehdotuksia
32729: niin paljon kuin vaan eduskunta jaksaa niellä. Mutta hallitus tulee
32730: ehkä huomaamaan, että eduskunta ei aina ole valmis, niinkuin se
32731: on tehnyt, ihan uuvuksiin asti istumaan parsimassa ja parantele-
32732: massa niitä vaillinaisia ehdotuksia, joita armollinen hallitus su-
32733: vaitsee eduskunnalle jättää. Hallituksen tulee laatia asetus-
32734: ehdotuksensa semmoisiksi että ne vastaavat eduskunnan makua, sillä
32735: muuten saattaa tapahtua että hallitus saa niellä keitoksensa
32736: itse.
32737:      Uskallan lausua sen vakavan toivomuksen, että hallitus eduskun-
32738: nan ensi istuntokaudeksi on tilaisuudessa tekemään lakiehdotuksen,
32739:  joka vastaa sitä tarvetta, josta nyt on kysymys. Toivottavasti se
32740: saa sen siihen muotoon, että eduskunta voi sen hyväksyä, ja että sen
32741:  kautta niitä vaurioita, jotka karviaismarjarutto on maassamme
32742:  aikaan saanut, voidaan ensi kesällä menestyksellisemmin kuin tähän
32743:  asti vastustaa.
32744: 
32745:                                                                   120
32746: 1<)04                  Istunto 8 p. lokakuuta 1907·
32747: 
32748: 
32749:     Ed. Rannikko: Koska täällä on erään puhujan puolelta lau-
32750: suttu sellainen mielipide, ettei valiokunta ole tarpeeksi ottanut huo-
32751: mioon niitä olevia oloja tämän kysymyksen alalla, jotka maassamme
32752: vallitsevat, niin katson minä valiokunnan jäsenenä välttämättömäksi
32753: esittää, millä kannalla valiokunta tässä asiassa on ollut.
32754:     Valiokunta on kyllä huomannut, että kysymyksessä oleva kasvi-
32755: tauti, jonka ehkäisemiseksi tämä arm. esitys on annettu, on kylläkin
32756: sitä laatua, että se ansaitsee toimenpiteitä ja pikaisia. Mutta minun
32757: täytyy sanoa ainakin omasta puolestani, että hallituksen puolelta
32758: ei suinkaan ole tähän asti ryhdytty niihin kiireellisiin toimenpiteisiin,
32759: joita nyt olisi valiokunnalta vaadittu. Sillä tämä mainittu home-
32760: sieni meidän maassamme on jo ollut tunnettu ei ainoastansa puutar-
32761: haviljelijöille, vaan vieläpä hallituksellekin jo yli kaksi vuotta, onpa
32762: siitä hallitukselle jo tehty huomautuksiakin, tosin kyllä ei nykyiselle,
32763: vaan edelliselle. Mutta tämä arm. esitys, jonka kautta nyt tahdo-
32764: taan saattaa asia mitä kiireellisimmästi oikealle tolalle, on valiokun-
32765: nan enemmistön mielestä, johon Ininäkin itseni luen, sellainen, ettei
32766: ole katsottu siitä voitavan niissä puitteissa, missä se on tehty, laki-
32767: säännöstä tehdä.
32768:     Arm. esityksessä sanotaan, että >>maanomistajien olisi alistuttava
32769: niihin määräyksiin, jotka hallinnollista tietä asiantuntijoita kuultua
32770: annetaan,>> Tämä on todellakin hyvin laaja valtuutus. Samalla
32771: kun ei ensinnäkään sanota, kutka hallinnolliset viranomaiset ne ovat
32772: jotka näitä määräyksiä tulisivat toimeenpanemaan, kenenkä kautta
32773: niitä täytäntöön pannaan, annetaanko vahingonkorvausta niille,
32774: joiden hedelmäpuutarhoja tämän taudin turmelemina joudutaan
32775: hävittämään ja Inissä määrässä j. n. e. Jos nyt eduskunta lähtisi
32776: antamaan tällaisen laajan vallan, joka sanotaan Englannissakin
32777: olevan, niin minä luulen ainakin omasta puolestani - ja olen huo-
32778: mannut että valiokunnan enemmistökin on ollut sitä mieltä - että
32779: mahdollisesti tulisi meidän maassamme ilmi toinen, ehkä hyvinkin
32780: vaikea sieni, jota sanotaan mielivallaksi, ja jonka alle olisi vielä aina-
32781: kaan näissä oloissa maanviljelijäin vaikea alistua. Sentähden pyy-
32782: dän ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi valiokunnan enemmistön
32783: mielipiteen.
32784: 
32785:     Ed. Rosenqvist,G.G.: För min del vore jag böjd att, i motsats
32786: tili den första ärade talaren, väsentligen ställa mig på utskottets
32787: ståndpunkt och yrka på propositionens förkastande. Detta gör jag
32788: icke af behof att åt den nuvarande regeringen gifva några kolfvar,
32789: utan af mera principiella skäl. Det är en alltför vidsträckt fullmakt
32790: in blanco man här gifver åt administrationen, och det på ett område,
32791: där de vidtagna åtgärdema på ett ganska kännbart sätt kunna kom-
32792: ma att ingripa uti medborgarenas ekonomi och fria beslutanderätt.
32793: Med ett slag så att säga skulle här ett icke oviktigt lagstiftningsom-
32794:                   Tarttuv. kasvitaud. ja vahinkohyönteis.
32795: 
32796: 
32797: råde ryckas bort från ständernas medverkan. Man kan visserligen
32798: med reservanterna säga, att en mer detaljerad lagstiftning skulle
32799: komma att sakna samma vighet och anpassningsförmåga, som en
32800: lag sådan regeringen här föreslår kan anses ega, men denna vighet
32801: och anpassningsförmåga skulle här vinnas på en väg, som kan vara
32802: egnad att på ett allt annat än ändamålsenligt sätt skapa ett icke-
32803: anpassande efter vitala, faktiska intressen. På väsentligen dessa nu
32804: antydda principiella skäl ville jag förena mig om utskottets förslag.
32805: 
32806:      Ed. Castren: Ensiksikin tahtoisin saada sanotuksi, että minä
32807:   en katso asiakseni puhua armollisesta hallituksesta yhtä vähän kuin
32808:   armottomasta, sillä meillä nyt on, Jumala paratkoon, myöskin vii-
32809:   meisenlaatuista, siis armotonta hallitusta. Mutta minä tahdon koh-
32810:  distua itse asiaan.
32811:      Hallitus on antaessaan esityksen lähtenyt pääa"liassa siitä me-
32812:  nettelytavasta, jota on vapaassa Englannissa noudatettu. Kuten
32813:  vapaaherra v. Alfthan täällä jo mainitsi, ilmestyi 4 p:nä heinäkuuta
32814:  tänä vuonna Englannissa laki, joka koskee vahinkohyönteisiä ja
32815:  kasvitauteja ja joka antaa hallitukselle mitä laajimman vallan.
32816:  Tämä lakiehdotus hyväksyttiin ilman että sitä kummassakaan huo-
32817:  neessa, ei enemmän ylä- kuin alahuoneessakaan vastustettiin. Se
32818:  antaa Englannin maanviljelysdepartementille valtuuden siellä, missä
32819:  tarpeelliseksi katsotaan, antaa määräyksiä kasvihyönteisten ja kasvi-
32820:  tautien poistamiseksi, paitsi mikäli koskee korvausta. Että tämä
32821:  näkökanta ja samanlainen näkökanta kuin se, mikä Englannissa
32822:  on ollut vallalla puheenalaista lakia säädettäessä, myöskin on astunut
32823:  ilmoille Skandinaavisissa naapurimaissamme, käypi esille siitä lau-
32824: sunnosta, jonka maanviljelyskasvitieteellisen osaston keskuslaitoksen
32825: esimies Ruotsissa Jakob Ericsson on asiassa antanut ja jossa lau-
32826: sunnossaan hän sanoo, että jotta tulevaisuudessa voitaisiin ehkäistä
32827: niitä epäkohtia sekä ryhtyä tehokkaaseen taisteluun kasvitauteja
32828:  ja vahingollisia hyönteisiä vastaan valtion puolelta, niin on tarpeel-
32829: lista noudattaa Englannin esimerkkiä. Edelleen hän lausuu: maan
32830: korkein maanviljelysviranomainen ja yksistään hän on maan halli-
32831: tuksen ja valtiopäivien valtuutettava ryhtymään sellaisiin toimen-
32832: piteisiin ja antamaan sellaisia määräyksiä, joita tarve vaatii ja jotka
32833: ovat omiaan antamaan tälle valtuudelle mitä laajimman kantavuu-
32834: den. Tästä käy nyt esille, että hallitus meidän maassamme on aset-
32835: tunut sille kannalle, joka näyttää tunkeatuvan esille ja vallitsevan
32836: ei ainoastaan vapaassa Englannissa, vaan myös naapurimaassamme
32837: Ruotsissa samalla tavoin kuin lienee asianlaita muissa Europan val-
32838: tioissa, joissa puheenalaiseen taisteluun on ryhdytty. Minä nyt
32839: puolestani luulen, että tämän esityksen hylkääminen tai hyväksy-
32840: minen ei toisella tai toisella tavalla vaikuta hallituksen asemaan.
32841: Mutta kentiesi saattaa olla syytä, että niissä omituisissa oloissa, joissa
32842:                      Istunto 8 p. lokakuuta ICJ07·
32843: 
32844: 
32845: elämme, J.t siinä omituisessa asemassa, missä maamme on, hallinnolli-
32846: sen lainsäätämisen tiellä astutaan eteenpäin mikäli mahdollista varo-
32847: vasti. Tässä suhteessa tahdon antaa kaiken arvon niillekin näkö-
32848: kohdille, jotka astuvat esiin niiden valiokunnan jäsenten puolelta,
32849: joita yksinomaan tämä näkökohta on voinut olla johtamassa.
32850:     Valiokunnan mietintöön on liitetty vastalause, jossa ehdotetaan
32851: esityksen hyväksymistä muutamilla siihen tehdyillä lisäyksillä ja
32852: täydennyksillä. Minä en puolestani, koska en ole ammattimies, ota
32853: lausuakseni, kumpiko näistä kannoista olisi parempi, sellaisenko laa-
32854: jan valtuuden antaminen hallitukselle kuin hallituksen esityksessä
32855: on ehdotettu vai hallituksen esityksen hylkääminen ynnä pyyntö
32856: saada uusi esitys, joka sisältäisi lähempiä määräyksiä asiassa. Mutta
32857: niin tyhjä ei maamme kuitenkaan ole ammattimiehistä, asiantunti-
32858: joista tällä alalla kuin eräs arvoisa puhuja on olettanut. Onhan
32859: meillä olemassa tässä maassa entomologian professori, joka tällä
32860: alalla on asiantuntija, onhan meillä myöskin maanviljelyshallitus,
32861: joka epäilemättä ei ole niin vieras puheenalaiselle kysymykselle kuin
32862: täällä on arveltu ja joka epäilemättä sekin voisi valvoa tämän lain
32863: täytäntöönpanoa, jos se laiksi tulisi, sopivalla tavalla.
32864:     Lopuksi tahdon ilmoittaa, että minä puolestani olen ollut estetty
32865: olemasta valiokunnassa saapuvilla, kun tätä asiaa kokonaisuudes-
32866: saan on käsitelty, saman valiokunnan muut tärkeät työt ovat ni-
32867: mittäin estäneet.
32868: 
32869:     Ed. Neovius A.: För min del är jag beredd att understöda
32870: utskottets förslag på samma skäl, som af hr Rosenqvist närmare
32871: utvecklats. Det förefaller mig dock, som om andra klämmen uti
32872: utskottets förslag skulle vidlådas af en tvetydighet i det att, ehuru
32873: meningen uppenbarligen är att begära en proposition till nästa landt-
32874: dag, där endast begäres fordersammast en mera i detalj gående lag-
32875: stiftning. En lagstiftning kan äfven vara administrativ, hvarför
32876: det förefaller mig såsom om klämmen borde ändras i det syfte, att
32877: det uttryckligen skulle anhållas om proposition angående lag i ämnet.
32878: Klämmen borde sålunda få ungefär följande lydelse: >>att landtdagen
32879: anhåller att snarast möjligt få emotse ny proposition med förslag tili
32880: en mera i detalj gående lag i det syfte, den nu tili landtdagen öfver-
32881: lämnade propositionen afsett.>> Det är ock att märka att i andra
32882: klämmen endast talas om växtsjukdomar, hvaremot i propositionen
32883: och i motiveringen talas också om skadeinsekters härjningar. Det
32884: är väl afsedt att den nya propositionen skall behandla hvardera
32885: dessa saker.
32886: 
32887:    Ed. Gustafsson: Ehuru jag afgjordt ställer mig på reservatio-
32888: nens ståndpunkt, ville jag för de medlemmar af stora utskottet, som
32889: möjligen hafva sakliga betänkligheter i denna fråga, framhålla möj-
32890:                  Tarttuv. kasvitaud. ja vahinkohyönteis.           1907
32891: 
32892: 
32893: ligheten af att antaga denna lag på kortare tid, då det troligen skall
32894: visa sig, att den ingen fara har med sig.
32895: 
32896:     Ed. Kairamo: Minä olen pyytänyt puheenvuoroa lausuakseni
32897: epäilykseni siitä, että se Englannissa äsken säädetty laki, joka täällä
32898: on mainittu, olisi ollut perusteena myöskin hallituksen töissä tässä
32899: tapauksessa. Minun täytyy olettaa, että jos näin olisi ollut asian-
32900: laita, hallitus olisi katsonut asiaksensa perusteluissa myöskin jotakin
32901: siitä mainita, varsinkin kun nämä perustelut muutenkin ovat erittäin
32902: köyhät ja sisältävät oikeastaan vaan muutamia aivan ylimalkaisia
32903: fraaseja. Tämä Englannissa säädetty laki on meillä siksi tuntema-
32904: ton, että vielä tänään aamupäivällä vastalauseen tekijät eivät olleet
32905: siihen tutustuneet muulla tavalla kuin sanomalehtireferaattien kautta
32906: Tämä asetus poikkeaa kuitenkin muutamissa tärkeissä kohdissa siitä,
32907: mitä hallitus on meille ehdottanut. Siinä nimittäin ensiksikin on
32908: nimenomaan mainittu se viranomainen, jolle vastuunalaisuus lankee,
32909: kun taas arm. esityksessä puhutaan vain siitä, mitä hallinnollista
32910: tietä säädetään. Toiseksi on englantilaisessa laissa aivan selvästi
32911: sanottu, että laki kohdistuu ainoastaan maanviljelys- ja puutarha-
32912: kasveihin ja niitten tauteihin, kun taas arm. esitys voidaan ainakin
32913: ymmärtää siten, että se tarkoittaa kaikkia kasvitauteja. Sitä paitsi
32914: on kolmanneksi, niinkuin jo täällä on huomautettu, tuo erittäin tär-
32915: keä kysymys korvauksen suorittamisesta erotettu pois englantilai-
32916: sessa asetuksessa.
32917:     Ed. Castrenin lausunnon johdosta pyydän vielä huomauttaa, että
32918: asiantuntijoista todellakin on puute, ja juuri se entomologian edus-
32919: taja, jonka hän mainitsi, on tässä asiassa antamassaan lausunnossa
32920: aivan ilmeisesti todistanut, että hän ei ole asiantuntija tässä asiassa.
32921: Hän on siinä ilmeisesti erehtynyt. Tahtoisin vielä huomauttaa,
32922: että mietinnössä on sanaa >>kasvitauti>> käytetty siinä merkityksessä,
32923: missä sitä ylimalkaan tieteessä käytetään, niin että myös hyönteisten
32924: aikaansaarnat vauriot luetaan kasvitaudeiksi.
32925:     Lopuksi pyydän saada huomauttaa, että jos esitys, niinkuin mie-
32926: tinnössä ehdotetaan, nyt hylätään, niin mitään vahinkoa sen kautta
32927: ei voi juuri tapahtua, koska hallituksella on aivan riittävästi aikaa
32928: valmistaa uusi esitys asiassa ja talven aikana kuitenkaan karviais-
32929: marjoja ei kasva.
32930: 
32931:     Ed. Renvall: Kun ed. Kairamo toisessa lausunnossaan todella-
32932: kin on koskenut vahingollisten hyönteisten tuhotöihin eikä vain
32933: muka vahingollisen hallituksen kukistamiseen, niin voisi tehdä hä-
32934: nelle muutamia kysymyksiä hänen lausuntonsa johdosta. Hän on
32935: sanonut, että hallituksella on aikaa valmistaa uusi esitys ensi tal-
32936: veksi. Samalla on hän kuitenkin sanonut, että tähän vaaditaan
32937: hallitukselta jonkinlaista suurta luottamusta, mikä siltä nyt puuttuu.
32938:                        Istunto 8 p. lokakuuta 1907·
32939: 
32940: 
32941: Minä en tiedä, millä tavalla herra Kairamo tahtoo valmistaa halli-
32942: tukselle tilaisuutta saada tätä suurta luottamusta. Tosin Laukon
32943: asia jäi herra Kairamon ehdotuksesta toistaiseksi, ehkä silloin saamme
32944: nähdä sen syntyvän.
32945:     Lisäksi on herra Kairamo myöskin sanonut, ettei meillä ole Suo-
32946: messa asiantuntijoita, jota tämän lakiehdotuksen valmistaisivat.
32947: Kuinka näin ollen voidaan valmistaa tätä uutta lakia, tietysti yksi-
32948: tyiskohtaista esitystä, kun ei löydy koko maassa asiantuntijoita.
32949: Herra Kairamo on itse ollut senaatissa siihen aikaan, kuin herra Ran-
32950: nikon lausunnon mukaan ensi kerran valitukset tulivat senaattiin
32951: ja silloin on hän huomannut oman asiantuntemuksensa niin pieneksi,
32952: ettei se silloin riittänyt minkään lakiehdotuksen säätämiseen. Minä
32953: luulen, että me todella saamme- jos hyväksymme herra Kairamon
32954: lausunnon - pysyä sillä kannalla, että karviaismarjat saavat kasvaa,
32955: niinkuin ne kasvavat, siksi, että me saamme asiantuntijoita Suomeen
32956: tai saamme hallituksen, jossa on edustettuna suurempi asiantuntemus
32957: kuin siinä, jossa herra Kairamo oli jäsenenä.
32958: 
32959:      Ed. Storbjörk: Man har talat så vackert om, att man icke bör
32960:  gifva regeringen alltför stor fullmakt, en del på grund däraf, att man
32961:  icke hyser fullt förtroende för vår nuvarande regering, en annan åter
32962:  därlör att man dragit i betänkande att därigenom afsäga landtdagen
32963:  någon maktställning gentemot regeringen. Då jag underskref reser-
32964:  vationen, trodde j ag icke att denna fråga skulle få en sådan politisk
32965: betydelse. Jag ställde mig blott på själfva sakens ståndpunkt. Jag
32966: är visserligen icke någon stor jordbrukare, men dock så stor, att jag
32967: redan fått erfara följderna af skadeinsekternas härjningar på landt-
32968: bruket, och jag tvekar icke att underkasta mig de föreskrifter, som
32969: skulle befinnas nödiga för att hämma dessa skadeinsekter. J ag tror
32970: icke heller att det bemyndigande, som regeringen härvidlag skulle
32971: få, skulle vara af så särskildt bärande betydelse, då regeringen i alla
32972: fall enligt reservationens förslag är skyldig att inhämta sakkunnigas
32973: och fackmannaföreningars råd. Med fackmannaföreningar hafva vi
32974: egentligen menat landtbrukssällskap, hvilka genom sina gillen stå
32975: i liflig växelvärkan med nästan hvarje landtbrukare i landet. J ag
32976: tror därlör faran icke skulle vara så stor, och jag hoppas, att lagför-
32977: slaget skickas till stora utskottet samt att stora utskottet äfven tager
32978: dessa förh<'\.llanden med i beräkningen, när det kommer att behandla
32979: lagförslaget.
32980: 
32981:    Ed. Kairamo: Ed. Renvallin lausunnon johdosta pyydän vaan
32982: saada sanotuksi, että hän ilmeisesti ei ole käsittänyt, mistä nyt on
32983: kysymys. Meillä on kyllä Suomessa semmoisia asiantuntijoita, jotka
32984: tuntevat tätä asiata, mutta minä olen sitä mieltä, ettei meillä ole
32985: semmoista asiantuntijaa, jolle me luottamuksella voisimme jättää
32986:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.
32987: 
32988: 
32989: kaiken sen ratkaisevan vallan, joka hänelle tulisi, jos hallituksen
32990: esitys asiassa hyväksyttäisiin.
32991: 
32992:    Kun    keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin asia
32993: suureen valiokuntaan.
32994:   Varojen osoittamisesta kansakoululaitosta varten
32995:                   vuodeksi 1908.
32996:    Esitettiin valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 6 arm. esityksen
32997: n:o 21 johdosta varojen osoittamisesta kansakoululaitosta varten
32998: vuodeksi 1908.
32999: 
33000:    Puhemies mainitsi työjärjestyksen mukaan asian otettavan osit-
33001: tain ainoan, osittain ensi käsittelyn alaiseksi. Valiokunnan mietin-
33002: töön samoin kuin arm. esitykseenkin sisältyi nimittäin lakiehdotus,
33003: joka tietysti oli joutuva kolmen eri käsittelyn alaiseksi ja sen vuoksi
33004: sitä ei nyt tällä kertaa voitu ottaa muuta kuin ensi käsittelyyn.
33005:     Muu osa mietintöä sitä vastoin saattoi nyt tulla ainoan ja lopulli-
33006: sen käsittelyn alaiseksi, lukuunottamatta kahta kohtaa, nimittäin
33007: kohtia 2 ja 4, jotka koskivat maalaiskansakoulujen varsinaisen opet-
33008: tajiston paikkaamista varten määrättävää määrärahaa ja määrära-
33009: haa palkankorotuksiin maalaiskansakouluja varten, sillä nuo kaksi
33010: kohtaa olivat niin läheisessä yhteydessä kerrotun lakiehdotuksen
33011: kanssa, ettei niistä voitu ensinkään tehdä päätöstä, ennenkuin laki-
33012: ehdotus oli lopullisesti käsitelty.
33013:     Sen vuoksi oli myöskin asian esittely tapahtuva siten, että ensin
33014: esitettiin lakiehdotus ensi käsittelyä varten ja sitten mietinnöstä
33015: ainoaa käsittelyä varten kaikki muut kohdat, paitsi kohdat 2 ja 4·
33016: 
33017: Laki maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.
33018: 
33019:    Keskustelu:
33020:     Senaattori Donner: Vuonna r866 ensi kerran järjestettäessä
33021: maan ylempää kansakoululaitosta määrättiin se peruspalkka, jolla
33022: valtio avustaa maalaiskansakoulujen opettajiston paikkaamista,
33023: 6oo markaksi opettajalle ja 400 markaksi opettajattarelle, joka palkka
33024: erinäisten lisäysten kautta 25 vuoden nuhteettomasta palveluksesta
33025: nousi kaikkiaan goo ja 6oo markkaan. Näyttäytyi kuitenkin pian,
33026: että sanotut määrät olivat liian niukat, jonka johdosta hallitus jo
33027: r877 vuoden valtiopäiville teki ehdotuksen peruspalkan korottami-
33028: sesta 200 markalla. Ehdotus raukesi sillä kertaa, kun ainoastaan
33029: talonpoikaissääty hyväksyi sen. Mutta vuonna r885 antoivat val-
33030: tiosäädyt suostumuksensa hallituksen samansuuntaiseen esitykseen,
33031:                       Istunto 8 p. lokakuuta 1907·
33032: 
33033: 
33034: jonka jälkeen vuodesta r886 alkaen peruspalkka on ollut miesopetta-
33035: jalle 8oo ja naisopettajalle 6oo markkaa. Kun entinen prosentti-
33036: määrä palkankorotuksia varten säilytettiin, nousi palkka, jonka
33037: valtio 25 vuotisen palveluksen jälkeen myönsi kansakouluopettajille
33038: maalla, kaikkiaan 1200 markkaan mies- ja goo markkaan naisopet~
33039: tajille.
33040:      20 vuotta on sittemmin kulunut ja tänä aikana on yhä useammin
33041: sekä eduskunnassa että sen ulkopuolella huomautettu, miten välttä-
33042: mätöntä olisi saada maalaiskansakoulujen opettajiston huolestuttava
33043: aineellinen tila parannetuksi. Ainakin jossain määrin tyydyttääk-
33044: seen tätä yleisesti tunnustettua tarvetta opettajiston palkkauksen
33045: parantamisesta korottivat kyllä rgoo vuoden valtiopäivät määrä-
33046: aikaisesta palveluksesta suoritettavan palkankorotuksen so:stä
33047: 8o:een prosenttiin tai miesopettajalle yhteensä 400 markasta 640
33048: markkaan ja naisopettajalle yhteensä 300 markasta 480 markkaan,
33049: jonka kautta nykyiset korkeimmat palkkamäärät 1440 ja ro8o mark-
33050: kaa saavutettiin. Välttämättömimpien elintarpeiden hintain yhä
33051: jatkuva kallistuminen on kuitenkin niin suuresti korottanut elanto-
33052: kustannukset että mainitut palkat ovat näyttäytyneet riittämättö~
33053: mäksi. Ne vakavat huolet, jotka tässä suhteessa jo miespolvi sitten
33054: olivat olemassa ja jotka silloinen kouluhallitus alamaisessa alistuk-
33055: sessa saattoi hallituksen tietoon, näyttävät yhä vieläkin pitävän
33056: paikkansa. Siinä sanotaan nim. että ellei kansakoulun opettajiston
33057: aineellista tilaa tuntuvasti paranneta, kansakoululaitosta uhkaa
33058: vaara, ettei se voi säilyttää parhaita opettajavoimia tai palveluk-
33059: seensa saada henkilöitä, joilla on kykyä ja taipumusta opettajatoi-
33060: meen, varsinkin kun käytännöllisissä ammateissa aina on tarjolla
33061: hyvää työn ansiota.
33062:      Esiintuotuihin näkökohtiin katsoen ja erittäinkin elantokustan-
33063: nusten kallistumiseen nähden, joka onkin tehnyt välttämättömäksi
33064: korotettujen palkkojen myöntämisen suurelle joukolle valtion alem-
33065: pia virkailijoita, on hallitus mielestänsä ollut velvollinen puoltamaan
33066: peruspalkan korottamista naimattomalle nais- ja miesopettajalle
33067: Iooo markkaan, mutta perheellisten opettajien suurempiin elanto-
33068: kustannuksiin nähden ehdottamaan, että peruspalkka naimisissa
33069: olevalle miesopettajalle ja leskeksi jääneelle naisopettajalle, jolla on
33070: lapsia elätettävänä, kuin myöskin naimisessa olevalle naisopettajalle
33071: jonka mies on kykenemätön ottamaan osaa perheensä elatukseen,
33072: määrätään 1200 markaksi.
33073:     Maamme taloudellisessa elämässä viimeksi kuluneiden 40 vuoden
33074: kuluessa tapahtuneet muutokset näyttävät osoittavan että, joskin
33075: kansakoulun opettajiston peruspalkan korottamista 200 markalla
33076: kaksikymmentä vuotta sitten pidettiin riittävänä, samanlainen koro-
33077: tus vieläkin 20 vuoden kuluttua tuskin vastaa saman ajan kuluessa
33078: tapahtunutta elantokustannusten vielä suurempaa kallistumista ja
33079:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.
33080: 
33081: 
33082: palkkojen kohoamista muilla aloilla. Palkankorotuksen rajoittami-
33083: nen valtiovarainvaliokunnan enemmistön ehdotuksen mukaisesti
33084: viime mainittuun määrään eli 200 markkaan kansakoulun opetta-
33085: jiston kummallekin lookalle ei sentähden oleellisesti parantaisi heidän
33086: asemaansa. Vertailun vuoksi mainittakoon että Ruotsissa ylemmän
33087: kansakoulun opettajain ja opettajattarien palkat ovat tätä nykyä,
33088: paitsi luonnossa suoritettavia palkkaetuja, vähintäin goo kruunua
33089: sekä mies- että naisopettajille, joka palkka 15 vuoden palveluksesta
33090: korotetaan 450 kruunulla miesopettajalle ja 300 kruunulla naisopet-
33091: tajalle, jotta se vihdoin vastaa Suomen markoissa lähipitäen r8go
33092: ja r68o.
33093:     Toisaalta maan rahallisen tilan varteen ottaminen jonkun verran
33094: pakottaa varovaisuuteen määrättäessä menoja, jotka luonteeltaan
33095: ovat omiansa paisumaan huomattaviin määriin. Pakollisen oppi-
33096: velvollisuuden säätäminen korottaa monenkertaisesti kansakoulu-
33097: laitoksen tähän asti vaatimat kustannukset ja ne laajaperäiset uudis-
33098: tukset, joita muilla aloilla suunnitellaan, ovat toteutettavissa ainoas-
33099: taan suurilla rahallisilla uhrauksilla. Valtiovarainvaliokunnan vä-
33100: hemmistön ehrlotus, jonka mukaan naimattoman opettajan perus-
33101: palkka oli määrättävä IOOO markaksi, mikä peruspalkka olisi koro-
33102: tettava 1500 markaksi naimisissa olevalle miesopettajalle ja leskeksi
33103: jääneelle naisopettajalle, jolla on yksi tai useampia lapsia elätettä-
33104: vänä, kuin myös naimisissa olevalle naisopettajalle, jonka mies on
33105: kykenemätön pitämään huolta perheensä elatuksesta, 200 ja 300
33106: markan palkankorotuksineen tuottaisi lähes 3/4 miljoonaa markkaa
33107: suuremmat vuotuiset menot kuin mihin ne armollisen esityksen
33108: mukaan nousisivat.
33109:     Tässä on myöskin huomattava, etteivät elantokustannukset kui-
33110: tenkaan saa olla ainoana tekijänä palkkaa määrättäessä, vaan myös-
33111: kin suoritettava työ. Kun työ ja pätevyysvaatimukset ovat samat
33112: sekä naineelle että naimattomalle opettajalle, tuntuu soo markkaan
33113: nouseva eroitus paikoissa tuskin perustellulta. Armollinen esitys
33114: näyttää siten onnistuneemmalla tavalla kuin muut ehdotukset vas-
33115: takkain punninneen sekä kansakouluopettajiston oikeutetut vaati-
33116: mukset taloudellisen asemansa parantamisesta että välttämättömyy-
33117: den ottaa huomioon muita kehityksen aiheuttamia uudistusvaati-
33118: muksia, jotka lähimmässä tulevaisuudessa kysyvät maan rahavaroja.
33119: Huomattava on myöskin, että kunnille samassa suhteessa kuin kan-
33120: sakoulujen luku lisääntyy, käy yhä vaikeammaksi myöntää opetta-
33121: jistolle suurempia etuja kuin laissa säädetty alin määrä.
33122: 
33123:      Ed. Pajari: Suuren valiokunnan suosiolliseen huomioon pyy-
33124: dän nyt kysymyksessäolevassa asiassa lausua muutamia periaatteel-
33125: lisia näkökohtia.
33126:      On epäilemättä jokaiselle selvää. että mitä vastuunalaisempi
33127:                      Istunto 8 p. lokakuuta I907·
33128: 
33129: 
33130: virka, sen suurempi palkka, mitä suurempia toiveita tulevaisuutta
33131: varten johonkin virkaan tai ammattikuntaan kiinnitetään, sitä riip-
33132: pumattomammiksi ovat työntekijät ammattinsa harjoittamista var-
33133: ten tehtävät. Mikäli siis jollekin yhteiskunnan palvelijalle annetaan
33134: velvollisuuksia ja edesvastuuta, sikäli on hänelle etuja siitä myön-
33135: nettävä. Nämä periaatteet ovat toki tunnustettuja ainakin kai-
33136: kissa kulttuuriyhteiskunnissa.
33137:      Mitä yhteiskunnallisia ammatteja olisi sitte noihin edesvastuulli-
33138: simpiin virkoihin luettava, mikä toimi kansakunnassa olisi suurempien
33139: velvollisuuksien sitoma? Niitä on epäilemättä monta. Etupäässä
33140: ovat niitä sellaiset toimet, joita kansakunta hallituksensa hoitajille
33141: uskoo. Mutta nyt ei ole puhe näistä, eikä minulla, puuttuvan koke-
33142: mukseni tähden, olisikaan edellytyksiä senkaltaisten toimien arvoste-
33143: lemiseen. Minulla on kuitenkin vähän kokemusta eräästä ammatista
33144: ja juuri siitä, josta nyt on puhe. Siksi uskallan siihen kajota, siksi
33145: uskallan kansaneduskunnalle esittää arvosteltavaksi tämän maan
33146: kansakoulunopettajain viran ja sen vastuunalaisuudet ja velvolli-
33147: suudet. Kun olen 16 vuotena peräkkäin alkanut työn tässä laitok-
33148: sessa, kansakoulussa, niin olen ollut pakotettu sitä ainakin omalta
33149: kannaltani arvostelemaan ja sen tehtäviä ajattelemaan.
33150:      Jokaisen lukuvuoden ensi päivänä olen löytänyt itseni saman
33151: kysymyksen edessä, kysymyksen, joka on niitä vaativimpia, mitä
33152: mieleeni koskaan on voinut astua. Helppo on kuvailla asemaani
33153: ja ajatusalojani silloin oppilasten vastaanotto- eli sisäänkirjoitus-
33154: palvana. Nuo ajatukset, joita pyydän tässä lyhyesti refereerata,
33155: selostaa, ne ovat kyllä lähellä ja muodossa tai toisessa mielen aloilla
33156: lakkaamatta ajelehtimassa; tuskin ne tunniksikaan tässä työssä puh-
33157: taiksi pakenevat. Mutta tänä työn ensi-hetkenä, jolloin työnteko
33158:  jälleen aletaan, jolloin virantoimituksen aika on vakavimmalla koh-
33159: dallaan ja opettaja taas käy työssä ja totuudessa tärkeiksi tunte-
33160: miinsa virkavelvollisuuksiin käsiksi - niin, tänä hetkenä kokoontu-
33161: vat kaikki kohtalon pakon vaijentamat velvollisuudentunteet ja
33162: selvenevät ne monet kysymykset, jotka tähän velvollisuuteen eh-
33163: dottomasti liittyvät, ja joita tämä tilaisuus, tämä sisäänkirjoitus-
33164: päivä, jokaisen Suomen kansan kasvattajan ratkaistaviksi asettaa.
33165:      Niinkuin muinakin, tavallisinakin työtunteina seisoo opettaja
33166: nytkin omalla paikallaan, siellä oman työpöytänsä ääressä, jonka
33167: hän, niinkuin oppilastenkin kaikki pöydät ja penkit ja muut kou-
33168: luun kuuluvat kapineet itse, omin käsin, vastikään on asettanut pai-
33169: kalleen. Hän on ehkä nyt yksinään tehnyt järjestystyön perinpoh-
33170: jaisemmin kuin se tulee tehdyksi varsinaisen työn aikana ja tämä
33171: koulu on nyt hänen silmissään kuin sunnuntain lakea tupa, josta työ-
33172: tomut ovat laastut pois. Tämä päiväkin on hänestä puhtaampi
33173:  muita ja kun hän siinä silmäilee ympärilleen, huomaa hän, että hä-
33174:  nellä onkin komea ja kallis työtupa, ei kenelläkään muulla työmie-
33175:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.
33176: 
33177: 
33178: hellä hänen lähimmässä ympäristössään ole sellaista työsalia eikä
33179: niin kalliita työvälineitä. Hän muistaa, että tämä työsali kaikkine
33180: laitoksineen ja siihen kuuluvine muine huoneineen on tullut paljon
33181: maksamaan, monta kertaa enemmän kuin melkein kenenkään muun
33182: koko paikkakunnalla. Miksi tämä tähän rakennettiin ja ketkä ne
33183: tämmöisen rakennuksen hyväksi varansa uhrasivat? Miksi nuo
33184: äidit tuovat tänne lapsiansa, noita pieniä pellavatukkaisia, sinisil-
33185: mäisiä, viattomia ihmistenalkuja? Miksi nuo äidit nyt arkipäivinä
33186: ovat noin puhtaisiin pukeutuneet ja mitä he niin hartaina ja vakavina
33187: odottavat? Vastauksen näihin kysymyksiin tietää jokainen, suu-
33188: relle yleisöllekin ne ovat helpot. Mutta opettajan useinkin täytyy
33189: seistä yksinään vastuunalaisena ja tuntea auttamattomuutensa noi-
33190: den helppojen kysymysten käytännöllisessä ratkaisussa. Sillä hänen
33191: täytyy tuntea, että noiden, nyt vielä äidin kädessä kulkevien ihmis-
33192: taimien istuttaminen oikeaan elämänpuuhun eli oikeaan elämän
33193: ymmärrykseen jätetään ja uskotaan tässä koulussa hänen tehtäväk-
33194: sensä ja niiden kasvattaminen kunnollisiksi, tulevalle yhteiskunnalle
33195: hyödyllisiksi kansalaisiksi kuuluu hänen virkaansa. Hänen täytyy
33196: tuntea, että velvollisuudet hänen ja tavallisen tunti- tai päiväpalkka-
33197: työmiehen välillä ovat niin erilaisia kuin taivas on maasta ja yö päi-
33198: västä. Sillä nuo monet isät ja äidit, jotka ovat iloinneet tämän
33199: koulun valmistumisesta kylänsä] heskelle, ovat iloinneet, että
33200: be ovat kiinnittäneet <;iihen suuria toiveita lastensa, heidän rakkaim-
33201: piensa, tulevaisuuteen nähden, siksi, että he toivovat tässä koulussa
33202: annettavan lapsillensa, ei ainoastaan tarpeellisia tietoja, vaan, ja
33203: ennen kaikkea, oikeaa sisällystä elämälle, ihanteita ja hyviä tapoja.
33204: He toivovat ja odottavat tämän koulun tekevän heidän lapsistansa
33205: hyviä ihmisiä.
33206:      Onko Suomen kansakoulunopettaja siis Suomen tulevan kansan
33207: kasvattaja ja Suomen tulevaisuuden tekijä? Onko niin suuri ja
33208: vaativa kysymys jo ratkaistu myöntävällä vastauksena, vai ratkai-
33209: seeko sen nyt vasta tämä uusi Suomen kansanvaltainen eduskunta?
33210: Minä puolestani olen kysymykselle tuon myöntävän vastauksen jo
33211: monasti antanut, vaikka onkin täytynyt siihen aina sielussani huu-
33212: dahtaa: voi, mitenkä suuria ja vaativia velvollisuuksia näin vaati-
33213: mattomassa ja unohdetussa asemassa! Voi, miten suureen riippu-
33214: vaisuuteen välttämättömien elämäntarpeiden tyydyttämisessä ovat
33215: jätetyt Suomen tulevaisuuden ensimäiset huolehtijat!
33216:       Jos muutkin, jos kenties kaikkikin kansalaiset tässä maassa ovat
33217:  kansakoulunopettajan tehtävästä samaa mieltä kuin minäkin, niin
33218:  silloin ainoastaan tietämättömyys tosioloista ja huolettomuus kan-
33219: samme tulevasta kohtalosta saattaa tämän eduskunnan nyt käsitel-
33220: tävän kysymyksen, Suomen kansakoulunopettajien taloudellisen
33221:  aseman parantamisesta ratkaisemaan valiokunnan enemmistön pää-
33222:  töksen mukaisesti. Jos huolimattomuus tulevaisuutemme hyvästä
33223:                       Istunto 8 p. lokakuuta 1907·
33224: 
33225: 
33226: tällaisen päätöksen määräisi, niin silloin ei kannattaisi asiaan enem-
33227: pää kajota. Mutta tätä syytä on tuskin pelättävä, sillä onhan meillä
33228: ollut ilo huomata, että kansamme uinuvat elämänvoimat nyt vasta
33229: alkavat ikäänkuin kuorestansa puhjeta, ja sen kaikki jäsenet uusia
33230: tehtäviä kansansa tulevaisuudelle haaveksia. Onhan tiedon ja va-
33231: listuksen halu jo kauan kansamme syvimpien rivien keskuudessa
33232: kytevänä huomattu. Se kytö on nyt jo monin paikoin aivan ilmi-
33233: liekiksi leimahtanut. Erotus nykyisen ja edellisten vuosikymmenien
33234: välillä on ilmeinen. Tähän nähden ei ole syytä pelätä, että kansam-
33235: me, varsinkin sen virallinen eduskunta, olisi välinpitämätön tulevien
33236: sukupolvien hyvästä. Mutta kun kuitenkin, niinkuin näkyy valio-
33237: kunnan enemmistön päätöksestä, täytyy otaksua eduskunnassa ole-
33238: van niitäkin jäseniä, jotka eivät tunne kansakoulunopettajan työtä
33239: eivätkä kenties ole osanneet kansakoulua asettaa niin suureksi teki-
33240: jäksi tulevaisen Suomemme luomisessa kuin se todellisuudessa on, niin
33241: olen katsonut ylläolevat huomautukseni siinä suhteessa tarpeellisiksi.
33242:      Pyydän kunnioittavimmin lähemmin mainita siitä riippuvaisuu-
33243: desta, johon äsken viittasin. Mistä sitten on nykyänsä kansakou-
33244: lunopettaja riippuvainen? Hyvin paljosta ja melkein kaikesta, aina
33245: sen mukaan kummoinen karakteeri, taloudellinen pohja, perheolot ja
33246: muut sen semmoiset hänellä ovat. Tunnettuahan on, että vain har-
33247: voilla yhdistyy luja luonne hyvään sydämeen ja pelkäämättömyys
33248: kykyyn, varsinkin opettajakykyyn. Sen voi sanoa yleensä ihmisistä,
33249: niinpä opettajistakin, jotka joutuvat elämään monta kertaa ja suu-
33250: reksi osaksi vain sen varassa, miten ympäristönsä heitä ymmärtää.
33251: He eivät voi olla täysin itsenäisiä ja esimerkillisiä, ellei heitä pakoita
33252: työhönsä rakkaus, rakkaus kaikki uhraamaan sen rinnalla, omatkin
33253: omaisensa unohtamaan ja-- kärsimään. Mutta tämmöisiähän ovat-
33254: kin vaan yli-ihmiset, eikä niistä voi nyt olla puhe Tavallinen kuole-
33255: vainen meidän kansakoulunopettajain nykyisessä asemassa voipi
33256: joutua vaikka minkälaisiin riippuvaisuussuhteisiin ympäristössään,
33257: esim. etsimään niiden suosiota, joiden välityksellä voi sivuammatteja
33258: ja sivuansioita toivoa, voimatta itsenäisesti arvostella, missä suh-
33259: teessa ovat mielipiteet ja maailmankatsomus kouluun ja opettajan
33260: tehtävään niillä, joiden suosiota hän on pakoitettu etsimään. Hän
33261: saattaa niitä sivutuloja saadakin, vaikkapa tuommoisten paikkakun-
33262: nallisten olojen suuntaa ohjaavien pomojen välityksellä, lisäten niin
33263: suuren perheensä niukkaa leipää. Mutta ken mittaa sen vaaran,
33264: mikä hänen kouluunsa tästä syystä koituu. Sillä opettaja voi mo-
33265: nasti näin ollen joutua ainakin välillisesti myötävaikuttamaan huo-
33266: non moraalin mukana ja tehdä sekä käytöksellä että niillä sivuam-
33267: mateilla itsensä ristiriitaiseksi varsinaisen elämäntehtävänsä kanssa.
33268: Pahemminkin voipi käydä ja on käynyt. Voipa käydä niinkin, että
33269: opettajan, taloudellisen ahdinkotilansa pakottamana, täytyy tuntea
33270: masentavaa riippuvaisuutta jonkun pomon puotilaskuista, jotka
33271:               Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.
33272: 
33273: 
33274: kiskomisen kautta ovat päässeet korkeiksi kohoamaan. Opettajan
33275: auktoriteetti kouluunsa ja ympäristöönsä on tärkeä. Mutta mikä
33276: on hänen vaikutuksensa tässä suhteessa silloin kun kylän puotimies
33277: puhuu yleisölle, että opettaja elää hänen armoillaan, ja hän, opettaja,
33278: ei voi periaatteittensa mukaisesti kyllin määrääväisesti ja itsenäisesti
33279: esiintyä ja toimia. •>Meidän kansakoubmopettajamme tekevät niin
33280: perin vähän ammattinsa tärkeintä osaa: kansan lasten ja kansan
33281: nuorison kasvatustyötä,•> sanoi minulle pari vuotta sitte eräs Karja-
33282: lan valistuneimpia kansanmiehiä perustellen väitettään sillä havain-
33283: nolla, että kansakoulusta päässeet niin merkillisen vähän eroavat
33284: koulua käymättömistä nuorukaisista, ja niillä vain poikkeustapa-
33285: uksissa on huomattavammassa määrässä parempia harrastuksia,
33286: joita hän puolestansa luuli löytyvän suhteellisesti yhtä paljon niissä-
33287: kin nuorukaisissa, jotka eivät ole käyneet päivääkään kansakoulua.
33288: >>Opettajat eivät,>> sanoi hän edelleen, •>tähän asti ole tehneet tärkeästä
33289: tehtävästään muuta kuin toisen puolen, tuon lukujärjestyksen mu-
33290: kaisen opetuksen.•> Hän mainitsi useampia kouluja, joissa opettaja
33291: ei ole muuta tehnyt. Ja kuinka ne voisivatkaan, sillä nehän ovat,
33292: kuka vakuutusagenttina, kuka sanomalehtireportterina, kuka jon-
33293: kun yksityisen afäärin palveluksessa, kuka kunnan kirjurina tai esi-
33294: miehenä, jopa tiesimme me asiasta puhellessamme mainita erään
33295: opettajan, jolla oli opettajatoimensa ohella toistakymmentä eri vir-
33296: kaa. Koska noilla sitte olisikaan aikaa koota koulunsa entiset oppi-
33297: laat ja pitää jatkuvaa yhteyttä heidän kanssaan, edelleen heitä opet-
33298: tamalla, innostamaila ja herättämällä. Mistä saisivat he sen
33299: ajan, joka tarvittaisiin kulkemiseen koululasten kodeissa neuvotel-
33300: lakseen heidän vanhempiensa kanssa yhteisistä kasvatusasioista.
33301: Milloin olisi heillä aikaa ja tilaisuutta pitää lasten vanhempien kanssa
33302: yhteisiä neuvottelukokouksia y. m. y. m., jota tässä kasvatuspuo-
33303: lessa olisi huomioon otettava.
33304:      Että tosiaan löytyy opettajia, jotka noin ovat koulutyönsä ohella
33305:  muihin toimiin sidotut ja sidotut vielä siinä määrässä, että koulutyö
33306:  jääpi sivuammatiksi, sehän lienee yleisesti tunnettua. Viime kesänä
33307:  vierailin minä erään minulle ennen tunnetun, syrjäisellä maaseutu-
33308:  paikkakunnalla olevan vanhemman opettajan perheessä. Hänellä
33309:  oli koko hauska koti, jossa oli hän isänä puolelle kymmenelle pirteän-
33310:  näköiselle pojalle, jotka kaikki olivat jo oppikoulutiellä, jopa vanhin
33311:  ylioppilaana. Kun minusta oli ihme, että kansakoulunopettaja oli
33312:  saanut taloutensa niin hyvältä näyttävälle kannalle, ja kustansi niin
33313:  monta lasta yhtä aikaa kouluun, niin pyysin minä häntä selittämään,
33314:  mitenkä tämä on mahdollista mitenkä hän on saanut taloutensa tälle
33315:  kannalle? >>Siihen on ollut ainoastaan kaksi keinoa; juosta niin pal-
33316:  jon kuin kerkiää ja kiusata ihmisiä niin paljon kuin ilkeää,>> sanoi
33317:  hän. Hän sanoi tämän leikillä, mutta minä ymmärsin kuitenkin
33318:  tuon leikkilauseen aivan sanan mukaan, ainakin mitä sen alkupuo-
33319:                      Istunto 8 p. lokakuuta ICJ07.
33320: 
33321: 
33322: leen tulee, sillä olin jo ensi silmäyksellä hänen työhuoneeseensa tul-
33323: lessani huomannut, että hän oli henkivakuutusasiamies. Että hän
33324: oli tosiaankin juossut ja - kai kiusannutkin, oli minulle selvä kuul-
33325: lessani niitä kuukausitilityksiä, joita hän asioimistossaan teki. Kun
33326: minä sitte kysyin, eikö koulutyö kärsi tästä, niin vastasi hän siihen,
33327: olkapäitään nostaen: >>ei auta. Kyllä se ei lystiä ole tämäkään,
33328: mutta omat pojat ennen muita.>> Niin, >>omat pojat ennen muita!>>
33329: Näin luulisi nyt sanovan Suomen kansan eduskunnankin, jonka täy-
33330: tyy tänään ja aina käsittää olevansa isä, isä kaikille Suomen kansan
33331: lapsille, eikä ainoastaan nyt eläville, vaan vastedeskin syntyville.
33332: Ja jotta se tämän asemansa käsittää, ja ymmärtää Suomen kansa-
33333: koulun suuren merkityksen, tietää sen, että se on tämä kansakoulu-
33334: laitos, joka kerran korottaa Suomen kansan kansakuntien joukkoon,
33335: niin silloin se ei hetkeäkään epäile uhrauksiensa tuottamaa hyötyä
33336: tämän laitoksensa kautta. Silloin se ymmärtää tuon kasvatusopilli-
33337: sen sananparren: >>Opettaja tekee koulun,>> ja koettaa vapauttaa nämä
33338: kansanlasten opettajat siitä riippuvaisuudesta, jossa ne nyt ovat ja
33339: asettaa heidät yksinomaan koulua tekemään, s. o. koulun hyväksi
33340: kaiken aikansa ja älynsä käyttämään.
33341:      Se säästäväisyys on käsittämätön, jota valtiovarainvaliokunnan
33342: enemmistö tässä kohden nyt käsiteltävissä olevassa mietinnössä edus-
33343: kunnalle esittää. Sehän on sama kuin jos maamies, saadakseen laa-
33344:  jat heinävainionsa aikanaan niitetyiksi, hankkisi palvelijoilleen sitä
33345: varten hyvät viikatteet, mutta ei enään hennoisi hankkia teroitus-
33346: vehkeitä: kovasimia ja tahkoja, joilla näitä hyviä aseita jälleen te-
33347:  roitettaisiin. Kaikki vertaukset ontuvat ja niin tämäkin. Mutta
33348: siinä suhteessa tämä vertaus sopii, että opettajapalkkojen nykyisellä
33349: kannalla ollessa ja vielä valiokunnan ehdotuksen mukaankin järjes-
33350: tettynä, ei opettaja pääse itseänsä työntekoonsa teroittamaan. Hä-
33351: nellä ei ole ensinkään ollut siihen aikaa, voimia ja kykyä, kun on täy-
33352: tynyt leivän tähden yhä vaan kuluttaa muualla kaikki väliaikansa,
33353:  ja toiseksi hänellä ei ole varaa- varaa tilata edes aikakauskirjoja ja
33354: sanomalehtiä, puhumattakaan muusta kirjallisuudesta, johonka tu-
33355:  tustumiseen ja opettamiseen hänen ammattinsa häntä ehdottamasti
33356:  velvoittaa. Myönnän, että opettajain asema paranee koko paljon
33357:  herrojen v. Alfthanin ynnä muitten liittämän vastalauseen mukaisesti
33358:  järjestettynä, mutta ei sekään vielä nykyajan kasvaneita elämän-
33359:  vaatimuksia vastaa, eikä aseta kansakoulunopettajaa vaativan teh-
33360:  tävänsä tasalle.
33361:      Kun minä kuitenkin pyydän tuohon vastalauseeseen yhtyä ja
33362:  sitä kannattaa, niin tapahtuu se vain siitä syystä, että pidän tätä
33363:  tointa vain väliaikaisena toimenpiteenä ja uskon lujasti, että jo lä-
33364:  heinen tulevaisuus tulee johtamaan Suomen eduskunnan tilaan,
33365:  jossa se tinkimättä ymmärtää velvollisuutensa, kantaa tälle kan-
33366:  sankasvatuksen alttarille suurimmat ja sydämellisimmät uhrinsa.
33367:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.         1917
33368: 
33369: 
33370:      Ed. V emmelpuu: Harrastaen kansakoululaitoksen kehittämistä
33371: ja tuntien sillä alalla toimivien henkilöitten ja etenkin monen per-
33372: heellisen opettajan tukalan, suorastaan toivottoman taloudellisen
33373: aseman, katson suoranaiseksi velvollisuudekseni tuoda esiin valio-
33374: kunnan mietintöä vastustavan kantani.
33375:      Maalaisopettajat ovat olleet pakoitetut elämään jotakuinkin
33376: samalla palkalla vuosikymmenestä toiseen. Monilla aikaisemmilla
33377: valtiopäivillä on tämä palkka tunnustettu liian niukaksi jo silloisissa
33378: oloissa, mutta näinä viime vuosina on niiden riittämättömyys luo-
33379: nollisesti tullut aivan ilmeiseksi, sillä elinehdot ja elintarpeet maa-
33380: seuduilla ovat, mitä hintoihin tulee, nousseet samalle tasalle kuin
33381: hinnat kaupungeissa ja vilkkaaruman kaupan, kehittyneemmän
33382: teollisuuden ja työväen palkkojen kohoamisen kautta nämä elintar-
33383: peet kallistuvat vuosi vuodelta. Mainitsen tässä vaan esimerkkinä
33384: joitakuita asiaa valaisevia numeroita niistä elintarpeista, joita kaikki
33385: kansankerrokset, niin ylhäisemmät kuin alhaisemmatkin käyttävät.
33386: Maaseuduilla vielä joku vuosi sitten voi maksoi I m. 6o p., nyt 2m.
33387: 6o p. kilolta, liha maksoi yleisesti 4o-50 penniä, ja nyt se maksaa
33388: r mk kilo, maito maksoi ro p. litra, nyt 12 I/2 ja IS p.; puhumatta-
33389: kaan kunnallismaksujen, palvelijain palkkojen y. m. kohoamisesta.
33390:      Ei ole siis ihme, jos opettajat yleensä ovat tämän asiantilan joh-
33391: dosta katkeria, siitä puhuvat, siitä kirjoittavat sanomalehtiin tau-
33392: koamatta, niin että heidän äänenkannattajansa >>Opettajan lehti>> ei
33393: nykyään sisällä juuri muita kirjoituksia kuin opettajain palkkaus-
33394: asiaa koskevia. Ja kerrotaanpa, etteivät suuret pääkaupungin päivä-
33395: lehdet voi ottaa vastaan sitä kirjoitusten tulvaa, joka niihin lähete-
33396: tään tästä opettajien palkkauskysymyksestä. Mutta olkoon opet-
33397: tajille kunniaksi sanottu se, etteivät he ole ruvenneet noudattamaan
33398: niitä yleisiä tapoja, joita nykyään käytetään tyytymättömyyden
33399: ilmaisukeinona, vaan tyytyneet ainoastaan sanan voimaan.
33400:      Palkan pienuus on myös yksi syy, joka ehkäisee kansakouluopet-
33401: tajakunnan yleisesti alhaiseksi moitittua kehityskantaa kohoamasta.
33402: Mutta ovatpa he sentään toimeen tulleet arvelee moni, joskin joku
33403: perheellinen ja velkaantunut opettaja vähän onkin kärsinyt, Se on
33404:  aivan totta, ja kyllä sitä toimeen tullaan vastakin, mutta muilla
33405: keinoilla kuin pelkällä opettajapalkalla. Varsinkin miesopettajat
33406: hankkivat itselleen yhä enemmän lisätuloja, ja suurissa maalaisky-
33407:  lissä niitä onkin saatavana. Jos opettaja on kykenevä ja hänellä
33408:  on rautaiset voimat, niin hän voi tulla hyvinkin toimeen, ansaita
33409:  joskus enemmänkin lisätulojen kautta kuin mitä varsinainen palkka
33410:  on; metsäkulmilla asuvien opettajien täytyy vähitellen yhä enem-
33411:  män ruveta hankkimaan toimeentullakseen itsellensä maanviljelystä
33412:  ja karjanhoitoa; naisopettajat voivat, jos pakko tulee, järjestää elä-
33413:  mänsä ilman palvelijaa, hoitaa välitunnit ja iltapuolet vaate- ja ruo-
33414:  katalouttaan, voivat elää ilman kirjallisuutta ja sanomalehtiä, sillä
33415:                      Istunto 8 p. lokakuuta 1907·
33416: 
33417: 
33418: muistettava on, että sen palkan, 8oo, goo markkaa, joka heillä nyky-
33419: ään on, on mahdotonta vastaisuudessa riittää mihinkään muuhun
33420: kuin suoranaisesti yksinkertaiseen ruokaan ja vaatteisiin.
33421:     Mutta toinen asia on, onko kansakoululaitokselle onneksi, että
33422: sen opettajistossa vakaantuu yhä enemmän se katsantokanta, joka
33423: nyt jo on hyvällä alulla, se nim., ettei opetustyön katsotakkaan voivan
33424: heitä elättää, vaan että siihen on sivulta hankittava toisia tuloläh-
33425: teitä. Kun opettajat huomaavat, ettei yhteiskunta katso heidän
33426: työtään toimeentulon arvoiseksi, niin eikö se ole omiaan lamautta-
33427: maan heidän työintoaan ja saattamaan heitä halveksumaan koko
33428: opetustyötä? Minusta ei tässä ole yksionmaan kysymys noiden
33429: 3 I/2 tuhannen maalaisopettajan taloudellisen aseman parantami-
33430: sesta vaan ensi sijassa kansakoululaitoksen vastaisesta menestymi-
33431: sestä. Vanha totuus >>opettaja se on, joka koulun tekee,>> se pitää
33432: vielä paikkansa. Kyllä on eroitusta sellaisen koulun välillä, missä
33433: toimii aikaansa seuraava, uudistuksiin innostunut opettaja, joka voi
33434: työlleen omistaa kaikki voimansa, ja sellaisen koulun välillä, missä
33435: lasten kasvattajana on elämän taistelussa masentunut, kuihtunut ja
33436: ärtyinen koulumestari, joka on vuosikausia elänyt jonkun metsä-
33437: kulman kolkalla, tietämättä suuriakaan olojen nopeasta kehittymi-
33438: sestä. Ei minun tarvitse olla silti mikään ennustaja, jos lausun,
33439: että jos valiokunnan wietintö hyväksytään, on se takatalvi Suomen
33440: kansakoululaitokselle ja haitallisemmin vaikuttava kuin moni aavis-
33441: taakaan.
33442:     Mietinnössä vanhan traditsioonin mukaan tunnustetaan opetta-
33443: jan palkka riittämättömäksi, mutta myös aivan johdonmukaisesti
33444: traditsioonin mukaan selitetään, ettei ole nyt oikea aika epäkohdan
33445: korjaamiseen. Ja sellaiset korulauseet ja lohdutukset, kun mietin-
33446: nössä esim. sanotaan: >>Kun kansakouluasia laajemmassa muodossa
33447: pian tulee käsittelyn alaiseksi ja se seikka saattanee vaikuttaa opet-
33448: tajain palkkoihinkin,>> eivät todella merkitse mitään. Mutta jotta
33449: asia saataisiin vuosikausiksi haudatuksi, ehdotetaan kuitenkin osalle
33450: opettajistoa pieni palkan lisäys, joka ei vastaa muutamien vuosien-
33451: kaan elintarpeiden ylenemistä, saatikka sitten vuosikymmenien
33452: kuluessa syntyneiden epäkohtien poistamista.
33453:     Koskematta likemmin niihin periaatteisiin, joita arm. esityksessä
33454: samoin kuin valiokunnan mietinnössä ja siihen liitetyssä vastalau-
33455: sessa on noudatettu, toivoisin, että suuri valiokunta kannattaisi
33456: mietintöön liitettyä vastalausetta. Kuitenkin tahtoisin tehdä pie-
33457: nen muutoksen vastalauseen ensimäiseen pykälään, jossa sanotaan:
33458: >>mutta korotetaan tämä yleinen peruspalkka I,500 markaksi naimi-
33459: sissa olevalle miesopettaj-alle ja leskeksi jääneelle naisopettajalle,
33460: jolla on yksi tai useampia lapsia elätettävinä kuin myöskin naimi-
33461: sissa olevalle naisopettajalle, jonka mies on kykenemätön pitämään
33462: huolta perheensä elatuksesta.~ Tämän viimeisen relatiivilauseen
33463:               Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.         1919
33464: 
33465: 
33466: tahtoisin muutettavaksi: •>joka on perheensä ainoa elättäjä.>> Näillä
33467: lauseilla on periaatteellinen ero.
33468: 
33469:    Ed. Hagman: Koska minulla on tilaisuutta suuressa valiokunnassa
33470: lausua tarkemmin mielipiteeni tässä asiassa, niin tahdon nyt supistaa
33471: esitykseni ainoastaan muutamiin sanoihin. Silloin kun tämä asia
33472: oli ensi kerran esillä täällä eduskunnassa keväällä, niin niitä anomuk-
33473: sia vastaan, joita tehtiin kansakoulunopettajain palkanylennyksestä,
33474: vastustajain puolelta esitettiin se mielipide, että kansakouluopetta-
33475: jain palkat kyllä ovat semmoiset, että niillä voi tulla toimeen, ja ver-
33476: rattiin niitä silloin nimenomaan ruumiillisen työn tekijäin palkkoi-
33477: hin. Koska minusta nämä mielipiteet olivat semmoisia, että mielel-
33478: läni tahdoin etsiä selvitystä asiaan, niin olen koettanut ottaa selkoa
33479: siitä, mimmoiset palkat ovat muutamissa ammattikunnissa, joissa
33480: valmistus asianomaiseen toimeen on vienyt paljoa vähemmän aikaa
33481: kuin kansakoulunopettajain toimeensa valmistuminen.
33482:     Tahtoisin esimerkkinä mainita, että koneenkäyttäjät ja sepät
33483: maaseutujen tehtaissa ylipäätänsä nauttivat vuosipalkkaa I500
33484: markkaa. Me tiedämme, että siihen palkkaan eivät meidän kansa-
33485: koulunopettajamme tule. Työnjohtajat tehtaissa kantavat vuosi-
33486: palkkaa noin 2000 markkaa. Nuoremmat konttoristit saavat vuo-
33487: dessa 2000 mk palkkaa ja vanhemmat konttoristit 4000 mk. Sem-
33488: moiset työntekijät kuin esim. tukkiliikkeen työnjohtajat saavat vuo-
33489: tuista palkkaa keskimäärin 2400 mk. Mitä tulee tehtaan työnteki-
33490: jöihin, niin on lisäksi vielä huomattava, että niillä usein myöskin on
33491: asunto työnteettäjältä. Olen saanut tietää, että rakennusmestarit
33492: tie- ja vesirakennuksen alalla saavat vuodessa noin 2000 markkaa
33493: ensimäisessä luokassa, ja toisessa luokassa noin I6oo markkaa. Sem-
33494: moinen työntekijä tai virkailija- miksi häntä sanoisin- kuin perä-
33495: mies kalastushöyrylaivalla saapi vuodessa 2IOO markkaa ja ruoka-
33496: rahaa vielä 550 mk, siis 2650 mk, ja koneenkäyttäjä samanlaisessa
33497: laivassa 2650 mk.
33498:     Mitä tulee esim. alempiin virkamiehiin rautateillä, niin vanhempi
33499: rakennusmestari rautatien rataosastolla nauttii palkkaa noin 2604
33500: mk, vanhempi koneenkäyttäjä I8oo ja se nousee aina 2604 markkaan;
33501: vanhempi veturinkuljettaja rautatiellä 2004 mk, joka nousee palkan-
33502: korotusten kanssa 2604 markkaan. Niinkuin äsken jo mainitsin,
33503: ovat monet näistä ammattilaisista semmoisia, joilla on paljon pie-
33504: nempi pohjasivistys kuin kansakoulunopettajilla. Minusta tämä
33505: osottaa, että kansakoulunopettaja, mitä palkkaan tulee, todellakin
33506: nykyään niinkuin ennenkin on hyvin epäsuotuisassa asemassa. Minua
33507: ei ollenkaan tyydytä valiokunnan enemmistön ehdotukset. Mitä
33508: tulee ensimmäiseen vastalauseen ehdotukseen, niin se minusta sen-
33509: tään on koko lailla parempi kuin valiokunnan ehdotus.
33510:     Tahtoisin tässä kosketella erästä periaatteellista puolta, mutta
33511:                                                               121
33512: 1920                 Istunto 8 p. lokakuuta 1907.
33513: 
33514: 
33515: ainoastaan muutamin sanoin, koska arvaan, etten voi kenenkään
33516: mielipiteitä tässä muuttaa, niinkuin ei valiokunta eivätkä vastalau-
33517: sujatkaan tässä ole vomeet minun mielipidettäni muuttaa. Sekä valio-
33518: kunnan enemmistön että vastalausujain ehdotuksessa tehdään erotus
33519: naineitten ja naimattomien opettajain ja mies- ja naisopettajain vä-
33520: lillä. En voi hyväksyä sitä periaatetta, että lasketaan työn palkka
33521: henkilön mukaan, sen aseman mukaan missä henkilö on. Minun täy-
33522: tyy pitää kiinni siitä mielipiteestä, että samasta työstä on maksettava
33523: sama palkka. Vastalauseessa on ehdotettu, että naineelle miesopetta-
33524: jalle olisi määrättävä peruspalkaksi I500 markkaa huolimatta siitä,
33525: josko hänellä on lapsia taikka ei, vaan sentähden siis että hänellä on
33526: vaimo, joka luultavasti itsekin voisi tehdä työtä ja elättää itse itsensä.
33527: Tätä minä en pidä oikeana. Jos kerran tahdotaan seurata tuollaista
33528: periaatetta, niin siinä pitäisi sitten oltaman johdonmukaisia, niin että
33529: nainut miesopettaja, jolla ei ole lapsia, asetettaisiin palkkauksen
33530: suhteen samaan ryhmään kuin naimaton naisopettaja. Mutta, niin-
33531: kuin sanottu, en voi koko tätä periaatetta hyväksyä. Sen sijaan
33532: aijon koettaa ajaa perille semmoista muutosta, että vastalauseessa
33533: ehdotettu IOOO mk miespuoliselle ja naispuoliselle opettajalle, joka
33534: on naimaton ja ISOO mk naineelle, tasattaisiin niin, että jokaiselle
33535: opettajalle, huolimatta siitä onko hän mies tai nainen onko hän nai-
33536: misissa tai ei, määrättäisiin peruspalkaksi I250 markkaa.
33537:      Jos näin tehtäisiin, niin loppusumma tulisi vähän pienemmäksi
33538: kuin se, mihin vastalausujat ovat tulleet. He ovat tulleet summaan
33539: 4,265,ooo; minun ehdotukseni mukaan summa tulisi olemaan noin
33540: 4,220,000 mk Mitä sitten tulee palkankorotukseen, niin minun tie-
33541: tysti täytyy olla johdonmukainen, ja ehdotan siis, että 2oo:n ja 30o:n
33542: asemesta pannaan keskimääräksi 250 mk. Siitäkin tulisi hiukan
33543: pienempi loppusumma kuin se mihin vastalausujain numerot vievät.
33544:      Minusta kansakoulunopettajat täysin ansaitsisivat paljon suurem-
33545: mankin palkankorotuksen, kuin mitä he ehdotukseni mukaan tulisi-
33546: vät saamaan. Yhteiskunnalliset olot ehdottomasti vaativat, että
33547: heidät asetetaan ainakin yhtä hyvään asemaan kuin työntekijät
33548: monissa ammateissa. Olen puolestani valmis yhtymään tähän ensi-
33549:  mäiseen vastalauseen ponteen sillä edellytyksellä, että perustelut
33550: tulevat muutetuiksi ehdottamaani suuntaan.
33551: 
33552:     Ed. Reima: Kun katselee tämänpäiväistä esityslistaa, näyt-
33553: tää se sangen vähäpätöiseltä, eihän siinä ole juuri mitään tärkeäm-
33554: pää kysymystä. Mutta heti kun alkoi tämä asia, niin kamariin tuli
33555: liikettä kuin häirittyyn mehiläispesään. Tuntui kuin suuren enem-
33556: mistön jalkoja olisi ruvennut polttamaan, ja että kaikki tämä tapah-
33557: tui niin vähäpätöisestä joukosta kuin kansakoulunopettajisto on, on
33558: mieltä kiinnittävää, on hauskaa. Kun täällä viime kerralla asiasta
33559: keskusteltiin, silloin minulla oli kunnia lausua että tämä kansakou-
33560:               Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.        1921
33561: 
33562: 
33563: luuopettajisto oikeastaan on semmoinen välttämätön paha tässä
33564: maassa, jota sittekin täytyy kärsiä, kun kerran sivistyskansan ni-
33565: mellä tahdotaan kulkea. Se joukko esiintyy aina silloin tällöin ja
33566: tuottaa kuumetta ihmisten mieliin. Mitä ovat nyt nämä kansakou-
33567: lunopettajat tehneet? He ovat pyytäneet itselleen leipää, sillä sen-
33568: hän puutteessa maalaiskansakoulunopettajat ainakin ovat. Eikä
33569: ainoastaan ruumiille ravintoa, mutta he tarvitsevat myös henkistä
33570: leipää ja voimaa voidakseen kasvattaa tämän kansan lapsia ja nuo-
33571: risoa. Se pyyntö, mikä näiden opettajien puolesta viimeksi on tehty,
33572: on sangen vaatimatonta laatua. Ja mitä he ovat saaneet valiokun-
33573: nalta? He ovat leivän sijasta saaneet suorastaan kiven. Sillä
33574:  näistä palkankorotuksista tullaan tänäkin iltana varmaan puhumaan
33575: hyvin kauniisti ja niille tullaan antamaan muka kannatusta, mutta
33576: se kannatus on vain aivan näennäistä. Johan heti huomataan valio-
33577: kunnan enemmistön kannasta että naimattomat miesopettajat, joita
33578: on sangen paljon, eivät tule saamaan penniäkään palkankorotusta.
33579:  Palkankorotus koskee yksinomaan naineita, jotka täten tulevat saa-
33580: maan hiukan niinkuin lapset, joille annetaan sokuripala, että olisivat
33581:  jonkun aikaa vaiti. Minusta tämmöinen rääpiminen, jota valio-
33582:  kunta on harjoittanut, olisi voinut jäädä tekemättä; paljon parempi
33583:  olisi ollut, että olisi suoraan sanottu: me emme korota yhtään penniä,
33584:  emme ehdota minkäänlaisia parannuksia. Se olisi ollut paljon re-
33585:  hallisempää ja suorempaa puhetta.
33586:      Täällä on tänä iltana puhuttu ja tullaan kai vieläkin puhumaan
33587: tilastosta, numeroista ja palkoista meidän maassamme. Minusta
33588: ei meidän opettajien ylimalkaan pitäisi puhua virkamiesten palkoista,
33589: sillä me tiedämme että tämä maa on virkamiesten luvattu maa ja
33590:  että niiden palkat ovat kohtuuttomia, ja että tarvitaan paljon työtä
33591: ·ennenkuin semmoiset onnettomat olot tulevat korjatuiksi, ja niille,
33592:  jotka alempana ovat ja kärsivät, tulee osansa niistä. Minulla oli
33593:  muutamia numeroita samantapaisilta aloilta kuin kansakoulunopet-
33594:  tajat, mutta kun sellaisia täällä jo tuotiin esiin, en tahdo niitä enää
33595:  esittää. Mutta minä otan esimerkin köyhälistön piireistä, joitten
33596:  puolesta varmaan monta kaunista sanaa tullaan puhumaan. Jos
33597:  katselemme niiden oloja suurissa kaupungeissa ja suurissa tehdas-
33598:  seuduissa, niin monen ryhmän ja ammattikunnan palkat ovat paljoa
33599:  korkeammat kuin konsanaan maalaiskansakoulunopettajien. 6o, 70
33600:  pennin tuntipalkka on ihan lasten leikkiä, markkaan se ainakin nou-
33601:  see vähänkin tottuneemmalta. Sen lisäksi 50 ojo:n korotus ylityöstä
33602:  ja roo ojo:n korotus pyhätyöstä. Tähän voidaan muistuttaa, että
33603:  työmiehen työ ei ole niin säännöllistä, mutta nykyisissä oloissa se
33604:  sitä kyllä näyttää olevan. Mutta kuitenkin, jos ajattelee palkka-
33605:   ehtoja köyhälistön piireissä, ne menevät huikeasti yli kansakoulun-
33606:  opettajien palkan. Minä en yhtään heitä siitä kadehti, suon sen
33607:  heille kernaasti. Olen sitä mieltä, niinkuin kaikkien täytyy olla,
33608:                      Istunto 8 p. lokakuuta I907·
33609:                                   ---------------------
33610: 
33611: 
33612: että jokaisen rehellistä työtä tekevän kansalaisen asema on tärkeä
33613: tässä maassa ja jokainen on paikallaan, mutta uskallan kuitenkin,
33614: niin opettaja kuin olenkin, olla myöskin sitä mieltä että kansakoulun-
33615: opettajan asema sittenkin on monessa suhteessa tärkeämpi monen
33616: muun asemaa. Kun virkamies esim. tulee virkatunneiltaan tai työ-
33617: mies työstään, niin, jos hänellä ei ole halua ottaa osaa yhteiskunnalli-
33618: siin rientoihin ja asioiden johtoon, ei kukaan häntä vähääkään voi
33619: siihen velvoittaa ja vaatia, hän on vapaa, hän voi käyttää vapaa-
33620: aikansa niinkuin tahtoo. Mutta toisin on kansakoulunopettajan
33621: laita. Ainakin tähän asti on meidän kansamme käsittänyt hänen
33622: kutsumuksensa toisenlaiseksi, ja minä soisin että se edelleen niin
33623: käsitettäisiin. Kansakoulunopettajaa pidetään, semminkin maaseu-
33624: duilla, jonkun verran ikäänkuin yliluonnollisena olentona, hän on
33625: melkein kuin puolijumala, hänen pitää olla kaikkiviisas, totinen,
33626: hyvä, armollinen. Se on yleinen käsitys hänestä sydänmaan kylissä.
33627: Siellä on se käsitys, että opettajalta voi vaatia paljon. Hänen tulee
33628: ei ainoastaan antaa määrätyt koulutunnit, vaan hänen tulee olla
33629: johtamassa nuorisoa hyviin ja jaloihin rientoihin, mikäli se hänen
33630: omantuntonsa ja vakaumuksensa mukaan mahdollista on. Joka
33631: näissä riennoissa vähänkin on ollut mukana, se kuitenkin tietää ettei
33632: niissä vaan kauniilla sanoilla ruokita kansaa, etteivät vaan puheet
33633: juhlatilaisuuksissa riitä, vaan että kaikki tämmöiset harrastukset
33634: vaativat rahaa. Usein opettajan noissa pienissä oloissa täytyy lak-
33635: kaamatta avata kukkaroansa, ja jos ei raha suorastaan mene koleh-
33636: teihin ja maksuihin, menee se kyytirahoiksi ja muihin tarpeisiin, joita
33637: tällaiset aatteelliset harrastukset osaltaan vaativat. Niihin hänen
33638: täytyy usein panna viimeiset roponsa. Ja jos ei hän niin tee, sanotaan
33639: pian että opettaja ei harrasta mitään, hän ei tee mitään. Minä en
33640: nyt puhu koulutyöstä ja miten paljon enemmän siihen vaaditaan
33641: kuin muissa viroissa, sillä siitä on täällä jo puhuttu - mutta minä
33642: puhun ulkonapäin toimitettavasta palkattomasta työstä, johon minä
33643: velvoittaisin opettajaa. Siinä suhteessa hänellä on paljon suurem-
33644: mat velvollisuudet kuin monella muulla, jolla on paljon paremmat
33645: edut ja olot.
33646:     Kauan ovat meidän maamme kansakoulunopettajat valittaneet
33647: tuskallista asemaansa. Siihen on jo niin totuttu, että se on melkein
33648: samaa kuin jos posetiivin soittaja tulee pihalle. Hänkin vääntää
33649: aina samaa veisua niin että me jo olemme siihen väsyneet ja kyllästy-
33650: neet. Samanlaista veisua on kansakoulunopettajien palkka-asiakin.
33651: Siihenkin olemme tympeytyneet ja väsyneet, se on käynyt ikäväksL
33652: Mutta kaikesta huolimatta se tulee esille. Jos opettajilla ennen on
33653: ollut syytä valittaa palkkojensa pienuutta, niin nyt, kuten edelliset
33654: puhujat jonkun verran ovat viitanneet, ovat nykyiset kalliit ajat
33655: tehneet heidän olonsa aivan sietämättömäksi. Suuri osa opettajien
33656: elintarpeista on niin kallistunut ja vaatimukset kaikin puolin nous-
33657:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.          1923
33658: 
33659: 
33660: seet, että nyt on huutava hätä sangen laajoissa piireissä maalaisopet-
33661: tajien keskuudessa vallalla, siitä ei pääse mihinkään. Ken on liik-
33662: kunut heidän keskuudessaan, on nähnyt kuinka sydäntä särkevä
33663: heidän tilansa on, vaikka sitä voidaan vielä ~alata ja peittää.
33664:     Täällä tullaan varmaan tänä iltana sanomaan, ettei köyhälistö
33665: voi myöntää opettajille palkankorotusta syystä että on niin paljon
33666: ihmisiä, jotka ovat paljon köyhemmässä ja kurjemmassa asemassa
33667: kuin kansakoulunopettajat. Kunhan niiden asema ensin korjataan,
33668: sitte voidaan ruveta opettajia auttamaan. Uskallan kuitenkin va-
33669: kuuttaa että kansakoulunopettajien enemmistö kyllä tuntee köyhä-
33670: listön, että sen sydän sykkii sille lämpimästi ja useamman kuin yhden
33671: kerran se saa seistä näiden ristiriitaisuuksien edessä ja selitellä näitä
33672: arvoituksia. Mutta kun minä samalla teen vastaväitteen että, jos
33673: kerran niiden piirissä, jotka tämmöisen väitteen tuovat esiin, jos
33674: niiden piirissä toiset ryhmät täällä Helsingissä ovat hankkineet itsel-
33675: leen äärettömän hyvät toimeentulot, sopii kysyä, onko se ollut oi-
33676: kein. Onko oikein että täällä Helsingissä saadaan IO markkaa päi-
33677: vässä, kun muualla saadaan tyytyä r: 50 penniin. Eikö siinä sama
33678: ristiriitaisuus tule esiin. Kun ei toisella ole sen parempia oloja,
33679: miksi pitää toisella olla? Tämä ei ainakaan ole mitään johdonmu-
33680: kaista, vaikka semmoista puhetta paljon kuulee täällä eduskunnassa.
33681: Ja koska minun tietääkseni ei päästä siihen, että kaikki yhdellä ker-
33682: taa parannetaan, vaan kaikki tapahtuu asteettain niin minä olen
33683: varma siitä että, kun tämän asteen yli on päästy ja opettajien elin-
33684: ehdot on tehty siedettäviksi, hänen työm;ä nuorison hyväksi on oleva
33685: paljon voimakkaampi, josta taas on oleva seurauksena koko kansan
33686: kohoaminen.
33687:     Pienviljelijäin puolesta tullaan täällä varmaan myöskin puhu-
33688: maan ja kertomaan kuinka heidän keskuudessaan on ankara taistelu.
33689: Minä kyllä tunnen että taistelu heidän keskuudessaan on ankarampi
33690: kuin n. s. köyhälistön keskuudessa. Mutta uskallan kuitenkin ve-
33691: dota pienviljelijöihin ja heidän edustajiinsa. Pienviljelijät ovat kan-
33692: taneet suuren taakan kansakoulurasituksesta. Ennen oli se käsitys
33693: vallalla, että talonpoikain ja pienviljelijäin, joita suurin osa meidän
33694: maamme väestöstä on, että näiden etupäässä piti kannattaman kou-
33695: luja; niiden piti tuoda hirret ja rakennusaineet, halot, heinät ynnä
33696: muut. Mutta kun he tämmöisen kauniin uhrauksen ovat tehneet,
33697: kuinka he sitte jättäisivät asian niin puolitiehen ja kieltäytyisivät
33698: nyt antamasta kannatustaan, kun ei kuitenkaan tällä kertaa ihan
33699: suorastaan heidän kukkaroitansa tässä asiassa kysytä. Minä vaan
33700: sanon siihen saman, jonka jo sanoin, että kyllä se sittenkin asteet·
33701: tain menee tämä asia. Jos nyt heitämme tämän asian, niin kyllä se
33702: viipyy tuomiopäivään asti. VaHokunnan enemmistö puhuu niillä
33703: kauneilla fraaseilla, joita kansakoulunopettajille aina syötetään että:
33704: nyt ei ole sopiva aika; me uudistamme kansakoululaitoksen - herra
33705:                      Istunto 8 p. lokakuuta 1907.
33706: 
33707: 
33708: ties koska, -ja sitten tulee tämäkin asia esille, odottakaa nyt vaan
33709: kiltisti siihen asti. Nämä ovat niitä ijankaikkisia vanhoja juttuja
33710: ja parantumattomien esteitä, jotka eivät vie mihinkään tulokseen ja
33711: joita ei enää kukaan usko.
33712:     Kun katson valiokunnan mietintöä ja katson vastalauseen teki-
33713: jöitä, niin minä sieltä hyvin kaipaan muutamia nimiä vastalauseen
33714: tekijäin joukosta. Jos he olisivat siellä, niin silloin tämä vastalause
33715: olisikin valiokunnan mietintö ja vastalauseentekijöinä saisivat olla
33716: toiset. Tahdon tämän johdosta vaan sanoa, että tässä maassa on
33717: ryhmä, joka on sanomalehdisssä aina puhunut siitä, kuinka he edus-
33718: tavat tässä maassa sivistystä; he ovat ottaneet melkein yksinomaisen
33719: oikeuden siihen. Heidän riveistään on meidän kaikki tiedemiehet
33720: ja taiteilijat lähteneet, ja kulttuurin kukka ja sivistyksen kukka on
33721: vaan heidän puolellaan. He aina siitä kerskuvat enemmän kuin
33722: ketkään muut. Mutta nyt heidän edustajansa valiokunnassa kui-
33723: tenkin ovat panneet nimensä tuollaiseen tekeleen alle, silloin kun
33724: on kysymys sh·istyksen pohjasta. >>Kansakoulunopettajat ovat aina
33725: valmiit viisaampiansa neuvomaan» arvellaan, mutta minun täytyy
33726: kuitenkin sivumennen sanoa yksi asia, nimittäin että, jos täällä Hel-
33727: singissä se unohdetaankin, niin maaseudulla sen kuitenkin pitää tulla
33728: huomatuksi, että niin paljon kuin me luulemmekin maamme menes-
33729: tyksen ja onnen riippuvan siitä korkeasta sivistyksestä ja taiteesta,
33730: niin, vaikkakin se paljon merkitsee, se ei kuitenkaan maamme koko-
33731: naissivistystä vie eteenpäin, eikä sellainen rakennus pysy pystyssä,
33732: jollei sillä ole vankkaa kivijalkaa ja vankkaa pohjaa. Se tulee ra-
33733: kentaa juuri tällaiselle sivistyspohjalle kuin kansakoulut ovat. Jos
33734: ei tähän kiinnitetä huomiota niiden puolelta, jotka sanovat olevansa
33735: sivistyksen etuvartijoita tässä maassa, niin silloin heidän korkeampi
33736: sivistyksensä ennen pitkää lahoo ja kaatuu; se ei pysy pystyssä.
33737:     Täällä tänä iltana jonkun verran ehkä vedotaan myös siihen, että
33738: walitsijamme ovat meitä evästäneet semmoisilla lausunnoilla>>.
33739: Kyllähän minäkin olen joskus nähnyt semmoisia evästyslausuntoja.
33740: Mutta mikäli olen voinut seurata ihmisten mielipiteitä tämmöisessä
33741: asiassa, niin kyllä suurimmassa osassa maata valitsijat yleensä eivät
33742: ole lausuneet painavasti sanaansa tässä asiassa, ei ainakaan niin
33743: vastustavaa mielipidettä. Minä ymmärrän, että kaikkien ryhmien
33744: valitsijoissa on semmoisiakin, jotka vastustavat tätä asiaa, niinkuin
33745: he vastustavat oikeastaan kaikkea edistystä, mutta minusta se asia
33746: ei tässä saisi paljoa painaa. Sen verran meidän edustajien täytyy
33747: olla itsenäisiä, että me yhdessä ja toisessa asiassa voimme menetellä
33748: oman vakaumuksemme mukaan. Olkaamme kiltisti poissa täältä
33749: eduskunnasta, jos meitä ei sellaisen asian tähden enää uskalleta tänne
33750: lähettää. Mutta uskaltakaamme sanamme sanoa.
33751:     Meille on kaikille tunnettu tuo kertomus väärästä tuomarista,
33752: joka ei pelännyt Jumalaa eikä hä·. ennyt ihmisiä, ja le<;kestä, joka
33753:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.         1925
33754: 
33755: 
33756: tu1i hakemaan häneltä oikeutta. Tuomari ei tahtonut häntä kuulla,
33757: mutta leski ei jättänyt tuomaria rauhaan. Vihdoin tämä kyllästyi
33758: leskeen ja sanoi: >>kun tuo lakkaamatta minua kiusaa, niin minun täy-
33759: tyy häntä auttaa että hänestä pääsisin.>> Minusta kansakou1un-
33760: opettajat ovat sen lesken asemassa. He ovat tulleet uudelleen ja
33761: uudelleen ja tulevat taas tälläkin kertaa Suomen kansan eduskunnan
33762: luo ja pyytävät, että heille annettaisiin se oikeus, joka heille kuuluu.
33763: Olisimmeko me sellaisia vääriä tuomareita, jotka ummistaisimme
33764: silmämme ja korvamme emmekä kuulisi tuota avunhuutoa, joka nyt
33765: korviimme kaikuu. Eikö Suomen eduskunnalla ole tärkeämpiä teh-
33766: täviä ja töitä? Pitääkö meidän uudelleen ja uudelleen tämä asia
33767: ottaa esille ja viivyttää eduskunnan kallista aikaa ja estää monia
33768: muita asioita tu1emasta esille? Minusta ei siihen ole aikaa eikä
33769: varaa sillä tavalla enää uhrata, vaan tälle asialle pitäisi nyt saada
33770: ratkaisu ja pitäisi saada sellainen ratkaisu, että se kauaksi aikaa edes
33771: jossain määrin tyydyttäisi meidän opettajistomme huolia ja elämän-
33772: tarpeita. Ja jos me asetumme mietinnössä olevien vastalauseente-
33773: kijäin kannalle, niin silloin, vaikka se tosin ei ole opettajien alkupe-
33774: räinen kanta- mutta se on siinä puolivälissä ja hyvällä puolella-
33775: niin silloin minä voin ainakin opettajiston suuren enemmistön puo-
33776: lesta vakuuttaa, että kauaksi aikaa tulee tyytyväisyys tähän leiriin
33777: ja pääsemme tästä ikävästä kysymyksestä. Silloin me varmasti
33778: teemme suuren palveluksen ei ainoastaan opettajille, jotka ovat vä-
33779: lillisiä kappaleita vaan - jotka yksi toisensa perään siirtyvät pois
33780: ja uudet tulevat sijalle - vaan ennen kaikkea sivistystyöllemme,
33781: josta niin kauniita puheita pidetään juhlatilaisuuksissa. Sille teemme
33782: me suuren palveluksen ja Suomen tulevaisuudelle.
33783:      Minä toivon, että mietinnössä oleva ensimäinen vastalause saa
33784: täydellisen kannatuksen ja tämä asia sillä tavalla ratkaistaan kuin
33785: siinä esitetään.
33786: 
33787:     Ed. Räsänen: Minua oikeastaan hävettää hirmuisesti, että
33788: aikana tällaisena, jolloin niin monet tärkeät uudistuskysymykset
33789: odottavat aikaa, meidän opettajain toinen toisemme jälkeen täy-
33790: tyy esiintyä täällä, omaan pussiimme puhumassa. Mutta sille ei
33791: nyt mitään voi. Siksi en malta olla kysymättä, tahtooko Suomen
33792: uusi eduskunta pitää yhä asiat sillä kannalla, että tuon juhlapu-
33793: heissa ylistetyn pimeiden korpien valon suitsuttajajoukon täytyy
33794: kerta toisensa jälkeen kullan ja vallan edessä köyristää niskansa
33795: ja käydä kerjäämään sitä, mikä sille oikeudella tulevaa olisi? Tah-
33796: tooko eduskunta alentaa ja nöyryyttää kansansa kalleimpien kas-
33797: vattajia pakottaen heitä edelleen alinomaa mankumaan ja nauku-
33798: maan? Ainoastaan siihen johtaisi valiokunnan mietinnön hyväk-
33799: syminen. Olkaamme varmoja, että Suomen opettajisto ei tule
33800: vaikenemaan ennen, kuin sen kohtuulliset vaatimukset on tunnus-
33801:                      Istunto 8 p. lokakuuta 1907·
33802: - - - --------
33803: 
33804: 
33805: tettu ja tyydytetty. Ja luullakseni, eilen suuresti erehdy, se nyt
33806: viimeisen kerran pyytää. Tästä lähin se on vaativa, sillä se tietää,
33807: että on kysymyksessä ainoastaan oikeus eikä armo.
33808:     Mitkä periaatteet lienevät johtaneet valiokunnan tuollaiseen
33809: tulokseen? Säästäväisyys ei liene siinä määräävin vaikute. Is-
33810: tuuhan valiokunnassa miehiä, joille kysymyksen ollessa uudesta
33811: eduskuntatalosta 2 ja 3 miljoonan eroitus ruenoissa ei merkinnyt
33812: juuri mitään. En ymmärrä, mitenkä näille samoille miehille jo hal-
33813: lituksen ehdotuksessa I,350,400 markan korotus näyttää niin pe-
33814: lottavalta, kun on kysymys kansan valistustarkoituksesta, sillä
33815: ainoastaan siitähän tässä sittenkin on kysymys. Paljoa tärke-
33816: ämpää ja siunauksellisempaa on mielestäni uhrata miljoonia
33817: elävien ihmislasten, kärsivien ja riutuvien henkisten opetta-
33818: jien elämäntarpeiden tyydytykseksi, kuin uhrata niitä säälimättä
33819: pääkaupungin kuolleeseen rakennukseen, vaikkapa eduskuntata-
33820: loonkin.
33821:     Valiokunta ilmaisee ajatuksen, ettei nyt ole oikea aika opet-
33822: tajain palkkauksen uudistamiseen. Kysymme milloin se sitte on?
33823: Sittenkö kun me olemme jo menneet pois, useat kesken ikäänsä
33824: henkisesti ja ruumiillisesti riutuneina. Ehkäpä meidänkin talou-
33825: delliset puutteemme poistettaisiin kuoltuamme, kuten jo ennen
33826: meitä muutaman henkisen viljelyksemme raivaajista. Me tahdomme
33827: kuitenkin elää ja tehdä työtä. Vaan työtä tehdäksemme tarvit-
33828: semme me leipää. Emmekä elä edes ainoastaan leivästä, ei ole meillä
33829: oikeutta siitä yksin elää työmme laadun tähden.
33830:     Totta kyllä on, että mullistukset odottavat kansakonlulaitos-
33831: tamme, eivätkä ne voine olla vaikuttamatta opettajainkin talou-
33832: delliseen asemaan. Vaan nuo lopulliset mullistukset voivat vii-
33833: pyä vielä niin kauan, että niiden tullessa olisi jo muutenkin uusi
33834: järjestely opettajan taloudellisessa asemassa tarpeen.      Jos olisi-
33835: kin vielä aikaa odotukseen niillä opettajilla, joilla on viisi virkaa
33836: ja kuusi nälkää tai niillä harvoilla, jotka syrjäisessä seudussa ovat
33837: säästyneet elintarpeiden huimaavan kallistumisen kuristavalta vai-
33838: kutukselta - ei siihen ole aikaa yk<;inomaan koulutyöhönsä antau-
33839: tuvalla liikeseutujen opettajalla. Vain minkä neuvon arvoisa edus-
33840: kunta tahtoisi antaa korotuksen sijaan elämisen varalle esim. Vii-
33841: purin ympäristön ja lähes koko Kaakkois-Karjalan opettajattarille,
33842: jotka 850 ja goo markan vuosipalkalla saavat Pietarin läheisyyden
33843: vuoksi maksaa Helsingin hintoja kalliimmat hinnat ruokatava-
33844: roista, puhumattakaan palvelijan palkasta, kyytien kalleudesta
33845: ja muusta sellaisesta.
33846:     Ehootan siis hylättäväksi valiokunnan enemmistön mietinnössä
33847: opettajanpalkkausta koskevan kohdan.
33848:     Periaatteessa pidän oikeimpana vaatimusta: samasta työstä
33849: sama palkka, mutta elämäntarpeiden erilaisuuden vuoksi yhdyn
33850:               Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.         1927
33851: 
33852: 
33853: olojen pakosta kannattamaan suurempaa palkkaa perheellisille
33854: kuin perheettömille ainoastaan sillä edellytyksellä, että tuollainen
33855: järjestelmä tehdään vähitellen yleiseksi kaikilla ainakin valtion
33856: virka- ja ammattialoilla, joten kansakoulunopettajat eivät tulisi
33857: olemaan erikoisasemassa muihin nähden. Mutta eräässä suhteessa
33858: en voi olla ilmaisematta eroavaa mielipidettäni vähemmistön
33859: vastalauseen suhteen. Jos ei ole aikomus palkita opettajien avio-
33860: liittoja, vaan asettaa alempaan ja korkeampaan palkkausluokkaan
33861: erisuuruisten elämäntarpeiden mukaan, ei silloin ole mielestäni oi-
33862: kea raja vihkiminen, avioliitto sellaisenaan, sillä terve vaimo ei tuota,
33863: ei saa tuottaa kodissa taloudellista tappiota, vaan päinvastoin hyö-
33864: tyä. Vaimo ei saa ainakaan muiden, vielä vähemmin valtion kus-
33865: tannuksella olla toimeton kodin koristeknkka, joka ainoastaan mie-
33866: hensä menoja lisää. Jokaisen täysi-ikäisen, terveen naisen, joko
33867: avioliitossa tai yksin, on itsensä itseään elätettävä joko työllä ko-
33868: dissa tai kodin ulkopuolella.
33869:      On paljon vanhempia opettajaperheitä, joiden menoja ei ole
33870: lapset lisäämässä, vaan joissa vaimo joko opettajana ollen tai muulla
33871: työllä tuntuvasti lisää hyvinvointia. Sellaisten opettajaperheitten
33872: taloudellinen kanta onkin senvuoksi paljoa parempi kuin yksi-
33873: näisten. Olisi väärin toisia kohtaan lisäpalkkaa sellaisille antaa.
33874: Siis ei mielestäni avioliitto yksinomaan saa vielä oikeuttaa kor-
33875: keampaan palkkausluokkaan kuulumista, vaan vasta avuttomain
33876: perheenjäsenten hoitovelvollisuus. Olkoon sellaisia sitten joko
33877: mies- tai naisopettajalla avioliiton kautta suorastaan omia, tai lä-
33878: heisten sukulaisvelvollisuuksien kautta omiksi joutuneita. Siis
33879: rajana alemman ja korkeamman palkkausluokan välillä ensimäi-
33880: ~en lapsen syntyminen eikä vihkiminen.
33881:      Kannatan siis vastalausetta muuttamalla ensimäisessä pykä-
33882: lässä sanojen »1,500 markaksi naimisissa>> olevalle miesopettajalle,
33883: jälkeen sanan •>jolla>> sanaksi •>joilla•>. Jos tämä katsotaan mahdot-.
33884: tomaksi käytännössä toteuttaa, niin pantakoon silloin riitaraha
33885: kahtia ja siinä tapauksessa kannattaisin ed. Hagmanin ehdotusta.
33886:      Ymmärrämme hyvin, että olisi ollut eduskunnan ja meidän arvol-
33887: Iemme sopivampaa, jos me eduskunnassa olevat opettajat olisimme
33888: ~aaneet kiltisti päältä kuunnella eduskunnan ratkaistessa palkkaus-
33889: asian opettajien iloiseksi tyydytykseksi ja koululaitoksen onneksi.
33890: Valiokunnan mietintö on kuitenkin Suomen opettajiston kannus-
33891: tanut sotajalalle. Me ymmärrämme jo, ettei >>oikeutta maassa saa
33892: ken itse sit' ei hanki•>. Olisi senvuoksi rikos takanamme seisovia
33893: tovereitamme kohtaan, jos me, joihin tuhannet toverit tällä het-
33894: kellä jännityksellä odotuksella katsovat, vaikenisimme yhä. Me
33895: olemme yleensä olleet kilttiä väkeä. Meistä on tuntunut luon-
33896: nollisimmalta asialta maailmassa se, että vaatimuksia ja velvolli-
33897: suuksia meille alinomaa lisätään. Jokainenhan tietää, ettei ole
33898:                       Istunto 8 p. lokakuuta I907·
33899: 
33900: 
33901: sitä hyvää aatteta maailmassa, jonka edistäminen ja ajaminen ei
33902: olisi Suomen opettajien >>siveellinen velvollisuus>>, sillä aikaa kun
33903: korkeasti palkattu ja syvästi oppinut herrasväki olkaansa kohen-
33904: nellen ja säälivästi halveksien katsoo meidän kulunutta takkiamme
33905: ja kömpelöä käytöstämme, herrasväki, jonka armollisen ystävyy-
33906: den murusia heikoimmat meistä riemuiten poimivat - sillä aikaa
33907: kun nuo saavat virkatunnit täytettyään kenenkään häiritsemättä
33908: iloita ja nauttia elämästä. Me emme kadehdi heitä. Iloiten me
33909: tahdomme edelleen vapaina ihmisinä sydämen vaatimuksesta
33910: antaa työmme ja voimamme siihenkin, johon varsinainen virka-
33911: velvollisuus ei meitä sido, mutta me osaamme jo työmme siksi
33912: arvossa pitää, ettemme me tahdo enää kerjäläisluokkaan lukeutua.
33913: 
33914:      Ed. Karhi: Kieltämätön tosiasia on, että kansakoulun teh-
33915: tävä alkeisopetuksen antajana meikäläisissä oloissa on mitä tär-
33916: keintä. Kieltämätön tosiasia on myös se, että ne henkilöt, jotka
33917: tiedon alkeita kansakoulujen kautta jakavat taajoille joukoille
33918: kansamme lapsista, ovat niin niukasti palkattuja tässä suuriarvoi-
33919: sessa ja vaikeassa työssä, että heidän edelleen tässä suhteessa nyky-
33920: aikana menee paljon vähemmillä tiedoilla varustetut henkilöt.
33921: En voi olla kummastelematta, miksi hallitus ei ole ennen ryhtynyt
33922: kansakoulunopettajain palkkausta parantamaan monista opetta-
33923: jain puolelta tehdyistä huomautuksista huolimatta, vaikka se au-
33924: liisti on korottanut niitten virkailijain palkkoja, joille ei olisi sitä
33925: tarvinnut ollenkaan tehdä. Vaik.ka nykyoloissa vastustan kaik-
33926: kien virkamiesten palkankorotuksia, koska tiedän löytyvän suuret
33927: joukot kansalaisia meidän maassa, jotka odottavat korjauksia
33928: oloissaan ja joidenka tilaa soisin ensiksi korjattavan, niin kum-
33929: minkin katsoen siihen tärkeään valistustehtävään, mikä kansakou-
33930: lunopettajilla on maaseuduilla, rohkenen astua niitten riviin, jotka
33931: puolustavat opettajien palkkojen korotusta. Jos tahdomme säästää,
33932: niin sen voimme tehdä muilla aloilla, tässä korotuskysymyksessä
33933: ei muudan satamarkkanen, niinkuin valiokunta ehdottaa, paljoa-
33934: kaan opettajan asemaa paranna. Toiselta puolen minun käsittääk-
33935: seni ei olisi suotavaa, että heidän palkkojansa tällä kertaa koro-
33936: tettaisiin niin paljo, kuin ensimäisessä vastalauseessa ehdotetaan.
33937: Mielestäni olisi tässä suhteessa hallituksen ehdotus oikeudenmu-
33938: kaisin. Asetun siis kannattamaan sitä.
33939:      Kun tämän kautta opettajan taloudellinen asema saataisiin
33940: paranemaan, niin on myös toivottava, että meidän opettajistomme
33941: voipi silloin myös suuremmalla innolla antautua tehtäväänsä,
33942: mikä olisi suureksi hyödyksi koko kansallemme ja erittäinkin maa-
33943: seudun valistustyölle. Olisin myös sitä mieltä, että se lisäpaikka,
33944: minkä kunnat ovat suorittaneet, tulisi siirtymään valtion mak-
33945: settavaksi. ·Kunnille olisi jätettävä ainoastaan huoneistojen hank-
33946:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.
33947: 
33948: 
33949: kiminen ja sen yhteydessä oleva avustus. Koska tämä muutos
33950: ei voi tulla nyt kysymykseen, niin toivon että se silloin tulee toteu-
33951: tumaan, kun koko kansakoulujärjestelmää käydään uusimaan,
33952: mikä toivottavasti tulee piammiten tapahtumaan.
33953: 
33954:      Ed. Pykälä: Esillä oleva kysymys on tietystikin nykyajan
33955: periaatteellisesti tärkeimpiä kysymyksiä. Viime vaalien edellä
33956: jo kaikki puolueet kilvan riensivät ottamaan ohjelmiinsa, että kor-
33957: keita virkamiesten palkkoja on alennettava ja alempia ylennettävä
33958: ja eritoten kaikkien vähäväkisten asema korjattava. Tämä esillä
33959: oleva kysymys on tavallansa hallituksen esitys ja osaltansa edus-
33960: kunnan muutamien jäsenten anomus. Järjestys on tässä vähän
33961: muuttunut. Ei ole tietoakaan, päästäänkö korkeiden virkamiesten
33962: palkkoihin käsiksi, mutta alempien virkamiesten palkkoja on ru-
33963: vettu vaatimaan ylemmiksi. Tämä ei ainakaan ole niiden lupaus-
33964: ten kanssa sopusoinnussa, mitä vaalien edellä annettiin. Minä
33965: olen yksi niitä, jotka kannattavat kansakouluopettajien palkan ylen-
33966: nystä, mutta minua ihmetyttää se, että tältä puhujalavalta on tänä
33967: iltana puhuttu niin paljon kauniita sanoja, jopa menty niin pit-
33968: källe, että kansakouluopettajain palkan korotus on sama kuin Suo-
33969: men kansan tulevaisuus. Minä uskallan tästä pikkusen tinkiä.
33970:      Tässä on moni kansakoulunopettaja puhunut palkankorotuk-
33971: sen puolesta ja he näkevät vikaa ainoastaan siinä, että opettajilla
33972: on vähän palkkaa. Me tiedämme, että kansakoululaitoksen koko
33973: uudestaan järjestäminen on ollut useita vuosia kysymyksen alai-
33974: sena ja sitä ovat komiteat pohtineet. Miksei sitä ensin ole annettu
33975: käsiteltäväksi? Sanottanee: se vie aikaa, ennenkuin se on kypsä.
33976: Mutta se voi vierlä aikaa niin paljon, että se tulee vanhaksi, se tu-
33977: lee kelpaamattomaksi, ennenkuin se saadaan valmiiksi. Minä
33978: uskaltaisin esittää vaatimuksen, että kansakoululaitos on perin-
33979: pohjin järjestettävä ajan oloja vastaavaksi. Meidän seminaarimme
33980: ohjesääntö, samoin kuin kansakouluasetus on 40 vuotta vanha
33981: ja' sitä on korjattu sadoilla kiertokirjeillä. Vastaako se enään tar-
33982: koitustaan?
33983:      Me näemme että kansakouluopettajien valmistuslaitoksissa
33984: seminaareissa, on nykyään paljon lahoa, sitä ei voida kieltää. Tuon
33985: tuostakin ilmenee vaarallinen halkeama tuon sivistyspajan seiniin.
33986: Korkeat viranomaiset rientävät vain virkamahdilla painamaan asiaa
33987: piiloon ollenkaan tutkimatta, pettääkö perustus, onko mitään kor-
33988: jausta tehtävä. Minä uskallan lasten vanhempana panna kysy-
33989: myksen alaiseksi, onko näissä kauniissa lauluissa perää, voimmeko
33990: me todella antaa lapsemme sellaisten opettajien opetettaviksi,
33991: jotka noissa lahoissa laitoksissa vahristuvat, jos ei koko puhdis-
33992: tusta tule. Suurelta osalta viittaavat nämät kauniit sanat myös
33993: siihen, että seminaareissa ei nykyään ole sitä henkeä, mikä siellä
33994: 1930                  Istunto 8 p. lokakuuta 1907.
33995: 
33996: 
33997: pitäisi olla ja josta seminaarin valmistamat opettajat ovat täällä
33998: puhuneet. Valiokunnan enemmistö, sanoo 5 virkamiestä ja yksi
33999: maanviljelijä, on nyt kansakouluopettajien taloudellisen ase-
34000: man ottanut urakalla korjatakseen, ja on syytetty niitä valio-
34001: kunnan jäseniä, jotka eivät tuohon ole voineet liittyä. En minä-
34002: kään tuohon olisi liittynyt, jos olisin ollut valiokunnassa. Asia
34003: näyttää kuitenkin siltä, että ne ovat virkamiehet, jotka ovat koet-
34004: taneet tehdä siitä itselleen suuren numeron korjatakseen kansa-
34005: kouluopettajien taloudellista asemaa. Siinä ilmenee hyvin hyvä
34006: johdonmukaisuus. Tuota kohta kaatuvaa lahoa virkamiespyra-
34007: miidia pönkittämään tahdotaan vetää vielä jotenkin terveet kansa-
34008: koulunopettajat ja katkaista sekin vähäinen side, mikä nykyään
34009: kansan ja kansakouluopettajien välillä on. Minä tahtoisin, että
34010: tältä näkökannalta olisi ollut lähdettävä, eikä ruvettava paikkaa-
34011: maan. Paikkausjärjestelmä on meillä niin erinomainen. Me tie-
34012: dämme, että jokainen kansalainen tässä maassa vaatii hyviä elin-
34013: ehtoja. Mutta on niin paljon, joilla ei ole ruumiillista eikä henkistä
34014: leipää, niinkuin täällä sanottiin, että edes välttämätön jokapäi-
34015: väinen toimeentulo olisi turvattu.
34016:     Jos meillä kerran on rahaa maksaa virkamiesten palkkoja, niin
34017: kyllä täytyy olla rahoja kansakoulunopettajainkin palkan mak-
34018: sandsek:-i. Se on sittenkin se laitos, johon me maalaiset pikku-
34019: viljelijät luomme enemmän huomiota kuin mihinkään muuhun.
34020: Täytyy löytyä sen verran varoja, että kyntömiesten lapsilla on
34021: on opettajia, joita ei ole leipähuolet painamassa, mutta että ne ovat
34022: niin opetetut, että ne ymmärtävät kyntömiestä, että ne ovat kyntö-
34023: rniehen kanssa samaa verta ja aatetta ja ettei niitä vedetä virka-
34024: miesten vanavedessä kulkemaan ja haaveilemaan sellaista, jota
34025: ne eivät koskaan tule saavuttamaan.
34026:     Valiokunnan enemmistön ehdotus on vielä pieni siihenkin näh-
34027: den,' mitä kansakoulunopettajille voidaan asettaa, mihin me pyrimme.
34028: Mutta niinkuin sanoin, se on alotettava toisesta päästä eikä siitä
34029: päästä, mistä se nyt on alkanut. Epäkohdat ja puutteet ovat kuiten-
34030: kin sillä alalla niin suuret, että on suoritettava pikainen tehtävä, on
34031: tehtävä niin sanottua hätäaputyötä, siksi kun päästään parannuksiin
34032: käsiksi. Valiokunnan enemmistön mielipide on ainoa mahdollinen
34033: tällä kertaa läpäsemään ja siitä syystä minäkin yhdyn siihen, sillä
34034: ehdolla että sama palkka on samasta työstä, teki sen mies tai nai-
34035: nen, teki sen nainut tai naimaton. Minä pitäisin Suomen kansa-
34036: koulunopettajiston arvoa alentavana sitä ehdotusta että naineille
34037: opettajille annettaisiin perheapua. Se on kyllä kaunis ajatus, mutta.
34038: sekin johtaisi meitä siihen, että ennenkuin tullaan tänne talvella
34039: taas kokoon, kaikki virkamiehet ovat juosseet senaatin rappusia
34040: pyytääkseen perheapua, kun kerran eduskunta on antanut heille
34041: viittauksen siihen ja tätä minä puolegtani en toivoi"i. Siitä sa-
34042:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.      1931
34043: 
34044: 
34045: masta periaatteesta seuraisi myös että pikkuviljelijälle, jolla on
34046: paljo lapsia, pitäisi myöskin antaa veron alennusta ja että virka-
34047: miehelle, joka on perheellinen, korkeampaa palkkaa kuin perheet-
34048: tömälle.
34049:     Sitte on tässä vielä yksi hatara kohta, kun mainitaan että mies-
34050: opettaja, joka on naimisissa, on saanut tuon iloisen perhetapauksen
34051: nimittäin yhden lapsen, että silloin anotaan hammasrahoja 200
34052: markkaa eli niille tienoille, mutta naisopettaja, jos hän samaTiaisen
34053: onnen saavuttaa, saa tuon edun ainoastaan sillä että hän ottaa
34054: miehekseen jonkun raajarikon, joka ei kykene itseään elättämään.
34055: Tämä on märkä kinnas päin naamaa kansakoulunopettajattarille.
34056: Onko valiokunnan enemmistöllä niinkuin kaikilla vastalauseen-
34057: tekijöillä tarkoitus se, että Suomen kansan kansakoulunopettajat-
34058: taret tulevat kaikkien raajarikkoisten elättäjiksi. Tähän ei suin-
34059: kaan ole pyritty ja minäkin ehdottaisin, että asetettaisiin valtion
34060: pohjapalkaksi toistaiseksi, siksi kuin keritään käydä niihin asioi-
34061: hin käsiksi, joita olen huomauttanut, r,ooo markkaa miehille ja
34062: naisille, naineille ja naimattomille, ja että myöskin palkankorotus
34063: annettaisiin sen mukaan kuin on ehdotettu naimattomille opet-
34064: tajille.
34065:     Sanotaan, että pitää myös todistaa, mitä on lausunut. Minä
34066: tulin tässä puhuneeksi seminaareista. Mitä ovat meidän korkeat
34067: viranomaiset tehneet. Minulle ehkä sanotaan: todistakaa. Pyy-
34068: dän viitata ensiksi Kajaanin seminaarin rettelöihin, pyYdän viitata
34069: tämänkesäiseen pikkutapaukseen Heinolan seminaarissa, pyydän
34070: viitata päiväjärjestyksessä olevaan kysymykseen Sortavalan semi-
34071: naarissa. Painetaanko nämä kaikki villasella, vai ryhdytäänkö
34072: tutkimaan, missä kytö on ja onko paljo !ahoa, joka voi kyteä. Jos
34073: ei hallitus ryhdy näihin tohniin samalla kuin se ryhtyy ehdotta-
34074: maan kansakoulunopettajille palkankorotusta, niin minä panen
34075: myöskin kysymyksenalaiseksi, että me maalaiset rupeamme myös-
34076: kin epäilemään koko kansakoululaitosta, että eiköhän se johda
34077: siihen, missä meidän virkamieslaitoksemme jo on, ja että eletään
34078: vain siinä luulossa, että kansa on virkamiehiä varten eikä virka-
34079: miehet kansaa varten.
34080: 
34081:     Ed. Kuisma: Tänä iltana on jo niin paljon puhuttu tästä asi-
34082: asta, etten aijo paljon sanoa. Valiokunta ehdottaa seuraavasti:
34083: >>Laki maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta. Muut-
34084: taen armollisia julistuksia 19 päivältä Maaliskuuta r886 ja rz päi-
34085: vältä Maaliskuuta rgor, mikäli ne koskevat kansakoulujen opetta-
34086: jiston palkkausta, säädetään:
34087:     r §. Valtiovaroista maalaiskansakoulujen palkkauksiin suori-
34088: tettava apuraha on rgo8 vuoden alusta oleva 8oo markkaa niin
34089:                      Istunto 8 p. lokakuuta 1907.
34090: 
34091: 
34092: hyvin miespuoliselle kuin naispuoliselle opettajalle; mutta koro-
34093: tetaan tämä yleinen peruspalkka I,ooo markaksi naimisissa ole-
34094: valle miesopettajalle ja leskeksi jääneelle naisopettajalle, jolla on
34095: lapsia elätettävänä, kuin myöskin naimisissa olevalle naisopetta-
34096: jalle, jonka mies on kykenemätön pitämään huolta perheensä ela-
34097: tuksesta. Opettaja tai opettajatar, jolle on myönnetty korotettu
34098: peruspalkka, saa sitä loput virkaaikaansa nauttia.
34099:      2 §.  Opettaja ja opettajatar, joka nuhteettomasti on tehtä-
34100: vänsä toimittanut, saa viisi, kymmenen, viisitoista ja kaksikym-
34101: mentä vuotta palveltuaan, joka kerran r6o markan suuruisen pal-
34102: kanlisäyksen, jos peruspalkka on 8oo markkaa, ja 200 markan
34103: suuruisen, jos peruspalkka on r,ooo markkaa.
34104:      Valiokunnan ehdottarua mietintö opettajain palkan suhteen
34105: ei minun mielestäni ole johdonmukainen. Enin osa kansakoulun-
34106: opettajia on lähtenyt opinteille maalaiskansan aivan köyhistä ko-
34107: deista ja tuon oppikurssin suoritettuansa on painava velkataakka
34108: kannettavanaja tämmöisessä olotilassa hän saa opettajan painavan
34109: viran, vaikka hän tietysti ei silloin ole perheellinen. Hänen on
34110: ehdottomasti patkattava palvelija ja hankittava välttämättömiä
34111: taloustarpeita ja tämmöisessä olotilassa oleva nuorukainen soisi
34112: työstänsä saavansa saman palkan kun hänen perheelliset virka-
34113: toverinsakin. Minä myönnän, että tarvitsevalle on annettava apua,
34114: mutta ei perhehyvityksen muodossa eikä naimattomien kusta,nnuk-
34115:  sella. Siinä on otettava lukuun tositarpeet ja sitte tarpeen mukaan
34116:  annettava apua. Kun on kerran sama työ toimitettava, niin olkoon
34117:  sama palkkakin saatava, olkoon sitte opettaja perheellinen tai per-
34118: heetön. Täten saan arvoisalle eduskunnalle ehdottaa seuraavaa:
34119:      Laki maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta: Muut-
34120: taen armollisia julistuksia rg päivältä Maaliskuuta r886 ja 12 päi-
34121:  vältä Maaliskuuta rgor, mikäli ne koskevat kansakoulujen opetta-
34122:  jiston palkkausta säädetään:
34123:      r §. Valtiovaroista maalaiskansakoulujen opettajiston palk-
34124:  kaukseksi suoritettava apuraha on rgo8 vuoden alusta oleva r,ooo
34125: markkaa niin hyvin miespuoliselle kuin naispuoliselle opettajalle.
34126:      2 §. Opettaja ja opettajatar, joka nuhteettomasti on tehtävänsä
34127:  toimittanut, saa viisi, kymmenen, viisitoista ja kaksikymmentä
34128:  vuotta palveltuaan joka kerran 200 markan suuruisen palkanlisä-
34129:  yksen.
34130:      Pyydän, että arvoisa eduskunta lähettää tämän nyt tekemät1i
34131:  ehdotuksen valiokuntaan.
34132: 
34133:    Ed. Järvinen: Nyt esillä oleva valtiovarain mietintö on ja-
34134: ettu useampaan eri osaan. Kohdistan puheeni lukuun N:o 2, jossa
34135: puhutaan kansakoulun opettajain palkoista ja niiden korottamisesta.
34136:     Voidaksemme saada selvän, tarvitseeko jonkun ammattikunnan
34137:              Maalaiskansakonl. opettajiston palkkauksesta.         1933
34138: 
34139: 
34140: palkkoja korottaa, on tietysti tarpeen ottaa huomioon, kuinka suu-
34141: ret vaatimukset yhteiskunta on asettanut kysymyksessä olevan
34142: ammattikunnan jäsenille, kuinka paljon aikaa ja varoja heidän on
34143: tarvinnut tuhlata, ennenkuin he ovat voineet suorittaa pätevyys-
34144: ehtonsa. Kansakoulunopettajia valmistetaan niinkuin tiedetään,
34145: erityisissä laitoksissa, seminaareissa.       Sisäänpääsövaatimuksena
34146: niihin on ylempää kansakoulukurssia vastaavat tiedot. Itse semi-
34147: naari on neliluokkainen, siis nelivuotinen. Näin ollen kansakoulu-
34148: tiedoilla varustettu henkilö voi valmistua opettajaksi neljässä
34149: vuodessa. On kyllä totta, että on olemassa erityisiä seminaarei-
34150: hin valmistavia kouluja, mutta ne eivät ole saaneet alkua semi-
34151: naarien pääsyvaatimusten suuruudesta, vaan ovat ne syntyneet
34152: toiselta puolen liiallisesta oppiiastuivasta seminaareihin, siis kil-
34153: pailun pakotuksesta, toiselta puolen afäärihaluiset seminaarinleh-
34154: torit ovat tahtoneet näillä laitoksilla ansaita hyvät rahat. Semi-
34155: naareihin valmistavia laitoksia ei siis tarvitse ottaa huomioon pu-
34156: huttaessa kansakouluopettajaksi tulemiseen tarvittavasta ajasta.
34157: Kansakoulunopettajaksi lukeminen vaatii vaan yksinkertaisesti
34158: tuon jo mainitsemani ajan, neljä vuotta. Seminaarin oppilasten
34159: koulunkäyntiä on valtio kaikin tavoin koettanut helpoittaa. En-
34160: siksikään näissä kouluissa ei tarvitse maksaa minkäänlaisia luku-
34161: kaus- eikä sisäänpääsymaksuja, niinkuin on tapana kansakouluissa ja
34162: lyseoissa. Sitten on vanhempien seminaarein yhteyteen perustettu n.
34163: s. sisäoppilaslaitoksia. Niissä annetaan oppilaille asunto, valo, lämpö,
34164: puhtaus, makuuvaatteet ja ruoka. Siitä kaikesta tarvitsee näissä
34165: laitoksissa olevien oppilasten maksaa ensivuotena 120 mk., toisena
34166: 8o ja kolmantena 8o markkaa. Näin ollen varaton oppilas saa
34167: valtion puolesta koko kolmen vuoden aikana täyden ylläpidon
34168: 280 markalla. Voin tässä mainita, että minä olen yksi niitä, jotka
34169: ovat kolmen vuoden ajan istuneet seminaarin sisäoppilaslaitoksessa
34170: ja näillä rahoilla opettajaksi lukenut. Näiden sisäoppilaiden tar-
34171: vitsee ainoastaan neljäntenä vuonna kustantaa itse ruokansa ja
34172: asuntonsa, ja opettaja on sillä valmis. Jos ei tahdo 0lla liiaksi
34173: >>herra serninaarilainen>>, ja jos ei tahdo pukeutua liian hienosti,
34174: niinkuin seminaarikaupungissa asuvat kansalaiset kyllä voivat to-
34175:  distaa mainittujen oppilaiden tekevän, niin ei opettajaksi tulemi-
34176: seen tarvita erittäin suuria varoja.
34177:      Ettei syntyisi epäselvyyttä näistä seminaarien sisäoppilaslai-
34178:  toksista, niin      katson tarpeelliseksi tuoda esiin muutamia
34179:  numeroita. Valtion tulo- ja menoarviosta, joka meille keväällä
34180:  jaettiin, näkee, kun sitä selailee, että vuonna rgos valtio antoi
34181:  yksinomaan näissä laitoksissa tarvittavaa ruokaa varten kahdek-
34182:  sattakymmentätuhatta markkaa. Oppilasmaksuja kertyi 2o,ooomark-
34183:  kaa, ja näin valtio suorastaan lahjoitti yli so,ooo markkaa puheena-
34184:  olevaan tarkotukseen. Tämä on todella kaunis ja huomioon otettava
34185: 1934                  Istunto R p. lokakuuta 1907.
34186: 
34187: 
34188: summa. Ne kansakoulunopettajat, jotka tänä iltana ovat kauno-
34189: puheisesti puhuneet asiansa puolesta, eivät ole ollenkaan katsoneet
34190: tarpeelliseksi mainita tätä seikkaa.        Kun sisäoppilaslaitokseen
34191: eivät kaikki oppilaat mahdu, niin on valtio niitä varten, jotka itse
34192: hankkivat ruuan ja asunnon, antanut erittäin runsasta avustusta.
34193: Äskenmainitussa valtion tulo- ja menoarviossa vuodelta rgos
34194: sanotaan, että valtio silloin taas antoi kahdeksattakymmenettä
34195: tuhatta markkaa jaettavaksi apurahoina niille, jotka senimaarin
34196: sisäoppilaslaitoksissa saa ruokaa ja a'-'untoa. Jos nämä seikat ote-
34197: taan huomioon seminaarin käynnin lyhyys ja valtion myöntämä
34198: suuri avustus, niin meidän täytyy yhä vaan väkisin tunnustaa,
34199: ettei opettajaksi tuleminen vaadi suuria kustannuksia.
34200:     Senra::~ toinen kysymys:    Antaako yhteiskunta opettajille sel-
34201: laisen palkan ja muut edut, että ne korvaavat hänen koulunkäyn-
34202: tiinsä käytetyn kapitaalin ja virantoimituksei'sa olevan raskauden?
34203: Tahdon sitä erityisemmin silmäillä.
34204:     Kysymyksessä olevassa mietinnössä on valtiovarainvaliokun-
34205: nan enemmistö ehdottanut maksettavaksi naineelle ja naimatto-
34206: malle opettajalle valtiolta tulevana pohjapalkkana 8oo markkaa
34207: sekä perheelliselle miesopettajalle I,ooo markkaa vuodessa. Tähän
34208: tulee sitten lisäksi jokaisen viiden vuoden kuluttua 200 markan
34209: lisäys, niin että perheellinen miesopettaja tulee I5 vuoden kuluttua
34210: saamaan valtion palkkaa I,6oo markkaa vuodessa. Vielä tiedämme,
34211: että opettaja saa kunnalta, voimme sanoa keskimäärin 300 mark-
34212: kaa vuodessa. Tosin on paikkoja, joissa kunnan antama avustus
34213: on pienempi kuin 300 markkaa, mutta taas toiselta puolen on paik-
34214: koja, joissa se on paljoa suurempikin. Minä voin siis normaali-
34215: mittana pitää 300 markan suuruista kunnan palkkaa. Näin ollen
34216: tulisi opettaja I5 vuotta oltuaan opettajana tämän valiokunnan
34217: enemmistön tekemän mietinnön perusteella saamaan valtiolta
34218: ja kunnalta yhteenlaskettuna I,goo markkaa vuodessa. Mutta tässä
34219: eivät vielä ole kaikki ne edut, mitä opettaja saa. Koulu on aina
34220: paikkakunnan komein talo, siellä on opettajalla kolme kamaria ja
34221: kyökki. Tähän tulee lisäksi vapaa valo ja lämpö. Kyllä minun
34222: tekisi mieli laskea kokemukseni perusteella nämät nousevan 400
34223: -soo markkaan vuodessa. Jos opettaja sattuu sairastumaan,
34224: saa hän siitä erinomaisen runsasta valtionapua. Todistuksena
34225: siitä on tämänkin valiokunnan mietinnön 7 kohta. Siinä ehdotetaan,
34226: että vuonna rgo8 annettaisiin sairasapua opettajille 7o,ooo mark-
34227: kaa. Minun tekisi oikein mieli kerrata nämä sanat: vhtenä ainoana
34228: vuonna 7o,ooo markkaa sairasapua! On siinäkin jo rahaa! Kaikkein
34229: tärkein etu meidän opettajillamme on vielä mainitsematta; se on
34230: eläke. Kun kansakoulunopettaja on palvellut 30 vuotta, antaa
34231: valtio hänelle vanhuuden päivien turvaksi noitten palvelusvuo-
34232: sien perästä I,ooo markkaa vuodessa aina kuolemaan asti. Kyllä
34233:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.         1935
34234: 
34235: 
34236: kelpaa odottaa elämän iltaa ja nauttia lepoa, kun isänmaa, jolle
34237: voimansa on uhrannut, josta voimien uhraamisesta täällä tänä il-
34238: tana niin paljon on puhuttu, palkitsee työmiehensä tällaisella eläk-
34239: keellä. Ei opettajan tarvitse tuhlata varojaan kalliiden kirjateosten-
34240: kaan ostamiseen, sillä valtio on avustanut yksinomaan heitä varten
34241: perustettuja kirjastoja 25,000 markalla vuodessa, ja vuotta rgo8
34242: varten ehdotetaan tähän tarkoitukseen käytettäväksi kokonaista
34243: 6r,ooo markkaa.
34244:      Näin olen lyhyissä piirteissä kuvaillut eduskunnalle kansakoulu-
34245: opettajien palkankorotussuhteita. Nyt tulen toiseen kohtaan:
34246: Kuinka raskas on opettajan työ, josta hän saa nauttia edellä kerto-
34247: mani edut? Kansakouluasetuksen mukaan on opettaja velvolli-
34248: nen joka vuosi pitämään varsinaista kansakoulua noin 170 päivää
34249: ja näinä päivinä tarvitsee hänen opettaa 5 tuntia päivässä. Tähän
34250: tulee lisäksi noin 30 päivää pienten lasten koulua, ja silloin päivä-
34251: työ on korkeintaan 4 tuntinen, toiset käyttävät vain 3 tuntia noiden
34252: 30 päivän aikana. Jos sitten otetaan huomioon vihkojen korjaus,
34253: koulussa tarvittava kirjanpito, järjestystoimi, niin voi laskea kor-
34254: keimmassa tapauksessa opettajan päivätyön varsinaisen koulu-
34255: työn aikana 8 tuntiin. Muistan keväällä, mitenkä jotkut opettajat
34256: tahtoivat väittää sitä, ettei heidän päivätyönsä olisi kahdeksan
34257: tuntinen. että se olisi ehdottomasti pitempi, mutta minä käsitin
34258: tämän leikin kannalta. He nimittäin näkivät, että sosialistien oh-
34259:  jelmassa on 8-tuntisen työpäivän vaatimus eivätkä he tahtoneet
34260: tunnustaa itsellään olevan sen mittaista työpäivää kuin tuolla vi-
34261: hatulla puolueella. Jos laskemme yhteen nämät 170 ja 30 päivää,
34262: saadaan 200 päivää. Tästä puuttuu siis 1/s vuotta. Opettajalla
34263:  on vapaa-aika 1/s vuotta, 2/s vuodesta hän saa ne palkat ja edut,
34264:  joista tässä olen puhunut ja koettanut selvää tehdä. Ja tuo vapaa-
34265:  aika on kesän kaunein aika, juuri silloin, kun maamiehen täytyy
34266:  ahertaa hiki päässä pellolla ja niityllä. Silloin opettaja ·saa mennä
34267:  riippumattaansa ja siellä heilutella vaikka päivät päästään, ku-
34268:  kaan ei häntä sinne komentamaan tule. Kyllä minun tekisi mieli
34269:  kysyä, eiköhän ne edut, joita opettajat saavat nauttia, ja varsin-
34270:  kin kun valtiovarainvaliokunta heille vielä ehdottaa melkoista ko-
34271:  rotusta, riitä 200 työpäivästä ja heidän koulunkäyntinsä lyhyy-
34272:  destä.
34273:      Tässä maailmassa on kaikki suhteellista, ei mitään ole abso-
34274:  luuttista, kaikki on relatiivista, niinkuin tiedemiehet sanovat.
34275:  Me saamme sitten vasta täyden käsityksen esineistä tai olosuhteista,
34276:  kun vertaamme niitä toisiin samanlaisiin. Luodakseni kokonaisen
34277:  eheän kuvan kansakouluopettajien palkkasuhteista tahdon verrata
34278:  niitä ylöspäin suuriin virkamiehiin ja alaspäin työläiskansaan.
34279:      Jos vertaamme kansakouluopettajien palkkoja ylöspäin niihin
34280:  palkkoihin, mitä oikein suuret herrat ja virkamiehet saavat nauttia,
34281:                                                              !22
34282:                      Istunto 8 p. lokakuuta 1907.
34283: 
34284: 
34285: niin kyllä meidän silloin täytyy tunnustaa, että opettajan palkka ei
34286: vastaa näitä suhteita. Johdetaan mieleen senaattorit, kuvernöörit,
34287: asessorit, hovioikeudenneuvokset, tirehtöörit, tarkastajat ja tarkas-
34288: tajain tarkastajat, postimestarit ja ennen kaikkia lihavilla laitu-
34289: milla käyskentelevät kirkkopaimenet, niin kyllä silloin opetta-
34290: jain palkka jää kerrassaan pieneksi. Nämät herrat juuri, joista tässä
34291: mainitsin, saavat monet kymmenet tuhannet palkkaa vuodessa.
34292: Vanhuudessa odottaa heitä huimaavat eläkkeet. Ja kun heidät
34293: vihdoin siirretään isänmaan multaan, silloin heidän orpo- ja leski-
34294: raukkojensa hyväksi tuhlataan valtionvaroja suuret määrät.
34295: Tämän korkean virkamiesjoukon palkkoihin emme uskalla ruveta
34296: vertaamaan kansakouluopettajien palkkoja, ei ole sellaista suureu-
34297: nuslasia olemassa, että sitä voisi tehdä.
34298:      Mutta katsellaan alaspäin työtätekevään maalaisväestöön, joka
34299: herratkin ruokkii, joka maan kuokkii, kyntää ja kylvää. Kuinka
34300: paljon työmies saa palkkaa, palkan korotusta, eläkettä, sairas-
34301: apua? Maaseuduilla nousee työmiehen vuotuinen tulo soo-6oo
34302: markkaan. Olen monessa pitäjässä ja monessa tilaisuudessa ky-
34303: sellyt työmiehiltä, kuinka suuri on heidän palkkansa, ja saanut
34304: tällaisen vastauksen. Nyt muistetaan, että opettajain palkka
34305: nousisi tämän usein mainitsemani valiokunnan mietinnön mukaan
34306: 15-vuotisen palveluksen perästä lähes 2,ooo markkaan. Eikö
34307: sentään ole :muri ero soo-6oo markan palkan ja 2,ooo markan
34308: palkan välillä? Jos opettaja saattuu sairastumaan, saa hän suuren
34309: avun, kuten äsken mainitsin. Mutta minkä verran sairasapua
34310: työmies saa? Otetaan käteen se paksu kirja, joka keväällä jaettiin
34311: rautatiehallituksen puolesta, selaillaan sitä, niin nähdään, että työ-
34312: miehen peukalo tai muu sormi maksaa muutaman markan. Jos
34313: on juna- sattunut murskaamaan hänen jalkansa, maksetaan siitä
34314: joku ro markkaa, ja useimmissa tapauksissa suvaitsevat herrat
34315: lausua, ettei se ansaitse mitään huomiota. Mutta saa sentään sai-
34316: rasapua rautatiellä, vaikka se apu onkin ainoastaan tupakkarahaa,
34317: kuten sanoisin, muutama markka. Mutta jos siirrymme torppiin,
34318: mökkeihin, talojen renki- tai piikatupiin, niin siellä vasta silmät
34319: aukenevat näkemään, kuinka pieni on työläis~n saama sairasapu.
34320: Jos mökin hoitaja sairastuu, niin silloin ei auta muu kuin myydä
34321: lehmänsä ja hevosensa, myydä huonekalunsa, ja lopuksi, jos ei voi
34322: maksaa veroaan, niin häädetään pois. Jos vertaa 70,000 mark-
34323: kaa, jota opettajien sairasavuksi käytetään joka ainoa vuosi, ja sitä
34324: t:ilaa, jota kuvasin, tulee opettajan asema erinomaisen kauniiseen
34325: valoon tässäkin suhteessa. Opettajat tulevat saamaan tämän
34326: useasti mainitun valiokunnanmietinnön mukaan joka kolmivuotis-
34327: kauden kuluttua palkankorotusta 200 markkaa. Tehdään kysymys,
34328: minkälaista korotusta saa työmies, ruumiillisen työn raataja. Mei-
34329: dän täytyy sanoa. että hän ei saa mitään korotusta. Kun porva-
34330:               Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.       1937
34331: 
34332: 
34333: risto on saanut hyödykseen käyttää hänen lihastensa voiman, niin
34334: sitten kun hän vanhenee, niin myös hänen palkkansa pienenee.
34335: sen mukaan. Parhaassa ijässään oleva mies saa hyvän palkan, vaan
34336: vanhuuden runteleman ja kuivettuneen palkka pienennetään.
34337: Herrasmiehen palkka siis kasvaa sitä mukaa kuin ikä ja parta kas-
34338: vaa, mutta työmiehen palkka pienenee.
34339:      Otetaan puheeksi kansakouluopettajain eläke. Äsken jo sa-
34340: noin, että hänellä 30 vuotta palveltuaan on I,ooo markan eläke.
34341: Kysytään, minkälainen eläke annetaan työmiehelle. Kyllä minä
34342: arvaan, että kun tätä täällä kysyn, niin nauruun menee monen suu,
34343: ja miksi? Siksi että tämä kysymys näyttää tyhmältä. Miksi se
34344: näyttää tyhmältä? Siksi, ettei voida puhuakaan työmiehen eläk-
34345: keestä; ei hän mitään eläkettä saa. Kun raataa kaiken ikänsä,
34346: kun ruumiinsa runtelee, kun viimeiset penninsä kantaa veroihin
34347:  ja perhe saa kasvaa kurjuudessa, niin vanhaksi tultua on työmiehen
34348: -eläkkeenä vaivaistalo. Siellä hän on kuin poispyyhitty elävien
34349:  kirjoista, äänioikeus on viety. Verrattakoon sitä r,ooo markan
34350:  eläkettä, jonka opettaja saa, siihen eläkkeeseen, joka vaivaistalossa
34351:  odottaa, niin selviää meille vastakohta, mikä näitten välillä on.
34352:      Olemme puhuneet että opettaja saa asua paikkakunnan upeim-
34353:  massa rakennuksessa. Siellä saa hän käyttää kolmea hyvin laitet-
34354:  tua huonetta ja hyvin laitettua kyökkiä. Ei tarvitse valoa säästää,
34355:  ei puita surkeilla. Kyllä koulu niistä huolen pitää. Jopa puutkin
34356:  pienennetään opettajalle, ettei herra opettajan tarvitse tarttua
34357:  kirveen varteen. Minkälaiset ovat työväen asuntosuhteet? Jos
34358:  kuten äsken sanoin, siirrytään mökkeihin, torppiin, mäkitupalais-
34359:  ten huoneisiin ja laitakaupunkeihin, niin kyllä selviää, minkälai-
34360:  sia ovat työväen huoneet. Niitäkään kurjia hökkeleitä eivät he saa
34361:  valtiolta, eikä kunta niitä kustanna, vaan siitäkin pienestä palkasta,
34362:  minkä saavat, on heidän kustannettava ne.
34363:       Sopiihan vielä lausua. jokunen sana näistä yksinomaan opetta-
34364:   jain hyväksi perustetuista opettajain kirjastoista. Alussa jo mai-
34365:  nitsin sen 6r,ooo markkaa, joka seuraavaksi vuodeksi ehdotetaan
34366:  näille kirjastoille. Mitenkä avustetaan työväen kirjallisuutta?
34367:   Ainakaan niin paljon kuin minä tiedän, ei sitä tähän päivään saakka
34368:  Dle avustettu. Päinvastoin täällä eduskunnan puhujalavalta on
34369:   pidetty jyriseviä puheita Kirjallisuudenseuralle myönnettävästä
34370:   so,ooo mk., että siihen komiteaan, joka kirjoja tarkastaisi, ei saisi
34371:   tulla yhtään työväen jäsentä.
34372:       Verrataan toisiinsa opettajan ja työmiehen työvuoden ja työ-
34373:   päivän pituutta. Jo alussa mainitsin, että kansakoulunopettaja
34374:   toimii vuodessa vain 200 päivää ja siitä ajasta on 170 päivää 8-
34375:   tuntista ja 30 päivää ainoastaan 4-tuntista. Pyöreissä luvuissa
34376:   karttuu tästä r,soo työtuntia. Työmaataja saa tehdä 300 päivää
34377:   vuodessa työtä ja hänen työpäivänsä on noin ro tuntia, sanoisinko,
34378:                      Istunto 8 p. lokakuuta 1907·
34379: 
34380: 
34381:  siis tasaisiSsa luvuissa on työmiehen vuosi ihan kaksi kertaa pitempi
34382:  kuin opettajan vuosi, mutta päinvastoin opettajan palkka on kaksin-
34383:  kertaa suurempi kuin työmiehen.
34384:      Kun suhteet ovat näin kierot, niin pitäisi tästä jo lyhytjärkisim-
34385:  mänkin käsittää, että opettajien pitäisi olla tyytyväisiä tähän
34386:  valiokunnan enemmistön tekemään palkankorotusehdotukseen.
34387:  Mutta eipäs ole asia niin. Mietintöön ovat suomettarelaiset liit-
34388:  täneet vastalauseen, ja antavat siinä tietää, että he vaativat per-
34389:  heellisen opettajan valtiolta tulevan pohjapalkan heti paiskatta-
34390:  vaksi r,soo markaksi ja vielä jokaisen viiden vuoden kuluttua tämä
34391:  summa lisättäväksi 300 markalla kerrallaan. Näin ollen tulisi opet-
34392:  taja 15 vuoden palvelusajan jälkeen saamaan yksistään valtiolta
34393:  2.400 markkaa.      Ja jos tähän lisätään vielä kunnan palkka, joka
34394:  on noin 300-400 markkaa vuodessa, vapaa asunto, lämpö, valo,
34395:  koulun peltomaa ja kasvitarha, niin täytyy sanoa, että suometta-
34396:  relaiset tahtoisivat tehdä opettajista kerrassaan rovasteja palkkojen
34397:  suuruuteen nähden. Minä puolestani en suinkaan näe suomettare-
34398:  laisten palkankorotushommassa olleen muuta kehoittavaa syytä
34399:  kuin saada kansakoulunopettajat järjestään liittymään heidän ri-
34400:  veihinsä, saada heistä itselleen hyvin palkattuja agitaattoreja.
34401:  Ja se tulee tapahtumaankin, sillä tämän vuoden kuluessa on opet-
34402: tajiston puolelta kuulunut uhkauksia, että jos ei vaan suostuta
34403: suomettarelaisten ehdottamaan palkankorotukseen, silloin he näyt-
34404: tävät -. Nyt se ihme on tapahtunut; saamme odottaa suometta-
34405: relaisten saavan muutamat tuhat puolisivistynyttä agitaattoria.
34406: Onnittelen puoluetta, joka tällä tavalla saa .työväkeä itselleen.
34407:      Kyllä on sentään surullista, että puolueet sillä tavalla, kuin nyt
34408: on tapahtunut, pettävät ohjelmansa ja kauniit lupauksensa. Oi-
34409: kein sydäntä repivää oli viime talvena, tai sanoisinko, että ilon tun-
34410: teet valtasivat mielen, kun sai kuulla viime talvena noita agitatsi-
34411: oonipuheita, joita pidettiin, kun sai kuulla kuinka herrojen lukua
34412: vähennettiin, heidän palkkojansa pienennetään ja kansa raukan
34413: taakkaa kevennetään. Mutta mitä osoittaa kokemus? Se puhuu
34414: aivan toista kieltä. Koko virkamiesjoukon meidän Suomessamme
34415: on vallannut ikäänkuin palkankorotuskuume. Ei koskaan ole
34416: meillä niin paljon puhuttu virkamiesten palkkojen pienentämi-
34417: sestä kuin viime talvena. Mutta koskaan ei myöskään ole pyydetty
34418: niin paljon palkankorotuksia ja saatu kuin juuri tänä vuonna.
34419: Seminaarien johtajat ja lehtorit pyysivät palkankorotusta ja sen-
34420: verran kuin tiedän, ovat he sitä saaneetkin. Nimismiehetkin pyy-
34421: sivät ja saivat. Yliforstmestarit, joilla poloisilla ei ole kuin 6,ooo
34422: markkaa perheraukkansa elättämiseen, pyysivät palkankorotusta,
34423: ja tietysti saavat jolleivät jo ole saaneet. Oppikoulujen lehtorit
34424: pyysivät palkankorotusta vaan r,ooo markkaa, ei enempää eikä
34425: vähempää. ja kuitenkin heillä on ennestään 5,000 markkaa ja koro-
34426:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.        1939
34427: 
34428: 
34429: tukset, jotka ovat toisenlaiset kuin kansakoulunopettajille pyy-
34430: detään. Mutta tästä huolimatta suomettarelainen ylihallitus näkyy,
34431: mikäli olen lehdistä lukenut, asettuvan puolustamaan tätä palkan-
34432: korotusta. Eihän tästä tule meidän maallemme kuin neljännes-
34433: miljoonan markan lisämenot; mitäpä se suomettarelaisia liikuttaa?
34434:     Miten sopii nyt tällainen menettely yhteen niiden komeain
34435: lauseiden ja juhlapuheiden kanssa, joita on pidetty jokaisessa '11Ö-
34436: kissä, ja joita eduskunnankin koossa-olon aikana tältä paikalta on
34437: lausuttu? Ei Suomen kansa siitä elä, että junalastittain sille kau-
34438: niita sanoja joka mökkiin kiidätetään, jos ei se muuta saa kuin
34439: koreita sanoja. zo miljoonan markan maksamisen on suomettare-
34440: )ainen puolue tunnustanut kunniavelakseen, se on nuoren sulhasen
34441: rakkaudella luvannut kannattaa poliisilaitosta, ja se ainoa epä-
34442: kohta, mikä sitä siinä on loukannut, on herrasmiehen, erään luut-
34443: nantin kohtalo. Mutta että sanottu poliisilaitos maksaa paljo
34444: maalle siitä ei tuo puolue välitä. Ja nyt tämä puolue
34445: tahtoisi arvelematta tuhlata suuret määrät valtion rahoja opet~
34446: tajain palkankorotttksiin. Minkälaista »koko-kansan>> rakkautta
34447: se on, sopisi kysyä. Ja kyllä täytyy sanoa, että Suomen opettajisto
34448: on sangen itsekästä. Heistä jokainen tietää, että neljättäsataatu-
34449: hatta perhettä tässä maassa on tällä kertaa sellaisessa tilassa, ettei
34450: niillä ole isänmaasta ei edes kämmenen kokoista palaa. Heidän
34451: täytyy kulkea työpaikasta työpaikkaan, tehtaan portilta tehtaan
34452: portille pyytämässä työtä. He tietävät, nämä opettajat, varsin
34453: hyvin, että on tuhansittain häädettyjä ihmisiä, joilla ei ole kotoa
34454: eikä kattoa talven varaksi, ja joita raskaat verot 'painavat. Mutta
34455: eiväthän nämä heitä liikuta; heillä on ollut sydäntä vaivata edus-
34456: kunnan ensimäistä istuntokautta, sen kallista aikaa, vaatimalla
34457: palkankorotusta itselleen. Missä ovat nyt niiden isänmaallisten
34458: laulujen laujalat, joita seminaareissa on kaiutettu, niin että juhla-
34459: salin seinät ovat tärisseet? Silloin, kun minäkin olin seminaarissa,
34460: monta kertaa laulettiin innostuksen vallassa: >>Veri, voima uhrat-
34461: kaamme, isänmaamme etehen». Tämäkö on nyt sitä kehuttua isän-
34462: maanrakkautta? Tämäkö, että heillä nyt ensikädessä on vaan
34463: oma kukkaro ja oma toimeentulo vaatimuksena? Kyllä Suomen
34464: opettajistolta olisi odottanut ainakin kärsivällisyyttä jonkun aikaa,
34465: kärsivällisyyttä katsella, miten kodittomat, miten maattomat,
34466: miten leivättömät tulevat autetuiksi, ja sitten vasta tulla vaati-
34467: maan itselleen palkankorotusta. Ja myös suomettarelaiselta puo-
34468: lueelta olisi odottanut jotakin muuta kuin alttiutta taipua aina
34469: ja aina herrojen palkkoja korottamaan.
34470:     Muuten omasta puolestani yhdyn kannattamaan valiokunnan
34471: mietinnössä ehdotettua palkankorotusta, sillä lisäyksellä vain,
34472: että naisille on maksettava yhtä paljon palkkaa kun miehille; sa-
34473: masta työstä sama palkka.
34474: 1940                 Istunto 8 p. lokakuuta 1907·
34475: 
34476: 
34477:    Ed. Viitanen: Kansakoulunopettajat ovat täällä tänä iltana
34478: ~uoneet esille sellaista, että siitä saa käsityksen, että Suomen kansa
34479: olisi jossain hirmuisessa vaaranalaisessa tilassa sentähden, että
34480: opettajilla on niin vähän palkkaa, ja että heidän palkkansa hy-
34481: Yästi korotettaisiin, silloin tässä maassa olisi kaikki hyvin, kaikki
34482: epäkohdat poistuisivat ja onni hymyilisi kaikkialla. Tämä sikseen.
34483: Minä luulen - vakavasti puhuttuna - että täällä enemmistö on
34484: sitä mieltä, että kansakoulunopettajan palkkaedut ovat siksi pie-
34485: net, että ne kaipaavat parannusta, varsinkin jos niitä vertailee
34486: vaikkapa kaikkein alhaisimpiin virkamiesten palkkoihin. Kukapa
34487: ei soisi, että kansanlasten opettajat olisivat hyvästi turvatut aineel-
34488: lisen toimeentulonsa puolesta.       Läheisessä tulevaisuudessa luu-
34489: lenkin kysymyksen voitavan ratkaista tyydyttävästi, kunnes edus-
34490: kunta alkeellisessa työssään ennättää kipeimpiä laiminlyötyjä epä-
34491: kohtia oloissamme korjata. Sentähden olisinkin suonut, että kan-
34492: sakoulunopettajain palkkakysymys olisi jäänyt siksi kuin olisi eh-
34493: ditty opetusjärjestelmän uudestaanjärjestämiseen ja varsinkin
34494: siksi, kun olisi ehditty kovakouraisesti käydä käsiksi siihen lois-
34495: tavaan muuriin, mikä tässä virkamiesten luvatussa maassa on
34496: niin komeaksi kasvanut.
34497:     Vaikka tunnustankin kansakoulunopettajain palkat. pieniksi,
34498: ei se kuitenkaan ole kipein kohta, mikä meillä tällä kertaa on pa-
34499: rannettava. Kipein kohta, niinkuin edellinen puhuja täällä jo
34500: on sanonut, on eittämättä se, miten kärsivän köyhälistön talou-
34501: dellista asemaa voitaisiin parantaa edes jonkunverran. Köyhä-
34502: listön edustajana en siis voi kannattaa tällä kertaa tuntuvampaa
34503: parannusta kansakoulunopettajien palkkoihin kuin mitä valiokunta
34504: on ehdottanut.
34505:      On sanottu, etteivät opettajat voi kunnollisesti täyttää tehtä-
34506: viänsä, kun heitä aina painaa leipähuolet. Se on kyllä totta,
34507: mutta paljon alastomampi tosiasia on se, etteivät ne pienet luku-
34508: miehet, joita he opettavat, voi hyvinkään onnistunutta ja har-
34509: rasta opetusta sulattaa eikä omistaa, jos eivät heidän vanhem-
34510: pansa voi heille antaa tarpeeksi ravintoa ja vaatetta. Ne kalpeat,
34511: kuihtuneet, kehnoihin vaateriepuihin puetut olennot, joita opetta-
34512: jat joka päivä luokalla katselevat ja opettavat, ne parhaiten to-
34513: distavat, että kärsimys tosiaan on suuri niissä perheissä, joista
34514: nuo pienet olennot ovat lähteneet. Tosiasia on myöskin, että
34515: tuollaiset oppilaat ovat tylsiä, välinpitämättömiä ja haluttomia
34516: seuraamaan opetusta tunnilla ja myöskin valmistamaan läksyjään
34517: kotosalla. Tämän tietävät opettajat parhaiten itse, jos he vaan
34518: rehellisellä omallatunnolla siihen vastaavat.
34519:     Täällä on puhuttu niin paljon kansakoululaitoksen tärkey-
34520: destä ja sen suuresta sivistyksellisestä merkityksestä kansaan,
34521: mikä onkin aivan oikein. Sillä mikä onkaan jalompaa kuin jalos-
34522:             Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.      1941
34523: 
34524: 
34525: taa kansan pohjakerrosten lapsia edes jonkunverran tuntemaan
34526: elämää ja luontoa. Mutta kumpi on eduksi kansakoululaitok-
34527: selle: saada oppilaat sellaiseen asemaan, että he todellakin voivat
34528: ottaa vastaan opetusta ja kehittyä, taikka antaa opettajille hyvät
34529: palkat? lVfolemmat ovat äärettömän tärkeitä. Kyllä opettajat
34530: tarvitsevat kansan lasten opettajina saada, kuten sanottu, riittä-
34531: vän toimeentulon, mutta se ei yksin vie hyviin tuloksiin kansa-
34532: koululaitoksen alalla. Minä tahtoisin erittäin juuri huomauttaa
34533: sitä seikkaa, että kärsivät lapset eivät voi kehittyä siksi, miksi
34534: ne kehittyisivät, jos heidän isänsä ja äitinsä voisivat heille an-
34535: taa tarpeellisen hoidon, kunnollisen kodin. Sentähden on välttä-
34536: mätöntä, että sen köyhälistön oloista, jonka lapset käyvät kansa-
34537: koulussa, voidaan poistaa edes pahimpia epäkohtia, että sen olot
34538: voidaan tehdä edes hiukan valoisammiksi ja sitten vasta ruve-
34539: taan parantamaan opettajain palkkoja.
34540:      Täällä on opettajain palkkaa verrattu työmiehen palkkoihin
34541: ja sanottu jälkimäisen olevan paremmassa asemassa kuin opet-
34542: tajain. Jos todellakin näin hullusti olisi, niin minä olisin ensi-
34543: mäinen mies opettajain kanssa vaatimaan heille parempaa palk-
34544: kaa. Mutta asia on nyt sellainen että täällä puhutaan kaikissa
34545: asioissa paljon sellaista, jota minä en luule puhujain itsensäkään
34546: todeksi uskovan, ja se ei suinkaan kohota eduskunnan arvoa.
34547: :Miksi aina liioitellaan, miksi ei pysytä tosiasioissa? Edellinen
34548: puhuja täällä jo jotakuinkin seikkaperäisesti on tehnyt selkoa
34549: siitä, miten opettajain palkat suhtaantuvat työmiehen palkkoihin
34550: ja päinvastoin. Täällä on puhuttu ratamestarien, junankuljetta-
34551: jain, koneenkäyttäjäin y. m. s. palkasta ja pidetty heidän palk-
34552: kojansa työväen-normaali-palkkoina. Mutta jokainen, joka maa-
34553: laisoloja tuntee - ja niistä nyt tällä kertaa on kysymys - tie-
34554: tää hyvin, että työmiehen palkka maaseudulla vuosittain keski-
34555: määrin nousee korkeintaan 6oo-700 markkaan.           Onhan siellä
34556: muutamia, jotka saavat enemmän, mutta yhtä paljon on myös
34557: niitä, jotka saavat vähemmän, niin että keskimäärä ei suinkaan
34558: mene yli 6oo--7oo markan. Kun puhumme maalaistyömiehistä, niin
34559: ne ovat esim. renkiä, muonamiehiä, mäkitupalaisia ja satunnaisen
34560: työn tekijöitä, jotka ovat oikeastaan maalaistyöväestön kanta-
34561: joukko, ja kun puhutaan kansakoulunopettajain palkoista ja
34562: maalaistyöväestön palkoista ja niitä vertaillaan, niin pitää ottaa
34563: tämä tosiasia huomioon.
34564:      Kaikkein alin opettajan palkka, valiokunnan ehdotuksen mu-
34565: kaan, tulisi olemaan 8oo m:kaa valtion palkkaa ja siihen 300
34566: kunnan palkkaa, joka on I,Iooo m :kaa. Jos laskemme vaikka
34567: vaan 200m :kaa asunnolle, vaiolle ja lämmölle, niin saamme kaik-
34568: kein alimman kansakoulunopettajan palkan kuitenkin 1,300
34569: markkaan, ja se on kaikkein alimman laskun mukaan laskettu.
34570: 1942                 Istunto 8 p. lokakuuta 1907.
34571: 
34572: 
34573: Mutta, kuten sanoin, jos sitä tahdomme verrata työmiehen palk-
34574: kaan, niin tämä ei nouse kuin noin puoleen siitä keskimäärin.
34575: Sentähden tahdon huomauttaa siitä, ettei voida koskaan verrata
34576: työmiehen palkkaa kansakoulunopettajan palkkaan; kyllä kansa-
34577: koulunopettajain palkka nykyiselläkin kannalla ollen on puolta
34578: parempi työmiehen palkkaa.
34579:     Täällä on muiden muassa sanottu, että jos kansakoulunopet-
34580: tajille maksetaan hyvät palkat, niin ne silloin käyvät perheissä
34581: opastamassa kasvatusta ja pitämässä yhteistuntoa yllä vanhem-
34582: pien ja opettajien välillä, mikä olisi suotavaa. Mutta mikäli tun-
34583: nen oloja siellä täällä, on hyvinvoipia opettajia, jotka jostakin
34584: syystä ovat erinomaisenkin hyvässä taloudellisessa asemassa,
34585: mutta eivät ne käy perheissä sen paremmin, eikä senkään vertaa ;
34586: nehän ovat herroja.
34587:     On sanottu myöskin, ettei saada kunnollisia opettajia, kun
34588: palkat ovat niin pienet. Mutta minä olen vakuutettu siitä, että
34589: palkkojen pienuus ei ole esteenä kunnollisten opettajien saami-
34590: seen. Meillä nähdään nyt jo se ilmiö alussa, että meillä alkaa
34591: kasvaa sivistynyttä köyhälistöä. Kohta me saamme nähdä sen,
34592: että kilpailu kansakoulunopettajienkin virkoihin on suuri, kun
34593: virat laitumella eivät kasva siinä määrin kuin kasvaa koulua käy-
34594: neitten henkilöiden lukumäärä.        Tiedämme myöskin, että niin
34595: paljon kuin ylistetäänkin ruumiillisen työn ominaisuuksia meillä
34596: Suomessa, ei toistaiseksi vielä oppikoulua ja seminaaria käynyt
34597: mielellään lähde auran kurkeen.
34598:     Sitten täällä on puhuttu myös ,omista pojista", että opettajat
34599: omat poikansa pitävät ensimmäisinä ja viimeisinä ja että niiden
34600: eteen täytyy uhrata koulutyönkin kustannuksella, jättää koulutyö
34601: laimin voidakseen poikiensa eduksi hankkia sivutuloja. Yleensä
34602: näkyy opettajien piirissä olevan se käsitys, että heidän palkkansa
34603: pitäisi tulla siksi suureksi, että he voisivat lapsensa käyttää kau-
34604: punkien oppikouluissa, ainakin muutamat opettajat ovat antaneet
34605: aihetta siihen väitteeseen. Luulen, että jos opettajalla on lapsia
34606: 4~5, ei sekään palkka, jota he ovat vaatineet, vielä riitä niiden
34607: käyttämiseksi kaupunkien oppikouluissa, jos he eivät sivutuloja
34608: hanki.
34609:     Kuten alussa sanoin, luulen enemmistön täällä olevan sitä
34610: mieltä, että opettajain palkat ovat parannettavat lähemmässä
34611: tulevaisuudessa, mutta ei se ole kaikkein tärkein kysymys, johon
34612: eduskunnan on ensimäiseksi ryhtyminen. Kuten jo on esitetty,
34613: opettajain asema ei ole niin surkea, joksi sitä on tahdottu kuvailla.
34614: Sentähden he voivat odottaa siksi, kun saadaan tärkeimpiä re-
34615: formikysymyksiä lävitse ja lasketuksi perusteita köyhälistön ta-
34616: loudellisen elämän korjaamiseksi, mikä tällä kertaa on paljoa
34617: tärkeämpi kuin opettajain palkkakysymys.
34618:               Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.      1943
34619: 
34620: 
34621:      Ed. Soininen: Pyydän ensiksi saada lausua muutamia sanoja
34622: -ed. Järvisen puheen johdosta. Pyydän korjata muutamia kohtia
34623:  siinä puheessa, joka mielestäni ei anna aivan oikeaa kuvaa opet-
34624:  tajien asemasta. Ensiksikin puhuttiin siinä opettajain valmis-
34625:  tuksen huokeudesta ja niistä eduista, joita heillä valmistusaika-
34626:  naan on. Heillä kyllä on etuja esim. oppikoulujen oppilaisiin
34627:  verraten, mutta se ei estä että jokainen heistä, jolla ei ole yksi-
34628:  tyisiä varoja, ainakin mikäli minä tunnen, on velkaantunut 2,000
34629: -3,000 markkaan päästessään opettajaksi.
34630:       Puhuttiin sitten myöskin opettajien työajasta. Ed. Järvinen
34631:  iuuli voivansa vakuuttaa, ettei se nouse yli 8 tunnin. Puolestani,
34632:  mikäli olen voinut seurata opettajien työtä, olen tullut siihen pää-
34633:  tökseen että opettaja, joka tahtoo tunnollisesti tehdä tehtävänsä
34634:  - ja niitä on tietysti kuitenkin suurin osa, vaikka saattaa olla
34635: sellaisiakin, jotka siinä kohden eivät tarkkaa tee - semmoinen
34636: opettaja saa panna vähintäin 8, mutta luullakseni keskimäärin IO
34637:  tuntia päivässä työtä, ennenkuin tehtävänsä suorittaa. Hänellä
34638: on nimittäin, paitsi noita 5 koulutuntia, vihkojen korjaaminen,
34639:  joka nykyjänsä viepi hyvin paljon aikaa varsinkin neliosastoi-
34640:  sessa koulussa; sitten on valmistus seuraavan päivän työhön,
34641:  joka voi niellä aikaa hyvin paljon, riippuen siitä, kuinka huolelli-
34642: sesti sen tekee. Ja lopuksi on annettava apu jäljille jääneille op-
34643: pilaille, ja se on myös tapahtuva ulkopuolella koulutunteja. Näin
34644:  voipi opettajan jokapäiväisen työn           lukukauden     kuluessa
34645: arvostella kymmentuntiseksi. Ja onhan varmaa, että henkinen
34646:  työ, olkoonpa vain 8 tuntia, sentään kuluttaa ajan pitkään enem-
34647:  män kuin ruumiillinen työ, ainakin sitä vireyttä, jota opettajalla
34648: aina pitäisi opettaessaan olla.
34649:       Tulen sitten opettajain palkkasuhteisiin. Ed. Järvinen ei
34650: koettanutkaan verrata näitä palkkasuhteita henkistä työtä teke-
34651:  väin virkamiesten palkkoihin, eikä se olisi ollutkaan mikään kii-
34652:  tollinen vertaus, sillä ovathan virkamiesten palkat niin monta
34653:  vertaa paremmat. Tahdon sivumennen mainita että esim. rau-
34654: tatievirkamiehet maaseudulla, kuten esim. 4-5 luokan asema-
34655: päälliköt, joiden sivistys, heidän tullessaan tälle toimialalle, ei
34656: 'SUinkaan ole suurempi kuin opettajan, - hehän suorittavat vaan
34657: tavallisesti 5 luokan lyseok;urssin, jonka moni opettaja on suo-
34658: rittanut jo ennenkuin seminaariin meni -, saavat ainakin kaksi-
34659:  vertaa niin paljon palkkaa kuin opettajat. Onpa asemakirjureil-
34660: lakin osittain kaksivertaa niin paljon, osittain he - nuoremmat
34661: ~kirjurit nimittäin -   lähtevät siitä, mihin opettajat nykyjään lo-
34662:  pettavat, noin I,8oo markasta. Mutta, niinkuin sanottu, ei ole
34663: syytä verrata opettajien palkkoja virkamiesten palkkoihin, sillä
34664: onhan tunnettu, että tämä on virkamiesten luvattu maa. Mutta
34665: ei ole voitu täällä verrata opettajien palkkoja oikeastaosa edes
34666: 1944               Istunto 8 p. lokakuuta 1907.
34667: --------------------------
34668: 
34669: virastojen palveluskunnan palkkoihin. Niinkuin ne numerot,
34670: jotka täällä aikaisemmin tuotiin esille, osottavat, jäävät opetta-
34671: jien palkat koko suurelta osalta alle esimerkiksi rautateitten pal-
34672: veluskunnan palkkoja. Saatiin mennä aina asemamiehiin asti,
34673: ennenkuin tultiin semmoiseen palkkaan, joka vastasi kansakoulu-
34674: opettajan palkkaa tai oli sitä vähäsen alempikin. Vertauksen
34675: voi ehkä yrittää tehdä pikkuviljelijän tulojen ja opettajan tulo-
34676: jen välillä, mutta se vertaus on hyvin vaikea tehdä, syystä että
34677: pikkuviljelijä enimmäkseen saa palkkansa luonnossa ja sitä on
34678: vaikea arvostella rahassa. Mutta jos me arvostelisimme käypien
34679: hintojen mukaan kaikki nuo voi- ja leipäkilot, mitkä he saavat, ja
34680: vapaan asunnon ja muuta, niin kyllä minä luulen, että useimpien
34681: tulot nousisivat hyvin kansakouluopettajan tulojen rinnalle ja ehkä
34682: ylikin. Yleensä on täytynyt mennä aina työväkeen asti, jos on
34683: tahdottu saada osotetuksi semmoinen yhteiskuntaluokka, jonka
34684: palkat ovat tuntuvasti ja suuressa määrin alemmat kuin kansa-
34685: kouluopettajien. Mutta työväestöstäkään ei voi ottaa varsinai-
34686: sia ammattitaitoisia työmiehiä, joitten palkat tehtaissa maaseudul-
34687: lakin, niinkuin täällä on osotettu, jo nousevat noin I,Soo mark-
34688: kaan lukuun ottamatta vapaata asuntoa ja lämpöä, siis määrään,
34689: joka on koko lailla suurempi kuin miesopettajankin alkupalkka
34690: tätä nykyä. Se on tuo työväen keskiluokka ja kaikkein ammat-
34691: titaidottomimmat työmiehet, jotka palkkasuhteissa ovat niin paljo
34692: alapuolella opettajaa, että heidän palkkansa ei todellakaan nouse
34693: yli noin 700 markkaa vuodessa.        Mutta kyllä minä puolestani
34694: olen vakuutettu siitä, että jos meidän pitää odottaa siksi, kun
34695: kaikki työväen palkat ovat yhtä suuret kuin opettajain, ennen-
34696: kuin korotamme opettajan palkkaa, niin kyllä me saamme odot-
34697: taa siksi, kunnes kaikki koulut ovat tyhjät opettajain puutteesta.
34698: Sitä paitsi minä luulen, että kaikkein tehokkain keino parantaa
34699: työväen aineellista tilaa on juuri se, että me pidämme huolta hy-
34700: vistä kouluista, että me opetamme kansan syviä rivejä auttamaan
34701: itseänsä, mutta tästä en tahdo tässä yhteydessä enempää puhua.
34702:     On kyllä totta, että nyt on paljo tärkeitä reformeja, jotka
34703: koskevat kansan syvien rivien aineellisen tilan parantamista, ja
34704: minä olen kyllä aina samaa mieltä kuin ne puhujat, jotka ovat
34705: sanoneet, että näihin pitäisi ensin käydä käsiksi. Mutta onhan
34706: niihin käyty käsiksi. On vain sattuma, että tämä opettajien pal-
34707: kankorotusasia on tullut eduskunnassa esille ennen kuin ne mo-
34708: net suuret sanot!-mlaatuiset reformikysymykset, jotka eduskun-
34709: nassa ovat käsittelyn alaisena.
34710:     Minä puolestani arvelen, että tätä kysymystä voipi nyt kat-
34711: 5ella opettajan kannalta, mutta sitä voipi myöskin katsoa veron-
34712: maksajien edun kannalta, ja minun täytyy tunnustaa, että kun
34713:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.        I94S
34714: 
34715: 
34716: olen koettanut sitä katsoa niin toiselta kuin toiseltakin kannalta,
34717: minua yhtä vähän on tyydyttänyt valiokunnan enemmistön kanta.
34718:     Viime vuosisadan keskipaikoilla oli, kerrotaan, eräässä sak-
34719: salaisessa hevossiitoslaitoksessa tallimestari, ei tuommoinen ni-
34720: mellinen, vaan todellinen, joka ruokki hevosia. Hänellä oli palk-
34721: kaa 200 taalaria. Samassa laitoksessa oli opettaja, joka opetti
34722: siinä asuvien perheitten lapsia. Hänellä oli palkkaa 68 taalaria.
34723: Se oli arvoasteikko, jonka mukaan siihen aikaan tallimestarin ja
34724: koulumestarin tvötä vertaillen toisiinsa arvosteltiin. Onneksi ei-
34725: vät olot nyt enää ole aivan samallaiset, mutta ne numerot, jotka
34726: tässä jo on tuotu esille, osottavat, että kyllä vieläkin tuo työ, jota
34727: opettaja tekee, kasvavan polven opettaminen ja kasvattaminen,
34728: pidetään hyvin halpana.
34729:     Minä en tahdo uudistaa niitä numeroita, jotka täällä on aikai-
34730: semmin tuotu esiin ja j oihinka minäkin äsken viittasin. Lisätä
34731: tahdon vain sen, että kun työväenkin palkat ovat 20 viimeisen
34732: vuoden kuluessa kasvaneet keskimäärin noin IOO prosenttia, niin
34733: ei opettajan palkat eivät ole kasvaneet yhdellä ainoallakaan pro-
34734: sentilla. Kuitenkin on rahanarvo hyvin mennyt alaspäin ja elin-
34735: tarpeitten arvo kaikin puolin noussut, joka tekeekin luonnolliseksi,
34736: että työväenkin palkat ovat tuolla tavalla kasvaneet verraten ti-
34737: laan 20 vuotta sitten. Nyt tosin valiokunnan enemmistö tahtoo
34738: korottaa opettajapalkan, mutta ainoastaan 33 prosentilla. Täy-
34739: tyy sanoa, että tämä tuntuu siltä kuin opettajat tahdottaisiin aset-
34740: taa tässä maassa jonkunlaiseen poikkeusasemaan, ja täytyy ky-
34741: syä, onko tämä oikeuden ja kohtuuden mukaista.              Onko se
34742: omiaan antamaan voimia, innostusta ja työiloa niille, joille kansa
34743: kuitenkin uskoo parhaimman, mikä sillä on, omat lapsensa? Täy-
34744: tyy myöskin kysyä, onko kansakouluopettajien työ ollut sitä laa-
34745: tua, ettei se millään tavalla tunnustusta ja kehoitusta ansaitse.
34746: Minä puolestani luulen, ettei kukaan täällä voi muuta kuin antaa
34747: hyvän arvosanan meidän kansakouluopettajien työstä, että he ovat
34748: tunnollisia ja ahkeria työntekijöitä, ja suorastansa harvinaisessa
34749: määrässä eteenpäin pyrkiviä.
34750:     Minä voisin tuosta viimeisestä asianlaidasta tuoda esille mon-
34751: takin esimerkkiä, esim. lomakursseista ja muualta, mutta tahdon
34752: rajoittua mainitsemaan vain aivan vereksen tosiasian. Äskettäin on
34753: täällä yliopistossa alkanut n. s. yliopistolliset jatkokursit. Niitä
34754: varten annettiin 45 opettajalle apurahaa, jotta voisivat yliopisto-
34755: kaupungissa kolme kuukautta tulla toimeen, mutta näiden 45 rin-
34756: nalla saapui tänne yhtä suuri määrä aivan omilla varoillaan.
34757: Millä varoilla he ovat tulleet, sitä minä en tiedä, mutta tulleet
34758: he ovat tänne hakemaan tietoja ja valistusta viedäksensä takai-
34759: sin sen Suomen saloille aina Pohjan perille ja Karjalan rajamaille
34760: saakka. Tuommoisten tosiasiain mielestäni pitäisi jotakin painaa.
34761:                      Istunto 8 p. lokakuuta 1907.
34762: ---------------
34763: 
34764: 
34765:      Mutta lopultakin tässä on kysymys jostakin muusta ja josta-
34766: kin enemmästä kuin vaan kansakouluopettajien asemasta. Tässä
34767: on kysymys koko kansan edusta, sillä se nyt on kieltämätöntä,
34768: että opettaja tekee koulun ja yhtä kieltämätöntä on se, että hy-
34769:  viä opettajia kouluihin ei ajan pitkään saada niillä palkoilla, joita
34770: nyt on. Kysymys on siis siitä, tuleeko Suomen kansakoulu ole-
34771:  maan vastaisuudessa kelvollinen täyttämään korkeaa tehtäväänsä
34772: vai eikö. Meidän tulisi muistaa, että nyt olemme äskettäin läh-
34773: teneet aivan uusille urille. Sisällisissä oloissamme me olemme
34774: saavuttaneet kansanvallan, joka on suurempi kuin missään Euroo-
34775: pan maassa. Mutta tälle eduskunnalle ei tarvinne sanoa, missä
34776:  likeisessä yhteydessä kansanvalta ja kansanvalistus aina ovat ja
34777: missä niiden tulee olla. Nyt on kuitenkin asian laita se, että mei-
34778: dän maassamme kansan valistus on yhtä paljon takapajulla kuin
34779: meidän kansanvaltamme on edellä muiden maiden kansanval-
34780: lasta. Meidän täytyisi ottaa lukuun, että se uusi kehitysura,
34781: jolle nyt olemme lähteneet, voi saada hyvinkin surullisen lopun,
34782: ellemme pane liikkeelle kaikkia voimiamme kohottaaksemme kan-
34783: samme sivistystasoa. Ja siinä ei ole kysymys ainoastaan siitä,
34784: kuinka paljon kouluja me saamme, vaan myöskin yhtä paljon
34785: siitä, mitenkä hyviä kouluja me saamme.
34786:      Minua on erittäinkin oudostuttanut - täytyy sanoa - se,
34787: että tätä asiaa niin kiivaasti on vastustettu sosiaalidemokraatti-
34788: selta taholta, sillä onhan sosiaalidemokraattien pääpyrkimys kui-
34789: tenkin kansan syvien rivien kohottaminen, se on juuri tämä
34790: pääpyrkimys, joka niin tavatlomassa määrässä tuottaa myötätun-
34791: toisuutta tämän ryhmän pyrinnöille, vaikka siitä muuten olisi yhtä
34792: ja toista sanottavaa. Eikö nyt huomata, että tässä on yksi tilai-
34793: suus ja tapa kaikkein tehokkaimmalla tavalla kohottaa kansan
34794: syviä rivejä? Eikö huomata sitä, että lopultakin, niinkuin äsken
34795: sanoin, ainoa tehokas keino kansan tilan parantamiseksi on se,
34796: että opetetaan kansaa itseään auttamaan? Muut reformikysy-
34797: mykset voivat olla hyvät, mutta kyllä ne raukeavat tyhjiin, ellei
34798: kansa opi itseään auttamaan ja itseapuun kouluttaa heitä kui-
34799: tenkin koulu, jos muuten on totta, että tieto on valtaa.
34800:      Täällä on vedottu Suomen kansan köyhyyteen. Minun täy-
34801: tyy tässä kohden sanoa, että juuri sen vuoksi, että Suomen kansa
34802: on köyhä, sillä ei ole varaa jättää koulujansa, varsinkaan kansa-
34803: kouluansa, mihinkään ala-arvoiseen tilaan, sillä tämän kansan ai-
34804: neellinenkin kohoaminen riippuu minun luullakseni kuitenkin -poh-
34805: jiltaan ennen kaikkea siitä, minkälainen sivistyskanta tässä maassa
34806: em. Nykyajan vaatimukset elinkeinoalalla ovat sitä laatua, että
34807: ihminen, jolla ei ole t.avallista kansalaissivistystä, kansakoulu-
34808: sivistystä pohjasivistyksenä, ei pääse aineellisestikaan kohoamaan,
34809:               Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.     1947
34810: 
34811: 
34812: olkoon hän millä alalla tahansa, maanviljelijänä, ammattilaisena
34813: tai tavallisena tvömiehenä.
34814:     Totta kyllä,· että meidän kansakoululaitoksemme vaatii tätä
34815: nykyä paljon muitakin menoja kuin nämä kansakouluopettajien
34816: palkkoihin menevät varat, ja minä tulen olemaan ensimäinen puol-
34817: tamaan, että esim. kansanlasten, jotka käyvät koulua, olisi mah-
34818: dollista tehdä se ravituin ruumiin ja virkein voimin. Mutta sit-
34819: tenkään minä en pidä näitä varoja pois heitettynä, jotka opetta-
34820: jien palkkoihin pannaan, sillä minulla on se syvä vakaumus, että
34821: ne varat, jotka tavalla tai toisella käytetään kansanopetuksen pa-
34822: rantamiseen, antavat kirjaimellisesti parhaimmat korot. Niitä ei
34823: voida mihinkään paikkaa sitä paremmin sijoittaa.
34824: 
34825:      Ed. Ahlroos: Vid handläggandet af i frågavarande betän-
34826:  kande vill jag bidraga till den förståelse, denna viktiga reform-
34827:  fråga så väl behöfver. Remissdebatten i våras visade ett mot-
34828:  satt intresse från visst håll till de i allo rättmätiga fordringar,
34829:  folkskollärarekåren ställer på oss. I åratal har denna kår varit
34830:  eländigt aflönad för sitt uppoffrande arbete i folkupplysningens
34831:  och det allmännas tjänst. De flesta af arbetarerepresentanterna
34832:  hafva antagligen inhämtat sitt vetande under dessa förkättrade
34833:  kunskapspluggares ledning och disciplin. Där har rättskänslans
34834:  första frö såtts och sedan grott, så att de nu i kammaren upp-
34835: träda såsom rättvisans och klasskampens representanter. Men
34836: vid genomläsandet af betänkandet erfar man från arbetarenas
34837:  sida ingen benägenhet till tacksam erkänsla. Kanske man fruktar
34838: för en ny tjänstemannakär. Emellertid finnes det bland oss ar-
34839: betare inom vissa yrken betydligt högre aflönade än dessa bil-
34840: dade proletärer. För min del vill jag gärna medvärka med min
34841: röst för stegrandet af minimilönen. Dock kan jag icke gilla ut-
34842: skottets premieringstaktik att med högre lön aflöna den gifta lä-
34843: raren än den ogifta. Jag utgår från den synpunkten att för lika
34844: arbete bör samma lön betalas utan fästadt afseende vid indivi-
34845: dernas privata omständigheter. Det är endast förmågan och
34846: det trägna och ärliga arbetet, som få värdestegras. Godkännes
34847: betänkandets princip, är jag säker på, att missnöje skall uppstå
34848: bland vår folkskollärarekår, ty flere framstående lärare och lä-
34849: rarinnor finge då arbeta för mindre lön än deras i pedagogiskt
34850: hänseende underlägsna kamrater, och detta endast därför att de
34851: icke kunnat förmå sig att ingå äktenskap. Flere af dem lefva
34852: nu under tryckande brödbekymmer, hafva studieskulder och äro
34853: kanske sina egnas enda hopp och stöd. Anslutande mig sålunda
34854: tili dem, som förorda löneförhöjning åt lärarne vid folkskolorna
34855: på landet, föreslår jag, att grundlönen måtte utgå med I ,200 mark
34856: för såväl kvinnliga som manliga lärare.
34857:                      Istunto 8 p. lokakuuta 1907.
34858: 
34859: 
34860:      Ed. Bäck: Minäkin olen valmis valittamaan, ettei asianomai-
34861: nen valiokunta ole voinut puoltaa edes hallituksen ehdotusta.
34862: 'foiselta puolelta en kuitenkaan niin paljoa ihmettele sitä tosiasiaa,
34863: että valiokunnan mietintö on muodostunut siksi kuin se tosiaan-
34864: kin on muodostunut, kun nim. muistan lähetekeskustelua keväällä.
34865: Silloin useat niistä arvoisista edustajista, jotka ottivat osaa lä-
34866: hetekeskusteluun, vastustivat kansakouluopettajan palkan koro-
34867: tusta. Se tapa, jolla vastustajat arvostelivat asiaa, ei kuitenkaan
34868: voinut ainakaan minua tyydyttää eikä se nytkään voi sitä tehdä.
34869: Ne, jotka ovat asettuneet vastustavalle kannalle, ovat punninneet
34870: asiaa niin sanoakseni lihasvaa'alla. He ovat vertailleet kansa-
34871: koulunopettajan työrasitusta ruumiillisen työntekijän työvaivaan
34872: ja sitä tehdessään ovat he tulleet siihen johtopäätökseen - hei-
34873: dän kannaltansa on se aivan luonnollista - , että ruumiillisen
34874: työmiehen työ on rasittavampi kuin henkisen työmiehen. Että
34875: tämmöinen arvostelutapa ei ole oikea, sen minun mielestäni pi-
34876: täisi joka ainoan ajattelevan ihmisen myöntää. Jos sitä kuitenkin
34877: pidetään oikeana, uskallan väittää, että se on ehdottomasti väärin,
34878:  että me Suomen kansan edusmiehet kannamme täällä päiväpalk-
34879: kaa 15 markkaa, sillä jos verrataan meidän lihastyötämme puu-
34880:  sepän ja kivimiehen työhön, niin kyllä puuseppä, kivimies tekee
34881:  paljo enemmän työtä kuin me. Löytyy kuitenkin toinen vaaka,
34882:  jolla on töitä ja töitä punnittava. Kaikki työ on itsessään yhtä
34883:  kunniallista ja yhtä hyvää, mutta meidän täytyy myöntää, että
34884:  toista työtä painaa suurempi edusvastuu kuin toista. Tähän näh-
34885:  den minä en pidä sitä vääränä, että esim. kansan edusmies saa
34886:  15 markkaa päivältä, vaikka ei hän tee niin paljon lihastyötä
34887:  kuin esim. yksinkertainen työmies. Samoin en myöskään pidä
34888:  sitä vääränä, että kansakouluopettaja saa suhteellisesti suurem-
34889:  man palkan kuin ruumiillista työtä harjoittava. Ajatellaan toki
34890:  kuinka suuri se edesvastuun kuorma on, joka painaa kansakou-
34891:  lunopettajia! Suomen kansan isät ja äidit jättävät heidän kä-
34892:  siinsä parhaat aarteensa, lapsensa. Nämä suomalaiset vanhem-
34893:  mat ovat oikeutetut vaatimaan äärettömän paljo lastensa opetta-
34894:  jilta. He ovat oikeutetut vaatimaan väsymätöntä uskollisuutta,
34895:  ahkeruutta, innostusta asiaan. Mutta jos Suomen kansa on oikeu-
34896:  tettu vaatimaan paljon kansakoulunopettajilta, niin täytyy saman
34897:  Suomen kansan heille myöskin maksaa kunnollisia palkkoja.
34898:       Minä puolestani olen valmis kannattamaan ensimmäisessä
34899:  vastalauseessa tehtyä ehdotusta. Se palkka, jota siinä ehdote-
34900:  taan, ei ole liian korkea, vaan verraten siihen vastuunalaiseen työ-
34901:  hön, jota kansakouluopettajan täytyy suorittaa, ihan kohtuullinen.
34902: 
34903:    Ed. Sundholm: Frågan om löneförhöjning åt lärarepersona-
34904: len vid folkskolorna på landet har i långa tider stått på dagord-
34905:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.       1949
34906: 
34907: 
34908: ningen, men väntar dock fortfarande på en lycklig och rättvis
34909: lösning. De finnas, hvilka i likhe~ med utskottets flertal visserli-
34910: gen medgifva, att lärarepersonalens löneförmåner icke mera
34911: kunna anses vara jtfllt tillfredsställande, - de hafva enligt min
34912: uppfattning aldrig varit annat än otillfredsställande - , men det
34913: oaktadt lägga i dagen största möjliga njugghet, när det gäller
34914: att komma lärarekåren till hjälp. Allt för länge har det varit
34915: sed här i landet att underskatta folkskollärarekårens maktpålig-
34916: gande och kräfvande arbete, medan man nära nog ansett det klan-
34917: dervärdt, att lärarepersonalen bittert beklagat det ekonomiska
34918: trångmål, hvari den på grund af alltför låg aflöning befinner sig
34919: och måste befinna sig, så länge denna är alltför knapp. Dock
34920: fordrar man af dessa lärare och lärarinnor, och detta med rätta,
34921: ett hängifvet och själuppoffrande arbete både inom och utom
34922: skolan.
34923:     En ny tid har gjort sitt inträde på många områden, och lan-
34924: dets lärarekår väntar af denna nya tid en bättre förståelse och
34925: uppskattning af sitt arbete till fromma för land och folk. Vidt-
34926: gående reformer påyrkas, men när det gäller att reformera på
34927: detta område, d. v. s. att uti ekonomiskt afseende bättre än förut
34928: vårda sig om folkets lärare och uppfostrare, då draga sig reform-
34929: vännerna tillbaka.
34930:     Att i likhet med statsutskottets flertal affärda krafvet på lö-
34931: neförbättringar åt lärarena och lärarinnorna på landet med en
34932: förhöjning af 200 mark för ogift lär'!,rinna och ingen förhöj-
34933: ning alls för ogift lärare, är sannerligen ett slående bevis på oför-
34934: måga att uppskatta och förstå arten och vikten af det arbete, som
34935: i folkskolan utföres. l.,ika litet kan en förhöjning af gift lärares
34936: och lärarinnas grundlön tili I ,ooo mark anses vara ens närmel-
34937: sevis tillfylles. - Att statsutgifterna ansenligt måste ökas för
34938: att möjliggöra en värkligt kännbar förbättring af folkskollärare-
34939: personalens löneförmåner är visserligen sannt, men, såvidt jag
34940: kan förstå, skall en dylik ökning medföra största möjliga gagn
34941: för land och folk. De penningar folkskoleväsendet kräfver äro
34942: räntebärande i mycket hög grad. En rättvis förhöjning af lärare-
34943: kårens löner gör det också möjligt för folkskolans arbetare att
34944: gå till sitt arbete med gladt mod.
34945:     Efter allt hvad redan blifvit framhållet, finner jag ingen an-
34946: ledning att vidlyftigt orda i denna sak, allra helst jag säkert hop-
34947: pas, att de synpunkter, som i reservationen gjort sig gällande,
34948: skola vinna tillbörligt beaktande. Dock kan jag icke i allo biträda
34949: reservationens yrkande, utan tillåter mig föreslå den ändring,
34950: att ogift folkskollärares och lärarinnas grundlön fastställes tili
34951:  1,200 mark. För öfrigt förenar jag mig om reservationen.
34952:     Länge nog har folkskollärarekåren förgäfves väntat att få
34953: 1950                Istunto 27 p. syyskuuta 1907.
34954:             ----                            ··-----·-·-----·-------
34955: 
34956: 
34957: sina Jöneanspråk beaktade och därför måste steget nu tagas fullt
34958: ut, så att landtdagen åtminstone icke under de närmaste åren
34959: nödgas taga denna lönefråga under förnyad ompröfning. En
34960: grundlön af 1,200 mark för ogift lärare och lärarinna samt 1,500
34961: mark för gift lärare och lärarinna finner jag väl afvägd och hop-
34962: pas att denna min åsikt äfven skall vinna understöd.
34963:     Jag har några siffror tillhands, hvilka jag icke vill undan-
34964: hålla landtdagen, allrahälst här blifvit framhållet, att folkskollä-
34965: rarenas ställning skulle vara synnerligt god. Jag erkänner, att
34966: dessa siffror hänföra sig tili en ovanligt stor familj, men jag skall
34967: senare påvisa, att förhållandet dock blir väsentligen detsamma
34968: äfven i mindre familjer. Siffrorna äro hämtade ur .en tablå öfver
34969: en folkskollärares inkomster och utgifter under ett års tid. På
34970: inkomstsidan finnes antecknadt: statens grundlön 8oo marK, lö-
34971: neförhöjning efter 15 års tjänst 480 mark, hvartill kommer kom-
34972: munens kontanta bidrag 275 mark. Summa inkomster 1,555
34973: mark. På utgiftssidan hafva vi: uppehälle åt föräldrar, 7 barn
34974: och en tjänarinna eller Io personer, beräknadt efter endast 30
34975: penni pr person och dag, 1,095 mark, kläder och skoplagg åt
34976: föräldrar och barn 410 mark, afgift till enke- och pupillkassan
34977: 8o mark., lifförsäkringspremie å 3,000 mk. 75 mk., ränta
34978: å 2,000 marks studielån 100 mark, kommunala utskyl-
34979: der 38 mark 40 penni, kronutskylder 5 mark 6o penni,
34980: tjänarinnans lön 18o mark och diverse utgifter, som aldrig kunna
34981: specificeras, IOO mark. Summa utgifter sålunda finska mark
34982: 2,165: 75· Då vi på inkomstsidan hafva endast 1,555 mark,
34983: måste ifrågavarande folkskollärare förtjäna det resterande utom
34984: skolan, och hvem som sist och slutligen blir lidande på sådana
34985: biförtjänster, har redan med tillräcklig skärpa blifvit fram-
34986: hållet. Det kan måhända invändas att det är mera sällsynt, att
34987: en folkskollärarefamilj består af så många personer. Jag har
34988: därför reducerat dessa siffror så att de hänföra sig tili en familj,
34989: där barnens antal är 4, och detta torde få anses såsom det vanliga.
34990: Då stiga i alla fall utgifterna till 1,747 mark 25 penni, så att bris-
34991: ten blir 192 mark 25 penni. Häraf kan man godt finna, att en
34992: förhöjning, och en väsentlig förhöjning, af folkskollärarekårens
34993: löner är på sin plats. Det heter ju att arbetaren är sin lön värd,
34994: och det kan icke anses vara öfverensstämmande med vårt lands
34995: värdighet att på ett otillräckligt sätt aflöna folkskollärareper-
34996: sonalen.
34997: 
34998:     Ed. Näs: J ag hör ingalunda till dem, som icke vilja förunna
34999: folkskollärarena högr~ löner och därmed följande förbättrad
35000: ekonomi. Men hittills har jag icke kunnat tänka annorlunda, än
35001: hvad jag tidigare yttrat i nu föreliggande fråga, nämligen att
35002:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.         1951
35003: 
35004: 
35005: statsbudgeten kommer att öfverhöfvan betungas, därest ifråga-
35006: varande löneförhöjning i kontanta penningebidrag skulle antagas
35007: af kammaren. Däremot synes det mig vara lämpligast, att staten
35008: skulle genom utgifvande af billiga amorteringslån sätta folkskol-
35009: lärarena i tillfälle att förska:ffa sig en egen jordtorfva, hvarifrån
35010: de genom god skötsel kunde förska:ffa sig själf en förhöjd lön,
35011: som med säkerhet flerdubbelt skulle komma att öfverstiga det
35012: nu föreslagna. - Och dessutom tror jag, att dessa små jordbruk
35013: skulle framdeles komma att blifva ett mönsterbruk för omgif-
35014: ningen, då en större del utaf vår folkskollärarekår är utgången
35015: ifrån sådana bondehem, och annorstädes ifrån, där jordbruket
35016: skötes mera rationellt än i allmänhet är fallet. Detta isynnerhet
35017: hvad ifrågavarande lönetillökning på landsbygden vidkommer.
35018: I städerna, och isynnerhet de större, där jorden är dyr och min-
35019: dre åtkomlig, kunde den af utskottet nu föreslagna förhöjningen
35020: tillämpas.
35021: 
35022:     Ed. Pennanen: Kun nam evästyskeskustelussa joutuu tuossa
35023: 20 :nnen vuoron korvilla käyttämään puheenvuoroa, niin voisi siitä
35024: jo luopuakin. Se mielipide nimittäin, joka minulla on kysymyk-
35025: sessä olevaan asiaan nähden, on täällä jo monta kertaa julki-·
35026: tuotu. Kun nyt kuitenkin tulin pyytäneeksi puheenvuoroa, niin
35027: pyydän saada lausua mahdollisimman lyhyesti muutamia sanoja
35028: perustellakseni sitä mielipidettä, jonka minäkin omaksun.
35029:      Sekä hallituksen esityksessä että asianomaisen valiokunnan
35030: mietinnössä on erotettava kaksi kysymystä tähän asiaan nähden
35031: nimittäin palkkaperusteet ja palkkamäärät. Mitä palkkaperustei-
35032: hin tulee, niin on minun täytynyt ryhtyä pitämään kiini siitä
35033: mielipiteestä, että samasta työstä on maksettava sama palkka
35034: sukupuoleen ja perheoloihin katsomatta. Näihin asti ja vielä ny-
35035: kyäänkin on kansakoulunopettajistolle maksettu palkkaa eri ta-
35036: valla eri sukupuolille, miehille enemmän ja naisille vähemmän.
35037: Tämä on kaiketi tapahtunut siitä syystä, että on oletettu naisen
35038: yleensä tulevan toimeen vähemmällä. Sekä hallituksen esityksessä
35039: että valiokunnan mietinnössä on nyt luovuttu tästä vanhasta aja-
35040: tustavasta ja ehdotettu alin valtion maksettava palkka samanlai-
35041:  seksi kummallekin sukupuolelle.     Mutta samassa henkäyksessä
35042:  tämän tehtyään ehdottaa valiokunta taas uutta luokittelua opetta-
35043:  jiston kesken, ja tällä kertaa perheolojen perustuksella. Onhan
35044:  siinä ehdotuksessa nyt kai ainakin perheellisille opettajille jotain
35045:  sellaista, joka miellyttää. Mutta en pidä suotavana, että kansa-
35046:  koulunopettajisto tässä suhteessa asetetaan erikoisasemaan kuin
35047:  muut kansalaiset tässä maassa. Voidaan sanoa, ja onhan jo sa-
35048:  nottukin, että valtionvirkamiehille, valtionpalvelijoille yleensä
35049:  voidaan sitte jälkeenpäin muillakin aloilla sovelluttaa tuota sa-
35050:                                                              123
35051:                     Istunto 8 p. lokakuuta 1907.
35052: -------------------------------------------------·-------
35053: maa järjestelmää. Voidaan kyllä mahdollisesti, mutta ei koskaan
35054: voida myöntää tämän järjestelmän sopivan ruumiillisen työnteki-
35055: jöihin, meihin maanviljelijöihin ja käsityöläisiin nähden. Ja vaik-
35056: kapa vielä voitaisiinkin joskus, kaukaisessa tulevaisuudessa kor-
35057: vata ihmisille perheellisyydestä johtuvat kustannukset, niin minä
35058: nyt en pidä sitä edes niin perin tarpeellisena enkä suotavana-
35059: kaan. Eiköhän monasti olisi ainakin yhtä järkevää, jos sekä
35060: nuorelle miehelle että naiselle valmistettaisiin tilaisuus ansaita
35061: jotakin jo ennen perheen perustamista. Siihen nähden on mieles-
35062: täni opettaja-alallakin pidettävä palkat samoina niin perheellisille
35063: kuin perheettömillekin, eikä erityisillä rahakorvauksilla houku-
35064: teltava perustamaan perhettä jo heti koulusta päästyä, velkaisena
35065: ja ollen aivan puilla paljailla. Ja onhan olemassa niitä, jotka
35066: syystä tai toisesta eivät perusta perhettä. Mutta kuka voi väittää,
35067: etteivät he sittenkin voi hyödyttää yhteiskuntaa aivan yhtäpaljon
35068: kuin jotkut perheelliset; kenties he joissakin tapauksissa hyödyt-
35069: tävät sitä vielä enemmänkin. Syyksi tähän luokitteluun maini-
35070: taan hallituksen · esityksessä perheolojen aiheuttamat erilaiset
35071: elämiskustannukset. Valiokunta on tämän motiivin myös omak-
35072: sunut ja hyväksynyt. Minä pyydän kuitenkin huomauttaa, ettei
35073: kumminkaan aina liene niin, että perheellisillä on suuremmat kus-
35074: tannukset kuin perheettömillä. Voi olla aivan päinvastoin. Voi
35075: olla nuoria parikuntia, joilla ei ole vielä lapsia. He voivat mo-
35076: nasti tulla paljon huokeammalla toimeen kuin joku nuori mies
35077: tai nainen, jolla hänelläkin voi olla elätettävänä omaisia ja lähei-
35078: simpiä. Minä siis pitemmälti jatkamatta puhettani pyydän eväs-
35079: tyksenä suurelle valiokunnalle lausua sen ajatuksen, joka, kuten
35080: sanoin, on täällä jo ennenkin lausuttu, että nimittäin sukupuoli-
35081: ja perheoloihin katsomatta sama peruspalkka määrättäisiin kaikille
35082: kansakoulunopettajille ja -opettajattarille.
35083:     Mitä sitten tulee tuohon toiseen kysymykseen peruspalkasta,
35084: niin siitä voisi puhua, ja on siitä puhuttukin tänä iltana paljon,
35085: sekä puoleen että toiseen. Täällä on erittäin miellyttävästi ku-
35086: vattu opettajatoimen tarpeellisuutta ja arvokkaisuutta. Ikäänkuin
35087: kukaan sitte tahtoisi sitä vähemmässäkään maarassa kieltää!
35088: Minä en myöskään tahdo sitä kieltää, vaikka minä en voi mennä
35089: niin pitkälle, että olisin valmis tunnustamaan, että meidän ruu-
35090: miillisen työntekijäin ja kansakoulunopettajain työn välillä on
35091: niin suuri eroitus kuin taivaan ja maan välillä, kuten tänä iltana
35092: tältä paikalta on sanottu. Liikuttavasti on myös kuvattu sitä puut-
35093: teellisuutta, jossa opettajiston on sanottu olevan. Onpa joku sa-
35094: nonut, että opettajisto on jo kyllästynyt kerjäämään. Mielestäni
35095: ei tässä asiassa enemmän kuin muissakaan tarvitsisi ollenkaan
35096: hermostua. Me voisimme katsella asiaa aivan tyynesti ja mah-
35097: dollisimman puolueettomasti. Jos me vertaamme kansakoulun-
35098:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.       1953
35099: 
35100: 
35101: opettajiston elinehtoja sen ympäristön elinehtoihin, jossa he vai-
35102: kuttavat, niin kyllä minun sen nojalla, mitä olen nähnyt, täytyy
35103: sanoa, ettei kansakoulunopettajisto yleensä ole alapuolella sitä ta-
35104: soa, jossa meidän köyhässä maassamme kansa on varallisuussuhc
35105: teisiin ja toimeentuloon nähden. Se kilpailu, jolla opettaja-alalle
35106: vielä nykyäänkin pyritään, on todistus siitä, että tuota alaa nyt
35107: kuitenkin pidetään myös toimentulon puolesta ainakin siedettävänä.
35108: Tietysti myös tiedonhalukin kehoittaa nuoria lähtemään opinteille,
35109: mutta tuo sama tiedonjano voi monasti myös palaa sellaisen nuo-
35110: ren rinnassa, joka katsoo asiakseen jäädä etsimään leipää mus-
35111: tasta mullasta, ja jonka tehtävänä on hankkia tietoja itselleen yk-
35112: sinomaan itsekasvatuksen kautta. Minä en tahdo väittää, että kan-
35113: sakoulunopettajiston palkkaedut ovat nykyään hyvät. Niissä on
35114: korjaamisen varaa. Minä olen koittanut mielipiteessärii mennä
35115: niin pitkälle kuin olen voinut, ja olen tullut siihen, että valtiova-
35116: roista maksettava peruspalkka kansakoulunopettajille ja kansåkou-
35117: lunopettajattarille olisi määrät~ävä 1,000 markan suuruiseksi; mitä
35118: taas palkankorotukseen tulee niin kannatan siinä nykyistä lasku-
35119: perustusta nim. 20 % korotusta pohjapalkasta 5, 10, 15 ja 20
35120: vuoden palveluksesta. Tietysti voisi olla liikaa, jos tähän pal-
35121: kankorotukseen nähden voisi mennä pitemmällekin, mutta kun
35122: tosiaankin ottaa huomioon sen aseman, jossa monet maksajista
35123: ovat, niin minä ainakaan en ole parhaalla tahdollanikaan voinut
35124: mennä pitemmälle.
35125: 
35126:     Ed. Snellman: Sen jäiestä kuin minä puheenvuoroa pyysin, on
35127: moni lausunut saman ajatuksen kuin minullakin oli aikomus
35128: esittää, mutta kun olen pyytänyt puheenvuoroa, niin pyydän mer-
35129: kitä kantani tähän kvsvmvkseen nähden.
35130:     Valiokunta mieti~ö~sään ei ole asettunut sille kannalle, että
35131: samasta työstä olisi maksettava sama palkka, niin miehille kuin
35132: naisillekin, niin naimattomille kuin naimisissa olevillekin. Kui-
35133: tenkin on otettava huomioon, kuten edellinen puhuja jo täällä mai-
35134: nitsi, että naimattomilla sekä opettajilla että opettajattarilla voi
35135: olla läheisiä hoidettavia, kuten vanhempia, sisaruksia y. m.. Sen-
35136: tähden minä puolestani en olisi toivonut, että tässä olisi astunut
35137: esille sellainen uusi periaate, että tehdään eroitus naimisissa-
35138: olevien ja naimattomien opettajien välillä. Tämä voisi olla viit-
35139: tauksena ja pyrkimyksenä siihen, että muillakin virka-aloilla tul-
35140: taisiin pyytämään korkeampia palkkoja naimisissa oleville.
35141:     Kantani tässä asiassa on lyhyesti : nainen on kohotettava mie-
35142: hen tasalle, samasta työstä on maksettava sama palkka, pohja-
35143: palkaksi on määrättävä 1,000 markkaa ja 5, 10, 15 ja 20 vuo-
35144: den palveluksesta myönnettävä kulloinkin 200 markan palkan-
35145: korotus. Luulen, ettei tällä kertaa ole syytä mennä korottamaan
35146: 1954                  Istunto 8 p. lokakuuta 1907.
35147: 
35148: 
35149: t•pettajien palkkoja suuremmassa määrässä, sillä toiselta puolen
35150: tulisi opettajiston ja kansan välisiin suhteisiin vaikuttamaan hy-
35151: vinkin eristävästi se seikka, että opettajisto olisi asetettu pal-
35152: jon suuremmalle elämänkatsantokannalle ja taloudelliselle ase-
35153: malle kuin heidän ympäristönsä on. Kyllä meidän on tässäkin
35154: asiassa otettava huomioon, että meillä on monta hyvinkin tärkeää
35155: kansan parasta, kansan taloudellisen tilan kohoittamista tarkoit-
35156: tavaa pyrkimystä pidettävä silmällä, että siihen tarvitaan varoja,
35157: ja huomioon on otettava sekin, että meidän valtiovaramme eivät
35158: myös ole ehtymättömät.
35159: 
35160:     Ed. Raunio: Hyväksyn valiokunnan mietinnön paaastassa,.
35161: varsinkin siinä suhteessa, että siinä ehdotettu palkanlisäys tällä ker-
35162: taa ei ole liian korkea. Voitanee kyllä väittää, että tällä hyväk-
35163: symiselläni, koskapa en ole asettunut korkeamman palkankorotuk-
35164: sen kannalle, asetun sivistystä vastustavalle kannalle, varsinkin kun"
35165: täällä on vakuutettu kaiken aikaa, että korotetut kansakoulunopet-
35166: tajain palkat myöskin olisivat edellytyksenä kansan sivistystason'
35167: kohottamiseen. Tuossa väitteessä kyllä onkin osaksi perää. Mutta
35168: jos katselemme niitä parannusvaatimuksia työväestön elämän ko-
35169: hottamiseksi, joita on ehdotettu meidän taholta, niin ne myöskin
35170: ovat sellaisia ehdotuksia, että toteutettuina ne kohottavat työvä-
35171: estön sivistystasoa. Täällä on jo puhuttu siitä, kuinka työväestön
35172: tyydyttämättömät elinehdot vaikuttavat työväestönluokkaan kuu-
35173: luvien lapsien ylenemismahdollisuutta. En tahdo siis katsoa siihen
35174: seikkaan enää. Voin vakuuttaa, ettemme pyrikkään ainoastaan sii-
35175: hen, että juuri ja juuri tulee toimeen, vaan pyrimme siihen, että
35176: kaikki ehdottomasti eläisivät olosuhteissa, jotka kaikille kansan-
35177: luokille takaisivat elämän sellaiseksi, että sivistykseen ja kohoa-
35178: miseen on mahdollisuutta. Siis vastaisuudessa myöskin tulemme
35179: luonnollisesti kannattamaan suurempiakin korotuksia kansakoulun-
35180: opettajien palkkaussuhteissa.
35181:     Täällä on hyvin monessa puheenvuorossa vakuutettu sitä,
35182: kuinka opettajain palkan korottaminen m. m. edistäisi yhteis-
35183: työtä kotikasvatuksen ja kou1ukasvatuksen välillä, joka onkin
35184: välttämätön, jos mielii, että sivistys todella voittaa alaa köyhä-
35185: listön keskuudessa. Kumminkin, mitä oikeastaan vielä on tehty
35186: työläisäitien aseman parantamiseksi siihen suuntaan, että he voi-
35187: sivat kasvatustyöhön luoda suurempaa huomiota? Ei oikeastaan
35188: mitään. Ja senvuoksi en tällä kertaa voi kannattaa korkeampaa
35189: palkankorotusta kuin mitä valiokunnan mietinnössä ehdotetaan.
35190: Kun olen katsellut, kuinka paljon eroaa toisistaan hallituksen te-
35191: kemä esitys ja valiokunnan mietintö, kuinka paljon suuremmaksi
35192: kustannusarvio nousisi, jos hallituksen tekemä esitys hyväksyt-
35193: täisiin, niin ero ei olisi enempää eikä vähempää kuin 1,199,000
35194:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.       1955
35195: 
35196: 
35197:  markkaa. Jos tuokin, vaikkapa ei niin suuren suuri summa, lähes
35198:  2 miljoonaa markkaa käytettäisiin esim. tilaUoman väestön ase-
35199:  man parantamiseen sitä tietä, jonka me olemme maatalousohjel-
35200:  massamme tuoneet esiin, niin se jo kohottaisi tosiaankin köyhä-
35201:  listöluokan asemaa niin paljon, että se tulevaisuudessa olisi ky-
35202:  kenevä maksamaan suurempiakin kansakoulunopettajien palkkoja.
35203:      Kuitenkaan en voi hyväksyä valiokunnan mietinnön ensim-
35204:  mäistä pontta sillä perusteella kuin ed. Hagman täällä esitti.
35205: Rohkenen s~vuoksi ehdottaa seuraavan suuntaista pontta: että
35206:  valtionvaroista maalaiskansakoulun opettajiston palkkaukseksi
35207: suoritettava apuraha on 1908 vuoden alusta oleva 8oo markkaa
35208: niin hyvin mies- kuin naispuoliselle opettajalle, mutta korotetaan
35209: tämä yhteinen peruspalkka 1 ,ooo markaksi naimisissa olevalle
35210: mies- ja naisopettajalle, joka on perheensä ainoa elättäjä. Muu-
35211: ten olen erittäin tyytyväinen valiokunnan mietinnössä tehtyyn
35212: ehdotukseen, että myönnettäisiin 100,000 markan suuruinen sum-
35213:  ma kansakoululasten kirjallisuuden hankkimiseksi. Se jos mi-
35214: kään onkin vaikea seikka köyhässä perheessä, jossa tuskin riittää
35215: varoja ruokaan ja vaatetukseen koulua käyvälle lapselle, että
35216: vielä lisäksi on hankittava kirjallisuus. Hallituksen ehdottarua
35217: 20,000 markan suuruinen summa on liian pieni tuohon tarkoituk-
35218: seen, ja olen varma siitä, että tuo valiokunnan mietinnössä ehdo-
35219: tettu 100,000 markkaa tulee lieventämään monen äidin ja isän
35220: suuria huolia. Se ainakin tulee olemaan suurena apuna köyhä-
35221: listön lasten sivistystason kohottamisessa, josta täällä on puhuttu
35222: niin paljon kansakoulunopettajien palkankorotuksen muodossa.
35223:      Eräs puhuja täällä lausui, että jos me emme korota kansa-
35224: koulunopettajien palkkoja, niin emme toista kertaa varmaankaan
35225: täällä eduskunnassa ole. Minä uskallan vakuuttaa ja vielä edel-
35226: leen väittää, ettemme luonnollisesti vastusta kansakoulunopetta-
35227: jien aseman parantamista, mutta niinkauvan kun ne uudistukset
35228: ovat toteuttamatta, jotka kohottaisivat työläisjoukon maksuky-
35229: kyä, niinkauvan kuin täällä eduskunnassa ei saada työläisluokalle
35230: aikaan muuta kuin korotetut kansakoulunopettajain palkat ja laki
35231: kaavojen ja mallien suojelemisesta, silloin varmaankaan ei meidän
35232: tänne toista kertaa ansaitse tulla.
35233: 
35234:    Ed. Käkikoski: Sillaikaa kuin ed. Järvinen piti täällä mahti-
35235: pontisen esitelmän kansakoulunopettajain loistavasta asemasta,
35236: minä silmäilin kirjettä, jonka eräs kansakoulunopettajatar kir-
35237: joitti minulle muutama päivä takaperin.        Hän ei puhu siinä
35238: itsensä puolesta, sillä hän on verrattain edullisissa oloissa suorit-
35239: tanut opintonsa ja elänyt tavallista paremmissa palkkausoloissa
35240: sekä palvelee nyt jo täydellä palkalla. Mutta hän laskee minun
35241: sydämmelleni erittäin kansakoulunopettajattarien aseman, niitten
35242:                      Istunto 8 p. lokakuuta 1(}07.
35243:          -----
35244: 
35245: jotka palvelevat alimmalla palkalla, joka tekee 850 ja 900 mark-
35246: kaa vuodessa. Hän on koonnut muutamia tietoja siitä, mitä kan-
35247: sakoulunopettajattarien välttämättömiin menoihin kuuluu. Minä
35248: pyydän esittää pari näistä luetteloista. Täällä on jo tuotu esiin
35249: luettelo erään perheellisen kansakoulunopettajan menoista. Tämä
35250: olkoon lisäyksenä siihen:
35251:     Opettajatar, joka saapi 900 markkaa, laskee menonsa näin:
35252: Ruoka kahdelle hengelle kuukaudessa 6o markkaa, siis vuodessa
35253: 720 mk. Palvelijan palkka 144 mk., vaatteisiin 100 mk., sanoma-
35254: lehtiin 20 mk., kirjallisuuteen 15 mk., henkivakuutus 6o mk.,
35255: kunnalle, kirkolle ja papistolle 45 mk., kirjevaihtoon 10 mk.,
35256: talouskatujen ostoon ja korjaukseen 10 mk., huonekalustoa var-
35257: ten 20 mk., velan korkoihin 120 mk. vuodessa, yhteensä 1,264
35258: mk. Siinä on melkoinen vaillinki. - Toisen kansakoulunopetta~
35259: jattaren menot, sen johdosta, että hän asuu paikassa, jossa elin-
35260: tarpeitten hinnat ovat kalliimmat, tekevät 1,474 mk. Ja kun
35261: katselee näitten kumpaisenkin opettajattarien menoja, huomaa,
35262: että ne ovat jokseenkin niukasti lasketut. Eihän voi sanoa, että
35263: 20 markkaa sanomalehtiin on liikaa.       Ei sillä saa paljon enem-
35264: män kuin yhden jokapäiväisen lehden. Kirjallisuuteen 15 mk.
35265: vuodessa ei ole suuri summa. Tässä ei ole sitä paitse ollenkaan
35266: laskettu mitään matkoihin, ei mitään lääkkeisiin. Ja kuitenkin
35267: kansakoulunopettajattarilla ja opettajilla ovat matkat välttäm::.t-
35268: tömiä, ei ainoastaan huvimatkat, mutta ennen kaikkea matkat kan-
35269: sakoulunopettajakokouksiin, matkat lomakursseihin y. m. Ja on-
35270: han välttämättömiä matkoja myöskin esim. omaisten luokse. Kan-
35271: ::.akoulunopettajalla on myöskin henkistä janoa, henkistä nälkää,
35272: jota ei aina kouluhuoneen läheisyydessä saa tyydytetyksi. Nyt
35273: kysyttänee, mitenkä kansakoulunopettajatar voi tulla toimeen 900
35274: markalla koska hänen menonsa nousevat yli 1 ,ooo mkan, millä he
35275: säästävät. He vähentävät menojaan ruokaan jossain määrin, mutta
35276: ensiksi he ovat vailla palvelijaa. He hoitavat itse talousaskareensa
35277: tai käyttävät jonkun pienen oppilaansa apua silloin, tällöin. Mutta
35278: mikä siitä on seurauksena? He tekevät itse työtä, joka on hy-
35279: vinkin raskasta ensimäisinä vuosina, jolloin täytyy huolellisesti
35280: valmistaa, kun on tottumaton opettamaan. Sillä aikaa kun he
35281: hoitant k< ulutuntejansa, heidän patansa kiehuu itsekseen liedellä
35282: eikä kukaan pidä huolta siitä, että ruoka tulee maukkaasti keite-
35283: tyksi, tapahtuu vahinkoa, tapahtuu tuhlausta. Ja usein tämr.1Öi-
35284: nen keittekminen on siksi vaivaloista, että opettajatar mieluum-
35285: min syö kuivaa ruokaa tai juopi kahvia. Olen ollut kansakoulun-
35286: opettajattarien luona matkustaessani pitkin maata esitelmämat-
35287: koilla, ja h..tomanut, että heillä on suurena puutteena se, ettei ku-:
35288: kaan pidä huolta heidän taloudestaan. Heidän ruokajärjestyk-
35289: sensä on tuRnettu ja on sitä laatua, että vatsakatarrit ovat mitä
35290:              Maalaiskansakoul. apettajiston palkkauksesta.       1957
35291:          -----------------------------·-·
35292: 
35293: 
35294: tavallisimpia ilmiöitä opettajattarien ja myös opettajien ke'ikuu-
35295: dessa. 'ferveys 1urmeltuu aikaisin. Täytyy hankkia lääkkeitä,
35296: mennä lääkärille, hakea sairasapua. Se, joka hiukkasenkin tun-
35297: tee elämää tai on ole5keliut jossakin halpahintaisessa paranto-
35298: lassa, hän on saanut tutustua suureen joukkoon parhaassa ijås-
35299: sänsä, kesken aikaansa riutuneihin kansakoulunopettajiin, jc•itten
35300: riutumisen syynä, ensimmäisenä tai vaikuttavimpana syynä, on
35301: se, ettei heillä ole ollut kylliksi varoja pitääksensä tuonansa jota-
35302: kin, joka hoitaa heidän talouttansa. Tämä on semmoinen tosi-
35303: asia. jolle kukaan ei voi ummistaa silmiänsä.
35304:     Täällä on puhuttu siitä, että on työläisiä, jotka saavat parem-
35305: pia palkkoja kuin kansakoulunopettajat. Niitä tietoja on ivattu,
35306: mutta niistä ei pääse mihinkään. Sitte on huomattava, että useat
35307: niistä, jotka nauttivat paljon parempaa palkkaa kuin kansakou-
35308: lunopettajat ja opettajattaret, ovat päässeet toimeensa ilman eri-
35309: koista ammattivalmistusta. Palvelijat, ,piiat ja rengit", kuten
35310: täällä on sanottu, saavat ensimmäisestä palveluspäivästänsä jon-
35311: kunmoista palkkaa, vaikkei heillä mitään ammattivalmistusta oli-
35312: sikaan. Eihän se palkka aina niin suuri ole, mutta kuitenkin
35313: se on enemmän kuin ei mitään. Ja kansakoulunopettaja tarvit-
35314: see kuitenkin monta vuotta valmistua ammattiinsa, ei riitä ne
35315: ndjä vuotta, jotka seminaarissa käydään. Täällä on huomautettu
35316: jo, että tarvitaan paljon lisään. Ei kuitenkaan ole mainittu sitä
35317: tosiseikkaa, että kansakoulun palveluksessa on paljon tyttökoulun
35318: ja jatko-opiston käyneitä sekä ylioppilaita. Heidän ammattival-
35319: mistuksensa on kysynyt useita pitkiä vuosia ja aniharvat köy-
35320: kän kodin lapset ovat päässeet siitä velatta. Hekin tekevät työtä
35321: pienellä palkalla ja saavat kantaa velkataakkaa vuodesta vuoteen.
35322: Se riuduttaa paljon enemmän kuin puutteelliset elinehdot muuten.
35323:     Täällä on ed. Järvinen puhunut siitä, mitenkä suurena etuna
35324: on kansakoulunopettajalla m. m. se, että hän saapi vapaan
35325: asunnon. Onhan se etu, mutta se etu on monella muullakin työn-
35326: tekijällä, joka saapi muuten paremman palkan kuin kansakou-
35327: lunopettajaa. Mutta mitä taas tulee vapaihin asuntoihin, niin kyllä
35328: niilläkin on varjopuolensa. Useat meidän kansakouluistamme ja
35329: opettajiemme asunnoista ovat huonosti rakennetut, ovat rappiolle
35330: joutuneita, usein kansakoulut majailevat vuokrarakennuksissa,
35331: jossa seinät ovat harvat ja lattiasta tuulee, joten moni kansakou-
35332: lunopettaja kituu, kun joutuu tekemään työtä vetoisessa huo-
35333: neessa. Monet saavat reumatismin ja kärsivät siitä koko ikänsä.
35334:     Ed. Järvinen myös puhui siitä että kansakoulunopettajat ovat
35335: vapaat sinä vuoden aikana, jolloinka maamies raataa pellollansa.
35336: Luulen voivani arvostella tätä etua asiantuntijana, koska olen
35337: kasvanut kuokka kädessä ja tehnyt pellolla ja niityllä työtä joka
35338: kesä 22 vuoden ikäiseksi asti. Olen hikoillut ja raatanut, ja tie-
35339:                   Istunto 8 p. lokakuuta I907·
35340: 
35341: 
35342: dän, kuinka raskasta maatyö on. l\futta koska olen myös jonkun
35343: verran kokenut henkistä työtä. minun täytyy sanoa, että sitte-
35344: kin tuolla ruumiillisella työllä, niin raskasta kuin se onkin, on
35345: myöskin valopuolensa, kun nim. saa raataa ulkoilmassa, kedoilla
35346: ja metsässä, jossa on ravinnon lisänä raitis ilma. Se korvaa
35347: niin paljon sitä, mitä muuten lihasvoimista kuluu. Tätä ei oteta
35348: huomioon, kun arvostellaan, kuten täällä sanottiin, ,lihasvoiman
35349: mukaan".
35350:     Paitsi sitä on huomattava että maatyöntekijä saapi korvauk-
35351: sen työstänsä; kun hän parantaa peltoansa, kehittää maanvilje-
35352: lystänsä, hän saapi itse tai hänen lapsensa nauttia siitä lisään-
35353: tyvät tulot, mutta kansakoulunopettajan ja -opettajattaren työn
35354: hedelmät tulevat muitten hyväksi. Se, mitä he ovat levittäneet
35355: valistusta, tieto- ja työtaitoa, on tullut maanviljelijäin, työmies-
35356: ten ja muiden kansalaisten hyväksi siten, että se on tehnyt heidän
35357: työnsä suurempaa aineellista korkoa kasvavaksi, mutta he eivät
35358: itse ole tähän saakka saaneet siitä aineellista korkoa. Nyt olisi
35359: syytä antaa osa korosta myöskin heille, koska heidän palkkansa
35360: ei ole pitkiin vuosiin kohonnut, vaikka toisten työntekijäin pal-
35361: kat ovat useilla prosenteilla kohonneet.
35362:      Muuten se seikka, että täällä syvien rivien edustajat, köyhä-
35363: listön edustajat, asettuvat kansakoulunopettajain palkankorotusta
35364: vastaan, on minusta harmaa lehti Suomen ensimmäisen yksika-
35365: marisen eduskunnan historiassa.           Ja kaikkein harmainta tällä
35366: lehdellä on se, että tätä oikeutettua vaatimusta vastaan ovat pu-
35367: huneet moniaat sosialistiedustajat, jotka itse ovat kansakoulu~
35368: opettajina ainakin olleet ja joista useimmilla, jollen erehdy, on
35369: muitakin tuloja, ja jotka eivät ole kokonansa riippuvaisia kansa-
35370: koulunopettajan tuloista. Tässä johtuu mieleen sana: ,minun
35371: on hyvä, mitäpäs minä muista huolin". Meidän juhlissamme on
35372:  usein siteerattu J. V. Snellmanin sanoja: ,Suomi ei voi saavuttaa
35373:  mitään väkivallalla, sen ainoa pelastus on kansan sivistys ja si-
35374:  veellinen voima". Osottavatko nuo lauseet vasemmistosta ja
35375:  muutamat muutkin lausunnot, että näillä sanoilla on täyttä totta
35376:  tarkoitettu? Toimikaamme niin, että tuo lause ei ole ainoastaan
35377:  korulause juhlissa, vaan että sitä toteutetaan elämässä. On niin
35378:  omituista tänä iltana muistella sitä anteliaisuutta, sitä loistavaa
35379:  anteliaisuutta, mitä osotettiin silloin, kun oli puhe uuden eduskun-
35380:  nantalon rakentamisesta. Se oli saatava komea ja korskea, tuonne
35381:  ylhäälle Tähtitornivuorelle, jotta se kauvas näkyisi. Jos me ar-
35382:  velematta panemme miljoonia tuohon rakennukseen ja tingimme
35383:  tuhansia kansakoulunopettajain palkasta, sillä me parhaiten osoi-
35384:  tamme, että me emme ole se kansa, mikä meidän pitäisi olla, ,kan-
35385:  sanvaltaisen vapauden esivartioina", ja voi vielä tapahtua, että
35386:               Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.       1959
35387: 
35388: 
35389: nuo korurakennukset, jotka kauvas näkyviksi rakennetaan, hajoa-
35390: vat maan tasalle.
35391:     Puolustaessani ehdotusta kansakoulunopettajain palkan koro-
35392: tukseksi, asetun vastalauseen kannalle, kuitenkin sillä tavoin, et-
35393: ten voi hyväksyä, että perheellisille maksetaan eri perusteilla
35394: palkkaa. Niillä syillä, joita täällä ovat tuoneet esiin m. m. edus-
35395: tajat Hagman, Ahlroos ja Pennanen, minä puolustan periaatetta:
35396: ,sama palkka samasta työstä". Ehdotan, että tuo vastalauseessa
35397: palkankorotukseksi ehdotettu summa jaettaisiin tasan kansakou-
35398: lunopettajain kesken ansion ja virkavuosien mukaan, niin että
35399: peruspalkaksi tulee 1,250 markaa, ja palkankorotus lasketaan
35400: 250 markan mukaan miehille ja naisille, naineille ja naimat-
35401: tomille.
35402: 
35403:     F,d. Tokoi: Sen jälkeen kun täällä useat edustajat ovat pitä-
35404:  neet puheita, niin melkeinpä kuin häpeän tunne kalvaa rinnassa,
35405: .että olen kuulunut siihen valiokunnan enemmistöön, joka tämän
35406: 1>alkkausjärjestelmän on laatinut. Se on täällä jo senvuoksi saa-
35407:  nut kuulla kovia sanoja, jopa ed. Käkikoski uhkasi antaa passin
35408:  harmaalle paperille, mutta kaikesta siitä huolimatta kuitenkin on
35409:  olemassa tosisyitä, joita voi edes hiukan puolustuksekseen vetää.
35410:  Ennen kaikkea on eräs syy, johon valiokunta mietinnössäänkin on
35411:  viitannut, nimittäin se, että tämä palkkausjärjestelmä on ainoas-
35412:  taan toistaiseksi väliaikaisesti laadittu. Kun me tiedämme, että
35413:  koko meidän kansakoululaitoksemme on hyvän joukon vanhen-
35414:  tunut laitos, joka kaipaa melkoista uudistusta, - se on täällä jo
35415:  kyllin selvästi sanottu - ja koska tiedetään, että sen uudistuksen
35416:  yhteydessä luultavasti tulee myös kysymykseen opettajain palk-
35417:  kausjärjestelmä uudestaan, niin voitanee tätä seikkaa pitää jonkun
35418:  verran lohdutuksena.
35419:      Mitä taas tulee siihen seikkaan, kun on väitetty, että uudis-
35420:  tusten tulee käydä asteettain, joku vissi kansanluokka ensin ja sitte
35421:  •1asta toinen, niin myönnän, että eihän kokonaista parannusta voi-
35422:  tanekaan saada aikaan yhtäkkiä. Mutta koska kuitenkin täytyy tun-
35423: nustaa, että parannuksia vaikka asteettaisiakin täytyy ennen saada
35424:  muillakin aloilla ei ainoastaan kansakoulunopettajiston palkkaus-
35425:  alalla ja vertaillaan niitä parannuksia, joita muilla aloilla on
35426:  toimitettavissa, niin suhteellisesti vertailun vuoksi voitanee pitää
35427:  tätä parannusta kansakoulunopettajain palkkauskysymyksessä jos-
35428:  sakin määrin vastaavana niitä parannuksia, joita voidaan toisilla
35429: :aloilla saada aikaan.
35430:      Täällä useat edustajat ja muun muassa senaattori Donner
35431: 'Ovat viitanneet siihen, että silloin ei voitaisi saada kyllin kyke-
35432: neviä kansakoulunopetta j ia, jos palkkaus jää niin mitättömän
35433: alhaiseksi. Kuiten~in on tosiasia, että kansakoulunopettajauralla
35434:                      Istunto 8 p. lokakuuta I907·
35435: 
35436: 
35437: on melkoista enemmän opettajia kuin opettajapaikkoja. Tästä.
35438: voimme siis tehdä sen johtopäätöksen, että ne opettajat, jotka nyt
35439: näillä mitättömillä palkoilla ovat tunkeutuneet opettajauralle, ovat
35440: ala-arvoista laatua. Tämä on jokseenkin arveluttava epäluottamus-
35441: lause meidän nykyiselle opettajistollemme. Muun muassa sanoi
35442: senaattori Donner, että hän pitää hallituksen ehdotusta ehdotto-
35443: masti parempana. Tietysti jokainen pitää omaansa parhaimpana
35444: ja koska minä olen kuulunut valiokunnan enemmistöön, lienee
35445: minun oikeus pitää valiokunnan mietintöä parhaimpana.
35446:     Täällä ovat monet tahtoneet terottaa sitä seikkaa, miten opet-
35447: tajiston henkinen työ on paljon arvokkaampaa, sen ja ruumiil-
35448: lisen työn välillä on niin suuri ero kuin yöllä ja päivällä. Olle-
35449: tikin viimeinen puhuja, ed. Käkikoski sanoi, että henkinen työ on
35450: äärettömän paljon raskaampaa kuin ruumiillinen työ ja tahtoi ku-
35451: vailla niitä nautinnoita, mitä ruumiillinen työ tuo mukaansa.
35452: Minä vaan ihmettelen, että hän on jättänyt tuon virkistävän työn
35453: ja ryhtynyt vaikeampaan työhön. Tästä voisi vetää sen johtopää-
35454: töksen, että monilla muillakin opettajilla olisi ollut kyllin tilai-
35455: suutta tästä virkistävästä työstä nauttia, mutta että he ovat va-
35456: paaehtoisesti kuitenkin siitä luopuneet.
35457:     Täällä on myös tahdottu terottaa sitä seikkaa, että ruumiil-
35458: lisen työn tekijät ammattialalla saavat koko paljon suuremman
35459: palkan kuin kansakoulunopettajat. Muun muassa ed. Reima tah-
35460: toi ikäänkuin kauhistuttavana asiana sanoa, että nykyään am-
35461: mattilaiset kaupungissa vaativat yhden markan tunnilta. Ja kui-
35462: tenkin opettajiston palkka tekee suhteellisesti 1 mk. 20 p. tunnilta,
35463: mutta se ei ole mikään kauhun esine.
35464:     Täällä on puolustettu, ehkä jotenkin pätevilläkin syillä, sitä.
35465: että samasta työstä olisi maksettava sama palkka. Valiokunta
35466: ei ole tätä ottanut niin erittäin harkittavaksi, mutta koska kan-
35467: sakoulunopettajat ovat vaatineet perheellisille suurempaa palkkaa
35468: ja kouluylihallitus ja hallitus ovat tätä järjestelyä puolustaneet,
35469: niin luulisi sen olevan todistuksena siitä, että tämä järjestely on
35470: yleisenä vaatimuksena. Kun ed. Hagman on tahtonut lisättäväksi
35471: sen seikan, että Iapsettomille naineille ei olisi maksettavaa samaa
35472: palkkaa kuin sellaisille, joilla on lapsia, niin tahtoisin huomaut-
35473: taa, että valiokunta ei katsonut tätä seikkaa voivansa ottaa huo-
35474: mioon, koska lienee verrattain harvinainen poikkeustapaus, ettei
35475: naineella kansakoulunopettajalla olisi lapsia.
35476:     Muun muassa ed. Soininen täällä sanoi, että nykyään on niillä,
35477: jotka omaavat vastaavat määrät tietoja esim. rautatiealoilla ja
35478: muilla virka-aloilla, paljon suuremmat palkat kuin kansakoulun-
35479: opettajilla. Mutta hän ei maininnut sitä seikkaa, että ne kuu-
35480: luvat siihen virkamiesluokkaan, joiden palkkojen kanssa edus-
35481: kunnalla ei ole mitään tekemistä. Jos niin . ei olisi laita, niin
35482:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.     1961
35483: 
35484: 
35485: olen varma siitä, että ed. Soininen saisi meistä hyvää apua, silloin
35486: kun näiden virkamiesten palkkoja alennetaan. Ja jos nyt edus-
35487: kunta tahtoisi näiden virkamiesten palkkoja, joiden kanssa sillä
35488: on tekemistä, korottaa samaan tasoon niiden kanssa, joiden palk-
35489: koihin se ei voi ryhtyä, niin miten korkealle vihdoin viimein jou-
35490: duttaisiinkaan? Mutta, kuten sanottu, eduskunnalla on oikeus
35491: ainoastaan kansakoulunopettajien palkan järjestämiseen ja siihen
35492: se tahtookin ottaa osaa.
35493:     Nyt täällä väitetään, että sosialidemokraatit silloin esiintyvät
35494: suorastaan sivistyksen vastustajina, kun he tahtovat vastustaa
35495: opettajain ~alkankorotusta tuntuvaromassa määrässä. Mutta olta-
35496: koon vakuutettuja siitä, että sosialistit eivät suinkaan tahdo sel-
35497: laisina esiintyä; he katsovat ainoastaan, kuten jo äsken viittasin,
35498: että koska ei parannuksia voida muillakaan aloilla suuremmssa
35499: määrässä panna toimeen, niin ei ole myöskään syytä vielä tällä
35500: yhdellä alalla pitempiä askeleita tässä suhteessa ottaa. Täällä
35501: kyllä m. m. ed. Reima ja Soininen viittasivat siihen, että jos odo-
35502: tetaan niin kauan, että saataisiin parannuksia· aikaan muillakin
35503: aloilla, ja sitten vasta ryhdyttäisiin kansakoulunopettajainkin
35504: palkkoja korott;J.maan, niin se veisi tuomiopäivään asti. Onpa
35505: sangen hauska tietää, että on niin pitkä aika odotettava, ennen-
35506: kuin muita yhteiskuntaoloja voidaan saada parannetuiksi. Mutta
35507: siitä huolimatta on sosiaalidemokraattinen ryhmä tahtonut osoit-
35508: taa, että se tahtoo sittekin esiintyä oikeudenmukaisesti ja tasa-
35509: puolisesti, myöskin ryhtymällä niihin parannuskeinoihin, mitä
35510: nykyiset olosuhteet voivat myöntää kansakoulunopettajiston palk-
35511: kojen parannukseksi.
35512:     Täällä on sanottu, että mietinnössä ehdotetut parannukset
35513: ovat sangen pieniä murusia, vaivaisapua, mutta tekeehän tämä
35514: korotus 676,ooo markkaa vuodessa. Silloin kun myönnettiin
35515: nälkävuosina muutamia kymmeniä tuhansia hädänalaisten avusta-
35516: miseksi, kyllä silloin valtaluokan äänitorvet ylistivät hallituksen
35517: ja ylempien luokkain anteliaisuutta. Mutta nämä ovat tietysti
35518: vaan muruja, armopaloja.
35519:     Täällä on puhuttu, kuinka kansakoulunopettajain sivistysta-
35520: soa tarvitsisi saada kohoamaan. Valiokunta onkin pitänyt san-
35521: gen hellää huolta tästä asiasta ja minä toivoisin, että valiokun-
35522: nat aina voisivat pitää muidenkin kansankerrosten sivistystason
35523: kohottamisesta yhtä hellää huolta; nouseehan nimittäin ensi vuo-
35524: deksi kansakouiunopettajain luentokursseja ja kirjastoja varten
35525: määrätty summa 20,000 markkaan, joka tekee 61 markkaa jo-
35526: kaista kansakoulunopettajaa kohden. Näitä seikkoja ei tietysti
35527: ole katsottu tarvittavan ottaa huomioon, silloin kun puhutaan.
35528: kansakoulunopettajain sivistystason korottamisesta, kyllä ne ovat
35529: armopaloja. 1\Iyös kansakoulunopettajain terveydenhoitoa varten,
35530:                       Istunto 8 p. lokakuuta 1907·
35531: 
35532:  heidän suolikatarriaan, reumatismiaan y. m. varten on varattu
35533:  70,000    markkaa, mikä tekee 22 markkaa jokaista kansakoulun-
35534:  <:>pettajaa kohti.
35535:      Jos vertaa näitä seikkoja siihen, mitä on voitu varata kansa-
35536:  koululasten kirjojen ostoa varten, joka summa on IOO,ooo mark-
35537:  kaa, niin täytyy myöntää. että valiokunta ja eduskunta tekevät
35538:  verrattain suuren myönnytyksen tämän kansanluokan aineellisen
35539:   ja henkisen toimeentulon korottamiseksi hyväksyessään valiokun-
35540:  nan mietinnön. Ja sitäpaitsi, onhan meillä eduskunta koolla jo-
35541:  ka vuosi. Täällä ed. Räsänen sanoikin, että opettajisto ei tästä
35542:  puoleen tulekaan inisemään ja rukoilemaan, vaan se vaatii jyr-
35543:  kästi. Siinähän jo kalskahti vähän terästä; minä toivoisin että
35544:  kansakoulunopettajistossa ilmestyisi enemmänkin terästä, silloin
35545:  he voisivat myös ajaa läpi oikeutettuja vaatimuksiaan. Armopa-
35546:  lojen myöntämisestä ei yleensä pidetä, mutta oikeutettuja vaati-
35547:  muksia otetaan huomioon.
35548:      Olen tahtonut vaan mainita tästä kaikesta ikäänkuin heikoksi
35549:  puolustukseksi tuota väitettyä valiokunnan sydämettömyyttä vas-
35550:  taan, jota se muka on osoittanut kansakoulunopettajia kohtaan.
35551: 
35552:      Ed. Raatikainen: Niiden puolesta, jotka täällä tänä iltana
35553:    kaikkein kiivaimmin vaativat kansakoulunopettajain palkankoro-
35554:   tusta korkeimmalla määrällä mitä täällä on esitetty, tuotiin esille
35555:   ajatus että vähempi palkankorottaminen ja sen tueksi vetoami~
35556:   nen siihen että asiat ovat järjestelyn alaisina nykyisin, että se mu-
35557:   kamas olisi suorastaan verukkeita ja viivyttelyä tekosyillä. Minä
35558:    puolestani tahtoisin lausua, että tässä asiassa on kuitenkin huo-
35559:   mioon otettava varsin vakava ja kauvas tähtäävä ajatus. Kun
35560:   nyt parhaillaan on hallituksen toimesta olemassa komiteoita koulu-
35561:   olojen uudistamiseksi ja kai yleinen mielipide maassa kehittyy sii-
35562:   hen, että kansakouluasiain ennen pitkää täytyy tulla järjestetyksi
35563:   uudelle kannalle, niin minun mielestäni tämä asia juuri takaa
35564:   tälle palkankorotukselle väliaikaisen luonteen. Komiteain töistä
35565:   on kuulunut, että siellä on suunniteltu sitäkin, että pikkulasten-
35566:   koulu ja ylempi kansakoulu erotettaisiin toisistaan tyyten ja että
35567:   ne tulisivat erityisiksi laitoksiksi.    Silloin kun Suomen kansa
35568:   kansakoululaitoksensa pystyssäpitämiseksi ja sen kehittämiseksi
35569:   uhraa niin suuria summia kuin se on uhrannut ja tulevaisuudessa
35570:   täytyy uhrata, niin minusta näyttää aivan mahdottomalta että
35571:   pikkukoulu eristettäisiin ja että siitä hankittaisiin aivan rinnak-
35572:   kainen laitos korkeamman kansakoulun rinnalle. Minä pitäisin
35573:   että olot olisivat ohjattavat siten että korkeamman kansakoulun
35574: . työaika miltei lyhennettäisiin ja samoille opettajille annettaisiin
35575:   myös pientenlastenkoulu, ja pitennettäisiin siten opettajien koko-
35576:   naistyöaikaa vuodessa. Luulen ettei koululaitoskaan siitä kärsisi,
35577:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.         1963
35578: 
35579: 
35580: jos opettajain kokonaistyöaika jatkuisi. Mutta silloin kuin täm-
35581: möinen on aivan tekeillä, kun tämmöinen on aivan oven edessä
35582: olemassa, ei mielestäni olisi palkkojen suhteen nyt vielä mentävä
35583: siihen, mihin lopullisesti pyritään.
35584:      Meidän maassamme ovat olot senjälkeen, kun kansakoulun-
35585: opettajain palkkoja viimeksi lisättiin, niin suuressa määrin muut-
35586: tuneet että palkkojen korottaminen ehdottomasti on tarpeen.
35587: Luulen että nykyhetkellä on mahdollista väliaikaisesti asettua
35588: hallituksen esityksen kannalle, jos todella ajatellaan sitä että kan-
35589: sakoulun järjestäminen on aivan heti tehtävä, joka ei suinkaan
35590: ansaitse viivyttelyä, - ja toivoa sopiikin että nykyisen kansan-
35591: valtaisen eduskunnan aikana jo vakavat tarpeet saadaan tyydy-
35592: tetyiksi pikaisesti. Silloin ei mielestäni tällä kerralla olisi men-
35593: tävä paikoissa niin korkealle että sitten, kun kouluja uudestaan
35594: järjestetään ja mahdollisesti annetaan lisätyötä kansakoulunopet-
35595: tajille, voisi tulla tinkiminen paikoissa kysymykseen. Tältä kan-
35596: nalta katsoen puolestani toivoisin, että hallituksen esitys tällä
35597: kertaa menisi lävitse ja että se pidettäisiin väliaikaisena korjauk-
35598: sena tällä alalla.
35599: 
35600:    Ed. Nissinen: Sen työn tärkeyteen nähden, joka kansakoulun-
35601: opettajilla meidän kansamme lasten kasvattajina on, olen sitä
35602: mieltä, että heille on suotava parempi toimeentulo kuin tähän
35603: asti. Periaatteellisesti siis hartaasti kannatan sitä mielipidettä,
35604: että kaikille kansakoulunopetta j ille, miehille ja naisille, naineille
35605: ja naimattomille on annettava samallainen palkka, ja sellainen
35606: palkka, että he ilman puutetta voivat tärkeän tehtävänsä toimittaa
35607: kansamme hyväksi. Ei valiokunnan mietintö eikä edes vastalau-
35608: sekaan vastaa täydellisesti niitä toivomuksia, joita kansakoulun-
35609: opettajilla itsellään tilansa parantamiseksi on. Koska kumminkin
35610: mielestäni ensimäisessä vastalauseessa myönnetään suurempia
35611: etuja kansakoulunopettajille kuin valiokunnan mietinnössä, niin
35612: yhdyn kannattamaan ensimäistä vastalausetta, kuitenkin niillä
35613: muutoksilla, jotka ed. Hagman siihen aikaisemmin täällä on eh-
35614: dottanut.
35615: 
35616:    Ed. Huotari: Tahtoisin vaan lyhyesti huomauttaa siitä, kun
35617: joku surkutteli kansakoulunopettajien huonoa taloudenhoitoa, onko
35618: mainittu puhuja tullut ajatelleeksi tehtaalaisten ja ompelijain
35619: asemaa, jotka päivän ovat vieraassa työssä, taikka työläisäitejä,
35620: joilla on kolme, neljä lasta, ja jotka koko päivän ovat työssä ja
35621: sen lisäksi aamuin illoin saavat hoitaa lapsiansa sekä talouttaan.
35622: Mitä taas tulee kansakoulunopettajien asuntoihin, niin, mikäli
35623: minä olen niitä nähnyt, ovat ne paljoa komeammat kuin jälki-
35624: mäisten. Muuten koska en voi hyväksyä valiokunnan enemmis-
35625:                       Istunto 8 p. lokakuuta 1907.
35626: 
35627: tön mielipidettä, kun se asettaa rajoituksia naiselle korkeamman
35628: pohjapalkan saamiseksi, pyydän saada kannattaa ed. Raunion te-
35629: kemää pontta.
35630: 
35631:     F.d. Jalava: Kävisi liian pitkäksi ruveta kohta kohdalta huo-
35632:  mauttamaan niistä seikoista, mitä täällä muutamien edustajien
35633:  puolelta on lausuttu puolustukseksi muka tuolle kansakoulun-
35634:  opettajien palkankorotukselle. Lausun vaan sen, että minuun nuo
35635:  korkeat veisut, jonka ed. Pajari täällä aloitti, eivät ollenkaan ole
35636:  tehneet sitä vaikutusta, että kansakoulunopettajien asema olisi
35637:  niin verrattain huono kuin sitä tlj.ällä puolelta ja toiselta on koe-
35638: 'tettu kuvitella. Minä pidän paljon ikävämpänä ja paljon vai-
35639:  keampana seikkana sitä, että meillä on sadottain ja tuhansittain
35640:  sellaisia perheitä, jotka lähettävät lapsensa kouluun paljasjaloin.
35641:  Nämä tällaiset lapset koulupenkillä istuen saavat kärsiä vilua ja
35642:  nälkää. Ei sillä yksinomaan kansakouluolot tule järjestetyksi,
35643:   jos opettajain palkkoja lisättäisiinkin. Täällä on huomautettu,
35644:  kehityksen täytyy tapahtua asteettain. Minäkin olen sitä mieltä,
35645:  mutta olen myöskin ehdottomasti ja tinkimättömästi sitä mieltä,
35646:  että kyllä on nyt jo aika ryhtyä parannuksiin alhaaltapäin. Mitä
35647:  ajattelevat ne sadattuhannet perheet, jotka kärsivät vieläkin suu-
35648:  rempaa aineellista ja henkistä nälkää kuin kansakoulunopettajat
35649:  konsanaan ovat osanneet ajatellakaan. Mitä ajattelevat ne siitä,
35650:   kun heille on luvattu korjata heidän asemaansa ja kuitenkin
35651:  näyttää siltä, että he saavat tyytyä vaan siihen, mihin he jo monta
35652:  kertaa ennen ovat saaneet tyytyä, siihen nimittäin, että sanotaan,
35653:  odottakaa, kyllä parannetaan jahka keritään. Ei ole tämä kan-
35654:  sakoulunopettajien palkkausasia niin eroomaisen tärkeä, että to-
35655:   siaan olisi ollut mitään syytä ruveta sitä nyt niin erityisen mahti-
35656:  pontisesti täällä läpiajamaan. Minä pidän kymmentä jopa sata
35657:  vertaa tärkeämpänä sen, että yhteiskunta ja valtio turvaa ensin
35658:  ne, jotka yhteiskunnan ylläpitävät, s. o. ruumiilliset työntekijät.
35659:   Nämä täytyy ensin turvata kunnallisella suojeluslailla, työkyvyt-
35660:  tömyys- ja vanhuudenvakuutuslailla j. n. e., mutta semmoisia
35661:   meillä ei vielä ole. Minä uskallan sanoa, että meillä on satoja
35662:   tuhansia palvelijoita, jotka kärsivät vielä siitä arjalaista, mikä
35663:  meidän nykyinen palkkaussääntömme on.            Jok'ainoan ihmisen
35664:   täytyy myöntää, että näiden asema on monta vertaa surkeampi
35665:  kuin kansakoulunopettajien. Täällä on kyllä tuotu esille sellaisia
35666:   näkökohtia, ettei muka heidän palkkansa ansaitse niin suurta
35667:   huomiota, koska heidän ammattinsa muka ei vaadi niin suurta
35668:   oppia. Sitä voi sanoa se, joka ei ole koskaan tehnyt työtä,
35669:  mutta minä uskallan vakuuttaa, että kullakin ammatilla, kullakin
35670:   työllä on oma vaikeutensa, joita ei toinen tunne. Täällä on eräs
35671:  edustaja lausunut, että hän on ollut kuokka kädessä 22 vuo-
35672:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.       1965
35673: 
35674: 
35675: den ikään asti ja luetteli niitä erinomaisen hyviä ominaisuuksia,
35676: joita muka maanviljelystyöväestöllä on. Hän mainitsi vielä, että
35677: he saavat heti, kun menevät palvelukseen, jonkinmoista palkkaa.
35678: Onhan se tavallaan totta, että he saavat jonkinlaista palkkaa,
35679: mutta kun rupee laskemaan, mitä tuo palkka tuntia kohti tekee,
35680: niin se monessa tapauksessa tekee ainoastaan 2, 3 penniä tun-
35681: tia kohti, kaikissa tapauksissa ei sitäkään.
35682:      Sitten on täällä puhuttu niistä työläisistä, joiden on onnistu-
35683: nut ammatillisen taistelun avulla kohottaa palkkoj ansa jonkun
35684: verran korkeammiksi, ja lausuttu, että 70 pennin tuntipalkka
35685: on aivan leikin asia ja että monessa ammatissa saa markan tun-
35686: nilta. Minun täytyy kuitenkin vakuuttaa, että tämä kaikki on
35687: perätöntä juttua. Minä olen ehkä vielä tilaisuudessa tuomaan
35688: esiin niille edustajille tilaston siitä, minkälaiset palkkaustariffit
35689: eri ammattikunnilla täällä meidän maamme pääkaupungissa
35690: on, jossa mma oletan että työpalkat sittenkin ovat korke-
35691: ammat kuin missään muissa maamme kaupungeissa ja minä us-
35692: kallan nyt jo sen vakuuttaa ettei ole kellään ammattikunnalla sel-
35693: laista palkkatariffia, jossa alimpana määränä olisi markka tun-
35694: nilta, se on r markka pohjapalkkaa. Kyllä voidaan siis työväen
35695: hyviä palkkoja kehua ja ylistellä! Ei myöskään pidä paikkaansa
35696: se väite, kun kehutaan että kansakoulunopettajat tarvitsevat pal-
35697: kankorotusta sentähden että työväkikin on korottanut palkko-
35698: jansa, josta muka olisi johtunut se että voikilot, lihakilot ja mai-
35699: tolitrat ovat tulleet maksamaan niin ja niin paljon enemmän
35700: kuin mitä ne maksoivat vuosi sitten. Mitä ravintoaineiden kal-
35701: listumiseen tulee, niin ei siihen ole vaikuttanut työmesten palk-
35702: kojen korotus, vaan ihan toiset syyt, nim. meijeritalous, metsäta-
35703: lous j. n. e. Ei siis ole elintarpeiden kallistumisia työväen kan-
35704: tolle pantava. Ja jos työntekijöillä, pikkuviljelijöillä ja palveli-
35705: joilla, on niin erinomaisen hyvät olosuhteet kuin täällä on kehuttu
35706: ja ylistetty, niin kehottaisin antautumaan siihen työhön; kuka pa-
35707: kottaa heitä huonommille aloille. Minä tunnen näitä oloja; minä
35708: tunnen maanviljelystyöväen oloja, olen kahdeksantoista vuotiaasta
35709:  raatanut maanviljelystöissä, sen jälkeen tehdastöissä ja tiedän
35710: että työntekijä saa raataa alituisesti ilman että hänellä on lohdu-
35711: tuksena edes se tieto että, kun hän tulee vanhaksi ja työkyvyttö-
35712: mäksi, niin yhteiskunta hänestä edes silloin pitää huolta. Jos nyt
35713:  miljoona miljoonan jälkeen myönnetään ja koetetaan vakuuttaa           •
35714: ettei se niin suuri summa ole tällä kertaa, kyllähän sen voi myön-
35715:  taa, niin kyllä sitten, kun pitäisi tosiaankin ruveta korjaamaan
35716:  kansan pohjakerrosten, syvien rivien asemaa, varmasti tullaan
35717:  huomauttamaan tältä paikalta että valtiolla on niin paljon me-
35718:  noja, ettei voida työntekijöille myöntää sellaisia eläkkeitä kuin
35719:  esim. sosiaalidemokraatit vaativat, nim. kokonaista 350 markkaa.
35720:                        Istunto 8 p. lokakuuta 1907.
35721:     -------~~-------------------~-----~-              ------
35722: 
35723: 
35724:     Siitähän on meidän puoluetta niin tavattoman suuressa maarassa.
35725:     arvosteltu. Mutta onhan näillä eläkkeillä koko suuri ero: kan-
35726:     sakoulunopettajathan saavat 1 ,ooo markan eläkkeen, mutta työ-
35727:     läisille pidetään ihan mahdottomana antaa 350 markan eläkettä.
35728:     Eikö työntekijä tarvitse syödä, eikö se tarvitse vaatetta, asuntoa
35729:     j. n. e. Minua muuten ihmetyttää se numerotilasto, joka täällä on
35730:     esitetty työntekijäin palkoista. Ed. Hagman luetteli koko sarjan
35731:     niitä, mutta ne olivat kaikki työnjohtajien y. m. s. palkkoja. Kun
35732:     hän mainitsi koneenkäyttäjistä, niin pyydän ilmoittaa etteivät
35733:     kaikki koneenkäyttäjät saa 1,500 markan palkkaa. Voin näyttää
35734:     toteen että meillä on koneenkäyttäjiä, jotka ansaitsevat 7oo-8oo
35735:     markkaa vuodessa. Kaikki eivät saa edes sitäkään. Ei myöskään
35736:     voida väittää, että työntekijäin palkat maaseuduilla nousevat 500
35737:     --6oo markkaan. Tunnen maaseutuoloja niin paljon että tiedän
35738:     että Hämeessä, Keski-Suomessa, Karjalassa, Savossa ansait-
35739:     see moni työläinen 300, korkeintaan 400 markkaa. Ja tällaisella
35740:     perheenisällä on myös suuri lapsilauma elätettävänään. Jos las-
35741:     ketaan, kuinka paljon siitä tulee kutakin perheen henkilöä koh-
35742:     ti, nähdään ettei se nouse kuin muutamaan penniin. Ja kun lisäksi
35743:     ottaa huomioon että työmiestä rasittavat ankarat verot, kunnan-
35744:     verot, kirkolliset verot ja valtionverot ja senkin seitsemät maa-
35745:     verot, niin ei paljoa jää työmiehen taskuun siitä, mitä hän ansait-
35746:     see. Jos työntekijä ansaitsee muutamana vuoden aikana muuta-
35747:     mia markkoja päivässä, niin tulee ottaa huomioon että sitä ansiota
35748:     ei ole kuin lyhyt aika, se ei tule hänelle ympäri vuotta. Jos nyt
35749:     korotetaan kansakoulunopettajien palkkoja, niin uskallan olettaa
35750:     että siitä on oleva seurauksena että yleensä rahvas ja kansa meillä
35751:     oppivat vihaamaan koko kansakoululaitosta.
35752:          He tietävät, että uusia verorasituksia tulee heidän hartioil-
35753:     lensa siitä, ja jos asiat siihen suuntaan kehitämme, se ei suinkaan
35754:     ole onneksi. Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että kansakouluopet-
35755:     tajien palkkauksessa on korjauksia tehtävä, mutta sitä voidaan
35756:     tehdä vasta sitte, kun tämä eduskunta on näyttänyt, että se tah-
35757:     too ensin parantaa niitten asemaa, jotka paljo kipeämmin paran-
35758:     nusta kaipaavat. Minä olen kyllä valmis myöntämään kansakou-
35759:     luopettajille palkkaa vaikkapa 2,000 markkaa vuodessa, kun ensin
35760:     saadaan uusi verotusjärjestelmä asteettain ylenevälle kannalle,
35761:     saadaan valtion korkeampien virkamiesten suuret palkat vähän
35762: •   alennettua ja niiden tarpeettomat eläkkeet ja lahjapalkkiot lak-
35763:     kautettua. Kvllä minä olen sitä mieltä, että silloin kansa voi
35764:     opettajilleen maksaa enemmän, kuin mitä se niille nyt voi mak-
35765:     saa. Minä en puolestani katso voivani, vaikkapa jäisin aivan yk-
35766:     sikseen, olla sanomatta tässä asiassa mielipidettäni ja se on se,
35767:     että minä en voi mennä palkankorotuksessa edes niin pitkälle,
35768:     kuin valiokunnan mietintö on mennyt. Minä olen kyllä valmis
35769:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.         1€}67
35770: 
35771: 
35772: myöntämään sen, että samasta työstä on maksettava sama palkka,
35773: se on, että naisopettaja on oikeutettu, kun häneltä kerran vaadi-
35774: taan sama työ, saamaan saman palkan kuin miesopettaja, ja hy-
35775: väksyn, että kansakoulunopettajalle myönnetään tämä perus-
35776: palkka 8oo markkaa, olkoon sitte nais- tai miesopettaja, ja myös
35777: hyväksyn ne lisäykset 5, IO, I 5 ja 20 vuoden palveluksesta, joita
35778: täällä on ehdotettu 20 % :n mukaan korotusta. Mutta minä en
35779: voi hyväksyä sitä kantaa, että naineelle kansakoulunopettajalle
35780: tulisi mitään etuoikeuksia, sentähden, että jos tämmöinen tulisi
35781: hyväksytyksi, niin se johtaisi hyvin arveluttaviin seikkoihin. Jos
35782: nimittäin tunnustettaisiin yleensä se periaate oikeaksi, että avio-
35783: liitossa oleva tarvitsee saada korkeampaa palkkaa, niin siitähän
35784: luonnollisesti olisi seurauksena, että toisilla virkakunnilla ja pal-
35785: veluskunnilla olisi aivan hyvä syy vaatia samoilla perusteilla it-
35786: selleen palkankorotusta, ja sitte samaa seurattaisiin ammatti- ja
35787: liikealalla. Liikemies vaatisi luonnollisesti sentähden suurem-
35788: paa voitto-osuutta, koska hän on naimisissa j. n. e.; votstpa
35789: käydä niin, että tehtaan työväki ja muu palkkatyöväki rupeisi it-
35790: selleen vaatimaan enemmän palkkaa sillä perustuksella, että on
35791: naimisissa, ja tästä voisi johtua, että työnantajat karkoittaisivat
35792: nämä naineet työstä, joten he eivät saisi ollenkaan työtä. Se ei
35793: suinkaan ole miksikään eduksi.
35794:      Mielihyvällä olen merkinnyt, että valiokunta on ehdottanut
35795: apurahan oppikirjojen ostoon maalaiskuntia varten IOO,ooo mar-
35796: kaksi. Hallitus luonnollisestikaan ei ole pitänyt tätä niin tärkeänä,
35797: kun se on ehdottanut sen vaan 20,000 markaksi. Mitäpäs tuo hal-
35798: litusta liikuttaa, jos köyhien isien ja äitien lapset saavat oppia
35799: tai ei, jos ne voidaan kouluun lähettää tai ei.
35800: 
35801:     Ed. Tikkanen: Koska tästä asiasta on jokseenkin paljon
35802: puheenvuoroja käytetty, niin en tällä kertaa tahdo siihen erityi-
35803: semmin kajota. Muutamista kohdista tahdon kuitenkin huo-
35804: mauttaa. Täällä peljätään, että jos ei suostuta kansakouluopet-
35805: tajien palkanlisäykseen, seuraisi siitä, että koulut tyhjenisivät.
35806: Minä ajattelen kuitenkin toisella tavalla, että, jos me emme nou-
35807: data kärsivän kansanosan mielipiteitä, ja tyydytä sen vaatimuk-
35808: sia, niin todellakin voi läheisessä tulevaisuudessa kansakoulut
35809: jäädä tyhjiksi.
35810:     Muuten itse asiassa minä hyväksyn ed. Järvisen kannan.
35811: 
35812:     Ed. Kanervo: V aliakunnan enemmistöön kuuluvana minä-
35813: kin tahdon mainita, että tuo vähempi palkankorotus tällä kertaa
35814: johtui jo siitäkin syystä, että ne valitsijat, jotka ovat surullisen
35815: kuuluisan vasemmistopuolueen tänne valinneet, eivät ole heitä
35816: ollenkaan evästäneet kansakouluopettajien palkankorotuksella,
35817:                                                              124
35818:                        Istunto 8 p. lokakuuta 1907.
35819: 
35820: 
35821: vaan päinvastoin sillä, että kansakouluopettajien palkat pysytettä-
35822: köön sellaisenaan siksi, kun tasaisesti kaikkein kansankerrosten
35823: asemaa voidaan parantaa. Siitä siis ,johtui, ettei voitu tuon enem-
35824: pää myöntää, koska ei ollut lupa myöntää niinkään .paljon.
35825:     Meidän täytyy ruveta noudattamaan uutta menettelytapaa
35826: kansansivistämisen alalla. Ei kelpaa enää se, mikä tähän asti on
35827: ollut käytännössä, ettei katsota minkälaiset suhteet on opettavien
35828: ja opettajien välillä. Jos kansa vieroo opettajiaan, on opettajan
35829: työ mahdotonta, siitä on vähän tuloksia. Jos taas kansa rakastaa
35830: ja ymmärtää häntä, jos kansa itsekin, lasten vanhemmat saa ope-
35831: tusta, saa laveamman käsityskannan, että koulu on tarpeellinen,
35832: opettaja on tarpeellinen, silloin työ tuottaa runsaampia tuloksia.
35833: Näin ollen jos korskeasti toiselta puolen mennään ylöspäin ja hal-
35834: veksivasti toiselta puolen painetaan alaspäin, hävitämme me mah-
35835: dollisuuden lasten opettamiseen, eikä ole kansakoululla mitään
35836: mahdollisuutta tehdä sitä hyötyä, minkä se toisella menettelyllä
35837: voisi tehdä.
35838:     Kun täällä on tuotu esiin numeroita kansakouluopettajien
35839: tarpeesta elantokustatlf.uksiin, kirjallisuuteen ynnä muuhun näh-
35840: den, voimme tuoda esiin numeroita toiseltakin puolen, että kan-
35841: sassa löytyy satoja tuhansia perheitä, joissa viittä lasta kohden
35842: on ostettu kolme katkismusta, kaksi virsikirjaa sekä pari kolme
35843: aapiskirjaa eikä yhtään sanomalehteä eikä muuta kirjallisuutta.
35844: 
35845:   Puhemies:          Kaksi minuuttia on kulunut.      Puhuja on hyvä
35846: ja jatkaa lavalta.
35847: 
35848:    Ed. Kanervo: Niin kauan kuin löytyy enemmistö tällaisia
35849: vanhempia, jotka eivät tämän enempää saa sivistystä, niinkauan
35850: ei myöskään kansakouluopettaja korkeammalla sivistyksellään
35851: voi vaikuttaa tuohon kansaan. Koska se on niin alkuperäisenä
35852: kannalla, niin ei korkeampi sivistys siihen pysty, vaan se täytyy olla
35853: alkuperäisempää. Sen vuoksi on valiokunnan enemmistö ollut sitä
35854: mieltä, että koko kansamme lasten vanhempia myös on kehitettävä,
35855: on saatava kaikille tietoja, ennenkuin heidän kasvattajiaan, koulun-
35856: opettajia kohotetaan varsinkaan aineelliselta puolelta jopa sellai-
35857: seen asemaan, että kansa rupeisi heitä halveksimaan tai vihaa-
35858: maan tuollaisena herrasluokkana keskuudessaan. Eivät valiokun~
35859: nan vasemmistoonkaan kuuluvat jäsenet itse olleet niin vähän kä-
35860: sittäväiset, että ehdotettu korotus kansan lasten opettajan ras-
35861: kaasta työstä olisi paljon, mutta toiselta puolen, koska tasaista
35862: kehitystä noudattamalla voidaan koko kansaa enemmän hyödyt-
35863: tää, katsoivat he tämän olevan tällä kertaa tyydyttävän.
35864: 
35865:   Ed. Perttilä, V.: Onhan totta, että tieto on valtaa, ja meidän
35866: täytyy kaikkien tunnustaa, että kansakoululaitos on Suomessa
35867:              Maalaiskansakoul. epettajiston palkkauksesta.        1969
35868: 
35869: 
35870: ollut sellainen tekijä, joka on suurimmaksi osaksi vaikuttanut
35871: siihenkin, että todellakin meidänkin maan kansalaiset jo ymmär-
35872: tävät vaatia oikeuttansa. Sen vaikutus ei supistu yksin sille
35873: alalle, mihin sitä yleensä käsitetään, vaan paljoa laveammalle.
35874: Minä olisin ehdottomasti sitä mieltä, että kaikilla elämänaloilla,
35875: millä hyvänsä, joissa on huonot elämisen ehdot, olisi saatava pal-
35876: kat kohoamaan. Mutta toiselta puolen minä omasta puolestani
35877: arvelen, että tuo tarkoitus tällä kertaa on jo saavutettu valiokun-
35878: nan ehdotuksen perusteella. Täällä on ladeltu pitkiä valitusvir-
35879: siä siitä, minkälaisissa kurjissa oloissa kansakoulunopettajat muka
35880: toimivat. Siinähän on paljon perää. Paljouhan sielläkin olisi
35881: toivomisen varaa. Mutta tasapuolisuutta ei ainakaan tässä näytä
35882: no\ldatettavan. Minä esimerkkinä ed. Käkikosken opettajain
35883: ruokalistalle tahdon esittää erään toisen esimerkin, missä myös
35884: olisi korjaamisen varaa ja jonka puolestani pidän tähdellisem-
35885: pänä, koska sillä alalla täytyisi tehdä jotain ja hyvin pian.
35886:     Täällä etelä-Suomen hedelmällisimmässä seudussa on paik-
35887: kakunta, jossa yleensä työläisellä, tuollaisella niin sanotulla muo-
35888: namiehellä, on palkat sellaiset, jotka todenteolla ovat niin mität-
35889: tömän pienet, että kansakouluopettajien luulisi tuollaiset olosuh-
35890: teet tietäen tyytyvän toistaiseksi sellaisiin ehtoisin kuin valio-
35891: kunta on ehdottanut. Näiden samojen torpparien ruokalistassa
35892: ovat seuraavat tulot: IO hehtolitraa rukiita, 2 nelikkoa silakoita,
35893: I hehtolitra ohria, 1 j 2 hehtolitraa herneitä, 6o leiviskää heiniä, 1
35894: pari saappaita, 5 kappaa suoloja, puoli lahtia nautaeläimestä.
35895: Kun nämä erät laskee yhteen, niin siitä tulee tavallisissa käypä-
35896: hinnoissa 283 markkaa 25 penniä. Lisäksi saavat he toisissa ta-
35897: loissa tehdä työtä tämmöisen tuloerän saavuttamiseksi 4 päivää
35898: viikossa, toisissa 3, sillä edellytyksellä, joka on nimenomaan
35899: kauppakirjassa määrätty, että nuo loput päivät tulee taloon tehdä
35900: määrätystä hinnasta. Palkka näiltä on tavallisesti 1 markka ja 1
35901: markka 25 penniä. Siitä tulee vuodessa lisää ehkä 144 markkaa,
35902: jos nimittäin on 3 päivää omaa työtä, toisissa taloissa ainoastaan
35903: 96 markkaa, joten kokonaistulot tällaisen työläisen raatamisesta
35904: nousevat 379 markkaan 25 penniin. Lisäksi on hänellä peruna-
35905: maa, jota on aivan niin paljon, että se hädinJ:uskin riittää, ei lii-
35906: kene vähintäkään myytäväksi. Kun nämä kansalaiset, joiden
35907: lapsia opettajisto juuri opettaa, elävät tällaisissa olosuhteissa,
35908: niin kyllä minä en toden teolla pidä tasapuolisena sitä, että opet-
35909: tajisto lähtee vaatimaan korkeampia palkkoja kuin valiokunnan
35910: mietinnössä jo määritellään. Erittäin jos silmäilee ed. Käkikos-
35911: ken luetteloa, niin on siinä huikea ero. Pidän sentähden kerras-
35912: saan asiaan kuulumattomana enää esittääkään tällaisissa oloissa
35913: mitään palkankorotusvaatimuksia.
35914:     Sitten näillä samoilla työläisillä, joista olen maininnut, ei,
35915: 1970               Istunto 8 p. lokakuuta 1907.
35916: 
35917: 
35918: niinkuin tiedetään, ole minkäänlaista eläkelaitosta; ainoa, johon
35919: ne näkyvät viime aikoina kiinnittäneen mielensä, on työväenjär-
35920: jestö. Sieltä ne toivovat heillekin jonkunlaista eläkelaitosta, ja
35921: sitä tietä se heille varmasti tulee piakkoin.
35922:     Olisi tietenkin paljonkin puhumista tässä asiassa, mutta yh-
35923: dyn vain mainitsemiani näkökohtia silmälläpitäen valiokunnan
35924: ehdotukseen. Siinä on palkkoja korotettu koko suurin määrin ja
35925: kun toiselta puolen on tällaisia esimerkkejä, niin ei ainakaan mi-
35926: nulla ole halua lähteä niitä sen korkeammalle kohottamaan. Pi-
35927: dän sen tällä kertaa aivan riittävänä, joten vastalauseen kannat-
35928: tajain mielipiteet eivät ole tällä kertaa oikeutettuja.
35929: 
35930:    Ed. Ahmavaara: Kun en katso sopivaksi ruveta evästele-
35931: mään asiaa suureen valiokuntaan, johon itse kuulun, en olisi ol-
35932: lenkaan puhevuoroa käyttänyt, ellei siihen olisi minua pakottanut
35933: se seikka, että valiokunnan mietinnön alla on minunkin nimeni ja
35934: kun ei ole minulta mitään vastalausetta, niin ei voi muuta luulla
35935: kuin että olisin valiokunnan mietinnön kannalla, mikä ei kuiten-
35936: kaan ole asian laita. Kun en ajoissa tullut liittäneeksi vastalau-
35937: setta valiokunnan mietintöön, jossa olisin kantaani selittänyt, pi-
35938: dätin jo valiokunnassa itselleni oikeuden eduskunnassa sen il-
35939: moittaa. Olen ollut tässä asiassa valiokunnassa muuten valiokun-
35940: nan mietinnön kannalla, paitsi että olen tahtonut perheellisen
35941: opettajan palkkaa korotettavaksi 1,200 markaksi.         Mutta kun
35942: minä nyt olen tänä iltana kuullut tehtävän uusia ehdotuksia, jo-
35943: tenka nähtävästi minun ehdotukseni ei tulisi saamaan isompaa
35944: kannatusta, niin minun täytyy luopua siitä, ja tulen kannatta-
35945: maan arm. esitystä, se kun kulkee sittenkin mielestäni keskitietä.
35946:     Olisi tietysti hyvin mieluista enemmänkin korottaa opetta-
35947: jain palkkoja, si!HC kyllä kai me kaikki myönnämme opettajan
35948: työn sellaiseksi, joka ansaitsee sellaisen palkan, että opettaja il-
35949: man suurempia leipähuolia voi uhrautua työllensä. Mutta, niin-
35950: kuin täällä on jo liiankin paljon siitä puhuttu, tekee tämä koro-
35951: tus valtiovaroissa sentään jo niin tuntuvan summan, että yht'ai-
35952: kaa ei kenties voitane mennä pitemmälle.
35953:     Täällä eräs arvoisa puhuja lausui, että olisi paljoa kauniimpaa,
35954: että opettajain ei olisi tarvinnut tässä asiassa ollenkaan esiin-
35955: tyä palkkojensa korotuksen pyytäjinä, vaan että eduskunta olisi
35956: sen muuten tehnyt. Pidän luonnollisena, että tässä asiassa käyt-
35957: tävät puheenvuoroa opettajat, jotka paraiten asian tuntevat,
35958: mutta kyllä minustakin on muutamia lausuntoja esitetty opettajien
35959: puolelta, jotka eivät suinkaan ole asiaa parantaneet vain pikem-
35960: min sitä huonontaneet. Täällä eräs arvoisa puhuja, joka oli opet-
35961: taja, suvaitsi lausua valiokunnan mietinnöstä, että se on sellaista
35962: rääpimistä, että siinä tarjotaan kivi leivän sijasta ja että olisi
35963:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.        1971
35964: 
35965: 
35966: Dllut paljon rehellisempää, niinkuin hän sanoi, ettei valiokunta
35967: Dlisi mitään korotusta ehdottanut. Kun kuitenkin valiokunnan
35968: ehdotuksen mukaan itse peruspalkassa tulisi 200 markan korotus
35969: ja sitten 5, IO, 15 ja 20 vuoden palvelusajasta joka kerran 40
35970:  mk. korotus nykyisestä, yhteensä siis IOO markkaa, eli yhteensä
35971: korotus 300 markkaa, niin minun täytyy sanoa, että se opettaja,
35972: joka voi tätä sanoa niin mitättömäksi, e~tei sitä olisi ollenkaan
35973: kannattanut esittääkään, ei ole itse kokenut puutetta, siitä olen
35974: vakuutettu, sillä se jolla on ollut puutetta, tunnustaa, että 300 mar-
35975: kan korotuii on parempi kuin ei mitään. En tahdo sanoa, että tämä
35976: korotus olisi aivan riittävä, mutta minusta on liian kopeata
35977: tuolla tavoin kohdella vaikkapa vähempääkin korotusta.
35978:      Sitten täällä sama puhuja viittasi siihen, että eräs ryhmä
35979: valiokunnassa, ryhmä joka muka on ottanut itse-oikeu-
35980: dekseen kansan sivistysasian yksinään ajamisen, on tässä asiassa
35981: Dsottanut, minkälaista sen yalistuspyrinnöt ovat, se kun ei tahdo
35982: korottaa opettajan palkkoja, koska sen ryhmän jäsenet eivät ole
35983: panneet vastalausetta valiokunnan mietintöä vastaan. Minä en
35984: tunne sellaista ryhmää, joka yksinomaan on ottanut tai edes
35985: sanonut ottavansa sivistyksen ajamisen, mutta minä hyvin ym-
35986: märsin, että puhuja tarkoitti sitä ryhmää, johon minä kuulun,
35987: koska meillä ei ole vastalausetta. Olen jo selittänyt syyn, iniksi
35988: minulta ei ole vastalausetta.        Mutta ettei meidän ryhmämme
35989: ole kieltävällä kannalla, sen todistaa se, että meidän ryhmän puo-
35990: lelta on tehty anomus, jossa vaaditaan samaa korotusta kuin ensi-
35991: mäisessä vastalauseessa ja että täällä useat meidän ryhmämme
35992: edustajat ovat kannattaneet tätä vastalausetta. Emme ota kaik-
35993: kia asioita puolue-etujen emmekä taktiikan kannalta. Tämä on
35994: yksi semmoinen asia, joka ei tarvitse tulla puoluekannalta ote-
35995: tuksi. Tässä on itse asia niin tärl<eä, että sen kannattaminen täy-
35996: tyy tapahtua itse asian tähden eikä taktillisista syistä.
35997:     Se oli tämä ja eräs toinenkin lausunto, jolla tahdon todis-
35998: taa, että muutamat lausunnot eivät ole asiaa parantaneet, vielä
35999: <>tan todistukseksi erään lausunnon, jossa sanottiin, että opettajat
36000: eivät vasta tule pyytämään vaan vaatimaan. En tiedä, mitä pu-
36001: huja tällä uhkauksella tarkoitti, mutta minun kannaltani katsoen
36002: ei se ollut asialle avuksi, eikä tuollainen sopimaton uhkaus edus-
36003: kunnassa kuitenkaan mitään vaikuta. En tahdo asiasta enem-
36004: pää lausua, koska minulla on valiokunnassa siihen tilaisuus.
36005: 
36006:    Ed. Castren: Säästääkseni eduskunnan kallista aikaa ja etu-
36007: -päässä siitä syystä, että asia tulee menemään suureen valiokun-
36008: taan, jonka jäsenenä minulle tulee tilaisuus ottaa osaa sen käsit-
36009: telyyn, pyydän ainoastaan lyhyesti ilmoittaa asettuvani ensimäi-
36010: :sen vastalauseen kannalle ja kaikissa pääpiirteissä kannattavani
36011:                      Istunto 8 p. lokakuuta IC)07.
36012: 
36013: 
36014: sitä. kumminkin niillä muutoksilla, joita ed. Hagman on siihen
36015: ehdotellut.
36016:     Tahdon kumminkin tässä tilaisuudessa lisätä muutaman sa-
36017: nan. Minua ei ole voinut olla ihmetyttämättä se kanta, jolle
36018: sosiaalidemokraattinen puolue on eduskunnassa kansakoulunopet-
36019: tajiston palkkaan nähden asettunut. Minä tosiaankin olisin odot-
36020: tanut, että kansakoulunopettajiston vaatimukset mainitun ryh-
36021: män puolelta saisivat toisenlaista vastaanottoa, toisenlaista kai-
36022: kua. Täällä on mainitun ryhmän puolelta verrattu muun muassa
36023: maalaistyöläisten, muonamiesten y. m.palkkoja kansakoulunopet-
36024: tajain palkkoihin sen osottamista varten, kuinka mainituilla työ-
36025: läisillä on paljoa alhaisemmat palkat kuin kansakoulunopettajilla ..
36026: Onko nyt todellakin ·tälle ryhmälle tuntematonta, mitä kansa-
36027: koulunopettajalta vaaditaan, ennenkuin hän pääsee kansakoulun-
36028: opettajaksi? Ovatko asetuksen vaatimukset tuntemattomia, ovat-
36029: ko seminaariin pääsemisen ehdot tuntemattomat (Vasemmistosta:
36030: On!), onko tuntematonta, että kansakoulunopettajan täytyy suo-
36031: rittaa nelivuotinen kurssi seminaarissa (Vasemmistosta: On !) ,
36032: että seminaarissa käyväin täytyy hankkia itselleen kirjoja, että
36033: heidän täytyy velkautua, koska useimmat heistä ovat juuri kan-
36034: san syvistä riveistä lähteneet? Ja kumminkin tahdottaisiin nämä,
36035: täten velkautuneet kansakoulunopettajat astuttuaan tärkeään kan-
36036: sanlasten kasvattamista tarkoittavaan toimeensa jättää nälkää
36037: kitumaan. Tämä oli todellakin enemmän kuin minä olisin uskal-
36038: tanut odottaa.
36039: 
36040:    Ed. Vikman: Pyysin puheenvuoroa pelastaakseni tämän kes-
36041: kustelun katkeamasta aivan ennen aikaansa. Kun se on kestänyt
36042: ainoastaan 4-5 tuntia ja on ollut niin perin konsentreerattua-
36043: ja asiallista, niin olisihan sääli, jos sen nyt täytyisi kesken päättyä~
36044:      Minä puolestani olen lausunut ajatukseni tästä asiasta sil-
36045: loin, kun olen kirjoittanut nimeni sen anomuksen alle, joka edus-
36046: kunnalle toukokuussa jätettiin.          Koska ensimäinen vastalause
36047: perustuu tämän anomuksen vaatimuksiin, niin tahdon ilmoittaa
36048: sitä kannattavani.
36049:     Lisäksi tahtoisin huomauttaa sitä seikkaa, että täällä muu-
36050: tamat puhujat ovat minun ymmärtääkseni aivan väärin käsit-
36051: täneet sen, että tässä olisi kysymyksessä aivan uusi periaate·
36052: palkkausjärjestelmässämme.          Sanotaan, että on uutta se, että:
36053: perheelliselle miehelle ja naiselle annetaan korkeampi palkka kuin
36054: perheettömälle. Ei tämä periaate itse asiassa ole meillä mikään
36055: uusi. Meillä on tähän asti annettu miesopettajille korkeammat
36056: palkat kuin naisopettajille, ja tämä ei suinkaan ole tapahtunut
36057: siitä syystä, että miehen työ olisi katsottu arvokkaammaksi kuin
36058: naisen, vaan siitä syystä, että miehen tehtävänä on säännöllisissä
36059: tavallisissa oloissa perheen elättäminen. Sama periaate on ky-
36060:              Maalaiskansakoul. opettajiston palkkauksesta.          1973
36061: 
36062: 
36063: symyksessä tässä uudessakin ehdotuksessa ja juuri se on palkan
36064: lisäyksen aiheuttanut. Tältä kannalta katsoen ei tämä ehdotus
36065: sisällä mitään uutta periaatetta, vaan se on ainoastaan vanhan
36066: periaatteen johdonmukaista jatkamista käytännössä.
36067:    Ed. Gustafsson: I afseende å den förhöjda grundlön, hvil-
36068: ken ingår i alla här framlagda förslag och som synes mig rättvis,
36069: ehuru om densamma kan tvistas, kan enligt min mening kon-
36070: sekvens uppnås blott sålunda, att denna förhöjda grundlön med-
36071: gifves lärare eller lärarinna, gift eller i enkestånd, som har barn
36072: att försörja.
36073:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi lähetettiin käsitelty
36074: lakiehdotus suureen valiokuntaan.
36075:    Mietinnön ensi kohtaa käsiteltäessä käytti puheenvuoroa
36076:    Ed. Ahmavaara lausuakseen: Minä katsoisin käytännöllisem-
36077: mäksi, että pantaisiin pöydälle kaikki nämä ponnet siksi, kun
36078: asia tulee kokonaisuudessaan ratkaistavaksi.
36079:     Ed. Castren kannatti edellisen puhujan tekemää ehdotusta.
36080:     Puhemies huomautti että, kun mietintö on vasta ensi kerran
36081: käsiteltävänä, niin sen kyllä sopii panna uudelleen pöydälle jo~
36082: honkin seuraavaan istuntoon kun kaksi jäsentä sitä pyytää.
36083: Mutta mitä tulee koko asian käsittelyn lykkäämiseen, kunnes
36084: lakiehdotus lopullisesti on käsitelty, niin tästä asiasta on edus-
36085: kunnan erikseen päätettävä.
36086:    Ed. Yrjö-Koskinen, Y. K.: Minäkin pyytäisin kannattaa
36087: tätä ehdotusta, koska nimenomaan aijon tehdä samanlaisen ehdo-
36088: tuksen 5 ja 6 kohdan suhteen, jotka koskevat opettajain eläk-
36089: keitä, ja joiden päättäminen ainakin perusteluihin nähden jos-
36090: sain määrin riippuu siitä, miten palkkausasia tulee päätetyksi.
36091: Joka tapauksessa nämä kohdat olisivat jätettävä siksi kuin itse
36092: palkka-asia on lopullisesti päätetty.   Kannatan siis ehdotusta,
36093: että koko mietintö pannaan pöydälle siihen saakka.
36094:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lykättiin mietin-
36095: nön jäljellä olevien kohtien käsittely siksi, kunnes lakiehdotus
36096: maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta olisi loppuun
36097: käsitelty.
36098: 
36099: Ehdotus laiksi, joka koskee muutettuja määräyksiä
36100:     eräiden Rikoslain 13 luvussa mainittujen
36101:         rikosten syytteeseen panemisesta.
36102:    Vaikka aika jo oli pitkälle kulunut, esitettiin           puhemiehen
36103: ehdotuksesta vielä kolmannen käsittelyn alaiseksi
36104:  1974                Istunto 8 p. lokakuuta 1707.
36105: 
36106: 
36107:     suuren valiokunnan mietintö n :o 6 arm. esityksen n :o 8 joh-
36108:  dosta, joka koskee yllämainittua asiaa.
36109:     Puhevuoroa käytti:
36110:    Ed. Mikkola huomauttaen, että aika jo oli niin pitkälle kulu-
36111:  nut ettei hän tahtoisi enää ottaa osaa tämän asian käsittelyyn.
36112:      Ed. Söderholm: Då det är tredje läsningen af föreliggande
36113:   lagförslag, skulle jag hemställa, att det skulle nu behandlas.
36114:      Ed. Hämäläinen, K.: Minä olen sitä mieltä, että tätä laki,..
36115:   ehdotusta, joka liittyy käsillä olevaan hallituksen esitykseen, ja
36116:   jota sittemmin muutettuna on puolustettu, ei hyväksyttäisi. Minä
36117: · ehdottaisin sen hylättäväksi.
36118:     Ed. Järvinen: Pyydän kannattaa ed. Hämälaisen tekemää
36119:  ehdotusta.
36120:      Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
36121:  tattavaksi seuraava äänestysesitys:
36122:      Ken hyväksyy suuren valiokunnan mietinnön lakiehdotuksi-
36123:  neen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on se hylätty.
36124:      Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten lakiehdotus
36125:  oli lopullisesti hyväksytty.
36126: 
36127:     Asiain käsittely tähän keskeytettiin kun aika jo oli myöhälle
36128:  kulunut.
36129:     Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi istuntoon
36130:     seitsenmiehisen valiokunnan ehdotus muutoksiksi
36131:  ja lisäyksiksi niihin määräyksiin, jotka koskevat valtio-
36132:  päivillä suhteellisen vaalitavan mukaan toimitettavia
36133:  vaaleja,
36134:     laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 3 arm. esi-
36135:  tyksen n:o 13 johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi palo-
36136:  apuyhdistyksistä,
36137:     valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 7 arm. esityk-
36138:  sen n:o 17 johdosta, joka koskee rautatierakennuksia var-
36139:  ten annettavia määrärahoja.
36140:      Ensi istunnon ilmoitettiin• puhemiesneuvoston määräuneen
36141:  pidettäväksi ensi perjantaina kello 6 i. p., koska valiokuntien
36142:  työt pidettiin niin tärkeinä, että edelleenkin oli pidettävä ilta-
36143:  istunto tällä viikolla.
36144:      J stunto päättyi kello I 2,22 yöllä.
36145:                                         Pöytäkirjan vakuudeksi:
36146:                                            F. W. Kadenius.
36147: